uuden_vuoden_tervehdys_koltansaame_tsa_01012016.pdf.xml

Ođđ eeʹjj tiõrvʼvuõđ	Uuden vuoden tervehdys
Šiõǥǥ lookki,	Hyvä lukija,
eeʹjjvaajtõõzzâst da Sääʹmteeʹǧǧ vaalpõõʹji vaajtõõzzâst lij šiõǥǥ vuäʹnkânji õʹhtte ǩieʹssed måttmid mõõnni eeʹjj di vaalpââʹj oʹnnstummšid di ođđ ääiʹj ooudpeäʹlnn leʹddi vaʹǯǯtõõzzid.	vuodenvaihteessa ja Saamelaiskäräjien vaalikausien taitteessa on hyvä lyhyesti yhteen vetää joitain edellisen vuoden sekä vaalikauden onnistumisia sekä uuden edellä haasteita ja odotuksia.
Eeʹǩǩ 2015 õõʹni seʹst nuʹtt maaiʹlmveiddsânji, meersânji ko še pääiklânji määngid miârkteei šõddmõõžžid, kook paʹcce historiaaʹje da oummui miõlid.	Vuosi 2015 sisälsi niin maailmanlaajuisesti, kansallisesti kuin paikallisesti monia merkittäviä tapahtumia, jotka jäävät historiaan sekä ihmisten mieliin.
Sääʹmteeʹǧǧ vaalpââʹjj 2012–2015 lij leämmaž tiudd tuâjain.	Saamelaiskäräjien vaalikausi 2012–2015 on ollut työn täyteinen.
Jiânnai vuåǯǯuš äigga, leâʹša seämma ääiʹj määŋg vaalpââʹj täävtõõzzin jie teâuddjam.	Paljon saatiin konkreettista aikaan, mutta samaan aikaan monet vaalikauden tavoitteista eivät toteutuneet.
Eeʹǩǩ 2015 leäi še säʹmmlai pueʹttiääiʹj peäʹlnn kueiʹti tääʹrǩes vaali, parlameʹntt- da sääʹmteʹǧǧvaali, eeʹǩǩ.	Vuosi 2015 oli myös saamelaisten tulevaisuuden kannalta kaksien, tärkeiden vaalien, eduskunta- ja saamelaiskäräjävaalien, vuosi.
Pukin miârkteei šõddmõõžž	Merkittävimpiä tapahtumia
Kookkas pueʹttiäigga vaaikteei da pukin vääžnʼjummuš mõõnni eeʹjj ouddnummuš tâʹvven jälsteei da jieʹlli oummid lij Pariisâst tuejjuum äimmõs-suåppmõš.	Pohjoisessa asuville ja eläville kauaskantoisin ja merkittävin kuluneen vuoden edistysaskel on Pariisissa neuvoteltu ilmastosopimus.
Alggmeerai äʹrbbvuõđlaž jieʹllemvueʹǩǩ taarbaš luâđ.	Alkuperäiskansojen perinteinen elämäntapa tarvitsee luontoa.
Tän poddsa krootai da viõusâs muttâz luâđast, koi vueʹrdet viõkkšmed pueʹttiääiʹjest äimmõõzz pakknummuž diõtt, lie alggmeerai jieʹllemviõkksažvuõʹtte samai jõnn vaarr.	Tämän hetkiset äkilliset ja voimakkaat muutokset luonnossa, joiden odotetaan voimistuvan tulevaisuudessa ilmaston lämpenemisen johdosta, ovat alkuperäiskansojen elinvoimaisuudelle erittäin suuri uhka.
Alggmeer lie lââʹssen täujja tõt-i vueʹss meerast, mii ij leäkku tuåimeezvuiʹm vaaiktam jiânnai äimmõspakknummša.	Alkuperäiskansat ovat lisäksi usein juurikin se osa väestöstä, mikä ei ole toimillaan vaikuttanut suuresti ilmastonlämpenemiseen.
Gåårõʹtti lij, što alggmeer joudda ååʹn tõʹst mäʹhssed.	Valitettavaa onkin, että alkuperäiskansat joutuvat nyt siitä maksamaan.
Aarktlaž vuuʹdest äimmõs pakkan miâlggâd kueiʹt vuâra jeeʹres maaiʹlm jåʹttlubun, što juʹn pieʹllneʹb graadd pakknem vuäitt leeʹd aarktlaž meeraid joba koumm graadd.	Aktisella alueella ilmasto lämpenee lähes kaksi kertaa muuta maailmaa nopeammin, joten jo puolentoista asteen lämpeneminen voi olla arktisille kansoille jopa kolme astetta.
Säʹmmlai ǩiõččâmvueʹjjest suåppmõõžžâst lij positiivlaž tõt, što vuåǯǯuš äigga suåppmõõžž, koin äimmõõzz pakknummuž põõrǥât rääʹjted vuâlla kueʹhtt graadd ouddindustriaalʼlaž ääiʹj veʹrddeeʹl.	Saamelaisten näkökulmasta sopimuksessa on positiivista se, että saatiin aikaiseksi sopimus, jolla ilmaston lämpeneminen pyritään rajoittamaan alle kahden asteen esiteolliseen aikaan verrattuna, pyrkien puoleentoista asteeseen.
Tääzz piâzzât tobddjeei peästtmõõžžid tuejjeeʹl, koi pirr mainstet äävnalla.	Tähän päästään tuntuvia päästövähennyksiä tehden, joista keskustellaan avoimesti.
Lââʹssen âlgg ââʹnned samai tääʹrǩes äʹššen suåppmõõžž auʹǯǯjummuž ââʹnned huõl peästtmõõžži ruõkki illnjiõlõõǥǥi, jeärben mieʹcci, suõjjummšest.	Lisäksi erittäin tärkeänä seikkana tulee pitää sopimuksen kehotusta huolehtia päästöjä varastoivien hiilinielujen, erityisesti metsien, suojelusta.
Säʹmmlai ǩiõččâmvueʹjjest suåppmõõžžâst lij negatiivlaž tõt, što alggmeerai vuõiggâdvuõđid peäggte tåʹlǩ suåppmõõžž jååʹđtemsaaʹnin, jie-ǥa tuåimmjummuž oʹhjjeei, operatiivlaž vueʹzzest.	Saamelaisten näkökulmasta sopimuksessa negatiivista on se, että alkuperäiskansojen oikeudet mainitaan vain sopimuksen johdanto-osassa, eikä toimintaa ohjaavassa, operatiivisessa osassa.
Suåppmõõžžâst õnnum sääʹnnvaʹlljummuž alggmeervuõiggâdvuõđin lie še miâlggâd rââʹžž.	Sopimuksessa käytetyt maininnat alkuperäiskansojen ihmisoikeuksista ovat myös muodoltaan suhteellisen heikkoja.
Lââʹssen suåppmõšteʹkstt liʹnjjai alggmeerai teâđast, ij-ǥa alggmeerai äʹrbbvuõđlaž teâđast, nuʹtt mäʹhtt alggmeerpolitiikkâst lij liʹnnjum.	Lisäksi sopimusteksti linjaa alkuperäiskansojen tiedosta, eikä alkuperäiskansojen perinteisestä tiedosta, kuten alkuperäiskansapolitiikassa on linjattu.
Pariisâst lie čuäʹjtam maailma viâhhid da ååʹn jiõčč tuâjj eman älgg.	Pariisissa on näytetty maailmalle tienviitat ja nyt varsinainen työ vasta alkaakin.
Mon tuäivam, što Sääʹmteeʹǧǧ vääʹldet mieʹldd meersaž tääʹzz tiuʹddepiijjmõõžžâst nuʹtt plaanma ko še tieuʹddmest, vuõiggnalla da šiõǥǥ jiõggâst di nuʹtt vuõss lääuʹǩest ko vueiʹtlvaž.	Toivonkin, että Saamelaiskäräjät otetaan kansallisessa täytäntöönpanossa mukaan niin suunnittelussa kuin toteuttamisessa, aidosti ja hyvässä hengessä sekä mahdollisemman varhaisessa vaiheessa.
Tuäivam, što pueʹtti Sääʹmteʹǧǧ puätt liʹnnjed jiijjâs äimmõsmuttâz tuõʹllʼjemtäävtõõzzees ouddmiârkkân vieʹǩǩteeʹl äʹrbbvuõđlaž teâđ veäkka äimmõsmuttsa šiõttlõõvvmõõžžâst di lââʹzzteeʹl tieʹttemvuõđ äimmõsmuttâz tuõʹllʼjummuž konkreettlaž vuõʹjjin sääʹmõhttsažkååʹddest.	Toivon, että tulevat Saamelaiskäräjät linjaa omat ilmastonmuutoksen hillitsemistavoitteensa esimerkiksi auttamalla perinteisen tiedon avulla ilmastonmuutokseen sopeutumisessa sekä lisäämällä tietoisuutta ilmastonmuutoksen hillitsemisen konkreettisista keinoista saamelaisen yhteisön sisällä.
Paavvâl Taannâl Tiina – Tiina Sanila-Aikio Sääʹmteʹǧǧ – Saamelaiskäräjät saaǥǥjååʹđteei – puheenjohtaja Sajos, FIN-99870 Aanar – Inari Nuõrttsäʹmmla vuåǯǯu kålggmannust kuullâd, što nuõrttsäʹmmlai kreäpast leäi primmum Unesco Maaiʹlm mooštai sizz.	Oikeuksia, joita me emme ole antaneet pois tai joita Paavvâl Taannâl Tiina – Tiina Sanila-Aikio Sääʹmteʹǧǧ – Saamelaiskäräjät saaǥǥjååʹđteei – puheenjohtaja Sajos, FIN-99870 Aanar – Inari ei ole otettu meiltä pois.
Kreäpast lij sääʹm arkiivääʹrb symbol leâʹša tõt lij še tuõđštõs.	Gramota on saamelaisen arkistoperinteen symboli mutta se on myös todiste.
Tuõđštõs, kååʹtt lij sääʹm mettkääʹvest oʹdinakai da kååʹtt tuõđašt, što säʹmmla lie vaaldšam määddaid da čaaʹʒʒid ouddâl pukid.	Todiste, joka on saamelaisessa mittakaavassa ainutlaatuinen ja joka todistaa saamelaisten hallinneen maita ja vesiä ennen muita.
Leâʹša kreäpast lij še tuõđštõs, kååʹtt lij maaiʹlmveiddsânji alggmeeraid miârkkšõõvvi seämma vââʹjj diõtt; alggmeerain lij vuõiggâdvuõtt määddeez da čaaʹʒʒeez.	Mutta gramota on myös todiste, joka on maailmanlaajuisesti alkuperäiskansoille merkittävä samasta syystä; alkuperäiskansoilla on oikeus maihinsa ja vesiinsä.
Määddeez da čaaʹʒʒeez, koid nuuʹbb meer lie čuuʹt määŋg vuâra tuõttâm leeʹd sij määdd da čääʹʒʒ.	Maihinsa ja vesiinsä, jotka muut kansat ovat liian usein julistaneet omikseen.
Mõõnnâm eeʹjjest jõnn vueʹss Sääʹmteeʹǧǧ tuåimin ǩiõttʼtõõli mäddââʹnnem.	Kuluneena vuonna suuri osa Saamelaiskäräjien toiminnasta käsitteli maankäyttöä.
Sääʹmteʹǧǧ kååččai säʹmmlai dommvuuʹd paalǥâskooʹddid di Saaʹmi siidsåbbar õhttsažsåbbra, koʹst saǥǥstõʹlleš jm. kuåivâslääʹjj tueiʹmmepiijjmest säʹmmlai dommvuuʹdest, puõccuhåiddamlääʹjj oođeemtaarbin di näuʹddpolitiikkâst.	Saamelaiskäräjät kutsui saamelaisten kotiseutualueen paliskunnat sekä Kolttien kyläkokouksen yhteiskokoukseen, jossa keskusteltiin mm. kaivoslain toimeenpanosta saamelaisten kotiseutualueella, poronhoitolain uudistustarpeista sekä petopolitiikasta.
Sääʹmteeʹǧǧ pirrõspiisar lij še alttääm mõõntõõllâmvuäʹpstõsmeärrõseʹtǩǩõõzz raajjmõõžž kuåivâslääʹjj tueiʹmmepiijjmõʹšše õõuteeʹl säʹmmlai dommvuuʹdest.	Saamelaiskäräjien ympäristösihteeri on myös aloittanut menettelyohjesääntöesityksen laatimisen kaivoslain toimeenpanoon liittyen saamelaisten kotiseutualueella.
Vuõssmõs määʹttest Sääʹmteʹǧǧ lij vuäinnam tarbbsen altteed saǥǥstõõllmõõžžid Saaʹmi siidsåbbrin da sääʹmvuuʹd paalǥâskooʹddivuiʹm mõõntõõllâmvuäʹpstõsmeärrõseʹtǩǩõõzz raajjâm diõtt.	Ensimmäisessä vaiheessa Saamelaiskäräjät on nähnyt tarpeelliseksi aloittaa neuvottelut Kolttien kyläkokouksen ja saamelaisten kotiseutualueen paliskuntien kanssa menettelyohjesääntöesityksen laatimiseksi.
Lââʹssen mädd- da čääʹccââʹnnem kueʹsǩǩe meäʹcchalltõslääʹǩǩoođõs di Teänjooǥǥ kueʹlstõõllâmsuåppmõõžž saǥǥstõõllmõš.	Lisäksi maan- ja vedenkäyttöä koskivat metsähallituslakiuudistus sekä Tenon kalastussopimuksen neuvottelut.
Oođõõzzid, koin lie kuʹǩesäiggsa, kookkas pueʹttiäigga vaaikteei da miârkteei vaaiktõõzz säʹmmlai pueʹttiäigga, leâʹša koivuiʹm tuâjj õinn juätkkai.	Uudistukset, joilla on pitkäaikaisia, kauaskantoisia ja merkittäviä vaikutuksia saamelaisten tulevaisuuteen, mutta joiden parissa työ vielä jatkuu.
Kuhttuid proseeʹssid priorisõʹstteš Sääʹmteeʹǧǧest eeʹjj 2015.	Molempia prosesseja priorisoitiin Saamelaiskäräjillä vuonna 2015.
Leäm maantõõttâm jeäʹrben mõõntõõllamvuâkka, koin meäʹcchalltõslääʹǩǩoođummuž ooudeeš riikkvaaldšummšest ooudårra.	Olen pettynyt erityisesti menettelytapaan, millä metsähallituslakiuudistusta vietiin valtionhallinnossa eteenpäin.
Lääʹǩǩhämmsest lääʹjjvalmštõõllâm vuâđđan tuõʹtteš teeʹkstest, što tõʹst lie leämmaž vuâđđan ouddlõž halltõõzzi liʹnnjõõzz da vuâđđjurddi, leâʹša kuuitâǥ säʹmmlaid kuõskki paragraaffid jie maacctam hämmsa, håʹt määŋg orgaan tõi kaggâm rauʹǩǩe.	Lakiluonnoksessa lainvalmistelun pohjana todettiin olevan edellisten hallitusten linjaukset ja periaatteet, mutta siltikin saamelaisia koskevia uusia pykäliä ei hallituksen esitykseen monen eri tahon pyynnöstäkään nostettu.
Teänjooǥǥ kueʹlstõõllâmsuåppmõš lij määngnalla miârkteei, ij-ǥa uuʹccmõsân tõnt, ko tõt rääjj raamid pueʹtti Njauddâmjooǥǥ kueʹlstõõllâmsuåppmõõžž oođeemtuõjju.	Tenon kalastussopimus on monella tapaa merkittävä, eikä vähiten siksi, että se luo myös raamit tulevalle Näätämöjoen kalastussopimuksen uudistamistyölle.
Tuäivam, što pueʹtti Sääʹmteʹǧǧ juätkk tääʹrǩes ouddõsvuåppâmtuâj täi oođõõzzivuiʹm da što tõn tuejjeet šiõǥǥ õhttsažtuâjast jeeʹres sääʹmtuåimmjeeʹjivuiʹm veiddsânji, nuʹtt mäʹhtt eeʹjjest 2015.	Toivon, että seuraavat Saamelaiskäräjät jatkaa tärkeää edunvalvontatyötä näiden uudistusten parissa ja että sitä tehdään hyvässä yhteistyössä eri saamelaistoimijoiden kanssa laajana rintamana, kuten vuonna 2015.
Späʹssbõõžžam täʹst jm.	Kiitänkin tästä mm..
Sámiráđđi, Saaʹmi siidsåbbar sääʹmsuåvtõõzzeesvuiʹm, sääʹmõhttõõzzid, säʹmmlai dommvuuʹd paalǥâskooʹddid di jeeʹres sääʹmaktiivid.	Saamelaisneuvostoa, Kolttien kyläkokousta kolttaneuvostoineen, saamelaisyhdistyksiä, saamelaisten kotiseutualueen paliskuntia sekä yksittäisiä saamelaisaktiiveja.
Vaaleeʹjj diõtt še Sääʹmteeʹǧǧ vaal jeeʹres vuõʹjjineesvuiʹm tuejjte vaaldšummuž di leʹjje jiânnai jeeʹres mediain ooudâst.	Vaalivuodesta johtuen myös Saamelaiskäräjien vaalit eri vaiheineen työllistivät hallintoa sekä olivat paljon esillä eri medioissa.
Mainstummuš ǩii lij säʹmmlaž da ǩeäk tõʹst mââimõs ǩiõđâst tuʹmmje di säʹmmlai jiõččmieʹrreemvuõiggâdvuõđâst meeran juätkkjež vaalpââʹj 2016–2020 čõõđ.	Keskustelu kuka on saamelainen ja ketkä siitä viime kädessä päättävät sekä saamelaisten itsemääräämisoikeudesta kansana jatkunee läpi vaalikauden 2016–2020.
Tän mätta mainstummšest lie joba eʹtǩǩääm, što riikk tuʹmmai oʹđđest Sääʹmteeʹǧǧ tobstummuž di ekonoomlaž tuärjjummuž.	Tähän mennessä keskustelussa on jopa ehdotettu valtiota harkitsemaan uudelleen Saamelaiskäräjien tunnustamista sekä taloudellista tukemista.
Vuäinam, što vaalpââʹj 2016–2020 õhttân tääʹrǩes linnjân lij Sääʹmteeʹǧǧ legitimiteeʹtt nââneem Lääʹddjânnam årra.	Näen, että vaalikauden 2016–2020 yhtenä tärkeänä linjana on Saamelaiskäräjien legitimiteetin vahvistaminen suhteessa Suomen valtioon.
Jeeʹres šõddmõõžž	Muita tapahtumia
Sääʹmteʹǧǧ vuässõõđi njuhččmannust ʼM:i alggmeerai aaʹšši põõšši fooruuʹme ooudab iiʹjjin čoʹrsteeʹl alggmeerai parlameeʹnti kõõlb vueʹlnn Lääʹddjânnam riikk delegaatio sââʹjest.	Saamelaiskäräjät osallistui huhtikuussa YK:n alkuperäiskansojen asioiden pysyvään foorumiin aikaisemmista vuosista poiketen alkuperäiskansojen parlamenttien kyltin alla Suomen valtion delegaation sijaan.
Paavvâl Taannâl Tiina – Tiina Sanila-Aikio Sääʹmteʹǧǧ – Saamelaiskäräjät saaǥǥjååʹđteei – puheenjohtaja Sajos, FIN-99870 Aanar – Inari delegaatio vueʹssen.	Kevään eduskunnan päätösten jälkeen Saamelaiskäräjät ei nähnyt mahdolliseksi osallistua Suomen delegaation osana.
Fooruumâst ǩiõttʼtõʹlleš määŋgid alggmeeraid tääʹrǩes aaʹššid, koin ouddmiârkkân nuõri jiõččsårmmʼmõõžž kuäʹsǩǩe sääʹmõutstõõzz jeäʹrben Ruõccâst.	Foorumissa käsiteltiin monia alkuperäiskansoille tärkeitä aiheita, joista esimerkiksi nuorten itsemurhat koskettavat saamelaisyhteisöä erityisesti Ruotsissa.
Täʹst lie vaaiktõõzz še Lääʹddjânnam sääʹmnuõrid.	Tällä on heijastevaikutuksia myös Suomen saamelaisnuoriin.
Tät äʹššvuʹvdd lij kaggum eeʹjj 2015 äiʹǧǧen määŋg õhttvuõđâst.	Tämä aihe on ollut vuoden 2015 aikana esillä monessa eri yhteydessä.
Sääʹm parlamentaarlaž suåvtõõzz (SPS) saaǥǥjååʹđtemvuõtt serddji Lääʹddjânnam Sääʹmtegga 1.6. ääʹljeeʹl.	Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston (SPN) puheenjohtajuus siirtyi Suomen Saamelaiskäräjille 1.6. alkaen.
SPS vuäǯǯai-i tâʹlles šiõǥǥ ođđsid, ko õhttsažtâʹvvjânnamlaž ǩiõllõhttsažtuâjjhaʹŋǩǩõs, Ǩiõllkaʹlddi – sääʹmǩiõli ämmat- da resursskõõskõs, vuäǯǯai teäggtõõzz miâlggâd kooum eeʹjj tuåimmjummša Interreegg Tâʹvv-prograamm Sápmi-vueʹssprograammâst di jeeʹres meersaž teäggteeʹjin, mâʹte Lääʹddjânnmest Lappi leettast.	SPN saikin heti puheenjohtajuuskauden alkuun hyviä uutisia, kun yhteispohjoismainen kieliyhteistyöhanke, Kielikaltio – saamen kielten ammatti- ja resurssikeskus, sai rahoituksen miltei kolmen vuoden toiminnalle Interregin Pohjoinen-ohjelman Sápmi-osaohjelmasta sekä muilta kansallisilta rahoittajilta, kuten Suomessa Lapin liitolta.
Ǩiõllkaʹlddi (sääʹmǩiõʹlle Giellagáldu, Kielâkäldee, lääddas Kielikaltio) lij tuåimmâm 1.8.2015 ääʹljeeʹl ämmatlaž äʹšštobddiorgaanân.	Kielikaltio (saamen kielillä Giellagáldu, Kielâkäldee, Ǩiõllkaʹlddi) on toiminut 1.8.2015 alkaen ammatillisena asiantuntijaelimenä.
Tõt taʹrjjad ǩiõllvieʹǩǩ di raʹvvai sääʹmǩiõli ââʹnnem õhtti aaʹššin.	Se tarjoaa kieliapua sekä neuvoo saamen kielten käyttöön liittyvissä asioissa.
Terminologia- da normmeemtuâjai lââʹssen kõõskõõzz tuâjaid koʹlle še ǩiõllhuõll di teâđ jueʹǩǩem sääʹmǩiõli da tõi ämmatlaž kõõččmõõžži diõtt.	Terminologiatöiden ja normituksen lisäksi keskuksen tehtäviin kuuluu myös kielenhuolto, tiedon jakaminen saamen kielistä sekä niiden ammatillisista kysymyksistä.
Ååuʹc sääʹmǩiõlâst lie mieʹldd saujj-, luulaja-, tâʹvv-, aanar- di nuõrttsääʹmǩiõl.	Yhdeksästä saamen kielestä on mukana etelä-, luulajan-, pohjois-, inarin- ja koltansaamen kielet.
Haʹŋǩǩõõzz äiʹǧǧen lij täävtõssân seʹlvvted, mäʹhtt jeeʹres, ouddmiârkkân Ruõccâst mainstum uumajasääʹmǩiõl da Ruõššâst mainstum ǩiʹlddsääʹmǩiõl, vuäǯǯčeš kõõskõõzz tuåimmjummša mieʹldd.	Hankkeen aikana on tavoitteena selvittää, miten muut, esimerkiksi Ruotsissa puhuttu uumajansaame ja Venäjällä puhuttu kildininsaame, saataisiin keskuksen toiminnan piiriin.
Haaʹlääm-i späʹssbõõššâd teäggteeʹjid tääʹrǩes tuärjjõõzzâst sääʹmǩiõli pueʹttiääiʹj staanâm diõtt.	Haluankin kiittää rahoittajia tärkeästä tuesta saamen kielten tulevaisuuden turvaamiseksi.
Sääʹm parlamentaarlaž suåvtõõzz di Sääʹmteeʹǧǧ vaalpââʹj 2016–2020 tääʹrǩmõs ââldasääiʹj täävtõõzzid kooll Ǩiõllkaʹlddi tuåimmjummuž põõšši teäggtõõzz haʹŋǩǩeem.	Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston sekä Saamelaiskäräjien vaalikauden 2016–2020 tärkeimpiin lähiajan tavoitteisiin kuuluu Kielikaltion toiminnan pysyvän rahoituksen hankkiminen.
Vuõiggâdvuõttministeriast rieʹššeš kålggmannust sääʹmaaʹššid hoiʹddjeei veʹrǧǧoummi da Sääʹmteeʹǧǧ eeʹttǩeeʹji kõskksaž nuʹtt koččum sääʹmaaʹšši saǥǥstõõllâmpeeiʹv.	Oikeusministeriössä järjestettiin lokakuussa saamelaisasioita hoitavien virkamiesten ja Saamelaiskäräjien edustajien välinen nk. saamelaisasioiden neuvottelupäivä.
Mieʹrren leäi ooudeed riikksuåvtõõzz da Sääʹmteeʹǧǧ kõskksaž õhttsažtuâj.	Tarkoituksena oli kehittää valtioneuvoston ja Saamelaiskäräjien välistä yhteistyötä.
Šõddmõõžžâst jieʹlleš ministeriai mieʹldd čõõđ ääiʹjpoddsaž sääʹmaaʹššid.	Tilaisuudessa käytiin ministeriöittäin läpi ajankohtaiset saamelaisasiat.
Looppâst saǥǥstõʹlleš vuäʹnkânji veʹrǩǩneeʹǩǩi sääʹmteʹǧǧlääʹjj meâlddsaž kuullâmõõlǥtemvuõđ pirr.	Lopuksi keskusteltiin lyhyesti viranomaisten saamelaiskäräjälain mukaisesta kuulemisvelvoitteesta.
Mieʹrren leäi še smiõttâd jueʹtǩ da jeeʹres õhttsažtuâjjmaallid di - naaʹlid.	Tarkoituksena oli myös pohtia jatkoa ja eri yhteistyömalleja ja - muotoja.
Čõhččtääʹlv mieʹldd Sääʹmteʹǧǧ kaaunõõđi säʹmmlai dommvuuʹd kooʹddivuiʹm.	Syystalven aikana Saamelaiskäräjät tapasi saamelaisten kotiseutualueen kuntien kanssa.
Kaaunõõttmõõžž leʹjje šiõǥǥjiõggsa da raajji.	Yhteistyötapaamiset olivat hyvähenkisiä ja rakentavia.
Kaaunõõttmõõžžin saǥǥstõʹlleš veiddsânji ääiʹjpoddsaž aaʹšši di vaʹǯǯtõõzzi pirr.	Tapaamisissa keskusteltiin laajasti ajankohtaisista asioista sekä haasteista.
Späʹssbõõžžam veâl pukid kaaunõõttmõõžžid vuässõõttâm kooʹddi eeʹttǩeeʹjid.	Kiitän vielä kaikkia tapaamisiin osallistuneita kuntien edustajia.
Sääʹmteeʹǧǧ vaaldšummuš lij tuejjääm tuâj še määŋgi vaaldšummuž kuõskki oođummšivuiʹm eeʹjj 2015.	Saamelaiskäräjien hallinto on työskennellyt myös monien hallintouudistusten merkeissä vuonna 2015.
Täällvaaldšemsektorr leäi puki veiddsummus ooudummšest jeäʹrbi mieʹldd ođđ liâdggsaž riâšldõõǥǥi ââʹnnma välddmõõžž peäʹlnn.	Taloushallintosektori oli kaikista laajimman kehittämisen kohteena muun muassa uusien sähköisten järjestelmien käyttöön ottamiseksi.
Lââʹssen vuõiggâdvuõttministeria jieʹli škooulteʹmmen piisarkååʹdd da Sääʹmteeʹǧǧ vuäzzlaid vuõiggâdvuõttministeria vaaldšemvuuʹd ryytmâst ouddmiârkkân täällarvvlõõzzi plaaneem vueʹzzeld.	Lisäksi oikeusministeriö kävi kouluttamassa niin Saamelaiskäräjien sihteeristöä kuin jäseniä oikeusministeriön hallinnonalan rytmistä mm. talousarvioiden suunnittelun osalta.
Tän vuâđald Sääʹmteeʹǧǧ vaaldšummšest tuʹmmješ põrggâd seämma äiʹǧǧtauʹlle riikk vaaldšummšin.	Tämän pohjalta Saamelaiskäräjien hallinnossa päätettiin pyrkiä samaan aikatauluun valtion hallinnon kanssa.
Ouddmiârkkân raammtäällarvvlõõzzi raajjâm neellj eeʹjj pââjas lij õhtt ođđ, riikk vaaldšummšin õhttneei plaanummuš tuâjjneävvain.	Esimerkiksi kehystalousarvioiden laatiminen nelivuotiskaudeksi on eräs uusista, valtion hallinnon kanssa yhtenevistä suunnittelun työkaluista.
Tuâjjriâššmõõžž še ooudeeš.	Myös työjärjestystä kehitettiin eteenpäin.
Sääʹmteʹǧǧ lij tuåimmâm vuõssmõs neellj eeʹjj pââʹj sääʹmkulttuurkõõskõs Sajoozzâst.	Saamelaiskäräjät on toiminut ensimmäisen nelivuotiskautensa saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa.
Raam Sääʹmteeʹǧǧ vaaldšummša da politiikklaž tuåimid di sääʹmkulttuur da sääʹmǩiõli ooudummša lie leämmaž historiaalʼla.	Puitteet Saamelaiskäräjien hallinnolle ja poliittiselle toiminnalle sekä saamelaiskulttuurin ja saamen kielten edistämiselle ovat olleet historialliset.
Sajoozzâst lie neellj eeʹjj äiʹǧǧen riâššâm jäänmõs vueʹzz Sääʹmteeʹǧǧ såbbrin, kaaunõõttmõõzzin di še jõnn vueʹzz saǥǥstõõllmõõžžin.	Sajoksessa on neljän vuoden aikana järjestetty valtaosa Saamelaiskäräjien kokouksista, tapaamisista sekä myös suuri osa neuvotteluista.
Sajoozzâst leät še vuäinnam määŋgnallšem šõddmõõžžid čuõvvumus sääʹmartiisti konseeʹrtin Lääʹddjânnam Meersažbaleeʹtt čuäʹjtõʹsse.	Sajoksessa on myös nähty monenlaisia tapahtumia eturivin saamelaisartistien konserteista Suomen Kansallisbaletin esitykseen.
Sajos lij-i leämmaž čiõlggsânji virksmâʹttmen kulttuurjieʹllem.	Sajos on ollutkin selvä piristysruiske kulttuurielämälle.
Sajoozz ooudeem tän mätta lij kaiʹbbjam määŋgi tuåimmjeeʹji čââpp õhttsažtuâj.	Sajoksen kehittyminen tähän pisteeseen on vaatinut monien toimijoiden tiivistä yhteistyötä.
Haaʹlääm-i spässbõõššâd pukid tän tuõjju vuässõõttâm oummid da orgaanid.	Haluankin kiittää kaikkia tähän työhön osallistuneita.
Samai huõl counnʼjen âlgg ââʹnned Lääʹddjânnam tän poddsaž vueʹjj, koon vââʹjjsaaǥǥ sueiʹmkrâʹstte.	Erittäin huolestuttavana tulee pitää Suomen tämän hetkistä tilannetta, jota heijastelee vihapuhe, jollaista ei ennen ole koettu.
Nåkam jeät leäkku ouddâl ǩiõččlâsttam lääʹdd ni sääʹm õhttsažkååʹddest.	Sellaista ei ole koettu suomalaisessa eikä saamelaisessa yhteiskunnassa.
Tät lij	Vihapuheessa keskeistä on Saamelaiskäräjien legitimiteetin systemaattinen kyseenalaistaminen, mikä on vain yksi tapa yrittää vähentää saamelaisten itsemääräämisoikeutta
Paavvâl Taannâl Tiina – Tiina Sanila-Aikio Sääʹmteʹǧǧ – Saamelaiskäräjät saaǥǥjååʹđteei – puheenjohtaja Sajos, FIN-99870 Aanar – Inari samai nääʹlteʹm.	Paavvâl Taannâl Tiina – Tiina Sanila-Aikio Sääʹmteʹǧǧ – Saamelaiskäräjät saaǥǥjååʹđteei – puheenjohtaja Sajos, FIN-99870 Aanar – Inari kansana.
Tän vueiʹtet vueiʹnned kolonialiism ânnʼjõžpeeiʹv ååʹblǩen, mõõn očndõõttâmvueʹǩǩen eeʹjjest 2015 leät vuäinnam missʼji sääʹmpihttsid jiuǯǯi eeʹttkâʹsttempihttsid ko še jeeʹres sääʹmorganisaatioi eksisteeʹns da ekonoomlaž tuärjjõõzz priimmâmnallšemvuõđ kõõččâm-miârk vuâlla piijjâm.	Tämä voidaan nähdä kolonialismin nykypäivän muotona, minkä ilmentyminä vuonna 2015 on nähty niin missien saamenpukua jäljittelevät edustuspilailupuvut kuin eri saamelaisorganisaatioiden olemassa olon ja taloudellisen tukemisen oikeutuksen kyseenalaistaminen.
Toobdâlm lie kõrsmam peʹce Lääʹddjânnmest, še Tâʹvvjânnmin da jeeʹres åʹrnn maaiʹlmest.	Ilmapiiri on koventunut paitsi Suomessa, myös Pohjoismaissa ja muualla maailmassa.
Tät kuâskk še alggmeerkõõččmõõžžid.	Tämä koskee myös alkuperäiskansakysymyksiä.
Lij samai vääžnai, što Tâʹvvjânnam leʹčče ooudpeäʹlnn jooʹtti alggmeeraid kuõskki vââʹjjsaaǥǥ tuõʹllʼjummšest.	On hyvin tärkeää, että Pohjoismaat olisivat edelläkävijöitä alkuperäiskansoja koskevan vihapuheen hillitsemisessä.
Säʹmmlaid kuõskki aaʹššid õõlǥči ooudeed tän vueʹjjest jeäʹrben tâʹvvjânnamlaž tääʹzzest da tõnt leʹčči-i vääžnai, što tâʹvvjânnamlaž sääʹmsuåppmõõžž saǥǥstõõllmõõžžid ǩiõrǥteʹčeš mââimõõzzâst da suåppmõõžž ratifiââstčeš da tueiʹmmepiijčeš.	Saamelaisia koskevia asioita tulisikin edistää tässä tilanteessa erityisesti pohjoismaisella tasolla ja siksi olisikin tärkeää, että pohjoismaisen saamelaissopimuksen neuvottelut saataisiin viimein loppuun ja sopimus ratifioitua ja toimeenpantavaksi.
Tuäivam, što Tâʹvvjânnamlaž miniʹsttersuåvtõõzz saaǥǥjååʹđteeivuõttpââʹjj, koon Lääʹddjânnam täʹbbe alttii, lij vueʹzzstes ooudeʹmmen tän täävtõõzz, lij tâma kooum Tâʹvvjânnmest õhtt õhttsaž alggmeer.	Toivon, että Pohjoismaisen ministerineuvoston puheenjohtajuuskausi, jonka Suomi tänään aloitti, on osaltaan edistämässä tätä tavoitetta, onhan kolmella Pohjoismaalla yksi yhteinen alkuperäiskansa.
Mõõnnâm da pueʹtti eeʹjj leiʹmmje hueʹnes täällvueʹǩǩ da tääl õinn juätkkjeei pannaainâsvuõtt.	Kulunutta ja tulevaa vuotta leimaa talousahdinko ja talouden yhä jatkuva epävarmuus.
Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar 21.12.2015 priimi eeʹjj 2016 tuåimmplaan-täällarvvlõõzz, kååʹtt lij tääl peäʹlnn samai čoouǥas.	Saamelaiskäräjien kokous 21.12.2015 hyväksyi vuoden 2016 toimintasuunnitelma-talousarvion, joka on talouden osalta hyvin tiukka.
Ođđ Sääʹmteʹǧǧ alttad tuåimmpââʹjstes määŋgi, joba jõnn vaʹǯǯtõõzzi ooudâst.	Uudet Saamelaiskäräjät aloittaa toimikautensa monien, suurienkin haasteiden edessä.
Tuäivam, što sääʹmkulttuur da äʹrbbvuõđlaž jieʹllemvuõʹǩǩid peälšteei linnj di sääʹmǩiõli kâʹddem lie jååʹđteei vuâđđjurddjen še ođđ Sääʹmteeʹǧǧ tuåimin.	Toivon, että saamelaiskulttuuria ja perinteisiä elinkeinoja puolustava linja sekä saamen kielien vaaliminen ovat johtavina periaatteina myös uusien Saamelaiskäräjien toiminnassa.
Späʹsseb mõõnnâm eeʹjjest da lekk ođđ ekka 2016 !	Kiitos kuluneesta vuodesta ja onnea uudelle vuodelle 2016 !
Späʹsseb še mõõnnâm Sääʹmteeʹǧǧ vaalpââʹjest da lekkvuõtt vaalpâjja 2016–2020 !	Kiitokset myös kuluneesta Saamelaiskäräjien vaalikaudesta ja menestystä vaalikaudelle 2016–2020 !
Aanrest	Inarissa