index2.php_option=com_content_task=view_id=933_lang=anaras.html.xml

Nuorâirááđán Nuorâ tuáimee - tubdâstâs	Lääʼddjânnam Nuõrr tuåimmjeei - Allianss rõ
Suomâ Nuorâioovtâstpargo - Allianssi ry mieđettij nuorâipargo ohhoost 29.9. - 5.10. čiččâmnubâlov Nuorâ tuáimee - tubdâstâssâd tuáimeid já projektáid pirrâ Suomâ.	- tobdstõõzz tuåimmjeeʹjid da haʹŋǩǩõõzzid jeeʹres beäʹlnn Lääʹddjânnam.
Ohtâ tubdâstâs uážžoo lii sämitige nuorâirääđi.	ʼhtt tobdstõõzz vuäǯǯai lij sääʹmteeʹǧǧ nuõrisuåvtõs.
Nuorâ tuáimee - tubdâstâs lii uáivildum kiijtosin já movdijtitten nuorâ tuáimeid já sii projektáid sehe rävisulmuid, kiäh láá jieijâs toimâiguin ovdedâm nuorâi sajattuv já tooimâ.	Nuõrr - tuåimmjeei tobdstõs lij jurddum späʹssbõõššâm da smeʼllkâʹttem diõtt nuõrr tuåimmjeeʼjid da sij haʹŋǩǩõõzzid da tuåimmjumuužžineez nuõri staattuuzz da sij tuåimmjumuužžes ooudâsviikkâm vuõrâsoummuid.
Nuorâ tuáimee - tubdâstâsâid jyehih Nuorâipargo puátteevuođâfoorumist Helsigist 22.10.2014.	Nuõrr tuåimmjeei - tobdstõõzz jueʼjjet Nuõrituâi pueʼttiääiʼjfooruummest Heʹlssnest 22.10. 2014.
Allianssi jyehim tubdâstâs vuáđustâsah:	Allianss juâkkam tobdstõõzz vuâđđõõttmõõžž:
Säminuorâi vaikuttem stuorrâ lävkki valdui ive 2011, ko sämitigge meridij vuáđudiđ nuorâirääđi.	Sääʹmnuõri vaikktumuužž jõnn lääuʼǩ vaʼlddeš eeʼjjest 2011, ko sääʼmmteeʼǧǧest tuʼmmješ vuâđđeed nuõrisuåvtõõzz.
Sämitige nuorâirääđi 15-25-ihásiih jesâneh valmâštâleh taid sämitige ciälkkámušâid, alguid já eres peleväldimijd, moh kyeskih säminuoráid teikâ säminuorâi eellimtiilijd.	Sääʹmteeʹǧǧ nuõrisuåvtõõzz 15-25-âkksa vuäzzla valmštâʼlle tõid sääʼmteeʼǧǧ ceâlklmid, alttõõzzid da jeeʹres peäʼlestväʼlddmõõžžid, kook kueʼsǩǩe sääʼmnuõrid leʼbe sääʹmnuõri jieʼllemåårrmõõžžid.
Nuorâirääđi oovded säminuorâi kielâlijd já kulttuurlijd vuoigâdvuođâid pirrâ Suomâ sehe naanood säminuorâi kulluuvâšvuođâ sämikulttuurân.	Nuõrisuåvtõs veekk ooudâs sääʹmnuõri ǩiõlʼlaž da kulttuursaž vuõiggâdvuõđid pirr Lääʹddjânnam di ravvad sääʹmnuõri koʹlljemvuõđ sääʹmkulttuuʹre.
Nuorâirääđi mield säminuoráid lii adelum eromâš kanava vaikuttiđ jieijâs aššijd.	Nuõrisuåvtõõzz mieʹldd sääʹmnuõrid lij uvddum šiõǥǥ linnj vaikkted aaʹššid.
Sämitige nuorâirääđist lii meid eromâš áinoošlajâsâš sajattâh, tastko ton jesânijn lii sárnum- já mieldiorroomvuoigâdvuotâ sämitige almosčuákkimist.	Sääʹmteeʹǧǧ nuõrisuåvtõõzzâst lij še aaibâs jiijjâsnallšem staattus, tõn diõtt vuäzzlain lij särnnam- da mieʹlddåårramvuõiggâdvuõtt sääʹmteeʹǧǧ takaisåbbrest.
Sämitige nuorâirääđi lii algâttâm taan ive Ofelaš-tooimâ.	Sääʹmteeʹǧǧ nuõrisuåvtõs lij alttääm taʼnni Ofelaš-tuåimmjumuužž.
Projektist jyehih tiäđu sämmilâšvuođâst nuorâin nuoráid.	Haʹŋǩǩõõzzâst jueʹjjet teâđ sääʹmvuõđâst nuõrin nuõrid.
" Sämitigge lii porgâm kuhháá säminuorâi sajattuv oovdedmân já taat lii uáli šiev tubdâstâs säminuoráid já sämitige nuorâirááđán.	" Sääʹmteʹǧǧ lij tuejjääm kookkas kuõddi väimmsõs tuâi sääʹmnuõri staattuuzz ooudâsviikkmõžžân da tät lij tuõđi šiõǥǥ tobdstõs sääʹmnuõrid da sääʹmteeʹǧǧ nuõrisuåvtõʹsse.
Lii tuođâi šiev äšši, ete nuorâirääđi pargo lii finnim aalmuglii tubdâstâs já lam palhâšuumeest čiävláá.	Lij tuõđi šiõǥǥ, što nuõrisuåvtõõzz tuâjj lij vuäǯǯam meersaž tobdstõõzz da leäm ciist â st kuärǥast.
Säminuorah kärttih kuáhtáđ uáli ennuv hástusijd tááláá ohtsâškoddeest já nuorâirääđi lii tuođâi tárbulâš, vâi nuorâi jienâ, huolah já iävtuttâsah šaddeh kulluđ.	Sääʹmnuõr jouʹdde tobddâd jiânnai ääiʼj puʹhttem õõlǥtumuužžid tän modeernam õhttsažkååʹddest da nuõrisuåvtõs lij tuõđi taarblaž, što nuõri jiõnn, huõl da eʼtǩǩõõzz puäʼtte kuullâmnalla.
Täst lii pyeri juátkiđ ovdâskulij já ovdediđ tooimâ ain vâi säminuorâi sajattâh ovdán sämisiärváduvvâst já syemmilii ohtsâškoddeest. "	Täʼst lij šiõǥǥ juäʹtǩǩed ooudårra da viikkâd ooudâs tuåimmjumuužž sääʹmnuõri staattuuzz ooudâsviikkâm diõtt sääʼmõhttsažkååʹddest da lääʹdd õhttsažkååʹddest. "
Sämitige saavâjođetteijee Klemetti Näkkäläjärvi maainâst.	Sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteei Klemetti Näkkäläjärvi maainast.
Nuorâirääđi saavâjođetteijee Niila Rahko lii tubdâstâsâst ilolâš:	Nuõrisuåvtõõzz saaǥǥjååʹđteei Niila Rahko lij tobdstõõzzâst kuärǥast:
" Sämitige nuorâirääđi saavâjođetteijen lam ilolâš já luholâš palhâšuumeest.	" Sääʹmteeʹǧǧ nuõrisuåvtõõzz saa ǥǥ jååʹđteeʹjen leäm räämmast da leklvaž ciistâst.
Sämitige nuorâirääđi lii vala uáli nuorâ nuorâiorgaan, mon toimâkuávlu lii viijđes.	Sääʹmteeʹǧǧ nuõrisuåvtõs lij veâl eža nuõrr nuõriorgan, koon tuåimmjem vuʹvdd lij šurr.
Mij toimâ ij liččii mahđulâš jis mist ij liččii sämitige toorjâ tááláá vijđoduvvâst.	Mij tuåimmjumuš ij leʹčči vuäittmõõžžâst sääʼmteeʼǧǧ tuärjjeemtää tän poddsaž vueʹjjest.
Halijdâm-uv kijtteđ sämitige sii kuhes pargoost säminuorâi sajattuv pyeredem várás.	Täättam späʹssbõõššâd sääʹmteeʹǧǧ sij tuejjeem kookkas kuõddi väimmsõs tuâjast sääʹmnuõri staattuuzz pueʹreem diõtt.
Halijdâm meid kijtteđ oovdeb nuorâ tuáimeid kiäh láá lamaš oovdedmin mii nuorâirääđi já rähtimin tile mast lii suotâs toimâđ.	Täättam päʹssbõõššâd äiggsab tuåimmjeeʹjid kook liâ leämmaž raajjmen nuõrisuåvtõõzz da juʹrddemvueʹjj koʼst lij šiõttâl tuåimmjed.
Palhâšume addel nuorâirááđán noonâ aalmuglii tubdâstâs, mii lii tehálâš ko tuáimá viijdáht nuorâiguin.	Cistt oudd nuõrisuåvtõʹsse raavâs meersaž tobdstõõzz, kååʹtt lij vääžnai ko tuåimmjet tõn veeidasvuõđâst nuõrivuiʼm.
Sämitige nuorâirääđi pargo lii ovdediđ, ovdâstiđ já kocceeđ nuorâi vuoigâdvuođâid, nuuvt sämikuávlust ko ton ulbuubeln-uv.	Sääʹmteeʹǧǧ nuõrisuåvtõõzz tuâjjan lij ooudâsviikkâd, eeʹttkâʹstted da praavâd sääʹm nuõri vuõiggâdvuõđid, nuʼtt sääʹmvuuʹdest ko tõn åålǥbeäʹlnn.
Hástuseh tooimâst láá ennuv, eromâšávt ko eellip jorgáldâhmuddoost uđđâ valmâstâllâmnáál leijee já tuhhiittem vyerdee uđâsmitmij tiet.	Tuâjast liâ ääiʹj puʹhttem õõlǥtumuužž jiânnai, aainâs ååʹn ko jieʹllep moordõspoodd ođđ valmštem vueʹlnn åårrai da oođumuužži priimmʼmõõžžid vueʹrddmen.
Ilo-169 sopâmuš ratifisistem tergâdisvuotâ tiäduttuvá nuorâi kooskâst, ko tot kuáská jyehi säminuorân suu loppâeellim.	Ilo-169 suåppmõõžž ratifiâʼsttmõõžž vääžnaivuõtt lââʹzzat vaikktõõzz nuõri kõskkvuõđâst, tõn diõtt tõt kuâskk juâkksaid sääʼmnuõrid obb loppjieʼllem.
Nube tááhust sopâmuš meid meerrid mii kulttuur puátteevuođâ.	Nuuʼbb beäʼlnn suåppmõš še mieʹrrad mij kulttuur pueʹttiääiʹj.
Hyeneeht rahtum sopâmuš avkkâd já suddâd mii kulttuur, pyereest rahtum sopâmuš naanood já syeijee mii kulttuur.	Hueʹneld tuejjuum suåppmõš âukstâtt da suddad kulttuur, puârast tuejjuum tuâjjân tõt ravvad da suõjjad kulttuur.
Mij nuorah kuáhtájep jyehi peeivi uáli ereslágánijd reaktioid roobdâst roobdân, mii vuáđuduvá ennuv mii etnisiteetân.	Mij ouʹdde puäʹtte juõʹǩǩpeivvsaž jeeʹresnallšem vasttõõzz lääidast laiddu, kook vuâđđâʹvve jiânnai mij etnlažvuõʹtte.
Ereslágánvuotâ lii vyeimivääri, mutâ tot puáhtá leđe meid nuáđi.	Jeeʹresnallšemvuõtt lij viõkkvääʹrr, leâʹša tõt vuäitt leeʹd še nueʹđđ.
Sämitige nuorâirääđi pargo hástuseh tiäduttuveh mii ohtsâškoddeest, kost säminuorah kalgeh čielgiđ sii kulttuur já tuávváá.	Sääʹmteeʹǧǧ nuõrisuåvtõõzz tuâi õõlǥtumuužž lâʹssne õhttsažkååʹddest, koʹst sääʹmnuõr feʹrttje čiõʹlǧǧeed kulttuures da še tuâǥǥa.
Viggâp-uv pyehtiđ väldiaalmug tiätun eenâb sämmilâšvuođâst ofelašpargo peht.	Põrggâp puʼhtted väʹlddnarood tiõttu jäänab sääʹmvuõđâst ofelaštuâi pääiʹǩ.
Palhâšume addel lasemerhâšume paargon maid porgâp.	Cistt oudd lââʹssmiârktõõzzid tuõjju koon tuejjeep.
Ton merhâšume tiäduttuvá jo tuše táin, ete tiettip, ete mii pargo annoo áárvust já tot huámmášuvvoo meid väldikodálii tääsist.	Tõn miârktõs lâssan juʹn õhttu tõin što tieʹttep, što tuâi koon tuejjeep tõn ââʹnet äärvast da tõn vuâmmšet še väʹlddkååddlaž tääʹzzest.
Lasseen palhâšume addel oskottetteevuođâ já uáinus, mii iššeed finniđ mii jurduid, ciälkkámuššáid já puoh pargoid stuárráb tiädduáárvu.	Lââʹssen cistt oudd åskkamvuõđ da kuâstlvõõzz, kååʹtt tuärjjad vuäǯǯad jurddjid, ceälkkmuužžid da pukid tuejjumuužžid šuurab teäddäärv.
Pyehtip-uv tuše čiävláht kijtteđ já komerdiđ.	Vueiʹttep kuärǥast späʹssbõõššâd da kåʹmrded.
Täst lii pyeri juátkiđ. "	Täʼst lij šiõǥǥ juäʹtǩǩed. "
Kove Tanja Sanila.	Snimldõk Tanja Sanila.