index2.php_option=com_content_task=view_id=1018_lang=nuortta.html.xml

Sääʹm-mättʼtõõzz persoonkådda jurddum ǩiõll-laauǥmetoodd kuõskki škooultõs jåttai	Saamelaisopetuksen henkilöstölle suunnattu kielikylpykoulutus käynnistyy
Sääʹm-mättʼtõõzz persoonkådda jurddum ǩiõll-laauǥmetoodd kuõskki škooultõs jåttai piâtnâc 27.2.	Saamelaisopetuksen henkilöstölle suunnattu kielikylpymetodia käsittelevä koulutushanke käynnistyy perjantaina 27.2.
Sääʹmkulttuurkõõskõs Sajoozzâst Aanrest.	Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa.
Škooultõʹsse liâ iʹlmtõõttâm nuʹtt 40 sääʹm ǩiõl da sääʹmǩiõllsai joouki učteeʹl vuâđđmättʼtõõzzâst, lookkjiškooulâst da õuddpeâmmtuâjast.	Koulutukseen on ilmoittautunut noin 40 saamen kielen ja saamenkielisten ryhmien opettajaa perusopetuksesta, lukiosta ja varhaiskasvatuksesta.
Lââʹssen mieʹldd liâ iʹlmtõõttâm universiteʹttmättʼtõõđi.	Lisäksi mukaan on ilmoittautunut yliopisto-opiskelijoita.
Haʹŋǩǩõs lij sääʹmteeʹǧǧ da Oulu universiteeʹtt Giellagas-instituutt õhttsažtuâjj da tõn teäggad Mättʼtõshalltõs.	Hanke on saamelaiskäräjien ja Oulun yliopiston Giellagas-instituutin yhteistyötä ja sen rahoittaa Opetushallitus.
ʼhttsažtuâjast liâ mieʹldd še saaʹmi õllškooul, Sámi allaskuvla, da Vaasa universiteʹtt.	Yhteistyössä ovat mukana myös saamelainen korkeakoulu, Sámi allaskuvla, ja Vaasan yliopisto.
Škooultõs riâššât pukineez âʹlddmättʼtõsân, õhtsiʹžže nelljan kueiʹt peeiʹv škooultõspoddân.	Koulutus järjestetään kokonaan lähiopetuksena, yhteensä neljänä kahden päivän koulutustilaisuutena.
Škooultõõzz čõõđtam vuäǯǯa kutt (6) mättjemceäkldõsâd, koid lij vueiʹtlvaž lookkâd pueʹrren jiijjâs universiteʹttmättjumuužži.	Koulutuksen suorittaneet saavat kuusi (6) opintopistettä, jotka on mahdollista lukea hyväksi omissa yliopisto-opinnoissa.
Škooultõshâʹŋǩǩõõzz mieʹrren lij lââʹssted teâđ da silttumuužž ǩiõll-laauǥmetood suåvldumuʹšše Lääʹddjânnmest uʹvddum sääʹm-mättʼtõõzzâst.	Koulutushankkeen tavoitteena on lisätä tietoa ja osaamista kielikylpymetodin soveltamiseksi Suomessa annettavaan saamelaisopetukseen.
Ǩiõll-laauǥmättʼtõõzz veeidumuš kooll jm.	Kielikylpyopetuksen laajentaminen kuuluu mm..
Stubb halltõõzz prograʹmme.	Stubbin hallituksen ohjelmaan.
Mättʼtõshalltõõzz rosttovmannust 2014 uʹvddem ođđ vuâđđmättʼtõõzz mättʼtemplaan vuâđteeʹlmin ǩiõll-laauǥmetooʹde piijât jeänab teädd ko äiggsab vuâđteeʹlmin.	Opetushallituksen joulukuussa 2014 antamissa uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa kielikylpyopetukseen kiinnitetään enemmän huomiota kuin aikaisemmissa perusteissa.
Ǩiõll-laauǥmättʼtõõzz õõudumuš sääʹm-mättʼtõõzzâst lij määŋgnalla ääiʹjpoddsaž.	Kielikylpyopetuksen edistäminen saamelaisopetuksessa on ajankohtaista monesta syystä.
ʼuddpeâmmtuâjast ǩiõll-laauǥmõõntõõllmõš lij leämmaž ââʹnnmest juʹn eeʹjjest 1997 ääʹljeeʹl, ko vuõssmõs škooulâkksaid jurddum aanarsääʹm ǩiõllpieʹss jåttji.	Varhaiskasvatuksessa kielikylpymenetelmä on ollut käytössä jo vuodesta 1997 alkaen, jolloin ensimmäinen alle kouluikäisille tarkoitettu inarinsaamen kielipesä käynnistyi.
Juʹn õhtsiʹžže ååuʹc ǩiõllpieʹzzed liâ tuåimmjemen, koin koumm liâ aanarsääʹmǩiõllsa, kueʹhtt nuõrttsääʹmǩiõllsa da nellj tâʹvvsääʹmǩiõllsa.	Kielipesiä on toiminnassa jo yhteensä yhdeksän, joista kolme inarinsaamenkielistä, kaksi koltansaamenkielistä ja neljä pohjoissaamenkielistä.
Ǩiõllpieʹzzin kääuʹc tuåimmje saaʹmi dommvuuʹdest da õhtt Heʹlssnest.	Kielipesistä kahdeksan toimii saamelaisten kotiseutualueella ja yksi Helsingissä.
Sääʹmteʹǧǧ lij čiõlggääm ǩiõllpieʹzzi ääʹveemvueiʹtlvažvuõđid še jeeʹres gåårdin.	Saamelaiskäräjät on selvittänyt kielipesien avaamismahdollisuuksia myös muissa kaupungeissa.
Ǩiõllpieʹzz jåttjumuš lij ââʹldmõsân Ruäʹvnjâârǥ gåårdest.	Kielipesän käynnistyminen on lähimpänä Rovaniemen kaupungissa.
Ǩiõll-lauggi kuõskki škooultõshaʼŋǩǩõs oudd sääʹm mättʼtõspersonkådda vueiʹtlvažvuõđid õõudeed da jueʹǩǩed jiijjâs silttumuužž ǩiõllpiezz čõõđtumuužžâst še vuâđđmättʼtõõzzâst.	Kielikylpyä koskeva koulutushanke antaa saamen opetushenkilöstölle mahdollisuuksia kehittää ja jakaa omaa osaamistaan kielikylvyn toteuttamisesta opetuksessa.
Ǩiõll-laauǥmättʼtõõzz veiddnumuš vuâđđmattʼtõʹsse vueiʹtlvâstt õuddpeâmmast äigga vuõǯǯum sääʹm ǩiõli jeälltumuužž juätkkmõõžž mättõõlǥtõsškooulin.	Kielikylpyopetuksen laajeneminen perusopetukseen mahdollistaa varhaiskasvatuksessa aikaan saadun saamen kielten elvyttämisen jatkumisen oppivelvollisuuskoulussa.
Sääʹmǩiõllsaž vuâđđmättʼtõõzz lij uʹvddum Lääʹddjânnmest 1970-looǥǥ peäʹlrääʹjest ääʹljeeʹl.	Saamenkielistä perusopetusta on annettu Suomessa 1970-luvun puolivälistä alkaen.
Vueʹss sääʹmǩiõllsaž mättʼtõõzzâst lij vueʹjjmeâldlanji leämmaž ǩiõll-laauǥmättʼtõs čõõʹđ lååiʹji iiʹjji, håtʹi tõt ij leäkku veerjlânji nåkkmen mieʹrtõllum.	Osa saamenkielisestä opetuksesta on käytännössä ollut kielikylpyopetusta kautta vuosikymmenten, vaikka sitä ei virallisesti olekaan sellaiseksi määritelty.
Jäänbõs sääʹm ǩiõl vuâđđmättʼtõõzzâst da lookkjiškooulâst mättjeeʹjin vuäǯǯ kuuitâǥ mättʼtõõzz veeʹres ǩiõl mättʼtemaunnzen.	Valtaosa saamen kieltä perusopetuksessa ja lukiossa oppivista saa kuitenkin opetusta vieraan kielen oppiaineena.
Jäänbõs veeʹres ǩiõl mättʼtõõđjin liâ säʹmmla mättʼtõõđi, koid sääʹm ǩiõll lij pueʹrben nuʹbb veeʹres ǩiõll ko veeʹres ǩiõll.	Suurin osa vieraan kielen oppilaista on saamelaisoppilaita, joille saamen kieli on pikemminkin toinen kieli kuin vieras kieli.
Veeʹres ǩiõl mättumuš ij tuʹtǩǩmõõžži mieʹldd puuʹted tuåimmsallâž kueiʹtǩiõllsažvuõđ, koozz ǩiõll-laauǥmättʼtõõzzin täujja piassât.	Vieraan kielen opetus ei tutkimusten mukaan tuota toiminnallista kaksikielisyyttä, johon kielikylpyopetuksella yleensä päästään.
Haʼŋǩǩõõzz pedagoglaž jååʹđteejen tuejjad FD Marja-Liisa Olthuis da äʹšštobddi učteeʹlen tuʹtǩǩeei / čuõvtemtuâi jååʹđteei Laura Arola.	Hankkeen pedagogisena johtajana toimii FT Marja-Liisa Olthuis ja asiantuntijaopettajana tutkija / sivistystoimen johtaja Laura Arola.
Škooultõshaʹŋǩǩõõzz vuõssmõõzz âʹlddmätteempââi programm lij mieʹlddõsân.	Koulutushankkeen ensimmäisen lähiopetusjakson ohjelma on ladattavissa
Lââʹssteâđ:	Lisätietoja:
Tuʹtǩǩeei / čuõvtemtuâi jååʹđteei Laura Arola, Giellagas-institutt / Uccjooǥǥ kåʹdd laura.	Tutkija / sivistystoimenjohtaja Laura Arola, Giellagas-instituutti / Utsjoen kunta laura.
arola (at) utsjoki.	arola (at) utsjoki.
fi	fi
Škoouʹlʼjempiisar Ulla Aikio-Puoskari, Sääʹmteʹǧǧ ulla.	Koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari, saamelaiskäräjät ulla.
aikio-puoskari (at) samediggi.	aikio-puoskari (at) samediggi.
fi, teʹl.	fi, puh.
010 8393 112.	010 8393 112.