index2.php_option=com_content_task=view_id=1166_lang=nuortta.html.xml

Tän eeʹjj Ǩiõlltuejj-cistt lij sääʹmräänn	Vuoden Kieliteko-palkinto on kolttaraanu
Cistt lij ǩiõtt-tuejj, ceägg räännkååʹđđem-muõrivuiʹm kođđum äʹrbbvuõđlaž sääʹmräänn.	Tämän vuotisen Kieliteko-palkinnon on valmistanut kolttasaamelainen Aune Mettäpuro Sevettijärveltä.
Sääʹm ǩiõllsuåvtõs juâkk juõʹǩǩ nuuʹbb eeʹjj Ǩiõlltuejj-ciist.	Saamen kielineuvosto myöntää joka toinen vuosi Kieliteko-palkinnon.
Eeʹjjest 2015 Ǩiõlltuejj-cistt lij čuäʹjtum Mielenterveystalo.	Vuonna 2015 Kieliteko-palkinto on osoitettu Mielenterveystalo.
fi-õhttsažtuejjhaʹŋǩǩõʹsse.	fi - yhteistyöhankkeelle.
Ǩiõlltuejj-ciist mieʹrren lij uʹvdded tobdstõõzz sääʹm ǩiõl sââʹj da sääʹmǩiõllsai kääzzkõõzzi õõudummša tueʹjjuum oʹnnstam da miârkkšõõvvi tuejast Lääʹddjânnmest.	Kieliteko-palkinnon tarkoitus on antaa tunnustusta saamen kielen aseman ja saamenkielisten palvelujen edistämiseksi tehdystä ansiokkaasta ja merkittävästä työstä Suomessa.
” Sääʹmräänn ” lij tuuʹl õnnum sääʹmpiârrjest ollräännan.	” Kolttaraanua ” on ennen aikaan käytetty kolttasaamelaisessa perheessä villapeittona.
Sääʹmräänn lij samai paakkâs, ko tõt lij sauʒʒoollain kođđum.	Kolttaraanu on lampaanvillasta valmistettuna hyvin lämmin.
Mätkka vueʹljeen, ouddmiârkkân puäʒʒrääidain, ǩeʹrrsin leʹbe saaʹnin, leäi rään sizz šiõǥǥ kaarrâd håʹt mâka siõm päärnaid.	Matkalle lähdettäessä esim. pororaidolla ahkiossa tai sanissa, raanuun oli hyvä kääriä lämpimään vaikkapa pienet lapset.
Äʹrbbvuõđlaž sääʹmräänn kååʹđet ceägg räännkååʹđđem-muõrivuiʹm da tõn vaalmštet saauʒ oollast snaʹlddjin põnnum oll-lääiʹjin.	Perinteinen kolttaraanu kudotaan pystykangaspuilla ja se valmistetaan lampaan villasta värttinällä kehrätyistä villalangoista.
Rään äʹrbbvuõđlaž eeuʹn lie viõlggâd, čappâd da ruõpssâd.	Raanun perinteisiä värejä ovat valkoinen, musta ja punainen.
Sääʹmrään raabblin kođđum alttõs, vuäivškott, lij samai jiiʹjjes-inallšem; čuõǯǯâlmlääiʹjid kååʹđet rabblin vuäivškõʹtte, koozz šâdd sääʹmrään jiiʹjjesnallšem säähmattǩeʹrjj.	Kolttaraanun aloitus pirta-nauhasta on erikoinen; loimilangat kudotaan pirtanauhaan johon muodostuu kolttaraanulle ominainen ruutukuvio.
Vuäivškõõđ kuärat ǩidd räännmuõrid pââjas vuäiškõttmuõʹrre, koʹst lie reäiʹj rään vuäivškõõđ ǩiddkuärram vääras.	Pirtanauha kiinnitetään raanupuiden yläpuuhun, jossa on reiät raanun aloituksen kiinnittämistä varten.
Rään jueʹlǧǧrõšjuõn vuâlla paʹrǧǧeet ns. ” reppjueʹlǧǧ ” - paalmǩid.	Raanun lopetukseen palmikoidaan kolttaraanulle ominaiset - riekonjalka ” - palmikoinnit.
Ânnʼjõž ääiʹjest tän nuõrttsämmlai äʹrbbvuõđlaž rään ââʹnet jäänaž seiʹnnräännan.	Nykyään tätä kolttasaamelaisten perinteistä raanua käytetään enimmäkseen seinävaatteena.