Asasara Rene Lennert Frederiksen

Qujanaq apeqqutigisannut soqutiginarluinnartumut. Taamaattorli ilisimatitsissutigisinnaavarput apeqqutigisat piffissami qanittumi piviusunngorsinnaanavianngimmat. Tassami atortorissaarut taamaattoq piviusunngortinneqassaguni nukippassuarnik piffissamillu sivisoorujussuarmik pisariaqartitsivoq.
	Taamaakkaluartoq ilisimatitsissutigisinnaavarput apeqqutigisavit angujartuaarneqarnissaannut alloriarneq siulleq qanittukkut pisussanngormat, tassa qarasaasiami programmi kalaallit oqaasiinut misissueqqissarutaallunilu oqaasiliuut (automati) “Ilitsoqqussaralugu Oqaatsit Ulluanni” februaarip 21-anni atoqqaartinneqartussanngormat. 
	Neriuppugut tamatuma kingornagut ukiuni tulliuttuni alloriarneq tulleq angusinnaassallutigu, tassa oqaaseqatigiinnik misissueqqissarutaallunilu oqaaseqatigiiliuummik (parser) saqqummersitsilluta, matumanili periarfissat aningaasaliissutillu apeqqutaajumaarput. Taamaattorli alloriarnerit tamakku illit apeqqutigisavit angujartuaarnissaannut iluaqutaajumaarput.    
	Automati februaarip 21-ata kingorna nittartakkami uani ammarneqarsinnaalissaq:
www.oqaasileriffik.gl

Inussiarnersumik inuulluaqqusilluta

Oqaasileriffik

Kukkuniiaat pillugu paasissutissamerngit
Kukkuniiaat Microsoft Office-p programiisut allatut ippoq. Taamaammat Windows programit allat assigalugit qarasaasiamut ikkunneqaqqaartariaqarpoq. Tamanna ajornarpallaassanngilaq, tassami toorsiinnarluni ikkunneqartussatut aaqqissugaammat.  
Kukkuniiaatip sannaata annersaa automatimik taaneqartarpoq. Taassuma kalaallit oqaasii oqaasersiallu kisissaanngiusartut (milliardit arlalissuit) atuarsinnaavai nutaanillu oqaasiliorsinnaalluni. Uani ‘oqaaseq’ imatut paasineqassaaq suulluunniit naqitat kisitsisillu ataqatigiissut illuttut naqinnertaqanngitsumik akunnillit. Taakku saniatigut Kukkuniiaatip programit arlallit automatip Wordillu akornanni attaveqartarnerani aqutsisut imarai, tassa atuisup automatillu akornanni attaveqartitsisut. Kisianni automati tassaavoq systemip “qarasaa”.   
Kukkuniiaatip oqaaseq atuisup skærmimi nammineq allataa atuartarpaa. Oqaaseq sukuiarlugu ajornaquteqanngitsumik misissorsinnaaguniuk oqaatsip tullianut nuuttarpoq. Sukuiarlugu misissorsinnaanngikkuniuk Word peqqusarpaa ataatigut aappalaartumik titarnileqqullugu, taava oqaatsit tassunga assingusut naqinnermit ataatsimit amerlanerusut tulleriiaarlugit aasarpai, tassa “tulleriiaarlugit siunnersuusiorfia” (forslagslistea). Soorlu kukkusumik ima allattoqarsimappat agivoq taava automati oqaatsinik makkuninnga siunnersuusiussaaq angivoq, anivoq, akivoq il.il.
Kukkuniiaatip version 1.0-itaa qallunaat kukkuniiaateqqaavisa atuaasinnaassusiatut amerlatigisunik atuaasinnaassuseqarpoq. Maanna saqqummernerata nalaani oqaatsitta 80 %-iisa missai atuarsinnaavai. Tamanna aallaqqaatitut naammaginarluinnartutut oqaatigisariaqarpoq. Taamaattoq atuaasinnaassusia pilertoqisumik suli annertusarsinnaalissavarput Lingsoft pitsaasumik isumaqatigiissuteqarfigigatsigu ingerlaavartumik oqaatsit uiguutillu katersat Lingsoft avaqqullugu nutartersinnaassagatsigit, maannakkut internet aqqutigalu aaqqaagaq innarlernagu iluanut immersuussummik nittartakkatsinnut aaneqarsinnaasumik peqaratta. Tamanna teknikkikkut ima aaqqipparput programmi aaqqaagaq oqaatsinik katersanik imaqanngitsoq downloadertillugu kisianni iluani linkilerlugu Oqaasileriffiup serverianut. Aalleqqaarnermi oqaatsit katersat pioreersut ikkutissavai, kisianni oqaatsit katersaatigut ingerlaavartumik ilaartortassavagut ukiullu affaata aggersup iluani oqaatsinik atuaasinnaassusia version 1.0-ip iluani 90 %-inngussaaq.    
Kukkuniiaat suli amigaateqalaarlunilu kukkuneqartitilaassaaq version 1.0-imi aaqqinngitsoorsimasatsinnik. Pingaarnertut eqqaasinnaavarput Kukkuniiaat suli ‘korrekturliste’-mik peqanngimmat, tassa oqaatsit immikkut sammisariallit aammalu marloqiusanik isumaqartartut (soorlu allariaatsit nutaat naqinnernik arlaqartunik nikingassuteqartartut, s.i. qangatut allallugu biili  nutaamillu aalajangersakkat naapertorlugit allanneqarfissaa bil. Aamma kingulliarsuit oqartalersimaneri siulliarsuunerusutut oqaluttut oqartaasiannut naapertuukkunnaartut, s.i. ukallisut nutaartaalu nalitsinni inuusunnerusut oqartaasiat malillugu ukalertut.) Oqaatsit taamaattut tulleriiaarneri suli Oqaasiliortunit akuerineqarserlugit utaqqivagut neriuppugullu version 2-mi tamakku ilanngussinnaajumaarlutigit. Aammattaaq programeeriinermi ‘kumaat’ arlaqartut siumorsimavagut, taakku version 2-mi aaqqereersimanissaat naatsorsuutigaarput. Assersuutigalugu automatip taggisini ersiutinik paarlaatsitsisarneq (metatesemik taaneqartartoq) suli immikkoortissinnaanngikkallarpai, soorlu oqaaseq eqqortumik allataq qeqqa oqaaserlu kukkusumik allataq qiqqa suli immikkoortissinnaanngimmagit.    
Automati Oqaasileriffimmit pilersinneqarpoq, kisianni Officep iluani atorsinnaanngorlugu suliarinnittuuvoq Lingsoft a/s Helsinkimiittoq (allatut oqaatigalugu taakku kompileriisuupput). Lingsoftikkormiut aamma Nunani Avannarlerni Europami Asiamilu nunani arlalinni kukkuniiaatit kompilerernikuuaat.
Automati oqaatsinit katersanit qarasaasiamut allallugit immiussuussanik aternik 12.000-it missaaniittunik, taggisinik 40.000-inik oqaluutinillu 35.000 missaaniittunik, oqaaseeqqanillu 1.000-it missaaniittunik imaqarpoq. Automati aamma kisitsisilersuummik (talgeneratorimik) naqinnernillu naalisaasersuummik (akronymgeneratorimik)  imaqarpoq ’oqaasinngorlutik’ naalisagarpassuit kisissaanngiusartut, soorlu SIK-mi, 2006-imi aamma KNAPK ilisarisinnaaniassammagit. Oqaatsit katersat tunngavigisaat tassaapput kalaallisut oqaatsit Erik Fleischerip Paamiuneersup katersorsimasai katillugit 350.000-iusut. Taakku Erik-up ukiut sisamanngulersut matuma siorna Oqaasileriffimmut tunissutigivai. Siunissami oqaatsinik nutaanik pilersuinissaq annerusumik automatiskimik pilersussaavoq, maannakkummi automati ima pisinnaasaqalertigaaq allaat Sermitsiaq Atuagagdliutitdlo nammineerluni isummaminik atuarsinnaallugit atuareerunigillu oqaatsit paasinngisani tulleriiaarlugit atuarneqarsinnaanngortillugit saqqummiuttarlugit. 
Automati imatut suleriaaseqarpoq; nagguiit oqaatsini katersaniittut leksikoni aqqusaaqqaartarpaat. Tamatuma kingorna nagguiit ataatsimik amerlanernilluunniit uiguusersorsinnaasarpai. Oqaatsit pilerlaat tamakku digital grammatikitut ittumut ingerlateqqinneqartarput, taassumalu naanerit pisariaqartut ikkussussavai. Tamatuma kingorna oqaatsit taakku leksikonimut nutaamut ingerlateqqinneqartarput pisariaqarpallu ataatsimik amerlanerluunniit annernik uiguusersoqqissavai. Tamatuma kingorna taamatut oqaasiliat nipitigut allattariarsornikkullu malittarisassiat pigisani atorlugit oqaatsitigut katitikkat nutaat taakku passutissavai. Assersuutigisigu kalaallisut oqaatsitta ilaat qimmeqaravinngooq:
Oqaatsip sananeqaatai immikkoortiteraanni imaassapput qimmeq+qar+gavit+gooq, oqaaseq taanna automatip malittarisassialerivittaatigooreeruni imaalissaaq; qimmeqaravinngooq taamaalilluni kalaallit oqaasiattut ilimanaateqartutut nalilertarpaa ataatigut aappaluttumik titarnilersortariaqanngitsoq.
Automati Oqaasileriffimmit pilersinneqarpoq ukiut marluk inulaarlugit ingerlanerini. Tamanna pissutsinut allanut nalinginnaasumik isigissagaanni sivikitsuararsuuvoq. Taama sivikitsigisumik pilersinneqarneranut pissutaasoq tassaavoq ilisimatuut nunanit allaneersut annertuumik uagutsinnut kajumillutik ikiuussimammata. Annerpaamik qitiusumik ikiuuttut ilagaat ilisimatusarfimmi ilinniartitsisuuneq Trond Trosterud, Tromsøp Ilisimatusarfianeersoq. Trond datalingvistiuvoq (tassa qarasaasiaq atorlugu oqaasileritooq) qaffasissorujussuarmik piginnaasalik. Akunnerit untritillit arlaqartut aningaasarsissutiginagit sullippaatigut amerlasuutigullu inuup taassumap uagut ajunngisaarfigeqaatigut. Annermik naggueqatigiit Samet automatiat uagutsinnut alakkarneqarsinnaaqqummagu pioreersoq oqaatsitsinnut tulluussarlugu nalimmassarsinnaaqqullugu, naqqaniit piluusaarluta aallartinnginniassagatta. Taamaammat Tromsøp Ilisimatusarfiata serverianiipput kukkuniiaatitta tammatsaalineqarluni kopia, taassumattaaq nutarterneqarnerani nakkutilliissutaaterput aamma tassaniippoq. Soorluli tamakku naammassanngikkaluartut. Trondip aamma programmeeriinitsinni ikiorpaatigut, assersuutigalugu kisitsisilersuutitta (talgeneratoritta) teknikkikkut pisarioqisup allanneqarnera inuup taassumap qujanaqisumik isumagaa. 
Suliap aallunnerani aamma iluatsitseqaluta ikiorteqarpugut angummik inuusuttunnguamik piginnaaneqarluinnartumik, tassa Finlandimioq Tero Avellan. Tero Finlandimi programmeeriillaqqinnerpaanut ilaavoq (suli polyteknisk universitetimi ilinniartuugaluarpoq, kisianni Nokiakkut qitiusoqarfianni tamakkuninnga aallussisut pingaarnerit akornanniilereerpoq). Linuxip platformiata pisarioqisup suliatsinnullu qitiulluinnartup ingerlannerani ilisimasortarisimavarput, taassumalu Oqaasileriffimmi sulisut Perl aamma PHP atorlugu programmeerinerminni paatsiveerulluinnaleraangata tasissersugarisarsimaqai.  
Oqaasileriffimmi siunnersortaanertut atorfeqartup Per Langgårdip programmi suliarisimavaa grammatikkilu immikkuullarissoq systemip pisariaqartitaa pilersissimallugu. Erik Fleischerip oqaatsit katersaaterpassui iluarsartuullugit passunneqarsimapput Ilisimatusarfimmi oqaasilerinermut ilinniarnertuumit Oqaasileriffimmi ilinniartutut ikiortaasumit Marianne Hansenimit aammalu ilisimatusarnernikkut ikiortigisatsinnit Elisa Isaksenimit. Taakku qanoq ilisukkulluunniit Erik Fleischer oqarasuaatitigut qujanaqisumik akunnattuungasaraangamik paasiniaavigalugu saaffigiuarsinnaasarsimavaat. Tekniki eqqarsaatigalugu nutarterinermi annerusumik suliaqartussaavoq ilisimatusarnikkut ikiortaasoq Aviaq Tobiassen, Oqaasileriffimmi atorfillit Lisathe M. Kruse aamma Nuka Møller oqaasilerinermut tunngassutilinni ikiortigalugit.
Kukkuniiaatip 2002-mi aallartisarneqarnerani Nunafonden aningaasaliisarsimavoq aammalu Nunani Avannarlerni Oqaatsitigut Siunnersuisoqatigiit (Nordens Sprogråd) ineriartortitsinertaani ikiuuttuusimavoq. Taakku saniatigut Oqaasileriffiup ukiumoortumik Namminersornerullutik Oqartussanit aningaasaliissutigisartagaannit 2005-imeersunit 2006-imeersunillu matussuserneqartarsimapput, taamaattoq suliaq manna 2005-imi immikkut 380.000 kr.-inik suliamut matumunnga atugassanik aningaasaliiffigineqarsimalluni.

Kammalaatersornerup eqqugai
Nunaqarfinnut Assartuivimmi inuttat 20-t soraarsitaapput inuttanillu russinik Polenimiunillu taarserneqarlutik. Tamanna inuttat 20-t ilaqutaasalu inooqataaffigisussanngorpaat.
Soraarsitsisoqarpoq KNI-p qullersaqarfia siulersuisunilu siulittaasua tyskit suliffeqarfiannut isumaqatigiissusiorsimammata inuttat Polenimiut russillu sulilersinneqarnissaannik periarfissiisumik. Taavalu naalakkersuisut siulittaasuata Hans Enoksenip inuit suliffeqarfissuarmik KNI-mik aqutsisussanngortissimasani naaveerniaraluarsinnaalerpai. Taakkuli isumaqatigiissummut pituttoreersimapput.
Politikerit kiffartortuisalu uungaannaq isigisut kukkusumik aalajangiisarnerpassuinut atatillugu inuttanik soraarsitsineq tassaasariaqarpoq pissutsinik naammagittarunnaarsitsisoq. Politikerinut issiavimminnut nippusimaniaannartunut kiisalu siulersuisut siulittaasuinut pisortanullu, piginnaasat pingaarnersaattut partiimut attuumassuteqarnertik tunngavigalugu atorfinitsinneqarsimasunut pingaartumik Siumumut - allanik taaguutissaqartoqanngilaq.
Pilersuisumut atatillugu nunaqarfinnut suliffeqarfissuarmik pilersitsinissamik aalajangiineq 2004-mi pivoq suliaqarfiup tungaanit isornartorsiuisorpassuaqaraluartoq.
Taamani nunaqarfinnut suliffeqarfik, Nuka A/S-iusimasoq, Arctic Greenfood aamma Royal Arctic Bygdeservice Pilersuisumut uuliamillu pilersuinermut kattutsinneqarput. Tamatuma peqatigisaanik ajorluinnartunik aalajangiisoqarpoq, assersuutigalugu Uummannami qaatsiartaataasussamik kiisalu tyskit umiarsuaannik marlussunnik maanna russinik Polenimiunillu inuttaqalersussanik - pisinissamik.
Nunaqarfinnut assartuinermut ukiumut 50 millioner koruunit missingi akiliutigisarpavut. Ilaatigut aningaasat taakku atorlugit russit Polenimiullu ilaqutaannik pilersuisussanngorpugut, uffa uagut nunaqqativut inuttat Arctic Umiaq Linep politikerinit kukkuluttortumik namminersortunngorsarneqarneranut atatillugu eqqugaasimasut peqatigalugit isumaginninnermut allaffimmut ikiortissarsiortariaqalersut. Tamatumalu qaavatigut Arctic Greenfoodimit amigartoorujussuartumit akiligassaqartoqareerpoq.
Nunaqarfinnut kiffartuussiviit akisussaassuseqanngitsumik kattussuutsinneqarnerinut akisussaasut tassaapput partiitoqqani pingasuni politikerit nuimanerit. Taakkumi imminut pilersorsinnaanissaq anguniagaralugu kammalaatersornermut nuiuussimapput.
KNI ingerlatseqatigiiffiutaallu pillugit suliami naalakkersuisut siulittaasuata partiia, politikkikkullu kiffakului, suliffeqarfissuarmik pilersitsiniarnermi siuttuupput. Pilersuisoq uuliamillu pilersuineq politikerit nuimasut kaaviiaartitanut millionilikkuutaanut akuliummata naammaginartumik ingerlapput.
Partiitoqqat ilaat marluk savatut Siumumik malinnipput, pissaaneq unganartoq aningaasallu naalakkersuinikkut niueqatigiinnernut malinnaasartut, aamma pinngitsoorsinnaannginnamikkit.
Maanna politikerit ipertuut akornanni assannik errortuiniunneq aallartingajalerpoq. Tamanna qallunaat namminersornerunerulluunniit pisuutinneqarnerannik kinguneqassagunarluinnarpoq.
Eqqaamasiuk akisussaaffimmik tamarmiusumik politikerit tigumiartussaammata. Taakkununnga eqqugaasutut inissisimatitassanngornitsigut akisussaaffimmik avitseqatigisussanngussavavut. Kiisali namminneq iliuuserisaminnut akisussaatinneqarlik.

Inuttat soraarsitaanerinut kukkusumik aalajangiinerit pissutaasut
Ilulissat - Isumaqarpunga Assartuivik A/S-imi kalaallit inuttat 20-t soraarsitaanerinut naalakkersuinikkut aalajangiinerit kukkusut pissutaasut, Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit Partiiat, isumaqarpoq. Anthon Frederiksen isumaqarpoq, inuttanik kalaallinik soraarsitsisoqarnerata akuersaarneqarsinnaannginneranik Hans Enoksenip maanna isumaqalernera kingusinaartoq. - Angallannikkut aaqqissuusseqqinnermut atatillugu KNImut isumaqatigiissuteqarnermi kalaallit inuttat sulisoriinnarneqarnissaat KNI-mut kiffartuussinissamik isumaqatigiissutip atsiorneqannginnerani naalakkersuisut qulakkeersimasariaqaraluarpaat. Taamaattumik isumaqarpunga Assartuivik pisuutinneqarsinnaanngitsoq, Anthon Frederiksen, oqarpoq. Anthon Frederiksen oqarpoq, angallannikkut aaqqissuusseqqinnissap ukiut marluk matuma siorna siullermeerneqarnerani kalaallit inuttat KNI-p umiarsuaataani sulisoriinnarneqarnissaat Inatsisartut piumasarisimagaat.

Akunnerni 22-ni imaannarmeereerlutik annaanneqartut
Nanortalik - Arfininngormat ullaakkut Nanortalimmi politiit arnamik angummillu ujaasilerput, taakkulu ulloq taanna kingusinnerusukkut akunnerni 22-ni umiatsiaaqqami ammaannartumereersimallutik qiiaqisut, masaqisut qasusimaqisullu nassaarineqarput. Tallimanngornermi nunaqarfimmit Ammassivimmit aallarsimapput, unnullu taanna nal. 18 Nanortalimmut suli tikissimanatik. - Aappariit qiialluinnartut, masassimaqisut qasoqqaqisullu ilaqutaasumit Sermersuup kujammut kangiani nal. 11.30 nassaarineqarput, politiassistent Rie Klose oqaluttuarpoq. - Aappariit Ammassivimmit aallaqqammerlutik aquuteralatsik katakkamikku akunnerni 13-init amerlanerni imaannarmi tissukarsimapput. Nal. 03.00 nunamut pisimapput nassaarineqarnissamillu tungaanut tassaniissimallutik ullupqeqqatalu missaani Nanortaliliaanneqarlutik, Rie Klose oqaluttuarpoq.

Oqaasileriffiup aamma Nunavumi
Utoqqarnut,Qangaanit Kingornussarsianut aamma Oqaatsinut Pisortaqarfiup suleqatigiinnerat


Oqaasileriffiup aamma Nunavumi Utoqqarnut, Qangaanit Kingornussar-sianut aamma Oqaatsinut Pisortaqarfiup akornanni apeqqutit sisamat annerusumik suleqatigiissutigineqarput:

1.Oqaasiliortut

Oqaasiliortut Kalaallit Nunaanni Inuit oqaasii ataatsimut isigalugit ataatsimiititaliaapput.

Oqaasiliortut Inuit Issittormiut Siunnersuisoqatigiiffianni Oqaatsinut Attaveqaqatigiinnermullu suleqatigiit suleqatigisarpaat apeqqutini Inuit oqaasiisa nunat tamalaanut tunngasutigut pineqarnerini.

Suliat suleqatigiiffiusartut:
Inuit oqaasii
Oqaatsinut politikimut aamma kalaallit oqaasiisa ineriartorteqqinnerinut tunngasut
Oqaatsitigut pilersaarusiorneq
Taaguusersuutinik suliaqarnerit
Qarasaasianik tapertaqarluni oqaatsinik suliat 
(kukkuniiaat aamma oqaatsinut avitsissut 90% sinnerlugu kukkuniiaasinnaasoq; kalaallisut oqaatsit katersat)

2.Nunat Aqqinik Aalajangiisartut

Oqaasileriffiup Nunavumi Oqaatsinut Siunnersortip Allaffia aallaqqaataaniit attaveqarfigalugulu peqatigisarpaa.

Apeqqutit tassani pineqartut ilaatigut tassa nunat aqqinik aalajangersaasarneq. Folketingip aalajangerneratigut nunat aqqinik aalajangersaasarneq Namminersornerullutik Oqartussanut nuunneqarpoq, taakkualu Nunat Aqqinik Aalajangiisartut inatsimmik tunngaveqartumik pilersippaat.

Aalajangersaasarneq peqqissaarullugu uppernarsaatissaqartumillu suliassaasarpoq, aalajangikkat innaarutaasumik aalajangigaasarmata allanullu suliassiissutigeqqinneqarsinnaanatik.

Tamanna pissutigalugu aamma pisariaqarpoq periaatsinik aalajangiussissimanissaq akuersisarnermut naaggaarnermullu tunngasunik. Taakku ilagaat inuit suli inuusut qanga kalaallit ileqqutoqaat malillugit atsiunneqarsinnaanngimmata.

    3.  Inuit Aqqinik Akuersisartut

Kalaallit Nunaanni atsiiniaraanni piumasaavoq aqqit akuerisat akornani atsiinissaq. Tamanna Danmarkimi inuit aqqi pillugit inatsisiliornermut attuumassuteqarpoq.

Oqaasileriffimmit maanna  naammassineqarsimalerpoq kalaallit aqqisa nalunaarsuutaat.

Inuit aqqini atsiiniartarneq nalitsinni ornigineqaqaaq. Aamma angajoqqat inuusuttut utoqqasaallumi maanna alapernaaffigeqaat Inuit aqqi qanoq isumaqarnersut.

Oqaasileriffiup taamaattumik Nunavumi pisortat inuillu ataasiakkat ilisimasallit ataavartumik saaffigiuartarpai – allaganngorlugit pineqarsinnaasut sanitigut – aqqit isumaannik paasiniaavigalugit.

4.Oqaatsinut politiki aamma oqaatsigut pilersaarusiorneq

Oqaasileriffiup oqaatsinut politikeqarnissamut tunngavissat suliarai nunatsinnilu Naalakkersuisunut  Inatsisartunullu 2001-imi akueritillugit.

Ukiormanna marsimi 2007 Oqaasileriffiup aamma tunniuppaa Oqaatsitigut Akuunerulernissamut tunuliaqutit innersuussutillu pillugit nalunaarut, tassa: Danskit kalaallisut, kalaallit danskisut, allamiutut oqaasillit (soorlu tuluttut) kalaallisut oqaaseqaleriartornissaannut periaasissatut innersuussutit.


APEQQUTIT SULEQATIGIISSUTIGINEQARSINNAASUT

Oqaasileriffiup aamma Nunavumi Oqaatsinut Siunnersortip Allaffiata suleqatigiinnerat uagutsinnut naammaginarpoq.

Tamatta immikkut aarlerissutigisartagarput tassaavoq Inuit oqaasiisa Nunavumi aamma Kalaallit Nunaanni attatiinnarnissat aamma ineriartoqqitasinnissaannik aqqutissarsiorneq. Apeqqutini taakkunani tamatta immitsinnut pisariaqartippugut.

Oqaatsinik atuinermut tungasuni Kalaallit Nunanniinnanngitsoq aamma Canadami, Alaskami Chukotkamilu utoqqaat inuusuttullu kinguaariit akimorlugit oqaloqatigiillutik peqatigiinnissat apeqqut pingaarluinnartuuvoq.

Oqaasileriffiup taamaattumik innersuussutigissavaa oqaatsinut ataatsimiititat sulisuilu (ikinnerpaamik) ukiukkuutaartumik naapeqatigiittassasut.

Taamatut naapeqatigiinnerni oqaluuserineqartartussat taassaassapput apeqqutit qulaani taagorneqartut pillugit oqaloqatiginerit taartigeeqatigiinnerillu. 

 
	Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga


	Carl Chr. Olsen
	Oqaasileriffik