Iivangkiiliu Matthæusip allagaa.
Jiisusi-Kristusip, Daavip ernerata, Aaperaap ernerata, eqqarliisa allassimaffiat.
Aaperaap ernertaaraa Iisaaq, Iisaap Jaaku, Jaakup Juda qatanngutaalu.
Judap Tamarimik ernertaarai Peresi Zeralu, Peresip ernertaaraa Hesroni, Hesronip Rami, Ramip Amminadabi, Amminadabip Nakshoni, Nakshonillu Salmoni.
Salmonip Rahabimik ernertaaraa Boazi, Boazip Ruthimik ernertaaraa Obedi, Obedip ernertaaraa Isaji, Isajip ernertaaraa kunngi Daavi.
Daavip Uriap nulianik ernertaaraa Salomo, Salomop ernertaaraa Rehabeami, Rehabeamip Abija, Abijap Asafi, Asafip Joshafati, Joshafatip Jorami, Joramip Uzzija, Uzzijap Jotami, Jotamip Akazi, Akazip Hizkija, Hizkijap Manasse, Manassep Amosi, Amosip Josija, Josijap Jekonja qatanngutaalu Babylonimut aallarussaanerup nalaani.
Babylonimut aallarussaanerup kingornagut Jekonjap ernertaaraa Shealtieli, Shealtielip Zerubbabeli, Zerubbabelip Abiudi, Abiudip Eljakimi, Eljakimip Azori, Azorip Sadoki, Sadokip Akimi, Akimip Eliudi, Eliudip Eleazari, Eleazarip Mattani, Mattanip Jaaku, Jaakup Josefi, Mariap uia.
Mariap ernertaaraa Jiisusi, Kristusimik taasaq.
Taamaalillutik Aaperaamiit Daavimut kinguaariissoqatigiit katillutik 14-iupput, Daavimiit Babylonimut aallarussaanerup tungaanut kinguaariissoqatigiit 14-iullutik, Babylonimullu aallarussaanermiit Kristusimut kinguaariissoqatigiit 14-iullutik.
Jiisusi-Kristusillu inunngornera ima pivoq: 
Anaanaa Maria Josefilu aappassiariipput, inooqatigiilersinnagilli malunnarsivoq Maria Anersaakkut Illernartukkut naartusoq.
Uissaali Josefi assuarnaatsuugami nuliassilu tusagaanerlutsikkumannginnamiuk, eqqarsaatigaa malunnaatsumik qimanniarlugu.
Taama eqqarsaateqartillugu, takuat, Naalakkap inngiliata sinnattukkut saqqummerfigaa oqarfigalugulu: »Josefi, Daavip ernera, Mariap nulissiunnissaa nangaassutigissanngilat naartua Anersaakkut Illernartukkut ilumiugineqalermat.
Ernertaarumaarpoq, taannalu Jiisusimik atsissavat, innuttani annaatissammagit ajortaannit.« 
Tamakku tamarmik pipput Naalakkap pruffiitikkut oqaaserisaa eqquuteqqullugu, oqarmat: 
»Takuat, niviarsiaq naartulissaaq ernertaassallunilu, atsissavaallu Immanuelimik« – imaappoq: 
Guuti ilagaarput.
Josefi iterami Naalakkap inngiliata inassutaa naammassivaa Marialu nuliartaaralugu.
Ernertaartinnaguli tutinneq ajorpaa.
Nukappiararlu Jiisusimik atserpaa.
Iivangkiiliu Matthæusip allagaa.
Jiisusi Betlehemimi Judæamiittumi Herodesi kunngiutillugu erniummat ilisimasut Kangiamiut Jerusalemimut pipput aperalutillu: 
»Juutit kunngiat inoorlaaq sumiippa? 
Ulloriaa nuisoq takugatsigu pallorfigiartorparput.« 
Kunngip Herodesip tamanna tusaramiuk annilaarpoq, Jerusalemimiullumi tamarmik annilaarput.
Palasiunerit inuiaqatigiillu allakkanik ilisimasortaat tamaasa katersortippai siunersiorlugillu Kristusi sumi inunngortussaanersoq.
Akivaat: 
»Betlehemimi Judæamiittumi, pruffiitikkut ima allassimammat: 
Illit Betlehemi Judap nunaani, Judap naalagaanerini minnersaanngilluinnarputit.
Ilinnit pissaaq siulersuisoq, innuttannik Israelikkunnik paarsisussaq.« 
Taava Herodesip ilisimasut taakku isertortumik qaaqquai apersuutigeqqissaarlugulu ulloriaq taanna qanga takkussimanersoq.
Betlehemimullu aallartippai oqarfigalugillu: 
»Meeraq apersuutigeqqissaarniarsiuk.
Nanigussiullu nalunaarfigigisinga, uangattaaq pallorfigiartussagakku.« 
Kunngip oqaasii tusareeramikkit aallarput ulloriaq nuisoq takusimasartik siuleralugu; 
ulloriarlu meeqqap inaata qulaanut pigami unippoq.
Ulloriaq takugamikku tipaatsungaaleqaat.
Illumullu iserput takullugulu meeraq anaanamini Mariamiittoq, seeqqumiarlutillu pallorfigaat, illerfisillu mapperlugit taassumunnga tunissutissatik sassaappaat tassaasut kuulti, tipigissaat myrralu.
Sinnattukkulli saqqummerfigineqarput ilisimatinneqarlutik Herodesimut uteqqunagit, aqqutikkullu allakkut nunaminnut angerlarput.
Aallareermata Naalakkap inngiliata Josefi sinnattukkut saqqummerfigaa oqarfigalugulu: 
»Makillutit, meeraq anaanaalu ilagalugit Egyptenimut qimaagit, tassaniigillu uannit oqarfigineqarserlutit.
Herodesimmi meeraq ujarniarpaa toqukkumallugu.« 
Taava makeriarluni unnuaatillugu meeraq anaanaalu ilagalugit Egyptenimut aallarpoq.
Tassaniipporlu Herodesi toqutserlugu, tassa Naalakkap pruffiitikkut oqaaserisaa eqquuteqqullugu, oqarmat: 
»Ernera Egyptenimit qaaqquara.« 
Herodesip paasigamiuk ilisimasunit salloqittarneqarluni kamattorsuanngorpoq;
Betlehemimilu eqqaanilu tamani nukappiaqqat marlunnik ukiullit nukarliusullu toqorartippai meeqqap qanga inunngorneranik ilisimasut oqaatigisaat tunngavigalugu.
Taamaalillutik eqquupput pruffiitip Jeremiap oqaasii imaattut: 
Ramami tusarsaavoq nillianeq, upippalunneq kappialanersuarlu.
Rakelip qitornani upippai tuppallersagassaananilu, peerussimammatami.
Herodesi toqummat Naalakkap inngiliata Egyptenimi Josefi sinnattukkut saqqummerfigaa oqarfigalugulu: 
»Makillutit meeraq anaanaalu ilagalugit Israelip nunaanut aallarit meeqqamik toqutsiniartut toqoreermata.« 
Makillunilu meeraq anaanaalu ilagalugit aallarpoq Israelillu nunaanut pilluni.
Tusaramiulli Arkelaosi ataatani Herodesi kingoraarlugu Judæami kunnginngorsimasoq tassunnarnissani siooragilerpaa.
Nunani issittuni sila pillugu tunngaviusumik ilisimasalernissaq silamut ilisimatusarfiup pigilissagaa ministerit marluullutik isumaqatigiipput, silallu allanngoriartornerata sunniutai maluginiarneqassasut.
Tamatumunnga atatillugu eqqorneqajassuseq silallu allanngoriartorneranut naleqqussarnissaq naliliiffigineqassapput, Kalaallit Nunaanni allamut naleqqussarnissaq pisariaqartoq pillugu pilersaarusiornissaq atorneqarluarsinnaasoq isumagineqassalluni.
Pinngortitaleriffimmi ilisimatusartut assigiinngitsut atorfillit 5-10-nik amerlassusillit suleqatigiiffigisaanni ilisimatusarfik inissinneqassasoq Helge Sanderip siunnersuutigaa, ukiullu tallimat ingerlanerini 70 millionit koruunit missaat atugassanngortinneqassasut.
Ilulissanili borgmesteri Anthon Frederiksen isumaqarpoq, ilisimatusarfik Avannaanut inissinneqassasoq, Isfjordscenter pillugu sivisuumik pilersaarusiortoqareersimammat.
Attartortumiit piginnittumut aaqqissuussineq namminersornerusuni atorfilittanit politikerinillu nuimasunit isertortumik atornerlunneqarsimammat illoqarfinni anginerni pingasuni attartortut nalinginnaasut pillarneqartussanngorput.
Atorfilittammi nuimasut politikerillu ilaat Nuummi illorujussuarnut nalilerujussuarnut akikillisaatit amiilaarnartut aqqutigalugit pisortanit millionilinnik tunissutisisimapput.
Taakku qaangiiffimmi illoqarfiit pingaarnersaanni illut akiisa qaffakkiartuinnarfigisaanni millionærinngorsimalerput tamatumalu peqatigisaanik pisortanit tamakkiisumik aserfallatsaalineqarsimanngitsumik illutaartinneqarsimanertik suli qiammiartuutigalugu.
Pisortat illuutaannik illumut ataatsimut koruunit millionip affaaniit 1,3 millioninut akikillisaasikkanik tunisinikkut atorfilittat nuimasut politikerillu ataasiakkaat naalakkersuisunit millionærinngortinneqarsimasut 25-upput.
Namminersornerusut Nuummi illunik ima amerlatigisunik tunisaqarsimalerput aningaasanut inatsit iluatsitaariniarfigisariaqalerlugu inissianik isatereriarlutik nutaanik sanaartortariaqaleramik atorfilittatik naammaginartunik inissaqartissinnaajumallugit.
Tuapannguani piginneqatigiilluni inissiat amerlanersaat namminersornerusuni atorfilinnut tunineqartussanngorunarput attartortuaqqat uterlutik nuunnissamut akissaqassanngimmata.
Namminersornerusut iliuuserisaat kingulleq tassaavoq namminersornerusuni sulisunuinnaq naatsorsuussaasunik inissialiortiterneq.
Taamaalillutik atorfillit inissianik peqqinnartunik, oqummik aanermillu allamik, namminersornerusut inissianik iluanaarniuteqartartutut pissusilersorluni innuttaasunut tapiissutinik assigiinngitsunik atuinissamut akissaqanngitsunut attartortittagaannik, kusanaallisarneqarsimanngitsunik inissaqartitaalissapput.
Taamaalillutik attartortuaqqat illoqarfiit pingaarnersaanni inissiaqarfiit ajornersaanni taartuinnarmiittutullusooq neriuutissaqarnatik ineqartussanngortitaapput.
Attartortumiit piginnittumut aaqqissuussineq iluatinnartoq attartortuaqqanut taakkununnga immikkut sammitinneqartoq inissiapalaaqarfimmit inuttullu nakkaattoornermit aniguinissamut aqqutissaassagaluarpoq.
Assersuutigalugu sanaartornermik immikkut ilisimasalik siunnersuuteqarsimagaluarpoq Tuapannguani inissiatoqarsuit attartortunut assersuutaasumik akiliisitsilluni tunineqarsinnaagaluartut inigisamik pisortanit aaqqissuutissallugit akissaqarfigineqanngitsut nutarternissaannut aningaasatigut toqqammavissaqalersinnaaqqullugit.
Aningaasanut inatsit misissuataarlugu paasinarpoq Nuummi inissiapalaaqarfinni inigisap iluarsartinnissaanut neriuutissaqartoqanngitsoq.
Maannalu attartortumiit piginnittumut aaqqissuussinitoqaq, attartortunut nalinginnarnut assersuutigalugu Tuapannguani Qapiarfiusaamilu najugaqartunut sammitinneqarsimagaluartoq illorujussuaqarfimmi Quassunnguami Nuummiittumi attartortunut sammitinneqarnani, naalakkersuisunit atorunnaarsinniarneqalerpoq.
Akikillisaariaaseq nutaaq ima mangiarneqarsimatigaaq assersuutaannaapajaaginnarluni attartortunullu nalinginnarnut atorsinnaanngilluinnarluni.
Assersuutaannaasutut oqaatigineqarsinnaalersimavoq aaqqissuussineq inuttut nammineq iluanaaruteqarnissaq pillugu politikerinit atorfilittanillu nuimasunit atornerlunneqarsimammat.
Maannalu imminnut millionærinngortissimalerput, taamaattumillu attartortuaqqat pillarneqartussanngorput.
Aalajangiinipalaajuvoq naalakkersuinermik aaqqissuussaanerup napparsimasup kisimi aalajangiinerisinnaasaa allamut saasaaniaannarluni inuiaqatigiillu aningaasaataannik atornerluineq isiginiarneqarpallaaqqunagu.
2007-ip ukiuata affaanut Royal Arctic Linep naatsorsuutaasa takutippaat akileraarutinut akiliinissaq sioqqullugu umiarsuaatileqatigiiffik 12,7 millioner koruuninik amigartooruteqarsimasoq.
Assersuutigalugu siorna taamaalinerani akileraarutinut akiliinissaq sioqqullugu umiarsuaatileqatigiiffik 3,3 millionit koruuninik sinneqartooruteqarsimavoq.
Kalaallit Nunaannit nunanut allanut nassiussat annikilleriarsimanerat kaaviiaartitat ikiliarsimanerannut Royal Arctic Linep pissutaanerarpaa.
Ukiup affaani siullermi nassiussat 362.000 kubikmeterit Royal Arctic Linep assartorsimavai, siorna taamaalinerani 389.000 kubikmeterit assartorneqarsimasut.
2007-imi nassiussat 830.000 kubikmeterit assartorneqassasut Royal Arctic Linep naatsorsuutigaa, 2006-imi 875.000 kubikmeterit assartorneqarsimasut.
Arnap uini savimmik kapillugu tallimanngormat unnukkut toqoriaraluarpaa.
Angut sakissamigut savimmik kapineqarpoq.
Angutip inuunera navianartorsiunngitsoq politiit nalunaarput.
Taamaalinerani aappariit aalakoorsimapput, sangiannermik aammalu toqutseriarnermik kinguneqartumik.
Aasiaat Radiuat aqqutigalugu ajunaalernermi kalerrisaarineq Maniitsumi politiit sapaatiummat unnukkut aqqanermut tanneq qulit tusarpaat.
Angallat saattuarniut »Nanoq« immalersimavoq.
Mallersorujussuusoq nalunaarutigineqarpoq angallallu immassimasorujussuusoq.
Tallimanngornerummanaasiit ilunni eqqissiveqannginneq takkuteqqippoq, aasiit taamatut, uummatikkut anniarneq, aliasunneq, kamanneq, ersineq, paatsiveeruteqqajaaneq - ila allanik oqaasinngortissinnaanngisannik ilaqarunarpulluunniit, ilami allaannginnami ilunni qatsortitassaanngivissumik anorersuartorsuaq, qanoruna tamanna misigisartagarsuara peerniassagiga?
Ila immaqaana niaqulaangajattuusunga?
Misigissutsimami ipisilersittutut misigitileraanganga qimarrateqarniartutut ilersarpunga, qanorli sumullu ilisimanagu.
Taamaallunga atuariartornavianngilanga, qanormi paatsiveqanngitsutut illunga inussiussaanga, aammami sunaluunniit ilinniartitsissutiginiagaq isertissinnaanavianngilara, ilunnimi nillianera nipittoriartuinnartutut eqqarsaatikkalu paatsiveerukkiartuinnartutut misigaakka, avatangiisinut qanigisannullumi attaveqarniarsinnaanngilanga, qanormi nassuiassallugit naluara.
Eqqissisarniarlunga anissallunga aalajangerpunga.
Ileqqorilersimavara qaqqamut eqqarsaatikka illaariartorlugillusooq imminut eqqissisariartortarlunga, tamatigorluinnaq qimmera tasikumiarlugu ilagisarpara annertoqqutiginiarlugu.
Isikkivigissumut periarama inunnillu naapitassaqarunnaariarama, ilunni eqqissiimisutut misigisimavunga, eqqarsaatimali ajorsinnaasut qaninngoorniaannavissutut malersortuarpaannga.
Ujaqqami issiagaluarsinnarlunga nunamut innarpunga.
Qummut isigilerpunga, sila alianaangaarami soorlulu pinngitsuusaaginnartorluunniit.
Putsut isigileriarakkit aqqusinerpassuartut sangujoraartutut isikkunikkiartulerput, arlaammitaava aqqut atorpara?
Avani ungasissumi iluliaq aserorpallammat massillunga alapernaasilerpunga, soorlumi aatsaat taamaattumik takullunga.
Qaqqamiitillunga inuunerup oqimaattassusia eqqarsaatigaara, soorlulu oqiliartunngisaannarumaartorluunniit.
Ilisimavara inuuneq oqitsuinnaanngitsuunerartaraat, paasisinnaanngisaqarpungali:
sooq sinnattukka anguniakkakka timip perusussusianik imaaliallaannarlusooq peerutsinneqarpat?
Naleqassusera merlertuullunga pigisara arsaarinnissutigisutut illugu kinaassusiiarneqarniarnera oqartussaanngissusermit nukillaartitsilluinnarneqarniarnera ipianngugeqaara, qanoq iliuuseqarfigisinnaanngitsutulli ippara.
Merlertuullunga sumik eqqasuuteqanngivillunga inuusimavunga, taamani inuunera qaamagallarmat oqillunilu.
Inuusuttuaqqamut ikaarsaarniarnera artorsaatigiinnannginnerpara?
Inersimasummi eqqartortarpaat meeqqat inuusuttuaqqamut ikaarsaartartut.
Immaqaluunniit unnuami pisartunit akisuaffigitiinnartannginnerpunga malersortillunga?
Silaqassusera ilisimassuseralu saammarsarniartutullusooq illugit allamut saasalerpakka, anigussanerpakkami? ¶
Unnuami pisartut nuanniikkaluaqisut qaangiinnavittarpakka puiguinnarsinnaallugit, pinerinit allanik eqqarsaatersuinnarlunga.
Alliartorneralusooq malittareqqissaarlugu pisartut akueriuminaatsinneri sakkortusiartorput, sorsuffiginissaannulli nukissaqanngitsutut ittuarlunga, uangaana sanngiilaaginnarunartunga? ¶
Eqqarsaatikka iluamik katersorsinnaajunnaartutut iinnalerakkit allamut saasarlunga taallamik eqqarsaatersorniarsarilerpunga: ¶
Ukiumi isseqisumi kialaamik tunivarma qiiaqqunanga. ¶
Unnuami taaqisumi qaamanermik tunivarma erseqqunanga. ¶
Aasami kiaqisumi suialaamik supivarma inuuneqalersillunga. ¶
Ullukkut qaamaqisumi tasiorparma takusaqaqqullunga. ¶
Qularnermali tikimmanga kuussuartullusooq supivarma suujunnaarsillunga. ¶