tiedote_ihmisoikeuspoliittinen_selonteko_koltannos.pdf.xml

Ooumažvuõiggâdvuõttpolitiikklaž čiõlggeemtuâjj âlgg õhttest vaalpââŠjest uŠvdded parlamentta, koŠst ǩiõttŠtõõlât ooumažvuõiggâdvuõđi ânnʼjõš vueŠjj LääŠddjânnmest da mieŠrtet vääžnmõs teäd valdia naroodlaž da meeraikõskksaž ooumažvuõiggâdvuõttpolitiikk beälla.	Ihmisoikeuspoliittinen selonteko on kerran vaalikaudessa annettava selonteko eduskunnalle, jossa käsitellään ihmisoikeuksien nykyistä tilaa Suomessa ja määritetään painopisteitä valtion kansalliselle ja kansainväliselle ihmisoikeuspolitiikalle.
Valdiasååbbar oudd čiõlggeemtuâi Parlamentta čõhččsååbbarpoodd 2009.	Valtioneuvosto antaa selonteon Eduskunnalle syysistuntokaudella 2009.
SääŠmteŠǧǧ maadârd ceälkkmuužžâst määŋgaid vuâraid taŠrǩǩumuužžid ooumažvuõiggâdvuõttpolitiikklaž čiõlggeemtuõjju.	Saamelaiskäräjät esittää lausunnossaan lukuisia tarkennuksia ihmisoikeuspoliittiseen selontekoon.
SääŠmteŠǧǧ maadârd sääŠmteeŠǧǧlääŠjj § mieŠlddsai saaǥǥstõõllmõõžži âânnmõõžž ooumažvuõiggâdvuõttpolitiikklaž čiõlggeemtuâjast.	Saamelaiskäräjät esittää saamelaiskäräjälain § 9 mukaisten neuvottelujen käymistä ilmisoikeuspoliittisesta selonteosta.
Ceälkkmõõžžâst sääŠmteŠǧǧ vaaŠldi 䊚šen eärdäärvidben lokku väŠlddmõõžž sääŠmǩiõllsai sosial- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzid, sääŠm ǩiõllʼlääŠjj teâddjumuŠšše, sääŠmškoouŠlʼjem vuäǯǯamvuõŠtte, saaŠmi mäddvuõiggâdvuõđi di LääŠddjânnam meeraikõskksaž ooumažvuõiggâdvuõttpolitiikk täävtõõzzid.	Lausunnossaan saamelaiskäräjät kiinnitti erityisesti huomiota saamenkielisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin, saamen kielilain toteutumiseen, saamelaiskoulutuksen saatavuuteen, saamelaisten maaoikeuksiin sekä Suomen kansainvälisen ihmisoikeuspolitiikan tavoitteisiin.
Ooumažvuõiggâdvuõttpolitiikklaž čiõlggeemtuâjast täävtõssân lij, što LääŠddjânnam ratifioimââŠttči ILO 169-suåppmõõžž vuõssnarood- da sooǥǥnaroodi vuõiggâdvuõđin.	Ihmisoikeuspoliittisessa selonteossa tavoitteena on, että Suomi ratifioisi ILO 169-sopimuksen alkuperäis- ja heimokansojen oikeuksista.
SääŠmteŠǧǧ maadârd, što ooumažvuõiggâdvuõttpolitiikklaž čiõlggeemtuâjast vääŠldet lokku toolkav beäŠlest väŠlddmõš tõõzz, mäŠhtt ILO 169-suåppmõõžž ratifioimâŠttmõõžžâst mõõnât ooud årra da måkkam äiŠǧǧtaaulin, ku juŠn oouŠdab ooumažvuõiggâdvuõttpolitiikklaž čiõlggeemtuâjast eeŠjjest 2004 piŠjješ täävtõssân ratifioimâŠtted ILO 169-suåppmõš da täävtõs kuâđđji teâuddjeǩâni.	Saamelaiskäräjät esitttää, että ihmisoikeuspoliittisessa selonteossa otetaan selkä kanta siihen, miten ILO 169-sopimuksen ratifioinnissa edetään ja millaisella aikataululla, koska jo edellisessä ihmisoikeuspoliittisessa selonteossa vuodelta 2004 asetettiin tavoitteeksi ratifioida ILO 169-sopimus ja tavoite jäi toteutumatta.
SääŠmteeŠǧǧi vueiŠneeŠlm mieŠldd saaŠmi jiõččmieŠrreemvuõiggâdvuõtt ij teâuddei vuâđđläŠjj oudldemnalla.	Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan saamelaisten itsemääräämisoikeus ei toteudu perustuslain edellyttämällä tavalla.
SääŠmteŠǧǧ še ouddlâŠstt, što čiõlggeemtuâjast vääŠldet täävtõssân saaŠmi jiõččmieŠrreemvuõiggâdvuõđ ooudâsviikkmõš.	Saamelaiskäräjät myös edellyttää, että selonteossa otetaan tavoitteeksi saamelaisten itsemääräämisoikeuden kehittäminen.
SääŠmteŠǧǧ maadârd, što LääŠddjânnam ratifioimâtt UNESCO suåppmõõžž aaunteŠm kulttuurpreeddan suõŠjjeem beäŠlest ǩiõrggânji da ǩiõttʼtââll ä䊚š ooumažvuõiggâdvuõttpolitiikklaž čiõlggeemtuâjast.	Saamelaiskäräjät esittää, että Suomi ratifioi UNESCO:n sopimuksen aineettoman kulttuuriperinnön suojelusta pikaisesti ja käsittelee asiaa ihmisoikeuspoliittisessa selonteossa.
SääŠmteŠǧǧ väŠldd lokku, što gaŠzeâtpressasetõs (398/2008) ij tuõđ vuäittmõõžži nalla sääŠmǩiõllsa gaŠzeâtpreezz tuärjjõõzz tuärjjõsmääiŠni diõtt, ku tõk liâ čuuŠd kõrrâz.	Saamelaiskäräjät huomioi, että sanomalehdistöasetus (398/2008) ei mahdollista saamenkielisen sanomalehdistön tukea tukiehtojen ollessa lian tiukat.
SääŠmteŠǧǧ lij obbžurr sääŠm ǩiõllʼlääŠjj teâuddjumuŠšše LääŠddjânnmest.	Saamelaiskäräjät on tyytymätön saamen kielilain toteutumiseen Suomessa.
Puki sääŠm ǩiõli vueŠǩǩ lij peŠcclâŠsttemnallšem da sääŠmnarood jeäll ǩiõlvaaitõõzz vueŠlnn.	Kaikkien saamen kielten tilanne on hälyttävä ja saamelaisväestö elää kielenvaihdon kierteessä.
LääŠddjânnma taarbšet ǩiõrggânji sääŠm ǩiõli jeällʼjâŠttemprogramm, kååŠtt leŠčči tän poodd obbväŠlddlab da kuuŠǩǩab äiŠǧǧpoŠdde kuõŠddi siŠtǩǩes tuejjumuš sääŠm ǩiõli seeiltem da ooudâsviikkâm ainsmâŠttem diõtt.	Suomeen tarvitaan pikaisesti saamen kielten elvytysohjelma, joka olisi nykyistä kokonaisvaltaisempi ja pitkäjänteisempi toiminta saamen kielten säilymisen ja kehittymisen varmistamiseksi.
SäŠmmlai ǩiõllʼlaž ooumažvuõiggâdvuõđ jiâ teâuddei doŠvolna.	Saamelaisten kielelliset ihmisoikeudet eivät toteudu riittävästi.
SääŠmteŠǧǧ lij peŠcclest sääŠmvuuŠd åålǥbeäŠlnn jälsteei sääŠmpäärnai ooumažvuõiggâdvuõđi teâuddjumuužžâst.	Saamelaiskäräjät on huolissaan saamelaisalueen ulkopuolella asuvien saamelaislasten ihmisoikeuksien toteutumisesta.
Vuâđđmättʼtõõzz da lookkjiškooulškoouŠlʼjumuužž kuõskki tuåimmjeejaž da teäggtemlääŠjjšiõttõs stäŠnne sääŠm-mättʼtõõzz riâššmõõžž tåŠlǩ saaŠmi dommvuuŠdest.	Perusopetusta ja lukiokoulutusta koskeva toiminnallinen ja rahoituslainsäädäntö turvaavat saamelaisopetuksen järjestämisen ainoastaan saamelaisten kotiseutualueella.
NuŠtt 70 % sääŠmpäärnain jälste sääŠmvuuŠd åålǥbeäŠlnn.	Noin 70 % saamelaislapsista asuu saamelaisalueen ulkopuolella.
SääŠmteŠǧǧ lij maadârdam, što sääŠm-mättʼtõõzz staanni teäggtemšeâttmõš (Mättʼtõs- da kulttuurtuåim teäggtõõzzâst uŠvddum lääŠǩǩ L 635/1998, muuttâs 1186/1998, 43 §, 2 mom) veeideŠččeš kuõskkâd pukveeŠzz LääŠddjânnam.	Saamelaiskäräjät on esittänyt, että saamelaisopetusta turvaava rahoitussäännös (Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettu laki L 635/1998, muutos 1186/1998, 43 §, 2 mom) laajennettaisiin koskemaan koko maata.
Mättʼtõsministeria õõlǥči piijjâd ǩiõrggânji tuâjjäŠrttel, koon tuâjjan leŠčči valmštõõllâd sääŠm-mättʼtõõzz ooudâsviikkâmplaan, taŠrǩǩeed da laaddâd sääŠm-mättʼtõõzz kuõskki tuåimmjeejaž da viõkkvääŠršeâttmõõžžid da valmštõõllâd sääŠmteeŠǧǧi staattus sääŠm-mättʼtõõzz jiõččvaaldšemorgaanân kuõskki mõõntõõllâmnääll da šeâttmõõžž.	Opetusministeriön tulisi asettaa pikaisesti työryhmä, jonka tehtävänä olisi valmistella saamelaisopetuksen kehittämissuunnitelma, tarkistaa ja korjata saamelaisopetusta koskevat toiminnalliset ja resurssisäännökset ja valmistella saamelaiskäräjien asemaa saamelaisopetuksen itsehallintoelimenä koskevat menettelytavat ja säännökset.
SääŠmteŠǧǧ maadârd, što sääŠmǩiõllsaž sosial- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi staannâm diõtt jurddum mieŠrrteäŠǧǧ staanât lääŠjjšiõttõõzzin da veäŠǩǩvuõttʼtääŠzz kaaggât miârkkšõõveeŠl ânnʼjõõžžâst.	Saamelaiskäräjät esittää, että saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi tarkoitettu määräraha turvataan lainsäädännöllä ja avustustasoa nostetaan merkittävästi nykyisestä.
SääŠmteeŠǧǧi vueiŠneŠlm mieŠldd ânnʼjõš mieŠrrteäŠǧǧ ij faat staannâd sääŠmǩiõllsaid sosial- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzid jiâ-ka saaŠmi ooumažvuõiggâdvuõđ teâuddei viõkkvääŠrai vääŠnnvuõđ diõtt sosial- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzin vuâđđlääŠjj da sääŠm ǩiõllʼlääŠjj oudldemnalla.	Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan nykyinen määräraha ei riitä turvamaan saamenkielisiä sosiaali- ja terveyspalveluja eivätkä saamelaisten ihmisoikeudet toteudu resurssien vähyydestä johtuen sosiaali- ja terveyspalveluissa perustuslain ja saamen kielilain edellyttämällä tavalla.
Meeraikõskksaž ooumažvuõiggâdvuõttpolitiikkast SääŠmteŠǧǧ haaleŠčči LääŠddjânnam vääžnjeŠben ââŠleed ooumažvuõiggâdvuõttpolitiikkast eärben vuõssnaroodi jiõččmieŠrreemvuõiggâdvuõđ da – staattus ooudâsviikmõõžž.	Kansainvälisessä ihmisoikeuspolitiikassa Saamelaiskäräjät haluaisi Suomen painottavan ihmisoikeuspolitiikassaan erityisesti alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeuden ja – aseman kehittämistä.
LääŠddjânnam õõlǥči tuärjjeed saaŠmi vaikktemvuäittmõõžžid še Euroop Unionist.	Suomen tulisi tukea saamelaisten vaikutusmahdollisuuksia myös Euroopan Unionissa.
SääŠmteeŠǧǧi vueiŠneŠlm mieŠldd meeraikõskksaž ooumažvuõiggâdvuõttpolitiikkast da ooudâsviikâmõhttsažtuâjast õõlǥči kõskõõttâd še aatklaž vuõssnaroodid, ku LääŠddjânnam lij čõnnõõttâm Aatklaž suåvtõõzz tuõjju.	Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan kansanvälisessä ihmisoikeuspolitiikassa ja kehitysyhteistyössä tulisi keskittyä myös arktisiin alkuperäiskansoihin, koska Suomi on sitoutunut Arktisen Neuvoston työhön.
LääŠddjânnam meeraikõskksaž ooumažvuõiggâdvuõttpolitiikk vääžnmõs teäddäärvin âŠlǧǧe vuõssnaroodi beäŠlest kõskõõttâd jiõččmieŠrreemvuõiggâdvuõđ lââŠzztumuužž lââŠssen še kuånsti kaunmõŠšše äimmõsmuttõõzz šiõttlõõvvmõõžžâst da ǩiõččlõõttâd seeiltet vuõssnaroodǩiõlid da – kulttuurid.	Suomen kansainvälisen ihmisoikeuspolitiikan painopisteissä tulee alkuperäiskansojen osalta keskittyä itsemääräämisoikeuden lisäämisen lisäksi myös keinojen löytämiseen ilmastonmuutoksen sopeutumisessa ja pyrkiä säilyttämään alkuperäiskansakieliä ja - kulttuureja.
SääŠmteeŠǧǧi vueiŠneŠlm mieŠldd LääŠddjânnam ooumažvuõiggâdvuõttpolitiikklaž vääžnmõs teäddäärvin âŠlǧǧe leeŠd čõõđtemnallšem pukin LääŠddjânnam tuejjumuužžâst, jiâ-ka håŠt mâka energiapolitiikklaž kõjldõõzz vuäǯǯ mõõnnâd pâŠjjel LääŠddjânnam ooumažvuõiggâdvuõđi vääžnmõs teäddäärvi.	Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan Suomen ihmisoikeuspoliittisten painopisteiden tulee olla läpäiseviä kaikessa Suomen toiminnassa, eivätkä esimerkiksi energiapoliittiset kysymykset saa ylittää Suomen ihmisoikeuksien painopisteitä.
SääŠmteeŠǧǧi ceälkkmõš käunnai obbvuõđines sääŠmteeŠǧǧi dommseeidain ceälkkmuužž 2009 bieŠǩǩtuâjast.	Saamelaiskäräjien lausunto löytyy kokonaisuudessaan saamelaiskäräjien kotisivuilta lausunnot 2009-osiosta.
LââŠssteâđaid: saaǥǥjååŠđteei Klemetti Näkkäläjärvi +	Lisätietoja: puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi +