!.MO4>>
!Moses Olsen, Allagarsiat , 1970, s.131 L.9>>

Aamma uagut taamaappugut?¶

Illut qisuinnannguit ataaserlu issunik ujaqqanillu qarmaqartoq tamarmik alinnartuunngivissut eqimmallutik ippiup qaani narsartami toqqissumiipput. Ilaat sanimikkut karsimut angisuumut eqqaanarnerusunik queqarput ikaartarfilinnik. Ikaani kalaalimernit piniutillu nivingapput. Illut akornini aqqusineerannguit nalunaaqaat, nuna kinguaariippassuit kamiinit manngertigulluni aqqusininnguussimasoq.¶
Illut taakku eqqaanni immikkuullarillutik illut allat alinnarnerullutillu takuminarneroqisut napapput. Siullernut naleqqiullugit illorsuarnik taasariaqarnerupput. Qalipaatigissaartuupput igalaartuullutik silatimikkullu ungaluukkersukkanik naatsiiveqarlutik. Aasaanerani naasut tamalaat alutornartut ilaatigullu ruuat naatsiivinni taakkunani naatinneqartarput silataaniit isigalugit takuminavissarlutik.
!- - - 
Illorsuup annerpaap silataani naatsiiverujussuup iluani meeqqat pingasut akutakujuuginnaat naasorpassuit qalipaatigissaartut akornanni pinnguarput paasissaanngitsunik oqalullutik. Aasarilluni seqinnarisseruttorsimavoq inneruulat tamani tamaani sivinganinnguani ivigarissuni qinngorlutik, kangerlunnguit qatsunganermit qillariinnaallutik, akiani qaqqarsuartigut kuuit kuuppaluat tikiumisaarluni.
Meerarpaaluit simaartuinnaat qernariinnarnik nujallit illorsuup eqqaani 2 oorimoorlutik 5 oorimoorlutillu nalluutereersimallutik naatsiivimmi inuaqerpaluleriarmat ussagalerput. Naatsiiviup ungaluisa qisuusut portusuut manngui ivigarsuarnik naaffigisimasut silaterpiannguannut qeqqerarlutik akutaaqqat naatsiivissuarmi pinnguartut isiginnaalerpaat. Amerlanerit annoraaminiinnannguanik igalaasalinnik annoraaqarput qarlissianik issukullannik qarleqarlutik. Ilaat tuluujuinnaapput qaatigut ujatsiuteqarlutik. Amerlanerit ipiitsuinnaanngivipput ilaasalu ikusii, nului seeqquilu ilaartornikuullutillu nutaamik alinneqartiterput iluatigut  atisaat ilullissiat ersiallattarlutik.
Akutaaqqat uku atisarissaavipput kamippaqarlutik akutaanertillu ilaarlugu qasaartuinnavissuullutik. Pinngussanik ilaatigut qaqutiguuissunik pinngualersorlutik pinnguartut simaartuaqqat silataaniit isiginnaarrappaat ilaasa kaasarfisik kaallugit kakkitik millutillattaarlugit. Kisiinnerusortaat ilaanneeriarlutik ilummut suaartartarput ilassiuillutillu, akutaaqqallu silammut qiviarlutik illartarput silatiminniittullu ilaat kakkilertarnerinik ussersuuttarlugit.
Taava silataaniittut tamarmik illarratinnguallaaraat.
Pillingajaanaasiit quiasunniarumatuut ilaat ilummut ujaqqamik miloriariarmat ilai kakkagiummersimanerlugu illarratileqaat. Akutaaqqalli ujarak eqqaminnut tuttoq takullugu annuliutereerlugu qiviarput tikertillu kivillugu ileqimisaartorlutik oqaloriarlutik peeqqusillutik usseralerlutik oqarniartarlutillu: "Peerit". Taamaaleriarmata simaartuaqqat akunnattuungalerlutik illarunnaarput ilaasalu miloriartoq tikkuartorlugu oqalulerput: "Unaana". Akutaaqqalli peeqqusillutik usseraaginnarput qungujulaniarunnaavillutillu. Simaartuaqqat ungalut qimalaarlugit tunuarteraluariarlutik unipput kinguninngualu sassarteqqeriarlutik ungalunut miluutiteqqillutik. Akutaaqqat qaqutiguinnaq qissimittarlutik pinnguaqqilerput ruuanillu nususseriarlutik nerisarlugit!
Simaartuaqqat ilaat ipikujuttoq alinnikunik qarlilik taamaalluni kaasarfissoriarami ooriutimi ilaat ilummut miloriuppaa akutaaqqat killinnguannut tutsillugu. Taamaaleriarmat ilai tamangajammik oorinik ilummut milluulerput.
Marlussuit kisimik taamaaliunngillat ilatillu oqaluullugit isumalukaseqimmata tunioraqqunagit. Kisiannili akutaaqqat ikinngutinnersumik kiinnerlutik illartarlutik sikisaarlutillu oorinik katersuilerallartillugit ilai millooraluttuinnarput. Milloorumanngitsut aappaa oqarpallappoq:
"Tamakku amigaatiginngilaat, tuniorarnagit, kanngunaannarpusi". 
Milloortulli ilaata akivaa: "Ilagiumaneq ajormatsit sinnganak, naalakkumaneq-una ajorakkit ilagiumaneq ajoraatsit. Oorinik millooruit kammattaarissavaatsit. Milloorniakkit, akimaniarpallaarnak." Akerliusortaat qimagukkiartuutigaluni oqaannarpoq:" Qallunnerituallaarasi! Kummiinnaqarpusi!"
Qimatai ilaatigut allunaasanik  ujatsiutillit ikusii, nului seeqquilu  alinneqartitertut illarlutik ooriutinnguaminnik ilummut milloortuarput nunguutsinissartik tikillugu. Akutaaqqalli  kammalaatimaalivipput naggataagullu illorsuarmut isileramik sikisarlutik illarlutillu qujariarlutik ilaata ruuat marluk naatsiiviup silataanut ungalut qarsullugit miloriuppai. Aasiillimi simaartuaqqat pilernguttunnguupput, soorlumi naajat agiortut, akutaaqqat qitutsisingajallugit.
!- - - 
Angutit simaartut arlallit akuttallu marluk ataatsimiiffimmut iserput nerrivimmullu akileriillutik issaallutik oqallisilerlutik. Akutaq siunnersuutit saqqummiullugit oqaluppoq taakku malinneqarpata nunatsinni aaqqissuussinerit nunaminni pisarnertut pitsaatigilernissaat pingaartillugu eqqartorlugu. Nipangermat akutaqataa nikuippoq oqaluuseralugulu siunnersuutit qanoq akisutigissasut il. il. akuttat taama ilaatigut inuinnarni paasissaalluanngeqisunik nassuiaallutik oqalutsillugit simaartut akianni nerriviup illuatungaani issiallutik nakkussillutik tusarnaartuarsinnarput. - Pigallaratik nipangermata asumi simaartut pissartarsuarinnguatsiagaat nikutsinnguarsinnarmioq oqalulerlunilu siunnersuutit isumatussusii qanorlu pitsannguutaatiginissaat eqqartorlugit. Qilannguamik ingeriartoq ilai oqallattaaleqaat isumaqataanertik nalunaartarlugu. Akuttat qungussutaarlutik sikisartarlutillu naalaartunuku, naalaartunuku... Taamaassualeriannguallartut simaartut kingullersaat nikutsiinnariallarsinnarmioq. Querasaariarluni oqalulinnguaraluaraluartoq ilami akerlerluinnaannik isummersorluni, siunnersuutit naleqqutinngitsut atorluarsinnaanavianngitsullu unnerlugit. Pitsiaannaq ingimmat akuttat kinguleriisungaannarlutik nikuilertortarlutik qungujulajunnaavillutik tikertillu kivillugu ileqimisaartortarlutik kingumut siunnersuutinik illersueqqipput. Taamaaleriartut simaartut illersuisimasuttaaq akunnattuungasutut pissuseqaraluarsinnarlutik kinguleriisungaannarlutik oqalulluaqattaalerput, soorlumi oqaat tuggakkat, assortuisortartik paatsoorsimammat ajuusaarnerarlutik, siunnersuutit iluaqutissamik suliaanerarlugit kinguartoorutaassanngikkunillu piaartumik suliarisariaqarnerarlugit, taamaaqataanillu taallalersorlutik. Naggataagullu pissartarsuarinnguatsiagaata akuttallu suleqatigiilluarneq ataqatigiilluarnerlu ataannassappat uagut pilliuteqartariaqassuserput malinninniartariaqassuserpullu eqqartulerpai akuttat iluarinnissimaavillutik sikisallattaartuinnanngortillugit. Assortuisortartik akisussaassusermik paasinninngitsutut taakkarsorlugu taama pilliutissanik akimut akuttat tungaannut "milloortuarpoq" nunguutsinissani tikillugu "mamartutugassamernit" neqeroorutigineqartut illuanik tigullugit.
- - - 
Qangarsuarmaanna pissartat anorersualiliutitillutik qajapalaat oqqumut qimarratiinnaleraangata mallit putoorlugit toraarniagartik ornissinnaasaraangamikku nersorneqartaraluarmigippunngooq.
- - - 
Akutaaqqat marluk illorsuup silataani aperlaami qaallorimmi qamuteeqqanik naparialinnik piorsaapput. Taamaaleruttortut simaartuaqqat  arlallit saneqqutilerlutik takoriaramikkik ornillugit uniffigaat. Kaasarfitik  kaallugit ilaat nasaasaminnik nasarlutik isiginnaalerput.
Qimmip amia ingorassartik annimmassuk naqitarinerlu nalulermassuk simaartuaqqat illarlutik quiassuaatigalugillu naqitarissuppaat. Taava akutaaqqat siunnersuipput qimussertuusaarumallutik, qimmillu anuinik aalleriarlutik simaartuaqqanik qimmilersoriarlutik qamutinut ikillaataa tunummut aallaannaqaat. Simaartuaqqanaa ilaat marluk qimmiujumannginnamik ilaginiaruminaanneragaallutik 
qimatuuleramik ilatik qimmipalaajunerarlugit akerartuinnariarlugit qimatuupput. Akutaaqqat ilorrisimaavillutik issiapput simaartuaqqat tamaviannguat arpassuataartut qimmit anuinik anulersorsimasut sukkalisaarutigilluavillugit sumullu sangunissaannik naalakkertarlugit. Pigallaratik utimut apuukkamik simaartuaqqat qimmiulluarsimanertik pillugu sukkuaqqanik iipilinillu akissarsipput angerlamullu ingerlatillutik naapitatik usorussaartarlugit. Illigullutik qinusut oqarfigiinnartarpaat aqagu qimmiujartorunik akissarsikutsuussanerarlugit.
- - - 
Akuttat marluk illorsualiap eqqaani pisoqattaarput suliamik sulisunillu nakkutilliillutik. Akutaqataat suliamik ingerlatsisuupput simaartut arlallit qisunnik, qarmasissianik sioqqanillu assartuisuliullugit, allallu aamma ulloq akuttat ikkunniagaannik najummisuusarlutik.
Taama ulloq naallugu najummisuullutillu assartuisuusarput akuttat suliartik inerlugu aallarnissaat tikillugu.
- - - 
Simaartuararpaalussuit nuannateqalutik nilliummisaartuinnavissuullutik qattunersannguup nunagissup ivigarissullu sivingarnisigut assakaalaaqattaarlutik pinnguffattorsuupput.
Ilaat uffa qeerlumiusaarfinni qeerlumiusaartut allallu issakatsiaarlutik pavungaraallak periarlutik aqajannguummisaarlutik nillerujussuartarniarlutik. Sila aasarisseruttorsimavoq, qilak soorlu tungujorsiaq sanalluagaq,suna asinganersannguassaa! Qattunersap itersaamanersai pinnguarfiunngitsut inneruulanik qanga inngianannguarsi!
Taama ullorsuaq pinnguartuarput tipaatsunneq kisiat pigalugu, aasaaneranimi pinnguartarfitsik taanna qimajuitsungajaagamikku.
Ullulli arlaanni ullaap tungaa atuareerlutik pinnguartarfitsik ornilluguaasiit nipiliortorujussuullutik alakkannguaraluaraat bulldozerersuaq sajuppiluttuinnanngorluni 
aallarsimagami! Siornatungaani qullersui soorlumi uumasorujussuup isai isikkorluttut! Angut akutaq ipikujuttoq ingerlatitsisup inaani issiavoq soqutigisaqarpalunngivilluni sikaritsitorusaarluniluuna.
Tassaana pinnguartarfiat qattunersaq nunagissoq ivigarissorlu manissarlugu aallarteruttorsimagaa. Nivaataasarsuata siornatungaaniittup artugaqarani nunaginneq, issoq ujaqqallu mallorlugit aallarussorpai. Issakatsiaarfiit qeerlumiusaarfiillu peereersimapput, immaqalu ulloq naanngitsoq qattuneq tamarmi qanganngoreersimassaaq.
Simaartuaqqat paatsuungaqalutik isiginnaaginnaraluariarlutik ilaat kamamik ilallugu pallittueriarlutik bulldozerip ingerlatitsisua tamaviat qummut suaartalerpaat:
"Aserorteriunnaarniarsuarit! Peerniarit! Uagununa pinnguartarfipput!" Bulldozererujussuup qanimajaaqisup killingani qeqqissimagamik soorlumi sumininnguit, ingerlatitsisua paffa, paffa. Bulldozeri nipilioqimmat ingerlatitsisualu illunnguusap igalaallup iluaniimmat tusaaneqannginnguatsiavipput. Taava suaartaqqilerput taliminnillu ussersorlutik peeqqusiniannguarlutik. Ingerlatitsisup qissigilersimallugit ammut qiviarpai sikaritsitukkilu illuanik tigoriarlugu talersortorujussuit takoriaramigit aalateriffigisoraluni qungujulluni aalateriffigai aserortereqqilerlunilu.
Simaartuaqqat bulldozerimut uloriatsallutik illuartiterput uumitsassimaarlutillu oqaluutilerlutik:
"Sumimi pinnguartalissaagut?"
"Soormi uagullu pinnguartalissaagut? 
"Eqalussuaasaassamaaruttorluta, aamma suleraat-una?"
"Illorsualiorfiginiaraat-aasinuna, allaanavianngilaq."
Taama soriarsinnaanatik pinngorsaqatigiiffigalugulu ataatsimoortutut misigisimaffigisimasaminnik piiaaffigisaanertik makkullatigerusaareerlugu nikalluullugu qimagutilerlutillu ilaata kamassimaarpallaartup ujaqqamik tiguseriarluni bulldozeri aallarteruttortoq tamaana peqqinnerinnaagut tamaviat miloqaa. Ingerlatitsisuata sianiginngilaaluunniit.
Taamaallaammi ujarak qupilluni nakkarami.
"Utaqqilaaritsi, pisinnaaleruma illuliarsi qaartissavara!"
Suaarpoq ilanilu malillugit.

!.pin>>
!Karl Chemnitz, Piniarnermik ilitsersuutit, 1922, s.1 l.1, Qaannamik aataarniarneq. 

Saaqqutersorluni aataarniarneq atorluarneqarunnaariartuinnartoq iluatinnaraluaqaaq tassaagaluarmat 
piniaaseq iluanaarnarluartoq aataarsuaannnarsuarnik ullormut arfinileraarutaasinnaalluni. Aammami puisinut qimaasaarutaanngilaq, uniorukkaluaraannilu akeqanngilaq aleq imoqqiinnartariaqarami. 
Saaqqutilli atornissaannik sungiussilluarsimaneq pisariaqarmat sakkuneqqaat pioqattaarneq avataariartarnerlu ilinniartariaqarpaat. Naalittuusaariaruillu norsat kiinasuariarlugu avataarnissat puigornaveersaarniassavat. Tullianillu sianigisassaq tassa: qamasut ilagisalerukkit 
qanoq iliuusaat nalunaarsoqqissaartarniarumaarpatit. Qajaqativillu qamasut assuannut pinaveersaartarniarumaarputit naalliuteqinagakkit. Kiisalu qaammarsiisarniaruk; taartillugu qammaviit tikittarlugit peerutiaarpallaartarput. 
Upernaamilu aataat kangerlummi piniagaritillugit sianigisariaqarpoq pilaffiit ulunneq ajugaaniitittariaqarmata orsualikak sorujuillu sissamit pilaffimmit avalaaqqunagit tamakku aataat naamasaqarfigisaannarmatigik. 
Immaqa nunaqarfinni tamani angutit piniartunngulersut aallarnerfiginerusarpaat upernaakkut aataat tikiuffiat; taamaattumik tamakkua qanoq piniartariaqarnerat siulliukkallartigu. 
Upernaami aataat avasissumi piniakulaneqanngillat sissarsiuinnangajattarmata pingaartumik sissaq ammassaqartillugu. 
Sissami aataat ammassanik neriniartillugit taateraat nalunaaqutaalluartarput, aataammi misartillugit (neriniartillugit) taateraat agiortuaannartarput. Timangersimatillugillu sissap tungaanut ingerlatillugit uteriartuinnartariaqarpoq sussa sissaq attunngisungaannarsimagualuaraanni, nipaarsaaruteqqisaartariaqartarpulli aqqaamagaluarlutik sianisaqimmata tusajaqalutillu. 
Taateraat agiorunnaarlutik qullakujoorlutik qulangiaaginnaleraangata nalunarneq ajorpoq puisoqalersoq, taavalu avammut paariallattaariaqalersarpoq uninngaannarpallaarluni puisoqartillugu inortornarnerusarmata. Aataammi misarfitsik (nerifitsik) avammut nigorlugu puiumanerusarput. 
Taateraat agiortut timangeraanni siornatigullu agiugaat takoreersimanngikkaanni taava puinissaat naatsorsuinnaqqaartariaqarpoq qassiussusii terlissusiilu takoqqaarniarlugit. 
Aataammi ilaasa neriniarfitsik qimalertorneq ajorpaat; taamaattumik siullermik isiginnaaginnaqqaarlugit ajunnginneruvoq. Nerimmersuleraangamik qinerpallaarunnaarlutik 
terlinngoriartornerusarput taamalu iluamik periassanganarnerulersarlutik. 
Qamaarisat qassiiutillugit tamaasa puilluarseeqqaarlugit piorniartariaqarput ilaat puinngitsut pioraluaraanni kalerrinngissanngimmata, ukumi puttasut qaannamit kalerrinngikkaluarlutik ilaminnit suli puinngitsunit kalerrinneqartarput. 
Amisut amerlasuut puisillugit kisinneq ajornaraluarput, kisiannili nalunarneq ajorput puilluaraangamik tassa tamakkerlutik puisimasut, taavalu aallarfigiinnartariaqartarput. 
Amisut piortillugit sianigisariaqarput napatsisartunik qinertoqartarmata, taammaattorli sissamiitillugit naligissaartilluni soqutigingaariaqanngillat tappiilliorumanerusaqimmata sissamiitillutik. Tamakku napatsisartut pingaartumillu ikermiilluni mianersuuttariaqartut assigiinngillat; qungatsisik tasillugit napatsisartut uisagajunnerusarput. 
Qumangakannerlutilli napatsisartut tassa sequnngingagajunnerit, taamaattullu piussagaanni periassanganarnerusarput. Taamaakkaluilli mianersuuteqqissaartariaqarput. 
Aataat nalasut piortillugit morsuallattarneri paaqqutigeqqissaartariaqartarput pingaartumik imaq imarpaloqanngisillugu aataap nalatilluni umerluni morsuallatsikkaa paariaraanni kalerrinngissanngimmat. Taamaattumik piortilluni piukkap morsuallattarnera akunnattoornaveersaartariaqarpoq kalerrikkumanngikkaanni. 
Aataat sissami piniartillugit anorimik naalliinartumik ajornartooruteqartinnani avataaneerniartariaqanngillat puillutik sissaq kingoqqiullugu avammut puttasarmata. Aataammi kingoraaneerlugit pioruminarnerusarput kalerriaannarnerullutillu. Taamaattormi inortussanganagit sumut sammigaluit tamarmik piortariaqartarput. Kisiannili piorsuppallaarniartariaqanngilaq pingaartumik inortussangatillugit; isiginnaaginnaqqaarlugit ajunnginneruvoq kingullermik qaninnikkut puinissaat naatsorsoqqaarlugu. 
Angunialeqqaaratta tamatta piorsuppallaarniarnerup iluaqutaanngissusia misigereersimavarput imaammat: Ungasissorsuaq pioraluarlugu peqqajalaarnagu aqqaraangat qinerniarlugu takuleraraarput uninngavikunnguatta saniani terlippallaartoq, aamma tassa kaajallatsiinnariarluta tamaviannguat piornialeraraarput; sulili tikilluinnariarnagu aallarsimalissaaq sianigilerlunilu piniarneqarluni; aqqaannarpormi, aqqariarmallu imunga qamagaluarlugu ersikkaluanngilaq, ilaannilu ersituartaraluarput napaqalutik qineqalutillu naak tassannguummat taama terlitsigigaluarlutik. 
Ungasiartumulli piorniaraanni siornagullu takoreersimagaanni qanoq puttanertutigisoq ilatsiinnarfigisariaqanngilaq inortussanganngikkaani. Ilaannimi aamma piortoq sualunngitsumik imarpallaallattaleriartoq aataat nalatillutik puttaniarnerulersarput sioqqiugiartorlutik sangujoraalaarlutik tusaaffimmik tungaanut ingerlalersarlutik, taamalu aqqareerfissarigaluamikkut sivisunerusumik puttaleraangamik periartassanngortarlutik. Kisiannili ungasiartoq piortariaqarpoq inortussanganngikkaanni. 
Puisartikkaanni qanitillugu tikigasuarpallaartariaqanngilaq pueqqaatsiminit ilimasunnerusarmat puttammersuleriaraangamili ilimasugunnaarnerulluni qinerunnaarnerusarmat. Taamaattumik pueqqaasaanit immannguaq paariatsiartarluni pallittorusaaqqaartariaqartarpoq, malugigaannili napatsisarnera qaqutigoornerulersoq taava pimeerlugu piuinnartariaqarpoq. 
Aataat akullarneruleraangamik ikersiornerulersarmata aammalu tikiuteqqaarnerminniit ikermut pigaangamik puttanertunerulersarmata ikermi qamaariuminarnerulersarput. 
Siornatigullu puttanertussusiat takoreersimagaanni ungasiaraluartut piorusunnarnerulersarput, taamaattorlimi sissamiinnerinit mianersuunnerullugit piorniartariaqartarput ikermiitillugit. Aataanut piortilluni iluaqutaavoq alanngormoorniarneq, taavalu imaaliortariaqarpoq: Allarluni seqinnarissumi anorilu angitinnagu seqinerlu qutsippalaartinnagu qammavimmi aataat puisalerpata nalunaarsortariaqarpoq puisup seqernup ataa eqqarsiorneraa imaluunniit qajaq seqernup nalaaniinnersoq nalingajaaniinnersorluunniit. Taavalu aataaq tikisiitigalugu seqineq aterorniartariaqarpoq. Tarrarpullu qaannatta siuata qaanut pippat tassa puttasoq alanngormuulerparput. Taavalu inortunngikkaanni tusarlinngikkaanilu periarnissaa qularnarunnaarpoq takunninnaviannginnami. 
Aataat ikermut pigaangamik nulluarniarnerulersarmata nullussat qanoq piniartariaqarneri aamma oqaluttuaritsiartariaqarput. 
Nulluartumut piussagaanni inortussanganngikaanni aallarfigiinnartariaqartarpoq. Anori atorsaappat imarlu qatsungalluni illugiinnik paarluaannarluni piorniariaqarpoq nunguumisarnera sianigiinnarlugu, taamaattorlimi ungasiartillugu nunguumigaluaq paariaraluaraanni soqutaanngilaq, 
tikilluinnarluguli nunguuminissaa paaqqutigisariaqarluinnarpoq, siutinimi morsutsillugit nunguumisoq paariaraanni kalerrinngissanngilaq. Taamaattumik nullussat piussallugit aamma mianersuuttariaqarluarput, nalasunillu sianiinnerulaaramik pioruminarnerupput. 
Anorlersumi piortassat tamarmik sianiinnerusarmata periassanganarnerusarput, aammalumi piortilluni imarpallattaraluarluni soqutaassanngilaq, tassami imaq imarpalummat. 
Atorsaasumili piorluni kalerriissanganarnerusarmat mianersuunnarnerusarput, taammaattorlimi aamma qatsungalluartoq manissoq piorniarfigalugu anorsaannguartumit imarpalunnaannartumit ajunnginneruvoq tusarliinannginnerusarami. 
Nulluaq piorlugu tikilluinnarlugu unaarsineq inutsiaannarlugu nunguumippat tikikkumagaluaqalugu naatsorsoqqaartariaqarpoq paariarnaveersaarluni. Taamaalisimatillugu paariaraluaraanni kisianni kalerrillugu pisariaqarpoq; kalerrinnagumi aqqaaginnaraanni ajunnginneruvoq kingullermik qaninnikkut puinissaa neriugalugu. 
Taamatorluinnaq ippoq nalasoq piorlugu tikiluinnarlugu siunini mangullugu sakissani tikiisarlugit uniinnaruni anersaarumajunnaarluni nalunanngilaq tassa tusaalersoq; taamaalisillugu angualleqqitsiarumagaluaqaluni uniinnartariaqartarpoq naatsorsorlugu. Ilaannimi sumik 
pisorpallammik malugisaqaqqinngeriarlutik kingumut anersaartarput, taavalu piortup angualleqattaannarluni angualliinnarluniluunniit periarsinnaalersarpaa. Taama tikilluinnarlugit ilimatsattut sianigigaanni periarumagaluaqalugit ajunnginneruvoq uniinnaraanni erseqqariarlutik puisooqqittarmata siullermernillu terlinnerusarlutik kalerreqqinngeriaraangamik. Ilimatsassimatillugilli paariaraluaraanni asuli qimaasaarutaannaviuvoq. 
Upernaami ullortutillugumi aataat sianiinnerusarmata piniaruminarupput ullukilliartortilluguli pueqqortikkaangat sianisiartortarmata piniarlugit qoqassiniaruminaannerulersarput piorniarlugillu peqqissaattariaqarnerulerlutik, pingaartumillu ullukillilluinnaraangat ilimatsajanerulluinnalersarput. Taamaakkaluarlutilli anorlersumi sianiinnerujuaannartarmata anguniartartut tamarmik sapiitsuusariaqaraluarput sapiitsunut anorlersumi iluartitsigajunnarnerummat. 
Aallaammik aataarniarneq. Naak qaannamik puisinniarnermi naalinniarneq pingaarnerutinneqartuinnariaqaraluartoq taamaattoq piniartup aallaanni qimattariaqanngeqqoorpaa. 
Aallaasillu atorneqarnerani imaattut eqqaamattuinnariaqarput: Pisassaq qanoq pilerigitigigaluaraanniluunniit qajaqatit nalaarsimatillugit issunneqassaangimmat. Ingammik massakkut aallaasit kangiaguut aqerlui amitsukujuugamik sanimut tammissarumanerusarmata qajaqatit sianigilluinnartariaqarput. 
Aataat upernaakkut tikeqqaarsimaleraangamik salulluinnartarmata kiviaqalutillu aallaammik piniartariaqanngikkaluarput kivisisarpassuit iluatinnnaraluaqimmata, pisarisinnaanagimmi eqqaassineq qimaasaarutaannaavoq. 
Aataalli akullalerlutik puallarnerullutik kiviannginneruleraangata pingaartumillu aataavaqqat kivianngitsut piniagassaaleraangata aatsaat aallaat atorniarnerusariaqaraluarpoq. Aammami ukiumi aallaaniarnartumi taamaalineratigut kiviasueruttarpoq. 
Aataaq piniaaralugu qimaalerpat siumuinnaq nuttartillugu inerartaraanni naleqqat uninngaviit nallerlugillu kigaallassimaartariaqartarpoq qimaavallaanngikkaangamik ilaannikkut 
uneriarfigisarmatigik. Qimaalluartulli soqutigineq ajortarpaat. 
Aallaannikkaanni soorngunami nukingiullugu paartariaqartarpoq, tikileraannilu misissortariaqarpoq anersaartarnersoq. Anersaartarpat sakkoqaraanni naalittariaqarpoq nuiinnarluguluunniit. Kisianni naakkiassagaanni tikippallaarnagu naakkiartariaqarpoq, tikilluguli naakkiassagaanni ilorrarmillugu 
naakkiartariaqarpoq aallaasat tikivillugit siumoorluinnarlugit naalillugit toorteqqajaanartorsuummat. Qajaq ingerlasarmat sakkoq sunaluunniit puisimut kapputtoq toortigeqqajaanartarpoq, sukkalisaartillunilu toortikkaanni kisianni kinngulluni pisariaqarpoq. Toqungavissorli sianigigaanni ajunnginnerusarpoq tiguinnarlugu sussa naalinnagu. 
Puisimik anguiliissagaanni misissorluariaqarpoq, anguileraluarlugit ilaanni toqujumaarnertusarmata. Toquissorigaanni allerui misilittariaqarput; kimmigunik suli toquinngilaq anguileqqittariaqarlunilu, alleruili kimmiunnaarunik aatsaat toquissaaq. Ataasiunngitsummi kalusersoreeraluarlugit naqqiisarsimammatigik misissorluartariaqarput. 
Aallaagaluartat naalillugit ikeqanngitsunit kiiniarnerusaqimmata sianigisariaqarput, aqqaammartunerusarmatalu nikalluutiaartariaqanngillat. 
Aataanut naakkiarluni naalissimalluniluunniit sianigisariaqartut qassiiupput. 
Naakkiaraluarluni uniorluni imusineq uloriananngitsuusaaq aammaana navianartoq, pingaartumik anorlersumi. Ulorianassusia paasisimanngikkallartillugu amerlanerit imusiniartarput unaartik aggersiinnarlugu tikiulluinnarpallu taava kaajallatsinniarlugu. Taamaaliorneq navianaqaaq, mianersuutigisassallu pingaarnerit ilagaat tassa tuukkap uluata ipittup qajaq attutsiaruniuk pilassammagu, ataasiunngitsullu taamaalillutik annaqqartarsimapput immaqaluunniimmi ajunaarutigisarsimallugu. 
Tassali imusissalluni ajunnginneruvoq unaaq ernannarluunniit tigoqqaarlugit kaluseqqaarlugillu imusigaanni; taava sumik isumanani imusisariaqarpoq navianartoqartinnagu. 
Ilaanni naakkiarluni pingaartumik morsuttunut periagaq uniorasuginiarlugu nusuleriartoq uisannguartarpugut. Taamaattumik uniorsugigaluaraanniluunniit imunga sillimasariaqartarpoq arlup aallaleriarnissaa nakkutigalugu, usuusarlu soqqullugu arlup nakkarsimanera sianigilluartariaqartarpoq. 
Ilorraap tungaanut nakkarsimappat avataq tungaanut singiinnariaqartarpoq, innarluulli tungaanut nakkarsimappat innarlummut qajaq qarsullugu avataartariaqarpoq ima: Paagussiutitigut tigullugu imaluunniit avataq nilinngakannerpat siornatigut tigullugu imaluunniit kussugaasakkut tigullugu innarlummut naluinnarlugu. Kussugaasakkulli tigullugu nalussineq ajornartoortinnani atortariaqanngilaq isorartunaarpallaarluni kalluagaqarnarpallaarlunilu orrallannarnerugami. Taavalu piunnakkamik paatit qullarlugit ataallugit avataq naluttariaqarpoq. Paatit qulaallugit avataq nalukkaluaraanni kisianni qilertillugit pisariaqarmat taammaattumik innarlummoorneq mianersuutissaqarnarneruvoq. 
Puisi kingoraanit piorlugu naalikkaanni avataarlunilu uteriartuinnariaqarpoq, taamalu aamma pisariaqarpoq saneraanit naalikkaanni. Sioraanilli naalikkaanni pingaartumik 
morsuttumut paarlallugu siumut qimatsiinnartariaqarpoq; taamaattut allamut qimaariarnavianngillat kisianni qaannap tungaanut. 
Mianersuutigisassat ilagaat aataat naalittat ilaasa kiiniartaannarnerat, kiiniartillutillu soorlumakkua puiseqatiminnit sukkanerusartut keeriagassamik tungaannut. 
Kiiniarsuginartarput naalittaallutik napasartut isikkortuut. Aammalu naalissimasut anguikkamik uniuaatippallaaleriarlutik kiiniartunngortaannarput. 
Naalissimalluni ikilerniartillugu avataq oqqorlerisariaqanngilaq ulorianaqimmat avattamut aportinnissaq, avatarli assorleriuaannartariaqarpoq naalittarmi ungoortinnagu assorleriuaannartariaqartarmat. Anori sannerfigalugu puippat oqquaniit anguigarniariaqarpoq. Aammali assumut puippat avataq talerpilleralugu anguigarniariaqarpoq. 
Naalittap kiinianngissusia malugigaanni ikilerniarnerlu ajorsaatigalugu silatunera pillugu taava avataq sapinngikkaanni tigullugu nilitilaartariaqarpoq, kisianni sangusoornissaq paaqqutigeqqissaarlugu. Avataq nilinngaartunngoriaraangat naalissimasaq iluamik puttaniarnerulersarpoq ikilerniaruminarsinerusarlunilu; taammaattumik sapinngikkaanni 
ajornarsaartunut niliterineq iluaqutaasarpoq. 
Naalittaq toqullugu sanarfiniassagaanni sianigisariaqartoq aamma tassa tuukkap ulua ilaanni puttusimasarmat, pingaartumik naalittaq putusungaannarsimatillugu taamaattumillu mianersuutiginngikkaanni alittoorutaasinnaalluni. Tuukkaarsiniarneq pingaartumik pilerlaat ajornarisarpaat. Ataguli ikia ilalaariarlugu sermeersiutinnik toortalaariarukku piissaaq. Tamakkuninngali passussisilluni assuatigut pakkusersariaqarpoq. Oqquatigut pakkuserluni paatit qappiniaannarput. Piniartullu imaannarsuarmiitilluni qaannami pisataanit tamanit paaqqutiginerusassai tassa paatini; taamaattumik paatit mangulluarlugit aalajaqqajukkunnaarlugillu pakkusersariaqarpoq. 
Puisi sanarfereeraanni tulliuttarpoq kalinnissaa. Kaluserniassagaanni kingullersiutit iverteqqaarlugit siulliit ivertittariaqarput. Kaluserniartillunilu kalutit allunaartaat talerpinnik tigummisaq sukasimaartariaqarpoq taamaalilluni aalajaqqajunnannginnerusarmat. Marlunnillu 
kalissagaanni siullissaq sukangasumik kalusersariaqarpoq. Siulleq qasungatillugu kingulleq isukkariartoq kingullersiutit peersoorniaannartarput. Kiisalu kingullersiutit 
qisuttaat qajannaatsuutittariaqarpoq naappallaartinnagulu. 
Makkua naggataatigut ima oqaqqikkumavunga: Miserratigineqarsinnaanngilaq aallaasip puisinniutaalluni atorluarsinnaallunilu iluaqutaassusia, taamaattorli manna ilumoornerartariaqarpoq: Naalinniarnermut aallaasit naligititassaanngillat. Aallaat pequtissallumi tamarmik akeqarput seqqornerillu tamarmik qimaasaarutaallutik perianngisaagaluanulluunniit, naakkiarnerlu akeqaranilu nipeqanngilaq nioqqassaataananilu. 

Iivangkiiliu Matthæusip allagaa¶

 Matt 1.

Jiisusip siuaasai.

   v1  Jiisusi-Kristusip, Daavip ernerata, Aaperaap ernerata, eqqarliisa
   allassimaffiat.

   v2  Aaperaap ernertaaraa Iisaaq, Iisaap Jaaku, Jaakup Juda qatanngutaalu. 
   v3  Judap Tamarimik ernertaarai Peresi Zeralu, Peresip ernertaaraa Hesroni,
   Hesronip Rami, v4  Ramip Amminadabi, Amminadabip Nakshoni, Nakshonillu
   Salmoni. v5  Salmonip Rahabimik ernertaaraa Boazi, Boazip Ruthimik
   ernertaaraa Obedi, Obedip ernertaaraa Isaji, v6  Isajip ernertaaraa kunngi
   Daavi.

   Daavip Uriap nulianik ernertaaraa Salomo, v7  Salomup ernertaaraa Rehabeami,
   Rehabeamip Abija, Abijap Asafi, v8  Asafip Joshafati, Joshafatip Jorami,
   Joramip Uzzija, v9  Uzzijap Jotami, Jotamip Akazi, Akazip Hizkija,
   v10  Hizkijap Manasse, Manassip Amosi, Amosip Josija, v11  Josijap Jekonja
   qatanngutaalu Babylonimut aallarussaanerup nalaani.

   v12  Babylonimut aallarussaanerup kingornagut Jekonjap ernertaaraa
   Shealtieli, Shealtielip Zerubbabeli, v13  Zerubbabelip Abiudi, Abiudip
   Eljakimi, Eljakimip Azori, v14  Azorip Sadoki, Sadokip Akimi, Akimip Eliudi,
   v15  Eliudip Eleazari, Eleazarip Mattani, Mattanip Jaaku, v16  Jaakup
   Josefi, Mariap uia. Mariap ernertaaraa Jiisusi, Kristusimik taasaq.

   v17  Taamaalillutik Aaperaamiit Daavimut kinguaariissoqatigiit katillutik
   14-iupput, Daavimiit Babylonimut aallarussaanerup tungaanut
   kinguaariissoqatigiit 14-iullutik, Babylonimullu aallarussaanermiit
   Kristusimut kinguaariissoqatigiit 14-iullutik.

Jiisusi inunngortoq.

   v18  Jiisusi-Kristusillu inunngornera ima pivoq: Anaanaa Maria Josefilu
   aappassiariipput, inooqatigiilersinnagilli malunnarsivoq Maria Anersaakkut
   Illernartukkut naartusoq. v19  Uissaali Josefi assuarnaatsuugami nuliassilu
   tusagaanerlutsikkumannginnamiuk, eqqarsaatigaa malunnaatsumik qimanniarlugu.
   v20  Taama eqqarsaateqartillugu, takuat, Naalakkap inngiliata sinnattukkut
   saqqummerfigaa oqarfigalugulu: »Josefi, Daavip ernera, Mariap
   nulissiunnissaa nangaassutigissanngilat naartua Anersaakkut Illernartukkut
   ilumiugineqalermat. v21  Ernertaarumaarpoq, taannalu Jiisusimik atsissavat,
   innuttani annaatissammagit ajortaannit.«

   v22  Tamakku tamarmik pipput Naalakkap pruffiitikkut oqaaserisaa
   eqquuteqqullugu, oqarmat:
          v23  »Takuat, niviarsiaq naartulissaaq
         ernertaassallunilu,
         atsissavaallu Immanuelimik« – imaappoq: Guuti ilagaarput.
   v24  Josefi iterami Naalakkap inngiliata inassutaa naammassivaa Marialu
   nuliartaaralugu. v25  Ernertaartinnaguli tutinneq ajorpaa. Nukappiararlu
   Jiisusimik atserpaa.

   Iivangkiiliu Matthæusip allagaa.
 Matt 2.

Ilisimasut Kangiamiut.

   v1  Jiisusi Betlehemimi Judæamiittumi Herodesi kunngiutillugu erniummat
   ilisimasut Kangiamiut Jerusalemimut pipput aperalutillu: v2  »Juutit
   kunngiat inoorlaaq sumiippa? Ulloriaa nuisoq takugatsigu
   pallorfigiartorparput.« v3  Kunngip Herodesip tamanna tusaramiuk
   annilaarpoq, Jerusalemimiullumi tamarmik annilaarput. v4  Palasiunerit
   inuiaqatigiillu allakkanik ilisimasortaat tamaasa katersortippai
   siunersiorlugillu Kristusi sumi inunngortussaanersoq. v5  Akivaat:
   »Betlehemimi Judæamiittumi, pruffiitikkut ima allassimammat:
          v6  Illit Betlehemi Judap nunaani,
         Judap naalagaanerini minnersaanngilluinnarputit.
         Ilinnit pissaaq siulersuisoq,
         innuttannik Israelikkunnik paarsisussaq.«
   v7  Taava Herodesip ilisimasut taakku isertortumik qaaqquai
   apersuutigeqqissaarlugulu ulloriaq taanna qanga takkussimanersoq.
   v8  Betlehemimullu aallartippai oqarfigalugillu: »Meeraq
   apersuutigeqqissaarniarsiuk. Nanigussiullu nalunaarfigigisinga, uangattaaq
   pallorfigiartussagakku.« v9  Kunngip oqaasii tusareeramikkit aallarput
   ulloriaq nuisoq takusimasartik siuleralugu; ulloriarlu meeqqap inaata
   qulaanut pigami unippoq. v10  Ulloriaq takugamikku tipaatsungaaleqaat.
   v11  Illumullu iserput takullugulu meeraq anaanamini Mariamiittoq,
   seeqqumiarlutillu pallorfigaat, illerfisillu mapperlugit taassumunnga
   tunissutissatik sassaappaat tassaasut kuulti, tipigissaat myrralu.
   v12  Sinnattukkulli saqqummerfigineqarput ilisimatinneqarlutik Herodesimut
   uteqqunagit, aqqutikkullu allakkut nunaminnut angerlarput.

Egyptenimut qimaasut

   v13  Aallareermata Naalakkap inngiliata Josefi sinnattukkut saqqummerfigaa
   oqarfigalugulu: »Makillutit, meeraq anaanaalu ilagalugit Egyptenimut
   qimaagit, tassaniigillu uannit oqarfigineqarserlutit. Herodesimmi meeraq
   ujarniarpaa toqukkumallugu.« v14  Taava makeriarluni unnuaatillugu meeraq
   anaanaalu ilagalugit Egyptenimut aallarpoq. v15  Tassaniipporlu Herodesi
   toqutserlugu, tassa Naalakkap pruffiitikkut oqaaserisaa eqquuteqqullugu,
   oqarmat: »Ernera Egyptenimit qaaqquara.«

Betlehemimi meeqqanik toqoraaneq

   v16  Herodesip paasigamiuk ilisimasunit salloqittarneqarluni
   kamattorsuanngorpoq; Betlehemimilu eqqaanilu tamani nukappiaqqat marlunnik
   ukiullit nukarliusullu toqorartippai meeqqap qanga inunngorneranik
   ilisimasut oqaatigisaat tunngavigalugu. v17  Taamaalillutik eqquupput
   pruffiitip Jeremiap oqaasii imaattut:
          v18  Ramami tusarsaavoq nillianeq,
         upippalunneq kappialanersuarlu.
         Rakelip qitornani upippai
         tuppallersagassaananilu,
         peerussimammatami.

Egyptenimit utertut

   v19  Herodesi toqummat Naalakkap inngiliata Egyptenimi Josefi sinnattukkut
   saqqummerfigaa v20  oqarfigalugulu: »Makillutit meeraq anaanaalu ilagalugit
   Israelip nunaanut aallarit meeqqamik toqutsiniartut toqoreermata.«
   v21  Makillunilu meeraq anaanaalu ilagalugit aallarpoq Israelillu nunaanut
   pilluni. v22  Tusaramiulli Arkelaosi ataatani Herodesi kingoraarlugu
   Judæami kunnginngorsimasoq tassunnarnissani siooragilerpaa. Sinnattukkulli
   saqqummerfigineqarluni oqarfigineqarpoq Galilæaliaqqullugu, v23  tassungalu
   pigami illoqarfimmi Nazaretimik atilimmi najugassippoq eqquuteqqullugu
   pruffiititigut oqaaserisaq: »Nazaræerimik taaneqassaaq.«

   Iivangkiiliu Matthæusip allagaa Matt 3

Johannesi Kuisisoq inoqajuitsumi

   v1  Ulluni taakkunani Johannesi Kuisisoq saqqummerpoq, Judæallu
   inoqajuitsuani ima oqaluussisalerpoq: v2  »Allamik isumataaritsi, Qilaap
   Naalagaaffia qanillimmat.« v3  Taannaavoq pruffiitikkut Esajakkut
   oqaatigineqartoq, oqarmat:
         Inoqajuitsumi suaartoqarpoq:
         Naalakkap aqqutissaa iluarsarsiuk,
         aqqusininnguit ingerlavissai nalimmatsersigit!
   v4  Johannesi taanna qallersaateqarpoq qatigattuup meqquinik sanaamik
   qiteruteqarlunilu amiusumik, inuussutigaalu pillertat tungusunnitsuullu
   nunaannarmi nassaaq. v5  Taava Jerusalemimiut Judæamiullu Jordanillu
   eqqaamiut tamarmik Johannesi ornippaat, v6  kuussuarmilu Jordanimi
   taassumunnga kuisipput ajortitik anngiiaatigalugit.

   v7  Takugamigilli farisiiarit saddukiiarillu amerlasuut imminit
   kuineqarumallutik orniguttut, oqarfigai: »Paarmortorujuit piaraat, kia
   isumaqalersikkamisi kamannissaq nalliuttussaq ingalassinnaagissi?
   v8  Taamaattumik allamik isumataarnermut naapertuuttunik inerititaqaritsi,
   v9  isumaqaqinasilu ima oqaannarsinnaallusi: Aaperaat ataatagaarput.
   Oqarfigaassimi: Guutip ujaqqanik makkuninnga uummartitsilluni Aaperaat
   qitornassarsisinnaavaa. v10  Ulimaat orpiit mannguinut tutsereerpoq. Orpik
   sunaluunniit ajunngitsunik inerititaqanngitsoq ulimallugu uppitinneqassaaq
   innermullu iginneqarluni.

   v11  Uanga imermik kuivassi allamik isumataaqqullusi; kingunikkulli
   tikiuttussaq uannit nakuuneruvoq, uangalu qinngaqquppunga taassuma
   aloqutaanik tigumiarnissamut. Taassuma Anersaamik Illernartumik innermillu
   kuissavaasi. v12  Nivaattani teqqalatitsissut tigumiarpaa, karrertaajaaffini
   salinniarlugu; qajuusiassaatini quimut katersorumaarpai, qalipakuilu
   ikuallassavai innermi qamiuitsumi.«

Jiisusi kuisittoq

   v13  Taamani Jiisusi Galilæamit Jordanimukarpoq Johannesimut, taassumunnga
   kuisikkumalluni. v14  Johannesili pinaaseraluarpoq oqarluni: »Uangaana
   ilinnut kuisittussaagaluartunga, illilli ornipparma!« v15  Jiisusilli
   akivaa: »Akueriinnannga! Taamatummi iluartussaq tamarmiusoq
   naammassisariaqarparput.« Taava akueraa. v16  Jiisusili kuisereerluni
   erniinnaq imermit qaqimmat qilaat qulaagut ammarput, takuaalu Guutip
   anersaavata tuisut illuni aqqarfigigaani quliminut pilluni, v17  nipilu
   qilannit tutsiuppoq: »Tassa ernera asasara, nuannarisara.«

   Iivangkiiliu Matthæusip allagaa Matt 4

Jiisusi usserneqartoq

   v1  Taava Jiisusi Anersaamit inoqajuitsumut ingerlanneqarpoq Diaavulumit
   usserneqaqqullugu. v2  Ullullu 40-t unnuallu 40-t iisaqannginnami kiisa
   perlilerpoq. v3  Ussiisullu ornippaa oqarfigalugulu: »Guutip ernerippatit
   ujaqqat makku timiusanngoqqukkit.« v4  Akivorli: »Allassimavoq: ›Inuup
   timiusaannaq inuussutissarinngilaa, oqaaserli sunaluunniit Guutip qarnanit
   anisoq‹.« v5  Taava Diaavulup Jiisusi illoqarfimmut illernartumut
   ingerlaqatigaa, naalaffiullu inngianut pisippaa v6  oqarfigalugulu: »Guutip
   ernerippatit taava samunga nakkarit. Allassimavormi:
         Inngilini peqqussavai,
         taakkualu kissumiassavaatsit
         isikkat ujaqqamut sumulluunniit kalluteqqunagu.«
   v7  Jiisusillu oqarfigaa: »Allassimavortaaq: ›Naalagaq Guutit
   misilissanngilat‹.« v8  Maanna Diaavulup Jiisusi qaqqamut
   portusoorsuarmut ingerlaqatigaa qimerloortillugillu silarsuarmi
   naalagaaffiit tamaasa taakkualu alutornassusiat, v9  Diaavulullu oqarfigaa:
   »Tamakku tamaasa ilinnut tunniutissavakka pallorfigigumma.« v10  Taava
   Jiisusip oqarfigaa: »Nigorit, Saatani! Allassimavormi: ›Naalagaq Guutit
   pallorfigissavat taannalu kisiat kiffartuullugu‹.« v11  Taava Diaavulup
   Jiisusi qimappaa; takuallu, inngilit ornippaat kiffartorfigalugulu.

Jiisusi Galilæamiittoq

   v12  Jiisusip Johannesi parnaarunneqartoq tusaramiuk Galilæamukarpoq.
   v13  Nazaretilu qimallugu Kapernaumimi tasersuup sinaani Zebulonip
   Naftalillu nunaanni nunassippoq v14  eqquuteqqullugu pruffiitikkut Esajakkut
   oqaaserisaq imaattoq:
          v15  Zebulonip nunaa Naftalillu nunaa,
         Imaq sinerlugu Aqqusineq, Nuna Jordanip ungataaniittoq
         Galilæalu Inuiaqatigiit najugaat,
          v16  inuiaat taarsiortut
         qaamasorsuaq takuaat,
         qaamasullu nuiffigai
         toqup nunaani taartitaanilu ittut.
   v17  Taamanernit aallarnerluni Jiisusi ima oqaluussisalerpoq: »Allamik
   isumataaritsi, Qilaap Naalagaaffia qanillimmat.«

Ajoqersukkat siulliit qaaqquneqartut

   v18  Jiisusi Galilæap Tasersuata sinaagut ingerlagami takuai qatanngutigiit
   marluk, Siimuut Petrusimik taasaq qatanngutaalu Andreasi, qassusersortut,
   aalisartuugamimmi. v19  Oqarfigai: »Qaallusi malissinga, taava inunnik
   aalisartunngortissavassi.« v20  Erniinnarlu qassutitik ilaginnaannarlugit
   malippaat. v21  Tassannga ingerlaqqikkami takuai qatanngutigiit allat
   marluk, Jaaku Zebedæusip ernera qatanngutaalu Johannesi ataatartik
   Zebedæusi ilagalugu umiatsiaami qassutit passukkaat. Jiisusip qaaqquai,
   v22  erniinnarlu umiatsiaq ataatartillu qimallugit malilerpaat.

Jiisusi oqaluussillunilu ajorunnaarsitsisoq

   v23  Jiisusip Galilæa tamaat angalaarfigaa, synagogiini ajoqersuisarluni,
   Naalagaaffimmik iivangkiiliu oqaluussissutigisarlugu, inuiaqatinilu
   nappaataannik anniaataannillu tamanik ajorunnaarsittarlugit.
   v24  Tusaamaneqalerporlu Syriami tamarmi; taassumunngalu aggiuttarpaat
   ajuutillit tamaasa, tassa assigiinngitsunik nappaatillit anniaateqartullu,
   anersaapilullit, noqartartut nukillaarsimasullu; ajorunnaarsittarpaalu.
   v25  Inuppassuillu Galilæamit, Dekapolisimit, Jerusalemimit, Judæamit
   Jordanillu ungataanit Jiisusi malippaat.

   Iivangkiiliu Matthæusip allagaa Matt 5

Qaqqami oqaluuseq (kap. 5-7)

   v1  Jiisusip inuit takugamigit qaqqamut majuarpoq ingillunilu,
   ajoqersugaasalu ornippaat. v2  Taava oqalulerpoq ajoqersorlugillu:

Pilluarneraanerit

          v3  »Pilluarput anersaakkut piitsut,
         taakkuami Qilaap Naalagaaffia pigaat.
          v4  Pilluarput aliasuttut,
         taakkumi tuppallersarneqassapput.
          v5  Pilluarput qanilaartut,
         taakkuami nunarsuaq kingornutissavaat.
          v6  Pilluarput iluarnermut kaattut imerusuttullu,
         taakkumi qaarsillartinneqassapput.
          v7  Pilluarput nallittuisut,
         taakkumi nallittorneqassapput.
          v8  Pilluarput uummatimikkut minguitsuusut,
         taakkuami Guuti takussavaat.
          v9  Pilluarput eqqisseqatigiissitsisut,
         taakkumi Guutip qitornaanik taaneqassapput.
          v10  Pilluarput iluarneq pissutigalugu qinugineqartut,
         taakkuami Qilaap naalagaaffia pigaat.
   v11  Pilluarpusi ilissi uanga pillunga mitaatigippasi qinugalusilu tamanillu
   ajortunik oqaatigippasi sallullutik. v12  Tipaatsugitsi nuannaarlusilu
   akissarsiassarsi qilanniittoq angeqimmat; taamatuttaarmi pruffiitit
   qinugisarpaat ilissi siunissigut.

Nunap tarajua silarsuullu qaamasua

   v13  Ilissi nunap tarajoraasi, tarajorli kimeeruppat sumik
   taratserneqaqqissava? Allamut atorsinnaajunnaartarpoq igitassaannanngorluni
   inunnullu tullaarisassanngorluni. v14  Ilissi silarsuup qaamasoraasi.
   Illoqarfik qaqqap qaaniittoq isertorneqarsinnaanngilaq.
   v15  Naneruarluunniit ikissinnarlugu nappartap ataanut inissinneqarneq
   ajorpoq, qullilerfimmulli, illumiittunut tamanut qaammaqqutaaqqullugu.
   v16  Taamatuttaaq qaamasorsi qaamali inunnut, suliasi ajunngitsut
   taakkununnga takoqqullugit Ataatarsilu qilanniittoq unnersiutigeqqullugu.

Inatsisinik

   v17  Isumaqaqinasi inatsisit pruffiitilluunniit atorunnaarsikkiartorlugit
   tikiuttunga. Tikiutinngilanga atorunnaarsitsiartorlunga,
   naammassisitsiartorlungali. v18  Ilumut oqarfigaassi: Qilak nunalu
   nungutsinnagit allanneq minnerpaaq titarninnguarluunniit ataaseq inatsisinit
   peerneqassanngilaq, pisussat tamarmik pereersinnagit. v19  Taamaattumik
   inassutit ilaannik minnerpaartaannilluunniit ataatsimik atorunnaarsitsisoq
   taamaalioqqusillunilu inunnik ajoqersuisoq Qilaap Naalagaaffiani minnertamik
   taaneqassaaq. Maleruaasorli taamaalioqqusillunilu ajoqersuisoq, taanna
   Qilaap Naalagaaffiani angisuujusumik taaneqassaaq. v20  Oqarfigaassimi:
   Iluarsusersi allakkanik ilisimasut farisiiarillu iluarsusiannit
   annerujussuunngippat Qilaap Naalagaaffianut isissanngilluinnarpusi.

Kamannermik

   v21  Tusarparsi siulisi ima oqarfigineqarsimasut: ›Inuassanngilatit‹,
   aamma: ›Inuartoq eqqartuussisunit pisuutinneqassaaq‹. v22  Uangali
   oqarfigaassi: Kinaluunniit qatanngumminut kamattoq eqqartuussisunit
   pisuutinneqassaaq. Qatanngumminullu oqartoq: Raka! Killisiuisoqatigiinnit
   pisuutinneqassaaq. Oqartorli: Sianiitsoq! Anniarfiup inneranut
   eqqartuunneqassaaq. v23  Taamaattumik tunissutissat pilliivimmukaakkukku
   tassanilu eqqaalerlugu qatanngutit illit pillutit unnerluussutissaqartoq,
   v24  taava tunissutissat pilliivimmut qimallugu qatanngutit
   saammaakkiartoqqaarallaak, taavalu aatsaat kingorna tunissutissat
   pilliutigiartorlugu. v25  Eqqartuussinermi akerlerisat aqqutaani
   ingerlaqatigitillugu isumaqatigilipallanniaruk, taassuma tunniuteqinammatit
   eqqartuussisumut eqqartuussisullu parnaarussanik paarsisumut taamalu
   parnaarussaatillutit. v26  Ilumut oqarfigaakkit: Tassannga
   iperagaassanngilatit aningaasannguaq akiligassavit nunngutaat
   akilereertinnagu.

Allasiornermik

   v27  Tusarparsi oqartoqarsimasoq: ›Allasiussanngilatit.‹ v28  Uangali
   oqarfigaassi: Kialuunniit allap nulia pilerigalugu isigiguniuk taanna
   uummatimigut allasiorfigereerpaa. v29  Isivit talerpiup tammartippatit,
   peeruk igillugulu. Ilinnummi pitsaaneruvoq timinni avativit ilaat ataaseq
   annaassallugu timivit tamarmiusup Anniarfimmut iginneqarnissaanit.
   v30  Talerpippit tammartippatit, kipiuk igillugulu. Ilinnummi pitsaaneruvoq
   avativit ilaat ataaseq annaassallugu timivit tamarmiusup Anniarfimmut
   pinissaanit.

Avinnermik

   v31  Oqartoqarsimavoq: ›Nuliaminik avittup allakkanik avissutinik
   tunissavaa.‹ v32  Uangali oqarfigaassi: Kinaluunniit kinguaassiuutitigut
   inuunerlunnerunngitsumik peqquteqarluni nuliaminik avittoq, taanna nuliami
   allasiorfigineqarneranut pisuuvoq, avitamillu nuliartoq allasiorpoq.

Uppernarsaanermik

   v33  Aamma tusarparsi siulisi oqarfigineqarsimasut: ›Sallullutit
   uppernarsaassanngilatit‹, aamma: ›Naalakkamut uppernarsaallutit
   neriorsuutigisatit naammassissavatit‹. v34  Uangali oqarfigaassi:
   Uppernarsaassanngilluinnarpusi qilak naqqissigalugu taanna Guutip
   issiavissaarsuarimmagu, v35  nunaluunniit naqqissigalugu taanna isigaasa
   tummarfigimmassuk, Jerusalemiluunniit naqqissigalugu taanna kunngersuup
   illoqarfigimmagu. v36  Niaqqulluunniit naqqissigalugu
   uppernarsaassanngilatit nujaq ataasiinnarluunniit qaqortitissinnaannginnakku
   qernertitissinnaanaguluunniit. v37  Angernersi imaassaaq: Aap,
   naaggaarnersilu: Naagga. Taakkununnga ilanngunneqartut ajortumit pipput.

Akiniaanermik

   v38  Tusarparsi oqartoqarsimasoq: ›Isi isimik naleqartinneqassaaq, kigullu
   kigummik.‹ v39  Uangali oqarfigaassi: Ajortumik pinninniartumut
   akersuuteqinasi. Kialuunniilli ulussakkut talerperlikkut isappatit
   illuattaaq maniuk. v40  Eqqartuussisutigut ilupaannik arsaarniarneqaruit,
   qallersaatittaaq tunniuguk. v41  Kialuunniillu miili ataaseq
   ingerlaqatigeqqulluni pinngitsaaliniarpatit miilit marluk ingerlaqatigiuk.
   v42  Ilinnit qinusoq tuniuk, sumiginnaqinagulu ilinnit atorniartoq.

Akeqqamut asanninnermik

   v43  Tusarparsi oqartoqarsimasoq: ›Tullit asassavat akeqqallu
   uumissorlugu.‹ v44  Uangali oqarfigaassi: Akeqqasi asasigit, ilissinnillu
   qinuginnittut qinnussigit v45  Ataatassinnut qilanniittumut qitornaaqqullusi;
   taassumami seqerni ajortunut ajunngitsunullu nueqqusarpaa
   siallersitsisarlunilu iluartunut iluaatsunullu. v46  Ilissinnimmi asannittut
   kisiisa asagussigit, taava suna akissarsiarissasoraasiuk?
   Ilanngaaserisuttaaq taamaaliortarput. v47  Qatanngutisimi kisiisa
   inussiarnisaarfigigussigit, taava sumik immikkooruteqartumik iliuuseqarpisi?
   Guutimik nalusuttaaq taamaaliortarput. v48  Taamaattumik ilissi
   iluarluinnaritsi, soorlu Ataatarsi qilammiittoq iluarluinnartuusoq.

   Iivangkiiliu Matthæusip allagaa Matt 6

Piitsunut tunissutinik

   v1  Mianersuutiginiarsiuk iluassutsissi inunnut nittarsaannissaa,
   taakkununnga takoqqullusi. Nittarsaattarussiummi Ataatassinni qilanniittumi
   akissarsiassaqassanngilasi. v2  Taamaattumik piitsunut tunissutinik
   tunissuteqartaraangavit siuninni qarlortartitseqinak ilumoortuusaartut
   synagogini illullu akornanni iliortarnerattut inunnut nersoqqusaarlutik.
   Ilumut oqarfigaassi: Taakkua akissarsiassartik pereerpaat. v3  Piitsunut
   tunissutinik tunissuteqartaraangavit talerpivit qanoq-iliornera saamippit
   arajutsigiliuk v4  illit piitsunut tunissutit isertortukkut
   tunissutaaqqullugu. Ataatavillu isertortumut isigisup akilissavaatit.

Qinunermik

   v5  Qinugaangassi ilumoortuusaartutut iliussanngilasi; taakkuami synagogini
   aqqusernillu paarlannerini qeqarlutik qinuneq nuannarillaaraat inunnut
   malugeqqunermik. Ilumut oqarfigaassi: Taakkua akissarsiassartik pereerpaat.
   v6  Illilli qinunialeruit ininnguannut iserit matulu matullugu, Ataatannullu
   isertortumiittumut qinugit. Ataatavillu isertortumut isigisup
   akilissavaatit.

   v7  Qinusaraangassili Guutimik nalusutut iliortassanngilasi
   oqaaserpassualiorlusi; taakkumi isumaqartarput oqaatsitik amerlanaarunikkit
   tusarneqarumaarlutik. v8  Taakku assiginiaqinasigit. Ataatassimi
   pisariaqakkasi ilisimareerpai suliluunniit qinnuiginngikkissinni.

Ataatarpooq

   v9  Taamaattumik ilissi ima qinussaasi:
         Ataatarput qilanniittutit!
         Aqqit illernartitaali,
          v10  naalagaaffiit tikiulli,
         piumasat qilammisut nunamissaaq pili;
          v11  inuussutissatsinnik ullumi tunisigut,
          v12  akiitsukkatsinnillu isumakkeerfigitigut, soorlu uaguttaaq
   akiitsortivut isumakkeerfigigivut;
          v13  ussernartumullu pisinnata,
         ajortumilli annaatsigut.
         Illimmi pigaatit naalagaaffik pissaanerlu naalannassuserlu
   naassaanngitsumik! Amen.
   v14  Inuimmi unioqqutitsinerinik isumakkeerfigigussigit, taava Ataatassi
   qilammiittup aamma ilissi isumakkeerfigissavaasi. v15  Inuilli
   isumakkeerfiginngikkussigit, taava aamma Ataatassi unioqqutitsinissinnik
   isumakkeerfigissanngilaasi.

Iisinnginniarnermik

   v16  Iisinnginniaraangassi ilumoortuusaartutut taaqqungassanngilasi,
   taakkuami kiinnatik ilisarsaajunnaartittarpaat iisinnginniarnertik inunnut
   malugeqqunermik. Ilumut oqarfigaassi: Taakkua akissarsiassartik pereerpaat.
   v17  Illilli iisinnginniaraangavit niaqqut taniguk ermillutillu,
   v18  iisinnginniarnerit inunnut pinnani Ataatannulli isertortumiittumut
   takussaaqqullugu. Ataatavillu isertortumut isigisup akilissavaatit.

Qilammi erlinnartuut

   v19  Erlinnartuutinik nunami katerseqinasi, tassanimi qillaalaat oquillu
   aseruisarmata tillinniallu nakuuserlutik illumut iserlutik tillittarmata.
   v20  Qilammili katersigitsi erlinnartuutinik, tassanimi qillaalaat oquillu
   aseruissanngimmata, tillinniallu nakuuserlutik illumut iserlutik
   tillissanngimmata. v21  Uummativimmi erlinnartuutitit najortuartarpai.

Timip qaammaqqutaa

   v22  Isi timip qaammaqqutigaa. Isit qaammarippat timit tamarmi
   qaamasuussaaq; v23  isilli qaamanerliorpat timit tamarmi taartuussaaq;
   ilinnimi qaamasussaagaluaq taartuinnaappat – ila taassaqaaq!

Isumakuluutinik

   v24  Naalakkanut marlunnut kiffartorsinnaasoqanngilaq. Aappaa uumigiguniuk
   aappaa asassavaa, aappaa tulaavigiguniuk aappaa asiginnassavaa. Guutilu
   mammonilu tamaasa kiffartorfigisinnaanngilasi.

   v25  Taamaattumik oqarfigaassi: Inuunersi isumakuluutigeqinasiuk, suna
   nerissagissi, suna imissagissi imaluunniit timissigut suna atissagissi.
   Inuuneq nerisassaqarnermit pingaarnerunnginnerpa timilu atisassaqarnermit?
   v26  Qilaap timmiai isigeriarsigit; siaruarterinatillu katersuinngillat
   quinullu qimatulinatik, Ataatassilu qilammiittup nerisittarpai. Ilissili
   taakkunannga pingaarnerujussuunnginnerpisi? v27  Kiammi arlassi
   isumakuluuteqarnermigut ullut inuuffigisassani ataasiinnarmilluunniit
   ilasinnaanerpai? v28  Soormi atisassat pillugit isumakuluuteqarpisi?
   Malugeriarsigit narsaatip naasui liljat qanoq naajartortartut;
   sulisanngillat qissisarnatilluunniit. v29  Oqarfigaassili: Salomuluunniit
   alutornangaarsutsimini taakkua ilaattut atisitinneqanngilaq. v30  Guutip
   narsaatip ivigai ullumi atasut aqagulu kissarsuummut qissiussassat taama
   atisitikkamigit ilissi annerungaartumik pissannginnerpaasi, uppernikitsusi!
   v31  Taamaattumik isumakuluuteqassanngilasi ima aperalusi: Suna
   nerissavarput? Suna imissavarput imaluunniit suna atissavarput? v32  Tamakku
   tamaasa Guutimik nalusut ujartarpaat, ataatassilu qilammiittup nalunngilaa
   tamakku tamaasa pisariaqartikkisi. v33  Guutilli naalagaaffia iluarneralu
   ujaqqaarsigit, taava tamakku tamarmik ilanngullutik ilissinnut
   tunniunneqarumaarput. v34  Taamaattumik aqagussaq isumakuluutigeqinasiuk;
   aqagussaq nammineq piminik isumakuluutissaqassaaq. Ullup
   suugaluartulluunniit erloqinartua ullormut naammattarpoq.

   Iivangkiiliu Matthæusip allagaa Matt 7

Eqqartuusseqqusinnginnermik

   v1  Eqqartuusseqinasi eqqartuunneqaqqunasi.
   v2  Eqqartuussissutigisassinnimmi eqqartuunneqarumaarpusi,
   uuttuutigisassinnillu uuttuiffigineqarumaarpusi. v3  Sooq qatanngutivit
   issiutaa makiarninnguaq isiginiarpiuk, paakkarut illit isinniittoq
   maluginagu? v4  Imaluunniit qatanngutinnut qanoq oqarsinnaavit: Issiutit
   peerallarlara uffa paakkarummik illit isinniittoqartoq.
   v5  Ilumoortuusaartutit uumaa, paakkarut illit isinniittoq peeqqaarallaak,
   taava isigilluarsinnaassaatit qatanngutivit issiutaata peernissaanut.

Sapanngat puulukinut

   v6  Illernartoq qimminut tunniuteqinasiuk; sapangaatisilu puulukinut
   naluttaqinasigit isikkaminnik nunamut tukkaateqinavaat, ilissilu saariarlusi
   alittoqinavaasi.

Qinnutip tusarneqarneranik

   v7  Qinugitsi, tunineqassaasi taava; ujarleritsi, nanisissaasi taava;
   kasuttoritsi, mappiunneqassaasi taava. v8  Kinaluunniimmi qinusoq
   pissarsisarpoq, ujarlersorlu nanisisarpoq, kasuttortorlu mappiunneqartarpoq.
   v9  Kiami arlassi ernermi timiusamik qinnuigippani ujaqqamik tunissanerpaa
   v10  aalisakkamilluunniit qinnuigippani pulateriaarsummik tunillugu?
   v11  Ilissimi ajortuususi qitornasi tunissutinik ajunngitsunik
   tunisinnaagassigit, taava qularnannginnerungaarpoq Ataatassi qilanniittup
   imminut qinusut ajunngitsunik tuniumaarai.

Maleruagassaqqissoq

   v12  Taamaattumik: Inunnut qanorluunniit iliorfigeqqugussi ilississaaq
   taamatut iliorfigisigit; taamaappummi inatsisit pruffiitillu.

Isaaffik nerukitsoq

   v13  Isaaffikkut nerukitsukkut iseritsi; nerutoqaarmi tammarfimmut isaaffik
   tassungalu aqqutaa sileqaluni; amerlaqaallu tassuuna isaasut.
   v14  Nerukeqaarli inuussummut isaaffik tassungalu aqqutaa ameqaluni;
   ikittuinnaappullu taassuminnga nanisisut!

Pruffiitioqqusersunik

   v15  Pruffiitioqqusersunut mianersoritsi; taakkua savatut atisaqarlutik
   ornittarpaasi, ilumikkulli amaruupput kiisortut. v16  Inerititaasigut
   ilisarisinnaassavasi. Orpinnimmi kapinartulinnit viinnissanik
   katersuisoqartarnerpa, figeninilluunniit naasupilunnit kapinartulinnit?
   v17  Tassa taama orpik ajunngitsoq sunaluunniit ajunngitsunik
   inerititaqartarpoq orpillu ajortoq ajortunik inerititaqartarluni. v18  Orpik
   ajunngitsoq ajortunik inerititaqarsinnaanngilaq orpillu ajortoq
   ajunngitsunik inerititaqarsinnaanani. v19  Orpik sunaluunniit ajunngitsunik
   inerititaqanngitsoq kipineqartarpoq innermullu iginneqarluni.
   v20  Taamaattumik inerititaasigut ilisarisinnaassavasi.

   v21  Imaanngilaq kinaluunniit uannut oqartoq: Naalagaq, Naalagaq! Qilaap
   Naalagaaffianut isissasoq, Ataatamali qilanniittup piumasaanik iliortoq
   kisimi. v22  Ullussami tassani amerlasuut uannut oqarumaarput: Naalagaq,
   Naalagaq! illit atikkut siulittuisarsimannginnerpugut, atikkullu
   anersaapilunnik anisitsisarsimannginnerpugut, atikkullu amerlaqisunik
   malunnangaartuliortarsimannginnerpugut? v23  Taava isertuarnanga
   nalunaarfigiumaarpakka: Ilisarisimanngisaannarpassi. Nigorsinga, ilissi
   inatsisinik unioqqutitsisuususi!

Qaarsumi illuliamik sioqqanilu illuliamik assersuut

   v24  Kialuunniit oqaaserisannik tamakkuninnga tusartup maleruaasullu
   assigissavaa angut silatooq qaarsumi illuliortoq. v25  Siallersorsuanngorpoq
   kuussuillu imartusillutik; anorersuillu pitorarlutik illu taanna eqqorpaat,
   uppinngilarli qaarsumut tunngavilerneqarsimagami. v26  Kialuunniilli
   oqaaserisannik tamakkuninnga tusartup maleruaanngitsulli assigissavaa angut
   sianiitsoq sioqqani illuliortoq. v27  Siallersorsuanngorpoq kuussuillu
   imartusillutik; anorersuillu pitorarlutik illu taanna aporarfigaat,
   uppipporlu upperujussuarluni.«

Jiisusi naalattariaqartoq

   v28  Jiisusilu oqalulluni inermat ajoqersuutaa inuit tupigusuutigingaarpaat,
   v29  ajoqersormatimmi naalattariaqartutut allakkanik ilisimasortamissut
   pinnani.

   Iivangkiiliu Matthæusip allagaa Matt 8

Pupissoq ajorunnaarsitaasoq

   v1  Jiisusi qaqqamit atermat inuppassuit malippaat. v2  Takuallu pupissup
   ornippaa pallorfigalugulu oqarluni: »Naalagaq, piumaguit
   mingukkunnaarsissinnaavarma.« v3  Jiisusip assani isatsillugu attorpaa
   oqarfigalugulu: »Piumavunga, mingukkunnaarit!« Erniinnarlu pupeeruppoq.
   v4  Jiisusillu oqarfigaa: »Kimulluunniit oqaatiginiaqinagu; palasimulli
   takutikkiartorit pilliullu Mosesip peqqussutaa pilliutigiuk inunnut
   uppernarsaatitut.«

Kapernaumimi sakkutuut naalagaat

   v5  Jiisusi Kapernaumimut pimmat sakkutuut naalagaata ornippaa
   qinnuigalugulu: v6  »Naalagaq, kiffara uagutsinni nalavoq
   nukillaarsimalluni anniangaarlunilu.« v7  Oqarfigaa:
   »Ajorunnaarsikkiartussavara.« v8  Sakkutuulli naalagaata akivaa:
   »Naalagaq, uanga illunnut isertissallutit qinngaqquppunga. Oqaannarilli,
   taava kiffara ajorunnaassaaq. v9  Uangattaarmi nammineq naalagaqarpunga
   sakkutuunillu naalakkersugaqarlunga. Ilaat oqarfigigukku: Aallarit, taava
   aallararaaq; allamullu oqaruma: Qaagit, taava aggeraraaq, kiffannullu
   oqaruma: Imaaliorit, taava taamaalioraraaq.« v10  Jiisusip tamanna
   tusaramiuk tupigusuppoq, malinnitsinilu oqarfigai: »Ilumut oqarfigaassi:
   Uppernermik taama angitigisumik Israelimiluunniit naammattuuisimanngilanga.
   v11  Oqarfigaassi: Amerlasuut kangianit kitaanillu tikiukkumaarput Aaperaat,
   Iisaaq Jaakulu Qilaap Naalagaaffiani nereqatigiartorlugit.
   v12  Naalagaaffiulli qitornai silataanut taarnersuarmut ajattugaassapput.
   Tassaniittut qiallutillu qorsaqqortassapput.« v13  Jiisusillu sakkutuut
   naalagaat oqarfigaa: »Aallarit! Soorlu uppertutit, taama pineqassaatit.«
   Taamaalisorlu kiffaa ajorunnaarpoq.

Petrusip sakia arnaq allallu ajorunnaarsitaasut

   v14  Petrusip illuanut iserami Jiisusip takuaa sakia arnaq nalasoq
   kissarneqarluni. v15  Assammigullu tigummani kissarneeruppoq, makillunilu
   Jiisusi saqqippaa.

   v16  Unnummat anersaapilullit amerlasuut taassumunnga aappaat;
   anersaapiluillu oqaatsiminik anisippai napparsimasullu tamaasa
   ajorunnaarsillugit, v17  eqquuteqqullugu pruffiitikkut Esajakkut oqaaserisaq
   imaattoq:
         Taassuma anniaativut imminut pisippai,
         nappaativullu nammappai.

Malinninnerup atugassarititai

   v18  Jiisusip takugamiuk inuit ilusimagaanni ajoqersukkani naalakkerpai
   akianut ikaaqqullugit. v19  Allakkanillu ilisimasut ilaata ornippaa
   oqarfigalugulu: »Ajoqersuisoq, sumunnassagaluaruilluunniit malissavakkit.«
   v20  Jiisusilli oqarfigaa: »Terianniat siseqartarput qilaallu timmiai
   ulloqartarlutik, Inuulli Ernera niaqquminut iigarfissaqanngilarluunniit.«
   v21  Ajoqersugaasa ilaata allap oqarfigaa: »Naalagaq, akuerisinnaagumma
   ataataga iliartoqqaarumagaluarpara.« v22  Jiisusilli oqarfigaa: »Malinnga,
   toqusut toqusortatik iliartorlisigit.«

Tasersuarmi anorersuartoq

   v23  Jiisusi umiatsiaamut ikivoq, ajoqersugaasalu malippaat. v24  Taava
   tasersuarmi anorersuartorsuanngorpoq umiatsiaq mallit akornanni
   ersigunnaartarluni. Jiisusili sinippoq. v25  Ajoqersukkallu ornillugu
   itersarpaat oqarfigalugulu: »Naalagaq, annaatsigut! Umiulerpugut.«
   v26  Oqarfigaali: »Uppernikitsusiaa, sooq nangiarpisi?« Taava nikuilluni
   anorersuaq tasersuarlu appisaluuppai, qatsorluinnarporlu. v27  Inuilli
   tupigusupput oqarlutillu: »Kinaammanuna anorersuup tasersuullu
   naalakkaat?«

Gadaramiut nunaanni anersaapilullit

   v28  Jiisusi akianut Gadaramiut nunaannut pimmat inuit anersaapilullit
   marluk qaarsumi ilivilianit ornippaat; taakku navianangaarmata aqqut taanna
   kikkunnilluunniit ingerlavigineqartanngilaq. v29  Nilliasorsuupput
   oqarlutik: »Uagut sussagatsigit, illit Guutip ernera! Piffissaq suli
   nalliutinngitsoq anniartikkiartorpisigut?« v30  Ungasiarlutik
   puulukerpassuit nerisassarsiorput. v31  Anersaapiluillu qinnuigaat
   oqarlutik: »Anisinniarutsigut puulukerpassuarnut ukununnga pulatitsigut.«
   v32  Anersaapiluit akivai: »Aallaritsi,« anigamillu puulukinut pulapput;
   puulukerpassuillu tamakkerlutik innaarsukkut tasersuarmut nakkakaapput
   ipillutillu. v33  Puulukinilli paarsisut qimaapput, illoqarfimmullu pigamik
   suut tamaasa, aamma anersaapilullit qanoq pineqarnerat, oqaluttuaraat.
   v34  Taavalu illoqarfimmiut tamarmik Jiisusi naapigiarpaat, takugamikkulu
   qinnuigaat eqqartik qimaqqullugu.

   Iivangkiiliu Matthæusip allagaa Matt 9

Nukillaarsimasoq Kapernaumimi ajorunnaarsitaasoq

   v1  Taava Jiisusi umiatsiaamut ikivoq illoqarfimmullu najugarisaminut
   ikaarluni. v2  Takuallu nukillaarsimasoq siniffimmi nalasoq taassumunnga
   tikiuppaat. Jiisusip uppersusiat takugamiuk nukillaarsimasoq oqarfigaa:
   »Nikalloqinak, erneq, ajortinnik isumakkeerfigineqarputit.«
   v3  Allakkanilli ilisimasut ilaat isumaliulerput: »Guuti mitappaa.«
   v4  Jiisusillu eqqarsaataat isigigamigit oqarfigai: »Sooq uummatissigut
   ajortunik eqqarsarpisi? v5  Suna ajornannginnerua, ima oqaraanni: Ajortinnik
   isumakkeerfigineqarputit, imaluunniit: Nikuigit pisullutillu?
   v6  Ilisimaqqullusiulli Inuup Ernera nunarsuarmi ajortinik
   isumakkiisinnaatitaasoq« – taava nukillaarsimasoq oqarfigaa:
   »Nikuillutit siniffiit tiguuk angerlarlutillu,« v7  nikuillunilu
   angerlarpoq. v8  Inuit tamanna takugamikku ersilerput, Guutilu
   unnersiutigaat piginnaatitaaneq taamaattoq inunnut tunniussimammagu.

Matthæusi ajoqersuganngortoq

   v9  Jiisusilu tassannga ingerlaqqikkami takuaa angut Matthæusimik atilik
   ilanngaaseriffimmi issiasoq; taannalu oqarfigaa: »Malinnga!« Nikuillunilu
   malippaa.

   v10  Jiisusi illumi nerrivimmiitillugu ilanngaaserisut ajortuliortullu
   amerlasuut iserput Jiisusi ajoqersugaalu nerrivimmeeqatigilerlugit.
   v11  Farisiiarit tamanna takugamikku ajoqersugai aperaat: »Sooq
   ajoqersuisussi ilanngaaserisut ajortuliortullu nereqatigai?«
   v12  Jiisusilli tamanna tusaramiuk oqarpoq: »Peqqissut nakorsamik
   pisariaqanngillat, napparsimasulli. v13  Oqaatsit uku qanoq isumaqarnersut
   ilinniariartorsiuk: ›Piumasaraara nallittuineq, pilliutit toqutassat
   pinnagit.‹ Tikiutinngilangami iluartut qaaqqujartorlugit,
   ajortuliortulli.«

Viinni nutaaq puuni amiusuni nutaani

   v14  Taava Johannesip ajoqersugaasa Jiisusi ornippaat oqarfigalugulu: »Sooq
   uagut farisiiarillu taama iisinnginniartartigaagut, ajoqersukkatilli
   iisinnginniartarnatik?« v15  Jiisusip akivai: »Uissap ikinngutai
   katittorsiornermi aliasussinnaanerpat uissaq najuutsillugu? Ullulli
   nalliukkumaarput uissap taakkunannga aallarunneqarfissai, taava
   iisinnginniarumaarput. v16  Annoraamineq eqinneqanngitsoq qallersaammut
   pisoqqamut ilaartuutigineqarneq ajorpoq; ilaartuutimmi alittussavaa alinneq
   annerulersillugu. v17  Viinniluunniit nutaaq puunut amiusunut pisoqqanut
   immiunneqarneq ajorpoq puut qartorassammata viinnilu kuilussinnarluni puullu
   aserorlutik. Tassami viinni nutaaq puunut amiusunut nutaanut immiuttarpaat,
   taamaalioraannimi tamarmik ajussanngillat.«

Synagogimi pisortap pania arnarlu aaqartuartoq ajorunnaarsitaasut

   v18  Tamakku pillugit Jiisusi najuuttunut oqalutsillugu synagogimi pisortap
   tikiulluni pallorfigaa oqarfigalugulu: »Paniga aatsaaginnaq toquvoq;
   aggerlutilli assannik patikkiartoruk, taava uummassaaq.« v19  Jiisusillu
   nikuilluni malippaa ajoqersukkani ilagalugit.

   v20  Arnalli ukiuni aqqaneq-marlunni aaqartuartup Jiisusi tunuaniit ornippaa
   qallersaataatalu nivingataa attorlugu, v21  imami isumaliorami:
   »Qallersaataaluunniit attuinnarukku ajorunnaassaanga.« v22  Jiisusip
   tunummut saalluni takugamiuk oqarfigaa: »Nikalloqinak, panik, uppernerpit
   annaappaatit.« Taamaalisorlu arnaq ajorunnaarpoq.

   v23  Jiisusi synagogimi pisortap illuanut pigami qarlortartut inuillu
   upittut takugamigit v24  oqarfigai: »Peeritsi, niviarsiaraq toqunngilaq,
   siniinnarpoq.« Illaatigaalli. v25  Inuit anisinneqareermata Jiisusi iserpoq
   niviarsiararlu assaatigut tigullugu; taannalu makippoq. v26  Tamannalu nunap
   immikkoortuani tassani tamarmi tusaamaneqalerpoq.

Tappiitsut marluk anersaapilulillu ajorunnaarsitaasut

   v27  Jiisusi tassannga ingerlaqqimmat tappiitsut marluk malippaat imalu
   suaartarlutik: »Daavip ernera, naakkigitigut!« v28  Angerlarmat tappiitsut
   ornippaat, Jiisusillu oqarfigai: »Upperaasiuk uanga
   taamaaliorsinnaasunga?« Akivaallu: »Aap, Naalagaq!« v29  Taava isaasigut
   attorlugit oqarfigai: »Uppernersi naapertorlugu pineqaritsi.« v30  Isaallu
   uisitaapput. Jiisusilli sukannersumik oqarfigai: »Kimulluunniit tamanna
   ilisimatitsissutigeqinasiuk.« v31  Anigamilli nunap immikkoortuani tassani
   tamarmi siammarterpaat.

   v32  Taakku anereermata oqajuitsoq anersaapilulik taassumunngaappaat.
   v33  Jiisusip anersaapiluk anisimmagu oqajuitsoq oqalulerpoq. Inuit
   tupigusupput oqarlutillu: »Siornatigut Israelimi taamaalisunik
   takusaqartoqarsimanngisaannarpoq.« v34  Farisiiarilli oqarput:
   »Anersaapiluit naalagaanerat ikiortigalugu anersaapiluit anisittarpai.«

Katersugassat amerlaqaat

   v35  Jiisusip illoqarfiit illoqarfeeqqallu tamaasa angalaarfigai synagogiini
   ajoqersuisarluni Naalagaaffimmillu iivangkiiliu oqaluussissutigisarlugu
   aammattaarlu nappaatit anniaatillu tamaasa ajorunnaarsittarlugit. v36  Inuit
   takugamigit nalligingaalerpai paarinerlugaallutillu naakkinarsisimangaarmata
   savatut paarsisoqanngitsutut. v37  Taava ajoqersukkani oqarfigai:
   »Katersugassat amerlaqaat sulisussalli ikittuinnaallutik. v38  Taamaattumik
   katersuinermi naalagaasoq qinnuigisiuk katersuisussanik
   aallartitseqqullugu.«

   Iivangkiiliu Matthæusip allagaa Matt 10

Aqqaneq-marluk taakku aallartitaasut

   v1  Jiisusip ajoqersukkani aqqaneq-marluk imminut qaaqquai anersaanut
   minguttuunut naalagaassusilerlugit taakkuninnga anisitsisinnaanngortillugit
   aamma nappaatinik anniaatinillu tamanik ajorunnaarsitsisinnaanngortillugit.
   v2  Apustilit aqqaneq-marluk taakku ima ateqarput: Siulliuvoq Siimuut
   Petrusimik taasaq, taavalu qatanngutaa Andreasi, Jaaku Zebedæusip ernera
   qatanngutaalu Johannesi, v3  Filipi Bartholomæusilu, Tuuma
   ilanngaaserisorlu Matthæusi, Jaaku Alfæusip ernera Thaddæusilu,
   v4  Siimuut Kana'anikkuusoq Judasilu Iskarioti, taanna killuussisaa.

Apustilit aallartinneqarneranni oqaatsit

   v5  Jiisusip aqqaneq-marluk taakku aallartippai peqqusiffigalugillu:
   »Guutimik nalusunut aqqut atussanngilarsi, Samariamiullu illoqarfiinut
   isissanngilasi; v6  ornissigilli savat tammarsimasut Israelikkuusut.
   v7  Oqaluussiartoritsi ima: Qilaap Naalagaaffia qanillivoq!
   v8  Napparsimasut ajorunnaarsissigit, toqusut makitissigit, pupissut
   pupeerutitissigit, anersaapiluit anisissigit. Akeqanngitsumik tunineqarpusi,
   akeqanngitsumik tunisigitsi! v9  Pissarsiniassanngilasi kuultinik
   sølvinilluunniit kanngussannilluunniit qiterutermiussassinnik,
   v10  aqqutaani pooqattalisaatissassinnik, ilupaanik marlunnik,
   aloqutissassinnik ajaappiassassinnilluunniit. Sulisormi nerisassaminik
   pisassaqartussaavoq. v11  Illoqarfimmut illoqarfeeqqamulluunniit
   pigaangassi, taava paasiniaasassaasi kina ilissinnik najugaqartitsinissamut
   naleqquttuunersoq; taassumaniissaasilu aallarnissassi tungaanut.
   v12  Illumut iseraangassi eqqisseqqusisaritsi. v13  Illup inui tamatumunnga
   naleqquppata eqqisseqqusissutissi tikissavai, naleqqutinngippatali
   eqqisseqqusissutissi uterfigissavaasi. v14  Ilassiumanngippasili oqaatsisilu
   tusaajumanagit, taava illu taanna illoqarfilluunniit taanna qimassiuk,
   isikkasilu pujoralaajarsigit. v15  Ilumut oqarfigaassi: Sodomamiut
   Gomorramiullu nunaat ullormi eqqartuussiffissami illoqarfimmit taassumannga
   atussaanerusumik pineqassapput.

   v16  Savatut amaqqut akornannut aallartippassi; taamaattumik silatusaaritsi
   pulateriaarsuttut peqqusersuitsuullusilu tuisut. v17  Mianersorfigisigit
   inuit! Taakkuami eqqartuussassanngortissavaasi synagogimminnilu
   iperartorlusi. v18  Uanga pillunga naalagaatitanut kunnginullu
   sassartinneqarumaarpusi, taakkununnga Guutimillu nalusunut
   uppernarsaataallusi. v19  Eqqartuussassanngortitaagussili
   isumakuluutigissanngilasi qanoq oqalussanerlusi qanorlu oqassanerlusi;
   taamaalippammi oqaasissassinnik tunineqarumaarpusi. v20  Ilissimi
   oqaluttuunngilasi, Ataatassiliuna anersaava ilissitigut oqaluttoq.

   v21  Qatanngutip qatanngunni toqumut eqqartuussassanngortissavaa, ataatallu
   qitornani, qitornallu angajoqqaatik akerlilersussavaat toqumullu
   eqqartuussaatissallugit. v22  Atera pillugu tamanit uumissorneqassaasi.
   Naggatissamulli nikallujuitsuusoq taanna annaanneqassaaq.

   v23  Illoqarfiit ilaanni qinugineqarussi taava allamut qimaagitsi. Ilumummi
   oqarfigaassi: Suliluunniit Israelip illoqarfii tamakkinngikkisi Inuup Ernera
   tikiuteriissaaq.

   v24  Ajoqersugaq ajoqersortiminit annerunngilaq, kiffarlu naalakkaminit
   annerunani. v25  Ajoqersukkamut naammappoq ajoqersortimisut ikkuni,
   kiffamullu naalakkamisut ikkuni. Illumi ittuusoq Beelzebulimik
   taasimagamikku, qanormi taava ajortigisunik inoqutai taassavaat?

   v26  Taamaattumik taakku ersigeqinasigit. Anngigisaqanngilaq
   saqqummertussaanngitsumik isertugaqaranilu ilisimaneqalersussaanngitsumik.
   v27  Taartumi ilissinnut oqaaserisakka qaamasumi oqaaserissavasi, suullu
   ilissinnut isussuutigineqartut illut qaaviniit oqaluussissutigissavasi.
   v28  Ersigeqinasigit timimik toqutsisut tarnimilli toqutsisinnaanatik.
   Ersigisiulli tarnimik timimillu Anniarfimmi aserortitsisinnaasoq.
   v29  Qupaloraarsuit marluk skillingimik akilersillugit
   tunineqartannginnerpat? Taakkua ilaat ataaserluunniit nunamut
   nakkarnavianngilaq Ataatarsi najortiginagu. v30  Ilissimi nutsasiluunniit
   tamarmik kisissimapput. v31  Taamaattumik erseqinasi, ilissi
   qupaloraarsuppassuarnit pingaarneruvusi.

   v32  Kinaluunniit inunnut uannik nassuerutiginnittoq, taanna uanga aamma
   Ataatama qilanniittup saavani nassuerutigiumaarpara. v33  Inunnulli uannik
   miserratiginnittoq, taanna uanga aamma Ataatama qilanniittup saavani
   miserratigiumaarpara. v34  Isumaqassanngilasi tikiuttunga nunarsuarmi
   eqqissisitsiartorlunga; tikiutinngilanga eqqissinissamik nassarlunga,
   panamilli. v35  Tikiuppunga akerleriilersinniarlugit angut ataataalu, panik
   anaanaalu, ukuaq sakialu arnaq; v36  angutillu inoqutini akerarilissavai.
   v37  Uannut asanninnerminit annerusumik ataataminut anaanaminulluunniit
   asannittoq uannut qinngaqqunnarpoq, uannullu asanninnerminit annerusumik
   ernerminut paniminulluunniit asannittoq uannut qinngaqqunnarpoq.
   v38  Sanningasulinilu ersullugu uannik malinninngitsoq uanni
   qinngaqqunnaqaaq. v39  Inuunerminik annaassisup inuunini annaajumaarpaa,
   inuunerminilli uanga pillunga annaasaqartup inuunini annaakkumaarpaa.

   v40  Ilissinnik ilassinnittup uangattaaq ilassivaanga, uannillu
   ilassinnittup aallartitsisiga ilassivaa. v41  Pruffiitimik ilassinnittoq
   pruffiitiunera pillugu pruffiititut akissarsissaaq. Iluartumillu
   ilassinnittoq iluartuunera pillugu iluartutut akissarsissaaq.
   v42  Kinaluunniit ukua minninnguit ilaannik imermik nillertumik ermutsip
   ataasiinnaalluunniit imaanik immitsisoq ajoqersugaanera pillugu, ilumut
   oqarfigaassi: Taanna akissarsinngitsuussanngilaq.« (11,1)  Jiisusi
   ajoqersukkaminut aqqaneq-marlunnut taama peqqusereerami tassannga aallarpoq
   illoqarfiini ajoqersuiumalluni oqaluussiumallunilu.

   Iivangkiiliu Matthæusip allagaa Matt 11

Johannesip Kuisisup apeqqutaa Jiisusillu akissutaa

   v2  Johannesi parnaarussivimmiilluni Kristusip suliaanik tusarami
   ajoqersukkani aallartippai v3  ima apereqqullugu: »Illit taannaavit
   tikiuttussaq allamilluunniit utaqqissanerpugut?« v4  Jiisusip akivai:
   »Johannesi oqaluttuukkiartorsiuk takusassinnik tusakkassinnillu:
   v5  Tappiitsut tappissipput, nukillaarsimasut pisupput, pupissut
   pupeerupput, tusilartut tusaapput, toqusut makipput iivangkiiliulu piitsunut
   tusarliunneqarpoq. v6  Pilluarporlu uannik mamiatsaatiginninngitsoq.«

Jiisusip Johannesi Kuisisoq pillugu oqaasii

   v7  Taakkuli qimagummata Jiisusi Johannesi pillugu inunnut oqalulerpoq:
   »Suna takujumallugu inoqajuitsumukarpisi? Ivissuaq anorip aalatitaa?
   v8  Sunami takuniarpisiuk? Inuk atisarissoq? Atisarissut kunngit
   illussaarsuaniittarput. v9  Sunami takuniarpisiuk? Pruffiiti? Aap,
   oqarfigaassi, allaat pruffiitimit annerusoq. v10  Taanna pillugu
   allassimasoqarpoq:
         Takuat, inngiliga illit siunikkut aallartippara,
         taassuma aqqutissat illit siuninni iluarsassavaa.
   v11  Ilumut oqarfigaassi: Arnanit erniusuni Johannesimit Kuisisumit
   annerusumik saqqummersoqanngilaq. Qilaalli Naalagaaffiani minnerpaaq
   taassumannga anneruvoq. v12  Johannesip Kuisisup ajoqersuinerata nalaaniit
   ulloq manna tikillugu Qilaap Naalagaaffia nakuuserfigineqartarpoq,
   nakuusersullu imminnut nutsuppaat. v13  Johannesimi tikillugu pruffiitit
   tamarmik inatsisillu siulittuipput. v14  Ilissilu ilassiumagussiuk: Taanna
   tassaavoq Elia tikiuttussaq. v15  Siuteqartoq tusarli.

   v16  Eqqarleriilli uku kikkunnut assersuutissavakka? Assigaat meeqqat
   niueriartortarfimmi issiasut ilaminnullu suaartartut: v17  Qarlortarluta
   nipilersorfigigaluarassi qitikkumanngilasi; upputersoraluaratta upinngilasi.
   v18  Johannesimi tikiummat nerinanilu imigassartornanilu taava oqarput:
   Anersaapiloqarpoq. v19  Inuullu Ernera tikiummat nerillunilu
   imigassartorlunilu, oqarput: Takusiuk una nerrersooq imerajuttorlu,
   ilanngaaserisut ajortuliortullu ikinngutaat!« Taamaattoq, ilisimassuseq
   eqqortuutitaavoq suliamigut.

Galilæap illoqarfiinut eqqanaartuutit

   v20  Taava Jiisusip illoqarfiit annerusumik
   malunnangaartuliorfigisarsimasani avoqqaarilerpai allamik
   isumataarsimanngimmata: v21  »Eqqanaq, illit Korazini! Eqqanaq, illit
   Betsajda! Malunnangaartuliat ilissinni pisimasut Tyrusimi Sidonimilu
   pisimagaluarpata taakku qangarsuarli allamik isumataareersimassagaluarput
   puunik atisillutik arsanillu saallutik. v22  Taamaattumik oqarfigaassi:
   Ullormi eqqartuussiffissami Tyrusi Sidonilu ilissinnit atussaanerusumik
   pineqarumaarput. v23  Illillu Kapernaumi, qilak tikillugu
   qutsissisitaassanerputit? Toqusut inaannut nakkartitaassaatit!
   Malunnangaartuliammi ilinni pisut Sodomami pisimagaluarpata, taanna suli
   ullumikkut atasimassagaluarpoq. v24  Taamaattumik oqarfigaassi: Sodomap
   nunaa ullormi eqqartuussiffissami ilinnit atussaanerusumik pineqassaaq.«

Jiisusip qiimmattarluni oqaasii

   v25  Taamani Jiisusi oqalulerpoq: »Unnersiutigaakkit Ataataq, qilaap
   nunallu Naalagaat, ilisimasunut sianisuunullu tamanna isertorakku
   saqqummersilluguli meerannguanut. v26  Ilumummi, Ataataq, tamanna
   piumasaraat. v27  Suut tamaasa Ataatama uannut tunniuppai; Ataatallu kisimi
   Erneq ilisimavaa. Ernerup Ernerullu taassuminnga saqqummiiffigiumasaata
   kisimik Ataataq ilisimavaat.

   v28  Ornissinga tamassi suleruluttusi nanertugaasusilu, qasuertissavassi.
   v29  Nammaatara ilissinnut pisissiuk, ilinniarfigisingalu qanilaarama
   uummatikkullu makitajuikkama; taava qasuerfissarsiumaarpusi tarnissinnut.
   v30  Nammaatarami iluaqaaq, nammakkiussaralu oqeqaluni.«

   Iivangkiiliu Matthæusip allagaa Matt 12

Sabbatimi karrertaqarfinnik nutsuisut

   v1  Taamani Jiisusip sabbatimi narsaatit karrillit aqqusaarpai.
   Ajoqersugaalu kaaleramik karrertaqarfinnik nutsuipput nerillutillu.
   v2  Farisiiarit tamanna takugamikku Jiisusi oqarfigaat: »Takuuk,
   ajoqersukkatit sabbatimi ajornartitaasumik iliorput.« v3  Jiisusilli
   akivai: »Atuarsimanngilisiuk Daavi taamani angutitanilu kaaleramik qanoq
   iliortoq, v4  Guutip illuanut isertoq timiusanillu saqqumisitanik nerisut
   uffa taakku namminerminut angutitaminullu pinnatik palasinuinnarli
   nereqqusaasut? v5  Inatsisiniluunniit atuarsimanngilisiuk palasit sabbatini
   naalaffimmiinnermikkut sabbati narrunarsartaraat taamaattorli
   pinngitsuutitaallutik? v6  Oqarfigaassili: Naalaffimmit annerusumik
   maaniittoqarpoq. v7  Allassimasut uku paasisimagaluarussigit:
   ›Piumasaraara nallittuineq, pilliutit toqutassat pinnagit,‹ taava
   pinngitsuusut pillagassaatissanngikkaluarpasi. v8  Inuummi Ernera sabbatimut
   naalagaavoq.«

Angut toqungasumik assalik ajorunnaarsitaasoq

   v9  Jiisusilu tassannga ingerlaqqikkami synagogiannut iserpoq.
   v10  Tassaniippoq angut toqungasumik assalik. Jiisusi
   unnerluutigisinnaajumallugu aperipput: »Sabbatimi ajorunnaarsitsineq
   ajornartitaanngila?« v11  Akivaali: »Kia arlassi savaatini sabbatimi
   itersaliamut nakkarpat tigussannginnerpaa qaqillugulu? v12  Inulli savamit
   pingaarnerungaarpoq. Taamaattumik sabbatimi ajunngitsuliornissaq
   ajornartitaanngilaq.« v13  Taava angut oqarfigaa: »Assat isaaguk,«
   isaappaalu; assaalu ajorunnaarpoq illumisut ilerluni. v14  Farisiiarilli
   anillutik aalajangerput Jiisusi toqutikkumallugu.

Kiffaq Guutip qinigaa

   v15  Jiisusip tamanna paasigamiuk tassannga aallarpoq. Inuppassuilli
   malippaat, taakkulu tamaasa ajorunnaarsippai. v16  Kinaaninili
   oqaatigeqqunngilluinnarpaa, v17  eqquuteqqullugu pruffiitikkut Esajakkut
   oqaaserisaq imaattoq:
          v18  Aajuna kiffara qinigara,
         asasara, nuannarisara.
         Taassumunnga pisippara anersaara,
         iluarnerlu inuiannut nalunaajaatigissavaa.
          v19  Saqitsaassissananilu suaartassanngilaq,
         nipaa tusarsaassanngilaq aqqusinerni.
          v20  Sullortooq naffalik napivissanngilaa,
         iperarlu qamilersoq qamivissanagu
         iluarneq ajugaatereerserlugu;
          v21  inuiaat aqqa neriuffigaat.

Jiisusi Beelzebulilu Anersaamillu Illernartumik mitaatiginninneq

   v22  Taamani anersaapilulik tappiitsuullunilu oqajuitsuusoq Jiisusimut
   aggiuppaat, oqajuitsorlu ajorunnaarsippaa oqalulersillugu tappissisillugulu.
   v23  Inuillu tamarmik annilaarsimaqalutik aperipput: »Taannaanerluni Daavip
   ernera?« v24  Farisiiarilli tamanna tusaramikku oqarput: »Taanna
   anersaapilunnik anisitsineq saperpoq Beelzebuli anersaapiluit naalagaanerat
   ikiortigitinnagu.« v25  Jiisusilli eqqarsaataat ilisimagamigit oqarfigai:
   »Naalagaaffik sunaluunniit imminut akerlilersuleruni suujunnaarsitaassaaq;
   illoqarfillu illuluunniit imminnut akerlilersulerunik atasinnaassanngillat.
   v26  Saatanip Saatani anisikkuniuk imminut akerlilersulersimassaaq; qanoq
   ililluni taava naalagaaffia atasinnaassava? v27  Uangali anersaapiluit
   Beelzebuli ikiortigalugu anisittarukkit taava ilassi kina ikiortigalugu
   anisittarpaat? Taamaattumik taakku ilissi eqqartuussisorissavasi.
   v28  Guutilli anersaava ikiortigalugu uanga anersaapilunnik anisitsisarama,
   taava Guutip naalagaaffia ilissinnut tikiussimassaaq. v29  Qanorluunniit
   ililluni nakuarsuup illuanut isertoqarsinnaava taassumalu pigisai piiarlugit
   nakuarsuaq qilersoqqaarsimanngikkuniuk? Aatsaammi taamaalioreeruni illua
   ujajaaffigisinnaavaa.

   v30  Iliginngisama akerlilersorpaanga, uannillu katersueqatiginninngitsoq
   siammarterivoq. v31  Taamaattumik oqarfigaassi: Ajortulianik
   mitallernernillu tamanik inuit isumakkeerfigineqassapput, Anersaamulli
   mitallernerit isumakkeerneqassanngillat. v32  Kinaluunniit Inuup Erneranut
   assortuilluni oqaluttoq isumakkeerfigineqassaaq; Anersaamulli Illernartumut
   assortuilluni oqaluttoq isumakkeerfigineqassanngilaq, silarsuarmi matumani
   piumaartussamiluunniit.

Orpik inerititaalu

   v33  Orpik assersuutigeriartigu: Ajunngitsuugaangat aamma inerititai
   ajunngitsuusarput, orpilli ajortuugaangat aamma inerititai ajortuusarput.
   Orpimmi inerititaanit ilisarineqartarpoq. v34  Paarmortorujuit piaraat,
   qanoq ilillusi ajunngitsunik oqalussinnaavisi, ilissi ajortuususi?
   Uummatimmi ulikkaarutaanik qaneq utsersortarpoq. v35  Inuup ajunngitsup
   toqqorsivimminit ajunngitsumit ajunngitsut saqqummertarpai, inuullu ajortup
   toqqorsivimminit ajortumit ajortut saqqummertarpai. v36  Uangali
   oqarfigaassi: Ullormi eqqartuussiffissami inuit oqaaserisimasatik
   piunngitsut tamaasa akisussaaffigissavaat. v37  Oqaatsivit
   pinngitsuutissavaatsit oqaatsivillu pillagassaatissavaatsit.«

Jonap nalunaaqutaanera

   v38  Taava allakkanik ilisimasut farisiiarillu ilaasa Jiisusi oqarfigaat:
   »Ajoqersuisoq, nalunaaqummik ilinnit pisumik takujumavugut.«
   v39  Akivaali: »Eqqarleriit uku ajortut allasiortullu nalunaaqummik
   piumapput; nalunaaqummilli allamik pissanngillat, pruffiiti Jona kisiat
   nalunaaqutigissavaat. v40  Soorlumi Jona ullut pingasut unnuallu pingasut
   imarmiorsuup iluaniittoq, taamatuttaaq Inuup Ernera ulluni pingasuni
   unnuanilu pingasuni nunap iluaniissaaq. v41  Angutit Ninevemit pisut
   eqqartuussiffissami eqqarleriit uku makeqatigissavaat
   pillagassaatissallugillu; Jonammi oqaluussineratigut allamik isumataarput,
   takuallu maaniippoq Jonamit annerusoq. v42  Kujataatalu dronningiata
   eqqartuussiffissami eqqarleriit uku makeqatigissavai
   pillagassaatissallugillu, nunarsuup ungasinnersaanit aggersimagami Salomup
   ilisimassusia tusariartorlugu, takuallu maaniippoq Salomomit annerusoq.

Anersaaq minguttooq utertoq

   v43  Anersaaq minguttooq inummit anisinneqaraangami inuilaami
   eqqissisimanani angalaartarpoq qasuerfissarsiorluni, nanissanaguli.
   v44  Taava oqartaraaq: Illunnut anisitaaffinnut uterniarpunga.
   Tikikkaangamilu takuleraraa inoqanngitsoq, salinneqarsimasoq
   pinnersarneqarsimasorlu. v45  Taava aallartaraaq anersaallu allat
   arfineq-marluk imminit ajornerusut ilaliuttarlugit, tikittaraallu tassanilu
   ineqalerlutik. Atugariligaalu siullermernit inummut taassumunnga
   ajorneruleraraat. Taamatuttaaq pineqassapput eqqarleriit uku ajortut.«

Jiisusip ilaqutavii

   v46  Jiisusi suli inunnut oqalutsillugu anaanaa nukaalu silataaniipput
   oqaluukkumagaluarlugu. v47  Taava ilaata oqarfigaa: »Anaanat nukkatillu
   silatangiupput oqaloqatigiumallutit.« v48  Imminulli oqartoq akivaa:
   »Kinaagami anaanaga kikkuugamillu nukakka?« v49  Ajoqersukkanilu
   tikkuarlugit oqarpoq: »Aajuku anaanaga nukakkalu. v50  Kinaluunniimmi
   ataatama qilanniittup piumasaanik iliortoq tassa nukara najagalu
   anaanagalu.«

   Iivangkiiliu Matthæusip allagaa Matt 13

Naatsiiassanik siaruarterisumik assersuut

   v1  Ulloq taanna Jiisusi illumit anigami tasersuup sinaanut ingippoq.
   v2  Inuppassuillu katersorfigaat umiatsiaamut ikisariaqalersillugu tassanilu
   ingilluni, inuillu tamarmik tasersuup sinaaniiginnarput.
   v3  Assersuutitigullu oqaluffigiuarpai oqarluni:

   v4  »Takuat, naatsiiassanik siaruarterisoq siaruarteriartorpoq.
   Siaruartigaasa ilaat aqqusinermut tupput, timmissallu tikiullutik
   nungullugit pukuppaat. v5  Ilaat qaarsortalimmut issoqarpianngitsumut
   tupput, puttussuutilertorlutillu issortaa saattunnguummat; v6  seqinerli
   qullarluariarmat uupput, sorlaqannginnamillu toqupput. v7  Ilaat naasupiluit
   kapinartullit akornannut tupput, naasupiluillu kapinartullit naagamik taakku
   ipitippaat. v8  Ilaalli issorissumut tupput inerititaqarlutillu, ilaat
   100-riaammik, ilaat 60-eriaammik ilaallu 30-riaammik. v9  Siuteqartoq
   tusarli.«

   v10  Ajoqersukkallu ornippaat oqarfigalugulu: »Sooq inuit assersuutitigut
   oqaluffigaagit?« v11  Akivaali: »Ilissi tunineqarpusi Qilaap
   Naalagaaffiata anngigisai ilisimasinnaassallugit, taakkuli taama
   pineqanngillat. v12  Peqartormi tunineqassaaq peqangaalersillugu;
   peqanngitsorli pigisaminik allaat arsaarneqassaaq. v13  Taamaattumik
   assersuutitigut oqaluffigaakka, isigigaluarlutimmi takunninngimmata,
   tusaagaluarlutillu tusanngimmata paasisaqarnatillu. v14  Taakkununnga
   eqquuppoq Esajap siulittuutigisaa imaattoq:
         Tusaasaqartuassaasi, kisianni siunersisaqarnasi,
         isigisaqartuassaasi, kisianni paasisaqarnasi.
          v15  Inuiaammi taakkua uummataat orsumik qallersimapput,
         siutaat tusassarlersimapput,
         isaallu mamissimallutik,
         iseqaraluarlutik takunnissinnaajunnaarsillugit,
         siuteqaraluarlutik tusaasinnaajunnaarsillugit uummatimikkullu
   paasinnissinnaajunnaarsillugit,
         saanniaqqunagillu uannit ajorunnaarsinneqartariaqalerlutik.
   v16  Ilissili isisi pilluarput takunnittaramik siutisilu tusaasaramik.
   v17  Ilumut oqarfigaassi: Pruffiitit iluartullu amerlasuut takusarsi
   takorusukkaluarpaat takunaguli, tusagarsilu tusaarusukkaluarpaat
   tusarnaguli.

   v18  Taamaattumik ilissi naatsiiassanik siaruarterisumik assersuut
   tusarsiuk: v19  Kialluunniit Naalagaaffimmik oqaaseq tusaraluarlugu
   paasinngikkaangagu Ajortoq tikiuttarpoq issuma uummataanut siaruartikkat
   piiariartorlugit. Taakkulu tassaapput aqqusinermut siaruarterneqartut.
   v20  Qaarsortalimmut siaruarterneqartut tassa oqaatsimik tusartoq
   erniinnarlu nuannaarluni ilassinnittoq; v21  imminili sorlaqannginnami
   sivikitsuinnarmik atasarpoq, oqaaserlu pillugu naalliutsitsinerit
   qinuginninnerillu nalliukkaangata erniinnaq tunussissaaq. v22  Naasupiluit
   kapinartullit akornanni siaruarterneqartut tassa oqaatsimik tusartoq,
   silarsuarmili matumani isumakuluutit pisuussutillu nakutitsisarnerisa
   oqaaseq ipitittarpaat inerititaqanngitsoortillugu. v23  Issorissumulli
   siaruarterneqartut tassa oqaatsimik tusartoq paasillugulu inerititaqarlunilu
   pissarsiaqartitsisoq ilaat 100-riaammik, ilaat 60-eriaammik ilaallu
   30-riaammik.«

Qajuusiassani naasupilunnik assersuut

   v24  Assersuummik allamik oqaluttuuppai: »Qilaap Naalagaaffiata assigaa
   inuk naatsiiassanik pitsaasunik narsaatimini siaruarterisoq. v25  Inuilli
   sinitsillugit qinngarsortaa qajuusiassat akornannut naasupilussanik
   siaruarteriartorpoq qimagullunilu. v26  Karrit naajartorlutik
   inerititaqalermata, taava aamma naasupiluit puttussuupput. v27  Narsaammik
   piginnittoq kiffaasa ornippaat aperalugulu: Naalagaq, ilaa naatsiiassanik
   pitsaasunik narsaatinni siaruarterigaluarputit? Naasupiluimmi sumit pippat?
   v28  Akivai: Qinngarsuisoq taamaaliorsimavoq. Taava kiffat aperaat:
   Piiaqquigit? v29  Akivaali: Naamik, naasupiluiaanissinni qajuusiassat
   nutsuttooqinavasi. v30  Katersuinissap tungaanut tamarmik
   naajartoqatigiiginnarlit. Katersuiffik nalliuppat katersuisussat ima
   oqarfigiumaarpakka: Naasupiluit siulliullugit nutsussigit
   qilertanngorlugillu qilersorlugit ikuallanneqaqqullugit, qajuusiassalli
   quinnut katersorsigit.«

Siinuppip naatsiiassartaanik assersuut

   v31  Taava assersuummik allamik oqaluttuuppai: »Qilaap naalagaaffiata
   assigaa siinuppip naatsiiassartaa inuup narsaatimini ikkussaa. v32  Taanna
   naatsiiassanit allanit tamanit minneruvoq, naagaangamili naasunit allanit
   tamanit annerulersarpoq orpinngorlunilu, qilaallu timmiai avalequtaani
   ulluliortarput.«

Seernarsaammik assersuut

   v33  Assersuummik allamik oqaluttuuppai: »Qilaap Naalagaaffiata assigaa
   seernarsaat arnap qajuusanut uuttuutinut pingasunut akuliussaa naqittagaq
   tamaat seernarsisillugu.«

Jiisusip assersuusiortarnera

   v34  Tamakku tamaasa assersuutitigut Jiisusip inunnut oqaatigai, tamatigullu
   assersuutit atorlugit oqaluffigisarpai v35  eqquuteqqullugu pruffiitikkut
   oqaaserisaq imaattoq:
         Qanera ammarniarpara assersuutitigut oqalullunga, saqqummiunniarparalu
   silarsuup tunngavileqqaarneranit isertugaq.

Naasupilunnik assersuut nasuiarneqartoq

   v36  Taava Jiisusi inuit qimagutitereeramigit angerlarpoq. Ajoqersugaasalu
   ornippaat qinnuigalugulu: »Narsaammi naasupilunnik assersuut uatsinnut
   nassuiaruk!« v37  Akivaalu: »Naatsiiassanik pitsaasunik siaruarterisoq
   tassaavoq Inuup Ernera. v38  Narsaat tassa silarsuaq, naatsiiassallu
   pitsaasut tassaapput Naalagaaffiup qitornai. Naasupiluilli tassa Ajortup
   qitornai, v39  qinngarsortilu taakkuninnga siaruarterisoq tassa Diaavulu.
   Katersuiffik tassa silarsuup naggatissaa, katersuisullu tassa inngilit.
   v40  Soorlu naasupiluit nutsunneqartartut innermilu ikuallanneqartarlutik,
   taamattaaq silarsuup naggatissaani issaaq. v41  Inuup Ernerata inngilini
   aallartissavai, naalagaaffianillu piiassavaat tunussisitsisut inatsisinillu
   unioqqutitsisut tamaasa v42  aatsitsivimmullu ikumasumut igissallugit.
   Tassaniittut qiallutillu qorsaqqortassapput. v43  Taava iluartut Ataatamik
   naalagaaffiani seqinertut qaammarikkumaarput. Siuteqartoq tusarli!

Erlinnartuummik sapanngamillu qassutinillu assersuut

   v44  Qilaap Naalagaaffiata assigaa erlinnartuut narsaammi
   toqqorneqarsimasoq; taanna inuup nassaaraa toqqorsimaannarlugulu,
   nuannaangaaramilu pigisani tamaasa akigiartorpai narsaallu taanna
   pisiaralugu.

   v45  Aammattaaq Qilaap Naalagaaffiata assigaa niuertoq
   sapanngarissorsiortoq, v46  nassaarigamiullu sapangaq ataaseq
   akisoorujussuaq pigisani tamaasa akigiartorpai taannalu pisiaralugu.

   v47  Aammattaaq Qilaap Naalagaaffiata assigaa qassutit immamut
   nalunneqaramik aalisakkanik tamalaanik pisaqartut; v48  ulikkaarmatalu
   sissamut qaqippaat, ingeriarlutillu immikkoortiterpaat ajunngitsut
   nappartanut immiullugit ajortullu eqqarlugit. v49  Taamatuttaaq silarsuup
   naggatissaani issaaq. Inngilit aallarumaarput ajortut iluartut akornannit
   avissaartikkiartorlugit v50  aatsitsivimmullu ikumasumut igikkiartorlugit.
   Tassaniittut qiallutillu qorsaqqortassapput. v51  Tamakku tamaasa
   paasivisigit?« Akivaat: »Aap!« v52  Taava oqarfigai: »Taamaattumik:
   Allakkanik ilisimasup Qilaap Naalagaaffiani ajoqersuganngorsimasup
   kialuunniit assigaa illumi ittuusoq nutaanik pisoqqanillu quiminit
   tigusisoq.«

Jiisusi Nazaretimiittoq

   v53  Assersuutinik tamakkuninnga Jiisusi oqaluttuareerami tassannga
   aallarpoq. v54  Illoqarfimmullu peroriartorfimminut pigami nunaqqatini
   synagogianni ajoqersorpai, taakkulu tupigutsangaaramik ima oqarput:
   »Ilisimassuseq taamaattoq malunnangaartuliorsinnaanerlu sumit pisimanerpai?
   v55  Ilaa sanasumuna ernera? Ilaa anaanaa Mariamik ateqarpoq nukaalu
   Jaakumik, Josefimik, Siimuumik Judasimillu ateqarlutik? v56  Ilaa najai
   tamarmik maani najugaqarput? Suminngaanniit taava tamakku tamaasa pivai?«
   v57  Mamiatsaatigaallu. Jiisusilli oqarfigai: »Pruffiiti allani
   nikagineqartanngilaq kisianni illoqarfimmi peroriartorfimmini illuminilu.«
   v58  Tassanilu amerlasuunik malunnangaartuliunngilaq uppinngissusiat
   pissutigalugu.

   Iivangkiiliu Matthæusip allagaa Matt 14

Herodesi Jiisusi pillugu paatsiveeruttoq

   v1  Taamani nunamut naalagaasup Herodesip Jiisusi tusaamalerpaa,
   v2  kunngikkormiortanilu oqarfigai: »Taanna tassa Johannesi Kuisisoq!
   Toqusunit makissimavoq, taamaattumik nukiit tamakku taassumuuna
   sunniupput.«

Johannesi Kuisisoq toqusoq

   v3  Herodesimmiuna Johannesi tigusaritissimagaa kalunnernillu
   qilersortillugu parnaarussaatillugulu qatanngummi Filipip nulia Herodiasi
   pillugu v4  Johannesip oqarfigisimammani: »Taanna ilinnut
   pigeqqusaanngilaq.« v5  Herodesillu toqutikkumagaluarpaa; inuilli qunugai,
   taakkuami Johannesi pruffiitiusorimmassuk.

   v6  Herodesilli inuuiani Herodiasip paniata isersimasut qitiffigai,
   Herodesillu alutoringaaramiuk v7  uppernarsaalluni neriorsorpaa piumasaa
   sunaluunniit naammassiumallugu. v8  Anaanaminillu pilerisaarneqarluni
   oqarpoq: »Johannesip Kuisisup niaqua puugutarsuarmiitillugu uannut
   tunniuguk!« v9  Kunngi aliatsappoq, uppernarsaaninili qaaqqusanilu pillugit
   peqqusivoq tunniuteqqullugu. v10  Aallartitsillunilu Johannesi
   parnaarussivimmi niaquersippaa. v11  Niaqualu puugutarsuarmiitillugu
   niviarsiamut tunniunneqarpoq, taassumalu anaanaminut aappaa. v12  Taava
   Johannesip ajoqersugaasa timaa aavaat ilillugulu, Jiisusilu ornipaat
   oqaluttuullugulu.

Inuit 5.000-it nerisinneqartut

   v13  Jiisusip tamanna tusaramiuk tassannga umiatsiaamik inoqanngitsumut
   aallarpoq tassani kisimiikkumalluni. Inuilli tamanna tusaramikku
   illoqarfinniit pisuinnaq malippaat. v14  Niulluni inuppassuit takugamigit
   nalligingaalerpai napparsimasortaallu ajorunnaarsillugit. v15  Unnummat
   ajoqersugaasa ornippaat oqarfigalugulu: »Manna soqanngilaq,
   unnulereerporlu. Inuit aallartinniakkit illoqarfeeqqani
   nerisassarsiniartillugit.« v16  Jiisusilli akivai: »Maanngaanniit
   aallartariaqanngillat, ilissi nerisassaannik tuniniarsigit!«
   v17  Akivaalli: »Timiusat tallimat aalisakkallu marluk kisiisa maani
   pigaavut.« v18  Oqarporli: »Qaassigit!« v19  Taava inuit ivikkanut
   ingeqquai, timiusallu tallimat aalisakkallu marluk tiguai qilammullu
   aarlorluni pilluaqqullugit, timiusallu aggorlugit ajoqersukkanut tunniuppai;
   taakkualu inunnut agguaappaat. v20  Taava tamarmik qaarsillarlutik neripput,
   sinneruttullu katersoramikkit koorit aqqaneq-marluk ulikkaarpaat.
   v21  Nerisut angutit 5.000-it missaanniipput arnat meeqqallu ilanngunnagit.

Jiisusi tasersuup qaavatigut pisuttoq

   v22  Kinguninngua Jiisusip ajoqersukkat ilungersuaffigai umiatsiaamut
   ikillutik akianut siuaqqullugit, nammineq inuppassuit
   aallarteqqaarniaramigit. v23  Inuppassuillu aallartereeramigit qaqqamut
   majuarpoq kisimiilluni qinujartorluni. Unnummallu tassani kisimiippoq.
   v24  Umiatsiarli nunamit stadienik amerlasuunik ungasissuseqalereersimavoq
   malissioqalunilu, assoramimmi. v25  Pigaarfiilli sisamaanni Jiisusip
   ornippai tasersuup qaavatigut pisulluni. v26  Ajoqersukkat tasersuup
   qaavatigut pisuttoq takugamikku annilaangaarput oqarlutillu:
   »Aliortugaq-una,« ersinermillu nilliapput. v27  Erniinnarlu Jiisusip
   oqaluffigilerpai: »Nikalloqinasi, uangaavunga; erseqinasi!«
   v28  Petrusilli oqarfigaa: »Naalagaq, illiuguit uannut orneqqugit tasersuup
   qaavatigut.« v29  Jiisusilu oqarpoq: »Qaagit!« Taava Petrusi
   umiatsiaamiit aqqarluni immap qaavatigut pisuppoq Jiisusi ornillugu.
   v30  Qanorli anorlertigisoq takuleramiuk nangialerpoq kiviartulerlunilu,
   nilliavorlu: »Naalagaq, annaannga!« v31  Jiisusip erniinnaq assani
   isatsippaa, tigullugulu oqarfigaa: »Uppernikitsutit, sooq qulalerpit?«
   v32  Umiatsiaamut ikimmata qatsorpoq. v33  Umiatsiaamiittullu pallorfigaat
   oqarfigalugulu: »Ilumut Guutip erneraatit.«

Genesaretimi ajorunnaarsitsinerit

   v34  Ikaaramik Genesaretimut pipput. v35  Inuit tassaniittut ilisarigamikku
   eqqaamiutik tamaasa kalerrippaat, napparsimasullu tamaasa taassumunnga
   aggiuppaat, v36  qinnuigaallu qallersaataata nivingataannaaluunniit
   attorumallugu; taassuminngalu attuisut tamarmik ajorunnaarput.

   Iivangkiiliu Matthæusip allagaa Matt 15

Minguitsuunermik minguttuunermillu

   v1  Taava farisiiarit allakkanillu ilisimasut Jerusalemimiit Jiisusi
   ornippaat aperalugulu: v2  »Sooq ajoqersukkavit siuaasanit kingornussarsiat
   unioqqutittarpaat? Nerileraangamik assatik asaqqaarneq ajorpaat.«
   v3  Akivaali: »Soormi ilissi Guutip inassutai unioqqutittarpisigit
   kingornussarsiasi pillugit? v4  Guutimi oqarpoq: ›Ataatat anaanallu
   ataqqikkit‹ aamma: ›Ataataminik anaanaminilluunniit perloqqusisoq
   toqunneqassaaq.‹ v5  Ilissili oqarpusi: Kinaluunniit ataataminut
   anaanaminulluunniit oqarpat: Uannit ikiuutisiassaraluatit naalaffimmut
   tunniunneqassapput! v6  taassuma ataatani ataqqisariaqassanngilaa. Tassa
   Guutip oqaasii atorunnaarsippasi kingornussarsiasi pillugit.
   v7  Ilumoortuusaartusi! Ilissi pillusi Esaja eqqortumik siulittuisimavoq
   oqarami:
          v8  Inuiaat ukua qarluinnarminnik ataqqivaannga,
         uummataalli uannit ungaseqaat
          v9  asuliinnaq guutisiorfigaannga,
         inuimmi inassutiliaat ajoqersuutigisaramikkit.«
   v10  Jiisusillu inuit qaaqquai oqarfigalugillu: »Tusarnaaritsi mannalu
   paasillugu: v11  Qanikkut isertut inummik mingutsitsineq ajorput,
   qanikkulliuna anisut inummik mingutsitsisartut.« v12  Taava ajoqersugaasa
   ornippaat oqarfigalugulu: »Nalunngiliuk farisiiarit oqaaserisatit tamakku
   mamiatsaatigigaat?« v13  Akivaali: »Naasoq sunaluunniit Ataatama
   qilammiittup ikkussarinngisaa sorlai ilanngullugit nusunneqassaaq.
   v14  Ilaginnarsigit tappiitsuullutik tappiitsunik ingerlassisuupput,
   tappiitsullu tappiitsoqanni ingerlakkuniuk marluullutik kussinermut
   nakkassapput.« v15  Petrusilli qinnuigaa: »Assersuut taanna uatsinnut
   nassuiaruk!« v16  Jiisusi oqarpoq: »Ilississaaq suli taama
   sianiitsigivisi? v17  Paasinngilisiuk suulluunniit qanikkut isertut
   aqajaqqumut pisarmata kingornalu anisarlutik? v18  Qanikkulli anisut
   uummammit pisarput, tamakkulu inummik mingutsitsisarput. v19  Uummammimmi
   pisarput eqqarsaatipiluit, toqutsinerit, allasiornerit, kinguaassiuutitigut
   inuunerlunnerit, tillinnerit, sallulluni nalunaajaanerit mitallernerillu.
   v20  Tamakku tassaapput inummik mingutsitsisartut. Assaammi asaqqaarnagit
   nerineq inummik mingutsitsisinnaanngilaq.«

Arnaq Kana'anikkuusoq

   v21  Jiisusi tassannga aallarami Tyrusip Sidonillu eqqaannukarpoq.
   v22  Taava arnaq Kana'anikkuusoq tamaani najugalik aggerpoq suaarlunilu:
   »Naalagaq, Daavip ernera, naakkiginnga! Paniga anersaapilummit
   naalliutsinneqangaarpoq.« v23  Jiisusilli oqaatsimik ataatsimilluunniit
   akinngilaa. Ajoqersugaasalu ornippaat qinnuigalugulu ima:
   »Qimagutitinniaruk, nilliaffigiinnarpaatigut!« v24  Akivoq: »Allanut
   aallartitaanngilanga kisianni Israelikkunni savanut tammarsimasunut.«
   v25  Arnalli Jiisusi pallorfigaa oqarfigalugulu: »Naalagaq, ikiunnga.«
   v26  Jiisusilu akivoq: »Iluanngilaq meeqqat nerisassaannik arsaaraanni
   qimminnguanullu tunniullugit.« v27  Akivorli: »Massami, Naalagaq,
   taamaattormi qimminnguit sequnnikut naalakkamik nerrivianniit nakkartut
   nerisarpaat.« v28  Taava Jiisusip akivaa: »Arnaq, uppernerit angeqaaq.
   Piumasat malillugu pineqassaatit.« Taamaalisorlu pania ajorunnaarpoq.

Galilæap Tasersuata sinaani ajorunnaarsitsinerit

   v29  Jiisusi tassannga ingerlaqqikkami Galilæap Tasersua tikippaa;
   qaqqamullu majuarami ingippoq. v30  Taava inuppassuit Jiisusi ornippaat
   nukillaarsimasut, tappiitsut, iloqiaat, oqajuitsut allarpassuillu
   aggiullugit. Jiisusillu isigaasa saavannut inissittarpaat,
   ajorunnaarsittarpaalu; v31  inuillu tupigusulerput takugamikkit oqajuitsut
   oqaluttut, iloqiaat ajorunnaarsimasut, nukillaarsimasut pisuttut,
   tappiitsullu tappissisut. Israelillu Guutia unnersiutigaat.

Inuit 4.000-it nerisinneqartut

   v32  Jiisusilli ajoqersukkani qaaqquai oqarfigalugillu: »Inuit uku
   nalligeqaakka, ullummi pingasut najoreerpaannga nerisassaqaratilli,
   kaatsillugillu aallartikkumanngilakka aqqutaanimi nukillaaqinammata.«
   v33  Ajoqersukkallu oqarfigaat: »Maani inuilaami nerisassanik inuit taama
   amerlatigisut qaarsillaatissaannik sumit pissarsisinnaagatta?«
   v34  Jiisusip aperivai: »Qassinik timiusaateqarpisi?« Akipput:
   »Arfineq-marlunnik, aalisagannguillu qassissuit.« v35  Taava inuit nunamut
   issaaqquai, v36  timiusallu arfineq-marluk aalisakkallu tiguai, qujallunilu
   aggorpai ajoqersukkanullu tunniullugit, taakkualu inuppassuarnut
   agguaappaat. v37  Tamarmillu qaarsillarlutik neripput, sinneruttullu
   katersorpaat koorit arfineq-marluk ulikkaarlugit. v38  Nerisut angutit
   4.000-it missaanniipput arnat meeqqallu ilanngunnagit. v39  Inuit
   aallartereeramigit Jiisusi umiatsiaamut ikivoq Magadanillu eqqaanut pilluni.

   Iivangkiiliu Matthæusip allagaa Matt 16

Nalunaaqummik piumasarisaq

   v1  Farisiiarit saddukiiarillu Jiisusi ornippaat, misilinniaramikkulu
   qinnuigaat qilammit nalunaaqummik takuteqqullutik. v2  Oqarfigaali:
   »Unnukkaangat oqartarpusi: Aqagu silagissaaq, qilak aappillersimavoq,
   v3  ullaakkullu oqartarpusi: Ullumi silarlussaaq, qilak aappillersimavoq
   aarlerinarlunilu. Qilaap isikkua nassuiaatissaqartittarparsi, nalunaaqutilli
   maanna pisut nassuiarsinnaanagit. v4  Eqqarleriit uku ajortut allasiortullu
   nalunaaqummik piumapput; Jonali kisiat nalunaaqutigissavaat, allamik
   tunineqassanngillat.« Qimallugillu aallarpoq.

Farisiiarit saddukiiarillu ajoqersuutaannut mianersoqqussut

   v5  Ajoqersukkat tatsip akianut pigamik paasivaat timiusanik nassassallutik
   puiorsimallutik. v6  Jiisusip taakku oqarfigai: »Sianiniaritsi farisiiarit
   saddukiiarillu seernarsaatissiaannut mianersussagassi!« v7  Ajoqersukkat
   imminnut oqaluupput: »Tassaana timiusanik nassataqannginnerput pigaa.«
   v8  Jiisusip tamanna paasigamiuk oqarpoq: »Uppernikitsusi, sooq timiusanik
   nassannginnersi pigiga oqaloqatigiissutigaasiuk? v9  Suli paasinngilisiuk
   eqqaamanaguluunniit timiusat taakku tallimat inunnut 5.000-inut agguaassasi
   koorillu qassit taamani immerisi? v10  Imaluunniit timiusat taakku
   arfineq-marluk inunnut 4.000-inut agguaassasi koorillu qassit taamani
   immerisi? v11  Sooq paasinngilisiuk oqaatsinni timiusat pinngikkikka?
   Farisiiarilli saddukiiarillu seernarsaasiaannut mianersoritsi.« v12  Taava
   ajoqersukkat paasivaat timiusat seernarsaatissaannut mianersoqqullutik
   oqalunngitsoq, kisianni farisiiarit saddukiiarillu ajoqersuutaannut.

Petrusip nassuerutaa

   v13  Jiisusi Cæsarea Filippip eqqaanut pigami ajoqersukkani aperai: »Inuit
   Inuup Ernera kinaanerarpaat?« v14  Akipput: »Ilaasa tassaanerarpaat
   Johannesi Kuisisoq, allat Elia, aamma allat Jeremia imaluunniit pruffiitit
   ilaat alla.« v15  Taava oqarfigai: »Ilissimi uanga kinaatippisinga?«
   v16  Siimuut-Petrusilu akivoq: »Illit tassaavutit Kristusi Guutip uumasup
   ernera.« v17  Jiisusip oqarfigaa: »Pilluarputit, Siimuut Jonap ernera,
   uinngup aallu tamatuminnga nalujunnaarsinngimmatsit, Ataatamali
   qilanniittup. v18  Uangalu oqarfigaakkit: Petrusiuvutit, qaarsumullu
   taassumunnga tunngavilerumaarpakka ilagiissikka, toqusullu inaata isaaffiisa
   ajugaaffigissanngilaat. v19  Ilinnut tunniukkumaarpakka Qilaap
   Naalagaaffiata matuersaatai, nunamilu qilersukkatit qilannissaaq
   qilersorsimassapput. Nunamilu qilerussaakkatit qilannissaaq
   qilerussaarsimassapput.« v20  Taava ajoqersukkani inerterluinnarpai
   Kristusiunini kimulluunniit oqaatigeqqunagu.

Jiisusip anniartitaanissani toqutaanissanilu makinnissanilu siulittuutigigai

   v21  Taamanerniit Jiisusip ajoqersukkani ilisimatittalerpai
   Jerusalemiliartariaqarami utoqqaanertanit palasiunernillu allakkanillu
   ilisimasunit anniartitaangaassalluni toqunneqassallunilu ullullu pingajuanni
   makikkumaarluni. v22  Taava Petrusip avinngarutitippaa, naqqissulerlugulu
   oqarfigaa: »Guutip sernigilisit, Naalagaq, taama pineqanngisaannarina!«
   v23  Jiisusilli Petrusi saallugu oqarfigaa: »Tununnut nigorit, Saatani!
   Tammartinniarparma; Guutimmi pii pinnagit inuit pii isumagaatit.«

Malinninnissamik

   v24  Taava Jiisusip ajoqersukkani oqarfigai: »Uannik malinnikkumasoq
   imminut isumakkiissaaq, sanningasulinilu ersussavaa malissallungalu.
   v25  Inuunerminik annaassiumasup inuunini annaassavaa. Uangali pillunga
   inuunerminik annaasaqartup inuunini nassaarissavaa. v26  Inummummi sumut
   iluaqutaassava silarsuaq tamaat pigileraluaruniuk inuuninili akigalugu?
   Imaluunniit inuup inuunerminut suna akiliutigisinnaavaa? v27  Inuummi Ernera
   tikiukkumaarpoq Ataatami naalannassusia pigalugu inngilini ilagalugit; taava
   tamaasa immikkut akilerumaarpai suliaat naapertorlugit. v28  Ilumut
   oqarfigaassi: Maaniittut ukua ilaasa toqu misigissanngilaat Inuup Ernerata
   naalagaalluni tikiunnera takoreertinnagu.«

   Iivangkiiliu Matthæusip allagaa Matt 17

Jiisusi qaqqami naalannarsisoq

   v1  Ullut arfinillit qaangiummata Jiisusip Petrusi Jaakulu qatanngutaalu
   Johannesi qaqqamut portusoorsuarmut majuaqatigai, tassaniippullu
   taakkuinnaallutik. v2  Isigigaannilu allanngorpoq kiinaa seqinertut
   qaamaninilluni atisaalu qaamanertut inngianarsillutik. v3  Takuallu, Mosesi
   Elialu taakkununnga saqqummerput Jiisusilu oqaloqatigalugu. v4  Taava
   Petrusi pilerpoq Jiisusi ima oqarfigalugu: »Naalagaq, maaniinnitta
   nuannissusia! Piumaguit maani pingasunik tupiusaliussagaluarpunga, ilinnut
   ataatsimik Mosesimullu ataatsimik Eliamullu ataatsimik.« v5  Sulili Petrusi
   oqalutsillugu nuissap qaamasup ulippai, nuissamiillu nipi tutsiuppoq:
   »Tassa ernera asasara nuannarisara. Taanna tusarsiuk!« v6  Ajoqersukkat
   tamanna tusaramikku pallorput kiinnatik nunamut tutsillugit
   ersingaalerlutillu. v7  Jiisusilli ornillugit attorpai oqarfigalugillu:
   »Nikuigitsi, erseqinasilu!« v8  Qummullu qiviaramik Jiisusi kisiat
   takuaat.

   v9  Qaqqamit atertillutik Jiisusip naalakkerpai: »Takusarsi kimulluunniit
   oqaatigissanngilarsi Inuup Ernera toqusunit makereertinnagu.«
   v10  Ajoqersukkallu aperaat: »Qanormi taava allakkanik ilisimasut
   oqarsinnaappat Elia siulliulluni tikiutissasoq?« v11  Akivai: »Eliami
   tikiutissaaq tamaasalu atulerseqqissallugit, v12  oqarfigaassili: Elia
   tikiutereerpoq, inuilli ilisarinngilaat piumasaminnillu iliorfigalugu. Inuup
   Ernerattaaq taamatut taakkunannga naalliutsinneqassaaq.« v13  Taava
   ajoqersukkat paasivaat Johannesi Kuisisumik oqaluffigigaatik.

Nukappiaraq noqartartoq ajorunnaarsitaasoq

   v14  Inuit tikimmatigit angutip Jiisusi ornippaa, seeqqumiarfigalugulu
   v15  oqarfigaa: »Naalagaq, ernera naakkigiuk noqartarnermik nappaateqarmat
   naalliungaarlunilu; uppittaraaq ilaanni innermut ilaannilu imermut.
   v16  Ajoqersukkannukaakkaluarpara, ajorunnaarsissinnaanngilaalli.«
   v17  Jiisusi oqalulerpoq: »Eqqarleriit uppinngitsut paatsiveerussimasullu,
   qanoq sivisutigisumik najussagassi? Qanoq sivisutigisumik avaannguunnasi
   ilagisinnaassagassi? Uannukaassiuk!« v18  Jiisusillu anersaapiluk
   appisaluuppaa, taannalu nukappiaqqamit anivoq. Taamaalisorlu nukappiaraq
   ajorunnaarpoq.

   v19  Kisimiileramik ajoqersukkat Jiisusi ornillugu aperaat: »Sooq uagut
   anisissinnaanngilarput?« v20  Oqarfigai: »Uppernikikkassi. Ilumut
   oqarfigaassi: Siinuppip naatsiiassartaatut atsigisumik uppersuseqaraluarussi
   qaqqaq una oqarfigisinnaassavarsi: Uanngaanniit ikunga nuugit! taava
   nuussagaluarpoq. Sunaluunniillu ilissinnut ajornassanngikkaluarpoq.
   v21  Taamaattut kisianni qinunikkut iisinnginniarnikkullu
   anisinneqartarput.«

Jiisusip toqutaanissani makinnissanilu siulittuutigigai

   v22  Galilæami angalaqatigiitsillutik Jiisusip oqarfigai: »Inuup Ernera
   inuit assaannut pisitaassaaq, v23  toqussavaallu, ullullu pingajuanni
   makikkumaarpoq.« Aliasungaalerpullu.

Naalaffimmut akileraarut pillugu apeqqut

   v24  Jiisusi ajoqersugaalu Kapernaumimut pimmata naalaffimmut
   akileraarutinik katersuisartut Petrusi ornippaat aperalugulu:
   »Ajoqersuisorsi naalaffimmut akileraarneq ajorami?« v25  Akivoq:
   »Soorunami akileraartarpoq!« Petrusilu angerlarmat suli oqanngitsoq
   Jiisusip aperaa: »Siimuut, qanoq isumaqarpit? Nunarsuarmi kunngit
   ilanngaatinik akileraarutinillu kikkunnit pisarpat? Innuttaminnit
   allamiunilluunniit?« v26  Akivorlu: »Allamiunit.« Jiisusip oqarfigaa:
   »Taava tassa innuttai akiliisussaanngillat. v27  Mamiatsatsitseqqunatali
   tasersuup sinaanut nallukkiartorit, aalisagarlu kiisisoq siulleq amuaruk;
   aatsartikkukkulu statéri ataaseq nanissavat. Taanna tigullugu taakkununnga
   tunniuguk, uannit ilinnillu.«

   Iivangkiiliu Matthæusip allagaa Matt 18

Annerpaaq minnerpaarlu

   v1  Taamanikkut ajoqersukkat Jiisusi ornippaat aperalugulu: »Kina Qilaap
   Naalagaaffiani annerpaava?« v2  Jiisusillu meerannguaq qaaqquaa
   akornannullu pisillugu, v3  oqarporlu: »Ilumut oqarfigaassi: Kingumut
   meerannguatut ilinngikkussi Qilaap Naalagaaffianut isissanngilluinnarpusi.
   v4  Taamaattumik imminut nikanartittoq meeqqatullu uumatut ilisoq taanna
   Qilaap Naalagaaffiani annerpaavoq; v5  meerannguamillu taama ittumik uanga
   atikkut ilassinnittup ilassivaanga.

Tammartitsinissamut mianersoqqussut

   v6  Minninnguilli uannut uppertut ukua ilaannik tammartitsisoqarpat
   taassumunnga pitsaanerussagaluarpoq aserorteriviup ujarattaa qungasianut
   qilerullugu immap itinersaanut kivisitaaguni. v7  Eqqanaq silarsuaq
   tammartitsinerit pillugit. Tammartitsinerimmi pinngitsoorsinnaanngillat,
   eqqanarli inuk tammartitsinermut pissutaasoq. v8  Assappilli
   isikkavilluunniit tammartippatit kipiuk igillugulu; ilinnummi
   pitsaanerussaaq avataajarsimallutit iloqiaallutilluunniit inuunermut iseruit
   illuttut assaqarlutit illuttullu isigaqarlutit innermut naassaanngitsumut
   igitaanissamit. v9  Isivillu tammartippatit peeruk igillugulu; ilinnummi
   pitsaanerussaaq illuinnarmik iseqarlutit inuunermut iseruit illugiinnik
   iseqarluni Anniarfiup inneranut igitaanermit. v10  Mianersoritsi,
   minninnguit ukua ilaat nikageqinasiuk! Oqarfigaassimi: Taakkua inngiliisa
   qilanniittut Ataatama qilanniittup kiinaa isigiuarpaat. v11  Inuummi Ernera
   tikiuppoq tammartut annaakkumallugit.

Savamik tammartumik assersuut

   v12  Qanoq isumaqarpisi? Inuup 100-nik savaateqartup taakkua ilaat ataaseq
   tammarpat ilai 99-it qaqqanut qimallugit tammartoq ujariartussannginnerpaa?
   v13  Naniguniullu, ilumut oqarfigaassi, taanna 99-init tammanngitsunit
   nuannaarutiginerussavaa. v14  Taamattaaq Ataatassi qilanniittup
   piumasarinngilaa minninnguit ukua ilaannik ataatsimilluunniit
   tammartoqassasoq.

Ilagiinni piginnaatitaaneq qinunerlu

   v15  Qatanngutivit ajortuliorfigippatit orniguk marluinnaatillusilu
   naqqissorlugu oqaloqatigiuk. Paasippatit taava qatanngutit
   utertissimassavat. v16  Tusarumanngippatit ataatsimik marlunnilluunniit
   ilalerlutit orniguk, tassami sunaluunniit ilisimannittut marluk
   pingasulluunniit nalunaajaateqarnerisigut aalajangiiffigineqartussaammat.
   v17  Aamma taakku tusarumanngippagit ilagiinnut oqaatigiuk. Ilagiilluunniit
   paasiumanngippagit taava Guutimik nalusutut ilanngaaserisutullu isigissavat.
   v18  Ilumut oqarfigaassi: Nunami qilersukkasi qilannissaaq
   qilersorsimassapput, nunamilu qilerussaakkasi qilannissaaq
   qilerussaarsimassapput. v19  Aammami oqarfigaassi: Ilassi marluk nunami
   maani isumaqatigiillutik sunaluunniit qinnutigigunikku Ataatannit
   qilanniittumit pissavaat. v20  Marlummi pingasulluunniit atinni
   katisimagaangata akornanniittarpunga.«

Kiffamik akiitsulimmik assersuut

   v21  Taava Petrusip Jiisusi ornippaa aperalugulu: »Naalagaq, qatanngutiga
   uannut ajortuliortartoq qasseriarlugu isumakkeerfigissavara?
   Arfineq-marloriarlugu allaat?« v22  Jiisusip akivaa: »Oqarfigaakkit:
   Arfineq-marloriaannarnagu, kisianni 77-eriarlugu allaat.

   v23  Taamaattumik Qilaap Naalagaaffiata assigaa kunngi kiffaminik
   naatsorsueqateqarniartoq. v24  Naatsorsuillunilu aallartimmat ataaseq
   talentinik 10.000-inik akiitsulik sassartitaavoq. v25  Akiliutissaqanngimmat
   naalagaa peqqusivoq taanna nammineq nulialu qitornaalu pigisaalu tamarmik
   tunineqassasut akiitsuilu akilerneqarlutik. v26  Kiffalli pallorfigaa
   qinnuigalugulu oqarluni: Kamagittarlutit pinnga, tamaasa ilinnut
   akilerumaarpakka. v27  Taava naalagaata kiffaq taanna nalligileramiuk
   qimagutitippaa akiitsuinillu isumakkeerfigalugu. v28  Kiffalli taassuma
   anigami naapippaa kiffaqatimi ilaat imminut denarinik 100-nik akiitsulik,
   toqqusassillugulu oqarfigaa: Akiitsutit akilikkit! v29  Kiffaqataata
   pallorfigaa qinnuigalugulu: Kamagittarlutit pinnga, akilerumaarpakkit.
   v30  Piumanngilarli parnaarussaatikkiartorlugulu akiitsuni
   akilereerserlugit. v31  Kiffaqataasali qanoq pisoqartoq takugamikku
   aliasungaalerput, naalagartillu ornillugu pisimasunik tamanik
   oqaluttuuppaat. v32  Taava naalagaata qaaqquaa oqarfigalugulu: Kiffaq
   ajortoq uumaa, akiitsunnik tamanik isumakkeerfigaakkit qinnuigigamma.
   v33  Illittaaq kiffaqatit naakkigisariaqanngiliuk, soorlu uanga illit
   naakkigigikkit? v34  Naalagaatalu kamaallugu anniartitsisartunut pisippaa,
   taakkunaniissammat akiitsuni tamaasa akilereerserlugit. v35  Taamatuttaaq
   Ataatama qilammiittup ilarsi kinaluunniit pissavaa qatanngutini uummatimigut
   isumakkeerfiginngippagu.«

   Iivangkiiliu Matthæusip allagaa Matt 19

Avinnermik aappaqanngitsuunermillu

   v1  Taama oqaloreerami Jiisusi Galilæa qimallugu Judæamukarpoq nuna
   Jordanip kangianiittoq aqqutigalugu. v2  Inuppassuillu malippaat, tassanilu
   ajorunnaarsippai.

   v3  Farisiiarinik Jiisusimut tikiuttoqarpoq, misilinniarlugulu aperipput:
   »Angut suugaluartumilluunniit patsiseqarluni nuliaminit
   avissinnaatitaava?« v4  Akivorlu oqarluni: »Atuarsimanngilisiuk
   pileqqaarneranniit Pinngortitsisup angut arnarlu pinngortikkai
   v5  oqarlunilu: ›Tamanna pillugu angutip ataatani anaananilu qimassavai
   nulianilu attavigalugu, taakkulu marluk uininngussapput ataaseq‹?
   v6  Taamaattumik marluujunnaarlutik uiniulissapput ataaseq. Guutimmi
   ataqatigiilersitai inuup avissaartissanngilai.« v7  Aperaallu: »Soormi
   Mosesip angut peqquaa avikkuni nuliani allakkanik avissutinik tunissagaa?«
   v8  Oqarfigaali: »Uummatissi manngernersuat pissutigalugu Mosesip
   nuliassinnit avissinnaatippaasi; pileqqaarneranniimmi taamaanngikkaluarpoq.
   v9  Oqarfigaassimi: Kinguaassiuutitigut inuunerlunnerunngitsumik
   peqquteqarluni avittoq allamillu nuliartoq allasiorpoq.«
   v10  Ajoqersugaasalu Jiisusi oqarfigaat: »Angutip arnamut pissuserisai
   taamaappata pitsaanerussaaq aappaninngikkaanni.« v11  Jiisusilli oqarfigai:
   »Tamanna tamarmik pinnatik paasinnissinnaanermik tunineqartut kisimik
   paasisinnaavaat. v12  Ilaat ilumiuunerminniilli angutaassuseqanngereerput,
   ilaat angutaassuseqanngillat inunnit angutaassusiiagaallutik, ilaallu
   imminnik angutaassuseerutissimapput Qilaap Naalagaaffia pillugu.
   Paasinnissinnaasup paasiliuk!«

Jiisusi meerannguillu

   v13  Taava meerannguit Jiisusimukaappaat assamminik pateqqullugit
   qinnuteqqullugillu. Ajoqersukkalli avoqqaaraat. v14  Jiisusili oqarpoq:
   »Meerannguit uannut orniguttut akornuseqinasigit, taakkuami Qilaap
   Naalagaaffia pigaat.« v15  Assamminillu patippai qimagullunilu.

Angut inuusuttoq pisooq

   v16  Taava Jiisusimut orniguttoqarpoq aperalugulu: »Ajoqersuisoq,
   ajunngitsumik sumik iliussaanga inuuneq naassaanngitsoq pigilerumallugu?«
   v17  Akivaa: »Sooq ajunngitsoq pillugu uanga aperaanga? Ataaseq kisimi
   ajunngitsuuvoq. Inuunermullu iserumaguit inassutit maleruakkit.«
   v18  Aperivaa: »Suut?« Jiisusip akivaa: » ›Inuassanngilatit,
   allasiussanngilatit, tillissanngilatit, sallullutit nalunaajaassanngilatit,
   v19  ataatat anaanallu ataqqikkit‹ aamma: ›Tullit ilittut asassavat.‹
   « v20  Angut inuusuttoq oqarpoq: »Tamakku tamaasa maleruareerpakka.
   Taavami suna amigaatigaara?« v21  Jiisusip oqarfigaa: »Iluarluinnarumaguit
   pigisatit tamaasa akigiartukkit piitsunullu tunniullugit, taava qilanni
   pisuussuteqalerumaarputit; qaallutillu malinnga!« v22  Angutip inuusuttup
   akissutaa tamanna tusaramiuk aliasulluni qimaguppoq, pisoorsuugamimi.

   v23  Jiisusip ajoqersukkani oqarfigai: »Ilumut oqarfigaassi: Pisuumut
   Qilaap naalagaaffianut isernissaq ajornakusooqaaq. v24  Oqarfigaassimi:
   Qatigattuumut meqqutip isaatigut putoqqunnissaq pisuup Guutip
   naalagaaffianut isernissaanit ajornannginneruvoq.« v25  Ajoqersukkat
   tamanna tusaramikku annilaangaarput oqarlutillu: »Taavami kina
   annassinnaava?« v26  Jiisusilli qiviarlugit oqarfigai: »Inunnut tamanna
   ajornaqaaq, Guutimulli ajornartoqanngilaq.«

   v27  Taava Petrusi pilerpoq oqarluni: »Takuat, uagut suut tamaasa
   qimallugit malippatsigit; sunami taava pisassaraarput?« v28  Jiisusip
   oqarfigai: »Ilumut oqarfigaassi: Ernioqqissitaaffimmi Inuup Ernera
   naalannassutsimi issiavissaarsuanut ingippat, taava ilississaaq uannik
   malinnittusi issiavissaarsuarni aqqaneq-marlunni issiajumaarpusi Israelip
   naggueqatigiissortai aqqaneq-marluusut eqqartuullugit. v29  Kinaluunniit
   illuminik, qatanngutiminik angutinik arnanillu, ataataminik anaanaminillu,
   qitornaminik narsaamminilluunniit atera pillugu qimatsisimasoq
   pissarseqqissaaq 100-riaammik inuunerlu naassaanngitsoq kingornutissallugu.
   v30  Amerlaqisulli siulliugaluartut kingullinngussapput kingulliugaluartullu
   siullinngussallutik.

   Iivangkiiliu Matthæusip allagaa Matt 20

Viinnequteqarfimmi sulisunik assersuut

   v1  Qilaammi naalagaaffiata assigaa viinnequteqarfiutilik ullaannguugaa
   anisoq viinnequteqarfiutiminut sulisussarsiorluni. v2  Sulisussat
   akuersisereeramigit denarimik ataatsimik ullormusissasut viinnequteqarfimmut
   aallartippai. v3  Nalunaaquttap-akunnerisa pingajuanni anigami takuai allat
   susaqaratik niueriartortarfimmi napaannartut, v4  taakkulu oqarfigai:
   Ilississaaq viinnequteqarfimmukaritsi, eqqortumillu akilerumaarpassi.
   v5  Taakunnarpullu. Anisarportaaq nalunaaquttap-akunnerisa arfernanni
   qulingiluaannilu taamatullu iliortarluni. v6  Nalunaaquttap-akunnerisa
   aqqarnanni tassunnaqqikkami siumorpai allat napaannartut, oqarfigaalu: Sooq
   ulloq naallugu susaqarnasi maani napaannarpisi? v7  Akivaat:
   Sulisussarsiarineqannginnatta. Oqarfigai: Ilississaaq
   viinnequteqarfiutinnukaritsi. v8  Unnummat viinnequteqarfiutillip
   pisortaatitani oqarfigaa: Sulisut qaaqqullugit akissarsisikkit kingullerniit
   aallartillutit siulliillu kingulliullugit. v9  Nalunaaquttap-akunnerisa
   aqqarnanni sulisussarsiarineqartut sassaramik tamarmik immikkut ataatsimik
   denarisipput. v10  Siulliullutik sulisussarsiarineqartut sassaramik annermik
   pissasoripput. Taakkuli aamma ataatsimik denarisipput. v11  Taanna pigamikku
   viinnequteqarfiutilik oqalorujuffigilerpaat v12  oqarlutik: Uku kingulliit
   akunneq ataasiinnaq sulipput, taamaattorli uatsitut pivatit uffa uagut ullup
   artornartua kianneralu atoripput. v13  Akivorli ilaat oqarfigalugu:
   Uumaangaa, eqqunngitsumik iliorfiginngilakkit. Denarimik ataatsimik
   akilerumagakkit akuersinnginnerpit? v14  Pisassat tiguuk qimagullutillu.
   Kingulleq una ilittulli tuniumavara. v15  Pigisakka piumasannik
   iliorfigisinnaannginnerpakka? Isiginerluppingaluunniit ajunngitsuugama?
   v16  Taamaattumik siulliugaluartut kingullinngussapput kingulliugaluartullu
   siullinngorlutik.«

Jiisusip anniartitaanissani sanningasulimmullu kikiattugaanissani
makinnissanilu siulittuutigigai

   v17  Jerusalemimut majuartillutik Jiisusip ajoqersukkat aqqaneq-marluk
   ilaannit nigortilaarpai oqarfigalugillu: v18  »Takuat, Jerusalemimut
   majuarpugut, Inuullu Ernera palasiunernut allakkanillu ilisimasunut
   pisinneqassaaq, v19  taakkualu toqumut eqqartuutissavaat. Guutimillu
   nalusunut pisissavaat mitaatigeqqullugu, iperartoqqullugu sanningasulimmullu
   kikiattoqqullugu; ullullu pingajuanni makikkumaarpoq.«

Zebedæusip ernerisa kissaataat

   v20  Taava Zebedæusip ernerisa anaanaata ernini ilagalugit Jiisusi ornippaa
   pallorfigalugu qinnuteqarfigiumallugu. v21  Jiisusip aperaa: »Suniarpit?«
   Oqarfigaalu: »Oqarit ernikka uku marluk naalagaaffinni issiajumaartut
   aappaa talerpippit tungaani aappaalu saamippit tungaani.« v22  Jiisusilli
   akivaa: »Qinnutigisarsi naluarsi. Ermutsip imaa uanga imigassara
   imersinnaavisiuk?« Akivaat: »Pisinnaavugut.« v23  Oqarfigai: »Tassami
   ermutsima imaa imissavarsi, talerpimmali tungaani saamimmalu tungaani
   issianissamik uanga aalajangiisussaatitaanngilanga; Ataatamali
   issiasussanngortitaasa pissavaat.«

   v24  Ilaasa qulit tamanna tusaramikku qatanngutigiit taakku marluk
   kamaappaat. v25  Jiisusilli qaaqquai oqarfigalugillu: »Nalunngilarsi
   inuiaqatigiit naalagaanertaasa innuttatik naqisimasaraat, naalagartaasalu
   pissaanertik taakkununnga atornerluttaraat. v26  Ilissinni taamaassanngilaq;
   akornassinnili angisuujumasoq ilissinnut kiffaassaaq, v27  akornassinnilu
   nuimanerujumasoq ilissinnut inussiaataassaaq, v28  soorlu Inuup Ernera
   tikiutinngitsoq kiffartorfigeqqulluni, namminerli kiffartussalluni
   inuuninilu akissatut tunniutissallugu amerlasuut utertinneqaatissaattut.«

Jerikomi tappiitsut marluk ajorunnaarsitaasut

   v29  Jerikomit animmata inuppassuit malippaat. v30  Tappiitsullu marluk
   aqqusernup sinaani issiasut Jiisusi saneqquttoq tusaramikku suaarput:
   »Naalagaq, Daavip ernera, naakkigitigut!« v31  Inuit avoqqaaraat
   nipangeqqullugit; sulili nipitunerusumik suaarput: »Naalagaq, Daavip
   ernera, naakkigitigut!« v32  Jiisusilu unippoq, qaaqqullugillu oqarfigai:
   »Uannut qanoq iliorfigeqquisi?« v33  Akivaat: »Naalagaq, isivut
   uisitaaqquavut.« v34  Jiisusip nalligingaalerpai isaasigullu attorlugit.
   Erniinnarlu tappissipput, malippaallu.

!AG02_2008 02-1
Nerpileriffik Polenimut nuunneqalersoq
Danmark(LP) Royal Greenlandip nerpileriffia Danmarkimi Glyngøremiit Polenimi Koszalinimi suliffeqarfissuup suliffissuartaavanut nuunneqalerpoq. Tamatuma peqatigisaanik Royal Greenland imaaneersunik tunisassianut nutaanut aningaasaliissuteqarpoq. Suleriaatsini akissarsiatigut artukkiinerpaasuni Europap kangiani akissarsianut unammillertuarnissaq piviusorsiortuunngilaq, Royal Greenland tusagassiorfinnut nalunaarummi allappoq. Tamatuma kinguneranik qaammatini aggersuni inuit 100-t sinneqalaartut Glyngøremi suliffeeruttussanngorpoq: Neriuutigisimagaluarparput aalajangiineq taama ilungersunartigisumik kinguneqassanngitsoq, kisianni taama alloriarnissaq maanna pisariaqarsimagunarmat oqarusuppugut suliffeqarfissuarmit naapertuilluartumik pineqarsimasutut misigisimasugut. Psykologimit ikiorserneqarnissamik periarfissiisoqarpoq, suliunnaarnissamut aaqqissuussinerit isumaqatigiissutigineqarsimapput kiisalu ilinniaqqinnissaq siunertaralugu pikkorissarnissat attuumassutillit pilersinneqarsimapput. Tamatuma saniatigut 3F aqqutigalugu suliffissarsiuussisarfimmik pilersitsisoqarsimavoq, tassuunalu sapinngisamik amerlanerpaat suliffissamik nutaamik neqeroorfigineqarnissaat neriuutigaarput, sulisunut sinniisut Inger Lise Laustsen aamma Viggo Andersen oqarpoq. Glyngøremi tunisassiornerup sinnera nussuinermit kalluarneqassanngilaq. Royal Greenlandimit neriuutigineqarpoq sulisut ilaannik atorfinitsitseqqittoqarsinnaassasoq suliffeqarfik nutaanik aningaasaliissuteqartussaammat. Raajanik lagimiittunik tunisassiorneq pioreersoq suliffeqarfissuarmit annertusarneqassaaq imaaneersunillu tunisassiat nillataartumiititat iluanni nioqqutissat nutaat siunnerfigineqassallutik. Tamatuma saniatigut tunisassianik nutaanik inerisaanermut immikkoortortamik Royal Greenland pilersitsissaaq.

!AG02_2008 02-2
Utertussiaq
Juliane Henningsen aamma Lars-Emil Johansen Folketingimi amerlanerussuteqassutaalerlutik illuatungiliuttunut illiutissagaluarpata taamalu Danmarks Radiumut amigartooruteqarluni ingerlatsisumut suli aningaasarpassuarnik allanik tapiissuteqartitsissagaluarpata tamanna imminut persualiarinertut isikkoqassagunaraluarpoq. Tamanna pisinnaavoq Danmarkimi tusagassiorfissuup tusarnaartitsivianik milliardinik amigartooruteqassutaasumik naalagaaffiup pisineratigut pisinnaavoq. Periarnermi tamatumani attaviitsup konservativinut ilaasortaasimasup Pia Christmas Møllerip parteeqatigisimasani tunullugit illuatungiliuttunik taaseqataanissaa pisariaqassaaq. Tamannalu peratarsinnaavoq. Qanormi taava Atlantikup avannaamiut pissappat, taakkumi taasineri Danmarkimi politikikkut talerperliit saamerliillu saqitsaannerinut aalajangiisunngussammata. Savalimmiormiu namminiilivinnissamik anguniagaqartoq qineqqusaaqqammersimasorlu Høgni Hoydal arlaannaannulluunniit tapersiiumanani nalunaareersimavoq. Danmarkimi nunap iluani pissutsini akerleriissummut, Savalimmiunut attuumassuteqanngilluinnartumut, akuliukkumanngilaq. Tamatumunnga Juliane Henningsen aamma Lars-Emil Johansen imaaliallaannaq isumaqataagunanngillat. Pisoq qanimut oqaluuseriumagitsik tusagasssiorfinnut oqarsimapput. Nunatsinnimi qallunaat tv-iiannik isiginnaartorujussuusarpugut.
Naalakkersuisunngortitsisarnerit eqqaassanngikkaanni Folketingimut ilaasortat Atlantikup avannaaneersut Danmarkimi nunap iluani pissutsinut akuliuttannginnerat ukiorpassuarni ileqquusimavoq. Taama aaqqissuussisarneq Kalaallit Nunaat Savalimmiullu nammineerneruleriartortillugit ungasinnerusumilu namminiilivikkiartortillugit atorluarsinnaasarsimavoq. Taama ileqqoqarneq aalajangiusimaneqartariaqaraluarpoq. Minnerunngitsumik namminersorneq pillugu isumalioqatigiissitaq maanna nunatsinni aatsitassarsiornermit isertitat qanoq agguataarneqarnissaat pillugu inaarutaasumik isumaqatigiinniartussaammat. DR-imi tv-iikkut aallakaatitassiat pitsaassusaannik Juliane Henningsen aamma Lars-Emil Johansen taama ernummatiginnitsigigunik nunatsinni tv-eeqarfitta radioqarfittalu KNR-ip qanoq iliuuseqarfiginissaanut nukimmik assingusunik pissusissamisoortumik atuisariaqaraluarput. Tassanimi isiginnaarutikkut aallakaatitassiat akikinaakkat nunanit allanit aallakaatitassiat amerlanerussuteqarfigisaat ingerlarsortinneqarput. Immaqami KNR allaat amerlanernik aningaasaliiffigineqartariaqaraluarpoq. Tamanna Inatsisartunut Folketingimullu ilaasortanut Juliane Henningsenimut LarsEmil Johansenimullu tusagasssiorfinnik ernummatiginnittunut pissusissamisoortumik suliassaavoq.

!AG02_2008 02-3
Siulittaasunngorniuunnissamut piareerput
Nunarput 
Pingasunngorneq 23. januar 2008 ullaakkut arfineq pingasuniit unnukkut arfineq pingasunut Siumup immikkoortortaqarfiini tamani siulersuisut ingerlataannik Aleqa Hammond, Vittus Mikaelsen imaluunniit Hans Enoksen qinerneqassapput. Qinigassanngortittoq qinersisut affaannit amerlanersunit taaneqarsimasoq qinigaasutut suaarutigineqassaaq. Qinigassanngortuitulli arlaannaalluunniit qinersisut affaanit amerlanerusunit taaneqarsimanngippat qineqqusaartut marluk taaneqarnerpaasimasut qinigassaatillugit qinersisoqaqqissaaq pingasunngorneq 30. januar 2008, siumimi allattaaneq Mikael Petersen paasissutissiivoq. Siumumut ilaasortat tamarmik ukioq 2007-mut akiliisimasut qinersisinnaapput. Aamma nutaamik Siumumut ilaasortanngortut ilaasortaanermut akileereersut qinersisinnaapput.

!AG02_2008 03-1
KNR-imi sulisut isumaqatigiinniarnerat unittooqqasoq
Qaammatini sisamanngulersuni isumaqatigiinniartoqareersorlu tusagassiortut kattuffiat namminersornerusullu suli isumaqatigiissuteqanngillat
Allattoq: Lotte Petersen Nutserisoq: Gâbánguaq Johansen
Nuuk
Tusagassiortut kattuffiannut ilaasortat pisortani atorfillit isumaqatigiissutaat pillugu isumaqatigiinniarnerit unittoorput. Taamaattorli namminersornerusunut naammagisimaarnartumik isumaqatigiissusiornissaq suli periarfissaqartoq kattuffik isumaqarpoq. Akissarsiat 9,9 procentimik qaffanneqarnissaannik piumasaqaateqarpugut. Maannamulli namminersornerusut akissarsiat 8,5 procentimik qaffanneqarnissaannik taamaallaat piumassuseqarput, kattuffiup Kalaallit Nunaanni immikkoortortaanut, Tusagassiortut Peqatigiiffiannut, siulittaasoq, Mariia Simonsen oqarpoq. Septembarimiilli isumaqatigiinnialerpugut. Maannamulli suli isumaqatigiissinnaasimanngilagut. Maannakkorpiaq namminersornerusut naapeqatigeqqinnissaannik isumaqatigiissuteqartoqanngilaq, oqarpoq. Isumaqatigiinniarnerilli piaartumik nangeqqinneqarnissaat siulittaasumit naatsorsuutigineqarpoq. KNR-imilu suliumajunnaartoqalerneranik tusatsiakkat tamaasa ilumuunnginnerarpai: Ingerlariaqqinngitsuussagaluarutta suliumajunnaarnissamut periarfissaqarpugut. Kisianni tamanna maannakkorpiaq pilersaarutiginngilarput, Mariia Simonsen oqarpoq. Kinguartinneqartut Isumaqatigiinniarnerit kinguartinneqarnerat novembarip naalernerani nutaarsiassatut allakkiami tusagassiortut kattuffiannit Folketingimut qinersinermik, namminersornerusuni isumaqatigiinniarnernut pisortap taarserneqarneranik, napparsimanermik angalanernillu pissuteqarnerarneqarpoq. Kisianni taamanernit illuatungeriit isumaqatigiinniarnerni ingerlariaqqissimanngillat. Susassaqarfimmi namminersornerusut isumaqatigiinniartittagaat Palle Ømark sulinngiffeqarpoq taamaattumillu pineqartoq pillugu oqaaseqarsinnaanani. Tusagassiortut kattuffiata pisortani atorfilinnut isumaqatigiissutaani pineqartut tassaapput KNR-imi tusagassiortut teknikerillu kiisalu paasissutissiisartut pisortani atorfillit.
!AG02_2008 03-2
Atassut taaguunneqarluartumik annaasaqartoq
Ellen Christoffersen politikii qatsullugu ingerlaannaq atuutilersumik Inatsisartunut ilaasortanut tunuarpoq.
Nuuk
Inatsisartunut ilaasortap Ellen Christoffersenip qaniginerpaasaanut tamanna tupaallaataanngilaq. Allanulli Atassummi ukiuni kingullerni malunnaateqarnerpaat ilaata tunniutiinnarluni Inatsisartunut ilaasortatut tunuarnera tupaallannartorujussuuvoq. Inuttut pissutsit kisimik tamatumani tunuliaqutaapput. Atassutip iluani pissutsinut imaluunniit Siumumik suleqateqarnermut attuumassuteqanngilluinnarpoq, Ellen Christoffersen, ataasinngornermi partip namminersornerusuni allaffiani tusagassiortunik katersortitsisoq, oqarpoq. Politikip silarsuanut ukiuni aqqaneq-marlunni eqeersimaarluni akuuffigisimasaminut inuulluaqqusineq 35-nik ukiulimmut Ellen Christoffersenimut sunnguamilluunniit sakimminartoqanngilaq. Politikii iperarlugu nuannerpoq. Kisianni tamanna ullormiit ullormut aalajangernerunngilaq. Tamanna piffissami sivisujaami eqqarsaatigisimavara. Folketingimullu qinigaannginnama qanoq aalajangernissara nalorngissutigisimanngilara. Taarsiullugu maanna suliaqarfigisanni ilinniaqqinnissannut qilanaalerpunga, Ellen Christoffersen, 2004-mili Kalaallit Nunaanni Takornariaqarnermut Inuussutissarsiornermullu Siunnersuisoqatigiinni suliniutinut atatillugu sulisuusimasoq, oqarpoq. Ellen Christoffersen Inatsisartuni sinniisorisaminit Emilie Olsenimit, Ellenip erninerminut atatillugu sulinngiffeqarnerani aamma taartaasimasumit, taarserneqassaaq. Ellen Christoffersen politikeritut sulilerpoq 1995-imi kommunalbestyrelsimut ilaasortatut. 1998-imiit 2001-imut Folketingimiippoq 2002-mi Inatsisartunut qinigaanissani tikillugu, tassanilu politikikkut arlalinnik nuimasunik ilaasortaaffeqarsimalluni.

!AG02_2008 04-1
DR-imi kanngunartuliamut akuliutinngilluinnaritsi
Kalaallit Folketingimut ilaasortat akuliunnissaannut Venstremi Kalaallit Nunaannut tunngasuni oqaaseqartartoq mianersoqqusivoq
Allattoq: Christian Schultz-Lorentzen Nutserisoq: Gâbánguaq Johansen
København
Suliassaq manna Danmarkimiinnaq suliassaasutut isigigaluarpassuk tamanna Kalaallit Nunaat sinnerlugu ilaasortanut iluaqutaanerpaassagaluarpoq. Taama oqarpoq partiimi naalakkersuisuutitaqartumi Venstremi Kalaallit Nunaannut tunngasuni oqaaseqartartoq Henrik Høegh, kalaallit Folketingimut ilaasortat marluk, Juliane Henningsen aamma Lars-Emil Johansen, Danmarks Radiup aningaasaqarnikkut qanoq inissisimaneranik qanimut isiginninniarumareersullu. Berlingske Tidende naapertorlugu taakku marluk DR-ip tusarnaartitsisarfiata milliardinik akillip naalagaaffimmit pisiarineqarnissaanik taamalu aningaasaqarnikkut ilorraap tungaanut saatsinniarneqarnissaanik illua’tungiliuttut kissaataannut tapersiillutik taaseqataassagunarput. Taama pisoqassappat akileraartartullu akiligaannik Danmarks Radiumut, siunissami tusarnaartitsisarfimmik attartulersussamut, milliardinik akilimmik pisinissamik illuatungiliuttunit piumasaqaat attaviitsumit Pia Christmas Møllerimit taperserneqassappat, naalakkersuisut ikinnerussuteqalissapput. Apeqqutaavorli suliaq naalagaaffeqatigiinnermut tunngaviatigut ataatsimut imaluunniit Danmarkimuinnaq Danmarkimilu akileraartartuinnarnut soqutiginaateqarnersoq. Atlantikup avannaaneersut suleqatigiiffiannut ilaasortat pingajuat, Savalimmiormiu Høgni Hoydal nalorninngilaq. Taanna pineqartumi arlaannaannulluunniit illiukkusunngilaq. Hoydal aatsaat taaseqataaniarpoq Savalimmiunit ilaasortaq alla, Edmund Joensen, taaseqataassappat. Taama pisoqarpat taasinerup arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsumik inerneqarnissaa isumaginiarpaa. Juliane Henningsen oqarsimavoq, DR - tassanilu aallakaatitasssiat KNR-imit aningaasarliortumit akeqanngitsumik aallakaatinneqartartut Kalaallit Nunaanni tusagassiuuteqarnermut sunniutilerujussuusoq. Taamaattumik suliaq peqqissaartumik Lars-Emil Johansenimut oqaloqatiginnissutiginiarpaa. Kisianni politikerit taakku marluk Danmarkimi nunap iluani pissutsinut tunngasuulluinnartutut isumaqarfigisaminut akuliunnissamut Henrik Høeghip mianersoqquai. Kalaallit Nunaata ungasinngitsukkut namminersulernissaa siunniunneqarsimavoq. Taamaattumik kalaallit politikerit suliami Danmarkimut taama pingaaruteqartigisumi arlaannaannulluunniit illiunnaveersaartariaqarput. Suliap Kalaallit Nunaannut sunniuteqarsinnaanissaa takujuminaatsorujussuuvoq, Henrik Høegh oqarpoq.

!02_2008 04-2
Taasisitsinissamut ulluliussaq aalajangiusimagaa
Namminersulernissap innuttaasunut taasissutigitinnissaanut ulluliussap isornartorsiorneqarneranut Hans Enoksen akerliliivoq
Allattoq: Christian Schultz-Lorentzen Nutserisoq: Gâbánguaq Johansen
Nuna tamarmi
Innuttaasut taasitinneqarnissaannik nalunaarut partiinit arlalinnit isornartorsiorneqaraluartoq namminersulernissap innuttaasunut novembarip 25-ani 2008-mi taasissutigitinneqarnissaanik naalakkersuisut siulittaasuat Hans Enoksen aalajangiusimannippoq. IA-mit taamaalinerani piareersimasoqannginnissaa ernummatigineqarpoq, Demokratinillu naalakkersuisut siulittaasuat Siumumi siulittaasunngorniuttoqarneranut atatillugu ullormik taasisitsivissamik piffissaanngitsukkut iliuusissatut tunngavilersuutitut atuiniartutut pasillerneqarluni. Tusagassiorfinnut nalunaarummi aalajangerneq Hans Enoksenip illersorpaa paasisitsiniaanissamut pilersaaruteqartoqareernerarlugu ilaatigut allakkiamik namminersorneq pillugu isumaliutissiissutip
eqikkarneranik imalimmik inoqutigiinnut tamanut agguaassinikkut taamatuttaarlu innuttaasunik ataatsimiititsisarnikkut ingerlanneqartussamik. Kalaallit qallunaallu namminersorneq pillugu isumalioqatigiissitaannit maannamut pilersaarutigineqarpoq namminersorneq juunip 21-ani 2009-mi atuutilersinneqassasoq. Tamanna angumerineqarsinnaassappat maani nunatsinni 2008-p naajartornerani innuttaasunik taasititsisoqartariaqarpoq namminersorneq pillugu inatsisissamut siunnersuut aamma Danmarkimi Folketingimi akuerineqaqqaartussaammat. Tamanna aatsaat pisinnaassaaq nunatsinni innuttaasunik taasisitsereernerup kingorna. Tamanna pereerpat namminersorneq pillugu inatsisissaq aatsaat atuutsinneqarsinnaalissaaq namminersornerlu nunatsinni eqqunneqarluni, Hans Enoksen tusagassiorfinnut nalunaarummi allappoq.

!02AG_20085 05-1
Blok P-p eqqaani saassussisarnerit
Ernumassuteqarnissamut pissutissaqanngitsoq Nuummi politiit isumaqarput
Allattoq: Nicolai Stampe Qvistgaard Nutserisoq: Utertoq Nielsen
Qaammatit marluinnaat ingerlanerini Blok P-p eqqaani persuttaalluni saassussinerit pingasut nalunaarutigineqarsimapput. Ernumassuteqarnissamulli pissutissaqanngitsoq politiit isumaqarput akerlianilli. Arfininngormat 29. decembari arnaq inuusuttuaqqanit 14-15-inik ukiulinnit arlalinnit tilluarneqarluni isimmittarneqarluni saassunneqarpoq. Saassussisut qimaapput. Arnaq annikitsumik ajoquserneqarpoq qaratsaminillu sajuppillatsitsilluni. Aqaguani tamaani aamma saassussisoqarpoq. Angut 16-inik ukiulik inuusuttuaqqanit marlunnit 15-it missaannik ukiulinnit saassunneqarpoq. Pisuni marluusuni ilisimannissinnaasunik politiit suli ujarlerput. Aammali pingasunngornermi 14. novembari arnaq tamaani saassunneqarpoq Blok P-p eqqaani. Arnaq 39-nik ukiulik Ceresvejimi Blok N-ip aamma Blok P-p akornanni meeqqanik paaqqinnittarfiup Red Barnet-ip eqqaani unnuakkut saassunneqarpoq. Arnaq tunuanit saassunneqarpoq, annertuumillu ajoquserneqarluni. Dronning Ingrid-ip Napparsimmavissuanut unitsinneqarpoq.
Pisumi tamatumani politiit ilisimannittunik aamma ujarlerput, saassussinermi paasissutissiisinnaasunik. Ilisarineqassaatit Allanut naleqqiullugu Blok P-p eqqaani saassunneqarnissamut ernumassuteqarnissaq pissutissaqanngitsoq politiit isumaqarput. Nuummi politeeqarfimmi pisortaq Bent Heiselberg ima oqarpoq: Nunap assinganut meqqutinik kappussuilluta allanut naleqqiullugu uani uanilu pinerliiniartarnerit amerlanerusut paasissutissiinianngilagut. Blok P-misut inuppassuit ataatsimut katersorneqarnerisut annertunerusumik pisoqarsinnaanera soorunami erseqqippoq. Imerniartarfinnulli naleqqiullugu pissutsit ajornerunngillat. Taakkunani inuppassuit aamma katersuuttarput. Blok P-mili inuttut ajornartorsiutit annertunerummata isertorneqarsinnaanngilaq, Bent Heiselberg oqarpoq. Ukiutoqaq sioqqullugu saassussinerit marluk immikkut ipput. Siullermik suli paasisaqartoqanngillat. Aappassaanik nunami maani persuttaasarnerit amerlanersaat angerlarsimaffimmi pisarput, ilisarisimasaqatigiit ilaqutariillu akornanni. Amerlanertigullu imigassaq akuusarpoq. Pisunili
ukunani pinerliisut kikkuunersut ilisimaneqanngillat. Blok P-p eqqaani pisut qaqutigoortuupput. Nunap sinnerani taamatut pisoqarsinnaanngilaq. Tamatumani kinaaneq isertorneqarsinnaanngilaq. Unnukkut taarsuup ataani kiinnat asserlugu saassussiguit pinerlineqartup ilisarisinnaassavaatit. Pinerliisoq qanorluunniit isertorniartigigaluaruni ilisarineqarsinnaammat Kalaallit Nunaanni immikkoorutaavoq. Ukiuni kingullerni marlussunni Nuummi pinerlunniartarneq tamaat isigalugu annikillisimasoq politeeqarfimmi pisortaq oqaluttuarpoq. Annertuumik pinerlunniartartut amerlasuut annertuumik suliniarfigineqarnerat ilaatigut pissutaavoq, amerlanersaat ullumikkut pineqaatissinneqartunut inissiisarfimiimmata. Pinerlunniartartut taama annertuumik suliniuteqarfigineqarnerat kisitsisitigut takussutissani malugineqarsinnaavoq takuneqarsinnaallunilu. Nuummi unnukkut taartillugu København-imi unnukkut taartillugu angalanissamut naleqqiullugu qaquguluunniit toqqissisimanerussaanga, Bent Heiselberg naggasiivoq.

!02AG_2008 06-1
Branding Greenland-ip aningaasat utertissavai
Ussassaarisarfinnut aningaasarpassuit atorneqarput. Naalakkersuisoq Aleqa Hammond malillugu aningaasaliissutit utertinneqassapput
Allattoq: Nicolai Stampe Qvistgaard Nutserisoq: Utertoq Nielsen
Nuna tamaat
Air Greenland, Grønlands Turist- og Erhvervsråd, KNI aamma Royal Greenland suleqatigiillutik suleqatigiissitamik »Branding Greenland«-imik pilersitsissapput, nioqqutissat ilisarnaataasa nunani tamalaani ilisimaneqalernissaannik suliaqartussamik. Suleqatigiit Kalaallit Nunaat ussassaarutigissavaat, nunatta nunani tamalaani inuussutissarsiornikkut periarfissai nukittorsarumallugit. Ussassaarinikkut nioqqutissat pitsaassusiat ilisimaneqalissaaq, suliffeqarfimmut nioqqutissiaanullu ilisarnaataasut. Tunngavissaq tamanna illoqarfinnit, naalagaaffinnit, politikikkut partiinit aamma timersortartunit aliikkusersuisartunillu tusaamasanit, avatangiisinit maluginiarneqalernissamik pilersitsiumallutik ussassaaruteqartartunit. Kalaallit Nunaata avatangiisinit, minnerunngitsumik USA-mit, maluginiarneqalernissaa anguniarlugu New York-imi ussassaarisarfik M Booth & Associetes Inc. suleqatigiinnissaq pillugu Branding Greenland-imit isumaqatigiissuteqarfigineqarpoq. Isumaqatigiissut augusti 2007imi atsiorneqarpoq. Ilaatigut peqataasut ilagaat aningaasaqarnermut nunanullu allanut tunngasunut naalakkersuisoq Aleqa Hammond. M Booth & Associetes Inc.imik isumaqatigiissut decembari 2008-p tungaanut ingerlassaaq, ussassaarisarfillu qaammammut 12.000 dollarinik aningaasarsisassaaq, kiffartuussinerat taamatut naleqarmat. Akisunerpaaq Kalaallit Nunaata ilisimaneqalernissaa maluginiarneqalernissaalu anguniarlugit Branding Greenland-ip ussassaarineq sunniutissatut suliniutissatullu toqqarsimavaa. Ussassaarineq PR tusagassiuutit aaqqissuisoqarfiinit tusagassiissutigineqartartoq ussassaarutaavoq atorluarsinnaasoq akikitsorlu. Taamatut ussassaareriaaseq suliffeqarfiit peqataasut namminneq ussassaarinerannut aamma ilanngunneqarsinnaavoq. Ussassaariffissat pingaarnerit pingasut toqqarneqarsimasut tassaapput Tuluit Nunaat, Tyskland aamma USA. Danmark Kalaallit Nunaata tuniniaasarfiisa pingaarnersaraat, taamaattumik tuniniaavissat nutaat pilersinnissaat misilinniarneqalerpoq. Nunani taakkunani ussassaarisarfinnik isumaqatigiissuteqartoqarpoq. M Booth & Associates Branding Greenland-ip USA-mi ussassaarisarfigaa. Naalakkersuisoq Aleqa Hammond ima oqarpoq: Ussassaarisarfiit akeqartitsinerat allanngorarpoq, USA-lu akisunersaavoq. Taamatut ussassaarisarneq ilisimasakka malillugit nunatsinni ilisimaneqanngilaq. Taamaattumik akiliutaasartut annertoorujussuartut isumaqarfigineqarsinnaapput. Ussassaarisarfiilli taakku atorneqartarnerat suliffeqarfinnit, kattuffinnit, nunap immikkoortuinit, illoqarfinnit aamma nunat eqqartorneqalernissamik ilisimaneqalernissamillu anguniagaqarneranni atorneqarluartarpoq. Branding Greenland-ip aningaasaliissuteqarnera qanoq angusaqarfiussanersoq pillugu apeqqummut pingaarnertut oqaatigissavara, illua-tungeriit suleqatigiinneranni Branding Greenland suleqatigiinnermik pitsaasumik pilersitsisimammat, nunanilu allani ussassaarisarfinnik suleqateqarnermik pilersitsisimammat, ussassaarivinni assigiinngitsuni immikkut ilisimasalinnik. Tamatumunnga atatillugu pingaarutilittut erseqqissaatigineqassaaq, tusagassiisarfiit tusagassiortullu pingaarnertut ussassaarivinnittut kiisalu anguniagaqarfii pitsaassusiilu eqqortumik paasineqarsinnaanngimmata. Taamaattumik eqqortumik ussassaarinissami ussassaarisarfiit taakku iluaqutaalluarput, Aleqa Hammond oqarpoq.
Taamatut ussassaarineq iluaqutaassasoq naalakkersuisup qularutiginngilaa. 2007-imi Kalaallit Nunaata nunani tamalaani tusagassiuutitigut eqqartorneqarnera annertoorujussuusimavoq, ussassaarinerlu eqqarsaatigalugu 250 millioner koruunit missaannik naleqarsimalluni. Taama maluginiarneqarneq Branding Greenland-ip kisimi pisuussutiginngilaa. Ussassaarisarfinnilli suleqateqarnitsigut anguniagassat pingaarutillit anguneqarsimapput. Ilaatigut kalaallit tunisassiaannik pisisinnaaneq aamma Kalaallit Nunaannut angalalluni misigisaqarsinnaaneq atuartartunut pisiumasunullu anngussimapput. Branding Greenland-ip aningaasaliissutini uterteqqissagai taamaattumik nalilerparput amerlasoorsuanngorlugit, Aleqa Hammond naggasiivoq.

!02AG_2008 07-1
Qallunaatsiaat pillugit ilisimatusaqqilerneq
Qaqortukuluumi oqaluffimmi katittut kingulliit ilisimaneqartut ukiut 600-t matuma siorna pinerat malunnartinniarlugu qallunaatsiaat pillugit ilisimatusarneq nutaanerpaaq pillugu nunanit tamalaaneersut ataatsimeersuassapput
Allattoq: Christian Schultz-Lorentzen Nutserisoq: Utertoq Nielsen
Kujataa
Kalaallit Nunaanni qallunaatsiani pisoq kingulleq Islandimiut allagaatitoqaanni eqqaaneqartoq  tassaavoq 16. septembari 1408-mi Islandimiut Sigridur Björnsdottir-ip aamma Torstein Olafsson-ip Qaqortukuluumi oqaluffimmi katinnerat. Katinnerup tamatuma ukiunik 600-nngortorsiornera malunnartinniarlugu Kujataani qallunaatsiaqarfimmi Østerbygden-imi Qaqortumi  12.-18. septembari ataatsimeersuartoqassaaq. Ataatsimeersuarneq aqutsisoqatigiinnit aaqqissuunneqassaaq, tassaappullu ph.d. Orri Vésteinsson Island-imi qanganisarsiorneq pillugu universitetimeersoq, ph.d. Jette Arneborg Danmarks Nationalmuseum-imeersoq aamma ph.d. Georg Nygaard Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu. Ataatsimeersuarneq katersortarfimmi annertuumik pisoqarfiusartumi ingerlanneqassaaq, ilisimatuut peqataasut qallunaatsiaat oqaluttuarisaanerat pillugu ilisimatusarnermi angusanik nutaanik saqqummiussissallutik, Qaqortukuluumi pisartut innersuussutigalugit. Peqataasunut 80-inut inissaqarpoq, peqataajumasullu 65-it nalunaareersimapput, Kalaallit Nunaanni qallunaatsiaat pillugit ataatsimeersuarnissamut manna tikillugu annerpaamut. Oqalugiaatit 50-it missaat sisamanngorlugit avinneqassapput, makku sammineqassallutik: 1) Qaqortukuluumi oqaluffik naasorissaasullu illorsua. 2) Atlantikup Avannaani nunasinermi pissutsit qitiusumillu inissisimaffiit. 3) Atlantikup Avannaani ilagiit aaqqissuussaanerat. 4) Atlantikup Avannaani attaveqaatit atassuteqartarnerillu. Europap Avannaanut naleqqiullugu oqallisissat ammasumik oqallisigineqassapput, sulianik ilisimasallit ilinniartullu sammisanut tunngassuteqartut peqataanissaat anguniarneqassalluni. Oqallisigisat naqitassanngorlugit katersorneqassapput, aqutsisoqatigiinnit aaqqissuunneqassallutik. Ataatsimeersuarnermut atatillugu Qaqortumi najugallit oqalugiarfigineqarnerat aaqqissuunneqassaaq. Ataatsimeersuarnerup nalaani peqataasut Eriup Aappalaartup najugaqarfigisimasaanut Qassiarsummut kiisalu qallunaatsiaat biskopeqarfiannut Igalikumut angalatinneqassapput. Ullormi nalliuttorsiorfiusumi 16. septembari Qaqortukuluumi oqaluffikoq tikeraarneqassaaq, tassanilu kulturikkut suliniutit aaqqissuunneqarnissaat naatsorsuutigineqarpoq. Rasmus Lyberth aliikkusersuissasoq pilersaarutigineqarpoq, nunani avannarlerni nipilersortartut arlallit peqatigalugit.

!02AG_2008 07-2
Anders Fogh tatineqalersoq
Novembarimi folketingimut qinersinerup kingorna namminersulernissamut ataatsimiititaq sulisimanngilaq
Allattoq: Christian Schultz-Lorentzen Nutserisoq: Utertoq Nielsen
København
Kalaallit qallunaallu namminersulernissaq pillugu ataatsimiititaata sulinera uninngasoq aallarteqqinniarlugu Kalaallit Nunaat pillugu oqaaseqartartoq Mogens Jensen, Socialdemokratit, statsminister Anders Fogh Rasmussen-imut, Venstre, apeqquteqarpoq. Sulineq qanoq qaqugulu aallartinneqassanersoq naammassineqassanersorlu paragraf 20-mik taaneqartartoq malillugu Mogens Jensen-ip paasiumavaa. Taamaalilluni naalakkersuisut siulittaasuat Hans Enoksen ikiorserneqarpoq. Naalakkersuisut siulittaasuat siusinnerusukkut statsminister Anders Fogh Rasmussenimut allagaqarsimavoq, tamatumalu kingorna nalunaarluni, qanittukkut nalunaaruteqartoqanngippat Statsministereqarfimmut »tuavisaaruteqarniarluni«.13. novembari qinersisoqarmat ataatsimiititami sulineq unitsinneqarpoq, Frank Jensen socialdemokratineersoq aamma Chr. Majdahl venstreneersoq folketingimit tunuarmata. Tamatuma kingorna qanoq pisoqassanersoq iluamik ilisimaneqarsimanngilaq. Ataatsimiititap sulinini naammassingajalerpaa, Kalaallit Nunaanni namminersornerunermik nutarteriffiusussaq, aammalu Kalaallit Nunaata Danmark-illu akornanni uuliamit isertitassanik agguaassinissamik aalajangersaaviusussaq. Ataatsimiititami ilaasortat ilaasortaaginnarnissaat amerlanerit pissusissamissoorsoraat naak ilaat folketingimut ilaasortaajunnaaraluartut. Birthe Rønn Hornbæk-ip ministerinngornini pissutigalugu taamalu ataatsimiititami ingerlaqqissinnaanngitsup taartissaatut Kim Andersen venstrenit toqqarneqarpoq.








!02AG_2008 09-1
Naasussaq ikkunneqarpoq
Kalaallinut utoqqarnut ineqarfinnik Kalaallit Illuannut qanimut attuumassuteqartussanik pilersitseqataanissaq Aalborgimi Kalaallit Illuannit takorluugarineqarpoq
Allattoq: Laila Ramlau-Hansen Nutserisoq: Gâbánguaq Johansen
Aalborg
Kalaallit Illuat Aalborgimiittoq Aalborgimi Kalaallit Nunaannut attuumassutillit qeqqani inissisimaffeqarpoq. Aqqusernit, illoqannginnerat oqaluffillu Kalaallit Nunaannut attuumassutilinnik atsersorneqarsimapput. Tamannalumi tunngavigalugu inuppassuit isumaqalersarput taama atsersuisoqarsimaneranut Kalaallit Illuata tamaani inissisimaffeqarnera pissutaasoq. Kisianni taamaattoqanngilaq. Tassami Kalaallit Illuat aatsaat 1991-imi Umanakvej 25-miilersimavoq. Pissuserli tamanna Kalaallit Illuanni atorluarneqartoq ukiuni arfineq-marlunni affarmilu pisortaasoq Vagn Thomsen qungujulluni oqaluttuarpoq. Assersuutigalugu Kalaallit Illuat tamaani atuaqatigiiaanit pulaarneqaraangat sumiiffimmi atit Kalaallit Nunaannut attuumassutillit Kalaallit Nunaat pillugu ilisimasaqalernissaannut atorneqarsinnaasarnerat nuannersuusarpoq. Taamaalillutimmi naleqqiussassaqarsinnaalersarput. Tamatuma peqatigisaanik illoqannginnersap Grønlands Torvip, oqaluffiup Hans Egedes Kirkip aamma inissisimaffigisaata, pinnersarneqarnissaanik isumaginninnissamut Kalaallit Illuat pilersaarusiuleruttorpoq. Taamaattorli ujararujussuit Aalborgip illoqarfittut ikinngutaanit Ittoqqortoormiineersut utaqqisitsipput. Ukiornissaanut umiarsuaq kingulleq illoqarfimmit aallareersimavoq, tamannali aasamut pisinnaassasoq Vang Thomsen neriorsuivoq. Taanna Kalaallit Illuannut siulittaasoq Mogens Sørensen peqatigalugu ujaqqanik pinnersaanermut atorneqartussanik naleqquttunik takuniaajartorluni toqqartuiartorlunilu nunatsinniissimavoq. Kisianni ujaqqat Aalborgip illoqarfittut ikinngutaanit allamit, Nuummit, eqqumiitsuliortunit pinnersarneqassanersut suli nalorngissutigineqarpoq. Ilinniagaqartut Aalborgimi Kalaallit Illuat Københavnimi, Odensemi Århusimilu kalaallit illui allat pingasut assigalugit aamma ilinniagaqartunut kommunini eqqaamiorisani najugaqartunut siunnersuisarnermik ingerlataqarpoq. Aalborgimi efterskolimi atuartut saniatigut ilinniagaqartut 80-it missaanniipput. Kalaallit Illuanni ilinniagaqartunut siunnersuisartut ilinniagaqarnersiutinik agguaassisarnermik isumaginnittut marluupput. Ilinniagaqartut namminneq ilinniakkaminnik toqqaanissamik inissaminnillu isumaginnittarput. Taamaattorli Kalaallit Illuannut attuumassutilimmik inuusuttunut inissiaqarpoq 16-inik, ilinniagaqartut ilinniartuunertik tamakkerlugu ineqarfigisinnaasaannik. Ilinniagaqartunut atatillugu angusaqarluarnissamut najoqqutassarput tassaavoq ilinniagaqartut ilinniakkaminnik naammassinninnissaat, nunatsinnullu uterlutik ilinniakkaminnik atuilernissaat. Kingullerli ajornakusuukannersinnaasarpoq, Vagn Thomsen oqarpoq. Tamatumali saniatigut Kalaallit Illuat aaqqissuussinernut assigiinngitsorpassuarnut atorneqartarpoq. Kalaallit Illuat kalaallinut Kalaallit Nunaannullu attuumassutilinnut kiffartuussiviuvoq. Tamatumanilu kulturimut, inunnik isumaginninnermut ilinniartitaanermullu tunngasut assigiimmik pingaartinneqarput, pisortaq oqaluttuarpoq. Taamaattumik pisiniarfiup kalaallit sanalugaannik kalaaliminernillu nioqquteqartartup saniatigut Kalaallit Illuanni aaqqissuussinerpassuit, oqalugiarnerit, saqqummersitsinerit tusarnaartitsinerillu aamma ingerlanneqartarput. Kalaallit Illuat aamma tamaani kalaallit peqatigiiffiinit atorneqartarpoq. Aalborgimi peqatigiiffinnit pissusissamisoortumik atorneqarnerpaasarpoq, kisianni nunap immikkoortuani peqatigiiffiit tamarmik ukiumut ataasiarlutik Kalaallit Illuanni naapeqatigiittarput. Tamakku saniatigut Kalaallit Nunaannit akuttunngitsumik pulaartoqartarpoq, Kalaallit Nunaanni suliffeqarfinnit oqartussanillu Kalaallit Illuat sulisussarsiorluni oqaloqatiginninnermut atorneqartarpoq avammullu paasissutissiisarneq aamma pingaartinneqarpoq. Isumaginninnikkut suliniutit Inunnik isumaginninnermi siunnersuisarnermi tamanut ammasumi Region Nordimi kalaallinut tamanut neqeroorutaasumi Aalborgimi Kalaallit Illuanni aamma annertuumik suliaqartoqartarpoq. Kalaallit maani najugaqartut Danmarkimilu oqartussat siunnersorneqarnerinut ilitsersorneqarnerinullu piffissangaatsiarujussuaq atortarparput. Sullissisorpassuit isumaqartarput kalaallit tamarmik marluinnik oqaasiliusut. Tamannalu pillugu kalaaleq aperineqaraangat pineqartoq aamma taamaattoqarneranik oqarumasarpoq. Kalaallit ajornartorsiutaanissamik kissaateqartannginnerat ilisarnaataalluartarpoq. Kisianni inatsisitigut isumannaatsuunissaq eqqarsaatigalugu isumaqarpugut, assersuutigalugu avinnissamut piumasaqaatit isumaqatigiinniutigineqarnerinut atatillugu nammineq oqaaserisat atorlugit oqalunnissaq pingaaruteqarluinnartuusartoq, tamatumanilu nutserisorput amerlanertigut isumaginninnermi sullissisuusartoq ikiuuttarpoq, Vagn Thomsen oqaluttuarpoq. Isumaginninnermi suliniutit Kalaallit Illuannit aallaaveqartut ilarpassui sikkersussatut aallartittarput. Taamaalilluni Kalaallit Illuat 2000-imi kalaallinut arnanut kisermaanut Danmarkimi inuiaqatigiinni ajornartorsiortunut najugaqatigiiffimmik pilersitsivoq. Najugaqatigiiffimmit kalaallit arnat, amerlanertigut ikiorsiissutinik pisartagallit imaluunniit siusinaartumik soraarnerussutisiallit, amerlanertigullu angutinik aappaqarnikkut ajortumik nalaataqarsimasut, toqqissisimanartumik atugassaqartinneqalersarput. Namminerisaminnik initaartarput, kisiannili kalaallinik arnanik assingusumik atugalinnik ataatsimooqateqarlutik. Tassani piffissap ilaani »paaqqutarineqartarput« ingerlariaqqinnissamullu ikiorneqartarlutik. Najugaqatigiiffimmi malittarisassat sakkortupput. Inini ataatsimoorfiusartuni imigassartornissaq ikiaroornartutornissarlu inerteqqutaavoq, unnukkullu nalunaaqutaq qulinut eqqissisimaartoqalersussaasarluni. Tamatumali saniatigut najugaqartut allat innimigineqartuartillugit najugaqartut inaanni susoqarnera kimilluunniit akuliuffigineqartussaanngilaq. Suliaqalernissamik neqerooruteqartarneq Kalaallit Jyllandip avannaani najugaqartut 1.800-t missaanniittut amerlanersaat ingerlalluaraluartut  allaat ima ingerlalluartigalutik nalinginnaasumut nallersuunneqarsinnaallutik, Vagn Thomsenip oqarneratut  kalaaleqarpoq atornerluinikkut isumaginninnikkullu ima annertutigisunik ajornartorsiutilinnik immikkut ikiorserneqartariaqarlutik. Taamaattumik najugaqatigiiffiup saniatigut Aalborgimi Kalaallit Illuanni suliaqalernissamik neqerooruteqartoqartarpoq Aalborg Kommunimit aningaasalersorneqartumik. Suliaqalernissamik neqeroorut inunnut suliffeqanngitsunut sammisuuvoq. Tassani kalaallisut, qallunaatut, inuiaqatigiilerinermi assassornermilu atuartitsisoqartarpoq. Sorlaqarfinnik aalajangiusimannginnissaq pingaartuuvoq. Taamaattumik aamma kalaallisut atuartitsisoqartarpoq. Pinngitsoornani takkuttarnissaq piumasaqaataavoq, tamannalu pineqartunut immaqa ajornakusoornerpaavoq. Kisianni piffissap ingerlanerani ima ingerlalluartigilernissaat siunertaavoq suliffeqarfimmi misiligummik sulilersinnaassallutik naggataatigullu suliffittaarsinnaassallutik. Suliniummut ilaalersartut ilarpassui ajornartorsiuteqartarput, immaqa kinguaassiuutitigut atornerlugaasimsarlutik imigassamillu atornerluisunngorsimasarlutik. Taamaattumik Kofoeds Skole suleqatigalugu imerajuttuunermut katsorsartinnissamik neqerooruteqartarpugut. Tassami ingerlariaqqissinnaalersinnagit atornerluinerup qimanneqarnissaa pisariaqartarpoq, Vagn Thomsen oqarpoq. Ornittagaq Akerlianik ornittagaq Perput kalaallinut isumalluuteqarnikkut nukittuunut neqeroorutaavoq. Tassunga inuit piffissaqarluartut, assersuutigalugu soraarnerussutisiallit siusinaartumillu soraarnerussutisiallit orniguttarput. Taakkulu ikorfartoqatigiinnissamut pikkorissuupput, aaqqissuussinernik suliaqartarlutik, angalaqatigiittarlutik akuttunngitsumillu nereqatigiittarlutik. Pingasunngornerit tamaasa unnukkut ilaqutariit unnussiuaartarput nereqatigiinnertalimmik. Unnummi tassani ilinniagartuumik takkuttoqartarpoq meeqqanik isumaginnittussamik, taassumalu meeqqat kalaallisut atuaqatigisarpai, oqaloqatigisarlugit erinarsoqatigisarlugillu. Meeqqani Kalaallit Nunaannut angerlaqqittussaaneq pillugu oqaaserisanik aalajangiusimannginnissaq pingaartuuvoq. Tamannalu tunngavigalugu kalaallit utoqqaanerumaat tamaani najugaqartut eqqarsaatigeqqajaanarput. Taakku Perput ornissallugu nukissaqartuaannartanngillat. Aapparisarlu peerussimappat meeqqallu qanittumi najugaqanngippata tamanna kiserliornermik kinguneqarsinnaasarpoq. Tamaani kalaallinut utoqqarnut, utoqqarnut angerlarsimaffeqareersumi, immikkoortortaqarfeqaleraluarutta ajunngilluinnassagaluarpoq. Vagn Thomsenimilu eqqarsaammiit iliuuseqarnissamut ungasittanngilaq. Taanna, oqarneratut, sumiiffinni attuumassutilinni naasussanik ikkussuisoqareersimavoq. Taamaattumik siunissami ungasippallaanngitsumi Aalborgimi kalaallinut utoqqarnut najugaqatigiiffimmik pilersitsinissamut tigussaanerusumik alloriartoqarnissaa ilimagineqarsinnaagunarpoq.

!02AG_2008 10-1
Eqqartuussissuserisut suliffeqarfiat allamik piginnittoqalersoq
Nuuk
(NSQ) 1. januar 2008-mi eqqartuussissuserisup Henrik Heyip suliffeqarfik »Hey & Paulsen« eqqartuussissuserisumut Jens Paulsenimut tunniuppaa. Henrik Hey 1985-imiilli eqqartuussissuserisut suliffeqarfiannik piginnittuullunilu ingerlatsisuusimasoq suliffeqarfimmi Jens Paulsen aamma Niels-Ulrich Balslev peqatigalugit eqqartuussissuserisutut ingerlaannassaaq. Suliffeqarfiup taaguutaa allannguuteqassanngila. Isumaqarpunga tunuaaminissara pissusissamisoortoq. Akisussaaffik toqqissillunga Jens Paulsenimut tunniuppara. Tamatuma saniatigut ukiualunni eqqartuussissuserisutut sulisorineqarnissamut qilanaarpunga, Henrik Hey oqarpoq. Piginnittunngortoq, Jens Paulsen, atuuffigiligassaminut nutaamut suliassanullu tamatuma malitsigisaanut qilanaarpoq. Kalaallit Nunaanni unammilligassat periarfissallu annertuut siunitsinniipput. Ineriartornermut tamatumunnga peqataalluni pissanganarluinnartuuvoq. Suliffeqarfik pitsaasumik sukkasuumillu siunnersuisarnermik sulianillu ingerlatsisarnermik suli toqqammaveqassaaq. Suliffeqarfiup inatsisileritooqarnikkut, aningaasaqarnikkut allaffissornikkullu ingerlalluartorujussuusup toqqammavianik allanngortitsinissamik eqqarsaateqanngilanga, tusagassiorfinnut nalunaarummi oqaluttuarpoq.

!02AG_2008 11-1
Kim Leine imminut tatigeqqilerpoq
Danmark
Eqqaamasalikkersaarummik »Kalak«-mik saqqummersitsineq atornerluisuusimasup peqqissaasullu Kim Leinep inuuneranik sutigut tamatigut allanngortitsilluinnarpoq, siorna januarimi atuakkanik saqqummiussisartunit annertuumik nersorniarneqarnermi kingorna, Kalaallit Nunaanni meeraasimanerminik aamma sulisimanerminik atornerluisuusimanerminillu oqaluttuarnermigut. Kim Leine ukiorpassuarni iisartakkanik atornerluisuusimasoq taama oqaluttuarpoq, Berlingske Tidende apersorneqarnermini. Tassani atuakkiortoq oqaluttuarpoq, inuunermini siullermeerluni qanoq ililluni naapittagaqalersimalluni atuakkiornermik soqutigisaminik aamma soqutigisalinnik. Atuakkiortut aaqqissuussineranni peqataanissani piumavallaanngikkaluarlugu, taamaattoq atuartartunik naapitsiumasarpoq. Tamatumunnga atatillugu atuakkiaata sivisuumik atornerluisuusimanera ingalassimatippaa, taamalu atornerluinissaa pinngitsoortittarlugu. »Imminut annertuumik tatigilersimavunga. Ukiuni qaangiuttuni kisimiillunga atuakkiorsimanikkut iluamik ingerlasimallunga nalunngilara«, Kim Leine nassuiaavoq. Meeqqaminut marlunnut ataataminullu atuakkiani tunniussimavaa. Atuarsimaneraat ilisimanngilaa. Imminnik pissammata. Kim Leinep inuunini oqaluttuarisimavaa inuunerminik allanngortitsisoq. Oqaluttuaq ukiorpassuarni ilaqutariinnut malunnaataasimasoq ammarsimava, Berlingske Tidende allappoq




!02AG_2008 11-2
Piumassutsimik sulinikkut SSP nutaamik illuutitaarpoq
Qarmaasut naalagaat Poul Erik Christensen pisinnaanini sinnerlugu sulisimavoq. Ulloq naallugu sulinerup kingorna ullut tamaasa nal. akunnerpassuini saniatigut sulisarpoq, pania oqaluttuarpoq
Allattoq assiliisorlu: Marianne Langvardt Nutserisoq: Utertoq Nielsen
Sisimiut
Poul Erik Christensen-ip paniisa Marina Christensen-ip aamma Kaja Christensen-ip ataatartik asannittumik pilluaqqummassuk kikkut tamarmik nuannaarput. Sisimiuni SSP-p illuutaani allunaasaq aappaluttoq ataqqinaatitut ilaasortamit Samuel Lennert-imit qiorneqaqqammerpoq, illulu atserneqarpoq »Igloen«, aqqalu Arnatsiaq Karlsen-imit aamma Ulloriaq Rafaelsenimit qulaarneqarpoq. Karina Christensen oqaaseqarumalluni qinnuteqarmat 40.000 koruunit sinneruttut tunniunneqarnissaat borgmesteri Hermann Berthelsen-ip neriorsuutigaa. Paarisimavarput, nerisittarsimavarput, suullu tamarmik ajunngitsuunissaat isumagisimavarput, nukaralu Kaja anaanarput ilagalugu, Rita-lu (nukaa, aaqq.) angerlarsimasimasuuguni aamma peqataasimassagaluarpoq, Karina oqarpoq. Ilaqutariit meerartallit Iglo sutigut tamatigut ilaqutariinnit isumagineqarsimavoq. Ilaquttaminit tapersersorneqarsimanngitsuuguni illu arfineq-pingasunik teqeqqulik 142 kvadratmeterisut angitigisoq qitermini piffissamik atukkamik nalunaarsuiffittalik Kangerlussuarmi marrarmit manngersarneqarsimasumit sanaaq qarmaasut naalagaata Poul Erik Christensen-ip naammassisimasinnaanngikkaluarpaa. Suliffiup kingorna ataatarput nal. akunnerini taama amerlatigisuni sulisarmat ilaqutariit meerartallit qaangersimasinnaanngikkaluarpaat, Karina oqarpoq, aamma angunni sinimmini oqaluttartoq assullu uisakajaartarsimasoq oqaluttuaralugu. Ooqattaasarluni unammisarfimmi aallartitsinnak qasuersernissannut piffissaqassasutut neriuutigaarput, qungujulluni oqarpoq. Illuutip atsernissaani Karina pitsaanerpaamik siunnersuuteqarsimasutut SSP-mit 1.000 koruuninik akissarsitinneqarpoq. »Igloen« taassuma isumassarsiarisimammagu. Inuusuttutut ilikkakkat Igloen qarmasissianik nunatsinneersunik Sønderjylland-imi Petersens Teglimi manngersarneqarsimasunik siullersaalluni sanaajuvoq, ilisimatusarnermut ARTEK-imut atasumi. Sisimiuni suliffeqarfinnit 21-nit nunanilu allani suliffeqarfinnit pingasunit aningaasanik tapiiffigineqarnikkut kiisalu Poul Erik Christensen-ip nammineq suliaqarneratigut, aammalu sisorartartut peqatigiiffianni SSP-mi ilaasortat suleqataanerisigut, illu arfineq-pingasunik teqeqqulik 3,8 millioner koruuninik akilik kusanartoq sananeqarsimasinnaanngikkaluarpoq. Poul Erik Christensen-ip ukiut 30-t matuma siorna qarmaasutut soraarummeernerani angusaatigut Igloenip sivisuumik atanissaa qularnarneqarpoq. Qarmasissiat issimit akornuserneqaratik qaammatini 14-ini atasinnaasimapput. Taamaattumik inuusuttuunermi ilikkakkat utoqqalinermi puigorneqarsinnaanngillat, oqarpoq, Igloen-illu sananeqarnissaa sioqqullugu ataasiarluniluunniit qarmasissianik qarmaasimanani saqqummiullugu. Sisorarfik qaammarsagaq Peqatigiiffimmi mikisunnguami pilersaarut taama annertutigisoq SSP-mi siulittaasup Hans Lars Olsen-ip aamma tupigusuutigaa. Manna iluatsimmat qujamasuutigaarput, oqarpoq, siunissarlu puigornagu. Tamatumani pineqarmata sisorartarfik tamakkiisumik qaammarsagaq, Sisimiuni DMernissaq aammalu ujakkaartarnerup ineriartortinneqarnissaanik kissaateqarneq. 29. decembari atoqqaartitsinissaq sioqqullugu 3,8 millioner koruuniusunit 40.000 koruunit suli amigaatigineqarput. Atoqqaartitsinerlu suli naammassinngitsoq akiitsut akilerneqareerput. Kommunip tunissutai borgmesteri Hermann Berthelsenip ima tunngavilersorpai: Atortussat nunatsinneersut atorlugit illu sananeqarpoq. Nammineq atortussaatigut atorlugit nunarput sanaartorfigineqassasoq takorluugaavoq. Illu ukiuni 100-ni atassaaq immaqa sivisunerusumik  qarmasissiaatigullu manngersakkat atorlugit allanik sanaartornermi maligassiuisuussalluni. Sisorartarneq Sisimiut kommuniata tapersersorumavaa, pisullu annertunerpaalersarput taarnerata nalaani, oqarpoq, sisorartarfik qaammarsarsimasoq innersuussutigalugu.
!02AG_2008 12-1
Ujaraannarnik sakkoqarallarnerup nalaaneersut Peary Landimi silarsuat
Taarsuup ataani ikumatitamininnguaannarmik qaammaqquteqarlutik ujaraannarnik sakkoqarallarnerup nalaani inuit sakkutik Tunup avannaarsuani umimmaat quttoraannik nalinginnaasumik nerisaqarfiusartumi tuperni ukiivigisaminni suliarisarsimavaat.
Allattut: Jens Fog Jensen, Nationalmuseets Center for Grønlandsforskning aamma Claus Andreasen, Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu
Kangerlummi nunamilu apilluni issileraangat juullerpalaarnermullu qeerlutuup imaluunniit tuttup quttoraata siatat tikka ilanngukkaangata taava nunarsuatsinni inuit 6 milliardinik amerlassuseqartugut sulerinersugut isumaliutigissallugu peqqinnartuusinnaasarpoq. Taamani ujaraannarnik sakkoqarallarnerup nalaa inuit millionerpaaluinnarnik amerlassuseqarfigisaat kisiartaasutullu eqqarsarfigisartagaat kingumut eqqarsaatersorfigineqarsinnaavoq. Timmisartumut piffissami kingumut ingerlasinnaasumut ikilluta nunarsuup avannarpasinnerpaartaata ilaanut Peary Landimut ingerlariarta. Ukiuunerani kaperlak qaammat ataaseq sinnerlugu atuutereersimavoq, qaammateqarsimatinnagulu ullorissat qaamanerat kisimik aqqutissarsiornermi najoqqutassaassapput. Taamaakkaluartoq ukiut 4500-t matuma siorna Peary Land nunaqavissunik inoqarsimavoq. Amerlasimanngillat, ungasianillu nunaqarfigisaat aputaannaasumi ujaraannaasumilu annertugisassaasimanatik. Jørgen Brøndlund Fjord qulaallugu ingerlaarpugut kangerluullu qinnguani kuup akuata narsartai siammasissut pukkitsumik qulaallugit Wandel Dalimut ingerlaqqilluta. Takusassaqarpallaanngilaq. Qooroq innanit qaarsuusunit alutornarluinnartunit kajuaarlutillu sungaajusartumik qalipaatilinnit assiaquserneqarsimavoq, kaperlammili suut tamarmik qasingajattumik tungujuartumillu qalipaateqarput, qaarsortat sioqqallu tingitaasimasut apummut qaamasumut sanilliullutik taarnersaallutik. Taseq Nedre Midsommer Sø sikusimasoq qulaatitsiarlugu apparsaratta toqqup amiusup umia illuartinneqarmat inullu anillakaammat ikumatitannguup qaamanimininngua, nunamut apummik saattumik qallersimasumut akisuguttoq, takutsiarparput. Qeqertaasaq qulaavaallugu timmivugut paasillugulu ujaraaralimmi toqqit katillugit qulingiluat siammarlugit napparneqarsimasut; sumiiffik inoqanngitsutut isumaqarfiginarpoq, kisianni toqqit amerlanersaannit sakkukitsumik pujorneratigut toqqit najugaqarfigineqarnerat qulaarneqarpoq. Toqqit akornisigut aqqusineeraqartiterpoq aqqusineerarlu amitsoq qeqertaasap qatsinnersaanut ujarattaqaqisumut sammisoq takuneqarsinnaavoq, tamaanilu ujaqqat qaleriissitikkat nalunaarpaat tamaani umimmaat neqaannik qerisunik ukiuunerani peqqumaasiveqartoq. Angut tupermit anisoq ujaqqat qaleriissitikkat qaninnersaannukarpoq, ujaraaluillui peeriarlugit umimmaap quttoraa ammullugu tuaviinnarlu tupermut uterluni. Tumii atuallappavut. Inigisaq kialaartoq Tupermit illarpaluk inuaqerpalullu tusaaneqarsinnaapput. Tupeq sivisujaamik inimini napasimassagunarpoq, sioraanimi saanikorpaalussuaqarpoq, arsakoqarluni ujaraqarlunilu qalatitsissutinik quppakunik qaleriissanik. Angutip quttoqqamik nassarluni toqqup umia illuaamisinniariaraa toqqup iluanit pujoq aalarlu anipput, quttoraq isaanneqarluni toqqullu iluani qiimmattartoqarpalulluni. Toqqup isaariaata umia matuneqanngitsiartoq ilummut alakkarpugut: isaarissamiit kilup tungaanut inip ammalortup qeqqatigut ujaraaqqat saattukujuut akileriissillugit siuleriiaakkat iliorarneqarsimapput taakkulu qeqqani ikumaartitsivik ujaqqanik natsisissianik assiaquserneqarsimavoq. Toqqup qeqqani ikumaartitsiviup taassuma sioraaniipput avalequtit qisussallu allat piareersimasuutigineqartut, akerlianillu umimmaap quttoraa toqqup kiluata tungaani ikumaartitsiviup killingani natsisissianik qallersukkamik aassiivimmut inissinneqarpoq. Ikumaartitsiviup ujaqqanik ungalusap ungataani illeqarpoq akileriinnik umimmaat amiinik qalilersukkanik, arnaq inuusuttoq, nuliaq utoqqasaaq meeqqallu anngajaanngulersut marlussuit illerup aappaani issiapput, angullu umimmaap quttoraanik aalleqqammersoq illerup taassuma akianut angutip inuusuttup issiaffigeriigaanut paarmorluni ingikkiartorpoq. Inigisaat tassaavoq itsarnisarsiuunit ukiut 4500-t qaangiunneranni qeqqatigoorialittut taaneqartut, tassanilu ineqartut juullisiorput, nalugaluarlugu. Nunaqarfiat ullumikkut Pearylandvillemik taavarput, taannalu Peary Landimi Independence I-meersut nunaqarfiisa annersaraat. Tamaani ineqarfiit minnerpaamik 20-nik amerlassuseqarsimanerannut takussutissaqarpoq, taakkunanngalu ataatsikkut qulit atorneqarsimasinnaapput. Pearylandville tassa katersuiffiuvoq, uumasullu pisarineqarsimasut saarninit qulaarneqarpoq aasivittut ukiivittullu atorneqarsimasoq. Illukut sinnikui kiisalu saarnit ujaqqanillu sakkut qimataasimasut ukiut 4000-init amerlanerit matuma siornagut qimanneqarnerminniilli allanngortinneqaratik nunap qaavaniissimapput. Tamanna tunngavigalugu Peary Land immikkut illuinnartuuvoq, sumiiffiimmi allat amerlanersaanni piffissami nutaanerusumi nunaqarfinnit illunillu ujaraannarnik sakkoqarallarnerup nalaani inuit takussutissartaat akornuserneqartarsimapput. Dorsetikkormiut piffissami Kristusip inunngornera sioqqullugu 800 aamma 400 akornanni piniartullu Thulekulturimeersoq Kristusip inunngornerata kingorna 1400 miss. Peary Landimiittarsimapput, nunaqarfiilli tamakku Independence Imeersut nunaqarfiisa nalaanni killiliinnarmik pisarsimapput. Taamaattumik Peary Land oqaatigineqarsinnaavoq tassaasoq »ujaraannarnik sakkoqarallarnerup nalaaneersut sinnikui«, itsarsuaq aallaaniat piniartullu tamaani illuliorfigisimasaasa angallavigisimasaasalu ullumikkut nunarsuarmi sumiiffinni allani asseqanngitsumik immikkuualuttortaqarluartumik malittarineqarfigisinnaasaat. Eqiasuitsut Ukiivik Pearylandville uterfigigutsigu, inuit ilorlikkut takoqqammikkagut apriili maaji tikillugu tamaani najugaqartarsimapput. Ukiuunera tamaat upernaarlu ilanngullugu umimmaat amiinik issiaveqarlutillu qipeqartarsimapput. Qaammatigitsillugu aallaaniat ataatsimoortut qooroq atuarlugu tiffartertarsimassapput ivigartortarfittut ilisimaarineqarluartut ilaannut, tamaanilu iluatsitsillutik umimmannik ataatsimik marlunnilluunniit pisaqartarsimassallutik. Tamatumali saniatigut tammaarsimaffik piffissap annersaani eqqissisimaarluinnarfiusarsimassaaq silami annerusumik suliaqarfiunani. Akerlianik toqqit iluini piniutit piareersarneqartarsimassapput illumilu atortussat suliarineqartarsimassallutik, ullumikkullu tupigusuutigineqarsinnaavoq taarluinnaraluartumi qulliillu orsumik ikummatillit atunngikkaluarlugit tamakkuninnga Independence Imeersut atuisarsimanngimmata ersinartulersaarnerit saniatigut allanik suliaqartoqarsinnaasarsimammat. Taamaattorli illukunit assaavigineqartunit nalunngilarput, ukiiviup iluani ammaamik sakkorpassuarnik suliaqartoqartarsimasoq. Inneq qularnanngitsumik sakkukitsuinnaasarsimavoq, aatsaallu igasoqassatillugu siatsisoqassatilluguluunniit ikummarissarneqartarsimassalluni. Taamaattumik takorloorneqarsinnaavoq meqqut ujalulerneqartussanngortillugu aamma piniartoq sakkumi naqqussaanik ikuttaasussanngortillugu annerpaamik naneruutip qaamarnatut sakkukitsigisumik qaammaqquteqartoqartarsimassasoq. Itsarnisarsiuutullu misileraanertigut takutinneqarpoq, tarrajukkaluamiluunniit ujaqqanik sakkussiortoqarsinnaasoq qajassuuttarissanik. Independence I-meersunit sakkut naqqui inaarsarneqartarsimapput naqitsinermik periuseq atorlugu, ajaappiaasaq naqitsissut atorlugu sinarsugissaasoqartarsimalluni. Qaammatini pingasuni kaperlakkaluartoq qulliillu orsumik ikummatillit pigineqanngikkaluartut ujaraannarnik sakkoqarallarnerup nalaani Peary Landimiut tassani qarsut qalugiusallu.
naqqussaannik sanaartorsinnaasarsimapput piniutitillu upernarnissaanut piareersarsinnaasarsimallugit. Nunaqarfinni allanngortinneqarpiarsimanngitsuni aamma takuneqarsinnaavoq inigisami qanoq aaqqissuussisoqartarsimanera, inissianillu assigiinngitsunik atuinerup ilisimaarineqarsimanera. Ineqarfiit qeqqatigoortarissat ilaanni sakkunik agguataarisarsimanikkut assersuutigalugu takutinneqarpoq, meqqutit aseqqumernillu qularnanngitsumik mersornermi saveeqqatut atorneqartartut, toqqup qeqqata illuanut amerlanertigut katersorneqartarsimasut. Taamaattumik itsarnisarsiuut isumaqarput, inigisap qeqqani ikumaartitsivik arnat angutillu siniffigisartagaasa suliffigisartagaasalu avissaarsimatinneqarnerannut takussutissaasinnaasoq. Tupermi najugaqariaatsimi allami toqqit illitallit pineqarput, taakkunanilu ujaqqanik ungalusamik ikumaartitsiveqartarpoq toqqullu kiluani illeqartarluni. Inigisani tamakkunani ujaraannarnik sakkussiornermi sinnikut isaarissap eqqaanut natermut illerullu sinaanut eqiterneqarsimanerata saniatigut inigisani taama ittuni suliassanik agguataarisimaneq takuneqarsinnaasimanngilaq, taamaattumik ilaqutariit arlallit inigisaat tamatumani pineqarsimasinnaavoq, illeqarfik annertujaarsuaq ilaqutariinnit arlalinnit avinneqarsimasinnaalluni. Angalasarsimasut Upernaakkut qaammartalernerani angalarusunneq nunamillu nutaamik takorusunneq Pearylandvillemi najugaqartut eqeersaatigisarsimassagunarpaat. Upernaap ingerlanerani ilaqutariit amerlanerit aallartarsimassapput nunamullu avatangiiserisaminnut ingerlaartarsimassallutik. Ukiorsuaq naallugu umimmannik, ukallinik immaqaluni eqalunnik pujuukkanik panertitanillu inuussuteqareersimallutik amerlanerit Jørgen Brønlund Fjordimut ingerlasarsimassagunarput ammalataanilu puisinniartarsimassallutik. Immaqa ilaqutariit arlallit ataatsikkut kangerlummut ingerlaartarsimassapput tassami Jørgen Brønlund Fjordip qinnguani Midsommer Elvip akuata eqqaani suli allamik nunaqarferujussuaqarpoq »Deltaterrasserne«. Pearylandvillep aamma Deltaterrassernep akornanni ingerlaartoqartarsimanera itsarnisarsiuunit uppernarsineqarsimavoq Pearylandvillemi illuku 15-imi aseqqumineq aamma Deltaterrassernemi illuku 10mi aseqqumineq alla aqqutigalugit. Aseqqumernit taakku marluk ammaamit ataatsimit pisuupput, qularnanngitsumillu aseqqumernit piareersariikkat pissamaatit najugaqartunit nunaqarfimmiit allamit nunaqarfimmut allamut nassatarineqartarsimasut pineqarput. Aasap ingerlanerani ilaqutariit ataasiakkaat qularnaanngitsumik tammaarsimaffinnut mikisunut amerlanertigut kuuit akuiniikkajuttunut ingerlaqqittarsimapput. Tamaani imissaqarpoq, kangerlummilu puisinniartoqarsinnaasarsimavoq taamatuttaarlu kuuit eqqaat umimmannit ivigartorfigineqartarsimapput kuuillu akuini eqalunniartoqartarsimalluni. Tamakku aasivissaqqissuusarsimapput, taamaattumik ullumikkut ujaraannarnik sakkoqarallarnerup nalaani aasiveeqqat takussutissartaat Jørgen Brøndlund Fjord sinerlugu siammarsimasut takusinnaavavut. Aamma allat ungasinnerusumut sinerissamut ungallermut imaluunniit Johannes V. Jensen Landimut Independence I-meersut nunaqarfigisimasaannik aamma ilisimasaqarfigisatsinnut ingerlaqqittarsimasinnaapput. Amerlanerilli ukiakkut Pearylandvillemut uteqqikkusuttut Jørgen Brøndlund Fjordip qanittuaniiginnartarsimagunarput, tassami septembarimili ullup qaamarna sivikilliartupiluulereersarpoq oktobarip qeqqani kaperlalernissaata tungaanut. Ilisimatusarneq nutaaq Peary Landimi illukoqarfiit amerlanersaat qangangaatsianngorporli Eigil Knutimit nassaarineqarput, nunap assiliorneqarlutik assaavigineqarlutillu. Kisianni siornatigumut sanilliullugu pisoqaassusileeriaatsit nutaanerit amerlanertigut eqqoqqissaarnerusarput, taamatuttaarlu molekylærbiologimi DNA-mik qulaajaaneq ilisimatusarnikkut nutaarluinnaavoq qangaanerusoq ilisimatusartunit ilisimaarineqarsimanngitsoq. Nassaatoqqanik misissueriaatsit nutaaliaasut taamaattut atorlugit misissuinerit aqqutigalugit itsarsuarnitsat ilaannik eqqumaffigineqarsimanngitsunik imaluunniit ilisimaneqarsimanngitsunik qulaarisoqarsinnaalersimavoq. Pearylandvillemi nassaanik misissuinerit nutaat aqqutigalugit assersuutigalugu takutinneqarpoq, inigisat ilaanni ujaraannarnik sakkut atortussiassanik Johannes V. Jensen Landimi nalinginnaasunik suliarineqartarsimasut inigisanilu allani sakkut atortussiassanik Nares Strædemi Washington Landimi qaarsortani imaluunniit Tunup avannaarsuani Danmark Fjordip qinnguani aamma Holm Landimi nalinginnaasunik sanaajusarsimasut. Allatut oqaatigalugu illukuni assigiinngitsuni atortussiassat Pearylandvillemi najugaqartut Jørgen Brøndlund Fjordimut tikinnginnerminni angalangaatsiartarsimanerannik takussutissaapput, illukunilu ataasiakkaani atortussiassat aalajangersimasut malunnaateqarnerunerat ilaasa Johannes V. Jensen Landimit ammukaarsimanerannik allallu kujasinnerusumi piniariartarfinnit pisuusimanerannik takussutissiillutik. Illukunik ataasiakkaanik pisoqaassusiliinerit nutaat aamma takutippaat, Pearylandville Tunup avannaarsuani Indepence I-meersut nunaqarfiisa annersarigaluaraat taanna ukiorpannguaannarni nunaqarfigineqarsimasoq ukiullu qulikkuutaat arlaqanngitsut ingerlariiginnartullu Independence I-meeersut tamanna qimattareersimagunaraat. Independence I-meersut Tunup avannaarsuata sineriaatigut Ittoqqortoormiit eqqaat tikillugu malittarisinnaavavut, kisianni tamaani nunaqarfiusimasut ikittuinnaat mikisuinnaallu ilisimaarineqarput, taakkunanngalu marlussuinnaat aaqqissuussaasumik assaavigineqarsimallutik. Taamaattumik Independence I-meersut sumut pisimanerat suli nalunakuluppoq. Ukiunili kingullerni itsarnisarsiuutut misissuinertigut takutinneqarpoq, Tunup avannaarsuani Independence I-meersut sakkuisa aamma ujaqqanik sakkut assingusut Kitaani piffissami tamatumani Saqqaq kulturimeersut sakkuisa siammarsimanerat malunnaatilimmik qaleriinneqartoq. Akuttunngitsumillu sakkut Independence I-meersut aamma Saqqaq kulturimeersut sumiiffinni assigiinni nassaassaasartut. Taamaattumik pissusissamisoorsinnaavoq oqaatiginiassallugu Independence Imeersut aamma Saqqaq kulturimeersut Tunup avannaarsuani imminnut naapissimasut, ajoraluartumilli taama oqaatiginninniarneq ajornaatsuinnaanngilaq. Imaassinnaavormi aamma Saqqaq kulturimeersut Kalaallit Nunaata kujataatigut sivisoorsuarmik ingerlaareersimallutik Independence Imeersut tamaaniissimanerannit immaqalu nungoreersimanerannit ukiut untritillit arlallit aatsaat
qaangiuttullu Tunup avannaarsuanut pisimassasut, immaqalu Saqqaq kulturimeersut Indepence Imeersut nunaqarfigisimasaannut nunaqarfissiinnarsimassasut. Tassa Independence I-meersut tammarnerat arlalinnik pissuteqarsimasinnaavoq, Saqqaq kulturimeersunillu kujataanit takkuttunik naapitsisimasinnaanerat immaqalu taakkununngalu akuliussimasinnaanerat akineqarsinnaanngilaq Dove Bugtip kujataani nunaqarfinnik pisoqaassusiliinerit tutsuiginartut amigaatigigatsigit. Taamatuttaaq Canadap issittortaanut uterlutik ingerlaarsimasinnaanerat aamma periarfissaavoq. Apeqqutit akissutissaqartinneqanngitsut soorlu Independence I-meersut Saqqaq kulturimeersunik naapitsisimanerannik apeqqut qularnanngitsumik sumiiffiit sukumiisumik qulaajaavigineqarsimanngitsut ilaasa misissuiffigineqarnerisigut akissutissarsisineqarsinnaapput, soorluttaaq siunissami ilisimatuussutsikkut periutsit assigiinngitsut akimorlugit misissuinerit aqqutigalugit ujaraannarnik sakkoqarallarnerup nalaaneersut Kalaallit Nunaata immikkoortuini assigiinngitsuni najukkani isumalluutinut qanoq naleqqussarsimanerannik paasissutissanik nutaanik ammaassiumaartut. Independence I-meersunit ukiut 4500-t missingisa matuma siorna Peary Land nassaarineqarmat inuiassuit illoqarfii naalagaaffiusut Kinami, Mesopotamiami aamma Akullersuarmi bronzemik sakkoqarallarnerup nalaani inuiaqatigiit siusissut atuutilereersimapput. Taamanernit nunarsuarmi inuit millioninit arlaqanngitsuniit ullumikkut 6 milliardit sinnilinnut amerleriarsimapput.

!02AG_2008 16/17-1
Illit isummat / Din mening
Ukioq 2007 S.I.K.-mut angusaqarfiuvoq sulili sorsugassaqarpugut.
Allattoq Jess G. Berthelsen, Kattuffiup siulittaasua.
Kingumut ukioq SIK-mut pisoqarfiusimaqisoq angusaqarfiusimasorlu qaangiutilerpoq. Sulinermik Inuussutissarsiuteqartut Kattuffiat sinnerlugu matumuuna suleqaterpassuatsinnut ilaasortarpassuatsinnullu uummatinnit pisumik qujassuteqarniarpunga ukioq aggersoq nunatsinni sulisartunut suli pissarsiffioqqinnissaa neriuuteqarfigalugu. Ukioq qaangiutilersoq ataatsimut isigalugu SIK-mut pitsaasumik angusaqarfiusimasoq isumaqarpunga. Tamaasa taagornagit eqikkaallunga makku tigulaariffigissavakka. Ukioq qaangiuttoq Inatsisartut 2007-imi upernaakkut ataatsimiimmata SIKp suleqataaffigisaanik sulisartukkormiut ulluinnarni sakkugillualersinnaasaannik aalajangersaasoqarpoq, tassa suliffeqarfiit kattunneqaraangata imaluunniit suliffeqarfiit allanut tunineqaraangata sulisut inatsisitigut illersugaalernissaat pillugu nunatsinni inatsisiliuussinissaq partiinit tamarmiusunit isumaqatigiissutigineqarmat. Namminersornerullutik Oqartussat suliffeqarfiutaasa ukiuni makkunani aktiaateqarluni ingerlatseqatigiiffinngortillugit aaqqissuussiffiginiarneqarnerini aammalu kommunerujussuit pilersikkaluttualerneranni ilaasortatsinnut pitsaasumik tamanna sunniuteqartussaavoq. Tamatuma saniatigut SIKp suleqataalluarneratigut Inatsisartunissaaq ilassilluarneqartumik sulisartut sulilersinneqarnerminnut atatillugu allagartamik pinngitsooratik sanaanneqartalernissaat anguniarlugu oqaluuserisassanngortitsisoqarpoq 2008-ip ingerlanerani aalajangersaavittoqarnissaa kisimi maanna utaqqisaalerluni
Nunatsinni suliffeqarfissuit annersaasa ilaat, Royal Greenland A/S Grønlands Arbejdsgiverforening-imit ilaasortaajunnaareernermi kingorna kiisami SIK-mut toqqaannartumik juulli sioqqutitsiarlugu isumaqatigiissuteqarpoq. Pisoq ilaasortarpassuatsinnut pitsanngoriaatinik kinguneqassaaq, tassami aningaasarsiat januarip aallaqqaataanit qaffaaffigineqartussanngorput kiisalu aningaasaateqarfinnut akilersuineq aamma aallartinneqaqqissalluni. SIK-mit isigalugu angusarineqartoq pingaarutilerujussuartut oqaatigineqartariaqarsorinarpoq, allaallumi ilaasortarpassuatsinnut ajugaanertut suaarutigineqartariaqarluni. Ukiumi qaangiuttumi SIKp qasusuilluni ilungersuuteqartuarneratigut anguneqarportaaq martsi 2008-imi Polar Seafoodip aammalu Royal Greenland A/S suleqatigiilersinneqarnerisigut Aasianni raajaleriffimmik ammaasoqaqqinnissaa. Sulisartoqativut 80-it angullugit kingumut ukioq kaajallallugu suliffissaqaqqilissapput Aasiaat kommunianut suliffeqarfinnullumi allanut aamma pitsaasumik sunniuteqalerumaartumik. Danskit Folketingiannut ukioq qaangiuttoq aamma qinerseqqammerpugut. Qinersineq SIK-mut ilaasortarpassuatsinnullu nuannaarutaallunilu qiimmassaataaqaaq, tassami SIK-p anguniartuagaanut naapertuuttumik qinersineq ilisimaneqartutut inerneqarpoq taamaalillunilu nunatta namminersulivinnissaa aamma aanngasikkunnaarpoq. SIK-p Folketingimi ilaasortaatitavut qamannga pisumit pilluaqqujumavagut pitsaasumik angusaqarfiusumillu suleqatigiileqqinnissarput siunissami nanginneqaqqissasoq qilanaaralugu. Unammisassat sorsuutigiuagassallu Politikikkut aningaasarsiornikkullu kiffaanngissuseqarusunnerput SIK-mit anguniagarivarput. Kiffaanngissuseq sorsuutigiuagassaavoq inuiaqatigiillu kalaallit ataatsimoorluta unammisassaqarpugut. Ilinniagaatsuuneq qaangerniarumallugu inuuneq naallugu taasinnaasatsinnik ilinniartitseqqiiuarnissaq piginnaanngorsartuarnissarlu pimoorunnerusariaqarparput. SIK suliassami pingaaruteqaqisumi suleqataanissamut akisussaaqataanissamullu piareersimajuarpoq, nuannaarutigaarpullugu nunatsinni Inatsisartut piginnaanngorsartuarnissamut annertuumillu ilinniartitseqqiisarnissamut aningaasarpassuarnik ukiuni makkunanerpiaq aamma immikkoortiterimmata. Ilinniartitseqqiiniarnikkulli suliniutit malitseqartitsiniarnerlu kinguneqarluassappata pisariaqarpoq suliffeqarnermi kattuffinnik annerusumik akisussaaqataatitsinissaq peqataatitsinerunissarlu, minnerunngitsumik Sulinermik Inuussutissarsiuteqartut Kattuffiat eqqarsaatigalugu ilaasortarpassuavummi matumani pineqarput. Pingaartumik meeqqat atuarfiinit qaffasinnerusumik ilinniarsimanatik suliffissaaleqiuarnissamut aarlerinartorsiortut qitiutinneqartariaqarput inuussutissarsiornikkut aningaasarsiornikkullu siuariartoqqilernissaq nunatsinni iluatsissappat, aammalu meeqqat inuusuttuaqqallu peroriartortut isumannaatsumik inuiaqatigiinnit ikorfartorneqassappata. Nunatsinni isumalluutitta pingaarnersaat tassaajuarput inunnik nunaqavissunik isumalluuteqarnerput. Taamaattumik SIK-p aalajangiusimavaa ilinniartitseqqiisarnermi ilinniusiornermilu kalaallisut oqaatsitsinnik aallaaveqartuarnissarput sulisinnaasut tamaasa atorluarneqarsinnaanissaat aamma timitalimmik iluatsitsiviussappat. Inunnilli isumalluuteqarnerput aatsaat iluaqutigineqalersinnaanngussaaq inissaaleqinerujussuaq pisortanit
pingaartinneqarluni aatsaat aamma malunnaatilimmik akiorneqarsinnanngorpat. Pingaartumik illoqarfinni annerni sulinermik inuussutissarsiortut akilersinnaasaannik inissianik attartortittakkanik amerlanernik sanaartortitsisoqarnerusariaqarpoq Inatsisartut illoqarfinnut suliffissaqarfiusunut nuukkasuarnissamut aningaasaliisimanerat aamma kinguneqassappat. Nunasiaagallarnerup nalaannisulli uagut kalaallit ineriartornermut tikkuinnarluta isiginnaartooqqilernissarput orniginngilluinnarparput. Taamaattumik qinikkat qullersaannut sakkortuumik kaammattuutigissavarput sulisartut illoqarfinnut allanut suliartortinneqarsinnaanerisa maannamit pitsaanerusumik ataqatigiissumillu aaqqissuussiffiginialeqqullugu kiisalu avataaniit suliartortartunik killilersimaarinninniarluta inatsiseqareernerput pitsaanerusumik aamma nakkutigineqaleqqullugu. Ukiuni makkunani nunatta pisuussutai uumaatsut, tassalu aatsitassat iluaqutiginiarneqarneri annertuumik ukkatarineqarput aatsitassarsiornermi suliffiit pilersinneqareersut saniatigut suli amerlaqisut ukiuni aggersuni pilersinneqassasut naatsorsuutigineqarluni. SIK-p naatsorsuutigilluinnarpaa piumasaralugulu aatsitassanik iluaquteqarnermi nunaqavissut sutigut tamatigut siunissami atorluarneqarnerulissasut minnerunngitsumillu aatsitassanik qalluinermi inuiaqatigiit ataatsimut aamma aningaasatigut pissarsissutigisartagaat maannamit annertunerujussuusariaqartut. Nunatsinni sulinermik inuussutissarsiuteqartut akissarsiatigut, inuuniarnermi atugarisatigut, ilinniarfissaqartitaanikkut, suliffissaqarniarnikkut suliffimmilu toqqissisimanartumik oqartussaaqataallutillu pitsaasunik atugassaqartitaanissaat SIKp anguniagaanni pingaarnersaajuarput. Ukiumi qaangiuttumi oqaatigeriikkattut SIK-mi angusagut ajoriinnagassaanngeqaat suliassaqarpugulli suli. Ajoraluartumimmi ukioq naalivissoq Inatsisartuni partit amerlanerussuteqartut tassanngaannaq aningaasat pisissutigineqarsinnaanerat apparsarpaat akitsuutit assigiinngitsut qaffammatigit. Tamanna ilaasortarpassuatsinnut annermik eqquivoq, tassanilu iluarsiniagassaqarpugut. Taamaattumik ukiumi aggersumi ilaatigut SIK-p Atuisartut Siunnersuisoqatigiivini suleqataanermini allatigullu sakkortusisamik aningaasat pisissutigineqarsinaaneri qaffaqqinnissaa ilungersuutigeqqissavarput. Tamanna aamma suliffeqarfinnik allanik suli SIKmit isumaqatigiissusiorfigineqarsimanngitsunut sammitinneqassaaq, eqqaamajuartussaavarpummi Nunatta sulisartut atorfissaqartittuassammagit naalakkersuinikkut aningaasarsiornikkullu nunarput kiffaanngissuseqalerumaartussaq aamma pilersinniarutsigu. SIK-p ukiumi nutaami sulisartut tamassi peqqinnermik aammalu nukissanik nutaanik ingerlariaqqinnermi atugassassinnik tunineqarumaarnissassinnik kissaappaasi.

!02AG_2008 20-1
KNAPK-mit ukiortaami oqaaseqaat
Allattoq Peter Olsen, siulittaasoq, KNAPK Matumuuna KNAPK-miit ukiortaami makku oqaaseqaatigerusuppavut. Aalisarnermut inatsisissatut siunnersuut Ukiumi 2007-mi suliat pingaarnersaattut taasinnaasarput tassa aalisarnermut inatsisissamut siunnersuutip suliarineqarnera, aalisarnermut inatsisissatut siunnersuut nunatsinni aalisartut piniartullu aningaasarsiornerannut pingaarutilerujussuuvoq. Taamaattumik KNAPKmit taanna suliaq peqqissaarullugu siumullu isigaluta suliarerusupparput sapinngisamik ilaasortatsinnut pitsaanerpaamik sunniuteqarnissaa angorusukkatsigu. Raajarniarneq pillugu nalunaarusiaq Raajarniarneq pillugu nalunaarusiaq maanna naammassineqarpoq, nutaamik aaqqissuusseqqinnissaq siunniunneqarpoq, piffiit nutaat aallartissapput, aammalu nunami tunitsiviit aalisarnermut naleqqussarlugit aaqqissuuseqqittoqassaaq. Saarullinniarnissamut aaqqissuusseqqinnissaq suliarineqassaaq, nunatsinni aalisarnermut tulluussaasoqassalluni, aammalu tassani aalisartunut nunaqavissunut periarfissat pitsaasut toqqammavigalugit aaqqissuussisoqassalluni. Pisassiissutit TAC Nunarput tamakkerlugu pisassat TAC-mik taaneqartartoq maanna ukiumut 2008-mut naammassipput, rejet, assagiarsuit, saarulliillu pisassiissutigineqarnerat sapinngisamik aalisartunut pitsaanerpaamik naleqqussaanikkut aaqqissuunneqarlutik, tassanilu KNAPK annertuumik sunniuteqarpoq, Aalisarnermut Siunnersuisoqatigiinni siuttuunermini. Bonus/tapisiat Aalisartut piniartullu ukiumi qaangiuttumi 2008-mi isumaqatigiissutit toqqammavigalugit bonus-itinneqarput imatullu agguataarneqarput: 2007-mi nipisat suaannit bonusit 700.000,00 koruunit. 2007-mi qaleralinnit pisanit bonussit 1.132.000,00 koruunit. 2007-mi puisit amminit tapisissutaapput 2.400.000,00 koruunit. Taamatut puisit amiinik tapiliinermut pissutaavoq ukioq manna aningaasaliissutaasut tamarmik atorneqartussaammata. Piniarneq Maannakkut nunatsinni piniarneq annertuumik assigiinngitsutigut piniartut ilaannut isertitatigut ajornartorsiorfiuvoq, piffinni assigiinngitsuni silaannaap allanngoriartornera annertuumik sunniinera pissutaalluni. Illoqarfiit sikuusartut sikusarunnaarnerat silallu allanngorarnerujussua pissutaalluni annertuumik piniarnikkut isertitatigut appariarfiusimavoq, tamannalu ikioqatigiilluta aaqqiiviginiartariaqarparput, siunissami piniartut atugaasa pitsaanerusunngortinneqarnissaat anguniarlugu. Angallatinik piorsaaneq Maannakkut angallatitaarniarluni periarfissat aalisartut piniartullu angallamminnik nutarterinissaminni pisariaqartilluinnagaat maleruagassatigut allanngorneri pissutigalugit angallatitaarniarluni periarfissaasut annertuumik maleruagassatigut sukateriffigineqarsimapput, tamannalu tunngavigalugu angallatinik piorsaanissaagaluaq annertuumik akimmisaartinneqarpoq. Inuusuttut aalisarnermut soqutiginnikkaluartut aallarteriarnissaminnut akimmisaartinneqarput, tamannalu suleqatigiinnikkut aaqqiiviginiarneqartariaqarpoq. Piniakkat killilersukkat Piniakkanik killilersuineq annertusiartuinnartillugu aamma ilaasortatta isertitaat annikilliartuinnartussaapput, taamaattumik piniakkanik killilersukkanik timmissanik, qilalukkanik arfernillu pisassiisarneq pitsaanerusumik aaqqissuunneqartariaqalerpoq, piniarnermik inuutissarsiuteqartunut tunnganerusumik akilersinnaanerusumik iluaqutigineqassappata. Naalakkersuisut isummiussaat piniakkanik killilersukkanik pisassanik annikilliliiniarneq kattuffimmiit akuerisinnaanngilarput. Neriuppunga ukiumi nutaami aalisarnermik piniarnermillu soqutigisaqaqatigiit suleqatigiilluarnitsigut aalisartut piniartullu atugaat pitsaasumik naammaginartumillu aaqqiivigisinnaassallugit, taakkuummatami nunatsinni inuutissarsiutit pingaarnersaannik ingerlatsisut. Naggataagut ilaasortavut suleqatigisartakkagullu tamaasa ukiumut qaangiuttumut qutsaviginiarpakka. Inatsisartut naalakkersuisullu qaninnerusumik suleqatiginissaat pisariaqarteqaarput, aatsaammi suleqatigiilluarnikkut angusassaq annerpaaq anguneqarsinnaavoq. Imaani ajunaarsimasortavut ataqqinartumik eqqaallugit, ilaqutaat qanigisaallu tamaasa ukiumi nutaami pilluaqquakka iluanaarluarnissaannillu kissaallugit. Tamassi ukiortaami pilluaritsi. KNAPK sinnerlugu.

!02AG_2008 22-1
Isikkamik arsaanneq:
Paarisa arsaattartullu suleqatigiilersut
Paarisa 2010 tikillugu nunaqarfinni isikkamik arsaannermik ilinniarfinnut ukiumut 200.000 koruuninik akiliuteqartassaaq
Allattoq: John Jakobsen Nutserisoq: Gâbánguaq Johansen
Nuuk
Paarisa aamma Kalaallit Nunaanni Arsaattartut Kattuffiat suleqatigiinnissamik isumaqatigiissusiorput. Kalaallit Nunaanni Arsaattartut Kattuffiata ukiuni pingasuni nunaqarfinni tamani meeqqanut inuusuttunullu isikkamik arsaannermik ilinniarfinnik ingerlatsisassasoq isumaqatigiissutigineqarpoq. Coca Cola isikkamik arsaannermik ilinniarfiit ingerlanneqarneranni nunaqarfinni meeqqat inuusuttullu sungiusaasunngortussallu sungiusartinneqartassapput. Paarisa 2010 tikillugu ukiumut 200.000 koruuninik akiliuteqartassaaq, tamatumalu kingorna nunaqarfiit tamarmik ilinniarsimasunik sungiusaasoqalissapput siunissami Coca Cola isikkamik arsaannermik ilinniarfinnik ingerlatsisinnaalersussanik. Coca Cola isikkamik arsaannermik ilinniarfiit siunertaat tassaavoq. Meeqqat inuusuttullu tallimat 15-illu akornanni ukiullit isikkamik arsaannermik sungiusaasunik pikkorissunik tunniusimasunillu siulersorteqarlutik isikkamik arsaannermi sammisanik assigiinngitsunik pissanganartunillu misigisaqarnissamut periarfissinneqarnissaat. Kalaallit Nunaat tamakkerlugu isikkamik arsaannermik ilinniarfinnik pilersitsisoqarnissaa, tamatumanilu isikkamik arsaannerup ukiut, pikkorissuseq kiisalu arsaattartut/innuttaasut amerlassusaat apeqqutaatinnagit ataatsimuualaarnertut sunngiffimmilu timikkut sammisassatut pitsaasutut atorneqartarnissaa. Isikkamik arsaannermik ilinniarfinnik, 2010-p kingorna aasat tamaasa nunaqarfinnit namminermit ingerlanneqartartussanik, pilersitsinissaq anguniagaavoq. Suleqatigiinnissamik isumaqatigiissut illuatungeriinnit decembarip 28-ani atsiorneqarpoq.


!02AG_2008 22-2
Angutimmarik Kreutzmann - 2007-imi timersullammak
Assammik arsartartoq inuusuttoq piginnaaneqarluartoq taanna 2007-imi angusarissaarluarpoq
Allattoq: John Jakobsen Nutserisoq: Gâbánguaq Johansen
Kalaallit Nunaanni Timersoqatigiit Kattuffiata siulersuisui aviisi Sermitsiaq suleqatigalugu »Timersullammak«-mik toqqaapput. Ukioq manna piukkunnartumik nassaarniarnissaq ajornartorsiutaasimanngilaq. Toqqarneqartoq isumaqatigiissutigineqarpoq. Toqqarneqartorlu tassaavoq Angutimmarik Kreutzmann, Silkeborgimi assammik arsartartoq. Angutimmarik Kreutzmann inuusukkaluaqaluni timersuutigisamini pikkorilluinnassutsiminik takutitsisimavoq, tamatumalu saniatigut aamma isikkamik arsaattartuulluni pikkorilluinnartoq isikkamillu arsaannermi piginnaanillit sungiusaqatigiissinneqarnerannut aamma aggersarneqarsimalluni. Sungiusarnissamut siuttuujuartarpoq inuuneqarlunilu peqqinnartumik eqqissisimasumillu. Inuusuttunut timersortartunullu allanut maligassiuilluartuuvoq. Angutit assammik arsartartut 2006-imi Brasiliami Pan Amerikamiut pissartanngorniunneranni VM-imut anngummata Angutimmarik Kreutzmann pingaarutilimmik inissisimaffeqarpoq. Danmarkimut nuuppoq malunnaateqarluartumillu siuariarsimanini takutillugu 2007-imilu assammik arsarnermi Tysklandimi VM-eqarnerani nunat tamalaat akornanni saqqummerluni. Angutimmarik Kreutzmann VM-imi unammeqataanermini siullermi Sloveniamut unamminermi qulinik isertitsivoq pissusissamisoorluinnartumillu unamminermi pikkorinnertaatut toqqarneqarluni. Unammiuarneq tamakkerlugu takutitsilluarnini ingerlatiinnarpaa unammisaqattaarnerillu aallarniutaasut ingerlanneqareersullu VMimi amerlanerpaanik isertitsisuulluni, taamaalineranilu 18-it sinningaarnagit ukioqarluni. Angutimmarik Kreutzmann 19inik ukioqarluni HåndboldLigami klubimut Bjerringbro-Silkeborgimut inuussutissarsiutigalugu unammisartuunissamik isumaqatigiissusiorpoq. Angutimmarik FAXE-mit (Royal Unibrew) 5.000 koruuninik aamma Sermitsiamit 5.000 koruuninik tunissuteqarfigineqarpoq.

!02AG_2008 24-1
Naneruutit qiimmassaataasut
Sisimiut(NSQ) Juulliaqqap tungaanut Sisimiuni innuttaasut qaqqami naneruutinik ikititerigaangata kusanarlunilu qiimmassaataasaqaaq. Inuit juullilernerani qiimasuutiginnittut namminneq kajumissutsiminnik naneruutinik qaqqami ikititerisarput. Assimi takuneqarsinnaasutut tamanna isigisamik alianaalluinnartumik qiimanermillu pilersitsisarpoq.

!02AG_2008 24-2
Sarfaq Ittuk ukiuunerani unippoq
Nuuk(LS) Sinersortaat Sarfaq Ittuk kitaata imartaani maajimit januaarip 6-annut angalareerluni ukiuunerani unilluni marsip 9-annut Nuup umiarsualiviata kangerluani puttasumut pitoqqasussanngorpoq. Sinersortaatip uninnganerani iluani aaqqitassat iluarsaanneqassapput, soorlu natersua taarserneqassalluni. Umiarsuup nalinginnaasumik inuttarisartagai 22-usut angalalaqqilernissaata tungaanut affaannanngortinneqassapput. Sinersortaammut ilaasut ukioq manna 22.000-it missaanniissimasut, Artic Umiaq Line ilisimatitsivoq.

!02AG_2008 24-3
Assuataavissut
(CSL) Namminersornerusut Kalaallit Nunaata Sinniisoqarfiani Københavnimiittumi ukiumoortumik ukiortaami ilassinninnermut qaaqqusippata politikerit pingaarutillit arlalissuit, aallartitat niuernermilu attaveqarfiit arlallit qaaqqusat akornanniissapput. Ukioq manna ilassinninneq pissaaq sisamanngornermi nal. 15-imiit 17-imut, tamatumanilu ilaatigut naalakkersuisut siulittaasuat Hans Enoksen oqalugiassaaq.

!Sermitsiaq02_2008 02-1
Kuupik Kleist partit siulittaasuisa nuannarineqarnersaat
IA-p politikikkut siuttua Kalaallit Nunaannit partit siulittaasuisa nuannarineqarnersaraat. Siumup siulittaasua Hans Enoksen isumasiuinermi nutaami iluarineqannginnersaavoq
All. Erik Holmsgaard Nutserisoq. M. Berthelsen
Kuupik Kleist, Inuit Ataqatigiit, Kalaallit Nunaanni partit siulittaasuisa nuannarineqarnersaraat. Tamanna HS Analysep Sermitsiaq suleqatigalugu isumasiuinerani nutaami takuneqarsinnaavoq. 1-miit 10-mut kisitsisitaliinermi Kuupik Kleist angusarissaarnerpaajulluni agguaqatigiissillugu 6-imik angusaqarpoq. Demokratit siulittaasuat Per Berthelsen agguaqatigiissillugu 5,1-imiippoq. Finn Karlsen, naalakkersuisooqataasup Atassutip siulittaasua, agguaqatigiissillugu 4,5-imiippoq naalakkersuisulli Siumullu siulittaasuata Hans Enoksenip Karlsen qaangeqqalaaginnarsimallugu agguaqatigiissillugu 4,6-imiilluni. 
Agguaqatigiissitsinikkut naliliineq
Misissuineq piffissami oktobari decembari 2007-imi inunnut 807-inut nalinginnaasunut sianeqattaarnikkut ingerlanneqarsimavoq. Isumasiorneqartut imatut aperineqartarput: »Partit siulittaasui naliliiffigeqqullugit qinnuigisinnaavatsigit. Pineqartut »pikkorilluinnartutut« isigigukku kisitsini 1-imiit 10-mut killeqartuni 10-mik tunissavat, »pikkorlulluinnartutulli« isigigukku 1-imik tunissavat. Imaappoq kisitsit 5 isumaqarpoq nalinginnaasoq, taamaappat pineqartoq »pikkorissuunaniluunniit
pikkorluttuusimassanngilaq«. Takuneqarsinnaasutut akissutit »agguaqatigiissitsinertut« aaqqissuunneqarsimapput. Misissuinerminili aamma takuneqarsinnaavoq tupinnanngitsumik partit siulittaasui »nammineq« qinersisartumik akornanni iluarineqarnerusartut. Assersuutitut taaneqarsinnaavoq Kuupik Kleist Inuit Ataqatigiinnik qinersisartut akornanni 7,3 pointinnassimammat Finn Karlsenillu Atassummik qinersisartut akornanni 6,0 prointinnassimalluni. erik@sermitsiaq.gl

!Sermitsiaq02_2008 03-1
Enoksen & Karlsen amerlanerussutaarupput
Ullumikkut qinersisoqartuuppat Siumumut ajorluinnassagaluarpoq. Qinersisartunik isumasiuinerup nutaap tamanna takutippaa. Siumup ilaasortaatitani marluk annaassagaluarpai, naalakkersuisooqatigiillu Inatsisartuni amerlanerussutaarutissagaluarput
All. Erik Holmsgaard Nutserisoq Nuka Jørgensen
Ullumikkut qinersisoqartuuppat naalakkersuisooqatigiit Siumut Atassutillu amerlanerussuteqarnertik annaassagaluarpaat. Tamanna HS Analysep Sermitsiaq suleqatigalugu qinersisartunik isumasiuinerani takuneqarsinnaavoq. Qinersisartunik isumasiuineq, 2007imi oktobarimiit decembarimut ingerlanneqartoq, malillugu Siumup Inatsisartuni ilaasortaatitai quliniit arfineq-pingasunut ikileriassapput, naalakkersuisooqataata Atassutip ilaasortaatitani arfinillit attatiinnassagai. Taamaasilluni Siumup Atassutillu Inatsisartuni 31-nik ilaasortalinni amerlanerussuteqarnertik annaassavaat.
Illua-tungiliuttut amerlanerussuteqalissapput
Siumup kinguariarneratigut partit illua-tungiliuttut angisuut marluk Demokratit Inuit Ataqatigiillu siuariassapput. Partit marluullutik inatsisartuni ilaasortaatitaat arfineq-marlunnit arfineq-pingasunut amerleriassapput siuariarneq qaqutigoortumik naalakkersuisooqatigiinnik amerlanerussuteqartunik pilersitsisussaq, partit taakkua marluk politikikkut suleqatigiinnermi imminnut qanillattorsinnaappata. Kattusseqatigiit Inatsisartuni ilaasortaatitartik ataaseq attatiinnassavaat.
Siumut
Qinersisartunik isumasiuinerup takutippaa ullumikkut Inatsisartunut qinersisoqartuuppat Siumut taasisut 30,9 procentianniit 26,2 procentiannut kinguariassagaluarpoq. Kinguariarnerup kinguneriinnassanngilaa partip ilaasortaatitaminik marlunnik annaasaqarnera, tamanna peqatigalugu partip oqaluttuarisaanikkut nunami partiitut annersaanini annaangajassagaluarpaa. Tamatuma saniatigut misissuinerup takutippaa Siumup qinersisartut inuusuttut piuminaatsikkai. Partii qinersisartunik utoqqaanerusunik tapersersorneqarpoq.
Atassut
Ullumikkut qinersisoqartuuppat isumasiuineq malillugu Atassutip taasisut 19,3 procentii pissarsiarissavai. 2005imi novembarimi qinersinermi partip taasisuisa amerlaqataanik. Atassutip qinersisartunik nutaanik Siumut arsaalaassavaa Demokratinullu annaasaqalaassalluni. Siusinnerusukkut misissuisarnertut Atassutip qinersisartuisa ilarujussui 50-it sinnerlugit ukioqarput. Piffissaq ungasinnerusoq isigalugu tamanna partimut ajornartorsiortitsissaaq, inuusuttuunerusuni nutaanik tapersersortitaanngikkuni. Ellen Christoffersenip politikimit tunuarneratigut ajornartorsiutit minnerulinngillat.
Demokratit
Misissuineq malillugu Demokratit taasisut 25,1 procentii pissarsiarissavai 2,1 procentinik siuariarnikkut partip ilaasortaatitai ataatsimik amerlissapput. Misissuinermi nalorninartoqarneq 2,5 procentpointit missaanniimmat, partillu pingasut tapersersortaat amerlaqatigiipajaartorujussuummata, Demokratit ullumikkut partiini annersanngorsinnaavoq. Demokratit pingaartumik qinersisartunit 40-t inorlugit ukiulinnit tapersersorneqarput, partiilu qinersisartunik Kalaallit Nunaata avataani inunngorsimasunik qinersisartoqarluarpoq. Innuttaasut tamakkua 60 procentii sinnerlugit partimik qinersisartuupput.
Inuit Ataqatigiit
Inuit Ataqatigiit 1,8 procentpointinik siuariassapput. Tamanna naammappoq partip ilaasortaatitaasa arfineq-marlunnit arfineq-pingasunut amerleriarnissaannut. IA pisarnertut inuusunnerusunit tapersersorteqarluarpoq, partiili ullumikkut ukioqqortoqatigiinnit tamanit tapersersorteqarpoq. Tamatuma saniatigut Inuit Ataqatigiit Demokratit saniatigut partiini kisiartaavoq qinersisartunik Kalaallit Nunaata avataani inunngorsimasunik tapersersorneqartoq.
Kattusseqatigiit
Kattusseqatigiit kinguarialaassapput, Inatsisartunili ilaasortaatitani ataaseq attatiinnassallugu. Ilaasortaatitarli taanna Aalisartut Piniartut partiannit ulorianartorsiortinneqarpoq, partii taanna pingaartumik Ilulissani inissisimalluarmat, Kattusseqatigiit aamma nukittuujuffianni.
Aalisartut Piniartut Partiat
Partii nutaaq Inatsisartuni ilaasortaatitaqalernissaminut suli naammattunik tapersersorteqanngilaq, tapersersortaali amerlerialaarpata tamanna piviusunngorsinnaavoq. Partii manna tikillugu illoqarfinni ataasiakkaani taamaallaat tapersersorteqarpoq, tamakkunanilu pingaartumik Siumup qinersisartuinik arsaarinnissalluni. erik@sermitsiaq.gl
!Sermitsiaq02_2008 04-1
Borgmesteri: Suliniut pasinapiluttoqanngilaq
Nuup Kommuniata borgmesteriata Nikolai Heinrichip, Siumut, Sermitsiamut erseqqissarpaa kommunimi sanaartugassarsuarnut arlalinnut, siunnersortimik atuisoqarfigisassani, siumut ingerlatsivinnik isumaqatigiissuteqartoqarsimanngitsoq. Tamatumalu saniatigut borgmesterip ajuusaarutigaa kommunip suliassat pillugit neqerooruteqarnermut atortuini oqaasertalersuinerit paatsoorneqarsimappata. Nikolai Heinrich taamatut nalunaaruteqarpoq Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiata aammalu Foreningen af Tekniske Rådgivere i Grønlandip kommune isornartorsioreeraallu, pissutigalugu neqerooruteqarnermut atortuni allassimammat siunnersortit Kalaallit Nunaanni aallaaveqartariaqanngitsut. Ilaanneeriarluni avataanit ikiortissarsiortariaqartarpoq. Assersuutigalugu tamanna pivoq kulturip illorsuata Katuap, Pinngortitaleriffiup naluttarfiullu Maliup sananeqarnerinut atatillugu. Tamannali pissutigalugu isertuussaqartoqanngilaq. Periarfissaqartillugu kalaallit ingerlatsivii atortarusuppagut, Nikolai Heinrich erseqqissaavoq. Aamma takuuk Inuussutit saqqaa IJ/Mads

!Sermitsiaq02_2008 06-1
Politiker nuimasoq kinguaassiuutinut suliassami
Politiker nuimasoq pisortarlu kinguaassiuutitigut kanngunarsaasutut politiinut nalunaarutigineqarput
All.: Irene Jepson Nutserisoq: Nuka Jørgensen
Arnap Inatsisartut Allattoqarfianni atorfillip inuit marluk kinguaassiuutitigut kanngunarsaasutut unnerluutigai. Angutip nalunaarutigineqartup aappaa politikeriuvoq nuimasoq, aappaalu suliffeqarfimmi anginerusumi pisortaalluni. Naapertuilluanngitsumik iliornerit pisimapput 2007-imi upernaakkut politikerip nuimasup angerlarsimaffiani, sulianut tunngasunik ataatsimiinnermi. Paasisaqarfiit arlallit naapertorlugit arnaq, Inatsisartut Allattoqarfianni atorfilik, qinnuigineqarsimavoq politikerip nuimasup angerlarsimaffianukaqqullugu, inuit allat peqatigalugit ataatsimiinnissanik aaqqissuussisoqassammat. Unnuup ingerlanerani arnaq perusuersartarfiliarpoq, politikerillu nuimasup malillugu kinguaassiuutitigut kanngunarsarsimavaa. Kingorna pulaartup allap arnaq aamma kanngunarsarsimavaa. Arnaq tupattorujussuuvoq aallaqqaammullu kanngunartuliornerit nalunaarutiginissaa nangaaffigisimallugu. Piffissami sivisuumi isumalioreerluni aalajangerpoq angutit taakkua marluk nalunaarutiginiarlugit. Arnap naapertuilluanngiliorfigineqarnini imatut attortiffigisimatigaa arlaleriarluni Rigshospitalip pinngitsaalineqartunut Centeriani katsorsartinneqartariaqarluni. Paasisaqarfiit arlallit naapertorlugit arnap naapertuilluanngitsuliornerit Nuummi Politiinut nalunaarutigai, politiilli paasiniaaneq unitsissimavaat isumaqaramik pisimasoq suliassartaqanngitsoq. Paasisaqarfiilli tutsuiginartut naapertorlugit politiit aalajangernerat arnap naammagisimanngilaa taamaattumillu Naalagaaffiup Eqqartuussissuserisuanut maalaaruteqarsimalluni. Politimesterip tullia Morten Nielsen Sermitsiap oqaaseqartinniarsimagaluarpaa.
Paasisaqarfiit tutsuviginartut malillugit suliassaq unitsissimavarsi isumaqarassi suliassaq kinguneqarnavianngitsoq. Tamanna eqqorpa? Oqaaseqarumanngilanga. Qaqugukkut suliassallu suut politiit Naalagaaffiup Eqqartuussissuserisuanut tunniuttarpaat? Suliassap Naalagaaffiup Eqqartuussissuserisuanut maanngaanniit ingerlateqqinneqarneranut tunngavissarpassuusinnaapput. Taamaasiortarpugut pineqaatissiinerit allanngortinneqarnerini tamani, innuttaasutut pisinnaatitaaffinnik arsaarinninnerni kiisalu suliassani pinerluuteqarsimanermi taarsiivigineqaqqusinermi aammalu aalajangiinitsinnik maalaaruteqarnerni, Morten Nielsen oqarpoq. irene@sermitsiaq.gl

!Sermitsiaq02_2008 07-1
Peerniarli!
All. Irene Jeppson Nutserisoq. M. Berthelsen
Taamatut ileqqulersorneq akuerisinnaanngilarput, Jens B. Frederiksen Demokratineersoq oqarpoq
Paasissutissat Sermitsiap saqqummiussai ilumoortuusimappata angut taanna erngiinnaartumik politikimiit soraarsinneqartariaqarpoq. Aamma angut taanna pinngitsuutitaassagaluarpalluunniit, Jens B. Frederiksen oqarpoq. Angutip politikikkut nuimasup atoqatigiinnikkut peqqarniitsuliorsimasutut politiinut nalunaarutigineqarsimanera akuersaarsinnaanngilluinnarpaa. Politikikkut nuimasup atoqatigiinnikkut kusanaatsuliorsimasutut politiinut nalunaarutigineqarsimanera toqqissisimananngilluinnarpoq. Inatsisartut naalakkersuisullu paasisariaqarpaat kina politiinut nalunaarutigineqarsimanersoq qangalu taamaaliortoqarsimanersoq. Politikerit taamatut pissusilersortarnissaat akuersaarsinnaanngilluinnarparput. Paasissutissat ilumoortuusimappata pineqartoq suliaminiit piaarnerpaamik qimaguteqqullugu qinnuigisariaqarparput, Jens B. Frederiksen oqarpoq.
Peertariaqarpoq
Finn Karlsenip Atassummeersup politikikkut nuimasup atoqatigiinnerup tungaatigut kanngunartuliorsimasutut nalunaarutigineqarsimanera akuersaarsinnaanngilluinnarpaa. Tamanna ilumoorsimappat inuk taanna tunuartariaqarpoq. Inatsisinik unioqqutitsisimasumik ilaqarsinnaanngilagut. Atassummiuusimagaluarpalluunniit, Finn Karlsen oqarpoq. Kattusseqatigiinneersoq Anthon Frederiksen ukiuni 27-ni politiiusimasoq aamma oqarpoq: Inatsisit malinneqartussaapput. Politikeriugaluaraanniluunniit. Pisimasoq tusagaqarfiginikuunngilluinnarakku oqaaseqarfigiuminaatsippara. Inunnilli inatsisinik unioqqutitsisimasunik ilaqarsinnaanngilagut, politikeriunngikkaluarpataluunniit, Anthon Frederiksen oqarpoq.
Mianersorpoq
Kuupik Kleist Inuit Ataqatigiinneersoq inunnik eqqartuussereernissaminut mianersorpoq. Ilumoortuusimappat eqqartuussisoqartariaqarpoq, qanorlu pisoqarnissaa eqqartuussiviup aalajangissavaa. Suliassat taamaattut inunnut pineqartunut kinguneqarujussuarsinnaasarmata suliassat taamaattut mianersuulluinnartariaqarput, Kuupik Kleist oqarpoq. Naalakkersuisut siulittaasuat Hans Enoksen ajoraluartumik oqaaseqartissinnaasimanngilarput.

!Sermitsiaq02_2008 10-1
Aluminiuliorfissaq pillugu paaserusutat
Peqqinnissamut tunngasortai kommunalbestyrelsip oqallisigitikkusuppai
All. Mads DollerupScheibel Nutserisoq. M. Berthelsen
Aluminiuliorfik innuttaasut peqqissusiannut qanoq sunniuteqassava? Apeqqutit tamakkua akineqarnissaat kommunalbestyrelsimi ilaasortap Karen M. Lyngep, Demokratit, kissaatigaa. Aluminiuliorfissaq pillugu innuttaasunik marlunngornermi januarip arfineq pingajuanni ataatsimiititsinerup kingorna apeqqutinik tamakkuninnga saqqummiussivoq. Kommunini inissiiviusinnaasuni Nuummi, Maniitsumi Sisimiunilu innuttaasut piffissami matumani ataatsimiitinneqartaqattaarput. Uangattaaq allatulli akileraarutissanik isertitsissutaasinnaasunik suliffissarpassuaqalernissaa nuannaarutiginikuuara. Massakkorpiarli aningaasartaanut tunngasut kisimik sammineqarpallaaqaat. Taannali pilersinneqassappat akuiaaffiup innuttaasut peqqissusiannut avatangiisinullu sunniutigisassai aamma paasisariaqalerpavut, Karen M. Lynge oqarpoq. Taanna kommunip Teknik Avatangiisillu pillugit Ataatsimiititaliaani ilaasortaavoq, taamaalillunilu Kalaallit Nunaanni taamaattuliortoqassappat kingusinnerisinnaasaanik paasiniaasunut ilaalluni aluminiuliorfimmut Norgemiittumut paasiniaasunut ilaasimalluni. Karen M. Lyngep tassunga atatillugu Amerikamiut aluminiuliorfiussuannit Alcoameersut innuttaasunik ataatsimiititsinermi tassunga tunngatillugit akissutigisaat naammaginartinnginnerarpai.
Misissorneqarput
Pilersaarusiornermut pisortap Miki R. Lyngep Namminersornerullutik Oqartussat suliffiutaannit Greenland Developmentimeersup, aluminiuliorfiliornissamut atatillugu namminersornerullutik oqartussanik sullissisuusup, tamatumap inuit peqqissusiannut avatangiisinullu kingunerisassai puigorneqarsimannginnerarpai. Peqqissutsimut avatangiisinullu tunngasut pisortanit, tassalu Avatangiisinut, Pinngortitamut Peqqinnermullu Pisortaqarfimmit misissuiffigineqarput. Greenland Development taamaallaat inuiaqatigiinnut aningaasaqarnermullu tunngasunik misissuivoq, Miki R. Lynge tikkuaavoq. Peqqissutsimullu tunngasut Alcoa suleqatigalugu nalunaarsorneqarnerarpai, suliffeqarfik ilaatigut sulisut peqqissussaannut tunngasunik paasissutissiisarluni. Namminersornerullutik oqartussat ilaatigut avatangiisinut tunngasunik nalilersuisimapput, ilaatigut aluminiuliorfiliornissap peqqissutsimut sunniutigisinnaasai nalilersorsimallugit. Nalunaarusiaq ugguuna pissarsiarineqarsinnaavoq www.aluminium.gl mads@sermitsiaq.gl

!Sermitsiaq02_2008 11-1
Niviarsiaraq ataatsimik ukiulik paarineqartilluni toqusoq
Suliassaq politiit toqutsinertut paasiniarpaat arnarsiaalu tigummigallagassanngortissimallugu
All.: Dorthe Heilmann Nutserisoq: Nuka Jørgensen
Niviarsiaraq ataatsimik ukiulik januarip 3-anni Nuummi toquvoq ilaqutariinni paarineqartilluni. Politeeqarfiup pisortaata Bent Heiselbergip Sermitsiamut uppernarsarpaa suliassaq toqutsinertut paasiniarneqartoq. Arnaq pingasunngormat ualikkut kredsretimi inatsisit tunngaviusut malillugit matoqqasumik killisiorneqarpoq, maannalu sapaatip akunnerini sisamani tigummigallagassanngortinneqarluni. Paasiniaaneq pissutigalugu annertunerusumik oqaaseqarsinnaanngilanga, Bent Heiselberg oqarpoq, oqaatigisinnaavaali tigummigallagassanngortinneqartoq arnaasoq. Nuummi angajoqqaarsiat peqatigiiffianni siulittaasoq Ellen Sofie Chemnitz pisimasumit attortissimasorujussuuvoq, tusagassiorfinnullu nalunaarummini allalluni Nuummi angajoqqaarsiat peqatigiiffiata meeqqanik inuusuttunillu inissinneqarsimasunik paarsinerlunneq akuerisinnaanngilluinnaraa, aammalu meeqqanik inuusuttunillu tamanik paarsinerlunneq. Ukiuni pingasuni Nuummi angajoqqaarsiat peqatigiiffiata ilungersorluni paasitinniarsimavaa qanoq pingaaruteqartigisoq meeqqanik inuusuttunillu inissinneqarsimasunik paarsinermik pikkorissartitsisarnissaq, ataavartumik angerlarsimaffinnut pulaartarnissaq, najoqqutassiuisarnissaq, aap inatsimmi piumasaqaatit malinneqarnissaat. Maanna nunami politikerinut paasitinniaqqittariaqarparput uagutsinnut angajoqqaarsianut pitsanngorsaasoqassasoq, taamaasilluni meeqqat inuusuttullu inissinneqarsimasut isumaginissaannut pitsaanerusumik piareersimalersilluta. Inissiinernilu ataasiakkaani nalilerneqartassasoq ilaqutariit angajoqqaarsiat ataasiakkaat meeqqat qanoq amerlatigisut akisussaaffigisinnaaneraat, Nuummi angajoqqaarsiat peqatigiiffiat tusagassiorfinnut nalunaarummini allappoq. Ilaqutariit angajoqqaarsiat peqatigiiffiata kommune ataatsimeeqatiserisimavaa, naatsorsuutigalugu pisimasup oqaluuserineqarnissaa. 
Isumaginninnermut ataatsimiititaliap angajoqqaarsiat akuerisarpai
Nuup Kommuniani isumaginninnermut pisortaq Vibeke Møller Jensen oqaluttuarpoq isumaginninnermut ataatsimiititaliap ilaqutariit angajoqqaarsiat akuersissutigisarai. Ilaqutariinnik angajoqqaarsianik amigaateqaraangatta aviisitigut angajoqqaarsiassarsiorluta annonciliisarpugut. Inuit kommunimi Ilaqutariinnut Angajoqqaarsianut Immikkoortoqarfimmut qinnuteqartarput, taassumalu qinnuteqartut pulaartarpai. Tassani ilaqutariit oqaloqatigineqartarput imigassamik imaluunniit ikiaroornartumik atornerluisoqarnersoq, meeqqat qanoq igineraat il.il. Ilaqutariinnut Angajoqqaarsianut Immikkoortoqarfiup ilaqutariit akuersissutigippagit qinnuteqaat isumaginninnermut ataatsimiititaliamut ingerlateqqinneqartarpoq, tassunga pappiaqqat attuumassutillit tamarmik tunniunneqartarlutik, tamatumani aamma piumasaqaataasarluni pinerlussimasutut nalunaarsorsimannginnissaq, Vibeke Møller Jensen oqaluttuarpoq. Angajoqqaarsiatut akuerineqaraanni meeqqamillu paarisaqalerluni ilaqutariit ataavartumik nakkutigineqartarput, kommunimit ukiumut ikinnerpaamik ataasiarluni pulaarneqartarlutik. Kikkut tamarmik 18-it sinnerlugit ukiullit angajoqqaarsianngorsinnaapput, isumaginninnermut ataatsimiititaliamit akuerineqarunik. Ilaqutariinnermut naalakkersuisoq Aqqalu Abelsen oqaaseqartissinnaasimanngilarput. dorthe@sermitsiaq.gl

!Sermitsiaq02_2008 13-1
Helsingforsimi isumaqatigiissut Julianep nutarterniarpaa
Helsingforsimi isumaqatigiissutip iluarsaannissaa nutarternissaalu sooq Norgep, Sverigep Finlandillu akerleraat? Aamma sooq periutsit Ålandimik, Kalaallit Nunaannik Savalimmiunillu pisinnaatitsisut, Ålandip, Kalaallit Nunaata Savalimmiullu namminneq inatsisitigut pisinnaatitaaffigisai naalakkersuisut assigiinngitsut akuersaarumanngilaat? Apeqqutit tamakkua Norgemi, Sverigemi Finlandimilu nunani avannarlerni suleqatigiinnermut ministerit qaammat una akissuteqarfigissavaat. Apeqqutinik tamakkuninnga apeqqutiginnittuupput inatsisartunut folketingimullu ilaasortaq Juliane Henningsen aamma Islandip inatsisartuini ilaasortaq Kolbrun Halldorsdottir. Inatsisartunut ilaasortat taakkua marluk apeqqutit naalakkersuisunut pingasunut taakkununnga saqqummiuppaat, uummaarissumik oqallisigineqareersorlu Savalimmiut, Kalaallit Nunaata Ålandillu nunani avannarlerni suleqatigiinnermi inissisimanerat qanoq isilluni nukittorsarneqarsinnaanersoq. Helsingforsimi isumaqatigiissutip nutarterneqarnissaa aamma 2007-imi ukiakkut Nordisk Rådip Oslomi ataatsimiinnerani, oqallinnermili tamatumani Norgemi, Sverigemi Finlandimilu nunani avannarlerni suleqatigiinnermut ministerit mianersortorujussuusimapput. Imatut mianersortigalutik, Kolbrun Halldorsdottirip tamakkununnga apeqqutai akissuteqarfiginngivillugit. Maanna Kolbrun Halldorsdottirip aamma Juliane Henningsenip suliassaq qaqileqqippaat apeqqutit taakkua marluk Norgemi, Sverigemi Finlandimilu naalakkersuisunut apeqqutigalugit. Helsingforsimi isumaqatigiissummiimmat avannarliit Nordisk Rådimi aamma Nordisk Ministerrådimi suleqatigiinnerannut tunngaviuvoq. Ålandip, Savalimmiut Kalaallillu Nunaata kissaatigaat isumaqatigiissut nutarterneqassasoq, taamaasilluni tassuuna aamma nunat taakkua pingasut namminersulernissaat akuerineqarluni. Piumasaqaat tamanna Islandip Danmarkillu taperserpaat, Norgeli, Sverigelu Finlandilu akerliullutik, qularnanngitsumik pissutigalugu saaminut ikinnerussuteqartunut pissutsit qulaajarneqarsimanngitsut pissutigalugit. Paasisaqarfik: »Norden i Dag« erik@sermitsiaq.gl

!Sermitsiaq02_2008 13-2
Pisortanngortussat MBA-mik ilinniartut
All. Erik Holmsgaard Nutserisoq. M. Berthelsen
Kalaallit pisortassatut piukkunnaatillit qulit februaarip naanerani tuluit pigisaanni Henley Management Collegemi MBA-mik ilinniarlutik aallartissapput. Kalaallit pisortat ilinniaqatigiissussat aappassaat Henleysimi MBA-mik ilinniarlutik aallartittussanngorput, ilinniaqatigiittussanilli pissarsiniarneq ajornakusoorsimavoq, Henley Management Collegemi direkrøri Leif Bergman taama ilisimatitsivoq. – Kalaallit Nunaanni tusagassiuutitigut atuarneqarsinnaasutut kalaallit qaffasissumik ilinniagaqartarnissaat sukataarunneqarpoq, tassanilu Henleysip pisortassanik nunani tamaneersunik ilinniartitsisarnera soqutigineqalersimavoq, Leif Bergman oqarpoq. Kalaallit pisortassatut ilinnialersussat qulit ilinniarnissartik aallarnerlugu februaarip naanerani Tuluit Nunaanni Henleyiliaqatigiissapput. Tassani »pisortatut eqqarsarneq« sammineqassaaq, ilinniarnertilli Kalaallit Nunaanniiginnarlutik ingerlatissavaat. Ukiumut ataasiaannarlutik ilinniarfimmukartarlutik ilinniagassat sinneri allat tamaasa angerlarsimaffimminniiginnarlutik mailikkut internetikkullu ingerlattassavaat Henleyimi professorinit tikeraarfigineqartaannarlutik. Leif Bergmanip tuluit professorit Kalaallit Nunaannut tikeraarniutiinnaavittarnerarpai. Ilinniartitsisut pikkorissorsuit silarsuarmut angalasarnermik sungiussilluarsimasuugaluarlutik Kalaallit Nunaat suli alutornarluinnartutut isigigamikku. Ilinnialersussat namminersortut pisortallu suliffiutaanneersuullutillu namminersornerullutik oqartussaneersuupput. Namminersornerullutilli oqartussat suliffeqarfiutaasa angineri ilaasa Henley massakkut nakerinngikkallarpaat. Kalaallit MBA-mi ilinniartut siulliit januar 2006-imi aallartipput, soqutiginnilluartullu 14-it taakkua ilinniarnertik pilersaarutit malillugit ukiup matuma ingerlanerani naammassissavaat. Ilinniarneq ingerlalluarsimavoq; ilinniagaqartullu amerlanersaat ilinniarnermik ingerlanerani atorfimminni qaffatsinneqarsimapput. erik@sermitsiaq.gl

!Sermitsiaq02_2008 15-1
Sikuniaraluartoq aalisarneq ingerlaannarpoq
Naak Ilulissat avataanni qaqutigoortumik sikuniaraluartoq Royal Greenlandip tunisassiornini aalisartullu aalisarnertik ingerlatiinnarpaat
All. Noah Mølgaard Nutserisoq. M. Berthelsen
Ilulissaniit Qeqertarsuup tungaanut isikkivik qangamut, Qeqertarsuup Tunuani qimussertoqarsinnaasarneranut, eqqaanarpoq. Taamaavissunngilarli. Siku issutsissimanngimmat aalisarneq unitsinneqanngilaq Royal Greenlandillu januarip naalernerani umiarsuarmik pajuttumik Qeqertarsuup Tunualiartitsinissani pilersaarutigaa. Qanorli ikkumaarnerpoq. Sikujumaarnersoq anoriluunniit saqeriarpat Ilulissat imaroqqikkumaarnersut nalunarluinnarallarpoq. Uanga kingulleq ilimagineruara, aalisartoq Jeremias Jensen (Jaajooq) Ilulissani siku pillugu oqarpoq. Sapaammi januarip arfernanni TV Aviisikkut Ilulissat avataat imaanerarneqarpoq. Assilli taakku ukiarmi juullilernerani issilivissunngikkallarneranili assilisaasimapput. Issi sikuniarneralu pissutigalugit umiarsuaatileqatigiiffiup Disko Line A/S-ip, Qeqertarsuup Tunuani umiarsuatigut angallassisartuusup, angallassisarnini unitsikkallarsimavaa.
Raajaqarluarpoq
Umiatsiaaqqanut allaat suli Ilulissat avataanni angallapput, piniartut puisinniartarlutik allaat Qasigiannguit imartaannut pisarlutik. Immap sikua nutaaq aalisariutit anginerusut artunnginnamikku aserortertarpaat, aalisartullu raajaqarluarnerarpaat. Angallatit arlallit raajanik ulikkaavissimallutik Ilulissanut tikinnikuupput, Jeremias Jensen nammineq aamma aalisariutaateqartoq unnersiorpoq. Royal Greenlandillu tunisassiorneranut pilersaarutit, tulaassisoqassasusia najoqqutaralugu aaqqissuunneqartartut, suli allanngortinneqanngikkallarput. Siku taama saatsigisoq aalisarnermut akorngutaanngimmat Ilulissani raajaleriffiup tunisassiornera ingerlaannarallassaaq. Pissutsit ullumikkutut ikkallartillugit qaleralinnik Qasigiannguanut tulaassuineq ingerlaannarallassaaq Uummannallu kangerlua aamma suli sikunikuunngilaq, Royal Greenlandimi paasissutissiisartoq Sofia Geisler oqarpoq. Naak ilaasunik angallassisarneq ukiuunerani unitsinneqarsimagaluartoq taamaattoq Royal Arctic Line umiarsuarmik januarip naalernerani Qeqertarsuup Tunuanukartitsinissamik pilersaaruteqarpoq. Sikuniarnerani ulluni tulliuttuni qanoq isikkoqarumaarnersoq suli oqaatigineqarsinnaanngikkallarpoq. Anori saqeriarpat siku ullualunnguit ingerlanerinnaanni avalassinnaavoq. Issinnerulissappalli sikuissorsinnaavoq taamalu umiarsuarfigineqarsinnaajunnaassalluni, Royal Arctic Linep niuernermik ingerlatsinerani pisortaq Ivalu Egede oqarpoq.
Pisisartut akilissavaat
Sumiiffimmili, ukiup taamaalinerani nalinginnaasumik sikusimasartumi qaammammik ataatsimik sioqqutsilluni umiaqartitsinissamik pilersaarusiornissaq nalorninartoqanngitsuunngilaq. Aalajangertariaqarnikuuarput umiarsualivimmut allamut usingiartariaqalersinnaanermut pisisussat akilertariaqassagaat, Ivalu Egede oqarpoq. Aalisartulli sikuissussangatinngilaat. Issitsillugu Qeqertarsuup Tunuani sikuunerpaajusaraluartoq Vajgatti sikoqanngilaq. Saqqarmiut ajornartorsiutiginagu umiatsiaaqqanik Vajgattimi angalapput. Uanga sikussangatinngilara, Jeremias Jensen nammineq Saqqameersuusoq oqarpoq. noah@sermitsiaq.gl

!Sermitsiaq02_2008 17-1
Kalaalinngorsaaneq uumissuisumik oqallinneq
Oqallinneq allamut sangusoorpoq, Qasigiannguit borgmesteriat Jess Svane (Siumut) oqarpoq
All.: Irene Jeppson Nutserisoq: Nuka Jørgensen
Kalaalinngorsaanermik oqallinneq kingulleq nuanninngitsorujussuuvoq, Qasigiannguit borgmesteriat Jess Svane oqarpoq. Oqallinneq akaarinninngilaq piumasaarsiornerullunilu, taanna oqarpoq. Jess Svane isumaqarpoq oqallinneq allamut sangusoorsimasoq. Amerlaqisut oqallinneq paatsoorsimavaat. Maanna oqartoqarpoq kalaallit piumasarigaat qallunaat angerlassasut. Taamaattoqanngilarli. Maanna oqallinneq uumissuisumik ingerlanneqarpoq innuttaasullu akornanni avissaartuutsitseqataalluni. Eqqarsaat ajorsimanngikkaluarpoq. Kalaalinngorsaanissaq pisariaqarpoq. Nunami maani ataasiinnarmik oqaasilippassuaqarpoq Namminersornerullutik Oqartussani isummaminnik saqqummiussiuminaatsitsisunik. Amerlaqisut pakatsillutik angerlartarput nalunaarutiginiakkatik paasineqanngikkaangata. Nuummi inuppassuaqarpoq kalaalinngorsaanermut akerliusunik, kisiannili Qasigiannguaniit Nuummut ungaseqaaq. Kalaalinngorsaanissaq pisariaqarpoq, borgmesteri isumaqarpoq. Inuppassuit Kalaallit Nunaannik ilisimanninngitsut oqallinneq paatsoorluinnarsinnaavaat avataanit tusarnaarutikkut, taamaattumik pisariaqarpoq nuna pillugu paasisitsiniaanissaq aammalu ataasiinnarmik oqaasilinnik kalaalerpassuaqarneranik paasisitsiniaasoqarnissaa.
Ukiuni 100-ni inooqatigiippugut
Qallunaat ukiuni untritilinni inooqatigisimavagut. Ilaqutaraavut ungagalugillu. Uanga nammineq affarmik qallunaanik qatannguteqarpunga. Qallunaanillu ikinnguteqarlunga. Kommunaldirektøria qallunaajuvoq tamannalu ajornartorsiutiginngisaannarsimavarput. Maannali oqallinnikkut innuttaasut akornanni avissaartuutsitsiniartoqarpoq. Kalaalerpassuaqarpoq qallunaatut oqalussinnaanngitsunik, qallunaarpassuaqarlunilu kalaallisut oqalussinnaanngitsunik. Taamatut ajortigisumik oqallinnata pissutsit ilorraap tungaanut sangutinniartariaqarpavut. 
Oqaatsit ilinniarnissaannut periarfissanik pitsaanerusunik pilersitsissaagut, sapinngisamik amerlanerpaat malinnaasinnaaqqullugit. Naalagaaffeqatigiinnerup iluani piumasarineqarpoq inuit avataaneersut qallunaatut oqalussasut inuiaqatigiinnut qalluanaanut akulerukkusukkunik. Uagut taamatut piumasaqaannaratta nipiliortoqalerpoq. Sooq kalaalinngorsaaneq ajunngitsutut isiginianngilarput taamatut isorinninniaannarata, Jess Svane oqarpoq.

!Sermitsiaq02_2008 20-1
Storm ukiumi sulisutsialak 
All.: Kurt Kristensen Nutserisoq: Nuka Jørgensen
Nuummi Sulisartoqarnermut Piginnaassutsillu Ineriartortinnerannut Centerip (CAK) kommunip eqqiaanermut sullissinermullu sulisuini formandi, pedel Storm Ludvigsen 2007-imi Ukiumi Sulisutsialattut toqqarsimavaa. Toqqaaneq pivoq Nuummi Jens Kreutzmannip Aqqutaani illumi katerisimaarnermi, tassani CAK-mi sulisut aammalu Nuup Kommuniani Sulisartoqarnermut Ataatsimiititaliaq juullilernerani nuannisaqatigiillutik. Sulisartoqarnermut Ataatsimiititaliap siulittaasua Doris Jakobsen, Siumut, Ukiumi sulisutsialammik toqqaanermut tunngaviliinermini oqarpoq: Tamatta inuttut ineriartortuarpugut Storm Ludvigsenillu aamma nammineq aalajangersinnaassutsi tassuuna takutillugu ineriartorsimaneralu tamatsinnut maligassaqqissuuvoq. Storm ukiuni arlalialunni suliffeqartitsinikkut sulianut peqataalluni tamassumalu pingaaruteqassusaanik nalunngisaqarluinnarluni ingerlasseqataasarpoq. Taamatuttaaq nammineq inuttut piginnaanngorsarnissani pingaartitaralugu pikkorissartarpoq, sulisullu akornanni immikkut nalunngisaqassutsini suleqatinut ingerlateqqittarmagu aamma nutarsaaqataallunilu inerisaaqataammat ataatsimiititaliami ilaasortaasugut qutsavigaarput. Immikkut taasariaqarpoq Storm Ludvigsen annertuumik suleqataasimasoq inuit angerlarsimaffeqanngitsunut ajunnginnerpaamik periarfissanik ujartuiuarsimalluni, ataatsimiititaliap siulittaasua Doris Jakobsen Nuummi Sulisartoqarnermut Piginnaassutsillu Ineriartortinnerannut Centerimi ukiumi sulisutsialammik toqqaanermi tunngavilersuinermini oqarpoq.

!Sermitsiaq02_2008 21-1
GBU-p Knud Nygaard eqqaaniarpaa
All.: Lars Lundblad, Kalaallit Nunaanni Arsaattartut Kattuffianni siulittaasoq
Aliasoqaluta Knud Nygaardip toquneranik nalunaarut tusarparput. Kalaallit Nunaanni Arsaattartut Kattuffiata ukiut ingerlaneranni sorpassuartigut misigisarsimavaa Kalaallit Nunaanni arsaannermik timersornermillu Knud Nygaardip soqutiginninnerujussua tapersersuisarneralu. Kalaallit Nunaanni Carlsbergimi (Coca-Cola) pisortatut Knud piareersimasarsimavoq suliniutit attuumassuteqartut tapersersussallugit, kinguneqartussamik »oqaatsit iliuuseqarninngortittarpai«, tamatigullu Kalaallit Nunaanni pissutsit immikkut ittut ataqqillugit paasilluarlugillu. Nunatsinni arsaattartut Knud ilaatigut makkuninnga qutsatissaqarfigaat: KNR-imut aningaasatigut tapiissuteqarnikkut Nunatta Tviani nunani tamalaani arsaannerit pissanganartut »annertuullu« amerlasuut takuneqarsinnaasarsimapput. 2003-mi Knud aalajangiisuusumik peqataasimavoq GBU-p Coca-Cola Grønland suleqatigilermagu, tamannalu GBU-p suliniuterpassuinut aningaasatigut pitsaasumik tunngaviusimavoq. Kingullertut minnerunngitsumilli eqqarsaatigaarput GBU-Coca-Cola Fodboldskole, siullermik 2005-imi ingerlanneqartoq kingornalu ineriartorluarsimasoq iluatsilluartumik. Tamatumunnga atatillugu taasariaqarpoq Knudip isugisimammagu aningaasanik tapiissutissatut isumaqatigiissutigineqartut saniatigut immikkut aningaasatigut tapiissuteqartoqarnera, taamaasilluni arsaannermik ilinniarfimmik suliniut aallartilluaqqullugu. Ajoraluartumik Knud erloqinartumik napparpoq, tamatumalu kingunerisaanik soraarninngortutut inuunissaq neriuutigisamisut pilersaarutigisimasamisullu atorsinnaasimanagu. Eqqarsaativut ilaqutaaniipput maqaasissaqimmassuk. Neriuppugut piffissami matumani erloqinartumi Knudimik pitsaasumik eqqaamasarpassuit tuppallersaataassasut. Knud Nygaardip eqqaaneqarnera ataqqinartuuli.

!Sermitsiaq02_2008 22-1
Uuarsuannanniunnermi siulliit qulit
Inipalaami atuartartut aalajaatsut 2007-imi uuarsuannanniunnermi siulliit qulit makkuunerarpaat: 1. Tommy Marø ukioq tamakkerlugu sukataartuarsimalluni uuarsuanngorpoq. 2. - 3. Naalakkersuisuni ilaasortaasimasut Johan Lund Olsen aamma Jørgen aamma Wæver aamma...Johansen »Kalaallit Nunaanniit qimarranneq«mut peqataasimanertik pissutigalugu. 4. Folketingimi inatsisartunilu ilaasortaq Lars-Emil Johansen timmisartumut billetinik mobiltelefoninillu peqquserluutiginnissimanini pillugit Nuup Eqqartuussiviani eqqartuussaasimanini pissutigalugu. 5. Borgmesteri Nikolaj Heinrich Nuummi taxatileqatigiiffimmut unammillertumut tunngatillugu suliamut attuumassuteqarpallaarujussuarsimanini pissutigalugu. 6. - 7. Filmiliortartoq Karen Littauer Qaanaarmiunik oqaatiginerluisimanini naalakkersuisullu siulittaasuat Hans Enoksen Qaanaami imigassamik matusipallassimanini pissutigalugit.

!Sermitsiaq02_2008 22-2
Atuartartunut akissarsiat
Sikkisaanngikkuni nuannaarutigaarput atuartartorpassuatta ilaasa ukioq naallugu nunatsinni inuiaqatigiinni naammaannartunik naammaannartuliornernillu malinnaalluarsimanerat. Nalunngilarput atuartartutta assuarinnittumik, aammattaarli qungujunnartumik isiginninnerat naatsorsuutigisinnaallugu, Ukiup Uuarsua toqqarneqassagaangat. Inassuterpassuit allakkatigut internetikkullu takkussuuttut akornanni atuartartutsinnut aalajaatsunut rødviinninik aviisinillu makitsisimavugut. Rødviinnit puiaasat 12: Andreas Guldager, Box 1764, 3900 Nuuk. Rødviinnit puiaasat 6: Hansine M. Johansen, Kongevej D-143, 3900 Nuuk. Rødviinnit puiaasat 3: Amalie E. Heilmann, Blok 22-A-00, 3900 Nuuk. Sermitsiamik ukioq ataaseq pisartagaqarneq: Lars Johansen, Box 102, 3951 Qasigiannguit. Sermitsiamik ukiup affaani pisartagaqarneq: Claus J. Clausen, Højvangshaven 55, 6700 Esbjerg. Tamassi ikiuunnissinnut qujanaq. Eqqaamajulli ukioq nutaaq nutaanik sianiilliorfiusoq aallartereermat. Ukioq naalerpat takoqqissaagut!

!Sermitsiaq02_2008 23-1
Hulahula Tommy 2007-ip uuarsua
Tommy Marøp uuarsuanngorumalluni ukioq tamakkerlugu ulapittuarsimanera atuartartut ajasoorutigaat
All. Kurt Kristensen Nutserisoq. M. Berthelsen
Uuarsuanngornissamut arlalinnik periarfissaqarpoq. »Perlataarnikkut« ukiorluunniit tamakkerlugu uuarsuanngorniarsaraluni ulapittuarnikkut uuarsuanngortoqarsinnaavoq. Inipalaamiittartut aalajaatsut atuartartullu maluginneqqissaartartut naalakkersuisuni ilaasortaq Tommy Marø 2007-ip Uuarsuatut nalunaarutigaat. Soorunalimi aamma soorlu Jens Napaattuup landskarsip akiligaanik atisaajarlutik qitittartut imerniartarfianniissimanera eqqaasinnaagaluarparput, Tommy Marøli ukiup ullui 365it tamakkerlugit uuarsuanngorumalluni ulapittuarnikuuvoq. 2007 aallartiinnarmalli Tommy Marøp suna angorusunnerlugu ersersereerpaa. Aalisagartorusuppoq, aalisakkamik nutaamik. Tamannalu anguaa. Uuaq nutaatsiarsuaq Nuup Kangerluani pisaq aaqqissuisup Poul Krarupip pajugutigaa.
Qulliit ikeqattaartut tungujortut atequtillu ivigarsuarnit panertunit sanaat
Tommy Marø januarip 19-eriinnaraa aviisip saqqaaniippoq, Sermitsiaq erseqqissumik allammat: »Salluvoq« Tommy Marø namminersornerullutik oqartussat 2006-imi decembarimi julefrukkornerisa kingorna unnuarullartoq taxassaaruteriarami angerlaatsitsiaqqulluni politeeqarfimmut saaffiginnissimavoq. Amerikamiut pinerluttulersaarusiaannik isiginnaartartut nalunngilaat, tasamani politiit biliisa matuini allassimasartoq »To protect and serve«. Torrallaariaraluarneq taamaattoq Inipalaarmiut julefrukkorujussuareersimallutik piliarisimasinnaagaluarpaat. Taavali Tommy Marø namminersornerullutik oqartussani julefrukkupiloorsimaneq pillugu salluliorluni aallartippoq, taamaaliortussaanngilarlu tassa salluliorluni. Tamanna suaasaarartortitsinermik kinguneqarsimasariaqaraluarpoq, februaarilli qulingiluariinnaraalli Tommy ulappuseqqeriikatappoq. Sermitsiap saqqaanut allagartaliunneqarpoq: »Hulahula Tommy julefrukkupiloorsimanini salluliuutigisinnarlugu Hawaiimut qimaavoq«. Tamanna ilumoorpoq. Tommy Marø arlalissuarnik angalaqateqarluni Kalaallit Nunaanniit København, London aamma San Francisco aqqusaarsinnarlugit Honolulumut ineqaraluanngilaq. Ullunigooq 12-ini paasisassarsiorlutik angalallutik, naalakkersuisunili ilaasortaq politikikkut ikinngutini akeqqanilu uparuartuisinnaasut inorsillugit seqinnisaarujoornissaminut periarfissaqalerpoq. Tusagassiorfitsigut nalunaarummi Perorsaasunngorniat Ilinniarfiata Nuka Kleemannip atsiugaani ungasissorsuarmut angalaneq »Meeqqerivitsialaap« eqqunneqarnissaanut attuumassuteqarnerarneqarpoq.  Meeqqerivitsialak nunatsinni sumiiffinni innuttaasut ilaqutariillu meerartalli pitsaasumik siunissamullu sammisumik suleqataatinnerisigut eqqukkiartuaarneqassaaq. Sumiiffinni innuttaasut ilaqutariillu meerartallit februaarip issersuani naapissinnaaniassagaanni Hawaiip sissaanut qaallorinnik sioralinnut kialaariaqqaartariaqarpoq...
Anguniagaqarluni ilungersorneq
Tommy Marøp 2007 aallartilluarpaa Sermitsiap normuisa saqqummersut siulliit arfinillit ilaanni marlunni arajutsineqarsinnaanngitsunik saqqaliuunneqarluni. Pisariaqarmallumi juulip aallaqqaataani akissarsivoq kultureqarnerup, ilinniartitaanerup, ilisimatusarnerup ilageeqarnerullu naalakkersuisuuffigisami saniatigut aamma isumaginninnermut tunngasut akisussaaffigileramigit. Ilisarnaatitut allagartaani allassimalerpoq »Ilaqutariinnermut kultureqarnermullu naalakkersuisoq«. Sukataartuaannarsinnaannginnamimi Hulahula Tommy ukiariartornerani qasukkariartuaalerpoq. »Kalaallit Nunaannik ilisimannittumik« siulittaasoqarumalluni landsdommeri Pressenævnimi siulittaasuujunnaarsikkamiuk tusagassiorfinnit saassutarineqalerpoq. Imatut paasillugu Siumumut ilaasortaasumik piumagami. Hulahula Tommylli mamaatsuungaarluni tamanna angunngitsoorpaa, Pressenævni parteeqataanik siulittaasoqartussaajunnaarluni inatsisilerituumik arlaannulluunniit pituttorsimanngitsumik siulittaasoqartussanngormat. Tommy Marølli Kalaallit Nunaata universitetiata Ilisimatusarfiup ilisimatusarnermik misilittagaqanngitsumik rektoreqarluni universitetipalaannguanngortinnissaa iluatsinneruaa. Ilinniartut »Ilisimatusarsimasumik parteeqataanngitsumik piumavugut«mik oqalullutik sukataaraluartut Tommy Marøp narlumukaanut rektori Ole Marquard maliinnarlugu innakkut
 nakkaasunut assersuullugit tusaajumanngilai. Hulahula Tommyli taamaaliorsimasariaqanngilluinnaraluarpoq. Aqaguani ilinniagaqartut aalassassimaalermata naalakkersuisuni ilaasortaq utoqqatserasuartariaqalerpoq: Oqaaserinikuusakka utertillugillu rektori Ole Marquard utoqqatserfigaara, tatigaaralu Ilisimatusarfimmi ilinniagaqartut namminneq eqqarsarsinnaasut. Simeersoortarnerpassuit tamakku pissutaallutik marloriarluni uuannattarsimasoq Hans Enoksen eqqarsalerpoq, Hulahula Tommy tamakkulerisuunissamut naleqquttuunersoq. Tamannalu ukiarmi erseqqissumik takuarput Kalaallit Nunaanni kulturikkut ingerlatsinerup nukittunerulernissaa meeqqallu atugaasa pitsanngorsaavigineqarnissaat pillugit akerliussutsimik takutitserujussuartoqartarnerani. Kultur meeqqallu Tommy Marøp akisussaaffiiniipput, nunaqarfimmiulli partisaniat Hans Enoksen qungujulaarluni Inatsisartut ataatsimiittarfiata majuartarfiini akerliussutsimik takutitsisunut sassartuusarpoq. Tommy Marølu qimmitut unatagaasimasutut pamissi quummiussimallugu tunuani nikorfasarpoq. Ukiortaamilu Hans Enoksen erseqqissaateqaqqippoq: Tommy Marø ukiup nutaap aallartinnerani ilaqutariinnermut tunngasunut akisussaajunnaarpoq, suarsuinnarnullu naalakkersuisooqqilerluni. Taarsiullugulu Hulahula Tommy ilisarnaatitut allagartamini 2007-imi uuarsuanngorsimasutut allanneqarsinnaalerpoq. Tamannalu ajoriinnagassaanngeqaaq.

!Sermitsiaq02_2008 24-1
Ilinniarnini ilaquttanilu salliutinniarpai
Ellen Christoffersen politikimiit tunuarpoq, immaqa ukiut tallimat qaangiuppata uteqqissinnaajumaarluni
All. Noah Mølgaard Nutserisoq. M. Berthelsen
Atassummi taaguunneqarnerpaasartoq Ellen Christoffersen politikimiit tunuarallarluni piffissani ilinniaqqinnerminut ilaquttaminullu atorniarallarpaa. Immaqali politik qimavissunngilaa. Ellen inuusuttuugallarami ittoortuullunilu tunuarsimaartuusimagaluartoq Atassut tunulequtaralugu siullermik 1997-imi Nuummi kommunalbestyrelsimut isersinnarluni 1998-imi Folketingimut 2002-milu Inatsisartunut isernermi kingorna ukiuni 11-ni politikikkut ulapittuarsimavoq. Massakkulli eqqarsarluareersimalluni politik qimakkallarpaa Kalaallit Nunaanni Takornariaqarnermi Inuussutissarsiornermilu Siunnersuisoqatigiinni tusagassiisarnermik ataqatigiissaarisutut atorfik 2004-mili tigusimasani 100%-imik aallukkumallugu. 2001-imi folketingimut qinigaaqqikkamali ilinniaqqikkusulernikuuvunga, Ellen Christoffersen hk-mi ilinniarsimasuusoq Sermitsiamut oqarpoq. Nette aallaavigalugu paasissutissiisarnerup tungaatigut ilinniagaqarnissamut periarfissanik misissuilernikuuvunga. Tamakku tungaasigut ilinniagaqarnissaq pissanganartutut isigigakku, tamakkulu tungaasigut ilinniarnissamut periarfissat ukiuni makkunani ammaraluttuinnarmata, suliffeqarfiillu attaveqatigiinnermut tunngasunik ilinniagaqarsimasunik atorfissaqartitsigaluttuinnarmata, Ellen Christoffersen oqarpoq.
Angajoqqaajuneq politikilu
Ellen Christoffersen 1972-mi Ikarasammi Uummannap pigisaani inunngorsimasoq Aasianni GU atuarsimavoq politikimillu soqutigisaqalersimalluni. Oqartariaqarpunga GU-mi atualerama politikimut tunngasunik ilisimasaqarpiarsimanngitsunga, inuiaqatigiinnulli tunngasut soqutigilluinnarlugit. 19-inik ukioqarlunga anaananngoqqaarama aatsaat politik soqutiginerulerpara, Ellen Christoffersen oqaluttuarpoq. Angajoqqaajulluni akisussaaffik allanut tunniutiinnarneqarsinnaanngimmat inuiaqatigiinnut tunngasut assigiinngitsut eqqumaffiginerulerpakka. Akisussaaffimmullu tunngasut eqqartortillugit namminiilernissamik namminiilivinnissamillu oqallinnerit, akisussaaffimmik tigusinissamut avaqqunneqarsinnaanngillat. Nammineernerulernerup namminiilivinnerullu kingunerisaannik inuttut ataasiakkaatut akisussaaffimmik tigusinissarput eqqarsaatinniittuartuuvoq, Ellen Christoffersen oqarpoq.
Ilinniartitsisut tupigusupput
Oqallorilluni oqaluppoq nalunarani soqutigilluinnakkani pineqartillugit sumorsuaq oqaloqataasinnaasoq.
Ellen Christoffersenip angajoqqaani 14-inik ukioqarluni nunatsinnut uternissaasa tungaanut Danmarkimi najugaqaqatigisimavai. Meeqqallu atuarfianni ilinniartitsisorisimasaasa allallu meeraqatigisimasaasa inuusuttooqqatigisimasaasalu ittoortuusutut tunuarsimaartuusutullu eqqaamassagunarpaat.
Folketingimut isernerma kingorna Danmarkimi atuarfiginikuusannut oqalugiariartoqquneqarnikuuvunga. Ilinniartitsisorinikuusamalu oqaluttuuppaannga Folketingimut isersimasinnaanersunga upperiuminaatsissimallugu. Ittuutuujunera eqqaamasinnaagamikku politikikkut oqalliseqataasinnaanera takorlooruminaatsissimagamikku, Ellen Christoffersen oqaluttuarpoq.
Ilinniartitsisut tupigusupput
Oqallorilluni oqaluppoq nalunarani soqutigilluinnakkani pineqartillugit sumorsuaq oqaloqataasinnaasoq.
Uangalu siunnersuummut akuerseqataasinnaannngitsutut misigisimagama Atassutip siulittaasorinikuusaa Lars Chemnitz isumasiorpara. Siunnersorpaanga: Imminut kanngusuutigisaanngikkuit, nammineq isummat malissavat. Tamannalu peqqissimissutiginngisaannarpara, Ellen Christoffersen oqarpoq. Politikimiit tunuarumalluni ukiunilu tulliuttuni qinigassanngoteqqissanngikkallarluni aalajangernera partiata Atassutip ajuusaarutigaa. Imaassinnaavoq ukiut tallimat ukiulluunniit qulit qaangiuppata qinigassanngorteqqikkusulersinnaasunga. Massakkulli ilinniaqqinnissara ilaquttamalu aallunnissaat pingaarnerutikkallarpakka. Partimit Atassummiit aninngilanga. Demokratiskiusumik pisinnaatitaaffiga atorlugu ilaanni isummannik saqqummiussisarumaarpunga, immaqa inunnut pisunut attuumassuteqartunut allagaqarlunga oqaloqateqarlungaluunniit, Ellen Christoffersen 35-nik ukioqartoq oqarpoq. Ernera angajulleq 16-inik ukioqarpoq aammalu sisamanik ukiulimmik erneqarlunilu arfineq pingasunik qaammatilimmik paneqarpoq. noah@sermitsiaq.gl

!Sermitsisaq02_2008 26-1
Oqaatsinik pikkorissaasoqartariaqarpoq
Takornarissanut qimussersaasartut amerlanersaat aalisartuullutillu kalaallisuinnaq oqaaseqartuupput, taamaattumik oqaatsinik pikkorissaasoqartariaqarlunilu taamaaliortoqarnissaa amigaataavoq
All. Dorthe Heilmann Nutserisoq. M. Berthelsen
Ilulissaneersoq Niels Gundel ukiuni 13-14-ini takornarissanut qimussersaasarsimavoq ukiunilu taakkunani ataasiaannavilluni qallunaat tuluillu oqaasiinik pikkorissartinneqarsimalluni. Pikkorissartinneqarnissarput pisariaqartittorujussuuarput, uangami qimussersaasartoqatima takornarissanik oqaloqatiginninnialeraangamik tulaavigisartorujussuuaannga, Niels Gundel oqarpoq. Oqaluttuarpoq ukiut arlallit siornatigulli pikkorissalaaginnarsimalluni, taamaattorli ullumikkut takornarissat angalanermi pisussanik nassuiaanneqartussanngoraangata nammineq saaffigineqartarluni, qimussersaasartullu allat pisariaqartitsileraangamik ikiortigisaraanni. Qimussersaasartut amerlanersaat aalisartuullutillu kalaallisuinnaq oqalussinnaapput. Uangalu arlaleriaqalunga qimussersaasartut takornarissallu akornanni oqaluttaalaarsinnaanera pissutigalugu pingaaruteqartutut inississimaleriasaartarpunga. Taamaattumik qimussersaasartut allattaaq oqaatsinik pikkorissartinneqarsinnaappata iluaqutaassaqaaq, Niels Gundel oqarpoq. Niels Gundel oqaatsinik pikkorissartinneqarnermini imminut ilisaritissinnaanngorsimavoq, angallavissartik, qamutit qimmillu sumiiffiillu tikisassamik assigiinngitsut aqqi pillugit nassuiaassisinnaanngorsimavoq. Takornarissat oqaloqatigisinnaagaanni uteqqikkumanerulersarput, uangalu malugisarnikuuara takornarissat ilaatigut allaat sisamat tallimariarlutik tikeqqissinnaasartut, Niels Gundel nassuiaavoq takornarissallu tikeqqittartut ilisarisimalersarnerat nuannersorujussuusarnerarlugu. 
Issittumi ikiueqqaarneq
Destination Diskop pikkorissartitsineri siulliit ukiami Ilulissani ingerlanneqarsimapput, tassanilu qimussersaasartut issittumi ikiueqqaarnermik pikkorissartinneqarsimapput. Pikkorissarneq iluaqutaasorujussuunikuuvoq, aammami amigaatigilluinnarnikuugatsigu. Qujanartumik pinartunik pisoqarnikuunngilaq, takornarissalli pinngortitarsuarmi kisimeeqatigitillugit arlaannik pisoqaratarsinnaanera eqqarsaatigalugu imminut annikigisuunngitsoornartanngilaq. Oqartoqarsinnaavoq massakkut angalalluta qanoq pisoqaratarsinnaaneranut upalungaarsimanerulersugut, Niels Gundel oqarpoq. Pikkorissarnissalli kingusinaartumik Ilulissanilu aalitsatileruttornerup nalaani nalunaarutigineqarsimanerat ajuusaarutigaa. Uanga qularinngilara sapaatit akunnerinik marlunnilluunniit siusinaartumik ilisimatitsisoqarsimagaluarpat allagarsiisoqarsimagaluarpallu amerlanerunik peqataasoqarsimassagaluartoq. Aammalumi aalisatsileruttornerup, ilaasalu piffissaaruteruttorfiata nalaani taamatut pisoqarnera aamma ajuusaarnarpoq, Niels Gundel oqarpoq. Qimussersaasartut nalunaaquttat akunnerinit marlunnilluunniit ullut tallimat tikillugit takornarissanik angallassisinnaasarput, amerlaqisutigullu qimussersaasartut takornarissat illoqarfik inuillu allat qimarujussuarlugit kisimeeqatigilluinnartarpaat.

!Sermitsisaq02_2008 27-1
»My name is Niels and I am your guide«
Destination Disko Avannaani qimussertartunut qallunaat tuluillu oqaasiinik pikkorissartitsivoq
All. Dorthe Heilmann Nutserisoq Nuka Jørgensen
Destination Diskop qimussertartunik, takornarianik qimussiussisartunik, pikkorissartitsisarnini siorna aallartippaa. Siorna qimussertartut issittumi ikiueqqaarnermik pikkorissartinneqarput, ukioq mannalu pikkorissartitsisoqaqqissaaq, tamatumuuna oqaatsinik sullissinermillu. Ukiut tamaasa takornariat amerliartuinnarput, ineriartornermullu malinnaajumalluni pissusissamisoorpoq qimussertartut aamma ineriartornermut malinnaasinnissaat, Destination Diskomi pilersaarusiornermut pisortaq Konrad Seblon oqarpoq. Qimussertartut amerlanerpaartaat aalisartuupput kalaallisuinnarlu oqaluttuullutik. Qallunaat tuluillu oqaasiinik pikkorissartinneqassapput sapaatip akunneranik ataatsimik sivisussusilimmik. Sullissinerup iluani tunngaviusumik malittarisassani assersuutigalugu ilinniassavaat qanoq imminut ilisaritittoqartarnersoq, inussiarnersuuneq, aammalu qimussit allallu pillugit oqaluttualaarneq. Oqaatsit iluanni pisuni aalajangersimasuni oqaatsit atugassatik ilinniassavaat, assersuutigalugu nerisassanik ilisarititsinermi imaluunniit oqaatsit suut atorneqassanersut ningittagarsorneq oqaluttuarissagunikku. Qimussertartut sapinngisaminnut pikkorissorujussuupput, tassalu qimussernermut qimminillu aqutsinermut. Oqaatsilli atuisartunillu sullissinerup iluini pingaaruteqarpoq atuisut tamakkiisumik naammagisimaartinnissaat toqqissisimatinnissaallu. Pikkorissartitsinertigullu tamakkunuunatigut neriuppugut qimussertartut akornanni pitsaassutsimik assigiinnerulaartumik pilersitsisinnaalluta. Pingaarnerpaasorli tassaavoq qimussertartut ineriartornissaminnut piareersimanissaat takornarianullu amerliartuinnartunut piumasaqaateqartunut piareersimanerunissaat, pisortaaneq Klaus Berg Destination Diskop nutaarsiassaqartitsivianut oqarpoq. 
Issittumi ikiueqqaarneq
Qimussertartut, oqaatsinik pikkorissartinneqartussat, aamma issittumi ikiueqqaarnermik pikkorissartinneqarsimapput. Aatsaat siullermeersumik qimussertartunik pikkorissartitsisoqarpoq peqataasullu tamarmik aaqqissuussineq tamanna iluarisimaarluinnarpaat. Peqataasut tamarmik Qeqertarsuup Tunuani illoqarfinnit assigiinngitsuneersut pikkorissarneq nuannarisimasorujussuuaat, oqarlutillu kikkut tamarmik taamatut pikkorissartinneqartariaqaraluartut, Konrad Seblon oqaluttuarpoq. Ikiueqqaarnermik pikkorissartitsineq pingaaruteqartorujussuuvoq, tassa qimussernerit nakorsamit qaninnerpaamit ungasissorujussuarmut ingerlasarsinnaammata. Imaanngilaq takornariat kisimik ajoqusersinnaasut, aamma qimussertartut ajoqusersinnaapput. Qimussertartut akornanni niunik napisoortoqartarsinnaavoq, nillortoortoqartarsinnaalluni ikuallattoortoqarsinnaasarlunilu. Qujanartumilli qaqutigorujussuaq taamatut pisoqartarpoq, ukiunilu qimussimik takornarianik angallassisarnerni takornarianik erloqinartumik ajutoortoqartarsimanngilaq, Klaus Berg oqarpoq.

!Sermitsiaq02_2008 29-1
Kultur timersornertut pingaartinneqartigissaaq
Arctic Winter Gamesimik aaqqissuussisut kultur saqquminerusumik inissinniarpaat, inuit 4.000-it issittumeersut Yellowknifemi katersuuppata
All.: Noah Mølgaard Nutserisoq: Nuka Jørgensen
Albertami teqeqqumut inissinneqarsimavoq Alaskamilu saqqumilaarnerusumik inissinneqarsimavoq. Maanna kultur timersornertullu pingaartinneqartigissaaq, Arctic Winter Games, Canadami nunap immikkoortuani Nordvestterritoriami Yellowknifemi, ingerlanneqarpat. Kulturimit aallartitat pakatsisimasut 2004-mi Albertamit Arctic Winter Gamesimit angerlarput, kalaallit aallartitat tassani pisiniarfissuarmi teqeqqumi takutitsisarsimallutik, aaqqissuussisullu imatorsuaq iliuuseqarsimanngillat kulturikkut aaqqissuussinerit ussassaarutigineranni. Misigisaq tamanna pissutigalugu sulissutigineqalerpoq kulturip saqqumilaartinneqartarnerunissaa Arctic Winter Gamesinut atatillugu, kulturilu 2002mi Nuummi Iqalunnilu Arctic Winter Gameseqarnerani timersornertulli pingaartinneqartigisimavoq. Nunanit peqataasunit assigiinngitsunit kulturikkut aallartitat peqatigiillutik sulissutigisimavaat kulturip saqqumilaartinneqarnerunissaa. Aamma immitsinnut piumasarisimavarput kulturikkut saqqummiussat ilisimasalinnit aaqqissuunneqarnissaat. Ilanngullugu oqaatigerusuppara Kalaallit Nunaanni Timersoqatigiit Kattuffianni generalsekretær Claus Nielsen tapersersuilluarsimasorujussuummat kulturip saqqumilaartinneqarnerunissaanik suliniuteqarnermi. Isumassarsiavut ammasumik tapersersorsimavai, Nunat Avannarliit Piorsarsimassutsikkut Attaveqaataanni NAPAmi pisortaq Anders Berndtsson Sermitsiamut oqarpoq. NAPAp Kalaallit Nunaata kulturikkut aallartitai katitissavai, soorluttaaq ukiut marluk matuma siornatigut Alaskami Arctic Winter Gameseqarnerani taamaasiorsimasoq, taamanikkut Kalaallit Nunaata kulturikkut aallartitai tassaasimallutik qitittartoqatigiit. Isiginnaagassiaq »Tulukkap qarlornera« takutippaat, illoqarfimmi aaqqissuiffimmi Kenanimi nuannarineqarluartumik.
Kultur sisamanngorlugu avinneqarpoq
Kalaallit Nunaata ukioq manna kulturikkut takutitassai immikkoortunut sisamanut avinneqarsimapput. Filminik takutitsisoqassaaq, kalaallit qangatut eqqumiitsuliaannik saqqummersitsisoqassaaq, eqqumiitsulianik nutaaliaasunik saqqummersitsisoqassaaq qitinnernillu nutaaliaasunik takutitsisoqassalluni, qanga pisunik ullutsinnilu pisunik ataqatigiissitsisumik.
Uagutsinnit kissaatigisimavarput Kalaallit Nunaata tamarmi takutinneqarnissaa kalaallillu kulturiata imarisai arlallit takutinneqarnissaat, tamatumunngalu atatillugu saqqummersitsinerit peqataasussallu Kalaallit Nunaata immikkoortuanit assigiinngitsunit katitersimavagut, Anders Berndtsson oqarpoq. Equmiitsuliortut Kristian Fly, Ilulissaneersoq, sanaalukkaminik nalissaqanngitsunik ilisimaneqarpoq, 75-inillu ukiulik Thorvald Mikaelsen, Kulusummeersoq, qangatut kiinarpaliortarpoq suullu tamaasa assamminik suliarisarlugit. Eqqumiitsulianik nutaalianik takutitsisuussaaq eqqumiitsuliortoq ilisimaneqartoq Julie Edel Hardenberg, eqqumiitsuliaalu »spændetrøje«, Dannebrogip kalaallillu erfalasuata katiternerannik takutitsisoq takunnittut namminneq isummersorfigisinnaavaat. Arctic Winter Gameseqarneranilu film festivalimi Kalaallit Nunaat pillugu filmiliat naatsut arlallit takutinneqassapput. Inuusuttullu qitittartut Sørine Petersenimit, Aasianni Uaajee Teaterimit ilisimaneqartumit, aqunneqarlutik qitinnermik isiginnaagassiamik takutitsissapput.
Timersorneq kulturilu ataqatigiipput
Kalaallit kulturikkut aallatitaasa peqataanissartik isumalluarfigisorujussuuaat, qitinnermik isiginnaagassiaq isiginnaartitsivissuarmi 350-inik issimasoqarsinnaasumi takutinneqassalluni kalaallillu eqqumiitsuliaat arlallit timersornermut atortuni saqqummersinneqassallutik. Arctic Winter Games nunarsuarmi tamarmi timersornernik pisuni angisuuni tamani nalissaqanngilaq. Aaqqissuussinermi nalissaqanngitsoq tassaavoq timersorneq kulturilu qanimut ataqatigiitsinneqarmata, assersuutigalugu Issittumi Timersuutini qimussimillu sukkaniunnermi, taakkunani inuit kulturiat takutinneqarluni. Maanna uagut suliassaraarput timersornerup kulturillu akornanni ataqatigiinnerup atorluarnissaa, periarfissallu tamatumunnga atatillugu pilersut ineriartortinnissaat, Anders Berndtsson oqarpoq. Yellowknifemi Arctic Winter Games ingerlanneqassaaq marsip 9-anniit marsip 15-iata tungaanut. noah@sermitsiaq.gl

!Sermitsiaq02_2008 30-1
Timigissarneq peqqinnartoq inuunertusaataasorlu
Timigissartarpugut sungiusartarluta pisuttuartarlutalu, 74-inik ukiulik Amalie Falck-Petersen Qasigiannguaneersoq oqarpoq
All. Irene Jeppson Nutserisoq. M. Berthelsen
Nuannisaaqatigiittarput. Silami issittumiillutik illartarlutillu oqaloqatigiipput. Nuannerpoq. Nukittornarlunilu inuutsannarpoq, utoqqaat utoqqaat peqatigiiffianni Pequimi ilaasortaasut oqarput. Ilaasortaapput siusinaartumik utoqqalinersiaqalersimasut allallu 55inik ukioqalereersimasut, sapaatip akunneranut marloriarlutik naapeqatigiillutik nuannisaaqatigiillutillu sungiusartartut. Sungiusaasuat, 74-inik ukiulik Amalie Falck-Petersen qanittukkut Kalaallit Nunaanni Timersoqatigiiffiit Kattuffianniit sungiusaasutut legatimik tunineqarpoq. Amalie Falck Petersen peqatigiiffik aallarteqqaarmalli siulersuisuini ilaasortaasimasoq ukiuni kingullerni tallimani sungiusaasuusimavoq. 24-nik ilaasortaqarpugut. Ataasinngornikkut sisamanngornikkullu nalunaaqutaq quliniit ullup qeqqata tungaanut timersortarfimmi sungiusartarpugut. Nalunaaquttap akunnerata aappaa avillugu sungiusarsinnarluta nalunaaquttap akunnerata affaa kingulleq kaffisornermut, oqaloqatigeerujoornermut erinarsornermullu atortarparput. Timigissarneq qiimmassaatigisarparput. Timerput aalatillugu eqaannerulersittarparput. Timigissarnikkullu timerput atorluarsinnaanerulersittarlugulu nukissaqarnerulersarpugut. Sila issippallaanngikkaangat silarluppallaanngikkaangalluunniit ajaappisserluta pisuttuartarpugut. Juullip ukiortaallu akornanni uninnganikuugatta massakkut aallarteqqingajalerpugut. Aallarteqqinnissatsinnullu qilanaalereerpugut.
Pikkorissartarsimavoq
Peqatigiiffeqalernissaq Amalie Falck-Petersenip sulissutigisimavaa. Sungiusaasutut ilinniarsimasuunngilaq, sungiusaasutulli pikkorissarnernut assigiinngitsunut peqataasarsimavoq. Pikkorissarnernut assigiinngitsunut peqataasarnikuuvunga. Kalaallit Nunaanni Timersoqatigiiffiit Kattuffianni siunnersortaanikup Makka Johansenip aamma pikkorissartinnikuuaatigut. Immitsinnut tapersersoqatigiilluartarlutalu qiimmassaqatigiilluartarpugut. Timigissarneq peqqinnartuullunilu inuunertusaataavoq, Amalie Falck Petersen tikkuaavoq. irene@sermitsiaq.gl

!Sermitsiaq02_2008 31-1
Sisimiormiut DM aaqqissuukkumavaat
Sisoraatinik oqilaniulluni Danmarkimi pissartanngorniunnerit Norgemi ingerlanneqassapput. Maanna SSP Sisimiuneersoq suliniuteqalerpoq 2010-mi DMimik aaqqissuisuujumalluni
All. Noah Mølgaard
Klubit arlallit sisoraatinik oqilaniunnermi Danmarkimi pissartanngorniunnernut februaari aallartilaarpat peqataajartortitsiniarput. Taakkuli Danmarkimi ingerlanneqarneq ajorput, maannalu sisorartartut peqatigiiffiat SSP suliniuteqalerpoq pissartanngorniunnerit naalagaaffeqatigiinnerup iluani ingerlakkumallugit. Sisimiuni sisorartartut peqatigiiffiat ingerlalluaqqilerpoq qanittukkullu illuutini nutaarsuaq ammaanersiorpaa nunatta marraanit sanaajusoq. Siornaassuanngortoq peqatigiiffiup ilaasortai ikileriarujussualeraluarput allaat 30-it ataassimaleraluarlugit. Maanna ilaasortat 70-init amerlanerulerput peqatigiiffiullu neriuutigaa ukiuni aggersuni suli marloriaatinngortissinnaassallugit. Maanna Danmarkimi sisorartartut kattuffiannut allakkatigut saaffiginnissuteqarpugut nalunaarutigalugu soqutiginnilluta 2010-mi Danmarkimi pissartanngorniunnernik aaqqissuisuunissamut, taama Sermitsiamut oqarpoq Hans Lars Olsen. Ilumoorsinnaanngilarmi Danmarkip killeqarfiisa avataanni ingerlanneqartarnissaat. Immaqa ilaat isumaqarsinnaagaluarput Sisimiunut aqqutaa peqataasussanut akisuallaassasoq. Kisianni qularinngilara aki unamminartoq pissarsiarisinnaagipput aningaasaleeqataasut suleqatigalugit. Taamaasillutik Danmarkimi pissartanngorniunnerit aamma sisorarnerinnaassanngikkaluarput Sisimiunit kulturikkut misigisassat alutornartumik misigisaqarfiusinnaammata. Assersuutigalugu qimussertoqarsinnaavoq ilaasalu snescootererneq pileriginerussappassuk tamanna aamma periarfissaavoq, taama Hans Lars Olsen oqarpoq. Taanna Danmarkimi pissartanngorniuttoqalerpat najuutissaaq tassanilu Danmarkimi sisorartartut kattuffianni siulersuisut qanimut oqaloqatigissamaarlugit. noah@sermitsiaq.gl

!Sermitsiaq02_2008 32-1
Dumpertinneqarpoq
Naalakkersuisut siulittaasuat Hans Enoksen tupaallannartumik qinersisartunit dumpertinneqarpoq. Taamaallaat Enoksenip politikikkut kiffakulua, naalakkersuisunut ilaasortaq Finn Karlsen, ikinnerusunik pointinnappoq, partit siulittaasuisa nuannarineqarnerannik misissuinermi, Sermitsiap ullumi saqqissaani. Misissuinerup immikkoortuata allap takutippaa ullumikkut qinersisoqartuuppat Siumut ajorsarujussuassagaluartoq, Inatsisartunilu ilaasortaatitani marluk annaallugit. Siumup ilaasortaatitai quliniit arfineq-pingasunut ikileriassapput, Atassutip ilaasortaatitani arfinillit attatiinnassagai. Allatut oqaatigalugu tunngavissaqarluarpoq partip naalakkersuisuni siuttuusup eqqarsaatersulernissaanut, partip ataatsimeersuarnissaa sapaatit akunnialunnguinik sioqqullugu. Nalunngilluaraluarparput Hans Enoksenip nalinginnaasumi politikikkut isumasiuinerit uppererpiarneq ajorai, isumaqatigaarpullu Sermitsiaq qinersisartunik akuttunngitsumik isumasiuisarnermini ataasiarluni kukkusimasoq. Amerlanernilli sinniisunik misissuinerup takutimmagu Inatsisartuni ilaasortaatitat marluk annaaneqassasut tamanna ersarippasilluinnarpoq. Qinersisartunik isumasiuinerup takutippaa ullumikkut qinersisoqartuuppaat naalakkersuisooqatigiit Siumup Atassutillu Inatsisartuni amerlanerussuteqarnertik annaassagaluarpaat. Arfineq-pingasut arfinillillu naluneqanngitsumik 14-iupput, inatsisartunilu 31-inik ilaasortaqartuni amerlanerussuteqarnissamut naammanngillat. Misissuinerup inernera partiini naalakkersuisooqatigiinni partiinilu illua’tungiliuttuni politikikkut isumaliutersuuteqartitsisariaqaraluarpoq, mimani tupinnaannartumik pingaakujunniarnersua. Inatsisartunut folketingimullu ilaasortap Lars-Emil Johansenip qallunaanik akeqqersimaarpasittarnera. Hans Enoksenip pikkorliorluni kalaalinngorsaanermik taassaminik saqqummiussinera aammalu allattoqarfissuarmi allaffissornikkut pissusilersorpallaarneq departementschefinik nutaanik pisortalersorluni. Namminersorneq pillugu innuttaasut taasitinneqarnissaannik Enoksenip tuaviuussinera. Pisimasut tamakkua tamarmik kiisalu isumaginninnermi, peqqinnissami, atuartitaanermi angallannikkullu politikimi ajornartorsiuterpassuit aaqqinneqanngitsut innuttaasut akornanni naammaginngilersitsisimapput. Naammanngilaq (pingaarnerpaamillu uppernarani) isumaqalersissalluta aluminiuliorfeqalerpat, piiaaffiit tulliit tallimat arfinillit ammarpata, uulia gassilu nunap iluanit qallorneqalerpata taava ajunngilluinnartumik ingerlalissasugut. Qinersisartut naalakkersuisut, ukiuni 30-ingajanni namminersornerusoqarnermi inuiaqatigiinnik avissaartuutsitsinermik pilersitsimasut, inuit akornanni nammaqatigiinnerup atugaqarnerluffigisaanik, tatigiunnaarsimagunarpaat. Qinersisartunik isumasiuinerup partip Siumup ilaasortaanik immikkut isumaliortitsisariaqaraluarpoq, qanittukkut siullermeersumik ilaasortat tamarmiullutik siulittaasumik qinersinissaanni. Siumumi politikerit kinguaariit nutaat immaqa partii politikikkut qasusoorsimasoq imminullu pingaartippallaartoq ilorraap tungaanut sangutissinnaagaluarpaat. Tamanna nukingernarpoq. Taamatullu pisoqanngippat immaqa nunatsinni politikimi Siumup nalaa qaangiutingajalerpoq.

!Sermitsiaq02_2008 33-1
Ilulissat avannaani aningaasalersueqataasutut
All. Bendt Kristiansen, borgmesterip tullia siulleq, Ilulissat, Inuit Ataqatigiit
Avannaata kommunissaani maannamut kommuniusut aningaasaqarnikkut annertuumik assigiinngiffeqarmata tamatta isumaqatigiissutigisinnaagunarparput. Avannaata kommunia aningaasatigut nukittuumik ingerlalluassappat isertitatigut (ilaatigut akileraarutit) nukittuumik inissisimanissaq pingaaruteqarpoq. Isertitassallu aaneqarfissaat tassaavoq inuussutissarsiornikkut ineriartorneq, tassaniimmat suliassaqartitsivik aalaakkaasoq. Avannaani illoqarfik ineriartortoq eqqarsaatigalugu avaqqukkuminaappoq Ilulissat. Ilulissat nukittoqutaasa ilagaat makku:
Sanaartorneq
• Sanaartorneq ingerlalluarpoq pissutigalugu Ilulissani innuttaasut nammineerlutik aningaasaliissuteqarusussuseqarneratigut, tassuunakkullu Ilulissani innuttaasut qutsavigineqartariaqarput. Tassami Ilulissani pisortanit attartortittakkatut inissialioriaatsit atuukkunnaarnerata kingorna innuttaasut pisortanit annerusumik aningaasaliiffigineqanngitsumik (ukioq 2008mi attartortittakkatut inissialiassat 6-it eqqaassanngikkaanni) sanaartornerup ingerlaannarsinnaanera qulakkeermassuk. Taamaattoqarsimanngitsuuppat Ilulissani sanaartorneq patajaattumik ilusilerneqarsimassanngikkaluarmat. • Ukiuni kingullerni 8-t missaanni Nam. Oq. Ilulissat Kommunianut aningaasaliissutigisartagai qiviassagaanni annertuutut taaneqarsinnaanngillat, utoqqarnut inissiat 6-t, ikuallaavimmut tigooraavimmullu tapiissutit, atuarfik nutaaq.
Takornariaqarneq
• Ilulissat kommuniani takornariaqarnikkut sullissisut aalajaatsumik sullissiuarnerat kinguneqarpoq takornarissat amerlanerpaat tikeraarsimanerminnik naammagisimaarinnittarnerata kinguneranik Ilulissat takornariarfissatut soqutiginartunngorsimanerat. • Ilulissat kommuniata Nam. Oq. suleqatigineratigut Ilulissat kangerluat, Kangia, nunarsuarmioqatigiit kingornussassaattut Unescomi allattorsimaffimmut ilanngunneqarsimanera siunissamut isigaluni sulinerusoq ersarippoq avannaata kommunissaanut takornariaqarnikkut aningaasaqarnikkullu iluaqutaalluarumaartoq. • Takornariaqarnikkut ineriartortitseqqinnissami avaqqunneqarsinnaanngilaq Ilulissat mittarfiata allilerneqartariaqarnera, taamaattoq qulakkeerluinnarneqartariaqarpoq takornarissanut neqeroorutit avannaani piffinnut ataasiakkaanut ataqatigiissarneqarnissaat eqaannerusumik iluarsineqartariaqarmat, tassanilu Destination Diskop suliassani pitsaasumik naammassisinnaagaa qularutissaanngilaq.
Aalisarneq aalaakkaasoq
• Ilulissani aalisartut ukiuni 100-ni misilittagaqartut aalajaallutik tunniutiinnajallutillu suliuartuunerata aalisarnermi tunisassiornermilu ataavartumik suliffissaqartitsiuarnerat pissusissamisuuginnarpoq, taamaammallu suliffissuaqarnikkut ingerlallualeruttornermi sulisussanik amigaateqarnerit tusarsaalersarput, tamannalu suliffissaaleqisut allattorneqartarneranni takuneqarsinnaavoq.
Angallannikkut inissisimaneq
• Ilulissat avannaani silaannakkut angallannikkut qitiusumik inissisimanini tunngavigalungu pissusissamisuuginnarpoq mittarfiata tallineqartariaqarnera. • Unescomi nunarsuarmioqatigiit kingornussassaattut Ilulissat kangerluata, Kangiata ilanngunneqarsimanerata nunatta avataaniit Ilulissat takornariaqarnikkut soqutigineqalersissimavaa annertuumik, taamaattumillu silaannakkut angallannikkut eqaallisaaqqinnermi Ilulissat avaqqunneqarsinnaanngilaq.
Unnuisarfeqarneq
• Ukiuni kingullerni 4-5-ni takornarissat Ilulissanut tikittartut amerliartornerat ilutigalugu illoqarfimmi unnuisarfiutillit ininik unnuiffiusinnaasunik, ataatsimeersuarfiusinnaasunik neqeroorutiminnillu allilerluarput annertusaallutillu, taamaakkaluartoq misilittakkat takutippaat ukiuni aggersuni suli annerusumik inerisaanerit ingerlanneqartariaqarnerat.
Inuussutissarsiutit allat
• Niuertarfiit ineriartortuartut pigineqarput innuttaasunut neqeroorutinik pisariaqartunik pigisaqartut. • Nunami imaanilu inuussutissarsiornermi ingerlatseriaatsinik assigiinngitsunik unammilleqatigiinnermik tunngaveqartumik misilittakkat annertuumik ilisimasatut pigineqarput aammalu avannaani kommunissamut siammarterneqarnissaat annertuumik sulissutigineqalereerpoq avannaani suleqatigiilluni soorlu selskabiliorneq aqqutigalugu.
Kommunimi sulisoqarneq
• Ilulissat Kommuniat sulisoqarnikkut qaffasissumik misilittagaqartunik atorfeqartitaqarpoq sulianik pitsaalluinnartumik kivitsisinnaassuseqartunik, suliat nunatta avannaa tamaat ataatsimut isigalugu sulinermik misilittagaqarlualereersunittaaq. Qulaani tunngavilersuutit avannaata kommunissaanut tamarmiusumut pitsaanerpaamik sunniuteqartinneqassappata ineriartornerup taamak ingerlanera innarlernaveersaarneqartariaqarpoq, ilisimasat inuillu nunami imaanilu inuussutissarsiornermi inerisaaqataasimasut sulilu ullumikkumut inerisaaqataasut misilittagaat ilaatigut ukiuni 30-100-ni tunngaveqartut Ilulissat ineriartortuarnerani tunngaviusut avannaata tamarmiusup inuussutissarsiornermi tunngavissaasa nukittoqutiginiagassaasa ilagimmatigit. Sanaartorneq Ilulissani qaffasissumik ingerlavoq, sanaartortitsisut tassaammata Ilulissani innuttaasut. Inissialiortiternermi aningaasaleeriaatsini Ilulissani atorneqartuni (10-4050) minnerpaamik 60% sanaartortitsisup (innuttaasup) nammineerluni aningaaserivikkut taarsigassarsisitsisarfiilluunniit (realkredit) aqqutigalugit aningaasalersorpaat, andelsboligini 27 % missaa. Ilulissani innuttaasut inissialiortiterlutik sanaartornerat apparsarneqassappata inuiaat namminerisaminnik ineqarsinnaanerani siuariartornermik kinguarsaanerussaaq annertooq, tamanna nunatsinni ineriartornermut peqqinnartuussanngilaq.
Illoqarfik ineriartorfik
Ilulissat naalakkersuinikkut illoqarfittut ineriartorfittut inissinneqarsimagaluarluni Nuummut Sisimiunullu nallersuukkuminaatsuuvoq. Ilulissat suliffeqarfissuarnik pisortat pigisaannik atorfilittalinnillu akissarsiakkaanik naalakkersuinikkut inississuiffigineqarsimanngilaq taamaattumillu tassuunakkut akileraarutinik aalaakkaasumik isumalluutissaqarani.
Inuussutissarsiornermi siuarsaavik
Ilulissat kommuniata suliniuteqarneratigut siunniussaavoq periarfissaqarpat Destination Disko A/S-ip aaqqissuussaanera allanngortillugu avannaani inuussutissarsiornikkut siuarsaavimmik pilersitsisoqassasoq (Nordgrønlands Videnhus), pilersaarullu arlaleriarlugu avannaamioqatigiinnut saqqummiunneqartarnikuuvoq isummerfissatut. Isuma maannamut avannaani kommunit amerlanerit ilalernartillugu taperserlugu oqariaartuuteqarsimalerput taamatullu aamma Greenland Venture A/S pilersaarummut tapersersuinerminik oqariartuuteqareersimalluni. Pilersaarutip ilusilersornerani pingaartinneqarput sukat sisamat, Takornariaqarneq, Inuussutissarsiorneq, Kultur Ilinniartitaanerlu. Sukaq siulleq, takornariaqarneq, maannakkut pitsaalluinnartumik ingerlanneqareerpoq Destination Disko A/S-imi. Sukap aappaa, inuussutissarsiorneq, Ilulissani ’inuussutissarsiornermi siunnersuisooqatigiit’ Ilulissat kommuniallu suleqatigilluarneratigut pitsaasumik misilittagaqarfigineqalereersoq maanna annertusarneqarusuppoq avannaa tamaat eqqarsaatigalugu. Peqqarniitsumik oqaatigerusunngikkaluarlugu ersarissaatigerusunnaqaaq Ilulissani inuussutissariorneq namminerluinnaq imminut nammassinnaassuseqarmat. Avannaa tamarmi inuussutissarsiornikkut nukittuumik inississappat pingaartuuvoq inuussutissarsiornermi misilittakkat avannaanut tamanut siammarsarneqartariaqarnissaat tamanut iluaqutissatut, anguniarlugu avannaa nukittooq inuussutissarsiornikkut suleqatigiilluarluni ingerlasoq.
Inissaaleqineq
Naalakkersuinikkut pisortat attartortittagaannik inissialiortiternermut tapiissutit Ilulissat kommunimut periarfissaajunnaarsimanerata kingorna Ilulissani innuttaasut akisussaaffimmik tigusisimanerat innuttaasunit namminermut tulluusimaarutissaavoq. Tamatumali inissaaleqinermik naammaginartumik annikilliliisinnaannginnera misilittakkat takutippat. Illoqarfik nalinginnaasumik sulisussaaleqiffiuvoq sanaartonermi suliaqartuni, takornariartitsinermi, unnuisarfiutilinni, neriniartarfiutilinni aalisakkanillu suliffissuaqarnermilu. Inuussutissarsiutit taaneqartut imaaliallaannarlugit illoqarfinnut allanut nuunneqarsinnaannginnerisa kinguneraa Ilulissat avataani sulerusussuseqartut inuuniarnermikkullu pitsanngorsaarusussuseqaraluarlutik Ilulissanut nuunnissaminnik soqutiginnikkaluit inissaqannginnertik patsisigalugu nuunngiinnartariaqartarnerat. Ilulissat nunatsinni inissaaleqiffiunerpaaq. Ilulissani inissaaleqineq nalilerneqartariaqarpoq nunatsinni annerpaatut, tassami inissaaleqisut innuttaasunit 8 % missaaniipput (Nuummi 6 % miss.). Taamaattumik immikkut iliuuseqartoqartariaqarmat isumaqarnarpoq. Ilulissani sanaartornermik ingerlataqartut annertuumik oqariartuuteqarfigineqartarnerat aqqutigalugu pisortanit aningaasaliiffigineqanngittumik sanaartornikkut periarfissat ujartorneqartaraluarneri iluatsinngitsutut taasariaqarput. Maannakkut inissialiortiternissamut aningaasaleeriaatsit assigiinngitsut pimoorullugit ujartorneqarput, sussa nunatta avataanit nassaarineqaraluarpata inissaaleqinermilli oqilisaassisinnaappata naammagalugu.

!Sermitsiaq02_2008 35-1
Air Greenlandimut allakkat ammasut
All. Flemming Vestergaaard-Jensen, Fanø
Timmisartut aqqutaat Billund-Vagar (Savalimmiut) ukiuni arlalinni atuutereersimalerpoq. Taamatullu aamma Billundip Reykjavikillu akornanni aqquteqarlernikuugunarpoq. Kangerlussuarmiit Fyniliartussat Jyllndiliartussalluunniit pisariusumik (akitsorsaataasumillu) Kastrupikkoortarunnaarnissaat kisimi amigaataalerpoq. Uagutsinnut Jyllandimiit Kastrupikkoortartunut aqqut taanna aamma pisariullunilu akisuvoq! Ungasissutsillu eqqarsaatigigaanni aamma Billund Københavnilu ungaseqatigiiginnaasarunarput. Takusinnaareerpara Københavnermiunik naammagittaalliortoqarumaartoq, Kalaallit Nunaliassatillutik Jyllandiliaqqaartassagunik. Immaqali uffa iluaqutissartaqarsinnaagaluartoq Imarpik qulaallugu timmisartut »nunaviup« Kastrupillu akornannut mittarsinnaagaluarpata. Tamanna Air Greenlandip isumaliutigisinnaannginnerlugu?

!Sermitsiaq02_2008 36-1
Kalaallinngorsaaneq, imaluunniit?
All. Finn Heilmann, Nuuk
Arabiamiut Tveqarfiat Al Jazeera, oqariartuuteqarpoq ilisarnaatigisaminik ima imalimmik: Ataasivimmik isumaqarputit  allamillu (One Opinion And Another). Taanna naalakkersuisut siulittaasuata, aamma partimut Siumumut siulittaasuusup sammiviginiaraluagaanut tulluarsorinarpoq. Unali aallaqqaataaniit erseqqissumik oqaatigineqarli: Tamatumani partip Siumup politikia uparuartorniarneqassanngilaq. Tamanna partit illua-tungiliuttut soorunami atorluarniarsarigaluarpaat, aamma taakkunannga paasinarsinnaasumik, kisianni isumaqartitsiniassalluni partii Siumut tamanut inissaqartitsinngitsoq, taanna peqquserluinnarnerunani eqqortuunngilaq. Partip siulittaasuata saqqummertarnermigut aarlerinaatigisaa, tassalu kalaalinngorsaanerarluni, ima malitseqaannarpoq inuiaqatigiinni aaqqissuussaanitsinni innuttaaqatigiit ilaannik taamannanik mattussiinnalermat, una tunngavilersuutigiinnarlugu Namminersornerullutik Oqartussani naalakkersuisoqarfinni atorfilittatut pisortanik atorfinitsitsinissamut atatillugu soraarsitsisoqarnavianngitsoq. Ila ukorsii, ajornartorsiut suunngikkaluassusia, tassalu naalakkersuisoqarfinni atorfilittatut pisortanik kalaallisut oqalussinnaasunik atorfinitsisoqarniarnera. Tamannami nutaarsiassartaqanngilaq taaguutitaassaat eqqaassanngikkaanni. Qinnuteqartummi arlariippata, aappaalu kalaallisut oqalussinnaasoq, aappaa pisinnaanani, kisiannili tamarmik piginnaasamikkut naligiissinneqarpata, taavami taannaassajunnarsivoq kalaallisut pisinnaasoq atorfinitsinneqartussaq?!
Tamatta inissaqarpugut
Oqaaseq kalaalinngorsaaneq oqaaseruna naapertuutinngivissoq, ilami kalaalinngorsaaneq taaneqaannartorlu kalaaleq kinaluunniit oqaatsini atugaralugit tulluusimaarutilik nikussaassaaq, pingaartumik qanoq pineqarsimanini eqqaallaatigalugu nunasiaataaffiusimagami, nunasiaataajunnaarfiulerami, danskit allaffissuarmiimmata, tikisitat ilaalu ilanngullugit eqqaallaatigalugit. Qanormi paarlattuanik oqarutta? Danmarkimi danskinngorsaaneq? Taava immaqa paasineqassagaluarpoq Danmarkimi taamaaliortoqanngimmat, uku qajaqatiginngikkaanni Dansk Folkeparteermiut anersaapiloqataallu allanertanik asissuisut. Naagga, Danmarkimi allaat noqqaasoqarpoq allanertanik ilinniagartuut sulisussarsiariumallugit, ilami, allaat assersuutigiinnarlugu Indiamukartalerput danskisut pikkorissartikkiartorlugit nakorsatut Danmarkimut suliartortinnagit. Tamannalu qanoq isumaqarpa? Imaappoq, ilinniagaqartunik Danmarkimi amigaateqartoqarpoq, taamaattumillu uagut uunga ajuusaarnaqisumik inisseriaannaassalluta ilinniagartuunik sulisussarsisinnaassanata taakku pisariaqartinneranni. Ilinniagaqartunik Nunatsinnut aggersaasinnaajunnaassasugut ukuninnga nunaqqatitsinnik ukiuni taamaannani Danmarkimi nunaluunniit allani ilinniagaqarsimasunik. Unami eqqaamaniagassaq tassaavoq matumani pineqartut tassaaginnaanngimmata pisortat allaffissuini imaluunniit ingerlatseqatigiiffinni pisortat pigisaanni sulisut. Tamatumanimi partip siulittaasuata oqariartuutaa ima kusanaatsigaaq suliaqarfinnut allanut aamma sunniuteqalereerluni naapertuutinngitsumik. Tassaniipporli oqimaaqatigiissitsisariaqarnerput. Oqimaaqatigiissillugu, illua-tungaani isumannaassallugu kalaallit meeqqat inuusuttullu atuartinneq qarlutillu ilinniagaqarnissaat, taamaasillutillu tikisitat atorfiinik tigusisinnaalernissaat, illuatungaanillu tamat inuiaqatigiinni uatsinni inissaqartinneqarsinnaanissaat, ima pinnata immikkoortitsilereerluta Nunatsinni kalaallisut oqaatsitsinnik piginnaasaqarluartut (taakkulumi aamma ikeqalutik) kisiisa pisinnarlugit allat kalaallisut oqaatsitsinnik annerusumik pisinnaasaqanngitsut sussakkeerlugit. Imaluunniit oqaatigilluaannarlugu: Ilavut annaarataannaavavut. Tamakkumi pinianngikkutsigik, taava Steffen Brandtitulli nipilersoqatigiinnit TV 2-meersumit Danmarks Radiop Juullimut Inuulluaqqusinerani oqaatigisaatut piinnarta: Soormi ikinngutigiiginnarutta?!
Socialisme
»Sanngiinnerpaartatik qanoq pisarnerlugit inuiaqatigiit taakku ilisarnaatigaat.« (Vagn Greve). Issuaaneq taanna pissarsiaraara inoqatinnit ataqqilluinnakkannik. Issuagarlu taanna sulisartut kattuffianni amigaateqarani imaannaasimanngikkaluamut assut eqqarsariaallatsitsivoq. Nunatsinnimi tusagassiorfiit SIK saaffigigajuttarpaat inuiaqatigiinni sanngiitsortavut qanoq pisarnerivut pillugu, qanoq pisarnerivut suliamik ilinniagaqarsimanngitsut. Kisianni erseqqissaatigilara una: SIK-p tamanna sianigisaqarfiginngilaa! SIK ilaasortaqanngilaq suliffeqanngitsunik! Taakkuninnga suliffeqaratik, inissiassaqaratik, aappaqaratik, innarluuteqarlutik, toqqutissaminnik nappaateqartunik siunissaqaratik, taakkuusunik illersorneqanngitsunik. Partiimi socialistiskimik tunngaveqartumik ilaasortaasutut kiinaallertarpunga inuiaqatigiinni sanngiinnerpaartatsinnik akisussaassuseqarneq ajoratta. Isumaqaannartaratta imerniartarfiuteqarutta iluanaaruteqarfissatsinnik, taakku orniguttartut sussakkiiginnarsinnaallugit. Inoqativut nikagalugit pisinnaanerarluta. Kisianni, inuiaqatigiinni tamat tamaasa inissaqartikkumagutsigik qamannga uummammit pisumik isaassisinnaasariaqarpugut, taama pineqarumalluta killissarput tikikkutsigu ikiortariaqarnermik. Kalaaleq kalaalinngorsarneqarsinnaanngilaq. Ilami taanna taamaareerpoq!

!Sermitsiaq02_2008 37-1
Imminorneq; inuuneq naanngilaq
All. Lars Mikkelsen, Skævinge, Danmark
Akuttunngitsumik Nuuk eqqarsaatigisarpara, tassani 1960-70 GTO-mi sulisimagama. Piffissap annerpaartaani ingerlatsinermi ingeniøritut (ullumikkut illoqarfiup ingeniøriatut taaguuteqannguatsiarpoq). Piffik nuannersimaqaaq misigisarpassuaqarfiusimallunilu eqqaamasassarpassualik. Immikkut anniaatigisarpara Nuummi inuusuttorpaaluit imminortarnerat. Inuusuttut tamakkua misigissusianni eqqarsaataannilu qanoruna pisoqartartoq? Imminut toqunnissamik aalajangerneq imaannaanngitsuuvoq. Ilaat imminornerminni anniartartorujussuupput, ilaannut immaqa sukkasuujusarpoq, annernanngittarunanngilarli! Inuppassuarnik naapitaqarsimavunga qanigisaat qaninnerpaat imminorsimasut. Amerlanertigut imminorneq sakkortuumik misigisaqarfiusarpoq meeqqanut qimatanut, aapparisanut, suleqatinut, angajoqqaanut il.il. Anaanap aliasuttup qanittukkut oqaluttuuppaanga ernini imminut aallaasimasoq nammineq isigitilluni amiilaarnaqaaq. Qimatat kingorna imminnut pisuutittartorujussuupput. Uanga pisuunngilanga, uanga.... Taamaasilluni imminortup sualuttorujussuit inoqamminut qimattarpai. Ilaasa inuunerat aserortarpoq. Ukiuni qulikkaani kingullerni tusindilippassuit misigisarpaat toquneq uummarteqqinneqarnerlu (piffinnut siusinnerusunut sanilliullugu allanngorluinnarsimasumik nutaamik qanoq pisoqarpa?) Inuppassuit oqaluttuartarput timitik tasamunga qimassimallugit, assersuutigalugu bilimi ajunaarnerminni imaluunniit pilatsinnerminni. Tamanna inunnut takorluuillaqqissuinnarnut pineq ajorpoq, aammattaarli inunnut nalinginnaalluinnartunut, assersuutigalugu nunalerisunut. Oqaluttuartuartarput (tamanna pillugu atuagarpassuaqarpoq) timimik avataani »inuunertik« ingerlateqqittarlugu, silassorissusertik ajoqusinngilluinnartoq, allaammi amerlanertigut silassorinnerulersarlutik. Amerlanertigut minutsit amerlavallaanngitsut timinik qimassimasarpaat, taamaakkaluartorli ilaat misigisarpassuaqartarsimapput. Ilumut toqup kingorna »inuusinnaavugut«? Qallunaat amerliartuinnartut taamatut isumaqarput. Misissuineq takusimavara, tassani 25 procentit isumaqarlutik taamaattoqartoq. Qallunaat millionit sinnillit kukkulluinnarsinnaappat? Atuakkiortoqarpoq atuagarpassuarnik allassimasunik inuunerup inuunerullu tulliata akornanni inuit qanoq pisarnersut. Peqqissaarluinnartumik allaaserineqarsimapput. Silarsuaq taanna nunarsuarmi inuunitsitulli paasiuminaatsigaaq. Atuakkiortut tamakkua ilaata imminornissaq sakkortuumik mianersoqqussutigaa, tassa oqaluttuarami tarnip silarsuani suli inissaqanngitsoq, toquffissavik sioqqullugu takkukkaanni. Taamaattumik toqusoq maaniinnarmiittarpoq nuanninngitsumi. Imminornermi tamatigut inuk aliasuttorujussuusarsimassaaq. Imminortorlu qimataminut annertuumik aliasutsitsiinnanngilaq, immaqa nammineq aamma atugarliussaaq. Immaqa imminortoq neriuttarpoq toquguni suut tamarmik qaangiutissasut soorlu itertussaanani sinilerluni. Kisiannili inuppassuit allamik oqaluttuarput.

!Sermitsiaq02_2008 44-1
Kissatsinnermi unikaallanneq?
All. Jørgen Fleischer, Nuuk
Soorluuna Nunarsuarmi sukkatsikkaluttuinnartumik kissatsinnersuaq maanna Nunatsinni unikaallattoq. Tassamiuna tamatumuunakkut maani ukiuunera ittoq Nunarsuarmi kissatsinnersuaq sioqqullugu pisarnermisut. Imaassinnaavoq silap guutiisa attataasaq tuugassarinngisartik piaarinaatsoorlutik toortoorsimagaat. Ilaannikkummi taamatut pisoqartarami. Taamaammat kissatsinnermi unikaallanneq nutaajunngilaq. Silamuna guutiisa pissusiarsuutasaa ilaagiinnarunaraat. Ukioq manna decembarimi januarimilu issinneruvoq ukiut kingulliit pisarnerminit. Maanna qarasaasiakkoorlugu malittarineqarsinnaalerput sinerissami illoqarfinni nunaqarfinnilu kiammik issimillu nalunaarutit. Qaammatini taakkunani marlunni Avanersuarmi issittarsimavoq 35-it angullugit. Diskobugtimi decembarimi januarimilu 25 angullugit issittarsimavoq Nuummilu 18 angullugit. Allaat Kujataani ukiuunera tamatumuunakkut issittarsimaqisoq taqqavani tusagassiortut eqqartorpaat. Unnialu Narsami uulia ikummatissaq aasami atorneqartartoq issortarsimasorooq issip 18 angusalermagu. Ukiorpaaluillu sikusarsimanani kiisami Diskobugti sikuniarpaluleqaaq, Avannaanilu piniartut qutsannassaqaat. Tassalu pissanganartua tusassallugu silap pissusianik paasiniaasut qanormiaasiit nassuiassaneraat Nunarsuup kissatsinnersua manna Issittumi saneqqunneqarmat. Anersami erniinnaq ulappusissanngillat sermersuaqarnialeqisoq unnerlugu. Kisianni taamaallaqqunanngeqaaq. Allamik aarleritsannannginnerusumik nassuiaatissaqassaaq Nunarsuarmi kissakkiartupiloornersuarmik maanna Issittumi saneqqussineq. Usiuffamilimigooq Nunarsuarmi kissatsinnersuaq annermik malunniuttussaasoq Nunatsinni Avannaarsuanilu. Qanormigooq? Silap pissusianik misissuisut suli tassa utikuluttuassanerpaat Qalasersuarmi sikup Nunattalu sermersuata aakkiartupiloornersuat? Uatsinnulli Nunarsuup kissatsinnersuanik ulorianartorsiortutsinnut toqqissiallannartoq asseqanngilaq Nunatsinni ukiuunera tamatumuunakkut pisarnermisut inniarunarmat. Immaqaliuna tamanna akunnerussineq sivikitsuinnaasoq, salloqittaat Nunatsinni Issittunilu kissatsinnersuup suli sakkortuneruleruliinnarluni utersaannginnerani? Neriuinnarniarta pisarnermisut ukiuunera upernarneranut atassasoq, taamaalilluta sermersuatta aakkiartupiloornersuanik Nunarsuaq tamakkerlugu ajunaarnersuarmik kinguneqartussamik aarlerisaaruutit alliimilaarsinnaassallutigik.

!Sermitsiaq02_2008 48-1
Frederik Elsner timersullammanngorpoq
Sulorartartoq Frederik Elsner Air Greenland Islands Badminton Eventimi AGIBE-mi angusarissaareerluni nersorniarneqarpoq
All. Noah Mølgaard
2005-imi Island Gamesimi peqataaqqaarami ujaminnanngilaq, taamaattorli peqataanini ilinniarfigilluarsimavaa inuusuttorlu taanna suli taamanikkut sungiusarnissamut piumassuseqarneruliinnarpoq. Ilungersuuteqarneq Frederik Elsnerimut kinguneqarluarpoq sulorarnermi unammersuarnermi Air Greenland Islands Badminton Eventimi AGIBEmi angutit ataasiakkaarneranni guldinnakkami. Namminermi isiginnaartut akornanniippoq 2005-imi kalaallini siullersaalluni Bror Madsen sulorarnermi Island Gameseqarnerani guldinnammat. Ukiut marluk sungiusartuarneq siullermi Århusimi maannalu Københavnimi kinguneqarlualerput ullumikkullu Frederik Elsner nunanut allanut unammisartuni angutit ataasiakkaarneranni kalaallinni kakkannersaavoq. Siuariartorluarnera akilerneqarpoq januarip arfernani Nuuk kommunia timersullammannik toqqaammat, tassani Frederik Elsner timersullammattut toqqarneqarmat. Aningaasanngorlugu pissarsiarai 5.000 koruunit Nuup kommunianit aamma 4.000 koruunit Brugsenimit. Nersornaasiinermi Frederik Elsner najuutinngilaq nersornaatisiaalu ningiuata Signe Elsnerip Frederik sinnerlugu tiguaa. noah@sermitsiaq.gl