Sámegielačiekŋudeapmi - oahppoplána.
Fága ulbmil.
Sámegiela čiekŋudeapmi lea huksejuvvon seamma fágalaš vuođu ja seamma árvovuođu ala go sámegielfága.
Oahpahus galgá láhčit dilálašvuođaid fágalaš čiekŋudeapmái ja leat veahkkin ovdánahttit identitehta, ovdánahttit gielalaš ja kultuvrralaš gelbbolašvuođa sámegielas ja movttiidahttit gulahallat ja ovttasbargat rastá giellarájiid Sámis.
Dát mearkkaša hálddašit giela iešguđetlágan arenain, dovdat iežas giela ja ipmirdit ahte giella adno iešguđetládje iešguđetlágan dilálašvuođain.
Ipmárdusa bokte das movt servodatnuppástusat váikkuhit sámegillii, galgá čiekŋudanfága arvvosmahttit beroštumi gillii ja gielladikšumii ja movttiidahttit ja addit oahppái eambbo iešluohttámuša geavahit giela aktiivvalaččat.
Viiddis gielalaš ja kultuvrralaš gelbbolašvuohta sáhttá váikkuhit dasa ahte oahppit buorebut máhttet servvoštallat sihke iežas ja eará kultuvrra olbmuiguin rabasvuođain, gierdilvuođain ja árvvusatnimiin.
Ipmirdit earáid ságaid ja máhttit ovdanbuktit iežas oaiviliid lea deaŧalaš oassi ovttaskas olbmo giellagelbbolašvuođas.
Ođđaáigásaš servodagas lea dárbbašlaš máhttit hálddašit iešguđet mediaid ja teavsttaid main leat ollu iešguđetlágan oasit biddjon oktii, nugo čála, jietna ja govva ja seammás oaidnit oktavuođaid giela ja árbemáhtu gaskkas.
Sámegiela čiekŋudeapmi galgá leat njálmmálaš ja čálalaš gulahallama arenan iešguđet mediaid geavahemiin.
Sámegiela čiekŋudeapmi galgá ovdánahttit ohppiid njálmmálaš ja čálalaš gálggaid, movttiidahttit lohkat ja buvttadit teavsttaid ja geavatlaččat ja hutkkálaččat geavahit giela máŋggagielalaš servodagas.
Bargu iešguđetlágan teavsttaiguin ja iešguđetlágan gulahallanvugiiguin galgá ovddidit kritihkalaš jurddašeami, estehtalaš dovdaga ja návcca dádjadit ođđaáigásaš mediaduohtavuođas.
Fága galgá ovddidit ipmárdusa ja kritihkalaš árvvoštallama iežas giellaovdáneamis ja dahkat ohppiid diđolaš oasseváldin iežaset oahppanproseassas.
Fága váldooasit.
Fága lea juhkkojuvvon váldoosiide maidda leat hábmejuvvon gelbbolašvuođamihttomearit.
Váldooasit dievasmahttet nuppit nuppiid ja fertejit gehččojuvvot oktavuohtan.
Bajilgovva váldoosiin:
Jahkeceahkki Váldooasit.
8.-10. Guorahallat giela geavahusas Giella ja gulahallan.
Guorahallat giela geavahusas.
Giella ja gulahallan.
Fága diibmolohku.
Diibmolohku lea almmuhuvvon 60-minuvtta ovttadahkan.
nuoraidceahkki.
8.-10. jahkecehkiin: 227 diimmu.
Vuođđogálggat fágas.
Vuođđogálggat leat integrerejuvvon gelbbolašvuođamihttomeriide gos dat leat mielde ovdánahttime fágagelbbolašvuođa ja leat maid oassin das.
Sámegiela čiekŋudeamis ipmirduvvojit vuođđogálggat ná:
Fága gelbbolašvuođamihttomearit.
Gelbbolašvuođamihttomearit 10. jahkeceahki maŋŋel.
Guorahallat giela geavahusas.
plánet, čađahit ja ovdandivvut iskkadeami das movt mánát ja nuorat geavahit sámegiela ja movt iešguđet ahkejoavkkut geavahit giela iešguđetládje.
suokkardit movt teknologiija ja servodatnuppástusat váikkuhit sámegiela ja giela geavahusa ja ságaškuššat árbemáhtu mearkkašumi dálá servodagas.
ovdandivvut sátnevádjasiid ja gielalaš govahallamiid sámegillii ja buohtastahttit eará gielaiguin, ja ságastallat movt dákkár dajaldagat sáhttet ovddastit iešguđet jurddašanvugiid.
buohtastahttit čálalaš sámegiela sániid ja grammáhtalaš hámiid hupmangielain ja ovdandivvut buohtastahttima bohtosiid.
geahččaladdat dulkomiin ja jorgalemiin sámegiela ja eará gielaid gaskkas ja ságastallat movt oaivil rievdá sátneválljema ja konteavstta dáfus.
geahččaladdat iešguđetlágan njálmmálaš ja čálalaš ovdanbuktinhámiiguin iešguđet šáŋrain.
ovdandivvut dihto meari sániid ja dajaldagaid mat leat ovttaláganat ja iešguđetláganat iešguđet sámegielain.
dokumenteret ja árvvoštallat iežas ovdáneami bargguin guorahallat giela geavahusas.
Giella ja gulahallan.
lohkat ja ovdandivvut dihto meari iežasválljen teavsttaid.
gaskkustit iežas filbma-, teáhter- ja musihkkamuosáhusaid ja árvvoštallat váikkuhangaskaomiid geavaheami.
gaskkustit ja kommenteret mediaáššiid iežasválljen mediain ja ráhkadit iežas áššiid iešguđetlágan mediaide.
ovdanbuktit prográmma mii lea ovttastuvvon iešguđetlágan ovdanbuktinhámiiguin iežas dahje earáid teavsttaid vuođul.
digitála reaidduid bokte ráhkadit ja ovdandivvut máŋggabealat teavsttaid maid vuolggan leat girječálli barggut.
buohtastahttit ja árvvoštallat sámegiel neahttasajiid máŋggagielalašvuođa, geavahanvugiid, diehtoávkki ja designa dáfus.
árvvoštallat gáldogeavaheami sisdoalu, dahkkivuoigatvuođa ja persovdnagáhttema dáfus.
dokumenteret ja árvvoštallat iežas ovdáneami teakstabargguin.
Árvvoštallan fágas.
Loahppaárvvoštallama mearrádusat:
Oppalašárvosáni árvvoštallan.
Jahkeceahkki Vuohki.
10. jahkeceahkki Oahppit galget oažžut ovtta oppalašárvosáni.
Eksámen - oahppit.
Jahkeceahkki Vuohki.
10. jahkeceahkki Oahppit sáhttet vuorbáduvvot njálmmálaš eksámenii.
Njálmmálaš eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo báikkálaččat.
Eksámen - privatisttat.
Jahkeceahkki Vuohki.
10. jahkeceahkki Geahča rávisolbmuid vuođđoskuvlaoahpahusa gustovaš ortnega.
Árvvoštallama oppalaš mearrádusat leat oahpahuslága láhkaásahusas.
sámegiella nubbingiellan, sámegiella 2 ja sámegiella 3 - oahppoplána.
Fága ulbmil.
Sámit leat okta álbmot vaikko orrot iešguđet riikkas, ja giella čatná sámiid oktii riikarájiid rastá.
Sámegiella lea nanu sámi kulturguoddi ja sisttisdoallá oktasaš árvvuid, vásáhusaid ja máhtu.
Sámegiella lea almmolaš giella Norggas, Ruoŧas ja Suomas ja lea ulbmil ahte sámegiella galgá bisuhuvvot ja ovdánahttot boahtte buolvvaide.
Seammás lea sámegiella unnitlogugiella Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas, ja gielladilli ja sámegiela eavttut eai leat ovttaláganat iešguđet guovlluin Sámis.
Muhtin sámi servodagain lea sámegiella eanetlogu giella, muhto eará sámi servodagain lea sámegiella unnitlogugiella.
Oahpahus sámegielas galgá leat mielde lahttudit mánáid ja nuoraid sámi kultuvrii ja servodateallimii, ja kulturipmárdus, gulahallan, oahppahábmen ja identitehtaovdánahttin leat guovddážis oahpaheamis.
Oahpahus mii ovddida positiivvalaš guottuid sámegillii ja mii vuhtiiváldá dan máŋggalágan giella- ja kulturvalljivuođa maid sámi oahppit vásihit, addá ohppiide máŋggagielalaš ja -kultuvrralaš gelbbolašvuođa.
Buorre sámegielgelbbolašvuohta lea deaŧalaš eaktu dasa ahte oassálastit sámi servodat- ja bargoeallimis ja addá vejolašvuođaid válljet oahpu ja barggu ja maid eallinagioahppama.
Fága sámegiella nubbingiellan galgá ovttas dárogielfágain bidjat vuođu ohppiid doaibmi guovttegielalašvuođa ovdánahttimii, ja leat mielde addime ovttaskas oahppái máhtu, movtta ja oadjebasvuođa válljet sámegiela gulahallangiellan.
Deattuhettiin sámi kultuvrra guovddáš árvvuid, sáhttá fága maid čujuhit mainnalágiin sámi árvvuid sáhttá heivehit ja ovdánahttit ođđa dilálašvuođaide ja rievdi áigái.
Diehtu eará eamiálbmogiid ja kultuvrraid birra váikkuha dasa ahte olmmoš buorebut ipmirda ja árvvusatná earáid, ja maid dasa ahte buorebut ipmirda iežas kultuvrra.
Giellamáhttu ja giellaipmárdus ovdána aktiivvalaš giellageavahemiin.
Dan dihte lea gulahallan ja olmmošlaš ovttasdoaibman guovddážis fágas ja muosáhusaiguin ja oassálastimiin ovdána oahppi njálmmálaš giella.
Fága galgá movttiidahttit oahppi ovdánahttit buriid oahppanstrategiijaid ja kritihkalaš jurddašeami, ja movttiidahttit oahppi lohkan- ja čállinhálu ja buriid lohkan- ja čállindábiid ovdánahttit.
Sámi girjjálašvuhtii ja iešguđet sámegielaide ja suopmaniidda oahpásnuhttin viiddida ohppiid iežaset ipmárdusa giella- ja kulturvalljivuođas sámi servodagain.
Ohppiin geain lea sámegiella nubbingiellan, eai leat seammalágan eavttut go oahpahallet giela.
Muhtimiin leat sámegielarenat lagasbirrasis, muhto earát eai gula sámegiela earret go oahpahusas.
Vai oahppit ovdánahttet sámegielgelbbolašvuođa buoremus lági mielde, de lea deaŧalaš ahte oahppit besset geavahit iešguđetlágan giellaarenaid.
Sámegiella nubbingiellafágan sáhttá maid geavahuvvot reaidun eará fágaide vai nanne giellaoahpaheami.
Dasa lassin leat sámegiel- ja dárogielfágas ollu oktasašoasit ja danne lea lagas ovttasbargu dan guovtti fága gaskka deaŧalaš.
Fága váldooasit Fága lea juhkkojuvvon váldoosiide maidda leat hábmejuvvon gelbbolašvuođamihttomearit.
Váldooasit dievasmahttet nuppit nuppiid ja fertejit gehččojuvvot oktavuohtan.
Plána lea juhkkojuvvon 10 dássái.
Buot 10 dásis leat juohke váldooasi gullevaš gelbbolašvuođamihttomearit.Bajilgovva váldoosiin:
Dássi Váldooasit.
1.- 10. Njálmmálaš gulahallan Čálalaš gulahallan Giella- ja kulturdiđolašvuohta.
Njálmmálaš gulahallan.
Čálalaš gulahallan.
Dán váldooasis lea sáhka čálalaš gulahallamis, dat mearkkaša lohkat ja čállit sámegillii.
Lohkan ja čállin leat buohtalas proseassat ovttaskas oahppi oahppamis.
Lea sáhka das ahte ovdánahttit gálgga ipmirdit ja gávdnat oaivila sámegillii čállon teavsttain, ja ieš máhttit hábmet čálalaš teavsttaid sámegillii.
Deaivvadit iešguđetlágan teavsttaiguin addá čiekŋudeami ja ipmárdusa mii lea vuođđun ovdánahttit ođđa jurdagiid ja gálgga reflekteredit, dulkot ja árvvoštallat teavsttaid.
Lohkan ja guldaleapmi lea čoavdda ođđa muosáhusaide, viiddit sátneriggodahkii ja addá buori vuođu iežas teakstačállimii.
Giella- ja kulturdiđolašvuohta.
Dán váldooasis lea sáhka das ahte oaidnit čanastaga gaskkal giela ja kultuvrra.
Árbevirolaš máhtu fievrredeapmi buolvvas bulvii lea deaŧalaš.
Sámi máinnasteapmi, luođit, lávlagat ja sálmmat, diiddat ja sátnevádjasat, čáppagirjjálašvuohta, govva, filbma ja teáhter leat oasit kultuvrras mat gaskkustit máhtu ja árvvuid.
Váldooassái gullá máhttu sámi giella- ja girjjálašvuođahistorjjá ja sámegielaid ja suopmaniid birra.
Kultuvrralaš gelbbolašvuohta lea diehtit ja árvvus atnit kultuvrralaš ovttaláganvuođaid ja erohusaid sámi servodagain ja daid gaskkas.
Gelbbolašvuođamihttomearit dásiide juhkkojuvvon.
Sámegiella nubbingiellan oahppoplána lea huksejuvvon nu ahte leat gelbbolašvuođamihttomearit mat leat juhkkojuvvon 10 dássái.
Iešguđet dássi hukse ovddit dásiid ala.
Oahppit sáhttet válljet guovtti molssaeavttu gaskkas, sámegiella 2 dahje sámegiella 3 mihttomearijoksama 10. jahkeceahkis, Jo3 studerenráhkanahtti oahppoprográmmain ja Jo2 fidnofágalaš oahppoprográmmain.
Sámegiella 2.
Dát molssaeaktu lea jurddašuvvon ohppiide geat ipmirdit veahá sámegiela, muhto eai hálddaš giela.
Sii geat válljejit sámegiella 2, galget maŋŋel 10. jahkeceahki leat olahan 1.-7. dási gelbbolašvuođamihttomeriid.
Maŋŋel Jo3 studerenráhkkanahtti oahppoprográmmas galget oahppit leat olahan 1.-10. dási gelbbolašvuođamihttomeriid.
Oahppit geat čađahit visot 10 dási, sáhttet olahit čálalaš ja njálmmálaš sámegielgelbbolašvuođa, ja sis lea vejolašvuohta joatkit studeret alitoahpus gos sámegiella lea oahpahangiellan.
Sámegiella 3.
Dát molssaeaktu lea jurddašuvvon ohppiide geat eai máhte veaháge sámegiela go álget sámegieloahpahusain, ja danin soitet dárbbašit guhkit áiggi čađahit juohke dási.
Sii geat válljejit sámegiella 3, galget maŋŋel 10. jahkeceahki leat olahan 1.-4. dási gelbbolašvuođamihttomeriid.
Maŋŋel Jo3 studerenráhkkanahtti oahppoprográmmas galget oahppit leat olahan 1.-7. dási gelbbolašvuođamihttomeriid.
Ohppiin lea vejolaš válljet sihtet go árvvoštallojuvvot ahte leat joksan sámegiella 2 gelbbolašvuođamihttomeriid vai sámegiella 3 gelbbolašvuođamihttomeriid.
Skuvla galgá ohppiide fuomášuhttit dán vejolašvuođa ja movttiidahttit válljet sámegiel 2 loahppaárvvoštallama.
Oahppit fertejit maŋemus lihtus válljet molssaeavttu 10. jahkeceahki álggus.
13-jagi skuvlavázzin Ceahkki Gelbbolašvuođa-mihttomearit sámegiella 2 Gelbbolašvuođa-mihttomearit sámegiella 3.
Vuođđoskuvla Maŋŋel 10. jahkeceahki. Dássi 1-7. Dássi 1-4.
Studeren-ráhkkanahtti oahppoprográmmat. Maŋŋel Jo1. Dássi 1-8. Dássi 1-5.
Maŋŋel Jo2. Dássi 1-9. Dássi 1-6.
Maŋŋel Jo3. Dássi 1-10. Dássi 1-7.
Fidnofágalaš oahppoprográmmat. Maŋŋel Jo2. Dássi 1-8-. Dássi 1-5.
Maŋŋel lasáhusa oppalaš studeren-gelbbolašvuhtii. Dássi 1-10. Dássi 1-7.
Fidnofágalaš oahppoprográmmain lea Jo1 ja Jo2 diibmolohku unnit go Jo1 studerenráhkkanahtti oahppoprográmmain.
Gelbbolašvuođamihttomearit mat leat merkejuvvon násttiin  8. dásis, eai gusto fidnofágalaš oahppoprográmmaid ohppiide.
Fága diibmolohku.
Diibmolohku lea almmuhuvvon 60-minuvtta ovttadahkan.
mánáidceahkki.
1.-7. jahkecehkiin: 570 diimmu.
Nuoraidceahkki
8.-10 jahkecehkiin:
Molssaeaktu 1: 279 diimmu, gusto ohppiide geat eai vállje vierisgiela/gielalaš čiekŋudeami.
Molssaeaktu 2: 222 diimmu, gusto ohppiide geat válljejit vierisgiela/gielalaš čiekŋudeami.
Studerenráhkkanahtti oahppoprográmmat
Jo1: 103 diimmu.
Jo2: 103 diimmu.
Jo3: 103 diimmu.
Fidnofágalaš oahppoprográmmat
Jo1: 45 diimmu.
Jo2: 45 diimmu.
Lasáhus oppalaš studerengelbbolašvuhtii fidnofágalašoahppoprográmmain
Jo3: 219 diimmu.
Vuođđogálggat fágas.
Vuođđogálggat leat integrerejuvvon gelbbolašvuođamihttomeriide gos dat leat mielde ovdánahttime fágagelbbolašvuođa ja leat maid oassin das.
Sámegiella nubbingielas ipmirduvvojit vuođđogálggat ná:
Fága gelbbolašvuođamihttomearit.
Gelbbolašvuođamihttomearit 1. dási maŋŋel.
Njálmmálaš gulahallan.
guldalit, stoahkat ja geahččaladdat sámegiela giellajienaiguin.
suokkardallat ja geahččaladdat sániiguin, jienaiguin, riimmaiguin ja hoahkamiiguin.
dearvvahit, giitit ja muitalit gii son lea sámegillii.
dovdat álkis, árgabeaivválaš dili sániid, namaid, doahpagiid ja oanehis cealkagiid.
bidjat oktii álkis sániid oanehis cealkkan.
lohkat sámegillii 1-20 rádjái, ja geavahit loguid gulahallamis.
Čálalaš gulahallan.
geavahit sámi bustávaid ja geahččaladdat sámegiel sániiguin.
dovdat sámi bustávaid.
lohkat ja dovdat oanehis sániid.
Giella- ja kulturdiđolašvuohta.
ságastallat sámegiela birra ja dan birra goas lea ávkkálaš máhttit sámegiela.
muosáhit ja dovdat giela luđiid, lávlagiid, sálmmaid, álkis muitalusaid, máidnasiid, govaid, spealuid, tv-prográmmaid ja digitála reaidduid bokte.
Gelbbolašvuođamihttomearit 2. dási maŋŋel.
Njálmmálaš gulahallan.
stoahkat, geahččaladdat ja bargat jietnademiin ja intonašuvnnain.
guldalit ja ipmirdit álkis ságastallamiid ja muitalusaid.
oassálastit álkis beaivválaš ságastallamis mas geavaha álkis dadjanmálliid nu ahte ipmirda earáid ja ieš ipmirduvvo.
ságastallat teavstta ja gova birra álkis dajaldagaiguin.
lohkat sámegillii 1-100 rádjái ja geavahit loguid gulahallamis.
Čálalaš gulahallan.
lohkat ja čállit álkis árgabeaisániid.
dovdat sániid ja dajaldagaid čállagiin.
čállit diđožiid, sániid ja oanehis cealkagiid.
geavahit digitála reaidduid čállimis.
Giella- ja kulturdiđolašvuohta.
guldalit ja oassálastit juoigamis, lávlla- ja sálbmalávlumis, riibmemis, hoahkamis ja divttaid ovdanbuktimis.
geavahit vahkkobeivviid, mánuid ja dan gávcci jahkodaga namahusaid.
ságastallat makkár sámegielsániid máhttá ja makkár dilálašvuođain geavaha sámegiela.
geavahit sámegiel bivttasnamahusaid ja muitalit iešguđet guovllu sámigávttiid ovttaláganvuođaid ja erohusaid.
Gelbbolašvuođamihttomearit 3. dási maŋŋel.
Njálmmálaš gulahallan.
presenteret iežas ja muitalit iežas bearraša ja fulkkiid birra.
ipmirdit ja muitalit álkis diđožiid, jearaldagaid ja dieđuid sámegillii.
guldalit ja ipmirdit ságastallamiid, dáhpáhusaid ja muitalusaid.
oassálastit ságastallamiin árgabeaivválaš diliid birra.
albmanahttit muosáhusaid ja vásáhusaid.
geavahit loguid go čilge hattiid, hivvodagaid ja sturrodagaid.
Čálalaš gulahallan.
lohkat maŋŋálagaid sámi alfabehta ja dadjat sámi jietnadagaid.
lohkat ja ipmirdit diđožiid ja oanehis teavsttaid.
čállit beaivválaš dili birra dieđuid ja teavsttaid.
geavahit sátnegirjjiid, diehtobuktosiid,digitála reaidduid ja eará veahkkeneavvuid iežas giellaoahpahallamis.
Giella- ja kulturdiđolašvuohta.
válddahit iežas sámegiela oahpahallama ja ságastallat movt oahppat ođđa sániid.
suokkardallat ovttaláganvuođaid ja erohusaid sámegielas ja eará gielain.
ságastallat iežas vásáhusaid sámi mánáidgirjjálašvuođas ja sámi tv-prográmmain.
geavahit biepmu, biebmogálvvuid ja biebmoráhkadeami doahpagiid ja ságastit sámi borramušaid birra.
geavahit almmiguovllu doahpagiid ja ságastallat sámi nástegovaid birra.
Gelbbolašvuođamihttomearit 4. dási maŋŋel.
Njálmmálaš gulahallan.
guldalit, ipmirdit ja máhttit ságastallat álkis ságastallamiid.
geavahit sátnehivvodaga mii dárbbašuvvo árgabeaivválaš dilis.
geavahit loguid áiggi ja dáhtoniid muitaleamis.
oassálastit ságastallamis geavatlaš bargguid birra skuvllas ja olggobeal skuvlla.
oassálastit ságastallamis iežas muosáhusaid ja vásáhusaid birra.
ovdanbuktit drámáin, rollaneavttašemiin ja improviseremiin.
Čálalaš gulahallan.
lohkat iešguđetlágan šáŋra teavsttaid ja geavahit muosáhusaid fuomášupmin iežas barggus.
čállit teavsttaid mat muitalit, válddahallet dahje almmuhit čálli áddejumiid.
ovdanbuktit iežas teavsttaid earáide.
geavahit digitála reaidduid dieđuid ohcamis ja reaidun teavsttaid ráhkadit.
geavahit deaddiluvvon ja digitála sátnegirjjiid ja diehtobuktosiid.
Giella- ja kulturdiđolašvuohta.
oassálastit iešguđetlágan doaimmain main sámegiella geavahuvvo ja ráhkadit ja ovdandivvut muitalusaid dan birra.
muosáhit ja muitalit drámá- ja teáhterčájáhusain.
geavahit luonddunamahusaid ja sámi báikenamaid.
geavahit iežas vásáhusaid ja teavsttaid mat muitalit guovtte- ja máŋggakultuvrralašvuođa birra vuolggasadjin ságastallamii.
oassálastit ságastallamis sámi árbevirolaš ealáhusaid birra.
Gelbbolašvuođamihttomearit 5. dási maŋŋel.
Njálmmálaš gulahallan.
guldalit earáid ovdanbuktimiid, jearahallat ja albmanahttit iežas jurdagiid ja oaiviliid.
geavahit giela aktiivvalaččat iešguđetlágan gielladilálašvuođain ja iešguđetlágan oktavuođain ja doaimmain.
ságastallat áigeguovdilis dáhpáhusaid ja áššiid birra.
ipmirdit ja geavahit loguid geavatlaš dilálašvuođain.
jorgalit njálmmálaččat álkis teavsttaid.
Čálalaš gulahallan.
lohkat ja čállit iešguđetlágan šáŋra teavsttaid.
čállit ja ovdandivvut vásáhusaid filbmageahččamis ja girjjálašvuođalohkamis.
ráhkadit muitalusaid main ovttastahttá teavstta ja gova ja main geavaha digitála reaidduid.
geavahit giellaoahpa ja teakstahuksema doahpagiid veahkkin iežas barggus.
Giella- ja kulturdiđolašvuohta.
geavahit árbevirolaš barggu ja ealáhusaid tearpmaid.
ságastallat sámi dáiddašlájaid sisdoalu ja ovdanbuktinvugiid birra.
selvehit sámi mediaid.
lohkat eará kultuvrraid ja eará eamiálbmogiid teavsttaid ja muitalit iežas lohkanmuosáhusaid birra.
geavahit doahpagiid mat čilgejit dálkki, dálkemearkkaid, muohttaga ja siivvu.
Gelbbolašvuođamihttomearit 6. dási maŋŋel.
Njálmmálaš gulahallan.
guldalit, ipmirdit ja oassálastit spontána ságastallamiin.
ovdandivvut fágaidrasttideaddji fáttáid birra.
muitalit dáhpáhusaid ja muitalusaid birra.
ságastallat oahpes ja áigeguovdilis fáttáid birra.
máhttit beaivválaš dili sániid.
geavahit doahpagiid mat gullet sámegiela lohkan- ja rehkenastinvuohkái.
Čálalaš gulahallan.
lohkat vissis meari iešguđetlágan teavsttaid.
čállit muitaleaddji ja válddahalli teavsttaid.
árvvoštallat iežas ja earáid teavsttaid.
ságaškuššat teavsttaid iešguđetlágan diehtojuohkingálduin.
geavahit digitála reaidduid iežas giellaoahppamis.
Giella- ja kulturdiđolašvuohta.
ságastallat máŋggagielalašvuođa doahpaga birra ja muitalit makkár ovdamunit leat go lea máŋggagielalaš.
muitalit eará sámegielaid iešvuođaid birra.
selvehit sámi organisašuvnnaid ja institušuvnnaid.
lohkat ja ovdandivvut eará eamiálbmogiid ja eará kultuvrraid girjjálašvuođas.
Gelbbolašvuođamihttomearit 7. dási maŋŋel.
Njálmmálaš gulahallan.
ipmirdit muitalusaid ja válddahallamiid sisdoalu.
guldalit ja ipmirdit guhkit njálmmálaš ovdanbuktimiid váldosisdoalu.
albmanahttit iežas vásáhusaid ja ákkastallat iežas oaiviliid.
ságastallat girjjálašvuođas ja geavahit guovddáš doahpagiid.
Čálalaš gulahallan.
buvttadit iešguđetlágan áigumušaide teavsttaid ja geavahit iešguđetlágan váikkuhangaskaomiid teakstabarggus.
geavahit deaŧaleamos riektačállinnjuolggadusaid.
geavahit giellaoahpa ja teakstahuksema vuođđodoahpagiid.
lohkat iešguđet guhkkosaš iešguđetlágan šáŋra teavsttaid, sihke originála ja jorgaluvvon čállosiid.
geavahit digitála reaidduid iežas teakstabarggus.
Giella- ja kulturdiđolašvuohta.
válddahit movt giella rievddada dili, áiggi ja báikki mielde.
muitalit muhtun iešvuođaid sámegiela suopmaniin ja sosioleavttain.
válddahit sámegiela ja eará gielaid ovttaláganvuođaid ja erohusaid ja geavahit grammatihkalaš doahpagiid.
ságastallat ja albmanahttit estehtalaš muosáhusaid birra dáidaga ja duoji geahčadeamis.
selvehit sámi girjjálašvuođa ja dovddus čálliid birra ovdalaš ja dálá áiggis.
Gelbbolašvuođamihttomearit 8. dási maŋŋel.
Njálmmálaš gulahallan.
árvvoštallat ávkkálaš strategiijaid movt oahppat ođđa sániid ja dajaldagaid.
hálddašit iešguđetlágan njálmmálaš ovdanbuktinvugiid.
geavahit giela eanet ja eanet iešguđetlágan dilálašvuođain ja atnigoahtit ođđa sániid ja dajaldagaid.
álggahit ja jođihit digaštallamiid.
jearahallat ja refereret.
Čálalaš gulahallan.
lohkat ja ovdandivvut iešguđetlágan fágateavsttain.
čállit teavsttaid geavahettiin iešguđetlágan gálduid ja váikkuhangaskaomiid.
viidásit fievrredit dieđuid iešguđetlágan gálduin ja mediain.
geavahit digitála reaidduid iežas teavsttaid ovdanbuktimis ja almmuheamis.
lohkat vissis meari iešguđetlágan teavsttaid, ovdanbuktit jurdagiid, dulkot ja reflekteret sisdoalu, hámi, ulbmila ja temá birra.
Giella- ja kulturdiđolašvuohta.
selvehit movt sámegiella rievdá internašunaliseremiin ja eará gielaid váikkuhemiin.
selvehit movt ođđa tearpmat šaddet dahje ráhkaduvvojit.
ságastallat bargoeallima ja fidnuid birra.
digaštallat ođđasiid ja áigeguovdilis dáhpáhusaid.
suokkardit ja čilget sámi muitalanárbevieruid birra.
gulahallat guovddáš dáhpáhusaid birra mat gullet giellaguovllu historjái .
selvehit sámegiela girjjálašvuođahistorjjá .
Gelbbolašvuođamihttomearit 9. dási maŋŋel.
Njálmmálaš gulahallan.
ieš álggahit, joatkit ja loahpahit ságastallama, geavahit iešguđetlágan strategiijaid nu ahte gulahallan doaibmá.
digaštallat, ákkastallat ja albmanahttit iežas oaiviliid ja jurdagiid.
válddahit ja árvvoštallat iežas ovdáneami sámegiela oahpahallamis.
gávnnahit gielalaš erohusaid ja ovttaláganvuođaid sámegiela ja dárogiela huksehusain.
muitalit movt njálmmálaš giella earrána čálalaš gielas.
Čálalaš gulahallan.
lohkat, dulkot ja reflekteret vissis meari ođđa teavsttaid sisdoalu, hámi ja ulbmila.
buvttadit ja ovdanbuktit iežas teavsttaid.
geavahit iešguđetlágan ovdanbuktinmálliid iežas barggu ovdanbuktimis.
čállit čáppagirjjálašvuođa ja áššeprosateavsttaid.
jorgalit teavsttaid sámegillii.
gulahallat digitála reaidduid bokte.
Giella- ja kulturdiđolašvuohta.
ságaškuššat mat váikkuhit giellageavaheami áiggi čađa.
selvehit sámegiela sajádaga suoma-ugralaš giellajoavkkus.
geavahit mediaid iežas giellabarggus.
digaštallat ođđasiid ja áigeguovdilis dáhpáhusaid Sámis.
ságaškuššat nuorra olbmuid eallinvuogi, ovttastallanmálliid, eallinoainnuid ja árvvuid dán áiggi Sámis.
Gelbbolašvuođamihttomearit 10. dási maŋŋel.
Njálmmálaš gulahallan.
hálddašit ollu sániid ja ovdanbuktit njálmmálaččat máŋggaládje ja heivvolaččat dilálašvuhtii.
selvehit mii váikkuha gulahallama, ja movt dan máhtu sáhttá geavahit go bargá gielain ja teavsttain.
árvvoštallat ja geavahit iešguđetlágan guldalanstrategiijaid heivehuvvon ulbmiliidda ja dilálašvuođaide.
selvehit gielalaš ovttaláganvuođaid ja erohusaid sámegielas ja dárogielas.
struktureret iežas giela iešguđet dárbbuide.
refereret sártniid ja logaldallamiid.
Čálalaš gulahallan.
válljet buriid lohkanstrategiijaid iešguđetlágan teavsttaid lohkamii.
lohkat, ságaškuššat ja buohtastahttit boares ja ođđa sámegiel teavsttaid.
ovdandivvut čálalaš barggu man vuolggasadji lea girjjálašvuođa čiekŋudeapmi.
árvvoštallat iežas čálalaš barggu ja iežas čálalaš gulahallama ovdáneami.
geavahit fágaidguoski terminologiija válddahaladettiin giela hámiid ja struktuvrra.
geavahit hálddahuslaš doahpagiid gulahaladettiin almmolaš ásahusaiguin.
geavahit iešheanalaččat máŋggalágan digitála reaidduid ja eará veahkkeneavvuid.
Giella- ja kulturdiđolašvuohta.
ovdandivvut ja buohtastahttit vissis meari sámi ja eará kultuvrraid girjjálašvuođas.
selvehit sámegiela giellahistorjjá váldoosiid.
čilget movt gielat ja kultuvrrat Sámis deaivvadit ja gilvalit ja movt iežas giella ja kultuvra váikkuhuvvo ja rievdá go lea oktavuohta earáiguin.
selvehit sámi mediahistorjjá váldoosiid.
digaštallat movt iešguđet mediat doibmet diehtojuohkingáldun ja movt dat váikkuhit min kulturipmárdussii.
ságaškuššat ja ovdandivvut historjjálaš ja áigeguovdilis dáhpáhusaid Sámis.
Árvvoštallan fágas.
Loahppaárvvoštallama mearrádusat:
Oppalašárvosáni árvvoštallan - sámegiella 2.
Jahkeceahkki Ortnet.
10. jahkeceahkki Oahppit galget oažžut guokte oppalašárvosáni, ovtta sámegielas 2 čálalaš ja ovtta sámegielas 2 njálmmálaš.
Jo1 studerenráhkkanahtti oahppoprográmmat. Jo2 fidnofágalaš oahppoprográmmat. Oahppit galget oažžut guokte oppalašárvosáni, ovtta sámegielas 2 čálalaš ja ovtta sámegielas 2 njálmmálaš. Jo2 studerenráhkkanahtti oahppoprográmmat. Jo3 studerenráhkkanahtti oahppoprográmmat. Lasáhus oppalaš studerengelbbolašvuhtii Oahppit galget oažžut guokte oppalašárvosáni, ovtta sámegielas 2 čálalaš ja ovtta sámegielas 2 njálmmálaš.
Go fága bistá máŋga jagi, de bissu dušše joatkkaoahpahusa bajimus dási oppalašárvvoštallan gelbbolašvuođaduođaštusas dahje oahppoduođaštusas.
Oppalašárvosáni árvvoštallan - sámegiella 3.
Jahkeceahkki Ortnet.
10. jahkeceahkki Oahppit galget oažžut guokte oppalašárvosáni, ovtta sámegielas 3 čálalaš ja ovtta sámegielas 3 njálmmálaš.
Jo1 studerenráhkkanahtti oahppoprográmmat. Jo2 fidnofágalaš oahppoprográmmat. Oahppit galget oažžut guokte oppalašárvosáni, ovtta sámegielas 3 čálalaš ja ovtta sámegielas 3 njálmmálaš. Jo2 studerenráhkkanahtti oahppoprográmmat. Jo3 studerenráhkkanahtti oahppoprográmmat. Lasáhus oppalaš studerengelbbolašvuhtii Oahppit galget oažžut guokte oppalašárvosáni, ovtta sámegielas 3 čálalaš ja ovtta sámegielas 3 njálmmálaš.
Go fága bistá máŋga jagi, de bissu dušše joatkkaoahpahusa bajimus dási oppalašárvvoštallan gelbbolašvuođaduođaštusas dahje oahppoduođaštusas.
Eksámen sámegiella 2 - oahppit.
Jahkeceahkki Ortnet.
10. jahkeceahkki Oahppit sáhttet vuorbáduvvot sámegiella 2 čálalaš eksámenii.
Čálalaš eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo guovddáš ásahusain.
Oahppit sáhttet maid vuorbáduvvot sámegiella 2 njálmmálaš eksámenii.
Njálmmálaš eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo báikkálaččat.
Jo2 fidnofágalaš oahppoprográmmat. Oahppit sáhttet vuorbáduvvot sámegiella 2 čálalaš eksámenii.
Čálalaš eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo báikkálaččat.
Oahppit sáhttet maid vuorbáduvvot sámegiella 2 njálmmálaš eksámenii.
Njálmmálaš eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo báikkálaččat.
Jo3 studerenráhkkanahtti oahppoprográmmat. Lasáhus oppalaš studerengelbbolašvuhtii Oahppit sáhttet vuorbáduvvot sámegiella 2 čálalaš eksámenii.
Čálalaš eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo guovddáš ásahusain.
Oahppit sáhttet maid vuorbáduvvot sámegiella 2 njálmmálaš eksámenii.
Njálmmálaš eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo báikkálaččat.
Eksámen sámegiella 3 - oahppit.
Jahkeceahkki Ortnet.
10. jahkeceahkki Oahppit sáhttet vuorbáduvvot sámegiella 3 njálmmálaš eksámenii.
Njálmmálaš eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo báikkálaččat.
Jo2 fidnofágalaš oahppoprográmmat. Oahppit sáhttet vuorbáduvvot sámegiella 3 čálalaš eksámenii.
Čálalaš eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo báikkálaččat.
Oahppit sáhttet maid vuorbáduvvot sámegiella 3 njálmmálaš eksámenii.
Njálmmálaš eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo báikkálaččat.
Jo3 studerenráhkkanahtti oahppoprográmmat. Lasáhus oppalaš studerengelbbolašvuhtii Oahppit sáhttet vuorbáduvvot sámegiella 3 čálalaš eksámenii.
Čálalaš eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo guovddáš ásahusain.
Oahppit sáhttet maid vuorbáduvvot sámegiella 3 njálmmálaš eksámenii.
Njálmmálaš eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo báikkálaččat.
Jahkeceahkki Ortnet.
10. jahkeceahkki Geahča rávisolbmuid vuođđoskuvlaoahpahusa gustovaš ortnega.
Jo2 fidnofágalaš oahppoprográmmat. Privatisttat galget váldit sámegiella 2 dahje sámegiella 3 čálalaš ja njálmmálaš eksámeniid.
Čálalaš eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo báikkálaččat.
Njálmmálaš eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo báikkálaččat.
Jo3 studerenráhkkanahtti oahppoprográmmat. Lasáhus oppalaš studerengelbbolašvuhtii Privatisttat galget váldit sámegiella 2 dahje sámegiella 3 čálalaš ja njálmmálaš eksámeniid.
Čálalaš eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo guovddáš ásahusain.
Njálmmálaš eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo báikkálaččat.
Sámegiella 2 eksámen fátmmasta 1.-10. dásiid.
Sámegiella 3 eksámen fátmmasta 1.-7. dásiid.
Árvvoštallama oppalaš mearrádusat leat oahpahuslága láhkaásahusas.
Sámegiella vuosttašgiellan, sámegiella 1 - oahppoplána.
Fága ulbmil.
Sámit leat okta álbmot vaikko orrot iešguđet riikkas, ja giella čatná sámiid oktii riikarájiid rastá.
Sámegiella lea nanu sámi kulturguoddi ja sisttisdoallá oktasaš árvvuid, vásáhusaid ja máhtu.
Sámegiella lea almmolaš giella Norggas, Ruoŧas ja Suomas ja lea ulbmil ahte sámegiella galgá bisuhuvvot ja ovdánahttot boahtte buolvvaide.
Seammás lea sámegiella unnitlogugiella Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas, ja gielladilli ja sámegiela eavttut eai leat ovttaláganat iešguđet guovlluin Sámis.
Muhtin sámi servodagain lea sámegiella eanetlogu giella, muhto eará sámi servodagain lea sámegiella unnitlogugiella.
Oahpahus sámegielas galgá leat mielde lahttudit mánáid ja nuoraid sámi kultuvrii ja servodateallimii, ja kulturipmárdus, gulahallan, oahppahábmen ja identitehtaovdánahttin leat guovddážis oahpaheamis.
Oahpahus mii ovddida positiivvalaš guottuid sámegillii ja mii vuhtiiváldá dan máŋggalágan giella- ja kulturvalljivuođa maid sámi oahppit vásihit, addá ohppiide máŋggagielalaš ja -kultuvrralaš gelbbolašvuođa ja gielalaš iešluohttámuša ja vuođu aktiivvalaš servodatoassálastimii ja eallinagioahppamii.
Buorre sámegielgelbbolašvuohta addá vejolašvuođaid válljet oahpu ja barggu.
Fága sámegiella vuosttašgiellan galgá ovttas dárogielfágain bidjat vuođu ohppiid guovttegielalašvuođa ovdánahttimii, ja leat mielde addime ovttaskas oahppái máhtu, movtta ja oadjebasvuođa seailluhit, nannet ja ovdánahttit gielas sihke njálmmálaččat ja čálalaččat.
Deattuhettiin sámi kultuvrra guovddáš árvvuid, sáhttá fága maid čujuhit mainnalágiin sámi árvvuid sáhttá heivehit ja ovdánahttit ođđa dilálašvuođaide ja rievdi áigái.
Diehtu eará eamiálbmogiid ja kultuvrraid birra váikkuha dasa ahte olmmoš buorebut ipmirda ja árvvusatná earáid, ja maid dasa ahte buorebut ipmirda iežas kultuvrra.
Oahppit galget, aktiivvalaš giellageavaheami bokte beassat vásihit, hutkat ja bargat kreatiivvalaččat ja ovdánahttit iežaset estehtalaš beliid.
Fága galgá ovdánahttit ovttaskas oahppi giella- ja teakstagelbbolašvuođa oahppi iežas návccaid vuođul ja movttiidahttit oahppi ovdánahttit buriid oahppanstrategiijaid ja kritihkalaš jurddašeami.
Dasa lassin galgá fága movttiidahttit oahppi lohkan- ja čállinhálu ja buriid lohkan- ja čállindábiid ovdánahttit.
Sámi girjjálašvuhtii ja iešguđet sámegielaide ja suopmaniidda oahpásnuhttin viiddida ohppiid iežaset ipmárdusa giella- ja kulturvalljivuođas sámi servodagain.
Vai oahppit galget buoremus lági mielde beassat ovdánahttit iežaset sámegielgelbbolašvuođa, de lea deaŧalaš ahte ohppiin lea vejolašvuohta geavahit iešguđet giellaarenaid.
Fága sámegiella vuosttašgiellan sáhttá maid leat reaidun eará fágaide.
Sámegiel- ja dárogielfágas leat ollu oktasašoasit ja danne lea lagas ovttasbargu dan guovtti fága gaskka deaŧalaš.
Fága váldooasit Fága lea juhkkojuvvon váldoosiide maidda leat hábmejuvvon gelbbolašvuođamihttomearit.
Váldooasit dievasmahttet nuppit nuppiid ja fertejit gehččojuvvot oktavuohtan.
Sámegiella vuosttašgiellanfágas leat gelbbolašvuođamihttomearit maŋŋel vuođđoskuvlla 2., 4., 7. ja 10. ceahki ja maŋŋel Jo1, Jo2 ja Jo3 joatkkaoahpahusa studerenráhkkanahtti oahppoprográmmaid.
Fidnofágalaš oahppoprográmmain lea diibmolohku sámegielfágas Jo1:as ja Jo2:is unnit go Jo1 studerenráhkkanahtti oahppoprográmmas.
Gelbbolašvuođamihttomearit mat leat merkejuvvon násttiin Jo1:as eai guoskka ohppiide geat čuvvot fidnofágalaš oahppoprográmmaid.
Bajilgovva váldoosiin:
Jahke-ceahkki Váldooasit.
1-10. Jo1-Jo3 Njálmmálaš gulahallan Čálalaš gulahallan Árbevirolaš máhttu Giella geavahusas.
Njálmmálaš gulahallan.
Fága diibmolohku.
Diibmolohku lea almmuhuvvon 60-minuvtta ovttadahkan.
mánáidceahkki.
1.-7. jahkecehkiin: 916 diimmu.
nuoraidceahkki.
8.-10 jahkecehkiin:
Molssaeaktu 1: 335 diimmu, gusto ohppiide geat eai vállje vierisgiela/gielalaš čiekŋudeami.
Molssaeaktu 2: 278 diimmu, gusto ohppiide geat válljejit vierisgiela/gielalaš čiekŋudeami.
studerenráhkkanahtti oahppoprográmmat.
Jo1: 103 diimmu.
Jo2: 103 diimmu.
Jo3: 103 diimmu.
fidnofágalaš oahppoprográmmat.
Jo1: 45 diimmu.
Jo2: 45 diimmu.
lasáhus oppalaš studerengelbbolašvuhtii fidnofágalaš oahppoprográmmain.
Jo3: 219 diimmu.
Vuođđogálggat fágas.
Vuođđogálggat leat integrerejuvvon gelbbolašvuođamihttomeriide gos dat leat mielde ovdánahttime fágagelbbolašvuođa ja leat maid oassin das.
Sámegiella vuosttašgielas ipmirduvvojit vuođđogálggat ná:
Fága gelbbolašvuođamihttomearit.
Gelbbolašvuođamihttomearit 2. jahkeceahki maŋŋel.
Njálmmálaš gulahallan.
stoahkat ja geahččaladdat gielain riimmaid, hoahkamiid, ritmmaid, jienaid ja sániid geavahemiin.
albmanahttit ja muitalit njuovžilit dovdduidis, muosáhusaidis ja oaiviliiddis birra.
ságastallat govaid ja govvaráidduid birra, ja ieš muitalit govaiguin.
guldalit, rámidit ja jearahallat go earát muitalit ja lohket.
Čálalaš gulahallan.
dovdát jietnadagaid ja čállit unna ja stuora bustávaid.
ságastallat mii sátni, cealkka, čuokkis ja gažaldatmearka lea.
juohkit sániid stávvaliid mielde.
geavahit bustávaid ja geahččaladdat sániiguin, iežas giehtačállosiin ja dihtoriin.
muitalit man guvlui mii lohkat ja čállit ja ságastallat čállinmálliid birra eará sajiin máilmmis.
hutkat divttaid ja ovdanbuktit daid.
gávdnat čáppagirjjálašvuođa- ja fágagirjjiid girjerádjosis alcces lohkandihte.
Árbevirolaš máhttu.
ságastallat persovnna ja sisdoalu birra sámi máidnasiin ja muitalusain.
gohčodit iežas lagas fulkkiid fuolkenamahusaiguin ja diehtit mii lea gáibmi.
ovdanbuktit dramatiseremiin lávlagiid, luđiid, hoahkamiid ja máidnasiid.
Giella geavahusas.
ságastallat movt lagasbirrasa sáhttá geavahit sámegielsániid ja dadjanvugiid oahpahallamis.
dovdát muhtin suopmansániid iežas suopmanis mat leat ovttaláganat dahje earaláganat go eará suopmanis.
Gelbbolašvuođamihttomearit 4. jahkeceahki maŋŋel.
Njálmmálaš gulahallan.
geavahit iešguđetlágan dajaldagaid dilálašvuođaid mielde.
ovdanbuktit teavsttaid.
ságastallat das movt giellageavaheapmi sáhttá doaibmat positiivvalaš ja negatiivvalaš áigumušain.
guldalit, lohkat ja ovdanbuktit iešguđetlágan mielamiel čáppagirjjálašvuođa teavsttaid ja ságastallat teavsttaid birra.
Čálalaš gulahallan.
lohkat ahkái heivvolaš teavsttaid njuovžilit, ja fáhtet teavsttaid sisdoalu.
ordnet teavsttaid bajilčállagiin, álggahusain ja loahpahusain.
čállit oktiičadnon ja doaibmi giehtačállagiin.
dovdát ja geavahit muhtin gielalaš váikkuhangaskaomiid iežas teavsttain.
čállit muitalusaid, divttaid, reivviid ja áššeteavsttaid.
gávdnat fáttáid iežas čállinbargguide girjerádjosis ja Interneahtas, ja ráhkadit, vurket ja viežžat fas teavsttaid digitála reaidduid geavahemiin.
Árbevirolaš máhttu.
geavahit fuolkevuođanamahusaid.
ságastallat elliid namahusaid birra sámi ealáhusain, nugo boazodoalus, šibitdoalus, guolásteamis ja bivddus.
ságastallat báikkálaš sámi báikenamaid ja daid mearkkašumi birra ja buohtastahttit daid dárogiel ja eará gielaid báikenamaiguin.
geavahit árbevirolaš muitalusaid iežas barggus.
Giella geavahusas.
čilget ja čájehit ovdamearkkaiguin movt sániid sáhttá suorggidit.
válddahit giela ja giellageavaheami, sátneluohkáid ja daid doaimma.
geavahit deaŧaleamos riektačállinnjuolggadusaid.
ságastallat máŋggagielalašvuođa birra.
Gelbbolašvuođamihttomearit 7. jahkeceahki maŋŋel.
Njálmmálaš gulahallan.
doaibmat iešguđetlágan giellarollain rollaneavttašeami ja drámá, lohkama, jearahallamiid ja ovdanbuktimiid bokte.
jođihit čoahkkima.
guldalit earáid, albmanahttit ja ákkastallat oaiviliiddis ja árvvusatnit earáid oaiviliid.
ovdandivvut fágaáššiid njálmmálaččat veahkkeneavvuiguin dahje haga.
digaštallat movt giella sáhttá albmanahttit ja dahkat miellaguottuid ovttaskas olbmui ja olmmošjoavkkuide.
geavahit dihtomielalaččat sámegielsániid ja dajaldagaid.
lohkat guhkit čáppagirjjálašvuođateavsttaid, mánáid- ja nuoraidgirjjálašvuođa- ja áššeprosateavsttaid, ja albmanahttit ipmárdusa ja lohkanmuosáhusaid.
lohkat eará eamiálbmogiid árbevirolaš muitalusaid ja buohtastahttit daid sámi máidnasiiguin ja muitalusaiguin.
Čálalaš gulahallan.
geavahit iešguđetlágan lohkanstrategiijaid lohkat iešguđetlágan teavsttaid iešguđet leahtuin.
ovdánahttit iežas čállosa jurdagis gárvves buvttan, ja árvvoštallat teavstta ovdáneami responssa vuođul.
ovdandivvut iežas čáppagirjjálašvuođa ja fágagirjjiid lohkanvásáhusaid ja geavahit dáid vásáhusaid vuođđun iežas čállinbargguide.
árvvoštallat iežas ja earáid teavsttaid.
geavahit heivvolaš gálduid ja diehtogirjjiid barggadettiin teavsttaiguin.
čállit oktilit persovnnalaš ja doaibmi giehtačállagiin.
geavahit digitála reaidduid čállinproseassas ja interaktiivateavsttaid buvttadeamis.
geavahit ulbmillaččat girjerádjosa, sámegiel diehtogirjjiid, sámegiel mediaid ja digitála diehtogálduid.
Árbevirolaš máhttu.
geavahit dálke- ja siivusániid ja -doahpagiid, ja muitalit mearkabeivviid ja dálkemearkkaid birra.
čohkket dieđuid lagasbirrasis diiddaid ja sátnevádjasiid birra ja movt daid geavahit beaivválaš eallimis.
geavahit árbevirolaš bargguide čadnon sániid ja doahpagiid ja ságastallat mii birgejupmi lea.
Giella geavahusas.
selvehit movt ráhkadit goallossániid ja suorggádusaid ja movt heivehit loatnasániid.
čájehit movt giella rievddada dilálašvuođa, áiggi ja báikki mielde.
čájehit goal lea váldocealkka ja oalgecealkka, ja geavahit iešguđet cealkkaráhkadusaid.
struktureret teavstta áigeortnetvuoru ja fáttá mielde ja ráhkadit oktavuođa gaskkal cealkagiid ja teakstaosiid.
selvehit movt eanetlogugielat leat váikkuhan ja ain váikkuhit sámegillii.
válddahit earenoamášvuođaid iežas suopmanis čállingiela ektui.
muitalit giellaguovlluid birra Sámis.
Gelbbolašvuođamihttomearit 10. jahkeceahki maŋŋel.
Njálmmálaš gulahallan.
muitalit gulahallanvugiid birra ja movt gielalaš ja kultuvrralaš girjáivuohta váikkuha gulahallamii.
digaštallat gielladikšuma.
jođihit ja refereret čoahkkimiin ja digaštallamiin, albmanahttit oaiviliiddis ja árvvoštallat mii lea áššálaš ákkasteapmi.
ságaškuššat ja čilget máŋggagielalašvuođa ja máŋggakultuvrralaš gullevašvuođa.
čađahit eaŋkalis logaldallamiid, ovdanbuktimiid, muitaleaddji lohkamiid, rollaneavttašemiid ja dramatiserema, heivehuvvon iešguđetlágan vuostáiváldiide.
árvvoštallat iežas ja earáid njálmmálaš ovdanbuktimiid.
muitalit iežas mielamiel girjjiid ja girječálliid birra ja ákkastallat girjeválljemiiddis.
lohkat ja buohtastahttit sámi ja eará eamiálbmogiid girjjálašvuođa.
árvvoštallat máidnosiid ja guoimmuhanmediaid váikkuhangaskaomiid ja reflekteret movt dat váikkuhit.
Čálalaš gulahallan.
gaskkustit iežas lohkanvásáhusaid ja lohkanmuosáhusaid dulkoma ja reflekterema vuođul.
dovdát iešguđetlágan gielalaš váikkuhangaskaomiid ja geavahit daid iežas teavsttain.
plánet ja čađahit čállinprošeavtta jurdaga rájes gárvves buvttan ja árvvoštallat iežas teavstta ja iežas čállinovdáneami giella- ja teakstamáhtu vuođul.
ovdanbuktit dárkilit ja geavahit girjás ja máŋggabealat sátneriggodaga iešguđetlágan teavsttain.
geavahit teakstagieđahallanreaidduid iežas bargguid vurket ja systematiseret.
geavahit teavsttaid maid lea viežžan girjerádjosis, Interneahtas ja mediain kritihkalaččat, ságaškuššat teavsttaid ja čujuhit geavahuvvon gálduide.
lohkat ja ieš čállit teavsttaid iešguđetlágan šáŋrain, sihke áššeprosa ja čáppagirjjálašvuođa teavsttaid.
selvehit sámi girjjálašvuođa váldoáigodagaid ja muitalit sámi girječálliid ja sámi girjjálašvuođa klassihkkáriid birra.
ovdandivvut iežas válljen čiekŋudanfáttá bohtosiid.
Árbevirolaš máhttu.
buohtastahttit árbevirolaš sámegielteavsttaid ođđaáigásaš teavsttaiguin.
geavahit sániid, doahpagiid ja dadjanvugiid mat gusket lundui.
buohtastahttit sámi ja dáru sátnevádjasiid.
Giella geavahusas.
hálddašit riektačállima ja ortografiija ja dábálaš teakstalađastanvugiid.
čilget sátneluohkáid, sojahanoahpa, suorggideami ja cealkkaoahpa vuođđoáššiid, barggadettiin gielain ja teavsttaiguin.
ságaškuššat movt áimmahuššat gielladikšuma ja giellaovdánahttima.
identifiseret sámegielaid ja muitalit ovttaláganvuođaid ja erohusaid birra dain ja muitalit suoma-ugralaš giellajoavkku birra.
selvehit rivttiid mat gusket sámegillii.
Gelbbolašvuođamihttomearit Jo1 - studerenráhkkanahtti oahppoprográmma maŋŋel.
Gelbbolašvuođamihttomearit Jo2 - fidnofágalaš oahppoprográmma maŋŋel.
Njálmmálaš gulahallan.
hálddašit iešguđetlágan njálmmálaš rollaid joavkoságastallamiin, logaldallamiin, dramatiseremiin, ovdandivvumiiguin ja čájálmasain sihke oassálastin ja guldaleaddjin.
čilget mii gulahallamii váikkuha, makkár dagaldagat sáhttet ovddidit ja hehttet gulahallama.
geavahit prográmmafágaid fágamáhtu fágalaš gulahallamis.
dulkot beaivválaš áššiid dárogielas sámegillii.
digaštallat ja buohtastahttit gielalaš ja estehtalaš váikkuhangaskaomiid girjjálašvuođas, TV-ráidduin ja máidnasiin.
Čálalaš gulahallan.
lohkat teavsttaid ja ságastallat earáiguin dan birra maid lea lohkan.
máhttit riektačállinnjuolggadusaid barggadettiin iežas teavsttaiguin.
hálddašit iešguđetlágan čállirollaid skuvlla almmolašvuođas ja servodat- ja bargoeallimis.
jorgalit iežas čállin teavsttaid dárogielas sámegillii.
čállit hutkkálaš teavsttaid iešguđetlágan šáŋrain.
geavahit digitála reaidduid teavsttaid systematiseret ja vurket ja iežas bargguid ovdandivvut ja almmuhit.
geavahit girjás, máŋggabealat gielalaš váikkuhangaskaomiid iežas čállimis, sihke čáppagirjjálašvuođas ja áššeprosas.
lohkat ja analyseret vissis meari iešguđetlágan teavsttaid, sihke čáppagirjjálašvuođa ja áššeprosa šáŋraid, mat gullet maŋŋá 1995 áigodahkii.
Árbevirolaš máhttu.
selvehit movt muitalusat, sátnevádjasat, diiddat ja nárrideapmi geavahuvvojit mánáidbajásgeassimis.
selvehit máidnasiid variánttaid ja buktit ovdamearkkaid movt kulturlonohallan vuhtto máidnasiin.
Giella geavahusas.
čilget movt ođđa sánit ja tearpmat sámegielas ráhkaduvvojit ja loatnasániid geavaheami ja heivehallama.
geavahit sániid ja dajaldagaid mat čatnasit árbevirolaš ja ođđaáigásaš bargoeallimii ja evttohit ja árvvoštallat ođđa tearpmaid.
čilget sámegiela grammatihkalaš iešvuođaid ja buohtastahttit eará gielaiguin ja čilget movt dát váikkuha jorgalanbargui.
identifiseret variašuvnnaid sámegielain.
geavahit sániid ja dajaldagaid mat gusket árbevirolaš ja ođđaáigásaš bargoeallimii, árvalit ja árvvoštallat ođđa tearpmaid.
Gelbbolašvuođamihttomearit Jo2 - studerenráhkkanahtti oahppoprográmma maŋŋel.
Njálmmálaš gulahallan.
geavahit iežas prográmmafágaid fágamáhtu logaldallamiin ja digaštallamiin skuvlla, servodaga ja bargoeallima birra.
árvvoštallat ja buktit oaiviliid iežas ja earáid njálmmálaš ovdandivvumiidda.
dulkot áššiid mat gusket skuvlii dárogielas sámegillii.
analyseret ja selvehit gulahallanvugiid ja gulahallanstrategiijaid sámi servodagain ovdal ja dál.
buohtastahttit sámi ja eará eamiálbmogiid teavsttaid ja árvvoštallat daid mearkkašumi kultur- ja identitehtahuksejeaddjin.
ságastallat sámi girjjálašvuođahistorjjá váldoáigodagaid birra ja buohtastahttit davviriikkaid girjjálašvuođa historjjáin.
Čálalaš gulahallan.
lohkat álkis teavsttaid čállon eará sámegielaide.
lohkat teavsttaid mat leat čállon dološ čállinvugiide ja buohtastahttit dálá čállinvugiin.
analyseret teavsttaid iešguđet šáŋrain vai sáhttá oaivvildit maidege dain gažaldagain mat teavsttain bohtet ovdan ja árvvuin maid dat ovddastit.
teavstta buvttadeamis válljet heivvolaš šáŋra, váikkuhangaskaomiid ja giellageavaheami.
válddahit ja árvvoštallat iežas lohkan- ja čállinstrategiijaid.
lohkat ja analyseret vissis meari iešguđetlágan teavsttaid, sihke čáppagirjjálašvuođa ja áššeprosa šáŋraid, mat gullet ovdal 1965 áigodahkii.
Árbevirolaš máhttu.
selvehit juoiganárbevieru ja luođi saji, árvvu ja dili ovdal ja dál.
buohtastahttit sámi ja dáru lávlla- ja sálbmaárbevieruid.
Giella geavahusas.
selvehit sámi giellahistorjjá.
digaštallat movt giela árvu servodagas lea váikkuhan sámiid giellamáhttui, guovttegielalašvuhtii ja iešdovdui.
árvvoštallat Sámelága giellanjuolggadusaid ja Sámedikki ásaheami gielladili ja guovttegielalašvuođa ektui.
ságaškuššat man láhkái skuvla, servodat ja bargoeallin sáhtáše doarjut guovttegielalašvuođa.
geavahit cealkkaanalysa ja fágatearpmaid gielaid válddaheamis.
Gelbbolašvuođamihttomearit Jo3 - studerenráhkkanahtti oahppoprográmma maŋŋel.
Njálmmálaš gulahallan.
dulkot ja geavahit dulkongelbbolašvuođa praktihkalaš dulkondilálašvuođain.
ságastallat iešguđet kultuvrraid gulahallanvugiid birra.
buohtastahttit ja árvvoštallat sámi ja eará eamiálbmogiid fiktiiva teavsttaid ja áššeteavsttaid kultuvrralaš konteavsttas.
Čálalaš gulahallan.
čađahit ja ovdandivvut iežas válljen čiekŋudanbarggu mas fáddá lea giella, girjjálašvuohta dahje eará sámi fáddá.
guorahallat teavsttaid ideologiija ja árvvoštallat gálduid ja mediaid.
jorgalit ja heivehit earáid čállin teavsttaid dárogielas sámegillii.
čállit fágateavsttaid dábálaš fágačállinnjuolggadusaid mielde.
čállit čielgasit disponerejuvvon teavsttaid main lea čielga fokus ja áššálaš ákkasteapmi.
lohkat ja analyseret vissis meari iešguđetlágan teavsttaid, sihke čáppagirjjálašvuođa ja áššeprosa šáŋraid, mat gullet 1965-1995 áigodahkii ja digaštallat movt áigodaga servodatlaš ja kultuvrralaš dilit oidnojit teavsttain.
Árbevirolaš máhttu.
selvehit sámi máinnasteami.
muitalit muitalusaid geavahettiin sámi máinnasteami elemeanttaid.
buohtastahttit sámi máidnasiid eará eamiálbmogiid ja eará kultuvrraid máidnasiiguin.
Giella geavahusas.
guldalit ja lohkat teavsttaid čállon eará sámegielaide ja ságastallat ovttaláganvuođaid ja erohusaid birra.
buohtastahttit sámi giellahistorjjá váldolinjjáid davviriikkalaš gielaid historjjáin.
árvvoštallat sámegielaid dili servodagas ja buohtastahttit eará eamiálbmogiid gielladiliin.
digaštallat sámi giellapolitihka ja kulturovdánahttima beliid.
selvehit njálmmálaš ja čálalaš giela gaskavuođa.
Gelbbolašvuođamihttomearit lasáhusa oppalaš studerengelbbolašvuhtii - fidnofágalaš oahppoprográmma maŋŋel.
Njálmmálaš gulahallan.
geavahit iežas prográmmafágaid fágamáhtu logaldallamiin ja digaštallamiin skuvlla, servodaga ja bargoeallima birra.
árvvoštallat ja buktit oaiviliid iežas ja earáid njálmmálaš ovdandivvumiidda.
analyseret ja selvehit gulahallanvugiid ja gulahallanstrategiijaid sámi servodagain ovdal ja dál.
ságastallat eará kultuvrraid gulahallanvugiid birra.
dulkot ja geavahit dulkongelbbolašvuođa praktihkalaš dulkondilálašvuođain.
ságastallat sámi girjjálašvuođahistorjjá váldoáigodagaid birra ja buohtastahttit davviriikkaid girjjálašvuođa historjjáin.
buohtastahttit sámi ja eará eamiálbmogiid teavsttaid ja árvvoštallat daid mearkkašumi kultur- ja identitehtahuksejeaddjin.
buohtastahttit ja árvvoštallat sámi ja eará eamiálbmogiid fiktiiva teavsttaid ja áššeteavsttaid kultuvrralaš konteavsttas.
Čálalaš gulahallan.
geavahit girjás, máŋggabealat gielalaš váikkuhangaskaomiid iežas čállimis, sihke čáppagirjjálašvuođas ja áššeprosas.
teavstta buvttadeamis válljet heivvolaš šáŋra, váikkuhangaskaomiid ja giellageavaheami.
lohkat álkis teavsttaid čállon eará sámegielaide.
lohkat teavsttaid mat leat čállon dološ čállinvugiide ja buohtastahttit dálá čállinvugiin.
válddahit ja árvvoštallat iežas lohkan- ja čállinstrategiijaid.
čađahit ja ovdandivvut iežas válljen čiekŋudanbarggu mas fáddá lea giella, girjjálašvuohta dahje eará sámi fáddá.
guorahallat teavsttaid ideologiija ja árvvoštallat gálduid ja mediaid.
jorgalit ja heivehit earáid čállin teavsttaid dárogielas sámegillii.
čállit fágateavsttaid dábálaš fágačállinnjuolggadusaid mielde.
čállit čielgasit disponerejuvvon teavsttaid main lea čielga fokus ja áššálaš ákkasteapmi.
lohkat ja analyseret vissis meari iešguđetlágan teavsttaid, sihke čáppagirjjálašvuođa ja áššeprosa šáŋraid, mat gullet ovdal 1965 áigodahkii.
lohkat ja analyseret vissis meari iešguđetlágan teavsttaid, sihke čáppagirjjálašvuođa ja áššeprosa šáŋraid, mat gullet áigodahkii 1965-1995 ja, digaštallat movt áigodaga servodatlaš ja kultuvrralaš dilit oidnojit teavsttain.
lohkat ja analyseret vissis meari iešguđetlágan teavsttaid, sihke čáppagirjjálašvuođa ja áššeprosa šáŋraid, mat gullet áigodahkii maŋŋil jagi 1995.
Árbevirolaš máhttu.
selvehit juoiganárbevieru ja luođi árvvu ja dili dálá servodagas.
buohtastahttit sámi ja dáru lávlla- ja sálbmaárbevieruid.
selvehit sámi máinnasteami.
muitalit muitalusaid geavahettiin sámi máinnasteami elemeanttaid.
buohtastahttit sámi ja eará eamiálbmogiid máidnasiid ja eará kultuvrraid máidnasiid.
Giella geavahusas.
čilget sámegiela grammatihkalaš iešvuođaid ja buohtastahttit eará gielaiguin ja čilget movt dát váikkuha jorgalanbargui.
geavahit cealkkaanalysa ja fágatearpmaid gielaid válddaheamis.
selvehit njálmmálaš ja čálalaš giela gaskavuođa.
identifiseret variašuvnnaid sámegielain.
guldalit ja lohkat teavsttaid eará sámegielaide ja ságastallat ovttaláganvuođaid ja erohusaid birra.
čilget sámi giellahistorjjá ja buohtastahttit sámi giellahistorjjá váldolinjjáid davviriikkalaš gielaid historjjáin.
digaštallat movt giela árvu servodagas lea váikkuhan sámiid gielladáidui, guovttegielalašvuhtii ja iešdovdui ja man láhkái skuvla, servodat ja bargoeallin sáhtášedje doarjut guovttegielalašvuođa.
árvvoštallat Sámelága giellanjuolggadusaid ja Sámedikki ásaheami gielladili ja guovttegielalašvuođa ektui.
digaštallat sámi giellapolitihka ja kulturovdánahttima beliid.
buohtastahttit sámegielaid dili servodagas eará eamiálbmogiid gielladiliin.
Árvvoštallan fágas.
Loahppaárvvoštallama mearrádusat:
Oppalašárvosáni árvvoštallan.
Jahkeceahkki Ortnet.
10. jahkeceahkki Oahppit galget oažžut guokte oppalašárvosáni, ovtta sámegielas 1 čálalaš ja ovtta sámegielas 1 njálmmálaš.
Jo1 studerenráhkkanahtti oahppoprográmmat. Jo2 fidnofágalaš oahppoprográmmat. Oahppit galget oažžut guokte oppalašárvosáni, ovtta sámegielas 1 čálalaš ja ovtta sámegielas 1 njálmmálaš.
Jo2 studerenráhkkanahtti oahppoprográmmat. Jo3 studerenráhkkanahtti oahppoprográmmat. Lasáhus oppalaš studerengelbbolašvuhtii Oahppit galget oažžut guokte oppalašárvosáni, ovtta sámegielas 1 čálalaš ja ovtta sámegielas 1 njálmmálaš.
Go fága bistá máŋga jagi, de bissu dušše joatkkaoahpahusa bajimus dási oppalašárvvoštallan gelbbolašvuođaduođaštusas dahje oahppoduođaštusas.
Eksámen - oahppit.
Jahkeceahkki Ortnet.
10. jahkeceahkki Oahppit sáhttet vuorbáduvvot sámegiella 1 čálalaš eksámenii.
Čálalaš eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo guovddáš ásahusain.
Oahppit sáhttet maid vuorbáduvvot sámegiella 1 njálmmálaš eksámenii.
Njálmmálaš eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo báikkálaččat.
Jo2 fidnofágalaš oahppoprográmmat. Oahppit sáhttet vuorbáduvvot sámegiella 1 čálalaš eksámenii.
Čálalaš eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo báikkálaččat.
Oahppit sáhttet maid vuorbáduvvot sámegiella 1 njálmmálaš eksámenii.
Njálmmálaš eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo báikkálaččat.
Jo3 studerenráhkkanahtti oahppoprográmmat. Lasáhus oppalaš studerengelbbolašvuhtii Oahppit galget váldit sámegiella 1 čálalaš eksámena.
Čálalaš eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo guovddáš ásahusain.
Oahppit sáhttet maid vuorbáduvvot sámegiella 1 njálmmálaš eksámenii.
Njálmmálaš eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo báikkálaččat.
Eksámen - privatisttat.
Jahkeceahkki Ortnet.
10. jahkeceahkki Geahča rávisolbmuid vuođđoskuvlaoahpahusa gustovaš ortnega.
Jo2 fidnofágalaš oahppoprográmmat. Privatisttat galget váldit sámegiella 1čálalaš ja njálmmálaš eksámena.
Čálalaš eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo báikkálaččat.
Njálmmálaš eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo báikkálaččat.
Jo3 studerenráhkkanahtti oahppoprográmmat. Lasáhus oppalaš studerengelbbolašvuhtii Privatisttat galget váldit sámegiella 1 čálalaš eksámena Jo 3 dásis.
Čálalaš eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo guovddáš ásahusain.
Lassin galget váldit njálmmálaš eksámena.
Njálmmálaš eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo báikkálaččat.
Árvvoštallama oppalaš mearrádusat leat oahpahuslága láhkaásahusas.
sámegiella vuosttašgiellan álggahus.
Fága skuvllas.
Giella lea mielde muitaleamen servodaga historjjá.
Giella ja sánit nuppástuvvet dađistaga ja juohke ođđa buolva rievdada giela.
Ii oktage čále dahje huma ovttaláhkai eallinagis.
Giellaovdáneapmi lea čavgadit čadnon olbmo ovdáneapmái.
Giella hábmejuvvo lagas ovttastallamiin earáiguin.
Sámegiella lea identitehtafága.
Viidodat sáhttá šaddat stuorisin.
Girjjálašvuođaválljen ferte šaddat hui soaittáhagas, muhto váldoášši lea ahte lea oktasaš, ja ahte sáhttá ollistit dan sihke oahpaheddjiid ja ohppiid báikkálaš fágalasáhusaiguin, ja báikkálaš osiiguin.
Seammás ferte oahppohivvodat čielgasit muitalit ahte giella ja dan oainnut álelassii rivdet ja ođasmahttojuvvojit, eai dušše našuvnnalaš kultuvrra ja ođđa teknihkalaš váikkuhusaid geažil, muhto maiddái nuoraid iežaset dajaldagaid ja dadjanvugiid geažil.
Sámegiella lea kultuvrafága. Sátni mii gaskkustuvvo ja ipmirduvvo lea sorjavaš dan oktavuođas mas dat daddjojuvvo.
Teakstaoktavuohta lea báidnán teavstta.
Muhtimin deattuhit mii dárkilvuođa, čielga ja dárkilis giela, eará háviid fas giela maid sáhttá ipmirdit máŋggaláhkai, juonalaš ja jurddašuvvon giela.
Giela sáhttit geavahit njuovžilit ja girját, ferte olmmoš leat sihke áŋgir sániide, dovdat jurddaovttastusaid maid sánit bohciidit, ja vásihit veahkkeneavvuid mat leat gielas, muitalanárbevierus ja girjjálašvuođas.
Njálmmálaš ovttasdoaimmain deattuhit ja nanusmahttit mii sániid rievttes oaivila rumašgielain nugo jienain ja áddestallamiin, mojiin, geahčastagain dahje ganjalčalmmiiguin.
Gielalaš gaskkusteami sáhttá maid čatnat earálágan gaskkustemiide nugo juoigamii ja govaide.
Giella lea veahkkeneavvu mii lea olbmuid gaskkas, ja eatnigiella ovdána ovttas doaimmadettiin earáiguin.
Giella šaddá interaktiiva olbmuid oktasaš doaimmaid bokte.
Kommuniseret boahtá latiinna  sánis, mii mearkkaša dahkat oktasažžan. Mii fertet juogadit doahpagiid ja oainnuid earáiguin vai sáhttit ovdanbuktit áigumušaideamet, ja vai sáhttit ipmirdit dan maid sii áigot minguin juogadit.
Skuvla ferte leat mielde addime ohppiide oasi sámi oktasašárbbis, dain oainnuin ja hástalusain mat dahket juohkehačča mis sámi servodaga vuovdnás (čeavlás) ja oamediđolaš oassálastin.
Ođđa teknologiija lea hábmen ođđa gulahallanvugiid.
Čála, hupman, jietna ja govva sajáiduvvet diehtojuohkinteknologiija bokte.
Dat rahpá geainnu ođđa gulahallanvugiide ja mo máhtu lágidit.
Eatnigiela oahpahus ferte ráhkkanahttit ohppiid kritihkalaččat ja fihtolaččat atnit diehtojuohkinteknologiija.
Fága bargovuogit.
Fága bargu galgá veahkehit sihkkarastit oktasaš árvo-, kultuvra- ja máhttovuođu mii fátmu buot ohppiid.
Oahpahusas galget oahppit beassat ovdánahttit movtta buriin hámiin, muitalemiin ja gaskkustemiin, sániid ja dadjanvugiid ipmárdusa ja čorges, girjás ja dávggas ovdanbuktingálggaid.
Oahppit galget iešguđetlágan bargovugiiguin oahppat geavatlaš ja hábmejeaddji bargguid ja doaimmaid mat dagahit ollislašvuođa ja oktavuođa oahpahussii.
duhtadit iežaset doaibmadárbbu.
ovddidit hutkái-, sáhkkivuođaset ja diehtoáŋgirvuođaset.
atnit ja ovddidit iežaset beroštumiid fágalaš čiekŋudeapmái.
geahččalit návccaideaset ja čađahit bargguid mat ovddidit ovddas.
boktit návccaid mat dárbbašuvvojit ovttasbargui ja sosiálalaš oktavuođaide, servodatipmirdeapmái ja govda kultuvrralaš beroštupmái.
Oahppit galget vuosttaš luohká rájes juo oahppagoahtit leat oadjebasat, muhto maiddái kritihkalaččat ođđaáigásaš mediaide.
Filmmat, video, dihtorat ja eará elektrovnnalaš veahkkeneavvut galget leat fága oassin ja váldot atnui smávvaskuvladási rájes.
Vuosttaš jagiid lea lunddolaš atnit álkes dihtorprográmmaid, ja maŋŋil atnigoahtit teaksta meannudeami.
Nuoraidskuvladásis galgá ohppiide leat vejolašvuohta atnit diehto-juohkinteknologiija ávdnasiid háhkat dieđuid dataguovddážiin ja gulahallat Internet:s.
Fága hámádat.
Mii oahppat giela čálalaš ja njálmmálaš ovttasdoaimmain.
Mii oahppat - ipmirdit juoidá ođđa vuogi mielde - go doahpagat ráhkaduvvojit sosiálalaš ovttasdoaimmas.
Cealkinmáhttu buoriduvvo go dađistaga oahppá ja geavaha ođđa sániid, doahpagiid ja teavsttaid, ja maiddái daid maid oahppit oidnet govain ja mediain.
Beaivválaš eallimis lea eatnigiella vuosttažettiin čadnon ságastallamii, muhto dat iešguđetlágan bealit maid eatnigiella galgá sihkkarastit, gáibidit iešguđetlágan gielalaš ovdanbuktinhámiid ja bargovugiid.
Oahppit fertejit beassat vásihit rikkis njálmmálaš ja čálalaš valljosa.
Danin šaddet giellarievddadeapmi ja šáŋra deaŧalaš oahpahuselemeanttat.
Plánas lea teakstadoaba viiddis ja dynámalaš.
Teaksta lea sihke proseassa ja buvtta.
Oahppit barget njálmmálaš ja čálalaš teavsttaiguin, govaiguin, govvamediateavsttaiguin ja elektrovnnalaš teavsttaiguin.
Dat oaidnu ahte giella ovdána min iešdagolaš searvedoaimmaid bokte, lea vuođđun dása go mii fága juohkit golmma govda ulbmiloassin: Guldalit ja hupmat, lohkat ja čállit
fága oktasaš ulbmilat.
Fága oahpahusas ulbmilat leat.
nannet ohppiid eatnigiellageavaheaddjin ja oahpahit sin geavahit daid ovttasdoaibmanvejolašvuođaid maid eatnigiella addá, sihke njálmmálaččat ja čálalaččat, vai oahppit ožžot máhtu ja dáiddu mii sáhttá leat viidásit oahpu steallin sihke skuvllas ja olggobealde skuvlla ja dagahit sin doaimmalaš servodatoassálastin.
nannet ohppiid kultuvrralaš gullevašvuođa go sii ožžot vásáhusaid sámegielain ja girjjálašvuođain ja ožžot máhtu sámegielas ja girjjálašvuođas, vai sii sáhttet šaddat iešheanalaččat ja oadjebasat máŋggagielat ja máŋggakultuvrrat servodagas.
nannet ohppiid persovnnalaš identitehta, gálgga vásihit ja hutkat ja luohttit iežaset hutkáivuhtii.
dagahit ohppiid dihtomielalaš oasseváldin iežaset oahppoproseassas, čájehit sidjiide iežaset giellaovdáneami, ja oahpahit sin atnit giela neavvun háhkat viidát oainnu ja máhtu.
ovdánahttit dihtomielalaš guottu sámegillii ja gielladikšumii ja návccaid ovttasbargui ja gierdilvuhtii Sámi giellarájiid rastá.
ulbmilat ja váldočuoggát.
Ulbmilat - smávvaskuvladássi, 1. - 4. luohkká.
Guldalit ja hupmat.
Oahppit galget viiddidit iežaset gielalaš máhtu ja gálgga stoagadettiin ja geahččalattadettiin giela.
Oahpahus galgá addit hástalusaid, oadjebasvuođa ja gielalaš iešluohttámuša.
Oahppit galget beassat muosáhit iešguđetlágan girjjálašvuođa šáŋraid valljosa riggodaga, mii movttiidahttá stoahkat ja ovdanbuktit.
Lohkat ja čállit.
Oahppit galget fuomášit ahte čállinoahpahus lea ávkin ja bargoreaidun sihke ovttasdoibmii ja go muitalit iežaset jurdagiid ja vásáhusaid.
Oahppit galget bargat vuođđohámiiguin, bustávaiguin ja loguiguin, ja ráhkkanit ovdánahttit girjás ja doaibmi čállingiela.
Oahppit galget bargat teavsttaiguin mat leat čadnon iežaset vásáhusaide ja dárbbuide, ja lohkat girjjálašvuođa vai ožžot ipmárdusa ja muosáhusa.
Giella- ja kultuvramáhttu.
Ohppiin galgá leat veahá máhttu giela ja iežaset giellaovdáneami birra.
Sii galget beassat muosáhit ilu go giela atnet ja ovdánahttit gielalaš iešluohttámuša.
Sii galget veahá dovdat njálmmálaš ja čálalaš šáŋraid valljosa ja viidodaga, ja dáinna lágiin beassat dovddiidit ovttasdoaimmaid vejolašvuođaid mat leat eatnigielas.
Oahppit galget sáhttit humadit iešguđetlágan teavsttaid birra ja atnit skuvlagirjerádjosa.
Váldočuoggát - smávvaskuvladássi, 1. - 4. luohkká.
1. luohkká/ovdaskuvla.
Guldalit ja hupmat.
Oahpahusas galget oahppit.
beassat lihkadit stoagadettiin, oassálastit rollastohkosiin ja aktiivvalaččat atnit giela iešguđetlágan spealuin.
stoahkat ja geahččaladdat sániiguin ja jienaiguin, riimmaiguin, hoahkamiiguin ja ravkasiiguin.
Sii galget beassat ovdanbuktit divttaid, lávlagiid ja luđiid, ja árvádallat árvádusaid ja muitalit leaikkaid.
guldalit cukcasiid, máidnasiid ja muitalusaid.
oidnot ja gullot muitalanbottuin.
Sii galget beassat hárjehallat muitalit juoidá oktilit, čilget ja govvidit.
hárjánit vuordit vuoru, váldit sáni ja addit fas sáni earáide stuorát joavkkuin, oassálastit čoahkkimiin, dieđuid dieđihit.
geahččat video dahje tv-prográmmaid ja ságastallat dan birra maid oidnet, ja atnit telefovnna ja báddejuvvon prográmmaid gulahallamii ja rollastohkosiin.
Lohkat ja čállit.
Oahpahusas galget oahppit.
oassálastit čállingiela movttiidahttima rollastohkosiin.
oahpásnuvvat govastagaide, bustávaide, loguide ja čállagiidda luohkkálanjas ja eará sajiin, ja atnigoahtit bustávaid iežaset leavttu mielde.
vásihit ja oahpásnuvvat rikkis girjevalljosii, govvagirjjiide ja eará teavsttaide, main sihke bártnit ja nieiddat leat deaŧalaččat.
Sii galget ságastallat teavsttaid birra maid gullet, ja dan birra maid oidnet govvagirjjiin.
čállit juoidá maid oidnet dahje muitalit, ja vásihit ahte lea oktavuohta hupmama ja čállaga (teakstaráhkadeami) gaskka, ságastallat teavsttaid birra maid leat čállán, ja dan birra masa liikojit earáid teavsttain.
Giella- ja kultuvramáhttu.
Oahpahusas galget oahppit.
hupmat giela birra, masa dan sáhttá atnit, man iešguđetlágan dat sáhttá leat, ja mo sin iežaset giella lea ovdánan dan rájes go ledje unnit.
vásihit ságastallama njuolggadusaid iešguđetlágan oktavuođain, ja vásihit manne lea deaŧalaš guldalit guhtet guoimmiset.
hupmat njálmmálaš epihkalaš šáŋraid birra ja šáŋraid birra mat adnojit stohkosiin.
fitnat skuvlagirjerádjosis dahje eará girjerádjosis ja oahpásnuvvat dohko.
2. luohkká.
Guldalit ja hupmat.
Oahpahusas galget oahppit.
stoahkat ja stoagadettiin oahppat, stoahkat sániiguin, árvádallat árvádusaid ja oahppat muhtin sátnevádjasiid.
beaivválaččat gullat cukcasiid ja muitalusaid dahje eará teavsttaid mat lohkkojuvvojit jitnosit, maiddái eará kultuvrraid cukcasiid ja muitalusaid.
gullat muhtin boarrásit sámi diiddaid dahje máidnasiid birra.
ovdanbuktit álkes rollaneavttašeami dahje dramatiserema luohkás dahje váhnemiidda.
juoigat ja lávlut lávlagiid ja sálmmaid.
muitalit guhtet guoibmáseaset mas sii beroštit, ja oažžut rámi ja rámidit.
ovdanbuktit iežaset ja earáid teavsttaid, ja hárjánit gullat sámi servodagaid iešguđet hupmangielaid.
oassálastit ságastallamiin ja čuoččuhit oaiviliiddiset, movttiidahttojuvvot jearrat jus eai ipmir dahje jus lea juoga maid hálidit diehtit.
Váldit vuostá dieđuid ja fas dieđihit daid viidásit.
geahččat filmma ja hupmat dan birra.
diđoštit báikkálaš báike- ja eanadatnamahusaid earret eará guldalemiin ja hupmamiin báikegotti vuorrasiiguin.
Lohkat ja čállit.
Oahpahusas galget oahppit.
atnit bustávaid ja dađi mielde oamastit lohkan- ja čállindáidaga.
Sii galget goallostišgoahtit bustávaid go jietna ja bustávva leat sajáiduvvan, ja go sidjiide lea lunddolaš dan dahkat.
oahpásnuvvat mánáidgirjjálašvuođa valljosii mas leat rollat main bártnit ja nieiddat sáhttet iežaset dovdat.
Sii galget ieža lohkagoahtit go orru leamen sidjiide lunddolaš.
Dasa lassin galget sii guorahallat girjjiid govaid.
tevdnet ja hábmet sisdoalu teavsttain maid gullet dahje lohket.
Sii galget addit positiivvalaš ja vuođustuvvon oainnuid earáid tevnnegiidda ja teavsttaide.
ráhkadit iešguđetlágan šáŋraid teavsttaid nugo reivviid, iešguđetlágan áššeprosateavsttaid, divttaid ja muitalusaid, čálihit ollesolbmo dahje eará guhte máhttá čállit, dahje ieža čállit.
Sii galget ráhkadit “girjjiid”, seaidneaviissaid ja plakáhtaid.
dihtormašiinnain stoahkat, čállit ja tevdnet.
Giella- ja kultuvramáhttu.
Oahpahusas galget oahppit.
ságastallat šáŋraid erohusaid birra maiguin barget, oahppat juoidá váivvi ja suohttasa birra ja surgadisbihtá ja suohtasbihtá šáŋraid birra.
bargat dramáhtalaš teavstta rollaiguin ja vuorrodajaldagaiguin, árvvoštallat jietnaatnima ja rumašgiela árvvu, ja vásihit álkes lávdedávviriiguin bargat.
oahppat cealkit dohkálaččat ja árvosaččat dan birra maid earát lohket ja čállet.
Sii galget gávnnahit mo mii ovdanbuktit jearaldaga ja imaštallama, masa atnit iešguđetlágan dajaldagaid ja sániid, ovdamearkka dihte jearaldagaide ja dadjamušaide.
bargat bustávaiguin, oahppat ahte bustávain leat namat ja ovddastit giellajienaid.
Oahppat man láhkai muhtin sánit leat šaddan.
Smávvát oahppagoahtit sátneluohkáid birra dainna lágiin ahte oaidnit ovdamearkka dihte adjektiivva ja substantiivva doaimma gielas.
hárjánit atnit girjerádjosa ja bivdit veahki ohcat girjjiid.
3. luohkká.
Guldalit ja hupmat.
Oahpahusas galget oahppit.
guldalit máidnasiid, sámi diiddaid, cukcasiid ja muitalusaid.
guldalit veaháš dološ mánáidgirjjálašvuođa ja muitalusaid ja hupmat teavsttaid birra maid gullet.
dárkilit guldalit guhtet guoimmiset ja dasto jearahallat, muitalit oaivesisdoalu juoga mas maid leat lohkan dahje gullan.
muitalit ja ovdanbuktit teavsttaid maid ieža leat ráhkadan, leat mielde čájálmasain, ráhkadit vuorrodajaldagaid ja oassálastit ieža dahje diktit vávváid leat rollagovusin.
Oahppat stoahkama, juoigama, lávluma, dánsuma, rollaneavttašeami ja dramatiserema bokte.
hábmet iežaset oainnuid, dovddahit ovtta- ja sierraoaivilvuođa earáiguin ja bargat gierdilvuođa ala earáid oainnuide.
Lohkat ja čállit.
Oahpahusas galget oahppit.
lohkat ollu iešguđetlágan áššiid birra, lohkat ođđaset sámi girjjálašvuođa ja norgga ja davviriikkalaš mánáidgirječálliid ja eará riikkaid mánáidgirječálliid girjjálašvuođa, oahpásnuvvat boarrásit girjjálašvuhtii nugo álbmotmáidnasiidda, muitalusaide ja fábeliidda.
geahčadit govaid girjjiin, aviissain ja lagasbirrasis, ovttas lohkat aviissaid ja ságastallat dan birra mas beroštit.
viežžat movttiideami ja ovdagovaid iežaset čállimii das maid lohket, gullet ja oidnet, čállit iešguđetlágan šáŋrahámis earret eará divttaid, ja geahččaladdat gielalaš váikkuhan-gaskaomiid nugo geardduheami, buohtastahttima ja govaid.
ságastallat guhtet guoimmiset teavsttaid birra ja addit positiiva ja vuođustuvvon oainnuid earáid tevnnegiidda ja teavsttaide.
vásihit reivvestallama eará skuvlla ohppiiguin dahje earáiguin.
hárjehallat goallostuvvon giehtačállaga, vásihit eambbo lohkamiin ja čállimiin ovda-mearkka dihte dihtormašiinnain, ja iežaset teavsttain bargat gaskamearkkaiguin.
Giella- ja kultuvramáhttu.
Oahpahusas galget oahppit.
ságastallat guldaleami ja hupmama oktavuođa birra, vásihit ja diđoštit mo jietnaatnin ja rumašgiella leat deaŧalaččat dasa mii daddjo dahje ovdanbuktojuvvo.
ságastallat daid iešguđetlágan šáŋraid birra maiguin leat bargan.
guorahallat sin iežaset suopmana, ságastallat girjegiela ja hupmangiela erohusaid birra, guorahallat ovdamearkka dihte iežaset ja earáid namaid mearkkašumi ja mas dat bohtet, báikkálaš báikenamaid, eanadatnamahusaid, dálke-, jagiáiggiid-, boazodoallo- ja duodjetearpmaid, maid dat mearkkašit ja mas leat vuolgán.
bargagoahtit iešguđetlágan váldocealkagiiguin ja gaskamearkkaiguin earret eará čuoggáin, čuorvvasmearkkain, gažaldatmearkkain, bargat sátneluohkáiguin ja daid doaimma birra gielas.
hárjánit ohcat girjjiid skuvlagirjerádjosis.
4. luohkká.
Guldalit ja hupmat.
Oahpahusas galget oahppit.
bargat teavsttaiguin mat gieđahallet vuostelasvuođaid main oahppit dovdet iežaset.
Diđoštit ustitvuođa ja iešmeahttunvuođa, vuoiggalašvuođa ja vuoigatmeahttunvuođa, riidaleami ja soabadeami ságastallama, improvisašuvnna ja rollaneavttašeami bokte.
guldalit ja muitalit cukcasiid, fábeliid, diiddaid ja máidnasiid, maiddái eará riikkain guhkkin eret ja eará kultuvrrain.
ođđasit muitalit ja dramatiseret muitalusaid, ja vaikko gaskkustit daid videoin ja jietna-báddenrusttegiiguin.
hárjehallat ovdanbuktit álkes sátnevuoruid ja čilget luohkás fága áššiid.
geahččat filmma ja ságastallat sisdoalu birra.
Lohkat ja čállit.
Oahpahusas galget oahppit.
oažžut veahki ovddidit buori lohkanstrategiija, ja nu buorebut ipmirdit sisdoalu ja oažžut buoret lohkanleavttu.
lohkat ođđaset girjjálašvuođa.
Oahpásnuvvat ođđaset fantasiijagirjjálašvuhtii, ja movttiidahttot atnit fantasiija elemeanttaid iežaset čállimis.
oahpásnuvvat jorgaluvvon teavsttaide, nugo ovdamearkka dihte H. C. Andersen teavsttaide.
bargat govvaráidduiguin ja ságastallat daid giela birra.
čállit áššeteavsttaid dan birra mas beroštit. Atnit girjjálašvuođa movttiidahttit čállit/muitalit muitalusaideaset.
Bargat huksehusain, earret eará álgguin, ovdánemiin ja loahpain.
Guldalit dahje lohkat guhtet guoimmiset teavsttaid, muitalit maidda liikojit ja jearrat maid eai ipmir.
Čállit muhtin teavsttaid dihtoriin ja dáinna lágiin šaddat čeahpit boallobeavddi atnit.
Giella- ja kulturmáhttu.
Oahpahusas galget oahppit.
bargat cukcasiid ja muitalusaid šáŋraiešvuođain, ja gullat daid iešguđetlágan kultuvrraid birra gos dáid muitalusaid ráhkadedje.
Diđoštit mo buorre muitalus lea huksejuvvon, ja juohkit teavsttaid osiide.
gávdnat iešvuođaid govvaráidogielas.
Bargat filmma muitalanvugiiguin.
ságastallat ja diđoštit mii dahká njálmmálaš čájálmasaid buorren, ja árvvoštallat giela maid mii atnit go ákkastallat.
gávdnat sátnevádjasiid iežaset lagasbirrasis, guorahallat báikkálaš báikenamaid ja hupmat dan birra maid dat mákset.
guorahallat ja geahččaladdat máidnosiid ja iešguđetlágan váikkuhangaskaomiid ja hupmat váikkuhanfámu birra.
oahppat eambbo sátneluohkáid ja daid doaimmaid birra teakstabarggus, ovdamearkka dihte vearba váikkuhangaskaoapmin teakstabarggus ja pronomen ovttastahttima várás.
atnit girjerádjosa oažžut várdosa oahpes čálliin, ja lohkat teavsttaid mat sáhttet dego eallindahkat ovtta dahje soapmásiid sis.
Ulbmilat - gaskadássi, 5. - 7. luohkká.
Guldalit ja hupmat.
Oahppit galget stoahkamiin, geahččaladdamiin, diđoštemiin ja geavatlaš doaimmaiguin ovdánahttit ollislaš ipmárdusa njálmmálaš giela iešguđetlágan šáŋraide.
Oahppit galget ovddidit gálgga guldalit doaimmalaččat, ja ovddidit gielaset dainna lágiin ahte atnet dan ságastallamis, ovttasbarggus, digaštallamis ja čájálmasain.
Lohkat ja čállit.
Oahppi galgá beassat oahppat geavahit iešguđetlágan šáŋraid iežas čállimis ja beassat hárjánit čállit iešguđetlágan teavsttaid dárbbu mielde.
Oahppit galget ovdánahttit lunddolaš ja persovnnalaš giehtačállaga.
Iežaset čállima bokte galget beassat ovdanbuktit jurdagiid, oaiviliid ja vásáhusaid, ja vásihit gullat oaiviliid dasa maid gaskkustit.
Oahppit galget dovdat čálalaš mediavalljivuođa ja ovdánahttit gálggaset atnit teakstameannudeami ja elektrovnnalaš mediaid.
Giella- ja kultuvramáhttu.
Oahppi galgá oahppat giela formálalaš beliid birra, ja ovddidit dihtomielalašvuođa sámegiela ja -kultuvrra birra minoritehta/majoritehta oainnus.
Sii galget oahpásnuvvat gáibideaddjit girjjálašvuhtii, ja oahppat árvvus atnit girjjálašvuođa valljivuođa vuođđun jurdagiidda maid sáhttet geahččalit iežaset barggus.
Oahppit galget oahppat atnit girjerádjosa ja eará mediaid, ja oahppat man láhkai mediat doibmet servodagas.
Sii galget diđoštit mo njálmmálaš ja čálalaš giella adnojuvvo ja man láhkai dat lea huksejuvvon, ja nu oahppat doahpagiid vai sáhttet giela birra hupmat.
Váldočuoggát - gaskadássi, 5. - 7. luohkká.
5. luohkká.
Guldalit ja hupmat.
Oahpahusas galget oahppit.
atnit rollaneavttašemiid ja improvisašuvnna eallit earáid dilis ja geahččalit man láhkai sáhttet sániid atnit, geavahit dramáhtalaš doaibmavugiid nugo áddestallama, neavttašeami ja viidásit ovdánahttit giellastohkosa ovdamearkka dihte leaikkaiguin, "njuovččabotnjamiin" ja dán láhkai.
ovdanbuktit iežaset jurdagiid, oahppohivvodaga ja ođđasiid nu ahte earát beroštišgohtet gullat maid dadjet.
guldalit go jitnosit lohkkojuvvo ja dainna lágiin ovttas vásihit girjjálašvuođa, juoigat ja lávlut.
ságastallat vásáhusaideaset birra ja govaid ja dáiddaduoji estehtalaš beliid birra.
geahččat ja hupmat tv-prográmmaid birra.
jearahallat lagasbirrasa vuorrasiid, ja áinnas báddet sin muitalusa.
Lohkat ja čállit.
Oahpahusas galget oahppit.
lohkat ja vásihit ođđaset divttaid.
Sii galget gaskkustit divtta čájálmasain ja dramatiseremiin.
Sii galget čállit divttaid ja bargat váikkuhangaskaomiiguin nugo gargalinjjáiguin, govaiguin, buohtastahttimiin ja geardduhemiin.
lohkat ođđaset čálliid mánáid- ja nuoraidgirjjálašvuođa ja oanehis teavsttaid.
Sii galget diđoštit ja bargat dainna mo čállit ráhkadit gelddolašvuođa, atnet suohttasa, govvidit olbmuid ja dakkáriid.
atnit iešguđetlágan gálduid háhkat dieđuid dálá čálliid birra Sámis, ja čállit biográfalaš teavstta.
hárjehallat čállimiin fátta sisa ollet.
Sii galget dihtomielalaččat bargat oahppat fágateavsttaid sisdoalu.
Sii galget čállit áššeprosateavsttaid iešguđetlágan fáttáid birra, áinnas čadnon fágaidrasttideaddji bargui.
Dasa lassin oahppat teakstameannudeami go leat čállime teavsttaideaset ja hárjehallat boallobeavddi atnit.
atnit iežaset teakstamáhtu vuođustit mo lea mannan čállinproseassain.
bargat riektačállimiin oktagaslaš dárbbuid mielde. Sii galget oahppat atnit sátnelisttu.
bargat govvagirjjiid teavsttain ja govaiguin, ja oahpásnuvvat muhtin sámi govvagirjedáiddáriidda.
Giella- ja kultuvramáhttu.
Oahpahusas galget oahppit.
dárkut ja digaštallat dan hupman- ja rumašgiela mii adnojuvvo iešguđetge dilálašvuođain nugo digaštallamis, riidaleamis, hárdimis ja soabadeamis.
guorahallat divtta ovdanbuktinvugiid, váikkuhangaskaomiid ja hámádagaid.
diđoštit mo mii sáhttit rievdadallat giela sátneválljemiin ja syntávssain, iskat muhtin hámiid sámegiel cealkkaráhkadusas, buohtastahttit njálmmálaš ja čálalaš ovdanbuktinvugiid, earret eará jearahallamis, ja fuobmát man láhkai sáhttit lohkat iešguđet láhkai iešguđetlágan ulbmiliidda.
iskat muhtin iešvuođaid ovdamearkka dihte teakstačatnama ja hámádaga fágateavsttain maiguin barget.
hupmat luođi dajahusaid duogáža birra, mo daid atnet ja maid dat leat máksán ja mákset sámi servodagain.
árvvoštallat tv-prográmma sisdoalu ja hámi.
Sii galget oahppat veahá dán media birra ja jurddašit maid oidnet/gehččet.
Sii galget oahppat govaid lohkat ja dulkot.
6. luohkká.
Guldalit ja hupmat.
Oahpahusas galget oahppit.
ságastallat boarráset mánáid- ja nuoraidgirjjálašvuođa birra, ja guorahallat persovdna- ja birasgovvemiid.
guldalit eará riikkaid ja kultuvrraid ja maiddái norgga cukcasiid, máidnasiid ja sátnevádjasiid, ja muitalit nuorat ohppiide.
diđoštit oahppohivvodaga, ovdamearkka dihte dieđuid eará kultuvrraid birra, drámafágalaš doaimmaiguin nugo áddestallamiin, rumašgielain, jienain ja ravkasiin.
gávdnat váldočuoggáid fágahivvodagas ja ovdanbuktit daid logaldallamis luohkás dahje eará sajis.
guldalit báddejuvvon sámegiel suopmanbihtáid ja geahččalit geográfalaččat bidjat daid muhtin riikii dahje guvlui.
Sii galget bargat sátnevádjasiiguin, dábálaš dadjamušaiguin ja gielalaš govaiguin sámegielas.
guldalit ja ieža ráhkadit "radioprográmma", ovdamearkka dihte gullugova , jearahallama dahje reportáša, dramatiseret muitalusa ja báddet dan.
Lohkat ja čállit.
Oahpahusas galget oahppit.
lohkat girjjiid dárkilit, ovdamearkka dihte lohkanprošeavtta bokte.
Sii galget lohkat ođđaset čálliid teavsttaid, earret eará jorgaluvvon dáru ja davviriikkalaš teavsttaid.
čállit muitalusa, bargat ovdamearkka dihte biras- ja persovdnagovvemiin, riidduin ja soabademiin.
Sii galget deattuhit sátneválljema, giela smávva erohusažiid ja girjáivuođa.
Oahppit galget ovttas čállit mánusiid filbmamuitalusaide.
čállit áššeprosateavsttaid, áinnas eará fága bargguide gullevaš áššiin.
Sii galget háhkat áigeguovdilis dieđuid leksikonas, sátnegirjjiin, fágagirjjiin, diagrámmain ja govain.
Sii galget bargat teavsttaid osiiguin ja riektačállimiin, ja oažžut rávvagiid dárbbu mielde.
lohkat aviissaid ja geahččat man birra čállet.
Sii galget čállit ja heivehit jearahallama.
Sii galget ráhkadit aviissa mii almmustuvvo skuvllas dahje lagasbirrasis, bargat bajilčállagiiguin, govaiguin ja hápmečovdosiin/layout, ovdamearkka dihte teakstameannudemiin.
Sii galget geahččaladdat heivehit teavstta ja gova ja ovttastahttit teavstta ja tevnnega elektrovnnalaš veahkkeneavvuiguin.
dovddiidit teaksta barggu cehkiid, eahpečielga jurdaga rájes gitta gárvves buktagii.
Sii galget máhttit addit positiiva ja huksejeaddji oainnuid.
Giella- ja kultuvramáhttu.
Oahpahusas galget oahppit.
čoaggit, sirret ja vurket leaikkaid, nárridemiid, dáhpáhusaid, muitalusaid ja lagasbirrasa šolžamuitalusaid.
Sii galget bargat iežaset giela njálmmálaš kultuvraárbevieruiguin.
diđoštit ja digaštallat ovttastumi ja váikkuhangaskaoami muhtin njálmmálaš šáŋrain,nugo jearahallamis ja logaldallamis.
ságastallat bealledahkkon teavsttaid rámidan- dahje cuiggodankriteriijaid birra.
iskat man láhkai govat, govvosat, ravdateaksta ja dien láganat čiekŋudit teavstta sis-doalu.
Sii galget geahččat man láhkai čálahámit, čálasturrodat ja siidohámi čovdosat adnojit deattuhit erenoamáš deaŧalaš teakstaosiid ja vuollálastit eará osiid, ovdamearkka dihte bajilčállagiid, álggahusaid ja juolgenohtaid.
diđoštit man láhkai oasit doibmet čálalaš teavsttas ja ságastallat dan birra.
Sii galget bargat gaskamearkabidjamiin.
Sii galget maiddái iskat mo iešguđet sátneluohkáid sáhttá geavahit ovdanbuktit doaimmaid nugo árta/váikkuhus ja buohtastahttin/vuostálasvuohta.
árvvoštallat radioprográmma sisdoalu ja hámi.
7. luohkká.
Guldalit ja hupmat.
Oahpahusas galget oahppit.
ovttasbargat fágalaš temáin main deattuhuvvo dárkilis guldaleapmi.
atnit ja ovdánahttit iežaset teakstamáhtu go ságastallet girjjálaččat, mas ohppiid teakstavásáhus lea vuođđun.
atnit rupmaša ja jiena iešguđetlágan neavttašandiliin ja diđoštit ja ovdánahttit persovnnalaš ja dramáhtalaš ovdanbuktinnávcca.
Sii galget geahččaladdat diđoštit teavstta iešguđetlágan vuohkái, ovdamearkka dihte video atnit veahkkeneavvun.
Sii galget čájehit kabareta, revya dahje teáhtera iežaset ráhkadan ávdnasiiguin.
oahppat váldit sáni stuorát čoagganemiin.
Sii galget čoahkkáigeasu ráhkadit luohkkádigaštallamis.
Sii galget ovdanbuktit temá- dahje prošeaktabarggu.
váldit ovddasvástádusa plánet ja čađahit oahpahusdahkosa smávvaskuvladásis.
Lohkat ja čállit.
Oahpahusas galget oahppit.
lohkat nuoraidrománaid fuomášeami ja vásiheami várás.
Sii galget lohkat ja ovdanbuktit divttaid, lávlagiid ja luđiid ja ságastallat daid birra.
lohkat iešguđet sámi čálliid teavsttaid, ja geahččat birrasa, olmmošoainnu, giela ja dan láganiid.
Sii galget oahpásnuvvat ovtta dahje eanet báikkálaš čálliide.
bargat áššeprosateavsttaiguin, gávdnat vuođustusaid ja čilgehusaid das maid lohket, ja atnit dan go ieža čállet ovdamearkka dihte temá- ja prošeaktabarggus.
Sii galget rámidit dahje cuiggodit guhtet guoimmiset barggu.
čállit luohká olggobealde lohkkiide.
Sii galget vuđolaččat bargat teavsttain mas deattuhit estehtalaš beali iežaset giellaanus, riektačállima ja gaskamearkabidjama.
ovddidit álkes logahahtti persovnnalaš giehtačállaga ja geahččaladdat iešguđetlágan čáppačállinvugiid.
Sii galget veahá oahppat atnit elektrovnnalaš mediaid ráhkadit ja almmuhit teavsttaid.
guorahallat ja árvvoštallat váikkuhangaskaomiid iešguđetlágan máinnusteavsttain ja geahččaladdat ieža ráhkadit máidnosa.
oahpásnuvvat almmolaš girjerádjosiidda ja ieža iešdagolaččat ohcat fága- ja čáppagirjjálašvuođa girjjiid maid hálidit lohkat, ja čállit girjeárvvoštallama muhtin girjái.
Giella- ja kultuvramáhttu.
Oahpahusas galget oahppit.
fuomášit man láhkai giella rievddada áiggi, báikki, dili ja oassálastiid mielde.
Sii galget oaidnit muhtin iešvuođaid eará sámi gielain/suopmaniin, joavkogielain ja nieiddaid ja bártniid giellaatnimis.
Dasa lassin galget sii gávdnat dárogiel dahje eŋgelasgiel sániid iežaset gielas ja synonymaid iežaset gielas daidda seamma sániide ja dadjanvugiide.
bargat iešguđetlágan teakstačatnanvugiiguin.
guorahallat dramáhtalaš šáŋraid iešvuođaid maiguin leat bargame ja guorahallat dramáhtalaš teavsttaid ovdanbuktimiid kriterijaid.
ságastallat teavsttaid rámidan- dahje cuiggodankriteriijaid birra ja buori temá- ja prošeaktabarggu ovttasbargokriteriijaid birra.
Sii galget maiddái smiehtadit iežaset čállinovdáneami birra iešguđet šáŋrain.
Sii galget válljet muhtin teavsttaid maiguin leat erenoamáš duhtavaččat ja muitalit manne.
oahppat čiekŋaleappot ovtta čálli birra gean teavsttaid lohket.
go barget teavsttaiguin geahččat makkár doaimmat sátneluohkáin leat gielas; sii galget maid bargat cealkkaoahpain.
Ulbmilat - nuoraidskuvladássi, 8.-10. luohkká.
Guldalit ja hupmat.
Oahppit galget geahččalemiin, diđoštemiin ja geavatlaš doaimmaiguin ovddidit ollislaš ipmárdusa njálmmálaš giela iešguđetlágan šáŋraide.
Oahppit galget hárjánit oaidnit iežaset ja earáid oaiviliid analyhtalaš ja kritihkalaš oainnuin.
Sii galget maid leat mielde oaivilohcan-, geahččaladdan- ja dárkkistanságastallamiin, digaštallamiin ja čoahkkimiin.
Sii galget doaimmalaččat atnit njálmmálaš mediaid, ja sis galgá leat dihtomielalaš guoddu sisdollui, atninvuohkái ja váikkuhangaskaomiide.
Lohkat ja čállit.
Oahppit galget hárjánit ovdanbuktit oaiviliid oppalaččat ja čielgasit.
Sii galget hárjánit geahččaladdat iešguđetlágan čálalaš šáŋraiguin ja hárjánit jurddašaddat, raporteret ja ákkastallat.
Oahppit galget viidáseappot ovdánahttit iežaset persovnnalaš giehtačállaga.
Sii galget oahppat oaidnit ahte čállin lea ipmárdusa, vásihusa ja ovttasbarggu geaidnu.
Sii galget máhttit dulkot ja árvvoštallat iešguđetlágan mediaid teavsttaid sisdoalu ja váikkuhangaskaomiid, ja ieža atnit mediaid gaskkustit teavsttaid. Sii galget máhttit ohcat dieđuid iešguđetlágan diehtojuohkingálduin maid sáhttet atnit, nugo ovdamearkka dihte girjerádjosis, vuorkkás ja diehtojuohkinteknologiijas.
Sii galget oahppat atnit gálduid kritihkalaččat ja iešheanalaččat barggusteaset.
Giella- ja kultuvramáhttu.
Oahppit galget viidásit bargat sámegiela formálalaš beliiguin ja oažžut stuorát ipmárdusa makkár rolla gielas ja teavsttas lea kultuvrras ja servodagas.
Sii galget diehtit juoidá dan birra mii váikkuha giellageavaheami áiggi vuollai, ja ovdánahttit dihtomielalaš guottu gielladikšumii ja giellaovdánahttimii.
Oahppit galget dovdat giellahámádaga, ja mo dat doaibmá ja geavahuvvo ja viidáseappot ovdánahttit iežaset máhtu ja ipmárdusa iežaset ja earáid kultuvrraid njálmmálaš árbevieruide.
Oahppit galget diehtit ahte njálmmálaš ja čálalaš šáŋrat leat sihke sisdoallu, hápmi ja geavaheapmi.
Sii galget dovdat čálalaš searvedoaimma ja sáhttit oaidnit čállindili, temá, šáŋraid ja vuostáiváldi oktavuođa.
Sii galget dovdat iešguđetlágan mediaid, ja mo dát dahket vejolažžan bargat njálmmálaš ja čálalaš teavsttaiguin ja gaskkustit daid.
Oahppit galget máhttit árvvoštallat mediaid váikkuhusa ovttaskas olbmui ja servodahkii.
Váldočuoggát - nuoraidskuvladássi, 8. - 10. luohkká.
8. luohkká.
Guldalit ja hupmat.
Oahpahusas galget oahppit.
geavahit giela ságastallat earret eará ovddasvástádusa ja friddjavuođa birra, vuoiggalašvuođa ja behtolašvuođa, ja vuostelasvuođaid birra, ja ahte leat áššálaš ja áššemeahttun.
Sii galget bargat dárkilis ja kritihkalaš guldalemiin, improvisašuvnnain ja rollaneaktimiin.
oassálastit girjjálašvuođa ságastallamiin main vuođđun lea mo ieža dovdet teavstta.
ovdanbuktit fágahivvodaga joavkkus dahje luohkás, ja addit ja oažžut huksejeaddji rávvagiid ja cuiggodemiid.
juoigat, lávlut ja dánsut/dramatiseret álbmotdiktema.
oahppat iešdagolaččat leat mielde formálalaš čoahkkimiin ja ságastallamiin, oahpásnuvvat sáhkavuorro- ja vuorrosátnedoahpagiidda; čállit notáhtaid ja čállit referáhtaid ságastallamiin.
ságastallat radio ja tv’ nuoraid- ja suohtastallanprográmmaid sisdoalu ja váikkuhangaskaomiid birra.
guldalit iežaset giellajoavkku iešguđetlágan suopmaniid ja diđoštit ja čilget suopman-sániid.
Sii galget oahppat čilget ášši oinnolaš ovdamearkkaiguin.
bargat jearahallanteknihkain, ja registreret rumašgiela, miellagovaid ja dien láganiid.
Sii galget oassálastit lagasbirrasa almmolaš čoahkkimiin.
čoaggit cukcasiid ja šolžamuitalusaid, ja geahččalit iešguđetlágan persovnnalaš muitalanvugiid. Oahppit galget geahččalit man láhkai giellageavaheapmi sáhttá rievdadit ja váikkuhit cealkaga.
válljet temáid main sáhttet viidáseappot ovdánahttit giela ja tearpmaid, ovdamearkka dihte sohkanamahusaid, muohtanamahusaid, árbevieruid ja ealáhusaid tearpmaid.
oahppat guldalit eará sámegiellajoavkkuid.
Lohkat ja čállit.
Oahpahusas galget oahppit.
guhkebuš áiggi lohkat, ovdamearkka dihte ráhkadit lohkanprošeavtta.
Sii galget lohkat girjjiid ja oanehisteavsttaid mat earret eará gieđahallet temáid main nuorat beroštit.
lohkat máŋggalágan máidnasiid, cukcasiid ja muitalusaid main lea báikkálaš gullevašvuohta.
Sii galget čállit muitalusaid ja noveallaid, maiddái dakkáriid main leat iežaset dovddiidusat ja vásáhusat vuođđun, ja bargat girjjálašvuođa váikkuhangaskaomiiguin.
čállit cukcasiid ja oahppat cukcasiid analysa birra.
bargat govvaráidduiguin, árvvoštallat teavstta ja gova, maiddái deattuhit estehtalaš beali, ieža ráhkadit govvaráidduid ja veahá geahččalit iežaset máhtu dan šáŋra birra.
Sii galget bargat govvagirjjiiguin, dáiddagovaiguin ja plakáhtaiguin.
čállit digaštallančállosiid ja artihkkaliid iešguđet vuostáiváldiide.
Sii galget iešdagolaččat geahččalit gávdnat čállintemáid main beroštit.
Sii galget vásihit ahte lohkan ja čállin ovttas doibmet maiddái fágalaš barggus, ja vásihit jurddariđu, čoavddasániid, jurddakártta, gažaldagaid ja dien láganiid árvvu.
bargat árvvoštallat iežaset teavsttaid ja hárjehallat addit tekstii gulli huksejeaddji rávvagiid ja cuiggodemiid.
Sii galget guorahallat árvvoštallankriteriijaid, vurket iežaset teavsttaid vai sáhttet duođaštit ja árvvoštallat iežaset čállingiela ovdáneami, ja čállit giehtagirjji jurddašallama ja gulahallama várás.
bargat gaskamearkkaiguin ja háhkat alcceseaset rivttes ortografiija.
viidáseappot ovdánahttit iežaset giehtačállaga persovnnalaš ja doaibmi čálan man lea álki lohkat.
oahppat ohcat girjjálašvuođa, divodit ja heivehit teavstta.
Sii galget váldit ovddasvástádusa máŋggaláhkai atnit skuvlagirjerádjosa.
Sii galget atnit dihtorfierpmádaga ohcat dieđuid ja gulahallat eará riikkaid sámi ohppiiguin.
Giella- ja kultuvramáhttu.
Oahpahusas galget oahppit.
bargat sámi čálakultuvrrain ja oaidnit iešguđet áigodagaid teavsttain giela ja čállaga ovdáneami.
guorahallat šáŋraiešvuođaid epihkalaš teavsttain maiguin barget.
Sii galget iskat epihkalaš šáŋraid girjáivuođa, ja guorahallat mat leat buori áššeprosateavstta dovdomearkkat, ja maiddái árvvoštallat daid estehtalaš beliid.
Dasto galget guorahallat giela maid atnit go jearahallama čállet, ovdamearkka dihte njuolggo dahje eahpenjuolggo cealkagiid, vearbaáiggiid ja vearbageavaheami, ja man láhkai sáhttit čatnat persovdnagovvideami dasa.
joatkit riektačállimiin.
guorahallat iešguđet teakstadásiid cealkkaráhkadusaid ja teakstačatnanvugiid, maiddái ohppiid teavsttain, ja geahččaladdat bidjat oktii eaŋkilis cealkagiid mohkkás cealkkan.
Sii galget viidáseappot bargat sátneluohkáiguin, táktaráhkadusain, sátneálkidemiin ja nomensojahemiiguin.
bargat šaddat dihtomielalažžan iežaset njálmmálaš giellaovdáneapmái, háhkat dieđuid iežaset njálmmálaš giellaovdáneami birra, ja oaidnit dan ovttas máhtuin mánáid giellaovdáneami birra.
oahpásnuvvat dasa mii lea váikkuhan hupmangiela.
Sii galget ságastallat iežaset guovttegielalašvuođa birra ja suokkardit dan.
9. luohkká.
Guldalit ja hupmat.
Oahpahusas galget oahppit.
gieđahallat áigeguovdilis gažaldagaid ja eará temáid main beroštit, kritihkalaš ja árvvoštalli ságastallamiin.
Sii galget ovddidit jurdaga, vuođustit, ákkastallat ja bealuštit oainnu.
háhkat alcceseaset girjjálašvuođa- ja fágahivvodaga dramatiserema ja čájálmasa bokte, ja iešguđet vugiiguin ovdanbuktit lyrihka.
ovdanbuktit luđiid, viissaid, lávlagiid, rockteavsttaid ja ságastallat sisdoalu ja giela birra.
háhkat alcceseaset girjjálašvuođa- ja fágahivvodaga dramatiserema ja eará lávdeovdanbuktima bokte, ovdanbuktit prošeaktabarggu ja dihtomielalaččat ipmirdit maid ovdanbuktin mearkkaša vásáhussii ja ipmárdussii.
árvvoštallat ehtalaš ja estehtalaš beliid valljodagas ja čalmmusteami mii lea tv’ musihkkavideoin ja nuoraidprográmmain.
lágidit ságastallama dahje čoahkkima.
Oahppit galget guorahallat ságastallanprográmma tv:s mas sii deattuhit áššálašvuođa ja áššemeahttunvuođa.
Lohkat ja čállit.
Oahpahusas galget oahppit.
lohkat romána ja soames suohttasis oanehisprosateavsttaid.
lohkat iešguđet čálliid čállán teavsttaid, ja hábmet alcceseaset gova dan áiggis goas čállit elle ja mas sii beroštedje.
bargat máŋggalágan lyrihkain ja čállit iežaset divttaid.
čállit iešguđetlágan áššeteavsttaid, earret eará ohcamiid, almmolaš reivviid, beavdegirjjiid, almmuhusaid ja rehkegiid.
lohkat ákkastalli teavsttaid ja bargat daiguin, geahččalit ráhkadusvugiid, čielggademiid ja generaliseremiid, ja geahččaladdat váikkuhangaskaomiiguin.
lohkat essaya ja čállit essayalágan teavsttaid.
guorahallat máidnosiid ja oahppat doaimma ja váikkuhangaskaomiid birra.
Sii galget ráhkadit máidnosa mas atnet gova ja teavstta.
atnit dihtorfierpmádaga ja davviriikkalaš dihtorfierpmádaga dieđuid háhkat, vurket ja gieđahallat.
Galget atnigoahtit elektrovnnalaš poastta iežaset ja nuppe riikkaid sámi ohppiiguin gulahallat.
Giella- ja kultuvramáhttu.
Oahpahusas galget oahppit.
ohcat dieđuid giela ja čállima ovdáneami birra teavsttain.
Sii galget bargat girjjálašvuođain, girjjálašvuođahistorjjáin ja giellahistorjjáin čálliid oktavuođas maiguin leat bargame.
Sii galget ságastallat girjjálašvuođa ja sosiálalaš ja politihkalaš historjjá oktavuođa birra vai áddejit mo dikten, giella ja servodatdilli sáhttet váikkuhit nubbi nuppi.
bargat cealkkaanalysain, digaštallat movt cealkkahuksehus sáhttá rievdadit ja váikkuhit giela ja sisdoalu.
bargat sámi ortografiijain ja morfologiijain gielladikšuma oassin.
bargat muhtin áššeprosa guovddáš iešvuođaiguin, ovdamearkka dihte geahčadit vuođđudallamiid, leat go teavsttat áššálaččat, mii deattuhuvvo ja doabaatnima.
Sii galget dovddiidit prošeavtta bargomannolaga.
bargat muhtin lyrihkkaiešvuođaiguin nugo ovdamearkka dihte gielalaš govaiguin, assosiašuvdnariggodagaiguin, iešguđetlágan dulkonvejolašvuođaiguin ja eará váikkuhangaska-omiiguin.
Oahppit galget ságastallat mii addá midjiide vásáhusaid čáppagirjjálašvuođa logadettiin.
lohkat muhtin politihkalaš ságastallamiid.
Sii galget guorahallat mo váikkuhangaskaoamit leat adnojuvvon ja veahá oahppat retorihka birra.
10. luohkká.
Guldalit ja hupmat.
Oahpahusas galget oahppit.
ságastallat boahtte áiggi birra, muittašit ja jurddašaddat, ovdamearkka dihte ságastallama dahje hearvasága bokte, ja ovttasbargat gávdnat oaivila ja bohtosa fágahivvodagas.
iešdagolaččat oassálastit jurddašaddi ságastallamiin, ovdamearkka dihte girjjálašvuođa teavsttaid sisdoalu, ráhkadusa ja váikkuhangaskaomiid birra.
ovdanbuktit prošeaktabarggu, áinnas dakkár jovkui mas leat iešguhtet ahkásaččat.
Sii galget guorahallat njálmmálaš ovdanbuktima gáibádusaid.
vásihit teáhterčájálmasaid dahje videobáddemiid, ja guorahallat sisdoalu ja ovdanbuktima.
Sii galget čájehit teáhtera ja ovdanbuktit/dramatiseret/ čájehit drámačálliid dahje iežaset čállán dramáhtalaš teavsttaid.
Sii galget hábmet rollaid ja vuorrodajaldagaid, bargat jietnaatnimiin, bottuiguin ja rumašgielain.
Sii galget vásihit duohta ja jurddašuvvon lávdedávviriid.
geahččat filmma ja ságastallat sisdoalu ja filbmii gullevaš váikkuhangaskaomiid birra.
Lohkat ja čállit.
Oahpahusas galget oahppit.
lohkat ja árvvoštallat ođđa girjjiid maid ieža leat válljen.
Sii galget čállit girjeárvvoštallamiid.
lohkat boarrásat teavsttaid, earret eará Olaus Sirma, Anders Fjellner, Lars Hætta, Johan Turi ja Anta Pirak teavsttaid.
Sii galget oahpásnuvvat iešguđetlágan olmmošvurbbiide ja historjjáide ja bargat fágalaččat teavsttaiguin.
Sii galget iežaset teakstavásáhusaid atnit iežaset čállingeahččaladdamiin.
lohkat eará kultuvrraid jorgaluvvon teavsttaid ja ságastallat daid birra, leat mielde čájálmasain ja guldalit čájálmasaid, ja oaidnit eará riikkaid kultuvrraid eallindovddiidusaid, norpmaid ja árvvuid.
čállit dieđiheaddji ja ákkastalli teavsttaid ja veahá oahppat čállit ovdamearkka dihte ohcamiid, formálalaš reivviid ja eará šáŋraid maidda lea atnu, ovttas ráhkadit prošeaktaplánaid, čállit beaivegirjji prošeaktabarggu oktavuođas ja čálalaččat árvvoštallat bargomannolaga, buktaga ja oahpoávkki.
Sii galget ovttasbargat bagadusbargguin čállinbeivviin main leat iešguđet ahkásaččat.
iežaset teakstabargguin bargat buriin giellaanuin ja formálalaš giellagálggain.
lohkat ja árvvoštallat iešguđetlágan propagándateavsttaid ja govaid, guorahallat dáiddagovaid ja dáiddaduoji ja čállit teavsttaid.
oahpásnuvvat sámi aviissaide ja bargat muhtin aviisašáŋraiguin.
Sii galget guorahallat iešguđet čállosiid muhtin aviissain muhtin áigodaga.
Sii galget ráhkadit aviissa, áinnas iežaset vuogi mielde.
Giella- ja kultuvramáhttu.
Oahpahusas galget oahppit.
bargat sámegielain ja girjjálašvuođahistorjjáin doložis dálážii, ja ordnet iežaset máhtu deaŧaleamus sámi čálliid birra.
Sii galget čiekŋudit muhtin sámi čálliide, guorahallat mas čállit beroštedje ja mo sii čálle.
Sii galget maid lohkat sin eallima birra ja govahallat makkárat čállit ledje ja makkár áigi lei dalle.
bargat sámi giellahistorjjáin teavsttaid oktavuođas maid lohket.
Sii galget guorahallat maiddái eará kultuvrraid ovddeš áiggi čállima, earret eará "rune"-čállima, latiinnalaš čállaga ja gohtalaš čállaga.
Sii galget bargat iešguđetlágan čálaovdamearkkaiguin.
guorahallat iežaset kultuvrra njálmmálaš muitalanárbevieruid, ja diđoštit muhtin gielalaš stiilavugiid.
iskat gielalaš valljosa Sámis, ovdamearkka dihte suopmaniid ja sosioleavttaid, ja guorahallat giellapolitihkalaš dili.
Sii galget guorahallat man láhkai giella rievdá, geahčadit loatnasániid ja ođđasániid, internašunaliserema ja mo eará gielat váikkuhit.
Sii galget dasto gávdnat olgoriikka sániid ja dadjanvugiid iežaset gielas ja geahččalit gávdnat iežaset tearpmaid main lea seamma sisdoallu.
čohkket iežaset teavsttaid nuoraidskuvladásis ja bargat daiguin ja árvvoštallat daid vai oidnet iežaset čállingiela ovdáneami ja teakstaovdáneami.
bargat dramáhtalaš šáŋraiguin, dramáhtalaš teavsttaid váikkuhangaskaomiiguin, ovdanbuktimiin ja teáhteriin.
Sii galget veahá oahppat teáhterhistorjjá, árvvoštallat filmmaid váikkuhangaskaomiid, muitalanvugiid, oktavuođa gova, jiena ja hupmama gaskka, ja buohtastahttit girjji ja filmma.
oahppat ráhkadit kriteriijaid mo árvvoštallat temá- ja prošeaktabargguid dahje prošeaktabihtáid.
diđoštit muhtin gielalaš stiilavugiid.
Sii galget guorahallat sámi aviissain giela, šáŋra, čalmmusteami, hivvodatvalljosa ja ovdanbuktinhámi.
bargat sámi grammatihka váldoiešvuođaiguin.
Sii galget geavahit sátnelisttuid, fágagirjjiid ja eará referánsagirjjálašvuođa.
Sámegiella nubbingiellaálggahussan.
Fága sadji skuvllas.
Sámegiela nubbingiellan oahpaheami váldo ulbmil lea doaibmi guovttegielalašvuohta.
Lassin eatnigillii galget oahppit hálddašit sámegiela nu bures ahte sáhttet leat iešdagolaš oasseváldit sámi servodagas.
Ohppiin sáhttá leat hui iešguđetlágan giellagelbbolašvuohta go skuvlii álget.
Muhtumat máhttet unnán sámegiela, ja earát fas máhttet eanet.
Lea erenoamážit skuvlla ovddasvástádus oažžut ohppiid doalahit ja ovdánahttit goappeš gielaid.
Dat guoská sihke mánáide guđet máhttet guokte giela bures ovdal go álget skuvlii, ja mánáide guđet leat ovttagielagat go skuvlii álget.
Ohppiidjoavku mii lea dađistaga sturron, leat oahppit geain lea sihke dáro- ja sámegiella ruovttugiellan.
Dát oahppit berrejit oažžut heivehuvvon oahpahusa mii buoremus lági mielde ovdánahttá goappeš gielaid.
Lea deaŧalaš bures máhttit sámegiela sáhttit searvat sámi kultuvra- ja servodateallimii.
Sámegillii ja sámi girjjálašvuhtii oahpásnuvvamiin besset oahppit viiddidit iežaset áddejumi sámi servodaga kultuvrralaš girjáivuhtii, seammás go sii ovddidit máŋggakultuvrralaš gelbbolašvuođa.
Giellamáhttu ja giellaipmárdus ovdána buoremusat aktiivvalaš giellageavaheami bokte.
Vai oahppit šattaše oadjebassan sámegiela geavaheamis, fertejit sii movttiidahttojuvvot atnit giela sihke skuvllas ja lagasbirrasis.
Dan dihte galgá sámegiella, lassin dárogillii, adnot aktiivvalaččat oahpaheamis.
Lea deaŧalaš ahte sámegiella adno veahkkegiellan/oahpahusgiellan maiddái eará fágain.
Oahppoplána sámegillii nubbingiellan lea ráhkaduvvon adnot sihke davvisámegielas, julevsámegielas ja lullisámegielas.
Fága bargovuogit.
Fága oahpaheamis lea deaŧalaš ahte buot váldodásiin atná ohppiid giellagelbbolašvuođa vuođđun.
Bargovugiid ja organiserenvugiid válljemis galgá lágidit movttiidahtti ja doaibmi oahppanbirrasa.
Vai oahppit ovdánahttet lunddolaš ja girjás giela, berre lagasbirrasa atnit ressursan giellaoahpaheamis.
Diehtojuohkinteknologiija addá eará ja ođđa vejolašvuođaid gielain bargat.
Vugiinis hástala teknologiija iešheanalaš oahppamii diehtoáŋgirvuođa ja suokkardeami bokte.
Dihtora ja elektrovnnalaš veahkkeneavvuid geavaheapmi galgá heivehuvvot fágii ja váldot atnui juo smávvaskuvladásis.
Vuosttaš jagiid lea lunddolaš atnit álkes, giellafágii guoskevaš dihtorspealuid, ja maŋŋil galget oahppit oahppat teakstameannudeami.
Nuoraidskuvladásis galget oahppit maiddái máhttit atnit EDG háhkat dieđuid diehtobáŋkkuin ja sáhttit gulahallat fierpmádagas.
Fága hámádat.
Fágas leat golbma váldooasi:
Lohkat ja čállit.
Giella- ja kultuvramáhttu .
fága oktasaš ulbmilat.
Fága oahpahusa ulbmilat leat:
ahte oahppit ovdánahttet gálgga atnigoahtit sámegiela neavvun háhkat alcceseaset ja viidáseappot ovdánahttit sámi kultuvrra máhtuid, guottuid ja árvvuid.
ahte oahppit ožžot buori sámegielmáhtu ja máhtu sámegiela birra.
ulbmilat ja váldočuoggát.
Ulbmilat - smávvaskuvladássi, 1. - 4. luohkká.
Oahpásnuvvat gillii.
Oahppit galget veahá oahppat giela birra ja ovdánahttit iežaset giela ja buori girjás sátneriggodaga gielalaš iešluohttámuša vuođđun.
Sii galget máhttit giela atnit njálmmálaččat ja čálalaččat.
Oahppit galget máhttit gaskkustit sámi girjjálašvuođa ja muitalusaid ja ságastallat daid birra.
Váldočuoggát, 1. - 4. luohkká.
1. luohkká/ovdaskuvla.
Oahpásnuvvat gillii.
Oahpahusas galget oahppit.
guorahallat ja geahččaladdat sániiguin, jienaiguin, riimmaiguin ja hoahkamiiguin.
ovdanbuktit álkes divttaid, riimmaid ja muitalusaid.
vuostá váldit dieđuid ja vástidit álkes jearaldagaid oahpes temáid birra, ovdamearkka dihte oahppi iežas birra, bearraša birra.
geahččaladdat bustávaiguin, ovdamearkka dihte ohcat bustáva sániin, ja dadjat bustávvajietnadagaid.
Sii galget luohkkálanjas ja eará sajiin deaivvadit govvosiiguin, bustávaiguin, loguiguin ja čállagiin.
guldalit lagasbirrasa muitalusaid ja sámi cukcasiid jitnosit lohkama.
oahpásnuvvat álkes dadjanvugiide dearvvaheami ja presenterema oktavuođas.
juoigat, lávlut, searvat lávlunstoahkamiidda ja spealuide.
čállit iežas sániid ja dadjanvugiid.
2. luohkká.
Oahpásnuvvat gillii.
Oahpahusas galget oahppit.
guldalit sámi muitalusaid ja cukcasiid jitnosit lohkama.
álkes divttaid ja hoahkamiid ovdanbuktimis bargat cealkkašuoŋain ja cealkimiiguin.
hárjehallat ipmirdit álkes cealkámušaid, gažaldagaid, dieđuid ja gohččumiid ja daid viidáseappot muitalit.
guorahallat ja geahččaladdat giellajietnadagaiguin ja bustávaiguin.
Ráhkkanišgoahtit čállit, bargat ovdamearkka dihte bustávvahábmemiin ja dovdamiin.
atnit giela ságastallamiin ja movttiidahttojuvvot jearrat go lea juoga maid eai ipmir dahje imaštallet, hárjehallat addit ja oažžut gohččumiid ja eará dieđuid.
hárjánit girjerádjosa atnit, bivdit veahki gávdnat girjjiid.
ovdanbuktit riimmaid, hoahkamiid, lávlagiid ja eará teavsttaid, ovdamearkka dihte oktiinjálmmiid ovdanbuktit ja fearániid dramatiseret.
oažžut veahki čállit iežaset sániid ja cealkagiid ja ieža beassat čállit álkes sániid ja dajaldagaid.
3. luohkká.
Oahpásnuvvat gillii.
Oahpahusas galget oahppit.
guldalit cukcasiid, mánáidgirjjálašvuođa, divttaid, luohte- ja lávlladajahusaid jitnosit lohkama ja ieža ovdanbuktit ovdamearkka dihte divttaid, riimmaid, hoahkamiid, luđiid ja lávlagiid.
bargat cealkimiin ja cealkkašuoŋain ja guldalit humademiid, oanehis fearániid ja muitalusaid.
atnit ja guorahallat giela iešguđet temáid birra humademiin.
ovdanbuktit ja dramatiseret teavsttaid ja muitalusaid.
movttiidahttojuvvot čállit dainna máhtuin mii sis lea eatnigiela oahpahusas, ovdamearkka dihte čállit oanehis dieđuid ja fearániid.
stoahkat gielain ja teavsttain govaid oktavuođas iešguđet šáŋraid ja gielladilálašvuođaid miellagiddevaš doaimmain.
bargat alfabehtain.
hárjehallat čálalaččat ovdanbuktit iešguđetlágan teavsttaid.
gávdnat ja válljet girjjiid girjerádjosis.
geahččaladdat dihtorprográmmaid ja ohcat iešguđetlágan dieđuid DT vehkiin.
4. luohkká.
Oahpásnuvvat gillii.
Oahpahusas galget oahppit.
guldalit muitalusaid, divttaid ja cukcasiid ja ságastallamiid ovdamearkka dihte radio- ja tv-prográmmain.
iešguđetlágan ovdanbuktimiin bargat cealkkašuoŋain ja cealkimiin.
bargat temáin álbmotárbevierut, ovdamearkka dihte oahppaladdat báikegotti vuorrasiid ja gullat muitalanvieruid, musihkkavieruid ja borramušvieruid birra.
hárjehallat ovdanbuktit iežaset oaiviliid ovdamearkka dihte digaštallamis dahje álkes gažaldagaid jearramis ja vástideamis.
čájehit dramatiseremiid ja lágidit nuorabuidda spealuid ja geavatlaš doaimmaid.
bargat sátnegovaiguin, ovdamearkka dihte divttain ja báikkálaš muitalusain.
bargat ovdamearkka dihte govva-/teakstagirjjiid ja govvaráidduid čálalaš ovdanbuktimiiguin ja hárjánit oaiviliiddiset buktit čállojuvvon teavsttaide.
lohkat ja oččodit buriid lohkanstrategiijaid ja beassat lohkat iešguđet áigumušaid dihte(muosáhit, oahppat, ipmirdit).
bargat doahpagiiguin, nu ahte sátnehivvodat lassána dađistaga.
atnit girjjálašvuođa movttiidahttit iežaset čállit, ovdamearkka dihte divttaid, govvaráidduid ja oanehis bihtáid.
atnit girjerádjosa oažžut várdosa oahpes girječálliin, ja lohkat teavsttaid mat sáhttet dego eallindahkat ovtta dahje soapmásiid sis.
bargat mediaid, ovdamearkka dihte tv ja aviissaid iešguđetlágan váikkuhangaskaomiiguin.
hárjánit dihtormašiinnain čállit teavsttaid.
Ulbmilat - gaskadássi, 5. - 7. luohkká.
Guldalit ja hupmat.
Oahppit galget ovdánahttit iežaset njálmmálaš giela, nu ahte sáhttet iešguđetlágan gielladilálašvuođain ja doaimmain atnit giela doaimmalaččat.
Oahppit galget dovdat sámi girjjálašvuođa ja sámi muitalanárbevieruid.
Lohkat ja čállit.
Oahppit galget ovdánahttit iežaset čálalaš ovdanbuktingálgga ja vejolašvuođaideaset ávkin atnit čállosiid ja máhttit atnit teavsttaid moktan ja minstarin iežaset čállimis.
Oahppit galget oahppat čállingiela huksehusa birra ja máhttit giela atnit čálalaččat ja njálmmálaččat.
Giella- ja kultuvramáhttu.
Oahppit galget muhtin muddui dovdat iežaset giela ja giellaovdáneami ja giela geavaheamis muosáhit ilu ja gielalaš iešluohttámuša.
Váldočuoggát, 5. - 7. luohkká.
5. luohkká.
Guldalit ja hupmat.
Oahpahusas galget oahppit.
njálmmálaččat ovdanbuktit iežaset oaiviliid.
ovdanbuktit iešguđetlágan teavsttaid ja hárjánit ođđasis muitalit fearániid/muitalusaid.
guldalit boarráset sámi girjjálašvuođa jitnosit lohkama.
hárjehallat jitnosit lohkat ja jiena rievdadallat, bidjat bottožiid ja deattuhit váldosániid.
dárkut ja ságastallat movt hupmangiella ja rumašgiella adnojuvvojit iešguđet diliin, ovdamearkka dihte digaštallamis, diggomis, givssideamis, nálssuheamis ja soabadeamis.
Lohkat ja čállit.
Oahpahusas galget oahppit.
bargat sátneluohkáiguin.
hárjehallat lohkat ja dulkot álkes teavsttaid.
bargat čálalaš dieđuiguin ja ieš hábmet dieđuid mat leat jurddašuvvon iešguđet lohkkiide, ovdamearkka dihte almmolaš ja priváhta reivviid ja lohkkiidčállosiid.
lohkat ođđaset čálliid mánáid- ja nuoraidgirjjálašvuođa ja gávnnahit movt sii ožžot ovdan gelddolašvuođa, suohttasa ja movt govvidit olbmuid.
čállit divttaid ja bargat lyralaš váikkuhangaskaomiiguin.
čilget ja govvidit ja dainna lágiin fuobmát movt giella sáhttá rievddadit sátneválljema ja syntávssa mielde.
hárjehallat atnit sátnegirjjiid ja fágagirjjiid dieđuid ohcamis.
hárjehallat ovddidit vuođustuvvon oainnuid čállosiidda.
atnit teakstameannudan- ja eará heivvolaš dihtorprográmmaid iešguđetlágan teavsttaiguin bargamiin.
Giella- ja kultuvramáhttu.
Oahpahusas galget oahppit.
bargat diftoŋga- ja vokálrievdamiiguin vearbasojaheamis.
árvvoštallat radio- ja tv-prográmmaid sisdoalu ja vuogi.
guorahallat ja buohtastahttit giellageavaheami iešguđet gielladilálašvuođain.
suokkardit muhtin beliid sámegiela cealkkahuksehusas ja buohtastahttit čálalaš ja njálmmálaš ovdanbuktinvugiid.
humadit iešguđet sámi máidnasiid ja muitalusaid álggu ja duogáža birra.
6. luohkká.
Guldalit ja hupmat.
Oahpahusas galget oahppit.
guldalit cukcasiid ja muitalusaid jitnosit lohkama ja oahpásnuvvat iežaset riikkaoasi iešguđet suopmaniidda.
hárjehallat atnit giela iešguđet giellaoktavuođain.
hárjehallat sáni váldit digaštallamiin áigeguovdilis áššiid birra ja hábmet ja ovdanbuktit iežaset oaiviliid.
oahpahallat ovdanbuktimis bures vuođustit iežaset oaiviliid.
hárjánit ovdanbuktit iešguđetlágan teavsttaid stuorát joavkkuin.
oahppaladdat olbmuid báikkálaš birrasis ja oahpásnuvvat sámi báikenamahusaide, eanadatnamahusaide ja dálke- ja biegga- ja iešguđet luonddudáhpáhusaid namahusaide.
Lohkat ja čállit.
Oahpahusas galget oahppit.
čállit oanehis muitalusažiid.
oahpahallat oainnuid buktit čállosiidda.
čállit iešguđet šáŋraid teavsttaid, sihke čáppagirjjálašvuođa ja áššeprosa, ovdamearkka dihte muitalusaid, čoahkkáigeasuid ja raporttaid.
bargat teavstta sisdoaluin eahpečielga jurdagiid rájes gitta gárvves čállosa rádjai, ja hárjehallat addit positiivvalaš ja kritihkalaš oainnuid bargguide.
lohkat ođđaset girjáčálliid iešguđet šáŋraid teavsttaid.
Sii galget ieža válljet girjjiid ja teavsttaid maid áigot lohkat, ja beassat čiekŋudit girjjiide (lohkanprošeakta) iežaset lohkan-leavttu mielde.
čállit teavsttaid iešguđet atnui.
atnit sátnegirjjiid ja eará veahkkegirjjiid iežaset teavsttaiguin bargamiin.
atnit teakstameannudeami ja elektrovnnalaš sátnegirjji iežaset barggus ja oahppat sáddet elektrovnnalaš poastta.
atnit dihtormašiinna ja multimedia luohkká- dahje skuvlaaviisabarggus.
Giella- ja kultuvramáhttu.
Oahpahusas galget oahppit.
bargat sátneluohkáiguin, diftoŋga- ja vokálrievdamiiguin vearba- ja nomensojaheamis.
guorahallat sáme- ja dárogielaid ovttaláganvuođaid ja iešguđetláganvuođaid.
čohkket ja systematiseret lagasbirrasa fearániid ja muitalusaid.
ságastallat iešguđetlágan váikkuhangaskaomiid birra njálmmálaš šáŋrain nugo jearahallamiin ja logaldallamiin.
digaštallat beallegárvves teavsttaid árvvoštallama kriteriijaid birra.
oahppat veahá dan birra movt giella rievddada dilálašvuođaid mielde, áiggi ja báikki mielde, ja dárkut sámi suopmaniid ja sosioleavttaid erenoamášvuođaid.
bargat rollaiguin ja vuorrodajaldagaiguin dramáhtalaš teavsttas, árvvoštallat jietnageavaheami ja rumašgiela árvvu ja geahččalit ovttageardánis lávdedávviriiguin bargat.
ságastallat dan birra mii dahká njálmmálaš ovdanbuktima buorren, ja árvvoštallat giela mii adno go ákkastallet.
7. luohkká.
Guldalit ja hupmat.
Oahpahusas galget oahppit.
guldalit iešguđet sámegielaid, ovdamearkka dihte radios ja tv:s.
hárjehallat buktit oaiviliid ja responssa teavsttaid ovdanbuktimiidda.
atnit giela ja máhtu giela birra hábmejeaddji doaimmain, ovdamearkka dihte čájehit teáhtera ja revya.
oažžut hárjáneami sáni váldimis olbmuid siste ja searvat digaštallamiidda, guldalit earáid, ovddidit iežaset oaiviliid ja vuođustit daid.
Lohkat ja čállit.
Oahpahusas galget oahppit.
hárjehallat čállit oanehis muitalusažiid.
bargat iežaset oainnuid ovddidemiin čálalaččat.
lohkat duohtateavsttaid, ovdamearkka dihte duohtahivvodaga, čilgehusaid, aviissaid ja kárttaid.
atnit teakstameannudanprográmma, elektrovnnalaš sátnegirjji ja elektrovnnalaš poastta gulahallat sámi ohppiiguin eará riikkain.
bargat teavsttaid čállimiin iešguđetlágan ovdanbuktimiidda, ovdamearkka dihte logaldallamiidda, hearvaságaide.
veahkehuvvot ovdánahttit čállingálgga dainna lágiin ahte oažžut áššái gullii oaiviliid tekstii, eandalii beaivegirječállima bokte.
Oahppit galget dárkilit bargat teavsttain, sihke riekta-čállimiin, gaskamearkkaiguin ja komposišuvnnain (huksehusain) ovdal go lágidit vuostáiváldiide.
oahpásnuvvat almmolaš girjerádjosiidda ja ieža gávdnat fágagirjjiid ja čáppagirjjálašvuođa man áigot lohkat.
Sii galget čállit girjeárvvoštallama.
Giella- ja kultuvramáhttu.
Oahpahusas galget oahppit.
bargat diftoŋga- ja vokálrievdamiiguin nomeniid sojaheamis.
bargat sátneluohkáiguin ja álkes cealkkaoahpain.
guorahallat iešguđet sámi suopmaniid.
oahppat movt giella lea áiggi mielde rievdan.
bargat iešguđetlágan mediaid váikkuhangaskaomiiguin, ovdamearkka dihte tv, radio ja filmma.
oahppat eambbo oktavuođaid birra giela ja dilálašvuođaid gaskkas ja giellageavaheami birra formálalaš ja eahpeformálalaš dilálašvuođain.
gávnnahit báikkálaš girječálliid ja guorahallat maid sii leat čállán.
Ulbmilat - nuoraidskuvladássi, 8. - 10. luohkká.
Guldalit ja hupmat.
Oahppit galget giela atnit aktiivvalaččat ja iešguđet šáŋrain, iešguđet gielladilálašvuođain ja iešguđet oktavuođain máhttit bures ja vuohkkasit ovdanbuktit.
Sámegiella galgá leat gaskaoapmin sámi kultuvrii ja servodateallimii aktiivvalaš searvamii.
Oahppit galget oažžut buori máhtu sámi girjjálašvuođa ja muitalanvugiid girjáivuođa birra.
Lohkat ja čállit.
Oahppit galget máhttit ovdánahttit teavstta jurdaga rájes gárvves buktaga rádjái ja máhttit ávkin atnit oainnuid maid čállima vuolde ožžot earáin.
Sii galget máhttit árvvoštallat iežaset teavsttaid ja iežaset ovdáneami čállin.
Sii galget bures dovdat giela doaimmaid ja huksehusa ja leat iežaset giellaovdáneami hárrái dihtomielalaččat.
Giella- ja kultuvramáhttu.
Oahppit galget háhkat máhtu dan birra movt njálmmálaš ja čálalaš giella geavahuvvo ja movt lea huksejuvvon.
Sii galget maid máhttit njálmmálaš ja čálalaš giellageavaheami erohusaid birra ja máhttit juoidá iešguđetlágan njálmmálaš ja čálalaš šáŋraid váikkuhanvugiid ja komposišuvnnaid birra.
Váldočuoggát, 8. - 10. luohkká.
8. luohkká.
Guldalit ja hupmat.
Oahpahusas galget oahppit.
radios ja tv:s guldalit ođassáddagiid ja nuoraidprográmmaid.
álkes muitalusaid, cukcasiid ja máidnasiid dramatiseret.
guldalit iešguđet sámi suopmaniid ja sámi mediagiela.
ovttasbargat joavkkus dahje luohkás dieđuid ohcamis ja hárjehallat ovdanbuktit fágaáššiid joavkkus/luohkás ja ságastallat buriid ovdanbuktimiid birra.
guldalit jitnosit lohkama ja nu muosáhit girjjálašvuođa teavsttaid ollislašvuođa ja searvat ságastallamiidda teavsttaid birra dan vuođul movt sii ieža leat muosáhan daid.
Lohkat ja čállit.
Oahpahusas galget oahppit.
lohkat ollu iešguđetlágan čállagiid.
čállit áššeprosateavsttaid iešguđet šáŋrain, nugo referáhtaid, reivviid ja oanehis bihtáid, áinnas iežaset beroštumiid vuođul dahje eará fágaide guoski áššiid birra.
Oahppit galget válljet temáid main beroštit, ja čállit teavsttaid iešguđetlágan lohkkiide.
atnit teakstameannudanprográmmaid prošeaktabargguin, ovdamearkka dihte eará fágaid dahje fágasurggiid olis.
iežaset barggu olis oahppagoahtit deaŧalaš riektačállinnjuolggadusaid.
oažžut vásihusa das movt sin iežaset teavsttat sáhttet leat čájálmasaid ja dramatiseremiid vuođđun.
bargat iešguđet šáŋraid čálalaš ovdanbuktiimiiguin, ovdamearkka dihte jearahallamiiguin, sáhkavuoruiguin, divttaiguin.
Giella- ja kultuvramáhttu.
Oahpahusas galget oahppit.
bargat sátnesojahemiiguin ja cealkkahuksehusaiguin.
šaddat oamediđolažžan iežaset giellaovdáneami hárrái.
ságastallat ja guorahallat iežaset guovttegielalašvuođa.
bargat sámi giellahistorjjálaš guovddáš áššiiguin.
suokkardit beaivválaš giela giellageavaheami, ovdamearkka dihte njuolga ja eahpenjuolga dadjama.
oahpahallat atnit dihtorfierpmádaga viežžat dieđuid iešguđetlágan politihkalaš ja hálddahuslaš áššiid birra Sámis.
atnit elektrovnnalaš poastta ja atnit oktavuođa ohppiiguin eará sámi guovlluin.
9. luohkká.
Guldalit ja hupmat.
Oahpahusas galget oahppit.
searvat áigeguovdilis áššiid digaštallamiidda ja oahpásnuvvat doahpagiidda sáhkavuorru ja vuorrosátni.
Sii galget čállit notáhtaid ja ráhkadit digaštallamiin čoahkkáigeasu.
bargat njálmmálaš gielain mas lea heivehuvvon sátneriggodat iešguđet dilálašvuođaide.
guldalit cukcasiid ja máidnasiid jitnosit lohkama.
Guldalit sámi musihkkateavsttaid, ođassáddagiid ja radioprográmmaid.
oahpahallat vuođustit čuoččuhusa ja addit oainnuid ja responssa earáid njálmmálaš ovdanbuktimiidda.
iežaset luohkás ovdanbuktit divttaid ja álkes dramatiseremiid.
Lohkat ja čállit.
Oahpahusas galget oahppit.
čállit teavsttaid iešguđet anuide, ovdamearkka dihte sáhkavuoruid, ohcamušaid, almmolaš reivviid.
atnit iešguđet mediaid iežaset čálalaš bargguid vuođđun ja alcceseaset moktan.
bures hárjánit čállit nu ahte olahit máhtu ja oaivila ja fuomášit ahte sii sáhttet čállimiin oahppat sihke sámegielas ja eará fágain.
oahpahallat kritihkalaččat árvvoštallat iežaset ja earáid barggu.
hárjehallat atnit dihtorfierpmádaga ja skuvlafierpmádaga viežžat ja lohkat sámi girjjálašvuođa elektrovnnalaš hámis ja lohkat elektrovnnalaš aviissaid ja áigečállagiid.
ovttasbargat prošeaktaplánaid ráhkademiin, čállit beavdegirjji prošeavttain barggadettiin, ja čálalaččat árvvoštallat bargomannolaga ja buktaga ja čállit beaivegirjji.
teavsttaid čállit oktasaš doaimmaid oktavuođas, ovdamearkka dihte ráhkadit aviissaid ja máinnusteavsttaid ja suokkardit máidnosiid ja háhkat dieđuid doaimmaid ja váikkuhangaskaomiid birra.
Oahppit sáhttet ráhkadit máidnosiid main lea sihke govva ja teaksta.
atnit diehtočoakkáldagaid, elektrovnnalaš poastta ja elektrovnnalaš sátnegirjjiid dieđuid háhkamii.
lohkat iešguđetlágan girjjálašvuođateavsttaid.
Giella- ja kultuvramáhttu.
Oahpahusas galget oahppit.
bargat ortografiijain ja gaskamearkabidjamiin.
bargat sátnesojahemiin, cealkkahuksehusain ja dovdat cealkkaosiid.
digaštallat beallegárvves teavsttaid árvvoštallama kriteriijaid birra.
guorahallat radio- dahje tv-prográmma sisdoalu ja hámi.
geahččaladdat iežaset sátneriggodaga vuođul girjjohallat giela ja ohcat eará sámegiel sániid main lea seamma sisdoallu.
guorahallat oktavuođaid girjjálašvuođa ja sosiála/politihkalaš historjjá gaskkas ipmirdit movt dikten ja servodatdilálašvuohta sáhttet váikkuhit nubbi nuppi.
bargat sámi girjjálašvuođain ja girjjálašvuođahistorjjáin ja bidjat girjjálašvuođa/čálliid áigelinjái, ja dađi mielde oažžut kronologalaš várdosa.
10. luohkká.
Guldalit ja hupmat.
Oahpahusas galget oahppit.
guorahallat ja ságastallat báikkálaš muitalanárbevieruid birra.
stuorát oktavuođain ovdanbuktit dramatiserejuvvon teavsttaid, ovdamearkka dihte váhnenčoahkkimiin dahje skuvlla oktasaš bottuin.
hárjehallat dulkot ja jorgalit dárogielas sámegillii.
hárjehallat sámegillii “dubbet” ovdamearkka dihte tv-prográmmaid dahje filmmaid.
bargat iežaset njálmmálaš giela viidáseappot ovdánahttimiin dainna lágiin ahte guorahallamiin ságastallat girjjálašvuođateavsttaid ja áššiid birra main beroštit.
atnit giela sosiála ja formálalaš dilálašvuođain skuvllas ja servodagas.
ovdanbuktit prošeaktabarggu ja guorahallat gáibádusaid mat leat njálmmálaš ovdanbuktimii.
Lohkat ja čállit.
Oahpahusas galget oahppit.
atnit valjit gálduid iežaset giellabarggus.
čállit teavsttaid mat sáhttet earáide boahtit ávkin, ovdamearkka dihte ohcamušaid, reivviid.
hárjehallat čálalaččat ovdanbuktit áigeguovdilis áššiid. bargat ovdánahttit giela viidáseappot, jođu, oktavuođa, čilgehusaid ja idiomáhtalaš beliid dáfus.
čiekŋudit girjjálašvuhtii ja čálalaččat ovdanbuktit, ovdamearkka dihte prošeaktabargun, ja dárkileappot bargat muhtin girječálliiguin oaidnit mas sii beroštedje ja movt čálle.
hárjehallat iežaset barggus atnit mediaid ja eará veahkkeneavvuid.
bargat riektačállimiin.
lohkat aviissaid, duohtadieđuid, almmolaš áššebáhpiriid, iešguđet šáŋraid girjjálašvuođa, maiddái iežaset válljen girjjálašvuođa.
bargat fágahivvodagain gávdnat das oaivila ja fuobmát čoavddasániid ja disposišuvnna mávssolašvuođa.
lohkat sámi romána.
geahčadit dáiddagovaid ja dáiddaduoji ja čállit teavsttaid iežaset muosáheami birra.
Giella- ja kultuvramáhttu.
Oahpahusas galget oahppit.
bargat viidáseappot sámi grammatihka váldoáššiiguin.
bargat sámi girjjálašvuođahistorjjáin doloža rájes dálážii, ordnet iežaset máhtu guovddáš sámi girječálliid birra, oažžut girjjálašvuođahistorjjás kronologalaš várdosa ja bargat teavstta ja historjjá oktavuođain.
oahpásnuvvat áššiide mat áiggi vuollái váikkuhit giellageavaheami, ja sámi giellahistorjjá váldoáššiide.
guorahallat movt giella rievdá (ođđasánit, luoikkassánit, internašunaliseren ja movt eará gielat báidnet, erenoamážit davvigielat). Oahppit sáhttet sámegielas ohcat olgoriikkaid gielaid sániid ja doahpagiid.
oahpásnuvvat sámi aviissaide.
Oahppit galget bargat muhtin aviisašáŋraiguin ja dárkkistit teavsttaid iešguđet aviissain ovtta áiggi.
guorahallat ja árvvoštallat iešguđetlágan máidnosiid ja gálvofállamiid teavsttaid ja govaid.
sámegiella ja kultuvraálggahus.
Fága skuvllas.
Sámegiela ja kultuvrra oahppoplána lea ohppiide geain ii leat, dahje lea unnán sámegielmáhttu.
Plána ii gáibit ovdagihtii sámegielmáhtu.
Oahppit guđet álget dáinna oahppoplánain, ja guđet dađistaga dovdet ahte sii máhttigohtet sámegiela muhtin muddui, sáhttet oažžut stuorát hástalusa jus čuovvugohtet sámegiela nubbingiellan oahppoplána.
Sámegiella ja kultuvra lea gulahallan-, diehto-, ja dáidofága.
Váldoulbmil lea ovdánahttit ohppiid gulahallangálggaid, nu ahte sáhttet áŋgirit doaibmat sámi servodagain.
Jus galgá sáhttit áŋgirit doaibmat, de leat sámi giellamáhttu ja kultuvradovdu deaŧalaš eavttut.
Go ohppet sámegiela ja dovddiidit kultuvrra máŋggabealálašvuođa, de ožžot oahppit vejolašvuođa háhkat árvvusatninvuođu ja lassi gierdilvuođa eará kultuvrraide ja iežaset kultuvragullevašvuhtii.
Giellamáhttu addá maid ohppiide vejolašvuođa vásáhusaide sihke iešheanalaččat ja ovttas earáiguin, ja dainna lágiin doaimmalaččat háhkat dieđu sámi kultuvrra birra.
Deaŧalaš bargu lea veahkehit ohppiid hupmat sámegiela iešguđetlágan oktavuođain.
Giellamáhttu ovdána buoremusat go atná giela aktiivvalaččat.
Jus galgá olahit dárbbašlaš giellaoadjebasvuođa, de fertejit oahppit beassat hupmat earáiguin, sihke skuvllas ja skuvlla olggobealde.
Oahppoplána sáhttá gustot olles riikkas sihke sámegiela hálddašanguovllus ja hálddašanguovllu olggobealde ja Norgga beale golmma sámegieljoavkkus: davvisámegielas, julevsámegielas ja lullisámegielas.
Fága bargovuogit.
Bargovuogit galget ovddidit gielalaš gelbbolašvuođa: guldalit, ipmirdit ja hupmat.
Lea deaŧalaš deattuhit giela njálmmálaš oasi, ja ahte oahppit hárjánit gullat sámegiela iešguđetlágan giellaoktavuođain.
Juohke dásis oahpahusas galget leat máŋggalágan doaimmat mat devdet ohppiid doaibmanmiela.
Olles skuvlaáigodagas galget oahppit bargat valjit teavsttaiguin, mat sáhttet leat ovdagovvan ja movttiidahttit ohppiid iežaset giellaovddidemiin.
Lea deaŧalaš oažžut ohppiid beroštit sámi girjjálašvuođas, mii sáhttá veahkehit ohppiid oaidnit ja áddet sámi árbevieru, kultuvrra ja servodateallima.
Skuvlaáigodagas fertejit oahpahusa fáttát ja temát boktit ohppiid hutkáivuođa ja diehtinhálu, ja leat heivehuvvon sihke nieiddaid ja bártniid vásáhusmáilbmái ja beroštumiide.
Galgá láhčit buori oahppobirrasa, vai oahppit besset deaivvadit sámegielain eará oktavuođain maid go dušše luohkkálanjas.
Oahppit geat eai oro sámi váldoguovlluin, fertejit nu bures go vejolaš earáládje geahččalit olahit oahppoplána ulbmiliid.
Muhtin vuohki sáhttá leat atnit iešguđet giellalávgunvugiid oahpahusas.
Diehtojuohkinteknologiija rahpá eará ja ođđa vugiid gielain bargat.
Sáhttá dagahit ohppiide vejolažžan leat mielde ealli giellaservodagas go beassá gulahallat ohppiiguin eará sajiin Norggas ja Davviriikkain.
Iešguđetlágán prográmmat nugo ovdamearkka dihte multimediaprográmmat ovdánit dađistaga. Teknologiija lea dakkár mii hástala iešheanalaš ohppui.
Fága hámádat.
Fágas leat golbma váldooasi.
Atnit giela.
Giella- ja kultuvramáhttu.
Smávvaskuvladásis lea oahppoplána juhkkojuvvon golmma oassái.
Gaskadásis ja nuoraidskuvladásis leat vuosttaš ja nubbi oassi oktasaš bajilčállaga vuolde: “Atnit giela njálmmálaččat ja čálalaččat”.
fága oktasaš ulbmilat.
Fága oahpahusa ulbmilat leat.
ovddidit ohppiid gielalaš ja kultuvrralaš gálggaid ja oadjebasvuođa vai oahppit dovdet ahte fága nanusmahttá sin iešluohttámuša ja addá buori iešgova máŋggakultuvrralaš servodagas.
ovddidit ohppiid beroštumi oahppat sámegiela ja oahpásnuhttit ohppiid eará gillii go eatnigillii.
fuomášuhttit ohppiide ahte sámegiella lea gaskaoapmin vásihit ja beassat oahpásnuvvat sámi kultuvrii ja servodateallimii.
ulbmilat ja váldočuoggát.
Ulbmilat - smávvaskuvladássi, 1. - 4. luohkká.
Oahpásnuvvat gillii.
Oahppit galget fuomášit ja vásihit sámegiela iežaset dovddiidusaiguin, nu ahte sii ovddidit gálggaideaset oahppat giela.
Atnit giela.
Oahppit galget ovddidit gálggaideaset ipmirdit sámegiela ja gulahallat sámegillii.
Giella- ja kultuvramáhttu.
Oahppit galget dađistaga oahppat mo giella doaibmá iešguđet giellaoktavuođain, ja oahppat sámi eallindiliid birra.
Sii galget hárjánit atnit girjerádjosa.
Váldočuoggát, 1. - 4. luohkká.
1. luohkká/ovdaskuvla.
Oahpásnuvvat gillii.
Oahpahusas galget oahppit.
oahpásnuvvat gillii iešguđet fáttáid konkretiseremiin, nu go ovdamearkka dihte “Mun ieš ja mu bearaš”.
vásihit giela, ovdamearkka dihte govain, tevnnegiin, spealuin, sátnespealuin, lávllastohkosiin, riimmain ja hoahkamiin.
oahpásnuvvat álkes sámi lávlagiidda ja luđiide.
Atnit giela.
Oahpahusas galget oahppit.
geahččalit iežaset sámegiela, ovdamearkka dihte lávlumiin, lohkamiin, joavkoovdanbuktimiin, áddestallamiin ja sátnestoahkamiin.
hárjehallat hupmat sámegiela, go muitalit earáide maid leat oaidnán, gullan dahje vásihan.
Giella- ja kultuvramáhttu.
Oahpahusas galget oahppit.
ságastallat giela birra ja vásihit iešguđetlágan vugiid mo atnit giela.
oahppat gos sámit orrot.
fitnat skuvlagirjerádjosis dahje eará girjerádjosis, ja oahpásnuvvat dohko.
2. luohkká.
Oahpásnuvvat gillii.
Oahpahusas galget oahppit.
oahpásnuvvat gillii iešguđet temáid konkretiseremiin, nugo ovdamearkka dihte “Mu ruoktu” ja “Beaivválaš dagut”.
guldalit sámi muitalanárbevieru cukcasiid ja muitalusaid.
vásihit sámegiela mediaid, govaid ja tevnnegiid bokte mat movttiidahttet ohppiid oaidnit iežaset oassin teavsttain maidda oahpásnuvvet.
oahpásnuvvat álkes sámi lávlagiidda ja sálmmaide.
Atnit giela.
Oahpahusas galget oahppit.
ovdanbuktit sámegillii, ovdamearkka dihte lávlut, oktii njálbmái lohkat, áddestallat ja bajil muitit.
bargat jietnademiin nu ahte eará oahppit ja ollesolbmot áddejit sin.
hárjehallat iežaset njálmmálaš gálggaid máŋggalágan stohkosiid bokte ja eará ohppiiguin ovttasdoaibmama bokte ja oažžut hárjáneami dramatiserema ja muitaleami bokte.
Giella- ja kultuvramáhttu.
Oahpahusas galget oahppit.
ságastallat iešguđet temáid birra mat leat čadnon kultuvrii ja gillii.
ságastallat masa sámegiela sáhttá atnit, man iešguđetláganat gielat leat ja man láhkai mii sáhttit oahppat sámegiela.
hárjánit atnit girjerádjosa ja bivdit veahki gávdnat girjjiid.
3. luohkká.
Oahpásnuvvat gillii.
Oahpahusas galget oahppit.
oahpásnuvvat gillii iešguđet temáid konkretiseremiin, nugo ovdamearkka dihte “Skuvla ja lagasbiras”.
vásihit giela iešguđetlágan drámádoaibmavugiid bokte.
oahpásnuvvat gillii mediaid bokte, ovdamearkka dihte tv- ja videoprográmmain.
oahpásnuvvat gillii luđiid, lávlagiid, sálmmaid, riimmaid, hoahkamiid ja divttaid bokte.
Atnit giela.
Oahpahusas galget oahppit.
atnit giela njálmmálaččat, okto dahje ovttas earáiguin, ságastallamiid ja rollaneavttašemiid bokte.
hárjánit lohkat sániid, cealkagiid ja oanehis teavsttaid.
geahččaladdat gielain, guldalit ja báddet iežaset ovdanbuktimiid.
ságastallat sámegiela ja dárogiela ovttaláganvuođaid ja erohusaid birra, dađistaga oahppat sámegiela jietnadatvuogádaga.
Giella- ja kultuvramáhttu.
Oahpahusas galget oahppit.
bargat álkes sániiguin ja doahpagiiguin báikkálaččat heivehuvvon teavsttaid bokte mat leat ohppiid lagasbirrasa beaivválaš eallima birra.
veahá oahpásnuvvat sámi eallinvugiide, ovdamearkka dihte temáid bokte nugo earret eará bearaš ja skihpárat.
gávdnat girjjiid skuvlagirjerádjosis dahje eará girjerádjosis.
4. luohkká.
Oahpásnuvvat gillii.
Oahpahusas galget oahppit.
oahpásnuvvat gillii iešguđet temáid bokte, nugo ovdamearkka dihte luonddu, jagi áiggiid ja áigedoahpagiid.
oahpásnuvvat válljejuvvon dovddus mánáidgirjeteavsttaide mat leat vuođđuduvvon sámi muitalanárbevirrui.
oahpásnuvvat gillii stoahkamiin álkes dihtorprográmmaiguin main leat sámegiel teavsttat.
ságastallat mo oahppit sáhttet oahppat sámegiela, hárjehallat atnit iešguđetlágan veahkkeneavvuid, ovdamearkka dihte teknihkalaš veahkkeneavvuid ja govvagirjjiid, ráhkadit alcceseaset sierra sámegiel doabačoakkáldagaid.
Atnit giela.
Oahpahusas galget oahppit.
ságastallat iesguđetlágán temáid birra maiguin leat bargan, ja hárjehallat muitalit mas beroštit.
lohkat ja čállit iežaset leavttuin, ovdamearkka dihte govvateavsttaid ja sátnegovaid, ja stoahkat dihtorprográmmaiguin main leat sámegiel teavsttat.
ráhkadit ja njálmmálaččat ovdanbuktit oanehis teavsttaid, atnit govaid, hábmet oaivilateavsttain maidda oahpásnuvvet, sárgut ja hábmet sisdoalu, oassálastit dramatiseremiin ja rollaneavttašemiin.
beaivválaččat lohkat vai ovddidit buriid lohkanvugiid ja lohkanleavttu.
Giella- ja kultuvramáhttu.
Oahpahusas galget oahppit.
diđoštit čállingiela ovdamearkka dihte plakáhtain ja almmuhusain luohkkálanjas, stoahkat čállimiin, čállit teavsttaid govaide, ja dihtormašiinnain stoahkat teakstaráhkademiin.
ságastallat šáŋraid birra maiguin leat bargan.
diđoštit ja ságastallat iežaset ja sámi eallinvugiid ovttaláganvuođaid ja erohusaid birra barggadettiin temáiguin nugo ovdamearkka dihte “Árgabeaivvit ja basit”.
atnit girjerádjosa oažžut várdosa oahpes girječálliid girjjiin.
Ulbmilat - gaskadássi, 5. - 7. luohkká.
Atnit giela njálmmálaččat ja čálalaččat.
Oahppit galget ovddidit sámegiela njálmmálaččat ja čálalaččat vai sáhttet áŋgiritoassálastit iešguđetlágan gielladiliin ja doaimmain.
Oahppit galget viiddidit gálggaideaset áddet sámegiela ja gávdnat oaiviliid sámegiel teavsttain.
Oahppit galget viiddidit iežaset gálgga atnit diehtojuohkinteknologiija.
Giella- ja kultuvramáhttu.
Oahppit galget eambbo oahppat man láhkai giella doaibmá iešguđetlágan oktavuođain.
Iešguđet temáiguin bargamiin galget oahpásnuvvat sámi kultuvrii ja servodateallimii.
Oahppit galget máhttit iešheanalaččabut atnit skuvlagirjerádjosa dahje eará girjerádjosiid.
Váldočuoggát, 5. - 7. luohkká.
5. luohkká.
Atnit giela njálmmálaččat ja čálalaččat.
Oahpahusas galget oahppit.
oahpásnuvvat gillii iešguđet temáid konkretiseremiin, nugo ovdamearkka dihte eanan- ja luonddudoahpagiid.
hárjehallat atnit sámegiela ovdamearkka dihte rollaneavttašeamis ja dramatiseremis.
ságastallat iešguđet temáid birra main oahppit beroštit.
geahččaladdat čálalaš teakstahábmemiin, okto ja oahpaheaddji, eará ohppiid ja earáid vehkiin.
Oahppit galget bargat teakstameannudemiin ja dihtorprográmmaiguin.
oahpásnuvvat sámegillii ja sámegiela atnimii iešguđetlágan šáŋrain ja áigodagain, njálmmálaš ja čálalaš teavsttaid bokte.
Giella- ja kultuvramáhttu.
Oahpahusas galget oahppit.
iežaset teakstabargguid bokte fuobmát giela njuolggadusaid ja iešguđetlágan doaimmaid mat sániin sáhttet leat.
hárjehallat giela cealkkašuoŋa ja ravkasa.
bargat temáiguin nugo ovdamearkka dihte "Ruovttubáiki ja biebmovierut".
veahkehit guhtet guimmiideaset ja nuorat ohppiid gávdnat girjjiid girjerádjosis.
6. luohkká.
Atnit giela njálmmálaččat ja čálalaččat.
Oahpahusas galget oahppit.
oahpásnuvvat gillii iešguđet temáid bokte, nugo ovdamearkka dihte oahpes elliid ja lottiid šlájaid.
geahččaladdat gielain go guldalit, hupmet, lohket ja ieža ráhkadit teavsttaid mat dahkkojuvvojit eallin ovdamearkka dihte čájáhusaid dahje čájálmasaid dramatiserema bokte.
ságastallat iežaset árgabeaivvis áigeguovdilis temáid birra.
oahpásnuvvat moanat šáŋraide mat leat dán ahkásaččaide heivehuvvon, ja lohkat unnimus ovtta muitalusa dahje cukcasa maid ieža leat válljen.
geahččaladdat iešguđet láhkai čállit, ovdamearkka dihte proseassačállima ja čállit diehtojuohkinteknologiija vehkiin.
lohkat earáide álkes teavsttaid.
Giella- ja kultuvramáhttu.
Oahpahusas galget oahppit.
bargat teavsttaiguin, fuomášit giela hámádagaid ja iešguđet doaimmaid mat sániin sáhttet leat, ovdamearkka dihte substantiiva, vearba ja adjektiiva, ja háhkat alcceseaset sátneriggodaga.
bargat temáiguin nugo ovdamearkka dihte árbevierut ja dábit.
iskat muhtin ovttaláganvuođaid ja erohusaid sámi ja dáru kultuvrras.
7. luohkká.
Atnit giela njálmmálaččat ja čálalaččat.
Oahpahusas galget oahppit.
oahpásnuvvat gillii iešguđet temáid bokte, nugo oahpes guollešlájaid ja luonddušattuid birra.
čállit iežaset teavsttaid, sihke njálmmálaččat ja čálalaččat, ovdamearkka dihte go atnet diehtojuohkinteknologiija.
atnit giela hutkkálaččat go govvidit govvaipmárdusaideaset.
oahpásnuvvat válljejuvvon šáŋraide mat leat heivehuvvon dán ahkásaččaide, ja muitalit unnimus ovtta muitalusa dahje girjji birra mainna leat válljen bargat.
guldalit radioprográmmaid ja geahččat tv-prográmmaid ja hárjehallat čuovvut mielde ja ipmirdit sisdoalu.
Giella- ja kultuvramáhttu.
Oahpahusas galget oahppit.
bargat gielain vai ipmirdišgohtet ja gulahallagohtet, oahpahallat ovdamearkka dihtevearbba hámiid, preposišuvnnaid ja iešguđetlágan teakstačatnamiid, stávenvugiid, jietnadatčállima, cealkkašuoŋa ja ravkasa.
oahpásnuvvat sámi servodatdilálašvuođaide, bargat temáiguin nugo historjjáin ja geografiijain.
oahpásnuvvat Sámediggái, dan huksehussii ja doibmii.
Ulbmilat - nuoraidskuvladássi, 8. - 10. luohkká.
Atnit giela njálmmálaččat ja čálalaččat.
Oahppit galget ovddidit iežaset máhtu ja gálggaid njálmmálaččat ja čálalaččat máŋggabealat ja aktiivvalaš giellaatnima bokte.
Sii galget vásihit ahte dađistaga buorebut hálddašit giela iešguđet gielladiliin.
Sii galget oahpásnuvvat sámegiela viidodahkii máŋggalágan teavsttaid bokte ja oahppat eará sámi suopmaniid birra.
Giella- ja kultuvramáhttu.
Oahppit galget oahppat mo giella lea huksejuvvon.
Oahppit galget dovdagoahtit gielagulahallama  ja kultuvraovdanbuktima gaskaoapmin.
Sii galget oahpásnuvvat ja muosáhit sámi kultuvrra ja servodateallima iešguđet beliid.
Váldočuoggát, 8. - 10. luohkká.
8. luohkká.
Atnit giela njálmmálaččat ja čálalaččat.
Oahpahusas galget oahppit.
oahpásnuvvat gillii iešguđet temáid bokte, nugo dálkki ja biekka, muohttaga ja jieŋa ja sámi mearkabeivviid.
atnit teavsttaid ovdagovvan ja movttiideapmin iežaset teakstaráhkadeamis, ráhkadit njálmmálaš ja čálalaš teavsttaid.
ságastallat iešguđet temáid birra maiguin barget, ja njálmmálaččat muitalit muhtin temá birra.
muitalit muhtin muitalusa dahje cukcasa, girjji dahje filmma sisdoalu birra mainna leat válljen bargat.
oahpásnuvvat lagamus sámi suopmaniidda.
guldalit sámi musihka, lávlagiid ja sálmmaid ja oahpásnuvvat daidda.
hárjánit atnit multimediaprográmmaid.
Giella- ja kultuvramáhttu.
Oahpahusas galget oahppit.
bargat váikkuhangaskaomiiguin, giela ráhkadusaiguin ja njuolggadusaiguin, earret eará giellaatnima njuolggadusaiguin, cealkkahuksehusain, sátneluohkáiguin, dábáleamos sojahanhámiiguin ja bargat sátneriggodagain, riektačállimiin, cealkimiin ja cealkkašuoŋain.
bargat iešguđet dálá áiggi ja ovdalaš áiggiid temáiguin, nugo ovdamearkka dihte historjjálaš ja deaŧalaš dáhpáhusat, dovddus olbmot ja sámi girjjálašvuohta.
bargat temáiguin mat gusket dasa man láhkai eará kultuvrrat báidnet sámi kultuvrra.
atnit sátnegirjjiid, grammatihkkagirjjiid ja eará veahkkeneavvuid, ovdamearkka dihte diehtojuohkinteknologiija, go barget gielain.
9. luohkká.
Atnit giela njálmmálaččat ja čálalaččat.
Oahpahusas galget oahppit.
oahpásnuvvat gillii iešguđet temáid bokte, nugo bivddu ja guolásteami, sámi báikenamaid.
ráhkadit teavsttaid iešguđet šáŋraid mielde earáiguin ovttas, oassálastit ja jođihit ságastallamiid temáid birra maidda lea beroštupmi.
geahččaladdat giela ravkasiin ja šuoŋain, ráhkadit njálmmálaš teavsttaid, ovdamearkka dihte divttaid ja dieđuid ja hárjehallat ovdanbuktit daid; oahppat muhtin sátnespealuid, sátnevádjasiid, lávlagiid ja divttaid.
ságastallat iešguđet temáid birra maiguin barget, ja njálmmálaččat ja čálalaččat muitalit temáid birra.
lohkat unnimus ovtta romána dahje girjji maid lea álki lohkat ja maid ieš lea válljen, ja ovdanbuktit iežaset dovdduid ja oainnuid dasa maid leat lohkan.
guldalit ja oahpásnuvvat sámi suopmaniidda báikkálaš servodagas.
atnigoahtit iešguđetlágan mediaid ja diehtojuohkinteknologiija giellaoahppamis.
Giella- ja kultuvramáhttu.
Oahpahusas galget oahppit.
diđoštit giela vuogádaga ja njuolggadusaid dasa mo teavsttaid sáhttá hukset, ja oahppat muhtin sámegielvariánttaid birra.
bargat jorgalemiiguin ja lasihit sátneriggodaga dađistaga.
oahpásnuvvat sámi kultuvrii ja servodatoktavuođaide, barggadettiin temáiguin nugo skuvla ja oahpahus, áigeguovdilis dáhpáhusat, dáidda.
atnit ávkin iešguđetlágan veahkkeneavvuid nugo sátnegirjjiid, grammatihkkagirjjiid, mediaid ja diehtojuohkinteknologiija.
10. luohkká.
Atnit giela njálmmálaččat ja čálalaččat.
Oahpahusas galget oahppit.
oahpásnuvvat gillii iešguđet temáid bokte, nugo sámi bivttas/gárvodanárbevieruid, duodjeárbevieruid ja sámi fuolkevuođa.
beassat čállit iežaset teavsttaid sámi mediaide, vásihit ahte sin čálalaš barggut sáhttet addit anolaš ja deaŧalaš dieđu ja máhtu earáide go almmuhit iežaset teavsttaid.
hábmet njálmmálaš ja čálalaš teavsttaid, ságastallat ja digaštallat, hárjánit ovdanbuktit iežaset oainnuid ja gieđahallat áigeguovdilis gažaldagaid.
lohkat unnimus ovtta romána dahje girjji man lea álki lohkat, ja novealla maid ieža leat válljen, ja guorahallat dovdduid ja oainnuid das maid leat lohkan.
oahpásnuvvat soames eará sámi suopmaniidda.
bargat iešguđetlágan dihtorprográmmaiguin mat leat veahkkin giellaoahpahusas.
Giella- ja kultuvramáhttu.
Oahpahusas galget oahppit.
bargat giela vuogádagain ja sániid iešguđet doaimmaiguin, oahppat sátneluohkáid ja sojahemiid birra.
vásihit ahte cealkkašuoŋas ja ravkasis leat mearkkašumit giellaipmárdussii.
bargat sáme- ja dárogielaid huksehusa erohusaiguin teavsttaid jorgalemiin ja buohtastahttimiin.
bargat sámi álbmoga kultuvra- ja servodatdilálašvuođafáttáiguin, earret eará olbmuidgaskasaš dilálašvuođaid, luonddu-, biras- ja kultuvragáhttemiid, riikkaidgaskasaš doaimmaid ja sámiid vuoigatvuođaid birra.
oahpásnuvvat sámi gillii ja kultuvrii go fitnet báikkiin gos lea “ealli” giella ja kultuvra.