Nunani issittuni sila pillugu tunngaviusumik ilisimasalernissaq silamut ilisimatusarfiup pigilissagaa ministerit marluullutik isumaqatigiipput, silallu allanngoriartornerata sunniutai maluginiarneqassasut.
Tamatumunnga atatillugu eqqorneqajassuseq silallu allanngoriartorneranut naleqqussarnissaq naliliiffigineqassapput, Kalaallit Nunaanni allamut naleqqussarnissaq pisariaqartoq pillugu pilersaarusiornissaq atorneqarluarsinnaasoq isumagineqassalluni.
Pinngortitaleriffimmi ilisimatusartut assigiinngitsut atorfillit 5-10-nik amerlassusillit suleqatigiiffigisaanni ilisimatusarfik inissinneqassasoq Helge Sanderip siunnersuutigaa, ukiullu tallimat ingerlanerini 70 millionit koruunit missaat atugassanngortinneqassasut.
Ilulissanili borgmesteri Anthon Frederiksen isumaqarpoq, ilisimatusarfik Avannaanut inissinneqassasoq, Isfjordscenter pillugu sivisuumik pilersaarusiortoqareersimammat.
Attartortumiit piginnittumut aaqqissuussineq namminersornerusuni atorfilittanit politikerinillu nuimasunit isertortumik atornerlunneqarsimammat illoqarfinni anginerni pingasuni attartortut nalinginnaasut pillarneqartussanngorput.
Atorfilittammi nuimasut politikerillu ilaat Nuummi illorujussuarnut nalilerujussuarnut akikillisaatit amiilaarnartut aqqutigalugit pisortanit millionilinnik tunissutisisimapput.
Taakku qaangiiffimmi illoqarfiit pingaarnersaanni illut akiisa qaffakkiartuinnarfigisaanni millionærinngorsimalerput tamatumalu peqatigisaanik pisortanit tamakkiisumik aserfallatsaalineqarsimanngitsumik illutaartinneqarsimanertik suli qiammiartuutigalugu.
Pisortat illuutaannik illumut ataatsimut koruunit millionip affaaniit 1,3 millioninut akikillisaasikkanik tunisinikkut atorfilittat nuimasut politikerillu ataasiakkaat naalakkersuisunit millionærinngortinneqarsimasut 25-upput.
Namminersornerusut Nuummi illunik ima amerlatigisunik tunisaqarsimalerput aningaasanut inatsit iluatsitaariniarfigisariaqalerlugu inissianik isatereriarlutik nutaanik sanaartortariaqaleramik atorfilittatik naammaginartunik inissaqartissinnaajumallugit.
Tuapannguani piginneqatigiilluni inissiat amerlanersaat namminersornerusuni atorfilinnut tunineqartussanngorunarput attartortuaqqat uterlutik nuunnissamut akissaqassanngimmata.
Namminersornerusut iliuuserisaat kingulleq tassaavoq namminersornerusuni sulisunuinnaq naatsorsuussaasunik inissialiortiterneq.
Taamaalillutik atorfillit inissianik peqqinnartunik, oqummik aanermillu allamik, namminersornerusut inissianik iluanaarniuteqartartutut pissusilersorluni innuttaasunut tapiissutinik assigiinngitsunik atuinissamut akissaqanngitsunut attartortittagaannik, kusanaallisarneqarsimanngitsunik inissaqartitaalissapput.
Taamaalillutik attartortuaqqat illoqarfiit pingaarnersaanni inissiaqarfiit ajornersaanni taartuinnarmiittutullusooq neriuutissaqarnatik ineqartussanngortitaapput.
Attartortumiit piginnittumut aaqqissuussineq iluatinnartoq attartortuaqqanut taakkununnga immikkut sammitinneqartoq inissiapalaaqarfimmit inuttullu nakkaattoornermit aniguinissamut aqqutissaassagaluarpoq.
Assersuutigalugu sanaartornermik immikkut ilisimasalik siunnersuuteqarsimagaluarpoq Tuapannguani inissiatoqarsuit attartortunut assersuutaasumik akiliisitsilluni tunineqarsinnaagaluartut inigisamik pisortanit aaqqissuutissallugit akissaqarfigineqanngitsut nutarternissaannut aningaasatigut toqqammavissaqalersinnaaqqullugit.
Aningaasanut inatsit misissuataarlugu paasinarpoq Nuummi inissiapalaaqarfinni inigisap iluarsartinnissaanut neriuutissaqartoqanngitsoq.
Maannalu attartortumiit piginnittumut aaqqissuussinitoqaq, attartortunut nalinginnarnut assersuutigalugu Tuapannguani Qapiarfiusaamilu najugaqartunut sammitinneqarsimagaluartoq illorujussuaqarfimmi Quassunnguami Nuummiittumi attartortunut sammitinneqarnani, naalakkersuisunit atorunnaarsinniarneqalerpoq.
Akikillisaariaaseq nutaaq ima mangiarneqarsimatigaaq assersuutaannaapajaaginnarluni attartortunullu nalinginnarnut atorsinnaanngilluinnarluni.
Assersuutaannaasutut oqaatigineqarsinnaalersimavoq aaqqissuussineq inuttut nammineq iluanaaruteqarnissaq pillugu politikerinit atorfilittanillu nuimasunit atornerlunneqarsimammat.
Maannalu imminnut millionærinngortissimalerput, taamaattumillu attartortuaqqat pillarneqartussanngorput.
Aalajangiinipalaajuvoq naalakkersuinermik aaqqissuussaanerup napparsimasup kisimi aalajangiinerisinnaasaa allamut saasaaniaannarluni inuiaqatigiillu aningaasaataannik atornerluineq isiginiarneqarpallaaqqunagu.
2007-ip ukiuata affaanut Royal Arctic Linep naatsorsuutaasa takutippaat akileraarutinut akiliinissaq sioqqullugu umiarsuaatileqatigiiffik 12,7 millioner koruuninik amigartooruteqarsimasoq.
Assersuutigalugu siorna taamaalinerani akileraarutinut akiliinissaq sioqqullugu umiarsuaatileqatigiiffik 3,3 millionit koruuninik sinneqartooruteqarsimavoq.
Kalaallit Nunaannit nunanut allanut nassiussat annikilleriarsimanerat kaaviiaartitat ikiliarsimanerannut Royal Arctic Linep pissutaanerarpaa.
Ukiup affaani siullermi nassiussat 362.000 kubikmeterit Royal Arctic Linep assartorsimavai, siorna taamaalinerani 389.000 kubikmeterit assartorneqarsimasut.
2007-imi nassiussat 830.000 kubikmeterit assartorneqassasut Royal Arctic Linep naatsorsuutigaa, 2006-imi 875.000 kubikmeterit assartorneqarsimasut.
Arnap uini savimmik kapillugu tallimanngormat unnukkut toqoriaraluarpaa.
Angut sakissamigut savimmik kapineqarpoq.
Angutip inuunera navianartorsiunngitsoq politiit nalunaarput.
Taamaalinerani aappariit aalakoorsimapput, sangiannermik aammalu toqutseriarnermik kinguneqartumik.
Aasiaat Radiuat aqqutigalugu ajunaalernermi kalerrisaarineq Maniitsumi politiit sapaatiummat unnukkut aqqanermut tanneq qulit tusarpaat.
Angallat saattuarniut »Nanoq« immalersimavoq.
Mallersorujussuusoq nalunaarutigineqarpoq angallallu immassimasorujussuusoq.
Politiit angallataat takkummat paasineqarpoq tankit marluk saattuanut inissiisarfiit 20 tonsinik imallit putusimasut.
Taamaalilluni imeq maskinrumimut kuussimavoq, motooria motoorilu ikiortaa aserorlugit.
»Nanoq« nunamut kalinneqarpoq, qatserisartullu imaarsaalerput.
Pisup nalaani inunnik ajoqusertoqanngilaq.
Arfininngormat unnukkut Amutsiviup eqqaani aallaasersortoqarnera inuit marluk unnerluutigineqarnerannik kinguneqarpoq.
Angutit taakku marluk 33-nik aamma 53-inik ukiullit illoqarfiup iluani aallaasersorneq pillugu politiit ileqqoreqqusaannik unioqqutitsisimasutut unnerluutigineqarput, tamannalu amerlanertigut akiliisitaanermik pineqaatissiissutaasarpoq.
Arfininngormat unnukkut amutsiviup eqqaani aallaasersortoqarneranik politiit nalunaarfigineqarput.
Tamatuma kinguninngua amutsiviup eqqaa kiisalu tamaani, Industrivejimi 400-rtalimmilu angallanneq matuneqarpoq.
Angutit aalakoortut marluk ooqattaasarsimanerat paasinarsivoq.
Politiinit ilisimatitsissutigineqarpoq arfininngormat pissanganartorsiortoqarnerani aallaasit marluk atorneqarsimasut inunnillu ajoqusertoqarsimanngitsoq.
Tallimanngornerup unnuaani uini savimmik sisamariarlugu kapisimavaa, uiniatigut ataasiarlugu, tuiatigut ataasiarlugu qatigaatigullu marloriarlugu.
Arnaq eqqaamasaqarsinnaannginnerarpoq, pisuunerarlunili nalunaarsimalluni.
Angutip inuunera navianartorsiunngilaq.
Qallunaat amerlanerussuteqarluartut isumaqarput Kalaallit Nunaat tamakkiisumik namminiilivittariaqartoq¶.
Namminiilivinneq¶.
Isumasiuineq¶.
Qallunaat sisamaagaangata pingasut isumaqarput Kalaallit Nunaat tamakkiisumik namminiilivittariaqartoq, 63 procentillu isumaqarput kalaallit aatsitassanut uuliamullu Kalaallit Nunaata imartaata naqqaniittumut namminneerlutik oqartussaassuseqartitaasariaqartut.
Tamanna isumasiuisarfiup Synovate Vilstrupip Politiken sinnerlugu isumasiuisimaneranit ersersinneqarpoq.
Danmarkimi tamat oqartussaatitaanerinut atatillugu taama isummersortoqarnera Kalaallit Nunaannilu anguniagarineqartut paasilluarsinnaaneqarpasinnerat nuannaarutigaara, Mininnguaq Kleist, namminersornerusuni namminersorneq pillugu allaffimmut aqutsisoq namminiilivinnissamillu suliniaqatigiiffimmut Inussummut siulittaasuusimasoq, oqarpoq.
Kisianni naalagaaffeqatigiinnermut ilaasortat ataatsimik ikinnerulernissaat qallunaanit kalaallinillu isumaqatigiissutigineqaraluartoq namminiilivinnissarlu anguniarlugu sualuttumik oqaatigalugu taamaallaat Kalaallit Nunaanni innuttaasunik taasisitsinissaq pisariaqassagaluartoq aningaasarsiornermi immikkut ilisimasallit paarlattorluinnaanik inassuteqarput.
Tassami Kalaallit Nunaata aningaasaqarnera suli ima mianernartigaaq namminiilivinnissaq suli piviusumik periarfissaanani, oqartoqarpoq.
Amigartooruteqarfiit Kalaallit Nunaanni suliffeqarfiit annertuumik namminersortunngorsarneqaraluartut tamakku amerlanerpaartaat suli pisortanit pigineqarput amigartooruteqarfiusumillu ingerlanneqarlutik pisortanillu tapiiffigineqarnissamik isumalluuteqartorujussuullutik.
Tamatuma peqatigisaanik Danmarkimit ukiumoortumik tapiissutit 3,2 milliarder koruuniupput, agguaqatigiissillugu innuttaasumut ataatsimut 67.000 koruuniullutik.
Aningaasat taakku Kalaallit Nunaat namminiilivippat annaaneqassapput.
Taakku pisartagarineqarunnaarpata innuttaasut nunani ineriartortitani inuuniarnermi atugassarititaasut qaffaseqataannik inuuneqalernissartik naatsorsuutigisariaqassavaat, lektor Lise Lyck, Copenhagen Business Schoolimeersoq, isumaqarpoq.
Aningaasaqarnerup namminiilivinnerup malitsigisassaata Kalaallit Nunaannit naammassineqarsinnaalernissaata tungaanut piffissaq sivisoorujussuaq eqqartorparput.
Uuliamik annertuumik nassaartoqanngippat Danmarkimit tapiissuteqarfigineqarnani nunap aningaasaqarnikkut naammattumik nammineersinnaassuseqalernissaanut minnerpaamik ukiut 30t ingerlassapput, Politikenimut oqarpoq.