index2.php_option=com_content_task=view_id=437_lang=nuortta.html.xml

KueŠhtt neezzan ciistet Gollegiella 2010 ǩiõllciistin	Kahta naista kunnioitetaan Gollegiella 2010 kielipalkinnolla
KueŠhtt neezzanpeällsa tollvääim, Máret Sára da Lajla Mattsson Magga, liâ kuhttu tuejjääm šuur tuâj sääŠmǩiõl ooudâsviikkâm da ruõkkâm diõtt.	Kaksi naispuolista tulisielua, Máret Sárá ja Lajla Mattsson Magga, ovat kukin tahollaan tehneet laajaa työtä saamen kielen edistämiseksi ja säilyttämiseksi.
ÅåŠn suäna vuäǯǯa tâŠvvjânnamlaž ǩiõllciist Gollegiella 2010.	Nyt he saavat jakaa pohjoismaisen kielipalkinnon Gollegiella 2010.
Ǩiõllcistt jueŠjjet juõŠǩǩ nuuŠbb eeŠjj da cisttsumm lij 12 500 euŠrred.	Kielipalkinto jaetaan joka toinen vuosi ja palkintosumma on 12 500 euroa.
TäŠbbe skammʼmannu 22. peeiŠv ciist uŠvddeš tâŠvvjânnamlaž ministersåbbrest Tukholmast.	Tänään marraskuun 22. päivänä palkinto luovutettiin pohjoismaisessa ministerikokouksessa Tukholmassa.
Ruõcc sääŠmteeŠǧǧ halltõõzz saaǥǥjååŠđteei Ingrid Inga ǩeiŠtt TâŠvvjânnmi halltõõzzid tõŠst, što tõk laaddâŠtte – jõnn cisttsuŠmme, koon ǩiõččâmvueŠǩǩ lokku vääŠldeŠl lij sääŠmǩiõli årra.	Ruotsin saamelaiskäräjien hallituksen puheenjohtaja Ingrid Inga kehuu Pohjoismaiden hallituksia siitä että ne panostavat suureen palkintosummaan kiinnittääkseen huomiota saamen kieliin.
- Lij rämm vueiŠtted ââŠldeed näkkam tuâjjcistt da smeŠllkâŠtted oummid, kook liâ tuejjääm jõnn tuâj sääŠmǩiõl ruõkkâm da ooudâsviikkâm diõtt, son särnn.	- On hauskaa voida palkita ja rohkaista ihmisiä, jotka ovat tehneet huomattavan työn saamen kielten säilyttämiseksi ja kehittämiseksi, hän sanoo.
Tän eeŠjj tâŠvvsääŠmǩiõl da saujjsääŠmǩiõl pââŠjtet pâŠjjsâjja.	Tänä vuonna pohjoissaamea ja eteläsaamea nostetaan esille.
TâŠvvsääŠmǩiõl maainstet Ruõccâst, Taarrâst da LääŠddjânnmest, saujjsääŠm Ruõccâst da Taarrâst.	Pohjoissaamea puhutaan Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa, eteläsaamea Ruotsissa ja Norjassa.
TäŠst lij vuäŠnkânji ärvtõõllâmkomitea vuâđđjurddi, mõŠnt sami suäna Máret Sára da Lajla Mattsson Magga vuäǯǯa ciist eeŠjjest 2010.	Tässä seuraa lyhyesti arviointikomitean perustelu miksi juuri Máret Sára ja Lajla Mattsson Magga saavat palkinnon vuonna 2010:
Máret Sára Máret Sára lij šõddâm e. 1947 Pessjooǥǥâst Porsanger kååŠddest Taarrâst.	Máret Sárá on syntynyt v. 1947 Pyssyjoella Porsangin kunnassa Norjassa.
Son lij vuäŠmstam jieŠllmes ǩiõllˈlaž ooudâsviikkâmtuõjju täŠvvsääŠm ǩiõllvuuŠdest.	Hän on omistanut elämänsä kielelliseen kehittämistyöhön pohjoissaamen alalla.
Son lij leämmaž uŠčteeŠlen, ǩeŠrjjneŠǩǩen, gaŠzeâtneŠǩǩen, puäʒʒhåiddvaaldšem vuäppõõzzuŠvddjen, čõõđtempõrggâz jååŠđteeŠjen da suŠst liâ leämmaž määŋg tuâj jeeŠres seäŠrvin da politiikklaž orgaanin.	Hän on ollut opettajana, kirjailijana, lehtinaisena, poronhoitohallinnon neuvonantajana, kustannusyrityksen johtajana ja hänellä on ollut monia tehtäviä eri yhdistyksissä ja poliittisissa elimissä.
Ǩiõl kuõskki tuâjj lij jååŠttam mieŠldd suu tuâjj-jieŠllmest ruõŠpsses suõnnân da son lij leämmaž šiõǥǥ ooudâsviikkjen, nuŠtt jiijjâs ämmtes beäŠlnn da neezznen.	Kieltä koskeva työ on seurannut hänen työelämässään punaisena lankana ja hän on ollut hyvänä esimerkkinä sekä ammatissaan että naisena.
MättʼteeŠl škooulneeŠǩǩid da mättʼtõõttjid da seämma poodd pueŠrääm mättʼtem-mõõntõõllmõõžžid da jiõčč mättʼtemriâššmõõžž.	Opettamalla oppilaita ja opiskelijoita hän on samalla muuttanut sekä opetusmetodeja että itse opetusjärjestelmää.
Son lij õõutsââŠjest Kirsten Popeʼin čõõđtam mättʼtemǩeŠrjjrääid Eatnigiella (JieŠnnǩiõll) da jeeŠres ǩeeŠrjid, koin liâ sääŠnnsiõr, ǩieŠčč-čuõŠjjõõzz, särnnamvueŠjj da mättŠtemsiõr.	Hän on yhdessä Kirsten Popen kanssa julkaissut oppikirjasarjan Eatnigiella sekä kirjoja, joissa on sanaleikkejä, riimejä, sanontoja ja oppimisleikkejä.
Mõõnni eeŠjj son lij čõõđtam kueŠhtt ǩeeŠrj sääŠnnštooŠppjõõzzin.	Viime vuosina hän on myös julkaissut pari kirjaa sananparsista.
ʼhttseŠžže son lij leäŠmmaž mieŠldd čõõđteŠmen pâŠjjel 40 ǩeŠrjjed.	Yhteensä hän on ollut mukana julkaisemassa yli 40 kirjaa.
Máret Sára lij leämmaž person, kååŠtt lij tuõsttâm jååŠtted jiijjâs čuâkksid.	Máret Sárá on henkilö, joka on tohtinut kulkea omia teitä.
JieŠllemääiŠjest son lij leäŠmmaž oddâl šõddeeŠjen, gaŠzeâtneŠǩǩen, ǩeŠrjjneŠǩǩen, leša še ǩiõllpolitikklânji.	Koko elämänsä aikana hän on ollut aktiivisena sekä pedagogina, lehtinaisena, kirjailijana mutta myös kielipoliittisesti.
Máret Sára kookkas vuällai sääŠmǩiõl kuõskki vääžnai tuâjj tuejjad suŠst Gollegiella (kåŠllǩiõl) kaallsõs äärv mieŠlddsa vuâǯǯai, tuâtt ärvtõõllâmkomitea.	Máret Sárán laaja saamen kieltä koskeva työ tekee hänet Gollegiellan arvokkaaksi saajaksi, toteaa arviointikomitea.
Lajla Mattsson Magga Lajla Mattsson Magga lij šõddâm e. 1942 Kall-nõmmsaž siidâst Ruõcc Jämtlaandâst, lešâ lij jälstam kuuŠǩǩ ääiŠj Taar Koutokeinost.	Lajla Mattsson Magga on syntynyt 1942 Kall-nimisessä kylässä Ruotsin Jämtlandissa, mutta on asunut pitkään Norjan Koutokeinossa.
SaujjsääŠmǩiõl ruõkkmõš, mättʼtumuš da ooudâsviikkmõš liâ mättʼtõõttâmääiŠjest ääŠljeeŠl leämmaž suu vääžnmõš tuâj, nuŠtt ämmatlaž da privat jieŠllmest.	Eteläsaamen kielen säilyttäminen, opettaminen ja kehittäminen ovat opiskeluajoista lähtien olleet hänen keskipisteessään sekä ammatillisessa että yksityisessä elämässä.
Suu tuäimmjemvuŠvdd lij kookkas vuällai da vuäll käŠttet nuŠtt mooččâdǩeŠrjjlažvuõđ da teâttǩeŠrjjlažvuõđ, joortõõzzid, mättʼtõõzzid, ǩiõllaunnstõõzz noorrmõõzz da jeŠrrumuužž, päiŠǩǩnõõmid da sääŠnnǩeŠrjjtuâj.	Hänen toiminta-alansa on laaja ja kattaa sekä kaunokirjallisuutta ja tietokirjallisuutta, käännöksiä, opetusta, kieliaineiston keräilyä ja analyysiä, paikannimiä ja sanakirjatyötä.
Lajla Mattsson Magga lij kuuŠǩǩ ääiŠj tuejjääm tuâj saujjsääŠmǩiõl uŠčteeŠlen da tuŠtǩǩeeŠjen.	Lajla Mattsson Magga on pitkään tehnyt työtä eteläsaamen opettajana ja tentaattorina.
EeŠjjest 1984 suu vuõssmõs ǩeŠrjj iŠlmstõõvi, Maahke ryöknie, mâŋŋa tän ǩeeŠrj liâ očndõõttâm jeeŠres mättʼtemǩeeŠrj da päärnai ǩeeŠrj.	Vuonna 1984 hänen ensimmäinen kirjansa ilmestyi, Maahke ryöknie, jonka jälkeen on seurannut muita oppikirjoja ja lasten kirjoja.
ÅåŠn son vuässââtt Biblija ođđest jåårǥlâŠttemtuõjju saujjsääŠmǩiõŠlle da seämma poodd son tuejjad ǩiõllmättǩeeŠrj.	Nyt hän osallistuu Raamatun uudelleen käännöstyöhön eteläsaameksi ja samanaikaisesti hän laatii kielioppikirjaa.
Suu šuurmõš tänpoddsaž tuâjj lij ǩiõllvuuŠdest kueiŠt sääŠnnǩeeŠrj tuejjumuš. Åarjelsaemien daaroen baakogärjä / SaujjsääŠm-Taarr sääŠnnǩeŠrjj õõutsââŠjest Knut Bergslandʼin da Daaroen åarjelsaemien baakogärja / Taarr-SaujjsääŠm sääŠnnǩeŠrjj.	Hänen suurin panoksensa kielialalla on kahden sanakirjan laatiminen: Åarjelsaemien-daaroen baakogärjä / Eteläsaame-norja sanakirja yhdessä Knut Bergslandin kanssa ja Daaroen-åarjelsaemien baakogärjä / Norja-eteläsaame sanakirja.
Lajla Mattsson Magga lij čõõđ jieŠllem ääiŠjes tääŠrǩeŠld da peersteeŠl vuässõõttâm saujjsääŠmǩiõl ǩiõllõhttsažtuõjju, kååŠtt tuejjad suŠst vääžnai ǩiõl-loŋŋneei da Gollegiella (kåŠllǩiõl) kaallsõs äärv mieŠlddsa vuâǯǯai, ärvtõõllâmkomitea tuâtt vuâđđjurddjest.	Lajla Mattsson Magga on koko elämänsä aikana perusteellisesti osallistunut eteläsaamen kielityöhön, mikä tekee hänestä tärkeäksi kieleninnoittajaksi ja Gollegiellan palkinnon arvokkaaksi saajaksi, arviointikomitea toteaa perustelussaan.