index2.php_option=com_content_task=view_id=23_lang=nuortta.html.xml
SääŠmǩiõll | Saamen kieli |
SääŠmteeŠǧǧest sääŠmǩiõŠlle kuõskki aaŠššin vaŠsttad sääŠm ǩiõllsuåvtõs | Saamelaiskäräjillä saamen kieleen liittyvistä asioista vastaa saamen kielineuvosto. |
SääŠm ǩiõllsuåvtõõzz kõskkvuõđâst sääŠmteŠǧǧ vaŠllʼjad võboršeeŠǩǩes še sääŠm parlamentaarlaž suåvtõõzz vuâlšen tuåimmi õhttsažtâŠvvjânnamlaž | Saamen kielineuvoston keskuudesta saamelaiskäräjät valitsee edustajansa myös saamelaisen parlamentaarisen neuvoston alaisuudessa toimivaan saamen kielilautakuntaan. |
sääŠmǩiõll koontâr | Yhteispohjoismaista kieliyhteistyötä uudistetaan Interreg-rahoitteisella hankkeella 1.8.2015 - 31.5.2018, Sámi Giellagáldu. |
, kååŠtt vaŠsttad sääŠm ǩiõllʼläkka kuõskki joortõõzzi tuåimtumuužžâst veŠrǧǧneeŠǩǩid, tuõjjstââll sääŠmǩiõl stattuuz pueŠreem diõtt da vuässââtt jeeŠresnallšem ämmätsaŠnnõõzzi projeektid. | Saamelaiskäräjillä on saamen kielen toimisto, joka vastaa mm. saamen kielilakiin liittyvien käännösten toimittamisesta viranomaisille, työskentelee saamen kielen aseman parantamiseksi sekä osallistuu erinäisiin terminologiaprojekteihin. |
LääŠddjânnam kolmm sääŠmǩiõl | Suomen kolme saamen kieltä |
SääŠmǩiõl liâ õhttseŠžže lååi, täin kolmm maainstet LääŠddjânnam saaŠmi dommvuuŠdest. | Saamen kieliä on yhteensä kymmenen, näistä kolmea puhutaan Suomessa saamelaisten kotiseutualueella. |
Ǩiõllʼlânji LääŠddjânnam saaŠmid vueiŠtet jueŠǩǩed vuäŠrjjelsäŠmmliŠ žžen, aanarsäŠmmliŠžžen da nuõrttsäŠmmliŠžžen. | Suomen saamelaiset vodaan siten kielellisesti jakaa kolmeen ryhmään: pohjoissaamelaisiin, inarinsaamelaisiin ja kolttasaamelaisiin. |
Šuurmõs ǩiõllååŠblǩin lij tâŠvvsääŠmǩiõll (davvisámegiella), koon maainstet nuŠtt LääŠddjânnmest, Ruõccâst da še Taarrâst. | Suurin kielimuodoista on pohjoissaame (davvisámegiella), jota käytetään sekä Suomen, Ruotsin että Norjan puolella. |
SääŠmǩiõl da sääŠmǩiõllsaž mättʼtõõzzâst, sääŠmǩiõllsaž kommunikâŠsttmõõžžâst, ǩeŠrjjlažvuõđâst, musiikkâst da pukin čõõđtum sääŠmǩiõllsaž materiaalin, jäänaš vuäŠss lij tâŠvvsääŠmǩiõllsaž. | Suurin osa saamen kielen ja saamenkielisestä opetuksesta, saamenkielisestä tiedonvälityksestä, kirjallisuudesta, musiikista ja kaikesta julkaistusta saamenkielisestä materiaalista on pohjoissaamenkielistä. |
Ärvvlõõzzi mieŠldd pukin säämas maainsteei persoonin 75-90% maainste tâŠvvsääŠmǩiõl da seeŠst jäänaš vuäŠss jäälast Taarrâst. | Arviolta 75-90 % kaikista saamea puhuvista henkilöistä käyttää pohjoissaamea. Suurin osa heistä asuu Norjan puolella. |
LääŠddjânnmest liâ nuŠtt 2000 persoon, kook maainste jieŠnnǩiõllân tâŠvvsääŠmǩiõl. | Suomessa pohjoissaamea puhuu äidinkielenään arviolta noin 2000 henkilöä. |
NuõrttsääŠmǩiõl leät maainstum ääŠrbvuâlžânji Kuâlõõǥǥ njarggjânnam viõstârǩieŠjji beäŠlnn da nuõrttsääŠmǩiõl jieŠnnǩiõllân maainsteei nuõrttsaaŠmid aazzteš LääŠddjânnma, mâŋŋa mõõnni vääiŠn. | Koltansaamea on perinteisesti käytetty Kuolan niemimaan länsiosissa, josta sitä äidinkielenään puhuneita kolttasaamelaisia asutettiin Suomeen viime sotien jälkeen. |
ÅåŠn nuõrttsaaŠmin jäänaš vuäŠss jäälast Aanar kååŠdd vuuŠdest da nuõrttsääŠmǩiõl maainsteeŠji lååkkmieŠrren ärvvlõõđât nuŠtt 350 maainsteei. | Tänä päivänä kolttasaamelaiset asuvat pääosin Inarin kunnan alueella ja koltansaamen puhujien lukumäärän arvioidaan olevan n. 350. |
NuõrttsääŠmǩiõl vueŠǩǩ lij ååŠn nuŠtt, što nuõrab puõlvvõk ij leäkku mättjam maainstet nuõrttsääŠmǩiõl jieŠnnǩiõllân. | Hälyttävää koltansaamen tilanteen kannalta on se, että nuorempi sukupolvi ei ole oppinut kolttasaamea äidinkielenään. |
ǨiõllpieŠsstuåimmjumuš da nuõrttsääŠmǩiõllsaž škooulmättʼtõs lij kâŠl mõõŠnne veeŠrd lââŠzztam ǩiõl âânnmõõžž lääŠddǩiõl kuâŋŋad. | Kielipesätoiminta ja koltankielinen kouluopetus ovat kuitenkin jonkin verran lisänneet kielen käyttöä suomen kielen rinnalla. |
AanarsääŠmǩiõll lij sääŠmǩiõlin oŠdinakai ǩiõll, koon maainstet tåŠlǩ LääŠddjânnmest da koon leät maainstum ääŠrbvuâlžânji tåŠlǩ Aanar kååŠdd vuuŠdest. | Inarinsaamen kieli on saamenkielistä ainoa jota puhutaan vain Suomessa ja jota on perinteisesti puhuttu vain Inarin kunnan alueella. |
AanarsääŠmǩiõl maainsteei liâ nuŠtt 300. | Inarinsaamen kieltä puhuvia on noin 300. |
AanrsääŠm ǩeŠrjjǩiõll lij ravvnam da jeällʼjam mõõnni eeŠjji äiŠǧǧen ǩiõllpieŠsstuåimmjumuužž vieŠǩǩin. | Inarinsaamen kirjakielen asema on vahvistunut ja elpynyt viimeisten vuosien aikana kielipesätoiminnan avulla. |
Še škooulâst aanarsääŠmǩiõlin uŠvddum mättʼtõõzz mieŠrr lij piirieeŠjji lâssnam, koon oŠnnstemvuõtt lij leämmaž ǩiõllpieŠzz tuåimmjumuužž šõddmõõžžâst. | Myös koulussa inarinsaamenkielellä annetun opetuksen määrä on vuosittain lisääntynyt huomattavasti juuri kielipesä toiminnan ansioista. |
SääŠmǩiõl da SääŠmteŠǧǧ | Saamen kielet ja Saamelaiskäräjät |
SääŠmǩiõll lij sääŠm alggmeer ǩiõll. | Saamen kieli on saamelaisen alkuperäiskansan kieli. |
LääŠddjânnam riikk lij lääŠjjšeâttmõõzzineez di meeraikõskksaž suåppmõõžžin čõnnõõttâm staanâd sääŠm alggmeer ǩiõl da kulttuur ooudâsjuäŠtǩǩumuužž da ooudâsviikkmõõžž. | Suomen valtio on omalla lainsäädännöllään sekä kansainvälisillä sopimuksilla sitoutunut turvaamaan saamelaisen alkuperäiskansan kielen ja kulttuurin ylläpitämisen ja kehittämisen. |
SaaŠmin lij LääŠddjânnam vuâđđlääŠjj mieŠldd ǩiõles da kulttuures kuõskki jiõččvaaldšem saaŠmi dommvuuŠdest. | Saamelaisilla on Suomen perustuslain mukaan kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto saamelaisten kotiseutualueella. |
Tän jiõččvaaldšem čõõđat SääŠmteŠǧǧ. | Tätä itsehallintoa toteuttaa Saamelaiskäräjät. |
SääŠmǩiõli staattus lij vaarvuâlaž tõŠst huõlǩâni, håŠt sääŠmǩiõli vueŠǩǩ måttmi pääiŠǩin lij puärrnam mõõnni eeŠjjin. | Saamen kielten asema on uhanalainen vaikka saamen kielten tilanne on joiltakin osin viime vuosina parantunut. |
ʼhttsažkååddlaž tuåimin huõlǩâni puk sääŠmǩiõl koŠlle Unesco meeraikõskksaž klasstõõllmõõžž mieŠldd vaarvuâlaž ǩiõlid. | Yhteiskunnallisista toimista huolimatta kaikki saamen kielet kuuluvat Unescon kansainvälisen luokituksen mukaan uhanalaisiin kieliin. |
Ǩeässa 2002 tuŠmmješ väŠldded sääŠmǩiõl, EU:n komissia tuõđsânji vaarvuâlaž ǩiõli prograŠmme. | Kesällä 2002 saamen kieli päätettiin ottaa mukaan EU:n komission vakavasti uhanalaisten kielten ohjelmaan. |
HåŠt sääŠmǩiõlid leät mõõn-ne veeŠrd põsttum jeälltet, taarbše tõk jiânnai jeeŠresnallšem tueŠrjjeemtuåimid seillam diõtt puõlvvõõǥǥâst nobba. | Vaikka saamen kieliä on jonkin verran pystytty elvyttämään, tarvitsevat ne paljon erinäisiä tukitoimenpiteitä säilyäkseen sukupolvelta toiselle. |
LääŠddjânnmest lij valmštõõllâm vueŠlnn sääŠmǩiõli kuõskki ǩiõlljeälltemprogramm da SääŠmteŠǧǧ lij ǩiirtam ceâlklmest, jeälltemprograamm tuåimmapiijjâmtuâjai resuurssid da tiuŠddepiijjmõõžž. | Suomessa on valmisteilla saamen kieliä koskeva kielenelvyttämisohjelma ja Saamelaiskäräjät on lausunnossaan kiirehtinyt elvyttämisohjelman toimenpiteiden resursseja ja täytäntöönpanoa. |
SääŠmǩiõl kuõskki aaŠššin sääŠmteeŠǧǧest vaŠsttad sääŠm ǩiõllsuåvtõs. | Saamen kieleen liittyvistä asioista saamelaiskäräjillä vastaa saamen kielineuvosto. |
SääŠmǩiõl koontâr õõutsââŠjest sääŠm ǩiõllsuåvtõõzzin čuâvv da veekk ooudâs saaŠmi sääŠmǩiõll-lääŠjjest peäggtum ǩiõllʼlaž vuõiggâdvuõđi teâuddjumuužž. | Saamen kielen toimisto yhdessä saamen kielineuvoston kanssa valvoo ja edistää saamelaisten saamen kielilaissa mainittujen kielellisten oikeuksien toteutumista. |
SaaŠmi vuõiggâdvuõđâst ââŠnned jieŠnnǩiõŠlle kuulli sääŠmǩiõles veŠrǧǧneeŠǩǩin, šiõtteeš vuõssmõs vuâra eeŠjjest 1991 (516/1991) ns. | Saamelaisten oikeudesta käyttää omaa kieltään viranomaisissa säädettiin ensimmäisen kerran vuonna 1991 (516/1991) ns. saamelaisten kielilailla. |
SaaŠmi ǩiõllʼlaž vuõiggâdvuõđi čõõđtumuš vuâđđõõvi tõn lääŠjjest ââldmõsân ǩiõl jåårǥlâŠttmõŠšše da tuŠlkkumuŠšše. | Saamelaisten kielellisten oikeuksien toteuttaminen perustui tuossa laissa lähinnä kääntämiseen ja tulkkaukseen. |
Jiõččä䊚šest tõn diõtt saaŠmi ǩiõllʼlaž vuõiggâdvuõđ jiâ leämmaž vueŠjji mieŠldd teâuddjam ni âlddsin tõn veeidasvuõđâst, mäŠhtt lääŠjjšiõtteei leäi lääŠjj šiõttʼteŠmmen jorddam. | Pääasiassa sen vuoksi saamelaisten kielelliset oikeudet eivät käytännössä toteutuneet läheskään siinä laajuudessa kuin lainsäätäjä oli lakia säätäessään tarkoittanut. |
SääŠmǩiõll-lääŠjj oođeeš eeŠjjest 2003 seämmapoodd takai ǩiõll-laaŠjjin (423/2003). | Saamen kielilakia uudistettiin vuonna 2003 samanaikaisesti yleisen kielilain (423/2003) kanssa. |
Ođđ sääŠm ǩiõllʼlääŠǩǩ (1086/03) šõõddi viõŠǩǩe eeŠjj 2004 aalǥâst da tõn mieŠrren lij peäŠlstes staanâd vuâđđlääŠjjest šiõttuum saaŠmi vuõiddâdvuõtt ââŠnned da ooudâs viikkâd ǩiõles da kulttuures. | Saamen kielilaki (1086/03) tuli voimaan vuoden 2004 alussa ja sen tarkoituksena on osaltaan turvata perustuslaissa säädetty saamelaisten oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. |
LääŠjj täävtõssân lij staanâd saaŠmid vuõiggâdvuõtt vuõiggâdvuõđmieŠlddsaž vuõiggâdvuõđjäättmõŠšše da šiõǥǥ vaaldšma ǩiõlâst huõlǩani da še nuŠtt, što saaŠmi ǩiõllʼlaž vuõiggâdvuõđ čõõđtet nuŠtt, što tõid ij taarbâž jeeŠrben raukkâd. | Lain tavoitteena on taata saamelaisille oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja hyvään hallintoon kielestä riippumatta sekä se, että saamelaisten kielelliset oikeudet toteutetaan ilman, että niihin tarvitsee erikseen vedota. |
LääŠǩǩ kuâskk pukid lääŠddjânnmest maainstum sääŠmǩiõlid: tâŠvvsääŠm, aanarsääŠm da nuõrttsääŠm. | Laki koskee kaikkia Suomessa puhuttavia saamen kieliä: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. |
SaaŠmi dommvuuŠdest åårrai riikki leŠbe kooŠddi pravleeŠnnʼjain leŠbe tuåimmpääiŠǩin 䊚šeŠmmen, säŠmmlast lij pâi lääŠjj mieŠlddsaž vuõiggâdvuõtt vaŠlljumuužžes mieŠldd ââŠnned lääŠdd- leŠbe sääŠmǩiõl. | Saamelaisten kotiseutualueella sijaitsevissa valtion tai kuntien virastoissa tai toimipisteissä asioidessaan saamelaisella on aina lain mukainen oikeus valintansa mukaan käyttää suomea tai saamen kieltä. |
VeŠrǧǧneeŠǩǩi iŠlmmtõõzz, kuultõõzz, teâđtõõzz da vuäŠpstemkõõlb âŠlǧǧe saaŠmi dommvuuŠdest leeŠd ǩeeŠrjtum še säämas. | Viranomaisten ilmoitusten, kuulutusten, tiedotteiden ja opasteiden tulee saamelaisten kotiseutualueella olla myös saamenkielisinä. |
SaaŠmi dommvuuŠdest veŠrǧǧneeŠǩǩin lij õõlǥtumuš tuåimmjumuužžeez mieŠldd viikkâd ooudâs sääŠmǩiõl âânnmõõžž. | Saamelaisten kotiseutualueella viranomaisilla on velvollisuus edistää toiminnassaan saamen kielen käyttämistä. |
Kååddlaž veŠrǧǧneeŠǩǩ âŠlǧǧe ââŠnned sääŠmǩiõl kuâŋŋad tuŠmmjõõzzes veeidasvuõđâst sääŠmǩiõl påŠrddǩeeŠrjin da jeeŠres 䊚šǩeeŠrjin, koin lij takainalla miârkktõs. | Kunnallisten viranomaisten tulee käyttää suomen kielen ohella harkitsemassaan laajuudessa saamen kieltä pöytäkirjoissa ja muissa asiakirjoissa, joilla on yleistä merkitystä. |
LääŠjj mieŠldd saaŠmi dommvuuŠd riikkvaž da kååddlaž veŠrǧǧneeŠǩǩin âlgg persoonkååŠdd paŠlǩǩeŠmmen ââŠnned huõl tõŠst, što ä䊚šlažkääzzkõs pravleeŠnnʼjain vueiŠtet kääzzkâŠstted še sääŠmǩiõlin. | Lain mukaan saamelaisten kotiseutualueen valtiollisten ja kunnallisten viranomaisten on henkilöstöä palkatessaan huolehdittava siitä, että kussakin virastossa pystytään palvelemaan asiakkaita myös saamen kielellä. |
VeŠrǧǧneǩ âlgg ââŠnned huõl tõŠst, što škoouŠlŠjumuužžid riâžžeeŠl leŠbe sääŠmǩiõl oudldemnalla ââŠnned huõl tõŠst, što persoonkååŠddest lij tuâjeez oudldem sääŠmǩiõl silttõs. | Viranomaisen tulee myös koulutusta järjestämällä tai muilla tavoin huolehtia siitä, että sen henkilöstöllä on tehtäviensä edellyttämä saamen kielen taito. Jokainen viranomainen valvoo omalla toimialallaan lain noudattamista. |
Ǩiõllsuåvtõs oudd õõutsââŠjest sääŠmǩiõl konttrin vaalpââŠji mieŠldd mainnâz sääŠmǩiõllsaž ǩiõllʼlaž vuõiggâdvuõđi teâuddjumuužžâst da ooudâsviikkmõõžžâst. | Kielineuvosto antaa yhdessä saamen kielen toimiston kanssa vaalikausittain kertomuksen saamenkielisten kielellisten oikeuksien toteutumisesta ja edistymisestä. |
SääŠmteŠǧǧ raaji lääŠjj teâuddjumuužžâst eeŠjjest 2007 vuâđđčiõlǥtõõzz SääŠm ǩiõllʼlääŠjj teâuddjumuš eeŠjjin 2004-2007. | Saamelaiskäräjät laati lain toteutumisesta vuonna 2007 perusselvityksen Saamen kielilain toteutuminen vuosina 2004 - 2007. |
Ǩiõllsuåvtõõzz da sääŠmǩiõl konttâr tuâjjan lij sääŠmǩiõll-lääŠjj ooudâsviikkmõš da vahssmõõžž lââŠssen pueŠreed sääŠmǩiõl staattuuzz da kaggâd sääŠmǩiõl staattuuzz õhttsažkååŠddest. | Kielineuvoston ja saamen kielen toimiston tehtävänä on saamen kielilain edistämisen ja valvonnan lisäksi parantaa saamen kielen asemaa ja kohottaa saamen kielen statusta yhteiskunnassa. |
Ǩiõl kommunikâŠsttemäärv ânnʼjõžõhttsažkååŠddest liâ puärrnam juŠn muäŠddlå eeŠǩǩed da mâŋŋa eeŠǩǩpââiŠji äiŠǧǧen lij alttuum ǩiõllhuõll- da terminologiituâjj, koin ǩiõččlõõđât jm. | Kielen kommunikaatioarvoa nyky-yhteiskunnassa on parannettu pari vuosikymmentä sitten käynnistyneellä kielenhuolto- ja terminologiatyöllä, jolla pyritään mm. juurruttamaan uudissanat kieleen sen omaan rakenteen mukaisina. |
SääŠmǩiõl ǩiõllhuõll- da vuäŠpstemtuâjaid lij LääŠddjânnmest håiddam Kotimaisten kielten keskuksen (Dommjânnmlaž ǩiõli kõõskõs) eeŠjj 2011 loopp räjja. | Saamen kielen kielenhuolto- ja neuvontatehtäviä on Suomessa hoitanut Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Ruoktoeatnan gielaid dutkan guovddáš) vuoden 2011 loppuun saakka. |
EeŠjj 2012 aalǥâst looǥǥeŠl Dommjânnmlažǩiõli tuŠtǩǩeemkõõskõõzz organisaatia mottji da nõmmân šõõddi Dommjânnmlaž ǩiõli kõõskõs da oođumuužž mieŠldd sääŠmǩiõl tuŠtǩǩeei veeŠrjid siŠrddeš Oulu universiteett Giellagas-instituŠtte. | Vuoden 2012 alusta lukien Kotimaistenkielten tutkimuskeskuksen organisaatio muuttui ja nimeksi tuli Kotimaisten kielten keskus ja uudistuksen myötä saamen kielen tutkijan virat siirrettiin Oulun yliopiston Giellagas-instituuttiin. |
ʼhttsažtâŠvvjânnmlaž ǩiõllõhttsažtuâi oođeet Interreg-teäggtemvuâlaž haŠŋǩǩõõzzin 1.1.2013 - 30.6.2014. | Yhteispohjoismaista kieliyhteistyötä uudistetaan Interreg-rahoitteisella hankkeella 1.1.2013 - 30.6.2014. |