!Princip for reference: Henvisningen er identisk i corp/AG_2007_kal.txt og i dev/AG_2007_dk.txt¶
!Siden refererer den grønlandske teksts placering. Dette gælder selvom de to tekster ikke når med i samme nummer af avisen.¶
!I tilfælde af rent dansksprogede indlæg noteres dette i en parantes¶
¶
! AG68/2007 qupp 02-1¶
Silamut ilisimatusarfik 70 millionilik¶¶
Danmark (CSL) - ¶ Ilisimatusarnermut naalakkersuisoq Tommy Marø aamma Danmarkimi ilisimatusarnermut naalakkersuisoq Helge Sander silamut ilisimatusarfik pillugu pilersaarut novembarimi naammassineqassasoq sap. akunnerani kingullermi isumaqatigiipput. Nunani issittuni sila pillugu tunngaviusumik ilisimasalernissaq silamut ilisimatusarfiup pigilissagaa ministerit marluullutik isumaqatigiipput, silallu allanngoriartornerata sunniutai maluginiarneqassasut. Tamatumunnga atatillugu eqqorneqajassuseq silallu allanngoriartorneranut naleqqussarnissaq naliliiffigineqassapput, Kalaallit Nunaanni allamut naleqqussarnissaq pisariaqartoq pillugu pilersaarusiornissaq atorneqarluarsinnaasoq isumagineqassalluni. Pinngortitaleriffimmi ilisimatusartut assigiinngitsut atorfillit 5-10-nik amerlassusillit suleqatigiiffigisaanni ilisimatusarfik inissinneqassasoq Helge Sanderip siunnersuutigaa, ukiullu tallimat ingerlanerini 70 millionit koruunit missaat atugassanngortinneqassasut. Ilulissanili borgmesteri Anthon Frederiksen isumaqarpoq, ilisimatusarfik Avannaanut inissinneqassasoq, Isfjordscenter pillugu sivisuumik pilersaarusiortoqareersimammat.¶
¶
! AG68/2007 qupp 02-2¶
Attartortut inigissaartunit pillarneqarput¶¶
Attartortumiit piginnittumut aaqqissuussineq namminersornerusuni atorfilittanit politikerinillu nuimasunit isertortumik atornerlunneqarsimammat illoqarfinni anginerni pingasuni attartortut nalinginnaasut pillarneqartussanngorput. Atorfilittammi nuimasut politikerillu ilaat Nuummi illorujussuarnut nalilerujussuarnut akikillisaatit amiilaarnartut aqqutigalugit pisortanit millionilinnik tunissutisisimapput. Taakku qaangiiffimmi illoqarfiit pingaarnersaanni illut akiisa qaffakkiartuinnarfigisaanni millionærinngorsimalerput tamatumalu peqatigisaanik pisortanit tamakkiisumik aserfallatsaalineqarsimanngitsumik illutaartinneqarsimanertik suli qiammiartuutigalugu. Pisortat illuutaannik illumut ataatsimut koruunit millionip affaaniit 1,3 millioninut akikillisaasikkanik tunisinikkut atorfilittat nuimasut politikerillu ataasiakkaat naalakkersuisunit millionærinngortinneqarsimasut 25-upput. Namminersornerusut Nuummi illunik ima amerlatigisunik tunisaqarsimalerput aningaasanut inatsit iluatsitaariniarfigisariaqalerlugu inissianik isatereriarlutik nutaanik sanaartortariaqaleramik atorfilittatik naammaginartunik inissaqartissinnaajumallugit. Tuapannguani piginneqatigiilluni inissiat amerlanersaat namminersornerusuni atorfilinnut tunineqartussanngorunarput attartortuaqqat uterlutik nuunnissamut akissaqassanngimmata. Namminersornerusut iliuuserisaat kingulleq tassaavoq namminersornerusuni sulisunuinnaq naatsorsuussaasunik inissialiortiterneq. Taamaalillutik atorfillit inissianik peqqinnartunik, oqummik aanermillu allamik, namminersornerusut inissianik iluanaarniuteqartartutut pissusilersorluni innuttaasunut tapiissutinik assigiinngitsunik atuinissamut akissaqanngitsunut attartortittagaannik, kusanaallisarneqarsimanngitsunik inissaqartitaalissapput. Taamaalillutik attartortuaqqat illoqarfiit pingaarnersaanni inissiaqarfiit ajornersaanni taartuinnarmiittutullusooq neriuutissaqarnatik ineqartussanngortitaapput. Attartortumiit piginnittumut aaqqissuussineq iluatinnartoq attartortuaqqanut taakkununnga immikkut sammitinneqartoq inissiapalaaqarfimmit inuttullu nakkaattoornermit aniguinissamut aqqutissaassagaluarpoq. Assersuutigalugu sanaartornermik immikkut ilisimasalik siunnersuuteqarsimagaluarpoq Tuapannguani inissiatoqarsuit attartortunut assersuutaasumik akiliisitsilluni tunineqarsinnaagaluartut inigisamik pisortanit aaqqissuutissallugit akissaqarfigineqanngitsut nutarternissaannut aningaasatigut toqqammavissaqalersinnaaqqullugit. Aningaasanut inatsit misissuataarlugu paasinarpoq Nuummi inissiapalaaqarfinni inigisap iluarsartinnissaanut neriuutissaqartoqanngitsoq. Maannalu attartortumiit piginnittumut aaqqissuussinitoqaq, attartortunut nalinginnarnut assersuutigalugu Tuapannguani Qapiarfiusaamilu najugaqartunut sammitinneqarsimagaluartoq illorujussuaqarfimmi Quassunnguami Nuummiittumi attartortunut sammitinneqarnani, naalakkersuisunit atorunnaarsinniarneqalerpoq. Akikillisaariaaseq nutaaq ima mangiarneqarsimatigaaq assersuutaannaapajaaginnarluni attartortunullu nalinginnarnut atorsinnaanngilluinnarluni. Assersuutaannaasutut oqaatigineqarsinnaalersimavoq aaqqissuussineq inuttut nammineq iluanaaruteqarnissaq pillugu politikerinit atorfilittanillu nuimasunit atornerlunneqarsimammat. Maannalu imminnut millionærinngortissimalerput, taamaattumillu attartortuaqqat pillarneqartussanngorput. Aalajangiinipalaajuvoq naalakkersuinermik aaqqissuussaanerup napparsimasup kisimi aalajangiinerisinnaasaa allamut saasaaniaannarluni inuiaqatigiillu aningaasaataannik atornerluineq isiginiarneqarpallaaqqunagu.¶
¶
! AG68/2007 qupp 02-3¶
Royal Arctic Line amigartooruteqarpoq¶
Nuuk (KK) - ¶ ¶ 2007-ip ukiuata affaanut Royal Arctic Linep naatsorsuutaasa takutippaat akileraarutinut akiliinissaq sioqqullugu umiarsuaatileqatigiiffik 12,7 millioner koruuninik amigartooruteqarsimasoq. Assersuutigalugu siorna taamaalinerani akileraarutinut akiliinissaq sioqqullugu umiarsuaatileqatigiiffik 3,3 millionit koruuninik sinneqartooruteqarsimavoq. Kalaallit Nunaannit nunanut allanut nassiussat annikilleriarsimanerat kaaviiaartitat ikiliarsimanerannut Royal Arctic Linep pissutaanerarpaa. Ukiup affaani siullermi nassiussat 362.000 kubikmeterit Royal Arctic Linep assartorsimavai, siorna taamaalinerani 389.000 kubikmeterit assartorneqarsimasut. 2007-imi nassiussat 830.000 kubikmeterit assartorneqassasut Royal Arctic Linep naatsorsuutigaa, 2006-imi 875.000 kubikmeterit assartorneqarsimasut.¶
¶
! AG68/2007 qupp 02-4¶
Narsami toqutseriarneq¶
Narsaq (NSQ) - ¶ ¶ Arnap uini savimmik kapillugu tallimanngormat unnukkut toqoriaraluarpaa. Angut sakissamigut savimmik kapineqarpoq. Angutip inuunera navianartorsiunngitsoq politiit nalunaarput. Taamaalinerani aappariit aalakoorsimapput, sangiannermik aammalu toqutseriarnermik kinguneqartumik. Arnaq sap. akunnerini sisamani tigummineqarallartussanngortitaavoq.¶
¶
! AG68/2007 qupp 03-1¶
»Nanoq« ujaarineqartoq¶
Maniitsoq (NSQ) - ¶ ¶ Aasiaat Radiuat aqqutigalugu ajunaalernermi kalerrisaarineq Maniitsumi politiit sapaatiummat unnukkut aqqanermut tanneq qulit tusarpaat. Angallat saattuarniut »Nanoq« immalersimavoq. Politiit angallatertik aallartippaat, unnuap qeqqalu qaangilaartoq Maniitsup kitaani nal. akunneranik ataatsimik ornittarissami »Nanoq« nassaarineqarpoq. Mallersorujussuusoq nalunaarutigineqarpoq angallallu immassimasorujussuusoq. Politiit angallataat takkummat paasineqarpoq tankit marluk saattuanut inissiisarfiit 20 tonsinik imallit putusimasut. Taamaalilluni imeq maskinrumimut kuussimavoq, motooria motoorilu ikiortaa aserorlugit. »Nanoq« nunamut kalinneqarpoq, qatserisartullu imaarsaalerput. Pisup nalaani inunnik ajoqusertoqanngilaq.¶
¶
! AG68/2007 qupp 03-2¶
Arfininngormat aallaasersorneq marluk tigusaanerannik kinguneqartoq¶
Nuuk(NSQ) - ¶ ¶ Arfininngormat unnukkut Amutsiviup eqqaani aallaasersortoqarnera inuit marluk unnerluutigineqarnerannik kinguneqarpoq. Angutit taakku marluk 33-nik aamma 53-inik ukiullit illoqarfiup iluani aallaasersorneq pillugu politiit ileqqoreqqusaannik unioqqutitsisimasutut unnerluutigineqarput, tamannalu amerlanertigut akiliisitaanermik pineqaatissiissutaasarpoq. Arfininngormat unnukkut amutsiviup eqqaani aallaasersortoqarneranik politiit nalunaarfigineqarput. Tamatuma kinguninngua amutsiviup eqqaa kiisalu tamaani, Industrivejimi 400-rtalimmilu angallanneq matuneqarpoq. Angutit aalakoortut marluk ooqattaasarsimanerat paasinarsivoq. Politiinit ilisimatitsissutigineqarpoq arfininngormat pissanganartorsiortoqarnerani aallaasit marluk atorneqarsimasut inunnillu ajoqusertoqarsimanngitsoq.¶
¶
! AG68/2007 qupp 03-3¶
Nanortalimmi toqutseriarneq¶
Nanortalik (NSQ) - ¶ ¶ Arnaq 30-nik ukiulik tallimanngormat sap. akunnerini sisamani tigummineqarallartussanngortitaavoq, toqutseriarsimasutut unnerluussaalluni. Tallimanngornerup unnuaani uini savimmik sisamariarlugu kapisimavaa, uiniatigut ataasiarlugu, tuiatigut ataasiarlugu qatigaatigullu marloriarlugu. Arnaq eqqaamasaqarsinnaannginnerarpoq, pisuunerarlunili nalunaarsimalluni. Angutip inuunera navianartorsiunngilaq.¶
¶
! AG68/2007 qupp 03-4¶
Qilerutip kipinissaanut piareersimasut¶
Qallunaat amerlanerussuteqarluartut isumaqarput Kalaallit Nunaat tamakkiisumik namminiilivittariaqartoq¶
Namminiilivinneq¶
Isumasiuineq¶
Danmark - ¶ ¶ Qallunaat sisamaagaangata pingasut isumaqarput Kalaallit Nunaat tamakkiisumik namminiilivittariaqartoq, 63 procentillu isumaqarput kalaallit aatsitassanut uuliamullu Kalaallit Nunaata imartaata naqqaniittumut namminneerlutik oqartussaassuseqartitaasariaqartut. Tamanna isumasiuisarfiup Synovate Vilstrupip Politiken sinnerlugu isumasiuisimaneranit ersersinneqarpoq. - ¶ ¶ Danmarkimi tamat oqartussaatitaanerinut atatillugu taama isummersortoqarnera Kalaallit Nunaannilu anguniagarineqartut paasilluarsinnaaneqarpasinnerat nuannaarutigaara, Mininnguaq Kleist, namminersornerusuni namminersorneq pillugu allaffimmut aqutsisoq namminiilivinnissamillu suliniaqatigiiffimmut Inussummut siulittaasuusimasoq, oqarpoq. Kisianni naalagaaffeqatigiinnermut ilaasortat ataatsimik ikinnerulernissaat qallunaanit kalaallinillu isumaqatigiissutigineqaraluartoq namminiilivinnissarlu anguniarlugu sualuttumik oqaatigalugu taamaallaat Kalaallit Nunaanni innuttaasunik taasisitsinissaq pisariaqassagaluartoq aningaasarsiornermi immikkut ilisimasallit paarlattorluinnaanik inassuteqarput. Tassami Kalaallit Nunaata aningaasaqarnera suli ima mianernartigaaq namminiilivinnissaq suli piviusumik periarfissaanani, oqartoqarpoq. Amigartooruteqarfiit Kalaallit Nunaanni suliffeqarfiit annertuumik namminersortunngorsarneqaraluartut tamakku amerlanerpaartaat suli pisortanit pigineqarput amigartooruteqarfiusumillu ingerlanneqarlutik pisortanillu tapiiffigineqarnissamik isumalluuteqartorujussuullutik. Tamatuma peqatigisaanik Danmarkimit ukiumoortumik tapiissutit 3,2 milliarder koruuniupput, agguaqatigiissillugu innuttaasumut ataatsimut 67.000 koruuniullutik. Aningaasat taakku Kalaallit Nunaat namminiilivippat annaaneqassapput. Taakku pisartagarineqarunnaarpata innuttaasut nunani ineriartortitani inuuniarnermi atugassarititaasut qaffaseqataannik inuuneqalernissartik naatsorsuutigisariaqassavaat, lektor Lise Lyck, Copenhagen Business Schoolimeersoq, isumaqarpoq. - ¶ ¶ Aningaasaqarnerup namminiilivinnerup malitsigisassaata Kalaallit Nunaannit naammassineqarsinnaalernissaata tungaanut piffissaq sivisoorujussuaq eqqartorparput. Uuliamik annertuumik nassaartoqanngippat Danmarkimit tapiissuteqarfigineqarnani nunap aningaasaqarnikkut naammattumik nammineersinnaassuseqalernissaanut minnerpaamik ukiut 30t ingerlassapput, Politikenimut oqarpoq.¶
¶
! AG68/2007 qupp 04¶
Sulisut utoqqalinersiaat misissuiffigiumavaat¶
Suliumajunnaarnerup nalaani piumasaqaatitik akuerineqassanersut timmisartumi saqisut marlunngorpat paasissavaat¶
Angallanneq¶
Suliumajunnaarneq¶
Allattoq: Lotte Petersen Nutserisoq: Utertoq Nielsen¶
Nuuk - ¶ ¶ Air Greenlandip timmisartuini saqisut ulluni marlunni suliumajunnaareerlutik tallimanngormat suleqqilerput. Tamatumunnga atatillugu Air Greenlandimi saqisut peqatigiiffiata ataatsimeeqatiginissaa Air Greenlandimi pisortat akuersaarpaat, naammagittaalliornermut pissutaasut oqaloqatigiissutigiumallugit. Tamanna marlunngorpat pissaaq. - ¶ Utoqqalinersiuteqarnissamut aaqqissuussineq timmisartuni saqisunik oqaloqatigiissutigissavarput, allat naammagittaalliutaat ilanngullugit, tuniniaanermi ussassaarinermilu pisortaq Christian Keldsen oqarpoq. - ¶ Oqaasissaat tusaaniassavavut, maannakkullu isumaqatigiissutaasut malillugit sulisut piumasaqaataat akuersaarniassallugit. Erseqqissaatigiumavarali isumaqatigiinniarnivik pineqanngimmat, oqarpoq.¶
Utoqqalinersiat¶
Pisortanik ataatsimeeqateqarnermi utoqqalinersiaqarnermut aqqissuussineq allanngortinneqassasoq timmisartuni saqisut peqatigiiffianni siulittaasup Anders Mark Jensenip naatsorsuutigilluinnarpaa: - ¶ Utoqqalinersiaqarnermut tunngasut pitsaanerulernissaat piumasaqaatigalugu sulisut suleqqilerput. Illua-tungeriit oqaloqatigiilluarsinnaalerput. Taamaattumik ataatsimiinnerup kingorna pissutsit allaanerulissasut neriuutigaara.¶
Oqaloqatigiinneq¶
Tuniniaanermut ussassaarinermullu pisortaq malillugu suliumajunnaarneq pilersinnagu sulisut oqaloqatiginissaat Air Greenlandimi pisortat piareersimaffigisimavaat. Sap. akunnerani kingullermi pingasunngormat sulisut ataatsimeeqatiginissaat neriorsuutigisimavaat. Neriorsuulli tamanna Air Greenlandip timmisartuini saqisut peqatigiiffiata naammagisimanngilaa. - ¶ Isumaqatigiissutip isumaqatigiinniutaaqqinnissaa pisortanit akuerineqassasoq piumasaqaatigaarput, itigartinneqarlutali, Anders Mark Jensen oqaluttuarpoq. Piffissap sivisuup ingerlanerani pisortat oqaloqatigineqarnissaat timmisartumi saqisut anguniarsimagaat erseqqissaatigaa, ajornartorsiutilli kinguarsarneqartuarsimapput.¶
Sunniutissat¶
Timmisartumi saqisut tallimanngormat suleqqileraluartut, suliumajunnaarnerup sunniutai suli malugineqarsinnaassapput. Ilaasut suliumajunnaarnermit eqqorneqarsimasut 50-it missaat ornigassaminnut ingerlanneqarnissaminnik suli utaqqipput. Marlunngornerulli ingerlanerani kinguartoornerit qaangerneqarumaartut Air Greenlandip neriorsuutigaa.¶
¶
! AG68/2007 qupp 05¶
Eqqarsartaatsimikkut nappaatillit pineqaatissinneqarsimasut kommuninit tigujumaneqartanngitsut¶
Kisianni siumukartoqarnera Ilaqutariinnermut Pisortaqarfimmit aamma ulloq unnuarlu angerlarsimaffimmit Aaqamit isumaqatigiissutigineqarpoq¶
Eqqartuussiveqarneq¶
Eqqarsartaatsikkut nappaatit¶
Allattoq: Lotte Petersen Nutserisoq: Gâbánguaq Johansen¶
Nuna tamarmi - ¶ Eqqarsartaatsimikkut nappaatillit pineqaatissinneqarsimasut katsorsarneqareersimallutik Danmarkimit angerlaraangata nunatsinni kommunit tigusinissamut itigartitsisarput. Tamanna eqqarsartaatsimikkut nappaatilinnut pineqaatissinneqarsimasunut ikorfartortinit sap. akunnerani kingullermi pikkorissassallutik Nuummi naapeqatigiittunit kipiluttunartutut isumaqarfigineqarpoq. Ikorfartortit eqqarsartaatsimikkut nappaatilinnik pineqaatissinneqarsimasunik katsorsarneqareersumasunik isumaginnittussatut atorfinitsitaasarput. - ¶ Inuiaqatigiinni sannginnerpaat politikerinit sammiumaneqartanngillat. Taamaattumik qanoq iliuseqartoqartanngilaq. Aamma kommunit utoqqatsissutipalaanik saqqummiussisarput suliassallu oqaluuserineqatsaaliorneqartarlutik, Teodora Kruse, Narsami ikorfartortitut sulisoq, oqarpoq.¶
Ukiuni pingasuni utaqqisoq¶
Nuna tamakkerlugu eqqarsartaatsimikkut nappaatillit angerlarsimaffiannut Aaqamut pisortaq Ivalo Møller Lange eqqarsartaatsimikkut nappaatillit pineqaatissinneqarsimasut aaqqissuussaanermi ingerlateqqinniartarneranni ajornartorsiuteqarneranut isumaqataavoq. - ¶ Sullitaqarpugut Nuummeersunik marlunnik ukiut pingasut matuma siornali katsorsarneqarneminni naammassillutik anereersimasussaagaluartunik. Tamannali aatsaat qanittukkut pivoq. - ¶ Eqqarsartaatsimikkut nappaatilinnut pineqaatissinneqarsimasunut pissutsit kommuninit namminersornerusunillu salliutinneqartariaqaraluarput. Inuiaqatigiinni inooqataaqqilernissamut ilinniarfigisinnaasaminnik toqqissisimanartunik avatangiiseqarnissartik pisariaqartippaat, oqarpoq.¶
Nunatsinnit tamarmit¶
Eqqarsartaatsimikkut nappaatillit pineqaatissinneqarsimasut qasserpiaat katsorsarneqarnissamik pineqaatissinneqaatiminnik naammassinnissimanerat inuiaqatigiinnullu akuliutsitaaqqinnissamut utaqqinerat Ivalo Møller Langep eqqoqqissaartumik kisitsisitalersinnaanngilaa. Tamatumunnga pissutaavoq napparsimasut ilarpaalussui Danmarkimit utersinnaalernissamik tungaanut Danmarkimi eqqarsartaatsimikkut nappaatillit napparsimavissuanni Risskovimiittumi uninngasariaqartarnerat. Taamaattorli Aaqa nappaatilinnik katsorsarneqarnissamik pineqaatissinneqaatiminnik Danmarkimi naammassinnereersimasunik nunatsinnilu nakkutigisassanngortitaasimasunik sullitaqarpoq kommuni najugarisaminni najugaqatigiiffimmi imaluunniit namminerisamik initaartinneqarnissamik utaqqisunik. Ukiup kingulliup ingerlanerani Aaqa Ilulissaneersunik, Maniitsumeersunik, Aasianneersunik, Upernavimmeersunik Nuummeersunillu uninngasuuteqarsimavoq. Taamaakkaluartoq Aaqamut pisortaq isumaqarpoq siumukartoqalersimasoq: - ¶ Ukiut ingerlanerini eqqarsartaatsimikkut nappaatillit pineqaatissinneqarsimasut arlalissuit Danmarkimi katsorsarneqareerlutik kommunerisaminnut ingerlaqqinnissamut utaqqisut uninngasuutigisarsimavavut. Maannakkorpiaq eqqarsartaatsimikkut nappaatilinnik pineqaatissinneqarsimasunik arfiniliinnarnik uninngasuuteqarpugut, oqarpoq.¶
Piginnaanngorsaaqqiineq¶
Ilaqutariinnermut Pisortaqarfik naapertorlugu eqqarsartaatsimikkut nappaatilinnik pineqaatissinneqarsimasunik angerlarartitsinermi ajornartorsiutit pingaarnerit ilaat tassaavoq, sulisunik isumaginnittussanik ilinniarsimasunik amigaateqarneq. Taamaattumik pisortaqarfik ikorfartortinik ilinniagaqarsimanngitsunik, isumaginninnikkut perorsaasunik eqqarsartaatsimikkut nappaatilinnik isumaginnittussatut ilinniagaqarsimasunik amigaateqarnerujussuaq pissutigalugu sassartariaqartartunik, pikkorissaanernik aaqqissuussisalersimavoq. - ¶ Ukioq manna pikkorissaanerit qulingiluat ingerlappavut novembarimilu eqqarsartaatsimikkut nappaatilinnut ikorfartortinut piginnaanngorsaaqqiinermik pikkorissaaneq sap. akunnerinik qulingiluanik sivisussusilik aallartissaaq, Ilaqutariinnermut Pisortaqarfimmi immikkoortortamut pisortaq, Gitte Jul, oqaluttuarpoq.¶
Siuariarneq¶
Ilaqutariinnermut Pisortaqarfik peqqinnissaqarfimmik suleqateqarpoq napparsimasut katsorsarneqarnissamik pineqaatissinneqaatiminnik atuereersimasut isumaginissaannut atatillugu: - ¶ Isumaqarpunga kommunit eqqarsartaatsimikkut nappaatilinnik pineqaatissinneqarsimasunik angerlartitsinissamut kommunit piumassusaat eqqarsaatigalugu sorpassuarnik pisoqarsimasoq. Imaassinnaavoq ukioq manna napparsimasut ilaasa angerlartinnissaannut atatillugu ajornartorsiuteqalaarsimasoq, nalinginnaasumilli kommunit tigusinissamut pikkorinnerulersimapput, Ilaqutariinnermut Pisortaqarfimmut pisortaq, Martha Lund Olsen, oqaluttuarpoq. Ajunngitsumik ineriartortoqarneranut Aaqa isumaqataavoq: - ¶ Piffissami kingullermi ilaqutariinnermut pisortaqarfiup iluaqutaasumik iliuuseqarsimanera malunnarpoq, Ivalo Møller Lange oqarpoq.¶
¶
! AG68/2007 qupp 06¶
Pisortat illuutaat taamaallaat niuernerpalaartumik tunineqartassasut¶
Taamaattorli namminersornerusut ilaqutariinnut illulianik suli annertuumik akikillisaallutik tunisaqartarput¶
Illusinermi akikillisaatit¶
Namminersornerusuni pisortat¶
Allattoq: Elna Egede Nutserisoq: Gâbánguaq Johansen¶
Nuuk - ¶ Naalakkersuisunut ilaasortanut, namminersornerusuni pisortanut Nuummilu qitiusumik allaffeqarfimmi pisortanut ilaqutariinnut illulianik millionilinnik akikillisaasikkanik tunisisarneq unitsinneqartussanngorpoq. Akikillisaasiinermi aaqqissuussinermut nutaamut namminersornerusunit siunnersuummi Inatsisartunit isummerfigineqartussami ilaqutariinnut illulianik 1,3 millioner koruunit angullugit akikillisaatitalinnik tunisinissamut periarfissat mattunneqassapput. - ¶ Siunnersuummi attartortunut ilaqutariinnut ataasiakkaanut illuliani affarleriinnilu najugaqartunut illut tunineqassatillugit akikillisaasiisoqartassanngilaq, illut niuerutigineqarnerminni nalinginut tunineqartalissammata, akikillisaasiisarnermut aaqqissuussinermut nutaamut ineqarnermut pisortaqarfimmiit oqaaseqaatini allassimavoq. Namminersornerusunit inatsimmi putoq, pingaartumik namminersornerusuni atorfilittanit pisortaasunit naalakkersuisunullu ilaasortanit atorluarniarneqarsimasoq, matuneqartussanngorpoq.¶
Tunissutit 1,3 millionit¶
Taama pisoqartussanngorpoq, atorfilittat arlalissuit soorlu ineqarnermut pisortaqarfimmi atorfillit pisortaasut naalakkersuisunullu ilaasortat Nuummi illunik niuerutiginninnermi akit qaffakkiartupiloorfigisaanni pisortanit millionærinngortinneqareersimasullu. Nuummi illupalaannguamik isatigassanngorsimasumik 50 kvadratmeterinik angissusilimmik najugaqarfigineqarsinnaanngitsumik 1,2 millioner koruunilerlugu tunisisoqarsinnaavoq. Tamatumunnga sanilliullugu namminersornerusuni pisortaq naalakkersuisunullu ilaasortaq namminersornerusut illuutaannik 164 kvadratmeterinik angissusilimmik 681.000 koruunilerlugu pisisimapput. Namminersornerusut nassuiaataanni allassimavoq, ukioq manna marsip aallaqqaataata tungaanut ilaqutariinnut illuliat ataasiakkaat affarleriillu namminersornerusunit pigineqartut 80-it tunineqarsimasut. Tassani attartortut 24-t niuerutiginninnermut atatillugu naliliinernut sanilliullugu 500.000 koruuniniit 1,3 millioner koruunit missinginut akikillisaavigineqarsimanerat atuarneqarsinnaavoq. Taakkununnga ilaapput namminersornerusuni pisortanut, immikkoortortaqarfimmi pisortanut naalakkersuisunullu ilaasortanut marlunnut illunik tunisaqarsimanerit. Taakku tassaapput annerpaamik akikilllisaavigineqarsimasut. Akikillisaatit annersaat 1,3 millioner koruunit missaannik aningaasartalik namminersornerusuni pisortamut - ¶ isumaqatigiissut pilersinneqarmat politikerimik naalakkersuisunut ilaasortaasumik aappalimmut - ¶ tunniunneqarsimavoq. Namminersornerusut illuutaannik tunisaqartarsimanerit allaffissornikkut taamalu tamaginnut Inatsisartullu aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaannut isertuussaasumik pisimasut Inatsisartut kukkunersiuinermut ataatsimiititaliaannit misissuataarneqaleruttorput.¶
Suli tunisisoqartartoq¶
Illunik tunisaqartarneq AG-mit 2004-mi ilaqutariinnut illuliat aqqaneq-marluk tunineqarfigisimasaanni allaaserineqaqqaarmat ilaqutariinnut illulianik tunisaqartarneq aningaasaqarnermut ataatsimiititaliamit unitseriarneqaraluarpoq. Naalakkersuisut siulittaasuat upernaaq manna oqarpoq, ilaqutariinnut ataasiakkaanut illulianik tunisaqartarneq unitsinneqartoq. Taamaattorli namminersornerusuni atorfillit arlalissuit putoq matuneqartinnagu aaqqissuussinermik iluaqutiginnissapput. Naalakkersuisunut siulittaasuugallartoq Siverth K. Heilmann juulimi aalajangerpoq, ilaqutariinnut ataasiakkaanut illulianik pisinissamik qinnuteqaatit arfineq-pingasut akuersaarneqassasut. Taakkunannga Nuummi illu ataaseq pineqarpoq, sinnerilu Qaqortumi, Qasigiannguani, Uummannami, Tasiilami Qeqertarsuarmilu tunineqassallutik. Illu kingulleq tassaavoq immikkoortitaq. Taamaalilluni palasimut pisortamulluunniit atorfimmut atatillugu illu pineqarpoq, immikkoortitsisimanerlu »peerneqaqqaartussaalluni«. Immikkoortitsisimaneq naalakkersuisunit peerneqartinnagu illunik ataasiakkaanik immikkoortitanik tunisisoqarsinnaanngilaq. Nalilersuinerit attartortunullu isumaqatigiissutit Inatsisartuni ataatsimiititalianut pingasunut maanna ingerlatinneqarsimapput. Illunik ataasiakkaanik tunisinissamik aalajangerneq aatsaavissuaq naalakkersuisut imaqarniliaannut ilanngunneqarpoq.¶
¶
! AG68/2007 qupp 07¶
Inissiat ataasiakkaarlugit tunineqartalernissaannik siunnersuut¶
Siunnersuummut tunuartinneqarsimasumut sanilliullugu qanoq sivisutigisumik attartorsimaneq tunngavigalugu akikillisaateqartarneq aamma annertuumik mangiarneqarsimavoq¶
Inissiat¶
Attartortumiit piginnittumut¶
Allattoq: Elna Egede Nutserisoq: Gâbánguaq Johansen¶
Nuuk - ¶ Pisortat inissiaataannik attartortut inigisaminnik akikillisaatitalerlugu taamaallaat pisisinnaapput inigisaminnik ukiut arfinillit sinnerlugit attartortuusimagunik. Attartortut ukiut arfineqmarluk inorlugit sivisussusilimmik attartortuusimasut inigisaminnik niuerutiginninnermi akigitinneqartut malillugit pisisinnaapput, teknikkikkut-aningaasaqarnikkut naliliinermik taasaq tunngavigalugu tunisisaqarneq naalakkersuisunit atorunnaarsinniarneqarmat. Attartortumiit piginnittumut aaqqissuussineq nutaaq ilaqutariinnut arlalinnut illuliani inissianut taamaallaat tunngasoq naalakkersuisunillu Inatsisartunut saqqummiunneqartussaq inissianik assersuutigalugu Blok P-miittunik ataasiakkaaraluni tunisaqartarnissamik aamma ammaassivoq. Ullumikkut pisortanit piginnittut tunisaqarsinnaalersinnagit Nuup Kommuneani namminersornerusunilu piumasaqaataavoq ilaqutariinnut arlalinnut illuliani attartortut minnerpaamik 75 procentiisa inissianik pisinissamik akuersissuteqarsimanissaat. Siunnersummut ilaqutariinnut ataasiakkaanut illuliat namminersornerusuni pisortanut naalakkersuisunullu ilaasortanut millionilinnik akikillisaasiilluni tunisaqartarsimanerup nipituuliuutaaqisumik oqallisigineqarnerani tunuartinneqartumut sanilliullugu naalakkersuisut siunnersuutaanni nutaami akikillisaariaaseq aamma malunnaatilimmik appartinneqarsimavoq. Akikillisaat attartortumit pissarsiarineqarsinnaasoq qaffasinnerpaaq inissiami ataannartumik ukiuni 22-ni najugaqarsimanermi 35 procentiuvoq. Akikillisaateqartarnermik aaqqisuussineq aatsaat ukiuni arfineq-marlunni attartortooreersimagaanni 5 procentiinnarmit aallartittassaaq.¶
Marloqiusamik allaffissorneq¶
Akikillisaariaaseq nutaaq inissianillu ataasiakkaaraluni tunisaqartalernissaq tusarniaaffigineqartunit assigiinngiiaartumik qisuariarfigineqarpoq. Kommunit pappialatigut inissianik ataasiakkaanik tunisaqartarnissamut periarfissaqarsimapput. Tamannali Nuup Kommuneanit atorumaneqarsimanngilaq, piginnittut peqatigiiffianni pisortat ataasiinnarmik taasisinnaatitaasimammata, inissiat tunineqarsimanngitsut amerlassusaat apeqqutaatinnagu. Inissiat tunineqarsimanngitsut amerlassusaannut atatillugu pisortat taasisinnaatitaalernissaat naalakkersuisunit maanna siunnersuutigineqarpoq. Taamaattorli piginnittut peqatigiiffeqarnerannik inissiaatileqatigiiffimmillu aaqqissuussinerup inissiarsuarni inissiat ataasiakkaarlugit tunineqarfigisaanni allaffissornermut aningaasartuutit amerlanerulersinnaanerat inissiaatileqatigiiffimmit Iserit-mit ernummatigineqarpoq. Taamatuttaaq pisortani piginnittut inissianik allanik inigineeruttunik tunisisariaqalersinnaapput marloqiusamik allaffissorneq pinngitsoorniarlugu.¶
Allaffissorneq¶
Akikillisaariaaseq inissiamik attartortup qanoq sivisutigisumik attartorsimanera tunngavigalugu akikillisaariaaseqarfiusoq aningaasaqarnermut pisortaqarfimmit qularnartoqartinneqarpoq. Tamanna tunisinermi akit annerpaamik akikillisarneqarnissaat anguniarlugu attartortut attartortuunerminnik aalajangiusimanniffigissavaat. Tusarniaaffigineqartut akerliliissutaat ineqarnermut attaveqarnermullu pisortaqarfimmit akerlilerneqarput. Attartornerup sivisussaanut atatillugu akikillisaariaaseq naalakkersuinikkut kissaataavoq siunnersuummut ilanngunneqarsimasoq. Aaqqissuussinerup allaffissornerulernermik kinguneqarsinnaanera pisortaqarfimmit nassuerutigineqarpoq. - ¶ Tigusinermut atatillugu allaffissornikkut nammagassat annertunerulernissaat ilimagineqarpoq. Taamaattorli suliassat pisussaaffiillu arlallit qinnuteqaatip siulliup tiguneqarneranut atatillugu ataasiaannarluni suliarineqartussat pineqarput, siunnersuummut oqaaseqaatini nalinginnaasuni allassimasoqarpoq.¶
¶
! AG68/2007 qupp 08¶
Suleqatigiinneq pitsaasoq¶
Avannaani eqqartuussiveqarfiit tallimat suleqatigiilermata tamanna eqqissiallatsitsivoq¶
Eqqartuussiviit¶
Kredsdommerit¶
Allattoq: Kathrine Kruse Nutserisoq: Utertoq Nielsen¶
Ilulissat - ¶ Pinerluuteqarnernik oqimaatsunik suliaqarnerni kredsdommeritut oqaloqateqarsinnaannginneq ilaanni kiserliornarsinnaasarpoq, kredsdommerit peqatigiiffianni siulittaasuugallartoq Jens Møller oqarpoq. Qeqertarsuarmi eqqartuussivimmi 1995-imiit 2001imut kisimi sulisimavoq, tassani kredsdommeriulluni eqqartuussivimmilu allatsitut suliitigaluni. Qeqertarsuarmi, Qasigiannguani, Ilulissani, Uummannami Upernavimmilu eqqartuussivinni piffissaq tamaat kredsdommeritut allamik aappaqarluni ullumikkut sulivoq. - ¶ Upernavimmi, Uummannami, Qasigiannguani Qeqertarsuarmilu eqqartuussiviit Ilulissani katillugit eqqartuussiveqarnermik aaqqissuussineq ingerlaqqissasoq naatsorsuutigaara, Jens Møller oqarpoq. - ¶ Kisianni inatsisartut folketingilu tamatumani aalajangiisuussapput.¶
Allatsit¶
Illoqarfinni pineqartuni eqqartuussiviit katinneqarlutik suleqatigiilermata, eqqartuussivinnilu allatsit Ilulissanut nuunneqarmata, allatsit suliassartik malillugu sulisinnaalerput: - ¶ Ataaseq kingornussassanik suliaqarpoq, ataaseq inuinnarnut tunngasunik, pingasullu tikillugit amerlatigisut pinerluuteqarsimasunik isumaginnipput, Jens Møller oqaluttuarpoq. Eqqartuussiviit suleqatigiilernerat naammagisimaarpaa, misilittakkat, suliassat allatsillu ataatsimut katinneqarmata. - ¶ Suliassat ingerlaavartumik isumagineqarput, naallu sulinermut atatillugu angalasaraluartugut eqqartuussiviit matoqqatinneqarneq ajorput, Jens Møller oqarpoq. Kredsdommerillu Ilulissanut nuunneqaraluartut, illoqarfinni pineqartuni eqqartuusseqataasartut suli pigineqarput. - ¶ Uummannami. Upernavimmi, Qasigiannguani Qeqertarsuarmilu eqqartuussiviit saaffigineqarsinnaallutik sap. akunneranut nal. akunnerini marluk missaanni ammasarput. Tassani innuttaasut eqqartuusseqataasartunik oqaloqatiginnissinnaapput. Taamaalilluni innuttaasut eqqartuussisarnermik tatiginninnerat qularnaarneqarpoq, Jens Møller oqarpoq.¶
Suliassat qularnaarneqartut¶
Eqqartuussiviit suleqatigiilernerisigut Jens Møllerip oqartussaanera suli annertusivoq. - ¶ Kredsdommeritut ilinniarsimavunga, ajunngitsumillu ineriartorsimallunga, pingaartumik pinerluuteqarnermik suliaqarnermi, oqarpoq, imalu nangilluni: - ¶ Aamma suliat pillugit kredsdommerimik allamik oqaloqateqarnissamut periarfissaqalerpunga. Taamaalilluta misilittakkavut atorluarsinnaalerpavut, Jens Møller oqarpoq.¶
¶
! AG68/2007 qupp 09-1¶
Innaallagissamik pilersuineq matuneqassaaq¶
Ittoqqoortoormiit (KK) - ¶ Uunnartimi Ittoqqortoormiit eqqaanni innaallagissamik pilersuineq 1. december matuneqassasoq naalakkersuisut aalajangerput. Nunaqarfimmi aalajangersimasumik najugaqartoqarunnaarmat taama aalajangertoqarpoq. Uunartimi illut asiartarfiit el-generatorinik pilersorneqarnissaannut siunnersuisoqarlunilu ilitsersuisoqassaaq, Nukissiorfiit nalunaarput.¶
¶
! AG68/2007 qupp 09-2¶
Kalaallit Nunaata isumaqatigiissutaata assinga Savalimmiut isumaqatigiissutigaat¶
Savalimmiut - ¶ Allattugaatit Savalimmiuni pilersinneqarsimasut Danmark-imit utertinneqassapput. Kultureqarnermut ministereqarfik tusagassiutinut taama nalunaaruteqarpoq. - ¶ Allattugaatit Savalimmiunut immikkut soqutiginaatillit utertinneqarnissaat Danmark-imit Savalimmiunillu isumaqatigiissutigineqarmat nuannaarutigaara, Kalaallit Nunaat Island-ilu eqqarsaatigalugit siornagut taamaaliortoqareersimammat, kultureqarnermut ministeri Brian Mikkelsen (K) Ritzau-imut oqarpoq. Kultureqarnermut ministereqarfik aamma Savalimmiuni naalakkersuisut allattugaatit utertinneqarnissaannik atukkiunneqarnissaannillu isumaqatigiissuteqartoqarneranik isumaqatigiipput, Savalimmiuni toqqorsivimmut inissinneqartussanik. Utertitsinerup saniatigut isumaqatigiissut imaqarpoq, Savalimmiunut tunngasut arlallit Danmark-imi qitiusumik allaffissornikkut ingerlatsivimmit Savalimmiunit atorneqarsinnaanissaat, ullumikkut Rigsarkiv-imi toqqortarineqartut. Uppernarsaatissat Ukiuni Akullerneersut Savalimmiunut soqutiginaatillit aamma atukkiunneqassapput. Savalimmiuni toqqorsivik 31. august ukiunik 75-iliilluni nalliuttorsiussaaq.¶
¶
! AG68/2007 qupp 09-3¶
Nunat Avannarliit 25 millionit sinnerlugit inoqalerput¶
Nunat avannarliit - ¶ 23. august Norge-mi inuit nutaamik kisinneqarnerisa kingorna Nunat Avannarliit 25 millionit sinnerlugit inoqalerput. Sverige 9 millioninik inoqarnermigut inuttunersaavoq, Danmark, Finland aamma Norge tamarmik 5 millionit sinnilaarlugit inoqartut. Island, Kalaallit Nunaat, Savalimmiut aamma Åland katillutik millionit affaannik inoqarput. 1990-imi innuttaasut 23 millioniupput, 1997-imilu 24 millioniullutik, ukioq mannalu 25 millioninik amerlassuseqalerlutik, siunissamili amerliartornerat unissangatinneqarpoq. Nunani Avannarlerni arnat agguaqatigiissillugu 1,7-nik meerartaartarput, 2-lu qaangerneqarpat siunissami inuit aatsaat amerlisinnaalissapput.¶
¶
! AG68/2007 qupp 09-4¶
Naqqiut¶
Professor Jean Malauries-ip UNESCO-mi ambassadøritut siullertut toqqarneqarnera pillugu allaaserisami tuluttuumit nutserneqarnerani ajuusaarnartumik kukkusoqarsimavoq. »Konventionen angående Redning af den Uhåndgribelige Kulturelle Arv« pillugu isumaqatigiissut Danmarkimit atsiorneqarsimanngilaq. Arthur N. Tchilingarov Rusland-imi Dumami vicepræsidentiuvoq, Rusland-imi vicepræsidentiunani.¶
¶
! AG68/2007 qupp 09-5¶
Ataatsimiititaq suleruluttoq¶
Inatsisilerituut inatsisissamik oqaasertalersuissapput, nunap pisuussutaanit isertitat pillugit naatsorsuutigineqanngitsumik isumaqatigiinngittoqalermat¶
Naalakkersuineq¶
Aatsitassanit isertitat¶
Allattoq: Christian Schultz-Lorentzen Nutserisoq: Utertoq Nielsen¶
Nuuk - ¶ Nunap pisuussutaanit siunissami isertitsissutaasinnaasut agguataarneqarnissaat, taamatumunngalu atatillugu Danmarkimit ataatsimut tapiissutit annikillisinneqarnissaat, ima annertutigisumik akerleriissutaalerpoq, allaat namminersulernissamut ataatsimiititap isumaliutissiissummik saqqummiussinissaa kinguartinneqarluni. IA-li sinnerlugu ataatsimiititami ilaasortaq Kuupik Kleist aaqqiissuteqarnissamik isumalluarpoq. - ¶ Suliap naammassiartulernerani ajornartorsiummik pilersoqarmat uggornarpoq, aaqqiissuteqarnissaali naatsorsuutigaara. Suliaq qaammammik aataatsimik marlunnilluunniit kinguartinneqarmat ajortumik pisoqanngilaq. Isumaqatigiinniarnermi pitsaanerpaamik angusaqarnissarput taamalu pitsaasumik isumaliutissiissusiornissarput pingaarnersaapput, Kuupik Kleist oqarpoq, Kalaallit Nunaata pisuussutaanit isertitat qallunaat kalaallillu naalakkersuisuinit isumaqatigiinniutaanissaat ataatsimiititamut pinngitsaaliissutaassasoq kissaatigivallaarnagu. Isumaqatigiinniarnerit ajalusuussappata taama pisoqarsinnaammat. - ¶ Aatsitassat ataatsimullu tapiissutit isumaqatigiinniutaaneranni erseqqissumik nalunaaruteqanngikkutta suliamik naammassineqanngitsumik saqqummiussissaagut. Tamanna uannut naammaginarnavianngilaq, Kuupik Kleist oqarpoq.¶
Inatsisilerineq politikilu¶
Uuliamit, guultimit aatsitassanillu allanit ukiumut isertitat siulliit 75 millioner koruuninik nalillit Kalaallit Nunaata iluanaarutigissagai illua-tungeriit politikikkut isumaqatigiissutigaat. Taakku sinnerlugit iluanaaruteqartoqassappat aningaasat taakku affaat qallunaat naalagaaffiata ataatsimut tapiissutigisartagaanit 3,2 milliarder koruuniusunit ilanngaatigineqartassapput. Aatsitassanit isertitat qanoq erseqqissumik oqaasertalerneqassanersut naatsorsorneqassanersullu pillugit paasissutissat AG-p pigisai malillugit aningaasaqarnermut inuussutissarsiutinullu tunngasunut ataatsimiititap suleqatigiissitaani ilaasortat annertuumik isumaqatigiinngissutigaat, aatsitassanit isertitat qanoq erseqqissumik oqaasertalerneqassanersut naatsorsorneqassanersullu, sinneqartoorutillu qanoq naatsorsorneqartassanersut. Taamaattumik suleqatigiissitaq qanittukkut avissaarpoq, naak 30. marts allat isumaannut politikikkut qanillattortoqaraluartoq, tamannalu namminersulernissaq pillugu ataatsimiititami akuersissutigineqaraluartoq. Inatsip oqaasertaata ataatsimut paasineqarnissaani inatsisilerinerup akerleriissutigineqarnera taamaalilluni pineqarpoq. Akerleriinneq taama annertutigimmat kalaallit suleqatigiissitami ilaasortat kinguartitsisoqarnissaanik piumasaqarput, namminersornerusuni inatsisilerituut inatsisip oqaasertaanik misissueqqissammata iluarsiissuteqassammatalu. Sulineq tamaviaartumik ingerlanneqarpoq, suleqatigiissitarlu septemberip qiteqqunnerani naapeqqissasoq Kuupik Kleistip neriuutigaa. Tamanna ajunngitsumik ingerlassappat tamatuma inernera naalagaaffimmut inuillu inatsisitigut pisinnaatitaaffiinut suleqatigiissitami oqallisigineqassaaq, Kalaallit Nunaatalu namminersulernissaa pillugu inatsit nutaaq pillugu isumaliutissiissut tamakkiisoq tamanut saqqummiunneqarsinnaalissaaq.¶
¶
! AG68/2007 qupp10-1¶
Meeqqat 26-t Danmark-imut¶
København (CSL) - ¶ Meeqqat 26-t ilinniartitsisullu marluk Tasiilameersut sisamanngormat unnukkut Danmark-imut tikipput »oqaatsinik pikkorissarlutik« angalassallutik. Kommunetut ikinngutigisami Gentofte-mi meeqqat ilaqutariinni ilutiminnik meerartalinni inissinneqarput, sap. akunnerinilu tallimani qallunaat oqaasiinik pikkorissarneqassallutik. Siornagumut naleqqiullugu allaanerusumik meeqqat ullut tamaasa ataatsimut ilinniartinneqartassapput, qallunaanit ilinniartitsisunit immikkut oqaatsinik ilinniartitsisartunit. Meeqqat siornagut qallunaavaqqat atuaqatigisaraluarpat. Atuartitaanerli kisimi sammineqassanngilaq. Meeqqat tikinnermik aqaguani Tivoli-mut takornariartinneqarput. Aallarnissaallu sioqqullugu pisarnertut Prinsesse Benedikte-mit Amalienborg-imi ilassineqassapput.¶
¶
! AG68/2007 qupp 10-2¶
TV-iikkut aallakaatitsinerup akornuteqartarnera qaangiutingajalersoq¶
Aaqqissuussinermut atortunik digitaliusunik 17 millioner koruunilinnik pisinerup iluatsinngitsoorsimanera KNR-imi pisortamit ilumuunnginnerarneqarpoq¶
Digitaliseriineq¶
TV-p pitsaassusaa¶
Allattoq: Christian Schultz-Lorentzen Nutserisoq: Gâbánguaq Johansen¶
Nuuk - ¶ Digitaliseriineq pilersaarutit malilluinnangajallugit ingerlasimavoq. Kukkuneqanngingajattumik, annikitsualuit eqqaassanngikkaanni. Tamakkuli akerlianik tamanut takussaasimapput. Tassalu nammineq aallakaatitassiatsinni aallakaatitap assitaata nipitaatalu ataatsikkoortannginnerat. Kisianni softwaremi ajornartorsiut pissutaasoq aaqqittussanngulerpoq. Qanittukkut misiliivugut kukkunertaqanngitsumik neriuutigaarpullu sap. akunnera ataaseq qaangiuppat piareerluinnassalluta, nammineq aallakaatitassiatsinnik aallakaatitsisarneq aallartittussanngulermat. Taama oqarpoq KNR-imut tviikkut isiginnaartartunit aallakaatitat nipitaasa assitaasalu ingerlaqatigiinnginnerat pillugu akuttunngitsumik naammagittaalliorfigineqartartumut pisortaq, Lars Sandgreen. Ajornartorsiutit tamakku pisortamit pingaartumik aaqqissuussinermi atortuni tusagassiorfimmit pisortanit pigineqartumit Danmarkimi suliffeqarfimmit AVIT-imit 17 millioner koruunilerlugu pisiarineqarsimasuni aallartisarnermi ajornartorsiutaanerarneqarput. KNR ukioq manna maajip 18-iani tv-eeqarfiup aallakaatittagaanik digitaliseeriilerpoq - ¶ maannalu qaammatit pingasut sinnerlugit ingerlareersimalerneranni atortorissaarutit nutaat tamakkiisumik atorneqarsinnaangajalerput.¶
Sukkanermik aaqqissuussineq¶
Pissanganartorsiornarpallaanngilaq. Suleriaatsinik digitaliseerinerput nuannerluinnarsimavoq. Tamanna ukiorpassuarni sorsuutigisimavarput. Maanna sukkanermik aaqqissuussisinnaalerpugut, aallakaatitallu assitaasa pitsaassusaat pitsaanerulaalissaaq. Tamatuma saniatigut tusagassiortut ilanngutassiaminnik piareersaataasumik aaqqissuussisinnaalissapput, teknikerillu - ¶ piumagunik - ¶ aallakaatitassianik tusagasseerpalaartunik oqinnernik suliaqarsinnaalerlutik. Taamaalilluni tv-iikkut ilanngutassianik aaqqissuussisarneq ajornannginnerulerlunilu sukkanerulersimavoq, tamannalu siuariarnerujussuuvoq, Lars Sandgreen oqarpoq. Taamaattorli KNR sillimmartitaarsimavoq. Tv-iikkut atortorissaarutinik nutaanik pisinermut atatillugu siulersuisut qullersallu siusissukkulli isumaqatigeereersimapput eqqartuussissuserisut allaffiannut IT-mik isumaqatigiissutit iluanni immikkut ilisimasalimmut siunnersorneqarnissaq pillugu. - ¶ Pisinissamik isumaqatigiissutitsinni piumasaqaateqarpugut, taamaalillutalu pisariaqalissappat ingerlatseqatigiiffik tv-iikkut atortorissaarutinik pisiffigisimasarput kinguneqartitsivigisinnaallugu. Annikitsualunnik ajornartorsiuteqarnitsinni tamanna ilisimallugu iluarisimaarnarpoq. Isumannaatsumiittutut misigisimavugut, Lars Sandgreen oqarpoq, taamaalillunilu digitaliseeriineq suli ajornartorsiortitsissappat tusagassiorfiup aningaasaqarnikkut annaasaqarnissaa ilimaginnginnerarlugu.¶
¶
! AG68/2007 qupp 11¶
Kulturi tapiiffigineqanngikkuni kimeerutissaaq¶
Kulturimut politikki pitsaasoq sulianik amerlanernik pitsaanernillu kinguneqarsinnaasoq Inuk Silis Høeghimit amigaatigineqarpoq¶
Kulturi¶
Politikki¶
Allattoq: Nicolai Stampe Qvistgaard Nutserisoq: Gâbánguaq Johansen¶
Nuuk - ¶ Eqqumiitsuliortut aamma nerisassaqartussaapput. Taamaanngippat suliami kiffaanngissuseqarluinnarnissaq ajornakusuussaaq. Tamanna aningaasanik suullu pisiariumaneqarnerpaasarnerannik eqqarsaatiginneqqajaalernermik pilersitsisarpoq. Nunatsinni isumaginninnikkut ajornartorsiutit isiginiarneqartorujussuupput, kulturimummi tunngasut? Aamma eqqumiitsuliorneq kulturilu isumaginninnikkut ajornartorsiutinut aaqqiissutaasinnaapput. Kiffaanngissuseqartumik eqqumiitsuliornermi misigissutsit eqqarsaatillu sammivinnit nutaanit suliarineqartarput inuit imminnut avatangiisiminnullu eqqumaffiginninnerulernissaannut iluaqutigisinnaasaannik, Inuk Silis Høegh oqarpoq. - ¶ Inuiaat eqqarsariaatsinut aalajangersimasunut parnaarunneqarsimapput. Tamakku qaangerlugit ingeriaqqissinnaasanngillat. Naqisimaneqanngitsumik eqqarsaatinut misigissutsinullu unammilligassat paamisaarinerillu amerlanerit pisariaqartinneqarput. Ulluinnarni inuunermut inuiaqatigiinnullu qaffasinnerusumik isummersortarneq, sarfamut asuli ingerlaqataaginnarnani - ¶ eqqumiitsuliornermit pilersinneqarsinnaavoq. Inuttut nammineerluta annertuut annikitsullu pillugit isummersortanngikkutta ilutsinnilu maluginiagaqartanngikkutta taava aalajangigassatta allanit aalajangerneqarnerannik tamanna kinguneqassaaq. - ¶ Taamaalilluta immitsinnut nererusaalissaagut. Taama Inuk Silis Høegh, Nuummi sumiiffiit ilaanni ullaaralaakkut isummersorpoq. Filmiliani piviusulersaarut »Tarrarsornerit - ¶ Spejlninger« takuteqqaaqqammerpaa. Ulluinnarni Inuk Silis Høegh Københavnimi eqqumiitsuliornermik ilinniarfimmi Kunstakademimi ilinniartuuvoq, Tusagassiuutit Piffissamik tunngavillit ilinniagaralugit. - ¶ Kulturi annertunerusumik isiginiaraluarutsigu inuiattut pitsaanerujussuarmik misigisimalissagaluarpugut. Tamatumani eqqumiitsuliortut pitsaanerusumik atugassaqartitaalernissaat pisariaqarpoq. Nerisassaqartanngikkuit aamma naammassisaqarsinnaanavianngilatit, Inuk oqarpoq. - ¶ Isiginninnera malillugu maani nipilersorneq ajunngitsumik ingerlavoq. Suliarineqartartut saqqummersinneqartartullu taama amerlatiginerat tupinnaannarpoq. Ilaatigullu suliaqarnerup akikissinnaanera siammarterinerullu ajornannginnera pissutaasinnaavoq. Nipilersukkat CD-mut immiussat ajornanngitsumik pisiarineqarsinnaapput. - ¶ Kisianni assersuutigalugu assilialiami suliaq asseqanngitsoq pineqassaaq. Tamatumanilu pissutsit aningaasarsiornermut sangutinneqaqqajaasarput. Nerisassaqarumalluni puisimik arfermilluunniit qalipaasoqartarpoq. Tassa eqqumiitsuliortoq kiffaanngissuseqanngilaq. Aningaasanik pisisinnaasullu sunik takorusutaqarnerannik eqqarsaatiginnittussanngortitaasarpoq. - ¶ Taamaattumillu eqqumiitsuliortutut kiffaanngissuseqarneq pingaartuuvoq, piviusumik eqqumiitsuliortup ilorpiaaneersumik pilersitsisoqarsinnaaqqullugu.¶
Filmiliorneq¶
Inuk Silis Høegh oqaluttuarpoq, filmiliornermut aningaasaliissutissanik pissarsiniarneq ajornakusoortorujussuusoq. Suliassartaanik ingerlatsineq filmimillu pilersitsineq piffissaajarnartuuvoq. - ¶ Aningaasaliissutinik qinnuteqartoqartussanngortillugu tamaviaarnartorujussuusarpoq. Aningaasat ikittuinnaasut pillugit eqqumiitsuliornermi sammivippassuit unammisussaavatit. - ¶ AG-mi atuarpara filmiliornermut aningaasanut inatsimmi taamaallaat 400.000 koruunit missaanniittut immikkoortinneqarsimasut. Taakku tusaannarlugit amerlasoorujussuartut immaqa nipeqarsinnaapput, pissusiviusunili ikittuararsuullutik. Filmiliornerummi qanoq sivisutigisarnera ullullu tamaasa nerisassaqarnissaq eqqarsaatigisariaqarput. - ¶ »Tarrarsornerit - ¶ Spejlninger« eqqarsaatigalugu iluatsitsivunga suliareqqullugu Katuamit qinnuigineqarama. Taamaalillunga uanga nammineerlunga aningaasaliissutissanik pissarsiortariaaruppunga. Taamaakkaluartoq filmi ikittuinnarnik aningaasartuuteqarfiusoq suli pineqarpoq. Taamaattumik qaammatialunni akeqanngitsumik sulisariaqarsimavunga. Tamatuma qaavatigut Katuaq aningaasaliissuteqaqqilaarnissamut akuersaarpoq, atortussat taama pitsaatigimmata. - ¶ Kisianni filmiliortutut suliassaq sivisulluni ilungersunartuuvoq. Inuppassuit pitsaasunik isumassarsisimasut takorluugallillu aningaasassarsiornerminni tapiissutinillu pissarsiniarnerminni tunniutiinnartariaqartarput. Aningaasat najoqqutassallu erseqqissut amigaataapput. Eqqumiitsuliortut amerlanerit inuussutissarsiutigalugu sulilersinnissaannut aningaasassaqartoqaraluarpat, taamaalillutalu pitsaanernik amerlanernillu suliaqarnissamut nukissamik atuilluarsinnaaleraluarutta, taava inuiaqatigiit anersaamik annertunerusumik tagiartuisitsisinnaalissagaluarput qaratsamillu eqaarsaartitsinerulersinnaassagaluarlutik. - ¶ Kulturimut nunatsinnut eqqussuunneqartumut annertoorsuarmut oqimaaloqutsiisoqartariaqarpoq. Kulturi eqqusuunneqartoq ulluinnarnik allaanerulluinnartunik naleqartitanillu allaanerulluinnartunik sorlaqarpoq. Coca-Colamik Hollywoodimillu kimikillisaavigineqareersimanitsinnit annertunerusumik kimikillisaavigineqassanngilagut. - ¶ Kissaatigisinnaagaluarpara politikerit takorluugallit amerlanerussasut Juliane Henningsenitut kulturip eqqumiitsuliornerullu pingaassusaannik takunnissinnaasunik. Taanna oqaatsinik imaqanngitsunik saqqummiussisanngilaq, pissutsinimmi eqqarsaatiginnittarsimanera erseqqippoq. - ¶ Isumaqarpunga eqqumiitsuliornermut kulturimullu aningaasaliinikkut naggaterpiaatigut aningaasanik inuillu inuunerannik sipaartoqarsinnaasoq. Innuttaasut tarrarsorfigisinnaasaannik - ¶ misigissutsitsinnik ulluinnarnilu inuunitsinnik aallaavilinnik - ¶ tunikkit, inuunerminnut tarrarsortikkit taamalu eqqarsariaaseq misigissutsillu nuanninngitsut parnaarneqarsimasullu qaangertillugit. - ¶ Kisianni tamatumani siunissaq ungasissoq eqqarsaatigalugu kiffaanngissuseqarluni eqqumiitsuliornermut taamalu aamma eqqumiitsulioriaatsinut tamanut aningaasaliinissaq pisariaqassaaq, Inuk Silis Høegh naggasiivoq.¶
¶
! AG68/2007 qupp 13¶
NORDATLANTISK VENTURE A/S¶
Kalaallit Nunaanni tamanik qaaqqusivoq uunga¶
¶
AKTIENIK PISINEQ¶
Nunatsinni NORDATLANTISK VENTURE A/S-ip investeriinermi siumoortumik pilersaarusionermut ilaatillugu, maanna selskabit aktiaanik pisortagoortumik, neqerooruteqarpoq. Aktianik pisinikkut pisisup isumannaassavaa, selskabini NORDATLANTISK VENTURE A/S -ip ataani projektiuffigineqareersuni projektiuffigineqalersussanilu, piginneqataalernissani. Pisineq taamaallaat pisinnaavoq piffissami 3.-21.9.2007, taamaallaallu nom. Kr. 5.000.000,- neqeroorutigineqarpoq. Aktiat kikkunnilluunniit pisiarineqarsinnaapput- minnerpaamillu pisisoqarsinnaalluni aktiat 100-t á nom. Kr. 100,- kursi aalajangersimasoq 150= Kr. 15.000,NORDATLANTISK VENTURE A/S-ip privatimik aktionerinut aningaasaliinerit aningaasalersinnaavai, Dansk O.T.C Fondsmæglerselskab A/S-i ukiut tallimat tikillugit tunisisinnaanermut isumannaallisoralugu. Selskabimut paasissutissat pisinermilu atugassarititaasut GRØNLANDSBANKip immikkoortortaqarfiinut saaffiginninnkkut imaluunniit uunga SEN@banken.gl piniarneqarsinnaapput. Suliap pilersaarusiorneqarnera internettikkut uani www.danskamp.dk aaneqarsinnaapput.¶
¶
¶
! AG68/2007 qupp 14¶
Filmi isiginnaagassiaq nutaaq - ¶ alloriaqqinneq¶
Nuummi filmiliortitseqatigiiffik Kalaallit Nunaanni nammineerluni filmiliassamik piareersaavoq¶
Kulturi¶
Filmi¶
Allattoq: Christian Schultz-Lorentzen Nutserisoq: Gâbánguaq Johansen¶
NUUK - ¶ Toqussutigisassanik kræftimik napparsimaguit qinigassinneqarlutillu Kalaallit Nunaanni qaammatini pingasuni inuunissannik imaluunniit Danmarkiliarlutit inuunerpit ukiunik marlunnik sivisunerulissutigisassaanik katsorsartikkiartornissannik, tamatumalu peqatigisaanik asannilersooqqallutit, taava suna qinissagaluarpiuk? Taama filmiliassaq »3900 Nuuk« imalerujussuaq pingaarnertut najoqqutassaqartinneqarpoq, taannalu oqaluttuarisaanermi pingaarutilimmik pilersitsisinnaavoq Kalaallit Nunaanni nammineerluni filmiliat isiginnaagassiat siullersaattut inissisimalernermigut. Filmiliassamut tunuliaqutaasoq tassaavoq kalaallit filmiliortitseqatigiiffiat »3900 Pictures« Nuummi aallaaveqartoq. Filmiliortitseqatigiiffimmik piginnittuupput Mikisoq H. Lynge aamma Otto Rosing, taakkunanngalu ajunnginnerpaamik pisoqarpat filmiliornerup aappaagu juunimi aallartissinnaanissaa neriuutigineqarpoq. - ¶ Silami immiussassaqangaatsiaqarpugut taamaattumik ippernanippallaartinnagu aallartinnissarput pingaaruteqarpoq, 40-nik ukiulik Otto Rosing, filmilianik naatsunik piviusulersaarutinillu arlalinnik suliaqarsimasoq kiisalu Danmarkimi tv-iikkut isiginnaagassianik filmilianillu, ilaatigut tv-iikkut nangeqattaartumik nuannarineqarluartumik »Krøniken«imik, immiussinermi aqutsisuusimasoq, illarluni oqarpoq. Otto Rosingip juullip nalaanili kalaallit filmiliaannik suliaqarnissamik eqqarsaat saqqummiutereersimavaa, taamanilu imarisassaa inissinniarlugu allalersimalluni. Maannalu suleqatinilu pilersaarutini alloriaqqissimapput. - ¶ Isiginnaagassiamik Nuummi inuunerma affaani najugarisimasanni ingerlanneqartumik immiussinissaq kissaatigiuarsimavara: Kalaallit Nunaannik uanga nammineq takusannik oqaluttuarinnillunga. Filmilu »3900 Nuuk« Kalaallit Nunaat pillugu oqaluttuanik nuanniitsunik nalinginnaasunik imaqassanngilaq. Quianartussanik kalaallillu inuunermut isiginnittaasiannik immikkuullarissumik imaqarluassaaq, Otto Rosing, aasalernerani ilisarititsissummik qilanaartuutaasumik minutsinik pingasunik sivisussusilimmik assiliartamigullu isinik uisitsisuusumik, aningaasaaliissutissat inissinniarnerinut atorneqartussamik, immiussisimasoq, neriorsuivoq.¶
Aningaasassarsiorneq¶
Filmiliornermi aningaasartuutissat tamarmiusut 1 million koruuniussapput, taakkulu filmiliamut isiginnaagassiamut atatillugu qaqutigortumik ikittuararsuupput, naak dogmenik filmiliat aningaasalersuinermut atatillugu nunat tamalaat akornanni najoqqutassanik nutaanik pilersitsisimagaluartut. Imaanngilarli taamaalilluni oqaatigineqartoq aningaasaliissutissanik pisariaqartunik pissarsiniarneq filmiliortitseqatigiiffimmit ajornannginaarneqassasoq. Filmit ullumikkut silarsuarmi attaveqarniarnermi pingaarnerpaagaluartut - ¶ nunarpassuarnullu kinaassutsimik pilersitsisumik kulturimut attuumassutilimmik pingaaruteqaraluartut - ¶ namminersornerusut aningaasanut inatsimmi maanna atuuttumi filmiliornermut tapiissutissanik taamaallaat 100.000 koruuninik arlalialunnik immikkoortitsisimapput. Tapiissutissat taakku kalaallinit filmiliortartunit arlalinnit isornartorsiorneqarsimapput, ilaatigut Isak Kleistimit. Allatigut iminnut assortorpalukkaluartumik naalakkersuisut kulturimut politikkimik maluginiarnartumik akisuumillu ingerlatsinissamut tunuarsimaartanngillat. Taamaalillutik namminersornerusut nunatta eqqumiitsulianut katersugaasivissaanut 100 millioner koruuninik akeqartussamut aningaasaliinissakkut akuupput. - ¶ Aningaasaateqarfinnut arlalissuarnut aningaasanik qinnuteqaqattaartussanngorpugut, tamannalu immaqa tusaaneqarsinnaagaluartutut ajornaatsiginngilaq. Qinnuteqaqqattaarneq ilungersunarlunilu sivisusarpoq. Aningaasat eqqissilluni sulinissamik filmiliornermilu najoqqutassat inaarutaasut suliarinissaannut piffissamik kiisalu immiussinissamik pilersitsissapput. Suliaq tamanna filmiliornerup sap. akunnerinik arfineqmarlunnik sivisussuseqarnissaanik naatsorsuutigisatsinnit sivisunerujussuussaaq. Kisianni ammasorujussuuvugut, kikkullu tamaasa assigiinngitsutigut tapersiissuteqarsinnaasut suleqatigerusullugit, kalaallit filimiliarujussuat ataatsimoorussaq pineqalersinnaaqqullugu, Otto Rosing oqarpoq, isumaqarnerarluni filmi isiginnaartussanut soqutiginaateqarlualersinnaasoq, aamma Kalaallit Nunaata avataani. Tamanna ajornanngitsoq ukiuni kingullerni issittormiut filmiliaannit minnerunngitsumik takutinneqarsimavoq. Immaqalu Kalaallit Nunaata nutaaliaasup ilamernanik assersuutaasumik isiginnaagaqarnissamik silarsuarmiut pisariaqartitsipput - ¶ oqaluttualianut sunniiniuterpassuit kalaallillu filmiliortartut aqqutigalugit oqaluttuarineqartunik.¶
¶
! AG68/2007 qupp 15¶
Qiperukkanut akit qaffasilluinnartut¶
Qiperuisartup Johannes Kreutzmannip qiperugai qaqutigoortut sisamat akitsorterunneqarput¶
Kulturi¶
Akitsorterussineq¶
Allattoq: Christian Schultz-Lorentzen Nutserisoq: Gâbánguaq Johansen¶
KØBENHAVN - ¶ Ukiuni kingullerni pigisat pisoqaanerit nunatsinneersut piumaneqarlualersimapput tamatumalu peqatigisaanik akit qaffariarujussuarsimallutik. Tamanna akitsorterussisarfimmi Københavnimiittumi Bruun & Rasmussenimi, tallimanngorpat katersisartunik katersugaasivinnillu Kalaallit Nunaannut immikkut soqutigisalinnik takkuttoqarluarnissaanik neriuuteqartumi, malugineqarsimavoq. Tallimanngornermi qiperuisartup Johannes Kreutzmannip qiperugai piumaneqarluartut sisamat akitsorterussisarfimmi akitsorterunneqassapput. Qiperukkat eqqumiitsuliortumik ilisimasassarsiortartumut atuakkiortumullu tusaamasamut Peter Freuchenimut tunissutaasimapput, maannali ilaqutaasunit tuniniarumallerneqarsimallutik. Naammattunillu aningaasaateqarnissaq pisariaqassaaq. Qiperukkat marlukkaarlugit tuniniarneqartussat ataatsimut katillugit 150.000 koruuninik akeqartussatut nalilerneqarsimapput. Johannes Kreutzmann (18621940), kalaallit eqqumiitsuliortut akornanni pingaarnerpaat ilaattut naatsorsuunneqartartoq, angutaasimavoq arlalitsigut qaqutigoorluinnartunik piginnaanilik. Nunaqarfimmi Kangaamiuni inuusimavoq sulilu nukappiarannguulluni qajartornermik puisinniarnermillu soqutigisaqalersimalluni. Tamanna piginnaaneqarfigilluarsimavaa. Arfineq-pingasunik ukioqarluni qajartaaqqaarpoq 15-inillu ukioqarluni umiaqalerluni taamalu angutitut taaneqarsinnaalersimalluni. Piffissap ingerlanerani Kreutzmann piniartorsuanngorpoq miluumasunillu imarmiunik soorlu qilalukkanik qaqortanik aavernillu pisaqartarsimalluni. Nuliami meeqqamilu qulingiluanngortut pilersornissaat ajornartorsiutigisimanngilaa. Kreutzmannip tusaamaneqarnera siarualertorpoq. Knud Rasmussen qajartornermik ilinniartissimavaa ilisimasassarsiortartorlu tusaamasaq taanna Peter Freuchenilu inuunini naallugu ikinngutigilersimallugit. Utoqqaligami tappiilliulerninilu pissutigalugu piniartutut inuussutissarsiorsinnaajunnaapajaarami Kreutzmann qissiat atorlugit tusaamasaasunik qiperuisalerpoq tamakkulu qalipaatigissaartunik qalipattalerlugit - ¶ nunatsinni qaqutigoortuunngitsumik. Qisuit amigaataajuartarsimagaluartut qisunnik qiperukkat mikisut arlalissuit pisoqarsuillu assaanertigut nassaarineqartarsimapput. Qularnanngitsumillu tamakku Kreutzmannip eqqumiitsuliortutut inuulernermini isumassarsiorfigisarsimassavai.¶
Naleqarluartut¶
Bruun & Rasmussen naapertorlugu Johannes Kreutzmannip qiperugaasa immikkuullarissutigaat tamarmik immikkut ilisarnaateqartarnertik amerlanertigut kiinnat iloqissiortut quianartullu, ussersuataarnerit timillu inissisimaneri aqqutigalugit. Tamarmik ullormut suliassanik aliikkutassanilluunniit suliaqartarput, taamaalillutillu 1900-kkut aallartinneranni asimioqarfimmi inuunerminik takutitsisuullutik. Kreutzmannip imarsiornermi piginnaaneqarluartuunermi saniatigut eqqumiitsuliullaqqissuunini iluatsitsissutigaa. Qiperukkaminik inuuniuteqalernerata nalaani Europamiorpassuit atorfilittat niuertullu Kitaanut tikittalerput. Tamakkununnga Kreutzmannip qiperugai tammajuitsussaqqissuupput angerlaassassat. Qiperugai ima pilertortigisumik nuannarineqalerput imissuteqarfigineqarnini malillugit suliarisalerlugit. Ukiut ingerlanerini qiperugai sumiiffippassuarni saqqummersinneqartarsimapput. IlaatigutKøbenhavnimi, Romami Parisimilu minnerunngitsumillu 1939mi New Yorkimi nunarsuarmiut saqqummersitsineranni.¶
¶
! AG68/2007 qupp 16¶
Illit isummat / Din mening¶
Kalaallit Nunaanni perorsaasuuneq¶
Allattoq: Lilli Rodeck¶
Kalaallit Nunaanni perorsaasutut atorfiit inuttaqanngitsut amerlaqaat. Imaanngitsut perorsaasutut ilinniarsimasut naammanngimmata; kisianni perorsaasut akissarsiaat perorsaasunillu ataqqinninneq appasimmata. Tamanna pissutigigunarlugu ilinniarsimasut ilarpassuit aqutsisutut pisortamulluunniit tullersortitut atuuttarput imaluunniit atuarfimmut suliffissarsiortarlutik timelæreritullu sulilersarlutik. Atorfippassuit nassaassaasut ilaannut Danmarkimiit qinnuteqarnermi Kalaallit Nunaaliarnissaq suli aalajangiutsinnagu akissarsiat qaffasissusaat misissorneqaqqaartariaqarpoq nuanniitsumik tupaallakkumanngikkaanni. Aamma aqutsisutut atorfeqalissanerluni isumaliutigeqqaartariaqarpoq. Soormi pisortamut tullersortitut ikiortitulluunniit suliffissarsioraanni. Kalaallit Nunaanni atorfimmut qinnuteqarama sorpassuit isumaliutigisimavakka. Nalunngilara inuit naalagaaniartut Kalaallit Nunaanni nuannarineqartanngitsut. Ukiorpassuarni qallunaat aalajangiisussaaginnarneranik kalaallit misigisimasimapput. Aamma kalaallisut piginnaaneqannginnera pillugu isumaliutersorpunga; eqqarsarlungali piumassuseqarluarnikkut tamanna anigorneqarsinnaasoq. Aamma sooq Kalaallit Nunaanni suliffissarsiorneq kiisalu suliffiup tungaatigut inuttullu sunik kissaateqarneq paasilluassallugu uannut pingaartuusimavoq. Eqqarsaatit tamakku tamarmik qinnuteqaammut ilaapput. Maniitsumi paaqqinnittarfimmi pisortamut tullersortitut atorfinippunga. Silarsuaq nalinginnaasumik sungiusimasara qimallugu taama ungasitsigisumi ulluinnarni inuuneq qanoq anigorsinnaassaneriga pissanngatigisorujussuuara. Periutsinik, inunnik nutaanik ilikkagaqarnissara kalaallisullu ilikkarsinnaassanersunga pissanngatigaara. Paaqqinnittarfik suliffigisara siulleq pilluarnartuunngilaq. Aqutsisuanik suleqateqarniarneq iluatsinngilluinnarpoq. Pisortamut tullersortitut suliama suliarinissaanut paasissutissat pisariaqartut pisinnaasimanngilakka. Suliakka ilinniakkap tungaatigut illersorneqarsinnaagaluartut malittuinnarmik akuersaarumaneqartarsimanngilanga. Ukioq ataaseq qaangiummat illoqarfimmi tassanerpiaq Ajamut nuuppunga. Tassani aqutsisoqalerpunga ilinniarfigissallugu pingaarutilimmik. Aja Maniitsumi paaqqinnittarfiit annersaraat meeraaqqerivimmiunut 33-nut meeqqerivimmiunullu 30-nut inissalik. Sulilernissama tungaanut aqutsisoq perorsaasutut ilinniagalinni kisiartaavoq. Aqutseriaaseq sulisut sinnerinik perorsaanermik ilinniartitseriaasiusoq aallartissimavaa. Paaqqinnittarfiup illutaa perorsaanikkut unammilligassaavoq, ineerarpassuaqarami, majuartarfippassuaqarluni mikisuararsuarnillu pinnguartarfeqarluni; kalaallisulli anusinngujuissuseqarnikkut Ajami perorsaanikkut suliffeqarfik tupinnaannartumik uummaarissoq, ukiuni marlunni tullersortaaffigisara, pilersinneqarsimavoq. Kalaallit kulturiat qallunaat kulturiannit allaanerujussuuvoq. Pingaartumik inunnik allanik peqateqariaaseq. Uagut qallunaat oqallortoorujussuusinnaasarpugut suullu tamaasa isumaqarfiginiartarlugit. Toqqaannangaatsiartumik oqaaseqartarpugut aaqqiagiinnginnerillu nalinginnaasumik ersissutigissanagit. Kalaallit aaqqiagiinnginnernik nuannarisaqannginnermik qangarsuarli ileqqoqarsimapput. Isummatik erseqqissumik anikkusuppallaartanngilaat. Pissusilersoriaatsimut tamatumunnga pissutaavoq kulturitoqaq, innuttaasut amerlanertigut ilaqutariit arlaliullutik illuni ukiiviusuni najugaqarfigisarsimasaat. Aaqqiagiinngissuteqartoqaleraluarpat tamakku ima sakkortutigisumik ajorsiartortassagaluarput, ilaqutariit inuunerat aarlerinartorsiortitaalersinnaalluni. Suleqatigiinneq ingerlalluassappat attaveqatigeeriaatsip immikkuullarissup tamatuma qallunaajulluni paasinissaa pingaartuuvoq. Ukiuni untrilikkuutaani qallunaat kalaallillu imminnut paatsooqatigiittarsimapput, taamalu kalaallit isumaqalersimallutik, qallunaat tamatigut eqqortumik oqaluttutut isumaqarfigisartut qallunaallu isumaqartarlutik eqqortumik oqalullutik. Tamanna meeqqerivinni meeraaqqerivinnilu kalaallit sulisut naapittarpaat, angajoqqaat qallunaat isumaqaleraangata meeqqatik allanut sanilliullutik pitsaaquteqartut. Angajoqqaani qallunaani kukkuneqanngitsumik qallunaatut oqalunnissamik piumasaqaat sulisunit naapitassaagajuttarpoq, naak qallunaat tikissimasut kalaallisut ataatsimilluunniit oqalussinnaanngikkaluartut. Qallunaat Kalaallit Nunaanniittut eqqarsaatigisariaqaraluarpaat Danmarkimi nunasisut qimaasullu assigalugit kulturimut takornartamut nunagisaminnit allaanerusunik malittarisassalimmut ileqqoqarfiusumullu tikissimanertik. Qallunaat tikittartut ilarpassui akissarsiarissaarfiusuni pissaaneqarfiusunilu atorfeqartarmata pissusilersuutaat »pitsaanngitsut« naapertuilluanngitsuliornertut pissaanermillu equtitsinertut sunniuteqalersarput. Taamaattumik ilaatigooriarluni qallunaanut nuannerpallaanngitsumik oqaluttoqaraangat eqqaamasariaqarparput Danmarkimi innuttaasunngorsimasortavut pillugit oqallinnermi toqqartaarinngitsoortannginnerput. Inuttut nammineq ammip qalipaataa tunngavigalugu immikkoortitsineq annikitsuinnaq siumortarsimavara. Tamanna inunni Danmarkimeersunut isiginninniarnissamut ajornartorsiuteqarsimasuni nukissaqarsimanngitsunilu naapittarsimavara. Aamma kalaallini kalaallisut isikkoqanngitsuni naapittarsimavara. Amerlanertigulli inuttut kinaanera paasineqaraangat tamanna ajornartorsiutaasarsimanngilaq. Pissusilersortarnikkullu nalinginnaasumik qallunaajugaluarlunga, Ajami oqimaaqatigiinneq pitsaasoq nassaarisimavarput, tamatumanilu suleqatikka ilinniartissimavakka inuinnaagama kukkussuteqartartoq amigaateqartartorlu. Angajoqqaanik suleqateqarneq ingerlallualersimavoq meeqqat uannik qanoq nuannaritsiginerat takuneqareersorlu. Allaammi meeqqat sumiginnagaasut pillugit oqallinneq eqqarsaatigissagaanni angajoqqaarpassuarnik pitsaasunik meeraannillu peqqissunik nuannaartunillu taama amerlatigisunik naapitsinera nuannaajallaatigalugu tupaallaatigisimavara. Sulisut affaat isumaginninnermi peqqinnissakkullu ikiortitut ilinniagaqarsimapput, ilinniagarli Danmarkimi ilinniakkamut taama taaguutilimmut assingunngilaq. Ilinniagaaq perorsaanermik imalerujussuuvoq, taamaalillutillu paaqqinnittarfimmi pitsaasumik sulisinnaalersimallutik. Taamaattumik paaqqinnittarfinni sulisut tamarmik ilinniarsimasuunnginnerannik oqartarneq eqqunngitsuuvoq. Soorunami sulisoqatigiit taakku pingaartumik periutsit isumaliutiginninnerlu eqqarsaatigalugit perorsaanikkut ilisimasassanik amigaateqarput. Kisianni Ajami oqariartaatsit tamakku sungiusarnissaannut piffissarujussuarmik atuisoqarsimavoq. Paaqqinnittarfimmi tassani suliassatigut ineriartorneq annertoorujussuusimavoq. Aqutsisora Sara Heilmann aqutsisut pitsaasut ilagaat, aqutsisutut pikkorissutut akisussaaffimmik annertuumik agguaassinissamik paasinilluarsimasoq. Taamaalilluni Ajami suliffeqarfitsialak sulisut meeqqallu ilorrisimaarfigisaat pilersinneqarsimavoq. Qallunaatut tikisitatut aqutsisutut inissisimalersimannginnera nuannaarutigaara. Kalaallit Nunaat kalaallit nunagaat taakkulu paaqqinnittarfinnik ingerlatsinissamut periusissaminnik namminneq nassaartussaapput. »Meeqqerivitsialak« pillugu oqallinneq Kalaallit Nunaanni perorsaanermik siunissami ineriartortitsinissamut isumalluarnartuuvoq. Akissarsiat pillugit oqallinneq oqallinneruvoq allaanerusoq, qulequttanik pingaarutilippassuarnik Kalaallit Nunaanni suli oqallisigineqalersimanngitsunik akulerussiffiusoq. Akissarsiat appasinnerat qularutissaanngilaq. Kisianni Kalaallit Nunaat peqqissaasunik taartaasartunik akisoorsuarnik nakorsanillu qaammammut akissarsiarissaarluinnartunik, angalanermi akiliunneqartartunik akeqanngitsumillu ineqartitaasartunik suli tikisitsisariaqartartillugu, Inatsisartunullu ilaasortat piviusorsiorpalaanngitsumik qaffasissorujussuarmik suli akissarsiaqartillugit nunarsuarmilu qeqertat annersaata imaatigut silaannakkulluunniit tikinneqarsinnaasunik illoqarfillip ingerlatinnissaanut innuttaasut suli 57.000-it missaannaanniitillugit arnat suliarinerusartagaat soorlu perorsaaneq isumaginninnermilu sullissineq suli taama kannguttaalliorfiginnippalaartigisumik akissarsiaqarfiussapput.¶
¶
! AG68/2007 qupp 17¶
Pisussaaffiit suliarisimavat Karen Littauer¶
Allattoq Siverth Amondsen, Nuuk¶
Nunatta inui tamarmik, politikkeriugunik, atorfiliugunik, ajornartorsiut suliassamulluunniit tunngatillugu ilinniarsimanertik naapertorlugu sulisuugunik, peqatigiiffiugunik suliassamut attuumassuteqartut inuinnaallu, ukiorpassuarni ajornartorsiutit oqaaseqartuarput – uparuaanerit ilaat nipitunerusarput, ataaserli piviuvoq: ajornartorsiutit suli pigaavut. Kingumut eqqaamannissinnaanera tamaat isigalugu inuppaalussuit ajornartorsiutit pillugit uparuartuipput pingaartumik imigassartornerujussuarput, erngunnerujussuarput kiisalu atuipilunnerup kingunerisaanik meeqqanik sumiginnaanerit kingunerinik ajornartorsiutit pilersartut pillugit. Tanngassimaarutigisaqaara kalaallit amerlanerpaartavut meeqqaminnut paaqqutarinnilluartuummata. Angajoqqaarpassuit isigileraangakkit, soraarsimallutik qitornatik ilagalugit aqqusinikkut pisorujoortut, qitornatik ilagalugit niuerniartut, meeqqatik silami pinnguaqatigigaat, pinngortitami pisuttuarujoortut il. il. Tassa inuiaqatigiit pilluartut. Ajugaasimaarnartaqaaq. Kisianni. Ilumut. Imernerujussuaqarpoq. Aqqusinermi. Ilaat imernerullutik ilaat minnerusumik allallu sianigisaarullutik imertarput. Ilumoorpoq, aalakkuttut ilaat meeraqarput. Meeqqatik (angippata mikippataluunniit) pakatsisittarpaat paaqqutarinerlullugit. Inuit marlunnik isiligaapput. Ilumut isigaakka – isigaavut. Nunarujussuatsinni kusanartumi sumiiffiit ilaanni meeqqanik inuusuttunillu sumiginnaaneq pinerusarpoq kommunillu ilaat ajornartorsiut qaangerniarlugu qanoq iliuuseqarnerupput. Kisianni sumiiffiit ilaanni aamma pinaveersaartitsinermik sulineq allanit annerusarpoq aamma. Tamatta ajornartorsiummik qaangeerusukkaluarpugut, ilumut. Massami sumiginnaasoqartarnera ilisimaaraarput.¶
Nipangersimavallaarpugut¶
Aamma ullumikkut angerlarsimaffiit ilaanni nuannerpallaanngitsunik pisoqartarpoq (taamaappoq aamma nunarsuatsinni allani, matumanili nunarput kisiat samminiarpara). Sumiginnaasarneq piviusuuvoq, taannaavoq ajornartorsiutit tamani pinarnerpaartarigunagaat, ajornartorsiutini tamani. Matuma nassatai meeqqap ineriartornerani inuiaqatigiinnut ilungersunarluinnartumik kinguneqarsinnaapput. Nunatsinni sumiginnaasoqartillugu nipangersimavallaartarpugut – immaqa ajortumik pineqassasoraluta oqaaseqarnaveersaartarpugut? Eqqarsaatigillualeriarakku, politiinut allanullu ajornartorsiut pillugu susassaqartunut nalunaartussaatitaagaluarpugut! Kisianni kingullermik qanga nalunaartunik tusagaqarpunga? Eqqaamasaqanngilanga tusagaqarsimanangalu taamaaliortoqartillugu, aali tamatta pisussaagaluartugut!¶
Inatsit¶
Nalunaarutit – Grønlands Lovsamling – serie D 2003 af 15. april 2003 § 5 – malillugit nalunaartarneq pillugu immikkoortumi 1): Kinaluunniit meeqqanik peqqissutsimigut ineriartornermigulluunniit navianartorsiortinneqarluni atugaqartinneqartumik paasisaqaruni kommunalbestyrelsimut nalunaaruteqarnissaminik pisussaaffeqarpoq. Imm. 2): Inuit isumaginnittoqarfimmi atuarfeqarfimmi imaluunniit peqqinnissaqarfimmi atorfeqartunik meeqqamik ikiorneqarnissamik pisariaqartitsisumik paasisaqarunik kommunalbestyrelsimut nalunaaruteqarnissaminnik sakkortunerusumik pisussaaffeqarput. Taamatuttaaq inuit qinigaasimanertik tunngavigalugu suliaqartut nalunaaruteqarnissamik sakkortunerusumik pisussaaffeqarput. Karen, torrak. Pilluarit, angusivutit. Uagut sinneruttugut – matumani aamma Foreningen Grønlandske Børnip siulersuisui ilanngullutik – angusinngitsoorpugut. DR-online taamanimeersoq atuarluaraluarlugu allallu tusagassiutaasut atuarluaraluarlugit takusinnaanngilara sukkut Karen Littauer kukkussuteqarsimanersoq. Taassuma akerlerluinnaanik takusinnaavakka nunatsinni inersimasorsuit Karen Littauerip tusagassiutitigoorutaa pillugu nuanniitsumik qisuariaateqartut. Ajornartorsiutip ilungersunarnera puigorlugu ungavarterisaqattaarpugut sammisassarput pinagu. Aamma naalakkersuisut siulittaasuat imigassamik piaarnerpaaq atorlugu matusisoq uparuaqattaarparput. Qanoq iliuutsit torrak Hans Enoksen. Taamanili 1. aamma 2. august 2005-imi DR TVaviisikkut Tasiilami meeqqat puigukkat pillugit suliaqarnermi Karen oqaluttuarpoq. Oqallinnerli aallartilluanngitsoorpoq.¶
DR-online¶
Karen Littauer peersitaasoq Sermitsiap nr. 33-p ilaani AG68_2007 qupperneq 13-imi politikki inuiaqatigiillu-mi atuareerlugu quarsaaqaanga. 10. maj 2007 Qaanaami tusagassat nuanninngilluinnartut tusartippai, ilaatigut imatut oqarluni: 1) »Qaanaami meeqqat isumagineqanngillat angajoqqaatik aalakuungaaramik uppittuinnaasut«. 2) »Takusanni ajornerpaapput. Illoqarfik ernguffissuuvoq snapsilu imigaraat« 3) »Ilaqutariit tamanna tamarmik eqqorneqaatigaat, meeqqat ataqatigiinniarsaralutik ajornartinnagu silamiinniarsariinnaq misigisat uanga allallu isumarput malillugu »Børneretskommissionimut« nalunaarutigisassaraluit ulluinnarsiutigalugit atugaraat. 4) »Meerannguaq meningitis-erluni peqqinnissaqarfimmut unittoq takusanni ajornerpaavoq. Meerannguaq aataminit eqqunneqarpoq, angajoqqaavi aalakuungaaramik napasinnaanngillalluunniit«, il.il. DR online-mi tupinnanngitsumik »rystende forhold« atorneqarpoq – soorunami amiilaarput! Kareni meeqqat pillugit aarlerivoq. Paasinarluartumik, aarlerisussaavormi. Taama inatsit oqarpoq – takuuk qulaani inatsit issuagaq. Apriilip aappaanni Karen KNR-ikkoorpoq pisortallu atassuteqarfigai. Arlaannaalluunniit qisuariaateqanngilaq. Karen Danmarkimi TVmukarpoq. Politikerit nuimasut ajuallaqaat, taamatunngooq periaaseqarluni saqqummiussaqarnera nuannarinngilaat. Foreningen Grønlandske Børnimi allattuuneq Marianne Jensen – qanoq oqaatigisariaqarnerpoq? Oqaasii tissinaannarput? Imaluunniit? »Karen Littauer nunatsinniitsillunili isornartorsiuisimassagaluarpoq, Danmarkimut uternissani utaqqinagu«, Karen Littauer pillugu oqarpoq. Meeqqat pisinnaatitaaffiinik aamma Qaanaami meeqqat inuusuttullu siunissaasa pitsaanerunissaat pillugu sorsuuteqartoq »soraarsippaat«, tamanna paasinngilara. Allami Karen oqaluttuarpoq Orto Ignatiussenilu suliaminnik. Millionip ataatsip nalinginut katersaqarsimapput aningaasaliisartunit assigiinngitsuniit pissarsiaminnik, taanna qaammatini pingasuni Qaanaamiinnermi assigiinngitsorpassuarnut sammisassaqartitsinernut iluaqutaasunut sammisanullu pitsaasumik siunertalinnut ajunngitsumik iluaqutaasimapput. Mads Thyregod, Foreningen Grølandske Børnimi siulittaasoq, oqarpoq, 10. maj DR-onlinemi oqaaseqarsimanera tunngavigalugu, Karen qinnuigisimagitsik siulersuisuniit tunuaqqullugu. Marianne Jensen oqarpoq Kalaallit Nunatsinni ukiorpassuarni misigisimasugut Danmarkimiit aqunneqarluta. Pissutsinut tunngasunut akuliutsinneqartarsimanngitsugut. Una Karenip aarlerissutaanut tunngatillugu qanoq attuumassuteqarami? Qaanaami ajornartorsiutinut imaannaanngitsunut taakkartorneqartunut attuumassuteqarpa? Foreningen Grønlandske Børnimi malittarisassat Malittarisassat taakku meeqqat inuusuttullu ikiorneqarnissamik pisariaqartitsisut pillugit peqatigiffiup suliniuteqartuuneranik oqariartuuteqarput. Malittarisassani imm. 2 takuneqarsinnaavoq taamatut imalik. Karenip pisussaaffini nammassisimavaa peqatigiiffiup anguniagaata anersaava malillugu, kisianni aamma inuttut Karen qisuariaateqarpoq meeqqat inuusuttullu Qaanaami siunissaat aarleqqutigalugu. Karen uanga isumaqatigaara – qanoq iliuuseqartoqartariaqarpoq, Qaanaami aamma nunatsinni sumiiffinni allani tamani.¶
¶
! AG68/2007 qupp 20¶
Innarluutillit aamma pisortanit sumiginnagaapput¶
Ilaqutariinnermut naalakkersuisunut allakkat ammasut¶
Allattoq: Anda Andreassen, Qaqortoq¶
Piffissami kingullerni qallunaat nunaanni aammalumi minnerunngitsumik Nuummi meeqqeriviit aallaaviginerullugit tusagassiutitigut eqqartorneqartorujuuvoq, perorsaasutut ilinniagaqarsimasunik qanoq amigaatigineqartiginerat, minnerunngitsumillu qanoq suliaannut naleqqiullugit akissaatikitsiginerat. Uani eqqartuinermi pineqarput meeqqerivinni aammalu utoqqaat angerlarsimaffiini pissutsit kisimik sammineqarnerusut malunnarpoq. Naammi innarluutillit ulloq unnuarlu inissiisarfiini sulisut, minnerunngitsumillu taakkunani najugaqartut atugarisaasa oqallisissartaa. Inuit innarluuteqarsinnaapput assigiinngitsorujunnik. Ilai innarluuteqartarput takuneqarsinnaanngitsunik ilaallu ima innarluuteqartartigaat allaat imminut ikiorsinnaanngivissorlutik. Nunatsinni annertuunik innarluutillit imminut ikiorsiinnaanngivissortunik, ataatsimik ulloq unnuarlu inissiisarfeqarput. Tassalu Qaqortumiittoq Ivaaraq. Tassani ukiorpassuanngortuni sulisut aammalumi najugaqartut qanoq ajortigisunik atugaqartinneqartut ilisimaarigaluarlugit qanoq iliuuseqartoqarneq ajorpoq, ilissi politikerit tungissinninngaanniik. Ivaaqqami perorsaasutut ilinniagaqarsimasut ima amigaataatigaat, piffiit ilaanni ilinniagaqarsimasoq ataaseq ilaanni sulisarluni. Taakkua saniatigut ningiuusoq tullersortilu kisimik ilinniagaqarsimasuusarlutik. Taamaattumik sulisorineqartarput ilinniagaqarnikuunngitsut, naak najugaqartut immikkut ilinniagaqarsimasunik pisariaqartinnerpaagaluaraat, ulloq unnuarlu inissiisarfinnut allanut naleqqiullugit. Tamatumap kingunerisalernikuuaa najugaqartut toqqissisimajunnaarnerat aammalu ilaatigut atugarliortitaasalernerat. Pissutsit taama ittut taamaallaat iluarsiivigineqarsinnaapput perorsaatut akissarsiaat suliaminnut naleqqiullugit iluarsineqarpata. Aammalu illit pisortaqarfigisat malinnaatinneqartarpoq. Ivaaqqami pisortaasut qaammatit tamaasa sulisunik ilinniagaqarsimanngitsunik ataasiinnaanngitsunik ilinniartitsinerujussuaq piffissaajaatigisaqaat, naak taanna piffissaq najugaqartut isumaginissaannut atorsinnaagaluarlugu. Qujanartumik vikarinik sulisoqartarpoq imminut tunniusimallutik innarluutilinnik sullissinnissaminnik nuannarinnittunik. Ilaqartarputtaaq aatsaat innarluutilinnik sullissilersunik, taamaattumillu artorlugu piffissaq sivikitsuinnaq atorlugu sulisartunik. Taamaattumik. Soorlu qulaani taareeriga, najugaqartut toqqissisimajunnaaqqasarput eqqortumik sullinneqanngikkaangamik. Qineqqusaartarnissinni oqaasinnaarilernikuuarsi, tulleriiaarineq pingaarnersiuineq. Sooq sanaartuleraangassi, soorlu massakkut Ivaarassaq nutaaq naammassilersoq, sulisussat atugarisaat siulliullugit iluarsiivigeqqaaanngilisigit. Soorlu Sisimiuni ukioq kingulleq ulloq unnuarlu inissiisarfik sanatipparsi 10-12 miliuuninik akilik, kisiannili kinguninngua matuneqarpoq sulisut tungaatigut iluarsiivigineqarsimanngimmat. Ivaarassaq nutaaq piareerpat, Sisimiunilu matusassinnut naleqqiullugit sulisut atugassaannut ajornerungaaqisut, aamma matuinnarniarpisiuuk? Tamanna ilimaginngilluinnarpara, matugaluarussiummi najugaqartut nunatsinni allamut imaasiallaannaq inissaqartinneqanngillat. Sisimiunimi matusassinni najugaqartussaagaluit allamut inissikkallarneqarsinnaagamik imaluunniit utaqqisikkallarneqarsinnaagamik. Upernaaq Nanortaliup kommunia meeqqamik sumiginnaasimasutut eqqartuussivik aqqutigalugu naqissuserneqarpoq. Ivaaqqami pissutsit eqqartuussivimmut tunniunneqaraluarpata, ilimagilluinnarpara Namminersornerullutik Oqartussat taamatorpiaq naqissuserneqarnissaat. Taamaattumik illit naalakkersuisoq Ivaaqqami pissutsit itinerusumik misissuiffigeriarlugit iluarsiivigineqarnissai sulissutigisinnaaviuuk? Illimmi akisussaasutut tamanna nammineerlutit ilisimasassarigakku allat utaqqiinnarnagit suliniutigisussaagaluarpat. Taamatummi ingerlaannartoqassappat kingunissai takorlooruminaaqaat.¶
¶
! AG68/2007 qupp 22¶
Greenland Adventure Race-mi tamaviaarnartut tallimaapput¶
Holdit 14-it Kalaallit Nunaanneersut, Danmark-imeersut, Australiameersut aamma USA-meersut sisamanngorpat Narsarsuarmi unamminartut siullersaat naapissavaat¶
Timersorneq¶
Tamaviaarnartoq¶
Allattoq: John Jakobsen Nutserisoq: Utertoq Nielsen¶
Kujataa - ¶ Sap. akunnerini kingullerni Kujataa siallertuaannarsimavoq. Taamaattumik Greenland Adventure Race-t (GAR) arfineqaappassaata sisamanngorpat Narsarsuarmi aallartinneqarnissaani sila qanoq issanersoq aaqqissuisut pissanngatigaat. Holdit 14-it Kalaallit Nunaanneersut, Danmark-imeersut, Australiameersut USA-meersullu ukioq manna peqataajumallutik nalunaarsimapput. Arpattartut ulluni tallimani tamaviaarnartorsiussapput, ullut tamaasa nutaamut tikittassallutik. Sisamanngorpat 6. september immikkoortut siullersaat Narsarsuarmi aallartissaaq. Kuuit sermerlu aqqusaarlugit unammisoqassanersoq suli ilisimaneqanngilaq. Piffissaq kingulleq atorlugu pilersaarutit allanngortinneqartarnerat GAR-imi sungiusimaneqarpoq. Aallartinnermit naggatissaa tikillugu unammisut unnueqatigiittassapput, unammisullu imminnut annertuumik unammisaraluartut, tammaarsimaarfimmi nuannisaqatigiittoqartarpoq. Peqatigiiffiup piumassutsimik siulersuisui arpannissamik aaqqissuussisuupput. Ukioq manna 2007-imut aamma 2008-mut aningaasaliisussamik nassaartoqarsimavoq. Tassaavoq RC Entreprenørservice A/S, aningaasanik tapiissuteqarnermi saniatigut nunnigussissummik aamma atugassanngortitsisoq, cykelit atortussallu allat Sillisinit assartorneqarnissaanni atorneqartussamik, aqqusernit ujaraaraannaat nunaannarlu aqqutigereerlugit 50 km-it kingorna immikkoortut aappaata naammassineqarfigisassaanut. Narsap qeqertaasaani immikkoortut pingajuat qutsissumi ingerlanneqassaaq, immap nalaanit 1000 meterisut qutsitsigisoq tikillugu marathon-ernerup kingorna immap nalaanut tikittoqassalluni.¶
Anori maliillu¶
Immikkoortut sisamaanni Qaqortup tungaanut qajartortoqassaaq, aqqullu tamanna siorna anorlernera mallerpallaarneralu pissutigalugit naalineqarpoq. Sap. akunnerata naanera unammeqataasunut tamaviaarnartuussaaq, silallu ajunnginnissaa aaqqissuussisut neriuutigisorujussuuaat. Ataasinngorpat 10. september immikkoortut kingullersaanni unammisut qaqqaq Illerfissalik 1662 meterisut portutigisoq pisuinnaq qaqiniassavaat. Taama tamaviaarnartumik pisoqarnerata kingorna nalliuttorsiornissaq ajugaasunillu toqqaanissaq tullinnguutissapput. Kalaallit Nunaanni ukioq manna tamaviaarnartumik unamminerit kingullersaannut piareersarneq aallartinneqarsinnaalerpoq.¶
Holdit 14-it¶
Holdit 14-it peqataasussat makkuninnga inuttaqarput: Elias Ole Inusuttoq aamma Piitaaraq Janussen, Sisimiut, Pitsi Ottosen aamma Bibi Kielsen, Qaqortoq, Storch Lund aamma Harry Petersen, Narsarsuaq. Jørgen Lund aamma Frederik Frederiksen, Inneruulalik/Narsaq, Ulunnguaq Rosbach aamma Miillaaraq E. Lennert, Sisimiut, Jørgen Leander aamma Maligiaq Padella, Sisimiut. Whit Whealer aamma Dennis Walters, USA, Arqalo Skifte aamma Malik Olsvig, Maniitsoq, Susanne Bak aamma Amma K. Knudsen, Qaqortoq. Vilhelm Rasmussen aamma Ole Kleist, Qaqortoq, Dennis Deleuran aamma Lars Ole Pedersen, Holstebro, Anders Poulsen aamma Sebastian Langren, Holstebro. Ian Prentice aamma Greg Beard, Australien, aamma Rita Ottosen aamma Bakiaraq Ottosen, Qaqortoq.¶
¶
! AG68/2007 qupp 24-1¶
DAD tusarnaartitsersuataartut...¶
NUUK (JJ) - ¶ Nuuk Festival sap. akunnerata naanerani annertuumik ingerlanneqarpoq - ¶ festivalernermilu pingaarnertut nipilersortut arfininngormat tusarnaartitsersuataarput. Tassaapput qallunaat DAD-ikkut, Nuup Timersortarfiani aammaloorlutik tusarnaartitsisut, ukiut qulingiluat matuma siorna pinermissut, assullu nuannarineqarlutik. Tusarnaariat 1400-t akuulluartut unnuk taanna pissarsilluarput. DAD-ikkut qiimasumik tusarnaartitsipput, tamannalu assimi takuneqarluarsinnaavoq.¶
¶
! AG68/2007 qupp 24-2¶
Nuummi atuisartunut takutitsineq¶
(EE) - ¶ Nuummi ilaqutariit arfininngormat sapaatiummallu Inussivimmi atuisartunut takutitsinermi peqataasinnaapput, illoqarfimmi niuertut nioqqutissarpassuarnik annertuumik akikillineqarsimasunik tuniniaaffigisaannut. Inersuarmi sorpassuit tuniniarneqarput, chipsinit biilinut, neqeroorutigineqartullu pitsaasorpassuit pisiariumallugit illoqarfimmiut »qalleraatiinnavipput«.¶
¶
! AG68/2007 qupp 24-3¶
Avatangiisit qinoqatigiinnerlu¶
(CSL) - ¶ Sap. akunnerata tulliani pingasunngorpat Qassiarsummi nunarsuup affaani killermi kristumiut oqaluffeqarfiisa siullersaanni qinoqatigiittoqassaaq, qinoqatigiissitsissaarlu Patriarken af Konstantinopel, ilaatigut najuuttoralugit biskop Sofie Petersen aamma kardinal Theodore McCarrick Washington-imeersoq. Ilagiit kristumiut uppertaasa pingaanersaat - ¶ ortodokset, romersk-katolskit aamma luthersk-evangeliske kirke-meersut - ¶ siullermeerlutik Kalaallit Nunaanni qinoqatigiissapput, ukiullu 1.000-it matuma siorna Kalaallit Nunaanni uppertutut kuisittoqarpoq. Ilisimatuut ilisimatusaqatigiinnerat qinoqatigiinnerup naggasissavaa, norgemiut takornarianik angallassissutaanni »Fram«-imi, ilisimatuut tusaamasat nunanit tamalaaneersut arlallitf peqataaffigisaat. Ullormut oqaluuserisassanut ilaapput avatangiisinut politikeqarnermi ajornartorsiutit, nunarsuaq tamakkerlugu silap allanngoriartornerata sunniutai aallaavigalugit. Oqallinnermi ilaatigut aqutsisuussapput naalakkersuisoq Aleqa Hammond aamma ICC-p præsidentia Aqqaluk Lynge. Thjodhildep oqaluffiani sanaqqinneqarsimasumi sivikitsumik qinoqatigiinneq pissaaq, ataatsimut upperisarsioqatigiit 2001-imili naapittarfigiligaanni. Qassiarsummi aaqqissuussisuuvoq Gardar Foundation.¶
! AG78/2007 qupp 02-1¶
Timmissat pillugit nalunaarut qasukkaamisinniaraat¶
Silaannaap pissusaata allanngornerata timmiarussanut nerisaqarnermikkut ajalusuulersunut sunniutai ilisimatuunit ernummatigineqaleruttortut taama pisoqartussanngorpoq.¶
Pinngortitaq¶
Aallaaniarneq¶
Allattoq: Elna Egede Nutserisoq: Gâbánguaq Johansen¶
Nuuk - ¶ Suleqatigiissitamik tamatigoortumik inuttalersugaasumik timmissat pillugit nalunaarummik nalilersueqqittussamik pilersitsinermikkut nalunaarutip killilersuisorujussuup qasukkaamisinnissaanut naalakkersuisut alloriarput.¶
Timmissat pillugit nalunaarutip nutarterneqarnissaanut tunngavissaqassanersoq suleqatigiissitamit piffissami qaninnermi nalilersuiffigineqassaaq tunngavissaqarpallu inassuteqaatinik siunnersuutinillu saqqummiussaqassalluni. Inatsisartuni amerlanerussuteqartut tamatigoortut inassuteqaataattut timmissat pillugit nalunaarut naalakkersuisunit aasartinnagu allanngortinneqarsinnaassaaq.¶
Kalaallit Nunaanni assersuutigalugu appat, ikileriarujussuarsimasut, piaqqiortuutigineqartut piniagaalernissaat tallimanngormat Siumumit, Atassummit, Inuit Ataqatigiinnit aamma Anthon Frederiksenimit Kattusseqatigiit Partiianneersumit piumasarineqarpoq. Piniarneq upernaakkut aasakkullu timmissat piaqqioriartorlutik avannamukaaleraangata Avannaani ingerlanneqartassaaq.¶
Amerlanerussuteqarluartut¶
Partiinut naalakkersuisuutitaqartunut Siumumut Atassummullu ilaasortanit marlunnit nunatta timmiaanik piaqqiortunik pisaqartalernissamut Avannaamiut ammaanniarneqarput. Isuma tamanna tallimanngormat Inatsisartunit amerlanerussuteqarluartunit taperserneqarpoq.¶
Piujuaannartitsinissamik aalajangiusimanninnikkut timmiarussanik ussiisalernissamut sinerissami innuttaasut tamarmik periarfissiuunneqarsinnaapput.¶
Nunap immikkoortuini tamani innuttaaqatitta kissaatigisaannik piviusunngortitsinissaq pingaartuuvoq, Siumumit saqqummiussisoqarnerani ilaatigut oqartoqarpoq.¶
Timmiarussanik ulluinnarni angerlarsimaffinni atuineq kulturikkut pisariaqartutut IA-mit erseqqissaatigineqarpoq:¶
Qularutigineqassanngilaq kukkukuuaqqanut taarsiullugu sukkulluunniit appatornissaq mitertornissarlu uagutsinnit Avannaamiuusunit salliutinneqarnerummat, Ane Hansen oqarpoq.¶
Atassummit piniartut sunngiffimminnilu pinialuttartut ilisimatuunit upperiumaneqarnerupput.¶
Nerisassaalatsinerup kinguneranik timmissat arlalissuit toquinnarfigisartagaannik timmiaqarnerulersimanera Tunumi Kitaanilu piniartunit pinialuttartunillu maluginiarneqarsimavoq, Atassut sinnerlugu oqaaseqartitaq oqarpoq.¶
Piaqqat toqorartartut¶
Timmiarussat piaraasa toqorartarnerat timmisarussanik Atlantikup avannaani ilisimatusaatiginnittunit maluginiarneqarsimasoq ilisimatuut Thorshavnimi Nordisk Rådimit aaqqissuunneqartumik ataatsimiinneranni saqqummiunneqarpoq.¶
Silaannaap pissusaat allanngornerata timmiarussat nerisaqarnerinut sunniuteqalersimagunarnera ilisimatuunit ernummatigineqarluinnarpoq.¶
Ukiuni kingullerni timmiarussat piaqqiorfinnut tikittartut ikiliartulersimapput, piaqqisimasullu piaqqaminnik nerisassaqartitsiniarnikkut ajornartorsiuteqartalersimapput, ilisimatuut nunanut Atlantikup avannaaniittunut ataatsimoorussamik tusagassiorfinnut nalunaarutiminni allapput.¶
Nerisassaalatsineqalersimavoq piaqqat toqorartalernerannik kinguneqartumik. Taamaalillutik piaqqat timmisinnaalersut ikittuararsuanngorsimapput.¶
Tamanna siunissami ungasinnerusumi timmiarussat ikileriarujussuarnerannik kinguneqarsinnaavoq. Immikkut ilisimasallit isumaqarput kinguariartulernermut silaannaap pissusaata allanngorarnera pissutaasoq, taamalu timmissat pingaarnerit arlalissuit soorlu appat, taateraat, imeqqutaallat, qaqulluit qilanngallu sunnerneqarsimasut.¶
Taamaattorli timmiarussani nunatsinni piaqqiortuni assingusumik kinguariartoqarsimanera ilisimatuunit maluginiarneqarsimanngilaq. Kisiannili ernumanartoqarnera ilisimatuunit oqaatigineqarpoq.¶
Timmissat ilaat soorlu appat taateraallu nunanit sanilerisatsinneersut maani piaqqiortanngikkaluartut ukiuunerani ilanngartorneqartarput.¶
Timmissat tamakku upernaakku nunanut sanilerisatsinnut piaqqioriartorlutik aallartinnatik ukiakkut Kalaallit Nunaata kujasissuanut ingerlaartarnerat tamatumunnga pissutaavoq.¶
¶
! AG78/2007 qupp 03-1¶
Inissaqanngitsoq putsumik ipisoq¶
Angerlarsimaffeqanngitsut ornillugit ikiornissaanni Nuup kommunea sulisussaqanngilaq¶
Ikiuallagussaanni ajunaartoq¶
Angerlarsimaffeqanngitsut¶
Allattoq: Lotte Petersen Nutserisoq: Utertoq Nielsen¶
Nuuk - ¶ Angutip 36-nik ukiullip angerlarsimaffeqanngitsup tallimanngormat ajunaarnerani cigaritsi ikuallatsitsisoq pisuusimagunarpoq. Angut putsumik sivisuumik iioraanermigut ajunaarsimavoq, politeeqarfimmi pisortaq Bent Heiselberg oqarpoq.¶
Sivisuumik aamaarsimasoq takusinnaavarput. Aamaq kigaatsumik ikuallakkiartorsimavoq. Politiit angut annillugu ikuallannera qamimmassuk aamaartoq aatsaat ikuallallualerpoq.¶
Angerlarsimaffeqanngitsoq illuaqqamit anninneqarmat inuppassuit ussassimapput. Angut kinaanersoq paasineqaqqunagu angutip kiinaa politiit allarummik asserpaat.¶
Angut anninneqarami qerattareersimavoq. Taamaattumik politiinit uummassarniarneqanngilaq, Bent Heiselberg oqaluttuarpoq.¶
Illuaqqap matua politiit malillugit parnaaqqasimagaluarpoq. Piffissap ilaani parnaarussaarneqarsimavoq - ¶ angummit angerlarsimaffeqanngitsumit ammarneqarsimagunarani.¶
Piffissami sivikitsumi tassani najugaqarsimasoq nalunngilarput, immaqa qaammatip ataatsip missaani.¶
Sullissisussat¶
Nuummi inissaaleqisut ikiorsernissaanni manna tikillugu annertunerusumik sullissisussaqanngilaq. Inissaaleqisut akuttunngitsumik ajortumeertarput, soorlu tallimanngormat taama pisoqartoq.¶
Sullissat allat assigalugit inissaqanngitsut saaffiginnittut ikiorniartarpavut. Inissarsiortutut allatsinnissaanni ikiortarpavut, allatigullu inuunerat pilersaarusiortarlugu. Aatsaalli namminneq tamanna kissaatigippassuk. Amerlasuullu namminneq saaffiginnikkumaneq ajorput, isumaginninnermi pisortaq Vibeke Møller Jensen oqarpoq.¶
Inissaqanngitsut maannakkut qanoq iliuuseqarfigineqarnissaat Nuup kommuneata suliniuteqarfiginngilaa.¶
Illoqarfimmi inissaaleqisut qanoq atugaqarnersut ornillugit misissuiffigineq ajorpavut. Tamatumani sulisussaqannginnatta, Vibeke Møller Jensen oqarpoq.¶
Illoqarfimmilu inissaaleqisut qanoq amerlatiginersut paasiniarnissaanni kommune aamma sulisussaqarsimanngilaq. Angerlarsimaffeqanngitsunulli unnuisarfissamik pilersitsinissaq pilersaarutigineqarpoq.¶
Piaartumik pilersinneqarnissaa kissaatigaarput, aatsaalli ukiut nikinneranni pisinnaassaaq. 2008mut missingersuusiami aningaasanik atugassanngortitsisoqarpoq. Qanoq pisoqarnissaa suleqatigiissitap maannakkut pilersaarusiorpaa, isumaginninnermi pisortaq oqaluttuarpoq.¶
¶
! AG78/2007 qupp 03-2¶
Kinguaassiutitigut pinerlunneq isertuunneqartoq¶
Nuuk (AS/CSL) - ¶ Angut 66-inik ukiulik Nuummi politikerit ilaannik nulialik kinguaassiutitigut pinerluuteqarnerup paasiniarneqarneranut atatillugu eqqartuussivimmi matut matoqqatillugit killisiorneqarsimavoq. AG taama paasisaqarpoq. Suliaq pillugu annertunerusumik paasissutissiisoqanngilaq. Politiit ilaqutaalu oqaaseqarumanngillat. Ilaqutaq qanigisaq soorlu AG-mut ima oqartoq:¶
Inatsit tunngaviusoq malillugu killisiuineq matut matoqqatillugit pivoq. Tamannalu ataqqisariaqarparsi.¶
Sassartitsineq pillugu vicepolitimester Morten Nielsen uppernarsaajumanngilaq.¶
Kinguaassiutitigut pinerluuteqarnermik suliat paasiniakkasi oqaaseqarfigisarpasi, sooq manna oqaaseqaateqarfigiumanngilisiuk?¶
Tamanna oqaaseqaateqarfigisinaanngilara. Suliat ataasiakkaarlugit naliliiffigineqartarput.¶
Qanoq pisoqaatiginersoq, paragrafi sorleq malillugu unnerluutigineqarnersoq, qanga sassartinneqarsimanersoq tigummineqarallassanersorlu oqaatigisinnaavigit?¶
Naagga, taava kinaanersoq ingerlaannaq paasissavat, vicepolitimester Morten Nielsen naatsumik akivoq.¶
¶
! AG78/2007 qupp 03-3¶
Aavartut tammartut¶
Nuuk (KK) - ¶ Akiani Natsilimmi aavartut marluk annaanniarnerat Nuummi politiit tallimanngormat isumagaat. Angutit marluk 35-nik ukiulik aamma 51-inik ukiulik tammarsimapput, sumillu isumalluuteqaratik silaannarmi unnuisimallutik. Angutit marluk sumiinnerminnik ilisimasaqanngitsut mobil aqqutigalugu politiinut atassuteqarsimapput.¶
Helikopterimit aaneqaramik ajupalaavissimapput qasoqqasimallutillu, ikumatitamik ikitsinermikkut sumiiffigissineqaramik, politeeqarfimmi pisortaq Bent Heiselberg oqarpoq.¶
¶
! AG78/2007 qupp 03-4¶
Arnaq ikuallatsitsisutut pisuutinneqartoq¶
NUUK (KK) - ¶ Arnaq 45-nik ukiulik Nuussuarmi ikuallatsitsisimasutut pisuutineqarluni sapaatiummat unnukkut tigusarineqarpoq, arnap inaanit pujoq aniasoq paasineqarmat.¶
Sanilii qimarngunneqarput, qatserisartullu anersaartuutillit inissiamut isaapput, ikuallattorli annikitsuinnaasoq paasinarsivoq, politeeqarfimmi pisortaq Bent Heiselberg oqarpoq.¶
Ikuallannerup kinguninngua arnaq 45-nik ukiulik politiinit tigusarineqarpoq.¶
¶
! AG78/2007 qupp 04-1¶
Narsaarsummiit New Yorkimut¶
New Yorkimut angalatitsinissami Qillaq Danielsen Qaanaameersoq aamma Søren Joelsen Nuummeersoq eqquisuupput¶
Unammisitsineq¶
Makitaasut¶
Allattoq: Stina Skifte Nutserisoq: Gâbánguaq Johansen¶
Nuuk - ¶ »Aallarnissamut piareersimavugut«. Qaanaami Qillaq Danielsen aamma Nuummi Søren Joelsen ataasinngornermi ullupqeqqata siornatigut AG-p, Nuuk FM-ip aamma Air Greenlandip, novembarip aallartinnerani New York Marathon ingerlanneqartussanngorpat New Yorkimut angalatitsinissaq pillugu eqquiniaasitsinersuanni, makitaasimanerminnik nutaarsiassamik nuannersumik sianerfigineqaramik nangaajallanngivipput.¶
Nuuk FM-ip aallakaatitsivianit AG-mit sianerfigineqarami 70inik ukiulik Søren Joelsen oqarasuaatikkut qiimmattarpoq:¶
Åååhhh, tupinnassusia. Qilanaarnassusia. Tuluttut oqalussinnaasumik angalaqatissarsiussaanga.¶
Oqaloqatigiinnerpullu kipitinneqarpoq.¶
Kingusinnerusukkut Nuussuarmi ineqarfianukaratta Søren Joelsen qungujulasorujussuuvoq tallinilu siaarsimallugit:¶
Ernutara 24-nik ukiulik Paninnguaq Bendtsen Nuummi Ilisimatusarfimmi ilinniartoq angalaqatigissavara. Siusinnerusukkut ukioq ataaseq Californiamiissimavoq, aamma qilanaartorujussuuvoq.¶
Søren Joelsen Nuummi kikkunit tamanit ilisarisimaneqarpoq. Ukiorpassuarni suliffeqarfeeraatiminik ilaatigut assartuuteeqqamik ingerlataqarsimavoq.¶
Tuttunniaramaana, susaaraluarlungalu angalanera timikkut tarnikkullu nakussatsissutigaara. Pinngortitaq alianaatsorsuaq, nipaassuseq, kuuppalaaq, ilulissat...¶
Pilluaamminaqaaq.¶
Angerlarama AG-t ilaat atualerpara. New Yorkimut angalatitsinissamik unammisitsineq unikaallaffigaara eqqarsarlungalu: »Arraa, immersugassat immersuinnariarlakka. Ajoqutaanaviarunanngilaq. Aammami eqquinissara ilimanngilaq«, Søren Joelsen, Nuup eqqaani Narsaarsummut aavariarsimasoq, oqaluttuarpoq.¶
Arraa, Narsaarsummiit New Yorkiliartussanngorpunga, 70-inik ukiulik qiimasoq New Yorkimut takornariartussanngortoq illarpoq.¶
Immaqa nuliara¶
Eqquisup aappaa tassaavoq piniartoq Qillaq Danielsen Qaanaameersoq. Piniartorsuarmik taassallugu eqqornerugunarpoq, kisianni Qillaq Danielsen aamma allanik piginnaaneqarpoq.¶
2005-imi »The Journals of Knud Rasmussen«-imi Canadami Igloolimmi immiunneqartumi nuliani Johanne Platou peqatigalugu inuttaaqataavoq.¶
Passivut pappilaativullu piareeqqapput aamma pinerluuteqarsimanngilagut, Qillaq Danielsen Qaanaami angerlarsimaffianut sianerfigigatsinni qungujularpaloqaluni oqarpoq.¶
Piniartup isumatuup »akitsinnukartussanngornini« eqqissisimalluinnarluni tiguaa. Tunuanili qiimmattarpalunneq tusarsaavoq.¶
Kina angalaqatigissaviuk?¶
Aap, Juaannaassagunavippoq.¶
Passit ajunnginnerinut aappariit aasaq Italiamiissimanerat pissutaavoq.¶
Aap, angalanerput nuannerpoq, kisianni kiaqaaq, Qillaq Danielsen oqarpoq.¶
Makitaasut angalanerat pissaaq oktobarip 30-aniit novembarip arfineq-pingajuanut, Air Greenlandimillu bilitsit saniatigut New Yorkimi akunnittarfimmi najugaqarnissaq ilaavoq, tamatumalu saniatigut eqquisut tamarmik 5.000 koruuninik kaasarfimmiussinneqassapput, angalaqatissamissulli.¶
AG-mit ussassaarusiornermut siunnersorterput Hans B. Noahsen Nuuk FM-imillu Anders Westi angalaqataassapput.¶
Nuuk FM-imik Air Greenlandimillu suleqateqarnitsinnut AG-mit qujavugut.¶
¶
! AG78/2007 qupp 05-1¶
Angalanerni 15 millioner koruunit annaaneqarput¶
Timmisartumut ilaanermi bilitsit akisuut atorlugit ilinniagaqartut tusintillit namminersornerusunit angalatinneqartarput, angalanermullu missingersuusiat ukiut marluk ingerlanerini 15 millioner koruuninik sinnersimallugit¶
Atuivallaarneq¶
Ilinniartitaaneq¶
Allattoq: Elna Egede Nutserisoq: Utertoq Nielsen¶
Nuuk - ¶ Arctic Umiaq Linep sinerissami angallassinini 2006-imi annikillisimmagu, tamatumalu kingorna ukiup ingerlanerani piffissap ilaani unitsimmagu, landskarsip 15 millioner koruunit Air Greenland-imi atorpai, inuussutissarsiornermut, suliffissaqartitsiniarnermut inuussutissarsiutitaarniarlunilu ilinniartitaaffimmi naalakkersuisoqarfimmut saniatigut aningaasaliissuteqarnissamik qinnuteqaatip aningaasanut ataatsimiititap oqallisiginninnerani erserpoq, tassanilu Siverth Heilmann, Atassut, naalakkersuisuuvoq.¶
2006-imi ilinniagallit angalanerinut aningaasartuutinut 35-40 procentit amerlanerit namminersornerusut atorsimavaat, inuussutissarsiutitaarniarluni ilinniartitaaffiup timmisartumut ilaanermut bilitsit nalinginnaasut atorsiimanngimmagit - ¶ bilitsit aappaluttunik taaneqartartut Air Greenland-imi atorneqarsinnaasut, umiarsuarnik angallassineq 2006-imi annikillisinneqarmat.¶
Bilitsit qorsuit bilitsinit aappaluttunit 45 procentimik akisunerit atorlugit ilinniagalippassuit timmisartumik angalatinneqartarput.¶
Aallarnissaq sap. akunneranik ataatsimik sioqqullugu bilitsit aappaluttut pisiarineqarsinnaapput, inniminniinerullu ullunik 14-inik qaangiunnerani akilerneqartussaallutik.¶
Bilitsit aappaluttut atorlugit ulloq aallarfissaq allanngortinneqarsinnaanngilaq. Taama killilersuisoqartillugu bilitsinit qorsunnit akisunernit bilitsit 45 porcentimik akikinnerit pisiarineqarsinnaapput, ullormiit ullormut allanngortinneqarsinnaasut, tassalu timmisartumi inissaqarsimassappat.¶
Akisussaassuseqannginneq¶
Ilinniagaqartunut atuanngiffeqarlutik angalasunut, ilinniagaqariartorlutik angalasunut imaluunniit ilinniarnerminnik naammassinnillutik angerlartunut bilitsit akisuut inuussutissarsiutitaarniarluni ilinniartitaaffimmit atorneqartarnerat aningaasanut ataatsimiititamit »assut tupigusuutigineqarpoq«.¶
Taamatut angalanerit piffissaalluarallartillugu siumut ilisimareerneqarsinnaapput.¶
Naalakkersuisoqarfiup nammineq ilumini ingerlatsivinnilu taamatut aningaasaliissuteqartartuni nutarterineq qangarsuarli aallartissimanngimmagu taamaattumik akisussaassuseqanngilluinnarnermik takutitsivoq, aningaasanut ataatsimiititaq tupigusuttoq erseqqissaavoq.¶
Inuussutissarsiutitaarniarluni ilinniartitaaffiup iluamik eqqarsarsimannginnera 2006-imi landskarsip 10 millioner koruuninik annaasaqarfigaa. 27 millioner koruunit angalanernut atugassanngortinneqarsimapput, 37 millioner koruunilli atorneqarsimallutik. Bilitsinik akisuunik atuineq 2007-ip ingerlanerani ingerlaqqittussaammat, ukiap ingerlanerani tamatuma tungaatigut 5 millioner koruuninik saniatigut aningaasaliissuteqarnissaq taamaattumik pisariaqarsimavoq.¶
Allatut oqaatigalugu angallassinerup aaqqissuunneqarnerata allanngortinnera 15 millioner koruuninik naleqarsimavoq, ukiuni makkunani ilinniagallit 3.100-t missaasa angalasarnerini.¶
Angalaqatigiit¶
Bilitsinik akisuunik inuussutissarsiutitaarniarluni ilinniartitaanerup atuinera pillugu naalakkersuisut aningaasanut ataatsimiititamut nassuiaanerminni paasissutissiipput, ukiup matuma ingerlanerani »ilinniagaqartut atuanngiffeqarlutik, ilinniarnerminnik naammassinnillutik imaluunniit taamaatitsillutik angalanerinut Air Greenland-ip bilitsit atugai aappaluttut atorneqarnissaat akuerineqarsimammat, umiarsuarmik angalasoqarsinnaatinnagu«. Napparsimasunik peruluttuunngitsunik suliffimmullu atatillugu angallassinermi bilitsit aappaluttut kisimik peqqinnissaqarfimmit atorneqartartut aningaasanut ataatsimiititap erseqqissaatigaa. Angalasussap aallariartorsimannginnera pissutigalugu bilitsi atorneqarsimanngippat, angallanneqarneq angalasup nammineq akisussaaffigissavaa.¶
Angalaqatigiit akikillisaaffigineqarsinnaasut Air Greenland-ip internet-imi quppernerani takuneqarsinnaavoq, taamalu bilitsit aappaluttut atornerinit akikinnerusumik angalasoqarsinnaalluni.¶
Ilinniagallit 3.100-t atuanngiffeqarlutik angalanerinik piumasaqaateqarnermi periarfissaq tamanna aningaasanut ataatsimiititap atorumanngilaa.¶
¶
! AG78/2007 qupp 06-1¶
Maniitsoq qitiusumik aatsitassarsiorfiulissaaq¶
- Maniitsup qeqertaani Kalaallit Nunaanni inuit tamarmik najugaqalernissaat kissaatigaarput, kommunemi diamanteqarferujussuarmik nassaartoqarneranik tusakkat malillugit borgmesteri isumalluarluni oqarpoq¶
Inuussutissarsiutit¶
Aatsitassat¶
Allattoq: Elna Egede Nutserisoq: Utertoq Nielsen¶
Maniitsoq - ¶ Aatsitassarsiornermik annertusiartortumik ilaqutariit inuuniuteqalernissaat illoqarfiullu annerulernissaa Maniitsup kommuneata pilersaarusiulereerpaa, diamantinik piiaaneq aallartippat ukiuni tulliuttuni sulisut 500-t tikillugit sulisorineqarsinnaalissagunarmata.¶
Illoqarfiup allilernissaa pilersaarusiorneqalereerpoq, illoqarfiullu allilerneqarnissaani sanaartorfissanik nalimmassaanissap misissuiffiginissaanut kommunalbestyrelsi aningaasanik atugassanngortitsinialerpoq, borgmester Søren Lyberth oqarpoq.¶
Olivin-imik piiaaneq aallartimmat canadamiullu aatsitassarsioqatigiiffiat Arnangarnup Qooruani diamantinik ujarlernermik aallartitsimmat, Maniitsup kommunea nunani tamalaani aatsitassarsioqatigiiffinnit annertuumik tusaamaneqalerpoq.¶
Alliartussaaq¶
Olivin-imik piiaanermi kalaallit 40-60-it sulisorineqarput, tamatumalu saniatigut illoqarfimmi kiffartuussiviit siuariartorlualersimapput. Olivin-imik piiaavimmik, diamantisiortunik Tunumilu aatsitassanik ujarlernissamik akuerineqarsimasut nerisaqartinneqarnissaannik eqqiaassunneqarnissaannillu illoqarfimmi akunnittarfik nutaaq isumaqatigiissuteqarsimavoq, tamannalu Maniitsumi suliffissanik aalajaatsunik pilersitsisimavoq. Tamatuma saniatigut illoqarfimmi kiffartuussiviit mikisut pilersinneqarsimapput, alliartornissaminnut periarfissallit.¶
Illoqarfimmi kikkut tamarmik suliffittaarnissaminnut periarfissaqarput. 2004-mi suliffissaaleqisut 18 procentiunerat qaangerparput. Septemberimilu suliffissaaleqisut 4 procentiupput.¶
Akileraarutinit isertittakkavut amerliartorput, illoqarfimmilu sulerusussuseq takutitsivoq nunani tamalaani aatsitassarsioqatigiiffiit sullinnissaat piareersimaffigineqartoq, Søren Lyberth oqarpoq.¶
Maniitsumit 110 km-isut ungasitsigisumi diamantinik nassaarfik canadamiut aatsitassarsioqatigiiffiata Hudson Ressources-ip isumalluarfigisorujussuuaa - ¶ Arnangarnup Qooruata kippasinerusortaani, borgmesterimit qanimut malinnaaffigineqartumi. Qooqqup taassuma ilaa nassaarfiusoq allanngutsaaliugaavoq.¶
Diamantinik piiaaneq aallartippat aatsitassarsiorfimmi 200500-t sulisorineqassapput. Tamatuma saniatigut aluminiumimik tunisassiorfissuup Alcoap Maniitsup eqqaani tunisassiorfiliornissaa neriuutigaarput, aluminiuminik aatsitsivik pilersinneqarpat, erngup nukinganik innaallagissiorfiliornissamut periarfissaqarluarmat, Søren Lyberth oqarpoq.¶
Innuttaasut 1.200-t¶
Innuttaasut 1.200-nik amerlineqarnissaat Maniitsup piareersimaffigaa, aatsitassarsiornermi qitiusumik ingerlatsiviulissaguni, sinerissami aatsitassarsiorneq ineriartorluarmat.¶
Maniitsup qeqertaani Kalaallit Nunaata inui tamaasa inissaqartippavut. Tamanna ajornarnavianngilaq, oqarpoq.¶
Guultisiorfimmut Nanortalimmut 1.500-nik inulimmut naleqqiullugu, aatsitassarsiorfimmi suliffissat kiffartuussinerillu Maniitsup atorluarniarsinnaasimavai.¶
Aatsitassanik tunisassiornermi illoqarfimmik pilersaarusiorneq aamma aatsitassarsiornermut ilinniarfiliorneq kisimik Kalaallit Nunaanni pineqanngitsut Søren Lyberth-ip erseqqissaatigaa.¶
Upernaap ingerlanerani maskinførerit aqqaneq-marluk ilinniartinneqarnerat soorunami ajunngilluinnarpoq. Inuiaqatigiilli tamarmik peqataatinneqartariaqarput, aatsitassarsiorneq iluanaarutigissagutsigu. Periarfissaq annertoorujussuuvoq, meeqqat atuarfianni qanoq iliuuseqarfigereertariaqagarput, soorlu ullumikkumut naleqqiullugu siusinnerusumik tuluit oqaasiinik ilinniartitsisalernikkut, Søren Lyberth oqarpoq.¶
¶
! AG78/2007 qupp 07-1¶
Rubin-it misissugassat pingaarutillit nassiuppaat¶
Qeqertarsuatsiaat eqqaanni rubin-imik piiaaveqalernissaani misissugassat aalajangiisuussapput¶
Rubinit¶
Naliliineq¶
Allattoq: Lotte Petersen Nutserisoq: Utertoq Nielsen¶
Qeqertarsuatsiaat - ¶ Rubin-it misissugassat 594 kilot Aatsitassanut Pisortaqarfimmeersunit tallimanngormat Qeqertarsuatsiaanut aaneqarput. Ujaqqat pinnersaasiassat aatsaat taama amerlatigisut piiarneqarsimapput.¶
Ujaqqat Canadamut ingerlanneqassapput, ingerlatsivimmit arlaannut attuumassuteqanngitsumit misissorneqassallutik, pinnersaasiassatut qanoq naleqartiginersut paasiniarlugu.¶
Ujaqqat misissorneqareerpata qanoq pineqassanersut nunatsinni Danmark-imilu naalakkersuisut aalajangiiffigissavaat.¶
Aatsitassat pillugit inatsit malillugu tunisassiorsinnaanerat pilersaarusiornera nunatsinni Danmark-imilu naalakkersuisunit akuersissutigineqassaaq.¶
Ujaqqat 10 procentii pinnersaasiarineqarsinnaasut isumaqarpunga. Erseqqilluinnartumik qalipaateqassapput, quppaqaratik eqqortumillu manngissuseqassallutik, Aatsitassanut Pisortaqarfimmi pisortaq Jørn Skov Nielsen oqaluttuarpoq.¶
Ujaqqat ikittuinnat pinnersaasiarineqarsinnaasut paasinarsippat, tamaani misissueqqissanngilagut.¶
Ujaqqat naammattumik amerlassuseqartut naliliiffigigutsigu, sulinerup ingerlateqqinnissaata imminut akilersinnaanera 2009-p aallartinnerani misissuiffigissavarput, Jørn Skov Nielsen oqarpoq.¶
Ingerlatsivik¶
True North Gem iluanaarniuteqarnissamut akuersissummik tunineqarsinnaanngilaq. Canadamiut aatsitassarsioqatigiiffiat Kalaallit Nunaanni aktietigut ingerlatsivimmik pilersitsissasoq piumasarineqassaaq, iluanaarniuteqarnissamut qinnuteqaateqarsinnaasumik.¶
Rubinit tunineqarnerminni Kalaallit Nunaanni akitsuuserneqarnissaat Aatsitassanut Pisortaqarfiup taamaalilluni qularnaassavaa.¶
Ingerlatsivik iluanaarniuteqarnissamik akuerineqassappat ingerlatsivik iluanaarutiminit qallunaat naalagaaffiannut landskarsimullu akileraartassaaq iluanaarutiminillu akileraartassalluni, Jørn Skov Nielsen oqaluttuarpoq.¶
Nunatsinni aatsitassarsiorneq annertuumik ingerlanneqalerpat akileraarutit tamarmiusut qaffanneqarsinnaasut ilanngullugu oqaatigaa.¶
Nakkutilliineq¶
Misiligutissat True North Gem-imit peqquserluutigineqassanngitsut Aatsitassanut Pisortaqarfiup sapinngisaminik qularnaarniarpaa.¶
Qaqqaq ujaqqanut pilattuut atorlugu rubinimik piisaaffiusoq kisimi videomik nakkutilliiffiunngilaq.¶
Misissugassat rubineqarfimmit Aappaluttumit helikopterimik kivillugit taamaallaat ingerlanneqartarput. Aatsitassarsioqatigiiffik peqquserlussaguni ujarlertussaatitaanerminik arsaarneqassaaq, Jørn Skov Nielsen oqarpoq.¶
Inuup rubinimik kaasarfimmiulernissaata pinngitsoortinnissaa ajornarluinnassagaluartoq tamanna annikitsuararsuusoq Aatsitassanut Pisortaqarfik isumaqarpoq.¶
Nunani allani ujaqqanik pinnersaasiassanik piiaaffiusuni nakkutilliineq taama annertutiginngilaq. Pissutsinik peqqissaartumik nakkutilliinerput kikkut tamarmik qularutigissanngikkaat tamatsinnut pingaaruteqarpoq, Jørn Skov Nielsen oqarpoq.¶
Aatsitassanut Pisortaqarfik malillugu rubinit Aappaluttumi piiarneqartut ima annertutigaat, inuit ilaasa rubininik minnerusunik kaasarfimmiulernissaat navianaateqarani. Rubinillu aatsaat silineqaraangamik naleqartorujussuanngorsinnaasarput.¶
¶
! AG78/2007 qupp 09-1¶
KNI-p pisiniarfianik matusiniarneq paasiuminaatsinneqartoq¶
Kalaallit Danmarkimi najugaqartut 16.000-it kalaaliminernik pisinissamut periarfissaarunnissaat Atlantikup Avannaaneersut suleqatigiiffiannit akuersaaginnarumaneqanngilaq¶
KNI¶
Matusineq¶
Allattoq: Christian Schultz-Lorentzen Nutserisoq: Gâbánguaq Johansen¶
Danmark - ¶ Ajornartorsiut Atlantikup avannaaneersut suleqatigiiffianni oqaluuserisimavarput isumaqatigiissutigalugulu KNI-p pisiniarfia Danmarkimiittoq ingerlateqqissinnaajumallugu suliniuteqartoqartariaqartoq. Kalaalimernit Danmarkimi pisiarineqarsinnaasariaqarnerat sorsuutigiuaannarsimavarput. Allaammik pisiniarfiup ingerlaannarnissaa kissaatigiinnanngilarput. Kisianni aamma Savalimmiormiut Islandimiullu nerisassaataannik nioqquteqartalernissaa kissaatigaarput. Tunisassiat Atlantikup avannaaneersut ukiuni makkunani piumaneqarneruleriartortut maluginiarneqartinnerulissagivut.¶
Taama oqarpoq Folketingimut ilaasortaq Kuupik Kleist, Lars-Emil Johansen Savalimmiormiulu Høgni Hoydal peqatigalugit Folketingimi Atlantikup avannaaneersut suleqatigiiffiannut ilaasoq. Kalallit 16.000-it Danmarkimi najugaqartut ilarpassui kiisalu suliffeqarfiit assigiinngitsut assigalugit pisiniarfiup Christianshavnimiittup matuneqarnissaanik KNI-mi aqutsisut tassanngaannartumik aalajangernerat pingajoqqanit paatsuungassutigineqarlunilu tupaallaatigineqarpoq.¶
Pisiniarfik ukioq mannaanna 1,4 millioner koruuninik kaaviiaartitaqarsimavoq. Pisiniarfiullu aqutsisua Albert Jakobsen naapertorlugu ingerlatsinermut missingersuutit aappaagu oqimaaqatigiittussaagaluarput. Pisiniarfik ukiuni pingasuni atuussimavoq ukiunilu tallimani atuuttussatut pilersaarutigineqarsimalluni, ukiut tallimat ingerlareerpata ingerlatiinnarnissaa isummerfigineqartussaammat. Kisianni ukiut pingasut ingerlareersullu naatsorsuutit oqimaaqatigiilernissaat ilimanarsivoq inniminniissutillu kaaviiaartitat amerliartortuarnerannik ersersitsillutik.¶
Aalajangerneq paasiuminaatsilluinnarpara, Albert Jakobsen oqarpoq, pisiniarfiullu maluginiarnartumik annertuumik amigartooruteqarsimaneranik aqutsisut oqalunnerat paasiuminaatsinnerarlugu. Ukioq manna siusinnerusukkut qerititsivinnik angisuunik pisisimaneq inimillu qerititsiveqarfimmik aaqqissuussineq ingerlatsinermi angusanut ilanngunneqartariaqanngikkaluarput. Nutaanimmi pisinermut aningaasaliissutaapput, Albert Jakobsen isumaqarpoq.¶
Ilisimasaqanngitsoq¶
KNI-p pisortaa Søren Lennert Mortensen, sap. akunnerani kingullermi tusagassiorfinnut nalunaaruteqalertortoq, pisoq pillugu AG apeqquteqarmat »amigartoorutit annertuut« oqaatigineqartut sunut tunnganerannik annerusumik oqaaseqarusunngilaq. Taannali isumaqarpoq aningaasaliissutinik nalikilliliinerit ingerlatsinermi angusanut ilaatinneqartariaqartut, taakkulu taamaalillutik aamma pisiniarfiup angusaanik appariartitseqataassapput.¶
Tusagassiorfinnut nalunaarut naapertorlugu KNI-p pisiniarfia ukiup naalernerani matuneqassaaq. Kisianni pisortaq Søren Lennert Mortensen naatsorsuinerliorsimagunarpoq. Attartukkammi atorunnaarsinnissaanut qaammatit pingasut piffissaliunneqarsimapput. Den Nordatlantiske Bryggemullu pisortaq, Helga Hjørvar, ilisimatitsivoq, Bryggen ingerlatseqatigiiffimmit namminersornerusut pigisaannit atorunnaarsitsinissamik nalunaarummik tigusaqarsimanngilluinnartoq taamaattumillu KNI-p pisiniarfiata matuneqarnissaata ilisimasaarutigineqareernera eqqumiigalugu. Den Nordatlantiske Brygge ataatsimoorullugu Kalaallit Nunaannit, Savalimmiunit Islandimillu pigineqarpoq.¶
Suli tassunga killinngilagut, pisortaq Søren Lennert Mortensen nassuiaavoq, taassumalu Tranhusimi ininit anisussanngornerminnik neriniartarfimmik nunarsuarmi tusaamasaasumik Nomamik piginnittut aamma ilisimatissimanngilai. Taama pisoqartussanngornera Nomamit tusagassiorfinnut nalunaarut aqqutigalugu paasineqarpoq, naak KNI-p iniutaasa ilangaatsiarsuinik attartornissaq pillugu neriniartarfik isumaqatigiissusioqqammersimagaluartoq, taamaaliornikkullu KNI-p attartornermut aningaasartuutissai affaannaanngungajatsinneqarsimagaluartut.¶
Sianiilliorneq¶
KNI-p pikkorliornera Nomamit, ilaatigut tv-iikkut igasumit ilisimaneqarluartumit Claus Meyerimit pigineqartumit, sallaatsumik oqaatigalugu narrujuummissutigineqarpoq.¶
Naatsumik oqaatigalugu oqartoqarsinnaavoq KNI pikkorliorujussuarsimasoq. Septembarip aallaqqaataani init init quleriit siullianniittut ilaasa inillu ataatsip allaffittut attartorneqarnissaanik Noma KNI-mut isumaqatigiissusiorpoq. Taamaattumik pisoq soorunami iluarinngilluinnarparput, maannalu ininik piukkunnartunik pissarsioqqittariaqalerpugut, Nomami ukioq manna siusinnerusukkut nunarsuarmi neriniartarfiit pitsaanerpaartaasa 17-iattut suaarutigineqartumi ineriartortitsinermut pisortaq Peter Kreiner ileqimisaartorluni oqarpoq. Taamatuttaaq matusinissaq nerisassiornerup tungaanit isigalugu Kreinerimit ajuusaarutigineqarpoq.¶
Pisiniarfimmik matusisussanngornerat uggornarlunilu nuanniippoq, neriniarpassuimmi pisisartorpassuillu pisiniariartorlutik takkuttarnerat takusinnaavarput. Kikkulluunniit. Tamaanimi nioqqutissat pissarsiassaanngilluinnaraluartut pisiarineqarsinnaapput, Peter Kreiner oqarpoq.¶
KNI-p pisiniarfia kalaaliminiinnarnik nioqquteqartanngilaq. Pisiniarfimmit aamma kalaaliminernik pisiniartartut klubbiat pingaarutilik, inoqutigiinnik 1.100-nik ilaasortaqartoq, aqutarineqarpoq. Peqatigiiffik aqqutigalugu kalaallit allallu Atlantikup avannaani nerisassiassanik mamarisallit kalaaliminernik ajornanngitsumik pisinissamut periarfissinneqartarput. Kalaaliminernik pisiniartartut klubbiannik ingerlatsisuussagaanni soorunami angisuumik qerititsiveqarnissaq pisariaqarpoq. Danmarkimi alla taama ittumik qerititsiviuteqanngillat. Taamaattumik KNI-p pisiniarfiata matuneqarneratigut kalaaliminernik pisiniartartut klubbiat, inatsisit naapertorlugit iluanaarutitaqanngitsumik ingerlanneqartussaasoq, aamma atorunaassaaq.¶
Allanik periarfissaqanngitsoq¶
KNI-p matuneqarnera Københavnimi eqqaanilu atuisorpassuarnut peqatigiiffippassuarnullu kingunipiloqassaaq, Københavnimi Kalaallit Illuutaannut pisortaq, Inger Bruun, oqarpoq. - ¶ Matusineq ilaatigut ulluni aalajangersimasuni nerisitsisarnitsinnut kalaaliminissaarunnitsinnik kinguneqassaaq. KNI-p pisiniarfiata kaaviiaartitat amerliartornerannik misigisaqartup matuneqarnissaanut tunngavilersuut aamma paasiuminaatsippara, Inger Bruun, kalaaliminernik pisiniartartut klubbiannik tigusiumanngitsoq, oqarpoq. - ¶ Siusinnerusukkut aqutarisimavarput. Kisianni qerititsiviit inillu pigiunnaarsimavavut. Tamanna ajornarluinnarpoq, Inger Bruun oqarpoq. Danmarkimi kalaallit peqatigiiffiisa kattuffiat KNI-p namminersornerusunit pigineqartup aqutsisuinik aamma iluarinninngilaq. - ¶ Kalaallit Nunaannut attuumassutilinnik - ¶ nerisassatigut kulturikkullu neqeroorutinik - ¶ matusisoqarnerit tamaasa tamanna uatsinnut kalaallinut nuanniitsuusarpoq. Nerisassat oqaatsillu aqqutigalugit qallunaanit allaanerussuteqarpugut. Periarfissatsinnik killiliisoqartussanngornera alianartuuvoq, siulittaasup tullia, Niels Peter Nielsen, Inuit, oqarpoq.¶
Kalaallit Peqqissartut Angerlarsimaffianni Brønshøjimiittumi KNI pilersuisutut pingaarnertut atorneqanngilaq. Kisianni pisortaq Stine Kilime Hansen isumaqarpoq, matusinikkut peqqissariartorpassuit eqqugaassasut.¶
Atuisutta ilarpassuit pisiniarfiliartarput nerisassarsiniarlutik, iggaveeqqani nerisassiarisartakkaminnik, Stine Kilime Hansen oqarpoq.¶
¶
! AG78/2007 qupp 10-1¶
Aatsitassanik unioqqutitsinani piiaanermut anguniakkat erseqqinngitsut¶
Suliassaqarfik oqartussaaffigineqalersinnagu aatsitassanut inatsit erseqqinnerusunngortinneqartariaqartoq namminersorneq pillugu isumalioqatigiissitamut ilaasortaq isumaqarpoq¶
Aatsitassat¶
Piiaaneq¶
Allattoq: Lotte Petersen Nutserisoq: Gâbánguaq Johansen¶
Nuuk - ¶ Nunaqavissut aatsitassanik katersillutillu piiaasinnaanerannik aatsitassanut inatsimmi paragraf 32-mi allassimasut qanorpiaq isumaqarnerannik erseqqissunik anguniagaqartoqannginnera aatsitassanut naalakkersuisumit Kim Kielsenimit nassuerutigineqarpoq. Taama IA-meersup Esmar Bergstrømip paragraf 36 naapertorlugu apeqquteqaataanut akissutaani allassimasoqarpoq.¶
Nunaqavissut sakkut assassorissat atorlugit ujaqqanik katersinerminni qanoq amerlatigisunik iluanaaruteqarsinnaanerinut Aatsitassanut Pisoqarfik qummut killissanik aalajangersaasimanngilaq, Kim Kielsen allappoq.¶
Taamaakkaluartoq akissummi aamma atuarneqarsinnaavoq Aatsitassanut Pisortaqarfik innuttaasumut aatsitassanik katersisimasumut paasissutissanik nassiusseqqusisinnaasoq aatsitassanut inatsimmi aalajangersakkat pineqartumit malinneqarsimanerannik aalajangiinissamut atorneqarsinnaasunik.¶
Suliffissuaqarnikkut iluaqutiginninneq¶
Aatsitassanut inatsit naapertorlugu suliffissuaqarnikkut iluaqutiginninneq pineqarsimassanngilaq. Suut aningaasarsiornikkut/suliffissuaqarnikkut iluaqutiginninnertut taaneqarsinnaanerinut Kim Kielsen erfattumik akissuteqarpoq, tamatumani katersinermut siunertaq aatsitassallu nalingi aallaavigalugit aalajangiisoqartartoq. Tamatuma saniatigut aatsitassat katersorneqarsimanerat imaluunniit piiaarneqarsimanerat apeqqutaatinneqartarpoq.¶
Taamaattorli aatsitassat qanoq naleqartigisisussaanerat piiaanermiluunniit suup siunertarineqartariaqarnera qanimut nassuiaateqarfiginngilai. Nunaqavissut aatsitassanik iluaqutiginninnerat katersinerinnakkut pisassanersoq aamma aalajangersimasumik allaaserinngilaa.¶
Oqartussaaneq¶
Aatsitassanut inatsit ullumikkut Danmarkimi inatsisinut ilaavoq. Kisianni namminersornerup eqqunneqarneranut atatillugu oqartussaaffigineqalerumaarpoq.¶
Inatsit nunatsinnit oqartussaaffigineqalerpat paragraf 32 allanngortikkumassanerini aatsitassanut naalakkersuisup Kim Kielsenip maannamuugallartoq oqaatigisinnaanngilaa.¶
IA-p siulittaasua Kuupik Kleist namminersorneq pillugu isumalioqatigiissitamut ilaasortaasoq, isumaqarpoq, namminersorneq pillugu isumalioqatigiissitap suliaa naammassippat paragraf 32 erseqqinnerusunngortinneqassanersoq Inatsisartut isummerfigisariaqaraat:¶
Taamaalinerani aatsitassanut tunngasut oqartussaaffigilerutsigit taamaaliornissaq pingaaruteqalissaaq, oqarpoq.¶
Aqutsinikkut naliliineq¶
Aatsitassanut Pisortaqarfimmut pisortaq Jørn Skov Nielsen ilaliilluni oqarpoq, aatsitassanut inatsimmi paragraf 32-mik aqutsineq ilisimasalittut naliliineq malillugu ingerlanneqartartoq:¶
Soorunami missingiineruvoq, kisianni inatsisinik tamangajannik aqutsinermi taama pisoqartarpoq. Inatsimmi allassimasoqarpoq naliliisoqassasoq. Assigiinngitsunik tunngavissaqarpugut pisunut ataasiakkaanut naliliinermi atortakkatsinnik.¶
Jørn Skov Nielsen naapertorlugu pissutsit inuussutissarsiutiginninnertut pissuseqaleraangata Aatsitassanut Pisortaqarfik akuliuttarpoq:¶
Aatsitassanik katersineq aaqqissuussaanersoq tunngavigalugu naliliisarpugut. Inuppassuit imaluunniit aningasaliissutit akuliunneqarsimatillugit tamanna paragraf 32-p ataaniikkunnaartarpoq.¶
Pinnersaasiassaannaat¶
Aatsitassat nunaqavissunit katersorneqartut qanoq naleqarnissaannut erseqqissumik killiliisoqarsimanngikkaluartoq pinnersaasiassat assigisaalluunniit kisimik pineqartussaapput.¶
Tamanna namminersornerusuni aatsitassanut inatsimmi siullermi 1978-imeersumi oqaaseqaatini ullumikkut inatsimmi paragraf 32mut ingerlateqqinneqarsimasuni allassimavoq.¶
Pinnersaasiassat nalilerujussuunnginnerat nassuiaammi takuneqarsinnaavoq. Inatsimmut oqaaseqaatini erseqqissumik allassimavoq, ujaqqat pinnersaasiat taamaallaat pinnersaasiassanit sanalunnermut atorneqartussanit suliarineqarsinnaasut, Jørn Skov Nielsen oqarpoq.¶
Nalornisoorfissaqartuartoq¶
Pinnersaasiassat tassaapput ujaqqat erlinnartut »ujaqqatut erlinnartuiunissamut« naammattumik pitsaassuseqanngitsut. Tamatumunnga pissutaasinnaapput nutinnerit, erseqqilluinnartuunnginneq ujaqqanillu allanik akusaasimanerat.¶
Nuumit, Grønlandit, Tugtupit aamma Lapislasuli tamatigut pinnersaasiassatut isigineqartarput. Tamatuma peqatigisaanik ujaqqat taamaallaat sakkunik assassorissanik suliarineqarsinnaapput:¶
Ujaqqanik piiaanermut maskiinat nunaqavissunit atorneqarpata tamanna aningaasarsiutigalugu iluaqutiginninnertut isigineqassaaq. Kaataq kisiat sakkugigukku nassaarisinnaasatit killeqassapput, Jørn Skov Nielsen oqarpoq.¶
Tassa ujaqqat naleqarpallaanngitsut nunaqavissunit katersorneqarsinnaapput. Taamaakkaluartoq ataasiakkaanik naliliinerit tunngavigalugit ujaqqat katersat nalituallaarnersut kiisalu pinnersaasiassanik nioqquteqarneq aningaasarsiutiginninnertut isigineqarnersoq aalajangersaavigineqartarpoq. Nalornisoorfissaqartuaannarnissaa Aatsitassanut Pisortaqarfimmut pisortamit erseqqissaatigineqarpoq.¶
¶
! AG78/2007 qupp 11-1¶
Tibetimiut kiffaanngissuseqartariaqarput¶
Inuiaqatigiit pissusaannik ilisimasalik inuiannik Tibetimiunik immikkut ilisimasalik ulluni makkunani Nuummiippoq¶
Tibet¶
Tapersersuinermut komite¶
Allattoq: Nicolai Stampe Qvistgaard Nutserisoq: Gâbánguaq Johansen¶
Nuuk - ¶ Filmi piviusulersaarut tuluttooq »Cry of The Snow Lion« sisamanngormat inuiaqatigiit pissusaannik ilisimasalimmit Charlotte Mathiassenimit Nunatta Atuagaateqarfiani takutinneqarpoq. Filmi Tibetip kineserinit aqunneqarnerata nalaani oqaluttuassartaanut tunngasuuvoq.¶
Oktobarip aqqaneq-aappaani Katuami aamma Tibet sammineqassaaq. Ulloq taanna Charlotte Mathiassenip qallunaat filmiliaat »Tibet i det 21. århundrede« takutissavaa. Filmi takutinneqareerpat nammineq assilisani Tibetip kangisissuanut tunngasut isiginnaartissavai.¶
Charlotte Mathiassen Danmarkimi peqatigiiffimmut Tibet pillugu tapersersuiniaqatigiiusunut arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsumut sinniisuuvoq. Peqatigiiffik Tibetimiunik kiffaanngissuseqalernissaq nammineerlunilu aalajangiisinnaalernissaq anguniarlugu nakuusernertaqanngitsumik sorsuutiginninnerannik tapersersuinissamik kiisalu Tibetimi pissutsit pillugit innuttaasunut paasisitsiniaasarnissamik siunertaqarpoq.¶
Komite tapersuisuusoq nunarsuaq tamakkerlugu 250-it sinnerlugit immikkoortortaqarfeqarpoq.¶
Tibet inuilu 1989-imi Nepalimi angalaninni soqutigisarilerpakka. Tassani Tibetimiut angalaqatigiit naapippakka angalaqatigilerlugillu.¶
Tibetimiut inuiaat inussiarnerpaapput, inutsialaanerpaallutik nuannernerpaallutillu, taakkulu kiffaanngissuseqalertariaqarput, Charlotte Mathiassen oqarpoq.¶
Aalajangiisinnaajunnaartut¶
Isumaqarpunga soorunami toqup ajunaarnerullu saniatigut inummut ajornerpaamik pisinnaasoq tassaavoq nammineerluni aalajangiisinnaanermik arsaarneqarneq taamaaliornikkullu inuttut inuiattullu kinaassusiiagaaneq.¶
Takorlooriaruk tyskit sorsunnersuarmi ajorsarsimanngikkaluarpata Danmarkilu suli tyskit tiguagaaqqagaluarpat qanoq pisoqarsimassagaluarnersoq. Eqqarsaat tamanna nuannerpallaanngilaq.¶
Kalaallit Nunaat Tibetilu atugarisamikkut assersuunneqarluarsinnaapput, pinngitsaaliilluni nuutsitsisarnerit aamma oqaatsinut tunngasut eqqaaneqaannarsinnaapput. Tibetimi kineserisut oqalussinnaanngikkaanni suliffeqalernissaq ilinniagaqalernissarluunniit ajornarluinnangajappoq. - ¶ Kineserit arlalinnik pissuteqarlutik Tibet iperarumanngilaat. Pissaaneqassusertik sapinngisamik ersersikkumavaat. Tibetimi pinngortitami pisuussutinik kineserit iluaqutiginnittorujussuupput. Kineserit oqaatiginiarneqartarpoq Tibet Kinamut atasoq, soorlu Danmark oqarpat Sverige Danmarkimut atasoq.¶
Dalai Lama Tibetip namminiilivinnissaanik sorsuutiginnittuarpoq. Kineserillu avaqqutaariuarput. Eqqaamassavat Tibetip kiffaanngissuseqalerniarluni sorsuutiginninnera eqqissisimasumik nakuusernertaqanngitsumillu ingerlanneqarmat, akerlianik assersuutigalugu Palæstinami kiffaanngissuseqalernissamik sorsuutiginnittut nakuusernermik sakkoqartut, Charlotte Mathiassen naggasiivoq.¶
www.tibetkomite.dk-mi annertunerusumik atuarit.¶
¶
! AG78/2007 qupp 11-2¶
Tibet¶
Tibet Asiap qiterpiaaniippoq Himalayap avannaanniilluni. Nunap killeqarfeqarfigai India, Nepal, Bhutan aamma Burma kujammut kiisalu Kina kangimut avannamullu. Tibet Danmarkimiit 58-eriaammik angineruvoq. Tibetimiut 5-6 millionit namminerisaminnik oqaaseqarput, allattaaseqarlutik, upperisaqarlutik inooriaaseqarlutillu. Inuiattut ataatsimut oqaluttuassartaat ukiut untrillit arfineq-aappassaannit pilerfeqarpoq.¶
Tibet 1949-1951-imi Kinami isaaffigineqarpoq tiguarneqarlunilu. Tamanna Lhasami inuiaat 1959-imi pikitsitsinerannik Tibetillu naalagaaffimmi siuttuata Dalai Lamap Tibetimiunik allanik 85.000-it missaanniittunik peqateqarluni qimaaneranik kinguneqarpoq. Ilimagineqarpoq 1949-miit 1980-imut Tibetimi innuttaasut tallimararterutaasa missingi Kinamiut nunamik tiguaaqqaanerisa toqqaannartumik toqqaannanngitsumillu kingunerisaannik toqusimasassasut. 1980-ip tungaanut Tibetimi atugartuussuseq kulturikkullu kingornussarsiat asseqanngitsut Kinamit sequmisinniarneqarsimagaluarput. Mattuffiit 6.000-it sinnillit, eqqumiitsuliat kisissaanngitsut atuakkiallu taarserneqarsinnaanngitsut suujunnaarsinneqarsimapput. Tibetimiut kinaassusaannik Kina suli ullumikkumut suujunnaarsitsiniarsarivoq. Aningaasaqarnikkut iluarsaaqqiinerit mattuffinnillu ilaannakuusumik sanaqqiinerit ingerlanneqarsimagaluartut politikkikkut upperisarsiornikkullu kiffaanngissuseq killilerujussuuvoq inuillu pisinnaatitaaffii sakkortuumik unioqqutinneqartarlutik. Tusagassiuutit kulturikkullu pikialaarnerit tamarmik Kinamit nakkutigineqarput. Tibetimiorpassuit Dalai Lamamik imaluunniit Tibetip kiffaanngissuseqalernissaanik tapersersuinertik pillugu parnaarusimaneqarput.¶
¶
! AG78/2007 qupp 12-1¶
Erinniarsuarnik nipilersortartut nunaqarfinnut tikeraartassapput¶
Erinniarsuarnik guitarerlutik nipilersortartut marluk nunaqarfimmiunut tusarnaartitsisassapput¶
Angalaarneq¶
Nipilersoqatigiit¶
Allattoq: Nicolai Stampe Qvistgaard Nutserisoq: Utertoq Nielsen¶
Kalaallit Nunaat - ¶ Guitarernermik ilinniartitsisoq Erling Møldrup ilinniartorisimasaalu Knud Seblon 2001-ip kingorna erinniarsuarnik guitarerlutik nunatsinni 26-riarlutik tusarnaartitsisarsimapput - ¶ pingaartumik illoqarfinni.¶
Maannalu angalasarnertik annertusiniarlugu pilersaaruteqarput, tassa 2008-miit ukiunilu tulliuttuni sisamani nunaqarfinni tusarnaartitsisarnialeramik. Aasat tamaasa quleriarluutik tusarnaartitsisarniarlutik anguniagaqarput. Angallammik angalasassapput, angallammilu najugaqartassallutik.¶
Erling Møldrup (1943-mi inunngortoq) 2006 tikillugu docentiuvoq, atorfillu taanna lektorip ilisimatuullu akornanni inissisimavoq, Århus-imi Jyske Musikkonservatoriumimi. Tassani 1972-imi ilinniarnerminik naammassinnippoq. CD-nik LP-nillu amerlasoorpassuarnik saqqummersitsisarsimavoq, nunarsuarmilu tamarmi tusarnaartitsisarsimalluni.¶
Knud Seblon (1962-imi inunngortoq) 1987-imi Holstebro Højskole-mi atuartilluni erinniarsuarnik guitarerluni nipilersornermik soqutigisaqalerpoq. Tamannalu sioqqullugu heavy rock-imik nipilersortartuni nipilersoqataasarpoq. 11991-imi Aalborg Musikkonservatorium-imi Erling Møldrup-imit ilinniartinneqarpoq, ukiorlu ataaseq qaangiummat taassumannga privatimik ilinniartinneqalerluni.¶
Guitarerluni erinniarsuarnik nipilersortarnermik ukiut tallimaat avillugu assigiinngitsunit ilinniartinneqartarpoq.¶
Tamatuma kingorna CD-nik pingasunik saqqummersitsisimavoq, guitarernerlu pillugu arlalinnik atuakkiorsimalluni.¶
Frederik Mahæussen¶
Angalaarluni tusarnaartitsisarnissaq Knud Seblon-ip 2001-imi isumassarsiaraa, ilinniartitsisorisimasanilu Erling tikeraarsarlugu.¶
Kalaallit erinarsuutaat ilisimaneqarluartut Erling Møldrup-ip ilinniarpai, guitarimillu atorneqarsinnaasunngorlugit aaqqissuullugit. Frederik Mathæussen-ip taalliai Knud Seblon-ip aallaavigai erinniorlugillu.¶
Marluullutik atortagaat soqutiginarluinnarput, tassaasut kalaallit erinarsuutaat ilisimaneqarluartut kiisalu erinniarsuit asanninniutit aamma spaniamiut erinarsuutaat.¶
Misigisaq nuannerluinnarpoq. Erinarpassuit inuit erinarsoqataaffigisinnaavaat. Avannaani, kujataani, tunumi kitaanilu, Erling Møldrup oqaluttuarpoq. Kulturi¶
Kulturikkut ineriartornerup oqallinnerullu nunaqarfinnut anngunnissaa neriuutigalugu, guitarertartut marluk nunaqarfinnut angalalluni tusarnaartitsisarnissaq isumassarsiarisimavaat.¶
Nunaqarfiit kulturikkut puigorneqarnissaat uggornarluinnassaaq, Knud Seblon oqarpoq.¶
Niviarsiaraq nukappiararluunniit nuannersumik misigisaqassappat annertuumik angusaqarsimassaagut.¶
Kulturimik misigisaqarnikkut piumassuseqalersitsinissap peqataaffiginissaa neriuutigaarput. Kikkut tamarmik oqallinnermut peqataasinnaaqqullugit, illoqarfimmiut kisimik pinnatik.¶
Immaqalu tamanna ingerlateqqinneqarsinnaavoq, uagut kingunitsigut kulturimik isumaginnittut allat nunaqarfinnut angalasalernerisigut, qalipaasut, isiginnaartitsisartut assigisaallu, Knud Seblon siunnersuivoq.¶
Knud isumassarsigaangami piviusunngortitsisarmat matumani nuannersut ilagaat. Piumasani tamaasa angusarmagit, Erling Møldrup illarluni naggasiivoq. Isumassarsiap piviusunngortinnissaani nipilersortartut marluk aningaasaliisussanik maannakkut ujarlerput.¶
¶
! AG78/2007 qupp 13-1¶
Mariusi qujanaq¶
Allattoq: Nikolaj Heinrich, Nuuk¶
AG-mi 2. oktober saqqummersumi aalisartoq, piniartorlu Marius Olsen allaaserisaqarpoq, qulequtserlugu, Namminiilivinniarneq aalisartut akuerinavianngilaat, qulequtarlu ima ilarusuppara: piniartullu.¶
Pissutsit Mariusip eqqartugai ilumoorluinnartuupput ajoraluartumik namminersornerulernitta kingorna pissusiulersimasut, aalisartunut, piniartunullu pakatsingaarnermik imaqarmat.¶
Ukiut nunasiatut taaguutillit, taamalu nalagaaffeqatigiinnertut ingerlaviit, kingusinnersukkullu namminersornerulerneq, taakku pingasut iluini ingerlatsinerit tamaasa angumerinikuullugit, aammalu malinnaaviginikuullugit namminiilivinnissamik oqariartuut qununartutut allaallumi sioranartutut ullumi isikkoqarpoq.¶
Ukiut nunasiatut taaguutillit nalaat l953 tikillugu kingumut qiviarlugit aalisarnerup, minnerunngitsumillu piniarnerup iluani ukiuupput nunatta inuinut ukiut pilluarfiusut, aamma taamaappoq Danmarkip naalagaaffiata iluani assigiimmik pisinnaatitaaffiit l953-mi eqqunneqarnerata kingorna.¶
Ukiuni pineqartuni suut politikkikkut suliat nunap landsrådia peqatigilluinnarlugu suliarineqaleraangata tamatigorluinnaq suliami eqqorneqartussat isumasiorneqartarput, ilalu aalajangiisoqartaraaq aatsaat eqqugaasussat kissaataat isumaallu atuuttussanngortitaagaangata. Tassa demokratii eqqortoq. Ukiorli l979 nunarput namminersornerulersikkatigu naalakkersuinikkut pissutsit allanngorluinnarput, suut politikkikkut suliat aalajangigassaasut suliarineqaraangata aperineqartartut tassaalersitaapput inuit nunatta avataaniit aggersut, taakkuligooq aperineqartarnerinut tunngaviuvoq pappiaqqatigunngooq ilinniagartuujummata, taamaattumillu immikkut ilisimasalittut isigisariaqarlutik.¶
Ilinniagartooq imaluunniit immikkut ilisimasalik kinaanersoq nalilerniarneqaleraangat politikkerit, atorfillillu takusartagaat tassaasarput inuit pappiaqqatigut ilaatigut silaannarsioqisutigut ilinniarsimasut, eqqaasanngilaat inuit ukiorpassuarni piviusut iluanni suut pisut peqatigalugit suliaqarsimasut, taamalu qamani iluminni toqqortaminnik pappiaqqatiguinnaq ilinniarsimasuniit ilisimasaqangaarnerusut.¶
Assersuutigilara uumasunik kisitsiniaraluartarneq allat oqaatigiumasartagaat kisitsinermik. Arraa uumasut pinngortitarsuarmiittut kisinneqarsinnaanngillat, taamaallaat missingiusarneqarsinnaapput, eqqoriapajunneqarsinnaallutillu. Assersuutigisigu biologit tuttunik kisitsiniartarnerat, piviusut ilisimalluakkagut tunngavigalugit oqassagutta nunap ilaa misissuiffigissallugu pitsaanerusarmat, taamalu amerlanerusunik takusaqarnissaq periarfissaqarnerusarluni, aammali nunap ilaa misissuiffigissallugu pitsaasuuneq ajorpoq, nuna qaqqartulluni qoororpassuaqaraangat, akerlianilli nuna narsaartaqarluaraangat misissuiffigalugu amerlasuunik takuffiusinnaasarpoq.¶
Taamaappoq tuttoqarfinnik misissuisarnerni tamani, nuna Nuup Akianiit avannamut, aammalu Kangerlussuup nunataa, taamalu Nassutuup nunataa, taakku nunaapput narsartaqarluartut, taamaattumillu tuttorpassuarnik takuffiusinnaalluartut, akerlianilli Nuup Kangerluaniit kujammut Sioraq tillugu nunaavoq qaqqartooq, qoororpassualik narsartaqanngiusavissorlu, taamaakkami tuttunik misissuiffigalugu annikitsuinnarmik takunniffiusinnaasoq.¶
Nunat pissusaat matumani eqqaasakka pissutaarpiarput ukiuni makkunani tuttut qanoq sivisutigisumik piniarneqarnissaanik peqqussusiornermi pissutaasut, biologit isumaqarmata nunat Nuup Akianiit avannamut tuttorpassuaqartut, uffa oqaatigeriikkattut, nunap pissusiata takusinnaatitai amerlaneruinnartut, akerlianilli Nuup kangerluaniit kujammut tuttut ikinneroqisut, uffa nunap pissusiata takutitai ikinneruinnartut, massa avannaatungaani peqarluarnerusaasumiit ikinnerunngilluinnartunik tuttoqaraluartoq.¶
Politikkikkut aalajangiisarnerit taamaapput, tamannalu tupinnartorsuunngilaq oqareernittut taakkua atorfilittaasalu namminneq piviusunut misilittagaqannginnamik, kalaallilli piniartut upperisanngilaat, upperisinnaasatuaat tassaasarlutik inuit pappiaqqatigut taamaallaat ilinniarsimasut. Taamaasilluni inuiaqatigiinni pisariaqanngitsumik ajornartorsiutit atuutilersinneqartarput.¶
Aalisarneq pillugu inatsisissatut siunnersuut aalisartut, taakkulu kattuffiisa akerleraat, assigiinngitsutigut inuiaqatigiinnut, minnerungitsumillu aalisartunut eqquinerluttussaanera pillugu, akerliuneq imaannanngilaq, pingaartumik kattuffiit marluusut akerliunerat eqqarsaatigigaanni.¶
Taamaakkaluartoq naalakkersuisut suliaq unitsikkallarnagu Inatsisartunut annguppaat, tamanna tupinnaannarani takussutissaavoq nunatsinni naalakkersuinikkut qullersarisatta innuttaasunut qanoq ammut isiginnitsiginerannik. Pisoq nunani allaniikkaluarutta qinersinermik kinguneqartussaassagaluartoq akisussaasuni soqutigineqarpasinngilaq. Taamaappoq innutaasunut, minnerunngitsumillu aalisartunut, piniartunullu oqartussaanerpaat sullissinerat. Taamaattumik aalisartut, piniartullu namminiilivinnisssaq akueriuminaatsissaqigaat qularinngilara.¶
Taama Mariusip allaaserisaanut uiguitsiarpunga, oqallinniaraannilu ila qaqitassaqaraluaqaaq.¶
¶
! AG78/2007 qupp 13-2¶
Naalakkersuisunut allakkat ammasut¶
All.: Juaaka Lyberth, siulersuisuni siulittaasoq¶
Naak KNR-p siulersuisuisa ileqqorinngikkaluaraat Namminersornerullutik Oqartussat KNR-milu sulisut kattuffiisa akornanni isumaqatigiinniartoqartillugu avammut oqaaseqartarneq, maanna KNR-mi siulersuisut paasisimavaat KNR-mi tusagassiortut aamma teknikkerit kattuffitsik TP aqqutigalugu akissaatit pillugit isumaqatigiinniarnerat maanna unitsikkallarneqarsimasoq.¶
Tamanna tunngavigalugu KNR-p siulersuisuisa naalakkersuisut inussiarnersumik kajumissaarumavaat isumaqatigiinniarnerit piaartumik aallarteqqinnissaannut qanoq iliuuseqaqqullugit, illuatungeriinnit akuerineqarsinnaasumik isumaqartigiittoqarnissaa anguniarlugu.¶
Nunatsinni inuiaqatigiinni nutaarsiassaqartitsisarnikkut kulturimillu ingerlatsinikkut pingaaruteqarluinnartumik qitiusumillu KNR inissisimavoq, public servicemi inuiaqatigiinni sullissisutut aamma nunatta tamarmi ataqatigiisitsisuatut.¶
KNR-mi siulersuisunut pingaaruteqarpoq KNR-ip suliffiujuaannartuunissaa pitsaasoq, aalajaatsunik sulisoqartuaannarsinnaasoq nutaanullu pisariaqartitaminik pissarsiortarnermini kajumernartoq.¶
Sulisut suliffimmi pitsaasunik atugaqartinneqarnissaat suliffigissaajuarnermi pingaaruteqartorujussuuvoq, matumanissaaq akissarsiat sulinermilu isumaqatigiissutit allat eqqarsaatigalugit.¶
Ajoraluartumilli siulersuisut paasisimavaattaaq KNRmi sulisut tusagassiortut teknikkerillu nutaarsiassaqartitsivinni namminersorlutik ingerlatsiviusuni naleqqiullugit akissarsiamikkut appasinnerujussuarmik inissisimasut. Tamannalu pingaartumik tusagassiortut sivikitsuinnarmik sulileraluarlutik allamik suliffissarsiortarnerannut, atorfiillu sivisuumik inuttassaaleqissuttarnerinut peqqutaasunut pingaarnernut ilaavoq.¶
Naak tusagassiorfiit namminersortut pisortallu ingerlataanni akissarsiat nikingassuteqaraluaqisut piviusorsiortuunavianngilaq takorluussallugu assigiilluinnarmik akissarsiaqartitsilernissaq. Taamatut aaqqiisinnaaneq TP-mit piumasaqaataanngitsoq siulersuisut ilisimatinneqarnermikkut paasivaat. KNR-mili siulersuisut isumaqarput TP-mut ilaasortat akissarsiaasa pisariaqavissumik malunnaatilimmillu qaffanneqarnissaat pitsaasumik KNR-mut kinguneqartussaasoq.¶
Sulisut taarseraannerujussuat annikillisinneqassagaluarpoq, atorfinnullu inuttaqanngitsunut nutaalioqataasinnaasunillu inuttassarsiuisarnerit kajuminnarnerulissagaluarlutik. Tamakku tunngavigalugit naalakkersuisut kajumissaarpavut qanoq iliuuseqarniaqqullugit, isumaqatigiinniarnerit aallarteqqissinnaaqqullugit.¶
Neriulluta naalakkersuisunut saaffiginnissuterput paasinnittumik inussiarnersumillu tiguneqarumaartoq, aammaarluta kajumissaarutigaarput isumaqatigiinniarnerit piaartumik aallarteqqinneqarnissaat, naammaginartumik inerneqarnissaat siunertaralugu.¶
¶
! AG78/2007 qupp 14-1¶
Eqqortumik tunngavilimmik ataqqinnittumillu ilinniartitaaneq pillugu oqallinneq - ¶ qujanaq!¶
Allattoq: Birger Poppel, Nuuk¶
Meeqqat atuarfianni atuarnerup saniatigut kalaallit 75 procentii ilinniagaqarsimanngitsut ullut pingasut tulleriissillugit (19.-21. september) Qanorooq nalunaaruteqartarpoq, taamaalilluni kalaallit taamaallaat 25 procentii ilinniagaqarsimasut.¶
Naatsumik oqaatigalugu Ilisimatusarfimmi sulisup allagai malillugit paasissutissat saqqummiunneqarput. Pineqartumut saaffiginninnikkut paasinarsivoq Kalaallit Nunaata aningaasarsiornera pillugu siunnersuisutut ataatsimiititap siulittaasua Chresten Sørensen saqqummiussisuusimasoq, atuagassiami Samfundsøkonomen-imi marts 2007-imi allaaserisaqarnermini taama naliliisimasoq, tamannalu Qanoruumik isiginnaartartut erseqqissumik paasisimavaat. Ilinniartitaaneq qitiusumik oqallisissaavoq, oqallinnermilu tunngaviusup ingerlaavartumik naliliiffigisarnissaa pingaaruteqarpoq, aammalu oqallinneq qanoq ingerlanneqarnersoq.¶
Ilinniartitaaneq pillugu oqallinnerup oqaluttuarisaanermut naleqqiunneqarnissaa pillugu una atuartartutut allaaserisaavoq, oqallinnerullu ingerlanneqartarnera pillugu mianersoqqussuteqarumalluni.¶
Oqaluttuarisaanermut naleqqiussineq - ¶ apeqqut siulleq¶
»Tunngaviusumik atuarfinni teknikikkullu atuarfinni pimoorussamik ilinniartitsineq taamaattumik pingaaruteqarpoq, kalaallit namminneq suliniuteqarnermikkut atukkaminnik pitsanngorsaanissaanni«.¶
Kalaallit Nunaannut ataatsimiititap Isumaliutissiissutaani 1950-imeersumi (G-50: bind 5-1, qupp. 31) tamanna oqariartuutit ilagaat.¶
»Kalaallit Nunaanni aningaasanut politiki« (1963) G-60-ip isumaliutissiissutaata suliarineqarneranut atasumi pingaarutilittullu ilanngunneqarsimasumi allaaserinnittoq ima erseqqissaavoq, »... ilinniartitaanermut politikeqarneq pisariaqartinneqarpoq, kalaallit taama piginnaanillit amerlinissaat anguniarlugu, suliaqarfinnik manna tikillugu tikisitanit isumagineqarsimasunik suliaqarsinnaasunik«. (Qupp. 35).¶
Ilinniartitaanerup suliniarfigineqarnerata suli annertusarnerani sanaartornermut ingerlatsinermilu aningaasartuutinut milliardit arlallit namminersornerunerup eqqunneqarnerata kingorna atorneqarsimapput. Annertuumik anguniagaqarnermi 1980-ikkut naalerneranni STI-mi ilinniartitaanerup annertusaaffigineqarnera assersuutissat ilagaat, ilinniartitaanerullu pingaarnersiuiffigineqarnerani inatsisartut isumaqatigiillutik untritillit millionillit arlallit ukiuni kingullerni atugassanngortittarsimavaat.¶
Kalaallit inuiaqatigiit ineriartorneranni ilinniartitaaneq annertuumik sunniuteqartoq nassuerutigalugu, sulisut avataaneersut taartissaannik pissarsiniarluni taamalu nammineersinnaaneq annertuneruleqqullugu, taamaalilluni nutaajunngilaq. Ilinniartitaanerullu annertusarnissaata pisariaqarnera nalunaarusiarpassuarni erseqqissaatigineqartillugu, aningaasanullu inatsimmi piumasaqaat tamanna tapersersorumallugu amerlanernik aningaasaliisoqartuartillugu, kialuunniit imaluunniit ikittuinnaat ima aperisarsimapput: kissaatigisatut sukkatigisumik politikikkut kissaatit piviusunngortinnissaat sooq taama ajornakusoortigaa?¶
Maannallu apeqqut tamanna akiniassanngilara, apeqqutigiinnassallugu, oqartussanut politikikkullu aalajangiisartunut ingerlateqqissallugu.¶
Aallaavik - ¶ qanoq amerlatigisut ilinniagaqarsimappat?¶
Ilinniartitaanerup suliniuteqarfiginerarnerata inernera nalilerneqassappat, qanoq amerlatigisut ilinniagaqarsimanersut ilisimasariaqarpoq. Ajornaatsuinnaanngilaq. Kisitsisitigut takussutissat ajornartorsiutaanerisa saniatigut (Soorlu Naatsorsueqqissaartarfik nalunaarsukkanik pigisaqarpoq ilinniagaqarnersiutillit nalunaarsuiffiineersunik), nammineerluni aallaaviliinissaq piumaneqartorujussuugunarpoq.¶
2005-imi Aningaasanut politikeqarneq pillugu Nalunaarummi naalakkersuisut aalajangersaapput, »Ullumikkut sulisinnaasut pingajorarterutaasa missaat (1562-inik ukiullit) ilinniarsimasuupput, sulisinnaasulli ilarparujussui ilinniagaqarsimanngillat«.¶
Qulaanilu taaneqareersutut 15-75-inik ukiullit taamaallaat 25 procentii ilinniarsimasuusut Chresten Sørensen isumaqarpoq.¶
Erseqqissumik takussutissaqarumalluni aalajangersimasumik ukiullit misissuiffigineqarnissaasa isumaqatigiissutaanissaat pisariaqarpoq. Sulisinnaassusillit: 15-62-inik ukiullit misissuiffigissallugit naleqquttuugunarput (naleqquttuugunanngilaq aalajangersimasunik ukiullit ikittuinnaat suliffillit misissuinermi ilanngunneqarnissaat).¶
Maannakkut ilinniagaqartut, ilinniagaqartutut nalunaarsorneqarsimasut, ilinniakkaminnik naammassinnissimasutut ilanngunneqassanngillat.¶
1994-imi aamma 2004-06imi inuunermi atukkat pillugit Naatsorsueqqissaartarfiup misissuinerani apersorneqartut meeqqat atuarfianni atuarsimanerat aammalu meeqqat atuarfiata kingorna ilinniagaqarsimanerat pillugit apersorneqarput, kiisalu sunik ilinniagaqarsimanerat pillugu.¶
Kisitsisit Chresten Sørensen-ip kisitsisaanut assersuunnissaasa saqqummiunnissaanni, tabeli ataaniittoq suliarineqarsimavoq, 18-it sinnerlugit ukiullit najoqqutaralugit.¶
Kalaallit inuussutissarsiutillit ingerlaqqittumillu ilinniagaqarsimasut ukiut qulit ingerlanerini 40 procentimiit 47 porcentimut amerleriarsimapput, qaffaat 17 porcentiulluni.¶
Qaffariaatip annertuutut annikitsutullu nassuiarnissaani isummersimaneq naatsorsuutigisallu apeqqutaapput, taamaattoq Aningaasanut politikeqarneq pillugu Nalunaarummi 2005-imeersumi aallaaviusut Chresten Sørensen-illu allaaserisaa assigiinngissuteqarput.¶
Ilinniartitaaneq pillugu oqallinnermi innuttaasut sulilluartut nikanarsarneqassanngillat¶
Nunani Issittuni inuuniarnermi atukkat pillugit misissuinermi, SLiCA-mi, tunisassiornermi suliat arlallit misissuiffigineqarput (soorlu aalisarneq, piniarneq, akissarsiorneq aamma namminersortut sulinerat). Amerlasuut ilisimariigaat misissuinermi uppernarsarneqarput: inoqutigiit amerlasuut aningaasarsiorneranni ilapittuutigineqartarput akissarsiat, piniarnermi pisat aamma aalisarneq (piniarnikkut aalisarnikkullu pisat nammineq atugassat), aalisakkanik pisanillu tuniniaaneq kiisalu inunnik isumaginninnermi ikiorsiissutit.¶
Aningaasat isertitat ikittuinnaasarput, inoqutigiinnilu taakkunani angutit meeqqat atuarfianni atuarsimasuusarput, piniarnermik aalisarnermillu misilittagaqarnermik ilallugit, ilinniagaqarsimanatilli.¶
Ilinniartitaanerup pingaaruteqarnera aamma allamik suliffitaarsinnaanerup allamillu suliffittaarniarluni ilinniaqqittarnerup pingaaruteqarnera (soorlu tamanna pingasoriarluni Qanoruumi takutinneqartartoq) inuppassuarnut naammattumik ilinniagaqarsimanngitsunut takutinneqartarpoq, taamaakkaluartoq inoqutigiit aningaasaqarnertik isumagilluarsinnaasarpaat, amerlanerussuteqartullu inuunerminnik naammagisimaarinnertik oqaatigisarlugu. Piffissanngorpoq inuit ilaasa imminnut aperinissaannut inuit ullumikkut qanoq sunnerneqartarnersut, politikerinit immikkullu ilisimasalinnit ilisimatinneqartarmata suliaminnik iluamik isumaginnissinnaanngitsut allamillu ilinniartinneqartariaqartut - ¶ sakkortuumillu oqassagaanni - ¶ aatsitassarsiorfinni sulilertariaqartut imaluunniit aatsitsiviulersussani sulisunngortariaqartut imaluunniit assigisaanni sulilertariaqartut inuiaqatigiinnut iluaqutaassagunik.¶
Tamanna imminut tatiginermut annertusaataanavianngitsoq isumaqarpunga.¶
Ataatsimut katinnerat¶
Kalaallit Nunaata ineriartornerani ilinniartitaaneq pingaaruteqarpoq, ilinniakkalli naammassinissaani aporfissat pitsaanerusumik ilisimasaqarfiginissaat pisariaqarpoq ilinniartitaanermut iluatsittumik politikeqarnissami, ilinniartitaanerullu suliniutiginerani angusat eqqortumik naliliiffiginissaanni aallaaviusut ilisimasaqarfiginissaat pisariaqarluni.¶
Ilinniartitaanerullu oqallisiginerani oqaatsit atorneqartut isumaliutiginissaannut aamma tunngavissaqarpoq. Namminersulernissap suliniutiginerani ilinniartitaaneq aamma pisariaqarmat, inuillu ataqqineqarnissaat pisariaqarluni, inuussutissarsiuteqanngitsut ingerlaqqittumillu ilinniagaqarsimanngitsut, amerlanertigut sulerulullutik inoqutimillu inuuniarnerannik qularnaarisussat.¶
Tamatumani soorlu pineqarput aalisartorpassuit piniartorpassuilu, kalaaliminernik pilersueqataasut.¶
Aamma SIK-mut ilaasortat ilinniarsimanngitsut pineqarput, aningaasanik naammattusaariumallutik suleruluttartut.¶
¶
! AG78/2007 qupp 15-1¶
Pigeriikkavut atorluarneqarlik¶
Allattoq; Mogens Kleist, Nuuk¶
Inuussutissarrsiornermi ilinniartunut tunngatillugu imatut allagaqaateqalaarniarpunga.¶
Ullumikkut oktober-ip 3-ani tusagassiutitigut sammineqarpoq aammattaaq ippassaq Qanoruukkut sammineqartumut imatut oqaaseqaateqalaarusuppunga. Naluneqanngitsutut nunatsinni sanaartorrnerusujussuaq annertuumik politikikkut ingerlanneqarpoq ukiumullu aningaasat millionit hundredelikkaat aningaasartuutigineqartarput.¶
Taammaattorli suliffeqarfiit assigiinngitsut sanaartornialernermi annertunerusumik piumaffigineqarneq ajorput. Taamaattumik isumaqarpunga siunissaq ungasinnerusoq isigalugu sanaartornerup iluani annertunerusunik piumasaqaateqartariaqartugut sulisitsisut peqatigiiffii qanimut suleqatigalugit (siornatigut 2005-imi inatsisartunut qineqqusaarnermi nammineerlunga oqaatigsarnikuusimavara anguniarneqassasoq).¶
Ullumikkummi ilinniartitaanermut aningaasat annertuut Inatsisartuniit naalakkersuisuniillu suliniutigineqartut ilagivaat. Taamaattorli ilinniartut amerlasuut praktikkerfissaaleqinertik pissutigalugu uniinnartartut ikinngeqaat. Taamatut sulisitsisut peqatigiiffiinut piumasaqaateqarnikkut annertuumik ilinniarniartunut pitsaasumik kinguneqarnissaa takorloorsinnaavarput.¶
Ullumikkummi sanaartornerup iliuani ilinniarsimasut ikinngeqisut amigaatigaagut, soorlu; sanasut, ruujorilerisut, saffiuut, qalipaasut allallu sanaartornerup iliuani sulisinnaasut.¶
Aperisoqassappat qanormi iliorluta tamakkua piviusunngortissavagut? Akissut ataasiinnaavoq, tassalu suleqatigiinnikkut.¶
Kikkummi suleqatigisiinnerisigut? Isumaqarluinnarpunga ilinniarfiit assigiinngitsut sinerissamiittut suliffeqarfiillu assigiinngitsut ukiumiit ukiumut ilinniartoqartarnikkut pissutitsit toqqammavigalugit ilinniartunik tigusisinnaanissaat aaqqissuunneqarsinnaassasut Taamaasiornikkut pissutsit piviusut toqqammavigallugit ilinniartut qassit qulakkeerillutik ilinnialersinnaanissaat piviusunngortinneqarsinnaassammata.¶
Suleqatiginneq aqqutaasariaqarpoq aningaasarpassuit ukiuni makkunani ilinnniartitaanermi atorniarneqartut pitsaasumik atorneqassapata. Aatsitassarsiornermi ilinniarneq¶
Ukuiuni makkunani aamma oqaluuserineqarpoq aatsitassarsiornermi suliffiit annertuut pilersinneqarsinnaanissaat - ¶ taamattaarlu sulisussat amerlaqisut pilersinniarneqassallutik.¶
Ullumikkut nalunngilara Namminersornerulllutik Oqartussat Sanaartornerumut Ilinniarfik aammalu Aatsittassanut Pisortaqarfik suleqatigiissitaliorsimasoq siunissami aatsitassarsiornerup iluani ilinniartitsinerit qanoq aaqqiiviginiarneqarnersut pillugu.¶
Nuannaarutigagaaralu Sanaartornermi Ilinniarfik annertuumik qitiutinniarneqarmat - ¶ Taamaammat kissaatigisama ilagivaat aatsitassarsiornermi ilinniartut qallunaat nunaannut ilinniartikkiartortarnerisa piaartumik unitsinneqarnissaat, una pissutigalugu:¶
Misilittakkat takutimmassuk qallunaat nunaanni ilinniarnermi avatangiisit nunatsinnut sanilliullugit allaaneroqimmata. Tassalu qamussuarnik ilinnniarnermi avatangiisit, maskiinanillu allanik sungiusarnermi.¶
Isumaqarluinnarpunga maani Nuummi taamatut maskiinarsuarnik assinginillu ilinniarnerit ingerlanneqalersinnaammata - ¶ Maanimi sanaartorup iluani, tassalu nunagissaanerni misilittakkat annertummata - ¶ minnerunngitsumillu suliffeqarfiit arlalissuit Nuummi pioreermata.¶
Qanimut Nuummi suliffeqarfiit suleqatiginerisigut taamatut pikkorissartitsisarnerit ingerlanneqakutsoorsinnaammata.¶
Soorunami sulffeqarfiit qanimut suleqatigalugit aammalu isumaqatigiissusiorfiginerisigut.¶
Nalunngilarpummi ullumikkut nunatsinniit qallunaat nunaannut pikkorissartitsinermi aningaasat millionit arlalllit aningaasartuutigineqartartut. Aningaasat avataanut atortakkagut pikkorissartitsinernut tunngatillugu nunatsinnut nuunnerisigut aningaasat nunatsinniiginnarnissat qulakkiissagaluarpagut - ¶ taamaasillutalu akileraarutitigut nunatta iluaqutigilersinnaammagit.¶
Neriuppunga Namminersornerullutik Oqartussat suleqatigiissitaliaata (Sanaartornermi Ilinniarfik/Aatsittassanut Pisortaqarfilllu) eqqarsaatit taamaattut aaqqissuusseqqinnermi eqqarsaatigiumaaraat.¶
Inussiarnersumik¶
¶
! AG78/2007 qupp 16-1¶
Oqaatsitta ilinniarnertuunngorniarfinni ilinniartitsissutaanerat sianiginiarsiuk!¶
Allattut Maren L. Brandt, Aviaq Dahl, Elisa Evaldsen, Marie Lise Holm, Bibi Kielsen, Klara Kleist, Hendrik Lennert, Tippu Nielsen, Pia Rosing Heilmann, Dorthie Siegstad, Kistaara Motzfeldt Vahl-ilu¶
Nalitsinni tusagassiutitigut politikkikkullu tusartuarpavut oqaatsivut pillugit oqallinneq. Qujanartumillu oqallinnerni oqaatsitta pingaartitaanerat ersarippoq. Taamaammat aamma oqaatsitta ilinniarnertuunngorniarfinni ilinniartitsissutigineqartarnerinut tunngasumik nalilersuinissaq matumuuna piffissanngorsoraarput.¶
Nunatsinni ilinniarnertuunngorniarfinni tallimaasuni GU-t 3-t, HHX, HTX-imilu kalaallisoortarnermi inatsisit maleruagassat assigiipput. Tassa Danmarkimi Undervisningsministeriamit (UVM) maleruagassat atuutsinneqartut GU pillugu najoqqutaq bilag 15, 2006 malillugit ilinniartitsineq ingerlanneqartussaammat.¶
Soorunalimi tamatumani nunatsinni KIIIP-i (Kultureqarnermut Ilinniartitaanermut Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfik) pinngitsoorani malinnaasussaavoq akisussaaqataallunilu.¶
Takuneqarsinnaasutut inatsit siorna atuutilerpoq, tamatumanili piumasaqaatit allanngorneri pillugit atuutilernissaat sioqqullugu pikkorissaqatigiinneq isumasioqatigiinnerluunniit atuarfiit tamakkiisut ilaaffigisaat ingerlanneqarsimanngilaq pisortaniit akissaqartinneqarsimanngimmat tamatumallu kingunerisaanik ajoraluartumik ilinniartitsisut ukioq ilivitsoq sinnerlugu sattattutut isillutik tunngavigisartik nalornillugu ilinniartitsisariaqartarsimallutik.¶
Maannalu aporfiit arlassuit – soorlu allaffeqarfiit qitiusut marluk Danmarkimi undervisningsministeriap nunatsinnillu Namm. Oqartussat ataani inissisimatitaanerup kingunerisaanik akisussaaffiit sumiinnerinik nalornisaqattaarnerit, kiisalu aningaasassaaleqinerit pissutigalugit aningaasassarsiornerit il.il. - ¶ aqqusaareerlugit isumasioqatigiinneq pikkorissaqatigiinnerlu pisariaqarteqisarput ingerlateqqammerparput. Isumasioqatigiinnermilu pissutsit iserfigisavut arlallit eqqumaffigilluarneqartariaqalersutut nalilikkavut ersarissaavigerusuppavut.¶
Kalaallisoornermi agguataarneqarneq taassumalu kingunissai:¶
Siornatigut GU-mi kalaallisoortitsisarneq atuartitsissutinut immikkoortunut 3nut agguarneqarsimavoq tassa kalaallisut ilitsoqqusalinnut (niveau A) kalaallisut arlaritillugit oqaasilinnut (niveau B) kiisalu kalaallisut pilerlaatut ilinniartunut (niveau C) atuartitsissutigineqartussaammat.¶
Maanna maleruagassat malillugit kalaallisut immikkoortunut marluinnarnut avillugu atuartitsissutigineqartalerpoq, tassa kalaallisut ilitsoqqussaralugu oqaasilinnut kiisalu pilerlaatut ilinniartunut atuartitsissutigineqartussanngormat.¶
Kalaallisut arlaritillugit oqaasilinnut ilinniartitsissutigineqartarnerata atorunnaarnerata kingunerisaanik, pingaartumik Nuummi (oqaatsinik arlariinnik oqaaseqarfiusumi), ajornartorsiutaalersoq tassaavoq inuusuttut arlalippassuusut pilerlaatut oqaasiliunngitsut aammali kalaallisut ilitsoqqussamissut atuisuuunngitsut allatut ajornartumik pilerlaat imalt. ilitsoqqussamissut kalaallisut oqaasillit ilagalugit atuartitaasalersimanerat.¶
Tamatumallu ilaatigut kingunerissavaa inuusuttut ilaat arlaritillugit kalaallisut oqaasillit oqaatsitta atuartitsissutaaneranni »katataanerat«. Maleruagassat nutaat maanna atortussaalersinneqartut siunnersuutigineqarmata ilinniartitsisoqatigiit arlaliulluta ajornartorsiutaalersussaq tamanna pillugu pinaveersaarniarlugulu allagaqaasiorsimagaluarpugut ajoraluartumik kinguneqanngitsumik.¶
Pilerlaanut kalaallisoortitsinermi allannguutit:¶
Nalunaarutini siorna atulersuni pilerlaatut kalaallisoortitsisarnermi allannguutit pingaarnerit tassaapput kalaallisoortitsinermi Kalaallit Nunaata naggueqatittalu oqaluttuarisaanerat, inuiaqatigiillu aaqqissugaanerat annertunerungaatsiartumik sammineqartussaalermat.¶
Tassa pilerlaanut kalaallisoortitsisartoq aamma inuiaqatigiit aaqqissussaannerannut oqaluttuarisaanerannut kiisalu inuiannut tunngasunik sammisaqarnermut (antropologi) aamma ilisimasaqarluartariaqalermat, massa ilinniartitsisut fagi kalaallisoorneq (oqaasilerisitsineq, atuakkialerisitsineq tusagassiuutilerisitsinerlu) qitiusumik ilinniagarigaluaraat.¶
Ilitsoqqussaralugu kalaallisut oqaasilinnut kalaallisoortitsinermi allannguutit:¶
Kalaallisut ilitsoqqussalinnut kalallisoortitsinermi allannguutit pingaarnerit tassaapput, oqaatsinut tunngasunik sammisaqartitsineq kiisalu tamanut attaveqaatilerineq annertunerusumik sammineqartussanngormata. Aamma atuakkiat kalaallisuumut nutsikkat atorneqarsinnaalerput kiisalu pingaartillugu taaneqartariaqartoq tassaavoq siornatigut sammisanik sanilliussinermi naggueqativut kisiinnarmik periarfissatut inissisimasimagaluartut maanna sanilliussinermi nunarsuaq tamarmi sanilliussiffigineqarsinnaasutut periarfissaalermat.¶
Siunertat piviusullu.¶
Atuartitsissutissanik ilinniarnertuunut naleqquttunik ilinniartitsisunillu amigaateqarneq:¶
Qangaaniilli kalaallisoortitsinermi aporfiit annertunerit ilagaat ilinniarnertuunngorniarfinnut naleqquttunik kalaallisoortitsinermi atortussaalatsineq.¶
Ilinniartitsisut arlallit atuartitsissutaasussanik naqiterisitsiniarlutik misiliisaraluarput, ajoraluartumilli suliat taakku attuumassutilinnit unitsiinnarneqartarsimapput saqqummersinnissaat akisugineqarlutik!¶
Atortussaalatsinerup ilaatigut kinguneraa ilinniarnertuunngorniarfimmi kalaallisoornerup faginut assingusunut naleqqiullugu kinguarsimanerunera.¶
Fagit oqaasilerinerusut allat soorlu assersuutigalugit tysk, fransk, dansk tuluttullu atuagarpassuarnik pitsaasunik ilinniarnertuunngorniarfinnut naleqquttunik tigoriaannarnik sakkussaqartarput.¶
Soorlu fagini oqaatsinut tunngasuni atortussat qitiusut ass. Oqaasilerissutit, atuakkialerissutit, tamanut attaveqaatilerissutit il.il. assigiinngitsut pitsaanersiuinnarlugillusooq fagini taakkunani atuartitsissutissatut toqqartorneqarsinnaapput.¶
Kalaallisoortitsisarnermili ilinniarnertuunngornianut naleqqussakkanik peqanngilluinnartutut oqaatigisariaqarpugut. Taamaattumillu ataasiaakkaarluta piffissarujussuaq piareersarnermut kopeerinermullu atortariaqartarparput atuartitsissutissavut ilinniarnertuunngorniarfimmut naleqquttunngorsarniarlugit.¶
Akissaqartinneqanngimmallu ukiumoortumik naapeqatigiittarnissarput aatsaat ukiut 5-t allorlugit naapeqatigiinnitsinni atortuutitsinnik paarlaasseqatigiippugut isumasioqatigiillutalu.¶
Aammalu ilisimatusarsimasunik kalaallisoortitsisunik amigaateqarnerujussuarput pissutigalugu kalaallisoortitsinermi atorfiit ikittuinnaat piumasaqaataasutut ilisimatusarsimasunik inuttaqartiterput.¶
Ilalu qanoq isiortoqartassagaluarnerpoq qujanaqisumik meeqqat atuarfianni ilinniartitsisunit ilinniarnertuunngorniarfiit tapersorneqarlutik kalaallisoortitsisartoqanngikkaluarpata?¶
Qujanarpoq ilinniartitsisut taakkua kalaallisoortitsinermik immikkut soqutigisaqarlutik aalajaallutik ukiorpassuarni ilinniarnertuunngornianik atuartitsilluartarmata! Ilinniartitsisussaaleqinermuttaaq pisooqataanngitsuunngilaq ilinniarnertuunngorniarfinni ilinniartitsisuunerup akissarsiakiffiunerujussua.¶
Taamaattumillu oqaasilerinermik ilisimatusarsimasut piumaqisavut ilinniartitsisutut qinnuteqarusunneq ajorput allaallumi ilinniartitsisut ilaat atorfinnut allanut nuuttalersimallutik, akissarsiaginnerujumallutik atorfimmilu atugarissaarnerujumallutik.¶
Siunertat anguneqarnissaannut politikkut iliuuserineqartariaqartut:¶
Allamiut oqaatsitsinnik ilikkarluarnerunissaat ilitsoqqussaralugulu kalaallisut oqaasillit oqaatsitsinnik pingaartitsilluarnissaat politikkikkut siunertaatillugu kalaallisoortitsisartuusugut annertuumik piumasaqarfigineqarlutalu suliakkersorneqarpugut minnerunngitsumillu akisussaaffilersorneqarluta.¶
Taalliorterpullu Augo Lynge issuarlugu ima oqaasertaliisinnaavugut:¶
Oqaq amigavippoq, assaat sulissapput! Assaat sulisussat ikiorsernerusariaqalerput. Ilinniarnertuunngorniarfinni kalaallisoortitsisartut assigiiaarnerusumik najoqqutanullu naleqquttumik atuartitsinnaanngussagutta pikkorissarnerit ataqatigiissaarluakkat akulikinnerusut ingerlattariaqarpavut, minnerunngitsumillu atuartitsissutit ilinniarnertuunngorniarfinnut naleqquttut piulernissaat aningaasassaqartinneqartariaqalerput.¶
Taammaanngippammi Oqaq (politikeri) kisimi sulissaaq, allamiullu oqaatsitsinnik ilikkarluarnissarigaluat inuusuttattallu oqaatsitsinnik patajaatsumik ingerlatseqqinnissarigaluat ilaatigut atuakkiaatitsinik tamanullu attaveqaatitsinnik ineriartortitsinermik kinguneqarniartussaq qatanginnassaaq.¶
Ilalu tamanna oqaatsitta siunissaanut eqqanaraluttuaq!¶
¶
! AG78/2007 qupp 17-1¶
Kulturi sunaava?¶
Allattoq: Nuka Møller Lund¶
Tassa kulturi ilisaasorlu ullualunnguit qaangiummata inuppassuarnik najuufigineqarluni sulilu ajorata. Suli qajartortarput, suli qimussertarput, suli nipilersortarput, suli kalaallit pinnguaataanik ingerlataqarput, suli timersortarput. Ila tupinnaqaaq taamarsuaq aningaasaliiffigineqanngikkaluarlutik ingerlataqartut. Tamatumalu takutippaa kulturi sunaasinnaanersoq, tassaasinnaallunilu ilutsinniit takkuttartut nuannarisatsinnik soorlu qulaani taaneqartut.¶
Kulturi inummut tarnimullu nukittuunngortitsisarpoq qamuuna ulluinnarni atorfissaqartitatsinnik - ¶ akerliani taaneqarsinnaavoq kinaassuseerulluni inuuneqarluni. Kisianni soorluuna tamanna inuiattut qaangerluarsimagipput kingumut qiviassagutta - ¶ naak avataaniit annertoorujussuarmik allatut sunnerneqarsimagaluarluta kulturi suli ajunngilaq.¶
Isumaqarpunga kulturerput ataqqigutsigu ajortussaqanngitsoq siumut qiviassagutta. Kulturerput tigummivigalugu ajornavianngilaq nunatsinni ineriartorneq ingerlapallakkaluaqisoq.¶
¶
! AG78/2007 qupp 22-1¶
Nalunngualerput ...¶
»Danmark Svøm Langt« ingerlanneqarmat Nuummi naluttartut klubbiat angusarissaarpoq¶
Timersorneq¶
Nalunneq¶
Allattoq: John Jakobsen Nutserisoq: Gâbánguaq Johansen¶
Nuuk - ¶ Naluttartut klubbiat naluttarfillu Malik aappassaa »Danmark Svøm Lang«-imut peqataapput.¶
Illoqarfiup angissusaanut sanilliullugu peqataasut amerlanerpaanissaat unammissutigineqarmat Nuuk illoqarfiit peqataasut 26-nik amerlassuseqartut akornanni kusanavissumik normu 7-inngorpoq.¶
Unamminermi Bjerre Herred svømmeklub Hornsyldimiittoq, naluttartunit 437-nit peqataaffigineqartoq, ajugaavoq.¶
Unamminermi akunnernik arfinilinnik sivisussuseqartumi nalunnermut peqataasut 124-nik amerlassuseqarput - ¶ peqataasullu amerlassusaatigut Nuuk normu 12-inngorpoq.¶
Nalunnermi meterit angusarineqartut eqqarsaatigalugit aamma normu 12-inngorpoq. Peqataasut 124-t ataatsimut katinneranni 207.875 meterinik isorartussusilimmut nalussimapput. Tassani Triton Ballerup ajugaavoq, peqataasut 576.400 meterinut nalussimammata.¶
Ukioq manna angusaq naammagisimaarparput, Calle Tøtrup naluttarfimmeersoq AG-mut oqarpoq.¶
Siornamut sanilliullugu peqataasut amerlanerugaluarput, ukioq mannali silaginnerujussua unammilligassarisimavarput - ¶ taamaattumik ataatsimut isigalugu iluarisimaarinnippugut, Calle Tøtrup naggasiivoq.¶
Ullaakkut nalukkiartartoq 65-inik ukiulik Arne Jensen unamminerup aallartinneraniit naanissaanut nalunnguarpoq. 11.800 meterinik isorartussusilimmut naluppoq, nulialu unammineq tamakkerlugu aamma peqataalluni.¶
Petrine alutornartumik kusanavissumillu 10.000 meterit sinnerlugit isorartussusilimmut nalussimavoq.¶
Taamaattorli Tom Hatting tamanit takinerpaamut nalussimavoq. 13.300 meterinik isorartussusilimmut nalussimavoq.¶
Aaqqissuussineq kusanartoq tamanit aappaagumut qilanaarineqalereerpoq taamanikkussamullu sapaammi oktobarip tallimaani ingerlanneqassaaq.¶
¶
! AG78/2007 qupp 24-1¶
Polenimiu Cirkus Arenami tissisaarisartoq nuannarineqarluartoq¶
Cirkus Arena 23-ssaanik Kalaallit Nunaanni angalanerminik sapaatiummat naggasiimmat isiginnaarianik aggiasoqarluarpoq¶
Kulturi¶
Cirkus¶
Allattoq: John Jakobsen Nutserisoq: Gâbánguaq Johansen¶
Nunarput - ¶ Cirkus Arena isiginnaarianik kingumut tiguaalluinnarpoq. Angalanerit 23-ssaat aatsaat taama isiginnaariarneqartigaaq.¶
Siornatigut cirkusimut isiginnaariat taama amerlatiginngisaannarsimapput. Ilulissani, Sisimiuni, Maniitsumi Nuummilu rekordiliisoqarpoq - ¶ taamaallaallu Aasianni pisarnertut amerlassuseqarput.¶
Ukioq mannalu cirkusip pisortaa Benny Berdino kingumut saqqummiussassanik torrallataasunik katiterisimavoq. Mr. Chip Polenimeersoq saqqummiussani pingaarnerpaavoq isiginnaarianillu nuannarineqarluarluni. Isiginnaarianik quiagineqaqisumik atuilluarpoq.¶
Tissisaarisartut meeqqanit nuannarineqarluarput - ¶ kiami nuannarinngilai. Cirkus Arena isiginnaarianut assigiinngiiaarluartunik takutitaqarpoq.¶
2009-mi Cirkus Arena Kalaallit Nunaaliartarnermini ukiunik 25-liippat nalliuttorsiorluni angalanissarsu-armut piareersarluta aallartereerpugut, Benny Berdino AG-mut oqarpoq.¶
Pisussat nalinginnaanngilluinnartuunissaat neriorsuutigisinnaavara, cirkusip pisortaa erinarsuumasoq Kujataanut angalanissamut taarsiullugu Københavniliartoq ullumikkullu saqqummiussassat taakkorpiaat nassataralugit Savalimmiuliartoq, naggasiivoq.¶
¶
! AG87/2007 qupp 02-1¶
Pisortat ikiorsiissutaat kommunet akisussaaffigaat¶
Pisortat ikiorsiissutaat pinnagit meeqqanulli tapiissutit Tommy Marøp allangortinniarpai, allattaa oqarpoq¶
Naalakkersuineq¶
Pisortat ikiorsiissutaat¶
Allattoq: Lotte Petersen Nutserisoq: Utertoq Nielsen¶
Nuuk - ¶ Ilaqutariinnut naalakkersuisup ataasinngormat KNR-ip internet-imi quppernerani ikiorsiissutit (bistandshjælp) qaffakkumallugit nalunaarutaa Tasiilami isumaginninnermut pisortap Dariusz Sobczynskip tupigusuutigaa.¶
Bistandshjælp atorneqanngisaannarsimavoq. Inersimasunulli meeqqanullu pisortat ikiorsiissuteqartarput, isumaginninnermi pisortaq oqarpoq.¶
Pisortat ikiorsiissutaasa minnerpaaffissaat aalajangersimasoq Tommy Marøp eqqartorsimassagaa neriuutigaa.¶
Pisortat ikiorsiissutaasa minnerpaaffissaasa aalajangersarnissaat pilersaarutigippagu, tamanna annertuumik nuannaarutigissavara, Dariusz Sobczynski oqarpoq.¶
Inuit ataasiakkaat naliliiffiginerisigut pisortat ikiorsiissutaat kommunet ullumikkut aalajangersartarpaat. Tasiilami ilaqutariit allanik isertitaqarneq ajortut inersimasumut ataatsimut sap. akunneranut 290 koruuninik tunineqartarput, qammammullu meeqqamut ataatsimut 724 koruuninik ikiorsiisoqartarluni.¶
Kommunet piitsut kommunenut allanut naleqqiullutik annikinaarillutik naliliiniartarput. Aningaasatigut missingersuusiaanni ikiorsiinissaq inissaqartinneqanngilluinnarmat, Dariusz Sobczynski oqaluttuarpoq, Tasiilami pisortat ikiorsiissutaasa qaffanneqarnissaannik sulissutiginnittoq. Taanna malillugu ikiorsiissutit qaffanneqarnissaat pingaaruteqartorujussuuvoq, meeqqat qaarsillarlutik nerisarsinnaaqqullugit.¶
Inuussutissat atorlugit kommunet ikiorsiisinnaapput, aningaasat imigassamut atorneqarnissaat pinaveersaarniarlugu, oqarpoq.¶
Akisussaaffik¶
Ilaqutariinni napparsimasoqarnera pissutigalugu Tommy Marø naalakkersuisutut sulinngiffeqarallarpoq. Allattuatali Gâbánguaq Bidstrup-ip paatsoornerit marlussuit aaqqiivigiumavai.¶
Meeqqanut pisortat ikiorsiissutaasa agguaqatigiissinneri kommunenit qaffanneqassasut Tommy Marøp kissaatigaa, oqarpoq.¶
Ikiorsiisarnermi maleruagassat naalakkersuisut aalajangersarsinnaanngilaat. Tamanna kommunet nammineernerannik killiliinerussammat, oqarpoq.¶
Ikiorsiissutit¶
Naalakkersuisup allattaa malillugu meeqqanut tapiissutit qaffannissaat Tommy Marøp pilersaarutigaa, avinnerup kingorna angajoqqaap aappaata angajoqqaap aappaanut tunniuttaga, meeqqanut tapiissutigineqartussat.¶
Ikiorsiissutit taakku meeqqamut ataatsimut ullumikkut qaammammut 758 koruuniusut, allattaa malillugu Tommy Marøp 1.000 koruuninut qaffanniarpai.¶
Meeqqanut pisortat ikiorsiissutaasa aalajangersarneranni kommunet meeqqanut tapiissutit malissagaat kajumissaarutigiumavaa.¶
Ullut 14-it qaangiunneri tamaasa ikiorsiissutit taama annertutigisumik Tommy Marøp qaffakkumagai taamaalilluni ilumuunngilaq.¶
Tamanna taamaalilluta erseqqissarparput. Politikikkut nalunaaruteqarnini suunersoq Tommy Marøp ilumut ilisimanerlugu? Imaluunniit KNR-imi tusagassiortoq Tommy Marøp oqaasinik paatsoorluinnarsimanerluni?¶
¶
! AG87/2007 qupp 02-2¶
Arnaq 48-nik ukiulik Uummannami toqutaasoq¶
Uummannaq (AS) - ¶ Arnaq 44-nik ukiulik arnamik ilisarisimasaminik 48-nik ukiulimmik toqutsisimasutut unnerluutigineqartoq ataasinngormalli tigummineqalerpoq.¶
Angutip illuani ataasinngormat ualikkut pingasut qeqqata missaani erngunnerup nalaani toqutsineq pivoq, sangiannerlu pissutigalugu toqutsineq pisimassasoq isumaqarpugut, politeeq Karl Borup oqarpoq.¶
Illumi savimmik kapisisoqarsimasoq saneqquttoq ilisimatinneqarpoq, taannalu politiinut sianersimavoq.¶
Marlunngormat arnaq eqqartuussivimmi sassartinneqarami toqutsisuulluni ilaatigut nassuerpoq. Suliaq suli paasiniaaffigineqarmat ilaatigut nassuernera sumik pissuteqarnersoq oqaaseqarfigisinnaanngilara, Karl Borup oqarpoq.¶
Pisup kinguninngua arnaq 44-nik ukiulik toqutsisutut unnerluutigineqartoq tigusarineqarpoq, sap. akunnerinilu sisamani tigummineqarallassalluni. Ullumikkut sisamanngornermi toqusunik misissuisartoq kriminalteknerikillu sisamat Danmark-imit tikissapput, Uummannami politiinut ikiuukkiartortut.¶
¶
! AG87/2007 qupp 02-3¶
KNI-mi pisortanik isumaqatiginninniarneq¶
Nuuk (CSL) - ¶ KNI-mi pisortap Søren Lennert Mortensen-ip tallimanngorpat Nuummi inuk - ¶ kinaanera suli ilisimaneqanngitsoq København-imi KNI-p niuertarfianik tigusinissamik soqutiginnittoq isumaqatiginiassavaa.¶
Kinaanera oqaatigisinnaanngilara, imaluunniit angusaqassanersugut. Isumaqatigiinniarneq ingerlanneqarmat, Søren Lennert Mortensen oqarpoq.¶
Royal Greenland niuertarfimmik tigusinissamik soqutiginnittoq siornagut oqaatigineqarsimavoq. Tamannali tunisassiorfissuup oqaaseqaateqarfigiumanngilaa.¶
¶
! AG87/2007 qupp 03-1¶
2006-imi meeqqat 1.140-t angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimapput¶
Taamaattorli meeqqat inuusuttullu pillugit kisitsisitigut paasissutissanik allanik, aningaasaqarnermut ataatsimiititaliap uggoreqisaanik, ilaqutariinnermut pisortaqarfik paasissutissaateqarpallaanngilaq¶
Kisitsisitigut paasissutissat¶
Meeqqat¶
Allattoq: Elna Egede Nutserisoq: Gâbánguaq Johansen¶
Nuna tamarmi - ¶ Meeqqat 15-it inorlugit ukiullit aqqaneqmarluugaangata ataaseq angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimasartoq isumaginninnermut tunngasuni paasissutissat ikeqisut aningaasanut inatsisissap aappassaaneerneqannginnerani ilaqutariinnermut pisortaqarfimmit aningaasaqarnermut ataatsimiititaliap pissarsiarisinnaasimasai takutitsipput.¶
Inatsisartunit ukiuni arlaqalersuni isumaginninnermut tunngasuni meeqqat inuusuttullu pillugit kisitsisitigut paasissutissat qulaajaaviginiarneqartarsimapput, suliassaqarfimmut aningaasaliissutissanik tulleriiaarinermut atatillugu tamanik takunnissinnaanissaq pisariaqartuummat.¶
Tamannali arriitsuarsuarmik ingerlanneqarpoq. Assersuutigalugu ulloq unnuarlu angerlarsimaffinnut utaqqisut allattorsimaffiannik suliaqarnermut naalakkersuisoqarfik ukiunik sisamangajannik atuisimavoq.¶
Taamatuttaaq meeqqat angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimasut pillugit kisitsisit kingullerpaat tamakkiisuunngillat.¶
Meeqqat 900-t angajoqqaarsiallit¶
Naalakkersuisut allapput, nuna tamakkerlugu meeqqanit 15-it inorlugit ukiulinnit 13.800-t missaanniittunit meeqqat 1.140-t¶
2006-imi angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimasuutigineqartut. Meeqqat amerlanerpaartaat 900-t missaanniittut nunatsinni angajoqqaarsiaasartorpassuarnut inissinneqarsimapput ilaallu Danmarkimi inissinneqarsimallutik. Kisitsisitigut paasissutissanit aamma takutinneqarpoq, ulloq unnuarlu angerlarsimaffiit namminersortut, siorna ataatsimut katillugit meeqqanik 50-it missaanniittunik isumaginnissimasut, amerliartortuartut. Angerlarsimaffiulli avataanut inissinneqarsimasut suli amerlanerujussuusinnaapput.¶
Piffissani sivikitsuni tassanngaannartumik inissiisariaqartoqarsimatillugu tamakku amerlanertigut kommunimit nalunaarsorneqartanngillat, taamaattumillu ilaqutariinnermut pisortaqarfik tamakku paasissutissanik katersuiffimmut nalunaarsornissaannik periarfissaqartarani, naalakkersuisut aningaasaqarnermut ataatsimiititaliamut nassuiaateqarput.¶
Ataatsimiititaliamit ilaqutariinnermut pisortaqarfik qatsulluinnarneqarsimavoq, pisortaqarfiup sattaaserlunilusooq sulisutut isikkoqarnera pissutigalugu pisortaqarfik aningaasaliissutissatut pisariaqartinneqartunik annertunerusumik takunnissinnaassuseqanngimmat.¶
Tamanna tunngavigalugu ataatsimiititaliaq naalakkersuisunut nalunaarpoq, ingerlatanut kisitsisit aningaasaliissutissanut toqqammaviusussat tatigiunnaarsimagitik.¶
Naalakkersuisut pisortaqarfimmi saliisoqarnissaanik neriorsuisimapput tamannalu aningaasanut inatsisissami allannguutissanik arlalinnik kinguneqarsimavoq.¶
¶
! AG87/2007 qupp 03-2¶
Tapiissutinit 30 millioninit 3 millioninik pissarsipput¶
Nunaqarfinnut tapiissutit 2 procentii nunaqarfimmiunut aasaanerani taamaallaat anngussimapput¶
Tapiissutit¶
AGF¶
Allattoq Elna Egede Nutserisoq: Utertoq Nielsen¶
Nunaqarfiit - ¶ Nunaqarfinni tunisassiorfiit qulingiluat ukioq manna 3 millioner koruunit ataallugit kaaviaartitaqassagunartut landskarsimit 20 millioner koruuninik tapiiffigineqarnissaat naalakkersuisut siunnersuutigaat.¶
Tunisassiorfiit qulingiluat taakku Arctic Green Food-imut kattunneqarput, tassanilu namminersornerusut ingerlatsiviat Greenland Venture aktietigut piginneqataassuteqarnersaavoq. Niuernermi landskarsi qaammammut 2,5 millioner koruuninik tapiissuteqartassasoq aalajangersarneqarpoq, pigisallu nalilippassuit aamma ilaapput, soorlu angallatit naleqartorujussuit.¶
Tigusinerup kingorna qaammatini siullerni pingasuni - ¶ junimiit septemberimut - ¶ tunisassiorfiit qulingiluat 168.000 koruuninik kaaviiaartitaqarsimapput.¶
2 procentit nunaqarfinnut¶
Qaammammut 55.000 koruunit kaaviiaartinneqarnera taakku naligaat. Piffissami tassani landskarsip qaammammut 2,5 millioner koruunit tapiissutigisarpai. Taamaalilluni tapiissutit taamaallaat 2 procentii nunaqarfimmiunut anngussimapput.¶
Kaaviiaartitat pillugit takussutissat erseqqissumik oqaluttuartut aningaasanut ataatsimiititaq isumaqarpoq. Arctic Green Food-ip tunitsiviini suliaqarneq pisortat kiffaartuussinissamik isumaqatigiissutaanni akiliutinut naleqqutinngilluinnartut taamaalilluni erseqqilluinnarpoq, aningaasanut ataatsimiititaq isumaliutissiissummini allappoq.¶
Tamanna tunuliaqutaralugu nunaqarfinnut toqqaannartumik 3 millioner koruuninik tapiissuteqarnissaq pitsaanerunnginnersoq aningaasanut ataatsimiititap naalakkersuisunut apeqqutigaa, Arctic Green Food aqqutigalugu tapiissuteqartarnermut taarsiullugu.¶
Tapiissutit annikillisinneqarsinnaasut naalakkersuisut akipput, kommunenullu ingerlatinneqarsinnaasut ataatsimut tapiissutit ilaattut nutaamik aaqqissuussinermut atatillugu, tamanna kommunet kissaatigissappassuk.¶
Taamaakkaluartoq 2008-mut aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi 20 millioner koruunit tapiissutissatut atugassanngortinneqarput.¶
¶
! AG87/2007 qupp 04-1¶
Nunarput Danmarkimi qineqqusaarutigineqartoq¶
Filmi piviusulersaarut »Kalaallit Nunaannit qimarranneq« Kalaallit Nunaanni pissutsinut qallunaallu soriarsinnaanngissuseqarnerannut assersuutitut tatamisitsiniutitut atorneqarpoq¶
Folketingimut qinersineq¶
Filmi piviusulersaarut¶
Allattoq: Christian Schultz-Lorentzen Nutserisoq: Gâbánguaq Johansen¶
Danmark - ¶ Danmarkimi aviisit ullormut saqqummersartut nittartakkallu sap. akunnerani kingullermi filmimut piviusulersaarummut »Kalaallit Nunaannit qimarranneq«-rmut, sap. akunnerani kingullermi qallunaanit 618.000-init ikinnerunngitsunit isiginnaarneqarsimasumut, oqaaseqaatinik ulikkaarput. Filmi itisuumik tiguartissutaasimavoq, ima ititigisumik allaat qineqqusaarnermut maanna ilanngunneqarluni.¶
Kingullermik Dansk Folkepartip siuttua, Pia Kjærsgaard, marlunngormat Ny Alliancemut siulittaasumik Naser Khaderimik oqalliseqateqarmat. Tamatumani qimaasutut nunasiniat meeraannut atugassarititaasut pitsaanngitsut oqallisigineqarneranni Pia Kjærsgaard erseqqissaateqarluni oqarpoq, Kalaallit Nunaanni meeqqanut atugassarititaasut pitsanngorsaavigineqarnissaat Danmarkip siulliuttariaqaraa.¶
Kalaallit Nunaanni meeqqat Danmarkimut innuttaassuseqarput. Taakku aamma akisussaaffigaavut, Pia Kjærsgaard oqarpoq. Filmi piviusulersaarut politikkikkut nittarsaanermut allanit aamma atorneqarpoq.¶
Kalaallit Nunaanni politikerit 90 procentii inuiannik kalaallinik ajornartorsiutaannik isumaginninnissamut taarsiullugu imminnuinnaq eqqarsaatiginissamut soqutiginnittuupput, Gert Haue, Ny Alliance sinnerlugu Folketingimut qinigassanngortittoq, Jyllands-Postenimi atuartartut allakkami allappoq. Taanna Kalaallit Nunaanni najugaqarsimavoq ullumikkullu Vietnamimiumik nuliaqarluni.¶
Kalaallit Nunaanni Tunumi ukioq ataaseq najugaqarsimavunga, tassanilu meeqqat atugarliornerujussuupput. Qallunaatut ilinnianngisaannarput taamalu ilinniagaqalersinnaanatik, ilinniagaqalissagaanni qallunaatut piginnaasaqalaarnissaq piumasaqaataammat. Aamma tusarparput niviarsiaqqat 15inik ukiullit 29 procentii kinguaassiuutitigut atornerlugaasimasut. Kisitsit taanna appasippoq. Nunaqarfiliaraanni kisitsit taanna qaffasinnerusarpoq, Gert Haue allappoq.¶
¶
! AG87/2007 qupp 04-2¶
Isornartorsiuineq DR-imit akerlilerneqartoq¶
(CSL) - ¶ Filmimut piviusulersaarummut Kalaallit Nunaannit qimarrannermut atatillugu DR-imi piviusulersaarusiortarnermut immikkoortortaqarfik Nuup Kommuneanit politiinut unnerluutigissummik suli tigusaqarsimanngikkaluartoq tveeqarfik ippassaq tusagassiorfinnut nalunaaruteqarniarluni aalajangerpoq. Tassani Nuup Kommuneanit isornartorsiuinermi immikkoortut marluk Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu tusagassiuutinit ilanngutassiarineqartut piviusulersaarusiortarnermut pisortamit Steen Jensenimit akerlilerneqarput. Kommuni isumaqarpoq, isumaginninnikkut sullissisoq meeqqamik arsaarinninnermut peqataasoq aallakaatitassiortunit ilisarnarunnaarsarneqarsimasariaqaraluartoq. - ¶ DR-imit sulisoq pineqartoq ilisarnarunnaarsarneqanngilaq sulisoq taanna immiussinissaq sioqqullugu DR-ip pisumik filmiliornissaanut akuersisimammat kinaassutsimilu isertuunneqarnissaanik qinnuteqarsimanngimmat, tusagassiorfinnut nalunaarummi ilaatigut oqaatigineqarpoq. Taamatuttaaq immiussap ilaani niviarsiarannguup nangeqarani inissiap iluani angalaqattaarlunilu paarmornerata takutitassiarineqarnera Nuummi isumaginnittoqarfimmit kamaatigineqarpoq. Filmimili ilanngussaq tamanna killissanik qaangiisuunngilaq, DR-imi piviusulersaarusiortarnermut immikkoortortaqarfik isumaqarpoq, ilaatigullu ima allalluni: - ¶ Ilanngutassiaq tamakkerluni suna tamaat assitaliullugu filmiliarineqarpoq, niviarsiaqqap uppatai qanillisillugit takutitassiarineqanngillat aamma atequtimi iluatigut tamataqannginnera sunnguamilluunniit isiginiarneqanngilaq. Naatsumik oqaatigalugu immiussami saqqummilaartitsiniartoqanngilaq, aamma kinguaassiuutinut tunngasunik pornografimulluunniit tunngasunik takutitsiniartoqanngilluinnarpoq. Tamatumunngali Nuup Kommuneani isumaginninnermut pisortaq, Vibeke Møller Jensen, isumaqataanngilaq. - ¶ Meeqqanik kinguaassiuutitigut atornerluisoqartarneranik suliassat taama amerlatiginerat eqqarsaatigalugu tamanna narrunarsaanerulluinnarpoq. Nalunngilarput inuppassuit filminit fjernsynimillu ilanngussanik taama ittunik pissarsiniartartut, Nuuk TV-mut oqarpoq.¶
¶
! AG87/2007 qupp 06-1¶
Kræftimik toqqutillit amerlassusiat peqqinnissaqarfiup akisinnaanngilaa¶
Kræftimik nappaatit toqqutaasartut amerlanerunerat nunatsinni kræftimik nappaatillit amerlanerit qaangerneq ajoraat nassuiaatit ilagisinnaavaat¶
Peqqinnissaq¶
Kræfti¶
Allattoq: Elna Egede Nutserisoq: Utertoq Nielsen¶
Nuuk - ¶ Danmark-imut kræftimik nappaatillit iluamik katsorsarneqarfigineq ajugaannut naleqqiullugu kræftimik toqquteqartartut nunatsinni 50 procentimik amerlanerunerat peqqinnissaqarfiup ilisimasaqarfiginngilaa. - ¶ Maannakkut paasiniaavugut, Dronning Ingrid-ip Napparsimmavissuani nakorsaatitortunut immikkoortortaqarfimmi nakorsaaneq Karin Ladefoged oqarpoq. Kalaallit Nunaanni kræftimik toqquteqartartut amerlanerpaasut Nordisk Statistik-ip Nordisk Rådimit saqqummersinneqaqqammersup takutippaa, nunanut avannarlernut allanut naleqqiullugu kræftimik nappaateqalersartut agguaqatigiissillugu naak ikinnerugaluartut. Savalimmiunut Sverige-mullu toqquteqarfiunnginnerpaasartunut naleqqiullugu, soorlu Danmarkimut toqquteqarfiunerpaasartumut naleqqiullugu, nunatsinni kræftimik toqquteqarnissaq navianarnerujussuuvoq.¶
Toqqutaasartut¶
Uagut kalaallit toqqutaasinnaasunik amerlanernik kræfteqalersarnerput toqusartut amerlanerunerannut pissutaasoq Karin Ladefoged isumaqarpoq. Nunanut avannarlernut allanut naleqqiullugu puakkut aqajaqqullu sanilequtaatigut kræfteqalersartut agguaqatigiissillugu amerlanerupput. Kræftimik nappaatit¶
taakku toqqutaanerpaasarput, Karin Ladefoged oqarpoq. Kisitsisitigut takussutissat suliarineqarnerisa kingorna Rigshospital-imi katsorsaasarnerup annersaa peqqinnissaqarfiup tigusimavaa. Iviangitigut inalugarsuakkullu kræftillit toqusartut ikinnerulersimasut naatsorsuinerit kingulliit takutippaat. Tamannali erseqqissumik uppernarsarneqanngilaq. - ¶ Annertuumik kræfteqalersarnermut pissutaasut marluk qulaarnissaat imminut akilersinnaavoq. Inalugarsuakkut kræfteqalersoq piaartumik nakorsiarsimappat aniguinissaanut 80 procentiussaaq. Kingusissumik nakorsiarsimagaanni aniguinissaq 30 procentiinnaassaaq. Ilisimasaqalerutta tamatuma tungaatigut annertunerusumik nakkutilliisinnaavugut, Karin Ladefoged oqarpoq.¶
Katsorsaaneq¶
Aporfissallu kræftimik nappaateqarnermik qaangiinissamik annikillisaasinnaasut peqqinnissaqarfiup aamma ilisimasaqarfiginngilai. Kræftimik nappaatillit misissorneqarnissaanni utaqqineq Dronning Ingrid-ip Napparsimmavissuata aamma piffissalersimavaa. - ¶ Napparsimasoq kræfteqartutut pasineqartoq misissorneqarnissamut innersuunneqarsimappat, sap. akunneri marluk qaangiutsinnagit misissorneqarnissamut aggersarneqassaaq. - ¶ Misissuineq sap. akunneranik ataatsimik sivisussuseqarajuppoq. Napparsimasoq inalugarsuarmigut kræfteqarsimappat maani pilattarneqassaaq. Puatsigut kræftimik nappaatillit amerlanersaat pilattarneqarsinnaanngillat, pilattarneqarsinnaasulli Rigshospital-imut aallartinneqartarput, tassanilu kalaallit nappaatillit siulliutinneqartarput. Napparsimasut allat kemoterapi-mik katsorsarneqartarput. - ¶ Timip ipiutaasartaanit misissugassat sap. akunnerinik marlunnik kinguartoortarput, misissugassat Danmark-imut nassiunneqartarmata. - ¶ Taamaalilluni qaammatit aappaat avillugu utaqqisoqartarpoq, napparsimasup kemo-mik katsorsarneqarnerata aallartinnissaanut. Danmark-imili sukkanerusumik katsorsaaneq aallartinneqartarnersoq isumaqanngilanga, Karin Ladefoged oqarpoq.¶
Kinguarsaat¶
Nakorsat immikkut ilisimasallit ilisimatinneqannginneranni nakorsaqarfinnit ataasiakkaani kinguarsaatit qanoq innersut peqqinnissaqarfiup ilisimasaqarfiginngilai. - ¶ Kinguarsaatit amerlasoorpassuusinnaapput. Napparsimasoq siullermeerluni misissortissalluni nakorsiarnissaminut sivisuumik utaqqisimava? Imaluunniit kingusinaarluni misissortissimanerpa, nakorsaaneq aperivoq. Napparsimasut nakorsaqarfinni amerlasuunik taartaasoqarfiusuni katsorsartinnissami kinguarsarneqarsinnaasut, imaluunniit nakorsaqarfinni nakorsaqanngitsuni kinguarsarneqarsinnaallutik. Nunamilu allamik kultureqarfiusumi attaveqarniarnermi paatsoornerit kinguarsaataasinnaapput. - ¶ Peqqinnissaqarfimmut piumasaqaateqartunut ilaasariaqarputit. - ¶ Napparsimasut siullermik nakorsiarneranni sumik nappaateqarneq tamatigut aalajangersarneqarsinnaanngilaq. Taamaattumik peqqissutsit sorsuutigisariaqarpat, Karin Ladefoged oqarpoq.¶
¶
! AG87/2007 qupp 07-1¶
Timersornermut tapiissutit siunertaminnut atorneqartanngitsut¶
Timersornermut tapiissutit affangajaasa allaffissornermut, angalanernut ilassinninnermullu atorneqartarnerat aningaasaqarnermut ataatsimiititaliamit quarsaarutigineqarpoq¶
Nuuk - ¶ Timersornermut ataatsimoortumik tapiissutit pingajorarterutaat marluk Timersoqatigiit Kattuffianni allaffissornermut, angalanernut ilassinninnermullu atorneqartarput. Namminersornerusuniit ataatsimoortumik tapiissutit 40 procentiisa allaffissornermut, angalanernut ilassinninnernullu atorneqartarnerat aningaasaqarnermut ataatsimiititaliamit quarsaarsimasumit paasineqarpoq. - ¶ Aningaasat timersornikkut ingerlatanut minnerunngitsumillu meeqqanut inuusuttunut tutsinneqartariaqaraluartut taarsiullugu aningaasarsianut ilassinninnermullu atorneqartarput. Tamatuma ingerlaannarnissaa akuerigutsigu timersornikkut kattuffinnut tatiginninneq ajoqusiinnassanngilarput, kisiannili aamma namminersornerusut kulturimut timersornermullu tapiissuteqartarnerannut tunngavissaq ajoqusissallugu, aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaq isumaliutissiissutimi allappoq timersornermullu aningaasaliissutinik amerlanernik akuersissuteqassaguni piumasaqaateqartalernissamik piumasaqarluni. 2008-mi timersornermut tapiissutit 2 millioner koruuninik amerlanerunissaat naalakkersuisunit siunniunneqarsimavoq. Timersoqatigiit Kattuffiannut naatsorsuutit aningaasaqarnermut ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaani bilagitut ilanngunneqarsimasut, kultureqarnermut pisortaqarfimmiit 4,4 millioner koruuninik ataatsimoortumik tapiissuteqartoqarsimaneranik ersersitsipput. Taakkunannga 2,6 millioner koruunit missingi akissarsianut, aningaasarsianut, ilassinninnermut allaffissornermullu atorneqarsimapput.¶
Ulluinnarni aqutsisunut aningaasarsiat¶
Siulersuisuni ataatsimiinnerit 430.000 koruunit missinginik akeqarsimapput. Ataatsimut isigalugu tassa tapiissutinit 4,4 millioner koruuninit 3 millioner koruunit sinnillit allaffissornermut, ilassinninnermut angalanernullu atorneqarsimapput. 2006-imi Timersoqatigiit Kattuffianni ulluinnarni aqutsisuinnaat allattuunerlu 300.000 koruunit sinnerlugit akeqartumik angalasimapput. Akissarsiat aningaasarsiallu nalunaarsuusiorneranni aamma takutinneqarpoq, timersoqatigiit kattuffianni ulluinnarni aqutsisut ulluinnarni aqutsisutut ataatsimiinnerminni aningaasarsiaqartarsimasut. Taakku 2006-imi 130.000 koruuniusimapput. Ataatsimoortumik tapiissutit saniatigut timersoqatigiit kattuffiat angallannikkut koruunit millionip affaanik tapiiffigineqartarpoq kiisalu Nordisk Kulturfondimit 300.000 koruuninik tapiiffigineqartarluni. Taakku saniatigut 5,5 millioner koruunit lottomi tipsimillu aningaasaliissutinit allaffissornermut atorneqartussaanngitsut aningaasaliissutigineqartarput.¶
Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaq timersornermut aningaasaliissutit amerlineqarnissaannik naalakkersuisut piumasaqaataannut tukernersortoq piumasaqaatit aalajangersakkat tunngavigalugit aningaasaliissuteqarnissamut akuersaalersinnani tapiissuteqartarnerup ingerlatsinikkut misissuiffigineqarnissaanik piumasaqarpoq.¶
¶
! AG87/2007 qupp 07-2¶
Pisortaqarfik qarasaasiarsornikkut aqutseriaatsimut 75.000-ilimmut millionilinnik atuisimasoq¶
Suliaq politikerinit tupaallaatigineqartorujussuaq kukkunersiuisunut ingerlateqqinneqarpoq¶
Nuuk - ¶ Aalisarnermut Piniarnermullu Pisortaqarfik, inuussutissarsiornermut tapiissutigisartakkaminut millionerpassuarnik aningaasartaqartunut atatillugu tamanik takunnissinnaalinngisaannarsimasoq, ukiut marlussuit matuma siorna qarasaasiarsornikkut aqutseriaatsimik pisisimavoq namminersornerusuni pisortaqarfinnut arlalinnut sinnattupiluttut kinguneqalersimasumik. Aqutseriaaseq taanna 75.000 koruunilik aggustip tungaanut 2,2 millioner koruuninik akeqarsimavoq. Qarasaasiarsornikkut aqutseriaatsimut namminersornerusut millionilinnik aningaasalersuileruttortut aalisarnermut pisortaqarfimmut, akuttunngitsumik aningaasanut millionilinnut pingasunik kisitsisitalinnut tiguniarneqarsimanngitsunut inuulluaqqusiinnartariaqartarsimasumut, isornartorsiuinerit imaaginnavissimapput. Aningaasanut inatsisissap suliarinerani »quarsaarutigisaminik tupaallaatigisaminillu« aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaq paasisaqarpoq, aqutseriaatsip 75.000 koruuneqartup naleqqussarneranut kukkuluttuutillu iluarsaannerinut 2,2 millioner koruunit atorneqarsimasut, ajoqutaasut aaqqinneqarnerannik kinguneqanngitsumik. - ¶ Pisortat aningaasaataannik ingasattajaarerujussuarluni atuilussinnarsimaneq tamanna pakatsinarluinnartutut aningaasaqarnermut ataatsimiititaliamit isumaqarfigineqarpoq. Ataatsimiititaliamit kukkunersiuinermut ataatsimiititaliaq qinnuiginiarneqarpoq suliaq tamanna qanimut misissoqqullugu, aningaasanut inatsisissap aappassaaneerneqarnissaanut isumaliutissiissummi allassimasoqarpoq. Aqutseriaatsimik pilersitsisimasumut inatsisitigut akisussaatitsisoqarsinnaanersoq naliliiffigeqqullugu naalakkersuisut aningaasaqarnermut ataatsimiititaliamit kaammattorneqarput: - ¶ Aqutseriaatsip naleqqussarneqarneranut imaluunniit kukkussutaasimasut iluarsiniarneqarnerannut aningaasartuuteqartoqaqqissagaluarpat ingerlaannartumik ilisimatinneqarnissamik ataatsimiititaliaq piumasaqarpoq.¶
¶
! AG87/2007 qupp 08-1¶
Littauer-ip killissani qaangeraa¶
Filmiliornermik ilitsersuisartoq assortuussutaasoq kalaallimik aataamik nikanarsaasimasutut unnerluutigineqartoq tamanna Danmarks Radiop ajornartorsiutigaa, nammineq isumaqarpoq¶
København - ¶ Karen Littauer Bellahøj Politinit qanittukkut killisiorneqarpoq. Tamanna Kalaallit Nunaanni politiit piumasaqarneratigut pivoq, siorna upernaakkut Qaanaami meeqqanut inuusuttuaqqanullu suliniuteqarnermut atatillugu qallunaaq filmiliornermik ilitsersuisartoq nikanarsaasimasutut unnerluutigineqarmat. Kalaaleq aataaq kamattoq unnerluutiginninnermut pissutaavoq. Suliniuteqarnerup naammassinerata kinguninngua Karen Littauer tusagassiutinut saaffiginnimmat naammagittaalliutigaa, Qaanaami imigassamik annertuumik atornerluineq sumiginnaanerlu pillugit oqaluttuaannanngimmat. Naalungiarsuk miningitis-imik nappaatilik napparsimmavimmut unitsinneqartoq Karen Littauer-ip DR-imut oqaluttuaraa, angajoqqaavi aalakuungaaramik napasinnaanngitsulluunniit. Qaanaami innuttaasut ikittuinnaammata allaaserinninnikkut ilaqutariit kikkuunersut ilisarineqarsinnaasut aataaq isumaqarpoq, taamalu kanngunarsarneqarsimasut. Karen Littauer eqqunngitsumik qanoq iliuuseqarsimasutut misigisimanngilaq. - ¶ Naalungiarsuk pillugu paasissutissat DR-imit aallakaatinneqartussaanngikkaluarput. Uanga tamanna pisuussutiginngilara. Tusagassiortutut suleqataasumut paasissutissiissutitut naatsorsuunneqaraluarput, allanut isertuunneqartussat. - ¶ Paasissutissat saqqummiunneqassasut eqqarsaataanngikaluarpoq. Taamaattumik tamanna DR-ip ajornartorsiutigaa. Aamma siornagut utoqqatserfigisimavaannga, Karen Litrauer oqarpoq, ajoqusiinerup annertussusia takusinnaannginnerarlugu. - ¶ Qaanaami inuit ima ikitsigaat, sunik pisoqarnera tamanit ilisimaneqarluni. Nunalu tamaat eqqarsaatigalugu kina pineqarnersoq ilisimaneqarsinnaanngilaq, Karen Littauer oqarpoq, ilaqutariit nittarsaanneqarnissaat kissaatiginnginnerarlugu, takusamili unneqqarissumik oqaluttuarinissaat pisussaaffigalugu isumaqarluni.¶
Taamaanngippat nipangiussineq ajugaassaaq, meeqqallu pitsaanerusumik atugaqalernavianngillat. Kusanasaarlugu oqaluttuarisimasuugukku oqallinneq aallartissimassanngikkaluarpoq, Karen Littauer oqarpoq, Børnesagens Fællesråds Børnesagspris-imik siorna nersornaaserneqartoq, Kalaallit Nunaannilu akuunerminik annikillisitsisimasoq. - ¶ Oqaaseqaatikka pillugit eqqissiviilliulerneq pissutigalugu aasaq Tasiilami meeqqat inuusuttuaqqallu isiginnaartitsisarnissaat pilersaarutigineqartoq Orto Ignatiussen-ilu taamaatiinnartariaqarparput. Tamanna meeqqanut uggornarpoq. Allatulli pisoqarsinnaanngilaq. Taarsiullugu pilersaarut aasaru ingerlanniassavarput, Karen Littauer oqarpoq.¶
¶
! AG87/2007 qupp 09-1¶
Qaangiuttoornissaq pilersaarusiortaraat¶
Kangillinnguit Atuarfianni ilinniartitsisutut atorfiit pingajorarterutaat inortut inuttalerneqarsimapput, kommunemilli ilinniartitsisussarsiornerit ikittuinnaapput¶
Nuuk - ¶ Kangillinnguit Atuarfianni siulersuisut kommunalbestyrelsimut ikioqqullutik saaffiginnissimapput, ilinniartitsisutut atorfiit inuttalerneqartussat aasaanerani atuanngiffeqarnerup kingorna pingajorarterutaat amigaataammata. Piffissap taassuma akornani ilinniartitsisutut ilinniarsimasut pingasut soraarput, marlullu erninertik pissutigalugu sulinngiffeqarlutik. - ¶ Ilinniartitsisut taakku tallimat atuartunut annernut ilinniartitsisuupput, meeqqat atuarfianni atuarunnaartussanut, taamaattumik ajornartorsiutip aaqqiiviginissaa suli pingaarnerulerpoq, atuarfiup siulersuisuini siulittaasoq Ander la Cour Vahl allappoq, kommunalbestyrelsimut allakkamini ammasuni. Kommunemi atuarfiit ilaannit ilinniartitsisup nuunneratigut ilinniartitsisumik ilinniarsimasumik ataatsimik atorfinitsitsisoqarpoq. Tamatuma kinguneranik ilinniartitsisutut atorfinnit 62-nit inuttaqartussaatitaasunit 38-t ilinniarsimasut ilinniartitsisorineqarput. Timelærerinik marlunnik kommune atorfinitsitsivoq, nal. akunnerili ilinniartitsiviusussat ilinniartitsisut aalajangersimasumik atorfillit qaangiuttoornerisigut ingerlanneqartarput. Illoqarfimmilu atuarfinni allani ilinniartitsisut sisamat nal. akunnerini arlalinni ilinniartitsisarput.¶
Aasaanerani atorfinitsitat¶
Nuup kommunea maannakkut kommunemi atuarfinni tamani atorfinitsitsinermik isumaginnittarmat atuarfimmi siulersuisut pakatsissutigaat. - ¶ Aasaanerani atorfinitsitsinerit naammassigaangata ilinniartitsisunik atorfinitsitsisoqaqqinneq ajorpoq. Ilinniartitsisussarsiortoqartartuuppat ilinniartitsisut ukiumut qaangiuttoortarnissaat 10 procentiusut ataannissaat ajornannginnerussagaluarpoq, Anders la Cour Vahl oqarpoq, imalu nangilluni: - ¶ Qaangiuttoortarnerit aalajangersimasumik annertuussuseqarnissaat kommunemit aalajangersarneqartuuppat pitsaalluinnassagaluarpoq. Kommune piaaraluni ilinniartitsisunik atorfinitsitsinaveersaarsimasoq Kanngillinnguit Atuarfianni tusarneqarsimavoq. - ¶ Kommune ilinniartitsisunik atorfinitsitsinissamut tunuarsimaarsimasoq atuarfiup siulersuisuisa nalunngilaat, aappaagu aasakkut atuaqatigiit ilutigiit marluk atuarunnaartussaanerat ilaatigut tunngavilersuutigalugu, atuarfiup siulersuisuini siulittaasoq allakkamini ammasuni allappoq.¶
Pilersaarusiorneq¶
Skoledirektør Anne Larsen malillugu tamanna ilumuuinngilaq. Ilinniartitsisutut atorfiit inuttaqartussaatitaasut inuttalerniarnissaat kommunep pimoorullugu misilissimanngikkaa nassuerutigaa.¶
Qaangiuttoortarnissaq naatsorsuutigineqarpoq. Ukiup atuarfiusup aallartinnerani atorfiit pisariaqartinneqartut inuttalersimavagut, tamatumunngalu atatillugu nal. akunneri atuartitsiviusussat ilaat qaangiuttoornikkut matussuserlugit, oqarpoq, imalu nangilluni. - ¶ Ilinniartitsisutut atorfiusussaatitaasut tamarmik inuttalerneqarnissaat ajornarluinnarpoq. Ilinniartitsisut taama amerlatigisut sulisussarsiarisinnaanngilavut. Nunami maani ilinniartitsisutut ilinniarsimasut naammanngimmata.¶
Isumaginninneq¶
Allakkat ammasut ataasinngormat kommunalbestyrelsimit tiguneqarput. Kommunalbestyrelsip ataatsimiinnerani Erik H. K. Heilmann-ip Demokraatineersup allakkat oqaaseqaateqarfigeqqullugit meeqqanut kultureqarnermullu ataatsimiititami siulittaasoq Malînánguaq Marcussen Mølgaard qinnuigaa. - ¶ Suliaq isumagineqassasoq akivoq, sap. akunneranilu uani meeqqanut kultureqarnermullu ataatsimiititami pingasunngorpat oqallisigineqassasoq oqaatigalugu, Erik H. K. Heilmann oqarpoq. Oqallisissaq ullormut oqaluuserisassanut ilanngunneqarsimanngilaq, taamaattoq ataatsimiinnermi oqallisigineqarluni. - ¶ Atuarfinni ajornartorsiutit pineqartut ilungersunartutut isumaqarfigaavut. Tamakku nipanngiinnarluni isigineqarsinnaanngillat, Malînánguaq Marcussen Mølgaard oqarpoq.¶
Inuttassarsiuineq¶
Tallimanngormat kommunalbestyrelsip ataatsimiinera ilutigalugu Nuup kommunea internet-imi quppernermini ilinniartitsissussarsiulerpoq. Kommunalbestyrelsimut allakkat ammasut ilinniartitsisussarsiornerlu imminnut attuumassuteqanngitsut Anne Larsen oqaluttuarpoq. - ¶ Ilinniartitsisussarsiornissaq pilersaarutigineqareerpoq. Atorfiit maannakkut inuttassarsiuunneqartut ukiup atuarfiusup aallartinnerani inuttalerneqarsimapput.¶
¶
! AG87/2007 qupp 10-1¶
Sassarterneq¶
Folketingimut qinigassanngortittut inuusunnerit qineqqusaarnermut atatillugu imminnut apeqquteqarfigipput¶
Nuuk - ¶ Qineqqusaarneq ingerlarsorpoq. Ullut ingerlalertorput. Marlunngorpat Folketingimut qinersilersinnata tusaaneqarnissamik sukataarutiginninneq sakkortusiartortuarpoq. Partiinit pingaarnertut qinigassanngortitat oqalussinnaatitaanermik qulakkeerunneqarsimapput. Taavami Folketingimut qinigassanngortittut inuusunnerit, parteeqatiminnit saqqumilaartitaanerusunit amerlanertigut taallersimaneqartartut, qanoq pissappat?¶
AG-mit partiinit sisamanit IAmit, Siumumit, Demokraatinit Atassummillu qinigassanngortittut inuusunnerit qineqqusaarnermut allaanerulaartumut peqataaqqullugit qinnuigisimavavut. Kinguaariit inuusunnerit sunik eqqarsaateqarnerat tusarusupparput. Taamaattumik qinigassanngortittut tamarmik immikkut apeqqutigerusunnerpaasaminnik politikkikkut unammillertiminnut apeqquteqartussanngortitaapput. Apeqqutinik atuartartut qinigassanngortittunut atatillugu silatunerulissutigisinnaasaannik piukkunnassuseqarluartumik akissuteqassagaanni ilungersornarlutillu piffissamik atuiffiusariaqartunik. Matumani apeqqutit akissutaallu qineqqusaartitsinermi annikikkaluami ilannguppavut.¶
¶
! AG87/2007 qupp 10-2¶
Siunissaq toqqissisimanartoq¶
Atassumeersoq Ove Thomassen Siumumeersumut Doris Jakobsenimut (29) ima apeqquteqarpoq:¶
- Namminersulernissaq eqqarsaatigalugu 2009 nallertinnagu akisussaaffinnik amerlanernik tigusinissamut Kalaallit Nunaat aningaasaqarnikkut piareersimava, aamma ilinniagaqarsimassutsikkut naammattunik piginnaasaqartoqarpa?¶
Siullermik apeqqut ima naatsigisumik akeqqaalaarallassavara: Aap, namminersulernissatsinnut piareersimavugut. Namminersorneq namminersulivinnerlu assigiinngillat. Namminersulerutta qallunaat nunaallu suli naalagaaffeqatigiissaagut, namminersulivikkuttali qallunaat nunaanniit anisissaagut. Massakkut ornipparput namminersorneq. 1979-imi nunarput namminersornerulermat, akisussaaffiit ilaat tigunikuuagut soorlu, atuarfeqarfiit, ilageeqarneq, ilisimatusaneq ilaqutariinnermut tunngasut il.il. 2009-mi nunarput namminersulerpat, akisussaaffiit ataatsikkut suut tamaasa tigusussaanngilagut, akissaqarnerpulli pisinnaanerpullu naapertorlugu akisussaaffinnik tigusisartussaavugut, soorlu 1979imi namminersorneruleratta taamak iliortugut, taamaammat ernumassutissaqanngilluinnarpoq immitsinnut artukkernissatsinnut. Akerlianik nunatta inuisa inatsisitigut illersugaanerat aamma nunatsinni naalakkersuisut innuttaasullu pisinnaatitaaffii annertusissapput eqaannerulerlutillu. Sutigut tamatigut nunatsinni inatsisitigut allannguiniaraangatta qallunaat nunaannut aperiartoqqaartarnerput unitsinneqassaaq, uagut nammineerluta aalajangiisinnaanerput annertusineqassaaq. Nunarput uuliamik, gassimik aatsitassanik allanilluunniit aningaasatigut isaatitsillualissagaluarpat, qallunaat nunaannit bloktilskudit/tapiissutit pisartakkavut ikiliartortissavavut, nunatsinni innuttaasunut artukkiisuunngitsumik. Nunarsuarmi naalagaaffimmi aamma namminersortumi sumiikkaluaruttaluunniit ilinniarsimasunik arlaannik amigaateqartoqartuarpoq, nunarput aamma namminersulerpat ilinniarsimasunik amigaateqartassappat allatuulli iinnassaaq, kisianni taanna uniffiussanngilaq tassami nunatsinni ilinniartitaaneq naalakkersuinikkut pingaartinneqarluinnarpoq, annertuumillu aningaasaliiffigineqartarluni, aamma taamaattuassaaq. Eqqaamassavarput nunarput aatsaat ukiuni 28-ini namminersornerummat, Danmarkimut sanilliunneqarsinnaanngitsoq, Danmarki ukiorpassuarni naalagaaffiummat. Namminersulerutta aamma tikisitat soorlu politiit, nakorsat, inatsisilerituut allallu suli pisariaqartitagut pigiuarallartussaavavut amigaatigiunnaarnissaata tungaanut. Naatsumik oqaatigalugu namminersorneq nunatsinnut ajoqutaanani iluaqutaasussaammat Siumumiit tamakkiisumik ataatsimilluunniit nangaanata tapersersorparput. Piumassuseqarutta aqqutissaqarpugut.¶
¶
! AG87/2007 qupp 11-1¶
Venstre suleqatigineqassaaq¶
IA-meersoq Juliane Henningsen Atassummeersumut Ove Thomassenimut (32) ima apeqquteqarpoq:¶
- Foghip partiia naalakkersuisunngortitsinissamut amerlanerussuteqassanngikkaluarpat Atassut qanoq iliuuseqassamaarpa?¶
Partii naalakkersuisunngortitsinissamut amerlanerussuteqassanngikkaluarpalluunniit Venstremik suleqateqarnissaq pillugu Atassut qineqqusaarpoq. Venstremik suleqateqarneq Kalaallit Nunaannut pitsaanerpaamik angusaqarfiussaaq. Tamanna kalaallinit Folketingimut ilaasortaasimasunit saamerlerneersunit siusinnerusukkut aamma uppernarsarneqarsimavoq. Tamatuma saniatigut Atassummi nunatsinniit Folketingimut ilaasortanngortup aappaanik namminersornerup inaarsarneqarnissaanut atatillugu suleqateqarnissamut piareersimavugut.¶
¶
! AG87/2007 qupp 11-2¶
Puisit arferillu¶
Siumumeersoq Doris Jakobsen Demokraatineersumut Eva-Marie Petersenimut (23) ima apeqquteqarpoq:¶
- Arfanniartarnerput puisinniartarnerpullu Demokraatit qanoq ililluni illersorniarneqarlunilu tapersersorniarneqarpa?¶
Siullermik isumaqarluinnarpunga piniartut atugarisaat pillugu apeqqut Inatsisartuni apeqqutigineqartussaasoq. Tamanna oqaatigineqareerpat, Kalaallit Nunaata Canadamit puisit amiinik pisisannginnissaa Inatsisartuni Folketingimilu anguniarusupparput. Taamaalilluta nungusaataanngitsumik piniarneq anaaleriinnarnikkut toqoraanertaqanngitsoq tapersersugarigipput nunarsuarmioqatitsinnut takutissinnaassavarput. Piniartut ameerutiminnut pitsaasumik akilerneqartassappata puisinniartarnitsinnut nunat allat akuersaarnissaat pingaarutilerujussuuvoq. Taamaanngippat akit apparluinnassapput piniartullu aningaasaqarnikkut eqqugaassallutik. Arfanniarneq eqqarsaatigalugu arfanniarnitsinni uumasoqassutsikkut nungusaataanngitsumik toqqammaveqarnissarput kingumut aalajangiisuusumik pingaaruteqarpoq. NAMMCO-mit inassutigineqartut sinnerlugit pisassiissuteqartuaannarutta tamanna utertitsivigineqarnertut pissusilimmik eqqorneqaatigissavarput. Taava piniartut ilungersunartorsiorneroqqilissapput. Tamanna oqaatigineqareerpat Doris Jakobsenimut eqqaasitsissutigissavara, Folketingimut qinersinermi kingullermi qineqqusaarnermini oqarmat, piniartut umiatsiaaraasa aseqqukut iluarsaanneqarnissaat sorsuutigiumagini. Tamatumani sumut killissimava? Maanna ukiut arlallit ingerlareersimalerput Inatsisartunilu siunnersuummik takusaqarsimanngilanga¶
¶
! AG87/2007 qupp 11-3¶
Saqqumilaarneq¶
Demokraatineersoq Eva-Marie Petersen IA-meersumut Julianne Henningsenimut (23) ima apeqquteqarpoq:¶
- Folketingimi sulineq aqqutigalugu qanoq ilillusi Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu immissinnut saqqumilaarnerutinniarpisi?¶
Periutsit pitsaasut ukiuni kingullerni arfinilinni atorsimasavut atornerisigut immitsinnut saqqumilaalersinniarpugut. Tassa kanalit tamaasa periarfissallu tamaasa atorluarnerisigut. Folketingimi sulinermi ilaatigut nittartagaq, naqitaaqqanik, quppersakkannik, dvd-nik saqqummersitsinerit annermillu tusagassiuutit aqqutigalugit saqqumilaarnissaq annertuumik anguniarneqarsimavoq. Tamanna soorunami ingerlateqqikkusullugulu pitsanngorsarusuppara. Pitsanngorsaanissamut inissaqartuaannarpoq annerusumillu siunniutissallugit eqqarsaatigisinnaasama ilaat tassaavoq Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu innuttaasunut orniguttarneq Folketingimi sulineq pillugu oqaluttuariartorluni. Uannut inuusuttuusumut aamma ilinniagaqartunik suleqateqarnissaq immikkut soqutiginaateqarpoq, taamaaliornikkut aamma Kalaallit Nunaat Danmarkimi nittarsaanneqarsinnaammat qallunaat Kalaallit Nunaannik ilisimasaannik annertusaanissamik siunertaqarluni. Atlantikup Avannaaneersut Suleqatigiiffianni suleqatigiinneq aqqutigalugu eqqumaffigineqarnissaq anguniartuarumavarput qularinngilarpullu Atlantikup avannaaneersugut apeqqutini attuumassutilinni Danmarkimi partiinit akuliutsinneqarnissarput suli soqutigineqassasoq. Aamma Kalaallit Nunaannut attuumassutillit pineqartillugit Danmarkimi partiinik tamanik suleqateqarnissamut suli piareersimavugut. Qulequttat Kalaallit Nnaannut soqutiginaatillit eqqarsaatigalugit qulequtaqarluni ataatsimeersuarnernik suli aaqqissuussisarumavugut, qulequttanillu assigiinngitsunik nalilersuinernik pilersitsisarumalluta. Assersuutigalugu kalaallit Savalimmiormiullu Danmarkimi najugaqartut siullermeerutaasumik sukumiisumik misissuiffigineqarsimanerat maluginiarnartuuvoq. Qulequttat Kalaallit Nunaannut pingaarutillit Folketingimi partigruppinut tamanut oqaloqatiginnissutigerusuppavut. Oqallitsitsinernik Danmarkimi kalaallit illui kalaallillu peqatigiiffii ilaatigut suleqatigalugit aaqqissuussisarnerit ingerlateqqikkusuppavut.¶
¶
! AG87/2007 qupp 12-1¶
Angajoqqaarsiaasartunut atugassarititaasut assigiinngitsut¶
Angajoqqaarsiaasartut ilaat 25.000 koruuninik akiitsoqarput, allallu aningaasarsianut akileraaruteqaataasussaanngitsunut akileraartitaasarlutik, angajoqqaarsiaasartut oqarput¶
Nuna tamarmi - ¶ Angajoqqaarsiaasartut 30-t nunatsinni illoqarfinnit assigiinngitsuneersut novembarip aallartinnerani pikkorissarnermut ullunik marlunnik sivisussusilimmut Sisimiuni ingerlanneqartumut peqataapput. Pikkorissarneq angajoqqaarsiaasartunit pissarsiaqaatigineqarluarsimavoq, taamaattorli tamatuma peqatigisaanik pikkorissarnerit arlaqarnerit ujartorneqarlutik. Ilaatigut meeqqanik eqqarsartaatsimikkut ikilerneqarsimasunik tigusisarnermik pikkorissarneqarnissaq kiisalu angajoqqaarsiaasartunut inatsisit atuutitinneqartut iluanni pikkorissarneqarnissaq ujartorneqarpoq. Tusagassiorfinnut nalunaarutiminni allapput, angajoqqaarsiaasartut kommunini arlalinni pitsaanngitsumik pineqartartut: - ¶ Assersuutigalugu aningaasarsiat kukkussuteqarsinnaasarput, tunniunneqartut ikippallaanngikkunik amerlavallaarsinnaasarlutik. Kukkuneq aaqqinneqartussanngoraangat angajoqqaarsiaasut aningaasanik utertitsisussanngortarput artukkerneqaatigisaminnik. Ilavut nalunaarfigineqarsimapput 25.000 koruuninik utertitseqqullugit, angajoqqaarsiaasartut allapput. Angajoqqaarsiaasartut aningaasarsiaannut tunngasunik suliarinnittarneq pitsaanngitsoq aamma kinguneqarnerlussimavoq. Aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat tunniunneqarnerinut atatillugu akileraaruserneqartarsimanngillat, tamanna kingusinnerusukkut ilaqutariinnut kinguneqarnerluttarsimalluni. Uffa aningaasarsiat nalinginnaasut akileraaruteqaataasussaanngitsut kommunit ilaanni akileraarutinik ilanngaassivigineqartarsimasut.¶
Kommunit sumiginnaasut¶
Angajoqqaarsiaasartut allapput, kommunini arlalissuarni isumaginninnermut ingerlatsivinnit sumiginnagaasutut misigisimasarlutik. Angerlarsimaffinnut attaveqarneq amigaataasarsimavoq, psykologimillu oqaloqateqarnissamut periarfissat killeqarsimallutik.¶
Kommunit angajoqqaarsiaasartunut kiffartuussinerat pitsaanerusimagaluarpat, ilaqutariit pissutsinit annilaartitaallutik tunuaannartartut ikinnerusimassagaluarput, angajoqqaarsiaasartunit oqaatigineqarpoq. Taakkunannga ilaatigut siunnersuutigineqarpoq, meeqqanik inissitanik angerlartitsinissaq sivikinnerpaamik qaammammi ataatsimi piareersarneqartariaqartoq. - ¶ Taamaalillutik meeqqat angajoqqaarsiaasartullu allannguinissamut misigissutsitigut piareersartalersinnaagaluarput. Angajoqqaarsiaasartut isumaqarput, meeqqanik angerlartitsisarneq pilersaarusiuunneqartariaqaraluartoq: - ¶ Assersuutigalugu meeqqat ilaat ullup ataatsip ingerlanerinnaani angerlartinneqarsinnaasarput. Tamanna meeqqamut peqqinnanngitsutut angajoqqaarsiaasartunillu misigissutsitigut aamma eqquisartutut isumaqarfigaarput. 2006-ip naanerani meeqqat 688-it nuna tamakkerlugu angajoqqaarsiaasartunut inissinneqarsimapput.¶
¶
! AG87/2007 qupp 12-2¶
Aningaasat kigaallassimaartinneqartut¶
(CSL) - ¶ Siullermik suut tamarmik sukkasoorujussuarmik ingerlasussaagaluarput. Taava aningaasartuutissat pillugit politikerit nalornissuteqalermata ukiup nikinnerani tassanngaannaq kigaallassartoqarpoq. Maannali tassa piviusunngortussanngorpoq: 2009-ip aallartinnerani Nationalbanken kalaallit aningaasassaannik naqiterilissaaq. Taama namminersornerusut pisortaat Kaj Kleist Nationalbankimik ataatsimeeqateqaqqamersimasoq ilisimatitsivoq. Taamaalilluni Kalaallit Nunaata aningaasaanik atuutilersitsinissaq pilersaarutaaqqaarsimasunut sanilliullugu ukiumik ataatsimik kinguartinneqarpoq. Aggustimiit januaarimut piffissaq tamaat pengesedler på 1000, 500, 200, 100 og 50 kroner. aningaasat assiliartassaattut najoqqutassanik suliaqarpunga. Kisianni taava suliakka unitsissagikka ilisimatinneqarpunga. Tamatuma kingorna isumaqatigiissutinut tunngasuni ajornartorsiuteqarsimavugut, maannali tamanna aaqqinneqareerput, Naja Abelsen oqarpoq.¶
¶
! AG87/2007 qupp 13-1¶
Shakespeare kalaallisut¶
Macbeth pissaaneqarumatussusermik aqutsisunullu malittarisassanik malinninngitsunik imaqarpoq¶
Nuuk - ¶ Kingumut Katuaq kulturikkut kusanartuliamik isiginnaartitsiviulerpoq. Kingullermik Den Kongelige Ballet takutitsivoq, maannalu Shakespeare takutinneqartussanngorluni. Arfininngornermi novembarip qulingani William Shakespearip isiginnaagassiaa alianartuliaq »Macbeth« takuteqqaarneqassaaq. Oqaluttualiami tunngavigineqarpoq Skotlandip kunngia Macbeth ukiuni 1040-miit 1047-mut kunngiusimasoq. Isiginnaagassiaq Shakespearep isiginnaagassiarisimasaasa naannerpaartaannut ilaavoq. Akersuunnerujussuup ajugaaniarluni Macbethip annertuumik iliuuseqassutigisimasaata kingorna Macbeth »Thane of Cawdor«imik taaguuserneqarluni nersornaaserneqarpoq. Akersuunnerup kingorna ikinngutiginerpaasani Banquo hiisterluni angerlariartoqatigaa, aqqutaanilu ilisiitsunik pingasunik naapitaqarlutik. Taakkua siulittuipput Macbeth tassaalissasoq Skotlandimi kunngi tulleq. Macbeth nuliaminut Lady Macbethimut angerlarpoq siulittuummillu oqaluttuullugu. Siulittuut tamanna sakkortuumik tiguartissutigalugu Skotlandip kunngiata inuartarinissaa pilersaarusiulerpaat inuartaralugulu. Macbeth nalornissuteqarpoq, nuliaminilli akuersisinneqarluni. Toqutsinerpassuit pereersullu Lady Macbeth ilerasunnerujussuarmit qanoq iliuuseqarfigisinnaanngisaminik sunnerneqalerpoq, arriitsumik niaqulaaleriartorpoq naggataatigullu imminut toqulluni.¶
Nillertoq ajortorlu¶
Isiginnaartitsinermi Lady Macbethitut inuttaaneq arnat inuttaaffigisartagaasa ajornarnerpaartaasa ilaattut isiginiarneqartarpoq, misigissutsinik assigiinngitsorpassuarnik takutitsisussaammat. Arnapaluttuuvoq, nillertuulluni ajortuullunilu. Uini soqqusaalluni sunnerniarsarisarpaa kunngillu ajortuliaanut peqataanermigut niaqulaalersinneqarluni.¶
Oqaluttualiami tassani pissanganartorsiorneq Shakespearep alianartuliarisimasaanit allanit tamanit inuup isumaanut aatsaat taama ititigisumik sunniuppoq. Pissanganartorsiornermi inuk ataqqinartoq sapiitsorlu eqqarsartaatsimigut iloqianngortoq, inoqatiminullu atatillugu malersugaasutut misigisimajartuinnartoq naatsorsoruminaanneruleraluttuinnartorlu oqaluttuarineqarpoq. Qatanngutigiit Mary aamma Charles Lambip 1807-imi »Tales of Shakespeare« saqqummersippaat. Katersugaatit taakku oqaatsit nalinginnaat atorlugit paasiuminartumik allanneqarsimapput. Saqqummersitat taakku ilaat 2002-mi kalaallisuunngortinneqarput. Isiginnaagassiami »Macbeth« Lambimit nutserneqarsimasoq, takutitsinernik naatsunik kalaallisuunngortinneqarsimasunik akullattaagaq, aallaavigineqarpoq. Oqaluttuariaatsimik tamatuminnga isiginnaartitsinermillu akuleriissitsinikkut isiginnaarianut inuusuttunut Shakespearep uumassuseqalersinnissaa neriuutigineqarpoq. Isiginnaagassiaq oqaatsit paasiuminartut atorlugit saqqummiunneqarpoq, tamannalu tunngavigalugu isiginnaartut pissanganartorsiornerup qeqqanut toqqaannartumik pissunneqarnissaat neriuutigineqarpoq. Qiiaamminartuliavik Isiginnaartitsivimmi Makka Kleist takuneqarsinnaassaaq. Taassuma pissanganartorsiorneq oqaluttuartoqarluni isiginnaartitsinertut saqqummiutissavaa ukiut akulliit avatangiiseralugit, »Third Ear Band«-ikkut nipilersugaat, Roman Polanskyp ukiut 30-t matuma siorna Macbeth filmiliarigamiuk aamma atorsimasai, nipilersuutitaliullugit. Atisaanik Anna Nuka Olsen Rosing ilusilersuisuuvoq taakkulu tunngavigalugit angutitut arnatullu inuttaasinnaassuseqalersimalluni. Ilitsersuisoq tunuliaqutsersuisorlu Svenn B. Syrin oqaluttuarpoq: - ¶ Shakespearep isiginnaagassiaani tusaamasani tamani aaqqiagiinngissutit ajornartorsiutillu ilisimaarineqarluartut sammineqarput. Naliitsuupput. - ¶ Inuit pissaaneqarumatuut, naggataatigut imminnut neriorlutik nunguttartut. - ¶ Shakespearep oqaluttualiai piffissanut tamanut sumiiffinnullu tamanut atassuserneqarsinnaapput. Aamma maani Kalaallit Nunaanni. Inunnut malittarisassanik malinninngitsunut. - ¶ Inummi uumasuussuseq qallinngortinneqaraangat qanoq pisoqartaneranik eqqarsartaatsimut tunngasunik oqaluttualiaapput. Piumatussutsimut - ¶ pissuseqqaamut tamatsinniittumut. - ¶ Qiiaamminartuliaviuvoq, pissanganartuliaq, Svenn B. Syrin oqarpoq. Isiginnaagassiaq Katuami arfininngornermi sapaammilu nal. 19.30 isiginnaarneqarsinnaavoq.¶
¶
! AG87/2007 qupp 14-1¶
KODA-mit nersornaasigassatut siunnersuutigineqartut¶
(NSQ) - ¶ Kalaallit Nunaanni erinniortut taalliortullu 15. november KODA-mit nersornaaserneqassapput. »Ukiumi nersornaannik«, »Ilimanaatilimmut nersornaammik« aamma »Ataqqinaatitut nersornaannik« nersornaatisisussatut siunnersuutigineqartut ataatsimiititap oqallisigisimavai. Ukiumi qaangiuttumi erinniortoq nipilersortartulluunniit immikkut torrallaasimasut »Ukiumi nersornaannik« tunineqassapput. Siunnersuutigineqartut tassaapput: Peter Motzffeldt »Tuumotz« - ¶ atornerluinermik ajornartorsiuteqarneq pillugu ammarluni nassuerluni taalliortarsimasoq. Kiiu Olsen »Lima Inui-Pluto« - ¶ nipilersukkanik taallianillu assigiinngitsunik pissanganartunik sanasimasoq. Disko Bay Blues - ¶ CD-mi tusarnaartitsisarnernilu kalaallit blues-ertarnerannik ineriartortitsisimasoq. Ukiumi ilimanaatilimmut nutaamut, erinniortumut nipilersoqatigiinnulluunniit »Ilimanaatilimmut nersornaat« tunniunneqartarpoq. Siunnersuutigineqartut tassaapput: Pilu Grønvold nipilersortartuilu Sonnet - ¶ nunani tamalaani pisarnertut saqqummersinnaasimasut, kalaallisut ilisarnaatertik attatiinnarlugu. Varna - ¶ jazz-imik blues-imillu erinarsortartoq. Michael Rosing, FEAT ilimanaatilimmik erinniortartoq. Ukiut arlallit ingerlanerini erinniortumut nipilersortartunulluunniit Kalaallit Nunaanni nipilersortarnermi immikkut torrallaasimasunut »Ataqqinaatitut nersornaat« tunniunneqartarpoq. Siunnersuutigineqartut tassaapput: Ole Kristiansen - ¶ Kalaallit Nunaanni ataqqineqartoq nuannarineqarluartorlu. Jim Milne - ¶ nipilersortarnermik annertusaasimasoq, nipilersoqatigiit saqqummersitsisarnerini amerlasoorpassuarni peqataasarnermigut pitsaassutsimik annertusaasimasoq. Joorsi Sørensen - ¶ pitsaalluinnartumik nipilersoriaasilik. 15. november nal. 21.00 Katuami Nuummi nersornaasiineq aallartissaaq, Danmark-imilu KODA-mit sinniisumik peqataasoqassaaq.¶
¶
! AG87/2007 qupp 15-1¶
Kalaallit Nunaannik qalipaasartoq assiaquteqartuarsimasoq¶
Carsten Jensenip atuakkiamini nutaami eqqumiitsuliortumik qallunaajussutsiminit ilummut sammisumit annillakaatinngisaannartumik oqaluttuaq sammivaa¶
København - ¶ Angummik ataatsimooqatigiiffiup avataaniittumik - ¶ immikkoorniamik oqaluttuaq oqaluttuarerusussimavara, taama Carsten Jensenip atuakkiami kingulliup, »Sidste rejse«-p ullumi sisamanngornermi saqqummersup oqaloqatigiissutigineqarnera aallarnerpaa. Atuakkiami pisimasuutinneqartut ukioq 1893-imi qaammatit arfinillit ingerlanerinut tunngasuupput. Imarsiornermut tunngasunik qalipaasartoq ukioqqortusilaalersoq Carl Rasmussen inuunermini aappassaa Kalaallit Nunaaliariartorpoq. Eqqumiitsuliortutut sammivimminik annaasaqarsimavoq maannalu avannaarsuaq issittoq aqqutigalugu isumassarsiorfissanik nassaarnialersimalluni. Danmarkimi ukiut akimmaruttorfiit ilummut sammilluinnarfiusut pilerfigisimavai imminullu ammanngisaannarsimalluni eskimuunillu nujuartanit isumassarsiornissamut periarfissarujussuarmik tigusisinnaasimanani. »Sidste rejse« Carsten Jensenip atuakkiaanik »Vi, de druknede«mik, imarsiorneq pillugu atuakkiarujussuarmik 700-nik quppernilimmik Fynip kujasissuani qeqertaaqqamit Ærømit toqqammaveqartumik, aallaaveqarpoq. »Vi, de druknede« tassaavoq angutit Marstalimeersut kinguaariit sisamat - ¶ taakkulu killingusaanut ungasissumiittunut angalarusussuseqarnerat uterniarlugit ilungersornerat pillugit oqaluttuaq. Atuagaq taanna ataatsimoorussamik oqaluttuarpalaartutut »uagut« atorlugu allagaavoq, »Sidste rejse« Carl Rasmussenimit »uanga« toqqaannartumik atorlugit oqaluttuarineqartoq. Atuakkiat taakku marluk immikkoorluinnartuupput imminnullu attuumassuteqanngitsumik atuarneqarsinnaallutik. - ¶ Atuakkiami siullermi umiartortut Ærømeersut oqaluttuassartaat, ataatsimooqatigiinnerat, oqaluttuarineqartoq, »Sidste rejse«mi angut avataaniilluinnartoq oqaluttuariniarsimavara. Imarsiornermut tunngasunik qalipaasoq Jens Erik Carl Rasmussen piviusuusimasoq umiartortut avatangiisaannut taakkununnga ilaalinngisaannarsimavoq, immikkoorniartuusimagami, Carsten Jensen oqaluttuarpoq.¶
Piviusoq¶
Atuakkiami Kalaallit Nunaannik imarsiornermullu tunngasunik qalipaasartup Jens Erik Carl Rasmussenip pinuunera piviusoq oqaluttuarineqarpoq. Taanna 1841-mi Ærøskøbingimi inunngorsimavoq kingornalu Marstalimut nuussimalluni tassanilu Teglgademi ineqalersimalluni qalipaasarfeqalersimallunilu. Kalaallit Nunaannut angalanermi siulliup kingorna 1863-imi Charlottenborgimi pimoorullugu saqqummerpoq. 1893-imi Kalaallit Nunaannit angerlariartortilluni ajunaarsimavoq umiarsuarmit »Peru«-mit nakkarami. - ¶ Carl Rasmussen nammineq isumaliutersuutikka tunngavigalugit ilorlikkut inuuneqalersissimavara. Aqqata atornissaanut ilaqutaanit akuerineqarsimavunga tamatumalu peqatigisaanik allagarpassuarnik misissuinissamut periarfissinneqarsimallunga. - ¶ Avatangiiserisat ilumoortullu piviusuupput. Meeraallunga ikinngutima ilaat Carl Rasmussenip ernutaqqiutaasa ilagaat. - ¶ Kisianni Kalaallit Nunaanniinngisaannarsimanera nassuerutigissavara. Atuakkami allaaserineqartut tamarmik akunnerpassuarni paasiniaanikkut inunnillu oqaloqateqartarnikkut nassaarisimavakka, Carsten Jensen oqaluttuarpoq.¶
Nunagisaq¶
1820-kkunni Danmarkimi eqqumiitsuliornikkut suliaqartarneq annertuseriarujussuarsimavoq. Qalipaasartunit, atuakkiortunit illussanillu titartaasartunit eqqumiitsuliorneq piffissaligaanngitsoq nuannaartorisarsorpalaartorlu tununneqarluni naligisaq pissusiviusullu sammineqalerput. Nuna aningaasarsiornikkut ilungersunartorsiorpoq, tamannalu qalipaasut qalipagassamissut toqqaasarnerinut attuumassuteqarluinnarpoq. Qanittumi pisut, ilisimaarineqarluartut nuimaniartuunngitsullu eqqumiitsuliortunit sammineqarput, tamannalu qalipakkanik ilaqutariittut inuunermik, aqqusinernik, aqqusineeqqanik nunallu pissusaanik assiliartalinnik nalinginnaasumik kinguneqartarpoq. Nunagisamik asanninnissaq ilinniartitsissutiginiarneqarpoq. Qattornit, qooqqut, orpippassuit, imaq qangarsuaaniit eqqaassutissat qalipanneqartarput, qalipaasumit takunninneq tamatigut tunngaviginagu, kisianni tusarfinnit arlalinnit immikkuualuttortanik amerlanertigut katiterisarnikkut. Taamatut iliornikkut Danmark saqqummersinneqarsinnaavoq, taamalu nalinginnaasut tamarmik assilialiami ataatsimi katersorneqarsinnaallutik. Carl Rasmussen allaanerusimanngilaq, qalipagannaavi tassaaginnarsimapput imaq, sissaq, aalisartut Kalaallit Nunaannilu pinngortitaq. - ¶ Atuakkami quppernermi siullermi pisimasoq allaaserineqarpoq, tamatumani hiisti sissiukkamiit umiarsuarmut ikineqassalluni kivittaammi nivingavoq. Nilliavoq nimaarlunilu, suna tamaat quiffigalugulu anarfigaa - ¶ assiliaq sakkortoorujussuaq. Kisianni Carl qanoq iliorpa? Maajulluinnarluni tunuppoq. - ¶ Tamanna Carl Rasmussenip qalipaasullu allarpassuit taassuma nalaaneersut nujuartanut, takornartanut sakkortuunullu akuersaarsinnaannginnerinut ammaassisinnaannginnerinullu assersuutissaqqilluinnartuuvoq. - ¶ Siunerpiannguani pisoq, hiisti annilaangasorujussuulluni silaannarmi nivingavoq, pisuuvoq eqqumiilluinnartoq, kisianni qalipassatut takusinnaanngilaa. Qalipagassani naammattumik itissusilimmik takusinnaasimanngilai.¶
Eskimuut nujuartat ataqqinartut¶
Kalaallit Nunaanni Carl Rasmussenip pissuserisami akerlerluinnai naapippai. Eskimuu nipaarluk Jonasimik atilik. Paasinarsivoq taanna angakkuusoq arlaleriarlunilu inooqqissimasoq. Oqaatigineqartarpoq uumasutut, puisitut, arfertut nannutullu imminut isikkoqalersissinnaasoq. - ¶ Carl Jonasimut atatillugu isummersorsinnaanngilaq. Kisianni Jonas eqqumiitsuliortutut alloriaqqissaguni periarfissarpiaraa. Periarfissaa annaasaq. Suut tamarmik siuninnguaniipput. Pissanganassuseq, nujuartaassuseq minnerunngitsumillu qalipaatit. Kisianni alloriarsinnaanngilaq. Qalipagarisartakkamini matoqqajuarsinnarpoq ilummullu sammiuarsinnarluni. - ¶ Pissuseq tamanna aamma qallunaajussutsimut ullumikkut suli atuuttumut ilisarnaataalluartuuvoq. Qallunaarpassuit takornartaasunut, nutaajusunut qalipaatigissunullu tamanut qanoq ilillutik tunussisarnerat eqqaaneqaannarsinnaavoq - ¶ isiminnut assiaquteqartutut ingerlasarnerat. - ¶ Carl alianaatsorsiorpaluttumik eskimuunik nujuartaasunik ataqqinartuusunillu takorluugaqarsimavoq. Qalipagarisartagaaani assersuuterpassuarni nalunngisatsitut avataaniit isigalugit oqaluttuarisinnaasimavai, kisiannili kulturiannut, takorluueriaasiannut eqqarsariaasiannullu ammarsinnaasimanani - ¶ ingammillu tamakku isumassarsiorfigisinnaasimanagit. Taamatuttaaq kalaallinit pissusiviusuni tunissuterujussuaq nutaamik eqqarsarnermik, pissanganassusermik minnerunngitsumillu oqaluttuatoqqanik imaqartoq ammarsinnaasimanngilaa. - ¶ Taamaalinerani Kalaallit Nunaat Danmarkip nunasiaatigaa, soorluttaa Polynesiap annersaa franskinit nunasiaatigineqartoq. - ¶ Carl Rasmussenip atuakkami franskeq qalipaasoq Paul Gaugain, Tahitiliarluni nunaqavissunik nujuartanik sapersarfiginagu qalipaasimasoq, naapippaa. - ¶ Qallunaat eqqumiitsuliortut eqqumiitsuliornikkut Polynesiamik namminerisaminnik pilersitsinissamut sunik tamanik periarfissaqarsimapput, tamannali sapersarfigisimallugu. Tamanna tunuppaat taarsiullugulu Danmark ilisimaarilluagartik toqqissisimanartorlu qalipattagarilerlugu, Carsten Jensen oqaluttuarpoq.¶
Iperaasinnaaneq¶
Atuakkiortoq oqaluttuarpoq atuakkiornermini qanoq ililluni Carl Rasmussen kinaassutsimi aappaatut atisimagini. - ¶ Carl assigalugu Marstalimut uterpunga atuakkioriartorlunga, taanna qalipaajartorsimasoq. - ¶ Carl Rasmussenip eqqumiitsuliornikkut sammivimminik annaasaqarsimaneratorluinnaq sammivimmik annaasaqarneq uanga aamma misigisimavara. Ajornartoorneqanngippat eqqumiitsuliortoqarnavianngilaq - ¶ ajornartoorneqanngippallu inoqarnavianngilaq. Ingerlariaqqissinnaassagutta tamakkuninnga pisoqartussaavoq. - ¶ Alloriarnissaq sapiissuseqarfigalugu. Ilisimaarilluakkat, kulturit toqqissisimanartoq, tunullugit nutaanullu aallarluni. Silarsuarmut inuunermulluunniit nutaamut. - ¶ Søren Kierkegaardip tamanna ima paasineqarsinnaasumik oqaatigilluarsimavaa: Alloriarneq tassaavoq tummisaq iperarlugu. Isikkat kivisinnaasariaqarpat nutaamullu tutsissinnaasariaqarlugu. - ¶ Atuakkami Carl arnamut Henriettemut assanilersoorpoq. Arnaq taanna asasorujussuuaa, taannali toqujaarpallaarujussuarpoq. Taassuma Carl aamma assersuutaasumik alloriartarnissaanik ilinniartissimavaa. - ¶ Taamaalilluni inuuneq tamarmi unammilligassaavoq. Suut tamarmik siullermeerlutik pisarput, Carsten Jensen naggasiivoq.¶
¶
! AG87/2007 qupp 16-1¶
Nazareth suli sapinngillat¶
Nipilersortartutoqqat 1970-ikkunni tusaamaneqarnerpaasut Nuummi nuannerluinnartumik tusarnaartitsipput¶
Nuuk - ¶ Takkupput, takunnillutik, ajugaallutillu. Rockimik nipilersortartutoqqat Nazareth sap. akunnerata naanerani Nuummi nuannarineqarluartumik tusarnaartitsipput. Nipilersoqatigiit affaat 60it sinnerlugit ukioqalersimagaluarlutik kusanarluinnartumik tusarnaartitsipput. Nipilersoqatigiit ulloq taanna Nuummut tikikkamik tusarnaartitsisussaallutillu qasoqqarpalunngilluinnarput. Qiimasunik tusarnaartitsipput tusarnaartunit qiimmattaatigineqarlutik. Nal. akunnerata aappaa avillugu Nazareth tusarnaartitsipput, sakkortuumik nipilersorlutik. Nipilersuutaat nipaallu pitsaalluinnarput, tusaamaneqarnertik naammassilluarlugu. Ukiut 35-t ingerlanerani nipilersortarnerminni tusaamaneqaatiginersaat - ¶ Love Hurts - ¶ aamma tusarparput. Erinarsortuat Dan McCafferty qiimasorujussuuvoq, pingaartumik erinnat tusarnaartunit erinarsoqataaffigineqarsinnaasut atorneqartillugit, taakkulu arlalissuupput. Nazareth erinnanik 16-inik atuipput, pingasut naggataarnerup kingorna atorneqarlutik. Aallarniutigaat Night Woman aamma Razamanaz. J. J. Cale’s Cocaine aamma tusarparput, tusarnaartunit ilisimaneqartoq erinarsoqataaffigineqartorlu. Nuannarineqarluartut marluk tullinnguupput, soorlu Bad Bad Boy, White Bike aamma Big Boy. Nazareth-ikkullu atugaat nuannarineqarnerpaaq Love Hurts - ¶ atorneqalermat qullilisoqarunarpoq. Normu nuannerluinnartoq nunarsuarmi tamarmi nuannarineqarluartoq. Tusarnaariat 1.600-t missaannik amerlassuseqarput, unnullu tusarnaartitsiffiusoq pissarsiaqarfigilluarpaat. Nipilersornerat tusarnerluinnarpoq, nipaa pitsaalluinnarluni qullilersuutillu kusanarluinnarlutik. Ajoquteqalaarporli. Ukiuni kingullerni annertuumik tusarnaartitsisoqartartillugu tusanaartut immiaaqqani tusarnaartut akornannut eqqaasarnerat ileqqupalaajulersimavoq. Immiartorfinnut plastikinut immiaaqqat kuillugit tuniniarneqartarput, nipilersortunillu tusarnaartoqartillugu immiartorfiit imallit tusarnaartut akornannut miloriunneqartarput. Tusarnaariat arlalissuit immiaaqqanik masatsinneqartarput, tamannalu nuanninngilluinnarpoq.¶
¶
! AG87/2007 qupp 17-1¶
Isumaliutiinnartakkat atorunnaarsinneqartut¶
Kalaallit Danmark-imi najugallit pillugit paasissutissat pissusiviusut Den Nordatlantiske Gruppep saqqummersippai¶
København - ¶ Nalunaarusiaq tamatumani pineqanngilaq. Akerlianik kalaallit Danmark-imi najugallit pillugit pissusiviusunik paasissutissat Danmarks Statistikimit pissarsiarisimasavut. Atortussat taakku atorlugit inuit ilaasa ilisimatusarneq malillugu misissueqqinnissaat neriuutigaarput, Sara Olsvig oqaluttuarpoq, antropologimik ilinniagalik, paasissutissanik katerseqataasimasoq. Ullunilu makkunani mappersagaq 24-nik quppernilik qallunaatut kalaallisullu saqqummersinneqarpoq.¶
Paasissutissat ilaat siornagut saqqummiunneqareerput, ilaat nutaajusut. - ¶ Kinguaariit siulliit, aappaat pingajuilu ilanngukkaanni kalaallit Danmarkimi najugaqartut 18.563-inik amerlassuseqarmata tupaallannartut suli annersaraat. Kalaallit Nunaanni najugallit taakku pingajorarterutigaat, Sara Olsvig oqarpoq. Kalaallit arnat Danmarkimi najugallit amerlanerussuteqarnerat kisitsisitigut takussutissat uppernarsarpaat: 10.318-it, angutillu 8.245-t, amerlanerit Københavnimi aamma Århusimi najugaqarlutik, Jylland-ip Avannaa Fyn-ilu tulliuttut. Kalaalerpassuit qaffasissumik ilinniagaqarsimapput, qallunaanut inuiaqatigiinnut iluaqutaalluarlutik. Ilaatigut tamatumani pineqarput nakorsat 25-t, inatsisilerituut arfineqpingasut, kigutit nakorsaat qulit, peqqissaasut 108-t aamma ilinniartitsisut 124-t, kisitsisit toqqarneqar-tut takutippaat. »Niaqorissullu« suli amerlanerit takkutissapput. 2.751-it maannakkut Danmark-imi ilinniagaqarput, tassanilu meeqqat atuarfianni ilisimatusartutullu ilinniagallit tamarmik ilanngunneqarsimapput. Sara Olsvig malillugu suliffillit taama amerlatigimmata aamma tupaallannartuuvoq, kalaallit Danmark-imi najugallit ikittuinnaat suliffeqartartut isumaqarto-qartarmat. Kinguaariit pingajui meeraanerusut inuusuttuaraanerusullu isigissanngikkaanni, kalaallinit 13.213-iusunit 5.636-t suliffeqartut paasinarsivoq - ¶ tassalu affaasa missaat.¶
Akerlianik 1.244-t siusinaartumik soraarnerussutisiaqarput 526-illu utoqqalinersiuteqarlutik. Kalaallit 6.817-it pisortanit ikiorsiissutinik pisartagaqarput.¶
¶
! AG87/2007 qupp 17-2¶
Namminersornerusut innarluutilinnut inussiarnersuunngitsut¶
NUUK(LP) - ¶ Innarluutillit namminersornerusut allaffeqarfiannut isersinnaanermut angalaarsinnaanermullu pitsaavallaanngitsumik periarfissaqartitaanerat ineqarnermut attaveqarnermullu naalakkersuisumit Kim Kielsenimit nassuerutigineqarpoq. Taama paragraf 36 naapertorlugu apeqquteqaammut akissuteqarluni allappoq. Pitsanngoriaatinik ataasiakkaanik pilersitsisoqalerneranik oqaluttuarpoq: - ¶ Taamaattumik nuannaarutigaara oqaluttuarisinnaagakku, Inatsisartut ataatsimiittarfiata allissutissaatut pilersaarummut isaarissap elevatorillu innarluutilinnut naleqqussakkat ilanngunneqarsimammata. Innarluutillilli imaaliallaannaq ajornannginnerusumik namminersornerusunut isersinnaalernissartik naatsorsuutigissanngilaat. Inatsisit malillugit illu nutarterneqarpat aatsaat issiavinnik kaassuartakkanik atuisut isersinnaalernissaat qularnaarneqassaaq.¶
¶
! AG87/2007 qupp 17-3¶
Kinguaariit¶
DANMARK (CSL) - ¶ Misissuinermi kalaallit ima ilisarnaaserneqarput: Qallunaatut innuttaassusillit, Kalaallit Nunaanni inunngorsimasutut nalunaarsorneqarsimasut, Danmark-imi najugallit, angajoqqaavi marluullutik Danmark-imi inunngorsimasut (kinguaariit siulliit). Kinguaariit siulliit meeraat Kalaallit Nunaanni Danmark-imiluunniit inunngorsimasut, maannakkut Danmark-imi najugaqartut (kinguaariit aappaat). Kinguaariit siulliit ernutaat Kalaallit Nunaanni Danmark-imiluunniit inunngorsimasut, maannakkut Danmark-imi najugaqartut (kinguaariit pingajui).¶
¶
! AG87/2007 qupp 18-1¶
Khader allamut saariataartoq¶
Qinersinerup kingorna Fogh-ip tunuarnissaanik Ny Alliancep anguniagaqarneranik piumasaqarnera Khader-ip qularnarsisippaa - ¶ maannali allamik isummerpoq¶
Danmark - ¶ Naalakkersuisut VK-t naalakkersuisunngortitseqqissappata Ny Alliance taasinernik aalajangiisunik peqassappat statsminister Anders Fogh Rasmussen qinersinerup kingorna tunuartariaqanngilaq, tamatumalu kingorna ingerlaqqinnissamini amerlanerussutilinnik isumaqatiginninniartariaqarani. Partimi siulittaasup Naser Khader-ip tamanna manna tikillugu aalajangiusimagaluarpaa, Jyllands-Posten-ili malillugu maannakkut allamik isummerpoq. Statsministeri partimut annertuumik nassueruteqassappat qinersinerup kingorna Ny Alliancep statsministeri toqqaannartumik isumaqatiginiarumavaa, naalakkersuisut ersissutigisaannik dronningimut saaffiginneqqaaratik. - ¶ Qitiusumik pingaartitavut Fogh-ip akuersaassappagit dronningimut saaffiginnittariaqanngilagut, Naser Khader oqarpoq. Ny Alliancep akileraartarnerup nutarteriffigineqarnissaanik, nunanut ineriartortitanut ikiuunnerup annertusinissaanik piumasaqaataanut, aamma irakimiut nunasinissamik qinnuteqartut itigartinneqarsimasut qimaasut najugaqarfiisa avataanni najugaqarnissamut suliffeqarnissamullu akuerineqarsinnaaneranni piumasaqaatit »erseqqissumik akuersaarneqarnissaat« erseqqissaatigaa. Piumasaqaatit tamakku naalakkersuisunut naleqqiullugu illua-tungiliuttut kissaataannut naleqqunnerupput, qineqqussaarnerullu nalaani Ny Alliancep sumi inissisimanera qularnarsisissimallugu.¶
Qisuariarnerit¶
Khader-ip allamik isummernera Fogh-ip iluarisimaarluinnarpaa. - ¶ Oqariartuut soqutiginarluinnarpoq. Ny Alliancep isumaliutaanut akuliunnianngilanga, paasilluarsinnaavarali Ny Alliance taama aaqqissuussinissamik kissaateqarmat, Ny Alliance annertunerpaamik sunniuteqaqqullugu, Fogh oqarpoq. Radikalet siulittaasuat Margrethe Vestager tupattorujussuuvoq. - ¶ Qanoq oqassanerlunga iluamik ilisimanngilara. Dronninngimut saaffiginnittoqarnissaa Ny Alliancep piumasaqaatiginngimmagu, naalakkersuisut VKO-t tapersersornissaat piareersimaffigigitsik qinersisartunut erseqqissumik oqaatigisariaqarpaat, oqarpoq. Naser Khader-ip oqariartuuteqarneratigut aamma radikalet siulittaasuata Margrethe Vestager-ip naalakkersuisunik VK-nik tapersersuiumannginneratigut illua-tungeriit sumi inissisimanersut erseqqinnerulerpoq. Fogh-ip statsministeriunissaanik erseqqissumik tapersersuinermut ilutigitillugu Khader aamma oqarpoq, Ny Alliancep qitiusumik politikeqarnerani naalakkersuisunut akerliliillutik taasinissartik piareersimaffigigaa, Folketingimi nutaami sulineq aallarteqqippat.¶
Isumasiuineq¶
Qinersinerup kingorna naalakkersuisunngortussanik isumaqatigiinniarnissami qanorluunniit pisoqarluarpat folketingimut ilaasortaatitat Fogh tikkuarumanngikkaat qineqqussaarnerup naammassingajalernerani radikalet siulittaasuata Margrethe Vestager-ip nalunaarutigaa. Tamanna partip tunuliaqutaani isumaqatigiinnginnermik pilersitsivoq, apeqqut ammaffigineqassasoq siulersuisuunerit siornagut nalunaarutigisimammassuk. Tamatumunnga atatillugu De Radikale isumasiuineq malillugu kinguariartuinnarput, Konservativit siuariartulersut, qineqqussaarnerup aallartinnerani qinersisartunit iluarineqanngereerlutik. Anders Fogh Rasmussen-ip statsministerissatut toqqarneqarnissaa Vestager-ip marlunngormat itigartimmagu isumasiuinerit malilugit De Radikale 7,2 procentinit 6,3 procentinut kinguariarsimapput. Isumasiuinerilli ullut pingasut ingerlanerini suliarineqartarput, taamaattumik aperineqartut pingajorarterutaasa aperineqarnerminni taama nalunaaruteqarnera tusarsimasinnaavaat. De Radikalet 1 procentimik kinguariartut, De Konservativit 8,3 procentiniit 9,3 procentinut siuariarput. Saamerliunerpaani Enhedslisten 2,9 procentinit tapersersorneqarput, ullullu marluk tulleriissillugit qinigaasinnaanertik suli attallugu. Taamaalilluni inissisimaneq allanngungingajappoq, saamerliit 83-inik ilaasortaatitaqalissallutik talerperliuniallu 84-inik ilaasortaatitaqassallutik, Ny Alliance arfineq-pingasunik ilaasortaatitaqalissasoq.¶
Kalaallit¶
Marlunngormat nalunaaruteqarnerit kingorna Fogh-ip VKOY-t amerlanerussuteqarnerisigut naalakkersuisunngortitsinissaa suli ilimanarneruvoq. Aammali Savalimmiunit Kalaallit Nunaanniillu ilaasortanngortussat aalajangiisuusinnaapput, taamatut naligiinneq ingerlaqqissappat. Savalimmiuni ilaasortanngortussat marluk talerperliunianut saamerliunianullu akuliutissasut naatsorsuutigineqartoq, Kalaallit Nunaanni apeqqut ammaneruvoq. Den Nordatlantiske Gruppe-mi suleqatigiit IA aamma Siumut - ¶ qinigaatitaqassasut naatsorsuutigineqarpoq, kalaallit pingaartitaannik saqqumilaartitsinerusimammata. Namminersulernissamut ataatsimiititap sulini naammassingajalermagu qangali pingaartinneqartartut ilarpassui aamma naammassineqangajalerput. Akerlianik suliassat nutaat, soorlu silap kissakkiartorneranut tunngastut - ¶ sila pillugu FN-ip 2009-mi København-imi ataatsimeersuartitsinissaa minnerunngitsumik eqqarsaatigalugu - ¶ politikikkut suliassat pingaarutillit ilagissavaat. Qallunaalli partiivisa pioreersut akornanni ingerlanneqarsinnaapput, Atassutip Demokraatillu suleqatigiumasaanni, qinigassanngortitatik qinigaassappata. Aammalu Venstret konservativillu suleqatiginerisigut sunniuteqarsinnaaneq annertooq atorneqarsinnaassaaq, partiit taakku sila pillugu apeqqut pingaartittorujussuummassuk. Politikimik ingerlatsinermi alaatsinaattut Lars-Emil Johansen qinigaaqqissasoq ilimagilluinnaraat, Ellen Christoffersen aamma Josef Motzfeldt qinigaaniutissapput.¶
¶
! AG87/2007 qupp 19-1¶
Piitsut atortittartunngornissamut tatineqartartut¶
Irakimiut qimaasut akornanni piitsuussuseq pissutaalluni arnat atortittartunngornissamut tatineqartarput - ¶ ilaqutariinnit pisariaqavissut akissaqartinneqartanngillat¶
Suliffissaaleqinerup ineqarnermullu akiliutit qaffakkiartornerisa kingunerisaannik Irakimiut angerlarsimaffimminnit qimaatitaasimasut inuuniarnerat ilungersunarnerulersimavoq, taamalu arnat ilaat atortittartunngornissamut tatineqarsimallutik. Tamanna misissuinermi Den Internationale Organisation for Migrationimit (IOM) ingerlanneqarsimasumi, nutaarsiassaqartitsiviup Reutersip pissarsiarisimasaani, takutinneqarpoq. Ukioq kingullermiit inuit 160.000-it missaanniittut Irakimi eqqissiviilliorfiunerusuniit sakkulersortartut imminnut akersuuffigisaannit upperisarsioqatigiillu akornanni annertuumik nakuuserfiusuniit Irakimi nunap immikkortuisa avannarpasinnerusumiittut ilaannut pingasunut qimaasimapput. Nunap immikkoortuini avannarpasinnerusumiittuni ineqarnermut akiliutit qimaasorpassuaqarnerata kinguneranik qaffassimapput, tamannalu ilaqutariippaalussuit anisitaanerannik nassataqarsimavoq, IOM nalunaarpoq. Suliniaqatigiiffik aamma arnat Irakimiut Irakip iluani avataanilu atortittartunngornissamut tatineqartarnerannik nalunaaruteqarfigineqarsimavoq. Ilaatigut ilaqutaasunit arnat aningaasarsioriartortillugit aqqusinermut aallartinneqartarput, Dana Graber, Irakimiut qimaasut pillugit IOM-imi immikkut ilisimasalik oqarpoq. - ¶ Tamanna nuna tamakkerlugu takuneqarsinnaavoq, kisianni sumiiffinni allani Irakimiut qimaaffigisimasaanni assersuutigalugu Syriami taamatut pisoqartarneranik aamma nalunaaruteqartoqarpoq, oqarpoq.¶
Paatsiveerusimaarnersuaq¶
Irakimi eqqissiviilliornerit aassunneqisut 2003-miilli pilersimasut kingunerannik ilaquttaminnik pilersuisorpassuit toqutaasimapput, ikiuiniaqatigiiffimmit Oxfamimit oqaatigineqarpoq. Nalunaarusiaq Oxfamimit ukioq manna siusinnerusukkut suliarineqartoq naapertorlugu, Irakimiut 43 procentii piitsuulluinnarlutik inuupput ullormullu 1 dollar inorlugu inuuniutissaqarniartarlutik. Tamatuma peqatigisaanik Irakip iluani Irakimiut qimaatitaasimasut 2006-imi 2007-imilu amerliartortuarsimapput. Nalunaarsuusiaq kingulleq septembarimeersuuvoq, tassanilu takutinneqarpoq, Irakimiut 2,3 millionit nunagisamik killeqarfiata iluani qimaasuusut, nalunaarusiaq nutaaq Irakimi Røde Korsip taamaaqataanit Røde Halvmånemeersoq ersersitsivoq. Taakku saniatigut Irakimiut 2 millionit missingi nunanut allanut qimaasimapput. Taakku amerlanerpaartaat Syriamut Jordanimullu qimaasimapput. FN-ip qimaasunut qullersaqarfik (UNHCR) naliliivoq, Irakip avannarpasissuani nunap iluani qimaatitaasimut katillugit 800.000-inik amerlassuseqartut. Taakku peqqinnissaqarfimmut saaffiginnissinnaanngillat meeqqaminnillu atuariartortitsisinnaanatik, Irakimi Røde Halvmåne ilisimatitsivoq. Allat illunut inuerussimasunut imeqanngitsunut, innaallagiaqanngitsunut kuuffeqanngitsunullu qimarngusimapput. - ¶ Ilaqutariippassuit piitsuupput killilerujussuarnillu isertitaqarlutik, tamatumalu kinguneranik pisariaqarnerpaanik naammassinnissinnaanatik. Ilaqutariinnit tamakkunannga ikiuiniaqatigiiffinnit ikiuutinik isumalluuteqarneruleriartorput, Irakimi Røde Halvmånemit oqaatigineqarpoq. Irakip iluani qimaatitaasimasut pingajorarterutit marlungajaat - ¶ 65 procentit - ¶ meeraapput aqqaneqmarluk inorlugit ukiullit.¶
¶
! AG87/2007 qupp 19-2¶
SAS kukkussuteqartoq¶
København - ¶ SAS-imi iluarsaasartut oktobarip 22-ani timmisartumi Dash 8 Q400-mi ullut tallimat tamatuma kingorna Københavnip mittarfiani Kastrupimi ajornartoorluni mittariaqalersimasumi nunninnermi atortuni talerperlerni kingoraartissaq ikkummassuk SAS namminersorluinnarluni Canadamilu timmisartuliortartunit Bombardierimit suleriaaseq akuerineqarsimasoq uniorlugu iliuuseqarsimavoq. Taama Politiken allappoq. Kingoraartissamik taarsiisoqarnerani sannavimmit kingoraartissaq allanngortinneqarsimavoq, tamannalu Kastrupimut oktobarip 27-ani minnermi nerussaqqutip akunnequtaasup puigorneqarsimasup taliusamut hydrauliskiusumut ingerlaarsimaneranik nunninnermilu atortut talerperliit anillatsinneqarsinnaajunnaanerannik kinguneqartumik akimmitsitsisimavoq. Timmisartoq 44-nik ilaasoqarluni pissanganartorsiorfiusumik ajornartoornermi mittariaqalerpoq. Nunninnermi atortuni talerperlerni ajornartorsiutit pissutaarpiarlutik septembarimi SAS-ip timmisartui Dashit marluk ajornartoornermi mittariaqarsimapput.¶
¶
! AG87/2007 qupp 19-3¶
Tarrarsuutinnguaq iikkamiittutit¶
LONDON - ¶ Arnat agguaqatigiissillugu minutsit 30-nngornerit tamaasa tarrarsortarput, kisianni angutit aamma taama akulikitsigingajattumik tarrarsortarnerat misissuinermi pinnersaasiorfimmit Transformulasimit internettikkut inuit 2.000-it peqataaffigisaannik ingerlanneqartumi takutinneqarpoq. Misissuinermi takutinneqarpoq arnat ullormut agguaqatigiissillugu 34-riarlutik tarrarsortarnerat. Arnat apeqqarissaarfigineqartut ullormut agguaqatigiissillugu aqqanileriarlutik tarnutiminnik iluarsiissuteqartarput. Angutit apeqqarissaarfigineqartut ullormut agguaqatigiissillugu 27-riarlutik tarrarsortarsimapput.¶
¶
! AG87/2007 qupp 19-4¶
Oqaatsit inerteqqutaasut¶
KAIRO - ¶ Egyptenimi Sinaip inoqajuitsuani qarngup qaqorsaammik errortorsimanissaanut pillaat naammanngilaq. Angut beduini inuusuttoq arnamut nersutaatinik paarsisumut piarinaatsoorluni »naalanngitsunik« oqaaseqarsimavoq, sumiiffimmilu eqqartuussivik tupermut inissinneqarsimasoq pillaatit sukannernersaannik aalajangersaalertorpoq. Angut qatigattuunik 40-nik akiliisussanngortitaavoq kiisalu arnamut qatigattuunik suli allanik tallimanik tunissuteqartussanngortitaalluni imaluunniit oqaa kipineqassalluni, Egyptenimi aviisi allappoq. Arnap beduininit allaneersup ajortuliortoq oqaarneqassanersoq aalajangertussanngorpaa.¶
¶
! AG87/2007 qupp 20-1¶
Peqatigiiffik »Qaamaneq« unippoq – ukiuni tallimani ingerlareerluni¶
Allattoq Erik Olsen. Qaamaneq-rup 2002-miit ´06-imut siulittaasua Matumuuna ajuusaarutigalugu nalunaarutigissavara Peqatigiiffik Qaamaneq maanna unimmat. Angutaannaasartut, arnaannaasartut – kiisalu tamanoortut peqatigiiffiat. Piffissami sivitsortumi siulittaasutut kisimiillunga suliassanik ingerlatsisimavunga, saaffiginnissutit avataaniit tamaasa akisarsimallugit, ilaatigut nukippassuarnik tigusisartumik. Peqatigiiffik Qaamaneq aallartimmat inuppassuarnit politikerinillu ilassilluarneqarsimavoq, allaat aningaasatigut tapiiffigineqartarsimalluni, pqatigiiffimmut ilaasortanit allanillu iluaqutaasimasunik, ilaatigut Air Greenlandip aningaasaliineratigut Qaqortoq, Sisimiut, Aasiaat kiisalu Ilulissat orninneqarsimapput, atuartunut saqqummiinissatsinnut periarfissinneqarluta nuannaarutigingaakkatsinnik, aammalu maani Nuummi atuartorpassuit paasititsiniaaffigineqarnikuupput, taamatut inooriaasillit pillugit, iluaqutaasumik. Aammalu marloriarluta Danmarkimut angalasimavugut Danmarkimi peqatigiiffik ornillugu ataatsimeeqatigisimallugu, kiisalu siulittaasoq Savalimmiuniilluni aamma, peqatigiiffik ANSO aqqutigalugu. Aamma peqatigiiffik illersuisoqarluni ukiuni taakkunani ingerlasimavoq, illersuisuujumallunilu akuersisimasoq Asii Chemnitz Narup qutsavigerujussuarparput, ilisarineqarnerulernitsinnut kivitseqataasoq. Aammalu aallaqqaataaniilli inuppassuit peqataasimasut tamaasa aamma qutsavigerusuppagut, tamakkoqanngippat Qaamaneq aallartissimanavianngimmat. Nukisi atorsimasasi ataqqinaataapput. Avataaniit ilisarisimaneqarnerput annertuserujussuarpoq, nunarsuup sinneraniit paasiniaaffigineqartarnerput annertuseriarsimavoq, akuersaarnerit annerulerlutik, neriuutiginarporlu inuiaqatigiinni akuersaartoqalersimassasoq? Tamanna qularutissaanngilaq. Oktoberi aallartimmat siulittaasutut KNR aqqutigalugu suleqatissannik ujartuivunga, ajoraluartumik kinguneqanngitsumik. Nuannersorpassuarnut qujangaarpunga, immaqalu aamma nuanniitsunut tamanut. Imaallaammi nunatsinni aamma peqatigiiffimmik taamaattumik peqaleraluarpoq. Taamatut naatsumik ilisimatitsissut allappara, neriullunga inuiaqatigiinnguit imminnut akuersaalerumaartut, soorlumi akuersaartoqalereersimasoq, tamanna annerulerli. Tamatta pinngortitaavugut maani nunarsuatsinni suliassaqarluta, inuunermik pinngortitsisitsinnit tunineqarsimalluta. Naggataatigut, inuit tamaasa attuumassuteqarsimasut qutsavigaakka. Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga¶
¶
! AG87/2007 qupp 20-2¶
Lars-Emiili tamatta sinnerluta oqalussanngilaq¶
Allattup aqqa aaqqissuisoqarfimmi ilisimavarput¶
DR-ip piviusulersaarutaani »Flugten fra Grønland«-imi Lars-Emil Johansen oqarpoq »uagut kalaallit« Danmarkimiit avissaarumasuusugut. Lars-Emil Johansen uanga sinnerlunga oqalussanngilaq. Oqaasii uannut tunnganngillat. Uanga qallunaat ataqqivaannga aamma uanga ataqqivakka. Kalaallit tamatta sinnerluta oqarsinnaanngilaq avissaarusuttugut, nammineq-una isumaa. Uagut sinerissami najugaqartugut inuk taanna takuneq ajorparput. Imminut qaffasippallaartutut isigingaarami imminullu ataqqingaangara tikeraarsinnaanngilaatigut. Akerlianik Lars-Emiilip uagut nikassarpaatigut. Aamma taamaappoq piviusulersaarummi politikerit pingasut apersorneqarnerat. Imminnut ataqqingaaramik qaffasissumullu imminnut inississimangaaramik tupigusupput DR-ermiunit apersorneqaramik. Uanga maniguutiinnarnianngilanga. Ajunngitsoq kukkusorlu immikkoortissinnaavakka. DR-ip aallakaatitassiaa eqqortunik oqaluttuarpoq. Soormiuna kalaallit 18.000-it Danmarkimi najugaqartut - ¶ qimaasimasut. Ajunngitsumik pineqaramik. Naggataatigut oqaatigissavara aterma ilanngutinnginneranut pissutigigakku parteeqatiginngisanik qanoq malersuisoqartartigisoq ilisimagakku. Inussiarnersumik¶
¶
! AG87/2007 qupp 21-1¶
Nunattami tamatta atorfissaqartippaatigut¶
Allattoq Kunnalaat Ananiassen, Alluitsup Paamiu¶
Isumaliutersuutigisartakkama ilaat ingerlateqqippakka, kinannguugaluaruilluunniit isummerfigiinnaruk oqallinnermilu peqataaginnarit, nunattami tamatta pisariaqartippaatigut. Ullutsinni namminiileriartuaaq, atorfiit akilerluakkat amerlaqisut kisianniuna tikisitanik inuttalerlugit. Pissutsit ilumoortut atukkagut taamaapput. Ilinniarsimasunimmi peqaraluarpugut, kisianni tikisitat namminermisut allagartalinnut akissarsiaat nikingasaqaat. Allaat tamanut saqqummiunnissaat kanngunaannarlutik, nunaqavissullu taakkununnga taasakuluusarput, nutserisutut tikisitat qaffakkiartornissaanut ikiuullutik ilinniartitatillu qaffakkaangat amerlaqisut tarniluutigilersarpaat, nakkaattarput, ajoraluartumillu sulilluarsinnaanngitsutut isigineqalersarlutik. Tassa suliffippassuarni ullumikkorpiaq taama ingerlasoqarpoq, kiali erseqqissuliorluni saqqummiutissava, suliffeqarfiimmi amerlaqisut sanioqqutiinnagassaanngitsumik peqqussutinik imminnut illersuusioreernikuupput. Aalisakkanik suliffissuit eqqaaginnratigit, amerlaqisuni atorfiit akissarsiarissaarnerit tikisitanik sulisoqartarput. Soorlu laborant-it, sarfanik sakkukitsunik sulisinnaasut, ullutsinnilu suut tamarmik digitaliseerigaasarmata, tamakkuninnga sulisinnaasut kisianniuna tikisillugit. Ilami maskinmesterit saffiuullu tamakkulerisut ilinniarluarsimasut nunani allamiut tamarmik aningaasanik qaloorersuaarput, qaammatit pingasunik suligunik suliffiit akiligaannik ilaat Afrika-mut feeriatsiassapput, nunaqavissullu tamatigut akikinnerpaamik akilerneqartarlutik. Ukiumullu ataasiaannarlutik feeriapeenginnguatik atorlugit aatsaat feeriarsinnaallutik. Suliffissuaatillit akissaqarsimaqaat. Taamaammat ilinniartitaanermut naalakkersuisorput toqqarlugu aperiniarpara: Ukiut tulleriit qulit ingerlaneranni aalisakkerivinni sulisut ilinniarluarsimasut taarseriartuaarnissaannut nunaqavissut ilinniartitaanissaannut pilersaaruteqartoqarpa? Aningaasassaqarpa? Ilinniartussat inissaqartinneqarpat? Nalunngilarput nunatsinni nutaamik pilersitsineq akisuukasiusoq. Nunat sanilivut, Island Savalimmiullu, nalunngilagut ilinniarfiit tungaasigut imminnut isumagisuusut. Siumummi isigisuugamik, allatut ajornarpat tamakku suleqatigineqarallarsinnaappat? Nunarpummi tamakkunuunatigut katataavinnikuummat. Maanimi raajanut suliffissuaqaleraluarmat takoreerparput kikkut suliffimmi aningaasanik qaloortuusut. Tamanna allamiuluarnermik qanortoq paasineqanngikkili, namminersuleriartuaarpugummi, nunannguatsinnilu suliffissuarnilluunniit nunaqavissut ilinniarluarsimannginnertik pillugu atugarissaannginnerunerat kiapalaannguulluunniit malugisinnaammagu taama apeqquteqarpunga. Apeqqut taanna aamma partiinut tamanut apeqqutigaara! Taakkumi arlami kukkuallannissaannut alapernaannermik itinerusumik eqqarsarpiarunnaannguatsiarmata. Inatsisartunaa, nunatta aningaasaataanik paarsisuuvusi. Nunatsinni aningaasarsiat uninngatiinnartarnissaannut kaaviiaartiinnarnissaannullu kisissi sakkutuujuvusi. Annissuineq naammaleqaaq. Eqqarsarluassamaarisi. Qujavungalu allakkakka naallugit atuarakkit.¶
¶
! AG87/2007 qupp 24-1¶
Borgmesteritut atorfimmut qanilaarneq takutissiuk¶
Allattoq: Rie Rasmussen¶
Sammisat ajornakusoortut misigissutsinillu eqquisut politikerit politikerillu nuimasut tusagassiutini ajornanngitsumik qaangertarmatigit tamanna namminneq iluaqutissarinngilaat, nunamili maani immitsinnut akornuserumannginnitsinnut suli uppernarsaatissaallutik. Agnethe Davidsenip ukiuni 41-ni uiata ernuttaminnik ukiut qulingiluat ingerlanerini atornerluisarsimanera pillugu tusagassiortunit sammineqarnerani, borgmesterip inuttut atugarliornera pingaartinneqarpoq, inatsisit pillugit innarlitsaalineqarneq pillugu borgmesterip iluamik isumaginnissimannginneranut maluginninniarsimannginneranullu taarsiullugu, qaniginerpaasanik isumassuisimannginneq aammalu qinersisartut isumaannik annertuumik saneqqutsisimaneq, aapparisap ernuttanik atornerluisimanerata saqqummiunneqarneranut atatillugu. Borgmesterip politikeritut ingerlaannarnissaani nammineq inuttut atugarisat eqqarsaatigalugit politikikkut tatigineqarsinnaaneq saneqqunneqarluinnarsimavoq, nunami illoqarfiit pingaarnersaanni borgmesteriunermi maligassiuinissaq eqqarsaatiginagu. Politikeritut nuimasutut borgmesteritullu maligassiuinissami ulluni makkunani ileqqorissaarnissami nalillit aamma ilaapput, sumiginnaasoqannginnissaa, ukiukitsunik kinguaassiutitigut atornerluisoqannginnissaa aamma imminut iluanaartinnginnissaq anguniarneqarmata. Nalillit taakku maannakkut borgmesteritsinnit ataqqineqanngillat. Borgmesteri tusagassiutinut ima oqartoq issuarneqarpoq: »Ingerlaqqittariaqarpunga«. Tamatumani iluatsitsilluarina, Agnethe. Aammali uagut innuttaasut ingerlaqqittariaqarpugut. Taamaattumik borgmesteritut tunuarit, Agnethe, taamaalillutik allat misigisanik artornartunik misigisaqarsimanngitsut borgmesteritut atorfimmik artornartumik tigusisinnaaqqullugit, eqqortuliornerlu qinersisartunut uteqqinneqarsinnaaqqullugu, inuit tamat naalakkersueqataanerat ajunngitsumik isigineqaleqqullugu, inuttullu nalillit pingaarnerutinneqaleqqullugit. Atorfinnit tunuarnissat paasisinnaanngikkukku isumassuilluartutut, inuit atugaannut akuulluartutut borgmesteritullu uppernartutut uannit isigineqarunnaassaatit.¶
¶
! AG87/2007 qupp 25-1¶
Qimaasut meeraat kalaallillu meeraat¶
Allattoq: Søren Espersen, Dansk Folkeparti sinnerlugu Folketingimut ilaasortaq¶
Qimaasut nunasinissamik qinnuteqartut itigartinneqartut meeraat Sandholmlejrenimi pineqartarnerat pillugu politikerit arlalissuit kamallutik assuarlernerat sap. akunnerisa arlaqanngitsut matuma siorna pivoq. Kalaallit meeqqat untritilippassuit isumagineqanngitsut, kinguaassiutitigut atornerlunneqartartut, kaattartut majuartarfeqarfinnillu nillertuni unnuisariaqartartut DRimi tunngavissalimmik aallakaatitassiami ersersinneqarmata politikerit taakku akerlianik nipangersimalluinnarput. Kalaallit meerarpassuit Sandholmlejren-imi najugaqarnertik nuannaarutigilluinnassagaat isumaqarluinnarpunga. Inunnilli isumaginninneq pillugu mamiatsanneq sooq taama assigiinngissuteqassava? Aap, akissutissaq qanittumiinngilaq, pissutaagunarlunili kalaallit qallunaatut innuttaassusillit annertunertigut qanoq iliuuseqarfigisinaannginnatsigit. Tamana qanoq iliuuseqarfigisinnaagipput iliuuseqarfigisariaqarippullu isumaqarpunga. Ukiuni 30-ni namminersornerunermi Siumut siuttoralugu pissutsit ajorluinnalersimanerisa aaqqinniarnissaanni Folketingimut ilaasortat taamaallaat 90-it aalajangiisussaapput. Qallunaat politikerit tamatumani piumassuseqarnersut apeqqutaaginnarpoq - ¶ imaluunniit avannaarsuani qallunaatut innuttaassusillit sumiginnassanerivut. Aamma - ¶ Birthe Hornbæk utoqqatserpunga - ¶ »statsministerimik oqaloqateqarumanerit« tamatumani naammanngilluinnarpoq. Peqqissaartumik qanoq iliuuseqartoqassaaq - ¶ siornagullu amerlasoorpassuariarluni pisoqartarneratut pissutsi iinnassapput, Kalaallit Nunaanni ajornartorsiutit saqqummiunneqartillugit: Qanoq pisoqarneq ajorpoq. Taama pisoqarnissaa pinngitsoorniarlugu folketingimut qinersinerup kinguninngua Dansk Folkeparti Folketingimi siunnersuuteqarniarpoq, Kalaallit Nunaat nakkutigineqarallalissasoq. Siumut sivisuumik sunniuteqarsimatillugu Namminersornerullutik Oqartussat nakkaassimapput. Kalaallit Nunaat ullumikkut inunnik isumaginninnikkut peqqissutsikkullu annertuumik paatsiveeruffiuvoq, kinguaassiutitigut atornerluisoqarfiulluni, meeqqat kaattarlutik atugarliortuullutillu, isumaginninnermi peqqinnissaqarnermilu sutigut tamatigut kisitsisitigut takussutissat pitsaanngilluinnarlutik, ilinniartitaanerlu ingerlanerliorluinnarluni. Pissutsit aaqqinnissaat isumagineqarsinnaanngitsoq piumassuseqarfigineqanngitsorlu namminersornerusut ukiorpassuarni takutittarsimavaat. Tassani politikerit nuimanerit imminnut iluaqutissarsiortuarsimapput. Tassani akilersilluni isumaginnittarneq ilaquttanillu atorfinitsitsisarneq annertuumik atugaapput. Kalaallit Nunaata takuneqarsinnaasumik eqqunngitsumik aqunneqarnerani innuttaaqataasut atugarliortut Folketingip akisussaaffigai. Ukiorpassuarni pinngitsuuniartuarsimavugut, kalaallit nunaminnik aqutsinissaat innersuussutigisarlugu, maannalu pissutsit naammalersut oqartariaqalerpugut, aqutsisoqanngimmammi. Ajornartorsiutit pitsaasumik isumagineqarnissaat qallunaat inunnik isumaginnittoqarfiata peqqinnissaqarfiullu ilisimasaqarluartut suliarissagaat neriuutigaara, ilinniartitaanerullu ilorraap tungaanut ingerlalernissaa aallarteqqissagaat. Immikkut qanoq iliuuseqarnissami aningaasat pisariaqartinneqartut akilernissaat piareersimaffigaarput.¶
¶
! AG87/2007 qupp 26-1¶
Nunatsinni inooqatigiinnikkut isasoorneq sumit aallaaveqarpa?¶
Allattoq Poul Martinsen, Sisimiut¶
Ullutsinni ilaqutariinnikkut, inooqatigiinnikkullu ajornartorsiuterpassuit, sumit aallaaveqarnersut paasiniarluarneqartariaqlerpoq. Ilami sapaatit akunneri tamarluinnaasa, aviisigut qulequtaqartarput, Meerartagut kaallutik innartarput, Meerartagut piitsooqaat, Meerartagut sumiginnagaapput, Meerartagut erngunnersuup (Carsberg-Tuborg) kinguneranik atornerlunneqartarput il.il. Taavami sooq paasiniaassaagut? Pisuutitassarsiorlluta? Ajortussarsiorlluta? Aammami taamatut oqapallattoqartarmat! 1954-mi kukkunikkunngooq Carsberg-ip immiugai Nuummut tikisinneqarsimapput. Paasiniagassaqippoq tamanna sioqqullugu nunatsinni imerneq (immiorneq) qanoq ajornartorsiornermik atsigisumik nassataqarsimanersoq. Oqaatiginiarneqartarpoq nunatsinni imerniartarfiit 95%-ii kalaallisut oqaaseqartuunngitsunit pigineqartut. Ajortuliornerillu 80%-ii imersimalluni ajortuliornerusartut ilisimaarilluarneqarpoq. Aamma paatsiveerutivinneqarpoq ajortunut tamanut kina/kikkut pisuunersut inuk nammineq imaluunniit Carsberg, Tuborg, Ålborg akvavit-iluunniit. Pisuutitassarsiussanngilagut. Ukiut 25-t matuma siorna oqartoqarpoq, kalaallit imerlualeriarunik imigassap (Tuborg-Carlsberg) atornissaa ilikkarumaraat. Kisianni ungasinngitsukkut tusarparput allaat taama oqartup imigassap atornissaa ilikkanngilluinnarsimagaa! Kisiannimi paasereerlugu imigassap qanoq kalaallinut aseruilluinnartiginera, sooq isiginngitsuusaarneqarpa? Soorunami imerniartarfiutillit amigartooratik ingerlasariaqarput, kisianni taakku napatikkusullugit kalaallit taama atsigisumik pilliuteqartitaanerat isumakkeerfigineqarsinnaanngilaq! Kisiannimi pisuutitsinianngilagut. Kisiannimi imaassanerluni ukiut tulliuttut 100t qaangiuppata imernersuarpullu unikaallanngippat, silattulerumaartugu qaqqarsuagut peerutereersimasut. Apeqqutaalluni taamanikkussamut suli kalaaleqarumaarnersoq!¶
¶
! AG87/2007 qupp 28-1¶
Qaanaarmiut immineersuaq?¶
Allattoq Pavia Nielsen¶
Avannaani kommunerujussuanngortussat ilaat Qaannaap Kommunia aningaasatigut ajornartorsiortoq tusaamavarput. Uffa aajuna kommuneqarfiata iluani nuna Ameerikkarmiut tiguarsimasaat tamaaniittullu inuit allaat allamut nutsertillugit, piniarfigilluagaanniit nigorteqalugit. Pituffimmi sulisorpassuit aningaasarsiorluartut taakkualu sulisut akileraarutaat kommunimi najugarisamut pinnatik nunatta karsianut nakkaasut. Pituffimmi sulisut akileraarutaat Qaannaap Kommunianut nakkaasussanngorlugit aaqqitaagaluarpata Avannaata kommuniini Qaanaap Kommunia aningaasarissaarnerpaanut ilaassagaluarpoq. Kommunnit allat kujalliunerusut nunat allat suliffiutissaannik sumiiffimminnut kommuneqarfimminnullu inisinneqarnissaannik noqqoruunnerisa nalaanni Avanersuup Kommuniata iluani suliffipiluunersuaq kommunimut annerusumik aningaasatigut iluaqutaangitsoq iluarseqqaarneqarneqarniarli taava Qaanaap Kommuniata tusakuluutaanera iluarsissooq. Ilami ima tupinnartigaaq Avannaata komuninngornissaa piareersarlugu ataatsimiittarnerni Qaanaap Kommunia peqataasanngilaq. Akisaqannginnamigooq. Qanoq taamaattoqarsinnaava. Qanoq nunap inuisa periarfissaat pisinnaatitaaffiilu taama annertutigisumik qarsupinneqasappat. Naangukua isumalluutivut qinikkavut, nammaqatigiinnisamik oqaluttut, nunatta inuisa naligiimmik atugaqarnisaannik inuk qitiutillugu oqaaseqartartut. Ila aamma Qaanaap Kommuniani innuttaasut nunatta inuinut ilaapput, aamma Danmarkimi innuttaaqataasut. FN-ip inuit pisinnaatitaaffiinut tunngatillugu aalajangersakkamik aamma Danmarkip akuerisimasaanik saneqqutsineruvoq, innuttaasut pisinnaatitaafiinik taama atsigisumik sumiginnaaneq. FN-mi inuit pisinnaatitaaffiinut tunngatillugu ima allasimasoqarpoq: »Kinaluunniit pisinnaatitaavoq nunagisami aqunneqarneranut toqqaannartumik imaluuniit sinniisussatut killilersugaanngitsumik qinikkat aqqutigalugit peqataaniarnissamut«. Qaanaap Kommuniata aningaasaqarneranut iluarseeriutissaq ersarinnerpaaq tassavoq Pituffimmi sulisut akissarsiaminnik akileraarutaasa Qaanaap Kommunianut isaalernissaasa piviusunngortinnisaat, tamannalu iluarsineqarpat aningaasaqarnikkut ajornartorsiut qaangerneqasaaq. Tamatuminngalu ajornartorsiummik iluarsiisussat tassaapput nunatsinni Inatsisartut.¶
¶
! AG87/2007 qupp 30-1¶
Nuummi GM-ernerup nalaani nutaamik siulittaasortaassaaq¶
Tul-imik, frikamp-imik, imminut illersornermik aamma Power-breaking-imik sap. akunnerata naanerani GM-ernermi Taekwon-do-mik unammisartut 110-t klubinit qulingiluaneersut unammissapput¶
Nuuk - ¶ Sap. akunnerata naanissaani Nuup Timersortarfiani pisorpassuaqassaaq. Taamalu tallimanngorpat, arfininngorpat sapaatiuppallu Taekwon-do-mik GM-erneq ingerlanneqassaaq. Iserneq akeqassanngitsoq aaqqissuisut aalajangersimammata ulluni taakkunani pingasuni inoqarluartarnissaa naatsorsuutigineqarpoq. - ¶ Tul-imik, frikamp-imik, imminut illersornermik aamma Powerbreaking-imik unammisartut 110-t pissartanngorniutissapput, Kim Rosing Nuuk Taekwon-do-meersoq oqarpoq. - ¶ Unammisartut 80-it sinerissameersuupput, sinneri 30-t Nuummeersut. Klubit sinerissameersut tassaapput Ilulissat, Aasiaat, Kangaamiut, Sisimiut, Maniitsoq, Nuuk, Narsaq, Qaqortoq aamma Nanortalik. Taekwon-do-mik nunanut allanut unammisartut iluatsitsilluarsimasut pissartanngorniunnerni peqataassapput. Taakku ilaat imminnut unammisassapput, unamminerillu sakkortuumik ingerlanneqassapput, teknikimi aammali frikamp-imi. Aqagut tallimanngorpat 9. november tul aamma frikamp aallarniutigineqassapput. Unammineq ataatsimut aallartissaaq, unnukkut qulingiluanut naammassineqassalluni. Arfininngorpat 10. novevmber quliniit unnukkut qulingiluanut unamminerit ingerlanneqassapput. Tul, iligiilluni tul, frikamp aamma iligiit frikamp-erneri ingerlanneqassapput. Sapaatiuppat 11. november finalertoqassaaq. Qulinut finalernerit siulliit aallartissapput, akissarsiassanillu tunioraaneq unnukkut arfineq-marluk qeqqanut pissalluni.¶
Siulittaasunngortussaq¶
Ullumikkut sisamanngornermi kattuffik nutaamik siulittaasortaassaaq. Allartitat ataatsimiinneranni tamanna pissaaq. Siulittaasoq Bolette Steenskov Narsameersoq qinigassanngortikkumanngilaq, taamaattumik Kim Rosing Nuummeersoq qinigassanngortippoq. AG-p paasisai malillugit allamik siulittaasussatut qinigassanngortittoqanngilaq, taamaattumik Kim Rosing-ip siulittaasumut tulliunini ullumikkut siulittaasuunermik taarsissagaa ilimagineqarpoq. - ¶ GM-ernerup nalaani nunanut allanut unammisartut sungiusaasuat Leong Wai Meng dommerinik pikkorissartitsissaaq. Peqataajumallutik nalunaartut 27-upput, taamaattumik amerlasuunik dommereqalissaagut, Kim Rosing naggasiivoq. Korea-mit aallartitat sisamat tikissasut siulittaasunngortup aamma oqaluttuaraa. Ilaatigut GM-erneq malinnaaffigissavaat, Korea-milu Taekwondo pillugu atuagassiamut Kalaallit Nunaanni GM-erneq allaaserissallugu.¶
¶
! AG87/2007 qupp 31-1¶
Marlunngorpat nunatta Korea Danmarkimi unammissagaa¶
Assammik arsarnermi angutit nunanut allanut unammisartut 2001imi Frankrigimi VM-eqarnerani 20-27-mik ajorsarsimanertik unamminerminni allanngortinniassavaat - ¶ Jakob Larsen peqataasinnaanani nalunaarpoq¶
Silkeborg - ¶ Nuna tamakkerlugu sungiusaasup Jakob Andreasenip marlunngorpat Koreamu unamminissaq pisinnaalersissimavaa. Koreamiut sap. akunnerini makkunani Danmarkimi sungiusarput, Korealu nammineq unamminissamik kissaateqarsimavoq. - ¶ Koreamiut aqutsisuinit attaveqarfigineqarpunga Kalaallit Nunaata aamma Koreap akornanni pisortatigoortumik unammineq pisinnaanersoq pillugu, Jakob Andreasen AG-mut oqarpoq. - ¶ Ingerlaannaq pileritsalluinnarpunga ingerlaannarlunga akuersillunga. Unammineq marlunngorpat novembarip 13-iani nal. 19.00 Voel-hallenimi, Silkeborgimiit 10 kilometerinik ungasissusilimmiittumi, ingerlanneqassaaq. - ¶ Unammineq akeqanngitsumik isiginnaariarneqarsinnaavoq, taamaattumik kalaalerpassuarnik isiginnaariartoqarnissaa neriuutigaarput. Jakob Andreasen nunanut allanut unammisartunik inuusulluinnartunik toqqaasimavoq. Siullermeerlutik unammeqataasinnaasussat arlaqarput, kisianni unammisartutoqaq Jakob Larsen ajoraluartumik peqataasinnaanani nalunaarsimavoq. Pingasunngorpat unnukkut klubbimini GOG/Svendborgimi unammisussaavoq, taamaattumillu sulinngiffeqarsinnaasimanani.¶
Pissanganarluinnarlutillu inuusulluinnartut¶
Nunanut allanut unammisartut ataatsimut isigalugu ima inuttalersorneqarput: Måliniittussat Aqqalu Peter Larsen, Silkeborg, aamma Ole C. Fritzen, Viborg. Thorkild Rødskov, Frederikshavn, Johannes Groth, Andreas Lorentzen, Miilu Rosing, Minik Dahl Høegh, Erik Motzfeldt, Akutaaneq Kreutzmann, aamma Eqalunnguaq Kristiansen, tamarmik Silkeborg Voelimeersut. Angutimmarik Kreutzmann aamma Aqqaluk Sørensen, BSV, Hans Peter Motzfeldt, Glostrup/Albertslund, Rasmus Larsen, Otterup, aamma Andreas Neuhaus, Kolding HK. 2001-imi Frankrigimi VM-ip ingerlanneqarnerani nunatta Korea unammivaa, taamanilu unamminerup annersaani naligiipajaartoqarpoq. Muminnissamut unillatsiarnermi nunarput 10-11-imik kinguaqqavoq, unamminerulli naajartulernerani katataajartulerluni 20-27millu ajorsarluni. - ¶ VM-imi ajorsarnerput allanngortissinnaassagunanngilarput. Inuusulluinnartunik sungiussisimavallaanngitsunillu arsartoqassaagut, kisianni unammineq taama ittoq ilinniarfigisorujussuusinnaavarput, Jakob Andreasen naggasiivoq.¶
¶
! AG87/2007 qupp 32-1¶
Rudolfi qaqortumik milalik¶
NUUK(SS) Ludvig Sethsen-ip Nuummeersup aavartilluni pisani, »Rudolf qaqortumik milalik«-mik taasani, tulluusimaarutiginngitsuunngilaa. Oktoberi aallartisimalaartoq Nuup kangerluata qinnguani Majualami aavarpoq. Tappavani tuttorsuaq, aattorneqareerami 115 kiilutut oqimaatsigisoq 7 centimeteritullu issutigisumik tunnulik, pisaraa. - ¶ Tuttut angivissut qaqutigoorput. Una ukiut sisamat matuma siornagut Majualami takoqqaarpara. Sigguini milaa qaqortoq ilisarnarluartuugami. Majuala Tuapassuit tuttuinik peqarluarpoq, taakkulu qeqquartorneq ajorput, sermersuup sinaarmiuugamik, Ludvig Sethsen oqaluttuarpoq.¶
¶
! AG87/2007 qupp 32-2¶
Juullip immiaanik nioqquteqalersut¶
(CSL) - ¶ Salik Hard, R.C. Entreprenør Service suleqatigalugu Kalaallit Nunaanni immiorfeeqqat siullersaannut, Narsami Greenland Brewhousemut tunuliaqutaasoq, immiamik mamarluartumik sermimik sermersuarmeersumik imilerlugu immmiukkamik mamarisaqarluartunut nuannersumik nutaarsiassaateqarpoq. Sap. akunnerani matumani immiorfiup juullimut immiugaa - ¶ Christmas Ale - ¶ Nuummut maqinneqartussanngorlugu nassiunneqarpoq, sap. akunnerani tullermi nioqqutigineqalersinnaaqqullugu. Kuseriarnerillu tupinnaannartumik mamassuseqartut pineqarput. Juullip immiaa siorna Europami juullip immiaanik assigiinngitsunik 55-inik ilisimasaqarluartunut ooqattaarisitsisoqarmat pitsaanerpaap tulliatut toqqarneqarpoq. Tupinnanngilaq immiorfimmit ukiumut 1 million liiterinik immiortartumit tunisassiat piumaneqarluarmata. - ¶ Greenland Brewhouse ingerlalluarpoq. Pingaartumik Kalaallit Nunaanni nioqqutigineqalersimanerput nuannaarutigaarput, naak tamanna iluanaarutiginngikkaluaripput. Niuerfipput pingaarneq immikkoortortaqarfimmik pilersitsivigeqqammikkatsinni suli Danmarkimiippoq. Tamatuma saniatigut immiukkatta Tysklandii Canadamilu nioqqutigilernissaanik pilersaaruteqarpugut. Tunisassiavut soqutigineqarluarput, aamma nunarsuaq tamakkerlugu saaffigineqartarpugut. Kisianni eqqissisimasumik ingerlavugut. Immiorfiup isumatusaartumik sukkassuseqartumik ineriartornissaa pingaartuuvoq, Salik Hard oqarpoq.¶
¶
¶