duogas_ja_vuoitit-taustaa_ja_voittajat_uusi.pdf.xml

SääŠmǩiõlin LaŠsǩǩeet, što sääŠmǩiõlin lie nuŠtt 20 000 – 30 000 mainsteei.	Saamen kielistä Lasketaan, että saamen kielillä on noin 20 000 – 30 000 puhujaa.
Gollegiella lij vuâđđuum sääŠmǩiõl õõudâsviikkâm- da jälltemtuåimi älšmâŠttem diõtt.	Gollegiella on perustettu saamen kielen kehittämis- ja elvyttämistoimenpiteiden innostamiseksi.
Šuurmõs sääŠmǩiõlin lij tâŠvvsääŠm, koon mainstet Taarrâst, Ruõccâst da LääŠddjânnmest.	Suurin saamen kielistä on pohjoissaame, jota puhutaan Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa.
Ruõccâst da Taarrâst mainstet še saujjsääŠmǩiõl, luulajasääŠmǩiõl, uumajasääŠmǩiõl da piitimensääŠmǩiõl.	Ruotsissa ja Norjassa puhutaan myös eteläsaame, luulajansaamea, uumajansaamea ja piitimensaamea.
LääŠddjânnmest mainstet tâŠvvsääŠmǩiõl lââŠssen aanarsääŠmǩiõl da nuõrttsääŠmǩiõl.	Suomessa puhutaan pohjoissaamen lisäksi inarinsaame ja koltansaamea.
Ruõššâst jäänaš vuäŠss sääŠmǩiõl mainsteeŠjin maainast ǩiŠlddsääŠmǩiõl ja eža ooccanj maainstet nuõrttsääŠmǩiõl, äŠǩǩelsääŠmǩiõl da tââŠrjǩiõl.	Venäjällä suurin osa saamen kielten puhujista puhuu kildininsaamea ja hyvin harvat koltan-, akkalan- ja turjansaamea.
Puk sääŠmǩiõl lie vaarvuâlaž ǩiõl.	Kaikki saamen kielet ovat uhanalaisia kieliä.
Äiggsab ǩiõllciist vuõiŠtti:	Aikaisemmat kielipalkinnon voittajat:
Divvun da Giellatekno Tromsa universiteeŠttest diAleksandra Andrejevna Antonova da Nina Jeliseevna Afanasjeva vuåǯǯu eeŠjj jagi 2014 ǩiõllciist.	Divvun ja Giellatekno Tromsan yliopistosta sekä Aleksandra Andrejevna Antonova ja Nina Jeliseevna Afanasjeva saivat vuoden jagi 2014 kielipalkinnon.
Antonova da Afanasjeva vuåǯǯu ciist, ko suäna lie tuâjjääm kuuŠǩǩ ääiŠj ǩiŠlddsääŠm äärvouddmõõžž kaggmõõžž ǩeeŠrjid ǩeeŠrjteeŠl di jåårǥjâtteeŠl säämas da sääŠmǩiõlâst.	Antonova ja Afanasjeva saivat palkinnon, koska ovat pitkään tehneet työtä kildininsaamen arvostuksen kohottamiseksi kirjoja kirjoittamalla sekä kääntämällä saameksi ja saamesta.
Tõn lââŠssen suäna lie tuejjääm tuâi ortografiakõõččmõõžži kõõskâst.	Sen lisäksi he ovat tehneet työtä ortografiakysymysten parissa.
Divvun da Giellatekno vuâǯǯai ciist ođđäiggsaž teknologia äuŠǩǩumuužžâst nuŠtt, što tõt lij ouddam vuäittmõõžž sääŠmǩiõllsaž õõŠnnjid neeŠttest taŠrjjeemnallšem åårrai vuõiŠǥǥestǩeŠrjjtõs-	Divvun ja Giellatekno sai palkinnon uudenaikaisen teknologian hyödyntämisestä siten, että se on mahdollistanut saamenkielisille käyttäjille netissä tarjolla olevat oikeinkirjoitus- tai oikolukuohjelmat sekä sanakirjat.
KueŠhtt sääŠmneezzan, Máret Sárá Karasjooǥǥâst di Lajla Mattson Magga Koutoǩeäinast juõŠǩǩe eeŠjj 2010 ǩiõllciist.	Kaksi saamelaisnaista, Máret Sárá Karasjoelta sekä Lajla Mattson Magga Koutokienosta jakoivat vuoden 2010 kielipalkinnon.
Sárá lij viikkâm ooudâs sääŠmǩiõl uŠčteeŠlen, journalisttân da ǩeŠrjjneŠǩǩen.	Sárá on edistänyt saamen kieltä opettajana, journalistina ja kirjailijana.
Son lij ǩeeŠrjtam mättʼtemǩeeŠrjid di noorrâm mj. siõrid da sääŠnnväjjsid ǩeŠrjjen.	Hän on kirjoittanut oppikirjoja sekä kerännyt mm. leikkejä ja sananlaskuja kirjaksi.
Mattson Magga lij tuâjees pääiŠǩ ruõkkâm, mättŠtam da viikkâm ooudâs saujjsääŠmǩiõl.	Mattson Magga on töidensa kautta huoltanut, opettanut ja edistänyt eteläsaamea.
Son lij ǩeeŠrjtam saujjsääŠm sääŠnnǩeeŠrjid, mooččâdǩeŠrjjlažvuõđ- da ämmatǩeŠrjjlažvuõđ di tõn lââŠssen tuejjääm jåårǥlâŠttemtuâjaid da noorrâm ǩiõllteeŠstid.	Hän on kirjoittanut eteläsaamen sanakirjoja, kauno- ja ammattikirjallisuutta sekä sen lisäksi tehnyt käännöstyötä ja koonnut kielitestejä.
Sámi Siida Uccjooǥǥâst LääŠddjânnmest da Henrik Barruk Straejmiest Ruõccâst juõŠǩǩe eeŠjj 2008 ǩiõllciist.	Sámi Siida Utsjoelta Suomesta ja Henrik Barruk Straejmiestä Ruotsista jakoivat vuoden 2008 kielipalkinnon.
Sámi Siida – õhttõs vuâǯǯai ciist sääŠmǩiõl staattuuzz ravveem diõtt tuejjuum tuâjast Uccjooǥǥ kååŠddest.	Sámi Siida - yhdistys sai palkinnon saamen kielen aseman vahvistamiseksi tehdystä työstä Utsjoen kunnassa.
Henrik Barruk lij kuuŠǩǩ dokumenttjam da jälltam uumajasääŠmǩiõl.	Henrik Barruk on pitkään dokumentoinut ja elvyttänyt uumajansaamea.
Vuõssmõs ǩeeŠrjtõõzz, koid čõõđteš säämas 1600-lååǥǥast, leäi ǩeeŠrjtum uumajasääŠmǩiõlin, jm.	Ensimmäiset kirjoitukset, jotka julkaistiin saameksi 1600-luvulla, oli kirjoitettu uumajansaamella, mm..
ABC-ǩeŠrjj.	ABC-kirja.
Harald Gaski da Jouni Moshnikoff vuåǯǯu eeŠjj 2006 ǩiõllciist.	Harald Gaski ja Jouni Moshnikoff saivat vuoden 2006 kielipalkinnon.
Jouni Moshnikoff (1940-2012) suu slävvõttŠeš kuŠǩes da stälbbai tuâjast nuõrttsääŠmǩiõll diõtt.	Jouni Moshnikoffia (19402012) kunnioitettiin pitkästä ja kovasta työstä koltansaamen hyväksi.
Harald Gaski lij tuejjääm miârkkšõõvvâmnallšem kookkaskuõŠddi ooudâsviikkâmtuâi ǩiõl diõtt. Son lij leämmaž tuŠtǩǩeemtuåimmjumuužžineez miârkkšõõvvi tuejjeei sääŠmǩiõllsaž mooččâdǩeŠrjjlažvuõđ äärvouddmõõžž kaggmõõžžâst.	Harald Gaski on tehnyt laajaa kielenedistämistyötä ja omalla tutkimustoiminnallaan ollut merkittävä tekijä saamenkielisen kaunokirjallisuuden arvostuksen nostamisessa.
Ella Holm Bulla ja Anarâkielâ servi (aanarsääŠmǩiõl õhttõs) vuâǯǯai emansa vuâđđuum tâŠvvjânnmlaž sääŠmǩiõl Gollegiella-ciist eeŠjjest 2004.	Ella Holm Bulla ja Anarâškielâ servi (inarinsaamen kielen yhdistys) sai vasta perustetun pohjoismaisen saamen kielen Gollegiella-palkinnon vuonna 2004.
Ella Holm Bull (1929-2006) tuejjii obb jieŠllempoodd mieŠldd tuâjaid saujjsääŠmǩiõl ooudâsviikkmõŠššen.	Ella Holm Bull (1929-2006) teki koko elämänsä töitä eteläsaamen edistämiseksi.
Suu täävtõssân leäi lââŠzzted njaaŠlmilaž da še ǩeŠrjjlaž saujjsääŠm âânnmõõžž.	Hänen tavoitteenaan oli lisätä sekä suullisen että kirjallisen eteläsaamen käyttöä.
Anarâkielâ servi lij tõn rääŠjest ko õhttõs leäi vuâđđuum eeŠjjest 1986 tuejjääm jõnn tuâi aanarsääŠm ooudâsviikkmõŠšše.	Anarâškielâ servi on siitä asti kuin yhdistys perustettiin Inarissa vuonna 1986 tehnyt kovasti töitä inarinsaamen elvyttämiseksi.