index2.php_option=com_content_task=view_id=939_lang=nuortta.html.xml

Biodiversiteʹttsuåppmõõžž 12 vuäʹsspieʹllsååbbar lij älggam	Biodiversiteettisopimuksen 12 osapuolikokous on alkanut
Biodiversiteʹttsuåppmõõžž ratifiâsttam riikki 12 vuäʹsspieʹllsååbbar lij 6.-17.10.2014 Pyeongchangist, Etelä-Koreast.	Biodiversiteettisopimuksen ratifioineiden valtioiden 12 osapuolikokous on 6.-17.10.2014 Pyeongchangissa, Etelä-Koreassa.
LääŠddjânnam sääʹmteeʹǧǧest såbbra vuässâʹtte meersaž aartikla 8(j)-tuâjj-joouk saaǥǥjååʹđteei, sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteei Klemetti Näkkäläjärvi, jieʹllemvueʹǩǩ- da vuõiggâdvuõttluʹvddkååʹdd saaǥǥjååʹđteei Nilla Tapiola da sääʹmteeʹǧǧ vuäzzlaž Pertti Heikkuri.	Suomen saamelaiskäräjiltä kokoukseen osallistuvat kansallisen artikla 8(j)-työryhmän puheenjohtaja, saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi, elinkeino- ja oikeuslaitakunnan puheenjohtaja Nilla Tapiola ja saamelaiskäräjien jäsen Pertti Heikkuri.
Lääʹddjânnam sääʹmteʹǧǧ vuässââtt såbbra bieʹǩǩen Lääʹddjânnam riikk delegaatia.	Suomen saamelaiskäräjät osallistuu kokoukseen osana Suomen valtion delegaatiota.
Såbbra vuässâʹtte lââʹssen võboršeeʹǩǩ Ruocc da Taarr sääʹmteeʹǧǧest bieʹǩǩen juõʹǩǩ jânnmi delegaatia.	Kokoukseen osallistuu lisäksi edustajia Ruotsin ja Norjan saamelaiskäräjiltä osana kunkin maan delegaatiota.
” Såbbar äʹššliistâst liâ säʹmmlaid vääžnai ääʹšš.	” Kokouksen asialistalla on saamelaisille hyvin tärkeitä asioita.
Vääžnmõs äʹššen lij biodiversiteʹttsuåppmõõžž terminoloog muttʼtumuš.	Tärkeimpänä asiana on biodiversiteettisopimuksen terminologian muuttaminen.
Suåppmõõžžâst alggmeerain mainstet alggõhttsažkåʹdden.	Sopimuksessa alkuperäiskansoista puhutaan alkuperäisyhteisöinä.
Alggmeer liâ kuuʹǩǩääiʹj õõlǥtam, što vuäʹsspieʹllsåbbrest tuʹmmjeʹčeš väʹldded âânnmõʹšše alggmeer – ämmatsääʹn alggõhttsažkååʹdd sââʹjest.	Alkuperäiskansat ovat pitkään vaatineet, että osapuolikokouksessa päätettäisiin ottaa käyttöön alkuperäiskansa – termi alkuperäisyhteisön sijasta.
Ääʹšš liâ valmštõõllâm juʹn eža kuuʹǩǩ.	Asiaa on valmisteltu hyvin pitkään.
Terminoloog muttʼtumuš lij måttmid riikkid mõʹnt leežž tuõʹđi vaiggâd äʹšš.	Terminologian muuttaminen on joillekin valtioille jostakin syystä todella vaikea asia.
Tõt maainast tõʹst, što puk riikk jiâ haaʹled tobdsted alggmeeraid da tõi spesialvuõiggâdvuõđid.	Se kertoo siitä, että edelleenkään kaikki valtiot eivät halua tunnustaa alkuperäiskansoja ja niiden erityisoikeuksia.
Lääʹddjânnam da jeeʹres tâʹvvjânnam liâ tuärjjääm viõkksânji terminoloog muttʼtumuužž.	Suomi ja muut pohjoismaat ovat tukeneet voimakkaasti terminologian muuttamista, mistä olen hyvin tyytyväinen.
Saaǥǥstõõllmõõžž ääʹššest liâ veâl kõõskrääʹjest. ” Klemetti Näkkäläjärvi mââinast.	Neuvottelut ovat asiassa ovat vielä kesken, ” Klemetti Näkkäläjärvi kertoo.
” 15.-16.10 lij õlltääʹzz sååbbar, koʹst linnjeed biodiversiteeŠtt suõjjõõzz täävtõõzzid eeʹjj 2020 räjja.	” 15.-16.10 on korkeantason kokous, jossa linjataan biodiversiteetin suojelun tavoitteista vuoteen 2020.
Lääʹddjânnmest ij leäkku ni õhtt miniʹster pääiʹǩ âʹlnn riikksuåvtõõzzâst šõddâm muttsi diõtt.	Suomesta ei valitettavasti ole yhtään ministeriä paikalla valtioneuvostossa tapahtuneiden muutoksien johdosta.
Alggmeeraid lij vääžnai, što meeraikõskksaž aartikla 8(j)-tuâjj-joouk juätkkmõʹšše lij raavâs tuärjjõs da tuâjj-joouk määŋgeeʹjj tuâjjprograamm viiǥǥât ooudâs, ” Pertti Heikkuri linnjad.	Alkuperäiskansoille on hyvin tärkeää, että kansainvälisen artikla 8(j)-työryhmän jatkolle on vahva tuki ja työryhmän monivuotista työohjelmaa kehitetään edelleen, ” Pertti Heikkuri linjaa.
Pertti Heikkuri, Klemetti Näkkäläjärvi da Nilla Tapiola Alpensia konferenss-såbbrest	Pertti Heikkuri, Klemetti Näkkäläjärvi ja Nilla Tapiola Alpensia konferenssikeskuksessa.
Snimldõk: sääʹmteʹǧǧ	Kuva: saamelaiskäräjät
Vuäʹsspieʹllsåbbar õhttvuõđâst riâžžât vuõssmõs Nagoyan påʹrddǩeeʹrj vuäʹsspieʹllsååbbar.	Osapuolikokouksen yhteydessä järjestetään ensimmäinen Nagoyan pöytäkirjan osapuolikokous.
Påʹrddǩeʹrjj ǩiõttʼtââll geennvääʹrai vuäǯǯamvuõđ da ääuʹǩi juâkkmõõžž.	Pöytäkirja käsittelee geenivarojen saatavuutta ja hyötyjen jakoa. ”
Lääʹddjânnam ij leäkku veâl vuäʹsspieʹll, leâʹša Lääʹddjânnam valmštââll suåppmõõžž ratifiâsttmõõžž.	Suomi ei ole vielä sopimuksen osapuoli, vaan Suomi valmistelee sopimuksen ratifiointia.
Lij vääžnai leeʹd mieʹldd vuõssmõs vuäʹssbieʹllsåbbrest da mäʹhtt suåppmõõžž õõlǥtumuužž liâ pijjum tuåimma suåppmõõžž ratifiâʹsttam riikkin.	On tärkeää seurata ensimmäistä osapuolikokousta ja miten sopimuksen velvoitteet on toimeenpantu sopimuksen ratifioineissa valtioissa.
Suåppmõš lij alggmeeraid vääžnai, tõn diõtt ko tõt ǩiõttʼtââll še alggmeerai geennvääʹraid kuulli ääʹrbvuâlaž teâđ da ääuʹǩi juâkkmõõžž.	Sopimus on alkuperäiskansoille tärkeä, koska se käsittelee myös alkuperäiskansojen geenivaroihin liittyvää perinteistä tietoa ja hyötyjen jakoa.
Jiijjâsnallšem perstumuš lij, što mäʹhtt påʹrddǩeeʹrj alggmeerai kuõskki õõlǥtumuužž liâ pijjum tuåimma da mõõnnallšem raʹvvjõõzzid vuäʹsspieʹllsååbbar oudd påʹrdǩeeʹrj beäʹlnn ” Näkkäläjärvi mainsti.	Erityisen kiinnostavaa on, miten pöytäkirjan alkuperäiskansoja koskevat velvoitteet on toimeenpantu ja millaisia suosituksia osapuolikokous antaa pöytäkirjan osalta ” Näkkäläjärvi kertoi.
Son lij še suåppmõõžž ratifiâsttmõõžž Lääʹddjânnmest valmštõõllâm tuâjj-joouk vuäzzlaž.	Hän on myös sopimuksen ratifiointia Suomessa valmistelevan työryhmän jäsen.
Såbbar õhttvuõđâst riâžžât määŋgid riikki, meersažorganisaatiai da tuʹtǩǩeeʹji riâššâm aaʹšši pirr noorõõttâmpooddid.	Kokouksen yhteydessä järjestetään useita valtioiden, kansalaisjärjestöjen ja tutkijoiden järjestämiä oheistapahtumia.
Lääʹddjânnam lij mieʹldd riâššmen kueʹhtt aaʹšši pirr noorõõttâmpoodd. ”	Suomi on mukana järjestämässä kahta oheistapahtumaa. ”
Aaʹšši pirr noorõõttâmpoodd liâ eža vääžnai, ko tõin vuäǯǯ teâđ takai oummui tuåimmjumuužžâst luâđ määŋgnallšemvuõđ vueʹjj pueʹreem diõtt da šiõǥǥ tobddmõõžžid da vueʹjjid.	Oheistapahtumat ovat hyvin tärkeitä, koska niissä saa tietoa käytännön ruohonjuuritason toiminnasta luonnon monimuotoisuuden tilan parantamiseksi ja hyviä kokemuksia ja käytäntöjä.
Jeäʹrben ekosystemmkääzzkõõzzi vueŠjjest vuuʹdââʹnnem plaanumuužžâst lij äuʹǩǩ sääʹmtegga da viikkâp täid tuåimmjeei maallid mieʹldd Lääʹddjânnma ” Heikkuri da Tapiola teäddee. ”	Erityisesti ekosysteemipalvelujen roolista alueidenkäytön suunnittelussa on hyötyä saamelaiskäräjille ja viemme näitä hyviä käytäntöjä mukanamme myös Suomeen ” Heikkuri ja Tapiola painottavat. ”
Såbbar vuäitt praavâd biodiversiteʹttsuåppmõõžž di pirrõsministeria seeidain.	sivuilta.
Lââʹssteâđaid: Klemetti Näkkäläjärvi	Lisätietoja: Klemetti Näkkäläjärvi
Äiʹǧǧrätkkjumuš Etelä-Korea lij +7 čiâssâd.	Aikaero Etelä-Koreaan on +7 tuntia.
Teʹlfoon tuåimmje ǩeähnald Etelä-Koreast, tõn diõtt vuäittmõõžžâst åårrai õhttvuõđid ääʹššest haaʹleed neʹttpååʹstest.	Puhelimet eivät toimi luotettavasti Etelä-Koreassa, minkä johdosta mahdolliset yhteydenotot asiassa toivotaan sähköpostitse.