Oqaasileriffik.

Oqaasileriffiup ilisarnaataa tassaavoq qarsaaq.

Oqaasileriffiup ilisarnaataa aallaaveqarpoq oqaatsit titartarneqarsinnaanngimmata ajaraarutinik, oqaluttuat isumaliutillu atorlugit ilusilerneqartartunik.


Ajaraarutit qangarsuarmiit Inuit kulturianni atugaapput, ilusiallu amerlasuutigut assigiittarlutik.

Qarsaaq qinerparput iluseq taanna ilutsimigut kusanarnera pillugu, aamma qarsaaq issittumi timmiaammat qarluusialu tusarneqaluni, aammali qarluusia silap allanngulerneranut nalunaaqqutaasutut atorneqartarluni.

Oqartarneq "qarsaat nipilupput", imaagunanngilaq nipaat tusarniitsut, unaagunarlunili eqqortoq qanorluunniit ittoq tusartariaavoq. Oqaatsit tamatigut kusanarsaagaasanngillat, eriaginartuartuullutilli.

Aaqqissugaanera.
Oqaasileriffik pilersinneqarpoq nammineq ingerlasutut, naalakkersuinikkut kultureqarnermut naalakkersuisumut atasutut.

Tamanna ilaatigut tunngaveqartinneqarpoq oqaatsit kulturikkut kingornussarsianut ilaammata taamaattumillu ataatsimut pigisatut isigineqassallutik, ilaatigut pissutigalugu kulturikkut ilisimatusarnikkullu suliffeqarfiit oqaatsinik suliaqarnermut attuumassutillit kultureqarnermut naalakkersuisumut atammata. Taakkuttaaq pissusissamisoortumik suleqatissaassapput Oqaasileriffiup ilisimatusarnermik nalunaarsuinermillu suliaqarnerani.

Oqaatsit patajaatsut.
Oqaasileriffik pillugu suleqatigiissitap (1996-imi pilersinneqartup) nassuiaataa Inatsisartunit oqaluuserineqarmat inassutit assigiinngitsut tamanit akuersaarneqarlutik anguniagassatut aalajangiunneqarput. Tamatumani minnerunngitsumik tunngaviuvoq kalaallisut oqaatsit Namminersorneruneq pillugu inatsimmi Kalaallit Nunaanni oqaatsitut pingaarnersaasutut inissisimanerat. Oqaasileriffiup tunngavilerneqarnerani ataatsimiititaliat oqaatsinik suliaqartut pillugit inatsisit, nalunaarutit kaajallaasitarlu atuupput.

Aammali kalaallisut oqaatsit nunarsuarmi ikinnerussuteqartut oqaasiinut allanut naleqqiullugit immikkut illuinnartumik patajaatsutut taaneqarsinnaanerat tunngavigineqarpoq. Tamatumani ukiuni untritilinni ataatsimut allattaaseqarsimaneq patajaallisaataavoq. 1973-imilu allaasitaaq atulersoq atuartitsissutigineqarlunilu tusagassiuutini tamani atugaasoq kalaallisut oqaatsit ajornannginnerusumik aamma pisortat suliffeqarfiutaanni atugaalersimanerannut pisooqataavoq.

Taamatut kalaallisut oqaatsit patajaatsumik ingerlaavarnissaat anguniarlugu Oqaasileriffiup naapertuuttunik inuttaqarluni ukiuni tullerni ineriartuaartinneqarnissaa akuersaarneqarpoq.

Atugaanerat suli siammariartorpoq.
Kalaallisut oqaatsit ukiut ingerlanerini oqaatsitut tamanit atugaaleriartorsimapput pisortat suliffeqarfiutaanni atugaanermikkut: Ilagiinni, inatsisiliornermi, eqqartuussiveqarnermi aamma meeqqat atuarfianni atugaanerat. Ukiut ingerlanerini pisortatigoortumik oqaatsit atorneqaleriartuaarsimapput, aallaqqaammut Kitaata qeqqani sumiorpaluutit aallaavigalugit. Maannalu oqaatsit tamanit atugaasut ineriartorsimapput sumiorpaluutit arlaannaalluunniit tunngavigiunnaarlugu, sumulluunniit tunngagaluarpata ulluinnarni oqaatsit atorneqarsinnaammata.

Taamattaaq ingerlaqqiffiusumik ilinniagaqarfinni soraarummeernernilu naliliisartut akornanni allassimasutigut oqaatsit tamanit atugaasut atorneqalersimapput. Tamannattaaq pisortatigoortumik ingerlatsinermi atuuppoq.

Kiisalu tusagassiuutini kalaallisut oqaatsit allannikkut oqalunnikkullu atugaajuarsimapput. Minnerunngitsumik raadiukkut aallakaatitat ukiuni kingullerni 50-ini pingaaruteqarluinnartunut ilaapput oqaatsit patajaallisagaanerini.

Erseqqissarneqassaaq kalaallisut oqaatsinik allaganngortitsinermi allattaatsip atuuttup tunngavii aallaaviussammata. Oqalunnikkulli oqaatsinik atuineq killilersorneqanngilaq, sumiorpaluutsit tassani illersorneqarlutik.

Suliassat allat.
Inuit Issittormiut Kattuffiat aammalu Nunat Avannaamioqatigiit suleqatiginerat Oqaasileriffimmut pingaaruteqartut ilagaat. Tassalu Oqaasileriffik Nordisk Sprogrådimi ICC-llu oqaatsit pillugit isumalioqatigiissitaani peqataavoq.

Suliassatut pingaartutut taasariaqarportaaq nutsikkanik kalaallisullu oqaasertaliussanik akuerisaasunik atortussanngortitsisartunik pilersitsinissaq.

Siunissami suliassaqarfittut allatut taaneqassaaq Kort- og Matrikelstyrelsemik (nunat assiliortartunik) suleqateqarnissaq, nunat assinginik suliaqarneq naleqqussarneqarlunilu nutarterneqarniassammat.

Nalunaarsuineq ilisimatusarnerlu.
Ataatsimiititat ingerlareersut allattoqarnikkut sullinnerisa saniatigut Oqaasileriffiup suliassai nukinginnartut arlaqarput annertullutillu.

Taakkunani oqaatsinik, oqaatsillu atugaanerat pillugu katersivik suliassani pingaarnerit ilagaat. Tassami taamaattumik katersiveqanngikkaanni taaguusersuutit inuiaqatigiit nutaaliaasut pisariaqartitaat pilersiortussallugit ajornassaaq. Tamatumani siunertaavoq allassimasunik katersaateqarnissaq qarasaasiaq aqqutigalugu siammarneqarsinnaasunik ilisimatusartunut, linniusiortunut, nutserisunut allanullu sakkussatut.

Aamma ordboginut tunngatillugu paasissutissiuinermi tunngavissat taamaattut avaqqunneqarsinnaanngillat.

Allamiutut oqaatsit.
Allamiut oqaasiisa inuiaqatigiinni qanoq inissisimanerat - allamiut kalaallisut ilinniartitaanerat kalaallillu allamiut oqaasiinik ilinniarnerat - suliassaqarfiit ilagaattaaq. Tamatumani pineqarpoq oqaatsit pillugit isiginninnermik killiiniarnerup pisariaqassusia, tamatumuuna allamiutut oqaaseqarnermik isiginninneq illugiinni qaffassarneqaqqullugu. Tamannalu Oqaasileriffiup suliassaanut ilaasutut isumaqarfigineqarpoq.