saamen_kieliteko_2013_koltans.pdf.xml

Sääʹm ǩiõlltuâjj	Saamen kieliteko
– ciist miârkktõs lij uʹvdded tobdstõõzz sääʹmǩiõl staattuuzz da sääʹmǩiõllsaž kääzzkõõzzi ooudâsviikkmõõžžâst tuejjuum miârkkšõõvvi tuâjast LääŠddjânnmest.	- palkinnon tarkoitus on antaa tunnustusta saamen kielen aseman ja saamenkielisten palvelujen edistämiseksi tehdystä merkittävästä työstä Suomessa.
Sääʹm ǩiõllsuåvtõs meâtt Sääʹm ǩiõlltuâjj – ciist Yle Sápme puõʹtti vuâđain:	Saamen kielineuvosto myöntää Saamen kieliteko - palkinnon Yle Sápmille seuraavin perustein:
Yle Sápmi lij siʹtǩǩesvuõđin mäŋgglo eeʹjji tuâjain oʹnnstam viikkâd ooudâs sääʹmǩiõli staattuuzz da taʹrjjääm kääzzkõõzzid sääʹmǩiõlin.	Yle Sápmi on pitkäjänteisellä kymmenien vuosien työllä ansiokkaasti edistänyt saamen kielten asemaa ja tarjonnut palveluja saamen kielillä.
Yle Sápmi lij vuâđđtuâjes saaǥǥjååʹđtem kuâŋŋad tuåimmjam jeällsaž sääʹmǩiõli ruõkkâm da še sääʹmǩiõli jeälltem peäʹlest.	Yle Sápmi on oman perustehtävänsä tiedonvälityksen ohella toiminut saamen kielten elävänä säilymisen ja myös saamen kielten elvyttämisen puolesta.
Yle Sápmi lij tuåimmjumuužžineez kaggâm sääʹmǩiõli staattuuzz saaʹmi dommvuuʹdest da nuʹtt še obb Lääʹddjânnmest.	Yle Sápmi on omalla toiminnallaan nostanut saamen kielten statusta sekä saamelaisten kotiseutualueella että koko Suomessa.
Sääʹmnaroodâst pâʹjjel pieʹll jeälast lääʹddǩiõllsaž pirrõõzzâst saaʹmi dommvuuʹd åålǥbeäʹlnn pirr Lääʹddjânnam.	Saamelaisväestöstä yli puolet asuu suomenkielisessä ympäristössä eri puolilla Suomea saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella.
Jälstempirrõõzzâst, koʹst sääʹmǩiõl kooll sami occanj, teʹl sääʹmǩiõllsaž ođđâz da jeeʹres sääʹmǩiõllsaž prograammi vääžnaivuõđ miârkktõõzz ärvv pâʹjjan.	Asuinympäristössä, jossa saamen kieltä kuulee vain harvoin, omakielisten uutisten ja muiden saamenkielisten ohjelmien tärkeys korostuu.
Yle Sápmi pohtt õlmmsa pukid Lääʹddjânnmest mainstum sääʹmǩiõlid.	Yle Sápmi käyttää kaikkia Suomessa puhuttavia saamen kieliä.
Aanarsääʹm, nuõrttsääʹm da tâʹvvsääʹm kollʼje Yle Sápmi vuõlttõõzzin juõʹǩǩ peeiʹv, leâʹša Yle Sápmi äiʹsmâʹttet lââʹzzted aanarsääʹmǩiõllsaž da nuõrttsääʹmǩiõllsaž programmpuuʹtʼtõõzzid.	Inarinsaame, koltansaame ja pohjoissaame kuuluvat Yle Sápmin lähetyksissä päivittäin, mutta Yle Sápmia kannustetaan lisäämään inarinsaamenkielistä ja koltansaamenkielistä ohjelmatuotantoa.
Yle Sápmi sääʹmǩiõllsaž radiavuõlttõõzz, õʹhttsažtâʹvvjânnmlaž tv-ođđâz Ođđasat di Yle Sápmi rosttovmannu 2013 aalǥâst alttuum jeäʹǩǩespeeiʹv tv-ođđâz liâ leämmaž miârkkšõõvvi lääuʹǩ jieʹnnǩiõllsaž saaǥǥjååʹđtem ooudâsviikkmõõžžâst da tõk liâ lââʹzztam sääʹmǩiõli ǩiõččâm- da koʹlljemvuõđ.	Yle Sápmin saamenkieliset radiolähetykset, yhteispohjoismaiset tv-uutiset Ođđasat sekä Yle Sápmin joulukuun 2013 alussa aloittamat iltapäivän tv-uutiset ovat olleet merkittäviä askelia omakielisen tiedonvälityksen kehityksessä ja ne ovat lisänneet saamen kielten näkyvyyttä ja kuuluvuutta.
Yle Sápmi lij ooudâsviikkâm programmpuuʹtʼtõõzz pukid ââʹǩǩjooukid.	Yle Sápmi on kehittänyt ohjelmatuotantoa kaikille ikäryhmille.
Oođmõsân lij nuõrid jurddum radiaprogramm, kååʹtt jååʹđtet aanarsääʹmǩiõlle da tâʹvvsääʹmǩiõʹlle.	Uusimpana on nuorille aikuisille tarkoitettu radio-ohjelma, joka juonnetaan inarinsaameksi ja pohjoissaameksi.
Yle Sápmi lij ooudâsviikkâm kääzzkõõzzid še interneeʹttest.	Yle Sápmi on kehittänyt palvelujaan myös internetissä.
Yle Sápmi interneʹttseeidin vueiʹtte leeʹd lookkâmnalla ođđâz še koolmin sääʹmǩiõlin di lääddas.	Yle Sápmin internetsivuilla on luettavissa uutisia parhaimmillaan kolmella saamen kielellä sekä suomeksi.
Tåʹben vuäitt noorrâd liâdǥ sääʹmǩiõllsaž radia- da tv-prograammid.	Sieltä voi ladata saamenkielisiä radio- ja tv-ohjelmia.
Seeidin lij še sääʹmǩiõllsaž, pukid äävai Shoutboxchatlinnj, kååʹtt lij vääžnai nuõri ǩiõllââʹnnemkriʹlcc.	Sivuilla on myös saamenkielinen, kaikille avoin Shoutbox-keskustelupalsta, joka on tärkeä nuorten kielenkäyttöareena.
Yle Sápmi radialiinj lij vuäittmõš kuʹvddled Interneʹttradia pääiʹǩ obb lääʹddjânnmest da koon åʹrnn maaiʹlm täättas.	Yle Sápmin radiokanavaa on mahdollista kuunnella Internetradion kautta koko Suomessa ja missä päin maailmaa tahansa.
Sääʹmteʹǧǧ da Sääʹm ǩiõllsuåvtõs tuäivv, što Sääʹm – ǩiõlltuâjj – ciist äiʹsmâʹttem mieʹldd Yle Sápmi oʹnnsteʹči juäʹtǩǩed da kaggâd veâl jäänab sääʹmǩiõli ouʹdde tuejjeem ääiʹjmieʹlddlaž šiõǥǥ tuâi.	Saamelaiskäräjät ja saamen kielineuvosto toivovat Saamen kieliteko - palkinnon kannustavan Yle Sápmia jatkamaan ja entisestään parantamaan saamen kielten eteen tekemäänsä hyvää työtä.
” Nuvvos Áiligas, mädd sodd ” da ” Ǩåʹlljânnam ”.	Áiligas, maa sulaa ” ja ” Kultamaa ”.
” Kälkkõõzzi vueʹlǧǧemalggân lij kõskkvuõtt âʹlddpirrõõzz kueʹstlma, jeeʹres kueʹstelmpääiʹǩi histooʹre, mainnsid da jiijjan toobdlmid.	” Maalausten lähtökohtana on suhteeni lähiympäristön maisemaan, eri maisemankoh-tien historiaan, tarinoihin ja omiin kokemuksiin niissä.
Ǩiõččlõõđâm veeideed juʹrddmõõžžid kueʹstelm ǩiõččmõõžžâst nuʹtt, što kueʹstlma kuulli åskkmõõžži	Pyrin laajentamaan ajatusta maiseman katsomisesta sen kokemiseen, kokonaisvaltaisuuteen, johon kuuluvat myös maisemaan liittyvät myytit ja tarinat.
da mainnsi mieʹldd vuäitči tobddâd toobdlmid da kälkkõõzzi čeâlaivuõđ.	Minua kiinnostaa, miten tunturiluonto on samal-la sekä erämaa että kulttuuriympäristö.
Nuvvos Áiligas lij tuâlʼjõžäiggsaž pââʹss tuõddâr, koon tuõddârrõddjin liâ jiânnai miârkkšõõvvâmnallšen miârkktõõzz.	Nuvvos Áiligas on entisaikojen pyhä tunturi jonka kupeet ovat yhä täynnä merkityksiä.
Kälkkõõzzi raamid hiâʹrvte trieʹpǩ (riessamat), mâʹte määccaǩ šolkkreeʹppǩin.	Maalausten reunoja koristaa riessamat, saamenpuvun huivin hapsut.
Muu tuejjõõzzin kuâsttje täujja ääʹrbvuâlaž sääʹmǩiõtttuâi elemeeʹnt, kook poʹhtte õhttvuõđ oummid, kook jeäʹlle leʹbe liâ leäʹmmaž jieʹllemääiʹjes äiǧǧen kälkkõõzzâst peäggtum pääiʹǩin.	Teoksissani usein näkyvät perinteiset saamenkäsityön elementit luovat yhteyden henkilöihin, jot-ka elävät tai ovat eläneet maalauksessa kuvatussa paikassa.
Mon haaʹlääm liikkeed karttčeäʹppõõzz da duodji ruõbdteʹmesvuõđ kõõskâst, ” maainast Outi Pieski kälkkõõzzeez pirr.	Minua kiinnostaa liikkua kuvataiteen ja duodjin rajapinnoilla, ” kertoo Outi Pieski maalauksistaan.
Karttčeäppneǩ Outi Pieski (s. 1973) jäälast da reʹttlâstt Uccjooǥǥâst da Heʹlss-nest.	Kuvataitelija Outi Pieski (s.1973) asuu ja työskentelee Utsjoella ja Helsingissä.
Tâʹvv luâtt laaʹvai leeʹd määŋgin suu tuejjõõzzin.	Poh-joinen luonto tulee esiin monissa hänen teoksissaan.
Pieski čeäppõõzz âʹnne seʹst kälkkõõzzid, noorlmid da karttčeäppõsšlaai tuejjõõzzid, koin kälkkumuš lij täujja tuejjuum sääʹmǩiõtt-tuâjjtekniikkin.	Pieskin taide pitää sisällään maalauksia, kollaseja ja tilateoksia, joita usein on työstetty saamenkäsityötekniikoilla.
Reʹttlâsttmõõžžâst kuâsttai luâđ da kulttuur raʹvves õhttvuõtt.	Työskentelyssä näkyy luonnon ja kulttuurin vahva yhteys.
Realismm veiddan personnallšemvuõđ da ääiʹjteʹmesvuõđ tobddmõʹšše.	Realismi laajenee henkilö-kohtaisuuden ja ajattomuuden tuntemukseen.
Outi Pieski lij valmštõõvvâm Karttčeäppõsakatemiast eeʹjjest 2000.	Outi Pieski on valmistunut Kuvataideakatemiasta vuonna 2000.
Son lij ââʹn-nam privatčuäʹjtõõzzid tâʹvvjânnmin da suu tuejjõõzz liâ leämmaž vueiʹnnemnalla määŋgin joukkčuäʹjtõõzzin Euroopâst da Tâʹvv-Äʹmmriikkâst.	Hän on pitänyt yk-sityisnäyttelyitä pohjoismaissa ja hänen teoksiaan on ollut esillä lukuisissa ryhmänäyt-telyissä Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.
eeʹjjest 2012 Sääʹmkultturkõõskõs Sajoʹsse, lââʹssen suu tuâi liâ määŋgin õlmmsaž da privat norldõõǥǥin.	Pieski on tehnyt myös julkisia teoksia, mm. vuonna 2012 Saamelaiskulttuurikeskus Sajokseen, lisäksi hänen töitään on useissa jul-kisissa ja yksityisissä kokoelmissa.