savasu_koltsaame.pdf.xml

SäŠmmlai dommvuuŠvd kååŠddin Enontekiöst, Aanrest, SuäŠđjlest da UŠccjooǥǥâst lij čõõđtum SääŠmteŠǧǧ čuäjtõõzz mieŠldd säŠmmlai / sääŠmǩiõllsai sosiaalkääzzkõõzzi õõdâsviikkâm õõutilååkkhanǩǩõš 1.9.2007- 31.12.2009.	Saamelaisten kotiseutualueen kunnissa Enontekiöllä, Inarissa, Sodankylässä ja Utsjoella on toteutettu Saamelaiskäräjien esityksestä saamelaisten / saamenkielisten sosiaalipalvelujen kehittämisyksikköhanke ajalla 1.9.2007-31.12.2009.
Hanǩǩõš lij leäŠmmaž vueŠss TâŠvv-LääŠddjânnam õõdâsviikkâmproggraamm.	Hanke on ollut osa Pohjois-Suomen sosiaalialan kehittämisohjelmaa.
KååŠdd jåŠttee hanǩǩõõzz raajeelŠl õhttsažtuâŠjjsuåppmõõžž.	Kunnat käynnistivät hankkeen laatimalla yhteistyösopimuksen.
Sosiaal- da tiõrvâsvuõttministeria oŠvddam tieŠǧǧ hanǩǩõõzz ǩiõllʼlâž da kulttuurlaž uuŠccab naroodi sosiaal- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi õõudeem – teäŠddvuŠvdde.	Sosiaali- ja terveysministeriö on rahoittanut hanketta kielellisten ja kulttuuristen vähemmistöjen sosiaali- ja terveyspalvelujen edistämisen - painoalueelta.
Aanar kååŠdd sosiaal- da tiõrvâsvuõttluŠvddkå Šdd lij vasttääm hanǩǩõõzz vaaldšumuužžâst.	Inarin kunnan sosiaali- ja terveyslautakunta on vastannut hankkeen hallinnoinnista.
SääŠmteŠǧǧ, TâŠvv-LääŠddjânnam sosiaaltuââŠj siltteemkõõskõs da Sámisoster ry lie leäŠmmaž mieŠldd toimmjumuužžâst.	Saamelaiskäräjät, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus ja Sámisoster ry ovat olleet mukana toiminnassa.
Hanǩǩõš lij vuõssmõs sääŠmvuuŠvd kååŠddi da SääŠmteŠǧǧ õõutveäkka čõõđtem hanǩǩõš, koŠst viiǥǥâd õõudâs sosiaal- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzid kååŠddi kääzzkõõzzid puuttʼteei peâmmõõutilååǥǥin vääŠldeeŠl lokku äŠššlai vuäŠssâdvuõđ.	Hanke on ensimmäinen saamelaisalueen kuntien ja Saamelaiskäräjien yhdessä toteuttama hanke, jossa kehitetään sosiaali- ja terveyspalveluja kuntien palvelutuotantoyksiköissä huomioiden asiakkaiden osallisuus.
Hanǩǩõõzz õhttân õõudâsviikkâm täävvtõzzân lij leäŠmmaž säŠmmlai peiŠvvhååid õõudâsviikkmuš.	Hankkeen yhtenä kehittämisen tavoitteena on ollut saamelaisen päivähoidon kehittäminen.
SäŠmmlai håiddâkksai peâmm õõudâsviikkâmtuâŠjj jåŠttji hanǩǩõõzzâst jåŠttuum saametiim äŠšštobddi vuäŠsslai tuåimest.	Saamelaisen varhaiskasvatuksen kehittämistyö käynnistyi hankkeessa muodostetun saametiimin asiantuntijajäsenten toimesta.
ʼõudâsviikkâmtuâŠjast lij vasttääm Aanar kååŠdd peiŠvvhååid jååđteeij.	Kehittämistyöstä on vastannut Inarin kunnan päivähoidon johtaja.
SäŠmmlai håiddâkksai peâmmplaan raajjmužže jåŠttee õõudâsviikkâmtuâŠjjärttel, kååŠtt noorõõđi äiŠǧǧmieŠri mieldd..	Saamelaisen varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen perustettiin kehittämistyöryhmä, joka kokoontui säännöllisesti.
SaaǥǥtuõŠlljeejen toimji UŠccjooǥǥ kååŠdd säŠmmlai håiddâkksai peâmmtuââŠj ohjjeei.	Puheenjohtajana toimi Utsjoen kunnan saamelaisen varhaiskasvatuksen ohjaaja.
ʼõudâsviikkâmtuâŠjjärttel toimmjumužže vuäŠssõtte håiddâkksai peâmmpersonkååŠdd eeŠtǩeei pukin ǩiõllärttlin da sääŠmvuuŠvd kååŠddin.	Varhaiskasvatushenkilöstön edustajat kaikista kieliryhmistä ja saamelaisalueen kunnista osallistuivat kehittämistyöryhmän toimintaan.
Håiddâkksai peâmm õõdâsviikkâmtoimmjumuš jåŠttee aalǧâst kaarttʼteeŠl sääŠmvuuŠvd håiddâkksai peâmmõõutilooǥǥi vueŠjj da mainstââttʼteeŠl personkååŠdd.	Varhaiskasvatuksen kehittämistoiminta käynnistettiin aluksi kartoittamalla saamelaisalueen varhaiskasvatusyksiköiden tilanne ja haastattelemalla henkilöstöä.
Enontekiö, Aanar da UŠccjooǥǥ kååŠddin järjste puärrsipooŠddid, koin saǥstõlleš säŠmmlai håiddâkksai peâmmtuââŠj siiǩlaž õõdâsviikkmest da säŠmmlažvuõđ lokku väŠlddmest håiddâkksai peâmmplaanâst.	Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa järjestettiin vanhempainiltoja, joissa keskusteltiin saamelaisen varhaiskasvatuksen sisällöllisestä kehittämisestä ja saamelaisuuden huomioimisesta varhaiskasvatussuunnitelmassa.
SääŠmvuuŠvd håiddâkksai peâmmpersonkåŠdd vuäŠssõõđi hanǩǩõõzz äiŠǧǧen järjstum vitte õõdâsviikkâm- da škoouljempeiŠvva.	Saamelaisalueen varhaiskasvatushenkilöstö osallistui hankkeen aikana järjestettyihin viiteen kehittämis- ja koulutuspäivään.
SääŠmvuŠvdde lij šõddâm hanǩǩõõzz äiŠǧǧen säŠmmlai håiddâkksai peâmmpersonkååŠdd õhttsažtuâŠjjsäiŠmm, kååŠtt lij raavääm personkååŠdd silttumuužž da sääŠmkulttuur vuâmmšumuužž tuâŠjast da õõudääm kååŠddi da SääŠmteŠǧǧ kõskksa õhttsažtuââŠj.	Saamelaisalueelle on muodostunut hankkeen aikana saamelaisen varhaiskasvatuksen henkilöstön yhteistyöverkosto, joka on vahvistanut henkilöstön osaamista ja saamelaiskulttuurin huomioimista työssä sekä edistänyt kuntien ja saamelaiskäräjien välistä yhteistyötä.
ʼõdâsviikkâmhanǩǩõõzzâst lij rajjum vuõssmõs sääŠmvuuŠvd õhttsaž säŠmmlaž peiŠvvhåiddâkksai peâmmplaann õhttsažtuâŠjast personkååŠdd, puärrsi da jeeŠres äŠšštobddjivuiŠm.	Kehittämishankkeessa on tehty ensimmäinen saamelaisalueen yhteinen saamelainen varhaiskasvatussuunnitelma yhteistyössä, henkilöstön, vanhempien ja eri asiantuntijoiden kanssa.
Håiddâkksai peâmmplaan čuäjtet väŠldded âânnma säŠmmlai dommvuuŠvd kååŠddin da LääŠddjânnmest.	Varhaiskasvatussuunnitelma esitetään otettavaksi käyttöön saamelaisten kotiseutualueen kunnissa ja muualla Suomessa.
SäŠmmlaž håiddâkksai peâmmplaan teuŠdd väŠlddkååŠddlaž ohjjumuužž.	Saamelainen varhaiskasvatussuunnitelma täydentää valtakunnallista ohjausta.
SäŠmmlai håiddâkksai peâmmplaan mieŠrren lij ohjjeed säŠmmlai håiddâkksai peâmm tuââŠj šlaajj da siisǩlaž čõõđđtumuužž da õõudeed kääzzkõõzzi õõutverddsa čoođtumuužž.	Saamelaisen varhaiskasvatussuunnitelman tarkoituksena on ohjata saamelaisen varhaiskasvatuksen laatua ja sisällöllistä toteuttamista sekä edistää palvelujen yhdenvertaista toteutumista.
SäŠmmlaž håiddâkksai peâmmplaan raajjâmprosess lij leäŠmmaž vueŠss veeidâs sääŠmvuuŠvd õhttsest õõudâsviikkâmtuâŠjast.	Saamelainen varhaiskasvatussuunnitelman laatimisprosessi on ollut osa laajaa saamelaisalueen yhteistä kehittämistyötä.
Plaan lij õin tarbb õõudâsviikkâd ââlddbužže tueŠjjeemnääŠl õhttsažtuâŠjast sääŠmvuuŠvd personkååŠdd, puärrsi da jeeŠres õhttsažtuâŠjjlaivuiŠm.	Suunnitelmaa on tarpeen edelleen kehittää käytännön läheisemmäksi yhteistyössä saamelaisalueen henkilöstön, vanhempien ja eri yhteistyötahojen kanssa.
ʼõudâsviikkâmtuââŠj toimmjemnääŠl da tuââŠjj lie leäŠmmaž tuâŠjjlaid ouddlõs prosess.	Kehittämistyön toimintamalli ja tehtävät ovat olleet tekijöilleen antoisa prosessi.
VuäŠssõõđi lie leäŠmmaž puârast čõõnõõttâm õhttsaž toimmjumužže.	Osallistujat ovat olleet hyvin sitoutuneita yhteiseen toimintaan.
ʼhttsaž täävvtõzzân lij juäŠtǩǩed õhttsažtuââj rååstt kååŠdd raaŠji kååŠdd kääzzkõõzzid järjsteeŠst.	Yhteisenä tavoitteena on jatkaa ylikunnallista yhteistyötä palveluita järjestettäessä.
SäŠmmla lie Euroopp Union vuuŠvdest odinakai alggmeeŠr, koin lij jiiŠjjes historia, ǩiõll, kulttuur, jieŠllemnääŠll da identiteett.	Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa, jolla on oma historia, kieli, kulttuuri, elämäntapa ja identiteetti.
SäŠmmla lie jälsstam Skandinavia da LääŠddjânnam tâŠvv- vueŠssin da Kuâlõõǥǥnjaarǥâst juŠn õuddal annʼjõõžži valdiai da valdiaraaji šõddmuužž.	Saamelaiset ovat asuttaneet Skandinavian ja Suomen pohjoisosaa sekä Kuolan niemimaan sisäosia jo ennen nykyisten valtioiden ja valtionrajojen muodostumista.
Tän vuuŠvdkååččad sääŠmjânnmen.	Tätä aluetta kutsutaan saamenmaaksi.
SäŠmmla lie neeljj valdia vuuŠvdest lasǩǩeemnääŠl mieŠldd 60 000–100 000 jiõggâd.	Saamelaisia on neljän valtion alueella laskutavan mukaan 60 000–100 000 henkeä.
LääŠddjânnmest säŠmmla jällste SääŠmteŠǧǧ eeŠjj 2007 tiâttnorldõõǥi mieŠldd 9350 jiõŠggâd, koin nuŠt 38,3% jällste säŠmmlai dommvuŠvdest (3577).	Suomessa saamelaisia asuu Saamelaiskäräjien vuoden 2007 tilastojen mukaan 9350 henkeä, joista noin 38,3% asuu saamelaisten kotiseutualueella (3577).
DommvuuŠvdin tarǩǩeet Enontekiö, Aanar da UŠccjooǥǥ kååŠddi vuuŠvdid di Lappi pälggasvuuŠvd SuäŠđjel kååŠddest.	Kotiseutualueella tarkoitetaan Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien alueita sekä Lapin paliskunnan aluetta Sodankylän kunnasta.
Loopp saaŠmin jällste dommvuuŠvd åålǥbeäŠlnn jeeŠresårnn LääŠddjânnmest (5129) da ålggjânnmin (644).	Loput saamelaisista asuvat kotiseutualueen ulkopuolella muualla Suomessa (5129) ja ulkomailla (644).
LääŠddjânnmest mainstet kooum jeeŠres sääŠmǩiõl; aanrõžǩiõl, nuõrttsääŠmǩiõl da tâŠvvsääŠmǩiõl.	Suomessa puhutaan kolmea eri saamen kieltä; inarinsaamea, koltansaamea ja pohjoissaamea.
Arvvõozzi mieŠldd väŠjjaǥ bieŠll saaŠmin maainâst sääŠmas.	Arvioiden mukaan vajaa puolet saamelaisista puhuu saamea.
TâŠvvsääŠm ânne 70- 80 % aanrõžǩiõl da nuõrttsääŠmǩiõl kuhttuid vueŠll 15 % sääŠmǩiõllsain saaŠmin.	Pohjoissaamea käyttää 70-80 % sekä inarinsaamea ja koltansaamea kumpaakin alle 15 % saamenkielisistä saamelaisista.
EeŠjj 2007 statistiikk mieŠldd juŠn pâŠjjel 70 % vueŠll 10- âkksain sääŠmpäärnain jällste säŠmmlai dommvuuŠvd åålǥbeäŠlnn.	Vuoden 2007 tilastojen mukaan jo yli 70 % alle 10-vuotiaista saamelaislapsista asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella.
SäŠmmlai puõŠtti ääiŠj visio lij, što säŠmmlain alggmeeŠr sââŠjest lij jieŠlli sääŠmkiõll da raavâs õhttsažkåŠddvuõtt, kook tuõŠllje pâŠjjen, ravvee da õõudee sääŠmkulttuur kulttuure kuulli jieŠllemvueŠjji seillmuužž da õõudâsviikkmuužž di säŠmmlai jieŠllemnääŠl, ärbbvuâđlaž tiâttmõõžž da ärbbvuâđlaži čeäŠppvuõđi väältumuužž ođđ puõlvvõõǥǥid.	Saamelaisten tulevaisuuden visiona on, että saamelaisilla alkuperäiskansana on elävä saamen kieli ja vahva yhteisöllisyys, jotka ylläpitävät, vahvistavat ja edistävät saamelaiskulttuurin ja kulttuuriin kuuluvien elinkeinojen säilymistä ja kehittämistä sekä saamelaisten elämäntavan, perinteisen tietämyksen ja perinteisten taitojen välittymistä uusille sukupolville.
SäŠmmlain lij tiõrvâs jiõččtobddmuš da raavâs õhttekuullâmtobddmuš.	Saamelaisilla on terve itsetunto ja vahva yhteenkuuluvuuden tunne.
Aanrõõžž	Inarinsaamelaiset
Aanrõõž jällste õõut valdia da õõut kååŠdd seŠstt.	Inarinsaamelaiset asuvat yhden valtion ja yhden kunnan sisällä.
Aanrõõžži äŠrbbvuõđ mieŠlddsaž jeäŠllstemvuŠvdd lij AanarjääuŠr pirrõz.	Inarinsaamelaisten perinteinen asuma-alue on Inarijärven ympäristö.
ÄŠrbbvuõđ mieŠlddsaž aanrõõžži takai jieŠllemnääŠll lääi luâttʼtallu vuađđuum tääll, koŠst pirǧǧumuš šõõddi kueŠllstumuužžâst, puäǯǯhåiddmuužžâst, skootthåiddmuužžâst da mäŠddtuâjast di meäŠccjumuužžâst.	Perinteinen inarinsaamelainen elämänmuoto käsitti tyypillisimmillään luontaistalouteen perustuvan talonpidon, jossa toimeentulo muodostui kalastuksesta, poronhoidosta, karjanhoidosta ja maanviljelystä ja metsästyksestä.
Aanrõõžž lie šiõttlõõttâm puârast annʼjõž-õhttsažkå Šdda.	Inarinsaamelaiset ovat sopeutuneet hyvin nyky-yhteiskuntaan.
SäŠmmlaž jieŠllemnääŠll da äärvv jeäŠla läppjam, peŠce tõin vuäitt tobdsted miârkid še annʼ jõõžžâst.	Saamelainen elämäntapa ja arvot eivät ole kadonneet, vaan niistä voi tunnistaa merkkejä nykyisinkin.
Ärbbvuâđlažž jieŠllemvueŠjjest, mâŠte kueŠlstumuužžâst da puäʒʒhåiddmuužžâst vuäŠǯǯa määŋgas õin puåđ.	Perinteisistä elinkeinoista, kuten kalastuksesta ja poronhoidosta saavat monet yhä toimeentulonsa.
Aanrõžǩiõll lij pâi leäŠmmaž uuŠccab sââŠjest: tõn mainsteeimieŠrr lij leäŠmmaž pââimošân dohatkåŠdd mainsteeijed.	Inarinsaamen kieli on aina ollut vähemmistöasemassa: sen puhujamäärä lienee ollut korkeimmillaan tuhatkunta puhujaa.
EeŠjjest 1997 aanrõžsääŠmǩiõl õhttõs jåŠttʼtii ǩiõllpieŠss (kielâpiervâl), kuäŠs nuõrmõs ǩiõlmainsteei lääi nuõrrpooŠddâst.	Vuonna 1997 Inarinsaamen kielen yhdistys perusti kielipesän (kielâpiervâl), jolloin nuorin kielenpuhuja oli teini-ikäinen.
ǨiõllpieŠss diõtt ǩiõl läppjumuš lij årstam da ǩiõll lij jeäŠllješkuättam.	Kielipesän ansiosta kielen katoaminen on pysähtynyt ja alkanut elpyä.
Aanrõžǩiõl mainsteeji mieŠrr lij SääŠmteŠǧǧ statstiikk mieŠldd n. 300.	Inarinsaamen kielen puhujien määrä on Saamelaiskäräjien tilaston mukaan n. 300.
NuõrttsäŠmmla	Kolttasaamelaiset
NuõrttsäŠmmla lie Kuâlõõǥǥnjaarǥ alggmeeŠr, kook lie maŋŋa nuuŠbb mââilmmvääiŠn mõõnntam äŠrbbvuõđ mieŠlddsa sokkvuuŠvdeezz PeäŠccmest.	Kolttasaamelaiset ovat Kuolan niemimaan alkuperäisväestöä, jotka ovat toisen maailmansodan seurauksena menettäneet perinteiset sukualueensa Petsamossa.
NuõrttsäŠmmla kolle nuõrttsäŠmmlaid ǩiõl da ärbbvuõđi beäŠlest.	Kolttasaamelaiset kuuluvat itäsaamelaisiin kielensä ja perinteidensä puolesta.
NuõrttsäŠmmla jeäŠlle ortodoksiååskast.	Kolttasaamelaiset ovat uskonnoltaan ortodokseja.
Nuõrttjõs jieŠllemnääŠl kuâsttje jm. pihttzin, prääzneǩ- da porrmõšärbbvuõđâst.	Itäisiä piirteitä on nähtävissä mm. pukeutumisessa, juhla- ja tapaperinteessä ja ruokaperinteessä.
NuõrttsäŠmmlain vääžnai õhttsažkåŠddvuõđ lââzzteei raajji lie jm čeekulttuur, äŠrbbvuõđ mieŠlddsa siõr, sääŠmkadreâl, peŠssertuâŠjj, vuäŠddtuââŠj da rään kååđđmuš.	Kolttasaamelaisilla tärkeitä yhteisöllisyyttä lisääviä tekijöitä ovat mm. teekulttuuri, perinteiset leikit, kolttakatrillitanssi, helmikirjonta, juurityöt ja raanun kudonta.
NuõrttsäŠmmla vuäŠǯǯu puåđ vuõss- sââŠjest šeellmuužžâst.	Kolttasaamelaisten saivat toimeentulonsa pääasiassa pyyntitaloudesta.
Puäʒʒhåiddmuužž suåvtõlle kueŠllstumužže da meäŠccjumužže.	Poronhoito sopeutettiin kalastukseen ja metsästykseen.
Annʼ jõõžžâst ärbbvuõđ mieĺddsain jieŠllemvueŠjjin puäŠʒʒtääll lij miârkkšõõvvi puåđkäivv vuõss- sââŠjest ČeŠvetjääuŠr vuuŠvdest.	Nykyisin perinteisistä elinkeinoista porotalous on merkittävä toimeentulonlähde pääasiassa Sevettijärven alueella.
NuõrttsäŠmmla lie čueđi eeŠjji tuŠmmääm aaŠššin õõutâst sijddsååbbrin.	Kolttasaamelaiset ovat vuosisatoja päättäneet asioistaan yhdessä kyläkokouksissa (sijddsååbbar).
VuäŠmm äŠššhåiddamnääŠll toimmai še annʼjõžääiŠjest; nuõrttsäŠmmlai aaŠššid håidda nuõrttsäŠmmlai õuddooumaž da sääŠmsuåvtõs.	Vanha asioidenhoitomenetelmä toimii nykyäänkin; kolttien asioita hoitavat kolttien luottamusmies ja kolttaneuvosto.
NuõrttsäŠmmlai da sääŠmvuuŠvd jieŠllemvueŠjji, pirǧǧeemvueittemvuõdi da kulttuur pâŠjjen tuõŠlljumužže di õõudâsviikkmužže lij viõǥǥâst sääŠmlääŠǩǩ, koŠst šiõtteed läiŠnn - da tuäŠrjjeemnaali diõtt jm.	Kolttien ja koltta-alueen elinolojen, toimeentulomahdollisuuksien ja kulttuurin ylläpitämiseksi ja edistämiseksi on voimassa kolttalaki, jossa säädetään laina- ja avustustavoista muun muassa kalastuksen ja poronhoidon sekä koltta-alueen palveluiden edistämiseksi.
NuõrttsäŠmmlaid arvvlâdde leeŠd annʼjõõžžâst LääŠddjânnmest nuŠt 700 jiõggâd.	Kolttasaamelaisia arvioidaan olevan nykyisin Suomessa noin 700 henkeä.
NuõrttsäŠmmla jällste Aanar kååŠdd nuõrttbeäŠlnn, AanarjääuŠr sauŠjj - ooŠbđneǩǩ - da äppalčiõǥǥin, ns.	Kolttasaamelaiset asuvat Inarin kunnan itäosissa, Inarijärven etelä-, kaakkois- ja koilliskulmalla, ns. koltta-alueella.
SiŠjjin nuŠt kuäŠlmõs jäälast sääŠmvuuŠvd åålǥbeäŠlnn.	Heistä noin kolmannes asuu saamelaisalueen ulkopuolella.
NuõrttsääŠmǩiõl mainsteeji mieŠrr lij pâŠjjel 350.	Koltansaamen puhujien määrää on yli 350.
NuõrttsääŠmǩiõl jeäŠlljâttmužže lie čõõđtum vuänǩõs jeäŠlljâttemtuååim eeŠjjest 1993 ääŠljeeŠl.	Koltansaamen kielen elvyttämiseksi on toteutettu lyhytkestoisia kielenelvytystoimia vuodesta 1993 alkaen.
NuõrttsääŠmǩiõll lij LääŠddjânnmest mainstum sääŠmǩiõlin pukin jäänmõzzân vaarrvuâŠllsaž.	Koltansaamen kieli on Suomessa puhuttavista saamen kielistä uhanalaisin.
EeŠjjest 2008 lij ǩiõl jeäŠlljâttmužže alttuum ÂŠvvlest ǩiõllpieŠsstoimmjumuš.	Vuonna 2008 on kielen elvyttämiseksi aloitettu Ivalossa kielipesätoiminta.
SÄŠMMLA HÅIDDÂKKSAI PEÂMMʼ MUUŽŽ ÄÄRVV DA TÄÄVTʼʼZZ	Varhaiskasvatuksessa lähtökohtana on lapsen edun ja oikeuksien turvaaminen.
Håiddâkksai peâmmʼmuužžâst vueŠljet päärnai õuddõõzzi da vuõiggâdvuõđi staanmuužžâst.	Varhaiskasvatuksella on suuri merkitys myös lapsen hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä.
TäŠst plaanâst håiddâkksai peâmmʼmuš fiŠttjet håiddâkksai peââŠmm väŠlddkåŠddsai liinjâi mieŠldd siisǩlaž termmen.	Tässä suunnitelmassa varhaiskasvatus ymmärretään varhaiskasvatuksen valtakunnallisten linjausten mukaisesti sisällöllisenä terminä.
Håiddâkksai peâmmʼmuš miertõõlâd päärna jeeŠres jieŠllemkruuggâst šõddi peâmmvuâđđlaž vuârrvaaiktõzzân, koonn vuõssmõs täävvtõzzân lij õõudeed päärna obbväŠlddsa puârast pirǧǧumuužž.	Varhaiskasvatus määritellään lapsen eri elämänpiirissä tapahtuvaksi kasvatukselliseksi vuorovaikutukseksi, jonka ensisijaisena tavoitteena on edistää lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia.
SäŠmmlast håiddâkksai peâmmʼmuužžâst lij miârkkšõõvvi rool nuŠt päärnai sääŠmǩiõl da säŠmmla identiteett ravvumuužžâst mâte še säŠmmlai seillmuš jiiŠjjes meerärttlen.	Saamelaisella varhaiskasvatuksella on merkittävä rooli niin lasten saamen kielen ja saamelaisen identiteetin vahvistamisessa kuin myös saamelaisten säilymisenä omana kansanryhmänään.
SääŠmǩiõl mättʼteem- da jeäŠlljâttemvästteemvuõđ ferttai jueŠǩǩed dååma, håiddâkksai peâmmkääzzkõõzzi da vuađmättʼtõõzz kõõskâlt.	Saamen kielen opettamis- ja elvyttämisvastuuta on jaettava kodin, varhaiskasvatuspalvelujen ja perusopetuksen kesken.
SäŠmmlast päärnast lij vuõiggâdvuõtt tuäŠrjjõõttâd håiddâkksai peâmmkääzkõõzzid šõddâd jiiŠjjes kulttuur vuäŠssližžen da ânškueŠtted säŠmmlaid teâđaid, čeäŠppvuõđid, naalid da aarvid.	Saamelaisella lapsella on oikeus saada tukea varhaiskasvatuspalveluissa kasvaakseen oman kulttuurinsa jäseneksi ja omaksuakseen saamelaisia tietoja, taitoja, tapoja ja arvoja.
SäŠmmla håiddâkksai peâmmtoimmjumuužž vuađđan lie säŠmmla äärvv, kook lie jeeŠrben ǩiõll, ruått, õhttsažkåŠdd, raavâs identiteett, luâtt, äŠrbbvuõđ mieŠlddsa jieŠllemvueŠjj, sooǥǥbieŠli kõskksaž tääŠzzärvv da ooumažvuõtt, määŋgkulttuurvuõtt, rääuh da suåvâdvuõtt.	Saamelainen varhaiskasvatustoiminta perustuu saamelaisiin arvoihin, jotka ovat erityisesti kieli, suku, yhteisö, vahva identiteetti, luonto, perinteiset elinkeinot, sukupuolten välinen tasa-arvo ja ihmisyys, monikulttuurisuus, rauha ja sovinnollisuus.
SäŠmmla håiddâkksai peâmmʼmuužž mieŠrren lij ooumaž, ǩii lij jiõŠččvuađlaž, vasttõõzkueŠddi, sosialaž, luândd da siltteem beäŠlest määŋgbeäŠllsaž da ǩeäŠst lij jiiŠjjes tätt da ärvvstõõllâmoodd da ǩii pirǧǧad ođđäiggsaž õhttsažkååŠddest.	Saamelaisen varhaiskasvatuksen päämääränä on ihminen, joka on itsenäinen, vastuullinen, sosiaalinen, luonteeltaan ja taidoiltaan monipuolinen ja jolla on omaa tahdonvoimaa ja arviointikykyä ja joka pärjää uudenaikaisessa yhteiskunnassa.
Ǩiõll lij oummu jorddmõõžž da vuârrvaaiktõõzz vuađđ.	Kieli on ihmisen ajattelun ja vuorovaikutuksen perusta.
Ǩiõl veäkka ooumaž teâđast jiiŠjjes, šõddâd jiiŠjstez fiŠttjõõzz da še kommuunkâstt pirrõõõzin.	Kielen avulla ihminen tulee tietoiseksi itsestään, muodostaa omat käsityksensä ja myös kommunikoi ympäristön kanssa.
Tän-nääŠleld ǩiõll toimmai õhttsaž mââilmen da kulttuuren raajjʼjen.	Tällä tavalla kieli rakentaa yhteistä maailmaamme ja kulttuuriamme.
SäŠmmla lie mättjam jiiŠjjes jeäŠllstemvuudin leeŠd jeeŠres ǩiõli da kulttuurivuiŠm õõutsââŠjest da tän diõtt lie täuŠjja määŋgǩiõllsa da ovdde äärvv puerr ǩiõllčeäŠppvuõtte.	Saamelaiset ovat asuinalueillaan luonnostaan olleet kanssakäymisissä eri kielien ja kulttuurien kanssa ja tästä johtuen ovat usein monikielisiä ja arvostavat hyvää kielitaitoa.
SääŠmǩiõlin tarǩǩeet pukid LääŠddjânnmest maisntum sääŠmǩiõlid, tâŠvv-, aanrõž- da nuõrttsääŠmǩiõlid.	Saamen kielellä tarkoitetaan kaikkia Suomessa puhuttavia saamen kieliä, pohjois-, inarin- ja koltansaamen kieltä.
LääŠddjânnam sääŠmǩiõl kolle meeraikõskksaž klasstõõllmuužž (UNESCO Red Book) mieŠldd vaarvuâŠllsaid kiõlid.	Suomen saamen kielet kuuluvat kansainvälisen luokituksen (UNESCO Red Book) mukaan uhanalaisiin kieliin.
LääŠddjânnmest mainstum aanrõž - da nuõrttsääŠmǩiõlid klasstõõlât tuõđsânji vaarvuâŠllsaid ǩiõlid.	Suomessa puhuttavat inarin- ja koltansaame luokitellaan vakavasti uhanalaisiin kieliin.
SääŠmǩiõll lij valddum eeŠjjest 2002 EU komissio tuõđsânji vaarvuâŠllsai ǩiõli proggramme.	Saamen kieli on otettu vuonna 2002 EU:n komission vakavasti uhanalaisten kielten ohjelmaan.
SääŠm ǩiõli väŠlddvaarr lij tõn pirreei väŠlddǩiõll- da kulttuur.	Saamen kielien pääuhka on sitä ympäröivä enemmistökieli ja kulttuuri.
SääŠmǩiõli seillmõš õõlǥad, što õhttsažkåŠdd rääŠjj ǩiõli seiŠllmužže da õuddnumužže riŠjttjeei õuddldõõzzid.	Saamen kielten säilyminen edellyttää, että yhteiskunta luo kielten säilymiselle ja kehittymiselle riittävät edellytykset.
Tät õõlǥad puki sääŠmǩiõli pääiŠǩ positiivilaid jeeŠrab tuåimid.	Tämä edellyttää kaikkien saamen kielten kohdalla positiivisia erityistoimia.
Ǩiõli seillmõš õõlǥad še tõn õhttsažkååŠdd vuäŠsslai vuâmmšâddmuužž, mii kuâsttai piârri ǩiõl vaŠlljumuužžâst.	Kielten säilyminen edellyttää myös sen yhteisön jäsenten tietoisuuden heräämistä, joka näkyy perheen kielen valinnassa.
AlggmeeŠr ǩiõli âânnemvueittemvuõđi raŠvvumuš pukin jieŠllemvuuŠvdin lij vääžnai ǩiõl seiŠllmužže da õuddnumužže.	Alkuperäiskansan kielten käyttömahdollisuuksien vahvistaminen kaikilla elämän alueilla on tärkeää kielen säilymiselle ja kehittymiselle.
SääŠmkiõllsaž peiŠvvhåidd leŠbe ǩiõllpieŠss vuäitte leeŠd päärna odinakai sääŠmkiõllsa pirrõõzz.	Saamenkielinen päivähoito tai kielipesä voi olla lapsen ainoa saamenkielinen ympäristö.
SääŠmǩiõllsaž peiŠvvhåiddmužže puõŠtti päärnai sääŠmǩiõl vaaldšummuš vuäitt leeŠd seämma jeeŠres tääzzin.	Saamenkieliseen päivähoitoon tulevien lasten saamen kielen hallinta voi olla hyvinkin eri tasoilla.
TâŠvvsääŠmǩiõllsest peiŠvvhååidâst ǩiõlsiltteem beäŠlest jeeŠrestääzzest åårai päärna šeätte seämma ärttla.	Pohjoissaamenkielisessä päivähoidossa kielitaidoiltaan eritasoiset lapset sijoittuvat samaan ryhmään.
Eärben vâŠǯǯelvuõttân lij tõt, mäŠhtt håiddâkksai peâmmʼmuužžâst vääŠlded lokku päärna ǩiõlvuađlaž taarbid määŋgnallšem päärnai ärttlest, koŠst lie jeeŠrestääzz mättjeei da kooi ǩiõlsiltteem da tuäŠrjjtaarbb vaajtâlle jiânnai.	Erityisenä haasteena onkin se, miten varhaiskasvatuksessa huomioidaan lapsen kielelliset tarpeet monimuotoisessa lapsiryhmässä, jossa on erilaisia oppijoita ja joiden kielitaidon taso ja tuen tarpeet vaihtelevat paljon.
Jos päärna ǩiõlmättjem rijttjeei tuäŠrjjumuužž jeäŠt vuâmmaš tõt vuäitt viikkâd sääŠmǩiõllsa päärna ǩiõl vaajjtumuužže lääŠddǩiõllân.	Mikäli kielen omaksumisen tukemiseen ei kiinnitetä riittävää huomiota, tilanne voi johtaa saamenkielisen lapsen kielen vaihtumiseksi suomen kieleen.
Pukin håiddâkksai peâmmkääzkõõzzin ferttai ainsmâŠtted päärna õõutverddsaž vuõiggâdvuõtt jiiŠjjes ǩiõlle da kulttuure.	Kaikissa varhaiskasvatuspalveluissa tulee varmistaa lapsen yhdenvertainen oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin.
3.1.	3.1.
SääŠmǩiõll vuõssmõzzân leŠbe nuŠbben ǩiõllân	Saamen kieli ensimmäisenä tai toisena kielenä
UuŠccbi sââŠjest åårrjid lij vääžnai jiiŠjjes jieŠnnǩiõl mättjem lââzzen tõn seillmõš.	Vähemmistöasemassa oleville on tärkeää oman äidinkielen oppimisen lisäksi sen säilyminen.
JieŠnnǩiõl lij ooumže čõnstõk jiiŠjjes kulttuure, identiteette da ruåđid.	Äidinkieli on ihmiselle side omaan kulttuuriin, identiteettiin ja sukuun.
Tõst lij miârktõs še teâđ, jorddmõõžž da raajjâmvuâđlaž ǩiõllân.	Sillä on merkitystä myös tiedon, ajattelun ja luovuuden kielenä.
Ǩiõll lij vääžnai pukin håiddâkksai peâmmtoimmjumuužžin, tõt lij vuârrvaaiktõõzz neäŠvv da lokkčooud puknallšem mättjumužže.	Kieli on tärkeä kaikessa varhaiskasvatustoiminnassa, se on vuorovaikutuksen väline ja avain kaikkeen oppimiseen.
LääŠddjânnmest lie sääŠmpiârri, koin päärnai vuõssǩiõllân lij sääŠmǩiõll, kååŠtt lij seämmast še kuhttui puärrsi jieŠnnǩiõl da piârri dommǩiõll.	Suomessa on saamelaisperheitä, joissa lapsen ensikielenä on saamen kieli, joka on samalla myös molempien vanhempien äidinkieli ja perheen kotikieli.
Päärnaž mättai lääŠddǩiõl mâŋŋlubust takainalla škooule mõõneest.	Lapsi oppii suomen kielen myöhemmin tavallisesti kouluun mennessään.
Håiddâkksai peâmmʼmuužžâst päärnaž vuäitt õõudeed da raŠvveed sääŠmǩiõlâs määŋgbeäŠllsai ǩiõlâânnemnaali mieŠldd.	Varhaiskasvatuksessa lapsi voi kehittää ja vahvistaa saamen kieltä monipuolisten kielenkäyttötilanteiden kautta.
Jäänaž sääŠmpäärnain šâdd kueiŠt ǩiõl da kulttuur piârrjin.	Useimmat saamelaislapset kasvavat kahden kielen ja kulttuurin perheissä.
Sij mättje kueŠhtt - leŠbe juŠn koumm ǩiõl šõddâm rääŠjest.	He omaksuvat kaksi- tai jopa kolme kieltä syntymästään lähtien.
SääŠmǩiõllsest håiddâkksai peâmmʼmuužžâst lij kõõskâs rool päärna simultaanlaž, määŋgǩiõlsâžvuõđ da ǩiõlvuađlaž identiteett tuäŠrjjumuužžâst nuŠt, što päärnaž âstt škooule pueeŠr ǩiõlsilttumuužž što vuäitt vuäŠssõõttâd sääŠmǩiõllsaž mättʼtõzze.	Saamenkielisellä varhaiskasvatuksella on keskeinen rooli lapsen simultaanisen monikielisyyden ja kielellisen identiteetin tukemisessa niin, että lapsi saavuttaa kouluun mennessä hyvän kielitaidon osallistuakseen saamenkieliseen opetukseen.
3.2.	3.2.
SääŠm ǩiõll ǩiõllpieŠssǩiõllân	Saamen kieli kielipesäkielenä
ǨiõllpieŠss lij vueŠll škooulâkksaid ǩiõl beäŠlest uuŠccab naroodd leŠbe alggmeeŠr päärnaid tarǩǩuum peiŠvvhåiddpäiŠǩǩ, koŠst vaarvuâŠllsaž ǩiõl kåitta serdded päärnaid maisteeŠl tõn sijjid čõõđ ääiŠj aalǥâst ääŠljjeeŠl, håt- i sij jie fiŠttječče ǩiõl ǩiõllpieŠssä puäđeest.	Kielipesä on alle kouluikäisille kielivähemmistön tai alkuperäiskansan lapsille tarkoitettu päivähoitopaikka, jossa uhanalainen kieli pyritään siirtämään lapsille puhumalla sitä heille koko ajan alusta lähtien, vaikkeivät he ymmärtäisikään kieltä kielipesään tullessaan.
ǨiõllpieŠssest ââned ǩiõl-lauggtemnääŠl.	Kielipesässä käytetään kielikylpymenetelmää.
ǨiõllpieŠsstoimmjumuš lij vuõinnum pueŠrren nääŠllen vaarvuâŠllsai ǩiõli jeäŠlljâttmuužžâst.	Kielipesätoiminta on osoittautunut hyväksi keinoksi uhanalaisten kielten elvyttämispyrkimyksissä.
ǨiõllpieŠssest mainsted pâi sääŠmǩiõl, ij-ga personkåŠdd jåårǥǥlââdd mainnseezz lääŠddǩiõlle ni aalǥâst, ko päärna jie võl tõn fiŠtte.	Kielipesässä puhutaan vain saamen kieltä, eikä henkilöstö käännä puhettaan suomen kielelle edes alussa, kun lapset eivät vielä heitä ymmärrä.
Ǩiõl mättjumuužž tuäŠrjjeed tulǩǩeeŠl mainstumuužž seäveeŠl, jiõnneeŠl, kaartivuiŠmm, neäŠvvaivuiŠm, lauŠlljivuiŠm da likkeelŠl.	Kielen omaksumista tuetaan havainnollistamalla puhetta elein, äänenpainoin, kuvin, esinein, lauluin ja liikkein.
Še persoonkåŠdd maainâst kõskkneezz pâi ǩiõllpieŠss ǩiõl.	Myös henkilökunta puhuu keskenään vain kielipesäkieltä.
Passiivlaž ǩiõlsiltteem õuddnem mieŠldd päärnaž tuõstškuätt siõmmnai siõmmnai aktiivlaž mainstumužže.	Passiivisen kielitaidon kehittyessä lapsi rohkaistuu vähitellen aktiiviseen puheen tuottamiseen.
Päärna uuŠvded mättjed kiõl jiiŠjjes hoodd mieŠldd.	Lapsen annetaan omaksua kieltä omaan tahtiinsa.
Päärnaikõskksaž ǩiõllân lij täuŠjja lääŠddǩiõll.	Lasten keskinäisenä kielenä on usein suomen kieli.
VâŠǯǯelvuõttân lij vuäŠǯǯad päärna kommunkâstted še kõskkneezz sääŠmǩiõlle.	Haasteena onkin saada lapset kommunikoimaan myös keskenään saamen kielellä.
3.3.	3.3.
SääŠmǩiõl mättjem õhttsaž täävtõõzz	Saamen kielen oppimisen yhteiset tavoitteet
JuõŠǩǩpeiŠvvsai tuåimi õhttvuõđâst ǩiõll toimmai neäŠvvan, ij jiõčč ärvven.	Päivittäisten toimintojen yhteydessä kieli toimii välineenä, ei itseisarvona.
Håiddâkksai peâmmʼmuužžâst päärna ǩiõl õuddnumuužž õõudeed jeeresnallšem tuåimi mieŠldd.	Varhaiskasvatuksessa lapsen kielen kehittymistä edistetään erilaisten toimintojen kautta.
Håiddâkksai peâmmʼmuužžâst päärnaž	Varhaiskasvatuksessa lapsi
 raŠvvad sääŠmidentiteettes da kulttuures	• vahvistaa saamelaista identiteettiään ja kulttuuriaan
 õõudâsviikkâd määŋgbeäŠllsa ǩiõlâânnemvueittemvuõđi veäkka ǩiõlâs juõŠǩǩpeiŠvvsain tuåimin; päärnaž saǥstââll, kõõjjâd da maainâst jiiŠjjes jurddjin, tobddmuužzin, äŠjstõõzzin	• kehittää monipuolisten kielenkäyttömahdollisuuksien avulla kieltään päivittäisissä toiminnoissa; lapsi keskustelee, kyselee ja kertoo omista ajatuksistaan, tunteistaan, toiveistaan
 vuäŠǯǯ veeidas teâđ da kiõŠččlâsttmuužž jiiŠjjes ǩiõlâst, kulttuurärbbvuõđâst da historiast da ǩiõččlâŠstt tõn ärvvsõs äŠššen	• saa laajasti tietoa ja kokemusta omasta kielestä, kulttuuriperinnöstä ja historiasta ja kokee sen
 tuõstškuätt âânnet da õõudeed aktiivlašnalla ǩiõl	• rohkaistuu käyttämään ja kehittämään aktiivisesti kieltä
 õõudâsviikkâd ǩiõlvuađlaž tiâttmuužžâs	• kehittää kielellistä tietoisuuttaan
Päärna ǩiõlmättjem diõtt lij vääžnai, što piâr, ruått da õhttsažkåŠdd šeâttâtte ǩiõl mättjumužže miõđâlt da tuäŠrjjee tõn aktiivlažnalla.	Lapsen kielenoppimisen kannalta on tärkeää, että perhe, suku ja yhteisö suhtautuvat kielen oppimiseen myönteisesti ja tukevat sitä aktiivisesti.
 mainnâz, arvvtõõzz, tiivtt	Lapsen saamen kielen vahvistamisen välineet:
 roolsiõr, kuuhlâžteatter, čuäjjtõõlmõš	• tarinat, kertomukset, sadut, lorut, arvoitukset, runot
 musiikk, jooik, leeuŠd, livđet, laulli	• musiikki, joiut, leuddit, livđet, laulut
 puärrsi, ruåđi da õhttsažkåŠddvuiŠm ärbbvuâđlaž eeŠjj-jårrõzze koŠlle õŠhtte määŋgbeäŠllsa ǩiõlâânnemvueŠjj: tuââŠj, ǩiõŠtt - tuâŠjai raajjmuš, luâđastliikkumuš, kåvvstõõllmuš, mieŠccest jååttmuužž, kaaunõõttmuužž, kõŠlljumuužž da šõddmuužž	• vanhempien, sukulaisten ja yhteisön kanssa perinteiseen vuotuiskiertoon liittyvät monipuoliset kielenkäyttötilanteet: työt, käsitöiden tekeminen, luonnossa liikkuminen, laavustelu, retket, tapaamiset, vierailut ja tapahtumat
 ǩeŠrjjtum sääŠmǩiõl kuâsttjumuš õõutilooǥǥ fyyslaž pirrõõzzâst (ilmtõõzz, peåggtõõzz, kaart, ǩõõlbb dnõ.)	• kirjoitetun saamen kielen näkyminen yksikön fyysisessä ympäristössä (ilmoitukset, julisteet, kuvataulut, kyltit jne.)
 ǩeŠrjjpõõrtin da muzein kõŠlljumuužž	• kirjastossa ja museossa vierailut
 vuârvaaiktõs jeeresâkksai sääŠmpäärnaivuiŠm	• vuorovaikutus eri-ikäisten saamelaislasten kanssa
 õhttsažtuâŠjj jäŠrrsi håiddâkksai peâmmõõutilooǥǥi, ǩiõllristtjeäŠnn da - eeŠjj, säŠmmla media, sieŠbrrkååŠddi da õhttõõzzi vuiŠm	• yhteistyö muiden varhaiskasvatusyksiköiden, kielikummien, saamelaisen median, seurakunnan ja järjestöjen kanssa
 saǥstõõllmuš - da škoouljemsõddmuužž puärrsid	• vanhemmille suunnatut keskustelu- ja koulutustilaisuudet
3.4 ArggpeeiŠv õuddmiârkk ǩiõl mättjem õõudâsviikkmužže	3.4 Arkipäivän esimerkkejä kielen oppimisen edistämiseksi
Miõđlaš, staanlaž påread di vuõrâsoummu da päärna kõskksaž naŠddjõs da tääŠzzärvv smellkâstte päärna aktiivlaž ǩiõl âânnmužže.	Myönteinen, turvallinen ilmapiiri sekä aikuisen ja lapsen välinen luottamus ja tasa-arvo rohkaisevat lasta aktiiviseen kielenkäyttöön.
Päärna ǩiõlvuađlaž teâđstumuužž õuddnumužže päärnast ferttai leeŠd jiânnai määŋgbeäŠllsaž ǩiõlâânnem vueittemvuõtt puki tuåimi õhttvuõđâst.	Lapsen kielellisen tietoisuuden kehittymiseksi lapsella tulee olla paljon monipuolisia kielenkäyttömahdollisuuksia kaikkien toimintojen yhteydessä.
Päärna ǩiõlvuađlaž teâđstumuš õuddan ǩiõlin siõreest, tiivtid looǥǥeest, lääuleest da jeeŠresnallšem ǩiõl ååblǩid tobddstõõđeest.	Lapsen kielellinen tietoisuus kehittyy kielellä leikkiessä, loruillessa, laulaessa ja erilaisiin kielen muotoihin tutustuessa.
Ǩiõlvuađlaž teâđstumuš rääjj vuâđ lookkâm - da ǩeŠrjjtem silttumužže.	Kielellinen tietoisuus luo pohjan luku- ja kirjoitustaidolle.
Vuõrâsooumaž vuäitt täuŠjja vuâmmšekani mainsted päärnže kueŠddtekani suu vuâsttvuârrlaž mainstumuužž.	Aikuinen voi usein huomaamattaan puhua lapselle kannustamatta häntä vastavuoroiseen puheeseen.
Saǥstõõllmuužžâst lij vääžnai uŠvdded äiŠǧǧ päärna jiiŠjjes juŠrddjid da mainnsid.	On tärkeää keskustelussa antaa aikaa lapsen omille ajatuksille ja kertomuksille.
Vuõrâsoummu ferttai teađsteeŠl vuâmmšed jiiŠjjes ǩiõl âânnmužž, što tõt leŠčče nuŠt määŋgbeäŠllsaž ko vuäitt.	Aikuisen tulee tietoisesti kiinnittää huomiota omaan kielenkäyttöön, jotta se olisi mahdollisimman monipuolista.
PäärnaivuiŠm vuäitt juõŠǩǩpeeiŠv harjtõõttâd ǩiõl õõutsââŠjest jm. laullji, laaulsiõri da tiivti veäkka.	Lasten kanssa voi päivittäin harjoitella kieltä yhdessä mm. laulujen, laululeikkien ja lorujen avulla.
Päärnai ǩiõlâânnemnaali määŋgbeäŠllsen čõõđtumužže päärnaid vueitet jueŠǩǩed uuŠcces ärttlid õuddmiârkkan ââŠjj mieŠldd.	Lasten kielenkäyttötilanteiden monipuolistamiseksi lapset voidaan jakaa pienryhmiin esimerkiksi iän mukaan.
TäuŠjja tõk päärna, koin sääŠmǩiõl ilŠla võl čuuŠt raavâs, mainnste kõskkneezz miõlstes lääddas.	Usein ne lapset, joilla saamen kieli ei ole vielä kovin vahva, puhuvat keskenään mielellään suomea.
Ärttlid raajeest täid päärnaid piijât jeeŠres ärttlid sääŠmǩiõl âânnem raŠvveem diõtt.	Ryhmiä muodostettaessa nämä lapset laitetaan eri ryhmiin saamen kielen käytön vahvistamiseksi.
UuŠcces ärttlin jäänab äiŠǧǧ ǩiõttʼtõõllâd päärna jiiŠjjes ǩiõŠččlâsttmuužžid, tobddmuužžid leŠbe pâi mainsted.	Pienryhmissä on enemmän aikaa käsitellä lapsen omia kokemuksia, tunteita tai vain tarinoida.
Ǩiõl mättʼtõõtti päärnaivuiŠm tobddmuužži õudde puhttmest ââned veäŠǩǩen kaartid, likkumuužž, jiõnid, seäŠvvmõõžž da mainsted seämmast måkam fittõõzz tõid kolle.	Kieltä opettelevien lasten kanssa tunteiden esille tuomisessa käytetään apuna kuvia, liikkeitä, ääniä, eleitä ja kerrotaan samalla millaiset käsitteet niihin kuuluvat.
ÄäŠrjez päärnaž taarbaš ääiŠj da tueŠrjj mainstumuužžâst.	Arka lapsi tarvitsee enemmän aikaa ja tukea puhumisessa.
Tõn diõtt lij vääžnai, što puk saǥstõõllâmnääŠl suin âânet äuŠǩǩen aktiivlažnalla.	Siksi on tärkeää, että kaikki keskustelutilanteet hänen kanssaan hyödynnetään aktiivisesti.
Tääzzverdsaž da staanlaž kontaatk raajjmužže tuâŠjjlaž vuäitt šiõttõõttâd päärnai fyyslaž täzze šâŠldda.	Tasavertaisen ja turvallisen kontaktin luomiseksi työntekijä voi asettua fyysisesti lasten tasolle lattialle.
Päärna väŠldde kontaaktt heâlpben da vuõrâsooumaž vuäitt ciŋlmõõvvâd kulddled da saǥstõõllâd siŠjjivuiŠm.	Lapset ottavat helpommin kontaktia ja aikuinen voi keskittyä kuuntelemaan ja keskustelemaan heidän kanssaan.
Vuõrâsooumaž ohjjad aktiivlažnalla päärnai siõrršõddmuužžid tuäŠrjjeel seämmast päärnai sääŠmǩiõlâânnmuužž.	Aikuinen ohjaa aktiivisesti lasten leikkitilanteita tukien samalla lasten saamen kielen käyttöä.
Siõm päärnaid mainsted jiânnai jeeŠres håiddšõddmuužžin (jm. njuõʒʒikvaajtem, põõzzõõttmuužž da teâvõõttmuužž õhttvuõđâst) nõõmteeŠl seämmast jeeŠres roopp- pieŠǩǩid da pihttzid.	Pienille lapsille puhutaan paljon eri hoitotilanteissa (mm. vaipan vaihdon, peseytymisen ja pukeutumisen yhteydessä) nimeten samalla eri ruumiinosia ja asusteita.
TueŠjjeemnääŠl õuddmiârkk ǩiõlvuađlaž teâđstumuužž õõdâsviikkmužže: Ǩiõl jiõnneemraajâlm: Tiivti da laaulsiõri veäkka päärnaž tobddstââtt sääŠmǩiõl jiõnnõõzzid da sääntuâŠjaid, mäŠhtt jeeŠresnallšem jiõnnõõzzid vuäitt õhttõõllâd.	Käytännön esimerkkejä kielellisen tietoisuuden kehittämiseksi: Kielen äännerakenne: Lorujen ja laululeikkien avulla lapsi tutustuu saamen kielen äänteisiin ja sääntöihin, miten erilaisia äänteitä voi yhdistellä.
Jeeresnallšem sääŠnnpaarid (säännpaar, kook rätkje kueimstes õõut jiõnnõõzz vuâđalt) siskldeei tiivti veäkka vueitet uŠvdded päärnže peäggtâŠstted tõst mäŠhtt jiõnnõõzzid ââned saani räätktõõllmužže.	Erilaisten sanapareja (sanaparit, jotka erottuvat toisistaan yhden äänteen perusteella) sisältävien loruja avulla voidaan antaa lapselle vihjeitä siitä miten äänteitä käytetään sanojen erottelemiseen.
Näkam tiivtt lie jm. tâŠvvsääŠmǩiõlâst.	Tällaisia loruja ovat mm pohjoissaamessa:
Saani raajõõttmuž: Päärna teâdstumuužž saani åbblǩin da saani raajõõttmuužžâst vueitet õõudeed jeerenallšem harjtõõzzivuiŠm;	Sanojen rakentuminen: Lapsen tietoisuutta sanojen muodoista ja sanojen rakentumisesta voidaan edistää erilaisilla harjoituksilla;
 õhttõs- sääŠnnharjjtõõzz, õuddmiârkkan tâŠvvsääŠmǩiõlâst; guollemuorra - muorraguolli	• yhdyssanaharjoitukset, esimerkiksi pohjoissaamessa; guollemuorra - muorraguolli
 luâđ jiõnid muušttʼ teei sääŠnnharjjtõõzz.	• luonnonääniä muistuttavat sanaharjoitukset.
ʼuddmiârkkan tâŠvvsääŠmǩiõlâst; Dappasii gappasii duike Eallu- laaul	Esimerkiksi pohjoissaamessa; Dappasii gappasii duike Eallu-laulu
4.	Kielen lauserakenne: Lapsen tietoisuutta siitä miten sanat liittyvät toisiinsa lauseiksi voidaan edistää erilaisilla loruilla.
SÄÄŠMKULTTUUR DA IDENTITEETT	Esimerkiksi pohjoissaamessa; Lei oktii áhkku (aikamuodot), Beahká viessu (relatiivilause), Meahcci eallit (verbien persoonamuodot), Okta guolli vuodjá (verbien taivutus)
4.1.	4.1.
SäŠmmlaž pärnnpoŠdd da peâmm	Saamelainen lapsuus ja kasvatus
Ärbbvuõđ mieŠldd sääŠmpiârrjin puärrsin da päärnain šõdde âlddsõõzz õhttsaž juõŠǩǩpeiŠvvsain tuâŠjain.	Perinteisesti saamelaisperheissä vanhemmilla ja lapsilla muodostui läheinen suhde yhteisten päivittäisten askareiden lomassa.
Päärna ohjjee seämmast, ko vuõrâsoummin lääi jiiŠjstez tuâŠjj.	Lapsia ohjattiin samalla, kun aikuisilla oli omat työnsä.
Siõreest päärnaž mättji sosiaalaž čeäŠppvuõtte, tueŠjjeed tuââŠjj da âânnet luâđ reeǧǧesvuõđid da pirǧǧeed kõõrâs luâđâst.	Leikkiessään lapsi oppi sosiaalisia taitoja, tekemään työtä ja käyttämään luonnon rikkauksia ja tulemaan toimeen ankarissa luonnonolosuhteissa.
SäŠmmlaž peâmmʼmuužžâst ainsmâtte sosiaalaž vuâmmšemooddaid, kueiŠmi lokku väŠlddmužže di tuââŠj da siõr mieŠldd mättjumužže.	Saamelaisessa kasvatuksessa painotettiin sosiaalista huomiokykyä, toisten huomioon ottamista sekä työn ja leikin kautta oppimista.
SääŠmpeâmmʼmuužž karttʼtii jeeŠrben vuõiǥteŠmes peâmmʼmuš.	Saamelaiskasvatusta kuvasi erityisesti epäsuora kasvatus.
Päärna mättje vuâmmšekani väŠldded västteemvuõđ tuâŠjaineezz da åårrmest õõutsââŠjest piârrjest da pirrõõzzâst.	Lapset oppivat huomaamatta ottamaan vastuuta tekemisistään ja olemisestaan yhdessä perheen ja ympäristön kanssa.
AnnʼjõžpeeiŠv peâmmʼmuužžâst peelkâd võl sääŠm peâmmärbbvuõtt.	Saamelaisesta kasvatusperinteestä on vielä heijasteita nykypäivän kasvatuksessa.
Päärnaž mättʼteed uŠvdded pukid oummid äärvv.	kohtelemaan kaikkia ihmisiä arvonannolla.
Cisttjumuš šâdd oummi lââzzen luõttu.	Kunnioituksen tulee ihmisten lisäksi kohdistua luontoon.
Päärna jeät vuõiǧǧest vuäŠppest peŠce suŠnne mainsted šõddmuužžid da mainnsid jäŠrrsid lij šõddâm.	Lapsia ei suoranaisesti neuvota vaan kerrotaan tapahtumia ja tarinoita mitä muille on tapahtunut.
Oummu šõddmuužž da õuddnumuužž täävvtõzzân lij määŋgbeäŠllsaž persoonlažvuõtt da veeidas silttumuš.	Ihmisen kasvun ja kehityksen tavoitteena on monipuolinen persoonallisuus ja laajaalainen osaaminen.
Tääi ooddai õõudâsviikkmužže peâmmtuåimivuiŠm kååitad õõudeed päärna vuâmmšõõttâm - da jiõččärvvstõõllmušoodd, što son pirǧǧeŠčče ođđ kroota puõŠtti šõddmuužžin.	Näiden ominaisuuksien kehittämiseksi kasvatustoimilla pyritään kehittämään lapsen havainnointi- ja itsearviointikykyä, jotta hän pärjäisi uusissa yllättävissä tilanteissa.
Raavâs jiõččtobddmuš, čiõlǥâs jiõččkartt da raavâs identiteett veäǩǩad päärna toimmjed jiiŠjjez õudlõõzzi da čeäŠppvuõđi mieŠldd di jiõŠcces luâđlaž nääŠleld.	Vahva itsetunto, selkeä minäkuva ja vahva identiteetti auttavat lasta toimimaan omien edellytystensä ja taitojensa mukaan sekä itselleen luontevalla tavalla.
PueŠrr teäŠttemoodd mieŠccest likkeest, saǥstõõllmuužžin da jurddjin lie viâltʼtemes pueeŠr jieŠllem vaalđšem diõtt.	Hyvä suuntautumiskyky metsässä liikkuessa, keskusteluissa ja ajattelussa ovat välttämättömiä hyvän elämänhallinnan kannalta.
SäŠmmlaž peâmmʼmuužžâst uuŠvdet äärvv pueeŠ vuâmmšõõttâm - da ärvvstõõllmušoodd lââzzen raavâs jiõččtobddmužže identiteette, veeidas silttumuužž, šiõttâmvuõđ, sosiaalvuõđ da mäŠrddnalla vuõd.	Saamelaisessa kasvatuksessa arvostetaan hyvän havainnointi- ja arviointikyvyn lisäksi vahvaa itsetuntoa ja identiteettiä, laaja-alaista osaamista, sopeutuvuutta, sosiaalisuutta ja kohtuullisuutta.
OŠbbväŠlddsaž täävvtõzzân lij õõudeed päärna jiõččvuađlaž jieŠllmest pirǧǧumuužž õhttu da õõutsââŠjest jäŠrrsi vuiŠm.	Kokonaisvaltaisena tavoitteena on edistää lapsen itsenäistä elämässä pärjäämistä yksin ja yhdessä muiden kanssa.
JiõŠččvuâđtlaž pirǧǧmuš õõlǥad tueŠjjeemnääŠl čeäŠppvuõđi vaalđšemvuõđ lââzzen psyykklaž vaalmâsvuõđ da ååskk tõzz, što vuäitt, silttâd da käunn räŠtǩǩumuužžid proŠbleeŠmid da naŠddjââtt tõzz, što puk vuäitt mättjed.	Itsenäinen selviytyminen edellyttää käytännön taitojen hallinnan lisäksi psyykkistä valmiutta ja uskoa siihen, että jaksaa, osaa ja löytää ratkaisut ongelmiin ja luottaa siihen, että kaiken voi oppia.
SäŠmmlaž õhttsažkååŠddest lij ärbbvuõđ mieŠldd ruåđin da õhttsažkååŠddest päärna peâmmvuõiggâdvuõtt da - vasttumuš.	Saamelaisessa yhteisössä perinteisesti suvulla ja yhteisöllä on lapsen kasvatusoikeus ja – vastuu.
4.2.	4.2.
SäŠmmlai kulttuuraarvi vääŠltumuš	Saamelaisten kulttuuriarvojen välittäminen
SäŠmmlaid õhttee kulttuurlaž äärvv mâŠte ǩiõll, Identiteett, luâtt da ruått.	Saamelaisia yhdistävät kulttuuriset arvot kuten kieli, identiteetti, luonto ja suku.
Säämkulttuure kolle še äŠrbbvuõđ mieŠlddsa jieŠllemvueŠjj mâŠte puäʒʒhåiddmuš, kueŠllstumuš, meäŠccjumuš, uussmõš da ǩiõttʼtuââŠj.	Saamelaiseen kulttuuriin kuuluvat myös perinteiset elinkeinot kuten poronhoito, kalastus, metsästys, keräily ja käsityöt.
Kulttuura lij še säŠmmlaž.	Kulttuuria on myös saamelainen elämäntapa.
SäŠmmlai jieŠllemnääŠll, kulttuur da äŠrbbvuõđ mieŠlddsa jieŠllemvueŠjj lie mutšõõvvâm ääiŠj mieŠldd.	Saamelaisten elämäntapa, kulttuuri ja perinteiset elinkeinot ovat muuttuneet ajan myötä.
Ärbbvuâđlai teâđai da čeäŠppvuõđi mättjumuš ij sirddu teäŠnab piârrjest luađâlt päärnaid.	Perinteisten tietojen ja taitojen oppiminen ei siirry enää perheessä luonnostaan lapsille.
SäŠmmla kulttuur seillmõš õõlǥad še annʼjõõžžâst ärbbvuâđlaž teâđai da čeäŠppvuõđi, di vuõiŋŋlaž jeällmõõžž serddmõõžž puõŠttjid puõlvvõõǥǥid.	Saamelaisen kulttuurin säilyminen edellyttää nykyisinkin perinteisten tietojen ja taitojen, sekä henkisen pääoman siirtymistä tuleville sukupolville.
SäŠmmlaž äŠrbbvuõđ mieŠlddsaž tiâttmõš lij obbvuõtt, kååŠtt lij čõnnum ooumže da luõttu.	Saamelainen perinteinen tietämys on kokonaisuus, joka on sidoksissa ihmiseen ja luontoon.
SäŠmmla teâđ, čeäŠppvuõđ da äärvv serddje vuõŠsssââŠjest tuåimi da tobddmuužži mieŠldd di njälmmlaž ärbben puõlvvõõǥǥâst nuŠbbe.	Saamelaiset tiedot, taidot ja arvot välittyvät pääasiallisesti toimintojen ja tunteiden kautta sekä suullisena perintönä sukupolvelta toiselle.
SäŠmmlaž tiâttmõš siisǩâld teâđ jieŠllmest pirǧǧumuužzâst.	Saamelainen tietämys sisältää tiedon elämässä pärjäämisestä.
YK:n alggmeeŠrpeäggtõõzzâst cielǩed što alggmeeŠrain lij vuõiggâdvuõtt jeäŠlljâtted kulttuuräärbes da- naalid da mättʼteed tõiŠd puõŠttjid puõlvvõõǥǥid.	YK:n alkuperäiskansajulistuksessa todetaan, että alkuperäiskansalla on oikeus elvyttää kulttuuriperintöään ja tapojaan ja opettaa niitä tuleville sukupolville.
Ärbbvuõđi jeäŠlljâttmuš lij vääžnai säŠmmlai jiõččmieŠrreem vuõiggádvuõđ, sääŠmõhttsažkååŠddi viõǥsmâttem, kulttuur jiõŠččmääinlaž šiõttmõõžž (annʼjõž-õhttsažkååŠdd vâŠǯǯlõõzzid) da säŠmmlai puârastpirǧǧumuužž da tiõrvâsvuõđ õõudeem diõtt.	Perinteiden elvyttäminen on tärkeää saamelaisten itsemääräämisoikeuden, saamelaisyhteisöjen voimaannuttamisen, kulttuurin omaehtoisen sopeutumisen (nyky-yhteiskunnan haasteisiin) ja saamelaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannalta.
ʼhttsažkååŠdd põõžži raajlmid ferttai raajjâd õuddldõõzzid säŠmmlai kulttuur õuddnumužže; õuddmiârkkan ǩiõll- da kulttuurproggraammi, sosiaal- da tiõrvâsvuõđhuõl škooultjem- da õõdâsviikkâm proggraammi mieŠldd.	Yhteiskunnan pysyviin rakenteisiin tulee luoda edellytykset saamelaisten kulttuurien kehittymiselle; esimerkiksi kieli- ja kulttuuriohjelmien, sosiaali- ja terveydenhuollon koulutus- ja kehittämisohjelmien kautta.
Päärnaž ânškuätt håiddâkksai peâmmʼmuužžâst säŠmmlaid kulttuuraarvid.	Lapsi omaksuu varhaiskasvatuksessa saamelaisia kulttuuriarvoja.
Håiddâkksai peâmmtoimmjumuš lie puõŠtti kulttuuräärvv, kook lie ǩiiddõs õhttvuõđâst kueiŠmmses:	Varhaiskasvatustoiminta pohjautuu seuraaville kulttuuriarvoille, jotka ovat kiinteästi yhteydessä toisiinsa:
- ʼhttsažkåŠddvuõtt	- Identiteetti
- Luâttõhttvuõtt	- Yhteisöllisyys
- ÄŠrbbvuõđ mieŠlddsa jieŠllemvueŠjj da pirǧǧumuš	- Luontoyhteys - Perinteiset elinkeinot ja toimeentulo
- SooǥǥbieŠli kõskksaž tääŠzzärvv da ooumažvuõtt	- Sukupuolten välinen tasa-arvo ja ihmisyys
- Rääuh da suåvâdvuõtt	- Rauha ja sovinnollisuus
- Määŋgkulttuurvuõtt	- Monikulttuurisuus
Identiteett šâdd vuârrvaaiktõõzzâst jäŠrrsi oummivuiŠm.	Identiteetti muotoutuu vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa.
Päärna identiteett miertõõlljen toimmje päärnže vääžnai oummu.	Lapsen identiteetin määrittäjinä toimivat lapselle tärkeät ihmiset.
ÂlddõhttsažkåŠdd da väŠlddkulttuur vaaikte piârri naaŠlid mueŠǩǩeed päärna identiteett.	Lähiyhteisö ja enemmistökulttuuri vaikuttavat perheen tapaan muovata lapsen identiteettiä.
Piârrjest vaaldšeei ǩiõl vaaikte še identiteett õuddnumužže.	Perheessä vallitseva kieli vaikuttaa myös identiteetin kehittymiseen.
Identiteett sõddâm vuađđan lij čiõlǥâs jiõččkartt.	Identiteetin muodostuminen perustuu selkeään minäkuvaan.
Ko oummust lij čiõlǥâs jiõččkartt, son tiatt koonn ärttla son kooll da čõõnââtt.	Kun ihmisellä on selkeä minäkuva, hän tietää mihin joukkoon hän kuuluu ja sitoutuu.
Raavâs ruått- da piârkõskkvuõđ ravvee õhttsažkåŠddvuõđ da õhttsažkåŠdda čõõnõõttmuužž.	Vahvat sukulaisuus- ja perhesuhteet vahvistavat yhteisöllisyyttä ja yhteisöön sitoutumista.
Ooumaž vieŠssad identiteettes nuŠt jiiŠjjes õhttsažkååŠddest ko tõn åålǥbeäŠlnn še.	Ihminen punnitsee identiteettiään niin omassa yhteisössä kuin sen ulkopuolellakin.
Puârast toimmjeei identiteett õõlǥad, što ooumaž vuäitt tobddad, što suŠst lie seämma vuäddaz da alggpuattmõš ko järrzin seämma alggpueŠttmest åårai oummin.	Hyvin toimiva identiteetti edellyttää, että ihminen voi tuntea, että hänellä on samat juuret ja alkuperä kuin muilla saman alkuperän omaavilla ihmisillä.
SääŠmnuõrid kuõskki tutǩǩumuužžâst cieŠlǩed što säŠmmlaž identiteett vuäitt kuâsttjed jeeŠres tääzzin: 5.	Saamelaisnuoria koskevassa tutkimuksessa todetaan, että saamelainen identiteetti voi ilmentyä eri tasoilla: 5.
Persoon ǩiõččlâŠstt säŠmmlažvuõđ luâđližžen.	Yksilö kokee saamelaisuuden luonnollisena.
SuŠst lij tääzzteäŠddláž säŠmmlaž identiteett da son silttâd ǩiõlâs da siisǩâd kulttuures.	Hänellä on tasapainoinen saamelainen identiteetti ja hän osaa kielensä ja sisäistää kulttuurinsa.
4.	4.
Persoon silttâd sääŠm ǩiõl, le-ša ij toobbd jeeŠres kulttuures vueŠssvuuŠvdid.	Yksilö osaa saamen kielen, mutta ei tunne muita kulttuurinsa osa-alueita.
3.	3.
Persoon vaaldaš õõut kulttuures vueŠssvuuŠvd puârast.	Yksilö hallitsee yhden kulttuurinsa osa-alueen hyvin.
2.	2.
Persoon kiõččlâŠstt säŠmmla identiteettes neäŠvvai mieŠldd.	Yksilö kokee saamelaisen identiteettinsä esineiden kautta.
1.	1.
Persoon teâđast jiiŠjjes säŠmmla tuââǥǥbu, le-ša ij haaled puhtted tõn õudde.	Yksilö tiedostaa saamelaisen taustansa, mutta ei halua tuoda sitä esille.
Håiddâkksai peâmmtuâŠjj tuäŠrjjad dommpeâmmʼmuužž da vaalmašt ođđ puõlvvõõǥǥid toimmjed ođđäiggsaž sääŠmõhttsažkååŠddest.	Varhaiskasvatus tukee kotien kasvatusta ja valmentaa uusia sukupolvia toimimaan uudenaikaisessa saamelaisyhteisössä.
Kõskksaž tuâŠjjan lij väälted teâđ saaŠmin meeŠrrân, kulttuurärbbvuõđin da jieŠllemnääŠlin positiivlažnääŠleld nuŠt, što päärnaž ǩiddân jiiŠjjes kulttuure da ǩiõččlâŠstt säŠmmlažvuõđ luâđližžen.	Keskeisenä tehtävänä on välittää tietoa saamelaisista kansana, kulttuuriperinnettä ja elämäntapaa positiivisella tavalla niin, että lapsi kiinnittyy omaan kulttuuriinsa ja kokee saamelaisuuden luonnollisena.
TueŠjjeemnääŠl õuddmiârkk kulttuur- identiteett ravvumužže håiddâkksai peâmmʼmuužžâst:	Käytännön esimerkkejä kulttuuri-identiteetin vahvistamiseksi varhaiskasvatuksessa:
 päärna vuâmmšem- da ärvvstõõllmušooddai õõudâsviikkmuš raajeel jeeŠresnallšem šõddmuužžid, koŠst päärnaž vuäŠǯǯ ǩiõččlâstted da õõudâsviikkâd čeäŠppvuõđid, silttumuužž, tobddmuužžid	• lapsen havainto- ja arviointikyvyn kehittäminen luomalla erilaisia tilanteita, jossa lapsi saa kokeilla ja kehittää taitojaan, osaamistaan, tunteitaan
 säŠmmlai teâđai da čeäŠppvuõđi mättʼtumuš ärbbvuõđ čieŠppi vuäpstõõžžâst	• saamelaisten tietojen ja taitojen opettaminen perinteentaitajien opastuksella
 tiâtt äŠmmlai õhttsaž historiast õhttân meeŠrrân neeljj väŠlddkååŠdd vuuŠvdest	• tieto saamelaisten yhteisestä historiasta yhtenä kansana neljän valtakunnan alueella
 tobbdstõõđât maaddârääiŠji jieŠllem jeeŠres pââŠjid	• tutustutaan isovanhempien elämän eri vaiheisiin
 raavâs kõskkvuõtt ǩiõllärttel vuäŠsslaid	• vahva suhde kieliryhmän jäseniin
4.2.2 ʼhttsažkåŠddvuõtt	4.2.2 Yhteisöllisyys
SäŠmmlain lij raavâs õhttsažkåŠddvuõtt da teâđstumuš jiiŠjjes vuäddain da sooǥǥ vuäŠsslain da siŠjji jeäŠllsââŠjin.	Saamelaisilla on vahva yhteisöllisyys ja tietoisuus omista juuristaan ja suvunjäsenistä ja heidän asuinpaikoistaan.
ʼhttekuullâmtobddmuš piârrja šâdd õhttsaž pirǧǧumuužž, õõutsââŠjest jällstumuužžâst leŠbe piârri historiast.	Yhteenkuuluvuuden tunne perheeseen muodostuu yhteisestä toimeentulosta, yhdessä asumisesta tai perheen historiasta.
SääŠmkulttuurest piâr lij veeidas sosialaž õhttsažkåŠdd, koŠst ruåttkõskkvuõđ da õhttekuullâmtobddmuš lie eärben vääžnai.	Saamelaisessa kulttuurissa perhe on laaja sosiaalinen yhteisö, jossa sukulaisuussuhteet ja yhteenkuuluvuuden tunne ovat erityisen tärkeitä.
TâŠvvsäŠmmlain da nuõrttsäŠmmlain piâr lij ärbbvuõđ mieŠldd šõddâm tääujab puõlvvõõǥǥâst.	Pohjoissaamelaisilla ja kolttasaamelaisilla perhe on perinteisesti muodostunut useammasta sukupolvesta.
Aanrõõžžin piârri lij tääuŠjmõsân õõđpiâr.	Inarinsaamelaisilla perheen muodostaa useimmiten ydinperhe.
Toimmjemvuâđlaž peâmm raŠvvâd puõlvvõõǥǥii kõskksaž õhttsažkåŠddvuõđ.	Toiminnallinen kasvatus vahvistaa sukupolvien välistä yhteisöllisyyttä.
SäŠmmlaid vääžnai ruått-, risttjeäŠnn da - eeŠjj da käiŠmmjärjstõk ravvee päärna õhttekuullâm tobddmuužž.	Saamelaisille tärkeä sukulaisuus-, kummi- ja kaimajärjestelmä vahvistavat lapsen yhteenkuuluvuuden tunnetta.
JeeŠres sääŠmärttli kõõskâlt lie rääŠtktõõzz risttjeäŠnni da - eeŠjji mieŠrin da tuâŠjain.	Eri saamelaisryhmien välillä on eroavaisuuksia kummien määrässä ja tehtävissä.
ʼuddmiârkkan nuõrttsäŠmmla ärbbvuõđâst risttjieŠnn leŠbe - eejŠjj jäämeest lij päärn tuâŠjjan raajjad ristt ääuŠd õõl da kueŠdded tõt sinne.	Esimerkiksi kolttasaamelaisessa perinteessä kummin kuollessa kummipojan tehtävä on tehdä risti haudalle ja kantaa se sinne.
Täk vaaiktõõzz puäŠtte nuõrttjest ortodoksiååskâst.	Nämä vaikutteet tulevat idästä ortodoksisesta uskonnosta.
NuõrttsääŠmkultuurest ortodoksiåskk toimmai vääžnai sosiaallâsttem nääŠllen.	Kolttasaamelaisessa kulttuurissa ortodoksisuus toimii tärkeänä sosiaalistumisen muotona.
Annʼjõõžžâst õhttsažkåŠddvuõđâst lij jõnn vâŠǯǯelvuõtt, ko vueŠll 10-âkksain sääŠmpäärnain pâŠjjel 70 % jällste säŠmmlai dommvuuŠvd åålǥbeäŠlnn.	Nykyisin yhteisöllisyys on suuri haaste, sillä alle 10-vuotiaista saamelaislapsista yli 70 % asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella.
SääŠmvuuŠvdest jeeŠrben aanrõš- da nuõrttsäŠmmla jällste peađgai.	Saamelaisalueella erityisesti inarin- ja kolttasaamelaiset asuvat hajallaan.
Håiddâkksai peâmmʼmuužžâst lij eärben vääžnai rool tõn ainsmâŠttmuužžâst, što päärnaž vuäitt âânned kulttuures õõutâst jäŠrrsi ärttla kuuljivuiŠm.	Varhaiskasvatuksella on erityisen tärkeä rooli sen varmistamisessa, että lapsi voi nauttia kulttuuristaan yhdessä muiden ryhmäänsä kuuluvien kanssa.
 mätttʼtõõđat ruåttnõõmtõõzzid raajeelŠl jiiŠjjes ruåttkaartt	Käytännön esimerkkejä yhteisöllisyyden vahvistamiseksi varhaiskasvatuksessa:
 tobbdstõõđât päärnai risttjieŠnnid da - eeŠjjid da kääimaid	• opetellaan sukulaisnimityksiä laatimalla oma sukukartta
 tobbdstõõđât sääm nõmmärbbvuõtte da nõõmm oŠvddmõžže	• tutustutaan saamelaiseen nimiperinteeseen ja nimen antamiseen
 muuštet säŠmmlaid miârkkpeeiŠvid	• muistetaan saamelaisia merkkipäiviä
 muuštet ruåđi šõddâmpeeiŠvid	• muistetaan sukulaisten syntymäpäiviä
 raajât õõutilooǥǥ õhttân lõõnnjâst ” õhttsažkåŠddlõõnjj ”, koŠst päärnai piârri da vuäŠssla vuäitte päärna puuteeŠst leŠbe viiǯǯeeŠst išttled da juŠlsted kââŠff	• tehdään yksikön yhdestä huoneesta ” yhteisöhuone ”, jossa lasten perheen jäsenet voivat lasta tuodessaan tai hakiessaan istahtaa ja juoda kahvia
 kõŠlljet puärrsi kruuggin da puärrsipõõrŧâst  čââpp vuârvaaiktõs jiiŠjjes sääŠmõhttsažkååŠdd vuäŠsslaivuiŠm; eeŠjjårrõõzz mieŠlddsa tuââŠj, määŠtǩǩ, kõŠlljumuužž da õhttsaž miermieŠlddsa šõddmuužž	• vieraillaan vanhusten kerhoissa ja vanhainkodissa • tiivis vuorovaikutus oman saamelaisyhteisön jäsenten kanssa; vuotuiskiertoon liittyvät, työt, retket, vierailut ja yhteiset säännölliset tapahtumat
 ǩeŠrjjtõõllmuš (snimldõõǥǥ, pirstõõzz) håiddâkksai peâmmõõutilooǥǥi kõõskâlt	• kirjeenvaihto (valokuvat, piirustukset) varhaiskasvatusyksikköjen kesken
 kaaunõõttmuužž jeeŠresårnn jällsteeji säŠmmlaivuiŠm	• tapaamiset muualla asuvien saamelaisten kanssa
 riâššat video- da netti kaaunõõttmuužžidjeeŠresårnnjällsteeji säŠmmlai vuiŠm	• järjestetään video- ja nettitapaamisia muualla asuvien saamelaisten kanssa
 prääŠzkjet säŠmmlai meeŠrlaipeeiŠv da mätttʼtõõđat sääŠm sooǥǥ laulli	• juhlitaan saamelaisten kansallispäivää ja opetellaan saamen suvun laulu
 raajât jiiŠjjes liippkaggâmvueŠjj liipptempeeiŠvi vääŠras da toobdât sääŠmliippsymboliikka	• luodaan oma lipunnostokäytäntö liputuspäiviä varten ja tunnetaan saamelaisten lipun symboliikka
4.2.3.	4.2.3.
Luâttõhttvuõtt	Luontoyhteys
SäŠmmla lie pâi jeäŠllam luâđ âlddsõs jieŠllem da jeäŠllmõš lij leäŠmmaž čõnnum luâđjårrõzze da eeŠjj-jårrõzze.	Saamelaiset ovat aina eläneet luonnonläheistä elämää ja eläminen on ollut sidoksissa luonnon kiertokulkuun ja vuotuiskiertoon.
Luâđaunnsid lij õnnum ǩeâŠlljeeŠl, õnnum tõiŠd mäŠrddnalla di cisttjum da hoiddum luâtt.	Luonnonvaroja on käytetty kestävästi, oltu niiden käytössä kohtuullisia sekä kunnioitettu ja hoidettu luontoa.
SäŠmmlai äŠrbbvuõđ mieŠlddsaž tiâttmõš õhttan kõskksââŠjest oummu da luâđ kõskkvuõtte.	Saamelaisten perinteinen tietämys liittyy keskeisesti ihmisen ja luonnon väliseen suhteeseen.
Luâtt, ooumaž da kulttuur lie ǩiddselt čõnnum kueiŠmeezz.	Luonto, ihminen ja kulttuuri ovat kiinteästi sidoksissa toisiinsa.
Luâtt lij vueŠss kulttuur da ooumažvuõđ.	Luonto on osa kulttuuria ja ihmisyyttä.
Kulttuur seillmužže lij vääžnai âânned huõl še luâđ puârastpirǧǧumuužžâst.	Kulttuurin säilymiseksi on tärkeää huolehtia myös luonnon hyvinvoinnista.
Luâđ ââlǥče kuullâd kõskksaž vueŠssen päärna juõŠǩǩpeiŠvvsaž jieŠllem.	Luonnon tulisi kuulua keskeisenä osana lapsen jokapäiväiseen elämään.
TueŠjjeemnääŠl õuddmiârkk luâttõhttvuõđ ravvumužže håiddâkksai peâmmʼmuužžâst:	Käytännön esimerkkejä luontoyhteyden vahvistamiseksi varhaiskasvatuksessa:
 lââzztet päärna ekologlaž luâđtiâttmõõžž säŠmmla puäresoummu vuäpstõõžžâst, mâid kost luâđaunnsid vuäitt väŠldded da mâm-med, liikkeet jântta, ǩiõŠjjid kueđkani, jeäŠt pueŠtǩǩ ååuŠsid leŠbe joortõõll ǩieđjid, jeäŠt rooskât	• lisätään lapsen ekologista luonnontietämystä saamelaisen ikääntyneen ihmisen opastuksella, mistä mitäkin luonnonmateriaalia voi ottaa ja minkä verran, liikutaan meluamatta, jälkiä jättämättä, ei katkota oksia tai käännellä kiviä, ei roskata
 viiǥǥâd õõudâs päärna luâđ vuâmmšõõttâm ooddaid da luâđast likkeem čeäŠppvuõtte	• kehitetään lapsen luonnon havainnointikykyä ja luonnossa kulkemisen taitoja
 mätttʼtõõđat jeeresnallšem jânnmi nõõmtõõzzid	• opetellaan erilaisten maastojen nimityksiä ja erityispiirteitä
 vuâmmšõõttât juõŠǩǩpeeiŠv šõõŋ da jeeŠres luâđõlmstõõǥǥid	• havainnoidaan päivittäin säätä ja eri luonnonilmiöitä
 seurrjet eeŠjjaaiŠji vaajtõõzzid da tõn vaaiktõõzzid nääuŠdid da raazzid	• seurataan vuodenaikojen vaihtelua ja sen vaikutuksia eläimissä ja kasveissa
 mätttʼtõõđat tobddât lååŠddaid da meäŠccjieŠlljied di tõõi ǩiõjjid	• opetellaan tunnistamaan lintuja ja metsäneläimiä sekä niiden jälkiä
 mätttʼtõõđat âânnet luâđ aunnsid jeeŠres eeŠjjaaiŠjin	• opetellaan käyttämään luonnon materiaaleja eri vuodenaikoina
 tobbdstõõđât sääŠmpäiŠǩǩnõõmid	• tutustutaan saamelaiseen paikannimistöön
 tobbdstõõđât säŠmmlai pââzzpaaiǩid	• tutustutaan saamelaisten pyhiin paikkoihin
4.2.4.	4.2.4.
ÄŠrbbvuõđ mieŠlddsa jieŠllemvueŠjj da pirǧǧumuš	Perinteiset elinkeinot ja toimeentulo
Puäʒʒhåiddmuš, kueŠllstumuš, meäŠccjumuš da uuŠcces mäŠddtääll di ǩiõttʼtuââŠj da luâđväärai uussmõš lie säŠmmlai ärbbvuâđlaž jieŠllemvueŠjj, kooi tueŠjjumuš lij määŋgaid säŠmmlaid jieŠllemnääŠll.	Poronhoito, kalastus, metsästys ja pienimuotoinen maatalous sekä käsityöt ja luonnonvaraisten tuotteiden keräily ovat saamelaisten perinteisiä elinkeinoja, joiden harjoittaminen on monille saamelaisille elämäntapa.
TõiŠd tueŠjjeet takainalla õhttuum jieŠllemvueŠǩǩen leŠbe jäŠrrsi ämmti kuâŋŋ.	Niitä harjoitetaan tavallisesti yhdistelmäelinkeinoina tai muiden ammattien ohella.
Puäʒʒhåiddmuužžâst lij puäʒʒhåiddamkulttuurest jieŠlljid säŠmmlaid jõnn kulttuurlaž miârktõs, tõst puäʒʒhåiddmužže kooll vueŠǯǯpuuttʼtem lââzzen oŠbb piârri da sooǥǥ jieŠllemkruugg mâŠte sosiaalaž kõskkvuõđ, jeäŠllstumuš, jååŠttmuš, luâttpirrõz tobddmõš, äŠrbbvuõđ mieŠlddsaž tiâttmõš, luâđ ekologlaž âânnmuš da sääŠm ǩiõttʼtuââŠj.	Poronhoidolla on poronhoitokulttuurissa eläville saamelaisille suuri kulttuurinen merkitys, sillä poronhoitoon liittyy lihantuotannon lisäksi koko perheen ja suvun elämänpiiri kuten sosiaaliset suhteet, asuminen, kulkeminen, luontoympäristön tuntemus, perinteinen tietämys, luonnon ekologinen käyttö ja saamelaiset käsityöt.
KueŠllstumuš lij leäŠmmaž čueđi eeŠjji säŠmmlai äŠrbbvuõđ mieŠlddsaž jieŠllemvueŠǩǩ.	Kalan pyynti on ollut vuosisatoja saamelaisten perinteinen elinkeino.
Aanrõõžž lie kueŠlšiiŠlli Aanar jääuŠrest da tõn pirrõõzzâst.	Inarinsaamelaiset ovat kalastajia Inarinjärvellä ja sen ympärillä.
MiâŠrr-reedd nuõrttsääŠmsiijdi piârrjin leŠjje vuästemvuoiggâvuõđ luõzz kueŠllstumužže miâr âlnn da Paatsjooǥǥâst.	Merenrannan kolttakylien perheillä oli omistusoikeuksia lohenkalastukseen merellä ja Paatsjoessa.
Luõzz kueŠllstumuš lij õin võl TeäŠnnsäŠmmlai kulttuur kõõskâs raajji.	Lohenkalastus on edelleenkin Tenonlaakson saamelaisen kulttuurin keskeinen tekijä.
TueŠjjeemnääŠl õuddmiârkk jieŠllemvueŠjjid da pirǧǧumuužž lokku väŠlddmest håiddâkksai peâmmʼmuužžâst:	Käytännön esimerkkejä elinkeinojen ja toimeentulon huomioimisesta varhaiskasvatuksessa: Poronhoito:
 mätttʼtõõđat čauŠstõõǥǥ âânnmuužž, puäʒʒmiârkid, puõccuõõmtõõzzid, siõrât puäʒʒ siõrid	• opetellaan suopungin käyttöä, poromerkkejä, poron nimityksiä, leikitään poroleikkejä
 raajât riižžin puõccuid da uŠcc pikalõsääiŠdaid olggân - da seśt âânnmužže	• tehdään risuista poroja ja pieniä erotusaitoja sisä- ja ulkokäyttöön
 jååđet puäʒʒpikalõõzzin, vueŠzzmiârkkumuužžâšt	• seurataan poron nylkemistä ja eri osien hyötykäyttöä
 seurrjet puõccu ähttmuužž da jeeŠres vueŠssi äuǩǩen âânnmuužž	• nostetaan jäkälää, tehdään lehtikerppuja, leikataan kortteita, heinää
 kaaggât jeäŠkklid, čuõppât vuåššid, sueiŠnid	• opetellaan takkaporon sitomista ja tutustutaan poron lypsyyn
 mätttʼtõõđat neeib da sääŠmneeib âânnmuužž	• opetellaan puukon ja leukun käyttöä
 mätttʼtõõđat kueŠli nõõmtõõzzid, jeeŠresnallšem šeellemnaalid da kueŠlǩiõttʼ tõõllmuužž	Kalastus: • opetellaan kalojen nimityksiä, erilaisia pyyntimenetelmiä ja kalan käsittelyä
 šeelet ǩeaŠđđa kueŠl kâlddjest vuäŠggeeŠl, juŋŋsivuiŠm, kooukivuiŠm, katiskain, kåålǥteeŠl	• pyydetään keväällä kalaa pilkkimällä, juomuksilla, iskukoukuilla, katiskalla, koukuilla, kulkuttamalla
 šeelet ǩeäŠssa kueŠl sääiŠmivuiŠm, vuäŠggeeŠl, perhoin, katiskain, kuuŠǩǩes seeimain, puäŠrrvin	• pyydetään kesällä kalaa verkoilla, uistimella, perholla, katiskalla, pitkällä siimalla, harrilautalla
 šeelet kueŠl sääiŠmivuiŠm, nueŠtteeŠl, kuuŠǩǩes seeimain, kolkkteeŠl da puäŠrrvin	• pyydetään syksyllä kalaa verkoilla, nuottaamalla, pitkällä siimalla, kolkkaamalla ja harrilautalla
 šeelet kueŠl täŠlvva juŋŋsivuiŠm, nueŠtteeŠl, vuäŠggeeŠl da kooukivuiŠm	• pyydetään kalaa talvella juomuksilla, nuotalla, pilkkimällä ja iskukoukuilla
 mätttʼtõõđat sääimaai teevvmuužž, kueŠllstem neäŠvvai da võnnâs huõŠllmõõžž	• opetellaan verkon korjausta, kalastusvälineiden ja veneen huoltamista
MeäŠccjumuš da uussmõš:	Metsästys ja keräily:
 mätttʼtõõđat tueŠjjeed reeŠppǩiõlid	• opetellaan tekemään riekkoansoja
 mätttʼtõõđat tobddat jeeŠres meäŠccjieŠllji ǩiõŠjjid da šeellemnaalid siltteeja vuäpstõõžžâst	• opetellaan tuntemaan eri eläinten jälkiä ja pyyntimenetelmiä pyynnin taitajan opastuksella
 uussât mueŠrjid	• kerätään syksyllä marjoja
MäŠddtääll:	Maatalous:
 tobbdstõõđât kuuzzi da saauʒi håiddmužže kõŠlljeeŠl skoott - da sauʒʒtäälain	• tutustutaan lehmien ja lampaiden hoitamiseen vierailemalla karja- ja lammastilalla
 tobbdstõõđât šâddtuâŠjaid, kââlvet pååttáǩ da jeeŠres raazzid	• tutustutaan sadonkorjuutöihin, kylvetään perunaa ja muita kasveja
Porrmõš kulttuur:	Ruokakulttuuri:
 riâššat mieŠrrääiŠji mieŠldd säŠmmlaid porrmõspeeiŠvid da leibbjempeeiŠvid ärbbvuõđ mätteeji vuäpstõõžžâst	• järjestetään säännöllisiä saamelaisia ruokapäiviä ja leipomispäiviä perinteen taitajien opastuksella
 valmštet porrmõõzz juõŠǩǩ peeiŠv	• valmistetaan ruokaa päivittäin
 suõvstet kueŠl da puõccuvueŠǯǯ, valmštet sälttvueŠǯǯ, sälttkueeŠl	• savustetaan kalaa ja poronlihaa, valmistetaan suolalihaa, suolakalaa
 mätttʼtõõđat mueŠrji seillmõõžž da noorât poorrám luâttraazzid; rääŠzz rääŠss (väinönputki), sälttsueiŠnn	• opetellaan marjojen säilömistä ja kerätään syötäviä luonnon kasveja; väinönputki, suolaheinä
 tobbdstõõđât säŠmmlai ärbbvuâđlaž talkkâmraazziid da tõõi âânnmužže	• tutustutaan saamelaisten perinteisiin lääkekasveihin ja niiden käyttöön
Aazzmuš:	Asumukset:
 raajât säŠmmlai ärbbvuâđlaž jeäŠllsââŠjid da raajlmid (õuddm.	• rakennetaan saamelaisten perinteisiä asumuksia ja rakennelmia (esim.
uuŠccesmaallid): kååvas, kuäđaid, jeeresnallšem ääitaid	pienoismallit): laavu, korvakota, turvekota, erilaiset aitat
 ceäggtet kååvas da mätttʼtõõđat tõzz õŠhttekuuŠlli vueŠjjid; tollǩieŠđji da tuõrgg viʒʒmuužž,	• pystytetään laavu ja opetellaan siihen liittyvät käytänteet; tulikivien ja torkkojen hakeminen, laavun eri
kåvvas jeeŠres pieŠǩǩid, porrmõž	osat, ruokailu
SäŠmmlaž ǩiõttʼtuâŠjjärbbvuõtt lij čuuŠt reeŠǧǧes da jieŠlli vueŠss sääŠmkulttuur.	Saamelainen käsityöperinne on hyvin rikas ja elävä osa saamelaiskulttuuria.
ǨiõttʼtuââŠj lie âânnemneäŠvv da tõõi valmštem vuađđ lij ärbbvuâđlaž tiâttmuužžâst.	Käsityöt ovat käyttöesineitä ja niiden valmistus perustuu perinteiseen tietämykseen.
muõrr-, čuäŠrvv- da čõuŠddtuââŠj di peŠsser - da tâŠnnǩeŠrrjjmuužž, liânttkååđđmuš da säŠrǧǧpihttzi valmštumuš da heäŠrvtumuš parǧǧuum liânti da liântivuiŠm.	Saamelaiseen käsityöhön kuuluu mm. puu, sarvi- ja nahkatöitä sekä helmi- ja tinalankakirjontaa, nauhankudontaa ja verkapukineiden valmistusta ja koristelua punoksilla ja nauhoilla.
LääŠddjânnam säŠmmlain li viŠtt sääŠmpihttsi väŠlddmaall.: Teännjooǥǥ, EnontekiöKautokeino, Vuotso di aanrõõžž da nuõrttsääŠmpihttâž.	Suomen saamelaisilla on viisi saamenpuvun päämallia: Tenojokivarren, Enontekiö-Kautokeinon, Vuotson sekä inarinsaamelainen ja kolttasaamelainen puku.
Pihttsi maall da heäŠrvvtumuš seurrje sääŠm ǩiõll raaŠjid.	Pukujen mallit ja koristelu seuraavat saamen kielirajoja.
Täärǩben ǩiõŠččeeŠl pihttzimaall vuäitte vaajjtõõllâd še sooǥǥi leŠbe piârrji sest.	Pukujen yksityiskohdat voivat vaihdella myös suvuittain ja perheittäin.
NuõrttsäŠmmlai piiutâz rätkkai jäänmõsân jeeres sääŠm pihttsin muušttʼ teeŠl karjjlõõzzi meeŠrpihttzid.	Kolttasaamelaisten puku eroaa eniten muista saamen puvuista muistuttaen karjalaisten kansallispukua.
SäŠmmlaid piiutâz lij vueŠss sääŠmidentiteett.	Saamelaisille puku on osa saamelaista identiteettiä.
SääŠmkulttuurest meer čeäŠpptuâŠjj da tõn siisǩeei estetiikk lij rääŠtǩkani vueŠss jieŠllmest da tõst lij jõnn õhttsažkåŠddlaž miârktõs.	Saamelaisessa kulttuurissa kansantaide ja sen sisältämä estetiikka on erottamaton osa jokapäiväistä elämää ja sillä on huomattava yhteisöllinen merkitys.
Pihttzi, keäŠppri, vuõddji heärtem ååbleǩ da eeuŠnn õlmmee kuullmõõžž koonn-ne soǩǩe leŠbe šuurab vuŠvddõhttsažkåŠdda da ravvee õhttekuullâmtobddmuužž.	Pukujen, päähineiden, paulojen koristeiden muodot ja värit ilmaisevat kuulumisen johonkin sukuun tai suurempaan alueelliseen yhteisöön ja vahvistavat yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Kiõđiraajjâm veäkka päärnaž mättai uŠvdded äärvv ǩiõđčeäŠppvuõtte arggjieŠllem äuŠǩkčeäŠppvuõttân.	Käsillä tekemisen avulla lapsi oppii arvostamaan kädentaitoja arkielämän hyödyllisinä taitoina.
TueŠjjeemnääŠl õuddmiârkk ǩiõttʼtuâŠjj ärbbvuõđâst håiddâkksai peâmmʼmuužžâst:	Käytännön esimerkkejä käsityöperinteestä varhaiskasvatuksessa:
 raajât kuuhlâid sääŠmpihttzid	• tehdään nukeille saamelaisia asusteita
 kååččad ǩiõttʼtuâŠjj da musiikk čeäŠppid vuäŠpsted sääŠmpihttzi âânnmuužžâst	• kutsutaan käsityöntaitajia opastamaan lapintakin ja siihen kuuluvien asusteiden käytössä
 tobbdstõõđât jeeŠres sääŠmärttli sääŠmpihttzid da keäŠpprid	• tutustutaan eri saamelaisryhmien pukuihin, asusteisiin ja päähineisiin
 raajât peŠsser tuâŠjaid	• tehdään helmitöitä
 kâârjed oollaid, pâânet snalddjin, kååđet rääŠn	• karstataan villaa, kehrätään värttinällä, kudotaan raanua
 raajât oll-lââŠjjtuâŠjaid (ǩeeŠst, liânti poonjjmõš / paŠrǧǧumuš, raabbâl-liântt, sääŠmvaaŠcc)	• tehdään villalankatöitä (tupsut, nauhojen punonta / palmikointi, pirtanauha, lapinvanttuut)
 valmštet puõccutueŠljâst čeešn, raajât češnn- da čõuŠddtuâŠjaid	• valmistetaan porontaljasta sisnaa, tehdään sisna- ja nahkatöitä
 raajât muõrâst da puõccutääuŠtest jeeŠresnallšem neäŠvvaid	• tehdään puusta ja poronluusta erilaisia esineitä
 ääutet, nieŠsǩet da salttjed kammzid, raajât kaaŠmmisueiŠnid	• nyljetään, näskätään ja suolataan koipia, tehdään kenkäheinää
 kåšǩǩeet ǩeađđa nuŠǩǩež čõõudid da raajât čõõudest ǩiõtt-tuâŠjaid da kueŠll taautin heäŠrvid	• kuivataan keväällä hauen nahkoja ja tehdään nahoista käsitöitä ja kalan ruodoista koruja
4.2.5.	4.2.5.
SooǥǥbieŠli kõskksaž tääŠzzärvv da ooumažvuõtt	Sukupuolten välinen tasa-arvo ja ihmisyys
SääŠmõhttsažkååŠddest neezznin lij historialaž vuâđalt leäŠmmaž tääzzverddsaž sââŠjj åummaivuiŠm, koozz takainallšem lij leäŠmmaž rooli, tuâŠjai da jieŠllemkruuggi symmetralažvuõtt da kueiŠmez tiuŠddeemvuõtt.	Saamelaisyhteisössä naisilla on historiallisesti ollut tasa-arvoinen asema miesten kanssa, jolle on tyypillistä ollut etenkin roolien, tehtävien ja elämänpiirien symmetrisyys ja toisiaan täydentävyys.
Håiddâkksai peâmm plaanmuužžâst da čõõđtumuužžâst ââned huõl sooǥǥbieŠli kõskksa tääzzäärvv čõõđtumuužžâst nuŠt, što päärnaž vuäitt õuddned sooǥǥbieŠllrool vuõrddji raajjtõõzzikani.	Varhaiskasvatuksen suunnittelussa ja toteutuksessa huolehditaan sukupuolten välisen tasa-arvon toteuttamisesta niin, että lapsi voi kehittää itseään ilman sukupuolirooliodotusten rajoituksia.
Mättjemest da identiteett ravvumuužžâst väŠldded lokku niõđi da paarni jäänmõsân jiiŠjjesnallšem nääŠl toimmjed.	Oppimisessa ja identiteetin vahvistamisessa huomioidaan tyttöjen ja poikien omimmat tavat toimia.
Päärn vuäitte ǩiõŠččlâstted luâđast toimmjumuužž miõllsubun ko sest tueŠjjumuužž.	Pojat voivat kokea luonnossa toimimisen mielekkäämmäksi kuin sisätiloissa työskentelyn.
Niõđ lie täuŠjja jäänab aktiivlaž sest.	Tytöt ovat usein aktiivisempia sisätiloissa.
Håiddâkksai peâmmʼmuužžâst vuäitt âânned äuŠǩǩen luâđ raaveed paarni jiõččnaŠddjõõzz še sijjid veeres pirrõõzzâst.	Varhaiskasvatuksessa voi hyödyntää luontoa vahvistamaan poikien itseluottamusta myös heille vieraammassa ympäristössä.
Da västteeŠl âânned äuŠǩǩen niõđi aktiivlažvuõđ sest raaveed siŠjji jiõččtoimmjemvuõđ õuddmiârkkan luâđast.	Ja vastaavasti hyödyntää tyttöjen aktiivisuutta sisätiloissa vahvistamaan heidän omatoimisuuttaan esimerkiksi luonnossa.
SäŠmmla vuäinnmõõžž mieŠldd mäŠrddnalla jeäŠllmuš lij ooumžen jeäŠllmõš.	Saamelaisen näkemyksen mukaan kohtuus on ihmisiksi elämistä.
MäŠrddnalla jeäŠllmuš da vuõiggâdvuâđlážvuõtt räŠjje oummu vuađ.	Kohtuus ja oikeudenmukaisuus muodostavat ihmisyyden perustan.
Täävvtõõleest pueeŠr jieŠllem vaaldšemvuõđ ooumaž pârgg miertieŠđeeŠl jieŠlled vaaldšeeŠl da mäŠrddnalla.	Tavoitellakseen hyvää elämänhallintaa ihminen pyrkii päämäärätietoisesti elämään hallitusti ja kohtuullisesti.
Ooumažvuõtte kooll še suåvâdvuõtt da oodd pirǧǧeed jeeresnallšem oummivuiŠm da luâđast.	Ihmisyyteen kuuluu myös sovinnollisuus ja kyky tulla toimeen erilaisten ihmisten ja luonnon kanssa.
Håiddâkksai peâmmʼmuužžâst tääzzäärvv da ooumažvuõđ vueitet õõudeed jeerenallšem nazvaan – saǥstõõllmuužživuiŠm da rool siõrivuiŠm, koin harjjtõõlât jiiŠjjez tobddmuužži, - juŠrddji da ǩiõŠččlâstmuužži õudde pohttmõõzz.	Varhaiskasvatuksessa tasa-arvoa ja ihmisyyttä voidaan edistää erilaisilla ystävä – keskusteluilla ja roolileikeillä, joissa harjoitellaan omien tunteiden, ajatusten ja kokemusten esille tuomista.
4.2.6.	4.2.6.
Rääuh da suåvâdvuõtt	Rauha ja sovinnollisuus
Määŋgkulttuurlaž Šddest oummu silttee toimmjed õhttsažkååŠddest väŠlddnoormi mieŠldd da šeätte mõõnteǩani persoonlaž jiiŠjjesnallšemvuõđâs da kulttuures.	Monikulttuurisessa yhteisössä ihmisen osaa toimia yhteisössä vallalla olevien normien mukaisesti ja sopeutuu menettämättä persoonallisia ominaisuuksiaan ja kulttuuriaan.
SäŠmmlaid lij luâdmieŠĺddsaž ooccâd ǩiõŠččlâsttmuužžid jeeres kulttuurin, ooccâd õhttvuõđid räätktõõzzid da šiõtteed õhtte kulttuurlaž risttreiddsažvuõđid jieŠllemvaalđšem da pirǧǧeem pueŠrumužže.	Saamelaisille on luonteenomaista hakea kokemuksia muista kulttuureista, etsiä yhteyksiä eroavaisuuksiin ja sovittaa yhteen kulttuuriset ristiriitaisuudet elämänhallinnan ja pärjäämisen parantamiseksi.
PueŠrr teäŠttemodd mieŠccest likkumuužžâst, saǥstõõllmuužžin da jurddjin õõudee še pueeŠr jieŠllem vaaldšummuužž.	Hyvä suuntautumiskyky metsässä liikkumisessa, keskusteluissa ja ajattelussa edistävät myös hyvää elämänhallintaa.
PäärnavuiŠm saǥstõõleest väŠldded lokku obbvääŠldelt puk aŠššu vaaikteei raajjʼ jid, le-ša jeäŠt čorran ääŠššest.	Lapsen kanssa keskustellessa huomioidaan kokonaisvaltaisesti kaikki asiaan vaikuttavat tekijät, mutta ei harhauduta sivuseikkoihin.
Sosialaž vuâmmšemoodd da kueiŠmi loŠkku väŠlddmuš lie vääžnai sosiaalážvuõtte šõddmuužžâst.	Sosiaalinen huomiokyky ja toisten huomioon ottaminen ovat tärkeitä sosiaalisuuteen kasvamisessa.
Ruåttkõskkvuõđi kaggmuš da päärna mieŠldd väŠlldmõš jeeŠresnallšem tuâŠjjstõõllmuužžid õõudee päärna sosiaalvuõđ.	Sukulaisuussuhteiden korostaminen ja lapsen mukaan ottaminen erilaisiin askareisiin edistävät lapsen sosiaalisuutta.
4.2.7.	4.2.7.
Määŋgkulttuurvuõtt	Monikulttuurisuus
SäŠmmla jällste neeljj jeeŠres valdia vuuŠvdest da jeäŠlle määŋgai kulttuurvaaiktõõzzi vueŠlnn.	Saamelaiset asuvat neljän eri valtion alueella ja elävät monien kulttuurien vaikutusten alaisuudessa.
Tät õõlǥad oummust pueŠrid määŋgkulttuurlažvueŠjjid di määŋg jânnam meeŠrčeäŠppvuõđi silttumuužž.	Tämä edellyttää ihmiseltä hyviä monikulttuurisia piirteitä sekä monen maan kansalaistaitojen osaamista.
SäŠmmla pâŠrǧǧe peâmmʼmeeŠl õõudeed täiŠd jiiŠjjesnallšemvuõdid.	Saamelaiset pyrkivät kasvatuksella kehittämään näitä ominaisuuksia.
Määŋgkulttuurvuõtte mättʼtjem sizz kolle positiiivlaž da aktiivlaž kulttuurkõskksa vuârrvaaiktõõzz, jeeŠresnaašemvuõđ cisttjumuužž di nåkkmi čeäŠppvuõđi da teâđai mättjem, kook lie õuddldõzzân määŋgkulttuurlaž õhttsažkååŠddest spraavvdõõttmužže.	Monikulttuurisuuskasvatus sisältää positiivisen ja aktiivisen kulttuurien välisen vuorovaikutuksen, erilaisuuden kunnioittamisen sekä sellaisten taitojen ja tietojen oppimisen, jotka ovat edellytyksenä monikulttuurisessa yhteiskunnassa menestymiselle.
Håiddâkksai peâmmʼmuužžâst päärnast ferttai leeŠd vueittemvuõtt õõudâsviikkâd kulttuurlaž tiâttmuužžâs da jeeŠresnallšemvuõđi õhttvuõđi fiŠttjõs.	Varhaiskasvatuksessa lapsella tulee olla mahdollisuus kehittää kulttuurista tietoisuuttaan ja erilaisuuksien yhteyksien ymmärtämistä.
PueŠr vuâmmšõõttâmoodd veäǩǩad vuâmmšed še uuccmõõzzid kulttuurrääŠtktõõzzid da ravvõs kulttuurfiŠttjõõzz veäkka ooumaž pâstt jeeŠres vueŠjjin mueŠǩǩeed toimmjumuužžas kulttuurtuâŠkkses vuađâlt.	Hyvä havainnointikyky auttaa havaitsemaan pienimmätkin kulttuurierot ja vahvan kulttuuritajun avulla ihminen kykenee eri tilanteissa mukauttamaan toimintaansa kulttuuritaustansa pohjalta.
Päärna peâŠmmʼmužže vuäŠssõõđi ââlǥče teađsteeŠl ohjjeed päärna kulttuurlaž teađstumuužž.	Lapsen kasvatukseen osallistuvien tulisi tietoisesti ohjata lapsen kulttuurista tietoisuutta.
Kulttuurlaž teâđstumuužž veäkka ooumaž vuäitt fiŠttjed jeeŠresnallšemvuõđi õhttvuõđid.	Eläessään monikulttuurisessa ympäristössä ihminen kohtaa päivittäin toisen kulttuurin ilmiöitä ja eroja.
Määŋgkulttuurlažvuõđ seilljem õõlǥtõzzân lij, što kulttuur jeeŠresnallšemvuõđi kõõskâlt lij positiivlaž õhttvuõtt.	Hallitakseen elämäänsä hän luo yhteyksiä kulttuuristen erojen välille ja käyttää eroja hyväkseen elämänhallinnassa.
Kulttuurlaž rääŠtktõõzzi kaggmuš tuejjad tõn, što ooumaž veälttad nuuŠbbest kulttuurest puõŠtti aaŠššid ǩiõččlââsteeŠl tõid vaarrân jiiŠjjes kulttuure.	Kulttuurisen tietoisuuden avulla ihminen voi ymmärtää erilaisuuksien yhteyksiä.
ʼhttu suåvadvuõtte põrggi määŋgkulttuurvuõtt ij staann kulttuurlaž ij-ga persoonkõskksaž tääzzäärvv.	Monikulttuurisuuden säilymisen edellytyksenä on, että kulttuurien erilaisuuksien välillä on positiivinen yhteys.
Luâđlaž määŋgkulttuurvuõtt lij vuađđan õhttsažvasttumumužže, koŠst nuuŠbbid persoonid da kulttuurid šiõttõõlat tääzzärvv mieŠldd..	Kulttuuristen erojen korostaminen aiheuttaa sen, että ihminen välttää toisesta kulttuurista tulevia asioita kokien ne vaaraksi omalle kulttuurilleen.
TueŠjjeemnääŠl õuddmiârkk määŋgkulttuurlažvuõđ arvvstumužže da kulttuur fiŠttjõõzz õõudâsviikkmužže håiddâkksai peâmmʼmuužžâst:	Luonnollinen monikulttuurisuus perustuu yhteisvastuullisuuteen, jossa toisiin yksilöihin ja kulttuureihin suhtaudutaan tasa-arvoisesti.
 mainsted päärnže määŋgnallšem da - miârkkšeei mainnsid	• kerrotaan lapselle monivivahteisia ja - merkityksellisiä tarinoita
 raajât šõddmuužžid, koŠin päärnaž piäžž arvvstõõllâd kulttuurlaž rääŠtktõõzzi kõskksaid õhttvuõđid (ij räŠtktõõzzid) da saǥstõõllâd tõin	• luodaan tilanteita, jossa lapsi pääsee arvioimaan kulttuuristen erojen välisiä yhteyksiä (ei eroja) ja keskustellaan niistä
 raajjâd vueŠjjid, koŠst päärnaž smeâtt jiiŠjjes kulttuurlaž ǩiõŠččlâsttmuužžid	• luodaan tilanteita, jossa lapsi pohtii omia kulttuurisia kokemuksiaan
 viikkad õõudâs päärna vuâmmšõõttâm - da ärvvstõõllmušoodd järjsteeŠl õhttsaid šõddmuužžid kulttuur eeŠtǩeejivuiŠm	• kehitetään lapsen havainnointi- ja arviointikykyä järjestämällä yhteisiä tilaisuuksia ja tapahtumia eri kulttuuria edustavien kanssa
4.3.	4.3.
SäŠmmlažmusiikk, tanss, maainâzärbbvuõtt, čeäŠpptuâŠjj da ǩeŠrjjlažvuõtt	Saamelainen musiikki, tanssi, kertomusperinne, taide ja kirjallisuus
SäŠmmlast musiikkest lij vääžnai kulttuurlaž da õhttsažkåŠddlaž miârktõs.	Saamelaisella musiikilla on tärkeä kulttuurinen ja yhteisöllinen merkitys.
Luohti, leuŠdd, livđe leŠbe nuõrttsäŠmmlaž reäkmõšärbbvuõtt vuäitt leeŠd persoon tobbdmiârkk, sueŠles mainnsi mansteei, õhttvuõđ raajji, hääsǩteei, rääǩǩesvuõđ tobddsteei, viggteei, luâđ da meäŠccjieŠllji karttʼteei, päärnai peâmmai leŠbe neäŠvv nuuŠbb oummu mošttmužže da pecclâsttmužže.	Luohti, leuŠdd, livđe tai kolttasaamelainen itkuperinne voi olla henkilön tuntomerkki, salaisten tarinoiden kertoja, yhteyden rakentaja, huvittaja, rakkauden tunnustaja, pilkkaaja, luonnon ja eläinten kuvailija, lasten kasvattaja tai väline toisen ihmisen muistamiseen ja suremiseen.
SäŠmmlaž musiikk ärbbvuađlaž ååblǩest lij läppješkuättam da tõn čuäjtumuš da tueŠjjumuš lij occnam.	Saamelainen musiikki perinteisessä muodossaan on alkanut kadota ja sen esittäminen ja harjoittaminen on vähentynyt.
Ärbbvuâđlaž musiikk páldde lij jeäŠlljam ärbbvuõttmusiikk ođđ ååblǩest.	Perinteisen musiikin rinnalle on elpynyt perinnemusiikki uudessa muodossa.
ÄŠrbbvuõđ mieŠlddsaž musiikk lij õin säŠmmlaid vääžnai identiteett symboli da õhtte noorri viõkk.	Perinteinen musiikki on edelleen saamelaisille tärkeä identiteetin symboli ja yhteen kokoava voima.
Ärbbvuõttmusiikk jeäŠlljâttmužže lij vääžnai, što håiddâkksai peâmmʼmuužžâst päärnain lij vueittemvuõtt kuuŠllâd da vueiŠnned musiikk čeäŠppid.	Perinnemusiikin elvyttämiseksi on tärkeää, että varhaiskasvatuksessa lapsella on mahdollisuus kuulla ja tavata musiikin taitajia.
Kadrealsiõrr lij jååttam Ruõššjânnam kulttuurkruuggi mieŠldd nuõrttsäŠmmlaid.	Katrillitanssi on kulkeutunut Venäjän kulttuuripiirien kautta kolttasaamelaisille.
NuõrttsäŠmmlaž kadrealsiõrr lij neeljj paar raajjâm, koozz kolle neljj oumma da neljj neljä neezzan.	Kolttasaamelainen katrillitanssi on neljän parin muodostama, johon kuuluu neljä miestä ja neljä naista.
Tanss lij paari kõskksaž vuârrmainstumuš, koonn tueŠǩǩen såitt garmaanmusiikk leŠbe leudd.	Tanssi on parien välistä vuoropuhelua, jota säestää hanurimusiikki tai leudd.
SääŠm maainâzärbbvuõtt lij luâdmieŠĺddsaž ǩiõlvuađlaž âlmmeem reeŠǧǧesvuõtt, säänlaž reeŠǧǧesvuõtt da õlmstõõǥǥi määŋgnallšemvuõtt..	Saamelaiselle kertomusperinteelle on luonteenomaista kielellisen ilmaisun rikkaus, sanallinen runsaus ja ilmaisujen moninaisuus.
SäŠmmlaž maainâz lij täuŠjja kooskaž koonn-ne mooštt, mušttlõõzz koonn-ne tuõđlaž šõddmuužžâst leŠbe nuuŠbbest mainnsest.	Saamelainen kertomus on usein pala jotain muistoa, muistelma jostakin todellisesta tapahtumasta tai toisesta kertomuksesta.
Mainnâz koŠlle õŠhtte täuŠjja paaiǩi-, šõddmuužži-, oummi-, pieŠnnei-, puõccui-, jeeŠresnallšem tuâŠjaivuiŠmm da luõđain.	Kertomukset ja tarinat liittyvät usein paikkoihin, tapahtumiin, ihmisiin, koiriin, poroihin, erilaisiin töihin sekä luonnonilmiöihin.
SäŠmmla musiikk – da mainstemärbbvuõđ mieŠldd päärnaž piäŠzz tieŠtted SääŠmjieŠllem vueŠjjid da kulttuure kuulli aaŠššin.	Saamelaisen musiikki – ja kertomaperinteen kautta lapsi saa tietoa saamelaiseen elämäntapaan ja kulttuuriin liittyvistä asioista.
KaartčeäŠpptuâŠjj lij õhtt õlmmeemnääŠll, kååŠtt õõudâsveekk päärna miõl- likkõõzzid da smellâkvuõđ jiõččõlmmumuužžâst..	Kuvataide on yksi ilmaisumuoto, joka kehittää lapsen mielikuvitusta ja rohkeutta itseilmaisussa.
ČeäŠpptuâŠjain peâmmʼmeeŠl kååitad päärna määŋgbeäŠllsa õõdumužže..	Taidekasvatuksella pyritään lapsen persoonallisuuden monipuoliseen kehittämiseen.
PäärnaivuiŠm ââlǥče âânned nut jiânnai ko mååžna luâvas karttvuađlaž õlmmumuužž.	Lasten kanssa tulisi käyttää mahdollisimman paljon vapaata kuvallista ilmaisua.
EeuŠnid da ååblǩid tobddstõõttmuš konkreettlaž neäŠvvai mieŠldd lij juŠn miõllsõs.	Väreihin ja muotoihin tutustuminen konkreettisten esineiden kautta on jo varhaisessa vaiheessa mielekästä.
ČeäŠppvuõđ kuånstivuiŠm sääŠmvuõđ vuäitt kiõttʼtõõllâd määŋgbeäŠllsânji.	Taiteen keinoin saamelaisuutta voi käsitellä monipuolisesti.
SiõmpäärnaivuiŠm täärǩmõs lij ǩiõččlâŠsttemvuađlažvuõtt da aaŠšši ǩiõttʼtõõllmuš kaarti da tuejjeem mieŠldd.	Pienten lasten kanssa tärkeintä on kokemuksellisuus ja asioiden käsittely kuvien ja tekemisen kautta.
SäŠmmla sääŠnâânnem ärbbvuõtt lij raavâs.	Saamelaisen sanankäytön perinne on vahva.
Maainâsärbbvuõđ serddje õuddal puk päärnaiǩeŠrjjlažvuõđâst.	Satu- ja tarinaperinne välittyvät ennen kaikkea lastenkirjallisuudessa.
Määŋg säŠmmla päärnaiǩeerjj vuađđân lij õhttvuõtt arggmââilmmn da kuestǩani mââilmmn kõõskâlt.	Monen saamelaisen lastenkirjan pohjana on yhteys arkimaailman ja näkymättömän maailman välillä.
ǨeeŠrjin pâŠjjan sääŠmǩiõl reeǧǧesvuõtt, kååŠtt vueinet vääžnai äŠššen obb kulttuurärbbvuõđ fiŠttjumužže.	Kirjoissa korostuu saamen kielen rikkaus, joka nähdään tärkeänä koko kulttuuriperinteen ymmärtämiseksi.
TueŠjjeemnääŠl õuddmiârkk ärbbvuâđlaž teâđ väältumuužžâst, čeäppvuađlaž ǩiõŠččlâstmuužži da esteettlaž fiŠttjõõzz raavumuužžâst håiddâkksai peâmmʼmuužžâst:	Käytännön esimerkkejä perinteisen tiedon välittämisestä, taiteellisten kokemusten ja esteettisen tajun vahvistamisesta varhaiskasvatuksessa:
 raajât mainnzin da ärvstõõllmuužžin vueŠss juõŠǩǩpeiŠvvsaid tuåimid	• tehdään tarinoista, kertomuksista, arvoituksista osa päivittäisiä toimintoja
 âânet äiŠǧǧmiermieŠlddsa ” maainâspeeiŠv ” puäresoummivuiŠm	• pidetään säännöllisiä ” tarinapäiviä ” ikääntyneiden ihmisten kanssa
 ǩiõčcát puäresoummivuiŠm vuäŠmm kaartid da ” mušttlet ” šõddmuužžid	• katsotaan ikääntyneiden ihmisten kanssa vanhoja kuvia ja ” muistellaan ” tapahtumia
 kulddlet da mätttʼtõõđat pääiklaž ärbbvuõttmusiikk musiikčieŠppivuiŠm	• kuunnellaan ja opetellaan paikallista perinnemusiikkia musiikin taitajien kanssa
 tobbdstõõđât jäŠrrsi vuuŠvdi musiikkärbbvuõtte	• tutustutaan muiden alueiden musiikkiperinteeseen
 raajât jiiŠjjes õõutilooǥǥâst joiku / leuŠdd / livđe, harjjtõõlât jiõnâânnmuužž da čuäjtumuužž	• tehdään omasta yksiköstä joiku / leuŠdd / livđe, harjoitellaan äänen käyttöä ja esiintymistä
 siõrât säŠmmlaid siõrid, laaulsiõrid, valmštet säŠmmlaid siõrrneäŠvvaid  tobbdstõõđât čeäŠppvuõđ veäkka säŠmmlaid eeuŠnid, sääŠmpihttzid, luõttu jeeŠres eeŠjjaaiŠji mieŠldd	• leikitään saamelaisia leikkejä, laululeikkejä, valmistetaan saamelaisia leikkikaluja • tutustutaan taiteen keinoin saamelaisiin väreihin, pukuihin, luontoon eri vuodenaikoineen
 raajât õõutiloǩǩe läǧǧstum aunnsin miine kartt (lõõstin cuõppum kaartid, põmmâi, eeuŠni âânnmuužž)	• rakennetaan yksikköön kierrätysmateriaaleista jokin kuva (lehdistä leikeltyjä kuvia, paperia, värien käyttöä)
 raajât čeäŠppǩiõtt-tuâŠjaid (miõl liikkõõzz âânnmuš, ođđ idea raajjmuš)	• tehdään taidekäsitöitä (mielikuvituksen käyttö, uuden idean luominen)
 čuäjtet koonn- ne säŠmmla mainnáz, ǩiõčcât säŠmmlaid jieŠllikaartid	• näytellään jokin saamelainen tarina, katsotaan saamelaisia elokuvia
 tobbdstõõđât säŠmmlaid tiivtid da ǩeŠrjjlažvuõtte, noorât ärbbvuõtt tiâđ jm.	• tutustutaan saamelaisiin runoihin ja kirjallisuuteen, kerätään perinnetietoa mm. haastattelemalla
 kååččad pääiklaž sääŠm čeäpptuâŠjjlaid kõŠlljed, kõŠlljet čeäŠpptuâŠjj- da kulttuuršõddmuužžin	• kutsutaan paikallisia saamelaistaiteilijoita vierailemaan, vieraillaan taide- ja kulttuuritapahtumissa
 tobbdstõõđât sääŠm čeäpptuõŠjju da symbolid: Nils-Aslak Valkeapää: eeuŠni âânnmuš, symboliikk Kerttu Vuolab: čuõppâmtekniikk, kollaazz Merja Aletta Ranttila: Prinsesskaartt Brita Marakatt-Labba: ǩeŠrjjeemtekniikk, mainnâz	• tutustutaan saamelaistaiteeseen ja symboleihin: Nils-Aslak Valkeapää: värien käyttö, symboliikka Kerttu Vuolab: leikkelytekniikat, kollaasit Merja Aletta Ranttila: Prinsessakuvat Brita Marakatt-Labba: kirjomistekniikka, tarinat
 riâššat sääŠmpäärnai õhttsaid juõŠǩkâkksaid čeäŠppšõddmuužžid	• järjestetään saamelaislasten yhteisiä vuosittaisia tapahtumia
5.1.	5.1.
Mättjumuš, siõrr da liikkumuš	Oppiminen, leikki ja liikkuminen
Mättjemrämm šâdd staanlaž da kueŠddteei åårrmuužžâst, koŠst päärnaž vuäŠǯǯ vueittemvuõđ jiõččvuađlaž, jiiŠjjestuåimmsa tutǩǩumužže da raajjmužže.	Oppimisen ilo syntyy turvallisessa ja kannustavassa ilmapiirissä, jossa lapsi saa mahdollisuuden itsenäiseen, omatoimiseen tutkimiseen ja tekemiseen.
Juõǩǩkaž päärnaž lij persoonlaž mättjeei.	Jokainen lapsi on yksilöllinen oppija.
Što juõǩǩkaž päärnaž vuäitče kaunnâd jiiŠjjesnääŠll da tõn mieŠldd räämm mättjed, tieŠddtet håiddâkksai peâmmʼmuužžâst määŋgbeäŠllsažvuõtte še mättjem kõskkvuõđin.	Jotta jokainen lapsi voisi löytää oman tavan ja sen myötä ilon oppia, panostetaan varhaiskasvatuksessa monipuolisuuteen myös oppimisen suhteen.
Håiddâkksai peâmm pedagoglaž vâŠǯǯelvuõttân lij uŠvdded päärnže miõllsõs, määŋgbeäŠllsaid mättjem ǩiõŠččlâsttmuužžid ǩiõl da kulttuurkõskkvuõđin nuŠt, što päärnaž ǩiõččlâŠstt tõid ärvvsõs äŠššen da son tuâŠstt še ǩiõččlâddet da ošvtõõttât.	Varhaiskasvatuksen pedagogisena haasteena on antaa lapselle mielekkäitä, monipuolisia oppimiskokemuksia kielen ja kulttuurin suhteen niin, että lapsi kokee ne arvokkaiksi ja hän uskaltaa myös yrittää ja erehtyä.
Peâmmtoimmjumuužžâst päärna vuâmmšõõttâm - da jiõčč ärvvstõõllâmooddaid viiǥǥâd õõudâs määŋgbeäŠllsânji.	Kasvatustoiminnassa lapsen havainnointi- ja itsearviointikykyä kehitetään monipuolisesti.
Päärnže jeäŠt vuõiǧǧest säärn, mähtt miine äŠšš aalǥče tueŠjjeed peŠce päärna ohjjeed pueŠrren vuõinnum tuåimmjemnääŠlin uuŠvdeeŠl suŠnne peäggtõõzzid..	Lapselle ei suoraan kerrota, kuinka jokin asia pitää tehdä vaan lasta ohjataan hyväksi havaittuun toimintatapaan antamalla hänelle vihjeitä.
Täävvtõzzân lij vuäŠǯǯad päärnaž jiõčč arvvstõõllâd tuâŠjjáz pohttmõõzzid da silttumuužž tääzz mååžna jiânnai tuõđmieŠlld.	Tavoitteena on saada lapsi itse arvioimaan työnsä tuloksen ja osaamisen tason mahdollisimman totuudenmukaisesti.
Ärvvstõõllmušooddai õuddnumuš veäǩǩad päärna proŠbleeŠmpaaiǩin.	Arviointikyvyn kehittyneisyys auttaa lasta ongelmatilanteissa.
Päärna veeidasvuõđ da määŋgbeäŠllsažvuõd õõdâsviikkmužže aaŠssid mättʼteet obbneezz da kååitad puhtted õudde pukid tõzz kuulli õhttvuõđid.	Lapsen laaja-alaisuuden ja monipuolisuuden kehittämiseksi asiat opetetaan kokonaisuuksina ja pyritään tuomaan esille kaikki siihen liittyvät yhteydet.
Peâmm lij teâđstum, ij sättõknallšem.	Kasvatus on tietoista, ei sattumanvaraista.
Ođđ äŠšš čõõnât ǩiõŠččlâstmuužži mieŠldd ääiŠjben mättjum aaŠššid.	Uusi asia sidotaan kokemusten kautta aiemmin opittuihin.
Päärna ferttai vuäŠǯǯad jiõčč vuâmmšed kåått koonn aŠššu õhttan da vueinned tõn vuâđalt obbaaŠššid.	Lapsen tulee saada itse huomata mihin kulloinenkin asia liittyy ja hahmottaa sen perusteella kokonaisuuksia.
Håt- i ohjjumuš ilŠla čuuŠt tärǩǩ, päärna staanvuõđ tobddmuužž jeäŠt lâŠsmmed.	Vaikka ohjaus ei ole kovin yksityiskohtaista, lapsen turvallisuudentunnetta ei horjuteta.
Päärnast lij pâi ǩiine ooumaž ǩeäzz naŠddjõõttâd, ǩeäst vuäitt kõõččâd, jos iŠlla jiõčč piâzzám tuõtti pohttmõžže leŠbe jos lij ärvvstõõllámpohttmõõzzâst pannaainâs.	Lapsella on aina turvana joku ihminen, jolta voi kysyä, ellei itse ole päässyt tyydyttävään tulokseen tai on arviointituloksestaan epävarma.
SäŠmmla siõri vuađđ lij pââimõssaaŠjest luâđast da jieŠllemvueŠjjin.	Saamelaiset leikit perustuvat pääosin luontoon ja elinkeinoihin.
Luáđast vuäŠǯǯad ideaid, loŋŋtõõzz, da aunnsid siõrrneäŠvvaid.	Luonnosta saadaan ideoita, innostusta ja ainekset leikkikaluihin.
Siõrid suåvtet eeŠjjaaiŠjid da tõk täuŠjja čuäjte vuõrâsoummi tuõŠjju kuulli toåimid.	Leikit sovitetaan vuodenaikoihin ja ne usein kuvastavatkin aikuisten työhön liittyviä toimia.
Siõrr lij raajjâmvuõđlaž.	Leikki on luovuuden perusta.
Liikkumuš lij päärnže luâđlaž nääŠll tobddstõõttâd jiõcceezz, nuuŠbbid oummid da pirrõzze.	Liikkuminen on lapselle luonnollinen tapa tutustua itseensä, toisiin ihmisiin ja ympäristöön.
Šõddâmpirrõõzz da juõŠǩǩpeiŠvvsai tuåimi ââlǥče uŠvdded päärnže vueittemvuõtt määŋgbeäŠllsa luâđastliikkumužže.	Kasvuympäristön ja päivittäisten toimintojen tulisi antaa lapselle mahdollisuus monipuoliseen luonnossa liikkumiseen.
Liikkumuš raŠvvâđ teâdstumuužž jiiŠstez da mättjumuužžâst taarbšum čeäŠppvuõđid.	Liikunta vahvistaa lapsen tietoisuutta omasta itsestään ja oppimisessa tarvittavia taitoja.
Päärnaž taarbaš juõŠǩǩpeeiŠv uuŠccmõsân kueŠhtt čiáss liikkumuužž.	Lapsi tarvitsee päivittäin vähintään kaksi tuntia reipasta liikuntaa.
Motorlaž vuađđčeäŠppvuõtte lie väʒʒmõš, urččmuš, njoiggmõš, vuelǧǧumuš, ǩiddväŠlldmõš, čihččmõš di tääkkmõš..	Motorisia perustaitoja ovat käveleminen, juokseminen, hyppääminen, heittäminen, kiinniottaminen, potkaiseminen sekä lyöminen.
Liikkeem- da siõrrámnääŠli vueŠjjin päärnaž vuäŠǯǯ luâdalt harjtõõttâd sosiaalaž čeäŠppvuõđid.	Liikunta- ja leikkitilanteissa lapsi saa luontevasti harjoitella sosiaalisia taitoja.
JiiŠjjes rååpp tobddmõs rääjj vuađ rååoo kaartt da miõđlaž jiõččkartt õuddnumužže.	Oman kehon hahmottaminen luo perustan kehonkuvan ja myönteisen minäkuvan kehittymiselle.
TueŠjjeemnääŠl õuddmiârkk sääŠmsiõrin:	Käytännön esimerkkejä saamelaisista leikeistä:
 kumpp - da puäʒʒ, kueŠʒǯǯ šeellemsiõrid	• susi- ja poroleikit, karhunpyyntileikit
 čaustõk- da puäʒʒpikalõs-siõrid	• suopunki- ja poroerotusleikit
 nueŠttsiõrid	• nuottausleikit
 jieŠllji ǩiõŠjji tõbđdemsiõrid, reŠppsiõrid	• eläinten jälkien tunnistusleikit, riekkoleikit
5.2. ʼõutveäkka toimmjumuš da huõl âânnmuš	5.2. Yhdessä toimiminen ja huolenpito
Håiddâkksai peâmm aarǥâst håiddmuužž, peâmmʼmuužž da mättjumuužž ij vueitt räŠtǩǩed kuimstes, peŠce tõk teäŠdde päärna taarbi mieŠldd.	Varhaiskasvatuksen arjessa hoitoa, kasvatusta ja oppimista ei voi erottaa toisistaan, vaan ne painottuvat lapsen tarpeiden mukaan.
Håiddâkksai peâmmʼmuužžâst peiŠvv lij tiudd šõddmuužžid, koin päärnaž mättai toimmjumuužž mieŠldd.	Varhaiskasvatuksessa päivä on täynnä tilanteita, joissa lapsi oppii toiminnan kautta.
JuõŠǩǩpeiŠvvsain aarǥtuâŠjain päärnaž mättai vasttumužže da täävvtõsvuõtte.	Päivittäisissä arjen tehtävissä lapsi oppii vastuuseen ja tavoitteellisuuteen.
NuŠt hååidd, peâmmtuââŠj ko še mättjem mierren lij veäǩǩted päärna tueŠjjeed da juŠrdded jiõčč di väŠldded västteemvuõđ.	Niin hoidon, kasvatuksen kuin oppimisenkin päämääränä on auttaa lasta tekemään ja ajattelemaan itse sekä ottamaan vastuuta.
KueiŠmi cisttjumuužžâst da loŠkku väŠlddmuužzâst di sosiaalaž čeäŠppvuõđâst siõrr lie kõskksââŠjest håiddâkksai peâmmʼmuužžâst.	Toisten kunnioittaminen ja huomioiminen sekä sosiaaliset taidot ja leikki ovat keskeisellä sijalla varhaiskasvatuksessa.
Päärnaž mättai suåvtõollâd, jueŠǩǩed da toimmjed õõutsââŠjest.	Lapsi oppii sovittelemaan, jakamaan ja toimimaan yhdessä.
RääŠjj suåvâd õõutsââŠjest obb peâmmõhttsažkååŠdd kõõskâlt.	Rajat sovitaan yhdessä koko kasvatusyhteisön kesken.
Risttreidd šõddmuužžid ohjjeed saǥstõõleeŠl päärnai da vuõrâsoummi kõõskâlt suåvtõleeŠl..	Ristiriitatilanteita ohjataan keskustelemalla lasten ja aikuisten kesken sovinnollisesti.
ʼõutveäkka toimmjumuš lij rämm päärnže da onnstem ǩiõŠččlâsttmuužžid lij vueittemvuõtt vuäŠǯǯad siõrr da aaŠšši mättjem mieŠldd.	Yhdessä toimiminen on ilo lapselle ja onnistumisen kokemuksia on mahdollisuus saada leikkien ja uusien asioiden oppimisen kautta.
5.3.	5.3.
JuõŠǩǩpeiŠvvsa tuååim, porrmõž da šõddâmpirrõz	Päivittäiset toiminnot, ruokailu ja kasvuympäristö
Päärnže jiiŠjjesnallšem tuåimmjemnääĺ lie siõrrmõš, liikkumuš, čeäŠppvuâđlaž ǩiõŠččlâsttmuš da tutǩǩumuš, kooi mieŠldd päärnaž vuäitt raŠvveed puârast pirǧǧumuužž da fiŠttjõõzz jiiŠstez.	Lapselle ominaiset toimintatavat ovat leikkiminen, liikkuminen, taiteellinen kokeminen ja tutkiminen, joiden kautta lapsi voi vahvistaa hyvinvointiaan ja käsitystä itsestään.
Päärna jiiŠjjesnallšem tuåimmjemnääĺ vääldet lokku juõŠǩǩpeiŠvvsain tuåimin.	Lapsen ominaiset toimintatavat otetaan huomioon päivittäisissä toiminnoissa.
JuõŠǩǩpeiŠvvsain tuåimin čõõđtet täŠst plaanâst peäggtum kulttuur siisǩeid da äärvaid nuŠt, što päärnaž vuäitt ǩiõŠččlâstted ǩiõlâs da kulttuures luâđližžen vueŠssen jiiŠjjes jieŠllmez.	Päivittäisissä toiminnoissa toteutetaan tässä suunnitelmassa mainittuja kulttuurisisältöjä ja arvoja niin, että lapsi voi kokea kielensä ja kulttuurinsa luonnollisena osana omaa elämäänsä.
JuõŠǩǩpeiŠvvsaid tuåimid čõõđteest ââned veäŠǩǩen sääŠmõhttsažkååŠdd teâđaid da čeäŠppvuõđ.	Päivittäisiä toimintoja toteutettaessa käytetään apuna saamelaisyhteisön tietoja ja taitoja.
Porrmõž lij vueŠss päärnai vuađđhååid, peâmmʼmuužž da mättõõzz.	Ruokailu on osa lasten perushoitoa, kasvatusta ja opetusta.
Päärna kueŠddted tobddstõõttâd ođđ porrmõšaunnsid da njâdded jeeŠresnallšem porrmõõžžid.	Lasta kannustetaan tutustumaan uusiin ruoka-aineisiin ja maistamaan erilaisia ruokia.
Porrmõž lij sosiaalâž čeäŠppvuõđi harjjtõõllmõs, koŠst päärnaž mättai puârast åårrad, kueiŠmi lokku väŠlddmuužž da uŠvdded äärvv porrmõžže.	Ruokailu on sosiaalisten taitojen harjoittelua, jossa lapsi oppii hyviä käytöstapoja, toisten huomioon ottamista ja arvostamaan ruokaa.
Päärna kueŠddted jiiŠjjestuåimmsa poorrmužže ǩiirteŠmes, staanlaž da mättʼtõõttmužže miõđlaž pirrõõzzâst.	Lasta kannustetaan omatoimiseen syömiseen kiireettömässä, turvallisessa ja opettelulle myönteisessä ympäristössä.
PorrmõšvaŠljjumuužž, poorrámšoddmuš, porrmõš- saaǥǥ da šiõttõõttmuš ohjjee päärnai poorrâmnaali õuddnumuužž.	Ruokavalinnat, ruokailutilanne, ruokapuheet ja asenteet ohjaavat lasten ruokatottumusten kehittymistä.
SiõrrââŠjjest lij vääžnai porrmõõõžž määŋgbeäŠllsažvuõtt, šââddai, heedâlmi da mueŠrji jânnjõs âânnmuš, teemesvuõŠj poorrâmvuõŠjjân, vuõŠjteŠmes mieŠlǩǩ, kõskkporrmõõžži šlaajj, juukkmõõžži jeäŠrmelt vaŠlljumuš da tuäveemnaali viälttʼtumuš..	Leikki-iässä on tärkeää ruokavalion monipuolisuus, kasvisten, hedelmien ja marjojen runsas käyttö, pehmeät rasvat ravintorasvoina, rasvaton maito, välipalojen laatu, janojuomien järkevä valinta ja napostelutottumusten välttäminen.
Päärna šõddâmpirrõz ferttai leeŠd fyyslaž, psyyklaž da sosiaalaž raajjʼji beäŠlest nåkam, što tõt õõudáđ päärna puârast pirǧǧumuužž, tiõrvâsvuõđ, šõddmuužž, õuddnumuužž da mättjumuužž.	Lapsen kasvuympäristö tulee olla fyysisiltä, psyykkisiltä ja sosiaalisilta tekijöiltään sellainen, että se edistää lapsen hyvinvointia, terveyttä, kasvua, kehitystä ja oppimista.
Eärben vuâmmšed õõutilooǥǥ kõõmtääzz.	Erityistä huomiota kiinnitetään yksikön melutasoon.
VeäŠllštumuš, kõõmmʼmuš da leeiǥǥ sosiaalaž kontaaktt pââjee päärna stressläđđasvuõd leigga pââjas, mii jiiŠjjes beäŠlest vuäitt vaaikted päärna jeäŠrmmvuađlaž da ǩiõlvuâđlaž õuddnumužže, moštte, jiõččkartte di sosiaalaž čeäŠppvuõđid.	Levottomuus, meluisuus ja liialliset sosiaaliset kontaktit nostavat lapsen stressiherkkyyden liian korkeaksi, mikä osaltaan voi vaikuttaa lapsen älylliseen ja kielelliseen kehitykseen, muistiin, minäkuvaan sekä sosiaalisiin taitoihin.
Sõddâmpirrõõzzâst vuâmmšet staanvuõđ da dommnallšemvuõđ lââzzen tuåimmsââŠji toimmjemvuõtte, luâđ âlddsõsvuõtte da tõzz, mäŠhtt tõk oŠvdde vueittemvuõđ säŠmmla ärbbvuõđ serddmužže luâđalt.	Kasvuympäristössä kiinnitetään huomiota turvallisuuden ja kodinomaisuuden lisäksi toimitilojen toiminnallisuuteen, luonnonläheisyyteen ja siihen, miten ne mahdollistavat saamelaisen perinteen siirtymisen luonnollisesti.
TuåimmsââŠjin lij vueittemvuõtt še jeeresnallšem säŠmmlai ǩiõŠtt - tuâŠjai raajjmužže.	Toimitiloissa on mahdollisuus myös erilaisten saamelaisten käsitöiden tekemiseen.
TuåimmsââŠji âlddsõõzzâst lij vueittemvuõtt kåvvaz da jäŠrrsi säŠmmlai ärbbvuâđlaž šeljjraajlmi ceäggtumužže.	Toimitilojen läheisyydessä on mahdollisuus laavun ja muiden saamelaisten perinteisten piharakennelmien pystytykselle.
ǨeŠddmäärǩ säämnalla raajeeŠl vueitet jiiŠjjesnalla raŠvveed päärna kulttuur-identiteett da raajjâd jäänben määŋgbeäŠllsaid ǩiõlâânnem vueittemvuõđ.	Pihapiirin saamelaistamisella voidaan osaltaan vahvistaa lapsen kulttuuri-identiteettiä ja luoda monipuolisempia kielenkäyttömahdollisuuksia.
6.1.	6.1.
Håiddâkksai peâmmtoimmjumuužž plaanmuš	Varhaiskasvatustoiminnan suunnittelu
Håiddâkksai peâmmpeâmmõõutilååǥǥin raajât õõutilooǥǥmieŠlddsaž toimmjemplaann, kååŠnn vuađđán lie säämhåiddâŠkksai peâmmplaan da sääŠm eeŠjj-jårrõs.	Varhaiskasvatusyksiköissä laaditaan yksikkökohtainen toimintasuunnitelma, joka pohjautuu saamelaiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja saamelaiseen vuotuiskiertoon.
Plaan vuađdân tuõŠlljed säŠmmlai kääuŠc eeŠjjaaiŠjid, kååŠtt karttŠttâd säŠmmlai mââilmmkaart.	Suunnittelun runkona käytetään saamelaisten kahdeksaa vuodenaikaa, joka kuvastaa saamelaisten maailmankuvaa.
SäŠmmlaž mââilmmkartt šâdd da jeäŠll arggpeeiŠv tuâŠjai kõoskâst.	Saamelainen maailmankuva hahmottuu ja elää arkipäivän töiden keskellä.
SäŠmmlai kääuŠc eeŠjjääiŠj lie täŠlvv, kiđđtäŠlvv, ǩiđđ, ǩiđđǩieŠss, ǩieŠss, čõhččǩieŠss, čõhčč da čõhččtäŠlvv.	Saamelaisten kahdeksan vuodenaikaa ovat talvi, kevättalvi, kevät, kevätkesä, kesä, syyskesä, syksy ja syystalvi.
Päärnže raajât privaat håiddâŠkksai peâmmplaan (vasu) õhttsažtuâŠjast päärna puärrsi leŠbe jäŠrrsi päärn huõlâânnmest västteei oummivuiŠm.	Lapselle laaditaan henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) yhteistyössä lapsen vanhempien tai muiden lapsen huolenpidosta vastaavien henkilöiden kanssa.
Vasu täävvtõzzân lij päärna jiiŠjjesnallšemvuõđ da puärrsi vuäinnmõõzzi lokku väŠlldmõš toimmjumuužž järjstumuužžâšt jm. päärna ǩiõčclâŠsttmuužž, taarbb da puõŠtti ääiŠj vuäinnmõožž, päärna miõlǩiessi ääŠšš, ravvõsvuõđ da päärna persoonlaž tueŠrjj da ohjjeemtaarbid.	Vasun tavoitteena on lapsen yksilöllisyyden ja vanhempien näkemysten huomioonottaminen toiminnan järjestämisessä mm. lapsen kokemukset, tarpeet ja tulevaisuuden näkymät, lapsen mielenkiinnon kohteet, vahvuudet ja lapsen yksilöllisen tuen ja ohjauksen tarpeet.
HåiddâŠkksai peâmmplaanqst suåvât puärrsivuiŠm õõutsââŠjest toimmjemnaalin.	Varhaiskasvatussuunnitelmassa sovitaan vanhempien kanssa yhteistyön toimintatavoista.
Päärnaž vuäitt še jiõčč vuäŠssõõttâd håiddâŠkksai peâmmplaann raajjmužže da ärvvstõõllmušin puärrsi da personkååŠdd õõutveäkka suåppõmnääŠleld.	Lapsi voi myös itse osallistua varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen ja arviointiin vanhempien ja henkilöstön yhdessä sopimalla tavalla.
Håiddâkksai peâmmpeâmmõõutilååǥǥin riâššat äiǧǧmiermieŠlddsaid plaanâmsååbbrid piârrji vuiŠm.	Varhaiskasvatusyksiköissä järjestetään säännöllisiä suunnittelukokouksia perheiden kanssa.
ʼõutilooǥǥ jiiŠjjes toimmjemplaanmuužžâst da čõõđtumuužžâst ââned veeidâlt veäŠǩǩen obb sääŠmõhttsažkååŠdd.	Yksikkökohtaisen toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa käytetään laajemmin apuna koko saamelaisyhteisöä.
Håiddâkksai peâmmtoimmjumuužž plaanmuužžâst raajât õhttsažtuââj še jeeŠres sääŠm õõutilooǥǥi kõõskâlt di jiiŠjjes kååŠddest mâte sääŠmvuuŠvdest obbneezz.	Varhaiskasvatustoiminnan suunnittelussa tehdään yhteistyötä myös eri saamelaisyksiköiden kesken sekä omassa kunnassa että koko saamelaisalueella.
Täävvtõzzân lij raajjâd põõžži sääŠmvuuŠvd säiŠmm, kååŠtt beäŠllstes pohtt tueŠrjj tuõŠjju da lââzzad säŠmmla håiddâkksai peâmmtoimmjumuužž siisǩe õõdâsviikkâm vueittemvuõđ.	Tavoitteena on luoda pysyvä saamelaisalueen verkosto, joka osaltaan tuo tukea työhön ja lisää saamelaisen varhaiskasvatustoiminnan sisällön kehittämismahdollisuuksia.
ʼõutilooǥǥ kuõskki toimmjemplaan siisǩâld jm.	Yksikkökohtainen toimintasuunnitelma sisältää mm. seuraavat asiat:
- takai täävtõõzz	- yleiset tavoitteet
- šõddâmpirrõõzz karttʼtumuš - sääŠm ǩiõl mättjem täävtõõzz da neäŠvv	- kasvuympäristön kuvaus - saamen kielen oppimisen tavoitteet ja välineet
- kulttuuraarvi čõõđtumuš tueŠjjeemnääŠllen eeŠjj- jårrõõzz mieŠldd	- kulttuuriarvojen toteutuminen käytännön toiminnaksi vuotuiskierron mukaan
- õhttsažtuâŠjj puärrsi, sooǥǥ da jäŠrrsivuiŠm - toimmjumuužž ärvvstõõllmuš da ǩõskkšââŠjest åårai õõdâsviikkâmääŠšš	- yhteistyö vanhempien, suvun ja muiden tahojen kanssa - toiminnan arviointi ja keskeiset kehittämiskohteet
6.2.	6.2.
Håiddâkksai peâmmtuââŠj čõõđtummuš	Varhaiskasvatuksen toteuttaminen
Päärnai peiŠvvhåidd lij vuađđkääzzkõs, koonn järjstumuš lij kååŠdd õõlǥtummuš da koonn teäŠǧǧvuõtt šâdd vuõss-sââŠjest õhttsažkååŠdd tieŠǧǧin.	Lasten päivähoito on peruspalvelu, jonka järjestäminen on kunnan velvollisuus ja jonka rahoitus tapahtuu pääosin yhteiskunnan varoista.
ʼhttsažkååŠdd tuâŠjjan lij staanad šlaajjmieŠldd pueeŠr peiŠvvhååid vuäŠǯǯmuš nuŠt, što pukin päärnain lij vueittemvuõtt vuäŠssõõttâd kääzzkõõzzid huõlǩani piârri sosioekonomlaž leŠbe jeeŠres õhttsažkååŠddvuađlaž sââŠjest leŠbe jeäŠllsââŠjest.	Yhteiskunnan tehtävänä on taata laadullisesti hyvän päivähoidon saatavuus siten, että kaikilla lapsilla on mahdollisuus osallistua palveluihin riippumatta perheen sosioekonomisesta tai muusta yhteiskunnallisesta asemasta tai asuinpaikasta.
Kääzzkõõzzi ferttje leeŠd määŋgbeäŠllsa da jeeŠres kääzzkâsttemnääŠli tääzzverddsaž õõdâsviikkmuužzast ferttai âânned huõl.	Palvelujen tulee olla monipuolisia ja eri palvelumuotojen tasapuolisesta kehittämisestä tulee huolehtia.
SääŠmǩiõllsai vuađđkääzzkõõzzi puuttʼtumuužžâst väŠsttee vuõss- sââŠjest sääŠmvuuŠvd kååŠdd.	Saamenkielisten peruspalvelujen tuotannosta vastaavat ensisijaisesti saamelaisalueen kunnat.
JieŠnnǩiõlsai kääzzkõõzzi puuttʼtumus lij kuuitaǥ lääŠjjest miertõllum puki LääŠddjânnam kååŠddi vuađđtuâŠjjan.	Äidinkielisten palvelujen tuotanto on kuitenkin lainsäädännössä määritelty kaikkien Suomen kuntien perustehtäväksi.
Še õhttõõzz lie vuäŠssõõttam miârkkšõõvvi nääŠleld sääŠmǩiõllsai kääzzkõõzzi puuttʼtumužže.	Myös järjestöt ovat osallistuneet merkittävällä tavalla saamenkielisten palvelujen tuotantoon.
SäŠmmlai dommvuuŠvdest riâššat sääŠm peiŠvvhååid da ǩiõllpieŠsstoimmjumuužž vuõss- sââŠjest ärttelpiârpeiŠvvhåiddan.	Saamelaisten kotiseutualueella järjestetään saamelaista päivähoitoa ja kielipesätoimintaa pääasiassa ryhmäperhepäivähoitona.
Odinakai UŠccjooǥǥ kååŠddest toimmai tâŠvvsäŠmmlaž peiŠvvdomm.	Ainoastaan Utsjoen kunnassa toimii pohjoissaamelainen päiväkoti.
ÄrttelpiârpeiŠvvhåiddååbleǩ lij tieŠddi vuõss-sââŠjjlaž toimmjemnääŠll koonn vuađđan lie kuuǩes määtǩ di škoouljum personkååŠdd vuäŠǯǯmõš.	Ryhmäperhepäivähoitomuoto on painottunut pääasialliseksi toimintamuodoksi perustuen pitkiin etäisyyksiin sekä koulutetun henkilöstön saatavuuteen.
Še sääŠmǩõllsa peiŠvvhååid taarb vaajjtõõllmuš di uuŠcces päärnaimieŠr siijdin vaaiktam ärttelpiârpeiŠvvhåiddååbleǩ jäänumužže.	Myös saamenkielisen päivähoidon tarpeen vaihtelu sekä pienet lapsimäärät kylittäin ovat vaikuttaneet ryhmäperhepäivähoitomuodon yleistymiseen.
Dååmašõddi säŠmmlaž piârpeiŠvvhåidd sääŠmvuuŠvd kååŠddin iŠlla vuäŠǯǯamnalla.	Kotona tapahtuvaa saamelaista perhepäivähoitoa ei saamelaisalueen kunnissa ole saatavana.
SäŠmmlai dommvuŠvdest lie kålggmannu 2009 teâđai mieŠldd sääŠmǩiõllsai håiddâkksai peâmmkääzzkõõzzi kruuggâst õhtsižže 104 päärna, koinn sääŠmǩiõllsest peiŠvvhååidâst 71 päärna da ǩiõllpieŠsstoimmjumuužžâst 33 päärna.	Saamelaisten kotiseutualueella on lokakuun 2009 tietojen mukaan saamenkielisten varhaiskasvatuspalvelujen piirissä yhteensä 104 lasta, joista saamenkielisessä päivähoidossa 71 lasta ja kielipesätoiminnassa 33 lasta.
SääŠmǩiõllsest peiŠvvhååidâst åårai päärnai mieŠrr lij maaimõs 5 eeŠjj äiŠǧǧen lâzznam Aanar da UŠccjooǥǥ kååŠddin da oŠccnam Enontekiö kååŠddest.	Saamenkielisessä päivähoidossa olevien lasten määrä on viimeisen 5 vuoden aikana lisääntynyt Inarin ja Utsjoen kunnissa ja vähentynyt Enontekiön kunnassa.
SäŠmmlai dommvuuŠvd åålǥbeäŠlnn sääŠmǩiõlin obbpeiŠvvsaž peiŠvvhåidd lij vuäŠǯǯamnalla RuäŠvnjaarǥâst, koŠst lie 7 päärna.	Saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella saamenkielistä kokopäiväistä päivähoitoa on saatavilla Rovaniemellä, jossa on 7 lasta.
Oulust toimmai sääŠmkiõllsaž håiddâkksai peâmmkruugg, koŠst lie mieŠldd 5 päärna.	Oulussa toimii saamenkielinen varhaiskasvatuskerho, jossa on mukana 5 lasta.
6.3.	6.3.
Håiddâkksai peâmmtuââŠj ohjjumuš	Varhaiskasvatuksen ohjaus
SääŠmkiõllsaž peiŠvvhåidd da ǩiõllpieŠsstoimmjumuš kolle sääŠmvuuŠvd kååŠddin sosiaaltuååim leŠbe čuõvtemtuââŠj vaaldšem vuâlla.	Saamenkielinen päivähoito ja kielipesätoiminta kuuluvat saamelaisalueen kunnissa sosiaalitoimen tai sivistystoimen hallinnon alaisuuteen.
SäŠmmla håiddâkksai peâmmtuââŠj ohjjumuš šâdd LääŠddjânnmest vuõss-sââŠjest LääŠddǩiõlle, UŠccjooǥǥ kååŠddest toimmai sääŠmkiõllsaž håiddâkksai peâmmtuâŠjj ohjjeei.	Saamelaisen varhaiskasvatuksen ohjaus tapahtuu Suomessa pääasiassa suomen kielellä, Utsjoen kunnassa toimii saamenkielinen varhaiskasvatusohjaaja.
Håiddâkksai peâmmtuââŠj ohjjumuužžâst väŠstteei personkåŠdd ainsmâtt, što säŠmmlai håiddâkksai peâmmõõutilooǥǥi toimmjumuš tuäŠrjjad sääŠmpäärna jiiŠjjes ǩiõl da kulttuur pâŠjjen tuõŠlljumuužž da õõudâsviikkmuužž.	Varhaiskasvatusohjauksesta vastaava henkilöstö varmistaa, että saamelaisten varhaiskasvatusyksiköiden toiminta tukee saamelaislapsen oman kielen ja kulttuurin ylläpitämistä ja kehittämistä.
PeiŠvvhåiddâkksai peâmmtuâŠjast vaŠstteei personkååŠddest ââlǥče leed rijttjeei sääŠmǩiõl da kulttuur tobddmõš di teâđ määŋgǩiõllsažvuõttpeâmmtuâŠjast.	Varhaiskasvatuksesta vastaavalla henkilöstöllä tulisi olla riittävä saamen kielen ja kulttuurin tuntemus sekä tietoa monikielisyyskasvatuksesta.
SäŠmmla håiddâkksai peâmmtuââŠj ohjjumuužžâst tueŠjjeet õhttsažtuââj SääŠmteeŠggain.	Saamelaisen varhaiskasvatuksen ohjauksessa tehdään yhteistyötä Saamelaiskäräjien kanssa.
6.4.	6.4.
Toimmjumuužž ärvvstõõllmuš	Toiminnan arviointi
Håiddâkksai peâmmkääzzkõõzzi ärvvstõõllmuužž čõõđtet õõutveäkka päärna da suu puärrsi, sooǥǥ, personkååŠdd da jäŠrrzi õhttsažtuâŠjjneeǩǩivuiŠm.	Varhaiskasvatuspalvelujen arviointia toteutetaan yhdessä lapsen ja hänen vanhempiensa, suvun, henkilöstön ja yhteistyötahojen kanssa.
PeâmmtuâŠjj lij čõnnum kulttuure da õhttsažkååŠdd muttõzze.	Kasvatus on sidoksissa kulttuurin ja yhteiskunnan muutokseen.
Toimmjempirrõõzz muttõõzz vaaikte håiddâkksai peâmmtuåimm cõõđtumužže juäŠtkkjeei ärvvstõõllmuzzin, tõn mieŠlddsa toimmjumuužž õõudâsviikkâm täävvtõõzzi šïõttumuže da čõõđtumužže.	Toimintaympäristön muutokset vaikuttavat varhaiskasvatustoiminnan toteutuksen jatkuvaan arviointiin, sen mukaisen toiminnan kehittämiseen, tavoitteiden asettamiseen ja toteuttamiseen.
Håiddâkksai peâmmtuââŠj siisǩe arvstõõllâm veäkka viiǥǥâd õõudâs håiddâkksai peâmmtuââŠj aarǥtoimmjumuužž nuŠt, što håiddâkksai peâmm vuäitče mååžna puârast vaŠstteed juõǩǩka päärna taarbid da håiddâkksai peâmmtuââŠj õhttân kääzzkâsttemnääŠllen piârrji taarbid..	Varhaiskasvatuksen sisällön arvioinnin avulla kehitetään varhaiskasvatuksen arjen toimintaa niin, että varhaiskasvatus voisi mahdollisimman hyvin vastata jokaisen lapsen tarpeisiin ja varhaiskasvatus yhtenä palvelumuotona perheiden tarpeisiin.
Arvstõõllmuužž čõõđtumuužž vueŠssen ââlǥče õõutilooǥǥid kuõskki plaanâst miertõõllâd mäŠhtt teâđaid norre, ǩeäk arvstâlle, kuäs da mõõnnalla..	Arvioinnin toteuttamisen osalta tulisi yksikkökohtaisessa suunnitelmassa määritellä miten tietoa kerätään, ketkä arvioivat, milloin ja miten.
Toimmjumuužž ärvvstõõllmužže kooll še päärna vuâmmšumuš da suu aarǥ kuâŠsttjeejen raajjmuš ǩeŠrjteeŠl pââjas päärna kuõskki vuâmmšum aaŠššid.	Toiminnan arviointiin kuuluu myös lapsen havainnoiminen ja hänen arkensa näkyväksi tekeminen kirjaamalla lapseen liittyviä havaintoja.
Vuâmmšõõttmuš veäǩǩad peâmmʼmai tobddât päärna õuddnumuužž pââŠjid da persoonlaž nääŠlid.	Havainnointi auttaa kasvattajaa tunnistamaan lapsen kehityksen vaiheet ja yksilölliset piirteet.
Šõddmuužžin, koin peâmmjest šâdd huõll päärna diõtt, lij vuõss-sââŠjest vääžnai årsted vuâmšõttâd päärna toimmjumuužž da tõst šõddâm muttõõzzid.	Tilanteissa, joissa kasvattajalla herää huoli lapsesta, on ensisijaisen tärkeää pysähtyä havainnoimaan lapsen toimintaa ja siinä tapahtuneita muutoksia.
JuõŠǩǩpeiŠvvsaž vuâmmšâddmuš oŠvdd arvvsõš teâđ puärrsid.	Päivittäinen havainnointi antaa arvokasta tietoa vanhemmille.
Vuâmmšõddmuš da dokumenttmuš lie še pueŠr neäŠvv päärna vuäŠssatvuõd õõudumuužžâst.	Havainnointi ja dokumentointi ovat myös hyviä välineitä lapsen osallisuuden edistämisessä.
Peâmmai vummšâdd še päärnai miõlǩieŠss aaššid što vuäitt plaanâd toimmjumuužž päärnast vueŠlǧǧjen kueđeeŠl sââŠj päärna jiiŠjjes čuäjtõõzzid.	Kasvattajan havainnoi myös lasten mielenkiinnon kohteita voidakseen suunnitella toimintaansa lapsilähtöisemmäksi jättäen tilaa lapsen omille ehdotuksille.
Päärna, puärrsi da sooǥǥ uŠvddem maacctõs veäǩǩad personkååŠdd teâđsted koŠst lij onnstum da koŠst lij pueŠrumuš.	Lapsen, vanhempien ja suvun antama palaute auttaa henkilöstöä tiedostamaan missä on onnistuttu ja missä on kehitettävää.
Ärvvstõõllmuš siisǩâld jm.	Arviointi sisältää mm..
- päärna persoonlaž da ǩiõlvuađlaž õuddnumuužž ärvvstõõllmuužž - ärvvstõõllmuužž tõst, mäŠhtt säŠmmla kulttuuräärvv tuâtte tueŠjjeemnääŠllen.	- lapsen yksilöllisen ja kielellisen kehityksen arviointia - arviointia siitä, miten saamelaiset kulttuuriarvot toteutuvat käytännön toiminnaksi
håiddâkksai peâmmtuâŠjjlai, puärrsi da sooǥǥ peâmmõhttsažtuââŠjj ärvvstõõllmuužž	- varhaiskasvatuksen, vanhempien ja suvun kasvatusyhteistyön arviointia
- ärvvstõõllmuužž tõšt, mäŠhtt toimmjumuužž organâsttmuš da järjstumuš tuäŠrjjee päärna obbväŠlddsa puârast pirǧǧumuužž.	- arviointia siitä, miten toiminnan organisointi ja järjestäminen tukevat lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia.
PersonkååŠdd arvstõõllâmneäŠvvan lie vuâmmšõddmuš, dokumenttmuš, jiiŠjjes tuââŠj ärvvstõõllmuš, õõudâsviikkâmsaǥstõõllmuužž jååđteejin, õõutilooǥǥi seŠst tuâŠjjpäiŠǩǩsååbbar da obb kååŠdd säŠmmla håiddâkksai peâmmtuâŠjjlai sååbbar.	Henkilöstön arvioinnin välineinä ovat havainnointi, dokumentointi, oman työn arviointi, kehittämiskeskustelut esimiehen kanssa, yksikkökohtaiset työpaikkakokoukset ja koko kunnan saamelaisen varhaiskasvatuksen työkokoukset.
SäŠmmla håiddâŠkksai peâmmtuââŠj plaanmuužž vuađđân noorât maacctõõzz TâŠvvLääŠddjânnam sosiaaltuââŠj siltteemkõskkõõzz tuåimest.	Saamelaisen varhaiskasvatussuunnitelman sisällöstä ja toimivuudesta suunnittelun pohjana kootaan palautetta Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen toimesta.
Maacctõõzz mieŠldd vuäŠǯǯum teâđ âânet äuŠǩǩen säŠmmla håiddâkksai peâmmtuââŠj õõuđâsviikkâmtuâŠjast.	Palautteen kautta saatua tietoa hyödynnetään saamelaisen varhaiskasvatuksen kehittämistyössä.
6.4.	6.4.
Staannvuõttplaann PeiŠvvhååid staannvuõttplaan sizz kolle di persoonkååŠdd što päärnaid kuõskki lääŠjjmieŠlddsa da järraz staanvuõđ da tiõrvâsvuõđ kuõskki plaan.	Päivähoidon turvallisuussuunnitteluun sisältyvät sekä henkilökuntaa että lapsia koskevat lakisääteiset ja muut turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevat suunnitelmat.
PeiŠvvhåiddlääŠǩǩ õõlǥad toimmjemõõutilooǥǥ âânned huõl peiŠvvhååid staanlaž järjstumuužžâst.	Päivähoitolaki velvoittaa toimintayksikköä huolehtimaan päivähoidon turvallisesta järjestämisestä.
PeiŠvvhååid staannvuõttplaan lij peäŠllštem plaanâst veeidab obb staanvuõđ pueŠrumužže da páŠjjentuõlŠlljmužže sǩihttjeei äŠššpõmmâi.	Päivähoidon turvallisuussuunnitelma on pelastussuunnitelmaa laajempi kokonaisturvallisuuden parantamiseen ja ylläpitoon tähtäävä asiakirja.
Staannvuõttplaanâst arvvlâdde toimmjumuužž ukkõõzzid da selvvted toimmjumuužž riiskit vääldeeŠl lokku peiŠvvhååidmuužžâst šiõtteei lääŠjji kõskksaž õõlǥtumuužžid, toimmjemõõutilooǥǥ tuâŠjjsueŠjjeem toimmjemproggramm di tuââŠj tiõrvâsvuõtthuõl tuâŠjjpäiŠǩǩselvvtõõzzid.	Turvallisuussuunnitelmassa arvioidaan toimintaa uhkaavat vaarat ja selvitetään toiminnan riskit ottaen huomioon päivähoitoa säätelevien lakien keskeiset vaatimukset, toimintayksikön työsuojelun toimintaohjelma sekä työterveyshuollon työpaikkaselvitykset.
toimmjemõõutilooǥǥ personkååŠdd, hååidast åårai päärna, toimmjemõõutilooǥǥâst kõŠlljeei oummu, toimmjemõõutilooǥǥ ålgg - da siisǩesââŠj di toimmjemneäŠvv da âlddpirrõz.	Tarkastelun piiriin kuuluvat mm. toimintayksikön henkilöstö, hoidossa olevat lapset, toimintayksikössä vierailevat henkilöt, toimintayksikön ulko- ja sisätilat sekä toimintavälineet ja lähiympäristö.
SäŠmmlain håiddâkksai peâmmpeâmmõõutilååǥǥin čõđtum kulttuure kuulli määŋgbeäŠllsaž toimmjumuš päärnaivuiŠm jm. tollstõõllmuš, jeeŠresnallšem šõddmuužžid da jååttmuužžid vuäŠssõõttmuš õõlǥad õõudǩiõtte järjstõõllmuužžid, õhttsažtuââj da staanvuõđ vuâmmšeei plaanmuužž di rijttjeei personkåŠddresuurssid.	Saamelaisissa varhaiskasvatusyksiköissä toteutettava kulttuuriin liittyvä monipuolinen toiminta lasten kanssa mm. tulistelu, erilaisiin tapahtumiin ja retkiin osallistuminen vaatii etukäteisjärjestelyjä, yhteistyötä ja turvallisuusnäkökohtia huomioivaa suunnittelua sekä riittäviä henkilöstöresursseja.
vueitet järjsted õhttsažtuâŠjast päärna piârri, sooǥǥ da resurssipersonkååŠddivuiŠm, le-ša še täin vueŠjjin ferttai toimmjumuužžâst vaŠstteei personkååŠdd selvvted vasttumuš- da staannvuõttkõjldõõzzid puärrsivuiŠm õõudǩiõtte.	Retkiä ym. voidaan järjestää yhteistyössä lapsen perheen, suvun ja resurssihenkilöstön kanssa, mutta myös näissä tilanteissa tulee toiminnasta vastaavan henkilöstön selvittää vastuu- ja turvallisuuskysymykset vanhempien kanssa etukäteen.
Håiddâkksai peâmmõõutilååǥǥin raajât päärnai jååđtemvuäpstõõzzid di suåvad taarbšeest õõutveäkka päärnai puärrsivuiŠm keŠrjjvuađalt päärnai vuäŠssõõttmuužžâst jm.	Varhaiskasvatusyksiköissä laaditaan lasten kuljetusohjeet sekä sovitaan tarvittaessa yhdessä lasten vanhempien kanssa kirjallisesti lasten osallistumisesta mm. moottorikelkka-, vene- ym. retkille ja niissä vaadittavista turvavälineistä (kypärät, pelastusliivit).
6.5.	6.5.
JeeŠrab tuäŠrjj håiddâkksai peâmmʼmuužžâst	Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa
Juõǩǩka päärna šõddmuš, õuddnumuž da mättjumuš lij persoonlaž.	Jokaisen lapsen kasvu, kehitys ja oppiminen on yksilöllistä.
Päärnaž vuäitt taarbšed tueŠrjj fyyslaž, teađlaž, ceäŠppvuađlaž, tobdd-jieŠllem leŠbe sosiaalaž õuddnumuužž vueŠssvuuŠvdin.	Lapsi voi tarvita tukea fyysisen, tiedollisen, taidollisen, tunne-elämän tai sosiaalisen kehityksensä osa-alueilla.
PeiŠvvhååid tarbb vuäitt šõddâd teŠl, ko päärna šõddâmvueeŠjj jouŠdde vaarrvuâŠlla leŠbe jie staan suu tiõrvâsvuõđ da õuddnumuužž.	Tuen tarve voi syntyä silloin, kun lapsen kasvuolot vaarantuvat tai eivät turvaa hänen terveyttään ja kehitystään.
JeeŠrben håiddâkksai peâmmtuââŠj da vuäŠpstempääiŠǩǩ ferttai toimmjed čaapp õhttsažtuâŠjast päärnai mättjemvaiggadvuõđi da ääiŠjbuš tueŠrj taarbb tobddstumužže.	Erityisesti varhaiskasvatuksen ja neuvolan tulee toimia kiinteässä yhteistyössä lasten oppimisvaikeuksien ja varhaisen tuen tarpeen tunnistamisessa.
Ko puärraz leŠbe håiddâkksai peâmmpersonkåŠdd vuâmmše päärna õuddnumuužzâst mââjumuužž leŠbe rääŠtktõõzzid, saǥstõõllâd õhttsest, mii päärna õuddnumuužzâst lij persoonlaž leŠbe persoonlažvuõd jiiŠjjesnallšemvuõtt da koŠst lij tueŠrjj tarbb.	Kun vanhemmat tai varhaiskasvatushenkilöstö havaitsevat lapsen kehityksessä viivästymistä tai poikkeavuutta, keskustellaan yhteisesti, mikä lapsen kehityksessä on yksilöllistä tai persoonallisuuden piirteitä ja missä on tuen tarvetta.
Toimmjumuužž vuâlggmužžân lie päärna persoonlažvuõđ väŠlddmuš loŠkku da jiõččtobddmuužž raavummuš.	Toiminnan lähtökohtia ovat lapsen yksilöllisyyden huomioiminen ja itsetunnon vahvistaminen.
ÄäŠvai da naŠddjõõddi påread päärna puärrsi da personkååŠdd kõõskâlt räjje vuađđ toimjeeiji õhttsažtuõŠjju päärna õudde.	Avoimuus ja luottamuksellinen ilmapiiri lapsen vanhempien ja henkilöstön välillä luovat perustan toimivalle yhteistyölle lapsen hyväksi.
Taarbbšeest arvstõõllmuužž tuäŠjjen hanǩǩeet puärrsivuiŠm suåppumnääŠleld äŠšštobddi ceälkkmuš.	Tarvittaessa arvioinnin tueksi hankitaan vanhempien kanssa sovitulla tavalla asiantuntijan lausunto.
Taarbšum tuäŠrjjtuåimid altteed tâlles ko tuäŠrjjtarbb lij vuâmmšum.	Tarvittavat tukitoimet aloitetaan heti kun tuen tarve on havaittu.
ʼuddmättŠtõs lij vueŠss håiddâkksai peâmmâst.	Esiopetus on osa varhaiskasvatusta.
KååŠddest lij lääŠjjvuađđlaž õõlǥtummuš järjsted õuddmättõõzz.	Kunnalla on lakiin perustuva velvollisuus järjestää esiopetusta.
Ouddmättõõzz vueitet järjsted jun- a peiŠvvhååidâst leŠbe škooulâst.	Esiopetusta voidaan järjestää joko päivähoidossa tai koulussa.
TeŠl ko õõlǥtummuužž riâššat peiŠvvhåiddpääiŠǩest, õuddmättŠtõzze šiõtteed teuŠdded še peiŠvvhååidlääŠjj.	Silloin kun esiopetusta järjestetään päivähoitopaikassa, esiopetukseen sovelletaan täydentävänä myös päivähoidon lainsäädäntöä.
SäŠmmlai dommvuŠvdest sääŠmǩiõli õõlǥtummuužž riâššat vuađmättʼtõõzz õhttvuõđâst.	Saamelaisten kotiseutualueella saamenkielistä esiopetusta järjestetään perusopetuksen yhteydessä.
ʼõlǥtummuužžid čõõđtet vuađđmättʼtõsllääŠjj mieŠldd.	Esiopetusta toteutetaan perusopetuslain mukaisesti.
ʼuddmättŠtõõzz mättʼtõsplaan vuaađ ohjjee väŠlddkååŠddlaž õuddmättŠtõõzz siisǩe, šlaajj da pääiklai mättʼtõsplaani raajjmuužž.	Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet ohjaavat valtakunnallisesti esiopetuksen sisältöä, laatua ja paikallisten opetussuunnitelmien laatimista.
SääŠmǩiõlle uŠvddemnalla åårai õuddmättŠtõõzz ǩiõlvuađlaž täävtõõzz lie seämma ko še jeeŠres õuddmättŠtõõzzâst.	Saamen kielillä annettavan esiopetuksen kielelliset tavoitteet ovat samat kuin muussakin esiopetuksessa.
Päärnže ferttai peâmmtuââŠj da mättʼtõõzz veäkka uŠvdded vueittemvuõtt mättjed še säŠmmlaž kulttuurpärbb.	Lapselle tulee kasvatuksen ja opetuksen avulla antaa mahdollisuus omaksua myös saamelainen kulttuuriperintö.
Mättʼtõõzz teäŠdd vuuŠvd lie sääŠmkulttuur, jeeŠrben joikk da ǩiõttʼtuââŠj, jieŠllemvueŠjj, jieŠllemnääŠll da pääiklaž luâtt.	Opetuksen painoalueita ovat saamelainen kulttuuri, erityisesti joiku ja käsityöt, elinkeinot, elämäntapa ja paikallinen luonto.
Ǩiõlvuađlaž da kulttuurärbbvuõđ juäŠtkkumuužž ferttai õõudeed õhttsažtuâŠjast pääiklaž õhttsažkååŠddin.	Kielellisen ja kulttuuriperinteen jatkumista tulee edistää yhteistyössä paikallisen yhteisön kanssa.
7.1.	7.1.
PeâmmkueiŠmmvuõtt puärrsi da sooǥǥ vuiŠm	Kasvatuskumppanuus vanhempien ja suvun kanssa
PeâmmkueiŠmmvuõtt lij kõskkvuõtt, koŠst personkåŠdd, puärraz da päärna huõl âânnmužže vuäŠssõõđi oummu teađsteeŠl čõõnâdde päärna šõddmuužž, õuddnumuužž da mättjem tuäŠrjjumužže.	Kasvatuskumppanuus on suhde, jossa henkilöstö, vanhemmat ja lapsen huolenpitoon osallistuvat henkilöt tietoisesti sitoutuvat lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseen.
KueiŠmmvuõđást puärraz, ruått da tuâŠjjla lie tääzzverdsaž, leša jeeŠresnallšem päärna tobddi.	Kumppanuudessa vanhemmat, suku ja työntekijät ovat tasavertaisia, mutta erilaisia lapsen tuntijoita.
Päärna doomm da håiddâkksai peâmmkääzzkõõzzi raavâs õhttsažtuâŠjj tuäŠrjjad päärna jiõn koŠlljumuužž..	Lapsen kodin ja varhaiskasvatuspalveluiden vahva yhteistyö tukee lapsen äänen kuulumista.
Päärnast lij vuõiggâdvuõtt vuäŠssõõttâd, vaaikted da šõddâd kuŠllum juõŠǩkpeiŠvvsain tuõjjstõõllmuužžin da siõrin.	Lapsella on oikeus osallistua, vaikuttaa ja tulla kuulluksi jokapäiväisissä askareissa ja leikeissä.
Päärna, piârri da personkååŠddin čõõđtum saǥstõõllmuužži vuađâlt raajât håiddâŠkksai päärnai peâmmplaan.	Lapsen, perheen ja henkilöstön kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta laaditaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelma.
Håiddâkksai peâmm toimmjumuužžid da plaanid raajeest tuäŠrjjeed puärrsi da päärnai vaaiktemvueittemvuõđ peiŠvvhååid õõdâsviikkmužže da ärvvstõõllmužže.	Varhaiskasvatuksen toimintaa ja suunnitelmia laadittaessa turvataan vanhempien ja lasten vaikuttamismahdollisuudet päivähoidon kehittämiseen ja arviointiin.
KueiŠmmvuõtt õõlǥad še tõn, što kuhttuin vueŠssbieŠlin lie rijttjeei teâđ kueiŠmez peâmmvuäiŠnnmõõžžin da - naalin.	Kumppanuus edellyttää myös sitä, että molemmilla osapuolilla on riittävästi tietoa toistensa kasvatusnäkemyksistä ja – tavoista.
Piârrji jeeŠresnallšemvuõđ da jeeresnallšem ärvvvaŠlljõõzzi teađstumuš lij kueiŠmmvuõđ õõlǥtumuš.	Perheiden erilaisuuden ja erilaisten arvovalintojen tiedostaminen on kumppanuuden edellytys.
TuâŠjjlast lij ämmatvuađlaž vasttumuš jåŠtteed da tuõŠlljed pâŠjjen peâmmkueiŠmmvuõđ..	Työntekijällä on ammatillinen vastuu käynnistää ja ylläpitää kasvatuskumppanuutta.
7.2.	7.2.
Määŋgämmatlaž õhttsažtuâŠjj	Moniammatillinen yhteistyö
Čââpp õhttsažtuâŠjj vuäŠpstempaaiǩi, škoouli da håiddâkksai peâmmkääzzkõõzzi kõõskâlt lij vääžnai.	Varhaiskasvatus, neuvola, esiopetus ja perusopetus muodostavat lapsen kehityksen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden.
Še vuäŠpstempääiŠǩ tuâŠjjan lij õõudeed päärna šõddmuužž, õuddnumuužž da mättjumuužž di tuäŠrjjeed puärrsid siŠjji dommpeâmmʼmuužžâst.	Myös neuvolan tehtävänä on edistää lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista sekä tukea vanhempia heidän kotikasvatuksessaan.
Sosiaal- da tiõrvâsvuõttministeria vuäŠppast, što peiŠvvhååid da päärnaivuäŠpstempaaiǩi kõõskâlt lie õõutsââŠjest suåppum õhttsažtuâŠjj- da teâđvaajjtemnääŠl.	Sosiaali- ja terveysministeriö suosittelee, että päivähoidon ja lastenneuvolan välillä on yhteisesti sovitut yhteistyö- ja tiedonvaihtomenettelyt.
MääŋgsââŠjest lij rajjum 3- da 5-âkksai päärnai õuddnumuužž seurrjumužže puärrsi, vuäŠpstempaaiǩi da peiŠvvhååid õhttsažtuâŠjjmall.	Monin paikoin on kehitetty 3- ja 5-vuotiaiden lasten kehityksen seurantaan vanhempien, neuvolan ja päivähoidon yhteistyömalli.
ʼhttsažtuâŠjj lij veäǩǩtam peiŠvvdommpersoonkååŠdd ääijbuužž pueŠrben teâđsted päärna persoonlaž tueŠrjj taarbid.	Yhteistyö on auttanut päiväkotihenkilökuntaa entistä paremmin tiedostamaan lapsen yksilöllisen tuen tarpeet.
Vääžnai håiddqkksai päärnai peâmmtuââŠj õhttsažtuâŠjjkueiŠmmen toimmje puärrsi lââzzen jm. päärnaivuäŠpstempäiŠǩǩ, škooul, psykoloog, sosiaal- da piârtuâŠjjla, särnnam-, toimmjem - da fysioterapeeut, jeeresnallšem määŋgämmatlaž tuâŠjjärttel, pääŠnnhåidd, sieŠbrrkåŠdd da õhttõõzz.	Tärkeinä varhaiskasvattajien yhteistyökumppaneina toimivat vanhempien lisäksi mm. lastenneuvola, koulu, psykologi, sosiaali- ja perhetyöntekijät, puhe-, toiminta- ja fysioterapeutti, erilaiset moniammatilliset työryhmät, hammashoito, seurakunta ja järjestöt.
7.3.	7.3.
VuuŠvdisiisǩež ja rååstt raaji õhttsažtuâŠjj	Alueellinen ja rajat ylittävä yhteistyö
Håiddâkksai peâmmʼmuužžâst raajât õhttsažtuââj pääiklaž, vuuŠvddsiisǩež, rååst raaji da alggmeeŠr tääzzest.	Varhaiskasvatuksessa tehdään yhteistyötä paikallisella, alueellisella, rajat ylittävällä ja alkuperäiskansatasolla.
SäŠmmlai kääzzkõõzzi õõuđâsviikkámhanǩǩõõzz äiŠǧǧen lij sääŠmvuuŠvd personkååŠddest pâŠjjnam tarbb õhttsažtuâŠjast plaanâd da õõudâsviikkâd säŠmmla håiddâkksai peâmmtoimmjumuužž.	Saamelaisten palvelujen kehittämishankkeen aikana on saamelaisalueen henkilöstöllä korostunut tarve yhteistyössä suunnitella ja kehittää saamelaista varhaiskasvatustoimintaa.
PeâmmtuâŠjjlai kõskksa silttumuužž vaajjtumuš õõudad še jiiŠjjes tuââŠj õõudâsviikkmuužž.	Työntekijöiden välisen osaamisen vaihto edistää myös oman työn kehittämistä.
SäŠmmla håiddâkksai peâmm õõudâsviikkâm õõlǥad äiŠǧǧmiermieŠlddsaid säiŠmmkaaunõõttmuužžid.	Saamelaisen varhaiskasvatuksen kehittämisen jatkaminen edellyttää säännönmukaisia verkostotapaamisia.
Håiddâkksai peâmmõõutilooǥǥi ferttai vueitted tuõŠlljed juõŠǩǩ eeŠjj õõdâsviikkâm- da plaanâm šõddmuužžid, koin tuâŠjjla vuäitte õõutveäkka smiõttâd mäŠhtt säŠmmla kulttuuräärvv čõõđteŠčče toteutuisivat puermõsân aarǥ peâmmtuâŠjast.	Varhaiskasvatusyksiköiden tulee voida pitää vuosittain kehittämis- ja suunnittelutilaisuuksia, joissa työntekijät voivat yhdessä pohtia miten saamelaiset kulttuuriarvot toteutuisivat parhaiten arjen kasvatuskäytännöissä.
ʼhttsažtuâŠjj pääiklai kulttuurtuåimi kooivuiŠm raŠvveed päärnai õhttvuõđ jiiŠjjes ǩiõlle da kulttuure.	Yhteistyö paikallisten kulttuuritoimijoiden kanssa vahvistaa lasten yhteyttä omaan kieleen ja kulttuuriin.
Pääiklai kulttuurtuåimi kooi leŠčče pueŠrr väŠldded lokku toimmjumuužžâst še håiddâkksai taarbid.	Paikallisten kulttuuritoimijoiden olisi hyvä huomioida toiminnassaan myös varhaiskasvatuksen tarpeet.
TâvvsääŠmǩiõll lij õhttsaž TâŠvv-Kaloott vuuŠvdest da nuõrttsääŠmǩiõl Ruõššjânnemst da LääŠddjânnmest jällsteeji nuõrttsäŠmmlai sest.	Pohjoissaamen kieli on yhteinen Pohjois-Kalotin alueella ja koltansaamen kieli Venäjällä ja Suomessa asuvien kolttasaamelaisten kanssa.
SäŠmmlaid õhttsažtuâŠjj rååstt raaji lij luâđlaž da juäŠtkkjeei.	Saamelaisille rajat ylittävä yhteistyö on luonnollista ja jatkuvaa.
Håiddâkksai peâmmõõutilooǥǥi õhttsažtuâŠjj rååstt raaji säŠmmlai peiŠvvhåiddampaaiǩivuiŠm raŠvvâd säŠmmlai õhttekuullâmtobddmuužž da kulttuur tobddmõõžž.	Varhaiskasvatusyksiköiden yhteydenpito yli rajojen saamelaisten päiväkotien kanssa vahvistaa saamelaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta ja kulttuurien tuntemusta.
SääŠmvuuŠvd kååŠddin lie suåppmõõžž Ruõččjânnam da Taarrjânnam âlddvuuŠvdi kååŠddivuiŠm håiddâkksai peâmmkääzzkõõzzi vuäŠsttmuužžâst rååst raajj.	Saamelaisalueen kunnilla on sopimuksia Ruotsin ja Norjan lähialueen kuntien kanssa varhaiskasvatuspalvelujen ostosta yli rajan.
Še järrzin alggmeerain lie seämmanallšem vâŠǯǯlõõzz jiiŠjjes ǩiõl, kulttuur da õhttsažkåŠddvuõđ pâŠjjen tuõŠlljem da raŠvveem diõtt.	Myös muilla alkuperäiskansoilla on samanlaisia haasteita oman kielen, kulttuurin ja yhteisöllisyyden ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi.
Håiddâkksai peâmmpersonkååŠdd lij pueŠrr tobddstõõttâd jäŠrrsi alggmeerai šiõǥǥ nääŠlid ǩiõl da kulttuur serddmužže puõŠtti puõŠlvvõõǥǥid.	Varhaiskasvatushenkilöstön on hyvä tutustua muiden alkuperäiskansojen hyviin käytäntöihin kielen ja kulttuurin siirtämiseksi tuleville sukupolville.
AlggmeeŠr õhttsažtuâŠjj lij alttuum säŠmmla päärnaikulttuurkõskkõõzz tuåimest päärnai kulttuur beäŠlest.	Alkuperäiskansayhteistyö on aloitettu saamelaisen lastenkulttuurikeskuksen toimesta lastenkulttuurin osalta.
AlggmeeŠrai ǩiõli vaarrvuâŠllsažvuõtt õõlǥâd veŠrǧǧneeǩǩin positiivlaš jeeŠrab puârast šïõttõõttmuuž, koin ǩiõli seillmuš da ođđ puõlvvõõǥǥid serddmuužž vueited staanâd.	Alkuperäiskansan kielten uhanalaisuus edellyttää viranomaisilta positiivista erityiskohtelua, jolla kielten säilyminen ja uusille sukupolville siirtyminen voidaan turvata.
Plaann mieŠldd õuddneei ǩiõll- da kulttuur jeäŠljâttemprograamm raajjmuš håiddâkksaipeâmmʼmužže da vuađđmättʼtõzze veäǩkteŠčče maaccted sääŠmkiõl tõn mõõnntam säŠmmlaid da raajjâd sääŠmǩiõlin kueŠddteei viõǥǥ sääŠmõhttsažkå Šdda.	Suunnitelmallisen kielen- ja kulttuurinelvyttämisohjelman laatiminen varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen auttaisi palauttamaan saamen kielen sen menettäneille saamelaisille sekä tekemään saamen kielistä saamelaisyhteiskuntaa kannattelevan voimavaran.
SäŠmmla håiddâkksai peâmmʼmuužžást vuastta puõŠtti vaŠǯǯlõzzân lij jeeŠrben nuõrttsääŠm- da aanrõžǩiõllsai håiddâkksai peâmmaunstõõzzi raajjmuš.	Saamelaisen varhaiskasvatuksen haasteena on erityisesti koltta- ja inarinsaamenkielisen varhaiskasvatusmateriaalin tekeminen.
SäŠmmla materiaalbaaŋk õõudâsviikkmuš interneŠtte lij vääžnai sääŠmǩiõllsai håiddâkksai peâmmaunstõõzzi õõutsâŠjja noorrmužže håiddâkksai peâmmpersonkååŠdd da puärrsi áánnma.	Saamelaisen materiaalipankin kehittäminen internettiin on tärkeää saamenkielisen varhaiskasvatusmateriaalin kokoamiseksi yhteen varhaiskasvatushenkilöstön ja vanhempien käyttöön.
Håiddâkksai peâmmʼmam siisǩe õõudâsviikkmuš lij vuađđtuââŠj vueŠssen tueŠjjeemnalla.	Varhaiskasvatuksen sisällön kehittäminen on perustyön osana tehtävää työtä. Pedagogisen
Pedagoglaž toimmjummuužž õõlǥtõõzzi õõudâsviikkmužže lij vääžnai ǩiddeed vuâmmšummuužž uuŠcces ärttli vueittemvuõtte, toimmjumužže, sááŠjid da neäŠvvaid.	toiminnan edellytysten kehittämiseksi on tärkeää kiinnittää huomiota pienryhmien muodostamismahdollisuuteen, toimintaan, tiloihin ja välineisiin.
PersonkååŠdd tuâŠjjolo kõskkvuõđi õõudâsviikkmužže lij vääžnai vuâmmšed personkååŠdd vueittemvuõđ škoouljumužže da tuâŠjast puarast vuäittmužže.	Henkilöstön työolosuhteiden kehittämiseksi on tärkeää huomioida henkilöstön koulutusmahdollisuudet ja työssä jaksaminen.
PersonkåŠdd taarbaš tueŠrjj da ohjjumuužž sääŠmǩiõlle da kulttuure õhttneei pedagoglaž naali tobdsttumuužžâst, ärvstõõllmuužžâst da õõudâsviikkmuužžâst.	Henkilöstö tarvitsee tukea ja ohjausta saamen kieleen ja kulttuuriin liittyvien pedagogisten käytäntöjen tunnistamisessa, arvioimisessa ja kehittämisessä.
JiiŠjjes tuââŠj õõudâsviikkmuš veäǩǩad vueiŠnned tuââŠj ođđnallšem čuõŠvâst, páájeed tõn arvvstumuužž, tobdsted jiiŠjjes silttumuužž da väŠldded jiõŠcceezz ođđ tuâŠjjnaalid.	Oman työn kehittäminen auttaa näkemään työtä uudessa valossa, nostamaan sen arvostusta, tunnistamaan omaa osaamista sekä omaksumaan uusia työtapoja ja – menetelmiä.
ʼõudâsviikkmuužžâst vuasŠtta puõŠtti vâŠǯǯlõõzz lie säŠmmlai kääzzkõõzzi õõuđâsviikkámhanǩǩõõzz jååđeest rajjum õõuđâsviikkânsääiŠm pâŠjjentuõŠlljumuš, õhttsažtuââŠjj õudldõõzzi staannmuš da personkååŠdd da puärrsi vuäŠssadvuõđ raavummuš õõuđâsviikkâmtuâŠjast.	Kehittämisen haasteena ovat saamelaisten palvelujen kehittämishankkeen aikana luodun kehittämisverkoston ylläpitäminen, yhteistyöedellytysten turvaaminen sekä henkilöstön ja vanhempien osallisuuden vahvistaminen kehittämistyössä.
Håiddâkksai peâmmʼtuââŠj ohjjumuužžâst da jååđtumuužžâst väŠstteejin lij še kõõskâz sââŠjj õõudâsviikkâtuââŠj õuddnumuužžâst.	Varhaiskasvatuksen ohjauksesta ja johtamisesta vastaavilla tahoilla on myös keskeinen rooli kehittämistyön etenemisessä.
SäŠmmlai kääzzkõõzzi õõuđâsviikkâmtuâŠjast lij puäŠttam õudde resurssi vääŠnnvuõtt, kååŠtt tuejjad vaiggeen õhttsažtuââŠjj tueŠjjumuužž da toimmjem õõudâsviikkmuužž.	Saamelaisten palvelujen kehittämistyössä on noussut esiin resurssien puute, joka vaikeuttaa yhteistyön tekemistä ja toiminnan kehittämistä.
SääŠmvuuŠvdin taarbšet oŠbb sääŠmvuuŠvd õhttsa säŠmmla håiddâkksai peâmmtuââŠj ohjjeei.	Saamelaisalueella tarvitaan koko alueen yhteinen saamelainen varhaiskasvatusohjaaja.
Håiddâkksai peâmmtuâŠj ohjjeei tuõŠjju kuulče peiŠvvhååid, ǩiõllpieŠssi, õuddmättŠtõõzz da vuäŠpstempaaiǩivuiŠm tueŠjjuum õhttsažtuâŠjj da ohjjumuš da teađtumuš sääŠmǩiõlle, kulttuure, peâmmʼ mužže da määŋgǩiõllsažvuõtte kuulli aaŠššin.	Varhaiskasvatusohjaajan tehtäviin kuuluisi päivähoidon, kielipesien, esiopetuksen ja neuvoloiden kanssa tehtävä yhteistyö sekä ohjaus ja tiedottaminen saamen kieleen, kulttuuriin, kasvatukseen ja monikielisyyteen liittyvissä asioissa.
8.1.	8.1.
Håiddâkksai peâmm personkååŠdd vuäŠʒʒmuš, škoouljummuš da silttumuš	Varhaiskasvatuksen henkilöstön saatavuus, koulutus ja osaaminen
SäŠmmla håiddâkksai peâmmtuââŠj šuurmõs õudde puõŠtti vaŠǯǯlõzzân lij sääŠmiõllsa škoouljum personkååŠdd vuäŠǯǯamvuõtt.	Saamelaisen varhaiskasvatuksen suurimpana haasteena on saamenkielisen koulutetun henkilöstön saatavuus.
SäŠmmlai vuâlggmuužžin plaanum ämmatlaž da pââjbu ceäkkas škoouljumuužž õõlǥče vueitted mättʼtõõttâd saaŠmi dommvuuŠvdest.	Saamelaisista lähtökohdista suunniteltua ammatillista ja korkea-asteen koulutusta tulisi voida opiskella saamelaisten kotiseutualueella.
LääŠddjânnmest jeäŠt jäärjest sääŠmǩiõllsa håiddâkksai peâmmtuââŠj škoouljumuužž.	Suomessa ei järjestetä saamenkielistä varhaiskasvatusalan koulutusta.
UŠččteeliškoouljemstrooitlest lij ǩiddõs (2 pääiǩ) šõddâmvuõđ mieŠldd sääŠmǩiõllsaid päärnaihååiduŠččteelen ooccjid lääŠddǩiõllsaid skoouljumužže.	Oulun yliopistossa, opettajankoulutuslaitoksessa on kiintiö (2 paikkaa) syntyperäisille saamenkieliselle lastentarhanopettajahakijoille suomenkieliseen koulutukseen.
Ââldmõs säŠmmla håiddâkksai peâmmtuââŠj mättʼteei õllškooul lij TâŠvv- Taarrjânnmest.	Lähin saamelaista varhaiskasvatusopetusta tarjoava korkeakoulu sijaitsee PohjoisNorjassa.
LäŠddlain sääŠmǩiõllsain lij vuõiggâdvuõtt ooccõõttád Taarrjânnma mättõõttʼtâd päärnaihååid uŠččteelen.	Suomalaisilla saamenkielisillä on oikeus hakeutua Norjaan opiskelemaan lastentarhanopettajiksi.
SääŠmvuuŠvd škoouljemkõskkõõzzást Aanrest lij järjstum sosiaal- da tiõrvâsvuõtt-tuâjai vuâđđtutǩǩõzze viikki âlddhoiddjeeisǩoouljumuužž eeŠjjest 1997 ääŠljeeŠl.	Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa Inarissa on järjestetty sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon johtavaa lähihoitajakoulutusta vuodesta 1997 alkaen.
Škoouljumuš lij heâlptam jieŠnnǩiõllân sääŠmkiõllsa škoouljum personkååŠdd vuäŠǯǯmuužž.	Koulutus on helpottanut äidinkieleltään saamenkielisen koulutetun henkilöstön saatavuutta.
Mättʼ tõsplaan sizz kooll pukid õhttsižžen pâi 2 mättʼtõsneäŠttled sääŠmǩiõll mättʼtõs da 2 (mn) määnggkulttuurvuõđ mättʼtõs.	Opetussuunnitelmaan sisältyy kaikille yhteisenä vain 2 opintoviikkoa saamen kielen opetusta ja 2 (ov) monikulttuurisuus opintoja.
Luâvas vaŠlljeemnalla kuulli mättʼtõõzzid (10 mn) vuäitt siisǩeed sääŠmǩiõl da kulttuurmättʼtõõzz..	Vapaasti valittaviin opintoihin (10 ov) voi sisällyttää saamen kielen ja kulttuurin opintoja.
SääŠmvuuŠvdest järjstum škoouljumuužžid õõlǥče siisǩeed jiânnai jäänab sääŠmǩiõl da kulttuurmättʼtõõzzid.	Saamelaisalueella järjestettäviin koulutuksiin tulisi sisällyttää huomattavasti enemmän saamen kielen ja kulttuurin opintoja.
Håiddâkksai peâmmpersonkååŠdd tuââŠj lie pedagoglaž, sosiaalaž da ohjttsažkååŠddlažnalla muttsõõvvâm vâŠǯǯleben.	Varhaiskasvatushenkilöstön työtehtävät ovat pedagogisesti, sosiaalisesti ja yhteiskunnallisesti muuttuneet vaativammiksi.
Päärnai ǩiõlsilttumuužž jeeresnallšem tääzz da juõǩǩga jiijjõsnallšem taarbb peŠjje tuâŠjjlaid jiiŠjjesnallšem váŠǯǯlõõzzid.	Lasten kielitaidon erilainen taso ja yksilölliset tarpeet asettavat työntekijöille omat lisähaasteensa.
Håiddâkksai peâmmʼmuužžâst vuõrâsoummi kõskksa kõskkvuõđ da tuâŠjast vuäittmõž pelkka päärnaid da håiddpääiǩǩ påreade.	Varhaiskasvatuksessa aikuisten keskinäiset suhteet ja työssä jaksaminen heijastuvat lapsiin ja hoitopaikan ilmapiiriin.
Lij vääžnai tueŠjjeed personkååŠdd tuâŠjastvuäittem õudde, tuâŠjjnohjjumužže da škoouljumužže.	On tärkeää panostaa henkilöstön työssä jaksamiseen, työnohjaukseen ja kouluttautumiseen.
Peâmmai lij pueŠrr smiõttâd jiiŠjjes toimmjemnaalid da saǥstõõllâd jeeresnallšem šõddmuužži šõddeem tobddmuužži da reagâsttemnääŠlin.	Kasvattajan on hyvä pohtia omia toimintatapojaan ja keskustella erilaisten tilanteiden aiheuttamista tunteista ja reagointitavoista.
Håiddâkksai peâmmpersonkåŠdd taarbaš tueŠrjj da silttumuužž ravvumuužž	Varhaiskasvatushenkilöstö tarvitsee tukea ja osaamisen vahvistamista
- pedagoglaž tuâjai da mõõntõõllmuužži arvstõõllmuužzâst da õõuđâsviikkmuužžâst	- pedagogisten käytäntöjen ja menetelmien arvioimisessa ja kehittämisessä
- õõutmieŠlddsižžen raajjtem- proseess vaaiktõõzzi da järjstõõǥǥi tobbdmuužžâšt; mäŠhtt tõk ohjjee jurddjid da toimmjumuužž (kolonialism)	- yhdenmukaistamisprosessin vaikutusten ja järjestelmien tunnistamisessa; miten ne ohjaavat ajattelua ja toimintaa (kolonialismi)
- päärnai sääŠmǩiõl da kulttuur ravvumuužžâst	- lasten saamen kielen ja kulttuurin vahvistamisessa
- sääŠm ǩiõlâst da kulttuurest	- saamen kielissä ja kulttuureissa
- jiiŠjjes säŠmmla ämmatt - identiteett ravvumuužžâst	- oman saamelaisen ammatti-identiteetin vahvistamisessa
- säŠmmla kulttuur vualggmuužžâst šõddi håiddâkksai peâmm täävvtõõzzi, siisǩe da tuåimmplaanin	- saamelaisen kulttuurin lähtökohdista tapahtuvan varhaiskasvatuksen tavoitteiden, sisällön ja toimien suunnittelussa
- kulttuurfiŠttjõõžž miârkktõõzzâst kiõl da kulttuur ruõŠkkjen	- kulttuuriymmärryksen merkityksestä kielen ja kulttuurin säilyttäjänä
- määŋgǩiõllsažvuõtt peâmmtuâŠjast.	- monikielisyyskasvatuksessa.
SäŠmmlai kääzzkõõzzi õõuđâsviikkámhanǩǩõõzz äiŠǧǧen lij puäŠttam õudde tarbb plaanâd da järjsted škoouljumuužž ǩiõllpieŠsspersonkåŠdda da puärrsid sääŠmǩiõl da kulttuur jeäŠlljâttmuužžâst.	Saamelaisten palvelujen kehittämishankkeen aikana on ilmennyt tarve suunnitella ja järjestää koulutusta kielipesähenkilöstölle ja vanhemmille saamen kielen ja kulttuurin elvyttämisestä.
8.2.	8.2.
Håiddâkksai peâmmkääzzkõõzzi määŋgnallšemvuõtt	Varhaiskasvatuspalvelujen monimuotoisuus
SäŠmmlai piâr- da tuâŠjj-jieŠllem õhtte suåvtumužže ââlǥče õõudâsviikkâd sääŠmǩiõllsai håiddâkksai peâmmkääzzkõõzzi määŋgnallšemvuõđ järjsteeŠl ääŠv kruugg- da siõrrtoimmjumuužž di vueŠssäiggsaid håiddâkksai peâmmkääzzkõõzzid.	Saamelaisten perhe- ja työelämän yhteensovittamiseksi tulisi kehittää saamenkielisten varhaiskasvatuspalvelujen monimuotoisuutta järjestämällä avointa kerho- ja leikkitoimintaa sekä osa-aikaisia varhaiskasvatuspalveluja.
Määŋg nallšemvuõđ čõõđtumuš ooŠvdče vueittemvuõđ pueŠrben säŠmmlai ärbbvuõđin da õhttuum jieŠllemvueŠjjin puåđ vuäŠǯǯai piârrji taarbi lokku väŠlddmužže peiŠvvhåiddaaiŠji järjstõõllâm- da håiddamnaali čõõđtumuužžâst.	Monimuotoistaminen mahdollistaisi paremmin saamelaisten perinteisistä ja yhdistelmäelinkeinoista toimeentulonsa saavien perheiden tarpeiden huomioimisen päivähoitoaikojen järjestelyissä ja hoitomuotojen toteuttamisessa.
ʼhttõs 1.	Liite 1.
HÅIDDÂKKSAI PEÂMM OHJJEEI SUÅPPMʼʼŽŽ DA LÄÄŠJJ	VARHAISKASVATUSTA OHJAAVAT SOPIMUKSET JA LAIT
Meeraikõskksaž suåppmõõžž	Kansainväliset sopimukset
Håiddâkksai peâmmtuââŠj ärvv-vuuađ linjjee määŋg meeraikõskksaž suåppmõžže.	Varhaiskasvatuksen arvopohjaa linjaavat monet kansainväliset sopimukset.
LääŠddjânnam lij ratifiâsttam määŋgaid meeraikõskksaid suåppmõõžžid, koin tõt čõõnââtt säŠmmlai ǩiõl da kulttuur ruõkkmužže da õõdâsviikkmužže.	Suomi on ratifioinut monia kansainvälisiä sopimuksia, joilla se sitoutunut saamelaisten kielen ja kulttuurin säilyttämiseen ja kehittämiseen.
Näkam lie jm.	Tällaisia ovat mm..
vuuŠvddlaž ǩiõlid leŠbe uuŠccab ǩiõlid kuõskki Eurooplaž vuađđǩeŠrjj (SopS 23/1998) da Meerlaž uuŠccab naroodi suõŠjjumuužž takaisuåppmõš (SopS 2/1998), KP-suåppmõž (SopS 7/1976) da Päärna vuõiggâdvuõđi suåppmõž (SopS60/1991).	Alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskeva Eurooppalainen peruskirja (SopS 23/1998) ja Kansallisten vähemmistöjen suojelua koskeva puiteyleissopimus (SopS 2/1998), KP-sopimus (SopS 7/1976) ja Lapsen oikeuksien sopimus (SopS60/1991).
EeŠjjest 2007 priimum YK:n alggmeeŠr kuõskki peåggtõõzz čuäjad moraalʼlaž äŠššpõmmjen še vuŠvdd alggmeeraiooumažvuõiggâdvuõđi õuddnumužže puõŠtti ääiŠjest.	Vuonna 2007 hyväksytty YK:n alkuperäiskansoja koskeva julistus osoittaa moraalisena asiakirjana myös suuntaa alkuperäiskansojen ihmisoikeuksien kehittymiselle tulevaisuudessa.
Päärna vuõiggâdvuõđi suåppmõž õõlǥad suåppmõžvaldia staanâd jânnam päärnaid vueŠss õhttsažkååŠdd viõǥǥin, vuõiggádvuõđ vuäŠssõõttâd jiiŠjjes kuõskki tummstõõǥǥid da õhttsažkå ŠddjieŠllemn di vuõiggâdvuõđ suõŠjjumužže da huõl âânnmužže.	Lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa sopimusvaltiota turvaamaan lapsille osuuden yhteiskunnan voimavaroista, oikeuden osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon ja yhteiskuntaelämään sekä oikeuden suojeluun ja huolenpitoon.
PeiŠvvhååidâst päärna vuäŠssadvuõđâst lij kõjldõs õhttsažkåŠdda kuullmuužžâst da tõzz vaaikktumuužžâst.	Päivähoidossa lapsen osallisuudessa on kyse yhteisöön kuulumisesta ja siihen vaikuttamisesta.
Suåpmõõzzâst pâŠjjan päärna õuddõs pukin päärna kuõskki tuåimin. LääŠddjânnam lääŠǩǩšiõttumuš	Sopimuksessa painotetaan lapsen edun näkökulmaa kaikissa lasta koskevissa toiminnoissa.
VuađđlääŠjj vuađđvuõiggâdvuõtt šiõŠttõõzzin håiddâkksai peâmmʼ tuââŠj čõõđtumuužžâst kõskksa vuõiggádvuõđ lie õõutverddsažvuõtt, ooumažäärvv lämmteŠmesvuõtt, persoon luâvasvuõđ da vuõiggâdvuõđi staanmõš, ååsk luâvasvuõtt, päärna vuoiggâdvuõtt vuäŠssõõttâd da vaaikted jiiŠjjes aarǥ da õuddnemtääzz mieŠldd vääžnai aaŠššid di ǩiõlvuađlaž da kulttuurlaž vuõiggâdvuõd.	Perustuslain perusoikeussäännöksissä varhaiskasvatuksen toteuttamisessa keskeisiä oikeuksia ovat yhdenvertaisuus, ihmisarvon loukkaamattomuus, yksilön vapauden ja oikeuksien turvaaminen, uskonnonvapaus, lapsen oikeutta osallistua ja vaikuttaa oman arkensa ja kehitystasonsa kannalta tärkeisiin asioihin sekä kielelliset ja kulttuuriset oikeudet.
LääŠddjânnam vuađđlääŠjj mieŠldd säŠmmlain lij alggmeeŠrna vuõiggâdvuõtt tuõŠlljed pâŠjjen da õõudâsviikkâd jiiŠjjes ǩiõlâs da kulttuures (PL.	Suomen perustuslain mukaan saamelaisilla on alkuperäiskansana oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan (PL.
17.3 §).	17.3 §).
ʼlmmsaž vääŠldd õõlǥtumužžân lij vuađđlääŠjj 22 §:n mieŠldd staanâd vuađđvuõiggâdvuõđi da ooumažvuõiggâdvuõđi čõõđtumuš.	Julkisen vallan velvollisuutena on perustuslain 22 §:n mukaan turvata perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.
SäŠmmlai vuađđvuõiggâdvuõttšeâttmõš õhttna 22 §:n õõlǥad õlmmsaž vääŠldd tuäŠrjjeed säŠmmla alggmeeŠr jiiŠjjes ǩiõl da kulttuur õõudâsviikkmuužž.	Saamelaisten perusoikeussäännös yhdessä 22 §:n kanssa velvoittaa julkista valtaa tukemaan saamelaisen alkuperäiskansan oman kielen ja kulttuurin kehittämistä.
SäŠmmlai ǩiõlvuađlaž vuõiggâdvuõđin lij šiõttʼtuum sääŠm ǩiõll-lääŠjjest (1086/03).	Saamelaisten kielellisistä oikeuksista on säädetty saamen kielilaissa (1086/03).
Järraz håiddâkksai peâmmʼmuužžâst lokkuväŠlddem lääŠjj da takai liinj: õõutverddsažvuõttlääŠǩǩ, lääŠǩǩ sosiaalhuõl äŠššla sââŠjest da vuõiggâdvuõđin, lääŠǩǩ sosiaalhuõl ämmatlaž personkååŠdd âântemõõlǥtõõzzin da håiddâŠkksai peâmmplaann vuaađ.	Muut varhaiskasvatuksessa huomioitavat lait ja yleiset linjaukset: yhdenvertaisuuslaki, laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteet.
LääŠǩǩ päärnai peiŠvvhååidâst	Laki lasten päivähoidosta
Päärnai peiŠvvhååidâst uŠvddum lääŠǩǩ (875/1981) õõlǥad kååŠddid âânned huõl tõst, što päärnai peiŠvvhååid vueitet uŠvdded päärna jieŠnnkiõllân åårai sääŠmǩiõlin (11 §).	Lasten päivähoidosta annettu laki (875/1981) velvoittaa kuntia huolehtimaan siitä, että lasten päivähoitoa voidaan antaa lapsen äidinkielenä olevalla saamen kielellä (11 §).
Päärnai peiŠvvhååidâst uŠvddum asetõõžž (239/1973) 1 a §:n (1336/1994) mieŠldd päärnai peiŠvvhååid peâmmtuââŠjtäävvtõõzzid kooll jäŠrrsi mieŠldd säŠmmlai jiiŠjjes ǩiõll da kulttuur õhttsažtuâŠjast kõjldõõzzâst åårai kulttuur eeŠtǩeejivuiŠm.	Lasten päivähoidosta annetun asetuksen (239/1973) 1 a §:n (1336/1994) mukaan lasten päivähoidon kasvatustavoitteisiin kuuluu muun muassa saamelaisten oman kielen ja kulttuurin tukeminen yhteistyössä kyseisen kulttuurin edustajien kanssa.