Eŋgelis gii sártnui muinna , lei gollemihttosoabbi gávpoga ja dan poarttaid ja muvrraid mihtideami várás .
Gávpot lei njealječiegat , seammá guhkki go govdat .
Son mihtidii gávpoga soppiin ; dan guhkkodat , govdodat ja allodat lei seammá stuoris : guoktenuppelotduhát stadia .
Son mihtidii maiddái gávpotmuvrra ; dat lei čuođinjealljeloginjeallje állana allat olbmuid mihtu mielde , mii maiddái lea eŋgeliid mihttu .
Muvra lei ráhkaduvvon jaspisis , ja gávpot buhtes gollis , mii lei dego šelges láse .
Gávpotmuvrra vuođđogeađggit ledje čiŋahuvvon juohke lágán divrras geđggiiguin .
Dat guoktenuppelot poartta ledje guoktenuppelot bearrala , juohke poarta ráhkaduvvon ovtta bearralis .
Gávpoga geaidnu lei ráhkaduvvon gollis , buhtis dego čađačuovgi láse .
Mun in oaidnán ovttage tempela gávpogis , dasgo Hearrá Ipmil , Buotveagalaš , oktan Lábbáin lea gávpoga tempel .
Gávpot ii dárbbaš čuovgga beaivvážis ii ge mánus , dasgo Ipmila hearvásvuohta čuvge dan , ja Láppis lea dan čuovga . 
Álbmogat vádjolit gávpoga čuovggas , ja máilmmi gonagasat buktet dohko hearvásvuođaideaset .
Gávpoga poarttat eai goassege dahppojuvvo beaivet , ii ge idja šat leat .
Buot álbmogiid hearvásvuođat ja riggodagat buktojuvvojit gávpogii , muhto ii mihkkege buhtismeahttumiid beasa sisa , ii ge oktage fastivuođa ja giellása bálvaleaddji , muhto dušše sii geaid namma lea čállojuvvon Lábbá eallima girjái .
De eŋgel čájehii munnje eallima čázi eanu mii šealgá dego kristálla , ja golgá Ipmila ja Lábbá truvnnus .
Gávpoga váldogeainnu ja eanu gaskkas lea eallima muorra mii šaddada šattuid guoktenuppelot geardde ja addá šattuidis juohke mánus .
Ja muora lasttain ožžot álbmogat dearvvašvuođa .
Ii mihkkege garuhusaid leat šat .
Ipmila ja Lábbá truvdnu lea gávpogis , ja su bálvaleaddjit bálvalit su .
Sii ožžot oaidnit Ipmila muođuid , ja su namma lea sin gállus .
Idja ii leat šat , eai ge sii dárbbaš lámppá dahje beaivváža čuovgga , dasgo Hearrá Ipmil lea sin čuovga .
Ja sii ráđđejit álo ja agálašvuhtii .
Eŋgel celkkii munnje : Dát leat luohtehahtti ja duohta sánit .
Hearrá guhte lea profehtaid vuoiŋŋa Ipmil , lea vuolggahan eŋgelis čájehit bálvaleddjiidasas dan mii fargga dáhpáhuvvá .
Geahča , mun boađán fargga .
Ávdugas dat guhte vurke dán girjji profehtalaš sániid . 
Mun , Johanas , lean dat guhte lean gullan ja oaidnán buot dán .
Go mun ledjen gullan ja oaidnán dan , de luoitádin rohkadallat dan eŋgela guhte lei čájehan munnje dan .
Muhto son celkkii munnje :  Ale daga nu !
Mun lean dušše bálvaleaddji nugo don ja du vieljat , profehtat , ja sii geat vurkejit dán girjji sániid .
Ellos vearredahkki ain vearrivuođas , šaddos buhtismeahttun ain buhtismeahttumin . Doahttalehkos vanhurskkis ain vanhurskkisvuođa , ja ovdánehkos bassi olmmoš ain bassivuođas . 
Lávvardaga čájehuvvo ođđa dokumentárafilbma maid leat gohčodan Smierru. 
Smierru čájeha verddevuođa birra Smiervuona guovllus Poršáŋggus.
Smierru dokumentárafilbma lea filbmejuvvon Smiervuonas Poršáŋggus. 
Álgogovat leat filbmejuvvon giđđajohtimis Kárášjogas geasseorohahkii Smiervutnii ja gos verddežat deaivvadit. 
Guovtti jagi badjel čuovvut guhtta verdde, golbma badjeolbmo ja golbma mearragátte ássi. 
Eanaš filmmas lea ráhkaduvvon Smiervuona guovllus, ja dušše fal okta oassi lea filbmejuvvon Kárášjogas, gámasuoidnečuohppamis.
Filmmas boahtá ovdan mo verddevuođas sáhtte ávkkástallat, mahkáš gálvolonohallamis ja eará bálvalusaid ávkkástallamis, ovddešáiggiid ja otne.
Filbma lea oassi prošeavttas maid Sámi instituhtta lea ruhtadan. 
Prošeavtta leaba Beate Mortensen Nesheim ja Svanhild Andersen čállán.
Prošeavtta váldoulbmil lea ovddidit máhtu mii váldá ovdan gažaldagaid kultuvrra, birrasa, ealáhusaid ja hálddašeami birra. 
Dákkár máhttu sáhttá leat mielde ovddideamen viidát ja ollislaš ipmárdusa sierranas areálaid ja ressursaguovlluid birra, ja danne maiddái mielde buorideame areála- ja ressursahálddašeami máhttovuođu. 
Eará guovddáš ulbmil prošeavttain lea fuomášahttit dan máhttodárbbu maid riikkaidgaskasaš ja sisriikkalaš birasulbmilat bohciidahttet. 
Filbma čájehuvvo Ruoššanjárggas, Poršáŋggus dán lávvardaga, KOS guovddážis. 
Lihkolaš Niilas Henry Nystad faskii mátkedihtora mii lei nubbin váldovuoitun. 
Oddleif Nordsletta geige lágideaddjiid beales vuoittu.
Valáštallanhálla lei njealjehas dievva olbmuiguin geat vurde váldovuoittuid fasket.
Nordlysbearaš unnui dušše moatti olbmui ja maŋimuš vuorbi lei gesson. 
Maiddái dánge jagi lágidedje IL Nordlys valáštallansearvi Kárášjogas juovlabására basiid gaskkas.
Ovddeš áiggiid čohkkii dát básár olles Kárášjoga álbmoga, muhto nie ii leat šat.
Juovlabasiid gaskkas lágidii IL Nordlys Kárášjogas sin árbevirolaš juovlabására valáštallanviesus. 
Vuoittut mat galge čohkket olbmuid básárii ja oažžut sin rahpat sin juovlaburssaid, ledje gal anolaš ja ođđaáigásaš diŋggat nugo duolba-TV, mátkedihtor, mohtorsahá, ođđaseamos mobiltelefuvdna mas lea buot ja sáhttá maiddái dainna čuojahit, issoras stuorra solju, dihtorspeallu, aggregáhta ja vel eará ollu smávit vuoittut.
Báikkálaš ealáhus lei nannosit oassálastán dainna vugiin ahte sii ledje sponsen vuoittuid ja oktiibuot ledje dušše dát stuorra sisaboahtun valáštallansearvái.
Juohke váldovuoittus lei iežas girji mas vel ledje smávit vuoittut. 
Juohke girjjis sáhtte oastit vurbbiid dađi mielde go juovlabursa luittii ja dađi mielde go hállu lei justa dien vuitui, ja dan vejolašvuođa orro gal ollusat geavahan.
Guoimmuhan ja lassiruđa háhkama dihte lágiduvvojedje maiddái eará doalut, nugo iešguđet lágan smávit gilvvožat. 
Dás lei buohkain vejolašvuohta vuoitit jus beare ledje doarvái áirruid oastán ja dan gal maiddái ollusat dahkege. 
IL Nordlysa beaivválaš jođiheaddji, Nils Peder Eriksen, lohká iežaset leat oalle duhtavaččat dán jagáš básárdoaluin. 
– Mii leat vuovdán oktiibuot 163 000 ruvnnu ovddas. 
Ja go geassit eret dábálaš goluid, de lea buhtes sisaboahtu sullii 100 000 ruvnnu, muitala Eriksen. 
Dát ruhta galgá juhkkot njealji sadjái, namalassii čuoigan/luođovaláštallamii ja golmma spábbačiekčanjovkui. 
Eriksen lohká ahte 3.divišuvnna jovkui gal ii leat dát ollu ruhta, muhto daidda eará joavkkuide gal lea buorre ruhta. 
– Mii fertet ain eambbo geahčadit makkár fálaldagaid básáris boahtte áiggis galgá fállat. 
Mii oaidnit vuoittuid beales leat elektruvnnalaš gálvvut hui bivnnuhat ja eai dábálaš bargobiergasat. 
Mii fertet maiddái geahčadit makkár lassi guoimmuhemiid galgat fállat vai bohtet vel eanet olbmot boahtte jagi, loahpaha duhtavaš beaivválaš jođiheaddji Eriksen.  
Sámi Jienat lea prošeaktakoara (lávlunjoavku) mas leat miellahtut miehtá Sámi. 
Sámi Jienat lea dál almmuheame sálbma-CD. Dan oktavuođas lea Sámi Jienat bádden guokte lávlaga maidda Nils Aslak Valkeapää lea čállán sániid. Dát teavsttat eai leat ovdal almmuhuvvon ovttas šuoŋain. 
Danne dárbbašit mii oažžut lobi Nils Aslak Valkeapää árbbolaččain almmuhit dán guokte lávlaga min sálbma-CD:s. 
Lea vuosttaš CD maid Sámi Jienat almmuha ja CD galgá leat válmmas geassemánu 10. beaivvi 2005.
Niillas lea máŋga jagi bargan sámi áššiiguin, ja Álttá-Guovdageainnu riiddus son lei okta nealgudeddjiin Stuoradikki olggobealde. 
1982:s son roasmmohuvai bávkilahttima oktavuođas Álttádulvadeami vuostá, váldojuvvui gitta, muhto báhtarii Kanadai, ja orui doppe álgoálbmogiid luhtte moadde jagi.
Dál ii ábut šat heađástuvvat.
Muhtinlágan Stállu njávká iežas roaŋkesealggi ja moddjesta.
- Doai fertebeahtti orrut dáppe dasságo dálki buorrána.
Márkanii eahppi beasa.
Nuolli njuoska biktasiid ja čohkkádeahkki dohko loidui duljiid ala.
Soai nuolaiga gápmagiid, olgguldasbuvssaid ja báiddiid ja čohkkedeigga.
Muhtinlágan Stállu giessá stuorra ránu sudno birra.
De son viežžá liegga liema ruittus mii lea oapmana alde.
- Gea, juhkki vel liema vai liegganeahppi sihke siskkáldasat ja olgguldasat.
Muhtinlágan Stállu cáhpá goikebierggu sudnuide ja dáhttu mánáid boradit.
Go leaba liegganan ja boradan, de máná-guovttos nu váibaba nu váibaba.
Veahá áiggi maŋŋá Ánne lea juo oađđimin duljiid alde Muhtinlágan Stálu goađis gos nu meahcis, rátnu vel alde.
Arnii maid bahkkejit nahkárat.
Dattetge ii veaje oađđit.
Naba jos eadni lea sudno ohcamin, iige gávnna.
Ja mo jos Muhtinlágan Stálu ustibat bohtet fitnat.
- Eai suige stálut bala borggas? Arne smiehtasta.
Arne ii fuobmán ahte uksa leahkkasii.
Muhto fáhkka lea nubbi stállu vel goađis.
Dat lea stuoris ja ropmi.
Gieđat leat stuorrát dego steaikabánnot ja guolgan.
Guhkes njunis leat spárttut dievva ja das heaŋgájit stuorra snuolggat.
Stuorra stálu gurut oalggis čohkká uhca stáloš. 
Dat čearsá nu ahte mieskan bánit vel oidnojit. 
Skávžá lea buot soalsin ja njuoskkas.
- Maid don jurddašit?
Leatgo okto áigumin herskkostallat? uhcastáloš jievžá.
- Ho, hoi, láhttesta Muhtinlágan Stállu.
Son lea njulgen čielggi, ja lea nuorra ja searra.
Dat geahččá nuppiid stáluide girkes čalmmiiguin ja reašká romet.