index2.php_option=com_content_task=view_id=567_lang=nuortta.html.xml

Minister: SääŠmǩiõli staanumuš lij vääžnai meersaž haŠŋǩǩõs	Ministerit: saamen kielten turvaaminen on tärkeä kansallinen hanke
SääŠmǩiõli puõttiääiŠj staanumuš lij vääžnai meersaž haŠŋǩǩõs, kååŠtt lij valddum halltõsprograŠmme.	Saamen kielten tulevaisuuden turvaaminen on tärkeä kansallinen hanke, joka sisältyy hallitusohjelmaan.
– SääŠmǩiõl jeälltem diõtt rajjum tuåimmtuâjjprogramm puäŠđet viikkâd riikksuåvtõõzz tuŠmmjem vuâlla.	- Saamen kielen elvyttämiseksi laadittu toimenpideohjelma tullaan viemään valtioneuvoston päätettäväksi.
– RiikkväŠldd ǩiččlââtt väŠǯǯlõš aaiŠjin huõlǩâni tõn, što ǩiõlljeälltem ekonomiilaž oudldõõzzin puäŠđet ââŠnned huõl, nääiŠt ååŠskte mättʼtõsminister Jukka Gustafsson da kulttur- da sporttminister Paavo Arhinmäki tuâjj-joouk uŠvddum eŠtǩǩõõzzâst, kååŠtt lij rajjum sääŠmǩiõl tuåimmtuâjjprogrammân.	- Valtiovalta pyrkii huolehtimaan kielenelvyttämisen taloudelliset edellytykset vaikeasta ajasta huolimatta, vakuuttivat opetusministeri Jukka Gustafsson ja kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki työryhmän ehdotuksesta saamen kielen elvyttämisen toimenpideohjelmaksi.
Gustafsson miõlâst ǩiõlljeälltemtuåimmtuâjai čõõđtumuužžâst, ij leäkku kõõččmõš tåŠlǩ tieŠǧǧest.	Gustafssonin mielestä kielenelvytystoimenpiteiden toteuttamisessa ei niinkään ole kysymys rahasta.
– PueŠrben ǩiõččeeŠl, tät lij politiikklaž da kultturtäätt kõõččmõš, son tuõtti.	- Paremminkin tämä on poliittisen ja kulttuuritahdon kysymys, hän totesi.
MättŠtõsminister Gustafsson õõŠni sääŠmǩiõl ââŠnnemjurddi vääžnmõs puõŠttiääiŠj tuâjjan, jieŠllemvueŠǩǩraajõõzz mottjumuužž, ǩiõllvaajtemooudâsviikkmõõžž da meädda vuâlggmõõžž saaŠmi dommvuuŠdest.	Opetusministeri Gustafsson piti saamen kielen suurina tulevaisuuden haasteina elinkeinorakenteen muuttumista, kielenvaihdoskehitystä ja poismuuttoa saamelaisten kotiseutualueelta.
– VueŠjjest, koŠst juŠn 70 % sääŠmpäärnain da – nuõrin jälste jeeŠres paaiŠǩin ko saaŠmi dommvuuŠdest, tõõzz taarbšet ođđ tuåimid da jeäŠrben jiijjâz ǩiõl mättʼtem vuäǯǯmõõžž.	- Tilanteessa, jossa jo 70 % saamelaislapsista ja - nuorista asuu muualla kuin saamelaisten kotiseutualueella, tarvitaan uusia toimia erityisesti oman kielen opetuksen saamiseen.
Gustafsson õõŠni vääžnai 䊚šen tõn, što ǩiõl mättʼtem riâššmõš õõlǥči leeŠd obb jânnmest.	Gustafsson piti tärkeänä saamen kielen opetuksen järjestämistä koko maassa.
- Tuåimmjem ouglõhttvuõđi ââŠnnem mättʼtõõzz äuŠǩǩumuš lij vääžnai tåŠben, koŠst sääŠmǩiõl âŠlddmättõŠšše jiâ leäkku vuäittmõõžž, tuõtti Gustafsson.	- Toimivan etäyhteyksiä käyttävän opetuksen hyödyntäminen on tärkeää siellä missä saamen kielen lähiopetukseen ei ole mahdollisuuksia, totesi Gustafsson.
Mättʼtõs- da kultturministeria alttad ǩiiđ mieŠldd čiõŠlǧǧeemtuâi, sääŠmǩiõl vuäittmõššân tuejjeed âŠlddmättõõzzid.	Opetus- ja kulttuuriministeriö aloittaa kuluvan kevään aikana selvitystyön saamen kielen etäopetuksen mahdollistamisesta.
Kulttur- da sporttminister Paavo Arhinmäki muŠšttii tõŠst, što maaiŠlmest läŠppai õhtt ǩiõll kueiŠt neäŠttel kõõskin, oummi kõskkvuõđâst.	Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki muistutti siitä, että maailmassa kuolee yksi kieli kahden viikon välein.
– MaaiŠlmest nuŠtt 6000 ǩiõlâst, sâ 90 % liâ vaarrvueŠlnn vooŠps läŠppjed.	- Maailman noin 6000 kielestä jopa 90 % on vaarassa hävitä.
Tõt miârkksââvv maaŠilm vääivtõõvvmõõžž da õõutbeällsaž jättâŠttmõŠšše kuâđđjumuužž da maaiŠlm alggmeerai ǩiõŠlle ruõkkõõvvâm kaallšõs kultturteâđ läŠppjumuužž, tuõtti Arhinmäki.	Se merkitsee maailman köyhtymistä ja yksipuolistumista ja maailman alkuperäiskansojen kieliin varastoituneen arvokkaan kulttuuritiedon katoamista, totesi Arhinmäki.
Son ååskti tõn, štõ halltõs stäänn kultturipolitiikk tuâjast še sääŠm kulttur seillmõõžž.	Hän vakuutti hallituksen tukevan kulttuuripolitiikassaan myös saamelaisen kulttuurin säilymistä.
– SääŠmǩiõl da kulttuur liâ mõõnni eeŠjji mieŠldd ravsmam pueŠrab årra, tuõtti Arhinmäki.	- Saamen kielet ja kulttuurit ovat viime vuosina selvästi vahvistuneet, totesi Arhinmäki.
SääŠmteeŠǧǧ saaǥǥjååŠđteei Klemetti Näkkäläjärvi späŠssbõõžži tuâjj-joouk tän oŠnnstam tuâjast da tuäivai sääŠmǩiõl jeälltemtuåimmtuâi ouddnumuužž da teäggtõõzz vuäǯǯmõõžž tän tuõjju.	Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi kiitti työryhmää onnistuneesta työstä ja toivoi saamen kielen elvytystoimenpiteiden etenevän ja saavan myös rahoituksen.
– SääŠmteeŠǧǧest da sääŠmõhttsažkååŠddest liâ jõnn vuârddmõõžž ǩiõlljeälltemprograammâst.	- Saamelaiskäräjillä ja saamelaisyhteisössä on suuret odotukset kielenelvytysohjelmasta.
Täävtõssân lij põõšši maall äiggavuäǯǯmõš ǩiõll jeälltem da suõjjeem diõtt, tuõtti Näkkäläjärvi.	Tavoitteenamme on pysyvän mallin aikaansaaminen kielen elvyttämistä ja suojaamista varten, totesi Näkkäläjärvi.
HaŠŋǩǩõõzz vuäŠpstemjoouk vuässlaž Irja Seurujärvi-Kari tuõtti, što lij späŠssebvuõđlaž ǩiõlljeälltem tuåimmtuâiprograammeŠtǩǩõõzz valmštumuužžâst.	Hankkeen ohjausryhmän jäsen Irja Seurujärvi-Kari totesi olevansa kiitollinen kielenelvytyksen toimenpideohjelmaehdotuksen valmistumisesta.
– Vääžnmõs ǩiõl jeälltem oŠnstumuŠšše lij positiivlaž mieŠldd åårrmõš, takai tättamvueŠǩǩ da õhttsaž visio, tuõtti Seurujärvi-Kari.	- Tärkeintä kielen elvyttämisen onnistumiselle on positiivinen ilmapiiri, yleinen tahtotila ja yhteinen visio, totesi Seurujärvi-Kari.