tiedote_31210_koltannos.pdf.xml

SaaŠmi kultturpreeddan suejj âlgg pueŠreed	Saamelaisen kulttuuriperinnön suojaa parannettava
SääŠmteeŠǧǧ 3.12. riâššâm seminaarâst Levist saaǥǥstõŠlleš saaŠmi kultturpreeddan suej taarbin.	Saamelaiskäräjien 3.12. järjestämässä seminaarissa Levillä keskusteltiin saamelaisen kulttuuriperinnön suojan tarpeista.
Seminaarâst puõŠđi õlmmsa, što sääŠmkulttur suej pueŠrumuš õõlǥat lââŠss resuurzzid da vuäŠpstemvuõđ.	Seminaarissa kävi ilmi, että saamelaiskulttuurin suojan parantaminen vaatii lisää resursseja ja ohjeistusta.
Seminaar ääŠvääm sääŠmteeŠǧǧ jieŠllemvueŠǩǩ- da vuõiggâdvuõttluŠvddkååŠdd vääŠrrsaaǥǥjååŠđtei Heikki Paltto maainsti sääŠmǩiõl da jieŠllemvueŠjji kõskksaž kõskkvuõđâst da ” SääŠmǩiõl da sääŠmjieŠllemvueŠjji puõŠttivuõtt koŠlle õŠhtte.	Seminaarin avannut saamelaiskäräjien elinkeino- ja oikeuslautakunnan varapuheenjohtaja Heikki Paltto kertoi saamen kielen ja elinkeinojen välistä suhteesta. ” Saamen kielen ja saamelaiselinkeinojen tulevaisuus liittyvät yhteen.
Notta jieŠllemviõkksaž jieŠllemvueŠjji sääŠmǩiõll huânnʼnan ”.	Ilman elinvoimaisia saamelaiselinkeinoja saamen kieli heikkenee ”.
SääŠmteeŠǧǧ saaǥǥjååŠđteei Klemetti NäkkäläjäuŠrr maainsti sääŠm pannmateriaalaž kulttuurpreeddan suejjeem vueŠjjest LääŠddjânnmest da sääŠmteeŠǧǧ kõskksaž õhttsâžtuâjast.	Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi puhui saamelaisen aineettoman kulttuuriperinnön suojelun tilanteesta Suomessa ja saamelaiskäräjien välisessä yhteistyössä.
SaaǥǥjååŠđteei NäkkäläjäuŠrr låppii nânsab õhttsažtuâj sääŠm meerlažõhttsažkooŠddin sääŠmkulttuur staattuuzz pueŠreem diõtt. ”	Puheenjohtaja Näkkäläjärvi lupasi tiivistä yhteistyötä saamelaisen kansalaisyhteisön kanssa saamelaiskulttuurin aseman parantamiseksi. ”
Mij, SääŠmteeŠǧǧ da čeäŠppneeŠǩǩin da ǩiõtt-tuâjain õõlǥči õhtteed viõǥǥeez õhttsaž sääŠmkultturpolitiiklaž prograamm tuejjumuŠšše.	Meidän, saamelaiskäräjien ja taitelijoiden ja käsityöntekijöiden tulisi yhdistää voimansa yhteisen saamelaiskulttuuripoliittisen ohjelman laatimiseen.
SääŠmteeŠǧǧ reäšš ǩeâđđa 2011 õhttsažsåbbar saaŠmi kulttur- da čeäppõsorganisatiaivuiŠm.	Saamelaiskäräjät järjestää keväällä 2011 yhteiskokouksen saamelaisten kulttuuri- ja taidejärjestöjen kanssa.
Såbbrest lij jorddmõš õõutsââŠjest valmštõõllâd maadârdõõzzid sääŠmkulttuur suej pueŠreem diõtt.	Kokouksessa on tarkoitus yhdessä valmistella esityksiä saamelaiskulttuurin suojan parantamiseksi.
SääŠmkulttuur suej pueŠrumuš õõlǥat lââŠss resuurzzid da vuõiggâdvuõđnallšem suej ooudâsviikkmõõžž.	Saamelaiskulttuurin suojan parantaminen vaatii lisää resursseja ja oikeudellisen suojan kehittämistä ”
SääŠm-muŠzei Siida, saaŠmi meersažmuŠzei, jååŠđteei Tarmo Jomppanen ǩiõttʼtõõli mainnsest, koon son õõŠni sääŠm materialaž kultturpreeddan suejjeem taarbid. ”	Saamelaismuseo Siidan, saamelaisten kansallismuseon, johtaja Tarmo Jomppanen käsitteli puheessaan saamelaisen aineellisen kulttuuriperinnön suojelun tarpeita. ”
MuŠzeituåimmjumuužž da saaŠmi materialaž kulttuursaž suej ooudâsviikkâm staanumuššân LääŠddjânnam muŠzeeiŠjin åårrai sääŠmnorldõõǥǥ õõlǥči vuäǯǯad sääŠmõhttsažkååŠdd kääzzkõŠsse da norldõõǥǥ õõlǥči vuäǯǯad õlmmsest čuäŠjtõŠsse.	Museotoiminnan ja saamelaisen aineellisen kulttuurisen suojan kehittämisen turvaamiseksi Suomen museoissa olevat saamelaiskokoelmat tulisi saada saamelaisyhteisön palvelukseen ja kokoelmat olisi saatava julkisesti esille.
PuõŠtti halltõspâjja âlgg piijjâd täävtõssân SääŠm-muŠzei Siida veeidõs da veeidõõzz teäggtem staanumuš. ”	Seuraavalle hallituskaudelle tulee asettaa tavoitteeksi Saamelaismuseo Siidan laajennus ja laajennuksen rahoituksen turvaaminen. ”
Sámi Duodji ry:z saaǥǥjååŠđteei Rauna Triumf maainsti sääŠm ǩiõtt-tuâj kulttuursaž miârkkšõõvvmõõžžâst da sääŠm ǩiõtt-tuâj tuäŠrjjeemtaarbin. ”	Sámi Duodji ry:n puheenjohtaja Rauna Triumf kertoi saamen käsityön kulttuurisesta merkityksestä ja saamen käsityön tukitarpeista. ”
Duodji lij jieŠllemvueŠǩǩ, bieŠǩǩ saaŠmi sosiaalaž riâššmõõžž, koin šõõddet da mättjet.	Duodji on elämäntapa, osa saamelaista sosiaalista järjestelmää, jonka kanssa kasvetaan ja opitaan.
Duodji lij saaŠmi õhttsaž jeällmõš da tõt pohtt õlmmsa sääŠmkulttuur obbvääldlaž jorddmõõžž, koŠst puk vaaikat pukid.	Duodji on saamelaisten kollektiivista omaisuutta ja se ilmentää saamelaiskulttuurin holistista ajattelua, missä kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Tuõttä䊚šest Sámi Duodji staattus iŠllakku doŠvolna šiõǥǥ škoouŠlʼjumuužžâst da õhttsažkååŠddest.	Valitettavasti Sámi Duodjin asema ei ole riittävän hyvä koulutuksessa ja yhteiskunnassa.
Sámi Duodji staanumuš ouddlâstt lââŠzz resuurzzid da ǩiõtt-tuâj škoouŠlʼjumuužž õõudâsviikkmõõžž saaŠmi vueŠlǧǧemaalǥi pääiŠǩ.	Sámi Duodjin turvaaminen edellyttää lisää resursseja ja käsityön koulutuksen kehittämistä saamelaisista lähtökohdista käsin.
LââŠssen haaŠlääm späŠssbõõžžâd sääŠmteeŠǧǧ da sääŠmteeŠǧǧ saaǥǥjååŠđteei Sámi Duodji taarbi lokku välddmõõžžâst ”.	Lisäksi haluan kiittää saamelaiskäräjiä ja saamelaiskäräjien puheenjohtajaa Sámi Duodjin tarpeiden huomioimisesta ”.
Joikaaja, sääŠmteeŠǧǧ halltõõzz vuässlaž Petra Magga-Vars maainsti juõŠǥi vääžnaivuõđâst saaŠnin di juõiŠǥin: ” JuõiŠkk čuäŠjad da pohtt õlmmsa sääŠmkulttuur.	Joikaaja, saamelaiskäräjien hallituksen jäsen Petra Magga-Vars kertoi joiun merkityksestä sekä sanoin että joiuin: ” Joiku ilmentää saamelaiskulttuuria.
JuõiŠǥ sääŠn tobdstâŠtte pääiŠklažkulttuur õlmmsa pohttmõŠšše da mättʼte vueiŠnned pueŠrben juõiŠǥ mieŠldd maaddârpuärrsi tuâlʼjõž histoor.	Joiun sisällöistä voi selkeästi nähdä paikalliskulttuurin ilmentymiä ja oppia esivanhempien historiasta. Joiun asema ei Suomessa riittävän hyvä.
JuõiŠǥ staattus iŠllakku LääŠddjânnmest veâl riŠjttjemnalla tobddum.	Joiku tarvitsee enemmän tukea, resursointia ja näkyvyyttä koko Suomessa.
JuõiŠkk taarbâš jäänab tuäŠrjjõõzz, resuurzzi ouddmõõžžid da kuâsttjemvuõđ pirr LääŠddjânnam.	Koulujen tulisi ottaa joiku osaksi opetussuunnitelmia jotta joiusta saadaan luonteva osa yhteiskuntaa ”.
Seminaar vuõlttii raŠvves saaǥǥ mättʼtõs- da kultturministeria beälla, sääŠmtegga da sääŠmvuuŠd škoouŠljemkõõskõŠsse sääŠm ǩiõtt-tuâj mättʼtem ooudâsviikkâmtaarbin.	Seminaari lähetti vahvan viestin opetus- ja kulttuuriministeriölle, saamelaiskäräjille ja saamelaisalueen koulutuskeskukselle saamen käsityön opetuksen kehittämistarpeista.
SääŠmvuuŠd škoouŠlʼjemkõõskõõzz sääŠm ǩiõtt-tuâj mättʼtumuš ij kääzzkââst sääŠmkulttuur taarbid, tõŠnt ko mättʼtumuš tuejjeed lääŠdd kulttuur vueŠlǧǧemaalǥin.	Saamelaisalueen koulutuskeskuksen saamen käsityön opetus ei palvele saamelaiskulttuurin tarpeita, koska opetus tehdään suomalaisen kulttuurin lähtökohdista käsin.
Seminaar tuõđi, što škooul mättʼtumuš âlgg muŠtted nuŠtt, što škoouŠlʼjumuš paaimat še sääŠmnuõrid.	Seminaari totesi, että koulun opetusta on muutettava siten, että opetus houkuttelee myös saamelaisnuoria.
Kultturminister Wallin vuõlttii ǩeŠrjjlaž tiõrvtõõzz seminaaŠre.	Kulttuuriministeri Wallin lähetti kirjallisen tervehdyksen seminaariin.
ǨeŠrddemtuâjjcõgstõõttmõš cõõggi kulttur- da sporttministeer Levi määŠtǩ.	Lentolakko esti kulttuuri- ja urheiluministerin matkan Leville.
Minister Wallin peäggti, što son teâtt LääŠddjânnmest jälsteeŠjen ruõccǩiõll ooumžen, mõõnn tobddsaž tobddmõš lij jieŠlled ǩiõllminoriteettest.	Ministeri Wallin kertoi tietävänsä Suomessa elävänä ruotsinkielisenä millaista on elää kielivähemmistössä.
Jiijjan tuâkksa toobdeeŠl vuäitam puârast tieŠtted, mäŠhtt tij tobddveŠted ko peälšteŠped vuõiggâdvuõđeed.	Omasta taustastani johtuen voin hyvin kuvitella miltä teistä tuntuu kun puolustatte oikeuksianne.
Minister Wallin ǩeeŠrjti, što lij rämm miõlâst tõŠst, što sääŠmnuõr liâ nuŠtt oddel sääŠmkulttuur kâddmõõžžâst da ooudâsviikkmõõžžâst. ”	Ministeri Wallin kirjoitti olevansa erityisen iloinen olen siitä, että saamelaisnuoret ovat niin aktiivisia saamelaiskulttuurin vaalimisessa ja kehittämisessä. ”
Halltõõzz puõŠtti eeŠjj mäŠhssemplaanmaadârdõŠsse šâŠdde leeŠd vääžnai 䊚šen še sääŠmǩiõllsa mättʼtem-materialmieŠrrtieŠǧǧi pââŠjdumuš.	Hallituksen ensi vuoden talousarvioesitykseen sisältyy myös saamenkielisen oppimateriaalimäärärahan korottaminen.
LââŠzztõõzzin peäggtet, što sääŠmǩiõllsai mättʼtem-materialmieŠrrtieŠǧǧin âlgg tillõõvted doŠvolna teäŠǧǧvääŠraid še nuõrttsääŠm da aanarsääŠmǩiõllsai mättʼtemǩeeŠrjid.	Lisäyksissä mainitaan, että saamenkielisten oppimateriaalirahoista tulee kohdentaa riittävästi varoja myös koltan ja inarinsaamenkielisten oppikirjoihin. ”
Wallin ǩeeŠrjti	, Wallin kirjoitti
LââŠssteâđaid: saaǥǥjååŠđteei Näkkäläjärvi (050-5242109) Seminaar saaǥǥjååŠđteei Aslak Paltto (+358405620354)	Lisätietoja: Puheenjohtaja Näkkäläjärvi (050-5242109) Seminaarin puheenjohtaja Aslak Paltto (+358405620354)