Dáiddárat eai sáhte biekkain eallit ja danin lea dan dárbu institušunaliseret iige dan diktit šat sámi dáiddáriid olggiid alde orrut, nugo dán rádjái lea leamaš. ¶
Almmake ferte leahket váraid alde ja okta das lea bidjat čáhcemihtidanstášuvnna šaldái Guovdageainnus. ¶
Jieŋa alde ledje maid smávva suohtastallamat, nugo gámabálkesteapmi. ¶
Muhtun 14 jahkásaš lunta sivahallojuvvui daid leat suoládan, ja dat sivva lea vel odne ge su olggiid alde. 
Makkár ásahus galgá lunta olggiid alde váldit “sivalaš” mearkka eret? 
Čakčamánu 14. beaivvi 1995 bohte golbma politiijá - geain ledje politibiktasat vel alde - Ánne Ristiinná Hætta viesu ransáhket dahje burgit. 
Guldaleaddjit ledje nu čadnon dasa mii lávdde alde lei, ahte eai beroštan eambbo das ahte dat ii galggaše loahpahuvvot. ¶
Moai liikojetne velohallat čielgge alde čážis ja stunžet julggiiguin. 
Johán Ánte lei hui lunddolaš lávddi alde ja geasuhii dan dihte guldaleddjiid searvat juoigamii. ¶
Lei vuosttaš geardde go son rohttehii luođi lávdde alde maŋŋel biilalihkuhisvuođa. 
Muhto vuoittu nalde boahtá maiddái Nordlys joavku doarrut. 
Son lei visot bivastuvvan go čielggi nalde noađuštii stuora báhka. 
Ingress: Dat ahte juolludit ruđa ovttaskas olbmui oastit gávtti, orro leamen jur dan ráji alde masa sáhttá sámegielnammasaš ruđaid geavahit, cealká Gáivuona suohkana ráđđeolmmái. ¶
Ráji nalde Gáivuona suohkana ráđđeolmmái árvala hilgut ohcama dan dihte go suohkan ii sáhte addigoahtit priváhta olbmuide doarjaga oastit čiŋaid, válddášii de geaži. 
Dasgo ballu ja ilgatvuohta mii čuovvu dakkár dáhpáhusaid go dien Hale-Bopp nammasaš komehta, lea olbmuin leamaš juo nu guhká go sii leat eatnama alde gávdnon. 
Dainna galgá huškkestit čorbmaasturrosaš spáppa eatnan alde ja deaivat ráiggiide mat leat gohppojuvvon eatnamii. 
Dan sadjái leat sii áigá juo mearridan doalahit čuoččuhusaset ahte go Stuoradikki mearrádus ii sáhte biddjot fápmui, ii leat das mihkke vuođuid man alde galggašii buhtadusmeroštallama ge doallat. ¶
Mun duosttat bálddastahttit sudno ovtta áššis: Guokte Ipmila bálvaleaddji geat bođiiga Sápmái - ja geaid birra boahtá čállojuvvot álohii - nu guhká go eatnama alde gávdno oktage gii máhttá čállit ja hupmat. ¶
Dál livččii gáfegohppu buorre. Muhto go ollejin ráhppa nala, oidnen ovtta olbmá ráhppa nalde juste dainna áviissan maid ledjen oastán guorosin buot rámbuvrriin. 
Son sihtá čohkkedit stullui man alde lea duollji. 
- Dat gal lea ortnegis ahte olbmot mákset go mannet geahččat mii dieid hállaid siste lea, muhto ii fal dušše danin go das bávtte alde olggobealde finadit. ¶
Skutteriin debbuid alde ¶
Skutter gal manná seamma bures debbuid alde go muohttagis. 
Dá oaidnit muhtin boazosápmelačča gii lea fuobmán ahte skutter manná hui njuovžiliid debbuid alde. 
BILDE 3:Ii Áslat Ámmon astá duššiid dáikit jus galgá oahppat guovttejuvlla nalde sykkelastit. ¶
–Manin nu, jearan mun. –Mun in biso vuos dušše guovtti juvlla nalde, vástida Áslat Ámmon. 
Duolmmastit ferte ain viidáseappot jus galgá oahppat dušše guovtti juvlla alde sykkelastit. ¶
Dal leat nu váttis áššit jođus ahte boazoeaiggádat fertejit leat gozuid alde ja čuovvut mielde mii servodagas dáhpáhuvvá. 
- Jieŋa alde eai lean gárrenolbmot , mis lei ollislaš bearráigeahčču. 
Muhto dat geas ii lean bearráigeahčču, lea Guovdageainnu leansmánne, go mii eat oaidnán ovttage politiiija jávrre nalde, imaštallá Isak Th. Trimuf. 
Mieđihan áinnas ahte lea álkit lohkat ruđaid diskka alde go oastá/vuovdá, go lohkat olbmooivviid girkus. ¶
Lunttat ledje stoahkame skutteriin eanu alde go skutter játtai ja vuojui Gorovuohppái. 
Muhto ovdal bearjadahkii leat ollen, leat juoigit ja lávlut leamaš lávdde nalde. 
BILDETEKST 1: Nelgon, duhtameahttunis boazu lei maid lávdde nalde muitaleamen dilis. 
Ferte álo rehkenastit ahte luotta alde gávdnojit bahádahkkit. 
Bahádahkkit eai gávdno dušše luottaid alde.
Ja fertet vel muitit ahte min guovllus leat ollu eará listtut, ja dušše golbma áirasa maid alde galgat doarrut, muittuha Leif Halonen. 
Earenoamážit go Beaivvážis dál leat čeahpes neavttárat, geat vaikko guđe teáhter lávddi nalde barggašivčče buori barggu. 
Sábehiid alde ¶
Suomas čužžot vuoddjit sabehiid alde heargge maŋis, ja doppe gilvalit guhtta hearggi oktanis. 
Otne lea nu ahte sámi buoremus musihkkárat unnán oidnojit lávddiid alde sámi stuorámus báikkiin. 
Høgskolen i Finnmark lei evttohan ahte Lars Levi Læstadius galgá leat frimearkkaid nalde sihke Norgga, Ruoŧa ja Suoma bealde. 
Vuodjimat sáhttet leat muohttaga alde, nu movt Buletjávrris, dahje gálje jieŋa alde. 
Dábálaččat lea jieŋa alde mihá eambbo leahttu, muhto de gáibiduvvo ge maid ahte skuter lea heivehuvvon gálje jikŋii.
Dasto bukte searvalagaid árválusa suohkanstivrra ovdii man alde besse jienastit. 
Bávtte alde čuožžu okta olmmái, gii su áigu veahkehit bajás. 
Sámiid vuostálastit leat čujuhan boazodalloláhkii ja dovddahan ahte sámiin eai leat makkárge vuoigatvuođat gáibidit čuohppamiid ráddjema stáhtaeatnamiid alde. 
Danin sii eai sáhtte ráddjet dahje merret ođđaáigásaš muorraindustriija eaige earáge doaimmaid, mat dáhpáhuvvet sin árbe-eatnamiid alde. 
Soaitá leat rievttes vuohki maid Kárášjoga Sámeálbmot listu lea váldán áššis, nammalassii bidjat gilvvu earret eará bargosajiid nalde gaskal Guovdageainnu ja Kárášjoga. 
Sámi Grand Prix čippiid alde ¶
Eamit hálida maid oaidnit buorebut ja galgá njuiket eret čoskka alde, muhto olmmái šiggu su: –Don han leat heasttain riideme, it ge ábut heastta guođđit akto. 
Eamit hálida diehtit man guhká son galgá čoskka alde čohkkát, ja olmmái lohká ahte ii nu beare guhká, ii eambbo dan botta go son fitná olgun. ¶
Son lei Ruoŧa stádaministtar, dassážii bážahalai Stockholmma gáhtaid alde. 
bilde 2:- Boares skealbma čuččodii reaga nalde ja návddašii dan fiinna beaivvádaga. 
Dál ii gullo luohti šat báljo heajain ge, ja mihá hárvvet márkanbáikkiin, luottaid alde dahje eará ovttastallanbáikkiin. 
Muhto juohke čehppodaga oahppamis lea aŋkke nu ahte olmmoš ferte álgit iežas vuođu alde. 
Sámi Grand Prix čippiid alde ¶
NSR lea politihkalaš lávdi buot sámiide, leažžá dál guolásteaddji, dortte guoras, boazobargi, ovddasmorašteaddji, traktora nalde, atná veahčira dahje dihtora jna. ja ležžá dál sámegielat vai ii. 
Dán jagáš UKM:as leat vihttanuppelohkái čájáhusat lávdde alde ja golbma govvačájáhusat mat leat olggobealde lávddi. 
Sus geas lea gákti nalde lea Emilia Henrietta Helander ja lea njeallje jáhkasaš. 
Brevik ii háliidan gal okto lávddi alde leat. 
Sámi gárvvut mat sus leat alde geasuhit maid amas gussiid su buvdda lusa. ¶
Buletjávrre alde leat maid njoarostangilvvut seamma áigge, ja son gii dán vuoitá, beassá maid iežas gohčodit máilmmimeasttirin. ¶
Son ádjánii dušše 6 minuvtta dan dahkat ja guolli lei jieŋa alde diibmu 12.06. 
–Don leat buot muohttaga iežat eatnama nalde bálkon mu eatnamii. 
Dál bolttuiga vuorrolaga muohttaga iežaska eatnama nalde nuppi eatnama nala. 
Dákkár čáppa hearvvat ledje riikageainnu 93 alde Hábatjávrri barttaid lahka duvle. 
Ja nu máŋggas sámis oktavuohta min álbmoga árbái lea beassan healbat oalle láhkaige. 
Ealggat luottaid nalde ¶
De bođiiga dan báikái, gos lei dego skiipauksa eatnan alde.
Andreas njiejai vuosttaš ráidalaša mielde ja bođii stuora sálii, gos ii lean eará go gintal buollime beavddi alde. 
Son bođii fas stuora sálii, gos beavddi alde bulii gintal, ja ráidalas manai ain vulos. 
Dan dihte álggii fas njiedjat ja bođii muhtun stuora sálii sisa; das son gávnnai čáhppes gistu, ja gintal bulii beavddi alde. 
Alimus boazolohku lea dušše báhpiriid nalde. 
Dál leat mis áibbas ođđa jietnarusttegat, ja livččiimet beassan čájehit filmma albma lerreta nalde ja buriin jienain. 
Garra guoldu ja dálki dagahii, ahte fertejin veallát telttas duoljje nalde 4,5 jándora. 
Mun ledjen alimus ráššaid nalde, ja lei nu garra dálki, ahte goasii doalvu mu suoji. 
Biera čuoččehasttii, gesii vuoiŋŋahaga bures, loktii šavkka čalmmiid nalde eret, ja njulgii čielggi:–Juo, gal dat mannet valljit. 
Go son galggai skiippii vuolgit, de gávnnai son gáhta nalde su áhči skiippa buoremus matrosa, guhte maiddái áiggui vuolgit mielde.
Bárdni oaidná oappás gáhta nalde vázzimin; son čuorvvui su. 
Go son lei vázzimin gáhta mielde vissosis, de oaidná son muhtun gáhta nalde áhčis vázzimin. 
–Meahcce-Vulle “riegádii” bovnna nalde muhtun fiinna geassebeaivvi. 
Dalle livččii ovddasvástádus juohke siidda nalde iežaset guovlluide. 
Dá ledjen mun nai geahččamin go mánát lávdde nalde sihke juige, lávlo ja čájehedje čájálmasaid. 
Nu fal, gal mii oaidnalit fas boahtte háve, lávdde nalde dahje dán siiddus. 
Dat čohkkái muohttaga alde, lei ruoksat, áibbas hillaruoksat dan vilges muohttaga vuostá. 
Go olliiga bákteluoddanasa sisa, oinniiga soai rukses dolggi muohttaga alde ja diđiiga ahte cizáš lei dakko girdán. 
Čearus lea hui heajos guohtun, garra muohta eatnama vuostá, geardi sullii 20 cm mii lea garas ja dan nalde vel ođđa vahca. 
Ráŋggáštus lei su nalde vai mii galgat ráfi oažžut. 
Mátkki alde dadjá bussá beatnagii: –Don njunálaš galggat haksit juohke guvlui, ahte itgo don havsse gostege munno isida dálu; mun fas geahččalan geahčadit nu dárkilit, movt dál juo máhtášan. 
Geaidnu lea nu baski ahte dan nalde ii biso báljo, joatká Hætta. 
Gáfegievdni lei omman nalde beaivvi miehtá, ja su ii dáidde gal rohkajáffogáfe oažžut juhkat. 
Bisma boasttu bálgáid nalde ¶
Juohke beaivve vácciiga soai goitge skuvlii, juohke beaivve čohkkái dat rukses cizáš vuovdegeainnu alde ja oahpistii sudno Geassegieddái. 
Ja doppe dat duođai čohkkáige ja lei nu hillaruoksat dan vilges muohttaga alde. 
Ja nuppi boares nissona muitalus lea ná, ahte de son oaidná; rieban bovnna nalde čohkká ja ciellá meahccái njálmmit. 
Oktiibuot leat 14 neaktára lávdde nalde. 
Dáhpáhuvvá borranbeavdde nalde ¶
Bihtá dáhpáhus dáhpáhuvvá Lasse Åkerlunda borranbeavddi nalde, gii čájeha bihtá. 
De ruolla doalvvui su seaibbi nalde váhnemiid lusa. 
Ieš čuoččui ommana guoras dan botta go nieida lei váhnemiid luhtte, ja de vulggiiga fas, ja doalvvui seaibbi nalde bákteráigái, ja doppe lei nu seavdnjat. 
De vulggiiga fas váhnemiid guossái; de doalvvui seaibbi nalde. 
De vulggiiga fas, ja nu doalvvui fas seaibbi nalde dan sevdnjes bákteráigái. De fas šattai olmmožin doppe. 
Maiddái ozonráigi máttanábi alde lea dál stuorát go goassege ovdal. 
Danin buot máilmmi eamiálbmotkultuvrraide berre dorvvastuvvot dievas vejolašvuođat joatkit iežaset eallima árbe-eatnamiiddes alde. 
Dieđut birasáššiin bohtet min dihtui dábálaččat mediaid bokte ovdm. dalle go dáhpáhuvvá gos nu biraslihkohisvuohta, mas oljodámpa ábi alde garra biekkas botkana ja oljobohci Sibiriijas luoddana. 
Ovdamearkka dihte go Alaheaieanu dulvadeami vuostálaste dábálaš sámit, de dáza politihkkárat sáddejedje bolesiid jáget eret sámiid iežaset árbe-eatnamiid alde. 
Gufihtar de mearridii, ahte goas son oažžu viežžat, ja sártnui ovtta vissis geađggi, man nalde son gávdná duhpaha go boahtá. 
Olmmái manai mearriduvvon áiggi bajás dan báikái, gosa gufihtar lei gohččon, ja gávnnai duhpaha dan geađgge nalde, gokko gufihtar lei lohkan; muhto dat lei guovtte danmađe, maid gufihtar lei lonen. 
Gratis lodd, nuvttá loattat, čuožžu stuora plakáhtas ovddabealde tilheŋgera mas lea skuter nalde. 
Sámit maiddái ledje lávddi alde. 
Lávddi alde Lawra Somby juoiggastii čuoikaluođi, luođi máilmmi buot čáppa nieiddaide ja lohppii vel gumppeluođi. 
Soai dánssuiga vuos lávddi alde ja de fáhkkeastaga njuikiiba olbmuid gaskii. 
Muohta lea juo meastta jávkan luottaid nalde. 
Ii leat go moadde beaivvi dassážii go geassejuvllat ožžot leat nalde biillas. 
Muohta lea juo meastta jávkan luottaid alde. 
Ii leat go moadde beaivvi dassážii go geassejuvllat ožžot leat alde biillas. ¶
Lihkohisvuođat meahcis eai rehkenasto oktii daiguin mat luottaid alde dáhpáhuvvet. ¶
Jorričuovga nalde ¶
Boazoeaiggáda mielas čohkái reaŋga beare guhká bovnna nalde ja dadjalii reŋgii: –Dál fertet čuoččohit ovdal go ruohttasat álget šaddat du bahtii. ¶
–Mu mánnájuolggit hálidit vázzit litná sádduid ja dipmá gietti alde, dajai Ánná. 
Go gilvalit gaskaneaset SGP–as de hárjánit lávddi alde juoigat. 
Dasto go leat oahppan juoigat, sáhttet searvat dakkár gilvvuide mas gáibiduvvo dat dološ juoigančehppodat, dadjá Ole Larsen Gaino. ¶
Anne gii ieš lea sápmelaš (juo, son lea Guovdageainnu sátnejodiheaddji Anton:a oabbá), lei mielde OS Lillehammeris, ja barggai sámi-siiddas. Doppe son lei mielde čájeheamen movt galgá njuorostit bohccuid. Dál son evttoha ahte soaitá lea čuovddus maiddái Tønsbergas, daid ollu vuovderuoigguid geažil, mat gávdnojit Slagen nammasas báikkis olggobealde gávpoga, čuožžu báikkálas bláđis, Tønsberg Blad:as. ¶
–Lea muhtun olmmái olggobealde geas ii leat go okta giehta, ja dan namma lea Biera. –Naba dan nuppi gieđa namma? ¶
–Mis lei okta stuora moallavejolašvuohta. Per Oddvar Holmen lei fáhkkestaga akto ruovttujoavkku moala ovddabealde 5:a mehteris. Son dustii spáppa hejot, ja moallafákta háhppehii doppet dan su njuneovddas, lohká Hallen. –Holmen livččii galgan deaddelit spáppa njulgestaga mollii bissekeahttá. Eará moallavejolasvuođat eai lean Ráissas, joatká Hallen. Ruovttujoavkkus ledje 6-7 stuora moallevejolašvuođa, muhto sotnabeaivvi gal váillui sis moallabáhčči. ¶
Čárajávrre alde sáhtii maid liegga biepmu oastit, jus ii gillen ieš ráhkadit. ¶
Manadettiin cuovkanii skiipa; dušše okta olmmái rievddai skiippa gahppalaga nalde muhtun sullui. 
Beavddi nalde čuožžu Bier-Máhte namma, riegádanbeaivi ja jápminbeaivi, ja čuožžo vel: Muittašit ráhkisvuođain. 
Klássalanjas lea Bier-Máhte bultte nalde gintal ja lieđit. 
Dát lea vuosttaš geardde go Mari Boine lea iežas ođđa joavkkuin lávdde nalde Skandinavias. 
Visot šaddá nu vielgat, ja ođđa vahca čiehká buot mii muohttaga alde lei. 
Juohke jagi vuojáhallojit ollu bohccot jámas biilaluottaid nalde Sis-Finnmárkkus. 
Mearraolbmuide geain lea gáibádus oažžut mearraolbmuidgessosa dietnasis maid meara alde dinejit, galgá bargoaddi geassit 29 proseantta bruttobálkkás, eanamus kr 3 700 ruvnno mánus, go meroštallá ovdagihtiigeassima. ¶
MIESSEMÁNUS: Sirkus Merano lea luottaid alde giđđat, ja sii fitnet olu báikkiin iežaset mátkkis. 
ČAKČAMÁNUS: Norgga ja Ruoŧa ráji alde gávdnui suola verát. 
Olbmuide lei suohtas oaidnit Áillohačča, gii ii leat báljo lávddi nalde leamaš dan rájes go bahuid roašmahuvai biilalihkuhisvuođas.
Dáhpáhuvai dološ áigge ahte eamitsássa jorgalii girkotráhppa nalde, dahje sáhtii gitta girkui sisá čuovvut. 
Govda bálgá alde ¶
bilde 2: Go son ollii stuoraluddii fuobmái son iežas dan ádelhearrá gii čohkkái geađgge nalde ja borgguhii nu ahte lei dego mierká su birra. 
Dalle boahtá jearaldat: Makkár gutni nalde riidalit sámediggeáirasat ? 
Ja lei jur juste dan alde ahte ollii dohppet fárpala ovdal rievddai beare guhkás. 
Son ii beassan ánuhit ándagassii go lei riidalan dien áiddi nalde buot daid jagiid. 
Earenoamážit go juste geasi áiggi galgá eatnan nalde doaibma, go bohccot leat sullos, lohká orohat 25, Stiertná ovdaolmmoš, Mikkel P. Bals. ¶
Dál leat áigumušat eatnan nalde roggagoahtit. 
Etnan nalde galget roggat 230 mehtera govddu ja 500 mehtera guhkkosaš ráiggi várrái. 
Dálki ja dálkkádaga geažil ii boađe leat ruvkedoaibma eatnan nalde eará go geasi áigge. 
Oktiibuot rehkenasto 12 miljovnna tonna bákti ja geađgi roggot eatnan nalde. 
–Go eatnan nalde galgá ruvkedoaibma leat juste dan áigge go bohccot leat sullos, váikkuha dat olu boazodollui, lohká orohaga 25, Stiertná ovdaolmmoš Mikkel P. Bals. 2. siiddus ¶
Máŋga láhkái lei Ruong bealis mávssolaš oanehaččat čilget vuođu man alde sámi institušuvnnat berrešedje doaibmat. 
Nuppi vuoru loahpas gal lei dan nalde ahte sii eai coggalan spábba Nilutjoavkku mollii, muhto go eai dan dahkan, de ánssášii Nilutjoavku vuoittu. 
Sus lea vilges oaivi alde ja ii oktage oainne su. 
Lei dan nalde ahte guovža ii goddán ovtta gusa. 
Govas oidno Kárášjoga šaldi, man nalde olbmot gehččet mii dan áigge lei imaš, girdi seivon jieŋa nala. 
-Áiggun oaidnit dan báhper nalde dál, nu dieđát! 
Lilletun boastto bálgáid nalde ¶
–Mun dieđán ahte dain stoalppuin lea kreosot mirko, muhto dutkamat čájehit ahte vaikko dat stoalpput láhka 100-jagi leat eatnan alde čužžon, dakko ii gávdno nuoskkideapmi, čilge Nilsen. 
Muhtun manai viega beavdde lusa; dasgo beavdde nalde ceaggai miehkki. 
Ja de ii dán ge hávi máššan, de álggii aitto leahkkut seahka bálgá alde. 
Muhto Moddi leai gozuid alde ja čergii seahkas: –Mu čalmmit oaidnet!
Dánsun ja suohtastallan kája nalde Álttás. ¶
Ovdal go geassi fas “guođđá” min guovlluid, besse olbmot dánsut ja suohtastallat olgun kája nalde Álttás. 
DEGO JUOGA LÁGAN DIVRI: Jus luotta alde oainnát dákkár biilla, doaivumis lea maŋágeahči maid oainnát, maŋŋel go biila du meattá vuoddjan ja ovdal go háhppeha guođildit du. ¶
–Muhto šaddet maiddái peršuvnnalaš riiddut go dušše ovtta mandáhta nalde galget oallugat gilvalit, lohká Utsi. ¶
Lei unnán vánddardeapmi luottaid alde go olmmái válddahalai, ja dánne šattai ráŋggaštus unnit go lei álggos gáibiduvvon. (Altaposten) ¶
Son guovlá vulos ja oaidná ollu olbmuid eatnama alde. 
Dál lea hui deaŧálaš ahte mii bissut eatnama nalde ja eat ge loktan áibmui, lohká hárjeheaddji Truls Hallen. 
–Go buot gohput ja lihtit beavdde alde njuikkodit, de son oađđá losimusat, vástida jiehtanasa bárdni. 
Ja dal bohtet dieđut guollebivdiin meara alde ahte luosat leat boađus. 
Nieminen orui oalle guhkás guorraseamen Norgga beale dutkiid oaivilii go son logai ahte jus boazodoallu áigu leat boahtevuođas nannosit vuođu alde, de lea dalle buoremus háhpohallat nu ollu go vejolaš luondduguohtunvejolašvuođaide heivehallojuvvon boazodoalu ja vel nu ahte guohtunvejolašvuođat buorranivčče dálážis. 
Lilletun boastto bálgáid nalde II ¶
3. Go bidjá loahppemielkki liegganit ommana alde dassá go govddida.
Báhpat hálidit bálkká eatnan alde maid ¶





Báhpat lávejit sárdnidit ahte bálkká oažžu go albmái boahtá, muhto dál sii leat álgán gáibidit bálkká eatnan alde maid. 
Guossit čájehe návccaid nuppi vuorus ja lei ge dan nalde ahte eai dolvon buot čuoggáid. 
Muhtun manai viega beavdde lusa; dasgo beavdde nalde ceaggai miehkki. 
–Jus fal birget veaga vuostá, de oaččut njealjádas oasi riikkas, fárppal dievva golleruđaid, golleskuovaid du eadnái ja gollebeavddi man alde son beassá boradit, čilge gonagas heađis. 
Olsen imaštalai mii sáhtii leat, go ii lean oaidnán luotta nalde maidege. 
Luotta nalde oinnii son mearra-ealli reappá (krabbe). 
Oidnet go báhpa bálgá nalde nuppe geahčen vuovddi?
Okta ođđa joavku guđajahkásaččat leat dán čavčča geainnuid nalde manname skuvlii dehe skuvllas ruoktot. 
Jus sámi servvodat ii livčče leamaš nu gozuid nalde áššis, ja nu čielgasit čájehan oainnu áššis, ii livčče soaitán seamma jođánit badjánan ipmárdus ávkkis sámi musihkkafeastiválai. 
bilde 2:Geainnu nalde álggi šaddat olmmošvallji. 
-Maid dii čatnabehtet eatnan alde lea čadnojuvvon almmiin, ja maid dii čoavdibehtet eatnan alde lea čovdojuvvon almmiin. 
Dieđusge lea oalle váttis addit doalu buohkaide, muhto jus doalu nama bidjá eret ja addá doarjagit daidda geat báhper alde birgejit boazodoaluin. 
Dákkár biillaid lea dábálaš oaidnit luoddabealláin ja luottaid nalde geasset. 
Go juovlastállu boahtá, de gávdná čázi beavddi alde ja beassá jugistit čázi.
Rahppa alde čuožžu Liissá áhčči Jovni. 
Go goalmmát girjji lea álgán, lea Liisá juo oađđime su bálddas sufá alde. 
Vulle-Mihkku bođii mu ovddal bálgá alde. 
Áŋŋela buohta nuppe bealde joga alla luohká alde geahčadettiin gilli ja oppa oahpes biras orui nu vieris ja eahpeduođalaš. 
Dalle go Kristus čilgejuvvui su máhttájeddjiide Tabor vári alde, čuoččuiga Moses ja Elias su guoras. 
Dalle go Kristus gullái ruossa alde, juogadedje ja vuorbádedje sii su biktasa.
Dan seammás lei eŋgela luhtte almmálaš veahka, mii máinnui Ipmila ja lávllui: “Gudni lehkos Ipmilii allagasas, ja ráfi eatnama alde olbmuide geaid Ipmil árpmiha.” 
Muhto jođiheaddjit ja hárjeheaddjit eai bisson eatnan alde geasi loahpageahčen, ja danin hupmagohte buohkat 2.div. birra áigá ovdalgo čiekčanjahki lei nohkan. 
Ruoŧa fitnodagat gilvalit seamma gálvvuid nalde seamma márkaniin. 
Hálidit olbmo ossodaga jođiheaddjin gii máhttá ásahit oktasaš vuođu man nalde sáhttit bargat mihttomeriid vuostá máŋggabealálaš organisašuvnnas.
Muhtin eará boares áhkku lea muitalan ahte son oinnii riebana čohkkáme mievtta alde mii cielaha meahci guvlui. 
Dat bargosajit maid dákkár bárggut buktet leat dehálaččat, ja ii Snøhvit huksen, mii lea meara alde gál várra guoskka sámiid eatnamiidda ja rivttiide. 
Gaup Aamot čilge ahte jus boazu buori guohtuma alde ii buoiddo, de sáhttá dat leat mearka ahte bohccos leat olu bendelormat. 
Boahtte jagi dáid áiggiid gal ferte luotta alde leat, oaidnit go lahka 100 dákkár biilla vudjet Guovdageainnu čađa. 
Sii čohkkájedje fielluid nalde maid Skuovvadivodeaddji lei váldán sisa láđus.
Johtilit njuike son eret skutera alde ja gálista olbmo lusa.
Mii stivriimmet buot šilju nalde Sállanis, liikká vuoittáhalaimet.  
Beavddi alde lei sihke borramuš ja juhkamuš.
Bierdna geahčastii bajás, de fuopmái riebanan fielluid nalde ja dadjá: –Boađe bodnái! 
Rieban njulčii fielluid nalde bodnái. 
Garra gilvaleapmi guohtumiid nalde dagaha ahte ealáhus ii leat ekologalaččat bistevaš. 
Gilvu guohtumiid nalde ¶
Stavanger Aftenblad boasttu geainnuid nalde ¶
Diehttelas go sii maid álggahit ruvttuid Finnmárkkus, de šaddá eanet gilvu bileahtta hattiid nalde ja várra halbbit bileahtat. 
Go garudeapmi ii nu unohastan bealljái, de beasai ge fas buorbut čuovvut mii lávddi alde dáhpáhuvai. 
Álgu gal livččii sáhttán leat buoret, go lei jur dan alde ahte geahččit eai nohkkan láittas álggu dihte. 
Doppe gos Áššu lei govveme, ledje guokte luntta jieŋa alde stoahkame duolbmun-sihkkeliiguin, ja doppe ledje maid olu luottat jieŋa alde. 
Vuhttui bures ahte mánát leat duolbmun-sihkkeliiguin leamaš stoahkame jieŋa alde. 
Son muitala ahte mánát eai soaitte ipmirdit man váralaš dat lea go jiekŋa lea rašši, ja ávžžuha buohkaid geat oidnet mánáid jieŋa alde stoahkame, mannat sin lusa ja muitalit man váralaš rašes jiekŋa lea.
–Juohkehaš gii oaidná mánáid jieŋa alde stoahkame, ferte sin rávvet ja gieldit stoahkamis jieŋa alde, lohká Lemet. ¶
Bihtás geavahuvvo čuovga hui beaktilit, ja álkkes lávdehábmen daguha ahte olbmot lávdde nalde bohtet guovddážii. 


¶
1. Makkár ealli ii gille bieju dahje eará suoji alcces ráhkadit dálvái? 2. Ja manne ii gille? 3. Dieđat go manin guovžžas ii leat seaibi? 4. Ja manin gáhkkoris leat juolggit nu maŋabealde ahte ii goastta vázzit? 5. Ja buoidagis lea seaibe-geahči čáhppat. Manne? ¶
Obbalohkái sámemuseadoaimma ovddideamis galggašii váldit vuhtii ovddabealde máinnašuvvon deattuhusaid nu ahte Anáris sáhtášii leat sámemuseas dat oassi, mii muitalivččii eallima vuogáiduvvamis sierra ealáhusaid seammaáigásaš hárjeheapmái. Ohcejogas oassi mii muitalivččii Deanu guolástusa birra, Eanogagas fas oassi mii muitalivččii bohccuid geahčama birra ja Vuohččus oassi, mii muitalivččii nuppástuvvan sámekultuvrras. ¶
Vári alde ledje maid moadde lávu. Mannen ge gulaskuddat movt johtu lea, go oidnen ahte muhtin gávttehas čuččoda ja vuovdá turistagálvvuid. Ledjen dieđusge maid hui sáhkki, ja hálidin diehtit gii dat ges lea. Olmmái muitalii ahte su namma lea Johan Oskal. Son orru Gáranasvuonas, Troms fylkkas. Dát báiki lea golbma miilla eret Tromssa gávpogis. Johan gal lea oba máŋga jagi čuččodan dán vári alde turistagálvvuideasguin, go son muitala ahte sin olbmot ledje dáppe vuovdime turistagálvvuid vuosttaš geardde 1963:s. Maŋŋel dan leat leamaš juohke jagi dáppe, muitalii Johan. ¶
Bearjadat eahket bulii biila gutnan, sullii ovtta miilla davábealde Suolovuomi. Biillas ii lean go okta olmmoš, ja son gal beasai biillas olggos ja ii ge sutnje šaddan ii mihkkege. ¶
Dađi mielde go turisma lea lassánan dat lea mielddisbuktán kultuvrraid oktiibeaškkehemiid juohke bealde máilmmis, nu maiddái sámieatnamis. Nuppádassii dieđusge olbmuid gaskasaš vuorrovaikkuhus lea lassánan, mii dieđusge lea buorre ášši.. Eandalit gárggidan riikkain turisma dovdo ja váikkuha máŋggaláhkái. Dutki David Harrison:a (1992) mielas turisma váikkuha árbevirolaš kultuvrii ja servodahkii na: ¶
Ođđa gaskavuođaid dihte turisma lasiha viestarmáilmmi árvvuid báikkálaš servodagas. Stuorra turismafitnodagaid oamasteaddjit leat dávjá guovllu olggobealde boahtán ruhtaolbmot, geain leat earálágan árvvut. Dávjá sii buktet maid mielddis bargiid. ¶
Turisma geasuha eandalit nuorra olbmuid nu ollu ahte sii hilgugohtet árbevirolaš bearaščatnasiid. Dat mielddisbuktá dan, ahte bearraša siskkobealde árbevirolaš sohkabeallerollat rievdagohtet ja ožžot ođđa hámiid. ¶
Go guovllu olbmot gártet eanet go ovdal dahkamuššii vieris kultuvrain boahtán olbmuiguin, de čuovusin lea vieris váikkuhusaid ja láhttenvugiid njoammun ja leavvan báikkálaš kultuvrraide. Muhto lea maid gávnnahuvvon, ahte eai juohke bealde báikkálaš kultuvrrat leat návccaheamit nu ahte jávkašedje viestarmáilmmi almmolaš kultuvrraid ovddas. Lea maid čájehuvvon, ahte kultuvrralaš oktavuođaid ja vieris váikkuhusaid geažil guovllu olbmot leat beroštišgoahtán iežaset kulturárbbi várjaleamis, bargagoahtán dan beales ja maiddái álgán gáhttet dan. ¶
Máŋggat politihkkárat leat buktán mánggalágan dálkkasiid mainna bargguhisvuođa sáhtašii unnidit, dego bargguid ođđasit juohkima ja bargoáiggi oanideami. Diet evttohusat eai čoavdde dán stuorra ja dehálaš ášši. Buoremus čoavddus lea njuiket eret dán mielahis oarrijorri alde gos olbmot dáppe ellet. Juos mii dal ieža eat fihte bisánit, de márkandoalu molsaeaktu garra árvomáilmmiinnes sihkarit gal njielasta ja loaktá min kultuvrra daningo ráddjemeahttun gilvvohallan doalvu eanet ja eanet mearis rationaliseremii, ja dan seammás dat dahká olbmo darbbašmeahttumin. Dákkár ovdáneami čuovusin dávviriid ja bálvalusaid dássi hedjona ja fargga geavvá nu ahte eai leatge šat dákkár olbmot geain livččii ruhta daid oastit. Nugo daddjon dán várálaš višuvnna ovddas mii eat galgga jáhkkit ahte veahkki boahtá olgeš dahje gurotbeali politihkkás. Muhto baicca veahkki gávdnoge min máttuideamet eallinfilosofiijas, mii lea ieš alddis oalle vuohkasit čatnagasas árgabeaivvi eallima duohtavuhtii, nuppiid olbmuid vuhtii váldimii, olmmošvuhtii, sohkii jna. ¶
1. Njoammil ii gille suoji alcces ráhkadit. 2. Njoammil ii gille danin go jurddaša ahte son lea ovdal birgen dan haga, ja sihkkarit birge boahtte dálvvi maid. 3. Guovžža seaibi jieŋui rudnái gitta go lei oaggume seibbiin. Ja go de bođii olmmoš, guovža ballai ja ruohtastii, seaibi bázii rudnái. 4. Go Ipmil lei juohkime julggiid lottiide, de gáhkkor fuobmái ahte sutnje gal šaddet romes juolggit, ja galggai báhtarit. Muhto Ipmil jur oláhii julggiid addit gáhkkorii, muhto dat šadde gal hui maŋabeallai. 5. Buoidda ruohtai máles-báđii vuoli, go báhtii lei dola bajabealde heaŋgame. Seaibe-geahči guoskkehii báhtái ja dan rájes lea dat čáhppat leamaš. ¶
Dát boares govva lea govvejuvvon Kárášjogas 1956`s. Govas leaba Máze nieiddat Ellen Anne Hætta ja Ellen Hætta olggobealde DSF:a Kárášjogas. Gova lea Ellen Anne Hætta luoikkan midjiide. ¶
Dál geasi áiggi gullojit dávjá lihkuhisvuođat čáziid alde, fátnasiiguin ja eará čáhcefievrruiguin, ja olu gerddiid lea dáhpáhuvvan ahte álkohola lea oassi dáin lihkuhisvuođain, dahje fánasvánddardeaddjit eai leat geavahan govddodanbiktasiid. Orru čájeheame ahte dáppe Norggas leat lágat earáláganat biilavuddjiide go fánasvuddjiide. Go álkohola lea varas, ja olmmoš vuoddjá gáddefievrruin, ja jus de dáhpáhuvvá lihkuhisvuohta, de gal lea vuoddji sivalaš, ja son ráŋggáštuvvo. Ja biila-boahkana gál lea bággu geavahit, go dat lea sihkarvuohta jus mihkkege dáhpáhuvva. Muhto čázii alde gal leat eará lágat. Hui unnán olbmot geavahit govddodanboktasiid ja oallugat juhket álkohola fánasvuojidettiin. Sii dihtet várra ahte ii leat nu álki gávnnahallat go juhkanoaivvis vuojista fatnasiin, ja danin leat ge sii hirbmat várálaččat čázii alde. Fanasvuddjiide galggašii seamma garra gáibádusat ja lágat go earáin geat vánddardit fievrruiguin. Lea hui imaš go nie stuora erohus lea čázis ja gáttis, ja dál lea áigi ahte lágat šaddet ovttaláganat buohkaide geat vánddardit čázis dahje gáttis. Dál fertejit eiseváldit mearridit ahte láhka galgá leat buohkaide ovttalágan. Lea maid hirbmat suddu go olu biilavuoddjit, geat leat viisat gáttis, rivdet nie sakka go čázii ala bohtet, ja álget stoahkat iežaset ja earáid heakkain, ja muđui billistit sin ovddas geat dovdet ovddasvástádusa iežas ja earáid heakka ovddas gáttis ja čázis. AJB ¶
Go lean lohkan ruoŧabeale sámerádiohoavdda Nils Henrik Sikku áviisačállosa gaskavahku 28.10. gos son ii loga šat iežas luohttit munnje, de gal ipmirdišgoađán manin ruoŧabeale sámerádiodoaibma ii oro ovdáneamen gosage. Gal han livččii áigi jurddašisgoahtit buoridit ja lasihit fálaldaga, iige searaid atnit soaibmat mu (vaikko mun gal hui álkit dan gierddan). Ovttasbarggu dáfus livččii dieđusge vuogas ahte Sikku ain luohtášii munnje, muhto deaŧaleamos lea goit ahte min guldaleaddjit luhttet daidda ságaide maid NRK Sámi Radio buktá juohke beaivvi ja ahte mu mielbargit luhttet munnje. Mun bijan maiddái lohkkiid háldui dubmet gii dat dál orru leamen desperáhta. Dušše ieš okto konstateren ahte NRK Sámi Radio ain ovdána daid plánaid mielde maid mii norggabealde sámeradios leat bidjan. Sávvalan vel seammás hoavdaskihppárii ruoŧabealde buori ovdáneami nu ahte sáhtášeiddet eambbo go diibmobeale rádiosáddaga beaivái fállat ruoŧabeale sámiide. Mu mielas sii ánssášit buoret fálaldaga ja dat orru mu mielas leamen vuosttamužžan dan iešmearrideaddji SR Sámi Radio ovddasvástádussan. Nils J. Heatta sámeradiohoavda NRK Sámi Radio ¶
Dilli ruošša bealde lea heittot. Ruhtadilli dagaha ahte bearrášat hággejuvvojit. Alkohola geavaheapmi lassána, ja mánát lassánit iešgudetge ásahusain ja institušuvnnain. Dasa lassin ii leat Ruošša málle mánáidásahusaide heivehuvvon biebmat ja bajásgeassit mánáid. Ásahusaiguin váilot sihke olmmošlaš ja ruđalaš návccat, ja ásahusaid visttit leat boarrásat. –Dađi vearrát šaddá dilli go diehtit ahte dušše guovtti maŋemus mánus lea dilli hedjonan sakka, muitala Vegard Ulvang. ¶
SOS-barnebyer ulbmil lea hukset nugohčoduvvon mánáidgávpoga olggobeallái Murmánskka. Dákkár ásahus sáhttá addit 100-120 mánnái eallima maid sáhttá buohtastahttit go bearrášis bajásšaddá. Ovdalis gávdnojit dákkár “mánáidgávpogat” Moskvas ja Orjol gávpogis, sullii 10 miilla olggobealde Moskva. Maiddái lea dál álggahuvvon álgobarggut dákkár gávpogii St. Petersburgas, ja dál galgá maiddái Murmánskii ásahuvvot dákkár mánáidgávpot. ¶
Kárášjoga ja Deanu gielddat, Guovdageainnu ja Álttá suohkanat ja Finnmárkku fylkkasuohkan ledje čoagganan Guovdageidnui. Doppe sii gávnnadedje sihke Norgga ja Suoma bealde turismajohtolat fitnodagaiguin ja Interreg ovddasteddjiiguin. Ulbmil bargočoahkkimiin lei gávnnahit lea go vejolaš ja movt lea vejolaš ovttasbargat ráhkadit skutermátkkoštan turismma buorren gávpin badjel rájiid. ¶
Váikkuhus njuovahagaideMovt váikkuha dát vuolideapmi ee. Guovdageainnu boazonjuovahahkii? Disponeanta Smuk goit ballá ahte mearrádus boahtá beare maŋŋit. –Dál leat suomabealde bálgosat vuovdigoahtán bohccuid eará njuovahagaide. Mearrádusat bohtet nu maŋŋit ahte midjiide soaitá šaddat váttis háhkat njuovvanbohccuid olgoriikkas. Mii fertet maid vihkkedallat dan ođđa duollodivadaga ovdal go oastigoahtit bohccuid olgoriikkas, muhto jus oastit, de goit min bargit fas besset bargagoahtit, lohká Smuk. Dán vahkku loahpas dehe boahtte vahkku álggus mearrida njuovahat maid sii dahket go duolludivat lea vuoliduvvon. ¶
Muhtin davvi-olbmuid vierru lea čohkkát káfeas gáfestallat, ja maiddái borgguhit, ja de návdo ahte si dalle gullet vissis girko-suorgái. Sis lea dalle muhtin vissis oktavuohta luondduin, o.m.d. bivdoservvodagain mearragáttis dahje boazonomádismmain. Sii leat luonddu álbmot, geat leat hárjánan man láhkái doalahit lieggasa gieđain ja suorpmáin. Dasa gáibiduvvo maiddái vissis sáhkamálle ja gierdevašvuohta servvoštallat. Masa sii dalle čujohit, dahje masa sii addet referánssa, lea muhtin vuoiŋŋalaš govvi oba servvodagas davvin. Dakkár gáfebeavddis ii gávándollojuvvo bearehaga, muhto ii dárbbáš leat menddo duođasge, dego sii livčče gávdnan dan refererenvuogi, sullii nu mo rávis olbmot ságastit Augustin oaivila mielde. Go servvodat gártá mihttomearrin dan láhkái ahte šaddá speallun, de badjana muhtin bárru mii goddá iežas coagádasas, dat lea namalassii kátástrofa. Olbmot ruovgalit dego bohccot ja gártet luonddu dávvirin ja slávan dálkkodagaide. Go sihke Søren Kierkegaard ja Jean-Paul Sartre leigga darvanan káfeaváccimii, de lea daningo aitto das leat olbmot luovosin ruovttu dilis ja dego ovtta dásis. Muhto min guovllus orru leamen nu ahte olugat fertejit leat fárrolagaid jos galget jolget fitnat káfeas, dego sii livčče dalle oažžumin muhtin lágan vuosttašvuoigatvuođa, dego livččii káfea dilli jienasteami vuolde. Muhto dakkár vuoigŋačuohcá olmmošvuođa dillái, ja dalle eai leatge vuordimis viidáset vuoigatvuođat meahcis, go olbmot eai oro dáhttumin čuovvut soahpamušaid ja árbevieruid, ja dalle eai čuovo eiseváldditge soahpamušaid. Dakkár servvodat mii mis lea dál sáhttá navdot leamen čállon o.m.d. Claude Levnn-Strauss "Tristes Tropique" girjái, iige dušše fal Marques "Čuohte jagi aktovuohta" bálkášuvvon máidnasii. Dakkár servvodaga iešvuohta lea dego ladju ja semeanta, láittas ja guorahallameahttun oktanaga, boarrásiid ja mánáid soahpamuš lávu siste, rávis olbmuid bivdoettiin, nu mo Tacitus čujoha fargga guoktedufát jagi dás ovdalis. Dat mii lei ovdal miellagiddevaš lea gártan mánnálašvuohtan ja deaddun, dego olbmot eai šat fuola rávásnuvvat, muhto boarásmuvvet menddo fargga. Ovdal jáhkken mon ahte antropologat nu mo Levnn-Strauss ledje boastut veardidan, muhto dál mon jáhkán ahte sis lea muhtin muddui riekta, aitto dan dáiggi dihte maid olbmot susket dološ vieru mielde, vai ii leat šat dat miellagiddevašvuohta servvodagas mii bajásdoallá beroštumi. Dát ii leat Augustin sivva, iige guđege eará jurddašeaddji sivva, muhto lea dego muhtin lágan sávzabátni mii gáskkesta, nu mo lávejit Buolbmágis dadjat. Mii vuohtti dál ieš referánssamoivvi ja seavdnjadasa. Beaivválaš máilbmi gártan menddo olu goartilin ja állánin, dáigin ja beatnatborramuššan, gáferuhkkan ja bábermillun. Danin gártet muhtin vierut olgguštuvvot, nu mo dárkilis máinnas ja sáhkavuorru, mii rievdá bussá riegádanbeaivin. Dakkár suhtut dološ vieruide badjanit go veallá lea bearehaga muhtin sohkabuolvvaide. Dalle lea nuoraide lávus olggos, dat lea áibbas vissis, ja de farggamusat, vai eai suođát šat nu mo ovdal. Go gollelávvu báitá guovdu eahkesalit duoddara, de oidno aitto hui veaháš das mii veajášii leat servvodat aitto veaháš bajábealde ladjodási láittasvuođa, muhto dan galgá bures diehtit jos fuomašit, ja vel dohkkehit. Diet máilbmi, mii lea ránis ja guovgat dego dan livččii stállu dahkan, dat ii lean Augustin miela mielde. Go alla várit eai leat, de ferte jalges duottar dohkket, dego muhtin lágan njuolggočoalát taxišillju. Dát ii leat šat dat dološ máilbmi, iige gárta šat goassege, dasa dárbbašuvvojit ođđa ivnnit, mat eai guvggot nu jođánit go dološ láđđi. Go Wittgenstein navdá gielas leamen iešmearrádus dahje autonomia, de lea liikká nu ahte giella ii leat jurddaháhtti persuvnnaid haga, go muđui dat lea muhtin lágan automáhtagiella, mii stivre dihtoriid, vai dat jorret das veahki haga. Persuvdna lea giela eavttovuođđu ja referánsamodealla, daningo masa čujuhuvvo, lea álo olmmoš dahje persuvdna, ja dat dáhkko persuvnna bealis. ¶
Vuolábealde biilaluotta Bákteváris Guovdageainnus, leat gassa streaŋggat mat ihtet eatnamis, heaŋgájit muoraid gaskkas ja fas mannet eatnamii. Streaŋggat heaŋgájit nu ahte sáhttet leat sorbmin vánddardedjiide. 2. siiddus ¶
De orrugohte buohkat jaska. Olmmái oinnii ollu ruđaid borde alde ja dievva hilduid alde. De dadje sii: -Jos don áiggut jovohaga orrut buot dán birra maid leaččat oaidnán ja gullan, de eat mii áiggo dunnje dahkat maidege bahaid. -Áiggun gal, vástidii olmmái. -Áiggut go don vuordnut dan ala? jerre sii. -Áiggun gal, vástidii olmmái. De vuortnui son dan ala, ahte ii áiggu dan oktiige sárdnut. De adde sii sunnje ollu ruđaid ja luite vuolgit. Go son bođii gávpot sisa, de jerre máŋggas, ahte ii go son oaidnán dahje gullan maidege. De lávii ain dan vastiidit: -In gullan ge maidege, juobe juo oaidnán. Muhtomin lei olmmái vázzime gávpot-gáhta alde, de boahtá okta hearrá su ovddal riideme. Son orostahttá heastta ja attii sunnje ruđaid. De árvidii son, ahte dát lei muhtin dain ruhtaráhkadeddjiin, geaid son dan ladnis oinnii dahje dan čiegus gealláris eatnan vuolde. Dasgo sii láveje beaivet gávpogis johtit ja ihkku ruđaid ráhkadit. Olmmái oaččui ruđaid, nu dávjá go geange sis gávnnai, ja rikkui hirbmosit. Gáldo:J. Qvigstad: Lappiske eventyr og sagn fra Varanger 1929, (Aikio 1893) ¶
GÁVTTEHAS OIDNO ÁIGÁ JUO: gávttehas gal oidno guhkás juo. Margrethe Juusu orru Suoma bealde Gárasavvona, ja lei dieđusge vuolgán geahččat mii márkaniin oidno. ¶
Dáid maŋemus jagiid lea gal márkan unnon jagis jahkái. Diibma lei vel leamaš “tivoli” doppe, muhto dán jagi ii lean dat ge. Buohkat geainna Áššu humádii moite go márkanat leat ná unnon. Jan Niva, gii lea jođihan márkaniid lágideami, muitala ahte dán jagi ledje ge gaskkal vihtta ja logi unnit vuovdit, dahje “marknadsknallare” nu go Ruoŧa bealde gohčodit vuovdiid, go diibmá. Dál ledje 50 vuovdi Gárasavvonis. -Son gii lei guhkimus mátkoštan márkaniidda vuovdit, lei boahtán Skånes, lulli-Ruoŧas, muitala Niva. Dieđusge galggai dat maid fitnat eará markaniin maid. -Sivvan dasa go eai leat nu ollu vuovdit go ovdal, sáhttá leat ahte Ruoŧa vearroeiseválddit leat garraset dál go ovdal, muitala Niva ja joatká: -Dál fertejit vuovdit leat organiserejuvvon. ¶
Vuolábealde biilaluotta Bákteváris Guovdageainnus, leat gassa streaŋggat mat ihtet eatnamis, mannet eatnama mielde, badjel muoraid gos heaŋgájit muoraid gaskkas, ja fas mannet eatnamii. Streaŋggat heaŋgájit nu ahte sáhttet leat sorbmin jus ovdamearkkadihte olbmot dálvet vudjet skuhteriin dakko. Leat ollu mánát geat vánddardit dakko, go manná bálggis skuvlii dakko. ¶
Luoddačuovggat alde čuvges áiggi ¶
Ráisa lea dál nubbin 3.divišuvnnas Romssa bealde. Gaskavahkku vuite 6 - 2 Boallobáđa/Báhccavuona vuostá. Dál lea Ráisa dušše čuoggá maŋábealde Skarp joavkku, ja čavčča čiekčamat šaddet hui gelddolaččat og deaŧálaččat visot njunušjoavkkuide. ¶
Vázzit eaba hálit namaideaset áviisi, ja nubbi dain vázzin, muitala ahte soai suorganeigga hirbmadit dainna dáhpáhusain, ja jearrá ahte lea go dat dábálaš ná láhttet olbmuiguin geat meahcis vázzet. Soai doaivvuiga álggos ahte ruovttus dat lea dáhpáhuvvan juoga go politiija bođii issoras fárttas, ja alit-čuovggat vel dáhke alde čuvge. ¶
58B:1: Lei issoras bávččas ná heaŋgat, ja su vuolábealde lei gorži dego stuora duoldi málesbáhti. Duos dás ráhttásii sus jáhkka veháš, ja juohke háve lei dego bastilis niibi mii čuokkui su. Orui sutnje dego livččii jápmime vehážiid mielde. Son ballagođii hirbmosit ja álggii issoras fasttiid huikit. ¶
De leat vásihan dan fas: Krf-stáhtaráđđi áigu bidjat eret báhpa mii čuovvu Biibbala. Friddjavuohta ii leat nu stuoris organisašuvnnas Den Norske Kirke (DNK). Ii juobe goit konservatiiva báhpaide geain leat váttisvuođat oamedovdduineasguin boastuoahpaheaddji bismmaiguin. 1907 lei garra riidu DNK:as ahte galget go oahppatmeahttun olbmot beassat ávvudit rihpaid go ii leat báhppa doppe. Nu gohčoduvvon “friddja rihpat” . Eanas báhpain vuosttildedje dan. Sii oaivvildedje ahte dát biđge girku. Oahppameahttunolbmuid hoavda, Ludvig Hope, lei okta dain gii barggai garrasit ahte luvvet rihpaid. Sagastallančoahkkimis dán ášši birra, logai son: -Go juo buohkat besset bargat maid dáhttot Stádagirkus, gal de fal ii leat vearrái ahte risttálaččat maid ožžot veháš eambbo friddjavuođa? Hui riekta gažaldat maiddái min áigeguovdilis dilálašvuođas. Go báhpain ja bismmain maid lea friddjavuohta sárdnidit boasttu oahpu, ja doaimmahit rihpaid boastut: Manne lea de nu boastut ahte muhtin oskkolaš báhpat hálidit olbmo, geasa sis lea luohttámuš vuoiŋŋalaš jođiheaddjin ja bagadallin? Boasttu ohppu lea mihá vearrát go čorgatmeahttun organisašuvdna. Rihppariidus lei okta gurutbellodaga-stáhtaráđđi gii dáikkihii ja luvvii rihpaid. Galggašii vuordit ahte Lilletun maid livččii sáhttán dahkat nie. DNK ja eará organisašuvnnat ja girkolaš servvodagat eai leat Ipmila duohta searvegottit. Dát leat dušše olgguldas, “ceahkki man alde bargat dan botta go leat hukseme Jusus Kristusa girku” (Hope). Ipmila duohta searvegoddi leat Ipmila olbmot, bestojuvvon suttolaččat. Ipmila olbmot berreše danin bálvalit dakkár oktavuođain, mas beassat ieža stivret, Ipmila dáhtu mielde. Ja Ipmila dáhtu gávdnat mii Biibbalis. Ove Sandvik ¶
Dáid beivviid leat báhpat áššáskuhttome geat leat cealkán eret bismmaid bearráigeahččoválddi Tunsbergas ja Davvi-Hålogalánddas. Leat báhpat geat doalahit girku oskku ja dovddastusa, ja dat billistivččii girku oskku ja identitehta jus sii massáše báhpparivttiid. Dán oktavuođas lea ge vuođđu buktit jearaldaga bismmaid ámmátláhttemis. Ja leat eanas bismmat geat leat sivvan girkoearuhussii maid mii dál vásihit. Bismmaid viháheame rituálas čuožžu earret eará: «Galggat váldit vára apoastalaš oahpus min girku dovddastusa mielde... ja geahččalit ovddidit ja gáhttet Ipmila girku oktavuođa, rápmin ja gudnin su Bassi nammii.» Bisma bargá ge iežas ámmátvirggi vuostá go geavaha bismastuolu buktit priváhta oainnuid mat leat girku ohppovieru vuostá, ja oainnut mat baicca ráhkadit riidduid ja earuhusa Ipmila girkus eaige ovddit ja gáhtte. Lea dát mii lea dáhpáhuvvan bismmaid homofiliija gieđahallamis, gos golmmás min bismmain ledje mielde homofilalaš ovttasorrumii mii lea vuostá girku oahppovieru. Leat ge bismmat geat leat sivalaččat girku earuhussii, ja ii sáhte sin eretbidjat geat dollet girku oahppovieru. Ii ge dat ovddidivčče makkárge oktavuođa Ipmila girkus, muhto baicca dahkat earuhusa vearrábun. Dál lea baicca bismačoahkkin mii 1997 čavčča buktán muhtun ártegis oaiviliid. Vuosttašettiin lohke sii ahte sii eai áiggo defineret ahte girku osku čuožžu dušše dan nalde ja dieđusge eai oainne unnitlogu oainnu «vearrioahppun» . Lea hui váttis ja ártegis cealkka, ja nu go mun ipmirdan njuolggát dohkketmeahttun. Jus dát šaddá definašuvdna mii vearrioahppu lea, de gal várra ii livčče beare eatnat mii šattašii vearrioahppun. Vearrioahppu ferte leat visot mii lea vuostá girku duohta oahpu bassi čállaga mielde. Dál lea baicca bismačoahkkin fuobmán ahte dán defišuvnna mielde, jus ii dohkket bearráigeahčči, de lea «girkoortnegiid vuostá illojála» ja juohke bisma oažžu «rievdadit girku praksisa» . Ii leat dohkálaš ahte bismmat heitet sárdnume Ipmila sáni ja sin bassi ámmáha ovddas ja nu heaittihit visot sin bearráigeahču.Ja seammás váldet válddi eretbidjat báhpaid geat eai leat ovttaoaivilis singuin. Nu ii sáhte, ja ii atte makkárge vuođu áššáskuhttit báhpáid geat eai fuola bismmaid bearráigeahču. Maid daiguin bismacealkámušain mat bohte sihke 1995´s ja 1997´s homofiliášši birra? Galget go dat muitalit girku albma oskku? Ja maid boahttevaš bismmat? Galget go sii maid daid cealkámušaid vuhtiiváldit? Lea sáhka girku oktavuođa ja integritehta bira. Dan sáhttá dušše gáhttet go lea oskkaldasvuohta Ipmila sátnái. Ja dan vihtanuššet ge báhpát geat dál áššáskuhttojit. (Dát čála lea veaháš oaniduvvon) Håkon Haus Stavanger ¶
Sotnabeaivve veaigin oidnui muhtin balloŋga bajábealde Guovdageainnu. Muhto mii dá ges lei balloŋggaid? 2. siiddus ¶
Goappa bealde vuoigŋasoađi leat mii? ¶
Dál lea vejolaš nuvttá mihtidit varradeaddaga ja vuoigŋankapasitehta Váibmo- ja Geahppáidbuhcciid Riikkasearvvi busses. Dasa lassin oažžu rávvagiid, ja dieđuid LHL barggu birra. Čakčamánu 2. beaivvi lea busse Girkonjárggas, 3. beaivvi fas Vuotnabađas ja bearjadaga ges Kárášjogas. Lávvordaga čakčamánu 5. beaivvi lea busse Guovdageainnus. Buohkat leat bures boahtin mihtidit varradeaddaga ja vuoigŋankapasitehta. Lávvordaga lea busse leansmánnikántuvrra olggobealde dii. 10.00 - 15.00. Nuvttá gáffe ja gáhkut. ¶
Mannan vahkku bearjadat Áššus lea ihttán okta boasttuvuohta. Lea dan bihtás gos fágahoavda Roger Pedersen čilge njiŋŋelasvihkkema. Bihtás sáhttá ovtta čuoččuhusas oažžut dan ipmardusa ahte buot njiŋŋelasat galget vihkkejuvvot, ja ahte visot njiŋŋelasat mat leat vuolábealde deattu galget vuvdojuvvot. Muhto ii leat juste nu. Ii leat eambbo okta oassi njiŋŋelasain mat galget vihkkejuvvot, ja dan oasis de galgá oaidnit man stuora proseanta njiŋŋelasain gáhččet vuolábeallái deattu. Dát proseanta de muitala olu njiŋŋelasat fertejit vuvdot juohke ealus. ¶
De jearai báhppa luhkkáris: –Movt galggan mun dainna ruhkuin hearidit? In mun oačču dan eret gieđain. Luhkkár vástidii: –Mana dál olggos. Die lea okta vilges geađgi olggobealde uksabeallá; mana dál ja časkke dan ruhku dan vuostá cuovkkas ! Báhppa manai olggos ja oinnii vielgada uksabeallás ja časkkii duon boares áhká bahtii, nu ahte ruhkku manai cuovkkasin. Boares áhkká riemai čierostuvvat ja dajai: –Vuoi ráhkis girkohearrážan, in áiggo šat baikit. Ja de manai báhppa fas sisa, ja go iđit šattai, de vulggiiga soai siidii, ja báhppa lei nu nealgume; illá vejii vázzit. De dajai luhkkár: –De dál don oainnát man buorre lea nealgi. Galggat dal don nai addit bálvaleddjiidasaset buoret biepmu, ja báhppa lohppidii ja doalai lobis. (Gáldu: J. Qvigstad - Lappiske sagn og eventyr fra Lyngen I. Oslo 1929.) ¶
Balloŋga mii lea vuolgán iežas geainnuid girdit, ii leat unnimusaid gaskkas. Balloŋga lea 100 mehtera allat ja govdat, ja álki fuomášit. Sotnabeaivve veaigin ja nu guhká go lei čuovgat, oidnui okta balloŋga bajábealde Guovdageainnu. Oallugat doivo ahte dá lea beakkán Kanada balloŋga, mii sáddejuvvui dálkki iskkadan dihte áibmui. Muhto balloŋga mii oidnui bajábealde Guovdageainnu, lei Gironis sáddejuvvon. Girona balloŋga girdá 36.000 juolgemihtu (fot) áimmus, mii mielddisbuktá ahte dát i galgga dagahit váttisvuođaid girdiide. ¶
Mátkkistis badjel Atlanterábi, dagahii Kanada balloŋga ahte girdijohtolat šattai rievdadit dábálaš ruhttuid. Muhto norgga bealde ii balahuvo Balloŋga dagahit stuorit váttisvuođaid. Dát balloŋga lei sotnabeaivvi eahket bajábealde Spitsbergena, Svalbárddas. Kanada áibmosuodjalus sáddii guokte jager-girdi báhčit granáhtaiguin baloŋgga vulos, muhto ii leat lihkostuvvan. Baloŋggas lea ollu rusttegat mat galget mihtidit ja sáddet dieđuid dálkki birra. ¶
Tromssa bealde lea muhtin áigge leamaš nággu gaskal boazodoalu ja muhtima gii áigu cegget hotealla, dahje duottarstobu guovddáš boazodoallo guvlui. Iešalddis ii dárbbaš dát buktit stuorát riiddu. Muhto go duottarstohpu galgá leat juste gokko Bardu Hotelldrift hálida, iige gokko buoremussan lea boazodollui, rievdá ášši, ja danin šaddá nággu. Boazodoallu lea ovdalaččas miehtan barta, dahje hyttahuksemiidda Altejávrre guovllus, gosa ođđa duottarstohpu lea jurddašuvvon. Boazodoallu lea árvalan ahte duottarstohpu maiddái huksejuvvo dáid hyttaid lagabuidda. Muhto dasa ii mieđa duottarstohpo huksejeaddji. –Jus eat beasa cegget juste gokko hálidit, ii šatta mihkkege ceggejuvvot, lohká Bardu Hotelldrift stivrajođiheaddji Terje Nilssen Nordlys áviisii. Earáin sániiguin juste dákko dahje ii gokkoge. Muhto jus álo galgá boazodoallu addit eatnamiid ruvkedoaimmaide, biilaluottaide, čáhcedulvademiide ja eará sisabahkkemiidda, šaddá riidu seamma dássái go ovdamearkka dihte Hámmárfeasttas lea juohke geasi. Vaikko maiddái doppe lea nu ahte gávpot lea boahtán bohccuid gaskii, eaige bohccot gávpotviesuid gaskii. Olu sisabahkkemat leat dagahan ahte boazodoalu guohtuneatnamat leat gáržon sakka maŋemus moaddelot jagi. Boazodoalus eai leat guohtuneatnamat vuorkkás, gosa besset go ain ođđa sisabahkkejeaddji boahtá. Bardu Hotelldrift lohká dás, dahje ii gokkoge. Maŋemus gáržžahallá maiddái boazodoallu dadjat: Dása, dahje ii gosage. Duottarstobu sáhttá sirdit heivvolaš báikái. Boazodoalu ii sáhte. Juste fal go eai šat gávdno guovllut gosa báhtarit. Buoret lea ahte ii leat duottarstohpu go ahte ii leat boazodoallu. HIV ¶
4-DOZERNE. Stuorabiilavuodjit čikče maid Bákteváris. Sis ledje bargobiktasat alde čievččadettiin. Sii čikče oalle bures, vaikko vel eai ollen finálaide. Lea go son oktage sis ožžon fálaldaga čiekčagoahtit Martinjávrejoavkkus? ¶
Dán govas oaidnit earret eará: gurut ravddas: ?, Teodor Jakobsen, Isak K.Hætta, ? , Edvard Nilima ja Bjarne Hansen. Eat dieđe gii dat lea gii ovddabealde čohkká. Lea Guovdageainnu Gilišillju gii lea luoikan midjiide gova. ¶
Muhto go Guovdageain´ joavku Sančuari njuikii lávdde nala, de gal dievihii Alfreda šillju. Olbmot sihke lávlo ja juige mielde go sii čuojahedje. Ja dat gal čielgasit oidnui ahte Sančuari čuojaha musihka masa Guovdageaidnulaččat liikojit, go eai báljo luoitán šat lunttaid vuolgit lávdde nalde eret. Kárášjoga joavku Intrigue loahpahii konseartta lávvordaga. Sii čuojahedje nugohčoduvvon hardrock. ¶
Guovdageainnu lunttat ledje skurtnjagan go moiveje nu ahte masse vuoittu čiekčama maŋemus minuvttain. Ii leat lohppi “skeŋket” čuoggá go lea vuoittubealde 3´ain moalain moaddenuppelohkai minuvtta ovdal go čiekčamat nohket, muhto nu dahke lunttat lávvordaga. Buot orui manname nu movt lunttat háliide ja buohkat, earret Nordlys:a čiekčit, doivo ahte guossit galge oažžut vuoittu ja čuoggáid mielde Guovdageidnui. ¶
Ii leat vuosttaš háve ahte lunttat leat vuoittubealde ovdalaš go čiekčamat nohket. Mii muitit movt sii moiveje Sállanis ja ruovttus Fállejoga vuostá. Lávvordaga mearride lunttat 75 minuvtta šiljus, muhto vuohon vuhttui ja oidnui ahte sis eai leat fámut ja návccat čiekčat 2 geardde 45 minuvtta. Niitoguolbanis lei dušše okta joavku šiljus vuosttaš vuorus ja 30 minuvtta nuppi vuorus. Dalle čájehe lunttat ahte sii ánssášit saji bajágeahččen tabeallas. ¶
Vieljaš guovttos geat leigga jođus Suoma guvlui, fuobmáiga viessobuollima Máttaluobbalis moadde kilomehtera olggobealde Guovdageainnu čoahkkebáikki. Soai dieđiheigga buollima teknihkkakántuvrii ja heahtenummarii 110ii. Dolla ii lean vel jáddaduvvon go Áššu ollii deaddelit áviissa. ¶
Dát dáhpáhuvai olggobealde Sállama muhtin ilolaš juovlaeahkeda. Báhppa orui Sállamis. Sus lei siida ja sus ledje bargit. Su siiddas ledje ruovdeuvssat ja lásebeavddit mas bargit borre. Báhpa kántuvras lei maiddái seammalágan beavdi, muhto ledje uvssat ledje maiddái lásen ja láhtti lei ruovddis dahkkon. ¶
Lei juovla eahket ja báhppa lei kántuvrras čohkkámin čállimin, go de iđistii láse beavdde vuolde olmmoš bajás. Iige báhppa fuobmán ovdalgo go lei nuppe bealde beavddi čohkkámin. De jearrala báhppa: “Mii máilmmiid don ges leat olbmuid?” Vieris vástida: “Gal don beasat maŋŋel diehtit, muhto don galggat girjjiid čállit, maid dal leat čállimin, ja galggat báhpiriid deavdit.” ¶
Lávvordaga vuddjui ealga jámas 2 miilla nuorttabealde Kárášjoga. Biilla manai áibbas moallun go ealgá gahčai ovdaruhttu ala. Sii geat ledje biillas gal eai roasmmahuvvan, dušše unna gánddaš gii lei ovdastuolus bávččagii veaháš, dan dieđiha Kárášjoga leansmánni kántuvrra. ¶
Maŋemuš jagiid áigge lea gárvvásmuvvan čielggadeamit dáppe Suoma bealde, mat gieđahallet boazodoalloguovllu davimus balgosiid guohtoneatnamiid dili. Dán vuođul sáhttá juo dál oaidnit man guvlui dat lea ovdáneamen. Danin ferte váldit beali ja buktit ovdan iežan oainnu dan birra. Boazodoallu lea maŋemuš 30 jagi áigodaga áigge gártan vuogáiduvvat ođđa ovdáneapmái. Dása lea váikkuhan eanemustá boazodoalu almmolaš mašenluvvan. Dákkár dilis ođđa vejolašvuođaid ekonomalaš buorringeavaheapmi gáibida boazodoalus dákkár nuppástusa, mii vástida dán ođđa dili. Earret eará samiguovllus bohcco eallimii dehálaš duottar- ja meahccebiras leat gártan garra nuppástumi vuollái. Dan dihte ovdal buot luonddudilálaš boazodoallu lea dál juohke bealde duođalaš válljemiid ovddas. Dal boazodikšunvugiid ja doaibmavugiid gártá guorahallat ođđasit. Dálá badjelmearálaš stuorra boazomeriid seailluheami dihte ferte ohcat ođđa guohtoneatnamiid daningo luonddu guohtoneatnamat leat garrasit nohkan. Dákkár eatnamiid ferte ohcat guovlluin mat ovdal leat leamaš uhccán geavahusas dahje nuppádassii láigohit omd. nuortarájá duohkin dahje dasto gártá biebmama lassefuođđariin lasihit vel dálážis. Muhto mii lea dalle bohcco imago EU guvlui ferte dán seammás jearrat? Vuođđogažaldahkan goittot lea boazologuid geahpedeapmi dan dássái man guohtoneatnamat girdet, ahte ii dárbbašivčče oastit Gaska-Suomas suoinni ja eará fuođđara. Boazodoalu ovdáneapmái lea máŋemuš 30 jagis leamaš mihtilmas dat ahte dainna gilvvohalli eará eanageavanvuogit leat beavttálmuvvan, omd. sámiguovllus meahccedoallu, turisma ja čáziid huksen. Ovddabealde máinnašuvvon doaimmat leat unnidan guohtoneatnamiid duođalaš guođohanviidodagaid. Dása lassin áimmu nuoskkideapmi nuossáda oppa áigge jeahkála šaddu ja geahpeda jeahkála šaddu. Guohtoneatnamiid rievdan lea nuppe dáfos buktán bohccuid logu, guovllu juohkášumi ja boazonáli ráhkádusa nuppástumi ja nuppe dáfos máddeleappos bohccui eará ealáhusaide dagahan hehttehusaid ja vahágiid laskama. Dehálažžan boazodoalu dahká dat ahte dat gánneha dakkárge guovlluin, gos vejolašvuođat eará ealáhusaid hárjeheapmái leat smávvát. Namalassii sámeguovllus olmmoš sáhttá bohcco bokte ávkkástallat árktalaš guovlluid vánis luondduváriid bohcco bokte almmá mearkkašahtti olggobealde boahtti veahki haga. Boazodoallu addá sámiide barggu ja dáhkida birgenlági sihke nanne dan láhkái olbmuid bissuma davi ravddamus guovlluin. Dán rádjái bohccobierggu haddi lea mearrášuvvan vuosttaš sajis jearaldaga ja fálaldaga eavttuid mielde. Boazodoalu sisaboađu lea njuolvudan bohccobierggu hatti luoitin ja jámmasaš buvttadusgoluid goargŋun. Boazodoalu ruhtadanlahka lea addán vejolašvuođa hukset njuovvanrusttegiid. Dat lea dieđusge ášši mii lasiha boazoolbmuid ja bohccobierggu golaheaddjiid luohttámuša bohccobierggu ala ja bohccobiergobuktagiid márkanastima ala. Muhto seammás ođđa rusttegat njillet ollu badjeolbmuin ruđaid. Boazodoalu oktan headjuvuohtan sáhttá atnit sierra ealáhussurggiid koordinerekeahtes seahkáneami boazodollui ja dan sierra oassesurggiide. Goansttat ovddabealde máinnašuvvon headjuvuođaid buorideapmái leat dárbbašlaš áigeguovdilaš dieđu fidnen ja sirdin sihke dieđu oktiiheiveheapmi jierbmálaš mearrádusaid dahkama várás. Lea dan mielas, ahte váldodeaddu boazodoalu ovddidandoaimmain maid boazodilli lagamus jagiin gáibida juo EO dáfos, leat boazodoalu ekonomalaš ovddideapmái guoski gažaldagaide vuodjun. Dasa gullá omd. boazodoallobuktagiid gieđahallan buktagiid ahtanuššan ja gávpašeapmi ja unnimus boazologu merošdallan boazodoallobearraša bokte nu ahte ealáhusa hárjeheapmi lea gánnehahtti. Dan oktavuođas čujuhan Norgga beale boazodoalu nuppástuvvanprográmmii. Guohtoneatnamiid geahpáneapmi, mii lea boahtán ovdan eará eanangeavahanvugiid geažil gáibida sierra ealáhussurggiid dálá nannoset ovttasbarggu. Ovttasbargu gáibidage boazodoalu ja dainna gilvvohalli eanageavahanvugiid gaskavuođaid ođđasit vihkkehallama ja ordnema. Mii leat maid bohcco imago seailluheami dihte dan mielas, ahte boazologuid stuorrun galggašii stáđásmahttit dan dássái, maid guohtoneatnamat buktet ja dat ahte ealáhus joatkašuvvá luondduealáhussan. Guohtoneatnamiid buorre ortnet, ovttas eará boazodollui čatnašuvvi doaimmaiguin, addá vejolašvuođaid dasa, ahte maiddái ámmátboazoolbmáid sajádat ealáhusa hárjeheaddjin nanosmuvvá. Dán láhkái boahtá sápmelaš boazodoallokultuvrras leat buoret vejolašvuođat seailut. Boazodoalu ovddideami geažil leat ekonomalaš- ja guohtoneatnamiid dutkamat buot dehálepmosat. Gárddisdikšuma ja bohccuid lassebiebmama ferte árvvoštallat ođđasit ekonomalaš ákkaid vuođul. Ferte maiddái čilget mo dat gánnehit veardádaladettiin luonddudilálaš boazodoaluin. Maiddái njuovvanbohccuid válljemiin ja dan bokte boazodoalu buktaga stuorrumii ferte giddet ain stuorát fuopmášumi. Bohccobierggu kvalitehttii ja márkanastimii galgá bidjat dálá stuorát deattu eakti luonddubuktagin, mii ođasmuvvá muhto goit lea nohkavaš roavvaávnnas. Dát jurdda deaddá ollu dalle go hubmojuvvo EO birra. ¶
Nuppi gearddi ordnejuvvujedje sisbándi Sámemeasttirgilvvut ruoŧa bealde ja dát dáhpáhuvui Àrjjátluovis njukčamánu 27-29 beivviid. Gilvvuid ordniiga Àrjjátluovi sámesearvi ja Sámiid ruoŧabeal Valáštallalihtu (SRVL). Gilvvuide ledje 15 dievdojoavkku, 8 nissonjoavkku ja 5 unnoraččaid joavkku almmohan ja dát joavkkut bohte Gárasavvon rájis davvin ja Hearjedálena rájis oarján, fal dušše joavkkut ruoŧa oasis Sámis. Dievdojoavkkut ledje juhkkojuvvon njeallji oassái, nissonjoavkkut guovtti oassái ja unnoraččat guovtti oassái. Guokte buoremus joavkku juohke oasis besse njealljat-(kvarta) - finálai. Nissonjoavkkuin lei semifinála dakkaviđi oassespealu maŋŋil ja unnoraččain lei finála dakkaviPi oassespealu maŋŋil. Mátšaáigi lei 1x25 minuvtta. ¶
Dievdofinála Deartná Valáštallansearvi vuittui semifinálas Árjjátluovi vuoste ráŋkkástusaiguin ja beasai de finálai. dan nuppi semifinálas gávnnadeaiggá Gárasavvona sámesearvi ja Girona sámesearvi. Álggos orui Gárasavvona sámesearvi álkis vuoittu vuoste manname go moallaloguin 4 - 1 ledje vuoittu beale, muhto loahppaminuvttain Giron dagai guokte johtilis moala. Lagabui fal Giron ii beassan ja Gárasavvon lei gárvvis finálai. Finálas gávnnadeaiggá de Deartná Valáštallansearvi ja diimmá bronsamedáljajoavku Gárasávvona sámesearvi. Dát finála šattaige de dáid gilvvvuid buoremus mátša, mii maid lei gehččiid miela mielde. Gárasavvona sámesearvi čájehii gehččiide sin beakkán čáppa spealamálle. Go loahppasignála čuojai lei bođus 2-2. Dál galggai ráŋkkástusaiguin gilvvu rátkašuvvot go joatka ii mieđihuvvon! Deardná álggahii buorebut ráŋkkátusaiguin ja dagai guokte moala. Gárasavvona sámesearvi ii fal vuollánan, muhto jovssai Deartná daiguin guvttiin maŋŋemus ráŋkkástusaiguin. Ráŋkkástusgilvu ollii dan muddui ahte Gárasávvona sámesearvvis lei vejolašvuohta vuoitit go Deardná ii deaivan moalai, muhto maid Gárasávvona sámesearvái manai seammaládje ja go Deardná lihkostuvai moala oažžut, de lei Gárasávvona sámesearvvis bákko moala dahkat vai joksa Deartná, muhto Deartná moalagoahcci dagai jur máŧoheamis gádjumusa, ja nu gárvanii ášši. Golli manai Deardnái. Mátša goalmmát bálkášumi nalde čađahuvvui Girona sámesearvvi ja Árjjátluovi sámesearvvi gaskkas. Árjjátuovvi vuitii oba álkit moallaloguin 6 - 1. Buoremus dievdospeallin válljejuvvui Deartná Östen Östergren. ¶
Lei Dávviriikkaid Sámeráđđi mii lei čohkken olbmuid Apatity gávpogii lulabealde Murmanskka. Áššu leai maid finadeame doppe, oaidnin ja gullan dihte movt dát čoahkkaneapmi manai. Gaskasiidduin. ¶
Dát dološ govva lea váldon skuvlalanjas Guovdageainnus. Gurut bealde čohkkáda Marit Buljo Kongsvik ja su buohta čohkká ges Karen Inga Buljo Skum. Eat mii dieđe bártnášguovtto namaid. Sáhttibehtet buktit govvadieđuid. Guovdageainnu Dávvirvuorká lea luoikan midjiide dán gova. ¶
Miehta márkana oidnojit čáppa muohta ja jiekŋa skulptuvrrat. Daid leat mánát Guovdageainnu mánáidskuvllas ráhkadan ovddabeal beassážit. Áššu finai geahččame mánáid bargguid beaivvi ovdal go čájáhus leai, ja das oainnát govaid moatti dain skulptuvrrain. Leat oainnat oalle olu skulptuvrrat, ja jus hálidat ieš mannat geahččat de gávnnat daid olggobealde Báktehárjji, skuvlla, leansmánnikántuvrra, hotealla,boarrasiid siidda, Duottarstobu, Loaŋkkogiela ja sáhttet vel eará sájiin gosa maiddái leat ráhkaduvvon skulptuvrrat. Dat ii leat eambbo ohcat. Mánáidskuvllas leat olu oahppit, ja nu čeahpit ja viššalat go sii leat leamaš dán barggus, de sáhttet háhppehan ráhkadit vaikko man olu skulptuvrraid. Ja dal go beassážat leat leamaš, fiinna dálkkiiguin, ja giđđa orro joatkime fierttuin, de gal dát skulptuvrrat leat herven ja ain hervejit Guovdageainnu gili. Ii leat eambbo gihtit áŋgiris mánáid, ja sávvat ahte boahtte dálvvi fas ihtet dákkár čiŋat. ¶
Nils I. Hætta, Guovdageaidnulaš gii lágida gilvoviehkama Midnight Sun Marathon Tromssa gávpogis, hálida eambbo vihkkiid searvat gilvvuide go diibmá. Diibmá ledje 3100 viehkki mielde, ja dal hálidivččii ahte badjel 3500 gálget searvat. Earenoamážit hálidivčči eambbo viehkkit olggobealde Norgga boahtit, nugo Suomas, Ruoŧas ja Danmárkkus. Hætta muitala ahte dal leat juo olbmot eret 11 riikkas dieđihan ahte sii bohtet, ja ahte lea hui buorre. Viehkan lea Tromssa gávpogis 4. beaivvi suoidnemánus. (Nordlys) ¶
Muhto dušše báhpiriid alde ¶
3-GUĐÁS. Oktiibuot guhtta lávlu servet dán jagá Sámi Grand Prixai. Nuorttabealde ii beassan oktage searvat gilvvuide. Dá lea Hilde Holmestrand, gii oassálastii Sámi Grand Prix lávlunoassái 1995as. (Govven: Bente Hætta) ¶
Sotnabeai iđit guđaáigge geahččaledje Guovdageainnu politiijat bissehit ovtta olbmá gii lei biillain vuoddjime, doaivumis gárrenoaivves. Olmmái ii bisánan, ja báhtarii Álttá guvlui. Moadde kilomehtera olggobealde Guovdageainnu gili ožžo politiijat su bisánit, muhto olmmái vuojistii politiijaid biilla njeaiga, ja báhtarii viidasit. Dán háve márkan guvlui. Politiijat šadde guođđit nuppi biilla, ja vuoddjáje olbmá maŋŋái oaidnin dihte gosa manná. Máŋemus olmmái unnidii leahtu dan máđe ahte sáhtte geahččalit fas bissehit su. De sii vudje biilla báldi, ja árre su eret luotta alde. Dán muitala Ragnhild Aass Guovdageainnu Leansmannikántuvrras. ¶
Buohkat buorit maŋabealde ¶
Lea dovddus ášši ahte sámi aviissaid dilli lea lossat. Okta ášši, mii váikkuha aviissa buot dásiin, lea ahte ruhtadilli ii leat nu buorre go galggašii leat. Lea maiddqi mearri man olu lohkkiid sámi aviissain sáhtet leat álbmogis mii lea unni. Dasa lassin boahtá go stuora oassi sámi álbmogis ii máhte iežas eatnigiela lohkat ja čállit. Juste dát lea bealli mii lea buorráneamen. Skuvllain ohppet dál sámegiela dássálaga dárogielain eanas sámi suohkaniin. Dát mielddisbuktá ahte boahtte áiggis máhttet eambbogat lohkat sámegiela, ja dát lohku boahtá lassanit jagis jahkái. Dát fas váikkuha ahte leat eambbogat geat ožžot ávkki sámi čállosiin ja aviissaiguin. Eará ášši lea ahte sámi álbmot ii leat hárjánan sámegielat čállosiidda, earet eará sámegielat aviissaid lohkat. Sámit geat orrot suoma bealde, lohket ain eanemus suomagielat aviissaid. Norggabealde fas lohket eatnasat dárogielat aviissaid, ja Ruoŧa bealde lea dilli seammalágan. Ruošša bealde ii leat vejolaš lohkat sámegielat aviissaid mat gokčet ruoššasámiid guovllu. Nu šadda ahte sámegielat aviissat leat ovttaladje dego biebmománát servvodagas. Dovddus lea manin sámegielmáhttu ii leat buoret go otne lea, dan ii dárbbaš namuhit juohke háve go sámegielmáhtu birrá lea sáhka. Sihke skuvllain, meadian, almmolaš ásahusain ja servvodagas muđui dovdo dát váttisvuohta bures. Ovddasvástádus buoridit sámi aviissaid dili, lea ráđđehusa ja min eiseváldiid muđui. Muhto lea go nu ahte dál leat sámi servvodaga njunnožat vuolláneamen ? Galgá go leat ovddosguvlui nu ahte mis sámiin galgá leat dušše okta sámegielat aviisa ? Lea go duođas nu dilli ahte min servvodat njunnožat, geat galggaše ovddidit sámi servvodaga, leat bargagohtán dan guvlui ahte mis galgá dušše okta sámegielat aviisa ? Orru leamen ahte bargguin buoridit sámi aviissaid dili lea álggahuvvon boastu geahčen. Baicca berreše dál bidjat návccaid geahččat makkár eará vejolašvuođat leat buoridit dili, go oktiičaskin. Sámi servvodahkii lea riggodahkan ahte gávdnujit guokte sámegielat aviissa. Dát gokčaba áššiid goabbat ládje, ja aviissat leaba guovtteláganat. Gii eará čuoččuha, ii sáhte leat lohkan sámegielat aviissaid galli. Muhto buorre mearka lea ahte dáhttu buoridit sámi aviissaid dili orru buoránemen. Dát buktá vuordámušaid. HIV ¶
Sirkus luotta alde ¶
Sirkus Merano lea Finnmárkui boahtime, ja go juo lea sirkus, de ferte veaháš sirkusa luotta alde maid ráhkadit. Go Sirkus Merano galggai boahtit vári badjel, gaskal Ráissa ja Báttara Návuonas, de bođii nu borga ahte šadde bisánit doppe gaskkas. De ledje sii luotta alde, eai ge beasa eai gosage. Muhtimat Merano bargiin manne luotta ala čierastallat, ja govvejedje muohttaga. Ii leat vuosttaš gearde go luondu viggá bissehit Merano, go diibmá leai nu dulvi ahte Sirkus Merano šattai Ruoŧa čađa boahtit, go lei Finnmárkui jođus. Sirkus Merano direktora, Knut Dahl, muitala ahte sii gal álohii ollejit, ja ahte dálki ii bisset sin. Sin čájálmasat leat liegga tealttaid siste. (Nordlys) ¶
Vaikko olbmot borret hui olu sávzabierggu, de gal goitge leat bárttit sávzaeaiggádiin Álttás. Diibmá juo heaittihuvvoje 9 sávzadoalu Álttás, ja dál orru čájeheame ahte eambbo doalut vel šaddet heaittihuvvot. Sivvan ahte ná hejot manná sávzadoaluin, lea heitot sisaboahtu ja buorit vejolašvuođat oažžut barggu eará sajis. Okta dáin sivan go lea unnán sisaboahtu, lea ahte sávzaeaiggádat ožžot nu unnán doarjagiid earáid ektui. Vaikko biergu manná dego liegga láibi, de dat doarjagat mat bohtet unnot ja unnot. Báhper alde gal orrot doarjagat stuorrume, muhto sidjiide geain leat unnit doalut, boahtá unnit ruhta go goassige ovdal. Nuorra olbmot eai hálit bargat doaluin mas lea unnán sisaboahtu, ja sii geat juo barget, boarásnuvvet. (Altaposten) ¶
Jus Risttalaš Álbmotbellodat (RÁB) bidjá eret báhpaid Lyngmo, Thorsen ja Dingstad, nu go lea gullon ahte galget dahkat, de gal duođaid bellodat lea mielde “stádakuppas” . De leat heaittiheamen risttalašvuođa vuođu norgga girkus ja norgga stádas, mii lea vuostá vuođđolága. De lea baicca ráhkadeamen girku humánalaš báikin gos olmmoš lea Biibbala bajábealde oahppagažaldagas. Det gal ii leat eahpádus ge ahte diekkár eretbidjan dagaha ahte biibbaloskolaš báhpat biddjojit eret. De baicca oažžut liberála báhpaid dego omd. Gunnar Stålsett, Ola Steinholt, Sigurd Osberg, Rosemarie Køhn ja Berge Furre. Diein olbmuin lea dakkár morála ahte sáhttet rihkkut allaáiggálaš lohpádusa maid leat ipmila ámadaju ovddas lohpidan. Lea go dasa sivvan ahte eai jahke makkár ge Ipmil gávdno? Go risttalašvuohta jávká girkus, de jávká maiddái skuvllas ja servvodagas muđui. Lea nu ahte RÁB:as, mas lea eanetlohku ráđđehusas, lea fápmu eretbidjat bismmaid. Nu lea ge maid sis geatnegasvuohta čuovvut §16 Vuođđolágas. Jus eai bija eret daid bismmaid lea roavva goarádus Norgga konstitušuvnnas. Muhto bellodagas lea maid fápmu eretbidjat biibbaloskkolaš ja konstitušuvdna oskkolas báhpaid Olav Berg Lyngmo, Arne Thorsen, proavas Atle Dingstad ja earáid. Jus ráđđehus rihkku vuođđolága ja eretbidjá báhpaid, oažžu dat buorredáhtu stuoradikkis, muhto nugo Biibbalis čujuha de šaddet sii Ipmila suhtu vuollai. Ja buot álbmot lea maid ovddasvástideaddji jus eai mana risttalašvuođa jávkama vuostá. De lea ge gažaldat: Maid áigu RÁB dahkat? Lilletun lea dál gullan váikkuhusaid eretbidjat biibbaloskolaš báhpaid geat baicca galggaše oažžut rámi. Lea unnán jahkehahtti ahte sus lea miella nu dahkat. Muhto Kjell Magne Bondevik lea ovdal eretbidjan Ipmila bálvvá Børre Knudsena. De soaitá son miad čuovvut seamma geainnu. Jus RÁB vállje eretbidjat biibbaloskolaš báhpaid, ii ábut bellodat šat gohčoduvvot risttalaš bellodahkan, vaikko makkár eará politihka čuovvu. Nu mannet ge RÁB jienasteaddjit eret bellodagas vaikko lea dál oalle bivnnut. Go bellodat guođđá iežas risttalaš árvovuođu ii leat ovtta ge risttalaččas luohttámuš bellodahki, vaikko man ollu árvokommišuvnna álggahuvvoše. Risttalaččat fertejit dál hástalit RÁB báikkálaš ja guovddáš jođiheddjiid ja muitalit man bealde sii dál leat. Nu berrejit ge jođiheaddjit risttalaš organisašuvnnain biddjot válggaide. Dál ii ábut mannat goappeš belidii. Buohkat fertejit válljet beali vuoiŋŋalaš soađis mii dál lea politihkkalaš plánas. Ivar Kristianslund Professora ¶
Guhkit áigge lea beaggán ahte duottar lea guorbamen. Luonddugáhttejeaddjit iešguđetge servviin leat guhká čurvon katastrofa. Daid lea riikkamediat ja regiuvdnamediat čuovvolan. Aviissain ja TVs čájehuvvojit govat guorban eatnamiin, gos lea dušše sáttu, muoldu ja geađgi báhcán. Oktii galgá dákko leamaš vielgadin oaivejeagil. Boazoáiddit ožžot stuora siva go Finnmárkku duottar lea šaddamen sáttoáhpin. Govat mat leat govvejuvvon, addet ipmárdusa ahte olles duottar lea šaddamen sáttoáhpin. Nuppebealde áiddi lea ruonas ja šaddovaljodat, nuppebealde fas dušše sáttu ja geađgi. Boazoeaiggádat ieža eai luohte dieđuide, ja oaivvildit ahte govat eai čájet duohtavuođa. –Satelihttagovat eai muital buot duohtavuođa. Ja govat mat leat čájehuvvon riikkamediain, leat govvejuvvon gárdde siste, dahje áideguoraid gokko eanemus lea guorban ja dulbmojuvvon. –Mii han ieža oaidnit makkár dilli lea. Mii maiddái oaidnit ahte jeagil lea guovlluin gos satelihttagovat lohket ahte ii gávdno jeagil, lohket boazoeaiggádat. Mii várra sáhttit dadjat ahte sihke boazoeaiggádiin ja luondduvárjaleddjiin lea muhtin muddui duohta iežaset čuoččuhusaiguin. Muhto gilvu riikkamediaid gaskka lea šaddan nu garas, ahte áššit duollet dálle šaddet stuorábun go leat. Mii diehtit ahte Finnmárkku duottar ii leat sáttoáhpi. Mii diehtit ahte govat mat galget čájehit dili guovttebealde áiddi, leat váldon gokko lea vearrámus dilli. Juohkehaš gii vánddarda luonddus, oaidná ahte ii leat miehtá áideguoraid dakkár go riikkamediat vikkahit. Mii diehtit ahte ii leat go muhtin báikkiid gokko lea áideguoraid dulbmojuvvon. Mii diehtit ahte maiddái áideguoraid lea seammalágan ruonaseanan guovttebealde áiddi. Muhto riikkamediat muitalit eará gova álbmogii. Dalle šaddá govva boastut, ja luonddugáhttejeaddjit čállet ja barget boasttu vuođul. Danin lea dál viimmat biddjon johttui prográmma mii dárkileappot čájeha duohta dili Finnmárkku duoddariin. Ja dán prográmmas lea boazodoallohálddahus mielde barggus. Vuordimis bohtet dán barggus luohtehahtti dieđut, maid buohkat dohkkehit. HIV ¶
Sápmelaččat leat hui áŋgirat sihke juoigat ja lávlut. Sii leat agibeaivve bidjan luđiid vaikko geasa ja masa. Jáhkán ahte ii gávdno min máilmmis mihkke mas ii leat luohti. Ovdal eai láven makkár ge čuojanasat eambbo meavrresgárri. Nu beasai ge noaidi dearbbadit dan go juoiggadii. Dál leat ges ođđaáigasaš čuojanasaid geavahišgoahtán. Nu šattai ge dat maid dál gohčodit ođđaáigasaš luohtin. Lea hui dávjá ahte okta ođđaáigasaš luohti bistá goit logi minuvtta jus ii guhkit, ja das ii juoigga go moadde segundda ain hávális. Várra moattilot jagi geahčen eai šat oba juoigga ge, dušše fal čuojahit. Ja gohčodit dan ođđaáigasaš luohtin... Muhto sápmelaččat eai dušše juoigga, sii leat čeahpit lávlut maiddái. Ledje ge diet Deatnogátte Nuorat geat álggos čájehedje movt galgá lávlut sámegillii. Sii leat váikkuhan seamma eatnat sámi musihkkii go beakkán Elvis dagai oarjemáilmmálaš musihkkii. Jus ii oro diehtime makkár sámi musihkka oba galgá ge, na de ii leat go sin musihka guldalit. Ja oainnat go Deatnogátte Nuorat ledje nu stuora násttit musihkkamáilmmis, goit sámis, de oažžu ge lohkat ahte sin musihkka lea fasihttavástádus buot sámi musihkkagažaldagaide. Nu leat ge eará musihkkaneaktárat geahččalan seammaládje láhttet scena nalde go sii, muhto eai oro riekta lihkostuvvamen... Muhto dál lea maiddái lávlun oassi rievdamen, seamma ládje go luohti lea rievdan ođđaáigasažžan. Dál ii galgga šat láhttet nu go ovdamearkka dihte Deatnogátte Nuorat, muhto baicca hui fasttes jienain hoahkat ovttahagaid. De ii dárbbat dáigá man birra lávlu, oažžu hoahkat maid áigu, muhto galgá hoahkat daid ovttahat sánit álggus lohppii. Ja gaskkas berre gal leahkit čáppa luohti vel nu ahte ii šatta beare ovttatgeardán. Ja musihkka, na musihkka galgá sulastahttet ovtta boares dieselmutuvrii. De gal oažžu roahkka dadjat ahte lea ođđaáigasaš sámi musihkka. Ja vel... ¶
Miessemánu 16.beaivvi gaskabeai-áigge gaskal diibmu ovtta ja viđa, oaččui Unjargga lensmánni kantuvra dieđu ahte Skiipagura guosseviesu olggobealde lea jápmán olmmoš. Unjárgga politiijat muitalit ahte olbmás eai gávdnon makkárge mearkkat, nu ahte sii eai balat ahte lea vearredahkku dahkkon. Olmmái gii lea 60 jagi birrasiin lea dal sáddejuvvon opdušuvdnii. Politiijat leat maid dutkan sin geat ledje guosseviesus, muitaluvvo Unjárgga lensmánni kantuvras. ¶
Juoga mii maid lea hui earenoamáš dain liktadoardnain Finnmárkkus lea ahte doppe leat olbmot barggus. Ja dat barggut galggaše jotkojuvvot. Liktadoardnaid eaiggát lea stáda. Dát vihtta liktadoartna leat: Slettnes liktadoardna, mii lea Čorgašnjárgga geažis, Kjølnes liktadoardna, mii lea Bearalváhki lahka, Makkaur liktadoardna, mii lea Báhcavuonas, Vardø liktadoardna, mii lea Várggahis ja Bøkfjord liktadoardna, mii lea lulabealde Várjjatvuona Girkonjárgga lahka. ¶
1967 geasi bođii okta nuorra, easkka náitalan bárra Lákkovuonbahtii. Guokte dáčča geat diđiiga unnán eatnama ja kultuvrra birra davábealde gaska-Norgga. Ledjen mun ja mu nuorra eamit, Margot. Dušše moadde beaivve maŋŋel go leimme boahtán beasaime deaivvadit Buljo joavkkuin: Bierain ja Gáreniin ja sudno bártniiguin Sámmoliin, Bierain ja Ánttiin ja sin joavkkuiguin. Vuosttaš oahpásnuvvan šattai jagiid mielde liekkus ja -jahkkimis- bistevaš olmmáivuohtan, gos lagasvuohta, ovddasmoraš ja albma ipmárdus ii čuovo kultuvrralaš ja árbevirolaš earuid. Muittán bures man jallat “láhttejin” dan vuosttaš beaivvi Cuobboris. Mus lei mielde báddenradio, ja mii leimmet čohkkámen hyttažis maid Bede-Biera lei huksen, ja mun iežan áŋgirvuođain jerren ii go sáhte juoiggastit veaháš vai beasan báddet. Dat nogai dáinna gažaldagain. Biera dušše bohkosii: -In, in máhte juoigat. Oainnán maiddái eará gova: 1974 geasi. Mun ja mus buorre ustit Sveitsas eret beasaime leat Buljo vieljažiid ja sin vielbeale Joreha mielde giđđajohtimis Mierona oarjjabealde Lákkovuonbahtii. Lei buollibáhkka, beaivi gorddii ijabeaivve, ja vašánis čuoikkat miljovnnaid mielde. Mii leimmet gorbmon váriid badjel, rasttildan dulve jogaid ja jávrriid main lei gáddesuddi, leimmet rasttildan Ruoššajoga Lákkovuonbađas ja bivastatgálluin gorbmon Ruoššavárrái. De šaddá ge juoga Biera beatnagii: das lea geasáhat ja soarpi njálmme birra. De dadjá Biera: -Oažžubehtet mannat ealu maŋis, mun ferten beatnaga dálkkodit. de álgá ge roggat rokki skálvái, ja jurddašin go vulgen: Dál daidá hávdádit beatnagis, máŋgga jagi oskkáldas barggu maŋŋel. Heammástuvven ge bures diimmu maŋŋelaš, go Biera boahtá, heargi lávžžis ja beana dearvvaá dego guolli. Jerren dieđusge mii lei dáhpáhuvvan. -Na, logai Biera, lei beare haga gordon beaivái, fertejin muohttat sisa jávistit nu ahte čoaskku... Dál sii eai leat šat dás, golbma duottarbártni geaid mii čuovuimet logi beaivásaš mátkkis geassevári badjel: Álggos Heandarat, de Joret ja dál aitto; Biera. Jaskatlaš olmmái, oskkáldas su olbmuide, oskkáldas olbmáide, oskkáldas iežas eallinvuohkái. Ii son badjel meare hupman, muhto dovdui ahte lea oadjebas su fárus. Heajos juolggit dagahedje ahte Bieras lei maŋemus mátki geasseorohahkii Lákkovuonbađas juste dan geasi go mun bessen leat mielde. Ii su viellja, Heandarat ge šat johtán eanet. Nu šattai ge dat vásáhus erenoamáš munnje lullidáččai. Jahkán gal ahte mus lei eanet jierbmi dan háve go leimmet ovttas, go dan vuosttaš deaivvadeame Biera iešhuksejuvvon hyttas Cuobboris Lákkovuonas. “Go dušše okte oidnen su.....” Munno luottat earránedje, máŋga boazogazza leat dulmmodan johtingeainnu dan rájes go guđiimet Finnmárkku, muhto ain dál lea mis oktavuohta, ja ain dál buoremus muittut dieid jagiin jurdagis ja sielus. Ja čuohtenár gova sáhttet duos dás ain muittuhit skálvviid riikageainnus Mieronii gos Biera ja su stuora joavku orro, eallu dego golgi johka badjel beaivegordojuvvon bievllaid ja losses skálvviid-, ja Bede-Biera gii guokkui jiekŋarágu badjel, gos šealgu gárdni vuokkain fillii buoiddes rávddu dohppet, seammás go idjábeaivvi bijai viiddis duoddariid gollin. Lean giitevaš go bessen deaivvadit Bierain. Luondu ja eallin duoddaris hábmii su. Ja nu go son lei, de hábmi vissasit mu maid. Ráfi lehkos su muitui. Arne Olav Grimstad ¶
Rittubealde heajumus ¶
Boarrasit ruoššat Guovdageainnus galget gásttašuvvot Ája nammásaš báikkis odne, 6. beaivvi miessemánus, ja sii ávžžuhit buohkaid boahtit geahččat. Sii leat oainnat geargan joatkkaskuvllain, ja sii gal hálidit dan ávvudit. Oránšeruoššat goit áigot vuolgit geahččat dien gásttašeami, muhto go sii eai leat nohkka boarrásat Ája`i beassat, sii dieđusge šaddet olggobealde vuordit. Ja dan dihte lea vuordimis ahte dát deaivvadeapme šaddá maid hui ráfálaš. ¶
Mu bellodatustit Geir Ove Bakken lea gieskat guhkit kommentáras váivašuvvan Sámi vuoigatvuođalávdegotti árvalusa gieđahallanvugiid ja árvalusa dihte. Go sus lea “Finnmárkku boahtteáigi” bajilčálan iežas čállagis, dovddan mun gii lean nuorra finnmárkkus veaháš dárbbu kommenteret muhtun oasi čuoččuhusain ja oainnuin maid Bakken ovdanbuktá čállosistis. Álggus deattuha Bakken ahte “eanas finnmárkulaččat leat čujuhan ahte sii leat duhtavaččat otná ortnegiiguin” . Man geažil buktá Bakken dán cealkága? Makkár hálddašanortnegiiguin leat finnmárkulaččat nu duhtavaččat? Leat go duottarjávrriid guollehivvodaga bearráigeahčuin? Leat go joga guolástannjuolggadusaiguin? Geir Ove Bakken oaivvilda viidáseappot ahte sámi vuoigatvuođalávdegoddi ja stuoradiggepolitihkkárat leat eretváldimin mis min demokráhtalaš vuoigatvuođaid, iige son dan čilge lagabui. Mun lean dan dihte ain veaháš eahpesihkar makkár demokráhtalaš njuolggadusaid leat váldimin eret finnmárkku álbmogis. Várra heive muittuhit Bakkenii ahte Sámi vuoigatvuođalávdegotti árvalus lea biddjon hui viiddis gulaskuddamii, mas gulaskuddanáigemearri almmolaš orgánaide, beršteddjiidorganisašuvnnaide ja politihkalaš bellodagaide lea biddjon njukčamánu 1. beaivái boahtte jagi. Mun doaivvun ahte maiddái Bakken áigu geavahit dán vejolašvuođa ovddidit iežas oainnu sihke siskkobealde ja olggobealde bellodatorgánaid. Lea dehálaš ahte mii atnit áiggi mii vel lea ovdal gulaskuddanáigemeari ráhkadit cealkága Finnmárkku bargiidbellodagas nu ahte šaddá nu buorre go vejolaš. Mii fertet dan dihte leahket konstruktiivvalaččat barggus maid bargat, ja dan mii eat leat jus mii giddet čalmmiid ja dahkaluddat dego Sámi vuoigatvuođalávdegotti árvalus ii oba livčče ge ovddiduvvon. Iige leat beare ávkkálaš hupmat ahte “mii ain galgat sáhttit eallit ovttas riidduid haga” . Diehttelas lea álki leahket ovttaoaivilis ahte mii berret eallit ovttas riidduid haga. Váttisvuohta lea baicca ahte Bakken suoli sivhallá ahte Sámi vuoigatvuođalávdegotti evttohus dagaha etnalaš riidduid, maid mun in oba sáhte ge oaidnit ahte dagaha! Baicca leat čujuhan ahte čilgehusa evttohusat leat ráhkaduvvon aktasaš oainnu vuođul ahte Finnmárkku eatnamat ja luondduriggodagat fertejit hálddašuvvot prinsihpaid mielde ahte ovttadássásaččat gieđahallat buohkaid geat orrot seamma guovllus. Áiggun maid jearrat Bakkenis makkár evttohusat árvalusas leat mat dagahit ahte “boahttevaš buolvvat šaddet gillát dan vearrivuođa ovddas maid Norgga eiseválddit dahke dolin” ? Vaikko lean nuorra finnmárkulaš, de goitge oađán bures Finnmárkku boahtteáiggi dihte maid! Nu go buot politihkalaš digaštallamiin, ferte maiddái Finnmárkku vuoigatvuođagažaldaga digaštallamis leat lohpi leahket guovtteoaivilis, ja ii álgit huikit etnalaš riidduid birra. Riidduid sáhttá garvit go almmolaččat digaštallá, nu go Bargiid bellodagas dahke earret eará EO-áššis ja gássafápmo-áššis. Mun gal maid veaháš imaštalan ahte galget leat dušše sámi politihkkárat leamašan mielde vuoigatvuođadigaštallamis dán rádjái. Mun gal eahpidan ahte ovddamearkka dihte Olav Gunnar Ballo ja Carl I. Hagen dovdaba iežaska “sámi politihkkárin” . Šattan njuolggát ballui go Bakken lohká lea áigi lonuhit eret sámi politihkkáriid. Máksá go dat ahte dát joavku ii šat beasa buktit iežaset oainnu? Oaivvilda go Bakken ahte sámi politihkkárat eai galgga návddašit seamma demokráhtalaš vuoigatvuođaid go eará finnmárkulaččat? ¶
95b bilde 1:Son viegai skirriid gaskka ja njuikkui jeaggesuonaid rastta, muhto bahálaš čuovui maŋis ja orui maid veaháš duohpamin. Jus olbmos beare livčče soajit, jurddašii son, muhto eai diekkár rusttegat leat eambbo eŋgeliin, iige dábálaš suttolaččas. Ii leat go eatnan nalde bissut nu go buot eará nai suttolaččat. ¶
Dahl lohká ahte odne leat mearriduvvon váldoguovllut iešguđetge boraspiriide. –Olggobealde dáid guovlluid ii berre diktit šaddat olu boraspiriid. Nu go Finnmárkku duoddariin, deike ii galgga gumppiid diktit šaddat, go dat eai gula deike, lohká Dahl. Mii guoská rievssahii, ii jáhke Dahl ahte guovžžat ja albasat dáid borret nu ollu. –Muhto mii fertet fuomášuhttit váttisvuođaid mat leat boraspiriid geažil. Ja dá lea buorre vuohki maid NRL dál dahká, loahpaha Guovdageainnu sátnejođiheaddji Anton Dahl. ¶
Juoga duogábealde ¶
Nubbi govva, mas lea suvdi aktan fatnasiin eatnogáttis. –Mázes ledje goit golbma suvdinbáikki, gokko oaččui dušše mannat eatnogáddái ja čurvet. Dalle bođii suvdi rastá eanu, ja suvddii du gosa áigot. Muhto vaikko lea suvdis govva, ja deaddileami namma lea suvdi, de lea dásge čiekŋalit jurdda duohken. Dološ myhtologiijas, earret grehkalaš myhtologiijas lei suvdi gii fievrridii du eallimis nuppi beallái go loahppa áigi bođii, loahpaha Guttormsen. Dát lea maiddái okta jurdda mii gova duogábealde lea. Dáidaga earenoamášvuohta lea ahte buohkat besset oaivvildit ja bidjat juste makkár mearkkašumi hálidit dáidagii, beroškeahttá maid dáiddár lea oaivvildan. Danin eai bija muhtin dáidárat nama iežaset dáidagii, muhto diktet buohkaid heivehit dáidaga iežaset dovdduide ja eallimii. ¶
Krf:as lea ollu bargu dán áigge. Politihkka maid Krf:a dál jođiha, lea nu báhkin ahte maiddái olbmot “ geain lea liidni čálmmiid ovddas” maid álget fuomášit dan. Áitta ahte jienasteaddjit dál guđđet Krf:a lea dál duohtan šaddame. Danne lea deháláš bellodahkii geahččalit oažžut risttalaš jienasteddjjid jáhkkit ahte ii gávdno beaktilis vejolašvuohta Krf:ai. Nils Petter Engstad Krf:as lea okta dain gii geahččala jienasteddjiid láidet boasttu geainnu ala. Artihkkalis, mii lea “Vårt Land :as” nr 14/7, siidu 18:s, lohká son ahte mun in leat muitalan galle jiena Samlingspartiet Ny Framtid (SNF) ja Kristent Konservativt Parti ožžo 1997. Duohtavuohta lea ahte mun in leat goassege čiegadan dán. Muhto mun evttohan ahte Krf:a ii illut beare árrat. Maiddái Krf:a lea leamaš unná bellodagaš. Jienasteaddjit eai leat jallat. Ii sáhte vuordit ahte sii jotket jienasteame bellodaga mii oaivvilda juste nuppeládje nu movt jienasteaddjit hálidit guovddaš áššiin. Maŋemus válggain lei dilli earenoamáš. Risttalaš jienasteaddjit hálide čoahkkanit Krf:a birra, nu ahte ožžot ráđđehusa ja risttalaš stádaministtára. Muhto dál oidnet jienasteaddjit čielgasit ahte dát stádaministtár lea boasttu oahpaheddjiid bálva. Ráđđehus falleha iežas risttalaš vieljaid ja oappaid dávvin. Dat maid gonagas ja ráđđđehus leat dahkan Olav Berg Lyngmo ja Arne Thorsen:a, sutno bearrášiid ja searvegottiid vuostá lea nu heajos dahku, ahte in hálit oba ge atnit sániid mat dan sáhttet čilget. Mii, Sámlingspartiet Ny Framtid:as áigut atnit fámuideamet oažžut buot dieđuid oidnosii ja boktit eanetlogu, nu ahte oidnet dán vánhurskkismeahttun dagu, mii lea dahkkon Biibbal oskkolaš risttalaččaid vuostá. Jus buot buorit fámut barget dan ala ahte oažžut oidnosii duohtavuođa, de šaddet duopmostuolut bogostahkan, dahje fertejit dubmet vuoiggalaččat. Jus duopmu čuovvu Norgga lága, lea čielggas ahte stáhta vuoittahallá dán áššis dáid báhpaid vuostá, Danin šaddá dát duopmu ođđa geahččalussan dasa ahte lea go min riektesystema heitot. SNF čohkke dál vuostehágu báhkina vuostá. Risttalaččat gean lea ollu dadjamuš, dieđihit dál iežaset bellodahkii. Mii, SNF:as eat vajalduhte dán ášši ovdal go bahadahku lea buorren dahkon fas. Mii eat ge leat vajalduhttan ahte Kjell Magne Bondevik lea bidjan Børre Knudsen:a eret virggistis ja bálkestan su olggos báhpagárdimis Balsfjord:as. Dahje ahte Krf:a lea beahttán Israela. Váldoerohus Krf:as ja SNF:as lea ahte Krf:a lohká oaiviliskkademiid ja bargá jienasteddjiid sealgga duohken. Mii, SNF:as lohkat Biibbal ja vázzit ovddabealde jienasteddjiid. Go Risttalaš álbmot fuomáša ahte mii nannosit čuovvut Biibbala ja vuođđolága, oažžugoahtit mii dađistaga risttalaš čoakkaldaga, maid Ipmil sáhttá atnit neavvun politihkkalaččat, go báhkineapmi galgá bissehuvvot. Ivar Kristianslund Ovdaolmmoš, Samlingspartiet Ny Framtid ¶
COCA COLA BIILLAT: Dat govva lea govvejuvvon olggobealde Norgga vuosttaš Coca Cola visttii, gos bruvssa ráhkadedje. Fitnodaga namma mii bruvssa dagai lei Jarlsberg Naturlige Mineralvann, ja dan olggobealde čuččodedje earenoamáš Coca Cola biillat. ¶
Nu movt namuhuvvon das bajábealde de ledje 1997´s 160 bára mat separerejuvvo, 1997´s fas 189 bára. Dát lohku gal ii njuikko seamma ládje go lohku mii čájeha earránemiid, ja soaitá nu ahte dán jagi lea okta unnit bárra mii separerejuvvo go diibmá, vaikko 1996 ektui goitge soaitá lassánit 28 bárain. ¶
Nenets:a lávvu ja reagat olggobealde Tromssa Musea. Lávvu lea nenetsa gillii "tsum" . Lávvu lea dábálaš orrun málle duoddaris, ja doppe orrot birrasii 12-15 olbmo. Reagat lea oalle earenoamážat, go leat nie alladat. Dárbbašuvvojit 3-5 hearggi mat gesset juohke reaga, mat adnojit birra jagi, sihke geasset ja dálvet. Juohke bearráš dárbbaša sullii 15-20 reaga. ¶
Siskkobealde lea lávvu maid oalle sámi málle, go doppe lea rákkas ja boaššu dego min lávuin ge. Dán lávu lea Nenetser leamašan ceggeme, ja lea nu go Nenetserat dahket dan. ¶
Aud Ahlquist, čájáhuskonsuleanta Tromssa Museas, muitala ahte dađi bahabut leat ollugat geat doivot ahte dát čájeha sámi dujiid ja ávdnasiid. Sii leat gal máŋgga háve fuomášan ahte olbmot dan doivot, ja de leat dieđusge doamihan muitalit movt dát lea. -Muhto, joatká son, eai sii leat buohkaid ollen fuomášahttit dan, ja sii gal ain doivot ahte leat sámi duojit maid leat oaidnán dán čájáhusas. Lei nu ahte ii čužžon olggobealde mii dá lea lávuid. Siste, gos duojit ledje, gal ledje dieđut Nenetsa čájáhusa birra. ¶
–Jus mii galgat bissut 4.divišuvnnas, de ferte álgit vuoitit. Boahtte čiekčamat leat Reašvuona vuostá, ja doppe mii fertet vuoitit, muđui sáhttá šaddat lossa čakča midjiide, lohká Aslak Anders Tornensis. Máze lea odne viđadin tabeallas, muhto ii leat go moadde čuoggá ovddabealde eará joavkkuid geat leat vuolágeahčen tabeallas. Danin fertejit Mázelaččat čiekčagoahtit ealjáreappot ja buorebut, earenoamážit ruovttus, vai ožžot eanet čuoggáid. ¶
Nuppi beaivvi liggii Gutnabáđoš sávnnji. Vulge sávdnjái, báhppa nieiddainis ja Gutnabáđoš. -Dál don galggat álgit vuodjinreaga ráhkadit. De váldá Gutnabáđoš báhpa nieidda ja bijái gávvut. -Na maid don dal barggat, jearai báhppa. -Mielgasiid čivttan, vástidii Gutnabáđoš. Gutnabáđoš manai ala. De jearrá báhppa: -Na maid don dál dagat? -Návlenráiggiid áiggun bohkat. De álggii Gunabáđoš furrošit báhpa oainnidettiin. Báhppa njuikii vuolas lávdaš alde ja dadjá: -vuoi heahpan dál go furrošat. -Dal don leat hállan heahpatlažžat muinna, mávsse dál munnje 2000 riksiid vai mun beasan eret vuolgit, dadjá Gutnabáđoš. Báhppa suhttái sakka Gutnabáđožii ja bealkigođii su. ¶
Ráisa ja Skarp doarruba bajemusas 3.divišuvnnas Romssa bealde. Sotnabeaivvi vuittii Ráisa 7 - 2 Lyngstuva vuostá, ja Skarp časkkii ges Báhccavuona 4 - 3. Ráisa lea dušše ovtta čuoggá maŋabealde Skarp joavkku. ¶
–Min divišuvnnas orru leamen nu ahte vaikko gii sáhttá vuoitit vaikko gean vuostá. Skarp joavkkus ledje stuora váttisvuođat joavkkuin mii lea vuolemusas tabeallas, ja buot sáhttá ge dáhpáhuvvat 3.divišuvnnas, lohká Ráissa hárjeheaddji Truls Hallen. Su joavku vuittii 7 - 2 Lyngstuva vuostá, ja dál lea Ráisa dušše ovtta čuoggá maŋabealde Skarp:a. ¶
Boazoeaiggádat davvin, davábealde Sáltevári, ožžot heajut hatti juohke diŋggas go boazodoallit lullelis. Dáppe davvin lea heajut biergohaddi, váddásit oažžut boraspirebuhtadusa ja heajut ovttasbargu almmolaš ásahusaiguin. Lulde leat boazosápmelaččat ja eiseválddit bures ovttasbargan, ja lulli fylkkamánnit, dutkit ja njuovahagat leat čeahpibut bargat boazodolliid ovddas, go dáppe davvin. Ja dat dáhpáhuvvá vaikko davvin orrot eanas boazosápmelaččat ja dáppe leat eanemus bohccot. Ovdamearkka dihte ii dáhpáhuva lulde ahte guokte boazosápmelačča, geat seamma orohagas leaba, oažžuba iešguđetlágan biergohatti seamma njuovahagas. Dáppe davvin gal lea dávjá nu, danin go davvi boazosápmelaččat eai leat liikka čeahpit ovttasbargat, ovdamearkka dihte go šiehtadallet biergohattiid njuovahagaiguin. (Boazodoallo-ođđasat) ¶
Ruovdi goađi olggobealde ¶
De oaidná ahte soai leaba goddán olbmuid, dakkár mearkkaid oaidná olggobealde. Son orui guhká das, ja de lea muhtun ruovdi olggobealde goađi. Bárdni jearrá boares ádjás: “Mii duo lea ruvddiid mii lea goađi vuostá?” Boares áddjá dadjá: “Lea dakkár ruovdi ahte go dan bidjá olbmo vuostá ja dadjá “margot, margot” , de goddá buohkaid geat leat ovddabealde.” ¶
Maid duođaid barggai Álttá batajuvdna nuppi máilmmisoađis ? Maŋŋel maŋemus áiggiid mediaságaid, leat várra ollugat jearran seamma. Dán rádjái lea Álttá batajuvdna ožžon ollu gutni barggu ovddas maid barggai nuppi máilmmisoađis. Bataljuvdna šattai dovddusin go lei njunnožis guhkit áiggiid, ja lei bataljuvdna mii eará bataljuvnnaiguin fárrolaga dusto ja bissehedje Duiska soahteveaga Narviika lahkosiin. Muhto maŋemus áiggiid leat jienat gullon, mat lohket ahte ii Álttá bataljuvdna ánssáš gutni maid lea ožžon. Vaikko Álttá bataljuvdna lei njunnožis guhkit áiggiid, muhto liikká massii unnán olbmuid. Okta sis gii lei soađis, muitalii soahtedáhpáhusaid vieljasis, gii fas čálii girjji dáhpáhusaid birra. Muhto dál geavahit muhtimat ággan ahte sivvan dasa go Álttá bataljuvdna ii massán eambbo olbmuid, ii lean ahte sii ledje buorit soalddahat. Baicca ahte sii eai lean nu olu njunnožis, eaige lea nu olu njuolggát soađis mielde go earát. Manin galgá dákkar ságaid gohčodit ? –Gáđašvuohta, lohká muhtin gii ieš lei Álttá bataljuvnnas, ja gii lei fárus go bataljuvdna bissehii Duiska soahteveaga bajábealde Narviika. Son gii vuolggahii ságaid Álttá bataljuvnna gutnis man ii ánssáš, lei Narviikalaš gii ii lean ieš nu boaris ahte sáhtii leat mielde soađis. Liikká lohká son diehtit buot soađi birra. Sii geat leat lohkan Anders Eira girjji Duottarráfis soahtešiljui, leat várra ožžon eará gova. Jahkán buohkat ipmirdit gáđašvuohtan ságaid maid Narviikalaš čuoččuha. Eanas olbmot dáidet doarjut ahte Álttá bataljuvdna barggai buori barggu nuppi máilmmi soađi vuolde. Dalle maiddái ánssáša gutni maid lea ožžon. HIV ¶
92% vázziolbmuin, geat diibmá dušše dehe roasmmehuvve lihkohisvuođain seavdnjadin, eai atnán šledggona. Ishavskraft háliida sihkkarastit unnimusaid skuvlageainnuid nalde. Juohke oahppi 1. ja 2. klássas skuvllain Davvi-Romssas ja Finnmárkkus geat eai leat ožžon šleđggona earáin, ožžo šleđggonveasta Ishavskraftfitnodagas. Leat fiskkes veasttat main lea šleđggon sihke ovddabealde ja maŋábealde. Veastta ovddabealde lea govva unna njurjjožis, Issáhis. Son guovlada šleđggongolmmačiegas. ¶
II DUHTAVAŠ: SVF´ Roger Pedersen ii lean ii veaháge duhtavaš dainna ahte Sámi ovddidanfoandda doarjjanjuolggadusain ain leat doaibmaguovllut. –Dát dagaha ahte olu sámit gáhččet olggobeallái, eai ge dárbbaš niegadit ge oažžut doarjaga, dušše dan dihte go sii orrot olggobealde doaibmaguovlluid, dajai son. ¶
Pedersen ii lean duhtavaš dainna ahte Sámediggeráđi evttohusas ain ledje dat nu gohčoduvvon doaibmaguovllut mielde. –Doaibmaguovllut dagahit ahte mii meannudit dáččaid geat orrot doaibmaguovlluin, alit dásis go sápmelaččaid geat orrot olggobealde doaibmaguovlluid, logai Pedersen. Son oaivvildii ahte buohkat geat leat sápmelaččat, ja dovdet iežaset sápmelažžan, galget sáhttit ohcat doarjagiid Sámi ovddidanfoanddas. –Mii SVF´as oaivvildit ahte buot sápmelaččaid ja sámi joavkkuid galgá meannudit seamma dásis. Danin dáhttu SVF ahte sámit geat orrot olggobealde doaibmaguovlluid, ealáhusaid oktavuođas meannuduvvojit seamma dásis go sámit geat orrot doaibmaguovlluin, logai Pedersen sátnevuorustis. ¶
Skábmamánu 30. beaivvi lea Ándenbeaivi. Ovddeš áigge dolle meassuid dán basi. Guovdageainnu bealde gohčodit dan vahkku Ráhkkananvahkkun, danin go ovddeš áigge láveje ráhkkanit Bossegobi márkaniidda. Dološ áigge álggii mádjetbivdu dán vahkku. ¶
Ellen Marie Saras leat dieđut boares govvii mii lei gaskavahkku aviissas nr. 91. Son lea ožžon dieđuid eatnistis. Olmmoš gii lea olgešbealde ja mánná vel čuččoda guoras lea Ingor Ánte. Mánná gii čuožžu Ingor Ántte guoras lea su bárdni. Gurutbealde lea Asbjørg Bongo, su bártnáš Bernt Morten Bongo. Govva lea govvejuvvon Gironváris. ¶
Kárášjoga vuođđoskuvla oahppit eai leat duhtavaččat iežaset skuvladiliin. Sámedikki olggobealde bukte sii gáibádusaideaset:–Mii gáibidit buoret skuvlla ! ¶
Go nubbi mánná šattai gonagasa bártni eamidii, de válde Áhčežen nieiddat máná. Sii dolvo dan gieddegašgálggu lusa ja gohččo su vuoššat máná. Gieddegašgálgu fas njuovai beatnaga. vuoššai dan ja sesttii máná. Áhčežen nieiddat fas jerre gaccaid, ja gieddegašgálgu fas vástidii seamma ládje go ovddit geardde. Go goalmmát mánná šattai gonagasa bártni eamidii, de suoláde fas Áhčežen nieiddat máná. Sii fas dolvo máná gieddegašgálgui vuoššat. Son dagai seamma ládje go dainna guvttiin mánáin, ja vuoššai beatnaga. Go mánát šadde dan mađe ahte ieža gostte vázzit, vuolggahii gieddegašgálgu doalvut mánáid ruoktot. Okta viegai ovddabealde ja guoktasa láidii gieđas. Son válddii silboalu gonagasa bártni eamida čoddagis, ja attii sudnuide mánáideaskka ruovttoluotta. Go gonagasa bártni gulai ahte Áhčežen-nieiddat ledje áigon goddit sudno mánáid, ja ahte sii dat ledje gielahuhttán su eamida, de gottestii son buot daid Áhčežen nieiddaid. (Gáldu: J. Qvigstad: Lappiske eventyr og sagn fra Varanger, 1929) ¶
BUSTEN 55a bilde 1:Gugán fertii leahtuin báhtarit čoahkkinlanjas go álggii dovddastit suttuidis. Nissonolbmot ballet hirbmadit jus oktage láitá sin ja doivot vaikko maid, ja sii ledje ge gevren su meahccái. Dál čohkkái son muorraruohttasa nalde vuovddis heahpadiinnis. ¶
Rávis olbmot eai leat govduleappot go mánát čázis, čállá Sjøvettkampanjen. Danin lea deaŧalaš ahte maiddái rávisolbmot atnet govddodan sujiid go leat meara nalde. Iskkadeapmi man Norsk Gallup lea čađahan 1997:s, muitala ahte lohku lea lassánan 1992:s diimmá geassái. 1992:s ledje dušše 25 % sis geat vánddardedje meara nalde geavahedje govddodansujiid. 1997:s lei lohku lassánan 44 % rádjái. Logut 1997:s čájehit ahte olles 72 % sin gaskkas geat heavvanedje diibmá, eai atnán govddodansujiid. ¶
Njeallje jagi áigi dolke eiseválddit gávpogis Rangpur, Bangladeshas čuoikkaide. Gávpoga sátnejođiheaddji lohpidii 100 takas(18 n.ru.) juohke 500 goddon čuoikkas. Ovttagaskka bukte olbmot sullii 20.000 čuoikaliika jándoris sátnejođiheaddji kántuvrii. Suoma bealde lágiduvvojit máilmmimeastir gilvvut čuoikagoddimis. Dušše gieđaid lea lohppi atnit vearjun. Jagis 1995 godde 21 gilvaleaddji 370 čuoikka 5 minuhtas. Ringebu:s, Opplánddas, áigot fas eará vugiin goddit čuoikkaid. Doppe áigot njoarrat 400 littara White Spirit láddui gos mahkáš eanemus čuoika riegáda. White Spirit galgá hehttet ahte čuoikamonit ožžot áimmu, ja dainna lágiin jápmet ovdal šaddet čuoikan. (NTB/Altaposten) ¶
Dološ áigge lei eatnama alde muhtin bassi olmmái, guhte lei soahtegievra. Son soađai álo aivve gufihttariiguin, jiehtanasaiguin, stáluiguin ja guvddiiguin (sjøorm) juohke báikkis gos dat ledje. Sus ledje dakkár sabehat maiguin čuoiggai vuojahatjeakki mielde. Sus lei maid dakkár fanas mainna sugai jávrri ja meara mielde. Riffan manai eatnama mielde gitta Lágesvutnii. Deanuvuonas ja Várjjatvuonas ledje dievva guovddit, rávggat, gufihttarat ja jiehtanasat. Son suhkalii Lágesvuonas iđđes Čorgašnjárgga birra ja soađai daiguin Deanuvuonas. Son gottii buot rávggaid, gufihttariid ja jiehtanasaid. Gaskabeaivve áigge suhkalii Várjjatnjárgga birra ja soađai dan beaivve Várjjatvuona birra. Eahkedis bođii Dálmmahii gos manai gáddái. Go das ii lean eará go bákti, váldii Riffan lávkkás sisteruovddi. Dainna son faskkastii , ja dasa šattai vággi. Dát gohčoduvvo ain Riffanvággin. ¶
Trosten muitalii viidáseappot ahte dát mielddisbuktá ahte duohtavuođas lea NJFF mii hálddaša eatnamiid, doppe gos rievtti mielde stáda eaiggáduššá eatnamiid. –Dát golbma ásahusa leat čadnon oktii NJFF bokte maid, ja buot mearrádusat sáhttet de heivehuvvot NJFF jurdagiid mielde, logai Trosten. Son čujuhii dása ahte NJFF ii leat politihkalaš searvi, muhto vuoiŋŋastan- ja berošteaddjisearvi. –Lea oalle boastut go dákkár searvvis lea nu olu fápmu ahte sámi ealáhusat ja árbevirolaš eanangeavaheapmi šaddá gillát, dušše dan dihte vai astoáigefálaldagat NJFF´a miellahtuide leat buorit. Dás jurddašan earenoamážit sii geat sámiid eatnamiid alde suohttasa dihte bivdet guliid ja báhčet lottiid, ja dáinna lágiin leat stuora vahágin sámi ealáhusaide, dajai Trosten. ¶
–NSR lea rievttes bálgáid nalde go lea válljen nuorra olbmo nubbinjođiheaddjin. Nuorat leatge okta min deaŧaleamos bargguin ovddasguvlui, nagodit čohkket nuoraid NSRii. Muđui lea vuoigatvuđadokumeanttat deaŧaleamos báhpirat mat leat stádas boahtán. Ja vuoigatvuođat leatge maid boađán bargat olu NSRa jođiheaddjin, logai Trosten. –Mun boađán bargat NSR vuoiŋŋa, áigumusaid ja vuođđooainnu mielde, dáhkidii Trosten, gii ii liikon sátnái jođiheaddji. –Mun lean baicca ovddasvázzi, ja din vehkiin doaivvun deaivat gokko galggan vázzit, loahpahii ođđa NSR hoavda, Janoš Trosten. ¶
Busten 93a bilde 1: Meahcásteapmi ja romantihkka váris, boagustii Gugán ieš okto. Son ráivvui seavdnjadasas ja gávnnai guolleseahka maid dohppestii mielde. Veaháš ávkki goit ožžon mátkkis, jurddašii son. –Lea guhkes áiggi go varas guolli lea leamaš beavdde nalde Gorsadálus. ¶
Ruoššabealde lea ain váttis dilli ja olbmot doppe dárbbašit ain doarjaga ja veahki, earenoamážit biebmoveahki. Kárášjoga gielddas lea sierra ránnjaveahkkekonto báŋkkus, nummar 4901.11.43910. Gielda ávžžuha ge buohkaid veahkehit ránnjaid nuortan. Sis lea váttis boahttevaš áigi. Muitit ferte maid ahte sii veahkeha Finnmárkku ja Norgga 1944:is. Dalle lei dáppe váttis ja heajos dilli. ¶
440-klássa, mii dábálaččat lea norgalaččaid buoremus klássa, vuittii maid Janne Tapio. Son vuittii guokte vuoru. Nubbin dán klássas bođii Tomi Ahmasalo, son ges bođii nubbin goappeš vuoruin. Dán klássas gal eai vuodján norgalaččat nu bures, muhto Stian Børstad gal čájehii ahte son gal dán jagi hálida gilvalit buoremusaiguin. Son juogadii čihččet saji Jarkko Lahenius´ain. Børstad ii vuodján go ovtta vuoru, ja das son bođii goalmmádin. Su ovddabealde eaba lean go Janne Tapio ja Tomi Ahmasalo. Guovdageaidnulaš Jostein Biti, gii diibmá vujii 380-klássas, vujii iežas ođđa fievrruin ja bođii loahpalaččat 13. sadjái. Son lea oastán fievrru mainna Geir Jøran Sara vujii diibmá. Nuorra Áltálaš Rolf Daniel Dahl, gii maid aiddo lea álgán vuodjit 440-klássas, ii nagodan dán have vuodjit nu bures. ¶
NSRa riikkačoahkkimis lei olu sáhka NSRa otná dili birra. Miellahtut guđđet searvvi, ja ođđasat eai boađe sadjái. –NSRas lea dál fuones juolgi man nalde čuožžut,ja maiddái fuones ekonomiija. Mii fertet nannet organisašuvnna jus áigut eanetlogu sámedikkis. Dalle ferte buorebut bargat. Jus árgabeaivvi eat nagot geasuhit miellahtuid, ii ábut vuordit ahte juohke njealját jagi galgat nagodit čohkket olbmuid, logai Guovdageainnu Sámiid Searvvi jođiheaddji, Leif Halonen. ¶
Guovllut mat gárttas leat stábagat, leat guovllut gos sámiin odne lea juridihkálaččat riekti doaimmahit boazodoalu. Maiddái muhtin duottarguovlluin olggobealde stábat guovlluid doaimmahuvvo boazodoallu, muhto eanas duoddariin Lulli-Norggas leat gottiid guohtuneatnamat. Čájáhusgovva:Boazodoallo Ođđasat ¶
Muhto lávdegotti jođiheaddji Jarle Aarbakke ii mieđit garván lagasbirrasa. –Mis leat logaldallit geat muitalit bohtosiid dutkkamiin sámi guvhlariid doaimmaid birra, muitala lávdegotti jođiheaddji Aarbakke. Muhto vaikko ii leat leamaš oktavuođas lagasbirrasiin, de goitge deattuha dehálašvuođa čoahkkinastit Guovdageainnus. Lávdegoddi doalai iežas čoahkkimiid hoteallas ja ii fitnan olggobealde seinniid eambbo go turistalaš fálaldagaid návddašeamen. –Ávki lea iešalddis das ahte leat dan guovllus man birra leat ságastallamin, dadjá Aarbakke. Dasa lassin čilge son ahte sii vánddardit iešguđet báikkiin Norggas go čoahkkinastet ja ii lean mihkkege earenoamáš plánaid guorahallat lagasbirrasa Guovdageainnu fitnamis. Su ipmárdus davvi-riikka buorádalliin lea ahte álbmotdálkkodeamis lea nannosit čadnon kultuvrii mii lunddolaččat dovdo sajiin gosa dearvvašvuođabálvalus ii leat oliihan. Aarbakke ii loga maide erenoamážiid das, ja čilge guvhlarastiima juogan maid olbmot dušše dahket almma oahppama haga. –Dat lea sáhkan birget luonddus, dadjá Arbakke. ¶
Aarbakke-lávdegotti ulbmil lea rievdadit lága 1936 rájes mii gieldá nu gohčoduvvon “kvakksalver” dálkkodemiid. Dat galgá addit vejolašvuođa guvhlariidda oažžut mávssu oadjoetáhta bokte. Aarbakke-lávdegoddi lea dál sullii jagi guorahallan dálkkodeami doaktároahpu olggobealde ja guvhlarastiima. Sullii jahkebeali bistá vel lávdegotti doaibmá, ja de galgá lávdegoddi gárten guvhlariid bargguid ja ávkki nu ahte nagodit duođáštit ahte guvhlariid galgá loktet dávddaid buorideami oktavuođas seamma dássái go doaktárat. Lávdegottis leat 17 miellahtu geat leat oahppán doaktárat, buorádallit geat geavahit eará vugiid go doaktároahpu, nu go akupunktura, servvodat diehttit ja láhkadovdit. ¶
DOJII JUOLGGI - BOĐII NUBBIN - Ovddit norgga measttir Geir Jøran Sara ii nagodan doarrut gonagasapokála alde dušše ovttain julggiin. Dal son massá davviriikkalaš vuodjimiid Avvilis boahtte manu loahpas. - Suddu, dal ledjen duhtavaš vuodjimiin. ¶
Márjjábeivviid Enodagas lágiduvvui heargevuodjin gilvu. Dán jagi šattai garra gilvvohallan. Norggabealde leat buoremus reahkavuoddjit, suoma bealde fas buoremus sabetvuoddjit. 2. siiddus ¶
Suomabealde leat álo leamaš liige falimus hearggit. Dál orru dássi maiddái norgga beale herggiin seamma badjin. Reahkavuodjimis bođii buoremus suomabeale heargi 10. sadjái. Muhto sabetvuodjimis bođii fas buoremus norggabeale heargi logádin. Nu go bohtosat čájehit, leat norggabeale hearggit falimusat reahkavuodjimis, ja suomabeale hearggit fas buoremusat sabetvuodjimis. ¶
Olu olgogávppit ledje ceggejuvvon Heahttái, guovdu márkanšillju márjjábeivviid oktavuođas. Ovtta lávus veaháš doaresbealde eará gávpelávuid ja olgogávppiid, haksui biebmohádja. Ii fal dábálaš márfehádja, mii lea dábálaš juohke márkanšilljus. Biegga buvttii njálgga biebmohája olbmuide geat váccašedje olgogávppiid mielde. ¶
Lávu siste lei Issát Máhtte Näkkäläjärvi ráhkadeamen biepmu. Son lea oahppi biebmoráhkadan gurssas. Ii fal stuora, fiinna hotealla gievkkaniin el--rávdnje ommániid nalde, muhto dolas. Nu go dál márjjábeivviid oktavuođas, lávus. Gursa lea jahkebeallásaš oahppofálaldat, ja álggahuvvui ođđajagimánu. Dábálaččat sis leat lávut olggobealde Heahtá musea, gos sin oahppolanjat leat lávut. Muhto dál, Márjjabeivviid ledje sii sirdán ovtta lávu márkanšilljui. Dás sii vuvde iežaset ráhkaduvvon biepmu. Ja dáppe fitne olbmot viššalit, go biebmu lei nohkan go Áššu finái lávus, ja ain lei máŋga diimmu beaivvis. ¶
–Dat fálaldat maid mii oaččuimet dalle, dat gal lei oba hejot ráhkkanuvvon. Ii oktage dalle ipmirdan dan jurddašit ahte son šaddá buot ávdnasiid joatkit máksit, ja ahte bálká ii lassán inflašuvnna mielde, čilge Ovlla-Máhtte. –Dat soaitá orron báhper alde buorre fálaldat, muhto go veaháš dárkileappot geahčesta dasa, de gal oaidná ahte dat ii leat nu buorre fálaldat, lohká Ovlla-Máhtte. ¶
Muhtumat orrot ovdagihtii juo mearridan biehkut Ráđđehusa stáhtabušeahtaárvalusa dihte. Orru leamen dego skierru lea ovdagihtii juo ráhkaduvvon. Dál ii váillo go jiena bajidit. Finnmárkkus bajidii fylkkasátnejođiheaddji ovddemus jiena. Son oaivvildii ahte stáhtabušeahttaevttohus billista studieloana vulosčállin ortnega Finnmárkkus ja davvi-Tromssas. GB lea geahččalan čilget ahte čuoččuhusat maid fylkkasátnejođiheaddji lea buktán eai leat duođat. Muhto goitge bájuhii sihke NRK-Finnmárku ja NRK Sámi Radio dan mannan vahkku, muhto dán háve ledje ges Finnmárkku Bargiidbellodaga sánit. Čuoččuhusat ledje dat seamma: Ráđđehusa stáhtabušeahttaevttohus mielddisbuktá ahte studieloatnavulosčállinguovlu viiddiduvvo guovlluide olggobealde Davvi-Tromssa ja Finnmárkku, nu ahte ortnet billistuvvo. Sihkarvuođa dihte lean mun jearran ráđđehus-áirasiiguin mii obage lea duohta. Nu ahte okte vel: Ii leat boahtán evttohus ráđđehusa stáhtabušeahtas viiddidit studieloatna ortnega eará guovlluide go dál odne. Dearvvuođaiguin Nils Henrik Måsø Guovddášbellodaga joavkojođiheaddji ¶
Go ollet Keflavik´ii de doppe juo oainnát duolba lavaluonddu, luondu mii lea áibbas earálágan go mis dáppe. Islándda luondu lea hui máŋggalágan. Nuortalulli rittus gávdnojit goikan lavaeatnamat, ja go doppe oarjjás vuolggát, de orru artet oaidnit stuora dálodoaluid ja duolba eatnamiid. Guovllut nuortadavábealde Reykjavik muittuhit Davvi-Várjjaga luonddu. Islánddas leat miljon-beale sávzza nu ahte eai dárbbaš eará sajes importeret sávzabierggu, ja dáppe leat eanemus leamaš 800.000 sávzza. Lábbábiergu lea oktii guliin maid sii dávjjimusat borret. Islánda šattai iešmearrideaddji easka 1944´s. Njeallje jagi dás ovdal lei ge sis 50 jagi ávvudeapmi. Thingvellir´as, gos Alltinget lávii, ledje 70 000 olbmo čoagganan ávvudeapmái! Ja dat lea 30% álbmogis. Lassin dasa ledje vel gaskal 10 000 ja 20 000 geat eai ollen dohko johtalusa dihte. ¶
Klássa R Oktiibuot deaivan Siskkitrieggá siskkobealde ¶
Klássa R Oktiibuot deaivan Siskkitrieggá siskkobealde ¶
Klássa R Oktiibuot deaivan Siskkitrieggá siskkobealde ¶
Oaggungilvvut leat sihkaris giđđa asttoáiggedoaimmat. Áŋgiris oaggut gilvalit buriid vuoittuid nalde miehtá sámi. Vuoittut leat sihke muohtaskutterat ja eará eanet dahje unnit dárbbašlaš dávvirat. Dušše Guovdageainnnu suohkanis lágiduvvoje mannan vahkkoloahpa golbma oaggungilvvu. Buoremus vuoitu lei Mázes, gos áibbas ođđa skuter lei vuoitun. Vuorašjávrris ja Suohpatjávrris ledje unnit, muhto buorit váldovuoittut. Earet eará lei Suohpatjávrris 5000 ruvdno vuoitun sutnje gii gottii eanemus guliid. Áššu lei oaggungilvvus Suohpatjávrris, mii dáidá leat dán jagá maŋemus oaggungilvu. ¶
-Guovžajávri lei vuoittu bealde guvttiin moalain, go de Guovdageaidnu spoahkkugođii molllii. Mii oaččuimet ráŋggáštusčievččasteami, ja Per Oddvar Holmen náhkehii nehttii Guovdageainnu vuosttaš moala. Nuppi moala časkkii Nils Peder Gaup oivviin mollii. Goalmmát moalla bođii maŋŋel go Joar Eira Rasdal čievččastii spáppa moallaolbmá gieđaide, muhto son nisttihii spáppa gieđaid siste. Nils Peder Gaup bođii viega ja náhkehii Guovdageainnu goalmmát moala. ¶
bilde 2:Guokte áhku leigga olggobealde ja rigeriiga skáluiguin, nu go juo lávejit ge go basset. -Na, ledje fiinna biktasat mat heaŋgáje doppe, jurddašii son ja mojohalai skealmmat. Dáppe orui beassamen ođastahttit biktasiid jus diktet daid heaŋgát idjii. Son gal diehttelas dárbbaša ođđa biktasiid. ¶
-sámiid Ruošša bealde ¶
Finnmárkku ja Romssa 3. divišuvnnas ii čielgan mihkkege mannan čiekčamiin. Honnesváhki ja Porsáŋgu čievččaiga dássálaga - 0, ja dál leat ain 4 joavkku geat sáhttet vuoitit Finnmárkku 3. divišuvnna. Romssa bealde “doarruba” Skarp ja Ráisa bajemusas, ja boahtte lávvordaga deaivvadeaba Romssas ráidofinálačiekčamiidda. Finnmárkku 4. divišuvnnas lea áibbas čielggas ahte Hámmárfeastta 2. joavku ja Norild beassaba 3. divišuvdnii. ¶
Romssa bealde ¶
Romssa bealde 3. divišuvnnas lea oalle čielggas ahte Skarp dehe Ráisa vuoitá. Soai vuittiiga mannan vahkkoloahpa čiekčamiid, Skarp časkkii Báhccavuona 3 - 1 ja Ráisa vuittii 2 - 1 Gáranasvuona vuostá. Boahtte lávvordaga deaivvadeaba dat joavkkuguovttus Tromssas, ja dát deaivvadeapmi lea ráidofinála. Vuolágeahččen tabeallas leat Fløya, Lyngstuva, Storsteinnes ja Báhccavuotna (Balsfjord). ¶
–Dilli Ruošša bealde lea duođalaš, muhto vuos ii leat heahtedilli, lohká Koval. Jus oažžut doarvái veahki, ii dárbbaš šaddat heahtedilli, oaivvilda Generalkonsula Ruošša konsuláhtas Girkonjárggas, Vasilij Koval. ¶
–Dilli Ruošša bealde lea duođalaš, muhto ii leat heahtedilli, muitala Generalkonsula Vasilij Koval, Ruošša konsuláhtas Girkonjárggas. –Ain lea dárbu olu veahkkái, earenoamážit bibmui ja dálkasiidda, muitala Koval. ¶
Statskog Finnmark dieđut muitalit ahte deháleamos eaktu dasa ahte šaddá go buorre smávvafuođđobivdu, lea ahte sáhpánat ja goddesáhpánat lasket. Romssas ja Finnmárkkus lea sáhpániid ja goddesáhpániid lohku maŋemus jagi molsašuvvan. Eanas báikkiin siskkit guovlluin ledje áibbas unnán sáhpánat ja goddesáhpánat. Lottit ja boraspiret mat dábálaččat ellet sáhpániiguin, eai ožžon borramuša. Dát eallit leat maiddái dat mat sáhttet suoládit moniid ja borrat loddečivggaid. Hui ollu lottit main leat eatnama nalde beasit, masset moniid ja čievggaid gárjái, buoidagii ja riebanii. Buorre geassi ii sáhttán dán ovdáneami rievdadit. ¶
Sátnejođiheaddji muitalii ahte suohkan lea hui duhtavaš go dáppe leat nu buorit vuoddjit, ja dainna lágiin leat buorit ovddasteaddjit Guovdageidnui olggobealde suohkana. Son rámppui muhtorsearvvi barggu, go lágidit gilvvohallamit ja muđui daid eara bargguid maid searvi lea dahkan. Searvvi miellahtut leat viššalit bargan vai lihkostuvvet iežaset doaimmaiguin. Son lohpidii, suohkana bealis, veahkehit searvvi nu olu go lea vejolaš. Sátnejođiheaddji sávai vel ahte dat buorre ovttasbargu gaskkal suohkana ja searvvi manna viidasit. ¶
Rikskonsertene lea ođđasit meannudan Guovdageainnu Sámiid Searvvi ohcama Sámi Musihkkafeastiválai. Dán háve juolludedje sii ruđa. Muhto ovdal dan mearrádusa dahke, šadde garra signalaid oažžut sámi servvodagas ja bellodatustibiin ráđđehusbellodagaid báikkálaš servviin. Sihke Sámediggi, Guovdageainnu Suohkan ja Guovddášbellodat leat viššalit gozihan ášši, ja meannudeami dás. Guovdageainnu Guovddášbellodaga Jan Ole Buljo lea nihttán loahpahit báikkálaš Guovddášbellodaga, jus ráđđehus ii čájet stuorát ipmárdusa áššis. Guovdageainnu sátnejođiheaddji lea čájehan ahte sus lea sihke dáhttu ja vejolašvuohta čájehit fámu go lea dárbu. Jus sámi servvodat ii livčče leamaš nu gozuid nalde áššis, ja nu čielgasit čájehan oainnu áššis, ii livčče soaitán seamma jođánit badjánan ipmárdus ávkkis sámi musihkkafeastiválai. Muhto mearkkašahtti lea ahte seammas go máŋga eará dáža feastivála ožžot ovdánan ja viiddidan vejolašvuođaid, bisuhuvvo seamma dásis sámi feastiválaid ovdánan vejolašvuođat. Juste dát ii leat álki ipmirdit oktiige. Áidna sámi feastivála mii lea ožžon stádadoarjaga, lea ožžon seamma olu álggu rájes, aktanis go dáža feastiválat ožžot lasihuvvot ruhtadoarjaga. Dál lea nubbe lávki sámi eiseválddiide ovttas Sámi Musihkkafeastivála lágideddjiguin bargat dan nala ahte ii galggá Rikskonsertene mii juolluda ruđa Sámi Kulturdoaluide. Ii leat dohkálaš dilli go juohke jagi galgá eahpesihkkarvuohta oažžu go feastivála stádadoarjaga. Dát váikkuha ahte ii sáhte guhkkit áiggi ovddasguvlui plánet feastivála. Dát fas váikkuha ahte feastivála ii šatta nu buorre go lei sáhttit šaddat jus livččii bargoráfi ruhtadili geažil. Danin berre dál ásahuvvot fástta poastta sámi musihkkafeastiválai, mas lea sihkkaraston ruhta dákkár doaluide. Dát livččii ávkin buohkaide, ii dušše feastiválaid lágideddjiide, muhto maiddái sidjiide geat besset boahtit geahččat buoret feastivála jagis jáhkái. HIV ¶
bilde 2:Geainnu nalde álggi šaddat olmmošvallji. Buohkat ledje gullan sága duopmobeaivvi birra, ja dal ledje ge Nábárdievvái mátkkis dan stuora muora lusa nu go Gugán lei árvalan. Sii geat ledje láđus čippostalle ja guvle ráige ráigge. Nu ahkidis čorraga eai lean goassege oaidnán. ¶
Somby mielas ferte geahččat árvvu das máid sámi dáida buvttada. Bohtosat nu go govat, girjjit, musihkka, dáida ja eará buktagat sámi kultuvrras, eai bisán rájiid duohkái, muhto leat baicca riggodahkan olles servvodahkii. –Dalle livččii eanemus lunddolaš ahte buot riikkat mat leat oassin dán servvodagas leat fárus ja ovttas ruhtadeamen kultuvrra. Mii diehtit ahte Norgga bealde leat vihtta miljuvnna sámi kultuvrii, Suomas lea miljuvdnasaš sturrodat ruhta ja Ruoŧas birrasit seamma ollu. –Mii maid diehtit ahte Ruoššas lea geafis dilli ruđalaččat, muhto dađi riggát kultuvrralaččat ja dan dihte galggašii Ruošša maid fárrui oktasaš kulturfondii, go mis lea ovddasvástádus áhtanuššat ahte doppe maid ovdána ja nannejuvvo sámi kultuvra, dadjá Somby. ¶
GIRKOGÁRDDIS. Lea buorre veaháš bosihit go lea girkkogárddis váccážan beaivvi miehtá. Govas oainnát Berit F. Hansen, Tore Bongo, Sandra Nilluka, Heaika Hætta, Josef Per Buljo, Bill Wilcox, Julia Sara Hansen, Marit Kristensen ja Brita Inga Klemetsen. Duogábealde guovllada Elle Susanna K. Skum. ¶
Evangelistalaš-Lutherlaš friddjagirku jođiheaddji, Thomas Bjerkholt:as, lea Adresseavisen`is suoidnemánu 8. beaivvi guhkit čálus Lulletun:a ja dan maid gohčoda “stuibmebáhpat” birra. Risttalažžan ja miellahttun stádagirkus ii leat váttis dadját ahte lean ovtta oaivilis eanas dainna maid Bjerkholt čállá. Dušše ovtta sajis oaivvildan ahte Bjerkholtas lea boastut. Son oaivvilda ahte geaidnu maid Lilletun lea válljen go áigu eret bidjat dán guokte báhpa, lea “áidna čoavddus” , ja čujuha vel dasa ahte leat bismmat ja Girkoráđđi geat áigot bidjat báhpaid eret. Dat maid Bjerkholt duođai dahká, lea ahte son geahččala gádjut Lilletun:a ja Krf:a ovdalii bismmaid ja Girkoráđi. In leat ovttage bismma dahje Girkoráđi hervošeaddji, muhto buot galgá leat riekta, vaikko dát mielddisbuktá ahte geahččalan bismmain ja Girkoráđis loktet eret ovddasvástádusa. Norgga girku billisteapmi lea nohkka stuora ovddasvástádus sidjiide juohke ládje. Sihke bismmat ja Girkoráđđi dihtet maid dahket. Sidjiide ii gávdno makkár ge ágga. Sin sávaldagat bohte ovdan čielgasit go Lilletun mearridii maid dahká. Sin oaivilat váldoje vuhtii Lilletun:a mearrádusas. Muhto go Bjerkholt hálida Littetun:a doarjut, ja dainna lágiin maid Krf:a, de lea áigi vuosttildišgoahtit. Liberála teologaid geaidnu Norgga girkui ollii dehálaš sadjái 1906:s go ođđa professor galggai bidjot virgái Teologalaš fakultehtas. Virgi lei dieđusge kofesjonsčadnon. Komitea, mii galggai iskat ohcciid, lei gávnnahan ahte okta dain kándidáhtain, Johannes Ording:as, lei oaidnu mii lei girku oainnu vuostá. Dalle ii lean dán birra nággu. Girkostádaráđđi dalle, proavas ja olgešbellodaga olmmái Chr. Knudsen, oaivvildii ahte professor mii ii “ollislaččat čuoččo girku vuođu alde” , ii sáhte oažžut virggi. Ghč. Bernt T. Oftestad: Den norske statsreligion, siidu 169. Go ráđđuhus vuosttildii Knudsen:a, son geassádii virggis go professor nammaduvvui. Gokko čuožžu dasto Lilletun? Son oaivvilda ahte ferte “girku sávaldagaid” čuovvut danin go eará mearrádus sáhttá šaddat ovdamearkan unnit risttalašpositiiva girkostádaráđiide go son ieš. Muhto Lilletun:a ákkat eai leat jáhkehahtti. Go ráđđehusa eanetlohku ii čuvvon girku sávaldaga go Oslo ođđa bisma nammaduvvui, de lei dat Lulletun:ai vejolašvuohtan čájehit ahte son lea seamma garas doallat prinsihpaid go Chr. Knudsen. Muhto Lilletun ii dahkan dan, vaikko oinnii ahte ráđđehus ii dovdan ahte sii leat čadnon girku vuođđosávaldahkii. Go son ain lea stáhtaráđđi, de dat lea baicca ovdamearkan prinsihppaváilevašvuhtii, mii ii leat gudnin sihke sutnje ja Krf:i ja mii juste mielddisbuktá ahte “girku siskobealde” leat liberálerat eanetlogus. Lilletun:a doaibmanvuohki muittuha eanet kameleona láhttema. Dat molsu ivnni go biras dan gáibida. Áidna mii orru bistevaš, lea liibma stáhtaráđistuolus. Ja Chr. Knudsena áiggi rájes leat ge ožžon superliimma. Lea go Lilletun:a mearrádus ahte bidjat eret suohkabáhpa Lyngmo ja earáid, áidna vejolašvuohta - go ii geahča liibmii mii lea stáhtaráđistuolus? Ii gávdno eahpádus - maŋŋel Børre Knudsen-ášši lea stádariekti ja girkoriekti eahpikeahttá nu ahte girku alimus jođiheaddjit leat ráđđehusas ja sin badjemearálašvuođas stuoradikkisBáhkin eanetlohkku olbmuin stivrejit risttalaš girku, dušše namas, politihkkalaččat, rivttiin ja teologalaččat. Jus eará oaivvilda, de lea dájuheame olbmuid. Stuoradiggi ja ráđđehus jođiheaba bismmaid ja Girkoráđi ráđđejumi. Vuođđolága § 2 lea bidjon eret doibmamis duopmustuolu bokte ja Gonagas stáhtaráđis stivre girku § 16 mielde, nu ahte loahpas stivrejuvvo Stuoradikki dáhtu mielde. Girku eallá šlávvaviesus. Bismmat leat stáhta ovddas muhtin lágan politihkkalaš komissearat girkus, mat galget bearráigeahččat ahte ii dáhpáhuvvo sávalkeahttá doaibman. Girko lea šaddan eanet dakkárin nu go ovddeš girkostáhtaráđđi Einar Førde sávai, organisašuvdna mii galggai psykologalaččat olbmuide rahkanahttit dan maid politihkkarat hálide čađahit politihkkalaččat. Vuosteháhku girku bealis lei dalle juo hui unni. Min oktavuođas čohkká okta dovddastuvvon ristalaš, gean namma lea Lilletun, ja stivre dán girku stáhtaráđđin. Dát lea otná dilli. Váldoágga go liberála Johannes Ording nammaduvvui1906:s, lei ahte girkus galggai leat “sadji” eará oainnuide go dat mii lei konfesjonsplikten:is. Eará sániiguin dadjon ahte liberála teologiijas galggai leat “sadji” girkus dovddastuvvon oskku bálddas mii dalle lei eanetlogus girkus.Dalle galggai leat “lærepluralisme” . Dan rájes lea šaddan nu ahte girku sisttisdoallá báhpaid ja bismaid , geain lea teologalaš oaidnu mii lea mealgat olggobealde dan mii goassege lei jurddašuvvon. Dál lea bismmaid gaskkas liberalteologalaš oaidnu eatnasiin, ja mii vel vearrat, sihkkarit eanetlohku báhpaid gaskkas maid - go juo eai lea go moadde liberála teologat geat jietnadit maidege. Lea dán dilálašvuođas ahte Littetun lea válljen bidjat eret dáid báhpaid. Lilletun ferte diehtit ahte son dagaha čielga boatkaneami girkopolitihkain mii galggai girkui ráhkadit “saji” buot lágan oainnuide, go son dáinna lágiin bidjá dán ovdamearkan ahte konservatiivvat bággejuvvijit guođđit girku jus sii čuvvot oamedovdduideaset. Nuppiin sániin - Nu guhká go ledje koservatiivvat eanetlogus girkus ja politihkkarat atne fámuideaset ráhkadit saji liberála olbmuide. Go dál leat liberálat eanetlogus girkus, de lohket politihkkarat ahte “girku ieš” ferte mearridit, vaikko politihkkarat ieža leat nammadan olbmuid dohko. Dat vaikkuha ahte girku olggušta koservatiivvaid. Maŋŋel go girkus lea measta 100 jagi leamaš “toleranse” , de lea Lilletun álggahan girkopolitihkkalaš “intoleranse” . Ii oktage vuordde ahte Lilletun álggaha stuorit eretbidjámiid buot boasttuoahppan bismmaid ja báhpaid vuostá, nu go Bjerkholt geažida. Dieđusge Lilletun diehtá ahte su “kameleonlágan” prinsihppa várjala su diekkár konsekvensa vuostáliberálat geat dál leat “olles girku” , eai dieđusge boađe goassege sihtát biddjot eret boasttuoahpuideaset dihte. Ja go Lilletun dahká nu go “girku ieš” hálida, de sáhttet liberálat dovdat iežaset oadjebassan. Bondevik ja Lilletun gal eaba fal leat čalmmeheamit. Lei go Lilletun:as eará válljenvejolašvuohta. Dieđusge sus lea. Eará riikat leat čoavdán dán go leat nammadan sierranas bismmaid ja ráhkadan sierranas ortnegiid. Dál oaivvidit ahte “girku ordnega” botkaneapmi lea muhtin lágan “abra-kadabra” . Juohke jierbmás olmmoš ipmirda ahte nu guhká go ortnet ii leat njuolga čadnon Biibbalii ja dovddastusa čállosiidda, de ferte ortnet čuovvut eará mihtuid ja prinsihpaid. Ortnegat mat eai leat čadnon dovddasteapmái, eai sáhte leat mihttomearrin girkui iešalddis. Dákkár girkopolitihkkalaš bajiduvvon prinsihppa, vaikko vel Biibbala vuostá ja mii maid dahká saji boasttu ohppui, lea dán radjái leamaš nu ahte galgá leat “sadji” girkus buot lágan teologalaš oainnuide. Dan ovdii ahte Lilletun ja earát eai čuovo dán prinsihpa, de livččii Lilletun, čujuhusain dán prinsihppii, sáhttán suovvat dáidda báhpaide sierranas ortnega, nu ahte sidjiide lea “sadji” girkus. Ja juste dán čujuhussii ahte dát báhpat duođalaččat, juste dán vuođu alde biehttalit dáid boasttuoahppo bismmaid vuoiŋŋalaš jođiheaddjin, girku iežas dovddastusčállosa Confessio Augustana art. 28, suovaše sidjiide sierra bismmá ja áinnas iežasat proavvasa mas ii leat geográfalaš rádji. Nuppin sániin - čatnan sin iežasat girkolaš ortnegii mas lea vuođđu girku iežas dovddastusčállosis. Son livččii sáhttán dohkkehit ahte sii leat válljen Børre Knudsen:a iežaset bisman ja Strandebarm proavvasa iežaset proavasin mii gokčá olles riikka. Ja ekonomalaččat addán sidjiide seamma vuođu go eará bismaide ja proavvasiidda. Dákkáraš ortnegat leat čađahuvvon eará riikkain. Na manne ii Norggas? Vuoi leaba go Bondevik ja Lilletun geahččaleame biđget Norgga Girku. Krf:ai, Bondevik:ai ja Lilletun:ai ii gávdno makkárge ágga. Sii dihtet hui bures ahte girkoriekti ja ráđđehusmálletriekti stivre ráđđehusa, bismaid ja Girkoráđi juohke gažaldagas. Dán fámu leat sii morálalaččat ja politihkkalaččat čadnon atnimis várjalussan sidjiide geat leat dovddastuvvon oskkolaččat, nu guhká go sin lahtten lea siskobealde girku dovddastusa. Prinsihppa ahte buohkaide galgá “sadji” girkui, geat gullet ieš guđet ge surgiide lutherlaševangelalaš oskui, lea iešalddis dovddastusa vuostá, ii leat makkár ge ágga dasa ahte eai ane girkorievtti fámu mii sis lea sihkkarastit ahte juobe dovddastuvvon oskkolaččaide lea “sadji” girkui. Sin láhtten mielddisbuktá danin duođalaš boatkaneami Ipmila sátnái ja girku dovddastussii. Ii ge šattá buoret go geahččalit bágget dáid báhpaid, oamedovdduideaset vuostá, dohkkehit daid boasttu oahppaheaddji bismmaid láidesteaddjin. Mii gávdnat dušše dákkáriid ovdalaš pávegirkus ja vearrámus kommunistastivrras. Ja soaitá leat buot vearrámus, ahte jáhket ahte sii duođai leat nu čadnon oamedovdduin iežaset ordinašuvdnalohppádussii ja Ipmila sátnái nu go lohket, ahte rehkenastet ahte sii eai sáhte vuollánit. Ja dainna lágiin oažžut sin eret. Lilletun hupmá duššiid go lohká ahte son sáhttá šaddat minsttárin jus ii bija sin eret bismmaid ja Girkoráđi sávaldaga mielde. Maŋit girkostáhtáráđit sáhttet maŋit áiggiid rievtti mielde čuovvut dan boares jurdadaga “saji” birra stadagirkus vaikko man oktavuođas, jus dušše gohčodit dan lutherlaš-evangelalaš ristalažžan. Lilletun baicca šaddá minstarin dasa ahte sáhttá spiehkastit ja bidjat eret buohkaid geat leat siskobealde seamma namahussii ja geat čuvvot Biibbala ja girku dovddastus čállosiid ja dasa lassiin vel láhtte nu go leat geatnegáhtton, muhto geat eai dohkket ortnegiid mat eai lea čadnon dovddastussii. Bismmat ja Girkoráđđi sáhttá rievtti mielde duvdit eret ovddasvástádusa ja bidjat dan ráđđehusa ja Lilletun:a olggiid ala, ja čájehit ahte girkorievtti mielde galgá Stáhtaráđđi/ráđđehus vuođđolága § 16 mielde loahpalaččat mearridit. Bismmat ja Girkoráđđi galgá dušše evttohit. Muhto Lilletun lea dat guhte ollašuhttá dáid sávaldagaid maid Bondevik ovdal lea ollašuhttan duomuinis Børre Knudsena vuostá. Risttálaš Álbmotbellodat berre váldit eret risttalaš nama bellodagastis. Børge Jørgensen-Dahl advokáhtta ¶
Dán guovtti govas oaidnit makkár leansmánni gárdin lei siskobealde ovdal. Dá lea leansmánni Grape geasseluomus Guovdageainnus. Dán gova, dahje dát lea gal boasttagoarta, lea Heik-Elle luoikan midjiide. Eat dieđe gal juste goas dát lea govvejuvvon, muhto gárdin lea goit hirbmat fiinnis, ja doppe leat čiŋat mat várra eará viesuin gal eai lean nu dábálaččat. ¶
Moivi lea das čuoččilan ahte gii eaiggáda ja geas lea bargoaddi ovddasvástadus Veahkeguovddažis. Kárášjogas gielddas lea čielga oaidnu ahte dat oasit gullet oassusservviide. –Álggu rájes dagai juo Sosiála - ja dearvvašvuođalávdegoddi mearrádusa ahte guovddáš galgá doaibmat oasusservviiguin. Nu ahte das lea duogabealde politihklaš mearrádus máid gielda čuovvu. Dan maiddái evttohii dalá intrimstivras, lohká Svein Persen. ¶
Internáhtta teahterbihtás ledje goitge muhtun sámi symbolat ja vuogit mat álggu rájes gitta lohppii ledje fárus čájeheamen ahte sámivuohta goitge cevzzii, vaikkovel internáhtta vikkai dan hávkadit.. Omd. lei muitalus okta vuohki mii dan čájehii. Máná vigihis eallin ovdal go šattai internáhtti lea okta ja dát sáhttá seammas maid govahallat sámiid dili ovdal dáruiduhttima. Dán máhttiba čálliguovttos Magne Ove Varsi ja teahterhoavda Harriet Nordlund bures čájehit bihtá muitalusain mas oidno sihke sámi máná internáhtavásahus ja sámi álbmoga čuođi jagáš internáhtamuitalus seamma dáiddalaš ovdanbuktimis. Eará symbola lei soabbi man boares sápmelaš álggos doallá ja soabbi leige guovddáš álggus gitta lohppi ja dat geavahuvvui maid veahkkin rasttidit scenaid.. Eará symbola lei Gáissáža soajit, ja manin dás geavahedje juste lotti sojiid? Loddi lea sámi árbevirus olbmo sielu sadjásaš ja boares olbmot lávejit lohkat ahte jus lottit álget ártegit láhttet, de dat ii leat buori ovdosii (omd. jus rievssat viehká loavdaga alde meahcis). ¶
Seamma sáhttet gielddat maid dahkat, lohkaba Hovde ja Galand. Sohkabealiskkadeapmi galgá čájehit makkár konsekveanssat leat go leat nissonolmmos. Kártemat dán rádjái leat čájehan ahte dievdoolmmoš dávjá ožžot ollu eambbo almmolaš ealáhusruđain, go nissonolbmot. –Gielddat sáhttet bidjat johtui doaimmaid main leat nissonperspektiiva, dan sadjái go dušše čohkkát bađa nalde ja vuordit ruhtaohcamiid. Gielddat sáhttet eambbo ulbmillaččat stivret iežaset servodaga ealáhusovdáneami, nu ahte sin gielda šáddá buore gieldan maiddái nissoniidda orrut. Máŋgga báikkiin leat unnán nissonolbmot ja dat áitá servodatovdáneami go olmmolohku njiedjá. Sohkabealiskkadeapmi sáhtášii bissehit nissoniid báhtareami boaittobealbáikkin, čilge Hovde. ¶
Poltihkalaš moivi čuoččulii suohkan válggaid olis. Sámedikki ráđi politihkalaš ráđđeaddi Johanne Gaup beasai Kárášjoga gielddastivrii Guovddašbellodaga ovddas. Son váljjii doarjut Bargiidbellodaga fápmui ja oažžui ieš várresátnejođiheaddji virggi. Dán ovttasbarggu eai dohkehan buohkat siskabealde SáB. Jođiheaddji Nils A. Gaup ovddidii mannan vahkkus áitaga ahte SáB geassáda Sámedikki eanetlogujoavkkus jus Johanne Gaup ii botke ovttasbarggu Kjell Sætheriin. ¶
Sotnabeaivve lei gussiide lágiduvvon gielká ja oagguntuvra Goahppelašjávrái. Doppe sii besse oahpasmuvvat eallimii miehcis ja muohtastohkosiidda. Muohta ii lean sisilialáččaide nu ođđa ášši, daningo dollavárri Etnas sáhttá maiddái oaidnit muohtaga ja muhtin olbmot fidnet doppe juoba čuoigaminge. Muhto sin mielas lei ártet, go muohta lei juohke sajis. Sii rahkadedje muohtaáddjaid ja muohtaeŋgeliid. Gaskamearas sii ledje hárjanan Čáhceskohteriidda, muhto mohtorgielkkan vuoddjin lei sidjiiidda ođđa, nugo maiddái lei dálveoaggunge. Ovdalgo guossit vulge oaggut, de jerre logahat oahppiin, ahte eaigo sii váldde manggelágan stákkuid mielde, maidguin sáhtašii šlivgut. Sii ledje hui ipmášiid siste, go jovde jávrri alá. Illlá orro jáhkimin, ahte sii leat jávrri alde ja jiekŋá vuolde lea Čáhci. ¡áppa dálvebeaivve orro buohkat njavdda_eamen oaggumis ja šerres giđđa beaivvážis. Sisilialáččat eai vuolgán guoros gieđain sii godde logemat guoli. ¶
Fitnajávri lea stuoraluoddaguoras, 12 kilomehtara lulábeal Máze - Guovdageainnu guvlui. Jávri lea sulli 500 mehtara eret luottas, nu ahte goasttat roahkka váccii jávrri nala. –Giđa beallái, maŋŋel beassážiid han leat šaddan hirbmat doalut dát oaggungilvvvut. Dieđusge lea suohtas vuoitit, muhto jáhkán ollusiid boahtit márkaniid dihte, mat šaddet jávrre nalde go ollu olbmot gávnnadit, lohká Hætta. Máze Gilisearvi maid doallá kioska oaggungivvuin. Doppe sáhtát oasitit earret eará liegga márffi ja gáfe. –Jáhkan olgobeaivi čáppa dálkkis lea buorre alternariiva TV:ii. Muhtomin lea nu ahte it háliit akto vuolgit meahccái. Dan dihte leat oaggungilvvut buorit vejolašvuođat beassat olggo ovddas leat ja seammas leat báikkis gos juoga gelddolaš dáhpáhuvvá, lohká Hætta. Fitnajávrri oaggungilvvut álget diibmo 12.00 ja bistet diibmo 15.00 rádjái. Ja fuomáš; váldde mielde bovrra, de oaččut jođáneappot rutni. ¶
Statskog ávžžuha ealgabivdiid ohcat dán bivdui. Kárášjoga ealgabivdiid searvvi jođiheaddji ja hárjanan ealgabivdi Anders Nordsletta lea okta dain bivdiid geat eai leat oččon vála dán jagi. Son gal áigu ohccat lobi bivdit Anárajoga álbmotmeahccis. –Dát han šaddá albma sápmelaš vuogi mielde, go beassa báhččit makkar ealgga ieš háliida ja vaikke man ollu misiid. Iige leat makkar ge rájit man siskabealde bivdit galget leat. Juohke joavku bivdá iežas leairra láhka, muitala Nordsletta. ¶
Miellagiddevaš Harry ii muitte ovttage váivves bargobeaivvi Deanu alde. – Lea miellagiddevaš beassat vásihit ođđa olbmuid measta juohke beaivve. Sii leat nu máŋggaláganat. Muhtumat leat hui dihtoáŋgir guovllu kultuvrra ja árbevieruid birra. Earát ges dušše mievžžadit beaŋkka alde gasku fatnasa. Gávpotolbmot liikojit návddašit jaskesvuođa. Muhto eai buot turisttat lea hárjánan deatnofatnasii. – Muhtumat leat hui dárpmeheami. Dalle mun ferten oahpahit sin álggus lohppii mo láhttet fatnasis. Erenoamáš sidjiide lea stuorra vásáhus jus besset rassat luosain. ¶
– Virggi bokte lea EU dál formalaččat dohkkehan ahte sin rájá siskkobealde ásset álgoálbmogat. Dát dieđusge álkidahttá ákkastallat EU lahttuvuođa. Dattege in hálit liiggástallat. Muhtu seammás fertet muitit ahte ii leat guhkes áigi go EU:as ii lean makkárge álgoálbmotpolitihkka. Dan cuiggudii «Euorohpa sámi fierpmádat» nammasaš searvi 1999. Ođđa virgi duođasta ahte EU guldala maiddái sápmelaččaid. De leš vel oaidnit mo de politihkka ovdána. ¶
Fylkalávdegoddi gáibida ahte Finnmárkku Opmodat galgá maid beassat hálddašit guolleriggodaga rittuin. Olgešbellodat lei áidna bellodat mii ii dorjon dan gáibádusa. Olbmot geat ásse olggobealde Finnmárkku, galget Fylkalávdegotti oainnu mielde ohcat lobi jos galget lottiid bivdiid, guliid bivdit dahje čoaggit lupmánmiid. Dasa lasssin ahte stáda ii galgga oažžut áirasa Finnmárkku Opmodatstivrii, de gáibida fylkalávdegoddi maid ahte stádas ii galgga leat fápmu rievdadit Finnmárkkolága. Dan lea oaimnnat ráđđehus árvalan Finnmárkkolágas, ahte ráđđehus galgá beassat váikko goas beassat bissethit lága doaibmamis. ¶
Dát dáhpáhus lea oainnat min mielas okta dain deháleamos dáhpáhusain vuoigatvuođa gážaldagas. Muhto dát boađus ii leat rahčamušaid haga ollašuvvan. Sámediggi lea duođaid šaddan gomihit máilmmi vulos oivviid dán ollašuhttit. Sámediggi lea váidalan ON:ii ja olu čoahkkinastán eiseválddiiguin. Reivvet leat mannan ruossut rássut. Muhto dat ávkkuha rahčat, iige vuollánit dalán lea Sámediggi čájehan dál. Dan leat maid sámi nuorat ja earát čájehan go leat jiena bajidan, čájehan vuostehágu Stuoradikki olggobealde ja jorgun gávttiideaset. ¶
Stivra lea ákkastan juo čálálaččat moaitagiid báikklaš servviid jođiheaddjiide. Geassemánu 13. ja 14. beaivvi lea riikačoahkkin Harstadas. Gáldot dadjet ahte dalle boahtá mearriduvvot mii geavva stivrrain. Min Áiggi gáldu duođašta ahte siskabealde NBR lea juo skoarran guhkkit áiggi, go stivrra ja orgánisašuvnna gaskkas lea heajos gulahallan. ¶
Go Min Áigi finai Sirpmás mannan sotnabeaivve, de ledje juo luossabivdit ollesleavttun Deanu alde bivdimin. Oktii buot 60:s ledje suhkamin gilvvuin, dáid gaskkas oasálastte 17 máná. Muđui ledje máŋgalot`olbmot plástihka tealttá guovddevuolde ja roahkkaseammosat ledje guollomin ja bassimin luosaid miellerávddas deatnogáttis. ¶
Ii mannan guhkes áigi ovdal huikkas gullui:–Dál lea muhton darvvihan, čearggádii sirbmálaš Per Holm JR. Buot olbmot gáttis lihkasteddje ja guovlagohte Detnui. Lágábui kilomehtera vuolábealde lei muhton dohppehan, ja dat orui leamen stuorat. Ii lean eará go viegahit bivdii vai govvii šaddaga. Go jovden lágabui de fáhkkestaga roahkasteigga luosa fatnasii. Ja duođaid lei vuoitu luosa maid ožžon govvii. Leigga Gardak olbmáguovttos Per Erik Modenia ja Tormod Nisen geat čeavlájit loktiiba luosa oidnosii šeađđaluvvvon journalisttii. ¶
II BEASA DAGSREVYENII:NRK geassebargi Áslat Niittyvuopio hálidivččii eanet bargat Sámi Radios áinnas TV`ain. –Go in hálddaš dárogiela, de in beasa gal Dagsrevyenii goassege, lohkká Niittyvuopio. Máŋábealde čohkkájit journalista mielbargit Sara kristine Eira Lantto, Eilif Aslaksen, Máret Elin Kemi ja Lill Tove Veimæl. ¶
Nilsen maid lohká ahte son háliida geavahit tabua symbolaid dáidagis.–Liikon dat mii lea simpal ja vulgeara, maiddái geasuha energiija mii lea punk-ja garramushkas ja dan vikkan jođihit iežas dáidagiid. –Mon boahtastahttan iežan dáidguin geat ellet servodaga olggobealde lohká Nilsen. Son dovddasta ahte sus lea leamašan suhttu.–Bajásšattadettiin reagerin mon juohke áššái mii geahččaluvvui čihkkot, ja man birra ii galgan hallot. –Maiddái dan ahte mu bajásgesse earráláhkai go mu vieljjaid hárbmii mu issorasat. Lei ollu maid ii beassan dahkat dan sivas go ledjen nieida, muittaša Nilsen. Son maid deattuha ahte ii varra livčii šaddan dáiddár jos ii livččii bajásšaddan leastiánalaš birrasis. ¶
Nils Peder Eriksen (52) Kárášjogas hásttala iežas, ja ikte duolmmastii son Girkonjárggas. Leat Barents syhkkelasttimat mat ikte álggahuvvojedej norggabealde Girkonjárggas. ¶
Finnmárkkulaččaide leat máŋggat vejolašvuođat oasálasttimis. –Syhkkelastti ožžot ieža mearridit man guhkkás ain háliidit syhkkelasttit. E-6:š lea váldo geaidno, ja norgga bealde lea vuolgga Girkonjárggas Áltái. –Dasto syhkelasttet Romssa gávpogii ja de fas máttás Durdnos gávpogii suomabeallai. Ja ruovttoluotta Girkonjárgii, oktiibuot 114 miilla, muitala Nils Peder. ¶
Nils Peder dattege lohká ahte maiddái daidda geat eai leat nu ollu hárjehallan lea vejolaš oasálasttit Barentssyhkkelasttimis. –Ožžot ovdamearkka dihte syhkkelasttit gaskkal Deanu Šaldi ja Fanasgietti, dat leat dušše golbma miilla. –Dat geat háliidit syhkkelasttit guhkkit, ožžot duolmmastit fárrui Kárásjogas ja dastto syhkkelasttit Levdnjii, dat lea 7,5 miilla, lohká Nils Peder, guhte dál lea E-6:š alde Nuorta-Finnmárkkus bivastat gállus duolmmadeamin oarjjás guvlui. ¶
Dán gova leat ožžon luoikasin Sámiid Vuorká Dávviris (SVD). Dá lea kárášjohkalaččat giđđajohtimis. Sii leat goađi olggobealde čohkohaddamin. Olbmoid eat dieđe geat leat, muhto Alfred Henriksen eaigáda maiddái gova. Leago dus eambo dieđut nugo gos lea govviduvvon, olbmuid namat ja nu ain viidásat. Sihke Sámiid Vuorká Dávvirat ja mii, Min Áiggis, leat hui duthavaš jus veahkešivččet min oaččut dieđuid govaid birra vai olbmot boahteáiggis dihtet geat govas leat. Min Áigi, Finlandsveien 14, 9730 Kárášjohka Tel: 78 46 97 00 Fax: 78 46 97 10 e-poasta: minaigi ¶
Goaikkanasat Deanu oaggunhistorjjás Eaŋgalas albmát šlivgo stákkuin fatnasis geavahettiin guovllu suhkki. Sii oggo dábálaččat dolgevuokkain, muhto geavahedje maiddái basteoaivvi ja reahkaid; maŋŋá maiddái silkeguoli. Fargga addojedje guolástannjuolggadusat mat adde lobi geavahit dušše dolgevuokka. Turistaoaggun maiddái regulerejuvvui dađistaga nu ahte ii galgan heađuštit guovllu olbmuid luossabivddu. Eaŋgalas oaggut gallestalle Deanu measta jahkásaččat gitta vuosttas máilmmesoađi rádjái. Maŋemus oaggut fidne Uvllásavvonis 1920-logu álggus. Guovllu luossabivdit ohppe eaŋgalas albmáin oaggut stákkuin mas ledje fárffut ja rulla. Muhtumat geat sugahedje eaŋgalas albmáid, ožžo oaggunbiergasiid sis. Earát fas ráhkadišgohte sihke stákkuid ja rullaid eaŋgalas albmáid oaggunbiergasiid málle mielde. Álgostákkuid ráhkadedje subis dahje lánjás, ja ledje veaháš guhkebuččat go nođđo-oagguma basttat (stákkut). Dalá maŋŋe soađi geavahišgohte maiddái bámbusstákkuid. Dábáleamos vuogga lei basteoaivi, man guovllu oaggut ieža ráhkadedje ja lei veaháš govddebuš go eaŋgalas oagguid basteoaivi. Maŋŋá geavahišgohte maiddái devona ja silkeguoli maid fidnejedje turistaoagguin. Duollet dálle oggo maiddái dolgevuokkain, muhto dat gal ii šaddan dábálažžan ovdal go maŋŋá nuppi máilmmesoađi. Maŋŋá soađi maid atnigohte muorraguoli (muorravuokka). Oaggunfatnasa málle lea maid rievdan dađistaga. Álggos gevahedje oaggumii goargŋunfatnasiid mat ledje guhkit ja seakkit. Otne geavahit oanehis fatnasiid, main leat maŋábealde soaját. Fatnasiid birra čállit eambbo boahtte háve. ¶
MuorrafatnasatMaŋŋá go mohtora geavahišgohte, de duddjogohte govda, ruvdes fatnasiid. Daid gohčodišgohte mohtorfanasin. Otne geavahit oanehis fatnasiid, erenoamážit oaggumii. Dain leat maŋábealde soaját mat leat Rájá-Hánssa - Hans Halonen - fuomášupmi 1960-logus. ¶
BEAKKÁN LUOSSABIVDI: Jovnna-Mihkkil - Mikkel Johnsen Svart (1854-1908) nubbin gurutbealde lei dovddus čeahppi sáltet ja rágget luosa. Son lávii maid sugahit eaŋgalas turistaoagguid, geat lávejedje daid áiggiid orrut moadde vahku measta juohke geasi Leavvajogas su luhtte. Govas, mii lea váldon1890-logus, oaidnit gurutravddas: eaŋgalas admirála Hammond, Mihkkil ieš, gánda gean nama eat dieđe, Biehtar-Ándaras, Máhte-Elias (Elias Mattsson Balto 1856-1937) ja eaŋgalas Parlamentta almmái William Fox. ¶
Ruoŧa bealde lassána ealgabivu boahtte čavčča. Lea lohpi bivdit olles 200 ealgga eambbo go diibmá. ¶
Ruoŧa bealde ealgabivddus leat A-, B-, E-, ja Ä-liseansa. A-liseanssain beassá bivdojoavku báhčit unnimus ovtta rávis sarvva ja vaikko man ollu misiid. B-liseanssain lea lobálaš dušše sarvvabivddus 5 vuosttaš beaivvi ja dainna oažžu báhčit ovtta stuora sarvva dahje miesi. E-liseanssain oažžu báhčit ovtta miesi ja Ä-liseansain fas eanemusat 20 proseantta olles sarvalogus mii gávdno liseansaguovllus. Ä-liseansaguovlu lea guovlu gos bivdit leat fárrolagaid ráhkadan bivdoplána, nu gohčoduvvon sarvabearráigeahččanguovllu plána. ¶
Go Nils Henrik olli latnji gávnnai albma jámalgan láhttis veallame. –Geahččalin jáddadit dolaid, muhto in suova siste nagodan. Fertejin dušše gaikkihit albma lanjas olggos. Almmai gal fal čuožžili olggobealde ja vázzili vulos, muhto mun fertejin, suova geažil, viehkat ovtta gearddi vulos ja feskara čađa. Feaskara loahpageahčen manna ráhppa fas bajas, dakko fertjin gizzut bajas ja viežžat eara gussiid, muitala Nils Henrik. Guossit eai lean ipmirdan ahte sáhti nuppe bealde mannat vulos, nu ahte ledje suova guvlui volgan vázzit. ¶
Goalmmat geardi hoteallas lea visot billahuvvon bollimis. Vuolabealde gerddiid lea dasa lassin čáhci ja suovva billistan. Suovva lea maiddai unnit osiid billistan gievkkanis, borranbáikis ja Ádjagis. Časkadeaddjit Guovdageainnus oččo veahki Alta buollinstašuvnnas, Avinor Altas ja Enodat suohkanis Suomas. Sulli gávcci aigge nagodedje dolaid jaddadit. ¶
-Leaktu sihke čiekčanšilljus ja olggobealde čiekčanšillju! Dan lohppida lágideaddji Rosie Holmestrand. Loga mii dáhpáhuvván ja geat servet dán jagi.8. ja 9. siiddus ¶
-Doai oažžubeahtte TV2:š lanja, nárrida Inger munno go čájeha gos galge idjadit. Mii čákŋalit latnjii mas lea várddus nuppebeallái luotta gos Frank Sandberg maŋis leat báhcan guoros dálut. –Já nu, dáppe bat láveje dat tv-teamat filbmet, jearraletne Ingeris. –Jua, dá dat lei journalisttaid várddusbáiki (son logai dárogillii orkesterplassen), muhto dat TV-govvejeaddjit gal láveje mannat gitta hárjevuollatnji filbmet dan mii lávii dáhpáhuvvat nuppebeal geainnu. Ieš Inger lei čiehkadan daid áigiid. Son ii háliidan searvat TV-, radio- ja aviisajearahallamiidda. Dál máŋga jagi maŋŋel hupmá son rahppasit movt fuorrágávppošeapmi čuozai sutnje ja su campingsadjái. –Jos livččen diehtán man vearrái ruošša fuorragávppošeapmi duođaid šattai, de in livčče gal oastán dán campingbáikki, lohká Inger. Ovtta gaskka lei nu vearrái ahte ii ožžon Skiippagura heajos nama dihte ovttage turistta guossái. Dál lea son geavahišgoahtán Skiippagura nama. Golbma jagi áigi ii čáhkan su jierbmái ahte márkanastit iežas turistadoaimma Skiippagurra namain. Dál lea ráhkadahttime gáhppiriid main čuožžu Skiippagurra. –Turisttat háliidit suveniraid main čuožžu Skiippagurra namma. Gávdnen dan ovddit campingeaiggáda maŋis riiššadoasaid main čuoččui Skiippagurra Camping. Dat johte dego vuodjagáhkut. Loahpas vuvden vel daid boares bartanjuolggadus seaidnetávvaliid (hytteregel plakater) maid leimmet lonuhan eret go biajimet ođđa nama campingsadjái, oainnat dain čuoččui Skiippagurra camping. –Lea go nu ahte Skiippagurra lea šaddan ruošša fuorrajohtolaga turistatraksjon (Sárá Máret: mii lea dat sámegillii?), dego Reberbahnen lea Hamburga gávpogis, Duiskkas? –Diesa in áiggo maidege vástidit, reašká Inger. –Dajan dušše ahte dalle go duođai lei vearrái dat fuorrajohtolat, dalle ii lean gal suohtas jođihit campingsaji juste nuppebealde luotta Frank Sandberga. Dál manjit áiggis gal leat máŋga dilálašvuođa maid olmmoš lunddolaččat ferte dušše čaibmat, lohká Inger. ¶
Eahkedis galgá Inga Juuso ja Orbina Riddu Riđđu lávdái. Leat váttis jáhkkit ahte hárjánan ja čeahpes juoigi ballá lávddi alde čuččodit. Loga maid Inga ieš dadjá dan birra. ¶
- In rehkenastte Oscar-nominerejuvvot dán háve, dadjá Mikkel Gaup ja bohkosa. Dál ii leat sáhka joatkkafilmma birra dan filbmii mii lei 1987:s, muhto sámi vásáhusbáikki Ofelačča, mii rahppojuvvo olggobealde Oslo. bilde:samme som i saken ¶
Mo sápmelaččaid vuoigatvuođat ruoŧabealde leat rievdan doložis otnážii galgá dal čielggaduvvot dutkama bokte, čállá Sámiradio.org. ¶
Mannan Min Áiggis finademmet galledeame Lákkonjágga orohaga. Lákkonjárga lea okta dain čieža orohagain geat galget geahpidit ealuideaset eanet go eará orohagat. Roavvat sáhttá dadját ahte lea sulli bealli orohaga olbmuin ja bohccuin galget jávkat. Dán čavčča galgá čielgagoahtit movt orohagas galgá geahpiduvvot boazolohku. Dán rádjái ii leat čielgan gii heaitá ja movt dat galgá dáhpánuvvat. Juoga maid jođánit fuobmamet, lei ahte dan fáttá birra ii ságastallojuvvon gárdde luhte. Iešalddis lea dat ipmirdeames. Lea rádji gos boahtteáiggi sevdnjatbeali birra gille olmmoš hupmat. Jearaldahkan šaddá goitge gos dát ságastallan galgá dáhpáhuvvat. Ii ovttasge dáidde leat dat rievttes čoavddus movt oláhit boazologu vuolideami. Ealáhus lea nannosit čadnon kultuvrii. Ii mis ge leat gelbbolašvuohta álgit árvaladdat mii livččii čoavddus. Dattege diehtit buohkat ahte muhtumiidda dat goitge boahtá čuohcat loahpa loahpas. Mii diehtit ahte boazodoallohálddahus lea ožžon vuoigatvuođa šiehtadallat heaitima dainna ovttaskas boazodolliin. Boazoeiseválddit leat dan jáhkus ahte unnideapmi galgá mannat geahppasit. Muhto gii dan dáhkiida? Gii galgá leat veahkkin ákkastallame ealáhusa bealde? Mas galget váikkuhusat digáštallojuvvot, jos dan birra ii hubmojuvvo gostege? Dákkár proseassas lea dehálaš ahte álbmot beassá searvat digáštallamii mas hubmojuvvo váikkuhusaid birra. Makkár boahtteáiggi háliida boazoealáhus? Lea dehálaš ahte ná stuora rievdanproseassas muhtun ealáhusas, loktejuvvo debahtta álmmolašvuhtii ja ahte ieš guđet oainnut besset albmosii. Mii goit sávvat ahte dát geat dál guđđet ealáhusa, dihtet daid váikkuhusaid vai eai dárbbaš maŋit áiggis dovdat dájuhuvvon ja beahtahallojuvvon eiseváldiide. Máŋggas leat lágastan dan ovddit boazoealáhusa nuppaštuhttima geažil. Dat lea lossa geaidnu vázzit, muhto ipmirdeames olmmoš gáibida iežas vuoigatvuođaid go dovdá ahte dat leat boasttu vuođu nalde rivvejuvvon. Almmolaš ságastallan goit veahkkehivččii fuomášuhttit váttisvuođaid, ovdal go lea beare maŋŋit. Ja dat guoská goappašat belliide áššis. Heijjá Irene ¶
May-Liss lea dávjá geavahan garra symbolaid main leat ruossat ja oaiveskálžžut. Dat leat motiivvat mat mearraalbmat ja Hells Angles miellahttut geavahit go tatoverejit iežaset. Dat lea dološáigge symbolat mat čadnojuvvojit oktii jápmimiin, muhto dat ii leat daddjon ahte lea áibbašapmi jápmimii. –Stuimmit geasuhit mu. Háliidan geahččaladdat symbolaid mat geavahuvvojit joavkkuin geat ellet olggobealde servodaga. Mun beroštan das manne olbmot válljejit geavahit dáid symbolaid, čilge May-Liss. ¶
Sámi Cup lágideadji Rosie Holmestrand lohppida leavttu sihke čiekčanšiljjus ja olggobealde čiekčanšiljju go bearjadaga roiske Sámi Cup doaluid johtui. ¶
VUOSTTAŠ GEARDDE: Kikki Aikio čuoččui vuosttaš geardde lávdde nalde ja lei miellagiddevaš ođđa fálaldat, muhto šattai aktoládje váldoálvddi nalde. ¶
Yat-kha heivii ge bures čuojahit ovddabeal Gåte, geat besse boahtit lávvordat-lávddi nala liegganan festiválaálbmoga ovdii. Seamma lihkolaš ii lean Orbina, beaivvi ovdal. "Guifen" ja Iŋgá Juuso devddiga bures lávddi oktan iežaskka musihkkariiguin. Lei hirbmat groovie Orbina mii galledii Riddu Riđđu. Dieđusge livččii Orbina galgan čuojahit maŋemus, ii fal sin iežaset dihte, muhto eanas Joy Harjo ja Chilly Friday dihte. Ii leat álki leat čáhci geađggi sajis, go geađggi namma lea Orbina. Dattege ferte namuhuvvot ahte lei buorre eallin lávddi ovddabealde miehtá bearajdaga. Minddár čájehalle seamma eahkeda dán jagáš davviálbmogiid Korjáhkaid joavku Mengo árbevirolaš dánsumiid. ¶
Dán gova leat ožžon luoikasin Sámiid Vuorká Dávviris (SVD). Okta dáid nissonolbmuin lea Marie Paulsen. Dovdat go don gii nubbi lea? Govva lea govviduvvon olgobealde Kárášjoga meahccebearráigeahčči (Karasjok skogvokter) olgobealde. Alfred Henriksen eaigáda maiddái gova. Leago dus eambo dieđut nugo gos lea govviduvvon, olbmuid namat ja nu ain viidásat. Sihke Sámiid Vuorká Dávvirat ja mii, Min Áiggis, leat hui duthavaš jus veahkešivččet min oaččut dieđuid govaid birra vai olbmot boahteáiggis dihtet geat govas leat. Min Áigi, Finlandsveien 14, 9730 Kárášjohka Tel: 78 46 97 00 Fax: 78 46 97 10 e-poasta: minaigi ¶
Dá lea filbma uhca inuihta gándda birra mii jiekŋabaldu alde govddoda gáddái. Uhca guolastusbiras šaddá áibbas eará dan rájes. Gii lea dát gánda? Gos boahtá? Mo doalvut fas ruotut? Dáhpáhus lea sirdojuvvon ruovttoluotta 1800 lohkui ja lea huksejuvvon islánddalaš myhta vuođul. Bagadalli lea Gisli Snær Erlingsson. ¶
-Eadni ja mánná leigga čohkkut olggobealde biilla go joavddaime dasa. Goappašagain ledje gieđat varranga. Leigga suorganan ja doarggisteigga. Dievdu lei čuoččat, muitaleaba vihtan guoktá. ¶
Son čujuha ahte sámegiella lea UNESCO listtus gos čužžot makkár gielat sáhttet jávkat boahtteáiggis. -Danne ferte sámegiella gullot. Earánoamáš nuorat olbmuide lea dehálaš ahte sámegiella gullo almmolaččat, lohkká Svonni. –Muhto leago sámegiella nu rašši ahte ii gierdda ahte Dagsrevyenis lohket kommentáraid dárogillii Sámi Radio journalistat? -Ii dat leat dieđusge eaŋkildáhpáhusaid duohken. Muhto geardduhan ahte justa dát ášši sádde garra signalaid, ja ahte ii galggašii gal váldit lávkkiid máŋosguvlui giellaovddidanbarggus, vástida Svonni. Son gal ii jáhke olahit guhkeleabbui sámi áššiiguin TV`as jos dárogillii leat áššit, ja ágga ahte olbmot eddot go sámegiela gullet atná son duššin. -Eiseválddit ja olbmot fertejit hárjánit sámegillii. Diet ágga lea nu dušši ahte illá oba jáhkange dien albma ággán. Sáhttet leat áššit duogábealde mat dagahit ahte sámegiella ii šat dohkke, oaivvilda sámegielprofessor. ¶
Moatti máno áigi sáddejuvvui Ruoŧas ášši Davviođđasiin sámegillii vuostaš geardde. Dál ballá Svonni ahte dat lei vuostaš ja maŋimuš geardde. -Norga lea guhkkelii joavdan Sámi áššiiguin ja Ruoŧŧa lea máŋgii čuovvolan Norgga. Jos Ruoŧabealde álget gáibidit beassat riikkaođđasiidda sámegillii, de sáhttá SVT dadjat ahte Norggas eai daga dan, dalle eat gille miige, navdá Svonni. NRK Sámi Radio doaibmi hoavda ii jáhke das gal dákkár váikkuhusaid. -Dát ii leat nu stuorra ášši ahte nie manašii. Jáhkan Ruoŧa- ja Suomabealde nagodit ieža veardidit, lohkká Balto. ¶
• Fina olgun. Váccaš olggobealde dan botta go lea čuovgat olgun. • Ale beroš duolvvain, čorges baicca. Lea seavdnjat ja olbmot eai oainne eaige beroš duolvvain. Lea baicca dehálaš ahte leat buori mielas. • Ii leat mihkkege maid fertet bargat, jurdil baicca masa don anát áiggi. • Daga juoidá suohttasa, geahča somás filmma dahje fina kinos. • Cahkket gintala bádes, guldal musihka ja mana liegga čáhcái lávggodangárrái veallát, dahje rišu vuollái guhká. (Ale jurddaš elrávdnjerehkegiid birra obage!) • Leage fárrolaga mánáiguin. Lávllo somás juovlalávlagiid. Moatti jagi geahčen dus eai leat šat smávva mánát, ja boađát áibbašit Lucia-feastaid, juovlafeastaid, bihpporgáhkko-bájiid, ja juovlaloahpahemiid mánáidskuvllas. Muitte ahte mánát buktet ilu. • Ale váldde mánáid rámbuvrraide gos lea vuorjjas, jus sáhtát garvit dan. Jus mánát liikká vurjet rámbuvrái vuolgit, de vállje áiggi ja báikki várrogasat. Ja ane áiggi sidjiide, de it dárbbaš nágget siiguin makkár rámbuvrriin galgabehtet fitnat. • Mánáid mielas lea somá bihpporgáhkuid ráhkadit, eaige sii beroš leago gárvves oston dáigi vai ii. ¶
Laila Susanne Vars čilge ahte sámit soitet dál šaddat geassit Norgga stáhta diggestuoluid ovdii, go Finnmárkku eatnamiid ja čáziid oamastan ja geavahanvuoigatvuođat ain leat eahpečielgasat. –ILO- 169 attašii sámegiliide, nugo Mázii ja Sirpmái, vejolašvuođa gáibidit vuoigatvuođaid iežaset lagasguovlluide. Muhto jus dát láhka čađahuvvo, de lea Finnmárkkuopmodaga máid gilit šaddet geassit dikkiide. Dat šattašii veahá ártet, go dan stivrras leat maiddái sápmelaččat. Álbmotrievtti mielde ii galgga stáhta sáhttit iežas ovddasvástádusa sirdit earáide, nu go Finnmárkkuopmodahkii. Rievtti mielde galggašii stáhta ieš čohkkát nuppebealde diggebeavddi jus sápmelaččat šaddet lágastit, lohká Vars. ¶
EANAŠ NORGALAČČAT: Kárášjoga gielddas lea gávppesuođđan stuorat go goasse ovdal. Tenon Metalli OY eaiggát Usko Sarre ja K-xtra eaiggát Jari Pohjanrinne lohkaba hirbmat dehálažžan dáža bealde kundariid sutno gávppiide. ¶
Mannan jagi jávkkehii Kárášjoga gielddas eret badjel 114 miljovnna ruvnno gávppesuođđama geažil. Dat lea šaddan Kárášjoga sátnejođiheaddji Kjell Sæthera oaivebávčas, muhto nubbe bealde ráji illudit gávpeeaiggádat. ¶
Ođđa logut čájehit ahte gávpesuođđan Kárášjogas laska. Mannan jagi rehkenastejit kárášjohkalaččaid gávppašan badjel 114 miljovnno ruvnno ovddas olggo bealde gieldda. Dán ruhta manu oaidná sátnejođiheaddji Kjell Sæther stuorra hástalussan. –Dát lea danne hástalussan sihke ealáhusaide ja gildii gávdnat mot unnidit gávppesuođđama boahttevaš jagiin, lohká Sæther. ¶
Ránjja gilis Gárigasnjárggas, nuppe bealde ráji, gal illudit go kárášjohkalaččat ja eará dáža beale oastit gávppošit Suoma bealde. Tenon Metalli OY skuhterdivohaga ja ruovdegávppi eaiggát Usko Sarre lohká norgalaččaid dihte stuorra aktivtehta gávppis. –Sulli 80-90 proseanta min kundariin bohtet dáža bealde. Eanaš Guovdageainnus ja Kárášjogas. Dat dahka ahte fitnodat sáhttá barggahit dálvet vihta olbmo ja geasset golbma olbmo olles áiggis, lohká Sarre. ¶
Kommuneforlaget AS gávppedata logut čájehit ge ahte eanaš gávppesuođđan lea beaivvalašgálvvuid, earágálvvuid (apotehka/vinmonopol ja eará) mohtorfievrruid ja bensiinna geažil. Dušše dát osiin šaddá gávppesuođđan badjel 60 miljovnna ruvnno. Tenon Metalli eaiggát Usko Sarre lohká ahte dáža bealde buktet ollusat divuhit skohteriid rasta ráji. –Dálvet gal lea mis dáppe oalle hoahppu, nu ahte lea buorre geasset veahá bosihit go jaskoda. Muhto gal ollusat buktet maiddái 4-juvllagiid divohussii, muitala Sarre. ¶
Maiddái bensingávppi K-Xtra eaiggát Jari Pohjanrinne dárbbaša norgalaš gávppošeaddjiid iežas buvddas, go su ge kunddár hivvodat lea 80-90 proseanta nuppe bealde ráji. –Vaikke Norgga ruvdno lea gáhččan Eauro ektui, de lea ain hálbbit bensiidna ja diesel go Kárášjogas. Muhto mii doallat maiddái vuollelis háttiiod go muđui Suomas, vai dat geasuha dáža beale olbmuid. Dasto han johttá eará gálvu mii lea gávppis, lohká Jari Pohjanrinne. ¶
Miessemánu 4. ja 5. beaivve ledje báhččimat Jergulis Kárášjogas, sihke Jergul báhččimat ja giđđabáhččimat (vårmønstring). Bohtosiid logut bajábealde lea gallii lea deaivan ja vulobealde fas gallii lea siskkobeallái deaivan (innertreff). ¶
–Mii fertet vuđolaččat iskat leago vejolaš seastit otná goluid ektui, eará sániiguin gártet olggosgoluid. Jáhkán dakko lea olu viežžamuš. Jađe fertet bargat duođalaččat oažžut eará sajes ruđa, mii leat čuohppan juo measta beare ollu. Fertet oažžut vearrosisaboađu stuorrut. Dat stuorru jus fitnodagat ožžot buorit dinejumi, dahje jus bohtet ođđa fitnodagat. Danne fertet eambbo doaluid lágidit, sihke kultuvra- ja valáštallandoaluid, oainnat de boahtá olggobealde dienas. Eat sáhte eambbo čuohppat skuvla- ja dearvvašvuođaossodagas, dat leat šaddan gillát beare ollu. ¶
II OKTAGE ROASMMOHUVVON: Viessoeaiggádat eai leat ruovttus go viessu buollái maŋŋebargga čuovganeapmái. Olles ievttá beaivve barge politiijat ja buollinteknihkarat buollinbáikkis Kárášjoga márkanis. Viessu lea ollis olggobealde, earet cuovkanan láset. Siskkabealde lea buot billašuvvon gožu, suova ja báhkkasa dihte. ¶
Nilsen ja buollinteknihkarat geavahedje olles ievttá beaivvi buollinbáikkis. Dalle ledje buollinčaskadeaddjit, maiddái son gii dieđihii buollima, mannan ruoktut nohkkat. Viessu lea ain ceaggut iige oru olggobealde nu vaháguvvon, earet go láset mat leat čáhpudan ja cuovkanan. Muhto buot siste lea billašuvvon. ¶
Searvi čujuha erenoamážit Sámi vuoigatvuođalávdegotti mii lea vuđđolaččat guođahallan sámiid vuoigatvuođaid ja man láivi Ráđđehusa láhkaárvalus lea lávdegotti barggu ektui. –Finnmárkku láhka ii guoskka dušše Finnmárkku sápmelaččaide. Dat boahtá váikkuhit buot Norgga sápmelaččaide ja dan dihte lea dehálaš ahte mii dál juo geahččalit vuostilit Ráđđehusa oainnu sámi vuoigatvuođaide ja sin váilevaš dáhtu dohkkehit vuoigatvuođaid sápmelaččaide. Romssa Sámiid Searvvi stivra lea dan dihte bargan vuđđolaččat Ráđđehusa láhkaárvalusain ja čohkken iežaset vuosteákkaid 23 čuoggái. –Mii hilgut ollasit Finnmárkkoláhka árvalusa, lohká Urheim. Vuolábealde sáhtát lohkat searvvi ákkaid čuoggás čuoggái. ¶
Mii leat mearkkašan maŋemus áiggiid Ságat aviissa čállit unnit ja unnit dáid bajabealde namuhuvvon guovlluid birra. Nu go aviissa hálddahuslaš ja doaimmatlaš jođiheapmi dáidá diehtit de lea dát okta dain guovlluin gos orrot eanemus sápmelaččat earret Sis-Finnmárkku. Danne imaštallat daid guottuid mat dal bohtet ovdan aviissas. Jus Ságat galggaš leat dárogielat aviisa sámi álbmogii de berre aviisa beroštit čállit eanemus lági mielde daid guovlluid birra gos sápmelaččat orrot. ¶
Buot gielat leat ovttaárvosaččat. Danin lea juohke olbmos fridjavuohta geavahit dan giela maid hálida. Maiddái sámepolitihkáriin. Dattetge mii imaštallat garrasit manneson sámedikkejoavkkuid eanáš preassadieđáhusat leat dárogillii jus ulbmil lea juohkit dieđuid sápmelaččaide? Dát lea vuorohan ášši. Jus sámepolitihkáriin lea ulbmil gáhttet ja nannet sámegiela, de han dalle sii galggašivčče mannat ovddabealde de go ovdagovvan ja čalmmustahttit sámegiela geavatlaš geavaheamis. ¶
SÁMEGIELAT BEARAŠ: reidar Larsen ja Liv Johnsen (maŋábealde leaba hállan sámegiela gánddaguoktái Torii ja Sigvii. ¶
Muhto vuoras sámit leat garrasit nággen ahte Sámeálbmotfoandda 75-mijovdna gullá sidjiide čahkkonassii. Ollusat muitet mot dát vuoras sámit miellačájáhusain gáibidedje Sámedikki olggobealde foandda. Sámediggi leage mearridan ahte eai fuola ruđaid nu guhká go stáhta ii leat čoavdán oahpaváilagiid dili. Oahpaváillat áššeáŋggirdeaddji Elmine Valkeapææ čuoččuha ahte sámeálbmot foanda gullá sidjiide. -Mii ánssášat dáid ruđaid, mii leat gillán nu sákka ja ii oktage eará leat oččodan dáid ruđaid Sápmái, earret mii, lohká son NRK Sámi Radioi. ¶
- It ribahan it veaháge geahčastit bártniide geat dánso du ovddabealde gávttiiguin? ¶
-Mannan vahkoloahpa ledjet ges Leavnnjas. Scena alde jearahit geat leat sápmelaccat, ja dat ii lihkostuvvan nu bures. ¶
UNNÁN JUOLLUDEAPMI: Sámi doaimmaide olggobealde Sámediggi bušeahta evttoha Ráđđehusa dušše 0,6 proseanta lassaneami. Dat ii govčča presideanta oainnu mielde dán jagáš haddegoarkŋuma ge. Dál oaidná Sven-Roald Nystø bággu oazzut sadjái geatnegahtton bušeahtašiehtadallamiid gaskal Sámedikki ja Ráđđehusa. ¶
Gievrramus dinejeaddji Unjárggas lea ain Per Ragnar Andersen. Son bargá mašiinnaiguin stuora abi nalde muhtun feastanuohttefatnasis. Nubbin gievrramus dinejeaddji lea maid mearrabargi fatnasis. Goappašagat diniiga badjel 500 000 ruvnno. Goalmmát gievrramus dinejeaddji lea Terje Stranden. Son bargá vuoddjin Styro Nord fitnodagas. Ieš ii áiggo nu olus dadjat Min Áigái dan birra go lea goalmmát gievrramus dinejeaddji Unjárggas, muhto lohká iežas dábálaš bargin fitnodagas, ii ge leat máidege eremoamážit dahkan bargoeallimis vai dine eambbo. –Lean vuodjan ja veahá provišuvnna ožžon, vástida Terje. ¶
Riina Tenopuru, gii lea válljen dárogiela válljenávnnasin, váccii njeallje vuosttas jági Gáregasnjárgga skuvllas. Dan maŋŋá son fárrii ovttas bearrasšiinnis rájá nuppe beallái Grensenii ja manai dieđusge Kárášjoga mánáidskuvllii. – Ledjen hárjánan Gáregasnjárgga skuvllii ja váillahin ovddeš ustibiid ja nu máhccen ruovttoluotta Gáregasnjárgga skuvlii. Dáppe válljejin dárogiela, aman vájálduhttit dan maid ledjen dan guovtte jagi áigge oahppan Kárášjoga mánáidskuvllas, muitala Riina Tenopuru. Maiddái su louhkáskihpár Tiia Rasmus lea válljen dárogiela válljenávnnasin. Suge mielas dárogiela lea buorre máhttit, daningo sus maid leat fuolkkit nuppe bealde rájá. – Váikko mii lohkat skuvllas ruoŧagiela ja lea daddjon, ahte ruoŧa ja dárogiella leat seammláganat, de mu mielas dat leat goittotge guokte eará giela, oaivvilda Tiia Rasmus. Outi Paltto ja Minna Heikurainen mielas lea buorre, go sis lea oahpaheaddji, gii sihkkárit máhttá dárogiela dievašlaččat. – Son máhttá movttidahttit min bures hállat ja geavahit dárogiela, rábmoga Outi Paltto ja Minna Heikurainen. ¶
Rájá alde dárbbaša suomagiela Čakčamánu álggus Kaisa Niittyvuopi doalai vuosttas suomagiela diimmu njealje Kárášjoga oahppái. Gávccátluohkkálaš Erika Hagelinii, Eli Anne Nystadii ja logátluohkkálaš Risten Ánne Grönmoi, Hilde Marie Laitii. Sii atnet suomagiela hui dárbbaslážžan, jus áigu orrut Kárášjogas Suoma rájá lahkosiin dahje fulkkiiguin gulahallat. Mángasiin maid goabbánu váhnemiin lea Suoma bealde eret. Vaikko oahpaheaddji lei suomabealde eret, gii ii máhte dárogiela iige sámegiela nu bures, ii dat oahppiid nu ollu váivvidan, vaikko leage váigat áddehallat suomagillii. Sii jáhkke, ahte ohppet buorebut, go oahpaheaddji lea Suomas eret. Kaisa Niitttyvuopio vulggii mielas Kárášjohkii oahpahit ja velddii hástalusa vuostá. – Oppa lohkáige dát oahpaheaddjiid lonohallan lea buorre jurdda ja sihkkarit joatkašuvvo, jos manná ná bures, oaivvilda Niittyvuopio. Vuosttas diimmus sii stohke ja ohce oahpes sániid. Oahppiiguin gulahallamii son geavaha suoma- ja sámegiela, man son lea oahppan ruovttus isidisttis ja Sámi oahpahusguovddáža ordnen gurssain. ¶
Gávccejahkásaččas Monica Quinãs leat guhkes beaivvit. Áhkku, Juanita Quinã Tujuca boktá su ovdal go beaivváš badjána. Dát vuoras áhkku ordnestallá iežas ja hupmá mánáiguin. Son atná fuola viđa mánás. Monicas ja su guovtti oappás ja Monica vilbealis ja oambealis geat leaba 9 ja 11 jahkásaččas. Sii orrot boares viesus gávpotoasis Mixtos olggobealde Guatemala City. Juohke beaivvi vuolgá Monica áhkus mielde El Terminal márkanii. Doppe vuovdá vuoras nissonolmmoš adnon biktasiid. Monica ja eará mánát fertejit veahkehit áhkuset vuovdit ja bassat daid biktasiid maid sii ožžot oaivegávpoga buresbirgejeaddji olbmuin. Juohke beaivvi čoahkkanit 20 000 olbmo gáržásii márkánbáikái mii lea dušše sullii ovtta njealjadas kilometara Guatemala oaivegávpgis. Daid ollut smávva suonjiriin vuvdet ja ostet sihke ruotnasiid, biktasiid, kaniinnaid ja vaikko maid. Muhto dáppe leat maid ollu várálašvuođat, erenoamážit jus leat unni itge nagot iežat suodjalit. ¶
Oađđelanjas leat golbma seaŋgga. Guovttes ja guovttes ođđet ain ovtta seaŋggas. Mánát leat seinniide darvehan govaid. Dat leat govat lávlunásttiin, pavenis, Jesusis ja maid iežaset etniin. Monica boarrasit oappát juogadeaba seaŋgga. Jessica lea 15 ja Araceli ges 14 jahkásaš. Jessica bargá videogávppis ja dine sullii 600 ruvnno mánnui. Dán mánu lea áhku hui duhtavaš. Jessica ii leat dál vuoidasiidda ja ruskkaide golahan ruđa. Son lea máksán elrávdnjerehkega ja oastán sohkkara ja oljju olles bearrašii. Juanitas ja mánáin lea unna ommanláganaš mainna vuššet, muhto juste dál lea gása nohkan. Duogábealde viesu lea unna árranaš. Doppe sii sáhttet moadde tortilla liggestit eahketbiebmun. Dohko lea maid áhkku stuora betoŋgagáriid rábidan. Dain sii basset daid adnon biktasiid maid sii vuvdet márkanis. -Huff dette, beaivvit leat guhkit. Dávjá šaddet mánát veahkehit mu gitta oktanuplogi rádjái eahkedii, šuohkeha Juanita áhkku. Monicai lea veahá váivi odne. Su oktanuplotjahkásaš oambealli Merly lea ožžon lákcaivnnát prinseassačuvlla eatnistis, dalle go dat maŋemus finai. Dál lea Merly coggan čuvllas. Son dánse ja lávlu dego lávlunásti Shakira. Álggus ii hálit Monica midjiide čájehit iežas čikŋačuvlla, muhto loahpas de goitge viežžá dan. Son doalada čáppa čuvlla mas leat liđiid govat ja silkebáddečuolmmat guovttebealde. Dasto son fas rádjá dan ja geahčastallá lákcaivnnat niehkočuvlii. ¶
Iđđes bealgávccis lea Juanita áhkku gearggus márkanii vuolgit. Muhto Monica hálida vuos midjiide juoidá čájehit. Ártegis ruotnasat mat heaŋgajit muoras duogábealde viesu. Dat leat stuora fiskes ruotnasat. -Áhkku čiŋaha daiguin. Son dadjá min nieddážiid, geain eai vuos leat čiččit, eai galgga daidda guoskat. Dalle sáhttá nu geavvat ahte eai oba šatta ge čiččit, moddjesta Monica gávvilit. Son faŋuha ruotnasiid, muhto juste ovdal go guoská daidda de ravge gieđas ruovttoluotta ja boagustišgoahtá movttegit. Márkanii ádjána diibmobeali. Go ollejit dohko de buohkat borret iđitbiepmu ja Monica vuolgá skuvlii. Son dollesta áhku garrasit birra čeabeha. Dasto viehkala dánssu ja lávllu skuvladiibmui. Soaitá oažžut ođđa nástti girjásis iežas oahpaheaddjis Jamies? ¶
Svein Ole Sandvik lea mielde bargojoavku mii leat bargan ráhkanit vuosttáš diggái, mii lágiduvvot Pálojärvis Suoma beralde ihtin. –Mii galgá gávdnat vuođđu man ala mii áigot bargat viidaseabbot sámi spábbačiekčamiiguin, lohká son. Sandvik leat guhkká juo bargan dan áššiin, ja hástala buot geain leat beruštupmi sámi spábbačiakčama boahttit diggái. –Lea hui dehalaš ahte nu máŋggas go vejolaš servvet diggái. Mii áinnas hálidit ahte maiddái eara olbmot, geain soaite leat ideat ja innspillxxx servvet min ságastállamiidda. Ii dárbbaš ovdalgihtii dieđihit, lea dušše boahtit, hástala son. ¶
Sámi Oahpahusguovddáža rektor Aimo Aikio ii sáhte eará go šallošit dan. Sivvan dasa go uksa lea gitta Norggabeale ohpiide leat EU-njuolggadusat. - Leat Interegg ruđat mat ruhtadit dán oahpu. dat mearkkaša ahte mii eat sáhte fállat oahpu olggobealde EU eará gos jos viissis eavttut leat devdon, šálloša Aikio. Deháleammos eaktu lea ahte Norggabealde gávdno almmolaš ovttasbargoguoibmi Sámi Oahpahusguovddážii man bokte Norggabeale oahppit sáhtašedje ohcat ohppui. Ovttasbargoguoibmi ii leat gávdnon - Mis lea leamaš virggálaš oktavuođat NRK Sámi Radioin gos leat hástán sin ovttasbargoguoibmin. Sii eai leat searvan dása, lohkká Aikio. ¶
Lasse Wigelius lea hirpmástuvvan go Norggabealde ii leat searvan oktage ovttasbargoguoibmin. - Dá han livččii máilmme dehálaš sámi servodahkii. Lea viehka ártet go NRK Sámi Radio ii leat beroštan das, oaivvilda Lasse. Son oažžu doarjaga Aimo Aikios. - Dá ii leat mihkkege bistevaš fálaldagaid, nu ahte imaštan manne NRK Sámi Radio ii leat njuiken dása fárrui, lohkká Aikio. Wigelius mielas livččii nubbi lunddolaš ovttasbargoguoibmi leamaš Sámi Allaskuvla. - Doppe han livččii leamaš gelbblašvuohta dál go doppe lea journalistaoahpu, lohká Wigelius. Aikio ii sáhte vástidit čielgasit leago sis leamaš oktavuohta Sámi Allaskuvllain, earet go ahte sis bohtet logaldallit doppe. -In dieđe buot mii lea dáhpáhuvvan dán áššis, go in lean prosjeaktajoavkkus mielde, lohká Aikio. ¶
Sihke Deanus ja Beahčeveajes leamaš meahcci vuossárgga. Olbmot ledje deanu šaldde lahka mihcamáraid ávvudeamin ja dolastallamin, go dolla buolligođii olggobealde Árageđggiid. . Go olbmot eai nagodan časkadit dola, mii leavai vuoddis, de ringejedje buolličaskadeaddjiid, muhto ovdal go sii bohte, de nagodedje olbmot politijaid vehkiin jáddadit dola. Beahčeveajes, lahka nášunalvuovddi, ges bulii 10 mihttu meahcci seamma sivas. politijat ja buolličáskadeaddjit ávžžuhit olbmuid várrugasat rassat dolain go lea ná goikkis. ¶
Muittán oktii go leimme fearggas rasttideame olggut Divttasvuona, vai lei go son dat hurtigrutas. Dalle muitalin sutnje movt áibbašan vuolgit dohko oahpasnuvvat su olbmuiguin, Divttasvuona sápmelaččaiguin. Dalle han eai lean vuos nu ollu luottat ráhkaduvvon go dál. Ii vássan ge guhkes áigi ovdal go oahpásnuvven su bearrašiin ja fulkkiiguin ja su olbmuiguin, ja lean giitevaš go válde mu nu bures vuostá, atne mu measta dego iežas olmmožin. Ja boađusin das lei earret eará mu vuosttaš guovllu kárta Divtasvuonas mas su viellja Sven-Roald, Johan Albert Kalstad ja Mikal Urheim ja ain eambbosat ledje veahkkin mus. Mun lean hui movttet go lean leamaš mielde duohtan dahkame dán barggu. Anders álggii dađistaga ieš bargat julevsámegielain ja Julevsame Duodje`iin. Son lei okta dain gii lei duogábealde Árran ceggema. Danne lei ge lunddolaš ahte son sávai gonagaslaš gussiide bures boahtima go ráhpe čáppa julevsámi guovddáža Ájluovttas. Árran lei su bargosadji maŋemus jagiid ja son duođas beroštii dain bargguin mat doppe ledje. Danne mun sávan Árran sáhtášii gudnijahttit su muittu ceggemiin foandda ja/ dahje bálkkašumi mii nanusmahtašii jur juste julevsámi duoji ja giela. Sihke stáhta ja suohkan sáhtáše leat mielde foanddas. Ii dat livčče gal beare ollu jearrat. (Dákko in sáhte diktit namuheamis dan unna kapeallaža gos hávdádeapmi lei. Dat lei beare unni ja eatnasat čužžo olggobealde. Dát ii leat heivvolaš searvegoddái, girkui ii ge suohkanlaš eiseválddiide.) ¶
Vaikko son ii lean mielde bellodatpolitihkas de dás in sáhte garvit politihka. Gulaime goappášagat unnit vuolitjovkui minoritehta álbmogis geat leat oahppan rahčat iežaset eallima ja árvvu dihte juo álggu rájes. Min leat vealahan fápmoolbmot ja eiseválddit geat leat dahkan dan maid nagodit čájehan dihte iežaset fámu. Sii leat váldán eatnasa min guovlluin ja riggodagain. Ii dáidde gávdnot okta ge jávri ii ge čázádat julevsámi guovllus, ii Norgga ii ge Ruoŧa bealde masa ii leat čáhcefápmorusttet váikkuhan. Nuorta Finnmárkkus ges lea áittan dat go olbmot fárrejit eret danne go eai atne gudnis vuoigatvuođaid riggodagaide. Min dulbmo, muhto eat mii diktán iežamet áibbas deaddit, vaikko čikče ja cábme min dalle go leimmet veallut. Fuobmaimet oktavuođa nanuvuođa, ja mis lea dakkár oktavuohta maid fámolepmosat ja riggámusat vedjet gáđaštit. Don atnet fuola eará olbmuin ja beroštit go sis lei váivi Anders, ja dan dahket aktiivvalaččat. Vaikko son ii ieš diehtán dan de šattai son nana mearkan, measta juo duođaštussan dan fápmui mii gávdno olbmuid buori ideálain. ¶
Lea Deanu leansmánnikántuvra ovttas johkabearráigeahčuin mat čađahit bivddu buođuin, muhtu lea lagas gulahallan Suoma ja Norgga dutkkiiguin ja luossareiveeaigáddiguin. Dán rádjái ii leat mihkege mii nannešii ahte dán jagi leat eambbo biebmoluosat boahtán ovddiid jagiid ektui. –Norgga bealde leat váldán čuopmasiskkosiid 1990 rájes. Dán rádjái ii leat mihke mii čájeha ahte biebmoluosat lea laskan Deanus, lohká Harald Muladal. ¶
Sii geat jienastit iežaset gieldda/fylkkagieldda olggobealde ožžot ovtta jienastanlihpu mas leat buot registrerejuvvon bellodagaid namat. Jienasteaddji merkesta bellodaga maid áigu jienastit dahje čállá báikkálaš joavkku nama. Jienasteaddjit geat áigot doarjut ovttaskas kandidáhtaid mat mannet válggaide muhtin bellodaga dahje joavkku ovddas ruovttubáikkis, fertejit ieža háhkat báikkálaš jienastanlihpuid. Válgakoarttaid eai šat sádde buot jienasteddjiide. Áidna maid dárbbaša go galgá ovdalgihtii jienastit lea legitimašuvnna. Maŋemus áigemearri beassat ovdalgihtii jienastit lea bearjadaga čakčamánu 12. beaivvi. ¶
Lea go du mielasa riekta ahte Sámediggi juolluda valáštallamii olggobealde Sámi Valáštallanlihttu (SVL), dán meare stuora ruđaid go ovdamearkka dihte Alta IF:ai 200.000 ruvnno ja Kárášjoga Golfasearvái 125.000 ruvnno? May Britt Tobiassen (45) Deatnu Ovtta láhkái lea riekta, muhto galggašii smiehttat sámi valáštallamabirra. Dat lea buorre Alta IF:ai ahte ožžot ruđa, muhto mun lean ieš leamaš nu guhká sámi valáštllamis ahte dieđán man heahti dat lea oažžut ruđa. Dat 200.000 ruvnno livčče galgan mannan SVL:ai, gii fas livččii sáhttán lágidit ovdamearkka dihte mánáid ja nuoraid valátallanleairraid. Anders Tornensis (37) Guovdageaidnu Alta IF gal profilere bures sámivuođa ja Kárášjoga Golfasearvi gal lea áidna sámi golfasearvi. Dan dihte lea mu mielas riekta ahte Sámediggi lea addán dáid ruđaid Alta IF:ai ja Kárášjoga Golfasearvái. Lean oaidnán medias dán digáštallama, ja háliidan dadjat ahte lea iešalddis boastut dat go Sámi spábbačiekčanlihttu ja SVL leaba šaddan goabbat searvin. Britt Hansen Biti (43) Kárášjohka Alta IF ii oro nu lahká sámevuođa ahte dovdo lunddolažžan sin doarjut nie ollu ruđain. Kárášjoga Golfasearvi orru lagat sámevuhtii, ja dan dihte eambbo lunddolaš ahte ožžot doarjaga, go Alta IF. Buot buoremus gal livččii jos SVL hálddašivččii buot ruđaid, nu movt rikkadásiin de dahket dat valaštallanorganisašuvnnat. John Henrik Eira Kárášjohka Áibbas riekta ahte Alta IF oažžu 200.000 ruvnno. Mis han leat čeahpes sámegánddat doppe čiekčame, muhto galggašii gal Sámediggi bidjat eaktun dan šiehtadusas ahte ovtta sámegándda vel oažžut fárrui jovkui. Dálle livččii buot ortnegis. Rávdná Anti (50) Kárášjohka Áibbas buorre go ovdamearkka dihte Kárášjoga Golfasearvi lea ožžon dán doarjaga Sámedikkis. Golf lea earalágan valáštallanfálaldat go maid SVL vuoruhivččii. Lea buorre go Sámediggi ii doarjjo dušše ČSV-valáštallamiid, nu go njoarostemiid, heargegilvovuoddjimiid ja nu viidáseappot. "Helt topp!" ¶
Nils Henrik Måsø Juvvá Lemet lea leamaš gávcci jagi sámedikkeáirras. Jus beassá joatkit vel ovtta njelljejagi áigodaga, de maiddái susge lea nana miella šaddat presideantan. Dan seamma leaba ovdal maiddái dáláš presideanta Pekka Aikio ja sámedikkeáirras Geađgenjár Niillas Ásllat Ánne/ Anne Nuorgam dovddahan. Juvvá Lemet oaivvilda leat vuoiggalaš jienasteaddjiid ektui dál juo almmuhit iežas viggamušaid. – Suoma beale sámis ii leat leamaš goassige dáhpi gilvalit presideantta doaimma alde. Iige dát leat vuoiggalaš jienasteaddjiid ektui. Ná sii sáhttet dájuhuvvot gáddit ahte eai gávdno eará vejolašvuođat go Pekka Aikio. Ii leat dearvvašlaš servvodahkii jus almmolaččat eat sáhte rahpasat árvvoštallat eará vejolašvuođaid. Gilvu presideantta doaimma alde ferte leat oassin válgagiččus, lohká Juvvá Lemet. Prioritere mánáid ja nuoraid – Manne justa don livččet buoremus presideantaevttohas? – Jáhkan iežan nagadit čatnat eambbo oktavuođaid go dáláš presideanta, sihke eiseválddiiguin ja dábálaš olbmuiguin. – Dasalassiin háliidan prioriteret eará áššiid go Pekka Aikio. Son lea dahkan ollu buori barggu eanavuoigatvuođa áššiiguin. Dađibahábut lea son vajáldahttán mánáid ja nuoraid. Ii leat ávki hállat vuoigatvuođaid birra jus nuorat eai oainne boahtteáiggi Suoma beale Sámis. Oahpu geažil ja bargguhisvuođas sii bággejuvvojit fárret eará guovlluide. Dál mii fertet searválagaid nuoraiguin háhkat ođđa bargosajiid Suoma beale Sápmái. nils.henrik ¶
√ Davvi Nuorra lea riikaviidosaš orgánsišuvdna norgga bealde sámenuoraid váras. Das eai leat makkar ge politihkalaš čanastagat ja barget sámenuoraid guoskevaš áššiiguin. √Sin doaibma ii leat dušše politihkalaš, muhto maiddái kultuvralaš ja sosiálalaš. Davvi Nuorra barga dan badjelii ahte čohkket sámi nuoraid Norggas ekskuršuvnnaiguin, kultuvralaš doaluiguin ja eará sosiála ovttastallamiiguin. √Sii geahččalit maiddái oččodit oktavuođaid sámenuoraiguin Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas. Eará sániiguin, de barget sii rasta politihkalš gullevašvuođaid ja geográfalaš rájiid. √Buot sámi nuorat sáhttet leat mielláhtun, leaš dál politihkalaš áŋgir dahje sosiála beroštumit. ¶
KLOSTER: Dán klosterii, man ovddabealde Biret ja Ánde čuozzuba, galggaimet golbma riika guosohit arbevirolas borramusaid, doallat unna cajahusa, ja muitalit veaha iezaset riika birra. ¶
Juo beali čáppa lohpádusat buoret ekonomlaš ovdáneami Ruŧŧii jus ollásit searvá ØMU:ii ii čuovvolahttán olbmuid - ja dat gal lea lunddolaš. Dain riikain mat leat olggobealde euro lea stuorát ekonomlaš lassáneapmi ja unnit bargguhisvuohta go dain riikain mat leat euroavádagas. Leat diehttelasat eambbo ákkat dasá ahte EU-riikain, nu go Duiskkas ja Franskkas lea hejot mannan ekonomiijain. Ii leat dušše okta áidna ágga mii lea duogážin dasá ahte badjel 4,5 miljovnna duiskalačča leat barggu haga odne. Váldováttisvuohtan ØMU:ain lea go miellahttoriikain váldojit eret gaskaoamit dasá ahte jođanit beassat eret roassodiliin ja fas oažžut ekonomiija doaibmagoahtit. ¶
Ruhtauniuvnna digaštallan čájeha ahte lea stuora erohus otná čanastagas EU:ii EØS bokte go de jus livččii miellahttun. Olggobealde EU mii sáhttit soahtat bargguhisvuođa vuostá ja dat sáhttá leat ekonomalaš politihka váldoulbmilin. Lea ain Stuoradikki duohken mearridit makkár njuolggadusais mielde guovddášbáŋku galgá stivret ja man iešheanalaš sajádat das galgá leat. Dien friddjavuođas berret mii váldit vára. ¶
Ii mana - Beroštit go sámit birrasis? Galggan go dan vástidit? Na, lean oahpahuvvon ahte ii lundui galgga makkárge bázáhusaid guođđit. Ii duoddaris gal leat čáppat. Go vázzit meahcibealde Kárášjogas ja Guovdageainnus de fertet čađat čoaggit lásemoaluid ja ruskkaid maid earát leat bálkon. Olbmot fertejit šaddat eambbo dihtomielalažžan. Eai olbmot dette nu jurddašala maid sii barget, dadjá Nystad. - Mun jođihin vuođđudančoahkkima. Máŋggat čuođit ledje doppe, muitala Odd Mathis Hætta. Son lei miellahttun Sámi luonddusearvvis ovdal go luobai das. - Ipmirdišgohten ahte dá ii leat luonddugáhttenorganisašuvdna, muhto sámi luonddugeavahanorganisašuvdna. Ii das lean sáhka billisteami ja nuoskkideami vuostá bargat. Mii galggaimet vuosttildit Norgga luonddugáhttensearvvi ja hehttet ođđa álbmotmehciid ceggema. Das lei sáhka juogo skuterfanatisma birra dahje vuoigatvuođaid birra. ¶
Dattetge lea duodji addán váldodietnasa Thomasii. Sus ja su eamidis Randis leat duodjebádji orrunviesu láhka vuolit Sohpporis. Son eanaš bargá garraduojin. Su eamit lea fas silbačeahppi muhto justa dál lea son duodjekonsuleantta Johkamohkis muitala Thomas. –Lean maid leamašan duodjekonsuleanttan ja oahpaheaddjin duojis, sihke norggabealde ja ruoŧas, muitala Thomas. Son háliida velá námuhit ahte obbaáigge lea son leamašan mielde iešguđet dáiddaserviin, girječálliid seavvis ledjen ovdaolmmoš, muitala Thomas. ¶
Dán jagáš reviderejuvvon bušeahtas biddjui 15 miljovdnasaš rámma, man siskkobealde Boazodoallohálddahus sáhttá ráhkadit ealuid unnidain šiehtadusaid. Dán doibmii juolluda Eanandoallodepartemeanta njeallje miljovnna unnit boahtte jahkái. Liikká jáhkká Triumf dainna supmin suitit šiehtadallat. –Bonusortnegat galge plánaid mielde unnut boahtte jagi, muhto dan eai daga go boazodoallit eai leat jođihan bohccuid njuovahagaide dán čavčča. Dan dihte šaddat ge rievdadit njuolggadusaid ovdal sáhttit ráhkadišgoahtit šiehtadusaid, lohká Triumf. ¶
Per Ove ja su áddjut Oslo gánda Jonas(11) leigga mannan váhkos oaggumin Beaivvášgietti guovllus, guhta miilla bajábealde Kárášjogas. Lei Bávttajot`njálmmis stuorat dohppii.–Álggos doivon mun dat lea smávit luossa, muhto go luossa časkii beahcceha čáhčái de fuopmájin ahte dat duođaid lei stuorat, muitala Per Ove. ¶
Davvi Dimenšuvdna lea EU politihkka davviguovlluide. Go Ruoŧŧa ja Suopma leaba EU lahtut, de dat dieđusge váikkuha erenoamážit dan guovtti riikkii. Muhto maiddái Norgii ja Ruššii geat leat olggobealde EU, prográmmaid ja foanddaid bokte. ¶
Mii sakka illudat go EU dál lea dohkkehan ahte sámiin ja eará álgoálbmogiin EU siskkolbealde leat árbejuvvon vuoigatvuođat. Eanemus mearkkašahtti čuokkis doaibmaplánas lea gos EU garrasit ávžžuha mellahturiikkaid ja ovttasbargoguimmiid váldit vuhtii ja gáhttet álgoálbmogiid árbejuvvon eanan- ja kultuvrralašvuoigatvuođaid, jus makkárge industrialaš doaimmaid galgá čađahit álgoálbmot guovlluin. ¶
«Mii sakka illudat go EU dál lea dohkkehan ahte sámiin ja eará álgoálbmogiin EU siskkolbealde leat árbejuvvon vuoigatvuođat.» ¶
Lei bihkka sevdnjat dušše dolla ja giŋttal čuovggat suoŋardedje olggobealde Sámi vuorká dávviriid mánnan máŋŋebargga árraeahkeda. Dál galge mánát Kárášjogas duođaid vásihit bálddonasaid. Ii fal amerihkkálaš dahje oarjemáilmme dušši bálddonasaid, muhto álbma sámi hálddiid. Ii leat imaš ahte lágideaddjit leat gohččodan dan “Soigosat” . Ieš juo dat sevdnjes biras lei suorggahahtti issoras ja soaiggus. ¶
Juo nuppi juovlabeaivi galggai leat stuora beaivi Guoládaga sápmelacččaide, go sámegiella galggai fas gullogoahtit radios Ruošša bealde Sámis. Sáddagat maŋŋonedje go sáddenrusttet láigohedeaddjit eai doallan šiehtadusa. ¶
-Dieppe lea hui báhkas, govvida Somby gii lea hui gozuid alde. Hárjehallan ii galgga šaddat heaggaváralaš. Geainnu alde lea ambulánsa. Golbma časkadanbiilla čuččodit gárvá, jus dolat ráđđegohtet. ¶
–Ledjen gal vuordán stuorat doarjaga dán áššis, muhto nu ii leat geavvan. Ii ge lean goasse sáhka ahte SáB botke summál ovttasbarggu Sámedikkis, čuoččuha dál Nils A. Gaup. Dát mudden boahtá maŋŋil go leat leamaš siskabealde SáB gulahallamat go luite álmmolaččat dieđu ahte bellodat áigu geassádit ovttasbargat Sámedikkis NSR:ain, "Puma-bellodagain" ja Guovddašbellodagain. ¶
Vuos vuođđodit fylkkadikki. Dasto lea Helga vuorru. Stargadit čuččoda son dan botta go blitzat čuvget ja kamera jorrá. Dát nuorra nissonolmmoš gii lea orrun Oslos, Bergenis ja maiddái Fraŋkariikkas lea válljen máhccat Finnmárkui gos sáhttá nahkehit sabehiid ala boardaga alde juo ja čuoigalit njuolgga meahccái. ¶
Dán oktavuođas fertet mii rámidit sámedikkiid ja Sámi Parlamentaralaš Ráđi. Sii leat buohkat hui áŋgiruššan EU dohkkehit álgoálbmogiid vuoigatvuođaid. EU mearrádus čájeha ahte dat avkkuha doallat oktavuođaid ja cahkat áššiid. Nu leage maiddái EU alimus orgána dohkkehan ahte EU rájáid siskkobealde ásset álgoálbmogat. Mearrádusa bokte sáhttetge sápmelaččat oažžut njuolgga kanálaid EU kantuvrraide. Doaivumis mearkkaša dat ahte sápmelaččat eai dárbbaš álo šat mannat riikkaid kantuvrraid čađa jus áigot ovddidit iežaset áššiid EU njunnožiidda. ¶
Geir Skogvoll čujuha maiddái áhpedutkiid bargguide, mat dadjet ahte sallihit sáhttet rievdadeamin vánddardeami. Lea čájehuvvon ahte stuorra oassi sallithivvodagas ii leat boahtán Vestasjjieggai, muhto leat orron áhpeguovlluin olggobealde Lufuohtta ja Viestterálle. –Vaikke dušše goalmmádas oassi sallithivvodagas leat orron badjel dálvvi Vestasjjiegge-guovllus, de leat fáhkasat čuđiid mielde oaidnimis ja Orca Divttasvuuotna lea fievrredan máŋggaid duhát duhtavaš tursittaid miehtá máilmmi. –Go oažžut vel veahá veahki luonddus, de jáhkimis beassat ain vásihit ollu safariáigodagaid boahttevaš jagiin, lohká Geir Skogvoll. ¶
Gánddat vuoittu bealde ¶
Sarek IF deaivai finálas Sáhpagillár gánddaid. Gánddat ledje vuoitu bealde vuosttaš vuorus. Muhto veahá ovdalaš go vuorru loahpahuvvui, de bidjá Sarek IF čiekči Leif Länta moala. Ja boađus lea 1-1 go nubbe vuorru álgá. Ollu nearvvat leat lihkastagas. Dál álgá fas Sáhpángillar gánddat buorebut. Kárášjohkalaš Hans Norbye, gii nahkeha nuppi moala. Norbye boahta fas ja bidjá moala gánddaid goalmmat moala. ¶
Go lea nuppi vuorus vel leat vihtta minuvtta, de leat ain Sáhppángillar gánddat vuoittu bealde 3-1, ja dás hákso vuoitu. Muhto Sarek IF ii vuollán goasse. Fahkka náhkeha Fredrik Grundberg 3-2 moala. Dat cahkkeha falleheami gánddaid moala vuostá, geat duođaid šadde "sáhpánin" . Dan rájes váldá Sarek IF šiljju háldui. Ja buot manná jođánit. Mattias Pirak bidjá 3-3 moala, go leat vel golbma minuvtta. Ii mana eará 30 sekundda ovdal Sarek jorgala buot. Kalle Åkerlund oažžu dan gutni go bidjá Sarek njealjját moala ja sihkarastá vuoittu Johkamohkkái, Ruoŧa beale Sápmái. ¶
Leikny Balto Hagli aŋkke oaidná dehálažžan fuomášuhttit ahte eanaš nuorat eai geavat makkar ge gárrenávdnasiid. Erenoamážit dan dihte go dávjá lea mediain šaddan dakkar govva ahte nuorat leat ollu gárremin. –Muhto lea dehálaš ahte váhnemat leat gozuid alde ja váldet oktavuođa veahkeapparahtain jus vihkot maide. Nuoraide fertejit maiddái bidjat čielga njuolggadusaid máid galget čuovvut, go sidjiide, geain leat vissis áigemearri goas galget leat ruovttus, lea álkit vuolgit ruoktot go váhnemat leat dan mearridan, čilge Balto Haugli. ¶
Sámediggi lea bivdán Stuorradikki sihkkarasit álbmotrievtti Finnmárkolága láhkaproseassa. Dál orrot Suoradikki politihkkarat váldán sámedikki ávžžuhusa duođas. Norgga Stuoradikki Justislávdegoddi gáibida dál ahte Justisdepartemeanta galgá geavahit bealátkeahtes juristtaid árvvoštallat doallá go Finnmárkkoláhkaárvalus álbmotrievttalaččat. Sámediggi lea cealkan čielgasit ahte Sámi eanavuoigatvuođaid ferte dohkkehit vai sihkkarastá sámi kultuvrra seailuma. Finnmárkkuláhka ja sámi vuoigatvuođaid čielggadanbargu galggai njulget vearrivuođaid sápmelaččaid vuostá. Sápmelaččaid eana- ja resursavuoigatvuođat galge formaliserejuvvot álbmotrievtti vuođul buorrin buot finnmárkolaččaide. Finnmárkoláhka árvalusain vállje Ráđđehus addit earáide olggobealde Finnmárkku buoret vejolašvuođaid ávkkástallat Finnmárkku resurssaiguin Dat mainna Ráđđehus lea ákkastallan lea ahte ii sáhte dohkkehit sámi vuoigatvuođaid nu movt álbmotriekti ja olmmošvuoigatvuođakonvenšuvnnat daid mearridit, go dat buktá earuid ja soahpatmeahttunvuođaid álbmotjoavkkuid gaskkas. Riikkaidgaskasaš eamiálbmotriekti lea dattetge hábmejuvvon aiddo dainna ulbmiliin ahte njulget daid vearrivuođaid, maid dáruiduhttinpolitihkka lea dagahan sápmelaččaide. Dan dihte lea dárbu sierra váikkuhangaskaomiide sápmelaččaid várás, jos galgá olahit dievas ovttaláganvuođa ja dásseárvvu sápmelaččaid ja stuorraservodaga gaskkas. Olmmošvuoigatvuođaid álgoálbmotnjuolggadusat leat ásahuvvon vai sáhttá čoavdit vejolaš soahpatmeahttunvuođaid álbmotstáhtaid ja álgoálbmogiid gaskkas. Ráđđehusa Finnmárkkuláhkaárvalus ii leat doarvái buorre reaidu dán oktavuođas. Ráđđehus joraha baicce ášši nuppe gežiid ja vikkaha sápmelaččaid váttisvuođa guovddážin. Dákkár ákkastallan billista digaštallama ja billisata sápmelaččaid ja finnmárkolaččaid ovddas. Finnmárku dárbbaša lága mii sihkkarastá boattevaš servodatoddideami. Dan dihte lea mis stuora jáhkku dál dasa ahte maiddái Ráđđehus ieš duohttala geahčadišgoahtit álbmotrievtti eavttuid ja háliida rievdadit iežas láhkaárvalusa. Mii leat áibbas sihkkarat dan badjelii ahte juristtat geat eai leat čadnon ráđđehussii, oidnet váttisvuođa Finnmárkoláhkaárvalusain go árvvoštallet dan álbmotrievtti ektui Heijjá Irene ¶
Biilaboahkanakšuvnna jahkásaš iskkadeamis muitalit birrasiid 20 proseantta jerrojuvvon biilavuoddjin ahte eai gidde iežaset go leat dušše vuojesteame mohkki márkanis. Badjel 30 proseantta sis geat čohkkájit maŋábealde eai gidde iežaset. Dábáleamos sivat dasa leat go vajáldahttet giddet iežaset, dahje ahte eai oainne veara dasa go eai leat guhkas vuodjimin. -Leat vuot duođaštan ahte čoahkkebáikkiin eai gidde iežaset. Máŋggas badjelgehččet váralašvuođa márkanis vuodjit biilaboahkana haga, lohká Stáhta geaidnodoaimmahaga johtolat direktevra Eva Solvi. ¶
Ovddeš NSR jođiheaddji Klemet Erland Hætta oaivvilda ahte NSR ferte juoidá dahkat dainna diliin mii NSR:s lea Sámeálbmot bellodaga ektui. Sus lea čielga diehtu a. iddo válljejuvvon jođiheaddjái, Aili Keskitaloi–Sámeálbmot bellodat gilvala min jienasteddjiid nalde ja háddje dan dihte NSR. Mii fertet juogo njielastit Sámeálbmot bellodaga dahje juo bátnegáskki gilvalit singuin. 4. ja 5. siiddus ¶
Gielddaválggat leat leamaš. Dál galgá juohke gielda válljet áirasiid iešguđetgelágan doaimmaide, mat galget leat sihke gielddas ja olggobealde gos gielda galgá leat ovddastuvvon. Poršáŋggus dáhpáhuvvai dat váivves ášši ahte BB, GB ja SG iežaset jienastemiiguin eai čájehan luohttámuša sátnejođiheaddjái Bjørn Søderholmii, ahte son galgá ovddastit gieldda Gielddaid Guovddášlihtus (KS). Sii válljeje sátnejođiheaddji KS:ii. Dát orgána ovddasta eaiggádiid, nu go gielddaid, fylkkagielddaid, fitnodagaid ja doaimmaid. Lea eaiggádat geat leat definerejuvvon leat ovddasvástideaddjin válljejeddjiide, geavaheddjiide ja bargiide. Dušše sátnejođiheaddji sáhttá čatnat gielddaid, ii ge oktage eará. Sátnejođiheaddji lea gielddaid ovddasteaddji olggosguvlui vaikko makkár ivdni de livččii sus. ¶
Muhto dán vuoru ii dárbbat NSR nissonjođiheaddji čohkkát dušše dievdduguin stivrras. Keskitalos leat njeallje nissona iežas searvvis. Máret Meløy Utsi lei ovdalaččas nubbejođiheaddji ja válgalávdegoddi árvalii su joatkit organisatoralaš nubbejođiheaddjin. Ođđa stivralahtti šattai Stuornjárgga sámenuoraid áirras Ánne Márjá Guttorm Graven. Son gilvalii stivrasaji nalde válgalávdegotti evttohusain Ing-Lill Pavall. Válgalávdegoddi lei maid árvalan Porsáŋggu sámi searvvi Sigvald Persen stivralahttun, muhto su sadjái válljejuvvui Ingunn Utsi. Dasa lassi lea NSR nuoraidlávdegottis stivrasadji. Nuoraidsearvvi jođiheaddji šattai Liisa-Rávná Finbog. Sør-Trøndelag ja Hedemark sámi searvvi Jarle Jonassen lei maid ovdalaččas riikastivrras ja joatká politihkkalaš nubbejođiheaddjin. Áltta sámi searvvi Jan Erik Henriksen maid joatká stivralahttun. Dasa lassin leat stivrras Sámedikki presideanta Sven-Roald Nystø ja parlametaáralaš jođiheaddji Berit Ranveig Nilssen ja nuoralávdegotti jođiheaddji Lisa Rávdná Fiinbog.s ¶
NSR ovttasbargojoavku, Guovdašbellodaga sámediggejoavku, Sámi Válgalihttu ja Bargiidbellodat, mii lea stuorámus opposišuvdna bellodat, čuččot duogabealde oktasaš cealkámuša Stuorradiggái. –Midjiide lei dehálaš oktsaš hálddašeapmi nu ahte finmárkulaččat sáhttet ovttas stivret ressursaid, dadjá Bargiidbellodaga sámediggejoavkku jođiheaddji Egil Olli. ¶
Ruhta mii dál lea juolluduvvon galgá maid doaibmat bonusortnegin movttidahttit boazodolliid geahpedit ealuideaset. Sara lea smiehttan mo buoremusat movttidahtešii boazodoalliid vuovdit. –Galggašii viissis supmi juohke bohcco ovddas. Ferte daidda maid gánnáhit vuovdit geain leat stuorra ealut, muhto lihkká leat siskobealde boazodoalošiehtadusa rámmaid. muhtin orohagain sáhttet leat máŋga doalu main leat vuollil 600 bohcco mat doalahit boazologu badjin, lohkká Sara, gii áigu ovddidit ášši boahtte Johttisámisearvvi stivrračoahkkimis. ¶
Nystø čujuha ja muittuha ahte Finnmárkkuláhka ja Norgga 23 jagi čielgadanbargu sámi vuoigatvuođaid birra galggai njulget vearrivuođaid sápmelaččaid vuostá. –Sápmelaččaid eana - ja resurssavuoogatvuođat han galge formáliserejuvvot álbmotrievtti vuođul buorrin buot finnmárkolaččaide. Muhto dan sadjái váljje Ráđđehus addit earáide olggobealde Finnmárkku buoret vejolašvuođaid ávkkastallat Finnmárkku ressursaiguin, dadjá presideanta. ¶
Guhkit áiggi leat bargan dan badjelii ahte olggobealde boazodoallošiehtadusa luvvet ruđaid ealuid unnideapmái Guovdageainnu boazosuohkanis. Boazodoallostivra lea mearridan bajimus logu 63 700 bohccui, muhto golbma buori jagi leat dahkan ahte dan logu meaddil lea juo mannan boazolohku. ¶
–Dás ferte leat dáhpáhuvvon boastu ipmárdusat. Ii lean goasse sáhka geassádit ovttasbarggus, muhto váttisvuohta mii munje šaddá go Johanne lea SáB bealde Sámedikkis ja gielddastivrras ges SáB nuppe bealde, lohká Tretnes. ¶
Badjel čuođi kilomehter mátkki lea duogabealde go sin busse joavdá Áilegas bigalosáiddi lusa. Doppe váldá badjeolmmoš Niillas Valle mánáid ja oahpaheaddjiid vuostá. Son galgá muitalait boazodoalu birra. Galbma čakčabiegga buorastahttá mánáid ja gáhppirit iešguđet hámiin ja ivnniid iđistit gal oaivái jođánit. ¶
Dán gova leat ožžon luoikasin Sámiid Vuorká Dávviris (SVD) ja sis leat dihtun ahte dán govas leat gurot bealde Biehtár Ande ja olges bealde fas su eamit Márta. Gasku leat njeallje olbmo geai eat dieđe geat lea. Govva lea govviduvvon boares duottarstobu olgobealde. Gova eaiggáda Alfred Henriksen. Leago dus eambo dieđut nugo gos lea govviduvvon, olbmuid namat ja nu ain viidásat. Sihke Sámiid Vuorká Dávvirat ja mii, Min Áiggis, leat hui duthavaš jus veahkešivččet min oaččut dieđuid govaid birra vai olbmot boahteáiggis dihtet geat govas leat. Min Áigi, Finlandsveien 14, 9730 Kárášjohka Tel: 78 46 97 00 Fax: 78 46 97 10 e-poasta: minaigi ¶
Diehtojuohkinhoavda Ottar Løvik ádde bures ahte Sponheim garra cealkágat sáhtet boktit ealáhusa siskabealde bággonjuovvan spekulašuvnnaid , muhto liikká ii sáhte dadjat eambbo konkrehta. Ii biehtalit, iige miehtat ahte lea go bággonnjuovvamiid birra sáhka. –Tv ođđasin geavahii Sponheim vel garrasat sániid, nugo "garrasat vugiid" . In jáhke bealisatan ahte eanandoalloministar boahtá dađi eambbo dadjat man birra lea sáhka, lohká Løvík. ¶
GIrkočoahkkin mearridii nie garra cealkámuša ja dasa dáidá leat ovtta ákka duogábealde mieđiheapmi dasa ahte Norgga girku lea Norgga eiseválddiid diktán iežas geavahit dáruiduhttinpolitihkas mii árvvoštalai sámi kultuvrra unnit árvosažžan. Guhká lei girku mielde vealaheame sámi álbmoga vuoigatvuođaid ja kultuvrra, ii ge lea leamaš veahkkin daidda geat vásihedje sin iežaset čeavláivuođa ja árvvu earáid viggat sis váldit, nu go vuoiŋŋalašvuođa, kultuvrralaš iešvuođa, oskkolaš vásáhusaid ja giela. Dát lea háviid ráhkadan ja sámit leat dávjá leamaš amasin dahkkojuvvon girkolaš oktavuođain. Muhto dađistaga lea maid Norgga girku ipmirdišgoahtán ahte go galgá ipmirdit sámiid vuoigatvuođaid de ferte áššiid obbalaččat geahččat, nu movt Sámi Girkoráđđi lea cealkán: "Sámi eallimis ja jurddašanvuogis lea olmmoš álo oassin ollislašvuođas, mas ii sáhte jávkadit dahje rievdadit ovtta oasi almma lihkastahttime obbalašvuođa. Dat guoská dan oktavuhtii mii olbmos lea lundui ja oskui, ja maid ealáhussii ja hálddašeapmái, beaivválaš eallimii, kultuvrii, gilii ja identitehtii" . ¶
SUORGGAHATTI: - Lea issoras oaidnit mo olbmot leat bilidan, lohkká Kárášjoga gieldda viessohoaiddár Sverre Nikkinen. Maŋábealde leat čorgemin glássagáhppáliid. ¶
Dievá duohken sullii miilla oarjjabeale Máze iđista gárdi dieva duohken. Lákkohasaid lávvo- ja gárdesadji lea oaidnit dego juohke moderne sámi lavvosadji. Nuppelohkkái venorlávu ja daid olggobealde moaddelot biilla. Badjeolbmát leat viežžan odná nuppi lahkki guođohanáiddis gos leat guottehan. Vaikko liegga geasseheaibma bosoda go njuiken olggos, de in dovdda iežan nu olmmájin. Ole Mathis Eira váldá mu vuostá. son lea jearran earáiguin oaččun go mun boahtit. –Ii dat lean lihkká nu stuorra vuosteháhku, lohkká son ja moodje. Lean ferten máŋgii rinŋget ovdal go lean beassan boahtit deike. Lákkohasat leat balton journalistaide. Sii leat ollu mediain leamaš bvaozologu geažil. Ii mana guhkes áigi ovdal girdnos leat bohccot. Buohkat leat mielde. Áhkkut ja áddját, unna nieiddažat ja gánddažat dohpot reaškasin misiid gitta ja muhtin heŋge daidda gilkoriid. Bargu manná mielahis jođánit. Diibmobealis leat 180 miessái hengestan gilkoriid, ja luoitilan daid geahčadanáidái. Ii nu ártet, dáppe leat measta čuođi olbmo. Ja dá ii leat go okta dan golmma siiddas Lákkonjárggas. ¶
Searvi Peta lea oahpis náhkiid ja náhkkeelliiddoalu vuostaldeamis, earret eará go geavahit vuostaldeamis beakkániid, nugo dovddus neavttáriid ja supermodeallaid. Dál lea dat gievrras orgánisašuvdna geahčastan kritihkalaš čalmmiiguin duoljjevuovdimii. Elliidgáhtten searvi áitá maiddái čájehit vuostemielaid duoljjegávppošeapmái olggobealde John Lewis rámbuvrraid juste juovla gávppošeami áiggis. Dan oktavuođas lohpidit lebbet illástuvvon bohccuid govaid. ¶
Mohtorfalástallan ja Rock´n Roll leat lagas fulkkežagat. Dain han lea ovttalágán vuođđu: leaktu, trøhkka ja alla adrenaliidnaárvu. Danne lea hirbmat suohtas go fulkkežagat fas deaivvadit dán čavčča, dahje nuppeládje: ahte Čáhcedrag ja Čakčafestivála fas lágiduvvojit oktanis. Mii sávvat ahte bohtet olu guossit goappašat báikkiide, ja doaivumis mohtorjurran eanu nalde ja gitárabiškun Buletjávrris bávkala ilolaš festiválagussiid movtta áibmui. Oktasašdoaluid rockenoassi lágiduvvo dán jagi viesu siste Buletjávrris, mii dán oktavuođas lea rievdaduvvon veaháš vai čáhkkeha eambbo gussiid ja vai seammás šaddá viidát ja buoret konseartabáikin. Boahtteáiggis sávvat oažžut bistevaš olgolávddi dohko, muhto dán jagi eat ollen dan dahkat. Ja de ii leat eará go sávvat buohkaide buori ja somás vahkkoloahpa, - sihke gáttis ja čázis. Čakčafestivála bealis Alex Scherpf ¶
DÁN JAGI LEABA Sámi musihkkafestivála vuođđudus ja Guovdageainnu mohtorsearvi válljen čohkket oktasaš návccaid ja lágidit ávvudoaluid stuorráide ja smávváide ovdal go váldit earrudearvuođaid gaskaijabeaivvážiin ja ráhkkanišgoahtit skábmii. –ČÁHCEDRAG FERTE lágiduvvot ovdal borgemánu gaskkamutto. Dasa leat máŋga siva. Go ealgabivdu lahkonišgoahtá, de lea váttis dábuhit eaktodáhtolaš bargiid. Geahččit galget beassat čuovvut doaluid beaivvi miehtá nu ahte eai galbmo beallejámas, ja go vuoddjit vudjot skohteriiguin, de ii berre leat beare galmmas go bohtet fas gáddái. Eat sáhte goit jieŋa nalde vuodjit! lohká Nils Mathis O. Hætta Guovdageainnu mohtorsearvvis. –JUO JURDDAŠ! DE ŠATTAŠE lieggajohtasiid bidjat etnui, vástida Sámi musihkkafestivála váldoideologa, Alex Scherph. DIIBMÁ EAI OVTTASBARGAN. Doalut lágiduvvojedje goabbat vahkkoloahpa - čáhcedrag borgemánu gaskkamuttos ja musihkkafestivála moadde vahkku maŋŋel. –LEA HIRBMAT BUORRE go mii fas olahit guokte doaimma oktanis. Mii leat fulkkežagat. Go goappaš doalut leat oktanis, de šaddá eambbo geasuheaddjin, lohká Alex. –Juohke báikkis gos mohtorfalástallan lágiduvvo, leat maiddái fálaldagat eahkes. Eat mii leat gilvaleaddjit, mii veahkehit nubbi nuppi, dadjá Nils Máhtte. –Ii min gaskkas leat goassege leamaš soahpatmeahttunvuohta, vaikko muhtun mediat leat vikkahan nu, deattuheaba goappašagat. ALEXA MIELAS ŠADDÁ gelddolaš oaidnit man olu das lea dadjamuš ahte festivála lágiduvvo ovdal go skuvllat álget. Nils Máhtte deattuha ahte lea ovdamunni go gili nuorat jokset doaluid ovdal go šaddet skuvllaide vuolgit. SÁMI MUSIHKKAFESTIVÁLA lágida guokte festivála jagis. Sis leat olu musihkkadoaimmat beassášfestivála oktavuođas, ja maŋemus jagiid leat maiddái lágidan konseartavahkkoloahpa čakčat, danne go lea nu suohtas lágidit festiválaid. –Min bargu lea háhkat arenaid sámi artisttaide, nu ahte besset albmosii. Mii fertet geahččalit buohkaid doarjut, ja movttiidahttit sihke easkaálgiid ja hárjánan olbmuid. Lea dušše okta vejolašvuohta šaddat čeahpibun, ja dat lea čuojahit nu olu go lea vejolaš, lohká Alex. –MII LEAT ILUS GO IVNNIIGUIN fas čoahkkana. Áigi lea muhtun konsearttaid ovdal doallan gilis, muhto dat ii daga maidege, oaivvilda son. Jus sii kvalitehta dáfus dolles dási, de ožžot áinnas fas boahtit. Nu olu sámi musihkka ii gávdno ahte álo sáhttit hirpmástuhttit. Uksa ferte leat rabas sidjiide geat barget juoidá. Muhto son mieđiha ahte lea leamaš váttis dábuhit čuojahanjoavkkuid dán jagáš čakčafestiválii. Šattai váttis oažžut daid joavkkuid maid álggos ledje áigon bivdit. –SEAMMÁS RAHPAT MAIDDÁI uvssa earáide go sámi artisttaide. Rock lea oarjemáilmmi fenomena, ja dán áigge leat olu sámi musihkkárat geat viidát seaguhit šáŋgeriid. Dasa lassin dáhpáhuvvá álo juoga go musihkkárat deaivvadit, beroškeahttá gos sii leat eret. Vel DumDum Boys-joavkku lávlu, Prepple, nai nuolastii báiddi min vuosttaš čakčafestiválas, vaikko álggos lei veaháš eahpádusas mat dát ges leat ártegis doaluid. ¶
OVDALAŠ VUOLGIMA leat vuoddjit hirbmat balus. Oasseváldiin lea dušše okta jurdda oaivvis: naba jus skohter bisána. Okta unna mohtoroasáš sáhttá olles vuojána vuodjudit, ja de gal šaddá vuoddji njuoskabađaid nalluhit gáddái. Leat issoras smávva margiinnat. - LEA RIEVTTI MIELDE oalle jallodat muohtaskohteriin čázis vuodjit. Ii galggaše jáhkkit ahte lea oba vejolaš ge. Danne geasuha čáhcedrag nu olu gehččiid. Mun árvidan ahte bohtet birrasiid duhát olbmo guđege beaivvi geahččat, lohká čáhcedragpatriohta ja Guovdageainnu Mohtorsearvvi jođiheaddji, Nils Mathis O. Hætta. –Doppe leat buot agi olbmot, eai dušše nuorat. Maiddái vuorraset olbmot geat eallenagi leat vuodján muohtaskohteriin, čuovvut gilvvuid hui áŋgirit. Olu boazoeaiggádat vildet oalát ja dadjet jorbačalmmiiguin: dát lea jáhketmeahttun! SUOPMELAČČAT LEAT guhká vuodján čáhcedraga ja dat gal vuhtto bohtosiin. Diimmá 43 oasseváldi gonagas gal lei eahpitkeahttá Usko Sarra Gáregasnjárggas eret. Sus lea máilmmi buoremus áigi muohtaskohteriin čázis. DUOGÁŠ DOALUIDE LEA ahte suohkana mohtorsearvi fuomášii ahte gili nuorat liikojit girddihit skohteriin eanu nalde vaikko ii leat jiekŋa. Lei olu lobihis vuodjin, ja okta nubbi váidalus bođii. Nu fuomášii Nils Máhtte reguleret johtolaga. Vuosttaš jagi go Guovdageainnus lágiduvvui lobálaš čáhcedrag, de eai ožžon skohterkapteainnat nu buori leahtu. Muhto "lunttat" fuomášedje fargga movt galgá heivehit skohterosiid nu ahte eai čađat guoskka čáhcái. Dan golbma jagi go čáhcedrag lea lágiduvvon, lea leaktu čađat loktanan - vaikko mohtorsturrodat lea leamaš seamma. Dán čavčča soitet ođđa olahusat boahtit, ja Nils Máhtte sávvá oallugiid searvat. - VUODDJIT SÁHTTET DIEĐIHIT gilvvuide gitta dassožii go lea vuolgga. Dán jagi addit sihke pokála ja ruhtavuoittuid golmma buoremus vuoddjái guđege luohkás. Bohtet hárjehallamii bearjadat maŋŋelgaskabeaivve! ¶
- MUHTO JUS ALMMOTGE BÁRTIDAN, de sávvamis lea nu coagis ahte sáhtán dušše gálistit gáddái. Beasan goit juobe iežan vuodjanmáhtu ge iskat. Čáhcedrag ii gal leat veahášge várálaš, lohká 22-jahkásaš guhte diibmá searvvai gilvvuide dušše suohttas dihte ja šattai measta buot stuorimus namman. Son lei vuosttažin mollii guhkesvuodjimis, ja nubbin 700-luohká čuođimehtervuodjimis, ja faskii maiddái goalmmát saji "open fuel" -luohká čuođimehtervuodjimis. –Dan vuorus mas vuiten ledje eará vuoddjit measta golbma sekundda maŋŋelis go mun. In dieđe maid sii hommejedje, lohká son. - LEAN GO HÁRJEHALLAN GO? In, leat go jalla. Dat ii leat lobálaš. Dasa lassin ii leat olu maid sáhttá hárjehallat. Ferte dušše leat snáhppáseamos čárvet gása almmá suolivuoddjáma haga, árvala son. - BUOT MII LEA ČÁHCEGIERRAGA vuolábealde lea heahpat, dadjá son. Guovdageain-bárdni mieđiha ahte son lea hirbmat giitevaš jus sus lea goike skohter maŋŋel go vahkkoloahppa lea nohkan. Lea oba heahpat jus vuodju. Jan Helge ii háliidivčče dákkár heahpada vásihit buot gili olbmuid oainnu, ja iežas easkariegádan bártni oainnu. - JAN HELGE GAL FERTE fárret jus vuodju, vuoi ihán, mii šaddat sutnje luoikat iežamet bartta, boagusta cross-ustit Johan Anders Bongo (21). ¶
MUHTIN BEAIVVI álggugeahčen 90-logu skoalkkuhii muhtin Lene uksii. Olggobealde čuččodeigga kulturberošteaddji guovttos Tor ja Håkon. ¶
Oahpes nieida Ruoššabealde bistá vuođđoskuvla 11 jagi. Dat sisdoallá maid joatkaskuvlla. Gielddasámegieloahppu lea vuosttaš 3 jagi ja dan maŋŋá lea válljenláhkai. Revda skuvllas leamaš ovdal seamma ollu oahppit go olles Ohcejoga gielddas. Vaikke vel dál lea beali unnit oahppit, de lea ain nu gárži skuvllas ahte mánát bohtet vurrolagaid beaive- ja eahketskuvlii. Liikká lea Ánne Márgget Somby (7) áican oahppes nieidda dáid ollusiid gaskka. čujuha movttegit seamma ahkásaš niidii. – Nataša lea min geahčen fitnan juohke gease guokte vahku. Nataša máhttá veahá davvisámegiela ja nu beassaba háleštit. - In dieđe goas fas mun boađan du guossái Sirbmái, lohká son Ánne Márggehii gii lea nuppegear fitnamin Ruoššas ja lea jo oahppan máŋga ruošša sáni, – «Strastje» mearkkaša buorre beaivi. «Idisuda» lea boađe deike, ja «nje panemaju» ges in dieđe, čilge Ánne Márgget. ¶
Ođđa ustibat Ohcejoga ja Sirpmá mánát leat bures oahpásmuvvan ja ožžon ustibiid. Muhto Revda nieiddat maid hálidit olgoriikka ustibiid. Nu sii geigejit báhpára ja peanna ohcejotgándii Siergii vai besset reivviid čálašit. Son čálista sidjiide namas. Leaikkastemiin dulkon Siergii ahte nieiddat hálidit dál boahtit su guossái Ohcejohkii. –Álbmaláhkai? healkkehemiin jearrala ja de moddjesta. –Na lea han gal dat veahá mahtava (tøffa)! Árvalan sutnje ahte fitnagoahtá dás rájes várra dávjjit Ruoššas. Vaikko vel rája alde Ruššii manadettiin gal deattuhii ahte ii vuolgge nuppe háve šat Ruššii. – Áibbas vuogas go lean gullan ahte dáppe lea visot nu hálbi, beasan oastit hálbbes CDaid. ¶
Ilgadis idjaguoassit Nuorra albmáguovttos Ásllat Jon Länsman ja Sierge illá duosttaiga nohkkat Lujávrri hoteallalanjas go balaiga ilgadis idjagussiid boahtemis dalángo ãuovggaid jáddada. Eará lanjas orru olbmot fertejedje lohpidit doallat čuovggaid alde aŋkke dassáigo soai ribaheaba nohkkat. –Letne gullan ahte ovttatmáno go čuovga jáddá de ihtet juohke sajis dakkár ilgadis divrrit. Kakkerlakkat, rusáda Sierge ja imašta go earát eai jáhkkán sutno duođaid ballat dain. -In hálit ba diehtit ahte ihte go dát divrrit ihkku. Buorrelihkus in niegadan daid birra! Ohcejoga badjedási oahppi Eila Laiti mielas leai eanemus erenoamáš Lujávrri hotellalatnjas. – Dat lei nu fiinna ja lei dego studeantaruoktu. Lei hui somá go buohkat besse orrut ovttas, lohká Eila. Su mielas lei mátki hui ávkkálaš. – Mii beasaimet oaidnit mo máilbmi lea nuppebealde. ¶
Mii sakka illudat jus AP ođasdoaimmahaga dieđut leat riekta. Rigoberta Menhcú Tum lea leamašan duogábealde bisseheamen sissoađi iežas ruovtturiikkas Guatemalas. Álbmotsoahti bistii 1970 rájes 1996 rádjai. Menhcú Tum lea badjel golbma jagi áigi váidán Guatemala ovddeš presideantta Efrain Rios Montta duopmostullui goddimis olmmošálbmoga. Maiddái Guatemala leaskkaid searvvi njunuš, Rosalina Tuyuc, lea váidán ovddeš riikka njunnožiid seamma ášši geažil. Guatmalas leat sullii 70.000 leaskka sissoađi geažil. Maŋŋá go Menhcú Tum váiddii ovddeš presideantta, de lea son ožžon nu garra uhkádusaid ahte lea ferten báhtarit ránnjáriikkii Mexicoi. ¶
Oahpes nieida Ruoššabealde bistá vuođđoskuvla 11 jagi. Dat sisdoallá maid joatkaskuvlla. Gielddasámegieloahppu lea vuosttaš 3 jagi ja dan maŋŋá lea válljenláhkai. Revda skuvllas leamaš ovdal seamma ollu oahppit go olles Ohcejoga gielddas. Vaikke vel dál lea beali unnit oahppit, de lea ain nu gárži skuvllas ahte mánát bohtet vurrolagaid beaive- ja eahketskuvlii. Liikká lea Ánne Márgget Somby (7) áican oahppes nieidda dáid ollusiid gaskka. čujuha movttegit seamma ahkásaš niidii. – Nataša lea min geahčen fitnan juohke gease guokte vahku. Nataša máhttá veahá davvisámegiela ja nu beassaba háleštit. - In dieđe goas fas mun boađan du guossái Sirbmái, lohká son Ánne Márggehii gii lea nuppegear fitnamin Ruoššas ja lea jo oahppan máŋga ruošša sáni, – «Strastje» mearkkaša buorre beaivi. «Idisuda» lea boađe deike, ja «nje panemaju» ges in dieđe, čilge Ánne Márgget. ¶
Ođđa ustibat Ohcejoga ja Sirpmá mánát leat bures oahpásmuvvan ja ožžon ustibiid. Muhto Revda nieiddat maid hálidit olgoriikka ustibiid. Nu sii geigejit báhpára ja peanna ohcejotgándii Siergii vai besset reivviid čálašit. Son čálista sidjiide namas. Leaikkastemiin dulkon Siergii ahte nieiddat hálidit dál boahtit su guossái Ohcejohkii. –Álbmaláhkai? healkkehemiin jearrala ja de moddjesta. –Na lea han gal dat veahá mahtava (tøffa)! Árvalan sutnje ahte fitnagoahtá dás rájes várra dávjjit Ruoššas. Vaikko vel rája alde Ruššii manadettiin gal deattuhii ahte ii vuolgge nuppe háve šat Ruššii. – Áibbas vuogas go lean gullan ahte dáppe lea visot nu hálbi, beasan oastit hálbbes CDaid. ¶
Ilgadis idjaguoassit Nuorra albmáguovttos Ásllat Jon Länsman ja Sierge illá duosttaiga nohkkat Lujávrri hoteallalanjas go balaiga ilgadis idjagussiid boahtemis dalángo ãuovggaid jáddada. Eará lanjas orru olbmot fertejedje lohpidit doallat čuovggaid alde aŋkke dassáigo soai ribaheaba nohkkat. –Letne gullan ahte ovttatmáno go čuovga jáddá de ihtet juohke sajis dakkár ilgadis divrrit. Kakkerlakkat, rusáda Sierge ja imašta go earát eai jáhkkán sutno duođaid ballat dain. -In hálit ba diehtit ahte ihte go dát divrrit ihkku. Buorrelihkus in niegadan daid birra! Ohcejoga badjedási oahppi Eila Laiti mielas leai eanemus erenoamáš Lujávrri hotellalatnjas. – Dat lei nu fiinna ja lei dego studeantaruoktu. Lei hui somá go buohkat besse orrut ovttas, lohká Eila. Su mielas lei mátki hui ávkkálaš. – Mii beasaimet oaidnit mo máilbmi lea nuppebealde. ¶
ŠIEHTADEIGGA: Chess Communication OS beaivválaš jođiheaddji Bent Wettergreen ja Guovdageainnu suohkana sátnejođiheaddji Jan Ole Buljo leaba šiehttan ahte Chess Communication galgá ásahit ossodaga Guovdageaindui. Duogabealde suohkana ealáhushoavda Leif Halonen. ¶
Dat eanemus jiepmálaš maid Ráđđehus ja Stuoradiggi dál sáhttá dahkat, lea maŋidit Finnmárkoláhkárvalusa mearrideami. Leat boahtán dan meare garra reakšuvnnat láhkaárvalussii, ahte Ráđđehus ferte iežas árvalusa geahčadit ođđasit. Mii eat jáhke ahte ráđđehus dárbbaša massit ámadajustis, jos vel rievdaga ge iežas mearrádusa ja mieđiha maŋidit Finnmárkoláhkaárvalusa meannudeami. Dainna čájeha baicca Ráđđehus ahte sii váldet vuhtii daid moaitámušaid mat leat boahtán láhkaárvalusa birra. Lea ollu vearrat Ráđđehussii jos Stuoradiggi mearrida ahte Finnmárkoláhkaárvalus ii leat dohkkalaš meannudit, ja sáddejit dan ruovttoluotta ráđđehussii. Dat mii maŋida dál Ráđđehusa Finnmárkoláhkaárvalusa meannudeami , lea go Stuoradikki Justislávdegoddi gáibida ahte Justisdepartemeanta galgá geavahit bealátkeahtes juristtaid árvvoštallat doallá go Finnmárkkoláhkaárvalus álbmotrievttalaččat. Stuorámus gažaldat Finnmárkoláhkaárvalusas mii leat eahpečielggas, lea deavdá go láhkaárvalus álbmotrievtti. Sámediggi ja eará storát organišašuvnnat leat garrasit čuoččuhan ahte láhkaárvalus ii daga dan. Das lea maid čielgá moaitámuš ahte ii deavdde ILO-konvenšuvnna gáibádusa. Jearaldat ahte galgá go stádas leat áirras finnmárkoopmodagas lea maid guovddážis. Báikkalaš luonddunávccaid hálddašeapmi lea eahpečielggas. Movt váikkuha EØS-šiehtadus Finnmárkoláhkaárvalussii, go otná dilis lea stuora ballu ahte láhkaárvalus vállje addá earáide olggobealde Finnmárkku buoret vejolašvuođaid ávkkástallat Finnmárkku resurssaiguin, go fylkka iežaset áššiide. Lea váttis ipmirdit movt Ráđđehus ja Stuoradiggi galgaba meannudit ášši, nu ahte eaba gulahala Sámedikkiin. Maiddái dan dihte livččii Ráđđehusas eanemus vuoitit jos maŋidivččii Finnmárkoláhkaárvalusa meannudeami. Ráđđehus dárbbaša gulahallama sámedikkiin dán áššis. Heijjá Irene ¶
Dat mii maid lea earaládje Peru válggain, lea ahte ii leat lohpi juhkat alkohola maŋemus 32 diimmu ovdal válgga. –Dat lea dan dihte vai ii oktage sáhte dájuhit du jienastit earaládje go maid háliidat. Oaivi gal galgá leat čielggas válgabeaivvi. Eai olgobáikkitge beasa vuovdit alkohola beaivvi ovdal válggaid, eaige válgabeaivvige. –Go sotnabeaivvi lea válga, de giddejit olgobáikkit bearjadaga gaskaijaáigge. Peruas leat maid hui ollu politiiját gáhtaid nalde válggaid áigge. –Peruas ferte leat hui garra bearráigeahčču, dan dihte go doppe leat dávjá attentáhtat ja eará bahádagut, muitala Marco Cueto, gii ávžžuha buohkaid geavahit jienastanvuoigatvuođaset. ¶
-Lean hui duhtavaš, illuda ohcejohkalaš taxivuoddji Raimo Esa Guttorm. Dat lei jur dan alde ahte ii beassan Sámediggái. ¶
– Lea Goahtegerret ieš gii ferte hápmet sisdoalu ja gáibádusaid dákkár šiehtadallamiidda. Jus Goahtegerret oažžu ealáhusšiehtadus ordnega stáhtain, de gal Sámediggi ii sáhtá meannudit Goahtegerrega earálahkai go NBR:a. Sámediggi ii oasálastte NBR:a šiehtadallamiidda stáhtain. Danin ii sáhte Sámediggi oasálastit Goahtegerret bealde šiehtadallamiid oktavuođas, cealká Sámediggeráđđi. ¶
Muittán oktii go leimme fearggas rasttideame olggut Divttasvuona, vai lei go son dat hurtigrutas. Dalle muitalin sutnje movt áibbašan vuolgit siskelii oahpasnuvvat su olbmuiguin, Divttasvuona sápmelaččaiguin. Dalle han eai lean vuos nu ollu luottat ráhkaduvvon go dál. Ii vássan ge guhkes áigi ovdal go oahpasnuvven su bearrašiin ja fulkkiiguin ja su olbmuiguin, ja lean giitevaš go válde mu nu bures vuostá, válde mu iežaset searvái. Ja boađusin das lei earret eará mu vuosttaš guovllu kárta Divtasvuonas mainna su viellja Sven-Roald, Johan Albert Kalstad ja Mikal Urheim ja ain eambbosat veahkehe mu. Mun lean hui ilus go lean leamaš mielde duohtan dahkame dán barggu. Anders álggii dađistaga ieš bargat julevsámegielain ja julevsámi dujiin, Julevsame Duodje. Son lei okta dain gii lei duogábealde Árran ceggema. Danne lei ge lunddolaš ahte son sávai gonagaslaš gussiide bures boahtima go ráhpe čáppa julevsámi guovddáža Ájluovttas. Árran lei su bargosadji maŋemus jagiid ja son duođas beroštii dain bargguin mat doppe ledje. Danne mun sávan Árran sáhtášii gudnijahttit su muittu ceggemiin foandda ja/ dahje bálkkašumi mii nanusmahtašii jur juste julevsámi duoji ja giela. Sihke stáhta ja suohkan sáhtáše leat mielde foanddas. Ii dat livčče gal beare ollu jearrat. (Dákko in sáhte diktit namuheamis dan unna kapeallaža gos hávdádeapmi lei. Dat lei beare unni ja eatnasat čužžo olggobealde. Dát ii leat heivvolaš searvegoddái, girkui ii ge suohkanlaš eiseválddiide.) ¶
Guhkes geasseluomus doivon du vajáldahtten Ikte mun oidnen fas du Olbmuid siste don čuččodit dalán go uksaráigges iđistit de fuopmájin du go bohtet ja mun nu ruvssodin Ovdal lávejit don čuojahit munnje du jietna telefuvnnas ja mun nu liegganin Guovtte bealde beavddi nu dávjá moai čohkáime beaivválaš ságaid humadeimme ean dan ija birra maid juogadeimme oktii áigá Don hástalat mu boahtit man miella mus lea boahtit in duođasge mun duostta balan don bilkidat mu go fuomášat mu váivves dovdduid. "Gearggus" ¶
– Eat hálit hárditVuosttaševttohas Ellen Kristine Saba diehtá bures ahte su bellodaga evttohus sáhttá suhttadit muhtumiid. – Muhto min ulbmil gal ii leat hárdit geange. Mun doaivvun mii beassat digaštallat maiddái váttis áššiid oadjebasvuođas. Jus Deanu skuvllamánát geatnogahttojit oahppat sámegiela, de han sis šaddá álkkit gilvalit bargguid alde sámi giellahálddašanguovllus. Dál leat Sirpmá skuvlla ja Sámeskuvlla mánát vuoittubealde. Sii geat eai máhte sámegiela sáhttet šaddat táhpáriin go gilvalit bargogilvaleamis. ¶
Dáhpáhus lea seamma sajis gos sápmelaččat nealgudedje sámi vuoigatvuođaid ovddas 70-vuođđologus. Justa ovcci áiggi galgá Stuorradikki tráhpa olggobeale levgejuvvot guovttin sámeleavggain. Robi alde ges dáža leavggain. ¶
Dát mearkkaša ahte Telenor áigu plánaid mielde nannet GSM gulahallama čakča-, giđđa- ja geasseorohagain. Muhto Telenoras eai leat makkar ge plánat nannet GSM vugádaga dálveorohagain mat leat Anárajoga álbmotmeahci guovllus. –Kárášjoga bealde sáhttá vel buoret vejolašvuođat, go doppe manná geaidnu riikaráji mielde. Muhto Guovdageainnu bealde lea vearrát, muhto Telenoras eai leat makkar ge konkrehta plánat dáidda guovlluide. Lean gal mielas gullát boazodoalu sávaldagaid dan guvlui, lohká Amundsen. ¶
Ii leat guhkes áigi go allaskuvlla jođiheapmi áittii geassádit ekonomálaš roasuid dihte. Dál go departemeanta lea mieđihan allaskuvlla dehálašvuođa, de ii leatgo lohkansaji ohcamiid gieđahallagoahtit. -Dássážii leat birrasiid čuođis ohcan saji njuolgga min bokte, muhto dat eai leat dat loahpalašlogut. Mii registreret ahte leat eambbosat Ruoŧabealde ja Suomabealde geat leat ohcan. Samordna opptak almmuha ohcanloguid miessemánu 9. beaivvi, muhto ii datge atte okto ollislaš gova oppalaš ohcanlogus. Eanas ohcamat bohtet oainnat njuolga Sámi allaskuvlii. Earret eará suomabealohccit eai oza Samordna opptaka bokte, go orru leamen váttis sidjiide. Lea ain vejolaš ohcat Sámi allaskuvlla oahpuide., čilge Bæhr. ¶
Suoma bealde boazodoalli Ánde Piera Valle ballá vaháguvvot go ii beasa šat vuovdit bohccobierggu Norgii. 4. siiddus SAK UNDER/TIL HØYRE: Bilde Kirsti Strøm Bull ¶
- Vuosttas bargu ealligovvabuvttadeami bealde lei Paul-Anders Simma Ságojoga Ministtar -ealligovas, mas ledjen buvttadanassisteantan. Dan maŋŋá ledjen buvttadeaddjin Simma oamastan Saami Filmi Oy –fitnodagas. ¶
“Dát lávlla lea Ánnni, gii lea gávcci jagi” logai Mari Boine ovdalaš go lávlestii goaskinviellja. Nuppi ráiddus ovddabalde lávddi čohkká Anne Ragnhild Porsanger nástečalmmiiguin ja čevllohallá go su stuorra ovdagovva skeŋke sutnje lávlaga. ¶
Ii leat beare dábálaš ahte čoliin ráhkaduvvo dáidda ja duodji dáid áiggiid. Ovdalaš áiggiid lávejedje inuihtat goarrut njuorjočoliin anoráhkaid dahje reddjuid. Dat ledje čáhcejeahkkit ja daid atne nalde go ledje suhkame. Dasa lassin atne inuihtat čoliid lásen, oainnat čoalit leat čađačuovgit. –Lean inspirašuvnna viežžan inuihtain. Dát lea mu vuohki oažžut árbevirolaš materiálageavaheami fas oidnosii. Son oinnii vuosttaš geardde inuihtaid čoalleduoji Etnográfalaš museas Oslos. Doppe sus badjánii beroštupmi dása. –Čoalit leat hirbmat čábbát go goiket, čađačuovgit. Dego silkebábir. Gunneng ráhkada dáidaga gussa-, spiidne- ja sávzačoliin. –In leat geahččalan goassege njuorjočoliin ráhkadit maidege, inge vel bohccočoliinge, muhto sávan ahte beasašin geahččalit daidge. Lean hupman muhtimiin gii áiggui geahččalit munnje ordnet bohccočoliid, muitala Gunneng movttegit. ¶
FYLKKASÁTNEJOĐIHEADDJI: Finnmárkku fylkkasátnejođiheaddji Helga Pedersenis lea buot fylkkadikkeáirasat duobábealde go gáibida lassi stáhtadoarjaga Finnmárkku guokte buohcceviesuide. ¶
Bohccobiergu lea ge johttán hejot sihke Suomas, Norggas ja Ruoŧas dán čavčča. Tapiola ii liiko ahte elliigáhtten aktivisttat áigut juovlabasiid ovddabealde miellačájehemiiguin oažžut olbmuid jáhkit ahte duolji boahtá elliidbiinnideaddji ealáhusas. –Danne oainnán dehálažžan baiccá juohkit dieđu máilbmái ahte borrat bohcco gullá sámi kutuvrii, oaivvilda Imari Tapiola. ¶
Sáddejin Sámi instituhttii juo moadde jagi áigi reivve, mas jerren manin dutkanbarggut eai almmuhuvvo rabasin ja mot dušše dihto olbmuide sámi servodaga olggobealde ordnejuvvo ruhtadeapmi dutkanbargguide. Reivii in ožžon goassige vástádusa. Dutki, earret seniordutki, virggit eai leat leamaš rabasin lagabui viđa jahkái, muhto nammadanvuohkin lea leamaš bovden. Lean almmolaččat cuiggodan Sámi instituhta go dat ii vuorut sámi dutkama Suoma bealde. Min Áiggis lei duvle sadjásaš instituhtahoavdda jearahallan, mas son logai, ahte lea Suoma ášši go eai leat dutkanruđat Suoma beale sámi dutkamii. Seamma oktavuođas daddjui, ahte DSI:s leat golbma dutki Suoma bealde dálnai – várra statistihkaid čáppudahttima várás. Sámi instituhtta ii gusto oainne iežas rolla davviriikkalaš sámi dutkanásahussan go daddjoi, ahte ii leat Davviriikkaid ruhtadeami ášši čoavdit ruhtadeami Sámi instituhta Suoma sámi dutkamii. Mu dieđu mielde maid dát golbma dutki leat rekryterejuvvon bargui riŋgemiin ja dušše oanehis áigái. Barggut eai almmuhuvvon rabas ja buohkat eai leat ožžon vejolašvuođa fállat iežaset bargguide. ¶
Oulu universiteahta oktan spesiálasuorgin ja ovddasvástádussan lea sámegiela ja sámi kultuvrra oahpahus. Dasa dat oažžu Suoma oahpahusministeriijas sierra ruhtadeami. Giellagas-instituhtta, mii oahpahusas fuolaha, lea álggaheame sámi kultuvrra oaiveávnnasoahpuid plánema. Dán barggu olis bohtet doaivvu mielde rabasin professora ja lektora virggit. Dál lea Giellagas-instituhtta bovden sámi kultuvrra dutkin almmá almmolaš rabas almmuheami haga olbmo olggobealde sámi servodaga. Sámi kultuvrra lektorin lea maid bovdejuvvon olmmoš bargui plánet kulturoahpuid. Dát barggutge eai leat almmuhuvvon rabas. Dábálaš vuohki Oulu universiteahtas lea rahpat bargguid ohcanládje lei dál bargu oanehis moatti mánu dutkanbargu dehe guhkit áigái. Eandalit sámi kultuvrra oaiveávnnasoahpuid plánen galggalii leat vuđolaš bargu, masa galggale sáhttit beassat fállat oahpuset ja áššedovdamušaset vuođul buot vejolaš áššedovdit. In sáhte eará go imaštallat dáláš dutkanruđaid ordnahuvvama ja rekryterenvuogi, go álohii lean gullan biehkuma unnánaš resurssain ja ruđain. ¶
– Mii buohkat diehtit mo govat sáhttet muittuhit oahppásiid ja ráhkkásiid. Muhto maiddái biergasit maid sii geavahedje sáhttet boktit muittuid ja dovdduid. Eva leage govven áhkusa biergasiid sihke viesu olggobealde ja siste. ¶
BOALDÁ: Petteri Laiti boaldá ruovddi liekkasin. Duogábealde čuovvu Per-Bjørn Lakselvnes dárkilit mielde . ¶
Dan maŋŋá go Sipevä, mu buoremus heasta, jámii moadde jagi dás ovdal čoallečuolbmadeapmai, lea mu gánddat ge heaitán vuodjimis gilvvu heasttaiguin. Ieš vudjen maŋimuš geardde jagis -73 Roavvesavvon jieŋa alde ja vuiten gollediimmu, muitala Biennaš Elle Ovllá, Uula Rasmus (64), Gáregasnjargga Boalvárláddos. Sutnje heasttat leamaš eallin. Ovdalis áiggi dat ledje veahkkin lossa meahccebargguin ja birrašii 30 jagi maiddái gilvovuojánin. Sámi Áigi, 45. nr. bearjadat skábmamánu 11. b. 1983 ¶
Noaidi doaimmahii áššiid mat eanaš gulle máilbmái mii lei don bealde olbmuid dábálaš eallima. Danne sáhttit dadjat ahte son doaimmai gaskaolmmožin olbmuid ja ipmilmáilmmi gaskkas. Noaidi barggai viššalit váinnuidáigge, go siidda olbmot gillájedje. ¶
Noidošettiin noaidi dearppai goavdá bállimiin dahje čoarveveahčiriin. Goavdá bajoža alde jođašii golmmačiegat čoarvebierggas, man máttaguovllus gohčodedje árpan. Davvisámiid namahusat ledje bajá ja vuorbi. Go veaiki šattai gávpegálvun ja lei fidnemis, de das ráhkadišgohte maiddái veaikevuorbbi. Dearppadettiin bajoža vuorbi dahje bajá njuikkui dego cuoppu govvosiid mielde. Dan johtima vuođul ja gosa de loahpas bisánii, noaidi de einnostii ipmiliid dáhtu. Sárggus: Schefferus 1673. ¶
Noaidi ii dábálaš Datte ge ii leat vel buohcceviesuin dábálaš viežžat buorideddjiid olggobealde iežaset fágafierpmádaga, vaikko alternatiivvalaš dálkkodeapmi lea dohkkehuvvon medisiinnalaš dálkkodeami bálddas. Jus buohcceviessu háliida noaiddi veahkkin, de fertejit viežžat su olggobealde iežaset organisašuvnna ja dan oktavuoŋas lea dutki Gunn Tove Minde mielas dehálaš ahte sápmelaččat ieža besset válljet noiddiid. –Mun lea ovdalaš bargguid bokte vásihan ahte ii lean nu álki gávdnat dohkalaš dálkkodeddjiid. Muhto váttisvuohta gávdnat dohkalaš buorideddjiid ii lean min iežamet fágabirrasis, sámi fágabirrasis. Váttisvuohta lei ahte guovddáš dearvvašvuođaeiseválddit eai luohttán sámi gelbbolašvuhtii; ahte mii diehtit gii lea dohkalaá buorideaddji, ja gii ii leat, lohká Minde. Jos dearvvašvuođadirektorahta dohkkeha geavahit noaiddi psykiatriijas, de oaivvilda Minde ahte sámi fágabiras galgá ieš beassat válljet daid. ¶
Nuppe bealde go leat? Ortnegis, gávnna sudno! ¶
Fylkka mánáidsuodjalus ohcá biebmoruovttu 0-9 jahkásaš mánáide danne go sii iešguđet váttisvuođaid ja ákkaid dihte šaddet orrut olggobealde ruovttu. ¶
ANDERS POULSON Go Anders Poulson (Poala-Ánde) áššáskuhttojuvvui de dáide leat sápmelaččat ieža váidán su - ja dat dáhpáhuvvai hui hárve. Go iežas olbmuid váiddii de lei juoga erenoamáš ja dat dáhpáhuvvui guhkit áigge riidduid geažil. Olbmot han dihte makkár boađus noaidevuođa váidagis sáhtii leat... Hagen dadjá dasa sáhttit leat máŋga siva. Soitet leamaš nákkáhallan guohtoneatnamiid alde dahje juo ledje muhtin aiddo šaddan kristtalaččat geat eai liikon dasa ahte son lei noaidi. Anders Poulsoniin geavai hirbmat hejot. Diggi lei gávnnahan su leat sivalažžan noaidevuođa geavaheamis, muhto go heaksaid doarrideapmi lei loahpaguvlui manname de son sáddejvvui Københavnii. Ovdal go vástádus ollii boahtit de gottahalai dat vuoras áddjá ákšuin go lei oađđime. - Muhttimat su mánáin čuvvo diggeášši ja hálide olmmošgoddi dubmehallot. Leanahearrá dajai njuolga ahte Anders Poulsen ii ánssášan ge buorebu, ja eiseválddit válde sihke su bohccuid ja meavrresgári, muitala Hagen, gii lea hui dárkilit studeren dan ášši. Meavrresgárri lea dál Sámi Vuorká Dávviriin Kárášjogas. ¶
Mihkku Solbakk govven Tittel:Vuosttas oaggunturisttat Ingress:1850-logus bohte vuosttas oaggunturisttat Detnui.Sii ledje eangalas albmát geat bálkáhedje guovllu olbmuid oahpisin ja suhkkin. Dáid birra čállá Henry Pottinger girjjistis «Flood, Fell and Forest» , mii almmustuvai Londonis 1905. Stikk:Goaikkanasat Deanu oaggunhistorjjás Byline:Aage Solbakk Pottinger muitala mátkkis birra muhtun skihpáriin vulos Deanu jagi 1857. Muhtun áiteseainnis Ássebávttis Kárášjogas son oinnii sárgojuvvon dahje cázastuvvon: «Thomas, Dodd, Campell Rowley, May, Skeene. The first English Expedition to the Tana, 1855» , mii lei vuosttas eaŋgalas ekspedišuvdna Detnui, jagi 1855. Ássebávttis soai skihpáriinniska oaččuiga gullat ahte vuosttas eaŋgalas albmát eai lean golladan áiggiset dušše oaggumii. Muhtun unna mánáš dovddahuvvui leat «Inglees Babbi» , eaŋgalas mánná (geas leat maŋisboahttit). Nu Pottinger láhttesta goidasit, ahte ii oktage riika beasa garvit brihtalaš váikkuhanfámu. Soai bálkáheigga njeallje suhkki oahpistit sudno vulos Deanu. Sii ledje čalbmebeal skuvlaalmmái Amut (gii vissásit lei Amund Hansen 1806-1887), Mikkel, Clamet (várra Klemet) ja Johannes. Johannes lei maid eaŋgalas joavkku ofelaš guokte jagi ovdal, ja lei dalle ožžon nama «Little Savage» (Unna villaalbmáš). Pottinger joavku oggo vulosguvlui ja gohttejedje guhkit áigái Gálgoguikii, gos godde ollu luosaid. Namahan veara lea ahte Gálgoguoika šattai dađistaga bivnnuhis oaggunsadjin eaŋgalas albmáide, ja dasa cehkkojuvvui ge oaggunbarta sin várás, mii otne lea Deanu Musea šiljus Buolbmágis. Dán oagguma muitun lea maiddái báhcán namma, go dastán oaggunbartta saji vuolábealde lea gohpi mii otná dan beaivve gohčoduvvo «Eaŋgalas gohpin» . (Govvateavsttat): Pottinger mátkeskihpár sárgon Kárášjoga geassit 1857. Kárášjoga nuorat čoahkkanan mielleravdii. Pottinger, London 1905. Goahti Gálgoguoikka miellis gos Pottinger-guovttos oruiga. Pottinger, London 1905. Pottinger guolásteamen Uvllásavvona vulogeahčen. Ámmon ( skuvlaalmmái Amund Hansen 1806-1887) áigu roahkastit. Pottinger, London 1905. «Eaŋgalas barta» mii cehkkojuvvui eaŋgalas oagguid várás Gálgoguikii, ja mii dál lea Deanu Musea šiljus Buolbmágis. Govven: Mihkku Solbakk. ¶
Gávnnus lea 30 000 jagi boaris ja lea bivdiid ássansadji Yanaeatnogáttis sullii 480 kilomehtera davábealde poláragierddu lahka Beringnjárgga. ¶
–Mii leat geahččalan gávnnahit mii dáhpáhuvai. Maŋŋel go leat dutkan luntta ja geahččan busse, de orru nu ahte lunta lea mannan busse vuoli. Leansmánni muitala ahte leat gávdnan mearkkaid 6-jahkásačča seahkas ja biktasiin, ja busse vuolde. –Orru nu ahte lunta lea vázzán ovddabealde busse, ja de sáhttá njalkkihan ja gahččan, go bussevuoddji ii leat oaidnán su. Go busse lea vuoddján, de lea dollen revrii gitta ja doallan dassážii go busse vujii eret bussebisánansajis ja luotta nala fas. Easka go busse lea njuolgan, lea son luoitán. Dat lea gádjon su nu ahte ii leat šaddan busse juvllaid vuollái, čilge leansmánni, gii lohká 6-jahkásaš Lásse liikká mannan hui lahka juvllaid. Bussevuoddji lea de, busseeaiggáda dieđuid mielde, fuobmán speadjalis ahte mánná bázii gasku luotta veallát, ja lea de bisánan ja lokten su bussii, ovdalgo lea dolvon su ruoktot áhčis lusa. ¶
Oktasaš loahppagilvvut lágiduvvojit SM oktavuodas Sohpparis ruotabealde 26. - 28.03.04. ¶
Gosa fárret orui álggus váddáset ášši, muhto dasa maid gávdnen čovdosa. Suomas han leat suohkaniin áibbas eará doarjjanjuolggadusat. Doppe ožžot doarjaga juohke olbmo nammii, ja danne ledjen maid siivožit ráhkkanan šiehtadit Eanodaga suohkaniin beassat dohko. Dieđusge livččii gáibádus ahte mávssášii veaháš fárrendoarjaga iežas ođđa ássiide. Mii livččiimet orron rájá alde ja joatkán bargamis Guovdageainnus. Dát han livččii čielga vuoiti-vuoiti dilli. Mii liigeolbmot dinešeimmet fárremis ja sihke Guovdageaidnu ja Eanodat dinešii. ¶
Beroštupmi lassána filbmafestiválii, erenoamážit norggabealde ¶
Dan ii leat maid Jouni Ilmari Jompanis, Anne Nuorgamis dahje Irja Seurujärvi-Karis ge. Dáid golbmasiin leat iešguđehis guokte jiena duogábealde dán rádjai. Muhto dáid golbmasa gaskkas lea Anne Nuorgam jienasteaddjiid fávorihtta. Válggain oažžui son nubbin eanemus jieanid, oktiibuot 115 jiena. ¶
Politiiját eai šat nu garrasit čuoččut ahte čuđiid mielde bohccot leat suoláduvvan nuortabealde Guovdageainnu. Mannan vahkkus áššáiduhtteje politiiját guokte boazodoalli suoládan iežaska ellui 500 bohcco, main galgaba njuovvan 45 heakká. Boazopolitiiját gávdne áššáiduhtton dievdduid ealus 125 bohcco eambbo máid mannan vahkkus čuoččuhedje suoládan. Boazopolitiijáid hoavda Sverre Mienna ii hálit dadjat ahte navdet go politiiját dán guoktása dalle suoládan 625 bohcco. –Dat viidasat dutkan ferte čájehit ahte ledje go dát bohcco suoláduvvon, lohká Mienna oanehaččat. ¶
Stáhtačálli Anders J.H. Eira dovddaha ahte lea lunddolaš dán fálaldaga bidjat Sámi Allaskuvlii Guovdageidnui. Jus geahčastit eará alit dáiddaoahppuide Norggas, de leat eanaš dáiddaoahpput sierra fálaladagat olggobealde dábálaš allaskuvllaid fálaldagaid. Min mielas lea áibbas dárbbašmeahttun stahtačállis aba namuhitge báikki gosa skuvla galgá leat sivas go dan lea dáiddáriid váldosearvi (SDS) áigá juo mearridan. ¶
Suomabealde leat leamaš sámedikkeválggat ja máŋgasat leat háliidan ođasmahttit iežaset mándahta. Juohke sajis ferte gullot ja oidnot, vuoi jienasteaddjit viimmat fuomašit evttokasaid erenomašvuođa. Muhto almmolaš máidnumiidda dárbbašuvvo ruhta. Muhtumat leat fuomašan geavahit friijadʒahtola_ searvedoaimma iežaset ávkin. Mannan vahkus goaikkehii munnjege City-sámiid miellahttoreivve, man mielddusin lei guovttesiiddut válgamáidnun ja miellahttoreivve, mas avččuhuvvui jienastit nummira 28. Mu dieđuid mielde City-Sámit rs ii leat namuhan geange iežas evttohassan. Leago ehttalaččat riekta geavahit searvedoaimma persovnnalaš ovdamuniide? Leago Sámedikki juolludan doaibmaruđat oaivvilduvvon doarjut ovttaskas olbmuid válgabarggu? Millosabbot daid ruđaid galggašii geavahit doaibmaolbmuid skuvlemii om. dasa, mii lea searvedoaimmas dehálamos ja mo buoremusat doaibmat njuolggádusaid mielde. Dát bođii ovdan dan seamma miellahttoreivves, mas almmuhuvvui, ahte jahkečoahkkin lea dohkehan njuolggadusaid rievdadusa stivrra evttohusa mielde. Muhto dat evttohus ii gal oidnon jahkečoahkkinbovdehusas nugo galggašii. ¶
GUOVDAGEAIDNU: Beal ovtta áigge ihkku, duorastaga čuovganeapmái, buollái biila guokte miilla davábealde Guovdageainnu. –Biila buollái vuojedettiin, muhto vuoddji beasai eret biillas ovdalgo alcces šattai mihkke, muitala politibálvá Kjell Magne Grønnli Guovdageainnu leansmánnekantuvrras. Biila bulii visot, eaige dollačáskadeaddjit sáhttán šat gádjut dan go bohte. ¶
Danne leatge dat golbma Stryna dievddu mat jođihit Moods of Norway fuobmán sámi kultuvrras maid váldit detáljaid. Dán rádjai leat fuobmán Guovdageainnu boahkánis viežžat inspirašuvnna. Nu leatge goarrugoahtán buvssaid masa darvehit ovtta jorba boalu ja ovtta njealječiegat nástti lumma gurrii. Boaluin ja násttiin lea govva luosas ja bohccos. Čállosis mii lea juohke biktasa mielde čilgejit ahte Guovdageainnus lea nu ahte luovos olbmot atnet jorba boaluid ja náitalan olbmot ges njealječiegat násttiid gákteboahkánis. –Nie sáhttetge maiddái dáččat sáddet signálaid go vulget gávpogii eahkes, leaikkastallá Stålnacke, ja lasiha duođaleappot; –Mii leat ollu guorahallan sámi kultuvrra, lohkan girjjiid ja hupman olbmuiguin, nu ahte eat summal gal váldde detáljaid sámi kultuvrras, čilge Stålnacke, geas lea áhčči davvi-norgalaš, Álttás eret. Son lea áhči bealde fulkkiin oaidnán govaid sápmelaččain ja lea maid sis jearahallan sámi biktasiid birra. ¶
Riidu eatnamiid alde ¶
– Riidu i livčče eatnama alde jus eambo livččii ovttabargu min gaskkas. Mi fertet ovttas geaččalit čilget goappašiid váttisvuođaid. Dán oaivvilda John Henriksen, nuorra almmai Billavuonas Pošáŋggus, dál sávzanávet eaiggat. Son atna unohassan go badjeolbmot ja dálonat eai oro šat áddehaddamin. Dálonat váivašuvvet go bohccočorragat orrot sin guohtoneatnamiid alde gesiid, ja ná de buoll riidu. – In imaš ahte bajut i boahtan SLFa čoahkkimii Levdnjii giđđat. Livččii šaddan aivve riidu. Doppe ledje buot lágan husmorlágat ja fiskarlagat geat buohkat ledje bajuhiid vuosta. ja dat leat maid sápmelaččaid buohkaid vuosta. Min oaivil gal lei ahte diekkariin i lean earan dien čoahkkimis. Sámi Áigi, 36. nr. bearjadat čakčamánu 9 b. 1983 ¶
Romssa suohkan berre maid ohcagoahtit gávdno go sierranas ruhta ođđa Sámi mánáidgárddi arkitektuvrralaš hábmemii. Mii diehtit ahte Viessobáŋku lea lágideamen stuora konferánssa sámi arkitektuvrra ja orrun- ja huksenmálle birra. Dása sáhtášii Romssa suohkan searvat, oahppat ja vel ovddabealde lávkut sámi arkitektuvrra ovdánahttimis. ¶
ÁVVUDEAPMI: Dá lea Čum guoládaga sámi kulturguovddáža olggobalde gos rieggá siste čađahuvvui ávvudeami seremoniija ja kulturprogramma. ¶
Larisa Avdeeva goitge dovddaha veahá bahča dovddu buot ilu siste. Ii leat leamaš álki oažžut doarvái ruđa Čum ceggemii ja dat lea adjann guhká ja váldán ollu návccaid. –Veahaš imaš lei čuožžut ođđa vistti trahppa nalde go bálddas čužžo olbmot geat eai leat oppa bargan ge dáinna prošeavttain, ja ávvudedje rahpama, lohká Larisa. Lujávrri gielda lea lohppidan juolludit 10.000 duhát rubela oastit diŋggaid guovddážii, muhto dán rádjái leat addán dušše 2.000 rubela. Gieldda oaivamuš Nikolaj Brilev čilggii dan hui eaŋkalit go logai ahte kulturguovdaš lea ožžon doarvái ruđa skeaŋkkan. Guovddážis eai leat vuos møbelat, muhto lea skeaŋkejuvvon ruhta. dasa. Norgga Sámediggi lea addán 20.000 ruvnno. Fitnodat ABC Company lea addán 5.000 ruvnno ja Dávvi girjji O.S skeaŋkii 350 dollara. Sámi dáiddariid searvi atti el-mohtorsaha ja bovrra mašiinna skeaŋkan Ruoššabeale gussiin kulturguovddáš oaččui stuorra ja čáppa govaid ja Murmanska guovllu guverneuvrra ovddasteaddji atti máŋggenmašiinna. ¶
Dán gova leat ožžon luoikasin Sámiid Vuorká Dávviris (SVD). Dán govas leat Láve Niigá (Piera Niillas), son gii lea nubbin olgešbealde eat dieđe gii son lea, ja de boahta Álet lemet Jovnna, doaivvumis søster Laura, Heikka Biehtár Heaika ja Ánne Márgget Sammol. Gova eaigáda Karen Somby, Sirpmás.. Leago dus eambo dieđut nugo gos lea govviduvvon ja nu ain viidásat. Sihke Sámiid Vuorká Dávvirat ja mii, Min Áiggis, leat hui duthavaš jus veahkešivččet min oaččut dieđuid govaid birra vai olbmot boahteáiggis dihtet geat govas leat. Min Áigi, Finlandsveien 14, 9730 Kárášjohka Tel: 78 46 97 00 Fax: 78 46 97 10 e-poasta: minaigi ¶
Dán gova leat ožžon luoikasin Sámiid Vuorká Dávviris (SVD) ja sis leat diehtun ahte govas leat gurot bealde Aslak Somby, ja ahte dat lea Karen Somby, Sirpmás gii eaigáda gova. Leago dus eambo dieđut nugo gos lea govviduvvon, olbmuid namat ja nu ain viidásat. Sihke Sámiid Vuorká Dávvirat ja mii, Min Áiggis, leat hui duthavaš jus veahkešivččet min oaččut dieđuid govaid birra vai olbmot boahteáiggis dihtet geat govas leat. Min Áigi, Finlandsveien 14, 9730 Kárášjohka Tel: 78 46 97 00 Fax: 78 46 97 10 e-poasta: minaigi ¶
Gustojeaddji Sámediggeplánas 2002-2005, lea giella váldo nannensuorgin. Plánas siterejuvvo: "Guovllut olggobealde sámegiela hálddašanguovllu gullet Sámedikki áŋgiruššan surggiide dán plána áigodagas. Giellaprošeavttaid doarjjaortnegiid olis áigu Sámediggi bargat dan ovdii ahte ruhta juolluduvvo daidda guovlluide gos sámegiella ii leat nu nanus." ¶
Sámediggi meannudii ášši 46/02 vuolde Sámi oahpahusa olggobealde hálddašanguovllu sámelága giellalága. Sámediggi deattuhii man dehálaččat leat diehtojuohkindoaimmat sámi ohppiid rievtti birra ja sin vejolašvuođaid birra das ahte oažžu heivehuvvon oahpahusa. ¶
Álttá sámi searvvi riikkastivrra áirras Eva Josefsen maid ballá SáB hádjet NSR. –Otná dilis lea vuos NSR:s vuođđojuolgi man nalde čuožžu bures. NSR leat dat fásta ja lojála jienasteaddjit. Muhto dál lea NSR rievdadan iežas eambbo politihkkalaš bellodathápmái ja dakko bokte maid dagaha iežas váddásit gilvodillái SáB:ain. NSR:s ii leat šat dat kulturpolitihkkalaš arena, mii earuhivččii NSR SáB:as, lohká Josefsen. ¶
Mannan Min Áiggis muitaleimmet Suoma sámedikkeáirasa birra gii lea 24 jagi čohkkán Suoma Sámedikkis. Dán áigodaga logai son áibbas duššás leamaš ja ii háliidan dan dihte šat joatkkit sámedikkepolitihkain. Su oainnu mielde ii leat Sámedikkis eará váldi go mearridit gos ja galli áiggi doallat čoahkkimiid. Dieđusge lea ipmirdeames ahte sámepolihkkárat heađasnuvvet go dovdet ahte sin álbmotválljejuvvon orgána, Sámediggi lea nu báneheapmi ahte eai olát váikkuhit sámiid dili. Dattege ferte muittuhit ahte juohke válljejuvvon olbmos lea ovddasvástádus doaimmahit politihkas, erenoamážit jos beassá dákkár dillái ahte lea fápmu, Suoma Sámedikkis lea iešalddis guhkes hisorjá. Dat doaimmai álgos Sámi Parlameantta namas ja vuođđudeapmi dahkkojuvvui presideantta ásahusa bokte 1973:s. Dan dihte lea miellagiddevaš gullat ahte sámedikki áirras lohká sámedikki buorebut doaibmán ovdal. Máŋggas váillahit dan seamma rabasvuođa maid oaivvildit ahte Sámi Parlameantta áigodagas gávdnui. Dat ii sáhte mearkkašit eará go ahte boahttevaš sámedikkeáirasin leat stuora ovddasvástádus geahčadit iežaset organisašuvnna, ja dat ferte dáhpáhuvvat dáb boahtteváš áigodagas. Lea juoga duohtavuođas boastut jos álbmot dovdá ahte Sámediggi vajáldahttá dábálaš eallima ja olbmuid. Okta sivvan dasa lea fuones diehtojuohkin, muhto goitge lea álbmoga luohttamuš áirasiidda mii váikkuha álbmoga duomu. Mannan sámedikkeválggain Norgga bealde lei juste dat seamma cuiggodeapmi. Álbmot dovddai ahte Sámedigi barggai dušše stuora prinsihppaáššiguin, ja vajalduhte dan beaivválaš eallima. Čoavddus dás ferte dieđusge lea ahte gávdnan dan balánssa. Jua, prinsihpat leat dehálaččat, muhto sámi servodaga ovdaneapmi beaivválaš eallimis lea maid seamma dehálaš. Dan ii sáhte Sámediggi vajáldahttit, vaikko man váttis orušii bargodilli. Go leat válljejuvvon álbmogis, de leat maid geatnegahtton bargat álbmoga ovddas. Heijjá Irene ¶
Valáštallanhálla dávistii. Lávdde alde vuosttaš luohkálaččat hirbmasit shakeje, doško gieđaid ja lávlu olles čoddagiin. Mánát rohtteje vel “Eadni nieidda” ovdalgo čábbát giite go olmmošvallji doaškkui gieđaid. Dan maŋŋá eará luohkátge lávkeje lávdái dovddus lávlagiid čađahit. Dilálašvuohta lea ávvudeapmi. Kárášjoga mánáidskuvla oahppit ja oahpaheaddjit sávve beaivváža bures boahtima. Skábma ja sevdnjes áigi lea vássánáigi, ainjuo dán hávvái. ¶
BALDDONAS JA OLMMOŠ: De lei oktii okta balddonas ja okta olmmoš. Olmmoš manai balddonasa vissui. Go rabai uvssa, de čuoččui balddonas ovddabealde su. Olmmoš ballái ja ii boahtán šat ruovttoluotta. ¶
Oktii muitalii oahpaheaddji klássii: Mánnu lea nu stuoris ahte mánnui čáhket 40 miljovnna olbmo. De gullo maŋábealde klássalánja Biera boagusteame. Oahpaheaddji jearra manne son boagusta. Biera lohká manne son boagusta. Na jurddaš jus dat šaddá mánnobealli ¶
–Sámi giellaláhka Suomabealde ii buorit sámegiela dili 14. siidu ¶
– Vaikko dát ii leat seamma garas ja nanus go EU vuođđoláhka livččii, de guit lea EU cealkán iežaset álgoálbmogiid birra olu eambbo go goassege ovdal leat dahkan. EU lea dál dohkkehan ahte sámiin ja eará álgoálbmogiin EU siskkabealde leat vuoigatvuođat, lohká duhtavaš EU dovdi ja Jaruma ráđđeaddi Rune Fjellheim. ¶
Wigelius «boját» dorrot buoremus vuoittuid alde dán jagáš sámi cup-čuoigamiin deavdduid luohkás mas njoarusteapmi lea mielde. Čiegusvuohta lea njoarostanteknihkka. Buohkat čuiget Deanu Searat ovddas. ¶
Guovdageainnu RV oaivvilda leat govttolaš gáibádussan Stuoradiggi ja ráđđehus addet midjiide suohkanpolitihkkariidda govttolaš rámmaid maid siskkobealde beassat doaimmahit iežamet doaimma. Nu go odne lea de fertet bargat suohkanlaš bargguideamet dakkár dásis mii rihkku, dahje lea niibeávjju alde rihkkumis, daid lágaid mat regulerejit ássiid vuoigatvuođaid. Skuvla árgabeaivvis leat ovdamearkkat das ahte erenoamášoahpahus ii čuovo lágaid. Suohkanpolitihkkariin geain lea ulbmilin jegolaččat dohkkehit guovddáš eiseválddiid otná rámmaevttuid eai leat min oainnu mielde deavdime iežaset geatnegasvuođa gili ássiide. Guovdageainnu RV áigu oččodit suohkanstivrra leahket dakkárin mii čájeha ovddasvástádusa gili álbmoga dillái. ¶
Dat eanemus mearkkašahtti rievdadus lea go suohkanat ožžot válddi mearridit makkar bivdoneavvuid lea lohpi geavahit jávrebivddus. Otná fridjafierbmeguovllut, fierbmerádjejuvvonguovllut ja fierpmegildonguovllu vuogádat bisuhuvvojit, muhto suohkanat besset dán siskabealde ieža bidját njuolggadusaid. Ollu jávriin ii leat lohpi bivdit eará 22 omfára čalbmegaljjodat firpmiiguin, muhto dan njuolggadusa sáhttet maiddái suohkanat reivdadit. ¶
Stáhta luonddubearraigeahču Jon-Ove Scheie bivdá veahki boazodolliin duođaštit ahte leago gumpe Finnmárkku duoddaris. Gaskavahku lohká fas ožžon dieđu ahte boazodoallit leat vuohttán ealli máid jáhkket leat gumpen Bojobeaskkis, dava bealde Iešjávrri. –Mii eat sáhte hilgut ahte guovllus ii leat gumpe. Danne bivdit boazodolliid dieđihit lagamus meahccebálvalussii jus gávdnet ráppiid dahje vuhttet gumppe, ávžžuha Scheie. ¶
–Dán jagi ledje moadde sámiártistta sádden jearaladaga beassat oasálasttit, muhto dađe bahábut bohtet dát beare máŋŋit. Leat gal okta musihkkár Suomas gii oasálasttá. Muhto vuosttažettin galgá dát festivála govvet musihka Afrihkas, máttá Asias ja Lulli-Amerihkas, buot musihka mii lea mátta bealde ekvátora, deattuha Moberg ¶
– Min bellodat ii dáhtu bágget Sámedikki njeaidit gáibádusaidis. Mis eai leat gáibádusat obanassiige. Mii leat vuollegačča ja váldit duođalažžan professorguoktá konklušuvnna. Dan eai leat plánat hilgut. Mii leimmet duođaid jáhkkán dát láhkaárvalus lea siskkabealde álbmotrievtti, lohká Justislávdegotti Finn Kristian Marthinsen. ¶
Aiddo maŋŋil nuppi máilmme soađi guođđá muhtin sáminieida ruovttubáikkis ja vuolgá Romsii oahpaheaddjioahpui. Son álgá farga báddet nuoraid ja mánáid-prográmmaid sámegielat radiosáddagiidda, mat aiddo leat álggahuvvon. Dađistaga álgá maid doaimmahit sáddagiid, ja 1959 reajes gitta 1970 readjai doaimmaha son okto Sámi radio sáddgaiid. Son lea hohppos ja áŋgiris olmmoš ja lohká iežas dego skávhli “... go áiggon prográmmaid ráhkadit, girdilan dohko sámi guovlluide ja dohko gos hállet sámegiela - viežžalan ain ságaid.” Son máhccá dávjá ruovttubáikái olbmuid jearahallat, dat lea báiki gos olbmot hállet sámegiela. Katrine Johnsen šaddá maŋit áigái dovddus midjiide dego “Sámi radio eadnin” ja su ruovttubáiki lei mearrasámi giláš Deanodat, siskimuš vuotnačiehka oarjjabealde Deanuvuotna. ¶
Earát ohppe dárogiela Katrine Johnsena mánnávuođabáiki lea oaidnit dego juohke mearrasápmelačča paradisa. Olggomužžas lea ruonas vuovdi, dan siskobealde lea fiervá gos rukses ja ruoná geđgiid alde váccášit ruksesjuolggat cagánat, ja siskkimuččas lea dieđusge mearrasápmelačča bassibáiki, vuodna. Birra vuodnamohkkáža leat viesut, eatnašat gurrosat. Ii Deanodat ge leat beassan eret vuodnasápmelaččaid stálus, eretfárremis. Dál ásset dálvviid dušše 25 ássi dáppe, muhto Katrine Johnsen áigge ledje čuođeneare ássi dáppe. Kjetil Willsgård (31) lea okta gii lea guođđán Deanodaga. Muhto go manai máilbmái, de lei sus lávkkas juoga mii eará mearrasámenuorain ii lean go sii girdiledje váhnenbeasis. - Lean dieđusge movtta go báikkis ohppen sámegiela. Maŋitáiggis lean leamaš giitevaš go mu váhnemat hálle sámegiela munnje, lohká Kjetil. Son dovdá ollu sámegielagiid geat dan áigge go son bajásšattai hálle dárogiela mánáideasetguin. - Vázzen Joatkaskuvlla Čáhcesullos. Doppe ledje ollu Deatnolaččat, ja muhtimat geaid dihten máhtte sámegiela dárustedje, muitala Kjetil. Torkel Rasmussen, guhte lea kártii sámegiela dili aviisareportášaid bokte 1998-2000:ii lohká ahte váhnemat hárve hálle sámegiela dan áigge mánáide. - Lea viehka earánomáš ahte justa diet buolva hállá sámegiela. In dieđe eará mearrasámegili gostege, earet go Unjárggas, gos geastege galgá leat leamaš eadnigiella sámegiellan. ¶
Skuvla ii bihttán Soaitá leat nu ahte Deanodatlaččat leat ceaggábut go earát. Liv muoŧŧá Katrine Johnsen ii leat áidna ceaggás, beakkán olmoš doppe eret. Báiki gos eai leat odne go 25 ássi lea ruovttubáiki ovtta sámedikki eanemus profilerta opposišuvdnapolitihkkárii, nammalassii Steinar Pedersenii. Su eahkit Helga Pedersen lea fas Finnmárkku fylkkasátnejođiheaddji evttohas. Muhto leat dákkár olbmot vuolgán Deanodagas, eaige ovdamearkka dihte nuppe bealde duoddara Lágesvuonas? - Lágesvudnii bohte ollu dárogielagat. Maiddái vuolledeanus lei dáruiduhttin ovdal ja maŋŋil hui garas, danne go hearrát orro dieppe Rustafielmmá guovllos. Muhto dát ii joavdan Deanodahkii. Deanodat lei veahá boaittobealde, muitala historihkkár Aage Solbakk. Ii dáruiduhttinmášiidna skuvla ge bastán Deanodatlaččaid gillii. - Deanodat lei čielga sámi gilli. Skuvllas maiddái vázze maŋŋil soađi badjeolbmot, ja dát verddevuohta maid lea várra leamaš mielde bisuheamis giela, jáhkká Solbakk. ¶
”Šaldi kultuvrraid gaskkas” – Historjjálaš speallu Røyrvihkas Ohcá doarjaga teáhterprošektii mii galgá leat dan birra go vuosttaš olggobealde olbmot ássagohte sámiid guovllus. Prošeakta lea ovttasbargu gaskkal Luvlie Nåamesjen Dajve ja Røyrvik`a historjásearvvi. Čájálmas galgá čájehuvvot 2004 geasi, muhto lea juo jođus ovdaprošeakta mas lea prologa 2003 geasi. 50 000 ¶
SameNet álggahuvvui fálaldahkan Ruoŧa bealde sámi servviide ja čearuide. 1996:s válddii Sámij åhpadusguovddásj badjelasas doaimma ja rabai fálaldaga maiddái earáide. Dalle ledje 300 geavaheaddji. Dál leat SameNeahtas 6122 geavaheaddji. –Sámij åhpadusguovddásjis eai leat šat resurssat jođihit SameNeahta, muitala SameNet hálddahusbargi Fritz Åke Kuoljok. Son oaivvilda ahte Ruoŧa, Norgga ja Suoma ráđđehusain lea ovddasvástádus ahte fálaldat joatká. –Riikkat, Ráđđehusat ja Sámedikkit, fertejit váldit ovddasvástádusa dákkár álbmotbálvalussii. Dál ruhtadit SameNet geavaheaddjit 20 proseantta goluin. Lea jurdda ahte eanet geavaheaddjit galget máksigoahtit fálaldaga ovddas. –Háliidit ahte SameNet galgá ain leat nuvttá dábálaš geavaheaddjái. Geavaheaddjit, geat atnet eambbo saji SameNeahtas go dábálaš geavaheaddji, fertejit leat gergosat máksit fálaldaga ovddas boahtteáiggis, lohkaba Kuhmunen ja Kuoljok. ¶
Ruovttusiiddus www.same.net leat leamaš gaskamearálaččat 13.000 guossi juohke mánu, vaikko eatnasat mannet siidduide FirstClass bokte. Dan rájes go ođđa SameNet álggahuvvui, de leat leamaš 12,5 miljovnna sisabeassama, ja geavaheaddjit leat leamaš siste sullii 628.000 diimmu (26.000 jándora dahje 71 jagi). Jus dán rehkanastá geavaheddjiid ektui, de lea juohke geavaheaddji leamaš siste njeallje jándora. 2,8 miljovnna dieđu leat SameNeahtas sáddejuvvon 1996 rájes dássážii. Dát logut muitalit Kuoljok mielas ahte lea dárbu dákkár fálaldahkii. –Jáhkán ahte okta sivva dasa go SameNet lea lihkostuvvan ná bures lea ahte ovdal ii leat leamaš systema gos sámit sáhttet deaivvadit, gos ožžot dieđuid, gos buohkat sáhttet almmuhit dieđuid ja čállosiid, ja gos ožžot sierra e-boastačujuhusa. Dás lea sáhka demokratiijas. Sápmelaččain lea riekti dákkár fálaldahkii gos sáhttet deaivat eará sápmelaččaid ja gos sáhttet viežžat informašuvnna. Lassin demokratiijafunkšuvdnii lea su mielas SameNeahtta dehálaš sámi identitehtii. –SameNet lea erenoamáš dehálaš sápmelaččaide geain ii leat gullevašvuohta makkárge čerrui ja sápmelaččaide geat orrot olggobealde sámi guovddášguovlluid. Dat mearkkaša juoidá sin sámi identitehtii ja oktiigullevašvuhtii, go besset čuovvut mielde mii dáhpáhuvvá Sámis, jáhkká Kuoljok. ¶
Luossajohká tráhppá alde ¶
Pedersen deattuha ahte riddoguollefatnasat ja šárkkat leat máŋgga riddo- ja vuotnaservodaga geađgejuolgin, sihke siskkobealde ja olggobealde sámi ássanguovlluid. ¶
Jođehiheaddji Aslak J. Eira ii loga duohtan ahte Norgga Boazosápmelaččaid Riikasearvvi (NBR) stivra ii váldde Finnmárkkuláhkaevttohusa duođalaččat. Dál vástida vuostá moaitagiid mat leat boahtán sihke siskabealde ja olggobealde ealáhusa. ¶
Eira lea áibbas ovttaoaivilis ahte ealáhus orgánisašuvdna ferte leat gozuid alde dassái Stuorradiggi loahpalaččat mearrida Finnmárkkulága. –NBR baiccá ferte čuovvut mielde dárkilit vai Stuorradiggi ii láivut boazodoalu rivttiid. Dan ii daga goit láhkaevttohus máid ráđđehus lea bidjan ovdán, lohká NBR jođiheaddji. ¶
Buorre! Golbma gitára, rumbbut ja Harry váilot. Deaivvadit Syvertsen snackbára olggobealde juste guđas! ¶
It go finit láddo nuppe bealde Norggas ja oza rockariid mat barggaše mu sajis? ¶
Lávdde alde Holm. Manne jáhkát min leat dáppe? Do dat lea… ¶
Terje Tretnes dadjá ahte livčče sáhttán nágget, muhto ii lean oamedovdu dan dahkat. –Dát sirddašeapmi livčče čuohcan sámegiela doaimmaide olggibealde sámi doaibmaguovlluid, nu ahte dan ii lean oamedovdu dahkat. Giela lea mu mielas erenoamáš dehálaš gáhttet, dadjá Tretnes. ¶
Ruoŧa sámedikki riegadánbeaivvi logi jagi dassái galggai šaddat illubeaivin buot sápmelaččaide. Muhto nu dat ii gártan. Mediat baicce muitaleddje sápmelaččaid birra geat nealgudedje lávus olggobealde go Gonagas Carl Gustaf almmolaččat rabai Sámedikki. Sii garrasit vuostálastá fridjabivdomearrádusa. ¶
Uhkida Jaskesábi luosa Pan Fish geavaha atlantalaš luosa iežas industriijas. – Dat luossanálli lea amas guollešládja min guovllus, ja lea gievrrat go min Jaskesábi luosat. Danin sáhttáge atlantalaš luossa jávkadit guovllu luosaid buot jogain, čilge Robert Andy. Kanada jogain leat gávcci iešguođelágan Jaskesábi luossanáli. – Lea hui dábálaš ahte biebmanluosat gárgidit šaddadan báikkiin. Biologalaš dutkamušat duođaštit ahte go vierisguolit gárgidit, de dat sáhttet áitit guovllu jogaid luonddu luosaid. «IntraFish» nammasaš bláđđi diehtá ahte Pan Fisha oassefitnodat, Omega Salmon Group, ii nagut eastatid guollebáhtaremiid. – Fitnodat lea áššáskuhtton leat lobihaga luoitán luosaid luovus iežaset rustegiin mat leat nannáma alde Marc Bay guovllus. Áššáskuddit čuožžuhit fitnodaga uhcán beroštit eastadit guollebáhtaremiid. Gaskkal 13.000 ja 17.600 3,5 kilosaš atlantalaš luosat leat báhtaran, čállá IntraFish. ¶
Romisjávri lea Guovdageainnu suohkanráji siskkobealde ja lea Per Edvart dieđuid mielde buorre guollejávri. Lávvordaga godde oaggungilvaleaddjit valjis hárri. Gaskamearálaččat gottii juohke nubbi gilvaleaddji guoli. Oaggungilvvu čuohttenar gussiin ledje viđálogis dieđiha gilvui, ja sii godde 25 guoli oktiibuot. Eai ge lean nu beare unnit ge dat guolit, go dat stuorámus guolli mii attii Birger Mannsverk:ii 7 500 ruvnno, lei 980 grámma. –Na dát ii leat gal bahá ge, logai Birger maŋŋel go lei ruđaid ožžon gihtii ja daiddii leat dat eanemus movttegis meahccemánni dan beaivvi. ¶
Goalmmát joavkku Sámi Joatkkaskuvllas, Kárášjogas, lea dábálašfágaid vuođđokurša oahppit, geat galget oasálasttit riikagaskasaš skuvlaprošeavttas siskabealde luonddufága. Dan dahket EO skuvlaprográmma Comenius olis ovttas skuvllaiguin Italias, Nuortariikas ja Vuolleeatnamis. Oahppit galget čuovvut oahpáhusa ja muitalit iežaset prošeaktabargguid birra guhtet guimmiideaset. Dása lea maiddái ohccon ruhta vai besset jaotkit boahtte skuvlajagi. ¶
Divttasvuonas leat dárogielagat geat eai dohkket suohkanstivrra mearrádusa. Dál leatge Gásluovtta bealde Divttasvuonas čoaggigoahtán namaid vuostálastin dihte dan ahte suohkan searvá Sámedikki giellahálddašanguvlui. Nammačoagginakšuvnna vuođđun lea suohkanláhka, mas daddjo ahte suohkan ferte ođđasit geahčadit ášši jos unnimusat guokte proseanta guovllu ássiin leat vuolláičállán. Dán nammačoaggimis leat 30:s čállán namaset dasa ahte vuostálastet suohkana searvat sámegiela hálddašanguvlui, mii mielddisbuvttášii ahte suohkanis šattašii dáro- ja sámegiella ovttadássásažžan. Akšuvdnajođiheaddji Jan-Einar Pedersen muitala NRK Nordlándii ahte leat ožžon doarvái namaid oažžut ášši fas ovdan suohkanstivrras. Dát olbmot dáhtoše álbmotjienasteami suohkanis das ahte galgá go suohkan bargagoahtit beassat Sámedikki giellahálddašanguvlui. ¶
Rawdna Carita Eira sáddii boastta mielde 47 bovdejumi ođđa musihkkársearvvi ásahančoahkkimii Guovdageainnus. Beannot vahku maŋŋel bohte 21 reivve ruovttoluotta dieđuiguin "amas" ja "ii doarvái čielga čujuhus" , vaikko vel leige čállán rivttes luoddanummariid. Dál gal lea Eira hárbman bostii. Son gal ii jáhke dasa ahte boasttas eai dieđe gos dát olbmot orrot. –Hárbmen hirbmosit go ožžon reivviid ruovttoluotta. Boasttas orru dat jurdda ahte "dál mii galgat daid skuvlet. Galget máhttit rievttes boksanummara čállit" . Reivvet maid lei sádden ledje guovdageaidnulaččaide geat leat musihka dihte dovddus sihke suohkanis ja olggobealde suohkana. ¶
Duogabealde ON Sámi beroštumi ¶
Radio prográmma namma lea "Duogábealde ON Sámi beroštumi" , ja sáddejuvvo odne diibmu 16.15. ¶
LUOMUS:Dušše oktii dan njealji jagis go lei “Skealbmagánddaid” skuvllas beasai Sverre fitnat luomus Karášjogas. Sverre hurtigruta kájja alde Hámmárfeasttas 1958:s ¶
Hearrát Kárášjogas mearridedje ahte Sverre mieđušteaddji Osloi galggai leat gávpeolbmá eamit.–Mus ii lean mihkkege mielde, ii seahkka ii ge koaffar, dušše gárvvut mat ledje badjelis. Sáddejuvvojin dego dábálaš gálvu máttás, lohká Sverre. Sverre eadni, beakkán juoigi Bojá Biret Elle, lei báhcán leaskan 1946:s. Guokte beaivve maŋŋil go váhkargánddaš bákkus bálkestuvvui amas máilbmái náitalii Biret Elle fas ođđasit. Dáid heajaid ii beassan Sverre vásihit ja dan ledje hearrát mearridan. Sverre lea maŋit áiggiid imaštallan ahte leigo dát ge muhtunlágan ráŋggáštus su ja su bearraša, ja erenoamážit eadnerohki vuostá. Mátki máttás guvlui manai bures. Sverre muitá ahte soai gávpeolbmá eamidiin čuovuiga “Dollavovnna” dahje “Damp-lokomotiva” toga Haparandas Ruoŧas Osloi. Vuosttaš oasi mátkkis máttás leigga heajos geainnuid alde njuikkodan Eskelinen mátkebussiin. ¶
Dál dán áigge lea dábálaš ahte jus oktage rohcoša ja lea veahkaválddálaš vuolleáhkkásaččain, de dat biddjo dallanaga eret skuvllas ja ráŋggáštuvvo garrasit. Dalle go Sverre vásihii veahkaválddálašvuođa ja pedofiliija gaskkamutto 50-loguin ii suodjalan Norgga láhka man ge láhkái mánáid. –Dalle čihke daid váttisvuođaid. Buot mii dáhpáhuvvai skuvlla áiddi siskkobealde galggai leat čiegus, ja dat ii galgan albmosiidda boahtit, muitala Sverre. Muhto Sverre lohká ieš ge vásihan viehka garra veahkaválddálašvuođa. Son lihkus ii geavahuvvon seksuálaččat, muhto son diehtá áibbas sihkkarit ahte muhtun mánát šadde dan ge gillát. Dat oahpaheaddjit ledje njulgestaga sadisttat mat veahá sulastahtte soađi áiggi nazisttaid.–Dušše gássakámmárat váilo dan skuvllas, árvalastá Sverre. ¶
Ovddeš válalštallli ja vuodji Nils Peder giitii bálkášumi erenoamáš vuogi mielde. Su bearáš čájehii lávddealde válaštallan goannsttaid. Earret eará čájehii su bárdni Hans Nordbye man láhkai njuiket galgá állodahkiii. Maiddái su nieiddažat čájáhalle ja boarraseammos Martin čuojahii piano. ¶
Norgga Boazosápmelaččaid Riikasearvi lea ollu jagiid leamaš duhtatmeahttun go generálačállis Anne Cathrine Rørholtas lea nu stuorra fápmu siskabealde NBR. Dat duhtatmeahttunvuohta lea Min Áigiid dieđe mielde okta dehálaš ágga manne NBR nammadii strukturlávdegotti, mii galgá orgánisašuvnna ođasmahttemin bargat. ¶
–Mun nu hárpman go gulan diekkár jallaid, dearpala indo-fijilaš drošševuoddji Arun Kumare. Son ii leat goassege leamaš Indias, iige jurddaš fárret dohko. –Diekkár čivggain váilu jierbmi. Son čuožžu ivdnás hindu tempela olggobealde Fiji oaivegávpogis, Suva. Tempel lea árbevirolaččat hervejuvvon, dego makkárge tempel Indias. Eanaš indo-fijilaččat gullet hindu oskui, ja ellet indialaš kultuvrra mielde. –Dát han lea mu ruoktu, gos mun lean bajásšaddan ja gos mus lea bearaš. Dáppe mus leat buot iežan hommát ja eallin. In mun sáhte beare vuolgit. ¶
Muhto stuimmit eai lihkostuvvan, ja Speight čohkká dál giddagasas. Goitge válljejuvvui áirrasin parlamentii, liigeválggain mat lágiduvvoje 2001:s. Bellodat masa gullá, Concervative Alliance, vuittii válggaid. Muhto go ieš gárttai giddagassii, oaččui vieljas Sam dan saji. Mun gávnnadan Samiin Fiji ođđa fiinna parlameantaviesus. Dán viesu ceggemis eai leat seastán maidege. Seainnit leat huksejuvvon mahoganys, siste jielada čoaska biegga vai ii dárbbaš bivastit nugo dábálaččat, ja olggobealde lea vissa máilmmi stuorámus kava-bollu. Árvvu mielde das leat moaddelot littara kava. ¶
• EU davviguovllu politihkká váikkuha maiddái Norgii ja Ruššii geat leat olggobealde EU, prográmmaid ja foanddaid bokte. ¶
Báišduoddara boazoisit Ánde Piera Valle ii váldde buriin mielain vuostá importa gildosa mii mearreduvvui mannan bearjadaga. Son lea divodeamin Áilegas bigalosáiddi, go gullá gildosa birra. –Lea balahahtti ahte Suoma beale biergooastit geavahit importa gildosa vearjun njeaidit háttiid. Dat mearkkaša ahte dáppe badjeolbmot vaháguvvot. Suoma bealde lea doalahan bohccobiergo háttiid badjin, go mii leat beassan vuovdit Norgga beallái, lohká Valle. ¶
Báišduottar leage Suoma bealde orohat mii vuovdá ollu bohccuid Norgga beallái. Diibmá njuvve 5500 bohcco. Olles njeljje duhá bohcco vuvdoje Norgga beallái. –Mis lea leamaš maiddái buorre jahki ja jáhkimis vuovdit dán skápma vel eambbo. Muhto liikká in bala jođihit bierggu, go olbmot eai heaite borramis bohccobierggi, dadjá Valle. ¶
Gáldooaivvi boazoeamit Vieno Länsman gal ballá ain viidat váikkuhusain. Sin bálgosis leat muhtumat vuovdán diibmá Norgga beallái. –Sáhttá geavvat nu ahte Suoma bealde ii jođit buot bohccuid. Mis leat oainnát bajimus boazologut maid rádjái lea bággu njuovvat. Muđui šaddá sáhkuid máksit. In dieđe mot manašii jus dáppe eai nákce buot njuovvat, lohká Länsman. ¶
Erik Reinert čilge ahte importa fertii bissehit go mannan njuovvanáigodgas vuvdoi Norgga beale ollu bohccot. Njuovvan lassanii 60 proseantain ovddit jagi ektui - 885 tonnas 1416 tonna rádjái. –Lea bággu bissehit go Norgga bealde lea ná garrasit lassanan vuovdin, dadjá Reinert. ¶
Politiiját eai gávdnan olbmá. –Go eai gávdnan su, de lohke ahte ii soaitte liikká váralaš, ja vulge. Eahkes fitne Suoma bealde politiiját ja beatnagiin vigge guorrat olbmá luottaid, muhto eai siige lihkostuvvan. Šihččejávrilaččat eai sáhttán elliid guođđit ja vuolgit eret Šihččejávrris, ja šadde dan dihte nohkkat dohko, politiijásuodjaleami haga. –Eai lean beare njálgát nahkárat. Jus roabihii mihkkege, de gullájin. Dál gal leat šihččejávrilaččat movttegat go olmmái ii leat šat vázzime sin dáluid birra. –Dál gal duostá fas lihkadišgoahtit, lohká Rávdná Vanhapiha. ¶
Lea buorre gullat ahte Sámedikkis lea viiddis doarjja Sámediggeráđi árvalussii hilgut Finnmárkoláhka evttohusa. Mii goit ge imáštallat manne boazodoalu áirras, Per A. Bæhr ii čájet doarjaga dán dehálaš sámi áššis. Jos boazodoallu livččii leamaš vuoittu bealde dán áššis, de livččii ipmirdeames, muhto mii han diehtit ahte boazodoallu ii gáhttejuvvo man ge láhkái dán láhkaevttohusain. Boazodoalli Randi Skum čálii gieskkat miellagiddevaš ja jierpmálaš kronihka mii gusokkahii juste boazodoalu dili Finnmárkoláhkaevttohusas. Son logai ahte vuosttaš geahčasteamis gal orro leame buorre ahte boazodoallu oažžu ovtta áirasa Finnmárkko-opmodagaid stivrii. Dattege bijai son jearaldaga dasa ahte lea go dát doarvái go galgá dustet daid stuora hástalusaid maiguin ealáhus deaivida, erenoamážit go jurddaša guohtunareálaid suodjaleami birra. Son oaivvilda ahte Ráđđehus orru geahččalan garvit areálsuodjalančuolmmaid dan bokte ahte baicca addá saji boazodollui Finnmárkku-opmodaga stivrras. Go jurddaša ahte stivrras loahpa-loahpas ii leat makkárge duohta váldi, de ii leat boazodoalus makkárge ágga illodallat láhkaevttohusain. Mii ávžžihit baicca boazodoalu veahá viidát jurddašišgoahtit, ovdamearkka dihte movt riikka ja olgoriikka bivdit ja guolásteaddjit bohtet váikkuhit ealáhusa ja dan doaimma, ja seammás guorahallat lea go dát maid mii háliidit. Das ferte muitit ahte Finnmárkku-opmodaga stivralahtu duohta vejolašvuohta mearridit maidege gáržžiduvvo dainna go departementtas lea loahpalaš cealkinváldi áššis jus stivra ii boađe ovttaide. Dasa lassin lea stivralahtuid sadji oalle deardagis danne go sáhttet hilgojuvvot vaikko goas almmá makkárge erenoamáš ákkaid haga. Stivralahtut sáhttet madi ovdamearkka dihte bálkestuvvot politihkalaš soahpameahttunvuođaid geažil. Mii eat leat vel gullan čielgasit manne boazoealáhus oaivvilda láhkaárvalusa buorren, earret go dan ahte ožžot fástá sivrasaji. Heijjá Irene ¶
Eira imašta mot muhtumat siskabealde NBR leat gáibidan láhkaevttohusa hilgut, ja seammas dadjet ahte eai dovdda láhkasisdoalu. Ja dan sádde njuolga Kárášjoga Jottisápmelaččaid Searvvi jođiheaddjái Piera Jovnna Antii. –Eat mii sáhte earáid beroštumiid guldalit ja dan vuođul bálkestit lága. Mun humán álot dušše boazodoalu ovddas. Dát láhkaevttohus lea dakkar mainna boazodoallu sáhttá eallit, go dat váldá vuhtii ealáhusa vuoigatvuođaid, lohká Aslak J. Eira. ¶
LIVARDA:Sámi leavga galgá livardit gilddaviesu olggobealde Ávanusis Moasáhis. ¶
Ii loga sátnejođiheaddji Inga-Lill Olsen ballat moaittagiin gielddaássiin go gielda dál lea mearridan levget Sámi leavggan Sámeálbmotbeaivve guovvamánu 6. beaivve.–Mu mielas lei issoras buorre go ráđđehus lea mearridan ahte dát beaivi lea álmmolaš levgen beaivi. –Dál eat dárbbaš mii gielddas digástallat levgemis. Dat mii lea sihkkar lea ahte dál besset Moasátgieldda olbmot návddašit sámeleavgga gielddaviesu olggubealde Ávánuoris, lohká Inga-Lill. ¶
Roavvenjárgga ámmátskuvllas válddii min vuostá oahpporáđđeaddi Marjaana Latvala ja son finahii min sihke biilla- ja girddenhálles. Sus ii lean vejolašvuohta čájehit olles skuvlla, danin go lei divvoma vuolde. Huksenbealde čájehii muhtin oahpaheaddji ohppiid guovtte jagi prošeavtta bohtosa. Sii ledje huksen guokte dálu. Skuvllas lei ovttasbargu badjedássiin (nuoraidskuvllan). Badjedási oahppiin lei vejolašvuohta čađahit muhtin kurssaid ámmátskuvllas. Deaivaimet maiddái eanamihttidankurssa 8. luohkkálaččaid, geat muitaledje ahte sii ledje hui duđavačča dainna kurssan. ¶
LIVARDA:Sámi leavga galgá livardit gilddaviesu olggobealde Ávanusis Moasáhis. ¶
Ii loga sátnejođiheaddji Inga-Lill Olsen ballat moaittagiin gielddaássiin go gielda dál lea mearridan levget Sámi leavggan Sámeálbmotbeaivve guovvamánu 6. beaivve.–Mu mielas lei issoras buorre go ráđđehus lea mearridan ahte dát beaivi lea álmmolaš levgen beaivi. –Dál eat dárbbaš mii gielddas digástallat levgemis. Dat mii lea sihkkar lea ahte dál besset Moasátgieldda olbmot návddašit sámeleavgga gielddaviesu olggubealde Ávánuoris, lohká Inga-Lill. ¶
1980- ja 1990-logus danin buoridedje gieldda kloahkkarusttegiid ja dárkkistišgohte boandadáluid duolvačáhceluoitimiid. Go johka lea deŧalaš báikki olbmuide, de joatkkaskuvlla oappit mearridedje iskat leago Kárášjohka nuoskkiduvvon. Sii válde viđa sajis iskosiid ja mihtidedje čáhcekvalitehta sihke čakčat ja giđđat. Váldokonklušuvdna lea ahte duovačáziid dárkkistanrahčamušaiguin ledje lihkostuvvan, nu ahte lei dušše veaháš oksygenaváili mii mearkkaša ahte johkii leat golgan orgánalaš ávdnasat buhtisanrusttegis duollet dálle. Muhto dat mii lei balddihahtti, lei ahte gávdne olu oljobáhcahusaid giđđačázis, vaikko čakčat ii vuhtton mihkkege. Dát mearkkaša ahte muohtaskohtervuodjin jieŋa alde nuoskkida. Olles prošeakta lea interneahtas http://www.sami.vgs.no/kjemi. Sin prošeakta oaččui olu rámi duopmáriin ja sii jorre divdnat sin čájáhusbáikkis. Prošeavtta duohkin leat Iŋgá Máijá Sárá, Tor Åge Tobiassen, Máret Káre Elle Partapuoli, Kirsten Merete Isaksen, Inger Marie Grønmo ja Sanny Therese Gaup. ¶
Mii leat moaddelotjagi juo oaidnán daid seamma`hat seamma neavttariid Beaivváža lávdde nalde, muhto dán háve oaidnit dego juoga ođđasa juohkehaččas. Dán teáhterbihtás dovdo bures ahte bagadalli lea juohkehaččas viežžan juoida hui erenoamáža doppe siskkimuš siskkimuččas. Nu bohtet ge buot rollat hui bures ovdan. Teáhter álgá máilmme čábbat oasážiin gos beassat oahpasnuvvat Riebaniin, mii šlivggoda čáppa lávddi nalde geahppa njuikestemiiguin dego dánsume de livččii. Dán luonddu čábbodaga buressivdnida Sovke iežas noaiddihámiin ja silbasoppiin ja mii ipmirdit makkár teáhter lea min vuordime guokte diimmu ovddasguvlui. Dat lea dáiddalaš bihttá mas filosofiija ja vuoiŋŋalaš máilmmi symbolihkka galgá ráđđet. "Internáhtta" teáhterbihttá lea juhkkojuvvon guovtti oassái. Dat vuosttaš oassi lea mánáid fárren ja orrun internáhtas, ja mii oahpasnuvvat bihtá váldorollain Gáisáin gii áibbas álggus deaivvada Riebaniin, ja das maŋŋil deaivvada bihtá nuppi váldorollain Rásttiin (giellabargái: nom. Ráste). Miehtá vuosttaš oasis atná Ráste Gáisá hui oahpisiin, dego livččiiga ovdal deaivvadan. Čanastat lea dieđusge Rieban. Mary Sarre ja Nils Henrik Buljo neaktiba guovtti máná vuorbbi internáhttaeallimis. Nubbi birge jávohisvuođain ja nubbi fas garasvuođain. Goitge eaba deavdde váldorollat vuordámušaid. Manne? Lea váttis vástidit. Lea go danne go váldorollat vuoittahallaba daid eará rollaide? Vai lea go danne go váldorollat njulgestaga eai leat ráhkaduvvon doarvái miellagiddevažžan? Dan sáhttá jearrat go oaidnit Anitta Suikkari go son konkretisere Gáissá vuoiŋŋalaš mátkki eatni rolla bokte. Buorebut ii sáhtte dat dahkkot. Obbalohkái lea máilmme hávski geahččat vuosttaš oasi. Vaikko mii oaidnit bahčá internáhta eallima gos sámi mánáid friddjavuohta ja identitehta rieviduvvo, de lea ollu humor geavhuvvon. Bohkostagat leat luovos go oainnát neavttariid mánnán. Oaidnit Svein Birger Olsena Beđarin lea dego oaidnit Albert Åberga lávdde nalde. Son maid erenoamáš somán matematihkkaoahpaheaddjin. Hearvai gártá maid Egil Keskitalo Mávdnosa hámis gii ille ollá láhtái go go mánát sojahallet ja Iŋgor-Ántte Áilu gii dán háve hállá várjjatsuopmána internáhtta mánnán. Iŋgor-Ántte Áilu neaktá maid vuoiŋŋalaš ofelažžan, rolla maid devddii máilmme bures go ovdanbuvttii dan iežas girjáivuođain - juoga maid ii leat beassan buotáiggiid dahkat eará rollain. Buot dát lea poehtalaččat duddjojuvvon urbána hámi sisa, minimalisttalaš lávdde nalde galbma ruona čuovggaiguin ja tekno maŋisboahtti musihkain. Svein Schultz cullá gehččiid iežas askkis miehtá vuosttaš oasi. Dát hápmi dáidá ge máŋgasa beahttit jos leat vuolgán internáhttaeallima drámahtalaš dáhpáhusaid geahččat. Dan sadjái vásihit sii dipmá ja siivos lihkastagaid, guhkin eret internáhta árgabeaivvi rissis. Nuppi oasis deaivvadeaba fas Gáisá ja Ráste - máŋggaid jagiid maŋŋel internáhttaeallima. Ollesolbmo eallin lea iešalddis kontrasta mánnávuhtii, muhto maiddái oasi ovdanbuktin šaddá hirmbat kontrastan vuosttaš oassái. Filosofiija lea lonuhuvvo politihkain. Vigihis-humor lei lonuhuvvo testorterona-humoriin ja musihkka lonuhuvvo replihkaiguin. Dađibahábut ii doaimma molsašupmi. Tempo ii ábut ja oasit mat livčče galgan gehččiid doalvut balvvaid vuollái, eai šatta stuorát go alážat. Gáisá ja Ráste deaivvadeápmi lea ráhkisvuođa deaivvadeapmi - stuorámus myhta ráhkisvuođa deaivvadeamis. Gáisá lea guođđán iežas sámi identitehta ja lihkostuvvan stuora máilmmis fijuvllačuojaheaddjin. Ráste fas juoigi gii lea aiddoearránan oahpaheaddjerivguin. Geaid bat soai ovddasteaba? Ii lean álki čuovvut nuppi oasi. Jearan maid mii lea Deanu sámi oahppoplána vuostalastimis dahkamuš dán lávdde nálde. Obbalohkái lei nubbi oassi garra politihkkalaš propaganda, iešalddis geavahuvvon dego teáhterávnnasin, go bihtás lea sierra oassi mii dan glgá čilget : "Čálliguovttos leaba gusto spiehkstan ja Mákke (okta bihtá rollain ) gárvvista eavttuid fáttá meannudeapmái." Goitge ferte leat čielgas ahte bihttá addá juoidá geahččiide, danne go dat boktá ođđa jurdagiid - dat duddjo juoidá du sieluin. Ann-Irene Buljo Álgopremiera "Internáhtta" Beaivváš Sámi Teáhter Guovdageainnu kulturviesus Čállit: Harriet Nordlund ja Magne Ove Varsi Bagadalli: Harriet Nordlund Lávdehábmejeaddjit: Inghild Karlsen ja Bo Bisgaard Bivttashábmejeaddjit: Inghild Karlsen Šuokŋadahkki ja jienta; Svein Schultz Čuovgahábmejeaddji: Bernt Morten Bongo Neavttárat: Nicko Buljo, Marry Sarre, Iŋgor-Ántte Áilu Gaup, Egil Keskitalo, Sven Birger Olsen og Anitta Suikkari ¶
Buorre! Golbma gitára, rumbbut ja Harry váilot. Deaivvadit Syvertsen snackbára olggobealde juste guđas! ¶
Buorre! Golbma gitára, rumbbut ja Harry váilot. Deaivvadit Syvertsen snackbára olggobealde juste guđas! ¶
Eallinvuohki -Áigo dáppe fargga doallat dáiddáčájáhusaid. Mii áigut bidjat bajas ovtta dahje guokte vernisage. It´s a lifestyle, dadjá son ja ráhkadastá duppál espresso. -Ean rehkenastte jur riggut dáinna. Váldit ovtta diimmu ain hávális. Muhto fertet váruhit dan ahte olbmot eai duššefal boađe deike danne go áigot ođđa jurdagiid, muhto galggaše VISA koartta maid atnit. Son muhtun ustibiin doaimmaheaba gávppi juste nuppe bealde dovddus Bislett stadiona. Goalmmát olmmái gii lei mielde álggaheamis dán, geassádii oalle johtilit. Šattai beare lossadin. Ferte hui ollu bargat, ja ferte leat dáhttu ja gierdevašvuohta ráhkadit dakkár hutkosa gos lea somá leat, ja gosa álo bohtet goit muhtun vissis olbmot ja mainna dine vel. -Min ulbmiljoavkku ahkásaččat leat nieiddat ja bártnit gaskal 20 ja 35 jagi. Mis leat ođđaáigásaš juohkebeaivválaš biktasat ja daidda lassigoansttat,. Mis leat maid 70-logu báiddit, t-báiddit main leat govat ja válljejuvvon buvssat, muhto mis leat maid boahkanat, gahpirat, čeabetliinnit, giehtabáttit, čiŋat, veaskkut, viessogálvvut, čuovggat, dáidda ja ollu eará feará makkár gálvvut, dadjá Nils Ingvald ja lasiha: -Buot leat mii ieža válljen, ja juoidá leat maid ieža ráhkadan. Ja lassin vel erenoamáš gálvvuide de bohtet Adidas. Jurddaš, diet mii ovdal lei samvirkelága mearka, lea fas šaddan bivnnuhin. ¶
–Sámeálbmot bellodat gilvala min jienasteddjiid nalde ja hádje dan dihte NSR. Mii fertet juogo njielastit Sámeálbmot bellodaga dahje juo bátnegáskkit gilvalit singuin. ¶
Mannan vahku stuorámus luossa mii dieđihuvvui lei Juoko Kemppi ja Timo Laiti 14.1 kilosaš luossa. Dán guoli gottiiga soai vuolle Deanus Suomabealde lahka Ohcejoga. Muhto dát guolli lei liikká doarvái stuoris ahte soai gorgŋiiga gitta nuppi sadjái Vuolle-Deanu luossa baromehteris. Dađi bahát ii leat Min Áiggis guovva dán guolis. ¶
Nuxalk álbmoga ovddasteaddjid galget čájehit mo goikadit luosa. Dán indiána álbmogis lea erenoamáš sajádat British Columbias Kanadas. Sis leat johkavuoigatvuođat ja hálddašit dáid ekologalaš vuogi mielde. Bella Coola nammasaš johkii leat sii ovttas Canada eiseválddiiguin ásahan veajetšaddandanrustega. – Dán jogas ii leat lohpi geavahit fanasmohtoriid. Iige johkalegiin leat lohpi čoahppat vuovddiid, muitala Niillas A. Somby. Son lea ieš fitnan Bella Coola joga alde gos olbmot golgadit sullii seamma láhkai go Deanus. Sii geat liikojit vásihit go ollu luosat čuohcet firmmiide, sáhttet illudit beassat oaidnit filmma maid Nillas lea ráhkadan golgadatáigge. – Juohke bálkesteamis leat fierpmit bahkka luosain. Doaivvošin Deanučázádaga maid šaddat nie guollái, sávvá Niillas. ¶
Mii leat jearahallan Petter Asbjørn Balto ja Bård Vegar Balto Kárášjogas. Petter Asbjørn muitala ahte sii leat ožžon ruđaid sámedikkis vuolgit gilvvuide Canadas. Son lea hoavda Sámijoavkus, ja lohkká ahte lea lossa bargu. Čoahkkimat álget 7 sulai iddedis ja loahppa čoahkin nohká 12 áigge ihku. Sus lea stuorra ovddasvástádus, buohkaid oaččut girdi farrui Canadaii ja ruvttoluotta sápmái. Sávvá gal ahte somá šaddá lihká. Bård Vegaris lea stuorra vuordámušat dáid gilvvuide. Mii jearaimet mo beasai melde gilvuide? Fástiđii ahte šattai čuoigat johtilit olles sesoŋa. Son doaivu ahte šaddá somá Canadaii joavdat, deivat ođđa olbmui ja čappa nieidai. AWG 2004 šaddet dat stuorámus gilvvut gos sámi juovkut leamaš mielde goassege. Oktiibuot leat 2200 oasseváldi mielde gilvuin, 6-800 hárjehalli ja doaimmaheadjit, 3-4000 eaktodáhtosat, 6-800 bolesat ja 3-400 mediaolbmut. Dat lea vurdon 10-15000 geahččit doppe, doppe lea sadji 8000 olbmuide tribunaid alde muhto lahttuid guora maid lea sadji. Rahpanmeannuin galget leat 2000 VIP olbmu tribunaid alde, nu ahte eai oačču earo 6000 olbmo čohkkánsaji. ¶
Manŋimuš go deiven su lei seamma buolaš go dál lea báhkka. Oslos Juovlamánus 2001 vuvddii munnje ja skuvllaskihppáriiddán gáfe Sámi Gallery Cafeas. Navddašin sámi dáidaga seainnis ja menyas lei sámi biepmu. Muhto dat ii lean doarvái geasuhit olbmuid. Čohkkáime skuvllaskihppárin eanaš guovttá áidna sámi kafeas eahketbotta, ja in hirpmástuvvan go gullen ahte dat reastaluvai moadde mánu maŋŋil. Dál čuoččun dás nuppe bealde máilmmi su bealledagus báras mas lea grandopening juovllaid, ja oažžu imaštit iigo son leat bálton go dál áigu fállagoahtit eanašaddodrinkkaid Brasilalaččaide. - Mun in leat gal olmmái gii vuollánan nu jodánit. Muhto seammas dáppe Brasilas lea hálbi investeret. Ledjen vuos álggos luomus dáppe, ja fuopmájin ahte dáppe eai gávdno drinkat main leat njálgga eananšattut. Smiehttagohten ahte hálidan fállat olbmuide albma njálgga drinkaid. lohká Kjell optimistalaččat. Lea bahá bilidit movtta gažaldagain ahte mo manne gopmánii gallerykafea. - Manai funet danne go lei fuones sajis Oslos. Lei Sten og Strøm gii eaiggádušai saji gos kafea lei. Planaid mielde galggai dat šaddat muhtinlagan kulturguovddáš Oslos. Nu ii mannan, muhto visteláigu lei ain seamma divrras, čilge olmmái guhte lea dovddus miehtá sámi unnit eanet lihkostuvvan proseavttaidis ovddas. Lea earet eara doaimmahan filbmaproseavttaid Mátta - Afrihkkás. ¶
Vuordá rikkes norgalaččaid Olgggobealde gili leat juohke sajis huksemin báraid ja hoteallaid. Oassestáhta Cearas, gos dál leat, skierbmu ekonomija buot eanemusat olles Brasilas. Dál leat návccaid cegget turistaealahusa. Olgoriikalaččat dat leat eanaš prošeavttaid duogábealde. Muhtimiin manga proseavtta. Niego Kjell. Nuppe bealde gili lea guoros viessosajit. Plána mielde galget dakko leat ceagganan 14 ásodaga rikkes norgalaččaide geat hálidit golladit oasi jagis njangamin Canoa sáttogáttiin. Kjell ja su vilbeallei Agnar Varsi jođiheaba prošeavtta. - Munnoss leat jo investorat. Go buot báhppárat bohtet ortnegii, de huksegoahtit. Eanaš oassi ásodagain leat jo vuvdojuvvon, muitala businessolmmái ilus jaiige čiegat ahte jos lihkostuvvá de ii leat šlántiin sáhka. Ieš lohká dáža investoraid bidjan ollu ruđa dása. - Juohke ásodagas maid vuovddán oaččon oasi, muhto ii leat vel sihkkar galgat go vuovdit buot ásodagaid vai láigohit muhtumiid. Ođđa proseassat stivrejit dan, lohká Kjell dego mun livččen Finansaviisa journalista. Jos livččen leamaš finanaviissa journalista, de livččii aŋkke leamaš ollu mainna deavdit aviisa dáppe. Gávpogis Forta Lezas, mii lea 20 miilla davábealde "min" gili, lea Kjelles vel okta prošeakta. Son lea muhtin Hollandalaččaid ovddas gávdnamin oasti Norggas. - Muhto das gal in leat go vuovdi, lohká Kjell, ja iige oro dainna huššaluvvan. ¶
Ođđa bára Sirbmái?Varra danne Canoa Quebradas lea veadjetmeahttun doapmat. Moadde diimmu maŋŋil čohkkát mii birrabeavddi guovttegearddat dálu maid Kjell eaiggádušša. Son lea sámi gussiide málestan hummera. Vaikko lea báhkka, de bossu biegga justa nu ahte ii leat menddo báhkka. Terassa alde leat heanganseanggat, gos Agnar sugada veallut gulul. Agnar Varsi lea guođđán fásta barggu Stuorra aviissas Dagens Næringllivas ja vuolgán gávppašanguoibmin vilbeallásis. - Olmmoš ferte veaha šánsaid váldit eallimis. Dáppe lea hálbi ja buorre eallit. Ii leat buolaš goassege., lohká Agnar, muhto mieđiha váillahit Sirpmá muhtimin. - Dieđusge váillahan bearraša, muhto lean orron nu guhkká Oslos ahte lean hárjánan dasa. lohká sirpmálaš guhte áigu orrut dáppe gitta njukčamánnui. Mii čohkkedat birrra beavddi ja borragoahtit meara herskuid. Maŋŋil go jagi lea orron Brasilas, de hállá Kjell jo bures portugisalaš giela brasianalaš gussiiguin geaid lea bovden boradit. Ja gii diehtá. Soaitá Sirbmái boahtit bára ráhkadit bára. Maŋimuš go dien guovllos lei bára, de han manai dainna oalle funet. - Boahtte heave go fárren, dalle gal sihkkárit fárren Sápmái fas. Muhto Lean aiddo deavdán 50 jagi. Ii bat dál álggege "buorre eallin" ? Báras lea logi jagi láigoáigodat. ¶
Posišuvnna bealde lei NSR sámediggeáirras Jánoš Trosten áidná, gii rámidii Bargiidbellodaga lasahus evttohusa raportii. Seammas risse iežas politihkar ustibiid. ¶
Busseeaiggát Nils Mathis Eira lohká bussevuoddjis buori máhtu vuosttašveahkis. –Bussevuoddjis lea kursa vuosttašveahkis. Dán dáhpáhusas árvvoštalai son ahte go áhčči orru nu lahka, de doalvu baicca dohko, go mánná lei gozuid nalde ja go ii orron roasmmahuvvan bahuid. Bussevuoddji lei dieđusge maid suorganan, nugo mii buohkat leat. Muhto manai bures dan dihte, lihkus. Busseeaiggát ja Balto leaba dál šiehtadan jurddašit movt máná galgá fas hárjehit busse fárrui, vaikko Lásse lea gal dieđihan ahte ii áiggo šat busse fárrui. –Lásse lea lohkan ahte ii vuolgge šat busse fárrui. Muhto busseeaiggát lea váldán oktavuođa ja letne šiehtadan jurddašit movt galgá máná fas hárjehit busse fárrui, muitala Balto, gean mielas lea dehálaš ahte mánná fas duostagoahtá čuovvut busse, vai ii ballá das agibeaivái. ¶
Guovdageainnu bargiidbellodaga šiehtadalli ja suohkanstivraáirras, ja ealgabivdiid searvvi jođiheaddji Per Nils Saari šuohkeha go gullá maid Triumf lohká. –Gal dál leat oalát moivváskan. Ii dat gula politihkkii. Ii leat dušše dáloniid ealgabivdiid searvi. Saari lea dolkan moaitagiin ja lohká miellahtuid oažžut bálkestit su searvvis, jus dan háliidit. –Jus háliidit bálkestit, de ožžot. Ožžot bargat geat háliidit dán doaimmas. Leat ovdal juo viggan mu bálkestit jođiheaddjin. Son ii ipmir Triumfa kritihka ahte ovttasbargit áigot bissehit rievssatbivddu čakčaorohagain. –Eat áiggo gieldit báikkálaš olbmuid bivdit, dušše olggobealde olbmuid. Saari moaitá dáloniid politihka. –Dan fertejit dálonat ipmirdit ahte ovttasbargu dat buktá buoremus bohtosiid. Jus dálonat livčče beassan mearridit, de ii beasaše oktage eará bivdit go sii. Sii eai hálit ovttasbarggu ovttainge, oaivvilda Per Nils Saari. ¶
– Eat hálit hárditVuosttaševttohas Ellen Kristine Saba diehtá bures ahte su bellodaga evttohus sáhttá suhttadit muhtumiid. – Muhto min ulbmil gal ii leat hárdit geange. Mun doaivvun mii beassat digaštallat maiddái váttis áššiid oadjebasvuođas. Jus Deanu skuvllamánát geatnogahttojit oahppat sámegiela, de han sis šaddá álkkit gilvalit bargguid alde sámi giellahálddašanguovllus. Dál leat Sirpmá skuvlla ja Sámeskuvlla mánát vuoittubealde. Sii geat eai máhte sámegiela sáhttet šaddat táhpáriin go gilvalit bargogilvaleamis. ¶
Sámediggi lea buktán iežas cealákmuša Finnmárkolága birra. Meastta ollislaš Sámediggi hilggui ráđđehusa árvalusa. Dušše ráđđehusbellodaga olgešáirras ja boazodoalu áirras doarjjuiga Finnmárkolága. Dat sáhttá addit govas das hate boazoealáhus lea duhtavaš ráđđehusa Finnmárkolág árvalusain. Muhto nu álki ii leat. Dál álgá digáštallan boazoealáhusa orgánisašuvnna siskkobealde, Norgga boazosápmelaččaid searvvi siskkobealde (NBR). Ii ge leat unna baroš mii leat álgán časkit NBR gátti. Leat buot NBR báikkalaš servviid jođiheaddjit geat ovdaolbmočoahkkimis lea ovddidan eahpeluohttamuša NBR jođiheaddjái, earret eará go lea dovddahan duhtavašvuođa ráđđehusa Finnmárkolága árvalussii. Dál gáibida NBR rásseruohtas ahte boazodoalu bealis maid galgá Finnmárkoláhka árvalus guođđahallot juridihkkalaččat ealáhusa ektui. Ja dat lea min mielas jierpmálaš gáibádus. Dán rádjái leat leamaš dušše politihkkalaš cealkámušat NBR bealis, eai ge leat sorjjasmeahttun láhkadovdit árvvoštallan láhkaárvalusa. Dat mii leat erenoamážit rámbbojuvvon NBR bealis lea ahte boazoealáhus lea ožžon fásta áirrasasji Finnmárkkuopmodaga stivrii. Jearaldat šaddá goitge ahte lea go dát doarvái go galgá dustet ealáhusa hástalusaid, erenoamážiid eanageavaheami oktavuođas. Areálasuosjaleapmi lea okta dain stuorámus áittan boazoealáhussii, ja go de diehtit ahte Finnmárkkuopmodaga stivrras ii leat loahpa loahpas makkárge duohta váldi, de ii leat das makkárge ávki go šaddet duođalaš eanágeavahan gažaldagat. Mii árvidit ahte dán jági NBR riikkačoahkkin ii šatta mihkkege jaskkes čoahkkimiid. dat eat imáštala veahage, go dán meare stuora organisašuvnnas gal ferte leat sadji moatti oaivila seamma lanjas. Dattege lea várálaš go rásseruohtas álgá ná garrasit cealkkašit jođiheami vuostá, go dál lea dáhpáhuvvan dán eahpeluohttamuš ovddideamis. Mii eat jáhke boazoealáhusa birget dušše Norgga lágaiguin, álbmotrievtti haga. Dan dihte ávžžuhit mii boazoealáhusa duođalaččat geahčadit láhkaárvalusa, ii ge dohkkehit dan gittačalmmiid. Heijjá Irene ¶
Soai leaba miehtá beaivvi gávppoga vázzán ja govven bohccuid, go Min Áigi deaivva sutno vulobealde "Hesteskoblokk" nammasaš ássanguovllu. Áito ovdal lei várresátnejođiheaddji Grethe Ernø Johansen dovddahan journalisttaide, ahte son hálidivčče bohccuid jávkat Fála sullos. –Lea imáš go eiseváldit áiggoše jávkkadit bohccuin main lea nu šárbma. Ádden ahte sáhttet šattat váttisin jus leat beare ollu gávppogis, muhto oalát ii galggaše jávkkadit, lohkaba turistta guovttos. ¶
Min Áiggi julevsámikantuvra galgá leat Johkamohkkis. Sii galget čállit sihke ruoŧabealde ja Norggabealde. Buljo lohkká ahte dá lea oassin sin davviriikkalaš satsemis. –Juoga nu sajis fertet mii álgit dan višuvnna ahte mii galgat golmma riikkas ilbmat, lohkká Buljo. ¶
Dát lea ain dáhpáhuvvan ođđa áiggis Deanuleagis. Anders Grenserud diehtá muitalit ahte Sieidejotnjálmmis veaháš bajábealde Geassesaigietti (Sætereng), gos son lea bajásšaddan, lea sieidegeađgi mii lei guolleipmil. Mánnán son oinnii máŋgii guollebivdiid bálvaleamen sieidegeađggi. Guollebivdit lávejedje bidjat luosačoliid ja -oivviid dan ala gopmirdettiin, erenoamážit go ledje goddán vuosttas luosa giđđat. «Oktii mii gánddat njágaimet geađggi lusa maŋŋá go muhtin luossabivdi lei čollen luosa geađgeipmila alde ja guođđán čoliid oaivvibeallái. Almmái manai min geahčái káfestallat. Mii gánddat válddiimet čoliid ja bálkesteimmet detnui. Go bođiimet sisa, de muitaleimmet albmái maid leimmet dahkan. De gal almmái nu suhtai ahte masá de oažžut sealgái. Maŋŋá eat šat duostan suinna leikošit.» Muhtumin nu ge geavai ahte bivdu ii menestuvvan nu bures, ja ipmil oaččui siva. Dalle bivdoalmmái garuhii ipmilis, gii lei su healbadan. Bearaš dahje oppa siida fertii de fárret ođđa bivdočáziide. ¶
Dán govvamuitus lea Kristine Rajala / Helándir Risten gurot bealde liidnegávtiin. Son lei riegádan 1914 ja fámii diimmágeasi 2002. Son lea Boalbmagis riegádan ja doppe orui maid olles eallima. Dušše dalle go čáhcesullos biigui hearraáid, orui doppe. Ja doppe leage dát govva váldon, varra 1930-jagiid gaskkamuttos. Nuppe nieidda nama in muitte, muhto galgá leat Unjárggas eret. Gáttán su namma lei Marie, ja náitalii Várggaide. Sáhttá lea Marie Wille? Dáid diedui lea Eli Rajala Lautz sádden Min Áigái ¶
Várjjatfestivála ii leat dušše Sámi beakkáneammos artistaid bovden dego mari Boine ja Angelit boahtit čuojahit, muhto maiddái Norgga beakkáneammos artistaid. Madrugada bandii gullet njeallje gándda geat bohtet Soartagis (Sortland dárogillii, Karen iska) Dálvit lei sis hita “Majesty” , muhto sii leat jo 1999:is debuteren skearruin mii maiddái Eurohpas fuomášuvvui. Dán jagi leat sii čuojahan Roskildes, ja dál lea Nuorta-Finmárkolaččaid vuorru ges navddašit vokalista Sivert Høyema earánomáš, čiekŋalis jiena, ja dan sihke odne ja duorastaga. Nubbi beakkálmas lea Vamp, geas ges lea jo dáhppin oažžut guđežiid konseartaárvvoštallamiin. Sii begget ge leat okta Norgga buoremus live-bandain, ja daoivumis eai nimmor árvvoštallit ihttinge go banda galgá čuojahit. Várjjatfestivála álggii jazzfestiválan ja dat maid mearkkaša ahte doppe leat bandat maid earát go jazzentusiastat eai leat gullan. daid gaskas sáhttá namuhit riikaidgaskasaš The Brazz brothers geat lávddi alde deaivvadeaba Helen Davisain ja Pelle Mikkelborgain, ja Magnolia jazzband. ¶
Finálas son loahpahii iežas vuodjima maŋolassii saltoin, vaikko rámpa man nalde vujii ii lean nu ceakkus go masa lea hárjánan. –Lei nu buorre go nagodin salto čađahit dáppe, go dát lei áibbas ođas munnje. Dat báikkit gos ovdal lean dahkan dan, leat eanet heivehuvvon saltoi, lohká Gaup freestyle motocross ruovttusiidui interneahtas. Ii oktage lean buoret go sámi bárdni finálas. Iežas mielas vujii buoret go goassege ovdal. –Buot goansttat šadde juste nu go galge, lohká duhtavaš Gaup. Gaup oaččui olles logi čuoggá eanet finálas, go son gii šattai nubbin, Nick Franklin Ođđa Zealánddas. Goalmmádin šattai amerihkálaš Drake McElroy, gii lei hirpmáhuvvan sámi bártni vuodjimiin. –McElroy bovdii mu iežas lusa USA:i, ja dat lei hui somá, muitala Gaup. Norgalaš Øystein Kjørstad šattai njealjádin máilmmicupgilvvus. ¶
Olusat leat imaštallan mat heaŋgádit holggain Luossanjárgga áittiid ja lávuid olggobealde Deanus. Eai sii leat goassige ovdal oaidnán luossarákkiid. Rákkit leat čuhppon hui asehaččan ja guhkedállái, ja galget šaddet goikaduvvon ja suovastuvvon herskon. Oahpaheaddji Robert Andy mielas lea dat buoremus vuohki ráhkadit hersko luosas. Sullii logemat olbmo ledje boahtan Luossanjárgii oahppat dan dološ koansta. Kurssa lágideaddjit ledje Lappi Universitehta arktalaš guovddáš ja Badje Deanu Siida. ¶
Čuohppá asehaš rákkiid Dasto son čuohppá asehiš rákkiid ja bidjá daid sálteláhkii mas leat čormma dievva vel fiinnasohkkarat. Maiddái kurssaoasálastit besset geahččalit čuohppat. Iige sidjiide leat váttis oahppat najestit asehaš bihtáid. Rákkit galget orrut sáltelagas moadde diimmu ovdal go heŋgejuvvojit holggaide goikat. Das dat galget heaŋgádit beaivelahki ovdal go bidjojuvvojit suovastanáitái dahje lávvui. Go lea muttádis suovastuvvon, de galget rákkit vel heaŋgádit 3-4 beaivvi olgoáimmus ovdal go kurssa osálastit besset smáhket goikeluosa. – Na gal dát gal lea hersko, lohká deanunisu Ranghild Ravna, ja lasihastá. – Dáinna koansttain mun áiggun joatkit. Gii dan diehtá. Goikeluossa han sáhttá vel šaddat gávpegálvun boahtte geasi. Ja luossa han gal lea mis deatnolaččain doarvái. Duogá bealde gullo muhtun huradeamen indiána luđiid. Rumppu jienat šaddet alit ja alit. – Na diet almmái gal dearpá midjiide luossalihku, reašká Sombbi Ánde. ¶
Fertetnego moai vázzit girkogárddi čađa?! Jua! Manin orru nu ahte buot lea mihá buoret tvs?! Áiggun eallit filmmas! Čuovutgo mu mielde ruoktot... eh... geahččat mu poastamearkačoakkaldaga? -Man Woody Allan ii leat bagadallan. Guoktalastigoađán go mus lea válljenvárri. Galggan go čuožžut oaivvi alde dahje gieđaid alde dahje.... In mun dájo, gal! Mun dat gal lean gievra, gal! Lovttohalan ruvddiid juohke beaivvi dál, gal! Manin čohkká nie čáppa nieida dego don áibbas okto? IIGO LEAT ÁIBBAS ČIELGGAS! Mun árbejin oktii máŋga miljovnna ruvnna, muhto go lean riegádan Burrus, ja dat lei dan áigge heajos sajis almmis, de gávnnahin ahte lei buoremus golahit visot duššái... Ii leat nu, ahte II doaimma gočča haga, muhto lea buot buoremus.... In go sáhte gávdnat normála albmá! Jus du mielas mus orrot máŋga árbba gieđain, de galggašit oaidnit makkárat mu juolggit leat! Buot lea relatiivvalaš. ¶
Geainnu alde deaivvai son... muhtin šlurvvi! Buorre beaivi! -MEAHCCE VULLE! Ii. Ii. Ii... Sihko dien. Buorre beaivi! dajai šlurvi, ja son oaivvildii dan. Maid don oaivvildat? jearai prinseassa. Sávatgo munnje buori beaivvi dahje oaivvildatgo ahte lea buorre beaivi vaikko hálidan dahje ii, dahje sávatgo ahte mus lea buorre dilli dán beaivvi, dahje ahte odne lea rievttes beaivi leat buorre? Du lei váttis buođđudit... Geahča maid mun gávdnen. Mun gávdnen! Fušš! Mii LEA diet maid don fievrridat?! Jápmán skirečivgga, guokte bohkkáčoarvvi, adnon gámaruovda ja.. ...lihppara. Sáhtángo bassit skirečivgga dáppe? Maid? -Mun bosun čorvviiguin! Huma albmaládje! -Muhto mus leat dakkár áššit doaimmahit! Diet soaitá doaibmat eará prinsessii, muhto MU mielas don galggašit čáhpodit dás ruskkaidatguin...! -Mus lea lásemoallu.. Dál don doalat njálmmát, muđui oaččut dán njeazzái! Vuoi! In leat oaidnán seammalágana! ¶
-Maŋŋel go lei juhkan iežas bihkkagárremin mearridii prinseassa joatkit mátkkis. -Na maid guovžžaiguin? Eaigo sii galgan máhccat ruoktot álggos? Eai. Eai sii goasse máhccan. Ráđđehus vurddii ráfáiduhttimis guovžža dassážii ledje goddán buot guovžžaid. Guovžabearaš heaŋgá doaivumis muhtin sávzaboandda seainnis čikŋan. Aŋkke: Son suoibbui viidáset, ja go lei vázzán guhkás, mealgadit ja mealgadeabbo go mealgat dooon čieža vári duohkái ja dobbeleabbui... -de bođii son muhtin imaš várrái! Muhtin imaš bieju olggobealde dan imaš váris čuoččui muhtin.... imaš prinsa! Gutnabahtaráiggáš! Dan sivas go lei máŋga buolvva gonagaslaččaid maŋisboahtti, de gohčodedje maiddái su Prinsa golmmain bálluin. ¶
Mannjilgaskabeaivi Canoa Quebradas davvi Brasilas. Turisttat vázzet gulul ruoktot maŋŋilgaskabeaivvi sáttogáttis, maid beakkán mátkoštangirji Lonely Planet lohká leat ovttaa máilmme čábbámus sáttogáddin. Maŋŋilgaskabeaivi lea jaskes áigi váldogáhtas, eanaš danne go lea nu mielahis báhkka. Buvdaeaiggádat čohkohallet olggobealde buvddaid ja vuorddašit gussiid. Livččii oalle ráfi leamaš jus eai váldoigáhtas livčče nu mielahis láhkái dearpan. Dearpanjienat bohtet báras maid Kjell VArsi lea gaikon vuos buot vulos ja ođđasit huksemin. Snihkkárat huškot, derpet, sahájit ja muvrejit bivastatgállui. Várra danne go Kjell Varsi lea leamaš ikte dieđiheame sidjiide. - Go ikte bohten de eai lean maidege bargan. Mun gal fertejin dieđihit sidjiide. Dáppe lea oainnat veahá eará tempo go Norggas, lohká Kjell, ja moddjá duđavaččat. Čiegas lea muvrejuvvon beallejorbadas, mii ii oro gal leat vel dego bára, guokte muvrejeaddji ges leat muvremin tráhpa. - Dieppe badjin galgá VIP latnja lohká Kjell duhtavaččat. Kjell Varsi Sirpmás eret. Manŋimuš go deiven su lei Oslos juovlamánus 2001. Son vuvddii munnje gáfe iežas Sámi Gallery Cafeas, maid ledjen vuolgán sáhkket seammaláhkái go ollu sápmelaččat geat Oslos fitne moadde jagi dassái. Maŋga diimmu manai ovddeš skuvllaskihppáriin háleštit. Návddašin sámi dáidaga seainnis ja menyas lei ođđaáigásaš sámi biebmu. Muhto dat ii orron leamin doarvái geasuhit olbmuid dohko. Čohkkáime skuvllaskihppáriin eanaš guovttá áidna sámi kafeas dan eahketbotta, ja in hirpmástuvvan go gullen ahte dat reastaluvai moadde mánu maŋŋil. Dál čuoččun dás su bealledagus báras Brasilas mas lea grandopening juovllaid, ja oažžu imaštit iigo son leat bálton. - Mun in leat gal olmmái gii vuollánan nu jodánit. Muhto seammas dáppe Brasilas lea hálbi investeret. Justa dát guovlo gos dál leat, lea dakkár guovlo gos leat heiveheamin ja bidjamin ollu ruđa turismii, lohká Kjell ja lea áigi jearrat mii manai funet Gallerykafeain. - Sámi Gallerykafe manai funet danne go lei fuones sajis Oslos. Lei Sten og Strøm gii eaiggádusai saji gos kafea lei. Planaid mielde galggai dat saddat muhtinlagan kulturguovddas Oslos, muhto nu ii mannan, eaige dohko boahtan nu ollu olbmot. Visteláigu maid njálahii min, čilge olmmái guhte lea dovddus finansproseavttaidisguin, go muhtin Urheim Sámis. Olgggobealde gili leat juohke sajis huksemin báraid ja hoteallaid. Oassestáhta Ceara, gos dál leat, skierbmu ekonomija buot eanemusat olles Brasilas. Oazzun dihte ekonomija fas julggiid ala leat bidjan ruda ja navccaid cegget turistaealahusa. Ollu olgoriikalaccat leat bidjan ruda mateealahusproseavttaide brasilas. Muhtimiin manga proseavtta. Niego Kjell. Dušše bára livččii várra menddo unnán go lea Kjell varsis sáhka. Nuppe bealde gili lea guoros viessosajit. Plána mielde galget dakko leat ceagganan ásodagat rikkes norgalaččaide geat hálidit golladit oasi jagis njangamin Canoa sattogattinn Brasilas. Kjell Varsi lea prošeavtta jođiheaddji. - Mus leat jo investorat. Go buot báhppárat bohtet ortnegii, de huksegoahtit. eanaš oassi ásodagain leat jo vuvdojuvvon. dá lea oainnat dakkár guovlu gosa Moadde diimmu maŋŋil čohkkát mii birrabeavddi guovttegearddat dálu maid Kjell eaiggádušša. Son lea sámi gussiide málestan hummera. Vaikko lea báhkka, de bossu biegga justa nu ahte it báhkkan. Terassa alde leat heanganseanggat, gos Kjell vilbealli Agnar veallá. Agnar lea guođđán fásta barggu Stuorra aviissas Dagens Næringllivas ja vuolgán gávppašanguoibmin vilbeallásis. - Dáppe lea hálbi ja buorre eallit. Ii leat buolaš goassege, lohká Agnar, muhto mieđiha váillahit Sirpmá muhtimin. - Dieđusge váillahan bearraša, muhto lean orron nu guhkká oslos ahte ii daga šat maidege, lohká Agnar. Ja de boahtá Kjell sisa hummeriiguin. Mii čohkkedat birrra beavddi ja borragoahtit meara herskuid ovttas Kjell brasialanalaš skihppáriiguin. Mii, golbma sápmelačča leat sydenmátkis, Kjell ges lea ¶
Álbmáguovttos leaba juogadan luosa, ja Nillá muitala ahte su guolleskibir lea juo mannan máttás ruoktot. –Lean uhccán luosaid goddán dán geasi, dušše vihta, guokte stuoraha ja golbma ditti. Muhto mon in áiggo vuollánit váikko leat báhkat ja cuohkki. Lea nu ahte geasiáigge lean masá juohke beaivve Deanu-alde guolásteamen. ¶
diggeviesus dáhpáhuvvá, sáhttá šaddat jorggáldahkan álgoálbmogiidda geat rahčet suodjalit eatnamiiddiset ja multinašuvnnalaš gávpeservviide mat beasadit ovddasvástádusas nuppi bealde ábi. ¶
Girjjit ja raporttat bohtet hui ollu Fápmo- ja demokratiijačielggadeamis dál loahppaáigodagas. Máŋgga dáfus lea dát čielggadeapmi oktasaš prošeakta dáčča servodatdutkibirrasiidda, danne go hui máŋggas doppe leat čállán dása. Girjjis Samer, makt og demokrati, maid Bjørn Bjerkli ja Per Selle leaba redigeren, jerrojuvvo dat váldojearaldat: Movt lea šaddame oktavuohta gaskkal sámiid, mat leat unnitlogus ja norgga našunálstáda, ja makkár rolla lea Sámedikkis dán oktavuođas? 15 dutki main lea iešguđetgelágan fága ja duogáš leat mielde dás, iežaset oaidninčiegain. Muhtumat leat guhká bargan dakkár áššiiguin, nu go Robert Paine, muhto leat hirpmáhuhtti ollu nuorra dutki Sámis eret. Dán artihkkalis in sáhte refereret ja árvvoštallat buot buriid čállosiid, muhto geahččalan baicca muitalit iežan jurdagiid maid movttiduvan jurddašit go lean lohkan girjji - erenoamážit dan áigeguovdilis debáhta oktavuođas mii lea movt Finnmárkku oktasaš riggodagat galget hálddašuvvot. Mun bajasšadden nállevealaheaddji servodagas. DavviNorgga riddogilážiin gulloje dávjá vealaheaddji buddestatnamat nu go "finnjat" - ja eanemusat vel sin birra geat ledje "bálkestan gávtti" . Go olbmuin ledje earálágan meahtalat go earáin, ja earáláganat go dat mii lei dábálaš, de čilgehussan dasa lei sámi duogáš. Ja ollu báikkálaš- ja guovlluhistorjjálaš guorahallamat nannejit dan gova mii lea, nannosit sajaiduvvon dološ nállevealaheapmi. Olbmot bohte lullin, háhke alcceseaset báhpiriid mat adde sidjiide oamastanvuoigatvuođaid eatnamiidda maid sámit ledje atnán goit čuohtenar jagiid. Dasto sii atne leansmánni ja fogda alcceseaset veahkkin sin ádjit eret. Árbevirolaš muitalusain gullat maid doarrumiid birra, vaikko dat eai lean gal nu dramáhtalaččat go Davvi-Ameriikas. Ii leat nu áigá, maŋŋel soađi, go sámi mánáid givssededje beallejámas dáčča skuvllas. Anton Hoem muitala muhtumiid leamaš skuvllas čieža jagi almma ipmirdeame ovttage sáni. Dien ii sáhte dadjat eará go vuoiŋŋalaš illásteapmin, dahje kultuvrralaš álbmotsorbmengeahččaleapmin. Maŋŋel soađi lea ollu dáhpáhuvvan mii lea daid dagahan historján. Sámiid rahčama dihte lea nu šaddan. Namalassii de lea Per Fokstad ja su oallut doaimmalaš ja identitehtaberošteaddji maŋisbohttiid birra ollu ja bures čilgejuvvon girjji loahpageahčen. Dan lea Henry Minde dahkan. Altaášši deattuhuvvo leat dehálažžan dan proseassas. Dat bijai áššiid dáhpáhuvvat. Ja dat dagahii našuvnnalaš politihkalaš fáddán sámiid vuoigatvuođa leahket álgoálbmogin geain leat rievttit eatnamiidda ja čázádagaide. Muhto nu go dain miellagiddevaš čállosiin boahtá ovdan, de lea sámi ja dáčča sámiáššiid ovddideddjiin leamaš veahkki. Riikaidgaskasaš álgoálbmotlihkadus lei veahkkin sidjiide ja erenoamážit dat šiehtadusat mat leat mearriduvvon ON-vuogádagas. Anne Julie Semb čájeha movt dat álgoálbmot vuoigatvuođaid norpmat/ njuolggadusat mat erenoamážit mearriduvve ONvuogádaga siskkobealde leat váikkuhan Stáda sámepolitihkkii. Ja erenoamážit dainna vugiin ahte dakkár riika mii vikkášii leat "morálalaš váldi" ii sáhte doadjit mearriduvvon norpmaid iežaset álgoálbmoga ektui. Dehálaš oktasaš boađus dán ovdáneamis leat sámi ásahusat, ja erenoamážit Sámediggi, mii lea váldofáddán Samer, makt og demokrati girjjis. Dát ásahusat dat leat addán sámiide ollislaš miellahttuvuođa dačča servodahkii. Jus sámit livčče šaddan bargat iežaset beroštumiid ovddidit fylkkademokratiija čađa, ii ge livčče leamaš buorre veahkki guovddáš beliin, de livčče leamaš fámuhis unnitlogu sajádagas. Ja liikká: DavviNorgga sámiin lea dál miha buoret dilli. Ii ge dat leat dušše nu gohčoduvvon "etnopolitihka" dihte, dahje doaimmaid dihte mat leat jurddašuvvon Deanu ja Kárášjoga sápmelaččaide. Politihkkalaš rahčan ja beroštumiid dihte bargan maid guovllu álbmot lea ovttas bargan. Sihke čearddalaš norgalaččat, sámit ja kveanat leat guolástan- ja boanddaidorganisašuvnnaid bokte, ii ge unnimusat bellodagaid bokte, bargan oččodan dihte buoret eavttuid vuođđoealáhusaide, ássanruhtadeapmái, dearvvašvuođabálvalussii ja luoddaráhkadeapmái - buorit mat leat sihke lokten sámiid ja sin ránnáid čearddalaš duogážis ođđaáiggi máilbmái. Go muhtun, dego dát árvvoštalli, lea beroštan olles Davvi-Norgga ovdáneamis mannan čuohtejagi, de lea miellagiddevaš juoidá fuobmat. Ii čállojuvvo nu ollu oktasaš beroštumiid birra mat sámiin leat leamaš iežaset historjjálaš duolbmuiguin. Ovdamearkka dihte namuhan guollelága (Råfiskenloven) mii bođii 1938:s. Maŋŋel soađi dat dagahii olbmuid bures birget daiguin ollut riggodagaiguin dain mearraguovlluin mat ledje gáttiid lahkosis. Dat lei ávkin sihke Lágesvuona ja Deanu guolásteddjiide ja maiddái Moskenjárgga ja Fosena guolásteddjiide. Seammaládje sáhttá dadjat eanandoallopolitihka birra gitta 1970-logu rádjái. Professor Minde dubme DNA:a garrasit. Erenoamážit Finnmárkku Bargiidbellodaga. Son čájeha dan leat hirbmat hehttehussan buot prosámi bargguide. Dan seammas fertet gal muittuhastit bellodaga máŋggajagát Stuoradiggeáirasa Ávanuorrilačča Johs. Olsena. Son čađat barggai riddoguolásteddjiid vuoigatvuođaid dihte. Su ealáhuspolitihkalaš barggus son barggai ollu mearrasámiid ovddas. Svanhild Andersen ja eará čállit čájehit ahte dákko eai leat čearddalašpolitihkalaš organisašuvnnat ja Sámediggi bargan nu ollu. Eatnasat dáidet fuobman dan ahte ii gávdno eará vejolašvuohta bisuhit sámi kultuvrra go dan ahte doalahit nana smávva servodagaid. Doppe fertejit leat sámegielat vuođđoealáhusolbmot, biilamekanihkkarat, suohkandoaktárat ja kulturbargit. Dat leat dakkár báikkit mat sáhttet eanas oasi iežaset nuorain rekrutteret báikkálaš doaimmaide, ođđa ja boares ealáhusaide. Dán dáfus leat sámi gilit seamma dilis go eará gilit Norggas. Jus odne mat geahčadit sámi smávva báikki ja guorahalat mii doppe olbmuid ráddje ekonomalaččat ja kultuvrralaččat, de leat seamma sivat go ránnágilis. Ja ránnágilis leat leamaš hupman dárogiela dahje suomagiela čuohtenarjagiid. Sivat leat riggodat-, márkan-, dahje ovddemustá hehttehusat beassat vuođđoealáhusaide. Industriijajápmu dahje heajos suohkan ekonomiija leat maid sivat. Stuoraservodat lea máŋggaid jagiid leamaš miha eambbo mielas dasa ahte nuoraid fárrehit eret giliin oahpu dihte, go dan ahte veahkehit sin báikkálaš ekonomiija heiveheapmái. Ja odne leat sihke sámi ja eai-sámi riddobivdiin váttisvuođat stádaráđi Ludvigsena ja guolástandirektevrra dihte. Soai rivveba sis vuoigatvuođaid eallit daiguin guollespierruiguin mat ásáiduhtte ollu olbmuid min arktalaš rittuide - sihke sámiid, kveanaid ja čearddalaš norgalaččaid. Odne leat nákkut das ahte makkár ásahus galgá hálddašit muhtun oasi Finnmárkku riggodagain, ja máŋgasat dahket vaikko maid vai álbmot moivvaska iežas oainnus. Ovddasvástideaddji eiseválddit eai leat goassege viggan vealahit sámiid ja ii-sámiid individuála vuođuin. Liikká speadjalastet mediat balu mii lea ahte finnmárkulaččat masset juoidá. Sii geaid máttut bohte lulde ovdahistorjjálaš áiggis ja kveanat geat bohte 1700-jagiin dahje dakkár giliid olbmot gos sámegiella jávkkai 3-4 buolvva dás ovdal. Sin balahit massit buriid maid dán rádjái leat diehttelassan váldán. Máŋggas fertejit juogadit ovddasvástádusa dan heajos nákkuid bohcideamis mii boahtá ovdan aviissain ja politihkkalaš forain. Buohkat berreše ipmirdit mii gáibiduvvo vai Finnmárkku - sami ja eará smávvabáikkit - eai šattaše ávdinin, muhto ovdánivčče. Suohkaniin ferte leat eambbo kontrolla báikkálaš riggodatvuođuin. Dat sáhttá leat nu ahte riddo olbmot šaddet oastit guollekoartta go oggot jávrriid gos ovdal leat nuvttá oggon, dahje ahte lubmen ja smávvaelliid bivdi ráddjejuvvo. Go dakkár praktihkkalaš ođastusat dahkkojuvvojit čearddalašpolitihkkalaš jearaldahkan, de šaddá nággu čoavdemeahttumin ja bistevažžan. Dainna lágiin oktiibeaškkeha ii-sámi guovllu eanelohku unnitloguin mas leat našuvnnalaš ja riikaidgaskasaš doarjut. Nu ii leat váttis čilget ahte Finnmárkku olbmot eai leat nagodan váldit vára iežaset deháleamos oktasaš beroštumiin . Dat lea dagahan ahte Eurohpa suverena riggodatriggámus guovllus fargga leat dušše almmolaš bargit. Trond Thuen liikká čujuha buriid beliide iežas čállosis. Son referere ovdamearkkaide gos čearddalaš erohusat eai šat leat nu dehálaččat go olggobeale fámut álget báikkálaš oktasaš beroštumiid áitit. Son maid čállá ahte Ludvigsena guolástuspolitihkka lea dagahan riddosátnejođiheddjiid fuobmat ahte Sámediggi gusto soaitá sáhttit leat ovttasbargoguoibmin go galget rahčat doalahit báikkálaš kontrolla riggodagaid badjel. Veahá doaivaga gal addá dat go dát viggan "váldojuvvo vuostá movttain ja buriin mielain Sámedikkis" , nu movt okta áirras dan ásahusas dadjá. Ottar Brox Abongloo ¶
"Jos galgá oanehaččat čoahkkáigeassit ráđđehusa ja Sámedikki báktelága rievdaárvalusas, de sáhttá dušše okte vel duođaštit ahte Sámediggi ja ráđđehus čohkkaba nu goabbatbealde beavddi go oba sáhttá ge." ¶
Sámediggi ii beasa mearridit gii galgá beassát roggat minerálaid, ja guhkkin eret gieldit eanaduohtademiid dan ođđá bákteláhkaevttohusa vuođul. Ráđđehusa bealis ákkastallojuvvo ahte eiseválddit leat deavdán ILO-konvenšuvnna go Sámediggi beassá hábmet njuolggadusaid ja oažžu cealkamušvuoigatvuođa bákteláhkii. Lea Finnmárkolága olis ahte ráđđehus háliida rievdadit báktelága njuolggadusaid, nu ahte Finnmárku oažžu sierra njuolggadusaid báktelágas. Muhto dát ii rievdaduvvo nu movt Sámediggi lea dáhtton, namalassii ahte Sámediggi galgá sáhttit bisset eanaduohtademid. Dál oažžu Sámediggi vuoigatvuođa dušše ovddidit iežas oainnu jos lea ságas roggat minerálaid eatnamiin Finnmárkkus. Árvideames dadjá ráđđehus ná čielgasit ahte Sámediggi ii beasa mearridit maidege báktelágas, dan dihte go daid maŋemus jagiid eai leat minerála- ja ruvkefitnodagat háliidan stuorát ruđaid bidjat minerálaid kártenbargguide Finnmárkkus. Fitnodagaid bealis lea jitnosit ákkasstallojuvvon ahte eai duostta Finnmárkoeatnamiid jurddašit go vuoigatvuođa ášši eatnamiid hálddašeamis lea nu eahpečielggas. Finnmárkoláhka addá Finnmárkku eaiggatvuhtii oamastanvuoigatvuođa eatnamiidda ja čážiide Finnmárkkus. Dan dihte árvala ge ráđđehus rievdadit báktelága dainna lágiin ahte eatnamiid main eai viečča dábálaš birgejumi dahje maidda eai addo ealáhuskonsešuvnnat, galgá eanaeaiggat beassá ráđđet. Dat leat minerálat nu go industriijaminerálat, luonddugeađggit ja huksenminerálat nu go čievra, sáttu ja láiri. Dasa lassin galgá addot friddja minerálaohcanlohpi, go dasa ii galgga dárbbašit viežžat lobi eanaeaiggádis. Ja dainna de ákkastallá ráđđehus ahte go addo oamastanvuoigatvuohta Finmmárkku eaiggátvuhtii, de deavdá ráđđehus ILO konvenšuvnna álgoálbmot eanarivttiid ektui. Dasa dieđusge ii leat Sámediggi ovttamielas, njulgestaga dainna ákkaid ahte go dát vuoigatvuođat maid ILO konvenšuvdna dáhkida sápmelaččaide, eai leat vuhtiváldon. Jos galgá oanehaččat čoahkkáigeassit ráđđehusa ja Sámedikki báktelága rievdadanárvalusas, de sáhttá dušše okte vel duođaštit ahte Sámediggi ja ráđđehus čohkkaba nu goabbatbealde beavddi go oba sáhttá ge. Heijjá Irene ¶
Mari Boine lea njealját norgalaš gii oažžu Davviriikkaid ráđi musihkkabálkkašumi. Ovdal leat Arne Nordheim (1972), Olav Anton Thommessen (1990) ja Rolf Wallin (1998) ožžon dán bálkkašumi. –Boine lea buori oktavuođas. Lea hui positiiva ahte son oaččui bálkkašumi. Dát lea allakultuvrralaš bálkkašupmi, ja Mari Boine lea juste rájá nalde leat allakultuvrras ja popkultuvrras, oaivvilda Moslet. ¶
Innebandy lea hui ođđa valaštallan suorgi Norggas ja hui unnánat servvet dáppe Davvi Norggas. Kárášjoga jovkui bohtet maddái suoma bealde spillárat. Nisson joavkkus lea dál Finnmárkkus dušše golbma joavkku. Tromssas ja Norlanddas servvet sierra ”serie”-spiellui, danin go doppe leat maid hui uhcán nisson joavkkut. Finnmárkkus lea 1. divisjon joavkkut, diibmá ledje 1. ja 2. divišuvnnas, dál leat rievdadan dan ”serie”, nu ahte lea beare 1. divišáuvdna. Sihke albmat ja -nissonat spillejit 1. divišuvnnas. ¶
Politiiját dutket dál boazosuola ášši nuorta lula bealde Guovdageainnu márkana. –Mannan vahkkus šadde sulli 500 bohcco ránjjá ellui. Diistaga dieđihedje ahte doppe leat álgán daid bohccuid njuovadit. Dat dagai ahte politiiját ákšunerejedje, muitala Boazopolitiijáid hoavda Sverre Mienna ¶
Diistat veaigin burge politiiját muhtun dálus golbma miilla davabealde Guovdageainnu márkana. Leansmánni Nils Henriksen lohká gávdnan visttis gorudit ja bealjjehis duljiid mat nannejit váruhusa. –Mii gávnnaimet visttis 37 goruda ja 23 bealjjehis duoljji, muitala Henriksen. Seammas go politiiját ákšunerejedje, de lei soames álttálaš oastimin gorudit. –Son lea dovddastan ahte lea oastán biergguid, ja su biillas gávnnaimet gávcci goruda, muitala Henriksen. NRK Sámi Radio dieđuid mielde leaba váruhuvvon boazodoallit vieljjažagat. ¶
Dál lea olmmái gii lei báhtaran poliiijáin mánnodaga gávdnon. Duollárat Geađgeluobbalis Norgga ja Suoma ráji nalde dat geahččaledje bissehit olbmá mánnodat iđida guđa áigge duollobearráigeahčus. Olmmái bisánii álggos, muhto de bijai báhtui. Okta nissonolmmoš gii sus lei mielde bázii duollui. Politiiját eai loga vuos diehtit manne olmmái báhtarii duolláriin. Muhto sii leat gávdnan juoidá olbmá biillas maid ii leat lohpi váldit Norgii mielde. –Dutkama dihte in sáhte muitalit maid leat gávdnan su biillas. Sáhtán dušše muitalit ahte dan ii leat lohpi váldit mielde Norgii. Politiiját eai dieđe leigo olbmás bissu dahje earalágan vearju mielde. –In jáhke ahte sus lei vearju, muhto in dieđe sihkkarit. ¶
Bildetekst: OĐĐA STIVRA: Gurotravddas maŋábealde Stig Arne Somby, Cato myrnes Olsen ja Tor - Emil Schanche. Ovddabealde Susanne Andersen, jođiheaddji Christina Henriksen ja Káre Elle Partapuoli. Stivrralahttu Brita Irèn Thomasson ii lean das go dát govva váldojuvvui. Tittel: Stig Arne ođđa nubbinjođiheaddjin Tekst: Dovddus Kárášjoga gielddapolitihkkár Stig Arne Somby šattai ođđa nubbinjođiheaddjin Davvi Nurrii. Ođđa stivrralahttut leat maid Káre Elle Partapuoli Deanus, ja Susanne Andersen Skániin ja Brita Irèn Thomasson Røyrvikas. Nils Runar Hætta, Henrik Solberg, Jonne Sikku, ja Sissel Jåma manne olggos stivrras. ¶
Davviriikaid ráđi musihka bálkášumi vuoiti Mari Boine áigo dál bissehit norgga ráđđehusa Finnmárkkuláhka árvalusa.–Davviriikaid musihka bálkkášupmi addá munnje vejolašvuođa dadjat allahearraide justa dat mii mu váimmo alde dál lea. Ja dál lea ráđđehusa Finnmárkkulága árvalus, mii mu mielas lea dohkketmeahtton, beaškkala Boine. ¶
MIELAHISVUOHTA:Nuorra filbmadahki guovttos Guovdageainnus Ken Are Bongo(Kameran) ja Ántte Siri (Gurot) bealde lohkaba ahte “HEI LOLA” filmmas galgá suohttsii čájehit. Dát govva lea čájahusgovva mii galggašii čájehit mo soai áiguba filbmet “Fame” skuvllas gilvvuid oktavuođas. Govas oainnat maid Ken Gøran Anti (Gasku) gii lea stuntte. ¶
Ken Are ja Ántte filbmen joavkkus lea Linda Øverli Nilsen (20) Guovdageainnus maid mielde. Filbmenbargguin álget váhku ovdal “HEI LOLA” gilvvuid oktavuođas, ođđajagimánu loahpas. Nuorra filbmadahkki guovttos lohkaba ahte dát dokumeantara fillbma ii galgga fokuseret dat mii lea negatiiva “HEI LOLA:s” muhto dat mii lea suohtas ja buorre. –Mii eat hálit čájethit nu go “IDOL” gilvaleaddjiid čájehedje TV:s. Doppe han dávjá čájehuvvui go gilvaleaddjit nisttihedje. Dan eat hálit mii čájehit, muhto báicco dan posetiiva beali, lohkaba soai. Vuigeba gal ahte soaitit oaidnit juoga mii ovdal ii leat filbmabáttiiid alde leamašan. ¶
Filbma joavku áigo maid čuovvut dáid gávcci “HEI LOLA” oasálasttiid ijat beaivve.–Lea dehálaš čájehit makkár dilis ja man láhkai iešguđet ge oasálastti náguda hálddašit dáid gilvvuid, muhto ii fal negatiivalaččat, deattuheaba soai. Gilvvuid oktavuođas lágiduvvo “Fame” skuvla, gos oasálasttit ohppet mo galget láhttet lávddialde ja mo galget juoigat ja lávlut.–Dán šaddá hui miellagiddevaš filbmet, lohkaba soai. ¶
Muhto in sáhte gal njiellat dan go son oaivvilda ahte mus váilojit giellavišuvnnat. NSRs lea ollislaš, višuneara giellapolitihkka. Muhto NSR lea maid iežas doaimmaid bokte Sámedikkis čájehan ahte leat nákcen višuvnnaid dáhkat praktihkkálaš politihkkan. Lea ain guhkes geaidnu ovdal go joavdat dan servodahkii gos sámegiella lea váldogiella, sihke njálmmálaččat ja čálalaččat. Dán geainnu alde fertet mii nákcet jorggihit jus lea dárbu. Goit ge mii fertet bisánastit veardidandihte leat go rivttes guvlui johttimin. ¶
GÁVPPOT ORUHAT: Bohccot mat guhtot gávppogis suhtadit hammerfeastalaččat. Dát várrasat ledje gaskavahkku Hesteskoblokk nammasaš ásadagaid vulobealde guohtuma. Dákko lahkosis ledje sulli moadde logi rávis varrasat mat ledje áidna bohccot gávppogis. ¶
BALLÁ GÁDDÁI GEAVVAT: 85-jahkásaš Veahčat Biehtár-Ánde ballá Deanu alde gártat gáddái lustaguollebivdiid ja earáid ovddas. ¶
Nuppe bealde go leat? Ortnegis, gávnna sudno! ¶
Geassemánu 22. beaivve besse dát Gáregasnjárgga nuorat rihppaskuvllas: Ovddabealde g.b: Marko Nuorgam, Joonas Harlin, Timo Svendsen, Riina Tenopuro, Minna Heikurainen, Piia Manninen ja Salla-Mari West. Maŋábealde: Hannu Valle, Eia West (oahpaheaddji), Tuomo Huusko (báhppa), Outi Paltto ja Juha Reinola (oahpaheaddji). Nils Henrik Måsø govven ¶
VÁLDÁN: Dá leat bealjjehis duoljjit ja oaivvit bohccuin máid Guovdageainnu politiiját navdet suoladuvvon nuorta lula bealde Guovdageainnu márkana. Oktii buot leat 23 duoljji ja 45 goruda gávdnon. ¶
Dát máksa ahte ii leat goitge čielgan ahte Anton Dahlas šaddá sátnejođiheaddji. Lea dal nu ollu moivi Bb siskobealde ahte šiehtadus mii leat čállán, henger i luften, aibbas deaddu hagaxxxxxxx. ¶
150 nissonolbmo olggobealde ¶
Gutnel B. Sara Buljo lea sádden midjiide dieđuid govvamuitui mii lei Min Áigi nr. 71/03. Govas leat dát olbmot - mii álgit gurot bealde: Ingos Ingá, Inga Mathisdatter Eira ja su askkis mánáš/bardnáš Aslak Nils Sara. Su balddas čohká su isit, Bikk Áilu, Áslak A. Sara. Mihkaš Heandarat, Hendrik Sara (Bikkáilu čeahci) čohká olgomužžas. Maŋábealde čuočču Ingoš Máhte, Mathis M. Eira. Govva lea várra govvejuvvon Mákkaravjjus - geasseorohagas. NRK Sámi Radios galgá leat filbma gos dát olbmot lea filbmejuvvon. ¶
√ Ráđđehus ovddidii giđasgeasi Finnmárkoláhka-evttohusa mas ledje stuorra spiehkastagat sámivuoigatvuođalávdegotti barggu ektui. Dat bovttii garra reakšuvnnaid iešguđet beliid gaskkas. √ Gitta geasemánu gaskamuddui deaivadii Justislávdegoddi orgánisašuvnnaiguin ja earáiguin gullán dihte sin oainnuid láhkii. Dan vejolašvuođa ii geavhan NBR. Muhto jođiheaddji Aslak J. Eira dovddahii láhkii positiivlaš oainnuid iešguđet mediain. √Geassemánu gaskamuttus lei maiddái NBR riikačoahkkin, muhto stivra ii lokten dalle ge Finnmárkoláhka evttohusa sierra áššin. Dat aŋkke loktejuvvui beaivečuvgii čoahkkimis, go measta bohcidii eahpeluohtamuša jođiheaddji ja stivrra vuostá heajos gulahallama dihte gaskal rásseruohttasa ja stivrra. √ Maiddái báikklašsearvvit olggobealde Finnmárkku hálidedje NBR meannudit ášši, go Finnmárkuláhka boahtá ráhkadit geainnu sámivuoigatvuođaide maiddái eará sámiguovlluide. √Riikačoahkkimis mearreduvvui ahte NBR galgá doallat sierra Finnmárkoláhka-seminára, mii galggai hukset vuođu oktasaš oidnui láhkii. Seminára galggai dollot juo borgemánus, muhto NBR maŋidan dan go Arne G. Arnesen, gii ieš lea leamaš mielde ráhkadeamin láhkaevttohusa, ii sáhttán boahtit logadallat. √Dál lea NBR oččon buot logadallit boahtit dán mánu 16. beaivái Áltái. Muhto dán bearjadaga - guhta beaivvi ovdal seminára - doallá juo Aslak J. Eira čoahkkima justislávdegottiin. Dál vuhtto bures ahte dán áššis maiddái lea leamaš heajos gulahallan gaskal stivrra ja báikklašservviid. ¶
– Iskkadeamit čájehit ahte diet buorit ortnegat mat doaibmabidjoguovllus leat, eai leat nu dovddus olggobealde doaibmabidjoguovllu ealáhusaide. Gieldda- ja guovlludepartemeanta áigu bargat dan ala ahte dahkat ortnega eambbo dovddusin vai dán avadahkii bohtet eambbo doaimmat, Ráđđehus preassadieđáhusas. ¶
Gaskkohagaid gulaimet rašeš Mari Boine ja gaskkohagaid fas máilmme gievrras Mari Boine. Dovddus lávlla "Goaskin viellja" luvvii hirbmat giehtaspeažžuma ja olbmot njurgumiin gudnejahte konseartta álggu rájes juo. Álggus nuppi oasi konsearttas álge olbmot čurvestallat ja háliidedje gullat "Sáráhka viina" . Go čájehuvvui ahte juste dat lávlla lei ge dat maid mari lávllestii, de luovvanii dánssun maŋabealde konseartatealtta. Dánsun jotkkii go "Boađán nuppe bealde" jotkkii konseartta. –Mus lávejit guovttelágan dovddut go lávllun "Ii šat duolmma mu" . Muhtomin láve fridjjavuođa dovdu ja earáháve fas dakkár dovdu ahte "Dere tråkker faen ikke på meg lenger" , logai Mari ovdal go lávllestii máŋemus lávlaga ja konsearta lei ollislaš. ¶
Aslak J. Eira mielas ii gula vel dát ášši NBR orgánisašuvdnii vaikke Várggat ja Čáhcesullo suohkanat maiddái leat váidán boazodoalu, go bohccot bohtet ássanguvlluide. –Mu oainnu mielde leat dát ášši vuos nu báikkalaččat, ahte daid berrejit nagodit čoavdit gaskaneaset. Dat liikká ii mearkkaš ahte NBR:s eai boađe reakšuvnnat, muhto dát eai leat vel ságastallon siskabealde orgánisašuvnna, lohká Eira. ¶
Suoma sámit ledje oidnosis Suoma riikabeivviin go juhkan sámepolitihkkar geahccalii mannat cilget samegiellaga birra muhto ii luitojuvvon uvssas sisa. Vaktameasttir lei ringen lavdagottai Kimmo Sasii ja jearran ravvagiid. Kimmo Sasi lei lohkan ahte diedusge ferte bisuhit olggobealde viessu. Dahpahus lea stuorra heahpat samiide ja min beaggin juhkki albmogin lassanii fas lattaniid calmmiin ja seailu guhka. Riikabeivviin lei sahka samegiellalagas. ¶
Ruottabealde gullui muhtun samepolitihkar dadjamin go lei sivahallon leamas juhkkan coahkkimis ahte son livcce leamas olmmosmeahttun juos ii livcce juhkkan viinna. Vela akkastalai ahte Ruossas lea vierrun juhkat alkohola juohkke coahkkimis. Duohtta lea ahte almmaiolbmot davja juhkket muhto nissonat unnit. Suomas stahttaminister Matti Vanhanen lea dan arvvostallama mielde olmmosmeahttun go falai italialas gussiide dusse mielkki ja cazi iige alkohola ollenge. ¶
Suomas oazzu juohke olmmos juhkat iezat jamas dasa ii veaje earat maidige. Juos alkoholageavaheaddji daddja, sus ii leat alkoholavattisvuohta dasa ii veje giige maidige. Muhtumat lavet suoli juhkat muhto okta mii lea hui vattis juhkat suoli nu ahte ii ies fuomasa. Bargobirrasis lea goitge ovttasvastadus bargiid juhkamis ja dasa giddet foupmasumi ja stivret diksui. Dalle juhkki oazzu veijolasvuohta beassa eret viinnis ja fitna odda eallin alkoholahaga. Alkoholismadavda lea stuorra dearvvasvuodadiksun gazaldat. dat ii bavccagahte dusse alkoholistaid iezaset muhto dan vaikkuhusain gillajit ruovttuin, bargosajiin, geainnuid ja luottaid alde ja juohke sajis gos alkoholisttat eallit ja doibmet. Arvaluvvo ovtta alkohoholista juhkan vaikkuha eanet dahje unnit sullii guoktelogi lagamuzza eallimii. Mangii lagamuccaide lea vattis miedihit ahte alkoholismma lea oba bearraza buohhccevuohta. Eadni, fuolkit davja boastut suodjalit juhkki ganda nu ahte su juhkan beasa mannat meanddo guhkas. Dat lea boastutlagan rahkisvuohta-lagamussorjjasvuohta. Buohkat giedit dan ahte ganda juhkka. Son lea buorre ganda dusse veaha juhkka. Dan assis veahkeha juos beasa earaiguin sagastit geat leat leamasan seamma dilis. Alkoholismma maksa maiddai samiide miljovnnaid jagis jurddasuvvovo dan man rudas beare. ¶
Juhkki reahkenastta buot assiid viinnis. Alkohola lea su eallin oaiveassi ja eara ii mearkkasa maidige. Eallin alkohola haga ii eallin ollenge. Alkohola lea ovdabealde eadnni, eamida, bargu ja manaid ja nu ain. Balkas reahkenasto galle boahtala daiinna sahhtta oastit viinna. Lagamuccaid arvu lea das gitta mo sii veahkihit juhkamis ja luikahatgo dahje ain buoret addit ruhta juhkamii. Das lea earaide vattis ipmirdit ja lagamuuccaide vattis addet. ¶
Gaskavahku lei Sámediggi láhččen EU seminárii. Olles EU-veahka, dáin Ruoŧa Sámedikki presideanta Lars Anders Bær, Olgoriikkadepartemeantta stáhtačálli Kim Traavik, sáemáššiid stáhtačálli Anders J. H. Eira ja EU ambasadevra Gerhars Sabathil, ledje boahtán muitalit EU vejolašvuođain, hástalusain ja manne lea buoret leat EU siskkabealde go olggobealde. ¶
Olggobealde Leavnja Mega mánnodaga dat oalgguhii Ovddadusbellodaga stuorradiggeáirras lieggasit mot bellodaga politihka buoridivčče suohkaniid dili. Sámepoletihka ii namuhan sániin ge, vaikke lei boahtán ovtta dan viđa sámi gielddaide veahkkin poletihket gielddaválggas. –In beroštan hupmát erenoamážit sámepoletihka birra, go min oainnu mielde galgá Norgga ássiide seamma lágan fálaldagat ja ovttasvástausat. Leaš dál sápmelaš dahje eamidáčča, lohká Jensen. ¶
Girdi lei girdileamin eret Jaresjávrris 5 kilometer nuorttabealde Iešjávrri go nubbi patoŋŋa válddii masanu ovdalaš go girdi loktanii. Dasto snuittii girdi nu ahte gopmánii. Girdivuodji ja su viđajahkásaš bárdni nagodeigga beassat eret girdis ovdal go dat gopmánii oalát. Girdi govddodansabeha alde čohkohalaiga dassážii go SeaKing gádjunhelikopter bođii ja loktii sutno eret čázis. Nuorta-Finnmárkku politiguovllu operašuvdnajođiheaddji Svein Erik Jacobsen ii loga olbmoguoktá roasmuhuvvan, muhto veahá leigga galbmon. Sea King gádjunhelikopter doalvvui sutno kárášjoga Dearvvašvuođaguovddážii gos soai jođánit luituiga ruoktot vuolgit. ¶
IEŽA ÁLGGAHAN:Jiekŋahokey šiljju skuvlla olggobealde álggaheddje nuoraidsearvi, váštallansearvi ja gilisearvi Gárigasnjárggas.–Easkka máŋŋá gielda mávssi servviid loana, lohká Toivo West. ¶
Dán 15 miljovnna ruvdna lea boahtán stádabušeahta bokte. Dasa lassin lohppidit boazodoalošiehtadusa bokte 450.000 ruvnnu juohke doalu ovddas, nugo leage leamaš. –Boazodoalli gii heaitá oažžu sihke heaitinruđa ja vel ruđa juohke bohcco ovddas maid heaitá, lohkká Triumf. Dát mearkkaša ahte jos heaittihat doalu ja vel vuoddát 366 bohcco, de leat dinen jo miljovnna. Jos 500 bohcco lea heaittidettiin de leat dinen 1,2 miljovnna. Triumf doaivu ollusat geat leat veardádallan heaitit, movttidit dáinna ruđain. Mii doaivut ahte dat geat dan alde ahte leat heaitimin, dohppejit dál vejolašvvuođa, doaivu prošeaktajođiheaddji. ¶
–Son goarjadii mu salas go ođđen, ja dat gávnnai suoji meahcis. Maŋemus ija lei hirbmat čoaskis ja doalahii mu gozuid alde go njoalui ámodadjii ja gaccui oalgái, muitala Harra Linaker ja doallá beatnagis birra. ¶
Dát fearan álggii mannan gaskavahkku. Harry Linaker lei bivddus bártniin Jan Helgiin ja olbmáin Gustav Schweriin Beaivvašgiettis, sulli guhta miilla lulabealde Kárášjoga márkana. Harry galggai njulget bártii, muhto ii deaivan. Go bivdoskihparat bođiiga eahkes diibmu 20.30 bártii, de fuomašeigga ahte Maisa ja Harry eaba leat boahtán. Dakkaviđe manai Jan Helge ealgabivdiid lusa geat ledje lahkosis. Bivdojođiheaddjis Edgar Kåvenis lei NMT-telefuvdna mainna besse dieđihit láhppoma. ¶
SUOMA SPILLÁRAT KÁRÁŠJOGAS Dalle go son álggi hárjehallat, de eai lean eara go 3-4 spillárat. Dál gal leat álgán hui olusat boahtet. Suoma bealde maid boahte hárjehallami. Min mielas lea hui somá go suompelaččat servvet min mielde hárjehallamii, muitala Jan Børre. ¶
MOADDE LUOPMÁNA:Dáid bovnnaid alde lávejit luopmánat ruoksát. –Láven čoaggit noađi dás, muhto dál ii gávdno ii oktage luomi, lohká Dál Áillu Jovnna. ¶
Vulggiime muhton lágaš jeaggái Čoavddatmohkkis.–Dán jeakkis lávejit bovnnaid alde luopmánat ruoksát, muhto dál eai oidnu go moadde luopmána ja muhtomat leat velá goikan ja gálbmon. –Dát bovnnat leat goikan álfárut. Soaitá gávdnat muhton luopmána dákku gokku lea veahaš njuoskasat, lohká Áillu Jovnna, ja vázzila viidaseabbut nuoskasat sadjái. Ja duođaid gávnnai ge moadde oaiddu láddan luopmána, ja dan son son čeavládit čájeha munnje, vái beasan govvidit. ¶
Hans Måsø Luossanjárggas Deanus muitala maid ahte vuomiin leat goikan luopmánat.–Fitnen Njuorggánvuomis Sirpmá bokte oaiddu, ja doppe gal ledje goikan. Muhto jáhkán boaicco duoddaris dán jagi gávdnat luopmánii, árvala Måsø. Maiddái Guovdageainnu bealde leat sihke goikan ja muhton sajii velá gálbmon luopmánat, diehtá muhton luomečoaggi gii ii háliit muitalit iežas nama.–Muhton oassi luopmániin leat juo billašuvvan, jáhkan masá dán jagi ferte báljjesduoddariidda mannat čoaggit luopmánii, lohká luome čoaggi. ¶
Jeaggi plastihka alde ¶
Son lea Váhčiris eret muhto dal lea orron Giironis. Geasset son lea davjjimusat gávdnamis Árrjatluovis, gos sis lea orohat. Son lea dassážii juo ollen ovtta "singela" almmuhit, oassalastit guovtte geardde Sámi Grand Prix´as ja šaddat ovtta sámi beakkanemos artistan. –Muhto manne it leat gullon gostege máŋŋel Grand Prixa? – De lean gal gullon muhto in soaitte nu olu dan sámi máilmmis gullon. Lean Ruoŧa bealde máŋgga sajis lávlon, muhto eai leat leamaš dakakr stuora doalut dahje riemut. –Lea go dus ođđa musihkka prošeakta jođus? – In justte gal prošeavtta, muhto lean bargame musihkain. Mu lea bággu bargat musihkkain, dat lea mu eallin ja birgenvuohki. Muhtimat ovdenbuktet iežaset omd. govaiguin dahje dáiddain, muhto mun geavahan musihka. Dal geasset lea nu buore dilli čohkedit piano duohkai ja fuobmat ođđa šuoŋaid. Ja geassi maiddai inspirere mu, ii fal ieš dat dálki, lieđit ja beaivvaš, muhto dat biras ja miellaláhkki. Mun lean maid dieđusge jurddašan almmuhit skearru, dat lea okta dain diŋggain maid dál lagamus áiggi aiggušin dahkkat. Muhto ii leat dušše nu álki. –Leat go meinen searvat LOLA03 gilvui? –De soaittan searvat, ferten dušše gulasguddet eanet dan birra. Lea hirbmat buorre go dakkar gilvu lágiduvvo, dat movttidahtta nuorra musihkkariid. Mun jahkan sámi musihkka fargga šadda liika dego oarje máilmmi musihkka. –Leat go mákkarge musihkka oahpu gazzan? –Juo de lean, lean álggos koaras lávlun go ledjen mánna ja go ledjen 11 čužžon vuottaš geardde studios. Go álgen nuoraid skuvli de ledjen mielde dakkar gielddalaš musihkka skuvla gos ohppen nuohtaid lohkkat ja čállit. Dál maŋimuš áiggi lean Göteborggas leamaš lávlun skuvllas gos ohppen hui olu. Muhto ii olmmoš goasse heaitte oahppame ja mun maid áiggi mielde eanet ja eanet oahpan. –Movt lea leamaš vuoittit guovte geardde Sámi Grand prix´a? –Lea diehttelasat hirbmat soma. Máŋimuš geardde go vuiten lei hui stura árvu, lei stuorat go vuosttaš geardde, go dalle ledjen searvalaga Annain ja dal ledjen aibbas okto. Maŋŋil go vuiten ledjen dego niehko máilmmis, ii mihkke orron dábalaš. Ja lei nu soma go beassažiid deiven olbmuid mat bohte lusa ja lohke ahte liikojetje mu musihkki ja ahte ledjen čeahppi, dat gal duođai movttidahtti mu. Muhto mun in gal šat boađe boahtte áiggis searvat SGP´ii. Dál lean juo vásihan dan ja áiggun ođđa hástalusaid. –Leat go don Sámi Carola? –In heađisge leat mun Sámi Carola. Muhto lean stuora "fan" sus. Go ledjen unnit lávejin Ánnain, geainna SGP´as lávlon, harjehallat Carola lávlagiid. Go máhtiime daid nohkka bures de doalaime smávva konsearttaid lagámusaide. Mus gal ii leat nu Carola musihkka, muhto son lea okta mu ovdagovain. –Gii du sámi jiella musihkkar lea? –Ferten dadjat Áŋgel Nieiddat, dahje Áŋgelit. Muhto leat nu issoras ollu čeahpes musihkkarat sámis. –Movt don govvidat du musihka? –Mus lea dakkar movttegis ja geahpes musihkka, measta dego pop musihkka. Muhto lea veaha čiekŋalit go dábalaš oarjemáilmmi pop´a, šadda etno pop musihkka. –Maid geasset leat bargan? – Lean leamaš muhtin festiválain ja orohagas Árjjatluovis. Soaittan fitnat vel Márkomeannus ja de loahpas vel aiggun mátkoštit olmaid ja oahppasiid luhtte, dušše vuoiŋŋastit. Lei hui suddu go in gártan Riddu Riđđui, gullen doppe lei hui soma. Muhto boahtte jagi gak vuolggan. –Lea go dus irgi? –Hmm, ferten veaha jurddašit, Ii leat. Jus galggašin gávdnat irggi ferte goit leat sámi bárdni, livčči vel hui soma jus čuojaha maide áinnas gitára. Muhto muhtin musihkkarat gal fas veaha baldet mu, lea nu hirbmat estehtalaččat. ¶
Eahkedis seamma beaivve olggobealde muhtin olgobáikki gos doalut ledje, rikkeregođii muhtin dievdu juhkanvuođas dan mađe ahte lágideaddjit dáhtto politiijas veahki, muitala Oarje-Finnmárkku politiijaguovllu operašuvdnajođiheaddji Roger Dahl. ¶
Borgemánus 2006 áiggu Latin-Ameriikajoavkkut Norggas (LAG) šaddet Nicaraguai 10 olbmo joavkku. Solidaritetsbargin don orrut 4,5 mánu ovttas báikalaš bearrašiin ja barggat eaktodahttolaččat boaitubealde giliin. ¶
RIEVVÁR: Suopmelaš proffavuoddji Tomi Ahmasalo lei birgetmeahttun Karacrossas dán jagi. Son lei ovddabealde logiin čuoggáin buoremus vuddjiid, ja vuittii ge buot. Maŋŋel vuodjimiid beasai loktet dan stuorámus pokála máid fidnii rievvárheatas. ¶
Son lei ovddabealde logiin čuoggáin Magnus Lindbæck ja Jørn Tore Pettersen, geain goappásge ledje 30 čuoggá. Seamma ledje maiddái Jostein Bitis, muhto son dađi bahábut hilgojuvvui go njulgii ovtta mohki. ¶
KÁRÁŠJOHKA: Politiija dárkkistii beassážiid muohtaskohterjohtolaga. Guđas sáhkohalle go oaivesuoji haga ledje vuodján. Okta váidui go báhtarii johtolatdárkkisteamis ja muhtin fas gávnnahalai biilageainnu alde vuodjimin. Oktiibuot 22 dárkkistuvvojedje, muitala Nuorta-Finnmárkku politiijaguovllu operašuvnnajođiheaddji Rolf Arne Kurthi. ¶
– Suomabealde eallá luohti ¶
– Hálidin čájehit ahte Suoma bealde eallá maid luohti, lohká Niemelä. Muhto luohti lei ealas maiddái lávlunoasi vuitiin Johan Kittis ja Elle Sara Bæhras. ¶
Beassášlávvordaga stuorimus musihkkadáhpáhus čohkkii nugo dábálaččat spagga dievva čikŋagas olbmuid Guovdageainnu valáštallanvissui. Dán jagi, dan 17. Sámi Grand Prix musihkkagilvvus, bessege olbmot oaidnit vuohččan Suomabealde juoigi rohtteheame vuoittu. ¶
– Dan in lean jáhkkit, logai gáresavvonlaš vuoiti Anne Reetta Niemelä, gii ieš nai vuohččan oassálastii Sámi Grand Prixas. Son leige dovddahan juo ovdagihtii ahte oassálasttii luđiin Golleeatnama mánná, juste fal vai čájeha Suoma bealde maid juigiid ja eandalii nisson juigiid. ¶
– Lei várra áigi ahte Suomabealde juoigi vuittii, gos maid leat hui ollu čeahpes juoigit, logai hui duhtavaš Anne Reetta Niemelä, gean mánát leat movttiidahttán dahkat vuoitoluođi. Gaskan Min Áiggiin ságastaladettiin bovdejuvvo Niemelä álggahit Eurohpa unnitálbmogiid lávlungilvvu, Lávlut-Liet international, Luvlieluspies čakčat, maid sámi searvvit lágidit. ¶
Muhto ii čielgan ovdal beassášlávvordaga ahte beassá go sprinta máilmmeolahusa heargi S-Muzet oba ge dan 24 hearggi searvái, mat gilvadedje Sámicupa finálas váldovuoittu alde vuosttaš beassášbeaivvi. ¶
Filmma neavttárat ja dahkkit deaivvadit Sámiid Vuorká Dávviriin 32 jagi maŋŋá. Govas ovddabealde Klemet Aslak Holmestrand ja Ragnhild Aronsen. Maŋábealde Nils Gaup, Svein Arild Trosten, Johan Iversen ja Arne Ola Grimstad. ¶
Leago son áibbas jallas jurdda fállat suodjalanguovllu turisttaide? Jus mii geahčastit makkár vejolašvuohta livččii turistabivdiide. Mis leat sihke Kárášjogas ja Guovdageainnus turistafitnodagat mat sáhtášedje hálddašit dán bivddu ja vuovdit turisttaide bivdolobiid. Nu go dilli dál lea ealggaid hárrái mis dáppe, de leat gal doarvái ealggat olggobealde dán guovllu. Mii jáhkkit ahte lea áigi geahčastit maiddái dán vejolašvuhtii. Dát buvttášii tietnasa sihke báikkálaš fitnodagaide ja dábálaš olbmuide. Dábálaš olbmot tinešedje go dákkár bivdu gáibidivččii báikkálaš ofelaččaid. Dát attášii erenoamáš vejolašvuođa geahččalit ođđa ávkkástallama luonddus ja jorahit dan ruhtan. ¶
Oktiibuot lea 13 skuvlla mielde dáin diehtogilvvuin. Čieža nuoraidskuvlla norggabealde ja guhta badjedási skuvlla suomabealde. ¶
Vaikko Biret lei jo joksan allaagi, de bođii goitge dat diehtu ahte Biret lea jápmán nu fáhkkestaga midjiide. Mun ledjen hupman suinna dušše moadde beaivve ovdal, ja son ii váidalan maide, iige hal dan gal lávenge, ii biegadan goassege, iige váidalan heđiid. Máŋgalogi jagi lea Biret jođihan Šuoššjávrri duottarstobu, álggos ovttas iežas isidiin Johanasain, muhto dan maŋemus moaddelogi jagi áibbas okto dan rájes go bázii leaskan. Son lei dorvun ollu vánddardeddjiide. Birehis ožžo olbmot dan veahki maid dárbbašedje, sihke niestti ja liegga idjasaji, ja lei earenoamáš dárbbašlaš dalle ovdal go biilaluodda bođii gaskkamuttos 1970-loguin gaskal Kárášjoga ja Guovdageainnu, muhto ain maŋŋel dan lea son ja su báiki leamaš ollu adnon idjasadjin. Johtináiggiid, sihke čakčat ja giđđat, ja rátkamiid vuolde, leat álo olu olbmot orron Bireha luhtte, muhto dat gal ii láven váttisvuohtan, go son ordnii saji nu guhkás go vejolaš. Biret anii hui stuora ovddasmorraša vánddardeaddji olbmuin, ja earenoamážit boazosápmelaččain. Dohko mii leimmet álo oadjebasat mannat go son nu bures álo válddii gussiid vuostá, ja luittii sisa, leaččai dal idja dehe beaivi, ja guossohii borrat ja lážai dili buoremus lági mielde, leaččai dal sápmelaš vai eará olmmoš, go ii lean su luondu vealahit. Vel dan maŋemus beaivvi rádjái maid válddii Biret gussiid vuostá, ja guttii sidjiide sihke muoraid ja čáziid, ja buot maid guossit sihte, ii ge han dat láven iežaset suovvat dan bargat, go lávii lohkat ahte guossit dárbbašit vuoiŋŋastit. Biret lea maid leamaš veahkkin lágidit sihke dikkiid ja eará čoahkkimiid iežas báikkis, ja deaivan vaikko makkár olbmuid, ja vaikko man dásis, lea šaddan veahkahallat sihke buhcciid ja olbmuid main leat eará bárttit, liikká ii leat iežas moktege dainna viggan bajidit, muhto dahkan buot daid dego dat livčče áibbas lunddolaš ovddasvástádus sus. Šuoššjávrri duottarstohpu lea stuora boazojohtolaga ja máŋgga ráji alde, nugo suohkanráji, boazodoalu guovlluráji, ja čakča ja dálveorohatráji alde. Várra jur dan dihte lei Birehis nu olu diehtu go son deaivvai olbmuid ieš guđege bealde daid rájiid, ja jearahalai ságaid maid fas beasai muitalit viidáseappot. Bireha fárus nogai okta earenoamáš dilálašvuohta, ja mii boahtit ohcalit ja váillahit su guhká. ¶
– Dán jagi lea mis eanet ollislaš prográmma go lassin filmmaide ja muohtakinoi leat mis dáidda-, duodje-, ja filbmačájáhusat, lávvobára ja Laila Spik ráhkada biepmuid, muitala Silja Somby. Lávvobára lea olggobealde muohtakino ja doppe sáhttá filmmaid gaskkas oažžut dan maid jo bárain oažžuge. Laila Spik leages kulturviesu gáfedagas ráhkadeame dološruttaid, ja son maiddái logaldallá fáttás. Sámi filbmafestivála loahpahuvvo guhkesbearjadaga Čorvoš bálkkašumi juohkimiin, masa leat evttohuvvon ovcci filmma. Dasalassin sáhttet geahččit maiddái dán jagi jienastit buoremus filmma. Ja jus áiggut 10. sámi filbmafestiválii de dohkke duollji dán jagi billeahttan muohtakinoi. ¶
Láilá Susanne Vars lohká loahpas ahte Finnmárkku komišuvnnas, mii galgá kártet finnmárkulaččaid árbevieruid ja vuoigatvuođaid, lea áddjás, viiddis ja váttis bargu ovddabealde vuordimis. ¶
–Dál leat buohkat oaidnán ahte fylkamánni sáhttá caggat ođđa goađi ceggema maŋŋel buollima. Mun balan ahte dakkár gođiid, maid alde lea riidu, sáhttet muhtimat njulgestaga cahkkehit, go fylkamánni lea addán dakkár signálaid ahte dalle eai beasa goahteeaiggádat šat cegget ođđa goađi báikái, váruha Børre Steinar Børresen. ¶
Maiddái Kárášjoga heargi S-Ruškut, man eaiggáduššá Ánde Niillas Eira, lea nubbin sajis cupas, go das leat 88 čuoggá dán rádjái. Dušše Johan Martin Eira heargi Namaheapmi lea ovddabealde guvttiin čuoggáin. Ánne Risten Sara beakkán heargi Ena guvtteš ges guokte čuoggá maŋábealde. ¶
– Produseanta logai ahte lávlla lei hui čáppat gullat, ja jearai lean go sápmelaš, dadjen ahte áhči bealde lean, muitala Marita, gii orruge juogadeame lávdeberoštumi siesáinis, Mary Sarrein. Dasto manai Marita Troandimii vuosttaš albma auditionii, gos ledje dat gulustuvvon garra duopmárat. Marita ii dárbbašan ballat sis. ¶
– Dán jagi lea erenoamáš ahte ollu šuoŋat bohtet eará sajis go Guovdageainnus. Čieža lávlaga bohtet Ruoŧabealde, muđui leat lávlagat Norggabealde artisttain. ¶
12 luođi juoigit leat sihke Norggabealde, Ruoŧabealde ja Suomabealde eret. ¶
Mo sáhttit suodjalit birrasa?Nuppi máilmmisoađi maŋŋá mii leat oaidnán dan mo teknihkalaš ovdáneapmi lea dahkan vejolažžan ahte olmmoš lea sáhttán fámoleappot ja fámoleappot ávkkástallat luondduin; rievdadit, nuppástuhttit ja juobe báikkuin goariditge dan. Olbmo doaimma luottat oidnojit luonddus sihke báikkálaččat ja oppa máilmmis. Máilmmiviidosaš birasváttisvuođat, dego mearaid nuoskkideapmi, eanavuođu ja čázádagaid suvrun, áibmogearddi rievdan ja ekosystemaid máŋggaláganvuođa geahppáneapmi leat bajidan ovdánan riikkain gáibádusaid ahte olbmo ja luonddu gaskavuođat galget ođđasit guorahallojuvvot. Dán ášši oktavuođas leat máŋggaid fágasurggiid áššedovdit háleštišgoahtán eamiálbmogiid eallinvuogi birra ja sii leat maid dávjá čujuhan ahte luondduriggodagaid jierpmálaš geavaheami ii leat vejolaš earáláhkai dorvvastit go máhccamiin eamiálbmogiid eallinvuohkái.Dálá birasváttisvuođat leatge máŋggasuorggat ekologalaš, ekonomalaš ja sosiálalaš váttisvuođat. Dan mii leat oaidnán maid Finnmárkkus boazodoalu nuppástuhttima oktavuođas. Dal olmmošservodagat birra máilmmi geavahit eanet go goassige ovdal elolaš ja jápma luonddu iežaset áigáiboađu ja buresbirgema dorvvasteapmái. Dákkár ávkkástallama viidodat beaktilvuohta molsašuddá dan mielde makkár resurssat sierra servodagain leat anus. Ieš guđet doaimma váikkuhusat čuhcet báikkálaš ekosystemaide dahje juoba oppa ealánservodahkii (biosfääri). Vaikko dálá olmmoš lea hutkái ja máhttá geavahit ođđa teknologiija ávkin mii orru sutnje addimin vejolašvuođaid rievdadit ekosystema gierdannávccaid, de ekologiija čiekŋalis lágaid son ii liikká sáhte gomihit. Sámeguovlu lea dego laboratorium. Sámiguovllu bohccobierggu buvttadeapmi lea maŋimuš golmmalotjagi siste lassánan máŋggageardásaččat, seamma áigge go ođđaáigásaš beaktilis meahccedoallu mas leat issoras másiinnat mielde leavvá Meahcce-Sámis ođđa ahte ođđa guoskameahttun guovlluide.Goappáge ealáhusas lea jearaldat das ahte buvttadeapmi lea lasihuvvon nu bajás go fal lea luonddus vejolaš váldit. Dasa lassin rájáid badjel boahtti áibmonuoskkideamit leat vahátlaččat juohkeláhkai eatnama iežas biebmoávnnasdollui. Dál leat juo oidnosis mearkkat ahte dainna manuin olmmoš vuojiha iežas seainni njeaiga. Luondduriggodagat vátnot ja duššet áiggi mielde goasnu, dat skievttiduvvojit ja geavahuvvojit eanet go luondu ieš bastá ja geargá buvttadit. Dákkár doallu orru lassáneamin dáđe mielde go olbmuid eallin ovdána, muhto ekosystema liiggálaš geavaheapmi sáhttá vel goas nu duššadit servodaga vuođđoeavttuid báhcit eallit.Luondduriggodagaid sesttolaš geavaheapmi, daid kvalitehta buorideapmi ja juobe daid meari lasiheapmi galggašiige váldojuvvot maid sámipolitihka vuođđoprinsihppan, man ala servodat ráhkada jierpmálaš luonddu geavaheami. Jearaldat lea goittot maŋimušta dálá árvo-ortnegiid ja áddejumiid nuppástuhttimis, mii sihkkarit ii leat mihkkege álkis áššiid. Gitta dássážii olmmoš lea jurddašan ahte sus lea vuoigatvuohta hálddašit, geavahit ja rievdadit luonddu nu ollu go son ihkenassii hálida. Dákkár jurddamáilmmi bohtosat vuhttojit ja oidnojit juohke bealde Sámieatnamis vaikko man valjis.Go oarjemáilmmis leat dahkkojuvvon mearrádusat, de daid vuođđun leat dávjá leamaš garra árvvut iige dalle leat olusge váldojuvvon vuhtii mo eamiálbmogat oidnet luonddu. Ovdamearkka dihte sámiid luonddugaskavuohta lea riegádan das go sii leat leamaš nu lahka luonddu sohkabuolvvas nubbái ja na sii leat beassan njammat das ollu buotlágan váikkuhusaid. Ja go dasa lassin sámiid luonddus fidnen vásihusaid ja dieđu vuođđun lea leamaš kultuvrii čatnojuvvon álvomáilbmi ja ipmárdus, de danin sáhttit dovdat viehka bures dan luonddu, man bokte min máttut elle ja mas sii ožžo áigáiboađuset.Dál sáhttit goittot juo máŋgga áššis jurddašit earáláhkai. Olbmuid eallindilálašvuođat rivdet ja luonduge nuppástuvvá buori dahje heajut guvlui. Ovdal válljejuvvon vuođđojurdagat ja doaibmavuogit, duohtavuohta ja morála eai šat gulahala seammaláhkai go ovdal. 1970-logu álggus duvddus dutkit (Roma klubba) almmuhedje girjji , mii guorahalai geahčemeahttun šattu čuovvumušaid. Girjjis sierra surggiid fágaid áššedovdit čájehedje čielgasit mo buvttadeapmi ekologalaš šattu dilis bohciidahttá eanet ja eanet váralaš ja árvitmeahttun áššiid. Go girji lei almmustuvvan, de dasa olu olbmot boagustedje ja geahččaledje navdit duššin. Goittotge lea nu ahte máŋggat girjjis ovdanbuktojuvvon ennostusain leat ollašuvvan. Dál ekonomalaš šattus boahtti uhkit leat dákkárat ahte daid ii sáhte šat iežas áiccaiguin fuobmát, dego radioaktiivvalaš suonjardeapmi ja áimmunuoskkideamit. Dan lassin áimmunuoskkideamit johtet juohke sadjái badjel riikkaid rájiid ja gusket midjiide buohkaide.Máŋggat daid váikkuhusain bistet jagiid ja bohtet ovdan dušše vehážiid. Dákkár agálaš uhki álgá leat juo buohkaide oktasaš vásihus. Dán dilis olbmot sáhttet guorahallat, mo girjjiin ja muđui fidnejuvvon diehtu heive oktii daiguin árvvuiguin ja eallinvugiin, maid sii leat iežas vánhemiin oahppan goas nu. Árbevirolaš ealáhusain eallisámiide, geat leat juoga eallindilis šaddan smiehttat kultuvrraset vuođđoáššiid, nuppástus ii varra leat oalle stuoris. Juos dan oktavuođas fihttet ahte lea jierpmihis ášši oskut nohkameahttun ekonomalaš šaddui, de min eallindábit, oainnut ja árvvut rivdet, mii lea dieđusge buorre ášši.Leahan dovddus ášši ahte servodaga árvvut váikkuhit olbmuid doaimmaide, maid čuovusin luondu lea birra máilmmi duššaduvvon ja dahkkojuvvon juohkeláhkai geafibun. Muhto leatgo dát árvvut dál doarvái johtilit nuppástuvvamin? Jos leat, de dalle galgá addit árvvu dan persovnnalaš vásihusa mearkkašupmái, mii sámiin lea sin iežaset birrasis. Dása dárbbašuvvoge ođđa morála ja áddejupmi das ahte olmmoš ii sáhte sirret iežas olggobeallái luonddu ja ahte lea vealtameahttun eallit dássedeattus luondduin. Jearaldagas lea dalle válljen guovtte árvomáilmmi gaskkas: garra árvvut dahje dipma árvvut - goalmmát geaidnu ii leat. Dipma árvvuid guottideaddjit guddet fuola birrasis, sii dihtet ahte olmmoš lea luonddu oassi iige luonddu vuollánahtti, sii eahpidit ekonomalaš šattu, ođđa teknologiija jno. Ruoná lihkadusa riegádeapmái leat leamaš sivvan ovdalis namuhuvvon áššit. Otnábeaivve leat ollu juo dákkár olbmot, geat eai leat ollege dipma árvvuid vuostá, muhto liikká hálidit doalahit gaccaid bániid ng. «alla eallindásis» .Ealáhuseallin ja luonddusuodjaleapmi leat leamaš maŋimuš guovttelotjagi áigge dávjá vuostálagaid. 1960-logu álggos servodagas ledje vuostálagaid riggát ja geafit, boaittobealguovlluid ja gávpogiid ássit, olgeš- ja gurotbellodagaid guottiheaddjit.Oainnut birrasa hárrái leat goit ollu nuppástuvvan dánge rájes go sámit čájehedje miela Álaheaieanu dulvadeami vuostá. Olbmot guddet fuola birrasis badjel bellodat- ja eará rájiid. Oainnus lea maid ahte olbmot válljejit gulul ođđa árvvuid, mii lea birrasa suodjaleami dafus dušše buorre ášši.Jouni Kitti ¶
Sámis leat dálge jođus máŋggalágan birasprošeavttat, mat laktásit juogaláhkai bistevaš ovdáneapmái. Dain lea goit vel guhkes mátki dakkár doaimmaide maiguin sáhtášii seastit min oktasaš Sámi birrasa. Dálá sámi máilmmis menddo garra geavaheami geažil biras geaffu ain jođáneappot, iige oktage oro diehtimin váikkuhusain maidige. Buorre ovdamearka lea guohtoneatnamiid vátnun. Máilmmi viidosaččat olbmot lassánit máilmmis juohke beaivve 250 000 olbmuin go fas biepmu buvttadeapmái heivvolaš eana vátnu dađistaga. Maiddái dálkkádaga liegganeapmi buktá máŋggalágan čuolmmaid, mii oaidno davvin- ja máddin jieŋaid suddamis? Maiddái otsonráigi máttanábi alde lea dál stuorát go goassige ovdal. Ja árvvoštallamat ng. šaddovisteihtaga viidumis orrot čájeheamin ahte boahttevuohta oba eallima seailumii máilmmis lea seavdnjat. ¶
- geain lea oahppu riikkain olggobealde Davviriikkaid ¶
Beakkán TV-koahkka Frode Aga muitala gussiide iešguđet reahta birra Leavnnja hoteallas mannan lávvardaga. Beavddis su ovddabealde ruoksádit reatkkáin máistejuvvon lámas (hávron) rávdu, čiŋahuvvon sitruvdnavajahasaiguin ja saláhtalasttaiguin. ¶
Guhtta koahka firrot gilvui málesruittus Leavnnja hotealla gievkkanis. Gurot bealde Jan Magne Urheim, Áltá, Torstein Johansen, Jan Magne Hestvik, Áltá, Frode Aga, Steffen Epletveit Nilsen, Áltá ja Svein Tore Nilsen, Leavdnja. ¶
Anne Margrethe Teigmo lea masa nu roahkkasan gitta ja oažžu veahki dihtorkurssa oahpaheaddjis Jan Idar Sombys. Duogábealde oidnojit eará kurssavázzit. ¶
Bargiidbellodat aŋkke ii guorrasan dan digaštallamii mii eanetlogu siskkabealde ja Hætta gaskkas manai. Sámedikki stuorámus opposišuvnna bellodaga mielas ii leat riekta ahte Sámedikki dievasčoahkkin galgá hálddašit foandda, eai ge leat miellasat ásahit sierra stivrra fondii, go dat divruda Sámedikki doaimmaid. ¶
Mielde dán prošeavttas leat earret eará Lappi universitehta govvadáiddaoahppit, maiddái oahppit eará álbmogiin birra Eurohpa, Oulu universitehta musihkkaoahppit, Ohcejoga logahaga ja vuođđoskuvlla mánát, Norgga bealde oahppit ja báikki olbmot. Dáhpáhusa oktavuođas ledje maid Soađegili observatoria ja Ohcejoga nástedieđasearvi. ¶
Finnmárkku fylkadiggeáirasa Nils Johan Gaup (Bargiidbellodat) mielas lea NSR boasttu geainnu alde go áigot mediafoanddain ásahit beaivválaš sámegielat aviissa. ¶
–Dat fárru gal soaitá juo mannan, go NSR lea addán Ášu ja Min Áiggi dáža aviissaid eaiggátvuhtii. Orru ge artet ahte jagi maŋŋel fas áigot oastit ossosiid vai aviissaide šaddá sámi eaiggátvuohta, muhto ii leat sihkkar ahte Altaposten ja Finnmark Dagblad miehtaba viiddidit kapitála. Dalle čuožžila jearaldat ahte galgá go baicca ásahit áibbas ođđa aviissa, man duogábealde leat sápmelaččat ja otná aviissat fas leat buvttadeaddjit dan ođđa aviisii, lohká Gaup. ¶
Stuorradikki gieldda- ja hálddášanlávdegoddi fitnamin filmma geahččamin Sápmi Park visttis. Gurut bealde lahtut Tore Hagebakken, Åsa Elvik, Vera Lysklætt, Trygve Slagsvold Vedum, Inger Løite, jođiheaddji Dag Terje Andersen, Bent Høie, Kari Lise Holmberg, 1. nubbinjođiheaddji Bjørg Tørresdal, Arild Stokkan-Grande, Ib Thomsen, Åge Starheim. Lahtu Saera Khan ja 2. nubbinjođiheaddji Per-Willy Amundsen eaba leat mielde govas. ¶
Son lohká šaddan dieid áiggiid vásihit dakkár fasttes daguid ja vugiid maiguin balde su loahpas eret orohagas. 22 jagi lea ravggadan duoppil dáppil orohaga haga. Daid vásáhusaid birra ii oba loga ge heivet muitalit aviissas, muhto dikkis áigu muitalit buot. ¶
–Hálddahus lea mu oainnu mielde «sámemafia» mas lea seinniid siskkobealde spaggadievva korrupšuvdna. Muhtumiid dat duvdet eret ealáhusas, ja earáide addet vuoigatvuođaid mat sis rievtti mielde eai oba livčče ge. ¶
–Gal dat lea nu áigá go soai leaba maŋemus leamaš orohagas, muhto in dovdda ahte mis lea konflikta orohagas. Mun jáhkán ahte manná bures jus johtiba boahtte geasi dohko. Doppe galgá leat sadji, go boazolohku lea vulobealde mearriduvvon logu, lohká Ellen Marit Sara Oskal. ¶
– Danin evttohedje lulli-sápmelaččat ruoŧabealde ahte Luvlieluspie sáhtášii dáid gilvvuid lágidit. ¶
Lávvordaga lágiduvvojit nuppit cupvuodjimat Sámecup heargegilvvuin Roavvesavvonis čieža kilomehtera vulobealde Gáregasnjárgga. ¶
Čállán Martin UrheimSágat falleha doaimmahussajis NSR evttohusa ásahit beaivválaš sámegielaviissa. Ságat dokumentašuvdna lea vuođđuduvvon boasttuáddejumiide, ja daid áiggun dás geahččalit čielggadit.Gulahallan SálasiinManne NSRs ii leat leamaš oktavuohta Sálas – aviisaservviin ovdal go buvttii evttohusa? Na, NSR bargá politihkalaš oktavuođain ja lea leamaš fárus sámi aviissaid doaimmaheamen dan áiggi rájes go mis lei Sámi Áigi, ja lea leamaš fárus eaiggáduššamin guktot sámegielaviissaid gitta oanehis áiggi dassái. NSR lea cealkán politihkalaš ulbmila ja evttohan mo galggašii vuoruhit almmolaš ruđaid maid Sámediggi hálddaša. Guktot dagut leat NSR mandáhta siskkobealde ja NSR lea gulahallan áššáigullevaš beliiguin dán oktavuođas.Lea go lasi preassadoarjagis ávki?Ságat čuoččuha ahte sámegielaviissat eai dárbbaš risikoruđaid, muhto baicce eambbo almmolaš ruhtadoarjagiid. NSR mielas aviissat dárbbašit guktot. Mii leat evttohan addit sámegielaviissaide almmolaš risikoruđa vai livččii vejolaš álggahit beaivválaš sámegielaviissa, ja leat evttohan ahte departemeanta lasiha preassadoarjaga, ja vel ahte preassadoarjja heivehuvvo dan láhkái ahte doarju beaivválaš sámegielaviissa.Mii diehtit váttisin fidnet sámegielat doaimmahusbargiid. NSR evttoha ahte mediafoanda, go dat lea ásahuvvon, ovttasbargagoahtá Ášu ja Min Áiggi váldoeaiggádiiguin dainna ulbmiliin ahte resurssaid oktii časkit, ja danne foanddas galgáge leat iežasruhtavejolašvuohta. Ii leat doarvái addit lasi doarjagiid.Duppál preassadoarjja ii leat dárbbašlašSágat čuoččuha vel ahte preassadoarjaga fertešii duppálastit buot golmma aviissaide vai šattašedje beaivválaš aviisan. NSR evttoha lasi ruđaid vuoruhit ovtta beaivválaš sámegielaviisii ovdal geassemánu 1. beaivvi 2009. Politihkas han leage sáhka mo vuoruhit vánis ruđa, ja dá lea mo NSR dál lea válljen vuoruhit politihkalaččat.Jos foanda ja aviissa eaiggádat dál lihkostuvaše, de galggašii nappo almmolašvuohta ruhtadit ovtta sámegielaviissa. Dasa ii dárbbaš duppál preassadoarjága. Guokte-golbma miljovdnasaš jahkásaš lasáhus lea várra doarvái, jos Áššu ja Min Áigi guktot beassaba doalahit preassadoarjaga maŋŋá oktiičaskima. Ja dá leage hui dehálaš ášši; Stáhta berre doarjut dán doaimma dakko bokte ahte lasiha preassadoarjaga dušše sámegielaviisasiidduide (dan oasi mii rievddada). Dán sáhttá dieđusge leat lossat Ságahii dohkkehit.NSR eret, iešheanalis mediafoanda sadjáiSágat čuoččuha ipmašin mo NSR vuos vuovdá iežas ossosiid ja dasto evttoha mediafoandda. Dás ii leat mihkkege ipmašiid NSR bealis. NSR áigi aviisa- ja lágáduseaiggádin lea dál loahpahuvvomin. Don áiggi lei dát bargu servodatovddasvástádus man organisašuvdna válddii badjelasas, go earát eai lean das váldimin ovddasvástádusa.Dál livččii eaiggátvuohta baicce sáhttán hehttet mediafitnodagaid ovdáneami. NSR ii sáhte ovdamearkka dihte evttohit lasi doarjaga sámi aviissaide go sivahallo áigumin geavahit almmolaš ruđa oasusservviide maid ieš lea eaiggáduššamin. Dál gal sáhttá NSR áibbas friddja evttohit dearvvašlaš doaimmaid fitnodagaide, ii ge oktage leat sivahallamin bealálašvuođa.Nubbi ášši lea vel dat ahte jos NSR livččii ain eaiggáduššamin aviissaid oasi, de fertešii várra viiddidanplánaid mielde fállat eambbo risikoruđa. NSRs ii leat dát ruhta, ja dalle han NSR lea heajos oasuseaiggát. Sámi mediafoanda galgá nappo buktit sámi mieloamasteami, dakkár veahkkeneavvuiguin mat buori oasusoamasteaddjis galget leat.Boastut «aktiiva eaiggáduššama» birraSágat čuoččuha ahte NSR evttohusa mielde, de šaddá Sámediggi dárkkistit diehtojođu danne go evttoha «aktiivva eaiggáduššama» . Ságat dovdá mediaservodaga njuolggadusaid, ja nu dahká NSRge. NSR evttoha ahte mediafoanda oažžu fágalaš iešheanalis stivrra/hálddašeaddji, ja ahte mediafoanda ii galgga leat eará go aviissaid unnitlogueaiggát. Ságaha eaiggádat eaige sáhte stivret Ságaha doaimmahusa, eai priváhta eaige almmolaš eaiggádat, iige mediafoanda sáhte váikkuhit beaivválaš sámegielaviissa sisdoalu. Aktiiva eaiggáduššan lea dalle go eaiggát bearráigeahččá ahte ulbmil ásahit beaivválaš sámegielaviissa oláhuvvo dan áiggis mii lea sohppojuvvon, ja daid bušeahtai siskkobealde mat leat.GiellagáhttenNSR ulbmil ja vuoigŋa lea lasihit sámegiela geavaheami ja loktet sámegiela árvvu servodagas. Beaivválaš sámegielaviisa galgá doarjut dán. Sámegiella lea gollegiella, ja dasa galgá áinnas vuoruhit ruđa. ¶
–Álggos in jáhkkán dán maila duođalažžan. Dat hoavddat geat dán duogábealde leat, eai sáhte lohkan artihkkala Ságahis ovdal álget mu áitit čievččastit eret barggus, dadjá Larsen. ¶
Nystad ii loga maidege lobihemiid leat geavvan vaikko vel báhpára alde dál leat leamaš guokte Sámi nuoraid searvvi Kárášjogas go nuorat leat válljen gaskaboddosaš stivrra. ¶
– Dán jagi lea goit erenoamáš go leat ožžon Tuva joavkku Yat-Kha boahtit doallat konseartta. Dat lea vuohččan go viežžat joavkku olggobealde dáid lagamus riikkaid, lohká Guovdageainnu musihkkafestivála jođiheaddji Brita Triumf. Yat-Kha, mii loahpaha beassášfestivála sotnabeaivvi, čuojaha čottalávlla rock lágan musihka. ¶
Várdobáiki sámi guovddáš Lulli-Romssas ja Davvi Nordlánddas oaivvilda dieđáhus lea buorre vuolggasadji go galgá bargat sámi ja eamiálbmotbarggu joatkkaskuvllain Romssa fylkkas ja oaidná lunddolažžan ahte Skániid joatkkaskovlá lea dán áŋgiruššama aktiivvalaš oassi. Várdobáiki ii oainne lunddolažžan heaittihit joatkkaskovllá mii lea hui ovddabealde sámi barggus sámi guovddáš guovllus. ¶
Skániid joatkkaskovlá lea dehálaš oassi Lulli-Romssa márkosámi nuoraid ollislaš oahpus. Sámegielohppiid lohku lassána ja nu maiddái sámi kulturmáhtu ohppiid lohku. Lassáneapmi boahtá das go guhká leat bargan ulbmillaččat ja go joatkkaskovlá lea leamaš nu ovddabealde sámegieloahpahusas ja go joatkkaskovllá nuorat leat mánáid ovdagovat. Jos heaittiha Skániid joatkkaskovllá, de mii ballat ahte sámegielohppiid lohku njiedjá ja ahte dát maid váikkuha mánáidskovllá sámegielohppiid logu Evenáššis ja Skániid suohkanis. ¶
Skániid suohkan lei vuosttaš suohkaniid gaskkas mat oahpahišgohte sámegiela vuođđoskuvllas ja maiddái oahpahišgođii sámegillii eatnigiellan lassi diibmologuin masa Stáhta oahppakantuvra Romssas juolludii lassi ruđa sierranas ohcamuša mielde, - dálá Fylkkamánni oahpahusossodat. Ruhta juolluduvvui ja oahpahus čađahuvvui vaikko oahppiin geat orrot olggobealde giellahálddašanguovllu eai leat vuoigatvuođat Oahpahuslága mielde go eai leat «sámi guovllut» . Dán birra ii leat čállojuvvon kapihttalis 6.4 Sámegiella skuvllas. ¶
Mis leat vuordámušat dasa ahte Romssa fylkkasuohkan váldá bajábealde namuhuvvon momeanttaid mielde go dál galgá gieđahallat gealbodieđáhusa, go min mielas ferte vuhtii váldit sámi nuoraid ja sámi servodagaid Evenáššis ja Skániin, ii ge dat leat dahkkon dieđáhusas. ¶
Son ii dieđe vuos makkár váikkuhus das berre leat Heidi Salmii, go deattuha ahte su oainnu duogábealde ii leat Bargiidbellodaga joavku, muhto dat leat dušše su iežas oainnut. ¶
RÁVVAGA OVDDIDAN DUOPMOSTUOLUIDE: NBR stivra lea ávžžuhan duopmostuoluid guorahallat mat leat albma sámi árbevierut vai buot eai šatta árbevierrun mat dikkiin čuoččuhuvvojit. Gurutbealde Tom Lifjell, Ellinor Marita Jåma, Per Mathis Oskal, Aslak J. Eira (jođiheaddji), Ellinor Guttorm Utsi (nubbejođiheaddji), Inge Even Danielsen, Anders Isak Oskal ja John Henrik Eira. ¶
Dás deattuha NBR stivra ahte máŋggain dáin diggeáššiin, gos dagut leat čuoččuhuvvon sámi árbevierrun, leat dakkár dagut mat eai leat dohkkehuvvon siskkobealde sámeservodaga ja danne eai leat árbevierut. ¶
SILBAHEAJAT25-jagi náittosbeaivvi ávvudetne njukčamánu 31. beaivvi.Beaivvi ávvudetne Soarvestobu restauránttas Gárigasnjárggas Suoma bealde 31.03. diibmu 19.00.Olbmát ja oahppásat bures boahtin smávit ávvudeapmái.Máret Risten ja Nils Johan ¶
–Dá lea Merja Aletta Ranttila «Mu geaidnu» dáiddaráidu man nama mii geavahit čájáhusnamman. Orui nu heivvolaš, moddjá SVD dáiddaossodaga konserváhtor Irene Snarby. Láhttis ovddabealde leabbá Aslaug Juliussena monumentála liidnedáidda «Oktavuođat» . ¶
1990:s geigejuvvui dáppe Suoma bealde ministtar Puhakkai smiehttamuš evttohussan sámeláhkan. Sámeláhkaevttohusa ulbmilin lei dan 1 §:a mielde earret eará máhcahit sámiide vuoigatvuođa eatnamiidda, čáziide ja ealáhussii. Dán váldoprinsihpa ollašuhttima várás evttohuvvui sámelága 10 §:s ahte dállojuogu olggobeallái báhcán eatnamiin dahjege lagamustá stáhtaeatnamiin hábmejuvvošii sámeoktasašeana, mii livččii gullan oamastanvuoigatvuođain láhkaevttohusa vuođul vuođđudit jurddašuvvon sámesiiddaide. Meahcceráđđehusa sadjái livčče boahtán sámesiiddaid hábmen meahccedoalloovttastusat. Vuoigatvuođaid oažžun galge šaddat sámit gielalaš ákkaid vuođul ja sámesiiddat bálgosjuogu mielde. Cealkámušaid addima oktavuođas goittot fuomášuvvui ahte dákkár málle ii mannan oktii árbevirolaš vuoigatvuođalaš vieruiguin. ¶
Buohkat aŋkke leat ovttaoaivilis ahte bánaid sáhttá buoridit, ovdamearkka dihte nuppebealde moallasázu boalstarastit stoalppuid ja maiddái bidjat dakkár stoalppuid mat mieđihit jus čierasta njeaiga, seamma láhkái go alpin-valáštallamis. ¶
INTERREG-ruhtadeapmi ovdánahttinprošeavttaide davvinorgga bealde ¶
INTERREG IIIA Davvi lea rájáidrasttideaddji ovttasbarggu prográmma Davvikalohtas ja Barentsguovllus. Prošeavttat mat nannejit gávpeovdáneami, gelbbolašvuođa, infrastruktuvrra dahje čálggu davvinorgga bealde sáhttet ruhtaduvvot. Guovllulaš ja báikkálaš eiseválddit, ja priváhta ja almmolaš fitnodagat sáhttet ohcat. Dán ohcanvurrui eai gula oktasaš Tacis/INTERREG-prošeavttat. ¶
www.interreg.no diehtojuohkin INTERREG-prográmmain norgga bealde ¶
GASKABODDOSAŠ STIVRA: Ávjovári Eamiálbmotguovllu gaskaboddosaš stivra lea meannudan oktasaš strategiijaplána. (Gurut maŋabealde) Guovdageainnu ráđđealmmái Odd Keskitalo, Kárášjoga sátnejođiheaddji Kjell Sæther, Porsáŋggu sátnejođiheaddji Bjørn Søderholm, stivrra jođiheaddji Klemet E. Hætta, Kárášjoga ráđđealmmái Jan Terje Nedrejord. (Ovddabealde gurot) Máret Sára ja Kárášjoga várresátnejođiheaddji Johanne Gaup. ¶
Sii rámidit ahte «ii vuollánan, baicce fuomášii ahte son han lea rievttes bálgá alde ja dego kriminspekteur Poirot – son ohcagođii nannejumi iežas navdduide. Nuba son dollii» Leavvajohkii. Ja boađusin šattai «artihkkalráidu dážaid lobihis bartahuksema» birra. ¶
Muhto su skihpáris lei áibbas eará čilgehus, ja logai ahte baicca nuorat áššáskuhtton olmmái dat goarkŋui láseráigge sisa maŋŋel go lei cuvken dan ráidalasain. Iežas logai vuordán olgotráhpa alde dassážii go skihpár luittii su sisa olgouksaráigge. Iige son lohkan geavahan makkárge veahkaválddi Henriksena vuostá, ja imaštalai manne Henriksen jámii nuppi beaivve. Son maiddái čuoččuhii iežas mannan olggos visttis buot ovddimuš, ja logai vuordán skihpára sullii 5-10 minuvtta ovdalgo bođii biilii, muitala NRK Sámi Radio dan birra mii lea daddjon dikkis. ¶
Beaggán gal leat ahte sis lea jurdda gáibidit ealgabivddu báikkálaš hálddašeapmái. Dat mearkkaša ahte juohke gielda dalle ieš šaddá buot mearridit mii dán bivdui guoská, sihke báhčineriid, bivdoguovlluid mearrideapmi ja geat galget beassat gielddaid siskkobealde bivdit. ¶
NSR siskkobealde lea buollámin moivi, go Sámedikki presideanta Johan Mikkel Sara soaimmai juovlamánu dievasčoahkkimis Lulli-Romssa ja Davvi-Nordlándda áirasiid vuoruhit eanemus lági mielde ruđaid iežaset guovlluide. ¶
Geat dat leat guđet ná halidit? Mii diehtit ahte lei Bb Finnmárkkuopmodaga stivrralahttu Erling Fløtten guhte vuosttažin beaggigođii medias dáinna ruvkeáššiin. Son ii leat gal vuosttasgeardde viggamin ovddidit justa dán ášši eará forain. Ja son ovddasta Ealáhuseallima Váldoorganisašuvnna Finnmárku (NHO Finnmark) ja sis gal dieđusge lea lunddolaš beroštupmi ásahit ođđa doaimmaid Finnmárkui. Muhto leat go eará fámut duogábealde ná dahkat? ¶
Steinar Pedersen Gáŋgaviikas čakčat 2005, káia alde čuožžumin Hans M. Ellingsen, Inge Arne Eriksen ja Freddy Kristiansen gasku. ¶
Beatnagii bidjá gorrojuvvon ruossalas sealgebátti mas lea fárfu geažis, masa darvviha geasehanbátti. Suorrebáttiiguin sáhttá goallostit guokte beatnaga rattát ruohttat. Dávjjimusat leat beanaráiddus guhtta gitta logi beatnatpára mat geasehit reaga. Vuoddji čuožžu jálásiid alde ja bisseha vuojána goazaniin mii lea jálásiid gasku. Stálleáŋkor hehtte beanaráiddu lobikeahttá ruohtasteamis. ¶
Vuodjinlobiid alde nággu ¶
Johtui turisttaiguin. Sven Engholm gurgala jieŋa ala beanaráidduinis, guossit čuvvot su iešguđet vuojániin. Duogábealde Háldečohka. ¶
Čakča máksá ahte juoga goldná ja goiká. Olbmo eallimis maid lea čakča ja luondduriikkas lea čakča. Muhto čakča sáhttá maid mearkkašit gilvagiid, bohtosat barggus, eatnatgeardásašvuođas ja ánssášumis. Lea ain guhkki čakčii, muhto otná biibbalvearsa muittuha midjiide min doaimma dáppe eatnama alde Ipmila riika ovdii. «Ládju lea stuoris, muhto bargit uhcán. Rohkadallet dan dihtii láju isida vuolggahit bargiid ládjosis.» Matt 9, 37. ¶
Na, Láddi vulggii ja manai jávrri davágeahčai gos boarraseamos viellja ásai. Bođii dohko, gávnnai dušše goahtesaji. Boarraseamos viellja lei áigá jo mannan ja guođđán báikkis. Láddi váccii, ozai vieljas. Oarjjabealde jávrri goarkŋui dan alla vári ala. Doppe ceggii čuoldda ja bijai dasa njuola. Njuolla čujuhii oarjjás. Ieš manai oarjjás njuola mielde. Bođii meara duohkái. Dagai alcces fatnasa. Sugai meara rastá ja bođii gáddái gosa son dagai alcces dálu. Gohčodii báikkis Láddin. ¶
Nuortasámit gárte nuppi máilmmisoađi maŋŋá fárret Suoma beallái, daningo Suopma gárttai addit Beahcáma Ruššii. Čeavetjávrái iđii 1950-logu loahpas amerihkalaš antropologa Pertti J. Pelto, gii dutkagođii duođas nuortasámiid eallinvuogi ja su dutkanbohtosat fálle nuortasámiid buori vuođu dalle go luohttámušolmmái gárttai čilget Suoma eiseválddiide dán, manne nuortasámit dárbbašit iežaset bálgosa. Máhte aktiivvalaš doaimma geažil vuođđuduvvui Čeavetjávrri nuortasámiide 1960-logu loahpas iežaset bálggus, Njeavdán. Dat dagai vejolažžan dan ahte nuortasámit sáhtte dál iežaset árbevirolaš vuogi mielde jođihit boazodoalu. Muittán go Máhtte oktii čilgii munnje manne nuortasámiide lea dehálaš iežaset bálggus. Nuortasámit ledje su mielde gártan eanet ahte eanet čatnosiidda servodaga olggobealde boahtti dahkkiide ja seammás maiddái álbmogiidgaskasas ruhtadollui (globalisaatio). Máhtte oinnii ahte dakkár nana čanus lea stuorra uhki nuortasámiide geavahit iežanas mearridanválddi. Dán oktavuođas Máhtte čujuhii daidda dutkanbohtosiidda maid Pertti J. Pelto lei dahkan. Su dutkanbohtosiid mielde lei oainnus, ahte nuortasámiid servodaga uhkidii sohkagođđosa bieđganeapmi ja kultuvrra duššan viestarmáilmmi garra árvvuid ovddas. Na go áššiid ná máŋga geahččá, de ná lea aiddo geavvange. Vissásit Máhte aktiivvalaš doaimma geažil nuortasámiid dilálašvuođat leat sakka buorránan 1970-logu loahpa rájes. Nuortalaččaid eallineavttuid lea Suoma stáhta buoridan lága olis sakka daid áiggiid ektui go sii fárrejedje guvlui. Boazodoalloláhka ja nuortalašláhka leat dáhkidan nuortasámiide vejolašvuođaid ovddidit boazo- ja luonduealáhusaid ekonomalaš deaddagiin fuolakeahttá. ¶
–GEAVAHEHKET VEJOLAŠVUOĐAIDEATTET, ávžžuhit UNN mammográfabusse radiográfat olbmuid. Suojussuonjarmášiinna bálddas, gurot bealde Inger Johanne Melsbø, Hillveig Sivertsen ja Nils Kristian Gaup. ¶
Dattetge Pärson lea sotnabeaivvi čierastan nuppes maŋŋalagaid doarrásii luohkas. Dat lei Ö sterriika Bad Kleinkirchheimas, Super-G gilvvus. Su hárjeheaddji Mikael Junglind lea dn.se:ii šallošan go nu dáhpáhuvai, go jáhkii ahte Pärson livčče vuoitán muđui. Goitge dáidet Ruoŧtelaččat vuordit sámi nieiddas, gii dál orru Monacos, gollii, dahje eará medáljja Olympiagilvvuin Torinos boahtte mánus. Jagi valáštalli nammadeamis Anja Pärson gilvalii nisson nama nalde njuikejeddjiin Kajsa Bergqvistain, doarrunvaláštalliin Carolina Klüftain ja golfa valáštalliin Annika Sörenstamain. ¶
Dán mearrádussii ferte Finnmárkku Bargiidbellodat váldit okto olles ovddasvástádusa. Sin ovddasvástádus lea maiddái mo Finnmárkku álbmot galgá dán dulkot ja dán sáhttege dulkot oalle unohasat, namalassii ahte dát stivra ii galgga goassega ovttajienalaččat dahkat mearrádusaid ja dahkat mearrádusaid ovttasbargodáhtuin ja mielain. Mii doaivut ja sávvat liikká ahte ná ii šatta bargodilli Finnmárkkuopmodagas. Buohkain dán stivrras lea lossa noađđi olggiid alde dan ektui ahte leat čohkkejeaddjin eaige háddjejeaddjin. Olggobealde gávdnojit nu ollusat geat eai dan hálit, baicce bostit nu ollu go nagodit. ¶
Berit Ranveig Nilssen ii leat duhtavaš go Bargiidbellodat jotkkii riidalit siskkabealde FO stivrra. ¶
4. Leago Sámi kulturguovddáš dárbbašlaš? Norgga bealde lea Sámedikki viessu ja Ruoŧŧa lea mearredan hukset dan Gironii. (Pekka Aikio) ¶
VUOSTTAS GEARDDE: 108 jahkásaš Nuorttanaste aviisa deaddiluvvui vuosttas geardde Kárášjogas gaskavahku. – Dát lea vuot historjjálaš dáhpáhus, lohká váldodoaimmaheaddji Olaug Larsson. Duogábealde Min Áiggi IT-ovddasvástideaddji Per Chr. Biti, guhte lea doaimmahan deaddileami. ¶
MÁRKANIS: Dá lea ealga áldu guokte vahkku dás ovdal govvejuvvon Vielti ássanguovllus bajábealde Sámedikki. Dákkár lojis ealggaid hálida Finnmárkkuopmodaga jođiheaddji Egil Olli (govažis) báhčit eret. ¶
Stuorát industriijabargosajit eai gávdno Sis-Finnmárkkus ja mat eai gáibit nu alla oahpu. Justa dákkár bargosajiide leage dárbu min guovlluin ja mat odne oalát váilot. Gielddaid bealis fertejit ain čavget rahčamušaid oažžut fitnodagaid olggobealde ásahit bistevaš bargosajiid. Mis leat maŋga buori ekonomalaš stáhtalaš ortnega mat berrejit giktit fitnodagaid ávkkástallat min bargoveaga. ¶
RUOŦABEALDE: Dán jagi Sámi Grand Prixas leat vihtta oasseváldi Ruoŧabealde sápmelaččat. Okta dain lea Simon Issát Marainen, gean beassat vuosttaš gearddi gullat rohtteheame Sámi Grand Prix lávddis. ¶
– Ruoŧabealde ealáskan luohti ¶
Ruoŧabealde Sámis eai leat ovdal leamaš oktanis olles njeallje oassálasti Sámi Grand Prixas. ¶
– Ruoŧabealde lea luohti fas dohkkehuvvon, lohká oasseváldi Simon Issát Marainen. Suomabealde lea okta oasseváldi ja Ruoššabealde eai leat dán jagi oasseváldit. ¶
Earenoamáš dán jagi lea ahte Ruotabealde Sámis leat searvan eanet go goassege ovdal. Guokte luođi ja guokte lávlaga galget beassášlávvordaga gullot Ruoŧabealde sámiin. ¶
– Jáhkán ahte luohti lea Ruoŧabealde maid ollu eanet dohkkehuvvon fas maŋemus logi jagi. Dál dustet ollu eanet olbmot juoigat fas, ja danne lean mun nai viššaleabbo juoigat ja lean searvan Sámi Grand Prixai, lohká Simon Issát Marainen. Son juoiggasta luođi «Juoiggan ustitvuođa» . ¶
– Juhan Kitti gii vuittii guokte jagi dás ovdal sáhttá váikkuhan go leat searvan eanet Ruoŧabealde, muđui lea maiddái Liet International lávlungilvu Ruoŧas, ja go vuoiti beassá dohko, de sáhttá dat maiddái váikkuhan ruoŧabealde searvat eanegiid Sámi Grand Prixai, jáhkká Sámi musihkkafestivála jođiheaddji Brita Triumf. Dán jagi lea maiddái Ruoŧabealde vuosttaš gearddi Upmi guovllus juoiganoasseváldi , Nina Sarri Vahlberg. ¶
Ruoššabealde ja Suomabealde unnán ¶
– Suomabealde ja Ruoššabealde leat álo leamaš unnán oasseváldit. Lea goitge buorre go lea okta Suomabealde dál mielde. Ruoššabealde lei maid lávlla boahtán, muhto dat ii beassan mielde gilvvuide, muitala Brita Triumf. ¶
Dán vahku leat dus hirbmat ollu doaimmat, ja ollu dáhpáhuvvá oktanagas. Pessimisttalaš miellaláhki jávkkiha vahku vuosttaš beivviid mielde ja sadjái boahtá nanu optimisma ja jáhkku iežat návccaide. Dálki orru maid du bealde dán vahku. Muhto gárvot liikká bures go galggat olgun mátkkoštit. ¶
Nube lassánan boazomearit leat dagahan boazodoalu doaibmaeavttuid váddábun. Lea váddát doallat ealuid sierra, badjeolbmuin gáibiduvvo eambbo guođoheapmi ja lássebiebman, gártá dávjjibut rátkkašit ja fáktet ahte bohccot eai masttaše eará ealuide. Dákkár ođđa dagaha dán, ahte árbevirolaš doaibmavuogit ja soabadanvuogit leat jávkamin. Jáhkán ahte mearrideaddjit leat diđolaččat daidge nuppástusaid birra. Boazodoalus eai leat ovdal leamaš nu ollu boazo-oamasteaddjit go dál. Boazodoalloealáhus lea vuostá váldán stuorra oasi Sámi guovllu olmmošlassáneamis. Dán dihte Suoma bealde leat dál otne hui unnán dákkár badjebearrašat mat ožžot oaiveáššálaš ealáhusa boazodoalus ja eanaš eaggádiidda boazu addá dušše liige-ealáhusa. Dán dihte berrešii dáppege duođas suokkardallagoahtit mo beassat bissovaš ovdáneapmái. Máhccan árbevieruide ii dáidde leat čoavddus boazodoalu dálá váttisvuođaide. Danin galggašii ásahallat boazodollui váldoulbmila, masa gullevaš doaimmaiguin sáhtášii ovdánahttigoahtit nana, bissovaš boazoealáhusa, sihke ekologalaččat ahte ekonomalaččat. Oaivejurddan lea geavahit guohtoneatnamiid govddolaččat vai boahtteáigge buvttadanvuođđu seillošii. Boazologuid ferte unnidit vel eanet vai boahtit guohtunvuođain dássededdui. Dán ášši fertege čoavdit ovdal eará áššiid, danin go guohtundássedeaddu lea vuođđoeaktu jierpmálaš ovdáneapmái. Dálá badjelmearálaš stuorra boazomeriid seailluheami ii sáhte šat bealuštit čujuheamin man dehálaš lea seailluhit sámiid árbevieruid. Guohtoneatnamiid buorre ortnet, ovttas eará boazodollui čatnašuvvi doaimmaiguin, addá vejolašvuođaid dasa, ahte maiddái ámmátboazoolbmáid sajádat ealáhusa hárjeheaddjin nanosmuvvá. Dán láhkái bohtet sápmelaš boazodoallokultuvrras leat buoret vejolašvuođat seailut. Dál Finnmárkkus leat vehá badjelaš 400 doalu, geat gaskamearálaččat oamastit vuollel 400 bohcco. Suoma sámiguovllus sápmelaš bohccuid oamasteddjiid mearri lea veháš badjelaš 1000, geat gaskamearálaččat oamastit 62 bohcco. Okta earru vel čuohcá čalbmái; Norggas dán rádjai boazu ieš lea ohcan muohttaga vuolde biepmu, Suoma Sámiguovllus mannan dálvve vudje bohccuide meahccái moadde miljovnna kilo fuođđara ja suoinni. Dákkár dilis ferte jearrat, maid máksá boazodollui juos áigu máhccat árbevirolaš boazodollui? Bággu leage dovddastit, ahte dáppe Suoma bealde leat gal gáidan bissovaš boazodoalus, inge gal jáhke ahte árbevirološ boazodollui lea šat vejolaš máhccat. Dánge várra dálá mearrideaddjit áddejit. Bissovaš ovdáneami vuođđojurdda galggašii ollašuhttojuvvot boazodoalusge, vai das fidnešii fas sámiide nana ealáhusa, mii lea ekologalaččat ja ekonomalaččat dearvvas vuođu alde. ¶
Du lihkkologut: 2, 13, 27 ja 30LedjonDát vahkku muittuha mannan vahkku, erenomážit dat mii guoská bárraoktavuhtii. Dál fertet bidjat návccaid dasa vai beasat návddašit buori oktavuođa viidáseapput. Vaikko hálidivččetge nuppástusaid ja orut darvánan láittas dábiide, de lea dehálaš ahte geavahat áiggi guoibmásat. Oktiigullevašvuođa dovdu lea dehálaš dutnje vahkku loahpageahčen. Bargga juoidá ovttas suinna geasa leat buorre, ovdamearkka dihte mátki olgoriikii?Du lihkkologut: 4, 23, 24 ja 28BuhtisnieidaDát vahkku ii šatta gal jur jaskat. Romantihkka maid váillahit mannan vahkku, ii buktojuvvo dutnje silbalihti alde gal. Jus it leat čatnon, de galggat atnit ávkki dán vahkku buriid váikkuhusain. It sáhte diktit orrut. Earáid mielas leat don geasuheaddji ja gelddolaš - ja nu ain. Galggat fal atnit ávkki geasuheaddjivuođastat. ¶
Rájá nuppe bealde buoret bálká ¶
– Dáža bealde lea buoret bálká, dat dáidá geasuhit máŋgasa. Son vásihii bálkáerohusa go lei ieš ovtta jagi Kárášjogas barggus ja máhcai fas mannan čavčča Ohcejoga beaiveruktui bargui. ¶
Ohcejoga mánáidgárdeoahpaheaddji doaimma vuođđobálká lea 1700 euro mánus (sulaid 13600 ruvnnu). Lassin bohtet ahkelasit ja sámegiela lasáhus. Norgga bealde sullasaš barggus dine logemat duhát ruvnnu eanet. Erohus lea čielggas, vaikke rájá nuppe bealde leage divrasut eallit. ¶
Meahccebálvalus finai juovlabasiid gaskkas 2004:s geahččame guovllus. Sin raporttas boahtá ovdan ahte doppe lei Holm-bearaš juo buoremuddui huksen goađi, maid čuoččuhedje vistin. Meahccebálvalus mihtidii goađi sturrodaga olggobealde 49 kvadratmehtara. ¶
dihte oažžu cuiggodit. Olbmot - eandalit nuorttabealde - dadjet ahte ¶
Golbma sámenieidda vuoitolávddi alde, medáljjaid oažžumin go ledje falimusat 750 m sprinta čuoigamis, luohkás nieiddat gaskal 17-18 jagi. Gurut bealde Aila Biret Selfors – silba, Tonje Haanæs –Rensberg golli ja Moa Olina Myhre bronsa. Son guhte juohká medáljjaid lea Joan Miller. Son bođii njealjádin čuoiganbáhčimis sprintas Olympia Gilvvuin Lillehammeris 1994. Son lea Soldotna Alaskas eret, seamma báikkis gos gilvvut leat. ¶
Beavddi alde leat beassis ja veattis ráhkaduvvon diŋggat. Marit Kemi Solumsmoenis lea spárvabeaŋka, gos son ráhkada bolluid ja eará čáppa diŋggaid soahkebáhkiin. Ja nu go buot eará sápmelaččat, de máhttá son juoigat. Juohke sápmelaččas lea luohti, maid fuolkkit ja skihpárat leat bidjan sutnje. ¶
birra sihke girjjiin ja dološ Sámi aviissas «Sámi Áigi» , dálá aviissain «Min Áigi» , «Áššu» ja «Sápmelaš» mii almmustuvai Suoma bealde Sámis. ¶
1994 lei munnje jahki gos vuosttaš háve ledjen fitnan sihke Ruošša ja Suoma bealde ¶
–Easka dál leat ožžon lohpái biebmanruđaid, muhto dál lea eanas dálvi juo gollan. Mii biebmat gal ovtta 400 bihtá gárddis, muhto olggobealde gárddi gal dál ii leat ealáhat go lea jikŋon, muitala Nils Aslak Eira. ¶
–Vuosttaš gova olgeš bealde lea Jovsset ráhkadan seahkalas teknihkain, sihke serigrafiijain ja oljomálain, joatká Hilde ja čilge serigrafiija silkkiin dáiddalaččat bargat. ¶
–Mii leat soahpan dan alde ahte dearvvašvuođadoaimmahagat galget jođihit buohccestobožiid. Doaimmahagat gis galget eambbo ja dávjjit čuovvolit doaimma, ovdamearkka dihte telemedisiinna bokte. Spesialisttat maid galget eambbo čuovvut doaimma. ¶
Ruoŧabealde Sámi Radios lea áibbas eará dilli ja doppe gal dađibahábut ¶
Maŋimuš áiggiid lea leamaš ollu sáhka sámiid vákšumiid birra maid eiseválddit leat čađahan. Čájehuvvui gal ahte eai gal leat dušše sámit geat leat vákšojuvvon, muhto maiddái servodatberošteaddjit gurut bealde politihkas. ¶
–Jos eai dieđe ja olbmot šaddet vuordit TV-šearpma ovddabealde de dat suhttada, lohká Heatta. ¶
Son dollii sealggabealde ja bijai čeabehii niibbi, nu vihtanušai Sis-Finnmárkku Diggegottis suohkanbargi Isak Mathis O. Hætta, áššis mas Guovdageainnu suohkan lea váidán muhtun olbmá goddináitagiid dihte. Áššáskuhtton olmmái ii loga áitán Hætta. ¶
Dihtosis lea ahte opmodatstivrra siskkobealde ledje vuostálagaid dán áššis. Fylkkadikkeáirasat oaivvildedje hálddahus galgá bissut nugo lea dál, ja Sámedikkeáirasat fas dáhtto buot Levdnjii sirdot. Dan sivas lea juoga dán čoahkkimis dáhpáhuvvan ja sii leat ráhkadan plána ovddos guvlui. Álgo vuorus leat eatnašat duhtavaččat mearrádusain, muhto mo boahtteáiggis? ¶
Distaga Guovdageainnu politiijat manne ákšuvdnii go muhtun 50-jahkásaš olmmái galggai leat áitán vearjjuin oameolbmuidis. Politiijat ledje bearraša viesu olggobealde birrasit 6 diimmu ovdalgo válde olbmá gitta, dramatihka haga. ¶
Vuosttaš nummáris čuoččui mázelaš Mikkel Eira vuosttaš siiddus ovddabealde Stuorradikki bajilčállagiin «Čuorvut rehálašvuođa» . Aviisa šattai sukseassa, mii deaddiluvvui maiddái eaŋgalas-, duiska- ja suomagillii. ¶
Egil Utsi aŋkke lohká loahpas ahte Norggas diehttelasaid dárbbašuvvo vákšun, muhto dat ferte leat siskkabealde vissis rájiid. ¶
Ovttastusgilvvuid njuikemiin lei guovdageaidnulaš Håvard Klemetsen nuppi sajis mannan bearjadaga. Son njuikii vuosttaš vuorus 92 mehtera ja nuppi vuorus 90 mehtera. Su ovddabealde lei Petter Tande, gii njuikii 96,6 ja 99,5 mehtera. ¶
Sámediggi norggabealde lea maid ohcan ja ožžon 160 000,- ruvnno prošeaktadoarjaga sihke Norgga kulturráđis ja Norgga stáhta musea ja bibliotehka guovddážis (AMU:s). Jomppanen muitala Siidamusea galgá jođihit prošeavtta, ja doaivumis maid ožžot interreg doarjaga lagamus áiggis. ¶
Mii oaidnit dát gieldda sisaoastinpolitihkka sáhttá leat juo boahtán fuonesrieggá sisa. Gálvovalljivuohta sáhttá unnut jagis jahkái. Mii dalle dáhpáhuvvá? Dieđusge fertejit olbmot ohcalit váilevaš gálvvuid olggobealde gieldda, mii fas dagaha fuonesrieggá effeavtta garrasat ja dan ii ánssáš báikkálaš ealáhuseallin. ¶
Dalle lohpidii Sámi Valáštallan Lihttu árvvoštallat deaddoráji, muhto eai leat bajidan go Suoma beale heargelávdegottit eai dan dahkan. John Isak Sara lea kritihkalaš go SVL, mii lea iešheanalaš orgána, geahččá dasa maid Suoma bealde dahket. ¶
Johan Mikkel Bueng lohká geahččat maid Suoma bealde mearridit, go lea dehálaš ahte njuolggadusat leat seamma láganat buot riikkain. Son lohká SVL hupmat dán ášši birra ja boahtte jahkečoahkkimis dáidet mearridit ahte bajidit go deaddoráji. ¶
(2)..muhto nuppe bealde moallasázu beassa XM Eira teama vuoddji Mathis A. Eira cegget gieđaid áibmui. ¶
– Nuortajohtolaga gárdi mu dálveorohagas, lulábealde Šuojjávrri, dagaha ahte olles nuortajohtolaga ealut loktet mu dálveeatnamiid. Giđas dálvvi šattan guokte mánu čiehkariid nalde guođohit, lohká boazoeaiggát Nils Isak Sara, gii gullá Sievju 24 b orohahkii. Dan son ii sáhte šat dohkkehit, jus su bohccot galget oažžut heggii. ¶
• Don sáhtat válljet: Dábálaččat sáhtat válljet čiekŋudeami prográmmafágaid siskkobealde bajimušvaláštallama, meahcásteami ja jođihanovdáneami. Lea sorjevas makkár skuvllas dát fálaldagat addojit. Sáhtat maiddái válljet prográmma eará oahpposurggiin dán suorggi siskkobealde. ¶
Láhtošluohká mánáidgárddi almmáiolbmto oktan mánáiguin. Gurutbealde Vidar Somby, nubbinjođiheaddji Marit Inga Utsi, Torfinn Balto, Hans Mikal Myrskog ja Ken Johnny Myrskog ja Per Sara govvejuvvon ovdal juovllaid barddidettiin lego-bihtáid. ¶
–Nuppiin sániin, de sáhttá Gáregasnjárgga taksi dál viežžat olbmuid Kárášjogas ja daid doalvut Supmii, dahje doalvut olbmuid Suomas Kárášjohkii, Kárášjoga taksit fas viežžat ja doalvut olbmuid nuppe bealde rájá, čilgeba Nedrejord ja Pojanrinne. ¶
Don liikot leat doppe gos dáhpáhuvvá, ja mađi eambbo riedja ja doaimmat, dađi buoret du mielas. Jus oainnát ovttage čohkkáme bađa alde ii ge bargga maidege, de it máša hárddesteamis. Leat boarkkat go lávet leat, it leat buoremielas. Dál sáhtát hárdit máŋgasa, juoga mii lea áibbas dárbbašmeahttun. Vahkku sáhttá buorren šaddat jus leat eambbo gierdevaš. ¶
–Son lei siskkobealde arena, muhto ii ámmátdoaimmas. Son lei iđđes dieđihan ja cealkán eret doaimmas go ii lean áibbas čielggus. Danne bijaimet eará sadjái, lohká Bueng FD aviisii. ¶
OLLES VAHKKU: Olles vahkku leat lágideaddjit ráhkkanan ja plogen bána johkajieŋa alde Kárášjogas Ájogáttis. Dál doaivu lágideaddji Toralf Johannes Nystad olbmot bohtet ja gehččet go Finnmárkku jođáneamos heasttat ja soames Suoma heasttat doalvvi gilvalit. ¶
Oarje-Finnmárkku doalvesearvi ealáskahttá fas heastavuodjingilvvuid. Ihttin lávvardaga de beasat oaidnit dáid gilvvuid jogajieŋa alde Kárášjogas. ¶
Olles vahkku leat lágideaddjit ráhkkanan ja plogen gilvovuodjinbána johkajieŋa alde Ájogáttis Kárášjogas. Go Min Áigi finihii mannan gaskavahku de lei Nystad olles leavttus plogemin heastavuodjinbána. ¶
Dieđusge eat galgga luonddu nuoskkidit ja eará láhkai billistit, muhto jierpmálaččat geavahit vai maŋisboahttiide maid lea meahcci. Mii galgat árbevieruideamet alde doarrut ja eat diktit ahte lágat leat mearrideaddjin. Jus dan diktit, de álget maiddái sii geavahit seammalágan ákkaid boahtte áiggis árbevirolaš eanahálddašeamis. Sidjiide lea álki gávdnat juogalágan lága mii láivudahttá min kultuvrra luonddugeavaheami ektui, ja dalle báhcit mii asfaltta ravdii ja gaivát meahccái. Ja dan eat hálit. ¶
NBR čállingotti jođiheaddji Anne Cathrine Rørholt guođđá virggis boahtte geasi, muhto ii loga das makkárge dramatihka, vaikke ollusat siskkobealde NBR:a leat guhká viggan heaittihit su virggi. ¶
Aili Keskitalo dieđusge go lea vuosttaš nisson gii lea Sámedikki presideantaámmáha alde duostan gilvalit, .- ja vuoitán. ¶
GEASSIN: Vuorbegeassin jođus. Govas gurutbealde Anita Balto Nordsletta, John Aslak Boine, Sølvi Myrskog (ovddasta lensmánnekantuvrra) ja NN. Maŋábealde čuovvu Toralf Balto ahte buot manná riekta. ¶
GII VUOITÁ: Terje Isaksen, Torvald Balto, Arne Haugli, Kurt Maurstad ja Ragnhild Maurstad gelddolaččat čuovvumin gii dál vuoitá váldovuoittu. Lunttaš ovddabealde orro eambbo berošteamen juoidás earás. ¶
Fuomášan ahte dan rájes leat gollan juo 50 jagi go moai eadnerohkiin leimme guossin juovllaid áigge Jurbmu Mártte ja Áilla luhtte Anár Suolojávrris, mii lea Anármárkanis sullii logi kilomehtera Gihtela guvlui. Čakcat 1955 ledje Anáris juohke bealde hui valljis rievssahat. Rievssahat ledje deavdán maid Juvddujoga rođuid. Dakkaviđe go bissovaš muohta govččai eatnama, álggiimet ráhkkanit gárdut. Maŋŋil sevdnjes ja guhkes čakčaijaid, go muohta vel govččai eatnama su českes gokčasiinnis ja go beaivvit velá ledje otnon nu ahte ii orron šat oaidnimen bargat maidige, de dalle lei buoremus vuolgit gárdut. Álggos go bođiimet johkagáddái vulggiimet čuohppat riissiid, maiguin ráhkadeimmet áiddiid. Go daid leimmet bargan, de njáskkaimet gávvedagaid ja čuolmmaimet gielaid ja gárdeuvssaid vel ráhkadeimmet. ¶
Dál lei juovlamiella badjánan juo gáhtu rádjái ja movttamielain ja ilolažžan čohkkáneimmet juovlabeavdái ja vehážiid mielde smáhkestallagođiimet daid juovlaherskkuid maid Áila lei gárvvistan. Bohcco čoarbealli man Áila lei gárvvistan, vástidii buresge spiinnebierggus ráhkaduvvon juovlabierggu. Mun in veláge ádde mo olmmoš šáhttá leat nu čeahppi borramušaid válmmašteamis go Áila. Mun návddašin issoras ollu juovlabeavddis ja juovlamielas, mii stobus dál lei. Fáhkkestaga Mártte árvalii: Dál mii berret hállat juovllaid stuorra muitalusa birra. Buot jaskkodedje. Go Mártte lei sámegillii geardduhan juovllaid áigge dáhpáhusaid Betlehemis 1955 jagi das ovdal, hálai son daid badjeolbmuid birra, mat daidge juovllaid áigge ledje mehciin ja duoddariin guođoheamin min bohccuid. Eandalit boraspiriid dihtii fertii badjeolmmái leat vitmat ja dárkil, ahte dat eai livčče rohkkáhan ealu ja na biđgen dán. Mu jurdda njuikii dakkaviđet daidda badjeolbmuide, geat juste dál juovlaruohtaeahket ledje gos guovllu birrasa duoddariin ja mehciin bohccuid luhtte. Jurddašin, liikogo son Ibmil dasa ahte badjeolbmuin ledje láttat bissus spiriid goddima várás. Ledjenhan aiddo gullan Mártes, mo Girjjis daddjui, ahte juovllaid áigge berrii leat ráfi eatnan alde ja olbmuin buorre dáhttu. Mo dasto jus gumpe fallehivččii juovlaija boazoealu ja badjeolmmái gárttašii báhčit gumppe nu ahte dat hávváduvašii ja biidnašuvašii. Livččiigo son dat suddu. Máinnašin das Abrahamii, gii árvalii ahte eallit sáhttet buktit olbmuide sivdnádusa, muhto sáhttet maid buktit lihkohisvuođaid. Ja aiddo dal juovlaija maid boaraspiriin leat dákkár fámut hálddus, ahte matge vahágat eai beasa bohccuide dáhpáhuvvat. ¶
Dasto Márte jotkkii, mii fertet jurddašit ahte mii álgit juovllaid maŋŋá vádjolit fas čuovgga guvlui ja dáppe lea ráfi eatnan alde ja olbmui lea buorre dáhttu. ¶
Dat lea midjiide buorre niesti, go mii vádjolit dáppe eatnan alde ovddosguvlui. ¶
Maŋimuš jagi sáhttá turistaealáhus Kárášjogas čájehit ođđa olahusaid. Eai goassege leat ná ollu turisttat bisánan Sápmi párkkas go dán jagi. Sullii 40 000 olbmo leat finadan párkka áiddiid siskkobealde ja badjel bealli sis leat oastán billeahta vásihandihte iešguđet fálaldagaid maid Sápmi párka fállá. ¶
Kalstad ja Dahl čuoigáiga borgemánu 1. beaivvi nuorttabealde Ruonáeatnama ja čuoiggaiga oarjjabeallái. Mátki lei 60 miilla ja soai čuoiggadeigga dan 23 beaivvis. Eanemusat 5 miilla beaivvis. 1888 rasttildeigga sápmelačča guovttos Samuel Balto ja Ole Nielsen Ravna Ruonáeatnama, Fridjof Nansena fárus. Sin mátki álggii maiddái borgemánus ja sii ádjánedje 42 jándora. ¶
–Dan fertet ságastallat siskkabealde stivrra ahte mot čoavdit dán ášši. Ahte galgá go ovdamearkka dihte Sámedikkis jođiheaddji guokte jagi ja Fylkadikkis guokte jagi hávilis, lohká Olli. ¶
Muhto Ipmil mii duođaid lea bassi, ii sáhte gierdat suttu. Ja Ipmila agálašvuođas ii sáhte leat suddu. Jus nu galggašii leat, de livččii agálašvuohta Ipmila luhtte seammá bávččas go dat eallin mii eatnama alde lea. ¶
Nu leaba diimmaš Norggameašttir vuoitit ruohtahangilvvus, Sámi cup vuoitit Norggabealde ja Suoma cup-gilvvuid silbavuoitit, gergosat ođđa jagi gilvvuide. ¶
Boahtte gilvvohallan ENA 2:ii ja su vuoddjái ja eaiggádii leat Romssa gávpoga NM gilvvut guovvamánu 5. beaivvi. Dasto álget Suoma cup gilvvut guovvamánu loahpageahčen. Njukčamánus álget norggabealde cup- gilvvut. ¶
Tabealla vuolábealde čájeha galle olbmo dušše dán golbma davimus fylkkas dáid maŋimuš jagiid. Romssas dušše viđas, mii lea vuolemus lohku 40 jagis. 1978 lei Nordlándda fylkka buoremus jahki goas eai duššan nu ollu olbmot johtolat lihkohisvuođain. ¶
Sámedikki várrepresideanta Johan Mikkel Sara, Sara Tornensis Bongo, Elmina Valkeapææ, Justiisa- ja politiijadepartemeantta ministtar Knut Storberget ja presideanta Aili Keskitalo maŋŋá čoahkkima Sámedikki stuorra feaskáris. Duogábealde oidno searvvi čálli Britha Kåven. ¶
TVNorge prográmmadirektevra Eivind Landsverk lea dolkan «Mess-TV» -šuoddinprográmmii, go doppe vuohon leat mearihuddan. 2. juovlabeaivvi čuovganeapmái čájehuvvui návlli govva olles diimmu šearpmas mii lei duogábealde prográmmajođiheddjiid, ja eai sii bargan áššiin maidege. ¶
Jahki dassái Gáregasnjárgga gilisearvái bođii vejolašvuohta ordnegoahtit alcces giliviesu. Ohcejoga gielda dagai Geaidnolágádusain gávppiid ja boares Geaidnolágádusa dállu sirdašuvai Ohcejoga gildii. Gilisearvi ozai ruhtadeami ja mannan jagi bealde ordnegođii Geaidnolágádusa ovddeš dálu ja sávnni Dorvoguoikka gáttis. Ulbmilin lea oažžut gáregasnjárgalaččaide ja lagaš guovllu ássiide, eandalit nuoraide doaibma- ja buđaldussaji. Gilisearvvis leat jurdagat boahttevuođas oastit dálu gielddas. ¶
– Dat geat juo vuosttaldit sámi ja Sámedikki beroštumiid eai dáidde jaskkodit, muhto sávan goit ahte siskkabealde Bargiidbellodaga dál jaskkoda diet nággu, lohká Bargiidbellodaga sámediggejoavkku jođiheaddji Egil Olli, gii dáinna šiehtadusain šaddá Finnmárkkuopmodaga (FO) vuosttaš stivrra jođiheaddji. ¶
Dán dihte lea leamaš garra riidu siskkabealde Bargiidbellodaga, muhto maiddái šiehtadusa sisdoallu lea boktán nákku. Erenoamážit cealká ahte sámi árbevierut galget leat mearrideaddjin Finnmárkoopmodaga stivrras ja vuoruhuvvot ovddabeallái álbmotgeavahusa (almmenhet). ¶
4. Leago Sámi kulturguovddáš dárbbašlaš? Norgga bealde lea Sámedikki viessu ja Ruoŧŧa lea mearredan hukset dan Gironii. (Pekka Aikio) ¶
Sáhttá lohkat maid áigu go dilálašvuohta lea mo lea. Servodat lea rievdan dan guvlui maiddái ahte ruhta lea mii mearrida makkár fálaldaga galggat oažžut iežat lagasbirrasis. Dál diehtit dát erenoamáš fálaldat gal bisuhuvvošii jus fal geavaheaddjit leat duogábealde ja ávkkástallat fálaldaga. Lea gal, erenoamážit nissoniidda, garra áitta boahtán ahte jus láivvet geavahit fálaldaga, de soaitá dát oalát nohkat. Jus nu geavaš, de dat ráhkada stuorra váttisvuođaid sidjiide geat duođaid dárbbašit čuovggahit čiččiideaset. Ii leat šat sihkar sii bohtet fuomášit borasdávdda ovdal go juo lea menddo maŋŋit. ¶
Justisministtar Knut Storberget lei seamma oainnus go Finnmárkku Bargiidbellodat ahte «almmenhet/álbmotgeavahus» livččii guoskan finnmárkulaččaide, ii ge dušše daidda geat ásset olggobealde fylkka. ¶
Váhnemiin lea dieđusge maiddái ovddasvástádus, muhto movt sáhttet váhnemat suddjet mánáid dáin nuoskkes dievdduin geat láhčet alcceseaset. Váhnen ii galgga dárbbašit ballat ahte dákkárat dáhpáhuvvet su mánnái. Váhnen ii galgga dárbbašit doalahit mánáidis ruovttus go ballá dákkáriid dáhpáhuvvat. Maiddái ruovttu olggobealde galgá leat oadjebas. ¶
Rávisolbmuide: Rávisolbmot fertejit váldit ovddasvástádusa. Rávisolbmot fertejit leat rávisolbmot. Rávisolbmot fertejit leat mielde dahkame min servodaga oadjebas ja buorren servodahkan min mánáide. Olggobealde ruovttu ferte maid leat organiserejuvvon ja buorre apparáhtta mii fuolaha oadjebasvuođa. Dan dihte lea lunddolaš gáibidit eiseválddiid ja politiijaid váldit váttisvuođa duođalažžan. Muhtimat dis fertejit ovdanbuktit ja čájehit vuostehágu dása ja čájehit maid oaivvildit, movt mii hálidit dili ja maid áigut dákkár áššiiguin. ¶
Olu jagiid maŋŋil ledjen mun dolkan eallimis, boarásnuvvan, ja hálidin vuolgit ruoktot áhči vissui. Muhto de fuobmájin ahte šaldi lei boldojuvvon – buot mu behttosiid ja suttuid dihtii. Fáhkka lei son fas das, dat šaldeinšenevra. Dán háve illosin su fas oaidnit, vaikko in ipmirdan manne son ain beroštii mus. «Mun lean geaidnu» , dajai jaskadit – ja dagai šaldi suddučiekŋalasa rastá, su ruossain man alde son lei jápmán mu dihtii. Šaldi olii gitta Áhči vissui. Ipmila Bárdni, «inšenevra» , láidii mu rastá. ¶
Mun láven imaštit go muhtumat dadjet ja čállet «oarjel» ja vel «åarjel» ge – davvisámegillii. Mii dat lea sániid? Mis lea oarji, ja kárášjohkalaččat gohčodit guovdageaidnolaččaid oarjánin, muhto davvisámegillii gal dadjat mátta- dahje lullisápmelaš daid birra geain dás orru leamen sáhka. Mun navddán dat lea muhtun lágán boastutáddejuvvon «solidaritehta» , ahte dalle lea mahkáš «doarjumin» máttasápmelaččaid, go sin iežaset gillii dadjá sin giela. Ártet gal orru. Sii gohčodit min giela noerhte-sápmin, in ge jáhke ovttage sis leat jurddašan ge solidaritehtas ráhkadit juogalágan ođđa hámi mii vuolggášii davvi-sánis. Lea go de dárbu davvisámegillii rievdadit min namahusa ja buktit ovtta vel sáni mátta ja lulli lassin, mii galggašii mearkkašit dan seammá? Dás lea sáhka dušše seammá giela siskkobealde iešguđetge namahusain, ii ge jearaldat das ahte dohkkehat go álbmoga iežas doahpagiid, dego omd. das ahte gohčoda go sápmelačča Sámi dahje Lapp eaŋgalasgillii. Go leat sánit ja namat main jo lea čielga davvisámegielhápmi, de lea dárbbašmeahttun daidda ráhkadit ođđa hámiid. ¶
–Mii oaččuimet cavgileami ahte lulábealde Kárášjoga galgá leat muhtun suoládan guokte bohcco. Dás vuoddjájedje boazodoallopolitiijat, geat bohte dan olbmá ovddal, gii dovddastii ahte son lea njuovvan guokte bohcco mat eai gula sutnje, muitala Olaussen. ¶
Go Suoma bealde lea sáhka sámeealáhusain, de gánnáha cuiget ahte daiguin barget sámiid lassin maiddái seamma sogaid suomagielat maŋisboahttit. Norgga ja Ruoŧa bealde boazodoallu dáhpáhuvvá eará vuođu alde. Sivva dasa gávdno Suoma davviguovlluid ásaiduhttimis: sámit, ng. vuovdeláppalaččat ja suopmelaš dálonat leat ássan sámeguovllu meahcceguovlluin ovttas goittot 1700-logu rájes. Maiddái ealáhusat leat ainge dáin guovlluin oktasaččat. Ná orru váttis bajidit dušše giellaákka vuođul ovtta joavkku buoret sajádahkii go mas lea nubbi eará joavku, mii ássá fásta seamma guovllus. Máinnašuvvon vuođđolágain dorvvastuvvon vuoigatvuođaid ii sáhte ná sirdit dušše sámeregistarii merkejuvvon olbmuide. Dát ii ILO-soahpamušasge gáibiduvvo. Maŋimuš evttohusat leatge čuoččáldahttán dili, goas seamma ealáhusaiguin bargan sámit ja guovllus ássi «láppalaččat» nárrohallet vuoigatvuođaideaset alde. ¶
Oažžu dadjat, ahte girji dahká eallin maid olgoriikalaččaide sámiid historjjá ja kultuvrra; das leat valjis dieđut vássán áiggiid birra. Doaivvošin goittotge, ahte boahttevuođas nana kulturhistorjjálaš ássedovdamuš laktojuvvošii ain čavgadeappot sámiguovllu rastádieđalašvuhtii gullevaš dutkamiidda. Na mis livččii vejolašvuohta buorebut ipmirdit sápmelaččaid/lappalaiččaid sárgosiid mearkkašumiid sierralágan historjjálaš oktavuođain dego dan mo dolin addojuvvon mearrádusat duolbmagohte sámegiela ja mo goddenáliid nohkama maŋŋá guvlui álggii riegádit dáláhápmásaš ealloboazodoallu ja mo sámit Suoma bealde álge vuođđudit dáluid iežaset vuoigatvuođaid dorvun. ¶
Mánát stoahkamin muohttagis olggobealde rohkosviesu. ¶
AMAS LOGUT: 18 váidojuvvon seksuálalaš rihkusášši Guovdageainnu leansmánnekantuvrii lea amas lohku Guovdageainnu dearvvašvuođabálvalussii, dieđihii bálvalus preassačoahkkimis. Olgešbealde ráđđeolmmái Odd Keskitalo, suohkandoavttir Øivind Vannbakk, dearvvašvuođa ovttadatjođiheaddji Kirsten Karen Bals, dearvvašvuođadivššár Astrid Rasdal Kemi ja turnusdoavttir Kirsten Schjesvold. Maiddái psykiatralaš dearvvašvuođadivššár Berit Inga Pulk lei čoahkkimis. ¶
Buorre gullat go doaimmaheaddjit ja journalisttat fuomášit ahte sii dáidet leat rašis jieŋaid alde go almmuhit olbmuid namaid iešguđet vearredahkoáššis. ¶
«Metállas eai ráhkadan sámit makkárge ruovttodoallobiergasa. Visot maid dárbbašii, son osttii, ja dat ii lean ollu ge» . Nie lea čállon muhtin girjjis sámi kulturhistorjjá birra, ja eará girjjiin sáhttá lohkat sullasaš čuoččuhusaid, ahte sámit eai leat bargan metállabargguin. Jus jearrá olbmuin geat dovdet sámi kultuvrra makkár lea leamaš sámi metállabargu, soitet vástidit datneárpobarggu ja silbarávdebarggu. Muhto sámi silbarávdit eai leat leamaš go moaddelogi jagi. Nu gohčoduvvon sámesilbba lei dábálaččat dáža rávdi ráhkadan, dávjá sámi minstariid mielde. De sáhttá jurddašit meissega birra, go meisset lea leamaš bassi metállan. Muhto ii oro leamaš ollu meissetleaikun ge sámiid gaskkas. Nuppi bealde gávdno eará árbevierru mas lea leamaš unnán árvu ja man birra lea čállon hui unnán – sámi ruovdebargu. Dat lea árbevierru mii orru leame sullii 1500 jagi boares, ja ii leat vel ain áibbas jávkan. ¶
Dan dihte go skuvllas eai lean vuogas lanjat, metállabargu ii álggahuvvon ovdal 1960. Vuosttaš jagiid skuvllas ii lean gárvves oahppoplána. Lassin vuđolaš oahpahusa mašiinnaid ja bargoneavvuid geavaheamis, deattuhedje báikkálaš dárbbuid. Divvojedje vuosttaš skohteriid ja oahppit duddjojedje ee. niibbiid ja jiehkkuid. 1967 rájes čuvvo barggahatskuvlla našunála oahppoplánaid, mii dagahii ahte báikkálaš ja sámi sisdoallu unniduvvui. Dasa lassin ledje máŋga jagi dušše olggobealde oahpaheaddjit, geat eai dovdan báikkálaš servodaga dárbbuid eai ge sámi árbevieruid. ¶
Váldde áinnas oktavuođa min ráđđeaddiiguin, Anne Kristine Langseth Bargiidviesus, tlf. 98 29 52 01 dahje Gry Aalde ISCO Groupas, tlf. 22 06 87 00 oažžut eambbo dieđuid. Sáhttá maid váldit oktavuođa NAV-interim direktevrrain, Tor Saglie, ass. dir. Inger Johanne Stokke dahje ass. dir. Arild Sundberg, tlf. 23 23 38 40 / 23 23 38 60. ¶
Suoma bealde sámiid álbmotbeaivve váldodáhpáhusat ordnejuvvojit Anára girkosiiddas. Oulu bismágotti bismá Samuel Salmi doallá Anára sámegirkus earenoamáš álbmotbeaimeassu. Sámedikki ávvudeapmi čohkke stuorra joavkku ávvoveaga eahkes Siidii. Beaivvi prográmma álggahuvvo sámi leavgga stággui geassimiin girkosiidda skuvlaguovddážis. Leavgga geassimii oassálastet buot Anára skuvlalaččat. ¶
DUOGÁBEALDE: Suollagat leat duogábealde gorgŋon Šillju káfea dáhki ala ja dakko mannan dan njealječiegat latnjii gos leat speallan-automáhtat, main leat dolvon ruđaid. ¶
Suollagat leat duogábealde Šillju káfea gorgŋon seainni mielde bajás, ja dasto mannan dáhki mielde lásii gokko gaiko sisa. Doppe leat árvideamis sprájjen alárbma detektora, nu ahte dat ii leat huikkádan. ¶
Duorastaga dii. 18.00 Sámi viesus; dáiddačájáhus ja Mari Boine konsearta. Bearjadaga; sámefeasta Fabrikkenis. Lávvardaga; doalut Sámeviesus. Sotnabeaivve dii. 11.00 Ipmilbálvalus Oslo duopmogirkus, ja doalut álbmotmuseas ja sámeviesus. Sámi álbmotbeaivvi dii. 09.00; leavgageassin ráđđeviesu olggobealde ja iđitborramuš Oslo ráđđeviesus. Stuorradikki šiljus lávvu dii. 10.00-15.00. Sámeálbmotbeaivvi ávvudeamit dii.16.00 Sámeviesus. ¶
Helssegis álbmotbeaivi ávvuduvvo 10.2. eahkedis oalle populárakultuvrralaččat. Álbmotbeai 'kluppas UMO Jazz House -nammasaš olgobáikkis lávddi alde leat nuortalašrockar Tiina Sanila ja Inga-Máret Gaup-Juuso. Doppe lea vejolaš maiddái geahččat sápmelaš dokumeanttaid. Álbmotbeai'kluppa ordnejit City-Sámit searvvi nuorat. ¶
–Dat mielddisbuktá earret eará ahte Sámediggi galgá oassálastit jahkásaš searvečoahkkimis, muhto foanddas galgá leat sorjakeahtes stivra mas lea lossa media- ja hálddašanfágalaš deaddu. Mediafoandda stivra galgá ge friddja veardidit investeremiid mediafágalaš ja ekonomalaš beroštumiid ektui, ja siskkabealde politihkalaš mearrádusaid, mas sámegielat beaiveaviisa boahtá vuosttamužžii, lohká Urheim. ¶
Nordlándda boazodoalloagronoma Harald Rundhaug lohká ahte sis ii leat váldi lasihit boazologuid. Danne ii oaidnán guovllustivra vejolažžan rahpat ođđa doalu go Jillen-Njaarkes lea juo boazolohku bajábealde lobálaš logu. ¶
Danne lohká iežas gávnnahan ahte viđa dollui ii leat sadji go boazolohku lea mearriduvvon logus, ja vel bajábealde ge, ii ge okta ge doallu mieđit unnidit bohccuid. ¶
Maŋimus áiggiid leat gullon Sámis ságastallamin álgoálbmogiid dutkamiidda guoskevaš etihka birra. Servodaga olggobealde bohtet dáid áiggiid dávjá vierroolbmot álgoálbmogiid dutkat. Jahkásaččat dahkkojuvvojit álgoálbmogiid ássanguovlluide lohkameahttun dutkanmátkkit. Dutkiid lassin álgoálbmogiid eatnamiidda leat bahkkemin sierra surggiid áššedovdit dušše ekonomalaš ulbmiliiguin. Goalmmát joavkun leat «kulturturisttat» , geat bohtet ohcat guovllus eksotihkalaš vásihusaid. ¶
In oaivvil suige dan ahte vierroolbmot eai oččoše dutkat álgoálbmogiid, muhto dutkamat galget čađahuvvot dainna lágiin ahte dainna boahtá leat ávki maiddái dutkojuvvon olbmuide ja sin ássanguovlluide. Maiddái dutkamušat galget nannet oba sin kultuvrra. Dákkár rivttes dutkanvuohki gáibida olbmos dihto vuollegašvuođa ja olmmošvuođa. Servodaga olggobealde boahtán dutkit galget muitit dan ahte sii leat máŋgii dutkamin oalle rašisge áššiid. Dál galggašii viimmatge vuđoleappot ságastallagoahtit das, makkár etihka ja vugiid mielde álgoálbmogiid guoskevaš dutkan galgá jođihuvvot ja čađahuvvot. ¶
–200 jagi dassái juo livčče sápmelaččat galgan duostat vuosttildit Ruoŧa eiseválddiid politihka sámiid hárrái, jáhkán vuoigatvuođa dilli min bealde dalle livččii lean áibbas eará, lohká Svonni. ¶
Gurutbealde Janne Guttorm geahččá go sátnejođiheaddji rahpá sin nuoraid siidda. ¶
Das maiddái imaštii dan go eanaš vuodjinlobit leat addon alážiidda dahje alážis alážii, maiddái oalle alla váriide mat leat badjel 500 mehtera bajábealde ábi. ¶
Dan dihte lea sin mielas suohkan rihkkon dan gáibádusa ahte meahccevuodjin galgá unniduvvot unnimus dássái, ja suohkan lea addán vuodjinlobiid olggobealde iežaset válddi. ¶
–Guovdageainnus eai leat dakkár alla gáissát go mearragáttiin, muhto duolba várit. Guovdageainnus ii báljo gávdno ge alla čohkka, nu mot fylkamánni lea čuoččuhan, dadjá Hætta. Son juo fuomášuhttá ahte Guovdageainnu gilli ieš lea juo máŋga čuohtemehtera bajábealde ábi. ¶
–Nu ahte várit, mat leat 500 mehtera bajábealde ábi Guovdageainnu suohkanis, eai leat ollin ge nu ceggosat go mearragátti gáissát mat lea 500 mehtera alu. Danne ii oba sáhte ge buohtastahttit mearragátti siseatnamiin, go lea nu stuorra erohus topografiijas, dadjá Hætta. ¶
–Dat gii lohká ahte 4-juvllat crossa lea dušše bađa alde čohkkát ii dieđe man birra hupmá, dadjá beakkán sápmelaš crossvuoddji Jostein Biti. ¶
Justa dán áššis gal baicce galggaše Elgvin ja su miellaskihpárat geahčastit ealgabivddu mahkáš Mátta-Norggas. Ollusat biillaiguin vuojašit gittameahccegeainnuid mielde bivdoguovlluin ja biillaid olggobealde báhčet elliid. Go áigot mohtorjohtolaga bivddus fallehit, de lea dá sidjiide eldorado. ¶
Slincraze doallame konseartta Riddu Riđđu lávddis. Su duogábealde lea su manager ja skearrojoraheaddji Johan Máhtte Gaup. ¶
Dán jagáš by:Larmas lei maid Riddu Riđđu mielde. Festivála lei by:Larma ovttasbargoguoibmi ja besse dan dihte ovdanbuktit artisttaid by:Larmas. Alit Boazu, Adjágas, Olchey (Tuva) ja Namgar ledje muhtimat dain artisttain maid Riddu Riđđu lei válljen čájehit iežaset lávddi alde duorastat eahkeda. ¶
60% álbmogis orru olggobealde dáid guovlluid ja álbmot galgá bidjat politihkkáriidda gáibádusaid movt mii galgat vuhtiiváldit sin beroštumiid. Dasto lea min geatnegasvuohta viidáseappot dáid gaskkustit guovddáš eiseválddiide. ¶
Gurotbealde lávus Karasjok kroa eaiggát Lásse Jon Niillas Lemet (Klemet Turi) oktan bálvváiguin, Anne Fenger Lynge ja Silvo Rasmus. Maŋábealde Leif Johnny Kildedam gurotravddas ja Nils Asgeir Mienna olgešravddas. Lávu ceggejeaddji Johannes Guttorm čuožžu sutno gaskkas. ¶
Biret mearkkašii ollu maiddái máŋgasii olggobealde bearraša. Son lei deaivvadan ollu olbmuiguin jagiid mielde. Galle olbmo leat fitnat duottarstobus ja gallis leat idjadan doppe lea váttis diehtit. ¶
Liegganeamen Arktisa čuozahusatLohken Torkel Rasmussensa árvvoštallama girjjis "Liegganeamen Arktisa čuozahusat" .Iešalddis girjji nammage lea dakkár, ahte das lea juo vuosttas stuorra giellaoahpalaš feailla .... Liegganeamen Arktisa čuozahusat?Mii lea liegganeamen? Giela ráhkadusa mielde dieđusge čuozahusat - amma nu! Muhto dieđusge lohkki árvida, ahte eai dat čuozahusat ... mat dál juo ležžetge ... lieggan. Ferte leat dieđusge Arktis mii lea liegganeamen.Na ... livččii dieđusge galgan leat "liegganeaddji Arktisa ..." .Bázán velá imaštallat duon čuozahusat -sáni....Vai áddešin maid dat oaivvilda guovllastan álgonama: "Impacts of Warming Arctic" . Sátnegirjji mielde impact mearkkaša ee. váikkuhus, bártideapmi, nordadeapmi, beaktu (effekt), bahkket, časkit jna.De mun dan vuođul ádden ahte Arktisa liegganeapmi čuohcá man nu láhkai lundui. Ja das dalle boađášii duot "čuozahusat" , mii mearkkaša sullii seamma go "váikkuhusat" .Ná dat várra livččii? Livččii nappo sáhttán válljet girjji nammii vehá oahppasut sáni vaikko gal duon "čuozahusat" –sánige ádde ...Mu mielas dán girjji gielladárkkisteapmi lea jogo vajálduvvan oalat dahje gielladárkkisteaddji leamaš oalle juo fuollameahttun. Dieđusge ovddasvástádus gielladárkkisteamis lea álo jorgalusa diŋgojeaddjis ...Mu mielas Nils Ole Gaup livččii dárbbašan dán girjji jorgaleamis veahkkebargin dakkár geas lea buorre gielladáidu sihke čálalaččat ja njálmmálaččat.Bázán vehá imaštallat manin ii livččii sáhttán ná viiddis materiála jorgaleamis jo álggu rájis bivdit gean nu dárkkistit giela nu ahte jorgaleaddji livččii dađistaga sádden teavsttaid sutnje. Nubbi bealli dákkár dieđálaš deavsttas lea dat, ahte livččii sávahahtti ahte gii nu dárkkistivččii maiddái terminologia. Ja buorre livččii, juos terminologia válljemis sáhtášii doarjalit áššedovdiide. Dálá dilis sáhttá leat váttis gávdnat veahki, go ii gávdno dakkár "giellačeahppiid bargojoavku, geas sáhtášii bivdit veahki" . Suoma bealde áidna virggálaš veahki lea Kotusa gielladutki. Mo leš Norgga bealde.Sávahahtti livččii maiddái čoaggit ođđa tearpmaid sátnelistungirjji lohppii. Dalle lohkki ii dárbbašivččii árvádallat ođđa sániidmearkkašumi.Doaivvu mielde dán "Liegganeaddji Arktisa váikkuhusat/ čuozahusat" -livččiigo dát sisdoalu dáfus rivttes namma girjái - almmustuvvá divvujuvvon hámis. Sávvamis čállinfeaillaid lassin giddejuvvošii maiddái fuobmášupmi cealkkaráhkadusaide, doppe maid livččii divvun veara. Ja sávvamis boađášii velá sátnelistu girjji lohppii: sáme-dáro-suomagillii. De dalle livččii anolaš girji oahpahussii. Girjji áššit leat duođai áigeguovdilat ja dehálaččat - danin girjji almmustuvvan maiddái sámegillii lea dehálaš.Ja sávvamis girjji jorgaleaddji váldá kritihka positiivvalaččat: ii heaitte jorgalanbargguid muhto vuodju sámegiela čállimii ja giellaráhkadussii vuđoleapput. Iežas feaillaid guorahallama bokte čállindáidu ovdána.Hannu Kangasniemi ¶
Stáhta bealis ákkastuvvo demokratiija nannet sivvan manne Finnmárku galgá oassin dan ođđa regiuvnnas. Min mielas lea dát ákkasteapmi mealgat duogábealde duohtavuođa. Finnmárku šaddá leat álfárot unnitlogus jus stuorát Finnmárkui gullevaš áššit galget meannuduvvot. Dát sáhttet buktit stuorra váttisvuođaid Finnmárkkuopmodaga hálddašeami ektui jus earát olggobealde Finnmárkku vel galget leat mielde váikkuheamen mearrádusaid doppe. Danne lea áibbas čielggas ahte eiseválddit fertejit vuhtiiváldit dáid sierralaš beliid Finnmárkkus ja bisuhit Finnmárkku sierra regiuvdnan. Dát váikkuha maiddái Sámedikki bargodilálašvuhtii go sii juo leat mielde Finnmárkkuopmodaga stivrejumis. Stáhtalaš demokratiijaákkasteapmi dán áššis lea baicce eahpedemokráhtalaš dan sivas go finnmárkulaččat iežaset gullevaš áššiide bohtet oalát unnitlohkui. Dan fertet garvit. ¶
Davviriikkaid boazodutkit čoahkkanedje Helssegis Davviriikkaid boazodutkit (NOR) čoahkkanedje ovddit mánu 22. ja 23. beaivve Helssegis. Mielde ledje dovddus boazodutkiid ja kulturdutkiid lassin maiddái sámit geat barget boazoealáhusas ja hálddahusas Davviriikkain.Juos mun geahččalan geassit oktii guovttebeaivásaš seminára bohtosiid de sáhttá dadjat, ahte earret sámiid earáge boazoálbmogat davvimáilmmis leat eallán njuolgga luonddu veagas. Dát ii oaivvil dan, ahte olmmoš livččii eallán ng. čoagginkultuvrrain. Olbmot vigge dán árktalaš guovllus dasa, ahte energiija váldojuvvo luonddus gáržžes ássanguovllu olggobealde boazoealuid bokte. Boazu lea dahkan vejolažžan atnit ávkin davviguovlluid vátna šattuid. Boazu oažžu buot iežas energiijadárbbus luonddus, ja dát lei boazoálbmogiidda dadjat juo áidna vuohki beassat oasálažžan eanaekosystema buvttadusas.Bohcco ja boazodoalli eallima vuođđun lea leamaš dat, mo šattut leat vuogáiduvvan árktalaš birrasii. Davvimáilmmi mihtilmasvuođaide gullá ahte guhkes dálvvi áigge šattut eai sáhte ollege čatnat alcceseaset beaivváža energiija dahjege oktet. Oppa ekosystema šaddá birget dainna energiijain, maid šattut leat háhkan oanehis geasi áigge. Davviguovlluid bohccot ja boazodoallit šaddet maiddái dahkamuššii muohttagiin, mii lea hui guhká eatnamis. Boazodoallu leage dakko bokte áidnalunddot eará ealáhusaid ektui ahte dat sáhttá atnit ávkin ođasmuvvi luondduriggodagaid. Ja aiddo dákko leage boazoealáhusa rašis bealli: árktalaš šaddomáilmmi buvttadus lea rájálaš ja hui rašis vuođu alde. Jos leat liiggás bohccot, de dat sáhttá čuohcit máinnašuvvon šaddobuvttadussii. Boazodoalu historjá ja otnábeaivi Dutkit čuvgejedje maid semináras boazodoalu historjjá. Bohccuid leat álgoálggos doallagoahtán Eurásia davviosiin. Árbevirolaš boazodoalloguovlu lea ollán Skandinávias gitta Nuorta-Sibirijái ja Kamshatka-njárgii. Okta boarráseamos dieđuin boazodoalus boahtá Ottaris, davvinorgalaš čeardaoaivámuččas, gii 892:s muitalii Englándda gonagassii iežas oamastit 600 bohcco, main guhtta adnojuvvojedje hohkahuseallin. Gieskadaš arkeologalaš gávdnosat Davvi-Norggas orrot čájeheamen ahte sámiid boazodoalu álgoáiggit deivet Ottara áiggiide. Kiinnálaš historjáčálliid čállagiin 499:s gávdnojit dieđut boazonomadismmas ja danin lea áibbas jáhkkimis ahte boazodoaluin leat bargan juoga hámis goittot 2000 jagi. Dán áigge leat bohccot eanemus Ruoššas, gos dat leat guovtte geardde eanet go eará sajis. Davviriikkain leat sullii 800 000 bohcco. Davvi-Amerihkás leat dušše golbma-njealljelotduhát bohcco. Biergu lea ainge boazodoalu deháleamos buvtta. Dasa lassin bohccos fidne čorvviid ja náhkiid omd. sámeduoji materiálan, ja davviguovlluid turismmasge boazu lea hui guovddážis. Máilmmis buvttadit jahkásaččat sullii 30 miljon kilo bohccobierggu. Davviriikkain njuvvet jahkásaččat 300 000 bohcco, mii dahká badjel guhtta miljon kilo bohccobierggu. Boazodoaluin barget dán áigge lagabui 30 álbmoga. Boazoealáhus lea dehálaš oassi davviálbmogiid kultuvrras. Bohcco veagas olbmot sáhttet atnit ávkin árktalaš ja subárktalaš guovlluid vátna buvttadannávccaid. Boazodoallu dárbbaša viiddis guovlluid ja buvttada bohcco nammii uhccán. Boazodoalu sadjái lea váttis gávdnat dáidda guovlluide eará ealáhusaid, iige boazodoallu sáhte ealihit stuorra olmmošeatnatvuođa, go váldá vuhtii davviguovlluid luonddudilálašvuođaid. Bohcco dálvebiebmun lea jeagil. Geassit bohccot guhtot jekkiin ja guolbaniin rási ja lastamuoraid ja miestagiid lasttaid. Suoma Sámis bohccot johtalit viehka gáržžet geasse- ja dálveguohtoneatnamiid gaskka. Davvi-Norggas lea dábálaš ahte olbmot johtet bohccuiguin juoba čuđiid kilomehteriid, go johtet siseatnama duoddariin geassái mearragáddái dahje riddoguovlluid sulluide ja fas ruovttoluotta siseatnamii. Ruoŧas fas bohccot leat dálvvi vuovdeguovlluin ja johtet giđđat duoddariid mielde, mat leat lahka Norgga ráji. Ruoššas johtet dábálaččat giđđat davásguvlui taigaguovlluin tundrai dahje tundraguovllu siste, muhto maiddái vuovdeguovlluin tundrai geassit. Johtimat dáhpáhuvvet dábálaččat dološ johtolagaid mielde, maid alde leat árbevirolaš guottehansajit, rahkanguovllut ja dasa lassin gárddit bohccuid čohkkema ja rátkima várás. Boazodoalu vuođđun galggašii leat buorre muddui luondduguohtoneatnamiid ávkinatnin. Heajos jagiid fertejit goittot dán áigge dorvvastit bohccuid biebmamii. Boazodoalu dutkan Semináras čielggai maid, ahte bohcco ja boazodoalu dutket measta buot davviuniversitehtain. Maiddái stáhta hálddahusa bealde dutket muhtun muddui boazodoalu. Jos boazodoalu áigu ovddidit, de galgá mealgat buoridit luondduealáhusaid gánnáhanmuni, márkandovdamuša ja lasihit fitnodatskuvlema. Ekonomalaččat gánnáhahtti ja teknologalaččat vuogas buvttadanvugiid sáhttá hukset boazodollui nu, ahte ekonomiija-, teknologiija- ja biologiijasurggiid dutkit barget eanet ovttas. Dasa lassin boazoealáhusas lea dárbu vuođđodutkamii, man vuođul sáhttá válljet daid surggiid, maid gánnáha vuosttažettiin dutkagoahtit. Seammaláhkai lea dárbu praktihkalaš dutkamiidda, mo boazodoalu ja luondduealáhusaid sáhttá ovddidit. Dálá váttisvuođat Boazodoallu lea dáid áiggiid váttisvuođaid siste árktalaš guovlluin. Sivvan lea vuosttažettiin dat, ahte ovddeš boazodoalloguovlluin ávkkástallet dán áigge earáge berošteaddjijoavkkut, dego eana- ja vuovdedoallu, energiijadoallu, ruvkedoaibma, militeara, turisma ja luonddusuodjalus. Dat leat gáržžidan dárbbašlaš eatnamiid. Boazodoalu stuorámus váttisvuohta lea goittot dat, ahte bohccot leat liiggás ja ná loktet guohtoneatnamiid. Ja go lea sáhka ng. bistevaš ovdáneami máhcaheamis, de fertet dovddastit ahte boazoálbmogiid vierut leat dáid jagiid mealgat nuppástuvvan ja árbevirolaš dáiddut leat várra geahppánan. Dilli sáhttá šaddat ainge vearrábun, go olbmot háhket eanet ja eanet boazodoalu várás divrras skohteriid ja eará mohtorfievrruid.Industriijaluvvan ja áimmu nuoskun leat máilmmiviidosaš áššit ja daid váikkuhusat dovdojit bures guovlluin, main leat rašis ekosystemat. Ja aiddo dákkár guovllus eallá boazu. Boazu šaddá muhtun boazodoalloguovlluin maiddái gilvalit eallinsajis karibuiguin ja goddiluvvan bohccuiguin. ¶
– Báhčin lea konsentrašuvdna valáštallan. Ferte iskat biekka, geahččat dušše iežas báhčinmihttui, iige suorganit go guovttobealde bávkalit earát, čilgeba báhčinmeaštárat. ¶
SUODJALUSA ČIEGUS BARTA: Dat maid Suodjalus homme siskkobealde dáid seinniid ja luŋkejuvvon lásiid duohken leat čiegus dieđut. Forsvarsbygg aŋkke duođašta ahte sis eai gávdno dokumeanttat huksenlohpái dáidda visttiide mat leat Leavvajogas. ¶
Romssa Sámeskuvllas Málatvuomis. Maŋŋá leavgga stággui geassima, čájehuvvojedje dološ filmmat dan áiggis go Sámeskuvla láigohii vistti vuollelis vuomis. Govas gurot bealde lea Marianne Olmmáivákkis eret, dološ oahppi guovttos Biret Elle Eira ja Sissel Oskal, gii dál lea oahpaheaddji, Anne Oskal Rørslett ja ravddas olgešbealde Piera Niillas Sara. ¶
LIHKASTAHTII: Transjoik rumbudearpi guovttos (olgeš) Snorre Bjerck ja Tor Haugerud oaččuiga olbmuid musihkalaš lihkahussii. Maŋábealde čuovvuba Frode Fjellheim ja Nils Olav Johansen. ¶
–Dát lea Hámmarfeasttas govvejuvvon miessemánu 17. beaivvi muhtin jagi ovdal soađi. Mu mielas govve dát govva bures sámeálbmoga dili. Duo olgešbealde govas gurgalit dáža mánát ráiddus meattá ja gurotbealde ravddas vázzá sámegánda okto, lohká diehtojuohkinkonsuleanta Anders Henriksen Sámiid Vuorká-Dávviriin. ¶
Ánne Risten Sara lohká ahte Ena lea dušše dakkár heargi mii liiko leat ovddabealde earáid ja danne vuoitiba. ¶
Vuot lea olles sámi álbmot ávvudan beaivviset miehtá Sámi ja maiddái olggobealde ge. Doalut leat čađahuvvon iešguđet vugiid mielde iešguđet báikkiin. Máŋgga guovllus leat maiddái heivehan eará doaluid dán beaivvi lahkosii mat čohkkejit vel eanet olbmuid, nugo lassi konseartta dahje gilvvut, nugo mahkáš Romssas. ¶
Liikká lea beaivi dagaheamen juoidá mii čatná álbmoga oktii ja mii buktá gullevašvuođa ja nanne sámi identitehta. Norgga bealde leat riikka mediat, erenoamážit radio ja TV, hui čeahpit buktit doaluin miehtá riikka juoidá álbmotbeaivve lágidemiin. Dáinna vugiin leat sii mielde dehálaš dieđuid juohkimin oppa riikka álbmogii, ii dušše sápmelaččaide. Ja sápmelaččaide addáge dát nana ja gievrrat iešdovddu go maiddái stuorra riikka mediat beroštit min álbmotbeaivvis. Dát buktá čuvges boahtteáiggi boahttevaš álbmotbeaivve doaluide. Lágideaddjit maid bohtet leat movtta go sin doaluin lea stuorra ja nana árvu. ¶
Su mielas leat dál muhtumat siskkabealde Finnmárkku Bargiidbellodaga nivssihan go eai leat ožžon fylkkaevttohusa stivrajođiheaddjin. ¶
1904 lea jahki mii bođii rievdadit Johan Turi eallima. Toga alde gaskal Narvika ja Girona deaivvada Turi ja oahpásmuvvá dánskalaš rivguin, Emilie Demantain. ¶
Ođđajagi mánu 1. beaivvi rájes galget gusain leat guottát maid nalde livvadit návehiin. ¶
Ollu ealggat geainnuid alde ¶
Ollu ealggat luottaid alde ¶
Distaga ožžo Kárášjoga politiijat fas dieđu ahte guokte ealgga leat vuddjon. Nubbi Dievaljávrris, mii lea Leavnnja guvlui. Ja nubbi ges Bieskenjárggas, mii lea máttabealde Kárášjoga márkana. ¶
Robin Lindberg lohká politiijaid mielas dán jagi eambbo ealggaid luottaid alde ovddit jagiid ektui. ¶
–Olli láhtten lea biđget ja hearjidit, ii ge dušše siskkabealde bellodaga, muhto olles Finnmárkku álbmoga. Dat boahtá min vaháguhttit guhkes áigái, čuoččuha Isaksen. ¶
Go min eallin lea guhkkin eret ealli Ipmilis, de mii leat boasttu geainnus. Mii eallit olggobealde dan servvolašvuođa masa mii leat sivdniduvvon. Ipmil lea midjiide addán eallima. Son ráhkista olbmuid ja hálida oktavuođa juohke áidna olbmuin. Suddu lea min earuhan eret Ipmila searvevuođas, muhto Ipmila ráhkisvuohta lea gievrrat go suttu fápmu. Dan dihte lea buohkaide vejolaš geat vuostáiváldet Ipmila bestojumi, man mii leat ožžon Jesusa eallima, jápmima ja bajásčuožžileami bokte, gávdnat geainnu ruovttoluotta Sivdnideaddji lusa gii bidjá min eallima stuorát oktavuhtii ja addá mihttomeari. «Son besttii min, ii min vanhurskkis daguid dihtii, muhto váibmoláđisvuođas dihtii» , čállá Paulus Titusa girjjis. ¶
Sámi mánnosaš mágasiinna joavku lea vuot leamaš mátkkošteamen. Dán vuoro Biengendaelies Ruota bealde ja Málatvuomis Tromssas. Bohtosa dán mátkis sáhtát oaidnit “Árdna – sámi kulturmágasiidna” –prográmmas duorastaga njukčamánu 30. beaivve diibmu 17.25 NRK1:s. ¶
Heasttaeaiggát Lill Tove Somby illudii máŋggageardánit maŋŋá go su heasta «Rex Milos» vuittii nealját doalvvi lávvardaga jogajieŋa alde Kárášjogas. – Ballen issorasat heasta ii birge go ledje garra gilvaleaddjit boahtán Suomas, logai kárášjohkalaš Lill Tove (22) dalá maŋŋá doalvvi. ¶
Lill Tove illudii ja njuikkodii issorasat dalá maŋŋá go su heasta «Rex Milos» ja vuoddji Antti Rasmus vuittiiga ja dearppaiga guokte Suoma heastta ja ovtta Mátta-Várjjat heastta njealjátdoalvvis johkajiekŋabána alde Kárášjogas. ¶
BUOHKAT VUOITIT: Giehtaspábba vahkkoloahpas Guovdageainnus ledje buohkat vuoitit, nugo gurutbealde Áltá-spillar Dorthea Oppheim ja olgešbealde Karianne Aho, Guovdageainnu spealli.Govva Guovdageainnu FS giehtaspábbajovkui ¶
–Maŋimuš dieđuid mielde de eai soaitte go 50 heakka vel olles riikkas. Skog muitala ahte sis leat govvidanautomáhtat Lágesduoddaris, Biekkirvuona guovllus ja Čorgašis, muhto doppe eat leat nákcen duođaštit ovttage ealli; –muhto diibmá duođašteimmet njállabárra davábealde Guovdageainnu, Romssa fylkarájá lahka, muitala Elin Skog. ¶
Go Min Áigi deaivvada 82 jahkásaččain de lea son Guorbmet alde Kárášjoga davábealde. Almmái lea juo čuoigan moanat kilomehteriid dan beaivve ja joavdan geainnu lusa. ¶
– Biillain vuoján dušše go vuolggán guhkit mátkái, himihastá son. Stobu olggobealde leat maid masá áibbas ođđa skohterat Hánssas. ¶
Dávjá lea maiddái dramatihkka, go vuoddji sáhttá gahččat, sabet sáhttá beasihit ja ollu eará sáhttá geavvat dan botta go njeallje hearggi ruhttet buohtalaga ja vuoddji sabehiid alde heaŋgá maŋis lávžegeahčen. ¶
Gávpotoassi Grünerløkka lea árbevierrorikkis ja nuorra gávpotoassi nuorta guovddážis gos lea ealli kultur- ja olgoeallin. Gávpotoasis leat sullii 37 000 ássi gos measta 1/3 leat eret riikkain olggobealde Norgga. Gávpotoassi lea okta dain geográfalaš unnimus osiin mas 1/4 oassi leat friddjaguovllut. Sámi mánáidgárdi - Cizáš ¶
Báhčči Dál lea áigi geargat boares bargguiguin mat leat čoagganan. Ja dáiddát nagodit gárvet muhtin áššiid juo gasku vahku. Jus vieččat veahki olggobealde de soaitá dat leat hui buorre goansta. Muhtin ovddeš bargoustit gii diehtá ollu lea dakkár geainna don berret ságastallat. Son veadjá máhttit du neavvut? Geahččal garvit dakkár áššiid mat soitet du dagahit sága vuollái. Du lihkkologut: 1, 19, 21 og 25 ¶
NVE olis boahtá doaresprofiilalaš mihtideapmi čađahuvvot muhtin jogain geasset/čakčat 2004:s. Doaresprofiila merkejuvvo dábálaččat revrriide goappešat bealde johkagátti lahka. Gittamearkkat boltejuvvojit dábálaččat báktái. Mihtidanbarggut dagahit veaháš vuodjima joga lusa ja vel fanasjohtoleami. ¶
- Mieđihan ahte Finnmárkolágain bargat lea dego geađgás geainnu alde vuodjit, lohká Dørum. Ieš oaivvilda ahte lea guldalan Sámedikki áššis. ¶
Sámi spábbačiekčanlihtu jođiheaddji Leif Isak Nilut ja Sámi riikajoavkku hárjeheaddji Isak Ole Hætta leigga geahččame TIL čiekčama Lillestrøm vuostá gaskavahku Romssas. De beasaiga čohkkát VIP-tribunas Alfheimas ovttas Manchester United-taleantaohcciin Geoff Watsoniin. Manchester United-hárjeheaddji Alex Ferguson lei sádden Watsona geahččat Morten Gamst Pedersena. Nilut muitala ahte soai Hættain čohkkáiga juste vuolábealde Watsona, gávttit badjelis. Soai humaiga Manchester Uniteda áirasiin ja muitaleigga ahte leaba sápmelaččat ja ohcame čikčiid Sámi riikajovkui. –Dat lei su mielas hui gelddolaš, muitala Nilut, gean mielas lei hui somás dáhpáhus oaidnit TIL. ¶
Anders Isak Oskal maid čilge ahte boazodoalli oainnu mielde eai dárbbaš leat eatnamat guorban go bohccot leat heajut. Dasa lea sivva go boazosápmelaš árvoštalla jahkodagaid mielde ahte makkár guohtumat ja dálkkit leat leamaš iešguđet áiggis, mat leat váikkuhan bohccuid dillái. –Ii galgga leat dieđus ahte boazosápmelaččat leat goasse ealuid unnidan njuovvamiin, lohká Anders Isak Oskal, gii geažuhii sátnevádjasiin "guoirras buoret gieđas go buoidi meahcis." –Dat dieđus muitala juoida, lohká Oskal. Dan oktavuođas maid lohká Oskal ahte 1978-boazodoalloláhka ramskii boazodoalu siskkaldas ipmárdusa dakkár áššiin, go bohte doalloovttadagat, doarjjaortnegat ja čakča- ja dálveeatnamiid gohčodedje oktasašguohtumin, dego eai oba livčče ge gávdnon dat čáletkeahtes rájit ja njuolggadusat siiddaid gaskkas ja siskkabealde siiddaid. Oskal maid jáhkká ahte boazologuid lassáneapmái váikkuhit dat go boazoeaiggádat ieža masse oktavuođa grossisttaiguin ja geavaheddjiiguin, go stuorra njuovagaide sirdui dat oassi. –Ii boazoodalli šat dárbbašan smiehttat makkár álššain boazu lea maid vuovdá. Danne sáhtte áldduid ealihit nu boarisin dassážii go dat rávže, go njuovahat gal liikká osttii, govvida Anders Isak Oskal. ¶
Justa dál Biehtár lea guvssiid gohpamin ja hervemin daid dáktečiŋaiguin. Sus lea bargohárjehalli bájis ja Biehtárii, geasa duodji lea iešalddes čielga ášši mánnávuođa rájes, lea miela mielde beassat oahpahit duoji. Biehtára duojit leat čábbát ja girját. Ja girjái lea maiddái duojára jahki. – Dát áigi, čakčadálvi manná geasi áigge diŋgojun dujiid válmmašteapmái. Ja dál maiddái go lea bigálusáigi, de čoakkán ađadávttiid ja vuoššan daid. Vuos geavahan daid biebmun ja maid in nagot ieš borrat de doalan máleseahkediid, Biehtár muitala. Giđa bealde áiggi čuvggodettiin maid duojit čuvggodit – dalle lea silbačiŋaid áigi. – Silbbaide ja maiddái čoarvečiŋaide lea johtu giđđat. Dallehan sápmelaččat hálidit čiŋadit ja geasset olbmot heajastallet. Nu, ahte máŋgga sortta barggut leat jagi mielde, lohká Biehtár. Son lea dovddus maid fiinna čoarve dohppaniibbiidis geažil. – Dat mannet eanaš skeaŋkan ja olgoriikalaččat oasttáše daid fárrui eambo go maid gearggan ráhkadit. ¶
– Bálkkašupmi ráhkada positiivvalaš vuoiŋŋa spábbačiekčanguovlluin, oaivvilda Finjord. Fylkkaráđđi Hans M. Ellingsen geigii sutnje bálkkašumi. – Ii dat leat vaikko makkár bálkkašupmi. Son lea rahčan johtolatsihkarvuođa ovddas spábbačiekčanbirrasis. «Beroštit johtolagas» prošeakta lea oalle bures lihkostuvvan, logai Ellingsen go geigii 30.000 ruvdnosaš šeahka ja Arvid Sveen dáidaga Finjordai. Finjord giittalii Finnmárkku 6.-7.000 čiekčiid ovddas. – Mii váldit johtolatsihkarvuođa hui duođalaččat go mátkkoštit Finnmárkkus spábbačiekčamiid oktavuođas. Spábbačiekčit vádjolit hui ollu Finnmárkku geainnuid alde go johtet spábbačiekčanšilljuide. Mihttomearri lea ahte mis ii galgga leat oktage lihkohisvuohta geainnuid alde, logai bálkkašumi vuoiti. ¶
Fred. Olsen Renewables AS pláne maiddái bieggamillopárkka guvlui mii lea máttabealde Nuorevuona Davvisiidda gielddas. Dieđáhus Lágesvuona millopárkkas, mii ovdal lea dieđihuvvon NVE bealis, lea almmolaš geahčadeapmái Davvisiidda gielddas ja mas lea gulaskuddanáigi 01.12.04 rádjai. ¶
Salás maŋábealde gullogođii fáhkka luohti ja buohkat vilpugohte go gulle oahpes luođi "Jergul Hánsa" . Dimitri jođiheaddji Terje Aho láidestii juoiggadettiin joavkku lávdái ja das rohttehedje moji njálmmiin golbma luođáža ja fas manne. ¶
NBR jođiheaddji Aslak J. Eira maid válddii sáhkavuoru, iige son ge bala bággonjuovvamiin. Son baicca moittii Boazodoallostivrra go eai daga maide áššiin, go sii han leat mearridan bajemus loguid, ii ge Boazodoallohálddahus. Aslak J. Eira maid lohká diehtit ahte Boazodoallohoavda lea bivdán ođđa raportta ráhkadit. Dan maid Eira jáhkká šaddat vejolažžan lea ahte boazodoalloeiseválddit "sáhkkohit" juohke bohcco ovddas mii lea bajabealde mearriduvvon logu. –Jus de ii mávsse, de sáhttet eiseválddit dan mavssihit seamma láhkái go buot máksámuš áššiin. Nu ahte ovtta láhkái sáhttá loahpas šaddat "bággonjuovvan" jus ii mávsse, dadjá Eira. ¶
Pondus Áigon dušše giitit go ovttaládje njurgguhahtat biilla. 2000 biilla munno ovddabealde ledje dušše vuordime du signála. ¶
Dat ii mearkkaš ahte Kesikitalo manná dál suovvan presideantan, go Kárášjoga Sámiid Searvi evttoha presideantan iežaset NSR veterána Ragnhild Nystad, geas lea viiddis ja guhkes áiggi politihkkalaš vásáhus. –Mun in bala gilvvus go lean dasa ráhkkanan, muhto gilvalit siskkobealde organisašuvnna lea eará. Das ferte maiddái sihkkarastit ovttasbarggu. Ragnhild lea hárjánan ja nagoda áššálaččat bargat, nu ahte jáhkán šaddat čorgadis gilvvu. Iige Keskitalo hálit álget muitalit manne son šattašii buoret presideanta go Ragnhild Nystad. –Dat ferte leat organisašuvnna duohken mearridit, muhto jienasteaddjit soitet hálidit ođasmahttima. Gánske hálidit oaidnit eará olbmuid Sámedikkis. Dan sáhtán goit mun fállat, lohká Keskitalo. –Seammas dieđán ahte son lea nana kandidáhtta, in ge eahpit ahte Ragnhild Nystad sáhttá leat buorre evttohas. Muhto dan ferte organisašuvdna válljet guovamánus. ¶
Osku ja eallinoaidnu lea juohke kultuvrra ruohtas ja vuođđun dasa man ala kultuvrra lea huksejuvvon. Ja go dát vuođđu ravgejuvvo eret čearddas de lea maid sin kultuvrra ja eallinoainnu álki rievdadit. Danin leage maid hui dehálaš doalahit dán oskkomolsašumi fámus. Ii leat dáhpedorpmis ahte kolonisttalaš stáhtat bálkáhit báhpaid ja eará girkolaá bargiid geat galget álgoálbmot guovlluin doalahit kristtalaš oskku fámus. Dáppe Sámis lea mis vel dasalassin sierra Sámi Girkoráđđi mii galgá doalahit kristtalaš oskku nanusin. Dáppe Sámis leat earret girkut maid skuvllat, ja media doalaheamen kristtalašvuođa nanusin. Okta daid nannoseamos kristtalašvuođa ovdideaddjin lea min Sámi Radio, sis leat muđui hui čielga njuolggadusat das ahte leahket ”objektiiva” ahte eai mana geange beallái guđege áššis, muhto doalahit iežaset frijja vuođul muitaleaddjin das mii servvodagas dáhpáhuvvá. Muhto dan seamma Sámi Radios leat golbmi vahkus kristtalaš rohkos sáddagat. Ja dasa lassin dieđusge buot dat kristtalaš sálmmat maid hui dávjá čuojahit, ja vel ođas áššit jos oktage báhppa dahje eará girkoeiseváldi maige jienáda. Media gillii sáhtášii dadjat ahte kristtalašvuođa ektui doaibmá Sámi Radio ”mikrofovdna statiivan” Min smáđahkes Norggabeale Sámi Radio hoavda gean mun doalan hui stuorra árvvus, dadjá ahte sii sáddejit radiosáddagiid maid olbmot dáhttot ja liikojit gullat, namalasii kristtalašvuođa rohkosiid ja sálmmaid. Lea dieđusge duohta ahte leat ollugat geat dáhttot gullat dákkár sáddagiid. Livččiige hui ártet jos máŋggaid čuđiid jagiid mišuneren ii livčče váikkuhan min álbmogii. Buohtalagaid kristtalaš mišuneremiin lea maid fasttášeapmi ja badjelgeahččan min iežamet árbevirolaš eallinoidnui gullevaš daguide. Luđiid juoigan lea dušše okta dáin. Luohti lea muđui veaháš álgán jo šovkkodit nugo suttolažžan. Ii šat dubmejuvvo nu stuorra suddun go ovdal jos almmolaččat juoigá, muhto ain lea juoigan okta daid stuorra suttuin, ja dieđusge lea vuot Sámi Radio gos váruhit čuojaheames nu ollu luđiid ”amas eai vuorrasit olbmuiid bávččagahttit”. Lea lunddolaš ahte eiseválddit leat geahččalan čorget eret visot mat sáhttet gullat sámi iežaset árbevirolaš eallinoidnui, muđui han sii eai livčče lihkostuvvan iežaset kulturmolsumin/dáruidahttimiin sámiid ektui. Kolonisttalaš Stáhtaid beroštupmi lea maid ahte doalahit kristtalašvuođa nanusin eará álgoálbmotguovlluin miehtá máilmmi. Heahteveahkki juolluduvvo, muhto measta álo lea dát heahteveahkki seaguhuvvon maid kristtalaš mišuvnna doaimmain. Nuppiin sániin geavaha stáhta álgoálbmogiid heahtedili dasa ahte báidnit sin eallinoainnu, vai álgoálbmogat hilgot iežaset árbevirolaš kultuvrra ruohttasa, namalasii iežaset eallinoainnu. Midjiide lagamus ovdamearkan lea heahteveahkkedoaimmat Guoládatnjárgga Sámi servvodahkii mat odne čađahuvvojit aivvefal kristtalaš mišuvnnaiin, geat ožžot almmolaš ruđa dása. Eará álgoálbmot guovlluin maid leat kristtalaš oskodoalaheapmi álgoálbmot guovlluin hui garas. Iešguđetlágan kristtalaš girkut leat vuosttažat mat čuhcet čalbmái go boađát ovdamearkka dihte Indian reserváhtii Davvi-Amerikás. Seammás go kolonisttalaš eiseválddit doalahit kristtalašvuođa fámus álgoálbmot guovlluin de lea maid sidjide dehálaš doalahit álgoálbmogiid dan oskkus ahte juohke smávva oassi iežamet árbevirolaš eallinoainnus lea dušše dološ historjá ja cukcasat. Muhtin oasit heivejit maid dohkkehuvvot dáiddan. Mii Sámit leat dáruiduhttima vahágiin beasadeamen eret. Leat juo beassan eret das ahte heahpanaddat iežamet giela hállamis ja maid čiŋadit odne njuolggo čilggiin iežamet árbevirolaš biktasiiguin. Leat maid álgán veaháš juoiggadit, muhto dát gal lea vuos áin masá dušše lávddi alde ”artistan” go earát čohkkájit konseartalanjas dego earáge girkoálbmot dahje sotnabeaiskuvlla mánát. Eat leat vel joavdan nu guhkás ahte ollásit leat nagodan čoavdit juoigama eret suttus. Eatge dieđusge dohkket luođi iežamet čearddalaš dovdomearkan (nášunál luohtin) Jos mii galgat buriin oamedovdduin sáhttit iežamet gohčodit álgoálbmogin ja gáibidit álgoálbmot vuoigatvuođaid, de eaktuda dat ahte mii ieža maid dohkkehit min álgoálbmot ruohttasiid, ja erenoamážit iežamet váldo kultuvralaš vuođu namalasii iežamet árbevirolaš eallinoainnu. Dolin dát lei váralaš go sáhtii maid dupmehaddat jápmimii dáinna, muhto dán áigge ii leat šat várálaš, iige oktage gieldde min dahkamis dan. Eatge dárbbaš makkárge eiseválddis ánuhit lobi dása. Go beasašeimmet luovus buot tabus, ain maid vierrásat dolin leat bidjan midjide, de livččii Sámis ovdáneapmi. Muhto dassá go dohko joavdat, de dohkket mi sámit áin máilmmi stuorraservvodahkii minsttar álgoálbmogin ja buorren ovdamearkan nuppid álgoálbmogiidda, go leat nu kristtalaččat ja dieđusge maid jegolaččat eiseválddiide, nugo maid dávjá gullat maid Sámeradio rohkosbottuin, ahte olmmoš galgá leat. ¶
Nákkáhallet Finnmarkkuopmodaga hálddahusa alde ¶
Ruoŧa Ráđđehus lea mannan duorastaga mearridan ahte stáhta opmodatdoaimmahat Fastighetsverket, mii lea sullii seamma dego Norgga bealde Statsbygg, galgá guorahallagoahtit vejolašvuođa hukset sámi parlameantadálu Gironii. ¶
Lávddi hápmi lea eaŋkalis láhkái hábmejuvvon. Eai bálljo galgga lávdebiergasat dahje rekvisihtat geavahuvvot. Danin šaddá dát bihttá aivve Sara Margrethe Oskala háldui. Árvideamis sutnje dát šaddá dat buot stuorámus hástalus mii sus lea leamašan teáhterlávddi alde dán rádjái. Maŋŋá vuosttas čájálmasa Guovdageainnus galgá dát bihttá smávit turneii Sámis. ¶
Beaivváš teáhteris ii leat dušše beaivvádat, vaikko namma lea nu čuovgat. Lea olu garra bargu ovdal go joavdá dan muddui ahte besset olbmuide čájehit bihtá. – Ii leat ávki bađa alde čohkohallat ja vuorddašit dan beaivve go mii galgat čájehallat bihtá, bivastat gállus gal ferte bargat. Muhto somá dat lea fas, lohká Ann Jorid Henriksen, okta dan njeallji neavttáriin Beaivváš teáhteris. Sámi Áigi 46. nr. lávvardaga čakčamánu 22. b. 1984 ¶
Várggáin ges leat dálkedutkit gávnnahan ahte gaskamearálaš jahketemperatuvra lassána 2,5 grádain. Dálvvit šaddet bivvaleappot ja geasit lieggaseappot. Maiddái doppe galgá eanet arvit, ovcci proseantta eanet go dál. Maiddái Romssa bealde šaddá lieggaseabbu ja njuoskaseabbu dálkkádat. Romssa gávpogis vurdojuvvo šaddat 2,3 gráda lieggaseabbu ja 17 proseantta njuoskaseabbu go dál. Bearddus Romssas galgá arvigoahtit eanet, ja dát arvi boahtá eanaš čakčat. Dát dálkkádateinnosteamit leat ráhkaduvvon RegClim-prošeavtta vuođul, ja das leat ollu eahpesihkarvuođafaktorat, dieđiha Meteorologisk Institutt ¶
Samuel Aslak Henrik Kemi goddui iežas ruovttu olggobealde Mieronis čakčamánu 28. beaivve diibmá. Kemi deaivvahalai nu gohčoduvvon pumpehávláriin olgeš gihtii, raddái ja čielgái. Ovdalaš lei Kemi maiddái sordojuvvon niibbiin. Sis-Finnmárkku diggegottis deattuhii aktor Lars Fause, ahte vihtanat leat oaidnán osiid dahje olles dáhpáhusa. Su mielas vihatanat duođaštedje Kemi leat báhččon ja goddon go lei báhtareame. Oslo kriminalpolitiguovddáš (Kripos) duođaštii Sis-Finnmárkku diggegottis, ahte Kemi-rohkki lea deaivvahallan gihtii 3-5 mehter duohken, raddái sullii 4,5-7 mehter duohken ja čielgái ges 6-9 mehter duohken. Buot patruvnnat leat gávdnon seamma sajis, áideguoras vistti lahka. ¶
Čiegus sáttogáddi Deanu Šaldi olggobealde šaddá sámi stuorámus sáttogáddefestivála čoahkkananbáikin. Nie lea Hedeguohppisáttogátti vuorbi, festiválajođiheaddji Dag Brochs ruovttusáttogáddi. Dán jagi loktejit Tungtvann ja Gisli gáddefeastta ođđa almmiide. ¶
Luossabivdingilvu álggahuvvo Suoma bealde Ohcejogas suoidnemánu 3. beaivvi. Badjelaš čuođi fatnasa oassálastet. Beaivvi maŋŋel joatkahuvvá festivála Vuovdaguoikkas. Vahku maŋŋel, suoidnemánu 9. beaivvi, sirdojuvvo gilvu Norgga beallái, Sieddáguoikkaide. Ja de loahpahuvvojit gilvvut Sirpmás sotnabeaivvi suoidnemánu 11. beaivvi. ¶
Deatnu lea sámi gielda gos orrot 3004 olbmo, ja lea olles 4045 njealjádaskilomehtera stuoris. Deanu šaldi lea gieldda guovddáš, ja báiki lea navdojuvvon dan 195 mehtera guhku dipmá heaŋgášaldi maŋis mii huksejuvvui 1948:s. Boares Deanu šaldi bávkaluvvui duiskkalaččaid geassádeami oktavuođas 1944:s. Bázahusat dán šaldis leat geavahuvvon hukset dan 12 m alu oaggunstákku mii lea dálá šaldi bálddas. Deatnu lea golmmagielat gielda. Sihke sámegiella, dárogiella ja suomagiella gullojit beaivválaččat. Deatnu lea Finnmárkku stuorámus eanandoallogielda. Boazodoallu lea maiddái dehálaš ealáhus. Muđui leat báktebohkan ja bálvalusdoaibma guovddáš ealáhusdoaimmat. Deatnu lea gasku Nuorta-Finnmárkku ja lea sihke siseatnamis ja rittus. Gielddas lea erenoamáš luondu birra jagi. Deanujohka lea 330 km guhkki ja lea Norgga goalmmádin stuorámus johka, ja lea maiddái riikkarádjin Supmii. Oktan oalgejogaiguin sáhttá Deanus bivdit luosaid gitta 800 km gaskka. Deanujohka lea Norgga buoremus luossajohka. Deanunjálbmi lea okta Eurohpá stuorámus duohtatkeahtes deltaguovlluin. Deanuvuotna lea 65 km guhkki ja lea Várnjárgga ja Čorgašnjárgga gaskkas, ja fátmmasta Deanu, Bearralvági ja Gáŋgaviika gielddaid. Keaillut leat earret eará Deanodat, Lákkovuotna, Nuorevuotna, Rávjavuotna, Ráttovuotna ja Juovlavuotna. Alimus várri lea Rástegáisá mii lea 1067 mehtera bajábealde ábi. Deanus leat čazat Lágesduoddarii ja Báhcavuonduoddarii. Rádji Supmi lea Buolbmágis/Njuorggámis ja Sámi šaldi badjel. Deanus lea rádji Gáŋgaviikii, Bearalváhkái, Unjárgii, Davvesiidii, Porsáŋgui ja Kárášjohkii, ja vel Ohcejohkii Suomas. Buolbmát girku huksejuvvui 1853:s. Álttartávval lea huksejuvvon 1625 (sirdojuvvon Čáhcesullos). Viiddiduvvon 1959:s. Deanu girku lea Ruostafielmmás. Huksejuvvon 1964:s. Deanu musea čájeha luossabivddu ja bivdovugiid áiggiid čađa ja čájáhus sisttisdoallá maiddái Deanu ođđaset historjjá ja kultuvrra. Gollevári luonddu- ja kulturmuitoguovlu lea Skiippagura ja Buolbmága gaskkas. Golleváris leat mearkkat das movt goddebivdu dáhpáhuvai dolin. Ain dál sáhttá oaidnit bivdorokkiid ja biergočiegáid. Deatnu lea guovddážis Nuorta-Finnmárkkus. Danne lea álki beassat dohko. Sáhtát girdit Čáhcesullui mii lea 75 km Deanus eret, dahje Girkonjárgii mii lea 130 Deanus eret, ja doppe de sáhtát ovdamearkka dihte busse váldit Detnui. ¶
Mátki vuolgá čáppa guovllus Høyholmenis ja Juovlavutnii gátti mielde. Nuppe bealde nuori lea Lávvonjárga. ¶
GEAHČČALA MÁILMMEOLAHUSA: Turbo-Yamaha. Gihttellaš Esko Takkunen vujii rabas luohkás nubbin. Son lea ráhkadan Yamaha Rx-1 čáhcevuodjimii, das lea aluminiumis ráhkaduvvon ovdageahči ja mohtoris lea turbo ja intercooler, fápmu sulaid 300 heastta. Dáinna vuojániin áigot geahččalit vuodjit čázi alde ođđa máilmmioláhusa Guovdageainnus. ¶
Albma crossa Avviljoga alde ¶
GILVVAGÁRDDIID GEAHČČAN Deaivvadeapmi: Rimi olggobealde Duorastaga borgemánu 5. beaivvi 2004, dii. 18.00 ¶
Várjjatfestivála álgá odne, borgemánu 4. beaivvi, ja bistá sotnabeaivái borgemánu 8. beaivái. Green vuordá ollu olbmuid Čáhcesullui, festiválii. –Dál go lea ná čáppa dálki vel, de gal vuordit ahte bohtet hui ollu olbmot. Ikte lei measta beare báhkka, muhto odne lea buoret, boagusta duhtavaš buvttadeaddji, gii liiko go dálkeipmilat ge orrot festivála bealde dán jagi. –Šaddá fiinnis gussiide orodit festiválacampas. Várjjatfestiválas lea festiválacampa lahka gávpotguovddáža. Diibmá geahččaledje dan, ja lihkostuvve. Danne leat dán jagi márkanastán dán fálaldaga bures. –Vuordit ahte dán jagi vuovdit eanet billeahtaid go diimmá vihtta ja beali duháha. Diibmá ledje oktiibuot sullii logi duhát guossi mis, ja sávvat ahte dán jagi bohtet eanet, lohká Green ja muitala ahte gávpot jur duoldá dál festiválaáigge. –Muđui láve Čáhcesuolu hui jaskes gávpot, muhto dál dat duoldá. Dáppe lea duođai eallin dál go Čáhcesullobeaivvit maid leat oktanaga festiválain. Dakkárat geat leat oaidnán dušše jaskes gávpoga livčče suorganan jus dál livčče dáppe, reašká Green. ¶
–Čiekčamat ledje olmmáivuohta čiekčamat, iige mu mielas heive seaguhit politihka faláštallamii, dadjá Pedersen. Son ii loga iežas sáhttit leat ovttaoaivilis Kyprosa ambassádain go nie fallehit ja lohká ahte cuiggodeamis ii leat vuođđu. –Vaikko leat nákkut siskkobealde riikaid de ii galgga dat čuohcit faláštallamii. ¶
Olggobealde basset márffiid ja hamburgeriid. Mánát herskostallet márkosámiid árbevirolaš duolbagáhkuiguin. Muhtimat njoarostit. Loabagáiddi giliviesus čohkohallet mánát beavddi birra. Málakusttain hervejit gohpuid dološ sámi symabolaiguin. Sisteveaskkut, čoavddagihput ja silkemálejuvvon govat hábmejuvvojit máná gieđain. Feaskáris ja sierra lanjas hárjehallet mánát teáhterbihtá maid áigut čájehit Márkomeanus lávvardaga. ¶
Digaštallet ulbmiliid alde ¶
SARA MARIELLE: Curucuta guossuhii liegga sambaritmmaid. Lávdde alde finadii vel su oabbá. ¶
De lea mis Sámis maid rap-artista! Vuosttaš geardde stuorát lávddi nalde buvttii Anárjávrri rapar Amoc, Mihkkal Morottaja, rap-šuoŋa Sápmái. Son lei váldán mielde iežas suoma rap-ustiba ja soai njulgestaga “manaiga amoc” lávdde nalde. Seamma amoc šadde movttegis guossit lávdde luhtte. ¶
- Mii hálidit bissut sámi festiválan ja eat hálit gilvalit Riddu Riđđuin. Sámi artisttat lávdde nalde lei ulbmil ja lea ain ulbmil min festiválain. Dáppe galget sámi artisttat beassat čájehit iežaset. Dát festivála lea maid buohkaid várás. Buohkain galgá ráđđi deike boahtit. Mii viggat dahkat festivála nu hálbin go vejolaš, ja geahččalit doalahit hálbbes bileahtaid, lohká Skåden gii ii váldde go 250 ruvnno vahkkoloahpa pássas. ¶
Lohkanmovttiidahttinkurssa duogábealde leat Sámediggi, Finnmárkku fylkkamánni ja Sámi allaskuvla. Allaskuvlla studeanttat leat lágidan kurssa, ja studeanta Marit Anne Hætta lohká kurssa hui bures lihkostuvvan. – Ulbmil lea nuoraid movttiidahttit lohkat girjjiid. Lohkamiid čatnat mii maiddái eará fágaide. Mii leat hui duhtavaččat kurssain. Buot skuvllat ledje ovddalgihtii ožžon dieđu lohkanbáji birra. Lágideaddjit hástaledje skuvllaid gávdnat nuoraid geat hálidedje kurssaid. – Dađibahábut ii lean sadji buohkaide, dušše 14 oahppi besse searvat. Danin fertiimet vuorbádit, čilge allaskuvllastudeanta Marit Anne Hætta. ¶
Jánoža panelguoibmi álbmotčoahkkimis olgešbellodaga sámedikke áirras Tormod Barholdsen surgehii čoahkkinoassálastiid go lei dán háve ovttamielas Jánožiin. –Jurddaš jos Norga manašii miellahttun EU:ii, dalle eai šat gávdno riikaráját. Polarsirkela davábealde sáhtášii leat Sápmi gos eanaš sápmelaččat ásset, logai Bartholdsen. ¶
Sámegillii radioođđasat Ruošša bealde ¶
Tjum guovddáš lea deaivvadanbáiki sámiide. Dat rahppui 2003 geassemánu. Dán guovddážis lea maid sámeradio studio ja OSMO kantuvra, Murmanska guovllu sámi searvvi. Tjum olggobealde čuččodit Pjotr Galkin, Aleksandra Antonova ja dulka Jevgeni "Šenja" Juskov. (Chum olggobealde 3 olbmo) ¶
Olu eamiálbmogat eai leat goassige dohkkehuvvon iežaset ruovtturiikkain. Álgoálbmogat leat goddon, piinniduvvon ja leat leamaš maiddái šlávat. Magga diđii bures dan ovdal go álggii jođiheaddjin. Vásáhusaidisguin ja árjjalašvuođainis lea Magga lokten riikkaidgaskasaš eamiálbmotbarggu ođđa dássái. Iige sus leat leamaš nu álkkes bargu hukset vuogádaga ON siskkobealde mii váldá vuhtii buot dáid hástalusaid. Muhto Eamiálbmogiid Bistevaš Foruma ásaheami bokte sii aŋkke leat dohkkuhuvvon ON:as. ¶
MOAITIBA SÁMEDIKKI: Servodatdutki Jorunn Eikjok ja Norgga Sáráhkká jođiheaddji Torbjørg Leirbakken moaitiba go Sámediggi viežžá gelbbolašvuođa olggobealde Sámi. ¶
–Sámediggi ii gulahala sámi servodagain mii guoská sohkabealáššiide, oaivvilda servodatdutki Jorunn Eikjok. Norgga Sáráhkká jođiheaddji Torbjørg Leirbakken maid moaitá go Sámediggi viežžá gelbbolašvuođa olggobealde Sámi. ¶
Leirbakken maid oaivvilda ahte Sámediggi ferte čohkket sin geain lea gelbbolašvuohta dáin áššiin Sámis. –Sámi organisašuvnnain lea gelbbolašvuohta, ja Sámediggi galggašii kártet gos dát gelbbolašvuohta gávdno ja gos dan oažžu. Sámediggi lea diibmá álggahan prošeavtta oažžut eambbosiid jienastuslohkui, erenoamážit nissoniid ja nuoraid olggobealde Sis-Finnmárkku. Dán jagi Sámedikki joatká prošeavttain, masa lea juolluduvvon 1,2 miljon ruvnno. Dán supmi lassin boahtá 460.000 ruvnno, mii lea juolluduvvon Likestillingssenteret bargui. Leirbakken ii leat obanassiige duhtavaš Sámedikki ruhtageavahemiin dásseárvobarggus. –Dán lassin lea Sámediggi lohkan ahte sámi organisašuvnnat, bellodagat ja listtut galget joatkit prošeavtta, muhto eai leat bidjan ruđa dan bargui. Dát mearkkaša dan ahte dát fertejit bargat nuvttá Sámedikki ja Likestillingssenteret ovddas, lohká Leirbakken. ¶
Dan guokte sámegiláža taksiid gaskii guovtte bealde Norgga ja Suoma riikaráji lea buollán soahti. Kárášjoga taksieaiggádat leat váidán Gárigasnjárgga taksiid go vižžet olbmuid Norggas. ¶
Esa deattuha vel, ahte kundaris han loahpa loahpas galggašii leat vuoigatvuohta ieš válljet gos váldá bálvalusaid. –Gáregasnjárgga taksevuoddjiin leat viehka olu dáža kundarat ja iige imašge, dasgo táksesáhtu haddi Kárásjogas Gáregasnárgii lea vahkuloahpa ijaid sulaid lea 1,5 geardásaš Suoma taksiid hatti ektui, lohká Esa Guttorm. Rájá alde kundarat leat hárjánan diŋgot sáhtu Suoma bealde. –Jus gildet, de kundariidda várra lea váigat áddet go taksivuoddji ferte biehttalit sáhtosteamis, Esa Guttorm árvala. ¶
Siskkobealde NBR leat fámut jođus mat geahččalit oažžut eret Aslak J. Eira jođiheaddjin. ¶
Lulli-Trøndelag/Hedmárkku boazosámiid searvi lea ge okta servviin mii doarju Ellinor Guttorm Utsi jođiheaddjin. –Maŋemus 2-3 jagi lea leamaš siskkobealde NBR obbalaš duhtameahttunvuohta dasa movt organisašuvdna jođihuvvo. Diibmá han oaččui jođiheaddji ollu bihpporiid riikačoahkkimis, lohká Danielsen. ¶
Attac Tromssa gávpot bovde Internášunála seminárii ihttin diibmu 20.00:s Teaterkafeás. –Mii leat njunuš guolástanriika. Mis lea maid eamiálbmot ja mii jearrat gii galgá ja mo galgá hálddašit otná guolleressurssaid. Mii ávžžuhit sihke media, fágačehpiid ja eará berošteddjiid boahtit digaštallat ášši. –Eamiálbmogat leat geavahan riikkaidgaskasaš rivttiid rahčat guolleressurssaid hálddašit. Maorat Ođđa Zealánddas leat etnálaš vuođu alde ožžon vuoigatvuođaid eriide ja daid hálddašit. Mo Norggas galgat, jearrá Attac stivraláhttu Marianne Store Søndmør. Digaštallamis servet Norgga guolástanallaskuvlla professor Svein Jentoft,, Sámedikki ráđđeaddi guolástangažaldagain Inge Arne Eriksen ja Finnmárkku Goulástansearvvi Einar Johansen. ¶
–Mis lea vejolašvuohta dollet orohatdoarjagiid jus orohagat eai ráhkat plánaid mot unnidit boazologuid. Erenoamáš garra geahčču lea daidda oroahagaide main lea boazolohku baja bealde mearriduvvon logu. ¶
Veahkkeboazodoallohoavda lohká daidda orohagaide njuolggádusa gárvvisin, mii dahka vejolažžan dollet orohatdoarjaga. Hætta lohká garran dákkár vugiid geavahit, go das lea čavga čanastat gaskkal boazodoallošiehtadusa ja boazodoallolága. Ii ge veahkkkeboazodoallohoavda Johan Ingvald Hætta eahpit Boazodoallohálddahusa lobalašvuođa, go su oainnu mielde lea áibbas čielggas ahte mearriduvvon boazologut galget dollojuvvot álohii. –Mii doallat orohatdoarjaga, dain orohagain main lea boazolohku bajabealde ja doalut main leat badjel 600 bohcco, jus dušše okta doalloeaiggát biehttala čállimis nama vuollái, lohká Hætta. Son ii hálit nu ollu álgit einnostit maidege daid čuoččuhusaid hárrái ahte dagaha go dát riidduid orohagaide siste, muhto aŋkke oaidná orohagaide hástalussan vuoi bisuhit doaimmaid jođus. –Muhto daidda orohagain main lea bajabealde boazolohku lea hástalussan ráhkadit dan plána ja čájehit ahte áigot unnidit boazologu. Dat han galggašii movttidahttit, oaivvilda Hætta. ¶
Johan Ingvald Hætta ii loga gáibidit šiehatdussii čállit vuollái namaid doalloeaiggádiid daid orohagain main lea boazolohku vulobealde mearriduvvon logu. Ii ge daid orohagain ge gos leat aivve dakkár doalut main leat bohccot vuollel 600, vaikke leat ge mannan meaddil mearriduvvon logu. Liikká lea sidjiide maid gáibádus jus galget oažžut orohatdoarjagiid. –Dat orohagat main lea boazolohku bajabealde mearriduvvon logu galget ráhkadit plána guđe láhkái olahit dan alimus boazologu. Orohat plána olis han čájehit mot orohat áigu olahit dasa. Dainna galget čájehit mot áigot unnidit juohke jagi ja čađahit dan plána dohkkehuvvon golmma jagi badjel. Hætta diehttelasid lohká dákkár plána fertet sisttisdoallat mot boazologut orohagas juohkásiid daid iešguđet doaluide. –Ii ge dat mearkkaš ahte doaluin galget dat logut bissut agibeaivvi, čilge Johan Ingvald Hætta. ¶
Johan Ingvald Hætta lohká dál seamma bargovugiid maid geavahit Oarje-Finnmárkkus gos galgá boazolohku leat 64000 boahtte giđa juo. –Doppe dahkat seamma láhkái, muhto ain garrasat gáibádusat leat daidda orohagain main lei boazolohku bajabealde go 2002:s mearriduvvujedje alimus logut orohahagaide, muitala veahkkeboazodoallohoavda. ¶
LKAB lea boahttevaš huksenbargguid dihte ráhkadan meroštallamiid mat čájehit man guhkás luoddaneamit leat ollen dál ja man guhkás leat ollen 10, 20 ja 30 jagi geahčen. Dáid guovlluid siskkobealde fertejit bissehit ođđa huksema. ¶
√ Kárášjoga boazosuohkanis lea maiddái jođus bajimus boazologu bargu, muhto dál juo deaivá Boazodoallohálddahus váttisvuođaid ovdal ođđa logut leat sajis. Sihke Karášjoga ja Buolbmát boazosuohkanis leat orohagat main lea boazolohku bajabealde boares loguid. √ Dál geahččala Boazodoallohálddahus bissehit bohccuid lassáneami daid nuorta orohagain. Ii ge hálddahus daga seamma láhkái go Guovdageainnus, gos geahččaledje orohagaiguin gulahallat maŋŋil go Boazodoallostivra mearridii 2002:is bajimus boazologu. √ Boazodoallohálddahus lea mannan njuolga doalloeaiggádiid lusa ja dáhtton čállit nama vuollái šiehtadussii, mas galgá dáhkidit ahte ii lasit bohccuid. Seammas lea hálddahus ovddidan ráŋggášteami jus buot doalloeaiggádat eai daga šiehtadusa. Boazodoallohálddahus áigu dollet orohatdoarjaga jus dušše okta doalloeaiggát biehttala čállimis nama vuollái. ¶
Ovttasbargonávccat ja vuolggasadji Ovttasbargonávccat, sáhkkivuohta ja ođđa ovdanbuktinohcan leat leamaš bures ovdánan iešvuođat go dáiddárat leat galgan ovdanbuktit iežaset "dáiddalaš muitalusaid" . Die lea maid daid dáiddáriid oaidnu geat dál barget dán guovllus. Vuolggasadji lea arktalaš guovlu, ja dáppe lea nana dáhttu eambbo bargat ovttas "buot rájiid" rastá, šlájaid dáfus, riikka siskkobealde ja maid riikkaidgaskasaččat. Diet iešvuohta lea bohcidahttán hirbmat nana dáiddalaš fámu, ja dát guovlu ja davviguovllu dáiddárat leat gergosat dieid duohtan dahkat. ¶
- Juo 1600-logus leat diehtán Girona ruovdemálmma birra. Easka 1899:s lei vejolaš roggagoahtit dan. Girona gávpot ásahuvvui 1900:s. Girona ruvkkiid dihte huksejuvve maiddái earret eará ruovdemáđijat, Bårjåsa čáhcefápmorusttet ja Bodena ladni. - Luossavaara ja Kirunavaara AB (LKAB) lea ruvkefitnodat mii roggá málmma, ja vuordá dinet guokte miljárdda ruvnno dán jagi. - Ođđa ja suorggahahtti mihtideamit čájehit ahte ruvkebarggut dahket nu stuora luoddanemiid Girona guovddážii ahte stuora oassi guovddážis ferte sirdojuvvot 30 jagi sisa. Priváhta viesut, gávppit, luottat, ruovdemáđidja, čáhcerevrret, el-rávdnjelinját, gielddaviessu, girku ja skuvla leat luoddananguovllu siskkobealde. - LKAB lea ráhkadan meroštallamiid mii čájeha man guhkás luoddaneamit leat ollen logi, 20 ja 30 jagi geahčen. - LKAB lea dál iskame gávdno go gávpoga vuolde vel eanet rogganveara málbma ja jus nu lea, de šaddá maiddái guovlu olggobealde guovddáža luoddananguvlui. Easka golmma gitta viđa jagi geahčen diehtá LKAB leago dát málbma rogganveara. - Ruovdemáđidja ja eurohpágeaidnu šaddá luoddananguvlui juo logi jagi geahčen, ja daid ferte ovddemusat sirdit. - Ii oktage vuos dieđe movt Girona boahtteáigi šaddá, galget go sirdit olles gávpoga, dušše guovddáža vai maid. Jus šaddet sirdit gávpoga, de lea vuosttaš geardde Ruoŧa historjjás go dan šaddet dahkat. Gielda, LKAB, ráđđehus, luoddadoaimmahat ja ruovdemáđidoaimmahat leat ovttasbargame áššis. - Gieldda njunnožat leat positiivat sirdimii, danne go eai oainne eará molssaeavttu. Ruvkedoaibma lea nu stuora ja dehálaš ealáhus gávpogis, ja váikkuha olles gávpogii. - Dál orrot Gironis sullii 24.000 olbmo. Sullii 1.600 olbmo barget ruvkedoaimmain. ¶
Suomas oidnon aviisadieđuid mielde lea Eana- ja meahcccedoalloministeariija ceggen bargojoavkku válmmaštallat rievdadusaid Deanujoga guolástannjuolggadussii. Vuosttažin imaštalan ahte das váilu Anára beale ovddastus ollásit, vaikko Deanu čázádaga luossaveajetšattus stuorra oassi boahtáge Anár gieldda bealde. Nubbin imaštalan maid ahte bargojoavkku bargun lea čilget daid botnjašumiid, mat Suoma ja Norgga gaskka šihttojuvvon Deanujoga guolástannjuolggadusain leat boahtán oidnosii. Duot guokte ášši bidjet vuđolaččat smiehttat dan, gosa duokkár Suomabealde boahtán gáibádusat sáhttet doalvut oppa Deanu luossagažaldaga ja dasa čatnašuvvi johkasápmelaškultuvrra. Mon lea ieš ovttas norgalaččaiguin leamašan mielde ráđđádallamin Deanu guoláštusgažaldagaid birra 1960-logu áigge. Dan dihte lea dárbu čilget Sámi Áiggi bokte Deanu leagi ássiide muhtin duohtavuođaid, mat váikkuhit oppa Deanu luossagažaldagaide. Sámi Áigi 40. nr. borgemánu 17. b. 1984 ¶
- Luossavaara ja Kirunavaara AB (LKAB) ruvkefitnodat roggá málmma Gironis, ja vuordá dinet guokte miljárdda ruvnno dán jagi. - Ođđa ja suorggahahtti mihtideamit čájehit ruvkebargguid dahkat nu stuora luoddanemiid Girona guovddážii ahte stuora oassi guovddážis ferte sirdojuvvot 30 jagi sisa. Priváhta viesut, gávppit, luottat, ruovdemáđidja, čáhcerevrret, el-rávdnjelinját, gielddaviessu, girku ja skuvla leat luoddananguovllu siskkobealde. - LKAB lea dál iskame gávdno go gávpoga vel eanet rogganveara málbma ja jus nu lea, de šaddá maiddái guovlu olggobealde guovddáža luoddananguvlui. Easkka golmma gitta viđa jagi geahčen diehtá LKAB leago dát málbma rogganveara. - Ruovdemáđidja ja eurohpágeaidnu šaddá luoddananguvlui juo logi jagi geahčen, ja daid ferte ovddemusat sirdit. - Ii oktage vuos dieđe movt Girona boahtteáigi šaddá, galget go sirdit olles gávpoga, dušše guovddáža vai maid. Jus šaddet sirdit gávpoga, de lea vuosttaš geardde Ruoŧa historjjás go dan šaddet dahkat. Gielda, LKAB, ráđđehus, luoddadoaimmahat ja ruovdemáđidoaimmahat leat ovttasbargame áššis. - Dál orrot Gironis sullii 24.000 olbmo. Sullii 1.600 olbmo barget ruvkedoaimmain. ¶
Sámi allaskuvlla duodji 1. amanuensa Gunvor Guttorm ja guokte váldofágastudeantta dipmáduojis, Elle Máret Eira ja Heidi Gaup, ovddastit sápmelaččaid Vestnordens Arts and Crafts konfereanssas Reykjavikas Islánddas 13-20.9.2004. Sin lassin Ruoŧabealde Per Isak Juuso ovddasta sámiid. Studeanttat buktet ovdan váldofágabargguideaset ja muđui sámi duoji konfereansabeaivve maŋŋebárgga čakčamánu 14. beaivvi. Gaskavahkus sotnabeaivái lágiduvvojit bargobájit, gos konfereanssa oasseváldit čájehit mo duddjot. Lassin buot oasseváldiin lea iežaset čájáhusbáiki. Eará eamiálbmogiin leat bovdejuvvon ovddasteaddjit mieldi Ruoššas, Kanadas Nunavutas ja Ruonáeatnamis. Vestnordens Arts and Crafts konfereansa lágiduvvo dál nuppe háve. Vuosttaš konfereansa lágiduvvui jagis 2002. ¶
Terroristtat eai čájet makkárge árpmu, eai riikkárájáidege. Logi jándora bottas leat Ruošša álbmot suorggahuvvon issoras dáhpáhusaiguin. Terrordahku Beslan skuvlla vuostá Davvi-Ossetias lea dássážii dat vearrámus. Ruoššas lea dál iežaset čakčamánu 11. beaivi. Olles máilbmi beasai njuolgga sáddagiin čuovvut drama, mo vigihis bealleálás mánnariebut vigge báhtarit eret luođaiguin maid olmmošmeahttun ja čielggehis terroristtat báhče mánáid guvlui. Lagabui 400 olbmo sáhttet leat goddon, bealli dáin skuvlamánát. Dákkár dahku ii atte makkárge miehttemiela, muhto eai terroristtat gal leat dan maŋis. Sin ulbmil lea baicce baldalit, erenoamážit sin geat mearridit. Diehtu lea čielggas; jus ehpet bargga nu go mii hálidit, de nuppes sáhttá leat ain vearrát. Terrorisma lea dohkkemeahttun vuohki čoavdit riidduid riikkaid ja álbmogiid gaskka. Terrorisma lea vearrát go soahti. Iige terroristtaid sáhte meannudit dego dábálaš soalddáhiid. Terroristtaide ii leat olbmoheakkas makkárge árvu. Muhto go mii čuožžut terrordaguid siste, de leat das maiddái buncaraggát; galget go eiseválddit šiehtadallat terroristtain vai áibbas hilgut sin gáibádusaid? Terroristtadagut Beslanas lea okta dain surgadeamos dáhpáhusain ođđa áiggis. Duogábealde mii givssuduvvot jurdagiin mo Ruošša soalddáhat logematjagis measta leat jávistan Tsjetsjenia guorbbasin. Ruošša ráđđejeaddjit leat guhká vealahan Tsjetsjenia álbmoga. Dat sáhttá čilget terrordáhpáhusaid Ruoššaš, muhto ii fal bealuštit. Sii geat háldoseaset váldet skuvlla ja váldet vigihis mánáid, váhnemiid ja oahpaheaddjiid bántafáŋgain, eai čájet makkárge dovdduid. Dákkár olbmot eai ánssáš makkárge gudni máilmmi servodagain. Eará stáhtanjunnožat ja ON sihkkarvuođaráđđi leat dorjon Ruošša presideantta Vladimir Putina rahčamušaid terrordaguid vuostá. Muhto maŋŋá Beslana terrordaguid ballat mii Putina nannet soađi Tsjetsjenia vuostá. Dat fas sáhttá mielddisbuktit ain eambbo terroristtaid. Jus Putin hálida doarjaga máilmmi servvodagas, de son galggašii guođđit ovddeš garra politihka, ja baicce šiehtadallat ráfi ovddas. ¶
«Terroristadagut Beslanas lea okta dain surgadeamos dáhpáhusain ođđa áiggis. Duogábealde mii givssuduvvot jurdagiin mo Ruošša soalddáhat logematjagis measta leat jávistan Tsjetsjenia guorbbasin.» ¶
Nils Mikkel Somby maiddái lohká alddineaset stuorat prošeavtta jođus masa áiggošedje geavahit FATIMA ruđaid, muhto guovllustivra lea ain čohkkámin ruđaid alde vaikke dasa lea orohaha jahkečoahkkima mearrádus. –Geassemánus leat juo ohcan ruđaid. Guovllustivra ii dohkkehan ohccama. Dál leat sáddet lassi dieđuid, muhto eat oaččo vástadusa ovdal čakčamánu loahpas. Dát ii sáhte leat vuoiggalaš ahte orohat galgá gearjidit iežas ruđaid, dadjá Somby. ¶
DIGGÁI FARGGA: Čakčamánu 28. beaivvi diibmá gottahalai 29-jahkásaš Samuel Aslak Henrik Kemi iežas viesu olggobealde Mieronis. Dál lea 22-jahkásaš dievdu áššáskuhtton leat mielaeavttus goddán su. ¶
Áššáskuhttima mielde galgá 22-jahkásaš dievdu mielaeavttus báhčán ja goddán Samuel Aslak Henrik Kemi golmmain skuohtain iežas dálu olggobealde Mieronis čakčamánu 28. beaivvi diibmá, njeallji áigge ihkku. Kemi deaivvahalai olgeš gihtii, raddái ja vel čielgái. Son jámii dakka maŋŋelaš go varddii jámas. ¶
Fierca Dál leat don hui gozuid alde ja dieđát maid oalle ollu, ja nu sáhtát oláhit erenoamáš bohtosiid barggus. Oaččut ollu rámi, ii ge dutnje leat váttis oažžut dohkkeheami. Nuorat fierccat sáhttet dinestit veahá liigeruđa dál jus váldet veahá liigebargguid. Du lihkkologut: 2, 16, 25 og 31 ¶
Guovdageainnu suohkan virgáibijai 2003:s guokte ođđa doaktára, iige goabbáge sudnos huma sámegiela. Goalmmát doavttir lea 67 jahkásaš ja lea signaliseren ahte háliida unnit bargat ovddasguvlui. Dasa lassin lea nuppi ođđa doaktáris duođalaš ášši Stáhta dearvvašvuođabearráigeahčus. Dan dihte go dál leat unnit turnusdoaktárat go turnussajit, de ii leat Guovdageainnu suohkan ožžon turnusdoaktára bargui. Turnusdoaktárat besset ieža sávvat gosa háliidit, iige oktage sis leat háliidan Guovdageidnui bargui. Suohkana ovddit turnusdoavttir maid lea njálmmálaččat dadjan fylkkadoaktárii ahte suohkanii ii galggaše biddjot turnusdoavttir, heajos čuovvoleami ja bagadallama dihte. Buot dáid sivaid dihte ii leat vuos fylkkadoaktára mielas doavtterdilli Guovdageainnus dohkálaš. Guovdageaidnu lea maid dat suohkan gos eanemus suohkaolbmuin lea fástadoavttir olggobealde suohkana, eanemus olbmot geat leat válljen leat olggobealde fástadoavtterortnega ja eanemus lonuhan doaktára Finnmárkkus. Dát orru fylkkadoaktára mielas muitaleame ahte Guovdageainnu álbmot ii ane doavtterdili doarvái buorren. ¶
Rektor Outi Korpilähte Sámi oahpahusguovddážis šálloša go NRK-sámiradio ja eará media fitnodagat norggabealde eai oasálastte dán prošektii. Son muitala ahte sihke SVT-sápmi ruoŧabealde ja YLE-sámiradio lea ruhtadan prošeavtta, ja danin leat dušše dán guovtti riikas oahppit. ¶
Korpilähte lohká sii áinnas livčče hálidan ahte norggabealde oahppit maid beasaše dán skuvlejupmái.–Dát lea EU-prošeakta ja dasa lassin dorjot Lappi-leana ja Norrbotten-leana ráđđehusat dán oahpahusa, muhto dađi bahát eai leat norggabeale eiseválddit beroštan ruhtadit dán, muitala Korpilähte. ¶
Risten Buljo (19) maid lea vázzán boazodoalloskuvlla. Sutnje gal lea eanet áigeguovdil gazzat viidáset oahpu, danne go ii bargga bohccuiguin beaivválaččat. –Háliidan váldit dakkár oahpu mii boahtá ávkin boazodoalus. Livččii somá boazodoalu siskkobealde leahket. Soaittášii dát ođđa oahppu heivet munnje, árvvoštallá son. Servodatfága/boazodoallu lea ollesáiggi oahppu Sámi allaskuvllas skábmamánus njukčamánnui dahje oasseáiggis guovtti lohkanbajis. Dás oažžu 20 oahppočuoggá. Oahppu sáhttá dohkkehuvvot bachelorgráda oassin, sihke čiekŋudanfágan ja doarjjafágan. Sámi allaskuvla hukse čiekŋudanvejolašvuođa boazodoallofágain. Sisaváldingáibádusat leat oppalaš lohkangelbbolašvuohta mii sisdoallá čiekŋudeami boazodoallofágii, fágareive dahje realgelbbolašvuođa boazodoalus. ¶
Dan rájes oaččui ášši leahtu ja eanandoalloministar Lars Sponheim dieđihii ge Sámediggái mannan mánus ahte niskadanbuikku ii leat lobiheapmi geavahit. –Min njuolggadusčállosa - FOR 1995-08-28 nummár 775 Njuolggadus elliidgáhttema birra njuovahagain - ráddje dušše elliid njuovvama njuovahagain. Niskadanbuikku geavaheapmi njuovvama oktavuođas olggobealde njuovahagaid eai ráddje otná njuolggadusat ja danne diehttelasaid ii leat dat gildon, čállá Sponheim. ¶
Musikk i Finnmark ii leat gal vuođđudeame rájes dahkan maidege ovddidit sámemusihka Finnmárkkus, muhto baicce lohkkadan buot ruđaid nu ahte sámi musihkkárat fertejit doarrut vátna ruđaid alde mat Sámedikkis leat. Duohtavuohta lea ahte dan 12 jagi maid Muf lea doaibman, de ii leat lokten ii suorpmage ovddidan dihte sámi musihka. Muhto dál oidne várálašvuođa ahte gilvaleaddji vuođđuduvvui, dál sii váikkuhit politihkkáriid ja nagodit dađibahábut vuot caggat ahte etnomusihkkaguovddáš ásahuvvo. ¶
Eanandoallodepartemeanta mearridii distaga ahte eai guoddal duomu mas Inkeri Eira Fallås vuittii čuoččuhusain ahte Boazodoallostivra lea addán boasttu vuođu alde doallu Ole Henrik Kappfjellii. Ášši lea leamaš guhkki ja moalkái, muhto Inkeri Susanne Eira Fallås ii vuollánan. Son vuojehii baicca ášši diggái go oaivvildii boasttu olbmui Boazodoallostivrra addán doalu, go son lei guhká ohcan alcces sierra doalu. Dasa lea Eira Fallås ožžon doarjaga dikkis, go Oslo diggegoddi mearridii ahte doallu lea boasttu ákkaid vuođul addon Kappfjellii. Ii ge Eanandoallodepartemeanta áiggo šat mearrádusa vuojehit viidasit, nu ahte duopmu lea fámus. ¶
Nuorat leat juo gávdnan báikki gosa áiggoše ráhkadit dán jiekŋaluotta. Sii leat geahčestan Mierojávrái, mii lea miilla davábealde márkana. Dohko áiggoše eanu nala ráhkadit jiekŋaluotta. Jiekŋaluodda galgá leat giddejuvvon guovllus, vai ii sáhte summal mannat dohke oktage. –Báikkis maid leat geahčadan Mieronis ii mana skohtermáđidja, ja dakko heive buoremusat bidjat dákkár luotta, muitala Holm. Son lohká iežaset juo humadan veahá olbmuiguin guovllus. Nuorat leat maid suohkanis leamaš. –Suohkanis orro hui positiivat. Muhto orru gal váddáset go lea mohtorvaláštallama birra sáhka, de lea oainnat vuojániin jearaldat, lohká Holm, gii ii áiggo vuollánit nu álkit, jus vel eai oččošege lobi ráhkadit jiekŋaluotta. –De mii gal ohcat vel okte, moddje son. ¶
Moderniseren ministara vástádus lea sáhte dohko vástádus. Ii son beroš Finnmárkkus ii obanassiige. Ii son beroš vaikko mii leat áidna fylka dán riikkas mas ii leat fievrredanneahtta dihtoršavahahkii mas leat fiberoptihkkalaš jođahagat. Ii ge beroš vaikko mii eat oaččo seamma oahppo-, dearvvašvuođabálvalusaid- ja ealáhusovdánahttin vejolašvuođaid go earát. Son jearrá Telenoras, gii dán oktavuođas lea monopolista, ja mii diehttelasat hálida dinet eanemus lági mielde dakkár teknologiijain mii juo lea šaddagoahtán boaresmállet. Na goit fiberoptihkkalaš jođahusaid bálddas. Ii ge son beroš min goluin, min geat ássat riikka davimus fylkkas. Mii diehtit buot fiberoptihkkalaš čovdosiid davvin nohkat veahá dobbelis Finnmárkku, lehkos dál boahtime Ruoššas, Suomas dahje Ruoŧas, dahje juo Norggas, Romssas. www.hoyvis.no http://www.hoyvis.no/ vuolde sáhtát lohkat ahte buot joatkkaskuvllat Oppland fylkkas dál galget goallostuvvot ja mearri galgá leat 100 Mbit/sek. Dat addá sidjiide stuora vejolašvuođaid. Mii fertet beare sávvat sidjiide lihku dieinna. Man galle joatkkaskuvlla mis leat Finnmárkkus? Sullii 10, ja das leat maid mielde guokte sámi joatkkaskuvlla. Dasa lassin de lea vel stuora allaskuvla mis dáppe Finnmárkkus. Mis leat guokte buohcciviesu mat dárbbašit diekkáriid. Ja lassin vel dasa de fertet mii váldit vuhtii daid doaimmaid mat dáhpáhuvvet Barentsábis oljju ja gása hárrái. Mis lea váttis dilli muhtin sajiin Riddo-Finnmárkkus, gos leat bággoheaittiheamit ja guhkilmas bargguhisvuođa áigodagat, mii dagaha olbmuid fárret eret Finnmárkkus. Dihtoršávahtat mas leat fiberoptihkkalaš jođahasat attášii movtta. Dalle livččii geahppaseabbu ásahit dakkár bargosajiid mat eai leat čadnon guđege báikái. Ja dasa lassin de mii fertet vel váldit vuhtii nuoraid sávaldagaid. Eambbo ahte eambbosat darvanit ođđa teknologiijai. Jus mis ii leat dat, dalle sii fárrejit eará sadjái. Na ii. Dál muhtimat Ráđđehusas ja Stuoradikkis fertejit gullát, ovdal go lea beare maŋŋit! Eat mii sáhtte dohkkehit ahte mii galgat leat olggobealde go lea sáhka boahtteáiggi infrastruktuvrras. Finnmárkku fylkkasuohkan lea stáhtii addán skeaŋkka, go evttohit ovttas máksit goluid, čoavdin dihte ruđalaš áššiid go lea sáhka ásahit fievrredanneahta mas leat fiberoptihkkalaš jođahasat buot Finnmárkku giliide. Sávan ain buori beaivvi dutnje! Ustitlaš dearvuođat Kjell H. ¶
MÁTTA-VÁRJJAT: Hjørdis Annie Nilsen (60) lea justa jándora leamaš ruovttus. Golbma vahku lea Oslos leamaš. Doppe lei njeallji máná ja gávcci áhkkuba guossis, muhto dál son lea juo geargan sihke olggobealde ja siskkobealde viesu čiŋahit; juovllaid ja skábma várás. -Munnje lea Reaisavuotna máilmmi buoremus báiki, dadjá son. ¶
Čaŋadin manadettiinan siidaguoimmi Nilppi dálus, gos deaivvai leat maiddái Nilppi áhčči Áslat. Áddjá gieldduhii mu vuolgimis ná stuorra bassin meahccái ja rávvii mu ahte čuoigalivččen easka juovlabasiid maŋŋá. Muhto mun gii ledjen nuorra ja doavki, in dahkan oppa gullinge ádjá váruhusaid. Dahpen beljiidan eallilan olbmo jierbmás rávvagiidda. Boaran geahččalii hállat munnje, ahte man vuogas lea váldit fárrui gáfestallanbiergasiid ja niestebihtá, muhto mun in šat hálidan gullat duokkár ságaid ja nu mun hurgalin garra fárttain guorosnaga nuorravuođa movttain ridnás vuovddi sisa dainna mielain. Go bohten Máttit Lággojávrri ala čuovvolin Nikula Oskár rohke gieresluotta mielde bajit Lággojávrri guvlui. Siivu orui leamen oalle buorre ja sabet jođii bures. Jurdilin, ahte guovtte diimma geahčen beasan gazzat njalgga čielgemállása. Go ledjen nuorban obbasa čađa muhtin kilomehtera, de fuomášin, ahte rusta lei luoitán gitta eananrádjái mu birra. Buot birrasa várit jávkagohte gulul ja viimmat ii oidnon eará go dušše murku juohke bealde. Jotken goittotge ovddosguvlui. Bajit Lággojávrri alde dihten, ahte mus ii lean šat go 5-6 kilomehtera čuoiganláhkái Issáha dállui. Fáhkkestaga fuomášin, ahte Nikula Oskár gieresluodda ii šat vuhtton. Dan lei ovddit beaivve borga buot joavgadan. Čuigen goittotge ovddosguvlui. Nuba dádjon áibbas endorii muhtin jeaggeravdii, man gádden rohttet Neahkel Issáha dálu guvlui. Vaikko Issáha dállu ii boahtánge, čuigen ja čuigen máŋggaid diimmuid čiekŋaleamos Báđárskáidái. Maŋŋit eahket áibmu čielgagođii, muhto lei bihkaseavdnjat. Dál ledjen juo duođas nelgon, ledjenhan juo 10 diimmu čuoigan ovttatláhkái inge gal šat diehtán, gos mun aiddo dalle ledjen. Čielga ášši lei goittotge dat, ahte mun ledjen láhppon. Go in lean váldán niestti mielde, borren muohttaga. Bisánin viimmat stuorra jeakki gasku, gos áigon váldit ija vuostá. Measta nahkárat rohttejedje dola goardagis. Velohallen ja smihtten. Fuomášin fáhkkestaga, ahte dáppe guovdu Báđárskáiddi luondduviđamáilmmis, ruovttu, guovddáš lieggasa ja šleađgačuovgga olggobealde, mun dovden juovlla aivve earáláhkái go goassiige ovdal ledjen dovdan. Dat idja dáppe guovdo galbma jeakki orui leamen árvitmeahttun. Dat váikkuhii čiekŋaleappot mu siskkimužžii ja ciekkai fámoleappot millii go čuovgasa áigi. Fuomášin das dollagáttis, ahte dađe mielde go lei sevnnjodan, dađe mielde mu áiccut eai šat hálddašan birrasa. Beaivet nu čielga jurdagat ožžo dáppe soajaid iežaset vuollai. Ii lean nuppástuvvan dušše čuovgga mearri, muhto oppa mu čiekŋalot jurddamáilmmi ja diđolašvuođa gaskavuohta nuppástuvái. Das mun ain velohallen ja manahin veahážiid buot doaibmanávccaid, maŋážassii dušše náđđájin dollagáttis. Lihkken ovtta gaskka dasa, go gullen olbmo lahkoneamen čuoigga mu idjadansaji guvlui. Veallájin sealgi dola guvlui. Čuoigi bisánii. Jurddašin, ahte muhtin badjealmmái dat lea áican mu dola ja vuolgán geahččat gii dáppe dolastallá guovdu jeaggemáilmmi. Go mun jorgalin dohko guvlui gos čuoigi gullui, ii dihtton šat mihkkege eará go buollaša ruohčan beziid ovssiin. Guhkkin viiddis vuovddi duohken gos nu sámidálus gullui beana šáikimin. In goittot sáhttán diehtit, gos dat aiddo lei. Gullen ovssiid beaškkáhallamin buollašis, mii čavgii ja čavgii geažos áigge ija vuostá. Nahkárat ledje aiddo rohttemin, go gaggasin vuot čohkkut. Dál gullen beatnagiid loavkkisteamin, bohccuid ruovgamin ja almmaiolbmuid huhccaleamin beatnagiid láhkosa jeagi alde. Dal mun easkka movttáskin sakka ja njuikejin čuožžut. Gullen, mo jienat olles áigge lahkonedje. Orui nu ahte eallu ja ealu láidesdeaddjit ledje juo mannamin mu meattá. Nube čurvejin mašoheamet: Boahttet deike! Muhto makkárge vástádus ii gullon. Seammás muitájin Áslat ádjá. Himihin, áddjá ja su máidnasat! Dovden dál čielga jurdagiin ja čiekŋaleappo jurddamáilmmis ilu ja balu, maid sáhttá dovdat dušše dakkár, guhte lea borjjasteamin viiddis ábi alde ja lea ohcamin ođđa eatnamiid ja nannamiid. Čalmmit, maiguin sáhtten beaivit oaidnit ollu, eai veahkehan mu olusge dál dáppe ihkku. Muhto mu bealjit ohppe earuhit dáhpáhusain dušše geažihemiid almmá dievasmahtti čilgehusaid haga, ja nuba galgen eallit dáid čájálmasaid iežan dovdamušaid ja jurddagovaid vuođul dego iežan čalmmiiguin duođaštuvvon čielga dáhpáhusaid olis. Das fuolakeahttá dán ija dáhpáhusain ledje nappo ainge máŋga sevdnjes ášši. Das dollagáttis muittašin go skuvlagándan johtalin Anármárkana lahkosis mehciin okto. Ihkku dovden iežan hui eahpesihkkarin ja gullu merkii uhcimusge jienaid, mat gullojedje meahcis. Idjaloddi girddašii lahka, muhto duohtavuođas dat dusse várra jienajávohaga njuolastii muoras nubbái. Dat jávkkai seavdnjadassii, dušše oidnostii čuovgga vuostá. Ieš alddes loddi lei dego oassi ijas. Ráfehis siellu, mii ohcá idjasaji ovdalgo beaivi badjána. Ii riebange lean ihkku ruostarukses ealli ruohttamin jeaggeravdda. Go dat bárggádii joga duohken, de dat ii lean mange máhtosaš dahje hápmásaš. Dat lei dušše jietna mii gullui seavdnjadasas, mas vuhttui cealkemeahttun leabuhisvuohta ja heahti, áibbas dego livččii ballán ja háliidan njoammudit balu meahci eará sivdnadusaidege. Juovlaidja dáppe guovdo meahci lei dego beaivvis dahkkojuvvon negatiiva, mas ledje ovddes vuođđosárgosat, vaikko dovdamušat bajidedjege áibbas earálágan jurdagiid. Ballen duođas ahte borge ja danin guorragohten juo iđđes árrat luottaidan. Buolaš vuot čavgii. Nealgi gottii mu čoallemohkis ja buot lahtut ledje njuorrasat. Muhtin meahccejávrri alde oidnen moadde bohcco. Go beare sáhttášin jugistit ovdda bohccos liegga vara, de ceavzzašin buorebut ovddosguvlui, jurdilin suoli. Dađe mielde go fámut nohke mu ovdáneapmi njoazui ja njoazui ii ge siivuge deaivan dál leat buot buoremus. Ovdalgo ollejin Lággojávrái, de galgen vel mannat ovtta ádjaga rastá. Guovdo ádjaga fáhkkestaga jiekŋa mollánii mu vuolde ja nu čulkkihin galbma čáhcái. Borššuhin áigebotta jieŋaid siste. Go dáiben goikásii, de ledjen viimmat lihkolaš; bihkašguottu lei dego mu várás stellejuvvon gáddái. Roggen čiehgahpiris riššaid. Oatnelanbottas šloavai bihkašdolla, mii liggii ja goikadii mu, muhto seammás fikkai veagal gokčat mu čalmmiid. Ledjen oainnat váiban. Dihten ahte in sáhttán báhcit huhttát dollagáddái ja danin njoammugohten vuot ovddosguvlui Leammejotnjálmmi guvlui. Muhtii vaza, go mun iđitija sullii guovtti áigge rabastin Nilppi vistti uvssa, seammás gulan go radios gullo olmmoš lávlumin: "jouluyö, juhlayö" , sámegillii juovlaidja, basseidja. Seaŋgaravddas čohkohallai Áslat áddjá ja njamadii biippu. "Nu fal bohtet go bohtetge eret dan galbma meahccemáilmmis" , moddjái áddjá. Dan dáhpáhusa maŋŋá ollesommožin ellen vel hui fámolaččat, go johtalin mehciin vai oainnášin čájálmasaid, mat dáhpáhuvvet ihkku dalle go eanaš olbmot ođđet. Juohke meahccemátkki maŋŋá áddegohten ain čielgaseappot ahte idja ii leat dušše seavdnjadasa áigi, muhto jándoris dat boddu, mas leat sierra sárgosat ja dáhpáhusat, mat rivdet oppa áiggi. Inge šat ballan ijas nugo ledjen dahkan juovllaid áigge 1959:s dalle go láhppojin Báđárskáidái. Danne dan juovlaijas ledje árvitmeahttun bealit, mat leat mu ollu oahpahan. ¶
Joks lohká ahte maiddái stuorra fatnasat ja trolárat olggobealde bohte vuonaide ja bivde buot guoli mii gulai guovllu olbmuide. –Dát stuorra fatnasat maid olahedje guhkkelebbui ja dasto bilidedje guollehivvodaga vuonas, lohká Joks. Mearrasápmelaččat šadde gáddegándan ja vásihedje ahte sin guollekámmir guorranišgođii. ¶
OHCEJOGA BOKTE: Dát kárta čájeha namaid Ohcejoga vulobealde ja bajábealde. ¶
Pentti Pieski lohká iežas oahppan ollu nammačoaggimis. – Báikenamaid duogážin lea dávjá miellagiddevaš historjá dahje máinnas. Ovdamearkka dihtii Eaŋgalasgohpi - Leavvajotnjálmmi bajábealde - lea ožžon nama go eŋglándalaš lorddat johte guollebivddus Deanus 1800-logus. Namma Eaŋgalasaid sátku boahtá ges das go eŋglándalaččat gohttejedje dán sátkus. Nubbi eará ovdamearka lea Juohkolásis Badjegeavŋŋa oaivvi bajábealde. Dološ bivdit lávejedje juogadit sállaša dan lássá alde. –Muhto maiddái dáhpedorpmit sáhttet addit nama. Máttaráhkoguoika lea čuožžilan das go das go muhtun áhkku golggai fatnasiin geađggi ala, gopmánii ja heavvanii guikii. Geađgi man vuostá fanas gopmánii, gohčoduvvui Máttáráhkogeađgin. Dál ii gávdno šat dat geađgi Máttaráhkoguoikkas, go giđđajiekŋa lea dolvon dan. Nubbi eará ovdamearka lea Rámmageađgi - Bákteváribajit savvonis Suoma bealde. Muhtun Beahcáma sirdolaš láve suhkamiid gaskka válddašit rámma dán geađggi luhtte. – Báikkit ja geađggit sáhttet maid sulastahttit muhtun ealli dahje olbmo iešvuođa, ovdamearkka dihtii Heastabahtageađgi, Savvon savvona vulogeahčen. Dat geađgi sulastahttá heastta čoarbbeliid. Báikkálaččat lohket beakkán girječálli Oahpteai-Hánssa hutkan nama dan geađgái. Prošeavttta duogábealde lea Lappi birasguovddáš, Norgga čázádat- ja energiijaráđđehus ja Finnmárkku leanaráđđehus ovttas Anára, Ohcejoga, Kárášjoga ja Deanu gielddaiguin. Dasa lassin ruhtaduvvo prošeakta EU Interreg ja Lappi BE-guovddáš ruđaiguin. ¶
Sámediggi galgá eanet guovddážis ja suohkaniidda galgá eanet fápmu, nu evttoha guovllukommišuvdna. Dát galgá fas oažžut olbmuid beroštišgoahtit iežaset boaittobealde servodagain, čilge guovllukommišuvnna sápmelaš lahttu Marianne Balto Henriksen. ¶
Nils Isak Eira lea čohkken smávva girjjážiin sániid, maid badjeolbmot dárbbašit ja geavahit. Girjjáš "Boazobargi giella" lea vuosttaš boađus boazonamahusprošeavttas, maid Sámi Instituhtta lea hálddašan ja masa Boazodoalu ovdánahttinfoanda Norgga bealde ja Sámi foanda Ruoŧa bealde leat ruđa juolludan. Sámi Áigi 49. nr. golggotmánu 5. b. 1984 ¶
Boahtte vahku lea maŋimuš gilvu Norrlandsserienis ja Guovdageainnu Ivdnenbissu joavkkus Viddas Helter leat buorit vejolašvuođat vuoitit. – Mii leat nubbin dain gilvvuin, ovtta čuoggá maŋábealde bajimusa, nu muitala Frank Ole vars gii lea miellahttu joavkkus. - Mii leat boahtán nubbin, goalmmadin ja vuosttažin dan golmma gilvvohallamis mat leat leamaš dán series, nu ahte mis gal lea jahkku vuoitit. ¶
Sápmi álggahii čiekčamiid ja vuhttui juo ovttamano ahte Sápmi stivre spáppa. Eanaš áigge vuosttaš vuorus lei spábba Davvi-Kypros šillju bealde. Anders Eivind Eira, Espen Minde ja Asllat Sokki dahke buori barggu ovddabealde ja dagahedje olu vejolašvuođaid Sápmái. Muhto dattetge ii nagodan Sápmi oažžut spáppa stákkuid gaskii. Moddi báhče stággui ja olggos ja nu ain. ¶
Hárjeheaddji Issat Ole ii lean duhtavaš 1-1 bohtosiin. – Davvi-Kypros bijai iežas čikčiid maŋos ja filledje min ovddos. Mii livččimet galgan vuoitit, muhto eat diktán spáppa iežas jorrat ja geahččaleimmet bearehaga ovddos viehkat. Moala ovddabealde eat nagodan leat jierasnuvakeahtta, muitala son. Son máid rámpo čikčiid ja ii loga oaidnit erohusa čikčiin elite divišuvnnas. – Anders Eivind lea issoras buorre čiekči ja čievččai liikka bures go Jonas Johansen (TIL) ge, dadjá son. Muđui ledje čiekčamat oalle jaskadat ii ge šaddan nu leahttu go sihkkarit máŋggas ledje vuordan. –Boahtteáiggis mun sávan eanet čiekčamiid ja maiddái eanet hárjehallamiid, vaikko dál ii soaitán nu bures lihkostuvvat de lea aŋkke vuosttaš lávki lávkejuvvon, loahpaha hárjeheaddji Issat Ole Hætta. ¶
Aage Peders AS njuovahaga beaivválaš jođiheaddji Geir Pedersen lohká erenoamážit dan ođđa bohccobierggu márkan- ja vuovdin fitnodaga Boalvvira ráfehuhttit dán jagáš njuovvama. –Dat lea dagahan ahte stuorra grossistat čohkkájit áidde alde ja vurdet ahte bohccobierggu hattit gáhččet. Dain lea vuordádmuš ahte boazoeaiggádat nákcejit vuovdit hálbbibui bierggu go mii njuovahagat, main eai leat bohccot, lohká Pedersen. ¶
Hurtigruten Helgelándda olggobealde davas jođus. ¶
Bearaš doalut álget 12:00 áigge beaivet. Mánáide leat ordnejuvvon iešguđetlágán stohkosat olggobealde Jergul Asttu. Earret eará galget ohcat golle giissá sullos, ja dohko fertejit mánát suhkat fatnasiin. Maiddái piráhtain besset mánát deaivvadit dán sullos. ¶
Interreg IIIA Nord lea ovttasbargoprográmma riikkarájiid rastá Davvikalohtas ja Barentsguovllus. Prošeavttat mat nannejit ealáhusovdánahttima, gelbbašvuođa, infrastruktuvrra ja buresbirgejumi davvinorgga bealde sáhttet ruhtaduvvot. ¶
– Mii leat dál sádden ođđa raporterenskoviid luossabivdiide. Skovit leat ráhkaduvvon nu ahte šaddá álkit go ovdal oaidnit gos leat goddán guliid. Dasa lassin leat Suoma bealde álgán buokčut joga botniide oaidnin dihtii man ollu guolit leat ovdamearkka dihtii savvoniin. ¶
Tromssa Valáštallanjoavkkus lea Morten Gamst Pedersen gean Hætta áinnas oainnášii Alfheima bána alde suoidnemánu 28. beaivve. Maiddái Lars Iver Strand, Arne Vidar Moen ja Bjørn Johansen leat čiekčit geaid Hætta oaidná vejolažžan Sámi joavkkus. ¶
Jergullaš guhte eallinagi lea bivdán luosaid mánnávuođa jogas Iešjogas, muitala ahte dán jagi ii leat leamaš fávdnát bivdu. –Lean goddán ovtta čiežakilosaš luosa geassemánu álggus, ja dat lea buot. 15 kilosačča godden Sámmolaš-sávvonis Jergula vuolábealde ja nuppi luosa fas Jergula bajábealde, muitala áŋgiris luossabivdi. ¶
Wigelius «boját» dorrot buoremus vuoittuid alde dán jagáš sámi cupčuoigamiin dievdduid luohkás, mas njoarusteapmi lea mielde. Čiegusvuohta lea njoarostanteknihkka. Buohkat čuiget Deanu Searat ovddas. ¶
Mii leat mearkkašan maŋemus áiggiid Ságat aviissa čállit unnit ja unnit dáid bajabealde namuhuvvon guovlluid birra. Nu go aviissa hálddahuslaš ja doaimmatlaš jođiheapmi dáidá diehtit de lea dát okta dain guovlluin gos orrot eanemus sápmelaččat earret Sis-Finnmárkku. Danne imaštallat daid miellaguottuid mat vuhttojit aviissas. Jus Ságat galggaš leat dárogielat aviisa sámi álbmogii de berre aviisa beroštit čállit eanemus lági mielde daid guovlluid birra gos sámi álbmot ássá. Diehttelasat daid rápmaid siskkobealde mat aviissas leat. Muhto eat jáhke daid rápmaid nu ollu rievdan fáhkkestaga dán jagi, nu movt vuohttit maŋemus almmuhuvvon aviissain. Dáin guovlluin eai bálljo leat ságat. Dat oidno erenoamážit hui čielgasit danne go maŋemus jagi leat leamaš ollu čállosat dáin guovlluin. Ja dat han dagaha eambbo aviisa lohkkiid ja dolliid. Go oaidnit dán daid cealkámušaid ektui mat leat boahtán ovdan Ságaha generalčoahkkimis gos sihke ekonomiija ja buot orru áibbas ortnegis. Buot orui nu bures ahte geažuhedje aviissa sáhttit almmuhit dávjjibut ovtta vahkus ja maid leat dakkár mii čállá olles riika birra. Mii dovdat dili leat áibbas earálágánin dál. Erenoamážit min guovllus dovdat mii (geat leat vuolláičállán dán reivve) ahte mii fáhkkestaga eat lean šat nu miellagiddevaččat. Vaikko lea ge ollu dáhpáhuvvan organisašunbargguid dáfus dán guovllus. Muhto ollu lea maid dáhpáhuvvan min ránnáiguin davvin Sáčča guovllus ja siskkit Romssas. Ságat leat odne dakkar mii čállá eanemusat Porsáŋggu, Kárášjoga ja Guovdageainnu dihte. Dalle sáhttá jearrat gosa šaddet eará sámit Norggas. Lea go Ságat dárogielat sámi aviisan olles Norgii? Dál dat lea measta báikkálaš buvtta dieidda namuhuvvon suohkaniidda ja daid lagas guovlluide. Muhtomin leat muhtin moadde artihkkala eará guovlluid birra Norggas. Ii dalle dáidde aviisa ánssášit ii ge sáhttit gohčodit iežas aviisan olles riikii? Mii jearrat ja imaštallat... Sáhttá go aviisa dainna dahkat maide ge? Ii buktaga márkanfievrrideapmi dáidde leat temán obanassii ge? Vaikko muhtin ovttaskas journalisttat sihkkarit leat ge nagodan oažžut eambbo aviisadolliid de lea dá dakkár ášši mainna aviissa márkanjođihanapparahtta berrešii bargat. Lea go aviisa o.m.d. aktiivvalaččat váldán oktavuođa iešguđetlágán servviiguin riikas vai ožžot veahki? Dat lea álki ja dat lea maid beaktilis vuohki ja dasa lassin dat gáibida veahá dan ahte preassa čállá dan birra. Ja go juo lea áidna dárogielat aviisa de livččii geatnegahttojuvvon dan dahkat. Ja jus ii leat geahččalan de ii sáhte vuordit makkár ge bohtosiid. Manne mii beroštit? Álki. Danne go aviisa lea áidna sadji mii mis lea gos gávdnat sámi ođđasiid dárogillii. Ii okta ge dárogielat báikkálaš aviisa čále dakkáriid maid mii hálidit. Dalle fertejit leat ođđasat eaige dakkár čállosat maid dáčča media lea čollen ja ovdal leamaš čállán. Aviisa galgá leat ođđabuvttan lohkkiid aviisadolliid duhtadit. Danne ávžžuhit garrasit ahte čálligohtet eambbo viidát. Ja aviisa berre buorebun dákko šaddat danne go doallanhaddi lea lassánan golbmačuođi ruvnnuin jahkái midjiide geat orrut olggobealde Finnmárkku. Na gal dat fal suige lea jearaldat man guhka aviisadoallit gillejit oastit báikkálaš Finnmárkku ođđasiid duhát ruvdnui... vai galgá go aviisa šaddat báikkálaš buvttan? Jus nu leažžá dalle dáiddášii leat áigi ahte buot sámit Norggas, ja erenoamážit sámediggepolitihkkarat bargagohtet áššiin ja geahčadit eará molssaeavttuid sihke sámegielat ja dárogielat lohkkiide. ¶
Heaika Skum mielas lea suorggahahtti oaidnit movt mohtorgeavaheapmi čuohcá lundui. –Muhto vel eat oro váldime duođas dán, lohká son. Skum mielas livččii miellagiddevaš gulaskuddat eará álgoálbmogiiguin mat duođai rahčet, movt sii oidnet dán ášši. –Ledjen Fearsulluin fitname okte ja doppe lea mohtorvuodjin olggobealde biilaluottaid oalát gildojuvvon. Jerren movt sii vánddardit meahcis, ja sii cuigo julggiide, muitala Skum. Su mielas galggašii maid dáppe šaddat nu. –Mii fertet álgit veaháš geahččat movt mohtorfievroanu galgat rievdadit. Dáppe lea dál cieggan dakkár oaidnu ahte meahccái ii beasa mohtorfievrruid haga. Su mielas ii doala ágga ahte vuoigatvuođaid massá go ii beasa vuodjit. –Lea imašlaš ákkastallan mii suorggahahttá go olbmot lohket massán vuoigatvuođaid jus eai beasa vuodjit, lohká Heaika Skum. ¶
GIELLAMOIVI: Šattai veahá giella moivi go apotehkár Håkon Jensen galggái vuovdit dálkasiid Suoma bealde gávppašeaddjái Inga Guttormii. ¶
Dál besset Suoma bealde ássit oastit alitreseapta dálkasiid Norgga bealde. Ohcejohkalaš Inga Guttorm lei vuosttaš, gii geavahii dan vejolašvuođa. –Vuoi, go lei hálbi! ¶
–Munnje gal šaddá hui gánnihahtti, gii muđui lean dávjá Kárášjogas, mojohaddá Inga Guttorm. Mannan geasi dat attii Riikaoadjodoaimmahat lobi, ahte buot EØS-riika ássit galget oažžut gokčot goluid seamma njuolggadusaid mielde go Norgga ássit. Nugo alitresepta dálkasiid. Dat eaktuda aŋkke ahte reseapta lea čállán Norgga bealde doavttir. ¶
Bearjadaga lei Inga Guttorm vuosttaš Suoma bealde ássi, gii lea leamaš Kárášjoga Dearvvašvuođaguovddažis ja ožžon doaktáris alitresepta. –Dat ii daga maide, go Kárášjogas leat sámegielat doaktárat. Buoret vel go beassa sámegillii čilget, maid Suomas ii beasa. Doppe han gal leat beare suomagielat doaktárat, lohká Inga Guttorm. ¶
Sápmelaš váibmospesialista Egil Utsi dat lea čállán alitreseapta Inga Guttormii. Utsi lea bivdán Min Áiggi boahtit vásihit dáhpáhusa, maid ieš gohčodan historjjálažžan. Utsi lea beaggán maŋemus áiggi, go lea jođihan nammačoaggin akšuvnna Mega buvdda vuostá, gádjun dihte Apotek Sápmi. –Poeaŋŋa lea ahte Suoma bealde ássit rádjeguovlluin besset geavahit dán fálaldaga. Ollusat sis han leat dávjá fitnamin Kárášjogas, gos lea apotehka, lohká Egil Utsi ¶
Apotehkár Håkon Jenssen aŋkke ii oainne daid stuorra ruđaid ođđa vejolašvuođain, muhto mieđiha ahte sáhttet jođihit Suoma bealde ássiide reseptakeahtes vuojdasiid ja dálkasiid. Dáid lea maid fuomašan Inga Guttorm hilduin. –Jua, oainnán dás lea ollu eará vuovdemassii. Dálkasat, kosmetihkat ja vuojdasat. Áiggun vel eará diŋggaid dás oastit ovdalgo vuolggan, lohká Inga Guttorm. ¶
Oktasaš loahppagilvvut lágiduvvojit SM oktavuođas Sohpparis ruoŧabealde 26. - 28.03.04. ¶
Almmáiolbmo- dahje dievddogárvvut. Olbmás gurut bealde lea dálvegahpir, "rivut" , badjelis. Leem 1767 ¶
Maŋŋel dan leat vaikko makkár ámmáhat leamaš boazodoalu siskkobealde. Boazodoalu stáhtakonsuleantan lei aktiivvalaččat mielde ásaheame stáhta boazodoalloskuvlla ja álggaheame Boazodoalloođđasat diehtojuohkinbláđi. Son lea maid leamaš ráđđeaddin Norgga/Ruoŧa boazodoallokommišuvnnas, ja lea ollu bargan Ruoŧa bealde boazodoaluin maid. Dan ovddas lea ovdal bálkkašuvvan. –1980:s nammaduvven gonagaslaš Nordstjernegotti bajemus dási riddárin Ruoŧas. Dien ánssu ožžon dan barggu ovddas maid lean bargan riikkarájáid rastá. ¶
SORPMIT: -Dát ráiggit asfálttas Kárášjoga Mega olggobealde leat sorpmit erenoamážit boaresolbmuide geat vudjet doaimmashehttejuvvon olbmuid sihkkeliid, lohká penšunista Nils Turi Kárášjogas. ¶
Lea mánu dassái go penšunista Nils Turi gopmánii stuorra ráigái Mega buvdda olggobealde Kárášjogas. Garra bákčasiiguin manai son doaktára lusa. ¶
Cirkus Zorba lea maid Guovdageainnus čakčafestivála áigge. Cirkus Zorba ii leat Finnmárkkus leamaš maŋemus golbma-njeallje jagi, muhto háliidii dán jagi fitnat Norgga davimus fylkkas fas. Dan rájes lea ovdánan hirbmosit, ja lea šaddan dovddus sirkus maiddái stuora sirkusmáilmmis. Go Norgga stuorámus aviisa VG árvvoštalai Norgga sirkusiid, de Zorba vuittii. Zorba lea 13 jagi leamaš luotta nalde čájálmasain, ja dán jagi leat mielde 22 artistta ja 18 ealli. Earret eará fállá Zorba gearpmašolbmuid ja akrobáhtaid, gáiccaid ja bussáid. Cirkus Zorba lea bearjadaga ja lávvordaga Guovdageainnus. Ovdal dan de fitnet Leavnnjas gaskavahku ja Kárášjogas duorastaga. ¶
Gáivuona suohkan, doaibma- ja ovdánahttin ossodaga bokte, bivdá haddefálaldagaid das go galget ođastit Dálošvákki huksen- ja biggohanrusttega ja Ruollaluovtta skuvlla. Haddefálaldagaid bivdin lea fágajoavkkuid Huksen ja VVS siskkobealde ja dat fátmmasta: ¶
Diibmá sirde festivála Buletjávrái. Ovdal lávii hotealla olggobealde lávdi, muhto dat šattai beare divrras. Dál livččii festivála áigumuš hukset lávddi Buletjávrri olggobeallái. –Olgun lea váttis lágidit festivála go alddis ii leat lávdi, de šaddá láigohit ja dat šaddá divrrasin. Danne áigut hukset lávddi mii lea álo das. Dán heive Buletjávrái buoremusat hukset, earret eará dan dihte go dat lea veahá meahcis, muitala Triumf. Eanemusat lea Čakčafestivála geasuhan 800 olbmo ovtta eahkedis. Dat lei dalle go lávii hotealla olggobealde. Buletjávrái čáhket eanemusat 5-600 olbmo. Diibmá lei Buletjávri spagga dievva goappešat eahkediid. Triumf sávvá ja vuordá ahte nu šaddá dán jagi maid. –Sávan ahte šaddá fiertu, oainnat lea čájehuvvon ahte dálkkis lea olu dadjamuš, vaikko leage siste. Jáhkán ahte bohtet ollusat suohtastallat, muđui lea áidna festivála mas eai leat ollu olbmot, dadjá Triumf ja čujuha dasa ahte buot eará festiválat dán geasi leat geasuhan ollu olbmuid. ¶
SKÁNIT: Sámedikki giellaossodat ásahii mánnodaga ođđa ossodatkantuvrra Várdobáikki sámi guovddážii, mii lea Evenáššis. Guovdageaidnulaš Jens Martin Mienna lea álgán virgái Sámedikki ođđaseamos ossodatkantuvrii. Son galgá meannudit áššiid mat gusket guovlluide olggobealde sámi giellahálddašanguovllu. –Sámedikkis mii leat hirpmáhuvvan go dán guovllus nagodit čađahit nu ollu. Ollu áššit ja stuora áŋgiruššan lea dáppe, lohká giellaossodaga direktevra Anne Britt Hætta Harstad Tidende aviisii. ¶
Čáhce-drag vuodjimat Guovdageainnus leat šaddan beakkán gilvvut. Lágideaddjit leat vuordime dán jagi golmma geardde eanet oasseváldiid go vuosttaš jagi. –Mii eat gal leat bidjan makkárge rájiid man ollusat sáhttet oasálastet. Áidna lea ahte ádjanit guhkit gilvvuiguin, muitala Nils Máhtte Hætta geas lea ovddasvástádus dáin gilvvuin. Ii soaitte nu imaš go oasseváldiid lohku lassána. Guovdageainnus oainnat lea áidna báiki Norggas gos lobálaččat oažžu čázi alde vuodjit geasset. ¶
Festiválas maid besse olbmot gávppašit. Dievva gávpoga torggas, gáhtaid alde ja festiválatealttabáikkis ledje gávppašeaddjit mat vuvde iešguđetgelágan gálvvuid. Min Áigi deavvai earret eará Torleif Sarkaksena guhte lei vuovdimin Noni Originála juhkosiid mii su ságaid mielde galgá leat buorre dearvvašvuhtii. Sihke gaskavahkku, duorastaga ja beali bearjadagas ledje olgo gáffedagat gos olbmot besse návddašit beaivváža ja galbma vuola. Dáid beivviid lei duođaid máttabalvvaid ilbmi Čáhcesullos. ¶
Geassi lea festivála-áigi, ja olbmot leat sihkkarit váiban go geasi leat joahtán duohkot deike festiválaid mielde. Manne galggašii boahtit Čakčafestiválii ja Turdus Musicus-konsertii? –Lea hui virkus vásáhus. Mis lea alla leahttu ja albma somá. Mii čuojahit garra rock´n rolla ja doppe sáhttá šaddat dánsun, njuikun ja suohtas, lohpida Rundberg, ja lohká iežaset čuojahit musihka mas leat ollu ritmmat ja "groove" . Virkus, garra ja šuoŋalaš rock´n roll. –Mii liikot jámas leat lávdde nalde ja de lea lunddolaš albmaládje "showet" . Turdus Musicus lea ovttasbargan Lawra Sombyain ja seaguhan luođi garra rockii. Dainna lihkostuvve bures, muhto dál lea dat ovttasbargu nohkan. –Dat lei hui gelddolaš ja somás prošeakta, muhto ii lean oaivvilduvvonge bistevažžan šaddat, muitala Rundberg. Nu ii gullo luohti gal Turdus Musicus konsearttas bearjadaga, muhto leahttu šaddá sihkkarit liikká. Turdus Musicus joavkkus leat mielde Halvard Rundberg, Carl Christian Lein Størmer, Alexander Johannsesen, Finn Fodstad ja Paolo Velasquez. Turdus Musicus čuojaha Buletjávrris bearjadaga. ¶
Suopmelaš Anitta ja ruoŧalaš Lars Göran dálostallaba Norggas, Guovdageainnus. Dál galgá bearaš dálvvi orrut Gironis, gos Anitta galgá bargat neavttárin ja regissevran sámi teáhtera ođđa bihtás. Lars Göran ges lea bargame mottiin ođđa filbmačállosiiguin. Muhto ovdal dan, de leaba Anitta ja Lars Göran vuolgime Haugesundii ja Amanda-bálkkašumi doaluide. Festet Norgga stuorámus filbmanásttiiguin. Bearjadaga beassat oaidnit sutno TV:s, vaikko vel bálkkašumi vuostáiváldime. Muhto dasa gal ii leat bárra ráhkkanange. –Ii leat beare stuora vejolašvuohta oažžut bálkkašumi. Lea ollu politihkka dies. Livččii oalle mearkkašahtti jus filbma mii lea ráhkaduvvon olggobealde Oslo-filbmabirrasa šattašii dán jagá kinofilbman, čilge Lars Göran. –Dat gal livččii skandála. –Iežan bealis jáhkán Ane Dahl Torp vuoitit, lohkáges Anitta. "Svarte penger-hvite løgner" neavttár Ane Dahl Torp ja "Mors Elling" neavttár Grethe Nordrå leaba dat guovttes earát geat leaba evttohuvvon dán jagá nissonneavttárin. –Muhto lea hui gudni ja vuoitu evttohuvvot dán bálkkašupmái. De oažžu mannat movt manná. Muhto lea somá leahket doppe ja ovddastit filmma. Filbmabárra leaba bovdejuvvon beallelaččaiguin. Muhto dan dihte go juo leaba bárra, de áiguba váldit mielde olbmáid Rauni Magga Lukkari ja Øystein Breminga Haugesundii. –Soai šaddaba munno doarjjan moivvi siste, reaškkeheaba movttegis Amanda evttohasat. ¶
Anitta ja Lars Göran eaba leat nu ollu ráhkkanan Haugesund-mátkái. Anitta čájeha čuvlla maid áigu coggat ja vilges liinni mii galgá sámivuođa symboliseret. Čuvllain lea juo govvejuvvon Elle-magasiinnas, gosa ledje čohkken Norgga filbmanásttiid ovtta govvii. –Čohkkájin busses 11 diimmu dán gova dihte, muhto jurddašin ahte ferten dahkat dan "Bázo" -filmma dihte, mii dávjá šaddá olggobeallái go lea sáhka Norgga filmmain. Diet maid rievddada ollu, ihttin livčče eará olbmot dien govas, dadjala Anitta, gii ii iežas mielas heive dien filbmanástejovkui. –Eatnasat dovde nubbi nuppi ovdalaččas, ja dovden dego livččen boanda gávpogis. Lars Göran maid lohká iežas dovdat hui olggobealde eará filbmabargiid searvvis. Son ii loga iežas ráhkkanit earágo mentálalaččat Amanda-doaluide. –Áiggun geahččalit geahččat meattá dan iešbuorrevuođa mii láve doppe. In áiggo váivehuvvat čeavláivuođa ja coagesvuođa dihte. Hysteralaš neavttárat geat cummástallet nubbi nuppi muođuid ii leat juste dat masa mun liikon, čilge Lars Göran. –Doppe duođai nannejit filbmanástemyhta nu ollu go nagodit ja diekko moai gahčče olggobeallái. ¶
Anitta ja Lars Göran leigga juo diibmá Haugesundas filbmafestiválas, gos vuhtiiga badjelgeahččanvuođa filmmaide mat leat ráhkaduvvon olggobealde Oslo. –Ii leat oktage dadjan maidege, muhto dan vuohttá das movt meannudit olbmuiguin. Sii eai ane min seamma profešuneallan go eará filbmaolbmuid, muitala Lars Göran vásáhusaidis birra. Dan dihte leage su mielas hui vuoitu go "Bázo" lea evttohuvvon dán jagá kinofilbman. –Lea somá čájehit ahte mii máhttit maid filmma ráhkadit, vaikko eat leat Oslos viežžan veahki obanassiige, lohkaba Anitta ja Lars Göran. "Bázo" galgá gilvalit filmmaiguin "Beutiful Country" ja "Buddy" šaddat dán jagá kinofilbman. "Bázo" lea ožžon hui buriid kritihkaid ja árvvoštallit máidno filmma go diibmá čájehuvvui Norgga kinoin. Muhto liikká ledje unnán olbmot geahččame filmma kinos. –Filbma lei hejot márkanastojuvvon. Jađe bohte "feel-good" filmmat nugo "United" , "Kvinnen i mitt liv" ja "Buddy" oktanaga kinoide. Min "feel-bad" filbma vuoittahalai gilvvus gehččiid nalde, jáhkká Lars Göran ja čilge "feel bad" -doahpaga dainna ahte "Bázo" lea oalle baskkes filbma. ¶
Virgi bálkáhuvvo kvalifikašuvnnaid mielde siskkobealde bc. 50 -60. ¶
Okta nissonolmmoš riŋge Min Áigái go lea hirpmáhuvvan dainna go nissonbáhpa eai loga bures boahtimin Guovdageidnui. –Dál leat eatnašat geat dulkojit báhpa dahje sárdneolbmá nissonolbmot. Jus nissonolmmoš ii dohkke báhppan, de gal ii galgga nissonolmmoš dohkket dulkange, beaškala nissonolmmoš, gii háliida leat anonyma. Su mielas lea ártet go dan nalde lea šaddan diggi. –Mis lea juohkehaččas Ipmil min iežamet duohken, leaš dal nissonolmmoš vai dievdoolmmoš. Lea ártet go diggojit dien nalde, oaivvilda riŋgejeaddji. ¶
Ruoŧabealde ledje njeallje valáštallan searvvi fárus, seamma olu go Norgga bealde. Nordlys valáštallanjoavku Kárášjogas lei fárus prahktihkkálaš lágideames. Mii leat álo birgehallan ja bargan ovttas dáppe rájá alde.", logai Toralf Balto Kárášjogas, gii SVLa ovddas lei tehknihkálaš doaimmas. ¶
Bievlavuodjin Sis-Finnmárkkus lea guhká leamaš guovddážis ja dál barget dan ala ahte ráhkadit seammasullásaš njuolggadusaid Finnmárkku váste. Dán ožžot beare vajálduhttit, go Sis-Finnmárkku álbmot háhka luonddus stuora oasi birgejupmái, ja muhtimat ges atnet guovlluid olgonastimii. Sáhttá geahčastit vearrodieđuid mat muitalit dietnasa leat unnin ja mat duođaštit álbmoga háhkat biepmu luonddus vai bearaš birgešii. Fylkkamánni ja stáda eaba galgga dása seaguhit, muhto váldit vuhtii álbmoga mii lea eallán luondduin máŋggaid buolvvaid. Ain galgá leat vejolaš báikkálaš álbmogii beassat doaresbeale guovlluide gosa ii mana mađidja ja rabas láhttu, vai besset háhkat luondduriggodagaid nu go murjjiid, elliid ja guliid. Mis ferte leat báikkálaš stivren dakkár eavttuid siskkobealde mat eai bija ilá stuora hehttehusaid luonddugeavaheapmái maid gilážiid olbmot leat árbevirolaččat atnán. ¶
SMS NUORAIDE: NSR nuoraidlávdegoddi áigu sáddet SMS nuoraide, mas ávžžuhit nuoraid searvat sámi jienastuslohkui. Sii hálidit ahte maiddái earát servet dása. Gurut bealde Andreas Mikkelsen, Cecilie Grape, Ellen Cecilie Triumf, Káre-Elle Partapuoli ja Thomas Andersen. ¶
Partapuoli jáhkká olahit eanet nuoraid SMS bokte go reivve ja skovi bokte. –Lea sáhka moderniseremis. Nuorat geavahit giehtatelefuvnna ollu. SMS:s ávžžuhit nuoraid sáddet dieđu viidáseappot oahppásiidda ja olbmáide. Doaivut olahit ollu nuoraid, miehtá Norgga bealde Sámi, lohká Partapuoli. Sámediggi sádde skovi dušše Finnmárkku ja Romssa nuoraide, earát šaddet interneahtas ieža viežžat skovi. 20-jahkásaš Partapuoli lea ieš mielde sámi jienastuslogus ja beassá dál vuosttaš geardde jienastit sámediggeválggas. Son sávvá ahte maiddái eará nuorat jienastit. –Nu ollusat go vejolaš galggaše geavahit jienastanvuoigatvuođa. Mađi eanet nuorat jienastit, dađi eanet gieđahallá Sámediggi áššiid main mii beroštit. Lea dehálaš čájehit Sámediggái ahte mii leat dás ja ahte beroštit sámi áššiin ja servodagas, jáhkká Partapuoli. NSR-N lea maiddái mearridan čuovvut buot dievasčoahkkimiid ovddasguvlui. –Mii hálidit oaidnit mii dáhpáhuvvá Sámedikkis ja movt sin systema lea. Seammás maiddái hálidit oahpásmuvvat guovddáš sámi politihkkáriiguin. Šaddá hui somá, illuda Partapuoli. ¶
UNJÁRGA: Sisboađut Ođđajoga čievravieččahaga čievravuovdimis galget geavahuvvot asfalteret Alddnjárgeainnu ja Bergstiena dán jagi. Dan lea Unjárgga ovdagoddi mearridan. Boahtte jagi ges galget ráhkaduvvot leaktočaskkáhagat gieldda geainnuide, mánáidgárddi ovdabealde ja birra galgá asfalterejuvvot ja girku luhtte ges ráhkaduvvot orustansadji. ¶
Bissu gávdnui jávrejieŋa alde ¶
– Lihkus lei jávrri alde jiekŋa. Jiekna lei dan mađe rašši, ahte fertejin njoarostit bissu ja geassit dan gáddái suohpaniin. Bissus eai lean láttat. ¶
Bissu maid gávdne jieŋa alde ii lean registrerejuvvon áššáskuhtton dahje oamehasa namas, muhto muhtun eará dievddu namas. ¶
Liegga hávlabissogeahče gállu ovddabealde ¶
VIHKKEMIN:Ealgabivdiguovttos Arild Hellesøy ja Leif Arne Iversen vihkkemin sarvá Statskoga vihkkebáikkis. Maŋábealde vihkkejeaddji Terje Isaksen. ¶
–Journalistihkka lea somás fidnu ja illudan álgit, lohká Bals, gii dál bargá Boazodoallohálddahusas diehtojuohkinráđđeaddin. Bals lohká lohkkiid galgat mearkkašit ahte aviissas lea ođđa jođiheaddji. –Rievdadusat gal bohtet. Áiggun geahččat juohke beali aviissa siskkobealde ja maid buktaga. Áiggun nannet journalistalaš beali ja vuoruhit ođđasiid garraseappot. Sávan lohkkit máŋggaládje mearkkašit ahte lea ođđa jođiheaddji, lohká Bals, gii áigu geahččat vejolašvuođaid lasihit journalisttaid doaimmahussii. Bals áigu loktet geahčastaga aviissas. –Dál dovdo aviisa hui báikkálažžan. Okta ulbmil mus lea ráhkadit áššiid miehtá Sámi. Sápmi han lea olu viidát go dušše Sis-Finnmárku, fuomášahttá Bals. Muhto ekonomiija lea dehálaš dán oktavuođas. –Lea dieđusge niehkodilli ságaid oažžut juohkesajis, vuolgá ollu ekonomiijas. Unna lávkkážiiguin áigut goit ovdánit nu ahte šaddá mu miela mielde aviisa. ¶
Erenoamáš váttisvuođa dagahii Boazodoallošiehtadus, go dasa buvttii Bargiidbellodat sierra guhtta siidosaš dokumeantta. Dat dagahii ahte digaštallan šattai mot galget ášši meannudit. Posišuvdna dieđus cuiggodii go Bargiidbellodat ii leat buktán rievdadusevttohusaid ja ollusiidda šattai váttis oaidnit mii lea erohus ráđi ja Bargiidbellodaga evttohusain. Loahpas šadde cegget guokte bargojoavkku siskkabealde lávdegotti, mat dasto nagode buktit mearkašumiid ráđi evttohusaide dan guovtti áššis. –Dan háve šattaimet dainna lágiin bargat, go ledje guokte stuorra ášši. Muhto čájehuvvui ahte go mii čohkkedit birra beavddi, de boahtit buori čovdosiidda, dadjá lávdegotti jođiheaddji Steinar Pedersen. ¶
Bargiidbellodat maid ballá ahte bággonjuovvamat sáhttet dagahit eará boazodolliid ovdii muđui Norggas. –Ballu lea ahte dakkár njuovvamat bohtet njeaidit bohccobierggu hattiid miehtá riika, dadjá Steinar Pedersen. Bargiidbellodaga oainnu mielde lea maid boazodolliin ovddasvástádus heivehit ealuid guohtuneatnamiid hárrái. –Sis geat dinejit ollu olggobealde ealáhusa fertejit ovddemuš unnidit. Dat mearkkaša ahte sis geain lea buorre dienas olggobealde ealáhusa fertejit ovddemuš heaitit, čilge Bargiidbellodaga Per Solli. Solli maid logai gullan ahte geahččobohccot leat hirpmat ollu Guvdageainnus. ¶
–Dain geain lea eará dienas olggobealde boazodoalu galget ovddemuš heaitit bohccuid. ¶
Bargiidbellodagas aŋkke lei gárvves čoavddus geat galget ovddemuš eret ealáhusas, go lea áibbas čielggas ahte ollusat galget guođđit ealáhusa jus mearriduvvon logu movt ge sáhttá olahit. –Dain geain lea eará dienas olggobealde boazodoalu galget ovddemuš heaitit bohccuid, lohká Solli. Bargiidbellodaga áirras Berit Alette Eira logai áibbas lunddolažžan ahte dat geat leat fástabargguin heitet bohccuid, vuoi eai goarit daid viššalis boazodolliid geat ealu guođohit. Dan ii dohkkehan eanetlohku mas NSR lea njunnožis. –Ii Sámediggi sáhttá dáinnalágiin álgit mearrádallat detáljaid ealáhussii. Orohagat fertejit siskkaldasat gávnnahit ieža mot unnidit boazologuid, lohká Jonassen. ¶
Juohke sajis gos Beaivváš Sámi Teáhter dán rádjái leat čájehan bihtá, lea Risten áivve rámi ožžon. –Dát dieđusge illudahttá, dadjala Risten lávddi alde Kárášjoga kulturviesus. Son lea okto hárjehallamin. Eahkedis galgá leat čájálmas ja nuorra áŋgiris neavttár lea boahtán guokte diimmu ovdal. ¶
Muhto teáhterhárjáneapmi ja neavttašeapmi lea earáhuhttán Ristena. Son lea earret eará oahppan geavahit gorutgiela ja improvisašuvnna ja deattuha ahte lávddi alde sáhttá vaikko mii dáhpáhuvvat go dat han lea friddjabáiki. –Mun jáhkán ahte lean šaddan duostileabbo ja ahte neavttašeapmi lea dagahan ahte iešdovdu lea nanosmuvvan. Don dieđát, mun ledjen ovdal badjilmeare udju, muitala son. ¶
Oainnán teaksta-TV:s ahte SV lea ceggen báikkálaš searvvi Kárášjohkii. Sávan sidjiide buresboahtin doaimmahit gielddapolitihkalaš áššiid. Dat lea beare buorre ahte bohtet eanet molssaeavttut jienasteaddjiide ovdamearkka dihtii gielddaválggas. Dat mii ii leat buorre lea go SV dál lea dovddahan ahte sii áigot lágidit listtu maiddái sámedikkeválgii, ja dat lea sin ovddeš prinsihpaid vuostá. Dalle leat sii hui garrasit čuoččuhan ahte sámedikkeválga lea sápmelaččaid iežaset siskkáldas ášši ja ahte norgga bellodagat eai galggaše seaguhit dasa. Mun lean doallan SVa árvvus sin oainnus dihtii, muhto dál oainnan ahte ii sidjiide ge sáhte luohttit. Ovddežis diehtit ahte Norgga Bargiidbellodat álggu rájes juo lea oasálastán sámedikkeválggaide. Sihke Steinar Pedersen ja Egil Olli leaba jagiid čađa viggan addit dan gova álbmogii ahte dat lea dušše ”bargiidbellodaga sápmelaččat” geat leat duogábealde, muhto duohtavuođas mearrida bargiidbellodaga riikkačoahkkin visot. Dat lea oainnat nu ahte ”bargiidbellodaga sápmelaččaid sámedikkeválgaprográmma” ferte vuos dohkkehuvvot dáža bellodagas ovdal go dat lea válmmas álmmohuvvot sápmelaččaide. Dál álgá ráhkkaneapmi boahttejagi sámedikkeválggaide. Sávašin ahte ”sámelihkadusa vieljat ja oappát” sihke dáppe Kárášjogas ja muđui Sámis leat gozuid alde ja gergosat doarrut vieris fámuid vuostá. ¶
Bush ja Kerry: Govdabáddi buohkaide! Lulli-Korea lea vuoittu bealde Kanada ovddabealde. USA lea dál 10. sajis govdabáddehuksema dáfus. 2 jagi dás ovdal lei USA 4. sajis. Kerry áigu addit 10 % vearruluoittu 5 jagi áigodagas sidjiide geat investerejit govdabátti boaittobeale guovlluin. Dasa lassin áigu son addit 20 % vearruluoittu allaleavttut govdabáttiid investeremiid dáfus beroškeahttá gos riikkas orru. Dát mearkkaša 30 % stáhtadoarjaga. Demokráhtat háliidit govdabátti buohkaide ovdal 2006. Bush háliida govdabátti buohkaide ovdal 2007. Brookings Institution lea ráhkadan raportta mii konkludere ahte govdabáddi buohkaide attášii 500 milliárdda dollara (3.500 millárdda ruvnno) ekonomalaš vuoittu ja mielddisbuvttášii 1,2 miljovnna bargosaji. Vel priváhtakapitalistalaš USA:s ge lea stáhta ovdal juolludan mearihis olu doarjagiid infrastruktuvrii, nu go dalle go mohtorgeaidnofierpmádat Interstate huksejuvvui 50-60 loguin. Dábálaččat leat leamaš demokráhtat geat leat leamaš áŋgirepmosat geavahit vearroruđaid dáinnalágiin, gitta dan rájes go Franklin D. Roosevelt láidestii New Deal 30-logus lokten dihte USA eret heittot dilis. Dát lea vižžojuvvon Megaband.no:s. Stuoradiggi lea mearridan "Govdabáddedieđáhusa" 2004 giđasgeasi, man ulbmil lea háhkat govdabátti buohkaide ovdal 2006. Stáhtaministtar lea dadjan ahte doppe gos márkan ii hukse, doppe áigu stáhta váldit ovddasvástádusa. Karl Eirik Schjøtt-Pedersen lea dadjan Stuoradikki sárdnestuolus ahte ferte álggahit govdabáddehuksema Finnmárkkus. Finnmárkku fylkkagielda ánssáša rámi barggu ovddas háhkat govdabátti buohkaide Finnmárkkus. Finnmárkku fylkkagielda lea bargan aktiivvalaččat láhčit diliid nu ahte sáhttá johtilit hukset govdabátti "Govdabáddi Finnmárkkus" prošeavtta bokte. Fylkkadiggi lea mearridan ahte galgá ásahuvvot govdabátti jođihanfitnodat Finnmárkui. Fylkkagielda sávašii ovttasbargoguimmiid. Earret eará fylkka fápmorusttegiid. OECD rámida Norgga fápmosuorggi sin govdabáddevuoruheami dihte. Finnmárkku fápmorusttegat leat maiddái fuomášan ávkki hukset govdabáddestruktuvrra fylkkas. Dássážii lea vuosttažettiin aksessfierpmádat maid leat vuoruhan. Dattetge ferte giitit fápmorusttegiid barggu ovddas dássážii, ja sávvat ahte sii joatkkáše maiddái boahtteáiggis, ja searvvaše govdabátti huksema jođihanfitnodahkii mii galgá bidjat fiberoptalaš johtasiid olles fylkii. HøyvisNašuvnnalaš gelbbolašvuođaguovddáš govdabáddegeavaheami váste. HØY-KOM. Høyvis geažil leat olu gieddat álggahan gelddolaš HØY-KOM-prošeavttaid buoridan dihte govdabáddegeavaheami Finnmárkkus. Jáhkkit ahte Finnmárku lea oalle njunnožis govdabáddegeavaheami gelbbolašvuođa dáfus. Dasa lassin lea Finnmárkku fylkkagielda, vuosttažin riikkas, álggahan pilotprošeavtta; e-Borger, gos Finnmárkku ássit ožžot heivehuvvon fleksiibelis oahpahusfálaldaga IT-dáidduid dáfus. KS-Finnmárku lea máŋgii buktán doarjjacealkámušaid lassi govdabáddehuksemiid dáfus Finnmárkkus. Maŋemus stivračoahkkimis ávžžuhii stivra ahte KS-guovddáš galgá váldit mielde govdabáddehuksema buot riikka gielddaid dáfus iežas 2005 strategiijadokumentii, ja ahte huksenálggaheapmi galgá leat Finnmárkkus. Dál lea áigi bargagoahtit. Movt sáhttit mii ovttas oažžut johtilit áigái govdabáddehuksema? Sátnejođiheaddji Kjell H. Sæther – KS-Finnmárkku stivralahttu 21.09.2004. ¶
Maŋemus áiggiid lea Sámedikki birra leamaš hui ollu hupmu ja dan mearihis ruhtagolaheami birra. Ja Dagbladet aviissa journalisttat ges gárte leat dat geat burge mátkerehkegiid jna., ja geat čálle imašlaš diliid birra ja dagahe daid almmolašvuođa oidnosii. Sámediggi ásahuvvui vuhtii váldin dihte sámi álbmoga beroštumiid ja dat gal lea hirpmus go dat ásahus lea šaddan hirbmat stuora byråkratiijan mas ii vuhtto beaktilvuohta muhto ruhtastajideapmi. Das lea 250 miljovnna sturrosaš bušeahtta. 109 bargi ja 19 direktevrra ja mátkkiin eai váldo vuhtii riikkarájit. Sámediggi eallá danne go oažžu almmolaš ruđaid. Ja das mii dál lea boahtán ovdan jáhkán mun bohtosa šaddat dan ahte Riikkarevišuvdna bidjá johtui albma rehketdoallosnuggama. Ja jus hirbmat boasttuvuođat gávdnojit de dáidá Økokrim fertet bargagoahtit. Jorret go de oaivvit? Muhto radiosáddagis aiddo de lei muhtin gii ieš čohkká Sámedikkis gii buvttii čilgehusa. Das muitalii 5 čoahkkinbeaivvis meannudit 2 ášši, ja muđui adnui čoahkkinbeaivi nágget gokko galgá rihkku čuožžut, ja čađat bohte mearkkašumit áššemeannudanvuohkái. Hámmárfeastta gáhta alde ja Álttá vázzingáhta alde hupmet dohppestit olles dan sámedikki. Álttá sátnejođiheaddji, Bakken, lea dien oktavuođas báikkálaš medias ávžžuhan olbmuid čálihit iežaset Sámedikki jienastuslohkui. Nu leat maid su bargoustibat oarje-fylkkas dahkan, ja Ovddádusbellodat lea ipmirdan man birra lea sáhka, nu leat sii maid čuovvolan. Guorahala iežat soga vai gávnnahat lei go du áhkku dahje máttaráhkku dakkár gii sámastii! Ja de sáhttá jearrat šaddágo boahtte sámediggepresideanta Ovddádusbellodaga Mátta-Várjjatlaš Jan H. Fredriksen dahje muhtin eará sátnejođiheaddji? Dakkár sátnejođiheaddji gii leat fuobmán dan deaŧalepmosa. Ruhta dárbbašuvvo ja Sámediggi lea stuora ruhtaruitu. Mii leat 75 000 ássi dán fyllkas. Mii diehtit buohkat iežamet leat badjelmeare hálddašuvvon ja administrerejuvvon. Mis lea fylkkadiggi ja 19 suohkana. Ja dasa lassin de galgá vel Sámediggi min hálddašit mii lea ruhtanjielloásahus, olles 250 000 000 ruvnno. Ná ii sáhte joatkit. E-maila arne.nilsen.anthi ¶
BILIDA MOVTTA: Jánoš Trosten ii riekta liiko go dál ferte gilvalit vuosttaš saji alde Deanu válgabiires. ¶
Sámi Journalisttaid searvi (SJS) lea duhtavaš go Nordlys aviisa hálida oažžut johtui digaštallama sámi mediaid ja Sámedikki birra. Muhto SJS ii liiko go Nordlysjournalista Oddvard Nygård cealká aviissas juovlamánu 6. beaivvi 2004 ahte sámi journalisttat dušše miehttegulgii njávket Sámedikki, eaige cuiggot dan veahá ge. Nygårs oaivvilda Dagbladet aviisa dat lei gii álggus almmuhii vuosttaš cuiggodeaddji reportášaid Sámedikki ekonomihálddašeami birra. Dat ii doala deaivasa. Eanas áššit maid Dagbladet aviisa lea almmuhan iežas artihkkalráiddus Sámedikki birra, leat dakkárat maid sámi mediat leat muitalan ovdalgo riikkapreassa beroštišgođii dain. Sámi Journalisttaid searvi atná unohassan go sámi journalisttaid steampilastet cuiggodankeahtes journalistan, go dat ii leat duohtavuohta. SJS ferte šállošit go boasttu vuođu alde bidjet journalistajovkui (sámiide) dakkár nama. Muhto sámi journalisttat, nu movt maid eará journalisttat fertejit šaddat vel ain čeahpibut dán suorggis. SJS mielas lea muđui buorre go Dagbladet aviisa lea dagahan dáid áššiid oidnosii riikkapreassas, ja sámi- ja eará davvi-norgga mediat eai leat lihkostuvvan dainna. Sámi Juornalistasearvvi stivra Mathis Eira Jođiheaddji Tlf 995 97 043 ¶
Ovdal go Kaptein Sabeltann boahtá, de lea duodjebadji. Dalle besset mánát ráhkadit alcceseaset piráhtagahpira ja miehki garrabáhpiris maid váldet fárrui čájálmassii. Iige leat dušše piráhta mii galgá mánáid guoimmuhit. Buohkat dovdet Sámi Boy maid NRK Sámi Radio Ole Rune Hætta ja Anne Kristine Gaup lávlluiga Kakaos TV-Šovvas. – Mii leat dasge ráhkadan iežamet veršuvnna, ja diehtit mánát liikojit dán lávlagii. Ii dasge vel doarvái. Eahkedis lea bearaš teáhterčájálmas “Gánda gii borai gilvvu stáluin” . Earret čájálmasaid, de lea vejolaš vuodjit herggiin. Olggobealde lágidit maid njoarostallama ja eará stohkosiid. ¶
Gávnnus lea 30 000 jagi boaris ja lea bivdiid ássansadji Yanaeatnogáttis sullii 480 kilomehtera davábealde poláragierddu lahka Beringnjárgga. ¶
Geir Skogvoll čujuha maiddái áhpedutkiid bargguide, mat dadjet ahte sallihat sáhttet rievdadeamin vánddardeami. Lea čájehuvvon ahte stuorra oassi sallithivvodagas ii leat boahtán Vestasjjieggai, muhto leat orron áhpeguovlluin olggobealde Lufuohtta ja Viestterálle. –Vaikke dušše goalmmádas oassi sallithivvodagas leat orron badjel dálvvi Vestasjjiegge-guovllus, de leat fáhkasat čuđiid mielde oaidnimis ja Orca Divttasvuuotna lea fievrredan máŋggaid duhát duhtavaš tursittaid miehtá máilmmi. –Go oažžut vel veahá veahki luonddus, de jáhkimis beassat ain vásihit ollu safariijaáigodagaid boahttevaš jagiin, lohká Geir Skogvoll. ¶
Norsk Hydro Energi pláne hukset bieggapárkka Báhcavuonvárrái Báhcavuona suohkanii Finnmárkui. Dieđáhusa gulaskuddama oktavuođas lágidii NVE álbmotčoahkkima Skansenis Báhcavuonas 26.8.03. Norsk Hydro lea barggadettiin Báhcavuonvári bieggapárkka dieđáhusa gulaskuddamiin gávnnahan ahte muhtun guovlu Basečearu lahkosiin, Báhcavuona oarjjabealde maid soaitá leat okta vejolašvuohta, dahje lassin Báhcavuonvári rusttega stuorideapmái. Basečearru lea Báhcavuona ja Bearalvági suohkanrájis ja dat guovlu máid sii leat guorahallan lea goappaš suohkaniin. Guovlu lea badjel 100 km2 ja dasa sáhttá leat vejolaš ásahit hui stuora bieggapárkka. Doaimmaheaddji pláne čatnat bieggapárkka dan fápmojođđasii mii juo dál odne lea dan guovllus. Jus ii ane ávkin dan fápmojođasfierpmádaga mii juo lea dan guovllus de lea vejolaš oláhit sullii 50 MW installerehuvvon effeavtta. Jus ain eambbo viiddida, maid bajit fápmojođusfierpmádaga, de lea vejolaš ráhkadit miha stuorát bieggapárkka gos guovlu ja topografiija ráddje bieggapárkka installerejuvvon effeavtta. Juohke bieggamillo galgá leat 0,8 rájes gitta 3,5 MW sturrodahkii ja daid allodat šattašii oktiibuot gitta 150 mehter. ¶
Jánoš Trosten čuoččuha lohkkiidčállosis ahte sámi servodat ii leat vel láddan digáštallamii. In váldde nu lossadit go Trosten oaivvilda ahte mun lean fallehan su. Su iežas digáštallanvuohki čájeha ahte son gal gierdá veahá. In ge sáhte váldde duođalažžan go son oaivvilda ahte mun in leat oaivilvuoigaduvvon. Mun lean NSRa jođiheaddji, ovttajienalaččat válljejuvvon NSRa riikkačoahkkimis, ja danin lea áibbas endorii jus mun in galgga sáhttit buktit cealkámušaid áigeguovdilis áššiin. Muhto in sáhte gal njiellat dan go son oaivvilda ahte mus váilot giellavišuvnnat. NSRs lea ollislaš, višuneara giellapolitihkka. Muhto NSR lea maid iežas doaimmaid bokte Sámedikkis čájehan ahte leat nákcen višuvnnaid dahkat praktihkkálaš politihkkan. Lea ain guhkes geaidnu ovdal go joavdat dan servodahkii gos sámegiella lea váldogiella, sihke njálmmálaččat ja čálalaččat. Dán geainnu alde fertet mii nákcet jorggihit jus lea dárbu. Goit ge mii fertet bisánastit veardidan dihte leat go rievttes guvlui johttimin. Mun ovddidan radikála giellapolitihka. Seammás leat mus peršuvnnálaš vásáhusat das ahte váldit giela ruovttoluotta, ja dat dagaha ahte mun dáiddán oaidnit giellapolitihka earáláhkái go sii geain giella leamašan lunddolažžan. Dát vásáhusat dagahit ahte mun álo boađán deattuhit oahpahusa ja gulahallama iežan giellapolitihkas. Ja danin oaivvildan ahte mun sáhtán lasihit juoidá sámi gielladigáštallamii. NSR áigu bargat dan badjelii ahte sihkkarastit rávisolbmuid vuoigatvuođaid sámegieloahpahussii, nu ahte daid buolvvain geat leat massán gielaset lea duohta vejolašvuohta oažžut dan ruovttoluotta. NSR dáhttu alfabetiseret sámi álbmoga, dákko bokte ahte oččodit rávisolbmuid oahpahusprográmma gos buot gelbbolašvuođaguovddážat, dego giellaguovddážat ja oahpahusásahusat, ovttas váikkuhit bajidit giellabarggu. NSR áigu maid bargat dan badjelii ahte suohkanat ožžot eanet ressursaid giellabargguide. Suohkanpolitihkkariin lea stuorra ovddasvástádus sihkkarastit ahte dát ruđat duođaid váikkuhit sámegiela nannemii, ja ahte álbmot oažžu buoret bálvalusaid - sámegillii. NSR maid dáhtošii ahte guovttegielatruđaid ortnet viiddiduvvo nu ahte dat siskkilda maid eará ásahusaid ja organisašuvnnaid. NSR sávvá eanet suohkaniidda bures boahtima searvat sámegiela hálddašanguvlui. NSR áigu bargat dan badjelii ahte sihkkarastit sámi mánáid vuoigatvuođa oažžut sámi mánáidgárdesajiid. Dát lea erenoamáš dehálaš daid guovlluin gos sámegiella lea minoritehtagiella. Mánáidgárddiid rolla giellaarenan lea hui mávssolaš. NSR maid áigu bargat dan badjelii ahte sihkkarastit sámegieloahpahusa kvalitehta olles oahpahusvuogádagas, ja dát guoská maid iešguđetge dásiid sirdimis. Dán barggus leat oahpponeavvut dehálaččat. NSR áigu bargat dan badjelii ahte sámegiella ovdána dieđalaš giellan, dákko bokte ahte nannet sámegielat dutkanbirrasa Guovdageainnus nu ahte dat ovdána sámi universitehtan. NSR áigu váikkuhit nu ahte preassadoarjja lassána, nu ahte sámegielat beaiveáviisa ilmmašii. Dát ii leat ollislaš čilgehus NSRa giellapolitihkas, dušše oasáš. NSRs gal eai váillo giellapolitihkalaš višuvnnat eai ge konkrehta evttohusat doaibmabiijuide. NSR dáhttu ollislaš ja guhkesáigásaš politihka mii duste sámi servodaga máŋggabealatvuođa. Dása mii dárbbašit veahki politihkkariin, fágaolbmuin, ja erenoamážit sámi álbmogis! Bures boahttin gielladigáštallamii! Aili Keskitalo, Norgga Sámiid Riikkasearvvi jođiheaddji ¶
Dan jagi lea Sámedikki vuosttaš háve buktán mearkkašumiid boazodoallošiehtadallamiidda ovdal go dat lea álggahuvvon. Sámedikkis lea čielga oaidnu ahte nissoniid sajádat boazodoalus lea hedjonan ja dat lea sin mielas stáda ovddasvástadus. Sámedikki maŋemus dievasčoahkkin celkkii ge ahte danne berrejit boazodoallošiehtadussii boahtit ođđa ruđat, maiguin duste daid hástalusaid mat gullet boazodoallonissoniid oažžumii ruovttoluotta ealáhussii. Sámediggi oaidá ahte boazodoalus fertejit leat eanet nissonolbmot. Sámediggi fuomášuhttá ahte stuorámus oassi dálá boazodoallonissonolbmuin leat ollesáiggi- dahje oasseáiggibarggus olggobealde boazodoalu. Sámediggi oaivvilda ahte doarjjaortnegiid ferte láhčit nu ahte dát nissonat besset áigodagaid oassálastit boazodoalus. Sápmelaččaid iežaset válljejuvvon orgánas lei maid ovttamielalašvuohta ahte ásahit sadjásašortenga áhpehisvuođa oktavuođas. Sámediggi dovddahii dán háve ge duhtameahttunvuođa dasa go boazodoalu váikkuhangaskaomiid geavaheapmi lea ráddjejuvvon daidda nissoniidda, geat dál leat boazodoalus ja geat juogadit doalu isidiin. Seammas maid cuiggoduvvui ahte bealálašdoarjaga beallideapmi diimmá boazodoallošiehtadusas, 50 duhát ruvnnos 25 duhát ruvdnui, heajosmahtii vel eanet dáid nissoniid dili. Dan oktavuođas celkkii maid Sámediggi ahte boazoealáhusa barggu meroštallan lea maŋemus logijagiid eanet ja eanet gáržžiduvvon guoskat dušše biergobuvttadeapmái. Dat lea erenoamážit čuohcan boazodoallonissonolbmuid sajádahkii ealáhusas go sis árbevirolaččat lea leamaš váldoovddasvástádus borramušbuvttadeamis, duodjeávdnasiid háhkamis ja gieđahallamis ja maiddái duodjebuvttadeamis. Ii ge Sámediggi leat duhtavaš árvoháhkanprográmmain mas lea geavahuvvon dan golmma maŋemus jagis 22,4 miljovnna ruvnno, muhto liikká ii leat lassánahttán nissoniid oassálastima boazodoalus namuhan veara. ¶
OVDAL HEAKKAHUHTTIMA:Dát gárdi olggobealde njuovahaga lea čearpmahiid maŋimuš báiki, ovdal go njuovvit sin heakkahuhttet. ¶
Heajos hattit bohccobierggus suomabealde dagahit ahte badjeolbmot ieža leat njuovvin njuovahagas. –Eai mávsse go 3,5 euro biergokilo ovddas, lohká boazoisit Báisduoddara bálgosis Ilmari Tapiola. ¶
Ohcejohkalaš Ilmari Tapiola (49) lohká leat áibbas dárbbašlažžan su ekonomijai leat njuovvin. Muđui son ja su bearaš ii livčče birgen boazodoalus. –Dat lea dábálaš ahte badjeolbmot ieža Báisduoddarabálgosis suomabealde leat njuovvin njuovahagas. Muđui ollusat eai livčče birget boazodoalus, lohká Ilmari Tapiola. ¶
Vaikko vel Ilmaris lea hoahppu njuovvat de son dattetge astá muitalit suomabeale badjeolbmuid dili birra. –Badjeolbmuin ii leat váttisvuohta jođihit bierggu márkaniidda. Dađibahát ii leat biergohaddi dáppe suomabealde rápmunveara, dadjala Ilmari ovdal go fas rohtte ođđa goruda njuovvanbeŋkii. Son ja su njuovvanalmmái Toni Matti Valle njuovvaba ovttas. Soai earret eará čálisteaba ja botkeba julggiid. ¶
Eai njuovahagas ge beasa bálgosa olbmot njuovvat nuvttá. Vaikko vel ieža eaiggáduššet ge njuovahaga. – Dát šaddá divrrasin midjiide, lohká Ilmari, golut leat stuoribut go sisaboađut. –Juohke bohcco ovddas ferte badjeolmmoš ieš máksit 11 euro. Duolji ovddas dattetge ožžot gávcci euro, nu ahte boazoeaiggát šaddá máksit golbma euro go njuovvá njuovahagas. –Eiseválddit dat gáibidit ahte dat bohccot maid vuovdit márkaniidda galget njuovahagas njuvvojuvvot. –Muhto jos priváhta atnui njuovvat de lávejit badjealbmát ieža njuovvat olggobealde gárddi, ja dat gal lea nuvttá, muitala Ilmari. ¶
Mannan vahkus čohkkejedje Báisduoddara badjeolbmot lagabui 2000 heakka Áilegasgárdái Garegasnjárgga bajábealde. Dat lei vuosttas geardde dán čavčča, ja dál galge lagabui 1000 čearpmaha njuvvot. –Dán jagi leat bohccot masá seamma buriid vuimmiid alde go diibmá ja ovddet jagi, rápmosta Ilmari. Dán vahkus fas bidjet Báisduoddara badjeolbmot bohccuid gárdái. Dalle šaddá fas seamma leaktu ja hušša Ilmaris ja su njuovvanskihppáriin. ¶
Biergobuktagiid norggameašttirvuođagilvvut lágiduvvojedje Kjelleris olggobealde Lillestrøma mannan gaskavahku. Gilvvus ledje mielde 567 buktaga ja dat gilvaledje logi luohkás. –Norgga biergobuktagiin lea alit kvalitehta go goassege ovdal. Ollu dain 567 buktagiin lea áibbas sihkkarit vejolašvuohta olahit ollu viidábut go min riikkarájáid, lohká váldoduopmár Tore Teigen. ¶
GIITEVAŠ: Terje Tretnes lea giitevaš go Sámiálbmot Bellodaga (SáB) riikačoahkkin váljji su jođiheaddjin vaikko lei deardagiid alde vuoittahallamin. ¶
Dál jáhkká Tretnes goit veahá bisanit fápmogeasašeami siskkabealde SáB, nu ahte beassá álgit politihkain bargat. Ovddemuš áigu son vuoruhit ahte ásahuvvojit eambbo báikkálaš searvvit vuoi SáB áhtanuššá. Maiddái áigu bargat dan badjelii ahte nuoraid lávdegoddi beassá bargat dan mii lea sin mandáhtta. –Dat lea dat guokte ášši maid áiggun álggus vuoruhit eanemusat, dadjá Sámiálbmot Bellodaga ođđa jođiheaddji Terje Tretnes. ¶
Suoma bealde lea almmustuvvan 1934 rájes sámegillii Sápmelaš nammasaš kulturbláđđi. Nu ahte Sápmelaš-bláđđi lea dán jagi deavdán juo 70 jagi. Dán maŋŋá go sámi kulturruđaid juohkin sirdašuvai sámidiggái, lea bláđđi olggosaddin doaibma bisánan. Maŋimuš olggosaddojuvvon nummar lea almmustuvvan 2002. Mannan ja ovddit jagi bláđđi ii lea almmustuvvan dan sivas go sámediggi ii leat bláđi guottihanovddastussii addán ruđa olggosaddima várás. Sápmelaš lea sámiid iežaset kulturbláđđi, mii lea álo nákcen almmustuvvat váttisge dilis (omd. soađi áigge). Maŋimuš jagiid áigge bláđđi lea leamaš doaimmaheame ođđa buolva. Eahpitkeahttá bláđđi lea ollu ovdánan dán áigodagasge, vaikko gaskkohagaid leat muhtin ovttaskas olbmot sakkage fallehan bláđi. Sámeservodagas áššit dávjá jorggihit olbmuid gaskasaš riidaleapmin, aisttan boares sámeaktivistta rohki Nilla Outakoski. Dalle go mun ledjen oaivedoaimmaheaddjin jagiin (1980-1998) muhtumin gullojedje láitimin ahte bláđis leat menddo ollu boares muittašeamit ja luonddusuodjalan áššit. Dákkár čállosat leat goittot erenoamážit vuorraset lohkkiide ja nuorabuidda hui mávssolaččat. Buot oaivilat eai leat čáhkan Sápmelaš bláđđái teknihkalaš sivaid dihte. ¶
Go guorahallat dange áigodaga, maid min bláđđi lea doaibman, de fuomášit ahte sámit leat eallán máŋgii váttis áiggiid. Skuvlalágaid ja eará lágaid bokte suomaservodat lea duođas geahččalan dahkat min oassin váldoservodagas. Easkka 1970-logu álggogeahčen dilli buorránišgođii min iežamet rahčamušaid geažil. Nuorat buolva oinnii ahte dat vuolláneami dovdu, masa min vánhemat ledje juo hárjánan, lei johtilit jávkadeame sámegiela ja sápmelaš eallinvuogi máŋggain guovlluin Sámi eatnamis. Vierroolbmuid viggamušat doarjut sámiid lea máŋgii dulkojuvvon hovdemin, ja Sápmelaš lea oidnojuvvon dákkár hovdema oktan gaskaoapmin. Danin lea gáibiduvvon ahte Sápmelaš galgá leat "min sámiid iežamet bláđđi" . Bláđi dálá oaivedoaimmaheaddji Áslat Niihtovuohpi muitalage Min Áigái, ahte aiddo dasa leat geažos áigge viggamin. Son lohká, ahte mii sámit galggašeimmet veahážiid veahážiid gávdnat iežamet vuogi čoavdit áššiid, jos gearddi vierrásiid doaimmain lea leamaš menddo dákkár hovdenvuoigŋa. Áslat lohká, ahte mii sámit leat šaddan ollesolmmožin ja leat gárvásat váldit ovddasvástádusa iežamet áššiin, jos soapmásat dan eahpidit. Áslat deattuha Sápmelaš bláđi doaimma leat huksejuvvon dan vuođđojurdaga mielde ahte vuosttasin boahtá sámeolmmoš ja su kultuvra, mii gokčá sámegiela, sápmelaš jurddašanvuogi ja buot mii guoská sámeeallimii. Dan ala lea buorre vuođđudit bláđi doaimmahanpolitihka boahttevuođasge. Mis leat gárvvisvuođat ovdanbuktit sámiid dárbbuid, doaivagiid ja áddejumiid sámegillii ja ná buorebut bálvalit sámeálbmoga go ovdal. Mii berret doaimmaimet bokte addit sámiide jáhku sámeeallimii ja daidda árvvuide, mat leat leamaš ráhkkásat ovddit sámi buolvvaide. Luondu lea álo leamaš midjiide dehálaš, ja galgat dás duohkoge deattuhit dan mearkkašumi. Eallit dakkár áiggis, goas váldoservodagat leat gárvásat árpmuheamet ávkkástallat luondduin. Ávnnaslaš buorredilli lea váldojuvvon buot ovdáneami mihttun. Diehtit bures, man hohppil ja heajos vuođu alde lea ná áigái ožžojuvvon buorredilli. ¶
Doaresbeale guovllut dáhttot veagal goitge dáppe Suoma bealde guorranit dán áigge. Dat lea stuorra vahát, dasgo aiddo doppe dološ sámeeallin lea seilon buot buhttáseamos hámis. Dál go ságastallojuvvo kulturautonomiijas, de dán ášši ii oaččo vajáldahttit, dasgo boaittobeale gilážiid eallimishan lea loahpa loahpas jearaldat sámegilli čadnojuvvon kultuvrra seailumis. Jos kulturautonomiijai gullá dušše kulturruđaid juohkin, de dalle lea gal guđđojuvvon viehka gáržin sámiid vejolašvuođat áittardit kultuvrraset. Vaikko Sápmelaš ii leatge almmustuvvan Suoma sámidikki gáržžes giellapolitihka geažil moatti jáhkai, de dálá oaivedoaimmaheaddji Áslat Niihtovuohppi muitala Min Áigái, ahte bláđđi ii leat hávdáduvvon, iige dákkár mearrádusa birra leat oba ságastallojuvvonge. Áslat lohká maid ahte dákkár attášii sámiid vášuheaddjiide menddo garra vearjjuid fallehit min. ¶
Buorre Sámediggepresideanta Nystø, čálán dutnje vuos sávvat lihku buriid ođđasiid ovddas, namalassii das, ahte Norgga Sámediggi lea ožžon 34,8 miljovnna ruvnno lasseruđa boahtteáigge doaimmaide. Dat lea hui mearkkašahtti sámiid iešmearrideami ollašuhttimis geavatlaš dásis – dego mii diehtit, duođalaš iešmearrideami huksen ii leat vejolaš resurssaid haga. Sámi mediat leat čilgen, makkár doaimmaide lasseruhtadeapmi geavahuvvo. Doaimmat ja prošeavttat dego Álgoálbmotguovddáš, psyhkalaš dearvvašvuođadikšu, sámegielat oahpahus ja dutkan leat buohkat dehálaččat sámeservodaga huksemis. Muhto munnje čuohcá čalbmái hui čielgasit dat, ahte okta hui guovddáš suorgi váilu dáin doaimmain, maid Sámediggi áigu vuoruhit boahtte jagi bušeahtas. Dat suorgi lea sámi girjjálašvuohta. Sámi girjjálašvuođa fasta ruhtadeames lea leamaš sáhka juo guhká ja das lea ságastallon maiddái sámeaviissain. Sámi girjjálašvuohta lea heahtedilis, man čoavdimii ii goit leat vel gávdnon politihkalaš dáhttu. Dušše okta sámediggeáirras, Magnhild Mathisen, lea dan rádjái almmolaččat gáibidan lasseruđa sámi girjjálašvuhtii (Min Áigi 22.9.04). Mun bivddán dál ahte don, sámediggepresideanta Nystø, válddát jođáneamos lági mielde dárbbašlaš lávkkiid sihkkarastit sámi girjjálašvuođa boahtteáiggi. Ealli ja nana sámi girjjálašvuohta lea vealtameahttun olles sámeservodahkii ja dan huksemii. Bivddán, ahte válddát čuovvovaš áššiid vuhtii sámi girjjálašvuođa boahtteáigge guorahallamis: • Sámi girjjálašvuohta seailluha sámegiela, muhto das lea dehálaš rolla maiddái min árbbi, árvvuid, árbevirolaš dieđu, vieruid ja servodaga ealáskahttimis. Sámi servodat dárbbaša nana višuvnnaid dasa, mo deaivat ođđa servodatlaš hástalusaid nu, ahte eat masse kultuvrralaš ja sosiála oktilašvuođamet. Sámi girjjálašvuohta sihkkárastá dan, ahte mii lávket boahtteáigái almma ahte mii vajáldahttet iežamet árbbi. • Girjjálašvuohta hábme ja meroštallá geat “mii” leat. Sámi girjjálašvuohta gođđá oktii min vássán-, dálá- ja boahtteáiggiid ja fallá midjiide nana identehta ja iešáddejupmi das, mo leat sápmelaš otnážis. • Okta stuoramus sámi girjjálašvuođa hástalusain leat dat, ahte dat lea eanáš čállon sámegillii. Dát iešvuohta earuha sámi girjjálašvuođa máŋga eará eamiálbmogiid girjjálašvuođas, ja čájeha mo sámi girjjálašvuohta lea áidnalunddot máilmmes. Dat čájeha maiddái sámegiela nanusvuođa, go veardida máŋga eará eamiálbmotgielaide. Dát iešvuohta buktá mielddistis maid muhtin erenoamáš hástalusaid, mat geatnegáhttet ja gáibidit sámi njunnožiid aktiivvalaš doarjaga. Go sámi girjjálašvuohta ii goassige sáhte dorvvastit girjevuovdimis boahtti ruhtadeapmái, lea čielggas ahte viidát sámi servodatlaš ja politihkalaš doarjaga dárbu lea erenoamáš stuoris. • Sámi girjjálašvuođa dálá dilli lea stuorra heahpat sámi servodahkii ja eandalitge sámi njunnožiidda, geaid bargun lea sihkkarastit dan, ahte maiddái min mánát ja mánáidmánát besset vásihit ealli giela ja kultuvrra. Otná dilis girječálli galgá vuordit máŋga jagi ovdalgo čálus boahtá olggos girjin daid moadde sámi girjelágádusa bokte, jos de deivet oažžut ruhtadeami. (Guokte dain girjelágadusain lea Norgga bealde ja dat almmustahttet maid eanaš Suomabeal girječálliid girjjiid.) Dasa lassin girječállit galget ohcat ja váldit eará bargguid čállinbarggu lassin vai birgejit ruđalaččat. Jearange dál dus, Sámediggepresideanta Nystø, leago du mielas dákkár dilli dohkálaš dálá sámeservodagas – ahte min girječálliid bargu ii adno dan mađe árvvus ahte sis livččii sihkkarvuohta birgenlágis? Háliidan maid diehtit, ahte leatgo don dan mielas, ahte mii, min mánát ja mánáidmánát galgat beassat lohkat iežamet gillii maiddái boahtteáigges? Sámi girječállit ja eará kulturbargit leat máŋgii ovdalge buktán ovdan dárbbu hukset bissovaš ortnega sámi girječálliid doarjumii ja girjjálašvuođa goasttideapmái, muhto dat lea álo báhcán eará prošeavttaid vuollái. Leago duođaid nu, ahte sámi njunnožat eai beroš sámi girjjálašvuođa boahtteáigges? Mun sávan ahte nu ii leat, ja ahte dál gávdno viimmat politihkalaš dáhttu hábmegoahtit oppalaš doaibmaplána ovttas dárbbašlaš ruhtademiin sámi girjjálašvuođa dili buorideapmái. Dat lea min sámi njunnožiid geatnegasvuohta dál. Min buohkaid geatnegasvuohta lea guldališgoahtit dárkkileappot iežamet servodaga otnabeaivve ofelaččaid. ¶
Dán vahkkoloahpa 12.-14. beivviin Roavvenjárggas ordnejuvvo máŋggakultuvrra festivála. Bearjadaga lávddiid alde leat earret eará indianaid musihkkajoavku Wabanag, roavvenjárgalaš irakilaš musihkačuojaheaddji joavku Taimaz Band, Afrihká, Karibia ja Mátta-Amárihká šuoŋaid čuojaheaddji Stilimba ja gaskaáigge musihka joavku QumPare. ¶
«Mii eat jáhke buot lihkkusávaldagaid duohken leat dušše buorit dovddut. Duogábealde lea maiddái ballu.» ¶
George W. Bush beassá joatkit USA presideantan. Dan leat jienasteaddjit mearridan, ja máilmmi stáhtaid njunnožat sávvet lihku nu movt dáhpi lea. Dattetge mii eat jáhke buot lihkkusávaldagaid duohken leat dušše buriid dovdduid. Duogábealde lea maiddái ballu. Iežas presideantaáigodagas han Bush lea čielgasit dovddahan ahte son ii nu beroš maid earát oaivvildit. Go soahttái Irakain, de son ovdamearkka dihtii ii váldán vuhtii ON oainnuid. Busha válgaprográmma ulbmil lea nuppástuhttit USA ja máilmmi su iežas gova mielde, jus dárbu de vaikko militeara fámuiguin. Dattetge eai buot máilmmi riikkat doarjjo su áigumušaid. Eurohpas ja USA:s leat ollu seammalágan vuođđojurdagat. USA doarju sátnjefriddjavuođa ja demokratiija. Dan dahket maiddái Eurohpa riikkat. Muhto gávdnojit maiddái stuorra erohusat. Dohko gokko Eurohpa guorrasa ođđa jurdagiidda, lea Busha hirbmat boaresáigásaš. Bushas lea fundamentalistalaš kristtalaš vuolggasadji iežas politihkas. Danin son ovdamearkka dihtii ii dohkket homofiillaid vuoigatvuođaid. Muhto maiddái eará sajiin lea Bushas earálágan oaidnu. Ovdamearkka dihtii riikkaidgaskasaš lágaid, ON, sođiid, dálkkádatpolitihka ja álgoálbmogiid ektui. Mii leimmet doivon Busha vuoittahallat John Kerry. Válggat luddejedje USA guovtti sadjái. Min mielas lea buorre diehtit ahte gávdnojit maiddái USA:s garra fámut mat vuostálastet Busha boaresáigásaš politihka. Dál Busha lohpida geavahit fámuid čohkket USA álbmoga. Muhto dasa mii eat jáhke. Mii han leat gullan seammalágan lohpadusaid maiddái ovddit válggaid oktavuođas. Maŋimuš válggat duođaštedje čielgasit ahte son ii leat doallan lohpádusaidis, muhto baicca lea háddjen álbmoga ain eambbo. Go Busha lohká áigut čohkket álbmoga, de dat ii mearkkaš ahte son geige gieđaid kompromissen dihtii. Son baicca hálida bágget buohkaid čuovvolit iežas oainnuid. Dattetge mii doaivut Busha dás duohko guldališgoahtit ON das mo čoavdit hástalusaid mat leat ovdamearkka dihtii Iraka soađi oktavuođas. Muhto mii ballat garrasit ahte son ain joatká ovddeš vieruiguin, go jienasteaddjit han leat addán sutnje čielga mandáhta. ¶
II ADDIT: Váhnemat eai áigon rásket sáddet oktiige daid juovlagoarttaid maid mánát leat ráhkadan. johan heaika gova ovddabealde ¶
Hartvig Hansen, gii ovddasta olgešbellodaga ja čohkká dispalávdegottis, gullá ges nuppi oaiviljovkui. Sii geat hálidit baicca giddet máđiid. - Rabas máđi mearkkaša ahte olles máilbmi beassá dán máđi mielde vuodjit ja dalle han gal billašuvvá luondu. Galggašeimmet giddet muhtin máđiid, danne go Ánnejohkalaččain eai leat seamma vuoigatvuođat go Sirbmálaččain, beške Hartvig Hansen. Kjølås gal ii loga iežas miehtat dasa ahte giddet Deanu olggobeale olbmuide. - Min jurdaga mielde lea buohkain seamma vuoigatvuohta vuodjit láhtuid ja ohcat vuodjenlobi, lohká Kjølås. Hansen ja su olbmát ges eai hálit addit vuodjenlobiid eará go guovllu ássiide. - Guovlluássiin lea ressurssaguovllut maid leat áiggiid čađa atnán ja gosa mannet juo máđit. Dát máđit leat olggobealde almmolaš máđiid ja dáidda ohcet guovlluássit sierralobi. Ii luondu gal billašuva jos daid máđiid vuodjá guktii jagis, danne áigut dušše guovlluássiide addit vuodjenlobi, oaivvilda Hansen. ¶
Mellomtittel: Čuožžu nanu juolggi alde Tekst: Son várra čujuha ođđa stivrrajođiheaddjái, gii jođiha JARUMA konsuleantafitnodaga gii illuda ođđa hástalussii. - Lea somá ođđa suorggis áŋgiruššat ja dáinna oahpásmuvvat. Mu mielas lea Min Áigi buorre aviisa ja hálidan joatkit dan buori barggu mii dán readjai lea bargon, lohká Magne Svineng. - It don bala dan heajos ruhtadilis? - Die lea diehttelas juoga maid fertet njulget, muhto deattuhan ahte Min Áigi čuožžu nana juolggi alde. In jháke lea mihkkege mas ballat, lohká Svineng. ¶
Sohkabealle ja sámepolitihkka Davvi riikkain lea nisson oasálastin politihkas alimusat máilmmis. Muhto dilli sámedikkiin lea nuppeláhkái. Suomas leat 21 lahtu Sámedikkis, čiežas leat nissonat, 21%. Ruoŧas leat 23 lahtu, gávcci nissona ja 15 almmáiolbmo, badjel bealli leat almmáiolbmot. Norggas 39 lahtu, čieža nissona, dušše 12%. Dát muitala ahte sámepolitihkas ráđđejit albmát. Sámenissoniin lea váilevaš vaikkuheapmi. 2002 dagaime dutkiin Torunn Pettersenan dutkamuša sámediggeválggaid birra. Munno ráva lea válgavuogádaga rievdadit ja nissoniid bidjat bajimužžii listtuide, jos galggašii olahit stuorát nissonoasálastima. Organisašuvnnat fertešedje maid ráhkadit guhkesáigásaš rekrutteringsstrategiija oččodit eanet nissoniid searvat politihkkii. 2/3 bargiin Sámedikkis Norggas leat nissonat, ja bealli jođiheddjiin leat nissonat. Nuppeláhkái daddjon, nissonat leat hálddáhusas ja albmát fas stivrejit politihkas. Dát govve bonjuvuođa mii muđui lea sámi servodagas sohkabeliid gaskkas. Sámedikkit leat addán sámi albmáide ođđa vejolašvuođa ovdánbuktit maskulinitehtaset dahje albmávuođaset. Nissonat leat leamaš olggobealde gos detálaš mearrádusat dahkkojuvvoji. Dasa lassin lea erohus fápmojuohkimis sámi ja stuorraservodaga gaskkas. Sohkabeale erohusat Sámis lea oassin dán bonju fápmojuohkimis. ¶
Iige leat ávki ákkastallat ja duođastit Norggas sámi eallinlági. Min vuoigatvuođat leat duhátiid siidduid bokte almmolaš čielggademiin duođaštuvvon, muhto stáhta ii das beroš maidige. Sámegiella, kultuvraelemeanttat ja sámevuohta muđuige lea erenoamáš heajos juolggi alde ja stuorra oasit min oktasaš kultuvrras lea lágalaččat regulerejuvvomin hevvui. Ii dán láhkái sáhte joatkit ja mun in dan dohkket, in mange láhkái. ¶
1989:s čájehuvvui Várggáhis čájálmas, "johttiteáhter" mii álggii festniŋggas ja loahpahuvvui dolas Stegelnessas (tunneallaráiggi duohken, didjiide geat lehpet oahppásat). Dás čájehuvvui čájálamas gos máŋga nissona ledje biddjon heaksán. Čájálmas álggii go nissonat vižžojedje fáŋgaráiggis festniŋggas. Sii geasehuvvojedje fáŋgavovnnain guovddážii gos duopmu lohkui. Das maŋŋá manai mátki mearragáddái ja nugohčoduvvon čáhcegeahččaleapmi čađahuvvui ovdal go dollii šadde. Govva čájeha ráiddu fáŋgavovnnain joavdan guovddážii. Áibbas olgešbealde leat nissonat mat leat biddjon heaksán (Hege Trondsen ja Monca Stokkvik). Vovnna ovddabealde leat šlávat mat galge vovnna geassit. Olgešbealde lea fáldi (Aage Nilsen) guhte galgá duomu cealkit - "dollii dupmejuvvon" . Duogábealde leat geahččit. ¶
POW WOW: Dát gánddat hárjehallaet Artic Youth Camp Pow wow kurssas. Lávvordaga galget Nuoraidlávddi alde čáčjehit dáidduideaset. ¶
2. Goas ja manne fuomášit politihkkegoahtit? –Vázzen gávccát luohkás skuvllas go oidnen makkár dilli lei sápmelaččaid ja dáččaid gaskkas Divttasvuonas. Sápmelaččat ledje dáččaid vuolábealde servodagas, ja dat ii orron mu mielas riekta. ¶
5. Maid luomus áiggut? Áiggutgo oaggut? –Áiggun leat Divttasvuonas nu ollu go sáhtán. Sivva dasa lea go barggus mátkkoštan nu ollu. Geasset ii geasut vuolgit gosage. Háliidan eanet leat vuona nalde ja váriid vázzit. Oaggut láven duollet dálle, sihke mearas ja go lean váris. ¶
Paulsen lohká beaggima bokte gullan ahte leat goddán dievva luosaid nuohtis. –Ledje olbmot šaldi alde Kárášjogas oaidnán máŋgaloht luosa oktanagas. Dasto suhppejedje nuohti Ballodievvái. Dát luosat livčče galgan beassat gođđinbáikkiide, oaivvilda Paulsen. ¶
Niiles Ánte ja suhkki leigga bivdimin Vierrásdabbala 12 kilmehtera bajábealde Ohcejoga go luossa dohppii.–Mun váibadasten luosaža ovdal go roahkastin, dán mađe smávva luosaid galgá hui jođánit oainnat gaikkihit fatnasii, ovdal go beasaha, muitala Niillas Ánte guhte dan háve lei bivdimin dolggiin. ¶
Anton Dahl maid moaitá Goahtebealji go dat ii oza olggobealde ruđa. –Goahtebeallji orru dego boastut ipmirdan rolla. Mu mielas lea diehttelas ášši ahte Goahtebeallji ohcá olggobealde ruđa. Muhto dan eai daga dál, lohká Dahl, gii oaivvilda ahte lea dárbu defineret Goahtebealji rolla. –Dál lea Goahtebeallji eambbo šaddan hálddašanorgánan ruđaide maid lea ožžon sihke suohkanis ja fylkkas, iige baicca áŋgiruša oažžut eanet ruđa suohkanii, lohká Dahl. Guovdageainnu doaibmi sátnejođiheaddji Aslak Anders Tornensis (Olgešbellodat) doarju dakko su. –Goahtebeallji berre geahččat eará ruhtagálduid maid. Dan lea Goahtebealji stivra maid ieš lohkan, muitala Tornensis. Go Goahtebeallji ásahuvvui, ledje suohkanis golbma vejolašvuođa; bisuhit ealáhuskantuvrra, ásahit suohkanfitnodaga dahje ásahit oasussearvvi. Sii válljejedje ásahit suohkanfitnodaga. Dál áigot politihkkárat árvvoštallat livččiigo eará vejolašvuohta buoret. ¶
Speakeris šaddet váttisvuođat oažžut gilvvu gelddolažžan go 380 luohká galgá kommenteret. Son geahččala vel muitalit ahte Cato Kjellmann, gii lea maŋábealde orru measta dego duohpamin Johan Ivvára. ¶
OLLU "HOBBYBOHCCOT" : Juohke goalmmát boazu Oarje-Finnmárkkus gullá boazodolliide geat vižžet dietnasa olggobealde ealáhusa. ¶
–Hobbyboazodoallit leat goarádussan munnje, lohká boazodoalli Per Jonny Skum. Sus lea doallu ja máŋgalogi olbmo iežas vuolde. Dál son hálidivččii eret dakkáriid geain lea fásta bargu olggobealde boazodoalu. ¶
Per Jonny Skumas (34) lea doallu Fiettar orohagas. Doppe leat 16 doalu ja goit beannot čuođi olbmo. Skum ii oba dieđege man ollu olbmot su vuolde leat, muhto jáhkká dat leat moadde logi. Máŋgasat sis vižžet dietnasa olggobealde boazodoalu. Liikká leat sis bohccot. Boazodoallohálddahus lea gávnnahan ahte juohke goalmmát boazu Oarje-Finnmárkkus gullá olbmuide geat vižžet dietnasa olggobealde boazodoalu. Dat mearkkaša ahte dušše 66 proseantta bohccuin gullet dakkáriidda geat beaivválaččat barget ealáhusas. ¶
Skånevik ii loga iežaset njuolggadusaid gieldit boazodolliid beassamis miellhattun vuovdinsearvái, muhto dat evttohus lea nu ođas ja amas ahte eai dieđe máid galget dasa vástidit. –Ovddemuš vuordit dál formealla jearaladaga boazodolliin. Dasto oainnán dehálažžan deaivvadit siiguin geain lea beroštupmi, vai šattašii vuođđu man alde sáhttá álgit digaštallat makkár vuordámušat ja áigumušat leat miellahtuvuođain, lohká Gilde NNS stivrra nubbejođiheaddji Per Ivar Skånevik. ¶
Diibmá leigga 71 grader Nord vuoiti Johan Mathis Buljo ja su moarsi Anette Smuk Tanzanias. Dalle lei masaia Edward Porokwa sudnuide lágidan mátkki Kilimanjaro várrái. Go masaia bođii Sápmái, de fuobmái Johan Mathis Buljo sutnjeges lágidit mátkki duoddarii, Njullosávžái ealus lusa. Njullosávži lea vihtta miilla nuorttabealde Guovdageainnu márkana, Anárjoga álbmotmeahcis. ¶
Guolit Eallin orru ain leame hui buorre. Dán vahku soaittát veahá šaddat bisanit, eai ge dus leat nu ollu doaimmat juste de. Jurddašala eambbo iežat peršuvnnalaš eallima. Dat lea juste dál hui gelddolaš. Čorges eret buot hehttehusaid mat du geainnu alde soitet leat. Dainna don vuoittát ollu. Du lihkkologut: 3, 14, 25 og 30 ¶
• Jagi 2001 ealgabivddus gávnnai Meahccebálvalus guokte ealgga, máid dieđihedje politiijaide. Nubbi ii lean merkejuvvon ja dieđihuvvon Statskogii "24-diimmu njuolggadusa" siskkobealde ja nuppi ealgga eai oaivvildan gullát bivdojoavkku errii. • Politiijat manne dalan leirii, mii lei 40 kilomehtera nuortadavabealde Kárášjoga márkana. Buot vihtta bivdi sivahalloje, muhto maŋit áiggis leat dušše golmmas áššaskuhtton. • Áššečuoččileaddji eiseváldit oaivvildit dqn golbmasa rihkkon fuođđolága 56. pargárfa vuosttaš lađđasa. Diggi álgá distaga Sis-Finnmárkku diggegottis, Kárášjogas. Dasa leat biddjon guokte beaivvi. ¶
Bihtá bagadalli Victoria Kahn lea háiidan ealli musihka čájálmassii. Komponista ja musihkkár Maja Bugge lea maid mielde čájálmasas, lávddi nalde. –Ealli musihkka váikkuha olbmuide earaládje go teaksta ja visuála govvidus, lohká Kahn. Beaivváža nubbe bihttá lea "Lummaid dievva geađggit" . Dát bihttá lea komediija. Čájálmas lea filbmenbargguid birra Sámis. Bihttá čájehuvvo statisttaid Jovsseha ja Máhte oaidninguovllus. Soai leaba báikkálaš olbmot geat leaba mielde statistan filmmas. Bihttá lea dan birra movt váikkuha unna gilážii go stuora filbmafitnodat boahtá ráhkadit filmma, ja guođđá giláža go lea geargan. Maŋŋel filmma váikkuha dát garrasit giliolbmuide, erenoamážit sevdjes beali guvlui. –Dás lea sáhka ceavzit kultuvran. Sáhka dán bihtás lea ahte mii máhttit ieža ráhkadit filmma buorebut go earát, ja ahte eat ábut dohkkehit ahte olggobealde bohtet ráhkadit filmmaid min birra, lohká bagadalli Nils Utsi. ¶
Váikko vel vuhtto ahte sápmelaččat eai beroš dađi eanet presideantaválljejumis, de goittot sámimediaide ja eará berošteddjiide leat dát válggat miellagiddevaččat ja čergosat Gážaldat lea, lea go dasto Sámediggi suomabealde gearggus ođasmahttit jođiheame, vuoi áigot go joatkit nu mo dál lea. Ihttin lávvordaga oažžut mii dasa vástádusa. ¶
UNIVERSITEHTAT JA ALLASKUVLLAT LOHKANJAGI 2004/ 2005 Oahpahus- ja dutkandepartemeanta (UFD) lea mearridan ahte vuođđolohkamiidda universitehtain ja dieđalaš- ja stáda allaskuvllaid sisabeassamii galgá seamma ohcanskovvi adnojuvvot. 1. beaivvi njukčamánu áigemearri lea sidjiide geain lea: -duođaštuvvon ágga dasa ahte fertejit oažžut ovdagihtii lohpadusaid (dát guoská sihke stáda ja priváhta allaskuvllaide) -dilli nu ahte ohcet beassat sisa erenoamáš árvvoštallama vuođul -IB- oahppu (International Baccalaureate) -oahppu Rudolf Steinerskuvllas, olggobealde davviriikaid -lea reálgelbbolašvuohta 15. beaivvi cuoŋománu áigemearri lea buot ohcciide. Bajildgovva universitehtain ja allaskuvllain lea Norsk Lysningsblađis nr. 39, guovvamánu 16. beaivvi 2004. Doppe leat maid sámegillii dieđut. Dieđuid ja neahttaohcama gávnnat www.samordnaopptak.no ¶
Ášši álgá bealgoalmmat jagi dás ovdal. Meahccebálvalus lei bearraigeahččamin Govdavuomis, nuorttadavabealde Kárášjoga márkana. Doppe ledje Iver Utsi ja su bivoolbmát bivdimin. Bearraigeahččit gávdne sarva máid ledje njuovvan. Dan eai lean merken ja dieđihan njuolggadusaid mielde. Das buollái láhkarihkkun čuoččuhus. –Mii eat leat rihkkon njuolggadusaid, go ealga lei bážas dahje skibas. Soaitá leat leamaš livca, muhto dan in dieđe. Dušše dieđán ahte dat gillái ja dan dihte njuovaimet, ja heajos mobiltelefuvnna-oktavuođa dihte eat lean ollen dieđihit, lohká Utsi dál. ¶
Muhtin eará ágga maid ”Kysten inn i EU” atná lea ahte go mii leat olggobealde EU de šaddet alebuš duollomáksinmearit go fievrredit guliid olggos iežamet riikas dohko uniuvdnii. Duohtavuođas de ii leat mis eará go 2% varasguolis ja luossačálahis, ja vilgesguolis sáhttá juo dadjat leat nulla duollu. Váttisvuohtan das ahte mis lea unnán reiden Norggas eai leat duollomáksinmearit, nu movt ráđđehus bođii boddii ovtta stuoradikkedieđáhusas. Váttisvuohta lea baicca eaiggátdili biebmoguolle ealáhusas, bálká- ja hattiidoktavuohta, ja maid vel dat ahte márkan lea nu guhkkin. ¶
Danne go EU:s leat nu unnan ávdnasat, ja dan dihte de dávjá sihkkot duollomáksinmeriid, ja danne go Norggas leat ollu guolleriggodagat, de sáhttá Norga leat olggobealde EU ii ge dat čuoze min guolle olggosfievrredeapmái veahá ge. ¶
Norggas lea internašunála ovddasvástádus das ahte hálddašit min guolleriggodagaid nana vugiin ja guhkitáigge jurddašemiin vai biepmašii máilmmi álbmoga mii dađistaga stuorru. Dán ovddasvástádusa sáhttá Norga buoremusat gieđahallat dainna vugiin ahte lea olggobealde EU. Dušše dalle lea dakkár dilli ahte sáhttá mearridit dakkáriid mat sihkkarastet ealli riddoservodaga ja nana ovdáneami. ¶
ILUS:Dá leat movttegis Ášu bargit, go sii leat máilmmi stuorámus sámegielat aviisa .Gurutbealde almmuhuskonsuleanta Isak Nils Siri, čuožžut doaibmi váldodoaimmaheaddji Jørgen Gaup ja ¶
olgešbealde journalista Kari Lisbeth Hermansen. ¶
Ruosti buollašis čuožžuba prográmmajođiheaddji Ronald Pulk ja su jođihanveahkki Per Inge Anthi Åsen olggobealde Sámi Radio. Lea vuosttaš beaivi go leaba studios, mas galgaba leat 13 geardde ovddosguvlui gitta miessemánnui. Juohke vahkku báddejit ovtta prográmma maid vahkku maŋŋel sáddejit. Dán lahkai besset mánát leat mielde boahtte prográmmas. - Mánát sáhttet riŋget ja gilvalit muinna. Lohppidan ahte eai leat nu váttis muhto hui somás gilvvut. It dárbbaš leat Einstein gilvalit. Ovdamearkka dihte lávlugoađan ovtta lávlaga ja de galgá gilvaleaddji lávlut loahpa dan lávlagis, hástala Ronald Pulk, gii lea váldoprográmmajođiheaddji. ¶
Movttidahttit muohttagiiRonald ja Per Inge eaba čuoččo duššiid dihte olggobealde Sámi Radio assás dálvebivuiguin. Buot prográmmat galget olgun filbmejuvvot ja ráiddus leage namma "Muohttagis" - Ulbmil lea mánáid movttidahttit stoahkat olgun. Juohke prográmmas galge dahkat juoidá olgun. Vuosttaš prográmmas letne leamaš olgun čuoigamin. Jos mánáin šadda miella vuolgit olggos stoahkat maŋŋel prográmma, de leat lihkostuvvan, lohká Pulk. ¶
Verdal-Snåase-Lierne guovllu sápmelaččat leat, nu go lean ipmirdan, positiivat doarvái stuora álbmotmeahccái. Dat mearkkaša, álbmotmeahccái mii maiddái fátmmasta guovlluid gos lea dološmeahcci, ja guovlluid ordaráji vuolábealde gos leat olu sámi kulturmuittut. Boazobargit oidnet ahte álbmotmeahci ásaheapmi unnida dan agálaš deattu unnit eananguovlluid dáfus mat guhká leat dagahan stuora vahágiid ealáhussii. ¶
Máŋimuš logi jagi leamašan sáhka ahte ásahit Sámi dáiddaskuvlla. Álggus ledje plánat álggahit skuvlla 2005:s. Nyberg muitala ahte dan leat ferten máŋidit go lea leamašan váttis ruhtadit skuvlla. Muhto doppe leat leamašan earáge váttisvuođat. SDS ovddeš stivrralahtut ruoŧa ja suoma bealde leat viggan guozahit ahte dát skuvla galgá ásahuvvot norgga beallai. –Dál goittot lea SDS stivra ovttamielas. Skuvla galgá norgga beallai Kárášjohkii. Mis maid lea dál vuođđudus gos SDS:s leat golbmaláhttu ja gos Kárášjoga sátnejođiheaddji Kjell Sæther lea okta sis, lohká Nyberg. ¶
Nuorta-Finnmárkku guovllustivra gáibida boazodoalu geavahanvuoigatvuođaid doalahuvvot seamma láhkai go odne siskkobealde gáhttejuvvon guovllu. Boazodoalu stivrenorgána gáibida ahte geavahanrivttiid gáržžideapmi galgá sierranassii soabaduvvot orohagain ja dohkkehuvvot guovllustivrras. Ovttajienalaš guovllustivra maiddái lea veardidan dainna lágin ahte álbmotriektečeahpit ferjejit guorahallat rihkku go álbmotmeahci ásaheapmi álbmotrievtti masa Norga lea geatnegahtton. ¶
Lagamus GIRDIŠILLJU lea Álttás, sullii 140 km davábealde Guovdageainnu. ¶
- Vihtanat leat muitalan ahte oidnojedje golbma olbmo olggobealde Narvesena ihkku, okta dain galgá leat leamaš hui nuorra, lohká Strømeng, ¶
Nubbi maid sáhttá imaštit lea manne aiddo Suonjus, smávva boaittobealde gilážis, moadde kilomehtera eret váldogeainnus, leat biilla suoládan. ¶
Thor Thrane livččii áinnas hálidan gullát eará "dábálaš" olbmuid oainnuid olggobealde Guovdageainnu suohkana dán sáddágis, muhto nu ii geavvan. –In dovdda daid olbmuid geat riŋgejedje sáddagii, nu ahte in dieđe ležže go Issána "disipellat:" . Muhto soite maid amasvuođa baluin oaidnán dárbbu čurvet várrehusa ahte eai hálit sisafárrejeddjiid boahtit, lohká Thor Thrane. ¶
Oahppoláhka skuvllaid bealde ¶
Skuvlla bealde unnit virggit ¶
Roassojagiid ávžžuhedje gielddanjunnožat bargiid váldit bálkákeahtes luomuid. Vaikko Ohcejoga gielda leage plussa bealde rehketdoalus, de eai sáhte gieldda bargit oađđit dađe njálgabut, eai ain jo vuos sii geat skuvllain barget. ¶
–Mátkeealáhus lea okta dain ealáhusain mainna mii galgat eallit boahtteáiggis go olju nohká. Mátkeealáhus lea deháleabbu go sihke aluminium ja guolli. Danne lea ráđđehus evttohan lasihit ruhtajuolludeami Norgga márkanastit olgoriikain, ja dakkár lasáhusa eai leat addán máŋgga jahkái, dajai Brende. Dan seammás son humahalai norgga fitnodagaid šaddat eambbo erenoamážin ja stuorrát jurddašit: – Min guossit hálidit vásihit eambbo ahte eambbo, ja sii hálidit diehtit eambbo dan birra maid sii oidnet. Fjærlándda fálaldat lea buorre ovdamearkan dasa movt guossit besset sihke jiehki alde vánddardit ja vel maŋŋel oahppat eambbo jihkiid birra Jiehkkevuorkkás, dajai Brende. ¶
Fitnodat heiveha scootermátkkiid, jieŋa alde oagguma, fanasmátkkiid ja muđui meahcásteami stuora ja unnit joavkkuide - Avvilis lullin gitta Davvenjárgii davvin. ¶
Ivar Hauge čáppa báiki Deanuleagis. Boares duottarstohpu 80 km davabealde Kárášjoga maid Hauge osttii Stáhtas 1965:s. Duottarstobus lea hui ráfálaš ilbmi, ja seinniin lea dievva kultuvra ja historjá. Dihtet go mes ahte dovddus diktejeaddji H.C. Andersen orui Leavvajogas ja bivddii luosa Deanus nu maŋŋit go 1963:s? ¶
Finnmark har over tid hatt en prosentvis noe større statlig sektor enn gjennomsnittstallene for landet. En viktig forklaring har vært forsvarets nærvær under den kalde krigen og omstilling i forsvaret har derfor fått betydelig effekt for mange kommuner i Finnmark. Anslagsvis har forsvaret redusert antall sysselsatte med om lag 32 pst. (fra 1988-99) og sysselsatte om lag 850 personer i Finnmark rundt årtusenskiftet. Statlig tjenesteyting nådde sin topp i Finnmark i 1992/93 og har deretter hatt en gradvis negativ utvikling fram til sykehusreformen. Nedbemanningen i forsvaret forklarer mye av denne nedgangen. De siste års tall tyder på at nedgangen i sysselsettingen i statlig tjenesteyting har stoppet opp, men endring i statistikkføringen i forbindelse med sykehusreformen gjør det for tidlig å konkludere. Omorganiseringene av tidligere statlige etater/bedrifter slik som Statens vegvesen Sysselsettingen i Statens vegvesen i Finnmark ble om lag halvert fra 1985-97, og lå i 1997 på 420 årsverk. Fra 2003 er det ny omorganisering/privatisering av tidligere Statens vegvesen, nå Mesta, hvilke virkninger det gir for Finnmark gjenstår å se. og Televerket/Telenor Hele 60 pst. ble Telenor-systemet nedbemannet med i Finnmark i perioden 1985-1997 har hatt store negative sysselsettingsvirkninger, og Finnmark ble hardest rammet under disse nedbemanningen. I samme periode har enkelte statlige virksomheter også i Finnmark hatt vekst, dette er i første rekke høgskolene (Alta, Hammerfest og Guovdageaidnu-Kautokeino), de samiske nasjonale forvaltningsorganene (Sametinget m.v) og etableringen av Trygdeetatens Innkrevingssentral (Sør-Varanger). Fremdeles foregår det en rekke omorganiseringsprosesser i statlige etater, slik som Tollvesenet, Fiskeridirektoratet, Luftfartsvesenets regionkontor (Avinor), Aetat, Politi- og lensmannsetaten, Mattilsynets regionkontor, Barnevernets regionkontor, Kystverket osv. Det skal etableres en statlig innkjøpssentral for sykehusutstyr, Arbeidstilsynet har under etablert en avdeling i Vardø. Det må gjennomføres en systematisk gjennomgang for å konkludere med totalvirkningen av disse endringene. ¶
Maŋimuš áiggiid leat leamaš garra digaštallamat meahccevuodjimiid birra sihke aviissain ja radios/TV:s. Gielddaid ovddasteaddjit leat maiddái beassan čilget makkár áigumušat sis leat dán hárrái, ja mo guhte buoremus láhkái dán rašis ja divrras luonddu áigu hálddašit. Juohkehačča mielas lea justa sis dat buoremus vuohki suodjalit ja várjalit hearkkes ja divrras lundomet. Vuodjendárbu orru leamen guovddáš ášši. Muhtumat oaivvildit dárbbu leamen nu unnin ahte vuodjin meahcis lea dárbbašmeahttun. Nuppit fas oaivvildit ahte mis lea sihke dárbu ja vuoigatvuohta vádjolit buot árbevirolaš daguid oktavuođas, nugo bivddu ja guolásteami oktavuođas. Norgga Luonddusuodjalanlihttu leage mii guhkimus ja garrasepmosit lea čuvvon mielde mo sámi guovllut erenoamážit dáid vuodjenlobiid leat hálddašan. Sii leatge maŋimuš jagiid váidán gielddaid fylkkemánnii go leat sin mielas addán lobiid mat eai leat láhkanjuolggadusaid siskkobealde. Dát bargovuohki Norgga Luonddusuodjalanlihtu beales lea hárdán ollu meahccegeavaheaddjiid, erenoamážit Guovdageainnu bealde, go doppe lea mannan nu guhkás ahte dohkkemeahttun áitagat leat boahtán báikkálaš lihttuovddasteaddji vuostá. Mii lea mii dagaha dáid garra konfrontašuvnnaid geavaheddjiid ja suodjaleddjiid gaskii? Eaigo divttášii suodjaleaddjit sámiid ávkkástallat luondduset masa sii leat garrasit čadnon? Ja leago luonddugeavaheapmi dán áiggi duššefal lávkaselggiin boaibmut mii doppe lea. Nu gal eat jáhke. Min mielas orru leamen baicce nu ahte geavaheaddjit ja suodjaleaddjit eai hála seamma giela, dahje ii leat seamma áddejupmi dehálaš doahpagiin. Mii dasto lea dat meahccevuodjin? Norgga Luonddusuodjalanlihtu mielas orru leamen ahte meahccevuodjin lea seammás go juvllat jorihit olggobeallái asfáltta, leš dal luodda viidáseappot go dáhtoš. Dákkár dulkon lea mii hárddilda ja imaštahttá ollu meahccegeavaheddjiid geat hálidit mohtorfievrruiguin mehciide. Sii oaivvildit ahte johtolat dološ luoddaráiggiid ii bilit luonddu ja šattuid eambbo go dat juo lea billašuvvan. Luodda han juo lea das. Dál orruge mohtorfievrruid geavaheddjiin, hálddašeddjiin ja luonddusuodjaleddjiin áigi čohkkedit ja čielgasit defineret mii dat meahccevuoddjin lea. Leago meahccevuodjin buot vuodjin olggobealde asfáltta vai leago meahccevuodjin vuodjin doaresbealde dološ luottaid? Jus dás boađášii ovttaoaivilvuohta geavaheddjiid, hálddašeddjiid ja suodjaleddjiid gaskkas, de livččiimet ollu riidduid garván. ¶
Nuppelot jagi dassá almmustuvai Norgga bealde girji «Čáhcegáddái nohká boazobálggis» . Mu mielas lea buorre go sámegielolbmot besset guovllastit gáimmi čállosiid bokte makkár lunddolaš oktavuođain sámegiella lea geavahuvvon dalle go gáibmi lea eallán iežas ruoktobirrasis Roavesávvonis. Dán oktavuođas ferte deattuhit ahte gielaid dego earáge sivdnádusaid heakkas bissun lea čadnojuvvon birrasii. Dalle go gáibmi lea ássan Roavesávvonis, biras lei ollasit sámegielat. Giela jápmima áigái ožžot seammasullásaš sivat, mat sogahuhttet šaddo- ja eallišlájaid. Mun lean čuvvon 1950-logu álggu rájes sámegiela dili ovdáneami Oarje-Anáris ja lean fuobmán mo doppe sámegiella lea gártan addit saji suomagillii. Ovdamearkka dihte 1960-logu álggus Báđár, Suolojávrri ja Stuorrajávrri guovlluin hálle eanaš dáluin olbmot vel sámegiela. Dál dušše sámegiela beaivválaš sámegiela geavaheaddjit gávdnojit Idneváris. Ná sámegiela lunddolaš šaddanbiras lea gáržon ja gefon garrasit Oarje-Anáris. Ieš alddis lea maid nu ahte giela stáhtus badjána ja njiedjá dan mielde, man jábálaččat leat giela geavaheaddjit. Go giella jápmá, jávká dan mielde olles kultuvra. Jovnna Ánde Vest lea čállán maiddái girjjiid maid bokte lohkki oaidná mo sápmegielservvodat doaimmai vel 1950-1960-logu áigge su ruovttuguovllus Roavesávvonis. Dat lei vel áigi go seamma dállodoalus sáhtte eallit golbma sohkabuolvva. Nube dat «Árbbolaččat» girjjiin mii sáhttit guovllastit ja oaidnit mo dalle sámegiella elii ja makkár árvvut olbmuin dan áiggi ledje. Girji lea vuosttaš oassi golmma oasálaš čállinráiddus, mas čálli čuovvu Badje-Deanu olbmuid árgabeaivvi doaimmaid ja astoáigge buđaldeami ja dan mainna lágiin olbmot oidnet ja dovdet áiggi rievdama iežaset eallimis. Jovnna Ánde Vesta vuosttas girji «Čáhcegáddái nohká boazobálggis» lei rehálaš govvejupmi su ja su áhči gaskavuođa birra. Dat girji lea vel dálge okta eanemus lohkkojuvvon sámegillii čállojuvvon girjjiin, maid mun dieđán. Jovnna Ándde «Árbbolaččat» girjjit leat Badje-Deanu servodagas ealli olbmuid eallima govven, mas nuppástusa biekkat bosođišgohtet Suomas 1950-logu álggus álgán servodaga nuppástusa geažil. Girjji sisdoallu lea dakko bokte oalle erenoamáš, ahte das muitaluvvo ja govvejuvvo sápmelaš servodaga olbmuid eallin servodaga siskkobealde eallán sápmelačča doaimmas, mii máŋggas olggobeale olbmos ja muđuige áššis berostuvvan olbmos báhcá dávjá fuomáškeahttá ja na maid muitalkeahttá. Girjjit eai leat goittotge mihkkege universitehtaide oaivvilduvvon fágačállosat, muhto baicce gullet sámegiel čáppagirjjálašvuhtii, mas muitaluvvo sámegielat servodaga olbmuid eallima birra áiggi riđuin. Muhto seammás das muitaluvvo hui miellagiddevaččat mo ođđa áiggi boahtin dovdo olbmuid eallimis, sin gielas, mielas ja láhttemis. Maiddái sierra sohkabuolvvaid earálágan árvomáilbmi vuhtto ja oidno erenoamáš vuohkkasit. Nube sáhttáge dadjat, ahte girjji fáddá «Árbbolaččat» ii leat mihkkege geahppasiid ja joavdelasaid, daningo dat speadjalastá dan makkár árbbi servodat lea guođđimin maŋisbohttiide. Girjjit leat vuohkkasit govvejuvvon sámegielat servodagas ealli olbmuid beaivválaš doaimmain, mii njulgestaga njamasta lohkki čuovvut eallima rávnnji báruid stuhčama. Girjjit addetge buori gova Deanuleagi rikkis máŋggabealálaš sámikultuvrras ja dain sáhttá oaidnit maiddái mat leat dat guovddáš geađgejuolggit, maidda sámegiela ovdáneapmi ja seailun mieigá. Áiggi nuppástuvvama oktavuođas muhtin olbmuid oaivilat iežaset sápmelašvuođas orrot leamen eahpečielgasat mii seammás dieđusge guoská sin sápmelaš identitehtii, leango mun sápmelaš dahje suopmelaš ja gulango mun dán jovkui dahje in. Jovnna Ánde lea maŋimus jagiid áigge čállán maŋga girjji sámegillii ja girjjiidis giela bokte sáhttá oaidnit ahte son lea erenoamáš čeahpes ja njuovžil geavahit sámegiela, mu mielas okta dan áigge čeahpimus sápmelašgirječálliin, gii lebbe servodaga árbbolaččaid eallima lohkki ovdii dego buori filmmas dáhpáhuvvá dávjá. Jovnna Ánddes lea maid dáidu ja máhttu muitalit dáhpáhusaid ja olbmuiddovdamušaid oanehaččat nu ahte dábálaš lohkkáige áššit rahpasit ja áššiid mearkkašupmi ii báze eahpideaddjiidege áddetkeahttá. Jovnna Ándde gielalaš čehppodat ja čállinattáldat gullá mu mielas buoremusaide, mat otnábeaivve sápmelaš čáppagirjjálašvuođas gávdnojit. Čálli áššiid geahččanoainnu viiddida maiddái su nana máŋggakultuvrralaš ja eurohpalaš duogáš, mii čuovvu su ovddit ja dálá ássanbáikkiin. Go ledjen lohkan girjjiid de bođii dakkár dovdu, ahte in sáhte moge searvat dakkár jurdagii ahte Badje-Deanu sápmelaš kultuvra livččii bodnáideddojuvvon, njuvdojuvvon dahje fámohuvvan, daningo girjji olbmuid bokte lea vejolaš oaidnit mo sii geavahit beaivválaš eallima oktavuođas dan válddi, mii sis juohke ovttas lea iežaset buohta geavahusas. Eallima dynámalašvuohta oidno olbmuid eallima dovdduin go sii kommenterijit dáhpáhusaid. Dan ášši gieđahallan gullá mu mielas girjjiid buoremus beliide. Maiddái dat váttisvuođat maid Badje-Deanu olbmot áiggi nuppástuvvama oktavuođas gártet dovdat ja gillát, eai leat seammaláganat go dáppe ovdal eallán olbmuin. Dat fáddá man birra Jovnna Ánde «Árbbolaččat» girjjiin čállá lea nu miellagiddevaš ja áigeguovdil otnábeaivve sámiservodagas, ahte gáttášii earáge sápmelalaš girječálliid dovdat beroštumi dasa. Muhto dakkáražžange Badje-Detnui guoskevažžan dat dálá čáppágirjjálvuođa girjjiin lea maiddái okta buoremus servvodat govvejumiin máid mun dieđán. Girječálli vuosttaš girji lea maiddái geavahuvvon muhtin universitehtaid loahppabargguid oktavuođas guovddáš gáldun. Jáhkán, ahte maid gáimmi girji «Árbbolaččat» ráidu boahtá viiddidit sámegiela lassin dutkamuša vejolašvuođaid maiddái servodatdutkamuša suorgái gullevaš universitehttadutkamuša loahppabargguid rádjái. Mu mielas Árbbolaččat girjji vuosttaš oassi lea historjjálaš maid dan dáfus, ahte dat bures čállojuvvon ealli muitalus ovtta dehálaš áigodagas sámegiela dálá ađaguovllus Badje-Deanus. Danin mun jáhkánge ahte fáddá geasuhivččii sihkkarit maiddái stuorát servodagaid olbmuid jus girji livččii fidnemis lagamus boahtteáiggis maiddái suoma, ruoŧa, dárogillii ja mannebat ii eaŋgalasgilliige. ¶
OAMASTEAMI MAŊIS: Mikkel Bals, advokáhta Geir Haugen, duogábealde Mikkel Gaino ja Per Mikkelsen Bals ja ovddabealde Stiertná orohaga ovdaolmmoš Per Mikkelsen Buljo gáibidedje gaskavahku Álttá diggerievtti bokte oamastanvuoigatvuoađa Stierdnái. ¶
Buhtisnieida Dál sáhtát roggat ovdan buot boares váttis áššiid. Ja dál gánnáha heaittihit oktavuođa dakkáriiguin geaiguin it nu hálit doalahit oktavuođa, ja berret heaittihit daid oktavuođaid vai šaddá sadji ođđa ustibiidda geat áigot du eallimii. Loahpas vahku oaččut ávkii buriin ráđiin maid amas olbmot dadjet. Leage hui gozuid alde go ságastallama sáhttet doalvut vaikko masa. Du lihkkologut: 2, 19, 21 og 28 ¶
Kárášjoganisu Magnhild Utsi vuolgá nu dávjá go vejolaš lávlut karaoke Gáregasnjárggas. Gápmasis ja Avvilis maid finada. Son lea suomabealde johtán logematjagi karaoke dihte. ¶
- Suomabealde lea sierra karaokekultuvra, danne jođán eanaš doppe. Buohkat dihtet gii mun lean karaokesajiin, ja lean ožžon dien láhkái ollu ustibiid, lohká lávlulas nisu. ¶
Eará dovddus sámebearaš leat Stinnerbomat. Sii aŋkke leat šaddan beakkánin Bergen guovllus maŋŋil go leat neaktán Shakespeara bihtá “Geasseija niehku” . Lars Stinnerbom lea dovddus teáhterbagadalli gii lea sámi hámi bidjan shakespeara bihtái. Bihtá maid našunála lávddi alde nekte Bergenis dán skábma, ja Stinnerbom oaččui ollu rámi teáhterárvvoštalliin. ¶
Álggus hálidan muittuhit mii EU vuolgga lei. Álggus lei EU hui stuora ráfiprošeakta ja dainna lea EU bures lihkostuvvan. Dál lea leamaš ráfi ja stabilitehta riikaid gaskas geat leat ovttasbargan EF/EU siskkobealde maŋemus guhttaloht jagiid. Gávppašeapmi ja servvoštallan eará olbmuiguin bohcidahttá oktiigullevašvuođa ja ipmárdusa, mas ráfi lea buot deháleamos. Ja mu mielas lea ráfi ja stabilitehta buot deháleamos ášši mainna mii bargat. Ráfiášši lea maid leamaš okta dain deháleamos nissonáššiin áiggiid čađa. ¶
-"sámpelaččat ledje (S) rievttimielde dan mađe amas oassin guovllus ahte dat ledje turisttaide geahččan veara. Ii leat iešalddis mihkkege boastut das ahte leat beroštahttin earáide, maiddái turisttaide mat maiddái leat olbmot. Muhto árvit geat leat diinen eanemus ruđaid dainna go sápmelaččat leat leamaš turisttaide geahčalmasvuohtan! Dáččat leat dávjá dan mađe iežas berošteaddjit ja iešbuorit ahte sii áinnas hálidit diehtit maid olgoriikalaččat ja earát jurddašit sin birra. Imaštallan veara lea go sápmelaččaid oaidnu sin birra ii leat leamaš badjelmarálaš beroštahtti. Sáhttá dieđusge das vuolgit ahte sápmelaččat leat leamaš nu vuollin sin sosiáladarwinistalaš jurddagearddis, ahte dat ii lean veahašge miellagiddevaš ja maiddái mearkkašumi haga maid sii ihkkinassii veajáše oaivvildit. Ja báhpiriid (lágas) nalde leige dalle maiddái nu. Jus sámiid atne amasoassin dalle, de sii eai dovdan iežaset amasin dappe davvi lundui dahje luonddus, eai mearas eaige gáttis, eai váriin eaige fiervvas. Sii ávkkástalle eatnamiid, dikte bohccuid ja eará elliid guohtut ja duktet gittiid, murjejedje ja čogge moniid juste dan mađe go luondu gierddai, ja sii bidje veajehiid jávrrážiidda ja eará váddása duohken čázádagaide. Sis lei namahus juohke diŋgii luonddus ja sii máidno dan árvvu ja čábbodaga luođis ja poesias. Min ráhkisvuohta eatnamii lea vuoiggalaš, ja lea goappašguvlui. Go leaibbášluovttalaš ii dieđe sámegielat namaid sáhttá dat leat dáhtu duohken oktavuhtii. Sápmelaččaide duođaštuvvui ollislaččat ahte sin vuohki meannudit luondduin, elliiguin ja olbmuiguin sihke lei buoret ja eanet humána go sin skandinavialaš ránnáid vuohki. Sáhttá vásihuvvot olmmošmeahttumin oažžut dákkár cealkámušaid, muhto dat lea aŋkke duohtavuohta. Sápmelaččat eai rámpon iežaset láhttenvuogi buorebun go (davvi) norgalaččaid, muhto lea diehttelas ahte go sin provoserejedje ila ollu vuoigatmeahttunvuođat, de sii maid ferteje reágeret, ja dat geavai dávjá dalle go sápmelaččat ledje juhkan alkohola. Go mii dasto oahpaimet čállingoanstta, de válddiimet diehttelasat maiddái dan atnui ovddidit oainnuideamet áššis, stuora moarrin sidjiide geat doalahedje sin dassážii gustojeaddji muitalusaid. Generaliseren ii leat loahpalaš, muhto dušše gaskaboddosaš veahkkeneavvu stuorit ipmárdussii. Buot álbmogiid gaskkas leat buorit ja bahát, ja buorre ja bahá buohkain, vai dat lea daddjon. Dehálaš lea ahte movt dan gieđahallá individan ja servodagas. Dis lea juoga oahppat álgoálbmogiin dien dáfus. ¶
Dat logut maid Min Áigi lea oaidnán čájehit Kárášjoga ealáhuseallima hirbmadit ovdáneame. Gieldda oasusfitnodagain lea ruhtajohtu lassáneapmi leamaš 66,2 mill. ruvnno, dahje badjel 40% áigodagas 2001 rájes gitta 2003 rádjái. Oktiibuot lei ruhtajorru dain gieldda fitnodagain main lea dát organisašunhápmi olles 231 057 000,- ovdal momssa 2003:s. Dat seamma logut ránnjásuohkanis Guovdageainnus čájehit heajut bohtosiid. Doppe lei lassáneapmi seamma áigodagas dušše 18,6 mill. ruvnno, dahje 11,8%. Guovdageainnu oasusfitnodagain lei ruhtajorru 2003:s 176 553 000,- ovdal momssa. Muhto deattuhit ahte Guovdageainnus lea dakkár ealáhusstruktuvra main leat olbmot geat barget earálágán organisašunhámiiguin gos eat olát viežžat rehketdoallologuid. Vaikko gielddas mannet ge olbmot gávppašit sihke Supmii, Áltái ja Levdnjii, de oaidnit ahte ollu Kárášjoga fitnodagaiguin manná hui bures juste dál. Kárášjoga gieldda oasusfitnodagat Guovdageainnu suohkana oasusfitnodagat Jahki 2003 2002 2001 Jahki 2003 2002 2001 Doaibmadietnasat 231 057 185 953 164 851 Doaibmadietnasat 176 553 145 369 157 885 Gálvogeavaheapmi 85 120 97 900 73 666 Gálvogeavaheapmi 75 006 62 330 73 416 Bálká 44 041 40 794 50 460 Bálká 46 714 43 719 39 645 Doaibma golut eará 89 476 35 250 39 095 Doaibma golut eará 41 915 30 311 32 261 Doaibmaboađus 6 043 6 961 -4 033 Doaibmaboađus 6 302 2 502 6 398 Supmi vearru 1 753 2 489 279 Supmi vearru 1 396 883 1 721 Jahkeboađus 3 009 1 136 -5 216 Jahkeboađus 1 156 -1 364 874 Dienas 6 642 5 370 4 724 Dienas 604 596 229 Buot logut olles duhát ruvnnuiguin, earret mva. Gáldu: fitnodatregisttar Min Áigi lea maid guorahallan makkár fitnodagat leat oainnus danne go daiguin orru manname bures. Danne leat mii geahččan golbmalogi dain oasusfitnodagaid geat leat eanemus dinen, ja geain lea leamaš eanemus doaibmaboađus go ovdanbukte loguid rehkedoallojagis - jagi 2003 loguid. Tohppa 30 – Dienas Topp 30 - Doaibmabohtosat KARASJOK BILJARDSERVICE AS 55 553,00 RAG AS 1 218,00 KARASJOK DAGLIGVARE AS 19 846,00 KARASJOK BILJARDSERVICE AS 1 121,00 AUTOSENTERET KARASJOK AS 18 284,00 KARASJOK HJERTESENTER AS 847 JAN HELMER OLSEN AS 13 311,00 FINO LEGESENTER AS 701 LINDSETH BYGG AS 9 592,00 KARASJOKK SLAKTEEIENDOM AS 579 DAVVI GIRJI AS 7 864,00 BYGGMESTER M PAULEN AS 578 BYGGMESTER M PAULEN AS 6 996,00 NANOS AS 538 MIN AIGI AS 6 863,00 MEDISINSK SENTER AS 492 KARASJOK KIOSK & VIDEOSENTER AS 6 709,00 JARUMA AS 441 APOTEK SAPMI AS 5 179,00 KOLOSEUM EIENDOM AS 422 BYGGCENTERET AS 4 948,00 KARASJOK DAGLIGVARE AS 383 SCOOTER OG ATV SENTERET AS 4 897,00 LINDSETH BYGG AS 366 RONALD ISAKSEN 4 390,00 KAPRO AS 312 DE SAMISKE SAMLINGER 4 051,00 DAVVI GIRJI AS 230 KARA BOK OG PAPIR AS 3 700,00 JOHN SIGV HENRIKSEN AS 223 ABC-COMPANY E-SKUVLA AS 3 376,00 JERGUL EIENDOM AS 219 KAPRO AS 3 121,00 RONALD ISAKSEN 209 FREDENG AS 3 052,00 NUORTTANASTE 189 KNIVSMED STRØMENG AS 2 882,00 KARASJOK CAMPING AS 177 KARASJOK HJERTESENTER AS 2 862,00 EIKELAND AS 176 ALMMUHEADDJI AS 2 545,00 KNIVSMED STRØMENG AS 169 JARUMA AS 2 295,00 SCOOTER OG ATV SENTERET AS 155 KARASJOK OPPLEVELSER AS 1 995,00 LAGA EIENDOM AS 143 SPORT & EL AS 1 992,00 KARA BOK OG PAPIR AS 115 VILLMARKSKROA AS 1 951,00 CONSIS KARASJOK AS 113 RAG AS 1 923,00 DUODJELOAIDU AS 110 LEAN AS 1 911,00 KARASJOK TRANSPORT SERVICE AS 109 CONSIS KARASJOK AS 1 899,00 KARASJOK KIOSK & VIDEOSENTER AS 105 JERGUL ASTTU AS 1 738,00 KARASJOK FARVESENTER AS 95 KARASJOK KROA AS 1 696,00 ARCTIC NET AS 89 Buot logut olles duhát ruvnnuiguin, earret mva. Gáldu: fitnodatregisttar Kárášjoga gieldda sátnejođiheaddji Kjell Sæther duođašta min guorahallamiid ja čujuha Telemarksforskning ásahussii mii diibmá válljii Kárášjoga Norgga 9. buoremus gieldan riikkas go lea sáhka ealáhusovdáneamis. Dutkanásahus geahčadii gánnáhahttivuođa, dienaslassáneami ja man ollu leat ođđa ásahusat. - Listtus leat min maŋábealde gielddat nu movt ovdamearkka dihte Troandin, dadjá Kjell Sæther. Sátnejođiheaddji diehtá gieldda massit gávppašeddjiid eará guovlluide danne go lea juste dakko gokko lea. - Muhto dat ii soaitte leat duššefal negatiiva. Máŋggas oarjefylkkas vulget Supmii gávppašit ja de sii bisanastet maiddái Kárášjogas. Ealáhusaid hástalus lea geavahit dan johtáleami iežas márkanfievrrideamis. Sæther maid muitala ahte almmolašvuođa bealis lea guhkitáigge ja dihtomielalaš strategiija guovllu ealáhusovdánahttima hárrái. - Ovttas Porsáŋggu gielddain álggaheimmet mii neahttavuođđuduvvon ealáhusportála dán guovtti gieldda fitnodagaide. Dát deaivvadanbáiki sáhttá guhkitáigge vuollái dagahit muhtin oktasaš bálvalusaid, ráhkadit fierpmádathuksema ja leat fárus ain eambbo loktemis ealáhuseallima gelbbolašvuođa sihke Kárášjogas ja Porsáŋggus. Kárášjoga ealáhuseallima struktuvra lea earálágán go eará Finnmárkku gielddain. Hui máŋga fitnodaga leat gealbofitnodagat. Ja dain lea dávjá iežaset márkan mihá dobbelis sihke gieldda ja fylkka rájiid, ja danne eai leat dat nu hearkkit eaige báikkálaš dili duohken, seamma ollu go dábálaš gávppit leat. Ja dien jáhkká Sæther leat okta ággan manne gieldda ealáhuseallimiin manná bures. Sátnejođiheaddji oaivvilda maid márkanšillju čiŋaheami addit bohtosiid ealáhusaide boahtteáiggis. - Bohtosat, dahje signaleffeakta das go čiŋahedje gili, lea ahte sihke ássit ja ealáhusat vásihit almmolašvuođa eambbo mieđamánasin. Boahtte jagi galgat leat geargan vuosttaš osiin dán proseassas ja dalle besset sihke báikki olbmot ja guossit oaidnit ođđa ja ealáskan Kárášjoga guovddáža. Ja sátnejođiheaddji hálida ge ain eambbo gussiid. Gielda lea bargame dainna ahte ráhkadit Kárášjoga mátkebáikeovdánahttinprošeaktan. Ulbmilin lea ráhkadit eambbo doaimmaid main lea vuođđun dálveturisma mátkeealáhusbuvttan. Kjell Sæther ii áiggo gal dasa bisánit. Son muitala ain leat eambbo hástalusaid boahtteáiggis. - Finnmárku lea áidna fylka riikkas gos ii leat dohkalaš fiberoptihkkalaš oktavuohta. dahje dihtoršávahatinfrastruktuvra, mii lea čadnojuvvon olles riikki. Dál áigut našuvnnalaš beliid oččodit dáinna bargat ja maiddái eiseválddiid vai dilli buorránivččii, dadjá sátnejođiheaddji loahpas. Govvateaksta: Sátnejođiheaddji Kjell Sæther jođiha ovtta dain gielddain gos lea buot buoremus ealáhusaiguin bargat. Govva: Min Áigi Govvateaksta: Go ođasmahttit gili guovddáža de dat čájeha ođđa ja ealáskan Kárášjoga. Govva: Kjell Sæther ¶
ođđajagimánu 24. beaivvi 2005 Dieđut ja neavvagat ohcciide Interneahtas: www.interregnord.com oktasaš interreg IIIA Nord www.lapinliitto.fi váldočállingoddi (Internasjonalt vuolde, Lapin liitto) www.interregnordkalotten.nu oasseprográmma Davvikalohtta www.kolarctic.no oasseprográmma Kolarctic, ohcanskovit (dušše Norgga bealde) www.sametinget.se oasseprográmma Sápmi www.interreg.no dieđut INTERREG-prográmma birra norgga bealde ¶
Adveanta lei dološ áiggi gáhtan- ja fásttu áigi. Galggai leat borakeahttá juohke mánnodaga, gaskavahku ja bearjadaga. Dát vierru lea ain muhtin katolihkka riikkain, muhto Norggas eai leat leamaš doallan dien vieru. Ovddeš norgga boandaservodagas lei aŋkke gehppes biebmu daid vahkuid mat ledje ovddabealde juovllaid, earret eará guolli. Dáidá danne leat luvttaguolli nu bivnnut ovdal juovllaid. ¶
Lukas 2,1 Jesus riegáda Daid beivviid bođii gohččun keaisár Augustusis ahte oppa máilbmi galggai čálihuvvot olmmošlohkui. Dat lei vuosttaš čáliheapmi, ja dat dáhpáhuvai go Kvirinius lei Syria eananhearrá. Buohkat vulge čálihit iežaset, iešguhtege gávpogasas. Jovsset vulggii dalle Nasaret gávpogis bajás Judeai, Dávveda gávpogii Betlehemii, go son lei Dávveda sogas ja nális, čálihit iežas oktan Márjjáin, gii lei lohpiduvvon sutnje áhkkán ja gii lei máná vuostái. Go soai leigga doppe, de dievai áigi go son galggai riegádahttit, ja son riegádahtii bártnis, vuosttašriegádeaddji, giesai su ja bijai su krubbái, dasgo sudnuide ii lean idjasadji. Dan guovllus ledje sávzageahččit guođoheamen sávzaealuset ihkku. Fáhkkestaga čuoččui Hearrá eŋgel sin ovddas, ja Hearrá hearvásvuohta báittii sin birra. Sii suorganedje sakka. Muhto eŋgel celkkii sidjiide: «Allet bala! Mun muitalan didjiide stuora illusága, mii šaddá illun oppa álbmogii: Didjiide lea odne riegádan beasti Dávveda gávpogis; son lea Kristus, Hearrá. Ja dát lea didjiide mearkan: Dii gávdnabehtet máná mii lea gissojuvvon ja veallámin kruppás.» Ja fáhkkestaga lei eŋgela luhtte almmálaš veahka, mii máinnui Ipmila ja lávllui: «Gudni lehkos Ipmilii allagasas ja ráfi eatnama alde olbmuide geaid Ipmil árpmiha!» ¶
VÁLDÁN: Dá leat bealjehis duoljit ja oaivvit bohccuin máid Guovdageainnu politiijat navdet suoladuvvon nuortta lula bealde Guovdageainnu márkana. Oktii buot leat 23 duolji ja 45 goruda gávdnon. ¶
Dattetge lea duodji addán váldodietnasa Thomasii. Sus ja su eamidis Randis leat duodjebádji orrunviesu lahka vuolit Sohpparis. Son eanaš bargá garradujiin. Su eamit lea fas silbačeahppi muhto justa dál lea son duodjekonsuleantta Johkamohkis muitala Thomas. –Lean maid leamašan duodjekonsuleantan ja oahpaheaddjin duojis, sihke norggabealde ja ruoŧas, muitala Thomas. Son hálida velá namuhit ahte obba áigge lea son leamašan mielde iešguđet dáiddaservviin. Girječálliid searvvis ledjen ovdaolmmoš, muitala Thomas. ¶
”Buhtes gáldut” lea diktačoakkáldat ruoššabealde sámis. Irina Vinogradova ja Valentina Sovkina leaba čállán dán diktagirjji. Gielddasámiegillii lea Nina Afanasieva jorgalan ja dávvisámegillii Jelena Porsanger. ¶
- Vuosttas bargu ealligovvabuvttadeami bealde lei Paul-Anders Simma Ságojoga Ministtar -ealligovas, mas ledjen buvttadanassisteantan. Dan maŋŋá ledjen buvttadeaddjin Simma oamastan Saami Filmi Oy –fitnodagas. ¶
Politiijat dutket dál boazosuola ášši nuorta lula bealde Guovdageainnu márkana. –Mannan vahkus šadde sulli 500 bohcco ránnjá ellui. Distaga dieđihedje ahte doppe leat álgán daid bohccuid njuovadit. Dat dagai ahte politiijat akšunerejedje, muitala Boazopolitiijaid hoavda Sverre Mienna. ¶
Distat veaiggi burge politiijat muhtun dálus golbma miilla davabealde Guovdageainnu márkana. Leansmánni Nils Henriksen lohká gávdnan visttis gorudiid ja bealljehis duljiid mat nannejit váruhusa. –Mii gávnnaimet visttis 37 goruda ja 23 bealjehis duolji, muitala Henriksen. Seammás go politiijat akšunerejedje, de lei soames altalaš oastimin gorudiid. –Son lea dovddastan ahte lea oastán biergguid, ja su biillas gávnnaimet gávcci goruda, muitala Henriksen. NRK Sámi Radio dieđuid mielde leaba váruhuvvon boazodoallit vieljažagat. ¶
Go oba sáhttá ge nubbinjođiheaddji Riddu EU:ii searvvis, Rita Tveiten, dadjat ahte lea heitot leahket olggobealde go EU mearrida iežaset lágaid ja njuolggadusaid, ja mii čohkkát dás ja váldit vuostá, heivešežžet dal dat midjiide dahje eai! - Go duohtavuohta lea ahte buot lágat ja njuolggadusat maid mii leat dohkkehan, - jur juste leat heiven midjiide! Dahje eambbo riekta daddjon; - heiven Stuoradikki EU-dorjuid eanetlohkui! Ii fal ii oktii ge leat dat eanetlohku dadjan "ii" , vaikko man heitot dat leažžá ge leamaš min riikii. Ii guhte ge eará EUriika leat ásahan nu ollu EU lágaid ja njuolggadusaid, go juste fal olggobeale riika Norga! "Giitu EU-dorjuide Stuoradikkis!" ¶
Ustibat veahkehit. - Jus eat oččoše vel dál nai veahki ustibiin Norggas de eat birgeše, dadjá Shefqet Kllokoqi mánáidisguin, gurut bealde Ermira, Albin, Valmira, Fitim ja Gezim. GOVVEN: OLAV URDAHL ¶
"Dat lea leamaš lossa noađđi mu olggiid alde fargga golbma jagi, nu ahte lei dego noađđi máid bessen bálkestit eret." Vigihis ealgabivdi Ivar Utsi ¶
Mánnodat eahkeda dat oaččui Ivar Utsi dieđu iežas advokáhta Hjallis Bakken bokte, ahte riekti lea sin buohkaid gávnnahan sivaheapmin buot čuoggáin máid áššečuoččildeaddji eiseválddit oaivvildedje. –Dat lea leamaš lossa noađđi mu olggiid alde fargga golbma jagi, nu ahte lei dego noađđi máid bessen bálkestit eret. Dieđus lea dat čuohcán garrasit, lohká Ivar Utsi. ¶
Báikkálaš duojárat čájehit ja vuvdet dujiid, muhto maiddái duojárat Kárášjogas ja Deanus ja Ruoŧa bealde áigot boahtit márkaniidda dujiideasetguin. –Šaddá vejolaš oastit earret eará čiŋaid, skeaŋkkaid, silbbaid, dipma- ja garraduijiid, muitala Rautio Helander. Nissoniid máhttu ja dáidu lea rukses árpun márkaniin. –Áigut čájehit, fuomášuhttit ja árvvusin atnit nissoniid máhtu ja dáiddu. Muđui lea márkaniin kafea, vuorbádeamit ja kultuvrralaš čájálmas. –Dievddut ja bártnit! Hástte eamida, nieidda dahje eatni duodjemárkaniidda ja oastte sutnje biđđosa ja gáhku, ávžžuhit lágideaddjit. ¶
"Dat lea leamaš lossa noađđin mu olggiid alde fargga golbma jagi, nu ahte lei dego noađđi máid bessen bálkestit eret." Vigihis ealgabivdi Ivar Utsi ¶
fotobyline: Lobi ožžon Snøscooterimportørenes Forening Med tillatelse fra Snøscooterimportørernes Forening Bilde5: 1964/65: Muohtaskohterat juo olles geavahusas sámis, ja badjeolbmot ledje vuosttamužžan dáid ođđaáigásašfievrruid geavhit. Govva lea váldon olggobealde Einar Isaksen gávppi Kárášjohka. Govas oaidnit, olgešbealde John Viktor Aslaksen, Ánne-Márgget Piera (Per Johnsen Anti), Lemmos (Klemet Klemetsen Guttorm) ja Julius Ánde (Anders Eriksen). 1964/65: Allede nå var snøscootere i bruk i Sápmi, og flyttsamen var de første til å to disse i bruk. Bildet er tatt utenfor Einar Isaksens forretning i Karasjok. Fra høyre John Viktor Aslaksen, Per Johnsen Anti, Klemet Klemetsen Guttorm og Anders Eriksen. Foto: Hans Hvide Bang ¶
Dál son vuovdá duháhiid mielde máŋgosiid Slednecks filmmain gávppašeddjiide miehtá riikka, ja maid iežas neahttagávppi bokte snowtrade.net. -Álltás lea buot stuorámus biras dakkáriidda Norggas. Ja doppe leat jearran mun vuovdit dakkár Slednecks filmmaid mat leat báikkálaččat ráhkaduvvon. Muhto buot dakkár filmmain lea čáffás musihkka duogábealde ja royalites golut dakkár šuokŋadahkkiide gártet nu divrrasin ahte šattašii hirbmat divrrasin buvttadit dakkár filmmaid báikkálaččat ja daid vuovdit viidáseappot, dadjá Riste. ¶
Aline Mikkelsen (29) rádjá eret njálmmefáhta maid lea vadjan stobuláhtis ruovttus. Beavdde nalde lea njeallje mehtara guhkes njuikkuhuvvon lissto (holberavda) maid galgá goarrut njálmmefáhta ravdii. Dan lea seamma beaivvi njuikkuhan. ¶
Maiddái neavttár ja suopmelaš Ville Haapasaoloi oaččui bálkkašumi go son nevttii Giehka fimmas. Filbma lea ožžon ollu rámiid ja giitosiid Ruoššas. Dál lea vuosttaš geardde go bálkkášupmi addo suomabeale olbmuide, dieđiha NRK Sámiradio. Maiddái Suoma- ja Norggabealde lea dát filbma ožžon aivve rámi. ¶
NUORAIDLÁVDEGODDI: Dá leat NBR-N lahttut. Duohken gurut ravddas lea álggus Per Thomas Kuhmunen, Anna Krihke Renander, Iver Magga, Ellinor Marita Jåma. Ovddabealde gurut ravddas ges leat Aslak Henrik Lango (várrelahttu), Johan Aslak Siri, John Mathis Utsi (jođiheaddji) ja Biret A. Oskal. Áirras Biret Marie Lise Eira váilu govas. ¶
Nuoraidlávdegoddi lea doaibman 2000 rájes, ja ahkemearri beassat mielde lea 30 jagi rádjái, vuoi buot "nuorat" eai sáhte leat mielde. Dál oaidná Utsi vejolažžan váikkuhit eambbo nuoraid hárrái siskkabealde NBR, vaikke ii mannan juste nu mot ledje evttohan ášši riikačoahkkimii. Nuorra boazodoallit gáibidedje NBR-N:ai sierra gávcci olbmo sturrosaš delegašuvnna riikačoahkkimii. –Dan hálideimmet go riikačoahkkimis dahkkojit ollu dehálaš mearrádusat, lohká Utsi. Riikačoahkkimis aŋkke gesii nuoraidlávdegoddi ášši go ii lean áigi digašatallat evttohusa. –Muhto eat leat guođđán oalát ášši, lohká NBR-N ođđa jođiheaddji John Mathis Utsi. ¶
Boazodoallohálddahus lea gárven evttohusa ođđa orohatjuohkimii Oarje-Kárášjogas. Boazodoallostivra sádde dáid beivviid evttohusa gulaskuddamii. Evttohus guoská orohagaide mat leat oarjjabealde Porsáŋgguvuona. ¶
Dan čállá Boazodoallohálddahus ruovttusiidduin. 2003:s evttohii Nuorta-Finnmárkku Guovllustivra ođđasit juohkit ovdalaš orohagaid mat leat oarjjabealde Porsáŋgguvuona. Boazodoallohoavda hálidii viiddit vuođu mearrádussii go Guovllustivrra evttohusas lei adnon vuođđun. Earret eará lei dárbu guorahallat ledje go geassesiiddat áiggiid mielde ožžon earenoamáš rivttiid vissis guovlluide ja sáhtii go daid rivttiid atnit vuolggabáikin ođđa orohatjuohkimii. Boazodoallohálddahus lea gárven evttohusa, mas guovddážis lea areálageavaheapmi, muhto mii seammás maid govvida ovdalaš ohcamiid ja áššemeannudeami orohatjuohkinbarggus dán guovllus. ¶
Olles Finnmárku lea duogábealde ¶
Australilaš bookmakerfitnodat Centrebet lea bidjan Odds spellui Sápmi - Davvi-kyprosa čiekčama, mii lea gaskavahku Alfheim stadionas, Romssas. Oddsa lea dainna lágiin ahte Sápmái vuoitu lea 1.80 ruvdno, dássálaga 4.00 ruvdno ja jus Davvi-Kypros vuoitá, de lea 3.10 ruvdno. –Hui somá go čiekčan lea beassa mielde ruhtaspellui nuppe bealde máilmmi. Dát bookermaker fitnodat lea oalle oahpis, muhto in dieđe dađi eambbo, lohká Leif Isak Nilut. ¶
Dán vuoro maŋimuš govdu galleriija galgá govddodit Girkonjárgga ja Bergena gaskka cuoŋománu 24. b. rádjái. OVDS (Ofoten og Vesteraalens Dampskipselskap) prošeaktajođiheaddji dáiddasosiologa Kristin Josefine Wedset muitala ahte dát prošeakta MS Finnmarken alde galgá jotkot, nu ahte ođđa dáiddárat bohtet joatkit ain juo olggos čakčamánu. Wedset muitala maiddái ahte son lea bargamin viidáseappot prošeavttain dainna ulbmilin ahte dát galggašii šaddat bistevaš fálaldat rittu ássiide. ¶
√ Kárášjoga Veahkeguovddáš álggahuvvui 1996:s man duogábealde ledje 11 oasuseaiggáda. Dat ledje guhtta eaktodáhtolaš searvvi, Kárášjoga gielda ja njeallje ovttaskas olbmo. √Kárášjoga Veahkkeguovddáža oasuseaiggádiin leat guhká leamaš ovttasbargováttisvuođat, go ii leat leamaš čielggas geas lea bargoaddi ovddasvástadus. Guovddáža stivra lea čuoččuhan ahte gieldda lea guovddáža beaivvalaš jođiheaddji bargoaddi, muhto dan ii leat Kárášjoga gielda goassege mieđihan. √Dát guhkilmas riidu dagahii ahte Kárášjoga gielda geassádii guovddáža ovttasbarggus cuoŋománu 24. beaivvi dán jagi. Kárášjoga Veahkkeguovddáža oasuseaiggádat válljejedje miessemánus sierra jahkečoahkkimis heaittihit doaimma. Seammás nammadedje golmma olbmo loahpahanstivrra. √ Dat loahpahanstivra maid massii luohttámuša ja liigejahkečoahkkin bálkestii heaittihanstivrra golbma vahkku dás ovdal, ja nammadii ođđa heaittihanstivrra masa Dina Maurstad válljejuvvui jođiheaddjin. √Finnmark Dagblad dieđuid mielde lea ođđa veahkeguovddáš - Eisevárluhppu Veahkkeguovddáš - ásahuvvon juo cuoŋománus, ovdal go Kárášjoga Veahkkeguovddáš lei heaittihuvvon ge. Sátnejođiheaddji Kjell Sæther attii áibbas eará dieđuid gielddastivrra čoahkkimis mannan vahkku, namalassii ahte ođđa veahkkeguovddáš lea álggahuvvon borgemánus. √Kárášjoga gielda lea ovttas dárogielagiid penšunistaservviin "Samhold" ja Váibmo- ja geahpesdávdaservviin ásahan ođđa stivrra Kárášjoga Veahkkeguovddážii. Dáinna stivrrain ráhppo Veahkkeguovddáš ođđasit skábmamánus. Dasa lea válljejuvvon stivrra jođiheaddjin Randi Johansen Paltto. √Njeallje ovddeš oasuseaiggáda leat guđđon olggobeallái. Maurstad ii loga goasse goit Kárášjoga Gilvvagárddesearvvis jerron ahte háliidit go leat mielde ođđa veahkeguovddážis. √Dál čuoččuha Maurstad ahte Kárášjoga gielda ii suova njeallje searvvi - Kárášjoga Gilvvagárddesearvvi, Dearvvašvuođasearvvi, Nissoniid ja bearašsearvvi ja penšunistasearvvi sámegieljuhkosa - viežžat dávviriiddaset veahkkeguovddáža dálus. Danne áitá heaittihanstivrra jođoheaddji váidit gieldda politiijiáde. ¶
Min Áigi vulggii Nedredala mielde Lábbájoht` šaldi geahččat Anárjohkii mannan vahkus. Ii leat álki fuomášit šaldi vuojidettiin. Lábbájohka lea smávva jogaš ovcci kilomehtera bajábealde váldogeainnu. –Dan jogaža badjel eai livčče dárbbašan bidjat eará go čáhcebohcci, eaige kárpma nu go dál, lohká Nedredal. ¶
Go Nedredal iskkasta kárpma šaldi vuolábealde de luovvanit Lecageađggit dušše guoskkasteamin. –Dát šaldi sáhttá gahččat vaikko goas erenoamážit go stuorát lastabiillat vudjet. –Mu mielas Kárášjoga gielda geasa geaidnu gullá čájeha fuollameahttunvuođa go eai leat beroštan divvut šaldi, lohká Nedredal. ¶
Nedredal muitala ahte mielkebiila maid fitná moddii vahkus Iškorasjogas ja šaddá rásttildit dán šaldi. –Lea stuorra várra ahte šaldi gahččá go ná lossa biillat vudjet. Dasalassin lea Anárjoga geainnu alde stuorra johtolat erenoamážit čakčat ealgabivdoáiggi, muitala Nedredal. Dál vuordá Nedredal ahte gielda čájeha ovddasvástádusa ja divvu šaldi jođánepmosit, ovdal go stuorát lihkohisvuohta dáhpáhuvvá. ¶
–Olbmot eai šat dieđe gokčetgo dietnasat beaivválaš goluid. Nu lohká Gálddooaivvi bálgosa boazoisit Vieno Länsman Suoma bealde sámiid garra boazodili birra. Nuppi jahkái lea Suoma bealde erenoamáš heajos haddi bohccobierggus, muitala Vieno Länsman. Diimmážis lea dán jagi haddi, mii lea birrasiid 3,50 euro, njiedjan 10 proseanttain. Dát birrasit 30 Norgga ruvdnosaš biergohaddi maid Suoma njuovahagat fállet, heajos biergojođu lassin, dahká ehpesihkkaris dili olbmuide, čilge Vieno Länsman. ¶
Vieno Länsman lea bearrašiinnis dorvvastan čovdosii masa Min Áiggi dieđuid mielde ollu eará boazodoallit maiddái leat dorvvastan. Sii leat ásahan biergočuohpahaga 1997:s, dainna jurdagiin ahte oaččoše buoret dietnasa bohccobierggus. –Unna fitnodagaš ii leat guđa jahkáige ollu dietnasa addigoahtán, lohká Vieno Länsman. Sivvan dasa lea earret eará go eai sáhte ieža njuovvat, ja go galget ain ođđa njuolggadusaid mielde ođastit čuohpahaga. Márkanastima lohká Vieno Länsman maiddái váttisin. Min Áiggi dieđuid mielde válljejit maiddái oallugat Suoma bealde boazosámiin dál priváhta vuovdit bohccobiergguid. Biergohaddi lea de birrasiid 5-6 euro, nugo lei ovddit jagi vuovdinhaddi njuovahagaide. Boazoisit Vieno Länsman ipmirda go boazodoallit geahččalit dinet eanet. –Badjeolbmot leat gal hárjánan heajos ruhtadillái, ja máhttet birget unnánaččain, lohká Vieno Länsman, gii almmatge ballá Suoma bealde boazosámiid dál šlundut diliineaset. ¶
Politiijat leat geargan dutkamis boazosuolavuođa Guovdageainnus. Guokte vielljažaga balahuvvoba leat suoládan bohccuid ránnjásiiddas nuorttabealde Guovdageainnu. Guovttis leat áššáskuhtton dán áššis, muhto Oarje-Finnmárkku politiijainspektevra, Ernst Pettersen, ii sáhte vuos muitalit mas soai leaba áššáskuhtton. Ernst Pettersen lohká Sámi Radioi ahte áššáskuhttin ii leat vel almmolaš go soai geat leaba áššáskuhtton, eaba leat ožžon dieđu dan birra vuos. Vielljaš guovttos váiduiga politiijaide ođđajagimánus, go ránnjásiida oaivvildii sudno suoládan sis birrasiid 500 bohcco. Politiijat burge sudno dálu ja duoguštedje 40-50 bohccos biergguid, maid oaivvildedje leat suoláduvvon. Albmá guovttos biddjuiga rájusgidddagassii ja áššáiduhttuiga leat suoládan ránnjásiidda bohccuid. Álggos navde politiijat sudno suoládan 500 bohcco, muhto diggi unnidii áššáiduhttima 30 heggii. Dál leat politiijat geargan dutkamis dán ášši, ja áššáskuhttin lea maid čielggas. Albmá guovttos galgaba dikki ovdii nu johtilit go lea vejolaš, lohká politiijainspektevra Ernst Pettersen NRK Sámi Radioi. ¶
–Dál oaidnit ahte eambbo dáža bellodagat servet sámediggeválggaide. Danne lea dehálaš ahte SáB ja NSR eaba gilval daid seamma jienaid alde ja háddje daid veahá jienaid. Sápmelaš bellodat vuoittášii go dáža bellodagat baicca háddjejit iežaset jienaid gaskaneaset. Mii han diehtit ahte sámediggeválggaide lea searvamin Sosialistalaš Gurutbellodat, mii jáhkkimis boahtá suoládit ollu jienaid Bargiidbellodagas, lohká SáB Deanu jođiheaddji Viktor Trosten. ¶
–Álo gozuid nalde ¶
:ÁDJÁT: Petra (olgeš bealde) lohká ahte dál leat menddo ollu ádját geat stivrejit Sámedikki.–Mun váillahan ođasmahttima, lohká Petra. Gurut bealde Sámedikki ságadoalli Pekka Aikio (60) ja gasku dikki áirras Eanodagas, Nils -Henrik Valkeapää (61). ¶
Čáhceolmmái Divtte earáid stivret, it don dárbbaš leat lávddi alde ovttatládje. Dát vahkku šaddá dakkárin goas beasat vuoiŋŋastit. Ja dá lea maid hui buorre áigodat dasa ahte oaidnit, gullat ja oahppat. Dan maid oahpat šaddá hui gelddolaš. Ollu dakkár olbmot geain lea ollu dadjamuš hirpmáhuvvet danne go don jaskadit nagodat juohke áššiin bargat. Don oaččut liibba čájehit ahte don gal it heađahuva vaikko earát soitet dan dahkat. It galgga čállit namat makkár ge šiehtadusaide ovdal go leat dárkilit lohkan teavstta. Du lihkkologut: 3, 6, 18 og 26 ¶
Gulahallan mátketelefovnnain lei oassi maid šadde čilget dikkis. Meahccebearráigeahčči čilgii ahte son oinnii muhtuma boahtimin vácci suhkkes rođus ja mannamin daid earáid lusa. Dan rođus, sullii 300 mehtera eret gos bivdit ledje njuovvamin njiŋŋelasa, gávnnai son njuvvon sarvá. Bierggut ledje njeidon muoarid alde ja gokčon duolji vuollái, ja oaivi alde. Ii ge lean merkejuvvon ja dieđihuvvvon Statskogii. Bivdit čilgejedje ahte GSM-mátketelefovdna ii gullo báikkis, ja máhppa mas ledje dokumeanttat ja mearkat ledje báhcán lávvui. –Mun dat lean ruiven daid eret lávkkas, in ge leat dan fuobmán, čilgii Iver Utsi. Politiiját ovttas meahccebearráigeahčuin jotke dutkama guovllus 13 beaivvi maŋŋel dáhpáhusa. Dalle iske GSM gulahallama. Leansmánnibálvá čájehii dikkis filmma guovllus. Dasa lei hupman kommentáraid mii bovttii garra reakšuvnnaid bealušteaddjiid beaŋkkas. Dan filmmas aŋkke čájehii ahte bivdiid duoguštuvvon telefovnnain ledje okta ja guokte gulahallansárga Suoma "Radiolinja" badjel, ja maiddái Telenor-fierpmádaga bokte. –Mun lean iskan golmma sorjjákeahtes áššedovdiin ahte sáhttá go dálki váikkuhit GSM-telefovnnaid gulahallama. Buohkat leat duođaštan ahte dan ii daga, muitalii leansmánnibálvá. Son maiddái logai geahččalan riŋget goappašat telefovnnaiguin Kárášjoga leansmánnikantuvrii ja lei gulahallan. ¶
Vuosttaš geardde historjjás sávai Norgga stuorradiggepresideanta lihku sápmelaččaide Sámi álbmotbeaivvi ávvudeamis, justa seamma sajis gos sápmelaččat nealgudedje vuoigatvuođaid ovddas 70-logus. Stuorradikki olggobealde libardedje vel guokte sámi leavgga. Nuppelot jagi dassá livččii dat dáhpáhus deavdán aviissaid bahás lohkkiidčállosiiguin. ¶
Gággageađggit. Riegádahtti galggai čárvut geđggiid gieđas dahje deaddit daid čoavjji vuostá geahpedahttit riegádahttima. Stuorámusat leat Entada gigas, smávimusat gurutbealde leat Mucuna sloanei, ja smávva geađggit olgešbealde leat Dioclea reflexa. Foto: Tromsø Museum ¶
Issán lea hui čadnon iežas bearrašii. Son bidjá álohii bearraša ovddabeallái, muitaleaba su eadni ja oabbá Ellen Katrine. Son riŋge ja diđošta gos earát leat ja movt siiguin manná, erenoamážit jus leat mátkkis. Son lea maid hui čadnon Guovdageidnui. Su eadni jáhkká dat lea danin go Issán lea massán máŋgasa iežas lagamus olbmuin. Vuos áhku ja ádjá, de vielja Lemet Ole lihkuhisvuođas, áhči Ole Mortena ja biebmobártni Per Jonasa. –Rievdada olbmo eallima ja jurddašanmálle go šaddá vásihit eallima heajos beliid maid. Olmmoš oaidná eallima earaládje. Dahká ahte háliida gullat movt lagamusain lea dilli ja movt singuin manná. Ja jus mihkke lea, de dorvvastan lagamuččaide, muitala Issán jaskadit. Son jáhkká ahte dát váivves dáhpáhusat leat dahkan su duostileabbon. –Mánnán lávejin udju, erenoamážit go skuvllas vázzen. Go garra vásáhusaid čađa lean mannan, de lean oahppan gierdat eambbo. In beroš šat nu ollu das mii olggobealde dáhpáhuvvá ja maid earát lohket mu birra. Erenoamáš lossadit lea váldán biebmobártnis, 16-jahkásačča Per Jonasa jápmima golbma jagi dassái. Issán ja Birgit eaba leat goasse jáhkkán ahte son sorbmii iežas, nugo politiiját gávnnahedje. Soai bálkáheigga priváhta dutki ja dál leat rihkuspolitiiját dutkame ođđasit ášši. –Lea muhtunládje buorre ahte dutket ášši ođđasit go lea ollu áiggi ja resurssaid bidjan dasa ahte oažžut ođđa dutkama. Sávan ahte gávnnahit mii lea dáhpáhuvvan ja ahte ášši čielgá. ¶
Issán ii bala dadjamis. Dan leat gullan medias go gohčodii čáhppes varat olbmuid čáhpuhin ja evttohii ahte lesbisk sámegillii lea njolon. Son váidojuvvui rasistan, muhto politiiját bidje eret ášši dan dihte go cealkinfriddjavuohta manai ovdalii. Issán gohčoduvvui maid homofoban. –In ane iežas homofoban. Ii dárbbaš leat dan, vaikko meinegat leatge áššis. Su eadni lohká su duostilis ja hearvás politihkkárin. Ieš lohká alddis veahá roavvát hupmanmálle go earáin. –Lea álo leamaš hui fokus dasa maid mun ovddidan. Dat lea dieđusge dan dihte go mu málle lea veahá roavvát go earáid. Sánit čuhcet eambbo olbmuide. Muhto go humadetne das goabbat bealde beavddi, de ii oro dego seamma olmmoš gii láve medias gullot dadjame duoid dáid. Su eadni lohkáge ahte Issán lea ruovttus álo leamaš hui jaskat, buorremielalaš ja duhtavaš. Son lohká Issána álo jurddašan olu. –Sáhttá dieđusge leahket ahte lean jaskat leamaš ja ahte ain lean jaskat go ii leat mihkke erenoamážit. Muhto earuhan politihkalaš ja beaivválaš hupmanmálle. Dat leat dego guovttelágan gielat. Ferte earaládje hupmat jus áigu fokusa juoga masa, dadjá Issán, ja lohká iežas ain jurddašit ollu maid ja mainna lágiin galgá dadjat iešguđet dilálašvuođain. Garra stoarpmas mii lei Issána birra dálvet, lei muhtin gii ávžžuhii olbmuid boikohttet Villmarksentera. –Leat muhtimat geat politihka háliidit seaguhit fitnodateallimii. Ieš in seagut daid. Mus leat guossit ja ovttasbargit geain leat eará oaivilat go mus. Jus dien dásis galgá leat, de gal lea beare vuollin dássi. ¶
Suohkanbargin luondduhálddašankantuvrras lea álo bargan dan ovddas ahte guovdageaidnulaččat galget beassat vánddardit meahci, maiddái mohtorvuojániiguin. Áššemeannudeaddjin lea addán ollu vuodjinlobiid suohkana olbmuide, juoga mii lea boktán garra reakšuvnnaid erenoamážit eiseválddiid bealis. Sii leat sihtan unnidit bievlavuodjima. –Unnán leat dakkárat geat dovdet eallinvuogi siseatnamis. Danne lea ollu olggobealde ipmárdusa duohken, dadjala Issán. Sus lea alddis hui beroštupmi meahcástallat. Dál lea aitto loddenlobiid vuorbádan olbmuide. Ieš ii šatta gal dán jagi loddet. Meahcásteapmi lea šaddan gillát su áigevátnivuođas. –In astta ieš mannat meahcis, muhto mun barggan goit dan ovddas ahte meahcástanvejolašvuohta galgá leat sis geain lea astu. Gal mun lean ain nuorra. Muhtin jagiid geahčen várra fas asttán vuolgit meahccái, lohká 35-jahkásaš sámediggepolitihkkár, gii juste asttu dihte dál lea árvvoštallame searvágo fas sámediggeválgii boahtte jagi. –Ferten veardidit dan oasi vuđolaččat. Mus lea ollu bargu ja háliidan eanet áiggi meahccevánddardeapmái. Ii leat sihkar ahte šat searvvan válggaide. ¶
Ođđa cealkámušat njuokčama nalde ¶
Guovttegielalašvuođajuolludeamirapportas boahtá ovdán ahte Kárášjoga gielda ii leat olahan mihttomeriidis oažžut eanet čálalašgiela hálddahussii. Ja dat boahtá várra bures ovdán go rapporta lea iešalddis čállon dárogillii. Rapporttas čuožžu ahte eai leat leamaš ruđat doallat jagis 2003 kurssaid, dannego eai ožžon olggobealde ruđa dákkár doibmii. Guovttegielalašvuođaruđat leat dattetge mannan olbmuid bálvalit sámegillii, dáhkkida ekonomijahoavda - Vaikko mii eat čálalaččat meannut nu ollu áššiid sámegillii, de lea goitge divraseabbo midjiide go mii fertet geavahit áiggii čilget áššiid sámegillii ovdamearkka dihte boaresolbmuide. Guovttegielalašvuohta váldá ollu áiggi, lohká ekonomijahoavda Kurt Maurstad. Maurstad čujuha gieldda gáržžes ruđalaš dillái, ja lohká ahte sii eai leat geatnegahtton fállat kurssaid bargiide. - Mun lean ádden ahte dát ruđat leat oassin gieldda sisaboađus. Ii gostege čuoččo ahte dát ruđat galggašedje kurssaide mannat, loahpaha Maurstad. ¶
OVDDEŠ JA DÁLÁ:Nenetsa Anastasiija muitalii ja čilgii ahte Čukčárat Nuorta-Sibirijás govvidedje iežaset máilmmi ja sisabáhkkejeaddjiid seamma moršá bátnái goabbatge beallái. Govas oainnát ahte ovddabealde leat govven iežaset máilmmi ja duogábealde fas earret eará Sovjetlihtu ja Nansena. ¶
Gilvu eatnamiid alde ¶
Norgga bealde Sámediggi lei golggotmánu 19-20.b čohkken nissonolbmuid seminárii "Nissonolbmot Sámedikkis" . Seminára lea oassin oččodeamis eanet nissoniid Sámediggái. Seminára lei vuosttažettiin nissoniidda geat leat politihkkárat Sámedikki vuogádagas. Ulbmil seminárain lea movttiidahttit nissoniid searvat boahtte jagi válggaid nammadeapmái ja válgagižžui. Sámediggi háliida maiddái seminárain ráhkadit arena gos oasseváldit sáhttet juogadit vásáhusaid, jurdagiid ja máhtolašvuođa. "Máilmmifeminista" ja professor sosialpsykologiijas, Berit Ås, Oslo Unversitehtas jođihii seminára. Cand. philol. kommunikašuvnnas ja dramas, Ingrid Morken, lei nubbin logaldallin semináras. ¶
Sámediggi lea áibbas čielggas das ahte eai dohkket návddiid lasiheami, go váikkuhus šattašii ahte návdevahágat de lassanit boazodoalloguovlluide, mat leat olggobealde Finmárkku. Sámediggi ballá dakkár politihka váikkuhit nu ahte ii leat vejolaš doaimmahit bistevaš ja dohkalaš boazodoalu Romssas lulas. ¶
Skorpiuvdna Fáhkkestaga šaddá váddáseabbun ipmirdit du lagamusaid. Sii orrot doaimmaheame áššiid jurdilkeahttá. Dus leat ođđa jurdagat iežat viesu dáfus, muhto eai buohkat dohkket daid jur ovttatmano. Du bargodilli olggobealde ruovttu lea mihá suohttaseabbu go dat mii ruovttus lea. Soaittášii buoret ođđa hutkosiid johtuibidjamiin vuordit ja baicca atnit áiggi ja návccaid dan bargui mii ii leat ruovttus! Du lihkkologut: 3, 10, 20 og 21 ¶
Dál lea okta lávlungilvvu lágideddjiin, Frisa radiostašuvnna Omrop Fryslân Onno Falkena, leamaš Guovdageainnu beassášfestiválas guossin. Guovdageainnus lea ságastallan musihkkafestivála bargiiguin dan birra ahte boahtte jagi lágidit minoritehtagielaid musihkkagilvvu Guovdageainnus. –Go dál vuosttaš geardde áigot lágidit gilvvu olggobealde Nederlándda, de lea jurdda Guovdageainnus dan doallat. Leat hupman ahte heivešii doallat gilvvu dáppe boahtte čavčča, čakčafestivála oktavuođas, muitala Alex Scherpf, gii deattuha ahte dát lea ain ságastallandásis ja ahte dárbbašuvvo ollu ruhta ovdalgo dát sáhttá duohtan dahkkot. ¶
Vuoi lei buorre! Jáhkken iežan šaddame dakkár eallin mas lea seahkka čoavjji alde ¶
Pedersen čujuha mo sápmelaččaide sihkkarastojuvvui siskkáldas riektelágádus, vuoigatvuohta eatnamiidda ja čáziide goabbatge bealde rájá jna. ¶
Klemet Erland Hætta muitala ieš NRK Sámi Radioi ahte lea gurutbealde gállus vardán, ja ahte vardima sturrodat lea sullii Norgga 20 ruvnno sturrodagas. Son muitala ahte ii leat daddjon ahte dárbbaša go čuohpahuvvot. Vuoiŋŋašvardin ii leat čuohcan Hætta motorihkkii, nu ahte sáhttá lihkahallat julggiid ja gieđaid. –Áidna maid doaktárat leat lohkan sáhttiy rievdat lea persovnnalašvuohta, movt olmmoš lea, lohká Hætta Sámi Radioi. Son lea giitevaš go ii oro nu bahuid buohccán. Vuoiŋŋašvardin šaddá go varrasuotna vuoiŋŋamaččain luoddana, nu ahte varra golgá vuoiŋŋamaččaide. Vardin billista vuoiŋŋamašseallaid. Lea stuora jápminvárra go lea vuoiŋŋašvardin, ja olbmot geat besset das heakkain ožžot dávjá stuorát dahje unnit sivaid nugo gáldnama, hedjonan áicuma ja muhtomin maid váttisvuođa ipmirdit, gávdnat ja dadjat sániid (gáldu: helsenytt.no ja lommelegen.no). ¶
Ikte álggii vuosttaš diggi Oarje-Finnmárkku dálveguohtumiid alde maŋŋil go dálveguohtumat juhkkojuvvojedje. 6 vieljažaga čuoččuhit ahte sis lea vuoigatvuohta guođohit nuortajohtolagas, vaikko gullet gaskajohtolahkii. ¶
Beroštupmi lassána filbmafestiválii, erenoamážit Norgga bealde ¶
Vai bargoaddiin galgá ain leat dat ovdamunni mii differensierejuvvon bargoaddidivvadis lei, de lea ásahuvvon dat maid dadjet friddjasupmin. Daidda bargiide mat leat sonain 2:s, 3:s ja 4:s galgá ain differensierejuvvot dan friddjasupmi siskkobealde maid stáhtadoarjjanjuolggadusat dohkkehit. ¶
Jagi 2004:s lea friddjasupmi differensiert bargoaddidivvadii 270 000 ruvnno juohke fitnodaga nammii. Dakkár fitnodagat main leat doaimmat siskkobealde lagabui čilgejuvvon ealáhusaid (nu gohčoduvvon EØS ealáhusat), fertejit ain rehkenastit bargoaddidivvada alimus meari mielde go lea sáhka bálkkáid ja máksámušaid birra. Dat ii leat čadnon dasa guđe báikkis bargi orru. Njuolggadusat leat unnan rievdaduvvon. Ja dál leat ođđa njuolggadusat sidjiide geat barget fievrodoaimmaiguin. ¶
Politiját eai šat nu garrasit čuoččut ahte čuđiid mielde bohccot leat suoláduvvan nuorttabealde Guovdageainnu. Mannan vahkkus áššáiduhtte politiját guokte boazodoalli suoládan iežaska ellui 500 bohcco, main galgaba njuovvan 45 heakká. Boazopolitiját gávdne áššáiduhtton dievdduid ealus 125 bohcco eambbo go maid mannan vahkkus čuoččuhedje suoládan. Boazopolitijáid hoavda Sverre Mienna ii hálit dadjat ahte navdet go politiját dán guoktása dalle suoládan 625 bohcco. –Viidáset dutkan ferte čájehit ledje go dát bohccot suoláduvvon, lohká Mienna oanehaččat. ¶
–Vuos áigut Loabakáiddi giliviesus ja Sturoanjárgga sámi duojis jearrat. Dalle livččiimet guovddáš sámi guovllus, doppe lágiduvvojit ovdamearkkadihtii Márkomeanut ja sámi valáštallamat. Ná mii čohkkešeimmet eambbo sámi doaimmaid seamma báikái, mii nannešii sámi birrasa. Dál leat mii boaittobealde sámi gilážiid ja sámi doaimmaid ektui, čilge Marit Einejord. ¶
Gullik Hansen lea ožžon áigemeari ođđa jahkái gávdnat hoteallaruhtadeddjiid ja oažžut buot sadjái. Dál lea barggahan guokte olbmo hoteallatevnnegiiguin bargat. –Dan maid dássážii leat dahkan lea unnidit hotealla 103 lanjas 67 latnjii. Olggobealde ii rievdda hotealla nu ollu, muitala Hansen. Son lohká tevdnehan dakkár čoahkkinlanjaid maid álkit sáhttá dahkat oađđenlatnjan, nu ahte hotealla sáhttá váldit eanemusat 150 olbmo, jus lea dárbu. –Dát lea ođđa jurddašanmálle, čilge son. ¶
Dattetge son dovddasta bohccuid leat bahkken čoahkkebáikkiide dán geasi. – Muhto dat ii leat min sivva. Muhto baicce báhkka geasi sivva. Eatge mii veaje dasa maidige. Jus gean ge áiggošii váidalit, de ferte dan dahkat min Hearrái. Báhkkan bahkkejit bohccot vuollegaš eatnamiidda gos gávdnet suoivvaniid. Ja baskkes gáhtaid alde han lea ollu suoivva. Somby oaivila mielde galggaše sátnejođiheaddjit leat eambbo várrugasat iežaset láhttenvugiin. – Son lea gieldda ássiid láidesteaddji. Ja go sátnejođiheaddji moaitá boazodolliid almmolaččat, de han son giktá eará ássiid maid. Dat bohcidahttá fuones ovdagáttuid. ¶
Guovddáš lea ráhkkanahttán čilgehusa álgoálbmotnissoniid vuoigatvuođain, maid Chandra Roy lea čállán. –Chandra Roy lea Bangladesh álgoálbmotjurista. Son galggai maid boahtit logaldallat fáttás, muhto áigi ii heiven, muitala Eriksen. Maŋŋel logaldallama lea panelaságastallan. Panelii leat bovdejuvvon Gudrun Eriksen Lindi, Karen Marie Eira Buljo, Sámedikkis okta olmmoš ja Sámi Parlamentáralaš Ráđis okta olmmoš. –Seminára lea jurddahuvvon buohkaide. Doppe dulkojuvvo guovtti gillii, ja sávvat ahte maiddái olbmot olggobealde akademalaš máilmmi bohtet seminárii, dadjá Eriksen. Eriksen muitala ahte diibmá go guovddážis lei almmolaš rahpan, de rahpansemináras lei fáddán Finnmárkoláhka. Guovddážis lea jurdda juohke jagi lágidit čakčamánu 1. beaivvi-seminára. Seminára lea čakčamánu 1. beaivvi diibmu 12-16 Sámi allaskuvllas Guovdageainnus. ¶
Smuk lohká geavvan Bierggas dainna lágin ahte sávzaboanddat ožžo ruđalaš doarjaga áidut gittiid birra vuoi bohccot eai beasa dohko. –Muhto dat mii geavai, lei ahte sávzzaboanddat áido ollu viidabut go giettit ledje nu ahte guohtoneatnamat gáržžiduvvoje. Daid birra ii gullo goasse, lohká Smuk. Ii ge son loga duohtan ahte Bierggas leat birra jagi bohccot nu mot Várggát doaibmi sátnejođiheaddji lea čuoččuhan. –Diibmá ledje moadde bohcco báhcán dohko. Čáhcesullos eai oba leat ge bohccot, muhto eatnamat bajabealde gávpoga leat midjiide dehálaš čakča- ja skábma eatnamat, lohká Smuk. ¶
IEŠ GUĐETGE HÁMÁDAGAT:Faust bihtas deaivá iešguđetge hámádagaid. Dás son deaivá heavssá maid Egil Keskitalo (máŋábealde gurut) neavttaša, Iŋgor Ántte Áilu, Mefisto, maid govas. ¶
Go Min Áigi jearra manin duiskalaš diktačálli Goethe Faust klasihkkára Beaivvás Sámi teáhter čájeha, de vástida Gunnarson ahte manin ii. –Dát lea čájálmas mii lea máilmmalaš ja buot olbmot dán jorbalasa alde áddejit bihta sisdoalu. Ja dalle lea lunddolaš ahte maiddái sápmelaččat besset gullat iežaset eatnigillii Faust girjás eallimis, lohká Gunnarson. Maŋŋá premiera čakčamánu gaskkamutto galgá teáhter guossohit dán bihta sámi váldobáikkiide. ¶
Guolit Sii geat barget makkárge opmodagaiguin fertejit váruhit vai eai bargga makkárge boasttuvuođaid. Dál fertet leat várrogas. Dakkár báhpiriid maidda galgá vuolláičála, galggat baicca boahtte vahkku ordnet. Jus leat makkárge váttis áššit maid galggat ordnet de fertet veahá vuordit daiguin. Boahtteáiggi lágidemiid soaittát sáhttit ordnet dán vahkku, muhto ii leat áibbas sihkar ahte lihkostuvat. Fertet leat gozuid alde ja leat várrogas buot lohpádusaiguin maid earát addet dutnje. Muhtin du lagas olbmuin soaitá áigut dájuhit du. Ja jus leat makkárge suohtastallamat loahpas vahkku de dat soaitá gártat beare divrrasin. Du lihkkologut: 2, 14, 25 og 28 ¶
–Lea sávahahtti ahte guovddáš ásaha fágalaš fierpmádagaid eará ásahusaide mat barget álgoálbmotgažaldagaiguin riikkaviidosaččat ja riikkaidgaskasaččat, čállá Ráđđehus bušeahttakommentárastis. –Dán vuođustusas logan ahte Ráđđehus ádde ahte min doaibma gáibida viidát ovttasbargat sihke riikkarájáid siskkobealde ja olggobealde, dadjá Varsi. ¶
Mannan giđa lea Norgga ja Suoma oaiveministariid álgagis ráhkaduvvon Rájákeahtes Davvi-raporta. Raportta váldoulbmil lea geahččalit dahkat oktavuođaid rájá rastá álkibun. Konkrehta doaibma Suoma bealde lea Norga-áššealbmá bálkáheapmi borgemánu álggus. Dása válljejuvvui Sámiráđis guhká bargan ohcejohkalaš Leena Aikio, Luobbal Sámmol Leena. Oktiibuot dán prošektii lea várrejuvvon 188 000 euro, sullii 1,6 miljon ruvnno. Lappi lihtus dása leat ožžon ovddidanruđaid 131 600 euro ja Davvi-Sámi guovloovttasbarggu gieldaovttastumi oassi lea 15 000 euro ja seamma supmi boahtá maid Soađegili gielddas, Ohcejoga oassi dán prošeavttas lea 26 400 euro. ¶
Plána- ja ovddidanváldolávdegoddi Kárášjoga gielddas mearridii duorastaga ahte ealgabivdu guhkiduvvo sotnabeavái golggotmánu 17.b. 2004. Bivdoguovlu gos bivdu guhkiduvvo lea máttabealde Iešjoga. Vuodjinlobit mat leat addon bivdooktavuhtii guhkiduvvojit seamma beaivái. ¶
√ Njuoska vuovttaid čohkut lea buoremus vuohki fuobmát dihkiid. √ Geavat erenoamáš dihkkečohkuma, garra čuovgga, vilges sihkaldaga olggiid nalde ja stuoridanláse. Geahča gávnnat go moniid ja dihkiid sihkaldagas ja čohkumis. √ Čohkumiin sáhttá maid jávkadit dihkiid. Čogo njuoska vuovttaid dárkilit ja systemáhtalaččat okte beaivái unnimusat gávcci beaivvi. Dan maŋŋel okte vahkkui golbma vahku. √ Malation liniment ja Prioderm liniment leat ain dat beaktileamos jávkadanávdnasat. Dat jávkadit sohke moniid ja dihkiid, ja danne dárbbaša dušše okte dálkkodit. √ Ávdnasat mat leat ráhkaduvvon šattuin eai leat nu buorit. √ Dihkit mat eai beasa njammat vara, jápmet muhtin beaivvi sisa. √ Dihkit njommot go oaivvit gusket oktii, go lonohallet gahpiriid ja go geavahit seamma gálgana. Dat sáhttet maid njoammut olbmuid gaskkas geat čohkkájit hui lahkalaga. √ Mánát njeallje ja 12 jagi gaskkas dávjjimusat dihkket. √ Dihkit biktasiin jápmet go galmmiha unnimusat njeallje diimmu ja go bassá biktasa 60 grádas. √ Lea dehálaš ahte buohkat ovtta joavkkus geain leat gávdnon dihkit, dálkkoduvvojit oktanaga, vai eai njoammut fas nubbi nuppi maŋŋel dálkkodeami. √ Dihkit ellet dušše guokte ja beali jándora biktasiin ja gávnniin dábálaš lieggasis. Danne ii leat dárbu bassat biktasiid maid ii leat geavahan maŋemus jándoriid. ¶
Dábálaš sámiid siste ii leat álo nu stuorra luohttámuš sámi njunnožiidda ja politihkkáriidda, geat máŋgasiid mielas beare johtet birra máilmmi čoahkkimiin, main ii leat olus ávki sámiide. Iežan vásáhusaid vuođul sáhtán dadjat, ahte eanaš čoahkkimiin sáhtášii leat stuorrage ávki sámeservodahkii, sámiid diliid ja vuoigatvuođaid ovddideapmái. Buncarákkis šaddá das, ahte dehálaš diehtu áššiin, mat gusket maiddái sámiide, ii boađe iige ole dábálaš sámiide. Oktan sivvan dasa lea dálá ortnet, mii vuođđuduvvo ja deattuha guovddášhálddahusa dego sámedikkiid ja eará guovddáš ásahusaid ja servviid. Duohtavuohta man lean ieš oaidnán lea dat, ahte dain ásahusain diehtu johtá hui funet dábálaš sámiide. Vaikko mis orrot leamen eambbo searvvit (maiddái báikkálaš dásis) go ovttage eará eamiálbmogis máilmmis, liikká lea juoga boastut dan ortnegis, gos stuorra oassi dábálaš olbmuin dovdá iežas olggobealde ja gáidan sámeservodaga ja iešmearrideami huksemis. Sáhttágo sivvan leat dat, ahte mii leat huksen sámiid ásahusaid vieris málliid ala? Málliid, maid vuođđu ii leat sámekultuvrras ja das, mo sámit leat ovdal doaibman ja dikšon áššiid? Máŋggat eamiálbmogat leat deattuhan dan, ahte mii galgat hukset ja ovddidit servodagadeamet vuollin bajás ja vuođđudit dan iežamet árvvuid ja kultuvrra ala dan sadjái go áđđestallat earáid (dego váldoservodaga málliid). Dat ii livčče Sámisge veadjemeahttun – buorebutge nuppegežiid. Mis lea árbevirolaš iešmearridanmálle, namalassii siidaortnet, mii vuođđuduvvo mearrádusaid dahkamii báikkálaš dásis. Siidaortnega ođđasit atnuiváldin ii leat dušše vejolaš (mis lea diehtu ovddeš siidarájain jna.), muhto dálá ortnega ođasmahttin siidaortnega mielde buvttášii sámiide guoskevaš áššiid ruovttoluotta báikkálaš dássái. Siidaortnegii máhccan ii oaivvil dološáigái máhccama. Dego eará eamiálbmogat leat deattuhan, mii galgat áddet, mat min dološ vierut ledje ja hábmet dálá doaimmaideamet ja árvvuideamet dan árbevieru ala. Eanaš sámiide searvedoaibma lea amas ja gáidideaddji. Jos mis doaimmašii siidaortnet, olbmot sáhtášedje leat gárvásut háleštit ja mearridit áššiin vuos báikkálaččat ja de sáddet áirasa omd. Sámediggái, mii dasto sáhtášii ovddidit sámeáššiid riikkadásis. Dálá ortnegis orru váilumin buot deháleamos – báikkálaš dási ságastallan olbmuid oainnuin ja dárbbuin iešmearrideami ođđasithuksemis. ¶
-Dušše ávžžuhit doallat šiehtadallan čoahkkima mas gulahallet ja soabadit, lea áidna máid sáhtán dahkat, lohká Arne Hansen. Son atná áidna vejolašvuohtan dan ahte Oktasašorohat 17/18 dahká juoida. –Dat han lea dakkár eatnamiid alde mas oktasašorohagas lea hálddašan ovddasvástadus, dadjá Hansen. ¶
MÁNU ORRON:Amund Johnsen Anti orui mánu lávus. Son lei skoađastan lávu duljiiguin siskkobealde ja birgii bures das. Son lei maid darfen lávu dálvvi vuostá. ¶
Go Min Áigi finai Anti lávus dán vahkus de ledje stuorra rievdadusat. Anti lei darfen lávu ja siskkobealde lei skoađastan duljiiguin, dasalassin lei son smávva feaskára ráhkadan. –Dán darfelávus gal sihkkarit livččen birgen badjil dálvvi, logai Anti. ¶
DIVVON:Ráigi geainnus mii lei olggobealde Kárašjoga Mega ja gosa penšunista Nils Turi gopmánii lea dál divvojuvvon. Ámmun Johnskareng govven. ¶
Stuorra ráigi geainnus Kárášjoga Mega olggobealde lea dál divvojuvvon. Dán ráigái gopmánii penšunista Nils Turi doaibmahehttejuvvon njealljejuvllat vuojániin ja roasmmahuvai garrasit. ¶
–Dáid eatnamiid alde ii leat okta ge čakčat, nu ahte leat guoros eatnamat máid ii geavat okta ge siida čakčat. Juosat fertet mii maid johttit, ii ge sáhte vuordit ahte mii galgat guođohit vuomis áiddi haga. Mii leat áidumin seamma láhkái go buot eará siiddat ge dahket, lohká Somby. ¶
Nils Mikkel Somby ii loga vuostalldit ahte Vuorji ja Láhtin eai galggat dálvet ja giđđat guođohit dáid eatnamiid alde. Son baicca atná oalle ártegin go boazodoallit sáhttet čuoččuhit ahte boazu billista eatnamiid. –Gal anán imašin go dán guovtti siidda ovddasteaddjit álgiba lohkat ahte bohccot moivejit olles guovlluid. In dieđe makkár vuođu alde dan čuoččuheaba, nu ahte álggán jurddašit ahte leago iežaset geasseorohagaid bilistan beare ollu bohccuiguin, lohká Máhkarávjju ovdaolommoš Somby. Somby ii ane báljo vearan kommenteret dan go sin siidda vuostá geavahit ággan dan go son čohkká Boazodoallostivrras. Dan dovdá njulgestaga persovnnalaš falleheapmin. –In sáhte rátkit iežan bohccuid ja daid bidjat skábii go lean ámmáhiin. Dieđus ferten joatkit boazodoaluin ovttas siidaguimmiiguin, dadjá Somby. ¶
Golbma boazoeaiggáda Oarje-Finnmárkkus áigot fárret ealuiguin Nordlándii danne go Finnmárkkus leat beare ollu bohccot. Dát golbma boazodoalli bohtet Lákkonjárgga-orohagas, gos njukčamánus dán jagi ledje 10.222 bohcco. Ovdal boahtte cuoŋománu galget dáppe leat 3600 bohcco. Dát golbma boazodoalli leat ožžon mátkedoarjaga Boazodoallohálddahusas fitnat geahččame guovlluid. Sámediggeáirras Anders Urheim, gii lea Divttasvuonas Nordlánddas eret, mielas lea boastut sirdit váttisvuođa, dan sadjái go báikkálaččat čoavdit dan. –Boazodoallohoavda ja álgi stáhtačálli Ellen Inga O. Hætta láhtte fuollameahttun ja suorggahahtti vugiin olbmuiguin olggobealde Finnmárkku, beaškala Urheim, gii lohká diehttelas áššin ahte guoros sadji várrejuvvo olbmuide geain lea gullevašvuohta Nordlándii. Son gáibida ahte Eanandoallodepartemeanta ja Stuoradiggi váldet ášši dál. Ášši galgá digaštallojuvvot Boazodoallostivrras. ¶
Johtalusdepartemeanta ja Geaidnodirektoráhtta leat aitto mearridan rievdadusaid njuolggadusaide suodjegahpira geavaheamis mohtorfievrruid vuojidettiin . Dál lea lohpi geavahit dohkkehuvvon alpinsuodjegahpira dan sadjái go mohtorfievrruide jurddašuvvon suodjegahpira go vuodjá muohtaskohteriin. Dát rievdadeapmi lea boahtán maŋŋel go bohte hui garra moaitámušat njuolggadussii. Earret eará oaivvildii fysioterapeuta Bjørn Tostrup, gii lea dutkan boazodolliid dearvvašvuođaváttuid, ahte mohtorfievrruide jurddašuvvon suodjegahpir lea beare lossat ja ahte dat sáhttá dahkat váttuid niskái ja čielgái. Min mielas lea buorre go Johtalusdepartemeanta ja Geaidnodirektoráhtta lea váldán vuhtii dáid moaitámušaid nu ahte dál sáhttá geavahit geahppaseabbu suodjegahpira. Suodjegahpira geavaheami ulbmil han lea sihkarastit olbmuid dearvvašvuođa go leat vuodjime, iige dahkat váttuid olbmuide. Lea maid mearriduvvon ahte galgá geavahit suodjegahpira go vuodjá golmma- ja njealjejuvllat mohtorsihkkeliin. Dan maid Johtalusdepartemeanta ja Geaidnodirektoráhtta eai leat jurddašan lea ahte dat gii ii hálit geavahit suodjegahpira sáhttá garvit dáid njuolggadusaid dakko ahte registreret vuojána traktorin iige mohtorsihkkelin. Orru oalle imaš go guovtti olbmui geat leaba vuodjime seamma sajis seammalágan vuojániiguin sáhttet leat goabbatlágan njuolggadusat. Nubbi geatnegahtto atnit suodjegahpira ja nubbi ii. Láhka ii šatta seammalágan buohkaide. Láhka baicca vuolgá das mii čuožžu du vuojána vovdnakoarttas. Eiseválddit liikká doivot olbmuid geavahit suodjegahpira, vaikko eai leatge geatnegahtton lága bokte. Muhto alpinsuodjegahpira ii leat lohpi geavahit go vuodjá njealljejuvllat sihkkeliin, dat guoská dušše skohterii. Min mielas lea ártet ahte galgá adnot lossa suodjegahpir njealjejuvllat mohtorsihkkeliidda. Njealjejuvllat sihkkeliiguin vuodjá dábálepmosit meahcis, gos ii leat jalges vuođđu man nalde vuodjá, nu go biilaluottas lea. Mohtorfievrruide jurddašuvvon suodjegahpir lea ráhkaduvvon dakkár vuojániidda maid vudjet asfáltta nalde. Suodjegahpir ferte heivehuvvot dan ektui man nalde galgá vuodjit. Ballat ahte ođđa njuolggadus dahká ollu váttuid sidjiide geat atnet suodjegahpira go vudjet njealjejuvllat sihkkeliin. Suodjegahpir lea nu lossat ahte čuohcá garrasit niskái. Sávvat ahte departemeanta ja direktoráhtta oidnet váttisvuođa ja rievdadit njuolggadusaid buoret guvlui. ¶
"Suodjegahpir ferte heivehuvvot dan ektui man nalde galgá vuodjit." ¶
Dál gáibideaba Vuorjji ja Láhtinsiidda ovdaolbmot ahte áideceggen bissehuvvo ovttamano. Min Áigi lea leamaš boazodoalli guovtto mielde geahččamin áiddi, masa lea biddjon sihke alla neahtta, sávzaneahtta, njuolggostreaŋga ja gavnnjat. Sudno mielas lea dát skándala, go Máhkarávjju ovdaolmmoš čohkká Boazodoallostivrras, mii lea ealáhusa bajimus stivrenorgána. –Máhkarávju ii leat goasse ge dáid eatnamiid alde leamaš čakčat. Sii han siiddastallet Iešjárguovlluin, nu ahte dál orrot suoli háhkamin alcceseaset čakčaorohaga ovdal orohatjuohkimat leat čielgan, dadjá Lars P. Anti. Dal ballaba Vuorjjisiidda Lars L. Anti ja Láhtinsiidda ovdaolmmoš Ellen Marie Gaup iežaset guohtoneatnamiid doldašuvvat ja billahuvvat, go stuorra ealu giddejit áidde sisa. ¶
Dán jagi attii Boazodoallohálddahus badjel miljovnna ruvnno Kárášjoga boazodolliide cegget áibbas ođđa gárddi Liidnebeahcánvárrái, mii lea vulobealde Jergula. Doppe leat dan gárddi ceggemin, muhto seammás leat Máhkarávjju boazodoallit ceggegoahtán čakčaáiddi Liidnebeahcángárddis vulos Iešjohtleahkeráigge Kárášjoga márkana guvlui. Dat boktá garra reákšuvnnaid. Lars L. Anti lohká Vuorjji siidda geavahit dáid eatnamiid giđđat. Láhtinsiidda boazodoalli Elle Marie Gaup oaidná dán erenoamáš stuorra vahágin sidjiide. Ii ge loga oađđán dan rájes go fuobmájedje áiddi dán vahkus. –Lea áibbas čielggas ahte boazu ii bisan šat daid eatnamiidda gos čavčča ja skábma veddojit bohccot. Dainna han doldejit min dálveorohaga, nu ahte mii šaddat davvelis guođohit, mii fas dahká ahte mii ges duvdilit Njieiddan siidda davvelii, lohká Gaup. ¶
Lars L. Anti, geas leat dálveorohat máttabealde Iešjoga, ii loga gaskaboddosaš áiddiid váttisvuohtan dušše dákko. –Dál han leat muhtumat maid álgán áidut dálveorohagaid. Dainna lagiin orrot áigumin vuoigatvuođaid sihkkarastit ovdal orohatjuohkimat leat mearriduvvon, muitala Anti. Dál sávvá ahte áššit šaddet dovddusin almmolašvuhtii, vuoi šaddá dáid birra viiddis sáhka. –Dáid ii sáhte šat čiegadit, dadjá Lars L. Anti. ¶
Barggut: -Prosesseret ja guorahallat čohkkejuvvon dieđuid, ođastit dihtorbásaid ja raporteret ráhkaduvvon rutiinnaid mielde -Evttohit dieđuid maid galgá ruovttoluotta addit, heivehit ja árvvoštallat čohkkejeaddji ossodaga ovddas -Plánet, ráhkadit ja čađaheamis oassálastit ráhkadeamis siskkaldas gelbbolašvuođaloktema dán fágasuorggi siskkobealde -Searvat buktagiid ja proseassaid ovdánahttimii, ja leat mielde prošeaktabargguin ja rusttegiid iskamiin go ain lea dárbu -Oassálastit muđui stašuvnna bargguid doaimmaheapmái go dasa lea dárbu ¶
Fargga čuožžu stand - up komihkkar Kárášjoga girku olggobealde ja govvida aiddo náitalan pára, Daniel Eikjoka ja Inga Guttorma. Muhtin čohkkesta mielvázziid, ja de vulget ustibat ja fuolkkit mieđuštit pára headjavissui. Shabana dolle iežas isida gihtii ja vázzá maŋimušas mielvázziin. Ieš lohká alcces stuorra vásáhussan leat heajain Kárášjogas. ¶
Shabana ii veaje heajastallat nu guhká. Son lea váiban ievttá Showas Rypas, gosa lei čohkken 300 kárášjohtlačča. Norgga-pakistána nieida boahtá olmmošvallji čađa scena ala burkhain. Shabana lea beaggán danne go duostilit lávddi alde bilkida pakistánalaš vieruid mat su mielas vealahit nissoniid. Muhto maŋŋebárgga eahkeda galgá muhtin sápmelaš maid geavvat bogostahkan. ¶
- Go muslimalaš nissonat geavahit burkha, de eai oidno sis go čalmmit. Nie sáhttetge fuomáškeahttá váccášit Oslo gáhtain, go mas olmmoš diehtá geat daid burkhaid vuolde leat. Sáhttá leat vaikko Issát Máhtte O. Hætta homobarii jođus, lohká Shabana ja olbmot reaškigohtet issorasat. Shabana bálkesta eret burkha. Vuolábealde burkha čuožžu Shabana rukses baskes čuvllain, allajoccat skuovaiguin ja njuolggo čilggiin, juste nuppe láhkái go muslimalaš imamat dáhtoše nissonolbmuid leat. Burkha mii sus leai badjelis gártá muhtin Kárášjoht olmmái coggat. ¶
Go geahččat daid dáhpáhusaid ektui mat ledje geavvan maŋŋil 1945, de oaidnit man boastut lea addit EU:ii gudni das ahte ii leat soahti Oarje-Eurohpas. Buot diet dáhpáhusat leat dieđus dagahan dan ahte máilmmi oasit leat čadnojuvvon oktii. Dat riikkat geat manne mielde EFTA ovttasbargui, nu go Norga, Ruoŧŧa, Danmárku ja Stuorrabritania eai beroštan unnit sihkkarastimis ráfi ja dássedisvuođa Eurohpas go dat riikkat mat manne mielde EF:ii. Dat mii lei váldo dás lei ahte olbmuin ledje guokte iešguđetlágan vuogi oaidnit riikkaidgaskasaš ovttasbarggu. Nuppe bealde ledje dat riikkat geat hálidedje nannoseappo integrerejuvvon ovttasbarggu guhkit áiggi vuollái dainna jurdagiin ahte ásahit Uniovnna - dat ledje dat riikkat mat manne mielde EF:ii. Nuppe bealde ges ledje dat riikkat geat hálidedje ásahit riikkaidstádalaš ásahusa mii sihkkarastá gávppašeami riikkaid gaskkas, ja sii ledje dat geat serve EFTAi. ¶
62-jahkásaš Iskon-Bier Issát, Isak Persen Buljo, orru Buljonjárggas moadde miilla davábealde Guovdageainnu ovttas guvttiin vieljain. Bearjadaga lei akto ruovttus. Son dárbbašii čázi ja vulggii viežžat čázi suttis Luossajotnjálmmis. Son vujii suddegáddái skohteriin. Go galggai čippustit ja váldit čázi, de luovvanii bihttá jieŋas ja Issát geavai jiekŋagalbma čáhcái. Lei maid hui čieŋal, go Issát ii dovdan botni julggiiguin. Hirbmat rávnnji ja muohtaskálvviid dihte lei veadjemeahttun beassat ieš eret. Ii lean earágo huikigoahtit ja sávvat ahte muhtin gullá ja boahtá gádjut su. ¶
Kilomehtara eret lei Aslak Henrik Buljo viesu olggobealde bargame. Son gullagoahtá muhtima huikime, muhto jáhkká ahte ránnjámánát dat leat stoahkame. Garra biekka dihte lei váttis gullat jiena. –Go de álggii eambbo jietna gullot, de jurddašin ahte dát ii sáhte riekta, muitala Aslak Henrik Buljo. Son vuoddjái skohteriin geahččat gii huiká, ja doaivvui muhtima lápmahuvvan. –Oidnen skohtera mii lei jođus ja jurddašin ahte lea muhtin gopmánan ja lápmahuvvan. De fuobmái suttis Issáha, gii movttáskii go veahkki bođii. –Healkkehin go fuobmájin Issáha čázis. Issát ieš maid dovdui hui balus go bohten. Muhto gádjun ii lean áibbas dramatihka haga. Go Ásllat Heandarat álggus vázzilii sudderavdii ja dollii Issáha gihtii, de luovvanii fas jiekŋabihttá ja Ásllat Heandarat goasii ieš maid geavvá čáhcái. –Háhppehin lihkus dollet iežan skohterii gitta ovdalgo ieš maid jávkkehan čáhcái. Ásllat Heandarat čovddii bátti, mii sus lei skohteris gitta, ja šlivgii dan Issáhii ja gaikkui olbmá bajás suttis. Go lei beallemuddui gaikon bajás, de nagodii dollet Issáha buksaboahkánii ja oažžut olbmá bajás. ¶
KÁRÁŠJOGA JOAVKU: Maŋábealde gurutbealde: Jan Børre Hansen, Nils Mikael Hansen, Arne Hansen (sabetvuoidi), Nils Åge Joks ja Peter Asbjørn Balto (joavkku jođiheaddji). Ovddabealde: Bård Vegard Balto, Jan Petter Nedrejord ja Tom Christian Balto. ¶
BEALLEDAGUS: - Sis - Finnámrkku diggegoddi ii leat ollislaš ovdal go rájusgiddagassii maid sáhttet olbmuid bidjat Deanus, oaivvilda Deanu sátnejođiheaddji Ingrid Smuk Rolstad. Dá olggobealde Sis Finnmárkku ođđa diggegotteviesu. ¶
Ulbmil dáinna lágidemiin lea movttiidahttit nuoraid dáiddalaš- ja hutkáivuođa nu ahte sii ovdánit. Maiddái galget nuorat beassat geahččalit čájehit iežaset dáidaga stuorát lávddi alde dahje čájáhusain. Nuorat gaskal 10-20 jagi besset leat mielde dan gilvaleamis. ¶
GEAHČČALA STUOLUS: - Stuollu lea hui vuogas, lohká sundi Finn-Arne Selfors ja doallá plána mielde vuosttaš dikki ođđa viesus guovtti vahku geahčen. Maŋábealde eaiggádat ja arkiteakta digaštallamin maŋimuš detaljaid. ¶
Dán hálešteamis lea vajálduvvan giellaláhka, mii goittot dáppe Suoma bealde geatnegahttá jorgalit dihto áššebáhppáriid sámegillii, sihke davvisámegillii, anárašgillii ja nuortalašgillii. Mii, sámit leat ieža gáibidan dan lága. Orošii viehka imaš jos mii fáhkka dieđihivššiimet, ahte eat mii dárbbašge áššebáhppáriid sámegillii. Min gielalaš vuoigatuvođat gal ollašuvvet bures, go mii beassat juoba hállatge iežamet giela. Jos ná barggašeimmet, de soaittášii dalle min earáge gáibádusain mannat vuoššu. ¶
Lean bovden iežan Ragnhilda geahčai. Čalmmustahtte riikkaidgaskasaš nissonbeaivvi. Doppe lea čorgat, oaidná mu nissončalbmi. Beaivelanjas beavddi alde leat fiskes tulipánat. Čohkkedan gievkkan beavdegurrii ja vuorddašan Sámi fámoleamos nissonolbmo vuoššat gáfe mutnje. ¶
Marainen atná hui givrodahkan ođđa bargui go dovdá sihke Norgga, Ruoŧa ja Ruošša servodagaid bures. –Dovddan sihke Ruošša, Norgga ja Ruoŧa servodagaid bures ja jáhkán ahte nagodan oažžut obba sámi perspektiiva mielde TV-ođđasiidda. Jáhkán maid ahte lea buorre go lean orron olggobealde Ruoŧa, nu ahte oainnán Ruoŧa servodaga sihke olggobealde ja siskkobealde. SVT Sámis leat golbma prográmma maiguin bargá, namalassii TV-ođđasat, Biekkat Sámis ja mánáid-TV. Marainena mihttu servodatprográmmii Biekkat Sámis lea ahte olbmot galget hupmat sáddaga birra maŋŋil, maiddái earát go sápmelaččat. Mánáid-TV son háliida ođasmahttit ja buoridit, ja áinnas maid nuoraid várás juoidá ráhkadit. Per Johannes Marainen álgá borgemánus ođđa virgái SVT Sámi ođđa hoavdan. ¶
Dál lea lahka maiddái ollu norgalaččaide fitnat geahččamin heargegilvvu alimus dásis, go SM-cupa vuodjimat lágiduvvojit Roavvesávvona alde. Dat lea gávcci kilomehtera vulobealde Gárigasnjárgga gili, mii lea Kárášjoga ránnjá gilli nuppe bealde riikaráji. Dohko lea maiddái vejolašvuohta skuhteriin vuodjit, go Kárášjogas manná rabas máđiija Deanu mielde. Roavvesávvonis lea maid gáfedat. Lávvordaga vuddjojit kvaliseremat ja sotnabeaivvi finálat. Goappašat beivviid álget vuodjimat diibmu 11.00 Norgga áiggi mielde. Lágideaddjit leat Gárigasnjárgga gilisearvi ja Kárášjoga heargevuoddjiid searvi. Dáid beivviid lea vejolaš oaidnit duohtavuođas sámi beakkán herggiid Eurokas, Skudi ja diehttelasaid Ena II. ¶
Anne Lajla Utsi muitala ahte áigot ráhkadit siidda drive-in kino lusa Buletjávrái. –Mii áigut lávuid cegget, gos sáhttá biepmu ja liegga juhkamuša oastit. Iige dárbbaš heađástuvvat jus ii leat skohter mainna vuojista drive-in kinoi. –Mii ráhkadit maid čohkkánsajiid, ja lebbet duljiid maid nalde čohkká, muitala Utsi. Son jáhkká dán šaddat stuora vásáhussan olbmuide. –Indiána ilgadis filmmaiguin seavdnjadasas gasku duoddara gal lohpidan ahte sivvu soige ja ahte oaččut filbmavásáhusa maid it vajálduhte. Sámi filbmafestiválas čájehuvvojit 80 filmma viđa kontineanttas golmma beaivvis. Filbmafestivála lea Guovdageainnus cuoŋománu 5. beaivvis 7. beaivái. Maiddái almmolaš rahpan šaddá jiekŋalávddis Buletjávrris. ¶
- Mis leat eksamenbohtosat, maid olggobealde olbmot árvvoštallet, maid seamma gaskamearálaš árvosátni, lohká Einarsen, gii jáhkká unnán oahppit juohke luohkás leat sivvan dasa go nu bures manná Sámeskuvlla ohppiiguin. ¶
Deanuvuonaprošeakta álggahuvvui gal juo bealnnot jagi dás ovdal. Ulbmil lea buorebut geavahit luondduriggodagaid ja ovdánahttit ealáhusaid oarjjabealde Deanuvuona, gilážiin dego Neareveajes ja Deanodagas. ¶
–Mii galgat earret eará eŋgelasgielakurssa lágidit, mii lea dehálaš ovdamearkka dihte turistaealáhusas. Muđui leat ollu vejolašvuođat guolástanealáhusa siskkabealde loktet gelbbolašvuođa. Earret eará guollebiebmamis leat vejolašvuođat go ovdamearkka dihte Deanodagas leat máŋga dorskekonsešuvnna, muitala Pedersen, gii ieš lea Deanodatlaš. ¶
OVDDABEALDE: Sullii seamma sajis go ovdalaš hoteallas lea ođđa tevdnejuvvon hotealla váldouksa. Stuorastohpu gurut bealde govas, oktasašoassi lásedáhkiin gasku ja latnjaossodat olgeš bealde. ¶
Vuosttaš geardde go Alfa deaivvadii badjeolbmuin lei su ádjá buvddas Bálus olggobealde Leavnnja. Kárášjoga badjeálbmá Iŋggos Máhte dat oinnii dalá 7. jahkásaš gánddaš. –Muittán son osttii guokte kilo appelsiinnaid ja beaivvi son borai daid herskuid. Dalle mearridin mun ahte mun maid áiggun šaddat badjeolmmožin go stuorun, muittaša Alf Johansen. ¶
Olles 15 jagi barggai Alfa journalistan, muhto 20 jagi dassái gávnnai son ráhkisvuođa, mii doalvvui su badjedillái. Sáŋgojávrris Porsáŋggus deaivvadii Alfa badjenieiddain geainna son dasto náitalii, ja dál lei sutnje láhčon sadji badjedillái. –Mun ledjen gal ovdal juo oahpasmuvvan Iŋggos Máhtiin geas lei geasseorohat Časkilis nuorttabealde Porsáŋggu vuona. Mun bessen su soames geasi ja dálvvi reŋgot. Son maid attii munnje mearkka, ja dieđus ohppen maiddai sámegiela sus ja su fulkkiin, muitala Alfa. ¶
Alfa ii váillat journalistta huša ii veahášge. Dál lea su mánnávuođa hálidus ollašuvvan, muitala son váris máttabealde Sáŋgajávrri. Doppe lea son justa dáid guhttaliid guođuheamin ealu. Miessimánu 17. beaivi TV2 diibmo 1530 ¶
ČEBU Ferten boardaga alde orrut! ¶
–Mii han sáhtášeimmet buoridit dan šaldi mii dál lea ja hukset ođđa šaldi vuolit Detnui. Muđui dagahivčče nubbi šaldi vuolábealde ahte lossa johtolat šattašii mannat guovtti šaldi rastá, iige dušše ovtta, lohká Børresesen. ¶
MOHTORAKROBÁHTA DETNUI: Beakkán sámi crossvuoddji, Ailo Gaup, boahtá leat eanet áimmus go eatma alde go Detnui boahtá suoidnemánu 3. beaivvi. ¶
KÁRÁŠJOHKA: Kárájoga gieldda rehketdoallu 2003 čájeha ahte gielddas lea 3.3 miljovnna ruvnno vuolláibáza. Gielddahálddahus lea ohcamin ruđaid siskkabealde dán jágaš bušeahtas mainna mákset vuolláibáhcaga. Dan máid eai suitte dán jagis máksit, ferte boahtte jagis máksit. Gielddastivra meannuda rehketdoalu geassemánu 10. beaivvi. ¶
Joavku evttoha ahte suohkanat galget ovttas ráđiid Fylkamánniin veardidit ođđa vuodjenbálgáid ásaheami, vai mohtorjohtolat fievrriduvvo dehálaš meahcástanguovlluide. Ealáhusa oktavuođas sáhttá addit vuodjinlobi dálá vuodjinluottaide mat girdet johtolaga, muhto galgá duođaštit ahte vuodjin lea dinema váras. Dán raporttas maiddái daddjo ahte vuodjinlobi olggobealde bievlamáđiid galgá addit dušše áibbas dárbbašlaš ulbmiliidda. ¶
Mátkeealáhusaide ii galgga addot vuodjinlohpi olggobealde geassemáđiid, ja seammas ávžžuhit ahte Finnmárkku mátkealáhsuat eai vuovdde mátkeealáhusbuktagiid mat sáhttet daguhit dárbbašmeahttun bievlavuodjima. ¶
OSLO: 35-jahkásaš finnmárkulaččas, gean leat ohcan Stavanger-rievideami oktavuođas, lea videoduođaštus. VG-aviissa dieđuid mielde lea olmmái, gii ovdal lea dubmejuvvon rievideami dihte, filbmejuvvon olggobealde muhtin Shell-stašuvnna Oslos, sullii vihtta diimmu maŋŋel rievideami Stavangeris. 35-jahkásaččas lea dál vihtanstáhtus áššis. ¶
DRÁMATIHKKA UNJÁRGGAS: Unjárgga gielddabargi Lilly Roska čuččoda olggobealde Ráđđeviesu ja vuorddaša maid suodjalus ja politiija gávdnet imaš páhkas. ¶
–Mis ii leat makkárge váldi láhčit sidjiide saji ja Spierttanjárga ii leat goassege massán guohtonvuoigatvuođaid dálveeatnamiin. Olles orohat ferte johttán dálveeatnamiidda mearriduvvon áigái. Jus orohat dáhtošii birra jagi guođohit geasseorohagas, de fertejit iežaset rájáid siskkabealde dan dahkat. Nu ii oro sis dáhttu, lohká Nuorta-Finnmárkku guovllostivra jođiheaddji ELisabeth Hegge Guttorm. ¶
Danne evttohit orohatplánaid geavahit aktiivvalaš gaskaoapmin mainna unnida bievlavuodjima boazodoalus. Árbevirolaš fievrredanluottaid berre merket kárttaide. Boazodoalu vuodjimis galgá leat gáibádussan duođaštus ahte lea boazobarggus. Ja dát joavku maiddái gáibida boazodolliide dieđihangeatnegasvuođa, go leat vuodjimin čakčadálve - ja dálveorohagain olggobealde mearriduvvon guođohanáiggiid. Das dáhttu stivrenjoavku Norgga Boazosápmelaččaid Riikasearvvi ja Boazodoallohálddahusa bidjat johtui prošeavtta, man ulbmil lea unnidit bievlavuodjima boazodoalus. ¶
Várdosis leat dušše huksejeaddji geain lea iežaset infrastruktuvra. Lassin leat eanehat geat ostet bálvalusaid geat dás bajábealde leat namuhuvvon - omd Direct Connect, Tele2 ja earát. ¶
USA njuolga maŋábealde USA gahčái vulos guđat sadjái vaikko sis lei ge buoremus sosiála ja kultuvrralaš biras internehttii de ledje sis duohta oktavuođat nehttii maŋŋelis go eará našuvnnain. Aserbadjan ja Kasakhstan leat ain vuolemusas listtus, dieđiha The Inquirer. ¶
Arctic Neta vuogádatovdánahtti Atle Kåven lea duogábealde dán ipmaša ¶
Fievrridanfitnodat galgá gokčat Finnmárkku dárbbuid fievrridit elektrovnnalaš dieđuid, telefoniija ja eará elektrovnnalaš fievrridanbálvalusaid. Fitnodat galgá leat kvalitehta neahttafievrrideaddji fylkka siskkobealde mas lea oktavuohta buot fylkka 19 gielddaiguin ja stuorát čoahkkebáikkiin. ¶
– Virggi bokte lea EU dál formálalaččat dohkkehan ahte sin rájá siskkobealde ásset álgoálbmogat. Dát dieđusge álkidahttá ákkastallat EU lahttuvuođa. Dattege in hálit liiggástallat. Muhto seammás fertet muitit ahte ii leat guhkes áigi go EU:as ii lean makkárge álgoálbmotpolitihkka. Dan cuiggodii «Euorohpa sámi fierpmádat» nammasaš searvi 1999:s. Ođđa virgi duođasta ahte EU guldala maiddái sápmelaččaid. De leš vel oaidnit mo de politihkka ovdána. ¶
Ánne Risten Sara heargi Ena II lea vuosttaš Norgga bealde heargi mii lea nagodan vuoitit Suoma-cup vuodjimiid. Diibmá vuittiiga Ánne Risten ja Ena II gollediibmovuodjima Avvilis. Vuoitun lei 15.000 ruvdnosaš gollediibmu ja 5.000 ruvdno. Soai vuittiiga maid gáhttavuodjima Roavvenjárggas, mas galggai vuodjit 201 mehtara vuosteluohkkái. Dan vuodjimii besset dušše Suoma-cupa 16 buoremus oasseváldi. Das vuittii 2.000 euro. Ánne Ristenis leat pokálat dievva viesu. Goit njealljelogi šelges pokála báitet hilduin. Vaikko leage vuoitán ollu, de ii loga Ánne Risten liikká riggut dáinna. –Dat maid vuoitá manná fuođđariidda, bensiidnii ja mátkkošteapmái. Muhtomin šaddet guhkes mátkkit. ¶
Dán rádjai lea Ánne Risten ja su váhnemat šaddan riŋgedit mediaide juohke vuodjima maŋŋel ja fállat bohtosiid vai gullo juoga dan birra. Dál sávvet ahte "Dán jagáš sápmelaš" namma buvttášii eanet fuomášumi heargegilvovuodjimii, ahte eambbo oidnosii boađášii. Ánne Risten ja Ena II leaba vuoitán Suoma-cup vuodjimiid logenár geardde, muhto eaba leat goassege vuoitán Gonagasvuodjima, mii lea dat alimus gilvovuodjin Suoma bealde ja loahpaheapmi Suoma-cup vuodjimiin. Danne leage Ánne Ristena mihttomearrin dán jagi vuoitit Gonagasvuodjima. Ja Suoma-cupa ollislaččat. ¶
Go DJ Ánte lea lávddi alde lávlumin de atná son dehálažžan čájáhallat iešguđetge láhkái. –Mun láven dánsut ja geahččalan addit 100 proseanttta iežan gehččiide, vaikko vel muhtomin eai leat nu gallis. Gárvodan maid "kuladit" vai in leat dego "Meahccevulle, boagusta Ánte. Dattetge leat DJ Ánttes sámimállet biktasat go lávlu lávddi alde. ¶
Sančuari ráhkadišgođii lávlagiid, ja beasai ráhkadit musihkkavideo, mii čájehuvvui Kluss-nuoraidprográmmas 1985:s. Sii ledje filbmeme ealu luhtte ja lávlla lei bargguhisvuođa birra. Lávlaga namma lei "Atte munnje barggu" ja lei dat vuosttaš lávlla maid Sančuari ráhkadii. –20 jagi lea Sančuari addán barggu. Na áiggegollun goit lea leamaš, dadjalastá Oskal ja muitala mátkkiid birra miehtá Sámi ja Davvikalohta. Muittaša fearániid mat leat dáhpáhuvvan duoppil dáppil. –Leat aivve somás muittut. Okte lei Finnskogenis ártegis dáhpáhus. Finnskogen lea suhkkes vuovddis ja galggaimet Finnskogdagene festiválas čuojahit. Álggos vujiimet meattá ovtta lástabiilla gasku gili mas lei goallosvovdna gitta. Logaimet ieža ahte die lea várra čuojahanbáiki gos goallosvovnnas lei mikrofovdna. Manaimet boradit kafeai ja go doppe leimmet, de bođii jierásnuvvan olmmoš muitalit ahte galgat viđa minuvtta geahčen rahpat festivála. Šadden olles leahtuin molssodit, inge lean ožžon boahkána ge nala go gullojedje čuorvume. Muhto bessen goit goallosvovnna nalde juoigat, muitala Oskal. Seamma mátkkis šattai fiktiivvalaččat náitalit maid. –Leimmet ija bieđđan ja vuolgime go muhtin bođii dadjat ahte "ehpet dii sáhte vuos vuolgit, okta dis ferte vuolgit náitaleaddjin" . Mun ledjen áidna gii in lean vuolgime ja šadden searvat fiktiivvalaš heajaide. Vujiimet heasttain, finaimet girkus ja manaimet headjavissui, gos sihte juoigat. Mun juigen ja vulgen, boagusta Oskal. ¶
Nu álgá Karen Siri Logje muitalit surgadis soahteáiggi dáhpáhusa mii lea čuvvon su olles eallenagi. –In sáhte muitalit buot. Gal dat lea nu guhkes fearan. Loahpas mii aŋkke joavddaimet Ruoŧa ráji lahka. Duiskalaččat ledje juohke sajis, nu ahte gálggaimet bielluid bohccuin ja beatnagiidda ráhkadedje njunneskuohpuid vai eat gávnnahalla, muitá son. Heargeráidduiguin besse mánát, nissonolbmot ja earát friddjavuhtii Ruŧŧii, muhto ealuin eai ollen rasta riikaráji go jovssahalle vašalaččaide. –Duiskalaččat birastedje ealu, nu ahte vuojeheaddjit báhtaredje iešguđet guvlui. Ealu cagge duiskaččat fas Suomabeallái. Ruoŧabealde oinniimet go duiskalaččat vuojehedje ealu jávrre ala. ¶
Dá čájeha ealgabivdi Mikkel Anders Eriksen rekorda sarvaoaivvi maid báhče lulábealde Kárášjoga márkana dán vahkus, muhto oláhus lei boasttu guvlui. Varismiessi ii deaddán eará go 28 kilo. ¶
Mannan vahkus doalai sámi dáiddaservviid Jođiheaddji Forum jahkečoahkkima. Musihkar Anders Somby válljejuvvui ođđa jođiheaddjin. Ovdalis lea Anders Somby váljejuvvon maiddái Sámi Komponisttaid Searvvi jođiheaddjin. Dáiddárráđđi lea iežas stivrema rievdadan maŋemus jagiid ja lea ásahan bajemus mearrideaddji foruma: Jođiheddjiid Forum, mas leat dušše servviid jođiheaddjit áirrasin. Anders Somby lea bajásšaddan Álttas ja orru dál Oslos. Sus lea váldofága musihkas, ja lea leamaš mielde komponeremin sámi musihka. Somby lohká ahte šiehtadallamat mat Norgga bealde dál álggahuvvojit Sámedikki ja dáiddáriid gaskka, galget leat vuođđun bargguide maid áigot čađahit eará riikkain. Jođiheddjiid Forum lea vuolgimin Ruššii deaivvadit Murmánskka guovllu kulturpolitihkkáriiguin loahpageahčen golggotmánu. Doppe sii áigot earret eará iskat makkár bargovejolašvuođat sis leat, ja makkár dáiddapolitihkka fievrreduvvo dan guovllus Ruoššas gos eanas sámit orrot. ¶
USA presideanta lea hoahkagoahtán "Soahti terrora vuostá" . Min áiggi soahtan lea buot vearrámus lágán terror - ja dat čuohcá ovddemustá dábálaš olbmuide. Vearrámus historjjálaš ovdamearkkat leat Hiroshima, Nagasaki ja Dresden-bombemat mat godde máŋga čuođi duhát sivaheami. Ja dieid terrordaguid duogábealde ledje USA ja Eŋglánda. ¶
Oza dakkár dieđuid mat sáhttet dutnje leat veahkkin du kreátiivvalaš barggus. Dát vahkku lea buorre áigodat das ahte it dárbbaš viežžat veahki olggobealde vai ollet bargat daid bargguid mat galggat iežat barggus. Dutnje soaitá leat hui ávkin fitnat girjerádjosiin, vuorkkáin ja dakkár báikkiin gos oaččut ollu dieđuid ja oahpat ođđa áššiid. Loahpas vahkku soaittát leat veahá buohcci ja dalle it beasa vuolgit muhtin suohtastallamiidda. Du lihkkologut: 1, 11, 20 og 21 ¶
Dutnje lei hui suohtas mannan vahku ja dál beasat geahčastit maŋolis ja leat hui duhtavaš. Leage gozuid alde dan dáfus ahte fuobmat dát vahkku ii leat nu heivvolaš romantihkkii. Don soaittát bálkestit áiggi dakkár áššiide mat eai leat dehálaččat. Váldde fal mielas vuostá bovdehusaid muhtin rikkis olbmuin, go doppe beasat don šaddat eambbo dovddusin. Du lihkkologut: 4, 22, 25 og 30 ¶
Juste dál it leat don nu čeahppi jurddašit ekonomalaččat. Fertet hui dárkilit jurddašallat ovdal go álggát maidege háhkat dahje bidjat johtui makkárge gávpehommegiid. Ja leage várrogas berošteamis bearehaga dakkár olbmuin geaid it dovdda nu bures ovdalaččas. Geahččal leat dakkár mii doalahat iežat dovdduid eanemus lági mielde olggobealde iežat bargguid. Du lihkkologut: 1, 10, 23 og 25 ¶
Finnmárkku fylkkasátnejođiheaddji Helga Pedersen ii liiko go Gielda- ja guovludepartemeantta stáhtaráđđi Erna Solberg uhkida ovttastahttit gielddaid ja fylkkagielddaid. Maiddái sámi stáhtačálli Anders J. H. Eira doarju jurdaga. Earret eará árvaluvvo Finnmárku časkot oktii Romssain ja Nordlánddain. Maiddái sámi gielddat árvaluvvojit ovttastahttojuvvot. Dál Pedersen oažžu doarjaga Finnmárkku álbmogis varas iskkadeamis. Sin gaskkas geat leat jerron, leat dušše logi proseantta geat dorjot jurdaga ovttastahttit golbma davimus fylkkagieldda. 65 proseantta vuostálastá. Juohke njeallját olmmoš ii beroš áššis maidige. Iskkadeapmi lea dieđusge čielga diehtu Finnmárkku álbmogis. Guokte jagi dás ovdal dorjo eambbosat ovttastahttin jurdaga. Finnmárkku fylkkasátnejođiheaddji illuda go su oaivila duogábealde leat dál eambbo olbmot. Muhto áššis soitet leat maiddái eará bealit go dan maid Pedersen vikkaha. Norggas leat golbma politihkkalaš dási, nammalassii gielda, fylkkagielda ja stuorradiggedássi. Eai fylkkagielddas leat šat nu ollu doaimmat go moadde jagi dás ovdal. Earret eará dearvvašvuođa-, sosial- ja ealáhusáššit leat sirdon eret fylkkagielddain. Dasto eai leat šat báhcán nu ollu doaimmat fylkkagildii. Jearaladat lea ahte sáhttá go hálddašit dán moadde doaimma eará dásis? Jus Norgga fylkkagielddat muđui ovttastahttojuvvojit ja Finnmárku bissu ain sierra guovlun, de dat mielddisbuktá stuorra hástalusaid Finnmárkui. Jearaldat lea bázahallá go Finnmárku dalle eará guovlluid ektui? Romssas leat garra fámut ovttastahttit golmma davimus fylkkaid ovtta guovlun. Dákkár stuorra guovllus šattašii Romssa gávpot váldogávpogin. Dat dieđusge buvttášii stuorra ovdamuni Romsii. Vaikko dološ gielddaráját eai leat heivehuvvon dáláš servodagaide, de mii liikká váruhit gielddaid jurdilkeahttá searvat ovttastahttimii. Dattetge galggašii maiddái Sámediggi guorahallat ášši, ja gávnnahit mo sámi gielddat sáhtáše bargat eambbo ovttas. ¶
Oahppu buohkaide Nubbi duhátjahkemihttu lea addit buot máilmmi mánáide vuođđooahpu. Dál leat sullii 113 máná geat eai vácce skuvlla ja okta viđa mánás máilmmis eai vácce goassege vuođđoskuvlla ollásit. Afrihkkas, Sahara lullelis vázzet dušše okta golmma mánás ollásit vuođđoskuvlla. Ja mii jáhkkit ahte leat birrasii 860 miljovnna rávis olbmo máilmmis geat eai máhte lohkat eai ge čállit. Guokte goalmmádas oassi dain leat nissonolbmot. 60% buot mánáin olggobealde skuvlla leat nieiddat. Danne lea goalmmát duhátjahkeulbmil dásseárvu buot oahpus, sihke vuođđoskuvlla dásis ja badjelis. ¶
Mii bargat ovttas Sáminuorain Ruoŧabealde, Suoma Sámi Nuorat servviin Suomabealde ja Sámi Nuorash servviin Ruoššabealde. ¶
Juo nuppi juovlabeaivvi galggai leat stuora beaivi Guoládaga sápmelacččaide, go sámegiella galggai fas gullogoahtit radios Ruošša bealde Sámis. Sáddagat maŋŋonedje go sáddenrusttet láigoheaddjit eai doallan šiehtadusa. ¶
Gávdnojit máŋga juoigi Sámis – ja jáhkkimis vel eanet suollemas juoigit. Mun gulan maŋit jovkui. Vuosttaš háve go viggagohten juoigat lei duoddaris 15 jagi dássái. Dalle ledjen 19 jagi boaris ja ledjen álgán váldit ruovttoluotta mu áhči-álbmoga árbbi. Dan rájes lean ollu guldalan juoigan-skearruid ja gaskkohagaid maid hárjehallan ollu. (Juoigan lea váttis goansta!) Veahážiid, veahážiid mielde lea njuovčča ja čotta oahpásmuvvan jienaide ja šuoŋaide. Odne mun liikon juoigat – go lean okto biillas dahje meahcis, dahje Deanu alde go mohtoršurra čiehká ”stuora suttu”, ja vel seammás addá jiena masa lea vuogas juoiggastit. Munnje lea buorre juoigat, muhto dan bokte maid oahpásmuvvá buot váttis dovdduiguin mat gullet juoigamii. ¶
Gosa fárret orui álggus váddáset ášši, muhto dasa maid gávdnen čovdosa. Suomas han leat suohkaniin áibbas eará doarjjanjuolggadusat. Doppe ožžot doarjaga juohke olbmo nammii, ja danne ledjen maid siivvožit ráhkkanan šiehtadit Eanodaga suohkaniin beassat dohko. Dieđusge livččii gáibádus ahte mávssášii veaháš fárrendoarjaga iežas ođđa ássiide. Mii livččiimet orron rájá alde ja joatkán bargamis Guovdageainnus. Dát han livččii čielga vuoiti-vuoiti dilli. Mii liigeolbmot dinešeimmet fárremis ja sihke Guovdageaidnu ja Eanodat dinešii. ¶
SáB+NSR=Moivi Olles čávčča leat riidalan ja moiven siskkabealde Sámeálbmot Bellodaga. Buot álggii go SáB válljii Sámediggeválggaide searvat ja NSR mielas lei dát boastut. Moivvis leamaš guovddážis jođiheaddji Nils A. Gaup ja Sámediggeáirras ja Kárášjoga gielddastivra áirras Terje Tretnes. Váldoriidu leamaš Johanne Gaup rollaid alde. Maiddái lea Gaup fallehan ovtta nuppi iežas bellodatustibiin geain leat rollat maiddái NSR:s. Áššái gullá maid ahte Guovdageainnu sátnejođiheaddji (SáB) Klemet Erland Hætta dáhttu Gaup heaitit jođiheaddjin jus ii álgge gulahallat stivrrain. (Čakčamánus gitta dássážii...) ¶
–Dát fálaldagat mánáide ja nuoraide galget skuvllaáiggi olggobealde addot ja čađahuvvot oktii vahkui. Buohkat geat leat vuollel 18 jagi ožžot leat mielde. Son muitala ahte leat Anára, Soađegili, Enodaga ja Ohcejoga mánát ja nuorat geat ožžot dán fálaldaga.– Lean ieš geargan fitnat nuoraid ja mánáid guossis Vuohčus, gos bessen gullat makkár vuordámušat sis leat dán fálaldahkii, muitala Magga. ¶
Davvi-Norga lea viiddis ja das leat ollu iešguđetlágán hástalusat. Dál leat mis 3 fylkkasátnejođiheaddji geat ságastallet min hástalusaid guovddáš eiseválddiiguin. Dakkár áššiin gos olles fylka lea duogábealde leat mis 3 jiena geat bealuštit min oktasaš ášši. ¶
Lars Anders Baer lea maiddái dovddus EU-doarju. Son oaidná ahte gievrras ja stuorra EU siskkabealde livčče ollu gievrrat váikkuhit buoret dili Ruošša beale sámiide. Son maiddái ii loga dehálažžan váldit dan digaštallama ahte galgá go Norga miellahttun EU:ii dahje ii. Muhto baicce mii lea buorre ja heittot sámiide siskkabealde EU. –Dan digaštallamis ferte geahččat buot sámiid ja obba Sámi EU oktavuođas, lohká Baer. ¶
–Dát raporta láhčá vejolašvuođaid álggahit lagat ovttasbarggu máŋgga suorggis. Raporta čujuha konkrehta čuovvolandoaimmaide mat álkkásmahtášedje eallima ja positiivvalaččat váikkuhivčče ja nannešedje buori siidaguoibmevuođa ráji goabbat bealde davvin, stáhtačálli Anders Eira dadjá. Raporta geigejuvvui guovtti riikka stáhtaministariidda go soai deaivvadeigga politihkalaš ráđđádallamiidda Oului Supmii miessemánu 18. beaivvi. Prošeavtta oasseváldit leat golbma suomabeale sámi rádjesuohkana Ohcejohka, Eanodat ja Anár ja norggabeale rádjesuohkanat Omasvuotna, Gáivuotna, Ráisa, Guovdageaidnu, Kárášjohka, Deatnu, Porsáŋgu, Unjárga ja Mátta-Várjjat. ¶
Smávvva minoritehta sámi álbmogis leat ollu jagiid dorron dan alde maid sii gádde lei sin erenomáš vuoigatvuohta. Boađus lea measta ollislaš isolašuvdna, siskkáldas riiddut ja peršuvnnalaš surgadisvuođat. Manin šattai ná? ¶
— Nuortalaččat Njávdámis leat leamáš eanemus radikala sámi joavkkut. Dan botta go eará sámi álbmogat leat ráhčan sihkrastimis kultuvrra ja giela, de manne nuortalaččat diggái stáhta vuostá ja gáibidedje vuoigatvuođa čáziide ja eatnamiidda. Soite sii ledje menddo árrat. Ja soite sii balde muhtumiid. ¶
Fierca Olbmot du birrasis leat suvrat ja bahámielas. Ale divtte sin muosehuhttit dan maid don leat jurddašan bargat. Jus sii orrot muosehuhttime du de divtte sin leat ruovttus. Vuoddjit berrejit leat várrogasat luottaid alde oainnat go motovra sáhttá jáddát. Danne dagat jirpmet jus iskkat biilla albmaládje ovdalgo vuoddját. Du lihkkologut: 5, 13, 25 og 26 ¶
Jumežat Galggat leat gozuid alde ja leat várrogas buot lohpádusaiguin maid oaččut. Maiddái dakkár lohpádusaiguin mat gusket ráhkisvuhtii. Muhtin du lagas olbmuin soaitá viggat čiegadit juoidá dehálačča dus. Loahpageahčen vahku soitet leat juogalágan doalut ja dat gártet divraseabbun go jáhkket, ii ge dalle leat nu somá. Du lihkkologut: 2, 14, 25 og 28 ¶
Báktebohkká Dál lea du ovddabealde hui buorre vejolašvuohta juoga masa. Dohppe fal dan vejolašvuođa. Muhto lea dehálaš ahte it álgge čeavlut dan dihte, ane iežat resurssaid jierpmálaččat. Ja nuorra báktebohkkáide addá vahkkoloahppa buriid vejolašvuođaid go lea sáhka ráhkisvuođas ja irggástallamis. Du lihkkologut: 5, 16, 25 og 28 ¶
Sámedikki dievasčoahkkin mearridii ovttajienalaččat duorastaga mannan vahku (25.11.04) ahte muhtin ođđa suohkanat ja guovllut galget boahtit SUF doaibmaguovllu vuollái ja mearrádus doaibmagoahtá ođđajagimánu 1. beaivvi 2005 rájes. Viimmat lea olles Divtasvuodna, biddjojuvvon Sámi Ovdánahttin (SUF) doaibmaguovllu vuollái. Ovttajienalaš Sámediggi čuovui Bargiidbellodaga sámediggejoavkku evttohusa mii lei ahte fátmmastit daid guovlluid, dadjá movttegis sámediggeáirras Anders Urheim (Ap) Dát addet vuoigatvuođaid álbmogii ohcat ruđaid ealáhusovdánahttimii, buvttadandoarjaga, álggahanstipeanda jna. Okta dehálaš eaktu das jus galget meannuduvvot ohcamušat lea ahte olmmoš orru doaibmaguovllus. Jus orru olggobealde dan de lea váldonjuolggadus hilgut ohcamuša. Mun beahtahallen go min evttohus, mii lei ahte oažžut mielde Bjerkviikka ja Gilivuona ii mearriduvvon, muhto lean movttet go posišuvdna čuovvolii min máŋgga evttohusas maid mii ovddideimmet. NSR/ Guovddášbellodaga-posišuvnna áidna evttohus lei Iččát, Muosát gielddas. Skánit suohkan ozai ieš, ja beasai leat mielde seammaládje go ollu eará suohkanat ja guovllut. Oktiibuot de lea Sámedikki mearrádus movttidahtti. Boahtte lávki maŋŋel viiddideami ferte dál lea bušeahttalasáhus vai SUF oččosii ain eambbo ruđaid jahkásaš juolludeami bokte Stádabušeahtas. SUF lea hui dehálaš gaskaoapmeapparáhtta sámi álbmogii, ja dasa lassin de lea dat dehálaš go galgá ráhkadit ođđa ealáhusaid ja bargosajiid mat leat heivehuvvon ođđamállet servodahkii. ¶
Don galggat hutkat, ovdánahttit ja čuovvolit doaimma ovttasráđiid mánáiguin/ ohppiiguin, bargiiguin ja váhnemiiguin. Go leat pedagogalaš jođiheaddji de galggat ráhkadit buori ovdánahttinbirrasa ja ovttasráđiid mielbargiiguin ovddidit ja movttidahttit ásahit bivnnuhis oahppobirrasa, mas leat olbmot geain lea bargohállu ja geat loktet áiggi bures ja ovdánit. Don leat bargoaddiid ovddasteaddji ja dus lea ovddasvástádus das ahte mearriduvvon mihtut oláhuvvojit buoremus lági mielde daid resurssaid ja bušeahtaid siskkobealde mat gávdnojit. Dus lea bargovásáhus skuvlahálddahusas ja buorre organisašunmáhttu. Mii ohcat du geasa lea álki bargat ovttas earáiguin, ja leat dávggas ja gii sáhtát máŋggain doaimmain oktanaga bargat. Don leat mielde dan jođiheddjiidjoavkkus mas leat rektorat ja skuvlahoavda, ja vurdojuvvo ahte sáhtát maid leat skuvlahoavdda sadjásažžan go dasa lea dárbu. ¶
Sámi dáiddaguovddážis maid beasat oaidnit guhtta eará Davvinorgalaš dáiddaduojára bargguid. Sállira dáiddaduojár Solveig Ovanger Romssa fylkkas lea ráhkadan guolleveaskkuid. Son lea geavahan luossa- ja stáinnirčuoma olggožin ja siskkobealde lea atnán burronáhkii nanusmahttit veaskku. ¶
Sámedikki dievasčoahkkin mearridii ovttajienalaččat duorastaga mannan vahku (25.11.04) ahte muhtin ođđa suohkanat ja guovllut galget boahtit SUF doaibmaguovllu vuollái ja mearrádus doaibmagoahtá ođđajagimánu 1. beaivvi 2005 rájes. Viimmat lea olles Divtasvuodna, Sismerra ja Ulsváhke Hámberis, Hearjjak Narvikkas ja Løvdal Rivttát suohkanis biddjojuvvon Sámi Ovdánahttin (SUF) doaibmaguovllu vuollái. Ovttajienalaš Sámediggi čuovui Bargiidbellodaga sámediggejoavkku evttohusa mii lei ahte fátmmastit daid guovlluid, dadjá movttegis sámediggeáirras Anders Urheim (Ap) Dát addet vuoigatvuođaid álbmogii ohcat ruđaid ealáhusovdánahttimii, buvttadandoarjaga, álggahanstipeanda jna. Okta dehálaš eaktu das jus galget meannuduvvot ohcamušat lea ahte olmmoš orru doaibmaguovllus. Jus orru olggobealde dan de lea váldonjuolggadus hilgut ohcamuša. Mun beahtahallen go min evttohus, mii lei ahte oažžut mielde Rahka ja Gilevuona ii mearriduvvon, muhto lean movttet go posišuvdna čuovvolii min máŋgga evttohusas maid mii ovddideimmet. NSR/ Guovddášbellodaga-posišuvnna áidna evttohus lei Iččát, Muosát gielddas. Skánit suohkan ozai ieš, ja beasai leat mielde seammaládje go ollu eará suohkanat ja guovllut. Oktiibuot de lea Sámedikki mearrádus movttidahtti. Boahtte lávki maŋŋel viiddideami ferte dál lea bušeahttalasáhus vai SUF oččosii ain eambbo ruđaid jahkásaš juolludeami bokte Stádabušeahtas. SUF lea hui dehálaš gaskaoapmeapparáhtta sámi álbmogii, ja dasa lassin de lea dat dehálaš go galgá ráhkadit ođđa ealáhusaid ja bargosajiid mat leat heivehuvvon ođđamállet servodahkii. ¶
Norgga fápmoapparahtta lea media bokte beassan diehtit makkár dilli lea Várggáhis. Muhto ii leat dáhttu dasa ahte gávdnat čovdosiid. Guolásteami roassu ii leat dakkár mii lea fáhkkestaga boahtán, muhto sidjiide geain lea ovddasvástádus lea buot buoremus dahkaluddat ahte nu lea. Mii finnmárkulaččat leat hui gierdevaččat, muhto lihkus lea das boahtán geahči, juste ovdalaš go olles rittuin manná áibbas boastut. Suhtan hirbmadit go oainnán ja dieđán man ollu miljárddat mat lea adnojuvvon ovdamearkka dihte EU-heiveheapmái, Gardermoenšillju vearu sihkkun, ja Bjørvika opera vissui ja dasa guoski tuneallaide. Muhto Ráđđehussii ja Innovasjon Norgii (ovdalaš SND) lea áibbas veadjemeahttun muhtin moadde miljovnna čoaggit vai beasašii bidjat doibmii ovtta eanemus ođđamállet guolástusrusttega olles Eurohpas (Svartnes olggobealde Várggáha). Sii jorgalit dušše iežaset badjelgeahčči sealggi. Eai biddjo johtui makkárge konkrehta doaimmat goappáge bealis. Innovasjon Norge investere Norgga guovddáš báikkiin, ja dat lea áibbas ulbmiliid vuostá ja smávva-guovllu-jurdaga vuostá. Eai sii nagot oaidnit obbalaš servodatlaš vuoittu jus mat bijaše johtui doaimma Svartnes báikkis. Jurddaš jus Ráđđehus ja Innovasjon Norge duođaid barggaše juoidá de dat livččii dego olles opera Várggáhii ja Finnmárkui, mii beasašeimmet dánset balleahta fatnasis mii lea gáttis guollečuohppanrusttega lahka, guollekássaid ja guollefievrredanrusttegiid gaskas. Jurddašehket mat man čáppa operett mii ovdanbuktojuvvošii doppe mearragáttis. Mun lean maid mearkkašan ahte fylkkagielddas lea áigumuš oastit stuora fatnasiid (trålariid) FFR-ruđaiguin ja álggahit ealáhusdoaimma. Mun dušše muittuhan maid fylkkadikki eanetlohku dajai garra digaštallamiin go lei sáhka FFR vuovdima birra, ahte ii fylkkadiggi galgga doaimmahit ealáhusdoaimmaid. Vaikko ledje eará olbmot geat ledje fylkkadikkis ovddit áigodagas, de leat sii seamma bellodagat mat ledje eanetlohkkun go mearridedje vuovdit dán áigodagas. Ii leat imaš go jienasteaddjit masset luohttámuša politihkkariidda. Gal das ferte leat geahči man álkit galgá diehtit maid politihkkarat ain barget. Dat maid politihkkarat galget dahkat lea láhčit dili ealáhusdoaimmaide. Juste dál lea fylkkagielddas erenoamáš vejolašvuohta, juolludit ruđaid Svartnes rusttegii vai doaibma boađášii johtui. Gáibidehket ahte dat galgá leat vuođđuduvvon báikkálaččat Finnmárkui dan oktii dahje sidjiide geat galget doaimmahit industirusttega. Jus ođđa eaiggádat vuvdet rusttega eret Finnmárkkus, de gáibidehket ruđaid máksit ruovttoluotta. Ráđđehusa ja Stuoradikki čielga ovddasvástádus lea oččodit johtui min riikka, eaige nu ollu geahččat Brüsselii (eat mii leat EU-miellahtut), ja doaimmahit eambbo sisriikalaš politihka. Čoahkkanehket ja geahččalehket gávdnat čovdosiid, allet ge geahča dušše fal váttisvuođaid! ¶
Josef Vedhugnes gilvala presideantaámmáha alde ¶
POKÁLAIGUIN RUOKTOT: STIL joavku lea garra gilvohalli eanet sajáiduvvan joavkkuide dego Nordlysii ja Deanu searaide. Ovddabealde vuoitiguovttos Terje Persen ja Christel Larsen. ¶
Eva Jeanette čuožžu gasku láhtti čáhppes ránu nalde njeallje jurylahttu ovddabealde, geat oidnojit ain čállime juoidá báhpirii. Guvttiin kamerain filbmejuvvo buot. Čuovga báitá njuolga ámadadjui. Buot manná nu jođánit. Fáhkkestaga lea juo geargan. –Manai johtilit, muhto jáhkán ahte manai bures. Dat lei hui speanta. Jurylahttu Klemet Anders Buljo lohká somán gullat nuoraid go lávlot ja juiget. –Čeahpes taleanttaid lea hui somá beassat gullat, lohká son ja čilge ahte sin bargu earret eará lea gávdnat makkár potensiála juohkehaččas lea. Sii ohcet positiiva beali, eaige fokusere negatiiva beallái, nugo dávjá Idolas dahke. Maŋŋel ovttaskas geahččalemiid galget oasseváldit ovttasbargat ja fárrolaga lávlut iešguđet oasi lávlagis, joavkoauditionis. –Ulbmil lea oaidnit man jođánit ohppet ođđa lávlagiid ja man ollu návccaid bidjet dása, čilge Toril Johansen. Eva Jeanette joavku áigu lávlut John Lennon lávlaga "Imagine" . Manná bures Eva Jeanettiin. Son beassá viidáseappot gilvvus. Nu dahká maid su oambealli Elin Kåven. Soai geat vel beasaiga viidáseappot lávlumis leaba mázelaš Ellen Marie Eira ja guovdageaidnulaš Johan Ánte Utsi. Juoiganoasis ges sirbmálaš Lill Therese Holm Varsi, gárasavvonlaš Inga Máret Juuso, guovdageaidnulaš Ánte Niillas Bongo ja mázelaš Ivan André Skum. Lávvordaga lea Hei Lola konsearta LES-viesus Guovdageainnus diibmu 19.00, gos vuoitit válljejuvvojit. Maŋŋel galget oasseváldit lávlut ja juoigat Buletjávrris, ovdalgo Intrigue čuojaha. ¶
Valáštallanhálla dávistii. Lávdde alde vuosttaš luohkálaččat hirbmasit shakeje, doško gieđaid ja lávlo olles čoddagiin. Mánát rohttehe vel “Eatni nieidda” ovdalgo čábbát giite go olmmošvallji doaškkui gieđaid. Dan maŋŋá eará luohkátge lávkeje lávdái dovddus lávlagiid čađahit. Dilálašvuohta lea ávvudeapmi. Kárášjoga mánáidskuvla oahppit ja oahpaheaddjit sávve beaivvážii bures boahtima. Skábma ja sevdnjes áigi lea vássánáigi, ainjuo dán háve. ¶
Sirpmá gilisearvi ja Ohcejoga sámi siida lágidit dán jagi ge oktasaš Sámi álbmotbeaivve doaluid. Dán jagi leat doalut Sirpmá gilidálus. Sirpmá ja Ohcejoga mánát leat dán ollu ovttasbargan prošeavttas mii galgá oahpámuhttit olbmuid goabbatgebealde rájáid. dan olis leat Ohcejoga ja Sirpmá skuvllaid mánát leamaš mátkkis Ruoššas, ja mo doppe manai, dan besset olbmot oaidnit govain maid sii čájehit ávvudeamis. Sirpmá skuvla galgá maid teáhterbihttá čájehit, muhto man birra dat lea, dan eai hálit almmuhit. Grand Prix juoigi Lill-Therese Holm Varsi galgá rohttestit luđiid, seamma galgá Johannes Guttorm. Sirpmálaš Niillas A. Somby maid čájeha filmmas “Gáddegánddat” mas lea fáddán Deanujoga vuoigatvuođat. ¶
Dáhpáhus lea seamma sajis gos sápmelaččat nealgudedje iežaset sámi vuoigatvuođaid ovddas 70-vuođđologus. Justa ovccis galget Stuorradikki tráhpa olggobeale levget guvttiin sámeleavggain. Robi alde ges dáža leavggain. ¶
Mii sakka illudit jus AP ođasdoaimmahaga dieđut dollet deaivása. Rigoberta Menhcú Tum lea leamašan duogábealde bisseheame sissoađi iežas ruovtturiikkas Guatemalas. Álbmotsoahti bisttii 1970 rájes 1996 rádjái. Menhcú Tum lea badjel golbma jagi dás ovdal váidán Guatemala ovddeš presideantta Efrain Rios Montta duopmostullui goddimis olmmošálbmoga. Maiddái Guatemala leaskkaid searvvi njunuš, Rosalina Tuyuc, lea váidán ovddeš riikka njunnožiid seamma ášši geažil. Guatmalas leat sullii 70.000 leaskka sissoađi geažil. Maŋŋá go Menhcú Tum váiddii ovddeš presideantta, de lea son ožžon nu garra uhkádusaid ahte lea ferten báhtarit ránnjáriikii Mexicoi. ¶
– Bellodat ii leat láddan ja digaštallan dás joatká siskkabealde bellodaga, lohká ovddeš jođiheaddji Jan Henrik Fredriksen NRK Sámi Radioi gii dattege oaidná ahte jus fámu galget oažžut, de fertejit leat doppe gos fámu sáhttá oažžut. ¶
Stuorát ahte stuorát oassi oaffaris norgga girkuin manná sin iežaset bargui. Dan čájehit ođđa logut maid mii leat ožžon. 1997 rájes lea dat oaffar mii adnojuvvo iežaset bargguide lassánan 9 proseanttain, muhto earáid veahkeheapmi lea unnon 6 proseanttain go mihtida dábálaš hattiiguin. Girkočoahkkin ávžžuha addit stuorát oasi oaffaris earáide, muhto šállošit go searvegottit eai čuovvol dan ávžžuhusa. Danne bivdá Framtiden i våre hender girku ja searvegottiid ođđasis guorahallat dan mearrádusa mas čuožžu ahte buot oaffar galgá mannat dan bargui mii lea olggobealde searvegotti. Oaffara bokte lea girkus hui buorre vejolašvuohta muitalit olbmuide ahte mii fertet čájehit solidaritehta sidjiige geain ii leat nu ollu go mis. Muhto dat diehtu mii hui dávjá daddjojuvvo oaffariid oktavuođas lea ahte mis lea beare unnán ruhta min iežamet searvegottis ja ahte mii dárbbašit eambbo. Manne girku ii ane muhtin dain miljuvnnain maid ožžot suohkaniin dasa ahte ruhtadit nuoraidbarggu? Maŋemus jagiid leat sihke stáda ja suohkana juolludeamit girkui lassánan mihá eambbo go dábálaš haddegoargŋun. Maŋemus go mun ledjen girkus de dat lei dievva. Dalle lei konfirmántaipmilbálvalus. Máŋggas geat dábálaččat eai leat girkus ledje dalle doppe ja devde juohke saji. Ja maŋŋel dehálaš nuoraidbargu lei márkanjođihuvvon de lei oaffar. Mun adden čuođi ruvnno, muhto darvehin vel dasa fiskes báhpiračča masa čállen ahte dát ruhta ii galgga mannat searvegotti bargui, muhto riikaidgaskasaš solidaritehtii. Dan sáhtát don maid bargat boahtte háve go leat girkus. ¶
Ii ge son bala cohkkot šiehtadallanbargguin. Earret eará danin go SDR lea ožžon Synnøve Persena mielde šiehtadallin, geas lea stuora hárjáneapmi juste šiehtadallamiin. Ja sis leat vel duogábealde čeahpes, hárjánan olbmot maid áigot geavahit veahkkin. ¶
SIELU BIRUI:Faust (Mikkel Gaup) maŋábealde addá sielus Birui (Iŋgor Ántte Áilu Gaup). ¶
– Das sáhttet leat dramáhtalaš váikkuhusat arktalaš álgoálbmogiidda, čilge Sámeráđi jođiheaddji Geir Tommy Pedersen. Su mielas ii leat rapporta mihkkige somás lohkamušaid. – Dattetge vuos in sáhte nu ollu muitalit dan birra. Duhát arktalaš dutki leat guhkit áiggi bargan raporttain. Raportta duogábealde lea Arktalaš Ráđđi, čilge Geir Tommy Pedersen. – Jus galgat jáhkkit raportii, de leat dutkit gávdnan dramáhtalaš gávdnosiid. Jiekŋasuddan sáhttá čuohcat garrasit erenoamáš arktalaš guovllu álgoálbmogiidda. Eai sii sáhte šat ávkkástallat luonddu riggodagain seamma láhkái go ovdal, einnosta Pedersen. ¶
Turi lea máŋgii dovdan ahte eiseválddit geahččalit juohkeládje bissehit su doaimma. Eiseválddit leat mearridan ahte galgá bidjat sihke VHF-rusttegiid ja čuovgga fatnasii. Dasa lassin lea bidjan bensintáŋka olggobealde fatnasa ja pumppa fatnasii. Dál leages ožžon dieđu oastit ođđa ja buoret gádjunbiktasiid. Vaikko sus leat juo beannot čuođi gádjunbiktasa. –Lean háhkan rusttegiid guokte ja beali miljovnna ovddas, muhto eiseválddiin bohtet ain ođđa gáibádusat. ja njuolggadusat rivdet ovttatládje. Lean vásihan ahte direktoráhta lea nu njeallječiegat go oba sáhttáge leat, lohká Turi ja muitala ahte buot gáibádusaid dihte lea šaddan diŋgot ođđa fatnasiid mat galget gárvanit dán dálvvi. ¶
Muhtin vilges veaháš roakčanan Lancerin vuodjá Dj-Ánte báikkis báikái. Son lea šaddan issoras beakkanin dán geasi ja galggašii ollet buot báikkiide, muhto movt bissu Dj-Ánte gozuid alde vuojidettin? ¶
– Čakča dat lei dalle. Aiddo go lei vuosttaš muohta boahtán luotta ala ja mus dieđusge ledje geassedeahkat. Mus ledje veaha nahkarat ja jurddašin ahte ferten vuodjit veahá jođaneappot vai in ribat nohkkat go de álgen veahaš ribahit nohkestit. Oidnen ovddabealde dakkár várálaš mohkii. Mun geahččalin álgit goahcat, muhto lei beare leahttu ii ge lean buorre coakci. Ja de girden luoddaáiddi vuostá. Dan dihte Lancer lea veahá roakčanan. ¶
1. Dus lea journalistaoahppu, muhto it bargga journalistan. Liikot go buorebut leat gáldun journalisttaide? –Álgen Beaivvážii diehtojuohkinjođiheaddjin jahkebeale maŋŋel go gergen journalistaoahpus, ja vuosttaš geardde go hupmen journalisttain ballen veahá. Muhto jáhkán ahte lea álkit leat gáldun go ieš lea journalista. Ollu olbmot ballagohtet go journalisttat jearahallet. Mu mielas ii oro dat šat mihkke ge. Lean fuobmán ahte mun dat mearridan maid muitalan. 2. Dál leat ráhkkaneame čakčafestiválii. Makkár artisttat galget čuojahit? –Leat iešguđetlágan artisttat máŋgga šlájas. Sáhtán namuhit Turdus Musicus, King Midas, Per Tor Turi, Loose Ends ja Whateverland. 3. Makkár konsertii illudat ieš eanemusat? –Turdus Musicus konsertii. In leat gullan sin ovdal "live" , ja lean gullan ollu buori sin birra. Illudan maid Per Tor Turi konsertii, go in leat su ge ovdal gullan "live" . 4. Makkár artista lea du niehkoartista čakčafestiválii? –Juste dál ferten lohkat Amoc. Su leimmet sávvan oažžut deike, muhto son dađi bahábut ii sáhttán boahtit. Son lea juoga ođas ja geasuha nuorra olbmuid. 5. Don leat deaivvadan ollu artisttaiguin musihkkafestivála oktavuođas. Mii lea báhcán eanemusat muitui dáin deaivvademiin? –Sámi artisttaid gal dovddan. Lean deaivvadan máŋggain eará artisttain maid, muhto in sáhte lohkat ahte dovddan sin, earret go ahte lea álkit riŋget ja jearrat sin čuojahit go ovdal lea hupman singuin. Lea váttis lohkat mii lea eanemusat báhcán muitui....ferten lohkat ahte Mari Boine lea juohke háve go lea lávdde nalde addán munnje buori vásáhusa. 6. Maid leat dán geasi hommen? Leat go astan luomustallat? –Mus lei okta vahku luopmu ja de ledjen Tyrkias. Dát lei ovdal deike bođii geassi. Dan maŋŋel lean bargan. Lean akto leamaš ruovttus geasi, ja lea ollu leamaš friddjaáigi, ja de in leat earágo návddašan beaivvi ja vuoiŋŋastan. 7. Leat go fitnan ovttage festiválas ođđa jurdagiid viežžame? –Ledjen Riddu Riđđu-festiválas, ja dat lei suohtas. In leat máŋgii leamaš doppe, muhto dál lea šaddan nu ahte dohko ferte measta vuolgit. Doppe oaidná ollu oahpes olbmuid, maiddái olbmuid geaiguin ii šatta ollu ovttastallat. Hui somá lei gullat joavkkuid maid birra in lean gullange, nugo Wai ja Drum Drum. Lei hui positiiva vásáhus. 8. Mii lea du buoremus festivalmuitu? –Festiválain lean eambbo leamaš bargin go guossin, nu ahte ferten lohkat ahte dat lei maŋemus beassášfestivála. Geahččaleimmet juoidá ođđasa go ráhkadeimmet guokte lávddi. Manai bures ja buohkat ledje nu movttegat, sihke guossit ja artisttat. 9. Makkár musihka guldalat geasset? –Guldalan hui unnán musihka geasset. Lean guldalan tyrkialaš musihka ja jurddašan ahte váre livččen doppe. Muđui guldalan eanaš Sámi Radio. 10. Beivviid don barggat viidnegávppis. Makkár juhkosa vuovddát eanemusat dál geassebáhkkan? –Go báhkka lea, de olbmot eai dieđe maid galget juhkat. Mu buoremus ávžžuhus lea galbma vilgesviidni. Geassebáhkkan in goit mun hálit ruksesviinni. 11. Don gii leat ollu bargan faláštallamiin leat várra ieš maid viššalis faláštalli? –In leat viššal faláštallat. Ovdal čikčen spáppa ja čuigen, muhto dan rájes go dan lean heaitán in leat šat faláštallan. Lean viššal baicca geahččat faláštallama. Láven geahččat spábbačiekčama, muhto dušše jus leat dakkár joavkkut mielde main beroštan. 12. Maid válddášit mielde ávdin sullui? –Buori olbmá. Jáhkán ahte dat livččii doarvái. De in dárbbaš šat girjjiid dahje maide ge eará. Muhto lea váttis diehtit juste gean válddášin mielde. ¶
Náhkkáhallet áiddi alde ¶
Ruoŧa ja dážabeale boazosápmelaččat leat guhká riidalan áiddi alde mii manná Čiekŋalvuovddis Áravuopmái Davvi Romssas. Áidi lea čieža kilomehtera guhku. Dál hálida Norgga Eanandoallodepartemeanta loahpahit riidduid. ¶
Dál leat Sámedikkis 39 áirasa. Láhkarievdadusain oažžu Sámediggi 43 áirasa. Dat njeallje ođđa áirasa mannet daidda válgabiiriide gos leat eanemus dohkkehuvvon jienat. Rievdadus evttohuvvo čađahuvvot 2005 válggaid rájes. –Rievdadeapmi mielddisbuktá eambbo vuoiggalaš válgaortnega Sámediggái, dan bokte ahte erohusat jienaid dáfus mat leat guđege sámediggeáirasa duogábealde šaddet unnibut go dál leat, lohká stáhtaráđđi Erna Solberg preassadieđáhusastis. – Bellodagain ja organisašuvnnain mat leat válggas lea ovddasvástádus sihkkarastit ahte sohkabealit leat dássedit ovddastuvvon, muhto mii evttohit ahte Sámediggi ieš sáhttá mearridit njuolggadusaid sohkabealdássema birra válgalisttuin. ¶
Plána- ja finánsalávdegoddi ii leat evttohan lassáneami Sámi NissonForumii. Dat galgá ain oažžut 69.000 ruvnno doarjjan, nugo guokte maŋemus jagi juo lea ožžon. Dainna ii leat Eriksen Lindi duhtavaš. Son lohká lassáneami hui dárbbašlažžan. –SNF:s leat ollu doaimmat ja mis lea viidodat barggus. Mii ovttasbargat sápmelaččaiguin Ruošša bealde maid. Mii dárbbašit čállingotti ja mii áiggošeimmet vuoruhit dásseárvoguovddáža ásahit, čilge Eriksen Lindi ja muitala ahte organisašuvnnas leat leamaš golbma stuora prošeavtta dán jagi, dásseárvoguovddáža ovdabargu, ON bistevaš foruma sešuvnnas oassálastin ja dásseárvokonferánssa lágideapmi Kárášjogas. –Muhtimat leat ožžon eanet ruđa, muhtimat eai leat. Ollusat livčče galgan oažžut eambbo, lohká plána- ja finánsalávdegotti jođiheaddji Nymo, ja muitala lávdegotti vuoruhan kultuvrra dán háve. Nymo baicca moaitá SNF go ii leat váldán oktavuođa lávdegottiin. ¶
Marie Anne lea náitalan suoma bealde boazodolliin, muhto nu guhká go son ii sáhte bohccuid váldit ráji badjel ja nu guhká go Marie Anne ii hálit fárret eret Šihččajávrris, de orruba goabbat sajis, vihtta-guhtta miilla gaska. Soai deaivvadeaba dušše okte dahje moatte geardde mánus. Marie Anne orru váhnemiid luhtte ja ránnjáviesus orru su goaski Ánne Sárá. Sii ellet dainna maid luondu addá. Prográmma "Der ingen skulle tru at nokon kunne bu" Marie Anne Vanhapiha Kumpulainen birra sáddejuvvo NRK 1:žis sotnabeaivvi juovlamánu 12. beaivvi diibmu 20.45. ¶
MÁILMMI ČEAHPIMUS: – Vuot oaččuimet dieđu ahte mii eat sáhte searvat doaluide. Muhto min šiega joavkojođiheaddji Hjalmar Pedersen veahkehii min. Son lea máilmmi čeahpimuš joavkojođiheaddji, oaivvildit Porsáŋggu spábbačiekčanjoavkku nieiddat: Bajábealde g.b: Kirstin, Karianne, Monica, Linn ja Hjalmar. Vuolábealde: Benedikte, Kine, Kirsti, Frida ja Mathilde. ¶
ÁLGOÁLBMOT VEAHKEHA ÁLGOÁLBMOGA: Deanu ja Unjárgga suohkanbáhppa Tore Johnsen gárvodan Equadoralaš biktasiidda, duogábealde Normisjon ovdasteaddji Jostein Østvoll. ¶
Vuojan meaddil Skáiddi ja dollen Hámmárfeasta guvlui. Mun lean mannamin ságastit Aslak J. Eirain, gii lea jođihan NBR guhtta jagi. Guhká lea leamaš oahpis ahte siskkabealde organisašuvnna leat fámut mat hálidit su bálkestit eret. Ieš ii atte mielaeavttus suittohiid vel eret. Vuoján Riehponávžži vulos dassái Riehponvuotna ihtá. Das vuoddján Kluppu guvlui seakka luoddaráigge dassái boađán Mohkkái. Várebealde lea alla rukses viesu. ¶
Mun lean joavdan NBR jođiheaddji Aslak J. Eira bearráša dállui. Sin geasseorohahkii Gearretnjárgii. Olggobealde lea alit gálvojorri. Ollu roavččit muitalit ahte moanat guorpmit leat leamaš alde. Stuorra vuostálasvuohta dasá lea ođđalágan Nissan Kingcap 4WD, mii šealgá ruoná ivnniin boardaga alde. Guokte bolfe beatnaga goarjadit šilljus. Riehponvuotna alihastá goalki mearas. Hájas ja áimmus dovddan ahte lean mearrariikas. Manan sisa. Aslak J. Eira čuorvu loktii boahtit. –Dáppe badjin mii orrut. Vuollin leat dušše oađđenlanjat ja mus kantuvra, muitala Iskon Máhte Áilu go boađán sisa. Áilu njoarrá gáfe alcces ja munnje. Iežas lohká ain hálidit jođihit NBRa, muhto ii goasse ge leat su jođiheaddji ámmat leamaš nu eahpesihkkár go dán jagi. Ollu báikkálaš searvvit leat ávžžuhan Buolbmát Johttisápmelaččaid Searvvi ovddeš jođiheaddji Ellinor Guttorm Utsi searvat jođiheaddjiválgii. Son lea miehtan hástalit Áillu. Siđan muitalit máid lea fuobmán jođiheaddjivirggis. –Dieđán ahte jus alddán eai livčče bargit, de livččii veadjemeahttun leat jođiheaddjin. Mus leat mánát ja viellja Niillas, geat leat eanas šaddan bohccuid luhtte. Áhčči maiddái dalle lei searra go šadden jođiheaddjin, lohká Áilu. ¶
Áilu čohkkáda ja humada jaskadit. Aviisasiidduin ja TV-šearpmain leat dávjá oaidnán ja gullan su duođalaččat ja šearu jienain ákkasteamin áššiid, muhto dás lea áibbas eará Áilu. Leaika ii leat goasse ge guhkkin. Nárrida maiddái mediabargiid, go galget govvet. Erenoamážit TV:ii. –Gal dat lávejit sihtat feara maid dahkat. Muhtumin galgá vuolgit. Eará háve ges boahtit. Muhto gal dat ii šatta albma. Dalle gal láven orrot dego neavttár, boagusta Áilu. Moai Áilluin vulge vuodjit biillain sin geasseorohahkii. Ii mana guhká ovdal go fiervvás ihtá návstto. Olggobealde lea guollefanas, mas lea rukses ja vilges ivdni. Mearrariika garra dálvedálkkit leat rimssagahttán dan ruoná plástihka guđjju mainna lea gokčon. –Dá dat lea áhččerohki šárka. Sus lei oainnát dás luossabáiki mas lávii bivdit luosaid. Dán jagi áigu Niillas bivdit, muhto munnos dat ii šatta nu mot áhčči lávii. Son gal lei viššal bivdit meara, muitala Áilu go vudje meaddel. Šihtte das bisanit govvet go jorgihetne. Áilu muitaladdá mearraolbmuid birra geat orrot birra jagi dán mearragáttis. –Eai leat šat báhcán galle ássi, muhto daid dovddan buohkaid. Dál leat eanas dušše bártaeaiggádat geat dáppe jorret geasset. Daid gal in dovdda. Vuojidettiin muitala Áilu maiddái mearreolbmuid birra geat eai gierdda oaidnit ge bohccuid, muhto galle dakkára ii loga vásihan. ¶
Midjiide lea váttis jáhkkit ahte EU siskkobealde lea dušše ovttajienalašvuohta. Muhto go eanáš áššit gieđahallojuvvojit guhkkin eret álbmogis, de sii eai beroš maid EU hommá. Dan oaidnit maid válgaoassálastimis. Unnit ahte unnit olbmot jienastit. Iskkadeamit čájehit ahte válgaoassálastin sáhtá šaddat sullii 45 proseantta. ¶
VUOHČČAN: Sálašjoavku lei áidna Norgga bealde Sámi sisbandyčaski joavku mii searvvai gilvvuide. ¶
Sarek vuittii nissonjoavkku finála 4-0 Sálašjoavkku badjel dan gávccat sisbandy sámemeasttirgilvvus. Vuosttaš geardde searvvai Norgga bealde Sálašjoavku, mii lea Romssa nissonjoavku. Joavkkus leat sámi studeanttat, geat eai leat bálljo dohppen ge časkimmurrii ovdal dán jagi. Sii árvvoštallet searvat Norgga beale ráidui čavčča beallái jus lea ain seamma stuora beroštupmi. ¶
NUORAID GILVU: Heargegilvovuodjin lea duođaid nuoraid gilvu. Dá golbma buoremusa rabas luohkás mannan vahkkoloahpa Gáregasnjárggas. Gurutbealde Ellen M. Eira, Tina Aarnipuro ja Ole Johan Kemi. ¶
Eurokas ja Mika Länsman vuittiiga SM-cupa Gáregasnjárggas mannan vahkkoloahpa. Soai leaba vuoitán buot SM-cup gilvvuid dán jagi, ja leaba juo vuoitán olles SM-cupa. Nubbin bođii Arvi Torikka heargi Ninja, man Marko Tervaniemi vuji, ja goalmmádin ges Vesa Länsman heargi Âijä, man Elen Anne Sara vujii. Kárášjohkalačča Máret Inga Eira heargi Skudi, vuddjiin Anders Nils Eirain, lei buoremus Norgga bealde heargi, go bođii njealljádin. Guovdageaidnulaš Ánne Risten Sara ja su heargi Ena II diskvalifiserejuvvuiga, go Sara gahčai semifinálas. Nu eaba beassan vuodjit finálas. Skudi ja Ena II leaba dál njealljádin ja viđadin SM-cupas oktiibuot. Boahtte vahkoloahpa lea maŋemus SM-cup gilvu Posios. Maiddái Heahtás Suomas lea heargegilvovuodjin boahtte vahkkoloahpa, Márjjabeivviid oktavuođas. Dát vuodjin ii leat oassin makkárge cupas, ja doppe gilvalit sihke sabehiiguin ja reagain. ¶
Ođđa direktevravirggis leat erenoamáš váikkuhanvejolašvuođat. Dasa gáibiduvvo ahte čilge mihttomeriid, movttidahttá ja vuojeha proseassaid ovddos lagas ovttasbargguin bargiiguin, stivrrain ja fágabirrasiin olggobealde ásahusa. ¶
BULII SISKKOBEALDE: Násti pub ja vuolarámbuvri leat oalát billahuvvan siskkobealde maŋŋel go bulii lávvordaga čuovganeapmái. ¶
Álggus hálidan muittuhit mii EU vuolgga lei. Álggus lei EU hui stuora ráfiprošeakta ja dainna lea EU bures lihkostuvvan. Dál lea leamaš ráfi ja stabilitehta riikaid gaskas geat leat ovttasbargan EF/EU siskkobealde maŋemus guhttaloht jagiid. Gávppašeapmi ja servvoštallan eará olbmuiguin bohcidahttá oktiigullevašvuođa ja ipmárdusa, mas ráfi lea buot deháleamos. Ja mu mielas lea ráfi ja stabilitehta buot deháleamos ášši mainna mii bargat. ¶
Maiddái artisttat ledje searvan doaluide nuvttá. Issát Sámmol Hætta ja Dimitri Joavku, juoigiidsearvvi Biret Risten Sara, Inga Biret Sara, Anne Gro Gaup, Ann Mari Andersen ja Niko Valkeapää lohke divttaid, lávlo ja juige. –Buorre go dáiddárat mannet ovddabealde go váttes dilli šaddá. Dáidagiin sáhttá eambbo dadjat go sániiguin, oaivvildii Ragnhild Nystad. –Dát lea leamaš nu somás eahket. Livččiimet gusto sáhttán deavdit mihá stuorát lanja go dán, logai Keskitalo gii lei hirpmahuvvan dan stuora beršotumi dihte. Son deattuhii ahte dát lei oaivvilduvvon positiiva fuomášupmin. –Dát galggai leat positiiva fuomášupmi, iige geange vuostá. Olbmot leatge nu positiivat leamaš ja lea álki leamaš oažžut olbmuid searvat. ¶
– Olbmot geat barget Sámedikkis, NRK Sámi Radios, sámi aviissain, Sámi allaskuvllas, Sámi Instituhtas ja eará sámi ásahusain galggaše mannat ovddabealde dego ovdagovvan. Go maiddái sii diŋgojit dárogillii iešdieđihanskoviid, de dat addá fuones signálaid. Mađi uhcit olbmot geavahit daid ¶
Doaibmi sátnejođiheaddjin Deanus hálidan maiddái mon ahte Deanufitnodagat nagodit gilvalit ja ožžot bargguid Deanus. Dán vuoru lea Nodt og Reidingas buoret fálaldat ja válljejuvvojedje dan sivas. Dat ahte SEG dán vuoro ii olahan, ii leat dan sivas ahte fuonidit sin gelbbolašvuođa. SEGas lea gelbbolašvuohta ja sii bohtet sihkarit árvvoštallat fálaladagaset og geahččat mo sii sáhttet dahkat nuppe háve go galget gilvalit barguid alde Deanu gielddas. ¶
DAVVI-ROMSA: Nils Henrik Måsø Sámenieida Marianne Hirsti lávllui vuošttas konsearttas 1981. Juo golbma jagi maŋŋá son jođii miehtá máilmmi iežas konsearttain. Son lea leamaš mielde maiddái Tuiskka ja Nuortariikka TV:a operain, erenoamáš dovddus Mozart-rollas ja Tuiskka románttalaš operas. Muhto Marianne Hirsti lea liggen maiddái sápmelaččaid váimmu. Davvi-Romssa festiválas son áibbas sihkarit lávlu Nils Aslak Valkeapää sámi románssaid. Dát lea erenoamáš vásáhus, ja guldaleaddjit ožžot dál juo illudišgoahtet su konsertii. Dán jagi sámi álbmotbeaivvi lávllui son sámisoga lávlaga olggobealde Stuorradikki. Davvi-Romssa festiválas lea sus maiddái sierra mánáidprográmma. – Lágideaddjiid ovddasteaddji Helge Johansen ii loga iežas goassige vásihan máilmmebeakkána Marianne Hirsti konsearttaid. – Mun illudan dego mánná gullat su, ja mii leat hui čeavlái go leat ožžon su deike. Davvi-Romssa festiválii bohtet maiddái eará guoimmuheaddjit. Dan oktavuođas namahit VAJAS mas leat mielde Kristin Mellem, Ándde Somby ja Nils Johansen, Lava ja Egil Eldøen, Gáivuona Lávlunjoavku ja ollu eanet. ¶
Lihkohusvuohta deaividii Rávdojogas riikageainnu 92 alde, golbma kilomehera olggobealde márkana Guovdageainnu guvlui. ¶
Lávvordat veaigin dat dáhpáhuvvai surgadis biilalihkohisvuohta olggobealde Kárášjoga márkana. Nuorta-Finnmárkku politiijaguovlu oažžui dieđu diibmu 18.02 lihkohisvuođa birra. –Dat mii dán rádjái lea čielggas, lea ahte biila lea beaškkehan oktii heaŋgariin mii lei lastabiilla maŋis. Muđui eat sáhte konkluderet sivá ektui maide, lohká Hans Møllebakken. ¶
- Ledjen oktii Budeaddjus gávttiin. Muhtin imaštii ahte mo bat mun nu guhkin, gitta Finnmárkkus boađán, vaikko ieš boađán Divttasvuonas 25 miilla davábealde Budeajju. Dát čájeha man bures govva ahte sápmelaš lea Finnmárkkus eret ja sus lea boazu. Die lea ovdagáddu maid ovddimus hálidit jávkadit, lohká 19 jahkásaš julevsáminieida, Inga Mikkelsen. ¶
Ártet man alde gillejit diggot. ¶
HÁSTALUSAT:Máilmmi boazoálbmogiin leat hástalusat. Ruošša bealde ballet mánáid ruoššaiduvvot. Sisabáhkkemat leat stuorámus hástalussan davviriika boazodoalus. Boazodoallu lea vásihan elliidgáhttejeddjiid miellačájáhusa. Mailmmi Boazoálbmogiid Searvi atná diehtojuohkima dehálažžan. Oahpahus lea eará hástalus ja ekonomiija buorideapmi árvoháhkamin, ja Ruošša beale boazodoalus lea váilevaš njuovvan infrastruktuvra heahtin. ¶
Vaikko máilmmeboazodoallu rahčá sisabáhkkemiiguin, ekonomiijain, boazodoalu bisuhemiin, diehtojuohkimiin, oahpahemiin ja dutkamiin, de lohká Johan Mathis Turi leat buori doaivaga miehtá máilmmi boazoálbmogiin. Turi geassá ovdan ahte Ruošša bealde boazoálbmogat eai gillán nealggi, nugo stuorra gávpogiin ollusat dahke, maŋŋil go kommunistaregima gahčai. ¶
Ođđa láhtu galget njáskat dakkár sajis gos ii leat leamaš skohterjohtolat ovdal. Láhttu álgá čuohte mehtera Skihpagura luoddaearus, ja galgá máttabealde E6 mannat Sieiddáváre badjel Vuotnabáhtii. Unjárggas manná láhttu Čáhcesullui Coskenjekkiid badjel. ¶
–Guovtte háve leat vuodján skohterat olggobealde máđiija. Vuosttaš háve vudje ealo sisa, nu ahte midjiide dagahedje barggu fas lágidit ealu. Nuppes ges vudje fieskki čađa, nu ahte dahke luottaid ja gavdnjeje orru čorraga, muitala Eira. ¶
Manŋimuš go deaivvadin suinna de lei seamma buolaš go dál lea báhkka. Oslos Juovlamánus 2001 vuvddii munnje ja skuvlaskihppáriidda gáfe Sámi Gallery Cafeas. Návddašin sámi dáidaga seainnis ja menyas lei sámi biebmu. Muhto dat ii lean doarvái geasuhit olbmuid. Čohkkáime skuvllaskihppáriin eanaš guovttá áidna sámi kafeas eahketbotta, ja in hirpmástuvvan go gullen ahte dat reastaluvvai moadde mánu maŋŋil. Dál čuoččun dás nuppe bealde máilmmi su bealledagat báras mas lea grand opening juovllaid, ja oažžu imaštit iigo son leat bálton go dál áigu fállagoahtit eanašaddodrinkkaid Brasilalaččaide. - Mun in leat gal olmmái gii vuollánan nu jođánit. Muhto seammás dáppe Brasilas lea hálbi investeret. Ledjen vuos álggus luomus dáppe, ja fuobmájin ahte dáppe eai gávdno drinkat main leat njálgga eananšattut. Smiehttagohten ahte hálidan fállat olbmuide albma njálgga drinkaid. lohká Kjell optimistalaččat. Lea bahá bilidit movtta gažaldagain ahte mo ja manne gopmánii gallerykafea. - Manai funet danne go lei fuones sajis Oslos. Lei Sten og Strøm gii eaiggádušai saji gos kafea lei. Plánaid mielde galggai dat šaddat muhtinlagan kulturguovddážin Oslos. Nu ii mannan, muhto visteláigu lei ain seamma divrras, čilge olmmái guhte lea dovddus miehtá sámi unnit eanet lihkostuvvan proseavttaidis ovddas. Lea earret eará doaimmahan filbmaprošeavttaid Mátta - Afriikas. ¶
Olgggobealde gili leat juohke sajis huksemin báraid ja hoteallaid. Oassestáhta Cearas, gos dál leat, skierbmu ekonomija buot eanemusat olles Brasilas. Dál leat návccat cegget turistaealáhusa. Olgoriikalaččat dat leat eanaš prošeavttaid duogábealde. Muhtimiin leat máŋga prošeavtta. Niego Kjellas. Nuppe bealde gili leat guoros viessosajit. Plána mielde galget dakko leat ceagganan 14 ásodaga rikkis norgalaččaide geat hálidit golahit oasi jagis njáŋgay Canoa sáttogáttiin. Kjell ja su vilbealli Agnar Varsi jođiheaba prošeavtta. - Munnos leat juo investorat. Go buot báhpirat bohtet ortnegii, de huksegoahtit. Eanaš oassi ásodagain leat jo vuvdojuvvon, muitala businessolmmái ilus iige čiegat ahte jus lihkostuvvá de ii leat šlántiin sáhka. Ieš lohká dáža investoraid bidjan ollu ruđa dása. - Juohke ásodagas maid vuovddán oaččon oasi, muhto ii leat vel sihkar galgat go vuovdit buot ásodagaid vai láigohit muhtumiid. Ođđa proseassat stivrejit dan, lohká Kjell dego mun livččen Finansaviisa journalista. Jus livččen leamaš finanaviissa journalista, de livččii aŋkke leamaš ollu mainna deavdit aviissa dáppe. Gávpogis Forta Lezas, mii lea 20 miilla davábealde "min" gili, lea Kjelles vel okta prošeakta. Son lea muhtin Hollandalaččaid ovddas gávdnamin oasti Norggas. - Muhto das gal in leat go vuovdi, lohká Kjell, ja iige oro dainna huššaluvvan. ¶
Várra danne Canoa Quebradas lea veadjetmeahttun doapmat. Moadde diimmu maŋŋil čohkkát mii beavddi birra guovttegearddat dálus maid Kjell eaiggádušša. Son lea sámi gussiide málestan hummera. Vaikko lea báhkka, de bossu biegga justa nu ahte ii leat menddo báhkka. Terassa alde leat heaŋganseaŋggat, gos Agnar sugada gulul. Agnar Varsi lea guođđán fásta barggu Stuora aviissas Dagens Næringslivas ja vuolgán gávppašanguoibmin vilbeallásis. - Olmmoš ferte veahá geahččaladdat eallimis. Dáppe lea hálbi ja buorre eallit. Ii leat buolaš goassege, lohká Agnar, muhto mieđiha váillahit Sirpmá muhtimin. - Dieđusge váillahan bearraša, muhto lean orron nu guhká Oslos ahte lean hárjánan dasa. lohká sirbmálaš guhte áigu orrut dáppe gitta njukčamánnui. Mii čohkkedit birra beavddi ja borragoahtit meara herskuid. Maŋŋil go jagi leat orron Brasilas, de hállá Kjell juo bures portugisalaš giela brasianalaš gussiiguin geaid lea bovden boradit. Ja gii diehtá. Soaitá Sirbmái boahtit ráhkadit bára. Maŋimuš go dien guovllos lei bára, de han manai dainna oalle funet. - Boahtte háve go fárren, dalle gal sihkkarit fárren Sápmái fas. Muhto lean aiddo deavdán 50 jagi. Ii bat dál álggege "buorre eallin" ? Báras lea logi jagi láigoáigodat. ¶
Ráđđehus vuoruha davviriikalaš ovttasbarggu ja dat leat erenoamáš deađalaš midjiide go lea sáhka sámepolitihka birra. Dál lea vuođđuduvvon davviriikalaš áššedovdijoavku masa sámedikkit ja ráđđehusat leat nammadan áirasiid. Dat lea ráhkadeame davviriikalaš sámekonvenšuvnna evttohusa. Ruoŧa, Suoma ja Norgga sámeministtariin ja sámediggipresideanttain leat jahkásaš čoahkkimat. D án jagi meannude máŋga sámegillii guoskevaš áššiid. Sii mearridedje earret eará ásahit davviriikalaš sámegiellabálkkašumi – Golle giela. Dan jurdaga leat Norgga bealde vuolggahan. Dakkár giellabálkkašumi ásaheami ulbmilin lea dahkat oainnusin dan barggu mii doaimmahuvvo sámegiela ovdánahttimis davviriikain. ¶
Jumežat 21.5-21.6 Dál du sealggábealde leat máŋga čiegus fápmoriiddu ja suollemas juonat. Don lávet boastut ipmirdit buot maid earát dadjet ja dahket. Don jáhkát buohkat vigget du fallehit persovnnalaččat. Lihkus it jáhke šat nu vahkkolohppii, go de leat fas nu movt lávet dábálaččat leat. Leage siivui earáiguin jus áiggut ahte earát leat siivut duinna! Du lihkkologut: 11, 22, 29 ja 31 ¶
Oktii muitalii oahpaheaddji luohkkái: Mánnu lea nu stuoris ahte mánnui čáhket 40 miljovnna olbmo. De gullo maŋábealde luohkkálanjas Biera boagusteame. Oahpaheaddji jearrá manne son boagusta. Biera lohká manne son boagusta. Na jurddaš jus šaddá mánnobealli. ¶
Vedhugnes maiddái lohká dehálažžan gáhttet dáidaga, mii heaŋga duogabealde sárdnestuolu. –Boalloboahkanat sáhttet sárgut dáidaga jus dakko čoahkkanit ollu olbmot, lohká Josef Vedhugnes. Sámedikki sihkarvuođa birra lei ollu sáhka maŋŋil okkupašuvnna, muhto Vedhugnes ii loga ráhkkanan dustet dákkár akšuvnnaid. –Muhto čoahkkinjođihangoddi áigu ságastit dan brra, muhto Sámediggi galgá ain leat rabas, lohká Vedhugnes. Son aŋkke oaidná ovtta vejolažžan bidjat báttiid guovtebeallái sárdnestuolu vai olbmot eai njulge rastá dievasčoahkkinlanja sárdnestuolu bokte . ¶
Lea bearjadat maŋŋilgaskabeaivi go dán čálán. Duogábealde gullo olmmái gean beannot diimmu áigi jearahallen, Sámi Radio ođassáddagis. ¶
Beannot diimmu áigi jearahallen monge su, vaikko juste dalle lei váttis oažžut sáni lonohit suinna. Beannot diimu áigi oainnat čielggai ahte USKAV lea ovtta lávkki lagabut oažžut buhtadusa. Beannot diimmu dassái guđđe vuoras olbmot sámedikki viesu mojiid njálmmiid. Olggobealde Sámedikke viesu čoagganedje sii, ja sin guovdu okta olmmoš. Anders Nordsletta. Ollusat vázzet meattá ja doškestit su hárdui, ja giitet su. ¶
Vuosttaš geardde Ruoŧa historjjás sáhttet olles stuora gávpoga šaddat sirdit. Ruvkefitnodat LKAB lea dahkan mihtidemiid mat orrot čájeheame ahte Girona gávpoga vuolde lea hui ollu málbma mas lea erenoamáš buorre kvalitehta. Jus dan galget roggagoahtit, de šaddet luoddaneamit eatnamii. Nu šaddet olles gávpoga sirdit jus galget oažžut dán málmma. Lea oba stuora prošeakta sirdigoahtit olles gávpoga, ja dat šattašii hui divrrasin. Eat dieđege man reálistalaš lea sirdigoahtit olles gávpoga. Muhto dat geat leat guoskkahuvvon dása oaivvildit ahte dát lea áidna čoavddus Gironii. Girona gielddaráđđi Kenneth Stålnacke ii loga sin sáhttit bissehit ovdáneami. Son vállje oaidnit dan positiiva dás ja lohká dán stuora vejolašvuohtan Gironii ovdánit vel eanet. Maiddái lea nu ahte Gironis ii leat báljo eará vejolaš molssaeaktu go searvat dákkár sirdimii. Ruvkefitnodat LKAB lea nu dehálaš gávpogii ahte dan haga ii birge gávpot. Ruvkefitnodat lea buktán dievva bargosajiid ja olbmuid gildii. Dát lea fas buktán ollu buriid olles Gironii. LKAB galgá Gironis roggat málmma sullii jagi 2018 rádjái. Dasa ii leat earágo 14 jagi. Jus LKAB ii viiddit roggama, de nohká sin doaibma dasa. Dan dihte lea gildii hui buorre go dál orrot gávdnan eanet málmma. Vaikko vel šattaše ge sirdit olles gávpoga. Muhto lea nu ahte muhtimiidda čuozášii dákkár sirdin garraseappot go earáide. Ruoŧa Sámedikki presideanta Lars-Anders Baer jáhkká heajos váikkuhusaid boazodollui jus Girona gávpot šaddá sirdot. Baer atná erenoamáš vahágin gávpotsirdima Gabna čerrui ja Dálmma čerrui, mat leat siskkobealde dan guovllu man birra lea sáhka. Baer lohká áigut čuovvut dárkilit mielde mii dáhpáhuvvá áššis. Čearuin, maidda sirdin guoská, leat sullii 15.000 bohcco. Juo dál heađušta gávpot boazodoalu, earret eará girdišillju dihte. Vuordit ahte sápmelaččat geaidda dát plána guoská besset leat aktiivvalaččat mielde plánain viidáseappot. Sii fertejit maid beassat buktit iežaset oaiviliid ja gávdnat alcceseaset buoremus čovdosiid, vai dát ii šatta goarádussan sin ealáhussii. Doaivut ahte Sámediggi goziha sápmelaččaid beali dán áššis. ¶
Lars Anders Baer atná erenoamáš vahágin gávpotsirdima Gabna čerrui, mii lea nuortalis gávpoga. Čearus leat sullii 5000 bohcco ja olles orohat lea siskkabealde dan guovllu man birra lea sáhka. –Das lea sáhka sirdit ruovdemáđiija ja geainnuid. Gávpotviidáneapmi boahtá maid čuohcit boazodollui, lohká Lars Anders Baer. ¶
Bargiidbellodagas leat mii ilus go leat ožžon čovdosa ovttas singuin geat leat bargan dáinna áššiin. Muhto min evttohus ahte buot viesso- ja bartaeaiggádat speahkastaga haga galget beassat lotnut tomttaset, oastinhaddi gitta 25 geardde álgo haddedivodeapmi jahkásaš láigui, ja ahte olles tomtaláigoortnet galgá heaittihuvvot, ii ožžon eanetlogu. Dalle oaivvildeimmet ahte lei dehálat sihkarastit oadjebasvuođa ja nannejuvvon vuoigatvuođaid, dan sadjat ahte doarrut prinsihpaid alde ja vuoittahallat jienasteamis ja ii oažžut makkárge vuoigatvuođaid. Dasa lassin lei dárbu čorget moivvi ja eahpesihkarvuođa maid ráđđehusbellodagat ráhkadedje go hilgo evttohusa iežaset ráđđehusas. Dan sivas válljii Bargiidbellodat jienastit sadjásaččan ráđđehusbellodagaid evttohussii. ¶
Ane Dahl Torp šattai buoremus nissonneavttár. Su gurutbealde fas buoremus dievdoneavttár, Anders Baasmo Christiansen, gii lei mielde "Buddy" -filmmas. invildanitta ¶
–Sávan ahte leat eanet olbmot go mii galgat čuojahit, logai veahá balus King Midas vokalista Ando Wollmann Min Áigái ovdalaš iežaset konseartta. Son ja earát sin joavkkus čužžo ja guldaledje Per Tor Turi konseartta. Oslo-joavku King Midas lea dovddus joavku Norggas, muhto Guovdageainnus ii oro geasuheame nu ollu olbmuid. Go joavku lávke lávdde nala, de leat veahá eanet olbmot boahtán Buletjávrái, muhto ain lea buorre sadji konseartalanjas. Wollmann lihkada ollu lávdde nalde lávlludettiin, ja moaddásat dánsejit, muhto King Midas ii nagot oažžut olbmuid áibbas mielde. Romssa-joavku Turdus Musicus lea várra eanet dovddus Čakčafestivála gussiide go maid King Midas lea, vaikko leatge vuosttaš geardde doallame albma konseartta Guovdageainnus. Turdus Musicus lea maŋemus mii čuojaha bearjadaga, ja de leat moadde čuođi olbmo boahtán Buletjávrái. Go Turdus Musicus čuojahišgoahtá, de čoahkkanit olbmot lávdde ovddabeallái ja geaigguhišgohtet gieđaid lávdde vuostá ja rockejit mielde. Muhto ain leat ollu olbmot geat baicca čohkkájit olgun telttas dahje puba bealde. ¶
Fylkkagieldda áššemeannudeapmi duođašta ahte eanet ahte eanet fylkkapoltihkkárat leat áddegoahtán makkár ovddasvástádus ja geatnegasvuohta sis lea olmmošvuoigatvuođa lágaid ektui. Danin leat Finnmárkku fylkkagielda ja Sámediggi mearridan oktasaš soahpamuša. Ulbmil lea earret eará njeaidit diekkár vuostálasvuođaid go maid Oarje-Finnmárkku guovlluráđi gielddat čájehit. Muhto soaitá šaddat váttisin vuoitit navdálas sátnejođiheddjiid badjel. Dattege mii rávvet fylkkasátnejođiheaddji joatkit dan bálgá alde maid lea vázzigoahtán. ¶
Oktiibuot vurdet lágideaddjit ahte 20 almmái- ja 10 nissonjoavkku bohtet dán jagáš Sámi-Cup:ii Kárášjohkii. Dán rádjái leat 8 nisson- ja almmáiolbmojoavkku dieđihan sihke ruoŧabealde ja norggabealde. Maŋimuš dieđihanáigi lea geassemánu 25. beaivi. Sámi-Cup čiekčamat leat Niitoguolbana rássešilljus, ja álget suoidnemánu 9. beaivvi ja bistet 11. beaivvi rádjái. ¶
Dus šaddá eambbo ahte eambbo dárbu poesiijii ja romantihkkii, ja hálidišgoađát maid eambbo ahte eambbo báhtarit duohtavuođas. Don ozat dimenšuvnnaid mat leat olggobealde dábálaš beaivválaš eallima. Násttit dagahit dutnje buori miellagovaheami (fantasiija) ja dat maid boktet dovdduid. Dát vahkku šaddá hui buorre ja gelddolaš. ¶
GÁKTI: Norggabealde sámi gávttit galget dál čohkkejuvvot girjái. ¶
Dál galget norggabealde gávttit maiddái deavdit leksikona. Dakkár leksikona mii čájeha juohkelágan Norgga álbmot gárvvuid. ¶
Dál go Sven-Roald Nystø lea dieđihan ahte ii hálit boahtte áigodagas šat joatkit presideantan, de lea šaddan NSR siskkabealde digaštallan ahte NSR berre boahtte válggaide nammadit presideanta evttohassan nissonolbmo. Dan duođašta NSR jođiheaddji AIli Keskitalo, gii ieš ii hálit šaddat presideantan boahtte áigodagas. –Dat lea duohta ahte NSR siskkaldasas lea dál sáhka ahte nissonolmmoš berre leat presideanta evttohassan, muitala Aili Keskitalo. NSR jođiheaddji mielas aŋkke lea deháleamos ahte dat buoremus kandtidáhtta nammaduvvo presideanta evttohussan. –Leaš dál nissonolmmoš dahje dievdoolmmoš, dadjá Keskitalo. ¶
Vaikko vel Sámivuoigatvuođalávdegoddi Norgga bealde lea konkluderen ahte sámiin leat iešmearridanvuoigatvuođat eatnamiidda, de eai leat Norgga eiseválddit dan dohkkehan. –Dál leat ollu jagit gollan dan rájes go sámivuoigatvuođalávdegoddi lea čielggadan vuoigatvuođaid, ja ollu maid lea rievdan dan áiggis. –Danin ii ane iešmearridanjoavku ahte dát áššit leat doarvái bures čielggaduvvon, erenoamážit davviriikalaččat, lohká Henriksen. ¶
Juovlavuotna, 9845 Deatnu Ruovttusiidu: www.aftenskolen.no Ulbmil ja doaibma: Aftenskolen Høyres Studieforbunda ulbmil lea jođihit rávisolbmuidoahpahusa oppalaš vuođus, priváhtaolbmuid ektui ja maiddái organisašuvnnaid ja eará ásahusaid ektui. Rávisolbmuidoahpahus sáhttá leat iešguđetge hámis, gos fleksibilitehta ovttaskas olbmo dáfus lea čoavddasátni. Dán vuolgá dan ulbmilis ahte rávisolbmuidoahpahus galgá olahit nu olu olbmuid go lea vejolaš, ovttaskas olbmo eavttuid mielde. Oahpposearvvi doaibma jođihuvvo nappo dainna háliidusain ahte buoridit ovttaskas olbmo máhtu, ja leat mielde lokteme sihke eahpeformálalaš ja formálalaš gelbbolašvuođa, daid surggiid siskkobealde gos áigges áigái lea dárbu. Jurdda lea ahte dát nannešii iešovddideami vuođu bargoeallimis, organisašuvnnain ja muđui servodagas. Dasto áigu Aftenskolen Høyres Studieforbund barggus bokte leat mielde nanneme ipmárdusa rávisolbmuidoahpahusa saji dáfus dálá servodagas. Dát mielddisbuktá earret eará ahte galgá dahkat dan maid sáhttá váikkuhan dihte eiseválddiid politihka, nu ahte eaktodáhtolaš organisašuvnnat ain sáhttet doalahit guovddáš saji rávisolbmuidoahpahusa suorggis. ¶
Camear Borealis –dáhpáhusas 20.-22. 11 Siiddas leat luondogovvejeaddjit ja sin duojit ovdan. Dáhpáhusas ságastallet stuorra Anárjávrri boahttevuođas. Dáid lassin doppe sáhttá oaidnit nostalgialaš čáhppes-vilges filmmaid ja moadde ođđasutge filmma. Filmmain muitaluvvo Soabbada čakčaguollebivddus, jagi 1959 dámpamátkkis Anárjávrri alde ja fanastuvrras Juvdujoga mielde jagi 1949. Mánátge eai leat dán oktavuođas vajáldahtton, sidjiide lea sierra beaivi vahkuloahpa maŋŋá vuossárgga. ¶
Juohke oktavuođas gullat mo Sápmi ja sámi politihkkárat leat njunnožis fievrrideame lihkostuvvan álgoálbmotpolitihka. Buorre beaggin máilmmis dieđusge lea buorre, ja erenoamáš buorre Scandinavia riikaide ja Ruššii gos sámit orrot. Mii dábálaš sámit eat fuomáš nu ollu dán lihkostuvvamis. Muhtimat orrut Deatnogáttes, dáppe lea sihke rikkis Deatnu, jávrrit ja jogat. Ja meahcis ain rievssat ja sarvva. Muhto eatnažat mis eat beasa oasálastit maid ge dáid luondduriggodagain. Eai mis leat makkárge vuoigatvuuođat dasa.. Gieskat lei mus guossin Kongolaš álgoálbmotjođiheaddji. Finadeimme suinna Sámi konferanssas Máhkárávjjus. Mu guossi gulai man čeahpit ja doaimmalaččat min sámi politihkkárat leat, «njunnožis gállime luotta oppa álgoálbmotpolitihkas» . Son lei duođai movttidan go álgoálbmogat sáhttet nu guhkás olahit iežamet rahčamušaiguin. Ruoktot go olliime konferanssas mu guossi ilus jearralii eango moai vuolgge bivdomátkái, juoba rievssahage bivdit? Mus ii leat bivdolohpi, dan ferte geasnu eiseválddis oasttit, čilgejin sutnje, ja nu fertejin muitalit sutnje ahte mis duođas eai leat gal makkárge vuoigatvuođat, eaihanjo dan olis go leat sámit ja álgoálbmogat. Eai eará vuoigatvuođat go ahte beassat hállat iežamet giela, juoigat ja čiŋadit gávttiiguin. Na muhtimat dieđusge besset bohccuiguin bargat, jos sidjiide leat stáhta eiseválddit addán «driftsenhet» nammasaš lobi. Sámi vuotnaguolásteaddjit fas fertejit dorvvastit stáhta guolástaneiseválddiide vai fidnejit stáhtas mearriduvvon «kvota» ja muhtimat vel reabbábivdolobi jos sin fanas lea doarvái stuoris. Deanu besset sii bivdit geain lea eanandoallodállu. Ja dušše fal jos sii orrot dán dálui gulli eatnan alde ja buvttadit 2000 kilo goikesuinniid. Juohke dállosaji fertet stáhtas oastit. Mu guossi hirpmástuvvá go gullá man vártnuhis dilis mii leat vuoigatvuođaid dáfus. Muhto boagusta afrihkalaš buorre gávdnasa go mun muitalan ahte olles Sámi guovlluid oamastit Skandinávalaš stáhtat ja Ruošša riika. Ja ahte buoremus osiid Sámis leat dát fámolaš oamasteaddjit vuovdán priváhta olbmuide ja fitnodagaide. Maiddái mii Sámit ieža oastit osiid dan eatnamis maid seammás atnit vuođđun iežamet álgoálbmotpolitihkkii, mii lea nu lihkostuvvan ja mii maiddái stáhtaid eiseválddiid mielas galggašii šaddat minsttarin čoavdit váttisvuođaid eará álgoálbmotguovlluiin. ¶
PONDUS Ja dá leat mii gávppi olggobealde Luottabađas. ¶
Sávzzat jávket Njuorggán geainnu alde dán čávčča ¶
DOALVUMIN STOALPPUID: Gaskavahkku lei Máhkarávjju boazodoalli Johan Mathis Kemi (30) doalvumin stoalppuid áidái man alde Kárášjoga boazodoallit leat riiddáskan. ¶
Sápmelaččat leat maiddái ođđaáigásaš lávuid váldán bures vuostá, lea Bongo vásihan. Dattetge ii leat Bongo vuohttán sápmelaččain beroštumi ovttastákkot lávvui ovdal maŋemus viđa jagis. Dattetge eai buohkat liiko lávu rievdamii. –Oidnen TV:s oktii min ráhkadan lávu, masa muhtun mánáidgárdi lei bidjan láhtti, ja el-rávnnji ja čuovgga vel sisa, go muhtun beakkálmas guovlladii. Maŋŋel oidnen riikkaaviissas ahte dan lávu olggobealde lei sápmelaš demonstreren galbbain mas čuoččui: "Dette er ikke en ordentlig lávvu" . Johan Mikkel Bongo bogostallá ja muitala. ¶
Vaikko mii sáhttá dáhpáhuvvat. Ja don dovddat iežat massime kontrolla. Ja dál lea váttis doalahit iežas daid áigemeriid siskkobealde mat leat du prošeavttain. Muhtin deaŧalaš šiehtadus soaitá vajalduvvat ja healbat, jus fal it várut. Dál fertet hui duođas váldit gávpeáššiid. ¶
Skuvlaáššit leat maŋimuš áiggiid leamáš hui beakkánat. Vuos bohte skuvllamánáid čehppodatvuođaiskkademiid bohtosat mat eai gal lean buorit cealkagat ainjuo norggabeale oahppiid dáfus. Mii maid oaidnit ja gullat gielddat heajos ruhtadiliid geažil bággejuvvojit unnidit veahkkeoahpahusdiimmuid skuvllain. Dát čuohcá fas juohke láhkái mánáide. Sidjiide šaddet vánit oahpaheaddjit, ja go fas ná šaddá, de eai oaččo oahppit dan čuovvoleami juohke máná ektui mii livččii ávkkálaš ja dárbbašlaš. Juohkehaš dalle fuobmá mo oahppiid máhtolašvuohta skuvlabohtosiid ektui dalle šaddá. Oahppiid skuvlabohtosat jáhkkimis eai badján. Muhto ii das doarvái. Dál gullat maiddái smávvá sámi giláža suomabealde galget massit skuvllaset ja mánát fertejit gitta golmma diimmu rádjái juohke beaivve busses čohkkát. Ja dát skuvlafáladagaid goarideamit bohtet sámi birrasiidda čuohcit garrasepmosit, sihke giela ja kultuvrra dáfus. Kárášjogas leage muhtin politihkkar juo garrasit cuiggodišgoahtán dáid ruhtaseastimiid ja mo dát váikkuhit sámi servodahkii. Son oaidná dás bohtosiid dan guvlui mat dagahit dáruiduhttima ja unnit gullevašvuođa sámi servodahkii ja kultuvrii. Ná sáhttá maiddái mannat Menešjávrri mánáiguin go masset oadjebas ja ealli sámi skuvlaservodaga go šaddet fárret stuorát birrasii gos sámevuohta ii leat nanus, iige nu oidnosis. Muhto dát gal eai leat makkárge ođđa dáhpáhusat. Skuvllat leat juo guhkit áigge ferten jahkkásaččat geahpedit ja geahpedit iežaset resurssaid vai geafes gielddat sáhttet joatkit geatnegahtton bálvalusaid. Gielddain lea máŋgii álki skuvllain viežžat resurssaid. Muhto man guhká sáhttet gielddat dán dahkat ovdalgo buot skuvlavuogádat reahceha? Eiseválddiid beales daddjo álo ahte skuvllat ja gielddat galget šaddat čeahpit resurssaid geavahit. Juo, dat sáhttá vel leat nu. Muhto makkár rievdademiid sáhttet skuvllat dahkat jus eai oaččo veahki ja návccaid dáidda rievdademiide? Nugo ain lea, de lea buot skuvllain sihke seainnit ja lanjat maid siskkobealde galget oahpahit mánáid. Dán rádjái ii leatge boahtán makkárge ođđa oahpahanvuohki gos sáhttá unnit resurssaid geavahit ja liikká oaččut seamma bohtosiid daid seamma seinniid siskkobealde, dahje nugo galggašii, oaččut bohtosiid mat leat eará davviriikkaid dásis. Hástalusat eai váillo, erenoamážit sámi skuvllaid ektui. Mii oaidnit sis leat hástalusat máŋgga bealde. Vuosttažettiin doalahit oahpahusdási nu badjin go vejolaš, dan seammás go resurssat vátnot. Nubbin lea nagodit bisuhit sápmelašvuođa skuvllas nu ahte mánát maiddái dovdet iežaset gullevažžan Sápmái, muđui sii sáhttet gáidagoahtit eanet ahte eanet eret sámi gullevašvuođas, ja dat ii gal leat maid mii hálidit. ¶
Norggabealde fállet oktiibuot 30 luonddudálkkodeaddji guhppema, ja gávdnojit maid guhppenkurssat. ¶
Mannan giđa válddii Eriksen oktavuođa Kárášjoga gielddain. Son dalle juo moittii ahte ásodagas eai gávdno doarvái sihkkaris báhtaranvejolašvuođat dáidda geat geavahit juvlastuolu. –Bievlan gal bessen veránda ala, muhto dan vuolábealde lei stuorra roggi man lei veadjemeahttun rasttildit juvlastuoluin, lohká Eriksen. ¶
Sámediggi lea mearridan viiddidit Sámi ovddidanfoandda geográfalaš doaibmaguovllu. Guđá ođđa gieldda ássit besset dás duohko ohcat ruhtadoarjaga ásahit ođđa bargosajiid. Dat gielddat leat Mátta-Várjjat, Davvinjárga, Láhppi, Ivgu, Ráisvuotna ja Hábmir. Doaibmaguovlu viiddiduvvo maiddái ođđa guovlluide gielddain mat dál leat mielde. Ulbmiljoavkun lea riikka sámi álbmot. Dasto gullet ulbmiljovkui buohkat eanadieđalaš doaibmaguovllus. Olles foandda doaibmaguovllu álbmot sáhttá ohcat doarjaga Sámi ovddidanfoanddas. Sámi ovddidanfoanda sáhttá ruhtadit doaibmabijuid, mat erenoamážit nannejit sámegiela ja sámi kultuvrra muđuige riikkas. Sámi ovddidanfoanda sáhttá maiddái addit doarjaga sámi álbmogii dakkár doaibmabijuide, man vuođđun lea sámi boazodoallu. Dasa lassin sáhttá Sámediggi spiehkastit dábálaš doarjjageavaheamis jus deattuha earenoamáš vuhtiiváldima báikeválljemii, vuođđostruktuvrii, nisson ja/dahje nuoraid doaibmabijuid, gilvalandiliid, kulturbeliid ja nu ain. Doarjja juolluduvvo ohcamiid vuođul. Seamma áiggis go Sámediggi meannudii ášši, de bisma Per Oskar Kjølaas lea johtán riddoguovlluin. Son lea fuomášan ahte okta nubbi giláš goariduvvo, ja olbmot fertejit heađis fárret eará guovlluide. – Finnmárkku riddoguovlluid dilli lea dego hávdádus, lohka Kjølaas. Dál son rohkadallá veahki eiseválddiin gádjut riddoguovlluid. Go Sámediggi dál rahpá ruhtaseahka ođđa gielddaide ja guovlluide, de dieđusge badjána doaivva daid guovllu olbmuin. Maiddái miige doaivut Sámedikki ruhtaseahka gádjut sámi gilážiid jápmimis. Muhto jus vuordámušat galget ollásit ollašuvvat, de ii ábut dušše viiddidit doaibmaguovllu. Fondii ferte maiddái biddjot eambbo ruhta. Ovdal go doaibmaguovlu viiddiduvvui, de sáhtte 25.770 olbmo ohcat ruhtaveahki Sámi ovddidanfoanddas. Ođđajagi 1. beaivvi rájes sáhttet ohpit 11.500 olbmo sáddet ruhtaohcamušaid. Sámi ovddidanfoanda hálddaša jahkásaččat 20 miljovnna ruvnnu. Go ruhtaseahkka ii stuoro, de dat mearkkaša ahte eanet olbmot dál gilvalit daid ruđaid alde mat leat foanddas. ¶
MIELAHISVUOHTA:Nuorra filbmadahki guovttos Guovdageainnus Ken Are Bongo(Kameran) ja Ántte Siri (Gurot) bealde lohkaba ahte “HEI LOLA” filmmas galgá suohttsii čájehit. Dát govva lea čájahusgovva mii galggašii čájehit mo soai áiguba filbmet “Fame” skuvllas gilvvuid oktavuođas. Govas oainnat maid Ken Gøran Anti (Gasku) gii lea stuntte. ¶
Filbmajoavku áigu maid čuovvut dan gávcci “HEI LOLA” oasálasti ija beaivve.–Lea dehálaš čájehit makkár dilis ja man láhkai iešguđet ge oasálasti náguda hálddašit dáid gilvvuid, muhto ii fal negatiivalaččat, deattuheaba soai. Gilvvuid oktavuođas lágiduvvo “Fame” skuvla, gos oasálasttit ohppet mo galget láhttet lávddi alde ja mo galget juoigat ja lávlut.–Dán šaddá hui miellagiddevažžan filbmet, lohkaba soai. ¶
LIBARDA:Sámi leavga galgá libardit gielddaviesu olggobealde Ávanuoris Muosáhis. ¶
Sátnejođiheaddji Inga-Lill Olsen ii loga ballat gielddaássiid moaitit, go gielda dál lea mearridan levget Sámileavggain Sámi álbmotbeaivvi guovvamánu 6. beaivve.–Mu mielas lei issoras buorre go ráđđehus lea mearridan ahte dát beaivi lea álmmolaš levgenbeaivi. –Dál eat dárbbaš mii gielddas digáštallat levgemis. Dat mii lea vissis lea ahte dál besset Muosátgieldda olbmot návddašit sámileavgga gielddaviesu olggubealde Ávanuoris, lohká Inga-Lill. ¶
Maiddái oahppohálddahusa konsuleanta Seija Logje lea duhtavaš bargosajis giellapolitihkain. –Lea nu lunddolaš ahte in oba jurddašge dan birra, lohká Logje. Sutnje ii livččege lunddolaš dárogillii meannudit áššiid, danne go lea Suoma bealde eret. Áidna háviid go Logje geavaha dárogiela barggus lea go čállá duođaštusaid guovtti gillii, go dárogielat ohcamušaid vástida ja jus soames bargi ii ipmir sámegiela. –Lea nu lunddolaš bargat ná, ja dat lea juo sajáiduvvan, lohkaba Logje ja Breie Henriksen. ¶
Viesuid Sis-Finnmárkkus lohká Skålnes oalle seammaláganin go muđui riikkas. –Leat ollu dakkár gárvvesviesut, gos ollu lea seammalágan. Muhto lea okta diŋga mii sápmelaččaide lea dehálaš ja dat lea niehku stuora gievkkana birra, mii lea sihke čoahkkanan-, bargo, ja vuoiŋŋastansadjin viesu olbmuide. Dan leat ollusat geahččalan ráhkadit vaikko ii leatge viesu stuorámus latnja, muitala Skålnes. Maiddái viesu geavaheapmi lea earalágan go muđui riikkas lea. –Sámi viesus čađahuvvojit eanet barggut go mat ledje jurddašuvvon. Sápmelaččat ovdamearkka dihte duddjojit. Geavaheapmi sihke siste ja olgun lea earálágan go muđui riikkas. Skålnes maid lohká oaidnán ahte olbmot eai háliidivčče orrut ássanguovlluin, muhto baicca das lahkosis. –Lea dakkár tendeansa ahte olbmot eai hálit orrut ássanguovlluin gárživuođa dihte, muhto liikká háliidit guovddážis orrut. Dan dihte leat mis ollu viesut juste olggobealde mearriduvvon ássanguovlluid. Dávjá lea maid nu ahte go fulkkiid lahka orru, de ii daga gárživuohta maidege. Dat mii dán áigge lea dehálaš lea ollu sadji vuodjit viesu olggobealde, bohccuide ja beatnagiidda gárdi, ahte álkit beassá meahccái ja ahte lea sadji earret eará áittiide ja muoraide, čilge Skålnes. ¶
Nilut Cup lágiduvvo dán vahkkoloahpa, skábmamánu 19.-21. beivviid, 11. geardde ja čohkke birrasii 350 čiekči, nu go lávege. Dán jagi galget čiekčat 21 dievdo- ja 8 nissonjoavkku. Gaskavahku lei ruoŧa bealde nissonjoavku Gällivare Sameförening geassádan. ¶
–Mii leat ožžon sadjásačča, joavku mas leat čiekčit Finnmárkku allaskuvlla valáštallansuorggis, muitala Nilut Joavkku bealis Liv Karin Klemetsen. Čiekčamiid jođiheaddji Brita Triumf lohká stuora beroštumi leamaš čiekčamiidda maiddái dán jagi. Dán jagi leat liikká unnit nissonjoavkku go lávejit. –Erenoamážit nissoniid bealde lea alla dássi. Earret eará boahtá Norgga nissonriikkajoavkku čiekči Tone Heimlund, gii diibmá maid lei čiekčamiin. Dievdduid bealde leat čiekčit juohke dásis, Norgga alimus dásis ja vulos, muitala Triumf. Dađi bahábut dán jagi ii searvva sámi bárdni Morten Gamst Pedersen, gii máŋgii lea čiekčan Nilut Cupas. Son lea Eŋglánddas spábbačiekčin dál. ¶
PLAYBOY JOAVKU:Maŋábealde (gurut) neavttárat:Lars Ánte Kuhmunen, Sara Margrethe Oskal, Ánte Niillas Eira ja Nils Utsi. Ovddabealde (gurut): Bagadalli Morten Traavik ja neavttárat Egil Keskitalo ja Iŋgor Ántte Áilu Gaup. Silja Somby Beaivváš Sámi Teáhter govva ¶
Kárášjoga Sámiid Searvvi ja Kárášjoga Johttisámiid Searvvi ulbmil bovdemiin lea suokkardit ovttas Kárášjoga Sámeálbmot Bellodagain ahte lea go vejolaš soahpat cegget oktasaš listtu sámediggeválggaide. Bovdehusas boahtá ovdan ahte goappašat servviid jođiheaddjit, Egil Utsi ja Piera Jovnna Anti, leaba duogabealde bovdehusa. Egil Utsi ii hálit dal vuos dadjat maide áššái ovdal SáB stivra lea gieđahallan bovdehusa boahtte vahkus. ¶
Dán bihtá čájehit vuosttažettiin Muoffi skuvllaide.–Mii eat leat gal vel jurddašan mátkkoštit dáinna čájálmasain, muhto jáhkán dat heivešii maiddái davvi-sámi guovlluide, árvalastá Jürgensen. Ihttin duorastaga de besset olbmot Muoffis vásihit dán erenoamáš teáhter- dahje máinnastanbottu olggo bealde Nordland teáhtera. ¶
NRK sámiradio TV-filmma “Juovla skálla” besse mánát geahččat. Dát filbma leage ráhkaduvvon Anáris ovdal juovllaid. Mánáide maid lei hui miellagiddevaš ja čearggus faláldat “Gámmes” olggobealde Siidda. Doppe máinnastii Anárášgiela ovddasdeaddji ja ovddeš oahpaheaddji Guovža Sámmul Máhtte, Matti Morottaja. Maŋŋá dáid doaluid de mánát máhcce fas skuvlii gos sii besse borrat biđđosa. ¶
Okta leavga, okta álbmot ja oktasaš doalut. Áidna mii muittuha Sirpmálaččaid ja Ohcetjotlaččaid ahte orrot guovttebealde rájá lea duollostašuvdna Ohcejogas. ¶
Sámi kultuvrras lea nana sadji guovttebealde rájá ja dat vuhttui bures. Suomabeale juogiguovttos Johannes Guttorm ja leanadáiddár Ulla Pirttijärvi juoiggaiga lávddi alde ja Pirttijärvi juoiggahii Ohcejoga mánáidge. Maiddái Sirpmá juoigi Åse Márgget Holm rohttestii luođi. Sirpmá mánát ges gelddolaš bihtá mo Čuđegurra lahka sirpmá oččui namas. ¶
1991-92 rájes leat norgga eiseválddit geahččalan julevsámi guovddášguovllu, DivttasvuonaHellmåvvå ráfáiduhttit dáinna lágiin ahte ásahin álbmotmeahci. Ja dat livččii 900 km2 sturrosaš Divtasvuona, Hábmera ja Fuolldá suohkaniin. Sámi vuonat Oarjjevuodna ja Rudnávuodna guoskkahuvvoše eanemusat dainna, ja ollu julevsápmelaččain leat iešguđetlágan nana čanastagat dáidda guovlluide. Dál lea dáid guovlluid ássan áitojuvvon ja máŋgasat leat balus boahtteáiggi dáfus. Našuvdna lea cealkán leat mihttomearrin bisuhit ássama Hellmåvvå-vuonas, ea. ea. dainna go lea juohkán guokte luossakonsešuvnnain main lea 10. mill. r. árvu. Julevsámi sáttagoddi, mii lea báikkálaš akšuvdnajoavku doalaha ain dan oainnu mii sis lei 2001:s: "Divtasvuona-Hellmåvvå, goahcevuovddi ja eará maritima gáhttenplánat eai heive veahá ge našunála ulbmiliin go lea sáhka das ahte sihkkarastit ja ovdánahttit ássama Hellmåvvå-vuonas" Otná dilli: Birasgáhttenministtar Brende ja sámediggepresideanta Nystø almmuheigga ođđajagimánu 16. beaivvi dán jagi "-Ođđa proseassa Divtasvuonas-Hellemåvvås galgá sihkkarastit sámiid vuoigatvuođaid" . Soai deattuheaba ahte "mii leat fuobman dakkár doaimma mii váldá vuhtii julevsámiid beroštumiid ja vuoigatvuođaid." Dá lea gusto ođđa plánaproseassa, ráhkaduvvon Oslos, ja vuolggahuvvon almma julevsámiid diehtima haga. Dát doaibmá máid soai oaivvildeaba "sihkkarastit sámiid vuoigatvuođaid" , lea 4. siidosaš rievdaduvvon mandáhta. Dat mii eanemus galgá dahkkojuvvot lea: "Eambbo geahčadit ja buktit evttohusaid das movt julevsámi beroštumit buoremus lági mielde sáhttet šaddat vierrun ja váldojuvvot vuhtii daid rápmaid siskkobealde mat leat gáhttenevttohusas mii čuovvu luonddugáhttenlága ja eará našuvnnalaš lágaid. Dás lea sáhka sihke hábmemis ja erenoamáš mearrádusain daid guovlluid hárrái maid leat evttohan gáhttet ja dán guovllu maŋitáigge hálddašanregimes" . Buohkat dihtet mii "gáhttenevttohus luonddugáhttenlága mielde" lea: Gáhttet ja ásahit álbmotmeahci. Birasgáhttendepartemeanta lea evttohan guovllu galgat gáhttejuvvot 2005:s. Olles mandáhta lea báidnojuvvon dainna ahte boađusin šaddá gáhttenmearrádus vaikko movt de livččii - hálidežžet dál julevsámit dan dahje eai. Dál bovdejit min leat mielde gáhttet min iežamet ja ásahit máilmmiárbeguovllu. Dalle lea dá gáhttenmielahisvuohta! Stuoradikki mearrádus cuoŋománu 1. beaivvi 2003:s lea ahte ".. Barggu organiseren galgá leat ovttasráđiid Sámedikkiin, ja dat galgá sihkkarastit ahte eai ráhkat gáhttenmearrádusaid Divtasvuona/ Hellmåvvå guovllu hárrái julevsámiid beroštumiid čielggadeami ja vuhtiiváldima haga." DivtasvuotnaVuotna (Hellemo) ášši lea deaŧaleamos prinsihppalaš ášši sámiid vuoigatvuođain lullelis Finnmárkku. Muhto mandáhtas, maid Sámediggepresideanta doarju, ii leat ILO-konvenšuvdna nr. 169 obanassii ge namuhuvvon. ILOmearrádus dan birra ahte sámi oamastanvuoigatvuođaid galgá dohkkehit ferte leat áibbas guovddážis go meannuda DivtasvuonaHellmåvvå guovllu. Ii Sámedikki dievasčoahkkinmearrádus 34/02 ge leat mielde. Das čuožžu ahte proseassa ferte leat vuođđuduvvon dan čielggadeapmái mii Sámi vuoigatvuođalávdegottis lea Romssa, Nordlándda ja Lullisámiguovllu birra. Gos bat dalle lea julevsámiid beroštumi sihkkarastin? Go sámediggepresideanta dajai NRK Sámi Radio-TV:s 27.01.04 dan ahte son čuovvola Stuoradikki ja Sámedikki eanetlogu mearrádusa, de lea dat hui eahpidahtti. Finnmárkolága meannudeami oktavuođas deattuhii presideanta Justisdepartementii (reive 25.03.03) ahte Sámedikki bealis lea "vuođđogáibádus dat ahte ILOkonvenšuvnna vuolemus standárda ferte buriin margiinnain čuovvut" . Vuođđojurddatlaš váttisvuođasuorgi lea goappášiin dat seamma: Sámiid vuoigatvuođat oamastit ja eaiggáduššat daid eananguovlluid gos sii árbevirolaččat ellet. Go dasa lassin vel eaiggáduššet sámi priváhta eaiggádat 95% Hellmåvvå-vuodna, de orru stádaráđi Brende ja sámediggepresideantta Nystø ipmárdus "sihkkarastit sámi vuoigatvuođaid" sániid ipmárdus hui imaš. Sámedikki Bb joavku lea dievasčoahkkimis máŋgii bivdán beassat oasálastit Sámedikki bargguide dán proseassas. Sámediggeráđđi lea hilgon dakkár ovttasbarggu. Vearrámus lea aŋkke ahte sámi álbmot ii leat ožžon dieđuid ii ge sis leat ovdagihtii jerrojuvvon mihkke ge ođđa mandáhta hárrái. "Ođđa proseassa" lea báhkkehuvvon julevsámiide! Dat lea hui váivi ja šállošahtti. Go Finnmárkolága meannudedje de lei Sámediggeráđđi hui mieđamánas ja sii áinnas barge ovttas Bbjoavkkuin. Dál lea nuppeguvlui. Mun imaštalan sakka makkár motiivvat das leat duogábealde? Manne Finnmárkku ektui dadjet lohkat ILO-konvenšuvnnas leat lágalašvuođa, muhto eai DivtasvuonaHellmåvvå ektui? Mat leat vuođđojurdatlaš erohusat? Sámiid vuoigatvuođat lulábealde Finnmárkkku, vaikko ráđđehus lea ge nammadan Sámi vuoigatvuođalávdegotti, geanohuvvet hirbmosit. Dán lea Sámediggeráđđi ja presideanta dorjon, ja dat orru dego livččeme beahttime olbmuid. Mun deattuhan danne ahte dat julevsámit geaidda dát guoská eai leat goassege addán iežaset vuoigatvuođaid geasa ge. Eai ge sii leat addán šiehtadallanrievtti Sámediggái, eai ge heađige Sámediggeráđđái dahje presidentii. Danne lea paradoksa dat ahte Sámediggi orru dál šaddame stuorámus váttisvuohtan. Sámediggepresideanta orru dál leame šiehttan oktasaš gáhttenlihtu birasgáhttenministariin, ja mis geaidda dát njuolgut čuohčá, eai leat oba jearran ge. Mii leat ožžon heajut proseassa, mas lea dakkár mandáhta mii ii leat rievdan sisdoalu dáfus, dan ektui mii bissehuvvui 2001:s. Baicca lea nu ahte leat suoli coggan sáni máilmmiárbeguovlu dohko, ja dat nanne ahte gáhttenboađus lea juo ovdagihtii mearriduvvon. Dan leat dahkan Sámediggeráđi buressivdnádusain, nu ahte dál mii bovdejuvvot leat mielde das ahte gáhttet iežamet - min iežamet vuostá. Dál dovdat iežamet beahtahallan, ja min luohttámuš Sámediggeráđđái hedjona hirbmosit. Dat mas balaimet lea dál duođaštuvvon, eat ge mii luohte birasgáhttenministtarii šat veahá ge. Anders Urheim Bargiidbellodaga Sámediggeáirras ¶
Sámi idola Hei Lola gávcci gilvaleaddji leat olles vahku ráhkkanan lávvordaga finálii. Leat oahppan movt galgá láhttet lávddi nalde, movt lihkadit, dánsut, oažžut oktavuođa guldaleddjiiguin, movt vuoidat iežas ja gárvodit, movt teáhtera sáhttá geavahit lávdde nalde ja movt musihka buktit ovdan. Oahpaheaddjit leat leamaš profešunealla olbmot. Oahpu maid livččii divrras oastit, leat dát gávcci nuora ožžon nuvttá. Boađus šattai albma buorre showa. Les- "spektrum" lei áibbas dievva, ja ledje máŋgalogis geat šadde jorggihit go eai čáhkan sisa. Glitterat, riskkut ja boalloboahkánat báite garra šleađgu čuovggas go Hei Lola oasseváldit dánso lávddis. ¶
– Dán máđii alde eai sáhte čuoigit ja skohtermátkkošteaddjit beaškkehit oktii, lohká Johansen. ¶
Dainnalágiin lea ge ollu nissonolbmuid dilli boazodoalus, go leat šaddan mannat eará dietnasiidda olggobealde ealáhusa. Vera Anti lohká iežaset boazodoallonissoniid geat leat fástabarggus eallit guovtti máilmmis, gos leat guovttelágán áiggit ja kalendarat. –Mii leat agálaččat jođus, nu ahte mii diehtit bures mii lea áigedeaddu, go mis leat guokte dállodoalu, dadjá son. Vera Anti lohká ollu buriid sániid daddjon boazodoalu nissoniid hárrái, muhto unnán lea dahkkon. Eai dán ge jagáš boazodoallošiehtadusaide leat šat beare stuorra vuordámušat. –Ovdal ge leat áigon nissonolbmuid beroštumiid vuoruhit, muhto dan mii eat leat vel oaidnán. Ollu nissonolbmot leat juo duvdásan eret boazodoalus, vaikko ovddeš áiggi lei nissonolmmoš doalu guovddáš ja hoavda, muhto dál mii eat leat šat balljo mielde, lohká Anti. ¶
Johan Ingvald Hætta lohká boazodoallostivrra duvle maŋidan orohatjuohkinášši, go dáhtto muhtun guovlluid buorebut guorahallat. Hætta lohká orohatjuohkima dahkkot guovtti oasis, ahte geahčadit orohagaid oarjjabealde Porsáŋggovuona ja movt juohkit 17/18 orohaga. Dan barggu lohká Hætta ovdánit. –Nu ahte ášši galgá leat gárvvis boazodoallostivrii juovlamánu goalmmát beaivvi, lohpida boazodoallohoavda Johan Ingvald Hætta. ¶
Ealgabivdu álggii čakčamánu 1. beaivvi. Davábealde Kárášjoga loahpahuvvui bivdu čakčamánu 31. beaivvi ja máttabealde Kárášjoga ges loahpahuvvui golggotmánus 17. beaivvi. – Sarvábiergu lea hui groavis. Vuonjal-, varit- ja miessebiergu ges lea hui fiinnis ja dimis borrat. Jus háliidat diehtit man boaris muhtin ealga lea, de dan oainnát sturrodagas, bániin ja oaivesturrodagas. Dán jagi eai leat báhčán eambbo ealggaid go dan maid lei lohpi. Go olbmot ealgabivdui áigot mannat, de leat golut sullii 10.000 ruvnnu ovddas ja dat leat ealgabivdogolut, ja golut borramuššii ja boaldámušaide. ¶
Moai deaivvadeimme Máret Lájlá Nedrejordain (14) ja Biret Sárá Antiin (15) skuvlla olggobealde go leigga spáppain stoahkamin. Hálideimme diehtit eambbo Ávjju birra. Man guhká leahppi spáppa čiekčan ? - Dan rájes go ledjen 6 jagi boaris, muitala Biret Sárá. Máret Lájlá ii loga iežas álgán nie árrat, muhto go lei sullii 8-9 jahkásaš. - Lea oalle somá čiekčat spáppa, muhto galggašii albma goanstasuoidneviessu. Juolggit šaddet rašit Kárášjoga lášmmohallanviesus viehkat, ja danne leat hárjehallanvejolašvuođat dálvet hui heajut. Lea váttis oažžut saji, dasa lassin lea heajos áibmu hárjehallanviesus. Mis ii leat go okta diibmu hárjehallat ja dat lea menddo unnán, muitaleaba nieiddaguovttos. Sudno mielas lea Ávjjus heajos dilli, váilevaš hárjehallit ja vel váillaheaba iežaska agi čikčiid. Muhto unnibuid gaskkas gal lea oalle stuorra beroštupmi spábbačiekčamii. - Dát jahki lea leamaš hui heittot Ávjju bealis. Ii leat mannan bures ráidočiekčamis nu go diibmá, dalle mii bođiimet nubbin, muitala Máret Lájlá. Dasa lassin váillaheaba soai hárjehalli. Mo leat vuordámušat boahtte jahkái? -Hárjehallat buorebut, oažžut ođđa hárjeheaddji, leat positiiva ja sávvamis de bohtet vel midjiide ođđa čiekčit. Moai letne maid gullan ahte dii lehpet leamaš Vaasas. Mo lei doppe? -Doppe gal lei hui somá, mii oruimet hui buori ja fiinna hoteallas. Ii lean guhkki tivoliai. Hoteallas ledje maiddái vuojadanvejolašvuođat. Manai bures čiekčamiin ja mii bođiimet goalmmádin. Vuittiimet ruoŧa nieiddaid vuostá bronsa loahppačiekčamiin. Oainnán čalmmit čuvget nieiddaguovttus go jurddašeaba Vaasa birra. Vuolgibehtet go nuppes Vaasai? - Jo, mii leat jo seastigoahtán ruđa boahtte jahkái, loahpaheaba Biret Sárá ja Máret Lájlá. ¶
Anti ii loga iežaset geavahit giđđat Sáđevuomi guovllu, nu go sin siidda ovddasteaddji oaivvilda. –Dát eatnamat eai anit giđđat. Gii bisána vuopmái giđđat, in goit mun. Ii ge Sáđevuopmi leat eará go juovvavuopmi mii ii anit giđaeanan, dadjá Samuel John L. Anti. Su mielas maiddái juohká Láhtin siidda ovddasteaddji boasttu dieđuid, go dan siiddas eai leat leamaš dálveeatnamat dien guovllus, muhto baicca lulábealde Kárášjoga márkana. –Jus Láhtin áigo hállat vuoigatvuođaid birra, de galget oamastit Iškoras guovllu, gos sis lea leamaš dálveorohat, lohká Anti. ¶
–Dál hástalan Norgga boazodoalu ovddidit evttohusaid mat veahkehit ollašuhttit daid politihkalaš mihtuid, lohká Guttorm Utsi. NBR stivra celkkii ge borgemánu čoahkkimis ahte boahtte šiehtadallamiin galgá nissonolbmuid vuoruhit, ja leat bivdán báikkálaš servviid veardidit iežaset evttohusaid dan hárrái. Ellinor Guttorm Utsi lohká gal iežas maid dávjá jurddašit go lovttohalla seahkaid, ahte masa lea das árvu, muhto lohká ferte daid jurdagiid vuostá nággestit máŋgii. Su mielas lea boazodoallu hui rášes dilis go boazodoalu nissonolbmot eai leat vuoruhuvvon, go sii han leat dehálaš ressursat ealáhusas ja maiddái nuppi buolvva oahpaheaddjit. Ollusat leat fásta bargguin olggobealde ealáhusa. –Dan sáhttá buohtastahttit dainna ahte Norgga stáhta bálkáha oahpaheaddjiid bargat go oidnet dan dehálažžan servodahkii ja boahtte bulvii. Seamma láhkái sáhttá jurddašit boazodoalu nissonolbmuid ektui, ahte dat leat nu dehálaččat oahpaheamis ahte galggaše juogalágán ortnegat vai sáhttet dan dahkat ja oassálastit boazodoalus, dadjá Ellinor Guttorm Utsi. ¶
– In dieđe sihkkarit gos dál lea. Áidna maid dieđán lea ahte son seaivvui deike Tromsii. Ságat jorret ja gullo ahte lea fitnan siskkit-Tromssas. Ja jus de joatkkat vuodjime dan geainnu de joavddat Gilbbesjávrái. Svenska Aftonbladet čállá ahte Prinsa lea leamaš rájá alde ja ahte galgá vuodjit beatnagiin. Dan maid sihkkarit dieđán, lea ahte son lea jođus Girunii. Doppe lea su girdi dál, lohká Fredriksen. ¶
– Na gos bat dat kioska lea? Áilu dovdo hirpmáhuvvan go áigu čájehit munnje sin ođđa festenbáikki. Narvesen olggobealde ii leat makkárge telefun-kioska. Čiegas gos dat láve, ii leat ii fal ii mihkkege. Dušše Narvesena bálljes čuvges-alit seainnit. ¶
Dasto čekŋejit. Coahkkalan gova. Huiket “De!” ja de beahkigohtet. Govven fas. Mii guođđit Mega gávppi. Olggobealde oažžu oahpaheaddji Inger Johanne vel dušše mahkáš cummá Pieras ovdal go jávkkehit ráhkkanit gásttašeapmái ja dan duohta čuolbma-čoaggin gilvui. ¶
Reabbá Du ovddabealde leat ollu vejolašvuođat. Dát vahkku lea dan duohken ahte sáhtát go rutiidnabargguid diktit leat ja baicca váldit badjelasat ođđa ja eambbo hástaleaddji bargguid. Geahččal garvit juohkelágan digaštallamiid. Čájet baicca earáide iežat čehppodaga. Du lihkkologut: 9, 10, 20 og 28 ¶
KRITIHKALAŠ: Oktasašorohaga 17/18 ovdaolmmoš Amund P. Anti lea kritihkalaš mot Boazodoallohálddahus lea meannudan Spierttanjárgga ášši, go dálveeatnamiid alde lea guhká ráđđen ja ain ráđđe "gii ovdemus olle" prinsihpa mielde. ¶
Guovdageainnu heargevuodjn searvvi jođiheaddji, Aslak Anders Eira, mielas lea endorii go heargegilvvohallit eai beasa buktit rastá rájiid bohccofuođđariid siskkobealde mátkkošteaddjiid eari, nugo beatnat - ja bussafuođđariid beassá. ¶
Dán mánus dupmehalaiga Sis-Finnmárkku diggegottis guokte heargevaláštalli máksit 1500,- ruvnnu sáhku, go gávnnahalaiga 960 kilo bohccofuođđarin Geađgeluobbala duollobáikkis jagi 2001:s. Riekti oavvilda ahte heargevaláštallit eai beasa buktit fuođđariid siskkobealde 5000,- ruvdnosaš mátkkošteaddji eari, go dat valáštallan čatnasa ealáhussii. ¶
Guovdageainnu heargevuodjin searvvi jođiheaddji Aslak Anders Eira maiddái ii loga gal diehtit ahte ii leat lohpi eará 15 kilo bohccofuođđariid buktit rastá rájá. –Mun gal lean maid viežžan herggiide eambbo fuođđariie háválassii. Muhtumin maid olles palla, in ge leat diehtán ahte dan lobiheapmin. Dán gal lea bággu rievdadit, nu ahte heargeeaiggádat besset valáštallama nammii vieččat rastá rájá 5000,- ruvnnu siskkobealde fuođđariid, lohká Eira. Son lohká Suomas vieččat herggiide fuođđariid, go doppe leat garrasat ja hálbbit fuođđarat go Norggas, –In dieđe gávdnoš go Norggas oba ge dat fuođđarat maid Suomas oastit, dadjá Aslak Anders Eira. ¶
Amund P. Anti čujuha reivvii maid lappefogd Harald M. Alstad čálii giđđasdálvvi 1965:s boazodoallái, gii lei ohcan alcces 10 x 10 km dálveorohaga siskabealde orohaga 18:ai. Dat boazodoalli ii oččon dan, earret eará dainna ákkain ahte eará boazodoallit hálidit geavahit guohtumiid mo sidjiide heive. Alstad dasto attii boazodoallái vástádusa maid gohčodii "buorre ráđđin" . Son ávžžuhii buori áiggis ovdal juovllaid johtit Kárášjoga dálveorohahkii ja guođohišgoahtit muhtun guovllu. Dalle eai boađe eará siiddat su dálveorohahkii. –Dát lea buorre duođaštus ahte eiseválddit ráhkadedje "gii ovdemuš gilvvu" siiddaid gaskii. Danne šaddá áibbas boastut juohkit dálveorohagaid 20-40 jagi geavaheami mielde, go leat siiddat mat ožžot rivttiid go leat ollen johttit oktasašorohahkii ovdal earáid. ¶
Amund P. Anti mielas lea govttoleamos ahte dálveorohagat juhkkojit Sara-lávdegotti evttohusaid mielde. –Das lei evttohuvvon ahte dálveorohagaid galgá juohkit geasseorohagaid arealaid mielde, nu ahte stuorámus oroahagat ožžot eambbo dálveorohagaid. Muhto dieđus maiddái árbevirolaš geavaheami mielde, iige dainna lágin ahte dat siiddat, mat lea háhppehan máŋga logi jagi ovddemuš johttit dálveeatnamiida ožžot rivttiid, lohká Anti. Amund P. Anti čuoččuha ahte nuoratjohtolaga siiddat bohtet oažžut dušše 2/3 oasi dálveorohagain Sara-evttohusa ektui, go "gii ovddemuš johtá" siiddat vuoittašii rivttiid gilvvu dihte, mii lea dálveeatnamiid alde oktasšguohtun doahpaga geažil. ¶
GUOVDAGEAIDNU: Lávvordaga miessemánu 1. beaivvi lea oaggungilvu Vuorašjávrris, mii lea miilla nuorttabealde Guovdageainnu márkana. Guovdageainnu valáštallanbáhčinsearvi lea ovccát geardde lágideame gilvvu, mii vuosttaš vihtta jagi lei Čarajávrris. Gilvu álgá diibmu 12.00 ja bistá diibmu 15.00 rádjai. Stuorámus rávddu ovddas lea vuoitu 10.000 ruvnno. Leat vuoittut maiddái vuosttaš ja unnimus guollái. Dasa lassin vuorbáduvvojit máŋgalogi vuoittu billeahtas, mas stuorámus vuoitu lea fanas oktan mutuvrrain. ¶
Seniorprofessor ja alimusrievttijustitiarius Carsten Smith ballá láhkaárvalus loahpa loahpas geavvat diggái jus dat ii ráhkaduvvo albmaláhkai. Sus lea duođaid ágga ballat dan. Mii leat vásihan mo sámit Čáhppesvuvddiin diggui ja vuittii. Mii leat maid gullan dan ahte okta boazosápmelaš joavku áigut diggogoahtit iežaset rivttiid alde Stierdnás. Mii ballat dál ahte Finnmárkoláhka hápmen šaddá guhkes ja losses proseassa sámiide. Dan eat leat ánssášan. Mii leat doarvái vealahuvvon ja badjelgehččun. Sámi eana sámiide! ¶
«Årøybukt fort» nammasaš opmodaga birra lea čáppa luondu, ja lea nannama alde Ivguvuonas. Sadji: 230.000 m2. Opmodagas oaidná bures Vuori sullo. Maiddái dáppe leat opmodagat maid Suodjalus árvvoštallá vuovdit. ¶
– Biilavuoddjit ja vázzit leat sihkkarit fuomášan luoittádagaid goabbat geahčen šaldi. Sivva dasa lea ahte lágeret maid alde šaldi orru, leat nohkan. Daid mii molsut eret, ja bidjat ođđa lágeriid sadjái. Dasa lassin galgá šaldi asfalterejuvvot. ¶
Stáhta bearráigeahčču šattuid, guliid, elliid ja biebmoávdnasiid dáfus. Biebmobearráigeahču váldobargu lea sihkarastit dearvvašlaččat dorvvolaš biepmu ja biebmobuvttadeami, buori šaddo- ja elliiddearvvašvuođa ja buori dili elliide. Min ovddasvástádus lea bearráigeahččat sihke mearabiepmu ja eará biepmu buvttadeami, eksporta, importa ja fállama. Bearráigeahčus leat sullii 1300 mielbargit ja lea organiserejuvvon golmma stáhtalaš hálddašandásiide, váldokantuvrrain Oslos ja gávcci regiuvdnakantuvrrain, mat leat Åsas, Bø i Telemarkas, Sandnesas, Bergenis, Steinkjeras, Suorttas (Sortland) ja Guovdageainnus. Bearráigeahču dahket 64 guovllukantuvrra. Romssa ja Finnmárkku regiuvdnakantuvrras Guovdageainnus leat rabas guokte virggi ráđđeaddin/seniorráđđeaddin, bargguiguin mat leat čadnon ealle-, guolle- dahje šaddodearvvašvuhtii, earret eará gearggusvuođa ja buozanvuođabearráigeahču siskkobealde ja biebmoávnnasráinnasvuođa ja mearabiepmu siskkobealde. Bálkáceahkki 48-60 (pt ru 340.500 - 421.200). Erenoamáš gelbbolaš ohcciide sáhttá alit bálká árvvoštallojuvvot. Dasa lassin boahtá lohkanvealggi vuolideapmi, oiddolaš vearronjuolggadusat ja eanet mánáidoadju bargiide Finnmárkkus. Mii leat juste fárren čáppa lanjaide ja sáhttit fállat gelddolaš hástalusaid ođđa diehtoorganiašuvnna huksemis. Ohcanáigemearri 20.08.2004 1370 tegn ¶
Dáinna luosain vuittii maid Ahonen Vuolle-Deanu luossagonagas-gilvvu dán jagi. Stuoraha son rohttii Bildámis Stuorrageavgŋá bajábealde gaskkamuttos suoidnemánu. ¶
Jus dál nagodat áššiid doaimmahit ovdal go jurdilat de soaitá dát šaddat hui buorre vahkku gávpehommegiidda. Don leat dakkár mii oalle ollu golahat dál ja gilvvát ruđaid duohkot deike. Jus dál leat gávvil ja barggat jierpmálaččat de ii dáidde mannat guhká ovdal go beasat albmaládje dinestit. Ja dál lea du ovddabealde romantalaš vahkku. Dakkár ii leat guhkes áigái leamaš. Du lihkkologut: 4, 22, 25 og 31 ¶
Riddu Riđđu searvi lea mearridan ásahit sierra guossohanfitnodaga: Riddu Riđđu Reaŋggat AS, mas lea ovddasvástádus buot biebmo- ja juhkamušguossoheapmái festivála oktavuođas. Ulbmil fitnodagain lea ahte dat galgá dahkat festivála buoret buvttan dan bokte ahte nannet festivála profiilla ja addit buriid biebmokultuvrralaš vásáhusaid olbmuide, ja seammás addit sisaboađuid festiválii. Fitnodat vuoruha báikkálaš biepmu ja biebmoávdnasiid, ja ekologalaš biepmu. Festivála háliida maid álggahit ođđa bargosajiid nuoraide dakko bokte ahte hukset fálaldagaid maiddái olggobealde festivála. Maŋemus jagiid lea Ája sámi guovddážis leamaš guossohanvuoigatvuohta festiválas. Riddu Riđđu fálai Ájai leat 50 proseanta mieleaiggádin ođđa fitnodagas, muhto Ája ii searvan dasa. Riddu Riđđu ja Ája leat dál šiehtadallame ođastit biebmoguossohanšiehtadusa. Ođđa fitnodaga stivrajođiheaddji lea Martin Urheim. ¶
69-jahkásaš nissonolmmoš roasmmahuvvui garrasit skohterlihkuhisvuođas Guovdageainnus bearjadat eahkeda. Son sáddejuvvui Davvi-Norgga Universitethtabuohccevissui, muhto ii ceavzán. Son jámii lávvordat eahkeda. Nissonolmmoš lei akto vuodjime skohteriin moadde kilomehtara davábealde Guovdageainnu márkana go vujii johkaroggái. –Skohter lei čuoggasan ja nissonolmmoš lei bálkestuvvon badjel skohtera, muitala leansmánni Nils Henriksen. Nissonolmmoš gávdnui 23-áigge eahkes skohtera guoras, roasmmahuvvan ja hirbmosit galbmon. Lávvordaga čuovganeapmái sáddejuvvui helikopteriin Romsii, gos jámii lávvordat eahkeda. ¶
Alimus eatnamii Kárášjoga márkana lulabealde - Iškorassii - bidjá Telenor Mobil AS GSM sádderusttega miessemánu loahpageahčen dahje geassemánu álggus. Dat rusttet bálkesta signalaid várreguovlluide lulás ja oarjjáslulás Kárášjogas, ja duoddariidda davás ja oarjjásdavás Iškorasas. –De galgá goit gulahallat GSM mobiltelefuvnnain gosa Iškoras govddida, nu ahte dán guovllus šaddá mearkkašahtti buoret gulahallan, árvoštallá Telenor Mobil AS gulahallandirkektevra Bjørn Amundsen. ¶
Guovdageainnu gilli lea šaddán guhká eallit heajos GSM mobiltelefuvnna oktavuođain, go maiddái guovdu márkana lea duođaid heajus gulahallan. Bjørn Amundsen mieđiha ahte ii leat dohkálaš ahte Guovdageainnu gilis lea heajus oktavuohta. Dál lohpida čuovgadat dili mobiltelefuvnna geavaheaddjiide. –Mii galggaimet bidjat sáttahaga hotealla dáhke ala, muhto de bulii. Dál leat gávdnan ođđa saji bajabealde hotealla, namalassii čáhcetáŋkka, man ala áigut cegget. Nu ahte Guovdageainnus boahtá šaddat ollu buoret dilli, lohká Amundsen. Bjørn Amundsen ii dieđe goas dan dahket, muhto lohpida dán jagi mielde. ¶
Muhto Moskaluovtta skuvllas eai astta návddašit giđđabeaivváža. Klássalanjaid bevddiid alde fieradit sistebihttážat, áimmit ja suonat. Bevddiid birra čohkkájit oahppit ja batnet, ságget ja guhpet hoahpuin. Dopmet dego duojárat ovdal beassážiid gerget dujiid ovdal go bearjadat beastá sin skuvllas. ¶
GUOVDAGEAIDNU: Lávvordat iđida gávdnui roasmmahuvvan olmmái 30-jagiin olggobealde muhtin priváhta viesu. Olmmái lei galmmas mannan go gávdnui, ja son sáddejuvvui Davvi-Norgga Universitehtabuohccevissui. Olmmái ii leat garrasit roasmmahuvvan. Politiijat leat dutkame mii lea dáhpáhuvvan go olmmái lei roasmmahuvvan. –Mii eat dieđe mii lea dáhpáhuvvan. Mii leat dutkan olbmá, gii ii dieđe ieš maidege áššis. Olbmot geat ledje viesus, lohket ahte leat bidjan olbmá olggos viesus tráhpá ala, danne go olmmái lei rigeren viesus, muitala leansmánni Nils Henriksen. Olmmái gávdnui tráhpá vuolábealde. Henriksen lohká ahte olmmái sáhttá gahččan tráhpás vulos geđggiid nala, ja danne roasmmahuvvan. Son lohká maid ahte olmmái sáhttá cápmahallan. –Mii joatkit dutkat ášši, lohká leansmánni. ¶
— Su ruovttubáiki orui nu hilgojuvvon ja uhcci, go geahčai dohko guvlui luohká alde stuorra geaidnomášiinnaid bálddas. Ledje guhkes dálvebeaivvi čuovgadeamos bottut ja čalbmi fáhtii oktonas dáluid viiddis njárggas. Ledje nu menddo máŋga sevndjes vistti. Čuovggahis ássanviessu skábmaguovdil bajida sáhkkivuođa. Eaigo olbmot leat ruovttus? Dahje bidje smiehttat. Manin eai leat ruovttus, gosa leat mannan? Dál galge leat buot čuovggat báitimin. Lei juovllaid áigi, čuovgga ja ilu áigi. Ná introduserejuvvo «Árbbolaččat» románaráiddu nuppi oassi. ¶
JOHKAMOHKKI: 35-jahkásaš nissonolmmoš, gii orui Johkamohkis, duššai skohterlihkuhisvuođas lávvordaga čuovganeapmái. Lihkuhisvuohta deaividii Karatsis vihtta miilla olggobealde Johkamohki, čállá Norrländska Socialdemokraten (NSD) aviisa Ruoŧas. Politiijat muitalit aviisii ahte doaivvu mielde lea skohtervuoddji vuodján geađggi njeaiga ja de lea bálkestuvvon eret skohteris. Politiijat doivot ahte nissonolmmoš lea duššan dakkaviđe. Nissonolmmoš lei iežas isida mielde vuodjime, ja báikkis lei dalle hui borga ja murku. Dievdoolmmoš ii roasmmahuvvan, muhto lea dieđusge hirbmosit suorganan. Politiijat eai loga diehtit manne bárra lei skohteriin vuodjime ihkku, dieđiha NSD. ¶
– In dieđe vel gii lea maid bargan áššis, ovdalgo lean orohaga historihka geahččan. Dat ii leat goassege guit leamaš Sara duohkan dát ášši. Son ii leat ieš meannudan makkárge ášši Spierttanjárggas bealálašvuođa geažil. Dan orohaga áššiid leat su bajábealde meannudan, deattuha Arne Hansen. ¶
Finnmark, den kalde og folketomme delen av Norge. Den delen som Carl I. Hagen gjerne vil skjære bort fra landet og tyskerne brente ned. Her bor vi finnmarkinger. Finnmarkingene er et sært folkeslag som har rein i hagen, drikker brennevin og bare driver med fisk. Men er Finnmarkingene virkelig så ensidige? Sett utenifra så er vi det, og det er jo Martin Scanche et bra eksempel på etter at han viste hele Norge at Finnmarkinger ikke bruker ord, men knyttnever. Men det er jo bare sett utenifra, men hvordan ser vi på oss selv? Kyststrøk er jo bare fjordhull som Gud glemte da han skapte jorden. Der bor det bare fiskere som alltid drikker og bannes når de kommer i land. Indre-finnmarkinger er heller ikke bedre. De ødelegger hele finnmarksvidda med firehjulinger og rein. Heller ikke de gjør noe annet enn å drikke og joike. Noen av dem bor ikke i hus engang. Enda verre blir det hvis indre-finnmarkinger kommer til kysten. Da blir alle sinte på dem når reinsdyrene beiter i byen og de krever retten til land og vann. Det er ikke alltid like lett å bo i vårt fylke hvor misforståelser og fordommer står i sentrum. Har synet fra det ytre samfunnet gjennomsyret vårt eget syn så mye at vi ikke klarer å se Finnmark slik det virkelig er. Finnmark er nesten like stort som Danmark, her bor ca. 75 000 mennesker og det er både dyrt og tidkrevende å reise innenfor Finnmark. Det er ikke rart at misforståelser og fordommer blomstrer. Det er selvsagt mye annet man også kan skylde på, men burde ikke vi selv ta ansvar for å rydde opp i gamle misforståelser og skape forståelse for hverandre? Hvordan er framtidsutsiktene for Finnmark hvis vi fortsatt sitter i fjæra eller på vidda og tenker slik som samfunnet utenifra ser oss? ¶
Finnmárku, dat galbma ja ávdin geahči Norggas. Dan maid Carl I. Hagen hálidivččii čuohppat eret Norggas ja duiskalaččat bolde. Doppe orrut mii, Finnmárkulaččat. Finnmárkulaččat lea dat eksohtalaš olmmoščearda mas bohccot guhtot šilljus, juhket buolliviinni ja ellet guolástemiin. Muhto leat go Finnmárkulaččat nu ovttageardánat? Olggobealde oainnu mielde lea nu, dasa lea dieđusge Martin Schanche buorren ovdamearkan gii šattai min "našunal" sáŋggarin maŋŋel go čájehii olles Norgii ahte Finnmárkolaččat eai ane sániid muhto čorpmaid. Muhto die lea dieđusge olggobealde olbmuid oaidnu. Naba min iežamet? Riddoguovllut leat vuotnaráiggit máid ipmil vajalduhtii go sivdnidii máilmmi. Doppe orrot dušše guolásteaddjit geain álo lea viidnebohtal sadjogasas máid ohcalit go leat šárkkaiguin gáddái boahtán. Eai sis-eatnan ge olbmot leat buorebut. Sii billistit buot Finnmárkku duoddariid iežas ealuiguin ja njealljejuvllagiiguin. Eai sii ge eará go juga ja juoigga, ja muhtumat eai oro viesuin ge. Muhtomin bohtet sii maid riddoguovlluide, muhto dalle suhttet buohkat sidjiide go sin ealut guhtot gávpogiid ja sis-eatnan sámit áigot vuoigatvuođa čáziide ja eatnamiidda. Ii leat álo nu álki orrot dan fylkkas gos boasttu ipmárdusat ja ovdagáttut leat guovddážis. Lea go olggobeal servodat nu báidnán min iežamet ahte mii eat nagot oaidnit Finnmárkku dakkárin go dat duođai lea? Finnmárku lea sullii seamma stuoris go Dánmárku ja dáppe orrot sullii 75 000 olbmo. Dáppe lea divrras ja áddjái jus galggat gosage mátkkoštit. Ii leat dieđusge ártet ahte boasttu ipmárdusat ja ovdagáttut ovdánit. Livččii olu eanet diŋggat máidda mii sáhttit duvdit siva, muhto eat go mii ieža maid galggaše váldit ovddasvástádusa čielggadit boares ovdagáttuid. Movt galgá boahtteáiggiin mannat jus mii ain čohkkát duoddariin ja vuotnaráiggiin ja jurddašit nu movt olggobealde servodat oaidna min. ¶
ODNE:Ovddeš Mázejoavkku dáiddárat dál. Synnøve Persen, Aage Gaup ja Rannveig Persen. Máŋábealde Gaup dáidda "almmi gierdu" ¶
Bargiidbellodaga oainnu mielde ii leat buorre sámi demokratiijii, go Sámediggi iežas vuogádaga siskkobealde bargá duppal ruhtadoarjaga alcceseaset. Stuorámus opposišunbellodat maid oaivvilda ahte dákkár ortnegat leat dasa lassin apmasat organisašun- ja bellodateallimis muđui. Bargiidbellodat fuomášuhtii ahte Sámediggeráđđi ii leat vel ovddidan árvvoštallama dakkár doarjagiin mat addojit organisašuvnnaide mat maid leat politihkkalašbellodagat, nugo NSR lea. –Mii bargat maiddái duppál barggu, dadjá dan NSR jođiheaddji Aili Keskitalo Ođđasiidda dán vuogi birra. ¶
Nisu muitalii Kemi lohkkadan buot uvssaid go joavddai ruoktut. Veaháš maŋŋelis bohte fas seamma bártnit geat ovdal ledje leamaš ohcamin Kemi. Olggobealde gullui huikkas seammás go vigge sisa. Bártnit dearpagohte uvssa ain eanet go Kemi huikkii ahte eai beasa sisa. ¶
Varraluottat čájehit ahte Kemi lea vázzán veranda birra vistti duogábeallai, ovdal go son fas manai veranda guvlui. Guokte vuolemuš trahppabáni alde čájehit varraluottat ahte son lea orustan veaháš, ovdal go goarkŋui veranda ala. Kemi gahčai ja jámii veranda uksagurrii. ¶
Kárášjoga sátnejođiheaddji oaivvilda stádas čielga ovddasvástádusa. –Go juo stáhta váldá nu ollu divvagiid ja bálvalusmávssuid juohke diŋggas mas lea dahkamuš mohtorjohtolagain, de ferte stáhta maid leat mielde ruhtadeame dán. Sæthera mielas dispensašuvnnat mat leat addon rabas láhtuide eai billis eanet go maid ferte gierdat. Su mielas lea lobihis vuodjin stuorámus váttisvuohta. –Lobihis vuodjin billista luonddu. Dát lea bearráigeahččanváttisvuohta, lohká Sæther, geas leat čielga doaimmat jurdagiin. –Mii hálidit dahkat juoidá rabas láhtuiguin. Luohkáin sáhtášii roggat vai golgi čáhci ii billis láhtuid, ja seammás sáhtášii gilvit dakko gokko luottat mannet olggobealde láhtu. Jekkiid badjel sáhtášii ráhkadit šalddiid, vai eai dahkko luottat miehtá jeakki. Dasa lassin galggašii ráhkadit šalddiid jogaid badjel. Jus dán dagašii, de oainnášii álbmot ahte almmolašvuohta berošta gáhttet luonddu dárbbašmeahttumis billistemiin. Son ii jáhke olbmuid heaitit vuodjimis vaikko movt livččii. –Nu guhká go orrot olbmot Finnmárkkus, de sii hálidit ávkkástallat luonddu buriid. Dan ehpet ábut vajálduhttit. ¶
Maŋŋá doarrumiid muhtun olgobáikki olggobealde de sii vuoddjájedje ohcat Kemirohki, maiddái gohčuduvvon Allen. Álggus vudje moatti gearddi Guovdageainnu čoahkkebáikki čađa. Dasto sii vuoddjájedje Mironii ja manne oamehasrohki vistái. Vihtan čilgii áššáskuhtton dievddus lei ovcci dumá niibi vel mielde ja logai su áitán áigut goddit Allena. Go bealušteaddji jearahišgođii vihtana, de son dattege ii lean sihkar ahte áššáskuhtton dievdu áittii goddit. Bealušteaddji muittuhii maid son lei čilgen politiijaide. Sidjiide lei muitalan áššáskuhtton dievddu áigut huškut oamehasrohki, iige lean namahan goddináitaga birra maidige. ¶
Rasmus ja su eamit ássaba guovttá Sohpporjogas lagabui njeallje miilla vuolábealde Kárášjoga. –Mun in sáhttán eamida ge dáhttut vuodjit go munnos ii lean eará go stuorraguorbmebiila das, muitala Rasmus. ¶
Sámedikki mihttomearri kámpanjain lei oččodit eanet nissonolbmuid ja olbmuid olggobealde Sis-Finnmárkku čálihit iežaset jienastuslohkui. ¶
Ann-Mari Andersenis lea leamaš stuorát suksessa olggobealde Sámi go dáppe ruovttus. Báikkálaš aviissain eai leat árvvoštallan su skearru nu buorren, muhto dáčča aviissat leat hirbmadit rámpon dan. –Dát čájeha ahte olmmoš ii goasse ge dohkkehuvvo áibbas buorren iežas ruovttubáikkis. Muhto mun lean duhtavaš iežan buktagiin ja dan ii sáhte oktage mus váldit eret, dadjá Ann-Mari. Son dovddai vuoitun rámpojuvvot stuora dáčča aviissain maŋŋel go Sámi aviissat hejohe dan. Ann-Mari ii leat doallan konsearttaid ovdal, muhto son lea lávlon unnit lávddiin. Muhto sámi álbmotbeaivvi lávllui son iđisáddagis TV2:s. –Mii leat ollu bargan promoteremiin. Mii áigut vuolgit turneii čakčat ja áigut mátkkoštit máŋga vahku. Ođđa lávlagiid maid dahkat dađistaga. ¶
Issán ii ane nu duođalažžan dán jienasteami, vaikko 692 jienasteaddji leat su nammadan danin. Dat lea 109 jiena eambbo go beakkán NRK-Petter Nome, gii lea jienasteamis nuppi sajis. Son lea doallan apealla mas dajai; “okta terrorista lea bajabealde buohkaid. Su namma lea George W. Bush.¨ ¶
Joatkkaskuvllaid ektui lohká son ahte Sámediggi ieš dáhttu bissut olggobealde nugo dilli lea dál. ¶
Sámi stáhtačálli gieldadepartemeanttas lohká son lea dušše njálmmálaččat gullan ahte sámi allaskuvlla stivra su lea virgádan direktevran. –Mun in mearrit válddán go virggi ovdal go lean ožžon formálalaš fálaldaga allaskuvllas. Dasto beasan dan vuođu alde mearridit ja bidjat govttolaš gáibádusaid stivrii, dat lea mu miela mielde čorgadeamos vuohki, lohká Eira. ¶
Go vuos Dagbladet árvvoštalai skearru “Niko Valkeapää” , de ohce seamma beali birccus go mii Ari Behn gevkkidahtii, nammalassii guđeš bealli. Árvoštalli čálii ahte Niko ođđaáigásaš, girdi ja eksperementálalaš jietnaguovlu oažžu duoddara biekkaid váhččet. Ja sus orru sierralagan ráfi mii njoammu ja njuorrada vel stuollujulggiidge, go lávddi alde čuožžu čárvvučalmmiid ja vuollegis ja sivvadis jienain čiekŋalis, melánkolalaš teavsttaidis. Iežas mielas gal ii leat melankolalaš. ¶
- Basiide lea girkus álo mearriduvvon ivdni. Ovdamearkka dihtii dábáláš árgabasiid báhppa gárvoda ruoná biktasiiguin. Dalle lea maid sárdnestuolu ravddas ng. girjeliidni vuođđu ruoná. Seamma lea maid áltárbeavddi ovdaliidni (antebendium) ja geara alde liidni, gearaliidni, ruoná. Ná oppa girku lea čiŋahuvvon seamma vuođđoivnniin. ¶
Máŋŋel go NF board juovllaid áigge diibmá vuođđuduvvui leat dá vuosttaš čiekčamat maid sii lágidit. — Dá leat historjjálaš čiekčamat, ja lea soma go Sápmi bessa das leat mielde, dadjá Issát Ole. Son mieđiha gal ahte lea stuorra noađđi olggiid alde go galget ovddastit Sámi dákkaraš čiekčamin. — Jus mii vuoitit, de gal illudit ja huikit. Jus eat vuoitte, de lihkká illudit go leat bessan čiekčat. Go leat histojjalaš čiekčamat, de lea dieđusge Sámi spábbačiekčan lihttu maid bovden earanamáš gussiid. — Mii leat bovden Sámedikki presideanta, stádačálli, filkagielddajođiheaddjiid ja sátnejođiheaddjiid, muitala Leif Isak Nilut gii lea SSL jođiheaddji. ¶
– Dál lean hirbmadit váiban ja illudan go šaddá smávva luopmu. Dan dadjá diŋgonovddasvástideaddji ja láidesteaddji Morten Pettersen ovcci diimmu maŋŋel go maŋemus joavku lea geargan lávddis. Muhtin artisttat eai lean áibbas duhtavaččat go lávdeovddasvástideaddji ii nagodan áiggiid doallat. Musihkka bisttii guhká sotnabeaiv čuovgáneapmái. Muhto, geahččit – nu movt festiváljođiheaddji Lisbeth Walle Slåttedal dajai FD:ii – geat ledje olles 4000 vásihe hui suohtas festiválavahkkoloahpa Leavnnjas. Stuora njárgii nuorttabealde Leavnnja ledje olbmot ceggen čuđiid mielde telttaid, lávuid ja campingvovnnaid. Ja go vel deaivvái leat hui fiertu de dagahii ge dat albma álbmotfeastta. Positiivvalaš konseartavásáhusain sáhttá namuhit John Doe ja Karin Park & Robert Post akustalaš musihkain. Leavnnja ustibat Surferosa adde buot maid nagode, nu go dábálaččat, ja nu loktanii ge dahkki stuora sirkustelttas fárrolagaid gaskaijabeaivvážiin. Side Brok mas lea earenoamáš musihkka lei dakkár hirbmadit dolvvohalai olbmuid. Ja loahpas; retro-ovddasteaddjit Mari Boine ja diehttelasaid Stage Dolls. Postgirobygget soittii leat dakkár mii veahá behtii olbmuid, jus juo fal leaččai vejolaš beahtahallat. Movt dál juo leažžá, Finnmárku ánssaša musihkkafestivála mii lea Gaskaijarock sturrosaš. Mii dál juo illudit boahtte geassái! ¶
OĐĐA ZEALÁNDDAS: Maorielektronika-joavku WAI boahtá nuppe bealde máilmmi Riddu Riđđui. ¶
Stuorravuona skuvlla gaskadási sámegiel oahppit čohkkájit áibbas jaska stuoluideaset alde go mun rabastan uvssa sin luohkkálatnjii. Juohkehaččas lea ivdnás girji njuni vuolde, ja illá oba astet ge geahčastit ahte guossi lea boahtán. In muitte mii láviimet nie jaska čohkkát skuvllas. ¶
Haddefálaldat galgá sáddejuvvot Finnmárkku fylkkagildii dan čujuhussii mii bajábealde čuožžu. ¶
Mannan vahkku dat nammadii dievasčoahkkin áirasiid daid iešguđet politihkkalaš lávdegottiide, mat galget digaštallat áššiid ovdal dat ovddiduvvojit dievasčoahkkima ovdii. NSR ovttas ovttasbargoustiibiiguin mearriidedje giddet álbmoga olggobeallái lávdegottiid. –Mii diehtit bures ahte politihkkariid oainnut bohtet ovdan buoremusat áššiid digaštalladettiin, muhto dán rájes jáhkán evttohusaid leat čiŋahuvvon ovdal jovdet dievasčoahkkimii. Sámedikki dievasčoahkkimat eai šattá gal šat nu miellagiddevaččat, lohká Persen. Ságat journalista lohká mediabargiid šaddat bargat eambbo dan guvlui ahte oažžut suođđamiid siskkabealde lávdegottiid. –Dan mielde dáidá šaddat maid unnit dárkilivuohta, árvala Persen. ¶
SÁMEGIELAS ÁRVU: Deanu joatkkaskuvlla oahpaheaddjit ja bargit ohppet 150 diibmosaš kurssas sámegiela. Mannan vahkus fitne sii Kárášjogas.-Mii atnit dehálažžan oahppat giela vai beassat sámegielain gulahallat iežamet ohppiiguin, lohká oahpaheaddji Bjørn Munkebye (maŋábealde). Muđui govas (gurut) Belinda Bithi, ovddabealde (gurut) oahpaheaddji Ingrid Nordal, Loise Biti, Marianne Dahlen ja veahkkeoahpaheaddji Kirsten Andersen. Govas eai lean mielde Tore Helistø ja Aidna Pavel. Govven:Ámmun Johnskareng ¶
Boazodoallohálddahusa boazologu unnideami prošeaktakantuvra lea gávnnahan ahte juohke goalmmát boazu Oarje-Finnmárkkus gullá olbmuide geat vižžet dietnasa olggobealde boazodoalu. Eará sániiguin leat lagabuidda 30 000 bohcco Oarje-Finnmárkkus gullevaččat hobbyboazodolliide. ¶
Boazologu unnideami prošeaktakantuvrra Berit Anne Sara Triumf lohká prošeaktakantuvrra vuđolaččat geahččan movt galgá oažžut boazologu vulos ja ahte dan geažil leat geahččan geasa váikkuha unnimus heaitit bohccuiguin, ja dat leat sii geat vižžet dietnasa olggobealde boazodoalu. Sii geat mediain leat gohčoduvvon "hobbyboazodoallin" . Doalloeaiggádat eai leat mielde rehketbihtás, vaikko muhtin doalloeaiggádiin leage bargu maiddái olggobealde boazodoalu. Eai doalloeaiggádiid eamidat ge leat mielde rehketbihtás. –Jus nissonolmmoš lea náitalan doalloeaiggádiin, de ii leat mielde dien logus. Sis lea oainnat bearašdoallu ja oktasaš ekonomiija. Sii definerejuvvojit oktan doallun. Nissonolbmot geat eai leat náitalan doalloeaiggádiin ja geat vižžet dietnasa olggobealde boazodoalu gal leat rehkenastojuvvon hobbyboazodoallin. ¶
Oarje-Finnmárkkus leat 241 doalu ja dáin doaluin leat 1323 olbmo. Hui ollusat sis vižžet dietnasa olggobealde boazodoalu, juogo bálkká, penšuvnna, eará ealáhusdietnasiid dahje reantosisaboađuid bokte. Doalloeaiggádiin leat 80 nissona ja 64 dievddu geain leat dietnasat olggobealde boazodoalu. Sara Triumf ii loga prošeaktakantuvrra bealis dahkat maidege ahte boazodoallit vižžet lasi dietnasa olggobealde boazodoalu. –Min bealis ii daga maidege ja min dihte gal ožžot dinet. Muhto jus lea nu ahte dienas maid viežžá olggobealde váikkuha dasa ahte ii vuovdde bohccuid, de lea heajut guvlui manname. Jus dine ja muđui vuovdá bohccuid, de lea buorre. Nu leat mielde doalaheame boazologu vuollin, lohká Boazologu unnideami prošeaktakantuvrra Berit Anne Sara Triumf. ¶
Internáhttaoasis galget earret eará seainnit gaikojuvvot, áibmobuhtistanrusttet biddjot ja dihtorkabelat biddjot. Galget šaddat guokte luohkkálanja ja joavkolatnja juohke ceahkkái. Dasa lassin oahpaheddjiide bargolanjat ja rádjolanjat. Maiddái skuvlla astoáiggeortnet galgá leat dán ossodagas. Dušše siskkobealde divodit skuvlla, olggobealde ii dahkko mihkkege. –Šaddá ollu buoret sadji buohkaide, maiddái sidjiide geat báhcet stuora skuvlii. Dál sávvat dušše ahte bargguid vuolde ii geava mihkke ge vuordemeahttumiid. Lea oainnat oalle boares visti álggu 1960-jagiid rájes, muitala Guovdageainnu suohkana skuvlafágalaš ovddasvástideaddji Dagny Sofie Aune. ¶
Sámi ruđaid alde álggii fas ođđa nággen ¶
Mikalsen jáhkká fálaldaga maiddái boahtit ávkin earáide. –Dat buorida vejolašvuođa daidda geat mátkkoštit Álttás Kárášjohkii bearjadagaid ja sotnabeivviid. Seammas šaddá mátkkoštangaskka oanehit gaskal Nuorta-Finmárkku ja Guovdageainnu. –Sotnabeivviid sáhttet maiddái joatkit Guovdageidnui dat mátkošteaddjit geat bohtet bussiin Suoma bealde Kárášjohkii, čilge Mikalsen. Dál lea vuos ulbmil lea oahpasnuvvat ruvttuin geasi rádjái. –Deháleamos lea heivehit fálaldaga geavaheddjiide. Jus lea dárbu rievdadit, de lea Finnmárkku fylkkagielda rabas dan dahkat, loahpaha Tom Mikalsen. ¶
BEASSAN GONAGASVUODJIMII: Sámi hearggit Ena II ja Eurokas leat juo guokte vuodjima maŋŋel kvalifiseren Gonagasvuodjimii Anárii. Portimonas, mannan vahkkoloahpa, vuittii fas Eurokas ja Ena II bođii fas goalmmádin. Gurut bealde Ánne Risten Sara, gii eaiggáda ja vuodjá Ena II, gasku Eurokasa vuodji Mika Länsman ja ravddas eaiggát Ero Länsman maŋŋel vuoitojuohkima. ¶
Dán govas leat ollu olbmot, ja mii diehtit dušše nama ovttas ja dát lea Juháš Kirste (Kirsten Johannesdatter Balto) gii čuožžu gurut bealde. Jus don dieđát geat dat earát leat, Riŋges midjiide. Dieđut govvamuitui 6/2004, siidu 16: Gurut ravddas gabba nuvttohiin čuožžu: Mákke Jovsset (Josef Persen Utsi, 1901-1972). Okta su bártniin lea Mákke Jovsset Egel gii otne bargá doavttirin Kárášjogas. Olgeš ravddas lea: Hanas-Ánde (Anders Hansen Nergård, 1893-1979). Su mánát leat earret eará: Hansa (ovddeš oahpaheaddji), Biret, Niillas, Astrid (oahpaheaddji) ja Amund (dulka/jorgaleaddji) geat buohkat dál ásset Kárášjogas. Dearv. Mákke Jovsset Egel (Egil Utsi) Govas lea gurut bealde Magge Jovsset (Josef Persen Utsi). (olgešbealde olbmás in muitte nama) Dát govva lea govvejuvvon sullii 1940-1944. Ellen Utsi Bissojogas lea addán dáid dieđuid. ¶
Lea váttis diehtit lea go Siv Jensena «válgalohpádus» mii lea dagahan ahte Finnmárkku Ovddádusbellodat lea fitnan heahpanančiegas. Muhto aŋkke lea min mielas buorre go Finnmárkku Ovddádusbellodaga ođđa jođiheaddji ii guorral Siv Jensena bálgáid. Go Ovddádusbellodaga fylkkajođiheaddji dál hálida sámegieloahpu buot skuvlamánáide Finnmárkkus, de mii illudit. Son lea áibbas ođđa luotta gállimin Ovddádusbellodahkii. Mii doaivut su váccedettiin ođđa luotta alde gáhtagoahtit maiddái eará Ovddádusbellodaga cealkámušaid, earret eará ahte heaittihit Sámedikki. ¶
Sámi álbmotbeaivvi ávvudit miehtá Norgga, ja Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas. Ja dat lea deaŧalaš symbolan oktasaš sámi álbmogii rájiid rastá. Sámi álbmotbeaivi ávvuduvvo muitin dihte vuosttaš sámi oktasaš čoahkkima Troandimis guovvamánu 6. beaivvi 1917:s. Mii Norggas, geat dál beassat ávvudit ja sávvat buresboahtima truvdno árbejeaddjái gii šaddá min vuosttaš ráđđejeaddji dronnegin 600 jahkái, galgat atnit muittus ovtta dain eanemus guovddáš sámi jođiheddjiin mii lei duogábealde vuosttaš sámi oktasaš čoahkkima, sámi nissonolbmo Elsa Laula Renberga. Son lea dagahan dan ahte mii ávvudit juste dán beaivvi sámi álbmotbeaivin. Nie biddjojuvvui vuođđu riikaviidosaš ja riikaidgaskasaš sámi ovttasbargui man ala mii beassat odne hukset ¶
Leikny Balto Hagli aŋkke oaidná dehálažžan fuomášuhttit ahte eanaš nuorat eai geavat makkár ge gárrenávdnasiid. Erenoamážit dan dihte go dávjá lea mediain šaddan dakkár govva ahte nuorat leat ollu gárremin. –Muhto lea dehálaš ahte váhnemat leat gozuid alde ja váldet oktavuođa veahkkeapparahtain jus vihkot maide ge. Nuoraide fertejit maiddái bidjat čielga njuolggadusaid máid galget čuovvut. Danne go sidjiide, geain lea vissis áigemearri goas galget leat ruovttus, lea álkit vuolgit ruoktot go váhnemat leat dan mearridan, čilge Balto Haugli. ¶
Datte ge ii leat vel buohcceviesuin dábálaš viežžat buorideddjiid olggobealde iežaset fágafierpmádaga, vaikko alternatiivvalaš dálkkodeapmi lea dohkkehuvvon medisiinnalaš dálkkodeami bálddas. Jus buohcceviessu háliida noaiddi veahkkin, de fertejit viežžat su olggobealde iežaset organisašuvnna ja dan oktavuoŋas lea dutki Gunn Tove Minde mielas dehálaš ahte sápmelaččat ieža besset válljet noiddiid. –Mun lea ovdalaš bargguid bokte vásihan ahte ii lean nu álki gávdnat dohkalaš dálkkodeddjiid. Muhto váttisvuohta gávdnat dohkalaš buorideddjiid ii lean min iežamet fágabirrasis, sámi fágabirrasis. Váttisvuohta lei ahte guovddáš dearvvašvuođaeiseválddit eai luohttán sámi gelbbolašvuhtii; ahte mii diehtit gii lea dohkalaá buorideaddji, ja gii ii leat, lohká Minde. Jos dearvvašvuođadirektorahta dohkkeha geavahit noaiddi psykiatriijas, de oaivvilda Minde ahte sámi fágabiras galgá ieš beassat válljet daid. ¶
Buot suohkaniin Norggas main orrot eanet go 40.000 olbmo lassánii olmmošlohku diibmá. Romssa suohkanis lassánii olmmošlohku 1,17 proseanttain, nu ahte dál leat Romssa suohkanis 61.897 olbmo. Suohkan gos eanemusat lassánii olmmošlohku lea Modalen suohkan Hordaland fylkkas, 5,78 proseanttain. Nuppe bealde statistihkas gávdnat Gáŋgaviika ja Báhcavuona Finnmárkkus, gos olmmošlohku unnui 5,89 ja 4,74 proseanttain. Maiddái eará Finnmárkku gielddat leat heajut bealde statistihkas, nugo Várggát, Bearralváhki ja Láhppi. Statistihkalaš guovddášdoaimmahagas lohket ahte ii álo oaččo rivttes gova go geahččá olmmošlogu rievdama proseanttain, danne go smávva rievdamat gielddain gos orrot unnán olbmot sáhttet dovdot bures go geahččá proseanttaid. Sin mielas lea baicca eanet miellagiddevaš oaidnit ahte dat gielddat gos lea eanemusat lassánan olmmošlohku leat lahka stuora gávpogiid, ja dat gielddat main lea eanemus njiedjan olmmošlohku leat dat gielddat mat leat guhkkin eret stuora gávpogiin. ¶
II BALA: Ánne Márgget lea jo almmolaččat juoigan lávddi alde Sámi Álbmotbeaivvi Sirpmás. ¶
Eaba Lill Therese ja Åsege bala lávddi alde čuožžumis. Áidna mas veahá ballaba leat váldot gitta politijaide. ¶
Lea nubbi geardi go máŋggageavatplána ráhkadit Deanu čázadahkii, ja ođđa plána galgá leat gárvvis 2005:s. Váldoulbmil lea gáhttet Deanu čázádaga kvalitehtaid ja sihkkarastit ahte Deanučázádat nagoda guoddit báikkálaš ealáhusa ja sámi kultuvrra. Nubbi ulbmil lea buoridit ovttasbarggu guovttebealde rájaid Deanuleagis. Máŋggageavatplána guoskáge sihke Kárášjoga, Deanu, Anára ja Ohcejoga gildii. Fáttát maid máŋggageavatplána guoskkaha leat earret eará nuoskkideapmi, čáhcekvalitehta, areálaplánen, ja dutkan. - Vai Deanu galgat buoremus láhkái hálddašit ovttas, de lea dehálaš ahte ovttasbargat ja ahte oahpásmuvvat guđetguoibmámet hálddašanvugiiguin, lohká prošaktajođiheaddji Synnøve Lode. ¶
Dehálaš oassi máŋggageavatplána ráhkadeamis, lea oažžut álbmoga oainnu mo Deanu čázádaga galget gáhttet ja geavahit. Danne lea Synnøve johtán meahttá Norgga beale Deanu čázádaga ja čohkken oainnuid ja oaiviliid giliservviin ja eará servviin ja fitnodagain mat leat beroštumit njuolga Deanu čázádahkii. Seammalágan proseassa lea leamaš Suoma bealde. Oainnut galget mannat dál politihkkálaš proseassaid čađa sihke Suomabealde ja Norggabealde. ¶
Burru Ovddit vahkus it čájehan gal menddo ollu beroštumi earáide. Dál leat don measta guorus beroštumiid ektui. Du dovdu muitala mii eará olbmuid siskkobealde lihkada, ja gokko buoremusat sáhtat veahkehit. Okta du lagamusain dárbbaša du veahki beassat viidáseabbot, ja dál sáhtat veahkehastit, mii maiddái čájeha du duohta iežat. ¶
Sakalinsullos, davábealde Japana , boahtá ges Nivke álbmot. 2001 ledje sii Rittu Riđus dan jagáš davvi álbmogin, muhto dán jagi gal bohtet dušše nuoraid oahpahit dánsut sin earenoamáš soabbedánssa. Dánsu njuiku soppiid gaska, maid earát beškot oktii. ¶
—Girjeráiddu duogábealde lea Davvi Girji. Jurdda lea ahte sámi skuvlahistorjjá girjeráiddus galget oktiibuot leat vihtta 350-400 siidosaš girjji. Girjjit galget čállot sámegillii ja dárogillii, ja juohke girjjis galget leat sullii 100 gova dahje illustrašuvnna. Stuorra oassi girjjiin galget maid biddjot internehttii, muitala Davvi Girjji pedagogálaš ráđđeaddi Seija Guttorm. ¶
Mannan bearjadaga gávdne muhton gávccejáhkásaš mánat liikka moaddečuohtemehtera vuolábealde Kárášjoga šalddi. Politiijat návdet ahte olmmái guhte láhppui mannan čavčča dál lea gávdnon. ¶
Bearašgovva govvejun sullii 1921. Gurutbealde Máhte Ásllat, nuoramus bárdni Máhte-Ásllat Ásllat (Áilloš) vel salas, bárdni Máhte-Ásllat Niillas, vuoni Ánddáš Elle, eamit Jovnna-Niillas Ánne ja boarraseamos bárdni Máhte-Ásllat Máhtte. Gova lea Anna Næss govvidan. Dáid dieđuid lea John Anders Grønnli buktán. ¶
Govva lea govvejuvvon sullii 1914 - Kárášjogas, Anna Næss buvdda boardat alde. Ledje "čálihan mátkkis" Govas leat 1. (gurut bealde: "Migon" - Mikkel Aslaksen Sara, Rágesluoppal 2. (gurut bealde ravddas) "Josát Jovsset" - Josef Josefsen Buljo 3. (nissonolmmoš) Berit Aslaksdatter Sara. 4. ja 5. Sii geat čužžot maŋábealde leat apmasat. 6. Nils Aslaksen Sara (jámii nuorran). Dieđuid govvii lea Josef M. A Sara, Guovdageainnus addán. ¶
— Ođđa ovttasbargoprinisihppa šaddá geađgejuolgin min ođđa verddevuhtii, dajai Martin go buvttii maŋimus fálaldagas buoridit álgoálbmogiid eallindili sihke siskkobealde ja olggobealde reserváhtaid. ¶
— Oaiveministara doaibmabijut bohtet bárrásiidda, láhttestii Russel Diabo, mohawk dárkojeaddji Kahnawake reserváhtas Quebecprovinssas, mediaide olggobealde čoahkkinlanja Ottawas. ¶
KÁRÁŠJOHKA: Odne rahppo ođđa čájáhus, «Lodderáidalas» , Sámiid Vuorká-Dávviriin Kárášjogas. Čájáhusa duogábealde lea dáiddár Sissel Horndal. ¶
Nystad hálida deattuhit ahte son ii leat goassege evttohan ásahit sierra sámi stáhta sápmelaččaide. –Mii leat boasttu geainnu alde jos bidjat návccaid dan bargui. Mii leat dál guhkkelebbui boahtán sámepolitihkain. Áigi lea nuppástuvvan ja máilmmi govva lea oalát rievdan. Muhto mis leat eará hástalusat sámi servodagas dál, deattuha Nystad. ¶
Ránnážagat deaivvadedje gaskavahku Kárášjogas. Guovdageainnu olbmot finadedje Suoma bealde ja maid sámedikkis. ¶
MOADDE HÁVÁŽA: Juste dáinna helikopteriin gahčai kárášjohkalaš Stig Rune Sæther (govas) ovddit bearjadaga Čoaigedanvuovddis Davvi-Romssas. Dušše moadde háváža fidnii almmái. Govva lea váldon muhtun Davvi-Romssa vári alde mannan dálvve. ¶
MEARA ALDE: John Junta ja Billy Bartlett. Mi`kmaq indiána guovttos meara alde Canada nuortarittus. ¶
GEASSÁDII: Dá lea Ellinor Guttorm Utsi muhtun diimmuid ovdal go almmuhii ahte geassáda válggas. NBR jođiheaddji duogábealde stivrra beavddis. ¶
Guttorm Utsi mielas lea dehálaš čalmmustahttit movt organisašuvnna siskkabealde rasset olbmuiguin. Son logai arvvohuvvan go lea vásihan unohas vugiid ja daguid NBR jođiheaddji-ámmáha oláheamis, ja mearridii geassádit go bearaš maid álggii eahpidit ahte lea go veara šat joatkit. ¶
Vaikko stivrra posišuvdna ii lea sajis, de goit lea čielggas ahte Aslak J. Eiras ii leat dán riikačoahkkima maŋŋil ollislaš doarjja. Olles 38 delegáhta dan 95 delegáhtas jienastedje ráinnas báhpiriiguin. Ođđasit válljejuvvon jođiheaddji Aslak J. Eira liikká ii oainne dán eahpeluohttámuššan. –Dat čájeha baicca ahte mus lea duogábealde stuorra eanetlohku. Dalle go vuosttaš háve jienastuvvojin, de vuiten dušše guvttiin jienain. Dat geat dál mu jienastedje aŋkke livčče mu jienastan, dadjá son. Aslak J. Eira lohká unnohassan go vigihisvuođas lea soibmojuvvon, iige loga dovdat makkár ge unohas vugiid ja daguid mat leat leamaš su vuosteevttohasa vuostá. Muhto sihke Utsi ja Eira bealde leat olbmot geat čuoččuhit vásihan unohis vuortnuhangoansttaid. ¶
Finnmárkku allaskuvlla mediefága lea dáid áiggiid luottaid nalde oažžun dihte eanet studeanttaid. –Oaidnit ahte studeantalohku unnu. Olbmot galggaše ohcat min lusa dan botta go ain gávdnot, lohká allaskuvlalektor Raymond Mortensen. ¶
Kaurna lei okta dain moadde čuođi álbmogiin mat elle Australias ovdal go eŋglánddalaččat bohte 200 jagi dás ovdal ja koloniserejedje sin eatnama. 1820-jagiin bohte kolonisttat ja mišonearat kaurna-álbmoga eatnamii. 30-40 jagi maŋŋil muitaledje kolonisttat kaurna-álbmoga birra ahte «dát čearda ii gávdno šat» . Ollu kaurnaolbmot ledje jápmán dávddain maid kolonisttat ledje buktán mielde. Earát vuojahuvvojedje eret eatnamis, biđgejuvvojedje ja seaguhuvvojedje eará álgoálbmogiiguin ja maiddái kolonisttaiguin. Eŋgelasgiella šattai sin beaivválaš giellan, ja kaurnagiella ii fievrriduvvon boahtte buolvvaide. Muhto ain elle álgoálbmogat geat dihte ahte sii gulle kaurnaálbmogii ja 1980-jagiin sii čoahkkanedje ja jerre: Gosa bat jávkkai giellamet? Ovttas kolonisttaiguin bohte maiddái mišonearat ja sin gaskkas ledje olbmot geat beroštedje álgoálbmogiid gielain. Moadde duiskkalaš mišoneara ráhkadedje kaurnagiel sátnelisttu ja grammatihka ja álggahedje skuvlla gos kaurnamánát ožžo oahpu iežaset gillii. Muhto ii mannan go moadde jagi ovdal go eŋglanddalaš guvernevra gilddii oahpu álgoálbmogiid gielain ja mearridii ahte buot oahppu galggai leat eŋgelasgillii. Buot originála čálalaš gálddut kaurnagiela birra leat čállon 1827 ja 1857 gaskkas. Maŋimus olmmoš gii máhtii hupmat kaurnagiela jámii 1929:s, ja ii mihkkege lea dokumenterejuvvon jietnabáttis. Min giella ii leat jápmán, celke kaurnat. Dat lea dušše oađđán ja mii galgat ealáskahttit dan fas. Sullii logi jagi sii leat dál dutkan boares čállosiid, oahppan ja oahpahan ja ovddidan giela. Mánát leat oahppame giela skuvllas, sii lávlot kaurnagillii ja kaurnagiella lea muhtin muddui ožžon almmolaš dohkkeheami. Boares báikenamat leat váldon átnui fas, máŋga searvvi ja ásahusa leat ožžon kaurnagiel nama. Ii ovttasge leat vel kaurnagiella vuosttašgiellan, muhto sis lea doaivva ahte farga šaddet mánát geat ohppet kaurnagiela riegádeami rájes. Son gii lea čállán girjji kaurnagiela ja dan ealáskahttima birra ii gula ieš kaurnaálbmogii ii ge eará álgoálbmogii. Su namma lea Rob Amery ja son lea giellačeahppi gii lea searvan olles prosessii dutkat ja ovdánahttit kaurnagiela. Son lea dutkan giela grammatihka ja struktuvrra ja bargá ovttas kaurnaálbmoga jođiheddjiiguin go fertejit ráhkadit ođđa sániid mat sáhttet čilget dálá máilmmi. Amery čilge dutkan ja ealáskahttinproseassa hui bures, erenoamažit makkár čuolmmat leat go dávjá eai dieđe sihkkarit mo giella lea leamaš. Maiddái čilge bures iežas rolla; maid son, olggobealde giellačeahppin, sáhttá dahkat ja ii berre dahkat. Su váldojurdda lea ahte álbmot oamasta iežas giela, ja danin álbmot ferte mearridit. Lea go dakkár girjjis mihkkege muitalit midjiide nuppi geahčen máilmmis? Mu mielas das lea hui ollu muitalit. Dat muitala man dehálaš giella lea álbmoga identitehtii ja kultuvrii, ahte álgoálbmogat eai sáhte ceavzit jus sis ii leat eará giela go kolonisttaid giela. Girji čájeha ahte ollu mii orru leame veadjetmeahttun aŋkke sáhttá leat vejolaš, jus álbmogis lea doarvái mokta. Ii oktage hupman kaurnagiela šat go ealáskahttinbargu álggii. Australias ráhčet álgoálbmogat maiddái seastit dan sullii 50 giela mat ain hupmojuvvojit. Dán geahčen máilmmis leat maiddái máŋga giela jávkame, nugo upmesámegiella, biŧunsámegiella, áhkkilsámegiella, dárjesámegiella ja romani (tatergiella). Nuortasámegielas, anársámegielas, gielddasámegielas, kveanagielas/durtnussuomagielas, julevsámegielas ja lullisámegielas leat hui unnán nuorra giellageavaheaddji. Davvisámegiel guovllus jávket ollu suopmanat. Jus juohke gielas ja suopmanis livččii dakkár movttegis joavku nugo kaurnaálbmogis lea ja dakkár movttegis giellačeahppi nugo Rob Amery, de livččii boahtteáigi vehá čuovggadeabbo. Muhto buorre álgu livččii ahte olbmot geat beroštit sámegielas ja eará unnitlogugielain lohket dán girjji ja de jerret: Maid bat mii fertet dahkat? Girji lea oassin girjeráiddus «Multilingualism and Linguistic Diversity» , maid dovddus guovttegielatvuođadutki Tove Skutnabb-Kangas lea redigereme. Girjji ii soaitte vel oažžut oastit girjegávppiin Sámis, muhto sáhtát diŋgot dan lágádusas: Swets&Zetlinger, P.O.Box 825, NL2160 SZ Lisse, Nederland, orders ¶
Finnmárkku fylkadikkis ja fylkagielddas barget ain rasistalaš oainnuiguin sámiid vuostá. Dan duođašteaba Ovddádusbellodaga fylkaráđđi Willy Jakobsen ja Bargiidbellodaga doaibmi fylkasátnejođiheaddji Arne Pedersen fylkka ambulansariiddu áššis. Fylkalávdegotti čoahkkimis soai árvaleaba ahte duogáš fylkka ambulansariiddus lea go Johan Turi lea sápmelaš. Turi oaččui máŋga gieldda ambulansavuodjimiid go sus lei hálbbimus fálaldat. Dat dagahii ahte máŋga ambulansaeaiggáda masse iežaset doaimma. Váttisvuođat čuožžiledje go gielddaid ambulansavuoddjit eai háldiidan vuodjit Turi ovddas ja eai ohcan dahje celke eret iežaset vuodjinbargguid. Lea áibbas čielggas ahte dát riidu lea dan nalde go áibbas ođđa ambulansaeaiggát fáhkkestaga oažžu "buot" vuodjimiid. Muhto, dat lea áibbas dábálaš go juo ambulánsa vuodjinfálaldagat leat biddjon gilvvu vuollái. Dál geažuhit fylkapolitihkkárat ahte riidu maid boahtá das go son gii oaččui vuodjimiid lea sápmelaš. Jos leaš nu ahte Davvinjárgga ja Muosát gieldda ambulansa eaiggádat ja vuoddjit leat rasistalaš vuođu nalde vuostálastime Turi gii oaččui ambulansafálaldaga, de ii leat riekta ahte fylkagieldda poltihkkárat dorjot dan. Go fylkapolitihkkárat čoahkkáigesset ovtta ášši ja konkluderejit ášši dainna ahte go lea sápmelaš mielde áššis ja dan dihte de čuožžilit váttisvuođat, de leat fylkapolitihkkárat ieža searvvis hukseme rasitalaš oainnu. Min mielas berrejit fylkapolitihkkárat ja fylkagielddabargit nagodit sirret etnisitehta veardádallamiid eret go lea sáhka ambulansavuoruiguin. Man muddui olmmoš lea sápmelaš dahje dáčča, ii galgga váikkuhit goabbá galgá oažžut ambulansavuodjima. Jos lea nu ahte Finnmárkku fylkagielda boahtá gelbbolašvuođa váttisvuođaide, sivas go leat bidjan ambulansavuodjimiis anbudavurrui/gilvui, de ii ábut fylkagielda dan gohčodit su boastuvuohtan gii leat vuoitán anbudavuoru/gilvvu. Ii leat Turi sivva go leat čuožžilan váttisvuođat, ja guhkin eret ii sáhte fylkagielda sivahallat váttisvuođat boahtit das go Turi lea sápmelaš. Heijjá Irene ¶
Klemet M. Eira/Eirra-Máhte Lemehis lea geasseorohat siskkobealde 16B-orohaga. Sus lea riekti dálveguohtumiidda Oktasašguohtun orohagas 17/18. Maŋemus áiggiid lea son liikká siiddastallan dálvet Leavnnja ja Rávttošnjárgga guovlluin, mat leat siskkobealde geasseorohat rájiid. Su siiddastallama leat sihke guovllu olbmot ja eará badjeolbmot váidaladdan ovdal. Nuorta-Finnmárkku Guovllustivra mearridii diibmá skábmamánus ahte Eira eallu galgá bákkus vuojehuvvot lobálaš guohtumiidda. ¶
Eirra-Máhte Lemet váidalii advokáhtain mearrádusa, go oaivvildii alddis árbevirolaš guođohanrievtti guovllus. Dasa lassin lei váidagis guovddážis vealaheapmi seamma sullasaš áššiin. Son čuoččuhii ahte eará badjeolbmot maid leat dálvet siiddastallan lobihemiid siskkobealde geasseorohat rájiid. Das eai leat boazodoalloeiseváldit beroštan. Guovllustivra meannudii váidaga njukčamánus, muhto doalahedje mearrádusa. Liikká heaittáše bággovuojeheami go ii gávdnon ealáhat Oktasašguohtumiin. Boazodoallohoavda Jon Meløy mearkkaša áššái ahte Eira boazodoallu lea vahágin earáide ja siiddastallan vuohki ferte heaittihuvvot. –Jus Eirra-Máhte Lemet ii doahttal boazodoalu stivrenorgánaid mearrádusa, de lea balahahtti ahte bággonjuovvan doaimmat biddjojit su vuostá, mearkkašii boazodoallohoavda áššái. ¶
Sámi NissonForum lea maid mearridan ávvudišgoahtit juovlamánu 5. beaivvi čearddaid ja sohkabeliid dásseárvvu beaivin, Elsa Laula Renbergii gudnin. Juste dan beaivvi 90 jagi dassái vuođđuduvvui Brurskanken Sámi Nissonsearvi Helgelánddas, ja dan duogábealde lei ge Renberg. Dán jagi eai geargan doallat beaivvi, muhto gudnejahtte goitge Danielsena bálkkašumiin. Diibmá geigejedje vuosttaš geardde bálkkašumi ja dan oaččui Marit Smuk Solbakk, Deanus eret. ¶
Samuel Hætta lea jođiheaddji Prix:as Guovdageainnus. Son lohká ahte lea surgehahtti go suohkan ii goassege leat guldalan maid ealáhus lea lohkan dan áššis. Son lea čállán logenár reivve suohkanii dan birra maŋemus 15 jagi, go dát plána lea oalle boaris. Son ballá ahte go parkerensajit su bealde šillju unnot, de maiddái gávppošeaddjit unnot, go nuppe bealde šaldi rahpá REMA 1000 juovlamánus, ja doppe leat vaikko man ollu parkerensajit. Hætta lohká ahte lea dovddus ahte gávppášeaddjit hálidit gehppes parkerema. Son ii hálit badjelmeare dramatiseret dan dili, muhto liikká son ballá ahte Prix šaddá gillát ekonomalaččat. Guovdageainnu ealáhussearvvi jođiheaddji Willy Hansen lohká son lea kritihkalaš reguleremii, ja ahte lea šaddan gárži ja váttis beassat biillaiguin márkanšilljui. Son deattuha ahte lea buorre go suohkan divvu šilju, muhto dál lea dahkkon beare ollu, ja suohkan lea su mielas atnan ruđaid duššái dán áššis. Ealáhussearvi lea ovdal čállán reivve suohkanii, muhto Hansen lohká ahte suohkan ii leat váldán vuhtii maidege das. ¶
Boasta lea sirdime eret márkanis nuppe beallái šaldi, dohko gos REMA 1000 lea huksemin ođđa rambuvrra. Boasta-Issát, gii lea hoavda boasttas dál, lohká ahte dilli lea nu ahte jus boasta ii livčče fárren dál, de livččii bággehallan fárret maŋŋil, dan ođđa regulerema geažil. Bussevuoddjit váidalit ahte lea šaddan nu gárži, ja jus busse boahtá bostii, de biillat eai sáhte vuodjit olggos šiljus. Boastta-Issát lohká ahte son ballá ahte Prix oažžu stuora váttisvuođaid regulerema geažil. –Go nubbe rámbuvra don bealde šaldi rahpá, de šaddá nu álki doppe parkeret ahte Prix šaddá doaresbealde, vaikko lea márkanguovddážis. –Suohkan veahkeha fárret eret márkanis, loahpaha Boasta-Issat. ¶
Iskkadeamit maid Statskog lea čađahan maŋŋá bivddu, čájehit ahte Kárášjogas lea guovža laskan. Iskkadeamit čájehit ahte gielddas leat unnimus 10 guovžža leamašan bivdoáiggis olggobealde párkka. Boahtteáigái balahuvvo sin bealis ahte jus ain lasket guovžžat, de sáhttá dát unnidit ealgálogu gielddas nugo Mátta-Várjjagis lea dáhpáhuvvan. ¶
Lea áibbas čielggas ahte julev- ja máttasámegielagat berrejit maid oažžut aviisafálaldaga iežaset gillii. Buot golmma sámeaviissain lea dat ulbmilin. Ii ovttage sámeaviissas leat vel vejolaš dán fálaldaga addit. Dál lea dát ohcaleapmi fas šaddan aktueallan, go sámi aviisaide lea árvaluvvon lasihuvvot preassadoarjja 2 miljuvnna ruvnno. Dalle galget Áššu, Min Áigi ja Ságat juogadit 10 miljuvnna ruvnno. Nuortanásti oažžu das 250 000 ruvnno. Aviissaide šaddá de lassáneapmi gaskkal 600 000 ja 700 000 duháha guhtiige. Dakkáraš lassáneapmi ii atte vejolašvuođa stuorát investeremiidda ja buohkat leat mearridan geavahit ruđa loktet otná dási aviissain, go dat lea otnáš sámi aviissaid vealgi lohkkiide. Dattege lea julev- ja máttasámegiela ohcaleapmi duođalaš váttisvuohta maid mii fertet váldit vuhtii. Ja giellagáhtten ja ovdaneapmi lea sámi aviissaid kulturbargu, ii ge mihkkege dienasbargguid. Vaikko vel lassánivčče ge lohkiid, de ii buvttaše dat nu stuora sisaboađu dan ektui man stuora olggosgolut lea doallat bargiid máŋgga guovllukántuvrraid vuolde. Freelance bihtát lea áidna vejolašvuohta dál. Julevsámegielagat leat sulli duhát olbmo goappašit bealde Norgga ja Ruoŧa riikaráji. Máttasámegielagat fas birrasit viđačuođis. Jos son giella galgá ealaskahttot, de lea áibbas čielggas ahte lea dárbu bidjat johtui earenoamáš gielladoaimmaid. Aviisaid bealis sáhtášeimmet jođihit dakkár gielladoaimmaid, muhto dađibahábut ii gávdno oktage ruhtafoanda gii sáhttá ruhtadit aviissabarggu. Eai suohkaniid, eaige fylkkaid ja guovlluid ealáhusfoanddat oaččo lobi ruhtadit doaimmaid ja investeremiid aviissaide, sivas go aviissat ožžot preassadoarjaga. Go ii vel ii Sámedikki giellaráđđi ge sáhtá addit ruđa avisadoibmii, de lea midjiide oalle veadjetmeahttun bidjat johtui earenoamáš gielladoaimmaid julev- ja máttasámegielaide. Otnáš preassadoarjja juohkin dagaha dađibahábut sámegiela garra gilvvuide dárogiela ektui. Min Áiggis lea áibbas čielga oaidnu dasa ahte aviissa váldogiella galgá leat sámegiella. Das maŋŋil galget julev- ja máttasámegiella vuoruhuvvot ovdalii dárogiela. Dan dihte dárbbahivčče sámegielaviissat merkejuvvon oasi pressadoarjagis mii veahkeha giellavuoruheami. Otnáš dilli lea nu vearrái ahte mii rahčat doalahit aviissa sámegillii. Ii leat riekta dadjat ahte sámi aviissat hilgot julev- ja máttásámegiela. Mii dovdat iežamet ovddasvástádusa giellagáhttemis ja ovdanahttimis, muhto otnáš dilis eai leat vel návccat bidjat stuorát gielladoaimmaid johtui. Heijjá Irene ¶
Eamidat dinejit ruđa olggobealde boazodoalu ja nu dollet bajás boazodoalu ekonomiija. Boazodoalu obbalaš rehketdoallu čájeha ahte eamidat dinenjit olggobealde ealáhusa 16,5 miljovnna eambbo go maid ealáhus ieš dine. 4. siiddus ¶
SÁPMI: NSR riikkastivra mearridii mánnodaga ahte Deanu Sámiid Searvi ja Deatnogátte Sámiid Searvvi galget lágidit NSR´ riikkačoahkkima 2001:s. Dát vaikko searvvit gieskat biehttaledje lágidit riikkačoahkkima, go sin mielas NSR´ riikkastivra hálddašii dan ášši "dego amatevrrat" . Ášši lea ahte mannan riikkačoahkkimis válljejuvvui Deatnu boahtte riikkačoahkkinbáikin, muhto čavčča bealde jorgalii fas NSR riikkastivra, ja rabai maiddái earáide vejolašvuođa lágidit riikkačoahkkima. Dát suhttadii Deanu servviid garrasit. Dál lea goitge NSR´ riikkastivra mearridan ahte riikkačoahkkin galgá Detnui. Deatnogátte Sámiid Searvvi ovdaolmmoš John Trygve Solbakk: –Lea go dát mearrádus geahččaleapmi addit luohttámušjulggaštusa midjiide maŋŋel go media čálii dan birra, dahje háliidit go sii čorget moivvis maid leat dahkan, jearrá son. Solbakk ii vel dieđe váldet go sii badjelasas lágideami. ¶
–Fuobmájin álggos mánáid luotta nalde ja imaštallen manne eai leat skuvlii mannan. Dalle fuomášin luottaid ja ipmirdin ahte lea johtolatlihkuhisvuohta dáhpáhuvvan. Go de vudjen vel oanehažžii, de fuobmájin ge busse jogas. Dát boddu leat dat ilgadeamos boddu maid goassege lean vásihan ja lea váttis gávdnat sániid maiguin čilgen iežan dovdduid, muitala Terje Grønnli. ¶
Sámi vuoigatvuođa bargu olggobealde Finnmárkku galgá ádjánit vihtta jagi. Presideanta Sven-Roald Nystø dadjá dál juo ahte son dohkkeha maŋŋoneami. ¶
GUOVDAGEAIDNU: Leat leamaš vihtta gaikuma Guovdageainnus mannan vahkkoloahpa. Bearjadaga lei gaikun nuoraidklubbas ja ovtta orrunviesus. Lávvordaga lei gaikun Juhls´ Silvergalleryas, gos muhtin lei stoahkan med et dollačáskadanapparáhtain. Okta guorbmebiila mii lei Shella olggobealde oaččui maiddái bovdekeahtes gussiid, ja earret eará lei okta nu gohčoduvvon jekktralle suoláduvvon. Okta TV lei suoláduvvon barttas Mieronis, muhto ii leat čielgan goas dat leat dáhpáhuvvan. Politiiját eai dieđe geat sáhttet dahkan vearredaguid. Politiiját ávžžuhit olbmuid cavgilit sidjiide jus sis leat dieđut dáin áššiin. ¶
GUOVDAGEAIDNU: Leat leamaš moadde doarruma Guovdageainnus dán vahkkoloahpa. Bearjadat eahkeda cápmii muhtin áltálaš muhtin kárášjohkalačča olggobealde Ádjaga. Olmmái sáddejuvvui ambulánssa mielde Hammerfestii. Maŋŋel son sáddejuvvui Tromsii, gos son opererejuvvui. Politiijat eai leat ožžon váidaga dán áššis. Seamma eahkeda capmii muhtin guovdageaidnulaš muhtin Hammerfeasta-olbmá priváhta feasttas. Son massii moadde báni, ja fertii bátnedoaktára lusa. Dát ášši lea váidon politiijaide. ¶
GUOVDAGEAIDNU: Bearjadat eahkeda suoláduvvui skohter muhtin viesu olggobealde Guovdageainnus. Skohtereaiggát lei TV geahččamin go gulai ahte skohter biddjui johtui ja vuoddjái. Son čuovui dan maŋis eará skohteriin, ja gávnnai iežas skohtera gitta muhtin áiddis. Skohter billahuvai veahá, ja ášši lea váidon politiijaide. ¶
GUOVDAGEAIDNU: Leat boahtán garra čuoččuhusat máŋgga sajis ahte hui ollu nuorat, gitta 13-14 jagi rájes, leat leamaš gárremin olggobealde muhtin olgobáikki Guovdageainnus Nilut Cupa oktavuođas. Vaikko leat leamaš máŋga politiijabálvvá bearráigeahččamis juohke olgobáikkis, de sii muitalit ahte eai leat oaidnán gárren nuoraid. ¶
–Boazodoallohoavda lea obba guhkás láhppon dál meahccái, go čuoččuha siskabealde NBR plánalaččat politihkkemin Finnmárkku boazologu niedjama oktavuođas, oaivvilda ovdaolmmoš Aslak J. Eira. ¶
Gurut bealde Inga Mathisdatter Sara (riegádan Eira). Askkis čohkohallá su bártnáš Aslak Nils. Bálddas čohkohallaba isit Bihkku-Áilluin (Aslak Aslaksen Sarain) ja Bihkku-Áillu čeahci Henrik Andersen Sara. Duogábealde čuččoda Mattis Mathisen Eira. Govva lea váldon Kárášjogas 1935:s. Laila Monsen eaiggáduššá gova, soaitá maiddái son govven dán geasseorohagas. Sámi Vuorkadávvirat lea gova luoikan Min Áigái. Jus leat eambbo dieđut gova birra, váldde áinnas oktavuođa Min Áiggiin. ¶
Máŋgii leat muslimat akšuneren, bilidan ja bággen bordeallaid giddet. Oaivegávpogis aiddobeliid akšunerejedje oaivegávpogis Jakartas. Váttisvuohta ii leat unnon dan geažil. Prostitušuvdna joatká eahpeformálalaččat, ja geasuha eanet aht´ eanet mánáid. –Láhka lea menddo geanoheapmi, go ekonomálaš beroštumit leat gievrrat. Indonesias ii leat makkárge láhka mii gáhtte mánáid, váruha Arist Merdeka Sirait, gii lea direktevra Indonesia kommišuvnna mánáid suodjaleames. Sirait maiddái váivašuvvá go báhpir alde ii leat mihkkege plánaid movt vuosttaldit seksuálaš gávppašeame. ¶
SÁPMI: NSR riikkastivra mearridii mánnodaga ahte Deanu Sámiid Searvi ja Deatnogátte Sámiid Searvvi galget lágidit NSR´ riikkačoahkkima 2001:s. Dát vaikko searvvit gieskat biehttaledje lágidit riikkačoahkkima, go sin mielas NSR´ riikkastivra hálddašii dan ášši "dego amatevrrat" . Ášši lea ahte mannan riikkačoahkkimis válljejuvvui Deatnu boahtte riikkačoahkkinbáikin, muhto čavčča bealde jorgalii fas NSR riikkastivra, ja rabai maiddái earáide vejolašvuođa lágidit riikkačoahkkima. Dát suhttadii Deanu servviid garrasit. Dál lea goitge NSR´ riikkastivra mearridan ahte riikkačoahkkin galgá Detnui. Deatnogátte Sámiid Searvvi ovdaolmmoš John Trygve Solbakk: –Lea go dát mearrádus geahččaleapmi addit luohttámušjulggaštusa midjiide maŋŋel go media čálii dan birra, dahje háliidit go sii čorget moivvis maid leat dahkan, jearrá son. Solbakk ii vel dieđe váldet go sii badjelasas lágideami. ¶
REVIZOR: Mikkel Gaup lea kanttorbargi gean olbmot navdet stáda dárkkisteaddjin. Dáinna son gal ollásit ávkkástallá. Gurut bealde lea Svein Birger Olsen guosseviesu eaiggádin. Duogábealde fas Nils Utsi gávpotváldin. ¶
Lohkangirji lea oaivvilduvvon fádda- ja ságastallangirjin oahppiide, geat leat oahpahallamin sámegiela nubbingiellan. Máidnasat heivejit bures logusin maiddái vuosttasgielagiidda, geat leat hárjehallamin lohkat. Girji lea vuogas maiddái, go skuvllas oahpahuvvo sámi árbevirolaš máinnastanvuohki. Girjjis leat logi oanehis muitalusa dološ vieruin, ipmašiin ja gopmohallamiin Porsáŋggu beavččabealde ja Vuotnabađas. Kari Ludvigsen lea sárgon govaid, mat čuvgejit máidnasiid sisdoalu ja viidudit oahppiid jurddamáilmmi. ¶
Finnmárkku fylkamánni Gunnar Kjønnøy lea čájehan beršotumi mii duođašta ahte Finnmárkku eiseváldit váldet duođas boazodoalu dili. Son lea reivve bokte bivdán Eanandoallominstara veardidit ruhtaveahki boazodolliide geat gillájit eanemusat. Min mielas lea dákkár beroštupmi fylkka bealde máilmme dehálaš. Earenoamážit dan dihte go fylkamánni váldá oasi boazodoalli beaivválaš váttisvuođain, dan váttis ekonomálaš dilis. Min mielas lea máilmme positiiva mearkkašahtti go fylkamánni váldá olmmošlaš dili vuhtii. Go fylkamánni lea oaidnán ahte boazodoallit dárbbašit ruhtaveahki, de dat galggašii garra signálan guovddáš eiseváldiide. Earenoamážit čájeha fylkamánni proffavuođa go ii álgge digaštallat mii lea dagahan boazodoalu váttisvuhtii. Vaikko dasa sáhttet leat máŋga siva, nu movt mii oaidnit boazodoallohoavdda ja boazodoalloorganisšuvnna nákkáhallame. Mii dál de leš sivvan boazodoalu váttisvuhtii, de leat goit ealáhusas olbmot geat šaddet gillát. Dan dihte lea sidjjide máilmme mávssolaš go fylkamánni ovddida sin dili departementii. Mii jáhkkit maid ahte fylkamánnis leat buorit váikkuhanvejolašvuođat departemeantta ektui, go sus lea čielga geaidnu guovddášeiseváldiide, juste dan dihte go lea fylkamánni. Mii jáhkkit dat seminára maid fylkamánni lágiidii Deanus mannan vahku, lea boktán dán beroštumi su bealis. Mii jáhkkit dát seminára muđui ge váikkuhii garrasit eará eiseváldiide. Dákkár áŋgiruššan maid fylkamánni dál čájeha, addá dávjá olbmuide dan ipmárdusa ahte lea ávki ovddidit iežaset váttisvuođaid. Mii eat jáhke olbmuid dovdat dan seamma ávkki Sámedikkis, dieđusge dan dihte go Sámediggi ii hálddaš vel boazodoalloáššiid, muhto eanemus dan dihte go Sámedikki bealis ii gullo mihkkege čielgasit váttisvuođaid birra. Olbmot geat leat šaddan ná váttis dillái, go boazodoalloealáhusas lea dál, dárbbašit duođaštuvvot ahte muhtin váldá vuhtii sin dili ja dahká dainna juoidá. Dan dihte lea dákkár doarjja mii fylkkamánni bealis dál čájehuvvo, máilmme mávssolaš. Boazodoalu otná váttisvuohta lea earenoamáš dilli, juste dan dihte go ealáhus gillá sivaid geažil mat leat áiggiid mielde váikkuhan dili, ovdamearkka dihte eatnamiid gáržžideapmi, boazolohku ja lágat. Dáid beliid ferte geahččat ovttas jos galgá máhttit oaidnit movt dilli lea. Ja dan dihte šaddá dilli vel váddáseabbon go iešguđet bealit eai leat ovttaoaivilis mii lea sivvan váttisvuođaide. Heijjá Irene ¶
Historjjá ja boahtteáiggi deaivvadeamis leat ollu hávit mat galget savvot sámi álbmoga sielus. Nu geavahii Nystø rahpanbeaivvi vejolašvuohtan gudnejahttit nealgudeddjiid ja oahppováillagiid. –Mun oainnán odne siva muittuhit midjiide buohkaide sihke sin guđet masse vejolašvuođaideaset vázzit skuvlla, ja sin guđet gávnnahedje dárbbašlažžan nealgudit iežaset Stuoradikki ovddabealde Álaheai-ášši geažil. –Diktot mii dán beaivvi dovdomearkan leat soabahus ja ihtáš beaivvi dovdomearkan fas ođasmuvvan, sihke sámi servodagas ja riikkasteamet muđui. –Mii eat leat ovdal doarvái bures lihkostuvvan, logai Sámedikke presideanta Sven-Roald Nystø. ¶
Son lohká iežaska Ole Morteniin bures duhtavaččat maŋemuš gilvvuin, go máhtiiga olles logi gažaldaga. –Muhto dat lea váttis muitit juste dalle go jearrá, lohká Boasta-Issáht. Son ii loga iežaska nu bearehaga lohkat girjjiid ovddabealde Muitil ja čeahpi gilvvu, muhto lohká geahččalit čuovvut mielde mii aviissain čuožžu, go doppe han leat maid ollu dieđut ovddes vuoitiid ja valáštllamiid birrra. Nilut joavkku mielas ii lean gilvu nu máilmme váttis, ja veardadallaba gilvvu seamma dási go diidmá. ¶
Áideášši Nuorta-Finnmárkku oktasašguohtumiin lea juo logenár jagiid jorran ovddas maŋos gaskal boazodolliid ja eiseválddiid. Soames áiddiid leat eaiggádat ieža giessan. Nuorta-Finnmárkku Boazodoallohálddahus oaččui ovddasvástádusa čorgehit eret áiddiid maid eaiggádat eai lean čorgen vissis áigái. Hálddahus almmuhii almmolaš fálaladataddima áidečorgemiidda ja muhtun Guovdageainnu suohkanis oaččui ovddasvástádusa dan čađahit. Áidi mii vulggii davábealde Kárášjoga márkana Leavnnja guvlui, lea gisson. ¶
Ledjen mátkkis mannan vahku ja go boađán de fuobmájin, ahte Torkel Rasmussen lea fas álgán čálašit Min Áigái. Son joatká seamma kritihkahis čállima journalistta etihkas go ovdalge. Dál son sivahallages mu go čálán áviisii ja lean sámedikki válggaid evttohas Suoma bealde. In galggaše sáhttit háhkat alccen borramuša aviisabarggus ja galggašin baicca guođđit gietti omd. sutnje ja su skihpáriidda. Dát vuhtto su čállimis hui čielgasit. Torkel gidde fuobmášumi dasa go lean oaivedoaimmaheaddji (man gal in oppa leatge) Ođđa Sápmelaččas ja de lean viggame servodatáššiid goziheaddji válgaevttohassan Sámediggái. Son lea nu paranoida, ahte oaidná oktavuođa mu servodatáššiid beroštumis dálá Ođđa Sápmelačča guottihanovttastusa ságadoalli Aslak Niittyvuopio politihkain. Son maiddái orru diehtime, ahte Suoma sámedikkis leat guokte joavkku ja nuppi jovkui gullet ee. ovddeš Ođđa Sápmelačča oaivedoaimmaheaddji Jouni Kitti ja Aslak Niittyvuopio. Ja de orru ain navdime mu seamma jovkui gullevažžan, vaikko in leat leamaš beaivvige Sámedikki politihkas mielde. Dákkár árvvoštallama lávejit gohčodit paralogisman. Vuostálas jovkui son fas orru navdime Suoma sámedikki válgalávdegotti ságadoalli Nils Henrik Valkeapää, jos son beassá válggas čađa. Torkela gurgadasaid gaskkas oaidná, ahte son lea Suoma sámedikki njunnoša virggálaš politihka guottiheaddji. Buot dán son vuođđuda dasa go lean čállán geasset Áššu-áviissa journalistan Aslak Niittyvuopio dahkan váidalusas. Niittyvuopio čujuhii eahpemorálalaš dahkun dan go válgalávdegotti lahtut leat válggas mielde evttohassan ja seammás válljeme olbmuid sisa sámidikki jienastanlogahallamii. Niittyvuopio oinnii ášši nu, ahte namuhuvvon evttohasat ožžot das ovddu evttohassan. Valkeapää fas sivahii Niittyvuopio, ahte son lea leamaš ráhkadeame Sámediggelága, mas válgalávdegotti lahtut dohkkejit válgaevttohassan ja dasa lassin sus leat čilgekeahtes áššit Sámedikkis go lea kulturlávdegotti ságadoalli ja dihto servviid ságadoalli ja juohká alccesis ruđa. Iežan mielas doibmen jounalistaetihka mielde objektiivvalaččat, go adden goappáge oassebeallái sátnesaji. Torkel ii vissa oainne ášši journalisttalaš beali ollenge. Dáidá goit sámi álbmogii leat stuorát ášši čuvget dan, ahte válgaevttohasat sáhttet geavahit iežaset válgalávdegotti lahtu posišuvnna gakcut válggas go dat, ahte mun válgaevttohassan čálán dan birra. Journalista, gii ii oainne ášši váibmosa, lea čalmmeheapme. Rabas servodagas ferte duostat buktit áššiid ovdan, vaikko dat ii livčče buohkaid miela mielde. Journalisttas leat geatnegasvuođat lohkkiidis ektui, sámi máilmmis dat oaivvilda sámi álbmoga. Sámi mediain váilu buorre muddui dákkár duostilvuohta. Dain lávejit jearahallat dušše politihkkáriid eallinvásáhusaid ja de loahpas sáhttet vel sihtat juoiggastit. Nie váidalahtti dilis lea politihkalaš beroštumi bohciidahttin sámi mediain. Seammás go Torkel nie čállá, dehan son orru maid válljen olbmuid, geaid čállosiinnis doarju Suoma sámedikkis, vaikko olbmot leat doppe áirasin ovttaskas olmmožin ja eaige leat bellodagaideaset politihka ovddasteaddjin. Diekkár journalisttalaš linnjá válljen lea hui várálaš ášši journalistaetihka dáfus. Ná meannudettiin Torkel lea doarjume dahje addime kritihka olbmui iige politihkkii. Dáthan lea vel eambbo dubmenveara ášši journalistaetihka dáfus go dat, ahte objektiivvalaččat viggá čállit muhtin dihto politihkalaš digaštallama birra, mat sáhttet muhtin muddui laktásit čállái. Torkel orru dákko buohta leame lihkka seavdnjat go Suoma sámerádio. Son ii udnoše servodatdigaštallama ollenge Suoma sámedikki politihkas, muhto doarju váldegeavaheaddjiid politihka almmá kritihka haga. Leašgo dat dasto skitsofreniija, ahte hállá journalistaetihkas stuora riejain, muhto seammás journalistan lea čielgasit válljen beali, geaid doarju kritihka haga. Jos mun livččen paranoida, de oainnášin oktavuođa maid das, geaiguin Torkel servviid doallá, go nie čállá. Oainnat dáidá leat nu, ahte Suoma bealde leat Sámesiida, Johtti sápmelaččat, Mii ja Sámi nuorat -searvvit seamma bealde omd. Sámiráđis ja nu gohčoduvvon Guovddášsearvvis. Diein servviin maid leat evttohasat Suoma sámediggeválggas. Lea beaggán, ahte Torkel lea leamaš dáid maŋimus jagiid hui áŋgir galledallat Suoma bealde muhtin dihto guovllus, gos orrot dáid servviid njunnošat. Almmatge doppe maid bohtet signálat, maid birra livččii vuogas čállit. Muhto in oainne Torkela ládje gobmiid juohke sajes ja jahkán su fal fuomihan čállit dál válggaid áigge namuhuvvon ášši birra. Torkel gal lihkka sáhtášii journalistan maid figgat čiekŋut duođalaččabut áššiide iige faskkastit dušše bajoža. Son lea váldán journalistaoahpu, muhto dáidá journalisma dieđan ovdánan dan rájes viehka oluge. Torkel sáhtášii dievasmahttit dieđuidis sihke journalismmas ja sámegielas. Das livčče buorit váikkuhusat aviisabargui. Dál son lea bohciidahttimin servodatdigaštallama oalle vuollegis dásis. Muhto dan mun gal maid sutnje udnon. Juohkehaš dahká iežas válljemiid, vuodjinbána lea beljiid gaskkas. Pentti Pieski ¶
Báhčinlohpi lea siskkobealde 16c-orohaga - Porsáŋggu gielddas ja guovlluin oktasašguohtumis 17 gos orohaga siiddat leat. Fylkamánni bealis sávvet ahte dát návddit báhččojit lahka ealuid bivdoáigodagas, muhto sáhttet maiddái báhčit davágeahčen 16c-orohagas, vai eastada boahtte giđa vahágiid. ¶
Dohkkeha filbmenbáikki johtingeainnu alde ¶
Guovdageainnu suohkana plánenlávdegoddi mieđai disdaga ahte Nils Gaup ođđa filbma oažžu filbmejuvvot doppe gosa ledje ohcan lobi, namalassii boazodoalu johttingeainnu alde lulábeal Guovdageainnu márkanbáikki. ¶
Utsi oainnu mielde eai beasa Bb politihkkárat jođihit sorjjasmeahttumis sámepolitihka. Lea bellodaga guovddášstivrejupmi mii mearrida bellodaga sámepolitihka, vaikko bellodaga sámekonferánsa viggá doaibmat iežas sámepolitihkain. –Riikkastivra bidjá premissaid maid nalde sámepolitihkkárat fas galget doarrut, lohká Utsi. 1995:s geahččalii Bb sámediggejoavku luvvet iežas bellodagas ja gohčodit iežas Sosiáldemokráhtalaš Foruman, muhto Bb cakkai dan. Nu guhká go Bb lea gitta Norgga Bb:s, de ii loga Utsi galgat Bb ovddastit sámepolitihka Sámedikkis. ¶
Jaskesvuohta devddii girku, gos lagamuččat, fuolkkit, olbmát ja oahppásat ledje boahtán váldit maŋemus earu mánáiguin. Olles gillái lei morašvuohta lossadin, go buohkaide dovdui go golbma máná guđđe servodaga ná fáhkka. Ánne Májjá Á. Anti ja Lásse Lemet K. Gaup leigga dušše čieža jahkásaččat, ja Inger Káre A. Kildedam 11 jahkásaš. Girkolahtti lei gokčojuvvon liđiiguin miehtá, dego lieđđebálgán dan golbma gisttu lusa ovddabealde áltara luhtte. Oktavuođas mii lea čatnan olles Kárášjot álbmoga oktii, geahččaledje morašteaddjit gávdnat ovttas jeđđehusa. Maiddái báhpaide lei dát lossa boddu ja báhppa Arild Hellesøy logai jeđđehuslaš sániid morašlaš searvegoddái. –Dát lihkohisvuohta lea deaivvidan min buohkaid, muhto jurdagat mis mannet otne vuosttažettiin daidda lagamuččaide. Mii maiddái váldit oasi morrašis dinguin geat lehpet gillán dán vahága. ¶
Nuorat lohket dákkár ságaid mat jorret sin sealggabealde márkánis, garrasit čuohcat sidjiide. –Dát márkanságat leat dahkan ahte sis dávjá ii leat miella vuolgit šat skuvlii, vaikko lea hirbmat buorre fálaldat ja fiinna dilli doppe, lohket nuorat. Sii lohket loaktit bures skuvllas, go oahpahus lea huksejuvvon nammadahkii juohkehažžii. –Eambbo lea praktihkalaš oassi go dábálaš nuoraid skuvllas. Dat lea min mielas erenoamáš buorre, lohket sii. ¶
OD-LÁVDEGODDI: Duogábealde gurut ravddas: Oahpaheaddji Mette Anti Gaup, Ina Maurstad, Kristina Sara ja Berit Marie Lise Eira. Ovddabealde gurut ravddas: Ole Máhtte Ivvár Scheie Anti, Per Edvard Østby, Erik Solbakken ja Ailo Gjerpe. Gunhild Andersen ii leat govas. ¶
Sámegiela dilli ruošša bealde lea oalle váigadis muitalus, muhto dás leat maiddái buorit bealit. Giella eallá Lujávrris gos sullii 40 máná ja nuora máhttet sámástit. ¶
Maiddái sámegiel oahpaheaddji Nadešda Zolotuhina geavaha ruoššagiela váldogiellan ruovttus. –Hállen iežan gándii sámegiela, muhto dat seahkanii gielaid go hállagođii. Moai balaime isidiin ahte oaivvisge šattai seaguhus, čilge Zolotuhina. –Muhto dat sámásta go áhku luhtte fitná. Áhkku lea hirbmat doarjja giellaoahpaheames, ja go isit lea meara alde sáhtán eanebut hállat sámegiela ruovttus. ¶
Jus don orut olggobealde sámi gielladoaibmaguovllu, ja hálidat ahte du mánná berre oahppat sámegiela, de sáhttá Sámedikki ođđa giellaprošeakta leat buorre vejolašvuohtan dutnje. ¶
Giellaráđi prošeaktajođiheaddji Berit Karen Paulsen muitala ahte sii leat máŋgii addán doarjaga sullasašlagan prošeavttaide, muhto ii leat álo doaibman nu bures. –Mii leat ovdal addán smávva ruhtasummiid iešguđelagan giellaprošeavttaide olggobealde doaibmaguovllu. Muhto mii vásihit ahte leat leamaš váttis diehtit movt daid prošeavttaid leat čađahan. Soaitá leat nu ahte suohkanat eai doarjjo dákkár prošeavttaid, ja maiddái ahte váhnemat eai máhte sámegiela. –Dán dihte mii áigut leat mielde álggu rájes. Dainnalagin mii sáhttit čuovvut mielde nu guhká go prošeakta bistá, lohká Paulsen. –Mii áigut geahččat lea go dát rievttes bargovuohki boahtteáiggis. ¶
Maŋemus vahkuid leat leamaš máŋga čállosa Boazodoallohálddahusa birra sihke sámi ja dáčča aviissain. Máŋga čállosa leat leamaš hui stuorrát. Dat maid birra lea čállojuvvon lea: - NIBR evalueren Boazodoallohálddahusas - Stuora boraspirevahágat ja vuollegis buvttadeapmi boazoealáhusas - Birasváttisvuođat ja váilevaš heiveheapmi boazologus guohtunresurssaid ektui - Stivrenorgánaid ovddasvástádus boazologuheiveheapmái Boazodoallohálddahus lea buot dáin áššiin leamaš čállosiid čujuhus. Ollislaš vástádus ja ságaškuššan iešguđet čállosis ii leat ávki ja boahtá geavahit ollu saji aviissain. Muhtin kommentárat muhtin čuoččuhusaide lea goitge dárbbašlaš balánssa ja duohtavuođaárvvu dihte das mii ovdanbukto. Álggos dat mii guoská NIBR-raportii. Boazodoallohálddahus ii "njuvvojuvvo" NIBR-raporttas, nugo bajilčállagat aviissain muitalit. Raporttas daddjo earret eará ahte mis lea alla gelbbolašvuohta, muhto ahte váilu kapasitehta. Dasa lassin čujuhuvvo raporttas ahte mis muhtin guovlluin lea buoridanvejolašvuohta. Čujuhuvvo earret eará ahte mis leat geahnohisvuođat váttes juridihkalaš áššiid meannudeames. Váilevaš juridihkalaš gelbbolašvuođa lea Boazodoallohálddahus ieš čujuhan maŋemus jagiid bušeahttaárvalusas, go leat bivdán bálkáruđa juristii gii lea čadnon boazodoallokantuvrraide Finnmárkkus. Muđui sáhtán dadjat ahte lea boazodoallohálddahus mii lea diŋgon raportta. Mii leat ieža válljen dan almmuhit, danne go dat lea vuđolaš ja addá máŋggabealát válddahusa boazodoallohálddahusa hástalusain. Váttisvuohta lea dušše ahte eai leat beare máŋgasat lohkan olles raportta, seammás go máŋgasat lohket aviissaid. Oaidnu NIBR-raportta birra eanaš olbmuin šattai danin seammalágan go aviissaid sensašuvdnačállosiin lea, mii fas addá dan oainnu ahte boazodoallohálddahusas váilu sihke jáhkehahttivuohta ja gelbbolašvuohta. Min árvvoštallama mielde addá raporta buori vuođu midjiide buoridit min barggu. Eará temá mii lea guovddážis lea Finnmárkku boazoealáhusa váttes dilli, stuora vahágiiguin ja ii doallevaš bivttadeapmi. Boazodoallohálddahus lea hui balus stuora vahágiid dihte mat leat boazoealáhusas. Mii áigut deattuhit ahte vahátgovva lea seagáš, mas boraspiret, lássejuvvon guohtumat ja guorban guohtoeatnamat leat dehálaš čilgenfaktorat. Daidda boazodolliide geaidda dát čuohcá ii leat vahágiid juohkin iešguđet čilgenfaktoraid mielde nu dehálaš. Min ávžžuhus guovddáš eiseválddiide lea leamaš ja lea ahte boazodoallobearrašat geaidda dát guoská galget oažžut ekonomalaš veahki. Lassin dakkaviđedoaimmaide váilevaš buvttadeami dihte, ferte bargu bidjat ekologalaš bajit boazologu vuoruhuvvot. Vai ovttaskas boazodoallobearaš ja ovttaskas boazodoalloorohat galgá sáhttit plánet boahtteáiggi, de lea eaktu ahte láhkabaserejuvvon rámmat gávdnojit, sihke ovttaskas orohahkii, ovttaskas siidii ja ovttaskas dollui. Easkka de lea vejolaš čađahit jáhkehahtti ja nanu hálddašeami boazoguohtunresurssain. Dát mielddisbuktá ahte boazodoallostivra ferte mearridit bajimus boazologu orohagaide, ja ahte orohatstivrrat fertejit mearridit rámmaid ovttaskas dollui. Boazodoallohoavda lea signaliseren vissis gierdameahttunvuođa das ahte ain váilu bissovaš boazologureguleren Finnmárkku boazodoalus. Duogáš lea go lea veadjemeahttun hálddašit vuogádaga geatnegahtton rámmaeavttuid haga ovttaskas orohahkii ja ovttaskas dollui. Dasa lassin lea duođalaš ahte eahperegulerejuvvon boazodoallu dábálaččat čuohcá daoluide main lea gaskageardánis boazolohku ja mat leat lojálat boazodoallošiehtadusa ortnegiid vuostá. Dál maŋŋel, ja nu ahte stivrenorgánaid lahtut eai galgga dovdat iežaset fallehuvvon, de ferte dákkár oktavuođas leat lohpi čujuhit ahte bissovaš regulerenráđđenvuohki ii leat vel boahtán - 22 jagi maŋŋel go ođđa boazodoalloláhka mearriduvvui 1978:s. Dát čájeha sihke váttisvuođa čuolmmain, muhto maiddái vuogádaga mii ii leat dahkan dan maid lei dárbbašlaš dahkat. Vuogádat lea danne "suovvan" baozologu stuorrut nanu boazodoalus birrasii 1980:s boazolohkui guhkkin eret nanu dásis 1989:s, ja das maŋŋil fas gahččat 115 000:ii 2000:s. Boazodoallohoavda deattuha ahte dát ovdáneapmi čájeha ahte boazoealáhusa hálddašeapmi lea leamaš beare heittot. Dás leat máŋgasat geat galggaše váldit ieškritihka, maiddái boazodoallohálddahus. Dákkár oktavuođas lea lunddolaš čujuhit dasa ahte bissovaš boazologureguleremat leat čađahuvvon máŋggain orohagain olggobealde Finnmárkku. Dat čájeha ahte bazolohku reguleremiid bokte sáhttá leat bissovaš ja nanus seamma ládje go eará luonddubaserejuvvon buvttadeapmi. Mii boazodoallohálddahusas leat mielas, ovttas earáiguin, gávdnat barggu bokte dárbbašlaš doaimmaid oažžundihte boraspiremáddodaga unnut, deattu boazoguohtunguovlluide unnut, mearridit rámmaeavttuid boazoealáhussii ja bargat oažžut bissovaš ekonomalaš rámmaeavttuid boazodoallobearrašiidda. ¶
Dán govas oainnát hearggeráiddu jođus Kárášjoga márkanbáikkis. Duogábealde oidno leansmánnegárdin. Govva lea 1915-1920 áigodagas ja lea Anna Næss gii lea govven dan. Gova lea Sámiid Vuorká-Dávvirat luoikan Min Áigái. ¶
Márgget lea čuožžumin feaskáris go mun čákŋalan su dállui. –Don bohtet juovlaságaid dihte, hoahkala Márgget ja sirddáša manjis máná biktasiid, maid mánná lea bálkon guovdu feaskerláhtti go lea boahtán olgun. Son heangu daid ja sirddáša gápmagiid seaidnegurrii. –Vai guossi čáhká sisa, na maid, čaimmiha Márgget. Mu njunnái girdá bohccobiergohádja. Uvnna alde lea duoldamin biergomálli. –Ihttin mun lean vuot áibbas okto, muitalastá Márgget. Mannji lea oainnat ihttenaš fárremin eará vistái, čilge son. Heikkiarmas Lukkari lea Min Áiggi ovddas galledan olbmuid ja čoaggán juovlavásáhusaid. ¶
Deanu gielda lea dat gielda Norggas mii dál lea njunnožos fuorrágávppošeami politihkas. Dan rájes go fuorrágávppošeapmi álggii Deanus, de leat mii oaidnán gieldda ássiid geat leat leamaš gozuid nalde ja vuostálastán dan. Dál oaidnit mii ahte Deanu gielddastivra maid váldá ovddasvástádusa dan dilis masa sin servvodat lea šaddan. Deanu suohkanstivra lea mearridan giddet Tana Gjestecamping, sivas go dávdanjoammun áitta lei nu stuoris. Min mielas lea bures dahkkon Deanu gielddas go sii ovttajienalaččat mearridit giddet Tana Gjestecamping. Dat čájeha ahte gieldda politihkkárat váldet duođas iežaset servvodatovddasvástádusa. Deanu servvodat leat leamaš ovdamearkan dakkár servodahkii man olggobeal fámut leat viggan rievdadit ollu. Nu lahka go Deanu gielda lea Ruošša ráji, de lei lunddolaš ahte dan mátkkošteapmi mii šattai ráji badjel čuozai garrasit gildii. Garrasepmosit leat vuohttán fuorragávppošeami, eandalii go olggobeal olbmot bohte ja ásahedje fuorrágávppošeami Detnui. Das maŋŋil vásiheimmet mii Deanu servvodaga lagasbirrasa mii organiserii iežas ja garrasit álggii vuostálastit fuorrágávppošeami. Ii leat goassege doarvái namuhit Máret Smuk Solbakk ja su áŋgirvuođa dán vuostálastimis. Mii jáhkkit ahte ollu dáin návccain maid gávdnat Deanus, boahtá das go Deanus leat máŋga garra sámi nissona ja dievddu geat dihtet maid ferte dahkat go dovdet ahte juoga áitá sin. Lea áibbas čielggas ahte jos Deanus eai livčče dákkár gárranáhkat sámi nissonat ja dievddut geat leat čuožžilan fuorrágávppošeami vuostá, de eai livčče almmolaš ásahusat ge seamma jođánit reageren fuorrájohtolahkii. Mii diehtit ahte politiiját leat bargan buori barggu ja váldán giddagassii máŋgasa geat leat balahuvvon jođihit fuorrágávppošeami. Ja dál lea Deanu gielddastivra maid čájehan beroštumi čorget boasttu váikkuhemiide. Mii diehtit ahte sátnejođiheaddji lea leamaš dehálaš ovddasmanni dán áššis. Son lea jođihan ášši gitta departmeanttaid rádjái. Ja lea duohta nu movt Ingrid Smuk Rollstad lea cealkán dán áššis, ahte dárbbahuvvo govda ovttasbargu vuostálastit fuorrágávppošeami. Deatnu doaibmá dál dán oktavuođas ovdamearkan dakkár garra sámegieldan mii diehtá ahte sii ieža fertejit váikkuhit dasa movt háliidit iežaset birrasa. Mii leat oaidnán sin áŋgiruššama sámevuođa ektui, ja diehtit ahte Deanu servodat ii leat dat mii ovddemuš vuollána vuostebiekkas. Heijjá Irene ¶
Nuppe bealde máilmmi, paradiijás eatnama alde ¶
Nuppe bealde máilmmi ¶
Hawai’i sullot leat duođas nuppe bealde máilmmi. Olles mátki Guovdageainnu rájes ádjánii jándora. Hawai’i lea dat man mii gohčodit liegga eatnamin. Luondu lea ge oba earalagan go min luondu. Dálvvi ja geasi earuhit dušše moadde gráda. Nu lea dat maid mii gohčodit geassin doppe birra jagi. Honolulu lea Hawai’i sulluid stuorimus gávpot, ja stuorimus oassi álbmogis orru doppe. Go seaivvuimet Honolului, lei eahket ja seavdnjat. Danin lei de go eará máilbmái boahtit go iđđes vázzen Jaskesábi sáttofiervái. Pálmmat lihkadedje liegga biekkas, ja áhpi alihasttii nu guhkás go čalbmi oaidná. Vaikko beakkán Waikiki Beach:as lea olu olmmoš, ja turistavalljivuohta, de lei goit ge hui fiinnis doppe. ¶
Hawai’i lea beakkán maiddai surfema geažil. Doppe lea surfen dego Norggas lea čuoigan, dat lea juoga maid "buohkat" dovdet. Go Hawai’i:as fitná, de ii baljo beasa nu ahte ii muhtunládje oahpásnuva dasa. Mun čađahin surfengurssa juo vuosttaš beaivve go ledjen Waikiki Beach:as. Bissut surfen "lávddi" nalde ii lean nu hirbmat váttis, muhto beassat dan nala rievttes áiggis gal lei váddáset. Jus ii háhppehan "báru čuovvolit" , de gal ii bisson lávddi nalde. Waikiki Beach:as ledje ollu čeahpes surfejeaddjit. Sii earet eará hárjehalle gilvvohallamiidda. čeahpemusat hárjehalle tandemsurfema. Dalle lea guovttes lávdde nalde, ja surfedettiin nubbi lokte nuppi áibmui. Snorklen lea maid juoga maid earenoamážit turisttat liikojit hommet. Dasa dárbbašat vuojadančalbmelásiid, vuodjanskuovaid, ja revrre man čađa vuoigŋá. Nu de vuojada ja govddoda gopmut ja geahčada guliid. Guliin ledje juohkelágan ivnnit, ja dakkáriid ii leat oaidnán eara go govain ja TV:s. Mun maid bessen oaidnit galbarihcci (skilpadde), ja dat gal lei earenoamáš. ¶
"Vilddas" -joavku lea sámi musihkkajoavku mas leat suoma bealde olbmot mielde. Annukka Hirvasvuopio, Marko Jouste, Mikko Vanhanen ja Karo Sampela deaivvadedje Tamperes gos buohkat vázze skuvlla. Sii čuojahišgohte ovttas ja nu álggahuvvui ge sin joavku. "Vilddas" nama oaččui joavku dan dihte go galggai leat dakkár namma mii suopmelažžii lea álki dadjat. –Marko háliidii ahte "Vilddas" sátni galggai leat namas, ja vilddas sátni han maid dárkkusta maid nu, muitala "Vilddas" -joavkku lávlu Annukka Hirvasvuopio. Son boagusta ge ja muitala ahte juohkehaš jearrá manne joavkku namma lea juste "Vilddas" . ¶
Buorránan gielladilli Ruošša bealde ¶
–Lean ožžon hui ollu doarjaga maŋŋel mu mearrádusa. Ollu miellahtut ja maiddái báikkálaš searvvit lea čielgasit dadjan munnje ahte sii measta gáibidit ahte mun joatkkán. Maiddái olbmot geat eai leat miellahtut NSR:s leat dadjan munnje ahte mun berren joatkit, lohká son Min Áigái. Trosten čuoččuha ahte jus son jorgala ja searvá válgii, de son dahká dan sámi álbmoga ovddas. –Muhtimat fertejit čuožžut barrikadaid alde sámi rivttiid ovddas. Lea dehálaš dán dilis, go mii lea ovddidan hui ollu áššiid mat gusket sámi rivttiide gos mun lean leamaš guovddážis, ja oainnán ávkkálažžan ahte mun lean mielde bargat viidáseappot daid áššiid ovddas eiseválddiid ektui. ¶
UNNIDIT BORASPIREVAHÁGA: NBR boraspirelávdegotti jođiheaddji Per Mathis Oskal (gurutbealde) ohcá goddit 92 ráfáidahtton ealli. Olgešbealde govas lea NBR-jođiheaddji Aslak J. Eira. ¶
–Manne lea Ness ožžon nu ollu doarjaga, erenoamážit Luonddugáhtensearvvis ja eará luondduberošteddjiin? –Aage Samuelsen maiddái oččui ollu doarjaga iežas searvegotti siskkobealde. Muhto ii ožžon nu ollu doarjaga olggobealde iežas searvegotti, lohká Nilsen. –Nu lea dáhpáhuvvan dán áššis maid, oaivvildá son. Nilsen lea ovttaoaivilis ahte leat heajos guohtuneatnamat máŋgga sajis, muhto ii leat nu bahá go boahtá ovdan FD-ráiddus. Son maid reagere go Ness lea čuoččuhan ahte lea nu ollu boazosuoládeapmi duoddaris. –Son ii leat duođaštan máŋgeládje daid čuoččuhusaid. Dán láhkái šaddá dát vahágiin boazodollui, ja dagaha boasttu digáštallama áššis, oaivvildá Nilsen. Min Áigi ii leat fáhten kommentára Tom Erik Nessas ovdal deaddileami. Su fitnodat-telefunnummar ii leat anus. ¶
Dán govas oainnát hearggeráiddu jođus Kárášjoga márkanbáikkis. Duogábealde oidno leansmánnegárdin. Govva lea 1915-1920 áigodagas ja lea Anna Næss gii lea govven dan. Gova lea Sámiid Vuorká-Dávvirat luoikan Min Áigái. ¶
Maiddái NRK Sámi Radio journalisttat leat váldán oktavuođa P4:žiin, muhto Nils Johan Heatta ii bala ahte sii masset ovttage journalistta. –Jus duođaid leš nu ahte ollusat ohcet dieid virggiide, de in sáhte jáhkkit ahte sii leat kvalifisert ohccit. Lean oaidnán almmuhusa ja sii eai bija gal nu stuorra gáibádusaid juornalisttaide, oaivvilda Heatta. Almmuhusas boahtá ovdan ahte journalista galgá bures máhttit hállat ja čállit sámegiela, ja galgá leat buorre radiojietna. –Jáhkán ahte juohkehaš olggobealde min ásahusa sáhttá ohcat virggi, dadjá Heatta guhte boahtte čavčča áiggušii álggahit beaivválaš TV-sáddagiid, ja dárbbaša ain eanet journalisttaid. ¶
Min Áiggis nr 98:s lei jearahallan muinna sámedikkeválggaid birra. Áviisa lei beaškalan bajilčallagin «Bargiidbellodat ii gula Sámediggái» . Čállosis sáhtii áddet dan guvlui ahte mun lean goađđán bargiidbellodaga, muhto dat dieđusge ii leat man ge láhkai riekta. Dan birra maid viggen čilget lei ahte Norggas leat otne guokte politihkalaš vuogádaga, dačča ja sámi. Dáža vuogádahkii gullet gielddastivrrat, fylkedikkit ja stuorradiggi. Mun lean válljejuvvon Kárášjoga gielddastivrii dáža bellodaga bokte, ja dan mun anán hun lunddolažžan go dien vuogádahkii gullet ge dáža bellodagat. Muhto de lea sámi politihkalaš vuogádat mas sámediggi lea guovddáš ásahus. Dohko mu mielas eai gula dáža bellodagat. Mii fertešeimmet ieža rahčat dan ala ahte oažžut sámi politihkalaš vuogádaga doaibmat min iežamet álbmoga eavttuid mielde. Sivva go mun dál oainnán áiggi váldit dán fáddá digáštallama vuollái lea go mii easkabáliid leat vihahan min iežamet parlameantaviesu, ja dalle lea maid lunddolaš prinsihppabealiid eambbo deattuhit. Go ieš lean bargiidbellodagas de lea mu geatnegasvuohta dán bellodaga earenomážit goarahallat ja geahččat deavdá go dat mu prinsihpaeavttuid bidjat listu sámedikkeválgii. Mun čilgen dasto oanehaččat mo dáža bargiidbellodat lea organiserejuvvon dustet «sámepolitihkalaš barggu» . Guovddážis lea «Sámepolitihkalaš ráđđi» maid guovddášstivra nammada. Dasto lea «Sámepolitihkalaš konfereansa» mii dollojuvvo juohke nuppi jagi ja mii buktá árvalusa «Sámepolitihkalaš manifestii» maid bargiidbellodaga Riikkačoahkkin dasto meannuda ja dahká loahpalaš mearrádusa. Sámepolitihkalaš konfereansa ráhkada maid iežas sámedikkeválgaprográmma, ja dát biddjo vuođđun go Riikkačoahkkin mearrida iežas sámepolitihkalaš mihttomeriid. Organiseremii gullet maid «sámepolitihkalaš forumat» mat dasto lágiidit listtuid sámedikkeválgii. Jienastuslihpus čuožžu ná: «Det norske arbeiderparti / Norgga bargiidbellodat. Sámedikkeválga/Sametingsvalget» . Mun sáhtan gal miehtat ahte bargiidbellodaga sápmelaččain lea oalle friddjavuohta, muhto sii almmat ge leat formalalaččat čadnojuvvon Norgga bargiidbellodahkii, ja Riikkačoahkkin bidjá ge premissaid maid alde sámepolitihkárat galget doarrut. Bielastan lea dát mu prinsihpaoainnu vuostá. Mun hálidivččen áibbas friijja sámi bellodagaid, ovda mearkka dihtii «sámi bargiidbellodaga» . Dál go sámediggi lea mearridan ahte gáibiduvvojit 200 vuolláičálli cegget riikkaviidosaš sámi bellodaga, livččii bargiidbellodaga sápmelaččain ge buorre liiba cegget iežaset bellodaga mii manná sámedikkeválgii sámi namahusain, muhto mun bealistan balan sakka ahte boahtte ge válgii geavahit dáža bellodaga namahusa. Bargiidbellodaga sápmelaččat - nugo eará ge dáža bellodagaid sápmelaččat - oainnat eai oru velá ge láddan dan muddui ahte čuožžut iežaset julggiiid alde sámepolitihkalaš vuogádaga siskkobealde. Nuppi dáfus anán hui deahálažžan ahte dáža bargiidbellodagas lea sámi ossodat, muhto dát ossodat galggašii duhtat dasa masa dat lea oaivvilduvvon, namalassii addit ráđi sámepolitihkalaš áššiin, ja ii ge viggat seaguhit iežas sámedikkeválggaide, mii mu oainnu mielde lea «sámi siskkáldas ášši» . Egil Utsi ¶
Bearjadat eahket lei stuorra feasta skuvlainternáhtas, sihke olggobealde ja maiddái siste. Doppe orru measta dušše 16-17-jahkásaččat. Doppe ii leat lohpi geavahit alkohola obanassege. Lávvordat iđit diibmu bealčiežas politiija oaččui telefuvnna ahte 5-6 nuora ledje doarrumin Marrasa puba olggobealde. Leansmánnebálvá Camilla Utsi lohká Min Áigái ahte juste ovdal go son vulggii dohko, de son oaččui dieđu ahte dat ledje jávkan. Lávvordat ija Ája olggobealde ledje maid doarrumat 6-jáhkasaččaid gaskkas. Mii eat dieđe leat go oktage daid nuorain leamaš Ájas siste. Min Áiggi diehta maid ahte ovtta viesus márkanis leddje nuorat dorrun gárrenoaivvis. ¶
Kárášjoga gielddas leat 600 boazodoalli dáhtton veahki. Dat duođašta ahte boazodoalus lea heahti. Otná Min Áiggis dieđiha Mánáid- ja nuoraid psykiáhtralaš poliklinihka (MNP) hoavda Elisabeth Gerhardsen ahte sii leat gergosat veahkehit boazoeaiggádiid geat gillájit psykalaččat. Son lea maid ovdal fuomášuhttán Kárášjoga gieldda ahte gielda ieš berre čájehit eambbo ovddastádusa ovttasbargui. Vaikko gielda bivdá veahki guovddáš eiseválddiiguin, de lea duohta nu movt Elisabeth Gerhardsen lohká. Gielda ferte ráhkkanahttit buot osiid gieldda doaimmas dustet dán heahte dili mii lea boazodoalus. Heajos ekonomálaš dilli dagaha diehttelasat heajos sosialalaš dili bearrášiidda. Dát guoská dan mađe ollusiidda ahte gielda berrešii ráhkkanahttit ovdamearkka dihte soaisála-, dearvvašvuođa- ja oahpahusossodagaid. Sivvan manne gielda berre ráhkkanahttit iežas ossodagaid boazodoalu heahtedillái, lea go lea olles okta sierra ealáhussuorgi mii áitá olbmuid dili. Boazodoallu lea ealáhussuorgi mii lea čohkken ollu olbmuid. OFFA-joavku maid lea gávdnán ollu sevdnjes loguid ealáhusa siskkobealde, juste dan dihte go ealáhusa siskkobealde leat bearašmiellahttut mat eai boađe statistihkaid siskkobeallái. Lea maid čielggas ahte nuppástuhttinprográmma ii leat doaibman nu ahte lea nuppástuhttán ealáhusa olbmuid, go prográmmá lei njulgestaga menddo hejot heivehuvvon ealáhussii. Ii leat váttis ipmirdit ahte dákkár heahtedilli sáhttá buktit garra ja issoras váikkuhusaid gieldda olbmuide. Muhto mii ballat ahte gieldda dusttehusat eai soaitte vel morihan ja ipmirdan man stuora váikkuhusaid dát sáhttá buktit. Dan dihte berre ge gielda ráhkkanahttit buot ossodagaid kártegoahtit ja ráhkadišgoahtit dusten- ja eastadandoaimmaid heahtedillái. Ja dan ii sáhte oktage buorebut dahkat go gielddaid ossodatjođiheaddjit. Muhto vuosttažettiin dat gáibida vuoruheami gieldda jođiheami bealis. Heijjá Irene ¶
Ovtta stuora váttisvuođa mun oainnán dán válgavuogis vel dasge, go Sámidiggi vállje iežas politihkalaš njunnoša mággaide áigodagaide maŋŋálaga. Dás mun sáhtálin čujuhit Norgga sámidikki ovddeš njunnoša ságaide. Son dajai duvle rádiosáddagis oktan váldoággan geassádeapmái njunušsajádagas guovtti áigodaga maŋŋel leamaš dan, ahte Sámidiggi livččii šaddan bearehaga su persovnna mielde ja ii livčče šat doarvái ovdánan sámi álbmot válljen orgánan. Ja sushan lei goit bellodaga, NSR(, ja álbmoga doarjja duohken, ii son lean akto. Go son bellodat duohkinnis balai Sámidikki steampilastima ovtta olbmo Sámidiggin, de Suoma bealde ovttaskas olbmuid, bellodagaid haga jienastuvvon sámidikkis lea dasa vel stuorit várra. ¶
Jus eamit dine badjel 150.000 ruvnno jahkái olggobealde boazodoalu, de ii olat náittosguoibmedoarjaga. Dál gáibidit máŋga boazosápmelašeamida rievdadusaid. –Min árvu ja bargu boazodoalus ii boađe ovdan dálá servodagas, beaškala Berit Marie Vars Kemi. ¶
Stuora paradoksa nissonolbmuid mielas lea diehttelasat dat ahte doarjja lea čadnon dietnasii, seammás go doallodoarjjaortnet doaibmá áibbas earáláhkái. Doallodoarjaga gal olaha dušše dainna ahte lea lobálaš boazodoalus. –Manne nissonolbmuin ii galgga leat seamma vejolašvuohta olahit doarjagiid? Doallodoarjja gal boahtá iešalddis, beroškeahttá dietnasis olggobealde boazobarggu, jearrá Kemi ja lohká ahte lihkus boahtá juobe doallodoarjja ge. Doalloeaiggádat, dábálaččat isidat, jullot dinet vaikko man olu olggobealde boazodoalo, ja liikká olahit doallodoarjaga. Eamit ii sáhte dinet badjel 100 000 ruvnno olggobealde boazodoalu jus galgá olahit olles 50 000 ruvdnosaš náittosguoibmedoarjaga. Jus dine gaskal 100 000-150 000 ruvnno, de unnidišgohtet doarjaga. Dienas badjel 150 000 sihkasta buot vuoigatvuođaid oažžut doarjaga. ¶
Boazodoallohálddahusas Álttás muitalit garra reákšuvnnaid ja moaitámušaid birra. Olu nissonolbmot leat behtohallan go šaddet bákkus bargat olggobealde boazodoalu vai birgejit ekonomalaččat. Nissonkonsuleanta Máret Sárá doarju boazosápmelaš-eamidiid. –Seammás go nissonolmmoš ferte bargat olggobealde boazodoalu, de son maid galgá leat veahkkin boazodoalus. Goarrun, báberbarggut ja ollu eará barggut eai boađe oidnosii. Eamidiid árvobuktin ealáhussii ii oidno gostege, ii šiehtadallamiid oktavuođas ii ge muđuidge boazodoalus. Dát čielgasit rihkku dásseárvolága, vároha nissonkonsuleanta Máret Sárá. ¶
GOLUT: Gaskamearálaš golut bálddastahttojuvvon gaskamearálaš biergosisaboađuin, buhtadusaiguin, stádadoarjagiin, lassiealáhussisaboađuin ja siaboađuin olggobealde ealáhusa, juohke doalloovttodaga nammii 1999:s. (1.000ruvnno). ¶
Eanaš eamidat leat dienasbargguin olggobealde boazodoalu. Boazodoallohálddahusa sisaboađu ja goluid logut čájehit ahte doalu eamit dat dollet badjin bearráša ekonomiija. ¶
Nu sáhttá ge čielget movt nu stuora oassi boazodoalus birgejit buvttadandoarjaga haga vaikko eai nagot deavdit njuovvangáibadusaid. Eamida dietnasa geažil orru ahte lea várri manahit dan 80 000 ruvnno buvttadandoarjaga. Norgga boazodoallu lea 1999:s dinen 57,6 miljuvnna ruvnno. Dienas mii boahtá olggobealde ealáhusa lei mannan jagi 74,1 miljuvnna, 16,5 miljuvnna eambbo go maid ealáhus ieš dine. ¶
Dát čájeha ahte doalloovttodagat davabeal´ Nordlándda vižžet gaskamearálaččat stuora oasi dállodoalu dietnasis olggobealde ealáhusa. Boazodoalu obbalaš rehketdoallu čájeha ahte eamidatdat leat geat leat dienasbargguin olggobealde ealáhusa. Dát sáhttá duođaštit ahte eamidat leat veahkkin máksime stuora oasi ealáhusa goluid. Muhto dát ii buvtte makkárge buori dili doalloovttadagaid bearrášiidda nissoniid dili ektui. –Vuosttažettiin nissonat manahit náittusguoimmi lasáhusa go dinejit badjel 100.000 ruvnno, muitala boazodoallohálddahusa nissonkonsuleanta Máret Sárá. Son árvvoštallá ahte stuora oassi boazodoallopolitihka váikkuhandoaibmabijuin eai menestuva nu guhká go nissonolbmot eai váldo mielde ealáhussii iešheanalaččat seammá dásis go dievddut. –Boazodoallošiehtadusa doaimmat mat leat oaivvilduvvon nissonolbmo dili buoridit leat moanat, muhto seammáš leat gáržžidusat mat dahket ahte sii liiká eai oaččo doarjagiid, lohká Sárá. 353 doalladoarjaga leat diibmá mákson. Daid gaskkas leat dušše 80:s fidnejedje náittusguoibmedoarjaga . ¶
Raporttas daddjo ahte maŋit áiggis oažžu leat ilus go stuorra ođasmahttimat eai čađahuvvon, go lea leamaš heajos gulahallan ja vuostehágut evttohusaide siskkobealde hálddahusa seinniid. Raporttas daddjo ahte Boazodoallohálddahus leat áiggiid mielde ožžon bargiid ođđa doaimmaide ovddasvástádusa ja sii leat leamaš gierdevaččat. –Sáhttá máiddái dáhpáhuvvot ahte soames bargit leat guođđán Boazodoallohálddahusa frustrašuvnnain, cealká NIBR-raporta. ¶
Vihtta jagi maŋŋel geahččaledje fas gávdnat ođđa organiserenvuogi, mii guoskahii earret eará ahte otná guhtta báikkálaš kantuvrraid ovttasmahttit golmma guovllukantuvran. Guovllustivrraid boahtte áigi dan oktavuođas šattai maiddái eahpečielggas. Siskkobealde bargojoavkku ledje nu garra riiddut ahte stivrenjoavku ja Boazodoallohálddahus heaittihedje obba cealkámuša. ¶
Boazodoallohoavdda evttohusat moaráskahtte Kárášjoga ja Guovdageainnu agronomaid, Anny Sara ja Johan Ingvald Hætta. Soai livččiiga šaddan dušše ossodatjođiheaddjin dálá kantuvrrain. Dat livččii dahkan ahte sutno virgestáhtus livččii ollu vulobealde go eará agronomaid, go sii livčče buohkat šaddan "boazodoallohoavdan" iežaset guovlluin. Hætta ja Sara čáliiga ovttas garra moaitámušaid evttohusaide Eanadoallodepartementii. Boađus šattai ahte Boazodoallohoavda šattai dáhttut olles Boazodoallohálddahusa evaluerejuvvot, maid gieskat almmuhii NIBR. ¶
Ruoŧa Sámediggi lea oktii vel čájehan ahte sii eai nagot doaimmahit iežaset doaimma. Dievasčoahkkimis lea dievas moivi. Juohke háves gullo dat seamma iešmoaitin, ahte dákkár nákkáhallan bargovugiin eai sáhte joatkit. Muhto dán rádjái ii leat vel Ruoŧa Sámediggi dahkan maidege iežaset váttisvuođain. Dál lea Ruoŧa Sámediggi fas čoagganan dievasčoahkkimii, muhto orru čájeheamin ahte Sámediggi lea vel unnit čoahkis go ovdal. Dikkis leat njeallje luovosáirasa, geat leat guođđán iežaset bellodagaid. Diggi gáibida stivrra geassádit, muhto stivra vástida gáibádusain. Sii fas gáibidit ahte luovosáirasat galget guođđit dikki ja sin bellodagaid áirasat boahtit sisa ovdal go jeagadit geassádit. Dál lea Ruoŧa Sámediggi nu guhkás jođihan iežaset siskkáldas riidduid, ahte olggobeal olbmot maid gáibidišgohtet Sámedikki čorget iežaset dili. Norgga Sámedikki presideanta Sven-Roald Nystø gohčoda Ruoŧa Sámedikki heahtedillin ja lohká iežas suorganan go álbmotválljejuvvon orgána sáhttá iežas bidjat dákkár dillái. Ja sáhttá leat nu ahte Ruoŧa Sámediggi dárbbaša cuiggodemiid olggobealde jos galget duođas bargat juoidá iežaset siskkáldas riidduin. Mii leat gullan maid Ruoŧa Sámediggi ieš čielgá riidduid sivvan. Stivrra bealis lea oalle asehis ákkastallan. Sii bidjet siva lágaid ja njuolggadusaide. Stivrra bealis boahtá ovdan ahte eai leat doarvái lágat mat stivrejit Sámedikki barggu. Dát dan dihte go eai leat sierra lágat ráhkaduvvon Sámediggái, earret dan movt válga galgá dahkkojuvvot. Dasa mii guoská juste dan movt áššiid gieđahallat ja movt sámediggi galgá doaibmat, das ii leat stivrra bealis makkárge láhka mii suodjala parlameantta stivrema. Dieđusge ii leat doarvái sivahallat lágaid ja njuolggadusaid ja dainna ákkastallat go sámediggi ii doaimma. Dás lea čielggas ahte leat gullahallan- ja ovttasbargováttisvuođat mat bissehit Sámedikki doaibmama. Jus diggelahtut eai soabat, de ii sáhte sivahallat lágaid. Ruoŧa Sámediggi ferte dál lávket ovddasguvlui ja geahččalit soabadit. Gii galgá dán lávkki lávket, dahje goabbá bealli, vuostebellodagat vai stivra, galget dan vuosttaš áŋgiruššama dahkat vai diggi álgá doaibmat. Dán vahku dievasčoahkkimis ii oro vel dát áŋgiruššan dovdomin. Sámediggi lea doallan gitta čoahkkimiid, stivra áitán bálkestit lahtuid olggos ja diggi lea ožžon garra moaitámušaid eará Sámedikki jođiheddjiin. Ieža Ruoŧa Sámedikkis gohčodit dán ollen dan muddui ahte sii leat dál álgán ráđđedallat. Čielggas lea ahte jus boahtte čoahkkimii ii leat dilli rievdan, de ii leat čoavddus eambbo go ođđa válga. Heijjá Irene ¶
"Ahte muhtin boazodoallit leat oaidnán vejolašvuođa nannet iežaset posišuvnna - boazologu loktemiin ja guohtoneatnamiid viiddidemiin - lea áddehahtti, go solidaritehta ii sisttisdoala buot boazosápmelaččaid, muhto lea dušše iežas soga siskkobealde (...)." ¶
Boazodoallu lea erenoamáš fiinna ealáhus ja kultuvra - áidna mii sáhttá ávkkástallat issoras stuora eatnamiid ja jeahkála duoddaris. Doallu lea ovdánan maŋgga čuođi jagis, lagas sorjjasvuođain lundui. Oassi dan erenoamášvuođas lei ahte dat doaimmai daid ekologalaš rámmaid siskkobealde maid luondu bijai. Jearaldat lea: Sáhttá go ain? ¶
Jahki: Moderáhta guođohuvvon Garrasit guođohuvvon Ii guođohuvvon 1973 85 % 15 % % 1980 68 % 32 % % 1988 15 % 56 % 29 % 1996 8 % 42 % 50 % Mii dása sáhttá leat sivvan? Boazodoalu bealis dahkko dat poeaŋgan ahte dát guorahallamat dušše leat registreremat ja eai muital maide sivaid birra. De mii vuordit gullat maid NBR oaivvilda leat sivvan. Mii eat jáhke klimáhtalaš dilálašvuođaid dahje suvra njuoskkadaga sivvan. Áidojuvvon geahččalanguovlluin šaddá jeagil hui bures. Midjiide leat golbma siva diehttelasat: badjelmeare guohtun, doldan ja mohtorjohtolat. Dilli lea vearrát go tállat dás ovddabealde muitalit, guovtti siva dihte. Oassi stuora, fiinna jeahkális lea rokkiin gos lea ollu muohta, nu ahte boazu ii olat biepmu. Ii leat báhcán šat ii 8 proseanta ge mas lea jovssahahtti fiinna jeagil. Nubbi lea fas šaddan. Guovlluin gos lea moderáhta jeagelguohtun sáhttá šaddat 60-70 gilu goikeávdnasat juohke dekaris. Doldašuvvan jeagil buvttada vuollel 2 gilu. Maŋemus 25 jagi leat doldan dan mii galggai leat buvttadanvuođđu boahtteáigái. Dát leat sivat manne mii oaivvildit boazolohku ferte njiedjat vel eanet. Maiddái statistihkka boazodolliidlogus ja bohccologus dadjá juoidá ealáhusa birra mas ii leat balánsa: 1973 rájes 1988 rádjái lassánii olmmošlohku boazodoalus 82 proseanttain, ja boazolohku lassánii 230 proseanttain. Dát muitala juoidá dan birra ahte boazodoallu lea leamaš geasuheaddji ealáhus, ja ahte alla boazolohku lea leamaš dehálaš máŋga boazodoallái. Váttisvuohta lea dušše ahte duottar ii leat sturron seammaládje. ¶
1992:s bođii stuoradiggedieđáhus boazodoalu birra. Ulbmil lei álkit daddjon: Ealáhus mii lea nanus sihke ekologalaččat ja ekonomalaččat. Mii fertet sáhttit lohkat ahte nu ii leat šaddan. Vegetašuvdnakárttat leat čielgasat vuosttaža birra, ođas ahte 75 proseantta Kárášjoga boazoeaiggádiin leat áitojuvvon ekonomalaš heahtedilis dadjá juoidá nuppi birra. Váldoovddasvástádus ferte leat stáhtahálddašeamis, ja dan dihte ferte stáhta váldit ovddasvástádusa dan roasu ovddas mii lea šaddan. Go eai leat ovdal doarvái čavgen, de lea Eanadoallodepartemeanta ja Boazodoallostivra ja boazodoallohálddahus dagahan dán mihá vearrábun go oba lei ge. Ahte muhtin boazodoallit leat oaidnán vejolašvuođa nannet iežaset posišuvnna - boazologu loktemiin ja guohtoneatnamiid viiddidemiin - lea áddehahtti, go solidaritehta ii sisttisdoala buot boazosápmelaččaid, muhto lea dušše iežas soga siskkobealde (buohtastahte maŋemus NIBR-raportta). Muhto go dát lea sáhttán joatkit, de ii leat ealáhus dušše saheme dan oavssi mas ieža čohkkájit - dat billista maiddái muora mii galgá leat vuođđun boahttevaš buolvvaid duoddara luondduriggodagaid ávkkástallamii. Lea go boazodoallu vajálduhttán buot luondduálbmogiid vuođđocealkaga: Eatnama it leat árben iežat máttuin - dan leat luoikkahan iežat mánáin. 1993:s manai Luonddugáhttensearvi oktan dalá Sámediggepresideanttain boazodoallostivrra ja hálddahusa vuostá. Váldovuosteákkat ledje alla boazolohku, bievlavuodjin ja áideprošeavttat. Áiddiid ceggen lea joatkán. Bievlavuodjin lea lassánan. Boazolohku lea njiedjan, muhto ii doarvái.Stuoradiggedieđáhusa "Nanu boazodoallu" intenšuvnnat eai leat ollašuvvan 10 jagi maŋŋil go bođii. Stáhta ii oro bargame maidege, ja stuora vuoittahalli lea Finnmárkkuluondu. ¶
Áŋgirvuođain beasaiga almmolaš oktavuođain lávlut. Guhtta jagi almmolaš lávlun doalvvuiga sudno Juniorchansen, nammasaš nuoraid musihkkagilvvohallamii Ruoŧa TV3:žis. –Beasaime loahppagilvvohallamii Italiai 1995:s. Ja dan bálgá nalde moai letne. Letne maid leamaš eará riikkain ja mannan giđa báddiime musihka IMAX-filbmii Davvi-Canadas, muitaleaba nuora guoktá. Dasa lassin leaba diibmá leamaš mielde nuoraid musihkkaprošeavttas man musihkkár ja buvttadeaddji Michael Johansson jođihii. Singel-CD "Čalmmit" mas leat guokte technomusihka luohtehámis ja musihkavideo lea prošeavtta boadus, man EU Skogslandet Leader II doarjjui. ¶
SÁPMI: Sámi Válgalihttu šálloša go Sámediggeráđđi lea geassádan Norgga ráđđehusain ovttasbargat, go eai áiggo šat searvat jahkásaš čoahkkimii mii lea čatnon ON eamiálbmotrivttiid julggaštus bargguide. –Lea Sámedikki iežas duohken hábmet gáibádusaid maid oaivvildat leat sámi iešmearrideapmin. Sámi Válgalihttu ii leat vel oaidnán ahte dat lea dahkkon albmaláhkai, lohká joavkojođiheaddji Roger Pedersen preassadieđáhusastis. Sámi Válgalihtu Roger Pedsersen dadjá ahte álggos fertet ieža bidjat čielga gáibádusaid Norgga ráđđehussii ovdal botket ovttasbarggu. –Lea imaš go Sámediggi geassáda dákkár dehálaš forumas dainna ákkain ahte Norgga eiseválddit eai leat miehtan maide, muhto liikká eai gávdno čielga gáibádusat Sámedikki bealis, dadjá Roger Pedersen, Roger Pedersen oaidná ággan go Sámediggeráđđi lea geassádan čoahkkimis, go ráđđi ii dieđe maid galget oaivvildit sámi iešmearrideami birra. –Diehttelasat lea álkit čuožžut olggobealde ja sivahallat Norgga eiseválddiid, ovdalii go čohkkedit ja dadjat juoidá movt galgat hábmet nugo sámi iešmearrideami, lohká Pedersen. ¶
Govas lea SOL stivra ja gaskaáigásaš jođiheaddji/rektor. Gurot bealde Rune Stormo, Inga Eira Keskitalo, Knut Johnsen (stivraovdaolmmoš) ja rektor Øystein Ballari. ¶
Norgga gávpot- ja guovlludutkan instituhtta, Norsk institutt for by- og regionforskning (NIBR), lea čađahan "Boazodoallohálddahusa evalueren" raportta, maid hálddahus ieš lea diŋgon. Jearrahallamis leat leamaš oktiibuot 60 olbmo siskkobealde hálddahusa ja boazodoalus. NIBR-raporta lea gieđahallan maiddái makkár lea sámegielat gelbbolašvuohta hálddahusas. Dan oktavuođas boahtá ovdan ahte ii leat fávdnát sámegielat gelbbolašvuohta boazodoallokantuvrrain mat leat máddelis Finnmárkku. ¶
Ovllá gávdnui easkka maŋŋit geasi. Somby-gánddat ledje galbmostan jieŋa alde veajehiid bivdaleamen, go áice olbmo jieŋa vuoldi. Sii manne ja muitaledje ollesolbmuide ja go dat manne geahččat, sii dovdájedje, ahte Ovllá dat lea. –De viimmat mun bessen doalvut su Ohcejoga hávdeeatnamiid sivdniduvvon muoldui, muitala Ánne. –Ja dieđátgo mo vel lei, son hoahkala. –Doppe eai lean earátgo mun ja moadde soalddátalbmá. –Dat leat leamaš mus buot losimus juovllat guovttebeali áiggiid, dadjala vel Ánne ja leikesta munnuide gáfe. Go mun vuolggán, Ánne báhcá ráhpá luvdet muohttagis. Áilegas várrái eai šat báitte beaivváža suotnjarat. Muittán vel daid sániid, maid Ánne dajái: "Dat lea buot Ipmilis. Ferten duhtat dan dillái, maid lean ožžon." ¶
–Bargiidbellodat lea álo bandihttošan sámi giellapolitihkain, beaškala NSR jođiheaddji Jánoš Trosten. Son lea sihke suhttan ja eddon maŋŋel go lea lohkan NRK Sámi Radio teaksta-TV:s Willy Ørnebakk árvalusa, ja oaivvilda ahte dat hukse áibbas boasttu guottu go sámegieláššebáhpirat gohčoduvvojit ruhtagolaheapmin. –Válddán Jánoža cealkámuša duođalažžan, muhto dán oktavuođas lea son áibbas boastut ipmirdan Ørnebakka árvalusa. –Ja jos Jánoš oaivvilda ahte Bargiidbellodaga giellapolitihkka lea bandihttošeapmi, de gal ferte son buorebut čuovvut mielde min giellapolitihka, lohká bellodaga joavkojođiheaddji Egil Olli. Willy Ørnebakk atná unohassan go dulkojit su árvalusa boastut. Son ii vuostálastte sámegieláššebáhpiriid sidjiide geat hálddašit sámegiela ja háliidit áššebáhpiriid sámegillii. –Muittuhan Jánoža ahte leat máŋggas NSR siskkobealde geat maid oaivvildit dan seamma go mun, loahpaha Ørnebakk. ¶
Jovnna-áddjá lávii hui dávjá fitnat min geahčen. Ledjen dalle nuppelot jahkásaš gándabunci. Moai leimme hui viššalat fitnat guossástallamin ránnjáid geahčen ja nuba vuot oktii moai leimme máhccamin min ránnjá Ándaras-Ovllá geahčen. Lei jo juovlaáigi álgán. Viehka buolaš dálki vel lei ja násttit šleđgo dievva čáhppes almmi ja mánnu maid jorbái várreravdda bajábealdi. –Doid násttiid bajábealdi go Jesus dál geahččá, go moai vázze ruovttu guvlui, mun jearralin ádjás. Áddjá oidnostii moddjesteame ja vilppodii almmi guvlui. Dalle dat geahčai munnje ja álggahii: –Gulaban áddjobaš. Don leat gullan skuvllas ja máŋgga eará sajes, ahte Jesus manai albmái helloduorastaga. Nuhan dat dáhpáhuvai. Muhto munba muitalan dutnje áddjobaš ovtta muitalusa muhtin Ivvára birra. Son lei hui rikkes almmái. Oktii dat bovdii guossin Jesusa, muhto son ii dovdan su. Mus dat gal sáhkkesvuohta loktanii. Mun liikojin ádjá muitalusaide. Mu mielas son lei hui čeahppi muitalit buotlágan dakkáraš muitalusaid maidda mun liikojin. Mášohisvuohta fallehii mu ja danne gohččonge ádjá: –De muital, vaikko áddjá leige juo lohpidan munnje dan muitalit. –Na, álggaha áddjá ja galggasta vel čoddaga. –Dat dáhpáhuvai dan áigge, go Jesus vel lei olmmošin dán máilmmes, son ii lean vel gillán ja jápmán ja bajuduvvon albmái. Na mo de, mun jearralan ahte fal áddjá ii heaittášii muitaleame. Lei muhtin beaivi, lahka juovllaid, Jesusa riegádanbeaivvi. Olbmot ledje ráhkadan ollu herskuid vai besset de borrat daid ovttas bearrašiinneset Jesusa gutnin. De lei Ivvár vuot váccašeame olgun olbmuid siste ja áicá Jesusa sin gaskkas. Son ii lean ovdal beassan ná lahka Jesusa ja nuba son roahkkadii váimmuses ja latnjalastii daid ollu olbmuid gaskka Jesusa lusa. Ja go son lei beassan su lusa, son dajai Jesusii: - Mun lean gullan du birra ollu buriid ja lean gullan maid du árbmu daguid birra ja danne mun háliidan dál, ahte don boađášit mu lusa otne ja boradivččet muinna ja mu bearrašiin ovttas. Jesus geahčai Ivvárii guhká ja celkkii: –Mun oainnán du duohta ja njuoras váimmu ja danne mun lohpidan, ahte otne mun boađán du geahčai ja boran ovttas duinna ja du bearrašiin. –O dán illu beaivvi maid mun ja mu bearaš galge otne beassat vásihit, movttiidii Ivvár. Ja nu Ivvár ilus latnjalastii vuot dan olmmoš eatnavuođa čađa ja viegai ruktoses ja muitalii bearrašiiddes, ahte Jesus lea lohpidan boahtit sin geahčai ja borrat singuin ovttas. –Ále jo fille, hoahkalii eamit. Muhto seammás son doapmagođii čorget ja stellet ain eanet ja rávvii mánáideaska láhttet čábbát go Jesus lea sin luhtte. Go buot ledje gárvát sii čohkkededje vuordit alla guossi. Sii čohkkájedje ja ain fitná juogo Ivvár dahje su eamit guovlaleame juogo Jesus boađášii. Golai áigi, iige Jesus ihtán. Soai álggiiga juo eahpidit, bođešgo Jesus ollenge. Áddjá bottoša ovdago joatká. Mun dat guldalan dárkket ádjá muitalusa ja mađe guhkelebbui áddjá dat ovdánii, dađe eanet orro almmi násttit ravkimin ja dađe šearradeabbon maid mánnu báittii. Guovssahasatge vel ihte ja šlieđggatalle dego livčče datge illudan muinna ovttas ádjá muitalusas. –Na nu, dadjala áddjá: –Ivvár gázzi dat vurddii ja vurddii. De viimmat skoalkalii muhtin uvssa duohken. Ivvár dadjalastá vel ovdalgo viehkala leahkkut uvssa: –De bođii Jesus. Muhto maid galggaš, uvssa olggobealde čuožžu unna gándamánáš smávva seahkaš vel gieđas. Go Ivvár dovdá su ránnjá geafes bearraša mánnán Ivvár rogáda: –Na maid don ges leat vuolgán ánuhit. Gánddaš veaháš healkkeha Ivvára garra jienas, muhto liikká son sáhttá jearrat: –Eadni áiggošii láibut midjiide varas láibbi, muhto mis eai leat jáffut doarvái, attášiigo čeahci midjiide veaháš dán seahka sisa? –In atte dál maidege, midjiide lea boahtimin alla guossi. Mana duon nuppi ránnjá lusa ja bivdde das, logai Ivvár, ja seammás son beaškalii uvssa gitta. –Iigo lean vel min guossi? jearrala eamit go isit boahtá bosu sisa. –Ii. Duon dálu duolva gánda lei vuot ánuheamen jáffuid, belkkii Ivvár. –In addán, inge atte. Ovtto lea vuorjamin. Áddjá doallá vuot bottoša ovdal go fas joatká: –Na golai vuot áiggáš, de vuot gullosta uvssa duohken muhtin boahtemin. Go Ivvár leahkasta uvssa, de doppe čuožžu muhtin boares áhkku ja ánuha veaháš láibebihtá, go ii nagot šat ieš láibut, iige sus leat gal jáffutge. Seammaláhkai geavai áhkkui go gándiige. Son bijahalai mannat ja fitnii vel garuid Ivváris. Eahket lea juo joavdan guhkás, iige guossi Jesus iđe. Eamit árvaladdá juo, ahte Jesus lea vajáldahttán sin ollásit. Ja go eamit dan lei dadjan, dalle skoalkalii vuot uksii. Ain Ivvár riepmalii rahpat uvssa. Dál doppe čuoččui raso biktasiidda gárvodan almmái, guhte lei juo oalát galbmomin ja nelgon hirbmosit. –Iigo dálus livččii munnje veaháš borramuš, mun lean hirbmosit nelgon ja galbmon, inge leat fitnen máŋgga beaivái earágo čázi ádjagis. Dalle Ivvár moaráhuvvá ollásit ja garrudišgoahtá: –O neavre nelgon gumppet. De čáhpot mu ráhpá aldi eret ja dalán. Dát dállu ii leat din láhkašaččaid várás. Ja nu vuot bijahalai mannat okta dan beaivve riggá uvssas dohko gos lei ihtán. Áddjá vuot bisseta muitalusa ja geahčadallá almmi go das leat čuovggat dievva. Áddjá dadjá munnje: –Ammat de illut albmi. Mun mieđihan. Na bođiigo Jesus Rikkes-Ivvára geahčai? mun jearralan, dasgo háliidan diehtit mo aitto geavai. Ii boahtán. Muhtin earát vel fitne dan eahket sutno geahčen, muhto buohkaide geavai seammaláhkai go lei geavvan gándii, áhkkui ja ráso áddjái. Mátkái lei bidjan Ivvár buohkaid attekeahttá maidige sidjiide. –De bođii juo maŋŋit eahket. Iige šat ihtán oktage uvssa duohkái. Sii váibe vuordit Jesusa ja nu sii fertejedje viimmat mannat nohkkat. –Nuppe beaivve Rikkes-Ivvár manná vuot olggos olbmuid sisa ja oaidná doppe Jesusa. Dalle son vuot latnjii iežas Jesusa lusa. Ja go son bođii Su lusa, son jearralii veaháš moaitin suopmaniin Jesusis: –Don it boahtánge min geahčai ikte, vaikko ledjet lohpidan. Dalle Jesus geahčai Ivvárii guhket ja celkii: –Mun fitnen ikte du uvssa duohken máŋgii, muhto don it luoitán mu sisa. Dalle Ivvar hirpmástuvai ja jearahišgođii: –Goas? Mun in du oaidnán. Min geahčen fitne dušše gearjideaddjit ja šlárvvat, muhto du mun in oaidnán. Dalle Jesus geahčai sutnje guhká ja celkkii: –Don it dovdan mu. Mun ledjen dat gánda, guhte bivden sehkkidan jáffuid, muhto don bidjet mu eret. Mun ledjen maid dat boares áhkku, guhte bivden dus láibebihtá go mus lei nu nealgi, inge šat ieš veadján láibut. Dallege don bidjet mu mannat. Mun ledjen maid ráso, galbmon ja nelgon almmái ja gean maid bidjet eret iežat geahčen ja garuhit vel mu. Ja mun ledjen vel dat earátge geat fitne ikte eahkedis du geahčen ja it goassege don luoitán mu sisa. Don it dovdda vel mu. Don leat gullan: –Buot maid don dagat mu uhcimusaidan ja lagamuččaidan, dan don leat dahkan munnje. De mana, álege šat eahpit. Borat mu go mus lea nealgi, bivdde mu lieggasii go mun lean galbmomin. Atte munnje čázi go mus lea goiku ja jeđđe mu go mus lea moraš. Dalle Ivvár áddii ja nu son dovdagođii Jesusa. Ja nu geavai, ahte das maŋŋá Ivvár ii goassege bidjan ovttage eret iežas geahčen. Dalle Jovnna-áddjá jaskkodii. Muhto go moai bođiime min šilljui, de Jovnna-áddjá geahčai munnje ja dajai: –Don áddjobaš maid galggat vádjolit Jesusa rávvaga mieldi. Dalle don leat sivdniduvvon Ipmeláhči čalmmiid ovddas. ¶
Muhtin vilges varat nieida lea Sven-Roald Nystø fuobmán. Son illá nagoda guođđit iežas dokumeanttaid. Duogábealde skájanis gullo Bjarne Store Jakobsen: «Sáttán, in mun gáddán gándda áddet dáid nissonáššiid.» ¶
Kanadalaš musihkkár gii bargá Sarawak turistaeiseválddiid ovddas, ulbmiliin veahkkehit musihka márkanastit buorebut, dadjá ahte oassestáhtas Sarawakis lea nu rikkis musikka oktavuohta ahte livččii leat heahpat jos dušše moadde olggobealde olbmo besset gullat maid olbmot dáppe leat beassan illudit buolvvas bulvii. Go son dás moadde jagi dás ovdal fuobmái ja liikostii dán musihkkii, de eiseválddit ea.ea. dan dihte mearridedje bidjat Sarawak máilbmi musihkka-kártii. ¶
Beavddi alde lea stállja, krubba, Jovsset, Márjá ja golbma viisá. Maiddái sávzzat ja eará eallit leat stálja sis. Go Jesus riegáda, bidjet mánát máná kruppa sis. Márjá ja Jovsset leaba movttegis váhnemat. Sávzzat ja gusat geahčadit dan almmi máná. Dađi mielde bohtet dat golbma viisá, maid maiddái dovdat ovdalaččas. Mánát roahkkadit sirddašit ja bidjalit Márjjá ja Jovsseha ja earáid dohko gosa gullet, dađistaga go Leif Petter muitala dáhpáhusas mii geavai 2000 jagi áigi. Jesus mánná oažžu skeaŋkkaid, golli, suovvasa ja myrra. ¶
Muhtin garášakantuvra buollái Máttaluobbalis, mii lea vihtta kilomehtara lulábealde Guovdageainnu márkanguovddáža lávvordat iđida diibmu ovccis. Go politiijat ja dollačáskadeaddjit bohte dohko, de lei olmmái gii eaiggádušša garáša ieš jáddadan dola bulvvarapparáhtain. Šadde suovva- ja bulvvarvahágat. Leansmánni Nils Henriksen doaivu ahte lea lahtteliekkadanrusttet mii lea bullehan garáša. ¶
–Hui ollu áššiin maid gieđahallat leat diekkár fágalaš raporttat. Ii leat nu ahte mannat raporttaid sisa mat leat ráhkaduvvon olggobeal Sámedikki ja divvut daid. Raporta čuožžu dan juolggi alde mas čuožžu, ja dat lea dušše okta oassi min duogáš dokumeanttain Sámedikki gieđahallamii ja válbmemii, čilge Nystø, gii maid lohká ahte raporta galgá sáddejuvvot gulaskuddamii. –Easkka dalle go Sámediggeráđđi lea válbmen iežas evttohusa boahtte giđa Sámedikki dievasčoahkkimii, de ožžot sámi mediajođiheaddjit vástádusa vuhtiiváldá go Sámediggi daid moaitámušaid ja oaiviliid, lohká Nystø, ja dáhtošii dasto čálalaš moaitámušaid sámi media njunnožiin. ¶
Nystø ii mieđit ahte raporta ii leat dohkálaš ja ávkin masage. –Mun in oainne iešalddis ahte raporta nu stuorrát váikkuha ieš dasa mii guoská sámegiel aviissaid ruhtadeapmái, muhto dat nanne min ákkastallama, go čujuha hui bures ahte konklušuvdna masa Beaivepreassalávdegoddi lea joavdan ii doala deaivása ge. Lea buorre go lea okta olggobeal instánsa mii fágalaš vuođu alde buktá dán konklušuvnna Beaivepreassalávdegotti vuostá, deattuha son. ¶
Olmmoš galggašii jáhkkit ahte juovlabeavddis leat juohkelágan njálgga juovlabiepmut guovddážis. Muhto ii, borramušain gal dušše váibmu neavru, dáppe han lea nuvttá alkohola maid ferte doapmat juhkat ovdal go giddejit bára. Ii leat goassege gullon ahte soames lea leamaš juovlabeavddis badjelmeare juhkan, vaikko beavdde vuolde de leš oađđán dan botta go earát boradedje. Go sullii bealli juovlabeavde pointtas lea bissut nu juhkan ahte beassá hovdii dieđihit dan mii váimmu alde lea orron jagi, ovddit jagi juovlabeavderájes. Juovlabeavddis ii dárbbaš olmmoš áššálaččat ákkastallat manne hoavda lea cihppa, dat dušše lea nu. Gieskat ledjen dakkár juovlabeavddis gos nu jitnosit dieđihedje ja reške ahte hotellbálvvát dáhtto vuolidit jietnadási. Dan eat ádden mii gal, ii bat juovlabeavddis leat lohpi bargat maid áigu? Dáhttu go oktage ruksesruoššaid orrut jaska miessemánus? Eat han mii lea girkus čohkkámin, guhkkin eret. Banda mii duogábeal čuojahii ii šat gullon, ja leige várra seamma buorre. Sii čuojahedje risttalaš juovlalávlagiid. Nuppit ges duođaštit myhta ahte juovlabeavdi lea stuorámus irggástallansadji, ja nuorra gánda kantuvrras geainna dábálaččat ii lonut sánige bargoáiggis, čábbu juohke nuvttá drinkka ovddas logiin cehkiin ja loahpas leat dáinna askálagaid, ieš rámis go dákkár nuoraha lea nagodan fillet. Beroškeahttá ahte dus lea isit ruovttus bahámielas vuordimin, muitimin mo leat lohpádallan ahte DÁN jagi galget nagodit čábbát málejuvvon gaccaid doalahit juovlabeavddis. ¶
Chiles lea dál ođđa láhka mii dagaha ahte mánáin geat leat riegádan olggobealde náittosdili ja mánáin riegádan náittosdilis leat seamma vuoigatvuođat. ¶
Ovdal lea riegádanduođaštusas čužžon ahte lea go mánná riegádan náittosdilis vai náittosdili olggobealde. Ođđa láhka gieldá vealaheami joatkimis. Mánát geat leat riegádan náittosdili olggobealde leat vealahuvvon oahpu ektui, ja sii leat dávjá bissehuvvon čuovvut sosiálalaš dáhpáhusaid. Chiles riegádedje 45.8 proseanta mánát náittosdili olggobealde 1998:s. Chiles maid lassána lohku náitalkeahtes dahje ovttasássi váhnemiin , 1985 lei dat lohku 30 proseanta, 1999 jáhkket ahte lohku šaddá 46 proseanta. Dát logut čájehit ahte oaidnu lea rievdan Chiles. Eambbogat válljejit orrut ovttas eaige náitalit. Chiles ii leat earránanláhka. Dát máksá ahte ii sáhte formálalaččat earránit, nu ahte jus gávdná ođđasa de eaba sáhte náitalit. Ođđa láhka maid mielddisbuktá stuorát ovddasvástádusa áhčiide oainnat láhka deattuha buohcciviesuid vuoigatvuođa viežžat dieđuid mat sáhttet mearridit gii lea áhčči, earret eará DNA-iskosiid bokte. –Ođđa láhka sihkarastá ahte buot mánáin leat seamma vuoigatvuođat, nu ii leat ovdal leamaš Chiles. Ovdalaš vealaheami heaittiheapmi dmielddisbuktá ahte mánát ožžot buoret vejolašvuođaid bajásgessot sosiálalaš ráŋggáštusaid haga, lohká psykologa Paulina Araneda. Ođđa láhka mielddisbuktá maid ahte Chile dál lea seamma dásis go ONa mánáidsoahpamuš mánáid vuoigatvuođaid dáfus. ¶
OD-LÁVDEGODDI: Duogabealde gurut ravddas: Oahpaheaddji Mette Anti Gaup, Ina Maurstad, Kristina Sara ja Berit Marie Lise Eira. Ovddabealde gurut ravddas: Ole Máhtte Ivvár Scheie Anti, Per Edvard Østby, Erik Solbakken ja Ailo Gjerpe. Gunhild Andersen ii leat govas. ¶
FÁMU JULGGIID OVDII: Mikkel Eira oađđimin olgobealde Stuorradikki. ¶
Sámi Áigi čuovui akšuvnna Eidsvoll giettis olggobealde Norgga parlameantadálu beaivvis beaivái. Mii fas prentet ođđasit sin artihkkala dovddus akšuvnnas. Čálus lea veaháš oaniduvvon. ¶
Diibmu 05.30: 80 Politeaddji váldet 200 demonstrantta gitta, ja čorgejit goađi eret. Gieddi Stuorradikki birra giddejuvvo. Politeaddjit ballet stuimmit šaddet, ja soames demonstranttat heaibbastit singuin. Sámi joavku bivdá demonstranttaid jaskkodit. Diibmu 07.30: Joavkku iežas áviisa Charta 79 lea gárvvis, ja vuosttaš 8000 vuvdojuvvojit dalánaga Stuorradikki olggobealde. Áviissas joavku čilge manne sii nealgudit iežaset, ja mii dán rádjái lea dáhpáhuvvan. Eahkedis prentejit áviissas ođđa 8000. Olbmot duháhiid mielde leat beaivvi lahka Stuoradikki. Joavku mearrida joatkit nealgudanstreaikka nuppi bealde gáhta. ¶
SÁPMI: Bargiidbellodaga sámediggejoavkku ávžžuha boazodoalu heahtedili váldit vuhtii stáda šiehtadallanjoavkku, máid sin bellodatráđđehus lea nammadan. Samediggejoavkku buktá golbma čuoggá máid ávžžuhit boazodoalošiehtadallamiin vuoruhit stáda: •Suoggardit movt lea álkkit oažžut lobi báhčit getkkiid ja goaskiniid mat vaháguhttet, ja seammás ferte buhtadanortnegiid buoridit ávkiláhkái. •Liigedoarjagiid Meavke ja suoloorohagaide Tromssas, go doppe leat maŋemus njealjji jagi stuorrát boazodoallu vaháguvvon muohtadálvviid geažil. Dat lea dahkan ahte ollusin lea heajos ruhtadilli. •Ferte árvvoštallat berre go vuolimus njuovvangáibádusa (800 kg) ain eambbo geahpedit boahtte njealje jahkái, mas galgá maid beassat geassit eret boraspirevahágiid. –Ollu doalut leat šaddan váldit oanehašáiggi loanaid maiguin ealihit. Dat lea bággen doalloeaiggádiid dahkat stuorra rievdadusaid iežaset doaluide, earet eará fertejit olbmot dávjá ohcat bargguid olggobealde ealáhusa vai ealihit iežaset. Dát rihkku áigumuša ahte boazodoallu galgá leat iešguoddi mas olles bearaš birge, cealká Bargiidbellodaga sámediggijoavku reivvestis Eanandoallodepartemeantii. ¶
8Radio Sápmi doaimmahusas leat guhtta doaimmaheaddji, guokte Ruoŧa bealde, guokte Norgga bealde ja guokte Suoma bealde. 8Doaimmahusa mihttomearrin lea huksegoahtit vuođu oktasaš davviriikkalaš Sámi radiokanálii. 8Dehálaš bealit barggus leat geahččaladdat ođđa sáddenvugiid, dego dát interneahttasátta Ruoŧa Sámedikki čoahkkimis. 8Skábmamánu gaskkamuttu rájes álgá Radio Sápmi buvttadit radioprográmmaid, mat sáddejuvvojit Sámiradio dálá sáddenáiggiin. ¶
–Gonagas lea bivdán ándagassii stáda ovddas dan boasttuvuođa ovddas maid Norgga stáda lea dahkan sámi álbmogii. Dan vuođu nalde ferte Ráđđehus ja Stuoradiggi čájehit ovddasvástádusa ja jođánepmosit mearridit buhtadusa sidjiide geat masse oahpu, oaivvildit oahppováillagat. Sámedikke politihkkárat lohket ipmirdit oahppováillagiid dili, muhto ii oktage diehtán movt oahppováillagiid sáhtášii veahkehit. ¶
Ándde muitala, ahte ovdal go lei rádjeáidi, bohccot maste Norgga beallái. Sii šadde čohkket don bealde Guovdageainnu. Guovdageainnu sogain son máinnaša Gálaniittu Fimppaid, geat ledje ráji nuppe bealde sin buohta. –Gal dat ledje singe bohccot minnai bealde, mihan leimmet soabalaš sámit. Mastan lei dábálaš ovdal rádjeáiddi. –Gal dat manne Giehtaruohttasa guvlui ja Ruoŧa bealláinai. Muhto gal dat masttai muhtimin min guvluinai. Galhan dat muhtimin bođiinai jos manainai, muhto bures mii leat birgen, sámi olbmot, ii mis lean soahti goassige. Ándde muitala gal veahaš bahčamielain go okte sii gesse Ruoŧa bealde 800 iežaset bohcco ja dohko vel báhcenai 500 heakka. –Ledje huhpan beljiid nu, ahte ii lean báljo báhcán iežá go bealljeráigi. Ándde lohká leamaš ovtta jagi boazoreaŋgan Bevron-Joavnnái Ruoŧa bealde. Su eallu lei dálvet Gárasavvonis ja sii rátke badjeduoddariin Suolooaivvis. –Bevron-Joavnna lei rehálaš olmmái ja mávssii gal bálkká roahkka. Gal mus oalle čora lei go bohten doppe fas iežan eatnamiidda. Ándde lohká bohccuid gal mastán Jávrre¡duoddara bealláinai. Doppe gal oaččui iežas bohccuid eret, vaikko livčče leamaš doppe guhkánai. –Boazu lea dakkár, ahte dat golgá guovtte guvlui, manná ja boahtá, himáhallá Ándde. –Das lea buorre bealli dat, ahte oahppá bargat bohccuiguin. Juohkehaš ferte ieš gohcit iežas riggodaga. Dan dihte mis leage maid ráfi. Jávrrešduottarlaččain son muitá Heaikka Nigá, gean maid juoigá. –Nigá dat gal lei veaháš čeavlás olmmái, muhto gal son liikká lei buorre olmmoš. Bozolaččathan soai leigga Iisku Juhániin. Heaikalaččain eai leat leamaš heajos olbmot oktage. Su buorre verdde lei Heaikka Josát. Bures orro Ándde dovdame heaikalaččaid ja son juoiggada jearahalli báddái Heaikka Ovllá, Josába ja Juhána luođi, nugo maid Iisku Juhána ja Ándde luođi. Jurddahallen mielastan, ahte gal munnje čoggui oalle árbeseahkka go guossástallen Jundde Ándde. ¶
Gaskal Klemet M. Eira ja oktasaš guohtuma 17/18 lei mannan mánu čoahkkin, mas bođii ovdan ahte ii leat fávdnát siidasadji siskkobealde oktasaš guohtumiid. ¶
Mannan mánus lei čoahkkin Nuorta-Finnmárkku oktasašguohtun-orohagas, mas ságastedje makkár guohtun vejolašvuođat leat Klemet M. Eirai/Eirra-Máhte Lemehii siskkobealde oktasaš guohtumiid. Čoahkkin loahpahuvvui dainna ahte oktasašguohtunstivrii ii leat vejolaš gávdnat čovdosa Eirra-Máhte Lemehii, go buot dohkálaš guohtumiin leat juo eará dálvesiiddat. ¶
Oktasašguohtuma stivralahttu Johan Mathis Eira lei maiddái vuostá vuojehit Eirra-Máhte Lemeha ealu oktasaš guohtumiidda. Johan Mathis Eira siiddastallá dálvet oarjjabealde Idjajávrre. Son dajai ahte sutnje šaddá stuorra váttisvuohta jus boahtá vel okta eallu su dálveorohahkii. Dan guovllus leat juo unnán guohtumat. Dasa lassin balai son masttalmasain mas sáhttet stuorra váikkuhusat sihke sutnje ja eará siiddaide. Oktasaš guohtuma 17/18 ovdaolmmoš Amund P. Anti ii dáhto kommenteret ášši, go son lea dieđihan iežas bealálažžan áššái. ¶
In dieđe olu lasihit dieđuid dán govvii, mii lei Min Áiggis nr 71/00, muhto dieđán muitalit veaháš Jovsset-ádjá birra. Son elii okto boares bárdnin dan smávva visttážis Vuovdaguoikkas, Báršis. Namahin juo bajilčállagis "čoaggiid gonagassan" , dan nama attii sutnje Antti Hämäläinen girjjistis "Tunturien mailta" (duoddarii eatnamiiguin). Nugo govasge oidno, de leat olu lamporat jo stobu olggobealde, muhto siskkobealde dat easka ledjege. Girječálli muitala, ahte luonit ja duobbarat ledje láhtis nu ollu ahte Jovsseha seaŋga lei jo roggái šaddan. Son goittotge gávnnai máŋga miellagiddevaš biergasa ádjá lamboriid siste, nu ahte son lei bivdán Ohcejoga leansmánni oastit sutnje buot luovos opmodaga alcces jápmima maŋŋá. Das goitge ii boahtán mihkkege. Soahti dan sotkkii. Áddjá jámii eváhkkomátkkis Alavieskái, iige Sámis lean oktage dan áigge gii livččii gávppašan ádjá lamporiid. Nu čálii girječálli, muhto mus leat alddánge muittut Dorte-Jovssehis. Dainna namain su buoremusat dovde. Stobu birra ja láhtis ledje gámasuoinnit ja luonit, muhto maiddái ollu earáge diŋggat ja lamporat. Mánnávuođas lei dat stohpu midjiide mánáide gávnnus báiki. Doppe ledje ollu biergasat maid sáhtiimet geavahit duhkorassan. Lei mealgadii jáhketmeahttun man ollu muhtin sáhttá čoaggit anotkeahtes lamporiid. Movt áddjá jurddašii buhttevuođas čilge buoremusat okta uhca jearran maid čállá Saimi Lindroos girjjistis "Sairaanhoitajana tunturii pitäjässä" (buohccidikšun duoddarsuohkanis). Son muitala ná: Go okta boares nieida buohccái ja šattai Ohcejoga dearvvašvuođa vissui, de son lávgojuvvui ja bassojuvvui bures, muhto jámii fargga dan maŋŋá. Go Dorte-Jovsset dan gulai, de son dajai: –Biggá han gal várra jámii, go basse su. Dalle han leahkastit buot liikeráiggiid ja álgá bieggat olbmo čađa. Ádjás lei maiddái fápmu sániides duohken. Go son bivddii vieljas bártni veahkehit buđehiid gilvit, de gánda skealbmavuođain goaivvui rokki ja hávdadii roggái buđehiid. Go áddjá dan gulai, de son dajai gáibmásis: –Dammahat (lei ruovvásammos sátni maid ádjá gievahii), go nie gal viššet dahkat boares olbmuin, de eai galgga dutnje ge goasse ge šat buđehat šaddat. Muitalusa mielde nu maid geavai gánddain. Dá lei oanehaččat "Čezá" birra, nugo maiddái gohčodedje. Ráhkis mánás leat máŋga nama. Stohpu, mii lea govas, lea velá odnege ceaggámin Bárššis, muhto ii goittotge seamma sajis. Vuos dat leai stálljan ja das maŋŋá badjin. Jovsset Laiti lei originála olmmoš ja su birra leat ollu muitalusat báhcán. Dearvuođat Olavi Laiti, "Čezá" vielja bártni bárdni Mii deaddilit daid dieđuid ođđasit, go ledje muhtun dieđut jávkan dan ovddit čállosis. ¶
Sámi journalistasearvvi ovdaolmmoš ja sámi journalistaoahpu prošeaktajođiheaddji Magne Ove Varsi ii dohkket dán vástádusa. –Gáibidan ođđa guorahallama, ođđa NOU sámi preassa ektui. Ii leat obanassiige dohkálaš ahte sii maŋŋel lohket ahte sis ii leat mandáhta. Sii livčče sáhttán guorahallat sámi preassa seamma mandáhta siskkobealde mii sis juo lei, muhto sii válljejedje ahte eai dan daga. Varsi oaivvilda ahte áidna vuohki movt sáhttá buoridit sámi aviisa fálaldaga lea ahte ođđa guorahallan dahkkojuvvo. –Dál ferte Sámediggi váldit dán bajás kulturdepartemeanttain, ja gáibidit ođđa NOU, gos ulbmil earret eará lea ahte oažžut beaivválaš sámegiel aviisafálaldaga, lohká Varsi. Varsi konklušuvdna lea álki: –Árvvoheames guorahallan sámi preassa ektui. ¶
Son lohká gal čoahkkimis ságastan boraspireváttisvuođaid ja dan erenoamáš dili birra mii borriid geažil lea šaddan Finnmárkkus. Sagelvmo liikká lohká ahte Eanadoalloministtar, Bjarne Håkon Hanssen, dajai čoahkkimis ahte áigot árvvoštallat dárbbu ja vejolašvuođa addit ruhtaveahki boazodollui. –Dál eai leat guoski departemeanttain ruhta siskkobealde bušeahtaid, nu ahte jus galgá luvvet ruđaid heahtedillái, de ferte dahkat proposišuvnna ja oažžu ruđaid Stuorradiggái. Dan sáhttá liikká dahkat sierra áššin ja oažžut ruđaid ovdal stáda bušeahtta reviderejuvvo. ¶
SÁPMI: Dan rájes go lei vejolaš ovttaskas ohppiin váljjet sámegielfága, de leat lassánan oahppit geat válljejit sámegieloahpahusa skuvllain. Dan geažil lágida Tromssa ja Finnmárkku Stáda oahpahuskantuvra ja Sámediggi konferánssa skábmamánu 28. ja 29. beaivvi Leavnnjas. Konferánssas lea guovddážis sámegiela dilli skuvllain ja báikegottiin. Sámedikki várrepresideanta Ragnhild Nystad boahtá muitalit maid Sámediggi sáhttá bargat vai sámegiella bissu ealligiellan. Sámegiela professora Ole Henrik Magga ságasta ges dan birra mat goddet dahje ealihit giela. Sámi Allaskuvllas boahtiba maiddái Jon Todal ja Nils Dannemark, Soai muitaleaba mánáid ja nuoraid giellaválljema birra. Deanu sátnejođiheaddji Ingrid Smuk Rollstad čilge makkár dilis lea sámegiella Deanus, ja Turid Kvanli, Skániin, áigu ges muitalit movt lea bargat hálddašanhoavdan guovllus mii lea olggobealde sámi hálddašanguovllu. ¶
JUIGE OVTTAS: Juoigansemináras Tromssas ledje máŋgasat lávdde nalde juoigame ovttas. ¶
Issát lohká ahte son gal livčče sáhttán doarjut Antona sátnejođiheaddjin, muhto lohká maid ahte lea vuosteháhku dakkár ovttasbargui siskkobealde Antona iežas bellodaga, Gurotbellodat. Son diehtá geat dat leat, muhto ii hálit muitalit dan birra maidege. Issát deattuha dan ahte son lea duhtavaš šiehtadusain, ja son lea oskkáldas šiehtadussii. ¶
Filbma máksá sullii 50 miljovnna ruvnno, ja filbmen bistá badjel jagi. Stuora oassi filmmas galgá filbmejuvvot Guovdageainnus. Dat mearkkaša ahte Guovdageaidnu šaddá dego "mini-Hollywood" measta jagi. Sátnejođiheaddji Jan Ole Buljo ii leat duhtavaš go ná lea šaddan. –Ekonomalaččat lea dát filbma dehálaš sihke ealáhusaide ja earáide. Midjiide šaddá stuora váikkuhus jus filbmen ii čađahuvvo nu go plánejuvvon, lohká son. Buljo lohká máŋga miljovnna ruvnno filmmas báhcit Guovdageidnui. –Boazodoallu lea áibbas vuostá dán prošektii, ja dat lea mu mielas hui váidalahtti, lohká son. Buljo ii hálit spekuleret mii dáhpáhuvvá jus eai sáhte filbmet das gos leat ohcan. –In áiggo spekuleret ahte filbmen sirdašuvvo eará suohkanii, go dat lea hypotehtalaš gažaldat dál. Jus eai oaččo lobi filbmet dakko gos lea plánejuvvon, de sis leat eará báikkit siskkobealde suohkana maid sii leat veardideame, lohká Buljo. ¶
Telegoađi beaivválaš jođiheaddji Nils Thomas Utsi muitala ahte sis lea dialoga boazodoaluin dán áššis, muhto mieđiha ahte ášši ii leat čovdojuvvon. –Mii leat bargame aktiivvalaččat dan vuođul ahte gávdnat čovdosa mii lea dohkálaš buohkaide. Doaivvun ahte dat dáhpáhuvvá jođáneamos lági mielde, lohká son. Utsi ii hálit muitalit dađi eambbo šiehtadallama birra. –Mii leat bargamin áššiin. Ja min doaivva lea dieđusge ahte mii Guovdageainnu siskkobealde gávdnat filbmenbáikki, muitala Utsi Min Áigái. ¶
Klemet L. Gaup ii leat vel ožžon dan 10 000 ruvnno maid vuittii mannan beassážiid, go leŋgii Šiela heargegilvvuide. Gárggoluobbala heargegilvovuodjimiid lágideddjiin Jot´gátte Searain ii leat ruhta máksit vuoittu. Gilvovuojána eaiggát ii áiggo dađi eambbo searvat gilvvuide. Suoma bealde heargegilvvut maid eai leat máksán vuoittuid. 5. siiddus ¶
Muhtin vilges varat nieida lea Sven-Roald Nystø fuobmán. Son illá nagada guođđit iežas dokumenttaid. Duogábealde skajanis gullo Bjarne Store Jakobsen: «Sáttán, in mun gáddán gándda áddet dáid nissonáššiid.» ¶
Máhte Máret lohká ahte siskkobealde ealáhusa sáhtášii maiddái buorebut bargat ovttas boraspireváttisvuođaiguin. –Siskkobealde ealáhusa leat maiddái máŋggalágan oainnut boraspireváttisvuođaide, mii dávjá heađušta ovttas bargat oktasaš čovdosii, lohká Máhte Máret. Dađi eambbo ii dáhto son čiekŋudit dan. ¶
–Sámi Parlameantta vuoigatvuohtajuogus ii sáhte Suoma ođđa boazodoallolága stáhta lávdegotti evttohuvvon hámis dohkkehit. Sivva dasa lea go juhkosa oaivil mielde eai leat sámiid vuoigatvuođat dutkojuvvon ja čilgejuvvon. Dán muitala sátnejođiheaddji Nils Henrik Valkeapää čoahkkimis maid juogus doalai boazodoalliide Ohcejogas mannan lávvardaga. Čoahkkima sáhkan lei ođđa boazodoalloláhka Suomas, ja maid juogus dán jagi bealde lea bargan. 47. ja 48. Sámi Áigi, juovlamánu 19. beaivve 1980 ¶
Torgeir Olsen lohká Min Áigái ahte son ii dieđe maid son galgá dahkat. Njeallje olbmo juogadit guoktenuppelot virggi. Sis lea duođalaš bargu, ja son lohká ahte lea veadjemeahttun doaimmahit barggu nu go galgá. –Suohkan lea hilgon sadjásaš bargiid bidjat visot daid virggiide, ja boađus lea ahte mii geat leat báhcán ožžot nu garra deattu ahte lea dan nalde ahte mii eat maid buohccá, lohká Torgeir Olsen. Jus dat dáhpáhuvvá, de sáhttá šaddat issoras moivi, danne go Torgeir lea áidna hoavda kantuvrras, ja son lea maiddái hoavda olles dearvvašvuođaossodagas. Ii leat buorre diehtit movt suohkan čoavddáše dakkár váttisvuođa. Dearvvašvuođa- ja sosiálhoavda Regnor Solbakk, gii lea dál buohccindieđihuvvon, lohká ahte ii leat guhká ovdal suohkan dakkár dillái boahtá. –Lea veadjemeahttun ahte Torgeir ja eará bargit kantuvrras nagodit doaibmat barggus beare guhká. Go mii jearaimet Torgeiras manne sii eai buohccindieđit go lea nu garra deaddu sis barggus, de vástida ahte sis lea garra oskkáldasvuohta olbmuide geat dárbbašit sin veahki. ¶
GUOVDAGEAIDNU: Vihtta bohcco leat gávdnon nuorttabealde Guovdageainnu mannan vahku. Muhtin Guovdageainnu almmai lea dovddastan ahte lea báhčán ja njuovvan bohccuid. Lei mannan bearjadaga go boazopolitiijat gávdne njuovvansaji. Doppe ledje guokte goruha. Almmái lea maŋŋel go válddahalai dovddastan vearredagu ja maiddái čájehan politiijaide gosa son lei čiehkan dan golmma eará goruda. Son lei bálkestan daid etnui. Politi-inspektevra Kjersti Lauvsnes lohká Sámi Radioi ahte sis ledje nu buorit duođaštusat ahte almmái dovddastii vearredagu oalle jođánit. Politiijat ledje ealgabearráigeahččamis helikopteriin go gávdne njuovvansaji. Politiijat eai hálit kommenteret lea go vejolaš ahte njuovvamat leat organiserejuvvon mainnage lági mielde. Bealjit ledje jávkan, jáhkkimis boldojuvvon. ¶
"Ahte muhtin boazodoallit leat oaidnán vejolašvuođa nannet iežaset posišuvnna - boazologu loktemiin ja guohtoneatnamiid viiddidemiin - lea áddehahtti, go solidaritehta ii sisttisdoala buot boazosápmelaččaid, muhto lea dušše iežas soga siskkobealde (...)." ¶
Boazodoallu lea erenoamáš fiinna ealáhus ja kultuvra - áidna mii sáhttá ávkkástallat issoras stuora eatnamiid ja jeahkála duoddaris. Doallu lea ovdánan maŋgga čuođi jagis, lagas sorjjasvuođain lundui. Oassi dan erenoamášvuođas lei ahte dat doaimmai daid ekologalaš rámmaid siskkobealde maid luondu bijai. Jearaldat lea: Sáhttá go ain? ¶
Jahki: Moderáhta guođohuvvon Garrasit guođohuvvon Ii guođohuvvon 1973 85 % 15 % % 1980 68 % 32 % % 1988 15 % 56 % 29 % 1996 8 % 42 % 50 % Mii dása sáhttá leat sivvan? Boazodoalu bealis dahkko dat poeaŋgan ahte dát guorahallamat dušše leat registreremat ja eai muital maide sivaid birra. De mii vuordit gullat maid NBR oaivvilda leat sivvan. Mii eat jáhke klimáhtalaš dilálašvuođaid dahje suvra njuoskkadaga sivvan. Áidojuvvon geahččalanguovlluin šaddá jeagil hui bures. Midjiide leat golbma siva diehttelasat: badjelmeare guohtun, doldan ja mohtorjohtolat. Dilli lea vearrát go tállat dás ovddabealde muitalit, guovtti siva dihte. Oassi stuora, fiinna jeahkális lea rokkiin gos lea ollu muohta, nu ahte boazu ii olat biepmu. Ii leat báhcán šat ii 8 proseanta ge mas lea jovssahahtti fiinna jeagil. Nubbi lea fas šaddan. Guovlluin gos lea moderáhta jeagelguohtun sáhttá šaddat 60-70 gilu goikeávdnasat juohke dekaris. Doldašuvvan jeagil buvttada vuollel 2 gilu. Maŋemus 25 jagi leat doldan dan mii galggai leat buvttadanvuođđu boahtteáigái. Dát leat sivat manne mii oaivvildit boazolohku ferte njiedjat vel eanet. Maiddái statistihkka boazodolliidlogus ja bohccologus dadjá juoidá ealáhusa birra mas ii leat balánsa: 1973 rájes 1988 rádjái lassánii olmmošlohku boazodoalus 82 proseanttain, ja boazolohku lassánii 230 proseanttain. Dát muitala juoidá dan birra ahte boazodoallu lea leamaš geasuheaddji ealáhus, ja ahte alla boazolohku lea leamaš dehálaš máŋga boazodoallái. Váttisvuohta lea dušše ahte duottar ii leat sturron seammaládje. ¶
1992:s bođii stuoradiggedieđáhus boazodoalu birra. Ulbmil lei álkit daddjon: Ealáhus mii lea nanus sihke ekologalaččat ja ekonomalaččat. Mii fertet sáhttit lohkat ahte nu ii leat šaddan. Vegetašuvdnakárttat leat čielgasat vuosttaža birra, ođas ahte 75 proseantta Kárášjoga boazoeaiggádiin leat áitojuvvon ekonomalaš heahtedilis dadjá juoidá nuppi birra. Váldoovddasvástádus ferte leat stáhtahálddašeamis, ja dan dihte ferte stáhta váldit ovddasvástádusa dan roasu ovddas mii lea šaddan. Go eai leat ovdal doarvái čavgen, de lea Eanadoallodepartemeanta ja Boazodoallostivra ja boazodoallohálddahus dagahan dán mihá vearrábun go oba lei ge. Ahte muhtin boazodoallit leat oaidnán vejolašvuođa nannet iežaset posišuvnna - boazologu loktemiin ja guohtoneatnamiid viiddidemiin - lea áddehahtti, go solidaritehta ii sisttisdoala buot boazosápmelaččaid, muhto lea dušše iežas soga siskkobealde (buohtastahte maŋemus NIBR-raportta). Muhto go dát lea sáhttán joatkit, de ii leat ealáhus dušše saheme dan oavssi mas ieža čohkkájit - dat billista maiddái muora mii galgá leat vuođđun boahttevaš buolvvaid duoddara luondduriggodagaid ávkkástallamii. Lea go boazodoallu vajálduhttán buot luondduálbmogiid vuođđocealkaga: Eatnama it leat árben iežat máttuin - dan leat luoikkahan iežat mánáin. 1993:s manai Luonddugáhttensearvi oktan dalá Sámediggepresideanttain boazodoallostivrra ja hálddahusa vuostá. Váldovuosteákkat ledje alla boazolohku, bievlavuodjin ja áideprošeavttat. Áiddiid ceggen lea joatkán. Bievlavuodjin lea lassánan. Boazolohku lea njiedjan, muhto ii doarvái.Stuoradiggedieđáhusa "Nanu boazodoallu" intenšuvnnat eai leat ollašuvvan 10 jagi maŋŋil go bođii. Stáhta ii oro bargame maidege, ja stuora vuoittahalli lea Finnmárkkuluondu. ¶
Jus interneahtas ozat oppalaš dieđuid sámegillii riikkaáššiid ja olgoriikka áššiid birra, de balan ahte sáhtát vuollánit dakkaviđe. Dan muddui go gávdno sámegiel dieđut interneahtas dat lea dakkár mii lea ráhkaduvvon erenoamážit sámi áššiid birra. Muhto velá sámi diliid birra lea ollu álkit gávdnat dieđuid dárogillii, ruoŧagillii dahje eŋgelasgillii go sámegillii. Lean ohcan neahttabáikkiid mat leat čadnon almmolaš ásahusaide, sámi oahpahus- ja kulturásahusaide, sámi mediai, lágádusaide, sámi servviide ja fitnodagaide mat leat erenoamážit sámiid váras dahje mat leat sámi guovllus. Oktiibuot lean iskan 66 neahttabáikki; 12 Suoma bealde, 15 Ruoŧa bealde, 36 Norgga bealde ja 3 sámi báikki mat eai leat čadnon ovttage riikkii. 44 proseanttas dain neahttabáikkiin gávdno sámegiel teaksta, Suomas lei 60 proseanttas báikkiin sámegiella, Norggas 45 proseanttas ja Ruoŧas dušše 20 proseanttas. Measta buohkain main lea sámegiel teaksta lea maiddái teaksta eará gillii/gielaide, ja dávjá dain lea ollu eambbo eará gillii go sámegillii. Muhtin neahttabáikkiin lea dušše ovdasiidu máŋggagielat, dan duohken visot lea riikkagillii dahje eŋgelasgillii. Olles diehtojuohkinhivvodagas maid sáhttá gávdnat dáin 66 neahttabáikkin árvidan ahte ii leat go 25% mii gávdno sámegillii. ¶
Suoma Sámedikki ruovttusiiddus (www.netti.fi/~samedigg) lea teaksta davvisámegillii ja suomagillii. Álgosiidu lohpida maiddái nuortasámegiela ja anársámegiela, muhto dat ii báljo leat go buorre jurdda. Suoma Sámedikkis leat ollu miellagiddevaš dieđut, erenoamážit oahpahuskantuvrras (www.netti.fi/~samedigg/oamatda). Ruoŧa bealde Sámedikkis (www.sametinget.se) leat ollu dieđut interneahtas. Muhto dušše fal ruoŧagillii ja eŋgelasgillii. Ii Sámeskuvlastivrras eai ge eará Sámedikki vuollásaš ráđiin ja orgánain leat mihkkege sámegillii, earret girjerájusbálvalus (www.sb.sametinget.se). Norgga bealde Sámediggi (www.samediggi.no) lea guhká váilon interneahtas. Dál lea boahtán veahá, ja sii lohpidit ahte ovdal juovllaid de gal boahtá buorre guovttegielat fálaldat. Sámi giellaráđđi (www.samisk-sr.no) lea hukseme sátnevuorkká internehttii, muhto dađe bahábut lea váttis lohkat danne go Tromsdata, mii lea ráhkadan sin siidduid, lea seaguhan moadde vuogádaga ja sámi bustávat eai leat ožžon seamma kodaid. Sámi oahpahusráđis ledje ovdal buorit siiddut. Muhto go lea šaddan Sámedikki oahpahusossodahkan de leat dát siiddut jávkán. Measta buot sámi organisašuvnnat Ruoŧas, Suomas ja Norggas leat čállán iežaset prográmmaide ahte lea dehálaš ovddidit sámegiela. Muhto orru leame álkit gáibidit dan eiseválddiin go ieš čuovvut dan ulbmila. Norggas lea NSR:s (www.nsr.no) ja SÁL (www.samisk.folkeforbund.no) dušše dárogiella iežas interneahttasiidduin. Romssa Sámi studeanttaid searvvis (www.student.uit.no/sssr) leat siiddut mat orro leame máŋgga gillii, muhto hui unnán sisdoallu. Ruoŧas orro buot sámeorganisašuvnnat čállime dušše ruoŧagillii. Dát guoská earret eará Sámiid Riikkasearvái (www.sapmi.se) ja Samerna (home3.swipnet.se/~w-33684). Suomas lea studeantasearvi Suohpan dieđut sámegillii, suomagillii ja eŋgelasgillii. (www.student.oulu.fi/~suohpan). Sihke City Sámit (www.saunalahti.fi/seituomi/citysamit) ja Roavvenjárgga sámisearvi (www.dihtosis.com/mii) almmuhit ahte sis leat dieđut sámegillii ja suomagillii, muhto measta visot dieđut leat dušše suomagillii. Suoma Sámi Nuorat leat almmuhan moadde siiddu, dušše eŋgelasgillii. (www.itv.se/boreale/rovaniemi) Sámeráđi ovdasiiddus (www.samicouncil.org) sáhttá válljet sámegiela, dárogiela, eŋgelasgiela ja duiskagiela gaskkas, muhto dušše fal eŋgelasgiela vuolde lea sisdoallu. Sámi Nissonforum (home.c2i.net/leneant) geavaha sihke sámegiela, dárogiela, eŋgelasgiela ja suomagiela ja teaksta lea oalle parallealla. Sáráhkás lea eanaš ruoŧagillii, ja veahá sámegillii (www.same.net/~sarakka). ¶
Oulu (www.oulu.fi/suosalo) ja Umeå (www.umu.se/samiska) universitehtat presenterejit sin sámegielfálaldaga sámegillii, muhto Romssa Universitehta (www.hum.uit.no/sam) dušše dárogillii. Muhto Romssa Universitehtas lea Sámi Dutkamiid Guovddáš (www.uit.no/ssweb), mas leat buorit sámegiel siiddut. Sámi allaskuvllas (www.samiskhs.no) leat guhká leamaš dušše dárogiel siiddut, muhto dál leat viimmat ihtán sámegillii. Sámi joatkkaskuvla Kárášjogas lea neahtas, dárogillii (www.karasjok-sami.no), muhto nuppi sámi joatkkaskuvllas ii leat vel mihkkege. Aidna joatkkaskuvla mas leat interneahtadieđut sámegillii orru leame Ráissa joatkkaskuvla! (www.nordreisa.vgs.no) Ruoŧas lea Sámi åhpadusguovddasj Johkamohkis neahtas (www.samernas.nu), ruoŧagillii. Suomas sáhttá gávdnat veahá sámegiel dieđuid Ohcejoga logahaga birra (edtech.oulu.fi/ftp_root/opt/optutsjo/opt459/Samepaa), muhto Sámi oahpahusguovddáš Anáris ii ane go suomagiela (www.sogsakk.fi). Vuođđoskuvllain lean gávdnan Romssa Sameskuvla (home.trollnet.no/sameskuvlan), dušše dárogillii, muhto Sentrum skuvllas čáhcesullos (www.vadso.kommune.no/skuvla/sámi) leat sámegiel siiddut. Ruoŧas Sohppar skuvllas lea veahá sámegillii ja Suoma bealde veahá Ohcejoga vuođđoskuvllain Interneahtta berrešii leat buorre medium gáiddusohppui, muhto sámi skuvllat eai oro leame váldán dán hástalusa. Dan lea baicca priváhta fitnodat ABC-company Kárášjogas dahkan. Sii leat álggahan ng. «e-skuvla» , mas leat sámegielkurssat ja veahkesiiddut sámi diliid birra vuođđoskuvlla váras. Gal ferte gutnejahttit sin dan dihtii, muho ii go dát livččii almmolaš skuvlaásahusaid ovddasvástádus? ¶
Nu go várra eatnašat leat fuobmán de ferte Guovdageainnu suohkan garrasit unnidit iežas bušeahta boahttevaš jagiid. Dan oktavuođas jearrat mii mánáidgárddiin alddámet: "Leat go mii dahkan alcceseamet vahágiid?" Mii leat juohke jagi leamaš "čeahpimusat luohkás" ja leat unnidan iežamet bušeahta muhtin duháhiin duokkot dákko juohke háve go leat gohččon seastit. Leat nu čeahpit leamaš ahte dál ii leat šat mihkkege maid sáhttá seastit. Dán leat mii dahkan vaikko leat šaddan guođđit ollu das mii guoská pedagogalaš plána vuohkái, plánaide ja prošeavttaide. Mii leat maŋemus jagiid vásihan stuora bušeahttaunnidemiid ja árrat leat boahtán oastinbisseheamit - vaikko eat leat geavahan eanet ruđa go bušeahtas lea. Go oastinbisseheapmi boahtá juohke čavčča - dán jagi čakčamánus - de eat beasa geavahit ruđaid mat leat biddjon mátkkiide, pedagogalaš ávdnasiidda, kurssaide, diŋggaide jna. Ii leat sadjásašbušeahtta ge!!!! Olggobealde olbmot soitet de dadjat ahte de han sáhttá geavahit Sierra sámi doarjaga ja Boazodoalloruđaid - muhto dáid ii galgga geavahit gokčat mánáidgárddiid dábálaš goluid - dat bohtet lassin mánáidgárddiid doibmii. Stuorát njiedjan mánáidgárddi bušeahtas mielddisbuktá heajut fálaldaga min deháleamos geavaheddjiide - namalassii mánáide. Leat go suohkana politihkkárat jurddašan makkár čuozahusaid dát mielddisbuktá bajásšaddi generašuvdnii? Mii lea suohkana plána viidáset? Mii geat bargat mánáidgárddiin eat beasa diehtit bearehaga maidege das mii dáhpáhuvvá suohkanis. Min hoavddat lohket: Mánáidgárddit leat suohkana hálbbimus bargosajit! Suohkanis ii leat makkárge mánáidgárdeplána (nu go livččii geatnegahtton). Ii leat suohkanis vel sierra mánáidgárdekonsuleanta ge gii livččii sáhttán koordineret ollu gaskal suohkana ja mánáidgárddiid. Baicca manná sáhka ahte 15-20 virggi kultur- ja bajásšaddanossodagas galget eret. Mánáidgárdi ii leat lága bokte geatnegahtton nu ahte jus mánáidgárddiide čuohcá dát de dadjá dat iešalddis ahte dat oažžu stuora váikkuhusaid. Ollislaš bargoveahka suohkana mánáidgárddiin lea dál 23 olbmo 100 proseanta virggiin ja 7 olbmo 35-70 proseanta virggiin. Norgga oahpaheddjiidsearvi Guovdageainnus ovdaskuvlaossodat váillaha ovttasbargoplána ossodatjođiheddjiid, fágasearvvi ja bargiid gaskkas mas geahččala gávdnat čovdosiid mat eai mielddisbuvtte eretcealkimiid ja kvalitehta heajosmahttima mánáidgárddi barggus. Midjiide geat bargat mánáidgárddiin lea kvalitehta guovddážis. Stuoradikkedieđáhus mánáidgárddiide deattuha maid kvalitehta pedagogalaš fálaladagas. Mii ain gullat ahte danne go mánáidgárddit eai leat lága bokte geatnegahtton, de lea álkkimus dákko unnidit bušeahta. Seammás lasihuvvojit stáhtalaš doarjagat vai eanebut ožžot mánáidgárdefálaldaga. Ráđđehusas lea ulbmil oažžut ollislaš mánáidgárdegokčama - maid dahká Guovdageainnu suohkan?? Nugo mii ovdaskuvlaoahpaheaddjit oaidnit, de ii vuoitte suohkan beare ollu das ahte unnidit bargiid mánáidgárddiin. Mii leat suorganan go politihkkáriin ja earáin váilu áibbas ipmárdus. Ii go sis leat ipmárdus mánáidgárddi mearkkašumis mánáid ovdánahttimii ja dan bargui maid mii fágaolbmot dahkat mánáidgárddiin? Erenoamážit jurddašit daid mánáid birra geat eai oaččo dan čuovvoleami ja movttiidahttima maid dárbbašit ruovttuin, ja mánáid birra geat soitet gáibidit eanet go dábálaš lea. Min čuoččuhus lea ahte suohkana ekonomiija ii buorrán bearehaga dainna ahte cealkit eret bargiid mánáidgárddiin. Mat sáhttet šaddat duohta čuozahusat jus celket eret mánáidgárdebargiid? Geavaheaddjit (mánát ja váhnemat) masset dan fálaldaga mii sis lea. Šaddá váddáset oažžut mánáidgárdesaji. Váhnemat soitet šaddat heaitit bargguin dahje maŋidit oahpuid maid áigot váldit. Mánát ožžot heajut pedagogalaš fálaldaga. Mánát geain leat erenoamáš dárbbut eai oaččo dan veahki maid dárbbašit. Bearrašat fertejit fárret eret suohkanis oažžun dihte mánáidgárdesajiid. Bargit masset bargguid ja šaddet barggu haga. Dát sáhttá mielddisbuktit eanet sosiálalaš váttisvuođaid mat fas mielddisbuktet lassi goluid suohkanii. Olbmot geain eai leat barggut fertejit fárret vai ožžot barggu. Suohkan massá gelbbolaš bargiid - ii dušše mánáidgárddiin? Eanet eretfárredeapmi suohkanis. Unnit vearrosisaboađut. Eat olat ráđđehusa ulbmila oažžut ollislaš mánáidgárdegokčama. Mii ávžžuhit suohkana politihkkáriid váldit oktavuođa miiguin nu ahte mii sáhttit veahkehit sin čielggadit suohkana duohta mánáidgárdegoluid. Mii jáhkkit ahte mánáidgárddit leat eanet positiivat go maid suohkan signalisere. Norgga oahpaheddjiidsearvi Guovdageaidnu ovdaskuvlaossodat ¶
NSR sámediggejoavku gáibida ahte NRK-Sámi Radio šaddá sierra fitnodat, olggobealde NRK hálddahusa. Dán sii gáibidit dan dihte go lea evttohuvvon stivrii ahte NRK ii atte ruđa ođđa sámegiel TV-doaimmaide. ¶
Ealáhusa siskkobealde ráhkadit boasttu gova ¶
–Soapmasat siskkobealde Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvvi (NBR) gutnejahttejit ealáhusa go boazolohku lea njiedjan Finnmárkkus. Orrot plánalaččat politihkkemin vai šaddá dakkár govva ahte ealáhus lea ieš váldán ovddasvástádusa ja unnidan bohccuid, lohká Jon Meløy. –Leago Guovdageainnu Johttisápmelaččaid Searvvi ovdaolmmoš, Anders Isak Oskal, dan dahkan? –Juo, ovdamearkka dihte son lea dan dahkan, vástida Jon Meløy ¶
Dán jagi lágiduvvo Nilut cup skábmamánu 19. - 21. b. Nilut cup lea spábbačiekčanturneringa siste, Guovdageainnus. Nilut cup lea lágideaddji, ja čiekčanbáiki lea Báktehárji. Doppe lávejit čiekčat sullii 350 čiekči, čiekčit leat Tippeliga rájes vulos. Diibmá ledje 20 dievdojoavkku ja 10 nissonjoavkku, mat bohte sihke norggabealde ja ruoŧabealde. Nilut cupas lávejit leahket buorit ruhtavuoittut ja ollu geahččit. Nilut Joavku čállá pressedieđáhusas ahte Nilut cup lea dáhpáhus maid ferte vásihit. ¶
SUHTTAN: Thor Thrane lea suhttan garrasit Sámeradio fágaservviide go muhtimat servviid siskkobealde riidalit siskkáldasat Nils Johan Heatta dihte. ¶
Finnmárku: "Grensehandel mot Finland" (rádjegávppašeapmi Suoma vuosttá) lávdegoddi lea gieđahallan dili maŋemus čoahkkimis stádabušeahta oktavuođas. Lávdegoddi cealká eiseválddiide ahte Stádabušeahta oktavuođas lea árvaluvvon dieseldivvadiid geahpedit 1,13 ruvnnuin. Dat lea ollu unnit máid lávdegoddi lei árvalan, muhto liikká rievttes guvlui. Bensiidna diva lea árvaluvvon unniduvvot 1,20 ruvnnain ja dat lea veahá eambbo máid ledje árvalan. Bierggus lea sáhka geahpedit momsa 18 prosentii, muhto dat ii leat lávdegotti mielas doarvai goahcat rádjegávppašeami. Árvaluvvon dieseldiva geahpedeapmi ii leat doarvai bissehit dieseldeavdima Suomas, nu ahte lea ain balahahtti ahte diesel táŋkarusttegat jávket Norgga bealde Norgga ja Suoma rádjaguovlluin. Lávdegotti mielas lea dehálaš ahte gávdno maiddái diesel Norgga bealde. Jus čájehuvvo ahte Stuorradiggi ii leat mielas ain eambbo geahpedit dieseldivvadiid, de áigu lávdegoddi dáhttut Stuoradikki ruhtadit 1 miljovnna sturrosaš doarjaga bensiidnagávppiide rádjagielddaide Finnmárkkus, vuoi roassodusttehus fálaldat bissu seamma buorren go odne. Dat ii galggaše máksit beare ollu. ¶
Ealáhusa siskkobealde ráhkadit boasttu gova ¶
–Soapmasat siskkobealde Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvvi (NBR) gutnejahttejit ealáhusa go boazolohku lea njiedjan Finnmárkkus. Orrot plánalaččat politihkkemin vai šaddá dakkár govva ahte ealáhus lea ieš váldán ovddasvástádusa ja unnidan bohccuid, lohká Jon Meløy. –Leago Guovdageainnu Johttisápmelaččaid Searvvi ovdaolmmoš, Anders Isak Oskal, dan dahkan? –Juo, ovdamearkka dihte son lea dan dahkan, vástida Jon Meløy ¶
Ruovttuhismánát Argentinas besset dál oahppat maiddái dáidaga birra, nugo sárguma, málema, govvema ja teáhtera birra. Sii besset maid leat mielde čájálmasain. Dat dagaha ahte mánát ožžot ovddasvástádusa ja iešluohttámuša, mii fas dagaha ahte eai leat šat nu ollu luottaid nalde go ovdal. ¶
Ovddit vahkku Vuolle - Deanu luossagonagasa Tord Jansson govva ii joavdan ovdal aviisa deaddiluvvui. Muhto dál leat ožžon gova. Dá čuččoda son luosain, mii dettii 18,2 kilo. Dan gottii vulobealde Leavvajoga duottarstobu. ¶
Guovdageainnu hárjeheaddji, Isak Ole Hætta, lohká leat hui buorren go nu nagodit ráhkadit nu olu moalaid, ja go váldet golbma čuoggá nuppi báikkis. Son rámpo lunttaid, muhto ii leat áibbas duđavaš spealuin. –Eat čievčča nu bures go ovddit čiekčamiin ruovttušiljus. Mii máhttit buorebut, muhto šluđastallat ja diktit sin dahkat moala, muitala Hætta. Čorgaš ii leat beare buorre joavku, ja Hætta oaivvilda ahte Guovdageaidnu lei sáhttit vuoitit vel eambbo. –Mii leat vuoittubealde njeljiin moalain go mannat boddui, ja diehtit ahte leat vuoitán čiekčamiid. De leage váttis joatkit bargat nu buori barggu go vejolaš, lohká Hætta. ¶
Sámedikki válgalávdegoddi lea sádden dieđuid válggaid birra buohkaide geain lea jienastanvuoigatvuohta jos beare čujuhus lea válgalávdegotti dieđus. Poastta dieđu mielde ožžot eanaš jienasteaddjit Davvi-Suomas otne válgareivve mas lea earret eará jienastanlihppu. Válgalávdegoddi fas fuomášuhttá ahte válgaáššebáhpárat galget leat lávdegotti doaimmahagas maŋimustá golggotmánu 4. beaivvi diibmu 18.00. Dalle álggahuvvá jienaidrehkenastin. Suoma bealde sámediggeválggain leat buohkanassii 5113 olbmos jienastanvuoigatvuohta. Sis ásset 292 Eanodaga gielddas, 1562 Anára gielddas, 680 Ohcejoga gielddas ja 277 Soađegili gielddas. 408 ásset olgoriikkas. Sámediggeválggain lea buohkanassii 42 evttohasa. ¶
Min Áigi lea ožžon dieđuid dán dološ govvii. Dieđuid leaba Ánne Kirste Balto ja Astrid Helandet buktán midjiide. Govva lea govvejuvvon boaresgirkobáikki šiljus, Kárášjogas. Duogábealde oidnojit Dážavárit. Gurut ravddas lea Erkki Katekeetta, dahje Dálvadas Erke. Son čuožžu eamidis bálddas, Priita Jomppanen Katekeetta. Govas leaba vel sutno mánáguovttos, nieida Margit Iŋgá Katekeetta Helannder ja lunttaš Niiles Katekeetta. Muhtumat dáidet dovdat sutno Dálvadas Erkke Iŋgán ja Dálvadas Erkke Niillasin. Astrid Helander árvvoštallá gova govvejuvvon 1949-50 loguin. Min Áigi giitá dieđuid ovddas. ¶
Listta nubbi evttohas Brita Kåven fas lohká bellodaga gáibádusaid realistalažžan. –Manne eai sáhte dákkár doaimmat dáppe go eará riikkain sáhttet, lohká Kåven. –Manne Ruošša bealde sáhttet, ja iigo Suoma bealde leat guhkit luopmo. Jos lea duođas oaivildeamen ahte galget olbmot ássat dáppe, de dat oidno ahte ii ábut dainna mii lea. ¶
Nordlys valáštallansearvvis lea áigumuš buoridit dási buot valáštallan surggiin. Dan barggu šaddá guovddážis čohkket buot searaid siskkábealde searvvi mii boahtá ávkin buohkaide. ¶
Roncen-Nigá Káre ii loga badjenieiddain fávdnát vuoigatvuođaid ja rivttiid siskkobealde boazodoalu. Váhnemiid ja fulkkiid lohká dávjá stivret makkár badjesohkii nieiddat galget náitalit. Dat lea su mielas masá juo bággonáitaleapmi. ¶
Roncen-Nigá Káre/Karen Marit Utsi lohká iežas juo diehtán dalle go lei 16-jahkásaš, ahte sus eai leat fávdnát rievttit siskkobealde boazodoalu. Dalle lohká juo diehtán, ahte jus hálidii leat oassi boazodoalus, de šaddá náitalit boazodoallo bártniin. Sidjiide oainnat leat láhčon rievttit sihke boazodoalu ja hálddašeaddji eiseváldiid bealde. Karen Marit Utsi ii loga čiegusin ahte boazodoalonieiddaid váhnemat ja sogalaččat stivrejit makkár sohkii galget náitalit. Son lohká nieiddaid, geat eai hálidivčče guođđit boazodoalu, measta bákkus šaddat náitalit sogaide maid nieidda váhnemat ja fuolkkit dohkkehit. Su mielas lea dat muhtinlágan bággonáitaleapmi. –Dasa lassin lea dat áibbas dábálaš boazodoalus vel otná beaivvi ge, lohká son. ¶
–Dan dihtet buohkat siskkobealde boazodoalu, muhto dan birra ii hála oktage. Dat lea áibbas čiegus ja rašes ášši siskkobealde boazodoalu, man birra ii galgga hupmat ja guhkkin eret cuiggodit, lohká Karen Marit Utsi. Su mielas lea áigi ahte daid beliid birra maid šaddá ságastallan. Roncen-Nigá Káre mielas leat nieidamánáin buoret rievttit, nu guhká go leat váhnemiid boazodoalus fárus. Dalle lea alddis mearka ja bohccot, maiguin diehtá maid dahká. Muhto dasto go náitala badjebártniin, de dihtet ollusat ahte sáhttá manahit vuoigatvuođaid isidii. ¶
Samuel Hætta lea jođiheaddji Prix:as Guovdageainnus. Son lohká ahte lea surgehahtti go suohkan ii goassege leat guldalan maid ealáhus lea lohkan dan áššis. Son lea čállán logenár reivve suohkanii dan birra maŋemus 15 jagi, go dát plána lea oalle boaris. Son ballá ahte go parkerensajit su bealde šillju unnot, de maiddái gávppošeaddjit unnot, go nuppe bealde šaldi rahpá REMA 1000 juovlamánus, ja doppe leat vaikko man ollu parkerensajit. Hætta lohká ahte lea dovddus ahte gávppášeaddjit hálidit gehppes parkerema. Son ii hálit badjelmeare dramatiseret dan dili, muhto liikká son ballá ahte Prix šaddá gillát ekonomalaččat. Guovdageainnu ealáhussearvvi jođiheaddji Willy Hansen lohká son lea kritihkalaš reguleremii, ja ahte lea šaddan gárži ja váttis beassat biillaiguin márkanšilljui. Son deattuha ahte lea buorre go suohkan divvu šilju, muhto dál lea dahkkon beare ollu, ja suohkan lea su mielas atnan ruđaid duššái dán áššis. Ealáhussearvi lea ovdal čállán reivve suohkanii, muhto Hansen lohká ahte suohkan ii leat váldán vuhtii maidege das. ¶
Boasta lea sirdime eret márkanis nuppe beallái šaldi, dohko gos REMA 1000 lea huksemin ođđa rambuvrra. Boasta-Issát, gii lea hoavda boasttas dál, lohká ahte dilli lea nu ahte jus boasta ii livčče fárren dál, de livččii bággehallan fárret maŋŋil, dan ođđa regulerema geažil. Bussevuoddjit váidalit ahte lea šaddan nu gárži, ja jus busse boahtá bostii, de biillat eai sáhte vuodjit olggos šiljus. Boastta-Issát lohká ahte son ballá ahte Prix oažžu stuora váttisvuođaid regulerema geažil. –Go nubbe rámbuvra don bealde šaldi rahpá, de šaddá nu álki doppe parkeret ahte Prix šaddá doaresbealde, vaikko lea márkanguovddážis. –Suohkan veahkeha fárret eret márkanis, loahpaha Boasta-Issat. ¶
-Suohkan ferte oažžut buoret dialoga polithkariid ja suohkana hálddahusa gaskkas. Odne ii leat buorre dialoga dan guovtti gaskkas, ja dat šaddá beare olu duohkot deike. Dialoga suohkana ja nuoraid gaskkas geat leat studeanttat suohkana olgubealde ferte maid leat buorre, nu ahte sii hálidit ruovttuluodda fárret maŋŋil oahppu. ¶
Min Áigi lea ožžon dieđuid mannan govvamuitui. Govas ledje Buolbmát nieiddat ja diđiimet dušše Ingrid Nilsena nama, gii lea olgešbealde govas. Dál lea Iŋgá Trosten riŋgestan ja muitalan ahte gurutbealde čuččoda son ieš dalle go lei 14 jagi boaris. Gasku lea Berit Ellen Persen rohkki, Deanus eret. Gova lea Finnemišuvdna govven Buolbmát sámeskuvlla olggobealde. ¶
Lea maŋemus áiggiid jorran sáhka maiddái Sámi median, namalassii NRK-Sámerádius ahte heivešii go juoigama ja ipmilbálvalusaid seaguhit oktii. Dasa gal ferte dadjat ahte dat gal ii leat veaháš ge heivvolaš. Ii oba heive ge juoigat dakkár lanjain gos ipmilbálvalusat dollojuvvojit. Doalahit Sámi lávlunmálle ja minddár nannet Sámi kultuvrra gal lea dárbbašlaš. Dat heivešii bures boahtit ovdan girko ja lohkanviesuid čiŋaheamis ja maiddái báhpaid biktasiin. Lea maid dárbu nannet sámegielat fálaldagaid girkuin ja lohkanviesuin olggobealde Sis-Finnmárkku. Dure Iŋggá Dure 1. evttohas fylkkadikkeválljejupmái ¶
Seminára ulbmil maid lei ahte dutkit galget oahppat ja maŋŋil atnit ávkki álgoálbmogiid árbevirolas máhtus. Alaska North-territories lei earet earáid Lina Kamalujok boahtán. Lina ja su sáttatgoddi muitaledje mo sin iešstivrejumiin hálddašit guovlluid. Son orru Cambridge bay nammasaš báikkis. Dolin eai suovvan inuihtta olbmát (dievddut) nissoniid bivdit, muhto dal gal bivdá Lina caribouaid eallinláibin. 60 jahkásaš Lina orru Cambridge Bay nammasaš báikkis birra jagi, ja fitná hárve eará sajis. Danne lei sutnje stuorra vásáhus Sápmái ja Norgii boahtit. –Smihtten álggos ahte lea váivi dakkár sajis gos leat beazit ja gos ii oidno olles guovlu. Muhto go Budeajju bajábealde girddiimet, de oidnen ahte dáppe lea duottar, ja de gal dovden iežan ruovttus. Lina maid lei illudan sápmelaččaid deaivat. Duopmalin muitalastit ahte lean sápmelaš, muhto dalle gal bárdigođii Lina oaivvi ja logai ahte diekkár šovkes olmmoš ii sáhte go Kablonat leat. Dulka muitalii ahte «Kablonak» mearkkaša sámegillii jorgaluvvon rivgu. Muhto ále fuola, maŋŋit beaivvi ovdal han oidnojedje hálešteamin sápmelaččain. ¶
Viessovovdna gurrensaji olggobealde Kárášjogas leat turisttat guođđán doabbariid. Lea go dát mii lea «badjilbáza» turistajohtolagas Sámis? ¶
Dál go turistajohtolatáigi lea noassagoahtán, de ihtet maiddái oidnosii eanet ja eanet sin bázahusat. Dán vuoru leat sin doabbarat hui čalbmáičuohči viessovovdnagurrensaji olggobealde Kárášjogas. Eanas doabbarat leat turistabussiin gurrejuvvon ja sadji leage hui dávjá geavahuvvon bisánanbáikin turisttaide geat hálidit guovddáš báikki geahčastit ovdal go ollejit Davvinjárgii. ¶
Searvvi otná jođiheaddji Vieno Länsman muitala searvvi geahččalan oažžut nuorra olbmo fas jođiheaddjin. Sii eai leat vel lihkostuvvan gávdnat nuoraid gii hálida jođihit searvvi, muhto lohká iežaset bargat dainna vuoiŋŋain ahte nuorat galget searvái fárrui. –Lean smiehttan leait go mii nu kievrrat bargat ahte nuorat smihttet sis ii leat máhttu. Muhto in jáhke ahte sis váilu máhttu. Lean smiehttan ahte eat galgga šat mannat stivrra jođiheapmái, vai nuorat álget dohko, lohká Vieno. Sámi Siiddas lea leamaš máŋga jagi ságastallon ahte áigot oažžut oktii sámi nuoraid goabbatbeal riikkarájiid. –Mii leat doallat čoahkkima Deanu Searaiguin, Norgga bealde ja doppe bođii ovdan ahte nuorat hálidivčče doaibmat ovttas juoidá. Dán čavčča juo áigut doallat juoidá dáhpáhusa nuoraide. Ávžžuhan nuoraid searvat go sis leat eambbo fámut go mis, lohká Vieno ja muitala Deanu Searaiguin ráhkadeamin prošeavtta maid áigot ruhtadit Inerreg bokte. –Mis lea Sámešaldi symbolihkkan dasa ahte riikaráját eai galgga caggat. Muhto leat eará šaldit maid min gaskkas mat eai oidno, ja daid galgat váldit eambbo atnui, logai Sirpmá gilisearvvi jođiheaddji Nils Henrik Måsø gii lei boahtán ávvudit Sámi Siidda 40 jagi beaivvi. Vieno ii loga ballat ahte sámevuođačalmmostuhttin boarrásnuvvá oktan singguin. Son lohká nuoraid gaskkas stuorá beroštumiid gáhttet ja ovddidit sámevuođa ja lohká dan eandalii vuohttit das go eambbosat šaddet viššaleappot čiŋadit gávttiiguin. ¶
Boazodoallošiehtadusas lea ulbmil ahte lassáneapmi galgá vuvdot, ja gáibádus oažžut doarjaga šiehtadusas lea ahte 9,5 kg juohke giđđa bohcco vuostá galgá vuvdot Kárášjogas, Guovdageainnus ja Buolbmágis, ja 11,5 kg gos šaddu lea badjelis (Várjjagis, Tromssas, Nordlánddas, Davvi-Trøndelagas ja Lulli-Trøndelagas). Buhtaduvvon boraspirevahágiid ja 20 heakka iežas adnui oažžu geassit eret njuovvangáibádusas. Ja jus oažžu buhtaduvvot buot boraspirevahágiid, de eai leat njuovvangáibádusat nu garrasat. Boazodoallostivra, maid Eanandoallodepartemeanta ja Sámediggi leaba nammadan, lea mearridan eallibohcco deattuid 67 kg rávis njinnjelasaide ja 53 kg vuodnjaliidda. Ii dán jagi šiehtadus ge gáibit njuovvat ovttage eambbo go 40 % njinnjelasain, vaikko vel ličče ge eambbo vulobealde daid deaddomeriid, ja eaiggát oažžu ieš válljet makkár njinnjelasaid vuovdá. Dađimielde go bohccot buorránit, galget maid dat liigenjuovvangáibádusat mannat eret. Daidda nu gohčoduvvon «tiltaksorohagaide» Finnmárkkus lea šiehtadusas dál nu ahte eaiggádat galget sáhttit ieža juogadit daid njuovvangáibádusaid gaskaneaset nu movt guđege orohahkii dehege siidii heive. Njuovvangáibádusat leat garrasat daidda orohagaide gos eai leat nu miessáid, ja gos leat geahppa bohccot, muhto dat eai leat ođđa gáibádusat eai ge garraseappot go diibmá, nugo sáhttá ipmirdit go lohká muhtun áviisaid. Áviissat maid vikkahit ahte NBR`a lea mieđihan bággo-ortnegiidda ja bággonjuovvamiidda. Dat gal ii leat duohta. Jus NBR`a ii livčče nu garrasit vuosttildan daid bággo-ortnegiid, de gal balan ahte bággonjuovvamat ledje dán jagi jo boahtit. NBR`a han oaččui šiehtadussii dán jagi, vaikko orui measta vuodjetmeahttun, ahte siiddat ieža galget beassat geahččalit soahpat, iige adnit bákku. Mihttu lea buoridit bohccuid doppe gos leat heittohat, ja buoridit gánniheami daidda geat bohccuiguin galget birget. Vaikko leatge mieđihan lága atnit daid vuostá geat eai mieđit heivehit boazologu dain doaibmaorohagain, de ii mávsse dat dan seamma ahte bággonjuovvamat dakkaviđe biddjojit johtui. Bággonjuovvan ii oba leat ge ságastallon šiehtadallamiid vuolde dainna ipmárdusain ahte eiseválddit galget boahtit siidii ja mearridit maid guhtege galgá vuovdit. Ja dan gal in jáhke eiseváldiid dahkat, nu guhká go gávdnojit eará vejolašvuođat lágas. NBR`a bargá dan ala ahte Stáhta ii galgga nu ollu stivret, ja dan ala ahte siiddat ja orohagat ieža galget heivehit diliseaset siskkobealde, ja maiddái eará siiddaiguin ja orohagaiguin ovttasráđiid čoavdit váttisvuođaid. NBR`a ulbmilpáragráfa nuppi čuoggás čuožžu ná: «Riikkasearvi galgá bargat dan ala ahte boazosápmelaččat bissot ovttas ja ahte boazosápmelaččat galget stivret ealáhusa ovdáneami vai dat dahkko boazosápmelaččaid árbevirolaš rievttiipmárdusa ja vuođđojurdagiid vuođul» . Dán jagáš boazodoallošiehtadus lea okta lávki dan guvlui, erenoamážit daidda siiddaide ja orohagaide gos leat geahppa bohccot, dainna go šiehtadus ávžžuha iežaset juogadit dan noađi dainna lágiin ahte sohpet vuovdimin. Ovddit šiehtadusat leat leamaš dušše «driftsenhetaid» ektui, iige lean vejolaš soahpat juogademiid siskkáldasat, vaikko dat lea leamaš hui dábálaš boazodoalus. Boahtte jagi šiehtadallamiin áigut mii NBR`as geahččalit oažžut dakkár ortnegiid buot siiddaide ja orohagaide. Dat lea hui ollu duhtameahttunvuohta ja moaitá vihkkemiidda ja deaddomeriide, earret eará go «bismmarat» eai leat dárkilat eaige heive eallibohccuid vihkkemii. Dál lohká Boazodoallohálddahus čoavdán dien váttisvuođa go leat háhkan ođđa vihkkenráhkkanusaid maid Justervesen lea dohkkehan. NBR`a lea dohkkehan vihkkemiid dainna jurdagiin ahte deattut muhtun muddui sáhttet muitalit eatnamiid birra. NBR`a lea deattuhan ahte vihkkemat ja deattut galget atnot dušše veahkkeávnnasin, iige galgga dat leat dat mihttu, dainna go deattut iešalddis guhkin eret muitalit buot maid dárbbaša diehtit bohccuid ja eatnamiid birra. Muhto dál ii leat eará dohkkehuvvon vuohki mis, muhto dan ala mii gal bargat. Mii gal buohkat diehtit ahte lossa njinnjelas ii dárbbat máksit dan seamma ahte dat lea buorre njinnjelas, muhto mii diehtit maiddái ahte dat gávdnojit ollu heittot bohccot ja dalle sáhttá deattuid mielde rehkenastit ollu galgá vuovdit vuoi buorránit bohccot, muhto seammás ferte boazodoallu čuovvut dárkilit mielde sihke vihkkenmálliid ja vihkkenráhkanusaid vuoi daidda sáhttá luohtit, ja eat ge ribat earáide eambbo stivrejumi. NBR`a áigu maiddái geahččat eambbo nissonolbmuid dili birra boazodoalus. Mii fertet oažžut nissonolbmuid eambbo mielde sihke ságastallamiin ja bargguin. Dat lea dárbu ipmirdišgoahtit gokko liehpa unohastá. Mii galgat gáhttet ahte njuovvangáibádusat eai čuoza nu garrasit nissonolbmuid ja nuoraid bohccuid ala. Mun lean árvalan NRL`as ahte nissonolbmuid bohccuin ii galgga leat nu garra njuovvangáibádus. Mii guorahallat maid eará árvalusaid nugo dan ahte buoridit vejolašvuođaid váldit friddja eará bargguin vuoi besset eambbo mielde boazobargguide. Ovttas SSR`ain guorahallat maiddá vejolašvuođaid ráhkadit diehto-ja gávpefierpmádaga nissonolbmuide boazodoalus. Earret boraspireášši leat diet moadde ášši maid NBR´a dál oaidná dárbbu deattuhit. Áviissain ja radios gal gullojit eará áššit maid birra áiggon dadjat juoidá. Dakkár bajilčállágiid vuolde go: «Suohkan ja boazodoallu biinniduvvo» ja «Guovdageaidnu álgá šaddat nealgeriikan» manná Guovdageainnu sátnejođiheaddji olggos áviissain boazodoalu vuostá, ja lohká veadjetmeahttumin deavdit njuovvangáibádusaid, ja ahte 120 doalloovttadaga ja 700 olbmo soitet šaddat gillát bággonjuovvamiid geažil. Sus ii leat eará čoavddus boazonákkisvuhtii go diktit beare mannat mo manaš, ja lasihit turisttaid ja ruvkkiid mehciide ja addit eambbo fámu suohkanii. Dat lea dat maid son gohčoda jurddašit ođđasat. NBR`a mielas lea dat ahte várjalit guohtoneatnamiid min maŋisboahttiide buot dárbbašlaččamus, ja skohterturisttat ja ruvkeroggit galget heivehuvvot boazodoalu eavttuid mielde, iige nuppeládje. Dan mii rahčat oažžut suohkaniid ja stuoraservvodaga ipmirdit, ja mii oaidnit dárbbu lága bokte sihkkarastit eatnamiid jus boahtteáigi midjiide galgá sihkkarastot. «Issoras áittan» gohčoda doavttir Mikkel Johan Oskal otná njuovvangáibádusaid ja boazodoallopolitihka, ja lohká doalvut boazoeaiggádiid morrašii. Son ballá ahte dat áitá joavkkuid ja sogaid boahtteáiggi, ja lohká leat veadjetmeahttumin birget go šaddá njuovvat 40 % njinnjelasain. Mu oainnu mielde gal lea eambbo movttidahtti ja dearvvašlaš go mis leat buorit bohccot ja go ii oktage sáhte min ciellat «barbáran» ja ealliid ja eananbillisteaddjin. Ja go muđui guoská moktii ja dearvvašvuhtii, de gal dáidá dat boraspireváttisvuohta dat mii čuohčá buot garrasepmosit boazodoalloeaiggádiidda dál. 1996`s borre meahcceeallit 30 % produkšuvnnas, 1997`s 40 % gaskamearálaččat! Ja iige oro oktage váldimin min vuhtii boraspirepolitihkas. Dat lea dat mii sáhttá čuohcat moktii ja dearvvašvuhtii. Mii muđui guoská dan doaktára analysii, de válddán dan nu duođalažžan ahte áiggun guorahallat bidjat johtui iskamiid oaidnit makkár váikkuhusaid buktá otná boazodoallopolitihkka ja boraspirepolitihkka. Jus mii galgat birget dan olggobeale máilmmi vuostá, ja nagodit čoavdit váttisvuođaid, de fertet beassat dan dahkat iežamet málle mielde ja siskkáldas ságastallamiin gulahallat. ¶
Gielddaválggaid oktavuođas lea boahtán oidnosii ahte nissonat leat garrasit sihkkohallan válggain. Nissonat geat leat bajimus sajiin gáhččet vulos listtus. Lea go son nu ahte olbmot eai luohte nissonolbmuide, ahte min servvodagas eallá ain dat sogabealegovva mii čáhjeha ahte dievdoolmmoš lea buoret go lea sáhka ovddasvástádusas. Dahje sáhttá go sihkkun leat nu soaittáhagas ahte ii leat dan dihte sihkohallan go lea nissonolmmoš, muhto ahte sihkkun lea čadnon dan peršuvdnii, beroškeahttá sogabealis. Goitge orru čielga minsttár mii čájeha ahte nissonolbmot geat leat posišuvnnain njeidojuvvojit. Datte ii leat oktage vástidan gii sihkku nissonolbmuid. Muhto lea čielggas ahte go nu čielga sihkkunbohtosat leat, de fertejit maiddái nissonolbmot sihkkon nissonolbmuid. Mii leat fargga jagi 2000:s. Liikká čuovvut mii oarjemáilmmi servvodat struktuvrra mii sirre nissonolbmo ja dievdoolbmo go álgit posišuvnnaid birra hupmat. Vaikko mii leat ieža huksemin iežamet servvodaga ovdáneami, de eat oro ovdánahttimin ovttadássásašvuođa. Ja dat lea heajos bealit mat oidnogohtet, go eat nagot ovttadássásašvuođa ge hálddašit. Manne galgá sámi servvodat báinnahallat nu garrasit oarjemáilmmi sohkabeal minstarii, go lea ovdamearkkadihte sáhka politihkas. Muđui gullo dávjá ahte ferte váldit nissonolbmo eambbo fárrui, ovdamearkka dihte boazoealáhusas. Ákkastallo ahte leat ođđa hálddašanvuogit mat hoiget nissoolbmo saji eret. Muhto rievtti mielde leat mii ieža gielddaválggain juste dan seamma vealaheami čađaheamin maid oarjemáilmmi servvodatstruktuvra lea min oahpahan. Manne guođđit ruoktot dan árbevirolaš sohkabeali maid muđui álo hoahkat, go válgalihti lahkonišgoahtit. Movt galget nissonolbmot beassat mielde politihkkiigo ná bargat? Muhtun nissonpolitihkkárat leat árvalan čađahit sihkkuma dievdduid vuostá. Dat ii šattašii vuoiggalaš go prisihppavuođu nalde galgá sihkkut listoáirasiid, ii ge veardidit listoáirrasa peršuvnna. Nissonolbmot fertejit šaddat eambbo dihtomielalaččat ja dakko bokte garrasit iežaset vuojehit válgagiččus. Seammas fertejit nissonjienasteaddjit maid čájehit luohttámuša nissonpolitihkkariidda jienasteami bokte. Lea áibbas čielggas ahte dievdoolmmoš ii boađe goassege ovddidit nissoniid politihkkas. Dan fertejit nissonat ieža dahkat. Ja dan dihte galgá rápmi nissoniidda geat dustet iežaset bidjat posišuvnnaide go šaddet garra sohkabeal vealaheami vásihit. Heijjá Irene ¶
Kristtalaš Álbmotbellodagas lea nuorra olmmái vel boahtán sisa gielddastivrii, Stig Arne Somby. Sus ii leat dat seamma prisihppalaš dovdu doarjut Bargiidbellodaga, go su bellodatustibis Johan Bakken Sandvik:as. –Lean baicca eambbo kritihkalaš olbmuide geat leat beare guhká čohkkán seamma ámmáhis. –Leat go gearggus váikkuhit sátnejođiheaddji molsuma iežat gielddas? –Ii leat veadjetmeahttun, muhto lea jearaldat makkár rájiid siskobealde lea gánnáhahtti dan dahkat, vástida Somby. –Doarjjošit go sámebellodat sátnejođiheaddji? –Jos oaivvildat Sámeálbmot Listtu, de ii leat veadjemeahttun. Stig Arne Somby deattuha ahte soai Johan Bakken Sandvik:ain áiguba ovttas bargat sátnejođiheaddji válljemis. –Moai gal sihkarit bohte ovttaoaivilii áššis, leš dál mun gii humahan Johána, vai son gii humaha mu, loahpaha Stig Arne Somby. ¶
Beassážiid ovddabealde boahtte jagi lágiduvvo Guovdageainnus davviriikkalaš filbmafestivála. 30 filmma galget čájehuvvot njealji beaivvis ja Sámi filbmafestivála-vuođđudusa stivrajođiheaddji, Runar Green vuordá 6 000 olbmo Guovdageidnui. ¶
Daerpies Dierie doaibmá maid sámevuođa nanosmahttimin ja álbmoga sámeidentitehta loktemin Lulli-Sámis. Bláđđi čállá eará álgoálbmogiid birra ja makkár dilis iešguđet sámit leat. Lohkkit leat goappašat bealde riikkaráji, ja nu sávvá ge searvegoddi ahte Daerpies Dierie galgá nannet lullisámiid dili. Ieš alddis namma - Daerpies Dierie - lea juo symbolan dasa, go "dierie" lea seamma go davvisámegillii "dierri" , mii lea lassi bihtá sávnnji gaskii vai sávdnji šaddá nannoseabbo. Dán rádjai ii leat vel Daerpies Dierie nákcen čálligoahtit lullisámegillii, go sis ii leat ruhta eambbo go deaddilit bláđii. Eanaš doaimmahuslaš barggut barget čállit nuvttá. –Sámegiella galgá vuoruhuvvot go bláđđi oažžu buoret ruhtadili, lohká Eric-Oscar. ¶
Gosa lea šaddan sámegiella válgagiččus. Mii gullat ahte sámepolitihkkarat politihkkejit sámegiela ja guovttegielalašvuođa birra. Muhto manne ii oidno sámegiella? Duohtavuohta lea nu čáhppes vielgat, go ahte dán rádjái ii leat go Sámeálbmot Listu gii juohke háves čállá dieđuid sámegillii, dieđuid maid earret eará sádde sámegiel aviisii. Dakko bokte čájeha Sámeálbmot Listu ahte lea eambbo nannosit sámepolitihkalaččat go eará bellodagat ja listtut. Na, sáhttá jearrat ii go sisdoallu leat deháleabbot, čuččoš dál vaikko makkár gillii. Muhto ii leat nu álki. Sisdoalu maid fertet duohtandahkat ja gii bat livččii dat gii vuosttažettiin galggašii čađahit dan politihka maid lohppida. Dieđusge son ieš gii lohppida dan. Danne lea nu čielggas ahte dat makkár giela don vuoruhat beaivválaš dilis, muitala ollu eambbo du doaimma birra go maid eará ládje vikkat čuožžuhit. Dá lea čielga ávžžuhus sámepolitihkkáriidda ahte duođas vuoruhit sámegiela, jos lea dat oaivil ahte sámegielas galgá leat sádji otná sámi servvodagas. Allet dušše huma dan birra, muhto čađahehpet maid gieladehpet. Guovttegielalašvuohta lea namuhuvvon válgagiččus. Eat áiggo gieđahallat ovttaskas ášši, muhto lea dárbu čielggadit mii guovttegielalašvuođain oaivvilduvvo. Dávjá boahtá ovdan dan ipmárdus ahte guovttegielalašvuohta doaibmá dainna lágiin ahte dárogielat galgá birget dárogielain ja sámegielat sámegielain. Várra lea ge diet ipmárdus mii dagaha min servvodaga nu čáhppes vielgadin. Guovttegielašvuohta lea go guokte giela galget doaibmat ovttas. Dat mearkkaša dan ahte goappašat bealit ferteba leat rahpasat váldit vuostá goappašiid gielaid. Dárogielat ja sámegielat galgaba gulahallat, go nubbi hupmá dárogiela ja nubbi fas sámegiela. Jos dát vuođđu ii leat čielggas guovttegielalašvuođas, de lea balahahttii ahte dárogiella vuoitá. Dat dan sivas go dárogiella lea nu ollu miehtá servvodagas. Ole Heandarat Magga logai oktii muhtun logaldallamis. "Go norgalaš kulturovdáneames leat sin iežaset universitehtat, lágádusat, radiot ja TV:at, čakčačájáhusat ja vel " Se og Hør " nai, de lea sámi kultuvra ain vuođđuduvvon ealáhusaide. Norgalaš kultuvrra várás leat ásahuvvon ollu kulturinstitušuvnnat. Eat sáhte rehkenastit ahte sámi kultuvra oažžu dán lágan institušuvnnaid seamma viidodagas." Diet sánit galggaše nákcet duođaštit manne lea nu dehálaš vuoruhit sámegiela juohke ovdamearkkas. Dál lea sámi politihkkariid nalde dát ovddasvástádus, earenoamážit válgagiččus. Heijjá Irene ¶
Ovttastahttojuvvon nášuvnnat leat nammadan 1999 boarrásiid jahkin. Dán lea dahkan dan dihte vai boarrásiid áššit galget oainnusdahkkot. Suoma bealde lea Sámi Siida, Anáris, doallan deaivvadeami Suoma beal sámiide. Doppe lei Wille-Risten, deaivvadeamin eará eallilanolbmuiguin. ¶
Henny ja Georg Halvorsen guhte jođiheaba stašuvnna leaba hui lihkolaččat go leaba ožžon dán bálkkašumi. –Leimme kongreassas, Barcelonas ovddit vahku gos visot Norgga Esso-stašuvnnaid hoavddat ledje. Doppe juogadedje bálkkašumiid. Fáhkkestaga gulaime mudno nama, ean ipmirdan ean maidege, muitala Henny. Esso Guovdageainus oaččui guokte bálkkašumi Barcelonas. –Lei jáhkemeahttun ahte min unna ja boares stašuvdna šattai Norgga buoremus. Lei measta vel eanet jáhkemeahttun ahte min stašuvdna maiddái šattai buoremus Esso-stašuvdna obbalaččat dávabeal Bergena, lohká son. –Dien ektui sii maiddái gehčče movt lea olggobealde stašuvnna; lea go ráinnas, movt lea bensiidna-pumppaid guoras ja nu ain viidáseabbot. Lea vuosttáš geardde dákkár bálkašupmi lea boahtán Davvi-Norgii, lohká Henny. ¶
Stáhta eatnamiin Mátta-Norggas leat sajáiduvvon giliolbmot jagiid mielde dorrun ja ožžon vuoigatvuođaid šibitdoalu oktavuođas - maiddái meahcceguovlluide. Meahcceealáhusat addet vuoigatvuođaid Mátta-Norggas, muhto sámit gal eai goassige ožžon dán vuoigatvuođa. Sii eai lean sajáiduvvon seamma láhkai, juoga mii lea geavahuvvon sin vuostá. Go dat maid čállojuvvui1902 eanaláhkii ahte sii geat áigo oastit eatnamiid Finnmárkkus berrejedje leat "være af norsk Herkomst" . Paragráfat dán lágas ledje mielde gitta jagi 1965 rádjái. Min čuohtejahkái leavai garra negatiivvalaš oaidnu boazodollui ja dan gullevaš vuoigatvuođaide, erenoamážit enadoaloguovlluin. 1897 Lappekommišuvnnas dáddjo at boazu bilida vuvddiid, ja ahte berre gieldit boazodoalu. Eará lágat čuovvoledje dán, nugo beahcevuvddiid ráfáidahttin (1924), mii maid attii viiddis lobi gieldit boazogoahtuma. –1897 Lappekommišuvdna geahčai boazodoalu dádjat jo seamma lahkai go roahttogiksi, ja danin juoga maid ferte duššadit. Dasa lassin leai dat oaidnu ahte boazosápmelaččat ledje vuolit ovdánahttindásis go eanašaddadeami álbmot, lohká Kirsti Strøm Bull. Strøm Bull muitala viidáseabbut ahte boazodoallu berrešii oažžut vuoigatvuođa seamma láhkai go šibitdoallu. Ii boazu jođe duohkot deikke, muhto das lea dihto johtolagat. Olmmoš lea čuvvon návddiid maŋis ja ásahan orohagaid ja njuovvanáiddiid gokko boazu johtá. Doppe leamaš sápmálaččain sin ruoktu. Boazodoallu lea muhtun muddui ožžon doarjaga go leat massán goahtuneatnamiid. Muhto jos massá daid eatnamiid - ležžet dal stuorra dahje unna - mat leat guoddinguovllut dahje geasseguohtumat, de dát sáhttá issorasat čuohcat olles boazodollui. Dasa lassin ii gusto massán eatnamiid guohtunvuoigatvuođat ja buhtadusgeatnegasvuođat gittiide. Boazodoallu ii oaččo buhtadusa čoahkkebáikkiid ja bartasajiid viiddidemiid oktavuođas. Boazoeaiggádat fertejit duođaid ieža máksit buhtadusa jos boazu beassá gittiide, maiddái daid guovlluin gos jo boazu lea hárjánan johtit. Dasa lassin sáhtet boazoeaiggádat maiddái ráŋggáštuvvot. –Boazoeaiggádat leat geatnegahtton dan measta jo dádjat váttis barggu doalahit iežaset bohccuid eret áiddehis gittiin. In dovdda ovttage eará ealáhusa vuostá ná láhtet. Mun duođaid hirpmástuvvin go ledjen bargamin boazodoaluvuoigatvuođaiguin ja fuopmájin dán vealaheami lágain, deattuha Kirsti Strøm Bull. Eanadoalus leamašan historjálaččat oppa áigge stuorát politihkalaš vaikkuheapmi go boazodoalus, mii ain manná maŋos, liikká vaikke vel lassánage beroštupmi sámiid vuoigatvuođaide Beroštupmi mii rievtti mielde orru leamen áibbas jávkan olggobealde Finnmárkku. Sámedikki várrepresideanta Ragnhild Nystad, dadjá ná: "Jos ii dahkko mihkkige dál, de ii leat guhká ovdal go sámi kulturvra lea áibbas jávkan" . ¶
Galgá leat parada garjjábeasi olggobealde sotnabeaivve! ¶
COWBOY: Nils Mikael Åhrén lea dego cowboya go čohkkáda iežas heastta nalde , suohpan vel falahagas. ¶
Muhto vaikko ii joatkege heastadoaluin, de ii oaivil ahte prošeakta lea leamaš duššás. – Beassá goit geahččalit movt heasta soahpa boazodoalus. De diehtá goit dan maŋit áiggis. Ja su mielas leat heasttas ollu ovdamunit sihkkela ektui. – Heastta nalde sihke gullá ja oaidná buorebut. Ja riiden ii goarit goruda nu garrasit go sihkkel. Dieđusge manná hiljáneabbo go sihkkeliin, muhto gorut ii goit váibba nu ládje. Dasa lassin lea heasttain hui álki bivdit ealgga, go beassá dainna hui lahka. Heastadoallu lea maid dagahan ahte sii leat geavahišgoahtan beatnagiid eambbo. Eará dehálaš bealli lea ges ahte nissonat leat beassan searvat eambbo boazodollui. Ovdal eai leat bálljo sáhttán leat mielde go eai leat goastan sihkkeliin vuodjit. Muhto heasttat leat ráhpan vejolašvuođaid maiddái sidjiide. Nils Mikael doaivu ge ahte soapmasat bohtet joatkit heastadoaluin maŋŋel prošeaktaáigodaga. ¶
Čákča lea johtináigi geasseorohagain ja dálveorohagaide. Dán čavčča orrut máŋga miellagiddevaš čakčajohttima. Jurddašit dalle Norgga Sámiid Riikasearvvi čállingotti johttima Guovdageainnus Kárášjohkii. Seamma leaikkas sáhttá namuhit máidnasa dan birra go čállingoddi jođii Guovdgeidnui muhtun sevdnjes ija. Buohkaide lea dovddus ášši ahte NSR lea sirddašan čállingotti máŋgii. Lea maid dovddus ášši ahte NSR lea sihke riikkačoahkkimiin ja Sámedikki joavkku oktavuođas mearridan geahčadit čállingotti doaimma. Leat leamaš garra cuiggodeamit dasa ahte čállingoddi ii doaimma doarvái dohkkálaččat organisašuvnna ektui. NSR lea stuora organisašuvdna Norggas. Leat máŋggat sámiid searvvit mat leat iešguđet báikkiin miehtá Norgga. Nu lea ge čielggas ahte dárbbahuvvo sierra čállingoddi ovtta Norgga stuorámus sámi organisašuvdnii. Dan dihte orru leamin ártet go NSR jođiheapmi áigu meastta juo heaittihit čállingotti. Lea sáhka olles virggi heaittihit, nu ahte ii báze šat eambbo go bealle virgi čállingoddái. NSR čilge ahte bargohivvodaga rievdama geažil áiggis áigái, ferte veardádallat unnidit virggiid čállingottis. Maiddái galgá ođđa virgi ásahuvvot, poltihkkalaš čálli. Dán virggi bargosadji ii galgga čadnot čállingoddái. Moaitin veara lea goitge ahte NSR ná fáhkka mearridasta heaittihit beannot bargosaji. Dát moaitin guoská eambbo NSR bargovuohkái dán áššis, go NSR ulbmiliidda ja áigumušaide. Vuosttaš báhkkon dás goit livččii ahte organisašuvdna bargá rievdadallamiid ráđđálagai bargiiguin. Nubbi bealli lea ahte go juo lei heaittiheami birra sáhka, de livččii galgan čielgaseappot NSR bealis gullot ahte lea sáhka bargosajiid sirdima birra. Vaikko lea čielggas ahte organisašuvnna siskobealde lea sáhka geahčadit ja rievdadallamiid čállingottis, de ii leat daddjon ahte bargit galget dan ipmirdit eretcealkimin. Vel eambbo eahpečielgasin šaddá čállingotti sadji, go bargiid diehtojuohkinčoahkkimis fuobmá riikkastivra rievdadit iežaš mearrádusa. Lea mearkkašahtti go riikkastivra dahká mearrádusa ja de fas fáhkka rievdada mearrádusa. Ii go riikkastivra daga doarvái vuđđolaš mearrádusaid, go fáhkka sáhttá okta olmmoš váikkuhit nu garrasit ahte riikkastivra mearrida rievdadit mearrádusa? Orru čájeheamin ahte riikkastivra ii viečča doarvái dieđuid áššiid birra. Aŋkke čállingotti sirdima áššis, livččii galgan leat vejolaš čohkket dárbbašlaš dieđuid ja gulahallat dárbbašlaš beliiguin ovdal go ná stuora mearrádusa dahket, ahte loahpahit čálligotti ovtta báikkis ja sirdit dan nuppi báikái. Heijjá Irene ¶
Konsearttat álge báikkálaš artisttaiguin. Martin Stegerman, riegánda Duiskkas, muhto dál orrumin Skániin, čuojahii diidiliidoain, aborriginal árbevirolaš čuojanasain. Álggos son muitalii aboriginála čukcasa goktes diidilidooa šattai čuojanassan. Sivdnideaddji lei dolasteame, muhto go ledje dievva termihtat muorrabiehki nalde, de son ii sáhttán guorastit dán muora follii ovdal go son lei savdnjestan daid eret. Dasto son huomedii ahte muora sisbealde ledje nai termihtat vaikko man hollu, ja son bosui nuppegeahčen oaččožit daid eret. Termihtat girde olggos ja bajás deaivvahii ja doppe šadde nástin, ja ieš sivdnideaddji huomedii dan čappa šuoŋa mii bođii ráigemuoras. Das bođii aboriginála čuojanas. Ja dastti Martin Stegerman čuojahii sullii kvártta árbevirolaš šuoŋa. ¶
NRK Sámi Radios gulaimet ođassáddagis dán vahkku 11. beaivvi ahte Sámi giellaráđđi cuiggodii Sámedikki hálddahusa go ii vástit reivve maid sii leat sádden. Sámedikki doaibmipresideanta Isak Mathis O. Hætta šállošii hálddahusa bealis ja geažuhii ahte hálddahusas eai soaitte leat doarvái návccat ollášuhttit buot bargguid dohkálaš jođánit. Ii lean čielggas mii lei duogáš dán ovttaskas ášši máŋŋoneapmái. Čielggas lea goitge ahte Sámedikki hálddahus rihkku hálddahuslága go eai vástit reivviid vástidan áigemeari njuolggadusaid siskkabeallai. Mii maid vásihit ahte sámi suohkaniid hálddahusat eai nákce deavdit gáibádusaid máid Sámelága giellanjuolggadusat geatnegahttet. Kárášjoga gielda lea dovddahan ahte sii njulgestaga eai nákce deavdit gáibádusaid ja leat bivdán veahki departemeanttas. Nuppe bealis leat sii cuoiggoduvvon go eai vuorut sámegiela hálddahusas. Dát ovdamearkkat čájehit ahte sámi hálddahusat leat návccaheamit gáibádusaid ektui. Lea goitge čielggas ahte hálddahusain lea alddineaset ovddasvástádus bargat iežaset barggu ollislaččat ja njuoggadusaid mielde. Ii leat dohkálaš ahte sámi ásahusaid hálddahusat eai bargga njuolggadusaid mielde. Lea áibbas čielggas ahte ferte doaimmaid vuoruhit dainna lágiin ahte bargu čađahuvvo dohkálaččat gáibádusaid ektui. Dieđusge lea nu ahte juohke servodagain lea kulturárbi mii bures vuhtto ja mii dađistaga áiggiid čađa lea šaddan rievdat. Sámi hálddahusaid ektui leat dieđusge guokte sierralágan kultuvrra mat bohtet vuostálagaid ja mii eahpitkeahttá báidná goappašat doaibmanproseassaid. Nuppe bealde lea stuora ja bures ovdánan Norgga servodat mas lea boares čállinkultuvra vuođđun. Sámi hálddahusat gullet fas unnitlogu čerdii mas ii leat seamma nannosit huksejuvvon iežaset servodat ođđaáigásaš servodatráhkadusaide. Dat dieđusge ferte muhtunládje čuohcat áššái. Vaikko vel dát čilgehus sáhttá muhtun ládje šallošáhttit sámi ásahusaid leat geanuheapmin go eai leat doarvái návccat, de goitge eat sáhte dohkkehit ahte hálddahusat eai doaimma sin ovddasvástádusa dohkkalaččat sámi álbmoga ektui. Go ii leat dohkkehuvvon rihkkut Norgga stáda hálddahuslága njuolggadusaid, de ii sáhtte dohkkehit čilgehusaid mat "suvvet" sámi hálddahusaid rihkkut dan ovddasvástádusa mii sis lea iežas álbmoga ektui. Danne lea vuoiggalaš gáibidit ahte hálddahusat galget čuovvut njuolggadusaid iežaset barggus. Heijjá Irene ¶
Guovdageaidnu álggii hui bures čiekčamiin Bákteváris gaskavahku. Joavku doaimmai bures, ja nu bođii ge čiekčamiid vuosttaš moalla, man Per Otto Pulk bážii. Dát lei maŋŋil go lunttat ledje čiekčan earenoamáš čábbát, ja čájehan máhtuset. Maŋŋil vuosttaš moala, orro čiekčit dego vuoiŋŋasteme, ja nu hedjoni ge speallu. Guovdageaidnu lei gal vuoittu bealde, muhto eai nagodan moalaid báhčit. Maiddái máŋabealde orro oađestuvvame. Guovdageainnu hárjeheaddji Isak Ole Hætta lohká ge ahte ii doaibman dohkálaččat maŋŋil vuosttaš moala. –Maŋŋil vuosttáš moala eat nagodan nuppi spáppa vuoitit gasku šillju, ja nu beasai Fállejohka ovddosguvlui, čilge Hætta. ¶
1921 rájes juo geahččagođii ILO kritihkkalaččat bággobarggus olmmoščearddaid ovddas geat ledje riegadan kolonijja guovlluin. Dát buvttii ILO konvenšuvnna 1930:s mii caggá bággobarggu (K-29), ja ahte ILO álggii gieđahallat álgoálbmogiid ávkkástallama dego bargofápmun. 1957:s mearridii ILO Konvenšuvnna mii gáhtte ja integrere álgoálbmogiid ja eará olmmošjoavkkuid (K-107). Dát lei vuosttaš geardde go álgoálbmogiid vuoigatvuođat ožžo álbmotrievttálaš geatnegahttojuvvon dokumeantta. K-107 eaktudii ahte álgoálbmogat veahážiid mielde galge integrerejuvvot ja heivehuvvot stuoraservodaga eallinvuohkái. K-107 váldoulbmil leai danne gáhttet álgoálbmogiid vealahemiid gaskaboddosaččat. 27 riikka čálle vuollái K-107 ovdal go K-106 doaibmagođii dan sajis. Norga ii ratifiseren dan váldoperspektiiva dihte mii eaktudii integrerema stuoraservodahkii. 1960-jagit šattai stuora friddjavuođajahkin, goas Afrihka ja Asia loahpahii koloniijaid ja 1968 vuostalastimat buot máilmmi autoritehtaid vuostá dáhpáhuvai. 70-loguid lassanišgohte maid álgoálbmogiid organisašuvnnat sihke riikkaid siskkobealde ja rikkaidgaskasaččat ja gáibidedje ovdaneami álgoálbmogiid eavttuid mielde. Vásttulaš antropologat vuođđudedje 1968:s Norgga engasjemeantta riikkaidgaskasaš álgoálbmotgažaldagaide IWGIA (International Work Group for Indigounes Affairs). Norgalaš Helge Kleivan lei vuosttaš jođiheaddji. IWGIA váldoulbmil lei "čohkket dieđuid máilmmi áitojuvvon álgoálbmogiid birra ja fuomášuhttit máilmmi olmmošgoddimiid ja kulturgoddimiid birra. Álgoálbmotorganisašuvnnat vuođđudedje 1975:s" WCIP (World Council of Indigounes Peoples). WCIP váldoulbmil lei koordineret ja čohkket álgoálbmogiid gáhttendihte sin vuoiggatvuođaid, earenoamážit eatnamiidda, vai stuoraálbmogat eai daga eanaroggamiid. Norgga Sámeráđi jođiheaddji Aslak Nils Sara ja eará samápolitihkkárat serve aktiivvalaččat WCIP bargguide. 70-loguid mielde gáibidišgohte riikkaidgaskasaš álgoálbmotorganisašuvnnat álbmotrievtti dohkkehit álgoálbmogiid iežaset vuoruhemiid mielde. Go ILO bargagođii reviderejuvvon K-107, ledje norgga fágaolbmot ja sámepolitihkkárat guhká juo beroštan riikkaidgaskasaš álgoálbmotáššiin. Nu ahte lei ovdalaččas ásahuvvon buorre vuođđu norgga garra áŋgiruššamii, sihke ovdal ja maiddái barggu vuolde K-107 rievdadeamin. Geassemánu 7. beaivvi 1990 ratifiserii Stuoradiggi K-169, seamma beaivvi go Norggas lei 85-jagi ávvudeapmi iešstivrejumis. Juste jagi maŋŋel, geassemánu 20. beaivvi, go ILO bargokonferánsa mearridii konvenšuvnna, attii dalá gielddaministtar Johan J. Jacobsen rátifiserenbáhpáriid ILO váldodirekteuvrii. ¶
Canada ja USA álgoálbmotjođiheaddjit áigot ovttas gáibidit eatnalaš ja politihkkalaš rivttiid. Moatti vahkku áigi čoahkkánedje njealljeduhát álgoálbmotjođiheaddji Vancuverii, Canadas. Doppe mearridedje sii goabbatbealde ráji bargat ovttas vuoigatvuođa gáibádusaiguin. Čoahkkima fáddá lei Shawnee-siiddaisit Tecumseh, gii ovddit čuohtejagis geahččalii čohkket Canada ja USA indiánaid. Su ulbmil lei bissehit ođđahuksejeddjiid bisáneamis Appalachia váriide. USAs leat 2,2 miljovnna álgoálbmogat, okta proseanta olles riikka álbmogis. Canada 30 miljovnna álbmogis leat 800.000 álgoálbmoga ja sii lassánit measta duppalit nu jođánit go dat eará riikkaálbmogat. ¶
Guovdageaidnu ČOAHKKIMAT: 28.08.: Sámeálbmot Listtu áirasat leat deaivamis olgobealde Prix buvdda dii. 10.00-13.00 ¶
Kárášjohka ČOAHKKIMAT: 25.-27.08.: Sámediggeráđi čoahkkin 27.08.: Sámedikkis oktasaščoahkkin Sámi giellaráđiin 26.-27.08.: Sámi giellaráđi čoahkkin 28.08.: Stáhtačálli Johanne Gaup (Gb) deaivvada vejolaš jienasteaddjiid olgobealde MEGA dii. 12.00-14.00 28.08.: Sámeálbmotlista álggaha válgagičču MEGA olggobealde dii. 11.00 30.08.: Gieldda bajásšaddan ja kultuvrra váldolávdegotti čoahkkin 31.08.: UD´s aspiránttat Sámedikki guossis 01.09.: Gieldda ealáhusfoandda čoahkkin 01.09.: Gieldda ovdagottečoahkkin ¶
Suoma Sámi Radio hoavda Johani Nousoniemi lohká veahá vuohttán ahte ášši ii leat čileggas, muhto ii áiggo dohkkehit maŋideami: –Lea hirbmat vahát jos eat beasa oktasaš sámi TV-sáddagiidda fárrui álggu rájes, go maŋŋil šaddá olu váddásit searvat sáddagiidda. Nousoniemi deattuha ahte ii gávdno juridihkkalaš, iige teknihkkalaš sivat mat sáhttet dagahit váttisvuođaid Suomas searvat sámi oktasaš TV-sáddagiid. Son maid ii dohkket dán ráhkadit ruhtagažaldahkan. –Ii leat go golbma miljovnna birra sáhka, ja jos Suoma TV:as lea dáhttu, de ii galgga leat váttis gávdnat dan ruđa bušeahtas. Ruoŧa sámi TV hoavda Maj Lis Skaltje ii loga sáhttit vástidit maidege ovdal maŋŋel čoahkkima. Muhto son maid deattuha ahte hehtte sámi TV ovdáneami jos ii beasa fárrui davviriikkalaš ovttasbargui. –Earret eará lea Norgga bealde NRK ollen guhkás ja lunddoleamos lea ahte beasašeimmet singuin bargat ovttas. Dál livččii vejolašvuohta oažžut oktasaš doammaid riikkarájiid badjel ođđa teknihka vehkkiin, lohká Skaltje. ¶
Nuoraidklubba olggobealde ¶
Utsi lohká ahte nuorat ledje leamaš dušše olggobealde internahta, eai ge lean leamašan internahta siste obanassiige. Nuorat ledje maid ovdalis eahkedis leamaš nuoraid-klubba olggobealde, muhtu ii oktage dain lean klubbas, lohká muhtun klubbabargi Min Áigái. ¶
Davvi Girjji bealis ii leat dát fitnodat jurdda mihkkege ođđa jurdagiid. Inga Ragnhild Sara ovddasta Davvi Girjjiid bargiid ja lohká ná: –Bargit leat háleštan dan birra guhká ahte galggašii luvvet gráfalaš ossodaga. In dieđe vel vástidit movt min oaidnu lea sierra ásahussii, muhto mii aŋkke hálidit luvvet dan juoga láhkái, nu ahte gullá ain Davvi Girjái. Michael Aase bargá dál IT-konsuleántan Davvi Girjjis ja vástida ná go jearrat movt son oaidná dákkár ovttasteami. –Lea ovdamonni go sáhttá lonohallat čehppodaga gelbbolašvuođa ja bargat ovttas. Gráfalašdásis sáhttit stuorrut ovttas. Nu go Min Áiggis lea dušše okta olmmoš ja ii leat akto nu álki stuorrut. –Guhkit áigái sáhttá čohkket gelbbolašvuođa ja dat addá vejolašvuođaid ovdanahttit olggobealde dan mii dál lea vejolaš. Dalle sáhttit oažžut eará doaimmaid johtui go mat dál leat. Mis leat fága bealit maid goitge fertet ovdánanhttit dán áigge, nu go multimediija siskobealde, lohká Aase. ¶
Vuosttaš áiggis soaitá stuorámus ávki Min Áigái dákkár gráfalaš fitnodaga ásaheamis. –Mis lea vejolašvuohta boahtit birrasii gos leat eambbo typográfat. Dat šaddá geahppaseappot fitnodahkii, eandalii luomu oktavuođas ja maiddái fáhkkestaga buohcamiid oktavuođas, lohká Min Áiggi beaivválaš jođiheaddji Svein Nordsletta. Dál lea aviisas váttis gávdnat sadjásaš typográfaid. Min Áigi lea alo lassi buvttademiid bokte ruhtadan oasi typográfa virggiin. –dan ođđa gráfalaš fitnodagas šaddá vejolašvuohta ávkkastallat lassibargguiguin, fállat olggobealde bargguid nu go ráhkadit gihppagiid, lohká Nordsletta. Maiddái Min Áiggi bargiid ovddasteaddji Torkel Rasmussen oaidná nieidafitnodaga ásaheamis buriid vejolašvuođaid aviissa ovdáneapmái. ¶
OHCÁ FÁDDARA: Dál sáhtat šaddat jämtlandda bohcco fáttarin doarjundihte orohagaid ruoŧabealde lullisámis. ¶
Orre Praedtieh lea lihttu ruoŧa bealde lullisámis. Leat Idre, Tännäs, Mittådalen, Tåssåsen, ja Handölsdalen orohagat, ja Härjedalen sámisearvi, geat leat vuođđudan lihttu. Bargu vuođđudit lihttu álggahuvui jagi áigi, ja mannan giđđagease dat dohkkehuvui almmolaččat. Orre Praedtieh lea lullisámegiella, ja máksá ođđa čuonat. Namma bođii das go lihttu vuođđudeaddjit jurddašedje ahte namma fertii govvet dan ahte lihttu bargá ođđa fámuiguin ja jurdagiiguin. ¶
De šattai veaháš heahti, go Norgga bealde leat stuorra geađggit. Stuorra luosa lea dakkár mii manná geđggiid birra, ja dalle lea bahá botkehit. Kari Kokko dieđus doppe doabmalii oažžu eret luosa. Go lei fearrideamin luosain, de gárgidii nubbe áiru. Doppe son áirobeliin rasai dassái go oažžui luosa vulosguvlui lihkastit. ¶
Alf Andersen lohká otná gávpotolbmuid diehtit hui unnán sápmelaččaid ja boazodoalu birra. Dan vásáhusa ja oahpu áiggušii dasto Alf Andersen geavahit logadallamiidda skuvllain. –Mu mielas lea dehálaš oahpahit ja muitalit mánáide sápmelaččaid birra, go ollu gávpotmánáide ii leat sápmelaš eará soames gii čuožžu olggobealde lávu, lohká son. Beaivválaččat bargá Alf Andersen geaidnodivodan fitnodagas. Son muitala ahte su áhkku lei sápmelaš ja iežas lohká hárjánan leat olgun dálvviáiggi. Gálbmoma ii loga gal váttisvuohtan. ¶
Johanne Gaup - Norgga ráđđehusa sámi áššiid stáhtačálli - galggašii fuolahit sámi oahpahusa buot sámemánáide. Dan son almmatge ii daga. Dát boahtá ovdan go Gaup kommentere sámediggeáirasa - Asbjørg Skåden - evttohusa Nordlys aviissas mannan vahku. –Sámi oahppoplána berre geavahuvvot miehtá Davvi-Norgga, arvalii Skåden. Johanne Gaupa mieđiha ahte Sámi oahppoplána sáhttá geavahuvvo olgobealde dálá guovllu. Muhto ráđđehusa ovddasteaddji bidjá nu garra gáibádusaid Sámi oahppoplána adnováldimii, ahte ii dáidde goassege šaddat vejolaš geavahit dan eará sajis. Ná čilge Gaup: «Juos buot váhnemat muhtin skuvlabiires gáibidit dan, de sáhttá váldit Sámi oahppoplána atnui skuvllain olggobealde sámegiela hálddašanguovllus. Mii fertet vuos geahččat man ollogat sávvet dákkára ovdal go árvvoštallat galgetgo eanet gielddat čuovvut Sámi oahppoplána.» Gaup diehtá makkár vuosteháhku ain lea sámi kultuvrii olu báikkiin Davvi-Norggas. Dat maid diehtá ahte eanaš guovlluin ellet sámit ja dážat seahkalága. Danin diehtá ahte ii gostege šatta buoril dáhpáhuvvat ahte buot váhnemat dihto guovllus gáibidit Sámi oahppoplána mánáidasaset. Gaup viggá dás beassat ovddasvástádusas. Son gálggašii fuolahit sámi oahpahusa buot sámemánáide. Dan son ii daga. Min Áigi oaivvilda bealistis ahte Sámi oahpahus han galgá leat sámemáná individuála vuoigatvuohta. Ragnhild Nystad čájeha fas ahte Sámediggeráđis lea guovttemielatvuohta oahppoplána áššis. Go várrepresideanta doarju Skåden evttohusa, de dat ii leat ovddideamen Sámediggeráđi oainnu. Sámi oahppoplána strategiija lea Sámediggeráđđi bidjan iežas 1997´ álggahanjulggaštussii. Sven-Roald Nystø lea gieskat čilgen maid Sámediggeráđđi oaivvilda áššis. (Min Áiggis 28.11.97) –Vuosttaš lávki lea doalahit Sámi oahppoplána buot skuvllain dálá guovllus. Nubbi lávki lea geavahišgoahtit plána Loabágis, Skánis, Eavenáššis ja Divttasvuonas. Goalmmát lávki lea oččodit plána eará guovlluid ovttaskas skuvllaide ja luohkáide, logai Nystø. Dát lea áibbas eará oaidnu go miehtá Davvi-Norgga, maid Ragnhild Nystad doarju. Nystø oainnu mielde orru leamen dehálet oččodit Sámi oahppoplána sámemánáide danin evttoha sámi oahppoplána ovttaskas skuvllaide ja sierra sámi luohkáide. Nystad oainnu mielde galgá sámi oahppu addot buot mánáide. Sámediggeráđđi dáidá berret ođđasit gieđahallat ášši, ja gávnnahit maid oaivvilda. Dasto galgá addit čielgaset dieđu Gaupii ahte Sámi oahpahus lea individuála vuoigatvuohta maid. Torkel Rasmussen, doaimmaheaddji ¶
Ja Ávju fallehii dakkaviđe Overhalla moala. Álggu rajes juo leai Ávju ollu bastileabbot go Overhalla ja leige áibbas riekta go Anette Guldbjørnsen nivkalii spábba mollii go leai gollan vihtta minuvtta vuosttaš vuorus. Ávju oaččui garra fallehemiin čiehkačievččasteami Overhalla gurut čiegas. Ánne Máddji Heatta loktii spábba badjel Overhalla suodjalusa ja doppe buot bajimusas leai Anette Guldbjørnsen oivviinis ja nivkala hui čábbát mollii. Viimmat oaččui Overhalla maid spábba ja beasai moatte gearddi gaskasárga rastá, muhto eai nagodan lahkanit Ávjju moala albmaláhkái. Danin leaige masa juo dáhpedorbmi go Overhalla fáhkkestaga oaččui spábba man Ávjju moallavákta rihpahii Overhalla falleheadji julggiide. Muhto moala maŋŋil leai fas Ávju bastil ja ledje ge juohke háve ovddabealde Overhalla nieiddaid geat dieđuid mielde galge leat oalle buorit. Overhalla lea njunnožis nieiddaid ráido-čiekčamiin Davvi-Trøndelágas ja leage vuoitán buot iežas čiekčamiid. Muhto ii dat gal Ávjju nieiddaid baldán. ¶
Sihke Os/Nansen-nieiddaid vuostá (1-1) ja Gol-nieiddaid vuostá (Ávju vuittii 5-0) ledje Ávjju nieiddat bastteheamit moala ovddabealde. Eai ožžon moalaid vaikko ledje ollu buorebut. Ja nu oruige maiddái Overhalla vuostá šaddamen. Ávju leai ollu buoret ja dominerii ollásit gaskašiljus, muhto ii leat ávki go moalat eai boađe. Ávjju falis njunoščiekči Silje Moen ii lean lihkostuvvan duoin vuosttaš čiekčamiin ja leaige movtta massimen go ii nagohan jorahit spáppa mollii. Muhto de ealáska Silje ja guođđila Overhalla váŋkkás nieiddaid. Nuppi vuorus leat vihtta minuvtta gollán go Silje bidjá spábba Overhalla mollii ja Ávju lea vuoittu bealde 2-1. Ja vel njeallje minuvtta maŋŋil Silje Moen viegaha spábba Overhalla mollii ja Ávjju-nieiddat áddegohte ahte dál gal menestuvvá vuoitit. Sis leai mokta ja searat ja orui ge juste nu go galggai go Anette Guldbjørnsen vel bidjá Ávjju njealját moala vihtta minuvtta ovdal loahpa. ¶
In dieđe olu lasihit dieđuid dán govvii, mii lei Min Áiggis nr 71/00, muhto dieđán muitalit veaháš Jovsset-ádjá birra. Son elii okto boares bárdnin dan smávva visttážis Vuovdaguoikkas, Báršis. Namahin juo bajilčállagis "čoaggiid gonagassan" , dan nama attii sutnje Antti Hämäläinen girjjistis "Tunturien mailta" (duoddarii eatnamiiguin). Nugo govasge oidno, de leat olu lamporat jo stobu olggobealde, muhto siskkobealde dat easka ledjege. Girječálli muitala, ahte luonit ja duobbarat ledje láhtis nu ollu ahte Jovsseha seaŋga lei jo roggái šaddan. Son goittotge gávnnai máŋga miellagiddevaš biergasa ádjá lamboriid siste, nu ahte son lei bivdán Ohcejoga leansmánni oastit sutnje buot luovos opmodaga alcces jápmima maŋŋá. Das goitge ii boahtán mihkkege. Soahti dan sotkkii. Áddjá jámii eváhkkomátkkis Alavieskái, iige Sámis lean oktage dan áigge gii livččii gávppašan ádjá lamporiid. Nu čálii girječálli, muhto mus leat alddánge muittut Dorfe-Jovssehis. Dainna namain su buoremusat dovde. Stobu birra ja láhtis ledje gámasuoinnit ja luonit, muhto maiddái ollu earáge diŋggat ja lamporat. Mánnávuođas lei dat stohpu midjiide mánáide gávnnus báiki. Doppe ledje ollu biergasat maid sáhtiimet geavahit duhkorassan. Lei mealgadii jáhketmeahttun man ollu muhtin sáhttá čoaggit anotkeahtes lamporiid. Movt áddjá jurddašii boahttevuođas čolge buoremusat okta uhca jearran maid čállá Saimi Lindroos girjjistis "Sairuaanhoitajuna tunturii pitäjässä" . Son muitala ná: Go okta boares nieida buohccái ja šattai Ohcejoga dearvvašvuođa vissui, de son lávgojuvvui ja bassojuvvui bures, muhto jámii fargga dan maŋŋá. Go Dorfe-Jovsset dan gulai, de son dajai: –Biggá han gal várra jámii, go basse su. Dalle han leahkastit buot liikeráiggiid ja álgá bieggat olbmo čađa. Ádjás lei maiddái fápmu sániides duohken. Go son bivddii vieljas bártni veahkehit buđehiid gilvit, de gánda skealbmavuođain goaivvui rokki ja hávdadii roggái buđehiid. Go áddjá dan gulai, de son dajai gáibmásis: –Dammahat (duohtavuođas geavahii roavvásat sáni), go nie gal viššet dahkat boares olbmuin, de eai galgga dutnje ge goasse ge šat buđehat šaddat. Muitalusa mielde nu maid geavai gánddain. Dá lei oanehaččat "Čezá" birra, nugo maiddái gohčodedje. Ráhkis mánás leat máŋga nama. Stohpu, mii lea govas, lea velá odnege ceaggámin Bárššis, muhto ii goittotge seamma sajis. Vuos dat leai stálljan ja das maŋŋá badjin. Jovsset Laiti lei orginála olmmoš ja su birra leat ollu muitalusat báhcán. Dearvuođat Olavi Laiti, "Čezá" vielja bártni bárdni ¶
Okta álgga maid Kárášjohka soaitá vuosttašin álggahan Norggas, lei Kulturskuvla. Mannan jagi dahkkui Kulturskuvla gielddaid láhkageatnegahtton fálaldahkan, nu ahte kulturskuvla orru leamen bistevažžan. Sisdoalu dáfus lea dál mihttomeriid bidjamin, ja dáid áššiid gaskka mat orrot sajáiduvvomin leat ovddidanvuogit musihkka, dánsun ja govva; gorretloguiguin 3-1-1. Eará doaba mii lea miellagiddevaš, ja eandalit sámi gilážiin, lea kulturskuvla gelbbolašvuođaguovddážin - kulturbálvaleaddjin olles báikkálaš servodahkii iige dušše mánáide ja nuoraide. Veahá rievdaduvvon hámis sáhttá kulturskuvla leat buoremus čoavddus dárbui institušunaliseret sámi kultuvrra. Lagašvuohta dáidára ja vuostáiválddi gaskka, lagašvuohta ámmát ja eaktodatolaš kultureallima gaskka ja dasto bistevaš stáhtalaš ruhtasirdimat leat čielga ovdamunit. Go juohke gielda - lága mielde - lea geatnegahtton doallat kulturskuvlla, de dat orru čájeheamen dasa ahte mis lea vuođđu ovtta sámi kultuvrra čoakkálmasvistái - gii sáhtášii smiehttat ahte gielddas - mas leat váile 3000 olbmo - sáhttet leat guokte doaibmi kulturásahusa bálddalága? Earenoamážit musihkkafágas lea váttis doaimmahit iežas dáidaga ja seammás bargat pedagogalaččat. Dán váttisvuođa sáhttá čoavdit lotnolasortnegiiguin ja luvvoset čádnon prošeaktavirggiiguin. Dán bokte sihkkarastá ahte bargit lotnašuvvet muhtin muddui ja fágabirrasii bohtet čađat ođđa impulssat. Jos ásahit ovttasbarggu joatkkaskuvllaiguin ja eará ásahusaiguin, de galggašii leat vejolaš muhtin jagiid siskkobealde láhčit dili nu ahte kulturskuvlaoahppi beassá sajáiduvvat artistan - sámi kultuvrra vuođđun. ¶
1. kandidáhta Guovdageainnu Olgešbellodagas, Ivan Eikelmann, lohpida ahte son áigu dutkat mii dáhpáhuvva Guovdageainnu suohkanviesu siskkobealde jus son beassá suohkanstivrrii. ¶
Eikelmann lohká ahte Guovdageainnu Olgešbellodat lea Sámi Eananhalddašeami vuostá, danne go Sámediggi ii ovddit Guovdageainnu álbmoga, danne go eanetlohku Sámediggis leat eret olggubealde Finnmárkku. –Dat livčče mihá buoret ahte suohkan ieš oažžu hálddašit iežas luondduriggodagaid. ¶
Lea dábálaš vuos geahččalit bargat siskkobealde ealáhusa. Ollesolbmo agis máŋggas gávnnahit ahte boazodollui eai hálit bisánit agibeaivái. Dasto álget oahpu váldit. Eira lea aiddobeliid álgán journalistaohppui Sámi Allaskuvllas. 20 000 ruvdnosaš stipeanda livččii buorre ávkin, muhto agi dihte ii oaččo stipeandda. –Go buohkat eai oaččo stipeandda, de eai ábut ge vuordit ahte mii álget oahpu gazzat, lohká son. Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvvi jođiheaddji Aslak J. Eira lea ovttaoaivilis skuvlaáŋgiris boazosápmelaččaiguin. –Dien agis máŋggas fuomášit ahte eará bargu go boazodoallo heive buorebut sidjiide, lohká son. ¶
Lea dárbu hállat stuorra bustávaiguin, go Kárášjoga Gurutbellodat áigu vuoruhit gieldda mánáid ja nuoraid boahtte áigodaga! «Doarvái lea doarvái!» Min mánáin lea menddo heaittogis vuođđoskuvlafálaldat! Dán oaivvildan sihke eadnin ja politihkkárin. Nu go dilli lea otne, de ii leat min mánáin doarvái oahppu go gerget skuvllas. Ja leat eanet suorggit maid fertet garraseappot deattuhit. Dát šaddá máksit ruđaid, ollu ruđaid, muhto oktii lea BÁGGU álgit. Dás lea sáhka vuoruheamis, dál lea skuvlla vuorru ja dalle ferte garvit eará surggiid dán vuoru. –Makkár rámmáeavttuiguin doaimmahuvvojit min skuvllat otne? Mis leat skuvlastobut mat fargga dollet 40-jagi ávvudeami, mat leat huksejuvvon dalá áiggi sisbirrasa ja huksenávdnasiid gáibádusaid mielde. Kárášjoga Gurutbellodat ii daja ahte galgá hukset áibbas ođđa skuvlla 1.-10. luohkáide. Muhto mii fertet árvvoštallat galgat go mii váldit dán lávkki ja álggus hukset ođđa nuoraidskuvlla. Ferte farggamusat árvvoštallat man olu máksá gildii boahtte jagiid dievaslaččat ođasmahttit skuvlladáluid oktan liggengoluiguin. Nuoraidskuvlladállu lea dállu mii lea heajumus ortnegis. Dán dálus lea maiddái vuojadansálle kielláris, maid buollinteknihkalaš sivaid geažil giddejuvvo stuorát oasi jagis. Lea njulgestaga boastut oppanassiige geavahit dán vuojadansálle. Dat mii min mielas livččii áigeguovdilis čoavddus, lea hukset máŋgaadnodálu, mas livččii sihke vuojádansálle, nuoraidskuvla, girjerájus ja kulturskuvla. Dán láhkai sáhtášii kulturskuvla geavahit nuoraidskuvlla lanjaid maŋilgaskabeivviid ja eahkediid. Dát šaddá stuorra ekonomalaš ovdáneapmi gildii, ja mii oaidnit vejolažžan fidnet eará skuvllaid fárrui geavaheaddjin sihke min gielddas ja min gránnjagielddas Suoma bealde - juoidá mii luvvešii ruđa iešguđet ásahusas. Kárášjoga Gurutbellodat háliida maid ásahuvvot kultur-, valástallan- ja musihkkasuorggi Sámi joatkkaskuvlii Kárášjogas, mii maid sáttašii dákkár dálu geavaheaddjin. Dasa lassin váilot rusttegat ja oahppoávdnasat olu fágain. Luohkkálanjain váilot vuođđorusttegat ja stohpogálvvut. Jus geahččá olles skuvlladili oppalaččat, de lea mis heajos oahppobiras oahppiide ja váttis bargodilli oahpaheaddjiide. Dán sivas lea váttis čuovvut daid gáibádusaid mat biddjojit ođđa sámi oahppoplánas. Kárášjoga Gurutbellodat áigu bidjat ruđa nu ahte unnimusat leat okta PC juohke luohkkálanjas mánáidskuvllas ja juohke nuoraidskuvlaoahppis berre alddis leat PC. Dát čađahuvvo golmma jagis, dan lahkái ahte skáhppu PC buot gávccátluohkálaččaide golmma jagi badjel. Dát dihtorat čuvvot oahppiid gitta dassái go gerget nuoraidskuvllas. Lea maid biddjon menddo uhcán ressurssat oahpaheaddjiid kurssaide ja joatkkaohppui earret eará vai oahpaheaddjit ohppet ođđa oahppoplána birra. Dasa lassin ferte bidjat eanet ruđa skuvllaid buhtisteapmái ja birrabassamii juohke jagi. Mis lea buorre jáhkku positiivva ovdáneapmái gielddas, juoidá mii stáđis ja veaháš lassánan olmmošlohku čájeha. Muhto olmmošlogu ovdáneapmi lea čielgasit čadnon dasa ahte mis lea dáhttu vuoruhit mánáid ja nuoraid, ja sin vejolašvuođaide oažžut positiivva buori bajásšaddama gielddas. Vuođđoskuvla lea menddo guhká leamaš prioriterekeahtes suorgi. Olles skuvlaservodat dárbbaša «čábbudahttima» . Danin lea dehálaš ahte mii oažžut olbmuid gieldda stivremii geat bidjet skuvlla guovddážii boahtte njeallje jagi, ja geat háliidit ovddidit ja buoridit Kárášjoga skuvlla. Vera Lysklætt, Kárášjoga gurutbellodaga 1. evttohas gielddaválgii ¶
Lea ovttaoaivilvuohta boazoealáhusas ahte heittot bohccuid fertejit njuovvat ja boazologu ferte heivehit eatnamiid ektui. Goitge leat das bealit mat eai leat čielgasat go geahččá dan ahte eiseválddiid bealis leat juo máŋga doaimma jođus olahit dan ulbmila. Nuppástuhttit ealáhusa olbmuid ođđa ja eará birgenlágiide, lei okta vuohki movt geahččaledje unnidit boazodoalu ja geahpidit olmmošlogu ealáhusa siste. Dađibahábut ii meinestuvvan nuppástuhttin, go sii geat serve nuppástuhttimii, sii eai hálidan guođđit ealáhusa. Okta ágga mii namuhuvvo dán oktavuođas lea ge ahte sivvan nuppástuhttima eahpelihkostuvvamii, lei go eai gieldán ealáhusa olbmuid máhccamis ruovttoluotta boazodollui. Danne sáhttá ge jearrat ahte ii go dat ahte olbmot eai guođe ealáhusa, iešalddis muital ahte sii geat leat birgen boazodoaluin, eai leat gergosat mannat ođđa diliide. Das sáhttá viidáseappot jearrat ahte ledje go dat ođđa birgenlágiid mat ledje jurddašuvvon nuppástuhttiide heivvolaččat plánejuvvon sin ektui. Njulgestaga makkár fálaldagat sis ledje? Geahččat viidáseappot mii dál dáhpáhuvvá. Boazodoallošiehtadus geavahuvvo viššalit eiseválddiid ja boazodoalu hálddahusa bealis. Dávjá dadjet ahte boazodoallu ja dan organisašuvdna lea dorjon sin boazopolitihka go leat šiehtadallamiid bokte dohkkehan doaimmaid. Muhto ii seamma dávjá deattuhuvo ahte boazodoallošiehtadus lea šiehtadus, gos guokte beali šiehtadallet ja fertejit gávnnadit muhtun čovdosiin maid goappašagat sáhttiba dohkkehit. Dát ii mávsse dan seamma ahte buot lea dohkkehuvvon ovttamielalaččat. Dát njuovvamat mat dál leat biddjon johtui gáibidit ahte doalut njuvvet gehppes bohccuid mat leat vuolábealde mearriduvvon deattu. Njuolggadusat gáibidit gitta 40 proseantta njiŋŋelasain njuovvat jos dat eai leat bajábealde mearriduvvon deattu. Lea čielggas ahte dát njuovvamat dagahit muhtun doaluid eahpesihkkaris dillái. Dattege ii leat vel mihkkege čovdosiid ráhkaduvvon dáidda doaluide. Dasa lassin ii leat váldon vuhtii ahte doaluin leat máŋggat olbmot geat leat čadnon ealáhus birgemii. Gean ovddasvástádussan galget leat sii geat šaddet dán dillái? Áidná vejolašvuohta mii sidjiide gávdno otná dilis, lea guođđit ealáhusa ja manahit buot árbevirolaš rivttiid, maiddái maŋisbohttiid rivttiid. Dan ovddas mákset eiseválddit 450 000 ruvnnu. Dát govvida nu čielgasit ahte váilu juogalágan sihkarvuohta sidjiide geaidda bággonjuovvan čuohčá garrasit. Datte ge hupmet eiseválddit lága bokte bágget vai olahit njuovvangáibádusaid. Ii galgga leat lágalaččat lobálaš eaiggádit bohccuid mat leat vuollel mearriduvvon deattu. Jáhkkit guovddášstivrejeaddjiid fertet čájehit eará ovddasvástádusa go lágain áitit. Heijjá Irene ¶
Gieldaministtar Odd Roger Enoksen boahtá Mázii lávvordaga. Son hálida deaivvadit Mázeolbmuid válgagižžu oktavuođas. Stádacálli Johanne Gaup lea su fárus, ja soai leaba standas rámbuvrra olggobealde lávvordaga diibmu 1730. Johanne Gaup lohká lea sávahahti ahte olu olbmut čuogganit dokko ságastallat min sáme-ministariin visot maid sii hálidat buktit ovdan. ¶
Smávvafuođđobivddus ii leat lohpi geavahit eará go guovtteluođat hávlára dahje luođđabissu. Bealleautomáhta bissuin ii leat lohpi bivddus eará go guokte luođa magásiinnas ja okta kámmáris. Bivdit maid ii leat lohpi mohtorfievrruin. Báhčit ii leat lohpi almmolaš geainnuid alde dahje rastá. ¶
Guovdageainnu joavku lei ollu buoret go Lakselv-PFK. Vuosttaš vuorus PFKas Guovdageainnus ledje olu vejolašvuođat mat eat šaddan moallan. Guovdageainnu suodjalus doaimmai hui bures. Mikkel Ailo Gaup ja Per Otto Pulk ráhkadeigga ovtta moala goabbáge vuosttaš vuorus. Nuppi vuorus PFK bođii eambbo mielde, ja de šattaige veaháš váralaš Guovdageainnu moala ovddabealde, muhtu PFK ii ožžun moala liikká. John Einar Eira jr. bijai goalmmát ja maŋimuš moala čiekčamis. Go lei moadde minuvtta vel čiekčamis, okta PFK-čiekči njeiddii Per Otto Pulk siskkobealde 16-mehtera sázu. Per Otto ii ožžun ráŋggaštus-čievččasteame, oaččui baicce fiskes goartta. Doapmár Frode Guldbjørnsen oaivvildii ahte Per Otto lei neaktimin. Guovdageaidnu čájii maid dán čiekčamis ahte joavku lea šaddan hui buorre, ja ii leat imaš ahte sii vuitet buot čiekčamiid. Mii vuordit ahte dat šaddá miellegiddevaš boahtte gaskaváhku go Guovdageaidnu gálga deaivvadit BULain, geat lea tabealla njunnožis. ¶
Mun lean jo badjelaš logi jagi dutkan nuortasámiid ja ee. nuortalaččaid kultuvrra, historjjá ja árbevieruid. Šadden dieđusge hui sáhkkii oažžut dieđuid dan boares gova birra. Govas oaidnit jagi 1930 báhkka geassebeaivvi nuortalaš gilis, muhto ii Čeabetjávrris. Govva ii sáhttán leat váldojuvvon Čeabetjávrris dan dihtii go nuortalaččat eai leat 1930:s ássán doppe. Sii ledje ásahuvvon Čeabetjávrái easka maŋŋá nubbi máilmmesoađi, Suoma ja Sovjetlihttu -gaskasaš rádjásirdemiid geažil. 1930:s nuortalaččat ásse vel Suonnjelis Suoma bealde, gos govva galggai leat váldojuvvon. Árvalin ahte sáhtášin Čeabetjávrris oažžut dieđuid govvejuvvon olbmuid birra. Dánu mun válden oktavuođa iežan fulkkiiguin Maria ja Elias Fofanoff:iin, geat orruba Suprus Čeabejávrris. Soai leaba eallilan olbmot, riegádan Suonnjelis 1920-logus. Soai dutkkaiga gova ja gávnnaheaigga olggos ahte govas lea Ofimia Feodoroff (nieidanamma Sverloff), gean soga máttut leat Norgga bealde Njávdámis. Ofimia čielggi duohken lea su nieida Tanja. Govva lea duođaid váldojuvvon Suonnjelis 1930-logus. ¶
Suonnjelsiidda eatnamat ledje Ruošša rájáid siskkobealde gitta dassážii go Suopma beasai jagis 1917 Ruošša cára válddi vuolde ja šattai iehčanas riikan. Dalle soames suonnjelaš bearrašat, geaid sohkaeatnamat gárte riikkarájá duohkái Suoma beallái, fárrejedje Supmii. Jagi 1920 rádjesoahpamuša mielde Sovjetlihttu ja Suoma -gaskasaš rádjá sirddašuvvui nuorttas nu ahte Beahcánguovlu (ja ee. Suonnjelsiida) šattai Suoma beallái. Nuortalaččat sáhtte válljet, goabbá riikka vulosažžan sii háliidit leat. Eatnašat leat válljen Suoma vaikke dat leige sidjiide amas riika ođđa vieres riikkagielain, suomagielain. Máŋggasiidda fárren lei juoba lunddolaš dan dihtii go sin sohkaeatnamat šadde Suoma beallái, muhto earát fas gárte guođđit iežaset sohkaeatnamiid Sovjetlihttu rájá duohkái. Politihkalaš nuppástusat, erenoamážit priváhta opmodaga kollektiviseren Sovjetlihttus bálde sámiid hui sakka. Rádjá dasto giddejuvvui ja Supmii fárren nuortalaččat manahedje oktavuođaid sogalaččaiguin rájá nubbi bealde. Suopma huksii suonnjelaččaide 1927-1930 ođđa dálvegilli, muhto sámit eai šaddan guhká orrut doppe. Jagis 1939 álggii Dálvesoahti, ja sámit gárte vuot guođđit ođđa ássanbáikki masa ledje jo sajáiduvvagoahtan. Nubbi máilmmesoađi maååá jagis 1947 šiehttaduvvui ahte Suonnjel ja Beahcán galge máhccahuvvot Sovjetlihtui. Guovllu nuortalaččat galge báhcit Supmii. Dasto álggii nuortalaččaid evakueren sajis sadjái. Dat bisttii moadde jagi gitta dassážii go sii ásahuvvojedje loahpalaččat Anárjávrri lahkosii. Suonnjelsiidda sámit ásaiduvve Čeavetjávrri ja Njávdánjoga guvlui. Báhčeveai- ja Beahcánsiidda olbmot ásaiduvve Anárjávrri máttábeallái Nellimii. Dan áiggi rájes lea gollán jo 50 jagi, muhto boares olbmot ain muitet ja váillahit Ruššii báhcán sohkaeatnamiideaset ja sogalaččaid. Nuortalašgiella ain gullo Čeabetjávrris, eanaš goit boares olbmuid gaskkas. Suonnjela ja Njávdáma čálekeahtes historijá eallá olbmuid muittus. ¶
Nina Afanasjeva vuostálasttii garrasit dan ođđa Ruošša bealde sámiid searvvi - Murmánskka guovllu sámesearvvi (OOSMO) beassamis lahttun Sámiráđđái. Boađus šattai ahte manahii iežas ráđđesaji. ¶
Son ii birgen iežas ákkastallamiin go buot Sámiráđi juhkosat bidje deattu demokráhtalaš bargovuohkái ja dorjo ahte buot searvvit galget beassat ovddastit iežaset barggu. Afanasjeva manahii iežas saji Sámiráđis. Guokte Lujávrrihasa oaččuiga Ruošša bealde ráđđesajiid, Nina searvvi - Guoládaga Sámiid searvvi Valerija Tkatchev dan ođđa searvvi-OOSMO jođiheaddjái Aleksander Kobelevii. Ruošša juhkosis leat guokte ráđđesaji. ¶
Ruošša bealde sámiid serviid dilit eai leat makkárge álkis diliin. Son gii eanemus jođihii feaskárastima dan ođđa searvvi miellahttovuođa dohkkeheamis, lea ieš miellahttun Nina Afanasjeva searvvis Guoládaga Sámiid Searvvis. Anna Prakhova vuittii jođiheaddji saji jienasteamis 1995:s, muhto ii beassan searvvi jođiheaddjin go Afanasjeva ii addán eret iežas saji. Anna Prakhova ii hálit nu olus muitalit dán dili birra, muhto dadjá čielgasit ahte ii doarjjo Afanasjeva jođihanmálle, vaikko deattuha ahte lea ain Afanasjeva searvvi miellahttu. –Nina (Afanasjeva) eallá dološ áiggi oainnus gos sáhttá stivret nuppi olbmo beroškeahttá maid dat oaivvilda. Son ii ipmir ahte áigi rievdá ja ahte olbmuin leat iežaset oainnut. Mii hukset iežamet jođanmálle demokratiija nala ja ráhkadit buriid čoahkkimiid min miellahttuide, lohká Prakhova. ¶
Mu ovddabealde čohkká Aslak P. Bals, dahje Ellon-Áilu. Son lea jaskes olmmoš. Ii son leat olmmoš gean don livččet doivun leat mielde Norgga muhtin láhkai eanemus ekstremalaš bellodagas. Sus leat siivo čálmmit, ja son hubmá hui vuollegaččat. Muhtu sus lea garra politihkalaš oaidnu. Son lea abortalága vuostá, homofila báhppaid vuostá, -son lea áibbas vuostá alkoholavuovdima, ovttasorruma maiddái; - ja son lea sosialismma vuostá! –Mii čuvvot Vuođđolága, Luthera oahppu ja Biibala. Danin mii fertiimett ásahit min bellodaga, go mu ovddeš bellodat, Risttalaš Álbmobellodat, lea guođđán dán geainnu. ¶
Vuosttas ođđaássit, geat bargagohte eanadoallin, bohte Ávjovárrái dalá maŋŋá 1720. Guovdageainnu gearregis dohkkehuvvui ođđajagemánu 30. ja 31. beivviid 1724 ahte kvenat Michel Hindersson, Mázes eret, ja Erich Matzon bártniidisguin, Muonioniskkis eret, ožžo fárret Ávjovári siidii kruvnno ávdineatnamii Kárášjotgáddái, Crono Øde wid Karasjocki. Ávjovári siiddaisit Per Ivarsson ja siiddalahttu Nils Persson, geat leigga mielde gearregis, mieđaiga dasa, muhto eaktun lei ahte sisafárrejeaddjit eai heađuštan ávjovárrelaččaid meahcásteami ja guolásteami: ...at på intet sätt förfordela Afwiawara Lapparne uti deras fiskewattn och gildermarck eller Jachtfänger... Michel Hindersson, gii lei náitalan Guovdageainnu báhpa Andreas Nicolai Tornensis nieiddain, lei boahtán Mázii 1700-logu álggugeahčen. Son lei ovdal orron Álaheajus gos son lei olles vearroalmmái dahje vearromáksi 1706-1717. Ii son bisson Mázes earago moadde jagi, go son ozai fárret Kárášjohkii jagi 1724. Muhto ii son sajáiduvvan Kárášjohkii ge, go son moadde jagi maŋŋá gávdno ođđaássin Vuovdaguoikkas. Lea váttis mearridit bearraša fárremiid siva. Adolf Steen oaivvilda ahte Michel Hindersson báhtarii Álaheajus ja Mázes Norgga jurisdikšuvnnas dahje láhkaeiseválddiin, ja eambbo oadjebas dillái Kárášjohkii gos Ruoŧa jurisdikšuvdna ráđđii. Mis eai gávdno dakkár dieđut ahte son livččii juoidá dahkan mii dagahii dan ahte son dárbbašii ballat Norgga eiseválddiin. Son han ii bisson nu guhká Kárášjogas ge ovdal go fárrii Vuovdaguikii. Ja dáid báikegottiid dahje giliid han vearuhii ja stivrii Ruoŧŧa gitta 1751 rádjai. Fárremiid sivva fertii lean eará go ballu Norgga eiseválddiin. Morten Lund, gii lei Álaheaju báhppan dáid áiggiid ja lávii orrut Hindersson luhtte go dat orui Mázes, oaččui Hinderssonas dan áddejumi ahte son fárrii Álaheajus danne go: ... de derneden for (su dálu vuolábealde) siddende lapper, og til deels hans egne Landsmænd, eller andre qvæner, vare blevne ham ugunstige. Ja Mázes son fárrii Kárášjohkii sullii seamma sivaid geažil: de Norske tage in alt landet som jamwäl hörer Swerige til. Kvenaid laskan Álaheajus ja maiddái Kárášjogas lei šaddan Michel Hinderssonii giksin ja gilvun. Sii šadde gilvalit seamma riggodagaid alde, mii dagahii riidduid. Eamit, Aile Andersdotter, dovddaha Ávjovári gearregis 1728 ahte sii fertejedje fárret Kárášjogas Vuovdaguikii danne go eará kvenat bahkkegohte, su oaivila mielde, sin eatnamiidda. Maiddái nubbi ođđaássi kvena, Erich Matzon, orru leamen ássan Norgga riddoguovllus ovdal go oaččui lobi ásaiduvvat Kárášjohkii jagis 1724 golmmain bártniin ja guvttiin vivain. Ávjovári gearregis jagis 1728 Erich Matzon geahčen Olckawara vuolde čilgejit bártnit ja vivat ahte sii leat 4 jagi áigi boahtán deike Norggas: ... 4 åhr då dhe først hit Øfwer ankommo tilbakers ifrån Norget med deras afledne fader og swärfader Erich Matzon. Lea eahpečielggas gos Norggas sii bohte, muhto sáhttet leat boahtán Álaheaju guovllus danne go doppe ásai dáid áiggiid jo stuorát kvenajoavku. Lea váttis mearridit gosa Kárášjohkii sii ásaiduvve. Thor Frette lea dutkan hui dárkilit ja vuđolaččat Kárášjoga báikenamaid. Su báikenammadutkosat leat Sámi arkiivva vuorkkás Guovdageainnus. Su dutkamat orrot leamen hui luohtehahttit ja danne lean ge geavahan su báikenammadutkosiid vuođđun árvalettiin ođđaássiid álgoássansajiid Kárášjogas. Gearregis namahuvvo ahte Erich Matzon ásodat lei Olckawara vuolde, mii dieđusge lea Oalgevárri, mii lea joga davábealde. Dalle galggašii gáddit ahte su ásodat dahje dállu lei joga davábealde. Frette dieđuid mielde fertii álgoássan lean joga máttabealde, danne go árbedieđut muitalit ahte davábealde bargagohte eatnamiid easkka ođđa áiggis. Dan ággan lea maiddái dat go davábealde eai gávdno suomagiel báikenamat, baicce leat viehka máŋga suomagiel báikenama Girkobáikkis, joga máttabealde. Áidna suomagiel báikenama bázahus mii lea Oalgevári vuolde, lea Esi-nammajoavku: Esivárluhppu, Esivárjeaggi ja Esivárjogaš. Lea vejolaš ahte Matzon álgoásodat lei Esijeakkis, muhto dát lea nu unna eanasajáš dahje giettáš ahte leš go addán suoinni ba gusaveardde ge. De dállu gal várra ii lean dákko. Kárášjoga árbedieđuid mielde galggai kvenaid álgoássan lean Badjenjárggas. Muhto dat ge lea eahpečielggas. Eanemus jáhkehahtti lea ahte álgoásodagat ledje njárggas gokko dál lea boares girku. Dan orrot báikenamat ge duođašteamen. Jagis 1728 ásse Kárášjogas 4-5 kvenabearraša, geain lei šibitdoallu. Ledje Erich Matzon-váinni golbma bártni: Matz Ersson (Eriksson), Henrich Ersson (Eriksson) ja Erich (Erik) Ersson (Eriksson). Dasa lassin ásse dáppe vieljaid mágat: Jøns Erichsson ja Claes Jønsson. Claes Jønsson luhtte ásai maiddái su viellja Tomas, gii reŋgui su. Dáid áiggiid ásse Kárášjogas buohkanassii sullii 20 kvena. Erik Ersson (Eriksson) fárrii bearrašiinnis dalá maŋŋá Anárjotgáddái. Dan oažžut dihtosii Ruoŧa fálddi Anders Hackzell dieđuid bokte jagis1738. Son ásai dál Anárjogas, i Enarejocki, 2 miilla eret earáin. Son ferte leat ássan Gámehisnjárggas. ¶
Ovttastahttojuvvon nášuvnnat leat nammadan 1999 boarrásiid jahkin. Dán lea dahkan dan dihte vai boarrásiid áššit galget oainnusdahkkot. Suoma bealde lea Sámi Siida, Anáris, doallan deaivvadeami Suoma beal sámiide. Doppe lei Wille-Risten, deaivvadeamin eará eallilanolbmuiguin. ¶
1921 rájes juo geahččagođii ILO kritihkkalaččat bággobarggus olmmoščearddaid ovddas geat ledje riegadan koloniija guovlluin. Dát buvttii ILO konvenšuvnna 1930:s mii caggá bággobarggu (K-29), ja ahte ILO álggii gieđahallat álgoálbmogiid ávkkástallama dego bargofápmun. 1957:s mearridii ILO Konvenšuvnna mii gáhtte ja integrere álgoálbmogiid ja eará olmmošjoavkkuid (K-107). Dát lei vuosttaš geardde go álgoálbmogiid vuoigatvuođat ožžo álbmotrievttálaš geatnegahttojuvvon dokumeantta. K-107 eaktudii ahte álgoálbmogat veahážiid mielde galge integrerejuvvot ja heivehuvvot stuoraservodaga eallinvuohkái. K-107 váldoulbmil leai danne gáhttet álgoálbmogiid vealahemiid gaskaboddosaččat. 27 riikka čálle vuollái K-107 ovdal go K-106 doaibmagođii dan sajis. Norga ii ratifiseren dan váldoperspektiiva dihte mii eaktudii integrerema stuoraservodahkii. 1960-jagit šattai stuora friddjavuođajahkin, goas Afrihka ja Asia loahpahii koloniijaid ja 1968 vuostalastimat buot máilmmi autoritehtaid vuostá dáhpáhuvai. 70-loguid lassanišgohte maid álgoálbmogiid organisašuvnnat sihke riikkaid siskkobealde ja rikkaidgaskasaččat ja gáibidedje ovdaneami álgoálbmogiid eavttuid mielde. Vásttulaš antropologat vuođđudedje 1968:s Norgga engasjemeantta riikkaidgaskasaš álgoálbmotgažaldagaide IWGIA (International Work Group for Indigounes Affairs). Norgalaš Helge Kleivan lei vuosttaš jođiheaddji. IWGIA váldoulbmil lei "čohkket dieđuid máilmmi áitojuvvon álgoálbmogiid birra ja fuomášuhttit máilmmi olmmošgoddimiid ja kulturgoddimiid birra. Álgoálbmotorganisašuvnnat vuođđudedje 1975:s" WCIP (World Council of Indigounes Peoples). WCIP váldoulbmil lei koordineret ja čohkket álgoálbmogiid gáhttendihte sin vuoiggatvuođaid, earenoamážit eatnamiidda, vai stuoraálbmogat eai daga eanaroggamiid. Norgga Sámeráđi jođiheaddji Aslak Nils Sara ja eará samápolitihkkárat serve aktiivvalaččat WCIP bargguide. 70-loguid mielde gáibidišgohte riikkaidgaskasaš álgoálbmotorganisašuvnnat álbmotrievtti dohkkehit álgoálbmogiid iežaset vuoruhemiid mielde. Go ILO bargagođii reviderejuvvon K-107, ledje norgga fágaolbmot ja sámepolitihkkárat guhká juo beroštan riikkaidgaskasaš álgoálbmotáššiin. Nu ahte lei ovdalaččas ásahuvvon buorre vuođđu norgga garra áŋgiruššamii, sihke ovdal ja maiddái barggu vuolde K-107 rievdadeamin. Geassemánu 7. beaivvi 1990 ratifiserii Stuoradiggi K-169, seamma beaivvi go Norggas lei 85-jagi ávvudeapmi iešstivrejumis. Juste jagi maŋŋel, geassemánu 20. beaivvi, go ILO bargokonferánsa mearridii konvenšuvnna, attii dalá gielddaministtar Johan J. Jacobsen rátifiserenbáhpáriid ILO váldodirekteuvrii. ¶
Siriid sogaolbmot ja sin fuolkkit nuppe bealde ábi, Amerihkás. ¶
Fuolkkit nuppe bealde ábistikk: Gitta Amerihkás boahtán Siriid ja Niilluhiid deaivvadeapmái ¶
Terje muitala ahte sii ledje oktii Beaivvašgietti meahccedálus idjadan. -Iđđes luoitilin dieđus beatnaga olggos. Ii mannan guhká ovdal čujuhanrustet álggii beavdde alde civkit, rusttet muitalii ahte beana čuožžu ja ciellá. De árvideimmet ahte beana lea gávdnan ealggaid. Muhto eat geargan doarvái jođánit gárvodit ja vuolgit. Go bohten olggos, de ii gullon beana. Son muitala iežas dalle čujuhanrustegiin ohcan guđe guovllus beana lei. ¶
Orru čájeheamin ahte Arne Skoglund šaddá gielddariektái go ii dohkket sáhkkoheami. Sihke meahccebálvalusa eiseválddit ja politiija eiseválddit lohket nana vuođu nalde dubmen ja sáhkkohahttan Arne Skoglunda. Meahccebálvalus ii hálit muitalit mii čuožžu raporttas man vuođul leat váidán Skoglunda "Viltloven § 56, jfr. 52,2. ledd" lága vuođu go lea diktán beatnaga ruohttat luovos. –Leat geahčadan raportta maid meahccebálvalusa bargi lea čállán ja gávnnaimet vuođu váidit olbmá áššaskuhtti eiseválddiide, muitala meahccebálvalusa Sverre Pavel Statskogas. Čáhcesullo politiijaguovlu maid ii loga sáhttit dadjat olus eambbo ášši birra go ášši ii leat vel loahpahuvvon. –Árvvoštalaimet raportta man vuođul Statskog lea váidán olbmá, ja gáivnnaimet nana vuođu dubmet ja sáhkkohahttit olbmá, lohká Maria Lygre gii bargá áššiin. Son čilge ahte ášši manná njuolga Gielddariektái go olmmái ii mávsse sáhku. Ovdal dan de dutkkahallá olmmái politiijaide. Lygre ii hálit dadjat maide dasa ahte rievdada go dutkan ášši moktege, muhto geahččá dieđusge ášši ollislaččat sihke raporttain ja dainna maid olmmái lea dutkama vuolde muitalan. ¶
Mearrágáttiin orro dilli veahá buoret. Doppe leat eambbo rievssahat monnen ja beassadagat leat maiddái stuorábut. Mearrágáttiin maid rievddadat ollu guovllus guvlui. Muhtun guovlluin leat beassadagat vulobealde go dábálaččat, ja eará guovlluin fas bajábealde. Báikkálaš orrurievssahat mearridit hui ollu rievssathivvodat sturrodaga. Báikkálaš orrurievssahat bohtet ollu mearridit makkár rievssatjahki šaddá. Nana orrurievssathivvodat ja obbalaččat stuorebuš beassadagat sáhttet dahkat ahte muhtin guovlluin Finnmárkkus šaddá rievssatjahki veahá buoret go dábálaš. ¶
Ottar Guttotm muitala iežas maid ovddeš áiggiid bivdán rievssahiid beatnaga haga. -Dalle in láven bivdigoahtit ovdal lasta gahččá, muitala son. Logi jagi dás ovdal mearridii Ottar oastit rievssatbeatnaga. Dan rájes lea geavahan beatnaga rievssatbivddus. Dál beassá álgit bivdit go lohpi álgá. -Nu leange guhkkidan bivdoáiggi go beasan árat álgit bivdit, lohká Guttorm. Son muitala ahte beana ruohttá rievssatbivddus ovddas maŋás ovddabealde iežas. -Go fuopmá rievssaha, de čuoččasta. De oažžu árvidit dakko leat rievssahat lahkosis, muitala Ottar Guttorm. ¶
Dat lea buorre muttos čielgan ahte Anton Dahl joatká sátnejođiheaddjin Guovdageainnus. Su bellodat Gurut, lea ožžon njeallje áirasa ođđa suohkanstivrrii. Dat lea okta unnit go dán áigodagas, muhto liikká son doalaha su posišuvnna Johttisápmeláččaid listtu vehkiin. Go Min Áigi deaddiluvvui, de doarruba Johttisápmelaččaid listtu ja Sámi Álbmotlisttu máŋimuš áirasa nalde suohkanstivrrii. Johttisápmelaččaid ja Gurut leaba ovttasbargan dan njeallje máŋimuš jagin. Johttisámi njunuš Per A. Bæhr lea leamaš várresátnejođiheaddjin dán koališuvnnas. Anton Dahl lohká Min Áigái ahte son gal lei vuordán stuorát unnideami su joavkkus, ja lea gal hui duhtavaš go son oaidná ahte son ieš lea ožžon enanemus jienaid olles válggas. Anton Dahl lohká ahte Gurut ja Johttisámiid ovttasbargu lea leamaš buorre ja mávssolaš, ja váikko sis leat leamaš garra nákkut iešguđelágan aššiin, son vuordá ahte dat ovttasbargu jotko. Johttisápmelaččaid listu lea dahkan earenoamáš buorre válgga; golmma áirasis njealje áirasii. Dahl lohká dat lea dan dihte go measta buot johttisápmelaččat leat jienastan. ¶
Ruoŧa bealde sámi teáhter ja Ájtte museum dat lágidedje konseartta. Maj Lis bargá dál Ájtte museumis ja lea bargame luohteprošeavttain. Son čoaggá dieđuid juoigama birra ja lea jearahallan boares sámi juigiid ja lohkama bokte čoaggán sániid ja dieđuid. Eanemus bargu lea su iežas dutkama čađa dáhpáhuvvan. Gironii lei son čohkken 14 juoigi ovcci guovllus Sámis. –In lean gullan juohke ovtta juoigame, muhto ledjen gulaskuddan dáid olbmuid birra ahte máhtte árbevirolaš juoigama. Lei vuosttaš geardde go dát olbmot doibme ovttas. Lean earenoamážit duhtavaš go juoigit ieža háliidedje leat mielde ja go sin mielas lihkostuvaimet. ¶
Norggas leat guokte vahku geahčen gielddaválggat. Dan eai soaitte buohkat leat fuobmán. Vaikko gielddapolitihkkárat mearridit hui olu min beaivválaš árgabeaivvis, de orru leamen áibbas uhccán beroštupmi dán jagi válggas. Mii árvvalit berošmeahttunvuođa sivvan leat ahte bellodagat leat nu menddo seammaláganat. Prinsihppaprográmmain vuhttojit dávjá erohusat, muhto duođalaš dilis - go barget konkrehtalaš áššiiguin gieldda siskkobealde de orru leamen áibbas seammá lešgo politihkkár Guovddášbellodagas, Bargiidbellodagas dahje Sámelisttas. Eat jáhke váldováttisvuohtan leat ahte olbmot eai beroš. Muhto baicce ahte politihkkárat eai nagat loktet áššiid main olbmot atnet dehálažžan. Dahje politihkkárat eai nagat álbmogii čájehit ahte sii ovddidit áššiid mat leat dehálaččat buot olbmuid eallimis. Dát leat váidalahtti daningo báikkálaš demokratiija headjona go olbmot eai searvva aktiivvalaččat stivrenprosessii. Mii vuordit fas ahte politihkkárat čilgegohtet mo sii leat jurddašan láhčit min beaivválaš dili ovddosguvlui. Miellagiddevaš gažaldagat leat doarvái. Mo leat omd. sámeguovllu politihkkárat jurddašan ovddidit sámegiela? Guovttegielatvuođa ulbmilat eai leat dávjá eará go válgaprográmmaid čikŋan. Muhto mo leat jurddašan olahit dáid ulbmiliid leat eanaš guovlluin suova siste. Mii hásttuhit bellodagaid čájehit čielga strategiija giellaovddideamis. Oassi dákkár strategiijas livččii čilget mo Sámi giellaláhka galgá doaibmat. Dálá dilli lea ahte máŋga ásahusa rihkkot dán lága almmá ráŋggástusa haga. Mo leat min politihkkárat jurddašan buoridit dán dili? Vuođđo-oahpahus ja dearvvasvuođafuoláhus leat guokte suorggi main ollogat beroštit. Leat maid dat suorggit mat dávjá gillájit go politihkkárat gártet geahpedit goluid. Nohkan skuvladálut ja váilevaš dikšu lea dábálaš boađus dás. De politihkkárat huiket ahte ii leat ruhta, ja dasto sivahaddá stáhta, ráđđehusa ja Stuorradikki, juoidá mii lea áibbas riekta. Gielddat han eai oaččo doarvái ruđa čađahit buot doaimmaid fuolatlaččat. Muhto jienasteaddjiide ii leat nu miellagiddevaš gielddaválggain gullat dáid sivahallamiid. Politihkkárat galggašedje báicce čilget mo sii áigot addit dievaslaš fálaldaga skuvlamánáide, buohcciide ja boarrásiidda dálá dilis. Buot visot leat vuorohangažaldagat ja konkrehta áššiid bokte galggašedje gielddaválggaid evttohasat čilget midjiide maid sii bidjet ovddimužžii, ja maid eai ane nu dehálažžan. Torkel Rasmussen, doaimmaheaddji ¶
Turisttaide geat dieđihedje luosaid Min Áiggi luossa gilvui lei vuoitun vahkku oaggungoarta Deanu čázádagas boahtte gaesi. Dan vuoittu vuorbádeimmet. Oktii buot ledje turisttat dieđihan 127 luosa gilvui. Čájehuvvui ahte eanáš leat Suoma bealde turisttat dieđihan luosaid gilvui. ¶
Sámi TV-ođđasat galget tekstejuvvot golmma gillii. Veršuvdna mii sáddejuvvo Norggas boahtá dárogiel teavsttain, Suomabealde suomagiel teavsttain ja Ruoŧabealde ruoŧagiel teavsttain. Buot jienat leat fas sámegillii. Jos jearahallon olmmoš hállá eará go sámegiela, de biddjo sámegiel jietna su suopmana ala. ¶
SÁMASTIT: Sámegiella gullostallá eallasit beaiveruovttu mánáid stoagadettiin. Ovddabealde lea Jarkko Kiimalainen (4). Gurut ravddas leat: Binja Pieski (0), Laura Pieski (3), Mira Bojanrinne (3), Nora Pieski (4), Mila Markit (4), Jan Kristian Harjo (5), Nico Sarri (3) (Jarkko duohken), Christer Rasmus (2). Bargi Aino Niityvuopio. ¶
Go 1897:s bártahuvve golleroggit Yukonis, de oinnii Amerihká ráđđehus ahte sáhtte ávkkastallat sápmelaččaid hearggastallan máhtolašvuođas. Heargi heivii bures doalvut gálvvuid ja biepmu galbmon golleohcciide. Dán jagi dáhtui ge Amerihká ráđđehus nuppes dávvi sápmelaččaid Alaskai, gádjut golleohciid Alsaka mehciin. Bargu lei bures bálkáhuvvon. Nu riegádii gullon "Manitoba" skiipamátki Amerihkái. Skiipa vulggii Álttás, Norgga bealde ja das ledje badjel vihttačuođi hearggi ja birrasii čuođi mátkkošteaddji. Lemmo Máhtte lei sullii 20-jahkásaš go vulggii "Manitoba" skiipa fárrui. Mátkkálaččat vásihedje garra dálkkiid meara nalde. Islándda bokte lei nu neavrres dálki, ahte stoarbma cuvkkii oasiid skiippas. Dušše moadde hearggi jápme ovdal go skiipa ollii New Yorkii. Dán gávpogis besse vuoiŋŋastit moadde beaivvi ovdal go fas jotke mátkki togain. Toga doalvvui mátkkálaččaid gitta Seattle nammasaš gávpogii, USAas. Doppe šadde vuordit logi beaivvi ovdal go besse fas skiipain viidáseappot Alaskai. Go de olleje Alaskai, de lei mátki bistán olles jagi. Jagilohkku lei 1898. ¶
60 jahkásaš Lina orru Cambridge Bay nammasaš báikkis birra jagi, ja fitná hárve eará sajis. Danne lei sutnje stuorra vásáhus Sápmái ja Norgii boahtit. –Smihtten álggos ahte lea váivi dakkár sajis gos leat beazit ja gos ii oidno olles guovlu. Muhto go Budeajju bajábealde girddiimet, de oidnen ahte dáppe lea duottar, ja de gal dovden iežan ruovttus. Lina maid lei illudan sápmelačaid deaivat. Duopmalin muitalastit ahte lean sápmelaš, muhto dalle gal bárdigođii Lina oaivvi ja logai ahte diekkár šovkes olmmoš ii sáhte go Kablonat leat. Dulka muitalii ahte «Kablonak» mearkkaša sámegillii jorgaluvvon ruvgu. Muhto ále fuola, maŋŋit beaivvi ovdal han oidnojedje hálešteamin sápmelaččain. ¶
Skuvlamánát geainnuid alde ¶
KÁRÁŠJOHKA/GUOVDAGEAIDNU: Fylkka Sámeálbmot Listta áirras, Tore Bongo, álggaha Sámeálbmot Listta beales dán jagáš válgagičču lávvardaga Kárášjoga Mega buvdda olggobealde. Dalle leat maid SL gieldda politihkarat deaivamis. Guovdageainnus leat SL áirasat deaivamis olggobealde Prix buvdda seamma beaivvi. ¶
Samuela jurdda lea, ahte jos ii gáibit rievdama, de goit ii rievdda mihkkege. –Lea dárbu sihke stáda ja girku eiseválddiin rievdadit stivrenvuogi. Dat vuohki mii otne čađahuvvo lea čielga joatkka dáruiduhttimis ja nu šaddá ge struktuvrralaš rasismsa. Samuel deattuha man unnán ávki lea dovddasteamis dáruhtuhttima ja boasttuvuođaid, jos ii rievdat maidege mii heaittiha sirrema. –Manne eai leat vel sámiin seamma vejolašvuođat guovddáš gelbbolašvuođaid olahit, seamma dásis go riikka álbmogis, ovdamearkka dihte doavttiroahpu, mediaoahpu, láhkaoahpu ja teologiijaahpu. Son ieš vástida jearaldaga. –Ii riikkaid eiseválddiin, ii stádas, ii ge girkus, oro dáhttu ráhkadit gulahallama ja nu eai váldde vuhtii sámiid. Lea buorre go sámit leat ožžon iežaset Sámedikkiid, muhto dat ii leat doarvái, ii ge mihkkege ákkaid eiseválddiide duođaštit ahte váldet vuhtii sámi álbmoga. Sámedikkiin ii lea mearridanváldi ja nu ii leat fápmu ollislaččat váikkuhit iežaset dilii. Theo Samuel bargá ieš girku siskobealde ja lohká iešguđet riikka girkuid maid fertet rievdadit jođihanmálliid, nu ahte eai šat jođit vealaheami sámi álbmoga ja riikka álbmogiid gaskkas. ¶
Suoma beale Sámi Radio dárbbaša golbma miljovnna márkki ja guhtta ođđa virggi ollašuhttit iežas oasi TV-ovttasbarggus. Ruoŧa bealde lea fas dárbu čieža ođđa olbmui. Muhto ii doppege leat vuos áibbas čielggas searvat go vai ii. Dálá TV-hoavda Sam Nilsson ii hálit mearridit ášši daningo son lea juovlaáiggi heaitimin. Mearrádus báhcá Ruota TV-ođđa hoavdda - Lars Veiff - háldui. Nilsson ja Veiff galledeaba Girona ja Sámi TV-joavkku juo boahtte vahku. ¶
Sámi TV-hoavddas Maj Lis Skaltjes lea goitge buorre doaivva das ahte ášši čovdojuvvo, nu ahte maiddái Ruoŧa bealde lea fárus go oktasaš sáddagat álggahuvvojit. –Mu mielas lea dál eanet miehtemielalašvuohta go dat mii dovdui ovdal Romssa čoahkkima. Muhto dan ii goassege dieđe. Sámi gažaldagat leat álo unna gažaldagat stuorát oktavuođain, Skaltje vihkkedallá. Skaltje atná ain vejolažžan ahte Ruoŧŧa ii searvva sáddagiidda álggu rájes. –Muhto in jáhke ahte lea obba vejolaš bissehit plánaid. Ruoŧa riikabeaivi gieđahallá dán čavčča Eurohpa ráđi Unnagielaid konvenšuvnna, ja boahtte jagi boahtá fábmui láhka mii nanne sámegiela geavaheami Ruoŧa bealde. Eai sáhte šat garvit sámegiela. ¶
GÁREGASNJÁRGA: Lávvardaga duššai 18-jahkásaš nuorra Čáhcesullo gánda biilalihkuhisvuođas. Gánda lei Tromssas leamaš viežžamin biilla. Vuovdaguoikkas jalges geainnus, guokte miilla olggobealde Gáregasnjárgga manai boastut. Gánda vujii badjel luotta ja duššai. Dássážii ii leat čielgan mii dagahii lihkuhisvuođa. Biila roakčanii visot go fierai máŋga mehtara miellis beziid čađa. ¶
Kristtalaš álbmotbellodaga listanjunuš Johan Bakken Sandvik háliida fuomášuhttit moadde ášši mat eai boahtán ovdan Min Áiggi bellodatpresentašuvnnas mannan vahku. –Mun manan válgii ovddidit valástallama ja kultuvrra. Seammás dáhkidan ahte bellodat ii leat vajálduhttán iežas árbevirolaš kristtalaš áššiid. Okta máilmmalaš ášši maid Bakken Sandvik atná dehálažžan lea huksenpolitihka. Son ii leat duhtavaš dasa ahte lea váttis beassat hukset olgobealde márkana. –Galgá leat vejolaš hukset maiddái olgobealde márkana. Doppe maid leat menddo uhcán huksensajit, ja jos olbmot háliidit hukset ovdamearkka dihte Rádjái dahje Bieskenjárgii, de galggaše beassat dan dahkat. ¶
Kristtalaš álbmotbellodaga njunuš, lohká dehálažžan ahte politihkkár ii lohpit menddo olu. –Dattetge lohpidan bidjat návccaid buoridit Kárášjoga nuoraidskuvlla. Dan buorideapmái bidjat mii sierra ruđaid. Bakken Sandvik lohká árvvuid dehálažžan politihkas ja evttohivččii sierra árvokommišuvnnaid gieldda ja fylkka dásis. –Livččii buorre oažžut ovdan mat leat sámi árvvut, ja maid árvvuid alde háliidit mii hukset Kárášjoga servodaga. Lea hoahppu oažžut dán barggu johtui dál go ain ellet boares olbmot geat dihtet mat sámi árvvut leat. ¶
Maŋábealde gurut ravddas: Tone M. Haugli, Sárá Áleahttá Eira, Majjen R. Eira, Silje Moen, Marit Elisabeth B. Andreassen. Gasku gurut ravddas: Ánne Máddji Heatta, Ellen Inger Marie Sara, Marit Ellen Eira, Anne Helén Brekke, Ann Kristine Somby, Linn Eirin Paulsen, Ragnhild Marit Sara, hárjeheaddji Nils Johannes Somby. Ovddabeal` gurut ravddas: Kristin E. Norbye, Anette Guldbjørnsen, Lill Hege Anti, Gunhild Andersen, Merete Guldbjørnsen. ¶
Konsearttat álge báikkálaš artisttaiguin. Martin Stegerman, riegánda Duiskkas, muhto dál orrumin Skániin, čuojahii diidiliidoain, aborriginal árbevirolaš čuojanasain. Álggos son muitalii aboriginála čukcasa goktes diidilidooa šattai čuojanassan. Sivdnideaddji lei dolasteame, muhto go ledje dievva termihtat muorrabiehki nalde, de son ii sáhttán guorastit dán muora follii ovdal go son lei savdnjestan daid eret. Dasto son huomedii ahte muora sisbealde ledje nai termihtat vaikko man hollu, ja son bosui nuppegeahčen oaččožit daid eret. Termihtat girde olggos ja bajás deaivvahii ja doppe šadde nástin, ja ieš sivdnideaddji huomedii dan čappa šuoŋa mii bođii ráigemuoras. Das bođii aboriginála čuojanas. Ja dastti Martin Stegerman čuojahii sullii kvártta árbevirolaš šuoŋa. ¶
ÁIGOT BOAĐĐUT: Statkrafta áiggošii ráhkadit el-rávdnjeboađu Báidárii, mii lea beakkán luossajohka Nordlánddas, logenar miilla lulabealde Bodeajju gávppoga. Muhto dulvdanvuosttildeapmi lea garran maŋemus áiggiid, ja Statkraft lea bissehuvvon oanehašáigái. ¶
Dán vuoru lea Min Áiggi govvamuitu vižžon Buolbmágis. Dás leat golbma čiŋadan nieiddaža čuččodeamen olggobealde muhtin viesu. Man oktavuođas sii leat dás go govva lea váldon, eat dieđe, muhto árvideames lea makkár nu girkobasi oktavuođas? Govas lea Ingrid Nilsen, ja son čuožžu olgešbealde. Dan guovtti eará nieiddaid namaid eat dieđe ja eatge goas govva lea váldon. Nugo dábálaččat, de hálidivččiimet lassi dieđuid govas jus muhtumis min lohkkiin diehtá eambbo. Čuojahastte fal dahje čális. ¶
Giliid ovdánahttinfoanda addá bálkkašumi álggaheddjiide maiddái jagi 2000:s. Jus leat álggahan sierra doaimma GO-foandda doarjagiin, de leat buresboahtin searvat. Fylkkabálkkašupmi lea kr. 25.000,-. Juohke fylkka vuoiti gilvala dasto našunalbálkkašumi nalde mii lea kr. 50.000,-. GO-bálkkašumi fylkkavuoiti válljejuvvo čuovvovaš eavttuid vuođul: - álggaheaddji lea duođaštan erenoamáš ođasmahttinnávccaid - doaibma ávkkástallá báikkálaš resurssaiguin - doaimmas lea positiivalaš váikkuhus báikkálaš servodaga ovdáneapmái - doaibma addá buriid bargobuhtadusaid - doaimmat mat háhket bargosajiid nissonolbmuide ja nuoraide, vuoruhuvvojit - unnit prošeavttat leat liikka buorit go stuora prošeavttat Háliidat go searvat? Sádde doarvái dieđuid iežat ja doaimmat birra ovdal skábmamánu 1. b. vai mii beassat árvvoštallat doaimma eavttuid ektui: SND Finnmark, Poastaboksa 607, 9811 Čáhcesuolu. Jus it leačča ieš álggahan doaimma, muhto dovddat soapmása gii ánssášivččii dákkár bálkkašumi, de dieđusge sáhtát čállit midjiide ja evttohit vuoiti. Olbmot geat leat ovdal evttohuvvon, sáhttet ođđasit evttohuvvot. ¶
Dan lávdegottis ovddasta Sámedikki Marianne Balto Henriksen. Sámedikki presideantta lohká ahte Måsø ja Balto Henriksen sáhtášeigga álkit ieža gulahallat mii šiehtadallamiin geavvá. -Soai han leaba goabbašagat Deanu bealde eret, lohká Nystø. Nystø ii loga dovdat makkár njuolggadusat diehtojuohkin oktavuođas leat lávdegottis mii šiehtadalla Deanu - ja Njeavdan čázádagaid luossabivdduid birra. -Muhto Sámedikki oažžu doppe dieđuid dárbbuid mielde, ja Nils Henrik Måsø oažžu maiddái mis dieđuid beare dáhttu, lohká Nysrø. ¶
Hirbmat lei Elle Máret čikŋái. Álggos eai lean go gánddat ja okta nieida, ja dalle lávii hirbmasit duhkástaddat ja čiŋahit dan áidna nieidda dassái go eanebut šadde. Dalle ledje veaháš earalágan áiggit, argabeaivi lei áibbas eará. Sin bearražis lei buorre dilli go orro hirsavisttis mii ii lean nu dábálaš daid áiggiid. Ja eanaš dáhpáhuvai gievkkanis. Doppe sii basaladde biktasiid ja dudjojedje. Doppe ledje gámasuoinnit juohke sajis ja smávva gápmagat ja gálssohat dievva láhti. Beavddi alde lei sihke čáhcegievdni ja luotnegievdni. Robe vuolde ledje heaŋgasis gápmasat goikamin, ja eahketbottaid lávejedje nissonat banašit suonaid ja gođašit jos lei gođus. Biiggáguovttos láviiga neaskit ja ostet gápmasiid. ¶
Sámi Siida ávvudii 40 jagi mannan lávvordaga, čakčamánu 15. beaivvi. Ávvudeapmi čohkkii sámiid Ohcejoga gielddat ja doalut lihkostuvve. Min Áigi sávvá lihku Sámi Siidii, ja sávvá ahte searvi lihkostuvvá joatkit barggustit boahtteáiggis. Diehtit man dehálaš bargu lea Suoma bealde gáhttet ja nannet sámevuođa. ¶
Ovddit beaivvi doalai sudno fágasearvvi ovddasteaddji Marit Sørensen Graff čoahkkima gieldda byrokráhtaiguin. Sørensen Graff lohká čabo čielga áššin ahte Flodgaard galgá beassat joatkit barggus. –Flodgaard lea boasttu vuođu alde cealkán eret iežas barggu. Kárášjoga gielda han lea bidjan su dan dillái, danin lea gielddas - bargoaddis - lea ovddasvástádus ja berre dohkkehit ahte son gesii ruovttoluotta iežas eretcealkima. ¶
Sámediggi lea juohkán 3,7 miljuvnna Nkr. sámi dearvvašvuođa ja sosiála prošeavttaide. Buohkanassii ledje boahtán ohcamat 12,5 miljuvnna ovdii. Ruđat leat juogaduvvon njuolggadusaid vuođul maid mielde doaibmá NAČ 1995:6 - "Sámi álbmoga vástevaš dearvvašvuođa ja sosiála bálvalusaid plána čuovvoleapmi ja dan ulbmilsuorggit jagi 1999." . Ulbmilsuorggit leat oahpahus, diehtojuohkin, dutkan, metoda ovddideapmi ja -heivehallan ja dulkabálvalusat. –Mii lea dán jagi sierra vuoruhan sámi mánáid ja nuoraid, dutkama ja doaibmabijuid álggaheami olggobealde sámegiela hálddašanguovllu, dadjá Sámedikki presideanta Sven-Roald Nystø. ¶
–Dainna mearrádusain válde mus eret vuoigatvuođaid, mat leat leamaš min bearrašis áiggiid čađa, šuohkeha Roncen-Nigá Káre. Muhto son ii vuollánan ja vuojehii stáda riektái. Ollu jagiid lea bargan ášši, ja almmolaš ásahusain lea unnán veahkki leamaš viežžat. Ii sápmelaččaid iežaset ásahus Sámediggi ge dáhtton doarjut Káre ruđalaččat. Vaikko ovdal ledje muhtin guolásteaddji ruđalaččat dorjon, gii rivttiid alde lei lágastan. –Almmolaš ásahusat leat agibeaivve badjelgeahččan boazosáminissoniid. Ollu čáppa sánit leat daddjon, ahte boazosáminissoniid vuoigatvuođat galget nannejuvvot. Dat orru leamin buot, go olus mihkkege ii dáhpáhuva. Karen Marit Utsi lei ohcan ruđalaš doarjaga Sámedikkis, muhto ii ožžon maidege. Liikká lohpidii Sámedikki presideanta almmolaččat, ahte áigot geahččalit gávdnat čovdosa. –Ii leat gullon doppe mihkkege, ja mu dihte vaikko ožžot heaittihit obba Sámedikki, lohká Roncen-Nigá Káre beahtahallan . ¶
Roncen-Nigá Káre lohká obba ášši leamaš alcces lossadin. Juohke sajes gos lea fitnan vigget olbmot hupmat ášši birra. Máŋgii ii loga iežas veadján ságastit ášši birra, go lea garrasit čuohcan. Son lohká ovtta láhkái buorren go ášši lea joavdan riektái, vaikko eai leat makkárge vuordámušat áššái. –Orru oalle ártet ahte galggan vuolgit buiga amas olbmuide čilget ja bealuštit iežan vuoigatvuođaid. Árvideames dovdet sii boazodoalu lágalaččat, muhto áddejit go boazosámiid jurddašallanvuogi lea eará gažaldat, lohká Karen Marit Utsi. Káre lea ovttasorru Mikkel Per Buljoin. Sutnos lea áidna mánná Nils Per Mikkel (11). Káre lohká mánnái maiddái leamaš lossadin ášši, go ii áibbas ádde manne sii šaddet iežaset vuoigatvuođaid alde doarrut. Roncen-Nigá Káres leat lossa jurdagat dan birra, jus ii vuoitte rievttis áššiin. Son ii loga sága dušše bohccuid birra, muhto obba eallenvuogi birra lea sáhka. Ii oba sáhtege jurddašit movt livčče jus bákkus šaddá guođđit boazodoalu mii lea váimmu lagamuččas. ¶
Oarje-Finnmárkku Boazodoallohálddahusas duođaštit ahte Guovdageainnu bealde bohte soapmasat geat heite bohccuiguin seamma áigodagas go Roncen-Nigá nuppástuhttinprográmmii. Dat maŋemuš doalloovttadat mii Guovdageainnus bođii heaittihanortnega vuollái, dáhpáhuvai čakčamánu 1992 loahpageahčen, mánu maŋŋel go Roncen-Nigá heittii bohccuiguin. Oktiibuot ledje njeallje doalloovttadaga mat dan dahke. Kárášjoga nuppásteaddjiidkonsuleanta Waldemar Nordsletta muitala, ahte maŋŋel go nuppástuhttinprográmma doaibmagođii 1992 čavčča, álge vuosttažat Kárášjoga nuppásteddjiin oažžut nuppástuhttinbálkká ođđajagimánu 1994:s. Ii boazodoallokantuvra, ii ge bargomárkankantuvra Kárášjogas nákcen Min Áigái buktit lagat dieđuid goas dát nuppásteaddjit dieđihedje iežaset nuppástuhttinprográmmii, go ahte dat dáhpáhuvai jahkemolsumis 1992/93:s. ¶
Ohcejoga gielddas lea gávdnon biila Skáidejávrri botnis. Dat jávri lea mátta bealde Buolbmatjávrri lahka Njuorggama. Skáidejávri lea sullii kilomehtera guhkku ja govddimus sajis sulli 2-300 mehtera. Dat lea unná jávrráš eará sániiguin. Jávri ii leat eará sullii guhtta mehtera čieŋu eanemusat. ¶
VUOSTTAS SÁMELISTA: Birrasiid 25 olbmo ledje čoagganan várrái olgobealde Girkonjárgga go «Mátta-Várjjat Lista» álggahii válgagičču lávvardaga. ¶
Ruoŧa bealde aviisa, NSD, čállá ahte Girona gielda ii daidde doarjut dohkkehit ILO-169. Ruoŧas lea ILO-169 dál gulaskuddamis. Girona gieldda bargolávdegoddi mearridi mannan distaga, ahte gielda ii galggaše dohkkehit konvenšuvnna. Girona politihkkárat ballet ahte šaddet eambbo čearddalaš riiddut jus Ruoŧŧa dohkkeha konvenšuvnna. Lars Törnman, Kirunapartiet, lohká ahte son juo dál oaidná čearddalaš riidduid, ja ballá daid lassánit jus konvenšuvdna dohkkehuvvo. Gielddastivra galgá meannudit ášši, ja buktit loahpalaš cealkámuša ovdal golggotmánu 1. beaivve. ¶
Min Áiggi luossagilvvus lei stuorámus luossa vuoitu juhkkon guovtti oassái, namalassii badjin ja vuollin Deanu čázádagas. Soai geat goddiiga stuorámus luosa goabbat gilvoguovllus fitniiga vuoitun stákku ja ambasdeur 6000 rulla, maid K-Rajamarket Suomenrinne buvda Njuorggámis skeŋkii. Árrat gilvvus dieđihii Teuvo Kaartien luosa mii dettii badje 21 kilo. Dainna luosain lei son vuoittu bealde gitta luossagilvvu maŋemuš vahkkui. Dalle dieđihii leavajohkalaš Thoralf Henriksen 23,7 kilosaš luosa mainna faskii Vuolle-Deanu geasi stuorámus luosa vuoittu. ¶
Thoralf lei gáttis šlivgumin bajábealde Badje-Geavgŋá go stuorra luossa čárvii vuggii. Dainna son feariddii Deatnogátti vulos masá kilomehtera ovdal oažžui goikásii. Son balai luosa ribahit geavgŋá ráigge vulos, ja de livčče ieš šaddan njuiket maŋŋái go dakko ii livčče beassan gáttemielde šat vulos. Muhto son oažžui luosa bisánit bajá beallái geavgŋá muhtin gohpái, mas de váibadii dassá roahkastit beasai. ¶
Go vihkkii luosa de beasai oaidnit ahte dat dettii masá 24 kilo. Thoralf Henriksen dieđihii luosa Min Áiggi luossagilvui ja faskii Vuolle-Deanu geasi stuorámus luosa vuoittu. Son lohká ollu luosaid dán geasis goddán. -Doarvái lea beassan borrat luosa, lohká son. Vuolle-Deanu luossagonagas Thoralf Henriksen lea hui duđavaš vuoittuin. -Dat gal leat buorit biergasat, lohká son. -Boahtte geasi beassá geahččalit ođđa stákku mot dat doaibmá. Thoralf lohká maid vuoittu maŋit áiggiide muitun go stuorra luossa rohtii bajábealde Badje-Geavgŋá. ¶
VIETNAM: Máŋga Keyhinge bargi ožžot dušše «oahppibálkká» mii lea 700 donga, dahje 42 evrre diibmui, dieđiha AMRC dutkanguovddáš Hongkongas, mii mannan mánu iskkai fitnodaga bargodilálašvuođaid. Dát lea mealgat vuolábealde Vietnama láhkanannejuvvon vuolimusbálkká. (IPS) ¶
Dat golbma illásteaddji, 16, 18 ja 19 jahkásaččat, dovddastedje seammá beaivve go váldojedje gitta, ahte sii mieleavttus leat goddán dos Santosa. Guovtti nuora áhčit ledje duopmárat. Nuorat eai addán makkárge čilgehusa manne dos Santos goddojuvvui. –Áigguimet dušše stoahkat, dovddahit illásteaddjit, –Ja mii navddiimet almmái (dos Santos) lei gáhttagearjideaddji, lasihastá nubbi. –Nuorat vudje biilla go oidne indiana veallámin beaŋkka alde bussestášuvnnas. Sii dišku su ala dakkár čázi mii álkit buollá, cahkkehedje su ja manne dasto báhtui, čilge Roberto Aguilar ilgadis olmmošgoddima. ¶
GUOVDAGEAIDNU: Bearjadaga oaččui Guovdageainnu leansmánnekántuvra dieđu ahte 25 bohccogoruda leat gávdnon muhtin gorssas, moadde kilomehtera lulábealde Máze. Leansmánne dieđihii dán birra Guovdageainnu suohkanii, geat fidne čorgemin gorudiid seamma beaivve. Gorudat ledje sáhttit nuoskkidit čázi olles Máze álbmogii, jos eai livččii čorgejuvvon. Bolesat eai dieđe gii/geat leat dolvon gorudiid gorsii, go oaivvit ledje čuhppojuvvon eret. ¶
Suovvabuokčalanávdnasat eai leat otne geavahusas danin go lea ii leamaš dohkkehusas. Buohkat dalle áddejit mii sáhttá dáhpáhuvvat. –Go eat beasa daid geavahit, de eat sáhte vuolgit stohpui jos olbmot eai beasa olggos. Olbmot sáhttet buollit sisa, dadjá buollinsuodjalusa luohttámušolmmoš. Pulvvaraparahtaid maid eai beasa deavdit dalánaga go guorranit. Ovdal geavahedje bráhká olggobealde buollinstašuvnna, muhto doppe ii leat čađabossu áibmu, de dan ii leat šat lohpi geavahit. Otne fertejit sáddet dan gielddas eret deavdinláhkai. ¶
Guokte prototiippa - 2,2 lihttera droššebiilla ja 1,5 lihttera personbiilla - čájehuvvojedje gieskat áibmodásse semináras. Biillaid ráhkadeami duogábealde ledje našonála oljofitnodat Petronas ja malaysialaš biilabuvttadeaddji Proton. ¶
Stuorra Vilgeslávkenieiddat leat jo 14 jagi beaggán miehtá Norgga, muhto ovdal eanaš dušše guommuhan olbmuid Norgga oaivegávpoga lahkosiin. Boahtte gaskavahku besset olbmot Kárášjogas oaidnit «nieiddaguoktá» , Jonny Nymoen ja Terje Schrøder, ja sudno mielguoimmuheaddjiid. –Čiegusvuohta menestusa duogábealde lea duođalašvuohta. Ii ábut dušše leat gánddat nieidabiktasiiguin, čilgeba «nieiddaguovttos» . Gánneha várra dál jo diŋgot bileahta, restoráŋŋas sáhttá dán vuoro leat oalle bahkka gaskavahku 21.5.1997... ¶
Iešjotleagis dát áiddit leat čatnon autovernaide gitta seastit streaŋggaid. Dát ráhkada varalašvuođa sidjiide geat johtet geainnu bokte, muitalii geaidnobálvalus skábmamánus. Erenoamážit váralaš lea go áiddit leat jogabealde geainnu. Dalle bohccot čoahkkanit geaidnogurrii ja soaitá šaddat biilalihkuhisvuohta. Orohagaid 17 ja 18 ovdaolmmoš Biret Máret Sámmol sivahalai diimmá skábmamánus, ahte lea bábermillu mii dahká ahte áiddit eai šatta lobálaččat. ¶
Kristalašvuohta ja dat kristalaš sátni lea iešalddis vuostecealkámuš. Vuođđun kristalašvuhtii leat vuođđocealkagat, namalassii mearreduvvon duohtavuođat mat galget geavahuvvot dan mearreduvvon oskkoldatvuohkái. Oskkoldat lea osku organiseren, ja organiseren lea man láhkái praktiseret, ja mo, ja gii galgá dán duohtan dahkat. Fundameanta kristalašvuođas lea dat mearreduvvon duohtavuohta Jesusa, Ipmila bártni birra, gii steavliduvvui ruossa alde ja bajásčuožžilii jápmiid luhtte. Dán maŋŋá šattai Jesus Kristusin, ja dás fas kristtalašvuohta. Danin leat beassášbasit vuođđun kristtalašvuhtii. Sámi oktavuođas leat beassášbasit hui dehálaččat, ja dat lea danin go sápmelaččat leat dahkan kristtalašvuođa rivttes láhkái. Duohtavuođaoahppa lea vuođđun kristtalaš sátnái, dás earret eará riegádeapmi (nieida Márjá), bajásčuožžileapmi (Jesusa bajásčuožžileapmi), sivdnideapmi (Ipmila sivdnideapmi, Eden, Adam ja Eva) ja duopmobeaivi (dupmet ealliid ja jápmiid). Duohtavuođaoahpas, mii lea okta kirsttalašvuođa váldofundameanttain, galgá álo guoskkahuvvot oskkuldatpolitihkas. ¶
Mielvázzit válljejedje šaldi alde johtolatdorvvolašvuođa, dan sadjái go livččii geainnu alde vázzán. ¶
Egil Keskitalo čuojaha keyboardda ja lávlu. Su duogábealde goziha teáhterhoavda Alex Scherpf, ahte buot manná nu go galgá. ¶
Nordlys čievččai Álttá vuostá várra dán giđa buoremus čiekčamiid, muhto joavku lea ain ovddabealde menddo báneheapmi. ¶
–Bargu lea rehkenaston ovtta jahkái, eatge galgga 17 jagi nollát, čilge Somby. Sutnje orru leamen dehálaš, ahte bargu sámi kulturplánain ii galgga bistit seamma guhká go Sámi vuoigatvuođalávdegotti barggut guorahallat vuoigatvuođaid eatnamiidda ja čáziide Finnmárkkus. Erenoamáš dehálaš lea guorahallat kulturfoanddaid. Dál galgá gehččojuvvot, masa ruhta geavahuvvo ja das čalmmustuhttit, mii leat duođalaš diliid. –Suoma bealde manná goalmmát oassi sámi kulturruđain Sápmelaš-bláđđái. Dál lea liiba geahččat, ahte gullágo dat (Sápmelaš-bláđđi) duođaid kulturfoandda vuollái, vai galggašiigo baicce ásahit sierra foandda mas mediafitnodagat sáhttet ohcat doarjaga. Ruoŧas fas leat eanaš kulturruđat čadnon dutkistipeanddaide. Lea čielggas, ahte ledje vissa olu dutkit fárus lávdegottis, mii dán fondii ráhkadii njuolggadusaid, árvala Somby. ¶
–Go mediain lea sáhka, de lea etermediain (rádio/tv) otne ordnejuvvon dilli. Stáhta lea váldán ovddavástádusa fuolahit dán suorggi. Čálalaš mediaid dilli gal lea hiluid háluid. Áviissaide lea Norgga bealde sierra doarjja, muhto nugo mánáid- ja nuoraidbláđiide ii leat gal dáhkiduvvon doarjja. –Sámi álbmot lea jo guhká geahččalan oažžut áviissaid doaibmat miehtá Sámi, muhto dat ii leat vel lihkostuvvan. Gaskkat dat leat cakka, muhto ekonomiija. Jus njeaiddášii dieid rájáid, de sáhtášii ohcat ruđa. Áviissaid váttisvuohta lea maid, ahte preantolohku lea nu uhci. Oktasaš kulturhálddašanguovllus lea vejolaš gávdnat čovdosiid. Ovdal dáid leat goazahan Davviriikkaid ráját, muhto dál EU dego njeaidá dáid rájáid, árvala Niillas A. Somby, Sámi Dáiddárráđi jođiheaddji. ¶
Nuoskkesdávdalogut Ruoššas ja Murmánskkas čájehit stuorra njoammunvára. Guokte maŋimuš jagi áigge orru dego erenoamážit syfilis ja gonoré hivvodat lea oalát olggobealde kontrolla. Syfilis mii masá lea jávkan Norggas, lea «dábálaš» nuoskkesdávda Ruoššas. Fylkkadoavttir ii leat registreren lassáneami seksuálaš njoammudávddain Finnmárkkus erenoamážit dahje Norggas dábálaččat maŋimuš jagiid áigge. Dat syfilisdáhpáhusat, mat leat registrerejuvvon, eai gula oktii čuoččuhuvvon fuorrájohtalusain Murmánskkas Finnmárkui. Statistihkka mii boahtá Ruoššas, sáhttá leat eahpesihkar. Fylkkadoavttir ii dieđe, fállojuvvojitgo iskosat vai váldojuvvojitgo iskosat easkka dalle go olmmoš boahtá váidalit symptomaid. Eaige leat logut, mat čájehit, makkár joavkkuin álbmogis nuoskkesdávddat leat dábálepmosat. ¶
Magnus Vuolab navdá, ahte musihkkárat viiddis guovllus sáhttet geavahit su jietnastudio. –Guovdageaidnu, Deatnu, Kárášjohka ja lagašbáikkit Suoma bealde leat lunddolaš báikkit dán studioi. Ovdamearkka dihtii Mázes leat jo čuojaheaddjit geat leat hállan, ahte sii háliidit dahkat masterbargguid (čájánasbáddenbargguid) dáppe. In dieđe, sáhttet dieđusge maid boahtit ártisttat eará guovlluin. Guhki vuollái jáhkán, ahte studio sáhttá leat mielde ealáskahttimin musihkkabirrasa dáppe min ássanguovlluin. Erenoamážit juoigiide lea dát studio mávssolaš. Dál sii eai dárbbaš mannat máttás, ja dat dieđusge geahppuda bargguid, árvala áŋgiris musihkkabargi, Magnus Vuolab. ¶
–Otná servodagas eat beasa ruđaid ja bušeahttapoasttain eret go hupmat kultuvrras. Norga lea ahtanuššan riika das mii guoská máilmmálaš dillái ja dáža kultuvrra ovddideamis. Erenoamážit áigi maŋŋel soađi lea vásihan ahtanuššama bušeahtain ja doaimmain. Dát ahtanuššan lea dál stirdon. Sámi kultuvra bealistis lea aiddobáliid álgán seammálágan ahtanuššamiin go dan maid dáža kultuvra lea beassan ávkkástallat guhkit áiggi. Sámediggi dáhttu áddejumi dasa, ahte ain muhtin áigge lea dárbu ovddidit «sázuid mat mannet bajás» bušeahttadilis, vai lea vejolaš dikšut ovddit áiggiid vahágiid ja vai dilli sáhttá boahtit seammá lektui go dat mii lea jo dábálaš dáža kultuvrras. –Lea lunddolaš, ahte Sámedikki ja dan vuollásaš ráđiid ásaheapmi lea bohciidahttán lassánan beroštumi sámi gažaldagaide, sámi álbmoga siskkobealde ja servodagas muđuid. Sámi kulturráđđi sávvá, ahte šaddá mobiliseren álbmogis ja ahte leat doaimmat nu olu olbmuid gaskkas go vejolaš. Erenoamážit lea fuolla das, ahte veahádagat riddo- ja vuotnaguovlluin, geat erenoamážit leat gillán dáruiduhttima deattu, buorebut galget oažžut vejolašvuođa nannet ja dáhkidit kultuvrraset. ¶
«Nei til Sameland, Finnmark for alle» jođiheaddji Jan Olsen dadjá ahte sin organisašuvdna ii leat dán duogábealde. –Dát ii boađe min bealde ii agibeaivvesge. Dát lea hui hejot dahkkon. Mun jáhkan ahte lea dat nubbi ekstremálaš bealli guhte lea dán dahkan, sápmelaččat. Sii sihkkarit dovdet ahte leat dulbmojuvvon. Dát plákahtat leat bidjon bajás vai bilidit min nama olbmuid ovddas. Mu mielas maid lea dát profešunealla dáhku. Ráhkadit dákkár plákahtaid ja vuojihit daid olggos dánu máŋgga sajiide, dasa darbbašuvvo resursa. Muitit ahte mii čállit dál «Nei til sameland, Finnmark for alle» , eatge dušše «Nei til Sameland» , čuoččuha jođiheaddji Jan Olsen. Jan Olsen dadjá áigut váidit dán ášši. ¶
USA: Californálaš oassestáhtaráđđehus hálida Davábealde Mexico, California Mojave-sáttomeahccái hukset radjosa radioaktiivalaš bázahusaid várás. Guovllu eamiálbmotjoavkkut eai jáhke eiseváldiide, geat oaivvildit ahte dát ii boađe čuohcat olbmuide ja lundui. Dán sivas leat guovllu ássit vuostilastigoahtán dákkár rádjosa huksema. ¶
Deanu sátnjođiheaddji váivašuvvá dálá dilálašvuođain Deanus. Konflikta Deanu álbmotčearddaid gáska šaddá vearrát ja vearrát. Sátnejođiheaddji dadjá ahte lea juoga mii otne orru mannamin áibbas boastut Deanus. –Jos beare olmmoš dieđášii mii dáhpáhuvvá. Muhtin olbmuin ii oro leamen šat jierbmi. Geat dáid plákahtaid lea heŋgon eat dieđe. Šaddet dušše spekulašuvnnat. Namahuvvojit ektremabealit guktuid beale, sihke dáža ja sámi. Muhtto liikká ferten dadjat ahte dát ii leat jierpmálaš dahku, goappabealde dal de bođeš. ¶
Bissoskealmmat leat áitán veahkkebargiid soahteriikkas Tsjetsjenias. Europalaš Uniuvdna (EU) lea gieskat juolludan badjel 10 miljovnna ruvnnu veahkkebargguide guovllus. EU olmmošlaš organisašuvnna, ECHO, mielas dat lea menddo váralaš guovlu, danin eai hálit vuos álggahit veahkkebargguid Tsjetsjenias. Presideanta Boris Jeltsin ja Tsjetsjenia jođiheaddji Aslan Mashkatov čáliiga gieskat soahpamuša. Dán váldosisdoallu lea ahte riiddut gaskkal Moskva ja stáhta guođđán republihka galget heaittihuvvot. Nu gohčoduvvon «soahte-bellodagat» Tsjetsjenias vuostálastet soahpamuša. Bellodagat ávžžuhit álggahit ođđasis sorjjasmeahtttun gilvvu. Jáhkimis sii leat duogábealde sihke bombaakšuvnnaid ja olbmuid váldimis giddagassii Mátta-Ruoššas ja Tsjetsjenias. Jáhkimis «soahte-bellodagat» ledje duogážin dasa ahte Ruošša TV-joavku váldojuvvoi giddagassii. ¶
Ođđa geaidnonummir Boares geaidnonummir Geaidnogaska E39 E18, Rg 1, Rg 70, Rg 66, Rg 71 Kristiansand - Stavanger - Bergen - Molde - Klett máttabealde Troanddima E75 (osohahkii oktasaš E 6, Rg 98 Roavvegieddi - Vuonnabahta - Várggát E 6:n) E 105 Rg 886 Bjørkheim - riikkarádjá Storskog bokte E 134 Rg 11 Drammen - Notodden - Haukelifjell - Haugesund E136 Rg 9 Ålesund - Dombås Rg 9 Rg 39 Kristiansand - Haukeligrend Rg 44 Rg 1 Stavanger Rg 70 Rg 1 Kristiansund - Bergsøy máttabealde Kristiansundda Rg 83 Rg 850 Harstad - Refsnes fearga - Flesnes fearga - Langvassbukt Rg 124 Rg 105 Sekkelsten - Strømfoss Rg 509 E 18 Stavanger ¶
–Fidnen S-Lag gávppis, doppe dušše suhtte mu ala go ávžžuhin sin čorget gávppi olggobeale. Ieš hoavda ii lean barggus, muhto hállen doppe golmmain albmáin. Sii eai váldán mu duođas. Áiggon čállit reivve S-Lag stivrii ja muitalit oaiviliiddán ruskačorgema birra. De lea oaidnit mii dáhpáhuvvá. Fuonun gieldda teknihkalaš ossodaga maiddái, go eai bija gáibádusaid dahje ráhkat ortnegiid doallat márkana čorgadin. Šiljju gáhttagievkkana olggobealde maid leat ruskkat, justa nugo S-lag olggobealde. Sihkkelasttán juohke beaivve márkanis, ja dalle oainnán ja váivašuvan go márkanis leat nu ollu ruskkat, Anti lohká. ¶
in dáidde fitnat Deanu bealde ovdalgo 2077, ¶
Bolivia ovddeš diktáhtor Hugo Banzer oaivilmihtidemiid lea njunužis ovdal válggaid geassemánu 1. beaivve. 71 jahkásaš lea gaskamearálaččat logi proseantačuoggá ovddabealde njealje eará evttohasa geat gilvalit nuppi sajis. ¶
Luossagárdi álggahuvvui Skeavvonjárgas 1986. Fitnodagas leat otne guokte lobi. Okta lohpi lea12-duhát guđahasmehtera ja nubbi lohpi lea 5-duhát guđahasmehtera. Go ráđđehus lea vuos addán lobi joatkit luosaid biepmama, de lea vuordimis maid viiddidit nuppi lobi 12-duhát guđahasmehterii, mii lea dábálaš dánlágan rusttegiin. Diibmá oaččui fitnodat gaskkaboddošas lobi biepmat luosaid. Seamma áigge ohce sibitdoaktárat ja eará dutkkit duođaštusaid, leago luossagárddis várra Deanu luonddulussii. Go lohpi lei čielgan ja guolástushoavda galggai vuolláičállit lobi, biehtalii fylkkamánni gieđahallat ášši nuoskkidanlága vuođul. Garra vuosttalastimiid geažil ášši jođii deapartemeanttaide ja go Guolástandepartemeanta ja Birasgáhttendepartemeanta eaba soabadan áššis, jođii dat viimmat gitta ráđđehusa beavdái gos mearrádus viimmat dahkkui. Suoma ja Norgga Sámedikkit, Bellona, Deanu guolasteaddjit, Finnmárkku fylkkamánni ja Suomabeali turistabivdit háliideddje heaittihit luossagárddi. Luossadutkkit Suomabealde leat gávnnáhan sáhttit leat maid eará váraid go gyrotactylus dán áššis. Dat ákkat eai goitge leat ollán gitta Norgga Guolástanminister Karl Eirik Schjøtt-Pedersena belljiide. ¶
1. artihkkal oktasašbargosoahpamušas nanne dan, ahte Norga ja Islánda dohkkehit doaibmi njuolggadusaid ja mearrádusaid Schengen-oktasašbarggus. Mielddus oktasašbargosoahpamuššii čájeha makkár njuolggadusat leat dan beaivemearrái go soahpamuša vuolláičállo. 2. artihkkala mielde galget Norga ja Islánda oassálastit buot čoahkkimiin Schengen-oktasašbarggu forumain, maiddái nu gohčoduvvon Eksekutiivakomiteas, Guovddášjoavkkus ja SIS dárkkástusorgánas. Norga ja Islánda eai oassálastte jienastemiin, muhto sáhttet leat fárus ságastallamiin ja ovddideamen evttohusaid. Ásahuvvo gulahallanortnet (konsultasjonsordning) gažaldagaide mat digáštallojuvvojit EU-oktavuođas, ja mat gusket (relevánttat) Schengen-oktasašbargui. 3. artihkkal mudde (reguler) mo Norga ja Islánda sáhttet dohkkehit mearrádusaid Schengen-orgánain, ja EU-mearrádusaid, mat gusket Schengen-oktasašbargui. Norga ja Islánda mearridit iešmearrideaddji vuđđosa alde áigotgo dohkkehit dáid mearrádusaid. Ártihkkal mearrida maid, ahte Schengen-riikkat galget árvvoštallat Norgga ja Islándda oainnu sierra jos bohciida dilli mas sáhttá navdit, ahte okta dahje guktot riikkat eai sáhte dohkkehit Schengen-mearrádusa. 4. artihkkal nanne, ahte davviriikkalaš pássauniovnna barggu galgá joatkit. Ráđđehus ja eará davviriikkat deattuhedje šiehtadaladettiin, ahte davviriikkalaš pássauniovdna galggai joatkašuvvat. 5. artihkkal nanne, ahte oktasašbargosoahpamuš ii guoskka Svalbárdii. 6. artihkkala mielde eai galgga Schengen-konvenšuvnna mearrádusat gálvvuid dárkkástusa birra gullat oktasašbargosoahpamuššii. Dás leat EU-njuolggadusat boahtán Schengen-njuolggadusaid sadjái. Norga ja Islánda eai oassálastte EU tuollouniovdnii ja divadatoktasašbargui. Dat mearkkaša, ahte tuollodárkkástus gálvvuin, mat fievrriduvvojit Norgii, joatkašuvvá. Dát guoská sihke gálvvuide, mat fievrriduvvojit sisa oassin ealáhusdoaimmain ja gálvvuide maid mátkkošteaddjit buktet fárusteaset. 7. artihkkal guoská dasa makkár virgeolbmot ja eiseválddit Norggas ja Islánddas galget dieđihuvvot daid dilálašvuođain, mas Scengen-konvenšuvdna addá njuolggadusaid dákkár dieđiheamis. 8. ja 9. artihkkalat addet mearrádusaid ratifiseremis ja dohkkeheamis, ja oktasašbargosoahpamuša doaibmagoahtimis. Vai soahpamuš galgá sáhttit doaibmagoahtit, galget Norga, Islánda ja Schengen-riikkat leat ratifiseren ja dohkkehan soahpamuša. Danmárkku, Suoma ja Ruoŧa searvansoahpamušat galget leat doaibmagoahtán. 10. artihkkal mudde (regulere) eretcealkima oktasašbargosoahpamuša. Jos bohciida duođalaš guovttemielašvuohta Norgga ja/dahje Islándda ja Schengen-riikkaid gaskkas, sáhttá soahpamuš eretcelkojuvvot Norgga ja/dahje Islándda beales dahje Schengen-riikkaid beales oktasaččat. Norgga ja/dahje Islándda bealde lea eretcealkin, jos okta dahje guktot riikkat eai dohkket mearrádusa Eksekutivkomiteas Schengen-mearrádusas dahje Schengen-relevánta EU-mearrádusas. Oktasašbargu lea dalle celkojuvvon eret guhtta mánotbaji maŋŋá dan beallái gii guođđá soahpamuša. ¶
–Leat oastán sullii 600 kilo luosa dán rádjai, muitala Erling Holmberg fitnodagas A. Pedersen. -Dán jagi leat beassan bures álgui, muhto lea ain árrat dadját, ahte šaddágo buorre jahki. –Eanaš luosaid leat oastán oarjjabeal vuona, nuorttabealde gal lea leamaš jaskat. Dán jagi máksit 55 ruvnnu kilos 5-7-kilosaš luosas. 61,50 ruvnnu 7-9-kilosaččas ja 67,50 luosas, mii deaddá badjel 9 kilo, dieđiha Holberg. –Eanaš luosaid mii jođihat Fránkaariikii. Doppe sii suovastit luosaid, ja danne dáhttot stuorra luosaid, diehtá Erling Holberg A. Pedersena fitnodagas Deanus. ¶
Jos EU dahká mearrádusaid áššiin mat gusket Shcengen-oktasašbargui, de dát mearrádus geatnegahttá Shcengen-riikkaid, muhto ii Norgga ja Islándda. Danne dárbbašuvvojit oktasašbargosoahpamušas mearrádusat mat addet Norgii ja Islándii vejolašvuođat guorrasit dákkár mearrádusaide. Oktasašbargosoahpamuša dábálaš mearrádusprosedyrat galget dalle leat mearrideaddjin, ja dát muitalit mii iešmearrideaddji vuođu alde mearridat galgatgo dohkkehit mearrádusaid. Davviriikkalaš EU-riikkat leat juohke dilálašvuođas čadnon EU dahkan mearrádusaide, ovdamearkka dihtii das, makkár riikkain galgá leat visumgeatnegasvuohta. ¶
Nubbi prošeakta lea «Rádjeguovllu ealáhusdoaimma ovttasbargu Barentsguovllus» . Finnmárkku fitnodagat, mat háliidit ovttasbargat ruošša márkaniin, vásihit ahte suoma fidnodagat gilvalit singuin. Ulbmilin lea buoridit fitnodagaid gaskasaš ovttasbargovejolašvuođaid goappašiid bealde rájá. Guorahallamiid vuođul galget čađahuvvot doaimmaid, mat loktejit máhtolašvuođa. Dasa lassin galget biddjot doaimmat, mat galget heivehit fitnodagaid dárbbuid. Prošeaktajoavkkus leat áirasat Mátta-Várjjat ealáhusráđis, Mátta-Várjjat gielddas, fylkkagielddas ja Finnmárkku ealáhusdoaimma váldoorganisašuvnnas. Dutkanásahus NIBIR Álttás galgá Norgga bealde jearahallat 3-4.000 fitnodaga. Álttá Allaskuvla fas galgá čađahit máhtolašvuođa loktenoasi. Sii galget ovttasbargat Lappi universitehtain, Kola Acience Centre -nammasaš oahppoguovddážiin Apatitys ja Murmánskka ásahusain. Prošeaktaáigodat lea golbma jagi ja ollislaš bušeahtta lea 6.5 miljovnna Suoma márkki. Norgga bealde ruhtadit prošeavtta stáhta Interregfoanda ja Finnmárkku fylkkagieldda ealáhusfoanda. ¶
PORSÁŊGU: Bearjadaga eahket massii muhtin 50-jahkásaš almmái vuodjinkoartta go vujii juhkanvuođas oarjjabealde Porsáŋgguvuona. –Muhtin dat cavgilii midijiide albmá birra, leansmánnekántuvrras muitalit. ¶
–Indiánat leat oaidnán, man láhkai bávkaladdamat čuhcet sin guovlluide, ja sii leat cuiggodan oljofitnodagaid «nuoskivuođa» . Fitnodagathan ledje lohpidan, ahte iskkadeamit eai buvtte makkárge birasvahágiid, váidala Francisco Grefa, OPIP nubbi jođiheaddji. OPIP lea ovttastus, masa gullet 240 báikkálaš quechua-servodaga Pataza-provinssas, 24 miilla davvinuortta bealde Ecudarora oaivegávpoga Quito. Quechuánat leat okta čieža indiánálbmogis, geat ellet ecuadoralaš Amazonasis. Eará álbmogat leat: achuár, cofan, huaroani, secoya, siona ja shuár. –Dát ii leat veahkaváldi dahje áitta. Viegaldoalvun sáhttá heaittihuvvot vaikko goas maŋŋá go ruđat leat máksojuvvon, muitala teknihkkár Franklin Parades. Su dolle indiána aktivisttat gitta 48 diimmu. ¶
NORGA: Iđut lei ohcan doarjagiid ruhtadit Marie Kemi fonográmma ja Ann M. Andersen fonográmma. Sámi kulturráđđi mearredii maŋimuš čoahkkimis, ahte ii addojuvvo doarjja dáidda prošeavttaide go ráđis ii leat ruhta. John Henrik Mienna lei maid ohcan doarjaga almmuhit CD-skearru, muhto ráđđi ii sáhttán dán jagáš rámmaid siskkobealde sutnjege laiget doarjaga. ¶
Hálidan dás joatkit divaštallama mii guoská Beaivváš Sámi Teáhterii. Lohken stuorra beroštumiin Utsi vuosttaš kronihka, mii lei mu mielas hui miellagiddevaš ja buorre. Danne ii lean nu somá šat lohkat Brantzeg:a vástádusa, mii lei nubbi kronihkka. Ledjen duođai doaivut teáhtera bealis oažžut dássálaš vástádusa dássálaš čállosii, iige dakkár "báhččinsuodje" vástádusa, mii čađat viggá duolbmut olbmo gii lea čállán bihtá, dan sajis go divaštallat ášši mas lea sáhka. Dat lea váldosivva manne mun čálán pseudonyman dán vuoro. Ii go son suige de leat vejolaš oažžut duođalaš divaštállama dasa mas lea sáhka, namalassii Beaivváš Sámi Teáhteris, iige guorahallama olbmos gii lea čállán? Mis lea geatnegasvuohta čuovvut Beaivváš Sámi Teáhtera Hálidan álgit iežan divaštallama Beaivváš Sámi Teáhteris geardduhit jearaldaga, lehket go dii duođai sámi teáhter? Bargogiella dis han lea dárogiella, ja njunuš posišuvnnat gokčojuvvojit dážain. Ja dat vuhtto. Dat vuhtto das ahte mo Beaivváš Sámi Teáhter ráhkada teáhtera midjiide geat čohkkát ja galggašeimmet dan návddašit ja árvvoštallat. Mun in hálit dás konkrehtalaččat kommenteret ovttage bihtá, go soaittán dalle bávččagahttit rašis juolgesuorpmaid. Ii leat mu dáhttu ovttage persuvnnalaččat soardit, go orru ahte kritihkka teáhtera vuostá valdo hui persuvnnalaččat iešguđetge olbmuin geat leat leamaš mielde bihtáin. Jos BST:ii bohtet moaitagat, de sii galggaše leahket nu giitevaččat, go dát leat moaitagat mat bohtet váimmu beroštumis. Jos mii eat beroštivčče, de mii leimmet leamaš áibbas jávoheamit, ja eat ge livččii jienadit eat sáni ge. Muhto mus lea seamma stuorra geatnegasvuohta bajidit jiena go dis lea munnje ráhkadan čiŋadeamen? Dovdá go oarjemáilmmi olmmoš dan semmá geatnegasvuođa áhku veahkehit birrabassat dálu? Naba nubbin oarpmeale heajain veahkehit borramučča guossohit, nuvttá? Maid oarjemáilmmi olmmoš diehtá das ahte mo lea bajásšaddat unnitálbmogin servvodagas, mii moadde čuohte jagi juo lea geahččalan dan duolbmat buot unnimussan? Maid diehtá oarjemáilmmi olmmoš dan bákčasis go gullá ahte giella goarrána beaivvis beaivái? Ja lea go oarjemáilmmi olmmoš goassige vásihan dan ahte váhnenguovttos čiegadeaba kultuvrra dušše fal danne go gáddiba ahte soai dán lahkai nagodeaba du gáhttet vásiheames dan bakčasa maid ieža leaba gillán? Mun in leat dás geahččaleamen álggahit gillámušgilvvu, muhto mun geahččalan dan bajásčuvget ahte leat soames áššit maid okta olmmoš oarjemáilmmis ii sáhte goassige áddet, vaikko vel buot buoremus dáhtun geahččalivččiige dan dahkat, danne go son ii leat bajásšaddan daid seammá vásáhusaiguin ja birrasiin go unnitálbmot olmmoš lea. Ja dat lea das mas dás lea sáhka, iige mihkkige "vuortnuhemiid" dážain ja rivguin. Demokratiija ja preassafriddjavuohta? Hálidan vel dás bajásčuvgehit erohusa munnos Brantzeg:as. Brantzeg čállá ahte son almmuha dán bihtá demokratiija ja preassafriddjavuođa namas. Son oaivvilda ahte sus lea riekti dadjat maid dáhttu, danne go son jáhkká oarjemáilmmi prinsihpaid ala, nugo demokratiija ja preassafriddjavuođa. Dat ii leat dađe bahábut mu duohtavuohta. Demokratiija ii leat go majoritehta tyranniija minoritehta badjel. Mun gii gulan minoritehtii in boađe goassige oažžut dan friddjavuođa mii Brantzeg:as lea. Ja vaikko mo de huikkán ja fáippun, de ii boađe mus leahket preassafriddjavuohta, danne go mu oaivilat eai heive norpmaide mat leat definerejuvvon majoritehtaálbmogis. Mu oaivilat eai boađe goassige deaddiluvvot makkárge majoritehta ovddasteaddji áviissaide, danne go dat eai heive dan iešgovvii maid demokratiija majoritehta álbmot dáhttu alccesis doalahit, beroškeahttá makkár gillámušaid mun de vásihan. Ohppihii dáhtun deattuhit ahte in leat bivdimen sympatiija sápmelaččaid bealis, muhto mun dáhtun dušše ahte Brantzeg čugge gieđa eatnamiid ja iskkadišgoahtá gos son lea; namalassii Sámis. Sámi dološ vuohki lea leamašan siiddastallan ja soahpanráđđi. Dát lei ollislaš ovttajienalaš mearrideapmi, mii ollašuvai vuđolaš digaštallama bokte. Mu stuorámus sávaldat lea ahte otne ain sáhtášeimmet dáinna vuoiŋŋan doaimmahit min politihka. BST:is leat geatnegasvuođat sámi álbmogii Ja mii geat leat jurddašeaddji sápmelaččat, mis maid lea vuoigatvuohta gáibidit teáhteris ahte sii produserejit bihtáid man birra sáhttá jurddašit ja digaštallat. Go dat han lea teáhtera ulbmil, čuovvut servvodaga ja áinnas provoseret. Juo, juohke áidna bihttá mii dál produserejuvvo BST bokte, boktá digaštallama. Dušše ahte dát digaštallan juohke áidna háve boktá gažaldaga, ahte lea go BST sámi teáhter vai ii! Dat ii leat mu mielas riekta. Teáhteris lea stuorát ovddasvástádus go dát. BST lea otne min buot stuorámus kulturinstitušuvdna Sámis 9 miljuvnna ruvnnuin jahkásaččat. Olles sámi kulturráđi bušeahtta lea 5 miljuvnna ruvnnu. Dušše dat geatnegahttá BST oalle ollu sámi álbmoga ektui, muhto dađe bahábut orrut sii eanet geatnegáhtton Norgga stuorraservvodaga ektui go sámi unnitálbmoga ektui. Hálidan fas máhccat dasa ahte lea erohus dološ Beaivvážis ja dálá Beaivváš Sámi Teáhteris. Eandalii go lea sáhka das ahte gii lea teáhterhoavda. Sámi teáhterhoavddat gávdnojit! Lea oalle fuomášuhtti ahte makkár ákkaid Brantzeg geavaha sivvan, go otne ii leat sámi teáhterhoavda, muhto dáru. Lea go son duođai dutkan sámi teáhterhoavddaid historjjá, nugo ieš čuoččuha? Ii oro gal nu, go jos dan lei dahkan, de lei oaidnit ahte eai leat leamaš nu beare galle dakkára. Ja jos dál lei mannat daid olbmuiguin ságastit geat leat leamašan dákkáraš virggis, de lei várra oažžut vástádusa ahte manne otne ii gávdno sámi teáhterhoavda. Ii beana ge čáŋa dakkár sadjái gos garrasit doaruhuvvo ja rissejuvvo. Orru leamen dego teáhteris lea dakkár siskkáldas vuoigŋa, ahte doppe galgá leahket dáža jođiheaddji, ja jos fal beare lea sápmelaš, de sus galgá čielggi doadjit. Beaivváš Sámi Teáhter dárbbašivččii rievtti mielde albma birrabassama, ja bajásčuvgejumi dasa ahte maid sii áigot ja maid sii eai áiggo. Varra dalle maid gávdnet sivaid manne bargit eai biso teáhteris? Gávdnojit máŋga vuogi mo gávdnat ja virgáibidjat teáhterhoavdda, čuovokeahttá buot eará teáhteriid málliid. Go sámi teáhter han ii dárbbaš leahket kopiija eará teáhteriin. Mo jus BST omd. "headhunte" šivččii teáhterhoavdda? Lea go dat nu veadjemeahttun? Ja jearralan vel seammás manne eai gávdno sámi bagadallit? Eai suige sii ge váiloše, jos beare ohcá! Sámi teáhterbargit gávdnojit go beare ohcá! Beaivváš Sámi Teáhter doalai auditiona duvle, gosa fal bohte guokte nissona. Ja guktot leaba hárjánan lávdeovddasteaddjit, muhto ii suige sunnos ge leat goabbáge ovdal oidnon Beaivváš Sámi Teáhter lávddi alde. Manne? Ja nuorain gal ii boahtán ii oktage. Manne? Fuomášan maid ahte Brantzeg geavaha seammá ákkastallanvuogi dasa ahte manne eai gávdno sápmelaš teáhterhoavddat go teáhterhoavda geavaha dasa ahte manne eai leat eanet nissonat teáhteris, namalassii ahte dat eai gávdno. Seammás diehtit ahte rekrutteringsmokta gal ii váilo, muhto leat beare dievddut geat rekrutterejuvvojit. Lean čuvvon mielde nuoraid go sii teáhtera nektet feara gos ge, ja ferten dadjat ahte lean doppe oaidnán máŋga taleantta, namukeahtá namaid, geat ledje sáhttit šaddat čeahpes neavttárat. BST lea guhkit áigge fuikon ahte eai gávnna olbmuid, muhto mu oaivila mielde gal dat gávdnojit, go fal beare veaháš daid ohcala. Lea áibbas čielggas ahte nuoraid gaskkas ferte viežžat návccaid, geaid de dasto hárjeha. Ii sáhte vuordit ahte fáhkkestaga ihtá neavttár, gárvvisin hárjehallojuvvon stáhta teáhterskuvllas, gárvvis bálvalit BST:a. Dat lea fal beare utopiija. Mu mielas maid lea duššái geavahit searaid gáibidit sierra sámi teáhterskuvlla. Manne ii sáhte váldit moadde nuora jahkásaččat teáhterii, maid de hárjehallá iešguđetge doaimmaide? Rekrutteringspolitihkka ii doaimma Mu čuoččuhus dás lea ahte Beaivváš Sámi Teahter ferte álggahit eanet aktiivválaš rekrutteringspolitihkka, ja eandalii nissoniid ektui. Go BST gal lea duođaštan ahte sii leat čeahpit rekrutteret dievdduid gaskkas. Ii ábut čohkkát dego gonagas dievá alde ja lohkat ahte; "gal sii geat dáhttot teáhteriin bargat, bohtet min lusa" go dievá vuolde ii gávdno ii siellu ge. Ja oppanassiige de lea sápmelaččas dakkáraš vuoigŋa ahte su galgá veaháš ohcalit ja oaguhallat. De ii ábut su presset dakkáraš oarjemáilmmi forpma sisa, ja dadjat ahte "don ozat min - mii eat oza du" . Dalle lea boađus ahte ii oktage boađe teáhterii, aŋkke ii sápmelaš. Ja go doarvái guhká lea ná "ohcan" sápmelaččaid, de teáhter dolká ja álgá rekrutteret olggobeale olbmuid, ja dalle lea ággan ahte sápmelaččat eai beroš teáhteriin bargat, danne go teáhtera rekrutteringspolitihkka ii leat doaibman! Lea go veara bidjat presterenlisttu dan mađe bajás, ahte dohko ii olat oktage sápmelaš, gii ii leat bajásšaddan dakkár servodagas mii movttiidahttá ja addá vejolašvuođaid teáhteriin bargat? In dieđe boahtá go mu oaivil dás čielgasit ovdan, mun geardduhasttán vel, vai áddehaddat; Sámi teáhtera ferte ásahit sámi vuoiŋŋa ja sámi jurddašanvuogi mielde. Go dán lea dahkan de lea teáhter ollu nannoseappot, ja gierdá vel oarjemáilmmi ovddasteaddjiid ge, jus ain leaš dáhttu dakkáriidda. Háddjen ja ráđđen? Mus lea vel miella divaštallat "splitt og hersk" (háddjen ja ráđđen) vuogi, mii lea badjánan ja boastut geavahuvvon dán debáhtas. "Splitt og hersk" geavahuvvo áinnas dakkár jođiheaddji olbmos, gii čohkká makkár nu posišuvnnas, ja son áinnas dán geavaha iežas saji nannema várás. Sámi álbmot lea čuđiid jagiid mielde vásihan dán politihka, ja lea maid bures dáinna oahpásmuvvan. Liikká lea otná sámi servodagas dat politihkka ain oalle eallinaga bissumin, muhto lea varra váttis dan garvit go juo leat nu jur eallime oarjemáilmmi servvodaga alde. Lea hui dehálaš ahte buot unnit oasit álbmogis dorjot nuppi nuppi. Nu go omd. nissonovddasteaddjit dorjot sámi politihkkáriid jna. Danne lea ge omd. teáhtera bealis hui dehálaš maiddái váldit vára nissoniin, iige sin olgguštit. Go sin olggušteapmi lea ovdamearka "splitt og hersk" politihkas, maid stuorraservodat álohii viggá hoigat buot unnitlogubealušteaddjiide. Vuolgá go BST Snoasai? Beaivváš Sámi Teáhter lea davvi sámi teáhter, man váldogiella lea davvi sámegiella. Mun gal bealistan sávašivččen ahte lei sáhttit olahit maiddái Divttasvuona dahje Snoasa, BST bihtáiguin, muhto de lea ge giellaváttisvuohta. Danne lea ge mu mielas boastut bidjat sáni guovddážii sámi teáhtera ráhkadeamis, nugo teáhterhoavda Alex Scherpf lea cealkán. Eandalii jus juo leat nu stuorra giellaváttisvuođat go Brantzeg čuoččuha. Lea dehálaš geavahit dakkár váikkuhanvejolašvuođaid, mat olahit dobbelii go guhkes monologat. Dasa lei Beaivváš oalle čeahppi oktii. Go mu mielas juološii maiddái fitnat Divttasvuonas dahje Snoasas turneas. Etnalaš ráinnasvuohta? Brantzeg čállá ahte etnalaš ráinnasvuohta orru leamen gáibádus Utsi bealis. Muhto jos de geahčasta Norgga teáhterii, ii bat baicce doppe ge leat dakkár gáibádus? Omd. galle čáhppes olbmo don oainnát neaktimen dáža teáhteriin? Manne de galgá sápmelaš gii bajida jiena automáhtalaččat dubmejuvvot "ekstremistan" ja linjjáid gaskkas buohtastahttojuvvot Milosovican? Brantzeg čállá: "Muhto dáid áiggiid, juo juste daid áiggiid, lea veara čujuhit ahte lea hui bisohallamuš gaskkal dan go doarju ovtta eallinvuogi ja kultuvrra, ja go falleha fundamentalisttalaš vearjjuiguin." Mu áddejumi mielde ii leat Utsi bealis leamašan sáhka etnalaš ráinnasvuođas, muhto gielalaš buhtisvuođas, mii goittot lea norgga teáhteriin hui čielga eaktun neavttáriidda. Hálidan vel deattuhit Brantzeg:ii ahte sámi duohta vuigŋii ii leat goassige gullan olggušteapmi. Čuoččo čeavládit, Beaivváš! Lea go BST:as nu fuones iešdovdu ahte ii duostta čájehit iežas etnalaš beali? Jos dat lea juoga sámi servodagas mii dagaha ahte BST baicce dorvvasta dáža julggiidde, dan sajis go ieš čeavládit čuoččodit, manne dalle eai ráhkat teáhterbihttá das, dan sajis go čiehkádit? Orru dego ágga ahte oasit sámi kultuvrras gullet museumii, ja dat oasit eai dohkke teáhterlávddi ala. Ja jos oaidnit teáhtera oarjemáilmmi ovddasteaddjin, de mii sápmelaččat eat sáhte goassige dainna gilvalit, go mis ii leat kultuvra mii lea dakkáraš dáidaga suorggidahttán. Goittot ii teáhtera, nugo oarjemáilmmis lea ovddastuvvon. Danne bohtet álohii olggobeale ja áinnas oarjemáilmmi ovddasteaddjit vuoitit sámi ovddasteaddjiid badjel máhtu ja dáiddu dáfus, go lea sáhka sámi teáhteris. Danne ii ábut gilvalit ja geahččalit duođaštit ahte sápmelaččat maid "máhttet" teáhtera. Go dán gilvvus sápmelaš ii boađe goassege vuoitit. Ja juste danne lea ge dehálaš ahte min teáhter čuovvola min árbevieruid ja daid ala hukse máhtu ja dáiddu. Go mis maid lea muitalanárbevierru ja maiddái máŋga beali, maiguin sáhttá hukset dohkálaš teáhtera, jos ii juste numo lea vurdojuvvon govva teáhteris. Mu dieđu mielde ii leat vel ii luohti iige duollji vel kvalifiseren museumagálvun. Guktot bealit leat ain anus ealli sámi servodagas, mii ii leat vel láddan vuorkadávviriidda. Ja iige Beaivváš Sámi Teáhter dárbbaš leahket ofelaš dákkár teáhtera ođđajurddašemiin. Gal suige máilmmis gávdnojit eará sajit gos sáhttá oahppat álgoálbmotteáhtera birra, earet go oarjemáilmmi birrasiin numo London, vai maid? Dat lea fal beare dáhtu ja beroštumi duohken dákkár birrasiid ohcalit ja gávdnat. Máŋggas leat duođaštan, ja eandalii dáidaga bealis, ahte sáhttá čájehit čehppodaga, muhto dát hárve dáhpáhuvvá daid premissaid alde maid oarjemáilbmi lea láhčán. Dáidda ohcá ja gávdná ođđa čájáhallanvugiid maiguin leat stuorra vejolašvuođat ja mat gal baicce sáhttet olahit dobbelii go Osloi. Maid teáhter áigu, fertejit teáhtera bealis mearridit ja dasto dohko huksegoahtit geainnu. Vai seammat dal lea áigi guorragoahtit savvon bálgáid, Beaivváš Sámi Teáhter? ¶
OVTTASBARGU:Regiunaplána álgočoahkkima oasseváldit olggobealde Andreas Nilsen báikki Anárjohtleagis. Čuožžut gurutbealde: Adam K. Hætta Guovdageainnu meahccefuođđolávdegoddi, John Anders Solbakken Kárášjoga luondduhálddahus. Ovddabealde: Erland Sørgård Statskog, Anders Triumf Guovdageainnu luondduhálddahus, Oddleif Nordsletta Statskog, Per Nils Saari Guovdageainnu Ealgabivdiidsearvi, Tore Kr. Lindi Kárášjoga Ealgabivdiidsearvi, Anders Nordsletta Kárášjoga Ealgabivdiidsearvi ja Henrik I. Eira Statskog. ¶
Jos sáhttá jearrat movt sáhttá máinnastit máinnaskeahttá, de sáhttá vástidit ahte Beaivváš Sámi Teáhter lea nagodan dan. "Stálloburssa" bihtás sii dušše "muitalit" máidnasiid. Váillahan iežamet máinnastanvuogi, mii lea leamaš min gaskkas buolvvas bulvii. Vaikko "Stálobursa" lea Qvigstad čohkken logi sámi máidnasa, de báhcet máidnasat dušše sátnin - sátni sáni nala. Govva mii galggašii badjánit máidnasiid guldaleddjiide, bázahallá áibbas. Čohkkán guoros dovdduin maŋŋel "Stáloburssa" . Gerd Karlsson lea hábmen hui čáppa ja ráinnas lávddi. "Stálobursa" lea čáppa govva lávddi nalde. Maiddái juste dan geažil go lávdehábmen, bivttashábmen ja vuoiddashábmen doibmet bures ovttas. Lávdi addá hui gehppes dovddu, ja čohkke dan mii dáhpáhuvvá guovdu, merkejuvvon rieggá sisa. Earenoamáš teknihkka lea geavahit suoivvana "loavdaga" duohken, go dat doaibmá hui bures. Ovlláš dat jođiha bihtá, ja bidjá muitalusaid johtui. Ovllážis leat 15 000 dihtorspealu, muhto hálidivččii máinnastanbottu ovdalii spealuid. Go garrasit jurdila golmma geardde, de bohtet eatnanvuložat sutnje máinnastit. Son beassá gullat hálddiid birra, Njávešeatni ja Háhčeseatni birra, gieddegašáhku, gutnabáđoža, stálu ja noaiddi birra. Iešalddis lea su vánddardeapmi duohtamáilmmis máinnasmáilbmái unnán earenoamáš, ja lea váttis ipmirdišgoahtit dan vuosttaš máidnasa. Bagadalli Mette Brantzeg lea válljen buktit ovdan máidnasiid dainna vugiin, ahte máidnasat muitaluvvojit sániiguin. "Stálobursa" leabasta olles leahtuin máidnasis maidnásii, nu ahte geahčči ii buot áiggiid nagot vuoiŋŋaditge máidnasiid gaskkas. Dan geažil šaddá bihttá hirbmat lossat ja oaivi dievvá aht` dievvá, go iige bálle dieđuid doalvut viidásit jurddagovaide. Vel lossadeabbun šaddá ipmirdit máidnasiid go lávlot daid. Dalle šaddá váttis ipmirdit maid dadjet/lávlot. Eahpitkeahttá lea bagadalli dahkan duohta buori barggu neavttariiguin. Beaivváža neavttárat čađahit "Stáloburssa" stuorimus stáđis duostilvuođain. Lávddi nalde eallá oadjebasvuohta, juoga mii dahká geahčči maid oadjebassan bihttái. Ii gokkoge sáhte cuiggodit neavttariid barggu, earret go dan agálaš giela. Lea measta váivi cuiggodit Anita Suikkari eahpelunddolaš giela, go son deavdá rollas minddár várra buoremusat lávdde nalde. Eahkeda stuorámus vásihus leige su Háhčeseatnenieidda rolla. Ovlláš birge bures Irene Länsman hámis. Minddár barget eará neavttarat maid rollaideaset bures, go sii leat muitaleaddjin vurrolagaid ja lonohallet rollaid čađaáiggi. Muhto bihtás váilu dat deháleamos, namalassi doaibmat sámi máidnasin. Baggan oivviin ja guoros dovdduin čohkkán maŋŋel čájálmasa jearramin alddán: –Gosa šadde máidnasat maid lean nu hárve gullan mánnán, leatgo jávkan - go Beaivváža lávddi nalde in gávdnan daid. Dađibahábut čohkkán dovdduin ahte máilmmi máidnasat leat nu ovttaláganat, dahje nuppe ládje čilgejuvvon, ahte leat nu ollu seammaláganvuođat ahte ii báze šat dan meare iešvuohta mii addá identitehta guđege álbmoga máidnasiidda. Buot lea seahkalagaid. Seammás dieđán iežan álbmoga máidnasiin gávdnot earenoamášvuođaid mat attáše gullevašvuođa. Maiddái rollaid hámit dolvot mu eahpeoadjebas dillái, go goallostan muitalusaid eambbo nuortalaš riikkaide, go Sápmái. Geahččalan jeđđet iežan ahte ulddain ledje gal juobe sisttehat ge julggiin. Ja nubbi eahpeoadjebasvuohta čuožžila go ohcalan ulddaid. Ledjen gal vuordán eambbo sámi máinnasulddaid go Olympiija gilvvuin died "vettaid" mat Lillehammeris "gáhkorellestedje" . "Stáloburssa" musihkka lei ge várra dat mii eanemus váikkuhii bihtá eahpelunddolažžan. Diehtit ahte Annbjørg Lien ja Bjørn Ole Rasch leaba geahččalan sehkket dáčča ja sámi álbmotmusihka, muhto dat ii gal meinestuvvan. In gullan go dáčča álbmotmusihka. Ulddaid dánsunvuohkige lei dáčča álbmotmusihkkii heivehuvvon. Ann-Irene Buljo ¶
Prošeaktajođieheaddjin John E. Utsi galgá hálddašit sullii gávcci miljovnna ruvnnu sturrosaš bušeahta ja sus galget leat birrasiid logi bargi. Bealli prošeavttas ruhtaduvvo EU-Interreg doarjagiin ja Sámi Radiot Norgga-, Suoma ja Ruoŧa bealde leat prošeavtta duohken. Ealáhusdoaimmahus galgá geahččalit digitála sáddagiid sierralágan teknalaš ja doaimmahuslaš modeallaid. Davviriikkaid radiohoavddat han mearridedje álggahit davviriikkalaš digitála sámeradiokanála Stockholmmas ođđajagimánus 1997. Ovdal jagi 2003 dát šaddá duohtan. ¶
–Son logai «juo dieđusge» , muitala Lona. Dasto sáddii Lona evttohusa Sámedikki presidentii, ahte Skogerbø livččii rivttes olmmoš dán bargui. –Mus ledje áibbas rehálaš áigumušat, lohká Lona. Su mielas eai leat Sámis fágačeahpes olbmot, geat sáhttet dánlágan barggu dahkat. Lona maid jáhkká ahte eiseválddit livčče lehkkon ruhtaseahka, jos muhtin olggobealde Sámi servodaga čielggadivččii sámi mediaid dili. ¶
GÁIBIDIT LÁGA: 100 olbmo ledje boahtán Jungle Campingái Deanus gáibidan dihte lága mii kriminalisere fuorraoastiid. Dá vuostalasttimat Sámi šalddi nalde ovddabealjuovllaid. ¶
Sámi oahpahus lea menddo heittot, goitge olggobealde guovllu gos sámi oahppoplána doaibmá, fuomášuhttá Norgga Sámiid Riikkasearvi (NSR). Bellodat gáibida ollislaš guorahallama sámi oahpahusdilis. ¶
NSR lea ožžon dieđu ahte sámi oahppiid oahpahus, iige sámegiela oahpahus leat dohkálaš olggobealde sámegiela hálddašanguovllu. –Ii oro leamen nu ahte Oahpahusláhka iige Ođastus -97 vuhtiiváldde sápmelaččaid oahppodárbbu, dadjá sámediggelahttu Asbjørg Skåden preassadieđáhusas. ¶
Danin dovdá NSR dárbbu ollislaččat guorahallat oahpahusa daid guovlluin gos sámi oahppoplána ii doaimma. –Dieinna áigu NSR:a sámediggejoavku áimmahuššat prinsihpa, ahte buot sámit ja sámi joavkkut galget leat ovttadásis maiddái oahpu oktavuođas, čilge Asbjørg Skåden. NSR:a sámediggejoavku lea čoahkkimis Oslos mearridan dás duohko vuoruhit sápmelaččaid oahpu olggobealde sámegiela hálddašanguovllu. Dasa gullá maiddái oahpahus sámegielas ja sámegillii. ¶
Olggobealde ¶
Hálddašanguovlu leat Kárášjoga, Deanu, Unjárgga ja Porsáŋggu gielddat, ja Gáivuona ja Guovdageainnu suohkanat. Dáid gielddain čuvvot maiddái oahppit sámi oahppoplána. Lassin čuvvot njeallje, vihtta eará skuvlla sámi oahppoplána. NSR:a dieđu mielde ii leat sápmelaččaid oahppofálaldat dohkálaš olggobealde dáid guovlluid. ¶
Eallit 4 duhát mehtera ábi bajábealde ¶
Goltágiela hállet váile 400 olbmo Suomas. Eatnašat leat badjel 40 jagi boarrásat ja orrot Anára gielddas juogo Čeavetjávrre guovllus dahje Njeallima guovllus. Suoma beale golttát leat juogo ieža, dahje sin máttut leat boahtán Suonjel siiddas ja muhtimat maiddái Beahcán siiddás dálá Ruoššas. Soađi ja rádjagiddema dihte gárte guođđit dološ ássanguovllu. Golttáid giellamolsun suomagillii lea dál boahtán oalle guhkás, ja giela boahtteáigi lea buot ovddimusat gitta das man bures golttát ieža lihkostuvvet giellaovddidandoaimmaiguin. Dál ii leat oainnat gielladilli nu váigat, ahte giella ii leat gádjumis. Golttát váhnenagis ja máttárváhnenagis máhttet gielaset, ja sáhttet mánáide oahpahit. Golttáin orru maiddái leamen dáhttu seailluhit gielaset, ja dáhttu lea dehálemos ášši giellagádjumis. Dattetge eai leat doarvái goltágielat gielladoaimmat: ** Giellabeassi mii lea, ii leat sihkkaraston bistevaš fálaldahkan. ** Áhkkojávrris - Anárjávrri máttabealde - leat váhnemat dáhtton seammálágan goltágielat giellabeasi go Čeavetjávrris, muhto ruhtaváni geažil ii leat doppe velá dakkár ásahuvvon. ** Sámegielat oahpahus Čeavetjávrri skuvllas lea dušše siidofálaldahkan. Eanaš oahpahus lea dattetge suomagillii. ** Goltágiella lea almmolaš giellan Anára gielddas. Dattetge eai oaččo bálvalusaid goltágillii. Giela boahtteáiggi huksemis háliidit golttát bargat veahkkálaga iežaset sogalaččaiguin Guoládatnjárggas, muhto maiddái dáid áigumušaid ovdii lea dagahan ruhtavátni. Áidna orgána mii sáhttá daid sihke giela árvvu ja ruhtaáššiid váikkuhit, lea Suoma Sámediggi. Ruhtaváikkuheami lassin berre farggamusat vuoruhit goltágiela geavatlaš dásis iežas barggus, ovdamearkka dihte dakko ahte čoahkkimiin dulkot goltágielas ja -gillii. ¶
Siskkobealde heaŋgájit mánáid boazodoallotevnnegat seinniin, ja maiddái eará sámi dáidagat čiŋahit lanjaid. Rektor Bjarne Kollstrøm leage hui duhtavaš «iežas» skuvllain - sihke čáppisvuođain, sisdoaluin ja gielladiliin. –Kanturbargi ja okta oahpaheaddji eaba máhte sámegiela, muđuid buohkat - sihke internahtabargit, gievkkanbargit ja viessohoiddár, rápmostallá rektor. Skuvla ii leat sápmi dušše giela bokte. Oahpahus čuovvu sámi oahppoplána. Skuvlajagige lea plánen nu ahte mánát besset čuovvut boazodoallodoaimmaid. Leat mielde gárdestallamis, suidnemis ja eará dehálaš bargguin. ¶
Ii lean álki árvvoštallat geat galge šaddat dán jagáš meašttirvuoddjin. Guovttis, ráisálaččas Chris Hugo Vangen (ovdal Nilsen) ja áltálaččas Bjørn Terje Heggeli leigga ovddalgihtii hui stuorra oiddohagat. Soai leaba leamaš buoremusat Norgga bealde dán jagi. Vangen lea bártidan skohteriin, iige ollen mollii vaikko lei buoremus vuodjimiin, nugo EM:as Biehtteris Ruoŧas. Vaikko son ii leat go 23 jahkásaš, de son goitge lea vuodján olles 8 jagi! 440 luohká vuittii guovttegeardde Norggameašttir Bjørn Terje Heggeli, 19 jagi. Son lea dán jagi leamaš buoremus juohke vuodjimis. Norgga buoremusat ja maiddái nuoramusat ge dat vuite. –Dát šillju gal ii heiven beare bures munnje ja eara "boarániidda," árvalii Vidar Solbakken Kárášjogas eret. –Leai bearre lossa ja roggás šillju, goit munnje. ¶
Geahččalit lasihit beroštumi Ruoŧa bealde ¶
Sámi Dáiddačehpiid Searvi doalai jahkečoahkkima mannan vahkkoloahpa, cuoŋumánu 10.-11. beivviid. Anne Lise Josefsen joatká jođiheaddjin. Ođđa stivralahttun válljejuvvojedje Håvard Larsen ja Asbjørn Forsøket. Muđui leat stivrras Trygve Lund Guttormsen ja Britta Marakatt Labba. Dáiddalaš ráđis leat Lena Stenberg, Åge Gaup, ja Per Andersen. Dáiddalaš ráđi bargun lea earet eará dohkkehit ođđa miellahtuid, guorahallat dáidaga, ja bargat dáiddalaš áššiiguin. Searvi lea doallan njeallje stivračoahkkima mannan jagi. Searvvi miellahttolohku lassána, ja dál leat searvvis 64 miellahtu. Mannan jagi deháleamos áššiid gaskkas lea ahte leat beassan mielde Regionála ovtasbargolávdegoddái. Dat lávdegoddi guorahallá earet eará almmolaš viesuid čiŋahanplánaid, ja SDS:ai lea mávssolaš leat mielde das. Boahtte jagi stuorámus hástalus lea bargat dan guvlui ahte Ruoŧa- ja Suoma beale sámi dáiddárat galget oažžut seamma eavttuid go Norgga bealde dáiddáriin leat. Dát guoská earenoamážit stipeandaortnegiidda, mat Norgga bealde leat buorit, go sámi dáiddáriidda gávdnojit sierra stipeandaortnegat. Sámi Dáiddačehpiid Searvvis lea dán jagi 20-jagi ávvudeapmi, ja dan oktavuođas leat skábmamánus doalut ja stuora čájáhusat Roavvenjárggas. ¶
MEGA rabai iežas varasgálvoossodaga logi mánu áigge, ja hoavda Vidar Gusdal lea oalle duhtavaš go dál juo lea fidnen meašttirgalbba. Son maid doaivu iežas vuovdit dál vel eanet varas guliid ja bierggu. –Lea garra gilvu Suoma beale buvddaiguin, muhto mii vuovdit liikká bures. Lea oainnat nu ahte bohtet Suoma bealde deikke oastit guliid. Varasgálvohoavda Niclas Lilja fas muitala kunddáriid leat váldán fálaldaga bures vuostá. –Orrotgo olbmot oaivvildeamen ahte dus leat doarvái gálvvut? –Nja-a. Lea masá eanet go maid sii dustet geahččalit. ¶
Ája-sámi guovddážis guovdo Olmmáivákki, lea giellaguovddáš maid sajáiduvvon. Olgobealde golgá johka. Siskkobealde leat bargit hoahpus ráhkadeamen čájáhusa mas čalmmustuvvá vuotnateminologiija. ¶
Jesus logai Biehtárii:… «Go don oktii jorgalat iežat, de nanne vieljaidat!» (Luk 22,31-32). Mii, girku bearráigeahččit, dárbbašat vuosttažettiin dahkat jorgalusa. Hálidivččen áinnas nannet vieljaidan ja movttiidahttit sin dahkat maid sii dihtet lea riekta. Muhto váilu sihkarit ollu mu jorgalusas. Mu kristtalašvuođa oahpaheaddji, Henrik Müller, jorgaluvvon bisma, čállá: «Gos lea Ipmilin ráfi, doppe lea eallin, illu ja albmi. Muhto doppe gos suttuin lea ráfi, doppe lea jápmin, biru ja helvet. «Doaro suttuin - ráfi Ipmiliin!» Dát lea kristtalaččaid dajaldat. Jesusa bokte vuoitá son ráfi Ipmiliin. Ráŋggáštus bisui su alde vai mis lea ráfi. Jesusiin doarru son suttu vuostá. Jesusa fápmu lea nanus geanohemiin, vai galget doarrut buori soađi ja loahpas vuoitit.» Ná čielgasit ja eaŋkalit galggašivččiimet miige dan oaidnit ja dadjat. Dalle sáhtášeimmet veahkehit buotlágan suttolaččaid šiehtadit ráfi Ipmiliin ja álggahit soađi Satana vuostá. Nugo juohke fáttar dovddasta máná ovddas gástajuolggi luhtte: «Mun biehttalan Beargalaga ja buot su daguid ja buot su luonddu! Mun oskkun!» - Dán oskku doarrumii leat mii buohkat gástašuvvon. Mo sáhttá leat vejolaš luvvet oskku kristtalačča eallimis, riiddu haga biruin, máilmmiin ja su iežas oaččiin? Lea go fuolahus? Ii go leat baicce beahttit olbmo vuoittu bálkkašumis? Iežan divrras vásihusain dieđán ahte gávdno dušše okta geaidnu eret dan váimmohis guovttádastimis: Jáhkkit Ipmila Sátnái. Son guhte lea buorre, diehtá buoremusat! Mii eat leat gohččojuvvon dahkat geđgiid láibin, dievddu nissonin dahje nissona dievdun. «Olmmoš eallá juohke sánis mii boahtá Ipmila njálmmis» . Mat.4,4. Muhto biru hálida min noaidut. Dušše Ipmila čielga ja ovttageardánis sátni sáhttá addit midjiide vuoittu geahččalusa goike meahcis. Jus gárvit Sáni, de leat mannan gáđuhussii. Dan diehtá Satan. Dan livččiimet maiddái mii bismmat galgan diehtit. Divtte Ipmila iežas min jorgalahttit, ja addit midjiide nu stuorra ráhkesvuođa olbmuide ahte duostat sidjiide duohtavuođa dadjat. Jerusalem, 1 fástu sotnabeaivvi guovvamánu 21.b. 1999 Børre Knudsen Sámas: Min Áigi ¶
Nuorat buolvva váili čuozai jođánit čalbmái, go doppe eai lean go moaddenuppelohkái vuorrasat ja muhtin bearašolbmo. Eai orron buohkatge ovttaoaivilis manne sii ledje doppe. –lean boahtán deike go lea girkostallan, ja easka eske go báhppa logai ahte Sámi álbmotbeaivvi galggašii atnit árvvus, de smiehttagohten ahte lea gusto vuogas ahte mis lea sierra beaivi, logai muhtin geainna háleštin. Ánne Márjá Gaup Eira šállosii garrasit go ná unnán olbmot ja earenoamážit nuorat, eai lean boahtán.–Jáhkán ollu das boahtit go dát beaivi ii leat vel sajáiduvvan albmalahkai dáppe. Ii leat vel šaddan árbevierrun, ovttaláhkai. Okta sivva maid sáhttá leat go lávvardat beaivve alde deaivvai leat. Dábálaččat han fitnet ollu skuvlla ja mánáidgárddit dán beaivvi min luhtte. ¶
Pieraš-Per-Pierre lea dušše váhku orron oaivegávpogis, muhto lohká iežas máttuid sápmelažžan. –Go Nordkáppa girdišilljui bohten ja oidnen báktesárgumiid, de muitájin fáhkka ahte ovddit eallimis ledjen sápmelaš. Lean roggan muhtin dánska vuorká-dávviris gávtti maid máttut leat geavahan dolin. Dainna áiggon čiŋadit bassibeaivvi, lohká Pierre garra vilgeslávkevuoiŋŋanasain. Ii dušše Pierre lávu olggobeal libar leavgá. Miehtá Sámi leat áhkut jo láibon gáhkuid ja ádját bassan leavgastákkuid. Suoma bealde maiddái, vaikko doppe leat lappalaččat hilgon dieid albma sápmelaččaid čedelis leavgga. Sin ovddasteaddji, Terve Koskenkorva, lohká Min Áigái ahte sii leat ođđa leavgga designemin, mas lea vilges ja alit ivdni. Mohkajohkkis maid ii mana ávvudeapmi guosakeahttá. Doppe leat Sámedikkis garra nákkástalladettin ribahan gáikkodit leavgga, muhto dál leat gávdnan čovdosa. –Min áiguoh bitsah gumpperáru soabbegehcai. Gumppe leh ieza lobi haga goddán ovttasráriid, nu ahte ii aktage fuomásan, dadjá Folke Dag Labbaepáá, gii ii aibbas vissásit dieđe, muhto navdá iežas leat Sámedikki sátnedoallin. Lujávrris ges raporterejit sádden vel Moskvas leavgga, muhto de fuopmái poastaolmmái rávki ahte die han lea gusto litna páhkka, ja de ii máššan, goarostii alddes buvssaid leavggas. Luftenjogas gal lohkaba Neil T. Lappland ja su jođiheaddji Hei Hitler ahte soai nekteba heiset sámi leavgga, muhto baicce Norgga ja mohkkeruossaleavgga bálddalaga. Juohke sajes lohket iežaset gávtti nahkehit ja doamihit doaluide. Hipp H.R Hætta orru lulit Bohtalluohkás. Lohká áinnas coggat gávtti, muhto muđui ii loga iežas astat ávvudit. –Friddjabeaivvi áiggon geavahit geahččat ođđa parapula -TV. Sádden mánáid Báktehárjái stoahkat, vai bállen. Justen-Fal-Niga Guoiradápmotjogas, drabantsiiddaš olggobeal sámi oaivegávpoga, lea suhttan ja biehttala ávvudeames beaivvi. –Diet beaivi gal lea vissa vel helt fornorsket, dieđiha son. Fjord Fiskes, dáppe vuolit Vuolit Vuollavuonbađas, dárogillii Fjorholl, gal lea maid dulden (guolle) ruitu. –Diet beaivi ii leat go siskit-finmárkolaččaide geat máhttet sámegiela ja geain leat bohccot. Mii fertet ráhkadit oktasaš beaivvi buot sápmelaččaide, utenom beitesesongen, oaivvilda Fiske. Pieraš-Per-Pierre gal lea juo gazzagoahtán viinna (ribahii viidnageallára buolašin gálbmot) ja orro dovdomin jo veahá állanišgoahtan, beaivvi ovdal álbmotallahbeaivvi. ¶
Ruoŧa boraspirehálddašandirektoráhta Robert Franzen lei sámi álbmotbeaivve boahtán Johkkamohkkái logadallat návddiid birra. Muhto jus hálidivččii garvit garra sániid, de ii deaivan gal rievttes beaivvi boahtit. Johkkamohkkái ledje čoahkkanan ollu sápmelaččat dáid basiid - dálvemárkaniid oktavuođas. Sullii guhttalogis čáhke Ájtte Vuorkadávvira logadallanlatnjii, ja unnimusat seamma oallugat fertejedje olggobealde čuožžut, go eai čáhkan sisa. Sápmelaččat ledje boahtán čajehit mielaset, ja Franzen fertii garrasit bealuštit Ruoŧa eiseválddiid politihka. ¶
Digaštallamis bođii ovdan ahte boazosápmelaččat eanemusat hálidit goddit návddiid eret, dahje jobe geahpidit logu garrasit. Muhto Franzen logai ahte lea veadjemeahttun lohpidit jávkadit návddiid oalát, muhto lohpidii goitge ahte davveguovlluin lea mihttomearrin geahpidit logu. Eiseválddit orrot ipmirdišgoahtán ahte Davvi-Ruoŧas leat beare ollu návddit boazoguovlluin. –Mii hálidit gávdnat čovdosa mii soahpá boazodoaluin, muhto eat sáhte jávkadit návddiid oalát, celkkii Franzen. Guldaleaddjit eai goitge orron luohttime Franzen sániide: –Gean bealde don leat, Franzen? Sápmelaččaid vai gean? jerrojuvvui. Muhto eai buohkat leat vuollánan eiseválddiid geažil. Johkkamohkkelaš Apmot Ivar Kuoljok lea Ruoŧa Sámiid Riikasearvvis ovdal bargan dáinna váttisvuođain. Son oaivvildii ahte ášši lea rievttes guvlui mannamin, go eiseválddiin leat oažžugoahtán ipmárdusa. Goitge gažaldat mii bázii lei; man guhká galget sápmelaččat doarrut návddiiguin meahcis? ¶
Šovhos Tundras lea máŋga juolggi maid alde ceaggájit, ja sin mearredanváldi uhca Lujávrri birrasis lea oalle stuoris. Tundra maid mearreda hatti, mii biergokilos máksojuvvo sámiide. –Dál leat sii mearredan midjiide haddin 45 rubela kilos. Dat ii lea haddin ii mihkkige, go seammás leat gullan, ahte sii vuvdet bierggu olgoriikkaide duppal haddái, muitala boazodoalli. Son cealká ollu dearvvuođaid Norga beali ustibiidda, geat buorreváimmuin leat sádden veahki sidjiide. –Lea buorre diehtit, ahte eará riikkaid sápmelaččatge jurddašit min váttisvuođain Ruošša boazodoalus, cealká namahis boazodoalli Lujávrris. ¶
LÁGIDEADDJIT: Máze Sámiid Searvvi jođiheaddji Ánne Márjá Gaup Eira (ovddabealde skohtera alde) lea movttet go oaggungilvu lihkostuvai. –Viššalis bargit leat leamaš stuora veahkkin, lohká Ánne Márjá. Govas čohkká Ánne Biret Gaup Skum su maŋábealde. Njealljejuvllaga alde fas leabas Aslak Anders Eira (ovddageahčen) ja Mikkel M. Sara. ¶
Lea ain eahpesihkar ahte leago Kovykta-guovllu gássa doarvái stuoris ahte ráhkadahttit gássabohci. RUSIA fitnodat mii eaiggáduvvo 60 proseanttain SIDANKO joavkkus lea liseansa Kovykta-gássa guovllus. Muhto dál orru Sidanko fitnodat heajos juolggi alde daid heajos oljohattiid geažil ja daid heajos ekonomálaš dilálašvuođaid geažil Ruoššas. Miessemánu 18.b dán jagi celkii Moskva riekti ahte Sidanko, riikká guđát stuorámus oljofitnodat, lea konkursa ja bijaid seammás fitnodaga sierralaš hálddašeami vuollái 12 mánnui suoidnemánu rájes. Fitnodat doaivu kreditorain boahtit soahpamuššii ja fitnodaga sátnealmmái Denis Davydov lohká ahte mii Kovykta-prošektii gullá, de «eai oru min oktavuođat kiinnálaš ovttasbargiin váikkuhuvvon konkurssas» . Dutkit oaivvildit ahte Kovykta-prošeavttas leat buorit vejolašvuođat jus eat geahča dáidda ekonomálaš váttisvuođaide. —Kovykta-prošeakta lea vuogas sajis go galgá buvttadit gássa asiahtalaš márkaniidda, erenoamážit Kiinnái, lohká Amoco BP sátnealmmái Moskvas, Howard Chase. —Lea ain erenoamáš aktiivvalaš prošeakta, lasiha Chase ja biehttala čuožžuhusaid ahte huksenplánat fertejit heaittihuvvot Sidanko konkurssa geažil. ¶
OLGORIIKII: Marius Gulsrud, Ken Gøran Persen, Jo Morten Kåven, Matti Morottaja Evensen ja Jani Rasmus. Ovddabealde Jovnna Vars Smuk ja Ron Steven Paltto. ¶
Nuppelotjahkásaš olmmái goasii gottohalai olggobealde VM-Kroa sotnabeaivvi čuovganeapmái. Muhtin olmmái njuikii fáhkkestaga biillas olggos, ja čuggii nuppi measta váibmui. Boazodoalu riiddut sáhttet leat sivvan čuggehallamii. Nilla Guttorm govven 5. siiddus ¶
Goasii gottahallon kroa olggobealde ¶
Nuppelotjahkásaš olmmái goasii gottohalai olggobealde VM-Kroa sotnabeaivvi čuovganeapmai golmma sulai. Finnmark Dagblad áviissa ságaid mielde njuikii muhtin olmmái fáhkkestaga biillas olggos, ja čuggii nuppi measta váibmui. ¶
Olbmuin gurutbealde eat dieđe namma, earát leat nuorttasápmelažžat Antti Jeremoff, Reino ja Darja Koputoff ja olgešbealde Fedosia ja Mooses Jeremoff. ¶
Máze earenoamášvuohta maid gávdná 300 ássiid sturrosaš gilážis, lea Máze Cabareta lágideaddjiid mielas beare divrras massit, ja dan dihte rahčet sii doalahit cabareta jođus. Gilis lea hirbmat ealli sámi biras, maid ii gávnna šat nu máŋgga eará giliin. Gilis ii leat go okta čoahkkananbáiki guovdu giláža, gos lea rámbuvri, boasta ja girku. Doppe gávnnadit buot ahkásaččat, ja nu ealláge álbmotkultuvra ovttas buolvvaid gaskkas beroškeahttá agis. Dát earenoamáš oktavuohta sáhttá ge leat stuorámus movttiideapmin mázelaččaide searvat cabaretai. Lávdde nalde deaivvadit buot ági neavttárat. Nu nagodit fievrredit servvodaga máŋggabealatvuođa lávdde nala ja cabareta riggu dainna. –Dát lea okta vuohki movt fievrredit álbmotkultuvrra lávdde nala. Olbmot ožžot lagas oktavuođa cabaretai go oidnet ahte sii geat leat lávdde nalde leat seammáláganat go sii ieža. Ja diet lagasvuohta lea báikkálaččat hui dehálaš, deattuha Issát Sámmol Heatta, gii lea fárus dán jagáš cabareta hárjehallamiin. Otne eahkedis bovde son vel eambbosiid boahtit neavttárin dahje earaládje veahkkin dán duhátjagi maŋemus Máze Cabaretai. ¶
VEAKHIT: Nisson ja Bearaš searvi lei gaskavahku ráhkadeamin gáhkuid ja gáfe báhtareaddjiide. Gurut bealde Sofie Sollien, Inga Sofie Grenserud ja Ingrid Moeng. ¶
Leatgo Beaivvažis dasto olahan áigumušaideaset maid dalle nu duođas čálle? Leago Beaivváš šaddan sámi teáhterin ja manne? Go Beaivváža álggahedje maŋŋel Álttá ášši, de čájehedje 1981:as: "Min Duoddarat" , 1982:is "Čuožžil" , 1983:as: "Min Duoddarat II" , 1985:as: "Vaikko Čuođi Stálu" . Go buohtastahttá Beaivváža maŋemus jagiid reportoára, de dat lea fas dákkárat: 1998:is: "Jeagge Jussá" , "Giđđadulvi" (cabarea), "Prinsen av Lappland, Nicolaus Ørn" , "Romeo ja Julie" , 1999: Duste Dievddu (cabarea), "Stálubursa" . Beaivváš lea rievdan mearkkašahtti dán 16 jagis. Dán oaidná hui čielgasit teáhtera reportoára rievdamis. Beaivváža álgobihtáin duostilit cuiggodedje sámi dili. Dál orru Beaivváš oalát gáidan iežas álgoáigumušain. Gos lea dalá vuođđojurdda ja áigumuš teáhteriin? Ii vuhtto goit bihtáin maid Beaivváš maŋemus jagiid lea válljen ráhkadit. Mii lea dasto sivvan dán rievdamii? Dieđusge leat áiggit rievdan ja oallugiin ii leat šat nu garra servodatberošupmi, go dan áigge lei. Ii leat šat nu áigeguovdil leahket politihkalaš, go dalle lei. Muhto gii mearrida makkár bihtáid teáhter galgá čájehit? Teáhtera hoavda. Mun jáhkán ahte okta sivain teáhtera rievdamii lea, ahte Beaivváža hoavddat eanas leat leamaš dáččat ja nu lea dál ge. Nu sii eai oainne, eai ipmir, eai ge dovdda dáid sámi áigumušaid. Eai máhte giela, eai dovdda servodaga man ovddas galget bargat, ja nu eai oainne sámi servodaga riggodagaid. Nu sii de vižžet čehppodaga ja gelbbolašvuođa teáhterii, olggobeal sámi servodaga, iežaset birrasiin maid dovdet buoremusat. In oaivvil ahte dálá teáhterhoavda ii máhte ja dovdda teáhterdáidaga, go dan son gal lea čájehan ahte dahká. Son dovdá bures buot norgga ja olgomáilmmi klasihkkáriid ja lea buktán dáid sámi teáhterii. Son lea bures báidnán teáhterá iežas dáidagiin ja čehppodagain, muhto ii sáhte dušše jorgalit klasihkkáriid sámegillii ja dadjat ahte dá lea sámi teáhter. Vuođus ferte leat eambbo go dát. Sámi vuođđofilosofiija man birra Beaivváš humai dalle álggos. Gažaldat lea ge: šaddá go dát sámi teáhterin manin Beaivváš áiggui šaddat? Beaivváža maŋemus bihttá "Stálubursa" čájehii sámi muitalusaid. Viimmat orui Beaivváš fas lávkeme rivttes guvlui. Viimmat fas bihttá dego omd. "Johan Turi, Giegat Guhket" . Dađi bahábut šattai "Stálubursa" bihttá seaguhus sámi ja dáčča kulturárbbis. Sámi muitalusat ja luođážat hávke beakkánis Annbjørg Liena čáppa norgga álbmotmusihka nuohtaide. Leaččaigo dát Beaivváža jurdda bihtáin? In dieđe. Ja vaikko jurdda iešalddis dieđusge lea hui miellagiddevaš, váldit buoremusa ja čábbámusa iešguđet kultuvrrain ja daid sotket oktii, de lea gažaldat, mii dás šaddá boađusin? Šaddágo sámi teáhter? "Lea dehálaš doalahit árbevieru ja maid ráhkadit ođđa luđiid, ođđa musihka…" Beaivváš 1983 Mii diehtit ahte sámi musihkkárat eai leat nu oallugat go earát, ja ahte sáhttá váttis álo oažžut seammahat olbmuid mielde. Leat goitge oallugat geain berre jearrat, ovdal go olggobealde viežžá čehpiid. Namuhan dušše dáid; Áilluhaš, John Persen, Mari, Roger Ludvigsen, Wimme Saari, Frode Fjellheim, Halvdan Nedrejord, Johan Sara jr., Klemet Ante Buljo, Ulla Pirttajärvi, Sancuari, Sagittarius, Kai Somby, Sáve ja vel buohkaid sin geat juoigat máhttet, eaige sii leat nu moattis, ja buot eará sámi musihkkáriid geaid dás in leat namuhan. Mii diehtit bures ahte sámi kultuvra lea unni ja máŋgga dáfus stuoraservodat árvvuidisguin báidná min čađat. Danne lea unnitálbmoga doarrun várjalit kultuvrras, ollu váddásit go stuoraservodaga. Sámi servodagas ii leat go okta teáhter maid Norgga stáda doarju ekonomalaččat. Doaivumis ii dát ruhtagáldu hehtte Beaivváža ráhkadeames duostilis bihtáid. Dáččain leat nu ollu fálaldagat iežaset gillii, sihke teáhterat ja eará. Nu ii leat dilli sámi servodagas. Ja danne lea dán ovtta teáhtera doaibma nu deahálaš kulturguoddi. Nu maid sin geatnegasvuohta gehččiidasas, sápmelaččaide, go mis eai gávdno dát oallut válljenvejolašvuođat iežamet gillii. Dát okta teáhter ii leat nu gievra ja nanus ahte nagoda sámáiduhttit dáčča ja olgomáilmmi bihtáid, nugo omd. Romeo ja Julie. Ii šatta "sámi" go dan dušše jorgala sámegillii, ii ge jurddaš mii sisdoallu lea. Ja leago dá oba rivttes geaidnu ge? Go juohke álbmoga kulturárbi báidná su dáidaga juogaládje. Dan berrešii sáhttit vuohttit buorebut maiddái sámi teáhteris. Nu guhká go čielgasit oaidná ahte juoga dahkko dáčča vugiin, de lea álki dan váldit danin. Muhto go dáčča jurddašanmállet ja vuogit bohtet sámi hámis, de dan ii šat oainne nu čielgasit. Manná gal sámi namas, muhto lea dáru, amas sisdoallu. Nu mii rievdat ja siivvožit suddat stuoraservodahkii ja maŋemus eai leat šat erohusat maid viggat várjalit. Beaivváš atná iežas sámi teáhterin. Nu dahket maiddái geahččit, muhto Beaivváža barggus váilu sámi vuođđojurdda, mii sis lei dalle go álge. Geahččit besset gal oaidnit stuora klasihkkáriid sámegillii. Lea ártet oaidnit man árvvus norgga teáhterat atnet gielaset. Eanas oassi norgga institušuvdnateáhteriin gáibidit ahte neavttárat leat vázzán teáhterallaskuvlla, ovdal go addet sidjiide fásta barggu. Teáhterallaskuvlla giellapolitihkka lea álo leamaš garas, oahppit galget oahppat "Oslo-vest" dárogiela. Vaikko dát lea rievdagoahtán maŋemus jagiid, de lea dát árbevierru norgga teáhteriin ain nanus. Oahppit galget maid oahppat ovtta suopmana earret suopmaneaset. Teáhterallaskuvllas dadjet ahte sin vásáhus lea ahte lea váttis hupmat ovtta giela ruovttus ja molsut giela ollasit lávdde alde. Ja jerret movt sáhttá amasgilli máhttit neaktit bures. Norgga teáhterin vásihit ahte ođđa-dárogielagat eai dohkket oslolaččaid eahpelunddolaš ođđadárogiela. Geahččit lohket ahte neavttáriid heajos ođđadárogiella billista sin teáhtervásáhusa. Dás lea sáhka suopmaniid birra! Norgga teáhteriin leat unnán neavttárat geain dárogiella ii leat eatnigiellan. Geat eai máhte dárogiela, eai oaččo bargguid norgga teáhteriidda. Dákkár giellapolitihkka lea norgga teáhteriin. Naba dan ovtta sámi teáhteris, makkár giellapolitihkka doppe lea? Beaivváža neavttáriin eai máhte muhtimat sámegiela. Sii eai máhte sámegiela vuođđogrammatihka, goitge galget leat neavttárat áidna sámi teáhteris. Dávjá gullojit álkkes meattáhusat. Beaivváš berrešii dán váldit duođas, mieđïhit ahte dilli lea nu ja čájehit ahte sii duođai atnet eambbo árvvus sámegiela. Sii geat eai máhte giela, berrejit lohkat eambbo sámegiela go Davvin 1 ja 2, ovdal go besset lávdde ala. Soaitá leat nu nai go teáhterallaskuvllas dadjet ahte lea váttis bures neaktit amasgillii. 





Oahppágo goassege amasgiela nu bures ahte lunddolaččat dan giela dadjánvugiiguin nagoda govvidit dovdduid ja jurdagiid lávdde alde?




 Vaikko man čeahpes neavttár gal de livčče. Teáhterhoavda ii ge várra gula makkár giella muhtimiin lea, go ieš ii máhte sámegiela, ja váttis de ferte leat oaidnit bihtá ollislašvuođa ja cuiggodit giela. Višašiigo oktage "gebrokken" dárogielain neaktit Ibsena bihtáid Nathionalteáhteris, ja beasašiigo oba dahkat ge dán? Jurddaš mis, jus omd. Mor Åse dadjá Peer Gyntii: "Beer, du luver!" In dieđe, dušše jearan. In dainna oaivvil ahte Beaivváža neavttárat eai máhte iežaset dáidaga! Dan leat nu máŋgii čájehan ahte sii dahket, muhto sin heajos giella hehtte min oaidnimis sin čehppodaga. Sin giellameattáhusat billistit gulahallama gehččiiguin. Geahčči čohkká imaštaladettiin manne eai goasse sáhte oahppat sojahit sániid riekta, eai ge gula maid neavttár viggá čajehit. Ja dát lea vahát! Mis ferte leat riekti cuiggodit dán ja gáibidit buoret gielladási sámi teáhtera lávddis, almmá soarddekeahttá ovttage persuvnnalaččat. Ii leat dan dásis dát sáhka. Ná go Beaivváš duođas áigu ovddidit sámegiela? Sámegielas berrejit maid leahket juogalágan almmolaš giellanjuolggádusat, jus eai leat, na makkár sámegiella de šaddá loahpalaččat? Jus Beaivvaš olgoriikkas čájehivččii bihtáidis, de livčče váttis vuohttit gii dán háve ges lea dulkon Shakespeara Romeo ja Julie bihtá. Beaivváža kulturduogáš ii boađe doarvái bures ovdan sin barggus. Dáidaga ja sielu giella lea universála ja dan galgá juohkehaš sáhttit ipmirdit, vaikko gos leažžá máilmmis. Dieđusge! Muhto ii dát hehtte Beaivváža doalaheames sámi iešvuođa. Juohke dáiddár han berre iešvuođainis báidnit dáidagis. Gos dál de bođeš. Manne mis galgá leat sámi teáhter? Jus Beaivváš galgá leahket seammálágan go buot eará teáhterat máilmmis, de sáhttet dát teáhterat addit midjiide maid Beaivváš addá. Gean ovddasvástádus lea váldit vára sámi muitalanárbevieruin dálá mediamáilmmis? TV, filbma ja teáhter leat dálá áiggi muitalanvuogit. Teáhter lea eambbo njuolggo gulahallan gehččiiguin go TV ja filbma lea. Ja lea imaš jus sámi teáhter ii ane rikkis sámi njálmmálaš muitalanárbevieru gáldun barggustis. Sámi árbevierus gávdnojit klasihkkárat, muhto ovdal go juoga šaddá klasihkkárin, de dat ferte fuomášuvvot ja nu atnot árvvus. Min klasihkkáriid eaba leat Asbjørnsen ja Moe čállán, eai ge leat ge čállon assás girjjiide ja almmuhuvvon álbmogii. Danne ferte sámi servodat, ja erenoamáš ovddasvástádus berre leahket sámi kulturásahusain ohcat čálekeahtes árbevierus "sámi klasihkkáriid" ja čajehit ahte dat maid gávdnojit. Ii oktage daga dan min ovddas. Ii sámi teáhter leat nu boaris ahte lea ollen dolkadit olbmuid sámi servodat guoski bihtáiguin. Dan beaivvi go dan lea dahkan, de sáhttá álgit olgomáilmmi bihtáid jorgalit sámegillii ja oahpahišgoahtit sápmelaččaide "høykultur" . Olgomáilmmi báidnin lea juo nu garas ahte jus ieža vel dan galgat bargagoahtit, ii de báze šat mihkke mis. Mis lea luohteárbevierru mii lea poesiija. Dajahusat ja mohkit mat eai gullo šat nu dávjá min mediamáilmmis. Eai soaitte gal Spellemannsprisena ožžon. Eat dárbbaš kvalitehta dainna lágiin mihtidit. Eat galggaše áđestallat buot olgomáilmmi vugiid, ja dušše daid atnit árvvus, baicca geahččat makkár riggodagat min lagasguovlluin gávdnojit. Doppe livčče olbmot miehtá sámi, mearragáttiin, Ruošša bealde, gávpogiin ja duoddariin, geain leat iešguđetge eallinvásáhusat. Gávdnojit ain boarrásat, geat leat erenoamaš čeahpit muitalit dološ ja dálá fearániid, muitalusaid, geat máhttet rohttehit dološ, dološ luđiid. Sii leat ealli gáldut árbbiide, maid eat gula, eat ge oainne šat nu dávjá. Eat ge várra beroš ge gullat. Beaivváš ii oro berošteame sin searvvis ohcat čehppodaga. Eai sin muitalusat ja čáppa luođit gullo sámi teáhteris, eai vel eai dalle ge go sámi muitalusaid áiggoše midjiide muitalit. Amas vuoiŋŋain dahket dán. Gal dat veadjá juo nu amas midjiide duot luohti nai ahte dat šaddá midjiide apmaseabbon go Annbjørg Liena fidjolmusihkka. Duon mii goit juobe TV:as ge leat gullan ja oaidnán. Máŋgii. Lea áigi ahte Beaivváš mieđiha ahte ii leat ávki áđestallat olgomáilmmi teáhteriid, čájehan dihte ahte sii leat buorre ja čeahpes teáhter, seamma dásis ja hámis go buot eará máilmmi teáhterat. Lea áigi ahte Beaivváš duođas atnigoahtá árvvus sámi iešvuođa. Ja ohcá teáhtera bihtáid ja sisdoalu doppe gos berre, jus áigu leahket sámi teáhter, namalassi sámi čehpiid searvvis - maid. Go sii gávdnojit jus sin oainnáše, jus gilleše sin ohcat. Nu go Beaivváš ieš dajai 16 jagi dás ovdal: "Gáldut gávdnojit doarvái gos ohcat. Giela-, servodat-, kulturerohusat, eallimat álbmogis mat orrot njealji riikas, sáhttet ealihit teáhtera. Ja iežamet myhtain, ipmárdusain ja máinnasmáilmmis gávdnojit gáldut main goaivut." "Muhto go mii leat našuvdna dulbmojun dilis, de fertet maid politihkalaččat bargat" Beaivváš 1983 Gos lea Beaivváža ovddeš servodatberoštupmi ja duostilvuohta? Dat ii vuhtto eará go dalle go teáhter galgá bogostahttit olbmuid cabareaiguin. Ii eambbo dalle go sámi servodat dahkko komediijan, de Beaivváš das berošta. Humor lea ge dat mainna buot áššiid lobálaččat sáhttá bilkidit, go dat ii leat go leaika. Hálbbes leaikkaiguin go ferte Beaivváš irggástallat gehččiide? Lea áigi ahte Beaivváš earáládje maid čájehišgoahtá beroštumi dasa mii sámi servodagas dál dáhpáhuvvá. In oaivvil ahte leaika ii leat cuiggodanvuohki. Beaivváža birra oažžo dáhpáhuvvat vaikko mii, ii dat oainne, vai ii go duostta šat duođalaš dásis cuiggodit servodaga. Gos lea gal Beaivváš go sápmelaččaid riektegažaldat dál galgá mearriduvvot? Ii go leat politihkalaš aspeakta maid Beaivváš álggos deattuhii dehálaš šat? Sámi servodat lea várra ollen nu guhkás ahte dan oažžu ollásit guođđit… Gosa leat šaddan sii geat Beaivváža nu duostilit álggahedje dalle maŋŋel Álttá ášši? Leatgo sii oalát hovkkiidan ja čielggehuvvan? Leatgo sii vuollánan, jávohuvvan ja vajálduhttán buot maid dalle dadje ja áigo? Vai leatgo áiggit nu rievdan ahte diet áigumušat eai leat dán áigge šat oba vejolaččat ge? Beaivváš orru oaivvildeame ahte dási dal dahká. Maid dál hoahkat daid agálaš sámi politihkalaš gáibádusaid, luđiid, sámi duot ja dát. Álkit lea čuojahit movttegis norgga álbmotmusihka, dánsut polkka ja leahket movttet. Vai movt Beaivváš? Na dan mun dušše imaštallen, jus leažžá lohpi, mii dahká din sámi teáhterin - Beaivváš? "Áigut čájehit ahte eat leat šaddan stuoraservodaga jegolaš sápmelaččat, vaikko leat veahá cápmahallan….mis lea juoga váimmus" Beaivváš 1983 Na vare beasašeimmet oaidnit ahte dis ain lea juoga juoga váimmus. ¶
"Dies eai leat čalmmit ovddabealde ja bealjit dakko gokko galget." ¶
Dušše Ruošša bealde váilot oassálastit go sámit deaivvadit sámemeašttirgilvvuide Gironis dan vahkkoloahpa. Golbma beaivvi bistet meassut ja olbmot galget gilvvohallat čuoigamis, čuoigannjoarosteamis ja báhčinčuoigamis. ¶
Girona Sámi Searvi lea lágideaddjin ja sii šállošit go Ruošša bealde váilot oassálastit. Nugo dábálaččat servet eanemusat Norgga bealde. Gilvvut álget bearjadaga ja lágideaddjit vurdet sullii 160 oassálasti. ¶
Čohkkáime ruovttus ja oidnen Áššus dahje Ságatis ahte galggai vuos iskkadeapmi, ovdalgo sámi mediaplána ráhkaduvvo. Sáddejin e-poasta jearrat sus leago beroštupmi. Son vástidii juo, de livččii dieđusge ja mun sáddejin e-poastta PEK ja SRN. Lona ii loga ovttage Sámedikkis lean dáhtton su ohcat olbmo ráhkadit plána. Lean gullan ahte lea du moarsi? In dieđe maidege dan birra. Inge háliit iežan priváhta eallima Min Áigái muitalit. Dat ii gula Min Áigái, iige gula earáide. Dat ii leat almmolaš ášši. Munnos ii lean mihkkege oktavuohta eará go ahte gullen su semináras ja háleštin diibmabeale maŋŋá. Dalle ledjen mun ovttasássi ja Eli Skogerbø fas náitalan. Leago Skogerbø dál du moarsi? Mus ii leat kommentára dán áššái obanassiige. Dás duohko ovddosguvlui. Dat ii gula dutnje, Min Áiggi lohkkiide, dat ii gula geasage. Dat lea mu priváhta eallin ja nu lea maid ovddosguvlui. Sámis eai leat fágačeahppi olbmot geat sáhttet dán barggu váldit. Dan dihten mun. Lei áibbas lunddolaš, go lean nu guhká bargan sámi mediain. Go bargen Áššus jođiimet ruđaid dihte dáppe Oslos. Dalle dovden ahte jos olggobeale olmmoš dahká dákkár iskkadeami, de árvvoštallet várra ášši earáláhkai departemeantta beales. Lona lohká ahte oaivvilda olbmo guhte lea olggobealde sámi servodaga, go lohká olggobeale olmmoš. OMD kulturdeaparteanttas lei čoahkkin 1996 dahje -97. Dan gal juohkehaš diehtá. Mus ledje rehálaš ja veahá dakkár dovdu ahte dás sáhttet sámi mediat veaháš dinet. Helt rene edle hensikter. Veahkehan dihte sámi mediaid. Lean nu guhká bargan sámi mediain dovdá dáid váttisvuođaid. nana buriid áigumušaid dienna árvalusain. ¶
Polárarieggá davábealde ekváhtora máttabeallái ¶
Jørn Gaski lea garra leavttuin geahččaleamen smiehtadit NSR riiikkačoahkkima birra ja dasto organisašuvnna njunnoša válljema vaikko ii lean oppa riikkačoahkkimis ge. Gutnejahttit juohkehačča vuoigatvuođa almmolaččat ja mediain cealkimin nu guhká go divaštallo duohtavuođas, jierpmelaččat ja rehálaččat. Eat veaje bálljo buriin dáhtuin ge vuohttit Gaski bissumin duon rámmaid siskkabealde čállosistis soames áviissaide. Gaski almmuha hui niehkomáilmmis ja lea beanta váttis gohčodit dan duođalažžan. Muhto go jo vuos leamaš nu ollu áviissain, de eat sáhte dan vuosttilkeahttá orrut. Moai, dálá ja NSR ovddeš njunnoša namas vástidedje Gaskái duohtavuođas. NSR ovddeš njunnoša namas ii leat muinna goassige diđoštuvvon áššis ja hilgguin ge Gaskki almmuheami. Jagis go ledjen NSR njunušin, vásihin láidedettiin stuorámus ja deháleamus sámi politihkalaš organisašuvnna man garra barggu ledjen váldán háldosis. Bargu gáibida 24 diimmu jándoris birra jagi. Sivvan go in hálidan šat joatki NSR njunušin lei go čuozai nu ollu mu bearrášiiddásasan ja go ledjen smávvamánnaáhččin. Eará ákkat - nu go Gaski de vikkaha - leat dušši ságat, ja ii ba gula ge go mearredin beahttalin joatkimis NSR njunošin. Ovddeš njunnoša namas ledjen geažidan válgalávdegoddái in galggaše ođđasit válljejuvvot. Ii ba leat ge duohta eretbijahallen, ii válgalávdegottis dahje earáin. Baicca geahččaledje siđadit mu joatkit NSR njunošin. Mo Gaski leš fuomášan mu eretbijahallan ii ádde go Gaski ieš. ¶
«Hei, ráhkkásan! Mun boađán ruoktot logi minuvtta geažes. Ánte.» Dákkár dieđu sáddii Ánte moarsásis. Seamma sullasaš dieđut sáddejuvvojit ruossut doarrás. Mobiltelefuvnnat njurgot álo go diehtu boahtá. Jus geahččalat háleštit nuoraiguin, de eai vástit. Gehččet telefuvdnii. Muhtumin gal fillehalat ja gáttát ahte duinna dat hállet. Dát orru leamen dat buot deháleamus sidjiide. Jus jearat máilmmi dáhpáhusaid birra, de eai leat gullan danne go ledje geahččamin filmma justa ođđasiid áigge. Eai ge mu dieđu mielde leat galle nuora geat jitnosit hállet sámi vuoigatvuođaid birra. Njukčamánus han lea Finnmárkku gielddain áigemearri muitalit galget go sápmelaččat beassat mearredit mo geavahit luonddu iežaset guovlluin. Go geahččalan hállat dáid áššiid birra nuoraiguin, de gehččet ártegit. Ja olmmoš dovdá2 iežas dego boares geregin gii dal duššiid hoavrresta. Muhto jus fal jearat biilamearkkaid, skohteriid, ođđaáigásaš biktasiid ja musihka birra, de gal vissa dihtet. Ánttes lea rukses Toyota MR2 nammasaš biila. Ođđaseamos mearka dieđusge. Ja son diehtá buot eará biilamearkkaid birra maid. Muhto diđeš go goas Sámediggi vuođđuduvvui. Sus lea biillas máŋgga čuohte wahttasaš musihkkarusttet. Maŋábealde leat sus albma bássa skájanas mainna gal vuovttat ceagganit go daid gullá. Son diehtá buot mo dát leat ráhkaduvvon. Muhto in dieđe diđeš go mo johkafanas ráhkaduvvo. Ánttes lea SKI-DOO MXZ skohter. Dat manná ollu jođánabbot go politiijáid skohterat. Ii Ántte eai ge eará nuorat jurddaš luonddu birra ja látnan vulget várrái juohkehaš iežas skohteriin. Áidna man birra smihttet lea jođánit vuodjit. Ánttes lea Reima skohterbivttas. Dat lea divraseamos ja eanemus ođđaáigásaš mii gávdnoš. Son rábmo man dat jo lea liegga bivttas. Ii das gal hála go dat láktá siskil. Ii son fuola beaskkas, gálssohiin ii ge goikkehiin. Dat leat menddo boaresáigásaččat. Ántte mielas leat dat boares diŋggat ártegat geat ain vázzet dongeribuvssaiguin dán áigge. Alcces gal leat Diesel mearkkat buvssat ja jáhkka. Goappašat bomullis ja dieđusge dat buot divraseamos biktasat. Son liiko ođđaáigásaš «dance music» guldalit. Muhto in dieđe máhteš go áhčis ja eatnis luođi. Mun, gii ovdal lean leamaš luonddubealušteaddji, smiehtan dávjá mo son boahtte áigi šaddá. Mu váttisvuohta lea mo galggašin morihahttit nuoraid berošteamis eatnamis, luonddus ja boahtte áiggis. Mun, boares sámeaktivista, eahpidan dávjá ahte boahtá go sámegiella ja sámi kultuvra duođaid seailut. Ja oažžut go son mii goassege ruovttoluotta vuoigatvuođaid iežamet guovlluide? Lean dávjá jearran alddán ahte mii dat lei mii manai boastut 70 jagiid ideologiijain. Ja mobiltelefuvdna njurgot njurgu. Muhtumin gal čuojaha oahpes nuohtaid maid. Inga Ravna Eira ¶
Go áiggit rivde, de gávnnai son barggu áiggi eavttuid mielde. Maŋemus bargoaddi lei sus Boazodoallohálddahus gos son lei moanaid jagiid fágabargin. Son leage leamaš álggaheame «oddaáiggi» bargguid ja lei guovddáš bargin sihke hukset Suoma-Norgga rádjaáiddi ja ráŧkingárddiid Oarje-Finnmárkkus. Go áiggit en rivde boazodoalu dáfus ja álge suvdit ealuid, de lei Lemeha Juhan das njunnožis. Son lea danin leamaš fárus čađaheame ođđa áiggiid doaimmaid sihke iežas beaivválaš bargguin ja doaimmain olggobealde barggustis. Leat ollugat geat muitet ja sávvet ain lihku, movtta ja dearvvašvuođa sutnje. ¶
Gieskat leat muhtin vánhemat Njuorggámis Suoma bealde ohcan vuodjinlobi skohteriin doalvut mánáideaset mánáidgárdái rastá deanu Fanasgieddái Norgga beallái. Vuodjinlohpi lea ohccon dan áigái go jiekŋa guoddá jagis. Sivvan manne vánhemat ohcet dán lobi, lea ahte sii hálidivččejit seastit vuodjima mánáidgárdái. Dás lea sáhka ollu miillaid birra jagis. Jus fertejit vuodjit tuollostašuvnna bokte ja de rastá joga Buolbmágis, de lea mátki guokte miilla. Jus besset skohteriin mánáideaset doalvut, de ii leat sáhka go 1.5 kilomehteris. Lassin vel dat ahte jagis sáhttá oktiibuot skohteriin rasttildit deanu, mánu dahje guokte guhkit go biillain. Go ii šat leat vejolaš geavahit skohtera, de dalle gal fertejit Deanušalddi bokte vuodjit, mii gártá 8 miilla. Nubbi sivva lea ahte sii hálidit mánáideaset oažžut sámegielat mánáidgárdái go Nuorggámis ii leat dákkár fálaldat. Sii hálidit ahte mánáide galgá šaddat nana sámegiella lassin suomagillii. Dákkár mánáidgárdi gos leat golbma giela, šaddá nana máŋggakultuvrralaš givrodahkan rádjaguvlui ja nannešii ja bisuhivččii buorebut dán birrasa mii juo ovdalis lea rádjaguovllus. Čáhcesullo Bolesguovlu lea dán ohcama ollásit biehttalan, ja dadjet ahte buot mohtorfievrojohtolat galgá leat tuollostašuvnnaid bokte, ja čujuhit Tuolloláhkii. Gosa de leat šaddan dat čáppa sánit mat daddjojit feastasárdnumiin, go lea sáhka rádjaguovlluid ovttasbarggus? Deanu gielddas leat álggahan Interreg prošeavtta, man namma lea «Skuvllaid ovttasbargu rádjaguovllus» . Dán ovttasbarggus lea váldoulbmil mo geavahit buoremusat skuvlla- ja mánáidgárddiid resurssaid goappašiid bealde rájá. Go álbmot čájeha hutkáivuođa gávdnat álkkes ja buori vuogi mo rádjaguovllus birget, ja geavahit oktasaš resurssaid, de leat byrokráhtalaš mearrádusat dáid daguid hehttemin. Mii diehtit maiddái ahte vánhemat dán rádjaguovllus leat rahčamin ásahit ođđa máŋggakultuvrralaš skuvlla, vai mánát sihke Norgga ja Suoma bealde ohppet sáme-, suoma- ja dárogiela. Makkár byrokráhtalaš hehttehusaid ja mohkoldagaiguin son sii besset deaivvadit? Eiseválddit leat juolludan miljovnnaid rájáid rastá doaibmi oktasaš prošeavttaide, muhto ii oro gávdnomin resursa addit lobi moadde máná vuojihit skohteriin rastá joga. Gosa lea šaddan dákkár doaimmain praktihkalaš ja jierpmálaš smiehtanvuohki? Mii doaivut dán áššis jođáneamosit gávdnot muhtin, guhte ádde rádjaássiid juohkebeaivválaš dili ja geas maiddái lea váldi dáhkat spiehkastaga stirdon njuoggadusaide, nu ahte sámiid iežaset ovttasbarggut eai hehttejuvvo eanet go dárbu. ¶
Ripeka Martin lea Turanga guovllus maorigielat oahpahusa dárkkisteaddji. Son duođašta ahte maori ealáskahttindoaimmain leat váttisvuođat. –Eai buohkat hála maori go gerget Kohanga Reos ja álgá skuvlii. Dát dilli vearrána jagis jahkái. Muhto olu mánát ohppet maori Kohanga Reos ja máhttet giela oalle bures. Earenoamážit jos lagasbirrasis - olgobealde giellabeasi - muhtimat hállet moari singuin. –Dađe bahát ollogat gártet dábálaš skuvlii Kohanga Reo maŋŋá, gos eai beasa ovdánahttit gielaset. Gieldda skuvllain galgá leat vejolašvuohta fidnet moarigielat oahpahusa, muhto dát ii doaimma áigumušaid mielde. Eaige leat doarvái sajit maori skuvllain buot mánáide geat leat leamaš Kohanga Reos. Dát lea sihke politihkalaš ja ekonomalaš gažaldat, maid Ođđa Selándda eiseválddit eai leat čoavdán. ¶
Aotearoa/Ođđa Selándda álgoálbmot - maori - árvvoštallá ásahit maori náššuvnna siskkobealde Aotearoa. Maori náššuvdna galggašii hálddašit buot maori áššiid, earret eará mearridit maori lágaid, gáibidit vearu maori álbmogis ja doaimmahit skuvllaid ja sosiála ortnegiid. ¶
NUORAT ČÁLLET: Sigbjørn Skåden, olgešbealde govas, jođiha Durdnosa sámi nuoraid antologiija prošeavtta. Dán son atná mávssolažžan guovllu nuoraide. ¶
Garra moaitimiid geažil geahčadii fylkkamánni iežas mearrádusa nuppes, muhto ii rievdadan oainnus áššis. Son ain caggá gieldda geavaheamis sámegielmáhtu lassigelbbbolašvuohtan virgáibidjamiin. Deanu gieldda sátnejođiheaddji Leif Kristian Sundelin čállá reivvestis fylkkamánnái iežas leat hirpmahuvvan go fylkkámánni meannudišgoahtá ášši nuppes dieđitkeahttá gildii. Sátnejođiheaddji lohká ahte lunddolaš bargovuohkin livččii leamaš jos fylkkamánni livččii gulahallan gielddain, háliida go gielda ođđa meannudeami áššis, ja makkár vuođu nalde dan dagašii. Dasa lassin lea imaš ja boastut go fylkkamánni čujuha kanturhoavdda Selforsa telefunságastallamii vuođđun ođđasit geahčadišgoahtit ášši. Dál lea Deanu gieldda sátnejođiheaddji bivdán Gielda - ja guovludepartemeantta guorahallat ášši. ¶
Njuorggánlaččat Minna (3) ja Mira (6) Länsman (gurut bealde govas) leaba ožžon saji Deatnogátti mánáidgárddis Fanasgiettis. Dál cagget riikarádjenjuolggadusat sutno rasttildit deanu vai mátki mánáidgárdái oanošii. Dálvit lea mátki biillain sullii 20 kilomehtera, ja geassit ferte johtit Deanu šaldi bokte. Dalle mátki šaddá 80 kilomehtera. Skohteriin ja fatnasiin, mátki ii šattašii go ovtta kilomehtera. ¶
Himankas vuostáiváldin lei váimmolaš ja árvidit sáhtii, ahte joavku mieđuštuvvui borramuša bokte searvegoddái. Riitta-Liisa Palovaara, Himanka searvegoddeoabbá ja su boadnjá girkohearrá Olavi Palovaara bovdestii velá gussiid ruktosis. Oassi bázii orrut ruovttuide ja oassi fas leairaguovddážii, mii lea mearragáttis. Mearra borššodii ja bárut vuhtto viessan mátkkálaččaid nahkkárii. Geainnu alde lei guoddá- ja suohkkofabrihkka, gos bohte fasttain soames plasttetseahka dievva gálvvut fárrui. ¶
Norggas lea báhčinčuoigan bivnnut ja danin leat soames namat dovdosat miehtá máilmmi. Detnui bohtet nissoniid bealde Gunn Margit Andreassen, Liv Grete Skjelbreid, Annette Sikveland, Ann Elen Skjelbreid, Gro Marit Istad ja ollu earát. Dievdduid namain sáhtá mainnašit Halvard Hanevold, Dag Bjørndalen, Frode Andresen ja Ole Einar Bjørndalen. ¶
–Gielddaválgga ovddabealde áiggun geahčadit makkár valáštallan lohpádusat leat bellodagaid válgaprográmmaid ja álbmotčoahkkimis buktit ovdan gieldda buoremus "valáštallnanbellodaga" . ¶
Guovddáš šiljus mearridii Anders Eivind Eira. Dorvvolaš teknihkain beasai čađat meattá Čorgaša guovddáš čikčiid, geat maŋemus ledje buori ládje jorbbodan. Dárkilit sáddii dasto spáppa ovddos, ja oalát biđgii Čorgaša suodjaleami. Ovddabealde dagaheigga Nils Peder Gaup ja Per Otto Pulk stuora váttisvuođaid Čorgašii. Nils Peder Gaup bijai njeallje moala - vaikko sus ii leange muđui beare buorre beaivi. Per Otto ges coggalii guokte, ja njulgestaga bieguhii Čorgaša čikčiid iežas stuora leahtuin. ¶
Sámi NissonForum dat lea ovttas Kárášjoga mánáidskuvlla 1A luohkáin ja Káršjoga kulturskuvllain álggahan verddevuođaprošeavtta maid gohčodit "Arvedávgi-verddežat rájáid rastá" . Prošeavttas leat mielde Lujávrri ja Kárášjoga skuvlamánát, ja maiddái oahpaheaddjit ja váhnemat. Dál vuos álggos mánát leat oahpásmuvvama dihte sáddedaddan tevnnegiid, breavažiid ja skeaŋkkažiid gaskaneaset. Áigumuššan livččii ahte mánát dahket čájáhusaid ja ráhkadit čájálmasaid man bokte guktui bealde oahpašedje eanet kultuvrras ja eallinvuogis nuppi beal riikkarájáid. Áiggi mielde livččii áigumuš galledaddat guhtet guoibmáset nannet verddevuođaoktavuođaid ja doallat oktasaš čájálmasaid sihke Norgga ja Ruošša bealde. ¶
IPS-Bogota: Duháhiid mielde mánát oassálastet goappáge bealde Colombia sođiin. Máŋga duhát máná leat goddojuvvon dán bahča riiddu geažil. Virggálaš loguid mielde leat 2.500 máná goddon, ja 400 duhát máná leat ruovttuin biddjon eret. Dát lea vearrámus bealit, riikka guhkes borgársoađis. ¶
Arktalaš guovllut sáhttet vuot roassuin deaivvadit seamma dásiin go dalle go táŋkafanas Exxon Valdez ráigánii olggobealde Alaska logi jagi dássái, váruhit birasgáhttejeaddjit USAs. ¶
Adam Kolton, guhte jođiha arktalaš-kampanjja Alaska Wilderness Leauge:a, deattuha gáhtten doaimmaid váilevašvuođa, ja lohká ahte korrupta ja beroškeahtes vuogit oljoindustiija siskkobealde givssida guovllu. —Oljoealáhusas lea menddo stuorra váikkuhus. Ja dát fitnodagat dušše sturrot go Amoco ja British Petroleum (BP) leat ovttastuvvon ja maiddái Exxon ja Mobil, lohká son. Biraskriminalitehta lea maiddái maŋimuš áiggiid duođaštuvvon dušše go váruheaddji olbmot leat dieđihan váttisvuođaid, čállo rápporttas. Ovdamearkan namuhuvvo ahte Justisdepartemeanta 1998:s gáibidii badjil 23 miljon ruvnnu sáhku huksejeaddjiin maid BP lei láigohan. Ášši fuomášuvvui maŋŋá go muhtin bargi dieđihii BP jođiheaddjiide. ¶
Gilvalit goalmmát divišuvnna nalde ¶
Buot mii gullá duoji ovdánahttimii lea áddjás hommá. Go galgá iskat ja geahččaladdat de ádjána. Go ođđa veahkkeneavvuid, ođđa bargovugiid, ođđa čehppodaga, ođđa teknologiija, ođđa ávdnasiid jna. galggašii atnigoahtit, dárbbašuvvo iskanáigi ja duođašteapmi. Justa dáinna osiin ferte boahttevuođas garrasit bargat. Iige dušše ovttain, muhto máŋggain ja máŋggas oktanaga. Duojisge nugo eará surggiin dárbbašuvvo oahppu. Mánnávuođas gitta allaskuvlladássái dahje rávisolmmožin. Go bággoskuvlla geargá, fertejit leat eará oahppovejolašvuođat, oahpahallikantuvra, oanehat/guhkit kurssat, alit oahpu. Várrahan dásage dárbbašuvvojit vaikko logi bargi. Dásage fertejit ainjuo moadde prošeaktaovddasvástideaddji, jus galggaš duoji duođas váldit. Dás lean oanehaččat čállán duoji dárbbuid birra. Dása sáhttá dieđus lasihit olu eanet ja maid dárkilat čilget guđege oasi. Jus dáidda bijašii ruhtaárvvu, de dárbbašuvvošii olu eanetgo váile 4 miljovnna, maid duodji dál oažžu Sámedikkis. Fertet ieža dušše árvvoštallat galle logi geardde eanet. Dalle leage min buot dási njunnušiid ovddasvástádus buoremus láhkai ovddidit duoji. Buohkat dárbbašuvvojit dán barggus, muhto ferte geahččalit gávnnahit gii fuolaha maid, nu ahte eat šatta bálddalasat bargat, go barggut leat liikká doarvái, nugo dás bajábealde leange govven. Eat sáhte gal duhtat dainna mottiin miljovnnain, ja diktit eanaš oasi orrut. Gii de baicce galggašii sáhttit ja máhttit vuoruhit dáid gaskkas, eai bat buot leat seamma dehálaččat? ¶
Lea hui imaš go Guovdageainnu Sámiid Searvvis ja Guovdageainnu suohkanis eai oro riekta diehtimin gean várás galget beassášdoaluid lágidit. Leago sápmelaččaide, dážaide vai áibbas earáide. Orru mu mielas ahte go eambbo olgobeal olbmot biddjojit lagideaddjin, de unniduvvo sámekultuvra doaluiguin. De ihtegoahtá dáža- ja oarjemáilmmi kultuvra nu go "Bel Canto" . Leago jo nu ahte eai gávdno sápmelaččat geat beroštit sámekultuvrras ja geat maid fágalaččat nákcešivččii lágidit dien mađe stuorra doaluid. Avvisat, TV, Video, CD, Interneahtta ja eará mediat leat dievva olggobeale kultuvrrain. Mii eat dárbbaš eambbo Bel Canto, lehkosit dal čeahpit. Eat goit juste dalle go lea stuorimus sámi márkanat. Mii dárbbašat ollu sámekultuvrra mas lea alla dássi. Min kultuvra lea hávkamin. Mun in jáhke turisttat ge vulget Guovdageidnui Bel Canto geahččat, muhto hálidivčče oaidnit beakkán sámi kultuvrra. Mun muittán ahte "dološáigge" 70 jagiin ledje beassášmárkanat Guovdageainnus sámi musihka "Mekka" . Sámi buoremus musihkkáriid gaskkas leai hui deaŧálaš beassat dáppe lávddi ala. Dál lea nu ahte sámi buoremus musihkkárat unnán oidnojit lávddiid alde sámi stuorámus báikkiiguin. Sii begget gullon miehtá máilmmi nu go Japanas, USA:as ja máŋgga eará guovlluiguin, muhto eai fal Sámis. Mii letnet báhcán Sápmai heajos dáža ja Eurohpá vieruin. Nu gohčoduvvon Grand Prix. Dat mahkáš lea vuohki gilvalit musihkain, maid jo buohkat dihtet ii leat vejolaš. Ii guđegeláhkai goit sáhte duođaštit bohtosiid. Gullan lean ahte Sámi Grand Prixain lea ulbmil oččodit ođđa juigiid ja lávluid ovddosguvlui. Manne leat dalle seammáhagat oasseváldin jagis jáhkai? Ii oro Sámi Grand Prix loktemin beroštumi sámi musihkkii, erenoamážit nuoraid gaskkas. Almmolaš ruđat juolluduvvojit Guovdageainnu Sámiid Searvái, ovddidan dihte sámi musihka. Dan dihte leage sis ovddasvástádus. Mu oaivila mielde sáhtášii Guovdageainnu Sámiid Searvi šaddat konseartalágideaddjin, mii doalaha sámi buoremus musihkkáriidda lávddi gos sii besset čájehit iežaset álbmogii sin dáidaga. Guovdageainnu suohkanii maid berrešii leat hui miellagiddevaš geahččálit váldit ruovttoluotta dan ovddeš "hegemonia" mii Guovdageainnus lei 70 jagiin sámi musihka hárrái. Mun muittán bures go ledjen nuorra dieid beakkán 70 jagiin. Miehtá sámi vulge nuorat Guovdageidnui meassuide. Guovdageaidnu lei dievva earáguovllu sámi gávttiiguin. Sivvan dasa lei go deike bohte buot dat buoremus sámi musihkkárat miehtá Sámi, ja beasaimet sin gullat ja oaidnit. Diet lei hirbmat buorre inspirašuvdna midjiide nuoraide. Dalle ilbme juohke jagi ođđa sámi juoigit, lávlut ja čuojaheaddjit miehtá Sámi. Dien áigge lávejedje guokte sámi musihkkakonseartta Guovdageainnu beassášmárkaniiguin. Plasthálla lávii áibbas dievva, ja dáža aviissat lávejedje čállit "plasthallen bulte ut" . Mun in eahpit doppe ledje 2000 olbmo goappáge konsearttas. Eanaš oassi ledje sápmelaččat. Otná stuorimus konsearta mii lea Sámi Grand Prix geassá vuollil 1000 olbmo juohke jagi ja ollusat sis leat turisttat. Dál lea áigi jurddašisgoahtit kreatiivvalaččat. Sámi Grand Prix berre heaittihuvvot ja sadji fas čáhkkejuvvot daid buoremus sámi musihkkáriidda. Mun dieđán sii gal hálidit fas midjiide guossohit iežasit dáidaga. Sámi nuorat fas álggašivčče eambbo beroštit sámi musihkas ja ihtegoađášivčče eambbo sámi musihkkárat, mat gullojit guhkit áigge. Eará sámi dáiddáriidda maid berrešivčče lágiduvvot buorebut nu go govvasárguide, duojáriidda, girječálliide jna. Håkon Hansen Guovdageaidnu ¶
OHCEJOHKA:Deatnu čorgii iežas geasi guvlui mannan vahkkoloahpa. Stuorámus dulvevahágat šadde Ohcejoga Niemelis, gos baldut ja dulvečáhci sirddašii barttaid ja ovtta visttis fertejedje ássit fárret eret. Jieŋat manne dán giđa badje-Deanus oalle čorgadit gitta Ohcejohkii. Caggin dáppe šattai Gárnjársuolu mii dollii jieŋaid ja duhátjagi maŋimuš stuorra báttas lei duohtavuohta. Go báttas dievvagođii, de boatkanii geaidnojohtolat Gárnjargga bajábealde ja baldut oktan sogiiguin johte geainnu ala. Dulvečáhci olahii moaddečuohtemehtara bajábealde Niemela vuolimus dálus gitta lásaid gaskamuddui. Dulvebalus ledje eiseválddit fárrehan ássiid ovddalgihtii eret, ja seammás ledje sii maid gádjon eará luovos biergasiid dulvvi ovddas. Maŋŋeleabbos šaddege dálu turistabarttat čázi ja balduid árpmu ala. Logemat bartta ožžo stuorra čáhcevahágiid, ja oassi billašuvai balduid nordadeamis. Vuossár eahkket jotke jieŋat Vuollegeavgŋá meattá. Njuorgánsavu ii sparggehan, muhto čáhci ozai ráiggi sáissáide jieŋavuoli vulos. ¶
Eatnamat Canadas eai leat heivehuvvon ná ollu lottiide ja olles guovllut Hudson Baylahka, leat billašuvvan go lottit gaikot rásiid ruohttasa duohken. Juohke gease jápmet lottečivggat duháhiid mielde go eai oaččo doarvái biepmu. Vaikko dál šaddáge lohpi eanetlahkai čuotnágiid bivdit, de ii jáhke Saskatschewwan provinssa birasgáhttenministar Lorne Scott lottiid jávkat. –Dien guovllu olbmot eai bivdde nu olu čuotnjágiid. In ge jáhke bivddu leat rivttes čoavddusin. Boraspiret ja dávddat dásidahttet logu lunddolaš vuohkái. Muhtin indiánnášuvnnat davágeahčen Canada ballet ahte jus Ovttastahtton stáhtain ja máttabealde Canada bivdet lottiid, de bilida dat sin árbevirolaš bivddu. Bill Erasmus, Dene indiánaid hoavda, váidala reivvestis eiseválddiide ahte ii oktage leat sis gulaskuddan maidige dán váttisvuođas. ¶
Ii dušše Pierre lávu olggobeal libar leavgá. Miehtá Sámi leat áhkut jo vahku láibon gáhkuid ja ádját bassan leavgastákkuid. Suoma bealde maiddái, vaikko doppe ledje lappalaččat hilgon dieid albma sápmelaččaid čedelis leavgga. Sin ovddasteaddji, Terve Koskenkorva, lohká Min Áigái ahte sii leat ođđa leavgga designen, mas lea vilges ja alit ivdni. Mohkajohkkis maid ii leat ávvudeapmi mannan guosakeahttá. Doppe ribahedje Sámedikkis garra nákkástalladettin gáikkodit leavgga, muhto buorre lihkos gávdne čovdosa. –Min leh bitsan gumpperáru soabbegehcái. Gumppe leh aibbas lobi haga goddán ovttasráriid, nu ahte ii aktage fuomásan, dadjá Folke Dag Labbaepää, gii ii aibbas vissásit dieđe, muhto navdá iežas leat Sámedikki sátnedoallin. Lujávrris ges raporterejedje sádden vel Moskvas leavgga, muhto de fuopmai poastaolmmái rávki ahte die han lea gusto litna páhkka, ja de ii máššan, goarostii alddes buvssaid leavggas. Luftenjogas gal nektiiba Neil T. Lappland ja su jođiheaddji Hei Hitler heiset sámi leavgga, muhto baicce Norgga ja mohkkeruossaleavgga bálddalaga. ¶
OHCEJOHKA: Suomabeal sámit čoahkkanit miessemánus cegget Ruošša ja Suoma sámiid ustitvuođasearvvi. Suoma bealde lea Ruošša ja Suoma ustitvuođasearvi leamašan doaimmas jagi 1980 rájes. Eanemusat leat searvvis leamašan 85-duhát lahtu ja dál leat 13 duhát lahtu. Ohcejogas leat njeallje searvelahtu. Sápmelaččaid ovttasteaddjin Suoma guovddášsearvái lea válljejuvvon Veikko Guttorm, ja su áigumuššan lea miessemánus ásahit searvvi, mas beroštumit leat biddjojuvvon doallat oktavuođaid suoma ja ruošša sámiid gaskkas. –Mun lean dál searvvi sámiid ovddasteaddjin, muhto mus ii leat searvi duogábealde. Danin fertet dál cegget ustitvuođasearvvi, mii ovddida Ruošša beali sámiid dili. Searvái sáhttet buot Suoma sápmelaččat searvat, ja dalle mis lea maid eanet fápmu bargat áššiiguin, dieđiha Veikko Guttorm Ohcejogas. ¶
Sápmelaččaid ja sámi servviid gávdná vaikko gos. Møre ja Romsdal lea fylka, mii lea boaittobealde sámi váldobáikkiid, muhto goitge gávdno doppe sámi searvi. ¶
Ná it leat goassege ovdal oaidnán Shakespeare bihtá. Mac Beth lea tomáhta, ja tomáhtanjuvddus-boksa lea Gonagas Duncan. Varranaga niibi lea dábálaš márfi. Eará rollain oaidnit earret eará vuolabohttala ja termosa. Bihtá dáhpáhus lea dieđusge borranbeavdde alde go Åkerlund lea boradeamen. Ja ná oažžuge neavttár maid hui buori oktavuođa gehččiiguin. ¶
207 áirasa ovddastit čieza sierra indiánanáššonalitehta - shuar, achuar, huaorani, siona, secoya, quichua ja cofanes. Sii galget ráhkadit láhkaevttohusa mo muddet ekonomalaš ja huksendoaimmaid Amazonas-guovllus. Guovlu lea Ekvador ja Peru rájáid alde ja sullii 50 jagi lea leamaš riiddut dáid gaskkas. ¶
Ealggat leat dál čohkiidišgoahtán johkalegiide ja leat šaddagoahtán váralažžan biilajohtolahkii Kárášjoga ja Deanu guovlluin. Vuossáreahkedis vuddjui ealga 15 kilomehtera oarjjabealde Kárášjoga čoahkkebáikki. Dušše lihkku gájui ahte olbmot eai roasmmohuvvan, biilla gal reakčanii garrasit. ¶
Vuossáreahket vuot dáhpáhuvai johtolatlihkohisvuohta masa ealga lei sivalažžan. Biila lei jođus Kárášjogas Álttá guvlui go lihkohisvuohta dáhpáhuvai 15 kilomehtera oarjjabealde čoahkkebáikki. Ealga lei rasttildeamin geainnu muhtin fáhkka geaidnomohki duohkin. Vuoddjis ii lean eará go bálkestit biilla vai ealga ii deaivvaše biilla justa njunnái, ja vuoddji dán bokte suddjii iežas amas ealga ii boađe ovdaglása ráigge sisa. Dat manai bures dán háve maiddái go ii olmmoš roasmmohuvvan. ¶
Luondduhálddahus jođiheaddji John Anders Solbakken muitala Min Áigái ahte dát lea juo viđát ealga mii lea vuddjon geainnuid alde gielddas dán dálvvi, ja dat lea ollu. Eanaš ealggat mat deaivvahallet biillaide leat sisriikkageainnu alde. Sivvan dása lea soaitimis go dán geainnus lea stuorámus johtolat ja dan seammás ollu dálveealggat. ¶
Uhcán geaidnogalbbatSolbakken mielas ii leat Finnmárkku geaidnodoaimmahat bidjan váruhangalbbaid čehpedit. Galbbat mat dál leat biddjon Kárášjogas leat dastán go guođát čoahkkebáikki. Su mielas galggašedje galbbat biddjot lagabuid báikkiid gos vásihusaid mielde leat eanemus ealggat ja gokko lihkohisvuođat dáhpáhuvvet. Nubbi ášši mii Solbakken mielas ii leat buorre, lea go lea menddo unna gaskkaš geaidnoguoraid geainnu ja rođuid gaskka. Váldogeainnu bálddas galggašii ollu stuorát gujáš vai vuoddjiide livčče álkkit fuopmát ealliid go rasttildišgohtet geainnu. –Dát suddješii sihke mátkkošteaddjiid ja ealliid mealgat buoret. Mii oaidnit man uhcán lihkohisvuođas Suomageainnu alde Gáregasnjárgga guvlui leat, go doppe lea buorre govda gudji goappašiid bealde geainnu, lohká Solbakken. ¶
Maiddái bargiidorganisašuvdna "Norsk Tjenestemannslag" (NTL) lea árvvoštallan ášši dainna bohtosiin ahte Sollien ii leat dohkálaš vuođu nalde manahan virgelobi. –NTL mielas ii leat Sollien ožžon doarvái čielga ákkastallama su ohcama hilgumis. Obbalaččat lea NTL maŋemuš jagiid vásihan fylkkas máŋggaid áššiid main bargit eai leat ožžon virgelobiid oahppamii ja maid bargoaddi lea hilgon dainna ákkain ahte leat váilevaš ressurssat. Viidáseappot čujuhit mii Sámelága ja dan njuolggadusaide mat čielgasit dadjet ahte almmolaš ásahusaid bargiin lea vuoigatvuohta oažžut virgelobi nannen dihte sámegiel gelbbolašvuođa, čállá NTL. NTL árvvoštallá ahte Sollienis lea vuđolaš ávki máhttit sámgiela iežas beaivválaš doaimmas virggistit. Sii lokteje ášši siviilaáittardeaddjái. ¶
Lea ollu sáhka EU-ruđas, muhto gos dat bohtet? Mii leat čájehan ahte Norgga beallái ii boađe evrege EUas, go lea Norgga stáhta mii máksá iežas oasi ovttasbarggus. Suoma ja Ruoŧa bealde EU máksá dábálaččat 1/3 dahje beali goluid mii manná nu gohčoduvvon EU-prošeavttaide. Muhto Suopma ja Ruoŧŧa fertejit vuos máksit EUii, ovdalgo oažžu juoidá ruovttoluotta. Ruoŧas lea EU-parlamentta miellahttu Sören Wibe rehkenasttan ahte Ruoŧŧa lea 1995-97 áigodagas máksán 27 500 000 000 ruvnnu eambbo go maid lea ožžon. Dát ii guoska dušše stáhtakássii, muhto suohkaniid ekonomiija nai. Wibe gávnnahii ahte dušše 38 suohkana leat ožžon eambbo go dan maid leat máksán. Sámi guovllus Árjaluovvi orro leame áidna suohkan sullii balánssas, visot eará suohkanat lea máksán ollu eambbo go maid leat ožžon. Girona suohkan lea massán sullii 100 miljovnna. Suomas ii leat nie vearráid, muhto Suopma nai máksá eambbo go oažžu. Jus Norga livččii EU-miellahttun, lea čielggas ahte riikka fertešii máksit ollu eambbo go oaččošii ruovttoluotta. ¶
Dál EU regiontaktihkka lea ollen Davvikalohttii - ja orro lihkostuvvan bures. Interreg čatná almmolaš ásahusat ja priváhta fitnodagat EU-vuogádahkii. Go mediat muitalit Interregprošeavttat birra, de olbmot ipmirdit ahte EU doarju doaresbealguovlluid. Sii eai leat seamma áŋgirit bidjat EU-mearkka dasa jus muhtin fitnodat ferte vuollánit EU-njuolggadusaid geažil. Davvi-Norgga fylkkapolitihkariid gaskkas Interreg lea doaibman veahkkeneavvun jorgalit EU vuostálastima. Davviriikkalaš ovttasbargu lea šaddame EU vuollásaš doaibman. Dan oaidnit das maid Davvikalohttalávdegoddi ieš čálii Davvikalohtakonferánssas mannan čavčča: "Davvikalohttalávdegoddi lea politihkalaš ovttasbargoorgána gaskal vihtta davimus fylkka ja Davvibađaeana leana ja Lappi leana. NKK oaččui EU-riikkaid Ruoŧa ja Suoma olis ovddasvástádusa ráhkadit Interreg Davvikalohta prográmma. Interreg Davvikalohta bargu šaddá NKK stuorámus bargun jagi 2000 vuostá." Álbmotjienastemiin orui sámiid gaskkas leame stuora eanetlohku EU vuostá buot golmma riikkas. Muhto dál EU sámi prográmmat čatnet samedikkiid ja sámi organisašuvnnaid, politihkariid, kulturbargiid ja byrokráhtaid EU-vuogádahkii. Dat orro juo leame jorgaleami oainnu EU ektui muhtin sámi birrasiin. Sii geat leat bargan sámi servviin, leat dávjá ožžon barggu Interregprošeavttain. Ruoŧa bealde lea hui unnán leamaš ovttasbargu sámi ja ruoŧŧelaš servviid gaskkas, ja unnán solidaritehta sin gaskkas. Danin mii sáhttit doppe gávdnat dakkár surggehahtti oainnuid Ruoŧa Sámedikki Internet-siidduin, go dan maid Nils Gustav Labba lea čállán bihtás "Jurdagat sámi boahtteáiggis EUas" : "Mii lea buorre Ruŧŧii lea heittot sápmelaččaide. soaitá nuppeláhkai maid seamma gustojeaddjin. Namalassii ahte mii lea heittot Ruŧŧii, lea buorre sápmelaččaide. Mii eat gillá EU-vuostálastiin, muhto dovdat ákkaid: - ruoŧagiella áitojuvvo - ealáhusat goariduvvojit - máhttu ja čehppodat jávká guovllus - ruoŧa parlamentta váikkuhus geahpeduvvo - gaska fápmui guhkku Ákkat leat oahpásat, danne go leat seamma go min áittagovat. Ii fal Bryssela ektui, muhto baicce náššunstáhta Ruoŧa ektui. Áittagovat mat álohii leat leamaš min badjel, ja muittuhan min man fámuheamit mii leat ja makkár minoritehtadilli mis lea. Dál gillájit ruoŧŧelaččat seamma láhkai. Ii leat nu álki árkkálmastit." ¶
Ođđa bargosajit leat váldovuoruhansuorggit bissehan dihte olmmošlogu unnáneami, ja addit bajásšaddi čearddaide vejolašvuođaid ássat gielddas. Dáid gaskkas leat čuovvaš doaimmat guovddážis: - Turisma - Gielddalaš viessosearvi - Guolle- ja eandoallobuktagiid gárvvisteapmi - Ođđa vuovdinfiepmádat giehtaduodje- ja teknoindustriijái - Oktasaš arena ealáhusstrategiijade ja eanet boađusgáibideaddji ealáhus- ja doaibmabidjobarggut - Ođđa vejolašvuođat lotnolasealáhusaide - Gelbbolašvuođadásselokten ealáhusaid siskkobealde ja erenoamážit ođđa IT-strategiijaid siskkobealde - Sierra kulturhistorjagirji Davvi-Tromsii - AJA stáhtalaš gelbbolašvuođaguovddážin Gáivuonas - Eanet riskaruhta ealáhusálggahemiide Johtolatealáhusa ja turismma dáfus, de fertejit otná rusttegat ođasmahttot dási, fuolahusa ja fálaldaga dáfus, maid márkan ohcala. Guvlui ferte maiddái ásahuvvot rusttet mii doallá alla internašunalaš dási. Otná ealáhusaid siskkobealde nugo eanadoalus, guolásteamis ja giehtaduojis ferte ođđa vugiid mielde smiehtagoahtit ođasmahttima ja vuovdima dáfus. Otná ealáhusoasseváldit huksema, goaivuma ja industrijas berrejit iežaset fágaguovlluid čohkket vai nagodit deaividit boahtteáigásaš kapitála-, máhtolašvuođa- ja gilvogáibádusaid. Mii fertet hástalusaid váldit vuostá IT- ja dihtor surggiid siskkobealde, dainna vugiin ahte skáhpput máhtolašvuođa mii lea dárbbašlaš ráhkadit birrasa ja bargosajiid. Gielddalaš ealáhusresurssat fertejit eambbo smiehtagoahtit oppalaččat ja leat eambbo geavaheaddji berošteaddjit. Erenoamáš dehálaš lea ahte riskakapitála boahtá beavdái vuoruhanáigodagas Gáivuonas. gielda berre vuovdit buot gieldda viesuid ja ealáhusvisttiid luvven dihte ekonomiija ja ruđaid ođđa doaimmaide, ja seammás váldit eret nu olu go vejolaš doaimmaid mat dál nođđejit ealáhusfoandda. Vuođus juohke buori ja gálgolaš servodagas lea dehálaš ahte olbmuin lea identitehta ja iežaset kulturhistorja. Danne oaivvilda Gáivuona Bargiidbellodat ahte ovttas daid dáža kulturguovddážiin, kveana kulturguovddážiin Ráissás ja sámi kulturguovddážin Gáivuonas sáhttit mii ovttasbarggu bokte ráhkadit maŋggakultuvrralaš servodaga Davvi-Tromsii mainna mii buohkat sáhttit čevllohallat. ¶
Sámi TV-ođđasat šaddet bistit 15 minuhta ja sáddejuvvojit viđa ja guđa gaskka eahkedis (Norgga áiggi). Plána mielde galgá álggahuvvot sihke Norgga, Ruoŧa ja Suoma bealde. Juohke sáddagis galget leat unnimus vihtta reportáša. Daid lassin telegrámmat, studiokommentárat ja dálkedieđáhus. NRK Sámi Radio galgá buvttadit unnimus golbma ášši beaivválaččat. YLE Sámi Radio ja Sámi TV Ruoŧas fas goabbáge ovtta. Beaivválaš ođassáddagat gáibidit olu návccaid. Dušše Kárášjogas šaddet 22 fásta virggi TV buvttadeamis. Daid lassin galget luovusbargit fuolahit tekstema ja sámegiel jiena bidjama. Suoma ja Ruoŧa bealde šaddá maid dárbu bidjat lasi návccaid TV ráhkadeapmái. Danin vuordá NRK Sámi Radio doaimmahushoavda Piera Balto, ahte 40-45 olbmo šaddet leat olles áiggi barggus TV-sáddagiid ráhkadeamis. Ođđa TV fálaldat ii galgga čuohcat eará fálaldagaide. NRK Sámi Radio joatká dálá TV- ja radiofálaldagain. ¶
Norgga bealde álggaha ¶
SÁMEDIGGI: Sámi giellaráđđi Norgga bealde galgá gohččut vuosttaš čoahkkimii Sámi giellalávdegottis. Giellaráđđi fuolaha maiddái vuosttaš čoahkkima geavatlaš áššiid. Norgga Sámediggi fállá fas ahte Sámi giellalávdegotti čállingoddi gaskaboddosaččat biddjo Sámi giellaráđi čállingotti oktavuhtii Guovdageainnus. Sámediggi sáhttá váldit badjelasas bargoaddiovddasvástádusa ja Norgga beali Sámi giellaráđđi sáhttá fállat kantursaji, rehkatdoalu fievrrideami, arkiivabálvalusaid ja diekkáriid. ¶
Sátnefriijavuohta Ruošša bealde ¶
Elena Larionova, guhte bargá Barents Pressa Murmánskka doaimmahagas, rámidii lágideaddjiid seminára ordnemis. -Máŋgasat sihkkarit bohtet vel fitnat Oulus, son lohká. Ruošša beale oasseváldit ledje mátkkoštan guhkes mátkki seminárii. -Mii čohkkáimet vuos 17 diimma Álahedjui ja das logi diimma Oului, muhto in goittotge gullan ovttage nimmoreamen mátkki guhkkodagas, muitala Larionova. Son muittaša mo Barents Pressa álgoáiggiin Ruoššat ledje vehá olggobealde doaimmas, várra giellaváigatvuođaid dihtii. -Olu lea lihkkus rievdan daid áiggiin ja dál manná bures ja eai leat šat ovdagáttut, illuda Elena Larionova. Barents Pressa čállingotti bargin Elena muitala, ahte mannan jagi doaimmahahkii ledje 250 oktavuođaváldima, máŋgga eará riikkas. -Sávašin, ahte min doaimmahat sáhtášii sáddet journalisttaid olgoriikkaide muitalit Ruošša dilis, dadjá Larionova. -Dákkáraš seminárat lea muhtumiidda áidna báiki deaivvadit kollegain ja doaivu oaidnit buohkaid boahtte jagi semináras Ruoŧa bealde, Árjjatluovis, Larionova lohká sáhkavuorus loahpas. ¶
Johtolatoktavuođat máttanuortalaš Eurohpa oassái leat garrasit vahágahtton; Donau alde borjjasteapmi lea bissehuvvon go Novi Sad šalddit leat biliduvvon, ja buot johtolat Jugoslavia čađa lea bissehuvvon. Bomben lea maid váttisvuođaid dagahan Oarje-Eurohpa ja guovllu riikkaid, nugo Bulgaria, Romania ja Makedonia gaskkas. Eará gávppošanmáđiid eai gierdda šat nu olu johtit. ¶
Sierra Leaone: Liberia lea duogábealde ¶
–Mii leat lávken máŋga lávkki maŋosguvlui otná sámi dihtorčovdosiin, lohká Heaika Skum gii beaivválaš bargodilis čállá PC:ain. Son oaivvilda viđa jagi áigi lei buoret gulahallan PC ja Mac gaskka, nu gohčoduvvon "multitastain" , dahje Latin 9 čovdosiin. Skum beaivválaš bargodilli dagaha duppal barggu go Mac vuostáváldit eai nákce ollislaččat oažžut čállosa maid son sádde PC:ain. Vuostáiváldi šaddá oažžut čállosa árkka alde vai sáhttá divvut dan rivttes hápmái. Iešalddis sámi dihtorčovdosis maid namuha váilevašvuođaid nu go sántejuohkimis ja fontahámiin. ¶
Njuorggáma, Buolbmága ja Fanasgietti gilisearvvit evttohit guovddáš eiseváldiide leahkkut rájá Deanuleagis friija johtolahkii. Dát máhcahivččii daid oktavuođaid mat leat botkejuvvon sámiid ja sogaid gaskkas goappašiid bealde Deanueiseválddiid mearrádusaid bokte. ¶
Deanuleahki lea guhkki ja gullá njealje gildii, Anárii, Ohcejohkii, Kárášjohkii ja Detnui. Almmolaččat sáhtá rasttildit rájá Buolbmágis, Ohcejogas ja Gáregasnjárggas. Leagis sáhttet gal olbmot rasttildit rájá vácci, čuoigga dahje fatnasiin, muhto ii fal mohtorgielkkáiguin. Go galgá dušše geavahit almmolaš rasttildansajiid, de lossudahttá rádjaolbmuid doaimmaid nuppe bealde. Rádjábáikegottiin leat árbevirolaš johtolatbálgát ja máđit njuolgga rájá rastá , nugo Fanasgietti ja Njuorggáma gaskkas. Dát guokte gili leaba njuolgga buohtalagaid rájá. Rádjáguovllus ásset eanáš sápmelaččat gos sámegiella ja kultuvra ellet nannosit. Guktui bealde leagi leat olbmuin fuolkkit, ja beaivválaš sosiálaoktavuođat doibmet beaivválaččat. Njuorggán, Buolbmát ja Fanasgietti gilisearvvit bivdet riikkaeiseválddiid addit dábálaš lobi rájáolbmuide vuodjit mohtorgielkkáiguin rájá rastá. Rádjaolbmot sámeguovlluin fertejit beassat johtit muossádeabbot badjel rájá, ja tuollonjuolggadusat eai galggaše hehttet oktavuođa ja oktasašbarggu. ¶
Lea dego muhtin báifáhkká iđisteapmi dál go Hålogalaándda Teáhterii máilmmis vuosttasin lea mieđihuvvon drámatiseret Karen Blixena romána. Sivvan dasa veadjá leamen go čájálmaš ráhkaduvvo seammá riikkabealde mas muitaluvvo? Muhto Karen Blixas ii lean goassige mannan Davvi-Norggas, luondu mas muitala livččii govvidan juoga mii livččii menddo guhkkinl. Su Davvi-Norga lea siskkáldas luondu. Hålogaland Teáhteris leamaš vuođđojurddan bissut riikkaoasistis, ja dáinna čájálmasain teáhter de ođasmahttá. Karen Blixa muitalus speadjalastá Davvi-Norgga ja davviássiid čiegusmuitalusa, geahččon olgguldasas. Hålogaland Teáhtera Karen Blixa "Babehta mállásat" nammasaš romána lea Thea Stabell ja Halldis Hoaas drámatiseren. Soapmásat dáidet muitit dánskka filmmaža, muhto dálde easkka muitalusas gártá teáhterin. Buot bargoveáhka lea mielde, lassin vel soames olggobeale neavttár ge. Buohkanassii čuččodit 14 neaktára lávddis, ja lassin lea teáhter luoikkahan komponistta, koreográfa, vávváduojára ... vuoi gáfat go geahččit galget beassat movttáskit! ¶
Njealje mehtera allosaš muvrraid siskkobealde lea 1420 njealjedasmehtera viidodat, mas badjelaš bealli, 840 njealjedasmehtera lea sisviidodat. 




Muohttaga dan issoras stuorra ráhkadussii leat dárbbašan olu, sullii 16500 kubihkkamehtera. Na gos dan muohtameari ges leat čoaggán, jieŋa alde? 






Ii, dábálaš čázis dat lea bosuhuvvon, seammalágan biergasiin go čierastallanmelliide lávejit bosuhit muohttaga. Dát muohta oainnat lea njealje geardde nannosut go luonddumuohta, dat lea maiddái buhtesvielgat. Muvrraid siskkobealde leat kapealla, restoráŋga, dáiddagalleriija ja dán dálvve maiddái viđa muohtanástti muohtahotella. ¶
Muohtašloahtta addá buorre vejolašvuođaid ordnet dálvekulturfestiválaid. Šloahta lávddi alde leat fitnan máŋggat suoma ja olgomáilmmi násttit. Giema gávpotteáhtera ráhkadan bihtát (Jiekŋamáinnas ja Muohtadronnet) leat leamašan olbmuid miela mielde. ¶
Canada ii boađe čađahit lága mii galgá vuosttildit riikka fitnodaga almmuheamis USA bláđiin. Láhka galggai caggat riikka bláđiid duššamis bláđiid ja magasiinnaid hivvodahkii mat bohtet nuppe bealde rájá. Dál lea Canada mieđihan ahte amerihkálaš magasiinnat ožžot almmuhuvvot Canadas gos lea canadalaš almmuhusat, muhto ii leat ovttamielalašvuohta man olu canadalaš čálus dáin galgá leat. Soahpamuš gaskkal USA ja Canada addá USA bláđeeaiggádiidda lobi váldit 18 proseantta almmuhus sisboađuin canadalaš oastin almmáge makkárge ruhtademiin Canadas. Dát gáržehus sáhttá dušše viiddiduvvot jus olggosaddi dagaha ahte 51 proseantta sisdoalus lea canadalaš ja ahte álggahit vuovdin sajiid Canadas. ¶
Gurutbellodat oaččui Dáloniid listtu, Guovddašbellodaga, Olgešbellodaga, Sámeálbmot listtu ja Lemeha Ánne/Anne K. Hætta (Risttalaš Álbmotbellodat) mielde evttohussii. Oktibuot gárte siidjiide 12 jiena. Suohkanstivra juohkásii dán gažaldagas. Nuppi bealde lei namuhuvvon ovttastus, nuppi beallái čoahkkanii ges Johttisápmelaččaid listtu, Bargiidbellodat ja Ellon Áilu/Aslak Bals (Risttalaš Álbmotbellodat). Sii ges dorjo bargolávdegotti árvalusa - Finnmárkku eanahálddašeapmi. ¶
HEARGEGILVVUT: "Karasprinten:is" ii dárbbašan leŋget reaga hearggi maŋŋái. Dalle sáhtii dan nalde čohkohallat ja čuovvut mielde. Ii duollji ge leat mihkkege heittogis ávdnasiid, go gáffelihtti vel lea fárus. ¶
Miennas lea jáhkku boahttevaš ovttasbarggu suohkana kulturossodaga ja skuvlla gaskka. Vaikko mediijabádjái lei stuora beroštupmi nuoraid gaskkas, de ii nagodan gielda jođihit baji maŋŋel go prošeaktaruhta nogai. –Kultuvra gehččo dađibahábut luksus doaibman go suohkan galgá ruhtadit iešguđet doaimmaid. Ja luksusa eai sáhte ruhtadit, go álggos fertejit vuđolaš dárbbuide addit ruđa, čilge Mienna. Dan dihte lea Miennas jáhkku oažžut ruhtaduvvot filbma- ja mediija nuoraid fálaldaga go lea ovttasbargu suohkana ja skuvlla gaskka. Son lei mediijabaji prošeavttas olles áiggis oahpaheaddjin ja lea vásihan buori beroštumi nuorain. Sii leat ráhkadan máŋggaid filmmaid mat leat čájehuvvon Nuoraid Kulturdeaivvademiin ja eará almmolaš oktavuođain. –Jáhkán guoktása golbmasis logi jagi geahčen filmmaiguin bargamin olles áiggis, lohká Mienna, gii maiddái jáhkká dákkár astoáigge fálaldaga oččodit nuoraid geahččalit háhkat oahpu olggobealde daid árbeviroalaš bargosurggiid. ¶
Sámi álbmotbeaivvi - guovvamánu 6. beaivvi 1999. Olgun lea 27 buolašgráda, biegga vel vulos Deanuleagi. Olggobealde gielddadálu ja birasvistti libardit sámi ja dáža leavggat bálddalága. Luonddu spivkan lokte ja njulge biegga sámi leavgga, seammás go dáža leavga heaŋgá šlincut. Deanu gielladili mearkan? Sámegiela dilis Deanus 10., 11. ja 12 siidduin ¶
Lea vuosttaš geardde go Telenor Mobil bargá ovttas Suoma mobilfitnodagain. Fárrolagaid Sonera:in geavahit sii ovttas guhtta stášuvnna mat leat goabbat bealde deanu, Kárášjoga ja Deanu gaskka. Dainna lágiin ii leat goappáge mobiltelefunfitnodaga dárbbašan huksegoahtit ođđa stášuvnnaid. Kárášjoga ja Deanu gaskka lea E6 luodda mii lea180 kilomehtara ja guorra deanuleagi mii maid lea riikarádji Suoma ja Norgga gaskkas. Suoma bealde leagi lea maid luodda miehtá gaskka. ¶
–Anán váidalahttin go láddelaččat nagodit jođihit boasttu gova mediijas, lohká suoma Sámedikki válgalávdegotti jođiheaddji Nils Henrik Välkeapää. Dát dieđusge lossadahttá min barggu. Badjel duháha láddelačča leat ohcan beassat jienastit sámediggeválggas boahtte čavčča. Dálá sámediggelága sápmelašmeroštallamis leat eahpesihkárvuođat, mat diktet láddelaččaid ohcat Sámedikki jienastuslohkui. Sámediggi lea ovddidan Suoma vuoigatvuođaministeriijai rievdadit lága, ja oažžut sámegiela vuođđun sápmelaš meroštallamii. Dán rádjái eai leat guovddáš eiseválddit vel dahkan maidege Sámedikki láhkarievdadanohcamiin. –Sámedikki válgalávdegoddi lea vuosttaš orgánan čájehit ovddasvástádusa lága eahpečielggasvuođas ja dulkot lága. Dat lea leamaš lossa bargu, lohká Välkeapää. Lávdegoddi ii leat váldán rávvagiid olggobealde ja lea ieš ferten gávdnat čovdosiid. ¶
Manne rusttegat ja buohccebiila ledje nu hálbbit, lea go ovttasbargoprošeakta lea Ruošša bealde daid oastán. Ultrajietnaahpparáhta, mainná sáhttá sihke váimmu ja ogi iskat, leat Italias ráhkaduvvon, muhto doavttir Egil Utsi daguha ahte dain lea eambbo go dohkálaš kvalitehta. Duollováttisvuođat ja eanet gálvvut ruđaid ovddas, leat sivat manne Ruošša bealde leat buot gávppašan. Lassin leat doavtterveahkkeneavvuid steriliserenbiergasiid ja varraiskosapparáhta oastán. Sii leat maid oastán dálkasiid main oassi manná buohccevissui. Eanaš dálkasiid galget oažžut nuvttá, ja maid doaktárat ja buohccedivššárat juogadit Lujávrri olbmuide. Dálkasat Ruošša bealde leat oainnat divrasat ja dábálaš olbmot eai suitte daid oastit. ¶
Sonja Kristine vázzá nuppi luohká Buolbmát sámeskuvllas. Son liiko ávvudit Sámi álbmotbeaivve, go dalle son beassá lávlut lávddi alde ja olbmot leat čoahkkanan sin guldalit.. –Manne ávvudit Sámiid álbmotbeaivi? –Sámi álbmotbeaivi lea min sápmelaččaid šaddanbeaivi. Mun in muitte man máŋgii mun lean ávvudan min šaddanbeaivvi. Diibmá goit finaimet skuvllan lávlumin Deanušalddi birasviesus, doppe gos márkanat ledje. Dán jagi maid áigut vuolgit dohko fas lávlut. Dán jagi mii áigut lávlut: "Go hávskes beaivváš ihtá fas, de illudan , de illudan" lávlloda Sonja Kristine. Sonja čilge vel ahte sii áigot goit lávlut vel Sámi soga lávlaga. –Gávtti mun cokkan jos heiveš, muđuid ferten coggat vuolppu ja báiddi, čilge Sonja. ¶
Vuosttas gearrde áššui lei beavddialde ja dáálle occo sii doarjaga 13 ja vbuosttái 11 okta guoros Ášši vaidojuvvui boasto áššemeannudeapmi, eai dárkkistan, ledjego miellahtut nubbáššiis dárkkistuvvui joa vkku n mii lei sturron oanehis áigges badje 60ái. Jienastusa bohtosin lei stivrra dorjo 16 ja vuosttái manne 47. Stivrra lei guovtte jagi áigge dutkan vejolašvuođaid searvat eará slagain finmarkkus vai sii sáhtet gilvalit stuorra gávppoerádduid vuostái. Stivrra lei ovttamielalaččat sávččuhan searvat ovttasbargui muhteb go sii oččo áirasiid viuostái de.. Ssbjørn Guttorm ja Anne Kirsten Sara Anti mielas dát lei nu stuorra eahppeluohttámuš ahte soai geassádeigga dalán stivrras,. ¶
Nuoraid Lávdi lea festiválas erenoamáš oassin. Doppe deaivvadit nuorra sámi juoigit eará davviguovllu nuoraiguin, geat lávlot árbevirolaš vugiid mielde. Nuppi stuorra konseartta fuolaha Sven Henriksen ja Iŋgá Juuso Band. Biret Rávdna Johnskareng lea fas ovttasbarggus chiapaslaččain Temelotzi ráhkadan sámi/indiána dánsuma. Eará musihkavásáhusaid buktet Chirglichin Tuvas, Aiaiym Altaiváriin, Uragshaa Burjatias Mongolia rája láhka. Oarjjabealde bohtet fas Kanáda indiánajoavku Jerry Alfred & the Medicine Beat ja inuhkajoavku Aqsarniit. ¶
STUORÁMUS: Norgga bealde lea Iešjávrri oaggungilvu stuorámus dáhpáhus. ¶
Cuoŋománu jorggiheamis miessemánnun, sáhttá duorgogeahččái darvánit stuorát guolli. Suoma ja Norgga bealde leat dalle rudneráiggiide guovlladeamen duháhii mielde olbmot. Rutnis eai leat dušše guolit, doppe leat biillat, skohterat vatnasat ja olgoriikamátkkit. ¶
Norgga bealde leat lágideaddjit ožžon maid áigái stuorra gilvvuid. Stuorámussan lea šaddan Iešjávrri gilvvut, gos diibmá lei skohter váldovuoitun. Dán jagi besset olbmot fárrui vuorbádeapmái, mas vuoitu ii leat unnit go ođđa biila. Dan ii dieđusge sáhte oažžut gal báikki alde, go mátki geainnus lea guhkki. Dát muitala goitge midjiide, ahte Finnmárkku stuorámus jávri guovdo duoddara, čoaggá ollu skohterastiid ja dáppe beassá sihkkarit ii dušše oaidnit guliid, muhto maid earálágan vuojániid ja reagaid. Dáhpáhus soaitá leatge stuorámus skohtermeassu mii dál lea Finmárkkus. ¶
Norgga bealde besset gilvalit Iešjávrris miessemánu 1. beaivvi. Dohko beassá álkimusat skohteriin Jergulis, gos mátkin šaddá sullii 40 kilomehtera ja Šuošjávrris lea gaska vuot 25 kilomehtera. Jergulis sáhttá fitnet skohtersáhtu Iešjávrái. Seamma beaivve gilvaluvvo maid Čárajávrris, mii lea 40 kilomehtera Guovdageainnus davás. Suomas leat miessemánu 1. beaivve gilvvut Gilbbesjávrris Giehtaruohtasis. Anáris oggojuvvo fas gielddameašttirvuohta Anárjávrri Njeallimvuonas. Ohcejogas gilvaluvvo miessemánu nuppis Máttajávrris rabasgilvvuin ja anárlaččat leat seamma beaivve čoahkkanan Gáranasjávrái. Ovddešáiggi miessemánu vuosttaš beaivve ávvudeapmi, lea dál molsašuvvamin politihkalaš ráidovázzimis olbmuid čoahkkaneapmái, guovdo duoddariid návddašit vuosttas geasi mearkkaid. ¶
Gurotbeal ovddabealde dálueamit Rauna isitiinis Antto Aikioin. Eará olbmot leat Norggabeal badjeolbmot ja buohciiddikšut. ¶
Suoma bealde lea dábálaš leamaš ahte skvullat lágidit kulturdeaivvadeami juohke leanas, ja vuoitit de loahpas deaivvadit riikkadássásaš gilvvus. Nu riegádii ge Sámenuoraid Dáiddadáhpáhus, go skuvllain lágiduvvui sierra kulturdeaivvadeapmi sámegielat mánáide dahje mánáide geat ledje sámegiela oahapahusas. Sivas go dán jagi dáhpáhus ii joksan dieđihanáigemeari riikadási gilvui, de mannet diimmá vuoitit Gáregasnjárgga skuvlla Áilegasnieiddat gilvui. ¶
Vuosttaš vuorru lei oalle bahča Nordlysii. Ánnejoga vuosttaš moalla bođii go Ánnejohka beasai ráŋggaštančievččasteami čievččastit. Nubbi ja goalmmat moala bohte áibbas loahpas vuosttas vuoru. Go Ánnejohka ja Nordlys manaiga boddui, de lei Ánnejohka vuoittubealde olles golmmain moalain. ¶
Ánnejohka dovdui hárjánan joavkun Nordlysa ektui. Vaikko Nordlys ražai ja guhkit áiggi jođihii čiekčama iežas beallái, de goite ii nagodan Nordlys báhčit moalaid vuosttas vuorus. Ánnejohka fas čájehii oadjebasvuođa moala ovddabealde ja náhkehíi spáppa duosttilvuođain mollii go ain lei vejolaš. Vuosttaš vuorru lei oalle veadjemeahttun Nordlys ektui. Dovdui ahte joavku vikkai ja vikkai, muhto ii menestuvvan. Juohke háve go Nordlys bođii guossejoavkku moala lusa, de girddii spábba boasttu guvlui, moallastákku vuostá ja badjel moala. ¶
Muhtun orohagain Finnmárkkus lea seamma áigodagas boazolohku lassánan 72 proseanttain. Máttá-Várjjagis leat dakkár orohagat. Oppalaččat Máttá-Várjjaga boazosuohkanis lea dilli nu, ahte boazolohku lea doppe lassánan dán áigodagas 20 proseanttain. Vihkkengárttaid ektui lea eallideattut Máttá-Várjjagis vulobealde normála deattuid. Doppe leat dalle geahppa bohccot. Buolbmát boazosuohkanis lea boazolohku eanemus njiedjan, namalassii goappašiid orohagain 56 proseanttain. Eallideattut doppe leat bajábeal normála. ¶
Almmái lei dan geafes nieiddaguoktá bearrašii muitalan ahte galge sirkusii bargui nuppi bealde rájá, muhto Maiti Nepal fuobmái seammás ahte lei seamma almmái gii láve lágidit nepalalaš nissoniid India fuorravisttiide. Oapppášguovttos leigga lihkoš, go juohke jagi čuohtenear nieiddat šaddet diehtemeahttumit fuorragávppašeapmái. ¶
Golmma jahkásaš bargu Ohcejoga ja Deanu gielddaid gaskkas, oaččui lihkolaš loahpa duorastaga. Dalle besse Deanu biras- ja ealáhushoavda Svein Ottar Helander, Ohcejoga gieldda Arja Alaraudanjoki ja Meahcceráđđehusa Marja Männistö botkestit alit láđđi mearkan Jiekŋamearmáđi ollislaš leahkkumis. Dál besset báikeolbmot turisttaid lassin, geavahit ođđa ráiggi rájás, muhto sii fertejit muitit, ahte Suomas máđiid geavaheami ovddas ferte máksit. Máksu addá vuoigatvuođa geavahit máđiid oktavuhtii ráhkaduvvon fáladagaid, ja skohterastiiguin čoggojuvvon ruhta manna máđiid dikšumii. Suomas lea maid mearreduvvon geavahit suodjegahpira vuojedettiin. Norggas suopmelaččat eai dárbbaš máksit máđiid geavaheamis, muhto vuojašeapmi máđiid olggobealde lea maid sidjiide mávssolaš. Rádjaáidái ráhkaduvvon verráhis manná merkejuvvon máđii Buolbmát tuollu bokte Deanu ala, gos lea maid dihkkáduvvon moadde kilomehtera vulosguvlui. Dasto beassá Deatnoráigge hurgalit gitta Guhkesnjárgii, gos máđi gorgŋe eatnama mielde Gálbbatnjárgii ja Gávesluktii, gos turisttat besset máistit sáltečázi. ¶
Algeria ovdaolmmoš Habiba Bourguiba galledeamin Anár Sámi musea borgemánus 1967:s. Gurutbealde Sámii Liito ságádoalli Erkki Jomppanen ja doaimmajođiheaddji Juhan Nuorgam sámegávttin. Bourguiba gasku vilges biktasiin. Govva lea Arvo Ruonaniemi skeaŋka Anára Sámi museai. ¶
«Ná buorre» , jurddašan. «Dál lea giellaráđđi duođaštan ahte Kárášjoga gielda lea golbmii rihkkon giellalága» . Gáttášin ahte dál sáhtán beare guođđit kopiija daid áššiin giellaráđđái, de čoavdá ráđđi ášši ja Kárášjoga gielda ráŋggáštuvvo. Muhto nu álki ii leat. Mun ferten guoddalit ášši orgánii mii lea dasttá bajábealde rihkku orgána. Go Kárášjoga gielda lea rihkkon lága, de lea Finnmárkku fylkkamánne váidalanorgánan. Dattege Anne Dagmar Biti Mikalsen ii ávžžut olbmuid dalán váidalit. Son oaivvilda ahte buoremus lea váldit oktavuođa daid orgánaiguin mat leat rihkkon lága. –Vuohkkáset dávjá lea positiiva vuogi mielde ovddidit ášši, son rávve. In mun čuovo ollásit su rávvaga. Mun čálán fylkkamánnii váidalusaid. Kopiijaid sádden Kárášjoga ráđđealbmái, kulturskuvlii, skuvlakantuvrii ja Sámi giellaráđđái. Anne Dagmar Biti Mikalsen ii loga ovttage leat váidalan sidjiide giellalága rihkkumiid su njealji jagis giellaráđis. Dál son lea ožžon golbma váidalusa. PS: Dasto maŋŋá go ledjen čállán dán ášši, de ožžon poasttas dieđáhusa fitnogagas Finnmark Miljøtjeneste AS. Gaska-Finnmárkku oktasaš duopparfitnodagas. Dárogillii ožžot earret eará Kárášjoga ja Porsáŋggu ássit dieđuid duopparviežžamis ja -doalvumis. Mun sádden dás ge váidalusa Finnmárkku fylkamánnii. ¶
Sápmelaččaid vajálduhtte historjačallosiin, sáhtte dušše oanehaččat máinnašit, mottiin gurgadasain, ahte leahan mis dáppe dakkárge joavku. Veháš spekulerejedje, ahte mii son joavkkuid dat lea, gullá gal suopmelaš-ugralaš giellabearrašii ja várra lea vuolgán gosnu Nuorta-Eurohpa dahje Ásia bealde ja soaitá leat leamašan Suomas jo ovdal suopmelaččaid. -Suoma politihkas 1800-logu loahpas ja maiddái 1900-logu álggus leat mielastan vajálduhttán sámiid, áššebáhpáriin ii olus máinnašuvvo Sámeeatnamis, earret go lea sáhka geainnu ráhkadeamis dohko, jus Norggas lea leamašan sáhka assimilašuvnnas ja Ruoŧas segregašuvnnas, de Suoma vuogi sáhtášii meroštallat vajálduhttimin, lohká Isaksson. ¶
Isakssona áhči sohka lea Pajala-nammasaš báikkis Duortnosleagis, gos ruohttasat ollet ainjuo 1500-logu duohkái. Eatnis sohka lea fas vehá lullelis, Giemaeatnamis. Isaksson lea bargan doaimmaheaddjin 1971 rájes. 80-logu beallemuttus son smiehttagođii, ahte maid eará sáhtášii bargat go leahkit barggus. Nuba son álggii ođđasit studeret, vuosttašin rabas allaskuvllas ja dasto 1991 rájes Oulu universiteahtas. Ja dan bálgá alde son ain lea. Isaksson lea nákkosgirjebarggus, guorahallamin suopmelaš nálledutkamuša, mii guoská sápmelaččaide. Namalassii, ahte leatgo das gávdnamis rasisttalaš iešvuođat. Su dutkansuorgi lea jurddahistorjá. ¶
Dalle oaččui Vidar Solbakken maid čoavcci iežas ášši ovddideamis ja čuoččuhii ahte Bargiidbellodaga evttohus ásahit skohteršilju Dilljajohkii ii leat go maŋideapmi bána ásaheamis: –Vaikko vel gieldastivra mearrida ge Dilljajohkii ásáhit crossbána, de goitge bissehuvvo ásaheapmi boazoealáhusa bealis. Danne lea mearrádus dušši mearrádus go bána ásaheapmi goitge maŋiduvvo. In ádde mainna ulbmiliin Bargiidbellodat buot návccaiguin vikkaha crossbána Dilljajohkii vaikko dihtet dáid váikkuhusaid birra. Manne eai sáhte váldit vuhtii dan nuppi báikki maid mii leat ohcan mii lea moaddekilomehtara davábealde Kárášjoga márkanbaikki helikoptera seaivunsaji bálddas. Buot eatnamiid geavaheddjid bealit livčče soahpan dán báikki. ¶
Peder Mathisen lei jearran mii dahká Snøhvit gássa sámi opmodahkan? Guovddášbellodaga politihkkár logai olu riiddut leat čuožžilan Janoša gáibádusaid dihte, ja dáhtui sámediggeráđi cealkit gáibádusaid duššin. Dan ii dahkan Ing-Lill Pavall go vástidii sámediggeráđi beales. Nilssen deattuhii ahte sápmelaččain leat historjjálaš vuoigatvuođat luondduressurssaide. –Vuoigatvuohta eatnanvuol riggodagaide ja das maiddái oljo- ja gássagávdnosat olgobealde min rittuid lea áigeguovdilis fádda maid berre ságastit, čilgii Pavall. Mathisen lei maid háliidan diehtit makkár sámi álbmogis lei sáhka go gáibida vuoigatvuođaid gássii, Norgga dahje maiddái eará riikkaid sámiide? Ing-Lill Pavall fas vástidii dušše Norgga sámiin, muhto maiddái ruošša sámiin leat vuoigatvuođat iežaset luondduriggodagaide. Son čilgii dárkilit ahte ii leat jurdda duvdit geange eret, muhto oažžut sápmelaččaid vuoigatvuođaid dohkkehuvvot. –Oljoressurssaid ávkkastaddan Kanáda jiekŋaábis lea šaddan ávkin álgoálbmotservodagaide justa danin go álgoálbmotvuoigatvuođat eai leat hilgojuvvon. Mathisen ii duhtan moktege vástádussii. –Sámediggi berre dás doallat vuollegis profiila. Dál gáibida gássa. Boahtte háve sáhttá gáibidit feara maid nu eará. Mathisen háliidii Sámediggi guorrasit ovtta prinsihppii. Go ressurssat vižžojit Finnmárkkus, de galgá juoidá báhcit fylkii. ¶
–Láven gal álggus veahá balus go galggan vuoddját herggiin gilvvu, muhto dalle ferten jurddašii ahte jos gahčan, de gahčan. ii dainna ábut šat maidege, dadjá Ánne Risten go muitala movt su mielas lea gilvalit herggiiguin. Guovdageainnu nieiddaš Ánne Risten gilvališgođii sabehiid nalde heargegilvvuin diimmá dálvvi. Son láve čierastallat, čuoigat ja skohter maŋis gessot sabehiid nalde go hárjehallá. Ánne Risten ii leat vel vuoitán stuorát gilvvu, muhto diehtá ahte sus leat buorit vejolašvuođat, go son bargá ieš herggiiguin. ¶
Vaikko Ánne Risten hálida boahtteáiggis eambbo gilvalit sabehiid nalde herggiiguin, de ii leat mihkkege dáhkádus man guhká gille doaibmat. Áhčči čilge iežas nieiddaža luonddus juo beroštit hearggástallamii. –Lean lohkan nieiddažii ahte oažžu vuodjit nu guhká go orru leamen suohtas, dadjá áhčči. Maiddái Ánne Risten oaidná eará beliid go dušše gilvaleami suohttasin. Son beassá oahppat hearggi birra, johtit ja oahpasnuvvat eará nuoraiguin ja dál lea ožžon ođđa olbmá geas lea seamma beroštupmi. Muhto son ii ása seamma báikkis go Ánne Risten, nu ahte eaba beasa hárjehallat fárrolagaid. ¶
Hárjeheaddji Isak Ole Hætta lohká iežas lunttaid bures čiekčan vuosttaš vuorus, vaikko lei váivi ruovttubáikkis vuoittáhallat. Son lea duhtavaš dainna movt lunttat čikčet ovddasguvlui. –Ledje vuoittu bealde ja guokte moala livčče galgan doallat vuoitun, lohká Hætta. Stuorámus váttisvuohta Guovdageainnus lea ahte sis lea beare goavkut maŋabealde, ja nu besset nuppi joavkku čiekčit beare lahka moala báhčit moalaid. Hætta árvvoštallá ahte dat nuorra čiekčit eai leat vel láddan ja dárbbahit áiggi dasa. Ollu čiekčamat mannet vulos bajás ja váilu hárjánan čiekčan. Maŋŋel njeallje čiekčama eai leat vel Guovdageainnu lunttat nagodan oažžut čuoggáid, muhto Hætta ii loga iežaset vuollánan. –Mis leat máŋggat čiekčamat vel ja buorit vejolašvuođat čoaggit čuoggáid. Muhto mii fertet šaddat buorebut giddet maŋábeali. Guovdageaidnu váillaha hárjánan čikčiid. Sávvamis lea ahte Per Inge Eira čiekčagoahtá fargga. Hárjeheaddji čilge ahte dárbbašit ovtta guovddáš čiekči, gii jođiha olles joavkku. Ja dakko jáhkká hárjeheaddji ahte Per Inge livččii stuora ávkin. –Son lea hárjánan čiekči ja jáhkán su nagodit čohkket čikčiid. ¶
Kárášjoga nuoraidskuvlla oahppit doarridedje vuoittu nalde gitta dassá go šadde duhtát nubbin. Dat ii lean nuoraid mielas mihkkege vahágiid, go sii liikoje stereo CD-čuojanasaid oažžut vuoitun. Sii leaikkastalle go lohke: –Mii diđiimet rivttes vástádusa maŋimuš gažaldahkii, muhto eat vástidan vai boahtit nubbin ja vuoitit CD-čuojanasaid. Muhto go duođalaččat vástidedje gažaldaga, de mieđihedje mytologiija gažaldagid leamašan váttisin. ¶
Ohcejogas dollui maŋŋebáreahket dieđihandilálašvuohta rádjajohttiide, Suoma ja Norgga vearrosoahpamuša fáddán. Dát lei danin vai olbmot áddegohtet buorebut, mo riikkaidgaskasaš vearuhus doaibmá. Dieđiheapmi leage maid vearrohearrát leat vajáldahttán dán oktavuođas, go rádjajohttit vearuhuvvojit goappašiid riikkain. Suopmelaččat leat iežaset dulkomin ožžon áigái, ahte olbmot geassádit rádjaguovlluin go vearuhus šaddá geahppaseabbon go ássá eará guovlluin. Seamma áigge, go EU-prográmmat buorre áigumušain ja alla dási čoahkkimat dollojuvvojit, rahčet sámeguovlluid ássit iežasit ovttasbargguin. Norgga beal fitnodagat ja gielddat váldet rabas salain vuostái Suoma beal bargiid, muhto Suoma bealde oaivvildit leat buorebut doallat sin iežaset riikkas bargguidhaga. Jos sii ieža leat gávdnan barggu Norggas, de dat ferte ráŋggáštuvvot. Dát lea dál váikkuhan dasa, ahte rádjaássit eai leat šat nu gergosat vuolgit rájá rastá bargui. Dát váikkuha dieđusge rádjagielddaide ja Suoma eiseválddit leat árvvoštallan lágaid rievdadeami dárbbašmeahttumin, go rádjaguovlluin eai ása nu ollu olbmot. –Dát ii guoska nu máŋgasii, ja danin ii oro gánnáhahttin rievdadit sohpamuša, celkkii Timo Karkkola vearrobearráigeahčus. ¶
Guovdageaidnulaš Oskkal Máhte Ántte Biret Ánne, Berit Anne O. Kemi dat vuittii luđiin "Dovnnas Luohtin" . Kárášjohkalaš Anders Aslak Eira bođii nuppi sadjái oappáinis luđiin "Lise" . Mázelaš Anders Nils J. Eira šattai goalmmádin luđiin "Ivar" . Juoigan oasis ledje logi luođi. Lávlunoasis fas ledje vihtta lávlaga ja dan vuitti Skánit nieida Anja Vesterheim lávlagiin "Boares Muitu" . Nubbin šattai oslolaš Sven Henriksen lávlagiin "Báze Dearva Eatnamii" ja goalmmádin fas Wenche M. Hætta Mjøen lávlagiin "Dutnje" . Jury ovddasteaddji Laila Aleksandersen lohká vuoiti ja nuppisajehasa ožžon eanemus čuoggáid. Anja Vesterheima ja Sven Henriksena gaskkas lei leamaš garra gilvu. Aleksandersen lohká jury árvvoštallan sierra oppalaččat lálvuma ja movt lávdde nalde doaibmá. Sii besse guldalit lávlagiid maŋemiš geahččaleamis ja iešalddis gilvvu vuolde. SGP buvttadeaddji Elisabeth Heilmann Blind ii lean fáhtemis ságaide vástidit jury moaitaga. ¶
Nu go Kárášjoga kulturbirrasis juo leage, de lea dánsun hui guovddážis. Maiddái dán jagá Nuoraid Kulturdeaivvadeapmái ledje searvan golbma dánsunjoavkku. Kárášjoga kulturskuvlla dánsunjoavku Šete beasai viidáseappot fylkagilvui Levdnjii. Dánssa namma lea "Luođi vuolde" ja Šete lea fárrolagaid dánsujeddjiin Biret Rávdná Johnskareng:ain ráhkadan dánssa. Dánsujeadjjit dánsot sevdnjes lávddi nalde ja dánsujeddjiguin leat lupmalámppat maigguin čuvget dánsedettiin. Ná šaddaba seavdnjat ja čuovga vuostalagaid. Dát ráhkada hui earenoamáš birrasa, earánoamážit go vel čuojahit Wimme Saari ja Mari Boine musihka. Dánsujeaddjit geavahit muoraid ja rissiid veahkkin ja loahpas leat muorat ceggejuvvon dego lávvun ja rissit biddjojit duorgan. Dánsun dáhpáhuvvá dakkár vuogi mielde mas sáhttá vuohttit ritualaid ja dat leage maid Šete hálida govvidit iežas dánssain. ¶
Marvin Pope (17) čuojaha gitára ja lávlu, Kolbjørn Norvang (15) dearpá rumbbuid, Ailo Gjerpe (14) fas čuojaha keeboarda ja Martin Nordby čuojaha piano. Ovttas livčče sii musihkkajoavku, muhto dađi bahábut šadde golmmas sis mannat Levdnjii korpsadeaivvadeapmái ja nu gárttai Martin Nordby čuožžut akto lávdde nalde ja muitalit joavkku birra. Olbmot besse aŋkke gullat sin lávlagiid báttis. Joavku beasai viidáseappot lávlagiin "Mercedes Rein" mii rievtti mielde lea Janis Japlin lávlla, muhto maid Banana Airlands lea ođđasit lávlon ođđa sániiguin. ¶
Juoidá lea dáhpáhuvvan. Olu olbmot leat fárren sámegielat gilážiin gieldda guovddáš guovlluide. Nuorra sámegielagat, geat oahpahit mánáide sámegiela, leat nu eatnat fárren gieldda guovddážii ahte sámegielagat fárgga leat eanetlogus. Buolbmát sámeskuvlla oahppiin ásset badjelaš bealli vuolábealde skuvlla, ollogat Skiippagura ja Deanušaldi guovllus. Dattetge máŋgasat deattuhit ahte dilli livččii vel buoret jos livčče sámi ásahusat Deanus. –Dalle livčče olu sámegielat oahppan olbmot fárren ruoktot, lohká Deanu organisašuvdnahoavda Finn Arne Selfors. –Sámi sundeámmát livččii bures heiven deikke. Mis leat vaikko man olu sámegielat juristtat Deanus eret, son ákkastallá. ¶
Kirsten Alette Anti ii jáhke negatiiva guottuid servodagas dagahit mánáid sámegiela ovdii. –Mii mátkkoštit olu olggobealde mánáidgárddi, ja hállat álo sámegiela mánáiguin. Eat leat goassege gullan maidege fasttiid. Baicce bohtet ollugat rápmot min. ¶
Golbma sátnejođiheaddji-evttohasa seammá válgabiirres. Dát ii leat áibbas dábálaš Sámedikki čoahkkimis. Dattetge geavai nu mannan vahku. Bálddalága čohkkájedje golbma sámediggeáirasa Guovdageainnus, geat maiddái buohkat gilvalit sátnejođiheaddjidoaimma alde čavčča suohkanstivraválggain. Gurut bealde: Dáloniid Listtu eavttohas Issát Máhtte O. Hætta, Johttisápmelaččaid Listtu Ovlin Biera/Per A. Bæhr ja Sámeálbmot Listtu Klemet Erland Hætta. ¶
Norgga bealde olgobealde Finnmárkku lea davvisámegiella seailluhuvvon buot buoremusat boazodoalus. ¶
Otná iđida bulii fiinna rukses spárka helt gutnan, go Nilz X. Rølp lei spárkemin do doppe guhkkin Guhkesgurranjárgageažis dien jogaža rastá sáttomielli dán bealde deike márkanii measta helt gitta min lusa Sámerádioi Vullegurraoaivái. Lihkus stártii buollinbiila buolašin ja bođii báikái hui johtilit, nu ahte mii leimmet eambbosat, geat beasaimet oaidnit dán dola. ¶
Buollima sivva lei, ahte spárkejeaddji tullját ieš cahkkehišgođii røykka gaskan ja nisttihii buolli lightera goike hivssetbáhpára ala, mii lei spárkka alde na go de šaddá baikaheahti ovdalgo joavdá deike márkanii measta helt gitta min lusa, gos gal ii deaivan leat hivsset, oainnat vi sender all skiten i lufta (lihkus ii leat vel arktalaš birasprográmma dán registreren). - Buollinbiila vel vissa stártiige buolašin, vaikko čáskadeaddji glidelåsa gal jieŋui gitta, go galggai almmái iežas albma šláŋŋa rohttet olggos ja cirgalahttit dola njeaiga, dadjá šlukkešeaffa A. L. Fisachsen. Čáppa ruksesivnnat spárkkas eai báhcán go guokte bás luottaža vel jálásiid maŋis buollinbáikki rádjai. Dasa dat duonat nohke. Dál Guhkesgurranjárgga olbmot leat vel báhcán buolašin guoradit luottaid ja čirodit. Vearrámus lea ahte, Nilz X. Rølp lei luoikkahan spárkka dannego ovddit vahkus cuovkanii su iežas spárka, go beaškkihii oktii buoidagiin, mii lei speadjamin ealggaid dás luohkás áibbas lahka dakko gokko mii lávet čierastallat matpaussas maŋŋil ođđasiid. - Leibat egentlig buoidda, Nilz X.? - Dat lei enten buoidda dahje buoiddat. Ealggaid dat goitge lei speadjamin ja hája vel luittii dakkára, ahte... N. X. Rølp riehpu reagerii hui garrasit dán dáhpáhusa maŋŋil, iige duostta šat goassege spárket deike márkanii measta helt gitta min lusa Stáluláddui, go dat truolla buoidda (vei leigo buoiddat?) lea ain doppe luskemin. Min Áigi prentegoahtá fargga loguid, mat speadjalastet man galle ealgga leat goddon. Mis lea dáppe dál buolaš 96 %, čájeha mihtár man Suomas leat oastán. ¶
Otná iđida bulii fiinna rukses spárka helt gutnan, go Nilz X. Rølp lei spárkemin do doppe guhkkin Guhkesgurranjárgageažis jogaža rastá sáttomielli dán bealde deike márkanii measta helt gitta min lusa Sámerádioi Vullegurraoaivái. Lihkus stártii buollinbiila buolašin ja bođii báikái hui johtilit, nu ahte mii leimmet eambbosat, geat beasaimet oaidnit dán dola. ¶
Časkadanbiillat ferteje boahtit sihke Kárášjogas ja Ohcejogas ja guoktin časkadit guorbmebiilajorrii mii lei buollimin luotta nalde Levvajoga bokte. ¶
Dan rájes eai lean Nordlysas beare dáiga vejolašvuođat vuoitit. Eatnasat ipmirdedje ahte Nordlys lei vuoittáhallan, ja máŋggas oidnoje guođđime Niitoguolbana ovdal loahpa. Kárášjoga geahččit eai leange beare rámponveará. Vuoittubealde suovai gal PFK/Leavdnja Nordlysa eambbo mielde, muhto das ii lean stuora ávki. 78. minuvttas nagodii Nordlys dahkat moala, iežaset vuosttaš albma vejolašvuođas nuppi vuorus!! ¶
In áiggo dušše Jánoša - NSR:a ođđa jođiheaddji - gássagáibádusa geahčadit dán kommentáras. Dehálaš dáhpáhusat leat oainnat boahtimin maŋŋá maŋŋálaga Finnmárkku vuoigatvuođa mearrideames. Vuosttaš stuorra dáhpáhus lea juo dán vahkuloahpa, go Finnmárkku Bargiidbellodaga stivra ja ovddastusgoddi dollet čoahkkimiid Kárášjogas. Dás leat guksi ja guollemuorra čoagganan. Muhtimat hilgot buot Sámi vuoigatvuođaid, earát dorjot deháleamos osiid Sámi vuoigatvuođalávdegotti barggus. Maid sii mearridit dán čoahkkimis, šaddá maiddái Bargiidbelloga oaidnu go Finnmárkku fylkkadiggi gieđahallá ášši geassemánus. Bargiidbellodat fas lea deháleamos bellodat Fylkkadikkis. Ole Henrik Magga lea fas dadjan ahte guovddáš eiseválddit eai galggaše beroštit Finnmárkku gielddaid ja fylkagieldda cealkámušain áššis. Dienna orru ovddeš presideanta badjelgeahččamin Finnmárkku álbmoga. Muhto sus leat buorit sivat dan dahkat. Manin bođii čielgasit ovdan maŋŋá go Janoš - NSR:a jođiheaddjin - «jolgii» dadjat ahte olju ja gássa olggobealde Sámi rittu gullá sámiide. Iešalddis ii lean mihkkege boastut Jánoša gáibádusas. Olju ja gássa Sámi guovlluin gullá dieđusge sámiide, seammáláhkai go buot eará luondduriggodagat. Dehálaš prinsihppa berrege leat ahte sápmelaččat leat fárus sihke resurssaid hálddašeamis ja oažžut oasi dietnasis. Dát lea dálá áiggi álgoálbmotpolitihka mielde máilmmi dasis, ja muittán bures go Kanáda «Minister of indian and nothern affaires» Ronald Irwin logai Norgga bázahallan, danin go ii vuhtiiváldde daid ođđa prinsihpaid. Olu Finnmárkku ássiid váttisvuohtan lea, ahte eai vuollán vuhtiiváldit ahte sii ellet Sámi eatnamis. Vaikko sii eai dan daga, de lea riikkadási politihkkáriin liikká bággu geahččat ášši prinsihpalaš beliid, ja mearridit vuoigatvuođaášši riikkaidgaskasaš šiehtadusaid mielde. Dattetge ii leat dát bealuštančálus Ole Heandarahkii. NSR ja Sámediggi leat iežage meaddán. Eai sii lea vuoruhan diehtojuohkima, eaige oassálastán vuoigatvuođa digaštallamis. NSR livččii sáhttán geavahit iežas báikkálaš servviid ásahit opiniovnna sámi vuoigatvuođa beallái, muhto duohtaságas veallá organisašuvdna doddjon čilggiin. Sivvan dasa lea fas ahte ii oktage jođiheaddji leat viššan dikšut dán 90-logus. Danin ii leat iešstivrejupmi sámi guovlluin mihkkege álbmotgáibádusaid, ja danin eai leat sámi jođiheaddjit goassege šaddan albma álbmotjođiheaddjit. Áššis lea Odd Mathis Hætta čállán kronihka dáža áviissain maŋimuš áiggi. Sámi njunnošat leat oaidnán ahte lea veadjemeahtun vuoitit vuoigatvuođaášši álbmogis. Danin lea čatnan oktavuođa daidda geat loahpálaččat mearridit ášši. Riikka dási politihkkáriidda, departemeanttaid njunušbyrokráhtaide ja Finnmárkku fylkkalávdegotti njunnošiidda. Eai sii leat beroštan váikkuhit dábálaš olbmuid oainnu vuoigatvuođa áššis. «Dábálaš olbmuin han ii leat váikkuhanvejolašvuohta iige váldi» , Hætta čilge sivvan. Mun in dieđe man dihtomielalaččat sámi njunnošat leat bargan. Leatgo sii duođaid válljen badjelgeahččat álbmoga ja baicce dikšut oktavuođaid fámolaš ustibiiddisetguin. Jos leaš nu, de lea badjelgeahččan juo mávssahuvvon. Guovddáš sámegielddat dego Kárášjohka, Deatnu, Unjárga ja Porsáŋgu leat hilgon Sámi eanahálddašeami. Torkel Rasmussen, doaimmaheaddji ¶
- Buktit ovdan positivvalaš beliid Ruošša beale servodat- ja kultureallimis - Ásahit verddestallama prinsihppan oktavuođabargguin Ruošša beallái - Cegget fierpmádatjoavkku ovttastuhttin ja juohkin dihte dieđuid ovttasbargguid ja prošeavttaid birra Kárášjoga servodagas Ruošša beallái. Sámi NissonForum-SNF báikkálaš lahtut Kárášjogas leat áŋgiruššagoahtán vuosttaldit lobihis ja vahátlaš gávppašeami, mii vuolgá Ruošša bealde ja lea leavvagoahtán Kárášjohkii. ¶
Dušše logenáre mánáža ohppet sámegiela Ohcejoga gielddas. Sámegiella lea olles leavttuin jávkamin áidna gielddas Suoma bealde gos sápmelaččat leat eanetlogus. ¶
Go riekteášši ii leat áidna mas Brandsfjell dárbbaša ballat. Goappašiid bealde geasseorohaga, Gaarphkdaelie (dá.: Skarpdalen), leat jávrrit buođđoduvvon. Buođđodeamit leat dieđusge gáržžidan sin eatnamiid ovdalaččas, muhto dál áitá Trondheim e-verk vuot ain sin dili. Sii leat oainnat jurddašan dahkat tunella buođđoduvvon jávrriid gaskkas, mii galgá mannat vákki ja geasseeatnamiid vuoli. Dát tunella galgá buoridit el-fámu buvttadeami, ja seammás ávkkastallat jogaiguin mat golget Gaarphkdaelies. Guovllu sápmelaččat ballet ahte jogaid mielde nohká maid boazodoallu ja dehalaš oassi sámi kultuvrras. ¶
Suoma bealde Ohcejohas leat baicce ollu vuostálastit boahtán. Okta dain lea Máret Länsman (54). Son lea álggu rájes leamaš mielde vuostálastimin prostitušuvnna. Eará áššiid dihte ii leat goassege searvan miellačájáhusaide. Ná son čilge manin son šattai demonstrántan: –Mu váivvidii nu, go gullen buotlágan náitalan albmáid ja mánáid áhčiid fitnamin dáid báikkiin. De vulgen ieš geahččat mo doppe orru. Dat maid Máret lea oaidnán, oaččui su searvat miellačájáhusaide. Dattetge ii dieđe sihkkarit man olu dat váikkuha. –Bođii eske veahá unohis dovdu, ahte in dieđe go oidnen daid rivguid vázzimin doppe badjin, lohká ja jorgala oaivvi gohttenbáikki guvlui. –Muhto doaivvun oppa áiggi ahte ábuha. ¶
GONAGASAT: Juniorluohká vuoitoheargi Mummi. Gurutbealde vuoddji Anne R. Sara ja olgešbealde lihkolaš oamasteaddji Máret Aile Sara. ¶
Gárggoluobbalis láibojuvvui historjá vuosttaš kalohttameaštira juniorluohkká. Dán árvonama rábádii Jalgona Mummi Anne R. Sara lávžegeažis. Dát lei oalle stuorra beaivi, maid hearggi oamasteaddjái Máret Aile Sarai, gii maid ii leat agiin biliduvvon. Juniorluohká vuoittu árvvu lasiha vel dat, go luohkás gilvaledje 12 hearggi. Norgga bealde leat dál biddjon ollu searat ovddidit heargevuodjima, go dušše okta juniorain bođii Suomas. Dát muhtimiid áŋgiris gilvin, sáhttá váikkuhit garrasit boahtteáiggi boazogilvvuid bohtosiidda Norgga beale herggiid buorrin. Suohpan lei maid viššalit mánáid anus miehtá beaivvi, ja veahki luoitileapmái ii dárbbašan rohkadallat. Garggoluobbalis čielggai dat, ahte sámi árbevierut leat maid boahtteáiggis buorre vuođu alde. ¶
BIVDÁ GIERDEVAŠVUOĐA: Ruoŧa sámediggestivrra jođiheaddji, Lars Wilhelm Svonni lohká Norgga ja Suoma sápmelaččaid fertet gierdat vuordit. –Ruoŧa bealde lea nu geanohis parlamentáralaš dilli, mii ii čoavdašuvvo dán áigodagas, lohká son. ¶
Ruoŧa sámediggestivrra jođiheaddji, Lars Wilhelm Svonni, maid niegada ahte ráđđi sáhttá leat ávkin nannet sápmelaččaid oktavuođaid riikkaidgaskasaččat. –Dát lea lunddolaš ja dehálaš lávkin sápmelaččaide, oaivvilda Svonni ásaheami birra. Muhtin jagiid geahčen sávvá son ahte parlamentáralaš ráđđi lea ožžon dehálaš saji sámi servodagas. Muhto dál vuos ii gal jáhke parlamentáralaš ráđđi lea stuora ávkin, nu guhká go Ruoŧa parlamentáralaš dilli lea nu doavki. –Norgga ja Suoma sápmelaččat fertejit gierdat vuordit. Ruoŧa bealde lea nu geanohis parlamentáralaš dilli, mii ii čoavdašuvvo dán áigodagas. ¶
Dál leat guokte mielgasa gárvásat. Duogábealde oaidnit mielgasa, mii lea liibmejuvvon ja sojahuvvon. Dát galgá goikat. ¶
Gurutbealde badjin: Gøran Johnsen, Martin Jægervand, Tom Are Lukkari, Magnus Brun Munkebye, Aleksander Mathisen, Kim Daniel Mathisen, Odd Harald Amble Aronsen, Gleb Aronsen ja Robin Tapio Gurutbealde gasku: Magnar Johan Winther, Krister Lahm Halonen, Lena Irene Iversen, Joachim Breivik, Helen Midtgård, Kenneth Knibestøl, Emil Orvik Kollstrøm ja Vidar Helander Gurutbealde vuollin: Ina Aronsen, Marit Helen Andersen, Anne Therese Michelsen, Hilde Iversen, Maylen Stjerna, Ketil Andre Mudenia, Runar Saua ja Kine Pedersen ¶
Maiddái ieža báhtareddjit áigot searvat konsertii. Okta joavku áigu lávlut. Konsearttas lea maid eará doaibma go dušše ruhtačoaggin. Sosialálaš bealli lea seamma dehálaš. Báhtareaddjit bohtet stuora gávpogis ja sidjiide lea Kárášjohka hirbmat jaska, eandalii dál giđa bealde go ii dáhpáhuva mihkkege báikkis. –Konsearta čohkke olbmuid ovtta sadjái ja dalle šaddá veahá eallin, lohká Dan Robert gii fuobmái doarjokonsearta jurdaga go lei mátkkis. –Ledjen hotealla lanjas ja oidnen soađi birra measta juo buot TV kanálain. Dihten ahte ledje boahtimin báhtareaddjit Kárášjohkii ja jurddašin movt mii sáhttit sin veahkehit, čilge son. Dál lea ge son váhkkožis ráhkkanahttan stuorámus báikkalaš konseartta mii guhkes áigái lea lágiduvvon. ¶
Dán áigge Gáregasnjárggas ii lean skuvla ja skuvlarádjá badjin lei Guolnnás ja Gámasmohkis. Vulos olii skuvlarádjá Goatneljohkii. Oahppit ásse skuvlla ásahagas, gosa sii johte geassesiivun fátnasiiguin ja dálvit heastasáhtu mielde skuvlii. Dál lea Vuovdaguoikka skuvlla giddejuvvon. Duogábealde oahppaheaddji Hans A. Guttorm ja ásahatdikšu Maarit Nillukka. ¶
Ánne ruovttubáikkis lea sámegiella ealli giellan. Ieš maid jáhkká ahte son livččii oahpahan mánáide sámegiela, jos bearaš livččii doppe orron. Dálá birrasis lea suomagiella oktasaš giellan. Ánnii ii oro leamen álki čilget, manin sus ii leat nu nana jáhkku sámegillii ahte veadjá sirdit dan máhtu mánáide. –Olmmoš doaibmá vaikko ii máhte sámegiela. Go lean nuppi bealde rájá fitnan buvddain, de eai doppe ge sámás. Oktii čuojahin Sámi allaskuvlii, ii doppe ge hállon sámegiella. –Eará ášši mii soaitá leat váikkuhan, lea go in goassege leat máhttán čállit sámegiela. ¶
«Suoma bealde váttisvuohta lea dat go sámit leat hilgon eatnigielaset» ¶
Nils Henrik oaivvilda Eanodaga guovllu ja obbanassiige Suoma bealde váttisvuohta lea dat go sámit leat hilgon eatnigielaset. –Jos oažžut sámegielat olbmuid geavahit giela eambbo, de livččii dilli maiddái buoret. Dán gielddas leat birrasiid 400 sápmelačča ja dušše bealli hupmá sámegiela. –Heahtá guovllus leat duođaid unnán sámegielat mánát ja nuorat. Sámi váhnemat eai leat oahpahan giela mánáide. Leat dáppe ollu dakkár dáhpáhusat ahte goappašat váhnemat máhttiba sámegiela, dattetge eaba huma sámegiela mánáide. –In dieđe mas vuolgá, láikkoheamis, fiinnohallamis dahje vuolláneamis. –Váhnemiidda gal leat máŋgasiidda muitaluvvon manne galge hállat sámegiela ruovttus. ¶
Dasa lassin leat mu gulu mielde juo muhtimat Láhkkonjárggas johtigoahtán Oarje-Finnmárkku boazodoalloguovllu nuortimus orohagaide. Namalassii leat juo guovttis johtán Sivjui ja okta joahkohas Sállanii. Okta Lákkonjárggas árvideamis johtimin Fiettarii, go son lea dál siidaguoibmin ovtta Fiettarsiiddas. Sii leat dál guotteheamen oktasašguohtumiin Rágesváris, lulábealde Iešjávrri. Dáid áššiiguin ii oro Oarje-Finnmárkku boazodoallohálddahus ge berošteamen, go juo ii gullo mihkke mediain. Muhto jus moadde beaivve orrot beare guhká oktasašguohtumiin, de bat gal leat girdimin ja geahčadeamen. Dasto nuppe beaivve čállimin váidaga politiijáide. Beare dávjá orrot boazodoalloeiseválddit njiellamin áberávkkai buot mii guossohuvvo árbevieru namas, beroškeahttá iskat čuoččuhusa deaivilvuođa. Čielggas lea ahte sámi historjá ja vierut leat guhkit, go ovtta boares áhku ja ádjá muitu. Dearvvuođat studeanttas ¶
DEHÁLAŠ: Ainolaččaide mearkkaša ollu beasat čiŋadit árbevirolaš biktasiigguin, go dat buktá kultuvrra oidnosii. Gurutbealde govas leaba sámedikkeáirras Randi Skum ja olgešbealde fas Sámi Studeanttaid searvvi lahttu Vivi Skum. ¶
Táŋkabiila lei fievrredeamen Gáregasnjárggas Ohcejoga guvlui 14-duhát lihtera geahppa boaldinoljju go dat ovtta olgeš mohkis manahii stivrema ja jođii geainnu gurotbeallái. Earot bealde iskkai vuoddji oažžut vuojánis ruovttoluotta geidnui, muhto mátki nogai gaskan ja biila fierralii siiddu ala ceakko vieltái. Go biila vuos lei siiddu alde, de billašuvai maid muhtin rusttet nu ahte olju beasai golgagoahtit eatnamii. Lihkus Ohcejogas lei aiddo dalle eará firpmá táŋkabiila, mii mearreduvvui gurret gopmánan vuojána. Ná bázii oljovahát ollu uhcibun. ¶
Báiki, gos biila gopmánii, lei bures válljejuvvon. –Čuohte mehtera vuolábealde livčče olju beassat njuolgga Detnui ádjatráigge, seammáláhkai livčče lean maid bajábealde. –Lei maid lihkku, ahte biila ii lean jođus bensiinnain, dalle livčče buollánvára lean stuoris, go biila gopmánii dan beallái gos billas lea EL-rávdnjebotkon. Mii šaddat gáibidit dán lihkohisvuođa geažil ahte buot táŋkabiillaide galgá biddjojuvvot EL-rávdnjebotkon guktui beallái, loahpaha Juhani Sarre. ¶
Marja Sofia buohtastahttá otná ođđa sápmelašmeroštallama 1852 moivviid stevlidemiin. – Jus dál eai rievdat lága, de ferte mis heahtečoavddus gevret maŋidit dán jagi válggaid . Suoma ráđđehus ja riikkabeaivvit háliidit dáinna láhkarievdademiin dihtomielalaččat jávkadit sápmelaččaid Suomas. Otná ođđa láhka rahpá vejolašvuođa láttániidda searvat Suoma sámediggejienastuslohkui. Son čujuha láttániid lihkadussii, mat leat stuorra miellačájehemiin ja bahápropagándain nagodan oaččuhit jienastuslága rievdadit, go parlamenta šattai Sámediggin guovtti jagi dassái. Sámi Parlamentta áiggi ledje seammalágan gáibádusat Suoma bealde go Norgga bealde, nammalassii ahte galggai unnimusat okta máttarváhnemiin sámegiela hállan. Nubbi dehálaš gáibádus lea ahte galgá dovdat iežas sápmelažžan. ¶
15 proseantta Kárášjoga álbmogis barget boazodoaluin ja ealáhus geavaha ovtta goalmmádas oasi Kárášjoga eatnamiin. Billistemit ja eará doaimmat guohtunbáikkiin mat váikkuhit ealáhussii leat stuora vahágiin boazodollui. –Lea álki hoahkat ahte boazodoallu ii galgga hehttejuvvon sajistis, muhto ii leat seamma álki doalahit seamma čuoččuhusa go galgá mearridit dáhpáhusaid mat váikkuhit ealáhusa saji, čilge Anti. Dan dihte sávvá son ahte plána buktá gieldda jođiheddjiide, hálddahussii ja politihkkariidda ipmárdusa ealáhusa birra. Leat ollu boasttu guottut mat eai atte duođalaš gova boazodoalus ja nu leat vuođđun boasttu jođiheapmái ja mearrádusaide. –Muhto go gieldda njunnožiin lea nu unnán ipmárdus ja beroštupmi boazodoalus, ii go dalle leat balahahtti ahte boazoplánas šaddet dušše áigumušat báhpiriid nalde maid gieldda jođiheaddjit ja politihkkarat eai goitge váldde vuhtii mearrádusain? –Vuosttažettiin besset ealáhusa olbmot ja eiseváldit deaivvadit ja gulahallat ealáhusa birra ja dan dárbbuid, ja sávvamis buktá dát deaivvadeapmi oktasaš ipmárdusa ja buoret beroštumi gieldda bealis, loahpaha Johannes M. Anti. ¶
NSR baicce bargá sámi iešmearridemiin, ON-konvenšuvnnaid eamiálbmogiid vuoigatvuođaid mielde. NSR čujuha dás erenoamážit ON-lávdegotti rávvagiidda mo jávkadit nállevealaheami, ja dás deattuhuvvo ahte: "Iešmearredeami doaba mearkkaša ahte stáhta lea geatnegas láhčit dilálašvuođaid nu ahte buot álbmogat dáid rájáid siskkobealde, galget beassat ovddidit kultuvrralaš, sosiálalaš, ekonomalaš ja politihkalaš ovdáneami. Lávdegoddi lea aiddostahttán mo galgá iešmearredandoktriina áddet ovtta stáhta álbmogiid gaskkas ja stáhtafámu gaskkas. Lávdegoddi cealká ahte iešmearredandoktriinas lea siskkáldas bealli stáhtas, namalassii nu ahte stáhta galgá dáhkidit ahte buot álbmogat dán rájáid siskkobealde galget beassat bargat iežaset ekonomalaš, sosiálalaš ja kultuvrralaš ovdáneami ovdii" . (Genral Recommendation XXI (4a) 08.03.1996). Dát mearkkaša ahte min álbmogis lea vuoigatvuohta alddes mearredit sámi guovlluid riggodagaid hárrái, ja min álbmogis lea alddes vuoigatvuohta iežas ulbmiliid ektu hálddašit min luondduriggodagaid. Beassat čuovvut mielde ja bearráigeahččat iežas eana/-čáhceguovlluid, lea justa eamiálbmogiidda guovddášgažaldat, juksan dihte oktilaš kulturovdáneami árbevirolaš árvvuid kulturovddideamis. ¶
Reakšuvnnat ja šuohkimat maŋŋil Snøhvitášši leat hui buorit bealit. Vuoigatvuođadigaštallama Finnmárkkus čuvvot eará riikkat olggobealde Davviriikkaid, ja vuoigatvuođadigaštallama oainnuid fuobmájit ja čuvvot dárkilit. Australias, Ođđa Selánddas ja Kanadas, leat eamiálbmogiid čáhce- ja eanaguovlluid digaštallamat leamaš sullii seammaláganat go Norggas, ja digaštallama mihtilmasvuohta ja viidodat lea dustejuvvon. Min álbmoga duohta vuoigatvuođaid eatnamiidda, čáziide ja mearraguovlluide ferte geahččat máilbmeviidosaš eamiálbmotpolitihka oktavuođas, iige dán sáhte vajálduhttit vuoigatvuođadigaštallamis. ¶
Jagiid ovdal go partnervuođaláhka mearriduvvui, de barge homofiillaid organisašuvnnat garrasit ahte oažžut dan dohkehuvvot. Lágabuid čuohte stuorradikkeáirasa váikkuhuvvojedje oktii dahje máŋgii, ja buot áviisačállosat partnervuođalága vuostá vástiduvvojedje. Nugo Kristtalaš preassakántuvra (KPK) diehtá, de eai leat sihke Rabas Girkojoavku dahje Homofiillaid Riikkasearvi ja lesbbat bargan seamma plánalaččat ahte Norgga girkus ii galgga leat mearrádus mii hehtte homofiillaid ja lesbbaid partnervuođas oažžut vihahuvvon virggiid. Muhto ollu ovttaskasolbmot lea bargan garrasit ja váikkuhan ollu oktavuođain, vuosttažettiin bismma Köhn:a vuostá. Guovddážis dán barggus leat bargit Teologálaš Fakultehtas (TF) Oslos leamašan. Sin guhkesáigge strategijas lea issoras dehálaš ahte rabas Girkojoavku oaččui saji Troanddin girkobeivviin 1982:s, juoidá mii dagahii ahte joavku dohkehuvvui Norgga girkus. TF bargit ledje maiddái guovddážis oažžut Sigurd Osberga nammaduvvot bisman. Osberg gullá vuosttildeaddji bismmaide geat eai leat ovttaoaivilis Girkočoahkkima homofiillamearrádussii, ja barget aktiivvalaččat oažžut dan hilgut. Go báhppa Helen Bjørnøy ovddidii bisma Osbergii ahte son hálidii náittihit Siri Sunde ja Eleanor Brenna maŋŋá go leigga mannan partnervuhtii, de ii ávžžuhan bisma Osberg su ahte ii galgan dan dahkat, vaikko dahku lea Girkočoahkkima mearrádusa vuostá. Go Siri Sunde oaččui báhpa virggi ruovttoluotta, de dovdet homofiillat ja lesbbat sihke siskkobealde ja olggobealde Rabas Girkojoavkku dan stuorra vuoitun. Boahtte bargoulbmil homofiillaide oarganisašuvnnaide lea ahte homofiillat ja lesbbat partnervuođas galget oažžut seamma vuoigatvuođaid adopteret mánáid go náitalan olbmot. Torbjørn Greipsland SÁMAS:Min Áigi ¶
Kárášjoga valáštallanviesus ledje searvvit ráhkadan mállásiid ja gafe já gáhkuid. Sála lei juhkkojuvvon guovtti oassái ja gafejá bealli dievihii dakkaviđe. Nuppe bealde ledje mánáidstohkosat. Veaiggi mielde besse olbmot geahččat filmmaid main oidnoje Kárášjoga iešguđetge ásahusat. Olbmot ledje maid čoagganan herskostallat hotellii ja eará gafejáide. ¶
VUOITIT: Sihke oahpaheaddjit ja oahppit dearvvašvuođa ja Sámi Joatkkaskuvlla sosiálaossodagas leat movttegat go besset joatkkit veahkkedivššár oahpuin. Ovddabealde gurutravddas leat oahpaheaddjit Turid Ulvenes, Olaug Eriksen ja Kari Meyer Grønnvoll. Duogábealde gurutravddas fas oahppit. Per Ivar Henriksen, Gunn Elin Saua, Britt Anita Saua, Monica Kaumer, Brita Inga Sara, Anne Lise Saua ja Marita Johnsen. ¶
Sámegirječálliid Čaŋa gillii -turneas Anáris lei sáhkan earret eará sámi čáppagirjjálašvuođa jorgaleapmi váldoálbmogiid gielaide. Stuorra váttisvuohtan lei áviissaid mielde dat, ahte Suoma bealde eai oro gávdnomin jorgaleaddjit. Dat lea goit buot unnimus váttisvuohta. Jorgaleaddjit gal gávdnojit maid Suomas, gohan beare gávdnošedje jorgalusaide goasttideaddjit. Lean jorgalan golbma romána ja ovtta noveallačoakkáldaga. Inge leat áidna jorgaleaddji. Eanaš garra barggu duohken leamaš oažžut daid gávppálaš goasttideaddjiid bokte albmosii, iige maŋimuš bargu oro almmustuvvamin eisige. Dieđán ahte sámi girjjálašvuođas leat dahkkon earátge jorgalusat almmá bohtosiid girjejávppiid ja girjerájuid hilduin. Ovddit jagiid ánuhin veahkkeruđa ja jearahin goasttideaddji maid sámi girjjálašvuođa antologiija doaimmaheapmái ja jorgaleapmái suomagillii. In lihkostuvvan bohciidahttit mearrádusaid dahkki olbmuid beroštumi dien áššái. Vuosttaš váttisvuohtan lea dat, ahte ain eanet gávppálot goasttideaddjit eai leat beroštuvvan uhca unnitlogu girjjálašvuođas, jos dat čállo unnitlogu iige eanetlogu goasttideaddjiid girjemárkaniid eavttuiguin. Márkanathan gáibidit Sámi eksotihka, sápmelaš stereotiippaid ja seaŋgagovvadusaid, millosabbot rivgu ja eakti albma álgoálbmotbadjeolbmo gaskkas. Ja dat lihkostuvvet buorebut suopmelaš čállit, dego ovdamearkka dihte eatnanhearrámet dáppe Lappi-leanas. Stuorra veahkkin goasttideapmái livččii maid dat, jos čálli livččii riikkabeaiolmmoš, formulavuoddji dahje muđui beakkán dahje oahpis tv:a bokte. Váttisvuohta lea dieđusge maid dat, ahte sámi uhca giellaguovllus ii boađe iige várra sáhte vuorditge juohke jagi nu buriid teavsttaid, ahte dat movttáskahtášii friijaáigásaš jorgaleaddji bargui, man bohtosa ollen lohkkiid gieđaide lea eanet go eahpesihkar. Vaikko gávppálaš goasttideaddjiide girji-nammasaš dávvira girjjálaš dássi ii leatge nu dehálaš, lea dat liikká dehálaš jorgealeaddjái, gii dahká barggus girjjálaš ákkaid vuođul. Doarvái buori girjii jorgalivččii vaikko iežas illun beroškeahttá dan eanet márkaniin. Eino Kuokkanen Ohcejohka ¶
Váljoht` Biras háliida doalahit ja gáhttet guovllu árbevirolaš muitalanvuogi. Ovdal go riikageaidnu bođii 1972:s, de vánddardii álbmot heasttaiguin dálvet ja johkafátnasiiguin geasset. Dalá olbmot elle árbevirolaš servodagas, mas buohkat dovddadedje ja olbmuin lei lagas oktavuohta. Váljoga kapealla čohkkii olbmuid goappašiid bealde riikarájiid lestadiánalaš čoakkalmasaide. Dáin deaivvademiin elii muitalanvuohki. Ságastallui sihke dáhpáhusaid, balddonasaid, bassilašmuitalusaid ja muitalusaid earenoamáš olbmuid birra. Dát čuvvo olbmuid buolvvas bulvii. Olbmuiguin lei holisttalaš ipmárdus das mii lei paranormála, profána ja sakrála ja mii várrá váikkuhii lunddolaččat muitaleapmái ja muitalusaide. Maŋŋel go biilaluodda rabai "uvssa" stuora servodahkii, de lea buot dát rievdan. Olbmuin ii leat šat dilli deaivvadit ja gallestallat nuppi, ja dat dagaha ahte muitalavuohki lea jávkagoahtán ja vajálduvvagoahtán. Laila Ulvenes čilge ahte internášunaliserenproseassas maid buot servodagat vásihit dál, das rievdá maid olbmuid máilmmegovva, eallinvuohki, árvvut ja beroštumit. Dan dihte atná son dehálažžan dál čohkket daid muitalusaid maid ain muitet. Muitalusain sáhttá oahppat guovllu historjjá ja kultuvrra. ¶
Sihke Guovdageainnus ja Nordlys:as lea dán jagi nuorra joavku. Juste dát čiekčamat gal čájehedje ahte Nordlys:a čiekčit ledje veaháš "lossadat" go ruovttujoavkku "smávva-gánddat." Go Nordlys čiekčii Bjørn Olav Paulen dán háve čievččai gasku suodjalusas, válddii son measta visot spáppaid mat bohte sihke šilju nalde ja vel áimmus. Guovdagein` lunttat ealáskedje fas maŋemus guoktelot minuvtta, muhto eai nagodan coggat go ovtta geardde. Anders Eivind Eira roaiskalii spáppa njuolgga bajemus čihkii 25 mehteriis, mii lei oalle mihá fiinna skoahtta. Muhto das ii lean avki, dan dáfus go Nordlys lei jo deaivan mollii njealje háve. Ja nu vuittiige dán háve duoddara gilvvu, go sis han lei dat nu gohčoduvvon fápmu! FUOM: Soaitá mannat nu movt láve, ahte Guovdageaidnu fas dearpala Nordlys:a Niittoguolbanis! Čiekčanfákta: 3. div. dievddut Báktevári dahkurássešillju Guovdageaidnu - Nordlys 2 - 4 (1 -1) 1 - 33. min Mathis Mienna 1 - 1 45. min Jimmy Utsi 1 - 2 46. min Jan A. Hansen 1 - 3 49. min Øyvind Paulen 1 - 4 70. min Paulen Fiskes koarta: Jan A. Hansen, Nordlys Duopmár: Torbjørn Johnsen, Ákšovuotna Geahččit: 159 ¶
–Čielggas lea, ahte go ii leat dađi eanet ruhta SGP lágideapmái, de dát hehtte ovdaneami máŋgga dáfus. Jus galggaš sáhttit bures organiseret doaluid, de dárbbašuvvo dieđusge eambbo ruhta. Jus galgá nagodit addit oadjebasvuođa oasseváldiide, geat eai leat nu dávjá lávdde álde, de dárbbašuvvo muhtin gii sáhttá sin bagadallat, galggašii maiddái eambbo áigi sidjiide hárjehallat. Váttis ja issoras lea lávdde nalde čuožžut ja dan máhttit lea dáidda. Mii háliideimmet bagadallat dán jagáš oasseváldiid ja hárjehit sin lávdde alde juoiggastit ja lávlestit oadjebasvuođain. Dađi bahábut Sámi kulturráđđi ii ruhtadan dákkár bagadalli SGP:ii. Nu ahte dán áigge lea buot ovdaneapmi lea ruđa duohken, dadjá Elisabeth. ¶
SÁPMI: Dán čavčča ealgabivdiid namat čilget Leavnnjas duorastaga miessemánu 27. beaivvi. Meahcásteaddjiid miella beassat ealgabivdui, ii leat unnon vaikke beanamearrádusat leat čavgejuvvon diimmáš rájes. 243 joavkku leat vuorbádeamis geahččaleamen beassat oasálažžan ovtta 206 guovllus mat leat vuorbádeamis. Stuorámus meahcástanmokta lea Guovdageainnu suohkanis, gos bohtet olles 58 joavkku čuovvut vuorbádeami. Fylkkarájáid olggobealde ge leat 5 Romssa joavkku almmuhan iežaset vuorbádeapmái. ¶
Bearjadaga njukčamánu 19. beaivvi álget Márjjabeavvi doalut ealligovaiguin eahkedis. Das maŋŋil deaivvadit feastivála rahpandánssas ja jos dasa it duđa, de lea dán jagi maid - nu movt dábálaččat - idjagafejá. Go iđitbeallái gallánat idjagafejás, de sáhtát joatkit márkanastit gilvvohallanbáikkis Ovnnesjávrri nalde. Doppe njorostallet, gilvvohallet herggiiguin sihke sabehiid nalde ja regaiguin. Gilvvohallamat jotket sotnabeaivvi. Eahkedis doallá "Niko & Marie band" konseartta. Ja jos it liiko eahkediid dánsut, de leat sotnabeaivvi beaivedánssat. Sotnabeaivvi lea maid ipmilbálvalus Heahtá girkus. ¶
Mu čuoččuhus dás lea ahte Beaivváš Sámi Teahter ferte álggahit eanet aktiivválaš rekrutteringspolitihkka, ja eandalii nissoniid ektui. Go BST gal lea duođaštan ahte sii leat čeahpit rekrutteret dievdduid gaskkas. Ii ábut čohkkát dego gonagas dievá alde ja lohkat ahte; "gal sii geat dáhttot teáhteriin bargat, bohtet min lusa" go dievá vuolde ii gávdno ii siellu ge. Ja oppanassiige de lea sápmelaččas dakkáraš vuoigŋa ahte su galgá veaháš ohcalit ja oaguhallat. De ii ábut su presset dakkáraš oarjemáilmmi forpma sisa, ja dadjat ahte "don ozat min - mii eat oza du" . Dalle lea boađus ahte ii oktage boađe teáhterii, aŋkke ii sápmelaš. Ja go doarvái guhká lea ná "ohcan" sápmelaččaid, de teáhter dolká ja álgá rekrutteret olggobeale olbmuid, ja dalle lea ággan ahte sápmelaččat eai beroš teáhteriin bargat, danne go teáhtera rekrutteringspolitihkka ii leat doaibman! Lea go veara bidjat presterenlisttu dan mađe bajás, ahte dohko ii olat oktage sápmelaš, gii ii leat bajásšaddan dakkár servodagas mii movttiidahttá ja addá vejolašvuođaid teáhteriin bargat? In dieđe boahtá go mu oaivil dás čielgasit ovdan, mun geardduhasttán vel, vai áddehaddat; Sámi teáhtera ferte ásahit sámi vuoiŋŋa ja sámi jurddašanvuogi mielde. Go dán lea dahkan de lea teáhter ollu nannoseappot, ja gierdá vel oarjemáilmmi ovddasteaddjiid ge, jus ain leaš dáhttu dakkáriidda. ¶
Lea go BST:as nu fuones iešdovdu ahte ii duostta čájehit iežas etnalaš beali? Jos dat lea juoga sámi servodagas mii dagaha ahte BST baicce dorvvasta dáža julggiidde, dan sajis go ieš čeavládit čuoččodit, manne dalle eai ráhkat teáhterbihttá das, dan sajis go čiehkádit? Orru dego ágga ahte oasit sámi kultuvrras gullet museumii, ja dat oasit eai dohkke teáhterlávddi ala. Ja jos oaidnit teáhtera oarjemáilmmi ovddasteaddjin, de mii sápmelaččat eat sáhte goassige dainna gilvalit, go mis ii leat kultuvra mii lea dakkáraš dáidaga suorggidahttán. Goittot ii teáhtera, nugo oarjemáilmmis lea ovddastuvvon. Danne bohtet álohii olggobeale ja áinnas oarjemáilmmi ovddasteaddjit vuoitit sámi ovddasteaddjiid badjel máhtu ja dáiddu dáfus, go lea sáhka sámi teáhteris. Danne ii ábut gilvalit ja geahččalit duođaštit ahte sápmelaččat maid "máhttet" teáhtera. Go dán gilvvus sápmelaš ii boađe goassege vuoitit. Ja juste danne lea ge dehálaš ahte min teáhter čuovvola min árbevieruid ja daid ala hukse máhtu ja dáiddu. Go mis maid lea muitalanárbevierru ja maiddái máŋga beali, maiguin sáhttá hukset dohkálaš teáhtera, jos ii juste numo lea vurdojuvvon govva teáhteris. Mu dieđu mielde ii leat vel ii luohti iige duollji vel kvalifiseren museumagálvun. Guktot bealit leat ain anus ealli sámi servodagas, mii ii leat vel láddan vuorkadávviriidda. Ja iige Beaivváš Sámi Teáhter dárbbaš leahket ofelaš dákkár teáhtera ođđajurddašemiin. Gal suige máilmmis gávdnojit eará sajit gos sáhttá oahppat álgoálbmotteáhtera birra, earet go oarjemáilmmi birrasiin numo London, vai maid? Dat lea fal beare dáhtu ja beroštumi duohken dákkár birrasiid ohcalit ja gávdnat. Máŋggas leat duođaštan, ja eandalii dáidaga bealis, ahte sáhttá čájehit čehppodaga, muhto dát hárve dáhpáhuvvá daid premissaid alde maid oarjemáilbmi lea láhčán. Dáidda ohcá ja gávdná ođđa čájáhallanvugiid maiguin leat stuorra vejolašvuođat ja mat gal baicce sáhttet olahit dobbelii go Osloi. Maid teáhter áigu, fertejit teáhtera bealis mearridit ja dasto dohko huksegoahtit geainnu. Vai seammat dal lea áigi guorragoahtit savvon bálgáid, Beaivváš Sámi Teáhter? ¶
Dákkár gávppi organiserii ee. Johan Adrian Jacobsen (1853-1947), gii lei Risás Romssas eret. Son lei mearraalmmái ja johtán viidát. Jagi 1875 son bođii Hamburgii, gos oahpásmuvai duiskalaš gávpealbmái, Carl Hagenbeckii, geas lei stuorra ealliidgárdi gávpogis. Hagenbeck lei seamma jagi lágidan stuorát ealliidčájáhusa, mas ledje maiddái bohccot čájáhussan. Son lei ožžon muhtun sámebearraša Ruoŧa bealde buktit mn jođii de miehtá máilmmi, čohkkii etnográfalaš dávviriid, erenoamáš ealliid ja maiddái «primitiiva ja ártegis» olbmuid mat čájehuvvojedje ealliidgárddiin buriid mávssuid ovddas stuorra olmmošálbmogii Eurohpá gávpogiin. ¶
Olbmot ledje báikki alde oktan vuoddjiin ja mekanihkkáriin badjel duhát. ¶
– Ballen stártta, lean hárjánan vuolggahit sáddo alde ja Avvila betoŋŋa vuolggasadji ii leat buorre aŋkke munnje, muhto muđuid lei somá gilvalit, lohká kirkonjárgalaš Alexander Nordgaard, guhte vuittii rabas luohká drag-vuodjima, dego maiddái Gihttelis ja Soađegilis. ¶
Finálaš Nordgaard vuostá vujii gihttellaš Esko Takkunen, geas lea stuorra mohtor vuojánis. – Muhto Esko Yamaha lea lossat ja dál ledje bárut joga alde ja su vuoján orui mannamin daid čađa, go mun fas geahppasut vuojánin mannen báruid alde. Go galgá oažžut vuojána johttit bures čážis de ferte smiehtadit olu, mo stelle maŋŋedávggiid ja mo ovdadávggiid, dat lea hui dárkkes hommá, Nordgaard muitala. ¶
Almmolašvuohta olggobealde ¶
Eanandoallo- ja biebmoministtar Lars Sponheim lea heaitásan dan gáibádusas ahte boazolohku galgá Guovdageainnus dán giđa leat juste 64 300 bohcco. Son áigu baicca bealušit Guovdageainnu boazodolliid Stuorradikkis vaikko boazolohku lea ge bajabealde mearriduvvon logu. ¶
–Fápmu ii galgga iešalddis leat ovdun. Fápmu ferte leat dakkár ovdu mainna ollašuhttá ráfálaš, kultuvrralaš máŋggabealátvuođa, árvohábmejeaddji ja oadjebas čálgoservodaga. Go dán galgá juksat de ferte fámu maiddái riikkarájiid siskkobealde lávdadit buorebut go dál dahkkojuvvo. Jus mii áigut duođas váldit daid čáppa sániid sámi kultuvrra ja sámi iešmearrideami birra, de fertet dál ražastit, logai Nystø sáhkavuorustit. Son lohká Sámedikkiid ovttastahttima sámepolitihkalaččat rievttes jurddan. –Dát lea sámepolitihkalaččat rievttes jurdda, muhto dat dárbbaša láddanáiggi ja dat hástala sámi álbmoga olu. Dan gaskkas fertet Sámi Parlamentáralaš Ráđi ovddidit oktasaš orgánan, oaivvilda Nystø ja lohká ovttasbarggus eanet beliid. –Min oktasaš orgána ceggen lea dušše okta oassi min ovttasbarggus. Seamma dehálaš ja ain deháleabbo lea movt dat siviila sámi servodat organiserejuvvo ja movt olbmot nagodit bargat riikkarájáid rastá iešguđege servodatsuorggis. Dat lea dehálaš ja fertet fuolahit guktuid osiid oktan. ¶
Máŋga sámediggeáirasa válde sáni ja lohke dehálažžan bargagoahtit oktasaš sámi parlameantta guvlui. Norgga Sámedikki Egil Ollis gal ii leat dat áigumuš. –Mun in geavat návccaid ovttastahttit Sámedikkiid, muhto baicca barggan dan ovddas ahte beaivválaš ovttasbargu šaddá nu nanus go vejolaš. Ovdamearkka dihte lea dál váttis rasttildit rájái. Dan anán stuora hástalussan maid fertet čoavdit. Dien dásis mii fertet ovttasbargat, logai Olli sáhkavuorustis. Maiddái ruošša bealde sápmelaččat ledje bovdejuvvon konferánsii. Alexander Kobelev lei ilus oassálastit. –Lean ilus oassálastit dákkár dehálaš forumii, midjiide lea dehálaš oassálastit ovttasbargui rájáid rastá ja oažžut buriid vásáhusaid, logai Kobelev ja muitalii ahte ruošša bealde leat ráhkkanan dasa ahte ásahit Sámedikki maid Ruššii. –Njukčamánus dollojuvvo konferánsa mii galgá ásahit bargojoavkku ja addit dasa mandáhta čielggadit ášši. Midjiide lea dehálaš ahte Sámedikkit davviriikkalaččat ja Sámeráđđi maid oassálastet dán bargui. Din vásáhusat boađáše ávkin midjiide čađahit dán jurdaga. Sámi parlamentarihkkárkonferánssas doalai maid Eva Jejlid sáhkavuoru nissoniid dimenšuvnna birra sámi iešmearrideamis, Pekka Aikio humai sámiid vuoigatvuođa birra eatnamiidda ja čáziide ja Carsten Smith muitalii Davviriikkaid sámekonvenšuvnna birra. Loahpalaččat dohkkehii vuosttaš sámi parlamentarihkkárkonferánsa oktasaš julggaštusa. ¶
Dan oaivvilda Anárjokleagi birrasa jođiheaddji Øyvind Moeng dasa go badjeolbmot áŋgiruššet 45 kilomehter áiddi Anárjoga leahkái. –Guovllus leat álot leamaš siiddat ja ovddešáiggi guođohedje badjeolbmot ealuideaset čuoigga. Dál eai nágot mohtorfievrruiguin doallat bohccuid rievttes bealde ráji, dadjá Moeng. Son jáhkká njulgestaga boazodolliid hálidit áiddi vai eai dárbbaš guođohit ealuid. –Ii dalle dárbbaš oba vuodjit ge bohccuid dan golmma mánus go guovllus lea siiddat. Dušše diktit ealuid áiddi duohken, lohká Øyvind Moeng. ¶
Boazodoalli John Per Anti mielas ii oro Moeng áddemin man birra hállá go čuoččuha boazodolliid láikivuođa dihte gáibidit áiddi. –Jáhkán ahte son ii ádde maide ge bohcco luonddus ja mot jahkodagaid guohtun dilálašvuođat váikkuhit bohccuide. Dakkár guohtonjagi lea váttis doallat bohccuid rievttes bealde riikaráji, dadjá Anti. ¶
JOHKAFANAS BUOHKAIDE: Frank Ingilæ (olgeš ravddas) ja sisafárrejeaddji Rosita Linda olsen jáhkkiba oktasaš Deanu identitehta dagašii álkibun márkanfievrridit Deanu. Johkafanas duogábealde lea ráhkaduvvon muohttagis Deanu dálveriemuid oktavuođas. ¶
SIERRA GILVU: Norggabealde lágidit sierra gilvvu nuoraide vuollel 15- jagi. Dá vuodjiba sotnabeaivvi Paul Ánte Näkkäläjärvi ja Lemet Ásllát Eira fárrolaga. ¶
Sámediggi ja eará sámi álbmoga ovddasteaddjit dollojuvvojedje oalle guhkás olggobealde dalle go Ráđđehus barggai láhkaevttohusainis. Dainna rihkui Ráđđehus ráđđádallangeatnegasvuođa ILO-konvenšuvnna nr 169 mielde, eamiálbmogiid vuoigatvuođaid birra. Dát ii soaba oktii álbmotrivttiin, ja ILO áššedovdilávdegoddi lea fuomášuhttán Norgga eiseválddiide ahte dat leat rihkkon iežaset álbmotrievttalaš geatnegasvuođaid. Mii eat dieđe manne Ráđđehus doalai min olggobealde, muhto konstateret ahte láhkaevttohus fuonida daid vuoigatvuođaid mat sámiin dál leat. ¶
Váldohástalussan dál lea dat go Ráđđehusa láhkaevttohus spiehkasta oalle ollu Sámedikki sávaldagas – ja lea guhkkin eret Norgga álbmotrievttalaš geatnegasvuođain sámi álbmoga ektui. Min bealde leat nana norgalaš ja riikkaidgaskasaš álbmotriekteáššedovdit, geat oaivvildit ahte Ráđđehus rihkku riikkaidgaskasaš prinsihpaid dan ektui movt meannudit eamiálbmogiiguin. ¶
Son muitala sámeradioi ahte Finnmárkku guolástusallaskuvlla rapporta, maid ožžo guokte vahku dás ovdal, čájeha ahte 20 % dorskis maid trålárat dál besset bivdit olggobealde Finnmarkku, dahket Finnmárkui 250 bargosaji. ¶
Anára olggobealde ¶
Bielbbájávri lea 7 kilomehtera davábealde dálá Anár girkosiidda. Geassit beasat bálgá čuovvut Siida museas. Dálvit ges manná skohtermáđi dahje čuoiganláhttu ovddeš álbmotallaskuvlla bokte. ¶
Mis leat gal maiddái ekstremisttat nuppi bealde geat hálidit duolbmat sápmelaččaid jaskatvuhtii, ja dása lea vuogas geavahit «demokráhtalaš prinsihpaid» vuođđun, nugo álbmotjienasteami. Juohke iešjurddašeaddji olmmoš bures ádde ahte riikkálbmoga eanetlohku ii goassege sáhte geavahuvvot čoavdit unnitálbmot áššiid álbmotjienasteami bokte, dasa lea boađus juo ovdalgihtii daddjon. Ja guhkkin eret go lea «ekstremisttaid» birra sáhka. ¶
Nissonhoavdda guovttos maid muittuheaba ahte soai leaba seamma eavttuin go earát gilvalan virggiid alde ¶
Finnmárkkus leat ássan olbmot eambbo go 10.000 jagi. Ja gávdnojit ollu luottat vuosttaš ássiid maŋis, nu go báktesárgumat Álttás mat maid čužžot UNESCO máilmmi árbbi listtus. 1848:s celkkii ráđđehus ja Stuoradiggi hui heajos vuođu alde ahte gonagas dat lea eaiggáduššan Finnmárkku don doloža rájes. Finnmárkku eatnamiid lea Statsskog hálddašan máŋggai jagiid ja go Finnmárkoláhka doaibmagoahtá de galgá Finnmárkku álbmot stivret iežas eatnamiid. Go guorahallá kártta de oidnojit čielgasit dat bonjuvuođat mat leat opmodatovdáneamis. Muđui eaiggáduššá 77% priváhta olbmuin riika, ja Finnmárkkus ges stivre stáhta 95% eatnamiin. ¶
Luostejohka elfápmodoaimmahaga almmái Sam Arild Johnsen čohkohalai ieš biillas dan botta go golbma eará albmá ledje gorgŋon lagabui 40 mehtera allosaš masttii DSF:a olggobealde Kárášjogas. ¶
Johnsen maid muitalii ahte nubbi allamasta DSF:a olggobealde galgá dál sirdot Borsejohkii Detnui ja geavahuvvot mobiltelefuvdnamastan. ¶
Sápmi vuostálasvuođain spábbačiekčanšilju olggobealde ¶
Ain ávvudit turkalaččat davágeahčen beaivvi go Davvi-Kypros okkuperejuvvui, dan beaivvi go badjel guoktelot duhát greikka-kyproslačča jávke. Eai otná dán beaivvi ge, 31 jagi maŋŋá, dieđe sin fuolkkit ja ustibat mii dáhpáhuvai dáidda olbmuide. Juohke jagi muittuhit ávvudeamit nuppe bealde biikaáiddi láhppon olbmuid birra. ¶
Eanet go goassege ovdal -olles 13 nissonjoavkku čoahkkanit dán vahkkoloahpa Guovdageidnui Nilut Cupai. – Deike boahtá maiddái vuohččan Suomabealde joavku, lohká Nils Ole Turi, čiekčamiid jođiheaddji. ¶
Dovddus ášši lea ahte suomabealde Sámis eai leat dattetge sámi meašttir spábbačiekčamiidda searvan nu dávjá. Eai Nilut Cupaige, ovdalgo dán jagi. ¶
– Mu dieđu mielde ii leat suomabealde boahtán spábbačiekčanjoavku dákkár čiekčamiidda goassege goit Finnmárkui, lohká Turi. ¶
SSN joavku lea Suoma sámi nuoraidjoavku mii čállá historjjá dušše searvamiin Nilut Cupai. Muđui leat 18 dievdojoavkku dieđihan vahkkoloahpa čiekčamiidda. Dát leat joavkkut sihke ruoŧabealde ja norggabealde, ja sihke rittubealde ja siseatnamis. ¶
ŠIEHTADALLIT: Duogábealde Samuel Gaup (Duojáriid ealáhussearvvi čálli), Brita Oskal Eira (Sámedikki šiehtadalli), Anders A. Gaup jr. (Duojáriid ealáhussearvvi šiehtadalli), Mona Kemi (Sámiid Duodji šiehtadalli), Magnhild Mathisen (Sámiid Duodji čálli). Ovddabealde Sámedikki šiehtadallanjoavkku jođiheaddji Jon Meløy, Duojáriid ealáhussearvvi šiehtadallanjoavkku jođiheaddji Marit Guttorm Graven ja Sámiid Duodji šiehtadallanjoavkku jođiheaddji Anders S. Buljo. ¶
–Go Suoma bealde lea sáhka sámeealáhusain, de gánnáha cuiget ahte daiguin barget sámiid lassin, maiddái samisogaid suomagielat maŋisboahttit. Máinnašuvvon vuoigatvuođaid ii sáhte ná sirdit dušše sámeregistarii merkejuvvon olbmuide, oaivvilda kronihkkačálli Jouni Kitti earret eará. ¶
Go Suoma bealde lea sáhka sámeealáhusain, de gánnáha cuiget ahte daiguin barget sámiid lassin maiddái samisogaid suomagielat maŋisboahttit. Máinnašuvvon vuoigatvuođaid ii sáhte ná sirdit dušše sámeregistarii merkejuvvon olbmuide. Dán ii oppa ILO-soahpamušasge gáibit. Orruge viehka ártet ahte eana- ja čáhcevuoigatvuođat lágiduvvojit dušše ILO-soahpamuša vuođul eaige váldojuvvo vuhtii dálá áššegirjeduođaštusstuhkat. Mu mielas ILO-soahpamušain ii sáhte ovtta joavkku vuoigatvuođaid dahkat duššin ja dan maŋŋá addit daid nubbái. Dakkár politihkka ii sáhte doalvut guhkás. ILO-soahpamuša čoavdin dáppe Suoma bealde lea dalle bistevaš vuođu alde go vuođđun váldojuvvojit historjjálaš vuoigatvuođat. ¶
–Dat ii leat johttisápmelaččaid listtu politihkka, go mii oaivvildit ahte meahcásteaddjit, geain lea ealáhus, galget beassat geavahit fievrruid iežaset ealáhusas. Dat čuožžu čielgasit min prográmmas. Muhto lustovuodjima rabas láhtuid olggobealde leat vuostá, čilge Anders S. Buljo. ¶
Vulobealde geafiráji ¶
–Máŋggas geat odne geahččalit ealihit iežaset meahcástemiin ellet vulobealde geafivuođaráji mii Norggas lea, dadjá Thoralf Henriksen. ¶
Guktot bealde beavddi? ¶
Bargiidbellodat lea mahkáš leamaš ovddimusas sámi vuoigatvuođaáššin, muhto dat ii leat eisege duohta. Sámediggi ásahuvvui danne go oktonas sápmelaččat, joavkkut ja organisašuvnnat ledje bargan garrasit, ii ge danne go Bargiidbellodat jienastii sámi vuoigatvuođaid bealde Stuoradikkis. Buorit bohtosat leat olahuvvon, vaikko mis leage Bargiidbellodat. Sámediggeválggas lea juste dás sáhka. Sámi jienasteaddjit berrejit smiehttat livččiimet go ožžon dákkár Finnmárkolága, vai livččii go leamaš Bargiidbellodaga evttohuslágan? Nu sáhtášii leat jus Bargiidbellodat livččii čohkkámin guktot bealde šiehtadallanbeavddi, nuppi bealde Jens Stoltenberg ja nuppi bealde Egil Olli. Háliidit go mii ahte sámi servodat galgá hábmejuvvot Bargiidbellodaga bellodatkantuvrras? ¶
Suomabealde guorahallamin ¶
Mathis Ailu Eira Meløy maiddái atná dehálažžan ahte heargevuodjimis leat ovttalágan njuolggadusat. –Dat fertejit jus ovttasbargu galgá Suoma beallái menestuvvat, nugo oktasaš cupaid lágideapmi, fuomašuhttá Mathis Ailu Eira Meløy. Su mielas aŋkke lea dehálaš ahte dán birra šaddá vuđolaš digaštallan ja guorahallan, sihke Norgga ja Suoma bealde. –Dieđán ahte Suoma bealde leat ain guorahallamin dán njuolggadusa vaikke diibmá hilgo, muiala Meløy. ¶
Ii ge Hansen hálit media bokte šat dađi eambbo álgit čilget mot sii oidnet John Anders Anti ášši. –Dan leat čilgen sihke Antii ja Čorgaš orohahkii, lohká Arne Hansen. Muhto son deattuha njuolggadusa leat nu čielggasin ahte jus lea okta boazu bajabealde logu, de ii leat riekti doarjagiidda. ¶
Ođđa nuoraidprográmmas váldet sámi nuorat olles Sámi gehččiid mielde iežaset árgabeaivái ja festii. Nu besset geahččit vásihit earret eará issorasfilbmabáddema, miessemearkuma, teáhtera, riidenmátkki ja borjjastanleairra USA:s. –Go leat ožžon vejolašvuođa dahkat prográmmaráiddu nuorra sápmelaččaide de dat dovdo eksklusiivan ja lea movttiidahtti. Joavku ii leat nu beare stuoris ja sin beassat vuoruhit. Dovdo dego buorre "Public Service" , lohká Elin Anderson, gii lea buvttadan ráiddu. Son lohká iežaset hirpmáhuvvan nuoraid fámus ja máŋggabealátvuođas. Zapp me [Sápmi] vuosttaš prográmma čájehuvvo SVT 1:žis distaga guovvamánu 22. beaivvi diibmu 17.00 ja gaskavahku diibmu 9.30 Dalle dat leat tekstejuvvon ruoŧagillii. Bearjadaga diibmu 10.45 čájehuvvo seamma prográmma tekstejuvvon davvisámegillii. Vuosttaš prográmmas deaivvadit earret eará Isabel Pavvaliin. Son fárrii eatnis luhtte Vallentunas Stockholma olggobealde Johkamohkkái áhčis lusa dan dihte vai beassá vázzit sámi skuvlla. Deaivvadit maid sámi rappariin Amocain, gii čállá teavsttaid dakkár gillii maid dušše 400 olbmo máilmmis hupmet. Ja de oažžu sámi neavttár Olle Sarri iežas vuosttaš sámegieldiimmu. ¶
Erkke Ánde ii lean mannan čavčča gielddaválggain mielde, muhto liikkáge son válljejuvvui gielddaráđđehusa ságajođiheaddjin. - Ledjen gal mannan čavčča mearredin guođđit gielddaáššiid. Dát gielddaráđđehusa ságajođiheaddji-jurdda bođii viehka fáhkkestaga. Máŋgii bivde mu álgit dasa ja mun jurdilin, ahte go juo gearddi olbmot oidnet, ahte mus livččii ávki doppe, de vulgen dasa. Ainjuo vuos guovtti jahkái, Ánde muitala. Suoma bealde lea vejolaš válljet gielddaráđđehusa ságajođiheaddji dego maiddái lahtuid stivralahtuid olggobealde. ¶
Čorgas boazodoalli John Anders Antis lea eallu badjel 600, muhto boazodoallošiehtadusa njuolggadusat leat dainna lágiin ahte liikká oažžu doarjaga go orohagas lea boazolohku vuollel mearriduvvon logu. Čorgasas lei 2003 giđđaeallu vulobealde mearriduvvon logu, muhto orohagaide lea váttis diehtit man ollu orohagas leat bohccot nuppi giđa. Dasa váikkuha miessáivuohta, boranávdevahágat, guohtumat ja man garrasit iešguđet doalut njuvvet čavčča ja dálvvi mielde. –Danne riŋgejin 2003 čavčča Kárášjoga boazodoallohálddahussii, ja maiddái váldokántuvrii Áltái, gulaskuddat dan birra. Guktot kantuvrrat dáhkidedje mu oažžut doarjaga go orohagas leat vuollel mearriduvvon logu bohccot, muitala John Anders Anti. ¶
"Mátki áiggi čađa" lea johttiduodječájáhus masa 70 ruoŧabealde sámi duojárat leat searvan oktiibuot 1080 dujiiguin. Dasa lassin leaba čohkkejeaddjit Birger Nordin ja Bertil Eriksson luoikan iežaska dološ sámi dujiid johttičájáhussii, oktiibuot 686 duoji. ¶
–Suomabealde gal gávdnošedje sámegielat girjiit matematihkas ja luonddu- ja birasfágas, muhto oahpaheaddji bagadus lea suomagillii. Muhto go mii eat ádde suomagillii bagadusa, de eat sáhte ávkkástallat buriid girjjiin, čilge son. ¶
Luonddu- ja birasfágagirji guđát luohkkái mii lea dážabealde ráhkaduvvon, ii gávdno šat girjegávppiin dahje lágádusain. Mu luohkás eai leat buot ohppiin girjjit, fertejit juogadit girjji. Ruovttubihtáid in sáhte addit, lohká son. ¶
Mu ruovttugávpoga, «Prishtina» , luottaid alde ledje dievva serbialaš politiijat, militeara ja paramiliteara joavkkut. Buot gilážat Prishtina lahkosiin ja measta buot gilážat miehtá Kosovo ledje buollime. Ođđasiin muitaledje ollu olbmuid leat duššan. Ja sin lohku dušše stuorui ja stuorui. ¶
Åge Aleksandersen lei lávdde alde Lavttejohtnjárgga vuosttaš rockfestiválas loahpageahčen suoidnemánu 1984:s. Muđui de lávllui maid Terje Tysland festiválas dalle. Ja báikkálaš aviissat dadje daid doaluid hirbmat bures lihkostuvvan. Jagi maŋŋel dien de fas leat trøndár dan lávddi alde. ¶
Vuosttaš geardde davábealde moralgierddu ¶
Moatti geassemánus galgá Wig Wam doallat badjel 60 konseartta. Maiddái Norgga rájiid olggobealde beasat vásihit Østfold joavkku. ¶
2004 gaskaijarocka duogábealde ¶
Vanndrag Lavttejoga alde ¶
Scooterdrag čázi alde lea šaddan hirbmat stuora gehččiid valaštallan. Festivallágideaddjit áigot fas bargat dan seamma mainna hui bures lihkostuvve jagi 2004, namalassii lágidit drag Lavttejoga alde. Gaskkamutto geassemánu dohkkehii ovdagoddi lágideddjiid ohcama ja dalle gullojit vuot albma garra jienat maiddái beaivet, mat ges bohtet bures skruvvejuvvon scooteriin. ¶
Su fárus leat Rune Johnsen, Lene Vestrum, Anja Flåten Nicolaisen, Roger Albrigtsen, Stig-Tore Grøtta, Bjørn Arne Johansen, Øystein Flåten Nicolaisen, Steinar Johansen ja Gjeruld Nikolaisen. Ovttasráđiid leat sii hábmen plána mo sii galget nákcet bargat dan maid earát ovdal sin leat geahččalan, muhto dušše moaddásat leat lihkostuvvan: namalassii oažžut rockefestivála bissut julggiid alde ekonomalaččat. ¶
Lávddi nalde gal lea baicca Kristin Jensen vuoitospealla. Son lea vokalista mas lea lunddolaš lávdeautoritehta. Hopalong Knutas lea áibbas erenoamáš čielga jietnagovva, vuogas arrangementtat ja nu olu disipliidna ahte sáhtášii dápmat buot Norgga nuoraidskuvllaid. Oktanis. ¶
Joavkku ovdavázzi ja lávlu Torgrim Torve rohtteha mikrofovnna čađa Norgga buoremus rockevokálaid, ja joavku doaibmá máilmmi bures ovttas. Stonegard lea sullii Metallica ja Sepultura ráji nalde ja ovdalis dán jagi leat sii čuojahan ovttas Ozzy Ozbornein ja Black Sabbathiin. ¶
Margaret Berger lea radiosingeliin «Lifetime Guarantee» čájehan - buohkaide geat eai čuvvon Idolsirkusa TV2:s - ahte su erenoamáš ja mihtilmas jienas lea guoddilis vuoigŋa. Son lea bures bisánan rockeplanehtii ja lea duođaštan ahte son lea sirdán guhkás eret dan Idolvuođus man nalde diibmá čuččodii. Jietnagovva muittuha dávjá britpop-electronica, ja sus soaitá leat stuoravielja gii lea guldalan New Order, Blur dahje Pulp? ¶
Eai sii leat jur Bjørn Dæhli ja Vegard Ulvang, muhto liikká - dát «gutta er på tur» leat jođus Levdnjii, campingvovnnain. Rabbababb joavkkus leat muđui gurut bealde hámáin Fredrik Sandstrøm, láses Ståle Vegard Olsenja olgeš bealde Roy Sigurd Bjørgum. ¶
–Ja dál mii leat ođasteame vovnna. Mii áigut dan málet ja leat dan divodan sihke siskkobealde ja olggobealde, lohká Sandstrand gii rehkenastá eatnasiid sis, geat diibmá ledje mielde, maiddái dán jagi vuolgit Levdnjii. ¶
Márka šilljus beasat oaidnit Norgga freestyle čuoigimeašttariid čájeheame issoras lágan goanssaid stuora trampoliinna alde maid Gaska-Norgga ekstremsport joavku eaiggáduššá. Rosanoff lea Troandima Freestyleclub joavkku hárjeheaddji. Levdnjii lea son váldán mielde vihttasa riikka buoremusain go lea sáhka freestyle čierasteamis ja vel hirbmat stuora trampoliinna. Dat lea 4x6 mehtera. ¶
Danne joavku hágai dan buot stuorámus trampoliinna maid sáhtii ja mii lea juohke beallešattot nuora hálidus. Go dan alde njuikkoda de báhccá hui bajás. ¶
–Dat lei dan alde ¶
–Mun hirpmástuvven man álki lei oažžut jorgalemiid sisa. Jurddaš dušše sáddet e-poastta amas olbmuide nuppi bealde máilmmi ja de oažžut vástádusaid, lohká Siskind ja jugista appelsiidnajuice. Opera mainna dát hárjánan komponista bargá lea vuođđuduvvon novellii «Eventyret om seilergutten» maid dánskalaš čálli Isak Diesen, dahje Karen Blixen lea čállán. ¶
–In leat sápmelaš. Liikká ráhkadan histtorjjá gos lea dehálaš ahte sámevuohta šaddá sámi. Mun in diehtán sámikultuvrras maidege. In dieđe ollu dál ge, ja das veaháš balan. Mun lean olggobealde ja in hálit suoládit dahje čájehit sámi kultuvrra boastut. Áidna maid sáhttit bargat otná máilmmes, lea geahččalit áddet guđetguoibmámet nu bures go sáhttit. ¶
Dan Robert Larsen lea ráhkadan máŋga reportáša Ruoššas sihke Murmánskkas ja sámebáikkis Lujávrris, muhto livččii miella olu eambbo nuorttabealde bargat. ¶
Ádjáguovttos Ánne-Piera ja Freda doallaba 25 kilosaš goadjima man gottiiga golgadagas Fanasgietti savvonis 1980-logu álggus. Muittán bures go goadjin čuzii sudno fierbmái, go leimme eamidiin golgadeamen sudno vuolábealde. Lei spalccas go ádjáguovttos munno bajábealde čuozaheigga stuorra goadjima fierbmái. Munnje spalccas danne go oaivvildin ahte eaba han soai lean nu čeahpit bivdit firpmiiguin. ¶
Muhto maid bat stáhta vuoiga áigu sámi joatkkaskuvllain? Lea váttis diehtit danne go skuvllain váilu čielga váldoulbmil. Dat dagaha eahpesihkkarvuođa skuvllaid rolla ektui ja doaimmaid vuoruheami ektui. Skuvlaeaiggát hámuha gal skuvllaide doaimmaid ja boađusgáibádusaid jahkásaš ruhtajuolludanreivviin, muhto dát eai leat váldoulbmilat mat láidestit skuvllaid boahtteáigái. Dasa lassin eai čuovo ruđat boađusgáibádusaid mielde. Earret eará lea ain eahpečielggas makkár ovddasvástádus sámi joatkkaskuvllain lea rávesolbmuid oahpahusas joatkkaskuvladásis. Skuvlaeaiggáda boađusgáibádusat eai leat álo čađahahtti ge. Skuvllat galget ovdamearkka dihtii oččodit oahppiid olles riikkas, muhto muhtun ohccit olggobealde Finnmárkku leat vásihan ahte sisaváldinortegiid geažil gártet vuordinlisttaide vaikko skuvllain livčče guoros sajit. Skuvlaeaiggát vuordá maid ahte skuvllaid oahppiidlohku lassána ja ahte skuvllain leat oahppit stuorát geográfalaš guovllus go dál, muhto liikká skuvllain ii leat bistevaš orrunfálaldat eará guovllu oahppiide. Lea duođaid stuorra dárbu čielggadit makkár mándahta ja rolla sámi joatkkaskuvllain galgá leat. ¶
Davábealde stuorra Iešvárnjunni skoalbmá ¶
bajábealde buot mu muitogovaid sis. ¶
Govas leat eatnašat mánát, ja nu várra govva lea váldojuvvon skuvlariemuid oktavuođas. Orun dovdamin albmáid geat čužžut olgeš ravddas. Nuorra almmái, gii doallá muhtun nissonolbmo birra, orru leamen Jeanssa-Trygve – Trygve Eriksen (r. 1938), bajásšaddan Lakšjogas ja Fanasgiettis ja ollu jagiid barggai leansmanin. Su olgeš bealde lea vissa Ándde-Niljas – Anders Nils Guttorm (r. 1921), badjeolmmoš ja Hilláguras eret. Čiehkgahpir-almmái duogábealde orru leamen sirbmálaš Erkke-Hánsa – Hans Eriksen Varsi (1892-1975), beakkán FrP ja NSR Hans Eirksen áhčči. ¶
Deanu huksenráđđi dasto meannuda ášši juovlamánu 20. beaivvi, mas mearridit ahte Hans Mikkelsen galgá njeaidit bartta mii lea su eatnama alde guđa mánu sisa. ¶
Terje Tretnes lea Sámeálbmot bellodaga riikkajođiheaddji. Dábálaččat gal lea nu ahte olmmoš diekkár deaŧalaš ámmáhis jeagada miellahtuidis, muhto nu ii oro gal vuhttomin su hárrái. Terje Tretnes lea mediaide dovddastan ahte lea áibbas seammá sutnje bargá go NSR:ain vai DNA:ain ovttas Sámedikkis beare dát lea ávkin sutnje (alla pošišuvdna ja bálká). Seammás son vajálduhttá ahte son lea bajimuš hoavda Janoš Trostena badjel (gii ovddasta NSR/SáB Sámedikkis), Klemet Erland Hætta badjel (SáB-olmmoš gii lea Guovdageinnu sátnejođiheaddji ja sámedikkeáirras NSR ovddas), Gunn Britt Retter badjel (NSR/SáB sámedikkeáirras) ja vel Áile Keskitalo badjel (ovddasta SáB Guovdageainnu suohkanstivrras ja lea dál doarrumin sámediggepresideantta ámmáha alde juste DNA:ain). Buot dát dagaha ahte mun lean bidjan bajilčálan «imašlaš bellodatjođiheaddji» dan sivas go dát ii čága mu jierbmái. Ii ovtta ge norgga bellodagain sáhtášii sullasaš dáhpáhuvvat almmá ahte bellodatjođiheaddji ferte guođđit veahčiris. ¶
Torolf Bjørnback ja Tore Larsen guovttos sahába 1 ¼ dumá fielluid fiellosaháin duolbbášsahástellegis Sámiid Vuorká Dávviriid šiljus. Fiellogaldda lea darvvihuvvon timbbarhahkaiguin stellegii amas ii fiera. Geahččit leat Dag Mortensen, seminára oahpaheaddji Roald Renmælmo gii mieigá áiteseainni vuostá ja Aage Hegge áiteboardaga alde čohkkámin. ¶
Garegasnjárggas Suoma bealde lea buollán garra gávpegilvu maŋimuš áiggiid. Ii leat guhkes áigi go K-extra fárrii ođđa ja stuorát vistái ovddeš poastavissui, de rahppo fas ođđa buvda dán bearjadaga dáidda K-extra lanjaide. Lea Aslak Niityvuopio guhte ovttas oappáinis rahpá Ailegas Marked Oy. Maiddái dán ge buvddas lea borramušgálvu váldogálvu. Lassin boahtá vel bensinsuorgi gos vuvdojit oljobuktagat nugo bensiidna, diesel ja mohtoroljjut. ¶
Dat Norgga ja Ruoŧa ođđa "soahti" eatnamiid alde lea šaddan garas, go dan guovtti riikka šiehtadallanjoavkkut eai šat gulahala. Ruoŧa beale šiehtadallanjoavkku lahttu Per-Gustav Idivoma ávžžuha čearuid garvit riidduid. ¶
Ruoŧa bealde leat muhtun boazodoallit dovddahan ahte sii johtet dán jagi olggobeallái 1972-konvenšuvnna rájiid, go dat soahpamuš nohká miessemánu vuosttaš beaivvi. ¶
–Čearuin leat boahtán signálat ahte geavahit daid eatnamiid maid leat geavahan. Dat sáhttá máksit ahte muhtun guovlluin áigot johtit eatnamiidda mat leat olggobealde 1972-konvenšuvnna lobiid, lohká Idivuoma. ¶
Per-Gustav Idivuoma oaidná dan várálašvuođa ahte boazosámiid gaskii guovtte bealde riikarájiid šaddet dán geažil riiddut. ¶
–Galggašii maiddái Sámedikkiin stuorat rolla sámi siskaldas áššiide gávdnat čovdosiid, nugo guođohan- ja bivdovuoigatvuođaide guovtte bealde riikarájiid, dadjá Idivuoma. ¶
Idivuoma ii duođaid šat dieđe mii das šaddá, go Ruoŧa bealde aigot Lappikodisilla valdet atnui miessemánu vuosttaš beaivve rájes, ja Norggas ges lea Eanandoallo- ja biebmodepartemeanta ovddidan láhkaevttohusa ahte váldit atnui 1972-rádjekonvenšuvnna. ¶
Ođđa vuojahatplánat leat jođus Kárášjogas. Fálaldatáigi loahpahuvvo miessemánus. Gos áigemearri lea nohkan bohtet fálaldagat geahčaduvvot ja heivehuvvot. Ášši biddjo de politihkálaš meannudeapmái. Jus prošeakta šadde bušeahta siskkobealde de sáhttá ođđa vuojahaga bargu álggahuvvot ovdal geasi ja loahpahuvvo 2006, čállá Kárášjoga gieldda neahttasiidu. ¶
Govva lea váldon muhtun sámi čoahkkimis Sámi Vuorkádávviriid lanjas Kárášjogas 1970-logus. Go oaidná dieid nuorra sámi aktivisttaid govas, de veadjá leat nu ahte sii leat oassálastimin Norgga Sámiid Riikkasearvvi jahkečoahkkimii. Die ovddabealde han oaidnit Johan Jernsletten (gurutravddas) gii ollu jagiid lei Buolbmát skuvlla ja sámeskuvlla rektor; dasto Knut Johnsen, otne doavttir, gii dá viggá juoidá savkalit Juhán bealljái; de Johs. Kalvemo, otne Sámeradio journalista, ja gii dan rájes lea olu sturron; dasto lullisápmelaš Mats Steinfjell gii otne ássá Guovdageainnus ja lea Sámi joatkkaskuvlla ja boazodoalloskuvlla rektor; Haldis Helander Seppola, gii otne lea Deanu sámeskuvlla oahpaheaddji. Lean eahpesihkkar gii Haldis bálddas čohkká. Haldis ja Mats gaskkas nuppi ráiddus orru leamen Berit Nystad, gii otne lea Sámeradio journalsita. Bireha duogábealde orrot leamen lullisápmelačča guovttos journalista Pål Doj ja Lill Vesterfjell n. Kalstad. Lill bargá otne birokráhtan Sámedikki oahpahusossodagas Guovdageainnus. ¶
Veaigin gullogoahtá sirena siidaguoimleairras, dakkár mainna gávpogiin lávejit soahtehárjehusaid ja buollimiid dieđihit. Ja dán sii njurgguhit olles nuppi ija juohke diibmobeale geahčen. Dasa lassin dán ge ija maid fitná muhtin čeargumin olggobealde lávuid Greenpeace leairras. ¶
Beakkán sámeartista Niko Valkeapää ii leat Suoma bealde joavkkuinis doallan go ovtta áidna konseartta – vaiko leage Suoma bealde eret. Muhto dán mánu loahpas de son ja su joavku boahtá Anárii. ¶
Mannan lávvardaga lei Kárášjoga NSR:a vuosttaš evttohas Synnøve Solbakken-Härkönen olggobealde Mega-gávppi jienaid čoaggime Kárášjoga válgabiirii. ¶
Sápmelaččat galget vázzit ovddos maŋos duogábealde dan botta go neavttárat hállet gaskaneaset. Muhtimat vázzet tráhpas, nuppit hállet telefovnnas, muhtin lohká gihppaga. ¶
–Earenoamážit Suoma bealde lea unnán gáržžiduvvon bivdu. Dohko ožžot vaikko geat boahtit luosa oaggut. Maiddái stággobivdu goarida luossanáli, dan eai ollusat smiehta. ¶
–Buot doarjagat máksojit dollui, nu ahte daid siskkabealde fertejit ieža gávnnahit movt juhket doarjagiid. ¶
–Ja dainna lágiin dat berre leat, go doarjagat máksojit njuolga dollui, eai ge doallolahtuide. Danne lea rievttamus ahte doalu siskkabealde ieža sohpet movt juogadit doarjagiid, dadjá Hætta. ¶
STÁĐĐI:Knut Isaksen muitalii ahte stáđđi man alde rávddit derpe ruvddiid lei deháleamos bargogaskaoapmi. Áddjás bargu lei juvlla dearpat. ¶
Smávit biila lea ge nu ollu cuovkanan ovddabealde ahte lea áibbas veadjemeahttun dovdat biilamearkka. Buot airbag seahkat ledje maiddái bosaduvvon. Biilaoasit ledje miehtá girdán. Dan stuorit biillas lei juvla ravgan eret. Liikká manai oalle bures olbmuiguin. ¶
Ohcejoga sohkadeaivvadeapmi álgá Ipmilbálvalusain Ohcejoga kirkus. Ieš sohkačoahkkin dollojuvvo Ohcejoga skuvlla luhtte. Ávvudilálašvuohta joatkašuvvá eahkedis Onnel dearpmi alde ja seammás ávvuveahka beassá ságaid lonohallama olis guldalit Jiella-joavkku musihka. Jus Guttormain leamašan guollelihkku, de olbmot besset oastit bassinluosa. ¶
Ságadoalli lassin searvvi stivrii válljejuvvojedje Norgga bealde Anna M. Teigmo-Guttorm ja Anna Lydia Johansen. Suoma bealde bohte stivrii Väinö Guttorm ja Jorma Keva. ¶
a b: Ruoŧa bealde Sámedikki vistegilvvohallan lea ain čiegus, danne eat dieđe guđe vistti lea guđege fitnodat evttohan. a b namat evttohus muittuha guovssahasa. ¶
LASSO: Olggobealli lea propošonálalaš, gelddolaš ja poehtalaš, rámida jury evttohusa. Ruoŧabealde Sámediggi galgá šaddat veaháš unnit go Norggabealde Sámediggi. ¶
Sámedikki vistti gáibádussan lea earret eará ahte entrepenevra golut eai galgga eanetgo 90 miljovnna ruoŧa ruvnno. Visti iige galgga stuorit go 5000 njealjehasmehtera oppalaččat. Buohtastahttima dihte, de lea Norggabealde Sámedikki oppalaš areála 5300 njealjehasmehtera. Arkitektagilvvu vuoiti almmuhuvvo cuoŋománus boahtte giđa. Dasa lassin jury áiccalmastá dalle, ovtta eará go dán viđa finála evttohusa, juogaládje. SVF pláne gáibidit stádas huksendoaimmaheami Sámedikki vistái 2006:as ja huksen galgá álggahuvvot 2007 geasi. Guokte jagi maŋŋil, 2009:is, plánejuvvo Ruoŧa bealde Sámedikki vistti viháheapmi. ¶
GÁRANASVUONAS: Duohken gurut bealde leat Tore Anders Oskal, Isak Nils Mattis Oskal, Johan Anders Oskal, Mikkel I. Oskal, Johan Isak Turi ja Johan I Oskal. Ovddabealde gurut bealde Mihkkal Issát Oskal, Berit T. Oskal, Nils Peder Oskal, Eva Isaksen, geas salas lea Mia Mikkelsdatter Oskal, ja Lasse Oskal. ¶
Dat eana man birra lea sáhka lea guovlu mii lea dan guovtti báhčinšilljju Meavkki ja Arvenjárgga gaskkas. Suodjalus áigu ráhkadit 80 kilomehter guhku luotta. Dasa lassin váldet hárjehallamii 500 mehtera goappat bealde luotta. ¶
Valde 41 jagi ¶
Min áhčči, Valde Ranttila, deavdá 41 jagi cuoŋománu 17. beaivve. Sávvat lihku riegádanbeaivái ja boahtteáigái. ¶
Justislávdegotti Knut Storberget lea duhtavaš go Sámediggi dohkkehii Bargiidbellodaga árvalusa rievdadit Finnmárkolága paragráfa 4 man alde maŋimuš áiggis lea leamaš garra riidu. ¶
Sielu viežžama čilgejit dainna lágiin ahte olmmoš viežžá ruovttoluotta dan siellovuoimmi maid lea láhppán dalle go juogo gorut dahje siellu lea leamaš roasmmahuvvan, erenoamážit nuorran dahje mánnán. Dat lea dego muhtin oassi du dovdduin leat láhppon. Dego oassi dus livččii doppe iežat olggobealde juogasajis. Ja diet sáhttá dagahit du dakkárin mii it oassálastte iežat eallimii, muhto leat dušše fal geahččin dasa mii dáhpáhuvvá, muitala Ailo. ¶
Sirbmálaččain Norgga bealde ja ohcejohkalaččain Suoma bealde lea doloža rájes leamaš oktavuohta rájá badjel. Maŋemus 25 jagi leat prošeavttaid bokte maid ovttasbargan rájá badjel. ¶
Balto maid muitala sin leamaš Ruošša bealde oktasaš mátkkis. ¶
Ovddit sohkadeaivvadeapmi lei Anár Samimuseas suoidnemanu 7. beaivve 2000. Mielde ledje sullii 200 Ándde Hannobártni Gihtte maŋisboahti. Sullii bealli ledje Norgga bealde boahtan, eanaš Karasjogas. ¶
Oallugat mátkkoštit Thailándda davimus osiide Chiang Mai gávpoga bokte. Dat 700-jahkásaš gávpot lea Dávvi-Thailándda guovddáš báiki, mas lea badjel duhát Buddhai basuhuvvon bassi báikki. Vissásit buot dovdoseamos báiki dáin lea Doi Suthep nammasaš duoddara alde (1300 m allosaš). Go leimmet biillain vuodján measta duoddara ala, berriimet dán maŋŋá goargŋut vel 300 rahpa, muhto dat gánnáhii daningo goargŋuma bálkán čalmmiideamet ovdii leabbanii issoras čábba oainnus. ¶
Chiang Mais leat Thailándda stuorámus eahket- ja idjamárkanat. Gáhtaid alde olbmot gávppašit buot: dujiid, biktasiid, šattuid jnv. Maiddái máŋggat duottarálbmogiidda gullevaš olbmot ledje boahtán guhkes mátkkiid duohken deike gávppašit buktagiiddeset. Ija maŋŋá sii báhkkejit dávviiriddeset ja nuppi eahkeda máhccet fas ruovttoluotta márkanastit. Máŋggat nissonat guddet oađđi mánáid čielggis. ¶
Chiang Mais lea máŋga buori musea dego The Chiang Mai Comtemporary Museum, ja Chiang Mai National Museum, gos leat máŋga fiinna Buddha govvabácci ja stuorra ja máŋggabealát kulturmuitomearkačoakkáldat. Gávpoga olggobealde lea maid duodjegilli, man namma lea Ban Tasai. Finaimet maiddái Thailándda alimus duoddara Doi Inthanona alde (2560 m). Duoddara birastahttá álbmotvuovdi, mas leat jogat, goržžit, ollu sierra eallit ja lottit ja dieđusge rásit. Guovdu vuovddi lea Akha nammasaš álbmoga gilli. Olbmot ásset dáluin, mat leat huksejuvvon stoalppuid ala. Dáppe olbmot ellet turismmain ja meahceelliid bivdduin. ¶
Chiang Mai davábealde lea Chiang Rai nammasaš gávpot. Dan 40 000 ássi sturrosaš gávpogii mátkkoštit eanaš dakkár olbmot geat beroštit mehciin johttit ja duottarguovlluin vánddardit. Gávpogis leat máŋggat fitnodagat mat ordnejit sierra vánddardemiid lagasguovlluide. ¶
Vuodjit guhkesseaibefatnasiin Laos beallái, gos muŋkkat vuojadit ja basset biktasiiddeset beaivvášluoitádeami áigge. Veaháš guhkkeleappos oidnojit nissonat doidimen Megonjogas bassojuvvon biktasiid. Gáttis guohtu muhtin čáhcebuffel. Mae Sais gánnáha vuolgit Doi Dung duoddarii geahččat birrasa. Dan alde lea fiinna dállu man lea ovdal oamastan Thailándda dálá gonagasa eadnerohkki. ¶
Telefovdna: +47 784 77 709 Telefáksa: +47 784 64 010 GUOVDAGEAIDNU Ájastealli 3 Telefovdna: +47 78 48 64 55 Telefáksa: +47 78 48 53 50 DEATNU: Telefovdna: +47 78 92 82 24 Telefáksa: +47 78 92 86 24 Nummirat leat: Báŋkogiro: 7593.05.02146 Poastagiro: 08260515552 POP-Gáregasnjárga: 564173-22750 Báŋko Ruoŧas: 5671-77 62 Prentejeaddji: Finnmark Dagblad ISSN: 0805-5017 OBS! Pristillegg (flytillegg) til abonnenter utenfor Finnmark kr. 100.- pr. år. Priser ellers utenfor Norge: Norden: kr. 700.- pr. år kr. 400.- pr. halvår Europa: kr. 1480.- pr. år kr. 740.- pr. halvår Verden: kr. 3640.- pr. år kr. 1845.- pr. halavår FUOM! Haddelasihus (girdilasihus) lohkiide olggobealde Finnmárkku, 100.- ru. jahkái. Hattit muđuid olggobealde Norgga: Davviriikkat: 700.- jahkái 400.- ru. jahkebeallái Eurohpa: 1480.- jahkái 740.- ru. jahkebeallái Máilbme: 3640.- jahkái 1845.- ru. jahkebeallái Almmuhushattit: Dábálaš almmuhusat 7,50 r. Virge almmuhusat 9,70 r. Teakstasiidu 9,70 r. 1. siidu 16,00 r. Maŋimuš siidu 9,70 r. 1 ivdnelasáhus 1,00 r. Áviisahattit 1/1 jahkái 630 r. 1/2 jahkái 360 r. Sátnevádjasat ¶
Telefovdna: +47 784 77 709 Telefáksa: +47 784 64 010 GUOVDAGEAIDNU Ájastealli 3 Telefovdna: +47 78 48 64 55 Telefáksa: +47 78 48 53 50 DEATNU: Telefovdna: +47 78 92 82 24 Telefáksa: +47 78 92 86 24 Nummirat leat: Bákogiro: 7593.05.02146 Poastagiro: 08260515552 POP-Gáregasnjárga: 564173-22750 Báko Ruoas: 5671-77 62 Prentejeaddji: Finnmark Dagblad ISSN: 0805-5017 OBS! Pristillegg (flytillegg) til abonnenter utenfor Finnmark kr. 100.- pr. år. Priser ellers utenfor Norge: Norden: kr. 700.- pr. år kr. 400.- pr. halvår Europa: kr. 1480.- pr. år kr. 740.- pr. halvår Verden: kr. 3640.- pr. år kr. 1845.- pr. halavår FUOM! Haddelasihus (girdilasihus) lohkiide olggobealde Finnmárkku, 100.- ru. jahkái. Hattit muuid olggobealde Norgga: Davviriikkat: 700.- jahkái 400.- ru. jahkebeallái Eurohpa: 1480.- jahkái 740.- ru. jahkebeallái Máilbme: 3640.- jahkái 1845.- ru. jahkebeallái Almmuhushattit: Dábála almmuhusat 7,50 r. Virge almmuhusat 9,70 r. Teakstasiidu 9,70 r. 1. siidu 16,00 r. Maimu siidu 9,70 r. 1 ivdnelasáhus 1,00 r. Áviisahattit 1/1 jahkái 630 r. 1/2 jahkái 360 r. Sátnevádjasat ¶
Muhto jus mii galgat min guovlluin orrut ja eallit buori sámi eallima, de ferte mis maid leat man alde ceavzit. Mis sámiin lea dat lihkku ahte mii orrut valjogas guovlluin, gos leat valjit eallit, šattut, muorjjit ja guolit, ja maid leat riggodagat maid eat dette oainne, mat leat eatnama vuolde, muhto mat leat eanet adnon árvvus otná servodagas. NSR oaivvilda ahte dát riggodagat galget boahtit buorrin maid sidjiide geat galget eallit ja ássat doppe gos vižžet dáid riggodagaid. ¶
Man nu sivas de lea Norgga stáhta mearridan ahte measta buot riggodagat sámi guovlluin leat našunála ressursat. Dát galget buohkaide gullat, hálddašuvvot stáda bealis ja stáda lea friddja vuovdit priváhta oamasteddjiide jus dan dáhtoš. Manne son lea nu ahte eanas oassi Lulli-Norggas lea priváhta oamsatusas - muhto dat mii gávdno sámi guovlluin leat našunála ressursat? Manne lea earru das gii sáhttá oamastit dat mii lea eatnama alde ja dat mii lea vuolde? Gávdnojit historjjálaš čilgehusat manin lea nie, muhto dát ii mearkkaš ahte dát lea riekta dahje vuoiggalaš. Ii ge dat mearkkaš ahte galgat dohkkehit. ¶
Oarje-Finnmárkku olmmái lea dubmehallan Sis-Finnmárkku Diggegottis mohtorjohtolatlága rihkkumis, go lea vuodján boaittobealde almmá lobi haga. Olmmái vujii Buoggejávrri guovllus, Guovdageainnus, muhtun bártta ja biila luotta gaskkas, go politiijat iske su vuodjinlobi. Olmmái sáhkkohalai máksit oktii áššegoluiguin 9000 ruvnno. ¶
Buot sámi mánát ja nuorat vuođđoskuvllain ja joatkkaskuvllain fertejit oažžut oahpu sámegielas ja sámegillii, beroškeahttá ássanbáikkis. Gáiddusoahpahus lea dehálaš lassioahpahus vuođđoskuvllain ja joatkkaskuvllain. Dan ferte vuoruhit, earenoamážit olggobealde sámi váldoássanbáikkiid gos leat unnán oahppit. ¶
Válgga álbmotčoahkkimis. Inga Ravna Eira jearrá maid sámepolitihkárat áigot dahkat ovddidit ja gáhttet sámegiela. Olgeš bealde Terje Tretnes, Sáme Álbmot bellodat. ¶
Iisalmi ja Kuopio guovllu turisttaide Matti ja Markku Eestiläi (maiddái vieljažat) dát geassi bissu sihkkarit guhká mielas ja lea máŋgga muitalusa vuođđun. Muittašanveara lea 23,7-kilosaš goadjimis ja eandalit dan gurrehallamis. Vieljažat leigga suhkamin Goržámis, Áiteguoikka bajábealde suoidnemánu 1. beaivve iđida. ¶
Jus ožžut johtui fálaldaga, de sámi searvi jáhkká dan buoridit Roavvenjárgga gávpoga gova olggosguvlui, dasgo dat lea Lappi leana oaivegávpot. Sámeguovllu olggobealde Helssegis ja Oulus čoahkkana oktii vahkus sámegielat joavku. ¶
Šloahttašilljus miessemánu 17. beaivvi 2005. Guhká lei gullon sáhka ahte eai Karl Johanis dáidde oidnot dušše rukses, vilges ja alit ivnnit, muhto maid fiskes ja ruoná. Muhto eai hal dat oro oidnome. Eat mii goit oainne daid go čuččodit Norgga Gonagaslaš šloahta olggobealde ja geahčadit logiduhátviissaid mielde olbmuid. ¶
– Gea do! Nuppebealde mánáidtoga. Stuora máilmmi sámi leavga! Ja muhtin bunáda olmmái dat doallá dan! ¶
Dan lávlaga lávlot 40 olbmo sturrosaš koara Oslo Gilinuoraidsearvvi feastavisttis veahá maŋŋelaš. Dat lea hámman olles riikka smávit báikkiid nuoraide, ja dán jagi erenoamážit sámi nuoraide. Dán organisašuvnna stivramiellahtut dat čuččode muhtin ruskalihti alde ja sevve hirbmat stuora sámi leavggain TV-kameraid ovddabealde doppe Šloahttašilljus árabuš dan beaivvi. Dán visttis leat juohke sajis leavggat - ja dán háve maid erenoamáš vugiin, mii ii leat ovdal oidnon – ii ge dušše okta leavga, muhto guokte – dáčča ja sámi. ¶
Geahččal veahá vuoiŋŋastaladit ja leage várrogas nu ahte it oasttástala duon dán. Dat sáhttet dutnje dagahit váttisvuođaid boahtteáiggis. Muhtin prošeavttat mat eai leat nu sihkkarat sáhttet aŋkke dagahit du dinet bures, muhto it galgga leat beare ruhtaáŋgir. Ii ge dál gánnát luohttit bearehaga dušše njálmmálaš šiehtadussii maid oaččut muhtin hoavddas. Bija fal buot báhpira ala. Galggat leat gozuid alde dán vahku. ¶
Maiddái Ruoššabealde boahtá jazzjoavku, nammalassii Second approach. Suomabealde ges boahtá Ilmiliekki. Dát joavkkut leat iežaset riikkain buoremus jazzartisttat. ¶
Čakčat 1947 gárvanii internahttabráhkka, ja sihke skuvlabráhkka ja internáhttabráhkka ledje anus gitta 1958 rádjái. De gárvánii ođđa skuvlainternáhtta. Eai šat huksen skuvlainternáhta Báhpačorrui. Doppe lei girseeanan ja giđđadulvvit. Stáhta gii huksii visttiid, osttii eatnama Per Oskalis, oarjjabealde Gorovuophi, ja huksii skuvlainternáhta dohko. ¶
Eanandoallo- ja biebmodepartemeanta árvvoštallá dili duođalažžan go Oarje-Finnmárkkus ledje dán giđa 26 duhát bohcco bajabealde mearriduvvon logu. ¶
SÁPMI: Dán jagi eai ordne Suomabealde álbmotbeaidoaluid go moatti báikkis. Ohcejohka, Avvil ja Helsset leat báikkit, gos juoga dáhpáhuvvá álbmotbeaivvi. Jaskes báikkit fas leat: Oulu, Roavvenjárga, Anár ja Eanodat. Suoma sámediggige ii ordne dán jagi maidige heajos ekonomiija geažil. ¶
Mánáide lea olggobealde heasta mainna besset vuojašit. –Dál lea vuohččan go mis lea heasta. Mii geahččalit juohke jagi lágidit olgodoaluid sámi álbmotbeaivvi ávvudeamis. Ovdal lea leamaš heargevuodjin ja diibmá lei beanavuodjin. Dán jagi ges heasta, muitala Máret Álehttá Utsi, giellaguovddážis. ¶
LIIKO HÁLEŠTIT: Niillas háleštallamin Ásllagiin Ohcejoga buvdda olggobealde skápma loahpageahčen, ovdalaš go Sápmi fas šeariha. ¶
Čohkkájetne mu geahčen ja jugadetne gáfe ja ain suoskkastetne nisoláibebihtá ja seammás Niillás muitaladdá: - Dat lei dan láhkái ahte dalle nuorran mun bolden dušše Boston sigareahtaid. Ja de muhtimin bohte deike Helssegis duhpátfitnodaga hearrát lustta doallat ja geahčadit Sámi geasi. Sii ledje gullan, ahte muhtin ohcejohkalačča gohčodedje Bostonin. Fitnodatolmmožin sii fuobmájedje dalán, ahte dán albmás lea garra reklámaárvu sin buktagii. Nu ba sii ohce Niillasa ja gávdne su Kihttel Tepasto gilis. - Mun ledjen dalle doppe geaidnobarggus. Nu han sii diŋgostedje mu boahtit Anárii hirsebiillain ba dieđusge, dego man ge stuorra hearrá. - Du gohčodit Bostonin, sii jearraledje dego sihkkarastin dihte go dearvvahalaimet. - Nuhan dat lávijit olbmot mu gohčodit, vaikko lea mus gal albma ge namma, mii lea Niillas, vástidii Niillas. Na mii duos. Mun ledjen beassan hearráid gudniguossin. Suopmelaš dábi mielde mii vuos sávnnodeimmet ja dieđusge juhkamužžan vuos goaikkui vuolla ja das maŋŋá viidna riemuide. Riemut biste dieđusge gitta iđitidjii. - Na go das maŋit beaivve hearrát fas gulul vuoimmáskuvve, de sii jerre, ahte vuolggášin go mun Amerihkkái geahččat mo sigareahtat ráhkaduvvojit. Sii mákset. - Mun han gal ledjen gárvvis. Muhto dan reaissus ii boahtán goassege mihkkege. Muhto duhpáhiid sii adde munnje dievva sala ja vel ruđa ja báiddi mas lei sealggebealde Boston. Mun han birgejin dainna duhpáhiin várra jagi. Ja mun lean garas boaldit. m.titt:Geaidnobarggut ja speallakoarttat ¶
- Mun ledjen čohkkohallamin Ohcejot njálmmii grillabeaŋkka alde muhtin geasseeahkeda, go mu lusa boahtá okta oahpes miljoneara ja jearrá mus, ahte sáhtášin go mun álgit sutnje vuoddjin go su vuoddji lea nu váiban. Mun logan ahte maid du skibir dasa dadjá. Skibir ii dadjan maidige. Ja das dat álggii munno vuojašeapmi. Nu mun vuojáhallen su miehtá Sámi ruossut doarrás oppa dan geasi. – Don fitnet maid Spánias. Mo don dohko gártet? – Dat fas gárttai dán láhkai, muitališgoahtá Niillas ja geassáda Betterosa. Millioneara ásai Spanskariikkas, Malagas dálvviid. De mu almmái čuojaha ja lohká: "Boađe munnje skihpárin, mun lean áibbas okto." Na mii ba duos. Mun bivden bidjat mátkeruđaid ja moatti beaivvi geahčen mun ledjen jo Madrida girdingiettis. Dohko mun ledjen láhppon. In dieđe gosa galgen mannat. Mun ledjen máŋga kilomehter das eret gos mun galgen leat. De muhtin fávdnát olmmoš láidii mu albma sadjái ja nu bessen skihpáran lusa. – Na sáhka dat gal mu albmás álggii. O ámmožan dan eallima. Somá munnos gal dan dihtii lei. – Moadde mánotbaje moai leimme jo háleštallan, go mu almmái fuobmái, ahte dál han lea jo geassi Sámis. Moai fertejetne vuoddját Deatnogáddái. Sus han lea dáppe stuorra, lásas, geađggis ja hirssas huksejuvvon geassevisti, dadjat dal jo šloahtta. – Mun jearan albmás na mo moai dohko dádjadetne. Almmái logai dušše munnje, ahte go vuoját, geahča dušše ahte mearra lea ovtto munnos gurutbealde. – Jáá, mun hoahkalin ja nu dolliime ráfalit savvoniidda, Detnui. Muhto ii das vel mihkkige, moai leimme jo Duiskka bealde go manaime boradit guollemállása. Ja fas vuoddjáime. Váiban jo letne. Nohkai vuos mu almmái. Ja fargga dat nohkastin mun ge. Dalle beaškkihii. Mun vudjen nuppi biilla gilgii. Biillat skáidnašuvve, muhto olbmuide ii geavvan dađi eanet ja biillain sáhtii ain vuodjit. – Bisaneimme Lubehkkii. Das moai válddiime lanja ja vuojašeimme Hamburgga ja Lubehka gaskka moadde vahku ovdal go beasaime fas ovddosguvlui. Das manai vel vahkku vai moadde ovdal go leimme Ohcejogas. – Nuppi giđđadálvvi vel fitnen háleštallamin skihpáriin moadde mánotbaje Malagas. Dalle bohten girddi deike. Ja das maŋŋá son lea ieš álgán vuodjit. – Dakkár de lea mu njoammileallin, reaškkiha vel Niillas ja vázzila vuojahallat verddiidis. ¶
"Citysápmelaččat" ságastallet álbmotbeaivve sápmelašvuođas ja, ahte leago sámeguovllu olggobealde ássi albma sápmelaš? Dán oktavuođas fáddán leat maiddái gávpotsápmelaččaid gielalaš ja kultuvrralaš identitehta ja mo sáme- ja stáhtamearredeaddjit galggašedje ovddidit sámeguovllu olggobealde ássi sápmelaččaid gielalaš ja kultuvrralaš rivttiid ollášuvvama. ¶
Johkamohkis leat stuora ávvudeamit dáid beivviid, go dálvemárkaniin lea 400 jagi ávvudeapmi. Dálvemárkanat loahpahuvvojit ges sotnabeaivvi Sámi álbmotbeaivvi ávvudemiin. Johkamohki girkus lea dalle julevsámegillii ipmilbálvalus, Johan Märak bokte. Maŋŋel lea girkogáffe. Ávvudoalut álget olgoarenas Dálvadisjávrris diibmu 13.00. Sámedikki presideanta Lars-Anders Baer doallá sártni ja doppe galgá maid leat juoigan ja lávlun. Maŋŋel dáid doaluid, de lea Dálvadis-jávrris aukšuvdna. Aukšuvnnas vuvdet buot čuođi duolji maid nalde olbmot leat čohkkán olgoarenas. Juohke duollji lea merkejuvvon "Johkamohkkemárkanat 400 jagi" . Olgoarena lahka lea maid sámi bázzepárka, masa gávcci sámi dáiddára leat ráhkadan jiekŋabácciid. Dálvemárkaniid ja sámi álbmotbeaivvi ávvudeapmi nohká rakeahttabávkalemiin diibmu 17.00. ¶
OIDNO, II GULLO: Dát olmmái geahččá oanehis filmma Gáivuona Samvirkelága birra - olggobealde duhkorasbuvdda Brio. ¶
Filbma olggobealde buvdda ¶
Brio duhkorasbuvddas ges čájehit filmma maid Kristin Taarnesvik lea ráhkadan Gáivuona Samvirkelágabuvdda birra. Muhto dat ii oidno gal siste. TV lea biddjon buvdaglássii nu ahte olbmot sáhttet olggobealde geahččat filmma. - Imaš geahččat filmma jiena haga, muhto dalle várra oaidná buorebut govaid, lohká muhtin olmmái, muhto ii son ge bisán guhkkit áigái. Nie han dat várra lea, go galgá sihke gávppašit ja filmma geahččat. ¶
Ulbmilin sámekonvenšuvnna árvalusas lea ahte dat galggašii šaddat oassin riikka lágain, mii davviriikka sámiide sihkkarastá ovttadássásaš vuoigatvuođaid. Lea leamaš sáhka das ahte go Norgga bealde sámiin leat eanet vuoigatvuođat go sápmelaččain Ruoŧas ja Suomas, de sáhttet sápmelaččat Norggabealde massit oasi rivttiineaset. Dasa lohká Davviriikkaid samekonvenšuvnna árvalusa ekspeartajoavkku jođiheaddji alimusriekte justitiarius Carstein Smith ná: ¶
Bivdosadji lea sullii golbma miilla bajábealde su ássanvistti, dahje sullii vihtta kilomehtera vulobeal Jergula, nammalassi Beajalŋŋis. ¶
–Na ii dat gal leat beare leaika. Moadde jagi dás ovdal mihtidedje man guhkes gaska lea firpmiid gaskka. Lága mielde galgá gaska leat unnimusat 60 mehtera. Guovtti fierpmi gaskka váillui guokte mehtera, mii dagahii 8.000 ruvnnu sáhku. Dat lei liiggás garra sáhkku. Ean han moai gal áigon skelbmošit, muhto joga alde ii leat álo nu álki mihtidit fierbmegaskkaid, erenoamážit jus lea biegga. ¶
Jagi vuosttaš luossa mearkkaša eanemusat sudnuide. Dat lea Nils Roaldii ja Jovnnii oavdun. Vuosttaš luossa galgá varasin bassot ja vuššot dola alde johkagáttis, ja árbevieru mielde galgá visot borrat das. Beassaba go Nils Roald ja Jovnna vásihit dán árbevieru dán geasi? Na, jus áiggut diehtit dan, de gal fertet geahččat NRK1 vuossárgga 7. beaivve. ¶
–Boazodoallohálddahusa ressursarehketdoalus sáhttá oaidnit ahte min orohagas leat buoret njuovvandeattut sihke varihiin, njiŋŋelasain ja misiin go Várnjárggas. Dasa lassin ii leat min orohagas ge boazolohku bajábealde dan 14000 bohcco maid Boazodoallostivra lei mearridan ja maid departemeanta maŋŋil njeiddii, lohká Anti. ¶
–Dieđus leat mis dálveguohtumat maiddái boares Kárášjoga boazosuohkanis, muhto oasit muohtaguohtumis leat maiddái olggobealde dan. Dat ii leat goasse váldon vuhtii, muhto dál lea Boazodoallostivra nannen ahte dušše Lágesduoddaris leat vuoigatvuođat dáidda eatnamiidda, lohká Amund P. Anti. ¶
Suomabealde sámis eai leat sámiin olus sierra vuoigatvuođat. Boazodoallu ii leat sierra sámi ealáhussan, nugo Norggas. Suopma iige leat dohkkehan ILO- konvenšuvnna. Sámekonvenšuvnnas ges galgá maiddái iešmearrideapmi oassin. ¶
Jáhkáatgo suomabealde sápmelaččaide šaddat buoret dili sámekonvenšuvnnain? ¶
Dán maŋŋá go sámit ledje mu válljen 1975 dollojuvvon sámiparlamenta válggain sámiparlamentii, hálidin maid diehtit viidáseappot sámiid áššiid birra ja seammás maiddái iežan duogáša birra. Álggos gárten čilget goappáge vánhema ovdavánhemiid čuovvumin sin mudduid buolvvaiduvvama vuođul. Das ledje stuorra veahkkin rihppagirjjit, maidda registerejuvvojedje searvegotti buot ollesáhkásaš olbmot. 1700-logus rihppagirjjiin álget oidnot eanet dieđut. Dáppe Davve-Suomas olbmot ledje čállojuvvon bajás giliid ja dáluid mielde. Dárkilis riegádan, jápmin ja fárrenáiggiid lassin girjjiide almmustuvve merkemat, mat gusket gieldda siskálddas fárremiid. Jagi 1863 giellaásahusa mielde álggii ođđa áigodat rihppagirjjiid, dego buot earáge virggálaš áššegirjjiid, čállimis. Ovddabealde namuhuvon giellaásahusa deháleamos mearrádus lei, ahte riikka áššegirjjiin berrii geavahuvvot suoma giella ruoŧa giela sajis. ¶
Eanangirjjiid vuođul bohten diehtit, ahte boarraseamos sogat geat mákse Anáris sámivearu ledje Morottaja, Musta, Aikio, Sarre, Valle, Paltto, Kuuva, Báđár ja Saijets. 1800-logu loahpabealde Anárii fárrejedje Ohcejoga bealde Kitti, Lansman ja Jomppanen nammasaš sogat. Aivve 1800-logu loahpas Anárii fárrejedje vuosttas johttisámit Eanodaga bealde ja 1930-logu álgogeahčen Anárii bohte lasi boazosámit Eanodagas. Máŋggat dain boazosámiin geat fárrejedje Eanodaga ja Ohcejoga bealde Anárii ožžo alcces eatnama juogo gávppi bokte dahje lotnumiin kruvnnameahccedálu privatdállun. Na máŋggat Ánde Hánnobárdni Gihtte maŋisbohttiin besse eananoamasteaddjin Lismmás, Aŋgelis, Gáregasnjárggas, Fáškus, Leammis, Stuorrajávrres, Čeavetjávrris ja Báhkkinjogas lahka Norgga rájá. ¶
Bivdokultuvrii vuođđuduvvi árbevirolaš siidaordnet doaimmai dáppe ovdalgo oarjjabealde álggii leavvat ođđalágan bohccuiguin johtti geahččoboazodoallu deike. Dákkár lei álgán ovdánit vissásit juo ovdal 1300-logu Köli duoddariid gaskaosiin ja dálá Anár guovllu dat juvssai 1700 logu áigge. Dakkár geahččoboazodoallu spiehkastii guovllu árat boazodoalus, daningo stuorra ealut guođohuvvojedje birra jagi nu ahte bearrašat gárte vuogáiduvvat bohcco jahkásaš ritmai. Dakkár ođđalágan guođohan boazohoidu leavai ođđa guohtoneatnamiid ohcan Ánde Hánnobárdni Gihte maŋisboahtiid mielde maid deike. Das čuovui maid dat, ahte dáppe ovddežis ássan anáraččat serve maid ođđa boazokultuvrii. Dákkár kultuvra nuppástusa sivvan lea meahcce ja duoddargoddenálliid johtilis geahpáneapmi 1700-logu áigge. Dat várra čuovui das go maid ođđaássit guovllu olbmuid lassin bivdigohte gottiid. ¶
1800 logu álgogeahčen min ovdaváhnemiid boazodoallu elii buoremus áiggiid ja bearrašiid eallimii gulle jahkásaš fárremat dahje johtimat ovttas bohccuiguin. Bohccuid guođohedje birra jagi ja daid stivremis geavahuvvojedje daid lunddolaš láhttenvuogit ja beatnagat. Giđđat bohccuiguin johte olbmot Jiekŋameara njárggaide ja sulluide dahje duoddariidda muohtajasaid lahkosiii. Čavččabealde olbmot sirdašuvvagohte vuot siseatnama guvlui ja álggahuvvui áldduid bahčin čuožžuhannjárggain dahje bahčingárddiin. Čakčamánus sirdašuvve siseatnama rahkanguovlluide ja gaskadálvve ordarájá lahkosa dálveguohtoneatnamiidda. Boazosámiin lei siidaortnet. Geavatlaččat siidii gulle olbmot, geat jođihedje dihto guohtonguovlluin boazobargguid ovttas badjel dálvvi. Siida lei oalle njuovžil ja dat vuogaiduvai oalle bures luonddu ja soga gáibádusaide. ¶
Boazodoallohoavda Johan Ingvald Hætta lea bajidan Várnjárgga boazologu 11000 bohccui, vaikke orohagas ii leat leamaš maŋemus logi jagis boazolohku badjel dan logu ja njuovvandeattut maiddái leat vulobealde Spiertagáissa ja Lágesduoddara, maidda lea biehttalan máksit orohat doarjaga. ¶
Njuovvandeattut leat maid vulobealde sihke Nuorta-Finnmárkku orohagaid Spiertagáissa ja Lágesduoddara njuovvandeattuid, maidda gal lea Hætta biehttalan máksit doarjaga, vaikke Kárášjoga boazodoallokántuvra lei miehtan juolludit doarjaga seamma ákkaid dihte go Hætta lea dahkan Várnjárgii. ¶
Norgga beale sáttagoddi lea čoahkkimis mannan mánus ságastan dan dili, mii lea čuožžilan Norgga ja Ruoŧa rádjerasttideaddji boazodoalu ektui, ja bivdá ráđđehusa váikkuhit ahte ođđa boazoguohtunkonvenšuvnna šiehtadallamat farggamusat jotkojuvvojit ja ahte sámedikkit ja boazodoallu ieža goappašiid bealde rájiid ožžot duohta vejolašvuođaid váikkuhit šiehtadallamiidda. ¶
–Guovddáš eiseválddit fertejit ráđđádallat sámidikkiiguin ja ealáhusain go guoská ođđa boazoguohtunkonvenšuvnna šiehtadallamiidda. Sámediggi oaivvilda ahte ferte ásahit deaŧalaš prinsihpaid ja ovttasbargoorgánaid, mat galget viššalit geavahuvvot go galgá gávdnat vugiid mo fuolahit boazodoalu beršotumiid goappašiid bealde ráji, dadjá Nystø. ¶
Sonja Kristine Hegge Guttorm geahčadii konfirmašuvdnasoljuid Guhkesnjárgga márkaniin. Silbarávdi Per Henrik Påve lei boahtán gitta Látteváris Ruoŧabealde vuovdit gálvvuidis márkanis gos ledje 3500 olbmo. ¶
Nubbi olmmái gii lei mielde rievideamis čohkká ges dábálaš giddagasas. Son lea guhkká eallán boasttu bealde lága ja sus lei ovddežis duopmu man ovddas ii leat čohkkán giddagasas. ¶
–Vári alde oaidná buot Deanuvuona. Dan gaskkas geahččat maiddái boares guovžabieju, muitala Randi Lille. ¶
–Dát šattolaš luondu geasuha olbmo. Dás lea buot hui lahkosis, johka, sáivačáhci, mearra, alla várit ja duottar. Ii ge mis gal leat jurdda bidjat asfáltta iežamet balssaide. Dološmállet dálut dagahit dakkár lieggasa masa olbmot liikojit. Ja dat gis dagaha dan ahte Guhkesnjárgga márkan ii šatta dakkár njeallječiegat márkan mii gávpogiid asfálta gáhtaid alde lea. ¶
Earret dan stákku, mii lea sojahuvvon flávdastággu, de lea olles monumeanta ráhkaduvvon dan boares šaldi bázáhusain maid duiskalaččat bávkaledje badjelaš 60 jagi dás ovdal. Dolgevuokka tackle lea ráhkaduvvon šaldi stállebáttis. Ja dolgevuokka čuolbma maid lea albmaládje ráhkaduvvon. Monumeanta lea muhtin bisanastinsajis Deanu nuorttabealde ja dan lea oalle álki fuobmát doppe šaldi lahkosis. ¶
Veahčat dearpmi alde leat vihtta dálu gos ásset olbmot birra jagi; njealji dálus leat Luhkkárat ja mun galggan ovtta lusa. Nammalassii dolgevuoggadahkki lusa. ¶
Manne gámmárii. Doppe lea stuorra beavdi ja dan alde leat iešguđet ivdnásaš dolggit miehtá beavddi, ja giesastatárporullat smávva skáhpuin. Beavderavdii lea bonjastuvvon vuoggačatnanjuolgi. Das lea vuogga maid Niillas lea aiddo válbmemin. ¶
Dákkár gávppi organiserii ee. Johan Adrian Jacobsen (1853-1947), gii lei Risás Romssas eret. Son lei mearraalmmái ja johtán viidát. Jagi 1875 son bođii Hamburgii, gos oahpásmuvai duiskalaš gávpealbmái, Carl Hagenbeckii, geas lei stuorra ealliidgárdi gávpogis. Hagenbeck lei seamma jagi lágidan stuorát ealliidčájáhusa, mas ledje maiddái bohccot čájáhussan. Son lei ožžon muhtun sámebearraša Ruoŧa bealde buktit moadde hearggi Hamburgii. Sámebearaš oktan herggiiguin ledje nu bivnnuhat, ahte Hagenbeck háliidit čájehit eambbo diekkár «primitiiva» olbmuid go sápmelaččaid, ee. indiánaid ja inuihtaid. Nu son lihtodii Jacobseniin, geainna son ovttas barggai badjel 50 jagi. Jacobsen jođii de miehtá máilmmi, čohkkii etnográfalaš dávviriid, erenoamáš ealliid ja maiddái «primitiiva ja ártegis» olbmuid mat čájehuvvojedje ealliidgárddiin buriid mávssuid ovddas stuorra olmmošálbmogii Eurohpá gávpogiin. ¶
–Geaidnu Anárbealde Ohcejohkii gárvanii 1950-logu loahpas. Ovdal turisttat lávejedje boahtit vuos Gáregasnjárgii ja das fatnasiin Deatnoráigge vulos. Dalle eai lean turisttaide báljo makkárge bálvalusat dáppe, muhtumat sáhtte sugahit turisttaid. Das maŋŋá turisma ealáskišgođii nu ahte olbmuin eai lean šat doarvái fatnasat, maid láigohit. Nuba turisttat boahtigohte oktan fatnasiiguin. Dasa eai báikkálaš olbmot geahččan čáppa čalmmiiguin. Das maŋŋá go fatnasiid buktin gildojuvvui, de dilli buorránii. ¶
Táksivuddjiin gávnnaiga politijoavkku barggus ja veahkkálagaid gávdne sii suollagiid čohkkámin ruovdemáđi alde álbmotmeahcis. ¶
Okta dehálaš bivdovuohki Deanu alde ássiide lea leamaš goldin. Dat lea geavahuvvon Deanu čázádagas vel soađi maŋŋáge. Iige buot dáhpáhuvvan áibbas lobálaččat. Kronihkkačálli Jouni Kitti čilge mo ja gos goldin dáhpáhuvai. ¶
Anárjogas sáhtii geassit guhkes goldaga guhtege báikái heivehuvvon vuogi mielde. Savvoniin golgadat gessojuvvui, coages guoikkain olbmot sáhtte gálige heađuštit luosaid vulosguvlui. Bivdit balde maiddái geđgemiin ja čuimmiiguin čuokku luosaid vulosguvlui. Goike guoikkain guolit sáhtte goittot gárgidit, jos ii lean fuolalaš. Oazis lei ceggejuvvon vuogas báikái. Guolit nuhttojuvvojedje eret ja goldima sáhtii joatkit. ¶
Go geardde Deatnu lea rádjejohka, de váldojuvvui mielde vejolašvuođaid mielde uhcimustá okta norggabeale olmmoš. Dábálaččat sii ledje áibbas lunddolaččat fárus bivddus. Ledjehan olbmot fulkkežat goappat bealde joga. Ná dáhpáhuvai olbmuid mielas vuoigatvuohta. Sii eai beroštan váldoriikkaid lágain. Goldin lei oainnat Norgga lága mieldege nannosit gildojuvvon. Nuppi gáttis ássi siidaguimmiid ii heiven goassige guođđit olggobealai. Siidaguoibmivuohta dovddastuvvui, riikkaid lágat eai. Bivdit ledje oskkáldasat nubbi nubbái. Goldima áigge norgabeale gáttis ii lean go muhtin dállu, suopmelaččat váilo measta ollásit. ¶
Dábálaččat olbmot duhte juhkui. Oktii norggabeale bivdit gáibidišgohte «stáhtajuogu» , vaikko sis ledje dušše 4-5 fatnasa, suomabeale bivdiin ges 20 fatnasa. Dasa suomabeale bivdit eai dieđusge sáhttán miehtat. Muhtimin sáhtii Deanu alde johtti goargŋut njuolgga oahcása duohkai. Goldinjoavku oaččui ná ovtta albmá lasi. Ođđa boahtti ii sáhttán guođđit olggobeallai, gittašaddanvárra livččii lean menddo stuoris. Nu gutnehis olmmoš ii oppa gávdnonge Sámis, gii livččii guoddalan bivdinskihpáriiddis olggobealeolbmuide sálašossodaga oažžuma maŋŋá. ¶
Reino Laiti (Uhca-Hánssa Reino) lea riegádan Niemelis dálvesoađi maŋŋá 1940. Son lea guolástišgoahtán juo smávva gándan. Gearggai son Vuolle-Deanu nuohttumisge leat mielde, ovdalgo dat gildojuvvui Leavvajot ' njálmmi vulobealde jagi 1954. ¶
Su stuorámus luossa lea jagis 1955, soai Niillasiin gottiiga mihcamáraid áigge 25,7-kilosaš goadjima. Golai measta 30 jagi, ovdalgo Reino fas dohppehii stuorra luosa. Jagi 1984 son lei jođus eamidis vieljain ja soai gottiiga borgemánu loahpabealde 24-kilosačča Viđgaveaisavvonis. ¶
Norgga čázádat- ja energidirektoráhta (NČE) almmuha ahte Hydro Olje og Energi ohcá doaibmalobi hukset ja doaimmahit bieggafápmo geahččalanšilju Hámmanoaivvis oarjjabealde Báhcavuona Báhcavuona gielddas. ¶
–Ruošša bealde ii gullo mihkkege. Ruošša ortodoksalaš girku ii oaguhan sápmelaččaid. Ruošša cáras ledje noaiddit hoavas, dasgo son árvvoštalai sin einnostanattáldagaid, muitala Rune Blix Hagen. ¶
–Ruoŧa bealde eai ráŋggáštuvvon nu garrasit. Stevlenbáikkit Norggas ledje riddoguovllus gos eanáš dážat ásse dan áigge, muitala son. ¶
Maŋábealde gurut: Bjørnar Rasmussen, Leif Andreassen, John Sverre Hansen, Trond Peltoperä, Klemet Ingolf Kildedam, Nils Kristian Balto, Nils Johan Gaup ja bálddas su gánddaš Juhan Danel. ¶
Ovddavealde gurut: Nils Johannes Somby, Leif Petter Grønmo, Olav Mienna, Torvald Balto, Knut Johnsen, Nils Mattis Gaup, Nils Ragnvald Dalseng ja gánddažis bálddas eat dieđe nama. ¶
Amoc lávddi alde rappemin. ¶
Amoc lea dássážii juo oassálastán Suoma TV:s nugo ovdamearkka dihtii «Hyytänen ja Stiller» ja «Hyvä Huomenta Suomi» -prográmmain. Sámis leamaš lávddiid alde sihke Guovdageainnu Beassášmárkaniin, Skániin Márkomeanus, Gáivuonas Rittu Riđus ja ruovttubáikkis «Ijahis Ijaid» doaluin. ¶
-Dušše moadde minuvtta gullostii radios ja ain oanehit áigge čájehaste TV:s sápmelaččaid nealgudanakšuvnnas Stuorradikki olggobealde Áltá/Guovdageainnu eanu dulvadeami oktavuođas. ¶
Bearjadat lea mánáid stuorra beaivi Márkomeanus. Mánát besset earret eará ráhkadit iežaset teáhterčájálmasa mii čájehuvvo Márkomeanu váldolávddi nalde lávvordaga. ¶
Lea váttis buđeha balanseret bastte nalde seammás go heastta galgá stivret hehttehusaid gaskka. Dan fuomášedje heastanieiddat geat ledje mielde asiáhtalaš heastastohkosis «gymkhanas» heastabeivviin Guovdageainnus. Heastabeivviide lávvordaga ledje boahtán badjel čuođi olbmo, geat besse oaidnit heastadánsuma, njuikuma ja «gymkhana» stohkosa ja oahppat eanet heasttaid birra. Kloavdna maid finadii ja moivii heastta birra nu olu go nagodii, muhto heasta gal čuoččui liikká jaska. Nu besse geahččit oaidnit maid heasttat máhttet ja movt dat leat oahpahuvvon. ¶
– Ii leat miella heaitit, dál mii leat viimmat šaddan čeahpibut vástidit ja mii oaidnit mii doaibmá ja mii ii doaimma. Olles prošeakta lea šaddan dego min mánnán. Muhto soaitá dearvvašlaš oažžut ođđa olbmuid ođđa jurdagiiguin dán bargui. Diibmá válljejedje nuoraid guovddáš sámi báikkiin eret. Jáhkán livččii miellagiddevaš jus dál álggáše olbmot geat leat eret olggobealde guovddáš sámi báikkiid, árvala Ánte Siri. ¶
Viimmat leat dál dán jagáš válgabohtosat válbmasat maŋŋá go leat vuordán máttasámiid ja lullinorgga bohtosiid lagabuid beannot vahku. Dál lea čielggas ahte sihke Bargiidbellodat ja NSR oažžuba goabbáge 18 áirasa ođđa Sámediggái. Dán jagi lassánit njeallje ođđa áirrassaji Sámedikkis. Dat mearkkaša ahte oktiibuot leat čieža «luovos» áirasa man alde Bb ja NSR galgaba dál gilvalit. Dát vahkkoloahppa šaddá dan dihte miellagiddevaš dan ektui guhte dán čiežas gosa állana. Buot lea dieđuge dan duohken makkár seakti dán guovtti stuorrás lea. ¶
– Dál jurddan lea, ahte studeren Suoma bealde ja dasto ozan bargui Norgii. Dieđusge dál lea vel árrat dadjat. Davás goittotge livččii jurdda dasto go oahpu lean váldán, muitala Gánddaš-Sámmol-Sulo Joni. ¶
Fylkamánni bealis fuomášuhttet ahte ohcamuš lea siskkabealde 100-mehtara ráji mii lea ráfáiduhtton guovlu Deanu-čázádagas. Sii maiddái vurdet ahte ohcci viežžá dárbbašlaš lobiid Áibmojohtolatbearráigeahčus ovdal go addo huksenlohpi. ¶
Dasa lassin dárbbaša sihkarvuođaguovllu seaivunšilju birra. Namalassii 25 mehtara guovttebealde šilju ja 30 mehtara goappá ge geahčái. ¶
–Guovddášbellodaga mielas lea gurut bealde dál buoremus politihkka. Danne leat dán háve válljen doarjut sosiálistalaš bellodagaid, go midjiide lea veadjetmeahttun bargat ovttas Ovddádusbellodagain. Jus vuoitit válggaid, de šaddá Guovddášbellodagas stuorra váikkuheapmi politihka hábmemis, lohká Hansen. ¶
–Muhto sámediggepresideantta ja –várrepresideantta ámmáha alde gal eat sáhte šiehtadallat, deattuha Vedhugnes seammás go salluda Olaf Eliassena. ¶
Govas oaidnit Hillágura nieiddaid Ánddir-Elle - Ellen Guttorm (n. Henriksen) ja Jonne-Jon-Piera Margrethe - Margrethe Guttorm (n. Guttorm) dalá maŋŋá soađi. Soai leaba Deanu alde dálvegeaidnoravddas mieiggadeamen - mannamin Buolbmágii servvoštallat ja geahččat heastagilvvohallamiid ( «Travstevnna» ). Sudnos leat čikŋabeaskkat badjelis; Elles maiddái selbu-suohkut juolggis maid ieš lei gođđán. ¶
Jarawat leat oalle gieskat boahtán oktavuhtii vierrásiiguin. Easka jagi 1998 loahpabealde leat olggobealolbmot boahtán singuin sáhkalaga. Dutki lohká čeardda luohttigoahtán ja šaddan «oalle ustitlažžan» vierrásiidda. ¶
Čoahkkinjođiheaddjit: Gurutbealde Esa Vuomajoki, Suoma meahccebálvalusas ja Statskog Finnmarkkus, Oddleif Nordsletta ¶
Suomabealeoasseváldit:Gurutbealde, Aulis Nordberg, jođiheaddji Ohcejoga ealgasearvvis, Veikko Porsanger, Ohcejoga gielda, Esa Kumpula, Anára gielda, Jari Kangasniemi, Lemmenjogi suodjalanguovllu bearráigeahčči, ja ovddabealde John Aslak Johansen, Kárášjoga gielda. ¶
Mannan vuossárgga čoahkkanedje rádjagielddat sihke Norgga ja Suoma bealde oktasaš čoahkkimii Gáregasnjárgii. Čoahkkimis ledje gielddaid ja bivdoservviid ovddasteaddjit Guovdageainnus, Kárášjogas, Ohcejogas, Anáris, Deanus, Unjárggas ja Girkonjárggas. Maiddái Statskog Finnmárku lei mielde. Váldoulbmil čoahkkimiin lei geahčadit mo hálddašit oktasaš ealganáli rádjaguvolluin. ¶
Dákkár čoahkkin gal lea juo dollon vuosttas geardde 1993:s. Ulbmil lei juo dalle ahte gielddat ja bivdosearvvit livčče galgan bargat eambbo ovttas. Dán vuoru gal lea maiddái Statskog váldán vuosttas lávkki. Oddleif Nordsletta Statskogas Kárášjogas lohká gal dát ii livčče gal oba sin barguge, muhto sii liikká dovdet ovddasvástádusa oažžut dákkár ovttasbargguid johtui. Son ja su kollega suomabealde, Esa Vuomajoki, suoma meahccebálvalusas, leabage váldán dán ovddasvástádusa vai ovttasbargu duođaid álggahuvvo. Nordsletta muitala maiddái sii leat dovdan ahte dáhttu leamašan goappašiid bealde rájá dákkár ovttasbargui, ja sii buohkat oidnet dán dárbbu. Váldosivvan dása lea go dáid guovlluin lea dadjat juo oktasaš ealganálli ja dalle leage oktasaš hálddašeapmi dehálaš. ¶
Dán čoahkkimis čilgejedje hálddašeaddjit buot mii dáhpáhuvvá hálddašeamis goappáge bealde. Čilgejuvvui mo ealgáeriid bidjet ja mii lea duogáš go earit mearriduvvojit, ja guđe láhkái ealgalohkamat váikkuhit hálddašeapmái. Ohcejohka lea dán oktavuođas veaháš erenoamáš. Dáppe eai leat mearriduvvon bivdoguovllut. Lea doarvái leat guovttes golmmas ráhkadit joavkku, de sii gieldda rájáid siskkobealde besset vaikke gos báhčit ovtta ealgga. Anáris gal lea dál rievdaduvvon ja gielda lea juhkkon guđa bivdoguovlun. Ohcejoga gielddas lea ealgaeriid sturrodat juhkkon bivdiid mielde. Jus leat 2,5 albmá, de besset báhčit ovtta ealgga, ja jus leat viđas, de ožžot báhčit guokte ealgga, jnv. Anáris gal fas leat eambbo dážebeale vuogi mielde. Dáppe lea bivdoguovllus nu ja nu ollu lohpi báhčit. ¶
Nubbi konkrehta ášši lea geahčadit mo galgá bargat go roasmmahuvvan ealggat rasttildit rájá, ležžet dál báhččon dahje vuddjon ealggat. Jus mahkáš ealga báhččo dahje vuddjo Suoma bealde ja rasttilda rájá, maid dalle galgá bargat, mo dieđihit, geasa dieđihit, maid galgá bargat ja loahpas vel, gii galgá máksit? Nugo dál lea, de ii leat šat stáhta mii máksá dákkár bargguid, dálle gullá dát gielddaid vuollái Norgga bealde. Okta lea maid jus Suoma bealde lobálaš bivddus manná ealga bážas Norgga beallái, massá go dalle dát bivdi iežas eari, vai mo. Buot dákkár áššit galget čielggaduvvot dáinna ovttasbargguin. Eiseválddit goappáge bealde rájá fertejit vuos ieža guorahallat makkár vejolašvuođat leat ja de buktit soahpamuševttohusaid. Kárášjoga ealgabivdiidsearvvi jođiheaddji, Jan Idar Somby, lohká iežaset duhtavažžan go ovttasbargu lea álggahuvvon. —Mii leat hui duhtavaččat go dát ovttasbargu fas lea álggahuvvon, ja dasa ahte bohtet čielga njuolggadusat maid bargat jus skáidnašuvvon ealggat rasttildit, dadjá Somby. ¶
Menchu lohká ahte vejolašvuohta gilvalit Amerihká Stáhtaid Organisašuvnna váldočállivirggi alde deavddášii su čiekŋalis rámiin dan gudni dihtii maid dat buvttášii Guatemalai. - Mun lean olmmoš gii dovddan Amerihká nannáma ja boaittobealguovlluid issoras stuora dárbbuid, earenoamážit eamiálbmogiid ja goariduvvon sosiála surggiid dárbbuid, dadjá Menchu. Vaikko Guatemala ráđđehus ii leat virggálaččat duvdán Menchu OAS:a váldočálli evttohassan, de lea riikka presideanta lohkan mediaide ahte son dorjjošii mayanissona virgái. ¶
«Jus mediat eai livčče gozuid alde ovttamánus go goarveskávval dagahii roasu Asias, de ii leat sihkar máilmmi álbmot livččii rabihan ja dahkan nu movt dagai.» ¶
Roassu mii čuožžilii Asias maŋŋá goarveskávvala, lea várra stuorámus ođasdáhpáhus maŋŋá nuppi máilmmesoađi. Hárve gerddiid lea leamaš okta dáhpáhus nu ollu medias go Asia roassu. Sihke aviissat, radio ja TV kanálat leat juohke beaivve čájehan dáhpáhusa ja daid váikkuhusaid. Maiddái sámi mediat leat dárkilit čuvvon dáhpáhusa mielde. Jus mediat eai livčče gozuid alde ovttamánus go goarveskávval dagahii roasu Asias, de ii leat sihkar ahte máilmmi álbmot livččii rabihan nu movt dagai. Go olbmot miehtá máilmmi beaivves beaivái besse oaidnit makkár vártnuhis dili roassu buvttii, de dat bullehii movtta veahkehit. Mediaid haga eai livčče olbmot ádden makkár váikkuhusat goarveskávvalis leat. Dat duođašta makkár fápmu medias lea. Goarveskávvala roassu lea luvven ruhtahivvodaga heahteveahkkin. Oktiibuot 29 miljárdda ruvnnu lea lohpiduvvon. Nu johtilit go mediat fuomášedje roasu dimenšuvnna, de sirde fokusa eret báikkálaš doaimmain. Ovttamánu sáddejedje gievrras ođasjoavkkuid roasu guovlluide. Nu dat ferte leat. Bárru lei nu stuoris ahte buot eará áššit šadde smávisin. Roasujournalastihkka ii leat álkis bargu. Dat galgá govvádallat oppalašvuođa, muhto maiddái eaŋkilolbmuid vásáhusaid. Dalle lea dárbu lahkanit buot vártnuhisvuođaide maid roassu dagaha, sihke gillámušaid, heđiid, morrašiid ja veahkkedoaimmaid. Dan oktavuođas sáhttá leat álki mannat menddo ollu priváhta dássái. Áŋgirvuođas lea álki dahkat boasttuvuođaid, ja sihkkarit leat maiddáid dan roasu oktavuođas journalisttat duolbman boasttu beale rájá. Muhto mediat maid mii leat beassan čuovvut, leat dattetge dássážii doalahan iežaset rievttes beale sárgá. Go árgabeaivi fas boahtá ruovttoluotta, de lea dehálaš ahte maiddái mediaid rollat árvvoštallojuvvojit. Dan árvvoštallamis ii sáhte dušše media ieš leat mielde, muhto dat ferte gehččot maiddái olggobeale čalmmiiguin. ¶
MASTERVUODDJIT:1996 fitne boaranat, dalle dieđus veahá nuorabut, vuodjamin Norgga mastergilvvuin Borkenesas. Gurutravddas, maŋabeale ovddeš Kárášjoga vuoddji, Olav Ryan, Johs. Kalvemo ja Petter Kemi ja ovddabealde gurutravddas Hans Gunnar Guttorm ja Klemet Turi. Johs. Kalvemo priváhta govva ¶
Garra nákkut jienastanvuoigatvuođaid alde ¶
Marianne vai Egil? Dat gažaldat lea dagahan garra nákkuid Bargiidbellodahkii (Bb). Erenoamážit dan alde ahte geat galget beassat jienastit Sámepolitihkalaš foruma nominašunčoahkkimis gos presideantaevttohas mearriduvvo. ¶
SIXTEN THERKILDSEN: ”Left to my own devices” (video). Goappašiid bealde rájá gaskkal Ruoŧa ja Suoma leat gávpogat Tornio ja Haparanda, gos goappašiin lea girjerájus. Mii dáhpáhuvvá go geahččalat doalvut girjji mii Ruoŧas lea luoikkahuvvon Torino girjerádjosii? ¶
Dii. 19:00 / FILBMA ARMBRYTARSKEN FRÅN ENSAMHETEN (Ruoŧŧa 2004) Báiki: Malmen kino Haddu: kr. 70,- (ollesolbmot) Heidi Andersson lea viđageardde máilmmemeašttir giehtafákkasteamis. Son lea eret Ensamheten báikkis Davvi-Ruoŧas, guovdu sámi mehciid, 85 miilla davábealde Stockholmma, báiki gos ásset 16 olbmo ja gos lea garra oktavuohta. ¶
INTRO-álbmot lea áibbas ođđa almmuhanprográmma nuorra čeahpes álbmotmusihkkariid váste. Dan duogábealde leat earret eará Rikskonsertene, Norsk Folkemusikkformidling ja musihkkafestiválat Norggas. Bajemus ulbmil dáinna lea nannet dáčča ja sámi álbmotmusihka. INTRO-álbmot lea dakkár sadji gos válljejuvvon nuorra álbmotmusihkkárat besset ovdánit dáiddárin ja gos ožžot vásáhusaid musihkkagaskkusteamis alla dásis. ¶
Johkamohkis ledje márkanat juo 1500-logus, gos sápmelaččat, gávpeolbmot ja earát deaivvadedje gávppašeapmái ja girkolaš doaluide. Maiddái stáhta lei ovddastuvvon márkaniin, go stáhta ovddasteaddjit gáibidedje vearu olbmuin ovdalgo besse gávppašit. 1605:s mearrida gonagas ahte márkanat galge lágiduvvot juohke jagi, vai sáhttet olbmuid vearu mávssihit. Dalle biste márkanat moadde vahku. Áiggiid čađa lea márkanáigi otnon, go ii lean dárbu máŋga vahku doallat márkaniid. 350-jagi ávvudeami rájes 1955:s leat márkanat bistán golbma beaivvi, ja beroštupmi olggobealde lea dušše lassánan. Ollusiidda lea šaddan árbevierrun mannat márkaniin juohke jagi. Sámi oassi lea dehálaš márkaniidda. Sámiid kultuvra, árbevierut, dáidda ja musihkka boktet stuora beroštumi. ¶
Juo mánnodaga, ođđajagimánu 31. beaivvi, álget doalut Johkamohkis. Earret eará rahppo dalle historjjálaš márkanbáiki, gos sáhttá vásihit makkárat márkanat ledje 400 jagi áigi. Muđui rahppojit olu čájáhusat, ja logaldallamat dollojuvvojit. Gaskavahku 2. beaivvi lea almmolaš rahpan olgoarenas, gosa Ruoŧa gonagas Carl Gustaf ja drotnet Silvia boahtiba. Duorastagas sotnabeaivái leat dat árbevirolaš márkanat márkanšiljus. Muđui leat mánáiddoalut, filmmat, logaldallamat, ipmilbálvalusat, dáiddačájáhusat, konsearttat, dánssat ja olgodoaimmat vaikko man olu. –Namuhit sáhttá earret eará stuora sámeduodječájáhusa Ájtte museas, Asa Kitok ja su nieiddaid duodječájáhusa, gos maiddái geigejuvvo stipeanda, ja bivttasčájáhusa olgolávddis, lohká Nilsson. Sámedánsa lea dán jagi sirdon jiekŋahállii, vai čáhkkehit eanet olbmuid. Sámi álbmotbeaivvi, maŋemus márkanbeaivvi, leat doalut olgoarenas. Márkanat loahpahuvvojit aukšuvnnain, gos vuvdet buot duljiid maid nalde olbmot leat čohkkán olgoarenas. –Sávan ahte boađáše hui ollu olbmot ja ahte sin vuordámušat ollašuvvojit. Ja ahte ii šatta beare buolaš iige beare bivval. Dat livččii buorre, lohká Nilsson. ¶
Samovarteáhter fállá festiválagehččiide imašlaš, suohtas ja gelddolaš johtočájálmasa "´Luottat muohttagis" . Duogážin leat áššit mat sáhttet leat ráji nalde - dahje lahka - go iešguđetge riikkaid ja kultuvrraid olbmot deaivvadit. Geahččit besset vuolgit mielde áiggehis historjái ovtta mátkki birra, ja sii šaddet oassin historjjás. Mátkkis sáhttá visot dáhpáhuvvat, ja sii besset oaidnit osiid Girkonjárgga árvvuin ja historjjáin ođđa vugiin. Guovttis Barents Spektakela guossedáiddáiriin, dánsejeaddji guovttos Alina Mikhailova ja Nikolai Shetnev leaba mielde čájálmasas. Soai, geat leaba eret St. Petersburgas ja Arkhangelskas, leaba maid veahkkinleamaš Samovarteáhterii ráhkadeame čájálmasa. Vepsalaš lávlunjoavku Olema lea maid mielde čájálmasas "Luottat muohttagis" . ¶
Eallin girdiránu nalde ¶
Son geasuhuvvo luohtái maid son dovdá sámi našuvnna váibmun, juoidá maid son ieš alddis hálida várjalit. Pikene på Broen lea dovddiidahttán Johan Anders Andersenain Unjárggas eret. Dál áigu Emi geassit su juigosiid iežas musihkkii. — Makkár kombinašuvnna mun áiggun ráhkadit dáppe Girkonjárggas! Makkár miellagiddevaš jienat! Johan mieđai seammás deaivvadit Emiin. Sus leat garra oktavuođat Japanii maŋŋá go lea meara alde leamaš. Oassi deavvadeamis lea oidnon Ođđasiin. Festiválas čájehuvvo 13 min guhkkosaš bihtáš maid NRK Arne Store lea ráhkadan. ¶
Ovtta Kristin Taarnesvik plaktáhtas mii lea čájáhusas Girkonjárgga servodatviesus, lea govva gávttehas nissonolbmos mii čohkká gilggat, duogábealde oaidnit váriid ja su bajábealde čuožžu čálus «Mein kampf» . ¶
«Báikegullevašvuohta, historjjálaš vuoigatvuođat ja lagasvuohta» addet rievtti. Diet doahpagat geavahuvvojit go lea sáhka guollebivdin vuoigatvuođain. Báikegullevašvuohta lea dohkkehuvvon vuođđojurdda riikkaidgaskasaččat go olbmot šiehtadallet guolleriggodagaid juogadeami. Dat doaba sisttisdoallá rehketbihta mas leat geahččan man ollu lea biomassa, namalassii guolli, muhtin vissis báikkis muhtin vissis áiggi. Doaba lea čanastuvvon dan cealkagii ahte lagasvuohta addá vuoigatvuođaid. Dat ges muitala dás ahte go leat lahka dan báikki dahje riggodaga de dalle dus lea riekti viežžat daid riggodagaid. Historjjálaš rievttit ges lea dat go muhtin riika dahje guovlu guhkit áiggi lea bivdán muhtin vissis guollešlája de dat galgá dábálaččat deattuhuvvot go obbalaš earri juhkkojuvvo. Olbmot geavahit buot dieid doahpagiid go šiehtadallet vuoigatvuođaid našuvnnaid gaskka, muhto maid dalle go lea sáhka guovlluid gaskkas juogadit vuoigatvuođaid. Dat mii lea oktasaš buot dain doahpagiin lea ahte dat gusket dasa go olbmuin lea riekti bivdit guoli muhtin vissis báikkis. Dat mii dain doahpagiin lea erenoamáš lea ahte dain orru leame iešguđetlágan lobalašvuohta go dat leat geavahusas šiehtadaladettiin riggodagaid guovlluid gaskkas, ja šiehtadaladettiin našuvnnaid gaskkas riggodagaid. Badjelaš guokte vahku dás ovdal ledjen mun fárrolagaid min olgoriikkaministtariin Jan Peterseniin Murmanskas. Doppe moai deaivvadeimme earret eará Murmanska guvernevrrain. Ságastaladettiin Jevdokimov guvernevrrain lei okta fáddá Norgga sajádat Norgga giđđagođđin sallihiin (NVG-sallit) šiehtadallamiin. Petersen dajai Norgga hálidit stuorát oasi obbalaš NVG-sallit earis. Olgoriikkaministtar vuođustii dán historjjálaš vuoigatvuođaiguin ja báikegullevašvuođaprinsihpain. Almmolaččat dadjá Olgoriikkadepartemeanta: "Maŋemus jagiid lea Norggas leamaš 61% ja 57% earis. Dat ii heive oktii báikegullevašvuođaprinsihpain mii lea badjel 89%" . Mun lean ovttaoaivilis Jan Petersena gáibádusain. Norga ferte oažžut sallit eriid gitta 89% rádjái. Seammaládje go Finnmárku ferte oažžut iežas oasi guolleriggodagain báikegullevašvuođaprinsihpa vuođul. Mii lea erohus Norgga NVG sallit báikegullevašvuođas ja Finnmárkku dorski, diksu, sáiddi ja šákša báikegullevašvuođas? Mii geat leat politihkkarat fertet cealkit ahte dat riggodagat mat leat jur min gáttiid lahkosiin galget buktojuvvot min guovllu gáddái vai das šaddá viidaseappot árvoháhkan. Dalle bohtet lassiváikkuhusat árvosázu vuosttaš lađđasis ávkin daidda guovlluide mat leat lagamus riggodagaid. Dainna lágiin sáhttit hukset ealli ja gelddolaš riddoservodaga. Diet guoská sihke guollái ja oljui mat leat našuvnnalaš riggodagat, muhto dat galget maid addit positiivvalaš lassiváikkuhusaid regiuvnnalaš dásis. Seammaládje go Davvemeara oljodoaimma vuosttaš lassiváikkuhusat bohtet ávkin Rogalandii ja Hordalandii, de berre maid árvoháhkan dan guolis maid bivdet Finnmárkku rittu olggobealde boahtit Finnmárkku riddoservodagaide ávkin. ¶
Guovdageainnu lášmmohallanjoavku lea viiddidan fálaldaga ja álggahan gievrudanlášmmohallama sidjiide geat eai hálit dahje nagot aerobicas leat mielde. Lášmmohallan lea Les-viesus gaskavahkuid diibmu 19.00 rájes 20.00 rádjai. Bagadalli lea Lill Tove Lindi. –Dát lea buorre lášmmohallan sidjiide geat háliidit gievrudit dehkiid olles rupmašis. Mii deattuhit erenoamážit čoavjji ja čielggi. Lášmmohallan lea ii leat garas, muhto lohpidit ahte beasat bivastuvvat, lohká Liv AS Pedersen, gii jođiha lášmmohallanjoavkku. Son lohká lášmmohallama heivet buot ahkáhaččaide ja ávžžuha olbmuid searvat. –Cokka viessoskuovaid ja asehis lášmmohallanbiktasiid ja váldde mielde čáhcebohttala ja dipmá vuođu man alde lášmmohalat ja boađe, ávžžuha Pedersen. ¶
Ieža veaddeduojárat čuožžuba beavdde duohken ja humadeaba gussiiguin. Beavddi nalde leat veattit, soahkeveattit. Muhtimat nu asehaččat dego árpput. Daid leaba Ellen ja Margit ieža viežžan meahcis. Guoras lea unna giissáš maid Ellen lea ráhkadan vettiin. –Go áigu duddjot vettiiguin, de ferte vuos geasset ja čakčat viežžat vettiid meahcis. Buoret lea dipmaeatnamiin váldit daid, go de bistet guhkit. Maŋŋil ferte bidjat vettiid čáhcái ovdalgo bárkku ráhpu eret. Go bargagoahtá, de ferte liegga čáhcái bidjat vettiid, vai dat dipmet. Nu čilge Ellen Kitok-Andersson ja čájeha movt roavva vettiid birra jorahallá seakka vettiid, vai duodji šaddá hui nanus. ¶
Jahkečoahkkin rámiida Báhpájávrri skuvlla go lea hui ovddabealde dán barggus. Romssa sámiid searvi rámiida maid Romssa fylkkasuohkana go jođihit prošeavtta Sámi kulturmáhttu ja Gielda- ja guovludepartemeantta go álggahedje prošeavtta Ofelaččat. ¶
Dat lea juoga mii lea áibbas boastut go ovtta guovllus gos lea máilmmi riggámus biebmovurkkohat – áhpi olggobealde Nordlándda, Romssa ja Finnmárkku – olles soahteáigodaga maŋŋá leamaš sorjavaš máŋggalágán heahtedilipáhkat mat molsašuvvet norgga ráđđehusaid mielde. Dál fertet mii hábmet politihka mii daguha Davvi-Norgga sorjjasmeahttun heahtedilipáhkáin ja uhcit sorjavaččat guovddáš politihkalaš mearridemiin Oslos. Ávnnasgaskaoapmi ferte ruovttoluotta fas riikkaoassái – ja geavahuvvot daiguin geat áigut orrot dáppe odne ja boahtteáiggis. Mun lean deaivvadan olugiiguin sámi servodagas geat juogadit dáid oainnuid muinna. ¶
Olju- ja gassariggodat geavaheapmi olggobealde davvinorgga rittu ferte dáhpáhuvvat daid nannoseamos birasgáibádusaid mielde. Boahtteáigásaš davvinorgga guovlu ferte álohii defineret guolástanealáhusa dego dan davvinorgga agálašvuođamášiidna – ja olju/gassa dego okta gelddolaš máinnas golbma-njeallje buolvvaid ovddos guvlui áiggis. Huksemat ná guhkás čájehit ahte davvinorggalaččat (olbmot daid golbma davvinorgga f ylkkain) leat lossadit mielde árvogeavllis go daid govvidemiid biđget ja dahkat álkit šlája bargguid, muhto šaddá geahčči nu jođánitgo prošektii gártet váttisvuođat ja go gáibiduvvo gelbbolašvuohta. Mii fertet belohahkii čađahit ođđa gelbbolašvuođapolitihkka deaivvadit dáid hástalusaid. Olju/gassa berrešii šaddat fága joatkkaskuvllain Davvi-Norggas – ja áinnas alit oahpahusas. ¶
Davvinorgga guovlu ferte fievrridit eanet vuolggaheaddji ja boahtteáigásaš johtolatpolitihka go álbmotstáhta otnážii lea fievrridan. Mii fertet gilvvohallat vaikko geainna siskkabealde dan máilmmiviidosaš johtolatmárkaniin min luonddu ja erenoamáš vásáhusaide bokte. Muhto davvinorgga johtolateallima mii fertet siskkaldasat buoridit: Min mearrádusbáikkit fertejit ođassmahttot ja deike fertejit biddjot velá eambbo doaimmat ja geasuheamit. Gelbbolašvuohta ealáhusas ferte loktejuvvot olu – ea. ea. daidda mii guoská gillii ja márkanmáhttui. Stuorradiggi ja dat davvinorgga álbmotválljejuvvon dássái berrešii bidjat millijardasupmi Davvi-Norgga ja Norgga gaskariikkalaš márkanfievrrideapmái. ¶
Govas oaidnit Váljoga nuoraid govvejuvvon Deanu alde Váljoga lahka 1950. Govven lea Nuorttanaste mielbargi. Gova luoikan Várjjat Sámi Musea. ¶
– Dál leat ollen oalle muddui dohkkeheamis ahte sápmelaččain leat ásahuvvon vuoigatvuođat. Muhto deháleamos munnje lea ahte Finnmárkolágas lea dehálaš mearkkašupmi guovlluide olggobealde Finnmárkku. Dat boahtá dahkat vuođu bargui eará guovlluin, lohká NSR áirras Randi Skum. Bargiidbellodaga Egil Olli lohká alddis hui buori dovddu. ¶
Ruzze ja Amoc. Mihkkal Morottajain (olges) lávddi alde lei maid nubbi anárlaš ráppejeaddji Jukka Kangasniemi, Ruzze. ¶
–Mis leat beannot lektorvirggi giela bealde ja min dutki Ánte Aikio lea juo moadde jagi váldán muhtun gurssaid badjalasas. Oasseáigge ealáhahkii báhcin mearkkaša dalle bargojuogu rievdama, mun oahpahan dušše teorehtalaš (suivadeamos) osiid kurssain ja lektor doallá hárjehusaid. Muđuige son ii leat guođđemin sámegiela oahpahusa vehá áigái. ¶
NJEALLJE ČUOGGÁ: Dán MMS-govas jur sáhttá oaidnit ahte leat njeallje čáhppes čuoggá. Dat leat guovža golmmain čivggain maid boazodoalli Mickel Iver Sara oinnii ja govvii mobiltelefuvnnain lulábealde Šuoššjávrri dán giđa. ¶
Nuorra boazodoalli Mickel Iver Sara muitala ahte gieskat lei guođoheamen luovasealu go fuobmái njeallje ealli lulábealde Šuoššjávrri gili, mii lea Guovdageainnu ja Kárášjoga suohkaniid ráji alde. ¶
Dábálaš bargoáiggi siskkobealde (mánn - bearj dii. 08.00 - 15.30) sáhtát oažžut veahki go riŋget 815 81 811. ¶
DIVRRAS BOAHTTEÁIGI: Jos Sigve Larsen áigu šaddat guolásteaddji, de ferte máksit unnimusat 3 miljovnna ruvnna fatnasa ja eriid ovddas. Maŋábealde čužžot deanodatlaččat Terje Pedersen, Sigve áhčči Reidar Larsen ja unnavieljaš Tore. ¶
Oarjjabealde lea máhtu billistan vuvddiid Romssa rájes nuorttas guvlui. Erenoamážit leat soahkevuovddit Gilbbesjávrris fallehuvvon, dát lea dat stuorámus guovlu maid máhtu lea goaridan. Ja nie lea leavvan nuortalii ja nuortalii, muhto lihkus báikkuid. ¶
Daid maŋimuš jagiid leat soahkevuovddit Kárášjoga oarjjalulábealde fallehuvvon. Dáppe leat daid maŋimuš čavččaid meahcásteaddjit vásihan "idjalottiid" miljovnnaid mielde, ja fallehuvvon guovllut leat viidon. ¶
NORUT dutkanguovddáš Romssas lea analyseren satelihttagovaid lulábealde Kárášjoga čoahkkebáikki. Govat čájehit ahte dán guovllus lea unnit fotosyntesadoaibma go guovlluin mat leat birra. Fotosyntesadoaibma lea buohtastahttojuvvon jagi 2000 fotosyntesadoaimmain. Dat mearkkaša ahte guovllut sáhttet leat fallehuvvon lastamáđus. ¶
Ollusat jerret lea go mihkkege maid sáhttá bargat mahkáš várjalit soahkemuora mii du stobu olggobealde lea. Dasa muitala zoologiprofessor Arne Nilssen, Romssa Museas, ahte lea uhcán maid sáhttá dahkat. "Idjalottit" guddet maniideaset njuolga murrii, smávva beasselanjaide ja eará čiegus sajiide. Go bivalda ja geassugoahtá, de álget monit stuorrut ja šaddat máhtun, ja dalle leat juo muoras. ¶
Dán áššis lea ge leamaš garra nággu siskkabealde lávdegotti, go NSR lea juo ovttasbargošiehtadusas mearridan ahte Finnmárkkuopmodat sirdo Porsáŋgui. ¶
Borramušráhkadeami joavku: Ovddabealde gurotravddas: Supatra Kortisen, Cristy Dupilas, Gulnara Gladkaia Johansen, Intina Olli, Lioubov Sundell, Aleksandra Somby, Emely Pope (Oahpaheaddji), Aneceta Sæther. Maŋábealde gurotravddas: Børge Johansen (Oahpaheaddji), Malle Remmel, Jan Arne Næss (Oahpaheaddji) ja René Reyes. ¶
Osiid (ingredieanssaid) maid dárbbašedje dáidda borramušaide ledje ferten oastit maiddái Oslos ja Romssas go eai buot lean sáhttán oastit Kárašjogas. Mexico borramušas lei earret eará namma «Fajitas De Pollo» ja mii sisttisdoallá vuoncá ja tortillaleavssu. Okta daid Thailándda borramušain lei «Kawpadroammid» ja dat lei steikejuvvon riisa mii lei seaguhuvvon iešguđet lágan borramušaiguin. Ruošša bealde oahppit ledje ráhkadan pelmeni nammasaš borramuša, Estlándda oahppit ges suohkada mii lea erenoamáš sin guovllus ja Filipiinalaččat fas nuddeliid. ¶
SÁPMI: Finnmárkku Olgeš vuorjašuvvá ođđa signálaid dihte mat bohtet guovddáš eiseválddin ráđđehusmolsuma maŋŋá, skiipajohtolaga birra našuvnnalaš luossavuonain. – Guovddáš eiseválddiid ođđa dulkon lea mealgat olggobealde dan movt Stuoradiggeproposišuvdna nr 79 (2001 - 2002) čilge našuvnnalaš luossavuona doahpaga, ja livččii goarádussan dáid ja guoskevaš guovlluid viidásit ovdáneapmái, čuožžu Finnmárkku Olgeža cealkámušas. Jus dát dulkon geavahuvvo, de oaivvilda fylkkabellodat ahte kvartsihta fievrredeapmi Elkemas Deanus bissehuvvo, oljolástta sirdin fatnasiid gaskka bissehuvvo Várjjatvuonas, ja ealáhusovdáneapmi ráddjejuvvo eará vuonain maidda guoská. ¶
Lohken miellagiddevaččat du čállosa "Sámioskku ja kristtalašvuođa" birra. Jus áddejin riekta, de don anát kristtalašvuođa sivalažžan fuones iešdovdduide min álbmoga siste ja kánske maiddái sivalažžan váttisvuođaide. Leat dieđusge riektagis, ahte buot earálágan oskkut geavahuvvojit obba máilmmis máilmmálašválddi gaskaoapmin. Dat guoská buot oskkoldagaide (religiuvnnaide). Muhto daid (kolonistáhtat) olbmothan leat iežage massán dološ oskkoset ja árbevieruideaset kristtalašvuođa dihtii. Dan geažil in jáhke ahte jearaldagas lea dušše máilmmálašváldi ja unnit álbmogiid soardin oskku bokte. Mun gáttán ahte lea eambboge jearaldat ovttaskas olbmuid hálus ohcaladdat ja gávdnat dárkkuhusa iežas eallimii. Nugo iešge čálát, de ii oktage gieldde min gopmárdallamis geađggi dahje earáge ipmiliid. Dat orru leamen nu ahte olbmuin lea dárbu oskut juoga nu masa. Sáhtášii maid dadjat ahte kristtalašvuohta gullá min eallinvuohkái go dat leamašan juo nu guhkes áiggi min servodagas. Ii ge dat hehtte mangeláhkái min hárjeheamis iežamet árbevirolaš vieruideamet, muhto mii leat juo hilgon nu ollu máiddái dábálaš árbevirolaš árgaeallin vieruideamet. Áibbas menddo ollu, muhto nu lea sihkkarit maiddái (kolonisttalaš) stáhtaid olbmot hilgon sin árbevieruideaset. Ii kristtalašvuohta leat dán áiggi sámeservodaga stuorámus váttisvuohta ja problema. Dat lea jugešvuohta ja buot dat maid dat mielddisbuktá. Doarrumiid, bearrašiid háddjema, veahkaválddálaš daguid nissoniid ja mánáid vuostá, olmmošgoddimiid ja dan dihtii šaddat leaskkat ja oarbásat. Olmmošgoddimat eai juo oba dovdojuvvonge sámi servodagas, muhto dán áiggi dat orru gullame mealgadii juohkebeaivválaš áššin. Dat buot boahtá das go mii leat iežamet luoitán luovos kristtalašvuođa morála čadnosiin. Friddjavuohta lea sihkkarit buorre, jus mii máhttit dan rievttuid válttardit. Muhto iežamet dagut čájehit ahte eat máhte. Lehkos dál man mielas iešguhtege leaš Leastadius-oamehasas, muhto son besttii sámi álbmoga duššamis alkoholai 1800-vuođđologus. Kánske sámi servodat dárbbašivččii ođđa Lars Levi moridahttima iešduššan bálgá alde eret. In dárkkut ahte galggašii sárdnealbmá bokte boahtit morálalaš čuožžileapmi, muhto juoidá dat servodat dárbbašivččii. Doppe lea bargosuorgi olbmuide geain leat návccat ja hállu bargat servodaga buorrin. Maiddái servodat dárbbašivččii ovdagáttuid vuostá seammalágan moriheami. Buorre (dahje rievttuid daddjojuvvon fuones) ovdamearka lea "Guovdageainnu Issan" , ja su oaivilat báhtareddjiid ja gámis olbmui vuostá. Buot báhamus lea go son measta jienastuvvui "jagi sápmelažžan" . Ii go dat leat suorggahahtti? Sealgi galmmista go jurddaše ge min álbmoga rasisttalaš rávnnjiid. Naba ovdagáttut homofiilaid vuostá? (Omd Ohcejoga dáhpáhus diibmá). Ahaa, čurve Niillas dál. Bohte han dat girku báhadagut ge oidnosii! Dat lea dieđusge áhkidis dáhpáhus báhpa ja girkoráđi dáfus, muhto doppege livččii ollu bargu gierdavašvuođa (toleranse) ja iešguđetge lágan olbmuid áddejupmái. Gosa vajálduvvai Biibbala ávžžuhus ráhkisvuhtii? (Lagamusa ráhkisvuođabáhkkon ferte leat stuorát go boares testameantta duopmu dan lágan olbmuid badjel). ¶
Golbma olbmo ovtta sábet alde ¶
Sámediggeválga 2005 ja nubbepresideantta doaimma alde givlu ¶
Romssa gávpoga Storgatai lei ráhkaduvvon 201 mehter bána man mielde gilvaledje gávcci Norgga buoremus hearggi. Dat geasuhii olbmuid go geahččit ledje áibbas dievva guovtte bealde gáhta miehtá bána vaikko lei šláhtti ja galmmas. ¶
Ánne Risten Sara vujii iežas herggiin Ena guvttežiin, mainna lea leamaš moanat jagiid juo njunnožis sihke Norgga ja Suoma bealde heargevuodjimiin. Dán ge have čajehii ahte Ena lea njunnožis, vaikko lea juo logi jagi boaris, go beasai álkit finálii. Das gilvalii Mathis Ailu Eira Meløy herggiin S-Gappain, máinna Ánte Niillas Eira vuodjá. Ena guvtteš ruohtai guođaldagas mollii Norgga nubbin buoremus hearggi S-Gappa vuostá. Goalmmát sadjái vujii Mika Länsman hearggi Liehuri, máid Nils Mikael Bueng eaiggáduššá. ¶
Duottarhearggit jođiheaddji John Isak Sara lea maid hirpmástuvvan go nu ollusat vuorbadedje heargegilvvuid, vaikko Guovdageainnus eai oba beassan ge dan dahkat. Dasa lea sivvan dat go doppe eai leat vuorbádanbáikkit rabas sotnabeaivvi. Ii ge son loga goasse oaidnán nu ollu guovdageaidnulaččaid ja kárášjohkalaččaid boahtán geahččat heargegilvvuid. –Orro dainnalágin ahte heargegilvvut min jávrrážiid alde eai geasut olbmuid. Dál soaitá leat áigi álgit smiehttat sirdit vuodjimiid gávpogiidda, nugo mahkaš Áltái ja Hámmárfestii, dadjá Sara. ¶
Nuoraid Kulturdeaivvadeapmi (UKM) lea olles Norgga mánáid ja nuoraid kulturdoaibma. Smávva ja stuora festiválaid bokte - kulturdeaivvademiin - lea nuoraid erenoamáš vejolašvuohta čájehit dan maid sii barget, ja maiddái deaivvadit seammaláganiiguin. Buohkat leat bures boahtin, ležžet dal dakkárat geat samplejit beats & loops:aid, dánsejit hallinga, ráhkadit stuora muorrabácciid mohtorsáhain, čuojahit klasihkkalaš piano dahje ráhkadit 3-D-animašuvnnaid PC:s. Dan rájes go musihkka- ja kulturskuvllat ásahuvvojedje, lea dáid mánáid- ja nuoraidlohku lassánan geat leat deaŧalaš oassin Norgga dáidaga ovdanbuktimis. Sin bargguin lea buorre kvalitehta, ja eambbo ahte eambbogat válljejit oahpu váldit kreatiivvalaš fágain. UKM lea áidna ollesriikka ii-gávpe arena mii lea ráhkaduvvon čájehan dihte nuoraid iežaset ovdanbuktimiid, ja dan galggašii ráhkadit danin maid nuorat ánssášit: dakkárin mas lea kvalitehta ja ovdánanvejolašvuođat. Ja áibbas lunddolaš lea ahte dat dáhpáhuvvá báikkálaččat ja našuvnnalaččat, muhto maid riikkarájiid badjel. UKM lea deaŧalaš ovdanbuktinarena ja dat dagaha ahte mii maid dárbbašit doaibmat fierpmádagain ovttas eará organisašuvnnaiguin, sihke almmolaš ja eaktodáhtolaš, našuvnnalaš ja riikkaidgaskasaš. Sisdoallu ja vuogit leat ovdánan dađi mielde go nuoraid kultuvrrat álo leat rievdame. Bohtet eambbo ahte eambbo gáibádusat das ahte galgá leat profešunealla. Mánát ja nuorat vásihit mediamáilmmi váikkuhusaid mihá eambbo go ovddit buolvvat , ja dat váikkuha maid UKM:ii. Dan seammás dadjet min oasseváldit čielgasit: "Allet UKM:ain gal moive!!!" Norgga kulturráđi rapporttas nr. 19, 1990 dadjet muhtin ØF-dutkit ahte 1985 rájes lea UKM ovdánan šaddat okta dain deaŧaleamos suohkanlaš kulturbargguin mat leat mánáide ja nuoraide. UKM lea máŋggaládje earálágan go eará kulturfálaldagat mat leat mánáide ja nuoraide, nugo kulturskuvla, girjerájus, kino, rockebádji jna., main buohkain lea bistevaš kultuvrralaš infrastruktuvra, main leat visttit, bargit ja iežaset hálddahus. UKM:iin ožžo ollu kulturkantuvrrat dakkár barggu mii sis ii lean ovdal leamaš ja mii šattai oalle stuora ođđa bargun kultur-byråkráhtaide, namalassii go sierra lágidemiid čađahedje prošeaktavugiin. Sullii 24 000 nuora oassálaste 2004:s lávddiid alde UKM:s olles riikkas. Sii oassálaste videoiguin, interneahtain, biebmokultuvrrain, dáidagiin, govvadáidagiin, journalistihkain, lávdeteknihkain, lávlagiin, musihkain, dánsumiin, teáhteriin, girjjálašvuođain, govvadáidagiin. Ja diet lohku stuorru jus mii lohkat vel fárrui sin geat barge plánemiin ja lágidemiid čađahemiin. Barggut leat ollu: jietna, čuovga, diehtojuohkin/PR, bileahttavuovdin jna. Muhtimat sis ledje ovdanbuktimiid láidesteaddjit. Muhtun guovlluin leat eambbo oassálastit go eará báikkiin. Dat soaitá leat danne go UKM:s lea nannosit sadji ja stuorát árvu dain sajiin. Stuorát gávpogiin ja dakkár guovlluin gos orrot ollu olbmot, leat ain ollu hástalusat ovdalgo šaddet oainnusin ja eambbo bivnnuhin. Dat sáhttá leat danne go doppe leat ollu eará fálaldagat. Mii jáhkket suohkana vuoruhemiid maid váikkuhit dasa. Dássážii eai leat UKM:s dette leamaš nu ollu gávpehommegat ja dat lea givrodahkan juste dán deaŧalaš nuoraidbarggus. Seammás oaidnit ahte UKM lea hui deaŧalaš arena sidjiide geat hálidit dáidagiin bargat, ja ollugat otná nuorra musihkkáriin álge jura juste dainna ahte oassálaste UKM:s. UKM lea álo jođus. Nuoraidbargu ii galgga stirdut sovtta sadjái, muhto lea gal vejolaš joatkit dainna mii doaibmá bures. Organisašuvnnas fertejit leat ruđat ovdáneapmái, dakkár servodagas mii johtá jođáneappot ahte jođáneappot. UKM lea buorre kulturpolitihkalaš doaibma, seammás go lea badjelgehččojuvvon eastadeaddji ja dearvvašvuođa doaibman buori bajásšaddanpolitihkas. Dát ii leat leamaš oinnolaš fáddán kulturfágalaš birrasiin, muhto vásáhusat omd. Orkdal suohkanis leat ahte UKM sáhttá beroštahttit dakkár nuoraid geat leat gahččame eret earáid searvvis, hui buriin vugiin. Ja dat dagaha nuoraid dovdat ahte sidjiide lea atnu, ja sii čájehit ahte sii máhttet juoidá, nagodit bargguid ja dovdet oktiigullevašvuođa. Davvi-Gudbrandsdalenis lea suohkanat ožžon hui buori suohkangaskasaš ovttasbarggu ja leat bargagoahtán dainna potensiálain mii gávdno, ovdánahttin dihte aktiivvalaš nuoraidpolitihka birrajagidásis, ovttas sihke almmolašvuođain ja ealáhuseallimiin. Eiseválddiid vuoruheami bokte ee. Kultuvrralaš skuvlalávkka dáfus lassána dárbu ovdánahttit báikkálaš čájehallanvejolašvuođaid. Nanu vuoruheapmi interneahta dáfus mii boahtá sihke nuoraide, báikkálaš, regiovnnalaš ja našuvnnalaš dássái buorrin, lea mielddisbuktán ođđa bargodoaimmaid. Kvalitehtagáibádus buot lađđasiin lassána ja oinnolašvuođa gáibádusa lea váttis duhtadit ja almmolaš doarjagat leat stirdon. Sihke suohkaniid ja fylkkasuohkaniid doarjagat leat leamaš rievddakeahttá olu jagiid dál. Vaikko eanas politihkkárat buot dásiin dáidet leat ovttaoaivilis das ahte UKM bargá deaŧalaš barggu ja lea mávssolaš nuoraide, de ii vuhtto dát sin politihkas. Dál go leat dán giđa ovdanbuktimiid vuorrašeame, mat dáhpáhuvvet eanas suohkaniin/guovlluin, de ávžžuhit mii báikkálaš politihkkáriid galledit dáid lágidemiid. Mii lohpidit ahte šaddá hirbmat somás vásáhus! ¶
GOLBMA BÁRA: Golbma bára náitaledje Johkamohkis bearjadaga, gasku márkanguovllu. Gurut bealde Lisbeth Adielsson ja Bosse Bertilsson, Stenungsund, Cathrin Albinsson ja Pär Eriksson, Luvlieluspies, ja Sara Mi Liljeholm ja Roger Berg, Bygdeå. anne may kuojok albinsson.jpg ¶
Min Áiggis 30.11.05 ledje viidát gieđahallojuvvon vuovdečuohppamiid váikkuhusat Anárbealde. Viiddes čállosis ii goit boahtán ovdan dat ahte lea juo guhká leamaš dilli dakkár, ahte dáppe Suoma beale sámiguovllus leat dálveguohtoneatnamat gefon maiddái dákkár guovlluin main ii leat goassiige hárjehuvvon vuovdedoallu. Maiddái Nellima bealde muhtin badjeolbmot eai oro veláge dovddasteamen dan ahte dálveguohtoneatnamat leat doppege oalle sakka gollan. Suoma Sámiguovllus lea buot boazolohku lassánan 1970-logu álggus gitta 1980-logu loahpageaže rádjái. Boazoealáhusas guovddáš guovlluin lea dál oalle váttis dilli dálveguohtonvejolašvuođaid dáfus, muhto maiddái ekonomalaččat ja sosiálalaččat. Sivvan váttisvuođaide lea navdojuvvon menddo stuorra boazomearit, muhto vuođđováttisvuođat leat goit viidábut ja čiekŋaleappot. Guohtoneanadutkamat čájehit čielgasit mo liiggás stuorra boazomearit leat dagahan badjelmeare guođoheami. Eatnamat leat máŋggain guovlluin guorban ja stuorra viidodagat garrasit loavttástuvvan. Guorba eatnamat leatge maŋimuš jagiid áigge leamaš unnideamen boazodoalu buvttadannávccaid ja gánnáhanmuni. Dálá heajos dilli oidno ee. das go miesit riegádit unnán ja dasto misiin ja áldduin lea váttis ceavzit badjel dálvvi gitta guotteha rádjái, čakčat njuovadeami oktavuođas lea gavnnahuvvon ahte bohccuin lea vuollegis njuovvandeaddu jna. Guohtoneanačielggadeamit čájehit dán ahte lea čavga oktavuohta gaskal boazologu lassáneami, heajos buvttadanovdáneami ja boazodoalu maŋásmannama daid maŋimuš jagiid. Dan heajos dilis ferte beassat eret čielga prográmma olis. Nellimis ii dilli buorrán ii vehášge dán geažil ahte bissehuvvo vuovdedoallu. Dan geažil badjeolbmuin eai sisaboađut boađe lassánit, nube lassánan boazomearit leat dagahan boazodoalu doaibmaeavttuid váddábun juohke bealde. Mu mielas lea dušši sivahallat boazodoalu váttisvuođain dušše vuovdedoalu. Dán áigge lea váddásit doallat ealuid sierra, gáibiduvvo eambbo guođoheapmi ja lassebiebman, gártá dávjjibut rátkkašit ja fáktet ahte bohccot eai masttaše eará ealuide. Dákkár ođđa dilli lea dagahan ahte árbevirolaš doaibmavuogit ja soabadanvuogit leat jávkamin. Ja Greenpeace ii oro áddemin maid dat lea vuolgán bealuštit. Suoma bealde jagiin 1987-2005 lea bohccobierggu duođalaš haddi njiedjan ja lassánan doaibmagolut leat dagahan ahte duođalaš sisaboađut leat luoitán mealgadit. Haddenjiedjama lassin maiddái lassánan njuovvangolut ja hedjonan biergokvalitehta leat unnidan boazodoalu gánnáhanmuni. Suoma bealde boazodoalus eai leat ovdal leamaš nu ollu boazo-oamasteaddjit go dál. Boazodoalloealáhus lea vuostá váldán stuorra oasi Sámi guovllu olmmošlassáneamis. Dán dihte Suoma bealde leat dál otne hui unnán dákkár badjebearrašat mat ožžot oaiveáššálaš ealáhusa boazodoalus ja eanaš eaggádiidda boazu addá dušše liige-ealáhusa. Dán dihte berrešii dáppege duođas suokkardallagoahtit mo beassat bissovaš ovdáneapmái. Dánin galggašii ásahallat boazodoallui váldoulbmila, masa gullevaš doaimmaiguin sáhtášii ovdánahttigoahtit nana, bissovaš boazoealáhusa, sihke ekologalaččat ahte ekonomalaččat. Oaivejurddan lea geavahit guohtoneatnamiid govttolaččat vai boahtteáigge buvttadanvuođđu ii hedjonivčče. Boazologuid ferte unnidit vel eanet vai boahtit guohtunvuođain dássededdui. Dán ášši fertege čoavdit ovdal eará áššiid, danin go guohtundássedeaddu lea vuođđoeaktu jierpmálaš ovdáneapmái. Dasto lea deaŧalaš nannet ealáhusa buvttadanbohtosiid ja buoridit buvttadeami. Daidda ulbmiliidda ii beasa goit eará goansttaiguin go vuolidemiin boazologuid. Dan lassin ferte fuolahit ealáhusa sisaboahto ovdáneamis. ¶
– Mun lean duhtavaš dainna go leat gávdnan ruđalaš čovdosa dása. Lea vuosttaš geardi go gielda olggobealde davvisámi guovllu boahtá ortnegii mielde, ja dat lea hui deaŧalaš ovdáneapmi julevsámegiela ovdánahttima ja gáhttema rahčamušas, lohká bargo- ja sosiálministtar Bjarne Håkon Hanssen. ¶
Oahpásmuva iežat sámi kultuvrii, ja oahpa mo čilget kultuvrrat! Dáinna girjjiin čájehat maid sisttisdoallá dat ahte olmmoš eallá dihto kultuvrra siskkobealde ja mo gulahallan doaibmá. Dás leat válljen čiekŋodit muhtin osiid sámi árbevirolaš eallinvieruin ja –dábiin, ja čilget maiddái osiid sámi kulturhistorjjás. ¶
Ruoŧa bealde čáhcebuođđunfitnodat Vattenfall AB lea dál siskkáldasat guorahallame, maŋŋilgo SR Sámi radio lea iskagoahtán fitnodaga eanavuovdimiid barttaide Porjusa lahkosis, Norrbottenis. Vattenfall AB galgá 2003:as vuovdán fitnodaga hoavddaide ja eará bargiide bartaeatnamiid Jávrregaskkas. Eatnamiid maid fitnodat lei ožžon čáhcebuođđumii. Dat suhttadii olbmuid geaid sogat leat bággehallan guođđit guovlluid, dieđiha SR Sámi radio. ¶
0,7 VAI 1,0 BAR? : Turbodeaddaga sáhttá válljet botkkoniin mii lea gurut bealde chassi. ¶
Viimmat lea fas sámi girji evttohuvvon Davviriikalaš ráđi girjjálašvuođa bálkkašupmái. Dán háve lea suomabealde sápmelaš Jovnna Ánde Vest, gii lea Árbbolaččat triologiija goalmmát románain evttohuvvon bálkkašupmái. Árbbolaččat románat leat Deanuleagis muhtun soga birra 1950 jagiin dáláš áigái. Árbbolaččat 3 lea Jovnna Ánde Vest guđát romána. ¶
–Mu mielas ii gánnet riidalit muhtun geahččalanprošeavtta alde maid MiF áiggošii čađahit. ¶
ČUORVVASGÁVPI. Olgeš bealde čuorvvuheaddji Alf Emil Paulsen doaimmas ja gurut bealde čájeha su veahki Lars Rudholt mii lea dán koaffaris. ¶
Lávus muitaledje Ruoŧa boazodoallit mo sin máttut áiggiid čađa leat jođihan rájákeahtes boazodoalu, ja geavahan guohtuneatnamiid Norgga bealde máŋga čuohte jagi. Ruoŧa boazodoallit deattuhit ahte eatnamat gullet sidjiide, iige Stállonjárgga orohaga boazodoalliide geat bohte guvlui easkka 1973:s, maŋŋá go gáržžohalle Guovdageainnus. ¶
Lea hálbi ja álki girdit Finnairain Avvilis Helsset bokte Tallinnii. Buoremus lea diŋgot bileahtaid Tallinn bokte. Dalle šaddá bileahttahaddi 20-25% hálbbibun go jos Suomabealde oastá. Muhto hála eŋgelasgiela, álege hála suomagiela, go dohko čuojahat. Jos suomastat, de dáhttot du váldit oktavuođa suoma kantuvrrain. ¶
KONTRÁSTAT: Tallinnis leat eanet goargadis biillat olggobealde ođđaáigásaš gáffádagaid, go Oslos. ¶
IVER JÅKS ČOAKKÁLDAGAS: Dá čájeha SVDa dáiddakonserváhtor Irene Snarby guokte Iver Jåksa dáiddaga. Gurut bealde lianttaintevdnet 1978:as ja olgeš bealde tuššatevdnet 1955:as. ¶
Duorastaga ja lávvordaga ohce Guovdageainnu politiijat ja Rukses Ruossa jávkan Oiva Alamattila, gean politiijat jáhkket heavvanan Guovdageainnu etnui. Diibmá ovdal juovllaid gávdnui su njealjejuvllat sykkel etnui jikŋon Gálániittu lahka lulábealde Guovdageainnu. ¶
Lávvordaga ledje maid eaktodáhtolaččat vázzime gádde guora guovttebealde eanu. Heajos dálkki dihte ledje dađi bahábut boahtán unnán olbmot ohcat Alamattila. ¶
Ohcejoga gieldda ovddeš sátnejođiheaddji Veikko Guttorm muitala luossabivddu birra rádjajogas. Jorgaleaddji Veikko Holmberg muitala movt lea go ássá don bealde go bargoaddi lea dán bealde. Boazodoalli Lars Mattis Gaup muitala boazodoalu birra ráji nalde ja rektor Reidun A. Måsø ja prošeaktajođiheaddji Ellen Ravna muitaleaba Sirpmá- ja Ohcejohtnjálmmi skuvllaid oktasaš prošeakta ”Ovttas” birra. Loahpas lea sadji gažaldagaide. ¶
Sirbmálaččain Norgga bealde ja ohcejohkalaččain Suoma bealde leat doloža rájes leamaš oktavuohta rájá badjel. Maŋemus 25 jagi leat prošeavttaid bokte maid ovttasbargan ráji badjel. ¶
Sotnabeaivvi jotket heastabeaivvit mátkkiin Čábardašjohkii, mii lea miilla lulábealde Guovdageainnu márkana. Doppe šaddá earret eará heastavuodjin ja dolasteapmi. Tostrup sávvá olu olbmuid boahtit čuovvut heastabeivviid. ¶
Go oahpaheaddjit ja vánhemat dolle apealla issoras čoaska arvin olggobealde ráđđeviesu, de ii boahtán oktage gielddanjunnošiin guldalit sin gáibádusaid. Danne fitne vel das maŋŋelaš doallamin apealla ráđđeviesu feaskáris, muhto maiddái dalle hálle dakkáriidda geat eai váldán sin bealljáige. ¶
Muhtumat gal čužžo olggobealde ja guldaledje ja soapmásat sis gehčče loavdda healmmi vuolde sisa teltii. ¶
Sulaid vihtta kilomehtera Ohcejot' njálmmi vulobealde Viđgaveaisavvon gáttis Uhca-Hánssa Reino (Laiti) lei vuossár' eahket bidjan mearkka ja maŋŋebár' iđit rádjai lei cohkon 20 sentte ja beaivvi mielde vel logemat sentte lasi. ¶
Dan oktavuođas ledje bidjan firpmiid Suoidnesuolojávrái, mii lea Iešjoga alde gasku Šuoššjávrri ja Jergula. ¶
Son lea geavahan maŋimuš vahku ákkastallat sihke Oahpahusdirektoráhtain ja Oahpahusdepartemeanttain, mii lea ceahkki bajábealde oahpahusdirektoráhta. Oahpahusdirektoráhta lei cealkán ahte sis ii leat lassi gávcci miljovdna maid Sámi Joatkkaskuvla dárbbaša. ¶
In dovdda vissásit buohkaid dáid nuoraid, muhto doaivut Min Áiggi lohkkit sáhttet veahkehit identifiseret sin. Govas oaidnit gurutbealde vissa Skáŋkka Elle-Biret - Ellen Berit Schanche (r. 1922. j. gieskat) n. Hjelmbrekke; dasto leat: dálu biigá gean nama in dieđe; Lemet-Jovnna - Klemet Johnsen (1905-1966); su duogábealde Jovnna-Erke - John Erik Hansen (1917-1968), gii fárrii Kárášjohkii; vissa Piera-Niljas Risten - Kristine Måsø (1920-1944) gii lea čohkkámin Ándaras-Piera - Per Andersen (1909-1991) - askkis; dasto Ánná-Elle - Anna Elen Johnsen (1908-1985) n. Tapio; muhtun Rájá nieiddain, ja loahpas Niljas-Hánsa - Nils Hans Johnsen (1913-1994). Gova luoikan Terje Johnsen. ¶
– Mun hui unnán snihkken, muhto láven divvut veaháš. Lean bargan jahkebealde viessogálvosnihkkárin Álttás hui áigá, muhto de álgen ámmátmusihkkárin Captain Morganii. Dasa nogai mu viessogálvosnihkkárkarriera. ¶
Klemet Amund Eira lohká diehtit ahte siskkabealde orohaga leat vuostehágut áiddiide, muhto maiddái olggobeale beroštumit vuosttaldit áiddiid. ¶
Mii mannat vinttain oktanuplogát dehkkii. 30 mehtera bajábealde čáhcegierraga lea fatnasa restauráŋŋa. Doppe lea kvarteahttajoavku mii čuojaha taffelmusihka fidjoliin ja njurggonasain. Diet bidjá min muitit muhtin erenoamáš osiid «Titanic» filmmas. ¶
Mun lean johtán Anárjávrri alde 1975 rájes. Dánge gease borgemánu vuosttaš vahku johten stuorra jávrefatnasiin Avvilis Anárjávrri nuortageažes. ¶
Dan geardde min mátki Anára ala vuolgá Avviljohkanjálmmis, Goahppila gilis. Goahppilis hálle olbmot muhtin dieđuid mielde sámegiela vel 1900-logu álgobealdi. Muhto go Suoma skuvla ásahusat álge doaibmat dáppege de sámegiela geavaheapmi vátnugođii. Go gilis jearahin mu ahkásaš olbmuid, de máŋggat muite ahte dalle go sii vázze skuvlla, máŋggat ádjat ja áhkut hálle sámegiela. Nuppebealde Avviljohkanjálmmi lea Veskonjárga, gos leat dolin ássan dakkár sámisogat go Morottaja, Sarre ja Kuuva. Geaidnogeažis lea stuorra fanashámman, gos olbmot vulget jávrri ala fatnasiiguin. Min mátki johtá bures merkejuvvon linjadávvaliid mielde. Go vuoddját Avviljohkanjálmmis de álgomátkkis fávli basku hui seaggin ja muhtimin orru dego fatnasa vuođus dovdošii geađggi faskkastat. ¶
Vuođđoskuvlla oahpaheaddjit dáža bealde hálidivčče ávkkástallat Suomas buvttaduvvon sámegiel oahppogirjjiid. Dađi bahábut leat dáid girjjiid oahppaheddjiid bagadusat čállon suomagillii, ja sii eai máhte suomagiela. ¶
Son finai Giehtaruohttasa bealde loahppagease ja doppe orrot leamen valjis lottit. ¶
Ruoŧa bealde Sámediggi lea dál čájehan boahttevaš Sámedikki vistti evttohusaid. Oktiibuot leat 50 evttohusa boahtán, maid Statens fastighetsverk (SFV) čájeha dán vahkku vuos jury, ja vahkkoloahpa álbmogii. Báiki lea Girona girdišillju. Vihtta evttohusa válljejuvvojit gilvalit nuppi vuorus, čállá Samer.se. ¶
Mii vácciimet skuvlla áiddiid siskkobeallái. Gurut bealde lei studeanttaid sadji. Olgeš bealde ges ledje luohkkálanjat, stuora latnja ja okta gievkkan. Maŋŋel go leimmet oalle guhká váccašan skuvllas, de jearai min veahkki Lars min boahtit borrat beaivebiepmu suinna. ¶
Nuppebealde beavddi čohkkáiga mu áhčči ja Maria isit. Su namma lei Lars. Son lei okta Norgga buoremus advokáhtain. Mu áhčči lea maid advokáhtta. Árvidin sudnos dáidet leat ollu ságat. Soai humadeigga vel guhkit go moai. ¶
– Mii indiánat ja sámit leat boahtán dan eatnamis man alde eallit, ja leat ferten heivehit iežamet juohkelágan stádalaš reforpmaide maid ulbmil lea leamaš dahkat min juogamanin earán go dan maid mii leat. Ja mii leat ceavzán. ¶
Dat ii doala Leavvajoga ja Rástegáissa sámesiidda isida Thoralf Henriksen mielas, gii lea leamaš guovllus. Son lea govven goađi sihke olggobealde ja siskkabealde, maid Min Áigi lea deaddilan. Henriksen lea ge álgán iskat buot huksemiid maid lohká sin siidda guovlluid siskkabealde. ¶
–Dát goahti lea mu árvvoštallama mielde 2 mehter geardde 4 mehter, ja das sáhttá bures idjadit. Go siskkabealde oaidná bures ahte leat varas muorat ceggejuvvon, lohká Henriksen. ¶
Kárášjoga Nuoraidskuvlla oahppit, geat ledje mielde dan čállinprošeavttas, boahtán čájáhusrahpamii. Maŋit ráiddus gurut bealde Lill Hege Simonsen, Laila Katrine Holmestrand ja Karita Elisabeth Eira Varjola. Ovddabealde fas Ragnhild Hellesøy ja Biret Rávdna Eira. ¶
Sámelihkadusa háddjaseapmi Kárášjogas sáhttá dagahit ahte Aili Keskitalo ii válljejuvvo presideantan. Jus NSR, Sámeálbmot Bellodat ja Johttisápmelaččat livčče ceggen oktasaš sámediggelisttu Kárášjogas, livččiimet mii dál leat stuorra vuoitit min válgabiires dan sadjái go Det norske arbeiderparti. Mis livčče leamaš 613 jieanasteaddji duogábealde (SáB 256, NSR 251, Johttisámit 106) ja DNA:s fas 313, ja dát livččii addán midjiide 3 áirasa Sámediggái ja DNA:ii dušše ovtta. Dallehan badjesápmelaččatge livčče fidnen iežaset olbmo dohko. Mu viggamuš čohkket dán golbma beali ovtta leavgga vuollái ii lihkostuvvan, ja dat lei hui heitot. Mii fertet bidjat muitui ahte soabalašvuohta ja oktavuohta dat lea mii lea sápmelaččaide álo addán ovdáneami ja vuoittu. Soahpameahttunvuohtahan gal dušše doalvu min hevvui. Oaidnit leaš beassá go Aili Keskitalo dál presideantan. Surgat livččii jus čielga dáža bellodat dál váldá stivrejumi min álbmotválljejuvvon parlameantta badjel. Dát attášii heajos signálaid máilmmi eará álgoálbmogiidda. ¶
Dat mielddisbuvttii ahte gielda válddii eret bartaguovlluid maid siskkabealde ledje barttat. Gielddastivra dasto galggai 1992:s dohkkehit regulerenplána, muhto Olgeža Kåre Breivik evttohii sáddet fas ášši ođđa guorahallamii huksenráđđái. Politihkkarat dáhtto maiddái guorahallat regulerenplána gieldda ođđa areálaplána olis. ¶
Olles teáhter lávddi alde juoiganoperas ¶
Beaivvaš Sámiteáhter lea lávkin operamáilbmái, gos árbevierolaš sámi kultuvra deaivvada dán áigásaš sámikultuvrrain. Muhto mearkkašan veara lea ahte buot bargit teáhteris oasálasttet lávddi alde «Skuolfi» nammasaš juoiganoperas. ¶
–Oahppit galget njulgestaga oahppat mo ávkkástallat meahci ja dan dihte lea sis ollu oahpahus olggobealde luohkkálanjaid, joatká Somby. ¶
– Vaikko mus lea leamaš álo jáhkku Kristinai, de in lean jurddašan su váldit guokte MM-medáljja. In jáhke goassige vajáldahttit dán vásáhusa. Vuoitojuohkimiin lei hirbmat riedja ja issoras somá, muitala Kjell Arne Steira. – In leat goassige ovdal vásihan nu ollu beroštumi journalisttain. Mikrofuvnnat leat leamaš njuni ovddabealde gosa dal juo vilppasta. – Mo lehpet ávvudan medáljjaid? – Oi, ávvudan mii leat. Dat lea okta mii lea sihkar. Champagnekoarkkat leat dušše báhccán táhkii. Amma donge oaivvildat min ánssášit champagne, reašká Kjell Arne ovdal go ferte eará journalisttain háleštit. ¶
Govva lea váldon Davvi-Norgga vuovdealbmáidlihtu vuođđudančoahkkimis Harstad-gávpogis njukčamánu 19.-21. beivviid 1912. Searvvi ulbmilin lei organiseret Norgga vuvdddiid bearráigeahččiid «ráhkistit min vuvddiid ja eatnamiid nu ahte dat áimmahuššojuvvojit Norgga boahttevaš buolvvaide.» Govas oaidnit maiddái golbma sápmelačča geat ledje mielde vuođđudančoahkkimis. Sii čohkkájit ovddabealde (gurut): Muhtun Larsen gean ássanbáikki eat dieđe, dasto kárášjohkalaš Anders Andersen Lindi (1858-1935) ja olgešbealde Ántte-Erke - Erik Andersen Soffa (1874-1936) Buolbmágis eret. Anders Andersen Lindi (1858-1935) lei dálolaš, vuovdebearráigeahčči veahkkebargi, digge- ja girkodulka, ja lei maiddái Kárášjoga gieldda ságadoalli 1903-1904. Su bártni-bárdni Anders Kristian Lindi (r. 1927) lei «Samvirkelag» -jođiheaddji. Ántte-Erke - Erik Andersen Soffa (1874-1936) lei dálolaš, vuovdebearráigeahčči veahkkebargi ja poastavuoddji. Son lei maiddái mielde vuođđudeamen Buolbmát sámesearvvi ođđajagemánu 1. beaivve 1911 Buolbmágis ja válljejuvvui searvvi ruhtadoallin. Buolbmát sámesearvvi «čivga» lea beakkán Deatnogátti Sámiid Searvi. ¶
Ánarjoga leagis ii gávdno boazoáidi Norgga bealde. Dat dagaha Norgga beale boazodolliid ribahit bohccuid rasta riikaráji Suoma beallái. Dan dálvvi lea dat dáhpáhuvvon ollu. Báišduoddara boazoisit Antti Piera Valle gáibida ahte Norgga beallái ceggejuvvo áidi vai boazodoallit dollet bohccuideaset rievttes bealde ráji. –Dat lea šaddan midjiide giksin, go šaddat vuojahallat Norgga beale bohccuid, muitala Antti Piera Valle. ¶
Báišduoddara isit muitala ahte dán ge jagi leat Norgga bohccot guhton Guolnnas ja Rantilas, mii lea 2-3 miilla Gárigasnjárggas eret. –Doppe leat juohke iđida šaddan caggat bohccuid. Boazu lea dakkár mii haksá jeahkala. Go oktii leat fitnan, de dat bohtet juohke ija. Danne galggašii Norgga bealde maiddái boazoáidi, vai eai ribat bohccuid min beallái, lohká Valle. ¶
SÁPMI: - Mun deattuhan ahte dainna dehálaš bargguin mii dahkkojuvvo dain iešguđet fágasurggiin sámi dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusaid siskkobealde jotkojuvvo ja dat nannejuvvo. Sávan ahte vuoruhansurggiid viiddideapmi buvttiha ollu gelddolaš prošeavttaid, dadjá Sámedikki várrepresideanta Ragnhild L. Nystad preassadieđáhusastis. ¶
Dearvvašvuođa- ja sosiálabargiid oahpaheapmi sámegielas. Prošeaktaruđaid juolludeami oktavuođas daid vuoruhansurggiid siskkobealde mat leat sámegiela hálddašanguovllu suohkaniin, lea eaktun ahte suohkanat mákset 50% prošeaktagoluin. ¶
Dál lea dehálaš ovdánit vissis vuogádaga siskkobealde ja dohkkehit daid ráddjemiid maid bargoautoritehtat bidjet. Jus barggat riekta, de šattat dehálaš oassin doaimmaid ovdánahttimis dahje kultuvrralaččat servodagas. ¶
Plána- ja ovdánahttin váldolávdegoddi Kárášjoga gielddas guhkida ealgabivddu máttabealde Iešjoga ja Kárášjoga. Bivdu guhkiduvvo golggotmánu 16.b. lohppii. Mearrástusastis cealká lávdegoddi ahte bivdu guhkiduvvo dan sivas go dán rádjai eai leat báhčán go 57.5% bivdoearis. Guhkideapmi ii váikkut boazadollui go dát bivdoguovllut leat siiddaid dálveorohagain. ¶
Gákkasieđgga gárdde luhtte, mii lea Hálkavári siidda njuovadangárdi, leat eatnat olbmot. Sihke nissonat ja olbmát. Eanaš olbmát leat girtnu siste. Eanaš nissonat ges čužžot olggobealde ja gehččet mii girtnus oidno. Juoga mii govvida bures dan dili mii boazodoalus lea leamaš juo guhká. Norggas leat oktiibuot 582 doalloovttadaga, nissonat eaiggáduššet dušše 99 (17%) dáin. ¶
Maŋŋelaš lea Lajla čippostallamin stuorra ruoná presennega alde ja rihttemin bohcco. Son lea čuohppan čoamohasaid eret ja dál ges livččii čoarbbeliid luvvemin. ¶
Govas oaidnit beakkán fanasgieddelaš luossabivdi Hánssa-Jon Niljasa – Nils Hansen (gasku) guvttiin luosain Jalvvis 1958:s. Su gurutbealde, ja maiddái fanasgieddelaš, Niljasa‗Hánsa - Nils Hans Johnsen, ja olgešbealde Hánssa-Jon Niljasa bárdni Hartvik Hansen, beakkán Deatnogáttenuoraid juoigi. Gova luoikan Terje Johnsen. ¶
Gielda levge sámeleavggain almmolaš visttiid olggobealde čuvvovaš beivviid: ¶
Prošeakta lea lágiduvvon Interreg-prošeaktan ja oasi rudain oažžu Europealaš Guovllu ovddidanfoanddas, Sámiid oahpahusguovddážis, Sámedikkis, Norrbottena Leanastivrras, Jämtlándda Leanastivrras, Ja Láppi Leanastivrras, Suomas. Prošektii galgá okta virgi Norgga beallái ja Suoma beallái ja guokte virggi Ruota beallái. Sámiid oahpahusguovddaš lea váldo ohcci prošektii, ovttasbargit Norgga bealde leat Árran- julevsáme guovddáš ja Sámi Allaskuvla. Suoma bealis lea Sámi Oahpahusguovddáš ovttasbargi. ¶
MOAITÁ: Odd Erling Smuk lea Leavvajoga Villmarkstue stivrra várrelahttu, man eatnamiid alde leat barttat. Son moaitá garrasit go eiseválddit ja bartaeaiggádat eai čorge dili, maid gohčoda dievas moivin. ¶
Mii diehtit sullasaš áššit leat bohciideamen miehtá mearrarittuid min guovlluin. Mediain leat eanemus oidnon sullasaš áššit go Hámmárfeasttas Nuorta-Finnmárkkus. Ákkat leat juste dat seamma, namalassii ahte bohccot nuoskkidit, baiket ja guhtot olbmuid gilvvagárddiin. Jienat leat nuorttabealde juo nu garrasat ahte gullojit ja oidnojit juo miediaid čađa. Dál go Hámmárfeasta áidojuvvo, de soaitá diekko šaddat ráfi, muhto man ollu gávpogat Finnmárkkus vel šaddet áidojuvvot boahtteáiggis? ¶
Jahki 2005 lea mearriduvvon leahkit álgoálbmot jahki barentsovttasbarggus. Dan oktavuođas lei Riddu Riđđu bovden vihtta olmmoščearddaid ruoššabealde barentsregiuvnnas. ¶
Bartaparadiisa nuppe bealde rájá ¶
Hálbbit hukset bartta Suomabealde ¶
Kristiansen čujuha ahte Suomabealde lea sakka hálbbit hukset. Son maid čuoččuha ahte viessosadji lea hálbi oastit. ¶
–Suomabealde lea hálbi orodit gesiid. Gáregasnjárggas lea sihke borramušbuvddat ja vel bátnedoavttirge, jos hálbái hálidat luomus divuhit bániid. ¶
Kristiansen lea aiddo virgái biddjon Norggaáittardeaddjin Suomabealde bealgoalmmat jahkái ja bartaprošeakta lea vuosttaš hommá ođđa ámmáhis. ¶
Ovdal «Mu, du ja min kultuvra» nammasaš čájáhusa rahpama, de finastii Sámedikki sisaoastinlávdegoddi geahčasteamen Kárášjoga Nuoraidskuvlla gávccát luohká dáiddalaš bargguid. Guokte gova dolle sin mielas alla dáiddalaš dási. Sii oste Issát Ánde J. Eira digitála gova «Berit ved Coop» dahje Biret Coop olggobealde ja Anja Hansena digitála gova «Uten tittel» dahje govvanama haga. ¶
BAGADALLI: Beaivváš Sámi Teáhtera jođiheaddji Harriet Nordlund lea bagadallan bihtá ja lea maiddái ieš lávddenalde Skuolfi juoiganoperas. ¶
Skuolfi bihttá lea ovttasbargu Musikk i Finnmarkain.Teahterhoavda Harriet Nordlund lea bihtá čállán ja bagadallan ja lea maiddái ieš lávddenalde koaran. ¶
Beaivváš Sámi Teáhter lea dál johttime Skuolfi bihtáin sihke norgga-, suoma- ja ruoŧabealde Sámis. ¶
Sámediggi šiehtadallá sámi duojáriid servviiguin. Šiehtadallit čoagganan. Govas maŋábealde Mona Kemi, John Meløy, John Osvald Grønmo ja Samuel Gaup. Ovdabealde Brita Oskal Eira, Anders Buljo, Marit Guttorm Graven, Anders A. Gaup ja Magnhild Mathisen. ¶
Jođiheaddji Lásse Pier Sivar Gudrun láhtis hárjehallanránu alde roahkkalas julggiid čájeheamen mo fas galgá bargat. ¶
Oslo gávpotstivra vuostálastá sámi leavgga geavaheami miessemánu 17. beaivvi. Sii jáhkket Norgga stáhta vuođđuduvvon ovtta nášuvnna ja ovtta álbmoga eatnamiidda. Boaresáigásaš jurddašeami mielde lea stáhta rájáid siskkobealde dušše okta álbmot, ja gávpotstivra jáhkká Norgga álgoálggus leamašan homogenan. ¶
Stuorradiggi ja Ráđđehus leat máŋgii nannen ahte Norga lea vuođđuduvvon guokte álbmoga eatnamiidda – sámiid ja dáččaid eatnamiidda. Sámegielas lea seammá árvu go dárogielas, ja sámegiella lea dohkkehuvvon almmolaš giellan Norggas. Sámiin lea sierra paragráfa Vuođđolágas, namalassii § 110 A. Máilmmis lea áibbas dábálaš ahte riikka rájáid siskkobealde leat máŋga giela ja máŋga nášuvnna. Dát ii leat mangeláhkái erenoamáš dilli. ¶
Sámi leavga lea oalle ođas. Leavgga dohkkehii davviriikka sámekonferánsa 1986. Dássážii mii leat eanas geavahan sámi leavgga sámiid iežaset nášunalbeaivvi, Sámi álbmotbeaivvi guovvamánu 6. beaivvi. Dan beaivvi ávvudit sihke Norgga, Ruoŧa, Suoma ja Ruoššabealde sámit ahte sámit leat okta álbmot njealji riikkas. Dál soaitá leat áigi geavahišgoahtit sámi symbolaid maiddái Norgga nášunalbeaivvi? ¶
Kárášjoga mánáidskuvlla ja astoáiggefálaldaga áiddiid siskkobealde leamaš vuodjingielddus juo guhkit áigge. Skuvlla verráhis leat galbbat mat čielgasit muitalit dáppe lea gielddus vuodjit mearriduvvon áiggi siskkobealde, muhto dan eai leat váhnemat ja earát doahttalan. Dál leat skuvlla ja astoáiggefálaldaga beales ferten nannet biilavuodjingildosa skuvlaáiddi siskkobealde ovdalgo lihkohisvuohta dáhpáhuvvá. ¶
Britt Eli Svineng astoáiggefálaldagas muitala sii leat ferten bidjat dán akšuvnna doibmii. –Dáhpáhuvvá ahte biillat bohtet stuorra leavttuin gitta astoáiggefálaldaga uksii. Mis leat dáppe ollu mánát ja eai buohkat leat nu čeahpi iežaset váruhit biillaid ovddas, lohká Britt Eli Svineng guhte dovddasta sis leamašan measta lihkohisvuođaid biilajohtolaga geažil olggobealde astoáiggefálaldaga. ¶
Interreg IIIA Davvi lea prográmma rájiid rasttidan ovttasbargui Davvikalohtas ja Barentsguovllus. Dakkár prošeavttat mat nannejit ealáhusovdánahttima, gelbbolašvuođa, infrastruktuvrra dahje buresbirgema Davvi-Norgga bealde sáhttet ruhtaduvvot. Guovllu ja báikkálaš eiseválddit ja maid priváhta ja almmolaš fitnodagat sáhttet ohcat. ¶
www.interreg.no dieđut Interreg-prográmma birra Norgga bealde ¶
Sáhttá leat hui váibadahtti jurddahallat dušše muhtin erenoamáš barggui. Ja danne hálidivččet don stuora rievdadusaid. Sii geat leat viššalat bargat ožžot bálkká. Dat rievdadusat mat dan vahku gevvet sáhttit addit dutnje ođđa vuođu man alde beasat čuččodit. Ja dát áigodat sáhttá hui gelddolažžan šaddat. Vuordde, gal don de oainnát mii geavvá. ¶
Das geavahit mii maid buot resurssaid báikeválljemii dan sadjái go makkár ávkki dat sáhttá addit midjiide Finnmárkku ássiide. Mii leat áiggiid čađa huikán ahte min riggodagaid geavahit ja stivrejit olbmot olggobealde Finnmárkku. Dalle leage mis áigi váldit stivrejumi ja ahte stivrejupmi de šaddá ávkin buohkaide Finnmárkkus. ¶
Badjel guoktelogi juoigi dollestit juoigankonseartta Anáris boahtte bearjadaga, juovlamánu 2. beaivvi. Juoigit sihke Norgga-, Ruoŧa ja Suomabealde Sámi juiget iešguđetlágan luđiid. Juoigansearvi dat bovde konsertii, Koltahovi hotellii, masa lea bileahtta. ¶
Mari Boine duođaid ánssáša sámi álbmoga iežas duogábealde dán erenoamáš áššis ¶
Nugo mii diehtit de lea dážabealde leamaš televišuvnna bokte jienasteapmi viđaloht áirasa gaskka gávnnahit gii galgá leat dán čuohtejagi norgalaš. Dáid gaskkas leat fas válljejuvvon logi dovddus norgalačča geaid birra vel lea ráhkaduvvon sierra tv-ráidu «Store Norske» , ja de dan maŋŋá boahtá fas ođđa jienasteapmi. ¶
Vaikke vel mii eat leat nu ollusat dážaálbmoga ektui go jienasteapmi čađahuvvo, de mii ávžžuhit buohkaid searvat jienasteapmái. Mari Boine duođaid ánssáša sámi álbmoga iežas duogábealde dán erenoamáš áššis. ¶
Meavkki orohat lea Suodjalusain juo ovdalaččat eatnamiid nalde nákkáhallan. Dál lea Meavkki orohahkii boahtán ođđa ášši Suodjalusas, eatnamiid mirkkohuhttin. ¶
SVT Sápmi hoavda Per-Johannes Marainen muitala ahte Ruoŧa bealde lea TV-ođasprográmma «Ođđasat» gehččiid lohku sakka lassánan diimmá rájes. Ovddit vahkus gehčče unnimusat 150.000 olbmo sáddagiid. ¶
Per-Johannes Marainen, SVT Sápmi hoavda, muitala ahte Ruoŧa bealde leamaš gaskamearalaččat čuohte- gitta moatte čuohteduhát geahčči. Diimmá dálvve oidne eanemusat 160-170.000 olbmo «Ođđasiid» . ¶
Dan dahká Spiertagáisá dan geažil go boazodoallohoavda Johan Ingvald Hætta lea bajidan Várnjárggas boazologu, go lea gávdnan boasttuvuođaid boazologu mearrádusain. Dan geažil mearredii Hætta ahte Várnjárga galgá oažžut olles orohatdoarjaga vaikke boazolohku lea bajábealde bajimus logu. ¶
–Min orohaga siiddat eai leat buohkat máttabealde Kárášjoga. Sula beannot duhát bohcco leat dálvvi davábealde márkana. Eai ge min siiddain leat leamaš stuorra váttisvuođat dálveorohagain mat leat máttabealde Kárášjoga, lohká Anti. ¶
Skábmamanu 4. – 6. beivviid ledje spáppačiekčamat Girkonjárggas. IL Nordlys smávvagánddat, gánddat ja juniorat oassálaste ja Ávjjus fas oassálaste nieiddat. Spáppačiekčamat ledje Hessengas, moadde kilomehtera olggobealde Girkonjárgga. Čiekčit ledje gaskkal 11- 19 jagi, ja bohte olles oarje Finnmárkus. ¶
3. Oahpit ja oahpaheadjit borgguhit ovttas skuvla manj·bealde ¶
Eanandoallodepartemeanta rievdadii 1984:s boazologuid Nuorta-Finnmárkku orohagain maŋŋil go Sámi Ædnan Sear´vi váidalii boazologuid, go oaivvildedje beare alla boazologuid mearridan orohagaide mat leat guovtte bealde Porsáŋggu vuona. ¶
Departemeanta čuovvola guovllustivrra 48000 bohcco evttohusa, maid dasto mearrida. Das čujuhuvvo tabellii mat čájehit movt boazologut juohkásit iešguđet orohagaide. Dat 48000 boazolohku lea dušše Kárášjoga boazosuohkana lohku, muhto tabeallas leat maiddái mielde orohagat main Boazodoallostivra ii leat goasse loahpahan mearriduvvon loguid. Nu ahte dáin orohagain unniduvvui maiddái boazolohku, vaikke dat eai lean goasse váidon. Dan oktavuođas divvu Johan Ingvald Hætta gažaldaga ahte lei go departemeantta ulbmil duođas bidjat ođđa loguid orohagaide mat ledje olggobealde dan 48000 logu mii guoská dušše Kárášjoga boares boazosuohkanii, ja tabealla lea dušše čuhppon eret guovllustivrra mearrádusas ja darvehuvvon mearrádussii, go muđui boahtá ovdán miehtá departemeantta mearrádusas ahte ođđa logut mearriduvvojedje dušše Kárášjoga boazosuohkanii. ¶
Davviriikkalaš ráđđi hálida nannet ja doarjut ruoššabealde sápmelaččaid. Lujávrris buoridit dearvvašvuođa fálaldagaid ja ovddidit ealáhusa. ¶
Birkely muitala ahte lei muhtun ránnjá gii dieđihii billistemiid birra. Son lei oaidnán ja gullan nuorra olbmuid Nordlys kioskkaid olggobealde Niitoguolbanis. ¶
Norgga Sámi Valáštallanlihttu njoarosta Mattis Ailo Eira Meløy ođđa jođiheaddjin. Olggešbealde stivrajođiheaddji ja čálli guovttos Mikkel Per Sara ja Torill Wigelius. ¶
Kárášjoga várresátnejođiheaddji Johanne Gaup dat rahpá bálgáid Sámi Dáiddaguovddáža duogábealde odne eahkes diibmu guđas. ¶
–Dat leat dološ duiska bálgát. Danne ávžžuhan ahte olbmot eai dolastala olggobealde bálgá, go doppe sáhttet báhcán bávkkanasat, rávve Jovnna Ásllat. ¶
–Muhto bellodaga (Olgeža) siskkobealde ságastallat ahte galggašii go boazodoalu sirdit eará departemeantta vuollái, muitala Hætta. ¶
Gehččet áinnas min válgaprográmma, mii lohpidit ahte mii ain áigut bargat earret eará ásahit Etnomusihkka guovddáža Kárášjohkii, ásahit sámi rehabiliterenguovddáža Kárášjohkii. Ahte našuvnnalaš dáiddamusea ásahuvvo farggamusat. Dáid lohpádusaid sáhttá čađahit daid bušeahttarámmaid siskkobealde mat Sámedikkis dál leat. ¶
Buohkat sávvet ja doivot ahte dorskkit bohtet maŋás vuonaide ja ovddeš gođđosajiide– nu go ovdal. Okta čovdosiin sáhttá leat ahte trålabivdu ferte dáhpáhuvvat 12 mearramiilla (22 km) olggobealde vuođđolinjá, ja eanemus snoranuohttebivdu olggobealde vuođđolinjá. Dalle birgešii riddodorski, ja oččošii vejolašvuođa máhccat ruovttoluotta vuonaide ja daid ovddeš gođđosajiide. ¶
Buohkat sávvet ahte dorski máhcašii maŋás lagaš riddoguovlluide ja vuonaide. Lea čielggas ahte eai leat vuotnafatnasat, rabas suhkanfatnasat ja smávva šárkkat mat leat gurren vuonaid. Otná guolástuspolitihkka ja earrevuogádat lea eanemusat sivvan dasa. Jus galggaš gádjut riddodorskki, de fertejit stuorámus fatnasat regulerejuvvot rabas áhpái. Soaitá ahte trålarat fertejit johtileamos lági mielde olggobeallái 12. mearramiilla. Snoranuohttebivdu berre sirdot bures olggobeallái vuođđolinjá. Muhto dás sáhttet leat eará čovdosat muhtun guovlluide, mahkáš go bivdet luonddudorskkiid biebmama várás, gos sáhtášii addit sierralobi snoranuohttebivdui vuođđolinjá siskkobealde dahje maiddái siskkobealde vuotnalinjá. Dalle oččošii riddodorski, mii dábálaččat lea siskkobealde 12 mearramiilla, buoret vejolašvuođaid šaddanguovllus ja beasašii máhccat maŋás riddolagaš guovlluide ja vuonaid sisa. ¶
TEKNOLOGIIJA HÁLDDUSNorggabealde sápmelaččat orrot bieđggus. Muhto muhtun gávpogiin, nugo mat Oslos leat eambbo sápmelaččat ovtta báikkis go eará smávva báikkiin Mátta-Norggas. Norgga Sámiid Riikkasearvi (NSR) áigu vuoruhit teknologiija ovdáneami boahtte sámediggáigodagas. SMS sámegillii Sámi sátnevuorká (www.risten.no) lea stuora ja dehálaš ášši mii vuoruhuvvui vássan sámediggeáigodagas. Dihtora čállinprográmmaide vuoruhuvvui ráhkadišgoahtit divvunprográmmaid. NSR lea válgaprográmmii čállán gulahallangaskaomiid birra, omd. mobiltelefuvnna birra ja mot dan galgá heivehit vai sáhttá čállit sámegillii. Munno mielas lea dat hui dehálaš giela ovdáneapmái. Nuorain ja ollesolbmuin galgá leat vejolašvuohta teakstadieđuid sáddet sámegillii, ja de ferte heivehit teknologiija. Beaivválaš sámi TV-ođđasat TV lea váikkuheaddji media ja sáhttá geavahuvvot nannet sámegiela sihke ođđasiid bokte ja sámi filmmaid bokte. Moai letne hui duhtavaččat go Sámi mánáid-TV čájehuvvo guktii vahkus, distagaid ja duorastagaid ja nuppes vahkkoloahpaid. Dat lea erenoamáš dehálaš eandalit mánáide ja váhnemiida geat orrot olggobealde guovddáš sámi guovlluid ja rahčet oalle okto giellagáhttemiin. Sámi mánáid-TV galggašii leat beaivválaččat, ja dan berrešii leat vejolaš dahkat duohtan. NRK lea dehálaš ovttasbargoguoibmi dán oktavuođas. Govdabáttis leat vejolašvuođat Áigo maid namuhit ahte lea vejolaš geahččat Sámi mánáid-TV ja geahččat prográmmaosiid interneahtas jos lea govdabáddi. Galggašii nuoraidprográmmaid maid oččodit, ja dutkat mot media sáhttá váikkuhit nuoraide, ja mot hábmejuvvo daid sámi nuoraid identitehta geat orrot Mátta-Norggas. Dađibahábut ii leat buot sámi guovlluin govdabáddi. Guovllupolitihkalaččat lea hui dehálaš govdabátti oččodit. Politihkkárat davvin fertejit maid ovttas bargat vai šaddá buorre teknologalaš infrastruktuvra. Sámedikki luoikkahanortnet Norgga Sámiid Riikkasearvvi válgaprográmma olis mii áigut sihkkarastit sámi filmmaid ja TV-prográmmaid, ja dahkat daid olámuttus girjerádjosiidda ja sámi guovddážiidda. Oktii boahtteáiggis galggašii maid leat vejolaš neahttabáikkis gávdnat sámegielat mánáid- ja nuoraidprográmmaid. Dál lea mánáidgárddiin ja skuvllain vejolašvuohta luoikkahit VHS báttiid ja tv-báddemiid Sámedikkis. Eanas mánát, ja nu maid sámi mánát, leat hárjánan buori tv-govaide ja jitnii. Danne berre eambbo rahčat ja digitaliseret ja dubbet mánáid- ja nuoraidfilmmaid sámegillii. Juohkehaš galgá beassat geavahit ja ávkki atnit dain. Ođđa teknologiijas sáhttá leat stuorra mearkkašupmi eamiálbmotkultuvrii, ja sámi kultuvrii. Moai áigo sámediggeáirrasin Mátta-Norggas bargat vai lea vejolaš ásahit virtuealla arenaid sámi kulturovdáneapmái ja deaivvadeapmái. Ja maid bargat ahte ásahuvvojit sámi deaivvadanbáikkit, ja dat leat dehálaš áššit sápmelaččaide máddin. Jienas NSR sámediggeválggain! ¶
Unjárgga gielda rahpá áiccangárddi Unjárgga dearvvašvuođaguovddáža meara bealde ¶
–Buohkain lea ovddasvástádus gávdnat čovdosiid bievlavuodjimii ja ovddabealde leat stuorra hástalusat, lohká loahpas Aili Keskitalo. ¶
Unjárgga gielda rahpá áiccangárddi Unjárgga dearvvašvuođaguovddáža meara bealde ¶
Iversen muitala sis leat buori ja čeahpes kursadolliid. Kristian Vole lea hárjánan beana- ja bivdogeahččalanduopmár. Nubbi lea Hans Petter Klokkerengen. Sus lea stuorra máhtolašvuohta bivdobeatnagiid birra. Son lea čállán girjjiid ealgabivddu ja ealgabeatnagiid geavaheamis bivddus, ja erenoamážit mo luovosbeatnagiid hárjehit. Klokkerengen lea maiddái bargan ollu bivdoorganisašuvnnaid siskkobealde ja lea dan sivas ollu čehppodat dán bealis. ¶
Josef Vedhugnes, gii lea Bargiidbellodaga vuosttaš evttohas Porsáŋggu, Muosát, Davvenjárgga ja Davvesiidda válgabiires, váruha ahte áigemuddu ii leat soaittáhagas válljejuvvon. Son ballá nammageavahemiin áigot čájehit ahte eatnamat olggobealde Finnmárkku gullet dáččaide. ¶
–Min Stuorradikki áirasat berreše árvvoštallat nama válljema, ja galggašii go dálá nama Statskog doalahit vaikko dan opmodat dađistaga nohká, maiddái máttabealde Finnmárkku, dadjá Vedhugnes. ¶
Ránskalaš nissonguovttos, Claude Bescond ja Giséle Durand, leigga vuodjimin davás Suoma čađa, go biila čeasai njuoska geainnu alde ja fierai birrat birra badjel geainnu. ¶
Draga vudjet njuolggoluotta ja ovttatmano 1/8 miilla (201,16). Dábálaččat galgá vuodjit guokte álgovuoru nu johtilit go sáhttá, ja maŋŋel dan ges lea eretgahččam/ sirren ja loahpas lea loahppagilvu dahje finála. Dragas leat máŋga luohká ja buot eanemus erenoamáš lea 1050 ++ Open Fuel. Muohtagielkadraga sáhttá maid asfáltta alde vuodjit. ¶
- Leavnnja Mohtorsportarusttet rahppo olles Norggameašttirvuodjimiiguin. Leavnnja Mohtorsearvi vihaha iežas ođđa rusttega dainnalágiin ahte lágida NM muohtagielkadraga. -Vel máilmmimeašttir Ailo Gaup nai sáhttá bures heivet dán ođđa rusttegii. dajai searvvi ja rusttega áŋgiris Øyvind Lindback diimmá čavčča. Muhto dál leat dragracemašiinnat main lea čuđiid mielde heasttafámut mat galget mihtidit fámuideaset guovllu ovtta buoremus mohtorsportarusttegiin mii lea lulábealde Leavnnja. Ii dárbbaš eahpiditge leago rusttet erenoamáš ja dál dáidá leat mohtorsporta boahtteáigi sihkkarastojuvvon. Ii dušše fal Porsáŋggus, muhto olle fylkkas. ¶
Dakkárlágan fálaldat ii gávdno olles Norggas. Dat Crossbána mii lea olggobealde Leavnnja šaddá guovllu mohtorsportarusttegin. Geassái sáhttá rusttet fállat doaimmaid ja hástalusaid juohke ahkasaččaide. 5 jagis bajás. Sihke aktiivvalaš gilvaleaddjit, ja dábálaš mohtorberošteaddjit besset buđaldit dan buori rusttegis. Lassin muohtagielkacrossbánii ja mohtorcrossbánii - de lea maid nu movt namuhuvvon dragracebálggis maid gárvvis. Mohtorsearvi ii bálljo olle čorget maŋŋel Norggameašttirgivlluid mat leat dán vahkkoloahpa muohtagielkadragas. Gaskkamutto njukčamánu lágidit boahtte vuodjimiid, namalassii muohtagielkacrossa. Ja geasset lea maid olles leahttu GoCart bána alde. Davabealde Mo i Rana ii leat odne vejolašvuohta dan sporta doaimmahit. FMX freestyle vuolggarusttet maid leai gárvvis čakčat ja dat lea dušše fal vuordime Ailo Gaupa ja su bivnnuhis backflip. — Dát lea riikka áidna bána mas leat vejolašvuođat juohke suorggis mohtorsporttas. Ja dat leage dat mii lea erenoamáš dáinna rusttegiin, beassá movttáskan Øyvind Lindback ovdan buktit. ¶
Sihke muohtagielka crossas ja dragraces leat Leavnnja Mohtorsearvvis aktiivvalaš vuoddjit. Dan lea leamaš dan rájes go sporta šattai bivnnuhin Scandinavias. Øyvind geassá ovdan unna, muhto nanu báikkálaš báktevuođu valaštallamis. Searvvis leat birrasii 100 miellahtu. Muhtimat dain leat passiiva doarjjamiellahtut. Searvvis besset rámpot alddiineaset leat guokte nuorra riikajoavkovuoddji muohtagielkacrossas, namalassii Magnus og Bjørn Lindback. Dat nuorra lunttat vuodjiba maid gesiid mohtorcrossa. Dán vuodjináigodaga lea ameriikka fabrikánta Arctic Cat ollislaččat sponsen Magnusa. Ja dán vuodjináigodagas leat nuorra Lindbackas leamaš buorit bohtosat. Son soaitá maid oažžut USA mátkki. Doppe beasašii gilvalit daid buoremus nuorra vuddjiid vuostá mat leat máilmmis. Ieš áddjá, Øyvind - lea maid leamaš buorre crossvuoddji. Pokalhildus ruovttus Stagneassas lea earret gollemedálja NM joavkovuodjimis. - Ii dárbbaš eahpidit ge, ođđa rusttet dagaha mohtorsportta stuorrut Leavnnjas ja Porsáŋggus. Dál eat dárbbaš vuolgit gitta Ruŧŧii vai beasašeimmet buriid bánaid alde gilvalit, loahpa duhtavaš Leavnnja Mohtorsearvvi jođiheaddji. Álbmogassii bargan 1, 2, 3.jpg ¶
Bjørn-Ivar lea vuodján skuterdraga 1992 rájes ja son lea guhká juo leamaš mielde dan valáštallansuorggis mas lea buot eanemus leahttu muohttaga alde. Muhto dán jagi ii beasa ieš vuodjit. Son lea Leavnnja Mohtorsearvvi draglávdegotti jođiheaddji ja doaibmi stevnejođiheaddji Norggameašttirgilvvuin. Danne lea eamit gii fuolaha bearraša gudni go lea sáhka alla oktánas ja 10w50 oljjus — Dán jagi lea mu vuorru vuodjit, muhto lean hirbmat balus. In leat goassege draga vuodján, dušše boaganstártta geahččalan - dadjá eammi - Ann-Kristin Masternes ja lea hui gealdagasas. Bjørn-Ivar dadjalastá iežas dáidit leat hirbmat gealdagasas go eamit galgá vuodjit. Danne go son ii dušše juogat seaŋgga vuddjiin, muhto son lea maid eamidis mekanihkkár ja teamhoavda. — Lihkus sus leat máŋggalágan doaimma. Go lea maid lágideddjiid ovddasteaddji, de su ii leat lohpi mu bealkit jus mahka vuoján hejot, vástidastá Ann-Kristin. Isidis dáidá leat issoras ollu bargu. Olle vahkkoloahpa. Máŋga duháha geahčči ja lagabui čuođi vuoddji mekanihkkáriiguin leat vurdojuvvon boahtit Gáirrasguolbana verráhiid siskkobeallái miilla olggobealde Leavnnja. Beaivválaččat oainnát su moallakommandos GP:s Hálkavári báhčinguovllus. Sisadieđihanlisttuid ja báhpiriid gaskkas mat leat steampilaston Norgga Mohtorsportalihttu čuodjá vel su mobiltelefuvdna ovttatládje. — Maŋemus vahkuid ovdal meašttirvuodjimiid lea leamaš nu huššá ahte fertejin hoavddas bivdit ovtta vahku friddja barggus. Lihkus lea báhčinguovllu hoavda Knut-Emil Helgesen ipmirdeaddji olmmoš, boagusta Bjørn-Ivar. ¶
Álggugeahčen diimmá juovlamánu oaččui Leavnnja Mohtorsearvi dán jagáš Norggameašttirgilvvuid doallanlobi. Searvi lea dieđusge hui duhtavaš go beassá čájehit iežas ođđa ja buori mohtorsportarusttega dakkár gudni oktavuođas, go dan han lea NM. Muhto sii liikká veahá cuiggodit mohtorsportalihtu. — Mu mielas galggaše lobit diekkár stuora gilvvuide juhkkojuvvot ovdal, vai searvvit oččoše buoret áiggi ráhkkanit ja ruhtadit gilvvuid čađaheami buoremus lági mielde. Lihtu han maid berre beroštit ahte meašttirvuodjimiin lea nu buorre kvalitehta go vejolaš, čujuha Bjørn-Ivar. Erik Coldevin Drag- ja luohkkávuodjinlávdegottis NMF:s (Norgga Mohtorsportalihttu) galgá čuovvut našuvnnalaš meašttirgivlluid Leavnnjas. — Dán mii áigut váldit suinna ovdan, dadjá Bjørn-Ivar. Coldevin lea muđui Norgga jođaneamos skuteriin. 222 km/d go ollii mollii maŋŋel go lei vuodján 201,8 mehtera, ja dat lei asfálta bána alde Gárdermoenis. ¶
Dál leat lagabui 70 olbmo dieđihan iežaset mielde. Lágideddjiid mihttomearri lea olahit gaskal 75-100 vuoddji ja mašiinna stártasázu ala. — Maŋemus našuvnnlaš meašttirgilvvut lágiduvvojedje Árbordes Lulli-Nordlánddas. Dalle ledje 42 vuolggasajis. Danne mii leat hui duhtavaččat go mis leat juo badjel 70 sisadieđihuvvon. Ja dađimielde go mii leat vásihan de lávejit hui máŋggas iežaset dieđihit mielde maŋemus vahkku, dadjá Ann-Kristin. Vihtta nieidda maid leat vuolggasajis, ja diibmá ledje guokte. Machosporta, mas loktana ollu adrenaliidna, dievva heastafámut, alla desibel, oljo suorpmat ja báhkka eksospohttat geasuhit maid gusto nieiddaid. 





Norgga olahus buot buoremus bána alde? 





2004 NM:s lei eanemus leahttu, 201,8 mehtera maŋŋel vuolgima, badjelaš 180 km/d. Dát áibbas ođđamállet bána Leavnnja olggobealde leat divodan nu dárkilit go oba leage vejolaš. — Alismus leahtu measta 200 km/d Open Fuel-luohkás ii leat veadjemeahttun olahit min NM:s, ja dalle šattašii Norgga olahus, moddjá Bjørn-Ivar. Paul Tore Kristensenis Álttá SSf:s lea Norgga ja Davviriikkaid olahus, ja dat áigi lea 4,492 sekundda. Dat G-fámut maid vuoddjit šaddet gierdat leat hirbmat garrasat. Open Fuel lea namalassii dat alimus luohkká. Buot vearrámus mašiidna mii vuddjiidlisttus lea, dáidá leat okta Harstad Arctic Cat. 1300 ccm mohtor mas lea twin-turbo, muitala buot sidjiide geat dieid birra dihtet. Romssas ges boahtá Eskil Ottesen ja Geir Albertsen iežas Ski-Doo:ain 1500 ccm Crankshop mohoraiguin. Maiddái Finnmárkku ovddastit killer-mašiinnaiguin. Kim Johansen Ski-Doo mas lea "dušše" 1050 ccm lea gusto hirbmat falli. Bissojoga lunta beassá viimmat vuodjit lobalaččat Porsáŋggus 200 km/d. leahtuin. —Dat mii dán jagi lea ođas lea ahte Open Mod ja Open Fuel luohkát leat biddjon oktii oktan luohkkán, dadjá Bjørn-Ivar. Mii nivkkuhi, moddját ja dahkaluddat iežamet ipmirdit daid ameriikkalaš doahpagiid. Bjørn-Ivar hirbmadit berošta dan sporttas masa ieš lea oassálastán álggugeahčen ovcciloht-logu. Ii son loga olbmos dárbbašit leat viššalis lášmmoahallin, ii ge sis dárbbaš leat assás guoddá gosá lea čiehkan ollu ruđa, jus galgá sáhttit leat somá dán sporttas. — Jus lea beroštupmi, liikot adrenaliidna-kickii, gelddolašvuhtii ja jus dus lea oalle fales skuter, itge bala suorpmaid šaddat oljonaga - dalle heive dát sporta dutnje, lohká son. Buohkat leat vásihan nu gohčoduvvon "aks-testing" duoddaris. Dál beasan dan geahččalit oadjebas dilis, buot buoremus sihkarvuođa doaimmaiguin. Ja de lea vel lobalaš dát - deattuha son. ¶
Mediain beaggá dál ahte Store Norske Spitsbergen Kullkompaniija lea dat gis gii dán sierralaš ruovddi áigu álgit ohcat ja nu doaivu iežas dainna riggut. Báiki gos iskosiid áigot váldit lea dadjat juo guovdu Kárášjoga čoahkkebáikki, namalassii golbma kilomehtera nuorttabealde guovddáš báikki. Store Norske dieđihage ahte ii leat gal golli mii lea váldoohcan objeakta, muhto baicce nikkel. ¶
Govas oaidnit Ánná-Elle ja Erkke-Juhána sudno gávppi olggobealde Sirpmás s. 1960. Gova luoikan Várjjat Sámi Musea. ¶
Vuosttas vearrámus áitta boazosámiide bođii várra rádjegeassimis 1809 Ruošša soađi maŋŋá go sámi guovlu juhkkojuvvui ruoŧŧelaš ja suopmelaš oassái ja nubbi hehttehus lei rádjegidden 1852, goas Ruošša govččái ráji Norgga vuostá. Dalle rádjemearrádusat guske maiddái Norgga ja Suoma boazosámiide, mii njulgestaga botkii boazosápmelaččaid johtima Norgga beale geasseguohtuneatnamiid ja Suoma dálveguohtuneatnamiid gaskka. Goalmmát árru lei rádjegidden 1889 Suoma ja Ruoŧa gaskasaš ja dán maŋŋá boazosámit šadde ohcat ođđa ássanbáikkiid. Dat lea viidábutge dagahan nuppástusaid sámiid ássamii Fenno Skandias. Dán dihte ieš guđet sámiguovllu sámisogaid maŋisboahttiid leat veláge dáid rádjegiddemiid čuovvumuššan bieđgguid miehtá oba sámieatnama ja oassi maiddái olggobealde sámeguovllu. Ja nu máŋggas sápmelaččas oktavuohta min álbmoga árbái lea beassan healbat oalle láhkaige. ¶
Alamattila lei rievdan gáddái dulvvi áigge ja go coagui, de iđii oidnosii 100-150 mehtara vuolábealde dakko gokko su njealjejuvllat sykkel gávdnui. ¶
– Eanemus erenoamáš lei lávdde nalde leat go nie olu olbmot ledje doppe ja go nu máŋgga riikkas sáddjejuvvui konsearta, muitala Nilut. Sámi Jienat juige Sámi eatnan duoddariid ja lávlo maid lulli-afrihká našunálalávlaga, muhto juste dan eai beassan TV-geahččit oaidnit. Maŋŋel konseartta juoiggaidahtte beakkán máilmmenásttiid. ¶
BEAHTAHALLAN: Máze Guollesearvvi čálli ja nubbejođiheaddji Johan Tore Eira leaba beahtahallan go eai ožžon doarjaga Sámedikkis. Duogábealde golgá Finnmárkku stuorámus eadnu, mas gávdnojit buot lágan sáivaguolit. –Imaš go Sámediggi goahcá ealáhusovdaneami Mázes, mii lea gillán ollu sámevuoigatvuođaid rahčamusas, dadjaba soai. ¶
Searvvis leat čieža fanasjoavkku mat galge bivdit Eanu alde Soagŋojávrri ja Savostanjávrri, vai guolit buorránit nu ahte sáhttá vuovdigoahtit. Máze Guollesearvi lea rehkenastan dan barggu hálddašit máksit 85 duhát ruvnno jahkái. ¶
Go Min Áigi finai Sirpmás mannan duorastaga de eai lean galle golgadeaddji Deanu alde bivdimin. ¶
Máze Guollesearvi lea garrasit beahtahallan go ii ožžon doarjaga Sámedikkis bivdit sáivaguliid eanus. Duogábealde golgá Finnmárkku stuorámus eatnu mas leat buotlágán sáivaguolit. –Imaš go Sámediggi goahcá ealáhusovdáneami Mázes, lohket Guollebivdisearvvis. ¶
Mii 1.SB váhnemat eat sáhte čohkkát áiddi alde ja oaidnit maid min gieldda politihkkárat áigot bargat min mánáid skuvlafálaldagain. Bajásgeassinhoavda lea ožžon dieđu seastit, ja doaimmaid maid áigu bidjat johtui čuhcet de min mánáid skuvlafálaldahkii. ¶
BOAHTTEÁIGGI:Skábmagovat filbmafestivqlas beasaimet vásihit dáid nissoniid filmmaid. Ovddabealde (gurut) Suvi West ja Katja Gauriloff. Maŋábealde (gurut) Inger M. Aiko ja Ritva Torikka Gelencer. Ámmun Johnskareng govven. ¶
VALLJIS MUOHTA: Maiddái Oarje-Finnmárkku Boazodoallohálddahus olggobealde sáhttá oaidnit ahte muohta lea oalle ollu. Danne lohká agronoma Mikkel Ailo Gaup ráhkkanišgoahtán dustet boazonealggi. ¶
GURUHA NJUNNOŽAT: Gurutbealde: 2. evttohas Bjørg Irene Østrem, 1. evttohas Vera Lysklætt ja 3. evttohas Trine Noodt. Maŋábealde johtolatministtar Torild Skogsholm gii maid oassálasttii Finnmárkku Guruha jahkečoahkkimis Leavnnjas ¶
Sápmelaččat nu unnán. - Dát lea oahpes ákkastallan, go galggašii ovddidit sámegielat mánáidprográmmaid. Muhto manin suoma mánát eai sáhtášii geahččat maiddái daid, go miihan eallit máŋggakultuvrra servodagas, de dát livččii lunddolaš vuohki buktit ovdan máŋggakultuvrravuođa. Ja miihan diehtit, ahte Suomabealde juo badjel bealli sámiin ásset sámeguovllu olggobealde, lohká doaimmaheaddji Ritva Torikka. ¶
Máilmmi stuorámus militearaásahus lea Guoládagas Ruoššas. Lagamus gránnjá lea Sápmi. Nuppe bealde Sámi lea fas Norggaáhpi gosa stuorra válddit, Ruošša ja USA, bidjet soahterakeahtaid. Rakeahtain leat muhtimin atomvearjjut. Sosialisttalaš gurutbellodaga ovdaolmmoš Stein Ørnhøi, maiddái Stuorradikki bealuštanfámuid lávdegotti lahttu, lea álohii garrasit moaitán Norgga olgoriikkapolitihka. Ørnhøi lohká Sámi leat ovtta máilmmi váraleamos guovlluin, jus soahti buollá. ¶
Ruoŧa bealde fas Ruoŧa šuokŋa, ovdamearkan guhkes ja-a-a. Dáru sániid seaguheapmi sámegillii nogai go olbmot fuomášedje ahte giella galgá leat buhtis ja buorre, ain juo sániid dáfus. ¶
–Seamma láhkái go Suoma bealde dahket cupa vuodjimin, muhto dat divraseamos vuoitu lea diehttelasaid heargi mii vuoitá cupa, lohká son. ¶
–Dákkár sierra gilvvut eai leat goasse ovdal lágiduvvun ná nuorra vuoddjiid várás. Dat lea juoga ođas. Maiddái Suoma bealde leat dieđihan vuoddjit dasa, go vuohččan besset searvat gilvvuide, rámposta heargelávdegotti jođiheaddji. ¶
SOAGŊOALMMÁI JEARRÁ:Soagŋofárru lea boahtán Gørila eatni, Berit Eira ruktui. Soagŋoalmmái Ráikko Niillas jearrá, oažžugo Alfa náitalit Gørilain. Olgešbealde čuvvot Alf W. váhnemat ja fuolkkit dárkilit mo de geavvá. Ja eatni vástádus dieđus lea ”Jo”. ¶
ČÁLIHIT:Maŋŋá vulggiiga náitaleaddjiguovttos oktan vihtaniiguin girkui čálihit. Gurotravddas girku tráppá alde John M. Utsi, gii lea Alf W. vihtan, Gøril ja su vihtan ja oarbmealli Mai Britt Hansen. ¶
- Mun lean gullan nu ollu beassáfestivála birra ja makkárat Kárášjoga beassážat leat. Mii hálideimmet vuolgit davas vai beassat daid vásihit, dadjá ieš dat albma uldahámat nieida. Maŋabealde leaba su viellja ja joavkomiellahttu Svinung Sundli bealjebealásteame go moai hupme. ¶
12:00 Sámi doaimmat nugo heargevuodjin ja njorostallan, ja maid ođđa ja árbevirolaš stohkosat ja gilvu. Earret eará njealljis ovttaid sabehiid alde jna. ¶
12:00 Sámi borramušaid guossoheapmi – Biđus stuora lávus olggobealde nuoraidskuvlla ¶
12:00 Sámi doaimmat nugo heargevuodjin ja njorostallan, ja maid ođđa ja árbevirolaš stohkosat ja gilvu. Earret eará njealljis ovttaid sabehiid alde jna. ¶
12:00 Sámi borramušaid guossoheapmi – Biđus stuora lávus olggobealde nuoraidskuvlla ¶
Vuolle-Deanus leat maid eará girječállit riegádan nu go Rauni Magga Lukkari ja Norgga bealde ges Anders Ivar Guttorm, Marry A. Somby ja Inger Haldis Halvari. Inger-Mari Aikio Buolbmágis soaitá maid rehkenastojuvvot dan jovkui. ¶
Dutki Hirvonen muitala ahte Deanuleagis Suoma bealde leat boahtán eambbo girječállit go Norgga bealde. Vuosttas suomabeale girječálli gii čálii sámegillii lei jalvilaš Pedar Jalvi Ohcejogas. ¶
Norgga bealde álggii garra dáruiduhttin, ja sámegiela geavaheapmi gildojuvvui lágas. Eatnama oamastan- ja gilvinrievttit čadnojuvvojedje dárogielmáhttui, nu ahte dušše son gii máhtii dárogiela sáhtii oamastit ja gilvit eatnama. ¶
–Erenoamáš Coop Mega ja Šiljju olggobealde leat ollu ruskkat. Skuvllat leat juo čorgegoahtán. Gieldda beales čorgegoahtet maiddái nu johtilit go vejolaš. Doaivvun ahte buot ruskkat leat čorgejuvvon eret ovdal go geassi álgá. Ávžžuhan vel olbmuid čatnat ja gokčat gokčasiin ruskkaid go vuojehit tilheŋŋáriin, lohká Rávdná Anti. ¶
Vuoigatvuohta eana- ja luonddoressurssaide, maiddái bivdu, guolásteapmi lubmen galgá gullat fylkka ássiide. Dan muttus go ressursaváljodat addá vuođu, sáhttá stivta addit earáide fylkka olggobealde lobi bivdit, guolástit ja lubmet. ¶
Go ságat leat nohkan de lea áigi juoiggastit. Dalle lávddi ala gorgŋe leanadáiddar Ulla Pirttijärvi-Länsman. Su sáhttá gullat vel eahkedis olgobáikkis. Dalle lávddi alde leat maiddái Frode Fjellheim ja Dj Amoc. ¶
Mánnodaga lei siviila politibiila olggobealde dálu ja boardaga leat gidden politibáttiin. –Sáhtán duođaštit ahte báikkis leat ain politiijat dutkamin, muitala Magne Nyborg. Son ii loga politiijaid bivdán veahki Ođđa Kriposis (rihkuspolitiijat). ¶
Bearjadaga Min Áiggis logai Henriksen ahte jus eai gávnna Alamattila dán ohcamis, de lea maŋemus molssaeaktu steŋget eanu áiddiin, vai son ii sáhte golggiidit go jiekŋa suddá, jus lea heavvanan etnui. –Porsáŋggus ledje nie dahkan ja sii darvehedje jápmán olbmá, muitalii Henriksen dalle. Politijjat eai áiggo dál vel dahkat áiddi. –Mii vuordit dáinna áidumiin giđa beallái, lohká Henriksen dál. 58-jahkásaš Oiva Johan Henrik Alamattila jávkkai lávvordaga golggotmánu 16. beaivvi. Su njealljejuvllat sykkel gávdnui eanus moadde miilla lulábealde márkana, Gálániitu buohta, ovdalaš juovllaid. ¶
Biehte-Biret - Birit Helander, riegádan Jompan 17.03.1860 Kárášjogas, jápmán 24.08.1933 Ohcejohkii. Son lei dovddus girječálli Pedar Jalvvi (Lemetaš-Piera) eadni. Biehte-Biret lea dá govvejuvvon sin náveha olggobealde Badje-Jalvvis 1910-logus. Govven lea dutki Konrad Nielsen. Biehte-Biret lei čeahpes máinnasteaddji, ja son lei ge bártnis, Pedar Jalvvi, deaŧalaš máinnasgálgu go Lemetaš-Piera čohkkegođii sámi máidnasiid mat leat almmuhuvvon girjjážis Sabmelažžai maidnasak ja muihtalusak (1966). Lemetaš-Piera - Pedar Jalvi - lei riegádan 1888 ja jámii geahpesdávddas 08.08.1916. Jagi 1911 son beasai Jyväskylä oahpaheaiskuvlii Gaska-Suomas. Doppe son báidnui suopmelaš čearddalaš-romantihkalaš jurdagiidda. Suopma lei dan áigge Ruošša stivrejumi vuolde ja ražai garrasit nannet suopmelaš čearddalaš iešdovddu. Erenoamáš deaŧalaš lei nannet suomagiela geavaheami buot servodaga oktavuođain, danne go suomagiella vealahuvvui ruoŧagiela ektui mii lei dalá Suoma virgegiella (ruoššagiella ii lean ožžon coavcci šaddat virgegiellan). Lemetaš-Piera atnigođii iežas gástagoarggu, Helander, menddo ruoŧŧelažžan ja ozai lobi geavahišgoahtit Pekka Pohjansäde ođđa nammanis. Muhto Lemetaš-Piera fargga gávnnahii ahte suomagiella lei mesta seamma fuones dilis Suomas go sámegiella Sámis, ja nu movttáskii geavahišgoahtit čáppagirjjálašvuođa nannet sámiid iešdovddu ja ovddidit čállingiela. Dego Elias Lönnrot ge, gii 1800-logus jođii measta miehtá Suoma ja čohkkii ee. suopmelaš máidnasiid ja muitalusaid, mii almmustuvai Kalevala-girjin, de mátkkoštii Lemetaš-Piera ge rehpposelggiid dadjat miehtá Davvi-Sámi geassit 1914 ja čohkkii sámi máidnasiid ja muitalusaid. Jagi maŋŋá son almmustahttit Muohtačalmmit-nammasaš dikta- ja muitalusčoakkáldaga personnamain Pedar Jalvi. Ja su jápmima maŋŋá leat su čohkken máidnasat almmustuvvan girjin Sabmelažžai maidnasak ja muihtalusak (Sápmelaččaid máidnasat ja muitalusat). Juo skuvlla váccedettiin Lemetaš-Piera lei ožžon geahpesdávdda, mii dađistaga vearránii. Hui buohccin son vulggii geassit 1916 davás ruovttu guvlui, muhto ii ollen ruoktot Jalvái. Son jámii Anára buohccevissui borgemánu 8. beaivve ja hávdáduvvui Anára girkogárdái. ¶
–Lei issoras čuožžut kritihkalaš duopmáriid ovddabealde ja lávlut, muhto hui somá beassat viidáseappot, illuda 21-jahkásaš guovdageaidnulaš Ellen Marie Eira. Son lea ovtta lávkki guhkkelis dál Idolas go lea beassan Romssas Osloi. 10. siiddus NEDE: Bilde av huset hvor karasjokmannen ble funnet død ¶
Ovddit jagiid leat Guovdageainnu leansmánnis leamaš okta dahje guokte veagalváldinášši jagis, muhtomin ii oktage. Moatti mánus dál lea dutkan golbma ášši. –Dát áššit leat billistan buori statistihka, lohká leansmánni. Son ii mieđit gal Guovdageainnu nuoraid vearrábun go eará báikki nuoraid. –Dáidda áššiide eai leat dušše Guovdageainnu nuorat seahkánan. Maiddái nuorat eará guovlluin, nugo Ruoŧa bealde ja Kárášjogas leat seahkánan dáidda áššiide. Liikká son lohká dáid áššiid sáhttit muitalit ahte nuoraidbiras Guovdageainnus ii leat nu buorre go doaivut. –Dát čájeha veahá heajut beali sámi kultuvrras, dilli ii leat nu buorre go doaivut. Sámi Radioi árvala Mánáid- ja nuoraidpsykiatriija poliklinihka psykiáhter Mikkel Oskal ahte Guovdageainnus galggašii lágiduvvot álbmotčoahkkin mas digaštallet veagalváldimiid. Dása áinnas searvvašii leansmánni. –Mii leat álo gergosat searvat čoahkkimiidda, jus dainna lágiin nagodivččiimet bissehit dákkár daguid. ¶
Ohcajoga Playboy ja su báraustibiid beasat deaivat farggamus áiggis teáhterlávddiid alde Sámis. Dán bearjadaga lea Beaivváš Sámi Teáhteris vuosttasčájálmas dán komedias Guovdageainnus. ¶
–Lei issoras čuožžut kritihkalaš duopmáriid ovddabealde ja lávlut, muhto hui somá beassat viidáseappot, illuda 21-jahkásaš guovdageaidnulaš Ellen Marie Eira. Son lea ovtta lávkki guhkkelis dál Idolas go lea beassan Romssas Osloi. ¶
Sálbmagirji II sisttisdoallá 411 sálmma. Girjjis leat guoktenuppelogis sámi sálbmačálliin Norgga, Ruoŧa ja Suoma bealde ovddastuvvon. Ja ollu earát leat jorgalan sálmmaid sálbmagirjjiin Norsk Salmebok, Salmer 1997 ja eará sálbma- ja vuoiŋŋalaš lávllagirjjiin. ¶
DIEHTÁ RIIDDU: Sámedikki šiehtadallanjoavkku jođiheaddji diehtá ahte nuppi duojáriid searvvi siskkobealde lea buollán riidu, muhto ii hálit kommenteret šaddet go das váikkuhusat šiehtadallamiidda. ¶
Dan lohká Láhtin geassesiidda boazodoalli Anders Nils Anti dasa go lea mearkkašan ahte Lágesduottar gáibida boazologu lasihit gitta 14000 bohccui. Son siiddastallá dálvet ovttas vilbeliin Njoammeljot guovllus mátta bealde Kárášjoga. ¶
–Diibmá áido measta mu guođohanbartta seaidnái. Ii lean áidi eará moadde kilomehter eret. Nubbe bealde streaŋgga lei 5-6000 duhát eallu masa moai ean hálit mastat, lohká Nils Anders Anti. ¶
Go son joavddai nieiddaža geahčái de lei juo su eadni tráhpá alde čuožžumin ja jearai maid son dáppe dahká. ¶
Vuos čuoččuiga giđđadálvvi bávtti alde By:Larm nammasaš festiválas ja juoiggaiga TV:s, dasto hálidii By:Larm festivála hoavda sudnuide managerin ja de čuojaheigga Mandela konsearttas gos leigga okta guovtti sámi joavkkus. Dál ges šaddaba nástin Skiippagurrafestiválas. ¶
ÁVŽŽUHIT: Searvvit Deanuleagis ávžžuhit olbmuid searvat hábmet boahttevaš guolástanvuoigatvuođaid Deanuleagis. Gurut bealde Egil Utsi, Kárášjoga Sámiid Searvi, Niilas A. Somby, Badje Deanu Siida, Ingrid Nordal, Deanu Čázádaga Luossabivdosearvi ja Toralf Henriksen, Goahtegearret. ¶
Aimo Guttorm gis čilgii mo Suomabealde luossabivdovuoigatvuođat leat doaibman báikkálaččat. Guttom deattuhii maiddái iežas ságastallamis identitehta dahje iešdovddu. –Kultuvra lea dehálaš dasgo dat addá identitehta, ja identitehta fas addá vuoigatvuođaid, logai Aimo Guttom, ja čujuhii mo kveanat leat massán vuoigatvuođaid sivas go leat massán identitehta. ¶
Per Ove Biti lohká iežas mannan vahkus leamaš oaggumin Goržžis, mii lea sullii njeallje miilla máttabealde Kárášjoga márkana. Son ii loga luosaid gal goddán. ¶
DOLKAN: Guovdageainnu dievddut leat dolkan veagalváldimiidda Guovdageainnus ja lágidit dál álbmotčoahkkima ášši birra. Gurut bealde Isak Ole Hætta, Ken Are Bongo, Ole Einar Hætta, Aslak Mikal Mienna ja Anton Dahl. ¶
Guovdageainnu leansmánnekantuvrras leat olu veagalváldináššit leamaš beavdde nalde maŋemus áiggiid. ¶
Nieidagoržži lahka, mii lea moadde miilla davábealde Guovdageainnu gili. Dievdu lea dutkamiin šiitán ahte lea veagalváldán nieidda. Politiijat leat váldán iskosiid dievddu biillas. ¶
Govas oaidnit ee. Hánssa-Jon Iŋggá - Inga Hansen (n. Solbakk) - duogábealde. Gánddat leat badjeolbmo/boazosámi Ommot-Ámmona - Amund Utsi - bártnit: Ámmon-Niljas, Ámmon-Ásllat ja Ámmon-Ánde. Almmái olgešbealde lea Lemet-Jovnna - Klemet Jon Johnsen (1905-1966), geas lei telefonstašuvdna Fanasgiettis. Gova luoikan Terje Johnsen. ¶
VIESSU:Kárášjoga MC-searvvis lea maid searveviessu olggobealde márkana. ¶
– Mun lean fitnan MC-deaivvademiin sihke Duiskkas, Espánnjas, Italias ja muđui Davviriikain. Maiddái Brasilas nuppe bealde ábi lean fitnan dakkár deaivvademiin, muhto doppe gal ledjen láigohan mohtorsyhkkeliid, muitala Sverre. ¶
Taxi- ja busseeaiggát Ulf Larsen ja biilavuovdi Fred Leonhardsen ovddasteaba ođđa Ski-doo ja Lynx-gávppi Leavnnjas. Lassin skohteriidda, leat buvddas Vistex astoáiggebiktasat ja elektrihkalaš gálvvut. Ja olggobealde leat ođđasit adnonbiillat mat leat Duiskkas importerejuvvon. ¶
Skohtera johtalaga váibmun sáhttá lohkat variáhtoriid. Iskat sáhttá vektarmer, ja foringaid ja rullaid ja ráguid skearruin. Suorpmain sáhttá skearruin dovdat golgamiid. Njunnebasttáiguin sáhttá iskat gollama rullain, foringain ja vektarmain. Foringa olggobealde variáhtora sáhttá garra anus viidánit. Dán njoahcivuođa sáhttá iskat go ruoma haga attát gása. Skearru galgá de mannat njuovžilit iige ceahkkut. ¶
Iska vuođu ruovde mielgasiid leatgo ráhkan, dahje sodjan. Sleidaid sáhtát iskat juvlabára maŋábealde ja ovddabealde. Roavvaboagan skohteriin sáhttet sleidat eanet gollat. Gealddajuvllain (spennhjul) iskkat billahuvvan lageriid ja gollan gummi. ¶
Mannan Min Áiggis čáliimet maiddái mot boazodoalloeiseválddit leat vuolidan boazologu Spiertagáissá orohagas go sis leat guohtumat eatnamiin mat leat siskkabealde Hálkavári báhčinšilju. Muhto dáid eatnamiid ii leat orohat goasse massán duopmostuoluin ja geavahit otná dán beaivvi. ¶
Nissoniid bealde bážii Tone Heimlund eanemus moalaid, oktiibuot 13 moala. ¶
Dievdduid bealde vuittii Solglimt 3-2 Nordpolena vuostá, vaikko ledje táhpabeal 0-2 bottus. Nissoniid bealde derpe Johk`gátte searat 7-1 Gironvári nieiddaid. ¶
Son ii veaje leat jur nu dovddus sidjiide geat leat olggobealde Sámi, muhto musihkkáriid ja dovdiid gaskas lea son bures dohkkehuvvon. Su dovdet buoremusat Mari Boine joavkku musihkkalaš jođiheaddjin. Dat joavku lea vuoitán Spellemánni bálkkašumi golmma geardde. Ja son lea ovttasbargan gitaristan máŋggain Norgga beakkálmas artisttaiguin sihke skearruiguin ja lávddis. Su bargolisttus musihkkadahkkin namuhuvvo filbma, tv ja lávdi. ¶
Doaibmaovddasteaddji Mestas Knut Busk muitala ahte dál lea divodanbargu álggahuvvon Kárášjoht šaldis. Šaldis galget nu gohčoduvvon lágerat molsojuvvot. Dát mearkkaša ahte bargu ferte dahkkot sihke šaldi vuolábealde ja bajábealde ja šaddet sihke muvra- ja stállebarggut. ¶
BIVDIT: Dát logát-luohkálaččat válde mánnodaga bivdogeahččaleami. Nuppi beaivvi besse juo ealgga oahppat njuovvat. Gurut bealde Ole Kristian Rasmus, Tor Ingvald Åsen, Martin Dahl, Ole Petter Guttorm ja Paul Arne Labba. ¶
Bivdit gielddas gielddas siskkobealde ¶
Piera-Ommot - Amund Persen Utsi, riegádan Kárášjogas, álggii nuorran reŋgot Bánne-Ándde - Anders Andersen Banne. Bánne-Ándde dálveorohat lei Stárusvuopmi bajábealde Bartta, ja sus ledje jagi 1875 sullii 1900 bohcco. ¶
Sámedikki doallan olggobealde ¶
Sámi čáppagirjjálašvuohta lea heađis. Mii áigut dákko bokte čuorvut didjiide heađis ja áigut dás vuolábealde čilget dan lagabut. ¶
Don anát dárbbašmeattumiid ollu fámuid dakkár doaimmaide maiguin it vuoitte maidege. Dál áiggošit atnit eambbo áiggi iežat lagamusaide. Ja dál gánnáha doaimmahit buot bargguid maid don leat leamaš diktán orrut. Dus lea hui buorre áigodat ovddabealde jus juo fal anát iežat áiggi jierpmálaččat. Dál lea dus vejolašvuohta bidjat návccaid buot daidda praktihkkalaš bargguide maid dássážii leat maŋidan. Ja sáhtát vel heajos áššiidge rievdadit buorren áššin. Dan seammás galggat atnit dan liibba maid oaččut dasa ahte geahččalit rievdadit boares heajos vieruid. ¶
–Dát searvi lea ásahuvvome dál, ja mii leat ožžon ođđa eaiggáda sisa mii lea Juhls Silver Gallery, lohká Gullik Hansen. Su mielas lea hui buorre ja dehálaš ahte báikkálaš eaiggát boahtá searvái. –Lea hui buorre ja dehálaš signála go báikkálaš fitnodagat háliidit leat mielde dás. Lea buoret ahte priváhta ealáhusdoallit leat mielde dás go suohkan. Suohkan sáhttá baicca ekonomalaččat doarjut hotealla, earret eará dainna lágiin ahte addit viessosaji eaiggáduššansearvái, lohká Hansen. Juhls Silver Gallerya Sunniva Juhls maid doarju Hansena das ahte báikkálaš beroštupmi lea dehálaš. –Searvvaimet dása dan dihte go min mielas lea dehálaš čájehit almmolašvuhtii, earret eará Innovašuvdna Norgii, ahte mii báikkálaš ealáhusdoallit dušše vuorddášit goas muhtin olggobealde boahtá midjiide ordnet hotealla. Mii háliidit addit positiiva signálaid ahte mii jáhkkit prošektii ja ahte mii bargat aktiivvalaččat oažžut deike hotealla. In jáhke Innovašuvdna Norgga addit doarjaga jus ii leat beroštupmi báikkálaš ealáhusdolliid gaskkas hotellii, oaivvilda Juhls. ¶
Son vuoššá gáfe ja guossoha ovdal čohkkeda suffái. Sus lea gurut bealde heajos hoalda, muhto goasta soppiin vázzit. Ovddeš Nordlys čiekči lea čájehan ahte harjehallamiin lea nagodan čuoččastit ja guođđit juvlastuolu. Son šálloša go dállu lea ruivvas go doaimmaheaddji geahččagoahtá birra. Oađđenlatnjii leat čoggon duolvabiktasat guhpán čihkii. Dál lohká fulkkiid ja skihpariid iežas veahkehit. –Guktii leat skihparat maiddái bassan lahtiid, go eai lohkan šat storret fitnat guossis duolva dálus, muitala Svein Holmestrand. ¶
Skábmagovaid filbmafestivála lea dán vuoru válljen Maori filmmaid. Sivvan dasa lea ahte Maoriálbmot lea dat eamiálbmot máilmmis geat eanemusat leat buvttadan fikšunfilmmaid. Valkonen ávžžuha olbmuid geahččat earret eará fikšunfilmma "Ngati" dahje čeavláivuohta ja ovdagáttut. – Dát filbma lea vuosttas Maori iešdahkkon fikšenfilbma, ja dat lea mearkkašan ja nannen Aotearoa eamiálbmoga iešdovddu. –Festiválas beassat maid geahččat sin dokumentára filmmaid ja guokte filbmadahkki, Moani Maniboti ja su isit Toby Mills boahtiba nuppebealde máilmmi guossin festiválii, muitala Valkonen. ¶
Sámi filbmabirrasiin buvttadit hárve fikšunfilmmaid ja dan vuhttet maid Skábmagova filbmafestivála lágideaddjit. Áidna fikšunfilbma "Bázo" , mii ovdal lea čájehuvvon norggabealde kinuin, čájehuvvo Avvilis sotnabeaivve. Dát filbma han lei norggabeale "Amanda" filbmabálkkašupmái nominerejuvvon diibmá, muhto ii olahan bálkkašumi oažžut. ¶
Lásse Birehis lea siida moadde miilla nuorttabealde Kárášjoga márkana Deanu leagi guovllus. Son lohká ealggaid easka laskagoahtán garrasit dan rájes go son juo lei šaddan boares olmmožin. –Ovddeš áiggiid ii bálljo vuohttán ge ealgga, muhto dál dat vuhttojit ja oidnojit juohke sajis, muitala son. ¶
Lásse Biret ii loga ge goassege ovdal vuohttán nu ollu ealggaid, ja su mielas livččii riektá addit boazodolliide njuovvanlobiid go hálddašeaddjit eai oro nagodeame njuovvat doarvái dábálaš ealgabivddus. –Ealggat eai muosehuhtte gal bohccuid, muhto gal olbmuid muosehuhttet geainnuid alde ja dai lahka. Gal dat sáhttet muhtuma maiddái duššadit jus vuodjá njeaiga, lohká Lásse Biret. ¶
Viđa jahkásaš beana Sakke lei distaga ja gaskavahku Guovdageainnus eaiggádis Reijo Hynynena mielde ohcame jávkan Oiva Alamattila. Beaivválaččat lea Sakke politibeanan ja Hynynen ges politiijan Oulus Suomas. Maŋŋel go Sakke gávnnai heavvanan olbmo Buolbmátjávrris Suomas, de bivddii Guovdageainnu leansmánni Nils Henriksen Hynynena beatnagiin boahtit Norgii maid. Sakke lea iežas karrieras politibeanan gávdnan moaddelogi olbmo Suoma bealde. Vuosttaš geardde lea Sakke ja Hynynen Norgga bealde barggus. ¶
Guovlu mas ohcet Oiva Alamattila lea moadde miilla lulábealde Guovdageainnu márkana, Gálániitu lahka. Sii leat ohcan Guovdageainnu eanus, ja vázzán beatnagiin 400 mehtara guhkes guovllus. Beana čujuhii juo distaga ovtta báikki eanus mii lea sullii 30 mehtara bajábealde báikki gokko sykkel gávdnui, muhto nuppe bealde eanu. Gaskavahku čujuhii nuppes juste seamma báikki. Ii ovttage eará báikki leat Sakke čujuhan olles guovllus. Hynynen lea áibbas sihkar ahte beana lea haksán liikahája dakko. –Lea čuođi proseantta sihkar ahte báikkis juogo lea dahje lea leamaš liika. Dat ii čujut duššiid, lohká son Min Áigái. Son muitala ahte beana gazzugoahtá ja ráhpugoahtá eatnama go haksigoahtá maidege. Go ciellagoahtá, de lea gávdnan juoidá. Hynynen sávvá ahte politiijat dál gávdnet Alamattila. –Sávan ahte gávdnet su, lagas olbmuide lea buorre go gávdnošii, lohká Hynynen. Su mielas lea miellagiddevaš gullat mii boađus šaddá ohcamis, erenoamážit go ieš lea oahpahan beatnaga gávdnat jápmán olbmuid. Son muitala ahte beana lea orron su luhtte juo dan rájes go lei vielppis ja son lea dan oahpahan dainna lágiin ahte lea diktán beatnaga haksit beaskiduvvon vuovttaid ja čuhppojuvvon gaccaid. –Dat han leat jápmán go daid čuohppá, ja nu oažžu beana hája. ¶
Lei vierru ahte olbmot bohte Suomabealde ja Leavnnjas juovlabasiide Kárášjohkii. Sii jerre ja besse heastaolbmuid fáru márkanii. Dan dállui gosa heastaalmmái bisánii, doppe sii ožžo idjadansaji. ¶
–Suomabealde ii lean girkostallan. Searvegoddi lei ovttas. Rádjá ii vuhtton dalle. Sii bohte girkostallamiidda ja čoakkalmasaide. Sii oste ja vuvde gálvvuid Kárášjogas. Dien láhkai lei dat áigi, na-a! joatká son. ¶
Birassuodjalus lea suorgi man birra leat álo gažaldagat. Min guovllus lea meahccejohtolat áigeguovdilis ášši. Ođđa láhka lea boađus ja mii šaddat ollu dan birra čálašit boahttejagi. Oljobohkamat min lagas rittuid olggobealde leat jođus, muhto galget go dát riggodagat vižžojuvvot bajás. Dá leat áššit mat eahpikeahttá bohtet buktit garra digaštallamiid ja oaivilat leat ollu. ¶
John Mathis Utsi njuikemin Thorleif Mikalsen luohkás. Son lei vuosttaš Guovdageainnus gii njuikii «aerodynamisk» stiillain. Gurutbealde govas oaidnit maid Ole Mathis Klemetsen ja Ragnhild Aarseth. Gova lea Guovdageainnu historjásearvi viežžan Odd Mathis Hætta skuvlaalbummas, ja lea govvejuvvon cuoŋománus 1956. ¶
Son aŋkke lohká dál siskkabealde NBR sága ahte báikkálaš searvvit galget evttohit stivrii sihke nissonolbmo ja dievdoolbmo, geaid gaskkas de válgalávdegoddi vállje lahtu riikastivrii. ¶
–Stuorra bearrašiin fievrreduvvo dávjá váhnemiid doallu bárdnemánnái, vaikke bearrašis livččii ge nieidamánná gii hálidivččii doalu váldit badjelassii. Dás dieđus lea maid sáhká rievdadit guottuid siskkabealde ealáhusa, lohká Randi Skum. ¶
– Ean jáhkkán báljo go čurvejedje vuoitin munno, ja lávdde nalde illá nagodeimme juoigat šat go leimme nu ilus ja nu šieđđaluvvan viehkamiin. ¶
Norgga bealde leat dušše njeallje hearggi beassan mielde, namalassii Guovdageainnu hearggit Ena 2 ja Namaheapmi, ja Kárášjoga heargi Sárge. ¶
Rievvárvuodjimis bođii Magne Biti goalmmát sadjái iežas 440-mašiinnain. Dušše Pettersen ja Lindbäck leigga ovddabealde iežaska 800-racing vuojániiguin. ¶
Duohtavuohta dan rádjái lea leamašan ahte stuorra oassi Norgga Samedikki girjjálašvuođaruđain mannet almmuhit Suoma ja Ruoŧabealde sámigirječálliid románaid. ¶
Boalvár-Máddjá lei náitalan Jovnna-Juhániin (Johan Eilert Johnsen, r. 1857), gii fárrii Álletnjárggas Njuorggámii. Soai oaččuiga čieža máná, ee. Jovnna-Juhán Ásllat - Aslak Erik Henrik Johansen (1905-1941), gii lei Oiva Johansen áhčči. Oiva lea govas gurutbealde snuiba oaivvis. ¶
Oslo gávpotstivrra meannuda sámi leavgaášši boahtte vahkus. Eaige buot gávpotpolitihkkárat liiko jus sámi leavggat besset libardit Karl Johan gáhta alde miessemánu 17. beaivve. ¶
Elle Márjá Eira nevttii mánnodaga vuosttaš geardde Beaivváža lávdde nalde mánáidbihtás ”Májjá gávppaša”, ja son lihkostuvai bures. – Hui somá lei, go orron oažžume buori oktavuođa mánáiguin. ¶
Bihtás lea musihkka guovddážis ja bihtás leat mielde njeallje čuojaheaddji geat čuojahit fioliinnain, brátšain ja celloin. Sii ledje lávdde nalde ja mielde bihtás. ¶
bealde maidege. In munge gáibit inge oppa dohkketge, ahte juovlamánnu 6. beaivi livččii sámi levgenbeaivi. ¶
Mieronis Guovdageainnus lea oaggungilvu lávvordaga cuoŋománu 16. beaivvi eanu nalde rambuvrra lahka, diibmu 12.00 rájes 15.00 rádjai. ¶
SÁMI LEAVGGAT ŠLOAHTA OLGGOBEALDE: Jus manná nu movt Oslo sámi searvvit hálidit, de boahtteáiggis oidnošgohtet eanet leavggat Šloahta olggobealde miessemánu 17. beaivve. ¶
–Eai dušše Norgga leavggat, muhto maiddái Sámi leavggat berrejit libardit Karl Johan gáhta alde miessemánu 17. beaivve, oaivvildit Oslo sámi searvvit. ¶
Liikká niegada Reidun Måsø ahte oktii boahtteáiggis ásahuvvo oktasaš rádjeskuvla mánáide guovttebealde riikaráji. ¶
Rádjelinjá čielggadeapmi Barensábis lea okta dain deaŧaleamos váttisvuođain mat eai leat čovdojuvvon gaskal Norgga ja Ruošša. Dán jearaldagas oaivvilda Guovddášbellodat ahte lea buore gávdnat buori čovdosa go dan ahte viggat jođanis čovdosa gávdnat. Norggas ja Ruoššas leat buohkain beroštumit Barentsábis. Dan seammás leat Norga ja Ruošša guokte dain stuorámus oljoeksportevrrain olggobealde OPECa ja goappášagat leat olggobealde EU. Jus livččii lagat ovttasbargu de dat rabašii miellagiddevaš vejolašvuođaid, ja Norga berre ovdánahttit ovttasbarggu Ruoššain. ¶
Čuožžumin gurutbealde: beakkán Erkke-Hánssa Hánsa - Hans Eriksen, de Erkke-Mággá - Magga Laiti, Elna Måsø, nisu gean in dovdda, Per Måsø (Min Áiggi doaimmaheaddji áhčči), Peđar-Elle - Elen Varsi n. Olsen, várra Biret-Niljas Jovnna - John Varsi. Čohkkámin gurutbealde: Kristine Måsø n. Trosten, Anna Astrid Måsø n. Balto, Pávvel-Issát - Isak Varsi, ja loahpas nuorra gánda gean nama in dieđe. Vedjet muhtumat Min Áiggi lohkkiin diehtit gii son ja nisu bajábealde leat. ¶
–Sámi leavga berre oidnot Šloahta olggobealde ¶
DEGO RIŠŠAT: Ovddit vuossárgga vásihedje Gápmasa olbmot suomabealde jorribiekka. Jorribiegga doajestii stuorra beziid oktan ruohttasiiguin. ¶
–Áinnas sávan ahte Heaika ii guođe luonddugáhtten lihtu go son bargá buori barggu. Boazodoallu dárbbaša olggobealde olbmuid geat barget luonddugáhttemiin, go ealáhus dárbbaša luonddu mii lea čavddis, dadjá Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvvi jođiheaddji Aslak J. Eira. ¶
– Sámiin ruoŧabealde ii leat vuosteháhku birasgáhttemii, lohká ruoŧabealde ¶
– In leat vuohttán goassege vuosteháguid, nugo Guovdageainnus gullo, in goit leat sápmelaččain dovdan vuostehágu birasgáhtten- ja meahccesihkkelvuodjin gažaldagain, lohká Johansson. Son oaivvilda sii Ruoŧabealde oppalaččat váldet duođalaččat birasgáhtten gažaldaga, ja atnet boazodolliid fertet buorrin ovdamearkan luonddugáhtten gažaldagain. ¶
KERNJA BEARAŠ: Dá lea artihkkalčálli (ovddabealde) bearaš. Maŋábealde g.b: Eadni, áhčči (Muhamet), oabbá (Merita) ja viellja Shpend. Sii ásset buohkat Prishtinas, iige leat leamaš beare álki fáhtet bargguid. ¶
KLLOKOQI BEARAŠ: Guđamánábearaš Kllokoqi lea fárren ruovttoluotta Prishtinai gos sii leat gávdnan ođđa eallima. Maŋábealde gurutbealde: Ermira (13), Gezim (6), eadni Shemsie (40), Albin (3) eatni salas, Fitim (4) áhči Shefqet (44) salas. Ovddabealde: Medina (9) (t.v.) ja Varmira (11). ¶
Deanu gielda lea gal addán sierra huksenlobi cegget 33 kvadratmehter vistti, mas leat seainnit fitnjut olggobealde vai sáhttá darfet. Gielda ákkastalla sierralobi dainna ahte ohcci ferte oažžut lobi hukset seamma sturrosaš gámme vai ii masse dáhkádusruđaid ja sierralohpi gehččo maid ovttas ealáhusdietnasiin. ¶
Go sámi oahppoplánat ilbme 1987:s, de lei stuora illu sámi guovlluin. Dál ii leat šat nu, otne oinniimet ođđa, nu gohčoduvvon, sámi oahppoplánaid mat dál leat gulaskuddamis. Dál vuohttit ahte oahppoplánaid duogábealde eai leat sápmelaččat, danin go sisdoallu ii leat sápmelaččaid árvvuid vuođul eaige oro heivemin sámi servodahkii. ¶
– Dat ledje vuohten ovttat juovlabasit. Min geahčenhan lea girkui sullii 7 kilomehtera. Na de muhtin juovlaruohta eahkes mii leimmet juo ráhkkanan vuolgit juovlagirkui árra iđit. Dan áigge álge girkomeanut jo čieža áigge iđđes. Árraiđit mii boltaseimmet nagirčalmmiiguin borastit iđitláibbi ja jugistit dan ala maid nu. Áhčči lei juo mannan geassastit heastta ja láhčit roavgguid ja suinniid vuodjenrehkii. Don dieđát go mii dal vulggiimet, dat reahka lei vel dalle dievva. Áhčči fertii čohkkát rišlaravddas geasojulggiid. Golbma ledje vel liehku maŋábealdi, okta goappáge jálása alde ja leahkofiellu alde vel heaŋgái okta. Mun náđđádin eatni bálddas roavggu vuoldi ja geahčadin almmi násttiid, mo dat ravke čáhppesalit almmis. Orron mun gullamin vel go eadni huradii «Čáppis alit albmi lei» ja dalle mu čalmmit giddanedje. ¶
Máret Nousuniemi lei okta sis gii borai mállása olggobealde Áilegas Marked buvdda, vaikke rusta ceaggái njuolga áibmui buollašis. ¶
–Mii eat leat massán luohttámuša Sámediggái vaikke valde vihtta miljovnna ruvnno eret lotnolasealáhusain. Mii hálidit baicca ahte Sámediggi lea midjiide veahkkin bargat guovddáš eiseválddiid vuostá vai sámi lotnolasealáhusat ožžot buriid ekonomalaš ja politihkalaš rámmaeavttuid ja láhka suoji, lohká Henriksen. ¶
–Sámi lotnolasealáhus ii leat dohkkehuvvon goasse ealáhussan, muhto liikká lea ceavzán sihke ekonomalaš rámmaeavttuid ja láhkasuoji haga 1970-jagiid rájes. Dan dieđus lea dahkan go das leat leamaš álot máŋga juolggi man alde čuožžu, muhto dál lea nu goariduvvon ahte lotnolasealáhusaid ferte vuoruhit, lohká Henriksen. ¶
BUOREMUS NIEIDAČIEKČIT: Tone Heimlund (olgeš) šattai gilvvuid buoremuš čiekči ja guhte bážii eanemus moalaid. Muđui, Johkgátte Searaid Ann-Helen Brekke (gasku) ja gurutbealde oaidnit fas joavkojođiheaddji Berit Brekke. ¶
Vearrokoartta galgá addit bargoaddái ovttatmanu go dan lea ožžon. Vearromáksit fertejit dárkkistit daid loguid mat leat mielde biddjojuvvon skovis, maid galgá atnit go rievdada vearrogeassima. Ođđa vearronjuolggadusaid dihte bivdit vearromáksiid, geain lea oasusdienas ja rehkenaston persuvdnasisaboahtu, dárkilit dárkkistit sáddejuvvon vearrokoartta. Geahča eambbo dieđuid sáddejuvvon “Vearrokoartta 2006 ohcama” duogábealde ja www.skatteetaten.no. Dienasrádji skuvlanuoraide, jus galget oažžut friddjakoartta lea 29997 ruvnno. Friddjakoartta sáhttá diŋgot interneahtas www.skatteetaten.no dahje oažžu go jearrá livnnetkantuvrras. ¶
Movttegis joavku Láhtošluohká Mánáidgárddis Kárášjogas. Sii leat mielde gieldda prošeavttas «Mo oažžut eambbo almmáiolbmuid mánáidgárdái» . Gurot bealde Vidar Somby, nubbinjođiheaddji Marit Inga Utsi, Torfinn Balto, Hans Mikal Myrskog, Ken Johnny Myrskog ja Per Sara. ¶
–Dál lea maiddái YLE alimus hoavda Mikael Jungner lohpidan duođalaččat bargat vai sámi mánat Suomabealde ožžot seammalágán fálaldaga go Norgga ja Ruoŧa beale sámimánát. ¶
RABAI SÁMEGIELAT SIIDDU: Dá lea birasgáhttenministtar Knut Arild Hareide Guovdageainnu ráđđeviesu olggobealde gaskavahkku. Son rabai dan oktavuođas maiddái Birasgáhttendepartemeantta biras-neahttasiiddu. ¶
–Jus Ballo joatká iežas balddonasaiguin ja ovdagáttuiguin, de balan eambbosiid go Riđđu Riđu Lene Hansena guođđit SG. Ádden bures jus dahket dan. Muhto ávžžuhan bissut miellahttun ja baicce doarrut SG siskkobealde Ballo vuostá. ¶
–Daid máđiijaid baicca berre doalahit ortnegis, nugo ráhkadit šaldiid jogažiid ja jekkiid rastá. Oarjjabealde Máze leat ráhkaduvvon muhtun jekkiid rastá šaldit, ja dat lea čájehan ahte luondu lea ieš álgán divvut dan maid fievrrut ledje bilidan, lohká Hætta. ¶
Bargu sámi vuoigatvuođaiguin lulábealde Finnmárkku joatká ain ja mearrasámi vuoigatvuođaid čielggadeamit sáltečáhceguolásteami dáfus galget vel čađahuvvot. Mii leat vissásat ahte maiddái dát proseassat buktet čovdosiid mat sáhttet olahit viiddis politihkalaš ovttamielalašvuođa. ¶
Jus háliiidat doarjaga dehálaš olbmuin, de sáhtát ge dan oažžut juste dán vahkku. Geavat iežat mojiid ja máhtuid jorgalahttit earáid oaivila. Eanas jumežat orrot iežaset mielas máilmmečohká nalde dán vahkku, nu ahte ale hujustala. ¶
Vuollegis reantoovdáneapmi maŋemus jagiid čuovvu olggobeale áššiin, nu go ekonomiijaovdáneamis olggobealde Norgga ja dan mearihis alla oljohattis. Vaikko leat stuora nuvttádietnasat stáhtakássii, de lea Ráđđehus joatkán sirdit ođđa doaimmaid gielddaide almmá doarvái ruhtajuolludemiid haga. Ráđđehus lea duođai vuoruhan vuolidit vearuid dan sadjái go buoridit buresbirgema ja buriid bálvalusfálaldagaid gielddain. Dát lea dagahan servodaga heajumusaid ovdii. Skuvlaheaittiheamit ja heaittiheamit dikšo- ja fuollasurggiin leat leamaš dábálaččat gielddain. Dasa lassin lea gielddageainnuid ja visttiid bajásdoallan vuoruhuvvon vulos. ¶
26 jagi áigi nealgudii son Stuoradikki olggobealde sámi vuoigatvuođaid ovddas. Dál oaidná son bohtosiid doarrumis. Ikte lei sámeaktivista Niillas A. Somby fas Oslos – čuovvume Finnmárkolága mearrideami. ¶
Bargu meara alde ¶
Buolvamolsun meara alde - ollu dárbu jođiheaddji bohkanbargiide lagamus jagiid ¶
Govas ovddabealde čohkkába Márgget-Ásllat Piera - Per Aslaksen Margit (r. 1884) ja su vuosttas eamit Jávo-Ándde Márjá - Marie Elisabeth Tapio (1892-1914). Mii eat dieđe vissásit goas govva lea váldojuvvon. Sáhttá leat govvejuvvon 1909, dan jagi go soai náitaleigga dahje moadde jagi maŋŋá. Lea goittot govvejuvvon ovdal 1914, go dan jagi Jávo-Ándde Márjá jámii mánnaseŋgii. Márgget-Ásllat Piera, gii lei dovddus badjealmmái, náitalii nuppe geardde eamitrohki oappáin Jávo-Ándde Kathriniin - Eva Kathrina Tapio (r.1895). ¶
Govas maŋábealde gurut lea Márgget-Ásllat Márgget - Margit Aslaksdatter Margit (1889-1937), gii lei Márgget-Ásllat Piera oabbá. Márgget-Ásllat Márgget lei náitalan Máre-Ánddiin - Anders Andersen Smuk (1881-1959), gii maid lei dovddus ja beakkán badjeolmmoš. Govas maŋábealde olgeš lea Ulláš-Biret - Berit Siri Olsdatter Margit, Piera ja Márggeha oarpmealle. Son lei riegádan 1896 ja heavvanii nuorran Selešnjárgga rávdnjái Várjavutnii. Son lei muhtun eará nieiddain suvdimin debbuid go fanas gopmánii rávdnjái. ¶
ILUS: NSR sámediggeáirras Ann-Mari Thomassen lea ilus go Sámediggi viimmat dohkkehii ovttajienalaččat ealáhusšiehtaddusa duojáriidda. Duogábealde oidnojit muhtumat dán jagáš vuoitodujiin. ¶
Dál ii leat vel čielggas man ollu ruhta biddjo dan sehkkii man alde galget šiehtadallat ja mas galget vuoruhit ruđaid duojáriidda. ¶
Nárrohallet oarjelsámi sátnegirjji alde ¶
Eiseválddit eai bija boazodoalliid iežaset máhtuid vuođđun go dahkagohtet stuorát rievdadusaid. Boazologu sturrodagas lea guhkit áigge leamaš sáhka, ja ii oktiige leat vel gullon ahte livččii makkárge árbevirolaš máhttu duogábealde mearriduvvon loguide. Manne lea Norgga riikkas ain nu unnán beroštupmi váldit vuhtii árbevirolaš máhtuid máŋga eará riikka ektui? ¶
Mo váldet dasto eará riikkat vuhtii árbevirolaš máhtu? Inuihtat Nunavuhtas leat šiehtadallan eananvuoigatvuođaid alde Kanada feuderála ráđđehusain. Boađusin lea stuorámus eananvuoigatvuođašiehtadus Kanadas. Mearrariggodagat leat dehálaš oassin árbevirolaš inuihtaid ekonomiijas. Nunavuhta Eananvuoigatvuođa šiehtadus ásahii oktasaš hálddašanstivrra man namma lea Nunavut Wildlife Management Board (NWMB). Dát ásahus lea elliid hálddašan stivra Nunavuta šiehtadallanguovllus. Inuihtat válljejit seamma ollu miellahtuid stivrii go dan maid Kanada ráđđehus dahká. Stivra addá lobi bivdit meahcceelliid ja guliid, bidjá guolleeriid ja unnida eriid Nunavuhta Eananvuoigavuođa guovllus. NWMB láidestan prinsihpat leat earret eará: ¶
Oahpaheaddji čuojaha skuvlabiellun vai mánát gullet ahte skuvlladiibmu lea álgán. Govva lea Guovdageainnu stáhta internáhta olgobealde mii lei Báhpačorus 1932 – 44 rádjái. ¶
Ii boazodoallu ii ge suige oktage eará leat goassege dadjan ii ge oaivvildan ahte boazodoallu galgá gullat Sámediggái, nu go oaivedoaimmaheaddji oaivvilda čállosis; «ja lea čađat vuosttildan gullamis Sámediggái» . Ii boazodoallu ii ge suige oktage eará ge várra hálit ovddeš Sovjet dilálašvuođaid deike. Sámi boazodoallu o.m.d. Ruoššabealde gulai ovdal Sovjet stáhtii. ¶
Mo gáddá oaivedoaimmaheaddji badjeolbmuid birget meahcis go lea 20-50 buolašceahki dálvet jus sis eai leat albma meahccebivut dego goikkehat, gálssohat, beaskkat, gistát j.d.? Son ii sáhte leat gal diehtimin mii su kantuvrra olggobealde dáhpáhuvvá. ¶
Ii boazodoallu ii ge suige oktage eará leat goassege dadjan ii ge oaivvildan ahte boazodoallu galgá gullat Sámediggái, nu go oaivedoaimmaheaddji oaivvilda čállosis; ” ja lea čađat vuosttildan gullamis Sámediggái”. Ii boazodoallu ii ge suige oktage eará ge várra hálit ovddeš Sovjet dilálašvuođaid deike. Sámi boazodoallu omd. Ruošša bealde gulai ovdal Sovjet stáhtii. ¶
Mo gáddá oaivedoaimmaheaddji badjeolbmuid birget meahcis go lea 20-50 buolašceahki dálvet jus sis eai leat albma meahccebivut dego goikkehat, gálssohat, beaskkat, gisttát jd.? Son ii sáhte leat gal diehtimin mii su kanttuvrra olggobealde dáhpáhuvvá. ¶
Dulvi lea dagahan golbma luotta čázi vuollái. Boaronjárgga-luotta sáhttá vuodjit stuorát biillain, ja dakko leat merken gokko sáhttá vuodjit. Čorru-luotta nalde lea veahá čáhci. Nilut-luodda lea nu čázi vuolde ahte ferte fatnasiin vánddardit. Moatti priváhta vissui lea boahtán čáhci geallárii. ¶
Lappiguovllu eananhearrá Hannele Pokka deattuhii iežas sáhkavuorus ahte boazologut leat dal njiedjan vulosguvlui measta juohke bealde boazodoalloguovllu, ahte leat ollen dan dássái maid boazodoalloláhka gáibida. ¶
SVALBARDPOSTEN: Lei Svalbardposten aviisa gos stafeahtta vuolggahuvvui justa 100 beaivve dás ovdal. Gurutbealde aviissa váldodoaimmaheaddji. ¶
Dušše gavcci orohaga vulobealde ¶
Oarje-Finnmárkku boazodoalloguovllus leat 30 orohaga. Boazologuheivahan prošeaktakántuvrras muitala Berit Anne S. Triumf ahte eanaš orohagain lea dál boazolohhku bajabealde mearrádusaid. Dušše gávcci smávva orohagas leat logut ain vulobealde mearriduvvon loguid. ¶
– Ovdalaš áigge eai lean makkárge gáibádusat dáid sihkkarastit. Áidna gáibádus leamašan kummalohkiid geainnuid alde sihkkarastit vai girdet johtolaga, čilge Nystad ja muitala ahte gielda ii mávsse buhtadusa geasage, jus vieris olbmot leat sin rusttegiid bilidan dahje boastut geavahan. ¶
Dán giđa lágidedje maid dolgestákku bálkunkursa su báikkis bajábealde Kárášjoga. ¶
– Mii diehtit doppe leat leamašan ruhtavátnivuođa mii lea dagahan váilevaš beroštumi Sámi valáštallamiidda. Mii fertet oažžut nuorat olbmuid suomabealde beroštišgoahtit SVL:a bargguin, oaivvilda Birkely. ¶
LÁIRADUVVÁBÁHČIN:Kárášjoga Bivdiidsearvi lea álggahan láiraduvvábáhčimiid. Vuosttas báhčimis oaidnit gurut bealde Per Jernslettena, Frode Tangena, Helge Boruda, Leif Arne Iversena ja Hans Lindi. ¶
Dat bealušteapmi ii boahtán Sponheimas gaskavahku Stuorradikkis. –Mii fertet dađibahábut dovddastit ahte boazolohku lea arvat bajabealde mihtu vaikke lea njuvvojuvvon ollu mannan njuovvanáigodagas, dadjá Lars Sponheim. ¶
–Geahččas dán stuorra rahkanusa! Lea tevdnenbeavdi ja rusttet mainna olbmot ieža besset tevdnet. Geah ná! Ánde čuožžu beavdegeažes ja botnjá guokte juvlla oktanagas, ja dan seammás johtá peanna báhpár alde ja sárgu sárggáid. ¶
Vuoitit Nordlys 1 veteránajoavku. Gurut maŋábealde: Per Persen Gaup, Ingvald Laiti, Klemet Ingolf Kildedam, John Edvin Holmestrand, Torvald Hansen, Vidar Somby. Gurut gasku: Jan Arthur Hansen, Rolf Gunnar Mienna, Torvald Mienna. Gurut ovddabealde Jens Åge Holmestrand, Ravna Mienna ja Nils Mathis Gaup. ¶
Juovlamánu 27. beaivvi eanandoarggástusa geažil badjánii issoras stuorra tsunami bárru, ja duššadii sullii 150.000 olbmo ja milljovnna olbmo masse iežaset ruovttuid. Ii oktage dáidde dárkilit diehtit daid olbmuid meari, geat masse guolástus- ja turisma ealáhusa. Maŋimuš dieđuid mielde Sri Lankas leat duššan badjel 30 000 olbmo. Mun lean fitnan Sri Lankas golbmii; vuosttas háve 1998:s, nuppe geardde 2002:s ja maŋemus 2003:s. Mu mátki 2003:s álggii ođđajagimánu 9. beaivvi. Álggus girden Praha nammasaš gávpogii ja nuppe beaivvi Colomboi, mii lea Sri Lanka oaivegávpot. Girdin Prahas Colomboi bisttii oktiibuot 11 diimmu. Mu suopmelaš ustit lei vuostáváldimin mu Colombo girdingieddis ja su fárus bohten Gapungoda nammasaš gillái, mii lea sullo oarjerittus. Verdde dállu lea mearragáttis guhkes gutko alde, lahka Negombo guolásteaddji gili. Dáppe olbmot leat katolihkalaččat, vaikko sullos eanaš olbmot leatge buddhalaččat ja hindulaččat. Gapungoda gili olbmot leat jábálaččat, dálut leat stuorrát ja buori ortnegis, šilljut čábbát ja stuorra stálleverráhat dollet bovdekeahtes gussiid olggobealde. Dán guovllu oaiveealáhus lea guolástus, muhto nubbi ášši lea man bures dat loahpa loahpas gánnáha. Gánnáheapmái lea garrasit čuohcán dat álbmogiidgaskasaš bivdu, mii dáhpáhuvvá rittu olggobelade. Ruoššat ja japánalaččat goivot mearas milljovnnaid tonnaid veardde guliid, mat fitnet gođđimin Sri Lanka rittuin. Na guollesállašat leat geažos áigge uhcibun šaddan. Go ledjen moadde beaivve vuoiŋŋastan, vulgen oahpásmuvvat birrasii. Ođđajagimánu 14. beaivve vuoddjájin Colombo guvlui ja das ain ovddosguvlui geainnu mielde, mii čuovvu vuollegis mearrarittu. Vuosttas beaivvi siktejin Hikkaduwa nammasaš báikái, gos leat dávjá suopmelaš turisttat. Nuppe beaivvi lei jurdda joatkit mátkki sullo máttageaži mielde Tangalla nammasaš smávva gávpogii. Dat lea Calle nammasaš gávpogis golbma miilla nuorttas guvlui. Goalmmát beaivvi lei oaivil ollet Ratnapura nammasaš gávpogii, mii sajáiduvvá alla duoddariid vuollái. Mátkki áigge fitnen buotlágán báikkiin. Vuosttas lei buddhalaččaid Katura nammasaš tempel. Riddoguovlluin oidnojit máŋggat pálbmamuoraid šaddadanguovllut ja oarjeriddu leage okta guovddášbáiki, gos ráhkadit arrakki nammasaš brandy viinna. Čuovvovaččat bisánin Induvara nammasaš gillái, gos ráđđehus ruhtte galparihccit dutkanpošeavtta, mas šaddadanrusttegat sáhttet oastit guolásteddjiin daid moniid, maid sii leat gáttiin čohkken. Monit hávdujuvvojit mehterbeale čiekŋalaš liegga sáddo siste. Doppe dat guovtte mánus gikset smávva galparihccihin. Dan maŋŋá dat smávva galparihccihat dollojuvvojit čáhceáldaid siste ja muhtin áigge geažes dat luitojuvvojit merrii. Jahkásaččat dakkár ovtta šaddadanrusttegis luitojuvvojit 200.000 smávva galparihcciha merrii. Dáppe oinnimet maid dakkár galparihcciha, man ahki lei badjel 80 jagi. Dáppe mátki joatkašuvai Hikkaduva gávpogii, mii lea okta sullo deháleamos turistabguovddážiin. Dáppe leat valljis hoteallat, main namain oidno sátni koralla. Sivvan dasa leat dat korallat mat leat gávpoga olggobealde mearas. Dat leat mearas čázevuolde dego ivnnálaš šaddogárdi. Laigohin fatnasa, mas vuođđu lei dahkkon glásas ja vudjen geahččat korallaid. Beahttašuvven, daningo ivnnálaš korallat leat dáppe maŋimuš jagiid áigge jávkan. Sivvan lohke, ahte stuorra ábiin liekkasvuođa bajidan El Nino iđa lea duššadan dáppe ollu korallaid. Maiddái turisma heađušta korallaid eallima. Idjadeami maŋŋá joatkášuvai mátki Weligama guvlui. Doppe galgen oaidnit guolásteaddjiid, geat muorrajulggiid alde guolástit. Eanaš oassi gárvvisin sáddo sisa čuggejuvvon julggiin ledje dán háve guorusin. Gáttit Colombos máttásguvlui leat buhtis sáttogáddit. Mearra dáppe lea áivve ruonás ja go dasa lasihuvvojit čappa pálbmamuorat, lea govva paradiijása birra gárvvis. Dakkár gáttis lahka Calle gávpoga idjadeimmet 15.1.2003. Aiddo deike časkkii dat stuorra tsunami bárru sullii diibmu 10 áigge iđibeaivve juovlamánu 27. beaivvi. Goalmmát beaivve mus lei jurdda vuodjit čađa arvevuovddi ovtta geainnu mielde, man balddas lea 210 mehter allosaš bákti. Hui mohkkás ja heajos geainnu maŋŋá bohten issoras alla bávtti gurrii, mii lei guovdo arvevuovddi. Go ledjen lávken biillas olggos, čuovvolin báikkálaš ofelačča, gii muitalii ahte bávttis leat badjálagaid golbma sierra dási, mat čatnasit Buddha eallimii. Gorgŋon bajásguvlui ja oahpis bisánii duollet dállet čájehit ja muitalit guovllu birra. Vuoddjájin davasguvlui ja eahkedis ollejin Ratnapura nammasaš gávpogii gos ledjen golbmá ija. Ođđajagimánu 17 beaivvi vuoddjájin Kapungodai, gosa bohten sullii diibmu 16. Guolásteaddjit ledje aiddo geassán fárppi gáddái ja nu bessen čuovvut mo dán vuoro stuorra guollesálaš juhkkojuvvui. Diibmu 19 geahčadeimmet go beaivváš luoitádii oarjjás India abi duohkai. Imaš, smihtten. 60-jagi dassái go mun riegádin dán máilbmái Anár márkanis, lei garra borga ja galbma davvebiegga. Dál seamma beaivve mun ledjen dáppe 10 000 kilomehtera geažes iežan riegádanguovllu olggobelade. Smihtten, gosa mii sámit vel geargat? Moadde beaivve ovdalgo vulgen Supmii, fitnen vel oahpásmuvvamin Colombos báikkálaš museai. Ledjen dán mátkki áigge oaidnán Sri Lanka muođuid, ledjen deaivvadan guovllu olbmuiguin, beassan sin ustitlašvuođa vásihit, oaidnán meara čábbodaga ja gullan dan jupmama seammago oaidnán duottarmáilmmi imašvuođa. Sullo historjá oidnui mátkki áigge 2500 jagi duohkai. Sullo gonagasat leat measta buohkat sorbmejuvvon veahkaválddálaččat 1500-logu rádjái. Dán maŋŋá bohte sullui kolonisttat; portugálalaččat, hollándalaččat ja maŋimužžan eaŋgalas olbmot 1800-logu álggus. Ceylonis bođii iehčanas riika 1947:s ja dat rievdadii namas 32 jagi dás ovdal Sri Lankan. Iehčanasvuođa áigge riikkas leat sorbmejuvvon máŋgalotduhát olbmo stuimmiin ja sođiin. Nu ahte issoras lea riikka historjá dán beaivvi rádjái. 2001 čavčča, vahku ovdal go WTC:a toartnaid fallehedje, duššadedje terrosittat 10 girdinmašiinna, maid Sri Lanka riikka fitnodat oamastii. Ja dál duot issoras tsunami bárru duššadii sullo máttimus oasis badjel 300 olbmo ja ealli olbmuin measta buot. ¶
Sámedikki politihkkar duogábealde goađi ¶
Sámediggeáirras John Erland Balto lea duogábealde dán goađi maid ollusat eahpidit leat goahtin. ¶
Meahccebálvalusa govain ii oainne goađi dan goađis máid Holm/Hegge-bearaš lea ceggemin Miennajávrái. Danne lea Deanu gielda bissehan huksema ja dáhtton čilgehusa huksejeaddjis Dát goahtehuksen lea boktán ollu sága go dat ii sulastahte goađi, ii ge leat daid mihtuid siskkabealde masa Deanu gielda lea addán huksenlobi. Goađi eaiggádat leat Nils Ole Holm ovttas Einar Hegge rohki bearrašiin, muhto ovddasvástideaddji ohcci lea Guovddášbellodaga sámediggeáirras John Erland Balto. ¶
–2004:s dáhpáhuvai hirbmat olu, dat lei hirbmat rikkis jahki máŋgga dáfus ja mus leat olu buorit vásáhusat, lohká Niko Valkeapää. Iežas dábálaš vuogi mielde son baicca geassá ovdan iežas vehkiid. –Mus lea leamaš hui buorre lihkku maid, go leat deaivan leat buorit ovttasbargoskihpárat geaiguin lea suohtas ovttasbargat. Dat lea dagahan ahte lean ieš sáhttán leat duhtavaš bohtosiin. Niko Valkeapää lea lihkostuvvan maiddái olggobealde Sámi ja lea beassan ollu johtit. –Lea hirbmat vuogas ja somá go lean beassan bargat musihkain ja oahpásnuvvat ođđa olbmuiguin. Liikon maid hui bures johtit. Somá lea maid dovdat ahte olbmot čájehit beroštumi. Positiivvalaš fuomášupmi lea álo illudahtti, oaivvilda artista, gii odne lea Oslos ges čuojaheame Rock Bottom nammasaš olgobáikkis. –Gaskavahku čuojahan Oslos doarjjakonsearttas Nuortalulli-Asia heahteolbmuide. Heivii vuohkkasit čuojahit doarjjakonsearttas go juo lean Oslos. ¶
Oarje-Finnmárkku politimeašttir Arild Aaserød lei lávvordaga fitname Guovdageainnus geahččame guovllu gos jávkan Oiva Alamattila njealljejuvllatsykkel gávdnui ovdalaš juovllaid. Son lei háhkame eanet dieđuid ohcama birra. Aaserød muitala Áššui ahte leat atnán 400.000 ruvnno dássážii ohcanakšuvnnas ja ahte áigot ohcat vel 600.000 ruvnno vai besset joatkit ohcama. Ohcanakšuvdna ii galgga váikkuhit Guovdageainnu leansmánnekantuvrra bušehttii, go ruhta galgá váldojuvvot gádjunguovddážis Sálttu politiguovllus Bådåddjos. Politiijat áigot bidjat johtui fas ohcama dakkaviđe go eanet čuvggoda ja beaivvit guhkkot. Aaserød árvvoštallá geavahit čázevuolkamera viidásit ohcamis. 58-jahkásaš Oiva Alamattila jávkkai golggotmánu 16. beaivvi ja su sykkel gávdnui juovlamánu 18. beaivvi Gálániitu lahka, moadde miilla lulábealde Guovdageainnu márkana. ¶
Keksitalo lohká jagi 2004 gáibidan ollu alddis. –Lea maid ollu maid in leat nagodan bargat. Go lean válljen politihka, de eai leat nu ollu návccat bidjat eará doaimmaide. In leat ovdamearkka dihte astan nu ollu fulkkiid galledit. Muhto seammás lean politihkkema bokte oahpásnuvvan eará olbmuiguin ja ožžon ođđa vejolašvuođaid, dadjá Keskitalo. Son muitala ahte erenoamážit jurddašii ollu dán birra go su áhkku buozai ja jámii čakčat. –Go áhkku buozai, de ledjen Sámedikki dievasčoahkkimis. In ollen Hámmárfestii ovdalgo jámii. Dalle smihtten olu vuoruheami birra, muitala Keskitalo. Jahki 2005 galgá buktit sutnje stuora hástalusaid. Goit jus galgá jáhkkit su horoskohpa. –Lohken muhtin vahkkobláđi horoskohpas ahte dán jagi galggan alla várrái goarbmut, muhto loahpageahčen jagi čohkkán váre nalde ja návddašan dan maid oainnán, muitala Keskitalo reaškkidettiin. –Olmmoš ferte válljet dulkot buot positiivvalaččat, vai oažžu bargomovtta, lasihastá son. ¶
IN LEAT LÁDDAN: Ellen Kristine Saba ja eará nissonolbmot eai dattetge hálidan gilvalit vuosttaš saji alde Jánožiin. Buohkat geassádedje ovdal nominašunčoahkkima. – In leat vuos láddan vuosttaš sadjái, lohká Saba. ¶
Ovdal čoahkkima muitalii Trosten Min Áigái, ahte su jienasteaddjit ledje eddon go nominašunlávdegoddi ii lean bidjan su vuosttaš sadjái ovttatmano. Garraseamos gilvaleaddji Ellen Kristine Saba biehttala dan leat sivvan manne son ii hálidan gilvalit Jánožiin. – Go in leat politihkken eambbo go beannot jagi, de in dovdda iežan vuos láddan gilvalit Jánožiin. Ellen Kristine Saba vuittii nuppi saji alde 25 jienain ja 23 jiena vuostá mat manne Ingrid Nordahlii. Golmmas blánkejedje. Ingrid Nordahl fertii gilvalit maiddái goalmmát saji alde, muhto oaččui eanetlogu iežas beallái. ¶
RIIDOBEASSI: Guovdu Guovdageainnu márkana, Sámi Joatkka- ja Boazodoalloskuvlla seinniid siskkabealde leat guhká leamaš garra riiddut skuvlla njunnožiid gaskkas. –Dál geahččalit čorget moivvi, lohká stivrajođiheaddji Anton Dahl (govažis). ¶
Sámi Joatkka- ja Boazodoalloskuvlla seinniid siskkabealde lea guhká leamaš siskkáldas riidu maid sámi joatkkaskuvllaid stivra ovttas skuvlla njunnožiiguin ii leat nagodan jávkadit. Distaga mearridii stivra sirdit rektora Mats Steinfjell eará virgái skuvllas, mii lea vuosttaš lávki riidduid jaskkodahttimis. ¶
Min Áiggisge oidnojit duollet dalle čállosat olbmuin geat leat fuolas sámegiela seailumis. Dáppe Suoma bealde ášši lea hui áiggeguovdil. Čakčageasi guhkesáigásaš sámepolitihkar Ilmari dieđihii almmolaččat, ahte su mielas Suoma sámidiggi ii oro berošteamin sámegiela ovddideamis. Ilmari vásáhusaide lea álki searvat. ¶
Dal go dáppe Suoma bealde lea leamašan juo moanaid jagiid garra nággu das gii lea sápmelaš, de lea gal dárbu gáibidit, ahte sápmelačča meroštallan aŋkorastojuvvošii nu fargga go vejolaš ruovttoluotta sámegielalaš ruohttasiidda. Mu mielas lei boastut ahte sámdiggelága valmmaštallamis sehkkejuvvojedje sápmelačča merostallamii eanavuoigatvuođat. Dan dihte maid sápmelačča meroštallan lea eahpelihkostuvvan. Čuovvovaččas čilgen veaháš iežan vásáhusaid vuođul maid sámegiella munnje lea mearkkašan ja mearkkaša ainge. Ellen jagiin 1946-1950 Deatnogeažis Áŋŋel smavva sámegilážis, gos olbmot gaskaneaset dušše sámástedje. Áŋŋel sápmelaččain munge ohppen dovdat ahkidis ja ilolaš áššiid sámegiela bokte. Sámegielain lei mus vejolaš lunddoleamos ja buoremus vuogi mielde buktit ovdan iežan jurdagiid maid stoagadettiin John Boine mánáin Dáža bealde. Ja go gárten Anár markanii álbmotskuvlii de doppe hálle beaivválaččat beare suomagiela ja oahpahus skuvllas dáhpáhuvai ollásit suomagillii. Das čuovui dat ahte máŋggaid sámegielvánhemiid mánát eai duostan sámástit. Skuvlaáigi lei midjiide sámemánáide maid baluid áigi. Dal leat sápmelažžan figgamin maid dákkár olbmot geat ovdal bilkidedje sámegiela ja sápmelašvuođa. Dasa addá vejolašvuođa dálá sápmelačča meroštallan. Vai sámegiella ja sápmelašvuohta Suomas ovdánivččii rievttes guvlui, berre sápmelačča meroštallama čatnat ruovttoluotta dasa mii lei ovdal: sápmelaš lea dat gii ieš dahje su vánhemiin dahje máddariin goabbá nu lea hállan eatnigiellan sámegiela. Mu iežan váhnemat ledje riegádan 1800-logu loahpas, áhčči Buolbmágis 1872 ja eadni Menešjávrris 1898. Áhči beale váhnemat ledje riegádán 1830-logus Porsanggus ja eatni beale máddarat 1860-logus Lismmás. Eatnerohkis ožžon dieđuid mielde mu máttarvánhemat goappage bealde leat leamašan giela mielde sieiva sápmelaččat. Lean eallán árramánnávuođa (1943-44) Roggejávrri meahccedálus 15 kilomehtera máttásguvlui Anár márkanis ja soađi maŋŋá Áŋŋelis 1950 rádjái. Máŋgga meahccegiláža sámemánnái sámegiela bokte lunddolaččat hápmášuvvan máilmmigovva šattai dasto geahččalusa vuollái go bohten láddelaš máilbmái. Giella jus mii lea maid sápmelaš mánáide dovdduid giella. Dan bokte son sáhttá lunddoleamos vuogi mielde ovdanbuktit iežas jurdagiiddes. Mun oainnán ahte min sámegiela duogážis, man mii leat lunddolaš vuogi mielde ožžon iežamet váhnemiin, oidno sámimáilmmigovva guhkes ja rikkis árbbiinnes. Dat speadjalastá maid hálliid dieđu birrasisttis ja vassánáiggis. Na oažžuge dadjat ahte midjiide sámegielalaččaide lea čoahkkanan mearkkašahtti diehtomearri min iežamet historjjás, eananvuođus, dálkkádagas, šattuin ja ealliin ja juoba olmmošrupmaša ollisvuođa dovdamušge lea iežamet sámegielat árbedieđus ja min árbevirolaš kultuvrras. Nu guhká go sámegiella lea lunddolaš gulahallangaskaoapmi, sáhttit dan mearkkašahtti diehtokapitála sirdit buolvvas nubbái. Mu mielas sámegiella galgá ovddastit jotkkolašvuođa midjiide sámiide. Sámegiella maid seailluha eallima joatkašuvvamii mearkkašahtti ekologalaš dássedeattu daningo dat muitala ahte mis lea maid máhttu guoddit ovddasvástádusa iežamet birrasis. Stuorát servvodagas dáhpáhuvvi nuppástusat mat soađi maŋŋá leat dáppe Suomabeale sáme-eatnamis dáhpáhuvvan, leat váikkuhan máŋggaláhkái sápmelaččaid ja eará olbmuid gaskavuođaide ja olbmuid árvomáilbmái sihke oba sámiservodaga sosiala gođđosii. Dan dajan danin ahte mii eat galgga vajálduhttit maid sámegiella duođaid midjiide mearkkaša. Sámegiella ii galgga leat midjiide dušše operatiivvalaš giella, muhto ollu eambbo. Sámegiella ja sámi ealáhusat galget beassat leat lunddolaš vuorrováikkuhusas, mas lea ávki goabbat guvlui. Lean 1800-logu loahpageahčen riegádan váhnemiin ožžon sámegiela, man bokte eadnerohkki lea munnje čilgen ja muitalan makkár sámesohka lea ovddit buolvvaid áigge leamašan, mo sámit leat eallán ja háhkan alcceseaset ealáhusa. Munnje sámegielas ellet sámikultuvra, historjá ja dálá áigi. Sámegiela haga ii leat sámi kultuvra. Go min giella seailu, de seailu maid min iežamet árvvu dovdamuš ja álbmotlaš iežas gudnejahttin. Sámidiggi berre leat ovdavuojánin berošteamen iežamet gielas ja addit dasa doaivagiid ceavzit ja ovdánit. Sámediggi galgá oaguheaddjiide čájehit, ahte dat hálida duođas ovddidit sámiid gielalaš rivttiid. ¶
Eanandoarggástus lei Sumatra olggobealde 2. juovlabeaivvi, ja lei 9,0 Richters skala mielde. Eanandoarggástus ráhkadii jiehtanasbáru mii muhtin sajiin lei 10 mehtara alu. Ikte ledje dieđihuvvon jápmán 144.970 olbmo roasus. Dáin ledje birrasii 94.081 Indonesias, 30.196 Sri Lankas, 15.160 Indias, 5.187 Thailánddas, 59 Burmas, 74 Maldiveniin, 74 Malaysias, 2 Bangladeshas ja Nuorta-Afrihkas 137. 16 norgalačča leat duođaštuvvon jápmán ja 91 norgalačča leat láhppon. Láhppon olbmuin ii leat oktage Finnmárkkus eret. Romssas leat golmmas ain láhppon-listtus ja Nordlánddas leat maid golmmas listtus. Ruoŧas leat 52 olbmo jápmán ja lagabui 827 ruoŧalačča leat láhppon. Suomas leat 15 olbmo jápmán ja 153 leat ain láhppon. ¶
Jus juo ovdalaččas ii leat nana čanastat iežas ruovttufylkii de dat goit nanusnuvai dainna buriin vuostáiváldimiin maid son vásihii Čáhcesullo klinihkas. Ja loahpas su studerenáiggis de bođii maid stipeandafáladat Finnmárkui. — Na nu dieđusge, jurddašin mun ja hálidin Finnmárkui. Áigon ovtta jagi geahččalit. Muhto moadde mánu maŋŋil juo fuobmájin ahte áiggun leat guhkit Finnmárkkus. Mun lean oainnat dakkár mii liikon olgonastimii. Bergenis ii leat nu lahka jieŋa alde bivdinbáikái, Finnmárkku geassái, lussii... — Muhto duođasge Hege, ii go Girkonjárga leat beare unni? — Mun jurddašin gal ahte dáidá šaddat beare unni go buohtastahttá Bergeniin... doppe leat nie ja nie ollu pubat, diskotehkat, restauráŋŋat ja vaikko man ollu fálaldagat. Muhto ii han olmmoš gártan atnit daid fálaldagaid. Dás Girkonjárggas han manná njuolggogirdi Osloi mainna ii ádján eambbo go guokte diimmu. — Vaikko in oro ge Karielas dál, de lean aŋkke lagabuš ruovttu. Ja dat mearkkaša juoidá. Mun loavttán áiggi hui bures. Finnmárkulaččat leat rabas, smáđahkes, positiivvalaš olbmot geain lea buorre mokta. Eat mii leat nu formálalaččat. — Ávžžuhivččet go Finnmárku earáide? — Juo! Dan áinnas barggan, ja lean movttet go beasan bargat diekkár barggu. Finnmárku heive juste, earenoamážit jus beroštat luonddus. Áiggun dadjat iežan studeren ustibiidda ahte galggaše alcceseaset udnot moadde jagi Finnmárkkus orrut! ¶
Olgobealde viiddis ¶
Holm mielas lea maid áibbas boastut goađi viidodaga mihtidit olggobealde, go dan ferte siskkabealde dahkat su oainnu mielde. –Buollán goađi birra ledjen álggos stuorra geđgiid bolton, nu ahte dat lei ollu viidát olggobealde go siskkabealde, čilge Nils Ole Holm. ¶
Gieskat iđii vuot ođđa sáhttu, go Kari Guttorm osttii smávva linnjábiilla. Boahtte jagi bealde bálvalusat ain buorránit go Arto Pohjanrinnei boahtá 16 olbmo smávva linnjábiilla. Dan lassin Esa Guttorm:as leamašan 14 olbmo smávva linnjábiilla juo moadde jagi. Ná gilis ja gili lahkosiin leat boahtte jagi oktiibuot 4 táksi ja 3 linnjábiilla. Muhto gos sáhtut ná stuorra biillamearrái? ¶
- Dieđusge dákko lahka, eandalit Norggabealde leat eanaš geavaheaddjit ja sesoŋgaáigge lea vejolaš vuodjit sáhtuid maid turistaguovddážiin, dego Levis ja Suoločielggis, lohká ođđa linjábiillaeaiggát Kari Guttorm. Son čađahii ja oaččui searvvušjoavkojohtolatlobi dán mánu beallemuttus. - Dát searvvuš, dahjege EU-lohpi addá vejolašvuođa vuodjit eará EU riikkaide ja Norgii. Buot dáidda gullevaš riikkain lea vejolaš vuodjit soaittahasvuojuid, main ii leat fásta ruvtto dahje áigetávval, čilge Kari. Pohjanrinnes leat dál guokte táksibiilla: 1+6 olbmo personbiilla, 1+8 olbmo minibusse ja boahtte giđđadálvve vel lassin 16 olbmo smávva linnjábiilla. Päivi Pohjanrinne jáhkká linnjábiilla geavaheaddjiin stuorra oasi leat norgga beale olbmuid, muhto doaivu maid báikkálaččaid geavahit linnjábiilla. Esa Guttorm oinnii linnjábiillas vejolašvuođa juo 2,5 jagi dassái ja osttii 14 olbmo smávvabusse. Son smiehttá giđa bealde vuolgit biillainis turistaguovddážiidda. - Ferte smiehttat ja iskat juoidá ođđa, dálhan Gáregasnjárggas leat vahkkoloahpa áigge oalle máŋga stuorra biilla olbmuid váras, sáhttá dadjat, ahte Hánssa-Bare kundárat eai dál šat dárbbaš guhká vuorddašit, go olgun leat ainjuo golbma báikkálaš smávva busse ja vel Kárášjogas guokte linnjábiilla, lohká Esa Guttorm. ¶
– Fertet váldit vuhtii maiddái Norgga boazodolliid. Norgga stáhta lea sin suovvan sirdit ealuideaset dán guvlui danne go dat daddjui leat geavatkeahtes guovlun. Loahppaloahpas leat sámit guktui bealde rájá šaddan stáhta politihka dihte gillát. Danin ferte stáhta váldit ovddasvástádusa dan dilis mii lea čuožžilan. ¶
–Álggus mun doivon šušmesuotna manai gaskat. Mun borren dievva dálkasiid bákčasiid vuostá ja suodjalin juolggi teippain vai nagodan gilvalit, lohká Ailo Gaup iežas ruovttusiidduin. Son muitala ahte hárjehallamis maŋŋel lihkohisvuođa geavahii son áiggi dušše gávdnat movt galggai čuožžut sihkkela alde vai juolgi ii bávččat. ¶
–Muhto de ferte ásahit sámi guolástanguovllu, man siskkabealde gis leat vuotnaguovllut. Guolásteaddjit galget guliid doalvut gáddái iežaset vuotnaguovlluid siskkabealde, go dalle dihtet guolleoastit ahte sii ožžot guliid. Ii ge galgga lohpi vuovdit guliid mat eai leat gárvvistuvvon báikkálaččat, earret go varas guoli, čilge Sámi Álbmotlihtu guolástanpoltihka vástideaddji Geir Vorren. ¶
Sámediggi lea aktiivvalaččat oassálastán servodatovddideapmái ja dan láhkai lea sámi kultuvra ožžon nannosit sajádaga servodagas. Dan dihte ohcagohtet eambbogat iežaset sámi ruohttasiid ja nu lassána dihtomielalašvuohta sámi gullevašvuođas. Eandalii leat nissonat ja nuorat čálihan iežaset sámi jienastuslohkui dán válgaáigodagas. Lea maid illudahtti go nu oallugat dain guovlluin, mat leat olggobealde guovddáš sámi guovlluid, leat dieđihan iežaset jienastuslohkui. Dat nanne Sámedikki olles sámi álbmoga orgánan ja addá Sámediggái eambbo deattu sihke norgga ja sámi servodagas. ¶
Luossanálli lea njoahci ođasmuvvat. Oanehis áiggis olbmot sáhttet loaktit luossanáli, muhto dan lea váttis ja áddjái fas oažžut ovddežin. Nappo Fuođđo- ja guolledoalu dutkanlágádus lea čuvvon ja dutkan Deanu luosa. Muhto vel guhkit Deanu luosa vieruid ja láhttema leat čuvvon dat sápmelaš luossabivdit goappáge bealde riikarájá, geat leat muhtumat juo logiid jagiid guolástan Deanu ja doamihit ainge bivdui dalán go johka lea leahkkasan. ¶
NSR:as ja SáB:as leamašan bargojoavku guovddášdásis suokkardallat mo livččii eanemus heivvolaš bargat ovttas. Bargojoavku ii leat dađibahábut joavdan guhkkelii. NSR atná ovddasvásttádusa ahte SáB:ain manašii bures, go mii diehtit ahte ledje eanaš NSR-olbmot mat čogge daid 5000 vuolláičállaga mii gáibiduvvui registreret SáB riikkaviidosaš bellodahkan. Mun lean smiehttan ahte ii go son čuovvovaš geaidnu doalvvošii min ovddosguvlui: Mii bidjat vuđolaš proseassa johtui divaštallat ášši sihke SáB siskkobealde ja NSR siskkobealde. Vuos fertejit báikkálaš searvvit vihkkedallat ášši, ja dasto doalvut dan SáB ja NSR jahkečoahkkimiidda. Loahpalaš mearrádus galggašii leat gárvvis ovdal gieldda- ja fylkkaválggaid 2007. Lean oalle oadjebas dan badjelii ahte buorre mearrádus boađášii jus mii duostat bidjat ášši sámelihkadusa háldui. Loahpas hástalan SáB-olbmuid dieđihit iežaset miellahttun NSR:ii ja fas NSR-olbmuid SáB-miellahttun. Lean veaháš balus dan ”fundameantalismmas” maid mun odne orun vuohttimin guktuin leairrain. Áidna vuohki beassat das eret lea háleštallan, danne go háleštallan sáhttá luvvet fámuid maid mii eat oba jáhkkán ge gávdnot. Egil Utsi, doaibmi-ovdaolmmoš Kárášjoga Sámiid Searvi-NSR ¶
BOVDE: Kárášjoga golfasearvi lea bovden Tiger Woodsa jieŋa alde speallat golffa. Dál vuordá searvi ahte Woods vállje Kárášjoga ovdalii US Open. ¶
Ii loga Skoglund Paltto Sámis seammalágan vejolašvuođaid go lieggasat guovlluin časkit golffa birra jagi. –Mis lea bievla oanehis áigge jagis, danin lea hui buorre jurdda ahte jieŋa alde speallat golffa. –Mun lean ieš ge časkán golffa jieŋa alde 1995 rájes, ja dat lihkostuvvá hui bures. – Aidna lea ahte olmmoš ferte gárvodit buorebut. Lea maid nu ahte spábba ii mana nu guhkás go dábálaččat, lohká Skoglund Paltto. ¶
Mannan giđđadálvve lei Skoglund Paltto bovdejuvvon jiekŋagolfa-gilvvuide Svalbárdii. –Bođii millii maŋŋá dán vásáhusa ahte manin bat Kárášjoga golfasearvi ii sáhtáše lágidit sullasaš gilvvuid dáppe Sámis. –Mis han lea jogajiekŋa, ja go dan šalke de sáhttá bures dan alde golffa časkit, lohká Skoglund. ¶
Dál ávžžuha Skoglund Paltto ahte nuorat geat geavahit muohtaskohtera jieŋa alde, vuojáše guovttebeale joga, sihke bajábeale ja vuolábeale šaldi. –Jáhkán dalle boađášii nana šalka man alde de beassá gilvvohallat jieŋkŋagolffa, lohká Skoglund Paltto. ¶
– In lean vuordán ahte beasan TV:ii. Dat lei erenoamáš vásáhus, iige mus leat lohku gallii gárten finadit lávddi alde juoigame dan guokte luođi ovdal go bargu loahpahuvvui. In diehtán ahte TV-báddemat leat nie áddját. Golmma diimmus gal ledjen oalleládje váiban geardduhit dan seamma. ¶
Ole Henrik Magga ii loga šat alddis makkárge fámu stivret ON eamiálbmotforuma. Dattetge son doaivu foruma sáhttit váikkuhit bidjat johtui sierra ohcamušaid eamiálbmotguovlluin. – Livččii dehálaš ahte ON ja Rukses Ruossa organiserejit daid ohcanbargguid. Ii ábut luohttit India ja Indonesia ráđđehusaide, mat obba máilmmis leat čájehan unnimus beroštumi eamiálbmogiidda. Dat riikkat leat guhká riidalan sulluid alde gos eamiálbmogat orrot, ja viggan maiddái koloniseret sulliid, čilge Magga. Survival International ja Reuters ođasdoaimmahus dieđihedje dan vahku álggus ahte eanaš eamiálbmogat leat birgehan heakkaset. – Dieđut leat vuođuštuvvon militeara raporttaide. Danin eat sáhte jáhkkit daidda. ¶
Duháhiid mielde olbmot leat isolerejuvvon boaittobeal sulluide, ja eatnagiin leat dušše kokosniehtit borramuššan suhkkes juŋgeliin maŋŋil goddi dulvebáru, man vuolggahii garra čázevuloš eanandoarggástus Sumtra olggobealde ja mii márai gáddái ja cuvkkii mii leš manin. Rájákeahtes Doaktáriid (Medicins Sans Frontieres) ja Oxfam nammasaš organisašuvnnaid veahkkebargit eai leat beassan guvlui gos leat badjel 500 sullo. Sullot leat gielddus guovlu sihke olgoriikalaččaide ja India nannama olbmuide. - Okta sivva lea ahte dán guvlui eai beasa buohkat, čilgii sisáššiid ministeriija doaibmaolmmoš Reuters dieđuide mielde. Gáldu: www.galdu.org ¶
Govas oaidnit gurutbealde leastadialaš sárdnideaddji Junssá-Erkke - Erik Johnsen, su bártni Erik Eriksen ja ruoŧŧelaš sárdnideaddji August Lundberg. ¶
Kárášjoga Nuoraidskuvlla oahppit, geat ledje mielde dan čállinprošeavttas, boahtan čájáhusrahpamii. Maŋit ráiddus gurut bealde Lill Hege Simonsen, Laila Katrine Holmestrand ja Karita Elisabeth Eira Varjola. Ovdabealde fas Ragnhild Hellesøy ja Biret Rávdna Eira. ¶
Mihkkal Ánte lohká dalle vara ruohtastan bures, go guovžžat ledje birastan su. Guovžaeatni son ii lean oba oaidnán ge, muhto árvvoštallá ahte dat lea njáhkamin su sealgga bealde dalle go fuobmái čivggaid manname miesi guvlui. ¶
Olggobealde ¶
Eará garra Bargiidbellodat sápmelaš politihkkár, olggobealde sámepolitihkalaš joavkku, lea Kjell Sæther. Birrasit 20 jagi sátnejođiheaddjin Kárášjogas, dáidá Sætheris dohkálaš gelbbolašvuohta ja sadji Bargiidbellodagas mii stáhtačállis galgá. Bargiidbellodaga politihkalaš oaván Steinar Pedersen, han lea leamaš sámepolitihkalaš ráđđeaddi. Dattetge su sáhttá dál hehttet šaddamiš sámi stáhtačállin, go sus lea neahpi Guolástus- ja riddoministtarin, namalassii Helga Pedersen. Ođđa ráđđehus oktan departemeanttaiguin galggašii doaibmagoahtit dastanaga. Danne eat dáidde dárbbašit beare galle beaivvi vuordit ovdalgo sámi stáhtačálli nammaduvvo. ¶
Deatnolaš Helga Pedersen (32) lea vuosttas gávttehas sápmelaš guhte lea nammaduvvon ministtarin Norggas. Dát lea historjjálaš dáhpáhus go mannan vuossárgga de beasaimet oaidnit su sámigávttiin šloahta olggobealde ođđa rukses-ruoná ráđđehusain. ¶
Aiddo nammaduvvon guolástus- ja riddoministtar anii lunddolažžan geavahit gávtti go rukses-ruoná ráđđehus vuosttas geardde almmolašvuođas oidnui gonagasa šloahta olggobealde mannan vuossárgga. ¶
47-jahkásaš čohkká dan gollan stuolus nu go lea dahkan máŋgga háve ovdal. Jahkeviissaid lea son vuodján ruoktot ovdan Norgga oaivegávpogis eatnama vuolde ja nalde Oslo Sporveiera alit unifoarpmain. Ovdal barggai son bohccebargin Guovdageainnus ja lávii meahccái mannat vuoiŋŋastallat. Dál son gávdná ráfi ruovdemáđiijaid alde. ¶
JUOVLABEAZIT: Stáhta meahccebálvalusa olggobealde Kárášjogas gal juo leat bures ráhkkanan juovllaide. Beazit leat juo čuhppon ja leat gergosat čiŋahuvvot ja illudahttit juovlaávvudeddjiid maiddái dáid juovllaid. ¶
Gilvala stáhtačálli virggi alde ¶
NUNNOŠIS: Sámeráđi Norgga juhkosa jođiheaddji Olav Mathis Eira lea leamaš njunnošis mielde gádjumin sámi boazodoalu Ruoššas, mii lei measta jávkan kommunisma regima geažil. Dá lea Lujávregáttis. Duogabealde su oaidnit geasseorohat eatnamiid. ¶
DUŠŠE OKTA:Kárášjoga bivdo- ja guolástansearvvi jođiheaddji Leif Arne Iversen moaitá gieldda dispalávdegotti go eai beasa geavahit eambbo go ovtta skohtera dán máđija alde guollegivvuin miessemánu 1. beaivve. ¶
Geahmánni ulbmil dáinna deaivvademiin lea vuosttamužžan leat sosiála. Son hálida olbmot galget deaivvadit ja oahpásmuvvat. Dábálaččat han ii leat olbmuin dilli go finadit buvddas ja oasttestit dan maid dárbbašit. Dat mii lea somá, lea go olbmot bohtet Avvila rájes Suoma bealde gitta Álttá rájes Norggas ja lea somá go olbmuin lea buorre dilli. ¶
TV-akšuvnna jođiheaddji Kárášjogas Johanne Gaup sisačoggojuvvon smávvaruđaiguin salas. Maŋábealde ruhtačoaggiguovttos Inger Anne Mienna ja John Nystad, Kárášjoga gieldda hálddahusa ja Kárášjoga Seastinbáŋkku ovddasteaddjiguovttos Heidi Råmann ja Karin Sæther. Ruhtačoaggima boađus lei oktiibuot 33.796 ruvnno. ¶
Oarjjabealde Moskova, Tula guovllus, leat mannan vahku gávdnan loddeinfluensa várálaš hámis H5N1, mii sáhttá njoammut olbmuide. Norgga ektui ii leat dat rievdadan njoammunvejolašvuođaid, dieđihedje Veterinærinstituhtas ikte, interneahtta siiddus gosa beaivválaččat dál bidjet dieđu loddeinfluenssa leavvamis. ¶
– muhto leat váraid nalde ¶
ELLE MUITALUS: Rawdna Carita Eira lea dál johttime Norggabealde Sámis monologa bihttáin Elle muitalusain, mii lea Elle Skum birra, okta Guovdageainnu stuimmiid váldoolbmuin. Boahtte jagi áigot sii maiddái ruoŧa ja suoma beallái sámi bihtáin. ¶
Guossis Kárášjoga Badjemánáid Beaiveruovttus. Olgešbealde Rosa Ixchel etniin Rosalina Tuyucain. Earát govas leat badjemánát ja bargit Kárášjoga Badjemánáid Beaiveruovttus. ¶
OĐĐA SÁMEDIKKI RÁĐĐI: Ikte mearridii Sámedikki eanetlohku ahte dát viđas galget ráđđet Sámedikkis 2005-2009 áigodaga. Gurut bealde ráđđelahttu Jarle Jonassen 'NSR), ráđđelahttu Randi Skum 'NSR), Sámedikki presideanta Aili Keskitalo 'NSR), várrepresideanta Johan Mikkel Sara 'Sámit geat ásset Lulli-Norggas listu) ja Terje Tretnes 'SáB). ¶
Ovdalis lea maiddái Finnmárkku fylkkamánni váidán sierralobi maid Deanu gielda lea addán goahteeaiggádii. Gieldda sierralobi mielde beassá goahteeaiggát cegget 33 njealjehasmehter vistti, mas leat seainnit vitnjut olggobealde vai sáhttá lavdnjet. ¶
Ii leat dušše oljo-industriija gii beassá návddašit davvinorgga oljovalljivuođa buriid. Ovdamearkka dihte fievrredan-, huksen - ja huksehussuorggi gálvolágidanfitnodagat vásihit stuora ovdáneami Snøhvithukseama geažil Barentsábis. Dát lea fas buktán positiivvalaš váikkuhusaid hoteallaide, boradanbáikkiide, vuoktačuhppiide, láibuide, divohagaide ja buot fitnodatsurggiide davvin. Sávvamis leat davvinorgga fitnodagaid gálvolágideamit 2,3 miljárdda ruvnno ovddas dušše álgun dás. Geaidnu davviguovlluin máilmmi stuorámus energiijamárkanii, USAii, lea namalassii oanehaš. Ja teknologalaš vásáhusat Snøhvitas sáhttet rahpat eanet geainnuid gánnáhahtti prošeavttaide, sihke norgga ja ruošša bealde ráji. Vejolašvuohta gávdnat ođđa, stuora oljo- ja gássagávdnosiid Barentsábis sáhttá sihkkarastit buori eallindili máŋgga bulvii ovddosguvlui. Norgga boahtteáigi lea namalassii čázi vuolde - Davvi-Norggas. ¶
Sámediggi ruhtada nuoraid konferánssa. 2001 lágiduvvui Sámedikki vuosttaš nuoraidkonferánsa. Konferánsii sáhtte dieđihit Norgga bealde sámi nuorat vaikko geat. Dán jagi konferánssas Bådåddjos leat maiddái logaldallamat sámedikki giellabargguin, sámegiela historjjás, bihttán sámegiela birra -go konferánsa lágiduvvo dán guovllus. Muđui muitalit Infonuorra Sápmi ja sámi ofelaččat iežaset birra, ja Inga Juuso logaldalla dajahusaid birra ja dollesta vel juoigankonseartta rabas lávddiin. ¶
ÁLTÁ/GUOVDAGEAIDNU: Sis-Finnmárkku diggegoddi dupmii 23-jahkásaš Álttá nissona máksit logi duhát ruvnno sáhku ja njeallje duhát ruvnno áššegoluid, go diibmá ii bisanan Meahccebálvalusa iskkadeamis, báhtareamis ja go lea vuodján olggobealde lobalaš máđiija. ¶
Dán jagi lea lulde dušše báikkuid ollu rievssat, muhto davvin dieđiha áviisa Dagens næringsliv earenoamážit Finnmárkkus ja Romssas olu rievssaha. Finnmárkkus leatge rievssahat eanemusat gasku ja nuorttabealde fylkka. Statskog rievssatlohkan lea vuođđun dieđuide. Rievssatbivdu álgá čakčamánu 10. beaivvi. ¶
Bealuštahtti rámmaid siskkobealde galgá mátkkošteapmi gáržžiduvvot nu ahte dušše dárbbašlaš dárbbut gokčojuvvojit. ¶
Buot fatnasat mat galget bivdit gonagasreappá nuorttabealde 26°Ø 2005 galget leat dohkkálaččat bivdui, ja galget leat olbmot ja reaiddut gonagasreabbá bivdui. Dát mielddisbuktá ahte fatnasat galget dárkkistuvvot ja dohkkehuvvot ovdal go bivdu álgá. Guolástusdirektoráhta inspektevrrat dohkkehit fatnasiid ja leat gávdnamis čuvvovaš báikkiin: ¶
–Deanuleagi ássiin goappat bealde rájá, lea ollu oktasaš historjá ja árbevierut. ¶
–Dát áidna maid olbmot olggobealde Skandinavia dihtet sámiid birra lea ahte sii vázzet čiehgahpiriin ja sis leat bohccot. Máilbmi dáidá hirpmástuvvat sámi dáidaga dihte, loahpaha Blodgett. ¶
SÁVVÁ SOAHPAT: Stállonjárgga boazodoalli ja Norgga/Ruoŧa rádješiehtadallan joavkku lahttu Per Mathis sávvá ođđa konvenšuvnna soahpat, iige fámuin čoavdit ášši nu mot Ruoŧa bealde beaggá. ¶
Riidu garran riikaráji guovtte bealde ¶
Per Mathis Oskal ii dieđe mot geavašii jus máhkaš sin ránnjasiida Ruoŧa bealde johtá sin ealu ala. ¶
Hagen lohká áibbas čielggasin ahte boazodoalloeiseválddit Norgga bealde atnet vuođđun dan 1972-konvenšuvnna máid departemeanta lea dál ávžžuhan viidaseappot fievrredit. ¶
– Duodji bázahallan Norggabealde ¶
– duodji Norggabealde lea bázahallan árvvu ektui mii ovdamearkka dihte lea Ruoŧa bealde, nu oaivvilda duojár Johan Rist, Siebes Guovdageainnus eret. ¶
Vuosttaš geardde beassat Sámi Grand Prixas (SGP) gullat nuortalašsámegiela lávdde nalde go 22-jahkásaš Tiina Sanila lávllesta ”Kiurral”. Sanila lea nuortasápmelaš Čeavetjávrris eret Suomas. ¶
Stuorra badjeolbmot vuoittu bealde ¶
– Lean máŋga jagi juo jurddašan ahte beassážiid galggašii juoidá eará go ipmilbálvalusaid ja allameassuid lágidit girkus, go juo bohtet nu ollu olbmot Guovdageidnui. Máŋgasat háliidit girkus fitnat maiddái olggobealde girkoáiggi, ja nu lean jurddašallan ahte heivešii konseartta doallat. ¶
– Searvegodderáđđi lea biehttalan luoikamis girku olggobealde olbmuide, geat áigot váldit mávssu. Dál lean mun lágideaddji, ja dát konsearta galgá leat nuvttá, deattuha Hellesøy. ¶
De lea Sámis maid rieviduvvon báŋku. Vuossárgga, oktanuppelot minuvtta badjel ovcci, bohte fáhkkestaga guokte albmá Nuorta Finnmárkku seastinbáŋkui Deanus. Goappašat leigga gárvodan dan láhkái ahte ii lean vejolaš oaidnit muođuid ja guktuin lei hávlabissu. Soai bággiiga bargiid veallánit láhttái ja nubbi dan guoktás gohčui báŋkku ruhtadoalliid Tove J. Nilsena ja Kåre Larsena, bálkulit buot ruđaid lávkii, oktiibuot badjel 200.000 ruvnnu. Guokte-golbma minuvtta maŋŋil leigga soai skohtera alde juo ja dolleheigga issoras leavttuin rastá Deanu šaldi ja Skiipagura guvlui. ¶
BOVDE NORGALAČČAID: Ohcejoga gieldda sátnejođiheaddji Aulis Nordberg hálida ahte norgalaččat huksejit viesuid ja barttaid Gáregasnjárgii, Suoma beallái, mii lea nuppe bealde ráji Kárášjoga gielddas. ¶
Nordberg ii vel dieđe galle bartasaji birra lea sáhka, muhto son lohká dán eatnama jur olggobealde Gáregasnjárgga gili ja maiddái oassi das gili siste. ¶
Norberg maiddái smiehttá ahte dáidda sajiide sáhttet maid suopmelaččat geat barget Norgga bealde hukset dáluid, go dohko galgá sihke čáhci ja el-rávdnji. ¶
–Norgga bealde leat eambbo olbmot go dáppe Suoma bealde. Danne hálidit dáid sajiid maiddái fállat Norgga ássiide. Ii ge dan dihte go doppe lea oastinfápmu, dáhkida Gården. ¶
Dáruiduhttin lea guovddážis aitto almmuhuvvon girjjis Sámi skuvlahistorjá 1. Dan vuosttaš norggabealde sámi skuvlahistorjjá girjái leat sihke oahppit ja oahpaheaddjit muitalan iežaset vásáhusaid skuvllas. Ii Norgga oahpahusdepartementa iige gielddadepartementa juolludan ruđa girjái. ¶
Son lávlu «Alla hearrá...» , ja dál lea ieš daid searvvis. Son lea beassan «Store Norske» gilvvu finálii, ja galgá gilvalit čuođi jagi norgalaš nama nalde earret eará Gonagas Olavain, Gro Harlem Brundtlandain ja Erik Byein. ¶
Cupp lea hui sáhkkii, čuožžu olgoboardaga alde ja deaddá njuni klása vuostá. Njunnái lea báhcán čáhppes dielku muitun go geahččalii Bamsses suoládit borramuša. ¶
David lea váldán iežas giela ruovttoluotta; son lohká sámegiela universitehtas vuođđofágadásis, bargá sámegieloahpaheaddjin nuoraidskuvllain Ruoŧa- ja Norggabealde ja dál son jođiha «Mijjen giele» mii lea giellalávgunprošeakta maid Sáminuorra lágida. Giellaprošeakta bistá guokte jagi ja lea nuoraide gaskal 13 ja 35 geat galget deaivvadit guđa geardde oktiibuot. Nuorat galget hállagoahtit lullisámegiela ja dat lea prošeavtta váldoulbmil. Son lea diibmá maid leamaš lágideaddjin giellalávgumis Ankaredes. ¶
Ohcejoganjálmme skuvlla badjedási šilljui lea ihtán stuorra dollarieban, man seaibbi alde mánát besset duhkoraddát. ¶
Dán daidaga besse olbmot oaidnit buollime muohtajasa alde ja dat orui geahččiid mielas leamen eanemus erenoamáš. Ja go buot šillju ráhkkanusat ledje geahčaduvvon buollaša čađa, de olbmot besse skuvlavistái lieggasii guldalit Jiella joavkku musihka ¶
Juste dál it dárbbat áhkiduššat. Don gulahalat bures iežat guimmiin ja dudno oktavuohta nanosnuvvá, ja dan leat don guhká juo vuordán. Iežat geainnu alde soaittát maid deaivvadit muhtimiin gii lea hirbmat romantalaš. Sus don oahpat ollu ja beasat návddašit dan. Muhto doalat iežat bálgá buhtisin nu ahte it ribat liikostit guovtti olbmui oktanaga. ¶
Halidivččen diehtit, maid Suoma Sámediggi ja Parlamentalaš Ráđđi leat dahkan boazodoalliid buorrin Anára meahccečuollamiid áššis? Nugo diehtit Anára gielda lea álggahan áŋgiruššama boazodoalu vuostá, muhto ođđasiin ii leat gullon iige aviissain oidnon Suoma Sámedikki cealkámuš dán aššis. Gean bealde lea Sámediggi? Manne jaskkodat? Lea suorggahahtti lohkat neahtas giellásiid, maid Anára gielddahoavda ja gielddaráđđehusa ovdaolmmoš leaba bidjan johtui. Dál jus goas mii dárbbašivččiimet Sámedikki veahki. Mii eat daga maidege bánehis Sámedikkiin! Benne-Per-Sofe-Ovllá Raila ¶
– MM-gilvvut beassášlávvordaga leat čohkken olu turisttaid. Jáhkán sprinta leat eanet miellagiddevažžan báikki olbmuide, go das lea gilvu eanet guovddážis, lohká Sara. Son moaitá unnán dákkár vuodjimiid lágiduvvot Norgga bealde ja háliidivččii dál eanet vuodjimiid Norgii. ¶
LAOSRIIKA: Duohken Mekong johka, ja joga nuppe bealde oidno Laosariika. ¶
Gallesdaddaimet maiddái ahka-čeardda gilis. Akhat leat boahtán deike Giinná Yunnanis. Akhat leat panteiisttat. Sin osku mielde luondduipmiliid, hávde-eatnamiid alde jođášeaddji máttuid heakkaid ferte soažžudit eallioaffariiguin. Gilis ii leat siiddaisit, muhto noaiddesolmmái sáhttá doaibmat dákkárin. ¶
Dan Laufer lea dovddus polardutki romanialaš akademijas ja sus lea hárjáneapmi antropologalaš dutkamis davábealde poláragierddu Norggas, Canadas, Ruoššas ja Ruonáeatnamis. Son lea ovdal leamaš earret eará Nunavutas, Svalbárddas ja sápmelaččaid luhtte Lujávrris. Diibmá lea Laufer lágidan guokte govvačájáhusa Romanias poláraguovlluid birra mii lea bures márkanfievrridan Norgga. Sus leat mielde govat Guovdageainnus, ja čájeha máŋga čuođi gova. Daid livččii miella čájehit guovdageaidnulaččaide čájáhusas. ¶
Muittán go mis Sámis ovddit háve lei garra riidu eanansuodjaleami alde, namalassii Álttá eanu dulvadeamis, de dallege Sámeráđi njunuš olbmot, bukte sullásaš cealkámuša akšunisttaid vuostá. Namalassii ahte «nealgudeaddjit olggobealde Norgga Stuorradikki eai ovddas Sámi» . ¶
SÁŊGGÁRHÁVDEGÁRDI: Muitobeaivái gulai maiddái rássegierddu luoitin sáŋggárhávdegárdái. Ovddabealde Gáva-Jovnna (Tapiola), su duohken Uhca-Johán Jovnna (Helander), Elina Niemistö ja Biehtár-Ánde (Lukkari). ¶
Ohcejoga soahteveteránasearvvi čálli Pertti Kujala muitala muitodilálašvuođas guovddáš áššiid Sámi soađi birra. - Suopma lei soahtan lagabuid vihtta jagi Ruošša vuostá ja de viimmat bođii ráfi áigi. 5.9.1944 gaskaboddásaš ráfi soahpamuša mielde suopmelaččat galge vuojehit duiskalaččaid eret Suomas. Sámi soahtái báhce eanaš nuorra soalddáhat, jagiid 1924 ja 1925 riegádan nuorra albmát ja vuosttabealde ledje hárjánan duiskalaš soalddáhat. Gilbbešjávrres stuimmit joatkašuvve vel vihtta mánu maŋŋá go duiskalaččat guđđe Ohcejoga, Pertti Kujala muitala. ¶
–Oulus bođii gohččun vuolgit Kiiminkii duiskalaččaid maŋil. Manaimet dohko, muhto jorgaleimmet ja bođiimet Haukipudas:ii, duiskalaš lei oainnat beaškalan juo Iijoga šaldi. Das vulggiimet Giema guvlui ja gávcci kilomehtera Giema máttabealde vulggiimet birastahttit Giema gávpoga. Oktiibuot ovcci bataljovnna ledje min brigádas. Viđa áigge iđđes oinniimet go duiskalaš beaškalii šaldiid. Mii falleheimmet ja oktanuppelot áigge birastahtiimet duiskalaččaid biillakolonná. Oktiibuot 450 duiskalačča gárte fáŋgan. Maŋimuš láttaid báhčen 100 mehtera geažes iežan soahteveahkabáikkis, Suojalas (dakko lei suodjalusgoddedállu). ¶
Ja soai leaba: nieida gii lea gasku maŋábealde lea Marianne Sirpmás eret ja Per Varsi lea fas ovddabealde gurutbealde. ¶
Mii 1.SB váhnemat eat sáhte čohkkát áiddi alde ja oaidnit maid min gieldda politihkkárat áigot bargat min mánáid skuvlafálaldagain. Bajásgeassinhoavda lea ožžon dieđu seastit, ja doaimmaid maid áigu bidjat johtui čuohcá de min mánáid skuvlafálaldahkii. ¶
ČUOIGALEAMEN: Milla Saari ovddabealde váile vihtta kilomehtera. ¶
– Muhto eanaš sivahalan skuvllaid. Go skuvllain váilu valáštallanoahpaheaddji, de mánát ge láikot. Ii ábut dakkár oahpaheddjiin gii dušše geainnuid alde váccaša dorkkain. Sii šaddet fuones ovdamearkan mánáide, lohká Eila Laiti ja ávžžuha skuvllaid ordnet buoret valáštallanoahpahusa. ¶
Dákkár jearaldat lea mus bádjánan go lean čuvvon ságastallama Anár boares vuvddiid suodjelamis. Imaštalan sakka dan ahte Greenpeace ii leat váldán man ge lágan beali guohtoneatnamiid dálá heajos dilli. Suoma Sámis han leat juo guhká leamaš ollu eambbo bohccot go maid eatnamat girdet. Dutkit leat čájehan mo jeagil lea juohke bealde vátnon ja mo badjeolbmát leat sirdašuvvan eanet ahte eanet biebmat bohccuid fuođđariiguin ja suinniiguin. Buohkat eai oro veláge dovddasteame dan ahte dálveguohtoneatnamat leat dáppe Suoma bealdege oalle sakka gollan. ¶
Jagiin 1987-2004 lea bohccobierggu duođalaš haddi njiedjan ja lassánan doaibmagolut leat dagahan ahte duođalaš sisaboađut leat luoitán mealgadii. Haddenjiedjama lassin maiddái lassánan njuovvangolut ja hedjonan biergokvalitehta leat unnidan boazodoalu gánnáhanmuni. Boazodoalus eai leat ovdal dáppe Suoma bealde leamaš nu ollu boazo-oamasteaddjit go dál. Boazodoalloealáhus lea vuostá váldán stuorra oasi Sámi guovllu olmmošlassáneamis. Dán dihte Suoma bealde leat dál odne hui unnán dákkár badjebearrašat mat ožžot oaive ealáhusa boazodoalus ja eanaš eaiggádiidda boazu addá dušše liige-ealáhusa. Dán dihte berrešii dáppege duođas suokkardallagoahtit mo beassat bissovaš ovdáneapmái. Dánin galggašii ásahallat boazodoallui váldoulbmila, masa gullevaš doaimmaiguin sáhtášii ovdánahttigoahtit nana, bissovaš boazoealáhusa, sihke ekologalaččat ja ekonomalaččat. Oaivejurddan lea geavahit guohtoneatnamiid govttolaččat vai boahtteáigge buvttadanvuođđu ii šat hedjonivčče. Boazologuid ferte unnidit vel eanet vai boahtit guohtunvejolašvuođain dássededdui. Dán ášši fertege čoavdit ovdal eará áššiid, danin go guohtundássedeaddu lea vuođđoeaktu jierpmálaš ovdáneapmái. Dasto lea deaŧalaš nannet ealáhusa buvttadanbohtosiid ja buoridit buvttadeami. Daidda ulbmiliidda ii beasa goit eará goansttaiguin go boazologuid vuolidemiin. Dan lassin ferte fuolahit ealáhusa sisaboađu ovdáneami. ¶
–Ii dás leat liikká sáhka ollu logus, dušše moattilogis. Riekti han galgá gullat maiddái daidda geat leat biddjon eret čáziid alde dábálaš vealaheami bokte, ovddida siida. ¶
Stuorámus erohus ovddeš stohpohuksenvuogis lea mo viesu skoađasta dahje mo dan isolere. Jurdda lea bisuhit lieggasa stobu seinniid siskkobealde vai ii leat dárbu dađistaga geavahit divrras liggenvugiid nugo elrávnnji dahje oljju. ¶
–Dákkár dállui lea áibbas dárbu bidjat áibmomolsunrusttega. Dákkárat gal lea juo gávdnun mealgat áigge. Dán maid mun bijan das lea vel liekkasávkkástallan. Dat mearkkaša ahte áibmomolsunrusttet ii luoitte áibmolieggasa olggos, dušše fal dan «geavahuvvon» áimmu. Áidno liekkas dahje áibmu maid garjá beassá ávkkástallat lea dat áibmu mii vuoššanuvnna bajábealde njamistuvvo olggos, čilge Niillas ja boagusta. ¶
• Gievkkana áibmonjamastan rusttegii gievkkanuvnna bajábealde galgá leat sierra áibmobohcci. Dalle ii lieggaáibmu njamistuvvo eará lanjain go málestat. Borramušlievla ii galgga mannat dálu dábálaš biggohanvuogádahkii. ¶
BOALDIN UVDNA: Finnmark miljøvarme jođiheaddji Arnulf Sandvik boaldinrusttega olggobealde Kárášjogas, mii earret eará buktá lieggasa gielddavissui. ¶
Golbma ođđa Sámedikkeáirasa čiŋadan bunádaideasetguin Sámedikkerahpama oktavuođas. Gurotbealde Wiebke Slåtsveen, Inger Jørstad ovcci mánnosaš nieiddaš, Hilde Nyvoll Vangen ja Inger Slåtsveen gii lea aiddo njamahan máná ja lea biktasa divusteamen. Buohkat ovddastit Bargiidbellodaga. ¶
DIPMADUOJIS: Dipmaduojis vuittii ruoŧabealde sápmelaš Pia Jannok sistelávkkain. ¶
Rihpat - konfirmašuvdna 1942 Buolbmágis. Gova luoikan Tromsø Museum. Dát rihppaskuvlamánát ledje várra čeahpit ja máhtte vástidit báhpa gažaldagaid ja ožžo várra vel rámi báhpas buriid vástádusaid ovddas. Nu gal ii geavvan 100 jagi ovdal dáppe sis Sámis go báhppa Stockfleth gažadii muhtun rihppaskuvlamánáid. Mánnáriebut eai máhttán lohkat veahášge bassičállaga ođđatestamenttas, ja nu báhppa ráŋggáštii sin dan láhkai ahte časkkii ođđatestamenttain juohke máná bealjevuollái. Ii leat dihtosis bisánii go mánáid muitui veaháš ge Stockflehta bassičállaga huškun sin oaivái. Dá rihppaskuvlamánát Buolbmága girku boardaga alde cuoŋománu 2. beaivve 1942. Ovddabealde (gurut): Lávi-Per Máret - Marit Kristine Sofie Måsø (r. 1927), Juovssa-Iŋggá Risten - Kristine Ragna Nilsen (r. 1926), Erkkeš-Ingrid - Ingrid Natalie Sørensen (r. 1926), Ivvár-Márgget - Margit Porsanger (r. 1926), Jávo-Ester - Marit Ester Tapio (r. 1926), Jorddamor-Kirste - Marit Kirsten Gaup (r. 1927), Biehtar-Niljas Sofe - Inga Marit Sofie Varsi (r. 1927), Uvllá-Heandarat Lydia - Lydia Henriette Erke (r. 1927), Elle-Sofe - Ellen Sofie Johansen (r. 1926), Iŋgga-Per-Biret Magrehttá - Berit Margrethe Gunhild Guttorm (r. 1927), Dolonen-Aina - Aina Marie Dolonen (r. 1926), (Aina ovddabealde) Mádjá-Juhán - Johan Nilsen (r. 1927). ¶
Bearjadat eahket ledje sullii 350 sápmelačča ja earát geat beroštit sámi musihkas čoahkkanan Muddy Waters keallárii Rock Bottomii. Ovdal konseartta jođiheigga Mette Mørken og Kalle Urheim «KofteWalk» , mas ledje gávttit sullii buot guovlluin Sámis. Dat čájeha, ahte sámit dorvvastit nuppiidasaset stuorra gávpogis, ja šaddet stuorra nanus joavkun, mas lea buorre sámi identitehta ja iešdovdu. KofteWalk loahpas čájehedje sámi modeallat Nils Ingvald Gaup designbiktasiid. – Buot sámi bivttashábmejeaddjit berrešedje oassálastit dákkár doaluide oaivegávpogis vai márkanat rahpasit maid sin biktasiidda, oaivvildedje ollusat. Maid Sámi Dálus lei KofteWalk. Gávttit ožžo identitehta go sámi uhca ja stuorra gáktemodeallat jorihedje scena alde ja muitaledje iežaset ja gávttiid birra. Uhcimuš modeallat orro leamen hui movttegat go siige besse čájehit daid fiinna gávttiid maid váhnemat ledje juogo gorron ieža dahje diŋgon sohkalaččain dahje eará duojáriin. ¶
GUIVÁSIT ČIHKOSIS: Beassážiid áigge Guovdageainnus beasat dáid hip-hop lunttaid BWA vásihit. Sii leat golbma jagi čihkosis lovttas hárjehallan ja dál guivásit albmosii. Gurutebealde Johan Anders Paulsen "HotDogg" , Joret Mihkkal Bals "Lordie-B" ja Håvard Nutte Sara "Knug-1" . Isak Áilu Gaup "Diz Evil" ii leat govas. Åse Pulk govven. ¶
Jahki lei 1998 go Isak Mathis «Issán» O. Hætta čohkkedii iežas mikrogirdái Vuovddášjávrris oarjjabealde Suolovuomi. Son lei njeallje jagi ja 700 diimmu girdán ja lei hárjánan girdit. Girdioahpaheaddjin maid lei. De dáhpáhuvai dat mii ii galgan dáhpáhuvvat. ¶
Nuppe bealde jávrri ledje lihkus eará olbmot. Nu oaččui Issán jođánit veahki. Mánu šattai orrut buohcciviesus Romssas go lei doadján dávttiid juohke sajis. ¶
Govas oaidnit gurutbealde guokte dáža, dasto Heikke-Niljas - Nils Erling Henriksen (1934-2005), Fanasgiettis eret; Ánddeš-Per Piera - Per Persen Guttorm (r. 1935), Bievrrás eret, ja Niljas-Hánsa - Nils Hans Johnsen (1913-1994), Fanasgiettis eret. Gova luoikan Terje Johnsen. ¶
Eai leat goassege leamaš ná ollu geahččit Sámi riikkajoavkku spábbačiekčamiin, eai olmmáičiekčamiin ge. Kvarnvall spábbačiekčanšilljui Bihttámii ledje badjelaš 2500 geahčči boahtán. Ferte gal namuhit ahte mannan vahkkoloahpa maiddái ledje spábbačiekčamat nuoraide ja mánáide gosa ledje čoahkkanan 10.000 čiekči Davviriikkain. Oassi dáin ledje geahččamin dáid čiekčamiid ja Ruoŧabealde geasuhage Upmi joavku eanemus gehččiid čiekčamiidda. ¶
...vuoittahallit šaddet čuožžut ovtta juolggi alde ja lávlut... ¶
ČIŽŽEDOALANIID HAGA: Dán olbmos eai lean čižžedoalanatge nalde go vealládii das beaivegoarddáhagas sáttogáttis. ¶
Mannan gaskavahku duššaiga guokte dievddu go leigga mikrogirdiin girdime olggobealde Leavnnja. Okta vihtan lei oaidnán ahte girdis gahčai nubbe soadji. Porsáŋggu politikantuvra lea ožžon veahki Kripos teknihkkáriin, Álttá dutkiin ja mikrogirdiid havarikommišuvnnas dutkat lihkuhisvuođa. Porsáŋggu leansmánni muitala ahte sii leat dál loahpahan dutkamiid. ¶
Juohke geasi lea Finnmárkku geainnuid alde Levangera tivolia «Hugos tivoli» . Go sii gulle Sámecupa birra, de mearridaste veahá eará saje mátkkoštit vai besset leat Leavnnjas dan seammás go spábbačiekčamat lágiduvvojit. ¶
Dán háve galgá tivolia leat olggobealde Leavnnja stuora hálla. Suoidnemánu 8. - 10. beivviid leat ollu olbmot Leavnnja valáštallanrusttegiid lahkosiin. ¶
Reidulf lea ieš leamaš buorre spábbačiekči. Odne lea 41 jahkásaččas dakkár bargu mii lea duogábealde ja sus lea deffansiiva rolla 4. divišunjoavkkus Porsáŋggu IL:s. Muhto son lea vásihan movt dalle lea go lihkostuvvá spábbačiekčanšilljus. ¶
SSL ásahuvvui 2003 golggotmánu 18. beaivvi Suoma bealde Sámis. Leif Isak E. Nilut (Nilut Joavku) válljejuvvui presidentan. Håkan Kuorak (Stuora Luleju Sámi Searvi) válljejuvvui nubbepresidentan ja stivralahttun gis Gunn Heatta (Guovssahas) ja John Einar Eira (Ártni Siida). ¶
Áššelisttus leat earret eará SM, ahkemearriduvvon SM, ja de vel sihke nisson- ja dievdoriikkajoavkkut. Mii áigut nannet SSL organisatuvrralaččat ja ruđalaččat. SSL rahčá gávdnat váldosponsoriid ja ovttasbargoguimmiid mat sáhttet leat mielde sihkarastimis min boahtteáiggi ruđalaččat. Min doaivva lea ahte dát bargu lihkostuvvašii fargga. SSL giitá erenoamážit min iežamet álbmotválljejuvvon orgánaid Sámedikkiid Norgga ja Ruoŧa bealde go leat juolludan midjiide ruđalaš doarjaga. ¶
Bearjadaga suoidnemánu 8. beaivvi čuojaha guovdageaidnulaš DJ Ante ja sirbmálaš Lill-Therese Holm Varsi gis juoigá. Sámi nuorra musihkkárat leat dađistaga hárjánan leat lávddi alde go leat leamaš muhtin ráje konsearttaid doallame Sis-Finnmárkkus. Maŋŋel go čiekčamat nohket, de áigot artisttat ráhkadit buori vuoiŋŋa sihke čikčiide ja gussiide. ¶
Dál vuolláičállon soahpamuš lea badjel logi jagi barggu ja ráđđádallamiid boađus eamiálbmogiid servviid ja Kanada ráđđehusa gaskkas. Eamiálbmotjoavkkuid ja ovttaskas olbmuid doaimmat dego stáhta ja girkkuid áššáskuhtán ásodatskuvlla gillámušaid dihtii lea maiddái bággen stáhta gieđahallagoahtit ášši. Das, ahte Kanada ráđđehus lea dál váldán ášši duođas ja čájehan politihkalaš beroštumi, lea stuorra mearkkašupmi eandalitge eamiálbmogiidda muhto maiddái olles Kanadai. Ásodatskuvllat leat Kanada historjjá čáhppes siiddut, maid birra eanas olbmot eai dieđe olus maidige, vaikko dat doibmet gitta 1990-lohkui. Dego ođđa soahpamuš buktá ovdan, lea goit dehálaš buohkaide diehtit dán koloniála historjjá birra. Eamiálbmogiid soardima historjjálaš konteaksta veahkeha áddet eamiálbmogiid dálá servodatlaš dili ja sosiála váttisvuođaid dan sadjái ahte otnábeaivve olbmot oidnet gáhta alde dušše «juhkaluvvan indiána» . ¶
–Mii politiijat ávžžuhit olbmuid leat gozuid alde ja cavgilit politiijai jus váruhit narkotihka geavaheami, lohká Hætta. ¶
Leansmánnebálvá Arvid Næss ávžžuha garrasit biilavuddjiid ložžet leahtu, go siskkabealde Kárášjoga gieldda leat leamaš ollu lihkohisvuođat mas biillat leat vuodján ealggaid njeaiga. ¶
Sámi beakkán «heavyrock» joavkku Intrigue čuojaheaddji, Tore Skoglund oaččui dadjalmassii ealgga sallii, go vujii gaskavahku ealgga njeaiga Ássebávttis, logi kilomehtera máttabealde Kárášjoga márkana. ¶
–Mun oidnen fáhkka ealgga ovddabealde biilla ovdal go beaškkehii. Buot dáhpáhuvvui čalbmeravkaleamis. Ealga bođii čađa ovdaláse, dušše lásemoalut rišihedje guovtte beale oaivvi. Dalle doivon ahte loahppa lea boahtán, muitala Tore Skoglund, gii lea gitarista beakkán sámi joavkkus Intrigues. ¶
–Mun lean duođaid ožžon heakka ja dearvvašvuođa juovlaskeaŋkan, go dán háve ledje mu bealde centimehterat, lohká Tore Skoglund. ¶
Son liikká oaidná duođalašvuođa dáhpáhusas go dan stuorra ealggas lei dušše oaivi ja ovdajuolggit vel olggobealde biilla. ¶
«Gudni lehkos Ipmilii allagasas ja ráfi eatnama alde ¶
–Mun oidnen fáhkka ealgga ovddabealde biilla ovdal go beaškkehii. Buot dáhpáhuvai čalbmeravkaleamis, muitala Tore Skoglund. ¶
GIRKU: 1856 válbmanan girku ceaggá Girkobávtti alde várrevielttis. ¶
Ohcejoga girku dološ girkostobut ceaggájit viiddis Máttajávrri dearpmi alde seammaláganin ja seamma sajiin go dat leat ceaggán jo máŋga čuohte jagi dás ovdal. ¶
Nuppebealde jávrri loktana Mattájávrris measta sneakta Áiligasvárri, duogábealde dán fas dološ olbmuid márkanbáikki suodjala nugohčoduvvon Girkobákti. Gasku bávtti fas ceaggá 1800-logus huksejuvvon geađgegirku, mas sámeálbmot lea ožžon suddadallat galbmon sieluideaset, guldalit jeđđehusa sániid ja lohpádusa agálaš eallimis. ¶
Dáid beivviid mielde boahtá Suoma politiija Guovdageidnui, geas lea mielde liikabeana. Dainna galget politiijat ohcagoahtit jávkan guovdageaidnulačča Oiva Alamattila, gii golggotmánu 16. beaivvi jávkkai. Dan čállá Áššu. Dát beana lea dat seamma beana mii gieskat čájehii gokko Buolbmátjávrris Suomas galge ohcat heavvanan olbmo. Dát olmmoš gávdnui maŋŋel go beana lei čájehan báikki. Alamattila njealjejuvllat sykkel gávdnui ovdal juovllaid jikŋon gitta etnui moadde miilla lulábealde Guovdageainnu márkana. Politiijat ohce dalle Alamattila maid seamma sajis, muhto eai gávdnan su. Go eanet čuvggoda, de áigot politiijat ođđasit ohcagoahtit Alamattila jieŋa vuolde. –Jus mii leat ožžon ruđa boahtte vahkkoloahpa rádjái, de mii ohcagoahtit su lávvordaga, muitala Guovdageainnu leansmánni Nils Henriksen Áššui. ¶
–Dál suinna manná bures dan ektui maid lea šaddan vásihit, lohká Fred Persen mánnodaga Min Áigái. Son lea Rikshospitalet buohcciviesus Oslos, gosa Christer sáddejuvvui maŋŋel lihkuhisvuođa. Doaktárat leat belohahkii gorron gieđa gitta fas. –Doaktárat leat dássážii gorron varrasuonaid suorpmaide gitta ja leat belohahkii gorron gieđa gitta. Dál vurdet moadde beaivvi. Jus ii šatta infekšuvdna gihtii, de gorrot eanet, čilge Persen, gii lea vearrámus suorganeami badjel beassan. Dál lea giitevaš go Porsáŋggus oaččui nu buori veahki doaktáriin ja heahtejoavkkus muđui. –Dan rájes go ožžon oktavuođa AMK-guovddážiin, de oaččuimet veahki hui jođánit. 17 minuvttas lei doavttir das. Gelbbolaš heahtejoavkku dihte oaččui Christer jođánit rivttes veahki, lohká Persen. Ikkaldasas, mii lea 22 km davábealde Leavnnja, dolvojuvvui Christer Sea King helikopteriin Levdnjii, gos fas ambulánsagirdi doalvvui su Osloi. Guhtta diimmu maŋŋel lihkushisvuođa leat Oslos ja guokte diimmu dan maŋŋel opererejuvvo Christer. AMK-guovddážiin gal ii leat Persen beare duhtavaš. Son lei sihke suhttan, balus ja heađis go šattai unnimusat viđa geardde riŋget AMK-guovddážii ovdalgo beasai čađa. Dál son áigu váidit guovddáža fylkkadoaktárii ja Davvi Dearvvašvuhtii. ¶
Bargiidbellodaga sámediggejoavku vuostálastá garrasit Olav Nordstranda priváhta evttohusa ahte álggahit organiserejuvvon bohccobivddu Finnmárkkus. Bohccot mat leat olggobealde Norgga goddeguovlluid, leat priváhta opmodat seammaládje go gusat ja sávzzat. Danne lea evttohus áibbas dohkkemeahttun politihkka Bargiidbellodahkii, ii ge oaččo doarjaga Bargiidbellodaga sámediggejoavkkus. Bargiidbellodaga sámediggejoavkku jođiheaddji ¶
Logaldagastis Lehtola viggá ohcat vástádusa gažaldahkii mii lea dáládáidda ja govvadáidda. Logaldaga vuođđun lei 1990-logus čoggojuvvon materiála, mas son lei jearahallan sámi dáiddáriid. Iver Jåks mielde oba jearaldatásaheapmi čujuha olbmuid vuordit sámi dáiddariid fáttáid ja motiivvaid boahtit sámi kultuvrras. Olggobealde olbmot vurdet sámi dáiddariin eksohtalaš ja stereotyhpalaš sárgosiid. Vuosttažettiin sii ieža háliidit goit leat dáiddárat buhtes dáiddaárvvuid mielde. Dáidagisttis Jåks lea váldán beali ovdamearkka dihtii sámi dološ máilmmigova hejošeapmái. ¶
Finnmarken-aviisa ráhkada stuora ášši das ahte Sámedikki álbmotválljejuvvon ollesáiggepolitihkkáriin lea sullasaš penšuvdnaortnet go stuoradiggeáirasiin. Čálus, mas leat dievva boasttuvuođat, maiddái buhtadusaid dáfus, sáhttá dagahit ahte lohkkit ožžot boasttu dieđuid áššis. Duohtavuohta lea ahte penšuvdnaahki lea 65 jagi, ii ge nu ahte sis lea vuoigatvuohta penšuvdnii golmma áigodaga maŋŋel, beroškeahttá agis, nu go boahtá ovdan reportášas. Viidáseappot čuožžu čuovvovaččat: "Dasa lassin besset sii návddašit buriid nu go finnmárkkovearru, lassi mánáidoaju, nuvttá orrunsaji ja elrávnnji." Duohtavuohta lea, nu go mun dieđán, ahte ii oktage ráđđelahtuin oaččo mánáidoaju, nu ahte mun in dieđe movt Finnmarken sáhttá čállit ahte sii ožžot lassi mánáidoaju. Diehtá go aviisa juoidá maid earát eai dieđe? Dušše guovttis ráđđelahtuin orrot doaibmaguovllu siskkobealde ja návddašit finnmárkkovearu buriid, muhto dan hal gal dahket buohkat geat orrot doaibmaguovllus, vai? Njuolggadusat nuvttá orrunsaji, elrávnnji ja liggema dáfus gusket daidda ollesáiggepolitihkkáriidda geain lea kánttorbáiki Kárášjogas, ja geain lea sierra dállu ruovttubáikkis. Sámediggepresideanttas ja čoahkkinjođihangotti jođiheaddjis leat nuvttá ásodagat ja elrávdnji Kárášjogas. Dat han gal lea govttolaš go sudnos lea dállu doppe maid gos orruba. Eará pendlárat goit ožžot gessosa lassi ássangoluid dáfus, muhto dát oažžuba nuvtta orrunsaji seammaládje go stuoradiggeáirasat ja ovdamearkka dihte dat fylkkapolitihkkárat geat leat ollesáiggis Čáhcesullos, muhto geain lea dállu ruovttubáikkis. Dás lea maiddái dehálaš lasihit ahte SII EAI oaččo borramušbuhtadusa nu movt stuoradiggeáirasat dahket. Lea maiddái čielggas ahte ollesáiggepolitihkkárat geain lea bargobáiki Kárášjogas, galget oažžut gokčojuvvot ruoktotmátkkiid vahkkoloahpain. Sii han leat, seammaládje go stuoradiggeáirasat, iežaset ruovttu válgabiiriin eret ii ge oktage sáhte vuordit ahte sii galget čohkkát Kárášjogas vahkkoloahpaid ja basiid áigge. Earát geat pendlejit, ožžot vearroluoittu ruoktotmátkkiid dáfus. Ja muitte, dát guoská dušše guovtti olbmui, presidentii ja čoahkkinjođihangotti jođiheaddjái. Ráđđelahttu Johan Mikkel Sara oažžu borramušbuhtadusa dušše dalle go lea Kárášjogas ja mátkkiin, ii ge dalle go lea Oslos, nu go boahtá ovdan aviissas. Dát guoská dieđusge maiddái daidda eará ráđđelahtuide geat eai oro Kárášjogas. Várrepresideanta Ragnhild Nystad guhte orru Kárášjogas, ii oaččo maidege lassin, nu ahte maiddái dat lea čielggaduvvon. Politihkalaš ráđđeaddi Johanne Gaup dieđusge ii beasa ávkkástallat Sámedikki penšuvdnaortnegiin, das go son ii leat álbmotválljejuvvon. Ortnetvuođa dihte, nu gohčoduvvon PENŠUVDNANJUNUŠ máksá, seammaládje go earát, oasi bálkkástis Stáhta Penšuvdnakássii. Sii livčče árvvusge bargguin, livčče máksán penšuvdnamávssu ja ožžon lassipenšuvnna go ollejit penšuvdnaahkái, vaikko eai livčče ge čohkkán sámediggeráđis. Finnmarken-aviissa čálus addá boasttu gova Sámedikki buresbirgenortnegiid dáfus. Penšuvdnanjunuš dáidá leat liikka bures ovddastuvvon muđui servodagas go juste Sámedikkis, muhto dál galgá Sámediggi gárdojuvvot, máksos maid máksá. Berit Ranveig Nilssen NSR joavkojođiheaddji ¶
Muhto manai áigi ovdal Lars-Ante liikogođii lávddi alde juoigat. Áibbas nuorran ii oba hálidan ge láhkanit lávddi. ¶
–Nufal. SVL-N ferte ieš guorahallat makkár doaimmaid vuoruhit siskabealde juolluduvvon rámma. Eanetlohku lea duohtavuođas lasihan ruđa SVL-N doaimmaide, go dat maid geasset juolludeimmet lei prošeakta ruhta. Dál leat lasihan dan fasta poasttan, lohká Sara. ¶
Sámi Joatkkaskuvlla oahppit Eurohpalaš Nuoraidparlameantta goalmmát našunála áigodaga konferánssas čakčamánu čihččet beaivve Troandima ráđđeviesus. Gávttehasat govas gurut bealde Malene Balto, Inger Eline Eriksen ja Tine Marie Balto. Maŋábealde Jan Børre Hansen ja Ellen Margrethe Salamonsen. ¶
–Odne lea unnán máhttu makkár váikkuhusat bieggamilluin leat boazodollui. Ealáhusa čuoččuhus lea ahte bieggamillut muosehuhttet bohccuid, muhto Ruoŧa ja Suoma bealde leat áibbas eará vásáhusat gis. Danne lea váttis diehtit váikkuhusaid birra, lohká Nils Henrik Johnson. ¶
–Leimme alážiš go mu almmái Waldemar áiccai juoidá mii lihkadii moadde čuohtemehtera vuolábealde orddas. Jáhkiime álggos dat lei ealga, muhto fáhkka iđistii stuorra guovža. Dalle moai čohkkedeimme, muhto dasttán fas iđii nubbi, goalmmát ja nealját guovža, muitala Lindi. ¶
Rievssatbivdi gii árabut dán vahkku lei dieđihuvvon láhppon Lahpoluobbalis, Guovdageainnu suohkanis, gávdnui dearvan. Politiijat ohce olbmá distat eahket rájes gaskavahkkui, go olbmá bivdoustibat dieđihedje su láhppon. Gaskavahku čuovganeapmái ohce politiijat Sea King helikopteriin ja beatnagiiguin olbmá. Vuollel golbmalot jahkásaš olmmái gávdnui muhtun barttas, 5 km lulabealde Lahpoluobbala. Olmmái dieđihii ieš iežas mátketelefovnnain, muitalii Guovdageainnu leansmánni Sámi radioi. ¶
Colman meiđiha ahte son lea bieggamillosemináras dadjan ahte das ii leat váikkuhus bohccuide, go Ruoŧa ja Suoma bealde leat boazodolliin dušše buorit vásáhusat bieggamilluiguin. ¶
Ola Aarseth čuččoda iežas ođđa Skodain olgobealde framhaldsskuvlabráhka. Gova lea govvidan geassemánus 1956. ¶
Juo moadde diimmu ovdal gaskaija bohtet Gunhild, Sveinung ja earát Gåte joavkkus váldolávdái. Soitet trøndárat bohtet menddo árrat lávdái. Geahččit eai leat dego sallihat ovddabealde lávddi, muhto joavku doallá dohkkehahtti konseartta lávddis sihke boares ja ođđa suoŋaiguin. ¶
–Sihke Lappekodicillenis (1762), Altevatnduomus (1968) ja 1990-vuođđologu Meahcastankommišuvnnas deattuhuvvu ahte máŋga čuohte jagi guohtumat Norgga bealde addá árbevirolaš vuoigatvuođa Ruoŧa sápmelaččaide dáid guovlluide, čuožžuha Nutti Nordlys aviisii. ¶
Veaháš siskelis njárggas doalaiga Leavnjja Mohtotsearvvi Magnus Lindbeck ja Thomas Josefsen freestylašovva crossasihkkeliiguin. Alla njuikumat, dadjat juo rájáid alde ahte lei sihkar dán garra biekkas, čájeheigga soai goansttaid mat ožžon olbmuid vuoiŋŋanasaid geasašit. ¶
Gurutbealde: Erkke-Hánssa Hans - Uhca-Hánsa - Hans Eriksen (r. 1936), otne dovddus sámepolitihkkár, gii diibmá fas máhcai ruovttoluotta NSR-ii; dasto Hánssa viellja Erkke-Hánssa Nils-Eret - Nils Erik Hansen (1919-1988); Nils-Eret bárdni Hans Sverre Hansen (1945-1998), ja olgešbealde ieš áddjá Erkke-Hánsa - Hans Eriksen Varsi (1892-1975). Gova luoikan: Hans Eriksen. ¶
Miessemánu vuosttaš beaivvi čuvggodettiin ja beaivet, iske boazopolitiiját skohterjohtolaga Čuollojávrri birrasis, mii lea máŋga miilla oarjjabealde Guovdageainnu, Ráissa suohkanis. Doppe válde guhtta guovdageaidnolačča vuodjimin skohteriin gárrenoaivvis. ¶
Veahá vulobealde Jergola, ovdal gaskabeaivve vujii nissonolmmoš biillain mannan bearjadaga dorjohaga njeaiga, go máŋŋe juvla beaškehii ráiggil. Doarjja njagagii 5-6 mehtera, ovdal biila bisánii. ¶
Iđđes bearjadaga lei nissonolmmoš boahtemin vuoji Guovdageainnu guovlus Kárášjoga guvlui. Sullii miilla vulobealde Jergola lei turista bisehan biilla, mas lei asahatjorri maŋis, luotta ala. Turista lei biilla bisehan viehka fáhkkáiđáhahkii. Nissonolmmoš galggai garvilit biilla, muhto de juvla beaškehii ráiggil. Biila šlivggihii birrá ja beaškehii máŋolas doarjahaga njeaiga. Soaitahagas ii deaivan turista biilla njeaiga. Nissonolmmoš ii lápmohuvvon lihkohisvuođas. Son logái beassan dán bártideames oaidnit, ahte boahkana lea dehálaš geavahit, go lea biillain vánddardeamen. Fearánii gulla vel, ahte turistat ledje suopmelaččat ja ledje bisanan beaivelottiid bivdit. ¶
Oahpaheaddji Nils Peder Eriksen (gurut), oahppi Raymond Jakobsen (gasku) ja oahpaheaddji Siv Rasmussen (olgeš) leat ovttasráđiid ráhkkanan álbmotbeaivái. Duogábealde oidno veahkkeoahpaheaddji Klemet John Sara. ¶
Dál lea 12 jagi áigi go sámi leavga dohkkehuvvui Sámiráđis. Leavga lea áigá jo dohkkehuvvon čohkkejeaddji symbolan sámiide njealji riikkas. Leavga geavahuvvo almmolaš sámi čalmmustemiin gos gonagasat, stáhtaministtarat ja presideanttat leat oassálastán. Danne galggašii leat čabu čielggas ahte Sámi álbmotbeaivi, guovvamánu guđát beaivi, ávvuduvvo sámi leavgga stággui geassimiin, ainjuo vuos daid gielddain gos doloža rájes lea leamaš stuorra oassi sápmelaččat, nu mo Áltá. Sosialisttalaš bellodahkii galggašii leat lunddolaš Sámi álbmotbeaivvi čalmmusteami doarjut. Dađi bahábut ii leat nu bellodahkii mii iežas nu čábbát gohčoda «Sosialisttalaš Gurutbellodahkan» . SG:a gielddastivrraáirras Ove Andresen celkkii baicce leat provokašuvdnan evttohit ahte Álttá gielda galgá čalmmustuhttit beaivvi (Finnmark Dagblad 12.01.98). Ja Álttá SG:a jođiheaddji, Sven Sønvisen doarju ollásit joavkojođiheaddjis gielddastivrras (FD 13.01.98). Fargga 20 jagi dassái lei SG aktiivva giččus Álttá-báddadeami vuostá, gižžu mii buvttii ahtanuššama sámi iešdovdui ja Sámi Vuoigatvuođalávdegotti ásaheami. SG adnojuvvui bellodahkan mii lei sámiid bealde dáruiduhttima ja kultuvrralaš badjelgeahččama vuostá. Dál ii oro SG dušše sealggi jorggihan sámiide, guovddáš SG:árat Finnmárkkus ja Tromssas leat aktiivvalaččat geavahan gičču sámiid vuostá alcceseaset skáhppot jienaid ja bivnnutvuođa. Sáhttit dušše muittuhit dálá stuorradiggeáirasa Olav Gunnar Ballo, gii jáhkkimis ii livčče nominerejuvvon dahje válljejuvvon almmá falletkeahttá sámiid vuoigatvuođaid. Jo 25.11.96 dajai son Finnmark Dagblad áviissas, ahte ii galgga leat veaháge eahpádus dasa ahte SG lea vuostá buot Sámedikki vuoigatvuođaid. Finnmárkku RV jearai dalle Finnmárkku SG:s ja guovddáš SG:s, makkár orgána lea mearridan dan politihka maid Ballo ovddida. Eat ožžon goassige vástádusa. Tromssasge leat SG:árat dorvvastan sámiid cielaheapmái politihkas, gos SG:a gielddastivrraáirras Ivggus ii háliidan leat ovttas «gámaolbmuiguin» gránnjágielddas Gáivuonas. Nu guhká go guovddáš SG ii reagere, orro leamen nu ahte dát jávoheamit dohkkehuvvojit. Jearrat danne Kristin Halvorsenis ja SG:a jođihangottis muđui: Leago SG:a duogábeale dan sámepolitihka maid njunuš SG:árat Finnmárkkus ja erenoamážit Álttás leat dovddahan medias? Leago guovddáš SG ovttaoaivilis dasa ahte lea provokašuvdna evttohit, ahte gielda mas lea stuorra oassi sápmelaš álbmot, galgá čalmmustuhttit Sámi álbmotbeaivvi sámeleavgga geassimiin? Jus dánge vuoro eat oaččo vástádusa, de ferte dat áddejuvvot dan láhkai, ahte dá lea politihkka maid SG dohkkeha. Álttá RV Merete Sand ¶
KULTUVRRAHiS SÁMESOGALAČČAT? NSR:a boahtteáiggi semináras 1990:s. Gurut: Olav Andersen, Raimo Valle, Anna Ragnhild Broderstad, Else Grethe Broderstad, Janne Hansen ja Vera Eriksen. Duogábealde kronihkkačálli ja Magne Huuva. ¶
Guovddaš sámi gielddain eai leat stuorat rievdadusat geassemáđiin, ovddit jagiid ektui. Buot gielddain leat geassemáđit, main lea frijájohtulat mohtorfievrruiguin. Daidda máđiida ii dárbbaš ohcat sierra vuodjenlobi. Muhtu jus muhtin áigu vánddardit eara sajis mohtorfievrruin, de ferte ohcat sierra lobi. Rabasláhtuid mielde galga vudjot nu ahte šaddut ja eana máđiid lahka eai billašuvva. Fylkamánni sáhttá giddet dáid máđiid, jus lea dárbbášlaš gáhtten dihte eatnama ja šattuid. Kárášjoga gielddas Láhttut 1. Savkadasmáđi, Kárášjoga gilis - Suolobeašjeaggi 2. Ássebákti - Gárdin 3. Čoavddatmohkki - Mollešjohka 4. Šuolggatjotnjálbmi - Ráitevárri - Beaivvašgieddi 5. Šuolggatjotnjálbmi - Ráitevárri - Dálabohki Deanu gielddas Láhttut, main ii leat deaddomearri 1a. Sirbma - Njuorgganjávri - Gurtejávri - Lavnjusjohka 1b. Sirbma - Njuorgganjávri - Miennajávri - jávrriide vulobealde Guolpa 6. Máskevárri - Giezzi 8. Stuorra Jokalas - Lešjávri 9. Nástejávri - Čáhcesullo gieldda rádjái. Láhtut rabas gaskal 15. suoidnemánu - 15. čakčamánu 1c. Sirbma - Urrooaivi - Jogaidgávdnadeapmi - Gieddioaivi - Ilisrahppat 3. Gáldujohka - Garcujávri - Sáddumiellevuovdi 10a. Juovlavuotna - kilomehtera lulabeallai Buotka 10b. Luovttejotávži - Hánájávri Muhtonmuddui rabasmáđii gaskal 15. Suoidnemánu - 15. čakčamánu 5. Máskejohka - Luohttemuorjávrrit Deaddoradji 500 kg 2a.Lákšjoga šaldi - Miennavárri - Ilisrahppat - Stuorra Ilis 4. Hillágurra - Doardna - Uvjaladnja - Áhkajávri 7. Deanodat - Heargečohkka - Geassájávri 11. Álletnjárga - Savetjávri/várri Deaddorádji 3000 kg 2b. Lákšjoga šaldi - Gorživárri - Gárpetjot gátte Stuorra Ilisii - Ladnajávri - Njirranjávri Poršánggu gielddas Láhttu 1. Luostejohka - Rávttošjávri 2. Ivvángođiidvuovdi - Ailegasjávri 3. Guhkesrohttu - Mássajávri 4. Dážagieddi - Keaissajávri 5. Bissojohka - Čalbmelanávži 6. Goarahatjávri - Skáiddajavri 7. Ikkeldas - Skáiddajávri 8. Ikkeldas - Čoalbmejávri 9. Dat láhttu lea giddejuvvon. Guovddageainnu suohkanis Láhttu 1. Máze - Ragesluoppal 2. Máze - Soagŋojávri 3. Vuoddašjohka - Ahkarvárri - Iešjavri 4. Vuolle Máze - Duottarvirdnejávri 5. Mieron - Njárgajávri 6. Mohkkejeaggi - Geašjávri 7. Láhpoluoppal - Náhpolsáiva 8. Ávži - Bealjasjávri 9. Ávži - Vuolganmašjohka - Lávvojávri 10.Suohpatjávri - Ávževuopmi 11.Oskal - Rietnjajávri 12.Ákšomuotki - Goahteluoppal Unjárgga gielddas Láhttu 1. Unjárgga girkobáiki - Ánnejotmohkki. Dán láhttus suorgi Suovvejávrai 2. Fuoikanjárga - Skálvejávrri bártaguovlu 3. Hearrágoahti (Nyborg) - Ánnejotmohkki. Suorgi seammo go láhttu nr 1. 4. Stuoravuonguolbanis Reahpenjohka, lahka Áidnejávrri. Dán láhttus manna nubbe suorgi Njiđgujávrai. ¶
Nr Joavku Loahppaáigi Maŋobealde ¶
Oarjja bealde Deanu šalddi ¶
Alpo Aikio šaddá luossagonagassan luosain, mii dettii 18,2 kilo. Dan gottii son Bieldansavvonis vulobealde Geavŋŋá. ¶
Maŋemuš vahkuid leat gilvui dieđihuvvon hui unnán luosat, muhto mannan vahku lea heajumus vahkku leamaš obba gilvohallamis, goit maid mii vuohttit. Mannan vahku ii dieđihuvvon ii oktage luossa vulobealde Ohcejoga. Liikká šadde vuollin Deanus maid luossagonagasat mannan vahku. ¶
Oiva suhkagođii vuoi luossa šadda sudno bajábeallái. Son diđii bures ahte luossa ferte iežas bajábealde amas beassat, jus luossa jorggiha vuostterávdnjái. Jus lea bajábealde luosa, go dat ruohtasta vuosterávdnjái, de lea bahá beassat, go siibma loaččiha ja nu sáhttá áŋkor rohttahuvvat eret. Dan leat oahppan luossabivdit nevvodan su. ¶
Ná doaivu Min Áiggi journalistta joavkku šaddat. Sápmi čiekča 4-3-3. MOALAS:Johan Søderholm, Angelholms FF SUODJALUSAS: Olgešbealde: Jonny Staffanson, Gimonas CK. Son čiekča nuppi divišuvnnas ja sáhttá čiekčat sihke olgeš ja gurut bealde suodjalusas. Son lei maid maŋemus mielde Sámi riikkajoavkkus. Son šadda nágget Jon Harjoin, Álttás, gii lea dán jagi čiekčan hui bures. Gaskacakkit:Tor-Even Stamnes, Áltá ja Odd Karl Stangnes, Budeadju. Soai leaba sihkkarat joavkkus. Gurutbealde:Jan Egil Brekke, gii lea maid sihkkar joavkkus. GASKAŠILLJU: Sihkkarat leaba Roger Hammari, Áltá, Ulf Heikki, Lira Luleju. Goalmmát olmmái šadda váttis. Ferte leat Peter Ritzen, Gimonas CK, 2.divišuvnnas. Son doarru saji alde Guovdageainnu Joar Eira Rasdalain. Rasdal lea bures čiekčan dál čávčča beallái, nu diet sadji leage hui eahpesihkkár. FALLEHEAPMI: OlgešbealravddasTromssa Leif Arne Brekke. Son lea dien báikkis čiekčan maŋemus jagiid, ja dárbbašuvvo vai joavku oažžu eambbo «trøkka» ovddasguvlui. Falleheaddji:Ole Johan Henriksen, Skierva. Son lea guhká leamaš beakkán ja buorre moallabáhčči davvin. Álttá Rune Stamnes lea su gilvaleaddji. Stamnes ii váldde saji go lea beare geahpas. Gurutbealravddas:Giellevári Jan Erik Lantta. Son lea čiekči gii sáhttá vaikko gos čiekčat. Rune Stamnes ja Fløya Mathis Mienna leat su gilvaleaddjit. Jus Joar Rasdal váldá Peter Ritzena sajii gaskašiljus, de lea Ritzen gurutbealravddas. STUOLUIN GEAHČČAME: Moallaolmmái Andreas Andersson, Malmberget AIF. Suodjaleaddjit Jon Harjo, Áltá ja Jonas Kuorak, Luleju FC. Gaskašillju Joar Eira Rasdal, Guovdageaidnu ja Mathis Mienna, Fløya. Falleheaddji Rune Stamnes, Áltá. –Diet joavku ii leat nu jallat čohkkejuvvon. In sáhte duođaštit movt loahpaloahpas šadda, dadjá Ole Isak Mienna oanehis kommentáras. ¶
•• Sotnabeaivi - borgemánu 9. beaivi - lea Máilmmi álgoálbmogiid beaivi. Dan láhkai gudnejahttá Ovttastuvvan Nášuvnnat (ON) álgoálbmogiid ja fuomášuhttet máilmmi álgoálbmogiid dili. •• 300 miljon olbmo 70 riikkas gullet man nu lágan álgoálbmotjovkui. Álgoálbmogat hálddašit maid 80 proseantta máilmmi kultuvrralaš eatnatvuođa. •• Eai leat dattetge álgoálbmogat matge fámolaš joavkkuid. Eanaš guovlluin máilmmis álgoálbmogat eai hálddaš iežaset eatnamiid. Eaige sis leat kultuvrralaš eaige politihkalaš vuoigatvuođat. Ollu álgoálbmogat ellet baicce vártnuhis dilis. •• Daid olbmuid ektui eallit dieđusge mii sápmelaččat hearráid dili, muhto maiddái mis váilot eananvuoigatvuođat ja Sámis leat kultuvrralaš ja politihkalaš vuoigatvuođat dušše unnimus dohkálaš dásis dahje vaikko vel dohkketmeahttun dásis. Dattetge sáhttá leat ávkin dahkat dego Ruoŧa beale sámepolitihkkárat geat sotnabeaivvi dollet preassakonfereanssa Stockholmas fuomášuhttit sápmelaččaid dili álgoálbmogin Ruoŧas. •• Earretgo Stockholmas leat doalut dušše moattis báikkis Sámis. Ruoŧa bealde Dierdnas ja Norgga bealde Romssas leat ovttaskas olbmot ja searvvit lágideamen doaluid álgoálbmotbeaivvi oktavuođas. Dáid doaluide mii sávvat buori boahtima ja lágideaddjiide fas lihku bargguin. •• Muđuid ii leat min mielas nu ártet go eai leat eanet doalut. Beaivi lea njulgestaga heajus áiggis. Sámis leat luopmoáigi, luomeáigi, bivdu ja feara mii. Boahtteáiggis go beaivi lea eanet ceggan muitui, de dat sáhttá jorrat beaivin goas čájeha solidaritehta eará álgoálbmogiidda. ¶
Iivar Pieski lei suouidnemánu 23. beaivve jogas, nugo máŋgii ovdal. Son lei suhkamin Luossagoatnjilii, go darvehii luosa. Gesii dan fatnasii ja fuopmái, ahte das ledje erenoamáš mearkkat. Juste maŋábeal čalmmiid ledje jorba mearkkat. Go daid geahčadii lagabui, de fuomašii ahte dan jorbba alde lei vel unnit jorbba. Dat lea dego livčče nubbi čalbmebárra duogábealde albma čalmmiid. ¶
Iivar lohká leat váttisin einnostit luonddu čiekŋalis aššiid. Son ii sáhte sihkkkarit dadjat, mii sáhttá dasa leat sivvan. Iivar orro oaivvildeamen ahte olmmoš ii gal leat daid mearkkaid bidjan. Son lohká jus dušše nuppe bealde livčče dákkáraš mearka, de soaittášii álkit gávdnat dasa lunddolaš čilgehusa. Sáhttá gal leamen boares vihki veajet rájes juo, árvvoštallá son. ¶
NJÁVDÁN: Finnmárkku fylkka birasgáhttenossodat lea addán lobi goddit luosaid el-rávnnjiin Norgga bealde Njávdánjogas. Deanu fuođđo- ja guolledutkanásahus (RKTL) áigu čađahit iskkademiid 24.8. gitta 12.9. áigodagas. Ulbmilin lea dutkat man ollu luossaveajehat leat dihto guovllus ja daid leavvama ja šattu. ¶
Kristiina lei bidjan millii, ahte dál galgá Marianne váibadit luosa geažusgeahčái oahppan dihte. –Veahá gal ledjen váldán stággui vihken dihte. Dovden bures ahte lea sulli 20 kilosaš luossa, muitala Kristiina. Soai leigga dál sullii ovtta kilomehtara vulobealde Águoikka, lahka Vuovdeguoikka skuvlla. Luossa lei váibagoahtán ja álggiiga luosa geassit coaganii. Dál leigga Marianne gánddaguovttos maid boahtán nuppi fatnasiin. ¶
Luosa roahkastii Kristiina njuolga oaivve čađa ja rohttii fanasravdda badjel. –Marianne fađđugođii luosa oaivái, dego livčče hárri goddimin. Luossa orui dušše geahčamin sutnje ja jurddašeamen maid dát dál. Válden šluppoha ja časken dan mađe vuoi gaidná, reašká Kristiina Águoikkas, vulobealde Gáregasnjárgga. Luossa dohppii smávva muorrávuggii ja lei gitta masá njielus. Nannosit lei gitta. Maŋŋel go ledje ožžon luosa fatnasii ja heakka eret, de lei sis hirbmat stuorra illu. Čájehuvvui maid ahte luossa lei aiddo boahtán mearas, go lei áibbas šealgat. ¶
Ii oktage Sámedikkiid leat ávvudeamen Máilmmi álgoálbmotbeaivvi mange láhkai. Sihke Norgga, Ruota ja Suoma Sámedikkiin dieđihuvvo ahte eai leat lágideamen maidege eaige ávvudeamen beaivvi sierranas vuogi meilde. Muhto muhtin doalut leat dattetge Sámis. Ruota bealde leat álgoálbmotbeaivvi oktavuođas doalut Dierdnas máttasámeguovllus. Sámi Meašttirvuođa oktavuođas Stockholmas lágiduvvo fas Ipmilbálvalus ja preassakonfereansa álgoálbmogiid diliin gos Sámedikki ovddasteaddjit oassálastet. Romssas lágiduvvo fas beaivvi oktavuođas dáiddačájáhus arctic galleryas ja sámi Ipmilbálvalus. Vuossárgga dollojuvvo fas seminára mii lea gohčoduvvon Sámi osku ovdal ja dál. ¶
VUOLGIMIN: Johkavávttat ráhkkaneamen mátkái. Gurut bealde Josef K. Boine, Terje Isaksen, Magne Persen ja Nils Mathis Gaup. ¶
Dán geasi leat Norgga bealde badjin Deanus viđas barggus geat galget olahit bearráigeahččat viiddis guovllus ollu jogaid. Sin bargun lea bearráigeahččat vuollin Leavvajoga rájes gitta badjin Ánarjoga gierragii. Dasa lassin leat vel oalgejogat Iešjohka, Kárášjohka, Váljohka, Gošjohka, Bávttajohka ja Geaimmejohka. Sii álge bargui geassemánu 8. beaivve ja leat dábálaččat olles barggus gitta čakčamánu loahpageahčái. Sidjiide gullá maid iskat leatgo luossareiveeaiggádiin ortnegis buot áššit mat gáibiduvvojit. Earret eará iskat leatgo láddjengáibádusat ollášuhtton. ¶
Čielggus rávisolbmot, nugohčoduvvon «idjagáranasat» galget dás rájes vahkkoloahpaid áittardit nuorra deatnolaččaid dánsonbáikkiid ja almmolaš báikkiid olggobealde. Jurdaga duogábealde lea suohkanbáhppa Stein Ovesen. Doaivva lea dán vahkuloahpa jo álggahit fálaldaga. Siidu 3 ¶
Mii dáhpáhuvvo «back stage» maŋimuš diimmu ovdalgo Beaivváš Sámi Teáhter neavttárat galget lávddi ala Jeagge Jussá čájálamasan? Min Áigi vulggii roggat sin čiegusvuođaid ja dollii Unjárgii čuovvut teáhterjoavkku. Diibmu 18.00: Buot orru leamen gárvvis go čákŋalan sisa Unjárgga kulturvissui. Lávddi leat juo ceggegoahtán diibmu 12.00 rájes, de dál lea buot badjin. Sihke várit maid gaskkas Jeagge Jussá viehká, muhkkeduvdnii guovdu láhti ja Niibe Nillá viidnabuvdage lea sajis. Lávddi alde dáhpáhuvvo gusto juoidá dál juo. Okta neavttáriin Sara Margrethe Oskal lea liggemen. Son rahčá sihke «push ups» ja luvve maŋŋá olggiid. –Duođai in sáhte mannat lávddi ala jus in leat bures liggen. Mun dušše ferten ligget, dadjá son čábbámus mojiin munnje. De ihtá maid Anitta Suikkari, velleda lávdái ja láhttegoahtá imašlaččat. –Hrrr, brrr, hrrrrrr, trento, trinto, tronto. Árpmobeales jurdilan, ja illá duosttan govve su ovdal jávkkihan albmáid molssodanlatnjii geahččat mii doppeges. Diibmu 18.15: Dáppe čohkohallet gánddat. Nils Utsi, dahje Jeagge Jussá ieš lea aiddobáliid geargan vuoidamen ámadaju. Go geahčastan, de leat buohkat čáhppadat birra čalmmiid. –Ii fal geavahit blitza go leat lávddi alde. Ikte lei muhtin fánen Čáhcesullos guhte oppa áigge geavahii blitza govvedettiin. Dat ii leat buorre midjiide lávddis, dadjá Svein Birger Olsen guhte neaktá Niibe Nillá. –Muitte fal dan, muđui fertet dutnje addit spižáid nugo Čáhcesullos dagaimet blitzaalbmáin maŋŋágo gearggaimet. Dalle buohkat reaškigohtet issorasat go mun vuollegasat lohpidan ahte in fal daga. Diibmu 18.30: Moai báhce vel Nils Utsiin čohkohallat molssodanlatnji maŋŋá go Nils Henrik Buljo (Nikko) ja Toivo Lukkari leaba soavastan gárvvisin ja jávkkiheaba gosanu. –Leatgo nearvvat dál diibmobeale ovdal? –Dál leat nearvvat áibbas jávkan. Lean dušše áibbas konsentrerejuvvon ja jaskat rupmašis. In darbbaš ligget nugo máŋggas eará neavttárat, čilge Nils Utsi. –Jurddašatgo geahččiid dál? –Joo..Máŋgii. Hui dehálaš lea ahte leat buorit geahččit. Jus beare leat 7, 10 dahje 15 geahčči geat duođaid leat mielde, de lea dat hui buorre midjiide neavttáriidda. Mii dovdat dan nu bures, vástida Nils Utsii guhte liikká ii oru nu rahčamen molsut identitehtas Jeagge Jussái nugo eará neavttárat. Fuobmán ahte Nils Utsi ain juoiggasta vuollegasat ja hommáda suopmaniin. –It loga alddes leat nearvvaid ovdalgo manat lávdái. Iigo bala maidege mannat boastut? –Don dieđát ahte go dás lea leamaš mielde nu guhkká go mun dál, de ii leat duođaid šat mastege mas ballat. Okta ášši lei juste dán Jeagge Jussá bihtás álggus. In lean nu čielggas dáid luđiin. Nugo lávlagiid go leat dárogilli, de lea hui álki muitit sániid ja daid deattuhit. Šuokŋa boahtá iešalddes go daid muitá. Muhto luohti ja juoigat, dalle oainnat ii leat mihkkege masa šuoŋa darvviha, čilge Nils Utsi. Diibmu 18.50: Dalle divttán Nils Utsi ráfis šaddat Jeagge Jussán ja manan teáhtersálii ja ovdalatnjii gos bileahtaid vuvdet. Olbmot háleštit ja orui buorre vuoigŋa buohkain ovdalgo teáhtersálii čohkkánišgohtet. Teáhterveterána Ann Jorid Henriksen dieđusge lei vuosttasin doppe. Diibmu18.55: Dál ii leat go vihtta minuhta ovdalgo diibmu lea čieža ja teáhterbihttá galggašii álgit. Manan fas «back stage» ja dál leat buot neavttárat čohkohallamin birra beavddi justa lávddi duohken. Lea áibbas seavdnjat ja jaskat. Mun dovddan iežan du viessogáikun guhte lean leansmánni vistái gáikon boastut. Ja jus dajašin ahte áibmu dušše doarggista jaskesvuođas, de inba gielisge. Muhto sálas gal gullojit šluppardeamen. Diibmu 19.00:Dál galggašii teáhterbihttá álgit ja mun ain «klumsen» lávddi duogábeal neavttáriid sealggeduohken. De boahtá gohcci geas lea ovddasvástádus dadjat goas sii lávdái galget gergosat. –Fertebehtet vel vihtta minuhta vuordit go 12 ruoššaoahpaheaddji bohtet veahá maŋŋit. Neavttár Svein Birger lea áidna gii juoidá dahká. Son viehká ovddas maŋos dego čuggejuvvon spiidni. Son datte oaivvilda ahte vuordit ii daga maidege, go oahpaheaddjit leat buohkat nissonat. Muhto liikká: minuhtat gollet nu mearehis njozet dassážii go fáhkkestaga gullogoahtá musihkka ja sevnnjoda. Jeagge Jussá vázzila lávddi ala ja gávastallá nagirčalmmiiguin. De gullo helvehis nissonsuopman: «Jeagge Jussááá» . ¶
DEATNU: Dat ođđa bivttasbuvda buvdaguovddážis Deanu Šalddis rieviduvvui lávvárdaga čuovganeapmái 2000 ruvnnu molsaruđaid ovddas. Rievvár lea mannan olggus duogábealde uksareaigge diibmu 03.00. –Muhto mo leat beassan sisa lea midjiide áibbas čiegus. Dan eat dieđe. Muhto mii bargat dan vuođul maid diehtit, dadjá leansmánnebálva Stig Erling Einarsen. ¶
Beaivváš Sámi Teáhter soaitá álggahit ođđa áigerehkenastima dáiddalaš dási dáfus; Áigi ovdal ja maŋŋá Nils Utsi. Ná oktageardánit čilge Min Áiggi árvvoštalli dan erenoamáš buori barggu maid Nils Utsi dahká lávddi alde «Jeagge-Jussá» čájálmasas. ¶
Sápmelaš neavttár Nils Reidar Utsi (54) lea guhká rámiduvvon iežas lávdedáidaga ovddas. Son lei vuosttaš sápmelaš Stáhta teáhterallaskuvllas. Sus leat leamaš máŋga stuorra menestusa Hålogaland Teateriin, man son lei mielde álggaheamen. Easkka mannan bearjadaga beasai sápmelaš álbmot vuosttaš geardde oaidnit su neaktimin iežas eatnigillii sápmelaččaid iežaset teáhteris. Dat šattai dievaslaš menestussan. Guovdageainnu sátnejođiheaddji, Anton Reier Dahl čilgiige dan vuohkkasit vuosttaščájálmasa rássegeigendilálašvuođa oktavuođas. «Mii leat guhká vuorddašan Niillasa boahtit Beaivváš Sámi Teáhterii neavttárin. Daddjojuvvo ahte son gii vuorddaša juoga buori, son ii vuordde duššás» , lohká Dahl. Min Áiggi árvvoštalli lea olu juhkanolbmuid oaidnán eallimistis, sihke speadjalis, almmolaš šlagganbáikkiin, ruovttufeasttain, heajain, máŋggalágan ávvudilálašvuođain, valáštallandoaluid oktavuođas, tv:s ja teáhterlávddiid alde. Arve Oppsal lea dássái leamaš juhkanolmmoš nummar okta. Liikká, dát árvvoštalli ii jáhke, ahte makkárge teáhterlávddis goassige lea leamaš nu juhkan olmmoš go bearjadaga oidnui Beaivváš Sámi Teáhtera «Jeagge-Jussá» vuosttaščájálmasas. Nils Utsi ii dušše neavtte Jeagge-Jussá, lávddi alde son lea Jeagge-Jussá. Nils Utsi lea várra stuorámus gummeamadádju mii sápmelaš teáhterlávddi alde goassige lea leamaš. Rumašgiella, mimihkka, lihkastagat, visot čájehit ollásit mielladili mas Jeagge-Jussá geažosáiggiid lea. Juolggit, gieđat, čoavji, čielgi, na visot rumašlahtut leat ollásit fárus. Go Jeagge-Jussá lea balus, de lea olles rumaš balus. Jus son lea eahpevissis, de rumaš maid govvida dan. Nu mo Jeagge-Jussá ieš nu deaivilit čilge dán čájálmasas go galggašii mearridit, ahte galgágo márkanii mannat sáibbu oastit vai galggašiigo Niibe-Nillá gávppis bisánit uhca-veahá válddestit. Sus lea hirbmat miella juhkamuššii, seammásgo ballá ahte su gálgu, Geađge-Gáhte, hušku su: «Mu čoavji ja juolggit gal áiggošedje, muhto sealgi ii» . Nils Utsi lea eahpitkeahttá Jeagge-Jussá čájálmasa áidna ja stuorámus násti. Eará neavttárat gártet dušše statisttat, vaikko sii eai eisege daga makkárge heajos barggu. Svein Birger Olsen, Anitta Suikkari, Toivo Lukkari, Sara Margrethe Oskal ja Egil Keskitalo leat buohkat luohtehahttit rollaineaset. Seamma lea debutánta Nils Henrik «Nikko» Buljo. Liikká fertejit sii buohkat dán symfoniijas dohkkehit čuojahit nubbinfioliinna. Jeagge-Jussá lea ođđa stuorra Beaivváš-klassihkkár. Čájálmas lea suohtas, das leat erenoamáš buorit neavttárprestašuvnnat ja čuovga, lávdebarggut, musihkka, bivttasteapmi leat vuohkkasit heivehuvvon oktii. Fertet doapmat sihkkarastit bileahtaid dán stuorra teáhterčájálmassii. (Guđeš) ¶
Siida čorrat duohken: Jarre Lásse Helander (12) áhččiin Svein Ottar Helanderiin meaiggadeaba duljiid alde olggubeal lávu. –Beaskkain moai ean gal galbmo, dadjá Svein Ottar. Reidar Wigelius fas čuččoda bessodatsabehiid alde. ¶
–Olu parlameantalahtut leatge ieža unnitlogu gielaide gullevaččat. Sii leatge álggahan eahpeformála unnitlohkoálbmoga joavkku, mii geahččala váikkuhit EU:a minoritehtapolitihka. –Dat joavku lea gieskat leamaš čoahkkimis Eurohpa kommišuvnna presideanttain. Diehtu sutnje lei čuovvovaš. «EU stuorru go Nuorta-Eurohpa riikkat servet. Daid riikkaide leat bidjan garra gáibádusaid minoritehtapolitihka ektui. Muhto EU siskkobealde eai leat bidjan seammá gáibádusaid riikkaid minoritehtapolitihkkii.» ¶
Ávži lea beakkán gilli sullii miilla nuorttabealde Guovdageainnu, gos orrot dál sullii 70 olbmo. Olbmot dihtet gili birra go leat sihke girjefáhcat ja šála mii guoddá gili nama. Ávžži-fáhcat ja Ávžži-šála leat dovddus duojit maid Ávžži olbmot leat fuomášan. Min Áigi lea finadan Inger Marie M. Pentha guossis, son lea duojár gii fuomašii Ávžži-šála. ¶
PORSÁŊGU: Aiddo Leavnnja olgobealde lea suola gággan bartta vuossárgga dahje maŋŋebárgga. Bartaeaiggádat fuobmájedje ieža ášši ja dieđihedje leansmánnii. Suola lea beassan bartta sisa cuvkemin uksaglása. Sii leat dolvon stereorusttegiid. –Mii veaháš vihkkot dihto olbmo áššis, muhto leat ain dan dutkamin, muitala Porsáŋggus leansmánnebálvá Ingrid Mikkelsen. ¶
Válgalogahallan ráhkaduvvo válggaid veardde nu ahte dieđuid sáhttá dárkkistit, muhto notáhtaid ii oaččo dahkat eaige addit dieđuid almmolaččat leat gildojuvvon. Goitge eiseválddit besset geahččat seailluhuvvon válgalogahallama jos sis dasa lea erenoamáš sivva. Válggaid olggobealde sáhttá Sámediggi addit válgalogahallamis dieđuid ovmearkka dihtii dieđálaš ulbmiliidda. Loahppaloahpalaččat lea Sámediggi ieš gii mearrida buot válggaide guoski áššiin. Sámedikki cealkámuša loahpas lea goitge vel vejolašvuohta váidit Suoma alimusriektái. ¶
–Dáid basiid lea leamaš ollu billisteapme. Juovllaid čuoččui okta biila olggobealde Boazodoallohálddahusa. Das leat cuvken guokte láse. Reinproduktera olggobealde leat billistan biilamotorliggengoanstaid. Doppe leat maid billistan ovtta guorbmebiilla ja gohttenvovnna. Ájastealli mánáidgárddis leat ges billistan moadde čuovgga. Seamma leat bargan joatkkaskuvlla olggobealde. Eat dieđe geat leat daid bargán. Reinproduktera luhtte leat oidnon guokte olbmo 30.12. Jus oktage lea oaidnán maidege, dieđit politijai, sihtá leansmánnibálvá Bendik Hætta. ¶
Duhpát sáhttá maid várjalit. Indiánat vuide duhpáha ámadadjui ja rupmašii. Ná sii balde jápminipmila, Pucuch. Jos Pucuch lahkonii indiána váldit su gitta, de duhpáthádja galggašii leat nu guohca ahte ipmil vulggii báhtui. Duhpátšaddu maid adnojuvvui ipmilin, ja maya-indiánat jáhkke ahte arveipmilat borgguhedje mealgat olu. Hui dábálaš vuohki geavahit duhpáha otná Honduras lea čađahit rituála beastit iežat go nubbi lea bahá bidjan du ala. Dalle geavaha sigár-rohkosa. Ovcci sigára čadnojit oktii iešguđetlágan ivnniiguin. Ivnnit muitalit maid dáhttu, ja lea oassi rituálas maid buot sosiála dásit ja seađut (klasser) geavahit. ¶
Ná, dahje áigumuš lea ahte galgá gulahallat Norgga bealde Kárášjogas gitta Sirbmá rádjái čakčat. Muhto teoriija ja duohta dilli ii leat seammá ášši. Dan fuobmái Telenor Mobil gokčandirektevra Bjørn Amundsen go válddii Min Áiggi fárrui vuojašit Deanuleagis dá ovddet beaivvi. ¶
Telenor Mobil lea bidjan gulahallanrusttegiid guovtti ođđa báikái mannan vahku. Váljogas ja Borsejogas leat dál rusttegat mat dahket ahte sáhttá geavahit GSM-telefovnnaid viidát guovllus Deanuleagis. Amundsen áiggui guorahallat man bures dál doaibmá. Ođđa rusttet Borsejogas galggašii addit GSM-oktavuođa earret eará Leavvajogas. Muhto beannot kilomehtera ovdal hotealla «jápmá» telefovnna. Golbma kilomehtera vuolabealde oažžu fas oktavuođa. –Lea okta hotealla ja okta duottarstohpu dán gaskkas ja dieđusge telefovdna ii doaimma dáppe, šlundá máilmmi áidna gokčandirektevra ja bardá oaivvi. –Simuleremat čájehedje ahte gokčat Leavvajoga, son čilge ja lohpida ahte dás ferte gávdnat čovdosa. Várra gártá bidjat ođđa mástta. –Lea váttisvuohtan miehta Deanuleagis ahte leat nu ollu leagit ja ceakkus vielttit. Lea váttis oažžut signalaid sisa jos juoidá lea mástta ja telefovnna gaskka. ¶
Sámedikki barggut lea huksejuvvon dan ala ahte dat barget riikka dásis. Goitge dáppe Suoma beale Sámedikkis leat ressurssat dušše riikka dásis bargat. Dat ii oba sáhte ge bargat riikkaidgaskasaš dásis. Lea ohccon dáid bargguide 6,7 miljon ruvnnu. Lea go vejolaš fidnet nu olu buhtes ruđa dáid doaimmaide. Dahje geavvá go nu ahte ferte sirdit muhtin doaimmaid ressurssaid ja olbmuid dálá Sámedikkiin ođđa parlamentaralaš ráđđái? Na, orru dieđusge nu ahte lea oalle stuorra supmi álggus oažžut jos gos nu eará sajis ii luvve. Suoma bealde leat hui heittot addit ođđa virgiide ruđa. Muhto goitge lea čielggas dat mii lea boahtán ovdán eiseválddiid bealis Sámedikkit leat geat ovddastit virggálaččat sámit ja Sámi Parlamentaralaš Ráđđi lea buorre ulbmil dasa ahte dorjot dan ulbmila ja lea dadjan ahte lea erenoamáš buorre oktasašbargovuohki. Muhto mo gávnnahit dan davviriikkalaš sámi ovttasbarggu ii leat velá loahpahuvvon Ministtárráđis ii uhtes Sámiráđisge. ¶
Muhtin skealmmat leat Šuorpmus Kárášjoga siste geavahan áibbas lobihis bivdosiid, áŋkoriid, maiguin roahkasta luosaid. –Hui váidalahtti go geavahit dákkár bivdovuogi, lohká Kárášjoga leansmánne Svein Hanssen. Suoma bealde leat fas golbma suopmelačča dušše sáhkohallan maŋŋá go Deanu oalgejogas bivde seakteguliin, ja dieinna lágiin livčče sáhttán fievrridit Gyrodactylus Salaris Deanu čázádahkii. Siidu 7 ja oaivečálus ¶
Rissebávtti kája lea fáhkkestaga rievddihan filbmalávdin go NRK Sámi TV lea govveme Bala Bala TV ráiddu. Lea jur dan alde ahte olles NRK filbmenjoavkku ii bosát merrii garra austán biekkas Unjárggas, dán čáppá geassebeaivvi. Guollebivdi riebut, geat leat geavvan neavttárin, šaddet logeháve lovttohallat duon ovttahat guollekássa ovdal go filbmejeaddjit duhtet. ¶
Luossabivdu lea fas bárrahassii jođus ja dán jagi orru šaddamin oalle buorre luossajahki. Olbmot ságastallet beaivválaččat bivddu birra ja gulaskuddet guđet guimmiiguineaset juo lea luosa goddán, ja eatnašat vástidaddet ahte lea gal beassan basistit dahje vuoššastit. •• Deanuleagi ássiide leage luossabivdu mávssolaš, sihke kulturguoddin, astoáiggedoaibman, lassi sisaboahtun ja maiddái ássiid doalaheaddjin. Dát leat oktiibuot oasit mat dahket ahte dáppe ba ássetge olbmot ná ollu. Ja luossabivdu lea okta daid stuorámus jagi dáhpáhusain man birra ságastallojuvvo dadjat juo birra jagi olles leagis. •• Mo jus luossa jávká olles leagis? •• Maŋimuš jagiid leat ihtigoahtán stuorát ja stuorát áitagat olles luosanállái, maiddáige lea dát áitta garas Deanu čázadahkii. Norgga bealde diehtit ahte ollu jogain lea luossa álfárot nohkan dávddaid geažil ja dát sáhttá maiddái midjiide dáhpáhuvvat. •• Suoma bealde lea áiddo dál celkon mearrádus lobihis luossabivdoáššis. Dán áššis ledje albmát rihkkon dadjat juo buot bivdolágaid ja bivdonjuolggadusaid maid lei dadjat juo vejolaš rihkkut. Stuorámus rihkkun min mielas lei ahte sii ledje geavahan sisafievrriduvvon smávva guliid seaktin. •• Ollusiidda Deanuleagis lea luossaparasihtta Gyrodactylus Salaris sátni veahka issoras ja balddahahtti. Dat mii lea ain eanet váigat, lea ahte doppe gávdnojit olbmot mat eai beroš dán áitagis maidege. Iežaset berošmeahttunvuođas ja jallavuođas sáhttet sii dákkár daguin váikkuhit olles servodagaid eallimiidda ja sámi kultuvrii goappašiid bealde riikkarájáid. •• Nubbi suorggahahtti dáhpáhus dán áššis lea áššáskuhttiid láivevuohta láhkarihkkuid vuostá. Lobihisbivdit besse áššis eret dušše smávva sáhkuiguin. Orru nu ahte eiseválddiid maid eai váldde luossanáli jávkanáitaga duođasin. •• Dát ášši duođaid čájeha ahte min guovlluin dadjat juo beaivválaččat dáhpáhuvvet dagut mat buktet min lagabuid ja lagabuid roassu. Iežamet bealis, politihkkáriid bealis ja almmolaš eiseválddiid bealis ferte dál eanet dahkkot ahte geahččalit caggat dán roassu joavdamis min guvlui. •• Vuosttas lávkin dása sáhtášii leat ahte juohke áidna bivdis lea oidnosis varas duođaštus ahte son lea buhtistan bivdoávdnasiid. Easkka dalle oaččošii buohkaid muitit ja beroštit áitagis ovdal go eará ja garrasit mearrádusat biddjojit doibmii caggandihtii mahkáš Gyrodactylusa leavvamis Detnui. ¶
SÁPMI: Suomas leat johttibolesat deaivamis birra jándora geainnuid alde beassážiid áigge. –Eai leat goitge almmuhuvvon eanet johtolatdárkkistusat go mat dábálaččat leat beassážiid áigge, muitala Matti Suhonen Avvil bolesis. Norgga bealde leat maid johttibolesat beassážiid áigge geainnuid alde dárkkisteamen johtolaga dorvvolašvuođa. Sii isket leat doppe gos johtolat vuordimis lea stuorámus. –Muđuid leat mis gádjonbeatnagat birra jándora vuolginláhkai jus oktage čuoigá ollu doaresbealde láhtuid gos sáhttá leat uđasvárra, muitala Sølve Johansen Čáhcesullos. ¶
DEATNU: Bajásšaddan- ja fuolahuslávdegoddi lea evttohan dákkár giddenáiggi Deanu gieldda buvddaide vuollavuovdimii. Evttohus dohkkehuvvui 7 jienain 2 jiena vuostá. ••Vuollavuovdináigi Deanu gielddas - diibmu 20.00 rádjai árgabeivviid ja diibmu 18.00 rádjai lávvardagaid. Ii leat lohpi vuovdit vuola sotnabeivviid ja bassebeivviid. Dát galgá gieđahallot gielddastivrras dán maŋŋebárgga. Nubbi evttohus man duogábealde lei alkoholpolitihkalaš ákkastalan hilgojuvvui. Doppe evttohuvvui árabut giddet: diibmu 18.00 árgabeivviid ja 15.00 lávvardagaid. Sotnabeivviid ja bassebeivviid ii fas vuovdinlohpi. ¶
Dát lea hárdán máŋga almmolaš ámmátalbmá, ja iešstivrenguovlluid olbmot ledje daid gaskkas geat goddojedje juovlamánu 27. beaivvi 1997 olmmošgoddimis. Lea árvvoštallon ahte leat joavkkut ráđđehusbellodaga (PRI) siskkobealde geat leat dáid olmmošgoddimiid áššálačča. Olmmošgoddima maŋŋá lea iešstivren ja eanavuoigatvuođat álgoálbmogiidda fas boahtán Mexico áviissaid vuosttas siidduide. Soahpameahttunvuohta dáid gažaldagain lea sivvan ahte ráfišiehtadallamat gaskal presideantta Ernesto Zedillosa ráđđehusa ja zapatista-gerilja leamaš lohkaduvvon 1996:a rájes. ¶
Bánkohkas leat dievva tempelat. Letne johtán ovtta tempelis nuppi tempelii, ja ean leat vel oahppan ahte ean galgga oanehissoajat báiddiin ja shortsain bahkket dohko. Lea suruheapme čájehit álás goruha. Nu ahte letne šaddan láigohit biktasiid dahje jorgalit uvssas. Finaime beaivetuvrra veahá olggobealde Bankohka gos lea dábálaš vuovdalit šattuid ja borramuša fatnasa alde. Gohčoduvvo «floating market» ja lea hui dovddus Thailanddas. Seamma beaivve finaime maiddái «Rose gardenis» , gos vásiheimme Thailandda álbmotdánsuma, Thai heajaid, Thaiboxing ja elefánttačájálmasa. ¶
Sátnejođiheaddji Anton Dahl lei maid kulturdeaivvadeamis. Olgešbealde ovddasvástidan jođiheaddji Mikal Mienna. ¶
Norvegia vuostá lei hirbmat somás filbma. Dat njealjis ledje ráhkadan filmma. Linda Øverli Nilsen (14) ja Birgit Dahl (14) čuoččat. Sutno olggiid alde jumežat Jan Cato ja Johan Emil Hætta (14). Goabbá lea goabbá, eat dieđe. ¶
Erenoamáš dán jagi nuoraid kulturdeaivvadeames Guovdageainnus, lei ahte ieža nuorat stivrejedje visot teknihka (jiena, čuovggaid jnv.). Kulturdeaivvadeapme filbmejuvvui, ja lei vuosttaš golmma kámera buvttadus mii lea dáhpáhuvvan Guovdageainnus. Ken Are Bongo (14) čohkkái ovtta lánjas duogábealde lávddi. Son stivrii dan golbma kámera, ja mearredii guđemuš kámera ain galgá leat váldokámera. ¶
Deaivvadeamit filbmejuvvojedje. –Nuorat lágidit ieža visot. Sálas leat oktiibuot golbma kámera, ja lea okta olmmoš gii čohkká duogábealde ja stivre ain makkár govva boahtá videoi. Lea várra dat vuosttaš golmma kámera produkšuvdna mii lea čađahuvvon Guovdageainnus. Beaivváš sámi teahter lea veahkehan ja muitalan movt čuoggáid, jiena ja kámeraid galgá stivret. Dál áigut vuovdit video go leat geargan, čilge Mikal Mienna. ¶
Min Áigi lea ožžon geassedearvvuođaid nuppe bealde ábi Amerihkás. Dure-Iŋggá Dure/Tore Bongo čállá ná Poulsbo –nammasaš báikkis: Dál han lea 100 jagi áiggi go ollu sámit vulge Amerihkkii 500 bohccuin. Dat lea dan dihte ahte mii leat 17 sápmelačča Sámis dáppe. Koarttas lea vel čállon ahte Poulsbo Washington lea Puget Sound –nammasaš rittus Kitsap –njárggas. «Poulsbo gohčoduvvo maiddái Uhca Norgan. Vuosttaš luhteralaš girku, huksejuvvon 1887, várdá gávpoga ja hápmana» . ¶
–Mearrádus gos ráđđi galgá leat, ii leat dahkan. In mun dieđe, livččiimet dieđusge sáhttán dadjat ahte galgá Anárii, muhto ovttaláhkai orru leamen Norgga bealde heivoleamos báiki, daningo doppe leat ressurssat. –Álkimus livččii várra doppe fidnet bargguide dakkár bargiid mat dárbbašuvvojit, juristtaid ja buot diekkáriid maid mii dárbbašivččiimet. –Mus goitge ii leat mihkkege vuostá Guovdageidnui. Muhto Kárášjohkage lea seammá buorre. Guktot báikkit dohkkejit. –Iigo Ohcejohka livčče heiven? Doppe lea Sámiráđđi leamaš dehálaš ásahus mii dál oažžu uhcit ahte uhcit doarjaga. –Dat maid livččii okta vejolašvuohta, muhto diet vejolašvuohta ii leat gostege virggálaččat hutkojuvvon. Iige leat virggálaččat ovddiduvvon. ¶
NJEAIDÁN LÁVU:Sotnabeaivvi ledje goit dát olbmat njeaidán lávu. Gurutbealde Arne Bergstrøm (Hattfjelldalen), Ann Sofie Fjellstrøm (Tarnaby), Ánte Ovlla Anti (Høylandet), Eva Stina Anderson (Hemavan), Mariel Anderson (Hemavan), Aslat Anti (Høylandet) ja Nina Anderson (Tarnaby). ¶
Lásse Ovlla Biret Elle, Berit Ellen Gaino Jåma, lea Guovdageainnus eret ja náitalan Østre-Namdalii. Son lea «lulde» , Norggas Limingen nammasáš báikkis orron sullii 11 jagi. Sus leat guokte máná. –Ankarede meassut leat mihcamáraid áigge. Ruoŧa bealde čuovvu mihcamárat áiggi, leat juste dalle go beaivi jorggiha fas dálvvi guvlui. ¶
Váttisvuođat Ruošša bealde ¶
Buot guovlluid lávlagat leat jo báddejuvvon dahje lea sohppojuvvon goas ja gos dat galget báddejuvvot, earret Ruošša beale lávlla mii orro šaddamin váttisvuohtan. –Ruošša bealde eai leat vel jorgaluvvon go guokte vuosttaš vearšša. Sis galgá leat olmmoš barggus, muhto gearggašgo dáid bargguiguin ovdal áigemeari. Buot bádden-, miksen- ja masterbarggut galget mu bealis leat gárvvistuvvon ovdal cuoŋománu 15. beaivve dahje dakkaviđe maŋŋá beassážiid, čilge Magnus Vuolab. Nubbi váttisvuohta gielddasámegiel báddema oktavuođas lea, ahte Magnus ii háliit iežas báddenrusttegiiguin dollet Ruošša beallái. –In duostta divrras rusttegiiguin Ruššii mannat. Lean jo nu olu váruhusaid ožžon. Danne fertet geavahit studio Murmánskkas, čilge Vuolab. ¶
Kåre Ballari molsumin suohkuid. (Sii geat leadje gozuid alde lávvardatija dihtet veaháš eambo dáid suohkuid birra...) (20/7 Risten S nr.16) ¶
Njunušvázzi Audun Berg geahčada kártta. Duogábealde oidno Synnøve Ballari Johansen. ¶
KÁRÁŠJOHKA: Njealljejuvllat vuoján buolligođii vuoddji báđa vuolde vuojedettiin. Ná geavai ovddet beaivvi geainnu alde miilla oarjjabeal Kárášjoga. –Vuoddjis ii lean eará go njuiket eret vuojánis. Visot bulii, doppe ii lean mihkkege mainna časkadit, muitala Kárášjoga leansmánnebálvá Arvid Næss. ¶
GUOVDAGEAIDNU: Guovdageainnu bolesat vižže olbmá 30-jagiin muhtin viesu olggobealde Guovdageainnus. Diet dáhpáhuvai sotnabeaičuvggodettiin ja lei viessoeaiggát gii dieđihii. Gárrenolmmái lei álggos viggan vissui, muhto de lei várra nu váiban ahte ribahii nohkkat. Olmmái lei vissa leamaš ihán bihkka ja son beasái idjadit giddagasas. ¶
Ja Vuolab ii rábmon duššiid. Dánsunbihttá lei vuohkkasit heivehuvvon Wimme Saari musihkkii ja dánsut ledje oadjebasat lávddi nalde. Sii dahke buori álggu ávvučájámasas ja čájálmas ii livčče šaddan dat seamma jos Šete ii livčče searvan. Kárášjohkii ledje boahtán guhkit mátkki olbmot maid. Gitta Nikkelis ledje golbma musihkkaskuvlla nieidda boahtán lávlut ja čuojahit ruošša árbevirolaš álbmotmusihka, klasihkalaš musihka ja ođđaáigasaš musihka. Sii čuojahedje piano, bánjola ja geassočuojanasa. Guldaleaddjit doško hirbmadit gieđaid dáid čeahpes nieiddažiidda. Dan maŋŋel čuojaheigga Torkel Hogsbro ja Armin Scholler fidjoliin klasihkalaš šuoŋaid, veahá luođi ja jazza. Kárášjoga mánáidvaláštallanskuvlla jođiheaddji Nils Peder Eriksen jugii vuoittuid viššalis valáštalliide. Eriksen lei movttet lávdde nalde ja reaškkas luovvanii guldaleddjiiguin. ¶
Muhto das mas Gabriel lea buot eanemus čeavlai leat pyramidat gávpogis. Čuohte mehter allosaš pyramidaid ledje aztecat huksen vai olahit lagabuid mánu ja beaivváš ipmiliid bálvalit. Danne dat gohčoduvvojitge manu ja beaivvaža pyramidan. Go vuolabeal čuožžu de imašta olmmoš mo galgá nagodit gizzut njuolga áibmui tráhppáid mielde, earánoamažit go Teotihuacan lea váile 3000 mehtera bajábeal mearradási. Beaivvaža pyramiida leat huksen golmmain tonnain gedggiin, maid 400 km leat geasehan Teotihuacanii . Geologalaš iskamat čájehit nammalassii ahte pyramidaid ja viesuid geadggit gullet lunddolaččat| dán guvlui. Dolin lei maiddái olles pyramiida málejuvon ruoksadin olggobeal ja lea varra leamaš oalle oainnahus mii oidnui máŋgga miilla duohken. Lea gal dán áigái čuožžun veara pyramida alde ja oaidnit olles dološ gávpoga .Vuolábeal ceaggájit moadde tempela ja Gabriel čilge ahte tempelat eai leat ihcalassi bidjon bálddalaga. Njealjje tempela mat čužžot bálddalaga leat gida, geasi, čávčča ja dálvvi bálvalansajit. Dat guokte mat iežanassii čuožžuba leaba ija ja beaivvi tempelat. ¶
Mánupyramida alde. Stuorra pyramida duogabealde lea beaivváža pyramida ja vuolabeal leat teampilat. ¶
Indiannissonat vuovdimin mátkemuittuid gáhta alde gávpogis. ¶
Suoma Sámediggi lea olu ovddabealde Norgga ¶
Suoma Sámediggi geavaha sámegiela olu eanet go Norgga Sámediggi, sihke čoahkkimiin ja áššiid gieđahallamis. Sihke bargiid ja áirasiid gaskka lea sámegiel máhttu olu buoret Suoma bealde go Norgga virgeguimmiin. ¶
Sámedikki áirasiid giellamáhttuge lea olu buoret go Norgga beale virgeguimmiin. 21 áirasis hállet 15:s davvisámegiela, golmmas nuortalašgiela ja okta áirras sihke anárašgiela ja davvisámegiela. Dušše guokte áirasa leaba dušše suomagielagat. Sullii bealli Suoma beale áirasiin máhttet čállit sámegiela. Norgga bealde eanaš áirasat leat analfabehtat iežaset gielas. Birrasiid bealli ii hála sámegiela. Eatnašat eai máhte čállit. Suoma Sámedikkisge lea olu reivvestallan suomagillii. Muhto reivvet bohtet suomagillii ovddimusat riikka eiseválddiin. –Go čállit sámi organisašuvnnaide, eará sámi ásahusaide, rastá rája ja Sámiráđđái, de lea lunddolaš čállit sámegilli, čilge Juha Guttorm - Suoma Sámedikki hálddahushoavda. ¶
TURISTAGÁLVVUT: Indiána nissonat Mexio City gáhtaid alde vuovdimin turistagálvvuid. ¶
Máŋggalágan somás duojit sáhttet válbmanit go liiko geahččaladdat. Gurut bealde vuosttaš sámeniibi maid Hánsa, Lauri Keskitalo kurssas, ráhkadii. ¶
Vuosttaš maid oaidná go boahtá Hánssa bádjái, lea ahte haddelisttu bajábealde čuožžu Niiberávdi Hans Nergård, ja nu leage. Doppe leat buot mat adnojit niibeduodjái, dohppagoarrunmášiinnas gitta doarranveahčirii. Bájážis leat nađđaávdnasat goikaduvvon dahje goikamin. Čoarvvit fas nuppi kássas ja náhkit fas nuppi. Eanaš dát ávdnasat galget geavahuvvot niibenađaide. Muorat mat geavahuvvojit, eai leat dat dábáleapmosat ja maid lea álki viežžalit duosttán meahcis. Dat galget leat duottarsoagit, báđvamuorat ja duomat. Lassin nađđii geavaha Hánsa vel čiŋaheapmái burronáhki gaskkohagaid. ¶
GUOVDAGEAIDNU: Mánnodaga, miessemánu 4. beaivvi, galgá leat čiekčan gaskal Guovdageainnu ja Máze A-Joavkku. Báiki lea Guovdageainnu dahkogieddi, jus leaš suddan. Jus ii leat, de lea báiki Máze sáttošillju. Máze lea čiekčan muohttaga alde Guovdageainnu B-joavkku vuostá, das šattai boađus 5-5. Guovdageaidnu ii leat guhkes áigái čiekčan, sis álgá ráidočiekčan miessemánu 9. beaivvi. Dalle lea Girkonjárgga vuostá, ja beaivvi maŋŋil Guvžajávrri. ¶
–Mu mielas lei jurdda dáid gávpemeassuid duogábealde buorre, muhto mun ohcalin veahá guoimmuheami, dáhpáhusaid ja doaimmaid. Dat livčče olbmuide sáhttán addit veahá eambbo vásáhusa go dušše gávpečájáhusaid fitnat geahččamin, oaivvilda Gusdal. –Mii vuvddiimet dán vahkuloahpa hirbmat bures, muhto liikká ii lean dat mu mielas dat áidna mii lei dehálaš. Seamma dehálaš lei deaivat iežamet kundariid eará birrasis ja sis gullat rávvagiid ja rámi, árvvoštallá Gusdal. ¶
Boahtte vahkuloahpa leat gávpemárkanat Kárášjogas. Lávvardaga ja sotnabeaivvi dollojuvvojit Kárášjoga meassut. Lea vuosttaš háve nuppi máilmmisoađi maŋŋá ahte dákkár doalut leat Kárášjogas. Ávju spábbačiekčanjoavku lágida meassuid veahkkálágaid Hámmárfeasta servviin «Hammerfest Uføre- og eldresforening» . Birrasiid 20 fitnodaga, eatnašat olggobealde Kárášjoga, fáluhit iešguđetlágan gálvvuid valástallanhállas, mii lea rabas lávvardaga diibmu 10.00-18.00 ja sotnabeaivvi 11.00-15.00. Siidu 10, 11 ja 12 ¶
Ovdagoddi mearridii lohkkaášši ievttá čoahkkimis. Gieldastivra lea juo mearridan bušeahta oktavuođas molsut lohkaid vuođđoskuvllas. Dán maŋŋá lea mearridan molsut eará dáluid lohkaidge. –Sivvan dasa lea go čoavdagat leat láhppon, ja daningo áigot oastit ođđa dihtorrusttegiid, čilgejuvvo hálddahusa áššečilgehusas. Plána mielde galggašii bidjat koartavuogádaga dáluid olgouvssaide. Uvssaide mat eai galgga gullat elektronalaš vuogádahkii, biddjojit ođđa sylindárat. Dálá sylinddárvuogádat skuvllaid siskkobealde ođasmáhttojuvvo ja buot dáluide ásahuvvo oktasaš vákšunvuogádat (kontrollsystem). Hálddahus evttoha ahte Thermoglass AS Álttás oažžu bargun molsut lohkaid. Ii oktage báikkálaš fitnodat lean buktán fálaldaga. ¶
Terje Johansen (62) lea Mack vuollabryggeria diehtojuohkki. Son lea Mackas bargan sulli 41 jagi. Dá son čuččoda vuolábealde lihti, mas lea sulli 150.000 littara vuolla geavvamen. ¶
RÁISÁ: Ráissá lensmánnibálvvát iske ges biillaid sotnabeai čuvggodettiin Ráissás. Guovtti biilavuoddjis lei beare leahttu ja sáhkkohalaiga. Nuppi vuoddjis lei 76 km/d luotta alde gos ii lean lohpi vuodjit eambbo go 60 km/d. ¶
Idealismma duogabealde ¶
Máze valáštallansearvvi spábbačiekčanjoavkku vuorbeskohter manai Kárášjohkii, Rájá gilážii. Jouni Helander beasai gaskavahku čohkkedit stobu olggobealde áibbas ođđa vuoitoskohtera ala . –Dál gal beasan eamidan váldit beassášmátkái, lohká lihkolaš Jouni Helander. ¶
Nils Isak Eira (29) lea Máze gaskašilljočiekči. Son ii leat ovttaoaivilis Nils Jørgen Utsiin, go lea lohkán ahte spábba lei olggobealde sázu ovdal go ollii Mikkel Per Bonggo lusa. Bongo nivkalii spáppa mollii ja Máze njealját divišuvdnii. ¶
–Ii lean olggobealde ¶
Mázes lea buollán garra nággu maŋŋel go Nils Jørgen Utsi dovddastii Min Áiggi journalistii ahte spábba lei olggobealde geahčesázu ovdal go Bongo nivkalii dan mollii ja Máze njealját divišuvdnii. Nils Isak Eira lea Máze gaskašilljočiekči, ja son lohká ahte Utsi ferte hoahpuid siste doivon vihtta mehtara sázu geahčesáhcun. ¶
Oktiibuot lea orohagas giđđaeallu sullii 7500 bohcco. Orohaga geasseorohat lea Romssa fylkkas. Dálveorohat galgá fas leat Suomaáiddi duohken, oarjje-lulábealde Guovdageainnu. Peer Gaup lea orohaga ovdaolmmoš. –Mis lea leamaš váttisvuohta juo 13-14 jagi. Orohat 34 Ábborašša áiddui 1984:s lobihis áiddi ja dat áidi lea rievdadan visot «doallovuogi» oarjjabealde Oarje-Finnmarkus. Fávránat (35A Fávrrosorda) láveje ovdal rátkit čakčat, muhto dál lea dat veadjetmeahttun. Jus sii rátkkašit, áiddi geažil eai nagot sin siiddat leat sierra. Fávránat šaddet luoitit olles ealu ja áidi duvdá Fávrániid johttit min dálveorohaga čađa. Fávránat orrot min dálveorohagas hui guhká, ja leat visot guođohan ovdal go mii ollet. Eará orohagat maid guođohit min dálveorohaga, nugo Skárfvággi ja Beahcegealli. Go čakča ja dálveorohat lea oktasašguohtuneana, sis lea lohppi dan bargat. Das ii váldo vuhtii árbevirolaš rievttit, ja mii leat massime iežamet árbevirolaš báikkiid, lohká Gaup. ¶
Vuossárgga álggahuvvojit bivttasčoaggimat mat bistet gitta miessemánu 8. beaivvi. –Mii vuorkát biktasiid girkui, ja olbmot sáhttet buktit biktasiid njuolga dohko, muitala Áile Javo, Kárášjoga Sámiid Searvi jođiheaddji. Girkus váldet biktasiid vuostá juohke maŋilgaskabeaivvi gitta eahkedis diimmu ovcci rádjai. Kárášjoga ustibat Ruošša bealde dárbbašit buotlágan biktasiid buotlágan sturrodagain. –Áinnas galggašedje leat liegga biktasat ja gápmagat, muhto dárbbašuvvojit maiddái eará biktasat, Javo muitala. Son fuomášuhttá ahte eai sii háliit duolva, ráiskobiktasiid. Galget leat buhtá ja muđui ordnegis. –Jos olbmot leat eahpesihkkarat, de sáhttet doalvut biktasiid ja mii geahččat ovttasráđiid. Kárášjoga searvvit ovttasbarget bivttasčoaggimis Kirkens Nødhjelp (Girku Heahteveahkki) organisašuvnnain. Dat han láigoha guorbmebiilla ja doalvu biktasiid Lujávrái. ¶
Áiddoválljejuvvon sámediggeáirrasin lean dávjá Kárášjogas. Jábálaš giláš gos leat ollu hávskkes olbmot. Muhto mii lea mii muitala, ahte mun lean boahtán «sámiid oaivegávpogii» nugo sátnejođiheaddji liiko gohčodit Kárášjoga márkanfievrrideami oktavuođas? Dá leat mu vásahusat: Maid čalbmi oaidná ii muital maidige erenoamášvuođa Kárášjogain eará báikkiid ektui gosnu Norggas. Oidnoseapmosit leat bensinstášuvnnat, birravuodjimat, samvirkelága ja muhtin issoras stuorra viessu nuorttabealde šalddi. Maiddái Kárášjoga servodagas lea gávppašeapmi eanemusat guovddážis. Bensinstášuvnnat ja buvddat dárbbašit iežaset márkanastit. Muhto galben ja gávpeolggožat gullet almmolaš áibmui ja gullá buohkaide. Mun bivddán ándagassii jus mu gažaldat leat áibbas endoris, muhto mun geahččalan; Gos lei kultuvra ja čáppisvuohta go dát visttit hábmejuvvojedje? Nils Henrik Måsø sámediggeáirras SÁMAS:Min Áigi ¶
DEATNU: Deanu gielda lea geavahan 11 olguriikalaš doavttersadjásaččaid 1997:s. Dát boahtá ovdan čállosis maid Deanu gieldá lea čállán Finnmárkku Fylkkadoaktára «Medisinaldieđáhussi 97» . Deanu gielddas lea 5,5 ollesáiggevirggi doaktáriin. Dát lea ovttas turnuskandidatain. Dušše golbma dáid virggiin lea gokčujuvvon doaktáriin geat leat fásta virggis. Reasta fas gokčojuvvon doavttersadjásaččain, eatnášat Ruoŧa bealde eret. Viidáset čállá Deanu gielda. –Dat eai leat biddjon johtui makkárge erenoamaš oahpahus olgoriikalaš dearvvašvuođabargiide. Go váldit sisa olguriikalaš dearvvašvuođabargiid, de bidjat gáibádusaid ahte sis lea buorre giellamáhtolašvuohta dárogielas. Mii čuovvut daid vuogádagaid mat leat go váldit sisa «ođđa» bargiid. Deanu gielda maid čállá čálosis ahte leamaš váttis oažžut doaktáriid bissut Deanu gielddas, liikká vaikke vel leat ohcalan doaktáriid. Seammás iige leat ii oktage sadjásaččain buktán beroštumi fásta virgái álgit Deanu gildii. ¶
GUOVDAGEAIDNU: Leansmánnibálvvát gávdne suoladuvvon skohtera Ája olggobealde sotnabeai čuvggodettiin. –Leimmet vuodjimen márkanis (patrulje), go gávnnaimet suoladuvvon skohtera Ája olggobealde. Skohteris eai lean galbbat, muitala leansmánnibálvá Klemet K. Klemetsen. ¶
Goalmmát geardi duođa čájeha. Ailo Sara duogábealde Gollevárgánddain ja Ante N. Eira Gálbbenjunčuoivvagiin báldda bálddalagaid lohpii. ¶
Deavdit logi jagi ja searvat heargegilvvuide seamma beaivvis sabehiid alde uđámat herggiiguin, ii leat árgges bojáid veardde. Ailo Sara (10) dagai dan sotnabeaivve Gárggoluobbalis. Guokte vuosttas vuolgaga eahpelihkostuvve, muhto guolmmát gearddis čájehii son gos boahtte áigge heargevuoddjit bohtet. ¶
Deanu Jørn Tore Pettersen (21) vuittii 440-luohká norggameašttirvuođa dego háliidii Álttás. Giitun vuoittus vuolgá son iskkadit leavttu seamma mearkka skohterin, stuorábuid searvvis boahtte muohttagiid alde . ¶
ÁIDNA VEL BÁHCÁN:Jakob Johnsen lea áidna olmmoš vel báhcán sis geat beste heakka lihkuhisvuođas. Duogabealde oidno dulvves johka. ¶
Muitogeađgi lea bajábealde luotta, juste guoras gokko lihkuhisvuohta dáhpáhuvai. Johka lei dulvvas nu go 50 jagi ovdal. Nanny Bergheim, Ytteris eret, mássii sihke eatni ja boarraseamos vielja lihkuhisvuođas. Son bijai kránssa geađggi lusa, fárrolaga sáttaolbmuin NBR:s, Sámedikkis, Ráđđehusas ja Rana suohkanis. –Mun ledjen 23 jagi boaris go lihkuhisvuohta dáhpáhuvai. Dáppe lea álo váivi fitnat, álo go vuoján ávžži mielde, muittašan mii dáhpáhuvai, muitalii Nanny Bergheim. Jakob Johnsen lea áidna olmmoš gii lea vel eallime sis geat beste heakka lihkuhisvuođas. Son dojii čielggi ja erttetdávttiid, muhto sáhttá ain vázzit. –Buorre go bessen oaidnit báikki, logai son. ¶
Juohke áidna Deanu luossa galgá boahtte áiggis lohkkojuvvot sihke bajás ja vulos manadettiin. Dutkit leat dál iskkadeamen vuogi lohkat man olu luosat duođaid gorgŋot Detnui. Oslo Universitehta bargi Helge Balk (govas) lea dál Suolobohkis Hormmá bajábealde geahčadeamen lohkanrusttegiid. Siidu 7 ¶
Maŋŋebárgga barggus vuojedettiin álggii telefon vižardit, doppe lei Usko, guhte logai, ahte dál de su vuoján orru johtemin bures. Soabaime áiggi goas son áigu iskkastit. Usko Sarre bargá Tenon Metalli-fitnodagas Gáregasnjárggas. Son divoda vuojániid, ráhkada plasttetsabehiid skohteriidda, trimme mohtoriid ja vuovdá feara maid osiid, skohterbiergasiid, johkamohtoriid ja telefovnnaid. Mun vudjen Anárjotgáddái, Kárášjotnjálmmi bajábeallai. Doppe ledje juo muhtin nuorat dážabealde sáddos velohallamin beaivebáitagis. Álge ihtit lasi biillat ja olbmot, earát ledje maid gullan Usko vuodjináigumuša, mun jurdilin. ¶
Boazosámit ledje eret Davvi-Trøndelágas ja Helgalánddas. Busses, maid ledje láigohan Steinkjæras, ledje 23 olbmo. 14 dievddu ja 9 nissonolbmo. Bálát/Ballangen nammásaš báikkis vudje bádjel luotta, ja visot láset olgešbealde billahuvve. Muhtin veahá roasmmahuvvet, unna hávážat ja nu ain. Lei busse goazániin juoga vearrut ja vuoddji oaččui luoikkas skruvvenviesu gos ieš divodii. ¶
–Ruhtadeapmi galgá leat čovdojuvvon boahtte jagi álggu rájes, jáhkká Näkkäläjärvi. –Suoma bealde leat fásta ruhta dán bargui, Ruoŧa bealde lea dáhkidan ahte máksit iežas oasi ja Norgga bealde lohket vejolažžan várret ruđa dán bargui boahtte jagi rájes go Sámediggi mearrida iežas bušeahta. ¶
•• Kárášjoga motorsearvi lea dán jagi ferten mearridit, ahte beassážiid bivnnumus doallu Kárášjogas, Stadioncrossa, ii galgga dollojuvvot. Duogážin dasa lea ahte searvi rahčá rekrutteremiin go searvvis ii leat sierra skohtervuojáhat. Ja, go searvi ii šat fidne ođđa vuoddjiid, de eai šat boađe ođđa duogábeale olbmot, dakkárat geat sáhttet veahkehit lágidit doaluid. •• Searvi lea jo fargga 20 jagi rahčan oažžut sierra vuojáhaga, muhto ášši lea ain seamma guhkin: Almmolaš bábirmillu sádde ášši duohkut deikke, ja ruossut doarrás. Muhtimin gielda galgá buktit cealkámušaid, dasto ealáhusat, fylkkamánne dahje jo guovddášeiseválddit. - Nie ášši lea jorran jo guhká, ovddas maŋos ja fas ruovttoluotta. - Ii leat veaháge imaš ahte sii geat dáinna áššiin dalle «dolin» bargagohte, áigá jo leat dolkan ja duššástuvvan. •• Dán áššis ii leat dušše sáhka das, ahte muhtin searvi ii fitne «stoahkanšilju» lahtuidasas. Dehálet lea baicce ahte stuorra nuoraidjoavkkut leat massán ja ain masset dehálaš áiggegolu, mii sin livččii sáhttán movttidahttit. Skohtervuojáhagas sáhtášii leat dehálaš rolla nuoraidbarggus Kárášjoga gielddas, ja dat sáhtášii leat doaibma mii ii olus maidige mávssášii gildii dahje almmolaš eiseválddiide. •• Skohtergilvvuin ii leat dušše váikkuhus daidda geat ieža leat fárus vuodjimin. Seamma dehalaš lea ahte guovtte-golmma geardde eambbo olbmot besset fárrui jođihit doaimmaid ja leat fárus láhčimin dilálašvuođaid vuoddjiide buorrin. Ja, jus searvi lihkostuvvá gilvošiljus, de lea dát mielde buktimin gudni gieldda ássiide ja loktemin nuoraid iešdovddu. •• Dán rádjai lea boazodoallu vuosttažettiin leamaš mielde bisseheamen skohtervuojáhaga. Ájonjárgga boares čievrrabáikkis lea dakkár sadji, mii lea dego sivdniduvvon skohtergilvvuide. Skohtersearvi ii dárbbašivččii ollus maidige dahkat láhčin dihtii dilálašvuođaid alcceseaset ávkin. Muhto, dát molsaeaktu ii leat sáhttán dohkkehuvvot danne go «dat čuohcá guovllu boazodollui» . •• Dát ágga almmatge ii leat miige buori ákkaid. Seamma ágga geavahuvvui dallege go Deanus galggai ásahuvvot skohtervuojáhat Luovttejogas. Áigi lea čájehan ahte skohtervuojáhat ii leat guđege láhkai čuohcan boazodollui. Kárášjoga motorsearvi lea moanaid háviid geahččalan čilget, ahte sii leat váldimin vuhtii boazodoalu berošumiid dán áššis. Daid áiggiid go bohccot leat johtimin guovllus, de eai galgga leat makkárge vuodjindoaimmat guovllus. Dát ii leat ábuhan, danne ferte Kárášjoga skohtersearvi ain birget dákkára haga ja Kárášjoga nuorat fas fertejit gillát go máŋgasiin ii leat eará áiggegollu go meahcis ja joga alde gilvvohallat. Dat ii leat eisege nu oadjebas gilvobáikin go sierra skohtervuojáhat livččii lean... •• •• •• ¶
Ruoŧa bealde ásahuvvošii viiddis sámi giellaguovlu mas njeallje stuorra sámegieldda leat fárus. Muhto sápmelaččaid gielalaš vuoigatvuođat šaddet leat olu unnit go Suoma ja Norgga bealde. Siidu 2 ¶
Atex Sápmi, man duogábealde lea kárášjohkalaš Kåre Kristian Hansen, galgá ásahit prošeaktakántuvrra «Šáldi Márkan» gávpe- ja kánturguovddážii. Gielda lea mannan jagi juo várren ruđaid mat galget geavahuvvot ásahit doaimmaid Šaldi Márkanii. Ealáhusfoandda stivra geavaha oasi daid ruđain dál go ruhtada Atex Sápmi kanturásaheami. ¶
Mánnodaga oidne Ráisduoddarasaid boazovázzit guovžža leat goddán ja borrame bohcco Njállaávžžis, 4 miilla oarjjabealde Guovdageainnu. Meahccebálvalus (Statskog) lea ožžon dieđu ahte guokte guovžža leat lihkkan. ¶
Johan Aslak Logje lea boazoeaiggát Ráisduoddara (Cohkolat/Biertavárri) orohagas. Guovžža birra lea son gullan telefuvnnas boazovázziiguin. Min Áigi ii ožžon boazovázziid ságaide, go sudno giehtatelefuvdna ii lean alde. –Nils Peder Siri (50) ja Ole Nils Áilu Siri (18) oinniiga mánnodaga guovžža Njállaávžžis. Njállaávži lea Sáitejávrri davabealde, sulli njeallje milla oarjjabealde Guovdageainnu Tromssa fylkka siskkobealde. Njállaávži vuolgá Suomas ja manná Ráissaávžái Tromssa fylkii. Guovža lei hui lahka báikki gos dálvet oidnoje gumppet. ¶
Iskon Máhte Niillas, Nils J. Eira, lea Gearretnjárgga orohaga ovdaolmmoš. Son ii leat gal ieš leamaš ealu luhtte, muhto son lea maid gullan guovžža birra giehtatelefuvnnas. Su áhčči Iskon-Máhtte (77), Johan Mathis I. Eira, lea vuohttán guovžža. Min Áigi ii ožžon iskon-Máhte ságaide, go ii susge lean giehtatelefuvdna alde. Guovža lea vuhtton Ruvžaváris, Ánarjohkgáttis. Báiki lea sulli 10-miilla nuortabealde Guovdageainnu. –Áhčči vuhtii guovžža mánnodaga. Guovža lea leamaš ealu siste ja ogohallan, muhto ii lean vel gávdnan ráppiid. Bieju gal gávnnai, muhto lei eahpesihkar leatgo guovžžas čivggat. Doppe lea leamaš hui murku, nu lei váttis oaidnit. Sihkar goitge lea ahte guovža ii leat vel fieskkes mannan olggos, muitala Iskon-Máhte Niillas. ¶
Unna vuostáiválddiš: Diibmá válddii Arctic Fish AS vuostá 240 tonna guliid, vaikke vel sadji ii leat buot stuorámus. –Dál manná bures go fatnasiid alde čollejit guliid, rábmo Rune Bomban. ¶
Čáppa guovlu: Čáppa guovlu lea gokko váldokaija ja guollevuostáiváldin lea. Duogábealde lea 400 m2 sturrosaš rájushálla. ¶
Guolástusolmmošlogus ledje diibmá 52 bivdi. Dás leat 24 ollesáigge guolásteaddji, ja fas 28 lotnolasealáhusbivdi. –Go Odd Ingvald Lam muitá ahte su fanas dávjá bivddii okto, gal soaitá bures doallat deaivása. Báhpára alde gal ledje -90 logu álggus moaddelogi bivdi, muhto logut gielistedje olu go njuolggadusat čuožžut guolástanolmmošlogus ledje heajut. Ollusat eai bivdán goassege. Dál leat logut beanta riekta, dadjá Oddleif Nilsen. ¶
1919 Sámi riikkačoahkkimis. Govva lea váldon 1919 sámi riikkačoahkkimis Bonjákasas Deanus. Čoahkkima ságastallit bohciidahtte "sámi čearddalaš moriidusa" čálle muhtun áviissat. "Dat gal ii lean veahášge imaš" , muittašii Márjjá-Jovnna, John Olsen (1903-1990), Bonjákasas eret, 1980-logus. Son lei dalle nuorra bárdni ja čuovui čoahkkima. "Ságastalliid sártnit ledje nu beaktilat ja čuhce garrasit millii." Čoahkkima lágideaddjit ráhkadedje maid leavgga masa lei čállojuvvon: "Eadni váibmu vardá go mánát su eai šat dovddat" , mii muitalii čielgasit dáruiduhttima váikkuhusaid. Ovddabealde háhtta oaivvis: Sámi sentrálasearvvi ovdaolmmoš Máret-Lemet, Klemet Pedersen Solbakken. ¶
«Máilmmi buoremus njuovvit» . Gurutbealde Per K. Gaino, Nils Isak Eira, Per Inge Eira, Nils Ole Pulk, Mikkel Isaksen Eira, Nils Mathis Siri, Antti Niemela ja Tom Hætta. ¶
Márjja-Niillas, Nils Siri (53), lea juo máŋga jagi šaddan gillát go goaskin goddá sus bohccuid. Duogábealde oidno meahccebálvalusa Henrik I. Eira gii iská ráppiid. Son duođaštii ahte maŋemus čieža miesi ledje goddon goaskimii. Márjja-Niillas lea gearggus vuolgit boŋkalit goaskima. ¶
Márjja-Niillas lea agibeaivve bargan bohccuiguin. Sus lea dálveorohat Goahteluobbalis davás, Vuohččet vuopmi. Dálveorohat lea 2-3 miilla oarjjá-lulábealde Guovdageainnu. –25 jagi dás ovdal lei imaš ja oainnáhus jus goaskin oidnui dálveorohagas. Geasseorohagain gal leat dat álo leamaš. 10 jagi dás ovdal lassánišgođii goaskin issorasat ja dál leat šaddan hui ollu. –Dál lea goddán 11 bohcco guovtti vahkus. Álggos gávdnen njealje bohcco ja ohcen goddinlobi, muhto in ožžon. Gávdnoje vel čieža miesi ja dál gal beasan báhčit goaskima. ¶
•• Buorit ságat gullojit Norgga beale Sámis - Nuortalaččat sáhttet oažžut vuoigatvuođaid iežaset eatnamiidda ja Sámediggi evttoha nuortasámiid musea ja kulturguovddáža duhátjahkemolsunsadjin. Seammás gullojit Ruošša bealde ja Suoma beali sámiin prinsihpameahttun cealkámušat. Dát leat šállošahtti. •• Ášši lea oainnat nu mo sáhtii lohkat mannan Min Áiggis. Suoma beali badjeolbmot leat bovdejuvvon boahtit guođuhit bohccuideaset Ruošša bealde. –Mis leat eatnamat ja dis leat bohccot, čilgestii Viktor Brošhin guhte lea Murmánskka eanadoallolávdegotti sátnejođiheaddji. Brošhin lei oasseváldin boazobeivviin mii lágiduvvo Anáris ja beasai gullat man váttes dilli Suoma beali badjeolbmuin lea. •• Danin áddet ahte Brošhin lea buorredahtolašvuođas buktán iežas evttohusa. –Mis leat buorit guohtumat lahka Suoma rájá, muhto mis eai leat doppe bohccot. Oainnán buorrin jos Suoma rájá lagašguovlluid bálgosat buktet bohccuideaset min beallái dassái go guohtumat leat buorránan Suomas, Brošhin evttoha. •• Mii maid áddet Suoma beali badjeolbmuid geat giitet buori fálaldaga ovddas. Sii livčče beassán johttágoahtit Ruošša beali buriid dálveguohtumiidda ja buorredilálašvuhtii. Muhto dát ii leatge ášši čuolbma. Ášši váldogažaldat lea geaid eatnamiid lea Brošhin láiguheamen Suoma beali badjeolbmuide ja manin leat eatnamat gurrosat? •• Ii leat namahuvvon dárkilit makkár guovlluin lea sáhka. Guorus guohtuneatnamat leat goitge Jiekŋameara rájes ja nu guhkás máttás go Suomas lea boazoguovlu. Stuorát oasi daid guovlluin gullet golbma nuortasámiid siidii: Báhcevejleahki, Beahcam ja Suonjel. Dát guovllut leat gurrosat daningo Sovjetlihttu bággii olbmuid fárret. Muhtimat gárte eará guovlluide Suoma bealde, ja earát Ruošša beallái. Dál soitet šaddat oaidnit eará sápmelaččat johttágoahtimin iežaset eatnamiidda. •• Ruošša virgealmmái ii soaitte nagadit oaidnit ášši prinsihpalaš beali. Muhto sápmelaččat galggašedje dan dahkat. Jos lea vejolaš váldit nuortasámiid dološ eatnamiid atnui sápmelaš boazodoalli guohtuneanan, de galget nuortasámit leat dat geat besset ásáiduvvot dohko. Eaige earát. •• Mii vuordit ahte Suoma Sámediggi lokte ášši rivttes dássái ja dahká prinsihpalaš mearrádusa guohtunčuolmmas. Jos okkuperejuvvon eatnamat rahppojuvvošedje, de galget dohko johtigoahtit ja ásaiduvvat olbmot geat leat bákkus fárrejuvvon eret doppe ja sin maŋisboahtit. Earát fertejit čoavdit iežaset váttisvuođaid earáláhkai, ovdamearkka dihte sáhttet láiguhit eatnama dain geaidda eana duođaid gullá. Torkel Rasmussen ¶
Dáhkádusfitnodagaid direktevrrat geahčadedje Kyoto-šiehtadusa šaddadanviessogássaid geahpedeamis. Sii leat iežaset gátnegahttán aktiivvalaččat bargat ahte juksat šiehtadusa ulbmiliid skábmamánu dálkešiehtadallamiidda Argentiinnas. –Leat ollu cealkámušat biraslihkádusaid siskkobealde mat lohket ahte ealáhusdoaimmat hehttejit juksamis Kyoto-šiehtadusaid ulbmiliid, lohká UNEP-direktevra Klaus Toepfer. –Muhto duhtavuohta lea ahte dáhkádussuorgi lea šaddan fámolaš ja jáhkehahtti váikkuhanjoavkun mii nannosit ovddida birasáššiid, oaivvilda son. ¶
Gažaldahkii manne boazodoalloagronoma Nuorta-Finnmárkkus evttoha guovtteláhkái muorračuohppi Thoralf Henriksena ohcamušaid, vástida son čielgasit ahte dát leat guokte sierra ášši. –Manne son oaččui čuohppanlobi Gimešjárgáddái, lea ahte dát lea njuolga johtolat alde iige ollus váikkut guohtumiidda. –Manne Guovllustivra lea vuosttaldan addimis čuohppanlobi Márgget-Jon roavvái, lea go dát lea dálveguohtuneana. Dálveguohtun billašuvvá muhtin áigái go dása báhcet oavssit ja gierragat mat lohkkadit guohtuma, čilge áššemeannudeaddji Nils A. Bieska Nuorta-Finnmárkku boazodoallohálddahusas. Son deattuha maiddái ahte dát lea Guovllustivrra mearrádus, iige su. ¶
NÁRANAŠ: Dán guovllus, moadde miilla nuorttabealde Guovdageainnu, álget boahte vahkku barggut. ¶
Mánnodaga boahte vahku álget barggut ollislaččat Náranašguovllus, moadde miilla nuorttabealde Guovdagaeinnu gili. Doppe galget Náranaša ruoná geađggi ee. sahet. Náranašbávttis lea hui čáppa ruoná ivdni ja dasa lassin lea nanu bákti. Dan bávtti sáhttá geavahit vaikke masa, om. pusset ja sahet njeallječihkii. Dasto sáhttá daid bidjat lávgodanlanjaseaidnái. ¶
Esa ja Selma Guttorm leigga ovdal leamašan joga alde suhkamin. Dalle gottiiga ditti. Mannan vahku vuossárgga vulggiiga isidašguovttos joga ala. Guđa áigge eahkes dohppeheigga luosa Čulloveiguoikkas. Diibmobeal geahčen lei luossa gišvvardeamen fatnasis. ¶
Go Esa ja Selma leaba joga alde leamaš, de lohkaba oaidnán eará olbmuid goddimin luosaid dakko lahkosis maid. Selma Guttorm lohká iežas ovdal geassán ollu luosaid Čulloveiguoikkas. Sihke dittiid, luosjulggiid ja luosaid. Ollu 8-9 kilosaš luosaid lea goddán dán guoikkas ovdal. Selma lei fas mannamin joga ala ja loahpahii vel:–stuorámus luosa maid dán guoikkas lean goddán lea 12 kilosačča moanat áiggiid ovdal. ¶
VIIMMAT SULLOS: Norgga bealde besset bohccot čuovvut dološ johtalagaideaset mearragáddái. ¶
Barentsguovllu dálá rájáid siskkobealde leat gottit Guoládatnjárgga siskkildas guovlluin ja Gárjjela republihkas. Muđuid jávke gottit dađistaga go sápmelaččat álge stuorrát dábmat gottiid 1600- ja 1700-loguin. Sápmelaččat heivehadde iežaset gottiid johtinvieruide, elle luondduoassin ja boazodoallu šattai dađistaga sámi kultuvra deháleamos guoddin. Almmatge ii leat boazodoallu váldoealáhussan earágo birrasiid logi proseantta Norgga ja Ruoŧa sápmelaččain. Suomas lea guokte goalmmát oassi bohccuin olgobealde Sámi guovllu. Mátta-Várjjagisge ja muhtin báikkiin Mátta-Norggas leat dážat doaimmaheamen boazodoalu. ¶
Ođđajagimánu 27. beaivve devddii crossabánaid nestor ja gonagas Pauli Piippola 50 jagi. Son ii leat vel gudnejahttigoahtán nuorat vuoddjiid ja rábádii viđát saji gilvvus gos deaivvadedje buot buoremus vuoddjit dán bealde ábi. Son ii goitge beassan vuodjit olles leavttu go oaččui iežas dieđuid mielde ođđajagimánus 50 kilomehtera leaktoráddjema.. Gilvvuid maŋŋá lei Paukka oktan moddjin. –Mus lei viđeš mielas, leaktu ii ožžon leat badjel 50. Jos livččii lean eanet bárronjulgosis, de livččen várra bilidan viđežan. Vuoidasat giehtaruohttasii, bensiidna táŋkii ja ná das manai, mojohalai "Paukka" . ¶
Sámi Parlamentaralaš Ráđđi šattai stuorra áššin Sámedikki čoahkkimis Girkonjárggas. –Manin lea ohcan 6,5 miljon ruvnnu ráđi ásaheapmái ja doibmii, lei gažaldat maid oppošišuvnna politihkkárat jerre. Presideanta Sven-Roald Nystø fas oaivvilda Sámedikki leat juo dohkkehan ráđi ásaheami. Ovtta láhkai lea dulkongažaldat maid Sámediggi lea dohkkehan. Sámediggi lea eahpitkeahttá addán presidentii válddi fuolahit Sámi Parlamentaralaš Ráđi ráhkkananbargguid. Gažaldat mii lea šaddan min politihkkáriid čuolbman lea: Gullágo ráhkkananbargguide maiddái ohcat ruđaid ja álggahit ráđi dahje gullágo ráhkkananbargguide dušše čielggadit ráđi ásaheami? Mii áddet ahte boasttuáddejupmi sáhttá dás bohciidit. Goitge lea čielggas ahte politihkkáriin leat leamaš olu duogášdieđut go mearridedje joatkit barggu ásahit Sámi Parlamentaralaš Ráđi. Várra ledje nu ollu báhpárat ahte muhtimat eai ádden maid sii mearridedje? Ii leat buorre diehtit. Ášši ovddiduvvo goitge ođđasit čakčamánu dievasčoahkkimii. Dalle politihkkárat fertejit diehtit maid sii áigot Sámi Parlamentaralaš Ráđiin. Dán oktavuođas leat olu miellagiddevaš gažaldagat. Buot deháleamos lea; dárbbašago ásahit áibbas ođđa ráđi, eaigo dálá Sámedikki hálddahusat sáhte doaimmahit Sámedikki oktasaš doaimmaidge? Jos áigu ásahit ođđa ráđi, de ferte doallat prinisihppaságastallama das mo ođđa ráđđi ja Sámedikkit galget juogadit bargguid. Makkár bargguid sirddášii ođđá ráđđái riikkaid Sámedikkiin? Ovdamearkka dihte galgá Norgga bealde sirdit dehálaš doaimmaid Kárášjogas Guovdageidnui. Dán mađe vuostálastin maid Sven-Roald Nystø vásihii Sámedikkis lei ovttaláhkai aiddo muttát. Min njunnožat eai leat beroštan almmolaš ságastallama doallat dán áššis. Iige Nystø sáhttán mannan vahku vástidit gosa presideantagolmmeš áigu cegget ráđi čállingotti. Ollu áššit čujuhit juo ahte lunddolaš báikin lea Guovdageaidnu. Doppe lea juo okta davviriikkalaš sámi ásahus - Sámi Instituhtta ja Sámi Allaskuvla mii berrešii leat davviriikkalaš ásahus. Dasa lassin leat guokte ásahusa mat sáhttet šaddat Sámi Parlamentaralaš Ráđđái gullevažžan - namalassii Sámi giellaráđđi ja Sámi oahpahusráđđi. Muhto seammás livčče eará báikkit dárbbašan sámi ásahusaid. Sámi Ráđđige lea guorraneamen daningo resurssat leat sirdojuvvon organisašuvnnaid ovttasbarggus Sámedikkiid ovttasbargui. Buot dáid gažaldagaid galget buot Sámedikkit digaštallat ovdalgo loahpalaš mearrádus váldo. Muđui dahkko mearrádus golmma presideantta gaska gitta lanjas almmá almmolaš ságastallama haga. Torkel Rasmussen ¶
Máhtte-Andreas oaivvilda dálá čavčča- ja dálveorohatvuogadaga mielddisbuktit gilvvu ovddemus ollet dálveorohagaide. –Mii eat johttán nuortabeallái eanu ovdalgo juovllaid áigge. Dábálaččat johtit skábmamánu loahpas/juovlamánu álggus. Min dálveorohagas lea eanas duottar. Duoddaris lei jiekŋa ja gokko ii lean jiekŋa, ledje earát guođohan čiegarin. –Vuomis lei máilmme buorre ealát. Gos fal veahage vuopmi, dakko lei buorre ealát. Buori lihkus lea min johtingeainnu alde hui ollu vuopmi, nu birgiimet bures. Jus ii livččii nu ollu vuopmi, livččii sáhttán šaddat váttisvuođat. –Guovvamánus álggii sakŋat duoddáris, muhto ii doppe leat oba leamašge albma buorre. Buollašat han vel ledje ja šattai vel heajut, diehtá Sara muitalit.. Máhte-bártniid siida, gosa Máhtte-Andreas gullá, leat dál juo johtán eanu rastá. Dábálaččat sii johtet miessemánus, guohtumiid geažil sii ovdal johte. –Dál go lea bivval, ii leat baháge oarjjabealde eanu go lea unnán muohta. ¶
Guovddášeaiggát Are Gustavsen lea maid boahtán Kárášjohkii geahčadit guovddáža. Son jáhkká guovddáža gárvaneamen siskkobealde guokte, golbma mánu geahčen. Olggobealde easkka guovddáš geasi. Gustavsenis lea buorre jáhkku dasa ahte guovddáš birge bures ekonomalaččat. –Lea gal áigi ahte mii oažžut dákkára Kárášjohkii maiddái, Porsáŋggu miljoneara lohká. Gustavsen lea árvvoštallan fárret Kárášjohkii daningo ii leat áibbas duhtavaš Porsáŋggu gildii. Muhto ii loga iežas leat vuos mearridan maid son dahká. –Ii dat leat nu álki fárret. Ferte geahččat mo biegga jorrá. Váttisvuođat Porsáŋggu gielddain leat maid čoavddašuvvagoahtimin, Are Gustavsen muitala. ¶
Mihtideamit ábiid ja eatnama alde čájehit ahte 1997 lea olahusjahki lieggasa dáfus, čuvgejit dutkit mat ovddastit USA ráđđehusa. Jagi 1997 temperatuvra lei 0,083 ceahki lieggaset go jagi 1990 gaskamearri, mii lei ovddit olahusjahki. Stuorámus temperatuvralassáneamit mihtiduvvojedje nuortaleamos Jaskesábis ja stuorra osiin Davvi- ja Nuorta-Asias. Dát dieđut bohtet Našonála guovddážis dálkkádatlaš dieđuide, mii gullá Našonála hálddahussii oseanalaš ja atmosfearalaš dutkamiidda (NOAA) USA:s. Dieđálaš duođaštusat nannejit váruhusaid globála liegganeami birra. Dieđuid árvvoštallan čájeha, ahte šaddoviessogássaid čoagganeapmi atmosfearas sáhttá lasihit máilmmi gaskamearálaš temperatuvrra ovttain gitta bealnjealjat cehkiin boahtte jahkečuđiin. Dákkár gássaid luoitin, erenoamážit fossiila boaldámušaid boaldin, lei fáddán riikkaidgaskasaš dálkkádatsoahpamušas mii sohppojuvvui Kyotos Jáhpánis diimmá juovlamánu. Dán soahpamuša mielde galget 38 industririikka ovdal jagi 2008-2012 geahpedit iežaset šaddoviessogássaluoitimiid sullii guđain proseanttain jagi 1990 dási ektui. ¶
UNJÁRGA: Gaskavahku eahkeda válddii Deanu leansmánnekantuvra giddagassii 6 ruošša geat ledje Norggas turistvisumain. Sii ledje suoládan borramušaid Vuotnabađas buvddas ja buvdabargit válde oktavuođa leansmánniin. Dat golbma nissona ja golbma albmá váldojuvvojedje Sieiddávári alde vuojedettin Detnui. Sii leat gaskal 25-40 jahkkásačča. ¶
–Narkotihkka lea gárihuvvanmirkko. Dat leat visot ávdnasat ja goansttat mat čužžot narkotihkkalisttus maid Kriminalpolitiguovddaš (KRIPOS) lea ráhkadan. Máilmmis gávdnojit máŋggalágán narkoávdnasat ja leat juhkkon joavkkuide; -Cannabis ávdnasat (Marihuana, hašš, cannabis ja THC-olju) -Opiater (Opium, morfin, heroin, petedin, metadon, ketogan, ecstasy) -Guovddašmovttidahttet (sentralstimulerende) ávdnasat (kokain, amfetamin) - «Hallusinogener» (LSD, «fleinsopp» ) -Dálkasat (lobalaččat go daid doavttir addá, muhto lobiheamit jus geavaha boastut) Klemet Klemetsen lohká narkotihka lea dakkár gálvun mas lea jođanis ovdaneapmi. –Geavaheaddjit leat álo min ovddabealde ovdáneamis. Máilmmis fuomášuvvojit čađat ođđa narkotihkkaávdnasat, mii čuovvut ja oahppat ođđa ávdnasiid birra mat bohtet márkanii. Lea váttis ja stuora bargu. Dat lea maid okta sivain go dárbbašit dieđuid, muitala Klemet Klemetsen. ¶
Dán rádjai leat stoahkamat jorran Kárášjoga ja Guovdageainnu nuoraidskuvllaid gaskas. Čiekčamis ledje mielde 8 joavkku. Leavnnjas lei okta 9:t luohká joavkku , Kárášjogas golbma, Guovdageainnus golbma ja Máze skuvllas lei oktiibiddjon joavkkuin. Biillat ja busset Kárášjoga valástallanvisti olggobealde muitaledje juoidá erenoamačča leamen dáhpahuvvamin njealje seainni siskobealde. Ja go uksa leahkkasii, de bealljeheapmege livččii dovdan áimmu likkadeamis, ahte dáppe leat spábbačiekčamat jođus stuorra leavttuin. Ii lean šat dilli mannat gáfestallat 10:t luohkálaččaid lágidan biepmovissui gos sii čogge ruđa skuvlamátkái, fertii doapmalit geahččat čiekčamiid. Eaige dáppe lean dušše čiekčit geat gilvaledje. Movttiidahttinjoavkkut iske doallat eanet jiena go sin vuostebealli, ja čiekčit buoridedje leavttu jiena mielde. Gilvaleaddjiid muođuin oinnii, ahte dát ii lean aiddo sevdnjes duohta. Ii oktage iskan bargat duolva bissehemiid. Jus lei, de dát maid vahágis ja giehta geigejuvvui dalán, mávssaheamis ii lean jurddage. Juos mis leat návccat váldit vára dáid čiekčiin, de leat vuordimis čuvges áiggit spábbačiekčamis boahtteáiggis dáppe davvin. ¶
Deanus lágiduvvojit Sámiid Álbmotbeaivvi doalut guovtti báikkis - Sirpmás ja Deanušaldis. Sirpmás leat oktasaš doalut Suoma beali gránnjáiguin. Nils Henrik Måsø rahpá eahketdoaluid ja Sámedikki várrepresideanta Ragnhild L. Nystad sárdnu. Sirpmá ja Ohcejoga mánát lávlut ja guossit nuppi bealde máilmmi namalassii maori joavku Marlene dánsu. Johan Bær, Dagny Biti Green ja Ravna Anti Guttorm fas juiget. Deanušaldis lágidit fas Deanu Searat doaluid birasvisttis miehtá maŋŋilgaskabeaivvi ja eahkeda. Lea vávváteáhterčájálmas ja máidnasat, skuvlamánát lávlot ja Deanuleagi ođđasamos girječálli Ingrid Tapio juoigá ja lohká divttaid. Eará guoimmuheaddjit leat Anne Lise Varsi Solbakk, Åge Anthi oktan skuvlamánáiguin ja Anders Porsanger. Svein Ottar Helander rahpá doaluid ja sámediggeáirras Steinar Pedersen sárdnu. ¶
Johán Ánde plánegođii fárrema juo moadde jagi dassái. Go ohcamat eai dohkkehuvvon, de lohken ahte ii leat vearrát dát go eará orohagaide johtit. Gehččen oarjjábealde mo doppe leat. Doppe johttálit iešguđetge guvlui. Ii leat munnje vearrát. –Leago lohpi ná bargat go dus ii leat doalloovttadat doppe? Johán Ánde boagusta. –Leago doalloovttdat mii bargá? Dáppe leat olu nuorat geain ii leat doallu. Diet lea maid boasttuvuohta. Eai luoitte nuoraid geat áigot bargat bohccuiguin. –Leat olu bohccot Finnmárkkus. Dat lea maid okta ággan go áiggun vuolgit, go bohccot leat menddo geahpas. Galgá bealli eambbo eallu jos galgá dáppe birget go Sáččás dárbbašan. ¶
Sáččas leat beaggán ahte leat olu vuostálasvuođat eanandoalu ja boazodoalu gaskka. Muhto Johán Ánde ii loga dákkár váttisvuođat leat sin bealde Sáččá sullos. –Dat lea dan duohken guđege láhkai don válddát olbmuiguin. Jos álggát birostit, de dalle gal ráhkadat heaittotvuođaid, muhto go máhtát olbmuiguin bargat de dat manná bures, lohká Sáččá ođđasamos boazodoalli Johán Ánde Bær. ¶
Kárášjoga MEGA deavdá daid vuordámušaid mii oastiida lea šaddan dan áigges go huksenbarggut čađahuvvojedje. Ieš vistti lea olggobealde seamma go ovdal, okta uksa lea giddejuvvon ja ođđa galba lea ihtán seaidnái. Siste leatge nuppástusat dađe stuorábut. Čuovga lea lassánan ja buot gálvvut gávdnojit álkkibut ođđa sáme- ja dárogielat galbbaid geažil. Seammás leat maid gávpebálvvát ožžon ođđa biktasiid. Dávvirat leat bardojuvvon hulduide ráidun ja gaskkat leat nu stuorrát ahte ii heađuš nuppiid vaikke orustage gávpevovnnain ságastallat ustibiiguin. Go uksa leahkkasii, de šávihii olbmuid ráidu gávpái ja juohkehaš oaččui rukses čáppa rási muitun dán vuosttas gávpemátkkis MEGA:i. ¶
Mákká-Kirste lei vuosttas geasa geigejuvvui rássi. Son ii lean vuordán olggobealde go moadde minuvtta ja su oasttašeapmi lei jo ovddalgihtii mearreduvvon varasdiskii. –Dát lea oalle buorre. Dál beassá dáppe viežžalit gárvves sáláhta ja das čájeha leamin maid buorre válljenmunni. Lea buorre go dáppe beassá oastit maid gárvvisin vuššojuvvon biergguid, dát heive bures dálá hohppos olbmuide, dadjala Mákká-Kirste váccedettiin máksit gálvvuid. ¶
•• Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvi (NBR) lea válljen ođđa ovdaolbmo. Válggat šaddege nu gelddolažžan go beare sáhtte. Guokte evttohasa leigga measta áibbaš dássálaga, loahpaloahpas ledje Aslak J. Eira/Iskon-Máhte Áillus guokte olbmo eanet iežas bealde go Ellinor Guttorm Utsis. •• Dramáhtalaččabun illá livččii sáhttán šaddat. Dattetge jáhkkit ođđa jođiheaddjis leat buori vejolašvuođa čohkket organisašuvnna searaid boazodollui ávkin. •• John Henrik Eira/Iŋggos-Máhte Jovnna lea jođihan organisašuvnna njeallje jagi. 1994:s dat «rivvii» fámu Odd Erling Smukas. Eira lea dán áigodagas nagadan njulget ollu áššiid mat ollu boazodoalliid mielas ledje botnjut Smuka stivrejumis. Earret eará lea buoridan oktavuođa Sámediggái. Eira lea bargan doalahit olbmuid ealáhusas ja bargan lasihit unnimus boazoeaiggádiid dietnasa. •• NBR lei measta álfárot háddjanan organisašuvdna go Iŋggos-Máhte Jovnna válddii lávžžiid. Dál ledje olu hávit fas savvon. Danne doaivut ahte dán jahkečoahkkima jođiheaddjinággu ii leat fas lehkkon boares háviid. Dát livččii organisašuvdnii váigat ja bilideaddjin. Dattetge lea doaivva ahte ođđa jođiheaddji nagada čohkket beliid. Son orru leamen soabalaš almmái guhte lohká iežas áigut hábmet NBR:a politihka nu ahte heivešii buot boazoeaiggádiidda gos ihkenassii orošedje. •• Iskon-Máhte Áilu iige loga jurddan rievdadit boazodoallopolitihkalaš linnjá. (Min Áigi 17.6 1998). Dan mii fas dulkot nu ahte son háliida joatkit Iŋggos-Máhte Jovnna linjá maiddái Sámedikki ektui, ja siivožit dohkkehit ahte Sámediggi oažžu ain stuorát dadjamuša boazodoallopolitihkas. Dát lea linnjá maid mii maid doarjut. •• Lea váddáset dulkot Iskon-Máhte Áillu áigumuša beassat eret doalloovttadaga (driftsenhet) doahpagis. Doalloovttadat ii leat Sápmái gullevaš ortnet, muhto ii oro leamen nu olu buoret jos heaittiha dán ortnega ja bidjá dušše biergoprodukšuvnna vuođđun doarjjajuogadeamis. Dát orru leamen ortnet mii heivešii buoremusat stuorát boazoeaiggádiidda. Mii čuovvut ášši joatkkabarggu áicevaččat. •• Goittotge sávvat ođđa jođiheaddjái lihku bargguiguin. Stuorra hástalusat leat ovddabealde boazodoallopolitihkas. Diggeáššit gos eanaeaiggádat vigget bissehit boazodoalu čájehit ahte boazodoalliid vuoigatvuođat eai leat doarvái bures sihkkaraston. Dát šaddá dehálaš ášši ain ovddosguvlui. •• Mii doaivut Iskon-Máhte Áillu nagadit čohkket Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvvi ja hábmet dan organisašuvdnan mii sihkkarastá buori dili boazodollui. Torkel Rasmussen ¶
Ohcejoga gieldda politihkkárat leat gulul šaddan gieldda ja sápmelašvuođa borriid šlávan. Sii leat lágaheamet juo guktii cealkán eret sámelogahaga rektora ja dušše beare dan geažil gieldda kássas lea mannan gildii fárren oahpaheaddjiid bursii juo miljon márkki. Deba galggašii seastit. Muhto seammás oahpaheaddjid bálká galggašii stuorrut, iige unnut. Nuba ferte seastit sámemánáid skuvlemis. Ná jurddašit Ohcejoga gieldda politihkkárat. Leat gal muhtin politihkkárat, geaid jierbmi cealká, ahte dáidet šaddat áiggi mielde eanet golut oahppiid fievrrideamis go ledje jurddašan. Muhtumat dadjet, ahte manin mánáid bidjat juohke skuvlabeaivve čohkkát (skuvlabiilii) moatti diibmui, vaikke eai leat maidige baháid bargan. Iibat ráŋggáštusa galggašii gillát dat, guhte lea lágahis mearrádusainge gieldda ruhtadili heajudan? Nuppe dáfus boahtit dasa, go guokte sápmelaš oahpaheaddji, nubbi vel Sámi Allaskuvllas beassan, jienasteigga ovttas ságadoalliin heaittihit Vuovdaguoikka skuvlla. Oažžu jearrat, gos lea dáid oahpaheaddjiid oahpaheaddjiid etihkka ja morála? Dasgo ii dábálaš čuvggodan olmmoš vuosttamužžan heaittit skuvlla. Iige eisege dakkár skuvlla, mas lea sápmelaš kultuvraovdáneami nana symbolárvu ii dušše Ohcejogas, muhto viidát daid olbmuid siste, geat dovdet beroštumi čuvgehusa hárrái maiddái eará riikkain. Nappo, ii dáidde čuvgehus juksan buohkaid, iige oppa skuvlejupmige albma láhkai. Dasgo áinnas oahppan oahpaheaddji geahččá máná ávkki, dallege go mánná ássá nuppi skuvlabiirres. Skuvllat dárbbašuvvojit ja mánáid ávki daid gáibida. Gielddarájá nuppe bealde Anáris fas vuođđudit uhcit skuvllaid ođđasis go leat oaidnán, ahte skuvllaid heaittiheapmi ii leat buktán seasttuid. Oahptii Iŋgá ¶
FESTI:Ii čađat lean gal čoahkkin. Bearjadat eahkeda lei feasta, Einar Lifjell váldá mávssu. Guovdu gova oidno Maja Britt Renander. Su duogábealde guovllada Anders Isak Oskal. ¶
Lujávreguovllus galgá ásahuvvot nášunalapárka. Dása eai leat Guoládaga sápmelaččat váldun fárrui gulaskuddamiidda. Sámiráđđi ávžžuha dál ahte eiseválddit Ruoššabealde čielggadit plánaid sidjiide ja váldet vuhtii maiddái sámiid vuoigatvuođaid. ¶
AVVIL: Borgadádálkki ja muohttasoicca ii leat heađustan geaidnojohtolaga davimuš Suomas. –Mis bođii muohtta jándoris sullii 35 sentte ja geainnut šadde oalle heittot ortnegii. Min dihtuu ii goitge leat boahttan oktage likkuhisvuohta eaige spellekke leat regčon. Dábbe olmot máhttet bures jođasit geainnuid alde heittot dálkkis, dasa sin ii dárbaš oahppahit, giitala Tapio Mikkola Avvil bolesis gean bearráigeahččoguovllut leat Anár- ja Ohcejoga gielddat. ¶
Čuoigit jođus Kárášjohk-láhtu birra. Duogábealde oidno Kárášjoga márkanbáiki. ¶
Steinholt ii einnostan riekta dán vuoru. Boahtte vahku bearjadaga 13. beaivve, lávvordaga 14. beaivvi ja sotnabeaivvi 15. beaivvi boahtá Strandebarmma bisma Børre Knutsen iežas proavassuohkaniin Guovdageidnui. Searvegotteráđđi lea luoikan girku dáidda Luhterálalaš girkočoakkalmasaide. –Eat hálit vealahit guđege gii ohcá girku luoikkas, ja dan vuođu nalde leatge luoikán Strandebarmma proavassuohkana báhpaide, lohká ráđi nubbejođiheaddji Anne Christine Mortenesen NRK Sámi Radioi. Dalle leaba dat guokte beali dán áššis fas garrasit vuostálagaid. Gáŋgaviika suohkanbáhppa Arne Thorsen lohká leat lunddolažžan doallat girkočoakkalmasaid Guovdageainnus. –Guovdageaidnu lea lunddolaččat šaddan Strandebarmma proavassuohkana váldobáikin, lohká Gáŋgaviika lihccojuvvon suohkanbáhppa Thorsen, seamma jearahallamis. ¶
Laara Åhren lea Sáminuora nammasaš organisašuvnna stivralahttu. Sus leat čielga oainnut dasa movt galgá eastadit rasismma. -Skuvlaoahppit fertejit skuvllain beassat diehtit eambbo sápmelaččaid birra. Dasa lassin fertejit sápmelaččat šaddat čeahpibun dieđuid juohkit láttáide, son oaivvilda. -Manne ii leat seamma vearrás rasisma Norgga bealde go Ruoŧas? -Ruoŧa sápmelaččain eai leat seamma vuoigatvuođat go Norgga bealde. Norgga sápmelaččat leat ollu nannoseabbo politihkalaččat suodjaluvvon, oaivvilda ealljáris politihkkár, Laara Åhren. ¶
Dát dánsun lea árbevirolaš máhttu Kaalalit Nuunatas (Ruonaeana), muhto Elisabeth ii beassan ruovttus dan oahppat. Son lea oainnat eret oarjjabeal sullu, ja dánsut ii beassan oahppat go nuortan. Risttalašvuohta bođii árabut oarjjabeallái, danin jávkkai nai dánsun. Sáhttá buohtastahttit juoigamin, mii maid goasi jávkkai risttalašvuođa dihte. Dál leat Kaalalit Nuunat oarjjabealde nai oahppagoahtán dánsut árbevirolaččat. Muhto Elisabeth lea goitge ferten johtit gitta Københámmanii oahppat árbevierudis. Doppe son lea vázzán teáhterskuvlla. ¶
Maŋimuš áiggiid dieđihangaskaoamit leat láitán Sámiráđi Suoma juhkosa go dat čohkká Sámirádis, ja Min Áigi dadjá juhkosa juobe dološ bázahussan ja dat lea earenoamážit háliidan láhčit Suoma sápmelaččaid beales saji Suoma sámi guovddášsearvái (SGS:ai). Erenoamážit Min Áiggi leat dán áššis doalvvuhan endorii, dahje das ii leat analyhtalaš dutkijournalisttalaš máhttu suokkardallat áššiid ja muitalit lohkkiide áššiid objektiivvalaččat. Dán áššis ii oro vuhttome friija, bealakeahtes sátni, man beales Torkel Rasmussen válddii garrasit beali Roavvenjárggas dollojun mediaseminára logaldallamisttis, mii dasto fállui vel Min Áiggi lohkkiide kronihkkačálusin. Sámedikkit leat stáhtalaš sámiid álbmot válljen orgánat ja dan lahtuin lea parlamentáralaš sajádat (stáhtus). Sámiráđđi lea fas friija sámi organisašuvnnaid oktasaš orgána, mas lea ng. NGO (Non Govermental Observation) -sajádat. NGOstáhtusa váilun Sámiráđi Suoma juhkosa lahtuin lei ágga, man dihte Sámiráđi dálá Suoma juhkosa lahtut galge guođđit sajiset Sámiráđis, Suoma sámi guovddášsearvái. Sihke Min Áigi ja Sámiráđi miellahttosearvvit, Norgga bealde NSR (Norgga sámiid riikkasearvi) ja NBR (Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvi), Ruoŧa bealde RSR (Ruoŧa Sámiid Riikkasearvi) ja Sáme Ätnam, ja Ruošša bealde GSS (Guoládaga sámiid searvi) dulkojedje ášši ná. Dulkojedjego dát ásahusat ášši riekta, vai leatgo dat lihtodan ollášuhttit oktasaš ulbmiliid? Aiddo gulaimet mannan vahku Kárášjoga Sámi radio ođđasiin, ahte Bargiidbellodat lea gizzon Norggas Sámedikki stuorimus bellodahkan, nubbin stuorimus bellodat lei NSR, mii stuorimus bellodaga mandáhtain jođiha dál Sámedikki. Válggain NSR oaččui badjelaš 40 % jienain ja dál guottáhus lei gahččan váile 35 % dássái. NSR hálddaša liikká Sámiráđis NGO-stáhtusa, vaikko lea stáhtalaš sámi álbmotválljen orgána jođiheaddjibellodat Norggas. Doaimmaheaddji, guhte dán ii oainne, lea čalmmeheapme. NSR geavaha parlamentáralaš sajádaga opposišuvdnabellodahkan Sámedikkis ja NGO-stáhtusa jođiheaddjin Sámiráđis. Sámedikki válggaide RSR dagai eará namain listtu, mii dasto dáhpii válggaid boađusin Sámedikki jođiheami. Dan maŋŋel ihte Internettii fasttes čállosat Sámedikki jođiheaddjibellodagaid lahtuid, sin bearrašiid ja juobe vigihis mánáid birra. Das de gávnnahalai olmmoš, guhte logai almmolaččat, ahte son ii leat čállán daid okto. Dát ng. Sámi info heittihuvvui, muhto maŋŋel nuppelohkái eará olbmo válde badjelasaset jođihit ođđa Sámi Info doaimma, sin searvvis dálá Sámiráđi ja RSR´ ságadoalli. Livččii vuordán eambbo jurdilanmuni suokkardallat makkár doaimmaide vuolgá fárrui, olbmos, geas lea nie alla dási luohttámus. Sáme Ätnam čohkká maid guovtti stuolu nalde, sihke Sámedikkis ja Sámiráđis, ja geavaha dan láhkai guokte sajádaga sihke NGO-stáhtusa ja parlamentáralaš stáhtusa stáhtalaš sámi álbmotválljen orgánas. Lea maid gullon, ahte Ruoŧa bealde leat dievva sámi organisašuvnnat, mat vigget oažžut riikaorganisašuvnna sajádaga. Dakkár virggamušaide eai árvideamis leat mielas RSR ja Sáme Ätnam. Nabeson dasto Ruošša bealde Sámis. Doppe beaggigođii dán geasi ja čavčča mielde, ahte Lujávrri sámit leat vuođđudan iežaset organisašuvnna. Ruošša beale sámithan gal eai dáidde vel goit beassat eará dehálaš «Sámi orgánii» go Sámiráđđái, danin dan báikki lea mávssolaš hálddašit okto. GSS leage háhppehan cealkit, ahte ođđa organisašuvdna lea GSS´ vuollásaš. GSS geavaha Ruošša bealde NGO-stáhtusa nie, dušše Sámiráđis, parlamentáralaš sajádaga ii sáhte geavahit, go ii leat Sámediggi. Oaidnit leaš makkár ákkat geavahuvvojit čaggat Lujávrri sámi searvvi beassama Sámiráđđái. Dieđihangaskaomiin omd. Min Áiggi giittehahtti lahkái čállán ášši birra. Dán rádjái Sámiráđi Suoma lahtuid lea nammadan Sámi parlamenta ja dan maŋŋel delegašuvdna, mii válljejuvvui Murmánskka sámi konferensii. Delegašuvnnas ledje mielde Suoma beale sámi aktivisttat, sihke Sámedikki lahtut ja sámi servviid ovddasteaddjit. Lea dieđusge čielggas, ahte ná uhca álbmogaččas seamma olbmot sáhttet doaibmat sihke sámi servviin ja čohkkájit maid Sámedikkis. Leat roahkka geavahan sihke NGO-stáhtusa Sámiráđis ja dan unna stáhtusačča stáhtalaš sámi álbmotválljen orgána olis, mii das dasto leage. Dan leat Suoma bealde dahkan almmolaččat, man Ruoŧa ja Norgga bealde leat čehpet čiehkan. Dilli galggašiige leat Sámiráđi Norgga, Ruoŧa ja Ruošša juhkosiid oainnuid mielde dál nu, ahte Ruoŧa ja Norgga bealde gal galggašedje sáhttit joatkit ovddeš vuogi mielde, muhto Suoma bealde addit Sámiráđis saji ustitsearvái, mii golmma-njealji miellahttosearvvi mandáhtain julggašta iežas Suoma sámiid guovddášsearvin (SGS). Dáid SGS` servviid lahtut leat vel lahttun máŋgga SGS` miellahttosearvvis, ja dainna lágiin sáhttet bajidit gáhttoorganisašuvnna miellahttomeari. Sámi guovddášsearvvi doaibma dán rádjái lea čájehan, ahte dat vuođđuduvvui dan dihte, ahte vurde geavvat nu ahte rievttes olbmot eai beasage sisa Suoma Sámediggái. Dan várás olggobeallái báhcán olbmuide báhcá foruma, gos sii ožžot jienaset gullot, dat lea ng. Suoivvadiggi sámiid áššiid várás Suoma bealde. Juohke Sámedikki dievasčoahkkima áššebáhpáriid siste leat oaidnán ovtta nu SGS` báhpira, maid sáhttá dulkot rávan Sámediggái. Suoivvadikkis, SGS stivrras, čohkkájit olbmot, geat eai beassan sisa Sámediggái. Ieš SGS ságajođiheaddji bargá Sámiráđi kulturčállin. Su válljii virgái Sámiráđi bargolávdegoddi, NBR, RSR ja GSS mándáhtain. Dálá Sámiráđi leat háliidan čielgasit dakkár olbmuid foruman, heat eai oaččo luohttámuša beassat sámiid álbmotválljen orgánii. Dan dihte Sámiráđi lahtut čájehit gaskavuođa solidáravuođa guhtet guimmiidasaset nu, ahte dorjot nuppit nuppiid iešguđet sadjái. Dán geasi ja čavčča mielde lea boahtán almmolažžan, ahte čieža (7) sámi searvvis ja nuortalaččaid siidačoakkámis lea oktasaš julggaštusaset mielde ulbmil soahpat oktasašbarggusteaset ja ohcat Sámiráđi lahttovuođa. Julggaštusa mielde adno dehálažžan, ahte Suoma sámiid ovddastus Sámiráđis lea doarvái viiddes vuođu alde. Dát ovttastupmi spiehkasta dainna lágiin omd. Suoma sámiid guovddášsearvvis, ahte ovttastupmi/lihttu ii hálit hierárkkalaš stivrra, mii čatná servviid doaimma. Dát lea ng. friija ovttastupmi, man ulbmilin lea beassat čoahkkanit muhtimin ja muđuid soahpat mot doaibmat ovttas, nu ahte eai čana nubbi nuppis doaimma. Njuolggadusaid galgá dan dihte ráhkadit fuolalaččat buorrin, mii fas dagaha njuolggadusaid ráhkadeami áddjás bargun. Ferte deattuhit, ahte Sámiráđi Suoma juogus ii ovddas dán ovttastumi, vaikko Min Áigi nu čálláge. Sámiráđi Suoma juogus lea gal ipmirdan riekta dán ovttastumi sávaldaga boahttevaš Sámiráđi Suoma juhkosa ovddastusa viidoga hárrái ja dan, ahte ođđa Lihttui galgá oažžut buriid ja doaibmi njuolggadusaid. Juhkosa ii galgga sivahallat dološ bázahussan. Dat baicca lea gullan viidát Suoma beale sámi servviid sávaldagaid ja váldán daid vuhtii ja danin livččii háliidan Suoma beale organisašuvnnaid ohcamušaid beassat Sámiráđđái gieđahallot oktanaga. Suoma juogus lea leamaš buorebutge áiggi čuovvu joavku. Muđuid geahčadettiin Sámiráđi NGO-stáhtusa davviriikkaid olggobeale doaimmaid ektui, daid sáhttá veaháš imaštallat. Sámiráđđi háliida doalahit ovddastusas omd. Árktalaš ráđis, vaikko dan eará ovddasteaddjiin, main leat stáhtalaš parlamentáralaš álbmotválljen orgánat, dego maiddái sápmelaččain, geavahit parlamentáralaš orgána ovddastusa. Sámiráđi NGO-stáhtus lea gusto dakkár, man sáhttá ieš dulkot alccesis heivvolažžan. Iige dát doaibma dáidde leat áidna, mas Sámiráđđi NGO-stáhtusiin hálddaša parlamentáralaš sámiid álbmotválljen oránaid báikki. Sáhttá vuordit miellagiddevašvuođain, goas Sámiráđđi iežas gohčodan NGO-stáhtusa vuođul, guođđá sajádagas parlamentáralaš forumain. Jos dan ii ipmir Sámiráđđi ieš dahkat, de dan ferte čorget Sámi parlamentáralaš ráđđi. Sáhttágo ruhtadeapmi maid váikkuhit dasa mii lea NGO-stáhtus? Buktágo NGO-stáhtus mielddis dan, ahte eiseválddit eai dárbbaš ruhtadit orgána mas lea dákkár stáhtus? Dál lea goit dilli dakkár, ahte stáhta ruđaiguin máksojuvvo sihke Sámedikkiid doaibmaruhta ja maiddái Sámiráđi doaibmaruhta. Jearaldat lea sáhttágo dalle šat hállat NGO-stáhtusis? Ruoŧa bealde Sámedikki olis leat álggahan guorahallama ja čielggadeami, man mielde árvvoštallojuvvo mo sáhttá sirret eiseváldioasi ja álbmotválljen orgána oasi. Ulbmilin orru leamen, ahte stáhtalaš orgána ovddastit virgeolbmot, lehkoset dasto stáhta virgeolbmot dahje Sámedikki virgeolbmot. Sámedikki lahtuin fas livččii sihke ovttaskas sámiid ja parlamentáralaš orgána stáhtus oktanaga. Dát málle livččii anolaš maiddái Suoma ja Norgga sámedikkiid ovddastusa dáfus. Dalle boađašii oktasaš sámi parlamentáralaš doaimmaid ovddasteaddjin Sámi parlamentáralaš ráđđi ja dat dieđusge ovddastivččii maid buot sápmelaččaid. Dát livččii lunddolaš ovdáneapmi ja go de dan leat ožžon bures doaibmat, de dáidá šaddat árvvoštallat ođđasit Sámiráđi doaimma dárbbašlašvuođa. Lunddolaš boađus dán ovdáneamis orošii leame Sámiráđi heaittiheapmi, goit jos dat ii váldde vuhtii mo iešguđetge bealde sámi organisašuvnnat galget leat fárus Sámiráđis. Dálá Sámiráđđi ii oainnat oro ovddasteamen dekokráhtalaččat iešguđetge Sámi organisašuvnnaid. Sámiráđi heaittiheami sáhtášii gávnnahit omd. sámiid 17. konferensa. Aslak P. Niittyvuopio, Ohcejohka Sámedikki lahttu, Ohcejohka, Suopma Sámiráđi Suoma juhkosa várrelahttu ¶
Per Inge Eira čievččai erenoamáš bures dan čiekčamis. –Dál son čiekčá gaskacaggin ja vuittii visot attastallamiid. Vuosttaš moalla bođii go Anders Eivind Eira válddii friddjačievččesteami olgešbealde 16-mehtaar sázu. «Rambo» nivkali spáppa ja Per Inge čievččastii dan mollii. –Nubbe moalla bođii go Joar E. Rasdal válddi friddjačievččasteami gurutbealde. Per Inge nivkalii spáppa njuolga mollii. –Vuosttaš vuorus rivveje mis ovtta moala, Mikkel Aslak Logje čievččastii guoros mollii maŋŋel go oaččui spáppa Per Ottos (Pulk). Dat ii oba sáhttánge leat báittohagas, muhto lea duopmár gii dubme. –Juo, mun lea hui duhtavaš vahkkoloahpain ja dál mii leat duođas álgán, lohká Guovdageainnu movttegis hárjeheaddji Svein Ole Sandvik. ¶
Geainnu boahtin váikkuhii vuos Áhkojoga golgamii. Ođđa šaldi ráhkaduvvui menddo gáržin, das čuovvu, ahte dulvvi áigge šaldi bajábeale ja vulobeale allodaterohus lea badjel mehtera. Dalle johka doalvu eatnama šaldi vulobealde ja dát eana manná joganjálbmái ja Detnui. –Go šaldi ráhkaduvvui, de eai plánejeaddjit jáhkkán, ahte lea menddo gárži, oainnat joga čáhcemearri šaddá dulvin ainjuo badjel čuohtegeardásažžan, jus juo ii duhátgeardásažžan, muitala geaidnolágádusa guovllu ovdaoolmmoš Antti Katekeetta. ¶
Áhkojoga vuolleoasi leat divodan juo logemat jagi, iige loahppa oro boahtimin. –Juohke jagi leat divodan vehá, eai oktiige albma láhkai, lohká Erkke-Ánde, Antti Katekeetta. Šaldi maŋŋá joganjálbmi lea mannan vuolleleabbui ah´ vuolleleabbui, ja go gárttai njárgga vuolábeallai, de giđđat jieŋaid mannan devddii dan. Dalle fertii sirdit joganjálmmi bajábeallai njárgga. Šaldi vulobeallái ráhkaduvvon buođut leat dál menddo stuorrát ja leat stivrren čázi boastut, das lea čuvvon, ahte johka lea dolvon máttabeale dearpmis eatnama issorasat. Dat eana, sáttu lea bilidan oaggunsajiid vulobealde guoikkas ja fierbmesajiid vel bahábut. ¶
Maŋŋebárgga báikkalaččaid ja birasguovddáža olbmuid deaivvadeamis bođii ovdan maiddái luossaráhpaid dárbu Luovdejot´goržái. Deaivvadeamis ledje oalle miehtemielalaččat jurdagii, mainna livččii vejolaš fidnet lussii lasi gođđansajiid. Ráhpaid mielde luossa beasašii goargŋut goržži bajábeallái ja doppe luosas livčče "rabas geaidnu" guhkás duoddarii, gitta Njávgoaijohkii. –Guolledutkit leat lohkan, ahte goržži bajábealde livčče olu gođđansajit, luossa beasašii goargŋut máŋggaidlot´ kilomehteriid, čilge Aulis Norberg, Ohcejot´gielddaráđđehusa 1. várreságajođiheaddji. ¶
VUOITTAHALLET: Sámi ealáhusat Norgga bealde vuoittahallet sámi ealáhusaide mat leat siskkabeale EO rájiid. ¶
Maŋŋel go Suopma ja Ruoŧŧa šattaiga EO miellahttun , de Norgga beale sámi eálahusat masset váikkuhanvejolašvuođaid ja vuoittahallet gilvaleamisfitnodagain mat lea sisklabealde EO. ¶
Norgga sámiid ealáhusat eai nagot gilvalit Suoma ja Ruoŧa sámiid ealáhusaiguin, maŋŋel go dát guokte riikka serve EO miellahttun, dieđiha Jørn Are Gaski Sámi Eurohpafierpmadagas. EO - prográmma ulbmil lea dán guovtti riikkas nannet ee. boazodoalu. Dat dahká ahte Norgga bealde sámi ealáhusat govssáhallet, ja erenoamážit boazodoallu. ¶
Norgga bealde boazodoallu lea álot leamaš ovdalis Suoma ja Ruoŧa boazodoalu. Njuovahagaid ja vuovdin beliin ii leat sápmelaččaid kapitála goasse fávdnadit ovddastuvvon. Dál lea dat rievdaduvvomin, go boazodoallu Suomas ja Ruoŧas leat mielde iešguđetlágan EO - prográmmain, main sámi ealáhusat galget nannejuvvot 130 milijovnna ruvnnain 1995 - 99 áigodagas. Dat soaitá dagahit, ahte boazodoallu ja eara sámi ealáhusat Norgga bealde govssáhallet márkangilvaleamis. Daid báhcahallamiid, mat Norgga sámi ealáhusaide šaddet EO - prográmmaid geažil, lea váttis njulget maŋit áiggiid. Dan dihte berre áigge munis dustet man guvlui Norgga beale sámi ealáhusaid ovdáneapmi dál lea mannamin. ¶
Ruoŧas ii gánnit šat fievrredit bohccobierggu Norgii. Doppe leat hattit gorkŋon dan mađe. Dan geažil go Ruoŧas lea stáhtadoarjjaortnegat buorránan maŋemuš jagiid. –Jus mahká Ruoŧa boazoeaiggádat hálidivčče min njuovahahkii vuovdit, de eai oaččo daid bohccuid ovddas stáhtadoarjaga, lohká Odd Erling Smuk. –De lea čielga ášši, ahte Ruoŧa sámiide ii gánnit vuovdit Norgii, lohká Smuk. Ruoŧa njuovahagat eai hálit vuovdit Norgii čuohpakeahttes bohccobierggu. Norgga bealde njuovahagaide ii gánnit oastit gárvves čuhppon bierggu. Orro čájehuvvomin ahte Norgga bealde njuovahagaide šadda váttis boahtteáiggis oažžut bohccobierggu E0-riikkain . ¶
–Mis lea earálágan skuvla. Mis eai leat bihtát, geahččaleamit eaige árvosánit. Muhto oahpahus. Mis leat ohccit miehtá Eurohpa. Mis leat leamaš oahppit earret eará dáid riikkain: Tuiskkas, Fránkariikkas, Ruoŧas, Estteeatnamis. Dušše Suomas eai lea leamaš vel oahppit. Sávvat buohkaide buresboahtima erenoamážit sávvat Suoma bealde buresboahtima, loahpheaba Sámi Álbmotallaskuvlla oahpaheaddjiguovttos Klemet John Sara ja John Johnsen Boine. ¶
Soai leigga Marte áhčis fárus Iešjogas suhkamin, go gottiiga vuoitoluosa. Soai muitaleaba, ahte dalle ledje hui ollut luosat jogas. Dat dohppestalle ovttatláhkai, muhto dađi bahábut eaba goddán go ovtta luosa. Muhto orro leamen leamaš lihkkoluossa, go dainna han soai vuittiiga áibbas ođđa rulla ja stákku. Soai muitaleaba ahte dalle leigga dohppehan eará luosa maid, muhto dan eaba gal ožžon fatnasii. Dalle ledje sii Ássebávtti lahka, go beasaiga gaikkihit ditti badjel fanasravdda. Malene eadni muittuhii veahkkin, gos soai leigga dalle. –Juo, leimmet Bállodieva bokte, veahá vulobealde Ássebávtti. ¶
Suoma ja Norgga bealde sámegiella orru vehá gáidmin. Gullen duvle, ahte Norgga bealde lea kántuvra, man namma sámegillii lea «ovdamoraškántuvrra» ja Egil Utsi dearvvasvuođasátnegirjjis lea tearbma «ovddasmorašteaddji» . Juos mii dáppe Suoma bealde lohkat teavsttaid main geavahuvvojit ovdal máinnašuvvon sánit dat orru vehá hervii: ovdamoraškántuvrras boahtá dakkár áddejupmi ahte dan kántuvrras olbmot moraštit ovddalgihtii buot lágan áššiid geažil... (ja biibalishan daddjo ahte ii galgga ovddalgihtii moraštit mange áššis...). Tearpmas «ovddasmorašteaddji» munnje boahtá fas dakkár jurdda ahte go mus lea moraš mun eambbo go manan «ovddasmorašteaddji» lusa ja siđan su moraštit mu ovddas dan morraša mii mus lea go mun ieš in gille šat... Na maid mii dás oahppat... jorgalanbarggus galggašii eambbo viggat davviriikkalaš oktasašbargui ... muđui mii eat šat gulahala buot áššiin dahje sáhttet áddet nuppiideamet boastut. Okta buorre vuohki livččii álo go ođđa terminologiijjat ráhkaduvvojit geavahit iešguđege riikka olbmuid referansajoavkkuin. Nubbi lea dat ahte sánit čoggojuvvošedje vaikkoba Norgga giellaráđi internet - siidui, gos olbmot sáhtášedje ohcat sániid iežaset jorgalanbargguid várás. Buorre livččii, juos giellaráđis livčče nu ollu resurssat ahte dat basttášii bálkáhit «čeahpes áššedovdiid» iešguđetge riikkas geaid oaivebargun livččii čohkket sátnelisttuid, ráhkadit ođđa sániid ja veahkehit jorgaleaddjiin sin bargguiguin. Dearvvuođaiguin Hannu Kangasniemi ¶
DEATNU: Bajásšaddan- ja fuolahuslávdegoddi lea evttohan gielddastivrii ahte ii galgga addit vuolla- ja viinnavuovdinlobi «Tana Gjestehus & Motell:i» Skiippaguras. Deanu leansmánnekantuvra ii leat ávžžuhan dán dahkat. Seammá čoahkkimis lea bajásšaddan- ja fuolahuslávdegoddi evttohan gielddastivrii ahte attašii vuolla-, viidna- ja spriitavuovdinlobi «Destinasjon Tana AS:i» , fitnodahkii mii dál lea álggahuvvomin. Evttohuvvui vel ahte «Tana Vertshus» oaččošii gáržžiduvvon vuovdinlobi terassa alde gitta 30.06.2000 rádjai. Loahpalaš mearrida gielddastivra dán maŋŋebárgga, ođđajagimánu 27. beaivve. ¶
Sámi allaskuvla čađaha ođđa eksamenvuogi musihkas. Dá leat 3.jagi ovdaskuvlaoahpaheaddjistudeanttat eksamenis. Gurutbealde Inger Helene Skum, Áili Skum, Gunhild Laila Sara, Tone Nordsletta ja Laila Aleksandersen čuojahit gitára. Ruona ivnni čajeha Marit Inga Utsi ¶
NRK Sámi Radio joavku bođii goalmmádin. Gurut bealde Tor Thrane, Eilif Aslaksen ja Nils Jovnna Porsanger ¶
Gávdnosat atnojuvvojit duođaštussan dasa ahte birobálvaleaddji joavkkut lassánit. Gávdnon dákterikkit ledje bardon riekkisin geađggi birra. Geađggi alde lei velá oaiveskálžu, masa lei sárgojuvvon «Gárri 14 Sabadur» . Gávdne maiddái viidnaboahtaliid, pornobláđiid ja nissonolbmuid vuolbiktasiid. Politiiját ledje guorramin guokte olbmo geaid návde bahádahkkin, go gávdne oaffaruššanbáikki. Sii oaivvildit báikkis leat čađahuvvon oskkolaš meanuid. Dán lágan meanuid leat maŋimuš áiggi fuobmán maiddái eará sajiin riikkas. Mexico katolalaš girku lohká sáhtánbálvaleami lassáneamen riikkas. Dát baldala dannego visot dáhpáhuvvá čihkosis ja báhkkinat leat dávjá čatnon maiddái narkotihkkanávddašemmide ja eará lobáhuššamiidda. Áviissaid kriminálasiidduin muitalit olu raporttat ahte liikkain vuhttojit oskkolaš bahádagut. Ovttas liikkaiguin galget maid leat gávdnan seahkaid sis olbmovuovttaid, gaccaid dahje jápmán elliid. ¶
–Mis leamaš máŋggaid jagiid vuordinlista gaskal 10-15 máná. Midjiide leamaš dieđusge váivi go eat leat sáhttán váldit buohkaid sisa go ii leat kapasitehta. Dál orru ahte gielda lea buriid geainnu alde go leat nagodan oažžut johtui guitot ovtta sámegielat mánáidgárddi. Leat dovdan nu guhká ahte ovddasvástádus addit sámegiel oahppu mánáidgárddis lea gahččan min idealisttaid ala, muitala jođiheaddji May Britt Tobiassen. ¶
Guovdageainnu váldohárjeheaddji Svein Ole Sandvik lohká rievdadan mihttomeari. Duogábealde oidno nuorra lunta Jon Einar Eira JR. ¶
Gumpe fas álgán goddit bohccuid Finnmárkku boazoeaiggádiin. Johan Áilu Logje, Cohkolat orohagas oarjjabealde Oarje-Finnmárkkus, oinnii mánnodaga guokte gumppe ja orohaga olbmot gávdne maid golbma rávis njiŋŋelasa maid gumpe lei goddán. Gumppet oidnoje Ráissa suohkanis, Guovdageainnu ja Ráissa suohkanrájis lahka. ¶
Johan Áilu Logje fuomašii gumppiid go lei vuodjimen ealu birra. –Ledjen čorraga maŋis, mii lei finadan Njállaávžžis. Njállaávži lea sullii njealje miilla oarjjadavábealde Guovdageainnu, Ráissa suohkana siskobealde. Čora lei boahtán ávžžis eret, muhto fuomašin vel guokte ealli mat orro dego bohccot. Ledjen sullii 100-150 mehtara eret. Doivon álggos ahte ledje guokte luosttat nulppu, go leigga oalle stuorrát. Gihkaniin oidnen ahte elliiguin lei guhkes seaibi, ja de jurddášin ahte die leat vissa dat gumppet. In leat goasse oidnán eallináiggis, muhto leat vuohttán elliid. Ovdal go oidnen ealli, gávnnaimet gumppe luottaid ja golbma rávis njiŋŋelas maid gumpe lei goddán. Mus lea vel okta nulpu viesoluhtte mii lea seammaláge goddon go dat golbma njiŋŋelasa. Gumppet leat dál oktiibuot goddán njeallje bohcco, muitala Logje. ¶
Mun lohken Kaleva-nammasaš suopmelaš áviissas 20.12.1997 Marjut Aikio kolumna Pariissas dollojuvvon sápmelaškultuvrra dilálašvuođa birra ja veháš imaštuvven du sániid dihte. Dilálašvuođas ledje lohkkojuvvon ee. du divttat ja Marjut mielde don ledjet dadjan (suomagielas jorgaluvvon): «Easka dál dovdá iežas leat albma diktačálli go lea gullan iežas divttaid fránskkagillii» . Ádden gal ahte čálli iešdovdui dahká buori gullat iežas divttaid earáge gillii go duššebeare su eatnigillii. Dathan lea su barggu árvvus atnin. Muhto muhto... moson dat lea, Rauni Magga, anátgo don dalle sámegiela dakkár giellan, ahte dat ii vel atte čállái dan albma diktačálli gloria? Fertego vuos šaddat jorgaluvvot mannu «buoret» gillii? Ja miison de lea gielaid árvoortnet girjjálašvuođas? Vuolimužžango sámegiella ja dan bajábealde vaikkoba dákkár ortnegis: suomagiella, dárogiella, tuiskagiella, eaŋgalsgiella... ja de fránskkagiella buot bajimužžan? Ieš lean lohkan du divttaid duššebeare sámegillii, inge gal máhtaše oppa lohkatge daid fránskkagillii. Lean liikká atnán du albma diktačállin. Ustitvuođain Eino Kuokkanen ¶
Semifinála gaskal Guovdageainnu ja Johkgátte searaid šattai gelddolaš. Go čiekčan nogai, boađus lei 3-3. Lágideaddjit šadde bidjat lassiáiggi, ja juohke minuvttas váldit ovtta čiekči eret. Loahpas ledje vel báhcán Johkgatte searaid Bjørn Olav Paulen ja Ronny Utsi, ja Guovdageainnu Per Inge Eira ja Johan Ailu Pulk. Čiekčit ledje issorasat váiban. Pulk beasai máŋgii akto Utsiin, muhto Utsi lea erenoamáš buorre moalas. Son ii luoitán moala ja loahpas leigga Pauleniin rivven guovdageaidnolaččain spáppa. Paulen geahččalii mannát boares, gávvilis Per Inge Eira meaddel, muhto ii dat leat álkimus. Eira rivvii spáppa ja beasai gaskasázu alde báhčit spáppa molli ja Guovdageainnu finálai. ¶
Borgemánu 14. beaivvi dán jagi čielggai ahte Johan Klemet Kalstad dohkkejuvvo servodatfága doavttirin. Son lea maŋemuš jagiid dutkan ealáhusaid ja birgenlágiid rievdamiid muhtin servodagas Guovdageainnu oarjjabealde 1960 rájes. ¶
Eldor lohká ahte dát luossa lea dat stuorámus maid lea goddán iežat eallimis. Golbmi lean ovdal goddán luosaid mat leat deaddán justa19,6 kilo. Dat ledje losiimusat gitta godden dán luosa. - Dán luosa mun godden Bildama guoikkas. Mun ledjen suhkamin guovdobeaivve 11. beaivve dán mánus, vuogga fáhkka roahkasii. Mun fertin fatnasin boahtit ala ovdal go luossa sirddestii. Fertin váibbahit luosa, ovdal go gáddái sáhtten mannat ja gáddái oažžut. Mánnán jo álgánbivdit luosa -Mu eatni logai ahte mun šadden stakkuin geađas. Lean álo leamaš Deanu alde bivdimin stákkuin. Aidna gease goas illá bessen bivdit lei soahtebálvalusa geažil. Mus lea maiddái njuolggofierbmi Geavdnjás. -Mun ledje gávcci, ovcci jagi go godden vuosttaš luosa. - Touristtat eai leat giksin Touristtai in oainne heahttin Detnui. Sii eai dovdda Deanu ja sii eai dieđe gos guollii lea. Sii illábe goddet, nu lean mun vásiihan go sugan bildamis. Touristtat baicce jerret luosa oastit. Sii fertejit ollu mákset jándora ovddas bivdit, muhto dattge eai gotte. Sii oainnat eai dieđe gos luossa lea. Ja sii fertejit measta doarrut bivde sajii alde. ¶
Aiddo báhppan šaddanGirkus boahtimen máŋŋá vihaheami ja allameassu. Gurut bealde bisma Ola Steinholt, Per Oskar Kjølaas ja Tore Johnsen ¶
Dasto maid ii orrun gal Wimme bidjamen olu sielu gal dan oasis mii lei musihka haga go juoigan ja suopmangeavaheapme lei guovddážis. Muhto guldaleaddjiin guitot ii lean mihkkege boastut. Sii gal orru njiellamen buot obban ja giehtadoaškun šattai eanet ja eanet dađe eanet loahpaguvlui konsearta manai. Mu mielas maid leige konsearta loahppa dat buoremus. Dalle boahtigohte dat eanet lossa ja veahá johttileabbot techno ja ambient lágan šuoŋat musihkkáriid beales. Ferten dovddastit ahte lean veahá «technofáná» nugo maid dat sámenieiddat geat dallánaga dánsegohte go losit ritmat boahtigohte. Sáhtan dadjat nugo Guovdageainnu bealde lávejit dadjat. Gal dat šattai oalle oppa mihá «trøkka» go Wimme rohtti dovddus Texas. ¶
Ole K. Sara álggahii iežas ságastallama ávžžuhusan, ahte dan ođđa orohatjuohkin ášši birra berrejit sii geaidda dat guoská, jurddašit čielgasit ovdal addet cealkámuša. Ságastallamis dajai Ole K. Sara earret eará, ahte dološ áigi buriineasaiguin ii bistte agi beaivvi. Boazodoallu ferte maid álgit smiehtat ođđa rievdadusaid, vuoi ovdána áiggiin fárrolaga. Ulbmil ođđasmahttimiin lea ahte boazodoallu galgá čuožžut ieažas juolggi alde beroškeahttá, movt Norgga ekonomijain manná. Oarje - Finmárkku boazodoalloguovllus lea árvaluvvon juohkit buot dan guovllu orohagaid golbman stuorra orohahkan. De šattašii ahte buot siiddat oarje johtolagas gullet seamma stuorra orhahkii. Dan seamma gaska - ja nuorta johtolagas. Sara geažihii, ahte boazodoalus leat guokte vejolašvuođa. Vuosttaš lea unnidit ealuid. Dasa ferte geavahuvvot buot vuogit mat leat vejolaččat. Dastto stáda válda badjelassii juogadit resurššaid. Nubbi lea ahte boazodoallu ieš váldá ovddasvástádusa. De lea boazodoallu iežas ovddasvástádus hálddašit boazodoallu bistevaččan. Maŋit oasi oidnet eiseválddit buoret čoavddusin ja dan leat árvalan buoremus čoavddusin. ¶
Ođđa orohatjuohkin hálddašanvuogádat lea jurddašuvvon doaibmat, nu ahte juohke ođđa boazodoalloguovllus (reinbeitesone) lea okta válljejuvvon stivra, mii hálddaša sihke siskkáldas áššiid guovllus ja maid olgguldas áššiid. Dainna vugiin livčče boazodoallu gievrrat dustet boazodollui guoskevaš áššiid ja maiddái gulahallat earáiguin geain leat beroštumit guovllus. Sara oaivvildii maid ahte dat ođđa vuohki livčče vuoitun boazodollui. Dálá orhatstivrrat eai soaba bargat áššiiguin doarvái bures, go dávjá leat ee. sohka lagašvuođat, go áššit galget meannuduvvot siskkabealde orohaga. Seammás galggašedje dálá orohatstivrrat ovddastit eiseválddiid. - Dat lea lunddolaš, ahte dat ii doaimma áibbas bures, vaikke vel viggašii, logai Ole K. Sara. Ole K. Sara ákkastalaid dan ođđa jurdaga buriid. Dasa geavahii son viššalit dálá hálddašan ortnega heajut beliid. Ságastallamis son dajai čielgasit, ahte boazodoallu lea dan rádjai hejot hálddašuvvon, sihke boazoeaiggádiid ja eiseválddiid bealis. Sara orui vikkáheamen, ahte dasa ii leat sivvalaččan boazoeaiggádat ja eiseválddit, muhto baicce movt dálá boazodoallu lea organiserejuvvon. ¶
Deanu fitnodaga ELKEM áigumuš ásahit ruvkedoaimmaid Gávesluktii Deanuvuona oarjebealde jorrá Norgga Suoma rádjaáššin. Suoma ja Norgga eiseválddit čoahkkanit boahtte mánu Helssegii ráđđádallat luoššaáššiiguin. –Doppe váldojuvvo dát ášši ovdan vuosttaš gažaldahkan, lohká Suoma eana- ja meahccedoalloministeriija ráđđádalli virgealmmái Esko Kiuru. Siidu 5 ¶
EAI VEL DIEHTÁNOhcejoga luossaságastallamis eai gieđahallan ruvkeášši. Govas olgešbealde Esko Kiuru, ráđđádalli virgealmmái Eana- ja meahccedoalloministeriijas. ¶
Norgga bealde ¶
BOAZODOALLU SUOMAS: Ovllá Näkkäläjärvi lei boahtán Guovdageidnui čilget mot sin bealde bohccostallet. ¶
Guovdgeainnu Boazosápmelaččid Searvi lei bovden Sállevári bálgosa boazodoalli Ovllá Näkkäläjärvvi boahtit muitalit mot sin bealde doalahit boazologu vuollin lágaiguin ja njuolggadusaiguin. ¶
Ságastallama álggus muitalii son ahte Suoma bealde ledje sii boahtán sullii seamma dillái go Norgga bealde dál leat. Boazo lei laskan dan mađe, ahte eatnamat ledje guorbagoahtán. Dalle ii lean oktage gii stivrii boazodoalu. Sis eai lean makkárge stáhtadoarjagat ja eiseválddit eai seaguhan boazodoalu doaimmaheapmái. Oažžu dadjat ahte ii oktage čuvvon mielde, mot stivrejedje boazologu. ¶
Boazolohku mearreduvvo dan mielde man ollu bohccuid geasseeatnamat guddet, muhto nubbi lávki šaddá várra man ollu iešguđet guovlluid dálveeatnamat guddet. Muhtin dološ árbevierut leat várra ođđasmahttimiid geažil jávkagoahtán. Okta ovdamearka sáhttá leat jus mahkáš guovtti bálgosa nuora náitaleaba ja isit áigu váldit eamida bohccuid iežas bálgosii, mii leage dábálaš sámiid riekteáddejumis. Dalle sáhttá bálgosa stivra dan gieldit. Ovllá Näkkäläjärvi diehtá ahte Suomas eai leat dološ sámi riekteáddejumit geahččaluvvon duopmostuoluin. Son dovddastii dakkáraš árbevieruid soaitit duššan. Eanaš badjeolbmot geat ledje gullamin Ovllä Näkkäläjärvi ságastallama orru oalle positiivvalaččat Suoma bealde boazodoallohálddašanvuohkái. ¶
Lea áigi dii (Min Áigi) heaitibeahtet oaguheames dušše duopmára Leif Henry Hætta , go mii leimmet golbma duopmára (guokte linjáduopmára) geat dubmiimet čiekčama. Go leat čuožžilan menddo ollu duopmárat dubmemis dien čiekčamis, de mun gii ledjen linjáduopmárin čiehkačievččestan áššis čilgestan dán; - Dušše mun gii ledjen linjjás, sáhtten oaidnit leai go spábba olgun vuoi ii. Sáhtán das duođaštit ahte spábba ii lean olgun. Olles spábba galgá leat olggobealde linjjá ovdalgo spábba dubmejuvvo leat olgun. Hui čielggas lea ahte sutnje gii ii leat linjjás, de sáhtta dákkár spábba oidnot dego olggobealde. - Seammás ferten rámidit Návvuona čikčiid go eai čiekčamis eaige maŋŋil čiekčama dovddahan heajos vuogi vuoittahallamis, muhto duođai ledje šlundon nugo lei vuordimis dákkár čiekčamis. Suhttat lea lohpi, muhto ii nu go muhtimat leat dovddahan dán áššis. Sávan goappašiid joavkkuide lihku ain spábbačiekčamiin ja sávan diet guokte smávva báikki lihkostuvvaba valáštallamis. Ollu dearvvuođaiguin Nils Johan J. Gaup ¶
Manin háliiditgo maori-olbmot - álgoálbmot nuppi bealde máilmmi - bargat miššonearan Sámis? –Sápmelaččat ja maorit leat oalle seammáláganat. Mis leat ollu seammálágan váttisvuođat, ja háliidit čájehit didjiide ahte mii beroštit ja ovdánit ovttas dinguin. ¶
Vuosttažettiin leat mánát geat ellet gáhtaid alde geat gártet mánnáprostitušuvdnii ja -pornografiijai. Almmolaš dokumeanta mii almmustuvai gieskat nanne ahte doaimmas lea «mearihis stuorra márkanat, eambbogo ollesolbmuid gaskkas, ja lea maid gánnáhahtti» . Vuolleahkohaččat ožžot nuoskkesdávddaid mat dagahit sin sahkuheapmin, dahje ahte nieiddat šaddet áhpeheapmin. Ollugat bággejuvvojit váldit aborta, ja máŋggas leat hiv-njuommuduvvon. Buohkat gillájit duođalaš psykalaš váttisvuođaid. Gávdnojit «fámolaš ávkkástalli» fierpmádagat čadnon mánáid seksuala geavaheapmái. Dát fierpmádagat doibmet dego «fitnodagat» , čujuha almmolaš dokumeanta. Dokumeanta geigejuvvui ON:a mánnáprostitušuvnna ja -vuovdima sierraraportevrii. ¶
Ođđa davvisámegiel Ođđa Testamentta mielde Jesus geavahii gávtti ja gápmagiid go eatnama alde váccašii olbmuid gaskkas. Gásttašeaddji Johanas fas oaivvilda ahte son ii leat dohkálaš nuollat su (Jesusa) gámavuoddagiidge. ¶
•• Boleseiseválddit leat viimmat ákšoneren fuorragávppašeami vuostá Deanus. Golbma nissona sáddejuvvojedje mannan vahkuloahpa eret Norggas go ledje fállan seksuálbálvalusaid bolesiidda, sis ii lean bargolohpi Norggas. Njeallje eará nissona fas mieđuštuvvo ruoktot Ruššii lobihis gávpedoaimmaid geažil. •• Dát lea movttiidahtti. Viimmat leat Norgga beale bolesat váldán duođas fuorragávppašeami Deanus. Dát gávppašeapmi čuohcá garrasit guvlui, ii dušše Detnui, muhto muđui Nuorta-Finnmárkui, Ohcejohkii ja Kárášjohkii maid. Bearrašat gillájit sihke ekonomalaččat ja sosiálalaččat. Fuorrágávppašeapmi ii leat eisege buorre servodatmoráliige. Danne lea buorre go bolesat dál leat geahččaleamen bissehit unohis johtolaga Ruoššas Norgii. •• Mannan vahkuloahpa geavahan čovdosa ii livčče rievtti mielde galgan leat nu váttis hutkat. Dat lea jo buori bohtosiiguin geahččaluvvon ja čađahuvvon Suoma bealde. Jagis 1992 go Ruošša/Suoma rádjá albmaláhkai lehkkojuvvui maŋŋá Berlin-muvrra gahččama, šávihedje olu guossit Rádjajovsseha buohta Avvilii. Stuorámus oassi ođđa gussiin nuortán ledje áibbas dábálaš olbmot, geat ledje sáhkkiivuođa dihtii dollen gránnjáriikii - muhto olmmošrávnnji mielde bohte juohkelágan lihkkoohccitge. •• Lihkkoohccit sáhtte leat sii geat háliidedje vuovdalit Ruoššas ráhkaduvvon mátkemuittuid dahje jo gálvvuid mat ledje «luoikkahuvvon» Ruošša soahteveagain dahje eará sajiin. Álgoguossit bukte Avvila guvlui olu sihke árvvolaš ja unnit árvvolaš dávviriid. Váttisvuohta lei dušše dat ahte maiddái unohis elemeanttat Murmánskka gáhttagávppašeamis čuvvo rávnnji. •• Lobihis spriita- ja duhpátgávppašeapmi lei maid Avvila bolesat álggus fuobmájedje. Sii oidne maid vajot ahte nisson fállojuvvui áibbas vaikko luottaid aldege sihke guksái ja guollemurrii. Nissonvuovdin ii leat Suomasge gildojuvvon lága bokte, danne lei justa dáinna váttisvuođain váttis dahkat maidige. Muhto bolesat bidje baicce návccaid váldit gitta daid geat duođaid rihkko Suoma lága. Dán láhkai lobihuššamat geahpiduvvo viehka jođánit. Dál it báljo leat šat fuorrágávppašeapmi Avvilis. •• Nubbi eará dehálaš dahku Suoma bealde lei čavget visumgáibádusaid. Supmii ii leat nu álki mo Norgii oažžut visuma Ruoššas. Suoma stáhta dáhttu maid, ahte ruoššat miellaseappot johtet Norgga čađa go áigot Norgii, go ahte sii galget oažžut transihttavisuma Suoma čađa. Dát diehttelasat leat sakka geahpedan unohis elemeanttaid, muhto dat lea maid šaddagoahtán noađđin daid olu rehálaš ruoššaide geat johtet Ruoššas Norgii ja ruovttoluotta. ¶
Taina Kähkkonen bargá Njuorggáma skuvlla gievkkanis. Doppe son áibbas okto beaivválaččat galggašii geargat juohke boradanboddui ráhkadit borramuša 24 nelgon mánnái. –Manná gal bures. Ferten dušše váruhit ahte ii šatta seammá borramuš 6 gearddi vahkkui. Ja gal dátge láibi lea máŋgii beavddi alde, čilge Taina. Muhto láibi maid Taina láibu ii leat áibbas Suoma bealde gal vuolgán, son dovddasta. ¶
Guovvamánu 12. beaivi lei stuora beaivi sámi giellaráđi čállingottis. De rahppui Sámi sátnevuorká, ja leige čállingotti jođiheaddji Anne Dagmar Biti Mikalsen gii álggahii rahpama. Gurutbealde Inger Marie Gaup Eira, Nils Jernsletten ja Anne Dagmar Biti Mikalsen. ¶
Guovdageainnu A-joavkku ekonomilávdegoddi. Dovddus ja doaimmalaš olbmát Guovdageainnus ja eará sájisge Sámis. Gurutbealde Nils J. Logje, Nils H. Henriksen (jođiheaddji), Isak Mathis O. Hætta ja Isak Th. Triumf. ¶
•• Diibmá iđistedje internehttii siiddut mat gohčoduvvojedje «Sámi info» . Siidduid dovdomearka lei ahte namahuvvon olbmot soibmojuvvo garrasit almmá sin kommenttaid haga. Dihto olbmot soibmojuvvo sihke skealbman ja eahpeluohtehahttin. Ruoŧa beale sápmelaččat atne siidduid unohassan ja dovde daid dakkárin mat fallehit olles Ruoŧa beale sámi álbmoga. Son dahje sii geat ledje siidduid duogábealde eai lean dalle vel dihtosis. •• SR Sámi Radio journalisttat bidje dán jagi álggus olu návccaid dasa gávnnahit geat dáid imašlaš siidduid sáhttet leat doaimmahan. Journalisttat fertejedje leat sakka hirpmástuvvan go duohtavuohta bođii beaivečuvgii: Siidduid ráhkadii Sámi Radio iežas tv-hoavda, namalassii Nils Gustav Labba. Son dovddastii álggus vuos iežas leamen nu gohčoduvvon Web-masterin, gii ovddasvástida siidduid teknalaš beali. •• Dasto čalmmustuvai ahte son lea maid čállán dahje lea leamaš mielde doaimmaheamen olu čállosiid mat siidduin ledje. Čállosat leat eahpitkeahttá rihkkon deháleamos journalisttalaš prinsihpaid ja bargovugiid. Norgga beale «Leage várrugas» -plakáhtas dát čielgasit boahtá ovdan: «4.1. Deattut sisdoalu ja presentašuvnna áššálašvuođa ja beroštumi.» «4.5. Garvve kriminál- ja diggereportáša ovddalgihtii dubmema. Muital čielgasit man láhkai ášši lea sus gii lea sivahallon, váidojuvvon, áššáskuhttojuvvon dahje dubmejuvvon riektefámolaš duomu bokte. Lea buorre preassavierru muitalit riektefámolaš mearrádusa áššis mas ovdal lea leamaš sáhka.» •• Labba ii leat ii viggange čájehit áššálašvuođa ja beroštumi «Sámi infos» almmustuvvan čállosiidisguin. Son lea ovddalgihtii dubmen dihto olbmuid, vaikko dáid áššiin ii leat makkárge riektefámolaš duobmu. –Mu mielas lea dárbu dakkár siidduide mas friija digaštallan galgá beassat eallit, čilge Labba daguidis SR Sámi Radio ođas-sáddagis. Dasa ii leat Min Áigi ovttaoaivilis. •• Journalista galgá buot oktavuođain doallat iežas bargoprinsihpaid. «Leage várrugas» -plakáhta galgá leat vuođđun leš dal olmmoš ráhkadeamen tv-bihtáid iežas bargoaddi ovddas, dahje doaimmaheamen muhtin web-siidduid interneahtas. Olbmuid riektesihkkarvuohta lea dan muttus dehálaš, ahte dainna ii galgga baikkastaddat. •• Min Áigi ávžžuha Nils Gustav Labba smiehtastit maid lea dahkan. Son berre maid árvvoštallat leago son leamaš nu stuorra vahágin iežas bargoaddái, SR Sámi Radioi, ahte berrešii virggis guođđit. Gažaldat lea oainnat sáhttágo oppanassiige álbmot luohttit tv-hovdii mii ná garrasit rihkku dohkkehuvvon journalisttalaš prinsihpaid... ¶
–Mis lea prošeaktabargu mas guđas leat mielde. Galgat giessat stráŋggaid Áidejávrris gitta Suolovuopmái. Dál letnet giessan Goahteluobbalis Ákšomuotkái ja Sihččajávrris Áidejávrái. Leat geargan lulábealde Guovdageainnu. Álttás galgat giessat luoddaguora gitta Dálbmeluktii, čilgeba hutkás olbmáguovttos. ¶
–Liikká guorahallama nissonolbmot ledje ieža válljen doaresbealde bohccuiguin bargat. Lea dakkar bargu mas beassá olbmuiguin ovttasbargat, ja luonddus bargat elliiguin. Lea maid buorre ášši ahte sáhttá barggu oahpahit iežas mánáide. –Vaikko nissonolbmot eai oaččo ruđa bálkán, eaige álo sosiála oidduid, de bargu addá earálágan «ii-ávnnaslaš» bálkká, Outi Jääskö muittuha. ¶
–Nuppi vuorus duosttuimet álkit Bossegobi fallehemiid, ja sis eai lean galle moallabáhčinvejolašvuođa. Go lei mannan sullii 70 minuvtta, de njeide Pål Even Thomassena ja mii oaččuimet ráŋggáštusčievččesteami. Paulen bážii dan mollii. –Mii dettiimet vel oanehaš, muhto de álggiimet ložžet. Bossegohppi beasái fas mielde, bohte olgešbealde čađa ja báhče moala. Das viidasit čievččaimet dássedit ja min moallaolmmái Ronny Utsi bissehii visot Bossegobi geahččalemiid. –Go lei vel vuollel logi minuvtta, oaččuimet fas ráŋggáštusčievččesteami go njeide Øivind Paulena. De ii deaivan ge Holmestrand moala ja mii gáhčaimet čoahkkái. Veahá máŋŋelaš beasái Bossegohpi min olgešbealde čađa ja čáskii sisa. Spábba manái njuolga mollii. Sii ožžo vel ovtta moala máŋemus minuvttas, muitala Hansen. ¶
Konfereanssa lágidit Deanu gielda ja «Fierpmádat davvin prostitušuvnna ja válddálašvuođa vuostá» . Máŋgga riikka, sihke sámi guovlluin ja olgoriikkain, logaldallit ja oassálastit servet. Sii áigot orrot čuolmma guovddážis - Skiippagura Campingas. Nuppi bealde geainnu lea fas guovlu gos fuorraoastit ges johtet. –Akšuvnnat árvvoštallojit dáđistaga, čállo fierpmádaga áviissas mii ilbmá otne. ¶
(Sápmi, mun áibbašan dohko) Jurdagiin lean dávjá doppe duogábealde amas rájá ruvggastagaiguin ja gákteolbmuiguin gos váhneneanamet ruohtastuvvo dakŋasa vuolde. Váccán guovssahasa suotnjaris alitvilges gokčasa mielde luoikkasčázehiiguin. Váccašan duoddaris almmiravdda vuostá gos noaidi gamus dovdá mu miellalihkahusa - noađđeherggiid ja gerresiid luodda muohttagis jovgo jođánit davvebiekkas. Skohterjietna gáidosis. Vuorddes, leago fárru. Doalvvo mu máhtolašvuođa guovddážii juigosa eatnamiiddas. Njoarostan áibbašeami bárgiduvvon soahpaniin badjil gávpogiid ja miillaid. Hálidago oktage guhkkin davvin dan dustet? Turid-Wenche Høiby Mosæhter ¶
Guovdageainnu sátnejođiheaddji Anton Dahl beasai mánnodaga rahpat iežas «ođđa» kanturviesu. Gurutbealde Anton Dahl, Hild-Jorunn Oskal (eaktodahtoguovddaš), Kari Margrethe Hætta (Info-nuorra), Bodil Øverli Nilsen (čuovvolanbálvalus) ja Sissel Pedersen (aktováhnemiid čuovvolanbálvalus). ¶
Go beaivváš ráhkadišgoahtá guhkes suoivvaniid, de nuoramus guorahallit áiddi alde árvvoštallet beaivvi čájáhusa. –Mun gal áiggon oastit alccen diekkáraš fiellu. Lean oktii iskan ja lea hui váttis. Ferte leat buorre teknihkka go njuike, ammas fiellu ii báze eatnamii, láhttesta Ken Even Berg ovdalgo duolbmala sikkeliinis ovdajuvlla áimmus ruovttu guvlui. ¶
Deanu luossagonagasa namma ii čielgan diibmá ovdalgo maŋimuš gilvobeaivi lei nohkan. Stuorra luosat gessojuvvujedje gáddái muhto eai ceavzán bismara alde Næssa ja Piirosa sállašii. Oktiibuot 56 bivdi dieđihedje gilvvuide 82 luosa mii lei uhccitgo ovddit gease. Vuolle-Deanu luossagonagas gottii luosas borgemánu vuosttas beaivve Buollánguoikkas. Luossa dettii 23,8 kilo ja guhkkodat mihttiduvvui 136 senttii. Pauli Piirosa suga váibaduvvon guolli lea Min Áiggi luossagilvvuid historjjá stuorámus. Badje-Deanu luossagonagasa fertii viežžat gitta badjin oalgejogas. Jo suoidnemánu vuosttas beaivve gottii Arvid Næss Iešjogas 19,8 kilosaš goadjima mii bisui stuorámussan gitta gilvvuid lohppii. ¶
Mannan vahkuloahpa lea leansmánne fas dolvon ruoktot moadde olbmo geat ledje badjelmearálaš juhkan olgobáikkis dahje márkanis. Nubbi dain lei hui nuorra Suoma beale nieida. –Son dolvojuvvui Gáregasnjárgga tuollostašuvdnii. Šiehtadusa mielde sii ordnejedje su viidáseabbot ruoktot, Hanssen muitala. Leansmánne lei maid ožžon dieđu ahte olbmot ledje doarrumin muhtin olgobáikki olggobealde ođđajageruohta. Muhto go leansmánnebálvvát bohte láhttejedje buohkat skihkalaččat. Seammá eahkedis dállu fas buolligođii, muhto dađe buoret ii lean dolla eará go dálu suovvabohcis. Dollačaskkadeaddjit nagadedje jáddadit buollima stuorát vahágiid haga. ¶
Golmma skohtervuoddjái ođđajahki ii álgán nu beare bures. Nubbi beaivvi - mannan bearjadaga - sii gávnnahalle go leansmánne doalai skohtervávššu Kárášjoga márkanis. Nubbi vujii vázzinluotta, nubbi geainnu alde ja goalmmát olggobealde lobálaš lahtu márkanis. –Sáhkku dán lágan lágahisvuođas leat 1000 ja 3.000 ruvvnu gaskka, leansmánne Svein Hanssen čilge. 45 jahkásaš almmái gávdnui fas jápmán vuosttaš juovlabeaivvi. Maŋŋá go doaktárat leat dárkilit guorahallan albmá, lea čielggas ahte eai lean láhkarihkkumat sivvan su jápmimii, muitala Hanssen. ¶
Ii leat váttis diehtit maid Ingvald Åsen vuovdá go fitná su buvddas Kárášjoga márkanis. Seinniin leat Yamaha-plakáhtat, robis heaŋgájit Yamaha-leavggat ráidolága. Moaddenuppelot Yamaha-skohtera šealgájit ja seainnebealde leat iešguđetlágan Yamaha-biktasat. ¶
Suoma beali badjenissonat dáhttot ovttasbarggu Norgga beali badjenissoniiguin. –Galggašeimmet Norgga bealde viežžat oahpu, lohká Outi Jääskö. ¶
Jääskö doalai mannan vahku čoahkkima masa lei bovden daid nissonolbmuid geaid lei dutkamuša oktavuođas jearahallan. Olu eará badjenissonatge ledje čoagganan. Čoahkkimis čuožžilii jurdda ahte galggašedje bargagoahtit ovddidit nissonbarggu boazodoalus ja erenoamážit hálddahusa ektui. –Fertet čohkket fámuid. Dárbbašit oažžut ovdan ahte nissonolbmotge leat boazodoalus ja misge leat gáibádusat. Eat háliit guođit dán ealáhusa, čilge Outi Jääskö. –Norgga bealde leat hui aktiivvalaš nissonolbmot boazodoalus. Lávejit álo váldit beali ovttas jos boahtá mihkkege boastuvuođaid ovdan. Suoma bealde mii leat álo čohkkámin doaresbealde. Eat oidno gostege. Galggašeimmet danne Norgga beale nissoniin oahppat, Jääskö evttoha. Son jurddaša sáhttit mahkáš lágidit muhtinlágan oktasaš deaivvadeami ja hásttuha earáid váldit oktavuođa jos ležžet seammá oaivilis. –Mis leat earálágan dilit, muhto liikká leat mii seammá ealáhusas. ¶
Dá leat boazobargit geat šaddet bargat stáhtadoarjaga haga, go ii leat doallovttadat. Sii leat suorganan go mannan vahku ledje seminaras Guovdageainnus. Oaivvildit ahte seminára ulbmil orui oažžut sin heaitit bargát bohccuiguin, muhto dasa eai olbmát gal mieđa. Sii lohppidit doarrut iežaset rievttiid ovddas, ja álggahit dál sierra searvvi boazobargiide geain ii leat sierra doallovttadat. Gurutbealde Johan Henrik Skum, Per Anders A. Sara, Mikkel Per skum, Aslak Anders Sara, Aslak Henrik Buljo ja Mikkel Isaksen Buljo. ¶
Olbmát leat nu suorganan ahte sii eai oainne eará vejolašvuođa go álggahit searvvi mii galgá fuolahit ja gozihit sin rievttiid ja beroštumiid. Mathis Andreas Sara lohká ahte leat válljen nu gullon interimstivrra. Stivrras leat mielde Johan Henrik Skum (jođiheaddji), Mikkel Isaksen Buljo, Isak Henrik Eira (Čálli), Nils Isak Eira, ja Johan Isak Eira. Stivra galgá doaibmat dasságo searvi vuođđuduvvo. Mikkel Isaksen Buljo lohká ahte sis leat sullii 110 namá báhpira alde geaiguin áigot váldit oktavuođa. –Dat 110 nama leat dušše Guovdageainnus dievdduid namat. Čájeha man ollus mii leat. Mii boahtit maid geahččalit oažžut nissonolbmuid mielde searvái ja maid geahččalit oažžut Kárášjogabealde olbmuid mielde. Searvái ožžot buohkat mielde geat leat boazodoalus ja geat dorjot min barggu. Searvi lea gal jurddašuvvon sidjiide geain ii leat doalloovttadat, muitala Mikkel Isaksen Buljo. ¶
Signe ja Kirsten Hollywood Hillas gos riggát dálostallet. Duogábealde lea beakkán Hollywood galba. ¶
Ruošša beale sámeguovlluin váilot sámi duojárat. Danin lágiduvvo dát oahpahus sin várás, muitala Ingman. Son lea ieš fitnan Ruošša beale Sámis, ja lea oaidnán ahte dákkáraš prošeakta dárbbašuvvu. –Oahppit galget leat Unjárggas njeallje vahku ja Ruoŧa bealde fas 16 vahku. Oahppit galget dalle čađahit maiddái dábálaš oahpahusa, nugo ovdamearkka dihtii sámegielas, rehketdoalus, kultuvrras ja nu ain. –Go oahppit máhccet ruovttoluotta Rušša Sápmái guovvamánu gaskkamuttos , de sii leat guovtte jahkái čadnon sámi duodjekonsuleantan. Sii galget dalle geahččalit loktet ja nannet sin guovllu duodjeárvvu. Dát lea prošeavtta váldoulbmil, lohká Lennart Ingman. ¶
Lennart Ingman lohká ahte sii leat ovdal čađahan sullosaš prošeavtta. Dat lihkostuvaimet oalle bures. Dalle ledje gávccis boahtán oahppin Ruošša beale Sámis. Sii ledje dušše gávcci vahku Ruoŧas duodjeoahppin. Viđas dain leat bargan duodjekonsuleantan. Okta dáin lea ovttasráđiid Nina Afanasjevain, gii lea Guoládatnjárgga sámisearvvi ovdaolmmoš, rekruteren dáid duodjeoahppiid. Jearralan duodjeoahppiin Tatjana Kotsjevinas, Nina Serginas, Vladimir Seljtinas ja Sergei Zaharovas manin sii leat válljen oahppat duddjot? Buohkat vástidit čielagasit ahte sis lea miella oahppat duddjot. Ii oktage sis leat ovdal duddjon. Muhtimat leat veháš guovzan, viggan geavahit dan binnáša mahttu maid leat oahppan daid ovddit duodjeoahppin. Ninas ja Tatjanas gal leat jo plánat, go máhccaba ruovttaluotta. Soai áiguba duddjot oahpahišgoahtit sihke mánáid ja ollesolbmuid. Albmáguovttos eaba leat vel áibbas sihkkarat maid soai áiguba. –Vuosttažin oahppat, lohkaba albmá guovttos. Sergej láhttestagal velá son dáidá várra gululdaga cegget duodjebáji. Duojáriid dálu stivraovdaolmmoš Olav Dikkanen lohká dán oktasaš prošeavtta hui dehálažžan. –Oainnat Ruošša bealde leat ollu sámit ruoššaiduvvan. Dát prošeakta de galggašii veahkehit sin beroštišgoahtit sámi dujiin ja nannet sin sápmelašvuođa. ¶
OHCEJOHKA: Áiggutgo gávppašit Norgii? Márkaniidda, gávppiide dahje grossagávppiide. Ohcejogas ordnejuvvo skuvlenbeaivi dan várás. Doppe oaččut dieđuid ee.: Makkár njuolggadusaid galgá dahkat? Maid skoviid galgá deavdit? Makkár lobit galget leat? Leatgo borramušgálvvuide dahje giehtadujiide sierra njuolggadusat? Maid mearkkaša EU? Gii rávve rájás, jus ii diđeš? Skuvlenbeaivi dollojuvvo logat beaivve čakčamánus. Dat álgá d. 10.00 searvegottedálus, girkosiidda guovddážis. Skuvlejeaddjit leat veahkkehoavda Marja-Leena Lähteelä ja tuollodárkkisteaddji Sirpa Keinänen Durdnosis ja báikkálaš tuolloovddasteaddjit goappat bealde rájá. Skuvlejumi ordne Lappi Eananguovloguovddáš ja Lappi luonddubuktaga- ja borramušgálvosuorggi márkanastima ovddidanprošeakta. Oassálastinmávssu 50 mk. sáhttá máksit skuvlendilálašvuođas. Almmuheamit galget čujuhuvvot Davimus Lappi Leader-searvvi doaimmahahkii Avvilii, tel. (00 358 16) 687 452. ¶
Geainnu boahtin váikkuhii vuos Áhkojoga golgamii. Ođđa šaldi ráhkaduvvui menddo gáržin, das čuovvu, ahte dulvvi áigge šaldi bajábeale ja vulobeale allodaterohus lea badjel mehtera. Dalle johka doalvu eatnama šaldi vulobealde ja dát eana manná joganjálbmái ja Detnui. –Go šaldi ráhkaduvvui, de eai plánejeaddjit jáhkkán, ahte lea menddo gárži, oainnat joga čáhcemearri šaddá dulvin ainjuo badjel čuohtegeardásažžan, jus juo ii duhátgeardásažžan, muitala geaidnolágádusa guovllu ovdaoolmmoš Antti Katekeetta. ¶
Áhkojoga vuolleoasi leat divodan juo logemat jagi, iige loahppa oro boahtimin. –Juohke jagi leat divodan vehá, eai oktiige albma láhkai, lohká Erkke-Ánde, Antti Katekeetta. Šaldi maŋŋá joganjálbmi lea mannan vuolleleabbui ah´ vuolleleabbui, ja go gárttai njárgga vuolábeallai, de giđđat jieŋaid mannan devddii dan. Dalle fertii sirdit joganjálmmi bajábeallai njárgga. Šaldi vulobeallai ráhkaduvvon boađut leat dál menddo stuorrát ja leat stivrren čázi boastut, das lea čuvvon, ahte johka lea dolvon máttabeale dearpmis eatnama issorasat. Dat eana, sáttu lea bilidan oaggunsajiid vulobealde guoikkas ja fierbmesajiid vel bahábut. ¶
Maŋŋebárgga báikkálaččaid ja birasguovddáža olbmuid deaivvadeamis bođii ovdan maiddái luossaráhpaid dárbu Luovdejot´goržái. Deaivvadeamis olbmot ledje oalle miehtemielalaččat jurdagii, mainna livččii vejolaš fidnet lussii lasi gođđansajiid. Ráhpaid mielde luossa beasašii goargŋut goržži bajábeallái ja doppe luosas livččii "rabas geaidnu" guhkás duoddarii, gitta Njávgoaijohkii. –Guolledutkit leat lohkan ahte goržži bajábealde livčče olu gođđansajit, luossa beasašii goargŋut máŋggaidlot´ kilomehteriid, čilge Aulis Norberg, Ohcejoga gielddaráđđehusa 1. várreságajođiheaddji. ¶
Bárentsa dálkkas-, dearvvasvuođa ja kulturprošeakta álgoálbmogiid gaskkas galgá sirdojuvvot vuolit dássái ja ná oažžut buoret áddjejumi prošeavttaid čađaheamis. Ruoššabealde Lujávrres leat válljejuvvon prošeavtta stivrrenjovkui olbmot geat juohkebeaivválaččat šaddet bargat váttisvuođaiguin. ¶
Vuossárgga lei Kárášjoga Bargiidbellodat bovden ovddeš ja dálá miellahtuidis rabas čoahkkimii gos galge geahčadit mo hálddašit vejolaš ruvkebargodoaimmaid gielddas. Ja gažaldat lei ge ahte galget go álgit rahpagoahtit ohcanlobiid berošteaddji fitnodagaide. Sis-Finnmárkku lea dan dilis otne ahte dáppe lea stuorra bargguhisvuohta. Eará iskkadeamit čájehit maiddái ahte dáppe leat heajut eallindilálašvuođat go eará báikkiin Finnmárkkus. Ođđa bistevaš bargosajiid ektui lea uhccán mii dáhpáhuvvá. Ain leat stuorámus bargoaddi doaimmat mat leat fuolahus- ja almmolašdoaimmaid siskkobealde. Go dál lea Bargiidbellodagas álgán almmolaččat guorahallat dákkár áššiid, de sii leat geažádallamin midjiide buohkaide ahte juogá lea jođus dán áššis. Lea go dát servodatberošteaddjit geat jietnadit vai leat go gumppet mat holvot stuorra valvin olggobealde min guovlluid. Okta mii lea áibbas čielggas; min luondu Sis-Finnmárkkus uhccán soahpá dákkár doaimmaide. Čáhce- ja eará nuoskkideamit lea dákkár doaimmaid sihkaramos mieđušteaddjin. Mis lea stuorra árbevirolaš ealáhus mii lea sorjevaš buhtes lihkakeahtes eatnamiidda, ja ii das galle; dát eatnamat leat juo gáržon ja gáržon boazodoalu iežas laskama geažil ja doaimmaid geažil mat leat eatnamiid váldán eará anuide go borramušbuvttademiide. Nubbi ášši maid mii maiddái galgat muitit. Mis lea davvi Eurohpa stuorámus ja buoremus luossajohka guovdu dáid guovlluid gos ruvkefitnodagat juo gilvalit beassat álgit ávkkástallat riggodagaid alcceseaset. Ja mii oažžut lohkat álcceseaset. Dán rádjai ii leat daddjon maŋge láhkai mo dákkár fitnodagat galget beassat doaimmaideaset dáppe jođihit. Ii leat geange bealis čielggaduvvon bargosajiide ektui, gosa galget eanemusat ruhtariggodagat kanaliserejuvvot. Čielggas lea maiddái ahte fitnodagat mat deike bahkkejit, eai boađe dan sivas ahte máilmmeálbmot dahje mii dárbbašat veaikki dahje eará ruvddiid. Sii bohtet deike dušše fal ruhtadinema dihtii ja dinet nu ollu go vejolaš, seammás go ieža galget golahit nu unnán go vejolaš. Mii leat maid oaidnán dat moadde fitnodaga, mat leat fitnan bovremin minerálaid, eai leat gal dán rádjái geavahan ollus maidege báikkálaš bargoveaga čađahit doaimmaideaset. Dát leat áššit mat galget čielggaduvvot ja šiehtaduvvot ovdalgo oktage ruvkeráigi roggojuvvo min guovlluide. Nugo ášši orru leamin dál, de lea dušše gažaldat galgat go luoitit sin deike vai eat. Lea maiddái geardduhuvvon juo dolkameahttumii ahte eat galgga maidege ruvkedoaimmaáššiin bargat ovdal go vuoigatvuođaáššit leat čielggaduvvon. Mii fertet ain doalahit ahte eat ribat holvugoahtit sin mielde geat áinnas bahkkejit deike ávkkástallat min riggodagain ovdal go ieža leat beassan mielde čielggadeamis áššiin. ¶
Egil Olli buvttii ovdan ahte gielda ferte smiehttagoahtit man láhkai luondduresurssat galget hálddašuvvot ja maiddái makkár áššit galget mannat ovddabeallai ruvkedoaimmaid. Áigi lea álget geahčadit ruvkehommá vejolašvuođaid, beroškeahttá gii galgá daid hálddašit. Kárášjoga Bargiidbellodaga jođiheaddji Hagbart Grønmo jotkkii, ahte gielddas váilot bargosajit mat produserejit. De šaddá sáhka dan oktavuođas makkár bargguid galgat fállat nuoraide, geain eai leat allaoahput. –Gielddas leat ollusat bargguid haga ja mii fertet leat rahpasat bargosaji vejolašvuođaide mat dáppe gávdnojit, loahpahii Grønmo. Muhto Kárášjoga Bargiidbellodagas ii šaddan goasse stuorra digáštallan ruvkedoaimmaid birra. Eatnasat orru hui várrogasat buktit ovdan iažaset jurdagiid áššái, muhto dovdui juoga lea lihkadišgoahtán ruvkehommáid ektui siskkabealde Kárášjoga Bargiidbellodaga. ¶
Sámi oahppolávdegotti (SOL) oahpporektor Heaika Hætta ja oahppobagadeaddji Johan Anders Somby. Sudno maŋábealde oidnojit «duodjemodeallat» , dohkkát mat leat gárvvuhuvvon gávttiiguin. Leat mesta visot norgga sámi gávttit, moadde váilot. Dohkkát leat oston priváhtaolbmuin. SOL hálddahusa gávnnat OL-viesus Guovdageainnus, sii juogádit kántuvrra NSR:ain. ¶
Boddolávvu: Dá lea gáktegánddaid iežaset «boddolávvu» . Gurutbealde guovllasta Beaska Niillas, Jon Olav Guttorm, Niillas Aslaksen Smuk, Beaska Carl, Lemet Niillas Helander ja vuolimuččas gasku Jan Erik Partanen. ¶
Sámegielat mánáidgárdefálaldat šaddá sámemánáid vuoigatvuohtan Ruoŧa bealde ja buot Ruoŧa mánát galget oahppat sámi historjjá ja servodaga birra. Dán evttoha Ruoŧa ráđđehusa minoritehtagiella-lávdegoddi. ¶
Mannan vahku guovtti gieldda máđiijat eai lean mielde. Dál mii deaddilit ođđasit guovddaš sámi gelddaid buot rabas máđiijaid . Kárášjoga gielddas Máđiijat 1. Savkadasmáđiija, Kárášjoga gilis - Suolobeašjeaggi 2. Ássebákti - Gárdin 3. Čoavddatmohkki - Mollešjohka 4. Šuolggatjotnjálbmi - Ráitevárri - Beaivvašgieddi 5. Šuolggatjotnjálbmi - Ráitevárri - Dálabohki Deanu gielddas Máđiijat, main ii leat deaddomearri 1a. Sirbmá - Njuorggánjávri - Gurtejávri - Lávdnjosjohka 1b. Sirbmá - Njuorggánjávri - Miennájávri - jávrriide vulobealde Guolppa 6. Máskevárri - Giehči 8. Stuorrajoht´aláš - Iešjávri 9. Nástejávri - Čáhcesullo gieldda rádjá. Máđiijat rabas gaskal suoidnemánu 15.b. - čakčamánu 15. b. 1c. Sirbmá - Urrooaivi - Jogaiddeaivvadeapmi - Gieddeoaivi - Ilisráhpat 3. Gáldojohka - Gárcojávri - Sáddumiellvuovdi 10a. Juovlavuotna - kilomehtera máttabeal Boatka 10b. Luovttejotávži - Hánájávri Muhtun muddui rabasmáđiija gaskal suoidnemánu 15.b. - čakčamánu 15.b 5. Máskejohka - Luovttemuorjávrrit Deaddorádji 500 kg 2a.Lákšjoga šaldi - Miennavárri - Ilisráhpat - Stuorra Ilis 4. Hillágurra - Doardna - Uvjaládnjá - Áhkajávri 7. Deanodat - Heargečohkka - Geassaijávri 11. Álletnjárga - Savetjávri/várri Deaddorádji 3000 kg 2b. Lákšjoga šaldi - Gorževárri - Gárpetjotgátte Stuorra Ilisii - Ládnajávri - Njirranjávri Porsánggu gielddas Máđiijat 1. Luostejohka - Rávttošjávri 2. Ivvángođiidvuovdi - Áilegasjávri 3. Guhkesrohtu - Mássajávri 4. Dážagieddi - Keaissajávri 5. Bissojohka - Čalbmelanávži 6. Goarahatjávri - Skáiddajavri 7. Ikkeldas - Skáiddajávri 8. Ikkeldas - Čoalbmejávri 9. Dat máđiija lea giddejuvvon. Guovddageainnu suohkanis Máđiijat 1. Máze - Rágesluoppal 2. Máze - Soagŋojávri 3. Vuottašjohka - Áhkarvárri - Iešjávri 4. Vuolle Máze - Duottarvirdnejávri 5. Mieron - Njárgajávri 6. Mohkkejeaggi - Geašjávri 7. Láhpoluoppal - Náhpolsáiva 8. Ávži - Bealjašjávri 9. Ávži - Vuolganmašjohka - Lávvojávri 10.Suohpatjávri - Ávževuopmi 11.Oskal - Rietnjajávri 12.Ákšomuotki - Goahteluoppal Unjárgga gielddas Máđiijat 1. Unjárgga girkobáiki - Ánnejotmohkki. Dán máđiijas suorgi Suovvejávrái 2. Fuoikanjárga - Skálvejávrri bártaguovlu 3. Hearrágoahti (Nyborg) - Ánnejotmohkki. Suorgi seamma go máđiija nr 1. 4. Stuoravuonguolbanis Reahpenjohka, lahka Áidnejávrri. Dán máđiijas manna nubbi suorgi Njiđgujávrái. ¶
Carola Magnusson lei lágidemiid hoavda. Son muitala ahte leamaš ollu bargu sihke gilvvohallamiid ovddabealde ja vuolde. –Gal dat lea ollu bargu. Čađat lea juoga maid hommá, muhtomin lea veahá «kaos» , logai son ja bohkosii. –Oktiibuot leat 20 olbmo lágidanjoavkkus, dasa lassin bohtet vel gaskkal 50-100 olbmo geat barget. Manná hui bures, buorebut go leimmet doivon, logai son ovdal go šattai bidjat. ¶
Sámi valáštallanlihttu (SVL) lea duhtavaš lágidemiin. –Hui somá lea go lágiduvvui stuora gilvvohallanbáikkis. Davviriikkaid sámemeašttirgilvvut lágiduvvojit juohke jagi, ja manná riikkaid mielde. Dán jagi lei Ruoŧa sápmelaččaid vuorru lágidit. Ná ollu oasseválddit eai leat goassege leamaš, muitala SVL:a jođiheaddji Brita Triumf. –Eanaš leat lullisámijoavkkut mielde, lunddolaš go gilvvohallan lea lulde. Davvin eai lean boahtán nu ollu oasseválddit, vaikko Deanus lei boahtán stuora joavku. Somá goitge lei go suomabealde ledje boahtán olbmot, muitala Triumf. ¶
Dá letne Orlandos. Duogábealde oidno Epcot senter gos fáluhit Norgga olles máilbmái. ¶
Sámegielat áviissaid birra lea maŋimuš áiggiid eanet aht` eanet ságastallon. Mo lea duođaid daid otná dilli ja makkár hástalusat leat ovddasguvlui? Maid lohkkit háliidit ja makkár gáibádusat livčče journalisttain? Vuosttas eaktun ráhkadit buori sámegielat áviissa lea buorre ekonomiija. Dálá dilli lea ahte goappašat sámegielat áviissa rahčet gáržžes ekonomálaš rámmaid siskkobealde iige goappásge leat doarvái buorre ruhtadilli duođaid ahtanuššat. Dál mii ráhkadit áviissa buot hálbbimus vuogi mielde, iige leat maid lohkkit ja bargit hálidit. Buorre ekonomiija addá vuođu háhkat oahppan journalisttaid geat bissot barggus buori bargoeavttuid vuođul. Buorre ekonomiija bidjá vuođu ja vejolašvuođa gilvalit ekonomalaččat jábálaš gilvaleaddjiin nugo Sámi Radioin. Dálá dilis ii leat sámegielat áviissain dat vejolašvuohta go preassadoarjja rámmat eai dan luoitte. Iige leat sámegielat áviissain dat sisaboahtopotensiála mii daža áviissain lea olmmošlogu geažil, sihke lohkkiid ja almmuhusaid dáfus. Dan sivas fertet mii geahččagoahtit mo ráhkadit buori sámegielat áviissa mas lea ekonomiija mii gierdá ekonomalaš gilvvu. Ja mo dan dahkat? Vuosttažettiin fertet geahčadit leatgo oppanassiige ekonomálaš rámmat dasa. Juo, lea vástádus. Preassadoarjja mii dál addo sámegielat áviissaide attášii oktiibuot oppalaččat buriid rámmaid ráhkadit ovtta nana sámegielat áviissa. Hástalus sámi politihkáriidda lea doalahit preassadoarjjaruđaid ovtta áviissii mii dál addo guovtti áviisii, mii lea dušše šiehtadusášši. Jus geahčastit journalisttaid bealis ja sin válljenvejolašvuođaide. Dálá dilis ii leat journalisttain duohta válljenvejolašvuohta gos háliidit bargat. Juohkehaš ain vuos geahčasta makkár bálkáeavttut leat, ja dálle gal buohkat "fertejit" hilgut sámegielčállon media, go dat eai nagot gilvalit bálkká dáfus. Redakšunbargiinge galggašii leat duohta válljenvejolašvuohta. Eai várra buot sámi journalisttat hálit dušše radios bargat? Boahtteáigi sámegielat áviisii livčče oalle čuovgat, jus buot návccaid čohkkešii bargat ruđalaš fámuid ovttastahttit dan čielga ulbmilii ahte ráhkada nana ja gilvonávccalaš beaivválaš áviissa sámiide. Mii várra 1998:s ánssášivččiimet dál dan farga? ¶
–Sámi riikkajoavkkus lea hui somá leat mielde, munnje lea stuora árvu. In beassan gál álgit, muhto iigo muhtin minuvtta beasa čiekčat, lohká Máhtte. Máhtte lea ovdal čiekčan sámi riikkajoavkkus. Dáhpáhuvai Kárášjogas 1996:s, sápmelaččat norgga bealde deive sápmelaččaid geat orrot Ruoŧa bealde. Boađus šattai 2-2. –Dalle lei eambbo jáhkkemeahttun ahte bessen mielde, lohká son. ¶
Stockholm stadion lea máilmme fiinna gilvvohallanbáiki. Davvirikkalaš sámimeaštirgilvvut čohkkeje ollu gilvaledjjiid, oktibuot ledje dieđihuvvan sullii 300 olbmo gilvvuide, muhto eai nu ollus gal searvan. Njealje stáfeahtaluohká ledje, nuorat 11-13 jagi, nuorat 14-16 jagi, nissonolbmot ja dievdduid luohká. Sullii gávccilogi joavku serve stáfeahtaide, eanemus joavkut ledje dievdduid luohkás, gos ledje 40 joavku mielde. Eanemus drámatihkka lei nissoniid luohkás, gos Fatmomakke fáskastii vuoittu ovddabealde Girona Sámi Searvvi. Sii eai lean go 22 sekundda ovddabealde, ja vuoitu mearreduvai njoarosteamis. ¶
Ii leatbe guhkes áigi go konsearta nogai. Čáhcesullos, Varanger-festivála váimmus, leat juo bieđganaddan iešguđetge guvlui. Buohkat hállet eahkeda stuorámus dáhpáhusas: Wimme konsearta. Lean beassan deaivvadit sápmelaččain guhte lea šaddan Gelotjávrris, Gáresávvuna davábealde Suomas, hotealla báras gos Wimme, dahje su rivttes namma Frans Vilhelmi Saari (39), orru. Dál lea juo badjelaš gaskaidja. Gákti ja sistebuvssat dieđusge badjelis albmás. Valahat birra čeabáha. Muhto julggiide gal leat ihtán bievssut čázehiid sadjái konsearta rájes. –Gal mun lean dovdan Paul Ántte (Simma) 15 jagi guittot. Šattai várra lunddolaš ahte gárten "Stol På Ministeren" filbmii fárrui. Muhto in dieđe gal duođaid leigo son čállán dán gilijalla, trubadura, vuoi maid mun galggašin gohčodit, rolla munnje. Muhto mu geahččalanfilbmen guittot geavai juo guokte jagi ovdal filmma ráhkadišgohte, muitala Wimme. ¶
GUOVDAGEAIDNU: Gaskal bearjadaga diibmu guovtti ja mánnodaga diibmu beallogi leat suollagat finadan Sámi joatkkaskuvllas Guovdageainnus. Doppe lea suoládan njeallje dihtora. Suollagat ledje cuvken láse duogábealde gokko leat mannan sisa. Bolesat eai dieđe geat suollagat leat, ja háliidit dieđuid jus muhtin leaš oaidnán maidege. ¶
Diggi guohtuneatnamiid alde ¶
GUOVDAGEAIDNU: Bearjadateahket ožžo leansmánnibálvvát dieđu ahte guokte boazeaiggada leigga riiddáskan guohtuneatnamiid alde lulábealde Šuošjávrri. Son gii dieđihii leansmánnii lohká leat bisánan ealuin. Fáhkka bođii nubbi gii dieđihi ahte lea su guohtuneana, vuji ealu čađa, badjel ovtta bohcco nu ahte juolgi manai gaskat. Leansmánnibálvá ja boazobolesat dohko. Eai doppe dál sáhttán nu bearehaga bargat, áidna lei šiggut olbmáguoktá ja sihtat sudno láhttegoahtit dearvvaš olmmožin. Dál leat bolesat vuordime váidagiid áššis. ¶
Norgga ja Ruoŧa bealde ¶
NRK propagándamášiidna lea guhká leamaš jaska, muhto lea dál fas moriheame. Nu got mángii ovdal geavahuvvo NRK-Sámi Radio buoremus verdde nuppe bealde šilju - Min Áigi - guoddit ságaid. Mon dovddan min ovttasbargoskihpariid bures - mus lea leamaš ollu dahkamuš Heattain gitta álgo 80-logu rájis. Mon lean bargan sihke Kárášjogas ja Tromssas, ja lean fargga logi jagi hovden sámeradio Ruoŧas. ¶
Muitet ahte Nils Johan Heattas lea ruhta ja váldi das go lea ieš NRK,YLE ja SR oktasaš sámeradio davviriikalaš DAB kanále - Radio Sápmi - ásahan stivrenjoavkku ovdaolmmoš ain. NRK-Sámi Radios lea máid eanemustá ruhta - birrasiid 100 oljomiljuvnna kruvnnu. SR-Sámi Radios ja YLE-Sámi Radios lea OVTTAS sullii logát oassi. MUHTO sii leat AIN iešstivrejeaddji radiot. Dan ferte maid NRK-Sáme Radio buoremus verdde Min Áigi áddet, iige njiellat jorban gáldo-kritihka haga dáid máid buktet ovdii nuppe bealde šilju. ¶
Muitet ahte ášši lea máid nu ahte Heahtta ii beare jođit stivrenjoavkku - son čállá maid beavdegirjji min davviriikkalaš radiočoahkkimiin. Dán vuoru son lea geavahan dán válddi iežas buorrin ja Min Áiggi bakto dieđihan got son áigu čállit Guovdageain-čoahkkima beavdegirjji. Beavdegirji ii leat formálalaččat vel ge čállojuvvon, vaikko čoahkkin lei 21-22.09.98 . Dát mearkkaha máid ahte son lea guođđán dohkkehuvvon bargovugiid ja almmuhan ášši álggus Min Áigái, vai beassá ieš stellet duohtavuođa gova lohkkiide. Jos ášši lea nuogis komprometterande N J Heattai, ferte NRK fas ieš veardidit ja sámi álbmot Norgga bealde jearrat jos sámi etermedia monopole ásahusa jođiheaddjis lea lohpi láhttet vaikko got. Jerrot galgágo ereliigán luohttámušgáibádus biddjot monopolifitnodaga jođiheaddjái mas lea okto váldi mearridit sámi friddja sáni badjel radios ja TVs ! ¶
Iđđedis lei hearrá addán Johanas Máhttii buorre veahki go muohtačalmmit ledje ráhkadan oalle buorre guorahaga. Árrat iđit áiccái son varas luottaid ja daid čuovvolii, ja buot orui mannamin čállaga mielde. – Oidnen ealgga vázzilan vuostebiggii Ruoššavári guvlui, dát lei dego earát ledje muitalan, vuostebiggii son láve dollet. –Garven suovkka gosa ealga sáhtii bissánit. Dát maid danin amas rissiiid ja skearruid siste ráhkadit eanet jienaid, dat lea munnje muitaluvvon. –Ballen maid láhppit dan go duogábealde leat uhca buolččažat ja jos ealga jorggiha, de dalle sáhttá maid dat láhppot. Go bessen suovkka birra, de oidnen jeakkis čáhppes dielkku, ja jáhkken dan leat ealgan, čilge son. ¶
Dát govva lea govvejuvvon Anára márkanis. Govas lea vuosttas poastabiila, mii jođii Avvilis Gápmasii. Gurut bealde leat: 2. Paavali Valle, 3. Matti Aikio, 4. Iisakki Aikio, 8. Marja Aikio, 9. Aili Hyvärinen, 11. Valpu Tepsen, 14. Maari Musta. Min Áigi lea ožžon gova luoikkas Anára dávvirvuorkkás. Aili Mattus lea addán gova Siida Sámi Museii. ¶
Mánát jieŋa nalde ¶
KÁRÁŠJOHKA: Oktiibuot njeallje bohcco leat vuojahallon Kárášjoga gielddas. Okta boazu vuojahalai Kárášjot´váre nalde ja golbma fas vuojahalle Porsáŋggu gieldda ráje lahka. Dán dieđiha Kárášjoga leansmánnekantuvra. ¶
GEASI STUORAMUSAIN: Eldor Andreas Wigelius geasi stuoramus luosain, mii detti 21 kilo. Duoga bealde su viellja Ottar Wigelius. ¶
Bildan lea Njavejot vulobealde. Bildan álga go Geavŋŋá rohte ja nu leage bajimuččas dan oassi Bildanguioika dappalinisiguin. Dan álgu lea go govda savu basku. Norgga bealde lea lásis, mii duvdila čázi ja Suoma bealde lea geađgas gáddi. Bildan lea hirbmat garra guoika, seammas go botni lea geađgai. ¶
Dan guoikkas de Eldor álggii gurrehit luosa, vuoi váiba. Diibmo beali bargen sulli kilomehtera vulos. Gasku Stuorra Geavŋa bessen gáddái, go luossa lei váiban dan muddui váibadettiin. –Gáttis vel gurrehallen sulli vihttá minuvtta ovdal lei roahkastan muttus. –De leimme guktot váiban, sihke son ja luossa, čaibma Eldoer A. Wigelius. –Stuorra geađggi mieđa bealde ledjen oainnnestan, ahte stuoris dat gal lea, lohka Eldor. De lei roahkastan láhkai. Son roahkastii njuolga niskai ja luosas ii lean beahcet geažes ge heakká, go rohtii gáddái. ¶
Gurut bealde badjin: Espen Patrich Gaup, Nils Andre Eriksen, Kristoffer Engstad (belohahkii čihkkon), Hans Petter Guttorm Johnsen, Piera Aleksander Boine, Tom Andreas Strømeng, Dag Andreas Ytrehaug Balto, Ánde Ásllat Kemi Varsi, John Arild Johnsen, Sire Márjá Birtá Eriksen Lindi, Ingrid Elise Nystad, Ina Malene Tretnes, Silje Borg Fagernes, Anja Sofie Hansen, Morten Ailo Hætta Hansen, June Renate Anthi, Biret Irjá Klefstad Bær, Elle Máijá Klefstad Bær, Ánne Margit Guttorm, Malin Balto Haugli, Inga Mariel Kildedam Maurstad, Anne Sofie Utsi ja Sara Margrethe Gessner Gaup. Oahpaheaddjit Inger Ánne Klemetsen, Káre Márjá Strømeng ja Ánne Márjá E. Sandvik čuččodit maŋábealde. Bálddas mánáidskuvlla rektor Kari Skoglund Sara. ¶
VUOSTÁ VÁLDIN: Sámediggepresideantta Nystø olggobealde Sámedikki hálddahusviesu váldimin vuostá dehálaš gussiid. Sii besse oaidnit makkáraš viesus sámediggehálddahus dálluda. ¶
Dát mátkkosteaddjit bohte sotnabeaieahket Guovdageidnui. Nuppe beaivve fitne sii Sámi allaskuvllas, Sámi instituhtas ja Sámi oahpahusráđis. Seamma beaivve bohte sii Kárášjohkii, gos Sámidikki presideanta ja eará sámediggeáirasat válde sin vuostá olggobealde sámediggeviesu. Doppe besse oaidnit makkáraš viesus Sámediggi lea juo moanaid jagiid dálludan. Bargo - ja hálddahusdepartemeantta stáhtačálli Kjell Ingar Alvheim lohká dán leat buorre diehtit, ahte Sámedikki ođđa viessohuksenbarggut álget, go beasai oaidnit makkár viesus sámediggehálddahus lea birgen moanaid jagiid. ¶
Kanáda ovdabealde ¶
Kanáda lea álgoálbmotpolitihkas ain ovdabealde sápmelaš ássi riikkain. Maŋimuš áiggi Kanáda lea álggahan vuot ođđa ovddidanproseassa maid Kanáda professor Douglas Sanders logaldallamis gohčoda: «Lihtodeapmin, ođasmahttimin ja soabadallamin» . Min Áigi almmuha dás duohko Douglas Sanders logaldallama oasážiid. ¶
Ølhallen rahppui 1928:s, guovvamánu 28. beaivve. Dien áiggis lei alkoholpolitihkka hui garas. Macka dalá hoavda Bredrup, lei juo máŋga jagi bargan oažžut báikki gosa čoagganivčče olbmot geat háliidit vuollaga juhkat. Su ágga lei ahte livčče buoret leat čoahkis ovtta báikkis, go hágganit miehtá gávpoga. Muhtimat čohkkade ja jugade gáhta alde ja ledje buohkaid ovddas. Láveje maid eará dálkasiid njoarrat vuollagii, mii mielddisbuvtti hui ollu gárrenastima. Ølhallenis ledje álggos hui álkis ja hálbbes latnjabiergasat. Olbmot čohkkaje fárpalit alde, muhto historjá muitala ahte unnimus fárpaliid šadde lonuhit. Bálkeste fárpalaččaid nuppi gállui go suhtte. Báiki šattai jođánit beakkán, ja doppe jorre fearaláganat. Guollebivdit, eará bivdit, gávpotolbmot ja juohke servodaga dási olbmot. Nissonolbmuin ii lean álggos lohpi dien báikai boahtit, muhto dat dieđusge rievddai áiggi mielde. 1971:s huksejuvvui nieiddaide hivsset, ja dál lea Ølhallen dego earáge šlagganbáiki. ¶
KÁRÁŠJOHKA: Diibmo guđas eahkedis odne doallá Kárášjoga ođđa suohkanbáhppa, Olav Berg Lyngmo, iežas vuosttaš eahketipmilbálvalusa Kárášjoga girkus. Dán oktavuođas leat olbmot Kárášjogas geat su vuostálastet mearridan doallat miellačájáhusa girku olggobealde kvártta váile guđas. «Mana ruoktot, Olav Berg Lyngmo!» , lea vuostálastiid parola. ¶
Muhto dát gelbbolašvuohta ii leat almmolaččat nu árvvus adnon ahte barggu dahje eará ovdamuniid sáhtta oažžut dan geažil. Ja dá leage earuhus Gárasavvona ja Sis-Finnmárkku gaskkas. Sámegiella ii leat seammaládje suodjaluvvon Ruoŧa bealde go Norgga bealde. Muhto dál soaitá dilli buoriduvvot. Sullasaš giellaláhka go Norggas lea válbmame, ja doaivumis gárvvistuvvo boahtte jagi, muitala Sámiid Riikasearvvi ovdaolmmoš, Lars Anders Baer. Jurdda lea ahte giellaláhka galgá doaibmat davimus gielddain - Johkkamohkis, Jielleváris ja Gironis. ¶
Anadyr eiseválddit giddejit elrávnnji njeallje diimmu beaivái, go dálvá. Iige sáhte gássage atnit go elrávdjni lea giddejuvvon. Báhpára alde lea guovlu dan mađe rikkis ahte galggašii birget ruđalaš váttis áiggiidge. Guovllus leat nubbin stuorámus gollevárit Ruoššas. Dáppe lea velá koalla, dadni ja guollevallji. ¶
Suomas bukton bohccuide, leat biddjon guovttelágan tuollomávssut. Čierpmat máksá 8,50 ruvnnu ja rávis boazu buoiduda stáhtaburssa 12,50 ruvnnuin. Ruđaid ii beasa goitge dalán geiget, go bohccot fertejit vuos duođaštuvvot dearvvasin šibitdoaktáriid dutkamis. Maŋŋebárgga Detnui buktojuvvon bohccot, manne golmma dárkkistusa čađa, ovdalgo ledje dohkálaččat njuovvamii. Dát lea dábálaš go olgoriikkas leat buktojuvvon eallit. Ruošša bohccuid buktimii ferte maid biila buhttistuvvot, ovdal ja maŋŋá fievrrideami, amas njoammudavddat beassat rasttildit rájá. Bohccuid dárkkistussii lea maid Ruošša bealde huksejuvvon áidi, go biillas lea muđui veadjemeahttun dárkkistit bohccuid dearvvasvuođa vuđolaččat. ¶
Maŋŋá oahpahusministtar guldalii vuđolaččat váhnenjoavkkuid geat ovddidedje oainnuideaset oahppoplána áššis. Doarjut ja vuostálastit devde dan guhkes čoahkkinbeavddi goappatge beali. Gurutbealde ministara ledje doarjut ja olgešbealde fas vuostálastit. Dátge gárttai smávva "poeŋŋan" sidjiide geat dan fuopmájedje. Muhtumat oaivvildit ahte erenoamažit Jan Olsen «Nei til Sameland» joavkku oainnut sáhttet sulastahttit olgešekstremalaš oainnuid minoritehtaid hárrái. Nuppi bealis fas Olsen oaivvilda ahte sápmelaččat dat leat ekstrema. ¶
•• Eanemus riedja sámediggečoahkkimis Girkonjárggas šattai lotnolasealáhusaid doarjjaortnega birra. Leago Sámediggi meaddán áššis vai ii? Dát lei váldogažaldat. Olggobealde gehččon orru leamen nu. Dattetge ii háliidan Sámediggeráđđi dovddastit «suttuidis» , ja danin šattaige dárbbašmeahttun riidu čoahkkimis. •• Sámediggeáirasat ođasmáhtte lotnolasealáhusaid doarjjanjuolggadusaid čakčat 1996. Ođasmahttima oaivil lei doarjut sin geat duođaid elle lotnolasealáhusain ja heaitit doarjumis sin geat bargat lotnoalasealáhusas astoáiggis. Danne loktejedje dienasgáibádusaid. Ovdal lei doarvái dinet 10000 ruvnnu guovtti vuođđoealáhusas dahje meahcásteamis. Dalle sáhtii oažžut lotnolasdoarjaga. •• Ođđa njuolggadusat doibme 1997 rájes, ja olu lotnolasealáhusbargit jáhkke ahte sii ožžo doarjaga 1997:s jos ledje duhtadan boares dinengáibádusaid 1996. Muhto ná ii geavvan. Go ohce doarjaga 1997:s, áššemeannudeaddjit geavahišgohte ođđa njuolggadusaid. Boares njuolggadusaid mielde lei doarvái dinet 10000 ruvnnu juohke ealáhusas, omd. lubmemis. Dál lei gáibádus unnimus 20000 ruvnnu, ja máŋgasat eai ožžon doarjaga. Muhtumat leat guoddalan ášši. Muhto sihke Sámi ealáhusráđđi ja guoddalanorgána Sámediggeráđđi leat hilgon buot áššiid. •• Lea čielggas ahte Sámedikki mearrádus lea váikkuhan maŋosguvlui áiggis, juoidá mii ii leat dábálaš almmolaš doarjjaortnegiid hálddašeames. Lea maid čielggas ahte muhtin olbmot leat massán olu ruđa. Váldosivvan dasa lea ahte eai beassan heivehit iežaset dinema njuolggadusaide. Danin imaštat manne Sámediggeráđđi ii lean ráhkkanan dovddastit meattáhusa ja divvut boastuvuođa. Ráđđi diđii bures ahte Bargiidbellodat ovddidii ášši Sámedikki dievasčoahkkimii. Jos Sámediggeráđđi livččii mieđihan ahte ášši lea boasttu vuogi mielde gieđahallon, de livččii maid geargan áššiin dál. •• Dál Sámediggeráđđi gártá gieđahallat lotnolasášši vel oktii. Govttolašvuođa namas berre addit olbmuide vejolašvuođa ohcat ruđa mii sis lea buorrin. •• Sámediggeráđđi lei vuos dáhtton iežas fágaorgána Sámi ealáhusráđi čielggadit ášši. Lea rievttes dahku. Fágaorgána berre dieđusge čielggadit bajit orgána ovddas. Muhto joatkka ii šaddan áibbas buorre. Sámediggeráđi ákkastallamis orru vuohttimin ahte lea duvdilastán mearrádusage fágaorgánii. Dat lea politihkalaš mearrádussan galget go olbmot geat leat massán ruđa Sámedikki dihte dál oažžut ruđa. Dán mearrádusa galggašii Sámediggeráđđi ieš dahkat, iige duvdit vuollásaš ráđđái. Torkel Rasmussen ¶
Tormod Birkely muittaša iežas vearrámus dáhpáhusa boazosuvdima oktavuođas. Son muitala ahte ledje suvdime ovtta ealu, giđđat 92:s. Fáhkka bođii ihán dálki ja sii eai beassan gáddái gokko galge. Šadde mannat eará báikái. Dálkki siste bisánii nubbe mutuvra go ledje bidjáme ealu gáddái. Stuora bárru čáskii máŋobealde fatnasa sisa ja doidilii bohccuid merrii. Muhtin bohccot jápme fatnasii, oktiibuot dušše 70-80 bohcco. –Ilgadis dáhpáhus. Mii geahččaleimmet oažžut bohccuid ovddasguvlui fatnasii. Luŋkká gokko bohccot galget olggos, ii ráhpasan albmaládje ja bohccot šadde njuiket badjil. In dieđe galle bohcco reitoje. Dálki bođii nu fáhkka, eará háve ii leat nie dáhpáhuvvan. –Suvdinfatnasat leat ođasmáhtton, ja ođđaáigásaš fanas lea mihá vuohkkasit, loahpaha Boazodoallohálddahusa suvdinkoordinator Tormod Birkely. ¶
Guovdageaidnolaš badjeolmmoš, Nils Mathisen Sara oaivvilda ahte beatnatvuodjin galggašii gildojuvvot guovlluin gos leat bohccot. Maŋŋebárgga olles beatnatvalvi, mii lei gárgidan eaiggádis, fallehii sus lojimus vuodjenhearggi go son lei Guovdageainnu eanu alde vuojašeamen. ¶
Guovdageainnu leansmánne Nils Henriksen duođašta, ahte dán ášši birra lea dieđihuvvon leansmánnekántuvrii. –Mii mearrideimmet sáddet leansmánnebálvváid báikái (full utrykning). Go oaččuimet dieđu, ahte beatnagat ledje beassan, de ožžo bálvvát dieđu báhčit jus lea dárbu. Lihkus ii lean dárbu, go olbmot geat ledje das ožžo kontrolla beatnagiid badjel, čilge Henriksen. Mii dál dahkkojuvvo din beales? –Dat lea boazoeaiggáda duohken. Son sáhttá gáibidit beatnagiid goddojuvvot. Nils Mathisen Sara oaivvilda, ahte beatnatvuodjin galggašii gildojuvvot doppe gos leat bohccot. Maid don dasa dajat? –Dan lean mun leansmánnin jo diibmá viggan váldit bajás. Dan mun dahken politimeaštára čađa, ja mii leat jo sirdán lahtuid dán beatnatgilvvus. Dán gilvvu lea váralaš čađahit skohtermáđiid alde ja doppe gos leat bohccot, beatnatvuoddjit leat jo nu váiban go ná guhkás leat ollen, ahte sii ođđet das reaga alde. Dat lei dáhpáhuvvan dáinna nissoniin. Jus skohter ja beatnatvuoddjit vuos koliderejit, de lea čielggas mii dáhpáhuvvá, beatnagat fertejit vuollánit, váruha Guovdageainnu leansmánne. Son lohká, ahte leansmánnekántuvra jo lea ožžon máŋga rápporta kollišuvnnaid ja masá kolišuvnnaid birra. ¶
IL Nordlysa nubbi hárjeheaddji Jan Arthur Hansen muitala ahte eai livčče duostan váldit saji jus ii livčče doaivva ja máhttu. –Ii leat nu ollu mii dárbbašuvvo. Eará joavkkut eai leat nu beare buorit, beare gánddat fuomašit dan jođáneamos lágiin. –Mii geahččalit duokŋat maŋobealde vai eat ribat moalaid, moallabáhčinvejolašvuođat gal álo bohtet čiekčamiin. –Joavkku nanu bealli lea go mis leat dássedis čiekčit. Mii maid fallehit hui jođánit go oažžut spáppa. Heajos bealit sáhttet leat go mis leat nu ollu nuorra gánddat. Sii fertejit álggos veahá eambbo čiekčat, oaivvilda Jan Arthur Hansen. ¶
Einar Bragi divttain báitá čielga ja ráinnas ráhkesvuohta iežas riikasis, dábálaš eallimii ja diehttalas nissonolbmui. Son čállá divdna válljejun sániiguin ja bárgida oalle guhkes cealkagiid, muhtimin velá arvá vearbba geavaheami. Son lea hui dovddus prosadivttaidisguin, maiddái olggobealde Islándda. Oktiibuot lea Einar Bragi almmuhstahttán ovcci diktačoakkáldaga ja dasa lassin čállán guovttebihtát ruovttuguovllus historjjagirjji, mii lea hui erenoamáš ja árvvusadnon kulturhistorjjálaš essea. Einar Bragi lea Islánddas dovddus maiddái čáppagirjjálašvuođa jorgaleaddjin. Son álggahii 60-logus jorgalanbargguid – vuos davviriikkalaš modernisttaid – ja lea dan rájes jeavddalaččat jorgalan máilmmi girjjálašvuođa klassihkkáriid Islándda gillii. Einar Bragi lea jorgalan maiddái sámegiel čáppagirjjálašvuođa, ja go 1981:s almmustahtii sámi girjjálašvuođa antologiija Hvisla adklettinum Islánddagillii. ¶
BÁHCAVUOTNA: Mannan lávvordateahkeda politiijat ledje vákšumin biillaid. Muhtun olmmái 20-jagiin ii bisánan politiijáide, muhto báhtarii. Vujii hui alla leavttuin, iige bisson šat luotta alde muhtun geaidnomohkis, girddii badjel áiddáža geaidnoravddas ja manai johkii. Go politiiját bohte báikái, olmmái lei vealláme jogas. –Mii leat iskan vejolaš promillaid su varas go doaivut su leat leamaš gárremin. Biila manai moallun, muhto olmmái ieš birgii. Son ii leat boares oahpis midjiide, muitala leansmánnebálvá Marianne Varø. ¶
UNNITLOGU GIELAGAT: Eurohpa unnitlogu gielaid 14 ovddasteaddji leat dán vahku oahpasnuvvan sámegiela ja sápmelaččaid dillái. Ovddabealde ofelaš Marjut Aikio. ¶
Eurohpa Uniovnna siskkobealde ovddida unnitlogu gielaid dili European Bureau of Lesser Used Languege, mii sámegillii livččii Eurohpa unnit geavahuvvon gielaid doaimmahat. EUs leat badjelaš 40 giela, main dušše 11 leat almmolaš EU-gielat. Dattetge oaivvildit muhtin unnitlogu gielaid ovddasteaddjit ahte EU:a lahttovuođa lea buoridan gielaset dili. ¶
Olbmuid juohkebeaivválaš ruđalas dilli mis Norggas orro johtaleamen vulos bajás. Álggos bargoveahka oaččui issoras stuorra bálkalasihemiid ja boahtteáigge dilli orui leamen buorre ja čuovgat. Muhto de reanttut goargŋugohte, vuos veaháš ja de ovttain proseanttain, ja loahpas gitta golmma njealjje proseanttain, mas dál lea. Moatti vahkus lei eanaš olbmuin reanttuide borron visot maid ledje bálkalasiheamis ožžon. Baifáhkka lei mis heahti. Ain juo vuos iežamet mielas orui nu. Muhto dát leat moalut dan ektui maid ruoššas dál gillájit. Dál lea dilálašvuohta dábálaš olbmuide nu garas ahte sii leat čuorvugoahtán veahki olggobealde riikka ja dilli lea erenoamáš garas boaresolbmuide ja mánáide. Rubela árvu lea dál dego luovosáimmus gahččamin, njuolga vulos. Báŋkkut ja buvddat fertejit giddet uvssaid dan sivas go eai šat dieđe makkár haddái ruđa dahje gálvvuideaset galget vuovdit. Dilli lea nu vearrái ahte juohkebeaivválaš gálvu, mahkáš borramušvuodja, sáhttá máŋgii buvddas divrut iđit rájes eahkedii. Ja sis geain vel leš ruhta báŋkkuin ii leat buoret dilli. Báŋkkut dollet uvssaideaset maid gitta eaige atte sestonruđaid, masa leat guokte siva. Báŋkkut hálidit vuordit ja oaidnit mo ruhtaárvvuin manná dahje sis ii oppa leatge ruhta addit, vaikko olbmuin livčče dat vel buorrin. Jus geahčastit boares olbmuid dili ja mo ruhtaárvogahčan sidjiide lea váikkuhan. Ovdal dán rubela árvovuolideami oaččui dábálaš penšunista mánnui sullii 600 ruvnnu. Dál ii šat leat dán penšuvnnas árvu go badjelaš 200 ruvnnu. Nugo dás juo oaidnit, de lea rubela árvu fargga dušše muhtin lohku mainna it šat fitne maidege. Mo dalle eanaš álbmogii váikkuha dát dilálašvuohta? Ikte sáddii Finnmárkku fylkkasátnejođiheaddji Evy-Ann Midttun preassadieđáhusa ruoššaálbmot heajos dilis, mas ávžžuhii olbmuid ja fylkkagieldda bargagoahtit sáddet veahki ruošša álbmogii Murmánskka guovlluide. Dan seammá lea maiddái Norgga Ruksesruossa dahkan. Dilli doppe leat nu heittot ahte muhtimat leat vel ballagoahtán ahte ruoššabealde čuđiid ja duháhiid mielde báhtaraddagohtet Norgga rájáid badjil. Jus vel várra ii nu gal geava ahte rasttildišgohtet rájáid nealggi geažil, de lea birgenláhki nu garas ja heittot ahte sii duođaid dárbbašit veahki. Maŋimuš jagiid leat Finnmárkkus ollu gielddat dahkan ustitvuođašiehtadusaid ruošša beale gielddain. Dál fertejit dát gielddat ja earátge vuot álggahit heahteveahkkeprográmmaid. Dál leat min gránjját vel heajot dilis go goassege ovdal ođđa áiggis. ¶
Kárašjogas ordnejedje duorastaga gádjunhárjehusa. Gádjunhárjehusas ledje mahkáš guokte biilla beaškkehan oktii ja ollugat lábmašuvvan. Dasto deaivvai leat vel nu, ahte dat guktot buohccibiillat ledje vuojus. Go lea oktasašbargosoahpamuš Ohcejoga gielddain, de diŋgojedje Gáregasnjárggas buohccibiilla ja buollinbiilla Ohcejogas, go das leat buorit čuohppanbiergasat, –Mis livččii vejolaš geavahit Seaking-gádjunhelikoptera, mii lea Leavnnjás, das leat maid čuohppanbiergasat, dadjá boles Frank Nilsen, guhte lei hárjehusas jođiheaddjin. Hárjehusas ledje mielde boles, buollinčaskadeaddjit, dearvvašvuođabargit, buohccibiilla, Rukse ruossa ja Siviilasuodjaleapmi, mii lei ordnen olbmuid ja materiála hárjehussii. Lassin ledje vel Suoma bealde Gáregasnjárgga buohccibiilla ja Ohcejoga buollinbiilla. ¶
Snihkkár Amund Anti Kárášjogas orro háhkan alcces ođđa birgenvuogi, namalassi ráhkadit lávdnjegođiid. Muhto su goađit eai leat nugo dološ árbevirolaš goađit, son ráhkada gođiid ođđaáigásaš ávdnasiiguin ja vugiid mielde. Oažžu dadjat juo ahte mii velá lea dološ goađis báhcán, lea reahpen ja lávnjjit, muđui lea goahti áibbas eará. Amund Anti lea ovdánahttán áibbas ođđa burvrriid. Siskkobealde lea goahti gávccečiegat ja goahti lea ceggejuvvon bihtáid mielde maid ovdalgihtii lea gárvásit ráhkadan gárvves mihtuid mielde. ¶
Birasgáhttendepartemeanttas Jan Abrahamsen logai ahte son gal duođaid lei vuordán eambbo jeahkála Finnmárkku duoddaris. –Oalle láhkai lea čilviluvvon, lasihii Abrahamsen. Muhto son logai beassan dál oaidnit, ahte johtolagat leat eanemus guorban. –Alážat leat oalle guorbasat, muhto rámain gos dálvet joavgá lea liikká vuos oaivejeagil, muitalii Abrahamsen. Muhto son ii oainne gal boazodoalu áittan Finnmárkku lundui. –Dat mii lea veahá imaš, lea go siskkobealde Guovdageainnu suohkana ledje nu ollu njealjejuvllat luottat. Muhton sajiin čieža gávcci buohtalagaid ja siskabealde Kárášjoga gieldda ii báljjo vuhton njealjejuvllat luodda, imaštalai Jan Abrahamsen Birasgáhttendepertameanttas. ¶
Guovdageainnu sátnejođiheaddji Anton Dahl logai dasa sáhttá sivva, ahte sii leat beare álkit addán vuodjenlobiid Guovdageainnu suohkanis. Nubbe sivva sáhttá ahte sin gieldda ássit leat viššaleappot meahcástallat, logai Anton Dahl. Muhto soaitá nu ahte Kárášjoga gieldda meahcci ieš rádje meahccevuodjima. Doppe leat eambbo stuorra vuomit, mat dagahit ahte doppe ferte eambbo báikkuid vánddardit go Guovdageainnu suohkanis, gos leat eambbo duottareatnamat, einnosttii Anton Dáhl. Vácci fitne geahččamin jeagelšattu Áirváris, mii lea moadde kilomehtera vulobealde Šuoššjávrri Kárášjoga guvlui. Dat guovlu soittii veahá heittot go galgá oažžut gova jeagelguorbamis. Dat várri lea leamaš gos dálonat leat bordán jeahkála omiid várás don doliin rajes. Vuhtui bures maid ahte ođđa áigges lea doppe maid jeagilduvvon garrasit, go vađat muhtin báikiin lei dego boalddestuvvon. Muhto liikká lei badjeleappos oaivejeagil. ¶
NINA/NIKU, mii lea guhkit áigge govven sáttelihtain Finnmárkku duoddara, ledje maid lebben olggobeallái Hanas Bireha duottarstobu gova, mii čájehii makkár jeagil lea guđege guovllus. Das bođii ovdan ahte Iešjávrris siseatnangeainnu duohkái lea oalle čáhppat. Dat eatnamat leahke áiddiid siskabealde ja leat anus sihke čakčat ja guottetáigge, dasa merkot ja johtet geasse orohagaide. Dan govas bođii čielggasiin, ahte dađi lullelebbui boahtá, de jeagil maid assu. Muhto boazodoallo ovddasteddjiid bealis vuhtui bures, ahte dáidda govaide ii leat áibbas buorre luohtámuš, go dat čájehii muhtin guovllus ii leat oba jeagil, vaikke bures dihtet doppe lea buorre jeagil. Boazodoallohoavda Jon Meløy veahá imaštalai go Kárášjoga siiddaid dálveorohagat ledje guorbaseappot maid son lei vuordán. –Dan bessen dál oaidnit girddidettiin, logai Meløy. ¶
Helikopter girddii álggos smávva mohkki Šuoššjávrri bajil ja badjel Áhkárvári, ovdal njuolggai luksa badjel Vuoddašvári. Dálveorohagat álget lulá bealde Siseatnangeainnu. Dasto girddii badjel Čuđeoaivvi ja čalmmi njuolga lulas Ruššogiellas bajil gitta lagabui Suoma ráji. Das de gávai nuorttas ja seaivvui Nieidavárrai. Nieidaváris besse geahččat makkár lea jeagelšaddu. Doppe lei vuos veahá Jeagelrihppa. Boazodoallohoavda Jon Meløy orui oaivvildeamin, ahte dakko lea juo jeagil dan mađe heittot, ahte ii giela šat oktii. Norgga Boazosápmelaččaid Searvvi ovdaolmmoš Aslak J. Eira ja Oktasašguohtoeatnamiid ovdaolmmoš Nils Henrik Sara eaba jietnadan dasa ollus maidege. Muhto muitaleigga boazodoaluhovdii, ahte bohccot ellet unnit jeahkaliin, go dat mii Nieidaváris oidnui. Vuhtui bures ahte boazodoallohoavda ja NBR jođiheaddji eaba lean ovtta oaivilis. ¶
Bálkkašupmi geigejuvvui NRK Sámi Radio hovdii Nils Johan Heattai Kárášjoga girkus mannan sotnabeaivve girkogáfe oktavuođas. Bálkkašupmi addojuvvo guovllu- dahje riikkaviidosaš radiostašuvdnii mii lea čuojahan eanemus juovlalávlagiid áigodagas juovlamánu 15. gitta 31. beaivve. NRK Sámi Radio čuojahii dán áigodagas 101 juovlalávlaga ja dáin lei 75 lávlagiin čielga kristtalaš juovladiehtu. Nils Johan Heatta mielas lei movttiidahtti oažžut dán bálkkašumi ja leat mielde positiivvalaš oktavuođas dáid áiggiid goas girkusge leat olu riiddut. Soames fas dajai leat vuogas go sámeradio oaččui dákkár gudni, go dathan lea cuiggoduvvon go lea čuojahan dušše luđiid. Kristelig Kringkastingslag duogábealde leat 28 searvvi Norgga girkus ja friijagirkuin. KKL juohká juohke jagi sullii 300.000 ruvnnu stipeanddaid daidda geat áigot váldit oahpu dahje doaimmahit dutkama elektrovnnalaš mediain sáddejeaddji- ja vuostáiváldi bealis. «Ilolaš juovllaid» -plakeahta juohká Voss KKL biire. Jagi 1996 ovddas oaččui NRK 1 dán bálkkašumi. ¶
Soai luoitileigga Liidnebeahceguoikka vuolde, vulobealde Jergola guđá áigge eahkes. Soai dorgiiga vulosguvlui. Dalle ledje leamaš guhkkilmas goikkádagat, muhto ovddit beivviid arvvii oalle ollu ja jogat dulve veaháš. Soai luitiigga vulosguvlui ja leigga goddán moadde ditti. Sáđejot njálmmis dohppii stuorat luossa. Diibmu lei goartil badjel logi. Ovtta manus oinniiga, ahte lea stuorebuš guolli. Diđiiga ahte dál ferte oaivvi doallát galmmasiin vuoi manna bures. ¶
SpábbadoaškunSeamma áigge dearpmi alde lei Beach Volley turnea. ¶
Áltálaš Stian Sivertsen vuittii dragrace -gilvvu. –Juo vuiten, muhto in álket, báhcen vuos vuolgagis, muhto mannen goittot meattá, muitala Sivertsen. Su vuojámis lea 254 heastafámu, ja dat lea ráhkaduvvon hui geahppasin, das ruovddit leat buhttejuvvon alumiinnan. Das ii leat makkárge čoaskudansystemaid, danin ii sáhte vuodjit olus badjel 200 mehtera. Mohtor juhká C14 girdibensiinna, muhto dan ferte bidjat johtui dábálaš bensiinnain. Mannan dálvve lea vuodján dragrace -gilvvus jieŋa alde 208 km/d, dát fárta lei 200 mehter maŋŋá. Várra jođášii vel eambo, muhto go ii leat čoaskudansystemaid, de ii sáhte vuodjit guhkit mátkki. Skohteriin vuddjui mannan gease ođđa Eurohpa oláhus čázis, 138 km/d. –Dál in dieđe man olu lei fárta, go in áddehallan lágideaddjiiguin, lohká Stian Sivertsen. ¶
Avviljogagáttis gal áigi golai bures. Seamma áigge lei dearpmi alde beach volley turnea. Ja čázi alde fas dáhpáhuvai vaikke mii. Skohtergilvvuid lassin doppe geahččaledje gii viehká johtileamosit dimbariid mielde. Avvillaš Kai Romakkaniemi fas duhkorattai skohteriinnis vaikke guđe láhkai, son gesii maŋistis stivrrangielkká, ja loahpas vel geahččalii man bures skohter njuike čázis. ¶
Josef K. Boine Deanuleagis moadde miilla vulobealde Kárášjoga lea láddjegoahtán suinniid mat heivejit bures bohccuide ja boazodollui. Dieđuid lea čohkken Suoma beale boazosámiiguin ja Norgga beale dutkiiguin. ¶
Álggos ii lean áibbas vissis, mot ja makkár suoinnit livčče buoremusat bohccuide. Son ohcagođii dieđuid. Jovsset válddii álggos oktavuođa Suoma bealde boazosámiiguin. Sis leat ollu dieđut, go leat guhkit áigge biebman bohccuid suinniiguin. Gulastan lei ahte Norggas leat dutkit dutkan ollu makkár suinniid boazu mahkkáš gierddašii buoremusat. Sin raporttaid Jovsset logai ja dárkkistii čielgasit. Dáid vuođul son oaččui čielgasa makkár suoinnit bohccuide galggašedje. ¶
Buot mii lea bajábealde válddahallon, lea jurddašuvvon ahte jus FIFA dohkkeha SVL ohcama riikkaidgaskasaš meašttirgilvvuid searvamii. Muđui ii livčče mihkkege caggamin FIFA dohkkehit sámi riikkasearvvi. Dálá riikkasearvi lea dušše ovddastansearvin mii čiekčá sierra oktavuođain, ja dás berrešii eanet giela ja kulturgaskkusteami birra jurddašit iige nu hirbmat olu maid sáhtášedje dahkat. Dieđán dieđus ahte dálá riikkasearvehárjeheaddjis lea váttis válljet, eatnašat dáhtošedje buoriid bohtosiid (vuolláičállige) ja vissásit songe ja ollusat oktan muinna, sávašeimmet ahte sámegiella bisošii riikkasearvvis, muhto ahte sus eai leat njuolggadusat maid čuovvu. Dát lea SVL ovddasvástádus. ¶
GUOVDAGEAIDNU: Mannan sotnabeaivve vujii 17-jahkásaš lunta badjel luotta davábealde Suolovuomi suoláduvvon biillain. Olbmot dieđihe bolesii go bohte báikái. Biillas ii lean leamaš ioktage, muhto olmmái lei oidnon luoddaráigge vázziime Álttáguvlui. Olmmái ii lean vissa beare movttet, go lei bálkestan geađggi biilla láse čađa mii vujii meaddel. Álttá bolesat válde olbmá gitta, go son lei Álttás eret. ¶
Ulbmilin lea gieđahallat veaháš báikki nama mas lean ožžon sullii doarvái. Giitos eatnat! Go davvi-guovllu olmmoš fárre máttás, de beassat mii gullat dávjá ahte vuot lea ožžon olggobealle Ušllu ovtta sisafárrejeaddji. Vuosttas bustávva O čuodja sin njálmmis dego eakti vikiŋgas: U! S fiŋggoha govda Š:an. Bures gal diehtit ahte sápmelaš ii olus hála báikenamaid bokte olggobeales iige siskkabeales. Smiehtan veara lea geat dalle ásset Oslos go nu olus ásset Olggobeal-Ušllus. Leago nu ahte davvi-guovllu olmmoš ii hábme gávpoga guovddážá dego márkanšillju? Oaivvildan dakkár giláža smávva váldobáikki mii lea bađaviiddo. Oslos gal ii miige leat bađaviiddo. Oslo ii duođai leat dakkáraš guorba doaresbeale Láhpoluoppal gos livčče moadde dálu mat livčče oaidnimis oktanaga dievá alde. Mii áddet ahte stuorra gávpoga guovddaža, ađđama, gávdnan lea váttis. Jáhkán ahte olbmuide lea boahtán dakkár govva ahte Olggobeal-Ušlu lea mealgat stuorát go Oslo. Vuoi leago nu ahte boaittobealde olmmoš dovdá agálaččat iežas ássamin man nu váldoeallima olggobealde. Sihkkarit almmisge dovdet ahte sii leat almmifeaskáris. Lea nu ahte Ušllu Olggobealde ii virggáláš girjjálašvuođas olus dovdojuvvo. Dán gaskkas jo sáhtán goavkalit iežan oainnu: Lea boastut hállat Ušllu olggobeales go mii viggat hállat sámegiela veaháge ortnetláhkai. Boastut livčče maid hállat Oslo-fávllabeales. Buorre luterálaš vuohki livčče dadjat Oslo lahka. Muhto dathan dieđusge ii heive! Gokko dalle lea rádjá Oslos ja dan olggobeales? Dat lea árvvoštallan gažaldat. Muhtuma mielas son lea álo veaháš boaittobealde ja nubbi fas álo dovdá leamen gomuvuođa-guovddážis. Eatni mielkki bokte leat jo njamman alla-ja vuollegaš gova alddámet. Jus lea bággu hállat olggobeales, de otná beaivve njuolggadusaid mielde livčče buot buoremus hállat Sámi olggobeales, jus lea áibbas bággu hállat ollgobeales. Go lea olggobealde, de manin jo ii dan mii goittotge lea midjiide deháleamos: Min Sápmi. Sápmi lea min báiki ja eará sajiin mii leat olggobealde ja álo dovdat ahte leat olggobealde. Peter Snalck Rástegáissa olggobealde ¶
Go lean lohkan sámeradiohoavdda Nils Henrik Sikku áviisačállosa gaskavahku 28.10. gos son ii loga šat iežas luohttit munnje, de gal ipmirdišgoađán manin Ruoŧa beale sámeradiodoaibma ii oro ovdáneamen gosage. Gal han livččii áigi jurddašisgoahtit buoridit ja lasihit fálaldaga, iige searaid atnit soaibmat mu (vaikko mun gal hui álkit dan gierddan). Ovttasbarggu dáfus livččii vuogas ahte Sikku ain luohtášii munnje, muhto deaŧáleammos lea goit ahte min guldaleaddjit luhttet daidda ságaide maid NRK Sámi Radio buktá juohke beaivvi ja ahte mu mielbargit luhttet munnje. Mun bijan maiddái lohkkiid háldui dupmet gii dat dál orru leamen desperáhta. Dušše ieš okto konstateren ahte NRK Sámi Radio ain ovdána daid plánaid mielde maid mii Norgga beale sámerádios leat bidjan. Sávvalan vel seammás hoavdaskihpárii Ruoŧa bealde buori ovdáneami, nu ahte sáhtášeiddet eambbo go diibmobeale rádiosáddaga fállat Ruoŧa beale sámiide. Mu mielas sii ánssášit buoret fálaldaga, ja dat orru mu mielas leamen vuosttamužžan dan iešmearrideaddji SR Sámi Radio ovddasvástádussan. Nils J. Heatta sámeradiohoavda NRK Sámi Radio ¶
Michael Aase moaitá garrasit datalávdegotti fas ahte dat lea muhttán geassit 1996 dohkkehuvvon oktasaš standárdda. Ledjen ieš maid fárus namuhuvvon čoahkkimis, mas dohkkehuvvui ođđa standárda. Ieš alddis ášši manai nu, ahte dalle go oktasaš standárda dohkkehuvvui geastige ii lean velá dieđus justa gokko iešguđege bustáva galggai leat: dušše dat lei čielggas ahte galggai ráhkaduvvot oktasaš standárda=buohkain livčče sámegiel bustávat seamma muitosajiin (dat, gokko bustávat leat boallobeavddi alde lea áibbas eará ášši ja dat ii váikkut dasa bastágo nubbi lohkat nuppiid teavsttaid!). Nuba álggus dohkkehuvvui diet Latin 9. Ja máŋgasat válde dan atnui. Muhto maŋŋeleappus go Datalávdegotti ovddasteaddji háleštii Microsoft ovddasteaddjiin almmuhii Microsoft ovddasteaddji ahte lea vejolaš ahte sii ráhkadit sámegielbustávaid, muhto ahte sii eai dohkket dan tabealla, mii leai ráhkaduvvon dan geassemánu 1996 čoahkkima maŋŋá. Sivva dasa leai ahte dat ii heiven sin máŋgga sierranaš prográmmaide nugo Wordii ja Excelii. Jus mii vállješeimmet Latin 9 standárdda de livččii dat dagahan dušše moivvi geavaheaddjiide. Ovdamearkka dihte eai livččen sorteren ja eará dehálaš oasit máinnašuvvon prográmmain doaibman. Sámi Datalávdegoddi anii dan nu dehálažžan geavaheaddjiide ahte mii mearredeimmet «justeret» standárdda nu ahte dat loahpalaččat dohkkii buot Microsoft prográmmaide. Nu guhká go Microsoftas lea badjel 90% márkanis de oinniimet mii dan rievdadusa buorrin maiddái sámi geavaheaddjiide. Datalávdegoddi mearredii maiddái vuollánit «stuorra Microsoft» ovddas dainna doaivagiin, ahte Microsoft goas nu ráhkadivččii sámefoanttaid (mii čoavddášii systemfoantta mii livččii «gárvvisin» dihtoriin, iige geavaheaddji dárbbašivččii daid sierra bidjat dohko ja buot šearpmateavsttaide fidnešii sámebustávaid oidnot albmaláhkái. Nuppe dáfus daidda geat jorgalit omd. dihtorprográmmaid sámegillii dát vejolaš Microsoft foanta čoavddašii máŋggaid váttisvuođaid. Dihtorprográmmaid systemfoanttaid rievdadeapmi dagaha joavdelas lassebargguid). Duogábealde lea maiddái dat jurdda, ahte juos mii dohkkehit Microsoft godatabealla dat «presse» Microsofta ráhkadit sámefoanttaid. Dan sáhttá goittotge doaivut. Dát ákkat dedde nu olu ahte lávdegoddi rievdadii ovdal ráhkaduvvon tabealla. Lea duohta ahte dat dagaha váttisvuođaid daidda geat leat váldán juo atnui ođđa standárdda, muhto liikká juos Microsoft ráhkada sámefoanttaid, jáhkán ahte dat leai dan veara. Dat ahte bargu lea ovdánan duođai njozet in sáhte nu olus bealuštit iežamet: álggus manai áigi ohcat ruđa, dasto muhtimat váide boallobeavdečovdosiid ja buot dát dieđusge ájihii min bargguid. Muhto gal mii várra livččiimet sáhttán bargat beaktileapput vai geavaheaddjit eai livčče dárbbašan vuordit ná guhká. Dál lea dilli goittotge nu, ahte foantaráhkadeaddjit leat vuolláičállán soahpamušbáhpiriid ja soahpamuša čállima maŋŋá ii galggašii ádjánit go moadde mánotbaji dassá go beassat juohkit foanttaid. Dearvvuođaiguin Hannu Kangasniemi Moivelávdegotti lahttu, Suoma Sámedikki ovddasteaddji ¶
Dán jagi hálidii Sámiráđđi ávvudit dutki Louis Bäckman. –Son lea dieđalaš dásis dutkan ja roggan oidnosii oasi min sámi kultuvrra ruohttasiin, ja buktán oidnosii dan oasi min kultuvrras mas mii earret gávtti, giela ja luođi leat eanemusat heahpanaddan ja ainge heahpanaddat, namalassii sámi árbevirolaš vuoiŋŋalaš eallinoainnu, mii lea čearddalaš vuođđu, logai Niillas A. Somby go almmuhii gudnebálkkašumi vuoiti. Báckman lea riegadan máttasámiguovllus, Ruoŧa bealde ja lea bajásšaddan boazodoalus. Dál son orru Stockholmas. Báckman almmuhii 60-logu loahpageahčen vuosttaš dutkosa, mii lei noaiddi birra. ¶
Davviriikkalaš kulturpolitihkalaš plána almmuhuvvui Sámiráđičoahkkimis. Plána evttoha vuođđudit sámiid oktasaš ruhtafoandda ja ásahit doarjaortnega álgoálbmogiid gaskasaš kulturdoaimmaide. Sámi parlamentáralaš ráđđi galgá hálddašit ja stivret foanda. Jurdda lea ahte Sámi kulturfoandda, Sámiid kulturfoandda ja Sámi kulturlávdegotti ruđat sirdojuvvojit dán oktasaš fondii. Ulbmil lea juolludit 10 miljon Norgga ruvnno girjjálašvuhtii, luohtái ja musihkkii, govva- ja álbmotdaidagii, dánsumii ja drámai. Dasa lassin galgá foanda oažžut ruđa olggobealde mii galgá doarjut filmmaid, videoid ja elektrovnnalaš media. ¶
Davviriikkaid stuorámus valáštallanbláđđi «Fotball» , lea einnostan ahte dán jagi gahččá Tromsa vulos vuosttašdivišuvdnii. Bláđđi oavvilda ahte dasa lea sivva go Tromsa lea massán ollu čiekčiid ja lea rievdadan čiekčanvuogi. Tromsa lea massán čieža čiekči, muhto «Fotball» orro vajálduhttán ahte joavku lea ožžon logi ođđa čiekči. Joavku lea dálvvis čiekčan ollu čiekčamiid, eanaš vuoitán ja muhtomin lea joavku doaibman hui bures. Nu čállo goit Tromssa áviissain «Tromsø» ja «Nordlys» . Máŋemus áiggi lea Tromsa čiekčan guokte čiekčama. Álggos dearppai Moss joavkku 4-0 ja de vuoittahalai Bodedjui 2-0. Min Áiggi journalista lei geahččame go čievččai Moss vuostá Skarp-hállas. Tromsa čievččai erenoamaš bures, Moss ii beassan bálljo bádjel gaskasázu. Tromssas lea gaskašiljju erenoamáš buorre. Namuhanveara lea Ruoššalaš Aleksej Eremenko, gii sáhttá dahkat spáppain visot maid spábbačiekčit niegadit. Eremenko lea dálvet boahtán suoma joavkkus Jaro:s. Bjørn Johansen lea eará násti joavkkus. Ovddabealde leat stuora Rune Lange ja fáles Frode Fermann. Tryggvi Gudmundsson lea maid olmmái gii lea erenoamáš buorre moala ovddabealde. ¶
Váldohárjeheaddjis Håkan Sandbergas lea buorre doaivva. –Mii leat rievdadan čiekčanmálle. Diibmá čievččaimet 4-4-2 ja dál čiekčat 4-3-3. Eará lea ahte dán jagi leat eambbo ja dássedit čiekčit go diibmá. Juohke sájes čiekčanšiljus lea nággu gii galgá beassát jovkui. Dat lea hui buorre, go čiekčit šaddet álo leat gozuid alde, sihke čiekčamiin ja hárjehallamiin. Ovdamerkkadihte leat golbma olbmá geat dorrot gurut «back» saji alde. Henrik Hannu, Jan Egil Brekke ja Morten Kræmer nákkáhallet. –Mii leat ožžon máŋga ođđa buori čiekči. Marko Tuomela lea suoma riikkajoavkku gaskacaggi. Suinna lea gal mannan veaháš lossadit, go ii máhte nu bures guovlusuodjalusa ( «soneforsvar» ). Diet gal boahtá go eambbo hárjehallá. Son lea hui stuoris ja lea erenoamáš buorre oivviin. –Tryggvi Gudmundsson lea Islánddas eret ja lea šaddán buoremus moallabáhčči juohke joavkkus gos lea leamaš. Son lea báhčan moala measta juohke čiekčamis, lea hui falli ja erenoamáš váralaš siskkobealde 16 mehtar sázu. –Aleksej Eremenko lea ođđa gaskašilljočiekči geas vuordit hui ollu. Son dahká spáppain hui ollu maid earát eai nagot. Loahpa loahpas lea mis buoret joavku go diibmá, nu ahte lea buorre doaivva, loahpaha Sandberg. ¶
Iver A. Olsen oaivvilda iežas leat massán buori heaŋggofierbmesaji go leansmánne lea unnidan su bivdoguovllu Sieiddás oarjjabeal deanu. –Man oanehaš bivdoguovlu bajábealde leamaš, ii mearkkaš munnje olu. Dat leat bivdoguovllut mat leat dehálaččat, dadjá Olsen. ¶
Bivdonággu 500 mehter alde ¶
Nággu álggii juo guovtte jagi áigi, čakčageasi 1996. Dalle fuopmái Iver A. Olsen ahte sin bivdoguovllu rádjá oarjjabealde deanu lei sirdojuvvon vulosguvlui maŋga čuohte mehtera. Dán leigga badjeliigehččiid jođiheaddji Arne Rollstad ja guovllu 25 (bivdoguovlu bajábealde) ovdaolmmoš, dahkan ovttasráđiid. Ággan lei ahte muđuid bivdoguovlu 25 livččii šaddat menddo oanehaš. ¶
Dán váidalii Iver A. Olsen, ja diimmá geasi deaivvadedjege guovllu 24 ja guovllu 25 olbmot geahččalan dihte soabadit áššis. Leansmánne válddii guktui guovllu olbmuid, njealjis guovllu 24:s ja guovttis guovllu 25:s, ja vel guoktása geat dovdet guovllu, fárrui geahččat gokko deatnogáttis rádjá livččii galgat leat. Sii eai nagodan soabadit áššis. Leansmánne mearridii ahte mearka galggai leamen das gos dál lea. –Min mielas leansmánne lei juo ovdalgihtii mearridan gokko guovllumearka galgá leat. Son válddii das mielli alde mearrádusa, iige háliidan guldalit min ákkaid. Imaštan makkár váldi sus lea dan dahkat, dadjá Olsen. ¶
–Orru leamen hui ártet go leansmánne ii háliidan oppa vuolgitge geahččat gos mii oaivvildeimmet rivttes guovllurájá mannat, moadde čuohte mehtera bajábealde, muhtun mielli alde gokko álo lea leamaš, čilge Olsen. Iežas mielas son dál lea láhppán buori heaŋggofierpmi bivdosaji. –Mun láven dies goddit bures heaŋggofirpmiin, ja leange moanat jagiid bivdán gos dál in šat beasa bivdit. Dál veardidan gáibidit buhtadusa dan ovddas, go dál lea nubbi jahki go mun in beasa bivdit diekko, čilge son. ¶
IL Nordlysas eai leat marggiinnat leamaš sin bealde dán rádjai ráidočiekčamis. Sii čikčet bures, ožžot moallabáhčinvejolašvuođaid, muhto spábba ii leat álo gárron mollii. –Lean hui duhtavaš go bážiimet moalaid moallabáhčinvejolašvuođain. Visot čiekčit barge buori barggu ja mii ánssášeimmet vuoittu dáid čiekčamiin, lohká hárjeheaddji Jan Arthut Hansen. ¶
Eanaš olbmot orrot leamen ovttaoaivilis ahte rikkis ja ealli kultureallin lea áigeloaktima ja šaddama vuođđun, ja dán láhkai maiddái ássandoallama oassin. Kulturfálaldagaid váili lea juoidá mii iešalddis sáhttá váikkuhit fárrenplánaid. Finnmárkkus lea máŋggalágan kultureallin, dan čájehit earret eará olu revyat. Finnmárkku ja Romssa áviissain leamaš ságastallamat revyain ja sápmelaččaid cielaheamis. Ášši álgu lei mannan geasi dáhpáhusat Davvi-Norgga Feastaspealuin Hášttas. Dáidda oassálasttii earret eará Honnesvági revyajoavku. Okta bihttá sis lei boazodoalli birra guhte dollii Skiippagurrii gálgat muhtin albmáide viehka erenoamáš earána. Son gárttai addit iežas bohcco máksun. Dát bihttá oaččui lektor ja politihkkár Hartvig Sætra reageret. Su mielas lei heahpat sihke Feastaspealuid lágideaddjiide sihke revyajovkui. Sætra oainnu mielas bihttá dagai buot sápmelaččaid boagustahkan ja erenoamážit boazosápmelaččaid. Máŋgasat leat ovttaoaivilis Sætrain, earáin lea eará oaivil. Mun in leat geahččan namahuvvon bihttá, muhto gullen - ja boagustin. Ii fal dan dihte ahte lei boazosápmelačča birra, muhto danin go «muitalusas» ledje moanat buorit čuoggát - ja lávlla lea bures lávlojuvvon. Dieđusge livččii álgoálggus sáhttán válljet sávzadoalli. Muhto daningo dáhpáhuvvá fylkkas gos leat olu eanet bohccot go sávzzat, de heivii gal boazu buorebut máksun ja revyalávlaga «poeŋgan» . Mun lean maiddái geahččan heajos - njulgestaga heahpašan veara heittogis revyabihtáid main leat boagustandahkan sápmelaččaid primitiivva álbmogin. EanEmus heahpat leat leamaš bihtát gos okta dahje moadde gávttehasa leat lávddis, sii juhket olu alkohola, áinnas olu «prennevin» ja hállet heajos dárogiela. Dáppe leat buorit spivkkat seammá dábálaš go makreallaspearru Várjjatvuonas guovvamánu 29. beaivvi. Dákkár bihtát soitet leat somát geahččiide geat leat seammá váibmilat alkoholii. Lea oahpes ášši ahte ii gáibit nu olu sin guoimmuhit. Muhto lea váivi ahte gávttit, jugešvuohta ja heajos dárogiella dahje váillevaš dárogiel mearrasuopman galgá dahkat eahkeda suohtasin. Dahje lehpet go mii nu primitiivva ahte mii reaškit dušše daid myhtaide maid geahččala doalahit - vaikko mis lea buoret máhttu? Dahje leago nu ahte máŋgasat boagustit dušše olmmošvuođa dihte: «Dieđusge - jurddaš man garrasit revyabargit leat bargan illudahttit min!» . Mediaságastallamis lea jerron leatgo sápmelaččain uhcit humoristtalaš attáldagat go earáin. Lea váttis mihttidit humora - sihke kvalitehta ja hivvodaga. Juohke birrasis lea iežas hállanvuohki, iežas «čearddagiella» . Olggobeali olbmuide sáhttá leat váttis áddet kodaid. Muhtin oasit humoras leat fas universealla. Daid ádde gos ihkkenassii leat ráhkaduvvon ja gos ihkkenassii čájehuvvojit. ARTHUR revyajoavkku lahttun mun lean leamaš revyain fárus 20 jagi. Mun lean oaidnán mo geahččit iešguđet láhkai váldet revyabihtáid vuostá. Somás bihtát Deanus ja Leavnnjas gahččet eatnama ala Kárášjogas, Álttás dahje Høylandes - dahje nuppi láhkai. Dieđusge sáhttá leat neavttáriid sivva, muhto dávjá lea sivvan ahte geahččiid eanetlohku ii «ádde ii fuos ii cuo» . Ii fal dan dihte go geahččit leat jallasoaivvit, muhto daningo bihttá ii leat heivehaddan áigái ja báikái. Dát han lea ammaterarevyaid hástalus: Ráhkadit buriid revyabihtáid main somás spivkkat bohtet maŋŋá maŋŋálagai ALMMÁ duolbmakeahttá joavkkuid mat juo leat vuollin. ARTHUR beasai doallat minirevya Sámediggái moadde jagi dassái. Bealli bihtáin lei sápmelaččaid ja sámi dili birra. Eai mis leat goassege leamaš nu giitevaš, jitnii ja reaški geahččit (earret go ruovttušiljus Juovlavuona servodatviesus). Várra daningo geahččit dihte ahte máŋgasat lávddi alde ledje sápmelaččat, ahte dattetge sáhttet iežaset ja earáid birra leaikkastaddat almmá cieláheami haga. Odd Eirar Utsi lea njunuš revyaneavttár Finnmárkkus. Son ii leat goassege searvan ARTHUR revyii almmá čálikeahttá dahje neavttikeahttá bihtá mas son dadju «buhtadusa» birra, dulkonbálvalusaid birra, eana- ja čáhcevuoigatvuođaid birra dahje sámi organisašuvdnaeallima fápmoolbmuid birra. Muhto son lea hui kritihkalaš tekstii - das galgá leat buorre poeŋga. Dat ahte son lea sápmelaš ii oaččo dán albmá bidjat peanna ja mikrofuvnna eret go hálida dadjat maid son oaivvilda dáhpáhusain mas okta dahje moadde sápmelačča lea «luhčan buvssaide» . Humoristtalaš attáldagat eai soaitte leat dassidit juhkkojuvvon buot birrasiin. Gávdnojit humorahis sámi akademihkkárat ja bargit, ja dat gávdnojit maiddái muđui dáža álbmogis. Soapmásat váldet alo iežaset duođasin, eaige gierdda go earát nárrohallet. Leatgo gis sápmelaččain humoristtalaš attáldagat? Dieđusge. Muhto eaige sii reaškke kritihkaheamit buot duššiid dihte. Lea baicce áddehahtti go sápmelaččat atnet unohassan bihtáid maid primitiiva ulbmil orru leamen hervvostallat eará olbmuid hállanvugiin, sin alkoholageavaheami myhtain ja bivttasvieruin. Finnmárkku revyabirrasat galggašedje garvit dákkár primitiiva badjelgeahččamiid. Loahpaloahpas ávžžuhan olbmuid muosáhit sámi humor nu go sámi nuorat čájehit dan. «Kakaos TV-Šovv» sáddejuvvo viehká maŋŋá maŋŋebárgga eahkeda NRK1:žis. Prográmma lea NRK-Sámi Radio ráhkdan, ja dat duođašta ahte lea olu hutkáivuohta ja hirpmástuhtti olu iešironija sápmelaččaid gaskkas, erenoamážit nuoraid gaskkas. Vaikko vuovttat soitet cegganit muhtin bihtáide, de ferten beassat rápmot prográmmajođiheaddjiid. Dattetge ferten váruhit olbmuid humoristtalaš attáldagaid, gierdevašvuođa ja stuorisvuođa haga dán sámegiel prográmma dihte. Suohtastaddet baicce seavdnjes TV-šearpmain. ¶
Olles boazodoallu duogabealde ¶
Badjin gurutbealde: Jorunn Løkvoll, Birna Halldorsdottir, gursajođiheaddji Lene Antonsen. Gurutbealde vuollin: Anne Grete Pedersen, Gerd Hansen, Agnes Nilsen. ¶
–Čiekčamii oažžuimet vel Per Inge Eira ja Nils Peder Gaup. Šattái eambbo deahkki ja deaddu jovkui, dat váillui lávvordaga. Nils Peder lea dál fallehančiekči ja Per Inge fas gaskacaggi. –Mii vurddiimet sin máŋobealde ja Guvžajávri čáskii maid dušše guhkes spáppaid. Sii ožžo guokte skeaŋkka mis ja báhče guokte moala gávcci minuvttas. Sii dedde čađat, muhto loahpas vuosttaš vuoru oaččuimet ráŋggáštusčievččesteami go njeide Nils Pedera. Per Oddvar Holmen bážii dan njuolga mollii, muitala Sandvik. –Nuppi vuorus bijáimet árrat deattu, ja dan rájes ii lean go okta joavku šilljus. Nils Pedar nivkalii ovtta moala ja náhkehii nuppi go moallaolmmái ii nágodan doallat go Joar Rasdal bážii garrásit. Máŋemus moala loktestii Joar Rasdal čábbat moallaolbmá bádjel. –Lean duhtavaš go nágodeimmet jorgalit spealu. Molsumat čađahuvvoje nugo galget, lunttat vihke ja sáddemat deive rivttes olbmá. Dál lea juoga álgán, oaivvilda Svein Ole Sandvik. ¶
Guovdageainnu leansmánnis Nils H. Henriksenis lea čielga vástadus: –Vuođđoprinsihppa lea ahte juohkehaš sáhttá váidit feara maid. «Påtalebegjæringa» galgá buktit eaiggát dahje su gean vuostá vearrodahkku lea dahkkon. Finnmárku duoddara eaiggát lea stáda, muhto ferte geahččat konkrehtalaččat juohke ášši. Mii leat dáppe práktiseren dákkár áššiin ahte jus lea oktasašguohtuneatnama alde lobihis áidi, de galgá oktasašguohtuneatnama jođiheaddji váidit. Jearaldat šadda gos lobihis áidi lea. Jus manná Cohkolat orohaga čađa, de lea Cohkolat orohat gii galgá váidit. –Mii eat leat gullan dien áiddi birra, ja eat leat goassege ožžon dieđu dan birra, lohká leansmánni. ¶
–Galgágo skuvlla bisuhit olggobealde dahje siskkobealde Sámi Miššuvnna, lea ášši mas gáibiduvvo erenoamáš guorahallan, Sven-Roald Nystø oaivvilda. Dákkár guorahallama ii álggat Sámediggi dál. Nystø oaivvilda Sámi Miššuvnna fertet čielggadit ášši ja butkit oaiviliidis. Nystø váillaha čielga dieđu das maid Sámi Miššuvdna oaivvilda. –Signálat mat bohtet sis leat veahá hiluid háluid, Nystø lohká. ¶
KÁRÁŠJOHKA: Dán čavčča lágida oktasaš suoma-norgga Interreg-prošeakta fitnodatdeaivvadeami sámi guovllus. Deaivadeapmi lea 19. ja 20. beaivve skábmamánu Karašjogas ja dat deaivadeapmi lea gohčoduvvon Sápmi Servvolaš -98. Dán prošeavtta duogaš lea ovddidit ovttas barggu sámi fitnodagain Davvikálohtas. Ulbmiljoavku dán deaivvadeamis leat sámi dibmaduodji, mátkeealáhusat ja bálválusealáhusat. Fitnodagat mat leat dan siskkabealde ožžot čálalaččat bovdejumi leahket mielde fitnodatdeaivvadeamis. Mihttomearri lea čohkket unnimus 50 fitnodaga deaivvadeapmái. Fitnodagain lea erenoamáš buorre vejolašvuohta márkanfievrredit iežaset gálvvuid, go gálvvut dan oktavuođas bohtet dahkkot oahpisin márkanii, mat doibmet siskkabealde dáid ealáhusaid Davvikálohtas. ¶
DEATNU: Bondekvinnelag lea geahččalan dahkat jagi 1998 gođđiid jahkin. Dat mii váivvida sin lea, go láigevuovdin lea maŋemuš jagiid njiedjan hirbmosit ja, ahte nuorra nissonat eai máhte šat gođđit. Dan vuođul lea kulturkántuvra - ja Bondekvinnelag Deanus ovttas lágideame 7. beaivve skábmánus gođđinčájálmasa Birasviesus. Sii hálidat čájehit ollu vugiid mat gávdnojit siskkabealde gođđinduoji, sihke ođđa ja boares málliid. Sii ávžžuhit guovlluolbmuid buktit gođđindujiid čájálmassii. Čájálmasa oktavuođas almmuhit sii maid gilvvu hábmet ja gođđit Deanubáiddi. Gilvonjuolggadusat almmuhuvvojit lagabui dan beaivve, go čájálmas rahppo. Dát čájálmas lea rabas 10 beaivve. ¶
Gurut bealde badjin: Issát Erke Trosten, Piera Niillas Tobiassen, Thomas Paltto ja Juhán Andreas Andersen. Gurut bealde vuollin: Rebecca Walle ja Marita Trosten Nilsen ¶
1887:s vulge nisgahoavddat Victoria-nammasaš guovlluoaivegávpogii oččodit guovlluráđđehusa dáhkidit álbmoga vuoigatvuođaid duovdagiiddáseaset. Muhto ráđđehus beahttala ja mearredii dan sadjái soađásgit nisgaid vuostá ja rivvet sis guovllu. Easkka 1973:s šihtadišgohte dalá nisgat ja searveráđđehus. Stáhta áirras - indiánáriid gažaldagaid ministár - lei Jean Chretien, nugo otne ge. 1991:s čuovvolii Brihtalaš Columbia guovlluráđđehus šiehtadusaide oktan gieldda eiseválddiin ja ealáhusain boaittobealde nisgaguovllu. ¶
BURIIN MOVTTAIN: Nuorra lunttat vulget buriin movttain norggameastirgilvvuide. Gurut bealde valáštallan oahpaheaddji Geir Karlsen ja su oahppit Leif Andre Nordsletta, Carl - Gøran Larrson, Jon Iver Eira Tellefsen ja Martin Norbye. ¶
Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvi áigu bargat, ahte doarjjaortnegat heivehuvvojit dán mállii, nu ahte boazolohku geahppánivčče. Dat lea áidna málle mainna boazodoallu sáhttá lihkostuvvát oažžut boazologu vulos. Boazodoallostivra lea mearredan alimus boazologu guđege orohahkii ja orohagat leat unnidan boazologu vuolábeallái daid mearreduvvon loguid. Muhto orohagain main leat boastut mearreduvvon boazologut, de vuordá NBR ahte Boazodoallostivra mearreda ođđa ja rievttes loguid dáidda orohagaide. Orohagat fertejit daid loguid oažžut ovdalgo sáhttet plánegoahtit unnidit boazologuid siskkobealde orohaga. ¶
Birasgáhttendepartemeanta (BD) oinnii dárbbu gieldit geavaheamis čáhceskohteriid čážadagain áigge munis, ovdal dat lasket olbmuid gaskkas. Sin oainnu mielde čáhceskohter geavaheapmi lea giksin earáide, geat leat čáze alde ja gáttiin. Daid fievrrud geavaheamis lea BD oainnu mielde leahttu guovddažis dasa lassin lea vel jitnii. Čáhceskohter alla leahttu lea maid váralaš ja dan oktavuođas sáhttet olbmot bártidit fastit. BD oaidn maid čáhceskohter geavaheami áitán elliide ja šattuide, go dainna goastá bures coages báikkiin. ¶
Kárášjoga Bargiidbellodaga ovdaolmmoš lea dieđihan ahte sii leat gergosat ságastallat ruvkedoaimmaid birra Finnmárkku duoddarii. Sámi Álbmot Listtu ovdaolmmoš John Nystad Finnmárkkus, lohká Kárášjoga Bargiidbellodagas lea vuhttogoahtán, ahte siskkabealde bellodaga lea álgan juoga lihkkadit ruvkedoaimmaid ektui. ¶
GUOVDAGEAIDNU: Gaskavahku čuvggodettiine leigga guokte olbmá 50-jagiin doarrán meahcis oarjjabealde Guovdageainnu. Nubbe olmmái roasmmohuvai nu garrásit ahte šattái dolvot buohccivissui. –Mii váruhit ahte niibi lea geavahuvvon doarrumis, muhto lea veahá eahpesihkar. Mii leat dutkan olbmá gean doaivut cábmán ja čuggen niibbiin ja leat ain bargame áššiin, muitala Guovdageainnu leansmánni Nils Henry Henriksen. ¶
STÁHTTABUŠEAHTTA: Sámi áviissat gártet doarrut dan seammá ruhtasupmi alde boahtte jagige, go dál lea dahkan. Ráđđehus evttoha doalahit juolludeami dálá dásis, mii lea gávcci miljon ruvnnu. Min Áigi, Áššu, Nuorttanaste ja Ságat ožžot preassadoarjaga bušeahttapoasttas «Sámi áviissat» . –Soaitit šaddat cealkit eret ovtta olbmo, logai Áššu oaivedoaimmaheaddji Håkon Isak Vars ovddet beaivvi GLR-sáddagis. –Min Áigi sáhttá doalahit doaimmaid dálá dásis, muhto eai báze namuhanveara ovddidanvejolašvuođat, oaivvilda Min Áiggi doaibmi oaivedoaimmaheaddji Torkel Rasmussen. ¶
Lávvardateahkeda gárte fas viežžat juhkan albmá olgobealde Kárášjoga dearvvašvuođaguovddáža. Vuorrásat almmái lei vuorjamin bargiid, iige háliidan guođđit báikki. –Leimmet juo ovddežis mannan vahku viežžan su doppe guktii, ja son sahkohallá dál, muitala Frank Nilsen. ¶
•• Sámediggeráđi lahtu - Issát Máhtte Hætta - «sofagánddat» šadde báhkka áššin go Sámediggi gieđahalai ovttadássásašvuođaplána ovddet vahku dievasčoahkkimis. •• Lea oalle ártet ahte Sámediggeráđi lahttu moaitá plána maid sámediggeráđđi ovddida Sámediggái. Lunddolaš livččii ahte son ovddidivččii iežas oainnu ráđđehusa siskkobealde iige olggobealde. Dán eat áiggo dattetge kommenteret dađe eanet, muhto oaidnit ahte Sámediggeráđis eai leat áibbas ovttaoaivilis mo ovttasbargu galgá leat. Dát lea vuosttažettiin Sámediggeráđi váttisvuohtan. •• Oainnu maid Issát Máhtte Hætta ovddida, lea dattetge miellagiddevaš. Ovdal eai leat sámepolitihkkárat atnán menddo olu fuola nuorra bartniin geat leat bázahallan skuvllaid vázzimis. Muhto nubbi bealli das, maid dutki Vigdis Stordahl ovddida mannan Min Áiggis, lea maid miellagiddevaš; namalassii ahte sofagánddat eai gula ovttadassásašvuođagažaldahkii. •• Mii leat áibbas ovttaoaivilis Stordahlain. Sámediggepolitihkkárat galget áinnas álggahit doaimmaid buoridit nuorra gánddaid eallima. Muhto sin dilli ii leat váilevaš ovttadassásašvuođa sivvan. •• Manne dárbbašuvvo ovttadássásašvuođaplána? ja manne dárbbašuvvo gánddaid oažžut eret sofas? Eanaš alit virggiin ja politihkalaš doaimmain, leat almmáiolbmot. Sámi ealáhusain lea fas nissonolbmuin unnit vuoigatvuođat go albmáin. Vaikko dilli doaivumis lea buorránan, de Sámis nissonolbmot ain badjelgehččojuvvojit. •• Go muhtin gánddat eai leat gazzan oahpu, de ii leat sivvan dasa ahte sii leat badjelgehččojuvvon. •• Liikká lea čielggas ahte lea servodatváttisvuohtan go muhtin servodatlahtut eai geavat návccaideaset servodahkii buorrin. Muhtin sofagánddat šaddet baicce servodahkii noađđin. Iige leat ovttaskas olbmui buorre, jos dovdá iežas bázahallan servodagas. Danin dárbbašuvvo buorebut guorahallat nuorra sámi gánddaid dili. Mii ávžžuhit Issát Máhte ain bargat áššiin. •• Eatge imaš beare sakka jos dákkár guorahallamis boahtá ovdan ahte olu nuorra sámi albmát leat hui duhtavaččat iežaset eallimiin. Ollugat «sofagánddain» leat ieža válljen eallima mas dinejit uhccán, muhto lea buorre dilli návddašit eallima. •• Sámis lea oahpu deattuhuvvon sakka. Lea lunddolaš go diehtá man uhccán leat leamaš fágaolbmuid dárbbu ektui. Muhto várra miige galggašeimmet dás duohko vuoruhit buori eallima maid, almmá dan oahppama haga. Torkel Rasmussen ¶
Virggi váldobargun šaddá ovddidit ealáhusa nu ahte doaimmat dan siskkobealde šaddet gánnáhahttin ja ahte olles bearaš galgá sáhttit bargat ealáhusas, nu ahte dietnasa hágašii. Earret 75 miljon ruvnnu, mii lea boazodoallošiehtadusas, evttoha Eanadoallodepartementa juolludit miljon ruvnnu Sis-Finnmárkku nuppáštuhttinprográmma čuovvoleapmái. Eanadoallodepartementta bušeahtas oažžu muđui eanadoallošiehtadusas Sámi ovddidanfoanda 2 miljon ruvnnu nannet lotnolasealáhusaid ja boazodoallošiehtadusas 2 miljon ruvnnu Boazodoalu ovddidanfoanddas. ¶
–Lean gullan, ahte mihá muddui buot nuppásteaddjit leat máhccame boazodollui. Lea váttis massit dan dehálaš ja divrras mearkka ja dasa lassin visot rievttit ealáhussii botkejuvvojit. Muhto buohkaide ii leat realisttalaš máhccat ruovttoluodda. Sii leat dušše njealjis viđas, geain lea duođái doaivva boazodoaluin ođđasit beassat julggiid ala, čilge Adam K. Heatta Nuppástuhttinprográmma čállingottis. –Ulbmilin lea leamaš geahpedit boazologu ja dan barggus nuppástuhttin lea lihkkostuvvan bures. Njuovvamiid geažil boazulohku geahpiduvvui 22 000 bohccuin. Sihke eiseválddiid bealis ja boazodoalu siskkobealde leat sávván buresboahtima daidda geahpádusaide, danin go boazodoalus lea resurssadilli váttis. ¶
VUOITI: Riikka čavgejuvvon ruhtadilis lea Sámi oahpahusráđđi čielga vuoiti. Gurutbealde Oahpahusráđi direktevra Ellen Inga O. Hætta ja Sámi oahpponeavvoguovddáža jođiheaddji Kristine Nystad. ¶
Seminára álggii duorastatiđit, nuba guhkkeleabbos boahtán studeanttat bohte Upmái juo gaskavat´ eahket. Vuosttas logaldat lei Mikael Svonnis, guhte lea Sámi ásahusa jođiheaddji Upmis. Son muitalii sámegiela geavaheami eará dásiid birra. –Ruoŧas leat vuollel golbma duhát sámegiela hálli ja olbmot dadjet ahte Ruoŧas lea okta sámegiela, muhto dáppe hállet golbma sámegiela: davvisámegiela 60 proseantta, julevsámegiela 20 proseantta ja máttasámegiela 20 proseantta, muitala Mikael Svonni. Mikael Svonni lea juohkán sámegiela geavaheami gávcci eará dássái. Vuosttas sajis lea sámegiela geavaheapmi juohke dáhpáhusain ja vuolimužžan lea dakkár gielageavaheapmi, mas dušše boarrásat hállet sámegiela. –Ruoŧabealde sámegiella geavahuvvo dušše ruovttus ja buriid verddiiguin, muđuid hállet ruoŧagiela, lohká Svonni. ¶
Murmánskka nieida Tatiana Egorova (17) muitalii sámiid dilis Ruoššas. Tatiana lea eatnis bealde sápmelaš. Son lohká oahpaheaddjin vuosttas jagi pedagogihkká instituhtas Murmánskkas. Tatiana lei movtta go lei beassan vuolgit seminárii. –Lei somá oaidnit skandinávalaš vieljaid ja oappáid ja oidnit ođđa olbmuid. In dovdan olus geange ovddalgihtii, dadjá Tatiana. Son jáhkká, ahte lei vuosttas Ruošša beale oasseváldi sámi studeantaseminárain. Son ii nagodan nu bures čuovvut logaldagaid, go ii máhte ruoŧagiela. –Muhto joavkobargguin dasto bessen váldit oasi, go doppe hálle eaŋgalasgiela, Tatiana muitala. ¶
Dalle go Sovjetlihttu bieđganii de álggáhii Suopma boazodoalu ovttasbarggu Ruoššain. Suopmelaččat oidne Ruoššas lahka Suomarájá oalle buorre goahttoneatnamiid mat leat báhcán geavatkeahttá. Suopmelaččaid áigumuššan lei beassat goađohišgoahtet bohccuides Ruoššabealde muhtinlágan mávssu vuostá. Dása eai goitge Rušša rádjaeiseválddit addán buressivdnádusa ja danin fertii Suopma geahčadišgoahtit eará geainnuid. ¶
Gurut bealde badjin: Andrej Mološnikov, Vika Peterimova, Artur Gubanov, Senja Saršina ja Nastja Sokolova. Gurut bealdi vuollin: Stopa Semušin, Grisa Sorvanov, Ljoša Čuprov ja Sergej Krasnov. ¶
•• Sámi Parlamentaralaš Ráđđi lea ohpihii leamaš riidogaskaoapmin Norgga Sámedikki dievasčoahkkimis. Ovttaláhkai lea aiddo muttát. •• Ráđi ásaheapmi lea maŋiduvvon jagiin, iige šatta duohtan ovdal áramusat jagi 2000. Sámedikkiid presideanttat leat fas jámma bargamin ásahit ráđi mii galgá leat Sámedikkiid ovttasbargoorgánan. Seammás moitet Norgga beale Sámedikki vuostebellodagat Sámediggeráđi ja presideantta bargovuogi áššis. •• Bargiidbellodaga, Guovddášbellodaga ja Sámi Válgalihtu moaitagat eai leat áibbas vuoigatmeahttumat. Sámi Parlameanttaralaš Ráđi ásaheapmi ii leat albmaláhkai gieđahallan guđege Sámedikkis. Ollu váttis gažaldagat eai leat demokratalaččat gieđahallon. •• Presideanttat leat gal ožžon válddi Sámedikkiin ásahit Sámi Parlamenttaralaš Ráđi, muhto ráđi sisdoalus, doaimmain ja válddi sirdimis ii leat vuos šiehtaduvvon. Ráđis galget leat ollu doaimmat ja lea čielgasit sáhka válddi sirdimis jos Sámi Parlamenttaralaš Ráđđi galgá doaibmat presideanttaid áigumušaid mielde. •• Min Áigi oaivvilda ahte lea áibbas riekta ásahit Sámi Parlamenttaralaš Ráđi. Jos oaivvildeažžá maidege dieinna ahte mii lea okta álbmot njealji riikkas, de galggašeimmet maiddái hukset iežamet demokratiijja beroškeahttá riikkaid rájáin. Danne lea maiddái áibbas riekta sirdit válddi Sámedikkiin ođđa ráđđái. Man johtilit dát galgá dáhpáhuvvat lea fas eará ášši, maid ferte dađistaga árvvoštallat. •• Ferte maid árvvoštallat ja ságastallat dárbbus ásahit ráđđái sierranas čállingotti. Sáhttá go omd. bidjat Sámi Parlamenttaralaš Ráđi doaimmaid dálá Sámedikki hálddahusaide? •• Vaikko mo leaš, de lea dárbu oažžut Sámi Parlamenttaralaš Ráđi ásaheapmái demokratalaš dillái. Danne galggašedje buot golbma Sámedikki farggamusat gieđahallat ráđi ásaheami. Maid áigot politihkkárat dienna ráđiin? Makkár doaimmat galggašedje leat? Man ollu válddi galggašedje sirdit dálá sisriikkalaš Sámedikkiin ođđa ovttasbargoorgánii? •• Jurista John Bernhard Henriksen lea čielggadan Sámedikki vejolaš ovttasbarggu Sámi Instituhta ovddas. Nils Thomas Utsi lea fas čállán prošeaktačilgehusa ráđi vuođđudeamis. Dát dokumeanttat dahket buorrin ságastallanvuođđun ráđi ásaheamis ja sisdoalus. •• Jos Sámedikkit eai beasa mearridit dán ášši, de šaddá ságastallan jorrat olggobealde Sámedikkis, ja presideanttat šaddet iehčanassii mearridit ášši. Dalle šaddá Steinar Pedersen (Bb) sánit duohtan: «Dát ii leat demokratiija» . Torkel Rasmussen ¶
Mii eamiálbmotnissonat iežamet láhkai gulahallat ja juogadat dieđuid mat de seailluhat eamiálbmogiid iešvuođa, kultuvrra, árvvu ja giela. Gulahallen báikkálaš dásis manná njuolgga ja lea mielaevttolaš fievrredit árbevirolaš ja eamitálbmolaš árvvuid. Máilmmeoaidnu ja dieđut mat leat eamiálmogiin, lea oassin min iešvuođas ja min vuoigatvuođa mearredeames. Ollu min olggobealde boahtti dieđuin bisohuvvo ođđa-eanabahkkemii, dásseárvo-earu, čearddavealaheami, dievdobadjilgeahččama ja elitismma. Diet de vealaha min álbmoga iešvuođa ja dan stivre unna binna njunošjoavku riikkas ja dan olggobealde ja dan bearráigeahčču lea muhtin moatti oasussearvvi duohken. Sismálle dása lea eanaš stuorát gávpogiin ja oaivegávpogiin. Diehtojuohkinteknologija ge lea váikkuhan eamiálbmoga nissoniidda heajut guvlui. Eatnamat leat bákkusváldon eletronihka huksemiidda ja mikroeletronihka industrijai. Ruvkesearvvit, mat váldet ja gieahtadit minerálaid ja metállaid diehtojuohkinteknologijai baldalit min eret duovdagiiddáimet ja nuoskkidit min eatnamiiddámet ja čážiideamet. Eamiálbmotnissonat ja iežát geat barget mikroeletronihkalaš industrijas gikšašuvvet heajus bargodilis, unnán bálkkás ja dearvvasváras, nugo mirkkuin. Eiseválddit vuollánit reguleremis servviid danin go biddjojit Máilmmebáŋkku vuollásažžan, mat de hálidit ovddidit liberaliserema, privatisema ja boktet bearráigeahču. Vuođđoávdnasat lea nugo eamiálbmotdiehtu, mii lea adnon buvttadit hardware, nugo dihtoriid ja videoid, vulget eamiálbmot duovdagiin vaikko dát servodagain ii leat báljo okta ge gulahallan gaskaoapmi. Váilojit čálalaš ja audiovisuealla dieđut eamiálbmotnissoniin ja vaikko vel gávdnošedje ge, de eai dieđe dan birra. Mii váillahat oktavuođa ja gulahallama eamiálbmoga nissoniid gaskkas. Viggat gal ovttas bargat, muhto fertet ovddidit buoret gulahallan gaskaomiid. ¶
Evttohusa dohkkehedje vaikko mexicoa eiseválddit, USA birasgáhttejeaddjit ja dan báikkiolbmot garrasit vuosttildedje. Senatorat mieđihedje jienastemiin 78-15 nugohčoduvvon Texas-Maine-Vermont soahpamuša. Diet máksá oassestáhtii Texasii máttabealde USA ahte doppe vuostáiváldet radioaktiivva bázahusaid mat vulget oassestáhtain davvin Vermontas ja Maines. Duot maŋibut gártet máksit váile 190 miljon ruvnnu goabbáge vai oaččošeigga atomaduŋggi. Evttohus lea mieđihuvvon Representánttaid Viesus. Dál ii dárbbaš go presideanta Bill Clinton vel dohkkehit vai gártá gustojeaddji láhkan. Divaštallamis lea sáhka gosa mexicána eiseválddit mearredit ruskaduŋggi. Sadji lea oarjin Texasis Sierra Blanca nammasaš báikkážis, 30 km Mexico rájás. Báiki lea USA geafemus báiki. Olmmošvuoigatvuođa joavkkut ja mexicána-amerihka organisašuvnnat sivahallet sin geat dorjot vealhussoahpamuša. Sivvan lea go guoktegoalmmát oassi Sierra Blanca ássiin gullet mexicána čerdii. –Dohkkehettiin Texas-Maine-Vermont soahpamuša leat mieđiheamen vealahussii, logai demokráhta senatora Paul D. Wellstone Minnesohtas dán vahkus. –Menddo dávjá válljejit dakkáraš duŋgesajiid maidda eat vuosttil nu sakka. Beare dávjá válljejit unna čoahkkebáikkážiid gos olbmot eai dine nu bures ja gullet unnitčearddaide. Nie lea vanhurskkesmeahttumit dahkamin. Birasgáhttenorganisašuvnnat ballet ruskaduŋggi saji unnán oadjebassan radioaktiivva ruskkaid ektui. Báiki balahuvvo eanaodoarggásteames ja ája ge golgá dakko - luondduriggodat mii váilo Sierra Blanca goike sáttoluonddus. ¶
Nubbinjođiheaddji Kárášjoga AUF:as Turid Irene Turunen muitalii sin oaidnit dákkar friddjaáiggefálaldaga ávkin eastadeames nuoraid eret jugešvuođas ja narkotihkkamirkkuid geavaheamis. Dat maid unnudivččii joavdelas vuojašemiid go nuorain livččii sierra báiki gos besset mohtorfievrruiguin geahččaladdat. Dan dihte unnošedje vuodjimat doaresbealde lobálaš skuhterláhtuid ja gilis. AUF:at oaivvildit maid ahte boazodoallu vuoittášii, go dat vuojašeamit čohkkejuvvošedje eambbo vissis sadjái. Dasa lassin nogai maid beassaš skuhtergilvovuodjimat "stadioncrossen" , go Karasjok Motorklubben miellahtuin ii leat sierra šillju gos besset hárjehallat. ¶
Ovllá, dahje Ole Johnsen mii lea su gásttanamma, lea vuot guođđimin Sámi. Lea guhtta jagi dassái go son fárrii Sápmái. Lea geargan bargat máŋgga sajis Nuorta-Finnmárkkus ja dahkat guokte-golbma mátkki Ruššii. De Sápmi lea šaddan Ovllái beare unni. Son dárbbaša ođđa hástalusaid. –Lean vuolgimin Alaskai " Youth with a mission" skuvlii. Dat lea riikkaidgaskasaš miššonorganisašuvdna mas leat miššonearat birra máilmmi, lohká Ovllá. Sii sáddejit miššonearaid eamiálbmot guovlluide gos eará miššonearat eai bargga. Ovllá lea leamaš diimmá dálvvi Ruošša bealde nenecaid luhtte Narjan-Maras, miššonearan "Youth with a mission" ovddas. –In várra aiddo miššonearan gal, muhto oahppin. Ovllá lea jo guhkit áigge niegadan Ruoššas johtit. Son lea geargan muhtin nieidaskihpáriin jođašit Ruoššas, lean gullan. –Lean dego diehtán ahte šattan doppe miššoneret, lohká Ovllá ja orru niegadeamen. Muitališgoahtá iežas ođđa skihpáriid birra, nenecaid birra ja roggala ozas deavva govaid. Govain oidnojit nissonolbmot, mánát, albmát gárvvodan beaskkain. Ovllá ieš ge oidno čuččodeamin muhtin govas gerresa guoras, beaska badjelis. ¶
-Mii diehtit man váttis sámiáššiid lea ovddidit Suoma ja Ruoŧa bealde ja dan dihte ii galgga leat Norgga sámedikkis dárbu ballat ahte Sámi Parlamentáralaš Ráđđi vuođđuduvvo nu fáhkestaga, vástidii NRS sámediggeáirras Ole Henrik Magga sátnevuorustis, maŋŋel go Bargiidbellodat (Bb) ja Guovddášbellodat (Gb) gáibidedje digáštallat ráđi vuođđudeami dán čoahkkimis. Lei Bb gii ovddidii evttohusa ahte diggi galggai dán dievasčoahkkimis beassat guorahallat movt sámediggeráđđi ja presideanta leat bargan Sámi Parlameantáralaš Ráđi vuođđudeamis. Go presideanta lei sámedikki ovddas ohcan badjel 6 miljuvnna ruvnno parlamentára ráđi vuođđudit, de gáibidedje vuostebellodagat sámediggeráđi čilget movt nie ollu doarjaga sáhttá ohcat dikki ovddas dieđikeahtta diggái. ¶
–Sámediggeráđđi dárbbaša dikki duogabealde mii veahkeha stivret barggu, logai Pedersen. –Mun ávžžuhan ráđi ja presideantta doaibmat eambbo formálalaččat, eandalii dan dihte go sámediggi lea dušše álggus, dajai son. Viidáseappot logai son ahte vaikko sámediggeráđđi oktan presideanttain leat ožžon lobi álggahit parlamentáralaš ráđi ja árvalit formálalaš ovttasbarggu dan golmma riikkaid gaskii, de leat sii bargan eambbo go sis lei lohpi. –Ráđđi ja presideanta leat vuoruhan politihkalaš bargguid ja juohkán doaimmaid main lea politihkalaš sisdoallu, dajai Pedersen. Son jotkkii ahte Sámediggi ferte beassat fárus mearrideamis jos dikki váldi galgá juohkit eará organaniide. –Jos presideanta galggaš ieš aktot áddit lobi doaibmat dikki bajábeale, de ii leat šat demokratiija, logai Pedersen. ¶
Beakkálmas Guovdageainnu boazosápmelaš ja politihkkár (ássá Heammogiettis), Ellon-Áilu, Aslak Persen Bals, deavdá 70 jagi čakčamánu 25. b. Son riegádii duoddaris Mironjávrre lahkosiin. Su vánhemat ledje Ásllat Máret, Marit Aslaksdatter Gaup, r.1905, ja Ellon, Per Elensen Bals, 1902-70. Boazosápmelažžan jođiiga dálveorohagas nuorttabealde ja geasset Joahkonjárggas, Láhpi suohkanis. Ellon-Áilu lea eallinagi bargan bohccuiguin. Guimmiinis Mikkel Kemi Gareniin, jođiiga jahkásaččat ealuineaskka Ittonjárgii, Ivgui. Ásllat lea árvvus adnon olmmái. Leamaš moanaid jagiid suohkan- ja fylkkapolitihkkárin KrFa nammasaš bellodagas. Lassin orohatovdaolmmožin badjelaš 40 jagi. Seamma guhká leamašan NBR nammasaš organisašuvnnas, masa aiddo bále lea nammaduvvon gudnelahttun. Leamaš válljejuvvon máŋggaid stivrraide, ráđiide ja lávdegottiide Guovdageainnu suohkanis. Ellon-Áilu leamaš gal girku ovddasmanni ge ja risttalasbarggut leamaš guovddášáššin. Mii sávvat Ásllagii Ipmilriikka buressivdnádusa riegádanbeaivái ja eallimii. Dearvvuođat Lyngmo bearrašis Guovdageainnus ¶
OHCEJOHKA: Ohcejoga gielddaráđđehus lea mearredan álggahit dutkat vejolašvuođaid ráhkadit diehtofierpmádaga davvi-guovlluid gielddaid rájáid rastá. Ovdaproševtta čađaheapmai áigu gielda geavahit 100-duhát márkki mas EU-doarjaga oassi lea 69 %. Suomabealde lea ulbmilin oažžut Eanodaga-, Anára ja Ohcejoga gielddaid čatnojuvvot fierpmádahkii. Ovdaprošeavttas dutkojuvvo guđe gielddat Norggas leat vejolaš ovttasbargit. Fierpmádagas galget leat dieđut fitnodagain ja eará dieđut gielddaid stáhtabálvalusain. Ovdaprošeakta galgá leat gárvvis ođđajagi álgui. ¶
HONDURAS: Moadde čuođe álgoálbmot ovddasteaddji ja siviila organisašuvnna leat mannan vahku doallan miellačájáhusa Amerihká ambassáda olgobealde Tegucigalpas. Sii vuostálaste hunduralačča Jose Roberto Villafuerte goddima USA:s. Golbma eará hunduralačča leat vuordimin jápmima USA:a giddagasain. Vuostálastit olgobealde USA:a ambassada lohket duomu rasisttalažžan ja vuoigatmeahttumin. ¶
«Guovža lea speažžan bohccuid Guovdageain bealde ja oaguhan ealus Anárjot guovllus» . Dákkár ságat ledje Min Áiggi mannan vahku áviissain. «Gal ´al livččii somá dearpalit gova ádjás boahtte áviissas» , jurddašeimmet. Iige lean go dollestit «párkii» nugo kárášjohkalaččat dadjet, dahje Anárjoga Álbmotmeahccái nugo Sámi Radios gullo dahje Luonddumeahccái nugo Suoma bealde oidno galbbain. ¶
Párkka olggobealde Rávotjogas deaivvadat Roncen Ándde Jovnna Ánddiin, albmáin guhte Rimi buvdda gálvomáidnosa dihte lea dovddus miehtá Norgga. Jovnna Ánde lea oađđimin reagas go ollet guođohanbartta lusa. Nubbi siida lea ihkku johtán meattá, ja son lea atnán čalmmis ahte eallobihttá ii ruvgalan. Jovnna Ánde ii leat gullan guovžža ságaid dán jagi. Muhto muitá bures diimmá guovžža mii fállehii sihke su ja earáid geat johte guovllus. ¶
Go joavdat Heastajohkii leat bures párkka siskkobealde. Doppe bartta luhtte deaivvadat Áilen Nigá Dávvehiin. Kárášjoga badjealmmái lea vuohttán guovžža ja diehtá dan leat morihan Golleváris. Ii leat gusto seammá mii oaguhii bohccuid Iskun Máhte siiddas mannan vahkus, vaikko ii leat go miila gaska dohko. –Lei ealu ovdabealde johtán, Dávvet muitala. Sin siida ii leat velá johttán. Eallu lea Gurbežis, alla guorba váriin mat vielgádit máddeleapmosis. ¶
DEATNU: Deanu gielda áigu oktan Ohcejoga gielddan bargat ovddasguvlui čielggadit skuvllaovttasbarggu. Dát galgá leat gaskal Buolbmága Norgga bealde ja Njuorggáma Suoma bealde. Ovttasbarggu ulbmil lea doarjut dán guovtti gili oktasaš ovdáneami ja mánáid geat dáppe orrut. Prošeakta máksá oktibuot 180 000 ruvnnu ja lea ruhtaduvvon INTERREG bokte. Earret eará lea juo ovttasbargu Sirpmá ja Ohcejoga giliid gaska. Sirpmá vuođđoskuvla oahppit geavahit vuojadanhálla Ohcejogas vuoi eai darbbaš mátkkoštit gitta (60 km) Sieidái Norgga bealde. ¶
SÁPMI: Sámiráđđi čoahkkana duorastaga ja bearjadaga njukčamánu 5. ja 6. beaivve 1998 Ruošša bealde Apatitys. Bargolávdegoddi čoahkkana guovvamánu 13. ja 14. beaivve ja dalle ráhkaduvvo áššelista. Ovdan earret eará leat Sámiráđi ođđasitorganiseren, Jagi 1997 rehketdoallu ja doaibmačilgehus, Álgoálbmogiid máilmmeráđi dilli. ¶
Mánáidáittardeaddji bargu lea fuolahit mánáid beroštumiid ja dárbbuid. Son galgá maid geahččat mánáid ja nuoraid obbalaš ovdáneami. Áittardeaddji galgá leat veahá ovddabealde ovdaneami ja čilget politihkariidda mánáid dili. Trond Waage lea čađát iežas eallinagis bargan mánáidguin ja mánáid dárbbuiguin ja ovdaneamiin. Son nammaduvvui mánáidáittardeaddjin guovvamánu 2. beaivve 1996:s. Sus lea ámmátoahppu sierralágan pedagogihkas. Waage lea bargan mánáidguin dutkánossodagas mánát ja media. Son lea bargan UNICEF:s goalmmát máilmmis ja Ásias. Oahpahii UNICEF:a bargiid. Ovdal go nammaduvvui mánáidáittardeaddjin, son barggai dainna ahte álggahit prošeavttatid, maid ulbmil lei nannet mánáid ja nuoraid oahpaheami Áfrihkas. ¶
Nu mo čálus lea hábmejuvvon sáhttá orrut dego vuolláičálli lea cealkámušaid duogábealde mat bohtet ovdan čállosis. Áidna mas bukten cealkámušaid FD:i lei das maid áicen searvegoddeválgga jienaid rehkenastimis, ahte máŋga listakumuleremat ledje hirpmástuhtti ovttaláganat. Du gažaldahkii ahte ledjego organiserejuvvon joavkkut duogábealde, eai lean mus oaivilat. Siđan danne ahte FD šiitá cealkámušaid mat mu njálbmái leat biddjon. Go lean Kárášjoga Luther Leastadialaš searvegotti jođiheaddji ja okta evttoheaddjiin searvegotteválgga Lista 2 duogábealde, háliidan deattuhit čuovvovačča ja ahte FD čielgasit váldán dán fárrui áviisii farggamusat: 1. Kárášjoga Luther Leastadialaš searvegoddi ii leat ceggen listta searvegotteválgii, iige leat buktán cealkámušaid válgga čađaheapmái dahje bohtosii. Luther Leastadialaš searvegoddi dáhttu baicce stivrra loahpahit buot vejolaš boares nákkuid searvegottis ja lea sierra mearrádusas čujuhuvvon searvegodderáđđái sihtan oažžut buori ovttasbarggu ođđa searvegodderáđiin. 2. Go Lista 2 ráhkaduvvui, ii lean vel oktage lista searvegotteválgii. Lista 2 evttoheaddjit sáddejedje oktanaga listaevttohusain reivve searvegotteráđđái ovttastit dán listta vejolaš eará listtaiguin, vai sáhtášeimmet oažžut dušše ovtta listta searvegotteválgii. Lista 2 luohttámušolmmoš ii ožžon searvegodderáđis čálalaš vástádusa dása . 3. Lista 2 evttoheaddjit luohttámušolbmo bokte eai leat váidalan searvegoddeválgga. Mu dieđu mielde leat guokte Lista 2 listaevttohasa iežaska dáhtu mielde váidalan Bismagodderáđđái, mas leat áššáskuhttimat masa Lista 2 ii lean cealkán iežas oaivila. Maid ovttaskas olbmot dahket eai sáhte Lista 2 evttoheaddjit ovddasvástidit. 4. Áviisačállosis sáhttá oažžut áddejumi, ahte «Kárášjogas lea garra girkonággu» nu mo bajilčálus lea čállon. In dovdda eará guovttemielatvuođa go Kárášjoga boares čoakkalmasviesu vuovdima. Das lea ásahuvvon sierra ákšunjoavku mii háliida «gádjut» čoakkalmasviesu vuovdimis. Go dát ii mannan, de bargá ákšunjoavku beassat oastit ruovttoluotta viesu leastadialaš searvegoddái. Vuovdi lea miehtan vuovdit čoakkalmasviesu searvegoddái. Dát leat dilálašvuođat mat dál vuos eai guđege láhkai guoskka Norgga Girkui. Bivddán, ahte FD ii váikkut ásahit ođđa nákkuid Kárášjogas, dakko bokte ahte čálášii stuorrá áššis mii ii leat duohta. Danne siđan ahte dat mii bajábealde lea celkojuvvon váldojuvvo ovdan ođđa čállosis, dalle positiivvalaččat. Váimmolaš dearvvuođat Nils Anders Rasmus ¶
Muhto dál leat feasttat nohkan ja beroštupmi gessojuvvo fas siskkáldas váttisvuođaid, lassánan bargguhisvuođa, váilevaš sosiála stabilitehta, dađistaga lassáneaddji bábirboltuma (byrokratiija) ja alla korrupšuvnna guvlui. Duogábealde áitá asiáhtalaš ekonomiijaid billašuvvan. Dáinna ferte Kiinná garrasit rahčat, riika julggašta ahte sii ollásit dorjot dán vuogádaga. Stáhtalaš doaimmat barggahit 110 miljon olbmo. Bealli stáhtalaš fitnodagain doaimmahuvvojit vuollebáhcagiin. Vai beavttalmahttojuvvošii, fertejit máŋga miljon dáin eret. Dušše koallaindustriijas leat miljon olbmo «liiggás» . Stálle- ja ruovdeindustriija galget «guoiraduvvot» 700.000 olbmuin. Báhpáris orro dát ortnegis. Muhto kiinnálaš jođiheaddjit ballet duhtameahttunvuođas mii boahtá das go dađistaga eambbosat gártet barggu haga. ¶
Norgga bealde lea Romssa gielda, Romssa fylkagielda ja Sámi ealáhusráđđi juolludan ruđa prošektii. Suomabealde fas Oahpahusministeria ja Lappi leanahálddahus. Maŋimuš oassi doivot fidnet INTERREG-SÁPMI prošeavttas. Jos dan dahká sáhttá diehtujuohkinguovddážat lehkkot uvssaid ja interneahta siidduid njukčamánus. Roavvenjárggas lea válljen doaimmahahkan Arktikom, mii lea stuorra mátkkálaččaid gallestaddanbáiki. Romssas soaitá Sámi Searvvi kántuvrras Grønnegatas. ¶
Njeallje ođđa skohtervuoddji. Gurutbealde Oddbjørn Hætta, Yngve Myrseth ja Jostein Biti. Ovddabealde Mathis N. Sara (ođasmahtii liseanssa) ja bagadeaddji Roger Hætta. ¶
Šaddá divrrasin jus galgá gilvalit skohteriin. Jus galggat vuodjit 440R ja 750R luohkás, de šaddá máksit gaskal 50.000 ja 100.000 ruvnna jagis. Šaddá oastit skohtera dien atnui, liigeosiid ja ferte maid oastit suodjalanbiktasiid . Go leat čájehan ahte leat buorre vuodjit, de sáhttá gávdnat ruhtadeaddjiid. Ovdamearka dasa lea Geir Jøran Sara Guovdageainnus. Sus lea sierra joavku duogábealde ja lea maid šaddan Norggameašttirin. Bušeahtta su joavkkus lea birrasiid 200.000 ruvnna jagis. –380-luohkás ii šatta jur nie divrras. Doppe birge 15-20.000 ruvnnain jagis. Diet luohkká leage sidjiide geat leat 14-16 jahkásačča, lohká Roger Hætta. ¶
Jos Kárášjoga ja Nuortariikka skuvllaid gaskasaš šiehtadus dohkkehuvvo, besset unnimus logi oahppi goappášiid skuvllain orrut guokte vahku nuppi bealde Eurohpas. ¶
GUOVDAGEAIDNU: Mannan bearjadatčuvggodettin, muhtin gárren guovdageaidnolaš rigerii olggobealde buohcciviesu. Maŋŋelaš son manai muhtin vissui mii lei das lahka ja dádjugođii ges doppe. Dasa dieđusge viesu orrut eai liikon ja riŋgeste bolesii geat viežžale olbmá. –Olmmái šattai idjadit giddagasas ja ferte vuordit sáhku go jur nie ges manna láhttet, muitala Guovdageainnu leansmánni. ¶
GUOVDAGEAIDNU: Magne Asheim, gii lea fylkamánni boraspirebagadeaddji, muitala ahte dán jagi eai oro boraspiret borrame nu ollu bohccuid go diibmá. –Árrat lea gal vuos dan lohkat, muhto nu orru goit dál čájeheame. Diibmá lei heajos jahki, bohccot ledje váibbahat giđđat ja de lei boraspiri álkit. –Dál leat bohccot vuoimmi alde iige leat nu álki dan joksat, diehtá Asheim. ¶
Guovvamánu 15 b. čájehii NRK-Nordnytt bihtá bolesakšuvnnas Deanu prostitušuvnna birrasis. Okta bihttá lei guokte minuvtta ođasbihttá ja nubbi guhkit reportáša bisttii 11 minuvtta. Ija ovdal válde čieža ruoššanissona ja lágidedje sin eret Norggas. Duogážin dása lei ahte njealjis sis ožžo sáhkuid buolliviinnii- ja sigareahttavuovdima geažil, ja golbmasa fas válde go geahččaledje vuovdit sexbálvalusaid bolesiidda. Nordnytt redakšuvdna beasai čuovvut dan čiegus bolesakšuvnna rájáid siskkabealde maid boles lei addán sidjiide. Sihke NRK ja boles leat moitojuvvon akšuvdnavuohkái vahkuid maŋŋá. Moaitin lea eanáš leamaš ahte akšuvdnavuohki soaitá leat leamaš noađđin ruoššanissoniidda. ¶
Lášmadis, veahá boarrasat boját. Gurutbealde Odd Mathis Hætta (32), Jon Hætta (47), Johan Oskal (70), Arild Evertsen (51), Olav Malin (75). ¶
•• Mannan vahkku lágidii Álttá gielda konferánssa Sámi vuoigatvuođa čielggadusa birra mas erenoamážit ILO-konvenšuvdna nummir 169 lei guovddážis. Dákkár ságastallanforum lea dehálaš juste dál go Sámi vuoigatvuođalávdegotti čielggadus lea gulaskuddamis. Lea dehálaš oažžut ovdan dieđuid áššis ja gullat Sámi vuoigatvuođaid vuostálasttiid ákkaid ja ovdagáttuid áššis. •• Raporttaid mielde mat mediain leat beaggan, lea konferánsa leamaš ávkkálaš. Earret eará ledje NSR:a Guovdageainnu searvvi ovdaolbmos, Leif Halonenas, mávssolaš dieđut. Halonen lea okta dain sápmelaččain gii dovdá ILO-konvenšuvnna ja riikkaidgaskasaš álgoálbmotdili buoremusat. Konferánssas son logaldalai Sámi eanahálddahusa birra. •• Sámi eanahálddahus lea Sámi vuoigatvuođalávdegotti unnitlogu evttohus. Sámi eanahálddahus galgá hálddašit guovlluid gos sápmelaččain leat nannoseamos geavahan- ja oamastanvuoigatvuođat ja stivrii galgá Sámediggi válljet eanetlogu. •• Altaposten čállosa mielde diđii Halonen muitalit ahte guovllut maid Sámi eanahálddahus galgá ráđđet boahtteáiggis, leat muhtin olles gielddat Finnmárkkus ja Romssas ja oasit eanaš Finnmárkku gielddain, oasit máŋgga Romssa gielddain ja oasit muhtin Norlándda gielddain. Dasa lassin galgá hálddašit guollehivvodagaid olggobealde Sámi rittu. •• Ollu konferánsaoassálastti hirpmástuvve Halonena ságaide. Sosialisttalaš Gurutbellodaga stuorradiggeáirras Olav Gunnar Ballo dan mađe ahte son - dovddus stiillastis - čuoččuhii ahte sámi gáibádusat sáhttet álggahit soađi Finnmárkkus. •• –Čuoččuhit ahte sápmelaččain lea sierranas oamastanvuoigatvuohta Finnmárkku eatnamiidda ja čáziide lea boasttu ja váralaš konklušuvdna. Jápmán olbmot sáhttet báhcit soahtešilljui jos dát čađahuvvo, váruhii Olav Gunnar Ballo konferánssas. •• Nu go son láve, de gilvá Ballo dál maid dušši balu. Erenoamážit daningo ii oktage leat gáibidan sierranas vuoigatvuođaid etnihkalaš vuođu alde ovttaskas olbmo dásis. Muhto Sámi guovlluin leat eanavuoigatvuođat earáláhkái go muđui riikkas daningo sápmelaččaid eanageavaheapmi doloža rájes addá oamastan-, geavahan- ja hálddašanvuoigatvuođaid. Dat galgá maid boahtit ovdan boahtteáiggi hálddašanmálles. •• Mii fas giitit Halonena čielga sániid ovddas. Lea mávssolaš ahte sámepolitihkár čielgasit muitala makkár áigumušat leat vuoigatvuođa áššis, ja ahte veadjá čujuhit buriid boahtteáiggi čovdosiidda. Torkel Rasmussen ¶
Álgoálggus rohkosvisti huksejuvvui 1700-logus Nuorbenjárgii, gosa Deanuleagi smávva gilážiin, sihke Suoma ja Norgga bealde čoahkkanedje rastábuđđui. Jagi 1848, vihtta jagi ovdal go Ohcejoga kirku huksejuvvui, rohkosvisti sirdojuvvui Sávvonii kinkirstohpun. Kinkiriin báhppa jearadii searvegottis oskkudovddastusa, ja muđuige dan man ollu suttolaččat ledje ipmila sáni lohkan. ¶
Rohkosvisti šillju lea maid historjjálaš báiki, danin go dat lea leamaš Ohcejoga gieldda boarraseamos kirku, Dálvádasa (huksejuvvon 1600-1700 gaskka) kirku, hávdeeana. Ándde Jon Piera eadnerohki muitalusa mielde hávdeeana geasuhii 1920-logus dutkiid, geat dutkamuša geažil goivo bajás sápmelaččaid rupmašiid, mat ledje gessojuvvon bohccoduljiid sisa. –Miehta dan čoru leat hávddit, dat ája, man bokte geaidnu boahtá rohkosvistti šilljui gohčoduvvo jámežiid ádjagin. Šiljus lea dološ árransajit boahtán oidnosii ja gávdnojuvvon boares geađgeákšut leat sáddejuvvon Nationalmuseai Helssegii. –Njálmmálaš dieđu mielde, dán hávdeeatnamii leat maid hávdáduvvon guokte leansmánne bálddalaga. Anárjoga siste 14-15 kilomehtera Gáregasnjárggas bajás, Doarrogas -nammasaš báikkis, leansmánneguovttos leigga rajá alde riidalan ja goddán goabbat guoimmiska. Dat lei virggálaš hávdeeana ja danin hávdáduvviga deike. ¶
Turisma lea dán áigge okta sámiid ealáhusain, mii buktá dietnasa ja danin dat galgá oažžut dasa gullevaš saji sámi servodagas. –Muhtumat lohket mahká mun in suovaše turisttaid Deanu bivdit. Muhto turisttat eai dárbbaš leat hearrát, Boaresbáikki Helve beaškala. Dál Suoma bealde turisttat goddet badjel beali sállašis. Turistabivddus galgá leat muhtin mearri, dan ii berre šat goit lasihit. ¶
Brita Kåven ballá ahte evttohus mii dál lea boahtán GOD:s sáhttit mearkkašit ahte fálaldagat ja bargosajit Sámi joatkkaskuvllas Kárášjogas jávket. –Ná soaitá geavvat. Dálá vuogádaga mielde lea stivra bajábealde guktuid skuvllaid. Evttohusa mielde čuožžu čielgasit ahte Guovdageaidnu oažžu fápmudusa stivra ektui ja dalle maid Kárášjoga badjel. Dáthan mearkkaša ahte Guovdageaidnu šaddá stivret maiddái stivrra ja Kárášjoga. Dalle lea dieđus álki iežas skuvlla vuos gohkket, dadjá Brita Kåven. ¶
Sámi datalávdegoddi nammaduvvui Norgga bealde Sámedikkis čavčča 1996. Dás lea čállingoddi Kárášjogas ja miellahtut vel Ruoŧa ja Suoma bealde. Lávdegoddi bivdii guovvamánu 1997:s fitnodagaid fállat sámi čállinfoanttaid ođđa stándardda mielde. Jurdda lei oastit čovdosa ja dahkat dan nuvttan. Arcticnet vuittii, muhto ruhta ii boahtán. Jahkebeali ii mihkkege dáhpáhuvvan, danin go ii oktage stáhtas háliidan máksit bealle miljovnna. Oahpahusdepartemeanta háliidii dušše máksit skuvlla geavaheami ovddas, jus ovdamearkka dihte leansmánne áigu čállit sámegillii, de lei sin mielas Justisdepartemeantta ovddasvástádus. Juovlamánus Sámi ealáhusráđđi gávnnahii ahte ii sáhttán šat vuordit ja váldii 500000 ruvnnu iežas ruđas mii galgá geavahuvvot ealáhusovdánahttimii. Dát mearkkaša ahte guovddaš eiseválddit eai leat juolludan evrege dahkat vejolažžan čállit sámegillii dihtoriin. ¶
Dán vahku mii čájehit Gáregasnjárgga skuvlla nuoramus oahppiid. Gáregasnjárga lea Suoma bealde Kárášjoga lagamus gránnján. Govas oidnojit skuvlla vuosttaš ja nuppi luohká oahppit. Maŋábealde Joni Rasmus, Sámmol West, Roosa Nuorgam, Kaisu Nuorgam ja Inka Nuorgam. Ovdabealde: Jovnna West ja Iida Nuorgam. ¶
Norgga bealde lea earret eará doavttir Egil Utsi fárus dán prošeavttas, mii galgá bistit golbma jagi. Utsi muitala ahte lei sámiid doavttirsearvi mii álggii áŋgiruššat medisiinnalaš veahki Lujávrái. Dál leat sii beassan mielde bargojovkui mii galgá čađahit buot veahkkebarggu. Joavkkus leat guhtta mielahtu Kárášjoga bealis ja njeallje mielahtu Lujávrri bealis. Sihke Barentsregiuvnna čállingoddi ja Olgoriikkadepartemeanta čađahit iežaset doarjagiid dán joavkku bokte. ¶
–Geasseorohagain leat áiddit gittiid birra. Eanas áiddit leat áidojuvvon dainna lágiin ahte dollet šibihiid eret. Boanda ii sáhte nuppi boanddas gáibidit buhtadusa jus su šibihat mannet gieddái, dalle ferte áidut. Boazodoalu vuostá ii dárbbaš áidut, go sishan sáhttá gáibidit buhtadusaid. Dá lea njuolgut vealaheapmi ja lea njuolga daid riekteprinsihpaid vuostá maidda mii dábálaččat dovddastit min riikkas, oaivvilda Strøm Bull. Strøm Bull mielas lea Norga ain gitta boares dáruiduhttin politihkas, mas čuoččuhuvvo ahte boazodoallu lea heajubuš ealáhus. Okta sivain dása lea go boazodoallu lea unna ealáhusaš, ja gáibida viiddis eatnamiid. Danne álo čuožžilit eatnamiid alde riiddut eará beroštumiin, nugo eanadoalus, ruvkedoaimmain ja máiddái das mii dál lea hui áigeguovdil, mohtorjohtolat meahcis. ¶
–Nu guhká go lea beroštumiid alde riidu, de gullojit dušše sápmelaččaid ja boazodoalu heajut bealit. Maŋemus jagiid rigearat lea «riektegažaldaid» ságastallama boađus. –Boazodoallu rasttida máŋga suohkanráji, eará ealáhusat bissot ovtta suohkana siskkobealde. Boazosápmelaš orru mearragáttis geasi, muhto ii mávsse vearu dan suohkanii. Mearragátti suohkana olbmot oidnet ahte ii leat makkárge ávkin sidjiide, ja boazodoallu gehččo amasbargin. Šaddá dan suohkana politihkkáriidda váttis doarjut boazodoalu, go de masset bivnnutvuođa. –Suohkanhálddahusat eai leat heivehuvvon johtti boazodollui, ja fertejit dovddastit ahte hálddahusrájit eai leat ovdamunnin johtti ealáhussii. –Boazodoalu váttisvuohtan lea seamma váttisvuohta go visot máilmmi nomádain, johttiálbmogiin, diehtá Kirsti Strøm Bull. ¶
Čujuhan čállosii mii leai Min Áiggis guovvamánu 11. b. 1998. Sisdoallu lei SOG (Sámiid oahpahusguovddáš) seminára Rivdolis gos bukte garra árvvoštallamiid skuvlla riikkaidgaskasaš ovttasbarggus. Čallosis daddjo ahte láitámušaid sivvan leai skuvlla ovttasbarggu sirdin guovddáš sámeguovllus Lujávrris ruvke- ja rogganbáikái Jonái. Skuvlla prošeaktajođiheaddji dajai dan čállosis, ahte earráneami oktavuođas lei ruhtadárkkástus. Muhto ii oro oaivvildeamen ahte rektora lea vejolaš sivahallat. Dán oktavuođas háliidan jearrat iigo rektor leat skuvlla njunuš ja virgi mielddisbuktá earret eará ovddidit skuvlla áššiid? Movt sáhttá prošeavtta jođiheaddji dalle ákkastallat nu movt dahká. Iigo leat nu, ahte juohke organisašuvnnas ferte okta gii galgá jođihit ja váldit ovddasvástádusa? Jus ii leat nu, gean sivva lea dalle, jus organisašuvnna dilli ii leat hoavdda ovddasvástádus? In jáhke dan buorrin in servvodahkii inge organisašuvdnii, jus ii sáhte bidjat gáibádusaid njunušolbmuide. Diedusge berrejit organisašuvnnat bargat servodaga ovddas, eaige vuostá. Earenomažit lea dehálaš go lea sáhka unnitálbmogiid birra. Dát ii aŋkke mielddisbuvtte, ahte servodat ii galgga bidjat návccaid ovddidit iežas, muhto dan, ahte organisašuvnnat leat dás oassin ja ahte dat ja earát servodagas galget veahkkálagaid ovddidit iežaset. Dan sivas orru unohas ja váivi go Lujávrri ámmátskuvla nr. 26, mii lea ja doaibmá sámiid guovddážis, lea sierranan Joná ámmátskuvlla nr. 25:s. Mu mielas orru nu danin go dát skuvla ii livčče lean, jos Lujávrri ámmátskuvla iige livčče lean. Manne mun ná dajan de lea sivvan ahte Joná ámmátskuvla álggos álggahuvvui Lujávrri ámmátskuvlla ossodahkan, muhto šattai maŋŋil ieš ossodahkan. Manne lei dárbu dán ođđa organiseremii? Leaigo nu, ahte Lujávrri ámmátskuvlii ii lean šat dárbu vai ledjego eará ákkat maid in dieđe? Viidáset dajai prošeaktajođiheaddji ahte ovttasbargu fertii sirdojuvvot eret Lujávrris go hálddahus ii dáhtton duvdit doaimmaid. In riekta ádde makkár hálddahusa oaivvilda. Leago Lujávrri gieldda, SOG:a, prošeavtta vai leago eará hálddahus? Čállosis sáhttá oaivvildit ahte son oaivvilda Lujávrri gieldda hálddahusa. Jus lea nu. leago dalle ovttasbargu dušše Lujávrri hálddahusa duohken? Manne lea dalle SOG dán prošeavtta fárus jus sis ii leat vejolašvuohta duvdit doaimmaid? Vai leago nu ahte SOG dušše háliida olahit iežas ulbmiliid prošeavttas. Dán lea dieđusge váttis diehtit, go in dieđe ovttasbarggu ulbmiliid. Gažaldat lea maid, leaigo ja leago SOG:s formálalaš ovttasbargu Lujávrri gielddain. Jus nu ii leat, movt dalle sáhttá SOG sivahallat sin, ja fállat ovttasbarggu Kovdor gildii prošeaktajođiheaddji ákkaiguin? ¨ SOG rektor čilgii sáhkavuorustis semináras fárrema sivvan ahte ámmátskuvla nr 26 lei geasi 1997 áigge molsašuvvan nr. 25:n. Čállosis áddejin ahte dán skuvllas álggahedje oktasaš skuvlenossodaga boazodoalus ja duojis. Mu mielas orru hui ártet go dát galgá fárrema ággan. Dasa lassin lea imaš go SOG rektoris ja prošeaktajođiheaddjis eai oru oktasaš ákkat fárremii. In riekta ádde manne fertii sirdit ovttasbarggu Jonái go doppehan juo lei Lujávrri ámmátskuvllas ossodat ja SOG:s lei ovttasbargu dáinna skuvllain. Ovttasbargu Lujávrri ámmátskuvllain álggahuvvui sullii 1993:s. Dát šáttai hui ávkin Lujávrri servodahkii, danne go olahedje buriid bohtosiid. Čađahedje earret eará kurssaid sihke garra ja dipma duojis ja davvisámegielas. Váikkuhusat dása ledje earret eará ahte ealáskahttigođii sámiid kultuvrra Lujávrris ja olbmuin šattai miella oahppat iežaset duogáža birra. Dat mii lea čađahuvvon dan rájes dássážii goit orru mu mielas leat leamaš ávkin buot ovttasbargiide. SOG rektor lea gal viggan čilget manne fertii earráneapmi. Mu mielas su ákkat eai oro doallamin. Háliidan oanehaččat čilget oainnuidan. Lean ádden, ahte prošeavtta jođiheaddji oaivvilda ahte okta sivain fárremis lei ruhtadilli. Jus lei nu heittot ruhtadilli, manne ii sáhttán dalle rektora bivdit buoridit dan? Ammat Joná ja Lujávrri ámmátskuvllat ruhtaduvvujit seamma gáldus. Iigo de livčče sáhttán ruhtadit Lujávrri ámmátskuvlla seamma ládje go dál leat ruhtadan Joná ámmátskuvlla? Eaigo dál šatta liigegolut Ruošša stáhtii? Gean ovttasvástádus lea fitnet ruđa ovttasbargui, ja go lea nu ahte okta gáibádusain ruhtadeamis lea ovddidit sámiid kultuvrra ja ealáhusaid? Jus lea nu, manne dalle sirdojuvvui ovttasbargu eret dán guovddážis? Leago dalle šat riekti prošeavttas oažžut ruhtadeami, muhto iigo buoret berrešuvvo loahpahit dan? SOG rektor dadjá prošeavtta bistit 5 jagi. Dat orru ártet go SOG ii šat oro áigumin ovttasbargat Lujávrri ámmátskuvllain vaikko doppehan juo leat oahppan olbmot, geat sáhttet joatkit ja geavahit oahppuideaset oahppaheapmái. Joná ámmátskuvllas šaddet vuos ođđasit oahpahišgoahtit stuorra oasi oahpaheaddjiin. Dat dieđusge mieldisbuktá ahte oassi prošeavtta áiggis manna dasa. Dát ii livčče geavvan jos livčče joatkán ovttasbarggu Lujávrri ámmátskvllain gos jo leat oahppan olbmot. Sii leat ožžon oahpu sihke Kárášjogas, Guovdageainnus, Ruoŧa- ja Suoma beali Sámis. Vuoi leago nu, ahte SOG áigu oahpahit ruoššaid ovddidit sámiid kultuvrra? Jus lea nu, ii go dat baicce sáhte mielddisbuktit ahte sámit hilgojuvvojit iežaset kultuvrras? In dieđe vástádusa, muhto dát sáhttá leat danne go jus Joná ámmátskuvla galgá doaibmat de ferte viežžat sihke oahpaheaddjiid ja oahpiid Lujávrris. SOG:a ja Lujávrri ámmátskuvlla ovttasbarggu heaittiheapmi sáhttá váikkuhit, ahte oahppan olbmuin ii šat leat bargu Ruoššas. Dieđusge lea vejolaš gávdnat ođđa ovttasbargiid sihke Suoma, Ruoŧa ja Norgga bealde Sámis. Nu movt lean dadjan bajábealde dán čállosistan, de in riekta ádde manne lei dárbu sirdit ovttasbarggu. Olbmot Lujávrris ja birrasis olahit álkibut Lujávrri, go Joná ámmátskuvlii. Dán rádjái orru goit nu, ahte SOG lea návccaid bidjan ovddidit sin geat barget bohccuiguin ja dujiiguin. Sii geat daid surggiin barget leat eret Lujávrris ja birrasis eaige Jonás. Leago SOG jurddašan movt dát váikkuha sihke prošeavtta viidáset jođiheapmái ja Ruošša beale sámiide? Olahitgo sii šat daid geaid lei ulbmil olahit? Vuoi leago nu, ahte SOG ii šat áiggo návccaid bidjat ovddidit dáid olbmuid? Maid lea Lujávrri ámmátskuvla addán birrasii? Dát skuvla lea leamaš ja lea ain dehálaš oahppoinstitušuvdna omd. sámiide Ruoššas, erenoamažit badjeolbmuide ja duojáriidda. Ollu dálá badjeolbmuin leat čađahan oahpu dán skuvllas. Sii leat čađahan sihke praktihkalaš ja teorehtalaš oahpu mii lea ja ain lea vuođđun sin kultuvrii. Dan sivas sáhttá dadjat ahte skuvla lea addán servodahkii stuorra veahki go oahppofálaldat lea heivehuvvon lagas birrasii. Jus dat galgá nohkat dahje unnut de lea doaivumis ahte dát buktá lassi váttisvuođaid Lujávrri servodahkii. Earret eará guoská dat unnimusat sullii 200 bearrašii Lujávrri gielddas. Jáhkkimis šaddá bargguhisvuohta stuorát, skuvla unnida kulturbarggu, servodaga ovdáneapmi sáhttá bisánit dahje unnut sihke ekonomalaččat, sosiálalaččat ja sáhttá maid váikkuhit gelbbolašvuhtii. Jus dát jurdagat šaddet duođat, gii galgá dalle váldit ovddasvástádusa dása? Leago Lujávrri hálddahus, SOG, Lujávrri ámmátskuvla nr.26, Joná ámmátskuvla nr. 25, vai iigo oktage dárbbaš váldit ovddasvástádusa? Jus lea nu, ahte ii oktage dárbbaš váldit ovddasvástádusa áššiin, de in ádde manne dalle galget njunušolbmot sihke servodagain ja organisašuvnnain. Dearvuođaiguin berošteaddjis ¶
–Dán šaddá veadjemeahttun čilget min olbmuide. Sii vissásit eai oppa jáhkege maid muitalan. Vearrámus šaddá čilget mii muohta lea. Lea gal dego eatnama alde vázzit, muhto muittuha liikká eambbo sohkkara dahje sáltti. ¶
–Ruovttus, Kenyas mis ii leat muohta. Doppe gos ássat sáhttá gal oaidnit Kilimanjaro hirbmat, hirbmat guhkkin. Leat oaidnán ahte várrečohkas lea juoga mii vielgá. Midjiide lea čilgejuvvon ahte die de lea dat muohta. Muhto ii oktage mis leat leamaš Kilimanjaro alde, danne lea veadjemeahttun diehtit mii dat vilges duođaid lea. Dál de lean viimmat beassan oaidnit muohttaga, vázzit dan alde ja herggiin vuodjit, čilge movttegis masainisu. ¶
Militeara lei Vuovdavári guovllus go Porsanger Jeger Bataljonas lea leamaš «dálvedrilla» . Dán hárjehallamis ledje 400 olbmo mielde guovvamánu 9. gitta 20. beaivve rádjai Iŋggášguolbana bealde gitta Leavvajoga rádjai. Doppe gos Ámmuna eallu lea leamaš guohtumin, leat gaskal 40-70 militeara soalddáha leamaš mannan sotnabeaivvis gitta duorastahkii, guovvamánu 15. b. gitta 19 b. rádjai. Dáppe maid leat nu olu go sulli 10 «bandvogna» vuojašan ruossut doarrás ja baldán ja vel ráhkadan luottaid maid bohccot leat čuovvugoahtán. Boazodoalli ieš lea čuoččuhan militearii ealus leat sullii 300 bohcco. ¶
Son lohpida seammá alladását gilvvohallamiid go diibmá. Dalle nammadii Min Áigi Gárggoluobbala gilvvuid jagi buoremussan. Garra gilvvut goitge šaddet. Sihke Suoma ja Norgga bealde bohtet maŋimuš jagiid buoremus hearggit. Buot falimus soaitá Johan Anti Näkkäläjärvi heargi Pikku Musta, mii lea vuoitán Suoma beali gonagasvuodjimiid golbmi maŋimus njeallje jagi. Muđui bohtet Anti Lanto Gielas, Wuopio Talli Napolion ja diimmá vuoiti Menopeli, ja Johan Mikkola Hessulainen. ¶
Kirsten ja Signe Sydneys. Duogábealde lea dat beakkán operavisti gos Pavarotti ain fitná lávlesteamen. ¶
Guokte ija fatnasa alde ¶
Munno maŋimuš bisánansadji Australias lea Sydney, gos letne leamaš vahkku. Leimme hirbmasit illudan oaidnit dan beakkán operavistti. Gal dat lei stuoris ja vielgat. Ii orronba duohta ahte leimme olggobealde dan beakkán vistti, guhkin eret ruovttus, stuorra viiddis máilmmes.... Finaime dieđusge siste, mii ii lean mangeláhkai erenoamáš. Go vel kulturvisti ruovttus soaitá lea čábbasat. Sydneys galgá leat OL jagis 2000. Finaime geahččamin OL-rusttega, mii lea dušše beallemuddui gárvvis. Lei stuorra vásáhus váccašit doppe go dihte man erenoamáš dat doalut leat. ¶
Arctic Net A/S Kárášjogas lea ovdamearkan ahte lea vejolaš gilvalit maiddái máilmmemárkaniin olggobealde stuorra gávpogiid dihtorsuorggis, go bargá ovttas. Diibmá sirde golbma uhccit Kárášjoga dihtorfitnodaga biergasiides seamma robi vuollái ja Arctic Net lei riegádan. Ovtta jagi ásaheami maŋŋá, lea fitnodat boahtán dovddusin maid Norgga rájáid olggobealde. Dáid beivviid álgá márkanastin miehttá máilmme HITS (Heidenreich Integrerte Telekommunikasjons System) ovttas Nokiain. Dát čájeha fitnodaga alla dási dihtorsuorggis go stuorra fitnodat Nokia lea válljen gilvaleaddjiid gaskkas áiddo Arctic Neta duoji dán atnui. ¶
–Dohkkehuvvon vuovdinláđas galgá duođaštit fitnodaga ruhtajoru. Ruhtajorru dáid láđđasiid olgobealde sáhttá dohkkehuvvot jos ohcci buktá rehketdoalu maid dohkkehuvvon rehketdoalli, -dárkkisteaddji dahje báŋku lea dohkkehan. Ealáhusráđđi lea maid moitojuvvon daningo muhtimat atnet doarjjaortnega nissonolbmuid vealáheapmin. Ealáhusráđđi ii ane čuoččuhusa duohtan. –Ortnet gáibida seammá nissonolbmuin go almmáiolbmuin, Sámi ealáhusráđđi čállá mearrádusastis. ¶
SÁMEŠALDI:Sámešaldi suoivva ii geasuhan suhkkiid vaikke bajábealde iđástalle luosat duollot dállet. ¶
Valljis turisttat Suomabealde ¶
Dan maid mánát ieža fertejit váldit mielde lea: - Oađđinseahka, juoga man alde oađđit - Hárjehallan -ja vuodjanbiktasiid, albma skuovaid ja sihkaldaga - Tealttá ja oaggunbiergasiid - Erenomášávdnasiid maid dárbbašat, ovddamearkka dihte sihkkela jus áiggut sihkkelastit - Čuoikavuoidasa ¶
Dán gease áigge sáhttá GSM-telefon gullot miehtá Deanu leagi. Suoma Sonera (ovddeš Tele) ja Norgga Telenor leat ráđđádallamin Deanu leagi GSM-fierpmádaga buorideamis. Ráđđádallamiid okta jurdda lea maid dahkat vejolažžan válljet goappá riikka operáhtora bokte riŋge, das fuolatkeahttá goappá bealde stivli lea. –Áigetávvalat ja stivlliid báikkit eai leat vel mearreduvvon, muitala Sonera dieđihanhoavda Aimo Honkavuori. ¶
Deanu leagi gokči GSM-fierpmádahkii livččii atnu, eandalitge geasi áigge, goas leat ollu olbmot jođus Deanu alde ja geainnuin goappat beale joga. Báikkálaš turismafitnodatolbmot ja taxivuoddjit leat guhkká vuordán fierpmádaga viiddideami. Sonera buoridii GSM-telefona gulloma Gáregasnjárggas moadde vahku dás ovdal. ¶
Sámediggi háliida troalahis sonaid ja dávgasis guovlluid áiggi viiddidit. Dat háliida maid gieldit dorsketroalabivddu birra jagi siskkabealde 12 nautalalaš miilla davábealde 62 govdagráda davvin. ¶
Pressadieđáhusas čilge Sámediggeráđđi alddis leat beroštupmi gávdnat guhkit áigge čovdosiid mat sihke gáhttejit guollehivvodagaid dan seammás go fatnasiid ekonomalaš beroštumit vuhtiiváldojit. –Dát leat váldočuoggát Sámedikki guoláskuddancealkámušas ođđa njuolggadusaide mat gusket trolahis sonaide dávgasis guovlluide ja trolabivdui njealje ja guovttenuppelot nautalaš miilla gaskka. –Guolástusdepartemeantta ulbmil dáid njuolggadusaiguin lea unnidit bivdoneavvoreaidduid troláriid ja dábálaš fatnasiid gaskka. –Sivvan bivdoneavvoreaidduide lea dat ahte guovllut njealje ja guovttenuppelot nautalaš miilla gaskka leat dađistaga šaddan deahálaš guolástanguovlun riddo- ja vuotnafatnasiidda. –Čuolbma lea boahtán eambbo oidnosii dađistaga go dat fatnasat leat sturron ja sáhttet eambbo fávlelis, oaivvilda sámediggeráđđi. Danin eai hálit luoitit troláriid bivdit siskkabealde 12 nautalaš miilla. ¶
Sámi Ædnamsærvi (SLF) ávžžuha, ahte Sámi Oahppoplána ii galgga bággehuvvot oahppiide geaidda dát plána ii leat ráhkaduvvon. Searvi ávžžuha baicce, ahte vánhemat/oahppit galget beassat friddjasit válljet čuvvovaš málle mielde: Oahppit main lea sámi duogáš ožžot vejolašvuođa friddjavuođu alde válljet Sámi Oahppoplána, seammásgo dat eará oahppit ovttaskas skuvllas čuvvot Našonála Oahppoplána. –Dalle ožžot buot vánhemat/oahppit sámi hálddašanguovllus ollášuhttit sávaldagaideaset ođđa oahppoplána ektui, cealká Sámiid Ædnamsearvi. ¶
Petter Nedrejord dáhttu min divvut muhtin meattáhusaid artihkkalis «Dolin ledje márkanat» mii lei gaskavahku Min Áiggis. –Kárášjoga dološ čoakkálmasstohpu ii lean doppe gos Kirst-Ándde Lemet/Klemet Stueng stohpu lea dál. Dat lei nuppi bealde geainnu. –Moatti sárdnealbmás leat maid šaddan boasttu namat. Kárášjoga sárdnealbmás ii lean namma Biehttár Niillas/Nils Persen Sara, muhto Bihtá Niillás/Nils Persen Biti ja son asai fas Riidonjárggas, Nedrejord čilge. Suomabealde sárdnealbmát lávejedje fas boahtit gitta Anáris. Almmái maid Nedrejord namuhii jearahallamis lei Olle Koskamo iige Olle Koski. Deanu alde lávejedje fas sárdnealbmát boahtit Áhguoikkas iige Dálvadasas ja Nedrejord muittaša doppe Ellet-Pier Ovllá ja Elle-Pier Lemeha, iige Elle-Pier Dáveha nugo artihkalis muitaluvvo. Mii giitit Nedrejord go lea astan dárkkistit daid dieđuid. ¶
Ole Máhtte lea Guovdageainnu heargevuodjinsearvvi ovdaolmmoš. –Dakkár gilvu lea hui somá, nu ahte boahtte beassážiid soaitit miige lágidit «Boazo-rodeo» . Guovdageainnus livčče hui ollu njoarosteaddjit, de livččege maid hui ollu oasseváldit. Doaivvun dáppe Guovdageainnu bealde leat jámma buorebut njoarosteamis go Suoma bealde, šattašii hui garra ja miellagiddevaš gilvu. –Jus muhtima vel oččošii «sponset» , de livčče albma vuoittut ja livčče maid hui somá gehččiide, árvvoštallá searas boazoeaiggát Ole Mathis J. Eira. Jus diekkár gilvvus galgá nagodit vuoitit, de ferte leat searas olmmái ja veahá lihkošge. Diehttelas lea goitge ahte ii dušše lihku ala gal ábut oskut. «Boazo-rodeo» gal galggašii boahtit Guovdageidnui, go dáppe han lávejit meassuid áigge gullot ahte gávdnojit vaikko galle seara min duoddaris. Diekkáraš gilvu soaittášii čájehit duođalaš logu. ¶
Álggiimet mátkkiin cuoŋománu 17.b. jieŋa alde Kárášjogas. Dálki lei buot buoremus, beaivváš balvvahis almmis. Vihtta skohtera oktiibuot čiežain olbmuin, ja mátki manai Gárdin ja Molleš bokte, gos maiddái bisánasttiimet. Munnje vuosttas gearddi mátkkošteaddjái lei stuorra vásihus rasttildit duoddara dán čáppa dálkiin. Jurddašin gal ahte mo son dáppe livččii, go dálkkit lea mihá heajubut go dál. Dovddus Iešjávrri meaddil manaimet nuortta geaže ovdal go njulgiimet Bajit Rávttošjávrái, Rávttošjoga njálbmái. Dáppe galggaimet joavdat Sara bearraša ealu lusa. Ledje gelddolaš čalmmit mat várdádedje ealu go lahkonišgođiimet guovllu, ja viimmat oinniimet sihke lávu ja ealu davágeahčin jávrri. Eallu gođodii ráfálaččat várrevielttis ja Sara bearaš lei gal juo vuoiŋŋasteamen eahkedis. Earret Máhte, de lei doppe su eamit Máret Ánne, su nieida Iŋgá Ragnhild ja vel Ánde Ovllá Eira. Visot lei jaskatvuođas. Lei váiban ja gelddolaš mátkejoavku mii dalle govkii čalmmiid idjii, maŋŋá sullii 12 milla skohtermátkki beaivit. ¶
Juohke idjadeamis ledje sierra barggut. Lávvu galggai ceggejuvvot, uvdna biddjot sadjái, durgejuvvot, muorat sahájuvvot, málestuvvot, jnv. Dát bargu gulai dieđusge olles mátkái, ja bessen rupmašis ollásit dovdat mii johttisápmelaš lea. Muhtumiidda ledje dát várra váivves dárbbašlaš barggut, muhto go lávvu liegganii, káffe vuššui ja ađđamat gikse, na, dalle gal orui dego dan beakkán paradiasis. Iige imaš go nahkárat ledje nu njálgát dakka maŋŋá, ja de fas gaskkalduvvo ihkku dieđuin ahte dál fas johttát. –Mii fertet ávki atnit cukŋon ihkku ja iđitija, daddjo. Dán vuoro jođiimet Bohkosjohkii, oarjjabealde Rávttošleagi, sullii 10 km mátki. Sutnje gii lea bivdán luosa Rávttošjogas máŋga jagi, lea hávski oaidnit dán johkaoasi ja seammás smiehtadit buot somás vásihusain vuollelis jogas. ¶
Diibmá ii lean Finnmárkku geainnuid alde oktage jápminlihkohisvuođa skohteriin. ¶
Ii oktage massán heakka skohterlihkohisvuođain geainnu alde 1997:s. Muhto okta roasmmuhuvai hui garrasit Deanus, ja okta fas roasmmuhuvai garrasit Porsáŋggus diibmá. ¶
Maŋimuš golbma jagi leat ovcci olbmo roasmmuhuvvan dahje jápmán Finnmárkkus go leat vuodján skohtera geainnu alde dahje go leat rasttildan geainnu. Trygg Trafikk (Oadjebas Johtalat) searvi lea čohkken dieđuid skohterlihkohisvuođain. Searvi fuomášuhttá ahte ii leat registreren skohterlihkohisvuođaid meahcis. ¶
Jane Nordlund gullá Ottar nissonjovkui ja lea maiddái čálli dan ođđa nissonfierbmádagas mii lea ásahuvvon. Maiddái sus lei modji bealjis bealljái. –Máilbme duhtavaš otne. Dát leamaš min bealis vaikke man guhká gáibádus. Dál leat ollen ovtta lávki viidáseabbot, dadjá Nordlund. Son maid oaidná ilolažžan dat mii otne dáhpáhuvvo Ruoŧabealde gos maid lea seammá láhkáevttohus. Doppe sii leat joavdan ovtta lávki dobbelii. –Dál orruleamen ahte «Riksdagenis» lea eanetlohku dahkat dán seammá láhkarievdadusa. Sosialdemokratarne ja Venstrepartiet dahket eanetlogu, čilge son. ¶
Vihtta dehálaš čuoggá leat namahuvvon: • Dábálaš stivrengollan (styringsslitasje) maŋŋá go lea jođihan Sámedikki gávcci jagi. • Evttohasa molsun presideantaámmáhii. Ole Henrik Magga ii váldán ođđasitválgga presideantaevttohassan. • Proteasta oasi NSR:a politihka vuostá ja dan vuostá maid soapmásat olggobealde leat navdán «NSR:a fápmoarrogánsa» . • Dat eará bellodagat leat leamaš sakka čeahpit go NSR:a čálihit «iežaset olbmuid» sámi jienastuslohkui. • Iešguđet negatiivva dilálašvuođat muhtin válgabiiriin leat váikkuhan riikabohtosii. Nuppi bealde ferte deattuhuvvot, ahte dagaimet hirbmat buori válgga Válgabiire 12:s, Máttasámi guovllus. ¶
Mii guoská presideantaevttohasa molsumii, de sáhttá leat nu ahte muhtin jienasteaddjit eai leat háliidan doarjut NSR:a go nu markánta ja luohtehahtti olmmoš go Ole Henrik Magga ii dáhto šat joatkit. Dá lea almmatge dilli maid NSR:a duollet dálle ferte vásihit bargguin mat gusket Sámediggái. Ii oktage presideanta sáhte čohkkát agibeaivve. Nuppi bealde sáhttet muhtin dilálašvuođat Sven-Roald Nystø namaheamis presideantaevttohassan jagi 1997 jahkečoahkkimis, doaibman negatiivvadit jienasteaddjiide. Kaotalaš dilli, mas okta evttohas ii lean namahuvvon iežas válgabiires ja okta evttohas ásai válgabiires mii ii lean vel čađahan virggálaš namaheami. Danne lei duohtaságas dušše okta evttohas presideantámmáhii. Organisašuvdna ferte gierdat dan deattu maid presideantaevttohasa molsun buktá mielddis. Dehálaš lea hutkat vugiid čađahit dan dakkár vuogi mielde mii buktá unnimus vejolaš reaja organisašuvnnas ja unnimus vejolaš láhpadeami ja vuostehagu NSR:a jienasteaddjiid gaskkas. ¶
–Mun lean hui duhtavaš čiekčamiin. Moalla váillui, muhto Sápmi lea čajehan ahte mahttá spáppa čiekčat. Nuppi vuorus lei leahttu ja mii dettiimet čađat. Olgešbealde doaimmai hui bures, gaskacakkit leigga čeahpit. Sii geat bohte sisa, barge maid buori barggu, dajai riikkajoavku hárjeheaddji Ole Isak Mienna. ¶
Obšestvennaja saamskaja organizacija Murmanskoj oblosti (Almmolaš sáme organisašuvdna Murmanskka guovlluin) vuođđuduvvui Lujávrres suoidnemámu 11. beaivve. Ođđa searvvi hoavda Aleksandr Kobelev almmuha organisašuvnna bargat ollásit Guládagasáeseárvvi olgobealde vaikke Afanasjeva leage fállan ovttasbarggu. ¶
Ođđa «Kákáos» prográmmaráidu spoahkkaluvvui johtui NRK1 kanálas ikte. Ráiddus leat oktiibuot guhtta prográmma. Prográmma jođiha Ole Rune Hætta, ja su vuollegas bálvaleaddjin lea journalista Kent Valio. NRK Sámi Radio nuoraidprográmma «Kákáos» áidna ulbmilin lea guoimmuhit tv-geahččiid. Dainna doaimmahus lea bures lihkostuvvan. Šovva oanehis bihtážat ja gaskaságat leat vuohkkasit čadnojuvvon oktii. Ievttá prográmma álgá dainna, ahte Hætta ja Valio leaba Oslos NRK-vistti olggobealde doallamin miellačájáhusa. Sudno ulbmil lea háhkat eambbo ruđaid «Kákáos» -doaimmahussii. Miellačájáhus oalát eahpelihkostuvvá, vaikko Sámi Radio hoavda Nils Johan Heatta leage leamaš mielde plánemin dan. NRK-hoavda Einar Førde njulgestaga huhccala miellačájeheaddjiguoktá ruovttoluotta davás bargui. Førde ii suova sudno joavdelastit. Šlunddet soai ferteba máhccat ruoktot Kárášjohkii muitalit mo funet duođaid lea mannan. Álgu Mikkel Gaup jearahallamii lea erenoamáš suohtas. Stuorra limosiidna vuojaša birrat birra geaidnojorris, duogábealde gullo «Dynasti» filbmaráiddu musihkka luohtehámis. Násttiguovttos, Ole Rune Hætta ja Mikkel Gaup presenterejuvvoba dás seammáláhkai go Dynasti-násttit. Jearahallan ja reportáša mii čuovvu gal lea dohkálaš, muhto váilo albma leaktu ( «trøhkka» ). Dološ sápmelaččat lávejit dadjat, ahte jus olmmoš nohkko ságain, de ii leat eará go snoallagoahtit. In dieđe leašgo doaimmahus justa danne ráhkadan «Snoallat ´97» -ráiddu? Dát bihtá doaibmá, vuosttažettiin go doaimmahus lea ádden muddet dan. Moadde sekundda snoallama sáhttá várra dohkkehit, vaikko dat leage sámegillii? Simona Máhtte presenterejuvvon ovddeš sápmelaš nástin, muhto easkka goalmmát nissonolmmoš gii jearahallojuvvo muitá gii son lea. Vuosttaš árvala, ahte Mathis Hætta lea suopmelaš sabetnjuikejeaddji. Jearahallamis Simona Máhtiin boahtá ovdán, ahte dovddus olmmoš sáhttá leat ropmi dego krokodillá ja liikká «fikset» nissona. Prográmma buoremus oasit leat miniráidu «Ellos eatnu» ja «Sámedikki ođđa presideanta» . «Ellos eatnu» muitala Ánte dilemma Álaheajo stuimmiid áigge. Su áhčči lea nugohčoduvvon «supersápmelaš» , báddadeami vuostá. Ieš son lea liikostan báhpa niidii ja lea buorre ustit Bargiidbellodaga bártniin. «Sámedikki ođđa presideanta» , Johan Ole Mikkelsen O. Hætta lea álki dovdat. Sus lea Hitler-seamu njunevuolde ja Guovdageaingákti badjelis. Politihkalaččat son várra lea lagaš sogalaš Mikkel Eirai Mázes. (viđeš) ¶
VÁZZILIT: Suoma juogus guđii Sámiráđi go ovdaolmmos mearidii jienastit SSG mielahttovuođa. Gurutbealde Outi Länsman, Ravna Kuokkanen, Pekka Fofanoff ja Ásllat Niityvuopio. ¶
SÁPMI: Deanuvuonas leat álgán geassit luosaid badjel ásaravddaid. Mannan vahku ii lean buorre bivdiide go davvebiegga buvttii láiračázi vutnii. –Hellodágaid lei buorre dálki ja sii geat bidje firpmiid vuossárgga godde dalán guliid. Jáhkan dál buohkaid beassan borrat varas luosa. –Nuorebealde beaggá maid dihtton luossa ja dalle mii vuordit luosaid joavdat maid deikke Deanodahkii, árvala Viggo Larsen Deanodagas. ¶
Lynum muitala dán proseassa álggaheamis ja čađaheamis leat ferten viežžat čehppodaga olggobealde iežaset gieldda. Asbjørg Skåden, Skániin, lea jođihan oahpahusa álggaheami. Ovttasbargu guovttegielatvuođa professoriin Kamil Øzerkainge lea leamaš dehálaš oassi dán čađaheamis. Lynum mielas lea sámegiel oahppoplánage lunddolaš oahpahusas, mas lagaš biras lea oahpahusa guovddážis. ¶
•• Sámiid álbmotbeaivi dollojuvvo donbeaivve, guovvamánu 6. beaivve, guđát geardde. Beaivi lea gulul šaddagoahtimin árbevierrun, vaikko dat ain duoppil dáppil bohciidahttá bahádaddama ja soahpatmeahttunvuođa. Áidna man alde beaivvi vuostálastit ain nárrohaddet lea, nu mo vihtta jagi dassái, symbolaid alde. •• Vuosttaš almmolaš sámiid álbmotbeaivvi oktavuođas, guovvamánu 6. beaivvi 1993, ledje sápmelaš symbolat váibmosis nákkus. Dalle Kárášjoga gieldda bargit šadde boagustahkan miehtá Sámi. Gielddabargit julggaštedje ahte eai áiggo sámeleavgga geasset leavgastággui earágo jus ožžot badjeláiggemávssu. Ášši bekkii sihke Norgga-, Ruoŧa- ja Suoma beale sámi mediain. •• Erenoamážit Suoma beale sápmelaččat atne dán issoras somás áššin, go eaihan sii goassige leat hárjánan dasa ahte sámevuođa bargguid ovddas dal ovttaskas olmmoš galggašii oažžut dađi eambbo mávssu. Suoma beale sámi servodaga barggut álbmoga ovddas ledje dalle, nu mo dálge, eanaš ovttaskas olbmo buorredáhtolašvuođa duohken. Jus dákkár bargguid ovddas livčče galgan gáibiduvvot máksu, na dalle Suoma beale sámi servodagas ii livčče ollus mihkkige válganan. •• Álbmotbeaivve ávvudeapmi lea dál lihkus boahtán veahá guhkelebbui, ainjuo vuos guovddáš sámeguovlluin. Norgga bealde Kárášjogas, Guovdageainnus, Gáivuonas, Porsáŋggus, Unjárggas ja Badje-Deanus beaivi ávvuduvvo almmá váttisvuođaid haga. Mánáide lágiduvvojit stoahkandilálašvuođat, dálvedoalut mat heivejit sápmelaš álbmoga gudnin. Eahkedis fas lágiduvvojit ávvudoalut, mat fas eanaš rávisolbmuide leat heivehuvvon, juohkelágan sáhkavuorut ja guoimmuheamit dollojuvvojit. •• Suoma-, Ruoŧa- ja Ruošša bealde lea maid muhtin báikkiin beaivi ožžon rivttes árvvu. Anáris, Ohcejogas, Eanodagas, Gironis, Johkamohkis, Lujávrris ja Murmánskkas leat doalut mat báikkálaš dárbbuide leat heivehuvvon. Dát báikkit orrot jo álggu rájes nagadan jienajávohaga ásahit juogalágan árbevieruid. •• Riddo- ja vuotnaguovlluin ii leat vel álbmotbeaivi albmaláhkai cieggan olbmuid millii. Dán jagi leat Álttá gielda ja Oslo gielda šaddan sámi álbmogii boagustahkan. Álttá ovdagoddi mearridii mannan mánu álggogeahčen ahte eai sáhte dohkkehit Álttá Sámiid Searvvi evttohusa, ahte gieldda almmolaš leavgastákkuin galggašii gessojuvvot sámi leavga. «Áigi ii lean vel láddan dasa, eaige sámi leavgga geavaheapmái gávdno albma njuolggadusat» , cealká Álttá gielddastivra. Seamma ákka geavaha Oslo gávpotstivra hilgut sámi leavgga álbmotbeaivvi. •• Dát lea várra dađibahábut proseassa man čađa ferte mannat. Guovtti jagi geahčen čállit jahki 2000, dalle lágiduvvo sámiid álbmotbeaivi gávccát geardde, várra dalle sáhttet sámi leavga ja eará sápmelaš symbolat geavahuvvot juohke sajis gos sápmelaččat háliidit ávvudit iežaset beaivvi, namalassii sámiid álbmotbeaivvi... ¶
Gánddat sáttatčuoigit: Dá leat duhtavaš gánddat sáttatčuoigamiid luohkás 11-13 jahkkásaččat. Ovdabealde sámemeašttirat Anára Sámi Searvi. Silbavuoitit Sohppar Sámi Searvi ja bronššavuoitit, Deanu Searat. Dáppe ledje guhtta joavkku mielde. ¶
Nieiddat sáttatčuogit: Nieiddaid 16 jagi sáttatčuoigamiin ledje guokte joavkku. Muhto liikká šattai gelddolaš geahččat sin: Gurutbealde leat silbavuoitit Sirpmá Valáštallan Searvi, Ellen Ingvild Holm, Ida Elisabeth Varsi ja Lajla Merethe Knutsen. Dasto vuoitit Deanu Searat, Trine Aslaksen, Káre Elle Partapuoli Berit Regine Lindseth. ¶
10 jahkkásaččat: Dá leat čieža duhtavaš logi jahkkásaččat bearjadat njuolggočuoigamiin. Maŋábealde Aila Biret Selfors (Deanu Searat), Noora Vuopio (Duottar Searat), Aud Therese Lindset (Deanu Searat), Minna Heikurainen (Duottar Searat). Dasto gánddat Jonas Nutti (Sohppar Sámi Searvi), Morten Tobiassen (Deanu Searat) ja Kjell Olaf Guttorm (IL Nordlys). ¶
Gávppi vuovdin Áltái dáhpáhuvai fitnodaga bálvalusaid buorideami dihtii. –Dál mii oažžut buoret geađgejuolggi man alde čuččodit. Fálaldagat oastiide buorránit, oassemearri lassána, mii de mearkkaša johtilat divodeami jos mii nu billašuvva. –Seammás leat mii dál goalostuvvon dihtor bokte njuolgga riikiibukti Erling Sandii, gii dáhkida osiid báhkkejuvvot seammásgo mii deaddilat boaluid Kárášjogas. –Dihtoris beassat maid buorebut čuovvut mat mis leat vuorkkás Kárášjogas ja Oslos. Dán jáhkán dál leat dan geađgejuolggi mii dárbbašuvvo doalahit duhtavaš oastiid, árvvoštallá Rune Olsen vuorddedettiin muohttaga . ¶
Karasjok Bildeler og Rekvisita ii áiggo ealihit buvddas, láibbiid ja milkkiid vuovdimis. Fitnodaga oamasteaddji Ole Jens Rasmus (32) almmuha seinniid siskkabealde leamen vuovdemassii dušše biilii ja dan geavahussii dárbašiid. ¶
Oulu universiteahtta devddii mannan giđa 40 jagi. Dát universiteahtta lea ordnen sámegiela oahpahusa juo lagabui 30 jagi ja 1980-logu álggus sámegiella bođii váldoávnnasin. Oulu leage Suoma bealde áidna báiki, gos sámegiela sáhttá lohkat váldoávnnasin. Áiggit rivdet, nu maiddái Oulu universiteahtas, eandalitge vássán jagis lea dáhpáhuvvan máŋga nuppástusa. ¶
Ante Aikio, 21, ja Anna-Liisa Väyrynen, 33, studereba sámegiela Oulu universiteahtas. Goabbáge leaba duđavažžat sámegiela fálaldagain ja oahpahusain dássái. Áidna maid váillaheaba lea sámi kultuvrra, mas lea dušše okta gursa. Lihkus dasa lea boahtemin nuppástus, dasgo boahtte čavčča Oulu universiteahtas sáhttá lohkat sámi kultuvrra. Ante Aikio studere sámegiela váldoávnnasin 4. jagi. Oalgeávnnasin sus lea oktasaš (dábálaš) gielladieđa ja suomagiella. Ante lea Ohcejogas eret ja lea Luobbal-Sámmol-Sámmola bárdni ja su eadni Annukka leamaš eaŋgas- ja ruoŧagiela oahpaheaddji. - Mus lea leamaš juo mánnávuođa rájes beroštupmi gielaide ja lean šaddan dakkár birrasis, gos lean ožžon vástádusaid gažaldagaide, muitala Ante. Son čálii studeantan giđđat 1995 ja Ante leage Suoma bealde vuosttas oahppi, gii čálii laudatura (buoremus árvosátni) sámegielas eatnigiellan. –Bohten studeantačállosiid maŋŋá Oului ja lean leamaš gal duđavaš, ahte válljejin studerenbáikin Oulu. Mu geasuha gielladutkamuš ja dan ektui lean duđavaš sámegiela fálaldagain ja sámegiela oahpahusain dássái, muitala Ante. Su mielas giela oahppama dáfus Oulu lea erenomáš buorre molssaeaktu, muhto juos geas nu lea beroštupmi sámi kultuvrii, de dáppe ii leat jur mihkkige fálaldagaid. Boahtte čavčča kultuvrra oahpahus álggahuvvo Oulus ja Ante dadjáge, ahte lea buorre go viimmat oahpahus ollášuvvá. Studerema lassin Ante oahpaha dán jagi sámegiela álgogurssa vierrogielagiidda. - Lean liikon oahpahit, muhto gal háliidan dutkin. Livččii miellagiddevaš dutkat sámegiela ja maid eará suoma-ugralaš gielaid, omd. suoma- ja esttegiela, dadjá Ante. Son lea juo bargagoahtán pro gradu-dutkamušain (loahppabargu). Anna-Liisa Väyrynen studere váldoávnnasin sámegiela Oulu universiteahtas 7. jagi. Oalgeávnnasin sus leat sosiologiija, kulturantropologiija ja fonetihkka. Anna-Liisa lea šaddan Vuohččus. Su eadni lea sápmelaš ja áhčči suopmelaš, muhto ruovttus lea hállojuvvon sihke sáme- ja suomagiella. - Dál lean bargamin pro gradu-dutkamušain, man dagan ovtta eará studeanttain, guhte lohká suomagiela váldoávnnasin. Moai árvvoštalle suoma- ja sámegiela guovttestávval sániid vuosttas stávvala vokálaid, muitala Anna-Liisa. Su mielasge sámi kultuvrra oaččošii leat eanet, muđui Anna-Liisa orro leamen duđaváš sámegiela fálaldagain ja oahpahusain dássái. - Lei somá gullat, ahte sámi kultuvrra oahpahus álggahuvvo dáppe, muhto dat ii šat veahket mu, danne go gárvvásmuvan farga, čilge Anna-Liisa. Boahttevuođas son ii dieđe vuos sihkkarit. - Háliidivččen gal davás, munnje livččii seamma manašingo Supmii, Norgii vai Ruŧŧii bargat. Muhto oahpaheaddji bargu ii geasut veháge, háliidan dutkat giela ja kultuvrra, dadjá Anna-Liisa ja lasiha vel: - Iihan dan dieđe, juos mun vel joatkkašin studerema go lean geargan loahppabargguin. ¶
Sverre orru uhca dáložis gosa son lea čohkken muittuid ja dávviriid iežas teáhterfearániin. Son lea hearvás almmái guhte oahpaha mánáid mo teáhter doaibmá sihke lávddi alde ja duogábealde. Mánát maid deaivvadit Sverre ovddeš bargoskihpáriiguin. Sii fas muitalit bargguideaset birra. Juohke prográmma loahpas lea uhca skeahčaš mas mánát ieža leat neavttárat. Ráiddu loahpas dollet Sverre ja mánát karneválla. Ráiddu lea čállán Silja Somby. Váldoneavttár lea Sverre Porsanger ja guossemánát leat Jan Petter Nedrejord, Risten Anne Grønmo ja Kjell Olav Guttorm. Prográmmabuvttadeaddji lea fas Frode Grønmo. ¶
–Dan sadjái go bargat váttisvuođa vuostá, geažida ruošša ráđđehus sániiguin ja daguiguin ahte sii dohkkehit ahte nissonat fallehuvvojit gáhta alde dahje iežaset ruovttuin. Gillájeaddjit eai oaččo suoji, ja illásteaddjit eai ráŋggáštuvvo, diehtá Dorothy Thomas. Son jođiha HRW prošeavtta nissoniid vuoigatvuođaid ovddas. Rápporta «Menddo unnán, menddo maŋŋit» lea varraseammos máŋga rápportain ruošša nissoniid dilis. Rápportat duođaštit daid sierranas váttisvuođaid maid ruošša nissonat deivet dan olis go riika lea nuppástuvvan kommunismmas márkanekonomiijai. Rápporta vuođđuduvvo jearahallamiid ja nissonorganisašuvnnaid dokumeanttaid, stáhtalaš, báikkálaš ja federála virgeolbmuid, riektemedisiinnáriid ja gillájeaddjiid dieđuid ala. Dieđut leat vižžojuvvon Moskvas, St. Petersburgas, Sergejev Posadas, Murmánskkas ja Nisjni Tagilas. Sullasaš rápportas jagis 1995 - gohčoduvvon «Ii bargu ii vuoiggalašvuohta» - gávnnnahii HRW ahte nissonat ođđa kapitalistalaš Ruoššas hirbmat dávjá badjelgehččojuvvojit bargoaohccin, dušše danne go ledje nissonat. Seamma rápporta čájehii maid ahte bolesat ja riektevuogádat ii dutkan dahje riektilaččat čuovvolan veahkaválddi nissoniid vuostá. ¶
Dan rájes lea dilli vearránan. HRW dieđuid mielde lea veahkaváldi, vealaheapmi ja olggušteapmi nissoniid vuostá lassánan. Dát guoská sihke bargosajiide, almmolaš oktavuođaide, gáhta alde ja ruovttus. Bargguhisvuohta lea givssidan Ruošša das rájes go kommunisma gahčai, ja nissonat gillájit eanemusat. Eambbo go 70 proseantta olbmuin barggu haga leat nissonat. Ja oassi nissoniin geain lei bargu, muhto leat massán dan, lea logi ovtta vuostá albmáid ektui. Dát váttisvuohta lea vearránan go ráđđehus ii leat nagadan čuovvolit vuođđoláhkadáhkádusa buohkaide addit seamma vuoigatvuođaid bargui. Jagis 1996 gildojuvvojedje nissonat bargamis máŋga iešguđetge bargguin, dearvvasvuohta- ja máná riegádahttima geažil. ¶
Ođđa geaidnu geasuha guvlui maiddái ođđa fitnodagaid. Sii leat ávkkástaddan giláža hálbbes bargonávccain, namalassii mánáin. Lohkameahttun huksenguovllut ja boradanbáikkit goappašiid bealde geainnu leat dehálet bargobáikki mánáide. Dál visot dáidá šaddat earáláhkai. Nepála mánáidvuoigatvuođa ovddideaddjit leat hálahan Baglunga guovlluráđi, mii lea demokráhtalaččat válljejuvvon, jávkadit guovllu mánáidbarggu. ¶
Mannan vahkkoloahpa dieđihuvvui Kivilompolo duollus Guovdageainnu leansmánnii, ahte sii váruhit guokte duiskalačča leat dáppe davvin suoladeamen moniid ja lottiid. Duiskalaččaguovttus vujiiga biillaguin, nuppis vilges Mitsubishi ja nuppis fas ránes Nissan. –Suoma bealde eai lean vissásat leiggago olbmáguovttos govveme vuoi maid. Sii ledje «láhppán» sudno, doivo soaitán mannan Norgga beallai, muhto eat gávdnan sudno, muitala Guovdageainnu leansmánni Nils H. Henriksen. ¶
Globaliseren duogábealde ¶
Mii giitit Hannu Kangasniemi vástádusas. Mii guoská maŋimuš oassái, de in dieđe lešgo leaikkas čállojuvvon. Áiggun goitge duođalaččat vástidit gažaldagaid. Nu go oaidná faksimiillas, de eat lean čállán bajilčállaga juste nu mo Kangasniemi vikkaha dan «MOIVELÁVDEGODDI láitá Sámi Datalávdegotti» . Jos livččiimet ná čállán, dalle livččii maid Kangasniemi dulkon leamaš lunddolaš. «–Moivelávdegoddi» sátni lea čállojuvvon sierran sierranas bustávvašlájain. Sáni ovdabealde lea fas hállansárggis, mii muitala ahte leat gean nu dajaldaga geardumin. De álggahuvvo ođđa linnjá ođđa cealkagiin. Boahtá čielgasit ovdan ahte lea ođđa cealkka. Vuosttaš sánis lea oainnat stuorra ovdabustávva, cealkaga ovdabealde ii leat hállansárggis ja cealkka lea čállon eará bustávvašlájain go «–Moivelávdegoddi» . Danne galggašii leat čielggas ahte olles bajilčála ii galgga lohkkot oktan cealkkan. Muhto jos leat dahkan lohkama váttisin, de diehttalas šállošat. Torkel Rasmussen Doaibmi doaimmahushoavda ¶
Ákšuvnnat sirrejeaddjiid vuostá leat šaddan váddáseabbot danne go máŋgasiin lea duppal stáhtalahttuvuohta (stáhtaborgárvuohta), ja dávjá hárjehallet dahje báhtarit malaysialaš gránnjá oassestáhtii, Kelantan. Gallestallamis Malaysias dán mánu álggus, bivddii Thaieatnama olgoritministtar, Surin Pitsuwan, iežas malaysialaš kollegas veahki čoavdit váttisvuođa duppal stáhtalahttuvuođain. Dasa lassii ávžžuhii son, ahte Malaysia ii galgga diktit sirrejeaddjiid náđđut nuppe bealde rájá. Thaieatnanlaš vákšunrápportas celko, ahte veahkaváldi boahtá siskáldas politihkalaš gilvaleamis muslima provinssaid njunužiid gaskkas. Rápporta namahii maid eará faktoraid. Dáid gaskkas, ahte álbmogis ii leat luohttámuš oassestáhtaieseválddiide, narkojohtolat ja -geavaheapmi rádjaguovlluin, ja ahte radikála muslima aktivisttat geahččalit háddjet bolesa ja báikkálaš álbmoga. ¶
Paulen mirko moala ovddabealde ¶
Nuppi vuorus šattai veahá buoret, go Nils Jørgen Utsi bođii sisa. Dovdui ahte sus lei miella čiekčat spáppa iige lean nu doaŋggas ja njoahci go earát. Ii mannange guhkes áiggi ovdalgo Nils Isak Eira nivkalii spáppa mollii, maŋŋelgo Nils Per Sara gurutbealde sáddii spáppa čehpet moala ovddabeallái. Čiekčamis ii lean beare ollu speallu, goappeš joavkkut časkiiba guhkes spáppa, vaikko Máze muhtumin geahččalii veahá čiekčat spáppa. Máze buvttadii máŋga moallabáhčinvejolašvuođa. Ole Morten Sara lei čađat váralaš, muhto spábba ii gárron mollii. Manai badjel, stolpui dahje olggobeallái. Ii lean mázelaččaid beaivi. Náivuotna buvttadii maid ollu moallabáhčinvejolašvuođaid, ja livččii sáhttán vuoitit eambbo jus livčče leamaš čeahpibut moala ovddabealde. Náivuotna ánssášii visot golbma čuoggá, go Máze čikčiin váillui leahttu ja givrodat. ¶
Dan vahkkoloahpa leat Márjjabeaivvit, ja Heahtás Suoma bealde Sámis, lea Márjjábeaiávvudeapmi guhká juo leamaš vierrun. Prográmmas leat sihke heargevuodjimat, njoarostallamat, konsearttat ja neaktin. ¶
Norgga bealde ii leat goasse leamaš vierrun ávvudit Márjjabeivviid, muhto Suoma bealde leat beaivvit issoras meassut ja lea guhká leamaš vierrun ávvudit Márjjabeivviid. Dološ vieru mielde, sulli 1500 logu rájes, Márjjabeaivviid láveje gástašit mánáid, náitalit ja nuorat konfirmerejuvvoje. Diet vierru seaillui sođiid maŋŋil. Áiggi mielde lágidišgohte gilvvohallamiid, erenoamážit njoarosteamis ja heargevuodjimis. ¶
Eurohpa Uniovdna lea addán čielga dieđu ahte ii liiko Slovakiija vuohkái meannudit ungaralaš unnitlohkoálbmogiinnis. Lea okta sivvan manin Slovakiija ii leat beassan searvat EU:i. Vaikko dán guovtti álbmoga gaskavuođas ii bohciit seammálágan váši go Bosinas ja Kosovos, de geavahit politihkkárat riiddu. Našunalisttat goappašat bealde Donau geavahit riiddu iežaset politihkkalaš propaganddas. ¶
Jos galgá leat preassafriddjavuohta, de ferte áviissat ja áigečállagat leat friddja ja sorjjaskeahttá, iige čadnon fápmui mange láhkai. Sámi preassa lea fas čadnon garrasit sihke báikkálaš ja guovddáš eiseválddiide, min golmma Sámediggái ja Sámi organisašuvnnaide. Preassa bargu lea dárkilit čuovvulit dáid fápmoásahusaid daguid. Muhto seammás leat min doaimmat nannosit giddanan sin buorredáhtolašvuhtii ja ruhtajuolludemiide. Sámi organisašuvnnat ja gielddat eaiggáduššet Sámi čálalaš mediaid ja guovddáš eiseválddit ja Sámedikkit ruhtadit dáid mediaid doaimmaid. Dát duppalrolla sáhttá dagahit Sámi preassa friddjavuođa ovdii. Buorremus ovdamearkka das lea Suoma beale Sámis Ođđa Sápmelaš bláđis. Ođđa Sápmelačča oaivedoaimmaheaddji, Jouni Kitti, lea maiddái Sámediggeáirras ja bargá Suoma eanandoalloministeriijas gos gieđahallá guolástus- ja boazodoalloáššiid. Kitti doaibmá aktivvalaččat sámepolitihka. Son bargá sámi guoski áššiiguin alit dásis Suoma stáhtavuogádagas. Sus lea čielga beroštumit buot áššiin maid birra dákkár áigečála go Ođđa Sápmelaš galggašii čállit. Liikká son joatká oaivedoaimmaheaddjin! Sáhttet go lohkkit jáhkkit dákkár áigečállagii? Ii das galle! Ođđa Sápmelačča almmuha Sápmelačča guottihansearvi. Searvvi jođiheaddji lea Aslak Niitovuopio. Áigečállaga váldoruhtadeaddji lea Suoma Sámedikki kulturlávdegoddi, mii juolluda goalmmát oasi iežas jahkásaš bušeahta Sápmelažžii. Gii bat kulturlávdegotti jođiheaddji lea? Aiddo fal. Aslak Niitovuopio. Sátnevajas, «bidjat gumppe guođuheaddjin» orru leamen hui heivvolaš. Eará sámi čálalaš mediain lea dilli dušše veahá buoret. Sámi čálalaš media ja Sámi preassa sáhttá leat sihke viiddis ja gáržžes doaba. Mun válljen dulkot doagpaga veaháš viidábut go dušše Ođđa Sápmelačča ja dán guokte sámegiel áviissa Norgga bealde. Mu definišuvdna gokčá maiddái sámi áigečállagiid, dárogiel áviissa Ságat ja ruoŧagiel bláđi «Samefolket» . Sivvan dasa leat ahte sii ieža gohčodit iežaset sámi median, sii čállet ovddimusat sámi áššiin, sámi guovlluin ja sámi álbmogii. Dasa lassin eaigáduššet sámi beroštumit dáid čállagiid. In ane iešguđetlágan sámi organisašuvnnaid ja searvvi lahttobláđiid sámi preassan daningo dain eai leat friddja doaimmahusat. Lea miellagiddevaš geahččat makkár bargovejolašvuođat, ruhtadilli ja oamastanstruktuvra Sámi preassabearraša iešguđetge lahtus lea. Min Áiggis barget viđas doaimmahusas. Oamasteaddjit leat: Norgga Sámiid Riikkasearvi (29 %), mii lea stuorramus joavku Norgga Sámedikkis, Sámi Ædnam Særvi (29 %), Kárášjoga gielda (20 %), Kárášjoga Sámiid Searvi (9 %) ja Finnmark Dagblad (7 %). Áššus barget maiddái viđas doaimmahusas. Oamasteaddjit leat: Norgga Sámiid Riikkasearvi (33 %), Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvi (33 %) ja Altaposten (33 %). Ságatis barget fas guđas doaimmahusas. Váldooamasteaddjit leat Porsáŋggu gielda (40 %), eará oamasteaddjit leat 50 gieldda ja fylkkagieldda, Sámi organisašuvnnat, priváhta fitnodagat, politihkalaš bellodagat ja ovttaskas olbmot. Min Áigi, Ságat ja Áššu ožžot buohkat birrasiid 2,5 miljon ruvnnu preassadoarjagin jahkásaččat. Stuorradiggi juolluda ruđa Sámi áviissaid -postii. Stáhta mediahálddahus fas juohká ruđa dihto čovdosa mielde. Nuorttanaste, -kristtalaš áviissas barget okta olmmoš. Eaiggát lea Norgga Friddjagirku, mii háliida loahpahit iežas almmuhanovddasvástádusa. Áviissa boahtte áiggi ii leat sihkkaraston. Áviisa leat dán jagi ožžon 250000 ruvnnu doaibmadoarjjan. Min golbma áigečállaga erenoamáš joavkkuide leat sullii seammá dilis. Š, Leavvedolgi ja Gába almmuhuvvo go ja jos lea ruhta. Váldoruhtadeaddjin lea Norgga Sámedikki kulturráđđi. Min Áigi almmuha Leavvedolgi ja Iđut Porsáŋggus fas Š. Vuođđudus maid Sámi Nissonforum lea álggahan almmuha fas Gába. Sivas go ruhta lea vátni almmohuvvojit dušše moadde nummira juohke bláđis dán jagi. Samefolket almmuhuvvo fas Ruoŧa bealde Sámis 12 geardde jagis. Doaimmahusas barget dušše guovttis, ja áigečála rahčá ekonomalaš váttisvuođaiguin. Oamasteaddji lea vuođđudus man stivra válljejit Ruoŧa Sámi Riikkasearvvi (3 lahtu) ja Sámi Ætnam (2 lahtu). Goappašat organisašuvnnain leat ovddasteaddjit Ruoŧa Sámedikkis. Dát obbalaš govva čájeha golbma ášši, mat váikkuhit preassa friddjavuođa. 1. Leat uhccán sámi journalisttat geat leat háddjánan máŋgga mediaásahussii. 2. Min doaibmanvejolašvuođat leat garrasit čadnon eiseválddiid ruhtasehkkii. 3. Preassaoamasteapmi ja politihkka lea masttadan. Lea goitge váivi leat unni ja geahnoheapmi. Mii livččiimet galgan gokčat olles sámi ássaguovllu, muhto nagadit dušše smávva oasáža. Seammás lea Sámi servodat ovdáneamen johtilit. Sihke guovddáš eiseválddit ja sámi politihkkárat váldet dehálaš mearrádusaid. Dávjá besset dan dahkat almmá min kritihkalaš gažaldagaid haga. Muhtimin imaštan: «Dollet go eiseválddit min vuollin mieleavttus nu, ahte mii eat galgga buori barggu dahkat?» Olbmot fas vurdet issoras ollu mis. Sii vurdet ahte mii bargat iežamet barggu, namalassii čuovvulit eiseválddiid muitalan álbmogii mii dáhpáhuvvá. Dađe bahát ii leat vejolaš. Lea garrasit gáržžiduvvon maid njeallje, vihtta olbmo sáhttet dahkat. Mun in jáhke dili buorránit ovdal go mis lea beaiveáviisa mas barget 15-20 journalistta. Lea vejolaš hukset dákkár áviissa, ja leage áviisaeaiggádiid ovddasvástádus dahkat dan. Lea fas guovddáš eiseválddiid ovddasvástádus ruhtadit dákkár davviriikkalaš sámegiel áviissa. In jáhke ahte lea nu álki bahčit nu ollu ruđa Min Áigái ahte sáhttit almmuhit áviissa juohke beaivvi. Danin anán Áššu ja Min Áiggi ovttástahttima leat áidna vejolaš vuohkin luvvet doarvái ruđa ásahit sámegiel beaiveáviissa. Lea muđui áibbas čielggas ahte Sámi preassa álo šaddá leat čadnon eiseváldiide ruđalaččat. Áidna maid sáhttá gáibidit lea ahte eiseválddit juolludit doarvái ruđa ja addet midjiide doaibmanvejolašvuođa. Dát lea Norgga, Suoma ja Ruoŧa oktasaš ovddasvástádus. Sii leat Sámi preassafriddjavuođa stuorramus áittan. Soitet sii sáhttit ovttasráđiid sihkkarastit min friddjavuođa? Nubbi ášši mii livččii geahppánan čanastaga eiseválddiide lea sierranas Sámi mediahálddahus. Dát livččii sáhttán doaibmat Sámi Parlamentaralaš Ráđi vuollásažžan. Dalle livččii guovddáš eiseválddit juolludan ruđa Sámi Pressii maid Sámi mediahálddahus livččii juohkán. Sámi politihkkáriid rolla livččii fas dušše ráhkadit juohkinnjuolggadusaid. Vaikko ruhtavátnivuohta lea Sámi preassa váldováttisvuohtan, de lea oamasteapmi maid giksin. Ii atte buorre dovddu ahte Norgga Sámiid Riikkasearvi oamasta min. Oamasteaddji mearrida áviissa ulbmilparagráfa ja bidjá oaivedoaimmaheaddji bargui. Dalle mearrida maiddái makkárin áviisa galgá leat. Lohkki galgá fas diehtit ahte juohke áidna ođas lea árvvoštallon dušše journalisttalaš eavttuid mielde. Sii galget diehtit ahte ii mihkkege eará leat váikkuhan min ášševálljema ja árvvoštallama. Ođđa Sápmelaš ii sáhte čállit Suoma Sámedikki birra beroškeahttá das maid áirras Jouni Kitti oaivvilda. Min Áigi geahččala čállit Norgga Sámedikkis beroškeahttá das maid NSR oaivvilda. Muhto sáhttá go lohkki luohttit midjiide? Ođđa Sápmelačča oamasteaddjit fertejit válljet. Háliidit go sii ahte áigečála galgá leat ovtta sámediggeáirasa ja eiseválddiid ovddasteaddji hálddus? Dahje háliidit sii friddja sorjjasmeahttun bláđi mii buktá objektiiva dieđuid sámi álbmogii? Ruoŧa ja Norgga bealde Sámi preassa oamasteaddjit fertejit maiddái válljet. Oktii lei dárbu Sámi organisašuvnnaide oamastanbealde. Dál leat sii jorran politihkalaš bellodahkan, ja dilli lea álfarot nuppástuvvan. Dál áitet sii Sámi preassafriddjavuođa. ¶
Raila Pirinen lea fuomášuhttán min ahte leat geavahan boasttu gova Min máilmmi siiddus áviissa 66. nummiris. Ášši lea kanáda indiánačeardda birra ja govva maid galggašii leat kanáda indiánain. Muhto Pirinen diehtá muitalit ahte govas leat Ođđa Selándda maorit. Mii leat gávdnan gova iežamet vuorkkás gos lei vurkejuvvon Kanáda indiánaid fiillas. Lea maiddái čállon maŋŋábealde ahte leat «Canáda indiánat» . Mii šállošit dattetge meattáhusa. ¶
•• Sámediggeáirasat galget boahtte vahku mearridit Sámedikki ođđa organiserema. Sámediggeráđi evttohusa mielde eai dahkko áššis eará go smávva rievdadusat. •• Sámedikki organiseren lea leamaš riidoáššin juo álggaheami rájes. Dikkis lea dál muhtin lágan seaguhusmálle, maid sáhttit gohčodit bealleparlameantarisman. Sámediggeráđi vállje Sámedikki dievasčoahkkin eanetlogu prinsihpa mielde. Muhto ii leat dego ráđđehus mii doaibmá olgobealde parlameantta. Sámediggeráđi lahtut joatkit doaibmamis dábálaš sámediggeáirrasin. •• Norgga Sámiid Riikkasearvi (NSR) lea ovdal háliidan ovddidit buhtes parlameantarismma Sámedikkis, muhto dán lea dál guođđimin. Opposišuvdna, ovddimusat Bargiidbellodagas, lea fas háliidan válljet sámediggeráđi gorreloguin, dego gieldastivra vállje ovdagotti. Dán prinsihpa orrot sii leamen guođđimin. •• Guovvamánu 1995 nammadii Sámediggi lávdegotti mii galggai čielggadit boahtte áiggi organiserema. Jođiheaddjin válljejuvvui Sven-Roald Nystø. Nystø-lávdegoddi evttohii stuorra rievdadusaid. •• Váldoávžžuhus lei ásahit parlameantarismma Sámediggái. Oktavuohta Sámediggeráđi ja Sámedikki gaskka galggašii leat dego oktavuohta Ráđđehusa ja parlameantta gaskka. Namalassii ahte ráđđehusa fápmu ferte leat huksejuvvon Sámedikki eanetlogus, eaige ráđđehusa lahtut sáhte doaibmat sámediggelahttun go leat ráđis. •• Sámediggeráđđi lea dál gieđahallan Nystø-lávdegotti evttohusa ja láivudan dan. Ráđđi ii evttot rievdadit sámediggeráđi válljen- ja doaibmanvuogi, muhto áigu joatkkihit dálá bealleparlamentarismma. Dát ii oro leamen buot buoremus čoavddus. •• Dálá organiserenmálle ii leat buorre, ja min mielas lea dievaslaš parlamentarisma rivttes geaidnu. Dás lea sáhka Norgga beali sámi álbmoga alimus válljejuvvon orgánas. Lea stuorra árvoerohus ráđđehusmálles ja ovdagoddemálles. •• Ráđđehusmálle sáhttá fas ovddiduvvot nu ahte Sámedikki ráđđehusas leat ministtarat geain leat ovddasvástádus iešguđetge áššesuorggis, nu go kultuvrras, ealáhusain, oahpahusas ja gielas. Dál jotkojuvvo dilli mas ovddasvástádus lea eahpečielggas, ja vuollásaš ráđit eai leat čielgasit geatnegahtton čuovvut Sámedikki politihka. •• Veaháš ovdaneapmi lea dattetge leamaš dán áššis. Opposišuvdna lea geažidan ahte sáhttet guođđit ovdagoddemálle ja doarjut dálá bealleparlameantarismma. Sáddá gelddolaš čuovvut digáštallama boahtte vahku. Torkel Rasmussen ¶
Birasgáhttendepartemeanta (BD) oinnii dárbbu gieldit geavaheamis čáhceskohteriid čážadagain áigge munis, ovdal dat lasket olbmuid gaskkas. Sin oainnu mielde čáhceskohter geavaheapmi lea giksin earáide, geat leat čáze alde ja gáttiin. Daid fievrrud geavaheamis lea BD oainnu mielde leahttu guovddažis dasa lassin lea vel jitnii. Čáhceskohter alla leahttu lea maid váralaš ja dan oktavuođas sáhttet olbmot bártidit fastit. BD oaidn maid čáhceskohter geavaheami áitán elliide ja šattuide, go dainna goastá bures coages báikkiin. ¶
Loahpas bohte lávddi ala iežas gili ja Guovdageainnu násttit Ruohttasat sámi šuoŋain - konsearttas. Vuohču nieida Petra Magga juoiggai, mázelaš Issát Sammol Hætta iežas lávlagiid ja seamma dagai maid Vuohčulaš boazoeamit Tiina Aikio. Ándde Mihkkal Gaup ja Niko Valkeapää buvttiiga luđiin dearvvuođaid Guovdageainnu duoddariin. Lávddi alde finaiga maid čuojaheaddji Marko Jouste ovttas dovddus Velho- ja Riekko-operaid lávluin Annukka Hirvasvuopion. Sotnabeaivve besse soapmásat joatkit ilolaš deaivvadeami fulkkiiguin ja oahppásiiguin. Nuppiide lei goitge vuossárga bargobeaivi mii bággii guođđit guovllu boahtte deaivvadeami rádjai. ¶
Porsanger Bedrifts Idrettsråd bovde sihke fierpmespábbajoavkkuid ja spábbačiekčanjoavkkuid fitnodatvalástallan gilvvohallamiidda Leavnjjas 26. ja 27. beaivve čakčamánus. Dál lea goalmmát geardde go lágiduvvojit Finnmárkku meašttirgilvvut fitnodat fierbmespábbajoavkuide ja spábbačiekčiide. Sullii 350 joavkku leat bovdejuvvon miehtá Finnmárkku dáidda gilvvuide Porsangerhall:ii Leavnjjas. Gilvvut álget lávvardaga ja loahpahuvvojit sotnabeaivve. Joavkkut mat eai leat siskkobealde Finnmárkku valástallanbiire sáhttet maid searvat gilvvohallamiidda, muhto dat eai sáhtte šaddat Finnmárkkumeašttirin. Lávvardaga leat maid doalut eahkedis Porsanger Vertshus:s. Doppe beassá boradit gaskabeivviid ja návddašit eallimusihka. ¶
Sámi álbmotbeaivvi guovvamánu 6. beaivvi lágiduvvo Lujávrris politihkalaš- ja kultuvrrálaš eahkket. Politihkalaš oasis leat fárus Lujávrri hálddahusa lassin Sergej Semjaskin ja Nikolai Bogdanoff davviálbmogiid hálddahusas Murmánskkas. Politihkalaš oassi guoskkahallá Ruošša sámiid váttisvuodaid ja mo daid sáhttá čoavdit. –Maŋimuš dieđuid mielde ii leat oktage sápmelaš Ruošša olgobealde almmuhan iežas dán ságastallamii, dieđiha Larissa Avdejeva Lujávrris. ¶
GUOVDAGEAIDNU: Diibmo guđas eahkedis odne doallá Guovdageainnu ođđa suohkanbáhppa, Arild Hellesøy, iežas vuosttaš eahketipmilbálvalusa Guovdageainnu girkus. Dán oktavuođas leat olbmot Guovdageainnus geat su vuostálastet, mearridan doallat miellačájáhusa girku olggobealde kvártta váile guđas. «Mii eat fuola ođđa suohkanbáhpa!» , lea vuostálastiid parola. ¶
Tromssa joavku hárjehallá oktiibuot 11 geardde vahkus. Go čikčiin ii leat hárjehallan, de leat sii hui dávjá gafejás «Paletten» guovdu Tromssa gávpoga. Dá Tromssa joavkku golbma ođđa čiekči. Henrik Hannu, lea áiddo boahtán ruoŧa bealde Jiellevári joavkkus. Gasku mannan geasi sámicupa marerihtta Gaute Helstrup, soai Jan Egiliin leaba boahtán Sálašvákki joavkkus. Goalmmát olbma gal buohkat dovdet. ¶
Doarrumat sajiid alde ¶
–Ferte čađat alcces bidjat ođđa mihttomeriid, ii ábut duhtat go lea ovtta meari joksan. Dál lea molsseaktu oažžot saji joavkkus. Leat golmmas geat doarrut maŋábealde gurutbealravdda saji alde. Váttis lea beassat jovkui, mii lea buorre. Ii ábut goasse vuollánit, ferte álo leat doaivva, oaivvilda Jan Egil. Leif Arne ges doarru ovddabealde olgešbealravdda saji alde islándalaččain Tryggvi Gudmundsonain. Gudmundson lea maid ođđa čiekči. Vaikko leat doarrumat sajiid alde, de čiekčit leat hui buorit olbmážat ja dávjá fárrolaga. –Spábbačiekčanjoavkkus ferte nubbi doarjut nuppi, vaikko dat váldáge du saji. Tromssa spábbačiekčanjoavkkus lea hui buorre biras. Olgobeallái orro nu ahte muhtin čiekčit leat násttit, siskkobealde joavku goit eai leat, lohká Brekke. ¶
TIL-joavku hárjeheaddji, ruoŧalaš Håkan Sandberg, lea hui duhtavaš Brekke-vieljažiin. -Soai leaba čiekčan hui bures sihke hárjehallamiin ja čiekčamiin. Jan Egil lea čiekčan erenoamáš bures maŋábealde gurutbealravddas. Vuosttaš čiekčamiin ii mannan nu bures, muhto lea šaddan buoret aht´ buoret. Son lea maid čiekčan ovddabealde gurutbealravddas, gos maid lea mannan hui bures. –Leif Arnes lea leamaš losit dilli go ii leat beassan nu ollu hárjehallat guovvamánus militeara geažil. Kyprosas son čievččai hui bures ovtta čiekčamin Sogndala vuostá. Son njuolgut stoagai sin suodjalusčikčiin. TIL lea rievdadan čiekčanmálle. Ovdal čievččaimet 4-4-2, muhto dál čiekčat 4-3-3. Dát rievdan heive erenoamáš bures Leif Arnii. –Brekke-vieljažat heiveba hui bures joavkku birrásiige, ja doaivvun sudno bures loaktit áiggi dáppe. –Soai gal sihkkarit beassaba čiekčat «eliteráiddus» dán jagi. Soai leaba dan mađe buorit ahte vissásit nagodeaba bures, loahpaha Sandberg. ¶
Kárášjoga girkogárddi olggobealde lea čáppa smávvabeahcevuovdi, mii maiddái lea friddjaguovlun. Muhto, dát čáppa guovlu lea šaddan dállohuksejeaddjiid ruskaduvdnin. –Snihkkárat ja huksejeaddjit eai váldde ovddasvástádusa, cealká Rávdná Anti, okta guovllu ássiin. ¶
Kárášjoga girkogárddi olggobealde lea duođai olles guovlu duvdnaluvvamin. Miehtá dan čappa smávvabeahcevuovddi leat huksejeaddjiid bázahusat darvánaddan ovsiide ja muoraide. Eanaš ruska lea luovos plastihkka, muhto doppe lea maiddái bealle isulašunrullat, fiellobihtát ja fiera mii nu eará. ¶
RKTL:a boazobeiviide ledje bovdejuvvon Ruošša beali boazodoalloáššedovditge. Gárjil eanadoalloministtar Ignat Kiprianoff lea guhkit áigge jođihan Suoma ja Ruošša ovttasbargguid earálágan eanadoalloprošeavttain. Murmánskka boazostášuvnna hoavda Mgrtšjan Mihail Jegisevitš čilgii bealistis Ruošša bohccuid náli ja muitalii sáhkavuorustis mo Ruošša bealde rádjet bohcco siepmana ja man guhkás sii leat boahtán bohcco goanstasahkanahttimis. Murmánskka eanadoallolávdegotti sátnejođiheaddji Viktor Brošhin lei guovtte beaivvis guldalan Suoma boazodoalliid váttisvuođaid. Dán vuođul son lei jurddašan čovdosa mo ovttas suopmelaččain sáhtášii čoavdit váttisvuođaid riikkarájáid lagašguovlluin. ¶
Orru maid hui ártet go ášši ii lean sáddejuvvon gosage gulaskuddamii ovdal go ođđa vearrošiehtadus dohkkehuvvui. Stuorra eanetlohku Norga/Suoma rádjaguovlluid ássiin leat sápmelaččat ja sámegiella lea oktasaš giella rájá alde. Ođđa vearronjuolggadusat mat gusket rádjabargiide, čuhcetge danne erenoamážit sápmelaččaide. Ná vearroášši livččiige gullan lunddolaččat Sámedikkiide ja rádjagielddaide maid. Hállo hui čábbát ovttasbarggu birra badjel riikkarájáid ja man dehálaš lea nannet sámiid oktavuođa ja ovttasbarggu. Fuomášuhttit maiddái ahte soapmásat mis leat Norgga stáhtaboargárat geat leat norggabealde váldán oahpu, muhto geain giela geažil ii leat vejolašvuohta oažžut bistevaš barggu suomabealde. Sii orrot Suomas bearraša geažil. ¶
Galgágo Nuortanáste loahpahuvvot vai eará sámi áviissat ožžot eanet ruđaid nu mo Áššu stivrrajođiheaddji, Odd Mahtis Hætta celkkii Min Áiggis mannan bearjadaga? Seammaládje go Nuortanástte váldodoaimmaheaddji anán mun nai heahpadin go sámi áviissa njunnošolmmoš obanassiige gille ovddidit diekkár árvalusaid ja jurdagiid. Mun livččen ipmirdan jus árvalus livččii boahtán fámuin olggobealde sámi servodaga. Gal lea balddihahtti go sámi servodagas maid gávdnojit dakkár fámut mat ain orrot duolbmamin ja badjelgeahččamin sámi servodaga ja sámi álbmoga. Mun imaštan man ollu ipmašiid ja cealkámušaid Odd Mathis Hætta obanassiige sáhtá buktit. Leago dan dihte go son lea servodatdutki, vai leago eará mii lea duogábealde? Leago Hætta bálvaleamin daid fámuid mat doloža rájes juo leat badjelgeahččan ja duolbman sámi álbmoga? Odd Mathis Hættas lea maŋimuš jagi leamašan nu oallu dajaldagat main orru leamen áidna ulbmil, geanohuhttit sámi servodaga nu ollu go fal lea vejolaš. Mii guoská Nuortanástte boahtte áigái, Nuortanáste baicca galggalii nannet garrasit, dan dihte go Nuortanáste lea áidna boarraseamos vuoiŋŋalaš sámegielat áviisa hámis. Jus galggašii hupmagoahtit áviissaid loahpaheamis, livččii várra lunddoleamos loahpahit Áššu, ja nannet Min Áiggi ja Nuortanástte. Ammal dál lea áigi ságastallagoahtit oažžut ovtta sámegielat áviissa. Mu mielas lea Min Áigi, erenoamážit maŋimuš jagi šaddan duođai buorre ođas-áviisa. Dat mii otne lea váttisvuohtan lea ahte sámi áviissaide lea nu unnán ruhtadoarjja ahte lea váttis nagadit doaibmat. Seammás ii leat sámi servvodat nu stuoris ahte lea sadji máŋgga áviisii. Jus obbanassiige galggaš ságastallat áviissaid loahpaheamis, lea lunddolaš geahčastit Áššui. Danin mun árvalan čuovvuvaš árvalusa, mii livččii miellagiddevaš ságastallat sámi servvodagas. 1. Áviisa Min Áigi galgá leat sámi álbmoga váldoáviissa. Áviisa rievdaduvvo nu ahte šaddet golbma ossodaga. Ođas-ossodat, kulturossodat ja vuoiŋŋalaš ossodat. 2. Áššu loahpahuvvo otná hámis ja šaddá oassin Min Áiggis. Dálá doaimmahus doaimmaha erenoamážit kulturáššiid Min Áiggis. 3. Nuortanáste šaddá Min Áiggi vuoiŋŋalaš ossodat. Dálá doaimmahus bargá nu mo otne ráhkadit vuoiŋŋalaš áššiid Nuortanástte áviisii, mii almmuhuvvo oktii vahkus oktan Min Áiggiin. Dát dagahivččii ahte buot ruđat mat otne juolluduvvojit golmma áviisii, mannet ovtta áviisii ja dagahivčče buoret vejolašvuođa doaimmahit ođđasiid ja ságaid olles sámi servodahkii. Nu mo otne lea, šaddet Min Áigi ja Áššu gilvalit seamma diŋgojeaddjiid nalde. Ii leat buohkain nu buorre ráđđi ahte nagadit diŋgot buot sámi áviissaid mat leat márkanis. Dákkár čoavddus baicce attašivččii sámi áviisii buorebut coavcci gilvalit dáru áviisaiguin ja olahivččii viidát sámi servvodagas. Heaika Skum, Guovdageainnu Rukses Válgalihttu ¶
Biillain Levdnjii, doppe oakkostit Leavnnjajogas, ja de Skuvvanvárrái, gos girdi vuordá. Skuvvanváris govddohatgirdiin Suolojávrái. Die čálli reaisu oanehaččat ja dás vulobealde dárkileabbot. ¶
Mii ceggiimet tealttá Suolojárgáddái ja bivdigođiimet. Dalle lei viehka garra biegga ja lei hui váigat šlivgut. Ja go lea biegga de dalle eai leat divrrit čázi alde iige dalle leat rávddusge earán čázeoaivái, dalle dat náđđá bodnis. Nuba eat goddán rávdduid. Dolliimet eahkedis Rávttošjohkii bivdit dápmohiid. Suolojávrris lea sullii golmma kilomehtera mátki Rávttošjohkii. Njiejaimet Rávttošvuopmái, 3-4 kilomehtera geahčai jávrris ja šlivgugođiimet. Álggos gal ii gullostan ii mihkkige, muhto go manaimet badjeleabbui joga, de álge doahput, smávit dápmohat ja muhtun stuorátge, vuollel kilo goittot. ¶
Ja divrrit, dat goittot ledje valjis Rávttošvuomis. Ii olus veahkehan cuoikamirkuidge vuoidat. Go šlivggodettiin geahčastii skihpárá, de orro sus leamen dievva gieđat, ferte šlivgut, rullet, fáiput čuoikkaid ja vel ruohkkat čuoikkaid čuggestagaid. Nuppi ija go golkii, de easkka leige divri. Lihkus lei dakkár tealtá, ahte eai beassan čuoikkat sisa, olggobealde dušše njimme. ¶
Nordby lea viehka duhtavaš guktuid báikkiin. Son lohká buvddaid leat bures lágidan speallanvejolašvuođaid. Son lea erenoamáš duhtavaš Narvesen kioskain. –Orru leamen nu ahte sii leat hábmen čábbát ja ráhkadan vuogas birrasa spealuide, dovddasta tihppendirektevra Reidar Nordby jr. Nordby deattuha ahte speallanbáikki sosiála biras lea hui dehálaš. –Dušše dienna lea vejolaš vuoitit gilvvu Interneahta spealuid vuostá. Jos lea báiki gos sáhttá deaivvadit earáiguin geain leat seammá beroštumit, soaitá fidnet káfekohpa ja beassá háleštit, de oažžu juoidá maid ii fidne ovdabealde TV-šearmma dahje dihtoršearmma, Nordby lohká. ¶
Mannan jagi vihkkemat čájehit, ahte Oarje-Finnmárkku bohccuin lei gaskamearálaš deaddu vuotnjaliin 52,6 kilo ja njiŋŋelasain 66,4 kilo. Lákkonjárgga orohagas Oarje-Finnmárkkus ledje gaskamearálaččat geahppaseamos vuotnjalat. Vihkkejuvvon vuotnjaliin ledje 63,3 % vulobealde deaddoráji ja dát dedde gaskamearálaččat 49,8 kilo. Geahpaseamos njiŋŋelasat Oarje-Finnmárkkus ledje Čohkalat orohagas. Dat dedde gaskamearálaččat 60,5 kilo. Favrrosordda orohagas ledje eanemus njiŋŋelasat, mat vihkkejuvvojedje, vulobealde deaddoráji. Dain ledje 62,7 % vulobealde ráji. Oarje-Finnmárkkus losimus bohccot gaskamearálaččat ledje diibmá Fiettar orohagas. Doppe dedde njiŋŋelasat gaskamearálaččat 74,1 kilo ja vuotnjaliid gaskamearálaš deaddu lei 59,9 kilo ¶
Go geahčča Nuorta-Finmárkku bohccuin gaskamearálaš deattu, de ledje dán guovllus ollu losibut bohccot, go Oarje-Finmárkkus. Gaskamearálaš deaddu lei vuotnjaliin 59 kilo ja njiŋŋelasain 72,7 kilo. Sállan/Cizašjnárgga orohagas ledje gaskamearálaččat geahppaseamos njiŋŋelasat Nuorta-Finnmárkkus. Dat dedde gaskamearálaččat 70,0 kilo ja dain ledje 23,9 % vulobealde deaddoráji. Geahppaseamos vuotnjalat ledje 16A orohagas ja dedde gaskamearálaččat 57,1 kilo. 16A vuollái gullet Skáiddaduottar, Skuohtanjárga ja Marrenjárga siiddat. Losimus njiŋŋelasat ledje Máhkarávjju orohagas. Doppe lei njiŋŋelasain gaskamearálaš deaddu 76,2 kilo. 16B orohagas ledje losimus vuotnjalat Nuorta-Finnmárkkus ja dedde gaskamearálaččat 63,6 kilo. Dán orohagas ii lean oktage vihkkejuvvon bohccuin vulobealde deaddoráji. Dát orohagat leat Muosát gielddas. ¶
Áhčči duogábealde ¶
–Dál leat olu ealggat geainnuid alde ja vuoddjit fertejit várrogasat vuodjit, fuomášuhttá John Anders Solbakken, Kárášjoga luondduhálddašanlávdegotti jođiheaddji. Njeallje ealgga leat dán jagi vuddjon Kárášjoga geainnuin. ¶
Ealggat mat leat vuddjon dán jagi leat guohká ain leamaš heakkas maŋŋá lihkohisvuođa maŋŋá. Muhtimat leat leamaš garrasit roašmmohuvvon. Solbakkena bargu lea gártan daid goddit. –Muhtimat giksašuvvet guhká. Go eahkedis mahkáš vuddjo sevdnjodettiin, eat dalle daga maidege. Ferte easkka beaivvi maŋŋá mannat daid goddit, ovdamearkka dihte jos lea juolgi doddjon. Solbakken muitala fasttes dáhpáhusas njealje kilomehtera vulobealde Kárášjoga. –Søsterhytta luhtte lei ealga vuddjon. Guktot maŋŋejuolggi ledje mannan rastá. Liikká lei goastan čuohte, beannot čuohte mehtera ja gitta njárgii njiedjan. ¶
Anti bážii geatkki Njárggasaš guovllus ovddet sotnabeaivvi. Njárggasaš lea váris sullii miila nuortabealde Kárášjoga márkanbáikki. –Geatkki lean oaidnán ja vuohttán dan rájes go rátken sierra siidii ođđajagebeaivvi. Máŋgii lean dan oaidnán ja vuohttán. Lea goddán mus golbma bohcco. Daid lean gávdnan ja dokumenteren, Anti čilge. ¶
Geainnuid alde leat dán áigái olu ealggat. –Váruhehhket! ávžžuha John Anders Solbakken, Kárášjoga luondduhálddašanlávdegotti jođiheaddji. Siidu 4 ¶
Lávvardaga deaivvadii Guovdageainu Bossegohpiin, ja boađus šattai 3-3. Per Oddvar Holmen báži dalle ovtta moala. Bossegohppi veallái maŋábealde ja Guovdageaidnu dettii čađat. Sotnabeaivvi lei Guovdageainnus čiekčan Báhcavuona vuostá. Boađus šattai 10-2 Guovdageidnui. Dien čiekčamis báži Holmen guhtta moala. Guovdageaidnu lea bájimusas vuosttaš divišuvnnas, moallaerohus 21-6 njealji čiekčamis. ¶
Larsen lea duhtameahttun dálá dillái go sámegielat áviisa galgá ruđaid alde gilvalit dárogielat áviissain. –Ii sáhte mannat. In leat gáđašteamen ruđaid maid muhtin dárogielat aviisa oažžu, muhto dálá systema, vuogádat, lea áibbas boasttut, Larsen fuomášuhttá. ¶
Vulobealde Deanu Šaldi lea bivdonággu čuožžilan guovtti bivdoguovllu gaskka. Nákkut leat buollán go leansmánne lea sirdán nuppi bivdoguovllu rájá olles 500 mehteriin. ¶
Oassi dán jagáš Máze spábbačiekčanjoavkkus. Gurutbealde čuožžut; Jens Martin Mienna, Ole Morten Sara, Nils Isak Eira, Mikkel Anders Eira, Antti Lantto ja Klemet Erland Hætta. Čippostit gurutbealde; Per K. Gaino, Johan Isak Eira, Henrik J.M. Eira, Nils Arild Eira ja veahkkehárjeheaddji Ole Einar Hætta. ¶
Máze čiekčá seamma vuogádagain go diibmá, 4-5-1. –Mis leat hui ollu gaskašilljočiekčit ja váilot fallehančiekčit. Gertet veallát maŋábealde ja máhcahallat, go mis leat gal oalle fales fallehančiekčit. –Joavku nanu bealit leat go šaddet spábbavuolggahusat. Min olbmát leat buorit oivviin, ja diibmá nivkaleimmet ollu moalaid dainna lágiin. Joavku láve maid rahčat bures, ja doaivvun maid dainna nagodit joatkit nuppe jagi. –Heajos bealit lea go eat leat hárjehallan bures, muhto gal mii goitge geahččalit, lohpida Tornensis. ¶
Dárkkistandilálašvuođa álggus Lemet máinnašii mot sámegillii čállojuvvon dieđalaš bargguid alde orru leamen liiggás olu lingvistalaš bargguid dutkanvugiid noađđi. –Dovddus antropologaid čállosiin miehtá máilmmi lean vásihan, ahte antropologalaš teoriija ja analysa njađđin eaba gahča oktii dego lingvistalaš bargguin. ¶
Lemeha lisensiáhtagirjji dárkkisteapmi bisttii badjel guhtta diimmu. Olgešbealde dárkkisteaddjit Pekka Sammallahti ja Elina Helander. ¶
Válggaid ovddabealde válde báikkálaš servviid jođiheaddjit sáni ja adde doarjaga evttohusaide. Várjjat, Tromsa ja Lulli-Trøndelag/ Hedmárku dorjo Iskon-Máhte Áillu. Kárášjohka, Nordlánda ja Davvi-Trøndelag fas Ellinor Guttorm Utsi. Jus ii oktage spiehkkasan iežas searvvi oainnus, šattai boađus 37-37. Eahkeda ovdal čielggai ahte stuoramus báikkálaš searvi, Kárášjohka, boahtá luoddanit. Máŋggas ledje lohpidan doarjaga Iskon Máhte Áilui. Guhtanuppelot jagi áigi lea dassái go guovdageaidnolaš jođihii NBR:a. Dalle lei Iskon Máhte Áillu viellja, Johán, gii lei njunnožis. NBR:a stivrras lea okta olmmoš juohke báikkálaš searvvis. Válljet stivrraláhtuid ja válgalávdegotti lei ovttajienalaččat. ¶
NBR:a gáibida ahte sámiid vuoigatvuođalávdegoddi lulábealde Finnmárkku oažžu vuoigatvuođa buktit evttohusaid movt buoridit boazodoalu árealasuodjalusa, dohkkehit boazodoalu rivttiid ja sihkkarastit vuođu ealáhussii guhkit áigái. Fertejit gávdnot čovdosat movt boazodoalu rievttit leat eanaeaiggadiid ektui ja rivttiide jus galget maidige bargat boazodoalu eatnamiin. NBR:a gáibida maid ahte boazodoalloláhkakommišuvdna biddjo johtui jođaneamos lágiin. ¶
Oassálastit ráhkkaneamen čájehit vuostemiela. Govas olggobealde Skiippagura Camping mas ii leat dahkamuš fuorravuovdimis. ¶
Duorastaga eai dárbbaš Kárášjoga Samvirkelága gávppašeaddjit šat ohcat gálvvuid mat leamašan dál hiluid háluid birra gávppi ođasmahttima dihtii. Badjel mánotbaje leat olbmot ferten ohcat gálvvuid bargiid ja dávviriid gaskkas mat ovtto eai leamašan doppe gos dat maŋimuš ledje. Olggobealde oačču maid fitnodat ođđa muođuid, ođđa Mega galba heŋgejuvvo ovddeš S-galbba sadjái. Seammás lea maid nubbi olgouksa biddjon gitta ja sisa gávpái beassá dál seamma uvssas gokko lea maid manno káfeai gosa leat ráhkadan sierra borgguhanossodaga. Garra gilvu gávppiid gaskkas oaččui Samvirkelága Kárášjogas geahčadit ođđa geainnuid doallat iežasit boares gávppašeaddjiid ja seammás maid iskat oažžut ođđa olbmuid guoddit ruđa fitnodahkii. ¶
Maiddái Šatta fallin! oassi gullá dása. Ulbmilin lea ovdánahttit máná rumašlaš hálddašeami ja máhtu dahkat vissis lihkastagaid mat gáibiduvvojit ovdámáhttun go čállin- ja lohkanoahppu álgá. –Gullanstohkosat galget hárjehit máná gulu ja ovddidit áiccu. –Eará stohkosiidda gullet buot stohkosat mat eai heiven ovddabealde namuhuvvon čuoggáid vuollái. ¶
Min Áiggi oaivedoaimmaheaddji lea dán áigái jámas heahpanan. Mannan bearjadaga áviissas (nr.10/98) son lea meaddán nu issorasat mo várra ii oktage journalista dán máilmmis su ovdal leat dahkan. Son lea dahkan dakkár suttu, maid várra gallis dán eatnama alde eai leat su ovdal dahkan. Heahpatvuohta ii sáhte earágo dákkár ilgadis dáhpáhusaiguin buohtastahttojuvvot: Garrudit girkus. Gávnnahallat nalasbuvssaid Samvirkelága kafeás. Gávnnahallat iežast viellja mánáid «seastinspiinni» gurremin. Dahje juoga dien guvlui. Ainjuo vuos sula mielde birrasiid 236 olbmo leat fuobmášuhttán Min Áiggi doaimmahussii dán heahpatvuođa. Máŋggas ledje eddon, nuppit hirpmástuvvan, nuppit fas čirro almmolaččat ja moaddásat fas boagustedje go oidne Min Áiggi ilgadis meattáhusa. Mas lea sáhka, na áviisa lea gohčodan Manchester United beakkán 1958 joavkku «Bysby babes» . Mii átnut buohkain ándagassii ja čállit buhtadassan rivttes nama 20 geardde: Busby babes, Busby babes, Busby babes, Busby babes, Busby babes, Busby babes, Busby babes, Busby babes, Busby babes, Busby babes, Busby babes, Busby babes, Busby babes, Busby babes, Busby babes, Busby babes, Busby babes, Busby babes, Busby babes, Busby babes. ¶
Roassu Nyabikenke gilis oarjin riikkas čuovvoluvvui eahketbealde gránnjágili Nyakabanda fallehemiin. Doppe 52 olbmo njuvvojedje ođđajagimánu guđát beaivve, soapmásat sis fastit illástuvvon. Tutsit leat unnitlogus Ruandas, muhto liikká sis lea nana politihkalaš ja militeara fápmu. Dán válddi leat hutut hásttuhan, dát álbmot leat sullii 85 proseantta álbmogis. Lea ásahuvvon ovttastus mas leat hutu-stuibmideaddjit Burundis, vuoittahallan zairelaš soahteveahka ja hutu-militsa Interahamwe, geat sivahallojit leat jagi 1995 álbmotgoddima duogábealde. Dás iešguhtege sohtet iežaset ruovtturiikkaid soahteveaga vuostá. ¶
Stipeanda 1998:s juohká Finnmárkku fylkkagielda njeallje stipeandda á 25.000 ru. oahppiide vuollil 31 jagi geat čađahit/leat čađahan unnimus ovtta váldofágabarggu 1998:s. Boahtit árvvoštallanmuddui ferte bargu leat váldán áššiid mat gusket Finnmárkui ja ferte leat siskkobealde ovtta čuovvovaš surggiin. Mátkeealáhus, guolásteapmi dahje Barentsguovlu. Go sáddet ohcama fertet bidjat mielddusin barggu čoahkkáigeasu (eanemus 10 s.). Finnmárkku fylkkagielda boahtá das maŋŋá árvvoštallat ohcamiid ja addit juolludemiid. Ovdal go stipeanda juhkko ferte Finnmárkku fylkkaoahpahushoavda leat ožžon barggu oktan duođaštuvvon eksameniin. Jus leš dárbu eanet dieđuide, váldde oktavuođa Gunhild Raddum, fylkkaoahpahushoavddas, tel: 78 96 21 54. Ohcan sáddejuvvo Finnmárkku fylkkagildii: Fylkesutdanningssjefen i Finnmark, Henry Karlsens Plass 1, 9800 Vadsø. Ohcanáigemearri: 10.10.98. Merke ohcama: Stipend - hovedfagsstudium. ¶
Eanaš ruvkedoaimmahagat leat leamaš oalle jaskadat dáid maŋimuš áiggiid. Eai leat nu gallis mat orrot bahkkemin sámi guovlluide, eai ain juo dál vuos. Mii son dasa lea sivvan? Ovtta gaskka ledje ráidun vuorddašeamen eiseválddiid luhtte oažžut ohcan- ja rogganlobiid. Norggas leat guokte stuorra politihkálaš ášši main eai vuos gal mearrit. Dat leat ođđa minerálaláhka ja sámi vuoigatvuođálávdegotti bargu. Guktot áššit bohtet mearridit boahtteáigge minerálaroggandoaimmaid, ja áinnasge Sámis. Diehtit ahte leat ollu fitnodagat mat leat áiddi alde čohkohallamin ja vuordimin dassá go fas besset fallehit ávkkástallat riggodagain mat leat bures čihkkon eatnama vuollái. Ja go dát stuorra fitnodagat, ollusat stuorra multinášuvnnalaš fitnodagat, fas besset álgit ávkkástallat, de lea álo nu ahte buot dienas fievrriduvvo eret guovllus. Sin maŋis eai báze midjiide eará go nuoskkideamit ja billisteamit. Dan botta go doaimmat leat leamaš jođus soaitá muhtin báikkálaš olmmoš das bargan ja dinen. Eará ávkkit várra eai leamaš. Tromssa fylkkagielda lea mannagoahtán ođđa geainnuid dákkár áššiin. Sii leat ieža ohcagoahtán ohcan- ja doaibmalobiid minerálariggodagaide fylkkas. Vuođđojurdda dás lea ahte fylkkagielda dalle šaddá mearridit mo dáid riggodagaid hálddašit. Stuorámus ovdamunnin dákkár vuogis lea ahte álbmot (válljejuvvon politihkkárat) besset ollásit stivret ruvkedoaimmaid. Sii besset dalle geahčadit lea go dát ja duot doaibma ávkin fylkka álbmogii vai ii, lea go dát dahje duot doaibma menddo billisteaddjin servodahkii dahje lundui, nu ahte ii sáhte dahje ii heive oba álggahitge. Nubbin ovdamunnin šaddá maiddái ahte riggodagat bohtet fylkkaássiide avkin. Dán vuogis lea áibbas eará stivrenvejolašvuohta ruvkedoaimmaid badjebáhcagiid ektui. Ovdal han fylkkagielda lea buot gáibádusaid bidjan ruvkefitnodaga ala, mahkáš gos ráhkadit vejolaš buktagiid, geat galget bargat ja makkár sisaboahtu sihkkarasto álbmogii. Go sámi vuoigatvuođalávdegotti bargu lea loahpahuvvon ja das lea mearriduvvon, ja go ođđa minerálaláhka lea Stuorradikkis dohkkehuvvon, lea go son midjiide dalle seamma vejolašvuohta šat ávkkástallat iežamet eatnanvulošriggodagain? Dan botta go dát barggut leat jođus, ii go son livčče vejolašvuohta jurddašišgoahtit seamma guvlui go Tromssa fylkkagielda? Finnmárkku fylkkagielddas aŋkke lea vejolašvuohta ávkkástallat Finnmárkku eatnanvulošriggodagain vaikko man beallái dal állanivčče minerallága ja sámi vuoigatvuođabarggu bohtosat. ¶
•• Sotnabeaivvi bohte Sámedikki presideanta ja sámediggeráđi lahtut Girkonjárgii. Vuossárgga juo deaivvadedje nuortasámiid ovddasteaddjiiguin ja bessege dalán diehtit sin čuolmmaid birra. Nuortasámit leat váile čuođis Norggas, sis leat moadde searvvi, eaige soabat gaskaneaset mange áššis. Vuossárgga čoahkkimis dieđihii Njávdama nuortasámiid jođiheaddji Otto Borrisen ahte sii eai fuola musea ja kulturguovddáža jos Sámediggi ii ovddit sin vuoigatvuođaášši ILO ekspertalávdegoddái. •• Micit Ivanovitz lea fas Norgga skoaltasámiid searvvi jođiheaddji. Son ii diehtán Borrisena gáibádusas maidege ovdalgo bođii čoahkkimii. Borrisen háliida doarrut nuortasámiid eananvuoigatvuođaid ovddas riikkaidgaskasaš duopmostuoluin. Ivanovitz háliida politihkalaš čovdosiid ja lohká dehálažžan nannet nuortasámiid kultuvrra seammásgo rahčá vuoigatvuođaid bealis. •• Nuortasámiid dološ eatnamiin Norgga bealde guođuhit dál davvisápmelaččat geat leat máŋggaid buolvvaid ássan seammá guovllus. Borrisen gáibida sin eret ja eatnamiid máhcahuvvon nuortasámiide vai sii besset álggahit boažodoalu. Ivanovitz fas lohká iežaset fertet gávdnat čovdosiid mat dahket vejolažžan ain eallit ovttas siidaguimmiiguin. Muhto son maid gáibida ahte nuortasámit besset álggahit boazodoalu veahkkálagaid dálá badjeolbmuiguin. Dálá badjeolbmot eai fas loga iežaset áigut goassege heaitit boazodoaluin. •• Dán vieksábeassái lea Sámediggi coggan gieđa. Otne gieđahallá Nuortasámi musea ja kulturguovddáža ásaheami duhátjagi molsuma čalmmusteami oktavuođas. Lea iešalddis nana buorre jurdda. Mii diehtit man olu sámi guovddážat leat mearkkašan Divttasvuonas ja Gáivuonas. Nuortasámi guovddáš sáhtášii seammáláhkai loktet nuortasápmelaččaid kultuvrra, giela, ealáhusaid ja iešdovddu. •• Danin lea guovddáš dehálaš doaibma, ja Sámedikki áirasat eai galgga ballat jos muhtin vieksát báhčet. Nuortásámiin leat sihke kultuvrralaš ja politihkalaš vuoigatvuođat ja lea Sámedikki ovddasvástádus dáid vuoigatvuođat ollašuhttit. Nuortasámiin leat maiddái lunddolaš eanavuoigatvuođat nugo Otto Borrisen áibbas riekta deattuha. •• Liikká jearrat leago duođai dárbu leat nu soabaheapmin? Bággemis ja áitimis ii boađe dábálaččat mihkkege buriid. Sámediggi soaitá ovddidit nuortasámiid eanagáibádusaid ILO:i, ja ekspertalávdegotti cealkámuš lea dieđusge buorrin veahkkin politihkalaš ákkastallamis. Muhto Sámediggi ferte vuđolaččat árvvoštallat sáhttágo olahit buoret bohtosiid politihkalaš soabadallamis. Torkel Rasmussen ¶
Duogášin ráđđealbmá láhkarievdadus evttohussii kriminaliseret fuorrakunddáriid, ráđđealmmái geavaha prostitušuvnnadebahta ja láhkaevttohusa mii Ruoŧa bealde lea dál. Juovlamánus 1997 buvttii Ruoŧa ráđđehus evttohusa mii galgá gieldit oastima sexuala bálvalusaid. Ruoŧabealde jáhkket ahte ođđa láhka boahtá doibmii 1.1.99. ¶
Buot guovlluin máilmmis dieđihuvvojit ekstrema ja eahpedábálaš dálkedilálašvuođat. Norggas lea olu sajiin jo runiidan ja muhtumat leat heađástuvvan ohcat muohttaga man alde beasašedje čuoigat. Meteorologisk Institutt dieđiha, ahte sotnabeaivve maksimumtemperatuvra Vestlánddas lei 12 lieggaceahki. ¶
Kárášjoga badjealmmái Roncen Ánde geasa dát ođđa njuolggadusrievdadus guoská garrasit, lohká dán leat vuogi goaridit boazodoalu guovttegeahčin. –Dál váldet doarjagiid penšunisttain, seammásgo nuorat eai oaččo doaibmaovttadagaid. Dát ii leat eará go boazodoalu goarideapmi goappašiid geahčin, dieđiha Roncen Ánde, ja joatká, –ja nubbi lea vel dát ahte smávit boazoeaiggádat maid leat goariduvvomin go eai siige nagot deavdit njuovvangáibádusaid, boazoeaiggádat goappašiid bealde sihkastuvvojit boazodoalus. –Manne eai galgga dákkáraš njuolggadusat guoskat eará doaimmaidege, nugo eanadollui dahje oahpaheaddjiide, jearrá son.–Mii leat dušše moadde boares olbmo geaidda dát guoská. Lean beaivválaččat boazodoalus ja deavddán buot gáibádusaid oažžut doarjagiid, muhto liikká in galgga oažžut, lohká son. ¶
Gápmasa dutkanstášuvnnas leat ođđaáigásaš laboratoriabiergasat. –Seammalágan biergasiin dahket varrateasttaid dearvvasvuođaguovddážiin, lohká Mauri Nieminen, Gápmasa boazodutkanguovddáža hoavda. Duogábealde dutki Veikko Maijala. ¶
–Olbmot galget smiehttat makkár boazodoalu áigot hárjehit, biebmamii lea álki sirdašuvvat, muhto máhccan lea váigat, čilge Mauri Nieminen. Olgešbealde Veikko Maijala, guhte lea dutkamin bohccuid biebmama. ¶
MEDIAOAHPPU: Kárášjoga joatkkaskuvlla nubbi luohkká galledii áviissa oahpu oktavuođas. Govas gurutbealde Inga Marie Johansen Guttorm, Ann-Silje Guttorm, Leif André Balto Nordsletta, Marit Irene Anti, Aili Sara, Inga Ravna Eira (oahpaheaddji), Mikkel Johan Gaup Grønmo, Carl-Gøran Larsson, Ken Rune Norvang ja Jon Iver Eira Tellefsen. ¶
–Deanučázádaga luossabivdonjuolggadusaid rievdedje maŋimustá jagis 1989. Suopma lea dál dáhtton daid fas rievdadit, masa Norga lea miehtan. Norgga Birasgáhttendepartementa jođiha šiehtadallamiid ovttas Olgoriikadepartementtain ja eará guoskevaš departementtaiguin. Bargo guovtti dásis, nu mo Suoma bealde lea dáhpin. Šaddá unna, muhto guovddáš šiehtadallanlávdegoddi ja dasto báikkálaš referánsajoavku Deanučázádaga várás. Sámediggi galggašii oassálastit referánsajoavkkus, muđui ii leat mange láhkai dohkálaš, lohká sámediggeáirras Nils Henrik Måsø. –Deanučázádathan lea guovddáš sámeguovllus ja gullá golmma sámegildii: Detnui, Kárášjohkii ja Ohcejohkii. Luossabivdu lea hui deaŧalaš sihke kultuvrralaččat, sosiálalaččat ja ekonomalaččat, Deanuleagi ássama bisuheamis. Danne lea deaŧalaš ahte Norgga ja Suoma sámedikkit oassálastet guovddáš šiehtadallanlávdegottis, čilge Guovddášbellodaga sámedikkejoavkku jođiheaddji Nils Henrik Måsø. ¶
•• Ruoŧa beali sámi áigečála «Samefolket» lea heahtedilis. Mannan jagi vuollebáza lei 370 000 ruvnnu ja dán jagi bušeahtta čájeha fas 450 000 ruvdnosaš vuollebáhcaga. Oaivedoaimmaheaddji Gustaf Jillker váruha borgemánu oaivečállosis ruhtaseahka guorraneamen ja dáidet gártit geahpedit doaimmaid dan geažil. •• «Samefolket» soaitá šaddat cealkit eret iežas áidna doaimmaheaddji, nu ahte doaimmahussii ii báze go oaivedoaimmaheaddji Jillker ieš. Dát dilli lea dieđus dohkketmeahttun. •• «Samefolket» -bláđis lea álggu rájes leamaš erenoamáš dehálaš doaibma Ruoŧa beali Sámis. Dat lea áidna čielga sámi áigečála Ruoŧa bealde ja čuovvu eanaš sámi lágidemiid ja dáhpáhusaid Ruoŧas. Áiggi čađa lea leamaš áidna báiki gos sámi siskkáldas ságastallan lea leamaš vejolaš olggobealde Ruoŧa váldoálbmoga mediain. Dán láhkai lea bláđđi háhkan alla árvvu Ruoŧa beali sápmelaččaid gaskka. •• «Samefolket» jahkásaš ruhtadoarjja ii leat hirbmat supmi - dušše 1,3 miljon ruvnnu. Dát doarjja lea leamaš stirdon máŋgga jahkái, iige oba čuvvon dábálaš háddelassáneami. Maŋimuš jagi leage unnon. Dát dáhpáhuvvá seammá áiggi go eará bealit sámi servodagas ovdánit johtilit ja dárbu sámi mediaide lassána. Earret eará lea Sámedikki ásaheapmi ja sámedikkiid oktasaš barggut lasihan dárbbu doaimmalaš sámi mediaide. •• Dán dilis lea váidalahtti sámi álbmoga ektui ja heahpat Ruoŧa stáhta ektui, jos sápmelaččaid uhcánaš mediafálaldagaš headjunivččii. Mii vuordit ahte Sámedikki politihkkárat váldet ášši duođas. Sii fertejit čielgasit gáibidit ahte Ruoŧa stáhta sihkkarastá «Samefolket» leahkima. Dasa lassin fertejit ieža prioriteret ruđa sámi mediaide iežaset vátna ressurssain. •• Ruoŧa Sámediggi lea ieš váldán badjelasas hálddašit ruđa sámi čálalaš mediaide. Sin vuollásaš orgána - Sámi kulturráđđi - lea «Samefolket» váldoruhtadeaddji ja dán ovddasvástádusas eai beasa politihkkárat. •• Norgga Sámediggi lea fas álggahan barggu ráhkadit sámi mediaplána. Mii oaivvildit ahte dát galgá leat davviriikkalaš plána maid galgá ráhkadit ovttasráđiid Ruoŧa ja Suoma sámedikkiiguin. Dán oktavuođas galgá maiddái árvvoštallat «Samefolket» dili. •• «Samefolket» ferte diehttelasat ieš maid ráhčat buoridit ekonomalaš vuođus. Okta vuohki livččii vuovdalit bláđi maiddái Norgga ja Suoma beale sápmelaččaide. Muhto dalle ferte bláđis leat eanet «Buot-Sámi» profiila, juoidá mii livččii vejolaš kulturáššiin ja davviiriikkalaš sámepolitihkas. Ja várra eanet čállosat sámegillii. Torkel Rasmussen ¶
Asbjørn Guttorm lohká Pavela duvllá dadjamiid leat dološ kolonisttaid jurddašanvuohkin. Dat mearridit buot ja guovllu olbmuin ii galgga mihkke jietnadit. Su mielas gal orro, jus dat leš Statskog vuođđojurdda, ahte luondduhálddašanáššit dáppe fertejit sirdojuvvot eará dássái. Das ii leat sáhka ahte gillejitgo ealgabivdit bivdit, muhto daidda ferte láhčit dili, nu ahte ii heađuš bivddu. Asbjørn Guttorm mielas gal Statskog badjelgeahččá, go eai gille eai geahččatge mot buoridit ealgabivdiid beroštumiid. Dan mađe ovddasvástádus gal ferte Statskog:s , go juo hálddaša luondduriggodagaid, iige ovttatmanus áitigoahtit earáide fállat válaid. Dat ii leat rievttes vuohki. Oažžu jurddašit jus máttadáža boahtá ja galgá vuolgit noađđeselggiin mahká Muoidonvárrai bivdui. De livčče somá oaidnit go duolmmada vácci čieža - gávcci miilla ja doppe galga bivdit njeallje - vihtta vahkku, smiehtada Guttorm. Son maid measta imaštallá leago ealgabivdu jurddašuvvon dušše sidjiide geat čohkkájit stuorra ruhtaseahka alde ja suitet bálkáhit helikopteriid doalvut ja viežžat. Dáthan lea juo oalle dábalaš rievssatbivdiid gaskkas. ¶
Váldooassi Ruošša bealde ¶
Doallánjohka lea leamašan hui mearkkašahtti luossajohka mannan jahkečuođi loahpas ja dán jahkečuođi álggus. Sálaš lea leamašan jahkásaččat máŋggaidlot tonnaid. Ruoššat leat fas árvvostallan, ahte dušše Suoma bealde leat jahkásaččat goddán 15 tonna luosa jahkečuođi álggus. Dál Doallánjoga luossanálli eallá dušše ovtta joga veagas. Dat lea Petšajohka, Badje-Doallána buođu vulobealde. ¶
Go luossaveajehat boahttevuođas njidjet riegádanjogas Njuohttejávrái de dat galggašedje dádjadit stuorra buođđoáldása čađa Badje-Doallána buođu lusa. Dat galggašedje maid beassat jávrri olu beahtoguliid meattá. Luossaveajehiid áigot čuovvut radiosáddenbiergasiiguin. Dalle oidnet gos guolit goasge leat ja maiddái sáhttet gávnnahit johtingeainnuid. Dasto áigot maid dutkat luossaveajehiid láhttema buođu bajábealde. Dát lea dehálaš ođđa guollegeainnu plánemis. Oasi veajehiin luitet njuolgga fápmorusttega turbiinatuneallii. Vaikke allodaterohus lea stuoris (62 m) de váldooassi (80 %) orru lihkostuvvamin mannat tunealla čađa. Maiddái stuorat luosaid láhttema áigot dutkat buođu lahkosiin. Muhto prošeavtta álggus čuvvot radioluosaid Lohttujogas lahka Suoma rájá. Dáinna áigot čielggadit, livččiigo vejolaš geavahit buođu badjel sirdojuvvon, vieris johkii gilvojuvvon luosaid luossanáli máhcaheami veahkeheapmai. EU ja Suoma dálá šibitdálkkastannjuolggadusat gildet ealli guliid buktima rájá badjel Ruoššas Supmii, nuba guliid leat luoitán johkii Ruošša bealde lahka Suoma rájá. –Vuosttamušat vuojádit jo Lohttujogas, lohká Erkinaro. ¶
LOAHPAHEAMEN: Nissonat ledje loahpaheamen bivdogeahččaleami. Gurutbealde Anne Jannock Eira, Annveig Nordsletta, Káre Iŋgá Utsi ja su gándá Máhtte Áilu, Rita Solbakken, Gunn Helene Turi, Inger Lise Nordsletta ja ravddamusas Irene Boine. Ragnhild Vassvik Karlstad váilu govas. ¶
Boazoeaiggát oaidna dávja ahte go suoinni dahje eará fuođđara addá bohccui, de bohccot oažžot luhčadávdda. Monica Alteskjær Olsen ii loga goasse vásihan ahte bohccot mat leat árrat láddjejuvvon timoteija borrán, leat ožžon dákkár dávdda. –Lean baicca oaidnan ahte bohccot hui jođánit borragohtet dakkár suoinni, eaige oaččo luhčadávdda nugo sáhttet go borret eará suoidnešlája. Buorre doaivva lea goikaduvvon timoteijai. –Go bohccuid aigu biebmagoahtit, de ferte dan bargagoahtit jo ovdal go bohccot leat bearehaga ruoidnan. Jus beare máŋŋit álga, de sáhttá álkibut oažžot váttisvuođaid nugo mahkáš luhčadávdda, loahpaha Olsen. Suoidni soaittášii leat boazodoalu boahtteáigin, go dál juohke sájes dážat ja earát olggobealde boazodoalu huiket ahte Finnmárkku duottár lea sáttomeahcci. ¶
SÁPMI: Njuorggánlaččat Esa Naapanki ja Kyösti Alaraudanjoki finadeigga skohterin mohki Avvilis geahččamin skohtergilvvuid. Siivu hedjonii moatte beaivvis ja ruoktomátki ii lean šat áibbas álki. –Skohter čuoggasaddagođii jo Avvilis vuolggedettin ja Anárjávri lei ollásit čáhcin. Máđii olggobealde lei nu dibmen ahte fertii vuojašit njuovčča guovdo njálmmi ámas dárbbašan lovttohallat fievrru, muitala Alaraudanjoki Njuorggámis. ¶
Sápmelaš kulturforum ii leat vel virggálaččat vuođđuduvvon, almmolaš vuođđudančoahkkin dollojuvvo easkka ihttin. Vuođđudančoahkkimii leat bovdejuvvon dihto olbmot geat Norgga, Suoma, Ruoŧa ja Ruošša bealde iešguđet láhkai leat mielde ovddideamen sámekultuvrra. Nammalisttas leat sápmelaš beakkánat nu mo Mari Boine, Nils Gaup, Áilo Gaup, Iŋgor Ántte Áilo Gaup ja Liisa Helander. –Mo mii boahtteáiggis galgat ruhtadit doaimmaideamet ii leat vel čielgan, muhto mis leat mállet maid čuovvut, čilge Varsi. ¶
Boazodoallu lea okta ealáhusain mii lea sámi kultuvrra vuođđu. Buohkat diehtit mii dáhpáhuvvá go vuođu rohtte eret. –Stáda geahččala visot sápmelaččaid oažžut vuostálaga, go de lea álkit stivret. Okta ovdamearkan lea báikkit mat gohčoduvvojit oktasašguohtuneatnamin. Guovdageainnu bealde eai leat goasse gávdnon oktasašguohtuneatnamat, eai gávdno dál ge. Boazodoalus leat álo leamaš siskkáldas lágat guohtuneatnamiid ja áigemeriid ektui, báikkit gullet árbevirolaččat iešguđet orohagaide. –Dat leat ain doaimmas, vaikko dáža geazil muhtimat leat bákkuin vajálduhttigoahtán. ¶
Meara temperatuvra Peru rittu olgobealde lea njiedjan golmmain grádain maŋimuš mánu. Áššedovddit ballet «El Nino» molsojuvvo «La Ninan» . ¶
Kanáda ovdabealde ¶
Kanáda lea álgoálbmotpolitihkas ain ovdabealde sápmelaš ássi riikkain. Maŋimuš áiggi Kanáda lea álggahan vuot ođđa ovddidanproseassa maid Kanáda professor Douglas Sanders logaldallamis gohčoda: «Lihtodeapmin, ođasmahttimin ja soabadallamin» . Min Áigi almmuha dás duohko Douglas Sanders logaldallama oasážiid. ¶
GALLEDIT: Mánát bohtet fitnat Sverre Porsanger bájis. Gurot bealde Jan Petter Nedrejord, Kjell Olav Guttorm ja Risten Anne Grønmo, buohkat Kárášjogas eret. ¶
Sverre ássá uhca dáložis gosa lea vurken muittuid ja dávviriid iežas násteeallimis go barggai teáhteris. Son lea hearvás almmái ja geahččala oahpahit mánáide mo teáhteris lea bargat, sihke lávddi alde ja duogábealde. Juohke beaivvi fitnet mánát Sverre luhtte ja sis lea ollu bargamuš teáhterbájis. Vuos galgá ordnet lávddi ja earret eará ohppet mánát man dehálaš lea geavahit čuovgga rivttesláhkai vai ráhkada rivttes mielladili. ¶
Guovža lea lihkkan biejustis ja goddigoahtán bohccuid. Boazovázzit leat oaidnán ja gávdnan guovžža goddon bohccuid Njállaávžžis njeallje miilla oarjjabealde Guovdageainnu. Nubbi guovža lea fas vuhtton Anárjohkleagis Gearretnjárggahasaid ealu siste. Siidu 2 ¶
–Eanemus čalbmáičuohcci lea dikki guovttemielalašvuohta mas Bargiidbellodat čađat lea okto nuppi bealde ja buot eará joavkkut fas ovttas nuppi bealde, ministtar árvvoštallá. –Eará erenoamášvuohta lea, ahte Sámedikkis leat hui máŋggalágan áirasat. Muhtin olbmuin lea allaoahppu ja vásáhusat riikkaidgaskkasaš barggus, nuppit leat fas olbmot geat barget báikkálaččat. Earát leat dán guovtti joavkku gaskka. –Soitet dan dihte áirasiin leat máŋggalágan vuogit lahkonit áššiide, Quseth Haarstad árvala. Son čuovui gaskavahku ja duorastaga Sámedikki go áirasat ságastalle Stuorradikki dieđáhusa nr 41 ja 18 Norgga sámepolitihka birra. –Šattai hui seaguhuvvon ságastallan. Muhtimat hállet riikka dási polithkas earát riikkaidgaskasaš prinsihpain ja earát fas ovddidedje báikkálaš áššiid. –Ná fertege šaddat go olbmot main leat nu máŋggalágan duogášat, oahpu ja beroštumiid dihte ságastallet. Anán dan dušše buorrin go dalle oažžu fárrui ságastallamii máŋggalágan oainnuidge, Queseth Haarstad dadjá. Ministtar lohká maiddái ahte su oainnu mielde orru Sámediggi bures speadjalastimin sámi álbmoga eatnatvuođa. ¶
Ábbona orohaga ovdaolmmoš Nils N. Gaup ja stivralahttu Marit Kristine Hætta eaba mieđa eisege dasa go ráisduoddarasat (36 Cohkolat) lohket sin leat sivalaččan go visot doallovuogit oarjjabealde Oarje-Finnmárkku leat rievdan. ¶
Ábbonat (34 Ábborášša) atnet unohassan ja ártegin go ráisduoddarasat (36 Cohkolat) čuoččuhit ahte dušše okta orohat, ábbonat, leat sivalaččat go visot doallovuogit leat rievdan oarjjabealde Oarje-Finnmárkku. ¶
Álgovuoruin buot joavkkut čuvvo guđet guimmiideaset dássidit. De boahtá musihkkagažaldat. Ii oktage dovdan Marit Elisabeth Hætta Øverli lávlumin Paulus Utsi «Guohtuneana» . Muhto Kárášjohka dovddai Áillohačča ja manai Ohcejoga meattá. Ovdabealde livččii maid orron jos livčče matematihka buorebut máhttán. ¶
Maŋimuš vuorus gažadii prográmmajođiheaddji Liv Inger Somby nuoraid geografias. –Mii ábiid birastahttá Madagaskar sullo? –Namuhehket guokte sullo Indonesias erret go Nuorta-Timor ja Papua New Guinea! Rivttes vástádus lea Indiaáhpi ja Indonesia eará sullot leat ee. Sumatra, Java, Borneo ja Irian Jaya. Sihke Kárájoga ja Ohcejoga nuorat vástidedje bures. Muhto Ohcejohka lei juo ovddabealde ja bisso doppe. ¶
–Eai dalle orron hoteallas. Hotealla gal lei, muhto ii dat han lean eará go riggáide. Dábálaš olbmot dat gal orro oahpásiid luhtte. –Mun muittán oktii min ruovttus. Doppe ledje beassážiid áiggi moaddelot olbmo. Das ii lean go gievkkan ja kámmir ja guokte lovttaža. Eai seaŋggat gal lean buohkaide. Dain ledje ránut, roavggut ja duoljit mielde, ja fertejedje láhtis oađđit. Dat guhte lei lagamus uvssa fertii ovddimusat lihkkat. Eai dat gullon váidaleamen maidege. –Lei oainnat nu ahte go bohte heasttain, de jerre leago heastasadji. Dalle eai jearran ožžo go sii maid orrut. Lei dábálaš áddejupmi ahte go lei heastasadji dalle lei ordnegis ahte sii maid besse stohpui. Dienu lei diet áigi dalle, Nedrejord muittaša. Dalle dovde buohkat buohkaid, dat geat ásse Iešjot siste, dat geat ásse Deanu leagis, ja dat geat ásse Anárjot siste sihke dáža ja suoma bealde ledje dovddus buohkat. Eai dárbbašan jearadit; «gii bat don leat» . Olbmot dovde sin maid geat bohte heasttaiguin Porsáŋggus. ¶
Petter muitala sárdneálbmáid boahtán viiddus guovllus. –Guovtte beale rájá dat bohte deikke. Deanus Leavvájoga rájes bohte deikke sárdnit juovllaid ja beassážiid áiggi. Bohte maiddái Suoma bealde Aráris. Maŋit áiggi lei Deanus Olle Koski. Juhu Niillas lei dulkan. Dat rábmojedje hirbmadit man buorre lei dulkot. Lea vissa Nils Jernsletten áhčči dahje áddjá. –Sárdneálbmát ledje báikkis maiddái dego Biehttár Niillas, Nils Persen Sara. Deanu alde lávejedje boahtit Dálvadasas Ellet-Pier Ovllá ja Elle-Pier Dávvet Suoma bealde. ¶
Kárášjoga mohtorsearvi ii sáhte dáid beassážiid lágidit skohteriid stadioncrossa. Sivvan lea go eai leat nu ollusat bargat dáinna gilvvuin, dieđiha Vidar Solbakken.–Min searvvis leat leamaš váttisvuođat oažžut ođđa vuoddjiid, 1991 ledje mis 17 gilvovuoddji. Álki lea áddet dan, go mis ii leat sadji gos beassat hárjehallat ja geahččalit vuojániid dorvvolaš dilis. Erenoamaš dákkár bánain lea ahte buohkat vudjet seamma guvlui. Dan lassin lea Norgga mohtorsearvi addán čavga njuolggadusaid aiddo justa mo čađahit hárjehallamiid. –Mii leat ohcan mohtoršilju saji jo 16 jagi dassái, ja evttohusat leat leamaš 15 iešguđet báikkis. Dáid molssaeavttuid lea boazodoallu ovtto gomihan. Mu mielas Kárášjoga politihkkárat ballet badjeolbmuin. Politihkkárat hállet gal čáppa sániid skohtervuodjima dorvvolašvuođas, muhto háliidit goitge buohkaid vuodjit luottaid alde gos ii leat heivvolaš geavahit stuorra leavttu, čilge Vidar Solbakken Kárášjoga Mohtorsearvvis. ¶
Sátnejođiheaddji Kjell H. Sæhter mielas lea oahppiid akšuvdna áddemis, ja su mielas lea buorre go oahppit ieža váldet ovddavástádusa iežaset dilis, muhto su mielas ii leat liikká duohta ahte gielda ii vuorut skuvlla. –Skuvla gal lea vuoruhuvvon, muhto mis eai leat doarvái ruđat. Mii eat sáhte olus bargat, nu guhká go eiseválddit eai juollut doarvái ruđaid gielddaide ja dát diehtu berre dalle maiddái mannat sidjiide geain lea ovddasvástádus ruhtajuolludemiide gielddaide, logai sátnejođiheaddji Kjell H. Sæhter oahppiide olggobealde Kárášjoga ráđđeviesu. ¶
Olggobealde Mega -buvdda Kárášjogas leat olbmot čomistan dieđáhusaid lohkat. Buohkat sámástit. Diehtotávvalis leat fas 30 dieđáhusa dárogillii, vihtta sáme- ja dárogillii, okta dušše sámegillii. Dárogiella lea álbmoga čállingiella. ¶
Ollugat leat siige geat leat Kárášjohkii fárren ja moatti jagis oahppan sámegiela. Dattetge leat vel eanet «sisafárrejeaddjit» geat johtilit leat áddešgoahtán sámegiela, muhto eai hállagoahtán. Inger Johanne Revheim (31) lea okta sis. Elošteaddji lea sámegielat, sudno gánddáš Johánas (4) guovttegielat. –In leat dađe eanet ohcan kursafálaldagaide, inge nagat okto lohkat sámegiela. Háliidan oahppat hállat, muhto seammás ii galgga čuohcat menddo sakka mu juohkebeaivválaš eallimii. Mus lea badjel olles virgi oahpaheaddjin ja vel mánná. In nagat kurssa vel vázzit olgobealde bargoáiggis, čilge Revheim. Son lohká iežas dárbbašit intensiiva hállankurssa, mas jorahivččii passiiva giellamáhuid aktiivan. ¶
GUOVDAGEAIDNU: Reinprodukter ferte goitge permiteret bargiideases. Gieskat orui heahti, mii čuožžilii go Norggabealde nohke gávpebohccot, čoavdašuvvon. Dalle áigo viežžat bohccuid Suomas, muhto duollomearit ledje beare badjin. Eiseválddiid vuolidedje de háttit, muhto beare maŋŋit. Direktora, Odd Erling Smuk, cealká ahte boazu lei nohkan Suomas go sii viimmat besse doppe gávppašit. Dál bivdet sii Ruoššas oastit bohccuid, muhtu dál leat ges doppe beare alla duollomearit! Dan dihte lea bargu nohkan dán jahkái njuovahagas, ja 70 bargi fertejit guođđit bargguseaset muhtin áigái. ¶
Ole Henrik Magga lea bajásšaddan moadde miilla olggobealde Guovdageainu gili, smávva meahccebáikkážis mii gohčoduvvo Ávžživuopmin. Doppe sin bearaš ásai gitta 1959 rádjai. Dál lea báiki ávdin. Ole Henrik Magga lohká šaddanbáikkis ja bajásšattadettiin iežas oahpásnuvvan sihke boazo - ja dállodollui. Áidna fievru dan áigge lei heasta ja heargi. Nuorran guđii son ruovttubáikki ja manai oahpu gazzat Mátta - Norgii. Studeanta eallimis searvvai son Oslo Sámi Searvái ja dan oktavuođas son maid searvvai NSR bargguide. ¶
Makkár sadji lei sámi áššiin Stuorradikkis ja guovddášhálddahusas maŋŋil soađi? Nu gohčoduvvon Sámelávdegoddi han ásahuvvui 1956:s, mii de galggai sámiide čielggadit prinsihpalaš gažaldagaid ja konkrehta doaimmaid. Árvalus ovddiduvvui 1959:s ja meannuduvvui Stuorradikkis 1961:s. Lávdegotti evttohus botkii ovdal soađi árjjalaš dáruiduhttinpolitihka áiggi, ja garra vuostehahku lei máŋgga evttohussii. Álkkemus lei oažžut doarjaga evttohusaide mat guoskkahedje sámi guovlluid ekonomalaš ja sosiálalaš ovdáneami, ja muhtun čálgodoaimmaide, nugo stipeandaortnegiidda sámiide. Sosialdemokratia čálgoideologia mielde, galge sámi guovlluin leat olbmot seamma dásis go riikkas muđui. Ođđa guottut maid báidnojuvvo dasa mii riikkaidgaskasaččat geavai, ee. 1948 ON olmmošvuoigatvuođajulggaštus. Oahpahus- ja boazodoallogažaldagaid árrat digaštalle departementtain. Boazodoalloáššiid historjá Eanadoallodepartementtas lei juo áiggis, áigá ovdalgo boazodoallošiehtadus ásahuvvui 1976:s. Dovddus sámepolitihkkárat nugo Hjalmar Pavel ja Martin Danielsen barge doppe. Pavel oassálasttii maid Davviriikkalaš Sámeráđi ásahemiin 50-logus, Davviriikkalaš sámekonferánssa oktavuođas Stockholmmas. Davviriikkalaš Sámeráđđi ásahuvvui 1964, čállingottiin Kárášjogas, ja guovddáš ja guovllu eiseválddiid ráđđeaddi orgánan. Dat bođii Finnmárkku Sámi Ráđi sadjái, nu gohčoduvvon "Fokstad-orgána" . Hans J. Henriksen šattai čállin ja stuorradiggeáirasin Harald Samuelsberg fas Norgga Sámeráđi vuosttas ovdaolmmožin. Dát lei hálddahuslaččat Eanadoallodepartementta vuollásaš. Muhto sierra sámeáššiid kantuvra departementtas? Eanadoallodepartementta barggai sámeáššiid ovddideamen. 1970-logu álggus ledje sámi searvvit ásahuvvon ja sajáiduvvon. Dat ledje doaimmalaččat ee. go sáddejedje resolušuvnnaid ja cealkámušaid departementii. Hui stuorra jáhkku lei dasa ahte politihkka sáhtii ovdánahttit, sihke departementtas ja sámi servviin. Norgga Sámiid Riikkasearvvis (NSR) ledje guovddáš olbmot studeantabirrasis Oslos, Ole Henrik Magga, Aslak Nils Sara ja Leif Dunfjeld ledje buohkat doppe. Sin jáhkku lei ahte sáhtii jođihit ovdáneami ráđđehusas ja departementtas. Vuođđo sámepolitihkalaš oaidnu lei oppalašvuođa deattuheapmi - ahte sámi ealáhus ja kultuvra gullet oktii. Searvvit barge iešguđet lahkananguovllus, vai šattašii oktilaš ja oppalaš sámepolitihkka. Sii beroštedje maid mo guovddášhálddahus meannudii sámi áššiid. Jurdda lei ahte jus livčče sierra oktiiordnenásahus, livččii oppalat virggálaš politihkka. Sámit dáhtto sierra stáhtaráđi? NSR 1969 riikačoahkkimis evttohuvvui sierra sámeáššiid stáhtačálli. Divttasvuotnalaš Mikael Urheim logaldalai dan birra. Son lei ovddalgihtii sádden Borten Ráđđehussii reive ásahit dákkár stáhtaráđđevirggi. Dás galggai leat "ministtar portefølje haga" - sámeáššiid oktiiordnenministtar gii Ráđđehusas lei ovddastuvvon. Dát lea máinnašuvvon 1970- logu Davvi-Norgga prográmmain. Guovddášhálddahusa oktiiordnen lei sihke Borten ja Bratteli ráđđehusaid fáddán. Dát oidnojit Sd. dieđ. nr 108 (1972-73) ja Tillegg til utbyggingsprogrammet for Nord-Norge nr 33 (1973-74) ja 13 (1974-75). Dás lea boazodoallošiehtadusge vuosttas gearddi máinnašuvvon. Sierra stáhtačálli gáibádus ii doahttaluvvon, muhto Bratteli-ráđđehus namadii Ole K. Sara stáhtačállin Eanadoallodepartementii. Su boazodoallofágalaš ja sámepolitihkalaš máhtuin, vuoruhuvvo ná boazodoalloáššit ja sámeáššit. Ja munge bohten departementii 1976-77 jahkemolsašumis. Mat ledje Eanadoallodepartementtas dehálamos barggut, earret boazodoallofágalaš? Barggaidet go oktiiordnemiin? Eanadoallodepartementa barggai duođas oktiiordnenásahussan. Gohčuimet sámi servviid ja fágadepartementtaid čoahkkimiidda. Fágadepartementtat eai datte lean nu viššalat dása searvat, doaivvun sin veaháš eahpidan dása. Eai dáhtton ovttage seaguhit dahje bearráigeahččat sin fágaáššiid. Áigguimet geahccalit seailluhit ja ovddidit sámi kultuvrra. Sámi dulkonbálvalus lea ovdamearkan gieldda sámedoibmii min áiggis. Háliideimmet čohkket sámi doaimmaid bušehttii, ja lunddolaš dalle dakkár áššiid mat eai gullan makkárge departementii, nugo dulkonbálvalus ja sámi áviissaid doarjja. Eanadoallodepartementa ráhkadii 5-jagáš Doaibmaplána guovddáš sámi ássanguovlluide, Davvi-Norgga huksenprográmma oktavuođas. Váldočuoggát ledje ealáhusovdáneamis. Muhto de gártet don ja oktiiordnen Gieldadepartementii? Juo. Álttá-akšuvnna oktavuođas fas geardduhuvvo oktiiordnema gažaldagat, oktan čielggadit sámi vuoigatvuođaid ja sámi kulturgažaldagaid. 1980:s válljejedje eiseválddit sirdit sámeáššiid oktiiordnema Gieldadepartementii, mii ii lean mihtilmas suorgedepartementtaid. Gieldadepartementtas ii lean datte sámeáššiid hálddahus. Mus lei virgeluopmu departementtas, go ledjen Plassjes sámefáldin, go dieđihuvvui ahte Gieldadepartementtas galggai almmuhuvvot virgi. Sámeáššiid byrohoavdavirgi lei dieđusge miellagiddevaš. Ledjen juo ohcan ja ožžon Guovdageainnus doaibmabidjooaivadeaddji virggi, muhto ráđđealmmái Stumo suovai mu maŋidit dan álgima. Sámekantuvra lei vuos hálddahusossodagas. Stáhtačálli Veierød:ain mátkkošteimme Kárášjohkii deaivvadit Norgga Sámeráđiin. Leimme ee. Gáivuonas ja Almmáivákkis. Sihke eiseválddit ja sámi searvvit rahče sámi doaimmain miehtá sámi ássanguovlluin. Das maŋŋil geavai viehka olu. Norgga Sámeráđđi ordnejuvvui ođđasit 1980:s. Fylkkat ja gielddat galge leat eanet mielde sámepolitihkas. Dát geavai ee. go guovddáš sámi gielddat evttohedje ráđđelahtuid. Sámeráđđi galggai vel ieš válljet ovdaolbmos. Aslak Nils Sara lei ovdaolmmožin 1980 rájes. Norgga Sámeráđđai šattai lassin vel Sámi Ovddidanfoanda. Foanddas lei sierra stivra, ja Norgga Sámeráđis galggai leat gozihandoaibma. Dat galge dohkkehit oppalaš njuolggadusaid, meannudit foandda jahkedieđáhusaid ja dása mearkkašumiid ovddidit. Doaibmaguovlu ledje guovddáš sámi gielddat Finnmárkkus. Dát viiddiduvvui vel Divttasvutnii ja Almmáivággái. 1984 rájes viiddiduvvui dát riddoguovlluide ja sámi guovlluide olggobeal Finnmárkku. Oktasaš čállingoddi ásahuvvui, maid Per Edvard Klemetsen jođihii, gii dál jođiha Sámedikki hálddahusa. Mo dáinna lei bargat? Makkár guottut ledje barggus ja ruovttudilis? Olu geavai 1980 cuoŋománu-miessemánu beivviin. Hætta lei grand prix gilvvus "Sáme eatnan" luđiin. Oslo mánát juige gáhtain, ja mun bargen eahkediid. Joavddus ledjen Oslo Sámiid Searvvis mielde. Muhtumat oaivvildedje mu beahttán servviid sámepolitihkas - ahte molson oainnu, dego báiddi, go ledjen departementii álgán. Munnje lei dušše álo diehtit gos álohii ledjen. Álttá-ášši ja nealgudanstreikka oktavuođas, galggai čielggadit sámi vuoigatvuođaid ja sámi kultuvrra. Dát lei buorre bargat ovttas Justisdepartementtain ja Gieldadepartementtain cegget dáid čielggadanlávdegottiid. Ledje positiivva ja berošteaddji guottut departementtas. Muittán iežan jurddašan justa dan ahte bistá son ná guhká - leatgo bistevaš guottut sámegažaldagaide. Veaháš eahpidin dán. Departementtaid ámmátdoaimmahusain lei buorre oktavuohta, muhto dađis nogai beroštupmi. Okta vuosttas oktiiordnenáššiin mainna bargen, lei katekehtavirgi Guovdageainnus. Dás vuoruhii stáhtačállelávdegoddi čielgasit politihkalaččat. Muđui lei hui stuorra erohus das mo gielddat atne mis ávkki. Máŋga gieldda áigo leat dáža gieldan, ja dalle lei daidda váttis minguin váldit oktavuođa. Dát lea okta sivva manne dáhtuimet gielddaid Norgga Sámeráđđai mielde. Sámi Ovddidanfoandda ruhtavejolašvuođat nannejedje dán. Hálddašeamis nannosabbot deattuhuvvui ja ovttaiduvvui dat mii lei sámi. Min kantuvra lei lahka departementta politihkalaš njunušgotti, ja justa nuppi bealde departementaráđi. Hálddahuslaš sadji departementtas ii lean datte nu čielga ášši. Ii heiven ii sisafárren iige hálddahus midjiide. Departementaráđđin fertii Tormod Hermansen beroštisgoahtit sámeáššiin, ja oruime bures heivemin oktii. Regnor Solbakk bođii Guovdageainnus ja álggii min lusa 1980 geasi. Mo lea fas ruovttoluotta jurddašit? Stuorámus erohus lea gal ahte buot sámepolitihkalaš doaibma lea desentraliserejuvvon. Dál lea sámi doaibma máŋgga smávva báikegilážiin, maid eai departementtat eaige searvvit sáhte stivret. Dát čájeha ahte stuorra oasi sámemáilmmis lea nagodan oažžut doaibmat. Girjáivuohta lea ihtán, ja sámekultuvra oidno áibbas earáláhkai go ovdal livččii sáhttán jurddašit. Dát lea mu mielas eanet guovddáš guovddášlaš barggu váikkuhus ja joatkka mii ee. sámi váldoservviid áigumuš lei. Mu mielas ii livčče nealgudanstreikage leat veadjemeahttun, jus ii livčče sámeáššiin guovddáš bargu, vaikko streika iešalddes lei fáhkka dahku. Mii dáhpáhuvai ovdal dán servviid beales, lei eaktun - muđui ii lean jurdda oppa šaddatge! Bargen departementtas gelddolaš áiggis - hui miellagiddevaš bargu gos bessen maid jurdagiiddán ollašuhttit. Fárret Guovdageidnui lei dihtomielalaš árvoválljen, mii ee. guoskkai birrasii ja mánáid bajásšaddamii. Dien láhkai šattai dát munnje buorre soahpamuš gaskal Oslo ja "Sámeeatnama" . ¶
Loahpas Boknakaran lávlo ja hupme dan ovttasbarggu birra mii lea leamaš Norgga ja Ruošša gaskkas, ja muittuhedje ahte dáppe maid lea leamašan garra dilli, ja ahte máŋggas Norgga bealde sihkkarit livčče jápmán jos eai livčče Ruoššas ožžon jáffuid. Min vuorru lea várra sin veahkehit dál, go doppe lea nu heajos dilli? ¶
Sámiid Álbmotlihttu riidala vuollarehkegiid alde ¶
Sámi valáštallanlihttu deavdá 50 jagi dán jagi. Ruoŧabealde (SVL-R) lea plánemin Sámi spábbačikčiid riikkajoavkku čiekčat ovtta čiekčama dán oktavuođas. Čiekčamat galget leat Stockholma spábbačiekčangiettis, borgemánu 8. dahje 9. beaivve. Dalle leat doppe davviriikkalaš sámemeašttirgilvvut ee. njoarosteamis ja viehkamis. ¶
Kárášjogas ledje 1996 geasi «riikkačiekčamat» gaskal Ruoŧa ja Norgga sámiid. Čiekčamat ledje Sámi cupa oktavuođas. Dalle bođiige jurdda álggahit fas sámi riikkajoavkku spábbačiekčamis. Gii dáinna áššiin lea bargáme, lea Håkan Kourak (36), eret Johkamohkis Ruoŧa bealde. –1996 geasset buollái jurdda, ja dál leat (SVL-R) veahá plánen. –Mus lea leamaš ovddasvástádus bargat áššiin. Dán vahkkoloahpa galgá Sámi valáštallanlihtus leat čoahkkin Muonás Suoma bealde dán birra. Doppe mearriduvvo mii galgá dáhpáhuvvat, šaddágo Sámi spábbačiekčan riikkajoavku duohtan, muitala Kourak. ¶
Odne čájeha norggameašttir Geir Jøran Sara ođđa skohteris Guovdageainnu márkanis. Álggos lea olggobealde Samvirkelaga ja máŋŋil gaskabeaivve sirdá olggobeallái Statoila. «Team Sara» ovdanbuktá iežaset ja sin ruhtadeaddjiid. Ruhtadeaddjit vuvdet dan oktavuođas iežaset gálvvuid hálbbibui. ¶
Ovtta čielga ovdamearkka sáhttá viežžat Sd. proposišuvnnas nr. 1 (1992-93), Stáhtabušeahta kapihttal 503, Sámediggi, mas 59. siiddus čuožžu ná: "Ráđđehusa mihttomearrin lea ahte Sámediggi hálde eanaš stáhtalaš doarjagiid sámi ulbmiliidda." 1994:s čujuhuvvui vuosttas geardde ahte juolludus oktiibuot sámi ulbmiliidda lea sullii 340 miljovnna kruvnnu. Seamma láhkái čujuhuvvo 1995:s, 1996:s ja 1997:s ge. Maŋimuš čujuhusa vuođđun lea ahte juolludus dál lea 380 miljovnna kruvnnu. Mii leat váttis, lea go nu uhccán čilgejuvvo makkár ruđat dat leat, man ollu dat leat lassánan, ja dávistago dát ovdaneapmái maid Sámediggi háliida. Dasto lea čujuhus Ráđđehusa bajábealde namahuvvon mihttomearrái láhppon. Daddjo dattetge sihke bušeahtta proposišuvnnas ja Stuorradiggedieđáhusas nr. 41, ahte mihttomearrin lea láhčit dilálašvuođaid dasa vai: "...sámi álbmot ieš sáhttá ovddidit ja nannet iežas kultuvrra, giela, servodaga ja ealáhusaid ollislaš stáhtalaš sámepolitihka ektui." Sd.prp.nr. 1 Gielda ja bargodepartemeanta (1997-98) ¶
«Sámediggi áigu 1998:s lasihit áššemeannudankapasitehta dikki váldohálddahusas Sámi riddo- ja vuotnaguovlluid doaibmaplána čuovvoleami várás ja barggu nannemii guolástusa ja eanadoalu oktavuođas obalaččat. Dát virgi čatná maiddái vuordimis Sámi ealáhusráđi áŋgiruššamiid ealáhusa bealde lagabuidda politihkalaš doaimma sámediggevuogádagas. Muđui áigu Sámediggi 1998:s meannudit sámi guolástusáššiid Guolástusdepartemeantta árvalusa oktavuođas sámi guolástuslávdegottis.» ¶
–Livččii hui miellagiddevaš ja somás bargun leat sámi spábbačiekčama riikkajoavkku hárjeheaddjin, jus livččii albma organisašuvdna duogábealde mii doaibma bures. –Jus leš dainna lágiin ahte moattis galget bargat, de šaddá beare ollu bargu, oaivvilda Mienna. ¶
Ole Isak Mienna lea maid ovttaoaivilis Håkan Kourakain, ahte dál leat ollu buorit čiekčit geat čikčet alla dásis. –Dieđán máŋga čiekči romssa joavkkus Norggas. Dáppe Ruoŧa bealde leat Ubmi joavkkus buorit čiekčit. Riikkajoavku gal soaitašii šaddat buorre, lohká Ole Isak Mienna. ¶
•• Ruoŧa Sámedikki siskkáldas riiddut joatkašuvvet, ja sihke Sámediggi, dan áirasat ja Ruoŧa beale sámi álbmot lea vuot ain gártan buohkaide boagustahkan. Dán vuoro ii lean maŋŋebárgga álgán dievasčoahkkin bistán eambbo go guokte diimmu ovdalgo opposišuvnbeali 15 áirasa čuskejedje olggos čoahkkinlanjas. Čoahkkinastit báhce vel eanetlogubeali 16 áirasa. •• Midjiide, geat eat leat leamaš dien čoahkkimis dahje geat eat leat nu oahppásat Ruoŧa beale sámi servodahkii, lea váttis áddet riidduid. Mii dušše vuohttit dan mii muitaluvvo dáid čoahkkimiin ja geahččalat dan vuođul alccemet ráhkadit juogalágan gova das mii duođai dáhpáhuvvá Ruoŧa beale sámiid alimus álbmotválljen orgánas. Liikká lea midjiide, dan golbma eará riikka sámiide, maid unohas gullat ahte min oappát ja vieljat Ruoŧa bealde eai nákce soabalaččat bargat demokráhtalaččat válljejuvvon ásahusas. •• Sámedikki friddjaáirras, Nils Valkeapää geažidii gal ievttá NRK Sámi Radio «Buorre iđit Sápmi» -sáddagis, ahte Ruoŧa Sámediggi lea boastut organiserejuvvon. Su mielas Sámediggi lea válljen organiserejuvvot Ruoŧa málle mielde, dan sadjái go geahččalit gávnnahit eambbo sámi organiserenvuogi. Valkeapää mielas Ruoŧa Sámediggi lea njuolgut kopiija Ruoŧa hálddašanvuogis. Dat sáhttá Min Áiggi mielas leat rivttes árvvoštallan. •• Jus oktageardánit geahččá mo davviriikkalaš Sámedikkit leat organiserejuvvon, de sáhttá dadjat ahte Norgga ja Ruoŧa Sámedikkit leat válljen čuovvut árbevirolaš davviriikkalaš organiserenmálle. Áirasat válljejuvvojit bellodagaid bokte diggái. Suoma Sámediggi lea fas bealistis válljen čuovvut eambbo sápmelaš organiserema. Juohke áirras lea persovnnalaččat válljejuvvon Sámediggái, ja son ii ovddas earágo iežas doppe. •• Soaitá leat nu, ahte Ruoŧa Sámediggái heivešii buorebut sullalágan organiseren go dat mii lea Suoma bealde. Ruoŧa sápmelaččat orrot bieđgguid. Ollugat orrot diehttelasat stuorát čoahkkebáikkiin dahje gávpogiin, muhto stuorra oassi orru fas smávva giliin mat leat guhkkin eret lagamus čoahkkebáikkis. Dáid giliin lea dávjá boazodoalus ja eará luondduealáhusain guovddáš sadji. •• Dálá vuogádagas lea ovttaskas sámediggeáirras Ruoŧas čielgasit geatnegahtton iežas bellodaga bealis. Muhto máŋga dáid bellodagain ii leat vel nu čielga profiila, ja danne várra bellodaga siskkobealdege eai vuos dieđe mat sin servodatlaš mihttomearit ja áigomušat leat. Oppalaš jurddašeapmi sámeáššiin váilu, sierranas giliberoštumit dahje ealáhusberoštumit šaddet dávjá deháleappot. Áirasat soitet olu friddjaset sáhttit bargat, jus eai šat leat bellodatčanastagat... ¶
RÁISA: Disdatiđida vuojahalai ealga Návuonbađas. Ealga ruohtastii meahccái, ja geahččale dan ohcat. Eai leat vel gávdnan ealgga. Biila billahuvai veaha, biilla láset ja njunni cuovkane. Biilavuoddji ii roasmmahuvvan veaháge. Dál leat ollu ealggát luottaid alde gaskal Stuoragietti ja Návuona, muitala leansmánnibálvá Stig Rasmussen. Diein guovlluin fertejit leat hui várrogasat go vudjet biillain, vai eai oaččo ealgga ovdastullui. ¶
Sámediggi atná dehálažžan, ahte várrejuvvojit ekonomalaš resurssat prošektii ja davviriikkalaš giellabarggu boahttevaš bissovaš čovdosii vai dat sáhttá doaibmat eavttuid mielde. Sámediggi lea jagi 1999 bušeahta meannudeami oktavuođas evttohan ahte várrejuvvo 2,5 miljon ruvnnu sámi giellalávdegotti boahttevaš organiseremii/Davviriikkalaš giellabargui, giellaiskkadeapmái, dulkageahččalan- ja autorisašuvdnaortnegii, tearpmaid ovddideapmái, ja gielladoaimmaide olggobealde Sámelága giellanjuolggadusaid hálddašanguovllu. ¶
Duorastatiđida vuoddjái Márjjá-Niillas ealus birra. –Ollejin Skuordnjabohtu lahka, go oidnen ahte dál lea goaskin vuot goddán miesi ja lei dan borrame. Skuordnjabohttu lea lahka Romssa fylkká ráji, ollu miillaid oarjjabealde Guovdageainnu. Goaskin girdilii, ja dihten ahte go lea borran, dat ii girdde nu guhkás. Girddii vuovdái ja seaivvui murrii. Mun njáhken lagábui, ja go ledjen sullii 150 mehtara eret, de báhčen. Goaskin gal rávggai ovttatmanos. In dárbbašan earágo ovtta skuohta. Mu mielas orro goaskin oalle boaris, orro stuorátgo maid diibma báhčen, muitala Márjjá-Niillas, Nils Siri. ¶
Lea eahpesihkkar beasságo Márjjá-Nillas ieš cokkahit goaskima. Dan son ohcat. Henrik Eira bargá meahccebálvalusas. –Manná vuoruhanlisttu mielde. Skuvllat ja ásahusat mannet ovddabealde ovttaskas olbmuid. Goaskin maid Niillas diibmá báži, oaččui Romssa musea. Lea vuos eahpesihkkar gii dán jagáš goaskima oažžu. Soaita Niillas ieš, ii dan dieđe vuos, lohká Eira. Márjjá-Niillas lohká galgat ohcat lobi. –Min orohat oaččui báhčinlobi geatkái, ja mun báhčen. Orohat ozai ja oaččui lobi coggat geatki. Geatki lea dál ovtta orohatolbmo luhtte. Goaskin heivešii vuorkái, lohká Siri. ¶
Jørn Tore beaivi ii álgán dego son ieš lei jurddašan. Vuosttas vuolgagis bázahalai. Sivvan dasa fertii leat menddo hoahppu. Oktii earráneigga soai fievrruinis, muhto jotkkiiga soabalaččat goitge lohppii. Vuolgaga boađus lei čihččet sadji. Nuppi vuolgagii ledje divvut bonjadan skohtera ođđa oskui, ja buorre vuodjin buvttii nuppi saji, dás lei maid lihkku. Guokte ruoŧŧelačča ovdabealde gopmáneigga ja son beasai livkkehit meattá. Ovdal goalmmát vuolgaga ledje čuoggát nu seamma dásis, ahte vuoiti ii lean vel mearreduvvon ja vejolašvuođat guolmmát sadjái ledje oalle máŋgasiin. Dalán álggus bázii Jørn Tore maŋimuččaid searvái ja beaivi orui sus geahččiid mielas billahuvvan. Muhto dalle go guovtti rieggá távval iđistii, de lei son vuodján iežas gitta njealje buoremusaid searvái ja go ruvttoleavga fáippastuvvui, de lei son goalmmádin ja álggii garra rehkenastin. ¶
Ođđa searvegotteráđđi ii áiggo ovttastallat girkolaš áššiin Hålogalándda bismmain, Ola Steinholttain, eai ge dohkket su iežaset vuoiŋŋalaš bagadallin. Orro sis jurdda oažžut sierra ortnega Guovdageainnu girkui ja searvegoddái siskkobealde stádagirku. Dát šattašii dohkketmeahttun dilli. Ola Berg Lyngmo lea diibmá juo válljen Børre Knudsena iežas bagadallin, ja vuhtto ahte Guovdageainnu ođđa searvegodderáđđičuovvola su! Nu go media muitala, de ii áiggu Ola Berg Lyngmo ii ge searvegodderáđđi deaivvadit Hålogalandda bismmain go son boahtá Guovdageidnui. Eai buohkain Guovdageainnu searvegottis leat seamma oaivilat go Ola Berg Lyngmos ja searvegodderáđis. Girku galggašii olles searvegoddái, ii ge dušše muhtimiidda! Áššu váldodoaimmaheaddji, Håkon Isak Vars čállá Áššus 21.01.1998 earret eará ahte jus Hålogalandda bisma lea jierbmái, de son dohkkeha ahte Ola Berg Lyngmo ja otná searvegodderáđđi hálidit eará vuoiŋŋalaš bagadalli. De nogašii riidu mii čuohcá fas olles Guovdageainnu servodahkii. Nogašii nággu ja riidu ja searveogddi ráfaiduvvošii. Mun imaštalan go Håkon Isak Vars gii lea váldodoaimmaheaddji, lea nu ovttačalmmat! Dien virggis galggašii son guorahallat buot beliid áššis. Amma de livččii fuomášan ahte girkoášši Guovdageainnus ii leat nu ovttageardán go son jáhká. Jus Ola Berg Lyngmo ja su miel` čuovvot ožžot almmolaš lobi geavahit Børre Knudsena bagadeaddjin siskobealde stádagirku, de easkka buollášii riidu! Edel Hætta Eriksen ¶
Riidu prinsihpaid alde ¶
DEANULEAHKI: Dán mánu 17. beaivvi ožžot Deanuleagi ássit vejolašvuođa deaivvadit Olgoministeriija ja Eatnan- ja meahccedoalloministeriija ovddasteaddjiid. Sii leat boahtimin Ohcejohkii oahpásmuvvat Deanu čázádaga guolástanmállii, buvttadatguovlluid viidodagaide ja Suoma ráđđadallanulbmiliidda ovdalgo Suoma ja Norga dárkkistišgohtet Deanu guolastannjuolggadusaid vuordimis álgočavčča. –Dán oktavuođas áigot deaivvadit guovllu olbmuiguin Ohcejoga skuvlaguovddážis, dieđiha Ohcejoga gielda. Báikeolbmuid lassin leat bovden vel Meahcceráđđehusa, Lappi leanaráđđáhusa, Lappi TE-guovddáža, Deanu guolledutkanásahusa (RKTL), Sámedikki, guolástangottiid ja fitnodagaid ovddasteaddjiid. Suoma eiseválddit leat miessemánus ovdanbuktán Norgga eiseválddiide ávžžuhusa ráđđádallagoahtit Deanu guolástusnjuolggadusain.–Dál orru leamen nu ahte Norgga bealde leat válbmasat ráđđádallagoahtit álgočavčča, diehtá Ohcejoga gielda. ¶
Soai luoitileigga Liidnebeahcenguoikka vuolde, vulobealde Jergula guđa áigge eahkedis. Soai dorgiiga vulosguvlui. Dalle ledje leamaš guhkilmas goikkádagat, muhto ovddit beivviid arvvii oalle ollu ja jogat dulve veaháš. Soai luittiiga vulosguvlui ja leigga goddán moadde ditti. Sáđejotnjálmmis dohppii stuorát luossa. Diibmu lei kvártta badjel logi. Seammás oinniiga, ahte lea stuorebuš guolli. Diđiiga ahte dál ferte oaivvi doallat galmmasiin vuoi manná bures. ¶
Oassálastit áigot gilvvohallat guovtti beaivvis meahcceviehkamis ja njoarosteamis guovdo Ruoŧa oaivegávpoga. Johannes Vestly lohká iežas gullan ahte Norgga bealde leat hárjehaddan asfálttas viehkat daningo gilvvut leat gávpogis, muhto muitala mojunjálmmiid ahte viehkemat leat vuovddis Stocholma Stadiona lahkosis. Vuolgga ja moalla leat fas stadionguovllus. Leat sihke individuála gilvvut ja sáttaviehkan njoarostemiin. Olles hommá rahppo álggahandoaluin stadionas dalá maŋŋágo Sápmi lea čiekčan Esteeatnama vuostá. ¶
Gilvvuid 420 oassálastis eatnašat leatge Ruoŧa beale čearuin ja sámiid servviin. Muhto maiddái birrasiid 50:s leat boahtimin Norgga bealde, Kárášjogas, Deanus ja Guovdageainus ja moattis fas Suoma bealde Ohcejogas. –Lea hirbmat guhkes mátki Davvi-Norggas ja Davvi-Suomas Stokholmii. –Dieđusge lea, ja Davvi-Ruoŧas maiddái. Muhto Stockholmas leat vel nu ollu eará fálaldagat. Ollugat háliidit Stocholmii, vástida gilvočálli ja Vestly eamit Carola Magnusson. Son maid lohká meašttirvuođa lea buorrin vejolašvuohtan čájehit ahte Stockholm Sámiid Searvi gávdno ja oidnosii dahkat sápmelaččaid Ruoŧas. –Lea álkit giddet mediaide fuomášumi go lea Stockholmas. Ruoŧa TV-4 áigu sáddet juohke beaivvi gilvvuin ja eará dáhpáhusain. Dát ii livčče dáhpáhuvvan jos Sámi meašttirvuohta livččii uhca gilážis, lohká Johannes Vestly. ¶
Min Áigi lei kronihkačállosistis čakčamánu 18. beaivve čállán maiddái Sápmelaš Š-bláđi birra. Mun in áiggo váldit dađe eanet beali čállosa dássái, muhto hálidan njulget muhtin amas jurdagiid ja buktit maiddái muhtin prinsihpalaš beliid bláđi ulbmiliid ja áigumušaid birra. Sápmelaš-bláđđi jearahalai dá muhtin jahki dássái 250 Suoma sápmelaččas oaiviliid sápmelaš-bláđi birra. Jearahallojuvvon lohkkit orro atnimin dehálažžan movttáskahttit olbmuid lohkat. Oaiveáššin ii orron leamen dat almmuhuvvogo bláđđi Ohcejogas, Anáris dahje man nu eará sajis. Mu mielas Sápmelaš dainna vánes ressurssain lea bures deavdán ja deavdá dálge kultur-bláđi mihttomeriid. Bláđis leat čállosat kultuvrra sierra surggiin, lohkosat sihke mánáide, rávvásiidda ja vuorrasiidda. Mun lean leamaš Sápmelaš-bláđi duvttaovttastusas mielde dan vuođđudeami rájes ja dál doaimman čállin ja doaimmaheaddjin. Stivra lea maid mu nammadan oaivedoaimmaheaddjin. Stivra lea leamašan dán áigodagas oaidnu ahte bláđi galget beassat ráhkadit buot sápmelaččat geat fal veahášge háliidit. Sápmelaččas leage dál veahkkebargit miehtá sámi guovllu ja vel olggobealde sámi guovllu ášši sápmelaččat veahkehit bláđi doaimmmaheamis. Sápmelaččas leat čállit máŋggaláganat ja máŋggaáhkásaččat. Sápmelažžii čállit speadjalastet dánu iešalddes obba Suoma beale sámi álbmoga. Sápmelaš-bláđđi suovvá čállit juohke ovtta iežaset stiillain ja suopmaniin, mii riggodahttáge mu mielas oba sámi diehtojuohkin servodaga. Ieš alddes sáhttá dadjat, ahte hui stuorra sámi olmmošjoavku ráhkada Sápmelačča. Duvttaovttastusas lea stivrras bokte ovddasvástádus bláđi olggosaddimis ja sisdoalus. Dán ovddasvástádusa juogáda maid oaivedoaimmaheaddji. Buot stivrra lahtut ásset sierra guovlluin Sámis. Oaivedoaimmaheaddji ii goit vástit okto bláđi sisdoalus. Lea čielga ášši ahte soames berre koordineret bláđi čállosiid ja dán dahká oaivedoaimmaheaddji. Dálá teknologiija ja diehtosirdináigge lea okta ja seamma, gos oaivedoaimmaheaddji ássá ja dahká iežas barggu jos sus leažžá buorit oktavuođat sápmelaš veahkkebargiide ja álbmogii. Sápmelaš lea geahččalan doalahit iežas áigečálan iige gilvalit beaiveáviissaiguin. Aslak Niihtovuohppi lea duođaid Suoma Sámediggi kulturlávdegotti sátnejođiheaddji. Muhto eastalažžan son ii leat leamaš mielde mearridideamen galgágo Sápmelaš -bláđđi oažžut doarjaga vai ii Sámediggi kulturmearreruđain. Muhto dan sádjai kulturlávdegoddi lea dahkan evttohusaid ahte sámi dieđiheapmi viiddiduvvošii ja čiekŋuduvvošii. Sápmelaš-bláđi besset dál buot Suoma sápmelaččat návddašit nuvttá. Sámidiggi lea ieš mearridan Sápmelačča meroštallama bokte ahte sámegiella lea sámiid kulturiešráđđema vuođđogáibádus ja Sápmelaš-bláđđi iežas olggosaddima bokte geahččala ollašuhttit dán gáibádusa návccaidis mielde. Sámidikki kulturlávdegoddi lea dán rádjai dáhkidan Sápmelačča olggosaddima smávva ruhtajuolludemiin. Ná mii leat sáhttán min vašuheaddji láttániidda čájehit ahte mii duođas hálidat ovddidit sámegielat sámiservodaga. Mu mielas lea buorre ášši dat ahte Sámidiggi lea dáhkidan ahte Suoma bealde almmustuvvá sámegielat bláđđi, dat lea duođaštus láttániidda, ahte mii ieš alddes atnit sámegiela árvvus. Sápmelaš-bláđi lohkkiid jearahallama oktavuođas lea báhcán dovdu ahte eatnasat Suoma sápmelaččain háliidit sámegiela eallit ja maiddái lohkat Sápmelaš-bláđi Muhtin sátni vel etihka birra. Roavvenjárggas dollui čakčamánu 16.-18. beaivve ng. media seminára, gos okta indiána muitalii smávva servodaga bargguid birra, ahte go servodagas leat áššedovdit ja bargit unnán, de dákkár olbmot geainna lea diehtu ja máhttu gártet bargat áššiid ollášuhttima várás buotlágan bargguid. Unna servodaga olmmoš gii berošta iežas servodagas ferte ná bargat duođainge buotlágan bargguid; leat journalistan, leat politihkkárin ja birgenlági dihte maiddái áššemeannudeaddjin. Muhto bláđi oaivedoaimmaheaddjin lean čielgasit sirren daid doaimmaid. Mu áigge lea leamaš juohke ovttas vejolaš buktit oainnuideaset Sápmelažžii. Sápmelaš-bláđđi ii leat dan várás ahte dat galgá duolbmat dákkár olbmuid geainna eai leat seamma oaivilat go muhtin njunusolbmuin, muhto dan várás ahte sámegiella oidno ja eallá sámiservodagas ja juohke sápmelačča ruovttus. Mu mielas lea buorre go dán ášši birra ságastallojuvvo. Rabas demokráhtalaš servodat gábida dán. Doaivvu mielde mii oahppat iešguđet bealde bargat ovttas ja váldit kritihka vuostá. Jouni Kitti ¶
Guovdageaidnu álggii čiekčama hui bures, muhto likká dáhpáhuvai eanaš gasku čievččahaga. Go vuosttaš vuoru ledje čiekčan badjelas logi minuvtta, de oaččui Guovdageainnu čiekči Per Oddvar Holmen spáppá gurut ravdii. Son beasai mannat áibbas okto gurut ravdda ja beare čievččastit mollii. Girkonjárgga moallaálbmas ii lean ii doaivva ge olahit dan spáppa. Dasto álge girkonjárgalaččat deaddit garrasit. Guovdageaidnu gesii lága maŋos ja gaskohagaid doaimmai suodjalus bures, muhto dađi bahábuid beasai girkonjárgalaš Arnfinn Mentijærvi boahtet ala leahtun gasku čievččahaga spábbain ja nahkehii Guovdageainnu mollii veahá olggobealde 16 mehtersázu, go ledje čiekčan vuostaš vuoru sulli 20 minuvtta. ¶
Ovttain moalain vuoittubealde ¶
Muhto de morihedje lunttat ja álge deaddit Girkonjárgga garrasit. Ovtta manus šaddet girkonjárgalaččat geassadit maŋos. Dalle haksui Guovdageainnu nubbe moalla oalle bures. Áibbas loahpageahčen vuoru ledje lunttain buorit moallavejolašvuođat. Dalle dáhpáhuvvui buot Girkonjárgga čievččahaga bealde. Okta garra skuohta lei lunttain, maid buorre Girkonjárgga moallaalmmái juo olahii suorbmagežiin hoigadit čiehkačievččasteapmái. Das ii boahtán maŋŋel ii mihkege. Vuosttaš vuorru nogai ahte girkonjárgalaččat ledje vuoittubealde ovttain moalain. ¶
Manchester Unitedas lea sierra musea Old Traffordas. Museii lea čohkkejuvvon dieđut ja govat Uniteda birra, pokálat ja biergasat mat leat gullan dovddus čiekčiide. Dat addá buori vejolašvuođa buohkaide dovddiidit ja čuovvut Uniteda historjjá dan rájes go vuođđuduvvui 1878:s gittá otnážii. Dát dieđut leat ge dehálaččat go galgá fuobmát mii Manchester Uniteda dahká bivnnumus joavkun máilmmes. Moai gal ean beassan fitnat museas, danin go justa dalle ledje fárreheamen musea stuorát lanjaide. Ean beassan čikčiid molssodanlatnjii eange sin bárii. Beaivvi ovdal čiekčamiid fertejedje bassat sihke molssodanlanja ja bára, ja de gal ii oktage beasa dien lanjain fitnat. Fertiime duhtat čiekčanšiljus fitnat. Doppe beasaime juobe «reservebeaŋkkas» čohkohallat. Old Trafforda váktalanjas ledje seainni dievva Tv apparáhtat ja dáppe sáhttá filbmet juohke áidna čiekči sihke siste ja olggobealde stadiona. Dáppe sáhttá fuobmát jus oktage viggá makkárge stuimmiid ráhkadit. Dál leage oalle guhkes áigi go maŋemuš ledje makkárge stuimmit dáppe. Nuppi beaivvi besse ge Wimbledona supportárat nu ráfis váccašit United supportáriid searvvis. ¶
Kirsten ja Signe olggobealde Norgga mearragirku gos beasaiga Norgga juoruid lohkat. ¶
–Spábba finadii olggobealde ¶
«Tragikomedias» ii gávdnon loahppa. Máze beasai 4. divišuvdnii go Mikkel Per Bongo nivkalii spáppa mollii lassiáiggis. Lasse Sørnes, Náivuona joavkkus, ii beasa čiekčat guđa mánnui go cielahii duopmára Leif Henry Hætta go ii oaidnán ahte spábba finadii olggobealde. Nils Jørgen Utsi válddii čiehkačievččesteame mas bođii moalla, ja dál Utsi dovddasta ahte spábba finadii olggobealde ovdal ollii Bonggo lusa! ¶
Lei muhtin fiinna čakčabeaivi, dáhton 14.9.97, go Náivuotna ja Máze deaivvadeigga Máze spábbačiekčanšiljus. Čiekčan galggái mearridit goabbá beassá njealját divišuvdnii. Náivuotna lei ovddemusas leamaš ráidočiekčamin miehtá geasi, muhto beaivvi ovdal lei Máze dearpan Sállana nu ahte joavku lei dál ovddabealde buoret moallaerehusain. Náivuonas lei bággu vuoitit. Orui manname Náivuona guvlui, go ledje ovddabealde 2-0 go lei vel vihtta minuvtta vel. Máze oaččui ráŋggáštusčievčesteami, maid Nils Jørgen Utsi bážii mollii. Go lei mannan guokte minuvtta lassiáiggis, oaččui Máze čiehkačievččesteami. Nils Jørgen Utsi válddii dan. Son sáddii spáppa moala ovddabeallái, ja doppe beasai Mikkel Per Bongo nivkalit spáppa mollii. Náivuona čiekčit vuostálasteje mearrádusa ja lohke spábba finadii olggobealde sázu. Ii dát ábuhan. Duopmár Leif Henry Hætta dubmii moala ja Máze beasai 4. divišuvdnii. Maŋŋil čiekčama fertii Leif Henry Hætta gierdat garra rásistalaš ciellama Náivuona čiekčis Lasse Sørnesas. ¶
Dál lea duohtavuohta boahtán ovdan, ja dat čájeha ahte Náivuona čiekčiin lei riekta go vuostálasteje mearrádusa. Nils Jørgen Utsi čilge ná mii su mielas dáhpáhuvai go válddii čiehkačievččesteami. –Oaččuimet čiehkačievččeasteami lassiáiggis. Dihten ahte dá lea min máŋemus vejolašvuohta báhčit moala. Oidnen ahte visot min joavku manai Náivuona moala ovddabeallai. Jurdilin ahte lokten maŋit stolpui, go doppe láve Nils Issát gii lea buorre oivviin. Čievččestin, muhto spábba orui finadeamen olggobealde sázu ovdal manai moala ovddabeallai. Garrustin ja vázzájin ruovttoluotta iežamet moala guvlui, go doivon ahte dál gearggaimet. Fáhkkestaga šattái issoras riedja ja ávvudeapme. In ipmirdan mii dáhpáhuvai, muhto fuomašin ahte min olbmát ávvudit ja spábba lei moalas. Viehkalin Nils Issáha lusa, go jurdilin ahte son dat nivkali mollii ja njuikimet máŋggas su ala. Lea leamaš veahá váivi maŋŋil, go doaivvon ahte spábba finadii olggobealde. Ii leat mun gii dubmen, dat leat duopmárat, muitala Nils Jørgen. ¶
–Suoma bealde lea álo el-rávnnji huksema várás biddjon skáhpe rivttes sadjái, rivttes allodahkii ja lea lohkas. Dáppe lea sikringskáhpe dávjá slivgejuvvon eatnamii go boahtit huksegoahtit dálu. Lean maid gávdnan boalttuid sikringaid sajis. –Lihkus ii leat šat buolaš. Dalle olu eanet livččii sáhttit billašuvvat. Čáhci livččii galbmon, ja huksenávdnasat dego málla, liibma ja fugeskumma livčče billašuvvan. Dákkáriid livččii dálu eaiggát ieš gártán máksit. El-rávnnji buvttadeaddji ii buhtat maidege, Paltto lohká. Min Áigi ii ožžon Luostejok Kraftlag ikte ságaide. ¶
Kommunisma áigges čohkkejuvvojedje birrasa sámit Jonái gos sii biddjojedje bargat sovhoosa eanadoalus. 20 jagi dassái njuvve ruoššat buot bohccuid go dat ii addán ruđaid ruoššaid jurdagiid mielde. Kápitalisma bođii, muhto olbmuide šaddai eallin hui lossagin go sis ii lean bargu. Dalle fuomášuvvui, ahte bohccuid mielde váldojuvvui sis buot, muhto bargu ii das gal šaddan, ja sámit báhce vázzit dego beatnagat. Sovhoosa nogai, ja Kovdora hálddáhus dohpii Falewitcha jurdaga addit sovhoosa sutnje vai das ráhkaduvvošii skuvla ja seammás livčče maid bargu ja oahppu olbmuide. Kovdora hálddáhus geahččai dán leamin buorre jurddan. Idea biddjojuvvui fárrui DAS prográmmii ja ná besse sii geavahit Moskovas addon riikkaidgaskasaš ovttasbargui oaivvilduvvon ruđaid skuvlla ceggemii. Arnold Falewitch barggai áŋgirit ja nu ceggejuvvui Jonái skuvla nr 25, mii ovdal lei filiála. Nuppi jagis álggahuvvui oktasaš prošeakta Suoma- ja Ruošša oahppiide. Olggobealde lei buot nu buorre, muhto manin Joná ja Lujávrri olbmot eai rápmon Falewitcha. Máŋggat čallosat láite su jođihanvuogi, čállá Murmanskij Viestnik. ¶
Olggobealde ii oainne nu bures man erenoamáš musea lea siskkobealde. ¶
Musea lea čábbát ráhkaduvvon. Uvssa siskkobealde lea stuorra, vuogas vuostáiváldin, mii vissásit áiggi mielde doaibmagoahtá smávva mátkemuittožiid gávpalanbáikinge. Das lahkosii leat vel hivssegat, lámisolbmot ja virkosat olbmot galget seamma bures beassat earánastit. Seamma jurddašanvuohki lea čuvvon vistti boahtte lávkki: Mo beassat nuppi geardái? Lášmes olbmot sáhttet eambbo lagamus mátki goakculit ráidalasa mielde, lápmásat fas besset rullastuoluideasetguin jorrat vuohkkasit ráhkaduvvon lámisolbmuid boardaga mielde. Dán viesus vuhtto jurdda, ahte juohke sadjái gosa «dábálaš olbmot» galget beassat, dohko galget lápmásatge goastat. ¶
Jáhkku NSR:i lea muhtun muddui nohkan, eahpádus leavvá ja seainni čálus čuorvu ođasmahttima ja ođđasit organiserema dárbbu. Dát oktan gierdemeahttunvuođain boktá davvisámi guovllu Sámeálbmot Bellodaga álggaheami - mii várra čoavddašii váttisvuođaid. Ragnhild Nystad de sibilda kulturgaskkusteami ja politihka sirrema álggu, ráhkada Finnmárkku vuostedeaddun eahpeovddasvástideaddji joavkobirrasiidda Nordlánddas ja Romssas ja lea válgaorganisašuvdna duogábealde jus NSR ii duostta válljet geainnuid strategalaččat. Mo dal leš, lea dát oiddolaš sadjásaš presidentii geas ovdána organisatoralaš deaddu ja sadji boahtte sámediggeválgga nominašuvndii. Dearvvuođaiguin Jørn Are Gaski ¶
Go ožžon maŋemuš Gielladieđuid mu gihtii de gal jurdilin ahte dál gal ferten munge juoidá čálistit. Lean čalmmastuvvan oaidnit go Sámi báikenamat dáppe Álttás čálljojuvvojit boastut. Áiggon álggos álggahit muhtun unnibuš sulluid namaiguin dáppe Álttávuona siste go muhtin jalla (giellačeahppi) lea gohčodan Brattholmena Jorbanin (Finnmárkku Allaskuvllas). 1. Allasuolu lea Brattholmen. Láhttarsámit geat bohte Áltái 1917:s gohčodedje dán sullo čopmisuolun. 2. Rissesuolu lea Risholmen. 3. Čurot lea Tømmerholmen (oaidnit dego čurroha oaivi). 4. Buollánsuolu lea Brennholmen. 5. Navgas lea Russeluftholmen. Mii siseatan maŋisboahttit gal viggatdan sullo gohčodit Návgastatsullon. Dasto mun geahčadan «Gielladieđut» 1/98. 6. siiddus oainnnán ahte čuožžu Bergsfjord i Loppa lea Johka. Dat lea gal ártegis namma ovtta báikkis, muhto soaitá gal leahket nu. Munnje gal lea dál oalle čielggas ahte dás ii leat vuona birra gal sáhka, muhto dás ii čuoččo mihkkige dan birra. 7. siiddus čuožžu vuos ahte Bugøynes lea Reisavuotna. Mun lean humadan ovttain olbmáin gii lei doppe eret ja mu muitui lea darvánan dat namma: Reissovuotna. In dieđe gal mii leaš riekta. Seamma siiddus gávnnan maid nama Bukta mii lea šaddan Gohppin. Dat ii čuoččo gos dat lea ja dat lea heittot. Álttá Bukta dat ii goit leat. Njálmmálaš gielas lea dat namma: Gárgolašmohkki ain eallime. Bajábealde Láhttara leat fas Gárgolaščohkat, jorgaluvvon dárogillii Rømlingebergan. Suoma-dehe láddelašgillii lea dat fas Gárgolašbahta. Dán guovtti nammii leat maid fearánat čadnojuvvon, muhto Álttá historjjá– girječálli J. P. Nielsen ii loga daid duohtan. Lean gal boares gárttain oaidnán dan nama: Suvrasgáldu. De ollen 34. siidui, das lea Kvenvik ja Kvenvikmoen goappašagat šaddan Čuvosluoktan. Elle-Hánssa Álttá gártta duogábealde lea unna gárttaš mas čuožžu Šuvešluokta (mii várra lea boares namma). Dán áiggi dat gal lea jorran šuvušluoktan dehe Šuvošluoktan. Dalle lea Kvenvikmoen Šuvušluoktaguolbba, oaniduvvo Šuvušluovtguolbba. Dološ namma gal lea Buollán Láttegieddi. J. P. Nielsen gal vikkaha ahte Kvenvik lea Guonnáluokta, muhto mu mielas gal heivešii maid bures Gutnaluokta go mearrasámegillii livčii leamašan Gunnaluovtta. 42. siiddus fas lea čállojuvvon ahte Neverfjord lea Návvuotna. Ii bat dat leat Kvænangen. Neverfjord lea Náivuotna. Dat lea Fálesnuori suohkanis. Siidu 48 fas oidno ahte Raipas lea Raipas. Dárogillii dadjet olbmot Reipas. Sámegillii dat ferte leahket Ráipás. Ráipis dehe stuora Ráipis lea dárogillii Stor Reipas. Unna Ráipásaš lea Lille Reipas. Guokte maŋemus nama leat váriid namat. Siidu 65 lea fas Transelva sámegillii Gáiddošjohka. Mii gal dadjat Gáidošjohka ja báiki Transelv lea sámegillii Gáidoš. 66. siiddus fas čuožžu ahte Tverrelvdalen lea Buollánávži. In jáhke ahte dat lea eallán dehege eallá oktage olmmoš gii nie lea dadjan, muhto Qvigstad lea dása sivalaš, dán moivái. Fállejohka lea sihke báiki ja johka. Suomagillii Fállejoki. Buollánávži lea Østerelvdalen. Háliidan vel čálistit juoidá. Várra Sámi Giellaráđđi diehtá ahte muorrasárgá lea vedteig go dan eai diehtán Davvi Girjjis gal. Jiepmaluokta lea Hjemmeluft ja Saraby Fálesnuori suohkanis. Dáppe lea Álttás okta várri man namma lea Buoskasvárri, muhto dan gal eai leat dážat jorgalan. Gárttain oidno dat namma Boskavárri ja dat lea jorgaluvvon Kvannfjellet. Buoskasvári guoras lea várri man namma lea Ráhpesvárri, dárogillii Rafsnesfjellet. Ráhpesnjárga lea dárogillii Rafsnes. Okta namma mii dán áigge lea álgán oidnot ja gullot lea Nerskogen. Sámegillii dat namma lea Vuollevuovdi. Dat vuolgá das go lei okta viessu vuollin vuovddis. Vuollevuovddi lahka lea Saha/Saga. Gal mus leat várra eambbo dieđut, muhto gal hal dál doallá. Ustitlaš dearvvuođaiguin Dure Iŋggá Dures ¶
Duollet dálle leat moaittáhallan daningo leat čállán sáni «goaltá» dahje «skoaltá» . Sii geat leat moaitán min oaivvildit skoaltta/goalttá leat cielussátnin, mii lea seammá fasti go ruoŧa- ja dárogiel «lapp» . Eat hálit eisege cielahit geange ja livččiimet vajot heaitán heajus vieruin jos ášši livččii nu álki ahte buot nuortasápmelaččat atnet skoaltásáni cielussátnin. Muhto Norgga bealde lea searvi mas leat namma «Skoltene i Norge» (Norgga skoalttát). Searvvi ovdaolmmoš ii loga iežas atnimin skoaltásáni makkárge cielussátnin ja danin leat miige gohčodan sin skoaltán. Ain ovddos fertet geavahit sihke skoaltá-, nuortasápmelaš-, ja vaikko vel nuortalaš-doahpagiid. Muhto áigut dihtomielalaččat geavahit sániid amaset soardit geange. Torkel Rasmussen ¶
Ođđa searvegotteráđđi ii áiggo ovttastallat girkolaš áššiin Hålogalandda bismmain, Ola Steinholttain, eai ge dohkket su iežaset vuoiŋŋalaš bagadallin. Orro sis jurdda oažžut sierra ortnega Guovdageainnu girkui ja searvegoddái siskkobealde stádagirku. Dát šattašii dohkketmeahttun dilli. Ola Berg Lyngmo lea diibmá juo válljen Børre Knudsena iežas bagadallin, ja vuhtto ahte Guovdageainnu ođđa searvegodderáđđičuovvola su! Nu go media muitala, de ii áiggu Ola Berg Lyngmo ii ge searvegodderáđđi deaivvadit Hålogalandda bismmain go son boahtá Guovdageidnui. Eai buohkain Guovdageainnu searvegottis leat seamma oaivilat go Ola Berg Lyngmos ja searvegodderáđis. Girku galggašii olles searvegoddái, ii ge dušše muhtimiidda! Áššu váldodoaimmaheaddji, Håkon Isak Vars čállá Áššus 21.01.1998 earret eará ahte jus Hålogalandda bisma lea jierbmái, de son dohkkeha ahte Ola Berg Lyngmo ja otná searvegodderáđđi hálidit eará vuoiŋŋalaš bagadalli. De nogašii riidu mii čuohcá fas olles Guovdageainnu servodahkii. Nogašii nággu ja riidu ja searveogddi ráfaiduvvošii. Mun imašalan go Håkon Isak Vars gii lea váldodoaimmaheaddji, lea nu ovttačalmmat! Dien virggis galggašii son guorahallat buot beliid áššis. Amma de livččii fuomášan ahte girkoášši Guovdageainnus ii leat nu ovttageardán go son jáhká. Jus Ola Berg Lyngmo ja su miel` čuovvot ožžot almmolaš lobi geavahit Børre Knudsena bagadeaddjin siskobealde stádagirku, de easkka buollášii riidu! Edel Hætta Eriksen ¶
HONDURAS: Vuosttaš kommersiealla girdimátki Hondurasa ja Kuba gaskka 25 jahkái čađahuvvui mannan vahku. Fitnodat mii lei dáhpáhusa duogábealde lei honduralaš Islena Airlines. Dát lea vuosttaš lávki normaliseret dilálašvuođaid dán guovtti riikka gaskkas, riikkat botkejedje diplomáhtalaš oktavuođaid jagis 1961. (IPS) ¶
Iešjárgilvvuid váldovuoiti 10-jahkásaš (iige 12-jahkásaš nugo čáliimet) Kristian Solbakken lei giđđajohtimis go sutnje dat somás diehtu bođii ahte lei skohtera vuoitán. Lei máhka guhte fáhtii su telefuvdnii ja dieđihii. Kristian lohká ahte son gal veaháš suorganii go gulai ahte lei vuoitán. Son dollii fas áhku ja ádjá lusa Áisároaivái ja das vuos Kárášjohkii. Ja dál máhccá fas giđđajohtinguvlui Áisároaivái. Doaivvutgo beassat geahččalit skohtera go boađát meahccái? –Doaivvun diedusge. Oainnat áhčči han galgá čohkká maŋábealde go mun vuoján, lohká ilolaš skohtervuoiti ovdal go fas dolle giđđajohtimii. ¶
Min Áiggi cuoŋumánu 1. beaivvi spivka lei ahte Guovdageainnu suohkanbáhppa Olav Berg Lyngmo ja Kárášjoga kapellána Arild Hellesøy lonuheaba bargosáji. Diibmo guđas seamma beaivve galggaiga doallat ipmilbálvalusaid, ja ovdalaš dan galge leat demonstrašuvnnat dan vuostá olggobealde girkuid. ¶
Čállosis čuoččui ahte galge demostreret olggobealde Guovdageainnu ja Kárášjoga girku diibmu 1745, seamma beaivvi. Dohko ii boahtán ii oktage, eai lean vissa go dušše Min Áiggi journalisttat jáhkke. ¶
Vaikke vel leige konsearta erenoamáš miellagiddevaš, de lea ain juoidá maid sáhttá dahkat ain buorebut. Nuppi joavkku almmuheami livčče sáhttán čáđahit dan seammás go ođđa joavku boahtá lávdái, de livčče čáđaheapmi šaddan ain njuovžilat. Mii vel lea rápmun veara, lea ahte ovddit jagás ávžžuheapmi vánhemiidda ahte ii luoitit smávva mánáid viegadit lávddi ovdda bealde lei ábuhan, ja dát dagai maid konseartta ollislaš gova ain buorebun. ¶
Duodjeossodaga jođiheaddji Risten Sokki, lohká ahte duodjeossodagas lea gal sámi sisdoallu juohke beaivvi. –Boahtte vahku mii gal bargat veahá eará go dábálaččat. Viežžat olggobealde olbmo gii galgá muitalit soagŋofáru birra. Oahppit galget de duddjot juoidá mii gávdno gihligiissás. Garraduojis galget muhtin oahppit duddjot čoarverisku, muitala Sokki. ¶
Boazodoalloossodatjođiheaddji Ánte Mihkkal Gaup ja oahpaheaddji Torbjørn Larsen muitaleaba ahte sis dat gal leat sámi fáttabeaivvit miehtá jagi, ii dat vahkku leat veahášge erenoamáš. –Sámi álbmotbeaivi gal lea dieđusge erenoamáš. Mii boahtit bovdet logaldalliid olggobealde geat galget muitalit dákkár fátta birra mas skuvllas lea unnán máhttu. –Lei jurddá ahte galggái leat logaldallan árbevirolaš eallostrukturerema birra, muhto logaldallái ii heiven juste dalle. Son boahtá maŋŋil. Šaddá rabás logaldallan guohtuma birra, guohtundárbbuid, anu ja válljema birrá. Galgá maid leat logaldallan fáttas «sápmelaččaid oasseváldin polarekspedišuvnnain» . Bjørn Tostrup boahtá mánnodaga muitalit sihke fysihkalaš ja mentalalaš dearvvašvuođa boazodoalus. Jurdda lea maid finadit Joakim Førstera luhtte oahppame márfut biegomárffiid, muhto galgat maiddái márfut dábálaš márffiid. Dán vahku galgat maid oahppat duddjot gielkareaga, nu ahte boahtit bargat ollu, muitala Gaup. ¶
Oarje-Finnmárkku Politiguovllus duođašta Ellen Sofie Terland Nordlysii ahte Hammerfeasttas lea dáhpáhuvvon goddin mánnodat eahkeda diibmu 20.00 sula. Aviissa dieđuid mielde váruhit politiiját 37-jahkásaš nissonolbmo vearrodagu duogábealde gii váldui gitta dramatihka haga. ¶
Skum ii oainne das ávkki ahte sidjiide mahkáš attáše posišuvnnaid siskkobealde fylkkasearvvi nu guhká go TBF politihkka ii rievdda unnitlogu hárrái. –Mii leat vuos passiivvalaččat bovdehussii jus eai juo buvtte dakkar ákkaid maid sáhttit njiellat, lohká Per Mathis Skum. ¶
Per Mathis Skumas lea čielga oaidnu manne biđgejeaddji riiddut leat buollán Tromssa boazodolliid gaskkas NBR báikkálaš searvvi siskkobealde. –Lea áiggiid mielde šaddan nu ahte unnitlohku ii olát gosage siskkobealde TBF, nugo sáttaolbmuid juohkima dáfus. Go dasa geahččá, de leat ollu jagiid dat ovttahat ja seamma olbmot čohkkán, lohká son. ¶
Per Mathis Skum maiddái čuoččuha ahte áššemeannudeamis lea fylkkasearvi álo vuosttaldan stuorra áššiid mat leat leamaš dehálaččat sidjiide. Son oaidná dálá dilis váttisin searvat TBFii miellahttun. Liikká eai leat Olggut-Tromssa boazodoallit vuollánan politihkkemiin boazodoalus. –Go leat dál oaidnán ahte NBR ii fuola min fárrui, de fertet joatkit iežamet oainnuid ovddidit olggobealde riikaorganisašuvnna, lohká Sáččá boazodoalli Per Mathis Skum. ¶
Olgešbellodat lea čuoččuhan oalle garrasit ahte sin politihkka lea unnidit vearuid, ja dat mearkkaša ahte dalle ferte maid unnidit olggosgoluid, ja okta vuohki dan dahkat lea botket preassadoarjaga. –Ii leat stáhta bargu skeŋket aviissaid lohkkiide, ja dábálaš dáru aviissat nugo Altaposten ja Ságat fertejit ieža birget. Robertsen ádde ahte sámi mediat lea sierra dilis, eai ge nagot ceavzit stáhta veahki haga. Jearaldahkii ahte galggašii go lasihit dálá doarjaga sámi aviissaide, de ii dieđe son dasa vástidit. Son mieđiha ahte son diehtá menddo unnán sámi media dilálašvuođa birra, ii ge dat leat ášši mainna sii vuosttamužžan bohtet bargat. Ášši lea gieđahallamis Olgešbellodagas, muhto sis ii boađe cealkámus áššis dán bealde válggaid. Min Áigi vikkai oažžut Ságat doaimmaheaddji Geir Wulff ságaide, muhto son lea luomus, ja sadjásaš doaimmaheaddji Oddgeir Johansen ii háliidan dadjat maidege áššis, earret dan ahte áidna gii diekkár áššiid sáhttá kommenteret lea sin doaimmaheaddji Geir Wulff. ¶
Ánte lea šaddan oalle čendis maŋŋá go leamaš mielde rádiogilvvus, ja dainna gal loaktá hui bures. -Dat lei hui suohtas leamin mielde, čilgesta son ja dovddasta ahte lei gal oalle váttis. Boahtte jagi háliida son váldit oappá Márjjá mielde nu ahte dalle ferte áhčči dohkehit olggobealde čuožžut dan botta go oabbá ja viellja gilvaleaba. Ánte liiko gilvalit, muhto sávašii ahte livččejit gážaldagat mánáide maiddái. –Muhto buot eanemus gal liikon spáppa čiekčat, loahpaha Ánte gean mii várra beassat gullat rádios máŋggaid jagiid ovddasguvlui. 15. beaivvi juovlamánus deaivvadeaba dat guokte eará joavkku geat leigga mielde Muitil ja Čeahpis, Nilut Joavku ja Dáibal Lunttat, bronšefinálas. ¶
Oskal ii loga áibbas riekta nu movt Isak Mathis O. Hætta dadjá, ahte dál ferte álgit digaštallat boazodoalu váttisvuođaid. Dan lohká juo siskkobealde ealáhusa dahkkot. –Jus dat ii livčče dahkkon, de ii Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvi ráđđádalašii stádain ortnegiid maiguin unnidit doalloovttadagaid loguid. Ođđa šiehtadussii boahtá doalloovttadagaid luvvenortnet lasihuvvot 10 miljovnna ruvdnii, lohká Anders Isak Oskal. ¶
Stuorradiggeáirras Randi Karlstrøm ávžžuhii NBR čoahkkimis boazodolliid geavahit mediaid vai olbmot olggobealde ealáhusa áddejit mii geavvá geasseorohagain. ¶
Sus lea garra jáhkku ahte lea beakkán kárášjohkalaš, Samuel J. Balto, gii lea duogábealde dán kulturmuittu. Sápmelaččat Samuel J. Balto ja Ole Ravna šattaiga dovddusin go leigga beakkán dáčča Fridjof Nansena ekpedišuvnna fárus mielde rastá Ruonáeatnama 1888-89. –Samuel J. Balto han lei eret Iškorasjogas mii lea guovllus gos beahci lea, lohká John Askak, gean mielas jagi lohku nanne jáhku ahte duođas lea Samuel J. Balto gii lea sárgon namastis beahcái. –Son lei Fridjof Nansena ekspedišuvnna mielde rastá Ruonáeatnama 1888 ja 89 jahkeloguin. Dasto máhcai son fas ruoktot Kárášjoga gildii. Jagi 1898:s fárrii ges boazoreaŋgan Alaskai, nugo ollu eará sápmelaččat dahke dan áiggi. Beahcái lea sárgojuvvon guokte jagi ovdal go manai Alaskai. Gal dat heive bures ahte "Sámmol Balto" dalle sárggui namastis, jáhkká John Aslak. Samuel J. Balto lei náitalan, muhto eai lean mánát. Son ii máhccan goasse šat Kárášjohkii maŋŋel go manai inuihtaid oahpahit bohccuiguin bargat. Samuel J. Balto duššai lihkohisvuođas Alaskas gosa lea hávdáduvvon. Su eamit lei báhcán Iškorasjohkii. ¶
Guovdageainnu suohkanis lea erenoamáš heajos ekonomiija. Ráđđeolmmái Odd Keskitalo ballá ahte dán jagáš vuolláibáza šaddá 8 miljovnna. Dan dihte šaddá suohkan unnidit boahtte jagáš bušeahta, ja oalle ollu maid. Suohkan lea bálkáhan olggobealde konsuleantta geahččat bušeahta ja son lea evttohan ahte dearvvašvuođa- ja sosiálasuorggis galgá seastit 5,2 miljovnna ruvnno, mii mearkkaša ahte 17,5 virggi šaddet heaittihuvvot. Dearvvašvuođa- ja sosiálhoavda muitala ahte sis manná 70 proseanta olggosgoluin bálkkáide, ja ahte danin šaddet virggiid heaittihit. –Lea hirbmat lossat ja váttis leat hoavda dál, ja ii šatta álki čađahit unnidemiid. Olbmot bohtet nimmordit, muhto mis lea bággu heaittihit virggiid ja bálvalusaid unnidit, šálloša Solbakk. ¶
Dearvvašvuođa- ja sosiálhoavda ballá dál ahte Guovdageainnu suohkan rihkku olmmošvuoigatvuođa dásseárvoprinsihpa, sihke kultuvrralaččat ja materiálalaččat. Olbmos lea oainnat vuoigatvuohta oažžut seamma bálvalusa vaikko gos riikkas orru ja vaikko makkár etnalaš gullevašvuohta lea. ILO-konvenšuvnnas čuožžu ahte eiseválddit galget ordnet olbmuide duhtadahtti dearvvašvuođabálvalusa ja ahte dákkár bálvalusa ortnegat galget bálddalastojuvvot riikka ekonomalaš ja sosiálalaš doaimmaiguin muđui. Guovdageainnu dearvvašvuođa- ja sosiálasuorggis ii leat doarvái ruhta guovttegielalašvuhtii. Diibmá ožžo dušše 250 000 ruvvno dasa, vaikko dárbu livččii máŋggaide miljovnnaide. –Mii de sáhttá dahkat fálaldagaid jovssahahttin Guovdageainnu álbmogii, mas stuorámus oassi leat sápmelaččat, jearrá Solbakk. Eará mii lea seamma dehálaš su mielas lea ahte fertejit leat doarvái materiálalaš resurssat ásahit ja jođihit dearvvašvuođa- ja sosiála bálvalusa. –Mii leat rájá nalde dál das ahte deavdit go dásseárvogáibádusa. Mii leat jumbosajis dál juo, ja šaddá mihá heittoheabbo fálaldat. Jus eat nagot deavdit, de lea dat stáhta ovddasvástádus. ¶
Suohkana olggobealde konsuleanta lea evttohan heaittihit 17 virggi. Dan ii oainne dearvvašvuođa- ja sosiálahoavda vejolažžan. Son sáhttá eanemusat 12 virggi heaittihit, mat dahket 3,6 miljovnna ruvnno. Son lea evttohan ahte šaddet golbma ossodaga, eaige guokte nu movt lea evttohuvvon, ja ahte dušše okta virgi heaittihuvvo hálddahusas. Muđui lea son ovttaoaivilis olggobealde konsuleantta evttohusaiguin. Suohkana olggobealde konsuleantta evttohusat mannet viidáset lávdegoddái mii ráhkada oktasaš evttohusa maid suohkanstivra meannuda juovlamánus. ¶
Fápmu luođis:Inga Juuso čájehii guldaleaddjiide ahte luođis lea maid fápmu, gudni ja árvu go juoiggai Varangerfestivalas Čáhcesullos mannan lávvardaga. Duogá bealde Svein Schulce(bassa) Etnologic joavkkus. ¶
Vahkku álgá filbmačájáhusain mas čájehit sihke dokumeanta- ja fiktiivvalaš filmmaid main sámi nissonat filbmadahkkin leat guovddážis. Deanuleagis leat goabbat bealde rájahis ráji ilbman máŋga girječálli, nu dasto joatká ge vahkku "muitalusas bustávvan." Máŋga, máŋga oahpes girječálli namat namuhuvvojit dán oktavuođas. Perulalaš dáiddár Jose Moncada čuojaha go báikegotti govvadáiddariid oktasaš čájáhus rahppo Giliviesu Giissás. Seamma sajis muitala sohkameašttir Aage Solbakk Deanuleagi sogaid birra. ¶
Bajit diehttelasat gullet čavgadit dákkár lágideapmái. Sihke govvadáidda- ja musihkabajit leat dán vahkku. Ja diehttelasat duodjebadji masa beassá vaikko gii čuovvolit fárrui. –Lea somá searvat kulturvahkkui go mus eai leat gal ráját. Munnje lea nu lunddolaš leat vaikko goappá bealde Deanu, dadjá sirbmálaš Anna-Lydia Johansen gii lea nevvodeaddjin duodjebajis. Duojár ii loga alcces gal heivet oahpaheaddji nama, muhto rávvejeaddji lea iežas mielas eambbo riekta. –Rávvestan gokko heive sággalit ja movt čavget. Movt bijat sistti vai šaddá buorren, lohká ieš. ¶
Johan Mikkel M. Hætta čuoččuha ahte NBR lea leamaš duogábealde ortnegiid mat dávjá leat boazodolliide vahágin, erenoamážit smávvaboanddaide. –NBR lea stádain bargan beallálaga, dadjá son. –Buorre ovdamearka lea "20-miljovdnasaš heahteveahkki" mii ii boađe buohkaide ávkin. Dušše sidjiide geat leat bienasta bitnii jeagadan šiehtadalliid, lohká Hætta. ¶
Johan Mikkel M. Hætta ii leat ieš miellahtu NBRs, muhto ii jáhke odne olahit gosa ge siskkabealde NBR earálágan oainnuiguin. –Mu oamedovdu maid ii luoitte dál searvat NBRii dálá politihka geažil, lohká Johan Mikkel M. Hætta. ¶
Sáráhkká Sámis lea gieskat leamaš ráđđečoahkkin, muhto čoahkkimii eai boahtán eará go miellahtut Norgga ja Ruoŧa bealde. Miellahtut Suoma ja Ruošša bealde ledje bovdejuvvon, muhto liikká eai boahtán. Dán sivas lea gohččojuvvon fas ođđa čoahkkimii Gironis čakčat 2001:s. Duogáš ráđđečoahkkimii lea ahte Sáráhkká Sápmi háliidivččii fas oažžut johtui ovttasbarggu gaskal Sáráhkká organisašuvnnaid Sámis. Dát ovttasbargu ii leat doaibman daid maŋimuš jagiid. ¶
Sámedikkeráđi Svein Pedersen ii jáhke Sámedikki boastut dahkan dán áššis. -Mii leat čuvvon departemeantta njuolggadusaid. Maid earát ovddabealde dan leat dahkan in sáhte vástidit. Jurddašin ovdal leamaš nu ahte buohkat leat ožžon dáid njuolggadusaid mielde, ahte doarjja máksu dan ektui galle máná mánáidgárddis leat. Dalle lei ahte galge 7 gitta 14 máná ovdal go dát doarjja mákso. Pedersen lohká gieldda mánáidgárddit galget leat várrogasat viežžat priváhta mánáidgárddiin veahki. -Dát doarjja ii galgga geavahuvvot fitnodat jođiheapmái. Jus gieldda mánáidgárddit ožžot veahki priváhta mánáidgárddiin, de jullot máksit dan ovddas, lohká Pedersen, gii áigu gal váldit oktavuođa Varsi Solbakkain gullan dihte leago dása čoavddus. ¶
Vánddardeaddjit olggobealde Ravnastua. Nu lea čállon dán govvii. Dál dáidá Ravnastua leat oahppáseamos Gárdin duottarstohpu-namain. Gurutbealde oaidnit Emelie Suhr heastta alde. Samuel K. Normo, Anders Stueng, Hans Andersen vilges gávttiin. Anna Suhr ja Mons Thomasen uksagaskkas. Čohkkut gurutbealde: Kirsten Ravna Persdatter Balto. Gunhild Persdatter lea mánáid eadni: Marit Klemetsdtr. Klemetsen ja eatni askkis Klemet Anders Persen Balto. Gova lea Kárášjoga historjásearvi luoikan Min Áigái. Govvejeaddji lea Anna Næss. ¶
Sara lea nubbi bellodaga siskkobealde gii ovddida dan oainnu ahte Bb-sámit eai beasa iešráđálaččat stivret sámepolitihka. Juovlamánu logai Egil Utsi ahte Bb:s ii leat dahkamuš Sámidikkis dannego bellodaga riikkastivra dat bidjá eavttuid bellodaga sámepolitihkkii, ii ge sámepolitihkalaš konferánsa. Dál doarju Sara Utsi. –In sáhte čuožžut dakkár listtus ja bealuštit dan maid sápmelaččat ieža eai leat loahpalaččat mearridan. Ovdamearkka dihte mearridii mannan riikkačoahkkin ahte ILO 169 ii galgga nannejuvvot Norgga lága bokte. Dat čájeha ahte dakkárat geat vuosttildit sápmelaččaid buot eanemusat, leat ožžon eanetlogu. Bb sámediggejoavkku jođiheaddji ja presideantaevttohus, Egil Olli, gal čilge stáđđásit ahte Sámedikkis ii mearrit bellodaga riikkastivra sin politihka. –Mii leat organiseren iežamet sierra Bb:s go leat ásahan sierra forumaid juohke válgabirii, ja lea bellodaga sámekonferánsa mii mearrida bellodaga sámediggeválgga politihkalaš vuođu. Muhto Sara ii loga das doarvái válddi sorjjasmeahttun sámepolitihkkii. –Vaikko vel leage bellodaga sámekonferánsa mii bidjá vuođu prográmmii, de lea dat goitge guhkkin eret das ahte bellodagas lea váldi mearridit. –Jos Bb vuolgá válggaide dakkár prográmmain maid dušše sámepolitihkalaš konferánsa lea mearridan, ii ge Bb riikkačoahkkin, de leat dájuheame jienasteddjiid, lohká Sara. ¶
Gro Merethe Siri guđii diibmá NSR. Dál lea son gearggus cegget ođđa listtu Sarain. –Mii leat ságastallan Gávpotsámi listtu birra. Lean gearggus vuolgit dán listui jos Johan Mihkkal vuolgá dasa. Jáhkán ahte munno duogážat NSR:s ja Bargiidbellodagas attáše govdodaga ja nanu vuođu jođihit duođalaš sámepolitihka ođđa listtu namas, lohká Siri. Son namuha ahte NSR siskkobealde lea maid vejolaš oažžut sihke listoáirasiid ja jienasteddjiid, go doppe lea nominašuvdna dagahan guovttemielalašvuođa. Egil Olli ii háliit dadjat maidege dan birra movt dat váikkuha bellodaga jos Sara guođđá sin. ¶
Gaup Aamodt diehtá ahte Nuorta-Sibiras lea leamaš áigá njálbme- ja guoberdávda. –Dan dihte ii dárbbaš eahpidit ahte bohccuide ii sáhte dat njoammut. Ruoŧa bealde leat maiddái gávnnahan ahte miesit jápmet dainna go ožžot váibmui vigi. ¶
Hutkás 1. ja 3. luohká studeanttat ledje bidjan giđđajohtima temán čájáhussii. Dohkáid maid ledje duhppen ullus ledje bidjan čohkkát rišlareagaide, rissiin mat ledje maŋábealde eai lean lasttat. Go váccii viidáset čájáhusas, de bođii sieidi mas ledje ruđat ja rumbbut dahje meavrresgárit birra. Dan maŋŋil ledje sin beallemuddui ráhkaduvvon guvssit biddjon duljiid nala. Go fas váccii viidáset, de bođii lávvu gos čájehuvvo gáfeseahkat ja muhtin guvssit. Maŋŋel dan gal runodišgođii, mearragáddái olliimet. Rissiide ledje aitto šaddagoahtán lasttat. Fatnasa siste ledje sisteveaskkut ja sisttit. Das guoras heaŋgái fierbmi masa ledje darvehuvvon tevnnegat dujiin. Skálžžut ledje láhtis. Ja čađat go váccašii ja geahčadii čájáhusa, de gullui Áilluhačča loddesymfoniija; rievssahat, cizážat ja čáhcelottit. Buot suohkanmánáidgárddit ledje geahččame čájáhusa, ja illá mášše nu ahte eai stoahkan diŋggaiguin. Buohkat lohke hui somán oaidnit čájáhusa. –Mii leat mánáid birra jurddašan go ná ráhkadeimmet čájáhusa, muitalit studeanttat, geat mánáiguin galgetge bargat go gerget oahpuin, ja šaddet oahppan ovdaskuvlaoahpaheaddjit. ¶
Wolf lea guorahalladettiin gávnnahan ahte ođđaseamos juridihkalaš dokumeanta mii guoská máilmmi čáhceresurssaide, lea headju. Dan rájes go ON generálčoahkkin dan mearridii 1997:s, de leat dušše 16 riika dasa čállán vuollái ja ovccis dan ratifiseren. Dát lea ollu vulobealde dan 35 riika mii lea dárbbašlaš jus konvenšuvdna galgá boahtit fápmui. ¶
Čáhci šaddá dađis ain unnit go olmmošlohku máilmmis laská. Raporttas cuiggoduvvo go riikkaidgaskasaš organisašuvnnat eai leat ovddidan strategiija mii čoavdá riidduid mat buollájit čáhceresurssaid hálddašeami geažil. –Lasihit sáhttá dan duohtavuođa ahte čáhcegažaldagat leat duddjon politihkalaš vuosteoainnuid gaskal arábalaččaid ja israelalaččaid, indáriid ja amerihkálaččaid ja meksikánalaččaid, ja buot dan logi stáhta main leat rájit Nilen guvlui. Danne ii leat imaš ahte "čáhci" ja "soahti" leat sánit mat dađis eambbo šaddet veardiuvvot ovttas, daddjo raporttas. Wolf liikká deattuha raporttas ahte riiddut čáziid alde eai leat eai jierpmálaččat eai ge ekonomalaččat bistevaččat, muhto historjá čájeha goit ahte soađit leat šaddan čáhceriidalemiid geažil. ¶
Ovdamearkkadihte lei Sámediggi dáhtton máŋga miljovnna eambbo Beaivváš Sámi Teáhterii. –Dál bissut dan dásis go ovdal leat leamaš. Jus šaddat nannet makkárge doaimma, de dat ferte dahkkot dán ramma siskkobealde. Mii leimmet sihtan 2,7 miljon ruvnnu eambbo Beaivváš Sámi Teáhterii. Dát bušeahtta ii atte dan vejolašvuođa. Dattege ii vuollán Nystø mieđihit ahte Stuoradiggi lea stoahkamin Sámedikkiin go báhpára alde nu čábbát sirddestit doaimmaid Sámediggái, muhto dattege eai lasit ruđa man ledje sihtan. -Mii leat ieža sihtan sirdit, lohká Nystø. ¶
Jolma čilge ahte son iđđedis luittii beatnaga olggos viesus. Go ieš lei joavdan hivssegii, de gulai beatnagis heahtejiena. Go guovlalii olggos, de oinnii ahte goaskin lei čuolastan beatnaga gitta. Jolmas eai lean gárvvut nalde ja boktilii eamida, gii náhkehii iđitbiktasa badjelii ja viehkalii olggos gádjut beatnaga. Son rámššui ja balddii goaskima eret. Go fáhtii beatnaga gitta, de goaskin gosii fallehii su. Beana ii lean go moadde mehtara eret viesus. Jolma ballá ahte dát goaskin sáhttá mánáid maid fallehit. Muhto dasa ii mieđa Poršáŋggu guovllušibitdoavttir Eva Otterstad. Son muitala movt lea dálkkodan beatnaga maid goaskin lei čuolastan. Beatnagis ledje smávit hávit maid ferteje goarrut. Otterstad maid muitala ahte goaskin lea seamma guovllus čuolastan ovtta bussá, maid maid fertejedje goarrut ja dálkkodit. Son maid árvvoštallá ahte dát sáhttá leat seamma goaskin mii lea dán guokte viessoealli fallehan. ¶
Ođđa Sámedikke válggat Ruoŧabealde ¶
Dál lea čielggas ahte Ruoŧabealde šaddet ođđa sámedikke válggat. Stuorámus sivvan dasa leai go guokte jiena ledje beaivvi maŋŋá lohkun, ja jienastan konvoluhttat eai lean liibmejuvvon válgáviesus Málagis. ¶
Ruovdemáđidoaimmahaga Tine Kommisar oaivvilda ahte sii dahket nu bures go sáhttet, muhto dát bealli gullá eambbo NSB:ii. Son dadjá ahte togain lea bissu mainna goddet elliid mat leat bealleheakkas. Muhto lohká eaktun ahte vuoddjis lea lohpi ja máhttu hálddašit bissu. Tine Kommisar lasiha ahte bohccot ruovdemáđiid alde lea šaddan stuorra váttisvuohtan mainna ferte eambbo dahkat. Nordlándda Boazodoallohálddahusa agronoma Harald Rundhaug lohká ahte ii lea ávki dušše hupmat váttisvuođaid birra. –Ollu sáhttá dahkkot garvin dihtii lihkuhisvuođaid, muhto dan rádjai lea unnán dahkkon ruovdemáđidoaimmahaga bealis, lohká Rundhaug. ¶
Váidagis leat maiddái gesson ovdan vejolaš bealálašvuođat áššemeannudeamis. Go ášši meannuduvvui Guovllustivrras, de sáhttá golbmasis leamaš bealálašvuohta áššái mii sáhttá váikkuhan mearrádusa bohtosa, maid Boazodoallostivra maŋŋil doalahii. -Ii leat amas hálddašanrievtti siskkabealde ahte váiddainstánssat (dán áššis Boazodoallostivra;doaimm.čilg.) váldet vuhtii váidagiid, jus eai leat dahkkon boasttu áššemeannudeamit dahje eai leat meannuduvvon jierpmálaččat, čállá Edel H Olsen váidagis. ¶
Duogážin stuimmiide galgá leat riidu albmá ja su moarssi gaskkas. Vihtanat muitalit ahte lei jur dan alde ahte eaba doarrán. Moarsi manai čohkkedit eará beavdái. Suhtus irgi čuovvolii. Dasto son bálkestii láse moarssis guvlui. Son deaivvai eará nieidda gii čohkkái seamma beavddis. Láse spoahkehii ja cuovkanii moadde sentte bajábeal nieidda čalmmi. Riekti lohká ášši leat hui duođalaš ja ahte vahágat livččii olu duođaleappot jus mat láse livččii deaivat čalbmái. Albmás geas ovdalaččas lei juo geahččalan áigi eará vearredagu dihte lea dubmehallon 6 mánnui giddagassii, mas vihtta mánu lea evttolaš giddagas dasgo almmái lea lohpidan buoridit dábiid almmolaš vehkiin. ¶
Lei stuora paradoksa go Sámedikki ođđa ráđđi almmuhii iežaset doibmiiálgin julggaštusa. Sii ledje rabasvuođa bidjan guovddážii ja deattuhedje ahte Sámediggi ferte doaimmaidis sirdit lagabui álbmoga. Danin áigu ráđđi bargagoahtit eanet dakkár áššiiguin mat gusket ovttaskas olbmuide, báikegottiide, ásahusaide ja suohkaniidda. Rabasvuohta ja diehtojuohkkin Sámedikki doaimma birra lea dehálaš dán oktavuođas ja deattuhuvvo julggaštusas. Sámdiggeráđđi háliida bargat oažžut Sámedikki doaimmaid eambbo oidnosii vai olbmot beroštišgoađáše eambbo Sámedikkis. Danin lohká Sámediggi fertet bargguid láhččit nu ahte olbmot ožžot vejolašvuohta gullat ja diehtit maid Sámedikkis barget, ja vai lea vejolašvuohta váikkuhit ovdal go mearrádusat dahkkojuvvojit. Muhto, mii lea mii dáhpáhuvvá vuosttáš beaivvi ođđa sámediggeáigodagas. Ráđđi čiehká iežas áigumušaid ovtta dokumentii ja ii atte saji digaštallamii dokumeanta sisdoalu birra. Dan dihte leat sii rihkkon iežaset lohpádusa rabasvuođa birra ja geahččalit iežaset bargguid doallat eret álbmogis. Nu leige vuoiggalaš dat kritihkka maid Bargiid bellodat ovddidii ráđđái. Mii leat dán rádjái vuohttán ahte buot sámediggeáigodga ráđit leat gitta lanjain gieđahallan iežaset poltihka. Sin politihkkalaš mearrádusaid leat vuostebellodagat unnán beassan digaštallat ovdal go árvlaus lea dievasčoahkkima ovddas ja mearriduvvo ráđi eanetloguin oanehis digáštallama maŋŋel. Dát ii leat dat rievttes bargovuohki jos Sámediggi háliida ahte álbmot galgá beassat ipmirdit mii digáštallojuvvo sámedikki politihkas. Čielggas lea ahte juohke politihkkálaš mearrádusas lea dat digáštallan mii dáhpáhuvvá ovddabealde mearrádusa mii lea dehálaš, ii ge dat mii dáhpáhuvvá maŋŋel mearrádusa. Mii sávvat goit ahte Sámediggeráđđi dán áigodagas diktá politihkkálaš digáštallama váikkuhit servodaga ovdáneami, ii ge čana iežas stivrema dokumenttaide. Lea dehálaš ahte sámediggi beassá eret dan byrokrahtalaš poltihkkenvuogis maid mii leat oaidnán dán radjái, mii lea čadnon dokumeanttaide, plánaide ja gulaskuddamiidda. Ja baicca duođas addá vejolašvuođa sámedikkeáirasiidda jođihit politihkkálaš digáštallama. Heiijjá Irene ¶
Gaska-Nordlándda válgabire nissonpolitihkkárat lohket sámi servodagas ja Sámedikkis leat váttisvuođa. –Nissonolbmot eai olat posišuvnnaid nominašuvnnaid vuolde ja jos besset posišuvnnaide, de sihkkojuvvojit. Sii bivdet Sámedikki bargat juoidá dáinna váttisvuođain ja deattuhit ahte Sámediggi ii ovddas sámi servodaga jos nubbi sohkabealli álbmogis dollojuvvo olggobealde stivrenorgána. ¶
Veahkkeorganisašuvnnat ges čuoččuhit ahte rádđehus lea ieš geavaheamen borramušjuohkima sihkkarastin dihte jienaid presideantaválljemis. Organisašuvnnaid mielde dárbbašit lagabui miljovnna olbmo borramušveahki. Juogadit borramuša olbmuide lea dušše okta dain gildosiin mat leat ilbman ovddabeale ođđa presideantaválgga mii lea boahtte jagi. Ráđđehus lea unnidan vejolašvuođa jienastit poasttas. Dát čuohcá miljovnna olbmui, nugo diplomáhtaide, soalddáhiidda ja eará zimbabwalaččaide geat leat olgoriikkas válgaáigodagas. Dasa lassin eai beasa olgoriikalaš dahje báikkálaš válgabearráigeahččit riikii sisa. -Ráđđehus lea verrošan nu olu go sáhttá vai ain beassá ráđđet, čálii riikka áidna báhcán sorjjasmeahttun aviisa Daily News iežas oaivečállosis. Aviisa maid geažuha ahte ođđa válgaláhka mii gáibida ahte Zimbabwe ássit galget sáhttit duođaštit ahte leat leamaš čađagaskka riikkarájáid siskkobealde dan maŋimuš 12 mánu, mearkkaša ahte ráđđehus lea dahkamin buot bissehan dihte olbmuid jienasteames opposišuvnna. ¶
Sámi čáppagirjjálašvuohta oaččui garra moaitámušaid girjjálašvuođa kritihkkáris Nøste Kendzioras, go čáppagirjjálašvuođa čállit eai leat velá beassan sámi dološ myhtain ja ain lea veallámin duljiiid alde ja smirezastimin. ¶
Kendzior logai ahte dálá sámi servodagas livčče ollu fáttát maid girječállit berreše geavahit. –Manin girječállit eai smiehtas ovddasguvlui ja dan mii dáhpáhuvvá sámi servodagas. Ii oktage leat čállán kriminalromána, dáppe han maid leat gottašeamit, omd. lea oaivi gávdnon muhtun hotealla tráhppás. Data- ja universitehtasápmelaččat maid gávdnojit, sin birra sáhtášii sihkkarit muhtunlágan fikšuvdnaromána čállit. –Manne ii čállit urbsaniserejuvvon sápmelaččaid árgadili birra, sii han leat eanetlogus dán áiggi, dahje mafiadili ja gávttehasaid adela birra Sámis. Áinnas livččii erotihkalalaš romána heivvolaš čállit gos fuorát hearjidit muhtun duolji alde gaskaijabeaivvážis, logai Kendzior ironalaččat. ¶
GUOVDAGEAIDNU: Guovdageainnu politihkkárat áigot váidit norgga stáhta ON:ii. Dán áigot dahkat dan dihte go oaivvildit ahte stáhta ii váldde duođas iežas ovddasvástádusa sámi suohkaniid ektui. Guovdageainnu suohkanis lea nu heittot ruhtadilli ahte fertejit čuohppat bušeahta ovcci miljovnnain 2003 rádjai. –Go mii diehtit man rikkis Norga lea, de lea paradoksa ahte almmolaš fálaldagaid ferte heaittihit, lohká ráđđeolmmái Odd Keskitalo Altaposten aviisii. –Mii eat oaččo gokčojuvvot bealige goluin mat mis leat guovttegielalašvuođa oktavuođas. Dát lea divrras midjiide, muitala ráđđeolmmái. –Suohkan lea čoahkkinastán máŋggain departemeanttain ja ii mihkkege leat dáhpáhuvvan. Mii fertet lávket viidáseappot, ja min mielas lea riekta ahte dieđihit olggobealde riikkarájiid danne go dás lea sáhka ovddasvástádusas sámi gielas ja kuvltuvrras, lohká Sámiálbmot listtu Klemet Erland Hætta ¶
Duojáriin ii leat vejolašvuohta ovdánahttit iežaset gelbbolašvuođa ealáhussan. Nu guhká go duodji ii leat dohkkehuvvon ealáhussan, de ii leat duojáriin vejolašvuohta heivehit dujiid márkaniidda. Dilli leat dál dađi bahábut nu ahte unnit ja unnit olbmot duddjojit. Danne leage maid šaddan nu ahte soapmasat duddjojit máŋgga olbmui. Rehketbihtát goitge čájehit ahte dát duojárat šaddet beare hálbái vuovdit dujiid, dan ektui man ollu návccaid šaddet geavahit dasa. Goitge jáhkkit mii duojáriidda go sii čuoččuhit ahte olbmot eai dáidde heaitit gal gárvodeames sámi biktasiiguin. Duodjegelbbolašvuohta lea gelbbolašvuohta mii dál vuos lea hirbmat nanus. Gelbbolašvuođa viidásit doalvun maid dáhpáhuvvá skuvllaid ja kurssaid bokte. Muhto dáid duojáriid gaskkas lea okta joavku mii lea áibbas sierra. Ja dat leat sii geat geavahit ollu iežaset áiggis gávpedujiide ja jođihit smávva ruovttufitnodagaid. Muhto dáidda ruovttufitnodagaide ii leat makkárge sihkarvuohta mii sihkkarastá duoji ealáhussan. Dan dihte doarjut mii duojáriid geat dál gáibidit duoji dohkkehuvvot ealáhussan. Dál lea duojáriin unnán vejolašvuohta oažžut ruhtadoarjagiid ruovttufitnodagaide almmolaš foanddain, sivas go duodji ii gehččo gánnáhahttin fitnodatekonomalaččat. Mii doarjut Sámi Duodjeinstituhta mii gáibida ealáhusšiehtadusa duodjái. Lea duohta ahte lea dárbu ovdánahttit birgenlágiid davviguovllus jos olbmot galget bissut iežaset ruovttubáikkis. Mii leat ovdal muitalan man stuora sisaboahtu boazoealáhusa bearrašiin boahtá dienasbargguin olggobeal ealáhusa. Midjiide lea maid lunddolaš jurddašit ahte stuora oasis dáin bearrašiin livčče máŋggas geain lea duodjegelbbolašvuohta mii sáhtášii geavahuvvot duodjeealáhusa oktavuođas. Jos duodji šattašii sierra ealáhussan Sámis, de jáhkkit mii ahte dat rabašii ollu ođđa vejolašvuođaid ja ođđa bargosajiid. Dál leat ollen dan meare guhkás ahte Sámediggi berrešii gávdnat ruđa duodjeealáhussii ráhkadit šiehtadusa mii addá vuođu duojáriidda birget iežaset doaimmaiguin. Mii jáhkkit maid ahte duodjeealáhus buvttášii ollu ođasjurddašeami ja nu livččii mielde ovdánahttime Sámi servodaga. Duoji siskkobealde fal lea sadji hábmet ja buvttadit dujiid maid sáhtášii stuorrát jođihit, nu go ovdamearkka dihte dálvesujiid Suodjalussii. Jáhkkit das ollu eambbo vejolašvuođaid mat doalaše sámi servodaga badjin. Heijjá Irene ¶
Olmmái dovdá iežas geavahuvvon dán veagalváldima váidináššis. –Lean šaddan gaskaoapmin earáid ráhkisvuođa soahpameahttunvuođaid dihte, čilge son. Dasa lassin čilge son ahte ášši lea ollu viidát go dušše dat oktavuohta mii su ja dán nieidda gaskkas lea leamaš sudno kulturprošeavtta oktavuođas. Leat oktavuođat eará olbmuiguin geat maid gullet prošektii ja geain lea vuosteháhku sutnje, geat leat duogábealde dán váidaga. –Lea okta eará olmmái gii lea bággen dán nieidda váidit ahte mun galggan leat veagalváldán su. Dán olbmás leat dakkár áššit dán nieidda nalde ahte lea nagodan áitit nieidda nu garrasit ahte son lea válljen váidit mu fálska čuoččuhusaiguin. ¶
Kirstte Biret Gaup lei beakkán sámi kulturseailluheaddji, ja sihke ruovttubáikkis ja olggobealde dovddusin dagai sámi kultuvrra, boazosápmelaš dili ja lei maiddái ovdagovvan sihke nissonolbmuide ja almmáiolbmuide das ahte boazodoalu báldii háhkat lassiealáhusa turistaealáhusa oktavuođas. Sus ledje sihke falimus gilvohearggit ja lojimus heargečora. Kirstte Biret Gaupas ledje nana dieđut boazoealáhusa birra, ja lei álo gearggus ávkin geavahit dáid dieđuid. Son geavahuvvui olu informántan go leat ráhkaduvvon čielggadusat ja girjjit boazosápmelaš nissonolbmuid dilálašvuođaid birra, ja lea dávjá jearahallon aviissain ja áigečállagiin, ja lei hárjánan ságastalli. Oaččuige Finnmárkku fylkagieldda dásseárvobálkkašumi 1992:s. Son lea árjjalaččat ja duostilit bealuštan nissonolbmuid vuoigatvuođaid. Son lei buoremus boazosámi ja muđuid sámekultur ovddasteaddjin. ¶
Lei moadde minuhta vel dassážii go Boine galggai lávlut njeallje vearssa "Mu váibmu vádjol doppe" -sálmmas eurohpálaš beakkániidda ja miljovnnaid TV-gehččiide, ja vel loahpahit luođážiin. Dál son lei jiena liekkadeame. Su fránskalaš manager lávkkui ruoktot ovdan, hirbmat balus, ja gitárista Roger Ludvigsen ges stemmii gitára bisánkeahttá. Mari Boine ja Jan Garbareka molssodanlanjaid olggobealde čohkkájedje eurohpálaš gonagasviesuid sihkarvuođafávttat ja čuvvo doaluid TVs, ja dadjaledje ain juogalágan suohttasiid. –Vuoi man hirpmus, himihii okta prinseassa Madeleine fávttain ironalaččat go Mette-Marit sihkui gatnjaliid bismma Gunnar Stålsett sártni geažil, ja earát ruoŧa "Secret Service" -fávttain bohkosedje njálgát. ¶
GUOVTTI OAINNUS: Odne deaivvadeaba Eanandoallodepartemeanta ja NBR guovtte bealde beavddi šiehtadallat boazodoalu, muhto dál nággeba juo Finnmárkku boazologuiguin. ¶
Finnmárkku guovddášbellodat oaivvilda ahte otná ruktofálaldat ferte bissut vai sihkarastet olbmuide unnimusat dan fálaldaga mii sis lea dál. Guovddášbellodaga joavkojođiheaddji, Einar Johansen, oaivvilda ahte fylkasátnejođiheaddji ii jurddaš beare guhkás go dál evttoha geavahit foandda miehtandihte FFR´ gáibádusaide šiehtadallamiid oktavuođas. –Ferte leat vejolaš soahpat oažžut ruktofálaldaga mas lea dohkálaš gollorámma go doalaha goluid sihkarvuođaávdnasiidda olggobealde šiehtadallamiid, cealká Einar Johansen. ¶
Lei mannan vahkkus go johkabearráigeahččit akšunerejedje njealji Kárášjohkalačča vuostá-gaskal 17 ja 40 jagi-go ledje gáfestallamin 4 kilomehtera vulobealde Šurbmo. Dan oktavuođas leat gávdnan biergasiid mat nannejit politiijaid váruhusa. –Johkabearraigeahččit leat gávdnan dáin olbmuin siimmaid, stákkuid, rullaid, reahkaid ja stuorra áŋkkoriid maiguin váruhit leggon luosaid mat čužžot goržži vuolde, muitala leansmánnibálvá Tor Arild Strømeng. ¶
Tor Arild Strømeng lohká politiijaid dábálaččat dákkár láhkarihkkumiin stuorra sáhkuid addit. –Mii leat dollen njealjejuvlaga. Leat maid váruhuvvon vuodján lobihemiid olggobealde lobalaš láhtu mas lea sáhkku sulli 5000,- ruvnno, dadjá leansmánnibálvá Tor Arild Strømeng. –Leat maid duoguštan buot bivdobiergasiid; stákkuid ja rulláid. Bivdonjuolggadusaid rihkkumis lea sáhkku 2500,- ruvnno rájes bajas, lohká Strømeng. ¶
Kárášjoga leansmánnukántuvra lea diehtán ahte Šurbmos leat soapmasat bávttealde leggon luosaid stuorra áŋkkoriiguin. Diibmá gávdne guovllus stuorra áŋkkoriid. –Dákkár roavva lobihisbivddu oaidnit mii hui duođalažžan. Lea maid hupmo ahte sáhttet massit buot oaggonvuoigatvuođaid čáhcadagas, lohká leansmánnibálvá Tor Arild Strømeng, Kárášjoga leansmánnikántuvrras. ¶
Dál lea kvárta gollan, ja Biret geahčasta diibmui ja vel speadjalii. Buot lea ortnegis ja nu viehkala. Son ferte ráhkkanit maŋimuš čoahkkimii mii lea beal viđas. –Áššit leat menddo guhkit. Dálkkiide ii báze go 30 sekundda, dieđiha vuorrohoavda. –Galggan go jođáneappot lohkat daid, jearrá Biret. –It, lohká oahpaheaddji. –Don gearggat, joatká son. Jurdagat mannet ovddit sáddagii, dalle go buot manai funet. Áššit eai boahtán dalle go Biret daid álggahii. Dál geargá gal vel hárjehit kamera ovddabealde ahte geargá go dálkki lohkat 30 sekunddas. ¶
Nystø oaivvilda ahte guottut fertejit rievdat, erenoamážit suohkana hálddahusas, sámiid ektui. –Sámedikki bealde áigut mii geahččalit lahkonit suohkana. Mii fertet muitit ahte suohkana hálddašeaddji guottut váikkuhit maiddái dasa movt suohkana álbmot jurddaša. Jus suohkana hálddašeaddjit leat positiiva sámi álbmogii ja kultuvrii, de váikkuha dát olles suohkana álbmogii. ¶
GUOVDAGEAIDNU: Lávvordaga ija ožžo Guovdageainnu politiiját dieđu ahte Statoil-bensinstašuvnna olggobealde lei buollime. Go jovde dohko, de eai oaidnán buollima, dan eai dahkan dollačáskadeaddjit ge, nu ahte ii dahkkon mihkkege. Maŋŋil leat gullan ahte lei buollán, nu ahte dál dutkojuvvo ášši. Dán dieđiha leansmánnebálvá Anette Smuk. Sotnabeaivvi eahket gávnnahalai ges muhtin 20 jahkásaš bárdni vuodjime mopedain mas eai lean šilttat. Son váidojuvvo ja sáhkkohallo. Distat čuovganeapmái bulii fas viessu Mázes. Ii oktage roasmmahuvvon. Politiiját leat dutkame manne viessu buollái, ja sii leat ožžon veahki buollinjoavkkus Álttás dasa. ¶
LOSSA ÁIGI: Logi jagi lea vássán dan rájes go Molotov Cocktail gánddaid eallinvuorbi deavvidii muhtun ávdin geainnu nalde Ruoššas. Sii geat dalle lávje beaivválaččat jorrat Máret Furuly stobus - sin maŋis leat dušše muittut báhcán. ¶
Son čállá preassadieđáhusas ahte norgga girku dál lea šaddan sáhtána synagogan, ja ahte Risttalaš álbmotbellodat lea beargalaga bealde dán soađis. –Jus dát duopmu šaddá bistevažžan, de in jáhke ahte norgga girku sáhttá gohčoduvvot risttalaš girkun. De orru šaddan eambbo dego sáhtána synagogan, oaivvilda son. Sus lea garra duopmu sidjiide geat eai vuosttal dán: –Ollugat berrejit leat balus movt duopmár Jesus Kristus dubme dán ášši go dat beaivi boahtá!, beaškala son. Son ávžžuha ahte juohkehaš gii ii hálit šaddat mielsivalažžan dás, ii obanassiige ábut seahkánit boasttuoahpaheddjiiguin. –Jađe fertejit jienastit Čoahkkanan risttalaččaid boahtte válggain... Ii leat vel mearriduvvon áiguba go Lyngmo ja Thorsen váidit duomu Alimusriektái. ¶
Min Áigi ja Sámi Valáštallan Lihttu-Norga (SVL-N) leaba soahpan lágidit "Min Áigi cup" dán jagi mielde. Gilvvuin leat fárus čuoigan/njoarostan- ja viehkan/njoarostan cup-gilvvut. Čuoigan/njoarostan- ja viehkan/njoarostan-gilvvut lágiduvvojit iešguđetge báikkiin Norgga bealde Sámis. SVL-N stivre ollislaččat "Min Áigi Cup" -gilvvuid. ¶
Muhto Ailo Gaup mielas leat skuvlabarggut deháleappot go ođđa filmma vuosttaščájálmas. –In jáhke ahte sáhtán vuolgit Osloi filmma vuosttaščájálmassii skuvlabargguid dihte, lohká Ailo, gii vázzá IT-akademiija skuvlla Kongsbergas, mii lea Oslo olggobealde Son maid vuoruha skuvlla dálvevuodjima ovdalii. Filbmabarggut leat maid boahtán eambbo Ailoi. Fargga ges dolle Frankriikii muhtin fránska crossfilbmii filbmejuvvot. Dát filbma lea ges Eurohpá vuddjiid birra. Ailo Gaup álggii 12 jahkásažžan vuodjit motocrossa. Dál son lea 22 jahkásaš. Máŋga sykkela lea atnán ja ollu ruđa golahan. Son lea geahččalan sihke motocrosssa, skohtercrossa, snowboarda ja freestylea. Son lei mielde skohtercrossa riikkajoavkkus, muhto heittii go ii liikon nu bures dasa. –Ii lean somá. Lei čoaskkis ja eai lean njuikestagat. ¶
Cuoŋománus dán jagi álggii 20-jahkásačča bealgoalmmat mánnosaš kriminealla karriera mii maŋážassii guhkui guhkkin dego nealgejahki. Buot álggii go lei márkanis vuodjemin biillain gárrenoaivvis: • 20-jahkásaš váldui gárrenoaivvis biillain vuodjemin. Dan oktavuođas nordadii oivviin nuppi politiijá ámadadjui go leigga doalvumin su leansmánnekantuvrii. Seamma dáhpáhusas cuvkii politibiillas láse ja cielai nuppi politiijá "heastacihppan" ja "jallan" . Son čolgadii maiddái politiijá ámadadjui. • Moadde beaivvi maŋŋel riŋgii dasa gii lei cavgilan politiijáide. Riekti gávnnaha ahte áššáskuhtton dievdu lea geahččalan váikkuhit vihtana. • Álggugeahčen miessemánu lea doarrumin. Olggobealde gili olgobáikki čorpmain ja čippiin doarru njuni gaskat soames eará dievddus. Dáhpáhus váido. • Loahpageahčen miessemánu lea fas jođus olggobealde seamma olgobáikki. Dán háve manná politiijáid lusa geat leaba biillas. Dievdu hehtte politiijáid vuoddját go coggá oaivvi máŋgii biilla uksagaskii. Leansmánnebálvvá guovttos váidiba albmá. • Geassemánus seahkána fas doarrumiidda. Dan geažil šadde poliiját fas váldit su leansmánnekantuvrii. Almmái vikkai politibiillas máŋgga háve oivviin nordadit nuppi politiijá. Go ii deaivan, de gáskkestii gihtii hávi. Seamma mátkkis čievččai politibiilla uvssasiskkoža moallun. Árrat eahkeda lei maid cuvken eará biillas láse. Seamma eahkeda biddjui dievdu rájusgiddagassii. • Dievdu lei maiddái áššáskuhtton go galgá leat nihtán soapmasa časkit plánkkuin, ja eará albmá ges čorbmadan ámadadjui ja čievččastan čielgái. Son lei maid áššáskuhtton politibiillas cuvken speadjala, čuovgga ja rokčen, ja seammás vel biđgen Deanu bearráigeahču campenvovnna. Dáin beliin ii dubmen Deanu ja Várjjat gielddariekti dievddu. ¶
Otne maid hakso varas gáffe go bohte Ájonjárgii. Beavdde alde leat gárvvisin biddjon gohput ja čuhppon gáhkut lihttái. Mii čohkkedit beavdde birra ja juohkebeaivválaš sáhka jorra geahppasit. Sátnegaskkat šaddet losibut go mii lahkonišgoahtit daid ságaid man dihte moai letne boahtán Máreha lusa. Čiehkabeavddi birra leat Øystein rohki govat seainnis ja beavddáža nalde. –Die lea dat maŋemuš govva Øysteinas. Máret cuige govvii. Govas oaidnit nuorra gándda gii čoahkká jurddamáilmmis. –Attášin miljovnnaid jos beassašin diehtit su jurdagiid dien beaivvi. Eadni šuohkeha. Su mielas lea su gándá nu jurdagiid siste govas. Govva lea govvejuvvon moadde beaivvi ovdal Ruošša mátkki. –Orru nu guhkás geahččame… Botkendihte jaskkesvuođa moai jerre movt dát logi jagi leat leamaš eadneolbmui. –In jurddaš ahte leat go gollan logi jagi, dahje man galle jagi ležžet gollan… Juohke jahki lea leamaš seamma lossat. Dat leat dego ovtta jagis livčče logi jagi. ¶
Lei mannan vahkkus go johkabearráigeahččit akšunerejedje njealji Kárášjohkalačča vuostá-gaskal 17 ja 40 jagi-go ledje gáfestallamin 4 kilomehtera vulobealde Šurbmo. Dan oktavuođas leat gávdnan biergasiid mat nannejit politiijaid váruhusa. –Johkabearraigeahččit leat gávdnan dáin olbmuin siimmaid, stákkuid, rullaid, reahkaid ja stuorra áŋkkoriid maiguin váruhit leggon luosaid mat čužžot goržži vuolde, muitala Strømeng. ¶
Tor Arild Strømeng lohká politiijaid dábálaččat dákkár láhkarihkkumiin stuorra sáhkuid addit. –Mii leat dollen njealjejuvlaga. Leat maid váruhuvvon vuodján lobihemiid olggobealde lobalaš láhtu mas lea sáhkku sulli 5000,- ruvnno, dadjá leansmánnibálvá Tor Arild Strømeng. –Leat maid duoguštan buot bivdobiergasiid; stákkuid ja rulláid. Bivdonjuolggadusaid rihkkumis lea sáhkku 2500,- ruvnno rájes bajas, lohká Strømeng. ¶
-In sáhte báljo sániiguin čilget movt mu eallin lea rievdan, lohká Niillas Ánte. Son čuožžu lávddi nalde ja muitala iežas eallima birra. Kafeái leat čoagganan sullii 60 olbmo. Sii leat boahtán guldalit Niillas Ántte lohkama. ¶
Stuorra beroštumiin lohken artihkkala maid Min Áigi lei čállán nr. 32. Mun ieš lean beroštan Sámi kultuvrras ja erenoamážit sámegielas (- gielain ) juo oalle guhkes áiggi, máhtán veahá hállat ja čállit sihke davvi-, mátta- ja nuortalaš-sámegiela ja Ruošša bealde ohppen ge veahá gielddasámegiela nu ahte nagodan ge háleštit olbmuiguin doppe. Vaikko lean musihkkár ja hárjánan guldalit dárkilit mo ovd. giella hállojuvvo ferten liikká oaidnit ge iežan čalmmiiguin mo amas giella čállojuvvo oahpadettiin dan giela. Ná lean "oahpásmuvvan" bajásnamuhuvvon gielaiguin hui bures. Nu go John Henrik Eira ja vissa ollu eará sápmelaččat ge, lean mun ge smiehttan ollu dan birra manne sápmelaččain leat vihtta iešguđetlágán čállinvuogi. Jus rehkenastá gielddasámegiel čállinvuogi vel lassin, de leat joba guhtta mat dál leat anus. Ii go leat vejolaš ráhkadit oktasaš čállinvuogi mii heive buot sámegiel suopmaniidda seamma bures? Máttasámegiella ja julevsámegiella čállojuvvo dál seamma bustávaiguin go dáro- ja ruoŧagiella ja sierra bustávat leat "å" , "ø/ö" ja "æ/ä" . Sierra jietnadagat nu go "š" , "č" , "ŋ" čállojuvvojit bustávva-oktiibijuiguin nu go "sj" , "tj" , "ng" jna. Davvi-, anáraš- ja erenoamážit nuortalaš-sámegiel čállinvuogis leat daidda dábálaš bustávaide lassin vel ollu sierra mearkkat, dan dihte go dain sámegiel suopmaniin leat maiddái ollu earálágan jietnadat ovd. "đ" , "ŧ" mat eai leat mátta-, eai ge julevsámegielas. Muhto daidda gávdnojit maiddái vejolašvuođat nu go John Henrik Eira evttoha, namalassii "dh" ja "th" . Liikká oainnán moadde váttisvuođa ráhkadit oktasasš čállinvuogi erenoamážit nuortalaš-sámegiela hárrái go nuortalašgielas fas leat moadde sierra jietnadaga mat eai leat nuppiin sámegiel suopmaniin ea. ea. dát čuovvovaččat: "õ" ( ~ "o" ja "ø" gaskkas ) ovd. "mõõnnâd" ( mannat ) "¡" ( ~ jienalaš "dj" , muhto ii leat davvisámegiel "ž" ! ) ovd. "vue`l¡¡ed" ( vuolgit ) "Š" ( ~ jienalaš "g" ja čoddaga duohken ) ovd. "vuâlŠam" ( vuolggán ) "č" ( ~ "tj" , muhto ii leat davvisámegiel "č" ! ) ovd. "ku`ččen" ( guhkkin ) "ž" ( nu go ranskkalaš "je" , "journal" , ii leat davvisámegiel "ž" ) ovd. "žeevai" (boraspire) "z" ( nu go ruošša namma Zoja, ii leat davvisámegiel "z" ) ovd. "zääbbar" ( buođđu ) Gal lea vejolaš lonuhit dáid bustávaid ge eará bustávaiguin dahje -oktiibijuiguin, ferte gal geahččalit gávdnat. Nubbi váttisvuohta lea dássemolsašuddan mii lea buot sámegiel suopmaniin (dušše máttasámegielas ii leat ) ja nuortalaš-sámegiel dássemolsašuddan lea vel eambbo mohkkái go ovd. davvisámegiel, ovd.: "vue`l¡¡ed" - "mon vuâlŠam" - "son vuâlgg" - "sij vuä`l¡`¡e" - "mij vue`ljim" ( vuolgit - mun vuolggán - son vuolgá - sii vulget - mii vulggiimet ) Ieš mun in leat sápmelaš ja várra in galggaše iežan seaguhit sámiid áššiide muhto liikká háliidivččen čállit iežan oaivila dasa: Dieđusge soaitá leat veahá ártet ahte leat nu ollu iešguđetlágán sámegiel čállinvuogit muhto mu mielas lea buorre nu go dál lea. Manne? Danne go mátta-, davvi- ja nuortalaš-sámegiela gaskkas leat dan mađe stuorra erohusat ( eambbo go "dábálaš suopmaniid" gaskkas nu go ovd. Guovdageainnu ja Kárášjoga suopmana gaskkas ) ahte livččii han oalle váttis ráhkadit čállinvuogi mii heive seamma bures buot sámegiel suopmaniidda dahje -gielaide. Mu mielas heive dáláš máttasámegiel čállinvuohki máttasámegillii hui bures ja seammaládje heive davvisámegiel čállinvuohki davvisámegillii jna. , ii galggaše ráhkadit fas ođđa čállinvuogi maŋŋil go ollu bargu vissa lei leamaš ráhkadit buot dáláš čállinvugiid mat várra leat ge čájehan iežas bures dán rádjai. Muhto dat lea dušše mu iežan oaivil. Loahpas doaivvun ahte in leat seaguhan din sámiid áššiide menddo ollu, jos lean, de bivddán ándagassii! Muhto din čáppa sámegiella mearkkašage munnje hui ollu ja dan dihte smiehtange ollu dan birra. Háliidivččen sávvat buot sápmelaččaide ollu lihku! Ollu dearvvuođat Uwe Ellies eu.almetje ¶
–Buorre ealgabeana ii dárbbaš guorrat luotta, muhto galgá doalvut bivdi ealgga lusa, lohká Guttorm. –Beana galgá haksit ja mieđabealde ealgga njáhkat nu ahte bivdi boahtá nu lahka go vejolaš, dalle galgaba leat jaskat. –Beatnagiin leat maid iešguđetgelágan láhttenvuogit bivddus, daid ferte ealgabivdi dovdat. Ovdamearkka dihte sáhttá beana guovttejuolggi ala njuiket ja njuniin fáŋkkát ovddasguvlui, de lea mearka ahte ealga lea lahkosis. –Lea maid nu ahte ollu ealgabivdit eai dovdda iežaset beatnagiid láhttenvugiid. Buorre ealgabeana dovdá hája ealggas juo guovtte kilomehtaris, lohká Guttorm. ¶
Johan Mathis Turi mielas rahčet Ruošša bealde boazodoallit garrasit kommunista áigodaga bázahusaiguin go masse priváhta ealuid. -Bohccobierggus ii leat árvu Ruošša bealde. Kommunista áiggi politihkka lea dagahan ahte bohcco biergu lea dahkkon heajubun go earalágan elliid biergu. Dan galggašii oažžut jorggihit, lohká Turi. ¶
GÁIVUONA-KOARRA: Dát govva lea govvejuvvon Runášši girku olggobealde go koarra doalai konseartta doppe Davvi-Norgga Riemuid oktavuođas. ¶
Lea dramáhtalaš, muhto unnán dovddus, dáhpáhus mii dál lea dáhpáhuvvame Norgga lagasguovlluin davvin, ruošša bealde ráji. Boazoealáhus Guoládatnjárggas lea vásiheame váddáseamos áigodaga kollektiviserema rájes 1930-logus. Lea vuođđu hupmat heahtedili birra. Doalloovttadagain leat čađat unnán olbmot. Sii eai nagot čohkket bohccuid merkemii dahje njuovvamii. Máŋgga ealu eai nagot šat bearráigeahččat. Dát čuohcá garrasit dietnasii. Suoidnemánus 2001 eai leat eanaš guođoheaddjit ožžon mávssu priváhta elliid ovddas maid ledje dolvon njuovvamii dálvvis. Muhto dilis lea maid sosiála bealli. Stuora alkoholageavaheapmi ja garra bargodilit dahket ahte dievddut boazodoalus ellet gaskamearálaččat vuollel 45 jagi. Dat maid dál oaidnit Guoládatduoddaris lea stuora paradoksa. Dan botta go industriija, eanandoallu ja bálvalusealáhus rahčet váikkuhusaiguin perestroikas ja nuppástuhttimis plánaekonomiijas márkanekonomiijii, de ledje juste árbevirolaš ealáhusat mat galge addit olbmuide regiuvnnain eallinvuođu. Nugo unnán eará ealáhusain lea, de leat boazodoalus lunddolaš eavttut juste dáin ávdin ja báruhis guovlluin. Geográfalaš lahkavuohta márkaniidda Oarje-Eurohpás ja muhtin muddui huksejuvvon infrastruktuvra addá vejolašvuođaid viidáset ovddidit boazodoalu eksportaealáhussan. Liikká lea ealáhus oalát nohkame. Muhtin spesialista Guoládaga boazodoalus, professora Julian Konstantinov Sofia universitehtas, lea cuiggodan ahte dilli duoddaris dál muittuha dilálašvuođaid 120 dahje 150 jagi áigi. 1880- ja 1890-loguin bukte eará boazodoallit - komit ja nenetsat - ođđa ja beaktilis doaibmavugiid Guoládatnjárgii. Sámit ieža ledje álgán eanet intensiiva boazodoaluin birrasii 1850:s. Álgoálgosaš, sámi boazodoalus ledje ealut eanet go dál veaiddalasas, ja lassin boazodollui lei bivdu dehálaš. Dása orru manname fas ruovttoluotta dál. Guotteha oktavuođas giđđat, de eai rátkejuvvo čoavjjehat sierra eallun, ja guottet ii bearráigehččo. Merken dáhpáhuvvá easkka čakčat ja dat lea maid oalle dáhpedorpmis. Danne go eai guođohuvvo, de láhtte eallu eanet ahte eanet dego goddeeallu. Dušše herggiid bearráigehččet, ja dat lea fievru man haga eai birge duoddaris. Dan sadjái go guođohit ealuid, de bivdet daid dalle go bohtet meattá go leat johtime giđđat ja čakčat. Elemeanttat dás lea álo leamaš oassin boazodoalus Guoládatnjárggas. Muhto 1980-logu gaskkamutto rájes leat váttisvuođat sturron ahte sturron. Sáhttá jearrat manne dát dáhpáhuvvá. Lobihis bivdu lea stuora váttisvuohta ja lea máŋga logi jagi leamaš váttisvuohtan. Stuorámus bárti lea orohagain mat leat luottaid ja militearaguovddážiid lahka. 1995:s ledje ovtta dáin orohagain 5000 bohcco. Vihtta jagi maŋŋil, 2000 čavčča, heaittihuvvui doalloovttadat danne go eai lean šat bohccot. Militearat sivahallojuvvojit lobiheamet bivdit skohteriin ja mašenbissuiguin. Militearat eai beroš lágain, čuoččuhuvvo. Lea váttis konkrehta duođaštusaid gávdnat. Maiddái boazodoallit sivahallojuvvojit lobiheamet njuovvat boazodoalloovttastumi bohccuid ja lonuhit bierggu viinniin mii gávppolaččain geat bohtet dohko lea mielde. Gullo ahte bohtet olbmot gitta Davvi-Norggas searvat dán gávppošeapmái. Guoládatnjárgga nuorttabealde ja siseatnamis eai leat biilaluottat. Máŋga militearaguovddáža mearragáttis galget ges heaittihuvvot. Danne lea lobihis bivdu dušše oassi ollislaš govas. Gánnáhahttivuohta lea eará momeanta. Gávdno okta áidna EU-dohkkehuvvon njuovahat Guoládatnjárggas, ja lea olgoriikkalaččat geat stivrejit doppe. Dat mearkkaša ahte ollu árvolassáneapmi dáhpáhuvvá guovllu olggobealde. Dasa lassin lea monopoladilli. Buot dát addá vuođu kritihkalaččat geahččat olgoriikkalaš oasti rolla. Nuppi dáfus leat boazodoallit Guoládatnjárggas lihkolaččat. Sis lea vuovdinkanála máilmmemárkanii. Máŋgga sajis Davvi-Ruoššas lea dát dilli juoga man birra boazodoallit dušše sáhttet niegadit. Váldováttisvuohta ii sáhte dákko de leat. Lea váttis čilget dili ekologalaš dilálašvuođain. Doldašuvvan ii leat stuora váttisvuohta Guoládatnjárggas, nugo lea muhtin osiin Finnmárkkus. Sáhttá orrut nu ahte váldosivva váttisvuođaide lea ealáhusa organiseremis. Vaikko vel dehálaš politihkalaš ja ekonomalaš eavttut dál leat rievdaduvvon, de leat goitge doalahan sovjetáiggiid organisašuvdnastruktuvrra ja jođihanmetodaid. Guođoheaddjit Guoládatnjárggas leat bálkábargit geain eai leat makkárge njuolggo beroštumit čadnon ovttastumi ekonomalaš bohtosiidda. Jus galgá jorgalahttit dili, de ferte álgit duoddaris. Ferte šaddat gánnáhahttin olbmuide váldit barggu ealáhusas. Viidáset fertejit guođoheaddjit persovnnalaččat dinet go váldet adnui intensiiva doaibmavugiid mat sihkarastet optimála, muhto nanu, geavaheami resurssain. Bargit fertejit bálkáhuvvot go eallu boahtá njuovvanbáikái buori vuoimmis. Dáinna dinejit buohkat. Boazodoallit ožžot stuorát oastinfámu, báikkálaš ealáhuseallin stuorát márkana, njuovahat oažžu eanet bierggu ja ovttastus stuorát sisaboađuid - sisaboađut mat fas sáhttet investerejuvvot ođđa, gánnáhahtti doaimmaide. Jorgalahttit heajos dili buorren dillin addá buoret birgejumi ja unnit sosiála váttisvuođaid báikkiin siseatnamis Guoládatnjárggas. Jus ovdáneapmi joatká nu movt dál, de oaidnit ođđa váttisvuođaid lassin daidda eará váttisvuođaide mat juo gávdnojit. Torbjørn Bjorvatn lea badjel 10 jagi bargan humaniteara bargguin ja ealáhusovdánemiin Davveoarje-Ruoššas. Son bargá dál erenoamážit ovttaolbmofitnodagaiguin ja bearašdoaimmaiguin Guoládatnjárggas. ¶
Dát bivdit orrot leamen seamma joavkkus go ná ovttaláhkai leat gárvodan? Gurut bealde Pål Paulsen, Svein A. Hanssen ja Arnulf Soleng. Kristian Guttorm (čohkkut) fievrreda albmáid báhčimiid lohkuid. ¶
–Jos ležžet áššit, ođđasat ja oaivilat, de áinnas váldet muinna oktavuođa, ávžžuha Min Áiggi ođđa mielbargi Deanus, Nils Henrik Måsø, buot nuorta-finnmárkulaččaide. Dál lea sus vuos váldokantuvrabáiki Luossnjárggas, čieža kilomehtera vuolábealde Ohcejot´ girkobáikki ja guhtta miilla bajábealde Deanu Šaldi. ¶
–Sámi nieiddat - lehket váraid alde politihkkedettiin ! ¶
Ulbmil lea rahpat muitofoandda Molotov Coctail namas, ja konseartta sisaboahtu galgá doarjut sámi rockajoavkkuid njealji riikkas. –Kárášjohka massii olles buolvva nuorra rockamusihkkáriid. Joavku movttiidahtii oallugiid dan oanehis áiggis go besse juogadit iežaset musihkalaš dáidaga eará nuoraiguin. Maŋŋel lihkohisvuođa eai leat Kárášjogas dihtton galle rockajoavkku. Lea hui dehálaš ahte dát konsearta šaddá duohtavuohtan ja ahte muitofoanda ásahuvvo. Dát lea mielde hásttuheame nuoraid. Dát lea dat buot buoremus ánsu mii lokte Molotov Coctail muittu, lohká Larsen Molotov Coctail web-siidduin. Dássážii ii leat muitokonseartta ruhtadeapmi áibbas čielgan. Eanaš foanddaid ohcanáiggiid leat manahan. Vuossárgga čoahkkanedje prošeavtta álggaheaddjit, geat gávdne máŋga ekonomalaš čovdosa. Ain dárbbašit buriid jurdagiid ja veahki. Doarjjakonsearttat ja sponsorat leat moadde dáin čovdosiin. Maiddái sierra doarjja-báŋkokonto lea ásahuvvon. Dássážii ii leat Larsen gávdnan makkárge ovttasbargoguimmiid. –Ohcat searvvi mas lea beroštupmi searvat dán stuora prošektii, lohká Dan Robert Larsen, gii maiddái berošta servviin olggobealde Kárášjoga. ¶
Bearjadaga doalai Kárášjoga mánáidskuvla iežas jahkásaš skuvlakonseartta, ja maiddái dál ge nagodedje sii deavdit valáštallanviesu maŋimuš stullui. Sii geasuhit maiddái geahččiid olggobealde čielga vánhen- ja skuvlabirrasa. ¶
Ieš lágideapmi manai njuovžilit. Eai lean guhkes jápma bottut guđege joavkku lávlaga gaskkas. Mii orui leamen erenoamáš vuogas, lei go luohti rohttehuvvui dan botta go joavkkut molso lávddi. Dát doalahii konsentrašuvnna lávdái, vaikko joavku molsašuvai. Vuogas. Dáiddalaččat doallá skuvlakonsearta buori dási, erenoamážit go diehtit ahte eai geavahuvvo ollesáiggi fámut konsertii ráhkkanit ovdal go moadde vahkku ovdal konseartta. Musihkalaš návccat, mat olggobealde leat láigohuvvon, leat vuohkkasit heivehan jietnadási nu ahte musihkka ii hávkat mánáid lávlunjiena. ¶
Intrigue lea almmuhan ovtta skearru dán rádjái, ja čávčča beallai almmuhit EP. Dasa leat sii ráhkadan ođđa veršuvnna "Ánte" luođis. Intrigue lea rockajoavku, muhto sii leat maid hui dovddus sin luđiid dihte. Sii ráhkadit dološ luđiid rockahápmái, ja sii leat ožžon hui ollu responsa dan ovddas. Earet eará "Ánte" , "29" , ja "Deanu-Máiijá" leat ožžon ođđa hámi Kai Somby juoigama bokte. Lávvárdaga lea buohkain vejolaš čuovvut Intrigue lávddi alde iežaset rocka-luđiiguin, ja sii doivot ahte ollu olbmot bohtet guldalit sin. ¶
Lei dan alde ahte beasaheaba stuoraha, Juha Myllämäki ja Matti Lähdelmaa, go birgeheigga 14,5 kilosaš luosa fatnasii. Nu soai leaba ge vahkkoluossagonagasat Vuolle-Deanus. ¶
Leat masá dušše turisttat geat leat vuoitán vahkkogilvvuid Vuolle-Deanus. Dušše guktii leat báikkegotti olbmot vuoitán vahkkogilvvuid. Nu lei mannan vahkkus ge, go Juha Myllämäki ja Matti Lähdelmaa gottiiga 14,5 kilosaš luosa Áitesavvonis bajábealde Ohcejoga. Illá soai fidniiga luosa fatnasii go áigguiga nu jođánit váldit luosa gáddái, muitala Jouni Helander Áitesavvonis. –Fertejin huikit olbmá guoktái ahte eaba galgga gaikut vuokka eret njálmmis, soai jeagadeigga dieđusge boares ádjá, ja danin soai fidniiga luosa fatnasii, lohká Jouni Helander ja boagusta. ¶
II DUŠŠE HEARVAN: Aslaug lea ráhkadan lávdeávdnasiid nu ahte dat galget leat ávkkálaččat. Muorrabelkko nalde sáhttet neavttárat čohkkát. ¶
Sii leat geatnegahtton beaivválaččat geavahit daid biktasiid maid leat ožžon ovdal go vulge johtit. Biktasat čájehit maid guđemuš giehtaduodjesuorgái gullá, ja dát biktasat leat ge dagahan ahte lea leamaš váttis oažžut biillaid bisánaddat go čuožžu geainnu alde ja lokte bealggi jearran dihte sáhtu. –Olbmot dáppe davvin eai leat várra min lágan olbmuid ovdal oaidnán, ja dan dihte eai duostta bisánaddat. Son vuolgá ge odne johtit Tromsii, ja son sávvá ahte biilavuoddjit eai suorgan menddo sakka go oidnet su luotta alde. –In leat várálaš obanassiige. –Lea issoras gelddolaš eallin maid ealán, muhto seammás lea oalle lossat. Dát lea ge vuohki sis oažžut rámisvuođa iežaset fáttáin. –Ii olmmoš iežas boađe dovdat ovdal go lea leamaš hui vuollegaš earáid ektui. ¶
KÁRÁŠJOHKA: Olggobealde olgobáikki huškkohallui soames nieida nu fasttit ahte politiiját šadde doalvut su dearvvašvuođaguovddážii. Nieiddas hávváluvvui oaivi. Kárášjoga politiját vurdet dáhpáhusa váidot. ¶
Eira muitala sápmelaččat ruoššabealde leat ieža álggahan barggu beassat eret oktasaš ealuin, vai gádjot sámi boazudoalu Guoládagas. Dál galgá Eira oahpahit moadde ruoššabeale sámi, vuos vahku. Dáppe galget oahppat mo boazudoallu fievrriduvvo beaivválaččat. Skábmanu loahpas boattiba soai oktan dulkkain Eira ruktui ja siidii. –Lea dehálaš ahte sii ožžot oahpu boazudoalu ekonomiijas, nu go biergomárkan fievrideames, njuovvamis, ja nu ain, lohká Eira. –Dál eai leat sámit ieža beassan váldit duljiid ja čorvviid, ja dat lea váikkuhan dudjomii, lohká son. Ruošša sámit maid galget galledit boazudoallohálddáhusa, NBR:a ja Tromssa Universitehta, ja dieđus galget sii fitnat Eira ealus. ¶
Sápmelaččat ruoššabealde leat alohii vuoittahallan eará álbmogiidda boazudoalus, nu go Komiide, Nenetsaide ja ruoššaide. –Dál leat sii dolkan dán dillái ja áigot ieža beassat iežaset hearrán boazodoalus, muitala Eira. Boazodoallu ruoššabealde lea boastuláhkái fievriduvvon, eai leat guohtuneatnamat geavahuvvon rivttes láhkái, go eai leat johtán árbevirolaš sámiid guohtoneatamiidda. Boazu lea dan sivas gehppon dáid guovlluin muitalit sámit Eirai. Lea Barentsráđđi mii ruhtada dán álgogeahččalan prošeavtta. Eira lohká dát sáhttá šaddat miellagiddevažžan go dás han sáhttit addit oahpu guđetguimmineaset boazodoalus. ¶
Dál lea Sámedikke politihkkárat geavahan masá guokte beaivve digáštallat masá 190 miljovnnasaš Sámedikke bušeahtas. Lea olu ruhta ja áddemis ahte dat gáibida debáhta. Muhto nággu ii lean olles dán supmis. Posišuvnna ja opposišuvnna bušeahtta árvalusas ii lean erohus go 2.1 miljovnna ruvnnu. Badjelaš proseantta Sámedikkebušeahta alde lei nággu. Ovddas maŋos leat digáštallan gii lea ožžon makkár fálaldagaid. Opposišuvdna diehtelasat hui duhtatmeahttumat. Posišuvdna fas áibbas dan oaivilis ahte ánssášit eambbo ruđa. Dat aŋkke čielggai ahte presideanta Sven-Roald Nystad dál oažžu 120 000 ruvnnu eambbo bálkká. Dál lea sus 540 000 ruvnnu jahkái. Várrepresideanta Ragnhild Nystad ges oažžu 513 000 ruvnnu. Maiddái ráđđeláhttu Johan Mikkel Sara oažžo dál bálkká. Gii maid ánssáša lea váttis gažaldat. Muhto sáhttá diehtelasat jearrat man riekta lei go Sámedigge presideanta fuolai dán bálkálasáhusa, vaikko ii leat lasihuvvon máŋgga jahkái. Soaitá Bargiidbellodagas riekta go moaitá bálkká. Doppe leat mánáidgárddit boaittobealbáikkiin mat soitet šaddat giddet uvssaid sámi mánáid njune ovddabealde. Sámi skuvllain leat unnán oahpponeavvut. Sámediggepresideanta lea válgagiččus deattuhan ja lohpidan ahte son áigu bargat dan nammii ahte láhkonit álbmoga. Dát lea maid ráđi váldoulbmil. Mii leat oaidnán ahte álbmot, dahje dat dábálaš olmmoš lea hirbmahuvvan go presideantas galgá diekkár bálká. Jearaldat lea ahte leigo bálkálasáhus dat rievttes geaidnu dál go Sámediggi lea lohkan áigut boahtit lagabuid olbmuid? Soaitá ahte bálkálasáhus dagaha ahte presideanta liikká joavdá lagabuid olbmuid, jus oažžu eambbo energiija. Mii gelddolašvuođas vuordit bohtosa posišuvnna váldoulbmilis. Ámmuna Ánne Biret ¶
-Eatnašat šaddet heaitit skuvllas geafivuođa dihte ja sin váhnemat dáhttot ruovttus bargat, muitala Madlene Serban, Romania oahpahusdepartemeantas. Son muitala leat eanaš mánát geat heitet skuvllas orrot doares bealde báikkiin. Dáidda mánáide lea njulgestaga veadjetmeahttun vuolgit skuvlii, go ii leat ráđđi háhkat girjjiid ja skuvlabiepmu. ¶
Bearaš lea fitnan Kosovas diibmá. Dilli lei nu heittot ahte sii šadde boahtit fas Norgii. Kosovas ii oktage háleštan siiguin. Sin olgguštedje. Sivvan dasa lea ahte Shemsije isit, Shefqet, barggai serbálaš fitnodagas ovdalgo soahti buollái, ja dan eai dohkket Kosovos. Shefqetas muitala iežas fuolkki gii goddoi dušše go lei bargan serbálaš fitnodagas. Ovtta beaivvi bohte amas albmát ja dáhtto háleštit suinna. Boardaga alde báhče ja godde su. Sivva: Shefqet fuolki lei bargan serbálaš fitnodagas. –Mun gal dovddan ahte mu isida heagga maid lea áitejuvvon. Doppe eai dohkket ahte son lea bargan serbálaš fitnodagas, ja dan sivas ii leat sus vejolašvuohta oažžut eará barggu ge, dadjá Shemsije. ¶
Son dadjá ahte dán čielggadeamis galgá čielgat ahte leago gánnihahtti sidjiide álggahit ovttasbarggu "Kárášjoga boazonjuovahagain." –Eat leat vuos maide rehkenastán. Dan leat easkka gávnnaheamin čielgademiin mii dál lea jođus, deattuha Rådstad. Easkka boahtte mánus čielggada Gilde NNS stivra ahte leago veara dáinna bargguin mannat viidásat. Dál lea sidjiide dehálaš gávnnahit ahte leago ovttasbargu gánnihahtti. Rådstad dadjá ahte dás lea sáhka stuorra investeremiid birra ovdal Kárášjoga njuovahat dohkkehuvvo oapmenjuovvamiidda. Dat lea okta eahpesihkkaris momeanta odne dán proseassas. Sága vuolde lea ahte Gilde NNS ja Aage Pedersen AS ovttasráđiid ruhtadeaba njuovahaga viiddideami; sullii 15 miljovnna ruvnno. Ivar Rådstad diehtá ahte dán proseassa olis šaddet garra digaštallamat siskkobealde Gilde NNS. Lohpida goit buot beliid veardidit nannosit ovdal dahket makkár ge mearrádusa. ¶
"Sámij åhpadusguovdásj" Johkamohkis ruoŧabealde fállá dihtora ja SameNet bokte sámegiela ja doaimmahat oahpahusa. Oahpahus lea nuvttá, dál váilot oahppit suoma ja norggabealde. ¶
Ođasteami moaitámušat vulget das go Nault lea juo cealkán ahte ráđđehusas eai leat plánat ložžet iežas válddi eamiálbmotráđđehusaid stáhtusa ja traktáhttavuoigatvuođaid badjel. Liikká deattuha Nault ahte ođđa láhka mearridivččii Vuosttašnašuvnnaid válganjuolggadusaid, doahttalivččii sihke sin beroštumiid geat orrot reserváhtain ja sin beroštumiid geat orrot daid olggobealde, ja sihkkarasttášii eamiálbmotráđđehusaide rievttes neavvuid doaimmahit beaktilis hálddašeami. Dát mielddisbuktá sihke ekonomalaš doarjaga ja máhtu ovddidit guhkitáiggi sosiála ja ekonomalaš plánaid. Jienastanvuoigatvuođa áššit ja bálvalusdoaimmaid maid eamiálbmotjođiheaddjit hálddašit, leat leamaš erenoamáš guovddážis, ja daid olis leat juo dollojuvvon máŋga diššeášši. Eamiálbmotráđđehusat eai leat ovttaoaivilis das ahte galget go indiánat geat eai oro reserváhtain sáhttit válljejuvvot eamiálbmotráđiid posišuvnnaide, ja oažžut bálvalusaid maid eamiálbmotjoavkkut mákset. Oallugat dáin indiánain orrot gávpogiin, guhkkin eret reserváhtain. Canada alimusriekti mearridii easkabáliid ahte indiánain geat orrot reserváhtaid olggobealde, leat liikka viiddis politihkalaš vuoigatvuođat ja liikka olu vuoigatvuohta bálvalusaide go indiánain geat orrot reserváhtain. Muhto eamiálbmotjođiheaddjit háliidit doarjaga federála ráđđehusas nu ahte besset doaimmahit dákkár sosiála bálvalusaid olggobealde reserváhtaid. Nault oaivvilda ahte eamiálbmotráđit leat gergosat váldit eambbo ovddasvástádusa iešstivrejumi dáfus, muhto dat eai leat gal addán lassidoarjagiid eamiálbmogiid iežaset orgánaide. ¶
–Mii oaidnit daid dieđuid maid leat ožžon hui duođalažžan. Dál veardidat galgat go gaskaboddosaččat bidjat doaktára eret barggus dassážii go mii leat gieđahallan ášši gárvvisin. Dat mearreduvvo guovtti-golmma vahku siste, lohká Stáhta Dearvvašvuođabearráigeahču vuolitdirektevra Gorm Are Grammeltvedt Min Áigái. –Min bargu lea veardidit doaktáriid láhttenvuogi sihke barggus ja friddjaáiggis. Jus dagut friddjaáiggis čuhcet doavtterbargui, de lea min duohken veardidit dan maid. Áššit mat leat dáhpáhuvvan olggobealde barggu sáhttet maid meannuduvvot dáppe, lohká Grammeltvedt. ¶
20 000 ruvnno lea Sámediggi juolludan dán prošektii. –Leat hui duhtavaččat doarjagiin. Lean guhká háliidan dán čađahit. Dát boahtá ávkin leat boahtteáigái, lohká Lindi gii guhká lea bargan hukset dásseárvvu sámi servodahkii. Jurdda livččii fievrridit dásseárvvu prošeavtta sihke skuvllaide ja eará mánáidgárddiide. –Mii háliidat ovttasbargat eará mánáidgárddiiguin. Jurdda livččii fievrridit dán viidáset vel skuvlii. Áigut ráhkadit gihppaga man eará mánáidgárddit ja ovdaskuvllat sáhttet geavahit. -Sihke mánáidgárddis ja ruovttuin galgá čađahuvvot dát prošeakta. Leat ohcamin ressursaolbmuid olggobealde geat máhttet dán. Fertet oainnat vuos gávnnahit makkár dilli mis lea, ja veardidit movt čađahit ja viidáset bargat prošeavtta ollašuhttit. Dása dárbbašat veahki olggobealde. –Dieđán Girkonjárggas lea okta mánáidgárdi dákkár prošeavtta čađaheamen. Ságastin váhnemiiguin min mánáidgárddis, ja sin mielas lei dát hirbmat positiivvalaš jurdda. ¶
NRK Sámi Radio dárogielat teaksta-tv diehtá muitalit ahte Sámiráđi váldočálli cealká ahte "Sámerådet bør velge ny leder når nåværende sámerådsleder Lars Anders Baer er en av kandidatene i det svenske sametingsvalget." Ii dat nu gal sáhte váldočálli leat cealkán, ja jos livččii, de goit ii dohkkehivčče dien NGO organisašuvnna hálddahusjođiheaddjin. Árvidan ahte Sámi Radios Kárášjogas leat ráhkadan dárogielat ođđasa das mii gullostii Anár Sámi Radios gaskavah` iđida. Ii dárbbaš gal Kárášjoga doaimmhat guoddit okto siva das go ášši šaddá boastut, go vuosttas doaimmahat vuos botkii guhkebuš áššečielggadeami. Anár Sámi Radio geavahii oasáža mu cealkkaráiddus, ja ráhkadii nu lahkkálas sága. Dattetge šattai Kárášjoga doaimmahaga dárogielat veršuvdna dakkárin maid mun in šat dovdda. NRK ovttacealkkat ođđas ii leat šat oppa lahkkálas ge, muhto boasttu diehtu. Mas álggos lei jearaldat, lei vuosttas journalistta gažaldat munnje - gii fas attii guhkit jearahallama viidáseappot ođasjournalistii, ahte ledje go makkár ge erenoamáš áššit Sámiráđis dál. Mun de vástidin, ja várra menddo guhket, go čuhppojuvvon sáhka mii gullostii ođassáddagis, ii šat orron heivemin mu vástadussii. Mu vástádus lei dan guvlui ahte Lásse Ánde lea ožžon ođđa hástalusaid go šaddá Sámi Riikkabellodaga jođiheaddjin. Boađusin das sáhttá šaddat ahte son vuoruha bargonávccaidis eará láhkái boahtteáiggis. Ja jos ii sáhte šat joatkit Sámiráđi jođiheaddjin, de ferte gávdnat ođđa jođiheaddji. Lei bat dat nu erenoamáš sahká? Ii várra. Doaivvun dattetge ahte eanaš olbmot geat leat leamaš Sámiráđi oktavuođain, šállošit jos bargonávccalaš jođiheaddji ii joatkke iežas doaimmas. Diekkár balu mun viggen dovddahit. Ruoŧa bealde galgá leat dát sáhka gullon radios veahá dievaslaččabun. Mun dán oktavuođas fuomášahtán ahte eai Sámiráđi njuolggadusat gal hehtte sámedikkeáirasa leat Sámiráđi lahttun dahje vel jođiheaddjin. Sámedikkeáirasa dahje Sámiráđi lahtu iežas vuoruheapmi baicca eambbo mearrida masa bidjá bargonávccaidis. Easkka dalle go sámedikkeáirras válljejuvvo Sámedikki presideantan, sáhttá dat šaddat sihke áirasii alcces ja NGO organisašuvdnii váttisvuohtan. Ja dasa lea sivvan dat go Sámiráđđi lea NGO organisašuvdna - áibbas sorjjasmeahttun stáhtaid ektui, ja sámedikkit fas gullet stáhtaid stivrenvuogádahkii. Dearvuođaiguin John T. Solbakk Sámiráđi valdočálli 25.01.2001 ¶
Maŋŋebárgga váldojuvvo 35 miellačájeheaddji gitta go ledje bissehan ráhkadusbarggu Čávžžu geainnu alde. 14 dáin heajuštedje barggu Savvonis ovddeš Nullašuoggás. Eatnašat sis ledje sámit, sin gaskkas lea maid Sámi lohkadusa njunuš Bjarne Store Jakobsen. Guokte Canada indiána leigga fárus akšuvnnas. Miellačájáhus čađahuvvui solidaritehtain boazosámiide geain leat bohccot ráhkadus guovllus ja geat guhkit áigge leat gáibidan bargguid bissehuvot. Guđaáigge maŋŋebárgga rumidedje 14 miellačájeheaddji geaidnobomma lusa Savvonii ja čatnaledje iežaset gitta láhkkiiguin. Politiijáin ledje das guokte vávtta. Vávtta guovttos vikkaiga bomma rahpalit ja eret doalvulit amaset miellačájeheaddjit beassat iežaset giddet dasa. Muhto miellačájeheaddjit rivvejedje bomma, ja nu nagodedje ge johtalusa geainnu alde bissehit. Diibmobeali maŋŋá politiveahka doalvvui miellačájeheaddjiid eret. Sámi Áigi nummir 41, skábmamánu 13. b. 1981 ¶
Logát beaivve čakcamánus vuolgá nuorra bárdni Olmmáivákkis guhkes mátkái New Yorkii, Ameriikas, gos son galgá searvat ON čoahkkimii mánáid dilálašvuođas. Son lea okta guovtti nuorain norggabealde geat leaba beassan dan mátkái Norgga olgoriikaministtariin. Heaika Solberg galgá ovddastit Davvi Nuorra organisašuvnna. ¶
"Lean veaháš balus ovdal go galggan vuolgit. In riekta máhte dán fátta nu bures vel, ja ferten lohkat 110 siidosaš áššebáhpáriid eaŋgalasgillii, ja in ge leat goas ge johtán nu guhkás okto" Nu muitala Heaikka. Dat lea ON gii lágida dan čoahkkima mánáid dilálašvuođas, ja váldu ulbmil lea geahččat makkár olámušaid ON lea juksan mannan čoahkkima rájes1990:s. Leat guokte nuora geat besset norggabealde Ameriiikai vuolgit. Davvi Nuorra oaččui diehtit dán čoahkkima birra, ja dan láhkai ohce ge ON:s beassat searvat dasa. Heikka Solberg čohkká stivrras Davvi Nuoras, ja su mielas son leai oalle lihkolaš go válljejuvvui vuolgit . "Mun vuolggán dohko oahpan dihte, muhto in boađe doallat njálmmi jos lea mihkkege masa in liiko." ¶
RASTEREJUVVON: Grafihkkár Arnold Johansen govve vuos, ja dasto son čáhcerasterere govaid. Dán gova lea gohčodan "Gáica" , mii lea suolu olggobealde Ávanuori. ¶
-Manin, manin, manin? Livččiimet go sáhttán veahkehit dán bearraša eará láhkái. Eat oaččo vástádusaid vaikko háliidivččiimet ge. Muhto go eat dieđe, de mis ii leat dubmenváldi. Lehkos ášši Ipmila hálddus, jeđđii báhppa. Dát lei okta dain losimus bargobeivviin Jeppänenis. Iežas gávcci jagi bargoáigodagas ii leat vel vásihan dákkár issoras ja váivves dáhpáhusa. -In goassege leat gullan dákkár dáhpáhusas Gáregasnjárggas ovdal. Go iđđes gullen dán áššis, de lei nu gáfat. Dihten ahte fertejin albmá boares eadnái muitalit dáhpáhusa. Makkár dovdu dain lágamuččain lea, ii sáhte oktage olggobealde govahallat. ¶
Alette Vestly lea várra amas norggabealde sámiide. Su áhčči Johannnes Vestly lea Ráttovuonas Deanus eret, muhto fárrii Ruŧŧii Stockholmii gosa lea náitalan. ¶
NUORTALAŠSÁMI FILBMA: Vuosttaš háve lea ráhkaduvvon filbma nuortalašsámegillii. Govas levdejeaddjit Tyyne Fofanoff, Elias Moshnikoff ja Henna Mäki. Duogábealde čálli ja buvttadeaddji Heikki Huttu-Hiltunen. ¶
Diibmá bođii Nordlys spábbačiekčan joavku nubbin 3. div. Finnmárkkus. Dán jagi eai vuoitán Nordlys hárjeheaddji Jan A. Hansen gánddat ovdal njealját čiekčamis, sii leat guđádin ráiddus, čieža čuoggá máŋábealde buoremus joavkku Poršáŋggu. Maid dat čájeha jearralit várra dat geat leat čuvvon Nordlysa dárkilit ja áŋgirit máŋimus jagiid? Nordlys spábbačiekčanjoavku leai dán jagi duođaid bidjan alla mihtuid, diibmá šadde nubbin, dál galge šaddat ain buoret. Sii vižže ja bálkáhedje hárjeheaddji Tromssas beallevirgái, muhto son heittii ovdal go čiekčamat álge. Leamašan maiddái siskkáldas stuimmit muhtun spábbačiekčii ja Nordlys spábbačiekčanstivrra gaskka, nu go ovdal leat gullan medijain. Lea go dát váikkuhan Nordlys spábbačiekčiid? Lea gal nu ahte Nordlysas giđđat eai leat ruovttočiekčamat, sis leat maid buoremus čiekčit sihke militæras ja skuvllain, ja muhtumat eai vuos sáhte čiekčat go leat roasmmohuvvan. Otne eahket de beasat Nordlys spábbačiekčiid geahččat Vuollevuvddi(Nerskogen) vuostá vuosttas geardde dán jagi ruovttušiljus Niitogoalbanis Kárášjogas. Dalle soaitit oaidnit mákkár dásis Nordlys lea, ja olahit go sii iežaset mihttomeriid. ¶
Dat maid mii jearrat dál, lea manne NSR njunnožat, ja erenoamážit jođiheaddji Klemet Erland Hætta orru leame oalle fámoheapme daid hástalusaid ektui. Nu go mii čáliimet ovddit aviissas, de lea ovdamearkka dihte gollan badjel golbma vahku maŋŋel go Ingebrigt Pedersen njuikii gilvaleaddji listui olggobealde NSR. Ii leat beare jáhkehahtti ahte Hætta ja su ustibat NSR:s eai leat vel nagodan gávdnat makkárge čovdosa dás ja sullasaš áššiin. Dan botta dorrot dego gumppet siskkáldasat NSR:s. Dán aviissas sáhtát maiddái lohkat ahte sámediggeáirras ja guovddáš NSR-lahttu Randi Skum áitá Ingebrigt Pedersena áššáskuhttit, jus son ii bivdde ándagassii maŋŋel go lea čuoččuhan ahte Skum ja su ustibat leat fálsken dokumeanttaid. ¶
Tomb eanandoalloskuvlla Cand.agric. ja sivilagronoma Lars-Arne Høgetveit lea ráhkadan listtu gálvvuin maid son oaivvilda leat buorre veahkkin jus heahti čuožžila Norggas. Stáhtaministtar ja politiiját lohket ahte ii sáhte gal dáhkidit ahte Norggas eai boađe dáhpáhuvvat terrorakšuvnnat. Muhto deattuhit ahte vejolašvuođat leat hui smávvát. Finnmárkku fylkkamánni lea maid dáhtton iešguđetge gielddaid geahčadit makkár ráhkkanusat sis leat jus mihkkege dáhpáhuvašii. Borramušgálvvut mat bistet goit jagi ovtta ollesolbmo nammii Høgetveit mielde: 150 kilo roavvajáffut 50 kilo risenrievnnat 20 kilo vuoivvasmeastu 20 kilo makrealla tomáhtas 4 kilo goikejeasta 25 kilo goikemielki 400 vitamiidna- ja mineráltableahta 550 buoidesyratableahta 20 busse čáhcebuhtisteami 40 páhka riššat Oktiibuot mákset dát gálvvut birrasiid 5 800 ruvnno. Muđuid leat dát ráhkkanusat Høgetveit mielas dehálaččat: •goike ja galbma borramušrájus, nugo plastihkkafárppal •muorat ja muorrauvdna mas sáhttá gohkket, láibut ja ligget čázi. Láibbi sáhttá muorrauvnna alde goikadit dábálaš ruittus. •parafiidnauvdna •dieselaggregáhtta •čáhcelihtit •gintalat •dálkasat, omd. paracetamol bakčasiid vuostá ja klorhexidin mat goddet baktearaid ja čáhcebuhtistan koallatableahtat ja eará heahtedálkkodanbiergasat •Rušpi- ja gállaruohtassiepmanat ¶
Jurdda lea ahte Sámi riikajoavku spábbačiekčamis beassá buoret riikajoavkkuid vuostá čiekčat boahtteáiggis. –Mii čiekčat nu hárve, galggašii eanet kontuinitehta joavkkus, lohká Hætta. Son maid lea vuohttán ahte čikčiide lea stuorra gudni čiekčat Sámi riikajoavkku ovddas. –Norgga bealde elihta ja vuosttaš divišuvnna joavkkut leat buriin mielain luoikan čikčiid, dan eai leat Ruoŧa bealde, doppe vuhttui dađi bahábut badjelgeahččanvuohta, šálloša Hætta. Boahtte gaskavahku dollejit Sámi spábbačiekčit gieđa ratti vuostá go gullet Sámi Soga lávlaga. ¶
"Kuula" John Steinar Baal čájehii iežas lihkastagaiguin ja juoigamiin ahte son hálddaša dán vuogi. Son lea "kuula" olmmái lávddi alde go duostá earaláhkái árbevirolaš luđiid juoigat. ¶
NUORTA-FINNMÁRKU: Oktasašguohtunorohat 17/18 jahkečoahkkin gáibida ahte beanavuodjimat gildojit siskkobealde 17/18 dálveorohagaid. Seammas dáhttot Eurohpa guhkkimus beanavuodjengilvvuid stivret eret Nuorta-Finnmárkku dálveorohagain. Goalmmát gáibádus lea ahte beanavuoddjit Finnmárkkus fertejit váldit vuhtii boazodoalu ja dat ferte gáržžiduvvot seamma láhkái go skuhtervuodjin Finnmárkus. ¶
Áillohaš roasmahuvai garrasit biilalihkohisvuođas gaskal Gárasavvona ja Gilbbesjávrri vihtta jagi dássái. Lei dan alde ahte jur birgii heakkas. –Mus lei juogalágan imaš oainnáhus dahje vásáhus diehtemeahttunvuođas. Orron dego leamen Canadas dahje USAs. Bohten muhtun idjadanguossevissui. –Oidnen dievva nissoniid láseráigge bargamin, áigon dieđusge idjadansaji. Viggen sisa, muhto de rabai okta nissonolmmoš láse ja logai roavva jienain ahte ii leat sadji. Mun háliidin ja háliidin sisa, muhto eai luoitán lieggasii ja čuovgasii. Mun duohta duođas háliidin dohko, lohká Áillohaš. –Lei maid imaš oainnáhus go morihišgohten (lihkken) diehttemeahttunvuođas buohcciviesus Roavvenjárggas. Oidnen dievvaivdnásaš liđiid iehččan alde, lei dego mu de livčče lean hávdádeamen, muitala Áillohaš duođas. Vaikko vel Áillohaš masá massii heakkas, de son ii bala jápmimis.–Jápmin lea mus ustit, jos balašin jápmimis, de dat ii livččii mu ustit, lohká Áillohaš. ¶
Lean čuvvon Bb-lahtu Jørn Are Gaski iešguđetlágán politihkalaš čuoččuhusaid dáid maŋemus jagiid, ja lean gávnnahan ahte munnos lea oktasaš beroštupmi: namalassii NSR. Su maŋemus čuoččuhus NSR birra dán háve čuožžu máŋgga aviissas, ja guoská dan organisašuvdnadoarjagii maid NSR oažžu. Son oaivvilda ahte NSR ii leat kulturorganisašuvdna, ja danne ii galggaše oažžut dán doarjaga. Son ákkastallá dainna ahte NSR geavaha ruđaid čállingoddái ja jođiheaddjái, ja ahte ruđat eai geavahuvvo čielga kulturdoaimmaide. Jus galgat čuovvut Gaski logihka, de lea nu ahte buot hálddahuslaš ja organisašuvnnalaš kulturdoaimmat galget doaimmahuvvot friddjaáiggis. Stuorimus jearaldat maid Gaski jearrá, lea ahte lea go NSR kulturorganisašuvdna vai politihkalaš bellodat. Son čuoččuha ahte NSR ii leat kulturorganisašuvdna. Mun čuoččuhan ahte mii leat goappašagat, ja ahte mii sávvamis bissut danin. Min sámepolitihkalaš doaibma lea leamaš, ja bissu, nannosit sámi kultuvrras, ja min organisašuvnnas leat nanu kultuvrralaš vuođđodoaimmat mat leat dušše positiivvalaččat min politihkkaovdáneami dáfus. Nubbi ášši lea ahte NSR lea álo politihkken. Vuosttaš beaivvi rájes ledje sámi vuoigatvuođat áššin. Nu bures go Gaski dovdá sámi servodatdiliid, de diehtá son ahte ferte politihkket jus galgá nannet kultuvrralaš beali. Dien oktavuođa haga ii livčče NSRs leamaš dat kultuvrralaš, ideologalaš ja politihkalaš njunušrolla mii dássážii lea leamaš. Dás čuovvu jearaldat: gii galgá váldit ovddasvástádusa dan sámi kultuvrralaš nannemis maid NSR dássážii lea doaimmahan jus mii čuovvut Gaski gáibádusa ahte galgat loahpahit iežamet kultuvrralaš doaimmaid? Su iežas bellodat, Bb, goit ii váldde dán ovddasvástádusa badjelasas. Dan oaidnit measta beaivválaččat dábálaš suohkanpolitihkas. Goas lea Bb álggahan ja jođihan sámi mánáidgárddiid, lágidan giellakurssaid nannen dihte sámegiela, lágidan eará kurssaid nannen dihte dan kultuvrralaš vuođu man nalde muhtumat mis čužžot, dahje lágidan sosiála deaivvademiid dakkár guovlluin gos eai leat nu olu olbmot, ja geat orrot bieđgguid? Mu ulbmil lea deattuhit ahte NSR lea sámi kulturorganisašuvdna (ja seammás maiddái politihkalaš bellodat). Ja nu dat lea, maid Bb ja Jørn Are Gaski dál ain oaivvildežžet! Lea šállošahtti jus Bb váldoulbmil válgagiččus lea deattuhit ahte NSR sámi kultuvrralaš nannen- ja stivrendoaimmat galget heaittihuvvot. Bb politihkalaš posišuvdna Sámedikkis ii berre mielddisbuktit sámi kultuvrralaš čorgema. Lea muđui váidalahtti jus Gaski ovttabealát ipmárdus kultuvrra ja politihka oktavuođas galgá leat vuođđun boahttevaš sámi servodaga organiseremis. Dađi bahábut lea álo váttis garvit majoritehta politihkalaš osiid ja jurddašanvugiid sámepolitihkalaš suorggis. Mu mielas galggašeimmet organiseret iežamet nu movt midjiide orro leame eanemus ávkkálaš, ii ge nu movt dáčča bellodagat oaivvildit. Muđui vuorddašan iluin ahte Jørn Are Gaski bargagoahtá ásahit ođđa sámi kulturorganisašuvnna, nu go ieš lea geažuhan. Mii dárbbašit buot návccaid mat oba ležžet ge vai sáhttit joatkit sámi kulturnannemiin. Boahtteáiggi ektui lea mihá buoret álggahit positiivvalaš doaimmaid sámi servodagas, go ávžžuhit resursaolbmuid rádjat iežaset kultuvrralaš áirruid. Eva Josefsen NSR-miellahttu ¶
Kärkkänen gottii vuos čieža ditti moatti diimmus, son lei dalle juo duhtavaš ja jurddašii vuolgit vuoiŋŋastit bartii. Muhto áŋgiris luossabivdi ii máššan, son bálkestii dolggi vel moddii Gálgoguoikkas vuolábealde Ohcejoga. ¶
Davviriikkain illá leat leamaš nu stuora miellačájáhusat go Göteborggas. Dát biste golbma beaivvi. Juo duorastaga, go USA presideanta George W. Bush finai ságastallamin EU-jođiheddjiiguin, de miellačájeheaddjit gáibidedje USA čállit vuollái Kyoto-šiehtadusa dálkkádaga seailluheami birra, heaitit steavlideames olbmuid ja heaittihit ođđa rakeahtavearjoplána. Bearjadaga lei "Ii fal EU" miellačájáhus, mas váldoparolat ledje "Sverige ut ur EU" - Ruoŧŧa olggos EU:s, "Nej til EMU" - Ii fal ekonomalaš ja ruđalaš uniuvdna ja "Nej til EU-hær" - Ii fal EU-soahteveahka. Lávvordaga dáhtto ges earálágan Eurohpá. Dás eai searvan dušše EU-vuostálastit, muhto maiddái olbmot geat háliidit siskkobealde EU geahččalit rievdadit EU politihka. Čuohtenare joavkku ja searvvi ledje mielde. "Ii fal EU" -servviid lassin ledje birasgáhttensearvvit, fágasearvvit, buotlágan sosialistalaš, kommunistalaš ja anarkistalaš joavkkut ja smávvadálolaččat. Sihke Ruoŧas ja Norggas serve ráđđehusbellodagaid nuoraidorganisašuvnnat. Sihke sisafárrejeaddit ja solidaritehtasearvvit celke doarjaga kurdalaččaid, iranalaččaid og palestiinnalaččaid ja Mexico álgoálbmogiid riidui. Erenoamáš stuora joavku lei Attac, mii lea šaddame deháleamus riikkaidgaskkasaš organisašuvdna riikkaidgaskkasašmonopolaid fámu vuostá. ¶
Festivála duogášolbmot dat leat ieža válljen artisttaid geat galget leat CDs. 1000 CD-skearru almmuhit ja vuvdet dán jagáš festiválas mii lea boahtte mánu 18.- 22. beivviid. –Dát šattai duohtavuohtan go arttistat ledje mielas geavahit sin musihka. Mii leat jagiid čađa bádden sin geat leat lávlon ja juoigan min lávddis, danin lea vel vejolaš geavahit dan maid min lávddi alde leat lávlon dahje juoigan, muitala son. Earret sámi ja dáža artisttaid, de leat CDs nu go festiválas ge láve, eará etnalaš musihkka. Dán jagi beassat fas deaivvadit guvttiin artisttain geat skearrus leat, namalassii nuorra nuortasápmelaččain Tiina Sanilain, gii lávlu ja livde nuortalašgillii, ja asiáhtalaš nuorra nissoniin Namgarain geas lea erenoamáš buorre jietna. ¶
Nuppe bealde ábi, Nicaraguas Guovddáš-Amerihkás, ássá rama-álgoálbmot. Sin gaskavuođat Sápmái leat nannosat. Sin sullos Rama Cayas orru kárášjohkalaš Halldis Balto, dahje Julianna nugo sii dovdet su. Son lea doppe Sámiráđi namas. Gaskavuođaid dihte leage 27-jahkásaš rama-bárdni Anthony Oscar Omier vuolgán dan guhkes mátkái Sápmái. Son lea Sámedikki galledan, dasgo dat bargá maiddái eará álgoálbmot áššiiguin. Maŋŋel boahtá Oscar Min Áigái. ¶
Dessarud dadjá ahte politiijáin lea ain ágga navdit bivdojoavkku rihkkon fuođđolága, muhto viidáset dutkan ferte čájehit ahte áššáskuhttojit go bivdit. Politiiját váruhit dán bivdojoavkku bargan lobihemiid bivddus 40 kilomehtera nuortta davábealde Kárášjoga márkanbáikki. –Okta ealli ii lean merkejuvvon nu movt njuolggadusat gáibidit, ja ii lean maid dieđihuvvon Statskogii. Nuppi ealga ges ii soaitte leamaš bivdojoavkku earis, muitala Dessarud. Dan vuođul dutket politiiját ášši lobiheapmin. Cecilie Dessarud dadjá ahte ii leat sáhka suoládeami birra, muhto lobihemiid báhčán ealggaid bivddus. ¶
Áigi dagai erenoamáš bures Ája olggobealde lávvordaga. Dán eahkeda oinniimet joavkku mii lea juoga gaskal etno-pop ja rock n´roll. Lei hirbmat miellagiddevaš vásáhus. ¶
Káre Alehttá Eira, gii neaktá Mirjjá, muitala ahte boahtte jagi boahtá ođđa tv-ráidu, Mánáid ođđasat, mas dieđusge Birjá ja Mirjá leaba mielde. Birjá ja Mirjá tv-ráido jurdagat bohte 1995:s. 1996:s oidnuiga juo TV:s. Dan rájes lea leamaš beakkán tv-ráidu mánáid ja nuoraid gaskkas. –Dalán go oaččun Mirjjá gárvvuid ala, de mun lean juo eará olmmoš, lean Mirjá, muitala Káre Alehttá. Dalle lea lunddolaš láhttet kamera ovddabealde maiddái. ¶
GUOVDAGEAIDNU: Guovdageainnu politiiját ožžo bearjadaga dieđu ahte luovosbeatnagat ledje gáikkodeame skohtersete muhtun viesu olggobealde Guovdageainnus. ¶
Prinseassa boahtá Guovdageidnui sotnabeaivvi iđida. Vuosttaš maid dalle galgá dahkat lea coggat gávtti maid Guovdageainnu suohkan addá sutnje. Lea Biret Marie Eira gii galgá gárvvuhit prinseassa, ovdal go vuolgá ipmilbálvalussii. Maŋŋel go prinseassa lea girkus leamaš ja lea boradan hoteallas, de viežžaba Berit Marie ja Ole Mathis Eira su biillain. Sii vudjet Áidejávrái, mii lea sullii golbma miilla lulábealde Guovdageainnu. Áidejávrris coggá prinseassa beaskka nala ovdalgo vuoddjájit skohteriiguin ealo lusa. Sullii beannot miilla lea mátki ealo lusa. –Ealo luhtte beassá prinseassa lávostallat, borrat mállása, herggiin vuodjit ja soaitá maid njoarostit ollet, muitala Berit Marie Eira, gii illuda oažžut nie erenoamáš guossi. Soai galgaba Ole Máhtiin muitalit prinsessii boazodoalu birra. ¶
Goabbá lea Sámiid Ædnansearvvi jođiheaddji, Olav Johnsen vai Terje Bjørn? Dán alde lea searvi oalát riiddáskan. ¶
Stáhta ja boazosámit dorrot guođohanbartta alde ¶
PANELADEBÁHTTA: Semináras lei paneladebáhtta gos ságastallojuvvui sámi rivttiid birra. Bertil Bengtsson čohkká njealjádin gurot bealde govas. Nils Martin Kristensen govven ¶
Otná govva lea govvejuvvon Kárášjogas 1924:s olggobealde gávpeolbmá Berg viesu, dan oktavuođas go su nieida Biret náitalii Mathis Klemetsen Nillukkain Alaskas eret, ja go manaiga Alaskai maŋŋel heajaid. Govva lea bearašgovva ja govas oaidnit Marie Persdatter Siri, Anna Persdatter Siri, Kirsten Persdatter Siri, áhčči Per Andersen Siri ja Nils Persen Siri. Gova lea Anna Næss luoikan Min Áigái. ¶
Sámediggi lea ieš mearridan ahte juohke áigodat galgá rahppot allaáiggálaš formálalaš meanuin. Ja dan gal duođaid Sámediggi dagaid vuossárgga. Ovdal gonagasa boahtima Sámedikki dievasčoahkkinlatnjii leigga soai drotnegiin ožžon liđiid nu go dábálaččat mánáin olggobealde Sámedikki viesu. Sámedikki presedeanta Sven-Roald Nystø čuovuhii Gonagaspára dievasčoahkkinlatnjii, gos Sámedikki áirasat ja guossit čuožžiledje dalán. ¶
Giđđajohttin juvllaid alde ¶
Leansmánnevuosttašbálvá Álttás, Knut Sætermo, lohká ahte dán áššis sáhttá leat sáhka pedofiliija birra. –Dát sáhttá leamaš álgu lobiheames áššái, dadjá leansmánnevuosttašbálvá Álttás, Knut Sætermo. Muhto son maid deattuha ahte ii dárbbaš leat pedofiliija birra sáhka. –Olmmái ii mangeládje áitán nieiddaža, dadjá Sætermo. Leansmánnebálvvát eai gávdnan dán olbmá go ledje ohcame su dan eahkeda go dát dáhpáhuvai. Girdišiljus eai leat oainnat gozihankamerat mat filbmejit ja báddejit dan mii dáhpáhuvvá olggobealde girdišilju. Nieiddažis lei šilta mii muitalii ahte son lea akto mátkkošteame. Girdifitnodagas lea erenoamáš ovddasvástádus mánáin geat akto mátkkoštit. –Mis lea ovddasvástádus dassážii go váhnen dahje eará olmmoš boahtá viežžat máná, dadjá SAS girdifitnodaga stašuvdnahoavda Álttás, Magne Hansen. Son lohká dán áššis iežaset dahkan dan maid galget dahkat. –Mii logaimet nieiddažii ahte ii galgga mannat dán olbmá mielde. Mii oainnat reageret go mánná ii dovdda su gii boahtá viežžat. Dán áššis leat mii dahkan dan maid sáhtiimet, mii attiimet dieđu váhnemiidda. Mánná maid beasai eret biillas váttisvuođaid haga. Mii eat oainne dán ášši nu duođalažžan. Muhto lea dieđusge šállošahtti go ná dáhpáhuvvá, lohká SAS´ stašuvdnahoavda. ¶
Šlurfi lea guhká buohcan. Sámi Álbmotbeaivvis válljii buohkaid favorihtta beana guođđit min. –Son lea dál balvvaid alde čohkohallamin, geahččamin maid mun barggan, jeđđestallá Meahcce Vulle. ¶
Muhto Meahcce Vulle ii loga Šlurffi áibbas guođđán su. –Šlurfi lea mannan dáifái, Ipmila lusa. Ipmil dárbbašii guođohanbeatnaga. Muhtimin čohkohallá Šlurfi balvvaid nalde ja geahčada maid Meahcce Vulle dál lea bargamin. Šlurfi lea varra eanemus filbmejuvvon beana ja Meahcce Vulle gal lohpida ahte Šlurffis gal leat maŋisboahttit. –Ođđa Šlurfi gal šaddá. Sutnje beasat deaivvadit čakčat, jus buot manná nugo galgá, lohpidastá son. ¶
–Ollugat, sihke fágaolbmot ja politihkkárat siskkobealde ja maiddái olggobealde Sámedikki systema, leat čujuhan ahte váillahit dáid ráđiid, ja sii háliidivčče daid ruovttoluotta, lohká Berg. ¶
-NBR siskkobealde gal lea sadji buot boazosámiide ja buot lágan oainnuide. Dan dihte galggašii baicca eanemus lági mielde boazodoallit searvat fárrui, go mii gal gierdat digaštallat ođđa oainnuid, oaivvilda Aslak J. Eira. Jođiheaddji váldá dan jaskadit go Hætta oaivvilda ahte NBR doaibmá eahpe demokráhtalaččat, go NBR-olbmot leat posišuvnnaide válggaide bokte jienastuvvon. ¶
Garra nággu eatnamiid alde ¶
Dasa lassin ahte ekologálaš dássedeaddu vuhtii váldo, de ferte maid boazodoalliide sihkarastit dohkálaš ealáhusdietnasa. Guhkitáiggi mihttomearrin ferte leat ahte boazodoalliin galgá leat dakkár dienasdássi ahte eai galgga dárbbašit háhkat lassidietnasa olggobealde boazodoalu, birgen dihte. Bargosajit boazodoalus fertejit dohkkehuvvot uhccimusat seamma dehálažžan go dábálaš bargosajit almmolaš ja priváhta sektuvrrain. Dát guoská erenoamážit dakká áššiide areálabahkkemat geahččaluvvojit dahkkot lobálažžan dainna ákkain ahte lihkahallan buktá ođđa bargosajiid. Ferte muitit ja váldit vuhtii ahte lihkahallan čuohcá boazodoalu barggolašvuhtii, mii juo lea guovllus. Oanehat áiggi badjel lea dárbu buoridit árvoháhkama boazodoalus, nu ahte eanet nálášuhttit buktagiid boazodoalus. Dássážii lea leamašan váttis bargat lotnolasealáhusaiguin, danin go boazodoalus lea aivve leamaš biergobuvttadus. Deattuhan vel ahte árvohahkamis livččii vel dat ávki ahte dat buvttášii barggu boazodoalu nissoniidda. Juksandihte dán mihttomeari, de áigu NSR Sámedikki bokte bargat dan ala ahte váikkuhangaskaomiid geavaheapmi hábmejuvvo nu ahte dat váikkuha buvttadusa nanosmahttima, ja nu maiddái ekonomiija sihkarastima ealáhusas. NSR áigu maid eanet áŋgiruššat árvoháhkamiin ja lotnolasealáhusaiguin mas boazodoallit biddjojuvvojit guovddážii, nu ahte boazodoallobearrašat ožžot govttolaš dietnasa. ¶
ČIEVČČAIGA DÁSSÁLAGA: Guovdageaidnu lei vuoittu bealde 3-0, muhto buorre Nordlys duobai sin. Boađus šattai 3-3. ¶
Kárášjoga Bargiidbellodat lea hirpmástuvvan go ESA imaštallá Finnmárkku sáivabivdovuoigatvuođaid. Duogážin galgá leat go muhtun ruoŧelaš ja duiskkalaš hirpmástuvaiga go šattaiga oastit divraset guollebivdogoartta Bissojogas ja Rávttošjogas. Lea heabohis dahku gáibidit seamma vuoigatvuođaid go báikkálaš olbmuin leat dáin jogain. Dasa lassin jerrojuvvo ahte eai bat buot EEO-olbmuin galggaše leat ovttalágán vuoigatvuođat sáivabivdui min jávrriin, vaikko dál juo leat menddo olu vuoigatvuođat go besset bivdit 5 km goappáge bealde fylkka riikkageainnuid. Kárášjoga Bargiidbellodat searvá válggaide earret eará dáid doaimmaid vuođul: -sihkkarastit luondduriggodagaid dehálaš faktoran ássama ektui -ahte báikkálaš resursahálddašanárbevierru doahttaluvvo vuoigatvuođadili dárbbašlaš rievdademiin -ahte gielda oažžu oambbo válddi ođasmuvvi riggodagaid geavaheamis -ahte álbmotrievttalaš šiehtadusat doahttaluvvojit luondduriggodagaid hálddašeamis Luondduriggodagat leat dehálaččat ealáhusbeali dáfus, muhto leat maiddái áibbas dárbbašlaččat dállodoalloekonomiija, kultuvrra ja stađđama dáfus. Dát riggodagat leat danne dehálaččat bisuhit ássama min guovlluin. Kárášjoga Bargiidbellodat gáibida ahte bajimus eiseválddit čielgasit hilgot ESA gáibádusaid. Gáibádusat leat ILO-169 vuostá, eai ge leat moktege jierpmálaččat. Dat njuolgut fallehit álgoálbmotduovdagiid. Mii gáibidit beassat mielde mearridit ja váikkuhit buot luondduhálddašeami doaimmain. Kárášjohka 02.05.01 Randi Johansen Paltto Jođiheaddji ¶
GOPMOHALAI:–Juste dán olgovistti tráhppá alde lávii kráŋŋááhkku čuččodit ja gopmohallat, fertejin loahpas jámetgopmi vuojehit girkogárdái buolli reatkamuorain, čuoččuha Laila Berntsen. ¶
Laila orru okto vihtta, guhtta kilomehtera eret Kárášjoga márkanbáikkis. Su bálddas orui boares rikkis kráŋŋááhkku, ja sus ledje su dieđu mielde dievva ruđat olgovisttis bumbbá siste. Maŋŋá go áhkku jámii, de son vásihii oaidnit áhku olgovistti tráhppá alde čuožžumin ja fáktemin iežas ruđaid. –Mun ledjen iežan máttuin oahppan man láhkái jámehiid galgá vuojehit eret. Válden buolli reatkamuora ja balden gopmi girdogárddi guvlui, ja dadjalin velá sániid maid dutnje in sáhte muitalit, lohká Laila Berntsen. Dan rájes ii leat kráŋŋááhkku gopmohallan, ja juste din dálus leat máŋggas orron maŋŋá, eai ge sii leat oaidnán eai ge gullan áhku, deattuha son. ¶
MOIVI SÁMEDIKKIS?: Presideantaevttohas Egil Olli oaivvilda ahte lea beare álki beassat Sámediggái. Son ballá ahte sáhttet šaddat seamma riiddut go Ruoŧa bealde jus smávva joavkkut oaččuše fámu Sámedikkis. ¶
Boazoeallu davábealde Šuoššjávrri. Govas oainnát Rasmus Nilsen Utsi Kárášjogas eret ja Aslak Mienna Guovdageainnus eret. Gova lea ovddeš Kárášjoga leansmánni Georg Næss govven. Goas govva lea váldon ii baođe dihtosii govvadieđus. Kárášjoga Historjjásearvi lea luoikan gova. ¶
Dubmehallon dievddus lei badjel guokte promilla. Son lei oađđimin biilla ovdaseahtas máŋga kilomehtera davabealde Kárášjoga čoahkkebáikki go váldui poitiijaide. Son čuoččuhii ahte lei viellja gii lei vuodján biilla, ja ahte vieljja lei mannan vácci go biila ii mannan šat albmaláhkái. ¶
Sámi álbmotbeaivvi ávvudoalut rahppojit golmma áiggi sámi árbevirolaš mállásiiguin. -Dalle lea sáhka gumpposiin, bohccobierggus ja muđuid dakkár borramušain mat dasa gullet, muitala Finn Arne Selfors. Son lohká šaddan vierrun Deanus ahte dán beaivvi čájehit skuvlamánát lávddi alde maid sii máhttet ja sáhttet. Nu šaddá dán jagi maiddái. ¶
–Issoras lei oaidnit 42 bohcco vuddjon togii, lohká Sámi Radioi Vestre Namdal orohaga ovdaolmmoš Karen Anette Anti. Toga vujii bearjadaga čorraga sisa davqbealde Grong, Davvi-Trøndelagas. Jápmán bohccot ledje háddjanan máŋga čuođi mehtera lihkohisvuođabáikkis. Dál dáhttu Anti ruovdemáđidoaimmahaga áidut daid vearrámus báikkiid. Jahkásaččat vuddjojit gaskal 150-400 bohcco togaide. ¶
Na, gal dat viehka garrasit dál áigu Nils Martin Kristensen NSR várrepresideantta láitit. Áitá dál juo bálkestit su eret posišuvnnas. Muhto diet áitta vuhtto gal dušše balddahalli. Dego livččii duogábealde juoga mainna huškkasta. Diet áitta gal lea dus Nils Martin Kristensen hui olgguldas. Ii dáiddege gávdnot ášši mainna láittát su. Lean gal ovttaoaivilis ahte Ragnhild Nystad lea čađat dan áiggi go lea leamaš várrepresideantan čájehan gelbbolašvuođa. Ja sátnelonuheames ii leat álki dassalit eret ságas. Geinnolaš dat hal son gal lea. Dan diehtá ahte ii oktage vállje okto iežas politihkas. Maid bat dasa veadjá go muhtin nieida ustibat vikkahit su juo presideantan? Ii lean Ragnhild Nystad ieš duvdán iežas danin. Son han almmolaččat šikkui sin eret dien jurdagis dainna ákkain ahte sis han lea juo presideanta ávnnas. Dat čájeha čielgasit ahte Ragnhild Nystad nagoda doallat čoliidis čoaskkisin. Mii, NSR-joavku eat dovdda Ragnhild Nystad dan láhkai ahte son doallá iežas juogalágán "riikkaeadnin Sámis" , nugo Nils Martin Kristensen vikkaha. Muhto dan mii diehtit ahte Ragnhild Nystad gillelit áittarda NSR buoremus dillái, iige nu lisut ahte mannos dal mo manaš organisašuvnnain. Ii go Nils Martin Kristensen dovdda politihka psykologiija go son geassá ovdán Kárášjoga nominašuvnna? Dat ii lean eisege Ragnhild Nystad gieđas. Sakka láittehahtti lea go dat seamma olmmái gii gielddastivrra dál gis lei Sámedikki nominašuvnna jođiheaddjin. Nominašuvnna lávdegotti jođiheaddjis han gáibiduvvo gelbbolašvuohta ja olu gierdevašvuohta. Hans Nergård ¶
Sverre eamit Ilse čuovvu Sverre olles mátkki biillain. –Mon lean koahkka, movttiideaddji ja dieđus eamit dán mátkkis. Juohke eahkeda fitne Sverre liegga biepmu, ja beatnagat maid ožžot divššu, lohká Ilse. Nubbin maŋemuš ija áigu Sverre idjadit Luovosvári vuolábealde sevdnjes beahcevuovddis. Bearjadaga gaskal guovtti ja golmma beaivet doaivu Sverre joavdat Kárášjohkii Sámedikki bargguide. ¶
Lei loahpageahčen geassemánu go johkabearráigeahčču akšunerii njealji kárášjohkalačča vuostá go ledje gáfestallamin njealje kilomehterea vulobealde Šuorpmu. Dalle muitalii johkabearraigeahču jođiheaddji, Tor Arild Strømeng, gávdnan siiguin áŋkkoriid maiguin váruhit lobihuššan goržžis. ¶
Politiiját, buollinčáskadeaddjit, ambulánssat ja Sea King helikopter dollejedje Ássebáktái bearjadateahkeda maŋŋel go ožžo dieđu vejolaš skohterlihkohisvuođa birra. Muhtun guorbmebiilavuoddji fuomášii skohterluottaid jieŋa alde, ja navddii luottaid bisánit suddái. Go gádjunjoavku joavddai Ássebáktái ja navdojuvvon lihkuhisvuođabáikái, de čájehuvvui ahte skohterluottat jotke suttii nuppi bealde maid. Seamma eahkeda billašuvai Sea King helikopter Kárášjohkii. ¶
Kárášjoga olgobáikki VM-Kroa olggobealde vásihii 17-jahkásaš Alf Henry Nystad politiijáid fámu. –Politiijábálvá dearpalii kroattain niskái, hoigadii mu gávvut ja njuikii vel ala, muitala Nystad dáhpáhusas. Kárášjoga Lensmánnekantuvrras šiite dáhpáhusa leat nu go Nystad muitala. Min Áigi 66. nr, 23.08.2000 ¶
Dát govva čájeha vuosttaš šaldi Geibmejoga badjel. Goas dát govva lea váldon ja geat šaldi alde leat lea eahpečielggas. Anna Næss Kárášjogas eret lea govven ja lea Kárášjoga historjásearvi gii lea luoikan gova Min Áigái. ¶
Sámi girkoráđđi lea dán áigái šaddan dat duostileamos sámi ásahus. Dáid maŋemuš jagiid lea girkoráđđi čájehan eambbo beroštumi cealkit sihke sámi kulturáššiid birra ja maiddái sámi politihkalaš áššiid birra. Vuoigatvuođa áššis lea Sámi girkoráđđi bidjan sámi rivttiid máilmmi álgoálbmogiid ja minoritehtaálbmogiid perspektiivii. Sii leat maid váikkuhan dasa ahte Norgga Girku lea bivdán ándagassii sámi álbmogis go girku lea duolbman sámi kultuvrra. Dál lea Sámi girkoráđđi praktihkalaččat čađaheame Norgga Girku ándagassii bivdima. Jođiheaddji Ole Mathis Heatta lea cealkán čielgasit ahte luohti ii galgga šat gehččot neavrri ávnnasin. Nu rahpá son vejolašvuođa juoigagoahtit girkus, go dohkkeha luođi girkus. Dát lea buktán garra debáhta sámi servodagas. Stuora oassi servodagas ii doarjjo girkoráđi jođiheaddji, iešguđetge ákkaiguin. Midjiide ii leat váttis ipmirdit dán vuostemiela. Dat ahte dohkkehit luođi buot dásiin, maiddái girku dásis, gáibida duostilvuođa. Dát lea duostilvuohta mii stuora oasis sámi servodagas ii leat, juste dan dihte go sámi kultuvra lea áiggiid mielde rieviduvvon ja dulbmojuvvon. Ii leat veahage imaš ahte álbmot mii lea šaddan guhkit áiggi vuolde luoitit iežas giela ja kultuvrra, lea massán iešdovddu. Riikagielat leat boahtán sámegiela sadjái ja risttalašvuohta lea boahtán dan vuoiŋŋalaš ja dáiddalaš oasi sadjái. Árbevirolaš ealáhusat lea jávkan ja manahan dan árbevirolaš sisdoalu ja árvvu. Go okta álbmot massá ná olu iežas eallimis ja identitehtas, de ii leat imaš ge ahte sámi álbmogis lea heittot iešdovdu. Min mielas lea goitge váivi juohke háve vásihit ahte sápmelaččat hilgot iežaset kultuvrra. Juste nu movt dál maid dáhpáhuvvá go hilgot luođi. Ja dat dáhpáhuvvá dan bokte ahte luohti biddjo vuostálagaid risttalašvuođain - ja de leat mii seammá guhkkin. Lea dárbu deattuhit dán oktavuođas ahte ii leat debáhtta dan nalde man muddui luohti lea suddu vai ii. Jus mii galgat šaddat nanu álbmot mii luohttá gábidit iežas vuoigatvuođaid, de fertet mii álgit luohttit alcceseamet ja heaitit hilgumis iežamet kultuvrra. Dan dihte lea Sámi girkoráđi bargu sámi kultuvrrain ja politihkain máilmmi dehálaš. Mii dárbbašit sámi ovddasteddjiid geat veahkehit oažžut eret dan duolbmama mii lea njeaidán sámi álbmoga, ja baicca oahpaha min dohkkehit iežamet duogáža. Heijjá Irene ¶
Oskal-sogas leat lagabui 1000 olbmo. Sullii bealli dáin, 450 olbmo, ledje sohkadoaluin, mat ledje kulturviesus Guovdageainnus ja Oskalis, 2 miilla lulábealde Guovdageainnu. Ledje boahtán Oskal sogalaččat Lulli-Norggas, Tromssa fylkkas, Suomas ja Ruoŧas. Doalut álge bearjadaga ja loahpahuvvo sotnabeaivvi. Oskal-sogas leat ollu musihkkárat, sihke dakkárat geat leat dovddus ja dakkárat geat eai leat nu dovddus. Konsearttas besse ge Oskalat gullat ja oaidnit muhtimiid sis go juige, lávlo, čuojahedje ja dánso. Mathis Oskal, Berit Margrethe Oskal ja Inger Johanne Oskal (dahje 2xOskal), Anne-Reeta Niemelä, Karen Anna Logje Gaup, Risten Turi, Ann-Kristin Teig, Inger Máret Ánne Eira, Vibeke Oskal, Kirsten Alice Storli, Alf Ole Oskal, Sara Ellen Anne Eira, Josef Halse, Johan Anders Oskal, Nils A. Skum, Ellen Sofie Henriksen ja Kari Marlene Henriksen guoimmuhedje iežaset fulkkiid konsearttas. Ja sii geat kulturviesu konsearttas eai lean mielde, lávlo ja juige Oskalis, go doppe lei maid lávdi. –Lei duođai alla dássi konsearttas, logai muhtin sogalaš maŋŋel konseartta. ¶
–Ii han dát guovddáš leat vel ásahuvvon. Ja mun gal in ádde makkár vuođu alde lea Sámediggi dál juo juolludan 250 000 ruvnnu dán prošektii. Ii dás leat mihkkige vuos mearriduvvon. Ii ge leat sihkar ahte dát ásahuvvo Billávutnii. Prošeakta lea easka plánendásis. Ja dasa gal lea gielda juolludan 50 000 ruvnnu, muitala Porsáŋggu sátnejođiheaddji Bjørn Søderholm (O). Su mielas hakso dás menddo olu šiehtadallan Olaf Eliassen (Gb) ja NSR gaskka. Søderholm doarju ollásit eará sámi gielddaid sátnejođiheaddjiid go oaivvildit Sámedikki geavahan boastut guovttegielalašruđaid. –Dát ruđat leat gielddaid ruđat, lohká Søderholm Min Áigái. Dál son ballá garrasit ahte Stuorradiggi unnida guovttegielalaš ruhtajuolludemiid. ¶
Ovddeš leansmánni Carsten Klouman lea govvejuvvon hergiiguin olggobealde Johannes Persena viesu, Kárášjogas, oktii gaskal 1915-1920 jagiid. Govas orru áigumin leŋget gabba hearggi mas leat stuorra čáhppes duokŋasat. Soaitá gal maid luoitemin leaŋggaiguin, muhto jus oktage diehtá eambbo gova birra, de váldet áinnas oktavuođa Min Áiggiin. Gova lea luoikan Min Áigái Kárášjoga Historjjásearvi ja govvejeaddji lea leamaš doavttir Halvdan Klouman rohkki. ¶
Dát mohtorsihkkel lea jieŋa alde Billávuona ja Leavnnja gaskka. Govas leaba Skoganvári duottarstobu jođiheaddjit Olsson ja M.Wiig 1932:s. Sámiid Vuorká-Dávvirat lea luoikan gova Min Áigái. ¶
Amund P. Anti čájehišgoahtá luottaid muohttagis. Oalle leabbe luottat. Sullii 10 cm govddu. Lahkosis lea eará luottat, muhto unnibut. Amund P. Anti lohká ahte dás sáhttá oaidnit ahte leat eambbo go okta geatki. Ieš gal oaivvilda ahte guovllus leat golbma geatkki. Dakko lahkosis lea goikegorsa. Vuolábealde goabmabávtti lea roggi mas sáhttá oaidnit soames varra dielkku. Amund P. Anti ii dieđe mii lea. Muhto árvala ahte geatki lea das goarjadan ja borran ruovjji. Miehtá goikegorssa leat ráiggit skálvve sisa. -Dáppe leat eloštan, lohká min ofelaš oanehaččat. ¶
Sámi govvadáiddáris Mirri Ranttilas, gii lea Ánárjogas Suomabealde eret, ja amerihkálaš govvadáiddáris Rodney Franzettas lea dáiddačájáhus "Samelandssenteris" Kárášjogas máŋŋebárgga geassemánu 5. beaivvi rájes ja moadde vahku ovddasguvlui. Dáiddár guovttos čájeheaba akvareallaid, oljomálaid ja seaguhustehnihkka govaid čájáhusas. ¶
Vázzingeaidnu oađđenlanja glása vuolábealde ¶
Vaikko vel suomabealde ii leat gonagas, de goittot gávdnojit luossaprinssat. Mannan duorastaga gottii 12 jahkásaš Simo Nissinen 11,5 kilosaš luosa Áitesavvonis Ohcejogas. Maiddái mátta Norgga Martin Werner Andersen (7) gottii stuorra luosa mannan vahkus Iešjogas, luossa dettii 9,0 kilo. Bivdet go son Sámimánát? ¶
Kirste Biret riegádii njukčamánu 11. beaivvi 1943 - Son duššai surgadis lihkuhisvuođas juovlamánu 30. beaivvi 2000 davábealde Kárášjoga go lei manname ealo lusa skohteriin. Kárášjoga servodat lea massán čeahpes ja árvvusadnon boazosáminissona. Olles su eallimis lei son čadnon boazodollui, ja seammás son guttii eará árvvuid báikkálaš servodagas. Su váhnemat leigga Per Johnsen Guttorm (Jovnnin-Piera) ja Susanna Persdatter Sara (Piera-Susanna), goappešagat boazosápmelaččat guhkes sohkaruohttasiiguin Sis-Finnmárkkus. Kirste Birehis ledje guhtta oappá ja vielja, ieš lei njealjádin boarraseamos. Son náitalii 1964:s Lars Larsen Gaupain gii barggai bohccuiguin ránnjásiiddas, geasset Oarjegáissás ja dálvet Kárášjoga oarjeduoddaris. Son duššai 1966 čavčča go doddjui skohteriin muhtin duottarjávrris dálvet. Ođđaáigásaš teknihkka gáibida iežas oaffariid. Kirste Biret bázii golmma mánnosaš nieiddažiin. Ii lean álki 23 jahkásaš nissonolbmui váldit badjelasas ealu siiddas gos ii lean bajásšaddan. Son oinnii iežas bargun doalvut boazodoalu viidáset iežas isit-rohki luottain. Muhtin jagiid maŋŋil oaččui iežas olbmá Samuel Anders Bær veahkkin alcces. Samuel Anders Bær maid lei mánnávuođa rájes bargan bohccuiguin, ja soai livččiiga dán jagi ovttasbargan olles 30 jagi. Sutno ovttasbargu lea maid boahtán ávkin siidii. Kirste Birehis ledje iešvuođat mat ledje buorit ealáhussii mii lei nuppástuvvame. Son šattai ođđasis jurddašeaddji ealáhusas, danne go lei duostil ja viššal geahččalit ođđa geainnuid nannen dihte ealáhusvuođu. Go ii lean nu ollu bargu boazodoalus, de duddjui ja turistii. Ja mii sáhttit áinnas maid dadjat ahte jugii dieđuid boazosápmelaččaid dili birra. Son bijai návccaid čájehit árbevirolaš goađi, ja sus ledje nu lojes hearggit ahte mánát sáhtte riidet daiguin. Dálvet lei sus eallu sullii miilla eret márkanis. Turisttat besse vuodjit herggiiguin ealo lusa, sii ožžo árbevirolaš sámi biepmu lávus ja sii besse oahpásnuvvat sámi eallimiin luonddus. Son ii vuovdán hálbái sámi kultuvrra! 1972 borgemánu sáddii Norgga kulturráđđi ovttas dávvirvuorkkain filbmenjoavkku Finnmárkui filbmendihte árbevirolaš sámi bargovugiid ja movt orrot duoddaris. Boađus ovttasbarggus Gaup-siiddain, gos earret eará Kirste Biret ja Sámmol Ánte viššalit oassálasttiiga, šadde vaikko man ollu ivdnefilmmat mat dál geavahuvvojit diehtojuohkindoaimmain sámi kultuvrra birra. Kirste Biret guođohii ealu juo ovdal go álggii skuvlii ja son lei ealo luhtte álo go oaččui vejolašvuođa. Son dovddai bohcco hui bures. Oassin turistameassus Finnmárkku birra oaivegávpogis bivdojuvvui Kirste Biret váldit moadde bohcco girdi mielde Osloi, ja máŋgasat besse vuodjit Fornebupárkkas. Man lojit hearggit ledje, dan oidne buohkat go NRK bivddii váldit daid mielde Marienlystii heissa mielde studioi. Kirste Biret ja su lojes hearggit geavahuvvo fievrredit sihke ráfibálkkašumi vuitiid, stáhtaráđiid ja gonagaslaš olbmuid. Ja ii ábut ge vajálduhttit boazoráiddu kulturstafeahta oktavuođas Dálveolympiadas 1994:s. OL-beivviid lei fárrolaga eará sápmelaččaiguin Øyeris Gudbrandsdalenis ja son fálai sáhtu herggiiguin sihke OL-oassálastiide ja eará olbmuide. 1993:s rahppui njuolggo girdiruktu Tromssas Heathrowii. Dan oktavuođas bovdii SAS Kirste Bireha bearrašiin Londonii sámi kultuvrra ambassadevran. Dát bovttii stuora beroštumi, erenoamážit go juoiggai ovttas viđa jahkásaččain Anne Louisiin. ¶
Vaikko Elisabeth ja Andreasa mánát gillájit givssideami, olgguštallama ja váivvi Guovdageainnus, eai áiggo sii fárret eret Guovdageainnus ovdal ieža leaba geargan oahpuin. –Oahppu galgá čađahuvvot, deattuha Elisabeth. Muhto sis lea vuohki mainna lágiin galget ceavzit dassá lea áigi vuolgit fas ruoktot Ruonáeatnamii. –Eahkediid ja vahkkoloahpaid besset munno mánát ja moai ieža vuoiŋŋastit. Dalle leat dušše mii iehčaneamet, ja sáhttit leat doarjjan guđet guoibmáseamet, ja jeđđet nubbi nuppi. Ruovttu seinniid siskkobealde leat maiddái munno mánát oadjebasat. Doppe eai dárbbaš ballat mastege, gillát givssidemiid ja olgguštemiid, lohká Elisabeth. Sus leat duođalaš dearvvuođat sidjiide geat givssidit ja olgguštit su mánáid, ja buot guovdageaidnulaččaide: –Allet givssit ja olgguš. Maiddái mii leat olbmot. Dušše olbmot. ¶
Fred Olav Larsen mieđiha ahte bargodilli lea duođaid vearrái, go leat unnán bargit mii dahká ahte loahpa loahpas šaddet geavaheaddjit gillát. –Dál dovddan juo ahte lean dego lossa noađi šlivgen olggiid alde eret, lohká Larsen. Son doaibmá vel barggus miessemánnui. ¶
Dál lea Porsáŋggu joavku vuosttažin tabeallas, njeallje čuoggá ovddabealde Guovdageainnu, mii lea nubbin. ¶
SÁPMI: Sámeálbmot Bellodat (SÁB) lea báikenamaid evaluerenraportii buktán cealkámušaid gulaskuddanvuorus. SÁB oainnu mielde berrejit sámegielat namat leat anus dain báikkiin main lea álggu rájes leamaš sámegielat namma. Seammás fertejit váldot atnui dat namat mat leat dáruiduvvon dahje bákkuin lonuhuvvon. Daid ii galgga sáhttit válljet eret. Ávžžuhuvvo maiddái suokkardit báikenammaregistera dainna ulbmiliin ahte dáruiduvvon báikenamaid čálligoahtit riekta. Bellodaga oainnu mielde berre leat bearráigeahčču mii hehtte fitnodagaid beroškeahttá váldit sámegielat namaid atnui. Sii gáibidit maiddái ahte sámegielat báikenamat čállojit dárogiela ovdalii gos leat orron ja ain orrot sámit, beroškeahttá leago sámegielat hálddašanguovlluid siskkobealde vai eai. Poasta galgá maiddái váldit atnui sámegielat báikenamaid. Dan eai oainne heađuštit, go loahpa loahpas lea vuogádagas poastanummar mii muitala gos báiki lea. ¶
John Helge Aslaksenis lea bárta Idjájávregáttis; guokte miilla davabealde Kárášjoga márkana. Dál lea ihtán su bártta lahka ruossa máid ii lean sávvan ja vuordán. –Lea unohas go guovlu galgá muittuhit girkogárddi. Ii hal ruossa gal gula meahccái. Dat han gal galggašii leat girkogárddis, lohká John Helge Aslaksen. ¶
Poastta olggobealde ¶
Kristian Waldemar Norvang olggobealde poastta Kárášjogas. Goas govva lea váldon lea eahpesihkar. Anna Næss lea govvideaddji ja Kárášjoga Historjásearvi lea gova luoikan Min Áigái. ¶
Bearjadaga borgemánu 10. beaivvi lea fas stuorra sohkadeaivvadeapmi Guovdageainnus. Dalle čoahkkana Oskal-sohka, ja earret deaivvadeami kulturviesus, galgá sohka maiddái deaivvadit Oskal nammasaš báikkis, mii lea moadde miilla máttabealde Guovdageainnu. Dán báikkis lea ge sohka vuolgán. ¶
Nostalgiija Inges leat maid buorit dovddut ovdal konseartta: –Šaddá hui somá čuojahit fas Kárášjogas. Dat lea dan dihte go dieđán ahte doppe álggii mu lávlunkarieara. Son dovddasta ahte šaddá gal veaha nostalgiija ihttin. –Dán gal šaddá. Jáhkán dat šaddá somá sihke midjiide geat leat lávddi nalde čuojaheame ovttas fas, ja maiddái sidjiide geat muitet min musihka. Ja ihttin šaddá dušše min iežamet musihka gullot. Eat mii áiggo čuojahit makkárge cover-lávlagiid. ¶
Okta turista heavvanii Detnui lávvardaga sullii gaskabeaiáigge. Guokte albmá Kuusamos eret leigga bivdimin luosa Gárnjárgga vuolabealde go diddi dohppii. Son guhte lei guolásteamen dan ditti diehttemeahttun sivas snuggormasttii detnui. Nubbi vikkai gádjut su, muhto seammás fanas gopmánii ja soai goappašagat šattaiga čáhcái. Nubbi gal beasai gáddái, muhto nubbi heavvanii. Báikkalaš almmái gulai veahki čuorvuma. Dalle son viehkalii fatnasis lusa, mii lei dan meare guhkkin ahte go son rokkai albmá čázis, de son lei juo jápmán. Heavvanan olmmoš lei 68 jagi boaris. ¶
Leat boahtán suorggahahtti ovdamearkkat Norga vákšunpolitiijaid, POT, doaimmaid birra sámiid ektui. Dat maŋemuš mihtilmas doaibmá lea go 1999:s ain geahččalii POT oažžut ovttasbarggu Sámi allaskuvllain. Min mielas lea POT vákšun dál mannan badjelbávtti, go vel Sámi allaskuvlla studeanttat ge galget leat áittán riika sihkárvuhtii. Mii leat maid oaidnán movt journalista ja ovdalaš sámiradiohoavda leaba leamaš miellagiddeváš vákšunávdnasin POT:ai. Dát ovdamearkkat čájehit ahte lea vuđđolaš dárbu iskat makkár bargovugiid POT lea geavahan sápmelaččaid ektui. Lea maid miellagiddevaš gáibidit guorahallama das ahte makkár bargovugiid POT geavaha otnáš beaivvi. Dan dihte doarjut mii buot gáibádusaid mat leat boahtán POT bargovugiid guorahallat. Go juo POT lea geavahan dákkár lahkonaddama maid ovdamearkka dihte lea dahkan Sámi allaskuvlla ektui, de čuožžilit gažaldagat mat jerret makkár ásahusaide vel lea POT geahččalan gilvit stádabealde almmuheddjiid. Lea go dohkalaš ahte sámi álbmot galgá geavahit návccaid dákkár gažaldagaide? Dan dihte lea min mielas vuoiggalaš ahte sámi álbmot beasašii diehtit gokko POT lea bidján rájiid, dahje lea go POT rasttildan rájiid mat eai leat dohkalaččat. Makkár vuoigatvuohta lea Norgga stádas jođihit dákkár dušši balu iežas álgoálbmoga vuostá? Lea oalle roavva dahkku ja badjelgeahččanvuohta go eiseváldit bidjet iežaset álgoálmoga stáda vašálažžan. Iežaset bargovugiin sii leat geahččalan maid bidjat sápmelačča sápmalačča vuostá ja nu gilvit vašálašvuođa sámi álbmoga gaskkas. Lea dárbu deattuhuhit ahte dan ovttaskas olbmos, maiddái dan ovttaskas sápmelaččas, galgá leat olmmošvuoigatvuohta eallit Norgga serovdagas POT váškšuma haga. Min dieđu mielde ii leat POT:as vejolašvuohta vákšut ovttaskasolbmuid dušše vákšuma dihte, jos dát olmmoš ii áitte riika sihkarvuođa. Dan dihte lea balddihahtti ahte Norgga vákšunpolitiija háliidii gártet sámi studeanttaid maid. Heiijjá Irene ¶
Eanaš orohagain lea 1999/2000 korrigerekeahtes loguid mielde boazolohku vulobealde dálá bajimus loguid, muhto liikká šattaše soames orohagat unnidit ealuid. Boazodoallohálddahusa garraseamos árvalusaid mielde šaddet dát 16 orohaga unnidit otná 40 000 bohcco ja njuovvat 5000 heakka, jus lea boazolohku seamma dásis go ođđaseamos álmmolaš logut dál čájehit. Dán 16 orohagas leat muhtin orohagat mat sáhtaše maiddái lasihit boazologu, muhto leat maid orohagat mat šaddet garrasit unnidit boazologu. Dalle lea sáhka ahte dat šaddet njuovvat10 000 bohcco go geavaha maŋemuš boazodoalodieđáhusaid vuođđun. ¶
Sámedikki bušeahtta árvaluvvo lassánit 13 miljovnnain 120,1 miljovnna ruvdnui, muhto dan siskkobealde leat guovttegielalašvuođa ruđat, sullii 10 miljovnna ruvnno. Nu ii šatta Sámedikki doaibmabušeahtta lassánit go golmmain miljovnna ruvnnuin. –Dat ii govčča dábálaš haddelassáneami ge, lohká behtohallan ovddeš Sámedikki presideanta Sven-Roald Nystø. –Lea guhkes áigi go ná unna lassáneamiš lea leamaš. Sámediggi ii boađe ovdánit mange ládje. Sámediggi lea 2002 bušeahttamearrádusastis evttohan ollu ođđa doaibmabijuid ja ortnegiid, muhto Ráđđehus ii leat evttohan ruđaid daidda stáhtabušeahttaárvalusastis. –Dát ii raba midjiide vejolašvuođa ođđa doaimmaide. Jus galgat bidjat ođđa doaimmaid johtui, de fertet vuoruhit. Sámediggi galgá guokte ođđa virggi, boazodoallovirgi ja virgi dearvvašvuođa áššiide, rahpat boahtte jagi ja daidda manná stuora oassi ruđas. ¶
Kllokoqi bearaš manai eaktodáhtolaččat ruovttoluotta Kosovoi go soahti nogai, ja sis lei ulbmil ođđasit ealligoahtit doppe. Jagi ledje doppe, muhto ii meinestuvvan eallit doppe, dasgo dovde áitojuvvon Kosovas. Mánát náđđadedje lanjas olles mánu go balle. Oaguheamit ja goddimat kránnjáid gaskkal balde sin ruovttoluotta Norgii. Rosemarie Køhn oaivvilda ahte eiseválddit galggašedje čájehit eanet beroštumi dasa ahte Kllokoqi bearrašiš lea okta mánná geas leat erenoamáš stuorra psykalaš váttut. –Várra livčče mánás galgan dutkojuvvot vuđolaččat vai oaččušii eanet dearvvašvuođa fágalaš duođášteami dasa ahte mánás leat duođalaš váttisvuođat. Dat ii leat geavvan dán rádjái, ja mii sáhttit jáhkkit ahte dat šaddá váttis dán ollašuhttit ovdal go guoddalan ášši váldo bajás, dadjá Køhn. –Berre biddjot stuorra deaddu dán bearraša dillái ja ahte mánás leat stuorra váttut psykalaččat, ja dat galggašii leamin ovdamunnin ahte bearaš oažžu leat Norggas, loahpaha Hamar bisma Rosemarie Køhn. ¶
SUOMA-SÁPMI: Stuorra oassi Suoma beale sápmelaččain ii máhte lohkat, iige čállit eatnigielaset. Nu muittuha sámegiela ja kultuvrra lektor Irja Seurujärvi-Kari Helssega universitehtas. Sápmelaččaid eatnigiela dáidu lea váilevaš danin go sámegiella lea oahpahuvvon skuvllain easka 70-logu rájes. –Suomas leat 7 500 sápmelačča ja sis hálddašit 2 500 sámegiela. Norgga bealde dutkamiid vuođul sáhttá dadjat ahte Suoma bealde leat sullii 30-40 proseantta geat eai máhte lohkat, eaige čállit eatnigielaset, muitala Seurujärvi-Kari. Dáid dieđuid geavaha son Eurohpá giellajagi semináras Helssegis, dieđihit Sámi Radio ruovttusiiddut. ¶
Moeng ii loga ráđđeolbmái amasin ahte skuvlaáidi lea heajos ortnegis. –Persovnnalaččat lean váldán oktavuođa ráđđeolbmáin ja cuiggodan ahte dan ferte divvut. Muhto ii leat geavvan mihkkege, lohká Moeng. Moeng lohká maiddái Kárášjoga gieldda iežas gaikon skuvlaáiddi máŋgga sajis. Sihke boađáldagas ja nuoraidskuvlla bealde. –Hálddahusa duohken lea maiddái gáččan go skuvlamánát leat čohkkán áiddi alde go gehččet allodatnjuikuma, diehtá Moeng. ¶
Intrigue ja Kai Somby ledje maŋimuš artisttat bearjadatkonsearttas. Diibmu lahkonišgođii juo guovtti ihkku, go Kai Somby almmuhii ahte lea áigi loahpahit konseartta, muhto ahte lea velá heammástus olbmuide. Oahpes luohti čuodjagođii bealljái, olbmot dalán fuomášedje makkár luohti dat lea ja álge juoigat vajot Orbina. Ii das galle, go Intrigue ja Kai Somby buori muddui ledje ollen luođis, de bohte velá golbma eará juoigi ja artistta veahkkin, vuos Nicko Buljo dasto Marit Susanne Utsi ja loahpas velá Leif Isak "Guifen" Nilut. Easka dat šattai leahttu ja deaddu dán oahpes luohtái, olbmot ledje čuođis, na sáhttá dadjat ahte muhtumat ledje duháhis. Leai dan alde ahte eai oba beasa ge lávddis eret. Muhto loahppa han álo oktii boahtá ja nu dagaige dál maid. Leai okta dain buoremus sámi rockjuoigankonserttain maid olbmot ledje beassan gullat. Badjelaš 400 olbmo manne várra juoigga ruovttuide dán ija. ¶
"Go čuoččut dies, ovddabealde lávddi, duháhiid olbmuid siste, bivastuvvan ja láktan, ja buohkat oktan Robbie:n lávlot We Are The Champions, de áddet..." ¶
Duorastaga rahpe festiválaguovllu, ja ieš festivála almmolaš rahpan lei viđas eahkedis. festivála lágideaddjit ávžžuhedje bearráigeahččat nuppi nuppi, ja atnit muittus dan ovcci nuora geat jápme diimmá doaluin. Viimmat lei Festivála boahtán johtui. Dál galge čađahuvvot 100 konseartta guđa lávddis, njealji beaivvis. Wyclef Jean lei vuosttaš máŋgga máilmmenásttiin, ja su čájálmas duođai ravgii min buohkaid johtui, ja erenoamáš dovdu badjánii dakkaviđe. Ja go artisttat dego, Beck, Neil Young, Nick Cave, Robbie Williams, Bob Dylan, Faithless, Aqua ja iežamet Briskeby duolmmastedje lávdái, bisttii dát dovdu miehtá festivála, gitta lohppii. Go čuoččut dies, ovddabealde lávddi, duháhiid olbmuid siste, bivastuvvan ja láktan, ja buohkat oktan Robbie:n lávlot We Are The Champions, de áddet... ¶
Leat gollan badjel golbma vahkku dan rájes go gulustuvvui ahte Ingebrigt Pedersen lea njuiken gilvaleaddji listui olggobealde NSR. Muhto NSR jođiheaddjit eai leat vel dahkan maidege čielggadit dili. ¶
Jos lei nu ahte lágideaddjit ledje bovden artistta mas galggai gullot indiánalaš šuokŋa, de ledje vearu artistta bovden. Derek Miller musihka leai dievas oarjemáilmme "Rock" vuohkái. Leai hui oavttageardán "Rock" vuohki, dat ii lean dávgái. Muhtomat dáppe guovllus livččii dán vuogi gohččodan "keallár Rock" , maid masá buot nuorra "rock" joavkkut máhttet. Leai gal Derek Miller čeahppi liikadit lávddi alde musihka mielde, ja varra soames Sáminieiddda váimmu coakkigohte, go olmmái leai duođaid "SEXY" . ¶
SGS háliida ahte dat ruhtadoarjjaortnet mii dál lea girječálliide galgá earáhuvvat. Ruoŧa ja Suoma sámi girječálliin eai leat sierralágan stipeandaortnegat, nu ahte sii sáhttet EØS šiehtadusa bokte ohcat dáiddárstipeanddaid. Dat mielddisbuktá stuorra gilvaleami dan moatti stipeandda alde Norggas. SGS hálida ahte farggamusat galggašii ásahuvvot stipeanddat sámi dáiddáriidda maiddái Suomas ja Ruoŧas. ¶
Ovddeš áiggiid dávviriid čájáhus. Ovddabealde rektor Kari Skoglund Sara gárvodan dološ ruovttudoallo-oahpaheaddjin. ¶
KÁRÁŠJOHKA: Duorastaga vuojahali muhtin 7-8 jahkásaš bártnáš E6 nalde Samelandssenteret olggobealde go lei rasttildeame geainnu sykkeliin dorvogeainnu bokte. Bártnáš sáddejuvvui Tromssa buohccivissui. Leansmánnebálvá Frank Nilsen Kárášjoga leansmánnekantuvrras ii loga diehtit movt suinna manná, muhto lohká gal gullan ahte ii leat heaggavárra. ¶
Brita Kåvena mielas ii oro šat sátnejođiheaddjái seamma dehálaš caggat ruvkkiid Gállojávrri guvlui vaikko dat lea vahágin boazodollui, ja maiddái lea várra nuoskkidit Deanu moadde miilla vulobealde Kárášjoga márkanbáikki. –Gállojávrris oainnat golggiidit čázit Váljoga guvlui, ja dalle lea seamma stuorra nuoskkidanvárra, dadjá Kåven. Su mielas orru Sæther čielgasit iežas beroštumiid gozihan go Rio Tinto cakkadii garrasit, mas ledje iežas oaggobáikkiid lahka doaimmat. Muhto dál lea mielas luoitit ruvkedoaimmaid gielddarájiid siskkobealde mat leat guhkeleabbos iežas. –Go sátnejođiheaddji ii leat konsekveanta, de dat addá heajos signálaid sihke báikkálaččat ja našunálalaččat, lohká Kåven. ¶
Nuorttabealde Urala Lei álggu rajes juo sávaldat ahte Azazello galggai leat mielde, muhto ii leat leamaš vejolaš gávdnat ruđa ná guhkes ja divrras mátkkái Tyndas Kárášjohkii. –Tynda lea nuorttabealde Urala váriid, ja dat lea erenoamáš guhkin eret, lohká Dan Robert. Joavku leat máksán beali mátkki ieš. –Ja mii leat máksán dan nuppi bealli. Sii čuojahit sihke odne eahkes “Russian Rock Night” -konsearttas VM-Kroas, ja maiddái váldokonsearttas ihttin, muitala son. ¶
GILVU: Maŋŋá almmuheami ledje čállonbohtosat fitnemis ja daid alde lei maiddái garra gilvu. ¶
Kárásjoga boares girku, govviduvvon miessemánu 17. beaivvi 1955. Duogábealde oidno Sámi álbmotallaskuvla, ođđa šaldi ja páhpagárdin. Lea páhpaeamit Margrehte Wiig gii lea govven girku. ¶
Jus dus eai leat ođđaseamus prográmmat mat doibmet Unicodas, de lea vuosttáš eaktu lohkat ja čállit sámegillii ahte dus leat sámegiel fonttat. Dábáleamus leat «Levi» , maid sáhtát viežžat omd Sámi giellaráđi dahje Sámi allaskuvlla siidduin. Jus leat installeren daid ja manná bures čállit sámegillii teakstagieđahallanprográmmas, de sáhtát vurket teakstafiilan ja sáddet e-poasttain milddosin (attachment). Dalle manná bures jus lohkkis leat seamma foanttat, dahje geavaha konverterenprográmma mii čuovvu Levi. Muhto dat han lea oalle lossat, ja áinnas mii háliidit čállit njuolga e-poasta-prográmmii. Jus áiggut dahkat dan sámegillii, fertet vuos válljet muhtin fonta standardan, omd. omd. dTimes. Lea veaha erohus prográmmaid gaskkas mo dahkat dan, muhto dá lea čilgehus mo guovtti dábálaš prográmmas sáhtát dahkat: Netscape 4.7. : Vállje vuos Rediger (Edit) ja de Innstillinger (Preferences). Fálus maid dál oaččut válljet Fonts. De válljet dáid foanttaid: For the Encoding: Western Variable Width Font: dTimes (dahje Times Sami) Fixed With Font: Sam Courier W2 (dahje Courier Sami) Vuolábealde oainnát Use document specified fonts. Bija ruossa dohko ja deaddil OK. Eudora: Jus dus lea ođđa veršuvdna, sáhtát válljet foantta njuolga, nugo teakstagieđahallanprográmmas. Boares veršuvnnas fertet deaddilit Tools-options-fonts ja válljet bajábealde namahuvvon foanttaid. Unicode Jus dus lea omd. Windows 2000 ja anát ođđa e-poastaprográmma, de galggat sáhttit čállit sámegiela standárd foanttain, nugo dagat teakstagieđahallamis. Lohkki galgá sáhttit lohkat dan riekta jus sus lea sullásaš prográmma. Jus lohkis lea 8-bihtá prográmma, de son sáhttá geahččalit stellet kodema (encoding) Unicode:ii, muhto dat han doaibmá dušše muhtin prográmmain. ¶
Jurdda «interneahttagiela» html duohken lea ahte dat galgá leat sorjjasmeahttun operatiivavuogádagas. Galgá mannat bures lohkat vaikko čállis lea Mac dahje Linux ja lohkkis fas Windows 3.11 dahje Windows 2000. Ná doaibmá maid - eŋgelasgillii. Dárogillii manná maiddái dábálaččat bures, jus leat čuolmmat lea vejolaš čoavdit daid lohkki dihtoris. Man muddui sáhtát čállit sámegillii teavstta maid earát sáhttet lohkat neahta bokte, lea sihke dihtoršlája ja prográmmaid duohken. Mii galgat vuos geahččat mo čállit 8-bihtá vuogádagas. Jus čállis lea Macintosh ja Levi, de ferte lohkkis maid leat Macintosh ja Levi jus sámegiel foanttat galget šaddat riekta. Jus čállis lea omd. Windows 95 ja Levi, de lohkkis ferte leat muhtin Windows ja Levi. Muhto it dalle ge sáhte čállit njuolga html-editorii. Fertet mannat duogábealde «geavaheaddjiustitlaš» prográmmaid ja njuolga html-kodemii. Dábáleamus vuohki, muhto ii fal buoremus, oažžut sámegiel bustávaid lea bidjat "(font face = sam times w2)" ovdal juohke oasi (avsnitt), ja "(/font)" fas maŋábealde. Buoret vuohki lea nu gohčoduvvon Cascade Style Sheet. Dalle ii dárbbaš čállit go ovtta linnjá guđege fiilla álggos. Dasa lassin ferte ráhkadit oanehaš fiila mii muitala makkár kodaid don geavaha vai oažžut sámegiel bustávaid. Juste mo dahkat dan sáhtát lohkat dán fierbmečujuhusas: http://hjem.sol.no/~sl1015/sami/inetsas2. Moadde sámi neahttabáikki leat ráhkadan moadde veršuvnna, nu ahte lohkki sáhttá válljet omd. W2 ja Unicode gaskkas. Dat dagaha ahte eanet geavaheddjiin lea vejolašvuohta lohkat teavstta rievttesláhkai. ¶
Dán girkobiellu gávnnai deatnulaš Oddmund Aslaksen Viđđas nammasaš báikkis miilla bajábealde Ohcejoga Norgga bealde. ¶
Vihtta jagi dassái leai hillágurralaš ja deatnulaš Oddmund Aslaksen rievssat bivddus Ohcejoga bajábealde Viđđasis Norgga bealde. –Oidnen bivddedettiin juoidá stuorra ruovdeáđa dakŋasa vuolde, orui dego čihkkojuvvon, fertejin mannat iskat. Álggos go dakŋasa válden eret jurdilin ahte dat ii sáhte leat eará go geaidnodoaimmahat lohkki, lohká Aslaksen. Muhto go isken lagabui de oidnen ahte dat lea stuorra lossa veaikebiellu, sullii 40 cm diamehtaris ja 50 cm alu. Jurdilin ahte dán biellu gal ferten váldit fárrui, muitala Aslaksen. ¶
BEASSÁ FÁRRUI: GLR doaimmaheaddji Svein Ole Sandvika beassá fárrui gilvalit lagasradioid sáddenlobiid nalde boahtte konsešuvdnaáigodagas. ¶
Kurssa leat Sámi Ealáhus- ja Guorahallanguovddáš ja Duodjeinstituhtta lágidan. Duodjeinstituhta jođiheaddji Inga Hermansen Hætta lohká ahte dál ferte ásahuvvot ealáhusšiehtadus jos duodji galgá bissut boahtteáiggis ja doaibmat gávpegálvun. Su mielas ferte ráhkaduvvot vuođđu duojáriidda geat háliidit duddjot gávppašeami váste. –Mii bargat duodjefága siskkobealde loktet fágalaš čehppodaga mii galgá leat vuođđun smávit duodjefitnodagaide. Dál ferte politihkalaš dásis addot vejolašvuohta dáidda duojáriidda jođihit duoji ealáhussan. Hermansen Hætta lea áibbas sihkar ahte jos Sámis galget olbmot eallit, de ferte čájehit makkár vejolašvuođat gávdnojit hukset ealáhusaid. Ovdamearkka dihte jos ruhtadeaddji eiseválddit rabaše vejolašvuođa ealáhusšiehtadusa bokte addit ealáhusdoarjagiid dáidda geat duddjojit gávpegálvvuid. Ealáhusšiehtadus livččii maid sihkkarastime kvalitehta ja hatti. Kurssas leat leamaš mielde čuovvovaš duojárat: Oahpaheaddji Karen Vasara, Hilli Sarre, Anne Berit Peltopera, Pia Jannok, Ellinor Guttorm Utsi ja Britt Eli Smuk. ¶
Livččii eahpemorálalaš dahkku ja dáhpi mus jos mun ge doalan šamánarituálaid olggobealde Kárášjoga dahje Guovddageainnu girku. Livččii šaddan hirpmus stuibmi oppa Sámis, lohká šamána Áilo Gaup. Lullisámi báhppa Bierdne Bienti atná lunddolažžan girkostallat dološ sámi bálvvussajiin. ¶
Thor Thrane oaivvilda ahte Sámediggi lea anonyma orgána mii ii váikkut maidege. Su mielas lea Sámediggi álo maŋábealde ja son váillaha politihkkema. ¶
Bargojoavkkus leat leamaš suohkastivrraáirasat Klemet Erland Hætta (Sámeálbmot Bellodat), Per A. Bæhr (Johttisápmalaččaid Listu) ja Ellen Inga Kristine Hætta (Barggiidbellodat). –Siskabealde joavkku lea leamaš ovttaoaivilvuohta áššái, lohká jođiheaddji Klemet Erland Hætta. Son lohká iežaset garrasit eahppidit gulaskuddandokumeanttaid go dušše varihiid deattuid lea geavhan fágalašveardideapmái. –Gažaldat lea ahte manne earálágan bohccuid deattuid maid eai leat dasa geavahan, go mii diehtit man garrasit vuoruhedje ovddiid jagiid eallibohccuid vihkkemiid, lohká Klemet Erland Hætta ¶
Ii leat buorre sámi demokratiijii go min sámediggeáirasat eai speadjalastte álbmoga eanetlogu demokráhtalaččat. In áiggo dán váttisvuođa nu dárkilit čielggadit, danne go earát leat juo čállán siidoviissaid dan birra almmá makkárge konkrehta evttohusaid haga. Sámediggi lea erenoamáš demokráhtalaš orgána, mas badjel 10 % válljejeddjiin leat nominerejuvvon soames bellodahkii. Dáin olbmuin vállejuvvojit 4-5 % min ovddasteaddjin ja nuppe dan mađe fas leat duogábealde várreovddasteaddjin. Mu mielas sáhttá billistit demokratiija jus nuoraide ja nissoniidda viggá várret saji lágaid ja njuolggadusaid bokte - dat mis gal leat juo doarvái. Mus lea baicca evttohus movt nuorat ja nissonat sáhttet oažžut buoret vejolašvuođa válljejuvvot diggái. Evttohus sisttisdoallá ahte mii ráddjet nominašuvdnalávdegotti mandáhta, dainnalágiin ahte sii dušše mearridit geat galget sin listui ja čállet namaid alfabehtalaččat. Dasto besset válljejeaddjit merket 3 nama geat sin mielas heivejit sin ovddastit. Sihkkarastin dihte ahte buoremusat válljejuvvojit, de siđašin válljejeddjiid maiddái addit lassijiena gilvaleaddji listui. Dáinna olahivččiimet čuovvovaččat: Buoremus politihkkárat válljejuvvoše, beroškeahttá sohkabealis, agis, bellodatgirjjis dahje guhkes ja oskkaldas bálvaleamis. Listodeavdda-doaba jávkkašii ja aktiivvalaš sámepolitihkkárat lassánivčče dálá 90 olbmos 900 olbmui. Mii viiddidit iešmearrideami-doahpaga go addit válljejeddjiide eambbo fámu ja válddi. Mun oaivvildan ahte dainnalágiin šattašii mihá stuorit beroštupmi Sámediggái. Heajumus bealli dáinna lea ahte politihkkárat eai leat sihkkaraston ođđasisválljema, ja ahte válljejeaddjit ožžot eambbo válddi. Muđui gal in oainne eará várálaš váikkuhusaid. Arne Helander Oslo ¶
GÁREGASNJÁRGGAS: Nuppi bealde rájá Gáregasnjárggas ledje mánat boahtán, sii lávlu ja spežžo gieđaid. ¶
Dahl mielas lea njulgestaga gutneheapme go buhcciidruovttus leat nu unnán bargit ahte šaddet dálkasiid addit go eai leat resurssat fáktet boarrásiid ja buhcciid. –Lea ahkit oaidnit go boarrásat čohkkájit dušše eaige leat dán máilmmis. Eaigo livčče eará vejolašvuođat go dálkasat, jearrá Dahl. Ieš evttoha ođđa jurddašeami. –Dál dahket buhcciidruovttus seammaládje go leat dahkan maŋemus 30-40 jagi. Sáhtášedje baicca veahá rievdadit jurddašanvuogi, ja hupmat áššiid birra buhcciid lagasolbmuiguin. Anton Dahl šaddá juovlamánus ovttas eará suohkanstivraáirasiiguin mearridit movt galget gokčat vuolláibáhcaga mii suohkanis lea. Olggobealde konsuleanta lea evttohan heaittihit 17,5 virggi dearvvašvuođa- ja sosiálasuorggis. –Jáhkán ahte lea vejolaš earaládje organiseret ja seammás oažžut buori fálaldaga. Mii fertet olles bušeahta geahččat, iige dušše dearvvašvuođasuorggi bušeahta, lohká Anton Dahl. ¶
DUOJÁRAT: Gurut bealde bivttasdohká leaba oahpaheaddji Karin Vasara Gironis eret ja Hilly Sarre Deanus eret, duogábealde Anna Berit Peltopära Kárášjogas eret ja Pia Jannok Jielleváris eret, olgešbealde bivttasdohká leaba fas Ellinor Guttorm Utsi Deanus eret ja Britt Eli Smuk Unjárggas eret. ¶
Magga mieđiha ahte riidu mii lea leamš NSR siskkobealde nominašuvnna oktavuođas lea vahágahttán NSR. ¶
Lujávri: Coages ja geađgás nuorri. Nikolai dovdá dáid čáziid nugo iežas buksalumma. Gurutbealde oainnát sullo gos Olga mánávuođas orui dálvet vánhemiiguin ovttas. ¶
Melentiev -bearaš: Gurutbealde (??): ??, Olga Melentieva ??, Nikolai Melentiev ??, Vasilij (Vasia) Melentiev ¶
Dán áiggi ii leat šat dábálaš ahte sámi bearrašat Lujávrris ásset márkana olggobealde geasset. Leat dušše lagabui logi bearraša mat ain doalahit dan boares eallinvuogi ja fárrejit sulluide geasseorohagaide. Min Áigi čuovui Olga ja Nikolai Melentiev go soai vulggiiga iežaska geasseorohahkii. . ¶
Go leat mátkkoštan diibmobeale, de gevle fanas muhtun stuorra sullo vuostá. Doppe čuččoda muhtun nuorra gánda gáttis ja vuordá min. Ganda lea Vasilij - dahje Vasia, movt eatnasat gohčodit su. Son lea 19 jahkásaš ja lea Nikolai ja Olga nuoramus gánda. Vasia vázzá oahpaheaddjeskuvlla St. Petersburgas. Dál lea sus luopmu. Vasia-guovttos etniin leaba juo iđđedis boahtán Kurgai ráhkkanahttin dihte orohaga geassái. Dá lea su vuosttaš beaivi geasseorohagas dán jagi. Olga ieš lea doaimmas lávu siste. Son lea vuoššame čuovžžaid maid Vasia lea goddán. Árrana birra lea fielloláhtti. Goahtemuoraid vuostá fas leat duorggat duljiid duohken. Eadni čohkká gurutbealde boaššu, lihtiid ja gálvvuid luhtte. Su bálddas lea áhči sadji. Goahtenjálmmi luhtte čohkká Vasia. Olgeš loidui lea ráhkadan saji midjiide gussiide. ¶
7. luohkát ledje šlalomluohkás maŋŋebárgga cuoŋománu 3. beaivvi. Dalle lei čáppa dálki ja beaivvádat. Mis lei unna čoahkkimaš skuvllas gos Lars Nils muitalii mo mii galgat čierastit. Mii manaimet vácci šlalomluohkkái ja go bođiimet šlalomluohkkái, de doalai Lars Nils vel ovtta čoahkkima sidjiide geain ledje šlalomsabehat mielde. Son dajai ahte mii eat oaččo čierastit meahcis ja olggobealde dan luohká, heissas eat galgan dádjut ja vel dajai ahte mii oažžut friddja čierastallama maŋŋil dii. 12.00. Buohkaid mielas lei somá šlalomluohkás. Čállit: Hilde Laiti, Aiken Balto ja Svein Aril Mienna ¶
Norgga Sámiid Riikkasearvi (NSR) - bellodat dahje kulturorganisašuvdna - lea álggahan válgagičču. Okta váldoášši lea NSR-jođiheaddji oaivil mielde (Ságat 16.06.01) ahte olbmot fertejit dovdat ahte Sámediggi lea dás sin ovddas, ja ahte ferte sáhttit veahkehit ovttaskas sápmelačča árgabeaivvis. Leat buorit mihttomearit main buohkat sáhttet leat ovttaoaivilis. Jearaldat lea dušše: Gii lea hehtten NSR čađahit dán ovdal? Bellodagas, vai leago kulturorganisašuvdna, lei ráinnas eanetlohku 1989 rájes 1997 rádjai. Dušše NSR áirasat ledje Sámediggeráđis, ja opposišuvdna dollojuvvui oamedovddoheames fápmopolitihka bokte olggobealde juohke váikkuhanvejolašvuođa. Maŋemus válgaáigodgas lea NSR:s leamaš 4 áirasa 5 áirasis Sámediggeráđis. NSR:s lea leamaš 12 jagi buorebut buktit oidnosii Sámedikki, ja dakkár vugiin mii dahká ahte eanebut oidnet ahte Sámediggi dahká juoidá sin ovddas. Manne ii leat dahkan dan? Ferte leat váttis sivahallat earáid. Marie Therese Nordsletta Aslaksen 2. kandidáhta Bargiidbellodaga Sámediggelistu válgabire 2 ¶
Dán Dundret nammasaš hoteallas ja láigobartabáikkis ásse muhtun oassi spábbačikčiin ja dohko šadde politiiját máŋgii vuolgit. Sii šadde doabastit olbmuid guovtti doarrumis. Okta nuorra bárdni šattai buohccevissui go lei časkkahallan oaivái bohtaliin. Dan nuppi doarrumis časkkahalai fas okta nu ahte čalbmi bohtanii gitta. Doppe lei maid okta olmmái gii fáippui niibbiin ja politiiját válde su gitta go son rihkui niibelága go almmolaš báikkis fáippui niibbiin. Dan dieđihit Norrlänska Socialdemokraten ja Kuriren. Váhčira guovddážis maid ledje diggomat ja doarrumat. Ruoŧa politiijá ii hálit Hállemas čiekčamiid lágideddjiid seaguhit dáidda stuimmiide, go lohket spábbačiekčangilvvuid lágiduvvot bures. Buot dát olbmot leadje garrasit oaivvahuvvan. –Politiijááššit dáhpáhuvvet olggobealde valáštallanlágidemiid ja eai sáhte dan dihte čadnot lágideddjiide, lohká Bröske. ¶
Ii Nystad loga Sámi álbmotbeaivi soaittáhagas gal, ja danin lea dehálaš ahte dán beaivvi alde maiddái vuosttildit buot rasismma sihke sámi álbmoga vuostá ja earáid vuostá. –Ii leat soaittáhagas. Min máttut álggahedje dán beaivvi 1917:s vuostálastit sámi álbmoga badjeduolbmama ja vuostálastit gierdemeahttunvuođa min álbmoga vuostá. Min álbmot lea ieš vásihan ja ain vásihat eahperievttálašvuođa ja danne vurdojuvvo ahte mii ieža leat rahpasat, gierdavaččat, gudnejahttit ja čájehit solidaritehta eará olbmuide. ¶
Dus ja du musihkas lea leamaš stuora mearkkašupmi sámi álbmogii ja min rahčamii oažžut dohkkehuvvot giela ja kultuvrra dehálažžan. Dat mii bođii millii go lávlot ja juiget Oslos ovddit lávvordaga lei man dehálaš du musihkka lea ja lea leamaš. Musihkka lea hui dehálaš cealkinvuohki ja rivttes ságain addá dat olbmuide vejolašvuođa oaidnit mii lea dehálaš. Muhtin áiggi dás ovdal lávlot "Alla hearrát guhkkin Oslos" ja ahte galggaše gullat maid dajat. Ollu lea dáhpáhuvvan dan rájes, ollu du dihte. Mii leat ollen oalle muddui juo. Dál mis leat beaivválaš sámi TV-sáddagat ja dát leige juoga maid dalle ohcalit. Lei stuora dáhpáhus oaidnit du čuožžume "alla hearráid" ovddabealde guhkkin Oslos, ja ahte du dáiddalaš bihttá heajain šattai juoga maid buohkat atne árvvus. Máŋgasiidda, sihke Oslos ja olbmuide geat gehčče TV, čuozai dát dovdduide. Lei árvvolaš bargu maid don ja Roger dagaide. Doai oaččuide oidnosii sámivuođa stuora dáhpáhusas norgga álbmogii. Mearkkaša maid juoidá ahte Gonagasbearaš duođai lea fuobmán sámivuođa. Ahte Prinseassa Märtha Louise lea hupmagoahtán sámegiela (buoret go máŋgasa mis) dadjá maid juoidá dan dohkkeheami ja rámi birra maid mii dál leat vásiheame. Duhát giitu, Mari! Biret Elle Arne Ettá Stig Arne - Stig Arne Somby Sámegillii: Min Áigi ¶
Leansmánnevuosttašbálvá Álttás, Knut Sætermo, lohká ahte dán áššis sáhttá leat sáhka pedofiliija birra. –Dát sáhttá leamaš álgu lobiheames áššái, dadjá leansmánnevuosttašbálvá Álttás, Knut Sætermo. Muhto son maid deattuha ahte ii dárbbaš leat pedofiliija birra sáhka. –Olmmái ii mangeládje áitán nieiddaža, dadjá Sætermo. Leansmánnebálvvát eai gávdnan dán olbmá go ledje ohcame su dan eahkeda go dát dáhpáhuvai. Girdišiljus eai leat oainnat gozihankamerat mat filbmejit ja báddejit dan mii dáhpáhuvvá olggobealde girdišilju. Nieiddažis lei šilta mii muitalii ahte son lea akto mátkkošteame. Girdifitnodagas lea erenoamáš ovddasvástádus mánáin geat akto mátkkoštit. –Mis lea ovddasvástádus dassážii go váhnen dahje eará olmmoš boahtá viežžat máná, dadjá SAS girdifitnodaga stašuvdnahoavda Álttás, Magne Hansen. Son lohká dán áššis iežaset dahkan dan maid galget dahkat. –Mii logaimet nieiddažii ahte ii galgga mannat dán olbmá mielde. Mii oainnat reageret go mánná ii dovdda su gii boahtá viežžat. Dán áššis leat mii dahkan dan maid sáhtiimet, mii attiimet dieđu váhnemiidda. Mánná maid beasai eret biillas váttisvuođaid haga. Mii eat oainne dán ášši nu duođalažžan. Muhto lea dieđusge šállošahtti go ná dáhpáhuvvá, lohká SAS´ stašuvdnahoavda. ¶
Davviriikaid sámeráđđi áigu dál veahkkehišgoahtit eará eamiálbmogiid máilmmes. Vuosárgga mearridii sámeráđđi čoahkkimis Lujávrres Ruoššabealde ahte galget álggahit oktasaš prošeavtta Norgga Norad nammasaš veahkkeorganisašuvnnain Afriikii. ¶
"Guovdageidnui lean vuolgime - geahččat daid spábbačikčiid..." Nu lávlot ja ollu olbmot ledje ge čoahkkanan Guovdageidnui mannan basiid, dalle ledje Norgga bealde rátkkačiekčamat Sámecup loahppačiekčamiidda. Buori dálkkit - biegga doalvvui čuoikkaid - dahke ahte eai lean váttisvuođat čađahit dáid čiekčamiid. Nuoraid Searvi Guovdageainnus ánssášá ollu rámi jođiheaddjin. Sámi Áigi nr. 27, suoidnemánu 17. beaivve 1981 ¶
Sámedikki oahpahusossodat fitná Finnmárkku ja Tromssa vuođđo- ja joatkkaskuvllain gos lea sámegieloahpahus čájeheame oahpponeavvuid. Sis leat mielde girjjit, dieđusge. Lassin girjjiide leat maid plakáhtat, pedagogalaš dihtorprográmmat, videofilmmat, spealut ja oahpaheaddjebagadusat ja -girjjit. Sámedikki oahpahusossodat lea ožžon lobi NRK:s báddet visot sámi prográmmaid ja dát leat maid oassi oahpponeavvuin. Oahpahusossodagas leat sullii 400 filmma maid luoikkaha nuvttá skuvllaide. Maiddái oahpponeavvuid mat leat ráhkaduvvon Suoma ja Ruoŧa bealde leat váldán mielde dán čájáhussii. Biret Ánne muitala ahte muhtin oahpaheaddji logai muhtin ruoŧa-sámi oahpponeavvu birra ahte dat lea juste maid leat váillahan oahpahusas. Čájáhusas lea vejolaš oaidnit makkár sámi oahpponeavvut gávdnojit ja maiddái oažžut bagadallama movt sáhttá geavahit oahpponeavvuid fáttáid mielde, ja movt girjjiid ja eará oahpponeavvuid sáhttá kombineret oahpahusas. ¶
Sykkeltrimmenis ii šaddan dán jagi ge ođđa oassálastiolahus. 1158 olbmo oassálaste dán jagi Sykkeltrimmenii Guovdageainnus. Dain sykkelaste 751 olbmo ja 407 olbmo fas vázze. 1995 lei maŋemus go ledje unnit olbmot mielde go dán jagi, dalle ledje logi olbmo unnit. Ii sáhte dálkki sivva ge ahte eai lean eanet olbmot, go lei oalle čáppa dálki, bivval iige arvi. Eanaš oassi sis geat ledje mielde Sykkeltrimmenis ledje eret Guovdageainnus, muhto maiddái Kárášjogas, Álttás ja Leavnnjas ledje boahtán olbmot. Nuoramus oassálasti dán jagi lei viđa vahkosaš Per Mathis A. Buljo. Son oaččui girjji skeaŋkan. Boarraseamos fas lei Ole Turi, gii lea 80 jahkásaš. Son oaččui niibbi skeaŋkan. Guovdageaidnulaš Inger Marie Tornensis sykkelasttii eanemus háviid, oktiibuot guđa háve. Sykkeltrimmena fondii bođii sisa 6 800 ruvdno dán jagi. Geasi mielde mearrida foandda stivra makkár buori ulbmilii ruhta galgá mannat. Foanddas lea 14 300 ruvdno, go diibmá ii juolluduvvon ruhta. 35 sykkela vuorbádii lágideaddji Áibmosuodjalus dán jagi. Dás vuolábealde oainnát geat daid vuite. ¶
Lihkohisvuohta dáhpáhuvai fáhkkamohkis Suomaluottas, lulábealde Kárášjoga šaldi. Dakko sáhttá vuohttit čáhppes luottaid eret asfálttas. Biila lea čuohčan luoddabeallá dassá go bođii stoalppu njeaiga. ¶
Leai gaskasuopmelaš Jussi Känninen guhte gottii 13,5 kilosaš luosa mannan duorastaga Viehččatsavvonis vuolábealde Ohcejoga. Känninen leai sugabivdimin go dohppehii luosa, ja ii lean vuosttaš geardde eallilan suopmelaš luosa vuggii darvviha ja ii mannan guhká ovdal fatnasii dan oaččui. Känninen boahtá juohke jagi Viehčahii bivdit luosa, muitala Nina Nuorgam Vetsituvat turisttabáikkis Ohcejogas. –Dán jagi eai leat leamaš dušše Suoma turisttat luossabivdit, muhto maiddái Japanas, Ruoššas ja Eanglánddas leat gullan Deanu luossajoga birra. Sii leat duhtavaččat, vaikko vel eai gotte luosa, sii goittot besset buhtes áimmu ja luonddu návddašit, muitala Nina. Nina Nuorgam váillaha ja ávžžuha ahte erenoamážit mánát ja báikkegotte olbmot dieđihivčče gilvvuide. Luosat eai dárbbaš leat stuorrát, vaikko vel dittiin ge sáhttá vuoitit váldovuoittu. ¶
Go ráđđádallanvuorut ovdal Sámedikki konstituerema mannet loahpa gulvui, de orru nu ahte Norgga Sámiid Riikkasearvi (NSR) bisuha fámu, doarjagiin Guovddášbellodagas (Gb), Sámi Válgalihtus (SVL) ja ovtta báikkálaš listtus lullisámi guovllus. Dáin bellodagain leat oktii juste nu ollu mandáhtat go maid dárbbašit vai ožžot eanetlogu Sámedikkis (20), ja galget deaivvadit oktasaš ráđđádallamiidda distaga golggotmánu 9. beaivvi. Ráđđádallamiid botta čájehuvvui ahte maiddái gávdno eará eanetlogumolssaeaktu, mas leat liikká ollu mandáhtat: Bargiidbellodat (Bb), Gb, SVL, Olgeš ja Johtiisápmelaččaid listu Guovdageainnus. SVL dovddahii Bb:ii ahte háliida vuođolaš rievdama Sámedikki politihkas, ja dan dihte háliidii min "váldoovttasbargoguoibmin" ovdalii NSR - muhto seammás áigo vuoruhit beassat mielde eanetlogujuhkosii. Gb šattai dainna lágiin guovddášposišuvdnii. Dás ledje gusto iešguđetlágan oaivilat man guvlui galggai ovttasbargat, muhto dál orru nu ahte dat bealli mii háliidii mannat NSR lusa lea vuoitán. Buot bellodagat maiguin Bb lea ráđđádallan leat deattuhan ahte Sámediggi ferte oažžut lagat ovttasbarggu gielddaiguin ja fylkkaiguin sámi ássanguovlluin - ja maiddái guovddáš eiseválddiiguin. Mihtuu Sámedikki doaimmain lea dieđusge oažžut konkrehta bohtosiid sámi álbmogii. Juohke politihkkár olggobealde Sámedikki diehtá ahte olaha eanemus go ásaha buori ovttasbargoklima politihkalaš ovttasbargoguimmiid ektui. NSR deaivideapmepolitihkka - gos eará politihkalaš aktevrrat (maiddái Norgga ráđđehus) šaddet gierdat giellageavaheami maid seammalágána gávdná dušše Ovddádusbellodagas ja AKP:s - ii leat geaidnu maid galgá mannat. Sámediggi galgá boahttevaš jagiid jáhkkimis ovttasbargat lahka ráđđehusain gos Olgeš bellodagas lea hui guovddáš posišuvdna. Vuosttaš geardde lea Olgeš bellodagas válljejuvvon áirras Sámediggái, hárjánan politihkkár geas lea vuoibmi Finnmárkku Olgešbellodagas - ja gii maiddái lea evttohuvvon fásta sadjái Olgeša guovddášstivrras. Min ektui bođii Olgeš ráđđádallamiidda Johttisápmelaččaid listtu bokte, mii háliidii ásahit joavkku Sámediggái dán guoktásiin jađe vel dainna namuhuvvon báikkálaš listtuin lullisámiguovllus. Erenoamážit go guoská dan boahttevaš hálddašeapmái Finnmárkkus lea goabbatoaivilvuohta gaskal Bb ja Olgeša, muhto mii oaidnit liikká čielga mearkkaid ahte Olgeš lea váldigoahtán sámepolitihka duođas. Bb sámepolitihkkárat atnet dán dehálažžan sámepolitihkalaš barggu ovdáneapmái muđui. Movt váldá NSR vuostá Olgeš bellodaga Sámedikkis? Vástádus: Navdálas ja olgguštan doaladumiin. Dat gii eahpida mu sániid sáhttet ieža gávdnat artihkkala "Sámediggi Norgga álbmogii" NSR interneahttasiidduin, gos earret eará sáhttit lohkat ná: "Máŋgasat leat jearran manne Olgeš bidjá listtu sámediggeválgii. Maŋŋel go lea lohkan Olgeša válgaprográmma Sámediggái, de lea vástádus čielggas. Bellodat áigu minimaliseret Sámedikki mearkkašumi, ja váldit sápmelaččain eret sin oktasaš demokráhtalaš jietnaguoddi." Sámedikki válgagiččus ožžo eatnašat dan oainnu ahte Gb anii NSR váldogilvaleaddjin, ja háliidii vuođolaš rievdama Sámedikki politihkas. Máŋgasat imaštallet dan dihte go Gb orru válljeme NSR. Ráđđádallanvuoruid bokte čielggai ahte Bb, SVL ja Gb lei oalle seammalágan politihkka buot dehálaš guovlluin. Ii lean ge soahpameahttunvuohta movt juogadit posišuvnnaid ja doaimmaid. Leago Gb hilgon historjálaš vejolašvuođa viidáset ovdánahttit Sámedikki dan guvlui ahte stuora eanetlohku sápmelaččain (geat dál leat olggobealde) dieđihit iežaset sámi jienastuslohkui - ja dat geat juo leat das gillejit mannat jienastit (buohtastahte dainna erenoamáš heajos válgaoassálastimiin)? Sámi álbmot ánssáša juoidá buoret go Sámedikki mii lea šaddame institušuvdnan erenoamáš berošteddjiide, eará sániiguin juo "bestojuvvon" NSR-doarjaleddjiide. Bård A. Berg Bargiidbellodaga sámepolitihkalaš ráđi jođiheaddji ¶
Ovddidanriikkain lea tendeansa nuppeládje. Ollusat barget guhkibut. Okta čilgehus dasa lea ahte ovdalaš stuora bearragoddi lea nohkame. Dasa lea fas sivvan AIDS ja go máŋga nissonat barget olggobealde ruovttu. Dušše 20 proseanta álbmogis ovddidanriikkain ožžot juogalágan penšuvnna dahje oaju. Maiddái ovddidanriikkain lassánit boarrásat, vaikko riegádit eanet mánát ovddidanriikkain go industriijariikkain. Boahtte 50 jagis lassánit boarrásat gávcci proseanttas 20 prosentii. Afrihká lea dál dat máilmmioassi mas lea nuoramus álbmot. Doppe leat 43 proseantta mánát. Muhto 2050:s lea dušše 28 proseantta álbmogis mánát. ¶
Dássažii leat 30 veagalváldima duođaštuvvon Suai-guovllus nuorta-Timoras gos badjel 100 báhtareaddji, eanas nissonat ja mánát, gottahalle militsajoavkkus 1999. Dássažii leat unnán nissonat muitalan iežaset veagalváldon. Veagalváldimat leat oainnat nuorta-Timor kultuvrras heahpadis áššit, dávjá hilgot isidat emmiideaset geat leat illastuvvon. Danin lea aitto daid maŋemus jagiid go nissonat leat muitališgoahtán vearredaguid iežaset vuostá, go olggobealde veahkeheaddjit leat boahtán dego FN ja eará organisašuvnnat. ¶
Kirsten A. G. Buljo čállosa Áššus bearjadaga skábmamánu 16. b. lea dárbbašlaš vástidit. Doaivumis ášši čilgejuvvošii dan bokte, danne go das leat eahpitkeahttá ollu boasttu ipmárdusat. Kirsten A. G. Buljo čállá ahte son ferte mánnásis čilget go dat jearrá ahte lea oassi Guovdageainnu searvegottis geat háliidit doallat sierra ipmilbálvalusaid, ahte eai soabat šat ovttas doallat ipmilbálvalusaid girkus. Dat lea áibbas boasttu čilgehus eatnis mánnái, ja dat lea hui deaŧalaš maid váhnen oahpaha ja čilge mánáidasas, amas šaddat maŋŋil heahpanit. Mun lean okta sis gii manan rohkosviesu ipmilbálvalusaide ja dovddan ášši duogáža. Ii leat nu ahte mii háliidit sierra ipmilbálvalusaid doallat. Iige leat eisege nu ahte mii eat soabat eará risttalaččaiguin. Mii geat leat Ipmila stuora árpmu bokte boahtán jorgalussii ja eallit suttuid ándagassii addojumi siste oskku bokte Jesus Kristusa ana, dovdat ahte mii ráhkistit oappáid ja vieljaid. Go Ipmil lea min nu ráhkistan, de leat mii maiddái geatnegasat ráhkaistit guhtet guimmiideamet. 1. Joh. 4,11. Mii geat dál girkostallat rohkosviesus, leat dat seamma olbmot geat ovdal manaimet girkui, dat lea riekta nugo Kirsten A. G. Buljo čállá. Ja mis lei buorre báhppa. Maid mun dainna oaivvildan? Dat lea ahte son doallá Ipmila sánis gitta, dan vuođu alde son sárdnida ja oahpaha sihke Ipmila bassi lága, olbmuide gohccahussan ja jorgalussan, ja nu maiddái eavangeliuma olbmuide bestojupmin. Muhto dal lea son bálkestuvvon olggos. Dál leat eará báhpat váldán su sárdnestuolu mii lei sutnje oskkilduvvon Ipmilis. Muhto - maid oahpahit sii? Mii ballat ahte vearrioahppu lea jo boahtán Norgga girku sisa. ipmila sátni gohčču ahte galgá sárdniduvvot jorgalus ja suttuid ándagassii addojupmi. Muhto ii dál gullo šat suttu birra báljo mihkkege, fal ahte buohkat mii boahtit albmái, beroškeahttá movt eallit. Go dakkár meanut, mat čielgasit čužžot biibbalis ahte dat lea suddu ja fastivuohta Ipmila ovddas, eai oba namuhuvvo ge sártni siste. Baicca vel buorrindohkkehuvvojit báhpain ja bismmáin, omd. homofiila ovttasealllin, ja biddjojuvvojit báhppan dan sadjái go oskkolaš báhpat geat biddjojit eret virggis. Dalle ferte olmmoš álgit guorahallat makkár dillái girku lea boahtán. Muhto allos oktage boastut ipmirdit mu go čálán homofiila ovttaseallima birra ahte mus in bija seamma olmmošárvvu sidjiide go eará olbmuide. Mu sávaldat ja rohkadus sin ektui lea ahte boađáše jorgalussii ja oskui. Ja dat dáhpáhuvvá Ipmila sáni gulu bokte ahte Jesus Kristus, dat buorre báimman, gávnnašii sin suttu seavdnjatvuođa siste ja bijašii sin su čuovgatvuođa sisa nu go son dahká buot suttolaččaiguin geat diktet iežaset jorgaluvvot. Váre sii boađáše girkui! Muhto de ferten jearrat: Mii lea girku? Dieđát go don, Kirsten A. G. Buljo, don gii nu rámidat girku. Don čálát e.e. ahte dii gal diđiidet ahte "do lea min girku" . Ja dohko dii manaidet dalle go dii leiddet mánát. "Diehko mii buohkat mannat gullat min Ipmila birra" , čálát don, ja vel lasihat ahte dalle ii lean ná mo dál. Dat lea duohta, dalle ii lean nu go dál. Ja dat lea maid duohta ahte dohko berre olmmoš mannat gullat Ipmila sáni go dat sárdniduvvo čielgasit ja buhtasit. Ii girkovisti leat iešalddis leat earágo visti mii lea huksejuvvon olbmuid gieđaiguin. Vaikko das vel leage doardna ja lea maid vihahuvvon Ipmila viessun, de lea goitge jearaldat mii doppe dáhpáhuvvá. Girku lea doppe gosa Ipmila searvegoddi čoaggana sáni ja sakrameanttaid birra. Ja dál orru gal nu čájehuvvome ahte min gilis leat, eai fal dušše guokte, muhto máŋga searvogotti. Muhto ii hal dat daga maide jos fal Ipmila sárdni sárdniduvvo nu mo lea čállojuvvon , ii váiliduvvo iige lasihuvvo, almma dalle besset eanebut gullat. Muhto Ipmila sátni gal lea duođalaš, ja mii oskut ahte oba biibbal lea Ipmila sátni, eatge nu go muhtumat dán áiggi báhpat ja bismmat ahte biibbal ii leat Ipmila sátni, muhto ahte doppe gávdno gal Ipmila sátni. Biibbal neavvu eret vuolgit dakkáriid searvvis. Loga Alm. girjji 18,4 ja 2. Kor. 6,17. Ja dál, ráhkis osku oabbá, galggat čilget mánáidasat manne diet olbmot girkostallet rohkosviesus, itge dárbbaš gal heahpanit dan dihte. Don gal leat sávvan ahte dát ášši ja dilálašvuohta vajálduvvo. Jus dan doaivvut ahte Olav Berg Lyngmo lea áššálaš dán dillái, de lea dat boastut. Ii son gal leat sivalaš, muhto dat leat mii geat čoagganit rohkosvissui. Mii leat bivdán su ain joatkit báhppan leat midjiide. Don jearat iigo jur sáhtáše rievdadit dan "unohas" dili, ja bijat luohttámuša ođđa searvegotti ráđđái. In mun gal jáhke ahte searvegotti ráđđi sáhttá maidege dahkat dáinna diliin. Mii berret muitit ahte dal goit vel lea religiuvdna friddjavuohta Norggas. Loahpas vel namuhan mánáid. Eat eisege leat vajálduhttán sin. Aitto jur dat lea ge nu moraštahtti jus min maŋisboahttit galget šaddat vearriohppui oahpahuvvot ja nu čáddjidit ja loahpas mannat agálaš láhppojupmái. Ii dat olgguldas oadjebas girkodilli gal daga ovttage ávdugassan jus ođđasisriegádeapmi ii dáhpáhuva. Ja danne galggašeimmet mii gohccit ja rohkadallat sihke iežaideamet ja mánáideamet ovddas ja buot olbmuid ovddas. Rohkadallat ahte Ipmel Áhčči ain livččii árbmugas iige sirddáše vel ginttaljuolggi eret min gaskkas. Dearvvuođaiguin Anne Hætta Øverli ¶
–Eretcealkima sivva lea politihkalaš, oaivvilda Bjarne Store Jakobsen. Sámi Áiggi rehketdoalli John Sigvart Hendriksen fas lohká ahte rehketdoalus eai leat sivat mat sáhttet čuohcat Jakobsenii. Lea dál vuos ain eahpečielggas mo ášši ain viidáneš, muhto ballu lea ahte Sámi Áigi sáhttá gopmániid riiddu geažil. Stivra mearridii njukčamánu 1981:s Jakobsena gohččut geassádit virggistis. Geassemánu lihcui stivra Jakobsena go son ii geassádan virggis. Stivrajođiheaddji Halonen gáibida duođaštusa masa 36 000 ruvnno leat geavahuvvon ja cuiggoda menddo stuora vuolláibáhcaga 1980 rehketdoalus. Jakobsen fas čuoččuha ahte lihccuma duogábealde leat politihkalaš motiivvat ja ahte Álttá ášši ja Sámiráđi válggat leat váldosivvan. Lea dovddus ášši ahte Jakobsen diibmá njunuščállosis neavvui ahte Halonen ii galggaše válljejuvvot Davviriikkaid Sámiráđđái, ja maŋŋá go Halonen lei válljejuvvon, lei aviisadiggi gaskal Jakobsena ja Svein Ottar Helandera válljenvuogi birra. Álttá áššis leat čielga vuostehágut Jakobsena ja Halonene gaskkas. Go olles Sámiráđđi earret Halonena dorjo akšuvnnaid Oslos 1979:s, čálii Sámi Áigi doarjaga akšuvnnaide. Mannan dálvvi lei Jakobsen hui guovddážis nealgudanakšuvnnain. Lea maiddai dovddus ášši ahte Norgga Bargiidbellodat, mas Halonen lea mielde, ii liikon nealgudeapmái. 29. nr. Sámi Áigi, borgemánu 7. beaivi 1981. Boahtte Min Áiggis mii čuovvut dán ášši mii dáhpáhuvai 20 jagi dassái. ¶
–Sámediggi lea álo maŋábealde ¶
Ovdalaš ossodatjođiheaddji ja fylkašaddomeašttir Gunnar Vannes vádjolemiin lea Finnmárku ja riikkaoassi massán ovtta iežas eanemus mearkkašahtti fágaolbmuin eanandoalu siskkobealde. Gunnar Vannes lei čadnon eanadoalloinstitušuvnnaide dan rájes go bođii Davvi-Norgii 1960:s bajitoahpaheaddjin gilvvagárdedollui Kleiva eanandoalloskuvlii. 1965:s dollii vel davvelebbui ja álggahii iežas karriera Finnmárkku eanandoallosearvvis Čáhcesullos fylkašaddomeašttirin. Son šattai maŋŋil ossodathoavdan Fylkaeanandoallokantuvrras Finnmárkkus ja loahpahii iežas karriera ráđđeaddin Finnmárkku Fylkamánnái, eanandoalloossodagas. Gunnar doaimmai maid guhká šaddobearráigeahččin Finnmárkku ovddas. Iežas fágalaš čehppodaga ja olmmošlaš iešvuođaid bokte lea Gunnar árvvusin adnon sihke hálddašeami siskkobealde ja min ovttasbargoguimmiin suohkaniin, eanandoalloorganisašuvnnain ja servodagas muđui iežas barggu ovddas. Gunnar lea iežas barggu bokte eanandoallohálddahusas dorjon eanandoalloealáhusa ovdáneami fylkkas maŋŋelsoađi smávva eanandoalu rájes gitta otná ođđaáigásaš eanandoalu rádjái. Vaikko leage bargan máŋgga sajis ja leat máŋga posišuvnna leamaš, de muitet eatnašat su Finnmárkku šaddomeasttirin. Son lea ollu dahkan dan birrasa huksemii mii mis lea buđet- ja šaddobuvttadeamis Finnmárkkus ja riikkaoasis muđui. Olbmuide olggobeal eanandoalloealáhusa lea son eanemus dovddus gilvvagárdečeahppin ja gilvvagárdedoalu idealistan. Sihke báikkálaš gilvvagárdesearvi ja Finnmárkku gilvvagárdesearvi huksejuvvui su fágačehppodaga ja áŋgiruššama birra. Su fágalaš dieđuid gaskkusteami bokte báikkálaš medias háddjejuvvui su máhttu juohke gilvvagárdeberošteaddjái fylkkas. Geahččalanguovlu Skogholmsjordet Čáhcesullos sáhttá leat muitomearkan Gunnara fágalaš áŋgiruššama ovddas, muhto su fágalaš máhttu ja rávven eallá maiddái viidáset dain ollu čáppa gilvvagárddiin Finnmárkkus. Eanandoallohálddahusas boahtá du máhttu dolvot viidáset, ja dieđán áibbas sihkkarit ahte sihke "Stáda viesus" ja suohkaniin bohtet du dieđuid atnit muittus ja geavahit guhká, guhká. Mii geat leat bargan duinna fárrolaga váillahit buori bargoskihpára. Bargoskihpára buriiguin fágalaš ja sosiálalaš iešvuođaiguin. Du vuoiggalašvuohta, du jaskes luondu ja veaháš vuollegašvuohta lea árvvusin adnon ja addán dutnje ollu olbmáid eanandoalloealáhusa siskkobealde ja fylkkas muđui. Maŋŋil dan čiekŋalis morraša ja váillaheami boahtit mii vuosttažettiin muitit dan maŋemus eahkeda duinna, go ožžot Det kongelige selskap for Norges vel-medálja maid duođai ánssášit guhkes ja oskkáldas bálvalusa ovddas. 31 jagi bálvalus eanandoalus fylkka ja riikkaoasi ovddas gudnejahttojuvvo. Finnmárkku fylkamánnis ja du ovdalaš bargoskihpáriin mannet jurdagat ja oassádallan vuosttažettiin du eamidii Evy Karinii ja muđui du bearrašii. Vuoiŋŋas ráfis ráhkis bargoskihpár. Øystein Ballari Eanandoallodirektevra ¶
Nu lohká ovddeš boazodoalli Klemet John A. Sara (52), gii searvvai Sis-Finnmárkku nuppástuhttinprográmmii 1993:s. Nuppástuhttimiin geahččalii oažžut alcces eallinláibbi olggobealde boazodoalu, muhto das ii boahtán mihkkege. Iežas lohká vázzán fástadietnasa haga dan rájes go nogai nuppástuhttinbálká. Dál gáhtá go heittii bohccuiguin, ja searvvai prográmmii mii lei eambbo vahágin go ávkin. –Dieđus gáđan go byrokráhta seinniid vuostá lean nordan jahkeviissaid. Prográmma livččii iešaldddis leamaš buorre, muhto bagadeaddjit eai máhttán neavvut, dadjá Klemet A. Sara. ¶
Diekkár ovdágáttuid gávnnat jos finat Evenáššis ja Skániin. Muhto dat ii nagot njeaidit NSR nuoraid bargguid loktet sámi giela ja kultuvrra oidnosii. Ja dán áigásaš demonstrerenvuohki; doallat sámi konsearttaid ja festiválaid. Mii vásiheimmet dan Gáivuonas gos Riddu Riđđu dál lea jorgalahttan olbmuid geat ovdal eai fuollan gullat ge sámivuođas. Olmmáivággi lea ožžon áibbas ođđa identitehta maŋŋel go festivála lea šaddan dovddusin miehtá Davviriikkaid. Dál vásihit dan seamma Evenáššis. Márkomeannu lea festivála mii galgá bidjat Márkosámiid gártta nala. NSR nuorat, Stuornjárgga Sámenuorak, dat leat duogábealde ja buohkat rámidit sin barggu. Nu movt okta vuoras áhkku govvidii sin barggu: -Ovdal lávii fertet sevdnjes čakčaeahkeda savkkástallat ahte leat sápmelaččat. Dál mii ávvudit Márkkomeanuin ahte leat sápmelaččat. ¶
Semináras maid geige SNF dásseárvobálkkašumi olbmui gii duođaid lea áŋgiruššan olu dásseárvvu barggus. -Mii áŋgiruššat dásseárvvu áššiid ovddidit, sihke prošeakta- ja politihkalaš barggu bokte, ja áigut ge dásseárvobálkkašumi geiget. Eanaš SNF lahtuin Ruošša bealde bohtet ja SNF illuda go velá leat nagodan erenoamáš gussiid oažžut Kárášjohkii. –Sihke Barentsregiovnna Eamiálbmogiid bargojoavkku jođiheaddji Anna Prakhova, Murmánskkas, ja Fenia Lekhanova, Sakhas eret, guhte lea Ruošša Davvi Eamiálbmogiid Organisašuvnna nissonáššiid dovdi, ja bargá Moskvas, boahtiba. Lávvardaga lea seminára rabas buohkaide, oassin Kárášjoga gieldda kulturvahkku fálaldagas. Doppe beasat maiddái oaidnit Ruošša beale sámiid dujiid. ¶
Vuosttaš geardde Ruoššabealde ¶
Vuosttaš almmolaš čáhcedragas Norggas, leat ain Suoma bealde vuoddjit geat birgejit buoremusat. ¶
Vaikko Álttá, Tromssa ja Guovdageainnu vuoddjit ledje buorit gilvaleaddjit hárjánan Suoma bealde vuddjiide, de eai gal birgen siiguin. Gáregasnjárgalaš Usko Sarre lei birgetmeahttun váldoluohkás, vaikko bártidii álggos vuojániin. Obbalaččat vujii son jođánepmosit. Suoma bealde vuddjiin lea ge guhkit hárjáneapmi čáhcedragas go Avvilis leat leamaš máŋggaid jagiid juo dákkár doalut. Lei dušše 700-800 kubihkka luohkás man Norgga bealde vuoddji vuittii, áltálaš Steinar Kivijervi. Guovdageaidnulaš Jostein Biti gilvvohalai bures lávvordaga go lei falimus 20.07 sekunddain. Muhto sotnabeaivvi vuodjimiin časkkahalai iige beassan buoremusaid searvái. ¶
NSR lea dán radjái ožžon 13 áirasa, ja Bb lea ožžon 12. Soai oažžuba jáhkkimis ovtta vel goabbáinai. Ja dat máksá ahte 12 áirasa lea olggobealde dan guovtti blohka, dat áirasat leat háddjanan sorjjasmeahttun listtuide ja eará smávva bellodagaide. ¶
Laila Susanne Vars (24) ii leat gal aiddo gilgga alde velohallan. Olles nuorravuođa eallima lea geavahan háhkat oahpu. Njuolgga maŋŋel nuoraidskuvlla álggii son joatkkaskuvlii. Iige son váldán bottu go doppe gearggai. 18-jahkásažžan dollii son mánnávuođaruovttus Láhpoluobbalis Romsii ja jus-lohkamii. Dál son lea geargan. Son lea okta dain nuoramus juristtain olles Norggas. ¶
SEARAGUOVTTOS: Diimmá "Muitil ja čeahpi" vuoitiguovttos Simon Aldrige ja Johan Mikkel Bongo čájeheigga nana valáštallanmáhtuid. Dán jagi ávžžuha lágideaddji nissoniid, ruoŧa ja suoma bealde searvat. ¶
Eira maiddái lohká miesis váilut duollji čeabehis gokko dat ealli lea gáskkašan. Dat sáhttá dahkat váttisin duođaštit ahte leago albbas sivalaš. –Albbas goddá bohcco dainna lágiin ahte gáskkesta giehkirii. Soames háve sáhttet leat bátneráiggit ovddabealde čoamohasa, muhto dan in dieđe ovdal beasan njaldit duolji eret ja geahččat, lohká Henrik I. Eira. ¶
Nugo festiválain lávejit, de leat maiddái nana-festiválas konsearttat. Dovddus ruoŧabealde sápmelaš ja Grand Prix-artista Roger Pontare doallá konseartta ihttin eahkes Drivas. Maiddái Johan Sara jr. lea mielde dán konsearttas. Bearjadateahkeda lea ges konsearta Mack-gealláris. Inga Juuso, Roger Pontare, Johan Sara jr., Ánte Mihkkal Gaup, Ken Roulettes, Mary A. Somby, Sara Marielle Gaup ja Kasaluk Quaavigaag lávlot ja juiget doppe. Sotnabeaivvi loahpahit nana-festivála mátkkiin Stuoragoahtái Moskaluktii gos earret eará oaggun, muitalanárbevierru, kulturmuittut ja boradeapmi leat prográmmas. ¶
SámeNeahta Norgga bealde gullahallanolmmoš Audun Lona dovddasta ahte sáhttá čállán garra sániid SámeNehttii, ja ipmirda ahte sáhttet čuohcat unohassan. –Muhto mun in leat akto dan dahkan. Dan leat maiddái earát dahkan, earret eará Min Áiggi journalista ja Ášu ovddeš váldodoaimmaheaddji, lohká Lona. Son lohká iežas váldit vuhtii go SámeNeahtta oaidná dárbbašlažžan gieldit SámeNeahta mielbargiid searvat digaštallamiida. –Muhto in mun leat čadnon agibeaivái SámeNeahta mielbargin, vástida Lona jearaldahkii boahtá go son váillahit searvat digaštallamiidda SámeNeahtas. Lona lohká dál veardádallat galgá go son ain joatkit SámeNeahta mielbargin. –Mun in leat velá jurddašan dien birra, lohká Lona. NRK Sámeradios ovddastii son SámeNeahta namahusain nubbinadnimistrahtorin. Dál lohká Lona ahte son lea dušše veahkkebargi. –Dat maid mun barggan SámeNeahtas, dan barggan astoáiggis ja bálkká haga. Mun in leat go veahkkebargi SámeNeahtas, deattuha Lona. ¶
Sihke Beaivváš Sámi teáhter ja Riddu Riđđu álgoálbmofeastivála leaba geažuhan balu govssahallat stádadoarjagiin go Sámediggi galgá hálddašit juolludemiid. Eat jáhke teáhtera ja feativála duššiid dihte ballat das go ruhta lea sirdon Sámediggái. Mii háliidit goitge addit dan vejolašvuođa Sámedikki politihkkariidda čájehit ahte máhttet hálddašit sámi kulturovdáneami ja ahte oidnet ávkki sámi teáhteris ja sámi feastiválain. Muhto eahpitkeahttá geatnegahttá dát ruhtasirdin Sámedikki politihkkáriid nannet sámi kultuvrra. Ollu šaddá Sámedikki duohkái ja juohke dásis sámi servodagas vurdet ahte Sámediggi galgá nannet sámi kultuvrra. Okta bealli lea dieđusge ahte lei váidalahtti oaidnit ahte ráđđehus ii lasihan sámi kulturruđaid ovdal go sirddii daid Sámediggái. Dainna lágiin hoige sii iežaset ovddasvástádusa Sámediggái ja ieaža besse das hálbái. Beaivváš Sámi Teáhtera hoavda lea atnán boastut ahte sámi kulturásahusat galget unnánaš stádadoarjja lássaneami nalde doarrut. Min mielas govvida teáhterhoavda hui bures movt ráđđehus geahččala bidjat sámi kulturásahusaid mat leat unnit riikka olis, gaskaneaset vuostálaga gilvalit. Liikká lea dál Sámedikki duohken man ollu háliidit nannet sámi teáhtera, feastiválaid ja museaid. Sihke teáhter ja feastivála ohcalit sámi politihkkariin perspektiiva dasa mii lea dehálaš sámi kultuvrra nannemis. Ja dál lea Sámedikki duohken čájehit makkár ovdáneami sii háliidit sámi kultuvrras. Dan ovddasvástádusas ii beasa Sámediggi. Mii ipmirdit ahte sihke teáhter ja feastivála lea balus movt sin doaimmat vuoruhuvvojit Sámedikki bušeahtta gažaldagas. Eai Sámedikki politihkkarat gal leat čielgasit dadjan ovdalgihtii man stuora ávkki sii atnet sámi kulturásahusain ja kulturdoaluin eará doaimmaid ektui. Okta ášši mii goit lea sihkár, lea ahte Sámedikki bušeahttabargu kulturruđain boahtá váikkuhit ollu dasa makkár gova álbmot ráhkada Sámedikkis. Kulturásahusat ja doalut han lea lahká álbmoga ja juoga masa stuora oassi álbmogis searvá. Go Sámediggi lea ieš háliidan hálddášit eambbo stádabušeahtas mii guoská sámi áššiide, de ipmirdit mii ahte Sámediggi lea háliidan dan dainna ulbmilin ahte juolludeamit galget šaddat buoretbut. Dan dihte čuožžilit ge stuora vuordámušat álbmogis ja jearaldat lea movt dál Sámediggi de áigu nannet ovdamearkka dihte sámi kutkuvrra, dál go lea ožžon dan ovddasvástádusa. Heiijjá Irene ¶
Sámegiel sáddagat ja minddár sáddagat sámiide eai leat ruđalaččat gánnáhahtti. Ja dan dihte celket ge Norgga stuorámus konsešuvdnasáddehagat, nu go TV 2:š ja P4:š ahte eai áiggo viiddidit iežaset fálaldaga sámiide. Sii eai čiegat iežaset oainnuid dan birra ahte sápmelaččat leat nu unna joavkkuš Norggas ahte ii gánnát sidjiide ráhkadit fálaldagaid. Mii gal leat dieđusge guhká juo diehtán dan ahte sámegiel barggut leat kulturbarggut. Maiddái sámi media siskkobealde lea sámegiel mediafálaldat ain kulturbargu. Ja dan dihte ii sáhte vuordit ahte mediaásahusat galget diinet dainna. Dan dihte lea ge nu dehálaš ahte biddjojit eavttut mat sihkarastet mediafálaldaga sámi álbmogii. Dávjá gullat mii ahte jos sámi mediat álggáše dárogillii maid buvttadit, de dineše eambbo iežaset doaimmain go olaha stuorát servodatjoavkku. Muhto sámi máilbmi ii leat nu álki. Vuosttažettiin mii fertet muittuhit ahte mediafálaldat sámiide ii leat ásahuvvon dan dihte ahte mediaásahusat galget dinet dainna. Mediafálaldagat sámiide leat ásahuvvon dan váste ahte galgá sihkarastit buori demokráhtalaš servodatovdáneami sápmelaččaide. Dan dihte ii sáhte dán fálaldaga gáržžidit dainna ákkain ahte dat ii leat ruđalaččat gánnáhahtti. Lea áibbas čielggas ahte riikkamediain maid lea dát ovddasvástádus sápmelaččaid ektui. Min mielas lea buorre go departemeanta konsešuvdnanjuolggadusaid bokte gáibida stuora mediaásahusaid váldit vuhtii sámi sátnefriddjavuođa. Seammás lea áibbas endorii ahte departemeanta ii nagot oažžut dáid stuora mediaásahusaid jeagadit. Dat soaitá mearkkašit dan ahte ráđđehus ferte vel čielgasit konsešuvdnaeavttuid bidjat. Lea maid áibbas čielggas ahte jos eai boađe čielga gáibádusat eiseválddiid bealis dáidda stuorát riikkamediaide lágidit fálaldagaid sámi álbmogii, de dat ii dáhpáhuva. Dan dihte lea nu dehálaš ahte Sámediggi nagoda kulturdepartemeantta váikkuhit čielga gáibádusaiguin. Mediafálaldat sámi álbmogii lea ain ja bissu maid boahtteáiggis eiseválddiid áŋgirvuođa duohken. Jos galgá gávdnot dohkálaš mediafálaldat sámi álbmogii, de ferte Ráđđehus ja Stuoradiggi láhčit vejolašvuođa dasa. Heiijjá Irene ¶
Somá lei maid gullat Ohcejoga 9. luohkálaččaid. Joavkkus leat guhtta nieidda ja okta gánda mielde. Sii leat guokte jagi hárjehallan ovttas ja lea nannosit ovdánan maŋŋá go Annukka álggii sin bagadallat. Sis lea buohkain musihkka válljenfága skuvllas. Vaikko buohkat eai máhte sámástit, de liikká lávlot dušše sámegillii. –Dat gal ii leat nu dábálaš ahte nuorat háliidit lávlut dušše sámegillii, logai Annukka ja rápmo juovkku. Olbmot spežžo gieđaid maid jovkui maid Ulla lea bagadallan. Suohtas lea maid go skuvla lea ožžon sámi- ja suomagiel luohkálaččaid lávlut ja juoigat ovttas. Ohcejoga báhpa eamit, Anneli Seppänen, lavlui biiggá birra gii áibbašii slohttii balvvaid alde gos ii dárbbáš čorget. Nubbi lávlla lei fas albmá birra gii álo lei olgun juhkamin. Eamit fertii okto fuolahit máná ruovttus. ¶
Bargiidbellodaga presideantakandidáhtta Egil Olli buvttii ovdan ahte Sámediggi galggašii seamma bealde beavddi Eanandoallodepartemeanttain čohkkát jahkásaš boazodoallošiehtadallamiin. –Sámediggi ferte lea eiseváldiiguin beallálaga šiehtadallamiin. Dainna lágiin nagoda diggi buoremusat váikkuhit boahttevaš boazodoallopolitihka, dadjá Egil Olli. ¶
12.07.01 sáddejuvvui vástádus ohcciide maid galget vástidit ovdal suoidnemánu 23. beaivvi. Sii geat eai vástit áigemeari siskobealde sáhttet massit saji. Nubbi sisaváldin lea borgemánu álggus. Álttá joatkkaskuvlii lea erenoamáš beroštupmi, ja maiddái oiddolaš surggiide nugo hábmenfágaide, dearvvašvuođa ja sosiálafágaide ja elektro- ja mehkanihkalašfágaide. Ollislaččat filkkas leat vel 580 guoros saji. Eanet dieđuid oažžu sisváldinkantuvrrain tlf. 78 96 21 59 ringenáigi lea árgabeivviid gaskal 0900-1300. ¶
Ánte ges oažžu telefuvnna. –Fargga gulan mun du radios, geahččalan dadjat. –Juo, muhto boahtte háve áiggun unna oappáža Márjjá váldit fárrui radioi. Áhčči oažžu olggobealde čuožžut. Mus lea stuoraoabbá maid. Sárá dat lea su namma ja son lea konfirmerejuvvon juo. –Lávetgo don čuoigat? -Juo, muhto spábbačiekčan lea dat buoremus maid mun liikon. Láven TV:s geahččat go čikčet. Liikon Manchester United. Liikon gusto Liverpool maid ja vel Arsenal. Liikon buot spábbačikčiid máilmmis. Ja go mun čievččan áhčiin, de lean mun olu buoret. Mun scoren eambbo moalaid go son. Boahtte lávvardaga beasat vásihit muitilis Johan Mikkel ja dáhtolaš Ánte. Soai gilvvohallaba Dáibal lunttaiguin Adam Klemet Hættain ja Isak Ole Hættain. ¶
Sámediggeáirasat ja eará politihkkárat sihke siskkobealde ja olggobealde NSR čuoččuhit čielgasit ahte sii livčče háliidan eará várrepresideantta go Ragnhild Nystad. ¶
–Lea dovddus ahte sus lea oalle mearredallan vuohki, lohká guovddáš olmmoš siskkobealde NSRas. ¶
SVL-N lea gitta davviriikkalaš Sámi valáštallanlihtus (SVL) mas leat mielde Norga, Suopma ja Ruoŧŧa. SVL-N:s leat vihtta vuollásaš lávdegotti, čuoigan-, spábbačiekčan-, geassegilvo-, heargegilvovuodjin- ja nuoraidlávdegoddi. Dáid valáštallanjoavkkuid siskkobealde leat valáštallit geat ovddastit sihke SVL-N ja NIF go gilvvohallet. –Muhto dát lávdegottit eai álgge formálalaččat gulahallat NIF:iin ovdal go SVL-N ja NIF leaba soahpan ovttasbargošiehtadusain, lohká Balto. Son deattuha ahte dát vuosttaš čoahkkin lei hirbmat positiiva čoahkkin. ¶
Eatnasat Deanuleagi ássiin sihke Suoma ja Norgga bealde leat mielde sohkagirjjis. Girjji vuođđun leat Deanuleagi boares sogat. Historihkkár ja doaimmaheaddji Aage Solbakk Deanus eret muitala ahte girji almmuhuvvo boahtte mánu álggus Deanu-riemuid oktavuođas. ¶
Geassemánu 23. beaivvi gávdnui Per Jonas Kemi (17) jápmán olggobealde Guovdageainnu márkana. Olbmot hupme dan birra mii lei dáhpáhuvvan. Ahte son lei gottahallan. Muhto politiiját lohke dalle oalle čielgasit ahte lei iešsoardin. ¶
Lei mannan vahkku go meahccebálvalus dáhtui veahki politiijáin go navde soames bivdojoavkku lobihuššan sullii 40 kilomehtera nuortta davábealde Kárášjoga gili. Dan oktavuođas gávdne leairras guokte njuvvon ealgga maiguin navdet rihkkon fuođđolága. Nuppi eai lean dieđihan ja merken lága mielde. Nubbe ealga ges ii lean earis. ¶
Vuosttaldeapmi Jánoža dáfus viidána. Máŋggas, sihke riikkastivrras ja guovddáš NSR olbmot olggobealde stivrra bohtet dál albmosii ja cuiggodit Jánožá stivrenvuogi. Okta gáldu muitala Min Áigái ahte feaskáriin lea leamaš hupmu ahte berre bidjat eret dahje hilgut Jánoža jođiheaddjin. –Lea leamaš hupmu dien birra máŋgga oktavuođas, lohká son. Eara gáldu muitala ahte Jánožá láhttenvuohki stivrras ii leat dohkálaš. –Jus eará evttohus boahtá stivrii, mii ii leat Jánožá miela mielde, de son ovttatmáno álgá bealuštit iežas, ja dainnalágiin ii sáhte šaddat buorre ovttasbargu. Son lohká dát dáhpáhuvvá measta juohke stivračoahkkimis. ¶
SURGADIS DILIS: Ruošša bealde boazodoallonisu, Elena Grigorjevna Kolesova, lohká iežaset boahtán surgadis dillái go riikka eiseválddit leat ruovdemáđiija ráhkadeamen čađa sin guohtoneatnamiid. ¶
Isak Mathis O. Hætta dovddaha gal ahte dáidá leat váddát opposišuvnnas olahit iežaset politihka. –Šaddá eambbo rahčat áššiid vuodjit čađat ovddit áigodaga ektui, go ii beasa áššiid hábmet álggu rájes, lohká Hætta. Isak Mathis O. Hættas jáhkká ahte "dáloniid beroštumit" eai bázahala vaikko ii leat fámu bealde dán háve. -NSR aŋkke boahtá čuovvut sámediggeplánaid mat leat mearriduvvon, nugo mahká dáluássiid luonddugeavaheapmi, lohká Issán. Son aŋkke imašta veahá manne NSR lea nu álkit vajáldahttán mannan áigodaga ovttasbargoguoimmi telefunnummára. –Go ráđđádallamat ledje jođus, de in gullan maide NSR:s. Lea ártet, lohká Isak Mathis O. Hætta. ¶
–Mii leat eahpitkeahttá stuorámus sámi kulturásahus ja dan ektui lea mis bušeahtta biddjon, maŋimuš jagi bušeahtta leai 10,2 miljovnna ruvnno. Balan dáin vátna juolludeamiin stuorámus ásahus vuoittohallá ruhtajuolludemiin, lohká Scherpf. –Vaikko vel orru 2,9 milj. ruvnno lasáhus stuoris sámi kulturásahusaide de dáin ruđain leat merkejuvvon ruđat girjebussii Divttasvutnii, ja dalle várra ii báze go 1,5 milj. ruvnno man alde de šaddat doarrut dego beatnagat, beaškala behtohallan Scherpf. ¶
Beakkán jurista Ánde Somby mielas lea, aistton daid sámi nissoniid, beare láivvas prentet "pin up" kalendara mii ii čájet sámi erenoamášvuođa. Baicce hálidivččii sado-kalendara guovddáš sápmelaččaiguin, nugo Ragnhild Nystad duollje alde ja Steinar Pedersen spižain suohpan hámis. ¶
–Dás gal ferte Sámedikki presideanta Sven-Roald Nystø go 6. beaivve han lea sámeálbmot beaivi. Sven-Roald galggašii boardaga alde čuččodit sáidenáhkke buvssaiguin. Nubbi juolgi galgá NOU/NAČ alde, nubbiges Stuorradikke dieđáhusa alde. Dáinna govain čájeha ahte sámepolitihkka manná ovddas ja bajás. Sus dieđusge ii galgga báidi gal. ¶
–Dalle han lea "aprils narr" beaivi ja Easterfestivála Guovdageainnus. Lea áibbas čielggas ahte dás gal ferte boaresbárdni Nils Mathis Buljo, vai nissonolbmot áddejit boaresbártniid atnit árvvus. Nils Máhtte galggašii geađgealmmái. Stuora kroadda oalgg´alde ja tigerbuvssat vel. ¶
–Jus mii máhttit heivehit giella- ja kulturfálaldaga olbmuid dárbbuid mielde, de jáhkán ahte mii lihkostuvašeimmet dáinna prošeavttain, lohká Vieltojärvi. –Vuorrasiin leat dáiddut. Okta máhttá máinnastit, nubbi juoiggadit, guolástit dahje málestit árbevieruid láhkái. Ja jus mii fidnet dieid vieruid iežamet mánáide, de lea maid sihkar ahte Sápmi ja sápmelašvuohta eallá áibbas eará láhkái. Dieđusge lea skuvlabargu dehálaš diehtojuohkimis, muhto ieš árgabeaivválaš eallin galgá oidnot lihkadeamis ja gielas, deattuha Guttorm. Suomabealde lea sámegiella hui rašeš dilis. Ovdal leat gielddat jođihan giellabesiid gáhtten dihte sámi gielaid. Dát jávket dál, earret dat priváhta anárlaš giellabeassi mii lea Anársiiddas. Dattetge jáhkká Vieltojärvi kultursiiddaid galgat nagodit joksat iežaset ulbmila. ¶
Man guhkás leat mii ollen go Isak Saba sániin 1906:s leat eambbo višuvnnat go Sámedikki presideantta sániin? Soaitá leat nu ahte Sámisoga lávlla galgá leat garraseabbo go muhtun ođđajagisárdni, muhto mii goitge váillahat dakkáraš sisdoalu Sven-Roald Nystø sártnis. Ođđajagis sáhttá ge mihtidit bohtosiid ja árvvoštallat man guhkás ovdáneapmi lea ollen. Nu movt Saba sánit muitalit, de min máddu, Beaivvi bárdni vieččai eamidis eará čearddas. Dalá sámi servodat lei nu nanus ahte olggobealde boahtán olmmoš sámáiduvai, ii ge lean sámi biras mii dáruduvai. Nu lea ge sámi myhta Beaivvi bártni soagŋomátkki Jiehtanasaid máilbmái, maid Anders Fjellner čálii, šaddan symbolan otná sámiide. Sámi leavgga vuođđojurdda vuolgá ge dán divttas. Leavgga gierdu govvida beaivváža ja mánu. Lea veara otnáš beaivvi maid čujuhit dán čevllohallanveara sámi ovdahistorjái, ahte sámi servodat galgá sámiide. Presideanta deattuha álgoálbmogiid vuoigatvuođa fággádallamii, oažžut iešmearrideami iežas álbmoga ja servodaga ovdáneami ektui. Dát sánit bohtet presideanttas, mii iežas organisašuvnna riikkačoahkkimis lea geavahan veto mearridanvuogi vuoigatvuođaáššis. Dattetge definere son sámi vuoigatvuođaid álbmoga vuoigatvuohtan, nu go sierra eallin, giella ja kultuvra. Dalle fertege jearrat gosa lea šaddan sámi áigumuš iešmearrideapmái, go Sámisoga lávlla han lohká "Sámieanan sámiide" . Ii go sámi servodagas šat galgga áŋgiruššat oamastit iežas eatnama? Dađi bahábut lea vuoigatvuođa gažaldagas dárbu garraset politihkalaš láidesteapmái, go dan maid Sámedikki presideanta buktá ođđajagisártnis. Dan dihte lea ge buorre gullat ahte min mánát ja nuorat galget beassat bajásšaddat oadjebas birrasis, mas sámi giella, kultuvra ja identitehta lea lunddolaččat beaivválaš eallimis. Jos diekkár ulbmila galgat olahit, de lea áidna čoavddus olahit iešmearrideami ja vuoigatvuođa iežas eatnamiidda. Mii diehtit ahte dán rádjái ii leat vuoigatvuođa ášši leamaš álki, ii Sámedikkis ge. Erenoamážit mii oaidnit Bargiidbellodaga láivves oainnu iešmearrideapmái. Livččii suohtas gullat presideantta ođđajagisátnis buktimin čielgasa makkár iešmearrideami guvlui sámi servodat galgá bargat. Juo, mii diehtit ahte giella, kultuvra ja ealáhusat leat dehálaččat min servodagas ja boahtteáigge hábmemii. Dan mii leat gullan dievva beljiid. Muhto jos sámi servodat galgá nagodit dustet ovdáneami ođđa áiggis, de lea dárbu oažžut čielgasit oainnu dasa mii leat iešmearrideapmi ja maid mearkkaša vuoigatvuohta eatnamiidda ja čáziide. Heijjá Irene ¶
Juoigansearvi lea dán čavčča fitnan luohteprošeakta-fáláldagain Ohcejogas, Anáris, Látteváris Ruoŧabealde ja Guovdageainnus, ja gaskavahkku loahpahedje sii Kárášjogas. Biret Ristenis lea máŋggalágan vásáhusat dán prošeavttas. Vaikko vel luohti muhtunmuddui eallá mánáid gaskkas váldo sámi guovlluin nu go Kárášjogas ja Guovdageainnus, de oaidná juoiganprošeavtta jođiheaddji Biret Risten Sara erenoamáš dárbbašlažžan dákkár fálaldagaide doppe gos luohti ii šat eale beaivválaččat. ¶
Dán vahku lágiduvvo goalmmát ON konferánsa máilmmi unnimus ovddiduvvon riikkaid birra. Geafes riikkain ii váillo dušše materiálalaš valljivuohta, doppe váilot dávjá maiddái demokráhtalaš institušuvnnat. Doppe leat maiddái dávjá korrupšuvnnat, doppe rihkkot olmmošvuoigatvuođaid ja doppe váilu olgoriikkalaš kapitála ja investeremat. 34 dáin 49 riikkain leat Afrihkás, lulábealde Sahara. Eará riikkat leat Asias ja Jaskesábiguovllus. ¶
Beassášlávvordaga dollet Mari Boine, Wimme Saari ja Johan Anders Bær oktasaš konseartta valáštallanhállas. Mari Boine lea oktiibuot almmuhan 11 skearru, ja lea maid searvan beakkán lávluiguin sin skearruide. Boine čállá ieš lávlagiid ja bidjá maid ieš šuoŋaid daidda. Eŋgelas aviissat ja musihkkabláđit leat 1991:s válljen Mari Boine skearru "Gula, gula" okta dain buot buoremus skearruin dan musihkkasuorggis. Wimme Saari lea suomabealde dovddus juoigi, gii lea geavahan ollu ođđaáigásaš tekno-musihka luđiide. Son lea juoigan máŋgga skearrus ja lea ieš almmuhan guokte skearru. Johan Anders Bær lea juoigi Kárášjogas eret. Son juoigá árbevirolaš luđiid ja láve maid geavahit veahá musihka luđiide maid juoigá. Bær lea ovttasbargan Áilluhaččain, ja lea almmuhan guokte skearru. Son lea mátkkoštan máilmmis ja juoigan feara gos, son lea aitto leamaš Duiskkas ja Spanias juoigame. ¶
NRK Sámi Radios ja Sámeráđis lea leamaš oktasaš prošeakta gos sáhka lea leamaš ásahit sámi radio Ruoššabeallái, Lujávrái. Sámi parlamentáralaš ráđđi norggabealde lea juolludan prošektii 100 000 ruvnno. Ovdalis lea juolluduvvon 250 000 ruvnno dán prošektii, prošeakta dárbbaša 500 000 ruvnno. –Jos ásahuvvo sámi radio Ruošša beallái, de dat livččii midjiide maid ávkin. Mii oasttášeimmet ođđasiid ja prográmmaid doppe ja dan láhkai sii ruhtadivčče buvttadeami ja bálkkáid, lohká NRK Sámi Radio hoavda Nils Johan Heatta. ¶
Ođđajagimánu 1. beaivvi 2001 rájes oaččui Finnmárkku fylkagielda ođđa amulánsadoaimmaheddjiid fylkkas. Ášši lea ožžon buori mediačuovvoleami, ja Finnmárkku álbmot dovdá bures ášši. Dearvvašvuođa- ja sosiálastivrra čoahkkimis Čáhcesullos guovvamánu 9. beaivvi dán jagi boađán bivdit ollislaš geahčadeami áššis. Gáibidan ollislaš gova makkár dieđut/diehtojuohkimat leat boahtán fylkadearvvašvuođahovdii ášši birra. Áiggun diehtit makkár ovddiiduvvamat leat boahtán gielddadoaktáriin, doaimmaheddjiin dahje earáin geain leat vásáhusat álggahuvvon ambulánsabálvalusa ektui. Leat go leamaš makkárge kritihkalaš dilálašvuođat maŋŋel go ođđa doaimmaheaddjit álge? Háliidan oaidnit ášši juohke guovllus, ja bivddán dan dihte ahte HSS lahtut vulget Muosáhii, Honnesváhkái ja Láhppái deaivat gielddaid bajemus jođiheami, ja earáid geaidda ášši guoská, digaštallandihte ášši. Muhto dieđusge jus nubbe bealli dáhttu dan. Mii leat ožžon ambulánsabálvalusa daid ekonomalaš rámmaid siskkobealde mat Finnmárkku fylkagielddas leat. Moaitámušat leat boahtán ovdalaš doaimmaheddjiin, sátnejođiheddjiin, doaktáriin ja ii unnimusat Olav Gunnar Ballos (SV/Finnmárku), fylkapolitihkkáriid heittohis áššemeannudeami birra, ja min gealbboheapmevuođa birra. Ballo lea mielde Stuoradikki Dearvvašvuođa- ja Sosiállávdegottis. Njuolggo gažaldat Olav Gunnar Balloi, gii lea čohkkán "Stuoradikketaburettas" fargga 4 jagi. Manne it leat seamma ládje go eará áirasat Finnmárkkus eret, nákcen oažžut buoret rámmajuolludemiid fylkagildii, nu ahte oččošeimmet albma buori ambulánsabálvalusa? Lei dehálaš Dearvvašvuođa- ja Sosiálalávdegoddái vuolgit Cubai studeret dearvvašvuođasuorggi doppe. Movt livččii vuolgit studiemátkái Finnmárkui, studerendihte ambulánsabálvalusa hui bures? Du vuolggasadji lea hui buorre nu guhkás go mun lean ádden, dovdet bures ambulánsajođiheami ja váttisvuođaid áiggiid čađa. Manne dát ii leat boahtán garraseappot ovdan ovdal? Dus lea dál vel báhcán 8-9 mánu ovdal ođđa Stuoradikkeválgga, ja dus lea ain vejolašvuohta čájehit midjiide "láikkesáđaide" ahte Stuoradikkis leat nákcen čađahit juoidá. Váldde ovdan Finnmárkku ambulánsadoaimma, buvtte ruđaid, de gal várra šaddá eanaš hui buorre. Bjørnevatn, ođđajagimánu 23. beaivvi 2001 Astrid Daniloff Guovddášbellodatmiellahttu HSS/Finnmárku . ¶
Sámediggeráđđi oainnášii eanemuš jierpmálažžan jus Sámediggo oččošii iešráđálaš áicinrolla boazodoallošiehtadallamiin. De ii gulaše goappáge beallái; ii stáhtii, iige Norgga Boazosápmelaččaid Riikasearvái. Dál lea Sámedikkis áicinsadji stáhta bealde boazodoallošiehtadallamiin. ¶
–Lean mearkkašan ahte uhcit olbmot Norggabealde bohtet deike gávppašit. Mus lea vuovdin njiedjan 20 proseanttain dan rájes go duođaštuvvui gussamielahisvuohta Suomas, lohká SPAR biebmogávpeeaiggát Seppo Härkönen Gáregasnjárggas. ¶
Ja jus homofiliija ášši šaddá ášši man alde son galgá ovttasbargat geainnage ovddasguvlui, de sus lea garra vástádus daidda: ¶
Joavkogovva lea váldon Kárášjoga Tuberkuloseruovttu olggobealde 1919:s. Gurutbealde: Kirsten Johannesdatter Balto, telefonvástideaddji Dagny Amundsen, Inga Persdatter Østby, søster Ellen Grande, amas nissonolmmoš (pasienta?), Inga Samuelsdatter Anti, Anna Amundsdatter Anti. Nieiddaš ovddabealde lea Margit Johnsdatter Anti, náitalan Biti. Anna Næss lea govven gova. Kárášjoga Historjasearvi lea gova luoikan Min Áigái. ¶
SÁPMI: Sámi Válgalihttu čállá preassadieđáhusas ahte Sámediggepresideanta berre veardidit iežas ámmáha. Vuođđun dasa lea go Kulturdepartemeanta lea cealkán ahte Sámi Giellaláhka ii atte vejolašvuođa heaittihit Sámi Giellaráđi, muhto Sámediggepresideanta galgá leat dadjan NRK Sáme Radioi ahte earát eai galgga seaguhit dasa movt Sámediggi meannuda sámi áššiid ja maid dahket iežaset orgánaiguin. –Mii eat sáhte dan dulkot eará ládje go ahte presideanta oaivvilda ahte Sámediggi lea bajábealde Norgga lágaid, lohká Sámi Válgalihttu joavkojođiheaddji Roger Pedersen. Pedersen oaivvilda ahte Sámediggepresideanta berre veardidit ahte addá go su virgi fámu oaivvildit ahte lágaid ja njuolggadusaid sáhttá Sámediggi dahje presideanta bidjalit dušše eret. Son vuordá ahte presideanta jođánepmosiid čielgaseabbot muitala maid lea oaivvildan cealkámušain. ¶
Vuosttaš kámpa lei Sandar vuostá, dát joavku lea Sandefjordas eret. Sandar lei čađat ovddabealde gitta lohpii, muhto nu guhká go ii vuollán de gánnáha speallat dassážii go duopmár loahpaha kámppa. Ja Guovdageaidnu oaččui dan maŋimuš moala moadde sekundda ovdal go kámpa nogai. Nu ahte boađus šattai 9-9 ja gánddat ledje movttegat go ná bures manai. Nubbi kámpa lei Fjellhammera vuostá. Gánddat nagodedje doalahit 2-2 rádjái, muhto dan rájes spealai Fjellhammer hui bures. Sii lihkostuvve juohke diŋggain, ja Guovdageainnus fas lei nuppeláhkái. Loahpas gal vel muhtimat vuollánedje ii ge lean mokta nu buorre. Loahppaboađus šattai 13-4 Fjellhammerii. Goalmmát kámpa lei Kongsvingera vuostá. Dát kámpa šattai hui miellagiddevaš. Dás lei Kongsvinger ovddabealde 1 moalain gitta lohpii. Ja dás lei maid seammaláhkái go vuosttaš kámppas, ii vuollánit ovdal go doapmár loahpaha kámppa. Ja moadde sekundda ovdal go kámpa nogai, de ožžo gánddat moala ja boađus šattai 7-7. De gal fas mokta badjánii gánddain. Sotnabeaivvi álgii ge dat cup-speallu. Buot joavkkut ledje beassan mielde viidáseappot. Ja jus de vuoitahallá, de ii beasa šat viidáseappot mielde. Guovdageaidnu deaivvadii Veldre IL:in, dát joavku lea Brumunddálas eret. Ja dien joavkkus ledje oalle stuorra ja rávis gánddat. Go ledje speallan sullii 10 minuhta, de lei Veldre ovddabealde 6-1. De easka álge Guovdageainnu gánddat albmaláhkái speallat. Measta vel jokse Veldre, muhto sii báhče vel 2 moala dan maŋimuš minuktabealis. Loahppabođus šattai 10-7 Veldrei. Juollut namuhastit ahte Veldre beasai gitta finálii. Maŋŋá dán kámppa de lei toga mielde njuiket Osloi, go doppe galge orrut ija ovdal go fas girdiin davás bidjaledje. Sotnabeaieahkeda fitne muhtimat kinos ja earát fas šloahta luhtte, ja geahčadedje gávpoga. Gánddaid mielas lei mátki somá ja sii ledje oahppan ollu. Ii dušše valáštallamis muhto maiddái mo lea mátkkoštit. Sii ledje oahpásnuvvan eará nuoraiguin. ¶
Ambulánsariidu Finnmárkkus lea leamaš guovddážis dan maŋemus áiggis, ja Johan N. Turi ja su fitnodat Arctic Ambulanse leat sivalaččat dan ártegis spealus mas Muosát sátnejođiheaddji lea njunnožis. Suohkandoavttir Britt Iren Skeide ja Luftambulánssa bagadalli Bjørn Bjerkan leaba su bálvvát. Sii geavahit "fágalaš" ákkaid manne eai dohkket Turi ambulánsabálvalusa. Turi lea buvttadan bálvalusa mii čuovvu buot njuolggadusaid. Dat ahte Ingalill ja earát eai dohkket njuolggadusaid, ii leat Turi sivva. Vaikko sii čuoččuhit ahte eai vuosttil Turi, de lea dán áššis oalle mihá čielgasit čájehuvvon juste nuppeláhkái. Buohkat mii earát geat lea olggobealde digáštállama, oaidnit dan. Sii geavahit álbmoga sihkarvuođa ággan iežaset priváhta soađis Turi vuostá. Leat go dát nu gohčoduvvon lágalaš politihkkáriid ja dearvvašvuođabargiid árvvuid mielde? Dál fertejit buohkat heaitit jallastahttime iežaset persovnnalaš riidduiguin, ja baicca geavahit návccaid ovttasbargat Turiin gávnnahit movt oažžut nu buori bálvalusa go lea vejolaš. Dasa lassin lea Luftambulánssa bagadalli Bjørn Bjerkan, gii lea dovddus bagadalli buot ambulánsavuddjiide olles Finnmárkkus, ja eará báikkiin maid, viggan bostit čeahpes vuddjiid nu ahte eai váldde barggu ođđa ambulánsadoaimmaheaddjis. Dát lea njulgestaga sabotáša. Movt lea son jurddašan ahte bálvalus galgá buoriduvvot? Okta vuoddji logai: "Mis leat hui árvvus atnán su. Dat maid son ii máhte, ii leat veara máhttit. Son lei dat buoremus. Dál mii leat oalát massán respeavtta sutnje." Dát sánit muitalit olu. Lea riekta ahte buohkain ii leat oppalaš gelbbolašvuohta geat dál leat barggus Johan Turis, muhto Turis lea jahki lágidit oahpu sidjiide geat dan dárbbašit. Sutnje ferte addit dan vejolašvuođa. Terroriseren ja boikotta eai leat rievttes vuogit. Suohkandoavttir Skeide logai Min Áigái dán vahkku ahte son leat massán luohttámuša Arctic Ambulansii čavčča mielde. Mii livččii dáhpáhuvvan jus sátnejođiheaddji baicca livččii ovttasbargan ja láhčán diliid buorebut, ii ge dušše cuiggodan ja moaitán Johan Turi? Mii jáhkkit ahte de ii livčče Muosát álbmogis leamaš mihkkege mainna ballat. Mortena Máreha Nils Martin ¶
Ovttasbargat:Sámi nuorat áigot boahtteáigges ovttasbargat beroškeahttá riikkarájáin. Ovddabealde, Sámi šaldi alde Ohcejogas: Maria Saijets, Oddbjørg Hætta, Tiina Saniila ja Anders Erling Fjällås. ¶
Sámi nuorat galget boahtteáiggis beasset ain eallit sámi vuođđoealáhusain. Guoládagas Ruošša bealde galget kártet eatnamiid iskan dihte leat go eatnamat nuoskkiduvvon jna. Visum-friddjavuohta sápmelaččaide Sámis. Sámi mánáid- ja ođasprográmmafálaldat Suoma beale ássiide TVs. Bissehit bombemiid Hálkávaris ja Suodjalusa báhkkema Arvenjárgga-guvlui ja ahte ekonomalaš váikkuhusat eai galgga bissehit sámi nuoraid oktasaš barggu. ¶
Nuoraidorganisašuvdnii válljejuvvui maid ođđa stivra. Anja Guttorm Norgga bealde, Svetlana Sedneva Guoládagas Ruoššas, Maria Skum Ruoŧa bealde ja Piia Nuorgam Suoma bealde. Stivra doaibmagoahtá ođđajagi rájes. –Stivramiellahttu beassá ieš vel válljet ovtta lahtu stivrii, nu ahte oktiibuot gávccis leat stivrras, dalle nanusmuvvá stivra, lohká Eriksen. Boahtteáiggis galgá stivra maid eanet bargagoahtit ođđa vugiid mielde nugo e-boastta ja sámeneahta bokte, seastin dihte ruđaid. Mearkkašan veara lea ahte ii oktage nuorra sámi gánda leat stivrras. ¶
–Ja mii lea duogábealde dán lihkostuvvon "Viimmat bearjadaga" ? –BUOT lea dan duohken ahte moai Ronaldiin doibme bures ovttas. Viimmát gávdnen olbmá gii ii gáibit manusa. –Lihkkobihttá go bessen magasinna beallái, bosiha Ronald. –Stuorámus lihkkobihttán guldaleddjiide, lasihit mii… ¶
Lars Nutti lea eret Borjasis, Ruoŧa bealde Sámis. Son lea boazodoalli. Seamma go váhnemat leat leamaš. Bohccot leat govain bienasta bitnii riekta, mii bures muitala su duogáža. Lars Nutti mieđiha ahte su govain lea guovddážis boazodoallu, sámi osku ja sisa báhkkejeaddjit. ¶
Bearjadaga - iđđes árrat - dieđihuvvui Kárášjoga leansmánnekantuvrii: stuora lihkuhisvuohta lea dáhpáhuvvan moadde kilomehtera olggobealde márkanbáikki Deanu guvlui. ¶
Lohká suohkandoavttir gii dál vuorddaša bohtosiid das ahte sáhttá go muhtun su gilis addit čielgeađđama ja gádjut heakka nuorra bártnis don bealde ábi. ¶
Mari lea rievtti mielde Parisas dien áigge go konsearta lágiduvvo, muhto leat šiehttan ahte váldá friddja CD-cover-barggus nu ahte sáhttá searvat konsertii. Konsearta lea Stuoradikki olggobealde ja álgá diibmu 13.30 juovlamánu 8. beaivvi. ¶
Čakčamánu 11. beaivi lea rievdadan máilmmehistorjjá, go terroristtat nagodedje fallehit máilmmi gievrramus našuvnna, Amerihká, dakkar vašiin mainna lei ulbmil goddit eanemus lági mielde olbmuid. • Várddus World Trade Center lei symbolan USA ekonmolaš fápmui. Guokte doartna mat ledje badjel 400 mehtera alu ja 110 gearddi. 50 000 olbmo barge doppe beaivválaččat. • Dát surgadis beaivi álggii Boston, Washington ja New York girdišiljuin go terroristtat besset vearjjuigin njealji stuorra mátkegirdiide. • American Airlines flight 11 mas ledje 92 olbmo fárus gávvá eret geainnodagas, ja diibmu 8.45 beaškkeha bajágeahčái lulit dordnii. Bensiidna bávkkeha stuorra dollan. Tragedia álgu lea álgán. • 18 minuvtta maŋŋel jamiha nubbe American Airlines girdi ges davit dordnii. Girdis leat 65 olbmo. Goappašat World Trade Center alla doartnat leat fallehuvvon ja bullet. • Olbmot heaŋgájit máŋggaid čuđiid mehtera bajábealde eatnama láseráiggiin olggos. Soames seavvá vilges limskkuin veahki. Olbmot heakkaheađis njuikejit sihkkaris jápmimii eret dola fámuin. • Diibmu 9.43 beaškkeha goalmmát American Airlines girdi dollaborgan. Dán háve Amerihka suodjalusa váibmui, Pentagonii. 64 olbmo leat girdis. Ollu olbmot duššet ja roasmmahuvvet. • Dakka maŋŋel nagoda soames dieđihit mobiltelefuvnnain ahte United Airlines flight 93 lea rieviduvvon. Dat gáhččá diibmu 10.10 ávdin guovlui lulábealde Pittsburgh. Sivva ii leat čielggas. 45 olbmo ledje girdis. • Gádjunolbmot leat evakueremin olbmuid eret buolli visttiin go davit doardna ravgá čoahkkái, ja dakka maŋŋel lulit doardna. Máŋga čuođi gádju leat váile; politiiját, čáskadeaddjit, dearvvašvuođabargit ja eaktodáhtolaš veahkit. 10 000 gádjunolbmo galget leat leamaš guovllus. Ballu lea ahte duháhiid meriid olbmot lea duššan, sihke World Trade Center ja Pentagon visttiin. • Ii leat čielggas gii dahje geat leat duogábealde terroristafalleheami. Guovddážii aŋkke lea šaddan saudiarabalaš terroristanjunuš Osama bin Laden. Golbma vahku dás ovdal leat su "reaŋggat" dieđihan ahte sii áigot čađahit "stuorra falleheami" Amerihká beroštumiid vuostá. Bin Laden lea biehttalan sivalažžan. • Amerihká presideanta Georg W. Bush lea lohpidan mávssahit go su mielas lea dát njulgestaga soahtefalleheapmi friddjavuođa vuostá. Bush lea lohpidan guorrat, fáhtet ja ráŋggáštit sivalaččaid. ¶
Álmmái dieđihuvvui leat láhppun bearjadat eahket, ja sotnabeaivve rájes álge su ohcat roavkkus vulosguvlui, sihke čázis ja gáddeguoraid. Ohccit leat geavahan čáhcevulosaš kamera ja ikte álge maiddái beatnagiiguin ohcat. –Sii bovrejit dievva ráiggiid jikŋii vulos guvlui, dasto galgá beana guorrat. Lea garra rávdnji roavkku bokte, muhto veahá vuolábealde fas čáhci jaskkoda, muitala leansmánnibálva Deanus, Stig Erling Einarsen. Einarsen muitala ahte sii áigot ohcat Holm dássái go sii gávdnet su. –Jos eat gávnna su lágamušáiggiid, de fertet áiggis áigái árvvostallat man guhkká mii joatkit ohcama, lohká Einarsen. ¶
MÁILBMI: Kástavuogádat soardá 200 miljovnna Dalita Indias. Dalitat leat nu gohčoduvvon kástakeahtes olbmo, ja sis eai leat makkárge rievttit. –Dát lea vearredahku máilmmi álbmoga vuostá, mii áigut internašunála áŋgiruššama vai dát jávká, lohká indialaš parlameantalahttu Praveen Rashtrapal, gii ON lea bivdán bidjat dán temán konferánssas. Son sivahallá maid indialaš eiseválddiid bargat vuostá ahte dán galgá digaštallat konferánssas. Muhto vealaheapmi kásttaid dihte ii leat dušše Indias. Maiddái Nepalas, Bangladeshas ja Pakistanas leat Dalitat dat buot geafimus olbmot. Kástavuogádat lea maid čuvvon indialaččaid miehtá máilmmi. Ii leat lohpi leat oktavuođas kástakeahtes olbmuiguin. Dalitat ráŋggáštuvvojit jus váldet oktavuođa alit kásta olbmuiguin. Dalitat orrot sierra guovlluin, ja sis ii leat lohpi mannat dakkár báikkiide gos orrot alit kásta olbmot. Dalitat eai sáhte tempeliin fitnat, eaige sáhte juhkat seamma čáhcegáldus go alit kásta olbmot. Sin mánát šaddet maŋábealde čohkkát skuvllas. Juohke jagi gottahallet, veahkaváldojuvvojit ja cápmahallet Dalitat. Jus konferánsa ii váldde ovdan dán vealaheami, de dat mearkkaša ahte eai váldde vuhtii 250 miljovnna olbmo rivttiid. ¶
Geassemánu 19.b. sáhtte Ságat dieđihit lohkkiide ahte lea "sápmelaš eahpádus sátnejođiheaddji njuolggoválljemii" . Livčče baicca galgan čuožžut " Bargiidbellodat eahpádus sátnejođiheaddje njuolggoválljemii" . Mii dahká ahte sátnejođiheaddji sáhttá dadjat "ahte mun in jáhke das boahtá mihkkege" , "dat ii leat čájehan ahte válgaoassálastin lea lassánan" , "systema áigu jávistit bellodatsystema" ? Iigo mearkkaš maidege ahte olbmot dorjot sátnejođiheaddji? Dahje leago dat ovdavuoigatvuohta politihkkariin go galget konstitueret iežaset. Nappo heastagávppašeapmi anne oažžut sátnejođiheaddji soaittahagas, nu ahte suohkanolbmuin ii leat mihkkege dadjámušaid? Makkár gáibádusaid berret mii rievttimielde bidjat sátnejođiheaddjái gii galgá leat suohkana amadadju? Diktet baicca suohkanolbmuid válljet iežaset sátnejođiheaddji njuolggoválggas. Ágga maid sátnejođiheaddji Ingrid Smuk Rollstad anii "ahte jus sátnejođiheaddjis ovtta bellodagas ii leat politihkalaš eanetlohku duogabealde ii dáidde leat buorre" . ii sáhte mearkkašit beare ollu. Ráđđehusas oaidnit ahte BB loaktá bures dainna. Filkkadikkis doalahit sii eanetlogu, čuoččuhuvvon vašalaččain Ovddádatbellodagain -dušše fámu doalahan dihte. Baldágo fápmosajiid massin BB, vai eaigo BB Deanus duostta geahččalit dakkár vuogádaga? Deanu Gurutbellodat Katarina Lerkendal Čálli . ¶
Distaga ja gaskavahku lea gutnabáđoš musihkkačájálmas Kárášjogas man duogábealde leat Arkhangelska "mánaid musihkkaskuvlla" mánát. ¶
Kárášjogas leat guokte čájálmasa. Álggos mánáidskuvllla várás distaga valáštallanhállas skuvlaáiggis, ja nubbi čájálmas mii lea álbmogii Kulturviesus. Dat álgá diibmu guđas eahkedis ja bistá diimmu. Das guoimmuhit maiddái báikkálaš skuvlamánát geat juiget ja lávlot. Mánáidfestivála báikkálaš lágideaddjin lea Arvedávgi-prošeakta mii lea ovttasbargu gaskal Ruošša, Norgga ja Suoma bealde skuvlamánáid. –Lea dehálaš oahpásnuvvat Ruošša bealde mánáiguin, erenoamážit nannet toleránssa ja oaidnit eará beliid eará láhkai, dadjá Gudrun Eriksen Lindi. ¶
Kárášjoga oahpahusjođiheaddji Petter Henriksen ii ge oro leame áibbas duhtavaš PPB-bargiid gáibádusain. –Oahpaheaddjiid bálká lea gorgŋon, mii mearkkaša ahte maiddái mus lea unnit bálká go mii rektoris lea. Liikká lean bajábealde rektora. Muhto nie lea. Eat sáhte persovnnalaš šiehtadusaid dahkat. Fertejit vuordit čakčii. –Eat sáhte gieldit gean ge ohcat eará bargui, sis lea dat vuoigatvuohta. Jus heitet, de almmuhat virggiid. –Guokte PPB-virggi leat leamaš guoros máŋga jagi. Jáhkát go dál šaddat álkibun gávdnat olbmuid dáidda virggiide? –Lea duohta ahte eat leat ožžon olbmuid. Dan ii duohta dieđe oažžut go dál ge. Dan ferte oaidnit jus boahtit dan dillái. Sáhttet leat olbmot geat leat aiddo váldán oahpu, ja geat áinnas háliidivčče dáid virggiid, lohká Henriksen. Maiddái son lea sihkar ahte eai buohkat sis gal oačču oahpaheaddjevirggi. ¶
BOKTAN SUODJALUSA: 14A-orohaga ovdaolmmoš Samuel John N. Anti jáhkká Suodjalusa eambbo gozuid alde nammarievtti dikki geažil ovdal go álggaha guovllus ođđa doaimmaid. ¶
–Vaikke miesis lei čorpma sturrosaš ráigi čoamahasas maŋábealde, de ii leat dat ii sánin ge namuhuvvon duođaštanraporttas, lohká Anne Kirsten Anti. Soai eaba gal eahpit ahte miessi ii lean goddon goaskimii. –Leimme biillain vuodjimin go fuomášeimme álddu mii čuožžu áibbas jaska. Giikkariin sáhtiime oaidnit ahte miessi rátna álddu vuolde. Veahá vuldobealde lei goaskin čohkkámin, muitaleaba soai. ¶
Sámerievttit Finnmárkku olggobealde ¶
Ráđđehus lea nammadan ođđa sámi vuoigatvuođalávdegotti. Lávdegotti bargu lea čielggadit sámi rivttiid olggobealde Finnmárkku, vuosttažettiin Tromssas, Nordlánddas, Trøndelag-fylkkain ja Hedemárkkus. ¶
Porsáŋggu gildii árvalit 500 duhát ruvnno lassin guovttegielat bargguide ja Kárášjoga gildii ges 100 duhát ruvnno. Giellaprošeavttaide mat lea olggobealde sámi hálddašanguovlluid lasihuvvošii Bb evttohusa mielde 280 duhát ruvnnuin ráđi áigumuša ektui. Savio museumai lea árvalus 100 duhát eambbo go Sámedikki ráđđi juolluda. Otná beaivvi mielde meannuda Sámedikki dievasčoahkkin bušeahtta árvalusaid. ¶
Norrbottena boazodoallohálddahus lea duhtavaš konvenšuvnna evttohusain go dat addá buoret guođohan vejolašvuođaid guovtte bealde Norgga ja Ruoŧa rájiid. Sii oidnet ahte Ruoŧa beale boazodoallit ožžot eambbo guohtoneatnamiid konvenšuvnna evttohusa mielde, muitala Sámi Radio. ¶
Sæther muitala ahte dát priváhta bovdehus lea juhkkon e-poastta bokte gielddda bargiide. Dasa lassin ii leat Sæther obanassiige gullan dán doalu birra, ja danin ii háliit nu ollu dadjat dasa. Son šálloša gal, go eai leat lágideaddjit muitán ahte dat lea seamma beaivvi alde go Molltov Cocktail muitokonsearta. Morálalaš ovddasvástádusa fertejit dasto ieža lágideaddjit váldit, lohká Sæther –Dan maid dieđán lea ahte gielddas lea almmolaš juovlabeavdi buot gielddabargiide juovlamánus, ja dat lea Rica hoteallas Kárášjogas, dadjala Sæther. Vuolggát go don dán priváhta juovlabeavdái Suoločielgái Supmii skábmamánu 17. beaivve, mii lea seamma beaivvi go Molotov Coctail muitokonsearta? –In, vástida Sæther vájot, –lean baicca jurddašan vuolgit muitokonsertii dien lávvardat eahkeda. ¶
–In leat ovdal diehtán man dramáhtalaš dat lea, dál oainnán. Dál bombejit Hálkaváris, ja Sámediggi dušše doarggista. Lea heahpat go Sámedikki presideantta glása olggobealde sáhttet bombet. Suodjalus lea provoseremin. Geahččaladdamin man olu sápmelaš gierdá. Mii eat gierdda šat, lohká Jánoš Trosten Min Áigái. ¶
BODEAJJU: Mánnodaga ja ikte čoahkkanii vuosttaš bargočoahkkimii lávdegoddi mii galgá geahčadit sámiid rivttiid eatnamiidda ja čáziide sámi geavahanguovlluin. –Sámiid rievttit olggobealde Finnmárkku hedjonit go lea unnán ruhta addon dutkamii, lohká Sámi Radioi lávdegotti jođiheaddji Bjørn Solbakken. Sámeáššiid stádačálli Anders J.H. Eira ii hálit ahte lávdegoddi galgá geavahit návccaid ruhta juohkimiidda, muhto lohpida láhčit dili nu ahte lávdegoddi sáhttá vuoruhit daid fágalaš hástalusaid. ¶
Ruoktut jođedettiin girkus sotnabeaivvi lei nu imaštahtti rukses albmi Tromssa badjel. Vaikko skábmaáigi lei jo álgán de lei dego beaivváš dattege ain háliidii deavdit oppa gomuvuođa juoga dieđuin. Easkka ikte go gullen ahte min buohkaid Áillohaš lei ráfálaččat nohkkan seŋgii ja lávken nuppe beallái eallima, de áddejin ahte Beaivi ieš dat lei boahtán iežas reaŋgga viežžat. Nils-Aslak Valkeapää lei ruoktot johtimin Japanis gos lei leamaš mielde árbevirolaš japanalaš rieggediktačállimis ovttas Suoma ja Japana diktačálliiguin, ja lei bisánastán moatti beaivái Helssegii arkiivvaid dutkat. Son lei hui movtta mátkkiin ja iluin fas vuorddašeamen máhccat iežas Lásságámmii Ivgubađas, dan muitalii munnje telefuvnnas dušše moadde diimmu ovdal go manai velledit dan vuoiŋŋasteapmái mas ii šat goassige gullán dán máilbmái. Áilu šattai dušše 58 jagi boaris, jámii dasto seammaahkásažžan go su ustit Paulus Utsi ge dagai. Áilu ávvudii dán jagi ahte son lei beassan Sámi reŋgot vihttalot jagi, go gávcci-jahkásažžan lei sus jo vuosttaš almmolaš dahku sápmelaččaid oainnusindahkamis, datge Helssegis boazovahkus maid Suoma eiseválddit lágidedje 1951:s. Guhkesbearjadaga dán jagi beassášdoaluin Guovdageainnus ordnii Áilu ávvukonseartta mas giittii sápmelaččaid ja eallima daid doaimmaid ovddas mat sutnje ledje oidnojuvvon. Dakkár lei Áillohaš; ii son stuoridan iežas vaikko lei ge máilmmi namma, son dagai dušše dan maid eallin mearridii su dahkat, son čuojai go dat čuojahii su – son anii iežas eallima reaŋgan, ja dasto sápmelaččaid reaŋgan. Ii goit goassige leat oktage reaŋga nu ohcaluvvon go mo mii sámit odne váillahat Áillohačča. Min vuoiŋŋalaš jođiheaddji lea ieš johttán, sirdán nuppi beallái, máhccan Beaivi, Áhčážan ja Eanni, Eannážan lusa. Midjiide son goittot ge lea guođđán iežas eatnat bargguid duođaštussan myhtaid muitalusaid ja poesiija duohtavuođa birra. Áilu dattege ii lean dušše min sápmelaččaid Áilu, son beroštii buot álgo-álbmogiin, ja su dovde miehtá máilmmi. Lean mun ge ožžon dan stuorra gutni ja vuogasvuođa Áillohačča mielde jođášit oalle viidát dán máilmmes, ja lei nu somá álo vásihit mo juohke sajis válde Áillu vuostá dego ustiba gean leat guhká dovdan, vaikko vel máŋgii lei ge vuosttaš geardde go su oidne. Vásihit Áillu lávddi alde lei álo allaboddu, son čanai gehččiid ja guldaleddjiid alcces dakkár fámuin ahte ii oktage eahpidan su sániid ja nuohtaid ja su geahčastaga vuoimmi – son lei myhtamáilmmi árvvuid gaskkusteaddji dálá áiggi dilihis olbmuide. Dávjá dajai ge iežas buorebut áddet ja vuohkkaseabbo heivet doložii go dálážii, muhto duohtavuohta lea ahte su dehálemos doaibman oppa máilbmái, muhto álgo-álbmogiidda vuosttažettin, lei oahpahit min oaidnit ovddeža ja boahtteáiggi oktiigullevašvuođa, oaidnit mo min boahtteáiggi buoremusat hukset go mii dovdat gos mii boahtit, mas mii leat vuolgán – ja muitit, dego Áilu ieš, čájehit vuollegašvuođa ja doahttalit eallima gohččuma. Odne lea morašbeaivi Sámis, Sápmi lottážan jaskkodan. Go bárbmolottit fas máhccet davás boahtte giđđageasi, de sii ohcalit iežaset miel-vizardeaddji vel eanet go mii olbmot dan dahkat, ja goassige šaddat áddet man sakka Áilu lei čadnon lundui ja dan ealliide. Su ođđa viessu Ivgubađas, Lásságámmi, galggai ge šaddat lottiid ja Áillu dállosadjin. Son lei ordnemin viesu siskkoža ruoktun buot iežas ustibiidda; Beaivi Áhčážan, Eanni Eannážan, Áddjá, Áhkku ja Eaidanas Ealli. Dat galggai šaddat su boarásman-báikin. Su seaŋgageažis lei jo Eaidanas Ealli skulptuvra ceggejuvvon vai goappašagain lea ustit gean buorástahttit iđđedis ja geasa rávkat buorre ija go nohkkat manai. Dál Eaidanas Ealli lea okto báhcán, ja Lásságámmi ruoktun čába muittuide. Áillohaš ii leat šat, muhto dáidagis bokte son álo bissu min luhtte, álgo-álbmogiid ruovttuin, sápmelaččaid váimmuin – Ruoktu váimmus. Ráfi lehkos du muittuin! Ja ráhkesvuohta! Tromssas 27.11. 2001, Harald Gaski Dát sánit gullojit otne Norgga beal Sámi Radios. ¶
KrÁ mielas lea hirbmat dehálaš buktit doaimmaid mat nannejit buriid eallindiliid Finnmárkkus. Danne háliidit mii álggahit ođđa doaimmaid mat nannejit doaibmasuorggi buorebut. -Finnmárku galgá leat momsakeahtes guovlu! Sihkkot momssa buot gálvvuin ja bálvalusain Finnmárkkus! Finnmárku seasttášii gaskal 400 ja 500 miljovnna ruvnno dákkár ortnegiin. Seammás nagodivččiimet gilvalit hattiiguin nuppebealde ráji, ja dainnalágiin guođáše olbmot ruđa Finnmárkui dan sadjái go doalvut dan olggobeallái Finnmárkku. -Loktet studieloana vulosčáliheami bajemus meari 25.000 ruvdnui jahkái. -Fiervodoarjjaortnet Finnmárkui; KrÁ háliida nannet ealáhusaid čielga rámmanjuolggadusaid. Dát lea buorre guovllupolitihkka ja ortnet mii heivešii Finnmárkui ja min guhkes gaskkaide. -Vuolidit girdinhattiid; KrÁ háliida vuolidit girdinhattiid oanehis mátkkiin. Diktet danne Randi Karlstrøma joatkit doarjut guovllupolitihka Stuoradikkis. Jienastehket KrÁ ja jienastehket Randi Karlstrøm! Stig Arne Somby, KrÁ 3. evttohas Stuoradiggeválggaide. ¶
Muđui bađa nalde ¶
Dan botta go Niillas ja Gjert veahkeheaba gurret njuovahaga, de leaba Are Myrseth ja Klemet Ole Buljo saheme muoraid. Ii goabbáge sutnos leat leamaš nu guhká mielde prošeavttas. –Gal dat dohkke leat mielde. Hui buorre lea go ii leat seammalágan bargu ovttatládje ja go beassá leat sihke olgun ja siste, oaivvildeaba soai. Are lea jagi vázzán skuvlla ovdalgo searvvai prošektii. Dan son heittii máŋgga siva dihte. Juovllaid maŋŋel lea jurddašan fárret Ráisii ja váldit trailervuodjingoartta. Son ii leat prošeavttas áigon leat mielde go oanehis botta. –Muđui livččen bađa nalde ruovttus šaddan čohkkát. Dáppe Guovdageainnus eai leat stuora vejolašvuođat, lohká son ja ávžžuha buot nuoraid fárret eret Guovdageainnus. –Guovdageaidnu ii leat mihkkege buriid báikkiid nuoraide. Dáppe leat heajos fálaldagat ja buot aivve heaittihuvvo, oaivvilda Are. ¶
Finnmárkku Fylkkamánni birasgáhttenossodat ávžžuha čielggadit man ollu rávnji guddet dálá linját, ja man ollu lea dárbu stuoridit ja hukset. Fylkamánni oaidná dehálažžan ahte dakkár čielggadeami ráhkada Statnett. Dás gesso ovdan ahte Finnmárkku rávdnjefierpmádagas lea odne headju kapasitehta, sihke siskkobealde ja olggos fylkkas. Dasa lassin lea Statkraft dieđihan ahte otná fierpmádat ii suvdde eará ovtta bieggamillopárkka. Birasgáhttenossodat čujuha maiddái dieđáhussii gos daddjo ahte bieggamilluid ja transformatorstašuvnnaid lohku mearriduvvo das man suvdil lea fierpmádat. Dan dihtii lea maiddái fylkamánni mielas dehálaš geahččat Finnmárkku fierpmádaga ovtta oktavuođas. ¶
GIDDEN UVSSA: Dán dállui, mii lea moadde kilomehtera vulobealde Gáregasnjárgga čoahkkebáikki, gottii isit álggos eamida ja bártni, ja dasto válddii iežas heakka. ¶
Sáme heargegilvovuoddjit leat soahpan ráhkadit máilbmeviidosaš heargegilvovuodjimiid. Ulbmil lea šaddat seamma beakkánin go Suoma bealde lea dat heargegilvocup. ¶
Lea vuosttaš geardde go sápmelaččat Norggas, Ruoŧas ja Suomas ovttas lágidit heargegilvovuodjincup mii čađahuvvo buot golmma riikkain. Dán rádjái lea Suomabealde heargegilvovuodjincup dat stuorámus heargegilvovuodjimat masa sámi heargeeaiggádat ja heargevuoddjit servet. –Dát vuodjimat stivrejuvvojit eanaš láddelaččaid bealde ja mii vuohttit ahte vuodjimat šaddet máddelii ja máddelii, muitala John Isak Sara Guovdageainnus. Son lea dat áidna sápmelaš gii lea beassan iežas nieiddaža Ánne-Ristena herggiin, Ena II:iin, finálavuodjimiidda Anárii. ¶
Sámi heargegilvovuoddjit leat máŋga jagi bargan oažžut muhtun vuodjimiid Norgga beallái dan Suoma cupas. Dat lea leamaš váttis olahit, ja lea ge dagahan ahte sámit ieža ráhkkanišgohtet stuorát heargegilvovuodjimiid. –Ohcejohka lea báhcán dego oarbbisin dán Suoma cupas. Buot eará gilvvut leat Roavvenjárggas lulás. Dat iešalddis merkkaša ahte šaddá hui lossadin midjiide mátkkoštit dáidda báikkiide searvat cupgilvvuide, muitala Joavnna Issát. Dán vuosttaš vuoru leat sii ráhkkanan golbma gilvvu. Vuosttaš lea Gárasavvonis, nubbi Heahtás ja goalmmát fas Guovdageainnus. –Dáid vuodjimiid leat mii heivehan dakkár vahkkoloahpaid nala, gos dat Suoma cup vuodjimat leat Lulli-Suomas ja gosa sámi heargeeaiggádat ja heargevuoddjit eai leat manname, čilge Joavnna Issát. Lágideddjiid hástalus šaddá vuosttažettiin oažžut gilvvuid nu miellagiddevažžan ahte ollusat servet. Vuosttaš mihttomearri lea sullii čuođi hearggi. –Muhto dat stuorámus hástalus šaddá oažžut dan geográfalaš viidodaga. Mii diehtit ahte dán rádjái leat leamaš vátnásat Ruoŧa bealde heargegilvovuoddjit. Dál sávvat ahte dát rahpá vejolašvuođa sidjiide maid leŋget gilvovuojániid. ¶
Joavnna Issát čilge ahte dat láddehearggit leat nu garra hearggit maiguin sámi, dahje goit Norgga bealde hearggit eai leat birgen ja dan dihte ii leat čohkken nu ollu sámeherggiid. Dehálaš lea goitge dál olahit dakkár beroštumi ahte guoddá Worl Cup nama. Lágideddjiin lea doaivva ahte dát gilvvut galget boktit beroštumi maid olggobealde heargegilvovuodjin birrasiid. Nu go ovdamearkka dihte mediaberoštumi. –Ii leat áibbas veadjetmahttun ahte dán golmma riikka gilvvut boahtteáiggis čájehuvvojit TV:s. Dasa lassin háliidivččii Joavnna Issát ahte olbmot ja geahččit galggaše beassat veahtadallat guđemuš hearggit vuitet, dakkár odds-spealu. Dan lea son oaidnán ahte doaibmá bures Suoma heargegilvovuodjin cupas. ¶
–Eat sáhte goasse dohkkehit ahte midjiide fállo dálveorohat muhtun guossavuovdái Ruoŧas gosa šaddá biillain geasehit bohccuid badjel 50 miilla, lohká Tromssa boazodoalli ja Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvvi (NBR) nubbin ovdaolmmoš Per Mathis Oskal. Oskal muitala ahte sii šattaše dáinna evttohusain johtit biillaiguin meaddil buot Ruoŧa beale čearuid gitta Pajala rádjai; davábealde Durdnos gávpoga. –Mii leat fitnan geahččamin makkar guohtumat leat guovllus. Doppe leat dain suhkkes guossavuvddiin dušše jeaggeeatnamat. Leat maiddái stuorra vuovdečuolahagat, ja dakko gal ii leat eará muoldu maŋŋel go leat lossa mašiinnaiguin vuodján, diehtá Oskal. ¶
NSR vuođđuduvvui 1968:s politihkalašrasttideaddji sámi beroštupmeorganisašuvdnan mas máŋga sámi BB luohttámušolbmo maid ledje mielde. NSR ulbmil lei loktet sámi stahtusa kultuvrralaččat, sosiálalaččat, rievttálaččat ja ekonomalaččat. Álttá-áššis 1979:s biđgejuvvui NSR politihkalaččat ja muhtimat geat guđđe NSR vuođđudedje Sámi eatnansearvvi (SLF). Maŋŋelaš bieđganii maiddái SLF, Sámedikki gažaldagas, ja SAMENES FOLKEFORBUND (SFF) vuođđuduvvui 1993:s. Maŋŋil lea SFF juohkán organisašuvnna politihkalaš juhkosii (SAMENES VALGFORBUND) ja kultuvrralaš, ealáhus ja organisašuvdnajuhkosii (SFF). VALGFORBUNDA ja FOLKEFORBUNDA leat guokte iešstivrejeaddji organisašuvnna. Dán livččii NSR maid galgan dahkat. NSR lea iežas 12 jagis posišuvnnas Sámedikkis dájuhan ja gielistan. NSR lea jahkásaččat ožžon gaskal miljovnna ja beannot miljovnna ruvnno, miellahttologu mielde, nu gohčoduvvon kulturdoarjjan, danne go NSR lohká iežas kulturorganisašuvdnan mii searvá válgii. Dán doarjaga sáhttá NSR addit alccas nu guhká go lea posišuvnnas. Dát lea boasttugeavaheapme fámus. Buot dáid jagiid lea NSR čuoččuhan ahte leat kulturorganisašuvdna. Muhto dán giđa lea duohtavuohta boahtán oidnosii. Nominašuvdnaproseassas Sámedikkeválgii čakčii lea NSR lihccon iežas stivralahtu Ingebrigt Pedersena danne "go ii leat leamaš lojála" , "go lea rihkkon NSR politihkalaš oktavuođa" , "go lea searvan gilvaleaddji listui" ja "go lea leamaš ráđđenhálolaš" . Muhtin eará gii lea áitojuvvon lihccumiin NSR´ Sámedikkeáirasis Birger Nymos lea nubbinjođiheaddji Bergen Sámiid Searvvis Olav Nikkinen - gii lea bajimuskandidáhta Sámiálbmot Bellodagas válgabire 13:s. Nikkinen gohčoduvvo UTBRYTERIN ja luohttámušolbmot NSR:s oaivvildit ahte NSR lea sámi servodaga buoremus dáhkideaddji ja hálddašeaddji ja ahte dan dihte ii berre jienastit ovdamearkka dihte Sámiálbmot Bellodaga. Dakkár retorihkka muittuha hui unnán kulturorganisašuvnna. Ruđat maid NSR juolluda alcces doarjjan manná eanaš doalahit čállingotti dasa gullevaš vuogasvuođaiguin, bálkáhit politihkalaš čálli, bálkáhit muhtin mielbargi, bálkáhit NSR jođiheaddji áigodagain ja lágidit NSR jahkečoahkkimiid. Dás lea ollu kultuvra? Mun livččen gohčodan dan jođihit politihkalaš bellodaga. Ii oktage politihkalaš bellodat Sámedikkis oaččo nu ollu bellodatdoarjaga go NSR, muhto NSR leage posišuvnnas. Miessemánu 27. beaivvi dán jagi dieđiha NSR ahte čállingoddekantuvra Guovdageainnus lea gitta miessemánu 28. beaivvi rájes geassemánu 1. beaivvi rádjai, muhto ahte telefuvdna lea viidáset biddjon NSR´ joavkokantuvrii Sámedikkis Kárášjogas. NSR´ čállingoddejođiheaddji Ellen Marja Vars lea gal girječálli, muhto eahpidan ahte lei Kárášjogas dán vahku bargame kulturbargguid NSR ii berre oažžut ođastuvvon mandáhta juolludit kulturdoarjaga alcces. Lea NSR:iin seammaládje go Ole Brummain gii ii nagot válljet ja lohká ollu giitu juohkediŋgii - dán oktavuođas kultuvra ja politihkka. De ferte muhtin válljet Ole Brumma ovddas. Oaivvildan ahte buot buorit doarespolitihkalaš ja kultuvrralaš fámut berrejit čoahkkanit maŋŋel sámedikkeválgga ja hábmet sámi sosiála kulturgaskkusteaddji organisašuvnna. Doarjja galgá váldot NSR:s ja addot dán ođđa organisašuvdnii. Mis geat orrut olggobealde sámi čoahkášguovlluid lea stuorát dárbu hábmet sámi lanja dáru árgabeaivvis go sis lea geain lea sámivuohta iežaset birra beaivválaččat. Dán organisašuvnna berret mii ráhkadit dakkárin ahte eatnašiin lea vejolašvuohta doalahit ja dikšut sámi giela ja kutuvrra organisašuvnnas mas eai leat sáme- ja bellodatpolitihkalaš čatnašumit. Jørn Are Gaski 1.kandidáhta Bargiidbellodagas válgabire 13:s ¶
Ovttamána eadni, «Ima» , movt Inger-Mari lea gohčoduvvon mánnávuođa rájes, lea náitalan Mauritius-albmáin. Mauritius lea republihkka India ábis, nuppe bealde máilmmi. Ođđa girjistis čállá ge Ima iežas vásáhusain guovtti kultuvrra deaivvadeamis, kultuvrrain main lea nu guhkes gaska: «bággu čuovvut amas dábiid vaši siepmanat gahččet suttes eatnamii» Ima govve duostilit mii dáhpáhuvvá go olmmoš johtá oahpes dilálašvuođas ođđa birrasii. Vásáhusat nugo olbmo eallimis lávejet - go ráhkásnuvvá, náitala, fárre, bealálačča sohka ja biras. Ja loahpas vel mánná mii rievdada olles eallima ja jurdagiid. Olbmot guldaledje áŋgirit go Ima logai osáža iežas diktagirjjis Ohcejoga gieldda 125-jagi ávvudeami oktavuođas. Ollusat várra gopmirdit go son čállá náittosdili árgabeaivvi birra: "cuigot ahte dát lea náittosdili árga čierru mánná girdi gavjjat skárton lihtit guktot nu váiban ahte oaivi dušše geasaša árga? muhto árga han lea ránis!" ¶
–Dát sáhttá leamaš álgu lobiheames áššái, muhto ii dárbbaš liikká leat pedofiliija birra sáhka. Dievdu ii mangeládje áitán nieiddaža ja luittii su eret biillas go nieiddaš dáhtui su dan dahkat, dadjá dadjá leansmánnevuosttašbálvá Álttás, Knut Sætermo. Leansmánnebálvvát eai gávdnan dán olbmá go ledje ohcame su dan eahkeda go dát dáhpáhuvai. Girdišiljus eai leat gozihankamerat mat váldet báddái dan mii dáhpáhuvvá olggobealde girdišilju. ¶
OĐĐAÁIGÁSAŠ GOAHTI: Stuoradikkedieđáhus ovdanbuktui Gutus Engerdalas, muhto dušše davvisámegillii. Dá stáhtaráđđi Sylvia Brustad, Sámestáhtaráđđi Steinar Pedersen ja ovdaolmmoš Elgå boazodoalloorohagas Maths Mortensson ja su nieiddaš, olggobealde goađi gos dieđáhus ovdanbuktui. ¶
Rollalistu lea seammalágan go prográmma. Doppe leat sihke ovddeš revynásttit ja ođđa taleanttat. Bagadalli lea Ann Jorid Henriksen gii ovdal lea leamaš Beaivváš Sámi teáhteris. Henriksen leamaš fárus1993 rájes. –In dieđe movt livččiimet su haga gal galgat birget. Dovdat hui oadjebassan lávddi alde go sus lea ovddasvástádus. -Mii leat oktiibuot 16:s. Vihtta dáin leat ođđa olbmot. Mii leat guhká hárjehallan, na ođđajagimánu rájes juo. Gal don áddet. Mii galggaimet oainnat juo geasseluomus. Das ii šaddan mihkkege. Eat geargga nu jođánit, ja dasa lassin leat máŋgasat dain áŋgiris olbmuin fárredallan eret. -UNTAK lea guovtti oasis. Okta revyjoavku ja okta lávlunjoavku. Lávlunjoavku dat lágida dán eahkeda, sihke borramuša ja musihka. Namahanveara lea ahte Betten lea sihke revy- ja vel lávlunjoavkkus nugo eatnašat leat. Betten lea ieš leamaš mielde álggu rájes. –Álggaheimmet UNTAK muhtin nissonprošeavtta oktavuođas, muittaša son. Son lea neaktán máŋggaid rollaid. Dán háve ii daga son dan šat. –Mun lean láidesteaddjin, na mun ja Arnt Egil Skansen. Lea vuosttaš háve go láidestan geahččiid, nu ahte šaddá hui gelddolaš. -Gal dat šaddá nu somá ja nu gelddolaš. Illudan lávddi ala nugo sirkusheasttat lávejit illudit ruovttoluotta sirkuslávdái. Lea álohii suohtas lávddis čuččodit. Boahtte lávvardaga bovde UNTAK revyeahkedii Vuotnabađa servodatvissui. Lea UNTAK lávlunjoavku mii lágida feastamállásiid ja dieđusge vel dánsuma. ¶
–Sámediggeválganjuolggadusat maid Gieldda- ja guovlludepartemeanta lea ráhkadan leat dán rádjai doaibman oalle bures. Áigut maŋŋá válggaid árvvoštallat sámediggeválganjuolggadusaid, lohká Sámedikki vuosttaš konsuleanta Synnøve Solbakk. –Ruoŧabealde geavahuvvo poastajienasteapmi, dan sáhttit mii ge norggabealde álgit geavahit. Solbakk maid lohká ahte eai velá gávdno dihtorčovdosat mat buoridivčče dili. –Sámediggi goittot ieš beassá mearridit makkár válganjuolggadusat boahtteáiggis galget leat, lohká Solbakk ja lohpida buot válgabohtosiid geargan moatti vahku geahčen, ja dainna eai loga iežaset heahpanit. ¶
Áillohaš lei juogalágan "áhčči" sámi musihkkáriida geat su maŋis bohte. Su dáiddalaš eallin ii sisttisdoallan dušše musihka, muhto maiddái ilbmudii oallut divttaid, litteratuvrraid ja govaid. Son gohčoduvvui almmolaččat sápmelaš multidáiddárin. 1991:s oaččuige Áillohaš Davviriikkalaš Ráđi litteratuvrabálkkašumi iežas stuorra diktagirjjiin "Beaivi áhčážan." Son šattai maiddái dovddusin olggobealde Sámi guovlluid. Olles máilbmi beasai gullat go son juoiggai OL-gilvvuid rahpamis jagis 1994:s Lillehammer gávpogis. Áillohaččas lei maiddái guovddáš rolla Nils Gaup filmmas "Ofelaš" mii maiddái nominerejuvvui amerihkalaš Oscar-bálkkašupmái. ¶
Jáhkkimis lea min servodat guorralan boasttu geainnu go sohkabeal ovttasdássásašvuohta ii oidno almmolaš stivrenorgánain. Dan dihte soaitá leat sajistis ásahit nissonkvoterema Sámediggái. Sohkabeal dásseárvovuođa vuođđooaidnu lea ahte goappašat sohkabealit galgaba oažžut vejolašvuođaid ovdánit seamma eavttuiguin. Lea ákkastallon ahte kvoteren ii leat demokráhtalaš. Seammás lea áibbas čielggas ahte ii leat demokráhtalaš stivrenvuohki jos nubbi sohkabealli dollo olggobealde stivrenorgána. Ja dat dat lea mii dál dáhpáhuvvá sámi servodgas. Sámi bellodagat ja listtut eai leat addán saji nissoniidda ja nu eai beasa nissonat Sámediggái. Maiddái leat mii oaidnán ahte dievdoolbmot leat rohkkáhan nisson listoáirasiid ja geavahan vugiid movt doalahit nissonáirasiid eret Sámedikkis. Dieđusge leat dát balddihahtti bargovuogit ja balddihahtti ovdáneapmi sámi servodagas. Dan dihte lea dárbu bidjat johtui doaimmaid mat sihkarastet sohkabeal dásseárvvu, juste dan dihte go okta serovdat ii leat ollislaš jos das ii gávdno sohkabeal dásseárvu. Lea áibbas logalaš ahte otnáš dilis fertejit dievdoolbmot addit iežaset áirrassajiid nissonolbmuide, jos galgat olahit sohkabeal dásseárvvu. Dan dihte ii sáhte dán proseassa gohčodit eahpedemokráhtalažžan. Jearaldat lea ahte dáhttu go Sámediggi sohkabeal dásseárvvu. Jos dáhttu dan, de ferte čađahit kvoterema. Dat lea áidna vuohki movt sihkarastit ahte sámedikkis lea dássásaš sohkabeal ovttasteapmi. Heijjá Irene ¶
Dán jagáš riikaviidosaš Kulturmuitobeaivvis lea fáddán "árbevierut muoras." Dan oktavuođas lágiduvvojit kulturbeaivvit maiddái Kárášjogas. Bearjadaga álggos mánáide Sámiid Vuorká-Dávviris, ja lávvordaga lea bussemátki Anárjoga sisa. Bearjadaga čakčamánu 14. beaivvi: Dalle lea mánáid váras kulturmuitobeaivi Sámiid Vuorká-Dávviris. Das besset mánát oaidnit, gullat ja vásihit movt dolin sápmelaččat barge árbevirolaččat, nugo gámasuinniid cábmin, osttuid faskun, goađástallan ja dállobargguid. Muitalusat leat maiddái. Beaivi loahpahuvvo lávus, ja ávžžuhuvvo váldit niesti mielde. Lágideaddjit, Sámiid Vuorká-Dávvirat ja kultur- ja ealáhusossodat vuoššasteaba oasseváldiide teaja. Lávvordaga čakčamánu 15. beaivvi: Dan oktavuođas lea nuvttá bussefárru mii vuolgá Mega buvdda olgobealde diibmu 10:s. Golmma sajis bisqnit geahčadit muoraid. Álggos Čáhppesjogas gos leat goađit, nu ahte dalle beassá oaidnit guđeláhkai muorra lea geavahuvvon goahtái. Guohppenjavis bisánit geahččat erenoamáš beazi maid luondu lea hábmen. Jeaggeguolbanis vel dollestit geahččat beahcečuohpahat báikki. Fárru joatká Iškorasjohkii gos lea álggos dimbariid luddema birra. Statskog muitala ges vuovddi birra. Loahpas lea vel sáhka Anárjot´ávžži beahcečuohppamiid birra. Dasto lágideaddji, Kárášjoga gieldda kultur- ja ealáhusossodat, almmuha vel loahppa beaivái káfe ja ????? ¶
Klemet Amund Eira ii loga Norgga bealde heargegilvvohallamiid ovdal go Kárášjogas lea gilvu beassášvahkku. –Anán gildosa vahágin, muhto ádden bures go leat gieldán herggiid buktimis rastá riikarájiid. Go ii leat leaika jus dat dávda leavvá deike, lohká Klemet Amund Eira. ¶
Buriin movttain ja luossadoaivagiin vuolgit golgadit maŋŋieahkeda Niillasa barttas. Son lea lohkan ahte ferte geargat golgadit ovdal go menddo ollu ahccá. Lea čoaskkis olgun, lagabui nulla gráda, muhto goalki. Dákkár dálkin ferte bures gárvodit. Dáppe ná vuollin eai šat olbmot geavat "Baská" muorrafátnasiid. Nils Evaldis lea plastihkkasfanas ja 25 heasttat mohtor. Viđa minuhtas vuojistat bivdosadjái, Guollesullo vuolábeallái. Luossabivdis lea fierbmi ovddabealde gergosis suohpput. ¶
Skábmamánu 2001 boahtit mii sápmelaččat Lulli-Tromssas ja Davvi-Nordlánddas álo muitit. Sámi giellajoavku ja Skánit Girji ožžo Sámedikki giellamovttiidahttinbálkkašumi 2001. Min sámi suopman biddjui dalle duođas stuora sámi giellakártii Sámis. Beasaimet čájehit eará sámi guovlluide ahte maiddái mis lea dáhttu, gelbbolašvuohta ja jálluvuohta váldit vára iežamet suopmanis, vaikko eavttut leat leamaš min vuostá. Mii dán guovllus leat leamaš oaffarat vearrámus dáruiduhttinprosessii historjás. Mu váhnenbuolva lea šaddan ollu gillát dalle go sii vázze skuvlla. Sihke psyhkalaččat ja fysalaččat. Earret eará sii bággehalle hupmat dárogiela, vaikko eai máhttán dan. Boađus dás lei ahte steapmilastojuvvo jallan, ja ii-oahppilin go eai ipmirdan oahpu. Dáinna duogážiin lea mu oainnu mielde hirpmustahtti go juste dát buolva lea mieđihan veahkehit giellaprošeavtta sámi sániiguin ja báikenamaiguin. Hui movttegis ja vuordevaš joavku giellaprošeavttas vulggii Sámediggái váldit vuostá bálkkašumi. Sin válde Sámedikkis hui bures vuostá. Lean gullan ahte giellaprošeaktajoavku lei hui duhtavaš mátkkiin ja buot dainna mii Sámedikkis dáhpáhuvai. Stuora vuordámušaiguin čohkkedin TV ovddabeallái gaskavahku skábmamánu 28. beaivvi geahččat Ođđasiid. Doivon ahte NRK sámi radios galggai leat guhkes dahje vuđolaš ođas bálkkašumi geigejumi birra. Álggadettiin ii namuhuvvon ge bálkkašumi geigen-ođas. De veahá behtohallen, muhto jurddašin ahte liikká geahčan Ođđasiid. Soaitá boahtit juoga mii muittuha ođđasa. Juo, bođii ođas bálkkašumi geigejumis. Ođas lei 31 sekundda guhku, juo, lohket riekta; ovtta sekundda guhkit go minuktabealli. Dušše Bondevik-ođas lei oaneheappot go dat, dat lei 25 sekundda guhku. Muđui ledje ođđasat 25 sekunddas ovtta minuvtta ja 50 sekundda rádjai. Berre namuhuvvot ahte golbma guhkimus ođđasa ledje Finnmárkkus, gos muđui? Mu oainnu mielde lei muhtin ođđasiin čielga "Se & Hør" profiila. Nu go mun ipmirdin, de lei dehálaš fokuseret sensašuvnnaide, ii ge dasa mii eallá, namalassii kultuvrii! Behtohallen, hárbmen ja hárdašuvvon duođas. Manne ii sáhttán NRK Sámi Radio čájehit oassádallama ja árvvusatnima midjiide sápmelaččaide Lulli-Tromssas ja Davvi-Nordlánddas, dainna lágiin ahte ráhkadit stuorát dahje čiekŋaleappot ođđasa bálkkašumi geigemis? Háliidan measta bivdit ándagassii go sámi giellajoavku ja Skánit Girji oaččui Sámedikki giellamovttiidahttinbálkkašumi 2001. Orru hui heittot go NRK Sámi Radio šattai geavahit olles 31 sekundda sin divrras sáddenáiggis bálkkašumi geigemii. Dan moadde sekundda maid geavahedje dasa livččii sihkkarit sáhttán ovttastahttit muhtin eará ođđasiin, nu ahte eará ášši livččii sáhttán oažžut unnimusat ovtta minuvtta. Jurddašin ahte attán NRK Sámi Radioi vel ovtta vejolašvuođa. Sávven ahte Sápmelaš Oaivilis sotnabeaivvi juovlamánu 2. beaivvi lei vuđoleappot ášši bálkkašumi geigemis. Muhto, ii dán ge sáddagis lean mihkkege min guovllus. Fas hárbmen. Manne, manne oaidná NRK Sámi Radio dušše dan mii lea iežas lahka? Mu oainnu mielde vuoruhuvvo Sis-Finnmárkku. Mii galgá dáhpáhuvvat vai NRK Sámi Radio fuomáša ahte gávdno máilbmi olggobealde sin olgouvssa ja Finnmárkku fylkaráji? Dan dihte go NRK Sámi Radio lea oassi stáhtakanálas NRK, galggašedje sii geavahit liikká ollu resurssaid eará guovlluide mat eai ovttatládje leat fokusas. Mu oainnu mielde de ii váldde NRK Sámi Radio dan ovddasvástádusa ođasgaskkusteaddjin go maid berrešivččii. Fas lean ožžon dan áddejumi go geahčan Ođđasiid ahte eai gávdno servodatmiellagiddevaš doaimmat ja eará áššit main midjiide lea ođasárvu. NRK Sámi Radio heajos fokuseren bálkkašumi geigemii čájeha ahte fokusa Sámis lea normála. Ballen oanehaš ahte min guovlu galggai boahtit fokusii. Ná hástalan NRK Sámi Radio ráhkadit guhkes ja vuđolaš ášši sápmelaččaid birra Lulli-Tromssas ja Davvi-Nordlánddas!! Randulf H. Olsen ¶
–Mii leat leamaš erenoamáš dárkilat dainna ahte min ohcamuš galgá leat juste daid eavttuid siskkobealde maid SND bidjá, lohká son. ¶
Gaskavahku jo galggai Synnøve Persen Osloi čohkkát go 1979:s leai oaivegávpogis "ráfáihuhttimin" dáža olggobealde Norgga Stuorradikki. Son ja eará nealgudeaddjit dupmehalle sáhku máksit ja Synnøve leai vuosttaš gii oaččui máksin jearaldaga. Dán son lea biehttalan ja nu dáhttot giddagassii viđa beaivái. –In dieđusge vuolgge čohkkát. Ožžot boahtit viežžat fámuin jus oaivvildit ráŋggáštuvvot galggan, muitala Synnøve Persen Sámi Áigái. Sámi Áigi 39. nummir, golggotmánu 30. beaivvi 1981 ¶
Čállen bajábealde ahte kodatabellii eai čága go 256 mearkka. Muhto ođđaseamus prográmmat leat dál huksejuvvon Unicode (ISO-10646) vuođul, mas leat 16 bihtá kodat, mii addá saji 216 = 65536 merkii. Dasa lassin lea vejolaš viiddidit Unicode 32 bihttán, mii addá jahkemeahttun 232 = 4294967296 vejolaš mearkka. Go boahteáiggis buot prográmmat ráhkaduvvojit Unicode vuođul, šaddá ollu álkit čállit máŋga giela. Muhto ain mii dárbbašit prográmma mii gávdná luotta boalus maid mii deaddilit bustávii maid mii áigut čállit. Dakkár prográmma (tastaturdriver) dagaha ahte mii oažžut «š» go deaddilit «W» -boalu, ž go deaddilit «» jna. Muhto buot dihtorat ja prográmmat eai sáhte geavahit Unicode. Dálá prográmmat mat leat ráhkaduvvon Unicode vuođul gáibidit sihke ollu saji garraskearrus, jođánis proseassora ja stuora muittu (RAM). Windowsas leat dušše NT ja W2000 mat ollásit hálddašit Unicode ja eará operatiivavuogádagain nugo Macintosh ja Linuxis lea maiddái dušše ođđaseamus veršuvnnat mat hálddašit Unicode. ¶
SÁPMI: NRK Sámi Radio diehtogilvui "Dieđát go?" leat guhtta skuvlla dieđihan, muitala Radio Sápmi. Suoma bealde leat dieđihan Ohcejoga, Anára, Gáregasnjárgga ja Eanodaga skuvllat. Norgga bealde fas leat Ájluovtta skuvla Divttasvuonas ja Kárášjoga skuvla dieđihan gilvui. ¶
Wimme dáiddii ge dat stuorámus geasuheaddji Márkomeanuin. Ii ge leat nu ártet, go márkaniid duogábealde han leat nuorra lágideaddjit. Maiddái guldaleddjiid gaskkas ledje ollu nuorat. Nu lihkostuvai ge Wimme iežas geasuheaddji tekno-šuoŋain ja oaččui nuoraid dánsut musihkkii. Son gii lea leamaš moatti Wimme konsearttas, gal ii ožžon maidege ođđasiid. Baicca sáhttá lohkat ahte Wimme lea basttohuvvan iežas musihkain. Dat áidná mii duođaid lei buorre, lei okta dain su ođđa árbevirolaš luđiin maid juoiggai musihka haga. Ferte goitge deattuhit ahte ii lean heittot konsearta maid Wimme lágidii. Dat doalai roahkka dási. ¶
Deatnogátte Nuorat "álggahedje" Márkomeanuid konseartta árra eahkeda. Arvvesdálki lei veahá skurtnjagahttán olbmuid, ja heittot jiena ja instrumentálalaš váttisvuođaid geažil eai nagodan Deatnogátte Nuorat dakkaviđe rohttet konseartta albmaláhkái johtui. Muhto dat ii orron čuohcame guldaleddjiide, go sis han leat njeallje nanu čoddaga ja nuohtta gal vuolgá. Sihke Tore, Irene, Hartvig ja Ingvald šaddet eambbo sihkkarat lávddi nalde gearddis geardái. Dasa lassin ferte namuhit ahte Ingvald lea čeahppi cuvccastit ja boagustahtii bures guldaleddjiid. Dasa lassin lea sis buorre oktavuohta dálkeipmiliiguin, go nagodedje geasuhit fierttu ruovttoluotta. Ollusat ledje boahtán gullat Deatnogátte Nuoraid, eai ge sii gal beahtahallan. Dovdui bures ahte Deatnogátte Nuoraid duodji lea máŋggasii hui lahka váimmu. Olbmot háliidit gullat "the best of" šlágeriid, ja livčče áinnas jullon vel moadde eambbo dakkára go maid Deatnogátte Nuorat dán háve ráskejedje lávlut. ¶
–Állet čohkká bađa alde nuorat ja doaivvu ahte ádját sámediggis beroštit dis. –Lean dolkan vuordimis ipmašiid, danin ferte ođđa varra boahtit sáme politihkkii, beaškala nuorra Sámi politihkkár Čáhcesullos Sara Anne Sveen Smuk (19). ¶
Mannan vahku finai eanandoalloministtar Johan C. Løken almmolaččat rahpamin Guovdageainnu ođđa njuovahaga. Ođđasat ii dáidde gávdnot Norgga bealde otne. Govas lea eanandoalloministtar veahkeheamen Nils Isak Vik goddit bohcco. Sámi Áigi nummir 46, juovlamánu 18. beaivvi 1981 ¶
Go boađán Jovnna Jon`njavvái vuolábealde Jergola Kárášjogas oainnan hirbmat dola johkagáttis. Lean gullan ahte lea muhton gii boaldá bihka, ja dat ii leat dábálaš šat dán áiggi. Čuoika girddáša ja lea báhkka, Arne Graven ja bárdni Lemet Arne leaba olles leavttuin bivastatgálluin boaldimin bihka. Dolla lea issoras heaittis nu ahte oljufáhtat velá ahccágasttet, lea dehálaš dát dan bargui. Arne boaldá bihka 200 lihttar oljufáhtaid siste. –Lean mon gal veahá ođđaáigásaš, lohká Arne, ovddeš áiggi bolde olbmot bihka stuorra ruovderuittuid siste, ja velá dan ovdal bolde bihka bihkkahávddiin jekkiin, muitala son. ¶
Sámi Vuorká-Dávviriid geassečájáhusas sáhtát fitnat geahččame oasi Geir Tore dáidagiin. "34.1 km ja jurdagiin stuora flámška meaštárat" lea videofilbma mii čájehuvvo smávva TV:žis. Filmmas oainnát go lea biilla siste filbmejuvvon dan botta go biila vuodjá luoddaráigge Ivgobađas. Lea Geir Tore gii lea luoikkahan áhčis biilla go lea manname oappás galledit. –Dát video lea mu vuohki čatnat iežan duogáža dáiddahistorjái, čilge ieš. Ja dát lea ge su bargovuohki muitalit juoidá dáidagiin. Son čujuha seamma ollu dan historjái ja kultuvrii mii gávdno olggobealde daid stuora kulturásahusaid, go maid čujuha estehtalaš hápme- ja ivdnedigaštallamii. Su dáidda johtá buot gitta álbmotvieru ja ođđaáigásaš populearakultuvrra gaskkas. ¶
Hans Isaksen muitala ahte ovdalaš áiggi lávejedje gohčodit njuoskabahtan dakkára gii ii gotte luosa. Doaimmaheaddji gal smiehtai jávohaga ahte dát guolásteaddjit gal vissa eai dan nama ánssáš. Min Áigi beassá sin fárrui nuohttut. Ii leat áibbas čielggas gii lea bása. –Hánsa dat lea bása. Son han lea leamaš maiddái mearabivddus stuorra "tråla" alde básan, árvala Veiju. –In fal básan gal, biehttala Hánsa. ¶
Sámediggeáirasat ja eará politihkkárat sihke siskkobealde ja olggobealde NSR čuoččuhit čielgasit ahte sii livčče háliidan eará várrepresideantta go Ragnhild Nystad. ¶
–Lea dovddus ahte sus lea oalle mearredallan vuohki, lohká guovddáš olmmoš siskkobealde NSRas. ¶
Dasa lassin doalaha Riddu Riđđu ain álgoálbmotprofiila iežas konsearta- ja teáhterprgrámmas. Dán jagi váldoguossit ledje davvi álbmo nivhat Sahalin sullos Nuorta-Sibirjás. Nuoraidlávdi lei sajis čatname álgoálbmogiid ja suddadeame oktii sin hearvas kultuvrraid. Ja soaitá leat ge áigi jearrat gávdno go sadji dán profiila siskkobealde mii addá vejolašvuohta rievdadeapmái. Rievdadeami mii buvttašii juoidá ođđasa maid eat leat oaidnán juohke jagi. Go ulbmil han goit ferte leat ahte buot dát 2500 olbmo máhccet boahtte jagi maid, muhto dattege berre dát deaivvadeapmi leat olbmuide geat beroštit dan máŋggabealálašvuođas mii gávdno álgoálbmogatkultuvrras. Suohtas livččii jos Gáivuona sámi nuorat nagodivčče beaškalit stuorra artistanamaid boahtte jagi prográmmii. Artisttaid maid diehtit ahte dollet bajit dási. Dán jagi lei eahpitkeahttá Transjoik mii gájui dán jagi musihkalaš beali feastiválas. Ja dákkár dáhpáhusaid dárbbaša Riddu Riđđu iežas konseartaprográmmas. ¶
Stuorra beroštumiin lohken artihkkala maid John Henrik Eira lei čállán "Min Áiggis" nr. 32. Mun ieš lean beroštan Sámi kultuvrras ja erenoamážit sámegielas (- gielain ) juo oalle guhkes áiggi, máhtán veahá hállat ja čállit sihke davvi-, mátta- ja nuortalaš-sámegiela ja Ruošša bealde ohppen ge veahá gielddasámegiela nu ahte nagodan ge háleštit olbmuiguin doppe. Vaikko lean musihkkár ja hárjánan guldalit dárkilit mo ovd. giella hállojuvvo ferten liikká oaidnit ge iežan čalmmiiguin mo amas giella čállojuvvo oahpadettiin dan giela. Ná lean "oahpásmuvvan" bajásnamuhuvvon gielaiguin hui bures. Nu go John Henrik Eira ja vissa ollu eará sápmelaččat ge, lean mun ge smiehttan ollu dan birra manne sápmelaččain leat vihtta iešguđetlágán čállinvuogi. Jus rehkenastá gielddasámegiel čállinvuogi vel lassin, de leat joba guhtta mat dál leat anus. Ii go leat vejolaš ráhkadit oktasaš čállinvuogi mii heive buot sámegiel suopmaniidda seamma bures? Máttasámegiella ja julevsámegiella čállojuvvo dál seamma bustávaiguin go dáro- ja ruoŧagiella ja sierra bustávat leat "å" , "ø" (ö) ja "æ" (ä). Sierra jietnadagat nu go "š" , "č" , "ŋ" čállojuvvojit bustávva-oktiibijuiguin nu go "sj" , "tj" , "ng" jna. Davvi-, anáraš- ja erenoamážit nuortalaš-sámegiel čállinvuogis leat daidda dábálaš bustávaide lassin vel ollu sierra mearkkat, dan dihte go dain sámegiel suopmaniin leat maiddái ollu earálágan jietnadat ovd. "đ" , "ŧ" mat eai leat mátta-, eai ge julevsámegielas. Muhto daidda gávdnojit maiddái vejolašvuođat nu go John Henrik Eira evttoha, namalassii "dh" ja "th" . Liikká oainnán moadde váttisvuođa ráhkadit oktasasš čállinvuogi erenoamážit nuortalaš-sámegiela hárrái go nuortalašgielas fas leat moadde sierra jietnadaga mat eai leat nuppiin sámegiel suopmaniin ea. ea. dát čuovvovaččat: "õ" ( ~ "o" ja "ø" gaskkas ) ovd. "mõõnnâd" ( mannat ) "ǧ" ( ~ jienalaš "dj" , muhto ii leat davvisámegiel "ž" ! ) ovd. "vue`lǧǧed" ( vuolgit ) "g" ( ~ jienalaš "g" ja čoddaga duohken ) ovd. "vuâlgam" ( vuolggán ) "ǩ" ( ~ "tj" , muhto ii leat davvisámegiel "č" ! ) ovd. "ku`ǩǩen" ( guhkkin ) "ž" ( nu go ranskkalaš "je" , "journal" , ii leat davvisámegiel "ž" ) ovd. "žeevai" (boraspire) "z" ( nu go ruošša namma Zoja, ii leat davvisámegiel "z" ) ovd. "zääbbar" ( buođđu ) Gal lea vejolaš lonuhit dáid bustávaid ge eará bustávaiguin dahje -oktiibijuiguin, ferte gal geahččalit gávdnat. Nubbi váttisvuohta lea dássemolsašuddan mii lea buot sámegiel suopmaniin (dušše máttasámegielas ii leat ) ja nuortalaš-sámegiel dássemolsašuddan lea vel eambbo mohkkái go ovd. davvisámegiel, ovd.: "vue`lǧǧed" - "mon vuâlgam" - "son vuâlgg" - "sij vuä`lǧ`ǧe" - "mij vue`ljim" ( vuolgit - mun vuolggán - son vuolgá - sii vulget - mii vulggiimet ) Ieš mun in leat sápmelaš ja várra in galggaše iežan seaguhit sámiid áššiide muhto liikká háliidivččen čállit iežan oaivila dasa: Dieđusge soaitá leat veahá ártet ahte leat nu ollu iešguđetlágán sámegiel čállinvuogit muhto mu mielas lea buorre nu go dál lea. Manne? Danne go mátta-, davvi- ja nuortalaš-sámegiela gaskkas leat dan mađe stuorra erohusat ( eambbo go "dábálaš suopmaniid" gaskkas nu go ovd. Guovdageainnu ja Kárášjoga suopmana gaskkas ) ahte livččii han oalle váttis ráhkadit čállinvuogi mii heive seamma bures buot sámegiel suopmaniidda dahje -gielaide. Mu mielas heive dáláš máttasámegiel čállinvuohki máttasámegillii hui bures ja seammaládje heive davvisámegiel čállinvuohki davvisámegillii jna. , ii galggaše ráhkadit fas ođđa čállinvuogi maŋŋil go ollu bargu vissa lei leamaš ráhkadit buot dáláš čállinvugiid mat várra leat ge čájehan iežas bures dán rádjai. Muhto dat lea dušše mu iežan oaivil. Loahpas doaivvun ahte in leat seaguhan din sámiid áššiide menddo ollu, jos lean, de bivddán ándagassii! Muhto din čáppa sámegiella mearkkašage munnje hui ollu ja dan dihte smiehtange ollu dan birra. Háliidivččen sávvat buot sápmelaččaide ollu lihku! ¶
Sandvik lea maiddái SVL Norgga bealde spábbačiekčanlávdegotti jođiheaddji, ja geassáda das maid. ¶
Nuorta-Finnmárkku oktasašorohat lea dáhtton Finnmárkku Fylkamánni bissehit ealgabivddu čakčaorohagain maŋŋá go dan guhkidedje. –Dat lea okta bealli manne leat veardideame bissehit bivddu. Gielddain ferte maid gulahallat. Das lea hui guovddážis gažaldat ahte galgá go ealgabivdu bissehuvvot dan guovllus mii lea davabealde riikageainnu, lohká fuođđokonsuleanta Knut Morten Vangen. Oktasašorohat 17/18 leage dáhtton bissehit bivddu čakčaorohagain, muhto ii dan guovllus mii lea lulabealde Kárášjoga čoahkkebáikki ja gos leat dálveorohagat. Ikte ii lean vel čielgan máid Fylkamánni Birasgáhttenossodat dahká ealgabivdduin Kárášjoga gielddas. ¶
–Lea luksusváttisvuohta dadjat Olggut Tromssa Boazosámiid Searvvi ohcamii juo! . Go leat uhcán miellahtut Norgga Boazosápmelaččaid Riikasearvvis, de dat njeaidá organisašuvnna luohttevašvuođa olggobealde ealáhusa, beaškalii Kárášjoga Johttisápmelaččaid Riikasearvvi sáttatolmmoš Alf Johansen. Ledje ge viđas Kárášjoga searvvis geat dorjo ohcama. Mearkkašan veara lea ahte dan dagaiga sihke ovddeš jođiheaddji Nils Anders Eira ja dálá jođiheaddji Per John Anti. ¶
Dá lea doavttir Karoline Mathisen šalddi alde čohkohaddamin dan bottá go heasta juhkq čázi. Son lea jođus heasttain Stihppánávžžis 1930:s, Kárášjoga gielddas. Gova lea govven báhpaeamit Margarethe Wiig. Ollus eambbo eat dieđe dán gova birra. ¶
Nuortariikkalaš ja ungaralaš báhtareaddjit geat bohte Ruoššas, árvideames Sibiras. Sii bohte Suoma bokte Kárášjohkii 1918 geasi. Ovddabealde velohallaba Grossman ja Grüwald. Báhtareaddjit orro Luhkar Jovnna/John Isaksen ávdin dálus, go ieža ledje geassesajis. Duogábealde oidno girku , doaktárgárdin ja Lindi návet. Govvejeaddji lea Halvdan Klouman ja gova lea Kárášjoga Historjásearvi luoikan Min Áigái. ¶
Otná Min Áiggis sáhtát lohkat eanet roasu birra mii leat ilbman Norgga stuorimus sámepolitihkalaš organisašuvnnas. Máŋga guovddášnjunnoža ja sámediggeáirasa duođaštit dál ahte sis leat siskkáldas váttisvuođat stivrras. Lea maiddái leamaš hupmu movt sáhttá hilgut Jánoža jođiheaddjiin. Dát čájeha ahte NSR siskkáldas eallin ii leat leamaš nu buorre go leat viggan muitalit midjiide geat leat olgobealde organisašuvnna. Stivrras lea siskkáldas riidu, heajos kemiija, ja olbmot geat eai máhte bargat ovttas. Dat lea dál duođaštuvvon oalle vuđolaččat. Juohke politihkalaš organisašuvnnas lea muhtomin veaháš stuibmi ja garra digáštallan. Dát iešálddis lea buorre ja dearvvašlaš. Dáinna lágiin ovdána organisašuvdna ja politihkka. Muhto dat mii leat leamaš oalle ártet, lea dat ášši ahte njunnožat leat almmolaččat viggan čuoččuhit ahte sis eai leat makkárge riiddut. Dál diehtit ahte lea nuppeládje. Golmma vahkku geahčen lea riikkačoahkin NSR:s. Dasa ii leat guhkes áigi. Dat oanehis áigi geavahuvvo posišunerenbargui. Klemet Erland Hætta háliida jođiheaddjin. Jánoš lea suhttan dan dihte, ja čuoččuha ahte dát ii leat sámi vierru. Go son ieš lea cealkán ahte son joatká, de eai berre earát seaguhit dasa, oaivvilda Jánoš. Dieđusge ii leat áibbas duohta ahte Sámis ii berre gávdnot gilvaleapmi. Ja go son seammás áitá geassádit Deanu sámedikkelisttus, de orru leame dát oalle mánnálaš dahku. Son lea máŋgii almmolaččat čuoččuhan áššiid mat eai leat goassege meannuduvvon riikkastivrras. Ja dát lea váldovuohki movt bohciidahttit siskkáldas riiddu. Jánoš lea dán rádjái leamaš aktiivvalaš politihkkár. Son lea álo čielgasit čuoččuhan maid son oaivvilda. Dát lea hui buorre ja dehálaš. Son lea čájehan nanu sámi identitehta, vaikko máŋgii lea vuostebiekkas čužžon. Ollugat lea ovttaoaivilis su politihkain, muhto suhttet su vugiide. Dát sáhttá šaddat su loahppa. Oažžu go Klemet Erland Hætta nu ollu doarjaga ahte sáhttá áitit Jánoža riikkačoahkkimis? Dát lea dieđusge rabas gažaldat. Ollugat geaiguin mii leat hupman, doarjjuše Klemet Erlanda, muhto seammás lea sii maiddái nanu lojalitehta Jánožii. Ii vel Ole Heandarat Magga ge duostta almmolaččat doarjut Hætta. Lea aŋkke jáhkehahtti ahte Klemet Erland loahpalohpas oažžu doarjaga Guovdageainnus, Mázes, eanas riddoguovlluin ja vel muhtun lulit guovlluin. Jus dat dáhpáhuvvá, de šaddá rehketbihta čielggas. Mortená Márehá Nils Martin ¶
M10.JPG Roger Ludvigsen Guovdageainnus eret ja Mari Boine Kárášjogas eret, vuoiŋŋasteaba olggobealde Oslo duopmogirku muhtin minuhtaid maŋŋá go sudno loaiddástus lei nohkan. ¶
Govas čuččodeaba Anne Kirsten Isaksen ja su oambealli Elen Josefsdatter Strømeng, Kárášjogas. Anna Næss lea govven, muhto eat dieđe goas lea váldon. Orru goit govvejuvvon ovdal nuppi máilmmisoađi, go oaidnit sudno duogábealde dimbbarviesu mii lei dábálaš Kárášjogas ovdal go duiskkalaččat boaldigohte. Gova lea Kárášjoga historjásearvi luoikan Min Áigái. ¶
Gánniha go suomabealde fitnat gávppašeamen? ¶
Dát jearaldat lei maiddái 20 jagi áigi. Otná hadde-erohusaid dihte lea jearaldat seamma áigeguovdil otne go dalle. Sámi Áigi čálii: Gávppit Norgga bealde eai illut go lohket aviissain man olu miljovnnaid dolvot dážas jahkásaččat gávppiide nuppebeallái rájá Supmii. Otne rehkenastet dušše Finnmárkkus dán supmi leat birrasii 50 miljovnna kruvnnu jahkái, Romssa fylkkas moedde čuohte miljon. Nu leamaš ge gávppiin dážas, vaikko vel moaddelot miilla eret rájás, lea leamaš áigumuš geahččalit jorgalit rádjágávppašeami nu ahte eai manašii buot diet miljovnnat Supmii. Muhto go hattit dážas dušše gorgŋot Suoma ektui, de ii leat leamaš álki rávnnji jorgalit. Ássit rájá lahka doivot sii buoret gávppi dahket Suomas, nu sii duháhiid mielde leat suomabeali rádjágávppiin. Sámi Áigi nummir 44, juovlamánu 4. beaivvi 1981 ¶
Váldonjuolggadus gilvvus lea ahte leat vuoggabivdi ja leat oastán guolástankoartta Deanu čáhcádahkii. Fertet doalvut luosa dohkkehvvon vihkkenbáikái gos luossa mihtiduvvo, vihkkejuvvo ja govviduvvo. Leat 11 vihkkenbáikki mat leat iešguđet báikkiin; Norgga bealde leat Deanu šaldis gitta Jergol rádjai, Suoma bealde fas Vuollegeavŋás Gáregasnjárgii. Eanet dieđuid luossagilvvuin oainnát sierra siiddus otná aviissas ¶
Áibbas loahpageahčen mátkki galledeaba sámi sisafárrejeaddjiid maŋisboahttiid geat ásset Duluth smávva báikkis stuoá Michigan ábi bálddas. -Šaddá somá oaidnit mii doppe lea. Dieđán doppe lea Lestadiánalaš searvegoddi. Borgemánus go Sámi beaivválaš TV-ođđasat álget NRK 1žis, beassat oaidnit bohtosiid sudno mátkkis nuppe bealde máilmmi. ¶
Joga alde ja duohkenge albmi lea vel muhtun áiggi šearrat ja jalahas, muhto ija mielde dat ránoda vehážiid, dassáigo váriid duohkai ain duollet dálle jávki beaivi badjánišgoahtá ja liggegoahtá fas. Muorat njahket ija čuovggas davásguvlui ja čužžot jaska ja ráfálaččat nu gitta iđit rádjai. ¶
Eahkedis čohkkájin áigebotta suvddár Soldatkina ráhkadan ritta alde ja vurden ahte Ulla boađášii olggos ja dadjalivččii doaivvu mielde soames sáni. Muhto eahket vásii ja vásii, iige son dihtton. Geahčastin moddii su lása guvlui ja oainnestin čuvges vuovttaid ja oránša busira: son rasildii doppe juoidá. ¶
Maŋŋelis njidjen gulul johkagáddái ja guldalin mo biillat vudje geaidnoráigge njealjelot mehtera duohken: dat šuvihedje ain meattá ja jietna jávkkai fargga. In dovdan báljo ollege joga bealde bosodeaddji jiela, vaikko dat sáhtii lean galmmasge: in lihkadan, muhto čohkkájin divdna ovtta sajis livttisin gollan duolba geađggi alde ja gehččen čáhcái ja nuppe gáddái, gos eai lean dákko buohta visttit eaige oppa giettitge, dušše boares ja divššokeahtes vuovdi. ¶
Gullen mo uksa leahkkasii ja su lávkkiid: dat njidje ráhpaid bodnái. Jorggihin dohko guvlui ja oidnen su. Sus lei badjelis oránšaivnnat soajáhis busir ja vilges buvssat; son válddii vistenurkkis sihkkeliiddis ja duolbmalii gili guovddáža guvlui. Vaikko son fertii leat sihkkarit oaidnán ahte čohkkájin eahketbotta ritta alde ja dál gáttis, de vulggii šiljus iige dahkan ii oaidninge. Livččii lean nu hávski, jos son livččii juoba seavestan ja čurven juoidá. Muhto dihten ahte ledjen iešge jierásmuvvan ja seamma váttis fáhtet go son. ¶
Mu váivvidii jallas jurdda ahte maid jos son livččiige siste, veallášii soffá alde juolggit ja áinnas juolgemáddagat duoid vilges buvssaid siste, čalmmit goavkut guldaleamen musihka, mii golggašii olggos radios. Muhto uvssa duohken ii gullostan ii mihkkige. ¶
Njoamádin iežan latnjii, rahpen radio ja njaŋgájin seaŋggas gitta guovttenuppelot rádjai. Dasto válden bearpma siste báberárkkaid, maidda ledjen čálašan suvddár Soldatkina birra - lohken buot gávcci árkka (muhtumiid máŋgiige) ja divvon daid sajiid, gokko ledjen čujuhan Soldatkina bajiloidnui. Ledjen govvidan su oanehis ja váŋkás almmájin, muhto iihan dat nie heiven. Ja manin oppalohkái ledjen čállán nie, vaikko dihten ahte son lei áibbas nuppelágan oaidnit. Čállen áššiid nugo dat ledje duođaid leamaš Soldatkina ektui. Buot maid muiten sus lei ahte son lei guhkeslágan, seakka ja vehá guvrragan almmái, gean lađđasat lávejedje boarásmanbeaivái ain bohtanit, ammal danin go sus lei lađasleasmi. Čállen su birra diibmobeale, oktiibuot ovtta árkka: mu lei váttis vuodjut čállimii aiddo dál, vaikko dálki leige buorre ja visti jaskat. Dasto gullogohte ráhpaid alde lávkkit - Ulla lei máhccamin. Son čuoččastii feaskáris, nuolai várra stevveliid, dahje sáhtii orustan guldalit čállinmašiinna jiena mu lanjas. ¶
Heiten čállimis ja geahčadin lássaráigge šovkes albmái. Ii dihtton ii oktage balva. Bajidin suolggaid gieđaid čállinmašiinna boaluid alde ja gessen báhpára mašiinnas nu, ahte ii gullostan uhcimusge jietna, ja seamma jaska nahkehin dan bearpma sisa. ¶
Go geassi jorggihii čavčča guvlui, de su luhtte jorragođii juohke eahket muhtun rogganmašiidnavuoddji doppe dan geaidnobargoeatnamis. Son lei oanehis, váŋkás almmái, várra juo badjel njealjelotjahkásaš. Álggos almmái bođii dállui hui váraid ja vehá váivašuvvange das, ahte olbmot dihte su johtit nissona luhtte. Son ii lean dakkár almmái, guhte boahtá deaivvadeapmái muođuid alde sánit: De geahččet buohkat ... dát bojá váldá ja oažžu! Son orui leamen ovdal juo hillján ja jaskat. Ja jávoheapme son gal leige. Dan golmma vahku áiggi, maid son servvoštalai Ullain, soai eaba goittot Ulla lanjas olus háleštan. Soai divttiiga radio báffat ja hálešteigga vuollegis jienain dan vehá maid hálešteigga, muhto bohten goittot diehtit ahte almmái ii lean dáppeolmmoš, muhto lei eret gos nu Helssega lahkosiin. Dan sáhtii gullat juo su dajahusain. Son hálai eanaš iežas bargui ja ruovttuguvlui guoskevaš áššiin - dáppe son orui funet loaktimin, dasgo olbmot ledje galbmasat ja juvddut: son illá lei beassan ságaide iežas bargoskihpáriiguinge. Ja Ulla hálai, jos vejolaš, ainge uhcit. Dalle vuosttas gerddiid almmái iđistii ain guđa sulaid ja vulggii ovdalgo lei oktanuppelohkái. Ammal háliidii mannat árrat nohkkat. Soai doamiheigga seŋgii dan seammás, go almmái lei boahtán, ja vuosttas anašeapmi bisttii dábálaččat dušše moadde minuhta. Dasto soai vealláiga seaŋggas jienajávohaga, sáhtiiga goittot buorranaddan, muhto eaba jienádan sánige. ¶
Sipirjá duolbái dego guhkes láhtterátnu binnánaš mohkohalli joga gáttis: dan ássanvisttit, mat ledje oktiibuot máŋgalogi, ledje vuollegaččat ja romit, muhto gili guovddážis lei čáppa stállešaldi, mii lei huksejuvvon joga vuohppi rastá. Dan mielde johte duiskalaččaid biillat lástaneaset kranáhttasuhppejeaddjit ja kanovnnat, buollánviidni ja givvirat. Go duiskalaččat ain orustedje Sipirjái, de oste bierggu, lonuhedje ruđain dahje buollánviinniin olles gusaid ja spiinniid ja málestedje stuorra sajušdola alde gili ravddas. Doppe gullui eahketbottaid geasanasa dahje njálbmefidjola čuojaheapmi ja juhkan olbmuid rállehallan, mii čuoččáldahtii nissoniin ja mánáin balu, muhto maiddái buolli hálo oahpásmuvvat vehá buorebut dieidda vierrásiidda. Ruusumaa-Altti, gean nubbi juolgi lei juolgeruohttasa ráje rastá, skierpmui beaivválaččat dáluid mielde gieđavuolsoppiid veagas ja guosadii ja bávččagahtii iežas - son jugai juohke beaivve čakčabotta buori duiskalaš konjáhka ja lávllui ijaid, go earát ledje oađđimin. ¶
Soalddáhat lávkejedje eret biillain, vanahalle ja njulggohalle lahtuideaset ja boagustedje Liissái, guhte ii ujostallan ja bođii roahkka áibbas sin lusa ja moddjái gieibmasattai: Liissá seavašii sidjiide, viegai vehá dobbelažžii geainnus ja go juvssahalai soalddáhii, de deaškái juo bovnna alde gieđat leabbut ja juolggit háhccut nu ahte ii sihkkarit báhcán eahpečielggasin mas lei jearaldat. Ii lean eará go boahtit ja váldit. ¶
Go firtii eahkedis, de Oktonas Hilma morihii visožisttis ja šloađai gulul láhtti rastá skáhpe lusa. Son njorrestii káffegohppii buot dan kamferbihtá, mii lei vel báhcán boahtalvuđđui, nu ahte gohpa vuođđu jávkkai, čohkánii sukkástullosis, jugistii ain goaikkanasa hávil ja guldalii amas jaskatvuođa. Son lei veallán oppa beaivvi seaŋggas ja snahppon gaskkohagaid ja ain lohkan gahččan soalddáhiid namaid boares aviissas, mii lei goas nu gártan stohpui: das ii lean oktage oahpes namma. Vaikko lei nahkáriid siste, de lei oppa áigge diehtán ahte arvvii. Muhto go firtii, de son mášohuvai: dál gánnáhii čuožžilit bajás. Son ii cahkkehan čuovgga, muhto čohkkái beallesevdnjes lanjas stuorra liidni hárduid alde ja oaivvi birra giesastuvvon - ii lean čoaskkis, muhto son vabaidii: boaresvuođa doaŋgudan suorpmat doarggistedje, go ain bajidii gohpa baksamiidda. ¶
Lampila ádjánii Hilma visožis guhká: son dárkkistii boarana gárvvuid ja jearai ahte leigo dás dakkár maid háliidii áinnas fárrui, go boahtá vuolgga. Ja jearralii vel ovdalgo vulggii: Leago Hilma dan mađe searaid alde ahte ieš sáhttá vázzit? Meinnán ahte gal mii viežžat ja veahkehat jos lea dárbu, muhto buoret lea gal jos ieš ceavzá. Meinnán ... ¶
Ruusumaa-Altti čohkkái boardaga alde ja ruvvii iežas juolggi, man lei bávččagahttán, go doalvvui Hilma seaŋgga láhtui. ¶
Šibihiid bukte logiid kilomehteriid duohken johkagáddái ovddeš Ruoŧa tuollu lahka, guođohedje njeallje beaivvi buorre guohtuma alde ja gehčče fuolalaččat dassáigo daid sirdin ruoŧŧelaš návehiidda miehtá Davvi-Ruoŧa lei ordnašuvvan. Áhčči-Matti Laaksonen ja Ruusumaa-Altti guođoheigga šibihiid ijatbeaivái ja bažiigage nissoniidda veahkkin cáicaseamos gusaid, mat ledje juogo fievrrideami dihte hirasman dahje ledje muđui luonddusteaset vearrái. Soai dolastalaiga johkagáttis. Ruusumaa-Altti čohkkái idjabottaid dollagáttis, go ii sáhttán oađđit bávččas juolgenaltta dihte. Son čohkkái juolgelahkki máhccut bađa vuolde, ullosuohkku gieđas ja lávllui huiggirdii lahkosiin johtaleaddji nissoniidda: addet dal! addet ... Maŋŋá son logai fáhten johkagáttis tuolloviskála viđalotjahkásaš leaskka ja hoigadan oppa juolgelahki dán háhccegaskii. Ja áhčči-Matti sáhttá duođaštit juohkeáidna sáni, son dajai. ¶
Vel ovdalaš lei hui eahpečielggas gosa biergasat galge - dál dat orro leamen dorvvus. Fákta, gean bargun lei bearráigeahččat áittiid dainna čalmmiin, oađestuttai muhto lei almmatge gozuid alde dego soalddát galggaige. Son imaštalai dálá dili: ráji alde lei álo ellojuvvon ráfis, nu guhká go muittii ja son lei johtán Suoma bealde dánssain ja hárjánan gulahallat olbmuiguin - dál suopmelaččat ledje vuolgimin eret, boahtimin sin beallai! Mo dan galggai áddet? Son čohkkái beahcemáddagis givvir čippiid gaskkas ja vuorddašii iđida ja dan ahte šearádahtášii, vai beassá fitnat geahččamin suomanieiddaid go dát bohtet ráji rastá; dan maŋŋá son lei jurddašan mannat Holminga stohpui nohkkat. ¶
Dasto álggii mátki máttásguvlui - dátge geaidnu manai johkagátti dego dat geaidnu, mii manná Sipirjá čađa. Biilla lávddi alde sáhtii oaidnit hilgojuvvon gili, mii leabbái jaska johkagáttis: vuollegis dálut, soames muorra duokkot dákko ja bealddut, main ledje láddjen bivggi ja suoinni, ja láđut, mat guoggájedje gáhtuideaset vuolde ránisin ja lihkoheapmen. ¶
Sipirjálaččat ledje váiban, go viimmat buvttehedje árraiđit Bomokkslándii; sii váccašedje njunušgoddevistti šiljus, juolggit ledje čerggiidan ja sii háleštedje eahpesihkkarit ja vehá balusge das ahte mo dáppe vierroriikkas galggai dál máhttit ealligoahtit. Kaseardnavistti gáhtu ala ceggejuvvon stákkus heaŋgái Ruoŧa leavga: alit vuođu alde čuvgesfiskes ruossa. Juohke sajis vuhttui čalbmáičuohcci amasvuohta. Krooka-Riika čuskii kaseardnavistti seaidnegurrii, dalán go lei lávken eret biillas. Son giesastii čuvlla sallii ja čurtii cissat, muhto de fuobmái ruoŧŧelaš soalddáha gávkamin njuolgga su bahtii. Son dárpmehuvai ja luoitilii fas čuvlla eatnamii ja máhcai earáid lusa seamma čárdnan go ovdalaš. Sii ledje čohkkán idjabotta guorbmebiillaid lávddiid alde nubbi nuppis gitta, bivttasgiesaldagat ja seahkat oaivvuložin dahje bađa vuolde. Biillat ledje ovdánan gulul stánžegeainnu mielde ja jeakki garvvedettiin sii ledje ferten guktii lávket eret biillain ja hoigat veahkkin dain vearrámus sajiin. ¶
Go buot giesaldagat ja gurppit ledje váldojuvvon eret golmma biilla lávddi alde ja čohkkejuvvon ovtta látnii, de njunušgoddevisttis bođii guhkes ruoidna offiseara, guhte doalai gieđaid buksasávnnjiid alde oaivi gárvvisin gopmirdanláhkai ja sávai sipirjálaččaid buresboahtin mottiin sániin. Veaddjet bures! son dajai suomagillii. ¶
Soalddáhat oahpistedje sin ieš kaseardnaguovllu ravdii ceggejuvvon baráhkaid lusa. Golmma baráhkkii bidje ássat oktiibuot guhttalogiovcci olbmo: golbma almmáiolbmo, golbmalogigávcci nissona ja guoktelogigávcci máná, geat ledje buohkat vuollel guovttelotjahkásaččat. Njealját baráhkas lei gievkkan ja boradansadji. Go juohkehažžii lei čájehuvvon dat baráhkka, gos galggai dás duohko ássat, ja ásaiduhttima njunušin doaibman oanehis siviilaalmmái lei dulkka bokte čilgen, mo soalddátguovllus galggai láhttet, de sin dolvo baráhkkaráiddu maŋimuš baráhkkii boradit. Lossa mátkki alde viesihan nissonat šloahtaledje gulul giehtalagaid, sin čalmmit čužžo váiban ámadajus: nu amas ja ártet dát buot orui sin mielas. Baráhkat, main dušše ovtta ledje geargan sihkastit fiskes málain, orro leamen buhttásat. Ja daid beđot, mat ledje nu justa buohtalagaid dasttán vuovderavddas, ledje nu apmasat oaidnit. Baráhkaid lásain ledje dievva gárpmat ja lássaruvttot ledje uhcit, muhto juohke sajis sáhtii čielgasit vuohttit ahte sii eai lean dál dahkamušas čabu dábálaš áššiin - dát lei bihttá stuorra Ruoŧas, mii lei rikkis ja ustitlaš riika. Muhto uhcimus mánát biehttaledje borramis njárbes lastarievdnesuohkada, maid guokte alitgávttat nuorra nissona goaivvuiga sidjiide, eaige ádden suohkadii čihkkojuvvon árkkálmastinvuođa. ¶
Dohko báhce máŋggalágan jáffut, son dajai nu ahte buohkat gulle. Mis ledje bivgejáffut, oassi vel ovddetjagáš jáffut, ledje nisojáffut, mat ledje Ruoŧa bealde vižžojuvvon, ledje roavajáffut máŋga seahka. Ja dál galggašii dákkár čáhcemáli gazzat ... ¶
Nissonat, geat njahkkájedje árgget iežaset dallearkkaid bajábealde ja borre gulul ja dahkaludde iežaset hárjánan boradit ná ollu olbmuid siste, njulgejedje iežaset ja gehčče buohkat Alinai. Buohkat ledje áigebotta jaska ja basttiid skállage váiddui. Viimmat suvddár Soldatkin rágeštii čoddaga ja geasihii: ¶
Bomokkslánda lei oaivvilduvvon sidjiide dušše gaskaboddosaš orrunsadjin, dassáigo soahti nogašii: ja jos nu geavašii ahte soađi nohkan sirdašuvašii dovdameahttun boahtteáigái (nugo dasto geavaige), de sin sirddášedje fásta visttiide gosa nu eará sadjái, máttás, gos miššonearagirkuid lágidedje bárisin davvin boahtti báhtareaddjiid várás. Muhto vahkut vásse johtilit ja sii orro ainge Bomokkslándda baráhkain, maidda dál ledje lasihuvvon gaskaseainnitge, vai goittot buot stuorámus mánnábearrašiin livčče lean sierra sadji. Ovttasge sis eai lean šat dat seamma biktasat mat ledje dalle Sipirjás boađedettiin. Measta juohke beaivve, go biila buvttii sidjiide biepmu, de dan lávddi alde ledje maiddái stuorra bivttaskássat: birrasiid olbmuin čoggojuvvon dahje togaid mielde máddelis boahtán bivttasgálvu oaččui sin jáhkkit ahte oppa Ruoŧa ustitlaš álbmot lei jorgalan sidjiide láđis muođuidis ja geahččalii leat ná buoremus lági mielde sidjiide veahkkin. Kássaid siste ledje sihke mánáide ja ollesolbmuide muttágis biktasat, muhtumat áibbas ođđasatge - gávttit, jáhkat, čuvllat, buvssat, suohkut ja áinnas gápmagat, maidda lei garra dárbu, go dálvige lahkonii beaivvis beaivái. ¶
Easkka go son lei boradan ja oađđán njálgát dego gieibmemátkkiin máhccan ciiku, de duhtadišgođii nissoniid sáhkagoikku ja muitalii viimmat buot maid lei mátkki alde oaidnán. ¶
Soldatkin dárpmehuvai ja vázzilii olgoráigge ja čuoččui šiljus jienajávohaga. Kaseardnavistti gáhtu alde Ruoŧa leavga libardii garra biekkas, lei čoaskkis ja juohke sajis vuhttui ahte fargga vuot dálvvašii. Son čohkkedii kássa ala, mii lei baráhka olggobealde, ja iskkadii suorpmain bealljenaltta ja muđaldii njálmmi siste: juohan lei tiger! ¶
Sii ledje čohkkán moanaid beivviid togas, mii gulul njoamui davásguvlui ja ledje vuordán ja heađástuddan: makkárson doppe dál lea? ja vuoras Laitamaa-Petteri, guhte lei viehka bealjeheapme, jearai várrugasat suvddár Soldatkinis: Leagoson dat duohta ahte doppe lea boldojuvvon dat johkage! Duohta lea, dajai Soldatkin ja reškkii maŋŋá njálgát Petteri dovkodaga dihte. Ja go mátkki maŋimuš oassi lei viimmat meattá ja ovddabealde leahkkasii johka, man duohken fastájedje vistebázahusat ja boldojuvvon suovvabohcit, de čirrui Keskitaipale-Aili. Gili guovdu ovdal leamaš ossodatgávppis eai lean báhcán go gunat ja buollán bázahusat: doppe ledje buollán sihkkelat ja duiskalaččaid bieđganan biila, diilamoalut ja giehpabielkkat, main dola lei jáddadan arvi. Dušše Keskitaipale barta lei báhcán goadnát mielleravdii. Daningoson Aili čierui? ¶
Čavčča mielde ovddeš Sipirjá gili sadjái ceagganedje vuollegis barttat, maidda ledje ferten háhkat ávdnasiid mátta-Suomas, mii maiddái lei soađi maŋŋá geafes ja vártnuhis guovlu. Vuosttas visoš gárvvásmuvai soađis máhccan Väkkäraš-Heikii, nubbi Ruusumaa-Onnii; ja go skábmamánus muhtii vuosttas muohttaga, de dat gahčai logi gáhtu ala. Dat geat eai ieža sáhttán hukset alcceseaset, ásse badjel dálvvi golmma baráhkas, mat ledje huksejuvvon johkagáddái. Guđege baráhkas lei liggenrusttegin jorba kamiidna ja dan bálddas čuoččui ruovdejulggiid veagas uvdna, man alde nissonat vurrolagaid málestedje bearrašiiddáseaset. Uhcimus mánáid atne miehtá dálvvi assás biktasiid ja ruoŧŧelaš dorkkaid siste, muhto vehá boarráseappot šadde orrut olgun eanaš oasi jándoris, dasgo gáržžes baráhkain ii lean sadji buohkaide. ¶
Son dovddai fáhkkestaga iežas nu boarisin - orui dego su stuorra gorut livččii šloanccehan čoahkkái ja massán buot áddejumi das mii su birra dáhpáhuvai: restoráŋŋa eará bevddiin čohkkájedje albmát, sihke ovddabealde ja sealgge duohken - olbmuid hálešteapmi lei dievva restoráŋŋasále, gosa báittii cuoŋománu beaivváš. Diet beaivváš dat váibadii ... nu dat lei. Sus livččii lean nu miella nohkkat, son ii šat beroštan olbmuid ságain ja áidna sávaldahkan sus lei beassat oađđit doarvái. Váibbihan mielas jorai givssálaš jurdda das, man duššálaččat buot jagit ledje leamaš, dasgo boaresvuohta lei dál goittotge duohtaášši. Leigo mihkkige gárvvásmuvvan dán máilmmis, dahje juoba dán gilis? Son lei juo vuoras almmái. Son muitái fáhkkestaga iežas guđalotjagiávvudeami, mii lei dollojuvvon muhtun mánotbadji das ovdal; dat lei orron nu allaáiggálaš ja stuoris - su birra miehtá mánát ja mánáidmánát ja Eila, guhte nákcii bissut ráfálažžan eahket- ja idjabotta, vaikko su nearvvaide diekkár ávvudeapmi ii dahkan buori. Ávvudeapmi lei orron nu muttát ja vuogas - dego oaivvilduvvon su várás. Son lihkastahtii gieđastis viskilása nu ahte jiekŋa šuoŋihii lása vuostá ja smáhkestii jugástaga. Restoráŋŋa meattá jurre dađistaga biillat. Sus lei badjelis ruškes mohkkajáhkka, dat seammá mii sus lei leamaš juo gávcci jagi - dat orui dál nu báhkas badjelis ahte son vikkai bivastuvvat; son ii jurddašan man liekkas dál lei, leihan son álo ovdalge atnán gávtti badjelis siste, ja gummestevvelat hávdo julggiid! Son állestii vuot lása ja láhttestii juoidá vivainis, guhte čohkkái dan seamma beavddis. ¶
Son sirddašii gieđaidis beavddi alde duohkut deike. ¶
Dárjjodeaddji vurddii uksanjálmmis rehket uhca reahtaža alde ja buvttii dan, go son lei čohkkedan. Son válddii burssa lupmas, muhto vivva bárddašii oaivvi ja geahčastii sutnje. Gal dat mun mávssestan, dajai vivva ja válddii lupmas ruđa ja geigii dan dárjjojeaddjái. Vel ovttat seammaláganat! ¶
Son jugadii viski ja mieiggai oppa stuorra gorudis deattuin stuolu mieiggastaga vuostá ja jurddašii dilsset, mo eallin lei vássán johtilit meattá ja guođđán su dego bođuid ja su stuorra anolaš goruda guttaheapmen. Ja seammás son muitái maiddái ovddeš soahteskihpáriid ja čurvii mielastis: Tarvainen! Tarvasbánne! Gos leat dál! Beaivesuotnjarat deive njuolgga viva muođuide. Báitá njuolgga čalmmiide, dajai vivva. Dál de sáhtášii vaikko oakkastit Lintiäčča jieŋa alde ... Ja vivvage orui leamen váiban ja lusttuheapme, vaikko geahččaliige láhttet dego movttegis nuorra albmát. ¶
Son lei vitmat ja árjjalaš, lei vázzán álbmotskuvlla, ná ii lean son ieš, ja soalddátárvvu dáfus Ruusumaa lei seršánta, ná ii lean son ieš, son lei dušše dábálaš soalddát. Seršántta árvu čanai. Soahtešiljus gárgideapmi ii heiven seršántii iige juo dábálaš soalddáhiige. (Ná son, Mäkiniska, guđalotjahkásaš almmái, dál jurddašii váiban vuoigŋašiiguin, njahkut restoráŋŋabeavddi vilges liinni bajábealde. Son smáhkii viski ja heailalahtii lása nu ahte jiekŋa šuoŋihii ja smiehtai nu ahte oaivvis ja gorudis dovdui) Ruusumaa - seršánta! Muhto dat ii goittot mearkkašan dan, ahte iigo Ruusumaas maŋŋelis livčče šaddan jurdaga buot áŋgireamos guottiheaddji. Ja loahpa loahpas, son jurddašii, Ruusumaas gávdnui dakkáraš almmáivuohta mii ii leat gallásis. Dál son dan áddii, go lei juo ná boaris. Ovdal lei dušše vihkon ja dovdan sivustis. Ruusumaa lei leamaš mealgat su bajábealde ... Son bajidasttii lása ja jurdilii: Ruusumaa gudnin! Vuoiŋŋat ráfis! ¶
Vuovdi lei doppe dego čoahkkáisnorranan. Ojalačča albmát ledje bieđgguid geađgečoru duohken viiddis jeakki ravddas. Vuovdi lei guhkes sajádatsoađi áigge oaidnán čiegus dolastallamiid ja gullan ákšojulkasiid. Dan muorat ledje kranáhttasuhppejeaddjiid ja kanovnnaid dola siste massán gierragiiddiset, ja givvirluođat ledje murrii deaivvadettiin vudjon máŋgga sentemehtera čikŋodahkii. Muhtun subiid alde lei goike gáhčči, nuppiin lei giđabeallai vuohčugoahtán máihli ja gáhčči. Kanovnnaid báhčagat ja kranáhtat ledje dearpan sámelbovnnaid ja geađgás guolbana, nu ahte muolda ja sáttu dušše lei borggistan. Uhcimus muorain muhtumat ledje gaikásan eatnamis oktan ruohttasiiguin ja muhtumat fas ledje buollán dego spáidarat. ¶
Dán vuovddi muorain civke dalle juo lottit, ja soames skire lei ásaiduvvan Ruusumaa korsu lahkosiidda. Dat čohkkájedje roaŋke soahkeoavssi alde ja rihčo nubbi nubbái riidduhástinláhkai dahje njuikkodedje eatnamis hivssetholgga lahkosiin ja ohce baikabázahusaid siste juoidá, mii livččii vel borahan. ¶
Fargga lei vuot ođđa geassi. Dál lei vel muohta gili guovddážisge, muhto dat suttašii fargga ja eana runiidivččii ja biegga girddihivččii eret buot hájaid, mat muittuhedje dalá álgogeasis. Muhto dál su gorut ii lean šat seammá go dalle. Dál son ii lean šat dat seamma olmmoš, guhte dalle korsus oađedettiin niegadii ráfi birra. Son niegadii dalle ráfi birra: lei mahká veallámin báhčinrokkis, lei geassi, juohke sajis mašiidnadollavearjjuid bávkkas - dasto fáhkkestaga buot jaskkodii. Vašálačča bealde báhčinrokkis čuožžilii hirbmat gámis almmái gieđastis beahcesoabbi, váccašii ovddosmaŋás ja mihtidišgođii soppiin eatnama. ¶
Ihkku ruoššaid bealde báhčaledje čuovgabáhčagiid: dat loktanedje viiddis jeakki bajábeallai ja suhppejedje šerres arvviset badjel biraseatnamiid. Seršánta Ruusumaa ja su albmát ráhkkanedje báhtarit. Muhto go galge vuolgit, de Lompolo vieljažiin dat boarráset buohccái ja Tarvainen ballagođii: ná sudno báhtaranjurdagis ii šaddan mihkkige. Nuba earát šadde maŋidit dan báhtareami. ¶
Muhto mun bánne lean sosialista! rámohalai Mäkiniska. Son háhccái láddakássa alde ja čavgii oalgenorasváhká nu ahte dat baggái garasin dego spábba busirsoajá siste. Maid árvalat? Doppe njunušgottis čiehkádallet jos guđelágan sáhtána máđut ... varemat beasašii muhtumin vehá duhkoraddat daiguin! Hä hä! Maid árvalat? Nahkehit juoga kapteaidnalievssi oaivvi háhccegaskii ja busket njunnái ... ¶
Reive lei ádjánan mátkkiid alde gávcci jándora, johtán máŋgga gieđa bokte Mäkiniska guvlui ja viimmat ollenge su lusa, muhto menddo maŋŋit ahte luomu hárrái livččii šat sáhttán dahkat maidige. ¶
Muhto go son dál čohkkái restoráŋŋasáles lásas viskigoaikkanas ja nuppe bealde beavddi guoros stuollu, mas vivva lei ovdalaš čohkkán, de son áddii ahte ii jearaldat oppa leange dalle dušše das, mo Eila birgešii ja mo mánát šadde fárret dohko dan nuppi máilbmái, muhto dan balus mii cagai suge siste. ¶
Logi jagi dan maŋŋá son lei mannan girkoeatnamii ja geahčadan sipirjálaččaid hávdebolnniid. Boarráseamos hávddiid alde ledje ruston ruovderuossat, muhto ođđaset hávddiin lei hávdegeađgi. Muhto daid hávdebolnniid alde, maidda eai lean suitán dahje geargan vel bidjat hávdegeađggi, lei dušše muorraruossa. ¶
Son lei juhkan restoráŋŋas máŋga vuollaboahtala ja su miella lei njuorran ahte lei vehá čirron. Son ozai girkoeatnama čiegas dan báikki, gokko su mánáguovttos Raili ja Matti leigga hávdáduvvon ja čohkkái ja čierui eatnamis. Su mánáguoktá hávddiid alde ii lean geađgi, ii ruossa, ii mihkkige - dohko vajálduvvoska! Bás Raili ja bás Matti! Leigo son nu gallii oppa oaidnánge sudno? Muittiigo šat mánáguoktá muođuid? ¶
Mäkiniska lei issoras čoallasis. Son guvrruhii earáid maŋis ja bivddii ain Ruusumaa orustastit, go fertii nollagit luhččet. Son gáskkii njuokčama, go geahččalii gurret buot fámuidisguin juo ovddežis guoros čoali. Borranlustu lei oalát nohkan, nu ahte dat vehá borramušbihttá mii sus lei ránselis, bázii borakeahttá - son lei nu heajos vuimmiid alde ahte sus lei oalle dahkamuš doarridit earáid: goas beare sáhtii bávččas máhcastit oppa su goruda njahkut ja ciehpagoahtit čoavjji. ¶
Dáiddii soahti nohkan, vai luitego din lupmui? Son njávkkadii vuovttaidis gállu alde ja moddjii Nyströmii. Bođii munnjege irgi ... ha ha ... ¶
Son geahčadii birrasis belohahkii sevdnjes barttas: goarrunmašiinna alde sabmái vilges liidni ja čiegas cohkii diibmu. Láhttis ledje láhtteránut nu ollu ahte niskásat eai oidnon ollege. Aili čuoččui sidjiide selggiid speadjala ovddas ja buntegođii vuovttaidis, dasto jorggihii sin guvlui ja fuobmái Mäkiniska, guhte čohkkái su seaŋggas. ¶
Son čohkkái goapmirat čippiid alde iežas bartta šiljus sinuid siste, mat ledje šaddalan johtilit guhkkodaga, ja geahčadii nieidda ja gándda nárrohallama. Nieida lei ruoidna, sággejuolggat logijahkásaš Elvi ja bárdni fas bánna čáhppesvuovttat albmáálgu, man riegádanáiggi son ii šat nagodan muitit. Gánda lei goittotge gávccijahkásaš. ¶
Ihkku Ruusumaa bođii šilljui ja čurvestii. Son lihkai ja gággasii čohkut: ahte mii dat lei? Son dovdái Ruusumaa vuollegis jiena: gárvodii ja njiedjalii bodnái. Ruusumaa čohkkái boardaga alde ránsel gieđas. Biekkadii davil, Ruusumaa buksaleakkat vabaidedje. ¶
Go Ruusumaa lei vuolgán, de Herkko čohkkái boardaga alde láibbit gieđas ja beljohalai, gulluigo Eila badjin lihkadeamen. Son njáhkalii gižaideaddji ráhpaid mielde bajás ja bovttii Eila. Ruusumaa-Liissá sáddii dáid, son dajai ja čovddii láibbiid birra gissojuvvon báhpára ja čájehii láibbiid eamidasas. Gea! Dasto son čohkkedii seaŋgaravdii ja buorranattai nissona čiččiid iige šat jienádan maidige. ¶
Son dovddai mo sus lei fas ealáskeamen doaibmanmiella - Ruusumaa fitnan lei cahkkehan dan. Soahteverdde almmáivuohta ja dat fápmu, mii sus vulggii, lei boktán su. Son lei dovdan iežas nu váivvážin ja buohccin, sealggaheapmen dan rájes go sii badjelaš vahku áigi ledje vuolgán korsusteaset: dál son orui vuot ealáskeamen. Dat lei dat, mii dego lunddolaš oassin gulai su lundui: doaibman, giivvis rahčaleapmi, fáhkkes cahkiideapmi ja buollin - dolla mii várra seamma fáhkkestaga čáskkašiige dasto. Muhto joavdelasvuohta! Dan várásgo son lei riegádan? Iibat son lean hárjánan doaibmat! Giehta johtalii eamida guoiran čičči mielde ja iskkadii, man nelgon ja goarránan dat lei. Son hoigadii láibbiid seaŋgga alde dobbelii ja nahkehii gieđa Eila háhccegaskii ja vurddii ahte eamit dávistivččii su háliidusaide. Eila háhccestii ja geigii gieđa su ratti guvlui. Bás Herkko ... bás Herkko ... Son gesii gokčasa eret eamidis alde ja goaikalii buvssaidis láhttái, ja go lei oanehassii buorranaddan Eila siidduid, de njaŋggiidii eamidis ala lossadin dego ladju. Duskkálaš dilli geahppui vehá ja oppa gorut orui oadjumin. Go eamida gorut lei galkkadan muhtun áigge su vuolde, de datge šliettihii - ja nissona gieđaid čárvun su sealggis loaččai. Son čuožžilii bajás ja nahkehii fas buvssaid badjelii. ¶
Soai manaiga Ranta-Antti rukses vistái, mii ceaggái johkagáttis. Suvddár Soldatkin orodii das Ranta-Antti leaskka luhtte. Suvddár čohkohalai boardaga alde čáhppes ullogahpir oaivvis, muhto oidnui bures ahte sus ii lean ollege nubbi beallji. Son lei ruoidna guvrelágan badjelaš viđalotjahkásaš almmái. Aili čohkánii su báldii, muhto ujos nieida bázii čuožžut guovdu šilju. ¶
Son čuožžilii ja dollii guoira Elvi gieđas ja manai Marja maŋis stohpui. Doppe ledje reŋkko alde báldabálddalágaid gápmagat ja gámmáris oidnostii suvddára stuollu ja beaŋka, man alde ledje buvkkut ja soairrut čábbát ortnetmielde. Suvddár Soldatkin simpulii sin maŋŋái. ¶
Johka lei ainge dulvvis. Jieŋat ledje johttán Durdnosa guvlui juo beannot vahku áigi, muhto velge oidnojedje joga alde ovttaskas jiekŋabaldut ja muohtadielkkut gáddemiestagiid siste. Muorat, mat šadde gáttis, ledje juogo soagit dahje sieđggat, eatnašat suohkadat ja hui buorre ortnegis; goikkádat ii váivvidan daid goassige diekkár šaddansajis. Šiljus johkagáddái manni bálggesgeažis lei Ranta-Antti fanasšlihtá: bihkkatkeahttá ja divššokeahttá. Dan guoras lei ruston guollehehkke. ¶
Son váccii guosadii guovttečuohte mehtera duohkai táksestašuvdnii ja čáŋai biilii ja rabai njálmmi dadjan dihte: Eilaeatnamii! muhto muhtiige miela ja vujii Lampi geahčai. Oađestuttai doppe soffá alde iige dadjan maidige. Beaivesuotnjarat stohke lásain ja láhkkejuvvon muorragierragiin, lássaruvttuin, uksageavjjain, čiehkafielluin, beavdeliinnis ja káffegohpain. Čuovga - dat šealgu, deaddju čuovga! ¶
Go son lei juhkan káfe ja dasto oađđán soffá alde ja fas lihkkan, de son bivdá dálu manji riŋgestit tákse ja vuodjá Eilaeatnamii čievrageainnu mielde, mii gárvvásmuvai ovddit čavčča. ¶
Vulgen Eilaeatnamis dalán go ledjen juhkan guokte gohpa káfe ja vázzen arvvi siste ruovttoluotta gillái. Doppe lei dál uhccán olmmoš jođus, uhccán biillatge ja arvvii šávggui dađistaga. Gaskkohagaid biekkadii, mii čoaskudii áimmu ja girddihii čáhcečalmmiid lássaruvttuide. Latnja sevnnjodasttii ain, go čáhcečalmmit riškkihedje lása vuostá, man maŋŋá duovdda doppe lása duohken lei oaidnit dego livččii ollu čáziin bassojuvvon: várit nuortan ja Ruoŧa bealde givnnjardedje dušše eahpečielgasit. Ledjen čađa njuoskan ja galbmon. Ja go viimmat buvttehin iežan vissui, de Ulla lei juo máhccan. Son lei heŋgen arvegávtti feaskára roahkkái - das lei golgan láhttái olles láttu su stevveliid báldii. Dáikkihin ahte lei juo golggotmánu loahpageahči, ja dat šlundudii ovddežisge. Mu mielas finadii jallas jurdda ahte fertešin measta finadit geahččamin velgo dat rásselihttemoalut ledje olgun ruskalihtis. Liibmešin rásselihti čoahkkái vaikko dasa manašedje golbma beaivvi. Dušši doaivva! ¶
Roggen fas iežan giehtačállosa: badjel guoktečuohte siiddu ja lohkagohten álggus. Mu mášohis vuordin lei meattá. In lean báljo váiban. Lanjas orui dovdosteamen morašmielalašvuohta, muhto in gidden dasa fuopmášumi. Mu šliettihan gieđat vuoiŋŋastedje giehtačállosa alde ja jorgaledje ain gulul dego niegus siiddu. Lohken dan báikki, gokko ledjen čállán Soldatkinis; das mo su beallji časkojuvvui eret ja nuppe sajis Krooka-Ullas, guhte čohkkái muinna girkoeatnama ravddas go Mäkiniska mánáguovttos jávistuvvuiga čáhppes muoldda sisa, ja Mäkiniskas guhte gillá lossamielalašvuođas. Son mulgu losses čalbmegulmmiid vuoli ja viimmáska ain reaškit dahje hállagoahtá, muhto ii láhtte dákkoge lunddolaččat ja danin dan lea ainge váddáset duoddut go su iešoaivválaš gielahisvuođa. ¶
Skuvllas leimme seamma luohkás ja son čohkkái mu ovddabealde čuvgesfiskes bárggáldagat dasttán mu suorbmagežiin. ¶
Heaika barggildii olgun vel mealgat, go lei suhppon fierpmi. Rábui šilju, čoakkildii ruskkaid, mat ledje čoggon dálvvi áigge. Son jurddašii vuot oktii dan vistedivuheami. Gal dan ii sáhttán šat maŋidit. Son lei juo doarvái gollon dálá viessolágážis. Oažžu vel leasmmi, ja mii dan bahát go lissa boaresvuohta. Ja ledje vel dat gihppagatge, ii daidge sáhttán šat guhká vurkkodit ovddeš vuogi mielde. Juo dán gease galggai áinnas hállat áššis Ánddiin. Dahje čakčat maŋimustá, go bivdu lei meattá ja olbmos lei valjis bođu áigi. Nu ahte dan ruhtabeali sáhtii dasto čilget dán jagi bealde ja divvunbargguide sáhtii jos oalle bures manai álgit juo dan maŋit giđa. ¶
Go Máhtte lei geargan, de vujii traktora stohpogurrii ja jáddadii. Fáhkkes jaskatvuohta dego bovttii Heaikka albma áimmuid sisa ja son dáikkihii ahte beaivi lei juo guhkkin ja lei káffeboddu. Son váccii boardaga ala, čuoččastii dasa ja mahkalušai ahte gánnehiigo bidjat dál geassit dola káffegohpa dihte vai váccašago buoret áiggegollun vaikko Máhte-Máhte geahčen ja juhká doppe dan káffegohpa. Ii lean guhká go son váccii juo bálgá mielde, man báikki olbmot ledje duolbman alcceseaset johtolahkan, muhto mii lei leamaš dáid jagiid uhcit ja uhcit anus. Olbmot ledje nu láikon guhtet guoimmiset galledit, ledje eanaš ruovttuineaset dahje jos háliidedje olbmuid oaidnit, de fitne dobbelis. Nuorat geardi, geat ovdalaš áiggiid lávejedje atnit fuola das ahte biraseatnamiid bálgát eai beassan savvot, váillui measta oalát gilis. Heaika ja Nillá leigga dadjat juo áidna olbmot, geaid deaivvai vel duollet dálle gili bálgá alde siidaguoimmi guossái duolmmadeamen. ¶
Máhtte ja Sire leigga guovttá ruovttus. Sudno nieiddaguovttos leigga gávdnan barggu gili olggobealde eabage lean šat gallii Máhtebáikkis. Soai leigga eatniska ávžžuhusas vázzán vehá skuvllaid, nubbi gávpeskuvlla Roavvenjárggas ja nubbi kristtalaš nuoraidskuvlla Anáris ja leigga dan maŋŋá johtilit gáidagoahtán mánnávuođaruovttusteaskka. Beahkkáge lei juo rávásmuvvan dan ahkái, goas olbmo miella ohcalii viidásut birrasiid. Son lei virkos bárdni, geasa dálá Máhtebáiki ii duođaidge heiven. Gilis ii lean oktage ovttaahkásaš, geainna golahit áiggi. Nuba son šattai ain ohcat eará nuoraid gili olggobealde, lei dálge gos nu skihpáriiddis luhtte. ¶
Álgogeasi beaivvit vásse johtilit. Olbmot barge oahpes bargguid. Eanadoalliid bargojienat lei čielga mearka ahte geassi lei gilvima ja rádjama áigi davvimáilmmisge. Dát ledje jagi ealaskeamos beaivvit. Fanasmohtoriid jurra gullui birra jándora, go luossabivdit hearidedje Eanu alde. Ođđa geaidnu geasuhii vierrásiid geasi áigge ja okta nubbi biila šuvihii meattá luohká mielde. Dušše Máhtebáiki lei vehá dego olggobealde buot dien hušas. Eai gullon gilážis huksenjienat dego máŋgga eará sajis. Issáha ja Nillá visti lei duoid ovddit jagiid divvojuvvon ja Heaika easkka geagai. Buot lei nu jámas. Jaskatvuođa botkii ain Máhte-Máhte traktorjietna. ¶
Dán materiálačoagginbarggus lei šaddan Káhtariidnii váibmoguovdoášši. Das šattašii vel goas nu girji, son diđii. Dat livččii muitalus Heargenjár-Lásse girjás eallimis, muhto seammás das livččii máinnašupmi suge birra. Iežas nama oažžun girjji siidduide mearkkašii ollu maiddái Káhtariidnii. Dat livččii juogalágan dovddastus ahte songe lei leahkimin. Dálueamidin Máhtebáikkis son lei šaddan eallit vehá dego suoivanis. Ii oktage diehtán gili olggobealde olus su birra, son beakkehivččii easkka dalle go jápmá, muhto vajálduvašii fas fargga go lei hávdái luitojuvvon. ¶
- Bahá čiđđit, ii biso luotta alde ja hearggit váibet. Oalle juo unokas dakkár geres. ¶
Stálonjárgalaččat eai lean eváhkos. Giláš lei eiseválddiid mielas nu guhkkin meahcis ahte dan ii gánnehan hoahpuid áigge gurregoahtit. Nubbi máilmmisoahti ii lean olus dovdon sin eallimis. Ivvár lei áidna, geas lei juogalágan soahtevásáhus. Son lei gohččojuvvon soahtái, dolvojuvvon Avvilii, vuordán doppe moadde beaivvi soahtešilljui sirdima ja fas mearriduvvon Stálonjárgii. Guvlui lei báhcán soames vuorrasut badjealmmái gieldda olbmuid bohccuid geahččat, ja Ivvár galggai sidjiide veahkkin. Muđui Stálonjárggas elle ovddeš vuogi mielde. Gárdo ja duddjojedje, dikšo šibihiid ja dolle dálu. Sii elle doaresbealde stuorra dáhpáhusain. Áidna mas dihte ahte elle ártegis áiggiid lei go gulle ain skábmaalmmis girdiid jienaid, mii ođđa áššin čuoččáldahtii sis máŋggalágan jurdagiid. ¶
- Nugo juo lean muitalan, de Heargenjár-Lásse gal dovden. Gottiime ovttas guovžžage duoppe duon vuomis. Lásse lei dalle juo vuoras almmái ja mun bás gándabuici. Ja ieš nu roahkkat ahte eambbo manai sáittiin skurbat dan bieju. Oainnat lei doppe Gihttela bealde hárjánan. Nuppátge guovžža logai nie goddán dalle nuorabun. ¶
Jyrki ja Eetu dohkkiiga buorrin ovdamearkan das, mo alkohola galggai geavahit. Soai eaba láven oaivvesnaga geainnuid alde stráillistit. Go válddiiga jugástaga, de álo nu sivvadit ahte eaba juhkaluvvan, eaba goittot čájehan ahte livččiiga. Nillá ii lean vel vuoras almmájinge beassan eret ovddeš vieruinis ja sáhtii ain beakkehit. ¶
Issát vurddii mášoheamet gussiidis. Diibmu lei juo logi eaige sii velge dihtton. Mii lei dáhpáhuvvan? Leiggago Kristiina-guovttos vajáldahttán ahte son lei bovden sin iežas geahčai? Son finadii ja finadii boardaga alde beljohallamin, gaivái Nillá vistti guvlui ja imaštalai. Leigo Kristiina duođaidge nie muittoheapme ahte vajáldahtii diekkár ášši? Vai jugaigago iđitkáfe Nillá geahčen? Nilláge lei bures ráhkkanan dán deaivvadeapmái ja máhtii hállat. Mášohisvuohta jorai ballun ahte oktasaš káfestallanbottus ii šattašii mihkkige. Son lei juo sihkkar ahte Nillá lei čurven sudno káfe juhkat ja son ieš vurddii duššiid dihte. Issát lei orron ollu okto ja hárjánan dasa ahte buot galggai dáhpáhuvvat justa nugo son ieš lei jurddašan. Uhcage spiehkasteapmi das sáhtii ollásit muosehuhttit su mielaráfi ja dan maŋŋá lei fas váttis beassat albmaláhkai álgui. ¶
Lei eahket. Kafea lei juo gitta. Gutnel lei beaivvi dietnasa rehkenastimin. Son doalai dárkilit logu, man ollu lei guđege beaivve čoggon ruhta kássii. Son liikui giehtadallat ruđa, dovdat starges seđelbáhpára suorpmaid gaskkas, dat skoabaige earáláhkai go buot eará báhpárat. Kafea doallan orui gánneheamen. Ja manin ii livčče gánnehan? Áinnas dákkár bearašfitnodahkan, go ii dárbbašan bálkáhit olggobealde bargiid. Sii ledje guhkás iešbirgejeaddjit. Tellervo barggai buori barggu gievkkanis ja Biret-Máret diskka duohken. Ja Elle lei gearggus veahkehastit oappáguoktá, go dát váibagođiiga. Ja de leigga vel Lemet ja Ensio. Soai sáhtiiga divustit eanaš vigiid ahte ii dárbbašan ohcagoahtit veahki olggobealde. Áidna geardi go sii ledje šaddan dorvvastit vierroveahkkái lei go flipper lei bilis. Dalle lei oaidnán makkár lea, go olmmoš lei nuppis gitta. Divvu lei vuorddihan ja vuorddihan. Ledje gollan olles golbma vahku flippera bieđganeamis ovdalgo almmái viimmat sealggai Girkosiidii. Muhto rehkega gal lei háhppil čálistit, iige mihkkige áibbas uhca rehkegiid leange oktan kilomehterruđaiguin ja ovttain idjadanmávssuin. Dego ii mahká livčče geargan jándoris Soađegilis Girkosiidii, ahte galggai vel beassat dan gaskkas Avvila hoteallas idjadit. ¶
Maiddái Heaikka-Máret Hánsa lei kafeas. Čohkkái uksanjálmmis, gos lei buot álkimus vázzilit, jos gohčohalai olggos. Son lei leamaš juo guhká golgosis. Stuorát báikkiin son livččii lean juo áigá šalddiid vuolde iežas láhkásaččaid joavkkus. Guhkkin maŋábealde ledje áiggit, go áddii vel heahpanit. Dál ii veadján šat diekkáriid smiehttat. Sus lei nu ollu earáge maid galggai jurddašit. Ovdamearkka dihte gean lusa goas galggai geahččalit idjii, mo fidne beaivvi gollat. Guovllus gávdnojedje gal earáge juhkkit, muhto ii oktage lean álggage nu vuollin go Heaikka-Máret Hánsa. Lei su lihkku ahte kafea oamasteaddjin lei Lemet. Hánssas lei juoba juoga báiki, gosa sáhtii boahtit liekkadallat ja áiggi golahit. Lemet njorrii mielas káffegohpa oahpes olbmui. Gutnel sáhtii borramušage guossohit, vaikko lei muđui nu dárki ruđa alde. ¶
Boares poastabiila holvvádii ja buskii suhkkes suova. Heaika geahčastii olggos. Biila lei gakcugoahtán Návdedievá ala. Das lei vel váile golbma miilla Girkosiidii. Dál son lei sihkkar ahte gearggašii čoahkkima álgimii. Giđđačoahkkin lei buot deháleamos deaivvadeapmi, mii searvvis lei goassige leamaš. Ii nuge áššelisttu dáfus, muhto eahketdoaluid dihte. Ollu guossit ledje boahtimin. Gitta Amerihká ráje. Norgga bealde lei lobis musihkkajoavku ja juoigit. ¶
Go poastabiila bisánii hotealla šilljui, de oidnui dalán ahte dát ii lean mii beare beivviid. Juohke sajis vuhttui dihto mášohisvuohta. Hotealla olggobealde ledje amas biillat, boardaga alde čuččodedje nuorra gávttehasat. Heaika ii dovdan sin. Ledje várra gos nu Norgga bealde. Finai sin gieđas dearvvaheamen ja muitalii gii lei. Ja de vázzilii čoahkkinsadjái. Tunturin Helmis lei mealgat olmmoš, go son joavddai dohko. Soapmásat ledje juo válljen vuogas čohkkánsaji ja vurde čoahkkima álgima. Muhtumat háleštedje vel uksanjálmmis sámeáššiid birra. Dađistaga bohte lasi olbmot. Giđđačoahkkin orui geasuheamen. Muhto dáhpáhusa birra leige dieđihuvvon. Stuorra čoahkkinalmmuhus lei leamaš gielddas máŋgga sajis bures oidnosis. Ja sámeradios lei muitaluvvon Girkosiidda sámesearvvi ja boahttevaš giđđačoahkkima birra. Olbmuin ledje eanet ja eanet biillat ja telefovnnat ja ná diehtu jođii guovllus áibbas earáláhkai go vel moaddelot jagi dassái. ¶
- Nugo oaidnibehtet, de árbevirolaš luohti gávdno ainge, vaikko vierrásat leat geahččalan buoremus lági mielde dan duššadit. Lea duohta ahte dán báikkis luohti lea buorre muddui jávkan, maid dieđusge anán stuorra vahágin. Muhto lihkus dáppege leat bargagoahtán sámekultuvrra ovdii. Boahtte gease mis álgá moattevahkkosaš teáhterriekkis, ohcen ieš dasa ruđaid Leana dáiddadoaibmagottis ja Oahpahusministeriijas. Ja dan maŋit jage fas lea jurdda lágidit sámemusihkkaleairra, lean juo vehá gulaskuddan gos dasages sáhtášii gávdnat ruđaid. Lea leamaš suohtas merket ahte olbmot leat ieža morránan. Moattis leat barggildišgoahtán diktačoakkáldagain, ja jos in áibbas boastut leačča ádden, de okta lea čálligoahtán románaráiddu Eanuleagi eallimis. Dan maid mun dieđán. Sáhttet leat earátge. Sápmelašvuođa badjáneapmi lea dahkan buot dán vejolažžan. Olbmot leat fas luohttigoahtán alcceseaset. Muhto dáppe lea dál báikki alde muhtun, gii lea bargagoahtán dákkár čállinkultuvrrain juo dalle, go sápmelašvuohta ii lean báljo mange árvvus. Ferte leat duođaid duostilis olmmoš. Jearange sus njuolgga nugo sápmelaš láve nuppis: Mo dat orru, Heaika! ¶
Lei juo maŋŋiteahket. Gutnel lei eahketbotta leamaš hui ráfeheapme. Lei fitnan moddii gitta geainnu alde beljohallamin. Son lei balus. Mo dás vel geavašii? Gal dál cuvkejit dan flippera ja skearročuojanasa, dáncet láhtti ráiggil! Ja jos movttáskit vel juhkagoahtit! Son ii sáhttán leat šat ruovttus ja vázzilii gili guovddážii. Kafea guovllos gullui issoras musihkkajietna. Son čuoččastii vehá dobbelažžii čuovvut. Olbmot joreštedje olggos sisa. Soapmásat ledje oaivvis. Heandaratge oidnui suibbodeamen šiljus. Gutnel ii sáhttán bargat maidige, dasgo kafea lei láigohuvvon gitta gaskaija rádjai. Son čuoččui das jávkosis ja čuovui, mo olbmot ávvudedje sápmelašvuođa ovdáneami ja čuvges áiggi boahtima. ¶
Máhte-Máhtte vejii vuot áđabut. Duottui vierroolbmuid, váccašii iešge muhtumin dáluin áiggi golaheamen. Son lei goittot nu nuppástuvvan. Ovdal lávii dalán doamihit bargobiergasiid lusa, go fas áhtagođii. Dál ii lean dahkan nu dego ášši ii livčče guoskan sutnje. Ii sátnige bargoáššiid birra. Son lei nu ollásit massán buot bargomiela ahte njulgestaga ártet orui, go muittii ahte bargu lei leamaš stuorra oassi su eallimis. Sire lei juo skábman vávján ahte ná sáhtii vel dáhpáhuvvat ja lei ráhkkanan dasa. Go oinnii ahte isit lei vel beassážiid áigge seaŋggabuorrin, de áddii ahte fertii dahkat juoidá. Nuba lei muhtun beaivve háleštan Beahkáin. Muitalan njuolgga mo lei ášši. Ahte áhčči buozai iige veadján šat joatkit. Áhči badjelis lei dávda, mii dađistaga lovttii su rumašlaš ja vuoiŋŋalaš návccaid. Muhto áhčči lei leamaš bargoolmmoš ja nu buorre sidjiide buohkaide, ja roastilis soalddát, gii lei leamaš njunnošis áhčieatnama bealušteamen, ja nu fávruge dalle nuorabun. Oanehaččat dadjat almmái, geasa lei álo sáhttán luohttit ja geas sáhtii leat ainge čeavlái. Ahte ii lean áhči sivva ahte ná lei geavvan, dávda sáhtii boahtit geasa beare, munnje, dutnje ja geasa ihkinassii, ahte ii oktage lean ollásit olggobealde dán áššis. ¶
- Gárvása alde lea álki álgit, moai álggiime duššis. ¶
Máhte-Máhte buohcuvuohta dovdui vuosttas geardde hui čielgasit gili eallimis. Olbmot ledje juo nu hárjánan dasa ahte buot eanabargguid bargan gulai Máhttii. Dál traktora alde čohkohalai Beahkká. Son hárvii, veltii ja gilvvii iežas gittiid, muhto ii eatnis ávžžuhusas lohpidan earáide reaŋgan. Sire háliidii ahte Beahkká návddaša vel dán maŋimuš gease nu ollu go vejolaš nuorravuođas, ovdalgo váldá badjelasas dáluisida lossa ovddasvástádusa. ¶
Ándde visttis lei šaddan gili guovddášbáiki. Dálus dáhpáhuvvan nuppástusat čuoččáldahtte sáhkkiivuođa. Gili ássit jáhkke ahte áiggit ledje viimmat nuppástuvvagoahtán Máhtebáikkisge. Olbmot guovlladedje dávjá Ándde geahčen, juhke káfe ja háleštedje ja fas vulge. Biret-Káre ja su bearraša máhccan lei ealáskahttán jápma dálu. Iisko-Hemminkii lei gieskat riegádan uhcaviellja. Máná riegádeami ledje gilis ávvudan valljugasat dego stuorátge dáhpáhusa. Nuorra gearddi badjáneapmi boares buolvva sadjái attii eallinjáhku. Gili eallima lei goittot suoivanastimin buohcuvuohta. Máhte-Máhtte lei dadjat juo seaŋggabuorrin. Iige Issátge várra veadján nu bures. Son láhttii hui apmasit, dego buot mii lei su málenbargguid olggobealde livččii dahkan sutnje ovtta, ii lean ii máná ristamiige gárron. ¶
Ánde lei vuoitán bahámus eahpádusaid viva hárrái, go oinnii man duođas dát lei dalán doapmagoahtán; lei váldán traktora oktan bargobiergasiiguin vealggás, vai sáhtii vel dan jagi bealde oahpásmuvvat traktorbargguide, lei divodan dálu hášiid ja muđuige čájehan ahte dohkkii dáluisidin. ¶
"12.2.-80, (oli 12.1.-80, korjattu!!!!!!!!) ihkku. Buolaš, guovssahasat giđđudit nuortaalmmis. Lean dál ásadan moaddelot jagi dán visttis. Lean šaddan eallit beivviid, goas in leat nákcen oaidnit ovddabealde go geahčemeahttun ija. Dat lea leamaš munnje garra skuvla, goas lean šaddan bidjat oppa eallinvuoigatvuohtan eahpádussii. Muhto nuppe dáfus duot čáhppes bottut leat láddadan mu olmmožin, garra gieđain bagadan mu, dieđán dál mii lean ja dovddan iežan rájiid ja vejolašvuođaid. Dál moattis dán báikkis gálliba dan seamma obbasis, mas ieš lean goas nu gálbbardan. Jáhkán iežan áddet buorebut go oktage eará sudno jurdagiid. Mis golgá seamma varra. Earret duoid losses áigodagaid lean goittot beassan maiddái muosáhit ilu bottuid, maid čieŋalvuođa nubbi ii sáhte mihtidit ... ¶
Dálvi jorggihii čuovgada guvlui. Beaivvit guhkko iige giláš lean šat seammaláhkai jávkosis go dalle seavdnjadeamos áigge. Geainnu alde várrevielttis sáhtii earuhit viiddis njárggas oktonas visttiid, main dálludedje Máhtteádjá maŋisboahttit. Máttarádjá beivviin eallin lei sakka nuppástuvvan guovllus, muhto gilis vuhttostii ainge dat dološ vuoigŋa, mii ii gávdnon gostige eará sajis. Olmmoš, gii lei riegádan gilážis, juogo dovddadii dainna dahje háliidii das guhkás eret, jos veháge vejolaš. ¶
Nillá lei maŋŋiteahket máhccan mátkkiid alde ja lei vehá váibbas. ¶
Lei juo iđitidja, go viimmat gearggai. Dat lei guhkes muitalus ovtta olmmošjoavkku birra. Juogalágan dokumeanta. Das gávdnojedje áššit, mat ledje buohkaid dieđus, ja dego lassin ártegis geažideamit, maid ii oktage livčče ii heađisge oskkildan jitnosii ovdanbuktit. Daid siste ledje hui rašesge áššit, mat eai vel heiven guhkes áigái šaddat dihtosii. Beaivegirjjit eai ožžon gártat boastto gieđaid gaskii, muhto daid galggai leat boahtteáiggis áittardeamen čađa sihkkaris olmmoš. Go beaivegirjjiid dieđut goas nu leahkastuvvošedje vierročalmmiid ovdii, de buohkat geaidda ášši njuolgga guoskkai ledje juo guhká leamaš hávddis ja sin muitu vajálduvvan olbmuid mielain. Sii elle dušše báhpára alde, ollásit olggobealde buotlágan máilmmálaš duomu. Buot mii dál vel orui nu bahča vierrásiid dihtui, ii mearkkašan šat dalle maidige, rašimus áššitge ledje dušše eanet dahje uhcit luohtehahtti diehtobihtát muhtun soga eallimis. ¶
Mártte-Hánsa-rohki dállu lei leamaš goas nu okta buot goargadepmosiin guovllus. Muhto juohke sajis vuhttui ahte dan buorredili ii lean šat guhkit áigái oktage gáhtten. Smávva šaddogárddi áidái lei čievččastuvvon hirbmat ráigi, fiinna rásit ja miestagat ledje hávkan hilskuid sisa. Visti lei málendárbbus ja oppa šilljobiras hui fasti oaidnit. Guhkes beavddi alde ledje vuodjaláibbit ja uvnna alde káffegievdni mieđušteaddjiid vuordimin. Muđui stohpu lei hui jámas Heaikka mielas. Son geahčadii birrasis ja oinnii ovtta ja nuppi, mii duođaštii vielljabeale lihkohisvuođas. ¶
Báhppa lei duhtavaš, go oinnii mo olbmot boahtališgohte eahketbeallai goatnila gáddái. Dál sii sáhtte vajáldahttit ahte eai lean beassan hávdegurrii. Son rabai sohppojuvvon áigge oktasaš muitodoaluid. Logai iežas ovdasága. Dasto olbmot čoahkkanedje dolaid birra geasseeahkeda vásihit. Albmát luddo luosaid ja bidje bassinmuoraide, vai guhtege beasai ieš bassit. Nissonat vušše káfiid ja čuhppe láibevajahasaid. Oktasaš deaivvadeapmi lihkostuvai bures. Olbmot ledje boahtalan viidát goabbat bealde riikkaráji guhtet guoimmiset oahppaladdat ja goatnila gelddolaš historjjá muittašit. ¶
Go Heaika ii oaččohan Ivvára jávrri ala, de jearai sus fatnasa ja muhtun sáimma luoikkasin. Fargga son lei juo Stálojávrri alde. Lei vuodjagoalki. Son sugadii jávrri alde ja muittohalai, gokko Ivvár lávii bivdit. Suohpui ja gearggai. Ii hohpohallan gosage. Melodii duohkut deike ja geahčadii Stálonjárgga visttiid guvlui ja áddii Ivvára. Lei sihkkarit lossat nie eambbo vuodjeluvvot eret ruovttustis. Muhto bárdni dárbbašii vehá liigeruđa, iige sosiálalávdegoddi sáhttán láhttet earáláhkai. Ivvár lei eamida jápmima maŋŋá johtilit nuonddahallagoahtán, doavttir lei dieđihan das gildii. Ivvára boahtteáiggis lágideapmi gulai dál sosiálalávdegoddái ja bárdnái. Ja museaolbmotge vurde juo mášoheamet giláža maŋimuš ássi vuolgima. ¶
Dál Heandarat barggai nubbin snihkkárin. Huksenbargguid dihte giláš ii lean nu ávdin oaidnit go dábálaččat lávii dáid áiggiid. Olbmot dovde gamusteaset áiggiid rievdama ja láhttejedje dađe mielde. Dušše Issát lei olggobealde buot das mii dáhpáhuvai Máhtebáikkis. Gili olbmuid áššit eai guoskan sutnje. Ii oktage lean šat viggamin su lusa. Son elii iežas eallima, málii idjabottaid, finadii muhtumin Badjenjárggas borramušgálvvu dihte, muhtumin Girkosiiddas boares bartta dillái oahpásmuvvamin. ¶
Jyrki doalvvui eamida biillain Tunturin Helmii. Gutnel ja Ándde-Márgget leigga juo das olggobealde čuččodeamen lávka gieđas. ¶
- Lea ahkit fuomášit man uhccán dieđa vuos dovdá olbmo sielu eallimis. Lean behtton. Issát lei juo goalmmát gii vulggii dán jagi bealde nie fáhkka min terapiijajoavkkus. ¶
Oahpis doalvvui čáhppesgávttat nissoniid báikki ala ja manai ieš vehá dobbelažžii, vai dát bállejedje ráfis dahkat maŋimuš bálvalusa. Sii čužžo oanehassii jienajávohaga ja gehčče hávdái. Válde sálbmagirjji ja lávlo oahpes earrosálmma. Ristenis lei nu váivi. Hávdebolnnis ii lean ruossa, ii muitogeađgi, ii makkárge diehtu gii dan vuolde vuoiŋŋadii. Dovdameahttumiid eana. Dušše čáppa rássegierdu dan alde čuzii su čalbmái. Dat lei dieđusge nieiddaguoktás, son dáikkihii, dat lei čábbát dahkkojuvvon Tytti-Liisus ja Kristiinas. Soai eaba lean liikká vajáldahttán áhčiska. Vel áiggi ráji nuppe bealdege áhčči lei mearkkašan sudnuide juoidá. Ristena čalmmit čáhco, go jurddašii sudno gierisvuođa iežaska vánhemii. Stuorra buohcceviessu loktanii liekkus bearašviesuid duohken gáppusin ja uhkideaddjin. Son čierui, go jurddašii maid sii ledje dahkan Issáhii. Muhto lihkus Issát ii lean dárbbašan leat nieiddaguoktá dihte áibbas okto, son jurdilii iige fuobmán ahte rásit sáhtte lean geas nu earás, dasgo leihan Issát orron moadde mánu buohcceviesus ja oahpásmuvvan doppe máŋgasii nu ahte gii nu sis vejii muitán su dahje sáhtii nuge ahte buohcceviesus lei dušše dakkáraš dáhpi ahte dan bargit dolvo ain jápmindáhpáhusa maŋŋá rási vártnuheami hávddi ala goldnat. ¶
Issáha jápmima maŋŋá eallin lei moanaid vahkuid dego ovtta sadjái bisánan Máhtebáikkis. Olbmot ráhkkanedje gulul ođđa skábmii. Beahkká ja Antero barggaiga maŋimuš eanabargguid ja rájaiga bargobiergasiiddiska. Heaikka vistti divvunbarggut gárvvásmuvve čakčadálvve ja son ásaiduvai gulul iežas vistái iige oppa jurddašange ávvudit stuorra dáhpáhusa. Áidna čielga eallima mearkan lei Biret-Káre-guoktá guovtte boarrásepmosa rieibmudeapmi šiljus. Soai leigga vel jápmima olggobealde ja máhtiiga illudit juohke beaivvis, maid oaččuiga eallit. ¶
Nillá lei leamaš Girkosiiddas čoahkkimis ja lei dál máhccamin ruoktot. Son girddihii joavdilit Máhtebáikki guvlui. Manadettiin lei borggasdálki, báikkuid mealgat muohta geainnu alde ahte dainna ovddit biillain ii livčče várra oppa goastange. Muhto dan botta go son lei leamaš čoahkkimis lei váhččen ja plogabiila lei fitnan jorggiheamen Badjenjárggas, nu ahte geaidnu lei dál rabas. Dán háve son lei hommán smávva vuojána ođasnaga dainna jurdagiin ahte dát oaččui leat su maŋimuš biila. Son vuojášii dan lohppii ja dasa livččii nohkan su biilaáigodat ja sáhtii ráhkkanišgoahtit boaresvuođa beivviid várás. Orošii Máhtebáikkis nu guhká go birgešii, man maŋŋá Tapani-guovttos Kirsttiin várra fuolahivččiiga su boarrásiidsiidii ja dagašeigga dáluin ja eará opmodagain nugo buoremussan oinniiga. ¶
Dáid maŋimuš vahkuid son lei goittot vuot veadján dego ovdalge. Muhto lei ainge jámma vehá balus ahte dihttogohtet fas diet máinnašuvvon váivvit. Son jurddašii dávjjit ja dávjjit iežas boaresvuođa. Son ii láven ovdal báljo givssidit iežas diekkár áššiiguin ja elii beaivvi hávil. Easkka gieskat lei dego morihan fuomášit man rašes vuođu alde su eallin lei. Son lei leaska, su maŋisboahttit ásse guhkkin Máhtebáikkis eaige sihkkarit astan jurddašit su boahttevaš eallindili, ja jos buohcagoahtáge vel dasa lassin. Son lei muhtumin hearvva dihte árvalan bártniinis ahte sonhan fárrešii dalle goas nu sin lusa, muhto dát lei viehka háhppilit dahkan duššin diekkár jallas jurdaga - ahte mo árpmuid sii sáhtte sus fuolahit, eamit lei leanaráđđehusas barggus, son ieš osolažžan biilafirpmás, goappásge jámma agálaš hoahppu, ahte áhččái lei sihkkarit buoremus mannat boarrásiidsiidii! ¶
Vieljažat leigga guhkes áigái ná lahkalagaid. Dán háve soai eaba dárbbašan ohcat vuogas sániid, muhto dat bohte iešalddes millii. Čuvges idja lei vuogas boddu gurret váimmu alde buot mii dettii. Aiddo dál oinnii hui čielgasit ahte sudnos golggai seamma varra, dasgo nu ollu soai sulastahtiiga, go čohkkáiga das oktii čalmmiid beavdeguoras ja hálešteigga. ¶
Divvunbarggut gergejuvvojedje áiggil ja hotealla lei gárvvis bálvalit olbmuid. Muhto ovdal vuos galggai lágiduvvot dat rahpanávvudeapmi. Hotealla njunnošat dihte juo ahte makkár dat galggai leat. Sii ledje jurddašan lágidit juogalágan kultureahkeda, gosa buohkat livčče buresboahtán. Hoteallahoavda lei bovden guovllu kulturolbmuid goabbat bealde ráji. Tarja-Leenage lei lohpidan čuojahit ja lávlut. Maiddái sámekultuvra galggai leat hui guovddážis, ledje juoigit ja eará musihkkárat sihke Norgga ja Suoma bealde. Muhto buot eanemus geasuhii soapmásiid dán dilálašvuođas dat dáiddačájáhus, mainna hoteallahoavda áiggui gudnejahttit Issáha muittu. Son lei čohkken dávvaliid, maid lei goas nu oasttašan govvačeahpis ja lei válljen dain buoremusaid, ja dasa lassin lei háhkan vel olggobealde, earret eará Heaika lei luoikan gárvves dujiid, mat ledje báhcán Issáha vistái. Daid hoavda dasto áiggui bijahit feaskárii, hoteallasálii ja kabinehttii, vai ávvudanguossit besse oahpásmuvvat dáiddároamehasa govvačehppodahkii. ¶
Aiddo dán dáiddačájáhusa dihte Máhtebáikkis vulge álbmogassii kultureahkedii, dakkáratge, geat eai dábálaččat beroštan diekkár áššiin, dego Birgget ja Pente. Hoteallasále dievvagođii johtilit. Birgget bahkkestii Risten-guoktá Jyrkiin beavdái, masa bođii maiddái Sammu. Birgget lei dál nuppe geardde restoráŋŋas, vuosttas geardi lei, go finai dalle goas nu Issát-rohkiin Turkus Gávpothotealla restoráŋŋas boradeamen. Son vilpulattai duohkut deike, erenoamáš dávjá geahčastii Ándde guvlui, gii ii lean gárron suinna seamma beavdái. Son oinnii oahpes olbmuid mojohallamin, gulai gehppes hálešteami, jugástatlásaid šuokŋa ja šleađgu čuovggat loaiddastanlávddi bajábealde gohccáhedje sus gelddolaš suttolašvuođa dovddu. Son dárkui mii sáles dáhpáhuvai ja oinnii iežas birra dušše lihkolaš olbmuid. ¶
Su gávnnai Antti Kalevi, Biret-Káre-guoktá nubbin boarráseamos bárdni, go lei olgun viegadeamen. Son suorganii heakka ala, go áiccai ádjás smábmageamádaga siste muorravistti olggobealde gobmámin, muhto dádjadii viehkalit veahki viežžat. Biret-Káre riŋgestii Badjenjárgga dearvvasvuođadállui ja Antero doamihii vuohpa lusa dán ratti ruvvet ja dálkasiid njálbmái coggat. Ambulánsa oktan dearvvasvuođadikšuin bođii lihkus viehka fargga, ja nu Ándde fievrájedje Avvilii, gos lei sihkkarvuođa dihte helikopter vuordimin. Ja go Avvilis oidne buohcci dili, de helikopter doalvulii su seammás Roavvenjárgga guovddášbuohccevissui, gos lei juo čuohpadanjoavku vuordimin. ¶
Birgget lei álggos jurddašan lágidit stuorra juovlamállásiid isida ruoktot máhccama gudnin. Muhto de muitái ahte liigehušša sáhtii dahkat bahá Ándii ja bovdii dálu olggobealde dušše Heaikka ja Nillá, guokte oktonas olbmo. Vierus mielde málestii buoremus biepmuid, ledje čoarbbealit ja eará herskot, muhto Ándii vuoššai doaktára rávvagiid mielde dušše dorski ja buđehiid ja faskkui rušppiid ja náppožiid ovdaborramuššan ja lágidii skummamielkki juhkamuššan. Buot vuddjes biepmut go ledje Ánddes gildojuvvon. ¶
Lei lávvardat ja isitge lei ruovttus. Son čohkkái boardaga alde ja čuovui, go eamit barggildii šiljus. Sudno náittosdilli lei bisson čoahkis. Earáin begge váttisvuođat, muhtumat ledje earránan dahje earráneamen, muhto soai jotkkiiga ovttas. Dákkár eallin orui heivemin sudno stáđis lundui. Eallin jorai dássidit ovddosguvlui - ieža boarásmuvaiga ja mánát rávásmuvve. Sammu lei juo ollesolmmoš, biilamekanihkkár, lei geargan dálvit soahtebálvalusas ja lei beassan Hánno-Hánsii hárjehallin. Su gárvvásmuvvan lei sakka maŋŋonan. Moadde jagi ledje mannan logahagas áibbas duššás. Dan maŋŋá lei vel joavdelastán ovtta jagi ruovttus, ovdalgo de lei viimmat sealgan vuolgit ámmátskuvlii, gos lei dasto gárvvásmuvvan dábálaš áiggis biilamekanihkkárin. ¶
Dan čakčadálvve Heaika čálii vuosttas čállosa Heargenjár-Lásse birra ja sáddii aviisadoaimmahussii, gos dat váldojuvvui bures vuostá. Das son lei ovdanbuktán daid áramus vissis dieđuid, mat ledje báhcán Lásse-oamehasas. Son lei duhtavaš, go olbmot orro liikomin čállosii. Erenoamážit liggii su miela ahte muhtun lei riŋgen Gihttela bealde ja muitalan iežas leat Heargenjár-Lásse maŋisboahtti njealját buolvvas ja lei soga muitoárbbi vuođul nannen ahte sin máddu lei duođaidge juoga sevdnjes ášši dihte johttán dolin gosa nu davás. ¶
Go beakkehii ahte ovddeš álbmotskuvlavisti galggai ordnejuvvot, de Heandarat doamihii fállat iežas snihkkárin ja beasaige bargui. Boares skuvladálus galge jávkaduvvot buot olggobealeolbmuid viesut ja visti galggai bálvalit boahtteáiggis dušše skuvlla dárbbuid. Danin ovdamearkka dihte Ándde-Márgget šattai dan dálvve fárret eret viesustis, dálualbmá viessu lei juo ovddit jagi bealde guorranan, go Koivuperä-Ánde lei ollen ealáhatahkái ja fárren eret eamidiinnis. ¶
- Ii. Sudnosge agálaš hoahppu dainna restoráŋŋain. Viiddidan leaba. Oainnat dinet galggašii, eanet ja eanet. Ruhta lea álo mearkkašan Kristiinai ollu eanet go munnje. Lei juo guhká bivdduhan mu fitnat geahččamin dan bartta, báimmai álo ahte dat lei munno áidna árbi áhči bealde ja danin ii heiven ollásit bálkestit. Ammal jurddašii ahte jos su mánát vel movttiidit oahpásmuvvat dan guvlui gos sin áddjá lei eallán. ¶
Go Nillá lei mannan, de Heaika vázzilii vel olggos barggadit. Lei juo sevnnjodeamen. Son dovddai man čoaskkis lei. Eanu alde govddodii suoldni, dálge áiggui leat galmmaidja. Lasta lei dáid maŋimuš beivviid johtilit ruškkodan ja fargga vuovddit ja jeakkit čáhpodivčče fas ođđa dálvvi várás. Son barggildii olgun gitta dassái go oalát sevnnjodii. ¶
Son lei ainge dan boares skuvlla ordnemin. Muhto fargga dátge bargu nogašii ja son fertešii fas geahčadišgoahtit alccesis eará dietnasa. Eahpesihkkaris bargodilli detti. Norgga bealde gal livččii gávdnon bargu, muhto sus ii lean miella vuolgit vierroriikii. Dál son áddii oalle čielgasit man buorre lei ahte ii lean áibbas okto, guovttá sudnos ledje liikká juogalágan vejolašvuođat, ovttaseallima lihkostuvvan lei dál ollu su iežas duohken. ¶
Son čálii deahtta giehtačállagiin moanaid siidduid. Go gearggai, de easkka dalle fuobmái man váiban lei. Son lei Roavvenjárggas oađđán funet. Hálbbes guosseviessu lei hui ráfeheapme. Seamma dálus lei restoráŋŋa ja gáhta nuppe bealde seammalágan. Rieddjás vuollabáikkit guktot. Juhkan olbmot lávejedje čoahkkanit restoráŋŋaid giddema maŋŋá guossevissui joatkit festema, muhtumin meaiskidedje guhkás idjii. Ii sáhttán oppa jurddašitge ahte oađđit dal livččii bállen. Ja son gii lei nu hárjánan Máhtebáikkis jaskatvuhtii. Áidna vuohki vajáldahttit dien goalus orrunbirrasa lei čállit gitta dassái, go guosseviessu ain iđitbeallai jaskkodii ja son iešge beasai nohkkat. ¶
Son čorgii vistti. Sihkui ja basai. Son lei bearraša eadni iige heahpanaddan čájehit dan ovddosguvlui. Son ii vierášan diekkár árbevirolaš nissonrolla, nugo nu ollugat su ahkásaš nissoniin dán áigge, muhto lei ovdal juo čeavlái das ahte beasai dikšut ruovttu ja fuolahit isidis ja mánáinis. Son lei máŋgga dáfus hui boaresáigásaš ja danin illá orui heivemin otnábeaivái. Son čuovui mealgadis maŋábealde áššiid ovdáneami ja elii dego sutnje alccesis orui buot buoremusat heivemin. Dego dálge go duhppii dáiggi ja huraidii oahpes juovlalávlaga. Ii jurddage ahte livččii nimmoran iežas garra oasi. Buot dát áddjás juovlaráhkkaneapmi ii lean sutnje dálueamidii gullevaš váivves geatnegasvuohta, muhto stuorra attáldat, eallinskeaŋka, mas galggai máhttit leat giitevaš. ¶
Álgojagi garra buollašat ledje nohkan. Máhte-Máhtte vulggii dearvvas olgoáimmu havssašit. Čuoččui boardaga alde ja gaivái nuorttas guvlui ja oinnii ahte fargga beaivi vuot guovllastivččii suomavári duohken. Bivval giktalii guhkkelii, son váccii gitta ođđa náveha lusa. Čuoččui áigebotta návetnjálmmis ja geahčastii boares náveha guvlui, mii galggai geassit gaikkoduvvot. Son lei ieš leamaš dan huksemin, ja das lei dalá mihtuid mielde šaddan measta juo menddo stuoris, njeallje gusahiŋgala ja moadde saji gálbbiid várás. Muhto dál boares návet orui nu uhcci, go čáhppái das skábmageamádaga siste. Nuba nu, son lei ieš leamaš dan huksemin. Dat lei dalle. Son lei nuorra, alimus agis, virkui ja searalaš, dál ii lean. ¶
Máhte-Máhtte lei boarráseamos gilis. Son galggai deavdit giđđat 69 jagi. Nappo sakka nuorra lei Máhtebáikki boares geardi dán háve, mii čájehii man rašes vuođu alde lei gili boahtteáigi ainge dáid maŋimuš jagiid smávva ealáskeamis fuolakeahttá. Buot sáhtii jorggihit nuppe guvlui. Gili nuorra geardi rávásmuvašii, sii manašedje skuvllaide ja oainnášedje earálágan eallima, mas lei nu ollu eanet addit go bás bajásšaddangilážis. Boarrásepmosat fas jávkkašedje eret áiggi mielde. Ja jos gii nu livččii lean dál geahččamin, mo Máhtte nuorbbai gulul gomuoivviid stobu guvlui, de dát govvidii viehka bures giláža vejolašvuođaid dálá garra gilvvu máilmmis. ¶
Su muođuin oinnii ahte son ii háliidan šat gullat ii sánige dán árbeáššis. Dat ii guoskan sutnje. Son lei dušše duhtavaš, go Heaikkasge manai viimmat buorebut. Su váibmoguovdoášši lei dál dat hárjehallan. Son áiggui vel goas nu johtalit álkibut soppiinis das gilis, ja jos oalle bures manai, de maiddái gos nu dobbelis - nappo ohcalii vel eallima guvlui. Olggobealde nissonguoktá árbemorrašiin lei maiddái Máhte-Máhtte. Sus eai lean šat seammalágan boahtteáiggijurdagat go vilbealis, son háliidii leat dušše ráfis. ¶
Tunturin Helmi lei doaibman juo moanaid jagiid. Hotealla ordnema maŋŋá dan dietnasat ledje njiedjan, muhto dábálaš bures kafea gánnehii ainge. Sii ledje ovttasráđiid bargan dan ovdii ja ledje álo sáhttán soabadit, jos šadde sierramielalašvuođat. Smávva riidduid duohken lei álo leamaš Gutnel, geas lei váivves vierru viggat aivve buot okto mearridit. Muhto aiddo su geažil sin kafea lei dál dat mii lei - fitnodat, mii lei ruđalaččat dearvvas vuođu alde hotealla garra gilvvus fuolakeahttá. Bearašfitnodaga ledje goittot juo moanaid mánuid suoivanastán čáhppes balvvat. Sii ledje leamaš hui oktilaš joavku. Dat lei leamaš fitnodaga fápmu, muhto maiddái dan rašes bealli. Jos okta riekkis behtii, de dat dovdui dalán viidáseappotge. Jearaldat ii lean dan stuorát áššis go ráhkisvuođas. Tellervo lei liikostan ovddit gease muhtun máttasuopmelažžii, gii maid lei boahtán luosa bivdit. Almmái lei oastán kafeas bivdolobi ja lei dalle oainnestan vuosttas geardde Tellervo. ¶
Ráhkisvuohta lei cahkiidan dieid geassebeivviid. Soai leigga deaivvadan vel vahkkoloahpa hoteallas, leigga dánson ja háleštan. Ja almmái lei fas mannan geidnosis. Buot orui nohkan dasa. Muhto čakčat son lei fas ihtán Girkosiidii, lei dán háve ruškkiges vuolgán hervvošit. Ja lei čáŋadan maiddái Tunturin Helmis boradeamen, ja dalle soai leigga vuot oaidnalan. Albmás lei smávva valástallanbierggasgávpi olggobealde Helssega. Lei leamaš náitosis, eaige lean mánát - ja lei moanaid jagiid Tellervos boarrásut. ¶
Koivuperä-Ensio, kafea nubbi oamasteaddji, diđii ahte váldoovddasvástádus dálá váttisvuođaid čoavdimis gulai sutnje, dasgo son lei vel nuorra ja bárisin bargoeallimis mielde. Son lei leamaš hui duhtavaš kafeai. Muhto dilli lei oanehis áiggis oalát nuppástuvvan. Ii songe nu liikon dasa ahte ráfálaš boradanbáikkis dahkkojuvvošii gaskavuollabára. Dakkára livččii ollu losit jođihit. Son šattašii leat ieš goittot muhtun eahkediid báikki alde skihka doallamin, ovdal ii lean dárbbašan. Muhto nuppe dáfus dušše boradanbáikin Tunturin Helmi ii gánnehivčče, eallin nuppástuvai johtilit ja fitnodatolmmožin son galggai máhttit čuovvut áiggi. ¶
Heaika lei duhtan dássážii dasa, maid lei gullan earáin. Daid vuođul son lei geahččalan duddjot oppanasgova Tunturin Helmi dálá dilis. Nuba lei viššalit merkon bajás bearašfitnodaga gieskadaš dáhpáhusaid. Loahpas lei goittot fihtten ahte ii sáhttán duhtat dušše golgoságaide, muhto fertii finadit ieš báikki alde oahpásmuvvamin, mii duođaid dáhpáhuvai. ¶
Tellervo manai fas gievkkanii. Dát lei duođaidge vuosttas geardi, go soai leigga háleštan. Dálá dáhpáhusat ledje lagadan sudno. Heaika vuordigođii dan biepmu. Čohkkái ja smiehtai. Finai áiggegollun diskka luhtte Biret-Márehiin hálešteamen, gii lei álo leamaš ollu oahppásut go su nuorat oabbá. Viimmat Tellervo buvttii reahta alde biepmu. Oinnii dalán ahte son lei bidjan dasa buot čehppodagas. Dat lei ámmátolbmo duodji. Nu geasuheaddji oaidnit ja njálggage seammás. ¶
Soai eaba šat háleštan. Mátki ovdánii johtilit. Merja oinnii jekkiid ja hárvves lagešvuvddiid, duottarduovdagiid ja silbaádjagiid. Dát buot lei nu amas sutnje, duolba jávreguovlluid ja suhkkes guossavuvddiid niidii. Viimmat Girkosiida leappihii oidnosii luohká alde ja soai vujiiga gili guovddážii. ¶
Govvabáccis lei šaddan áibbas earálágan go turistafitnodaga oamasteaddjit ledje oaivvildan. Áššedovdit ledje dubmen garra sániiguin dan dáiddalaš árvvu. Ja go báikki olbmot ledje dan gullan, de siige ledje juo hállagoahtán ahte Oktonaš fierpmástalli galggai jávkaduvvot eret čáppa gáddestealli bilideames, vaikko ledje álggos nu čáppášan dan. Govvabáccis lei šaddan geasi áigge nuoraid gávnnadanbáiki. Das sii bállejedje ráfis borgguhit ja oahpásmuvvat muđuige eallimii. Govvabácci juolggi alde lei buorre čohkohallat ja áiggi golahit. Báiki geasuhii maiddái Hánssa-lágan eahpesosiálalaš olbmuid. ¶
Viljo njiedjalii luohkás bodnái, skihpár maŋis. Oinniiga juo guhkkin, mii lei dáhpáhuvvan. Boares barta lei duššaduvvon. Lásat ledje cuvkejuvvon, olgouksa čievččastuvvon rabas, hivsset gomihuvvon. Vierrásat ledje boahtán, go isit ii lean šat ieš báikki alde skihka doallamin. Soai vácciiga lagabui ja guovllasteigga lássaráigge sisa. Seamma moivi. Hildut ledje goaikaluvvon bodnái, gávnnit miehtá láhtti ja ollu eará. ¶
Merja oinnii ahte Eanuleahki lei duođaidge čáppis, nugo skihpár lei muitalan. Ceakko várit goabbat bealde Eanu. Alimusat ledje áibbas jalgadat alážis. Muhto ieš leahki lei hui ruonas. Suhkkes rođut, niittut ja čáppa njárggat. ¶
Beaivelanjas eadni geige sutnje stuorra ránes konveluhtta. "Áigin Lavra" lea dasa čálistuvvon stuorra, roance bustavaiguin. Muđuid ii oidno das mihkkege. Ii geaidnonamma, ii báikenammage leat čállon konvoluhttii. Áigin jorgala konvoluhta, muhto ii maŋŋábealde ge lea čállon mihkkege. ¶
Áigin diehtá gos Goddesuohppa lea. Lea guokte miilla davábeale Girona gos son etniinis orro. Davábealde leat duoddarat ja doppe lea Goddejávri gos Goddesuohppa masá juohká jávrri guovtti oassái. Goddesuohpas lea fas stuorra geađgeseaidi. Áigin lea fitnan Goddejávrris oaggumin ovttas áhčinis. Dalle bisáneigga sieiddi luhtte. Áhčči guđii muhtin šlántti sieiddi lusa ja logai ahte lei bivdolihku nammii. Dasto lasihii maid ahte ii leat eará go boares diida. ¶
Áigin fas lohká alddis eará ášši ja dolle Goddesuhppii seaiddi ohcat. Ii leat váttis gávdnat dan. Lea smávva dievaža alde sieđgarođu siste. Sieidi lea dego okta máilmme stuorra geađgi mii lea luddejuvvon máŋgga oassái. Leat ruossut doarrás ráiggit geđggiid gaskkas, muhtimat nu stuorát ahte olmmoš čáhkká čađa čakŋalit sisa. Áhčči lei muitalan ahte dološ olbmot mannet sieiddi sisa basuhit. Ieš son lávii dušše bálkut šlánttiid ráigge čađa sisa. ¶
Áhtoš-Ánde ii leat vel boahtán, ja Áigin jurddaša ahte vuorddedettiin heive fitnat geahččamin sieiddi siskkoža. Son njáhká sisa. Doppe lea oalle seavdnjat, muhto badjin lea dego rehpenráigi mii luoitá veahá čuovgga geđggiid čađa ja go čalmmit leat hárjanan sevdnjodassii, de oaidná ahte sieiddi siskkimusas lea uhca báktelanjaš. Stuorát heaŋgabákti gokčá lanja nu ahte čáhci ii golgga dohko ja lanjaža ovdabealde leat dávttit ja čoarvvit. Lanjažis áicá veaikešlánttiid ja gollesuorpmasiid. Áigin čippostallá. Sus lea nu ártegis dovdu, veaháš dego oaivejorggás. Son geige gieđa dávviriid vuostá, muhto ii veaje dohppet maidege. Giehta ii olle, oaidnemeahttun fápmu bisseha dan. ¶
Áigebotta čohkká sieiddi siste ja smiehttá. Ain lea oaivejorggás. Son ii veaje geahččat šat silbašlánttiide ja gollesuorpmásiidda. Son gidde čalmmi, dolle gieđaiguin julggiid birra ja deaddá oaivvi čippiid vuostá. Áigebotta son vuoigŋá dássidit. Son heaitá smiehttamis. Iige dieđe ge manne son dahká dán, muhto fáhkka son čuožžila ja lokte gieđaid almmi vuostá. De son loktana ja girdila seaiddi rehpenráiggi čađa. Seaiddi bajábealde oidno garanas ja Áigin girdá dan guvlui. Go joavdá dohko, de Áigin bisána ja garanas sattohallá su birra. Dasto garanas girdila davás, jorgala ja girdá birrat birra moadde háve. Lea dego dat hástá Áigina fárrui. ¶
Áigin stivregoahtá gieđaiguin ja fuobmá ahte son sáhttá vuolgá dohko gosa gieđát geigejit. Son čuovvulišgoahtá garanasa. Fártage šaddá. Olles leavttuin girdiba Muohtagáissáid badjel, čuovvuba Ceaggusleagi mearragáddái. Doppe girdá Geassenjárgga mielde riddoguvlui. Olggobeale Geassenjárgeaži sábmet sullot ja soai girdiba dohko – gáranas ovdabealde ja Áigin maŋis. ¶
Buot eará sulluid olgobealde – áibbas dego uhca dilkkožan ihtá amas suolu. Áigin ii leat goassege oaidnán dan ovdal vaikko. Binná banná dielku stuorru johtilit, ja go láhkoneaba fuobmá Áigin ahte das leat sihke jogat, jávrrit, jeakkit ja gáissát. Son ádde ahte dat dat han lea dat Ittár suolu. ¶
Áhtoš-Ánde lei čállán ahte Bassegohppi lea Ittára davábealde. Garanas girdáge sullo badjel ja Áigin čuovvu maŋis. Muhtin vákkis oidno eallu. Áigin oaidná áldduid guohtumin ja vaikko man ollu rukses misiid ruohttamin, njuikkodallamin dahje álddu balddas vuoiŋŋasteamen ja mielkki njámmamin. Don beale ceakkus váriid ihtet ruona guolbanat, loddebávttit ja gohppi. Gohpis leat fatnasat, guolbanis máŋga lavdnjegoađi ja giláža duogábeale oidnojit bávttit ja juovvá. Ábis sullo davábealde ihtáges stuorra rukses dámppa murkku siste. ¶
" Muhtimat leat meara alde oaggumin. Eaige buohkat leat velá boahtán", čilgesta Áhtoš-Ánde. ¶
"Mun cuovvulin garanasa. Dat girddii ovdabealde ja min dollejin maŋis." ¶
Ovdalgo geargá šlundogoahtit, de leahkasta ges uvssot ja Áhtoš-Ánde máhccá goahtái. Čáhcelihtit guktuid gieđain, ja maŋŋábealde čuovvu boares áhkku. Áhkku lea uhcci ja jorbbas. Gieđas vel sisteseahkka. Áhtoš-Ánde guođđá lihtiid uvssohiid bálddas ja njáhká Biernie, Áigina ja Tást meattá. ¶
Loddebákti álgá meara bealde ja lea issoras ceakkus. Dat joatkkašuvvá vel eatnanbealde ja deikke jovdet goahteássit dál. Guhkkin oadnit lea bákti dego njuolga várreseaidni mii manná njuolga áibmui. Lahka oaidná ahte vári leat dievvá ráiggit, hildut ja uhcánaš bávttit. Juohke báikkis loktanit skierrut – gáirru uhca vilbealit ja oambealit. Loddedoahkki vielgada áimmu, duháhiid lottiid jienat devdet áimmu. Áigin illa gullá Áhtoš-Ánde go čujuhastá gokko sii áigot goargŋut vieltti mielde bajás ¶
Go Áhtoš-Ánde lea geargan muitaleamis de soai Ánne-áhkuin gohčoba mánáid boahtit čuožžut sállalága vuolábealde loddebávtti. De juoigagoahtiba. Áigin oahpásmuvvá šukŋii ja huhradišgoahtá vuollegaččat mielde. Ii son dieđe vissásit leago sus lohpi, muhto Áhtoš-Ánde doallá čavgaseappot su oalggis ja sugadišgoahtá nu ahte buohkat čuvvot su šuoŋa. De son jávohuvvá ja ráfo. Geahččá eatnamii ja dadjá vuollegis jienain. ¶
Guokte, golbma vahku adjánedje doppe ovdalgo ledje njuovvan buot 24 bohcco. Loahpas fitne olles joavku seaiddi luhtte. Ovddimusat čippostalai siidaisit, su maŋábealde su bártnit ja eará fuolkkit dasto nuppit siidaguoimmit. Sii juige bohccoluođi, sieideluođi ja siidaluođi ja sávve ođđasit ráfi fidnet luonddu fámuiguin." ¶
Áibbas riekta dát gal. Juohke máná duogábealde lea duddjojuvvon sistelávka mas leat assás náhkebiktasat. "Galggašii go gárvodit buorebut," jearrá Biernie. ¶
Áigin lea dábálaččat hui lášmmat, muhto dál ferte duođaid bidjalit vai ii bázas niidii. Tást lea čađat ovdabealde ja easkka loahpagaska ovdal geđggiid doahpá Áigin su ja fárrolága soai náđđuba geđggiid duohkái juste dalle go Tánjá gullo huikimin "čuohti, dat guhte ii leat čiehkadan dál báhcá ohccin." ¶
Šiljus leat eará goađi mánát spáppastallamin. Lea speallu maid Áhtoš-Ándde goađi mánát eai leat goassege oaidnán ovdal. Mánát čužžot ráttalága - golbma juohke bealde šilju - ja derpet uhca spáppa soppiiguin. Speallu álgá dainna ahte okta bálku spáppa nuppi joavkku máná vuostá ja dat galgá fas dearpat spáppa ruovttuluotta. Ná joatkkašuvvá speallu dainna ahte derpet spáppa ovddos maŋos gitta dassái go okta joavku nisttiha spáppa eatnamii. ¶
Bassegohppi lea dego stuorra jorbadas. Guhkes, vuollegis njárga nuortabealde bonjasta oarjás nu ahte suodjala gohpi. Maiddái oarjebealde earuha njárga Bassegohpi ja stuorraábi. Beaivet go lei biegga, časke bárut vilges sovtta lássáid badjel Guhkkesnjárgga davábealde. Dál lea mearra jaskodan. ¶
Gáttis čollejit guliid ja gurpot daid šilljui. Earát geat eai leat leamaš meara alde, bohtet viežžat vuoššanguoli. Sii leat maid gullan mearraguovddi ja lea sáhkagoikkus. Ánde ii háliit olggobealde muitalit. Son dáhttu buohkaid čoagganit stuorragoahtái. Sus lea dehálaš ášši. ¶
Joavkkuid mielde sii bohtet Stuorragoahtái. Olles olbmot čohkkedit bošu lahka. Mánát fas vuollelii loaidduide. Áigin oaidná sihke Isselin Janett ja Johan nuppi loaiddus don beale árrana. Sii vuššet varas guliid, ja guollelievla deavdá stuorragoađi. Ovdal lea Áigin álo atnán guollehaja unohassan ja uhtes vuovssehahtti. Dappe dat lea njálga. Son lei ohpihii jurddašeamen man buorre visot leat dáppe go Isselin Janett viggá jearrat mii lea meara alde dáhpáhuvvan. ¶
Áigin lea oaidnán dákkár dámppá ovdal. Dat gullá soahteveahkái, muhto das eaba geargan smiehttat dađe eanet dál. Meara alde soai oaidniba Heammu-guoktá lahkoneamen Guhkesnjárgga. Mearraguovdi lokte oaivvi čáhcegierragis. Dat mulgu vuos mánáguovtktái ja ráhkku no romet go livččii vejolaš. Isselin Janette huikkaša ja Heammu reašká. ¶
liikabeavddi alde ¶
Boles lohkagođii testamentta, man lei dalle oamehasa sávaldaga mielde čállán ja mas ledje sudno guktuid vuolláičállosat ja duođašteaddjiid namat. Báhpáris čuoččui čielgasit ahte Dulka-Márte dovddasta olles vuoiŋŋalaš návccaid alde iežas Máhte-Risten Heaikka áhčč in ja háliida ahte dát oažžu sutnje gullevaš oasi áhčis opmodagas. Ii oktage eahpidan testamentta dohkálašvuođa, buot lei nu čielgasit merkejuvvon báhpárii ja olbmot ledje oahppan luohttit Salojärvii. Boles geigii testamentta Mártte-Hánsii, gii dutkkai vuolláičállosa ja dovddai das áhčis čáppa giehtačállaga ja geigii dasto báhpára oappáguoktái, geat hoigadeigga dan njuolgga Heikii. Heaika doaladii gieđas báhpára ja dutkkai vuolláičállosa, muhto áibbas eará sivaid dihte go Mártte-Hánsa. Nama lei čállán su áhčči, čiegusin oaivvilduvvon ášši lei boahtán albma, go son lei juo heaitán duššiid smiehttamis. Sus lei nappo njuolggo varraoktavuohta dan olbmui, gii lei čállán duon nama čállit hárjánan olbmo giehtačállagiin. ¶
Áddjái šattai geahččalanmiella, rándahii dat galggai vuot ovddeš vieru mielde raža stit. Son finai gárvodeamen dan várás. Lávkkit dolvo dego iešalddes muorravistti guvlui. Son bárddašii oaivvi, go geahčadii birrasis. Ákšu lei sahtedohko luoitiluvvon smáhkkomuora vuostá, saháreŋko sirdojuvvon láikivuođa dihte lagabui soahtu. Heaikka fuollameahttunvuohta eaddudii dárkilis ádjá, vieris olmmoš lea vieris olmmoš, son jurddašii ja stellii hálggu smáhkkomuora vuostá ja čuolastii. Ákšu deaivvai rivttes sadjái, muhto muorra ii luoddanan. Son geahččalii nuppes, dán háve čuolastii buot fámuiguin, muhto hálgu dušše fierralii smáhkkomuora alde eatnamii. Boaran iskkai vel moddii, muhto šattai vuollánit. Fámut ledje nohkan, son fertii dovddastit. Gorut lei sakka njuorran dán rahčama dihte, gieđat doarggistedje, oaivi jorai ja son šattai áigebotta vuoiŋŋastit, ovdalgo vejii nuorbalit stobu lusa. ¶
Gilis eai diehtán vel dáhpáhusas. Nillá jurdilii fitnat dieđiheamen áššis juoba Pentte- ja Ándde-guoktái, ovdalgo lohket váivves ođđasa aviissas. Son vázzilii iđidis Ándde geahčai. Muohta lei juo measta buot suddan giettis, muhto váris ijabealde ledje vel báikkuid jasat, main maŋimuččat suttašedje easkka mihcamáraid áigge. Ánde oidnui šiljus váccašeamen. Huksenbarggut galge álgit dalán go geasui, ii dárbbašan šat dálueamit guhká gáržžes návehis viggat šibihiiguin bargat. Návetsadjái ledj e gokčojuvvon fiellut ja pláŋkkut, diillat ja eará dárbašat, fargga gullošedje vuot guhkes áigái Máhtebáikkis huksenjienat. Elerávnnji boahtin lei johtilit rievdadišgoahtán guovllu. Arvileamos dálonat gehčče roahkkadit boahtteáigái, njáske ja beldejedje, buvrrit ja návetlágážat gaikkoduvvojedje eret ovddas ja sadjái huksejuvvojedje ođđa návehat. Hemmo lei vissis ahte buori dat ii sáhttán diehtit buot diet hušša, nu amas orui dat olbmo mielas, son lei juo máŋgii cuigen das Heikii, livččii dadjan earáidege, muhto eai sii guldalan boares Hemmo. ¶
Son hálahii čábbát heastta, doškkodii siidduid ja háliidii ná roahkasmahttit dan áddet ahte ilolaš vársávuođa áiggit ledje maŋábealde ja dat galggai leat dál gárvvis daidda bargguide, maid várás lei sivdniduvvon. Heasta liikui, go isit hálai dasa čábbát, fađastii giitevaččat seaibbi ja šnjirggádii, dat lea dušše vehá áddemeahttun dat Luontopoika ja danin láhtte dego mii várssáid, jurddašii dáluisit. ¶
Ovddeš eallinmokta ealáskii gulul ja vuittii dán hávege buot váivves dovdduid. Olggobealde boahtti huksenjienat rihkko jaskatvuođa ja gohccáhedje sus sáhkkiivuođa. Son geahččalii earuhit huksensajis bargoalbmáid huikasa, muhto beallji fáhtii dušše veahčira jiena, go jávohis vieljažat huksiiga ođđa náveha. ¶
Na leihan Heandarat, dath an de sáhtii doallagoahtit dálu, go mun ieš in šat veadján, jurdilii Birgget. Muhto go jurddašii bártnis, de fihttii man rašes vuođu alde lei šibitdálu boahtteáigi. Guoimmis láhkai songe lei behtton bárdnásis. Ii dáidán Heandaragas šibitdoallin, jos ii muhtášii vieruidis. Jearaldagas sáhtii lean dušše nuorra olbmo vuostálastinmiella, mii manašii iešalddes meattá. Nu dat gal oppa leige, Ánne-oarpmeale bárdni lei nuorabun aiddo seammalágan ja lei dál stuorra dálu isit, jurddašii Birgget. ¶
Jurdda girjji almmustuvvamis dagai su mášoheapmen. Hemmo fuomášii dan ja mášohuvai iešge ja jearai mii sus lei, ja go gulai mas lei jearaldat, de fas ráfui. Heaika lei measta juo fárren ednos lusa, dušše muhtumin váccašii iežas visttáža boardaga alde muohttaga goaivumin. Áinnas idjii son ii oskkildan guođđit boares olbmo okto. Hemmo lei juo oktii nahkáriid siste guossan šielbmái ja bávččagahttán čippi, nu ahte skierpmui máŋga beaivve. Heaika ealašii hearrán ednos luhtte iige sus váilon mihkkige - ii goittot ieš fuomášan ahte livččii váilon. Liegga stobus lei suohtas ihkku čohkohallat oapmangáttis ja smiehtadit ja mearkut beaivegirjái jurdagiid, mat ain bohte millii. ¶
Nappo ijat ledje vássán oahpes vuogi mielde. Son smiehtadii eallima, doalai beaivegirjji, ja muhtun ijaid go orui dakkáraš vuogas boddu, de sirddii báhpára ala iežas eallima. Beaivit son barggildii rándahis, lei Hemmoi háleštanskihpárin, logai sutnje Ipmilsáni. Son lei muhtun beaivve gávdnan ednos háhpohallamin skáhpperavddas Riittá sálbmagirjji ja árvidii dalán su jurdagiid. Dás duohko Heaika divššodii maiddái boarana vuoiŋŋalaš beali. Buot eanemus Hemmo orui liikomin Biibbala muitalusaide - Movssesa girjjiide Boares Testamentta bealde ja evangeliumiidda Ođđa Testamentta bealde. Lestadiusa poasttal, mii lei rievtti mielde guovllu olbmuide ollu oahppásut girji, guđii su galmmasin. Dát orui viehka ártet, go muittii man valjis Hemmo lei gullan čoakkalmasain Lestadiusa sáni. Pentege lávii muhtumin fitnat Hemmoi Sáni lohkamin ja čilgemin ja lávii imaštallat dán seamma ášši. ¶
- Ii mihkkige leat sohppojuvvon. Galggašeimmet juo dán jagi bealde deaivvadit, dat lea Hemmo dáhttu. Finan dán vahkos Issátiin ja Biehtáriin hálešteamen. In danin ahte earáid ovddasalmmájin dal livččen bahkkemin, muhto gáttan iežan vehá dovdat dieid áššiid, mis geas lei juohku mannan gease. ¶
Máhtebáiki orui nu ávdin Nillá mielas, go čuoččui boardaga alde ja geahčai Hemmo ja Heaikka sevdnjes visttiid guvlui. Su iežas visti ii oidnon dása, muhto jámas dat lei datge leamaš juo guhká, nu uhccán leigga soai Kirstte-guoktá vuolgima maŋŋá bastán addit dasa eallima. Eamit elii dál buoza ja lei massán eallinhálo. Son ieš gal vel geahččalii, muhto man guhká, go ii jáhkkán šat ollásit daidda eallinárvvuide, mat vel dá muhtin jahki dassái ledje šerres guovssonástin merkemin su eatnanlaš vádjolusa. Ii son dan ná lean oaivvildan. Niku-Petteri duššan ii čilgen buot, muhto sivaid galggai ohcat guhkkelis, sudnos alddiineaskka giidiehtá, birrasis, mii ii lean buot buoremus bajásdoallat eallima dahje ainge dobbelis, buolvvaid mielde čoggon árbbis, mas sii buohkat eanet dahje uhcit ledje oasálaččat. ¶
Káhtarin lei riegádan ja bajásšaddan Stálonjárggas. Vel dálge giláš lei nu doaresbealde ahte gallis eai arvan dohko. Danin buotlágan boares vierut seilo doppe vel guhká dan maŋŋá, go ođđa áigi lei daid jávkadan ovdamearkka dihte Girkosiiddas. ¶
Luohká alde gullogođii stuorra biilla jurra. Soai doapmaleigga olggos gussabiilla vuostáiváldit. Hárjánan vuoddji murddihii návetuksanjálbmái, vai lei eambbo láidestit šibihiid biilii. Nillá manai veahkkin albmái, dasgo háliidii ahte dát váivves bargu lei farggamusat meattá. Heaika čohkkái gáivvolohkki alde ja oinnii, mo stuorra biilavuoddji runddii biilii bárgu šibihiid. Biilavuoddjis lei hoahppu. Dát lei su láibebargu, mađe johtileappot son gearggai ain barggus, maid biilla oamasteaddji lei sutnje mearridan, de dađe eanet son dinii. ¶
Go Heaika juo ođii, de Heandarat lei ainge gozuid alde ja dutkkai gitára, man lei oasttihan Is sáha fárus máddin. Son muittohalai, mo lei oaidnán Eetu čuojaheamen. Suorpmat ledje vel viehka doaŋggit ja vigge sorrot sreaŋggaide, jos geahččalii čuojahit vehá jođáneappot. Son lei juo gávdnan čuojanasas Lapinpoika ja Keltaruusu, maid báhcahalai jaskes dálus. ¶
Beaivegirjji merkestemiid vuođul oaččui buori gova Hemmos. Čállosiin vuhtii ahte beaivegirjedoalli lei hui gierdavaš ja várra vehá nággárisge olmmoš. Son ii lean ovddalgihtii dubmen mange ášši nu hálbin ahte dušše dan dihte livččii čuoldán dan beassamis beaivegirjji siidduide. Ja dát ovdagáttuhis vuohki oaidnit áššiid attii dáidda čállosiidda iežas árvvu. Heandarat ja su maŋisboahttit rájadedje vel guhká divrras gihppagiid, go beaivegirjedoalli ii lean šat ieš daid áittardeamen, ja ná boares Máhtebáiki ja dan olbmot elle sillon báhpára alde badjel stuorra eallinnuppástusaid, mat johtilit gáidadedje ovtta áigodaga jávkosii. ¶
Dáluisit rasildii guhká stállas. Beahkká gearggai juo dolkkástuvvat láidedaddat heastta ovddos maŋás šiljus ja leŋgii dan dušše geahččalan dihte reaga ovdii. Dálvemáđidja rohttii stobu luhtte jieŋa ala ja doppe sáhtii boahttevaš heastaalmmái áibbas earáláhkai oahpásmuvvat vuojánii go gáržžes šiljus. Gándda ilolaš háikasat giktaledje heastta njolgái. Ovddabealde rahpasii českes máilbmi ja friddjavuohta, heasta buoridii leavttu. Gánda lei vel nuorra ja heasta buoremus agis ja dál soai sáhtiiga vehá geahččalastit. Son fađastii suittetgežiin heastta bađageahčai ja háikkádii. Heasta doalvalii ovddosguvlui ja fáhtehalai seamma eallinillui go mii lei gánddas. Soai attiheigga šalkaráigge birra njárgga ja orusteigga easkka guoikkaoaivvis. ¶
- Muhto mun finan gal iešge báikki alde geahččamin dan vistti, geasihii Lemet. ¶
Son ráhkkanišgođii seammás mátkái. Válljii dárkilit, mii galggai vuosttas guorpmis fárrui ja mii sáhtii vuordit muhtun áiggi. Málenbiergasiid galggai buot sirdit juo otnánaga dorvui Máhtebáikái, dasgo vierrásat sáhtte boahtit goas beare, dál go dáluisit ii lean šat ieš báikki alde skihka doallamin. Ja dasto ledje vel dat ovddit isidiid áigásaš boares lihtit ja nieiddaguoktá skeaŋkabánno, maid árvvu vierroolbmot eai várra áddešii ja datge galge dolvojuvvot juo vuosttas guorpmis Máhtebáikái. ¶
Geassi lei vuot joavdan davás. Luossasuhkkit oidnojedje duoppet dáppe. Go Eatnu doaččui ráfálaš savun, de čalbmi fáhtii fatnasa, ja go vilddáskii njavvin ja guoikan, de doppege oidnostalle luossasuhkkit. Issáhii dát árbevirolaš ealáhus lei álo bisson vierisin. Son lei juo guhká eallán servodaga doaimmaid olggobealde ja vehážiid gáidan olbmuid beaivválaš barggildeamis, man maiddái eallimin gohčodedje. Dán vierisvuođa son dovddai erenoamáš čielgasit aiddo dál, go geahčai Eanu guvlui ja oinnii doppe eallima mearkkaid. Hemmo lei jápmán ja son ieš lei dál boahtimin deavdit guorusin báhcán saji. Muhto leigo sutnje liikkáge oskkilduvvon menddo stuorra bihttá, son eahpidii, go muittii man stuorra vuordámušat Máhtebáikkis ledje soapmásiin su ektui. ¶
Birgget hárjehalai ođđa eallimii. Lei geassi ja morraša lei álkit vajáldahttit. Heandarat lei mannan soahtebálvalussii, mii maid dái geahppudii eallima. Ođđa návehis lei buoret barggadit oahpes bargguid go dan ovddibus. Olgguldas álkivuohta vajálduvai goittot johtilit, go fihttii ahte návet lei duššiid dihte huksejuvvon. Šibitdállu nogašii, go nuorat geardi ii beroštan joatkit. Eallingáibádusainis govttolaš dálueamit livččii háliidan ahte su áigáibohtosatge oidnošedje vel guhká dan maŋŋá, go ii lean ieš šat das návetbálgá alde duolmmadeamen. ¶
Gánddaguoktás lei dál luopmu ja bálliiga leat ráfis. Eai lean vánhemat skuvlii bággemin, eai leavssut nuorra eallima hehttemin. Soai goigárasttiiga gilis. Čáŋadeigga vuos káffestob us limonáda juhkamin ja vázzileigga dasto hotealla lusa geahččat, mii doppeges oidnui. Hotealla olggobealde ledje moanat biillat. Beivviid guhkkun ja garraseamos buollašiid nohkan lei fas buktán vierrásiid báikegoddái. Soai dutkkaiga amas registtargalbbaid ja árvideigga ahte biillat bohte gos nu guhkkin vieris máilmmis. Taneli-Iisakki livžžádii rabas uksaráigge sisa ja seavestii skihpárage fárrui. Hotealla bargit eai beroštan cakkadišgoahtit gánddaguoktá, dasgo hotealla lei aiddo dál hui čorgat oaidnit, go Lintos-joavku lei ovdalaš gohčohallan olggos dan boddii, go turisttat boradedje. ¶
Veahčiriid beaškkas lei dábálaš jietna dáid áiggiid Girkosiiddas. Gillái bohte dađistaga ođđa olbmot sihke gieldda olggobealde ja siste ja dárbbašedje orrunsaji. Boaittobeale báikkiid nuorat geahččaledje juoba gieldda guovddážii, jos eai arvan guhkkelii. Eatnamiid oskálii lei viehka álki oažžut báŋkoloana, mii dagai vejolažžan vistti huksema. Iežas viessu galggai leat iešráđálašvuođa mearka, ja máŋggas ledje gergosat čatnat iežaset guhkes áigái báŋkku mearridanválddi vuollai. ¶
Eetuge háliidii jábálduvvat. Ollu jagit ledje mannan gehppesmielalaš eallimiin duššás. Son gáđai dávjá ahte ná lei geavvan, go jurddašii man ollu nannosut vuođu alde sin bearrašis livččii dál dat eallin. Stuorra vealggit bidje smiehttat, vaikko ii lean heahttás olmmoš. Earret viessoloana son lei ferten váldit loana maiddái biilla oastima várás, vai sáhtii johtit viidábut olbmuide dáhkádusaid vuovdaleamen. ¶
Bearrašii lei čakčat riegádan mánná. Sinikka ii lean vel rásken guođđit váhkara vierrásiid dikšui ja lei váldán jahkebeale bálkkáhis virgeluomu doaimmahatbargi virggistis. Ja muđuige lei vuogas ahte dálueamit lei huksema áigge ieš báikki alde snihkkáriidda kohkkemin, vai barggut ovdánedje. Son divššodii váhkarbártni ja málestii reaŋggaguoktái ja viegadii duollet dálle huksensajis geahččamin ahte buot šattai aiddo nugo son ieš lei jurddašan. ¶
Lemet-guovttos leigga illá Ensioi. Bártni vánhemat leigga viehka geafit iige dan bealde lean olus vuordimis. Soai leigga máŋgii árvalan nieiddaineaskka ahte dát sáhtii ásaiduvvat irggiinis guoros loktii, amaska dárbbašit vátna ruđaiguin láiggu máksit, muhto Elle lei biehttalan ja giinnahalai ovdal skihpáriinnis skuvlla luhtte go orui mánnávuođaruovttustis dassái go beasaiga eallimis buorebut álgui. ¶
Birggehii lei hui lossat čuovvut bártnis duššálaš eallima. Son ii ádden mi i lei dáhpáhuvvan. Leiggago boastut bajásgeassán Heandaraga, ja jos leigga, de gokko lei mannan boastut? Son muittii makkár doaivagiiguin lei vuordán dan maŋimučča. Sudnuide ii lean vel sállejuvvon bárdni. Dearvvas gándamáná riegádeapmi lei álo stuorra skeaŋka dállui. Erenoamáš ollu vurde áidnabártnis. Son galggai joatkit soga, ja oppa dálu boahtteáigi noađuhuvvui lossa geatnegasvuohtan su hárduid ala. Muhto Heandarat ii gárron šibitdáluin bargagoahtit. Sus ii lean uhcimusge diehtu maid háliidii boahtteáiggis, jurddašii dušše ahte ammal de datge čielgá áiggi mielde. Son lei áddemeahttunvuođastis váldán ovdamearkan Issáha ja Heaikka. Sudno friddja eallinvuohki geasuhii. Son oinnii das dušše daid buriid beliid iige fuomášan, man rašes vuođu alde sudno eallin lei ainge dálá behtolaš stáđisvuođastis fuolakeahttá. ¶
Máhte-Máhtte láddjii ja gear ggai. Geassebeaivi lei jorggihan eahket guvlui ja Áhkku ođii seaŋggastis. Oktonaš čuoika lei báhcán gámmárii, vaikko mannji lei iežas mielas jávkadan buot čuoikkaid vuotnáma heađušteames. Čuoika lei seivon Áhku niera ala, geahččalii gáskit boares olbmo skoarreliikki, ii gávdnan maid lei ohcamin, girddii nuppi niera ala, huraidii áigebotta dáktás nierračohka alde ja jávkkai gosa nu jaskes latnjii. ¶
Ándde-guovttos Gutneliin gulašeigga fargga guovllu boares bulvii, go ovddit čuohtejagi bealde riegádan boarrásat jámadedje eret. Gutnel lei juo heaitán bargoeallimis. Ándege lei máŋgii jurddašan heaitit, go lei váiban ja ledje bákčasat niskkis ja olggiin. Muhto go vejii fas buorebut, de áddii ahte ii sáhttán vel heaitit. Huksen lei leamaš oppa su eallin. Alimus almmáivuođa áiggit ledje vássán oahpes barggus. Son lei leamaš njunnošis ceggemin dan ávnnaslaš árbbi, man ala guovllu olbmot ledje soađi maŋŋá vuođđudan eallimeaset. Su áigáibohtosat oidnojedje miehtá gieldda iige son dárbbašan dain logu doallat. Son lei ožžon lahka čuovvut guovllu olbmuid beaivválaš eallima, sin váttisvuođaid ruđahis áigge ja stuorra doaivagiid buoret eallima guvlui. Son jos gii livččii sáhttán leat čeavlái eallimisttis, muhto ii lean goassige máhttán bahkkestit buorebut oidnosii. Buot dat diehtu ja dáidu, maid son lei oahppan eallima áigge, lei dubmehallan jávkat ja jávistuvvošii goas nu seamma roggái go son iešge. Son lei lihkostuvvan dušše bargoeallimis, muhto muđui lei bisson vierisin dan servodagas, mas elii. Buot lei báhcán eahpesihkkaris háhpohallamin eallima maŋŋái, ja dál son álggii leat juo dan agis, goas olmmoš ii šat báljo máhttán muhttit vieruidis. ¶
Elle lei máná vuordimin. Bárti lei geavvan. Vuordemeahttun áhpehisvuohta lei dahkan duššin sudno oadjebas ovttasorruma, man vuođđun lei leamaš ollásit guovtte nuora ráhkisvuohta. Ensios ii lean sutnje eará fállat go liegga dovddut ja dearvvas gorut. Áhpehisvuođa dihte soai leigga šaddan vuosttas geardde guorahallat iežaska boahtteáig gi ja fuomášan, man rašes vuođu alde buot lei sudno eallimis. Elles ii lean fásta bargu, Ensioi easkka lobis, ii goappásge ii márkige liigeruhta. Dákkár eahpesihkkaris dilis gánnehii várra náitalit. Ii goabbáge dadjan dan jitnosii, muhto guktot jurddašeigga Gutnel-guoktá, geat livččiiga várra miehtáseappot sudnuide, jos leigga náitosis. ¶
Birgitta áhčči bovdii mu muhtun beaivve iežas geahčai ja árvidin ahte áššit galge viimmat čilgej uvvot. Čiŋadin ja vázzilin dohko. Birgitta háleštii saloŋgga bealde amas almmáiolbmuin. Árvidin albmá su dálá skihpárin. Dearvvahin su gieđas ja sávven ollu lihku. Birgitta lei seamma čáppis go dalle máná vuordima áigge. In sáhttán eará go imaštallat ahte leimme gullan goas nu oktii. ¶
Issát lei mannan juovllaide máttás nieiddaguoktá lusa, Nillá Roavvenjárgii Kirstte-gácci guossái. Máhtebáiki lei dáid juovllaid nu ávdin ahte Heaikage vikkai láittastuvvat. Ii lean oktage geainna háleštit, guhkkin maŋábealde ledje áiggit, go songe lávii gárvves juovlabeavdái čohkkedit. Oktovuohta dettii, go muittii ahte juovllat ledje ovttas orruma áigi. Jos dál juoba okta háleštanskihpár, ii dárbbašivčče ráhpage, de áigi golašii buorebut, son jurddašii ja muittii, mo Hemmo vel jápminseaŋggas basttii guoimmuhit nuppi. Son geahččalii áiggegollun čálašit, muhto ii datge orron geasuheamen. ¶
Sus lei leamaš juo guhkit áigge issoras bargomokta. Buot lei nu álki. Giehta čuovui jurdaga ja ođđa dávvalat riegádedje iešalddes. Son lávii bargat idjabottaid, snahpastii beaiveguovdil, go earát ledje gozuid alde ja ealáskii fas eahketbeallai, go áramusat juo ráhkkanišgohte ija várás. Son gáibidii ollu alddes, muhto ii diktán liiggálaš ieškritihka goddit bargomiela. ¶
Geaidnobargguid geažil Máret-Ánnes lei barguge. Son lei dál nubbin koahkkan. Oktofuolaheaddjivuohta lei vuotge adnojuvvon ánsun. Máinnašuvvon bargui ledje ohcan máŋga earáge nissona, geain lei soapmásiin duođalaš hárjánupmi diekkár bargui, muhto eai lean sáhttán gilvalit Máret-Ánniin, go sin eallin lei sosiálalávdegotti mielas nannosut vuođu alde go easkka earránan Máret-Ánnes. Váldokoahkka lei boahtán geaidnomašiinnaid fárus gos nu máddin. Son lei juo vuoras nisu, gii lei eallinagi málestan geaidnobargiide ja dovddai sihkkarit iežas barggu. Son lei ustitlaš Máret-Ánnii, go lei iešge earránan, rávvii ja oahpahii, nu ahte ođđa bargi hárjánii johtilit vierronjálmmiid biebmat. ¶
Maŋit vahkus guorbmebiillaid jurra gullui juo buorebut Máhtebáikái. Heaika orustii dávjá guldalit, mo stuorra geaidnomašiinnat dulbejedje dieváid, čálle čiekŋalis háviid ipmilviđá guolbaniidda. Vieris jienat vurje oktovuhtii hárjánan olbmo. Son diđii ahte áidna vuohki beassat olggos dálá muosehisvuođas lei fitnat ieš báikki alde geahččamin geaidnobargguid ovdáneami. Son luoikkahii Issáhis sihkkeliid ja duolbmalii muhtun iđit Badjenjárgga guvlui. Juvllat vudjo loškeeatnamii, nu ahte lei oalle bargu sihkkelastit. Son cáhkai gižahii boares sihkkeliiguin stánžegeainnu mielde ovddosguvlui. Hoiggai luohkáid bajás, čierastii skirvehalai bodnái ja orustii ain guldalit ja bivastagaid sihkkut. ¶
- Munnos lea duoppe gievkkan bealde káffe. Jugis káffegohpa vai veajat fas Máhtebáikái. ¶
Heaika jugai káffegohpa, doškestii vuolggedettiin Heaikka-Máret Hánssa oalgái, giittii koahkaguoktá ja vázzilii olggos. De sáhtiige juo fas dollet Máhtebáikái. Dál son lei fitnan ieš báikki alde ja ášši lei dákko bokte ortnegis. Son ii lean goassige leamaš geaidnobargguin mielde, muhto go geahčai viiddis bargoeatnama, de buot orui leamen nu čađa oahpis. Bargit goaivu gieđas ja geaidnomeaštárat hearrá gárvvut badjelis, mášenjurra ja fasttit boltojuvvon eana. Áidna ođđa ášši maid oahpai dán mátkki áigge lei ahte Máret-Ánne lei koahkkan geaidnobargiide. Son lei gal gullan Máret-Ánne earus ja čállán das guhkes čállosa, muhto muđui Máhtebáikkis eai lean olus hállan eahpelihkostuvvan náittosdilis. ¶
Fierttut ledje bistán juo moadde vahku ja ládju ovdánii johtilit Eatnogáttis. Ruonas hášet ihte gittiide, guvggodedje geassebiekkas ja ráddjojuvvojedje johtileamos lági mielde láđuide, ovdalgo manai arvviide. Šibitdoallu lei ahtanuššan guovllus johtilit dáid jagiid. Jábálduvvanmiella giktalii olbmuid ođđaáigásaš eanadollui. Muhto jos áiggui duođas bargagoahtit šibihiiguin, de galge eatnamat, ođđa návehat, traktorat ja eará bargobiergasat. Ja buot dát dušše dan dihte ahte sáhtii juohke mánu loahpas guitet ruhtasupmi, mii orui báhpára alde hirbmat stuoris, muhto go dainna lei oanedan báŋkoloanaid, oastán guorba sáttoeatnama várás gilvagiid ja vuovdás šibihiidda jáffuid, de eai báhcán galle márkki iežas atnui. Muhto sii jotke, go eai sáhttán gaskange guođđit. Beldejedje lasi eatnamiid, oste ploga ja hárvva lassin láddjenmašiinna ja ráhpo lassedietnasiid gos ain deive gávdnat, vai suite joatkit eanadoaluin. ¶
Su ruovttubáiki orui nu hilgojuvvon ja uhcci, go geahčai dohko guvlui luohká alde stuorra geaidnomašiinnaid bálddas. Ledje guhkes dálvebeaivvi čuovgadeamos bottut ja čalbmi fáhtii oktonas dáluid viiddis njárggas. Ledje nu menddo máŋga sevdnjes vistti. Čuovggahis dállu skábmaguovdil bajidii sáhkkiivuođa. Eaigo olbmot lean ruovttus? Dahje bijai smiehttat. Manin eai lean ruovttus, gosa ledje mannan? Dál galge leat buot čuovggat báitimin. Lei juovllaid áigi, čuovgga ja ilu áigi. Muhto eai šelgon lássaliinniid duohken mánáid juovlačiŋat, vielttis bállii ráfis šaddat juovlabeahci. Manin galggai leat aiddo ná ávdin su riegádanbáiki? Čilgehussan ii dohkken ahte ealaskas gielddaalmmái ii lean dál basiid áigge ruovttus, iihan son lean áidna olmmoš. Ruovttubáikki dilli dettii. Juovlabasiid jaskatvuođas riegádedje máŋggalágan gažaldagat. Muhto buot lei nu eahpečielggas, njuolggo vástádusaid lei váttis addit. ¶
- Hánno-Hánssas gal manná bures, nannii Jyrki. - Olbmot leat nu duhtavaččat go lea das báikki alde divohat. Ja ieža nu čeahpit Hánssa-guovttos, eambbo divusteigga vuot mannan vahkus dan Geaidnolágádusa guorbmebiilla. ¶
Jos lei Birgget uhccán jođašan ránnjáriikkas, de Suoma bealde son ii lean johtán dange mađe. Son ii lean eváhkomátkki maŋŋá fitnan guhkkelis go oktii Avvilis, ja dallege bákkus. Dat lei dalle dan maŋimuš riegádahttima áigge. Heandarat lei ruovttománná. Girkosiidda sester lei lihkus fuobmán dan ja rávven Birggeha sihkkarvuođa dihte Avvilii, gos lei doavttir. Vuoras sester lei riekta árvidan. Riegádahttin lei hui váttis. Mánná ii lean dušše ruovttogežiid, muhto náhpi vel lei máŋgga geardái giessasan čeabeha birra. Buohcceviesus ledje šaddan bargat moanaid diimmuid ovdalgo gánda bárggádii. Jos sester ii dalle nu viissis ahte buohccevissui lágidii, de guktot livččiiga doaktára mielde sihkkarit jápmán, sihke eadni ja mánná. ¶
Birgget lei fitnan iđitnávehis, basadan ja ráhkkanastán mátkái. Soai leigga Girkosiidii. Divohatvistti viiddidanbargu lei gárvvis. Hánno-Hánsa lei jurddašan lágidit dáhpáhusa gudnin smávva káffejuhkandilálašvuođa, masa lei bovden gieldda njunnošiid lassin maiddái snihkkárguoktá, Ándde ja Lemeha oktan eamidiin. Birgget lei álggos illá Ándde fárrui, das go ii lean goassige johtalan suinna olbmuid siste. Soai leigga juo guhká eallán goabbáge iežaska eallima ja leigga mánáid stuorruma maŋŋá ovddežisge virron nubbi nuppis. Nappo ilolaš ovttasorrumis ii lean goittot sudnuide šaddan vierru. Ánde jáhkii juo bargan iežas oasi, go lei joatkán soga ja fuolahan bearraša ávnnaslaš buorredilis. Easkka Birggeha vuordemeahttun Turku-mátki lei rahpan su čalmmiid áddet ahte eamidis sáhtte lean beaivválaš áigáiboađu olggobealde earáge dárbbut, maid son guoibmin galggai várra vehá buorebut váldit vuhtii. ¶
- Buorrehan midjiidda. Lean nu vuoiŋŋastan go in dárbbaš šat dainna vehttos Marjuttain iežan váibadit. Gal dat lei nu buorre go Máret-Ánne gávnnai dás báikki alde barggu. Áiggon iešge muđui fargga geahčadišgoahtit dienasbarggu. ¶
Oppa ealáhusvuođđu lei moattelot jagis mealgat nuppástuvvan. Ovddeš vuođđoealáhusat eai šat ealihan go oasi guovllu olbmuin ja loahpat šadde ohcat áigáiboađuset almmolaš bargomárkaniin. Dat, geain eai lean eatnamat ja eará opmodagat dahje ii lean dađe stuorát ámmátmáhttu mange bargosuorggis, bohte diehtit man rašes vuođu alde sis lei dat eallin. ¶
Roađđi jávkkai ja guovllu bajábealde lei dábálaš dálvealbmi, mas lei váttis dadjat maidige. Dat lei dušše ja birastahtii ránes goavdin davvimáilmmi. Dál livččii sáhttán juo liegga stohpui nohkastit, ovdalgo fas geahččalivččii bargagoahtit. Muhto ii lean miella. Son lei menddo stađuheapme dál seaŋggas veallát. Nuba vázzilii dáluide. Guovlladii Nillá geahčen, jotkkii Pentte geahčai, jugai das káffegohpa ja háleštii dálueamidiin ártegis iđidisroađi birra ja váccii Heaikka lusages áiggi golahit. ¶
Nillá čohkkái boardaga alde ja smiehtai. Diet orui leamen áidna vejolašvuohta bajidit boazologu. Šillju lei juo ollásit bievlan. Eanobeale giettis lei stuorra láttu, mii lei vel dál iđitbeallai jieŋas. Dakko lávii álo giđđat ihtit láttu. Son muittii mo láviiga Penttiin gándan viegadit dan rašes jieŋa alde, mii sojadii suohttasit ja ain čalggaiga ja dasto rissehalaiga eadnáseaskka, go leigga buot lohpádusain fuolakeahttá mannan dohko iežaska njuoskadit. Dál láddogáttis viegadii oktonas guškkástat. Dát lei vuosttas guškkástat dan jahkái. Dat ozai láddogáttis biepmu ja girddii dasto dobbelažžii ja njurggui nu ahkidit ahte sutnje alccesisge šattai ahkit, go muittii iežas lihkolaš mánnávuođa áiggiid. ¶
- Aa, bohkostii munnje: Dan guvhllin sealggenalde dat val ii vuolgge; ruovssin dat ilbmá. Ain boagusta. ¶
Čohkohalaime, áhčči mearaguvlui čalmmiid, mon gosa son. «Gea dole doppe doid rámaid duohken lea Rávttolokta ja Rávgaluokta» . Áhččam cuigestallá alosguovlui ja dan guovllu váriide man allagasan ain vielgájit muohtajasat. Doppe dan alla ráma duohken ja don duolba vári nuppebealde leat meeronat[?] orron mearragáttin, áittardan lihtariid ― «ovdal go ráfehuvve miin máttuk doidda makka bohte» ¶
Ja dot lagamuš várri lea Buoimmasoaivi, várddus alladat, dan nuppebealde lea gáisi, hálssa bakte beassá nala. Nihkoláve badjolmmái čierastii áiccemeahtton badjel gáissi, čuoiggai viidáset dugo ii livčče lean mihkket suorggaid spádjon. Ja aktii sevnnjoduvai várrái, boađáhalai guldui, hehttui suoji ohcat dakkár ragá bieggan, sevdnjadin suonjai labavuollái ja nohkai aktanaga. Iđđesbeallái vuohttá lieggasa ja gieđain guldala — de lea guolgá áddjá — de gal heahkkidii, muhto ii ávtte ravgat. Hilljit áŋastii eret, cokkai sabihiid, dálki lei buorránan, čuoigái siidii; jávrri duohken bissánii čurvet maŋos: giitu hal go huonastit mu, du in galgga vuohčit. Ii Nihkoláve muitalan geasagii guovžža luottu amas bissárat mannat doŋkaleamen. Sárdnot, dan rájis olmmái deaivai gait maid sivttastii. Muhto biennaid ii šat veiden. Iige guovža duohtadan gen Nihkoláve ealu. Láttiid sávccaid val speajai harbmadit, ja rukses vuovssá balddii Nihpalanja badjel; dáččat gávdne sealggi doadján — «dæ vel fijnnán[?]» , gul, mat leat dáid dudjon; vuojehan sin «nørrikojlla[?]» bávtte badjel. ¶
Vuoi mon galggan dállobargguid máhttit. Mon lean oaidnán gokte heastta režžet: Vuos dovgosiid, dasto spágá, de sasterágu mii galgá ruoma vuollái, ja olles hevrra bidjat, de lea čavget válmmebátti, bahtabátti, addesbátti; hevrii galgá čatnat seanskka, de lea bidjat árá ja áissaid loahpalaččat ― ja de lea heastta gohččut geassit. Dálvemuoraid galggan gevret Hallarámas vuollegassii, ja badjel Bávtajoga gitta Ándara goahtái; stuora varkká sutnje cegget. Dálvejábi galggan rievssahiid giellat — nu go áhčči lea dahkan dalle nuorran. Áhččám láve vilges dolggiid gaskit, atnit devddan oaivulsisku sinne ja doavdnjin bađavuolin gielkká nalde go viervván njolggasta heasttain. Dieđán gokte rievssaha navvit. Nai dieđán rievssaha rupmaša sinne lea geahppát, čotta, čoavji, čoalit, čohkki. Ja rievssat orru čiehpagiid sinne, ja baiká goike gágárid vuolidussan allasis amas ii galbmanaga muohttagin čuvvadit. Ánddar lea muitalan: Muhttuin rievssat diktá iežas jovgut muohttagii. Go lea ahtton de coggá oaivvi bajásguvlui; ihtá áibmui. Go čakčamuohta boahtá de vilggodit rievssahat. ¶
Dakkaviđi go jeakki girsi suddá giđđat ja lavdnjenaldni leigá de áhčči lokkusta bajimus seammalliid vai čiekŋalassii galgá suddat, ja nie gitta go beassá čáhppes darffiid čuohppagoahtit albmaláhkái. Jeaggeravddan alitrađđet loddi duffárastá unna soagáža nalde ja rukses njálmmi caggá. Áigu olbmo baldaladdat, ipmirdan. - Lea bessemin, giellavealgi, áhččám čilge. Dat ii astta oađđit, galgá gearggahit nu olu. Čivggaid oažžut ja biepmahit. ¶
Mon, jeavdi, gulan ollesolbmoguoktá hoalaid. Hupmoska. Mejjar, muhtin dálon, lei muoraid vuolgán gevrežit, čohkadii hottoheapmin juovllaskuopmu nalde — ná de ii áicca1 oavssin2 gohčadeamen vieksábeassi, dále de lea oaivvi coggan beassái, rávki. Čuokkuhalai harbmadit, hehttui gurppuin vázzit. Aitto muttát, galgá Fru Jensanna [vuoi dieid árteges rivgonamaid] iššedan. Dihtto simme áhkku lea čuihnni speažžan nuppe roavvái go leigga ies guhtet gárddeduohken bealkkástallamen; lei nubbi cahkkehan roaskedola ja čáhppes suovva báddán Jenssanna hivssuid hoalgga nalde, njoađđudii gihtii go guoskkahii. Mon burra hehtton bohkkosit, dan mađe govahalan, dan mađi dádjadan mii galgá mat leahkit suohtas. ¶
Ándara goahteuvssa bajabealde lea vuorká. Doppe ii leat lohpi duohtadit maidige, ii oppa guovlalit gen. Sárdnu son lea bidjan spoahkkálačča mii gođđá skiiparoahtuid ― «skipsrotter frå Amsterdam» , hui hárve gullat Ándara dárrui bidjamin, muhto dál gal amma danne go leat dakkár váigadat su gul čuvvon mearas bajás. Mu ii jáhkit. Váguha: gillar gul nu gealddas ahte gieđa cuvke jus spoahkiha. Albma rihttu, baldala. In go mon leš lean oaidnán Sivvara vázzimin giehta gurppun? Dat lei lobegehtte coggalan gieđá duon uvssabeiloapmái go dáppe finai dubbáha ánuheamen. Dan rájis ii leat leamaš buorremielan, dat Sivvar - «na lihkku hal dieinna; mannes hal galggai vel snuoggat, išše de oaččui» Ánddar mohkásta. ¶
Ánddar go boddii bođii de dajai: Die leat dáčča burrat mat rámpojuvvojit sáŋgárin! Álot dáčča burrat! Goasse sámit?! Mii han máhtiimet suhkat ja vanccaid hukset dáppe davvin áigá ovdal go dáččat golgagohte ja álkivuođa dihte rievvdisgohte sámiis eret. Vákkofierdda sulluid nalde gávdnojit mearrasámiid bázáhasat: geargebordosat, geargevuorkkát, geargegoađit — ja nai bessiid sisa gisson jámehat, bávttevuliide biddjon, gieđđegežiide čihkojuvvon amas čuđit gávdnat; dat han speddje jámehiid nai, dat vašulaččat. ¶
Nubbe stiila lei: «Manne dáru oahppat!» . Skovlot munnu gohčui dan čállit, moai ean galgga dan eret válljet, dan alde moai baicca galge čállit. Dajai duođalaš šuoŋat. ¶
Go Pierssá-Heaiká lei gávppogin gálvvuid viežžamin de ledje golbma viervvágili skávdnjilat hoitán goasse giemánni lea gávpogin gálvvuid mohki. Diihte Heaika láve veaháš naddestit. Manai gen aitto čoarvegoađin čearkka čođđaráiggi slebbemin. De ledje doppe, muddehallit. Go de šattai viidni vánis de gohččo Heaikka oastit sidjiide nai čearkka — minddar sii čurvot čuodjalit su «fijnnan» . De dalle val osttii siddjiide. Ja loahpas filleje sus eret, vel ben; geahččale Heaikka jugahit durbmin, muhto olmmái dan gal gáhttii. Putte áddjá diehtá daid. Ja áhččám duođasta. Lea gul ná: Máddin boahtán dáčča vuos oaččui vuovrra Heaikka olles unna giettáža nalde vuoncáid biepmahit ja moniid vuovdalit, dasto fillii de vel Heaikka olles buvdda vuovdit, hálbái. Viehkástalai sámiin, mahkáš soai leaba ustibat, jugástalaigga ovddas gitta go sápmi manai mielde haddái ― ja dáčča beasai buvdái, dále de lei skikta su nammii, ja gieđđebinná mii lei jur šivaguoran nie vearroláhkái lonuhii eaiggára. Vuovra doalvvui eaiggudahkan, gávvilišvuođaid bakte. ¶
Fargga heaitá skovlá. Geargá. Čieža jagi leat mii daid beaŋkkaid alde bađaid sadjan ávkkiide ja endoriidda, čohkadan dugo niegun, gullan skovloga dugo fárpala sinne. Čieža dálvvi leat mii lampen daid luohkaid, čierastan daid vilttiid. Veanska, guhte orru fiellostobun luohkkámáhccagin, gildii: ii ávtán. De gal guttii olbmobaikkaid sabetluotta nala: vuosttažat guđet čieraste, gahčče. De gal gávnnaimmet eará luohká. Dullá, veanskka nieida, rivgo guhte šattai čielga sámegielagin, lei juo jápmán tuberkaliidda; die lea ovdal mu aiggi. Máŋgásat irggide su; muitalit leamaš reahalaš nieida, ja dugo sámi nuorra sámi nuoraid olin: sábmái, suohtás, somá, lodji, liekkus, lievvil. Vielljam muitá dan dugo oana bakte. ¶
Muhto nie gal ii šatta, árvideimme. Mu siidagilin leat dušše guovttis: moai Puttiin. Ja rátnálaš skovlábiires eai boađe gallis gen, ledne gullan. Dasto de beaggá nuori nuppebealde boahtit valvi. Manne son dán beallái ožžohallet? moai Putteguovttáin unttordalle. Lohkose skallui don bealde iežaseat báhpaide! Gull ostuvái leahkit olles govsa dáččaburrat ja rivgoheimmát dán beallái áigumin. Eai leat hávskosat oainnihit. Oainnihan váivviid. Manne gis bohtet? Vooi — go lea dihtton buorot gul báhppa dáppe dán bealde don beali mat gálva báhpa ektui. Leastádiánalaččat — mat láitet báhpaseat go lea diktán dánsut skovllán ruottabeaiv-eahkeda! Dan gis galgá nai ieš báhppa guđe gen skuvllá bearráigeahččin buorrindohkken! Leš ba dat skunálas?! olbmot jávlet. Dakkára gis bidjet ovdanin! Ristagasat láitet, gul. Sii eai šat dohkke go áiggálaš eallima váigadit girkodahkii geassit vigget ja nuoraid gaskii jápma oskkuid gilvat; dan sii eai šat dohkket. Sii doivot dan ektui dán miin beali suohkana báhpa val leastádianalaččaiguin buoragit oktii boahtit, goitge dieiguin joavkkuiguin mat eai dubme báhpa jorpman mannat jus ii jorgal sidjiide ja daga buorádusa. Maiddái báhpat dárbbašit goccát ja gendot duohta Jipmilii, gul. ¶
Mon in áinnaš vuolggáše muslimman ― go dohko eai beasa nieiddat, dieid sin muskéaide, dieid mináriehtaide. In deaivvaše Mujjáin, vári duogi nieiddain, guhte munnje moddjá — ruhkosiin. Mujjá galggašii vári dán bealde orrut, de. Gávnnaludno moai oktii ovddas. ¶
Mus galmmihii veaháš, vaikko juo ledjen árvidan. Duot juo geargan giliskovllán. Dalle juo skallui lohkan. Don nuppe girkun. Meara bealde dat nai. ¶
Moai earránattaimme. Juoga bázii dajagehtte. Gáhten. In lean abmen bearrat: “goasses boađák vári badjel miin beallái?” In lean abmen sárdnut mon láven gáissi nalde čuoigat geahččamin giruniid. … geahččamin su várregili guvluide. Roastilivččen go dadjat: Dán rájin šattan dávjábut dan jur dahkat. Vai dieđášii boahtit čuoigga. ¶
Fággástalaimme leikkosit loktan, Pudde mu ribastii sengii ja cibrii bađabealde, mon mávssihin, šattai ráhtan go moai nu stamaime, áhččám gullui rogádeamen vuollin gievkanin: Missat lea, gopmaneamen go máilbmi! Olljolampá sparaida, dalde gahččá! ¶
Mon dihten juo dan skovi. Putte áhčči lei mannan čavčča soames sajin rávágihppaga gihtii ožžon, aitto dien «Tilskott til.. » Mii bártnit de álggiimet dalle divvut golbmačuođi lávkki guhkkosas goivvohaga gásta gieddái. Go gearggaimet miin bealde de moaddelogi lávkki guhku báliimet Putte bealde, gárddi beali gitta go miin beali veittii olii. Munidii juohke beaivvi roggat. Olu eannáheimmet. Áhččam dajai: Mannet hal kántuvrran dieinna skoviin ja dieinna dieđuin. Oainniheimmet de ruđa. Čáliimet listui goasse bargan ja man galle mettara. Galgá muktašit ruhtan. De soames čakčabeaivvi fitnaleimmet gen viervván muitaleamen dahkon bargguid ja vuoseheamen dan skovi. Vielljam vulggii ollái go lei mielde leamaš bargamin. Jierástuhtti movttain vielljam, miin boarráseamus, skoalkala uksii. «Kom» Šroagga jietna gull o. Muhto kantorolbmái jorggihii čállinmášiidnii go ipmirdii mii leimme márškku bártnit. Ii bálljo gillen oppa hoaladit gen, ii berostan vielljastam gen. Diekkáriid maid mii leimmet hommen son ii navdde gieđđedallan ― go lei dušše giehtabargu ja rillajorri ja heasta, ii gen ráktor. - Albmá gieđđesuottáhagide gal juollo, ii šilljoduhkorasaide, gul. ¶
Munnje darvánii dát muitui — ja huobmájin go dal dál Lábán girku olggobealde rámppui sihke skoviid ožžon, skoviid deavdán, skoviid geigen kántorolbmái — ja ožžon ruđa boares veittaid ođđasit roggamiid ovddan. . ¶
Dieđán Čáhppesvárddu leahkimin davás nuori, doppe leat juovat ja gurat; mu viehtagat dolin goamssaid vuolin idjade go ledje mohki guliid bivdimin — áhččám mánnán leamaš mielde, dalle. Dan guovllun in leat mon leamaš, in guhkkelin go Nippa nalde. Lean árvidisgoahtán dan guovllun leš dat orohat mainna duon don bealde boahttiga nu hárdet: dat leš mat bávttin orrumin. Mon in leat gullan makkárgen dáluid galgat dihttot doppe dan guovllun. Aa, ugurjjit burraid gaskkan givastuhttet nieidda, diet han leš, vihkun. Muhto gonnes de orru go ii suga rastá nuori? Sama das leat varrasogat buvddagilin — geid luhtte sielohallá, dán bealde. Soames rivgot ja dáččat. ¶
Gáržes beaŋkka nalde šadde heaimmát ja burrat čohkahit lahkalagaid. Okta bárdni háissui vieksehájas, sama dat ii suige molsso vieksebiktasiid gen? — boahtá nu go lea, háddjánaga. Ja okta guhkesláŋggat nieida háissui dieđe hal maid – ii go dat gis sáibbu ane? Gassa, buoiddes Lábán, liikui dan buohta čohkadit. «Die oainnák masa dat susttohuvvá» Pudde guohčula savkkosit dakkaviđi go olggos bođiimet. ¶
Manin nuvt gis rivgoniidii mii nuori nuppebealde orru? ― earret jur dál, go lea skallui lohkamin. Čabo beajuhanhállu go? ¶
Heaimmát diihte1 dan váinni skábes gávdne silkkiid ja dámáskkaid guhpán. Olbmot válde fiinámuša várjun. Muhto maid dáiguin oallot biktasiiguin? Ii aktage šat dieđe masa atnojuvvot ― dáidá leahkán nektosteaddjin olgoriikkan. Lábána áhkku dáidá leamaš sirkkusin mielde givvojeaddjin, boares govat maid gávdne burggidettiin čájehit nissuna julggiid girradeamen ― amma leamaš «can-can» suttolaš soames lavdda nalde reahčástallamen nuorran? – De guhtes lei oaidnán? ¶
Ii šaddan eanot hoalla daid baikkaid bearrái. Val nuppe beaivvi de aitto dat válddálaš vuoimmálaš nieida Lábána ribastii veallut ja dilidahtii gieđavuliid dugo čivgga ― vuoi dan oainnáldaga! Rippaigga bajás. De Lábán doaŋki dan guđđan guossalii soahkeguddui, vierai dugo guhppul girkogárddi guora goasii gievvajohkii — dalde duihnit, aitto muttát, jurdilin guladettiin olbmá hahpaštuddamen čáhceguoran — na mannes hal galggai mihustallat. Nieiddagovsa dearpmenalde, oidne fearána, goktes geavvá? Stoažžit ja soanttit deške, muhto go sin ihpalas šleavggán ribbá bajás čeavas dugo ovdal na de gal reaškile, ilus go vai hárddás ― in dieđe. De časkkii viega guoktá maŋŋái geaidda liiko buorimusat, nieidaguovttis doamáhallaba dugo eret, čihččit dilddistit, ja Lábán gullo cáhkkimin, dan guoktá maŋin hivvu, jieraskan heggii, gusto. Jovssáhalaigga vas Lábán hivvái, muddiiga nuvt, ja bánni čagardalai gieđavuliid ja buolvvaid birra. Go šattaiga rukses muođuide ja jullji čalmmiide de girradeigga. Nubbi, go vas rippai julggiid ala, de gievvugođii, labuhalai čuovlahealmmi buolvva badjelii, álas veŋkiid vuosáhalai – «sånn gjorde bestemor di ha ha[?]» . ¶
Mii márškkugat buriin ákkain eanaš aniimet Ánná val reahalaš nieidan. Rivgonieidan, jojo, don bealde nuori, ja sulluid alde, dieđun rivgot — vaikko márškku vuorrasat diihtet dadjat dieid leame sámit: viehtagat leat gul sámástan. Ánná hoaladii minguin berosmeahtton min leame márškkun eret. Jaskeslunddot jávohis nieida hal dat lei, dábálaččat. Diđii dieđun gonne mon ledjen eret ― go sukčii son láve giikkariin geahččat rastá nuori márškui «åt fjejllán dine» ― mu gul váriide, nie sánáidii; moai leimme báhcán boavjji maŋemužžii girkoráhpa nala, nuppit juo duorramin jalgga nalde, dobbelin. Nuppit go galge minguin márškkugiiguin sánáidit de ledje leikkut ja guožut, čabo leaiccut — go nuvt hiebai. Rat gevve nai čabo gielis-meanut. Go sáhttá gis olbmománná leahkit nu bahálunddot? Muhtimat strutto njálmmi, eai mat dahkan miin oaidnin; sii han leat bajitdási mihtulmasat! Ánná ii leat dakkár. Dearvvaha «hei» midjiide márškugiidda ja modjosat levvet su muođuide. Gomot lea erehus rivgonieiddaid gaskan nai, gusto. ¶
Dál galge gaittinnat nuoladit skuovaid ovdal go sisa mannat. De Ánná eret njappastettiinis skuova čuovuhii guobá skuova mielde ja juolgi lei oanebotta álas, mon háhppehin áicat galljis jorba dielkku ― čáhppesalit sáhpodat ― aldasa nalde ovdal go johtelit geasihii guobá badjel. Mii dus dies ― «ka du har dær?» gávkkelin čuigedettiin. Ánná johtelit govččai liikki, muhto de gulai okta burra, áiccai ja gávkkehii dat nai «ka du ha dæri » čuigestettiinis val Ánná háhccegaskii — ja mon vuhtten Ánná ruvssodii, heahpadis go vai suhtos, in dieđe. Munnje bávččagahtii váibmui, in lean nie oaivvildan — čuožai oamedovdui váivin ii ge dat ruvva váidon. Na dat čuolmmas ii gálgasan. Deaivalutno moai guovttá gaskan, jurdilin, de dalle galggan čilget gokte geavai. Su in lean áigon ravdnut. Dušše šattai nie čoalkut. ¶
De dan bottun Ánná smolges skuovat šadde mu skuovaid jur buohta, ja nu smávvát, čágaše coggalut iežan skuovaid sisa, stuoribot eai lean. Mon duohtadesten snappasit ovdda čuobbonuolá. Lei geahppat dugo dolgi, bidjen iežan skuova gurrii, muitájin leamen lohkan girjjin gokte lávejedje juulggiid gurpat doppe Kinás vai šadde smávvát. De áiccai dagum, vilppastii munnje: Eai leat stuoribo ― «dem e kje større[?] » . Mus rat heahpui manai nuppiid čalmmiid ovddan dánne áiccahallat su smávva sáppahiid dávgumin, dalde čáhppadin heahpanan, jorggihasten, de mus njabbistii báidi ovtta slibar ja aitto mus sealggibealli oidnostii álasin oanebotte gokko lea čáhppes liikedielku dugo skovlán, spártu. De skoaddeburra áiccai, čuigii aktanaga čuvddiin he he he mus gul jámeha gáskkahas bađan ― «du har daudemerke på ræva[?] » . Muhto ii aktage ákten su go báhppa aitto huikkádii ráiddu čuožžut: «still opp!» — sollašuvai eret ja mon de aitto velten bahá boaguhassan biddjot. Ánná ii dahkan eanot diehttin, die ii lean várra mihkket dan mielan. Dánne lea buorimus jávohaga orrut, jurdilii suige. Nuvt nai mon. Muhto Ánná lei gal áican; muittii dovdomearkan — man bakte mu maŋŋel dovddadii, bessen láddan áigái diehtit. ¶
Mon val in šat losten geahčastallat njuolgaláhkái niidii, in bálljo suolivuoli gen, liđvvagasten čalmmiid go mus oaivi áŋke vikkai ohcaleastit su guvlui — danne go mu mielan hámahastii govvagirjji gonogasnieidda, denne nai unna snirke njunás ámadaju nierraguvlliid gaskka; hámuhii oarbmebealám doppe Rivttágin ― vaikko dat gal lea sámi nieida ja duot duo de rivgolaš, árvidit, go don bealde eai galgga mat dihttot sámit. ¶
De soiten ovdda beaivvi rámbuvdda olggobealde mon gullat iežá olbmuid hoalas gokte leat ásejat Ánná olbmuid dáfun. Gomot lea duohta su veahka lea gusto ohcan beassat konfirmeret nieidda jagi ovdal nuppiid go oainnat galget Amerigii sirdit, olles unna joavkkuš, siis leat gul olbmot «over there» — akta dáčča gusto máhtii dien die gielaid. ¶
Meassu manai nu go galggai — gitta go báhppa bulppi nalde galggai lohkat otná eváŋgeliateavstta. De šámssudettiin dajai: «men først må jeg hente Bibelen, jeg har glømt i sakrestiet» — son hehttu gul viežžalit Bibbala, son lea vajáldahttán dan vulos sákrestidjii. Oidnen Ánná modjilii, muhto de heahpanii báhpa nalde, mon nai: vajálduhttit rámmáha ja hehttot dan guhkes mohki mannat viežžaleamen ii leat ráhpat. Olbmot vurdet báhpaid muitilin ja máhttilin. «Pinlig» — unohaš — jurdile enobat go ieš báhppa. Muhto: Go juo ieš báhppa vajálduhttá ásejiid amma mii hal dalle veaháš vajáldahttit rámmáha vearssaid? ¶
Poastabargi orui nirpamin juogamassii. Jorggihii čáhppeslinnát sámi áhku guvlui dugo biegga: «Skriv norsk![?]» – «Vi forstår jo kje finsk[?]» — sii gul eai han ádde! beaškalii deaškalettiin reive luŋkku nala Inggá njunovdii, mággui ja surggui «må då skriv norsk![?], ikkje lappisk» . Poastadálu luŋkkulavdda nala iđii reive mas čujuhus lei: Skáiggána Ingá d.l Ingá Skáiggán Johnsen, Tjoavdnegilin Márškkun ― ja dan vuolil unna bustávaiguin dán poastagili kártánamma, [dalle eai dihtton vel ain lohkonummirat poasta-ádressan]. Inggá namma, sámi čujuhas buoragit oidnosii; kárttá dáru namma ruođu sinne, smávva bustávaiguin, illá oidnossii, val logahahttin. Mearkkašanveara ― go sámi namat val nu čalbmosit biddjon: Tjoavdnegilli. Máršku. Čáhppes, buoiddes busttávat sámegillii, dáru sátni liánttain čállon. Mon oainnán poastareaŋga strutte njálmmi, olleš ámadadju orui moaras, čirsebániid gaskka dalde juo beaškileamen: su go leat hárdimin! — su poastakantuvrra?! Jurdilin duot gal veadjá leat eiddašuvvan sápmi, [čájehii maŋŋelot: nie lei], dahje buiga náránággu mii vuostálastá buot sámi iđuid; čalbmeluoma geahčai mulkkuláhkái — «dæ Norge dæ hier[?]» dábildii muittuhastit. [Ivvár, amas sániidisguin, munnje maŋŋelot dajai: skoaddi lea leamaš guojidan metafora]. ¶
Áhkku ii áicca čiegalut nuorat nissuna viggamin čáibmat, doalaha, smávvát nilddista. Muhto nubbi lea álddarolmmoš, atná gápmilin go áhkku muitala olles fearána, váivvaha. Go son ain šuohkila de áhkku joatká. Ii galgga sus šat dat Conáceahki bárdni guopmat maidige, ii fal, dat Ivvár skoaddi. Ánudus hal ruđa guoggesealkkit, ii galgga guopmat ii doalppa, ii ruosta eaŋkala gen! Ii fal. Geardduhii čárvulettiin dan reive: Ii son gille bus rahpat «dán beikka!» - «Beikkaid!» dajai cokkalelettiin reive vas giehtalávkka lummii. Suige ii lean gillen lohkat visot, ja lei gen biegga leamaš šlibardahttimen: poastadállu lea kájjá nalde ja ovttilis doppe bieggá. ¶
Oanebotta sánegehtte goappalbealde beavddi. Gáffe hevruda gohpais. De Gáddjá hohccaleastá rádnásis ― vaikko árvida nubbi sáhttá áraskit: ¶
Ja duođas: áhkku ii leat buorre mielan. Son gal ii árpmot go lea su áhkkut gis dakkár ugurju midja su boalggaldahttá olbmuid gaskkan njuolganaga. Su váivvaha, aitto. Dáččat ja rivgot ledje leamaš poasttavisun, dalle; oaidnán ja sikkarit skuhčan snjeahccan su. Nilkistallet sikkarit gaskaneaset su nalde go hoalaide bohtet. Sápmelašvuođain son lea áigá geargan. ¶
De lei Vádel-Erke mannan dámppa nala gávpogin, áiggui Skierrái ja siidii Márškui. Guollárahttimes bođii dan jagi nuppe vuoru, ruhtadeaddu gákteozan. Obmon mearragákti badjelasas. Olmmái meeron. De gullá golbma dáččabuori hoaladeamen gaskkaneaset bárdegeažen deahka birgenbeaŋkka nalde, eai beros duon gáktesámis maidige mii njáŋgá doahkegiesahaga nalde ― jáhkke suige soames jugát bohkkedan. Iežá olbmot eai leat go duot meeron. Vádel-Erke snjirrá, dahkaluddá oađđin, dahje orru dugo duihmi midja ii leat maidige dádjadeamen. Muhto bealljálastá, dánne leat alvvu ságat, harbmat vaivves áššiid beassá gullat, hirpmástahtti váigadat: Ivvárstádi báŋka lea mannamin dándorii. Koŋkáneamen. Vádel-Erke daid gula árvidii: dat galget dal dál Ivvárstádii hoaladežžet gokte meannudit, gokte báŋkka birget, gokte finánssaid bordit ― amas ii gullostuvvat1 sii leat gopmáneamen. ¶
Ivvár diŋgu allasis sámi láđi — namma lea Nuortanásti. Juo mon dan dieđán. Ristalaš čállagat. Lei beavddi nalde go mon, báhčča, su lusa bohten mohki, galgen das lodnet vuokkaid. De láđostallen dan. Dakkár go lea sámegiella go čállojuvvo?! ¶
Muhto Ándarin leat luonddu mearkkat deaivilut go sámerádio dálkedieđáhus: go cubbot gahppet bálgá nalde de šaddá arvi, go leašmi gevre de šaddá nuortu ja neavredálki. Ii son dárbbaš dáččaid dálkedieđahusaide dorvvastit — maid Finnmárkku sámegillii jorgaladdet. Olmmos seahkána dieid sin gielaide, muhto ii lundui. Nai guhkivuoli ilmmi ávaša luondu: go uvhllut gisset sálljasoagi gimbaliid sinne árra giđa de šaddá báhkka geassi. ¶
Okta diein frámháldskuvlá-bártniis lei muitalan Ivvárii — guhte gaskkal skovlávážžima oanebotta barggai gietti soames viervvágátti dáččii, bártni áhččái — ahte mu vánhemiin leat ban duhát bohccot doid do váriis ja vákkiis. Ivvár ii lean divvon; jurdilan lei, vuoi mu hirpmá gielástallat. Aitto muttát doidda. Go hal eai dihtton bohccot dáppe maŋŋel go doisár vuožadii Ommá-Pedara ealu, ja rittu bealin leatna vuožašii ovdal soađi sulluid nalde johtti sámiid bohccuid. ¶
«Dándisin» lea gollebátni diŋi vuolin, ledne moai Puttiin oaidnán. Dánskkodallá ja fiinohallá giela «jei skal hjem nu[?]» go nuppit dáččat sárdnot «æ ska heim no» ― go leamaš kájjá nalde geahččaleamen sáiddiid roahkastit. Kloahkkaguliid. ¶
Dán giđa suttai muohta árrádit. Dán jagás 17. máje sahttá Bárttána stobu birra diktit toga mannat. Mánát ovdimustá, mii nuppit maŋin boahtit. Mon in leat šat skovágándá — dugo ain don jagi; dalle mon ain ovdabealde vázzimin, guoddimin leavgga vurrolaga Puttiiin. Dál vázzán maŋŋegeažin, ollesolbmuid olin. Mii lahkanaddat Bárttána stobu; stuora stohpu lea gassa dimbar, son orru nuppegeažin, nuorat dánbealde. Bealljehuvvan. Gáŋgáluovtta guovllus diehke suvddii dimbariid mat ledje Petjora eanu mielde golgan hámmániidda. Bárttán riegádan 1851 ― ain maŋŋel soađi hevskkálaš ja veadjil ― leamaš doppe moadde vuohku huksenávdnasiid viežžamin. Vuoras gul sukčii: eaŋgalasmánni nai vieččai hirssaid nu guhkkin. Lávii dadjat: Jurdil ruošša rádjii ii lean vel bidjon dan jagi go mon riegádin! Ja komiálbmot ― jáhkán lei 1924 ― goaseai háhppet cegget iehčaseat stáhta. Leniinat ja Stáliinnat durre ja cagge. Sápmin ja sámi sohkan eallit doppe ii lean álkit go visot galggai «kollektiviiserejuvvot» stáđa eaigun. ¶
Lei vuollegaš stohpu, lavdnjedáhkku. «Husmánni» doalvvui mu oktan gávnniiguin rastá stuora jávrri. Garttan orrut akto dibmarstobun jur jávreguoran mas ledje olu dápmohat, muitalii; vokkut lávejit gul, stuora ráiggiid jikŋii ledje bohkken. Dađđege čájehii leat vilges guorggat čoliid sinne. – Muhto huohčču láve gigá spealudit goržin. Ja gorzevuolin oidni álás niedida, guhkesvuovddat ja neahtta, allon villehala suddudit. Ná, de manai. Mon báhcen dugo guŋkan hirsagoahtái jávregáddái. Juo eahkedisviđi de ealggat ja ruiggut guhto stobu birra; nasve osttuid. Ja juohke eahkeda. Vai mus bissu doŋkalit — de in livčče fertet dušše oasttamárffiid borrat ja spinni buoiddi. Oktii vahku lei jávrri nuppebealde viežžat biepmuid maid Nielsen Eftf saddeje husmánnái mii buvttii; lei dat guhte gevrii dimbariid maid mon njieiden. Doppe galggan viežžat nai poastta. Buvttii dan nai, muhttuin. ¶
Muittán mon in boagustan dan «vitsii» ; min alde, sámiid alde juo vitsastuvvo; nuppe seardu mat buoret go nubbe, diet han lea dakkár «vitsaid» vuoidna. Ovdagáttuid botnet. Dáčča lea dáčča gonne ihkenas hal lihkada. ¶
Giđđat go jogat dulvet miessemánu báliid de lea dimbbarahtadallan, muitala «husmánni» ; diet lea gul bahá várálaš homma. Go dibmarat čuoggaset labavuollái de časká dugo livččui stállu huškumin: gassa čoskkat doddjojit dugo riššasakkit. Sus aktii goasii juolgi vavdda go galggai gažžáruhkiin gákkastit vai čuolbma luoitaša — háhppehii nuppe golgi čoskkaid nalde háskut gáddái. ¶
Stuorsáhpánat durret ijaid, gulan go gahppet fielluid nalde dugo livčče losses buoidagat. Jus mon máhttimin eábskka giela albmaláhkái de sáddešin mon dán reive olgoriiki: Monique …juoidá .. váttis lei lohkat ádressa gokte čállá; das ledjen juo ožžon koartta, dat párisalaš geinna deaivvadin go lei dakko meattil boađii, vuosttaš vahku juo go ledjen dáppe.. ¶
Mus gal ii lean válljenmuddu, mon dohkkehin «veahkehit dáčča» dán jahkebeali goit, dan «táriffii» , dan vuođul mii leš ― vaikko bargu ii orron leat bissolas homman, baicca lei ná lábiina ja doššen. Ja moai vielljainam árvideimme manne dáčča nuorat gáibidit fasta bálkka ja stáđđása: duosa eai luohte. Sihte beaivbebálkká — «daksing» — eaige diibmologu nalde bálkká. ¶
Ánddar nai mu oalgguhii oahpuid jurddašit. Jus sámi vuogádaga galgá nannet de ferte dáid riikkaid skovláid vázzit ja eaksámeniid buoragit bihtit. In go oainnit makkár barggohis dilli lea ovdabealde — jus in oahpuid gazza? ¶
Dies dáidá vuolgán. Dasa bohccihii. Mon «lapp» . Vaikko in leat bohcco vel oaidnán; sirddolaččat eai leat háhppehan vel ain jur mu sidasuohkanii, val lahkamuš gielddaide. Eaige guovllu ald badjolbmát lean ođđasit háhppehan cegget ealuid maŋŋel go doissár vužii ja gottii visot. Soahti easkká heaitán dige ledje lobi ožžon miin dološ vuoigatvuođaid nalde álgit boccuiguin dáppe, sirddolaččat. ¶
De hiebai gen viehkálaš — mii mu bissu lei geahččalan allasis goanastit — oaččui bahá viegáhaga, measta hehttui orrut hivsegin; hehttoje addit «felt-morffiinna» olbmái, muhto dalle garrui bánni baika dugo oaksin mas skižžadit saggit. Ilá olu son lea gáfiid slaggan, oaivválastá. – De oainnát go leat suoládan stobe gáfe fealtagievkanis, vurje nevrragasa. De vel soalddágat gávnnage sárdnut sii árvidit 24 Tjuoardá lea gánnjen. Balde «87Alosberga» , guhte juo dien dáfun lea balaš. Gullosii boađihe mon ledjen ben sáđihan ollonaga čoaivegottáldaga soames eará láddái mii lei muinna nikseren. Ja dál lean gal sáđihan duon «bissusuollagii» , gul. Ledje nuppit soalddat dádjadišgoahtán gokte leat ásejat laktásallamen. Ollonaga baldale «87Alosbeargga» : «Han kajn gáánje, han» ― mon, 24 Tjoardá, máhtán gul dieđun gánnjet. Jus bojá ii heitte dieinna sámiin nikserumis de olles kompánia gártá gillát — dan eai siđa. Ja ieš «Álosberga» gal dalle bieđđala, sárdno. Balde rugi. ¶
Simme trohppii go mon bođii 35 Jensen, linjeolmmájin, albmá spivkár, mearrabealde eret, soames vuonan Romssan. Aktii bijai lohkosániid sámegillii munnje logi rádjii, suige mu geahččalit áigu. Muhto mon gullen die lei bustáva mielde, sámegiella; nuvt han ii aktage hoala, árvidan. Na mon geardduhan, val aitto mon nai nu go dáčča livččii go sámegiela áddestallá: okt, gåkt, gålm ― nie bieđan. De olmmái ii dadjan eanot, dieđe hal maid jurdilii. Muhto gamustam dovden olmmái áddii mu, dugo diđii makkár mon lean. Eai leat hal Álosbeargga eahpegeažihusat Jensena vuođut; olmmái leš iežáláhkái oaidnimin ja dovdamin. Gamustam dovddan olmmái diehtá mu sápmin. Mu ii ávtte jáhkihit su ahte mon lean mat dačča mii lea gullan sámiid ja daste veaháš oahppan ― go nie áddestalan. Mon in jáhke die lei baháguren; ii 35 Jensen oro leat dakkár. Olmmái lea vel vitmot, smiđug, gávvil go hiehpá, dádjada olu sihke duoiguin áppáráhtaiguin ja gokte bintet. Val diktá dáččaid vuos hommet; leat dakkárat mat bikšot, leat bojat mat hal máhttet, gul. Uhpeheamit. Go de eai boađe áigálii de 35 Jensen lahkanaddá, geahččá, dahkala moadde giehtageivvu ― ja dále de lea reiddas ja bintegis mii hal de leažžái: ¶
Dáigo gokko dál lihkan, hálssa mielde šivvaravdii, vuohtán háisu guohččagan dákkiid ja deappuid. Šivvaravddan leat snjálčobávttit, njuohpira nalde ii coavccit vaikko leat mus gumegápmagat [dienin Ánddar gohčoda stevveliid]. Garvalan. Orostan lirkkágállu duohkái, sáhčalan, dugo duođastit mon lean gievra, stunččihii, skávlit ja cahkanat girdáje rieja, ruohkki rámssui ábelabil davás. Mii doo? Áiccan juoidá lihkkamin allarásiid sinne, háhttárásiid vuolil. Olmmoš. Ihtaladdá donne doo, iđista jávkkista ahte iđista jávkkista ― maid dat, ballá go? Mon go nu ráđahin, issoras váivi. Ojá rivgo; snjágga rivguid mon in leat vuolgán baldaladdat inge geahčadit ― vaikko vielljamguovttos Pierain lean aitto rivgonieiddaid jággen sudnuide. Jurdil gávdnat rivgofeaššu, ledjen dadjan. Dot várra soames áhkuid. Ihtá ollisin oidnossii bávttenala. Miige áhkuid gal ii leat; oanehaš vuolpu, seakka rumaš. Lean lohkan vahkkoláđis medálddaraččat lávejit nuorraluddat; dalle álget feavlladallat. Sama dakkár? Doo boahtá lagabuidda. Oainnán1 lea bahtalot gárvvudan; ii hal medálddaras olmmoš nu bieđa jus ii leat jallan, riehpu? Gomot lea nuorra, ii miige čemssiid: fiidna gábut dán muddui oaidnit, fuolpu skiras ja oatni. Busira boalut orrot leamen luoitán — vai ieš go suige rahpan, jojo, vai oidnojit. Soapmása go nuorra roavváid, duot? Lehkos mu dihtii mii, in beros, vaikko livččii man fárddas. Mannin dán guvlui? Mu go leš čalbmán? Doo boahtá gulul vinjobávtti vulos, mu guvlui deđđe, jájáh, in veaje caggat, hehttu dákko jus galgá gosage goastit bákteguržžuid gaskkan. Jus livččii muitalus áberoavvá dattanaga nissuniid...! Gosa vas jávkkihii? Meanddu go manai dieid šattuid sisa, vai duođalaš ulda go leažžái? Gal Ánddar guojihii riekta doid jagiid: dáppe gul ulddanieiddat ilmmestuvvet. Doo vas ihtá hámuhit luotnasuvkka sinne; lieđi lea garžan vuovttaide. «Hei» . Mon in vástit, manne galggalin, puh, snjágga han liikkámot, bárrot ii; viervvágátti feaššuid in viegat! Mu eai givtte dán viervágátti feaššut; mannes mon iežálasaid viegahit viegahit galggašin go márškkun leat nu máđohis čábba sámi nieiddat luohkkun: Loččá, Iŋgá, Elle, Májjá... — Mujjá gal juo váldon dáččii, vissa, jus juo ii leat háhppeheamen vel earránit — šolžža mielde. ¶
Boddui ii jietnadan maidige, in mon gen, mii mu vel sáni dánne njivkat? De divvula horpma suvkka ovddal, mu mielan dugo skilddaras ― ja lea várreáimmadas duogahas. Hokkárbijavári bajil báitti beaivi čuovgá balvvaid gaskkan njuolga su ámadadjui, čalmmiid skiedjá, hehttu čákčit ― su čalmmit liđvet. Hoaladettiinis de nieidda čalbmeluommat rabaidit ravkkastallalaččat, in lean oaidnán geannangen nuvt, diet mus gamui, juoga geasohišgođii; die lei dugo násttiit ravggodeamen. In vávda hal spážžat, in nie. Muhto geasuhii. Mii die ges luovahasaid? Abe mon in sáva šat eret duon nieida mii lihkada mu ovdabealde dan botta go mon guokkardan váddobastiid badjel, bussen gitta go gahcala bárttašuvan go mon? — «plages du?» . ¶
Áigu gahppadit bávttenalde vulos, árvidan; galggašin gohččut gáhttet, muhto mus ii leat hállu jietnadišgoahtit amas rivguin maidige. Jávohit gal dohkkeša. Čuolččuhii vulosbávtti jura ravdalot. Deh, de haskadii — ja nieidda oanehas čuovla vas báittihii juoidá. De lossa guolli vuoggageažin ravgugođii ollonaga, áiccagat vuoittohalle ja jalla jurdagat helbe duohkái. ¶
Guktii jurdilan. Poastadálun ii bargga, rámbuvddan ii, in leat dakkár báikkiis deaivadan oaidnit su — ja in ruhkosin ge, aa, in Čoavdnegilin, in Njárggan, in Dorrán in Rámanjárggan, in Vatnjavárin inge Sáttiidvuomin, in ihkin lea duon oaidnán in gonnegen. Dáidá leahkit áibbas iežán go dakkár maid mon dovddan vuollin ja viervvábealde eret. Dahje vuoigabot dadjet dovden — čivgan, mánnán, suoidnenuorran — go gažahalle: «korsen e det dokker bur, i torvgamma, ka?![?]» . Ábástalle; miin orohagaid heikkahe. Bealljegoađit olbmo orohahkan eai bálljo šat dihtto márškkun; hirsastobuid leat ceggen. Liikká sámiid beadjuhit «gámmefijnnan» dušše dan dihtii go sápmi ii leat dáčča. Pudde lei diibmá sládjemin leahkán ovdda dáččii, ijastii láđun, de roavvá bođii huoi iđđes-árrat huikki — «kom dæ i kommogan og ut og slå![?]» . Putten eai lean oppa leahkán vel gápmagat, láddesáppahiid han Pierra anii juolgegárvun. ¶
Die vas bátnjet! Guolleriesti jođii báncci aiddo davás, ja vel gáddebui. Mon áiggošin sirdilit gáddet dan mielde gosa manná, muhto guliid guođđit skávlliide gal in áinnas daga, danin dušše moadde lávkki dobbeliidda lihkan, lahpabui — biergi orro leamen bissánan. Die lea báktelahpa mii goarvá, ja leat sávžžat dulbmon čáhppadin vuolin, čuoikkat čurohat baikkaid alde gisset ja goama vuolin várlejit dihtos hal makkárat; girbmidet gonne ii leat biegga gákčamin. Sáttuid nala ledje dirran noarssut ja smávva soadje-divrrit. Hiktehat. Garjá lei ganton dasa, dáidá čohkkeváillat leamaš. Vai mirkot go? Leat álgán hilskuid goldnahit mirkuiguin. Lottit borret ja jápmet. ¶
Šlivggudan. Nieida čuožžu geahččamin duonne dobbelin. Mii mus nu? Bárttašuvan. Mon ádjánasten gálgat suona luovas mii lei vavdan njeaccehii. De mu ovdalii bođii. Hámolaš, ii miige čoallás nieiddaid, seaggi dugo muorrarivgu maid olmmoš bidjá há ssui, na rivgo han lea gen — nuppe doabagiid mielde. Ja dot su vuovttat mat lebbet hárdduid badjel, doavdnját dugo várrerásit. Gearggenalde čohkada, juolggit gohčadit, lihkket dugo biellonjuovčča hálddin gitta, de čuoččastii, vátnjalii lávket, muhto lei gusa dearka masa njiđđai ja aitto nieida njalgastii mu nala nu go lei, sluvkadoassu ravggai gopmut dearkka nala, mon sus gardnjilii dollestin, sálkalin su bajás — mu vuosttas guoskkahas su, ja moai bohkošeimme go vivvur čielggai. Dollestin su oane-oanebotta guhkit go juo dárbu, eanot in darvve, in loste. Dál ledjen goit guoskkahan albma rivgo. Vuoi. Puddii galggan rámidit go oaidnaledne nuppus; dadjat: Háh, vuoi gáđa hal lávvi go it vuolgán mielde. Oahpásmuvven rivgui. Im jáhke, oainnihan dadjá. Na sus goit guossit, duostu, son ii dan dihtii sahttán. De dajažan: Eai biđe du oarjelaččat dán buohta galggan dutnje dadjat. Oainnihan. ¶
Ledjen árvidan su dahje su olbmuid hal vanca, in leat jur jalla. Duonnánaga lahkosin suige nuppit orrumin. Ja árvidin, dánne eai leat gen gait ráiddut reiddas aitto finddarahttin anuide, ii oidno goit sorssár, ii šattaše miige suhkanmohkkiid áŋke. Dan guoimmit dáidet leat mannalan doid rihpiide soames mohki? Hálvat balan. Muhto gokte dán galgen dádjadit? ― go mu bovdii merrii? Eahpidišgohten. Ii dat hal bus muinna son de lea dánne bieđđamin, amma ii? Nikserumen muinna? Bahá jus. Mu go dájuheamen? Balan lea árvidan gonne mon lean eret, ja dalle dugo iežá latnjii šaddá ― go árvida mu sápmin. Ja dalle hiehpá ravdnut, hiehpá bieđđat; bieđđat sámi bártniiguin lea dieidda álot leamaš somá ja suohtas. Maŋŋelot de nuppiide boagustit ja jallašit mat sámiid ― «du kajn tru han e rar[?]» . Rivguid bealis ja dáččaid bealis sáhttá márškku sápmi vuordit vaikko man, dan mii leat gaittiinnat ealvan ja vásihan. Olmmoš dahká gal loahpalaččat doahta vaikko masa go dávjá gullá ja oaidná. Guhki vuollái liikká soardduha olbmo, ja čárffohahttá. Na mon in leat oasttás. Mu sissu diehtá maid sámi olmmoš lea eallilan go lea buriid jáhkkán ja go lea meaddán oskkildit iežas dáččaservvodahkii ― mas lea fábmu ja vierrása oaidnu. Kanturolbmot, áššebargit, lágat — buotvisot leat aivve dáčča-ásahusat dáččaide allaseaset ávkin. Erkke Heandar Erke diđii diibmá muitalit, su vel boagustedje go son gearrehin gáibidii dulkka dalle go lei vittanin gohčohallojuvvon Ronášši riektebirii soames unna ášši dihtii. – «Har De ikke lært norsk på skolen De da?[?]» slehče. «“De da”» ― gullui juo dies gonne ledje. Beajuhasat! Čáibman ja sleahčan su han dalde hen jávohahttii, son ii šat arvan hoallat áššistis go galggai dárogillii moalkut fertet; su beali ii lean aktage čuollamin. Oavdu go sámit vuoittohallet ja dubmehallet dáččaid dáhtuide. Doahtte leš goassege vuoigat! ¶
Vaikko lei duot rivgo mu ovdabealde sihke čábbat, lieggos ja lodji oaidnit de boktá mus nai unohašvuođaid ― gullu (gullá) čerdii mii lea miin ovttilis hirtnon. Dáppe goit — vaikko dal juo eai gaittiinnat. Miinguin eai leat reahalaččat feeren, dáččat ja duokkáriid máttut. Vearuid leat miis gáibidan — go iežat leat gulčan. Áron stuordálonas dáčča, vieksi stuorit go Ránddá girku ja gussabuvvi riehtisloguid — ii mávsse balljo evrre vearrun sámiid ektui. Ámmun, sápmi guhte bealljegoađin ássá márškku skurvččuid gaskkan ja biepmaha guokte gusa ja moadde sávzza, gal muosiha gáibiduvvot máksit bennotduhát ruvnnu vearrun, dan lean ieš oaidnán vearrovuosehangirjjin. Gosa ja masa manná ruhta? Dáččaide vuovdebálgáid jelgguidahttimii! Ja buvdagili bálgá fálteret! Ja dáččaid čáhcerustega cegget. Marškui ii mana vearroruhta ― go doppe orrot sámit. ¶
Vuoi man ruvva dat munnje dágálduvai, jurdilan go giepmi válddii ja mannagođii mu ovdabealde leibesuvkka guvlui, váccii dugo ruigu, dugo njavges meahcce-ealit, ruoiddat čavgestalle. Vai mon Rembrant dahje Skum. Vai mus málenbiergasat lávkkan. Guggestii. Vuogehii lastaid ádajagis, deavddii čázi, buvttii munnje, viehkalii nivssahiid ražžasteamen — ja munnus lei ruvva gálvamuorsuovva bájisteamen, ásttat leat buležat. Mon vuolan asttáhaga, nieida buktá muttagis gearggi, lossageaži vulos, ja nuppi bajás, nie divvo muora geahčái eatnamii, bordá gerggiid coakcin. Máhttá gusto. Ii aktage dárbbaš doallat muora. Gozastan giepmi dola badjel. Gurgalan gáfe, ribahan dearihit ravdda badjel vánis Mukká-Jává; beassenárvviin čuvddarda birget oasi, savdnjila ollái. Mon liikojin dakkár dahkui; gávpotrivgut mu dieđu ja mu gáttu mielde eai máhtáše nie. Vearkanus dal dan botta go biepmu gálggan rabas: guokte vajahasa suvraláibbi man alde atnen vilges gáicavuosttá buttonaččaid, ja nai guokte stumpavajahasa mas lei ruškes gáiccavuostá suvvelin, ja lei mus vel goikebiergu. Sámi biebmu, huobmán; vuoi dál mon lean gal áicemeahtton álmmot ievtán iežan, mon jurddaváillat! Goasin gurppa vas eret, muhto de lei juo háhppehan áicat: «Tørkákjøtt, namnam[?] » ¶
Aa, voi vooi ovdamearkkariid mon háddedalan, jurdilan. Dihtto: go dáččat ieža borre biergosuvvela sinne, gievkkanin, de Oanttas-Nihkkii adde čáhcebuvrru láđu nalde — ja láđun galggai idjadit, ben. Árvideames balle Nihke leahkit dihkas. Badjelgehčče. Oallot gearddi ii olmmái ožžon dan bálkka maid ánssašii, bivasgállut barggai hánes dáloniidda ― ihccalis. ¶
Uhm. Nuppebealde eret. De ii oro dáppe. Eskke juo geažihii. Manne nu dárkut? Manne mon galggan jur dan diehtit, dan jah? Mii son duohken? — Lehkos dal gonne ihkenas hal leažžá eret. Maid mon dainna dieđuin? jurdilan. Dan seammás dieđán: mon lean rievddas. Samá hal mon — go guoská rivgolašvuhtii; dalle lean duohko diehke. ¶
Ii leat dán bealde eret. Dalle várra ii nuh ...aa, vaikko olmmoš lea váivvahan dáččaid lejiid logu bahán de eai dáidde buohkat bahát. ¶
Nuppebealde eret. De ferte de val suhkat, liikkámot. Ja dán bieggan — go nu heahkkadaga biekkastii. Gomot lea duostil, jus duođas áigu. Áigu? Ámma hehttu — jus dáppe ii oro. Geahččá gen rastá nuori, oainnán. Geahččá meattil sulluid. Dohko mon gal in livčče ollái — jus vel fertešin. Ja sánttahiid han mon in máhte soaddut vaikko man goalki livččii ja váhčči duon luovttan, dobbelin ― go in leat ovdal geahččalan. Don luovttan gal mearra ii leat nu bárrun, dan dat leš oaidnimin. Go bereval …. ¶
Ávta-gállis gilljá guhkkin mearan, guhkesčeabet rákču girdá — ja mon vávvun mii son doole gáttin suohčá čáhcái? Meara miráhkkalat. Ándara mearramuitalusat ledje álot gápmilat: mánáid hámašeami veahkehe boktit govahallamiidda. Muittán. Gullen go rávgga? Áhččám lei dáppe bálgá nalde deaivvadan rávgga: oaiveheapmi bođii guotti soames olbmo, son dovddai vel stáinaláttiga — ja aitto duššai merrii dan jagás garra biekkaide. ¶
Mon, gáddelávvi, in dádjat mearaid mearkkaid, ja in dádjat vanccaid ― mon in bálljo earut mii leš mat gárbbis, mii leš geaksu, mii heaksa ― ja mii leš boarri. In dieđe vissásit mii lea njiedja, in dieđe mii lea rákkut, in bárdi ― sániid lean gullan, muhto in dieđe mat leat; dušše dieđán gokko lea siessi, sviččus ja dearis, die maid Ándarin lean oahppan sáivačáziid alde sugadettiin. Ja vel galgá mus leat dološ meroniid gierra! Meara in leamaš suhkamin geannagiin ovddas. ¶
Geardduhastii, son lea nuppebealde eret. ¶
Mon muitájin vuosttaš gearddi go Allaráma nalde ahččiinam leimmet čohkohallame — de bohte aitto olles govsan. ¶
Viehkalii ovddal mu. Duolba rávttu nalde máškkudallá rupmašas oanebotta dugo valastalli; dugi deinnalágiin mus gažašii: diđežan go son mon goassege ahte nissonbeali olmmoš sáhttii leahkit nu lievvelis luovahasid? De čohkkedii daŋasravdii ja gavvestii moadde duoraldat-rási, bađvarási, ja go mon čohkkedin gurrii — in áibbas gurrii losten — de áŋai lagabui hearvarásiin, mu báidelumma boalloráigái šalmmastii viskes lieđi, njuokčama hámot dat lieđđi, nuppi bijai iežas njuokčama nala. Nuolai gásta guobá ja bijai viskes rássestáhčila juolgečuvddiid gaskii, dát lei gal somá ja ártet. ¶
Mon gasvilan iežá, áŋastan bidjat guokte vel su juolgečuvddi gaskii, dat lei njabistan eret sloabagiid — čábbát ledje, juolgečuvddit, eai dugo mus nu roaŋgasat ja botnjasat. De mon roahkkadit dávgulan su nubbe juolggi guobá dugo guldalit gásttas go leš, dan gal ii diktán, rohttii juolggi eret — muhto mon háhppehin áicat stuora ruškes jorba dielkku liikkis, aldasa nalde gokko suotna čavge. Mus lea alddan dakkár, muhto buolvva bajabealde. Čáppes dielku — sešuvnna doavttir lei dadjan diet ii leat bahá. Amma ii duos gen, de? — Ja? – Ja gonnes mon ledjen oaidnán soapmásin dakkár dielkku? ¶
Boallolumman sáhttá leat oaidnán oidnosin mu namma, aa, in muitte goaruhan, in gen dárbbaš; mu biktasat eai leat gosagen másinbassi lusa áiggošuvvan dugo miletearan ― mannes dalle nama bidjat, aa. Gonnes son de mu nama diehtá? Aa, muinna bieđđá. Vai lávkka nalde go de lei gilku? Aa, ii leat. Mon bárddán oaivvi. Geahčan dasa, ja dat munnje: In go siđa son dadjá mu nama? Hálu oaivvi gahčá. ¶
«Og æ ha ei på magen, sjå?» - sus gul náranas čoavjeliikkin, háliideažžán go oaidnit? Máhčastettiin busira dajai: mon soaittán oaidnán — ja duohta: náhpečoali bajabealde lei unna liiki-čuoltu, dugo sáhpána sieibegeahči — dugo mus alddan sealggin, simme laddasa buohta. Muhto oaidnán — aa. Válddii mu gieđa ja bijai nala, lei dugo luovaš áhta liiki vuolin, guobbaladdá čuovdegeaži vuolin. Ártet. ¶
Ánná munnje čilgii, áhkku agaha gul dáivanii beassat ruvva; dat juo oaidná vuoššudeamen irrabeaivviide go vearál galgá gopmánit ja máilbmi šolgat, mearkkat juo lohkon. Jipmil válddos su vuostá, son lea geargan – ja son lea dugo bázáhas go nu guhki galgá eallit dugo boares jalke. Muhto — Anná sártnui — «oldá» sámástallá dološ sámegiela go jáhkká ii aktage ealli olbmuid gula; eahkediid ja ijaid, dalle. Hoallá ieš-aktonis, ii oro leamen goassege akto, denne leat gázzit, denne dugo leat vuoinnat ja vuoimmit geasuheamen guoibmolaga. Jáhkkimis ohcala noaidegári mainna manašii fitnamin máttarveagaidis luhtte, Ánná jiehtá. – Go mevresgárin almmostahttá čihkon áššiid, beaitaluvvon ásejiid beaivái buktá. Dan seammás áika agaha Jipmilii: «Sállelui Jipmil munnje ruvva vuolgga, leagálui dat beaivi duonnánaga» Ánná aistá. Muhto oldá lea nai muilalan, son lea leamaš Oanddáis mánnán ollesolbmuid mielde Dáktebávtti nalde biennajaččaid navddašeamen. Suoli vuoli dolle riemuid — amasii fáldi ja leanat, dáččat buot visot, boađe olbmo vieččažit ja troŋkái gurastit. Báhkinvuohta dalle ain bisui miin gaskkan, gul. ¶
Dan unna stohpolanjjan ledje siidadagu muorraduojit ja čuldohasat. Seainnin gohčadii čiŋahussan skeddja, ja dat lei čoarvvin dahkon. Čiegan lei kommoda, dan alde govat ceaggáje. Ánná vuosáhallá. De dan unna govaža lagada munnje: «vielljabealli, søskenbojnn av meg» ― ja mon rapmasa bidjen: Jensen korporálla! ― dan olbmá muittán! Fáhkkestaga dugo dihten gean guoran lean čuoččumin: mu čearddalaš oarbin. Ja Jensen korporálla — duon sohka: mon dovden gullevašvuođa, mii leat ovtta álbmogin. ¶
Ná de dál mon gal in bálljo máššan šatige, mon gievvolin, goasin gáival su allasim askái. Gamustam dovden Ánná divttášii. Giŋgalit livččiime goappat guoibmáseame, várra, čeabalaga — guokte sámi heakka gávnnadeamen oanebotta ovddas dugo gássasuomuid gaskka nástit mat agalaš láiddu nalde soite deaivvadit. ¶
Gonagas sáhttá addit njuolggadusaid stáhta lávdegottiid (stivrraid, ráđiid ja eará kollegiála hálddašanorgánaid) nammademiid ja čoakkádusaid hárrái, dása gullet njuolggadusat bálvalangeatnegasvuođa birra, doaibmaáiggi birra ja ámmáhis beassama birra. Gonagas maid sáhttá addit njuolggadusaid lávdegottiid áššemeannudeami hárrái ja váldesirdima hárrái lávdegotti siskkobealde dahje lávdegotti čállingoddái. Váldesirdimis sáhttet maid addot njuolggadusat iešguđet lávdegoddái. ¶
Áššái gulli bealli dahje eará geas áššái lea rievttálaš váidinberoštupmi sáhttá váidit eaŋkilmearrádusa dan hálddašanorgánii (váidinásahussii) mii lea dakka bajábealde hálddašanorgána mii lea dahkan mearrádusa (vuolitásahus). ¶
Jos almmolaš orgána ii čuovo dán kapihttala mearrádusaid, de sáhttá son geasa ášši njuolga guoská, váidit dan orgánii mii lea dasttá bajábealde dan orgána masa váidda guoska. Fylkkamánni lea dat ásahus masa váidojuvvo go váidda guoská gieldda dahje fylkkagieldda orgánii. ¶
Gonagas addá láhkaásahusa lága geavaheami birra Svalbarddas ja Jan Mayenis ja sáhttá mearridit sierranaš njuolggadusaid báikkálaš dilálašvuođaid ektui. Nu guhkás go Gonagas mearrida láhkaásahusas gusto láhka olbmuide norgga skiippaid alde mat johtet olgoriikkas, norgga siviila áibmoskiippaid alde riikkaidgaskasaš johtolagas ja huksehusaid ja skiippaid alde mat leat barggus norgga nannánjuolggis. ¶
Vuoigatvuohta dearvvašvuođaveahkkái gusto riikka almmolaš ruhtaduvvon spesialistadearvvašvuođabálvalussii ja eará bálvalusaddiide nu guhkásgo guovlluguovdasaš dearvvašvuođadoaimmat dahje dearvvašvuođadoaimmat leat dahkan šiehtadusa bálvalusaid birra, ja siskkabealde návccalaš rájáid. ¶
Luonddugirjáivuođalága siskkobealde sáhttá leat váttis várret dihto gáhttenguovllu duššefal ovtta ealáhusšládjii. Plána- ja huksenláhka dáidá leat buoret váikkuhangaskaoapmi vihkedallat ealáhusberoštusaid gaskkas, ja areálaplánemis dan buktit oidnosii. Plánaláhkalávdegotti evttohus (gč kap. 21.3.2.3) leage vuhtiiváldán dan beali. Dasa lassin lea boazodoalloláhka dat láhka mii muddedallá ealáhusa erenoamážit. ¶
Nubbi vuohki movt buorrendohkkehit bisuhanrahčamušaid – ja dieđu mii das čuovvu – lea eambbo oassálastit árvvuid hálddašeamis, maiddái go dat formálalaččat leat gáhttejuvvon. Dat soahpá oktii ekosystemaprinsihpain, nu movt dat lea ovddiduvvon biogirjáivuođakonvenšuvnnas, nappo ahte hálddašanovddasvástádusa váldi sirdojuvvo vuolemus heivvolaš dássái. Láhkaevttohusas rahppojuvvo vejolašvuohta hálddašanovddasvástádusa lága vuođul bidjat suohkanii, dahje maiddái eará báikkálaš hálddašanorganaide, nu movt vásedin čoahkkáibiddjon ráđđái, masa de addojit hálddašandoaimmat gáhttenguovlluin (evttohusa § 61 nubbi lađas nubbi čuokkis). Sámi áirrasteapmi sáhttá leat áigeguovdil ráđiide sámi geavahanguovlluin. Hálddašanovddasvástádus, mii addojuvvo váldesirdima bokte, galgá, jus nu šaddá, dáhpahuvvat siskkobealde birasgáhtteneiseváldiid bidjan rámmaid. ¶
Lávdegoddi ii guorahala gažaldaga ahte galgágo eamiálbmogiid ja báikkálaš servodagaid oktasaš vásihusvuođđu adnojuvvot vuođđun addit sierra, ođđamállet immateriálalaš vuoigatvuođaid. Dát gažaldat lea olggobealde lávdegotti mandáhta ja ferte eará ságastanjoavkkuin digaštallojuvvot, jus galgá. ¶
Bajábealde namuhuvvon bálvalusfállit leat geatnegahtton oassálastit plánemii. ¶
Mearrádusa ásahusa jándordivššus sirdimis mielladearvvašvuođadikšui jándordikšunásahusa olggobealde dahje jándordikšui sirdimis nuppi ásahussii, eai ollašuhte ovdalgo váidalanáigemearri lea dievvan dahje go lea čielggas, ahte mearrádusa eai váidal. Mearrádusa eai ollašuhte ovdalgo váidalusášši lea čovdojuvvon, earret jus ráŋggáštuslága mielde dubmejuvvon olbmo dili geažil lea duođai vealtameahttun sirdit su johtilit. ¶
Kap. II. Dakkár ásahusaid gáibádusat, main lea ovddasvástádus divššohasain, geat leat bákkolaš mielladearvvašvuođadivššus jándordivššu olis dahje olggobealde (vrd. mielladearvvašvuođadikšunlága § 3-1). ¶
Ásahusain, main galgá leat ovddasvástádus bákkolaš mielladearvvašvuođadivššus jándordivššu olis, mii galgá bistit dihto áiggi, galgá bajábealde namuhuvvon ámmátjoavkkuid lassin leat vejolašvuohta geavahit ¶
Gonagas sáhttá addit njuolggadusaid stáhta lávdegottiid (stivrraid, ráđiid ja eará kollegiála hálddašanorgánaid) nammademiid ja čoakkádusaid hárrái, dása gullet njuolggadusat bálvalangeatnegasvuođa birra, doaibmaáiggi birra ja ámmáhis beassama birra. Gonagas maid sáhttá addit njuolggadusaid lávdegottiid áššemeannudeami hárrái ja váldesirdima hárrái lávdegotti siskkobealde dahje lávdegotti čállingoddái. Váldesirdimis sáhttet maid addot njuolggadusat iešguđet lávdegoddái. ¶
Áššái gulli bealli dahje eará geas áššái lea rievttálaš váidinberoštupmi sáhttá váidit eaŋkilmearrádusa dan hálddašanorgánii (váidinásahussii) mii lea dakka bajábealde hálddašanorgána mii lea dahkan mearrádusa (vuolitásahus). ¶
Journála galgá vuosttažettiin leat dakkár reaidu, mii sihkkarastá divššohasaide dohkálaš dearvvašvuođaveahki, muhto das leat maid eará doaimmat. Journálas lea earret eará hui stuorra duođastuslaš mearkkašupmi vejolaš bearráigeahččoáššiin ja buhtadusáššiin boasttodivššu dahje eará dakkára oktavuođas. Buhtadusáššiin lea divššohasas iešalddes geatnegasvuohta duođaštit dearvvašvuođabargiid várutmeahttunvuođa. Alimusriekti lea dattetge muhtun duomus (bájuhuvvon Rt:s 1989 647) cealkán ahte eai berre biddjot menddo stuorra gáibádusat duođaštusa nanusvuhtii go duohta dilálašvuođaid ii sáhte ollásit čilget, ja go divššohassii dávjá lea váttis skáhppot duođaštusaid. Áššis biddjui mearrideaddji deaddu dasa ahte doavtterjournála čuohpadusgovvádus ii čilgen mo doavttir láhttii, ja guđe sihkarvuođanjuolggadusat ledje biddjon eastadit vejolaš guovttebealat vigi maŋŋá go ledje fuobmán vejolaš vigi nuppi bealde jietnabavccanearvvas strumačuohpadusa oktavuođas. Dat duođaštuseahpádus ahte lei go čuohpadus čađahuvvon áibbas dohkálaččat ja várrugasat, dagahii ahte ášši mearriduvvui eahpeoiddolažžan doaktárii. ¶
Nuppi lađđasa mielde galget journálat vurkejuvvot dassážii go jáhkkimis lea ahte daidda ii leat šat dárbu. Dilálašvuođaid mielde sáhttá leat sáhka guhkes áigodagain. Nu sáhttet doaimmas leat mearkkašahtti ollu journálat, mat eai geavahuvvo árjjalaččat, muhto maid (vel) ii sáhte sihkkut. Go logi jagi lea vássán maŋimus journálamerkesteami rájes, de sáhttá dattetge vurket journála olggobealde doaimma, gč. goalmmát ja njealját lađđasa. ¶
Guovtti vejolašvuođas, čállit áibbas ođđa čielggadusa, dahje ođastit dan mii lei juo čállon, válljejin maŋibu. Muddejuvvon rájiid siskkobealde lean dasto geahččalan ođastit čielggadusa maŋimus logi jagi ođđa dieđuiguin. ¶
Báikenamat leat eanas sámegillii. Vuosttaš geardde lea juohke báikenama maŋabealde dárogielnamma ruođuid siste. Muđui čujuhuvvo alfabehtalaš báikenammalistui gos sihke sámegillii ja dárogillii čuožžu, gos buohtalashámit, jus gávdnojit dákkárát, maid leat čállojuvvon. Muđui lea sámi báikenamma nevvohaga jođiheaddji, Kaisa Rautio Helander, leamaš hui veahkkái sámi báikenammabarggus. ¶
Ottara muitaleami vuođul lea čielggas ahte sápmelaččat orro maid skandinávalaš njárgga siskkimus guovlluin. Son čálii namalassii ahte ávdin váriin nuorttas, bajábealde eatnamiid gos olbmot ásse, doppe orro sápmelaččat. ¶
Son borjjastii gitta Vilgesmerrii. Doppe gávnnai ekspedišuvdna Ottara sátneoaivila mielde ássanguovllu. Son oainnat gohčodii "ávdimin" olles dan guhkes mearragátti gos son lei borjjastan, gos sápmelaččaid ealáhusat ja ássamat ledje - "...ovdal son ii lean oaidnán huksehusaid ovdal go ruovttus vulggii, muhto čađat borjjastettiin lei seahpebordi36 bealde ávdin eanaearret guolásteddjiid ja loddejeddjiid ja bivdiid, ja sii ledje buohkat sápmelaččat..." ¶
Ottara muitaleami vuođul lea vejolaš ássanhistorjjálaš boađus ahte su davábealde lei njulgestaga čielga sámi guovlu, mii dattege ii lean amas håløygaide, geat jahkodagaid mielde mátkkoštedje doppe. Vikiŋgáiggis sáhttá maid leamaš birrajagi dološdavviriikkalaš ássan muhtun báikkiin, o.m.d. Láhppi sullos (Nielsen 1990:25). Dološdavviriikkalaš báikenamaid bidjan duođašta maid Ottara dieđuid (vrd. kap.1.2.). Stáhpis (Stappen) Máhkarávjjus lea dasalassin gávdnon duktásadji gos boarráseamos oasit leat veahá boarráseappot go jagi 700 rájes, ja ođđasepmosat sullii guokte čuođi jagi lagabus min áiggi. Bázahusat leat várra håløyga bivdoguovddážiid rájes, vaikko bázahusat mat dan ovdal leat gávdnon dahket guhkit áiggi ollesjagi ássama jáhkehahttin (Richter Hanssen 1990:32). Sállanis leat maid gávdnan dáčča ássanbázahusaid. Árvvusge leat dat maid bivdoguovddážat leamaš. Dáčča ássan Oarje-Finnmárkkus nogai fas sullii jagi 1100 (Nielsen 1990:25). ¶
Gažaldat máid dán oktavuođas lea lunddolaš jearrat, lea makkár dásis sámi vearromáksit ledje sin ektui geaidda vearu mákse. Doaba "vearru" (dološdavviriikka gillii skattr) ii adnon norgga lágas daid attáldagaid birra máid dáččat mákse iežaset gonagassii ovdal jagi 1300 maŋŋel (Holmsen 1977:54). Sin attáldagaid gohčodedje leidang:an. Dan ovdal ledje vearro-doahpagis 3 oaivesisdoalu: 1. Attáldagat pavai Ipmila sadjásažžan 2. Máksu máid fáŋga mávssii hearrái go luitojuvvui 3. Máksu norgga gonagassii guovlluin riikka olggobealde mat bákkuin dahje soahpamušain ledje dohkkehan su bajimusmearridanválddi.45 Buot dán golmma dáfus ledje attáldagat vuollin bajásguvlui, "... muhtumii geas lei fápmu muhtumis geas ii lean- dahje geas ii lean doarvái fápmu iežaska gaskavuođas. Giela vuođul juo vuhtto makkár gaskavuohta sápmelaččain ja vearrogáibideddjiin lei." (Holmsen 1977:57). ¶
Ná doaivugohtet fiktiivalaččat "Norge" - 1100-logu gonagasriikan maid fátmmastit sápmelaččaid eatnama. Norgga duohta dahje čuoččuhuvvon mearrideaddji váldi vearrogáibideami olis dahká goitge dákkár govvidemiid eambbo jáhkehahttin. "Sámivearru" Norgga gonagassii lei duođaštussan dasa ahte sápmelaččaid eatnamat eai gullan Norgii. Dat han lei attaldat "... mii jur giellanammadusain juo čájeha ahte sápmelaččat ledje olggobealde dan servvodaga gos dáin gonagasain lei sin lobálaš politihkalaš váldi ja doaibma." (Holmsen 1977:60.) ¶
Doppe muitaluvvo ahte sápmelaččain ovtta jagis ledje orohagat ( "huse og bolige" ) njealji sajis. Geasset ledje vuotnagáttiin ja sulluin bivdime guliid ja lottiid ja čoaggime moniid, dolggiid ja uvjjaid. Čakčat ledje maid mearabealde ( "søesiden" ), gos lei vuovdi. Fiertun bivde guliid, muhto dálkin ledje vuovddis ávnnasteame dimbariid fatnasiidda ja stuora lahtaide. Dálvet ledje orohagat meahcceváriin, gos ledje jávrrit ja jogat. Doppe johtaledje bohccuid maŋis ja eará elliid ja lottiid maŋis. Giđđat ledje fas mearabealde ( "søesiden" ) guollebivddus fiertun. Dálkin sáhtte mannat várrái johtalit ja bivdit, dahje dahke fatnasiid (Storm 1895: 232). ¶
Dieđusge eai johtalan nugohčoduvvon várresápmelaččat ge ulbmilhaga duohko deike. Olggobealde ipmirkeahtes olbmui sáhttá goitge orron dáinnalágiin (vrd. 5 kap. boazodoalu birra). ¶
Ovdal vuogáduvvon ruoŧa vearrorehketdoaluid álggaheami 1553:s eai leat makkárge čielga dieđut, dahje leat unnán dieđut dan stuora siseatnanguovllu birra (Smith 1938: 1). Dat mii duođai dáhpáhuvai dalle, lei ahte ruoŧa gonagas bággolonui83 ovttalágan vearrogáibideami dahje bággema sápmelaččaid guovdu, seammaládje go Bottenvika gávpeolbmát, birkarlat, ovdal ledje dahkan (Smith 1938: 3). Áibbas čielggas lea goitge ahte lei ruoŧa váldi mii čađahii duopmoválddi siseatnamis (Smith 1938: 4), dan muddui go sáhttá olggobealde olbmuid duopmováldin gohčodit go eanemusat oktii jagis finai fáldi84 doppe. Muhtun osiin siseatnamis lei maid čielga ruošša vearrogáibideapmi dán áigodagas. ¶
Ee. ledje riiddut sámi guovlluid ráđđejumi nalde dagaheame nugohčoduvvon Kalmarsoađi Ruoŧa ja Danmárkku-Norgga gaskkas. Ráfisoahpamuš dán soađi maŋŋel dahkkui Knæredas 1613:s. Dan rájes álge dálá Finnmárkku rájit duođas ovdanboahtit. ¶
Eahpečielggasvuohta guoskkai oktiibuot 6 sámi siidi nugohčoduvvon "Lulliváris" ( "Sørfjeldet" ) guovllus Várggáidladni leana lulábealde - Finnmárkku mearragáddi. Lulliváris ledje dát siiddat: Guovdageaidnu, Láhpojávri, Ávjovárri (Kárášjohguovlu), Teno ( "Juxby" ), Ohcejohka ja Anár. Dát guovlu man vuolde lei ee. olles dálá Sis-Finnmárku, lei ruoŧa girkolaš ja máilmmálaš duopmoválddi vuolde 1751 rádjái, muhto sápmelaččat dán guovllus galge maid vearu máksit Danmárku-Norgii seammá áigodagas. ¶
Sii geat fas šadde váttisvuođaide, ledje sápmelaččat geat ledje geavahan eatnamiid guovttebealde ođđa ráji. Seammaládje go 1751 vel viidát rádjebijadettiin, fertejedje maid Mátta-Várjjaga sápmelaččat válljet stáhtaborgárvuođa. Oallugat Báhčaveaji sápmelaččain šadde Ruošša vuollái, muhto vissis mearrái ožžo lassišiehtadusaid bokte sihkkarastit iežaset árbevirolaš ealáhusberoštumiid guovllus mii šattai norgga eanamin. Muhtumat dáin vuoigatvuođain biste measta 100 jagi, dassožii go iešguđet juonalaš vugiid bokte loahpahuvvoje 1920-jagiin (Andresen 1983). ¶
Sihke bivdoberoštumiide, mearra-, jávre- ja luossabivdui, ja guohtumii ja boaldámušdábuheapmái livččii hejot váikkuhan, jus lappekodisilla livččii sihkkarastán dušše boazosápmelaččaid riggodagaid geavaheami nuppe bealde dan ođđa ráji. Leat ge máŋga dilálašvuođa main vuohttá kodisilla mearrádusaid dán guovllus duođas adnon reguleret, dahje sihkkarastit maiddái eará sápmelaččaid vuoigatvuođaid go sin geaid oaiveealáhusvuođđun ledje gáiddusjohttimaŧ04 bohccuiguin. ¶
Ohcejohsiidda sápmelaččat geat ledje geavahan eatnama guovttebealde Deanu gaskal Buolbmága ja gokko Kárášjohka ja Anárjohka gávnnadeaba, masse nu go juo namuhuvvon buot eatnamiid oarjja- ja davábealde Deanu 1751:s. Sii geat dán guovllu ledje geavahan, galge dan rájes leahkit Ruoŧŧii gullevažžan. Dat boahtá ovdan rádjesoahpamuša 2. artihkkalis. Doppe han lei šiehtaduvvon ahte Ruoŧŧa ja Ruoŧŧa akto ( "Eensidig og allene" ) galggai viežžat buot vearu Ohcejoh- ja Tenosápmelaččain (unna siiddaš máid dávjá logahalle ovttas Ohcejogain). ¶
Guorahalakeahttá movt ruoŧa ja dánska-norgga bealde formálalaččat ákkastuvvui, lea goitge buorre árta namuhit movt dát, ja eará bearrašat geavahedje luondduriggodagaid. Maiddái 1751 maŋŋel orui geavaheapmi áibbas rádjeváikkuhusaid haga. ¶
Sii eaiggádušše (ägare) ovtta meare gittiid, guohtumiid ja guollejávrriid goappašiid bealde ráji. Guohtumiid atne ee. gusaide, sávzzaide ja bohccuide. Sii ledje maid bivdán Jiekŋameara ( "Ishafvet" ), Deanu ja dieđusge unna jávrrážiid goappašiid bealde ráji. Riektegirjjiš08 deattuhuvvo ahte sii eai lean boazosápmelaččat, muhto guollebivdi sápmelaččat ( "fiskare Lappar" ). ¶
Dán áššis oaidná čielgasit ahte eiseválddiin ledje váttisvuođat gávnnahit ja čilget daid sápmelaččaid stáhtagullevašvuođa geaidda rádjebidjan lei guoskan. Eatnamiid ja čáziid árbevirolaš áigodatgeavaheapmi109 guovttebealde ráji dagahii dan. ¶
Ii sáhte goitge dán ášši vuođul cealkit ahte lappekodisilla sihkkarasttii maiddái eará ealáhusdoaimmaid go boazodoalu nuppebealde ráji. Dán oaidnit dárkileappot go duohta dili geahččat 1751 maŋŋel, go lei sáhka Ohcejoga- dahje Deanuleagisámiid eará árbevirolaš ealáhusain. ¶
Sáhttá leahkit hui miellagiddevaš geahččat geavaheami lappekodisilla ektui, ja jearrat soahpá go dat dasa jus dušše boazodoallo-/ johttisápmelaččat ožžo sihkkarastot rivttiid maiddái eará ealáhusdoaimmaide nuppebealde ráji. Dás oaidnit ahte measta buot ( "Næsten alle" ) Ohcejohsámit bivde mearas, ii ge oktage dan gohčodan lobiheapmin. Ii ge gosge dán gáldus muitaluvvo ahte ruoŧabealsiseatnama sápmelaččain ii livčče ollislaš vuoigatvuohta ain bivdit mearas. ¶
Maiddái eará girječállit Suoma bealde ledje dan oaivilis ahte kodisilla attii oppalaš vuoigatvuođa Suoma sápmelaččaide o.m.d. bivdit Finnmárkku vuonain. Gabriel Rein lei okta sis geat oaivvildedje ahte nugohčoduvvon rádjedahppaŋ16 1852:s dahkkui go norgga eiseválddit eai doahttalan 1751-soahpamuša ja rádjegeassimiid( "gränsvärket" ) suoma sámiid guollebivdinvuoigatvuođaid ektui (Rein 1867: 290., vrd. maid kap. 5.10 rádjedahppama birra). ¶
Eanas orru duoŧašteame ahte mearrabivdui man čađahedje ruoŧa/suoma ja suoma/ruošša bealde sápmelaččat geain eai lean bohccot, ii lean rádjegeassin vahágin. Bivdu jotkojuvvui nu go ovdal maŋŋel 1751, ja maŋŋel 1809, go Suopma šattai stuorafyrstaváldin ruošša tsára vuollái. Norgga eiseválddit eai hehttegoahtán bivddu ovdal lagamus logijagiin ovdal 1852 (Vrd.kap. 7.10.1). ¶
Áššis bođii duopmu ruoŧa dikkis Ohcejogas 1801:s, muhto duopmu ii dohkkehuvvon go eai lean čuvvon lappekodisilla njuolggadusaid lágariekteolbmáiđ21 nammadeami dáfus. Ruoŧa duopmár guhte lei riektešiehtadusaid jođihan, biddjui barggus eret go ii lean čuvvon kodisilla njuolggadusaid. Maiddái ruoŧabealde atne dasto lappekodisilla lunddolaš neavvun go riidduid galge čoavdit Deanuleagi sápmelaččaid gaskkas, geat ledje guovtti stáhta borgárin šaddan 1751 rádjebidjama maŋŋel. ¶
Go guoská luossabivdui, čájeha luossariidu Kárášjoga- ja Ohcejoga dáloniid gaskkas 1799-1808 jagiin, ahte norgga eiseválddit sihke ámtta- ja ráđđehusa beales atne rádješiehtadusa (lappekodisilla) vuođđun Kárášjohkalaččaid joatki hehttekeahtes bivdovuoigatvuođaide Deanus. Kodisilla riektemeannumearrádusat ledje maid dán ášši oassin eiseválddiid áššemeannudeamis, sihke Københámmanis ja Stockholmmas. Ruoŧa bealde bijahallui duopmár barggus eret, nu go muitaluvvon ovdal, go ii lean ollásit čuvvon kodisilla njuolggadusaid, go dán áššis bođii duopmu Ohcejoh-dikkis. ¶
Ássiid lohku lei vuođđun doaimmaid álggaheapmái. Logut čájehedje ahte dáčča vearromáksiid lohku lei unnon 561:s 1567 rájes gitta 378 olbmui 1678:s (Helland II 1906: 29). Dain maŋimusain ledje olles 117:s fárren Finnmárkui jagiin 1671-79 (Tronstad 1981: 15). Adelaer-olmmošlohku 1690:s čájeha seammá dili. Olles 72% norgga vuoigatvuođaolbmáiŋ29 ledje dalle riegádan ámtta olggobealde (Niemi 1983: 245). ¶
Ámtamánni Collett, guhte 1750-birrasiid anii ovddasmorraša lulliguovllu olbmuiguin deavdit Finnmárkku, fertii váidalemiin dadjat ahte muhtun doaimmat mat báhpira nalde gávdnojedje, eai dattege lean doaimmas. Ee. ii lean čađahuvvon mearrádus sáddet Bergena ja Troanddima ámmátguovllu olbmuide geat dubmejuvvojedje nuskošeami geažil "udi de forbudne led" ), Finnmárkui ásaiduvvot ( "peuplere" ) ávdin guovlluide (Collett 1757: 60). ¶
Dáččat gal ledje eanas sisafárrejeaddjit. Adelaera olmmošlohkamis riddo- ja vuotnaguovlluin 1690:s, čájehuvvui ahte badjel 70 % dáčča bearašisidiin dan áigodagas ledje olggobealde boahtán. Go buohtastahttá sápmelaččaiguin, de ledje dadjat buot sápmelaččat Finnmárkkus riegádan. Láhppi (Loppa) giligirjjis muitaluvvo o.m.d. go ii báljo oktage dáččain geat ásse doppe 1690:s ledje sin maŋisboahttit geat 1520 dahje 1567 ásse doppe (Samuelsberg/Gamst 1983: 55). Dát lea oalle govvideaddjin Finnmárkku rittuide obanassiige. ¶
Dan dihte šadde sii olggobealde gálvobuktima háldui. Roger Tronstad lea o.m.d. rehkenastán ahte mearrasápmelaččat gokče eallindárbbuideaset báikkálaččat, eambbo go dáččat. Sii birgejedje vuolamáldá134 haga, eai ge dárbbašan nu olu jáfuid go dáččat. Dasto sii ráhkadedje stuora oasi gálvvuin ieža, nu go gápmagiid, biktasiid, mearragárvvuid j.n.a. Mearrasámibearaš birgii measta beali unnit olggobealde bukton gálvvuin go dáčča bearaš. Lunddolaš váikkuhussan dása lea maid ahte eai sii vealggáiduvvan ge (Tronstad 1981: 58, 60, 65, 71). ¶
Nuorta-Finnmárkkus lei o.m.d. Annejohka (Vestre Jakobselv) ja "Bugøe" ávdimin. Lulábealde Várjjatvuona ii ge gávdnon eará dáčča ássan. Dakkár báiki go Biergi (Kiberg) lei maid ávdimin, earret ruošša guollefatnasiid mat geassejagis ledje doppe. Várggáin ledje 4 bearraša, ja Báhccevuotna (Båtsfjord) ja Bearalváhki (Berlevåg) maid ledje ávdimin. ¶
Porsáŋgu gohčoduvvo sámivuotnan. Sápmelaččat ásse ee. Billávuonas (Billefjord), Smiervuonas (Smørfjord) ja Čuđegiettis (Kistrand), Dážavákkis ( "Nordmands Dal" ) ja Keaissas ( "Kias" ). Juohke báikkis ledje 2-3 ássi, jáhkkimis bearraša. Siskkimus báikkit oarjjabealde vuona gos dáččat orro, ledje Reihvággi (Reipervaag) ja Stranden. ¶
Finnmárku nuorttabealde gávdnat maid čielga resursageavahanrájiid. Dáid rájiid maid doalahedje sápmelašjoavkkut siskkáldasat. Dákkar ovdamearkka oaidnit 1700-logu vuosttaš njealjádasoasis Deanuvuonas. Riekti mearridii dalle, dan siidda gullevaš sápmelaččaid váidaga vuođul, ahte Deanusápmelaččain lei aktoriekti gáddáirievdan bossuide olles siskkit Deanuvuonas, oarjjabealde Johkangeangeaži (Digermulodden) rájes, olles nuorttabeali gitta Čievlla (Kjølnes) rádjái, Bearalvági nuorttabeallái (SATØ. t b. 31- fol. 50, Omgang, 24.7.1713). Das lei lágalaš duohtavuohta mii čájehuvvui moadde jagi maŋŋel, go Lákku (Langfjord) sápmelaččat ledje oamastan bossu dan namuhuvvon báikkis. Vaháguvvomat guoddaledje sin rievtti ovdii. Sii sohpe nu ahte Lákkusápmelaččat mákset bealgoalmmat guollevuoj-ankera buhtadussan, "...Ja de šadde ustibažžan ja soabalažžan,..." ( "...Hwor med de blefwe som før wenner og wel forligte,..." ) (SATØ. Tb. 31- Fol. 262. Omgang, 24.7.1717). ¶
1700-logu vuosttaš oasis lea eahpitkeahttá Thomas von Westen čielgasepmosit válddahallan man heittot sápmelaččaid ja dáččaid gaskavuohta duođai sáhtii leahkit. Álgonammuhuvvomat eai báljo gohčodan sápmelaččaid earán go noaidebeanan ( "Ganhunde" )- ja sápmelačča goddit buohtastahtte beatnaga goddimiin. Dáinnaládje hupme maid sii geat von Westena mielas jierbmájin galggaše leat. Dáčča borai sápmelaččain searválaga seammá illevišá go juvddálaččat greikkalaččaiguin. Girkuin ledje juo várrejuvvon sajit, eandalii uskkiš40, sámi girkostalliide. Von Westen lasihii ahte lei dego dáččat eai servvoštalaše sápmelaččaiguin eai eatnan nalde eai ge almmis (Westen alm. 1934: 93). ¶
Sihke mearra- ja duottarsápmelaččain ledje ollu riggodagat máid badjel ráđđejedje, vaikko eat galgga ráhkadit badjelmeare šelges govaid ovdamearkka dihte das movt Schnitler válddahallá mearrasápmelaččaid eallindilálašvuođa 1700-logus. Son muitalii álggos sápmelaččaid eallit olu buoret dilálašvuođain go dáččat. Dat vulggii das go son orui nannamis dahje vuovddi lahkosis, gos oaččui sihke boaldámuša ja huksenávdnasa, ja sáhtii jus dan háliidii - njáskat vuovddi gieddin. Jur uvssa olggobealde lei vuotna gos guolli lei. Lahka ledje maid várit gos sáhtii bohccuid atnit, meahcceelliid báhčit, ja jeahkála bordit šibihiidda dálvái (Schnitler III alm. 1985: 108). ¶
Dat máid smávvát oažžu jáhkkit dás, lea ahte sisafárrejeaddji kvenaide ii lean friddja lohpi dušše geavahišgoahtit riggodagaid sámi siiddaid siskkobealde Deanuleagis. Kvena sisafárrejeaddjit dárbbašedje lobi sihke ruoŧagonagasas ja sápmelaččain. ¶
Ohcejohdikkis 1740:s deattuhedje sii ahte ii dalle ii ge ovdal lean oktage "dáčča" bivdán bajábealde boares siidaráji Skoarrojoga nammasaš doaresjoga njálmmi - gokko maid 1751:s mearriduvvui Norgga ja Ruoŧa (Suoma) riikkaráji vuolgga Deanus nuorttaslulás. ¶
Dákkár oalle čielga váidalusaid Deanus, Lágesvuonas ja Álttás, lea Adealerlávdegoddi čállán 1690:s (Adealer alm. 1938). Ovdamearkan dás lea čállojuvvon deaŧalaččamus oassi "Nedertanens finner" (Deanusápmelaččat geat mearragáttis ásse) váidalusain. Sii váidaledje go Badje-Deanu sápmelaččat ( "Øfertanens finner" ), ja Ohcejohsápmelaččat báhkkejedje sin guovlluide, máid ovdal juo ledje eiseválddiide namuhan. Sii bohte mearragátteváriide, ja báhče gottiid ee. Nuori (Hopseidet) olggobealde Vuokkátváriin (Omgangsfjellene). Muđui dagahedje Vuolle-Deanu sápmelaččaid ealáhusgeavaheami ovdii riebaniid ja čeavráid báhčimiin mearragáttis, ja go vel bohte dohko olu bohccuiguin. Ealut guhto buot Vuolle-Deatnulaččaid bohccuid jeahkála ja buot sin omiid ja sávzzaid rásiid (Adealer alm. 1938: 297). ¶
Čáhcesullos siiddastalle birrajagi moatti miilla siskkobealde gávpoga birra. Várjjatsápmelaččat ledje bálkáhuvvon guođohit ealu. ¶
Dološ siidaguovlluid siskkobealde sihke rittuin ja siseatnamis ledje ain olbmot geat eai lean dakkár boazodoaluin álgán mii gáibidii johtima. Eanas riddo- ja vuotnasápmelaččaid guovdu goit lei nu. Lea jahkehahtti ahte sihke mearraguovllus ja siseatnamis ledje dat geat eai lean johtti boazodoaluin bargagoahtán, geat ovddemustá bihko boazodolliid lobihis sisabáhkkemiin. ¶
Schnitlera ovccát Finnmárkku vihtan, "Niels Andersen, Boazosápmelaš" , 29 jagi, bárdneolmmái, čájeha dán dáfus čielggasepmosit dan. Son čilgii Hammerfeasttas, čakčamánu 8.b.1744. Son lei riegádan norgga váriin ( "Norske Fjelde" ) Oarje-Finnmárkku Fálesnuori buohta, Návvuonas ( "Norske Næverfjord" ). Su áhčči lei norgga mearrasápmelaš, ja eadni fas boazosápmelaš. Son lei gásttašuvvon "Norgga" Hammerfeastta girkus. Geasset oruiga áhčešguovttos Jahkovuonas (Revsbotn), gos sudnos ledje bohccot. Dálvet son orui nuppi váhnema luhtte. Dálvet oruiga etnešguovttos Kárášjogas, bohccuidisguin. Áhčči gal bázii Norgiinorgga mearrasápmelažžan ( "Norsk Søe-Finn" ). Ii goabbáge su váhnemiin máksán vearu Ruŧŧii, vaikko ásaiga lulábealde Kárášjoga. Dan oaivvildii son vuolgit das go su áhčči lei norgga mearrasápmelaš. Girkolaš bálvalusaid204 son gal oaččui sihke Norggas ja Ruoŧas (Shcnitler I alm. 1962: 242). ¶
Dása čujuheapmi lea goitge miellagiddevaš guovtti ášši dihte. Vuosttažettiin go norgga eiseválddit, geaid ovddastedje guovddáš hálddašandoaimma láhkadovdit224, ollásit jáhkke kodisilla ain gustot suoma stáhtaborgárvuođa sápmelaččaide go sii ledje Finnmárkkus, norgga guovllus. Eai dasto deattuhan ahte Suopma lei sierranan Ruoŧas, ja 1809 rájes lei šaddan stuorafyrstagoddin ruošša cára225 vuollái. Jáhkke kodisilla ain gustojeaddjin, vaikko álgo šiehtadallanbealálaš226, Ruoŧŧa, ii lean šat nuppebealde ráji. ¶
Lei dasto geasseorohagain gos ovddemustá lei riidovuođđu báikki ássiiguin. Dálveorohagaid siskkobealde gal dábálaččat lei ráfi ja soabalašvuohta. Ovdamearkka dihte lea čilgejuvvon ahte Guovdageainsápmelaččain ledje dálveguohtuneatnamat sihke iežaset suohkanis ja Gárasavvonis ja Ruoŧa Pajalas, ja dát ledje dasto oktasaččat sohke ruoŧa ja ruošša sápmelaččaiguin (Qvigstad/Wicklund II 1909: 58). 1852 rádjái ledje Kárášjohsápmelaččaid dálveorohagat muhtun muddui "Ruošša eatnama" ( "Russisk Territorium" ) siskkobealde, namalassii suoma bealde (Qvigstad/Wicklund II 1909: 66). Seammá guoskkai maid daidda boazosápmelaččaide geat ovdal 1852 ledje Gilivutnii (Kjøllefjord), Detnui. Buolbmágii ja Várjjagii čállojuvvon. ¶
Rádjedahppamis ledje sihke oanehit ja guhkit áiggi váikkuhusat obanassiige buot Finnmárkku boazodollui. Ovdal 1852 ledje oktiibuot sullii 50 000 bohcco máid Finnmárkui gullevaš sápmelaččat eaiggádušše, mat suoma bealde guhto dálvet (Innstilling 1904: 65). Rádjedahppama geažil masse máŋga deaŧalaččamus Finnmárkku orohagain dadjat visot iežaset ovddeš dálveguohtuneatnamiid. Dát guoskkai ovdamearkka dihte Unjárgii ja Buolbmágii, gos boazolohku unnui 15 700 bohccos 9 300 bohccui jagiin gaskal 1850 ja 1860. Čáhcesullos ja Mátta-Várjjagis unnui boazolohku seammá áigodagas goalmmádasoassái, dahje 12 800 bohccos sullii 4 500 bohccui. ¶
Earenoamáš mávssolaš dán oktavuođas lea geassemánu 13.b. 1853 resolušuvdna. Doppe mearriduvvui ahte guovllus davábealde ja oarjjabealde Deanu lea gielddus bohccuid guođohit miessemánu 15.b. rájes skábmamánu 1.b. rádjái. Dán guovllu mudden lei "Máskejoga njálmmis Deanus Máskejoga mielde dan gierragiidda Máskejávrri buohta, Deanu gáissáid mielde Borsejoga gierragiidda, ja dás Borsejoga mielde Geavgŋoaisullui Deanu buohta ja dás Deanu mielde Máskejoga njálbmái." ¶
Ámtta siskkobealde váikkuhii radjedahppan nu ahte boazosápmelaččat váidališgohte guđet guoimmiset nala go bohte earáid orohagaide. Guovdageainnus eai lean dušše Ruŧŧii fárren, muhto maiddái nuorttas. 1880 birrasiid bihko ovdamearkka dihte Kárášjohsápmelaččat go Guovdageainnu siiddat manne Máhkarávjui ja Vuorjenjárgii (Porsangerhalvøya) geasset, oarjjabeallái Porsáŋgguvuona, ja dasto vel siseatnandálveorohagaide. ¶
Doallovuogis lei olggobealde fuođardábuheapmi lunddolaš ja čielga oassin lagasbirrasa sámi árbevirolaš geavaheamis. Fuođarčohkkema sáhtte lotnolasat bargat eará doaimmaiguin. Olu báikkiin lei siseatnanguolásteapmi, lubmen ja luossabivdu vejolaš seammás go láddjejedje niittuid. Dávjá sáltejedje guoli máid bivde, ja guollebázahusaid ges čogge givlloide291, šibihiidda dálvái. Nu šattai siseatnan- ja luossabivdu maid oassin dálverfuođardábuheapmái. Jeahkáliid borde maŋŋičavčča, ja sáhtte bargat dan oktanis muorračuohppamiin. Dáid buktagiid geasehedje dálvesiivvus ruoktot. Dán geaseheami sáhtii maid heivehit eará bargguide, ovdamearkka dihte rievssatbivdui, guolásteapmái ja daid geaseheapmái. ¶
Go nu viiddis lotnolasvuohta lei boazodoalus ja mearaguolásteamis, de ii lean soaitimis go kodisillii bohte mearrádusat mat eai addán lobi dušše boazojohttimiidda ja boazoguohtumiidda rájiid rastá, muhto maiddái sihkkaraste eará gullevaš ealáhusdoaimmaid, dán dáfus mearabivddu. Dát ortnet ii čađahuvvon dušše boazosápmelaččaide, muhto maiddái eará lagamus ássi sápmelaččaide Ruoŧa bealde (maŋŋel 1809 Suoma bealde) ráji. Mearabivdu nappo šattai deaŧalažžan guhkes áigái ruoŧa-, maŋŋel suomačálihuvvon sápmelaččaid ekonomiijii. ¶
Go ruoššat goitge 1747:s ožžo lágas dohkkehuvvot muhtun vuoigatvuođaid, de várra lei eahpečielga allatvuođadilálašvuođaid339 geažil dálá Mátta-Várjjaga guovllus. Dánska-Norgga eiseválddit oainnat balle ahte Ruošša sáhtii bidjat hehttehusaid Norgga vuollásaččaid resursageavaheapmái dán ruošša duopmoválddi guovllus lulábealde Várjjatvuona. Jus Ruošša guollebivdiid gilde boahtimis Finnmárkku mearragáddái, de sáhtii geavvat ahte ruoššat ges gilde Finnmárkku ássiid viežžamis dárbbašlaš boaldámuša ja jeahkáliid "sin eatnamiin" ( "paa deres Grændser" . ¶
Eará gálduin gullat ahte dat finnmárkulaččat geaid birra dás lei sáhka, ledje Čáhcesullo ja Bierggi-Várggáid guovllu olbmot, geat boaldámuša ja jeahkála vižže vuotnaguovlluin. Jus dahppojuvvui dát guovlu, de livččii čuohcán hui garrasit dáčča álbmogii davábealde Várjjatvuona. ¶
1700-logu loahpageahčen lei Finnmárkkus lágalaš eaktun guolásteapmái ahte Finnmárkku ássiin lei vuosttašriekti359 mearraguolásteapmái. Seammá dásis ledje maid siseatnansápmelaččat geat čállojuvvojedje ruoŧa vuollásažžan 1751 rádjebidjama oktavuođas. Lappekodisilla § 12 sihkkarasttii sin joatkevaš mearrabivdorievtti360 norgga bealde ođđa ráji. Dás ferte deattuhit ahte lappekodisilla mearrádusat gustojedje dušše sápmelaččaide, eai ge suopmelaččaide dahje ruoŧelaččaide geat rádjeguovlluin ásse (Solhaug I 1975: 277). ¶
Eanemusat lassánedje olbmot šákšadorskeguovlluin. Doppe lei olles 97 % lassáneapmi 30 jagis gaskal 1845 ja 1875. Dát guoskkai earenoamážit Hammerfeastta, Deanu, Várggáid ja Várjjat fálddiguovlluide372. Dat oláhedje eanás Finnmárkku riddogátti. Buohtastahtidettiin Álttá fálddiguovlluin, mii lei nu guhkkin oarjin ahte lei olggobealde šákšadorski oaiveboahtinguovllu, oaidnit "dušše" 30 % ássiidlassáneami 1845-1875 jagiin (Solhaug I 1975: 282). ¶
Earret meara rikkis luondduvuođu ja buriid gávpedilálašvuođaid, lei álbmotlassáneapmi muđui Norggas mii eanemusat dagahii ahte áigodatsirddolašvuohta373 šattai eambbo bistevaš ásaidupmin. Dát guoskkai earenoamážit čielga guollebivdoguovlluid álbmotlassáneapmái. "Lei šaddagoahtán gárži Lofuohtaábis, muhto deaŧalaččat lei várra go eatnan nalde lei šaddagoahtán gárži." (Sejersted 1978: 160). Lei nu ahte guollebivdi eanandolliid doalut Nordlánddas ja Romssas eai šat gierdan álbmotlassáneami. Fertejedje ođđa čovdosiid ohcat. Dan dihte go šákšadorskebivdu álggii maŋŋelis giđa go Lofuohtabivdu, mannagohte oallugat njuolga Lofuohtas Finnmárkui. Lájut báhce nissonolbmuid ja mánáid háldui. Dalá áiggi mielčuovvu muitalii ahte dakka maŋŋel go Lofuohtabivdu nogai, manai stuora oassi guollebivdiin Oarje-Finnmárkku guollebivdduide, mat dávjá álge Lofuohtabivddu loahpageahčen (Løberg 1864: 107). ¶
Maiddái ferte váikkuhan dat go nu unnán stivrejedje šákšadorskebivddu. Finnmárkkus lei unnit nággu veahkkeneavvogeavaheami ja guollebáikkiid nalde go Lofuohtas. Guolit bohte dábálaččat viiddis guovlluide, nu ahte ii dan dihte ge šaddan riidu guollebáikkiid nalde. Nu šattai maid unnán riidu fierbme- ja liidnábivdiid gaskkas. Guolli manai seaktái. Dan dihte gánnáhii liinnáin dahje giehtaváđuin374 bivdit. Firpmiin ii nagodan gal earáid guoskku bivdit dákkár dilis. ¶
Finnmárkku báikkálaš guollebivdiid gaskkas atne buoremussan alcceseaset doalahit almmolaš suodjalannjuolggadusaid mat ain gávdnojedje 1830-lágas. Dán dohkkehedje sihke ámta- ja guovddášeiseválddit. Dain guovddáš prentejuvvon dieđuin mat dán čállosa duogábealde leat, gávdnojit unnán čuoggát mat duođaštit makkárge erohusaid čearddalaš joavkkuin go lei sáhka "boares ortnega" doalaheamis guollebivdobáikkiin. Lea goitge ágga jáhkkit ahte earenoamážit sápmelaččat, sin ekonomalaš heiveheami ja árbevirolaš gullevašvuođa dihte mearriduvvon guovlluide, háliidedje nu ollu báikkálaš geavaheami go vejolaš ráddjejuvvon mearraguovlluin. Muhtun guorahallamis golmma čeardda joavkkuid oainnu birra mearrariggodagaid geavaheamis, celkkii ge ámtamánni ahte "measta dušše Mearrasápmelaččat Bihkot Gárživuođa Guollebivddus ." (FAB 1866-70: 61). ¶
Lassi ovdamearkan mii doaivumis sáhtii veahá govvidit dan mii dáhpáhuvai guosseguollebivdiid ja báikkálaš, earenoamážit sámi álbmoga deaivvadeamis, lea váldon eará guovllus Nuorta-Finnmárkkus, namalassii guovllus olggut Deanuvuonas. Bearalváhki lei 1700:s ja vuosttaš oasis 1800-logus, okta deaŧaleamos guovddášbáikkiin Siskkit-Deanuvuona sápmelaččaide geat gesiid bivde gávppašeami váste riddogáttis. Ovdamearkka dihte lei báiki 1720-jagiin daid rájiid siskkobealde mat rievtti ovddas čielgasit ledje mearriduvvon Deanusápmelaččaid geavahanguovlun dahje siidan (vrd. kap. 4.5.). ¶
1800-logu nuppi oasis bivde áhkalaggá 1-2 beanagullama olggobealde Várggáid, Sieidevuonas dalá Deanus, dálá Gáŋgaviikka suohkanis, Davvesiiddas, muhtun jagiid Ákŋoluovttas ja Álttávuonas. Áhkalaggágiehtavađđu388 lei dábálaččamus, muhto Sieidevuonas geavahedje liinná (FAB 1876-80: 20). ¶
Ámtamánni oaivvildii ahte gávccesiessatfanas398, heivii bures geassebivdui go guolli lei vuonain. Dálvebivdui guhkkin eret gáttis dat ii anihan. Guosseguollebivdit ledje dan dihte olu ovdalis eanas ámtta iežas ássiid. Guosseguollebivdiin ledje dábálaččat bordefatnasat. 1800-logu maŋimus jagiid oidnogohte mohtorfatnasat guollebáikkiin olggobealde Finnmárkku. Eanas vierro guollebivdiin geat Finnmárkui bohte šákšabivdui, ledje "...stuorit Goavdeeborjjasfatnasat , main bivde Liinnáin ja Duorgguin, man Guolásteapmái maid muhtun Guolledámppat mat eai gula Finnmárkui, leat searvan." (FAB 1896-1900: 28). ¶
1906:s bođii Fálesnuori suohkanis ohcan gieldit sáidefierbmuma (FAF 1906, ášši 5). Maŋŋel gáibidedje guhkidit Dálbmeluovtta sáidebivdogáržžidemiid (FAF 1911, ášši 69). Hammerfeasttas bođii maid ohcan. Sátnejođiheaddji ákkasteapmi lei seammá go Láhpis, ahte vierro guollebivdit fierbmugohte sáiddi beare árrat, go ain ledje čuvges ijat. Nu balde sáiddi eret, ja čakčabivdu vaháguvvui. Vaikko muhtumat suohkana guollebivdiin ledje viggan eastadit árra sáidefierbmuma, "...leat vierro guollebivdit geat olssot áigge juo bohte, ovttatmanu álgán sáiddi fierbmut, ja go sii juo leat álgán, de fertejit earát nai čuovvolit, jus sii galget maide dábuhit..." . (FAF 1912, ášši 7). ¶
Daid čilgehusaid bokte máid ožžo, ilbme vel eambbo dieđut dan gáddenuohttebivddu birra máid Muorralvuona olbmot ieža ledje doaimmahan ovdal. Okta gii lei searvan bivdui, čuoččuhii ahte sin nuohtit ledje oalle unnit leamaš. Olbmot ledje fuomášan ahte gáddenuohttun lei vahágin. Dan dihte eai bivdán olus dáinnalágiin. Muhto sii geat olggobealde boahtegohte stuora, buriid nuhtiiguin, "...eai gal beroštan seastit Guoli, muhto bálko ja gesse nu guhká go fal ledje Guolit" . Báikkálaš olbmot gohčodedje dán speajárbivdun, mii juohke jagi gurrii vuona. Geahččalanortnet logi jagi ráfáiduhttimiin ávkkuhii unnán. Dát han gustui dušše unnit vuotnaoasážii, ja dušše moadde mánu jagis. ¶
Maŋŋel go ámta lei ožžon cealkámušaid buot Finnmárkku suohkanstivrrain, earret siseatnansuohkaniin, mearridii ámtadiggi 1906:s ahte feastonuohtásteapmi Finnmárkku riddogáttiin lei vahágin eará guolástusaide ja guollehivvodagaide, earenoamážit bodneguliide. Gonagas berrii dan dihte čađahit birrajagigildosa feastonuohtásteapmái territoriálrájiid417 siskkobealde Finnmárkku rittuin. Dušše bearráigehččojuvvon geahččalanbivdu dahje iskamat galge dán gildosa olggobeallái (FAF 1906, ášši 34). ¶
1700-álggogeahčen dohkkehuvvui almmolaččat ahte bivdu lei earenoamáš sámi ealáhusheiveheapmi máid galggai suodjalit vahágahtti gilvvu vuostá. 1702 gávpemearrádusaid 25. §:s lea sierra suodjalus dihto sámi ealáhusdoaimmaide. Gonagas Københámmanis mearridii ahte Finnmárkku mearrasápmelaččaid ii movt ge galgan hehttet ii ge gieldit bivdimis ja johtaleamis, leaččai dál sin diggebáikkiid siskkobealde dahje olggobealde (FaaB 1702: 85). ¶
Eai šaddan dušše sápmelaččaid bivdovuoigatvuođat nannejuvvot, muhto maiddái váldojuvvui seammá paragráfa vuollái mearrádus ahte várjalit sin gilvvus guosseguollebivdiiguin - davvimátkkošteddjiiguin. Sidjiide lei garra gielddus njiččehasaid bivdimii, álohii, eatnan alde dahje čázis. Dán mearrádusa fertet geahččat sámi bivddu suodjalussan, dan dihte go fásta ássi sápmelaččat unnán dahje eai oba ge, bivdán njiččehasaid. Ovdamearkan sáhttá namuhit ahte Goaskinvákki báhpasuohkanis lei 35 sápmelaččas bissu 1705:s, ja dušše guovtti dáččas (Richter Hanssen 1990: 113). ¶
Muhto okta ámmátolmmoš anii goitge earenoamážit sámi njuorjjo- ja nissubivddu váttisvuohtan. Dat lei ámtamánni Collett, guhte humai dan birra 1757:s. Son oaivvildii ahte mearrasápmelaččat dávjá manne njuorjjobivdui buoremus guollebivdoáigge, sihke bierggu ja náhki dihte. Su oaivila mielde livččii sidjiide eambbo gánnáhahttin guoli bivdit, ja sii gul balde guoli báhčalemiin. Son háliidii heaittihit dán, ja geažuhii456 ahte jus sii hilgo guollebivddu johtalemiin ja "Njuorjo-Beatnagiid ja Nissuid" báhčalemiin, eai galgan eambbo ruvtta457 beassat oastit deaŧaleamos guollebivdoáiggi njukčamánu gaskkamuttos miessemánu gaskkamuddui. ¶
Eanas fálláid bivde 1890 rádjái Nuorta-Finnmárkkus. Dalle ledje 9 guovddáža 14 bivdofatnasiin Deanuvuona nuorttabealde, ja oarjjabealde dán vuona ledje 6 guovddáža 11 bivdofatnasiin. Dát dilli gal rievddai fas. Čieža jagi maŋŋel, 1897:s, ledje 6 guovddáža 11 bivdofatnasiin vel Deanuvuona nuorttabealde, ja Oarje-Finnmárkku buohtalas logut ledje 8 guovddáža (1890:s) ja 16 fatnasa (1897:s) (Johnsen 1959: 553). ¶
Ruošša gal heittii bearramis vearu ovdal Knæredráfi jagi 1613:s, go Danmárku-Norga akto oaččui duopmoválddi riddo- ja vuotnaguovlluin. Sámi siseanan gal ain lei ng. ruoŧa duopmoválddi vuolde, muhto sihke Ruoŧŧa ja Danmárku-Norga gáibideigga vearu jagi 1751 rádjái. Dalle biddjui dálá rádji Suoma guvlui, dan guovtti gáibideaddjiriikka520 Danmárku-Norgga ja Ruoŧa šiehtademiin. Dán rádješiehtadussii bođii lassičálus sirddolaš sápmelaččaid birra (lappekodisilla), mii sihkkarasttii goit boazosápmelaččaid vuoigatvuođaid dan nuppi riikkas. Lappekodisilla gal maid lea geavahuvvon áššiin mat gullet sápmelaččaide olggobealde boazodoalu. ¶
Guolástusaid siskkobealde ledje riggodagaid várjaleami gažaldagat oalát ilbman ovdal vuosttaš máilmmisoađi juo ja šadde rievttes áigeguovdilin industriála fálesbivddu oktavuođas Finnmárkku olggobealde. Fálesbivddu vuosttaldeapmi lei dievvan oalát go muhtun issorasat suhttan guollebivdit billistedje fálesbivdoguovddáža Donjevuonas 1903:s. Duogážin lei go lulli-norgalaš kapitalberošteaddjit530 ledje speadjamiin bivdán fálláid ámttas 1860-jagiid rájes. Guollebivdit eai šat dohkkehan dili. Sii oaivvildedje ahte lei oktavuohta hedjonan guollebivddu ja meara fáleshivvodaga unnuma. Dakka maŋŋel dan máid maŋŋel leat gohčodan Donjevuonastuibmin, mearridii Stuoradiggi gieldit fálesbivddu. ¶
Deanu - Bearalvákki oarjjabealde billistuvvui 100 %. Nuorttabealde 70 %. ¶
Davábealde ja oarjjabealde álgoviđibáktetráji558 leat latnjálassi hoigojuvvon bávttit559. Dat leat ođđaset bávttit mat leat duvdojuvvon álgoviđibávtti nala ja šaddet alla ja rámšo várrin. Oarjelepmosis, Romssas fylkkas, leat kambro-siluriskalaš báktešlájat main šaddá hui álbmás560 eanan go gollá. Davvin rievddada oalle olu, muhto doppe leat gal eanas gneisbáktešlájat561. Porsáŋggus nuorttas leat eanas sáttogeađggit562. Návuona - Álttá guovllus geaigájit álgoviđibávttádagat563, ja daid davvelis fas muhtun gabromassiivvat564. Sállanis leat maid muhtun álbmás kambro-siluriskalaš sedimenttat565. ¶
Álgoviđibákteráji davábealde nappo rievddada bákti eambbo go lulábealde ráji. Geologalaš rájit váikkuhit eatnamii ja dasto maiddái šattuide. ¶
Gáissát davvin ja oarjin váikkuhit maid dálkkádagaide. Vuollegisdeatta566 njuoska áimmuin mii oarjin boahtá, duvdojuvvo gáissáid mielde bajás ja šaddá arvin ja borgan. Go áibmorávnnjit567 leat mannan meaddel gáisáráidduid568, leat dat goikásat. Dan dihte arvá ja borgá unnán lulábealde váriid. Dálvet lea galbmá áibmu mii boahtá sisaguvlui, nu ahte doppe lea hárve bivval. ¶
Boazodoallo-vuoigatvuohta vieris duovdagiin dakkar boazoguovlluid olggobealde mat leat ásahuvvon 2. §:a vuođul, sisttisdoalla dakkar vuoigatvuođaid maid birra sárdnojuvvo 1.-3. čuoggain, geahča 10.-12. §:id, jos eara i čuovo dan šiehtadusas man vuođul boazodoallu doppe doaimmahuvvo." ¶
1.7.1979 rádjái sáhtte buot Finnmárkulaččat eaiggáduššat geahččobohccuid. Dát lea leamaš dábálaš, ja leat leamaš oalle olu geahččobohccot (geahččobohccuid birra, vrd. kap. 2.5.14). Maŋŋel 1.7.1979 sáhtii boazoeaiggát geahččat dušše lagamuččaid bohccuid. Dasalassin fertejit sii geat eaiggáduššet geahččobohccuid, leahket sápmelaččat. Dan dihte boahtá geahččobohccuid lohku unnut eambbo. Ulbmilin lea ahte olbmot olggobealde ealáhusa eai galgga saji váldit sis geat leat ealáhusas. Muhto dákkár verddevuođas607 gal maid leat leamaš buorit bealit. Sii geat eaiggádušše geahččobohccuid, veahkahalle maid dávjá go olu bargu lei boazodoalus. Oallugat leat čujuhan ahte verddevuohta unnidii vuostelasvuođaid gaskal boazodoalu ja eará olbmuid. Muhto láhka válddii vuosttažettiin guohtuma vuhtii, ja geahččoboazodoallu unnui sakka. ¶
Guohtuniskamat611 ja dieđut boazoeaiggádiin čájehit ahte muhtun guovlluin leat earenoamážit čakča- ja giđđaeatnamat garrasit guođohuvvon ja gurbejuvvon. Guohtuniskamat čájehit ahte maiddái muhtun geasseorohagat leat garrasit guođohuvvon, eandalii orohagat mat geavahuvvojit sihke giđđa- ja geasseguohtumin. Muđui orru stuorimus guođohandeaddu guovddáš báikkiin muhtun geasseorohagain. Nu šaddá go lea hui olu bargu guođohit smávit guovlluid orohaga boaittobealde gosa váttis lea beassat. ¶
Ovdamearkan dása lea movt Cohkolaga boazoeaiggádat geavahit guohtuneatnamiiid jagis (geahča Oarje-Finnmárkku boazodoallokártta). Cohkolagas leat 17 doalu. Dan orohagas leat guokte áiddi612, okta gaskal geasseorohaga ja čakča/giđđaguohtuneatnamiid. Nubbi áidi lea čakča/giđđaguohtuneatnamiid ja dálveorohaga gaskka. Dálvet leat dat 17 doalu rátkkašan 4 siidii ja dain lea dálveorohat oarjjalulábealde Guovdageainnu girkogili Suoma ráji guvlui. Cuoŋománu/miessemánu molsumis johtet sii davás giđđaeatnamiidda. Doppe biđgejit sii ealu guotteteatnamii613 vai buoremus lági mielde dan geavahit. Varrásiid614 rátket615 sierra lulimussii dan orohahkii. Boazoeaiggádat guođohit ealu giđa, ja mastadit616 fas oktii maŋŋel. Geassemánu loahpageahčen čohkkejit ealu ja johtet davás geasseorohahkii. Muhtun jagiid guhtot čorragat geasseorohagas guottetáigge. Borgemánu gaskkamuddui leat bohccot veaiddalis617 geasseorohagas davábealde áiddi. ¶
Finnmárkkus ledje vuosttaš guohtuniskamat 1875-1876 jagiid. Iskama ulbmilin lei gávnnahit man olu bohccuid Finnmárkku geasseorohagat sáhtte geassit. (A. Helland: Finmarkens Amt II 1906 s. 140-142). Dáiguin iskamiiguin gávnnahedje ahte Finnmárkku geasseorohagaide čáhke sullii 65 300 bohcco. Muhto dán rehketbihttái eai leat gal váldon mielde Romssa guovllut Návuona oarjjabealde mat geavahuvvojit Finnmárkku bohccuide geasseorohahkan, eai ge muhtun Finnmárkku eatnamat ge mat dál leat geasseorohahkan. ¶
"Juohke boazoeaiggat lea geatnegas fuolahit ahte su bohccot leat albma geahču vuolde ja ahte bohccot leat dohkalaš lojit. Earenoamažit lea su geatnegasvuohta ahte bohccot dollojit siskkabealde daid duovdagiid (dan orohaga) gos dat lobalaččat sáhttet leat" . ¶
Lága guođohangeaskkus leat unnimustá golbma dulkoma: - Eiseválddiid dulkon, - fásta ássiid/báikki olbmuid dulkon, - boazoeaiggádiid dulkon. Eiseválddit dulkojit buorren, dohkálaš boazodoallun dan mii dohkálaš ekonomalaš vuogi mielde bargojuvvo lága siskkobealde ja nu ahte unnimus lági mielde soahpameahttunvuođat šaddet eará ealáhusaiguin. ¶
Boazodoalu siskkobealde lea nággu dáinna plánain. Luonddusuodjaleaddjit leat maid garrasit vuosttaldan dan. Plána vuosttaldeaddjit oaivvildit ee. ahte ¶
Dán bivddu mávssolašvuođa olu boazoeaiggádiidda oaidnit das go siiddat muhtomin johte guovlluide gos dan dálvvi ledje rievssahat. Dás sáhttit ee. namuhit ovtta siidda mas dábálaččat lei dálveorohat Suoma ráji láhká, lulábealde Guovdageainnu girkobáikki, mii muhtun jagiid soahtegaskaáiggi manai 5-6 beanagullama nuorttas Njullošjoga guvlui, rievssahiid bivdit. Lei dábálaš ahte buohkat bearrašis bivde rievssahiid. Visot rievssahiid vuvde ja ožžo ruđa. ¶
Muhtun orohagaid nissonolbmot, mánát ja boarrásat orro giđđaeatnamis geasset ja bivde guliid ja dievdoolbmot ledje lagabus meara ealuin. Muhtun bearrašat bivde guliid jávrriin 6-7 beanagullama oarje-davábealde Guovdageainnu, dan botta go dievdoolbmot ledje Láhpi guovllus ealuin. Dákkár ovdamearkkat leat maid eará báikkiin Finnmárkkus. Dálvviguoli bivde čakčat siseatnamii jođidettiin dahje vižže dan dálvesiivvus maŋŋel. Boazodoallobearrašat geain ii lean vejolašvuohta dahje astu dálvviguoli bivdit, lonuhedje dávjá dálvviguoli biergguin dáloniin geat bivde jávrreguoli. 30 sálteguollekiluin lonuhedje ronu ja 60 kiluin sarvá. Sis-Finnmárkkus lonuhedje dávjá sáltečuovžžain. Boazodolliid jávrreguollebivdu geasseorohagas nogai dađistaga go boazoeaiggádat heite orrumis váris geasset. Dál maid bivdet eatnasat veahá guoli johtima vuolde ja go leat váris, muhto hárvát bivdet dálvviguoli. ¶
Sihke 1933 boazodoallolágas ja 1978 boazodoallolágas leat mearrádusat boazoeaiggádiid guollebivddu birra. 1978 lágas (geahča kap. 2.2) celkojuvvo ee. ahte doaimmahettiin lobálaš boazodoalu boazodoalloguovllus lea boazoeaiggádis vuoigatvuohta bivdit guoli stáhtaallmennegiin ja stáhta matrikulerekeahtes eatnamiin dan orohagas gos sus lea boazodoallu, seammá eavttuiguin go dan suohkana, čoahkkebáikki dahje gili olbmuin gos allmennet dahje stáhtaeanan lea. Stáhta matrikulerejuvvon vuvddiin ja duottarbáikkiin boazodoalloguovlluid siskkobealde galget boazodoallit beassat bivdit nu go doloža rájes leat dahkan. Guollebivddu ovddas mii lea láhkamearrádusaid mielde, ii galgga máksit láiggu ii ge koartadivvaga. Boazodoallit šaddet dan bokte earenoamáš dillái fásta ássiid ektui geat guliid bivdet ealáhusa váste jávrriin ja čázádagain (geahča maid kap. 3.4.8). ¶
Biilaluodda ráhkaduvvo guohtuneatnama čađa. Ieš luodda váldá veahá eatnama, muhto ii dat leat nu olu. Boazu guohtu unnán luoddaguoras. Guovttebealde luotta šaddá ođđa avádat mii ii geavahuvvo dahje gos unnán guhtot bohccot. Mađi dobbeliidda luottas manná eret, dađi buorebut guohtu boazu. Máŋga ášši váikkuhit dasa man govdat avádat šaddá: ¶
Čoahkkeguovlluin/gávpogiin ledje olu šibihat ovdal. Čáhcesullos ledje eanas ruovttudoaluin šibihat ovdal maŋimus soađi ja šibihat guhto meahcis olggobealde gávpoga. ¶
Porsáŋggus muitaluvvo ahte Igeldasa olbmuin, oarjjabealde vuona, ledje láddjenbáikkit jur Skáidejargáttis, 2 beanagullama ruovttus eret. Muhto maiddái jeakkit ja sullot vuonain ledje deaŧalaš láddjenbáikkit. Muitaluvvo ahte muhtumat geain ledje mihtiduvvon láddjenbáikkit, láigohedje daid olbmuide go ieža eai dárbbašan láddjet doppe. ¶
Unjárggas muitaluvvo ahte dušše muhtun ládjoneatnamat ledje mihtiduvvon, muhto olbmot láddjejedje niittuid boares árbevieru mielde. Davábealde vuona muitaluvvo ahte sis ledje niittut gitta Ánnejohmohkkái693, 2,5 - 3 beanagullama njárgga sisa. ¶
Vuovdeguovlluin ožžo olbmot oastit muoraid ruohttasiid nalde máid vuvde boaldinmuorran. Lei maid dábálaš ahte sii geain lei iežas vuovdi, vuvde boaldinmuoraid. Muhto priváhta vuovddit ledje unnit ii ge dáidán nu olu vuovdin. Vuovdeguovlluin ožžo olbmot oastit viessohuksendimbara stáhta eatnama nala čujuheami mielde. Muitaluvvo ee. ahte Kárášjogas olbmot doppe ožžo hálbbibui dimabara viessohuksemii go eará ulbmiliidda. ¶
Juohke gilisearvvis ledje iežaset báikkit gos gárdo rievssahiid ja sii bohte hárve ránnágili guovlluid siskkobeallái. Eai earát boahtán dakkár báikái gos juo ledje olbmot gárdume rievssahiid. Unjárggas muitaluvvo ahte juohke bearrašis lávejedje fásta guovllut gos gárdo. Earát atne daid guovlluid dan bearraša guovlun ja buohkat doahttaledje dan. Guovdageainnus muitala muhtun áddjá mii lea badjel 80 jagi boaris, guhte lea gárdon rievssahiid olles eallenagi, ahte sáhtii lonuhit guovllu; eai lean nu mearri guovllut ja buohkat čáhke gárdut. Muhto eai láven gárddiid bidjat dakkár báikái gos earát juo ledje gárdume. Porsáŋggus muitaluvvo ahte gilisearvvi meahcceriggodatguovllu725 siskkobealde sáhtte feara gokko gárdut. Muhto dávjjimustá gárdo guovlluin maidda lunddolaččat ieža gulle, ruovttu lahka. Deanus muitaluvvo ahte gilisearvvi meahcceriggodatguovllu siskkobealde oaččui gárdut gos ieš háliidii. Doppe eai ge gárdugoahtán gal dakkár báikkiin gos earáin juo ledje gárddit. Muhtun vuorraset Sállanolmmái muitala ahte olbmot doppe bivde sihke stáhta ja priváhta eatnamiin. Várjjatvuona davábealde gárdo rievssahiid garrasit ain maŋimus soađi maŋŋelii. ¶
Ealggat. Ovdal go ealgaválaid741 juohkigohte, bivde olu ealggaid ealgaguovlluin čakčat ja dálvet, vuosttažettiin Mátta-Várjjagis, Deanuleagis ja Kárášjogas. Dát ii dáidán ekonomalaččat buktán nu olu. Muhto sutnje gii gottii ealgga, gal lei dát valjit biergu. Dál čujuhit dasa ahte olggobeale ealgabivdit eanemusát bivdet ealggaid. Báikki olbmot fertejit ealgaválaid nalde gilvalit olggobeale olbmuiguin. ¶
Porsáŋggus leat juohke gilisearvvis leamaš lunddolaš guollebivdoguovllut. Guovllu siskkobealde leat bivdán gos háliidedje, muhto jus muhtun juo lei fierbmume ovtta jávrris, de eai mannan earát gal dohko fierbmut. ¶
Várjjatvuonbađa davábealde, Unjárgga guvlui, muitaluvvo ahte olbmot lávejedje čakčageasi, go lájuiguin gerge, mannat Oardajávrái ja Oardavuonjoga760 bajágeahčái Báhcavuona suohkanii bivdit dálveguoli. Lei dábálaš ahte eanas dan guovllu olbmot dahke nu. Sii atne guovlluid iežaset resurssaguovlun. Maŋŋel go Báhcavutnii ja Oardajávrri barttaguovlluide bođii luodda, lea sis váldon eret dát vejolašvuohta. Muhtun bivdo- ja meahcástansearvi davábealde njárgga lea lihttoláigohan čázádaga, nu ahte unjárgalaččat leat massan ovddeš resurssaguovllu. Dál ožžot dušše lobi astoáiggebivdui nu movt earát nai. Muitaluvvo ahte suohkanrádji lea dušše biddjon beroškeahttá das geat guovllu leat geavahan. Báhcavuotnalaččat eai geavahan meahcceriggodagaid seammá garrasit go Unjárgga sápmelaččat dahke ovdal. Dál lea nappo Unjárgalaččaid ovdalaš deaŧalaš resurssaguovlu šaddan njárgga davágeažeolbmuid vuoiŋŋastan761- ja bartaguovlun. ¶
Luossagolgadeapmi olggobealde Oarje-Finnmárkku, man oallugat atne vahágin luossahivvodahkii, bissehuvvui 1987:s. ¶
Luossagolgadeami bokte bivdu olggobealde Finnmárkku lassánii 8 000 kg:s 1976:s 218 000 kg:i 1981:s, muhto bivdu eará bivdoneavvuiguin, ja jogain, gal unnui. Muitaleaddjigáldut muitalit ahte luossa máid golgademiin bivde lei smávit go luossa máid godde vuonain ja jogain. Lei oainnat ovddemustá diddi790 máid golgademiin godde. ¶
Tab 3-5: Luossabáikkiid logut stáhta eatnama nalde ¶
Báikki servodagain ledje iežaset čálekeahtes lágat giliservviid ja bearrašiid gaskaneaset resursajuohkimis ja geavaheamis (NOU 1978:18 A s. 192). Sii atne riggodagaid alcceseaset gullevažžan, eai ge sáhttán jurddašit ahte olggobealde boađáše olbmot geavahit riggodagaid sin buohta. ¶
Luopmánat/muorjjit leat álo leamaš deaŧalaš riggodahkan olu báikki servodagaide. Gili siskkobealde lea oalle friddja čoaggin leamaš, muhto olggobealolbmot leat adnon dego sisabáhkkejeaddjin. Luome-/muorjeguovllut leat maid muhtun báikkiin muhtunládje juhkkojuvvon gaskal bearrašiid. Dál čogget olggobealolbmot dávjá luopmániid/murjjiid luottaid lahka. Báikki olbmot fertejit mannat dobbeliidda. ¶
Álggus álggahedje bivdo- ja guolástanservviid čoahkkebáikkiin. Searvvit ožžo láigolihtu jogaide vuonaid siste, ja dat dagahii soahpameahttunvuođaid. Olggobealolbmot bohte mearridit jogaid badjel ja vuvde goarttaid doppe gos báikki olbmot ovdal ledje iežaset láhkái bivdán. Ovdalis (kap. 3.4.8) lea namuhuvvon ahte guollebivdoservviin Várnjárgga davábealde lea láigolihttu Oardojávrái ja Oardavuonjoga801 bajágeahčái, máid unjárgalaččat leat ealáhusa váste ovdal bivdán. Ovdal dáhpáhuvai dávjá seammaládje earásajes nai. Muhto dat lea buorránan maŋimus jagiid go leat eanas báikki eananeaiggátsearvvit, gilisearvvit dahje bivdo- ja guolástansearvvit mat leat ožžon láigolihtu čázadagaide. Ovdamearkka dihte oaččui Porsáŋggu bivdo- ja guolástansearvi láigolihtu Rávttošjohkii802 1949:s. Dán láigolihtu lea Rávttošnjárgga803 eananeaiggátsearvi maŋŋel ožžon alcces. Dábálaččat ii leat dakkár čázadagaide láigolihttu gos eai leat luosat. 1987 rájes leat Finnmárkku olggobeale Norgga borgárat oastán guollegoartta dáppe bivdui. Maŋŋel ođđa luossa- ja sáivabivdolága mii gustogođii ođđajagemánu 1993, sáhttet maid Finnmárkku ássit šaddat oastit guollegoartta. Fylka lea meannudeame dan ášši. ¶
Mátkkošteapmi ja meahcceguovlluid deaddu lea ollásit earáhuvvan ovdal soađi rájes dássožii. Meahcásteamis lea nu olu mohtorjohtolat, earenoamážit skohtervuodjin. Muhtun vuoras olmmái oarjjabealde Porsáŋggu dadjá ahte ovdal soađi soittii okta olggobealolmmoš juohke 100 báikki olbmo nammii. Dál sáhttet muhtomin leahkit lagabui 100 olbmo juohke báikki olbmo nammii. ¶
Tab. 4-2: Barttat stáhta eatnama nalde Finnmárkkus. Suohkaniid logut 1981 skábmamánu ¶
Eanas barttat stáhta eatnama nalde Finnmárkkus, leat mearriduvvon bartaguovlluin. Riddo- ja siseatnansuohkaniid beroštumit leat leamaš vuostálaga. Siseatnansuohkanat lohket alcceseaset dušše vahágin addit eatnamiid riddoguovlluid čoahkkebáikeássiide bartaguovlun. Riddosuohkaniid ássit ges lohket ahte sii ásset Norgga dálkámus guovlluin ja ahte sii dárbbašit barttaid siseatnamis. Muhtumat dadjet maid nu garrasit ahte nu go muđui meahccedoaimmaiguin (kap. 4.2.5) lea barta siseatnamis eaktun dasa ahte obanassiige sáhttit orrut čoahkkebáikkiin rittus. Seammalágan vuosteberoštumit leat bartaguovlluid plánedettiin. Báikki olbmot ballet garraset gilvvus báikki riggodagaid nalde. Eanandoallo- ja boazodoalloberošteaddjit maid leat dábálaččat bartaguovlluid vuostá, go ballet muosehuhttimiin guohtuneatnamiin. ¶
Finnmárkkus huksegohte barttaid maŋŋel maŋimus soađi. 1960-jagiid rádjái huksejedje barttaid sahtedohko836 . Oallugat huksejedje álggos ja ohce lobi maŋŋel. 1963 rájes bearráigeahččagohte bartahuksema ja leat ráhkadan láigošiehtadusa837 eanas boares bartasajiide. 1963 rájes leat measta buot barttaid stáhtaeatnama nalde huksen bartaguovlluide (earret ealáhusbarttaid). Bartaguovloplánen lea suohkaniid olis, ja heivehuvvo plána- ja huksenlága mearrádusaide. Eanas barttaid huksejit siseatnansuohkaniidda. ¶
Finnmárkku stáhtaeatnama nalde lei ođđajagemánu 1983 láigošiehtadus 3 769 astoáiggebartii, muhto duohta lohku dáidá leahkit stuorit. Maŋŋel 1983 lea barttaid lohku dađistaga lassánan. Priváhta eatnamiin eai leat barttat lohkkon, muhto árvvoštallet logu sullii 2 000:ii. ¶
Nu guhkás go čálalaš gáldut muitalit, leat leamaš stuorit ja unnit soahpameahttunvuođat joavkkuid gaskal ja joavkkuid siskkobealde Finnmárkku eatnamiid ja čázadagaid geavaheami birra. Dás heive čujuhit Steinar Pedersena čielggadussii. Muhto dilálašvuođat leat rievdan ja dálá soahpameahttunvuođat leat earaláganat go ovdalaš áigge. Soahpameahttunvuođat mat eanemusat gullojit, máid olbmot oidnet eanemusat, leat soahpameahttunvuođat gaskal boazodoalu ja eará beroštumiid, ja soahpameahttunvuođat gaskal "stuoraservodaga" , olggobealolbmuid, ja báikki olbmuid/gili olbmuid vuođđoealáhusain, luondduriggodagaid nalde. Olggobealolbmot bohtet ja dušše geavahišgohtet luonddu gilvvus báikki olbmuiguin, beroškeahttá geavaheami čálekeahtes lágain ja njuolggadusain. Dat dávjá čuohcá bearehaga riggodagaide. ¶
Porsáŋggus maid lohket ahte boazu váldá guohtuma sávzzas. Doppe dadjet ahte sávza ii hálit, dahje ii sáhte guohtut meahcis ja orru luoddaguorain. Boazoeaiggádat eai mieđit dása. Sávza sáhttá friddja guohtut meahcis. Boazoeaiggádat lohket maid ahte Leaibevuon838guovllu sávzzaeaiggádiin lea sierra guovlu mii lea ráfáidahtton boazoguođoheami vuosta ja mii lea dušše sávzzaid váste (Vuohpošnjárga839), muhto sávzaeaiggádat eai geavat dan njárgga. Sii diktet sávzzaid guohtut luoddaguora. Oarjjabealde Porsáŋggu leat oalle olu bohccot ja muhtun guovlluin sáhttet gal ribadit guohtumiid. Ii dáidde boazu gal dagahit ahte sávzzat guhtot luoddaguoraid. Dan oaidnit doppe nai gos eai leat bohccot. ¶
Porsáŋggu nuorttabealde leat maŋimus 35 jagi bohccuid guođohan birrajagi, ja dat lea orohaga guođohanáiggi mearrádusaid vuostá. Váidaluvvo go bohccot dálvet guhtot gittiid ja billistit. Duohta vahágiid gittiin mearridit muohta- ja jiekŋadilálašvuođat ja boazolohku, muhto dat dagaha goit unohisvuođaid ja nappo vuostelasvuođaid ja riidovuođu. Bohccuid dálveguohtun sávzzaid geasseguohtumiin ii dáidde vahágahttit. Doppe váikkuha dálveguohtun baicca bures sávzzaid geasseguohtumii. Dálveguođoheapmi giđđa- ja čakčaorohagain maid sáhttá siiddaid gaskii dagahit vuostelasvuođaid. ¶
Rusttetgeainnut mat dábálaš johtolahkii leat rahpasat, sáhttet jođánit dagahit váttisvuođaid gaskal báikki olbmuid ja olggobealolbmuid go šaddá luondduriggodagaid nalde gilvu dahje go luottaid geažil šibihat muosehuvvojit guohtunguovlluin. ¶
Boazodoallokapihtalis leat čájehan movt muosehuhttin guohtuneatnamiin dagaha váttisvuođaid boazodollui. Olu vánddardeapmi earenoamáš guovlluin sáhttá njuolga dahje eahpenjuolga dagahit soahpamahttunvuođaid. Boazodoalloguovlluin olggobealde Finnmárkku leat ovdamearkkat dasa go turistadoaimmat siiddain/orohagain leat olu vahágahttan ja measta goaridan boazodoalu. ¶
1852 rádjedahppama rájes lea boazodoallu eanas leamaš nu movt dál (Tønnesen 1979: 193). Guovdageaidnulaččat johtet geasset stuora sulluide (Fálái, Sivjui, Stierdnái) ja njárggaide Porsáŋggu oarjjabealde ja Davvi-Romsii. Kárášjohsápmelaččain leat geasseorohagat Porsáŋggu- ja Lágesvuonbađa lulábealde, njárggain goappešiid bealde ja Máhkarávjjus873. 1930-jagiin ledje máŋggas láigohišgoahtán dahje huksegoahtán viesuid Kárášjohkii. Guovdageainsápmelaččat gal vuos orro gođiin birrajagi, ja dušše muhtun bearrašat orro girkobáikkis muhtun áigge jagis. Kárášjohkalaččain ledje maid viesut Máhkarávjjus. Buolbmátsápmelaččain lei geasseorohat Čorgašnjárggas874 gaskal Deanu ja Lágesvuona. Bearrašat lávejedje dábálaččat johtit mielde. Muhto oallugat ledje maid huksegoahtán dahje oastigoahtán viesuid Deatnogáttes. Várjjatsápmelaččaid ealut leat geasset davábealde vuona. Buot náitalan olbmuin ledje oapmedálut lulábealde vuona, gos eamidat orro mánáiguin, dan botta go isidat ledje ealoluhtte. Ledje maid moadde duhát bohcco mat guhto birrajagi lulábealde. Dat ledje sihke fásta ássiid, johttisápmelaččaid ja nuortasápmelaččaid bohccot. Dákkár vuohki go lei sihke fásta ássan ja boazodoallu lei maid Nordlánddas ja Ruoŧas, muhto ii oarjefylkkas gal (Qvigstad 1938: 33-34). ¶
"Boazu ferte birrajagi guohtut. Boazodoalu vuođđun lea ahte buot jahkodagaid lea doarvái guohtun. Ferte muhtun muddui dássedisvuohta gaskal geasse- ja dálveorohaga. Ovtta guohtunguovllu siskkobealde lea hárve doarvái buorre dássedisvuohta. Danin manná boazu ovtta guovllus eará guovlluide guohtuma maŋis. Finnmárkkus lea giđđa/geasseorohat mearragáttes ja dálveorohat duoddaris" (Lyftingsmo 1961: 198). ¶
1962:s čálii son ahte guohtundássedisvuohta lea doabadat mii fátmmasta ollislaš guohtuma ja dan guohtuma mii lea dábuheames iešguđet áigodagaid. Buoremus dieđusge livččii go ovtta orohaga siskkobealde livččii dássedisvuohta gaskal dan geasse-, dálve- ja árra giđđaguohtuma mii lea. De sáhtášii ollásit geavahit guohtuma orohaga siskkobealde johtimiin. Muhto dábálaččat lea "hui bonju" guohtundássedisvuohta, ja lea dat áigodat goas heajumus guohtun lea mii mearrida ealu sturrodaga. Čađahuvvon guohtuniskamiin oaidná ahte "buorre dálveguohtun ja árra giđđaguohtun mearrida boazodoalu ekonomalaš gánnáheami" (Lyftingsmo 1962: 280). Lea gal dattege dálveorohat mii lea boazodoalu mearrideaddji. ¶
Sihke Falkenberg ja eará dutkit oaivvildit ahte earenoamážit mearrasámiguovllut olgguštuvvojedje ruhtajuolludemiid oktavuođas, ja earenoamážit dakkár guovllut mat ledje boaittobealde (nu go siskkit Lágesvuotna). Danin ii dárbbaš leahket dušše čearddalašvuohta ártan. Ee. sáhttet maid johtalanvejolašvuođat váikkuhan olggušteapmái (gč. ee. Kolsrud 1955: 156 heajos ekonomiija birra). ¶
Finnmárkkus ledje olu guovllut boaittobealde earenoamážit danin go geainnut eai lean. Ovdal go riikkageainnu Idjavutnii908 gárvánii 1930-jagiin, lei siskkit Lágesvuotna okta dain guovlluin: "Lágesvutnii boahtit lea imašlaš. In jáhke ovttage hearddohuhttit jus logan guovllu gullat " seavdnjadeamos " Finnmárkui. Olu olbmot ásset ain darfegođiin doppe" , oaivvildii Mona Beichmann (Beichmann 1939: 77). ¶
"Čáhcesullos ja Davvi-Várjjagis lei guolásteapmi eatnasiid váldoealáhus. Sihke gávpot siste ja olggobealde lei eatnasiin okta gussa dahje eambbo ja moadde sávzza. Muhto eanandoallu lei lassiealáhussan Go heajus guollebivdu lei, šattai sidjiide nai heahti ja vártnuhis dilli, nu go earasajes" (NEG 18816 Čáhcesullos ja muhtunráje Davvi-Várjjagis 1964). ¶
Dávjá bivde liinnáin guhkkin ábis. Áhpedorskebivdu liinnáin álggahuvvui Bjørnøya áhpeguollebáikkiin 1925:s ja áhpeguollebáikkiin Svalbárdda oarjjabealde 1934:s. Muhto eai lean galle Finnmárkulačča searvvis dán bivddus, 1939:s dušše 9 fatnasa. Nuppe dáfus ledje mihá eanebut geat bivde áhpeguollebáikkiin lagabus gátti, Finnmárkku davábealde ja nuorttabealde. 1920-jagiin bivdigohte maid snoranuhtiin Finnmárkkus. Muhto áhpenuohtásteapmái gal lei garra vuosteháhku. Miessemánu 13. b. 1908 juo bođii bodnenuohtástan971- (áhpenuohtástan-) gielddus (Iversen nr. 3-1937: 55). Suoidnemánu 16. b. 1936 gaskaboddosaš bodnenuohtástanlágain972 (man sadjái bođii njukčamánu 17. b. 1939 áhpenuohtástanláhka973) gildojuvvui ee. fievrredit guliid gáddái, máid áhpenuhtiin ledje bivdán dihto mearraguovllu974 olggobealde (ibid s. 62 ja Fiskets gang nr. 20-1946: 233). ¶
Eidheim` cealkka muitala ahte luomi lei deaŧaleamos muorji: "Go porsáŋgulaččat hupmet murjjiid birra, de oaivvildit ovddemustá luopmániid" (Eidheim 1958: 36). Daiguin leat olbmot bures lassin dinen. Buriid luomejagiid manne measta buohkat lubmet. Gilli lei guoros, go lei hoahppu. Luopmánat leat jur guokte vahku čoakkehahttit, ja dávjá lea guhkki jekkiide. Muhtun báikkiin šaddet luopmánat oalle sihkkarit juohke jagi, ja Suoma bealde maid čogge olu suoidnemánu loahpas gitta borgemánu gaskkamuddui. ¶
Guovdageainnus ledje gitta 6-olbmá bivdosearvvi loddeme giđđat, muitalii Johan M. Klemetsen 1993:s: Ledje duhtavaččat jus báhče 10-15 lotti. Ii son jáhke lottiid nohkat loddemiin. Lodden gildojuvvui 1950-logus, muhto ožžo máŋga jagi sierralobi loddet. 1960-jagiin čuovvugohte gildosa garraseappot. Maŋimus áiggiid leat báikkálaš loddema doarjjaolbmot ja luonddusuodjaleaddjit garrasit digaštallan loddema nalde (Eriksen 11/10-1993). ¶
Annejogas báhče sihke cizáš-, vuonccá- ja rievssatfálli, "nu maid bahádahkki garjjáid" (NEG 16330 Vestre Jakobselv (1961-62?)). Sihke garjját ja gáranasaŧ025 gilvalit garrasit rievssatbivdiiguin, go borret olu rievssatmoniid. Muhtumat čuoččuhedje ahte "muhtun olbmuin ledje máŋga čuođi rievssatgiela. Dál gal lea lohku unnon" (sullii 1960). Ovdalaš áigge báhče maid čáhcelottiid ja čuotnjágiid. Báhče maid mearalottiid iežaset atnui ovdal, ja báhčet ain dál olggobealde ráfáiduhttináiggi. "Uvjjat ja dolggit lei hui bivnnuhis gálvu ovdalaš áigge. Rievssahiid eai oastán ovdal go Stuorravuona1026 márkanat álggahuvvojedje, muhto rievssatdolggit ja -uvjjat ja eará lottiid dolggit ja uvjjat ledje ja leat ain, dakkár gálvu máid gávpeolbmát háliidit" . Muhto monit eai gal leat leamaš mávssolaččat (NEG 16331 Vestre Jakobselv (1961-62?)). Soaitá danin go Ánnejogas leat leamaš olu kvenat. Muhtun Njávdángáldu (1970) muitala ahte olbmot eai bivdán eará mearalottiid go daid ruhkiid mat darvánedje guollefirpmiide mearas: "Borre unnán mearalotti. Eatnasat ledje suopmelaččat geat eai lean hárjánan mearalottiide. Leat gal čoaggán moniid, muhto ledje olbmot geat eai borrán mearalotti moniid. Dolggiid čogge ja vurkejedje, ja ráidnejedje lievllas. Dál eai čoakke dolggiid" (NEG 21399 Neiden 1970). ¶
Loddelogu unnumii sáhttit čujuhit máŋga árta. Muosáha gielddastivra čujuhii ahte Stappene1037 ja Hjelmsøystayrena1038 loddelohku unnui jagis jahkái, go olbmot čogge beare olu moniid váriin ja go báhčalemiin balde lottiid besiin eret. Galggašii ee. olggobealsuohkanássiide gielddus čoaggit moniid (FFF 1926: ášši 29, s. 58-59). ¶
Váttisvuođat šadde eambbo oinnolažžan soađi áigge ja maŋŋel soađi Fylkkamánni čujuhii ahte mearaloddehivvodat unnui garrasit soađi áigge, go sihke duiskkalaččat ja dáččat bivde garrasit. Čogge maid lobihemet olu moniid ja uvjjaid. Danin mearridii omd. Sállannuori suohkanstivra ráfáiduhttit 6 sullo monne- ja uvjabáikin olggobealde Skjellbukŧ042 Sállannuori Gyfjordaš043 (FFF 1948: ášši 10, s. 57). ¶
Dát duođašta guokte ášši: Báikki olbmuin leat ovdamunnin go ásset lahka buoremus fuođđoguovlluid. Muhto seammás leat gávpogiid ja čoahkkebáikkiid astoáiggebivdit gilvališgoahtán singuin. Dát mannolat guoská maid rievssatbivdui, murjemii/lubmemii ja sáivabivdui. 1984-89 áigodagas ledje omd. gaskal 16,9% ja 37,9% bivdogoarttain vuvdon olggobealde Finnmárkku bivdiide (Småviltjakt i Finnmark 1989-90: 15). ¶
Earret luosa, bivde maid olu eará guollešlájaid. "Muhtun jávrriin eai oba leat ge guolit, muhtun jogain ja jávrriin ges leat valjit dápmohat ja maiddái rávddut, máid báikki olbmot bivdet liikká olu" , čálii Mona Beichmann 1939:s (Beichmann 1939: 85), ja jotkkii: "buoremusat gottii guoli boaittobealde guovlluin gosa fierbmun ii lean vel čuohcan" (ibid s. 86). ¶
Buollánávžilaččat ja eaibuleagilaččat fertejedje oastit (dahje lonuhit alcceseaset) mearaguoli Bossegohpis dahje Joganjálmmis. Danin eai borran nu olu mearaguoli dain ávžžiin. Muhto borre "olu sáivaguoli nu go dápmoha, čuovžža ja luosa" (NEG 21096 Tverrelvdal og Eibydal 1968). Daid bivde eanemustá lájuid ovdal ja maŋŋel, veahá duottarjávrriin čakčat, ja muđui giđđajieŋa nalde sihke jogain ja jávrriin. ¶
Vuolábealde oaidnit tabeallas sullii man olu kiluid ja kruvnnuid Buolbmát sáivaguollebivdu attii 1950 birrasiid: ¶
Maŋŋel soađi leat leamaš buoret hattit, ja gávpeolbmát válde buot máid ožžo oastit, sádden váste lulás. Dát dagahii ahte luosa sálten dálveniestin unnui sakka. Muhto eará sáivaguliid (dápmot, rávdu, hárri ja čuovča) leat eanas ieža borran ja iežaset galmmihanbumbbáide bidjan. Dievddut manne 3-4 beaivásaš guollebivdomátkkiide, earenoamážit jávrriide ja jogaide oarjjabealde Deanu. Dát guollebivdu "lea leamaš mávssolaččamus daidda ruovttudoaluide main lea heajumus ruhtadilli. Lea váttis árvvoštallat dán bivddu árvvu ja sturrodaga, muhto oallut ruovttudoaluin lea sáivaguolli oassin beaivválaš biepmus geasse- ja čakčamánuid" (ibid s. 35). ¶
1965-66 jagiid čuhppe 52 330 m³ dimbara, mii lei buot fylkkaid gaskkas unnimus lohku. Dušše 43 % vuvde, ja Hedmárkkus vuvde omd. 90 %. Nappo geavahit olu dimbara fylkkas. Leat máŋga ártta dasa go vuvdet ja čuhppet nu unnán dimbara. Olles 88 % areálas lea lastavuovdi, mihtiduvvon kubikkaid mielde lea dát dušše oasáš Hedmárkku ektui. Šaddá divrrasin fievrredit dimbariid guhkes mátkkiid viidáset buvttadeapmái. Dasto lea hui bieđggus buvttadeaddji vuovdi vuolábealde goahcceordda. Badjel 80 % vuovdindimbariin leat sahendimbaraŧ117 (Finnmark Fylke. Naturgrunnlag og økonomi 1970: 5). ¶
Dan dáfus bođii juoga buorre dáruiduhttimis, earenoamážit Nuorta-Finnmárkui. Dan haga livččii siseanan eahpitkeahttá eambbo boaittobealde rittu ektui ja ožžon unnit ruđa go máid dagai áigodagas 1940 rádjái. Omd. čálii Rode 1919:s ahte ledje olu "geainnut mat ráhkaduvvojit oalle unnán ássiid váste, muhto máid ferte ráhkadit náššuvnnalaš árttaiguin" . Dát guoskkai ee. Buolbmága geidnui, Geavgŋá1188 meaddel ja Deanuleahkeráigge bájás, gos ledje nu unnán ássit ahte "geaidnu ráhkaduvvui gal measta dušše náššuvnnalaš árttaiguin" . Ruovdávuona-Vuorjánjoga geaidnu adnojuvvui "čielga náššungeaidnun seailluhit dáčča ásaidumi" Vuorjánjogas (FFF 1919: 496, 506. Gč. maid FFF 1917: ášši 63, s. 2. Bisma Eivind Berggrav oaivvildii ahte suoma vára vuostá fertii maid suodjalit girku, oahpu ja johtolatvejolašvuođaid (Gč. Eriksen og Niemi 1981: 263)). Eanandoalloálggahandoaimmaŧ189 stáhta olis álggahuvvojedje stuorrát Báhčaveaileagis 1928:s, ja 1940 rádjái lei ráhkaduvvon 93 km geaidnu, ee. Guovžajávrri-Nyruđ190-geaidnu, eanandoalloálggahanulbmiliin (Eriksen og Niemi 1981: 236). ¶
Vuotnarittuid olggobealde sáhtte maid leahkit guhkes coaganaŧ198 maid geažil sáhtii gáddái beassat easkka guhkkin eret dan báikki gosa áiggui. Oanidit guhkes mohkiid fatnasin sáhtii maid hukset geainnuid mutkkiid rastá. Dákkar muotki lei Stuoragohpi1199-Riibmá Máhkarávjjus. Dohko bođii geaidnu 1915:s (Hanssen 1990: 303-304). Nuori1200 buohta čoahkkanedje guollebivdit sihke Lágesvuona ja Deanu beallái. Geaidnohuksema ákkastedje dainna ahte dát seasttášii guollebivdiid guhkes mátkkiin Čorgašnjárgga birra, ee. seavtti viežžat. Seammás sáhtte geasehit smávit fatnasiid muotkki badjel jus lei buoret bivdu nuppe bealde (Nagell 1950: 442). ¶
Geaidnohuksemiidda ii várra lean vuosteháhku soađi ovdal. In leat omd. gávdnán ovdamearkkaid dasa ahte boazosápmelaččat vuosttaldedje geainnuid vaikko sis dáide leamaš jurdagat sihke geaidnohuksemiid, dulvademiid ja ruvkedoaimmaid birra. Dat máid vuosteháhkun sáhttá gohčodit, lei váilevaš beroštupmi. Ekonomalaš váttisvuođat sáhtte maid bissehit geaidnoráhkadanáigumušaid almmá geaidnovuosttaldemiid haga. Nu lei omd. Muorralvuona1217-Slotteŋ218-geainnuin, masa Muosát gielda lei ohcan doarjaga 1917:s. Muhto dát livččii šaddan nu divrrasin ahte suohkan ii nagodan iežas oasi máksit (=guovlluoasi) (FFF 1919: 502). Militeareiseválddit maid vuostálaste muhtun geaidnodoaimmaid rádjeguovlluin. Sii árvaledje 1919:s váldogeainnu mannat siseatnama čađa, vai meara bealde eai fallehuvvo (ibid s. 494). Dán jurdaga vuostá gal fas ieža manne maŋŋel. Sihke ovdal ja maŋŋel maŋimus soađi oaivvildii militeara ahte siseatnama váldogeaidnu álkidahttá vejolaš falleheami nuortan. ¶
Vuosttaš stuorit ruovdemálbmahivvodaga gávdne Krokvanneŧ279 davábealde 1902:s. A/S Sydvaranger buvttadišgođii dan 1910:s, duiskka ruhtademiin. Vaikko olu eará Finnmárkku báikkiin lea ge málbma, de leat dušše Mátta-Várjjagis nu olu málbma ahte lea vuođđun leamaš ovtta Norgga stuorimus báktedoaibmaindustriijii. Eanas Norgga málbma lea boahtán doppe. ¶
Álttá ráktodoaimmas lea sierralágan málle. Eanas barge doaimmain čakčat ja dálvet lassiealáhussan. Juohke ráktobargis lei iežas guovlu gos rokkái ráktostobuš294. Ráktoguovllut leat stáhta eatnama nalde ja 1933 rájes lea A/S Alta Skiferbrudd-searvvis (ráktobargiid searvi) leamaš láigolihttu ráktoguovlluide (Finnmark 1979: 353). Dálá bargit (1993) leat oasseáiggebargit, ollesáiggebargit ja industriijadoaimmaheaddjit. ¶
Dákkár dilálašvuođas atne oamasteami ovttadássásažžan formálalaš eaiggáduššanrivttiin. Dán oaidnit ee. das go riidu oamastuvvon niittuid nalde sáhtii bullehit seammá garra dovdduid dego livčče priváhta eatnamat. ¶
Eanas luopmánat/muorjjit šaddet stáhta eatnama nalde ja 1953 rádjái lei buohkain friddja lohpi lubmet/murjet. Muhto luopmánat/muorjjit mat leat priváhta eatnama nalde, "gullet geavaheddjiid oainnu mielde eananeaiggádii" , čálii Ercka T. Helskog 1978:s. Dán oktavuođas lei sáhka luopmániid birra, danin go joŋain ja sarrihiin eai dette beroštan (NOU 1978: 18 A: 186). ¶
"Fuođđut ledje maid friddja resurssan buohkaide, nu go luopmánat/muorjjit ge" , čálii Ericka T. Helskog (NOU 1978: 18 A: 186). Muhto olu báikkiin, ee. Porsáŋggus, ledje šaddan "geavahanavádatrájit iešguđet giliservviid, gilážiid ja muhtun muddui bearrašiid gaskal" , čállá Bjørn Aarseth 1976:s (Skaidiprosjektet 1975-76. Samisk-etnografisk delrapport s. 24). Dát galggai gustot buot bivdui, muhto rievssatbivddus ii orron nu čielga avádatjuohku: "Son gii bođii ovddemus muhtun báikái gárdut maŋŋel go muohta lei bisánan, beasai dábálaččat bivdit doppe. Sii geain ledje bivdogoađit, ledje dávjá vuosttažat dan báikkis. Rievssatbivddus bissuin eai lean avádatrájit. Báhčči bivddii ovddemustá olggobealde dan guovllu gos su gárddit ledje" (ibid s. 24). ¶
Ii 1800-logus dahje maŋŋel dáidde guollebivdiin leamaš dábálaš oaidnun ahte ábi guolit gullet earenoamáš guollebivdihámmana dahje vuona ássiide. Dábálaš oaidnun dássožii lea leamaš ahte ii oktage eaiggáduša guolleriggodagaid ja ahte buohkat ožžot bivdit daid (Finnmark 1979: 335). Dát oaidnu vuhtto Skarsvåg Fiskarlag - (Skárfvákki1370 guollebivdosearvvi) cealkámušas 1985:s: Allot bargga nu ahte buot Finnmárkku guollebivdohámmanat gáibidit sierra bivdobáikkiid dainna ahte "mii ássat dáppe - dat lea min áhpi ja min guolit" (Skarsvåg Fiskarlag 1985. Dán celke Irevuona guollebivdosearvvi (Gádde-Iččáhis) snoranuohttegildosa gáibádusa oktavuođas vuođđolinjjá siskkobealde (12 beanagullama)). ¶
"Norgga bealde leat dušše moattis geat atnet iežaset skoaltasápmelažžaŋ375 (nuortalažžan). Nuortalaččaid maŋisboahttit, geat eai goassege leat leamaš nu oallugat, leat eanas seahkánaŋ376 álbmogii. Nuortalaččaid dološ kulturmálles leat dušše kulturmuittut báhcán Norgga beallái" . (NOU 1985: 14: 30-31, dás jorgaluvvon sitáhta). ¶
Ruošša bealde lea N. Charuzina čiekŋalis ruoššasámiguorahallan, Russikie lopari (1890) oahppáseamos, vaikko lea duođaštuvvon ahte Charuzinas lea veaháš váttis gáldogeavaheapmi go son oinnolaččat muitala dainnalágiin ahte dieđut eai soaba oktii, omd. go geavaha oarjeguovllosámiid válddahalli dieđuid ruošša sámiid válddahallamis (vrd. Storå 1971: 31). ¶
Norgga bealde lea Ørnulf Vorren eanemusat dutkan nuortalaččaid historjjá ja kultuvrra. Son lea almmuhan máŋga čállosa main lea guorahallan nuortalaččaid, earenoamážit sin riggodatgeavaheami ja servodatorganiserema máid lea dárkilastán ekologalaš mállen. Das lea johtalaŋkultuvra guovddážis, muhto dat lea maiddái čállojuvvon unnitloguálbmot/stuoraservodat-geahččanmálliin. Dárkilepmosit lea son guorahallan Njávdánsiidda, mas čiekŋalepmosit lea Mátta-Várjjaga sápmelaččaid birra čállán, barggus Sør-Varangers historie (Lunde 1979: 51 ff.). Eanas dáin bargguin lea buohtastahtti oaidnu guovddážis, go válddahallá nuortalaš kultuvrra siiddaid buohtastahttimiin. Vorrena váldofáddá lea riggodategeavaheapmi, kultuvra ja servvodat. Riektehistorjá deattuhuvvo veahá unnit, vaikko máŋgga čielggadeamis lea nuortalašservvodagaid ja stáhtavuođđudeami gaskavuohta fáddán (vrd. Vorren 1979 b, Aarseth 1989: 12 ff. ja Vorren & Manker 1957/1976: 119 FF., 188 FF (siidočujuhus 1976-deaddeluvvomii)). Čuovvovaš Njávdánválddahallamii lean earenoamážit geavahan Vorrena bargguid. ¶
Skoaltanamahus ii várra leat nu dološ namahus nuortalaččaide; ii dáidde geavahuvvon ovdal 1800-logu. Boarráseamos geavaheapmi máid lean oaidnán, lea 1820-jagiid loahpas go geologa finai Báhčaveaisiiddas iežas dutkanmátkkis Davvi-Norggas ja Spitsebergenis (Keilhau 1931: 48). Lea maid čielggas ahte goit Norgga bealde lea skoalta-namahus geavahuvvon cielossátnin. Maiddái sápmelaččat leat atnán dan veahá fastin. Leat ovdamearkkat eará dákkáraš sániide mat duođaštit dan, buot dat leat geavahuvvon 1800-jagis (vrd. máid Friis čálii "jurá Bostta-skoalta" , dása lea maid Storå 1971: 62 čujuhan). ¶
Dohko maid šadde olu deaŧalaš márkanbáikkit, mat lávejedje maid leahkit bisánanbáikin gávpemátkkiin nuorttas ja Vilgesmearragáddái. Stuorimus márkanbáikkit ledje Várjjatvuonmárkan vuona siskkimusas (maŋŋel gohčodedje dan Stuorravuonmárkanin), Kjørvågmárkan Fiskerhalvøyaš422 (Kegor, Aidegohppi, Vaidaguba) ja Gieldda márkan Gieldasullos Guoládatvuona dakka nuorttabealde. Várjjatvuonmárkanat ledje dálvemárkanat ja doppe ii lean njuolggo mearabuvttagávppašeapmi1423. Dat guokte eará márkana gal ledje geassemárkanat. Dohko bohte oalle olu gávppašeaddjit, nu go Ruošša- ja Norggabeale áigodatguollebivdit ja meahcásteaddjit, sihke oarjeeurohpálaš ja Ruošša stuora gávpeolbmát ja sápmelaččat. Márkaniid lávejedje maid gohčodit "sámimárkanin" danin go lei mihtilmas sámivuohta sihke gálvvuin ja olbmuin. Dákko ledje nuortalaččat hui olu searvvis. Oarjesiiddat manne earenoamážit Várjjatmárkanii, ja Kjørvåg1424márkan lei fas Beahcánsiidda johtolaga siskkobealde - Kjørvåg1425 šattai ge Beahcánsápmelaččaid earenoamáš márkanin. Gieldda márkaniidda ges manne Gieldda Guoládatsápmelaččat. Gieldda gohčodit maid Kildinin dahje Munomasksiidan (vrd. Hansen 1987: 228, 1990: 140-143). ¶
Dán vuoru doalahit Njávdáma olggobealde siidarájiid válddahaladettiin. ¶
Siida lea oarjelulábealde Suoma vuovdesámi Anár1434siidda ránná, oarjedavábealde oanehit gaskka Báhčaveaisiidda ránná ja davábealde Beahcánsiidda ránná. Nuorttabealde ledje Guoládatsámit; lagamus ránnát ledje Gieldda sápmelaččat ja daid searvvis nuortalet sisafárrejeaddjit, nu go syrjenat (komisámit) ja samojedat (maiddai nenetsan gohčoduvvon). Nenetsaid oarjerádji lei álggos Mesenjohgáttis, nappo Vilgesmeara nuortadavábealde. Rádji gul gustui formálalaččat 1545 rájes juo (Hallström 1911: 242). 1800-logu loahpas ledje unnit joavkkut fárren oarjjás Kandalaks- ja Imandraguovlluide. ¶
Dálvesiida (Talvsijd) lei siidda váldoássanbáiki ja bearrašiid deaivvadanbáiki. Doppe dolle skuvlla ja diggečoakkániid. Dálveorohagas ledje juovllaid ovddabealde gitta cuoŋománu lohppii. Dalle johttájedje bearrašat giđđaorohahkii gos orro maŋŋelii guotteha miessemánus. Dasto johte ealuin giđasgeasseorohahkii mii lei buori guollejargáttis ja rásseguohtuneatnamis. Oaláš geasseorohahkii johte geassemánus, ja dat lei dábálaččat stuora jávregáttis. Doppe orui bearaš gitta čakčamánnui go jođii vuosttaš čakčaeatnamii, máid ledje guođđán golggotmánu go johte eará čakčaeatnamiidda, mat ledje maid giđđaorohahkan. Siidda jávrebivdu lei várra seammalágan go eará Ruošša sámiid bivdu. Siseatnanguoli riibadedje1436 dábálaččat goikademiin, seammaládje go rittus goikadedje mearaguoli - Murmánskarittu "recepta" mielde goikadedje maid guoleoivviid (Hallström 1911: 250). Čakčaorohagas orro juovllaide goas bearrašat čoahkkanedje dálveorohahki (Vorrenis lea maid čoahkkáigeassu Nickul girjjis, Vorren Aarsethas 1989: 29). ¶
Báhčaveaisiidda váldočázadat lei dieđusge Báhčaveaieatnu oktan oalgejogaiguin ja jávrriiguin. Lulli- ja nuortaránnáid rájit leat čilgejuvvon ovdalis. Anársiidda rádji lei čáhcerádji váris Rissnjunni sullii dakko gokko dálá riikkarádji nai lea, muhto rasttidii Báhčaveaieanu bajit oasi Nautsi buohta. Mearragáttis manai nuorta siidarádji Vuoddasvakke (Vouddasváhki) oarjjabealde, dárogillii Sandhavn dahje Pasvik havn, mii lea gaskal Ruovdavuona oarjin ja Vuorjánjoga nuortan. Oarjjabealde lei siiddarádji lulimusas Anársiidda guvlui, davvelis lei Njávdámis ja Báhčaveajis oktasaš rádji gitta Várjjatvutnii, gokko rádji manai Báhčaveaivuona oarjjabealde nu ahte Báhčaveaisápmelaččat ožžo Sállana1449 nuorttabeali, Dálmmáha ja Reainnáha. Nappo lei sis measta olles Báhčaveaieatnu ja gáhčahagat vutnii Várjjatvuona guvlui. ¶
Dálvesiidda sirde máŋgii, maŋŋel siidadikki (norraz, sobbar (soppar)) čoahkkimiid. Dálvesiida gos Keilhau finai 1827:s, lei báhčaveaisápmelaččaid maŋimus dálveorohat Norgga bealde ráji. Ássanbáikái manadettiin oinnii son maid muhtun boares dálveorohaga. Dat boares, ávdin ássanbáiki ii sáhte leamaš nu guhkkin eret Svanviikkaš450, várra Skoltevanŋ451-gáttis (Vorren 1979: 62). Ássanbáiki máid Keilhau gávnnai, gal lei anus, sullii guokte diimmu vázzima duohken Salmijärvis, muhtun báikkis máid Báhčaveaisápmelaččat gohčodedje Nakkejaursit ja gos leat gávdnon kapeallabázahusat. Báhčaveaji dálvesiiddas lea gul leamaš kapealla Trifona beivviid rájes. Orohagas soitet maid leamaš máŋga dálvesiidda oktanis (Tanner 1929: 107). Boaldámušdábuheapmi ja boazoguohtun mearridedje sajádaga ja johtolaga. ¶
Gávdnojit maid dieđut dálvesiidda Seckasit birra Seckajohgáttis (suomagillii Pikko Kolosjoki) moadde kilomehtera davábealde Kauluntunturi (sullii 1880), Mualkk`jaursit Markkinajärvi buohta guokte kilomehtera nuorttabealde Salmijärvi (1870-logus) ja muhtun eará dálveássanbáikkit. Markkinajärvi orru leamaš siidda oktasaš dálvesiida jahkečuođimolsumis; dan gohčodedje ge maid Bajit Skoaltasiidan (Wessel 1902/ 1979: 38). Maŋimus dálvesiida ovdal go siidda oalát bávkaledje 1920 birrasiid, lei Cuonni`jokksit, Ruošša Pasrjetsk (Tanner 1929: 105). Dán ássanbáikki válddahalai ja mihtidii Vilkuna 1927:s (vrd. Vilkuna govvosa Andresen 1989: 123). Dálvesiiddas ledje maid oalle nanu dimbbarviesut, nu go dain eará siiddain. Ledje viesut juohke bearrašii, muhtumiin maid fulkkiide ja bálvváide, ja dasa lassin ledje muhtun áittit. Dálvesiida lei dego unná čoahkkebáikkáš. Dálvesiiddas Báhčaveajis lei skuvla ja eará bálvalusat, nu go eará siiddaid dálvesiiddain. (Dát ja čuovvovaš lea earenoamážit Tanner 1929: 103 ff. vuođul). ¶
Beassážiid basuhedje ávžegáttis, Boris ja Gleb kapealla lahka (Boris Gleb), mii ceggejuvvui vuosttaš miššunáigge (1800-loahpas ceggejedje ođđa girku). Nu go diehtit, de lea kapeallbáiki Báhčaveaieanu Norgga bealde, dego sierra unna stáhtaš eará stáhta siskkobealde1452. Dán báikki atne dego Ruošša bassi eatnama oassin. Boris ja Gleb leigga Ruošša-ortodoksa árbevierus sullásaš dásis go Bassi Olav. Kapealla birra ceggejuvvui maid Báhčaveaisápmelaččaid árragiđasiida, jur Geavgŋá goržegáddái máid ain gohčodit Skoltefossen:n dárogillii (Keunjes (Geaunnis), suomagillii Köngäs). (Vilguna sárggui maid nuortalašsiidda Boris Gleb 1927:s; govva Andresen 1989: 136). Doppe ledje Báhčaveaisápmelaččat beassážiid ovddabealde gitta dassožii go jiekŋa manai eanus ja vuonas ii lean šat jiekŋa. Geavŋŋás sii divodedje guollebivdoneavvuid ja fatnasiid; dohko rádje maid dálvegálvvu čakčii. ¶
Boađusin šattai ahte rádjesoahpamuša 5. artihkkalii čállojuvvui ahte bearrašiin mat rádjeguovllus ásse, nappo nuortalaččain, lei riekti "ássat ain dálá Ruovttus, dahje fárret nuppi Fámu Guovllu siskkobeallái" . Fárrenáigemearri lei golbma jagi. Friddja oskkudoaimmaheami lohpi čállojuvvui 6. artihkkalii; ožžo girkostallat beroškeahttá rájiin. 7. artihkkalis earuhuvvojedje čielgasit rádjeguovllu ovdalaš ássit ja sii geat áigot sisafárret maŋŋel rádjesoabadallama. Ovdalaš ássiin galggai molsašumi áigodagas, 6 jagi badjel, riekti friddja vánddardit ráji rastá guoli bivdit ja meahcástit, "nu go dássožii,..." . Ođđa ássit gal galge bissut "daid Rájiid siskkobealde Guovllus mii Boahttevuođas gullá dan Fápmui man Vuollásaččat sii leat, eai ge galgga guđege dáfus Oasi oažžut dan Rievttis mii dáid Guovlluid Álgoássiin lea bivdit ja meahcástit nuppi Fámu Guovllu siskkobealde" . 8. artihkkalis garžžiduvvo guovllugeavaheapmi ja johtin. Dás daddjo namalassii ahte galggai šaddat gielddusin "Norgga ja Ruošša Sápmelaččaide" johtit bohccuiguin ja eará elliiguin ráji rastá ja "guođohit Bohccuid Guovllus mii ii leat šat sin Oktasaš Guovlu" (Norges traktater 1661-1966, bd. I: 10). Maŋimus cealkka čájeha ahte eiseválddit dohkkehedje ahte ovdal lei guovlu nuortalaččaid oktasaš guovlu. Eiseválddit orro oaivvildeame ahte rádjesoahpamuš loahpahii dán eaiggátvuođa. Lea muđui eahpečielggas máid šiehtadallit leat oaivvildan doahpagiin "gullat sidjiide oktasaččat" . Ruošša ja Ruoŧŧa-Norgga šiehtadallit dáide guovtteládje ipmirdan eaiggáduššandoahpaga, dan erohusa vuođul movt oarjin ja nuortan atne doahpaga. ¶
Vaikko 1834-protokolla ferte atnit árbevirolaš vuoigatvuođaid formálalaš dohkkeheapmin, de lei oba rádješiehtadeapmi guovtti gáržžesáigge álgun. Báhčaveaisápmelaččat gulle dál guovtti riikkii; sii fertejedje rasttidit ráji jođidettin. Dáččat ja suopmelaččat koloniserejedje jođánit viiddis osiid Norgga beale dološ siidaguovllus (vrd. Wikan 1980, Lunde 1979: 116 ff). Eanandoallu, dálloboazodoallu, dimbbardoaimmat, Norgga mearaluossabivdu, Báhčaveaji goržefámu geavahanjurdagat, A/S Sydvarangera ruvkedoaimma álggaheapmi - buot ledje árbevirolaš resurssageavaheami ja jahkodatjohtolagaid garžžideapmin. Dan áigge lei maid boazosuolavuohta dábálaš ja lassánii maid (vrd. Tanner 1929: 134). Norgga bealde rahče gávdnat liibba gáržžidit mearaluossabivddu, áiggi mielde loahpaheami jurdagiin. 1899:s vuođđudedje Norgga-Ruošša lávdegotti, Báhčaveailávdegotti, maiddái gohčoduvvon "Skoaltalávdegoddin" , mii galggai guollebivdovuoigatvuođaid árvvoštallat (Andresen 1989: 101 ff.). Norgga áirasat, main ámtamánni Truls Graff lei nubbi, oaččui čiegus gohččuma mii ee. bággii sin čuoččuhit ruoššaide ahte Norgga eiseválddiin lei iehčaneaset vejolašvuohta heaittihit nuortalaččaid luossabivddu (Andresen 1989: 97-98). Muhto ruoššat eai mieđihan formálalaš heaittiheapmái. Danin eai dalle goit rievdan Báhčaveaisápmelaččaid vuoigatvuođat Norgga eatnamis. Norgga vuohki šattai eahpealmmolaš gáržžidanvuohkin (Andresen 1989: 130-131). ¶
Girjjálašvuođas lea bivdo- ja meahcástanservvodat dávjá čilgejuvvon álgo riggodatheiveheapmin, iešháhkanekonomiijan vallji guolle- ja fuođđohivvodagain - muhtunlágan "álgo válljiservodahkan" . Dakkár servodagas livččii boazodoallu galgan leahkit dárbbuheapmi, earret veahá bohccuid vuojánin ja vuođgŋinboazun. Stuorit boazodoallu "ii lean áigeguovdil ekonomalaš vuođđun" (Vorren 1978: 145 ff.). Nu guhká go olggobealde fápmu ii čuohcán bearehaga álgo "johtalanservvodagaide" , ledje sii heivehan iežaset dakkár ekonomiijii man vuođđun eanas lei luondduriggodagaid geavaheapmi. Ovddemustá ledje olggobeale dilálašvuođat sivvan go johtalanservodagat manne bieđganeami dahje earuheami guvlui, ja go biras servodagat dađistaga eambbo čavgagohte johtalanservodagaid. ¶
Min hypotesa vuođđun lea maiddái goalmmát nuppástumi- ja earuhangažaldaga oaidnu, mii maid gáidá oainnus dábálaš ovttageardániš465, dássedis ja unnit eambbo čielga "johtalaŋkultuvrra birra" . Dát goalmmát oaidnu lea ee. gohčoduvvon "olmmošlaš1466 lahkoneapmin" dahje "emisk" / "siskkobealde olggos" -lahkoneapmin mii sakka deattuhaindividuálalaš dagu ja rasjonálitehta mihttomearálaš láhttemiš467. Vaikko dát láhtten lea organiserejuvvon servodaga siskkobealde, de dát oaidnu goitge deattuha individuálitehta ja ruovttudoalloiešstivrema1468. Knut Odner lea almmuhan dákkar teoriija iežas stuora barggus Várjjatsápmelaččaid birra (Odner 1992, ee. čujuhusaiguin girjái Riches 1982). Dát oaidnu deattuha maid dan ahte servodagas ledje erohusat áigá juo. Várjjagis álge ee. sávzzaiguin ja gáiccaiguin 1300 birrasiid juo (Odner 1992: 181), seammás go geavahedje olu eará riggodagaid. Omd. gávppašedje olbmuiguin geat eai lean sápmelaččat. Lars Ivar Hansen lea earenoamážit deattuhan gávppašeami sajádaga boarráset sámi kultuvrras. Buohtastaladettiin sámi guovlluid, gávnnaha son ahte Finnmárkku oarjedavimus guovllut birgejedje gávppášeamis golmmain stuora gávpevuogádagain, Dánska-Norgga, Ruoŧa ja Ruošša gávpevuogádagaiguin. Seammás ledje dát golbma guovllu mat guhkimus doalahedje viiddis meahcástan- ja bivdokultuvravuođu. Meahcástan- ja bivdokultuvra seaillui gitta 1700-lohkui ee. danin go náhkke- ja duolljegálvu lei hui jođánis gávpegálvu (Hansen 1990, 1994). ¶
Njávdánorohat lei Njávdán- ja Uvdojogaiđ471 birra. Goappeš jogat golget Gievjovuona sisvuonaide. Njávdánsiiddas maid ledje gullevaš čáhcerájiŧ472 rádjin. Muhto geavatlaččat ledje muhtun earretvuođa1473 čáhcerádjevuođđojurdagis, heivehanmuni geažil ránnáiguin. Oarjin/oarjedavvin lei Njávdán Várjjaga mearrasámisiidda ránná. Mearragáttis manai rádji nuorttabealde Buođggáidvuona1474 ja siseatnamis Garsjøena1475 nuorttabealde. 1744:s gal muitalii Schnitler ahte Njávdáma sápmelaččat bivde sihke Garsjøena1476 ja Dirgejávrri bures oarjjabealde ráji, ja dan ovdii besse Várjjatsápmelaččat muhtun áiggiid mannat lulás gitta Njávdánjohkii iežaset bivdduin ja boazodoaluin. Seammaládje leat mii juo oaidnán dákkár heivehanmuni Anára rádjeguovlluin; dát gal šattai váttisvuohtan fas Anársápmelaččaide. 1700-loahpas oaidnit ahte stuora Ijávrri1477 lulábealde ráji bivde sihke Anár-, Njávdán- ja Ohcejoga (Aritzby) sápmelaččat. Radji manai jur Ijávrri davábealde dakko gokko Njávdánjohka golggiida ábi guvlui, ja nuorttas davábealde Guollejávrri (Kuollisjávri dahje suomagillii Tsuolisjärvi) rádjemerkii, gaskal Anára, Njávdáma ja Báhčaveaji Rissenjuni buohta. Dákko manai rádji Njávdáma ja Báhčaveaji gaskka Veahčir vári ja čáhceráji mielde Uvdovuona1478 ja Korsfjordena1479 nuorttabeale nu ahte Sállana oarjjabealli ja olles Gievju, gullágohte Njávdámii. Nuortarádji Várjjatvuona buohta nogai Geresgohpái Sállana olggumusas, ja oarjerádji Buođggáidvuona nuorttimus njárgii. Jur olgolis lea Buođggát (Buođggáidnjárga), mii boarráset Ruošša gálduin gohčoduvvo Veres navolok:n. Ruoššaide lei dat juogalágan "rádjemearkan" gaskal Ruošša ja Norgga ovdal 1826 rádjegeassima. ¶
Árbevirolaš ássanbáikkit ledje Báhkkanjohgáttis (Bak'kanjohka) (suomagillii Pakanjoki), Vuottasjárgáttis (Vuoddasjávri) ja Jienajárgáttis; Báhkkanjohka lei várra deaŧalaččamus. Báhkkanjohka / Pakanajoki lea várra suomagielnamma; orru leamen "báhkiniid johka" . Nama čilgehussan orru leamen ahte dán báikkis lei kapealla, Girkojárgáttis (Kirkkojärvi, "Kirkevann" ), ja ahte suopmelaččat soitet badjelgeahččan nuortalaččaid "eahpeipmilbálvaleami" "govvagudnijahttimiin" go ikonaid ovddas sihke russejedje ja gopmirdedje. Várra lei dát báiki gosa ceggejedje Trifona kapealla. Viessosadji lea bures vuhtton gitta dássožii. 1902:s finai guovlludoavttir A. B. Wessel báikkis ja čađahii ovttageardánis registrerema. Kapealla vuođđoareála lei birrasiid 6 x 5 mehtera, nappo veahá stuorit go dálá St. Georg kapealla Geavgŋá1483 vuolábealde Njávdán gili (Wessel 1938/1977: 100, vrd. Paulaharju 1973: 35). Dál gal maid leat muhtun eará kulturmuittut Njávdáma sápmelaččaid dálveorohagas, omd. áitesajit. ¶
Cuoŋománu guđđe dálveorohaga ja johttájedje giđđaorohagaide, Skoltebyeŋ484 bokte Geavgŋá vuolábealde Njávdánjohgáttis. Dohko rádje dálvegálvvu ja ohce geassebiergasiid. Maŋŋel go oanehaš ledje orron Skoltebyeniš485, juohkásedje bearrašat guollebáikkiide Gievjovuonaš486, omd. Nirvagohppái1487, Strømsnesii1488, Čoalgámii1489 ja Ruossavutnii1490. Nissonolbmot, mánát ja boaresolbmot báhce dohko luosaid bivdit ja dievdoolbmot manne áhpebivdui man guovddážin lei Geavju. Minstár lea nappo áibbas seaammalágan go Báhčaveaji sápmelaččaid minstár. Lilienskiold dajai Geavjju guolleguovddáža birra 1690-jagiin juo: ¶
Buot čájeha ahte Geavju dalle lea leamaš áigodatorohahkan máŋga čuođi jagi, soaitá sullii 800/900 o. Kr. rájes (Olsen 1984: ee. 52, Olsen 1994: 115 ff.). Seammaládje orru čielggas ahte Dálmmáhis, jur Sállana nuorttabealde, Báhčaveaisiidda siskkobealde lea joatkevaš historjá guhkás don doloža rádjái. Gáldu mii čájeha dan, leat dološáigásaš hervejuvvon njuolla- ja sáitenjunit mat leat gávdnon Mestersandeniš492 Dálmmáhis ja máid 1900-logu nuortalaččat leat dovdan. Ole Solberg gávnnai ee. dakkár hervejuvvon biergasiid Dálmmátroggamiin. Tanner čájehii dakkár gávdnamiid ođđasisráhkadeami muhtun Suonjil- ja Beahcánsápmelaččaide. Vaikko eai diehtán maidege dan birra gos duojit ledje boahtán, dadje sii ovttatmanu ahte hearvvat ledje Báhčaveaisiidda dološ eaiggátmearkkaŧ493. Dát hervemat nappo leat guhkes árbevieru guoddit, dakkár árbevieru mii sáhttá leahkit duhát jagi boaris (Tanner 1929: 371-72, Storå 1971: 90, Simonsen Lundes 1979: 38, Olsen 1984: 109-111, 164., Olsen 1983: 321, Olsen 1994: 135 ff.). Major Schnitler maid gávnnahii iežas 1744 iskamis ahte Njávdáma sápmelaččat atne Geavjju, maid son gohčoda "Kiøholmenin" , nu go "doloža rájes" , "eai ge Vihtanat muitte ahte lei earaládje, eai ge leat Váhnemiin gullan earaládje" . Dál ledje dušše gávcci bearraša "muhtun Sávzzaiguin" , "muhto ovdalaš Áigge ledje leamaš eambbo,..." (Schnitler I: 334). Dán muitaleami vuođul orru dábálaččat bearaš čuvvon gitta áhpeguollebáikái. Vuotnaluossabivdu orru šaddan eambbo dábálažžan 1800-logu mielde. ¶
Mihcamáráigge fárrejedje bearrašat geasseorohahkii Geavgŋá (suomagillii Isokängäs dahje Kolttakängäs) vuolábeallái Njávdánjohgáttis. Buori ja guhkes dorskebivddu áigge vuonain lávejedje nissonolbmot, mánát ja boares olbmot fárret ovddemus. Mihcamáráigge lávii maid Ruošša muŋka fitnat sin luhtte. Muŋka lávii "oahpahit" sin St. Georga kapeallas. Náittusvihahemiid gal galge vuosttažettiin doallat "Kloster-Girkus" Báhčaveajis (vrd. Shcnitler III: 72). Bearrašat orro Skoaltabáikkis nu guhká go jogas lei luossabivdu. Bálko maid veahá nuohti guoikkas, livjelak. Maŋŋel go kvenat fárrejedje gillái ja oassálastigohte bivddus, bođii suomagielnamahus käpälä dan sadjái, ja namahus lea ain anus, ja bivdu maid lea ain. Muhtomin golgadedje guoikka vuolábealde, golgasted. Ovdalaš áigge leat njávdánsápmelaččat maid buđđon vuolábealde goržži (Leem 1767: 350-351). ¶
Geassesajis Geavgŋá vuolábealde ceaggá ain St. Georg kapealla. Kapealla lea jáhkkimis huksejuvvon Trifona áigge, sullii seammá áigge go Boris ja Gleba kapealla Báhčaveajis, mii gul lea vihahuvvon 1565:s (vrd. Johnsen 1923: 83). Bealistan in dieđe dása ollislaš duođaštusaid. Dálá Njávdáma kapealla ii leat teknihkalaš árvvoštallamiid mielde nu boaris, várra 1800-logu álggu rájes. Lea imašlaš go boarráseamos áigge eai leat namuhan kapealla, eai dakkár gálduin ge gos vuorddášii dákkar namuheami, omd. Lilienskiold 1690-jagiin mii iežas topográfalaš válddahallamis olu guorahalai gaskavuođaid ruoššaide. Son válddahalla vuđolaččat Mátta-Várjjaga, "Østenhafsside" , vuonaid, sulluid ja jogaid, ja oaivvilda báikki ovdal gullan Norgii. ( "..., mat ovdal leat leamaš Din Gonagaslaš Vuollásaččaid rievttes Orohagat ja Ealáhusbáikkit, muhto dál leat dohko eambbo boahtán Bergena heajos Dilálašvuođat Olmmošsuohkadiin ja Ruoššaiguin, Suopmelaččaiguin ja Muŋkkaiguin, mat dađi roavváseappot geavahit Herskkuid, dan Báikkis gosa Riikka Ássit eai beasa, ..." ). Báhčaveaji ja Klosterfjordena1496 (Báhčaveaivuona siskkimusas) válddahallama oktavuođas namuhuvvo Báhčaveaisápmelaččaid "Rysse Kircke" (Ruošša girku) "Finesædet" buohta, muhto ii namuhuvvo mihkkege kapealla birra go Gievjovuona ja Njávdáma birra lea sáhka (Lilienskiolda Speculum Boreale, Nordnorske samlinger IV, Finnmark omkring 1700, II, 2. hefte: 84-86). ¶
Vuosttaš geardde go kapealla Geavgŋá vuolábealde namuhuvvo, orru leamen 1744:s go Schnitler válddahallá ruošša muŋkka oahppaladdama doppe mihcamáráigge ja juovllaid áigge (vrd. Shcnitler III: 72), dasto 1763:s go Jessen-Schardebøl čállá "Njávdánjohgáttis lea ruošša Kapealla dahje Skuvla" (Jessen-Schardebøl 1763-250). Goitge sáhttet ovdalaš ruošša miššunáigge leamaš guokte kapealla Njávdámis, nubbi dálveorohagas ja nubbi geasseorohagas, nu movt orru maid Báhčaveajis leamaš. Jus nu, de ferte álgo geassekapealla gáikkoduvvon ja ođas boahtán sadjái, dat mii ain dál ceaggá. 1800-logu mielde geavahedje Skoaltabáikki dađistaga eambbo, nu šattai ge dárbu buoret kapellii. ¶
1600-logu gaskkamuttos oidnui čielgasit ahte Čáhcesullo-gávpi lei oažžugoahtán Njávdáma luossagávppašeami alcces, ja Várggát lei seammaládje beassagoahtán ráđđet Báhčaveajis. 1600-logu vuosttaš oasis lei maid čielga stáhtalaš doaibma luossabivddus oasi oažžut. Dan čájeha omd. Christian 4.` Njávdáma luossadiiddu 1639 mearrádus, geardduhuvvon 1640:s. 1639-resolušuvnnas deattuhuvvo ahte njávdánsápmelaččat galge máksit dábálaš "Máksámuša ja Diiddu" juohke jagi, ja "iežaset fuomášuvvon Árbevierru" máid ledje atnigoahtán, ja máid ledje "Tiendekanden" gohčodan, hilgojuvvo. 1640-resolušuvdna čájeha veahá njávdánsápmelaččaid diidomáksinvuosttaldeami ákkasteapmi dánska-norgga eiseválddiide: Muŋkkat Várggáidladni nuorttabealde eai mávsse diiddu, danin galggaše sii nai beassat (Lilienskiold` Speculum Boreale II, Nordnorske samlinger, VII, Finnmark omkring 1700, 3: 251-252). ¶
Boazosápmelaččat johtigohte nuorttas 1700-logu álggus, nu go juo leat gullan. Lulábealde orrot Anársápmelaččat muhtun muddui leavvan Njávdánsiidii, nu maid várra Ohcejohsápmelaččat (vrd. Vorren Lundes 1979: 77, Schnitler I: 348). ¶
Mii leat juo gullan ahte muhtun Norggabeale mearrasápmelaš ceggii goađi Gevjui go njávdánsápmelaččat adde lobi. Dáččaid vuovdegeavaheapmi čađahuvvui almmá "Vuosttaldemiiguin" (Schnitler I: 348). Go (árvvusge) vuosttaš mearrasápmelaš ásaiduvai Buođggáidvuona nuorttabeallái, lei dát njávdánsápmelaččaid lobi addimiin. Dás leat olu soahpamušat ja ovttasbargu iešguđet sámijoavkkuid gaskal. Govvideaddji ovdamearkan lea Norggabeale boazosápmelačča Carl Andersena boazoguođoheapmi Sállanis ja Brashavnfjelleŧ508 nannamis oarjjabealde sullo. ¶
Dán buori dilálašvuođa čilgehussan, go buohtastahttá muđui Finnmárkku dilálašvuođaiguin, dáidá leahkit ahte nuortalaččat ledje guhkit birgen márkanekonomiija ja áigodatnuppástuhttimiiđ516 haga mat muđui ledje. Sis lei gal leamaš dahkamuš márkaniiguin máŋga čuođi jagi, nu go leat gullan. Muhto dan gávppašeamis mas sii ledje searvvis, eai lean nu olu márkanintegrašuvnnat ja márkansorjjasvuohta go eará joavkkuin, earenoamážit dáččain. Guhkes áiggi čađa lei márkangullevašvuohta heivehuvvon áigodatjohtimiidda ja árbevirolaš riggodatgeavaheapmái. Árbevirolaš eallinláhki lei sidjiide buorren dalle go garraset márkanintegrašunjoavkkuin lei heahtedilli. 1831 diggedutkamis Čáhcesullos muitaluvvo ahte njávdánsápmelaččain lei seammalágan johtinmálle ja riggodatgeavaheapmi go ovdal. Siidda guhtta bearraša elle ain geasset luossabivdduin Njávdámis, ja dálvet siseatnamis "nuppebealde ráji Ruošša eatnamis" gos bivde jávrriid ja guođohedje bohccuid. 1836 Čáhcesullodikkis muitaluvvui ahte sii bivde luosaid Njávdánjogas ja máŋgga sajes Gievjovuonas ja Korsfjordeniš517 (Qvigstad 1926: 17). ¶
Goddebivdu lei dieđusge áibbas dološ Njávdámis nu go dain eará siddain nai. Siidaguovllu siskkobealde leat gávdnan máŋga goddebivdirusttega, vaikko ii oktage dain leat dakkár sturrodagas go Várnjárgga earenoamáš stuora goddebivdorusttegat. Njávdámis bivde maid gielaiguin, seammaládje go nuorta- ja lullisiiddat. Njávdáma goddebivdu bisttii gitta 1800-lohkui. Go Rathke finai Njávdámis 1802:s, de logai son ain bivddu bistime. Nuorat bivdoolbmát čoahkkanedje "unna Searvvážiidda" ja "manne oahpes Davviváriide sihke gárdut ja báhčit Gottiid ja Riebaniid, Getkkiid ja vahá Lottiid" (Rathke 1899/1901: 43, vrd. maid 2.3.4. ovdalis). ¶
Njávdansiiddas ledje eanemus kvenat. Njávdáma suohkan šattai oktan Buođggáidnjárggain suohkana stuorimus báikkálaš kvena servodahkan. Vuosttaš kvenabearaš lea ásaiduvvan Njávdámii 1821:s. Álggos sávve Norgga eiseválddit sidjiide bures boahtima danin go sii ledje dássedis, fástaássi eanandoallit. 1870 máŋŋel rivde oainnut. Dál atne sin náššuvnnalaš váttisvuohtan nu lahka Suoma ja Ruošša rájiid, ja riggodagaid ja bargosajiid nalde gilvaleaddjin, muhto sisafárren gal ii bisánan dan dihte. 1845:s ledje Njávdámis 45 kvena ja 28 nuortalačča. 1869:s ledje 138 kvena ja 11 nuortalačča. Njávdámis eai orron dáččat eai 1845:s eai ge 1869:s. Nuortalaččat šadde nappo oanehis áiggis unnitlohkui iežaset gilis. Jahkečuođimolsumis čálii Helland ahte Njávdámis ráđđejedje kvenat, geat "doalahit kvenagiela hupmangiellan" (Helland 1906 III: 511). Earret dan moadde dáčča geat bohte gillái jahkečuođimolsuma maŋŋel, lei sulli seammá dilli gitta 2. máilmmesoađi rádjái. ¶
Maŋit duomuin leat goitge 1848-duomu váldočuoggát bisuhuvvon ja guorahallojuvvon ja čilgejuvvon. Muhto guollebivddu riektebeliid birra lea leamaš moivi ja eahpečielggasvuohta gitta dássožii; dat olu riekteáššit čájehit dan. Njávdáma luossabivdoriiddut maŋŋel 1848 leat eanas leamaš dan nalde go gili olbmuin (nuortalaččain ja sisafárrejeddjiin ovttas) vai stáhtas mearridanriekti bivddus ja láigolihttodilálašvuođaid birra. ¶
Nuortalaččat ledje dál eanas fástaássin, muhto dušše moaddelohjagi das ovdal lei sis ain leamaš dološ johtinmálle, čálii Ræstad. Dimbbarviesut ledje boahtegoahtán darfegođiid sadjái, ja dat ledje stuoribut ja buorebut go Báhčaveaisiidda sápmelaččaid viesut (Ræstad lei doppe maid leamaš). Nuortalaččat ledje veahá kvenaluvvan, nu ahte sii máhtte dál suomagiela. Muhto Ræstad muitaleami mielde háliidedje sii ain suodjalit iežaset earenoamášvuođa ja eallinvuogi. Geavgŋá vuolábeale eatnama ja kvenaid gaskkas lei áidi. Sii eai háliidan bártniideaset náitalit kvenanieiddaiguin danin go sii eai lean hárjánan bohccuiguin bargat, "nu movt Ruošša skoaltáhkut" . (Lei boares árbevierru náitaladdat báhčaveaisápmelaččaiguin). Sii manne unnán Guovžajávrri ruvkerusttegiin. Vaikko okta bearaš lei lonuhan oskku ja manai Norgga ipmilbálvalusain, de manne eatnasat ain dan boares kapellii ja dan Ruošša báhpa gullat, guhte ain bođii oahppaladdat sin, hárvebut gal dál go ovdal. Ræstada muitalemiid mielde ledje njávdánsápmelaččat hui doaimmalaččat sihke eatnama ja čázi nalde (Reinbeitearkivet, 15/1968 pk 17, RA). ¶
Dalle go Amund Helland dakka maŋŋel jahkečuođomolsuma čohkkii Finnmárkku oasi dieđuid iežas stuora topográfalaš bargui, de logai son ain Njávdáma nuortalaččaid eallit "searveeatnamis" (Hellanđ906 III: 502). "Skoaltaeanan" Geavgŋá vuolábealde lei searveopmodat ja doaimmahuvvui searvevuođas, seammás go doppe maid ledje nuortalaččaid viessosajit ja rusttegat. Muhto go eambbo bargagohte šibitdoaluin ja ássagohte fásta, de gilve eatnama fuođargieddin; maŋážassii gilvigohte maid buđehiid doppe. Ovdalaš ámttaduođaštusaid juohkin (vrd. 3.9.) ii lean movtge juridihkalaččat dahje ekonomlaččat váikkuhan eatnama geavaheapmái dahje eaiggáduššanriektái. ¶
Dološ eatnama oktasašeananeaiggátvuohta Geavgŋá vuolábealde lei dál heaittihuvvome. Formálaččat dahkkui dainnalágiin ahte eananbihtát juhkkojuvvojedje ja eanančálihuvvojedje, nu go muđui nai dahke eanandoalloeatnamiiguin. ¶
Dát ii gal čađahuvvon goassege, vaikko ođđasit sihte unnidit, dahje johtit, 1962:s, maŋŋel go Fosshaug (Magga) ii lean ohcamiin ožžon lobi atnit 6-700 bohcco Oarje Mátta-Várjjaga boazodoallosearvvi orohagas. Duohtavuođas ledje eanas searvvi bohccot dál Fosshaug-bearraša. (Dás duohko čálán "Fosshaug" ; boazodoalloberaš lea gohčoduvvon sihke Fosshaug-bearašin ja Fosshaug/Magga-bearašin). Boazodoallosearvvi siskkobealde ledje maid soahpameahttunvuođat ja vuostelasvuođat. Stivra mearridii miellahttočoahkkimis 1962:s ahte stivra fas galggai geahččalit váldit oktavuođa eiseválddiiguin ja oažžut Fosshaug-bearraša unnidit boazologuset. Ja okte vel, 1963:s, mearridii fylkkamánni čohkkema, lohkama ja unnideami; alimus lohku váldoguođoheaddjái galggai leahkit 350 bohcco ja 15 bohcco juohke dállodollui. Ovdalaš guođohaddji Ole A. Magga oaččui earenoamáš reivve unnidit 20 bohccui jus ain háliidii searveguovllus bargat bohccuiguin. Eai dán háve ge čađahan bággomearrádusaid. ¶
Lea dovddus ahte Nuortasámisearvvi siskkobealde leat leamaš soahpameahttunvuođat ja vuostelasvuođat, ja nu leat maid Njávdángilis leamaš. Dan vuohttá báikkálaš áviissačállosiin. Ii heive dás guorahallat dáid soahpameahttunvuođaid. Muhto ii dáidde vearrut navdit ahte ii leat dušše gili bargosaje- ja bargodoaibmagažaldagaid birra sáhka, ii dušše dálá turisma ráhkadit ealusvuođđun ja oppalaččat kultursuodjalusa birra sáhka vuostálaga ekonomalaš huksengažaldagaiguin. Ii dáidde eahpádus ge ahte dát gealdagasvuođat eanas vulget giliservodaga earenoamáš historjjás ja earenoamážit dán historjjá čearddalaš bealis. Ii leat soaittáhagas ahte áššit nu go "nuortalaššilju" (dávvervuorká- ja kultursuodjalanguovddáš) ovddideapmi ja nuortalaš kultuvrra muitaleapmi ja márkanfievrredeapmi leat earenoamážit vuostelasvuođaiguin dievva. Joga luossabivdu lea ain veahá unohisvuođa fáddán gilis. Go dasalassin vel šaddá boazodoalloášši birra sáhka, de šaddet historjjálaš linját oalle čielgasat. ¶
Son gean oaidningáibádus lea biehttaluvvon, sáhttá váidit biehttaleami dan hálddašanorgánii mii lea dakka bajábealde dan hálddašanorgána mii lea dahkan mearrádusa. Fylkkamánni lea váidinásahus go gieldda dahje fylkkagieldda orgána lea dahkan mearrádusa. Váidaga galgá mearridit almmá dárbbašmeahttun áigegollama haga. Váidinmeannudeami oktavuođas sáhttá váidinorgána mearridit ahte dokumeanta galgá almmuhuvvot ollásit dahje belohahkii 2. § goalmmát lađđasa mielde. Go Gonagas lea váidinásahus, de sáhttá váidit dušše dan ahte lea go lohpi dokumeantta čuoldit almmolašvuođas. ¶
Sisdoallu Kapihtal I. Lága ulbmil ja boazodoalu vuođđoeavttut 7 § 1 Ulbmil ja doaibmaviidodat 7 § 2 Boazoguovllut, orohagat, guođohanguovllut 8 § 3 Makkár eavttuiguin boazodoallu oažžu doaimmahuvvot boazoguovlluin 9 § 4 Boazodoalu álggaheapmi. Doallu. 10 § 5 Makkár eavttuiguin boazodoallu oažžu doaimmahuvvot olggobealde boazoguovllu 11 Kapihtal II. Stivrenorgánat, hálddahus ja orohatplána § 6 Boazodoallostivra § 7 Guovllustivra § 8 Orohatstivra ja ovdaolmmoš § 8 a Orohatplána § 8 b Orohatplána váikkuhus ja plána rihkkun Kapihtal III. Máid boazodoallovuoigatvuohta sisttisdoallá § 9 Dábálaš mearrádusat boazodoallovuoigatvuođa birra § 10 Orrun, johtaleapmi ja johtolagat § 11 Guođohanvuoigatvuohta § 12 Áiddit ja eará rusttegat § 13 Boaldámušat ja muorat § 14 Bivdu ja guolásteapmi § 15 Eatnama geavaheapmi boazoguovllus Kapihtal IV. Bohccuid merken, mearkkaid sisačáliheapmi ja eará § 16 Merkengeatnegasvuohta § 17 Mearkka sisačáliheapmi § 18 Lassimearrádusat mearkkaid birra Kapihtal V. Dábálaš mearrádusat boazodoalu birra § 19 Boazodoallodieđáhus. § 20 Boazoeaiggáda doallogeatnegasvuohta ¶
§ 51 Makkár eavttuiguin boazodoallu oažžu doaimmahuvvot olggobealde boazoguovllu Olggobealde daid boazoguovlluid mat ásahuvvojit 2. § vuođul, ii oaččo boazodoallu2 doaimmahuvvot Gonagasa3 erenoamáš lobi haga. Dakkár lobi sáhttá oažžut duššefal son, guhte sáhttá duođaštit ahte eananeaiggádat ja vuoigatvuođalaččat geaidda su doallu boahtá guoskat, leat addán sutnje lobi čállosa bokte, mii čájeha ahte son oažžu geavahit doarvái viiddis ja heivvolaččat ráddjejuvvon duovdagiid dollui. Lohpi ii berre addojuvvot goddeguovlluide. Ferte maiddái leat várrogas addimis lobiid guovlluide mat leat dainna lágiin lahka boazoguovlluid ahte riiddut sáhttet čuožžilit. Lohpi sáhttá addot vissis áigái, ii ge leat guđege ládje gustovaš maŋŋel go guođohanvuoigatvuohta lea eret gahččan. Dollui sáhttet biddjot dárkilet eavttut. Oktasaš eaiggáduvvon eanan olggobealde boazoguovllu sáhttá geavahuvvot boazodollui eanetlogu mearrádusa mielde, lága vuođul geassemánu 18. b. 1965 nr. 6 oktasaš eaiggáduššama birra. Jus eaiggádat ja geavaheaddjit guđet hálddašit eanas oasi dakkár duottarguovllus mii lea heivvolaš boazodollui, háliidit guovllu geavahuvvot dasa, muhto eai beasa go muhtun eananeaiggádat eai dáhto leat mielde, de sáhttet njukčamánu 18. b. 1955 lága nr. 24 39. - 43. §§:id mearrádusat oktasaš doaimmaid birra (eananláhka) geavahuvvot seammaládje. Gonagasa3 dohkkehemiin sáhttá oktasašmeahci stivra gitta 10 jahkái hávális addit lobi doaimmahit boazodoalu gili oktasašmeahcis olggobealde boazoguovllu, jus boazodoallu ii šattaš mearkkašahtti vahágin dahje hehttehussan sidjiide geain lea geavahanvuoigatvuohta. Mearrádus dakkár lobi birra galgá ovdandivvojuvvot álbmoga ovdii 3 mánnui maŋŋel go mearrádus lea gulahuvvon dábálaš vuogi mielde, earret eará galgá mearrádus almmuhuvvon unnimusat ovtta áviissas mii lea dábálaččat dovddus guovllus. Jus ovttasge boahtá váidda oktasašmeahci stivrii ovdal go áigemearri lea dievvan, guhte čuoččuha ahte boazodoallu šaddá mearkkašahtti vahágin dahje hehttehussan su opmodahkii dahje doibmii, mearriduvvo gažaldat eananjuohkindikki árvvošteami bokte oktašasmeahci stivrra gáibádusa mielde, jus stivra doalaha mearrádusas. Boazodoalu birra stáhta oktasašmehciin olggobealde boazoguovllu adnojuvvojit 17. § mearrádusat lágas geassemánu 6. b. 1975 nr. 31 ee. vuoigatvuođaid ja eananopmodahkii gulli vuoigatvuođaid geavaheami birra stáhta oktasašmehciin (várreláhka). 1 Rievdaduvvon lága bokte guovvamánu 23. b. 1996 nr. 7 (gustovaš suoidnemánu 1. b. rájes 1996 res. mielde guovvamánu 23. b. 1996 nr. 215). 2 Vrd. §§ 25, 36 3 Eanandoallodepartementa, res. mielde geassemánu 22. b. 1979 nr. 3372, fápmudusmearrádusain. 4 Geahča lága miessemánu 12. b. 1995 nr. 23. ¶
§ 71 Guovllustivra Juohke boazoguovllus mii ásahuvvo 2. § vuođul, galgá leat guovllustivra mas leat 5 dahje 7 lahtu ja persovnnalaš sadjásašlahtut. Fylkkadiggi nammada 3, vejolaččat 4 lahtu (ja sadjásašlahtuid) ja Sámediggi 2, vejolaččat 3 lahtu (ja sadjásašlahtuid). Guovllustivra nammaduvvo 4' jahkái ain hávális vuhtii válddidettiin seamma eavttuid go 6. § nuppi oasis. Gonagas2 addá dárkilet mearrádusaid guovllustivrra bargguid ja mearridanválddi birra lassin dasa mii njulgestaga čuovvu lágas. Gonagas2 sáhttá ásahit láhkaásahusaid guovllustivrra bargoortnega birra. Gonagas2 sáhttá addit lassi láhkaásahusaid guovllustivrra válljema birra, earret eará dalle jus boazoguovlu ii ollásit leat ovtta fylkka rájiid siskkobealde ja stivralahtuid doaibmaáiggi birra vuosttaš válljemis. Jus erenoamáš árttaid geažil ii leat muhtun boazoguovllus dárbu guovllustivrii, de sáhttá Gonagas2 čoavdit geatnegasvuođas nammadit guovllustivrra. 1 Rievdaduvvon lága bokte guovvamánu 23. b. 1996 nr. 7 (gustovaš suoidnemánu 1. b. rájes 1996 res. mielde guovvamánu 23. b. 1996 nr. 215). 2 Eanandoallodepartementa res. mielde geassemánu 22. b. 1979 nr. 3372, fápmudusmearrádusain. 13 ¶
Kapihtal III. Máid boazodoallovuoigatvuohta sisttisdoallá § 9 Dábálaš mearrádusat boazodoallovuoigatvuođa birra Boazodoallovuoigatvuohta boazoguovlluin lea geavahanvuoigatvuohta mii beroškeahttá das gii eatnama eaiggáduššá ja nu guhkás go eará ii čuvoš erenoamáš vuoigatvuođadiliin, sisttisdoallá: 1. vuoigatvuođa orrut bohccuiguin ja johtalit, ja vuoigatvuođa johtimii ja johtolagaide, 2. vuoigatvuođa boazoguohtumii, 3. vuoigatvuođa ásahit rusttegiid mat dárbbašuvvojit boazodoalus, 4. vuoigatvuođa boaldámuššii ja muoraide, 5. vuoigatvuođa bivdit ja guolástit, dakkár dárkilet sisdoaluin mii čuovvu dán kapihttala čuovvovaš mearrádusain. Boazodoallovuoigatvuohta vierro eatnamiin olggobealde dakkár boazoguovlluid mat leat ásahuvvon 2. § vuođul, sisttisdoallá dakkár vuoigatvuođaid maid birra sárdnojuvvo 1.-3. čuoggáin, geahča §§ 10 - 12, jus eará ii čuvoš dan šiehtadusas man vuođul boazodoallovuoigatvuohta lea ásahuvvon. ¶
§ 101 Orrun, johtaleapmi ja johtolagat Vuoigatvuohta orrut bohccuiguin ja johtalit, vuoigatvuohta johtimii ja johtolagaide sisttisdoallá: 1. lobi atnit bohccuid meahcis dohkálaš geahču vuolde ja lobi geavahit eatnama dárbbašlaš barttaid ja lavdnjegođiid ceggemii olbmuid várás ja áittiid, buvrriid, njalaid, luviid ja suonjiriid ceggemii biergasiid ja borramuša várás. 2. lobi oažžut mávssu ovddas čájehuvvot orrunvistesaji jus boazodoalli ii eará ládje oaččo orrunvistti máid dárbbaša doaimmahit doalus albma ládje. Jus áššái gulli bealit eai soabat dan nalde, leat go eavttut devdojuvvon oažžut vistesaji čájehuvvot, dahje gos vistesadji galgá leat, vistesaji sturrodaga dahje ráddjema nalde, eavttuid nalde dahje mávssu nalde, de mearriduvvo gažaldat eananjuohkindikki2 árvvošteami bokte. 3. lobi geavahit dárbbašlaš fievrruid gustovaš orohatplána mielde, vrd. § 8a vuosttaš oasi. Galgá unnimus lági mielde bievlan vuodjit meahccefievrruiguin, ja galgá dan muddui go vejolaš vuodjit dihto máđijaid mielde mat leat plána kártii merkejuvvon. Mohtorjohtolat dahje girdin guovllus mii lea ráfáidahtton lága olis geassemánu 19. b. 1970 nr. 63 luonddugáhttema birra (luonddugáhttenláhka) galgá dáhpáhuvvat mearriduvvon láhkaásahusaid mielde gáhttema birra. Diekkár johtaleami birra ráfáidahtton guovllus sáhttá guoskevaš hálddašaneiseváldi mearridit dárkilet njuolggadusaid ovttasráđiid orohatstivrrain ja guovllustivrrain. 4. lobi friddja ja hehttekeahttá vuojehit ja sirdit bohccuid dain osiin boazoguovllus gos boazu lobálaččat oažžu leat ja lobi johtit bohccuiguin árbevirolaš johtolagaid mielde. Johtolahkan adnojuvvojit maiddái bissovaš sisa- ja olggoslástensájit boazofievrredeami várás. Boazodoalu johtolagat eai galgga3 giddejuvvot, muhto Gonagas4 sáhttá addit lobi nuppástuhttit johtolaga ja rahpat ođđa johtingeainnuid go govttolaš beroštumiid geažil nu berre dahkkot. Vahát mii šaddá nuppás-tuhttima geažil dahje ođđa johtingeainnu rahpama geažil, galgá buhttejuvvot árvvošteami2 olis man eananjuohkindiggi jođiha, jus muđui ii soabaduvvo. Gonagas sáhttá mearridit ahte maiddái gažaldat movt dat ođđa johtingeaidnu galgá leat, galgá biddjojuvvot árvvošteami háldui.2 Eanan mii lea váldojuvvon atnui dahje čájehuvvon, ja visttit ja rusttegat mat leat dán paragráfa 1. dahje 2. čuoggá vuođul ceggejuvvon, eai sáhte Gonagasa4 dohkkeheami haga ja eananeaiggáda lobi haga geavahuvvot eará ulbmiliidda go boazodollui eai ge daguhuvvot earáide go boazodolliide ja mat devdet 1. ja 2. čuoggá eavttuid. 1 Rievdaduvvon lága bokte guovvamánu 23. b. 1996 nr. 7 (gustovaš suoidnemánu 1. b. 1996 rájes res.mielde guovvamánu 23. b. 1996 nr. 215). 2 Geahča lága geassemánu 1. b. 1917 nr. 1 3 Vrd. § 36 4 Eanandoallodepartementa res. mielde geassemánu 22. b. 1979 nr. 3372, fápmudusmearrádusain. ¶
§ 14 Bivdu ja guolásteapmi Bivdo- ja guolástanvuoigatvuohta addá lobi lobálaš boazodoalu doaimmahettiin boazoguovllus bivdit ja guolástit stáhta oktasašmehciin ja dakkár stáhtaeatnamiin mat eai leat erenoamážit mihtiduvvon dan orohaga siskkobealde gos doallu doaimmahuvvo, seamma eavttuiguin go dan gieldda, gili dahje báikegotti fásta ássit gos oktasašmeahcci dahje stahtaeanan lea. Stáhta mihtiduvvon vuvddiin ja duoddariin boazoguovllu siskkobealde galgá boazodolliid bivdin- ja guolástanvuoigatvuohta leat nu movt lea leamaš dološ áiggi rájes. Gonagas1 sáhttá mearridit ahte boazodolliin galgá leat aktovuoigatvuohta geavahit gitta guollebivdoneavvuid dárkileappot mearriduvvon jávrriin ja johkaosiin eará stáhtaeatnamiin go stáhta oktasašmehciin. Gonagas sáhttá maiddái mearridit ahte vissis eatnamiid, jávrriid ja johkaosiid nu go namuhuvvon ovddit cealkagis, galget beassat bivdit duššefal sii guđet doaimmahit boazodoalu. Bivddu ja guolásteami ovddas dán paragráfa mearrádusaid vuođul ii galgga máksojuvvot láigu ii ge goartadivat. 1 Eanandoallodepartementa res. mielde geassemánu 22. b. 1979 nr. 3372, fápmudusmearrádusain. ¶
§ 151 Eatnama geavaheapmi boazoguovllus Eananeaiggát dahje son geas lea geavahanvuoigatvuohta, ii galgga2 geavahit eatnamis man ge ládje mii lea mearkkašahtti vahágin dahje hehttehussan boazodollui mii doaimmahuvvo dán lága mielde. Ovddit cealkka ii datte hehtte eatnama dábálaš geavaheami eanandollui, vuovdedollui dahje meahci eará geavaheami eanandoalloulbmiliidda. Ovdal go dakkár doaimmat mat sáhttet šaddat mearkkašahtti vahágin dahje hehttehussan boazodollui, álggahuvvojit, de galgá dan birra dieđihuvvot guoskevaš orohatstivrii3 . Diehtu galgá addot maŋemusta golbma vahkku ovdal go lea jurdda álggahit. Jus diehtu ii leat addon, dahje bealit eai soaba dan nalde čuohcá go vuosttaš oasi mearrádus doibmii, de sáhttá guovllustivra gieldit álggaheami dassožii go soahpamuš lea dahkkon dahje eananjuohkindiggi lea gieđahallan ášši. Gažaldat, šaddá go doaibma vuostálaga dán paragráfa vuosttaš oasi mearrádusain, sáhttá ovdalgihtii čilgejuvvot eananjuohkindikki árvvošteami4 bokte. Árvvošteapmi sáhttá maiddái mearridit movt ja makkár eavttuiguin doaibma sáhttá čađahuvvot. Árvvošteami dollojuvvot sáhttá gáibidit juogo son guhte áigu doaimma álggahit dahje orohatstivra3 orohatovdaolbmo bokte. Jus orohatstivra ii leat orohahkii ásahuvvon, de sáhttá boazodoalli dan orohagas masa doaibma gártá guoskat, gáibidit árvvošteami dollojuvvot. 1 Rievdaduvvon lága bokte guovvamánu 23. b. 1996 nr. 7 (gustovaš suoidne mánu 1. b. rájes 1996 res. mielde guovvamánu 23. b. 1996 nr. 215). 2 Vrd. § 36 3 Geahča § 8 4 Geahča lága geassemánu 1. b. 1917 nr. 1 ¶
Kapihtal IV. Bohccuid merken, mearkkaid sisačáliheapmi ja eará § 161 Merkengeatnegasvuohta Buot bohccot galget merkejuvvot dán kapihttala mearrádusaid mielde ja lassi láhkaásahusaid mielde. Miessi galgá merkejuvvot eaiggáda sisačállojuvvon merkii ovdal golggotmánu 31. beaivvi dan jagi go lea riegádan. Guovllustivra3 sáhttá erenoamáš dilis miehtat guhkidit dán áigemeari, muhto ii man ge dáfus maŋŋelii go nuppe jagi miessemánu 31. beaivái. Olggobealde boazoguovllu sáhttá departementa4 dahje son geasa departementa lea addán válddi, addit dakkár lobi. Galgá fuolahuvvot ahte dakkár maŋiduvvon merken dáhpáhuvvá dohkkehuvvon vugiid mielde ja heivvolaš dálkin. Boazoeaiggáda oamastanvuoigatvuohta bohccuide mat eai leat merkejuvvon mearrádusaid mielde ja nu ii sáhte eaiggátvuođa mearridit, dahje mat eai leat áigemeari sisa merkejuvvon, massojuvvo ja bohccot šaddet dakkaviđe oktasaš oapmin. Dakkár bohccot galget vuvdojuvvot boazodoallostivrra addin dárkilet mearrádusaid mielde, ja boahtu mannat guoskevaš orohaga fondii. Jus ii leat ásahuvvon orohatfoanda, dahje bohccuid gullevašvuohta eahpiduvvo, de sáhttá guovllustivra mearridit ahte árvu galgá mannat guovllufondii5. Olggobealde boazoguovlluid galgá boahtu geavahuvvot boazodoalloealáhusa doaimmaide boazodoallostivrra addin dárkilet mearrádusaid mielde. Olggobealde boazoguovlluid sáhttá departementa erenoamáš dilálašvuođain čoavdit boazoeaiggáda bohccuid merkema geatnegasvuođas, jus dat gávnnahuvvo heivvolažžan dohkálaš boazodoalu jođiheapmái ja eará guoskevaš beroštumiid ektui. 1 Rievdaduvvon lága bokte guovvamánu 23. b. 1996 nr. 7 (gustovaš suoidnemánu 1. b. rájes 1996 res.mielde guovvamánu 23. b. 1996 nr. 215). 2 Vrd. § 36 3 Geahča § 7 4 Eanandoallodepartementa 5 Vrd. § 32 ¶
Kapihtal V. Dábálaš mearrádusat boazodoalu birra § 191 Boazodoallodieđáhus.2 Son guhte áigu geavahit boazodoallovuoigatvuođas dán lága mielde, galgá3 dieđihit guovllustivrii4 boazodoalloagronoma bokte ovdal go álggaha doaimma. Jus áigu álggahit boazodoalu olggobealde boazoguovlluid mat leat ásahuvvon 2. § vuođul, de galgá dieđihit departementii5. Maŋŋil galgá nu guhká go boazodoallu bistá, juohke jagi dieđihit orohatstivrii ovdaolbmo6 bokte dan orohagas gos boazo24 ¶
doallu doaimmahuvvo. Boazodoalu birra olggobealde boazoguovllu galgá dieđihuvvot departementii7. Gonagas5 addá dárkilet njuolggadusaid dasa makkár dieđuid dieđáhus galgá sisttisdoallat, dieđihanáigemeari birra jna. Gonagas5 sáhttá, jus gávnnaha dárbbašlažžan, gohččut boazodolliid logahit bohccuid dakkár vuogi mielde man Gonagas mearrida. Gonagasa5 dárkilet mearridan njuolggadusaid mielde galgá orohatstivra ovdaolbmo bokte6 addit dieđáhusa guovllustivrii4 boazodoalu birra mii orohagas lea, earret eará boazologu birra, geat áiggis áigái doaimmahit boazodoalu orohagas ja iešguđet doalu sturrodaga8 birra. Guovllustivra4 galgá seammaládje addit dieđáhusa departementii boazoguovllu boazodoalu birra. 1 Rievdaduvvon lága bokte guovvamánu 23. b. 1996 nr. 7 (gustovaš suoidnemánu 1. b.rájes 1996 res.mielde guovvamánu 23. b. 1996 nr. 215). 2 Vrd. § 33 3 Vrd. § 36 4 Geahča § 7 5 Eanandoallodepartementa res. mielde geassemánu 22. b. 1979 nr. 3372, fápmudusmearrádusain. 6 Geahča § 8 7 Eanandoallodepartementa 8 Geahča § 4 ¶
§ 231 Dieđáhus čohkkema birra. Bearráigeahčču. Juohke boazoeaiggát gean eallu galgá čohkkejuvvot merkema, njuovadeami dahje rátkima várás, galgá2 áiggi munil dan dieđihit orohaga ovdaolbmui3. Orohatovdaolmmoš galgá fas dieđihit ránnáorohagaid ovdaolbmuide ja boazodoalloagronomii. Orohaga ovdaolbmos3 ja eará orohatstivralahtuin3, boazodoallohálddahusa virgeolbmuin, politiijain ja boazoeaiggádiid ovddasteddjiin lea vuoigatvuohta dárkkistit mearkkaid4 . Gonagas5 sáhttá addit dárkilet njuolggadusaid lassin dán paragráfa mearrádusaide, earret eará das movt dát mearrádusat galget heivehuvvot boazodollui olggobealde boazoguovlluid. 1 Rievdaduvvon lága bokte guovvamánu 23. b. 1996 nr. 7 (gustovaš suoidnemánu 1. beaivvi rájes 1996 res. mielde guovvamánu 23. b. 1996 nr. 215). 2 Vrd. § 36 3 Geahča § 8 4 Geahča kap. IV. 5 Eanandoallodepartementa res. mielde geassemánu 22. b. 1979 nr. 3372, fápmudusmearrádusain. 27 ¶
§ 241 Lobihemet guohttu bohccuid eretdoalvun. Boazoeaiggát galgá2 dakkaviđe fuolahit ahte bohccot mat leat olggobealde guohtuneatnama gos lobálaččat sáhttet guohtut dan áiggi mas lea sáhka, sirdojuvvojit eret ja dolvojuvvojit guohtuneatnamii gos lobálaččat sáhttet leat. Jus boazoeaiggát suostá geatnegasvuođas dán paragráfa vuosttaš oasi mearrádusaid mielde bohccuid dáfus mat guhtot lobihemet siskkobealde boazoguovllu mii lea ásahuvvon 2. § vuođul, de sáhttá orohatstivra3, guovllustivra4 ahje boazodoallohálddahusa virgeolmmoš guđes lea dasa váldi, gohččut2 eaiggáda vissis áigemeari sisa johtit lobálaš guohtuneatnamii. Jus boazoeaiggát ii doahttal mearrádusa, de lea son guhte gohččuma addá geatnegas fuolahit ahte johtin doaimmahuvvo boazoeaiggáda rehkega nala. Jus boazoeaiggát suostá geatnegasvuođas dán paragráfa vuosttaš oasi mearrádusaid mielde bohccuid dáfus mat guhtot lobihemet olggobealde boazoguovllu mii lea ásahuvvon 2. § vuođul, de lea sihke boazodoallohálddahusa virgeolmmoš, fylkkamánni ja politiija geatnegas bidjat gohččuma nu go namuhuvvon lea ovddit oasis ja maiddái fuolahit ahte gohččun ollašuhttojuvvo, jus oktage gean vuostá lea rihkkojuvvon, nu gáibida, dahje jus almmolaš fuolaid geažil nu berre dahkkot. Jus lobihemet guohttu bohccot gullet boazoguvlui, de lea guovllustivra4 ja orohatstivra3 geatnegas seammaládje go dás namuhuvvon virgeolbmot. Jus bohccot mat lobihemet guhtot, leat mastan lobálaččat guohttu bohccuide, de galgá rátkka doaimmahuvvot ovdal go bohccot vuojehuvvojit eret. Dan eiseválddi gohččuma mielde mii lea namuhuvvon goalmmát oasis, leat buohkat geain leat bohccot guoskevaš guovllus, geatnegasat veahkehit nu ahte eretvuojeheapmi sáhttá čađahuvvot. Jus dárbbaša duođaštusa geasa lobihemet guohttu bohccot gullet dahje oažžut goasttiduvvot vuojeheami goluid, de sáhttá eiseváldi namuhuvvon goalmmát oasis, goddit dahje váldit gitta heivvolaš meari bohccuid ja maiddái vuovdit daid. Jus lobihemet guohttu bohccot eai sáhte eret vuojehuvvot ja jus bohccuid eaiggát ii njulge ášši ovdal áigemeari man guovllustivra4 dahje virgeolmmoš namuhuvvon dán paragráfa goalmmát oasis, lea bidjan, de sáhttá guovllustivra, boazodoallohálddahusa virgeolmmoš ja olggobealde boazoguovllu maiddái fylkkamánni, mearridit gottihit bohccuid dahje vuovdit daid eaiggáda rehkega nala. Golut mat gártet dán paragráfa mearrádusaid ollašuhttima geažil, leat bággopántideami vuođđun. 1 Rievdaduvvon lágaid bokte geassemánu 26. b. 1992 nr. 86 ja guovvamánu 23. b. 1996 nr. 7 (gustovaš suoidnemánu 1. beaivvi rájes 1996 res. mielde guovvamánu 23. b. 1996 nr. 215). 2 Vrd. § 36 3 Geahča § 8 4 Geahča § 7 5 Vrd. bággol. kap.7 ¶
Kapihtal VI. Ovddasvástádus vahágiid ovddas. Buhtten § 251 Objektiivvalaš ja oktasaš ovddasvástádus Earret dán lága sierra mearrádusaid ja ložžemiid vuođul lea boazoeaiggádis ovddasvástádus vahága ovddas máid boazu dagaha, geahčakeahttá siva. Vahága ovddas máid boazu dagaha orohaga2 siskkobealde, lea buot orohaga boazodolliin ovddasvástádus ovttas buohkaid ovddas ja buohkain ovtta ovddas. Jus olggobealde orohaga2 leat vahága dagahan bohccot mat navdojuvvojit gullat eaiggádiidda mat doaimmahit boazodoalu orohagain das lahka, de lea daid orohagaid boazodolliin seammaládje searválagaid ovddasvástádus sin guovdu geat leat vahága gillán. Gonagas3 sáhttá ráddjet man guhkás olggobeallái orohaga dakkár ovddasvástádus galgá leat fámus. Vahága ovddas máid dakkár olbmuid bohccot dagahit geat 5. § vuođul doaimmahit boazodoalu olggobealde boazoguovllu2, geahča várrelága4 17. §, leat sii guđet doaimmahit boazodoalu dan guovllus gosa vahágahtti bohccot navdojuvvojit gullat, ovddasvástideaddjin okta buohkaid ovddas ja buohkat ovtta ovddas. Buhtadusgáibádus vahága ovddas nuppi oasi vuođul sáhttá sáddejuvvot dan orohaga stivrii ovdaolbmo5 bokte dahje njuolga daid bohccuid eaiggádii, mat leat dagahan vahága. Buhtadusgáibádusa mii boahtá orohahkii2 orohatstivrra6 bokte, galgá orohaga jahkečoahkkin livdnet boazoeaiggádiidda guđege boazologu ektui, muhto fal nu ahte boazoeaiggát guhte duođašta ahte su bohccot eai leat leamaš mielde vahága dahkamis, ii leat geatnegas máksit maidege vahágis. Livdnejuvvon buhtadusmáksu lea bággopántideami vuođđun7. Jus duođaštuvvo ahte leat eará orohaga bohccot dagahan vahága dahje leat leamaš mielde vahága dagaheamis, de sáhttá dán paragráfa mearrádusaid mielde gáibiduvvot dan orohagas máksu ruovttoluotta (regressa). 1 Rievdaduvvon lágaid bokte geassemánu 26. b. 1992 nr. 86 ja guovvamánu 23. b. 1996 nr. 7 (gustovaš suoidnemánu 1. beaivvi rájes 1996 res. mielde guovvamánu 23. b. 1996 nr. 215). 2 Vrd. § 26 3 Geahča § 2 4 Eanandoallodepartementa res. mielde geassemánu 22. b. 1979 nr. 3372, fápmudusmearrádusain 5 Láhka geassemánu 6. b. 1975 nr. 31 6 Geahča § 8 7 Vrd. bággol. kap. 7 ¶
§ 261 Ovddasvástádusaid ložžen mat čuvvot 25. § 25. § mearrádusat buhttenovddasvástádusa birra geahčakeahttá siva eai galgga gustot vahágiidda mat šattažet lobálaš johtima geažil, bisáneami dahje guođoheami geažil johtolagaid nalde dahje guohtuneatnamiin duoddariin dahje mehciin mat leat namuhuvvon 11. §:s jus ii leačča šaddan mearkkašahtti stuorit vahát go mii adnojuvvo dábálažžan gánnáhahtti ja dohkálaš doalus, dego omd. jus guođohanlohpi jna. lea adnojuvvon dainnalágiin ahte boazodoallu lea muhtun eananeaiggáda dahje vuoigatvuođalaš geavaheaddji oapmeláidumiidda dahje vuovdái sierranassii čuohcan. 25. § mearrádusat ovddasvástádusa birra geahčakeahttá siva eai galgga gustot vahágiidda ge máid boazu lobálaš orodettiin dagaš láddjejuvvon šaddui, nu go suinniide mat leat soahttun (láguhin), stáhkkán (stávrán) dahje ázis (hášes) jus šaddu ii leat áidojuvvon áiddiin mii doallá bohcco, dahje earaládje dohkálaččat suodjaluvvon. Orohagas man birra sárdnojuvvo 2. §:s, sáhttá sihke orohatstivra2 ja guhtege boazoeaiggát oažžut eananjuohkindikki árvvošteami3 bokte čilgejuvvot galgá go son beassat hukset áiddi mii lea veahkkin sutnje ollašuhttit doallogeatnegasvuođa dahje mii gáhtte su buhttenovddasvástádusain, jus earaládje ii sáhte sohppojuvvot dakkár gažaldaga hárrái. Eananjuohkindiggi galgá dalle maiddái mearridit gokko áidi galgá ceggejuvvot ja movt dat galgá huksejuvvot. Eananjuohkindiggi sáhttá maiddái bidjat dan eananeaiggáda nala geasa ášši guoská, govttolaš oasi huksengoluin ja áiddi divondangoluin maŋit áiggiid, dan ektui movt son bealistis gártá atnit ávkki áiddis. Seammaládje sáhttá eananeaiggát oažžut eananjuohkindikki árvvošteami3 čilget berre go oassi diekkár áiddi huksengoluin mii lea namuhuvvon 11. §:s ja dán paragráfa nuppi oasis, biddjojuvvot boazoeaiggádiid nala. 1 Rievdaduvvon lága bokte guovvamánu 23. b. 1996 nr.7 (gustovaš suoidnemánu 1.beaivvi rájes 1996 res. mielde guovvamánu 23. b. 1996 nr.215). 2 Geahča § 8. 3 Geahča § 27 ja lága geassemánu 1. b. 1917 nr.1 ¶
§ 291 Beatnagat Boazoguovlluin mat leat ásahuvvon 2. § vuođul, leat fámus čuovvovaš mearrádusat beatnagiid hárrái lassin daidda njuolggadusaide mat láhkamearrádusaid vuođul muđui leat fámus2: Beatnaga eaiggádis ja hálddašeaddjis lea erenoamáš ovddasvástádus3 das ahte beana dain guovlluin gos bohccot lobálaččat leat, ii beasa ruohttat luovos muđui go duođaštuvvo ahte dat lea dohkálaš geahču vuolde. Beatnaga eaiggát dahje hálddašeaddji galgá fuolahit ahte beana, vaikko vel lea ge geahču vuolde dahje báttis, ii dárbbašmeahttumit ráfehuhte ii ge gavdnje bohccuid, geahča 28. §. Bohccuid eaiggát sáhttá gáibidit ahte beana mii ráfehuhttá bohccuid, galgá veddojuvvot visttis dan botta go son lea johtimin orrunsajiid dahje eanandoalu geassesajiid meaddel. Cuoŋománu 1. beaivvi rájes gitta borgemánu 20. beaivvi rádjái galgá3 beatnaga eaiggát dahje hálddašeaddji veaddit beatnaga báttis dahje dohkálaččat veaddit visttis dahje áiddi siste dakkár báikkiin gos bohccot lobálaččat leat. Gonagas4 sáhttá mearridit ahte beatnagat galget veddojuvvot báttis dahje dohkálaččat leat visttis dahje áiddiid siste vissis guovlluin, maiddái olggobealde namuhuvvon mearreáiggi, jus dat boazodoalu guovdu lea erenoamáš dárbbašlaš. Dán oasi mearrádusat eai guoskka beatnagiidda mat leat anus boazodoalus eai ge oahpahuvvon oapmebeatnagiidda mat leat anus oapmeguođoheamis. Politiija sáhttá erenoamáš dilálašvuođain čoavdit eaiggáda dahje hálddašeaddji geatnegasvuođas veaddit beatnaga báttis dahje visttis dahje áiddi siste, maŋŋil go guoskevaš orohatstivra lea beassan buktit iežas oaivila. Beatnaga mii akto ruohttá olbmo haga luovosin guovlluin go namuhuvvon dán paragráfa nuppi oasis, sáhttá váldit gitta boazoeaiggát, boazovázzi, boazobearráigeahčči ja politiija dahje olmmoš guhte daid ovddas doaibmá. Beatnaga mii ruohttá luovosin guovlluin gos lea veaddingeatnegasvuohta goalmmát oasi vuođul, sáhttá gii ihkinassii gitta váldit. Beatnaga mii gávnnahallá bohccuid oaguheame dahje dastan lahkosiin dan olis go lea oaguhan dahje vahágahttán bohccuid, dakkár guovllus gos boazu lobálaččat oažžu leat, sáhttá gii ihkinassii gitta váldit dahje goddit. Boazoeaiggát, boazovázzi dahje boazobearráigeahčči sáhttá mánu sisa gáibidit dakkár beatnaga goddojuvvot, go namuhuvvon lea. Boazoeaiggát, boazovázzi dahje boazobearráigeahčči sáhttá maiddái gáibidit dakkár beatnaga goddojuvvot, mas lea dáhpin bohccuid oaguhit, jus beana ii veddojuvvo báttis dahje visttis dahje áiddi siste, dan áiggi go bohccot lobálaččat leat duovdagiin. Gáibádusas lea erenoamážit bággočađaheami bággenvuođđu bággočađahanválddi olis bággočađahanlága 13. kapihttala njuolggadusaid vuođul. Gittaváldojuvvon beana galgá dikšojuvvot dohkálaš ládje. Dat galgá jođáneamos lági mielde addojuvvot politiija háldui, mii galgá meannudit gustovaš njuolggadusaid mielde gittaváldojuvvon omiid birra. Beatnaga eaiggát dahje hálddašeaddji máksá goluid mat leat gártan ja buhtadusa barggu ovddas. Beatnaga eaiggát ja hálddašeaddji leaba geatnegasat ovttas, nubbi nuppi ovddas, máksit buhtadusa vahága ovddas máid beana dagaha bohccuide ja goluid ja hehttehusaid ovddas mat boazoeaiggádii gárttažet, go beana lágahemet oaguha dahje gavdnje bohccuid, go bohccot lobálaččat leat orrume dahje jođidettiin, geahčakeahttá siva. Olggobealde nuppi paragráfas namuhuvvon boazoguovlluid galgá suoidnemánu 9. b. 1926 láhka nr. 4 ovddasvástádusa birra beatnaga dahkan oapmevahága ovddas adnojuvvot maiddái boazovahágiid hárrái, nu guhkás go láhka heive. 1 Rievdaduvvon lágaid bokte geassemánu 26. b. 1992 nr. 86 ja guovvamánu 23. b. 1996 nr. 7 (gustovaš suoidnemánu 1. beaivvi rájes 1996 res. mielde guovvamánu 23. b. 1996 nr. 215). 2 Geahča ráŋggáštuslága § 354 nuppi oasi, lágaid suoidnemánu 29. b. 1926 nr. 4. ja miessemánu 29. b. 1981 nr. 38 kap. XI. 3 Vrd. § 36 4 Eanandoallodepartementa res. mielde geassemánu 22. b. 1979 nr. 3372, fápmudusmearrádusain. ¶
§ 311 Bággolotnun2 Gonagas sáhttá stáhtii gáibidit luvvejuvvot eatnama ja vuoigatvuođaid, dás maiddái vuoigatvuođaid mat čuvvot III. kapihttala, ja maiddái vuoigatvuođa buhtadusaide vahágiid ovddas máid bohccot leat dagahan, go nu gávnnahuvvo dárbbašlažžan boazodoalu geažil siskkobealde 2. §:s namuhuvvon boazoguovllu, ja go ferte rehkenastojuvvot ahte dákkár dahku eahpitkeahttá gártá eambbo ávkin go vahágin. Jus ášši guoská vuoigatvuođaid luvvemii mat čuvvot III. kapihttala, de sáhttá áššáskuhtti beassat buhtadeamis áššáškuhtton beali áššegoluid jus áššáskuhtton bealli šiehtadallamiid maŋŋel lea hilgon dahje ii leat vástidan fálaldaga, ja son riekteárvvošteami mearrádusa olis ii oaččo eambbo go fálaldaga. Muđui gustojit áššegollonjuolggadusat lágas geassemánu 1. b. 1917 nr. 1 árvvošteami ja bággolotnunáššiid birra. 1 Rievdaduvvon lága bokte guovvamánu 23. b. 1996 nr. 7 (gustovaš suoidnemánu 1.beaivvi rájes 1996 res. mielde guovvamánu 23. b. 1996 nr.215). 2 Vrd. lága golggotmánu 23. b. 1959 nr. 3 § 30. ¶
Jos almmolaš orgána ii čuovo dán kapihttala mearrádusaid, de sáhttá son geasa ášši njuolga guoská, váidit dan orgánii mii lea dasttá bajábealde dan orgána masa váidda guoska. Fylkkamánni lea dat ásahus masa váidojuvvo go váidda guoská gieldda dahje fylkkagieldda orgánii. ¶
Jos almmolaš orgána ii čuovo dán kapihttala mearrádusaid, de sáhttá son geasa ášši njuolga guoská, váidit dan orgánii mii lea dasttá bajábealde dan orgána masa váidda guoska. Fylkkamánni lea dat ásahus masa váidojuvvo go váidda guoská gieldda dahje fylkkagieldda orgánii. ¶
Jus eana automáhtalaččat ráfáidahttojuvvon kulturmuittu bajábealde dahje dakkár guovllus maid § 6 namuha, ovdal lea geavahuvvon guohtumiidda dahje láidumiidda, de dan sáhttá ain geavahit dan várás jus gullevaš eiseváldi ii mearrit eará. Gullevaš eiseválddi miehtama haga ii galgga veltet eatnama dahje bargat eatnama čiekŋaleappot go ovdal lea dahkkojuvvon. ¶
8. paragráfii: Dearvvašvuođabargiidlága § 40 vuosttas lađđasa vuosttas dadjosa mielde galgá journála čállojuvvot buori fidnodábi mielde ja das galget leat áššáiguoskevaš ja dárbbašlaš dieđut divššohasa ja dearvvašvuođaveahki birra, ja dieđut mat dárbbašuvvojit ollašuhttit dan dieđihangeatnegasvuođa dahje čuvgehusgeatnegasvuođa, mii lea mearriduvvon lágas dahje dan olis. Journála galgá vuosttažettiin leat dakkár reaidu, mii sihkkarastá divššohasaide dohkálaš dearvvašvuođaveahki, muhto das leat maid eará doaimmat. Journálas lea earret eará hui stuorra duođastuslaš mearkkašupmi vejolaš bearráigeahččoáššiin ja buhtadusáššiin boasttodivššu dahje eará dakkára oktavuođas. Buhtadusáššiin lea divššohasas iešalddes geatnegasvuohta duođaštit dearvvašvuođabargiid várutmeahttunvuođa. Alimusriekti lea dattetge muhtun duomus (bájuhuvvon Rt:s 1989 647) cealkán ahte eai berre biddjot menddo stuorra gáibádusat duođaštusa nanusvuhtii go duohta dilálašvuođaid ii sáhte ollásit čilget, ja go divššohassii dávjá lea váttis skáhppot duođaštusaid. Áššis biddjui mearrideaddji deaddu dasa ahte doavtterjournála čuohpadusgovvádus ii čilgen mo doavttir láhttii, ja guđe sihkarvuođanjuolggadusat ledje biddjon eastadit vejolaš guovttebealat vigi maŋŋá go ledje fuobmán vejolaš vigi nuppi bealde jietnabavccanearvvas strumačuohpadusa oktavuođas. Dat duođaštuseahpádus ahte lei go čuohpadus čađahuvvon áibbas dohkálaččat ja várrugasat, dagahii ahte ášši mearriduvvui eahpeoiddolažžan doaktárii. ¶
14. paragráfii: Vuosttas lađđasa mielde galget ásahuvvot doarvái doaibmabijut vai suddje divššohasdieđuid vahága ja lobihis geahččama vuostá. Dan galgá dahkat sihke elektrovnnalaš journála ja báhpárii čállojuvvo journála geavaheami oktavuođas ja go báhpárii čállojuvvon journála lea čállojuvvon elektrovnnalaš veahkkeneavvuiguin. Sáhttet dárbbašuvvot iešguđetlágan doaibmabijut. Doaibmabijut galget leat jogo fysihkalaš suodjaleapmi buollima, čáhcevahága, sisagaikuma dahje eará doaibmabijut diekkára vuostá. Journálat galget viidáseappot vurkejuvvot nu ahte dušše sii, geain lea geahččanlohpi, besset geahččat daid. Galgá maid bearráigeahččat ahte dihtoršearpmat, čálánat ja diekkáraččat leat biddjojuvvon nu ahte buiga olbmot eai oaččo divššohasdieđuid. Elektrovnnalaš veahkkeneavvuid johtasiin ii galgga leat álki viežžat dieđuid. Nuppi lađđasa mielde galget journálat vurkejuvvot dassážii go jáhkkimis lea ahte daidda ii leat šat dárbu. Dilálašvuođaid mielde sáhttá leat sáhka guhkes áigodagain. Nu sáhttet doaimmas leat mearkkašahtti ollu journálat, mat eai geavahuvvo árjjalaččat, muhto maid (vel) ii sáhte sihkkut. Go logi jagi lea vássán maŋimus journálamerkesteami rájes, de sáhttá dattetge vurket journála olggobealde doaimma, gč. goalmmát ja njealját lađđasa. ¶
Son gean oaidningáibádus lea biehttaluvvon, sáhttá váidit biehttaleami dan hálddašanorgánii mii lea dakka bajábealde dan hálddašanorgána mii lea dahkan mearrádusa. Fylkkamánni lea váidinásahus go gieldda dahje fylkkagieldda orgána lea dahkan mearrádusa. Váidaga galgá mearridit almmá dárbbašmeahttun áigegollama haga. Váidinmeannudeami oktavuođas sáhttá váidinorgána mearridit ahte dokumeanta galgá almmuhuvvot ollásit dahje belohahkii 2. § goalmmát lađđasa mielde. Go Gonagas lea váidinásahus, de sáhttá váidit dušše dan ahte lea go lohpi dokumeantta čuoldit almmolašvuođas. ¶
Gonagas addá láhkaásahusa lága geavaheami birra Svalbarddas ja Jan Mayenis ja sáhttá mearridit sierranaš njuolggadusaid báikkálaš dilálašvuođaid ektui. Nu guhkás go Gonagas mearrida láhkaásahusas gusto láhka olbmuide norgga skiippaid alde mat johtet olgoriikkas, norgga siviila áibmoskiippaid alde riikkaidgaskasaš johtolagas ja huksehusaid ja skiippaid alde mat leat barggus norgga nannánjuolggis. § 1-3. Meroštallamat Dán lágas oaivvilduvvo a) Divššohas: olmmoš gii dieđiha iežas dearvvašvuođabálvalussii ja hálida dearvvašvuođaveahki, dahje geasa dearvvašvuođabálvalus addá dahje fállá dearvvašvuođaveahki juohke áidna háve; b) divššohasa oapmahaš: son gean divššohas dieđiha leat oapmahaš ja lagamus oapmahaš. Jus divššohas ieš ii sáhte bajásčuvget oapmahačča, galgá lagamus oapmahaš leat son gii eanemus ja bistevaččat doallá oktavuođa divššohasain, liikká nu ahte vuoruheapmi lea: isit/eamit, dieđihuvvon guimmeš, olbmot geat ellet náitoslágan dahje guimmešvuođalágan gaskavuođain divššohasain, válddálaš mánát, váhnemat dahje earát geain lea váhnenovddasvástádus, válddálaš oarbinat, áddjá/áhkku, eará bearašolbmot geat leat divššohasa lagašolbmot, fuolaheaddji dahje veahkkefuolaheaddji; c) dearvvašvuođaveahkki: eastadeaddji, diagnostalaš, dikšu, dearvvašvuođabisuheaddji, veajuidahtti dahje dikšun- ja fuolahanulbmilat ja maid dearvvašvuođabargit dahket; d) dearvvašvuođabálvalus: álgodearvvašvuođabálvalus, spesialistadearvvašvuođabálvalus ja bátnedearvvašvuođabálvalus; e) dearvvašvuođabargit: olbmot mat leat namahuvvon Dearvvašvuođabargiid lágas § 3. Kapihttal 2. Vuoigatvuohta oažžut dearvvašvuođaveahki § 2-1. Vuoigatvuohta oažžut dárbbaslaš dearvvašvuođaveahki Divššohasas lea vuoigatvuohta vajot oažžut veahki. Divššohasas lea vuoigatvuohta oažžut dárbbašlaš dearvvašvuođaveahki gieldda dearvvašvuođabálvalusas. Divššohasas lea vuoigatvuohta oažžut dárbbašlaš dearvvašvuođaveahki spesialistadearvvašvuođabálvalusas. Dearvvašvuođabálvalus galgá addit sutnje gii ohcá dahje dárbbaša dearvvašvuođaveahki daid dearvvašvuođa- ja dikšundieđuid, maid son dárbbaša go galgá vuhtiiváldit vuoigatvuođaidis. Vuoigatvuohta dearvvašvuođaveahkkái gusto dušše jus divššohas oažžu ávkki dearvvašvuođaveahkis, ja dan golut leat govttolaččat veahki ektui. Vuoigatvuohta dearvvašvuođaveahkkái gusto riikka almmolaš ruhtaduvvon spesialistadearvvašvuođabálvalussii ja eará bálvalusaddiide nu guhkásgo guovlluguovdasaš dearvvašvuođadoaimmat dahje dearvvašvuođadoaimmat leat dahkan šiehtadusa bálvalusaid birra, ja siskkabealde návccalaš rájáid. Gonagas sáhttá addit láhkaásahusaid dan birra mii galgá áddejuvvot dearvvašvuođaveahkkin masa divššohasas lea vuoigatvuohta, ja áigemearri dan čađaheapmái. Rievdaduvvon lágain geassemánu 15.b. 2001 nr 93 (fápmui biddjojuvvon ođđajagemánu 1.b. 2002 res. vuođul juovlamánu 14.b. 2001 nr 1417). § 2-2. Vuoigatvuohta oažžut árvvoštallama Divššohašas gii dieđihuvvo almmolaš buohccevissui dahje ¶
Sámit leat oktasaččat ja oktagaslaččat bistilis eana čáhceguovlluid geavahemiin rábidan vuoigatvuođaid tnamiidda Finnmárkkus. Láhka ii guoskkat oktasaš dahje oktagaslaš vuoi gat ođaid, maid sámit ja earrásat leat rábidan oama stusa hje dološ áiggi rájes geavaheami bokte. Dát gusto aiddái daid vuoigatvuođaide, mat boazodolliin leat kkár vuđđosa alde dahje boazodoallo lága mielde. Nannen dihtii vuoigatvuođaid mahtodaga ja s doa lu, mat sámiin ja earrásiin leat oamastusa hje dološ áiggi rájes geavaheami vuođul dahje rá vuđđosa alde, ásahuvvo komišuvdna mii galgá elggadit vuoigatvuođaid Finnmárkku eatnamiidda čáziide, ja sierraduopmostuollu mii galgá mearridit ahpameahttunvuođaid dakkár vuoigatvuođaid alde, d. kapihtal 5. ¶
Áššeoasálaččain lea geatnegasvuohta čilget ođalaš diliid ja duođaštusaid, main lea mearkkašupmi earrádussii. Meahcceduopmostuollu galgá ieš viežžat nnmárkkukomišuvnna raportta ja dan atnit vuođđun gieđahallá ášši. Áššeoasálaččat sáhttet lassin buktit dan duođaštussan dokumenttaid, mat leat boahtán hje buktojuvvon ovdan Finnmárkkukomišuvdnii da e maid Finnmárkkuopmodat lea čállán. Meahcceduopmostuollu ii sáhte váldit vuostá htančilgehusaid Finnmárkkukomišuvnna lahtuin hje olbmuin, geat leat bargan komišuvnna ovddas ši oktavuođas. Riektečoahkkimiid áššeoasálaččaid ja vihtaniid žadeapmái olggobealde váldošiehtadallama sáhttet allat meahcceduopmostuolu guokte lahtu, geain ppis fertejit leat dat gealbbut, mat gáibiduvvojit imusrievttiduopmáriin. Meahcceduopmostuollu httá gáibidit, ahte guoskevaš diggeriekti čađaha žademiid. ¶
§ 14 vuosttas lađas vuosttas čuokkis čuodjá: Bivdo- ja guolástanvuoigatvuohta addá lobi lobála boazodoaluin barggadettiin boazoguovllus bivdit guolá stit stáhta oktasašmehciin, dakkár stáhtaea namiin mat eai leat erenoamážit mihtiduvvon Finnmárkku opmodaga eatnamiin dan orohaga siskk bealde gos boazodoaluin bargojuvvo, seamma eavttu guin go dan gieldda, gili dahje báikegotti fásta ássi gos oktasašmeahcci, stáhtaeana dahje guoskevaš oas Finnmárkkuopmodaga eatnamiin lea. ¶
(3) Vuoigatvuohta jienastit lea dain sápmelaččain, geat leat logahallojuvvon Norgga ássin, ja daid galgá čálihit dan gieldda sámi jienastuslohkui, gos ledje logahallojuvvon ássin válgajagi miessemánu 31. b. (4) Svalbárddas ja Jan Mayenis orru sápmelaččat, geain lea jienastanvuoigatvuohta, galget čálihuvvat dan gieldda sámi jienastuslohkui, man álbmotregistarii sii maŋimustá ledje čálihuvvan ássin. (5) Norgga olggobealde orru sápmelaččat, geain lea jienastanvuoigatvuohta, galget čálihuvvat dan gieldda sámi jienastuslohkui, man álbmotregistarii sii maŋimustá ledje čálihuvvan ássin. Dát gusto dušše jus sii 1997 dahje 2001 válggas ledje čálihuvvan sámi jienastuslohkui. Olgoriikkas orru sápmelaččat, geat eai deavdde dáid eavttuid, fertejit ohcat čálihuvvat sámi jienastuslohkui. Ohcamušas galgá ohcci duođaštit ahte son ain lea Norgga stáhtalahttu jus son ii leat leamaš logahallojuvvon riikka ássin goassege maŋimus logi jagis válgabeaivvi ovdal. (6) Sápmelaččat, geat leat virgehasat diplomatiijas dahje konsuláhtalágádusas, ja sin bearragotti lahtut, galget čálihuvvat dan gieldda sámi jienastuslohkui, gos sii maŋimustá ledje logahallojuvvon Norgga ássin. Jus sii eai goassege leat leamaš logahallojuvvon álbmotregistarii Norgga ássin, de galget čálihuvvat sámi jienastuslohkui Osloi. § 5 Čálihuvvan sámi jienastuslohkui ¶
(3) Jus jienasteaddji, gii lea olggobealde riikka, ii sáhte fitnat jietnavuostáváldi luhtte, de son sáhttá addit jiena reivepoasttain vaikke vel jietnavuostáváldi ii leat das go son addá jiena. § 42 Gos sáhttet váldit vuostá ovddalgihtejienaid ¶
(4) Norgalaš olgoriikkastašuvnna olgoriikkavirgehasa luhtte dáhpáhuvvá jietnaaddin stašuvnnas. Stašuvdnahoavda sáhttá mearridit ahte jietnavuostáváldin sáhttá dáhpáhuvvat olggobealde stašuvnna guovllu. ¶
(5) Nammaduvvon jietnavuostáváldi luhtte Jan Mayenis ja olggobealde riikka dáhppáhuvvá jietnaaddin doppe, gos departemeanta mearrida. ¶
(6) Jienasteaddjit, geat leat riikkas, earret Svalbárdda ja Jan Mayena, ja geat buozalmasvuođa dahje lámisvuođa geažil eai sáhte addit jiena nuppi lađđasa mielde, sáhttet ohcama vuođul sámeválgastivrras addit ovddalgihtejiena doppe, gos sii leat. Sámeválgastivra mearrida ieš áigemeari, goas ohcan galgá leat boahtán gildii. Áigemearrin biddjojuvvo áigi olggobealde áigodaga gaskal maŋebárgga ja bearjadaga maŋimus vahkus ovdal válgga. Ohcanáigemearri galgá almmuhuvvot. Jienasteaddjit, geat leat ohcan beassat addit ovddalgihtejiena stuorradiggeválgii válgalága § 8-3 (6) vuođul, eai dárbbaš sáddet sierra ohcama beassat ovddalgihtii jienastit sámediggeválggas. Válgastivrra jođiheaddji fuolaha ahte sámeválgastivrra jođiheaddji oažžu sisaboahtán ohcamiid máŋgosiid. § 43 Jietnaaddima vuohki ¶
§ 52 Jietnaaddin dastán válgalanja olggobealde ¶
Nuortasápmelaččat olgobealde ¶
Vaikko dáruiduhttin Ruovdevuonas lei joavdan nu guhkás ahte ii oktage mánná šat hállan sámegiela, de Gunvor oaččui guokte ovttagielat sámegielat oahppi. Soai leigga currežat (jumežat) geat rievtti mielde gulaiga Fossheim skuvlii Njávdámis. Soai leigga álgimin vuosttaš luohkkái, eaba máhttán ovttage dárogiel sáni go bođiiga. Sudno eadni, guhte lei jierpmálaš ja oaidnilis nisu, lei gullan ahte Tordnii lea boahtán sámegielat oahpaheaddji. Son oaivvildii ahte lei buoret jos nieidda guovttos oaččuiga oahpahusa olbmos guhte máhtii sámegiela. Máŋgga ášši dáfus lei dát eadni ovddabealde iežas áiggi, son oaivvildii ahte mánát galge oahppat dárogiela, seammás go lei dehálaš ahte sii seailluhedje sámegiela. Nieidda guovttos leigga nuoramusat stuorra mánnáčorragis, nu ahte eadneolbmos lei guhkit áiggi vásáhus dáinna ahte sáddet mánáid dárogielat internáhttaskuvlii. Muhtimiidda su mánáin lei leamaš váttis oahppat dárogiela, juoidá mii eatni mielas bođii das ahte oahpaheaddjit eai máhttán sámegiela. Gunvora ovdamunni sámegielhállin lei ahte son máhtii čilget áššiid máná guoktái sámegillii ja seammás muitalit sudnuide mii dat lei dárogillii. Maŋit áiggis oaivvildii máná guoktá eadni ahte buot iežas mánáin, de leigga currežat oahppan dárogiela johtilepmosit ja čielgasepmosit. Lei dušše sáhka njálmmálaš sámegielas, veahkkegiellan, vai soai oahpaiga dárogiela. Dan áiggis eai lean álgán geavahit čálalaš sámegiela skuvllas. ¶
– Muhtin birrasiin sámi guovddášguovllu olggobealde gullojit muhtimin dakkár moaitagat ahte skuvlagirjjit ja oahpahusfáttát lea menddo sakka gullevaččat Sis-Finnmárkui, sihke das mii guoská kultuvrii ja gillii. Gulatgo don dákkár moaitámušaid Mátta-Várjjagis? ¶
Álgoálbmogat gohčoduvvui Atisudran dán vuogádagas mii oaivvilda vuolábealde Sudra. Nappo álgoálbmogat navdojuvvojedje leat nu primitiivvalaččat ahte eai obba čáhkange Indiá rasisttalaš kástavuogádahkii. ¶
Frisalaččat ledje nappo ollen mealgat guhkkelii dán áigodagas go maid sápmelaččat ledje das ahte árvvusatnit eatnigiela geavaheami oahpahusas. Muhto frisalaččaid vásáhusat ná guhkás joavdat, muitalii ahte ii lean váttis oaidnit máŋga sullalaš beali. 1957:s adde lobi álggahit guovttegielalaš skuvllaid Frisaeatnamis. Gielddain gos gielalaš dilálašvuođat ledje vuohkkasat ásahit dákkár skuvllaid, galggai dál juohke skuvla ieš oažžut mearridit galggaigo rievdadit skuvlaplána ja geavahišgoahtit eatnigiela nugo bajábealde lea čielggaduvvon. Dát mearkkašii ahte skuvlla oahpaheaddjit fertejedje leat miehtemielalaččat dasa, ja ahte eanetlohku váhnemiin dahke dan seamma. Ovttaskas skuvlla eai galgan bajit eiseválddit mearridit dán áššis. Eahpádusat mat ovdanbohte, erenoamážit váhnemiid gaskkas, ledje vuosttažettiin go jáhkke ahte eatnigiela geavaheapmi hehtte oahppamis riikka váldogiela ja nu muđuige oahpahusa. Dasa lassin oaivvildedje ahte lei dárbbašmeahttun eatnigiela oahpahusain skuvllas - mánná han máhtii juo dan, ja gielas ii lean makkárge árvu stuorraservodagas. Dát čájeha ahte ii lean beare álgit guovttegiela oahpahusain buot guovlluin gos frisalašhálli ruovttut ledje eanetlogus! ¶
1966´ geasi lágidii Álbmotskuvllaráđđi kurssa Leavnnjas giellaseaguhusguovlluid oahpahusa birra, ja doppe mun ožžon liibba čielggadit áppes-girjjiid. Maŋŋá lágidedje eanet diekkár geassečoahkkimiid, ee. Sieiddás (Deanus). Álgooahpahusa eatnigiela geavaheami vuođđun leat guorahallamat mat duođaštit ahte ollislaš giella- ja doabaovdáneapmi dušše ovdána eatnigiela bokte, namalassii giela bokte mii addá mánnái oadjebasvuođa ja masa mánás leat dovddut. Mánnávuođashan dákkár ovdáneami vuođđu láhččojuvvo. Eatnigiela čiekŋudeapmi maŋŋá, ja ođđa gielaid oahppan, goazahuvvo mealgadii go dát vuođđu lea váilevas dahje ii oppa leatge. Mu bargu áppesiin ja mu guovttegiela skuvlla "propagánda" , lei áibbas konkrehtalaččat oaivvilduvvon doarjut sámegielat máná dárbbu sáhttit ávkin atnit oahpahusa seamma vuođu alde go dárogielat mánát ledje sáhttán dahkat. Seailluhit iežas giela ja iežas kultuvrra, ja dáidda láhčit lunddolaš saji skuvlii, oidnen mun (ja oainnán) deaŧalažžan máná iežas dihtii. Hálddašeaddji giela ja hálddašeaddji kultuvrra stuorra váikkuhus, sáhttá álkidit doalvvuhit máná jáhkkit ahte su iežas duogáš ii leat mange veara jos galgá eallimis lihkostuvvat. Muhto ii oktage sáhte ollensadjái vuolgit jos ii dovdda vuolggasaji, beroškeahttá eallima dásiin. Iežas duogáža diehtit, ii leat makkárge bahán go galgá máilbmái vuolgit. Jos mánáid bágge dán vajálduhttit go leat guđa dahje čieža jagi boarrásat, de sin ala bidjet noađi mii sáhttá šaddat lossat guoddit. ¶
Min čearddalaš gullevašvuohta ja identitehta lea dehálaš midjiide. Ja dat mii midjiide lea dehálaš, bidjá dávjá johtui juoidá min siste maid mii ieža eat nagot stivret. Ollu dáhpáhuvvá olggobealde min dihtomiela[Geavahan fágacealkagiid maid lean viežžan čikŋodatpsykologiijas, ja lean daid geavaheami dán árbevieru ipmárdusas vuođđudan vuosttažettiin Carl Gustav Jung čilgehusaide. Jus dáhtut dárkilit čilgejumi, de čujuhan iežan váldofágačállosii.]Lea váttis ipmirdit manne hupmen badjelgeaččamiin sápmelaččaid birra ja manne geavahin fjellfinn sáni cielossátnin, go olles mu olgguldas hápmi nu čielgasit čájeha mu sámi gullevašvuođa. Muhto diekkár dovddasteami gal duvdojuvvo eret.[Eret duvdin: Bálddastahtá dieđekeahttá systema stuora ovdalanjain, juogalágan salonggain, ja dihtomielalašvuohta lea ges unnit latnja. Uksabeallás dien guovtti lanja gaskkas lea vákta. Son sirre jurddafáttáid mat millii bohtet, ii ge luoitte daid dan unnit latnjii jus ieš ii daidda liiko. Go jurddafáttát mat millii bohtet bahkkejit uksabeallá radjái, ja vákta ii luoitte daid meattá, de dat eai sáhte šat bissut dihtomielas, ja de mii lohkat ahte dat leat eret duvdojuvvon .], ja dat ii boahtán mu dihtomillii ovdal ollu jagiid maŋŋil. ¶
Spiinnis lea stuora njunni. Njuni nalde lea vehá rušás, ii ge dakko gula nu bures, muhto njuni vuolde gal lea buorre gullu. ¶
Maŋŋil go Finnmárkku sámi ráđđi čálii bajábealde bájuhuvvon reivve, manai guhkes áigi. 4 1/2 jagi maŋŋá čálii Sámemiššuvdna: ¶
Ollu jagiid lei Hans Rønbeck okta dain dovdoseamos dáruiduhttinpolitihka ovddideddjiin, sihke Kárášjogas ja fylkka- ja riikkadásis, Bargiidbellodaga siskkobealde ja ollu sáhkavuoruin ja jearahallamiin medias. Mii leat válljen moadde bájuheami mat čielggadit su oainnu. ¶
Lága ulbmil lea lágidit diliid nu, ahte eatnamat ja luondduvalljodagat Finnmárkku fylkkas hálddahuvvojit dássedis ja ekologalaččat suvdinnávccalaš vuogi mielde fylkka ássiide buorrin ja earenoamážit sámi kultuvrii, boazodollui, meahcásteapmái, ealáhusdoaimmaheapmái ja ser vodateallimii vuođusin. Láhka gusto gittaopmodagaide ja čázádagaide oktan luondduvalljodagaiguin Finnmárkku fylkkas. Gáddesárgás gusto láhka nu guhkás merrii go ovttaskas oamastanvuoigatvuohta ollá. Láhka gusto daid ráddjehusaiguin mat čuvvot ILO-konvenšuvnnas nr. 169 eamiálbmogiid ja čeard-daid birra iehčanas stáhtain. Láhka galgá adnojuvvot álbmotrievtti njuolggadusaid mielde álgoálbmogiid ja veahádagaid birra ja daid mearrádusaid mielde mat leat šiehtaduvvon vieris stáhtaiguin guolásteami birra rádjačázádagain. Sámediggi sáhttá addit válddahusaid dasa, mo meahcceeatnamiid nuppástuvvan geavaheami váikkuhus sámi kultuvrii, boazodollui, meahcásteapmái, ealáhusdoaimmaheapmái ja ser vodateallimii galgá ár vvoštallojuvvot. Válddahusaid galgá departemeanta dohkkehit. Departemeanta iská leatgo válddahusat vuost tas čuoggá ráma siskkobealde, ja leatgo hábmejuvvon heivvolaš vuogi mielde. Áššiin meahcceeatnamiid nuppástuvvan geava he ami birra galget stáhtalaš, fylkkagielddalaš ja gielddalaš eiseválddit árvvoštallat, mo nuppástupmi váikkuha sámi kultuvrii, boazodollui, meahcásteapmái, ealáhusdoaimmaheapmái ja ser vodateallimii. Sámedikki válddahusat galget adnojuvvot sámi beroštusaid ár vvoštallama vuođusin vuosttas čuoggá mielde. Sámit leat oktasaččat ja oktagaslaččat bistilis eana-ja čáhceguovlluid geavahemiin rábidan vuoigatvuođaid eatnamiidda Finnmárkkus. Láhka ii guoskkat oktasaš dahje oktagaslaš vuoi gat-vuođaid, maid sámit ja earrásat leat rábidan oama stusa dahje dološ áiggi rájes geavaheami bokte. Dát gusto maiddái daid vuoigatvuođaide, mat boazodolliin leat dákkár vuđđosa alde dahje boazodoallo lága mielde. Nannen dihtii vuoigatvuođaid mahtodaga ja sis doa lu, mat sámiin ja earrásiin leat oamastusa da hje dološ áiggi rájes geavaheami vuođul dahje eará vuđđosa alde, ásahuvvo komišuvdna mii galgá čielggadit vuoigatvuođaid Finnmárkku eatnamiidda ja čáziide, ja sierraduopmostuollu mii galgá mearridit soahpameahttunvuođaid dakkár vuoigatvuođaid alde, vrd. kapihtal 5. Finnmárkkuopmodat (Finnmarkseiendommen) lea Finnmárkkus sierra riektesubjeakta, mii galgá hálddahit eatnamiid ja luondduvalljodagaid jna, maid dat oamasta lága ulbmila mielde ja dán lága njuolggadusaid mielde. Finnmárkkuopmodaga jođiha stivra, mas leat guhtta olbmo. Finnmárkku fylkkadiggi ja Sámediggi válljeba ieža goabbáge golbma lahtu oktan persovnnalaš sadjásašlahtuiguin. Lahtut ja sadjásašlahtut galget ássat Finnmárkkus. Sámedikki válljen lahtuid gaskkas gal-gaba uhcimustá okta stivrralahttu ja su sadjásašlahttu leat boazo doalu ovddasteaddjit. Sihke lahttun ja sadjásašlahttun galgaba guktot orgánat válljet sihke nissoniid ja dievdduid. Orgána galgá válljet lahtuid ja sadjá sašlahtuid ovtta ollái. Stivrralahttun dahje sadjásašlahttun ii sáhte válljet Finnmárkku opmodaga virgehasaid, Finnmárkku opmodaga rehketdoallo dárk kistead dji ja gozihanlávdegotti lahtuid ja sadjásašlahtuid. Stivrralahtut ja sadjásašlahtut nammaduvvojit njealji jahkái háválassii. Ii oktage sáhte leat stivrralahttun eambbo go logi jagi oktilassii. Stivrralahtuid ja sadjásašlahtuid sáhttá bidjat eret dat orgána, mii lea nammadan guoskevačča. Orgána galgá dalle ođđasis válljet lahtuid ja sadjásašlahtuid ovtta ollái. Stivrralahtuin ja sadjásašlahtuin lea vuoigatvuohta luohpat ovdal go bálvalusáigi lea nohkan, juos lea earenoamáš árta. Stivrii ja orgánii, mii lea nammadan guoskevačča, galgá addojuvvot govttolaš ovddalgihtedieđáhus. Njealját lađđasa nubbi čuokkis gusto seamma láhkai. Stivra vállje ieš lahtuidis gaskkas jođiheaddji ja várrejođiheaddji. Juos ii oktage oaččo eanetlogu, de mearrida Finnmárkku fylkkadiggi leaskalohkojagiin ja Sámediggi bárralohkojagiin guhtemuččat guđa lahtus galgaba leat jođiheaddji ja várrejođiheaddji. Stivrralahtuid ja sadjásašlahtuid válggat galget dollojuvvot gorreválgan nugo namahuvvo gielddalágas § 37, juos uhcimustá okta orgána lahtuin dan gáibida. Juos gorreválggain lea dárbbašlaš deavdit gáibádusa, man mielde lahtuid ja sadjásašlahtuid gaskkas galget leat sihke nissonat ja dievddut, de galgá beare uhccán ovddastuvvon sohkabeali evttohasaid loktet badjeliidda dan listtas, mii lea ožžon uhcimus jienaid daid listtaid gaskkas mat galget ovddastuvvot. Juos leat ovtta meare jienat, de mearriduvvo vuorbádeami bokte guđe listtas loktejuvvo badjeliidda. Juos gorreválggain Sámedikkis lea dárbbašlaš deavdit gáibádusa, ahte okta stivrralahtuin ja su sadjásašlahttu galgaba leat boazodoalu ovddastead djit, de galgá boazodoalu ovddasteddjiid loktet badjeliidda dan listtas, mii lea ožžon uhcimus jienaid daid listtaid gaskkas, mat galget ovddastuvvot ja main leat dakkár evttohasat. Juos ii leat oktage dakkár lista, de manná maŋimuš stivrrasadji boazodoalu ovddasteddjiide, geat leat dan listtas mii lea ožžon eanemus jienaid daid listtaid gaskkas, main leat dakkár evtto hasat. Juos leat ovtta meare jienat, de mearriduvvo vuorbádeami bokte, gu đe lista lea ožžon eanemus dahje uhcimus jienaid. Finnmárkkuopmodaga hálddaheapmi gullá stivrii. Stivra galgá fuolahit doibmii bealuštahtti organiserema. Stivra galgá dárbbašlaš olis mearridit plánaid, budjeahta, válddahusaid ja bagadusaid doibmii. Stivra čađaha guorahallamiid, maid atná dárbbašlažžan vai sáhttá doaimmahit dahkamušaidis. Stivra čađaha guorahallamiid, juos okta stivrralahttu gáibida dan. Stivrrajođiheaddji galgá fuolahit, ahte áigeguovdilis áššit gieđahallojuvvojit stivrras ja ahte stivra gohččojuvvo čoahkkimiidda ulbmillaš vuogi mielde ja govttolaš áigemeriin. Okta stivrralahttu sáhttá gáibidit stivrra gieđahallat dihtoáššiid. Stivra galgá gieđahallat áššiid čoahkkimis, juos jođiheaddji ii gávnnat ahte ášši sáhttá ovdandivvut stivrii čálalaččat dahje gieđahallat eará sihkkaris vuogi mielde. Okta stivrralahttu sáhttá gáibidit čoahkkingieđahallama. Stivra sáhttá dahkat mearrádusaid, go uhcimustá vihtta lahtu leat das. Mearrádusat dahkkojuvvojit dábálaš eanetloguin, juos eará ii čuovo §:s 10. Go leat ovtta meare jienat, de mearrida stivrrajođiheaddji jietna. Stivra addá jahkásaččat muitalusa gozihanlávdegoddái Finnmárkkuopmodaga doaimmas. Muitalusas galgá namalassii čilget meahcceeatnamiid geavaheami nuppástumiid ja ár vvoštallat maid nuppástumit mearkkašit sámi kultuvrra luondduvuđđosii, boazodollui, meahcásteapmái, ealáhusdoaimmaheapmái ja servodateallimii. Stivra mearrida ieš iežas mávssu. Mávssu máksá Finnmárkkuopmodat. Áššiin meahcceeatnamiid nuppástuvvan geavaheami birra galgá Finnmárkkuopmodat ár vvoštallat, mo nuppástupmi váikkuha sámi kultuvrii, boazodollui, meahcásteapmái, ealáhusdoaimmaheapmái ja servodateallimii. Sámedikki válddahusaid § 4 mielde galgá atnit vuođđun sámi beroštusaid ár vvoštallamis vuosttas čuoggá mielde. Mearrádusat meahcceeatnamiid nuppástuvvan geavaheami birra gáibidit álo uhcimu stá njealji stivrralahtu doarjaga, juos olles uhcit lohku vuođđudallá oainnus sámi kultuvrra, boazodoalu, meahc ásteami, ealáhusdoaimmaheami ja ser vodateallima destii mii lea ár vvoštallojuvvon Sámedikki válddahusaid vuođul. Juos eanetlogus eai leat eambbo go njealjis, de sáhttá uhcitlohku stivrračoahkkima áigge ovtta oli gáibidit ášši Sámedikki gieđahallamii. Juos Sámediggi ii dohk ket eanetlogu mearrádusa, dahje ii gieđahala ášši govttolaš áiggi sisa, de sáhttá stivrra eanet lohku ovtta oli gáibidit Finnmárkkuopmodaga váldit ášši ovdan Gonagasain, gii mearrida dohkkehuvvogo mearrádus. Mearrádusa dohkkeheapmi dahká stivrramearrádusa mađđása. Juos evttohusa meahcceeatnamiid nuppástuvvan geavaheami birra, mii juogo gusto dušše Kárášjoga, Guovdageainnu, Unjárgga, Porsáŋggu ja Deanu gildii dahje gusto dušše reasta Finnmárkui, dorjot golbma ja dušše golbma stivrralahtu, de sáhttet golbma stivrralahtu ovtta oli gáibidit ášši gieđahallat oktii vel. Dán gieđahallamii ii sear vit Finnmárkku fylkkadikki válljen maŋimuš stivrralahttu, juos ášši gusto Kárášjoga, Guov dageainnu, Unjárgga, Porsáŋggu ja Deanu gieldda meahcceeatnamiid nuppástuvvan geavaheapmái. Juos ášši gusto reasta Finnmárkku meahcceeatnamiid nuppástuvvan geavaheapmái, de ii sear vit Sámedikki válljen maŋimuš stivrralahttu gii ii ovddas boazodoalu. Ášši mearriduvvo dábálaš eanetloguin. Juos mearriduvvo meahcceeatnamiid nuppástuvvan geavaheapmi golmma ja dušše golmma stivrralahtu doarjagiin ja olles uhcitlohku vuođđudallá oainnus sámi kultuvrra, boazodoalu, meahcásteami, ealáhusdoaimmaheami ja ser vodateallima destii mii lea ár vvoštallojuvvon Sámedikki válddahusaid vuođul, de sáhttá uhcitlohku ovtta oli stivrračoahkkima áigge gáibidit ášši Sáme dikki gieđahallamii. Nuppi lađđasa goalmmát ja njealját čuokkis gusto seamma láhkai. Nubbi ja goalmmát lađas gustojit seamma láhkai virgehasaid ja earrásiid fápmudeapmái dahkat mearrádusa meahcceeatnamiid nuppástuvvan geavaheamis. Vuosttas lađđasis njealját lađđasii gustojit seamma láhkai áššiide meahcceeatnamiid dahje vuoigatvuođaid meahcceeatnamiin luobaheami ja láigoheami birra. Dán paragráfa mearrádusat eai gusto kapihttalis 3 namahuvvon áššiide. Mearrádusaid gittaopmodaga luobaheamis, mat leat dahkkojuvvon uhcit go njealji stivrralahtu doarjagiin, ferte Sámediggi ja Finnmárkku fylkkadiggi dohkkehit. Vuosttas čuokkis ii gusto daid opmodagaid luobaheapmái mat leat čuldojuvvon almmolaš juohkogávppi bokte ja mat leat biddjojuvvon huksenguovlun plánain plána- ja huksenlága mielde, dahje čuldojuvvon duktasajiide maidda lea huksejuvvon. Finnmárkkuopmodaga virgehasat válljejit gaskkasteaset ovddasteaddji, gii sear vá Finnmárkkuopmodaga stivrii go dat gieđahallá virgehasaid bargodillái dahje riektedillái guoski áššiid. Virgehasaid ovddasteaddjis lea sárdnun- ja evttohanvuoigatvuohta, muhto ii jienastanvuoigatvuohta. Virgehasaid ovddasteaddjis ii leat vuoigatvuohta leat mielde gieđahallamin daid áššiid, mat gustojit bargoaddi ráhkkaneapmái šiehtadallat bargiiguin, bargogiččuide, riektesoahpameahttunvuođaide bargiidorganisašuvnnaiguin dahje tariffašiehtadusaid eretcealkimii guoskevaš áššiin. Stivra ovddasta Finnmárkkuopmodaga olggosguvlui ja vuolláičállá fi rpmá beales. Stivra sáhttá addit ovtta dahje máŋgga stivrralahttui dahje eará nammejaolbmuide vuoigatvuođa vuolláičállit Finnmárkkuopmodaga fi rpmá beales. Vuoigatvuođa vuolláičállit firpmá beales sáhttá goas ihkinassii rávkat ruoktot. Juos oktage, gii ovddasta Finnmárkkuopmodaga olggosguvlui dán mearrádusa mielde, lea mannan guhkkelii go su váldi juoksu, de háldogeavaheapmi ii čana Finnmárkkuopmodaga, go Finnmárkkuopmodat duođašta ahte mieldešiehtadalli áddii dahje livččii galgan áddet, ahte lea mannan guhkkelii go váldi juoksu ja ahte livččii riidán rehálašvuođa dahkat háldogeavaheami gustojeaddjin. Finnmárkkuopmodat doallá rehketdoalu rehketdoallolága njuolggadusaid mielde. Rehketdoalu galgá stáhta autoriseren rehketdoallodárkkisteaddji dárkkistit. Rehketdoallodárkkisteaddji galgá juohke rehketdoallojagi addit dárkkástusmuitalusa Finnmárkkuopmodaga stivrii. Finnmárkkuopmodat galgá logahuvvot fi tnodatlogaheapmái. Gittaopmodaga, man Finnmárkkuopmodat oama sta ja daid ráddjejuvvon vuoigatvuođaid, mat Finnmárkku opmodagas leat earáid oamastan gittaopmo dagas, ii sáhte bidjat dáhkádussan vealggi dahje eará geatnegasvuođaid ovddas eaige dat sáhte leat velgoheaddjiduoguštanáhtun. Dát ii dattege gusto dak kár opmodagaide ja ráddjejuvvon vuoigatvuođaide opmoda gain, mat leat čuldojuvvon almmolaš juohkogávppi bokte ja mat leat biddjojuvvon huksenguovlun plánain plána- ja huksenlága mielde, dahje čuldojuvvon duktasajiide maidda lea huksejuvvon. Finnmárkkuopmodaga ii sáhte reastaluhttit dahje álggahit das vealgešiehtadallamiid. Juos Finnmárkkuopmodagas lea báŋkoduksan, reaidaruhtan dahje sullasaš aktivan, main lea gesso-juvvon vejolaš vealggi ovddas, eambbo go dat mii dárbbašuvvo várrin váfistit doaimma, de sáhttá stivra mearridit ahte badjebáza ollásit dahje oassálassii mákso juvvo Finnmárkku fylkkagildii, Sámediggái, fylkka gielddaide dahje dakkár oktasašávkki ulbmiliidda, mat bohtet fylkka ássiide buorrin. Stivrra doaimma geahččá bearrái gozihanlávdegoddi, mas leat golbma lahtu. Finnmárkku fylkkadiggi, Sámediggi ja Gonagas nammadit guhtege ovtta lahtu oktan persovnnalaš sadjásašlahtuin. Lahttun ja sadjásašlahttun galgá iešguhtege orgána nammadit dievddu ja nissona. Stáhta nammadan lahttu ja sadjásašlahttu galgaba deavdit gáibádusaid, maid duop mostuolloláhka bidjá alimusrievttiduopmáriidda. Lahtut ja sadjásašlahtut nammaduvvojit gitta njealji jagi rádjai háválassii. Ii oktage sáhte leat lahttun eambbo go logi jagi oktilassii. Lahttu, gean stáhta lea nammadan, lea lávdegotti jođiheaddji. Gozihanlávdegoddi galgá: Juos leat sierramielalašvuođat, de eanetlohku mearrida. Mearrádusaide nugo namahuvvo nuppi lađ-đasis bustávas e ja f gáibiduvvo ovtta miela lašvuohta. Gozihanlávdegoddi galgá fidnet buot dábuhahtti dieđuid Finnmárkkuopmodagas, maid dárbbaša dahkamušaidis čađaheapmái dán paragráfa mielde. Gozihanlávdegoddi addá jahkásaččat raportta Finnmárkku fylkkadiggái, Sámediggái ja departementii. Raporttas galgá gozihanlávdegoddi čilget gozihandoaimmas, árvvoštallat stivrra jahkemuitalusa ja dilálaš-vuođaid maid dat siskkilda, ja ár vvoštallat mo dát láhka doaibmá ja leago sávahahtti dan nuppástuhttit. Gozihanlávdegotti goluid máksá Finnmárkkuopmodat. Mávssu lahtuide ja sadjásašlahtuide máksá dat orgána, mii lea nammadan guoskevačča. Stivrra lahttu, fi rpmávuolláičálli, rehketdoallodárkkisteaddji, hovdejeaddji virgehas geasa lea addo juvvon váldi dahkat mearrádusaid Finnmárkkuopmodaga beales ráddjejuvvon áššeduovdagiid siskkobealde, dahje gozihanlávdegotti lahttu, gii fasttes jearggahisvuođain čađaha dahkamušaidis Finnmárkku opmodaga ovddas, ráŋggáštuvvo sáhkuiguin dahje čavgejeaddji dilálašvuođain giddagasain gitta jagi rádjai. Stivrra lahttu, gii eaktodáhtus dahje sahtedohko lea dagahan Finnmárkkuopmodahkii manahusa luohttámušdoaimma čađahettiin, leat geatnegas buhttet manahusa. Gozihanlávdegoddi mearrida, gáibiduvvogo buhtadas. Finnmárkkuopmodahkii gusto hálddašanlága kapih tal II bealátkeahtesvuođa birra, § 11 oaivadangeat negasvuođa birra, § 11 a áššemeannudanáiggi ja gaskaboddasaš vástádusa birra ja §§ 13 rájes 13 f rádjai jávohisvuođageaskku birra seamma láhkai. Finnmárkkuopmodat galgá ovddalgihtii dieđihit guo vllu vuoigatvuođalaččaide ja addit vejolašvuođa ceal kit hálddašanlága § 16 njuolggadusaid mielde ovdal go Finnmárkkuopmodat dahká dakkár mearrádusaid, main sáhttet leat rievttálaš dahje duođalaš čuovvumušat sidjiide. Finnmárkkuopmodaga áššegirjjit leat almmolaččat almmolašvuođalága njuolggadusaid mielde. Go oaidningáibádusat biehttaluvvojit, de sáhttá gažaldaga, leago lohpi beaitit áššegirjji almmolašvuođas, váidalit Finnmárkku fylkkamánnái. Eatnamat, maid Finnmárkkuopmodat oamasta, sáhttet biddjojuvvot álbmotmeahccin luonddugáhttenlága mielde. Geavahannjuolggadusaid hábmemis galgá deattuhit, ahte árbevirolaš geavaheami sáhttá joatkit. Finnmárkkuopmodat ja geavahanvuoigatvuo-đalaččat geat guoskkahuvvojit, sáhttet gáibidit buhtadasa ekonomalaš manahusas luonddugáhttenlága § 20 b njuolggadusaid mielde. Finnmárkkuopmodat ii leat suddjejuvvon dan vuo stá, ahte dan riektedilli dahje vuoigatvuođat nuppástuhttojuvvojit, gáržžiduvvojit dahje fámuhuhttojuvvojit lága bokte. Finnmárkkuopmodat galgá hálddahit ođasmuvvi valljodagaid iežas eatnamiin lága ulbmila mielde ja daid rámaid siskkobealde, mat čuvvot fuođđolágas, luossa- ja sáivaguollelágas ja eará láhkamearrádusain. Luonddu máŋggadáfotvuođa ja buvttadanmuni galgá seailluhit. Dán kapihttala njuolggadusat eai gusto juos eará čuovvu sierra riektediliin. Dán kapihttala njuolggadusaid mielde ja daid rámaid siskkobealde, mat čuvvot eará láhkamearrádusain, lea sis geat ásset gielddas Finnmárkku fylkkas, Finnmárkkuopmodaga eatnamiin vuoigatvuohta: Boazodolliin lea boazodoalu doaimmahettiin gielddas seamma vuoigatvuohta go gielddas ássi olbmuin. Dán kapihttala njuolggadusaid mielde ja daid rámaid siskkobealde, mat čuvvot eará láhkamearrádusain, lea sis geat ásset gielddas Finnmárkku fylkkas, Finnmárkkuopmodaga eatnamiin gielddas vuoigatvuohta: a) bivdit fuođđuid, b) bivdit smávvafuđožiid, c) oaggut čázádagain stákkuin ja duorgguin, d) lubmet ja e) ávnnastit ruovttuduodjái. Eanadoalloopmodahkii gullá guohtunvuoigatvuohta nu olu šibihiidda go sáhttá dálvvi badjel biebmat opmodagas. Ovttaskasolbmuide dahje olmmošjoavkkuide, geat gullet báikegoddái ja geaid eallinvuođus ollásit dahje oassálassii čatnasa ođasmuvvi valljodagaid ávkkástallamii gili lahka, sáhttá gielda gitta 10 jagi rádjai háválassii addit sierranas vuoigatvuođa ávkkástallat ođasmuvvi valljodagain, nugo namahuvvo §§ 22 ja 23 dárkileappot albmaduvvon guovlluin gielddas. Guovllu ja dárkilet eavttuid mearrideames galgá atnit vuođđun báikegoddái gulli olbmuid árbevirolaš geavaheami. Guovlu galgá ovddimustá gártat oktilis guovlun gili lahka. Finnmárkkuopmodat sáhttá addit oppalaš mearrádusaid, mo gielddat galget gieđahallat ja ár vvoštallat áššiid dán paragráfa mielde. Finnmárkkuopmodat lea váidalusorgánan gieldda dahkan mearrádusaid hárrái. Gieldda ja Finnmárkkuopmodaga áššegieđahallamii gusto hálddašanláhka. Dát paragráfa ii gusto fuođđo- ja smávvafuđo šbivdui, stággo- ja duorgobivdui čázádagain ja sáivačázis gođđi luossaguliid bivdimii gittaneav vuiguin. Dán kapihttala njuolggadusaid mielde ja daid rámaid siskkobealde, mat čuvvot eará láhkamearrádusain, beassá juohkehaš Finnmárkkuopmodaga eatnamiin bivdit smávvafuđđožiid ja oaggut čázádagain stákkuin ja duorgguin ja lubmet iežas ruovttudollui. Finnmárkkuopmodat sáhttá addit earrásiidda go gieldda dahje fylkka ássiide lasi beassama ávkkástallat ođasmuvvi valljodagain nugo namahuvvo §§ 22 ja 23. Finnmárkkuopmodat sáhttá gitta 10 jagi rádjai háválassii juohkit báikkálaš ser vviide ja dakkár ovttastusaide, maid ulbmilin lea ovddidit oktasaččat bivddu ja guolásteami, sierranas vuoigatvuođa hálddahit bivddu ja guolásteami dárkileappot albmaduvvon guovlluin Finnmárkkuopmodaga eatnamiin. Finnmárkkuopmodat sáhttá mearridit dárkilet mearrádusaid ođasmuvvi valljodagaid ávkkástallamii nugo namahuvvo §§ 22 bustáva a rájes f rádjai ja § 23 bustáva a rájes e rádjai. Finnmárkkuopmodat sáhttá mearridit ahte ávkkástallamii gáibiduvvo lohpi. Lobi-ide sáhttá bidjat eavttuid. Bivdui ja guolásteapmái dárbbašuvvo álo lohpi. Son gii oažžu lobi, galgá vuostáiváldit goartta dahje sullasačča, mii čájeha ahte sus lea lohpi. Departemeantta miellasuvvamiin sáhttá Finnmárkkuopmodat mearridit spiehkastagaid dán lađđasa mearrádusain. Bivdo- ja guolástanlobis sáhttá Finnmárkkuopmodat gáibidit divada. Finnmárkkus ássi olbmuid divat ii galgga leat alit go guovtte dan mađe go gielddas ássi olbmuid divat. Divada ii sáhte gáibidit sierranas vuoigatvuođaid juohkimis § 24 mielde. Sáivačázis gođđi luossaguliid sáhttá bivdit dušše gittaneavvuiguin mearas maŋŋil go Finnmárkkuopmodat lea čujuhan bivdosaji. Finnmárkkuopmodat sáhttá dárkileappot albmaduvvon guovlluide mearridit gáržžádusaid beassat ávkkás tallat ođasmuvvi valljodagain nugo nama huvvo vuosttas lađđasis, juos deasta valljodagas gáibida dan. Gielddaid, fuođđo- ja guolástaneiseválddiid jna. ja guoskevaš geavaheddjiid ser vviid, galgá gullat ovddalgihtii. Ođasmuvvi valljodagaid ávkkástallama gáržžide miin nugo namahuvvo vuosttas lađđasis galgá adnojuvvot govttolaš deasta iešguđege geavaheaddjijoavkku geavaheamis valljodaga. Finnmárkkuopmodaga mearrádusaid gáržžá du-said birra nugo namahuvvo viđát ja guđát lađđasis sáhttá váidalit departementii hálddašanlága kapihttala VI mielde. Departemeantta mearrádusa ii sáhte váidalit. Deanu ja Njávdáma čázádagas leat báikkálaš veahka dagas sierranas vuoigatvuođat guolásteapmái lága, dološ áiggi rájes geavaheami ja báikkálaš vieruiduvvama vuođul. Gonagas sáhttá láhkaásahusa bokte addit dárki let njuolggadusaid guolásteami hálddaheami ja doaimmaheami birra. Láhkaásahus galgá lágidit vejola švuođaid guollevalljodagaid báikkálaš vuoigat vuođaide vuođđu duvvan hálddaheapmái soahpamušaid mielde mat leat Suomain guolásteami birra Deanu ja Njávdáma čázádagas. Láhkaásahusaid ráhkadeapmi ja šiehtadallamat Suomain guolásteami birra Deanu ja Njávdáma čázáda-gas galget dáhpáhuvvat ovttasráđiid Sáme dikkiin, guoskevaš gielddaiguin ja singuin geain leat sierranas vuoigatvuođat guolásteapmái dáid čážádagain. Ásahuvvo komišuvdna (Finnmárkkukomišuvdna), mii gustojeaddji riikkagottálaš rievtti vuođul galgá čielggadit daid eatnamiid geavahan- ja eaiggá t vuoi-gatvuođaid, maid Finnmárkkuopmodat váldá badje lasas § 49 mielde. Gonagas nammada Finnmárkkukomišuvnna lahtuid. Finnmárkkukomišuvnnas galget leat jođiheaddji ja njeallje eará lahtu. Jođiheaddji galgá deavdit daid gáibádusaid, maid duopmostuolloláhka bidjá alimusrievttiduopmáriidda. Guovttis daid eará lahtuin galget deavdit daid gáibádusaid, mat leat biddjojuvvon diggerievttiduopmáriidda. Uhcimustá guokte lahtu gal-get ássat Finnmárkku fylkkas dahje eará láhkai leat čavgadit čatnašuvvan Finnmárkku fylkii. Finnmárkkuopmodat mearrida čielggadanbarggu guovllu ja mearrida gieđahallama ortnega. Mearrideames galgá ee. deattuhit deastta guovllu lunddolaš ja ulbmillaš ráddjemis oli ja rievttálaš ja historjjálaš ovttastusaid dáfus ja dárbbu čielggadit riektediliid. Finnmárkkukomišuvdna sáhttá gáržžidit dahje viid didit guovllu maŋŋil go čielggadeapmi lea álggahuvvon, juos dat lea dárbbašlaš duddjon dihtii lunddolaš ja ulbmillaš ráddjema. Finnmárkkukomišuvdna sáhttá guođđit čielgga-keahttá daid vuoigatvuođaid, mat čalbmosit eai heive komišuvnna čielggadeapmái. Mearrideames galgá deat tuhit ee. vuoigatvuođa šlája ja dan makkár vuđđosa ala dat vuođđuduvvá. Guovllu čielggadanbarggu birra galgá dieđihit ja vejolaš vuoigatvuođalaččaid galgá ávžžuhit almmuhit iežaset. Dieđihuvvo Norsk L ysingsblad bokte ja aviissas man dábálaččat lohket báikkis ja báikkálaččat eará ulbmillaš vugiin. Boazodoalloorganisašuvnnaide ja áigeguovdilis guo vllu eará geavaheaddjiberoštusaid ovddasteddjiide ja Sámediggái, Finnmárkku fylkkadiggái, Finnmárkkuopmodahkii ja guoskevaš gielddaide dieđihuvvo sierra. Finnmárkkukomišuvnnas lea alddis ovddasvástádus das, ahte ášši čuvgehuvvo doar vái. Komišuvdna sáhttá dainna vugiin man gávnnaha ulbmillažžan, viežžat čilgehusaid, áššegirjjiid ja eará materiála ja guorahallat ja čielggadit jna. duođalaš ja rievttálaš diliid main sáhttá lea mearkkašupmi komišuvnna konklušuvnnaide. Áššeoasálaččain lea vuoigatvuohta čilget duo-đalaš diliid ja bidjat ovdan duođaštusaid main lea meark kašupmi komišuvnna konklušuvnnaide. Ášše-oasálaččat sáhttet gáibidit álggahit doaibmabijuid vuost tas lađđasa mielde. Finnmárkkukomišuvdna sáhttá biehttalit gáibádusa, juos dat gávnnahuvvo vuođu haga, dahje ahte dat mielddisbuktá govttolašmeahttun maŋŋonemiid dahje goluid juos dasa mieđiha. Finnmárkkuopmodat sáhttá áimmahuššan dihtii áššeoasálaččaid beroštusaid, nammadit iešguđetlágan beroštusjoavkkuide ovddasteddjiid, geat besset čuov-vut komišuvnna barggu. Stáhta máksá goluid. Maŋŋil go komišuvdna lea čielggadan muhtun guovllu, galgá dat addit raportta, mii sisdoallá čuv gehusaid das: Raporttas galgá boahtit ovdan, leatgo konklušuvnnat ovttamielalaččat. Juos nu eai leat, de galgá boahtit ovdan guhtemuš lea sierramielas, ja guđe čuoggáide sierramielalašvuohta gusto. Sihke eanetlogu ja uhcitlogu konklušuvnnaid galgá vuođđudallat. Maŋŋil go raporta lea addojuvvon, de galgá dan dalán almmuhit dan vuogi mielde, mii lea válddahuvvon §:s 31. Go almmuhuvvo § 31 vuosttas lađđasa mielde, de lea doar vái ahte almmuheapmi sisdoallá konklušuvnnaid oanehis oktiigeasu ja čuvgehusa, gos berošteaddjit sáhttet oahpásmit olles raportii. Almmuheames galgá maiddái čuvgehit áigemearis doalvut soahpameahttunvuođaid meahcceduopmostullui. Finnmárkkuopmodat galgá vuođohis áji haga buktit oaivila komišuvnna konklušuvnnaide. Mearrádusaide mat dohkkehit komišuvnna konklušuvnnaid ahte earrásiin leat vuoigatvuođat, gusto § 10 guđát lađas seamma láhkai. Dan muddui go Finnmárkkuopmodat lea ovtta mielas komišuvnnain das ahte earrásiin leat vuoigat-vuođat, lea Finnmárkkuopmodat geatnegas čálalaččat cealkit dan, ja almmá vuođohis áji haga fuolahit ahte vuoigat vuohta diggelogahuvvo dahje juos dilálašvuohta lea nu doalvut ášši eanajuohkoriektái § 45 mielde. Áššeoasálaččat geat eai leat ovttamielas komišuvnna konklušuvnnaiguin, dahje geat dárbbašit veahki oažžut konklušuvnnaid čállojuvvot čatnavaš šiehtadussii, sáhttet bivdit Finnmárkkukomišuvnna soabahallat. Komišuvnna geatnegasvuohta soabahallat jávká, go áigemearri doalvut soahpameahttunvuođa eanajuohkoriektái § 45 mielde lea nohkan. Ásahuvvo sierraduopmostuollu (Finnmárkku meahcceduopmostuollu), mii galgá gieđahallat soahpameahttunvuođaid vuoigatvuođaid alde, mat čuožžilit maŋŋil go Finnmárkkukomišuvdna lea čielggadan muhtun guovllu. Gonagas nammada meahcceduopmostuolu lahtuid. Meahcceduopmostuolus galgá leat jođi head dji, várrejođiheaddji, golbma bissovaš lahtu ja guokte sadjásašlahtu. Jođiheaddji, várrejođiheaddji ja okta daid eará lahtuin galget deavdit daid gáibádusaid, maid duopmostuolloláhka bidjá alimusrievttiduopmáriidda. Seamma gusto ovtta sadjásašlahttui, gii lea dán golbmasa sadjásašlahttu. Áššiid mat gullet meahcceduopmostuolu vuollái, ii sáhte doalvut dábálaš duopmostuoluide dahje eana juohko riektái, juos meahcceduopmostuollu lea hilgon ášši § 40 mielde, dahje juos áššečuoččáldahttináigemearri § 38 mielde lea nohkan, iige meahcceduopmostuollu galgga váldit ášši gieđahallamii § 38 nuppi lađđasa mielde. Juos oktage bissovaš lahttu lea eret, de gohččo-juvvo dat sadjásašlahttu boahtit gii galgá bálvalit bissovaš lahtu sajis gii lea eret. Juos jođiheaddji lea eret, de bálvala várrejođiheaddji jođiheaddjin. Juos oktage meahcceduopmostuolu lahttu šaddá leat eret maŋŋil go ášši gieđahallan lea álgán, de sáhttá gieđahallama joatkit almmá gohčokeahttá sadjásašlahtu nu guhká go njeallje lahtu leat gieđahallamin ášši. Juos leat ovttamađe jienat, de jođiheaddji jietna mearrida. Soahpameahttunvuođaid sáhttá doalvut meahcceduopmostullui čálalaš stevnnegiin maŋimustá jagi ja guhtta mánu maŋŋil go Finnmárkkukomišuvnna ra-porta addojuvvui. Stevnnet galgá leat vuolláičállojuvvon ja sisdoallat: a) áššeoasálačča olles nama ja čujuhusa b) daid gáibádusaid albmadeami maid áššeoasálaš čuoččáldahttá, ja diliid maid ala dat caggojuvvojit c) dan čuoččuhusa man áššeoasálaš buktá d) dan vuosttuha gean vuostá gáibádus buktojuvvo Vaikko áigemearri vuosttas lađđasa mielde lea nohkan, de galgá meahcceduopmostuollu liikká gie-đa hallat áššiid mat bohtet sisa ovdal go buot áššit ovtta guovllus leat loahpahuvvon, juos dat gávnnaha ahte ášši dohkke dakkár gieđahallamii ja dan sáhttá gieđahallat almmá mearkkašahtti maŋŋoneami haga duopmostuolu áššečađaheapmái. Dán lađđasa mielde dahkkojuvvon mearrádusaid ii sáhte fallehit guoddalusain dahje váidalusain. Áššiid mat eai gávnnahuvvo dohkket meahcceduopmostuolu gieđahallamii, sáhttá duopmostuollu riektecealkámušain hilgut ollásit dahje osohahkii. Mearrideames galgá ee. adnojuvvot deasta gáibádusa šlájas ja makkár vuđđosii dat vuođđuduvvá. Ovdal go ášši hilgojuvvo, de galgá áššeču oččál dahttái addojuvvot vejolašvuohta cealkit. Ášši sáhttá hilgut almmá gohčokeahttá áššeoasálaččaid riektečoahkkimii. Dán paragráfa mielde dahkkojuvvon hilguma ii sáhte fallehit guoddalusain dahje váidalusain. Meahcceduopmostuollu sáhttá: Mearridemiin vuosttas lađđasa mielde galgá ee. deattuhit deastta soahpameahttunvuođa guovlluid lunddolaš ja ulbmillaš gáržžideames oli, rievttálaš ja historjjálaš čatnosiid dáfus ja dárbbu čielggadit riektediliid. Ovdal go mearrádusat vuosttas lađđasa mielde dahkkojuvvojit, galgá áššeoasásalaččaide addit vejolašvuođa cealkit, juos dát ii gávnnahuvvo dárbbašmeahttumin dahje dát mielddisbuvttášii govtto lašmeahttun maŋŋo-neami dahje golu. Dán lađđasa mielde dahkkojuvvon mearrádusaid ii sáhte fallehit guoddalusain dahje váidalusain. Áššeoasálaččain lea geatnegasvuohta čilget duođalaš diliid ja duođaštusaid, main lea mearkkašupmi mearrádussii. Meahcceduopmostuollu galgá ieš viežžat Finnmárkkukomišuvnna raportta ja dan atnit vuođđun go gieđahallá ášši. Áššeoasálaččat sáhttet lassin buktit ovdan duođaštussan dokumenttaid, mat leat boahtán dahje buktojuvvon ovdan Finnmárkkukomišuvdnii dahje maid Finnmárkkuopmodat lea čállán. Meahcceduopmostuollu ii sáhte váldit vuostá vihtančilgehusaid Finnmárkkukomišuvnna lahtuin dahje olbmuin, geat leat bargan komišuvnna ovddas ášši oktavuođas. Riektečoahkkimiid áššeoasálaččaid ja vihtaniid gažadeapmái olggobealde váldošiehtadallama sáhttet doallat meahcceduopmostuolu guokte lahtu, geain nuppis fertejit leat dat gealbbut, mat gáibiduvvojit alimusrievttiduopmáriin. Meahcceduopmostuollu sáhttá gáibidit, ahte guoskevaš diggeriekti čađaha gažademiid. Meahcceduopmostuolu mearrádusain sáhttá váidalit Alimusriektái. Soahpameahttunvuođalága § 357 ii gusto. Mearrádusain mat soahpameahttunvuođalága mearrádusaid mielde lea guoddalusaid áhtun, sáhttá seamma láhkai guoddalit Alimusrievtti guoddaluslávdegoddái go guoddalusat eai leat áiddastuvvon dán lága mielde. Stáhta máksá meahcceduopmostuolu doaimma goluid. Stáhta máksá maiddái áššeoasálaččaid dárbbašlaš goluid daid áššiin vuoigatvuođaid gáibádusaid birra, maid Finnmárkkuopmodat lea vuostálastán. Go mearrida gažaldagas, leatgo golut leamaš dárbbašlaččat, de galgá meahcceduopmostuollu ee. atnit čalmmis ahte áššeoasálaččat geain leat ovttalágan beroštusat mat eai leat vuostálaga, sehtet geavahit ovtta juridihkalaš ja teknihkalaš veahki. Duopmostuollu galgá nu árrat go vejolaš ieš váldit ovdan gažaldaga doppe gos dat lea áigeguovdil. Go sierranas árttat dahket dan sávahahttin, de sáhttá meahcceduopmostuollu geatnegahttit áššeo asálačča ollásit dahje oassálassii ieš máksit goluidis áššis. Muđui gusto soahpmeahttunvuođalága § 177 seamma láhkai. Áššiid gieđahallama ovddas meahcceduopmostuolus ii máksojuvvo divat. Meahcceduopmostuolu mearrádusaid váidalemiide dahje guoddalemiide gusto láhka juovlamánu 17. 1982 nr. 86 riektedivada birra § 8. Sámegiela geavaheami hárrái gusto sámelága kapihtal 3. Sámelága § 3-4 vuosttas lađas gusto maiddái Finnmárkkukomišuvdnii. Meahcceduopmostuolu riektefámolaš duomuid ja julggaštusaid ja šiehtadusaid, mat leat addojuvvon dahje dahkkojuvvon Finnmárkkukomišuvnna konklušuvnnaid mielde, sáhttá doalvut eanajuohkoriektái eanajuohkolága § 88 mielde. Eanajuohkoriekti čađaha rádjemearkuma eatnamis, koordináhtamearrideami ja rájiid gártema duomu, julggaštusa dahje šiehtadusa mielde. Njuolggadusat eanajuogu birra gustojit seamma láhkai nu guhkás go heivejit. Eanajuohkoriekti vuođđuduvvo almmá eanajuohkomieldeduopmáriid haga. Eanajuohkolága § 88 viđát lađas ja § 89 nubbi lađas eai gusto. Go váidaluvvo, de gusto § 72. Riektedivat ii máksojuvvo § 74 vuosttas lađđasa mielde. Eaige áššeoasálaččat galgga máksit rádjemerkema, koordináhtamearrideami ja rájiid gártema goluid. Diggelogaheapmái gusto eanajuohkolága § 24 nu guhkás go heive. Vuoigatvuođaid hárrái, maid meahcceduopmostuolu lágafámolaš duopmu dahje Finnmárkkukomišuvnna konklušuvnnaid mielde dahkkojuvvon julggaštus dahje šiehtadus lea mearridan, eai eastat dakkár vuoigatvuođaid vuođđudan- dahje luobahan vejolašvuođaid almmolašrievttálaš gáržžá dusat digge logaheames vuoigatvuođa. Divat dahje dokumenta divat ii máksojuvvo diggelogaheami ovddas. Duopmostuollolága kapihtal 6 bealátkeahtesvuođa birra ja almmolašvuođaláhka gustojit nu guhkás go heive Finnmárkkukomišuvnna doibmii. Go oaidningáibádusat biehttaluvvojit, de sáhttá gažaldaga, lea-go lohpi beaitit áššegirjji almmolašvuođas, váidalit Finnmárkku fylkkamánnái. Hálddašanláhka ii gusto Finnmárkkukomišuvnna doibmii. Duopmostuolloláhka ja soahpameaht tunvuo đa-láhka gustojit nu guhkás go heivejit meahcceduopmostuolu doibmii, juos eará ii leat mearriduvvon dán lágas. Gonagas sáhttá addit dárkilet njuolggadusaid Finnmárkkukomišuvnna ja Finnmárkku meahcceduopmostuolu birra, dán vuolde maiddái organiseremis ja ekonomalaš dilálašvuođain jna. Láhka gusto dan áiggi rájes, go Gonagas mearrida. Gonagas sáhttá bidjat fápmui iešguđege mearrádusa iešguđege áigái. Kapihttala 2 fápmuiboahtimis váldá Finnmárkkuopmodat badjelasas daid gittaopmodagaid Finnmárkkus, maidda Statskog SFas lea giddodatvuođđu dahje maid dat oamasta almmá giddodatvuođu haga. Seamma láhkai gustojit gittaopmodagaid ráddjejuvvon vuoigat-vuođat. Ođđasislogaheapmi vuođđogirjái dáhpáhuvvá namma muhttimiin. Sirdin dáhpáhuvvá verolaš jotkkolaš vuođain iige dagat vearrogeatnegasvuođa Statskog SFii vearrolága § 5-2 mielde. Finnmárkkuopmodat váldá badjelasas persovnnalaš ovddasvástádusa Statskog SFas bántagiddehusain ja eará giddehusain ruhtageatnegasvuođain daid opmodagain dahje vuoigatvuođain, maid Finnmárkkuopmodat váldá badjelasas. Finnmárkkuopmodat váldá maiddái badjelasas ovddasvástádusa šiehtadusain geavahanvuoigatvuođaid, láigovuoigatvuođaid j.s. birra daid opmodagaide ja vuoigatvuođaide, maid váldá badjelasas. Finnmárkkuopmodat váldá badjelasas konsešuvnnaid ja doaibmalobiid jna, mat Statskog SFas leat daid opmodagaid ja vuoigatvuođaid oktavuođas, mat váldojuvvojit badjelassii. Šiehtadusa mielde Statskog SFain lea Finnmárkkuopmodagas vuoigatvuohta váldit badjelasas šiehta du-said, maid Statskog SF lea dahkan doaimma hárrái Finnmárkkus. Gii kapihttala 2 fápmuiboahtimis lea Statskog SFa virgehas ja geas lea bargobáiki Finnmárkku fylkkas, earret virgehasaid geat leat Statskog SFa meahccebálvalusas, adnojuvvo Finnmárkkuopmodaga virgehassan fápmuiboahtináiggi rájes seamma bálká- ja bargoeavttuiguin go sus ledje Statskog SFas, juos virgehas ii leačča dieđihan ahte son ii hálit dan. Fápmuiboahtináiggi rájes eai leat Statskog SFa virgehasat, geain lea bargobáiki Finnmárkkus, šat Statskog SFa virgehasat, juos dat ii leačča vásedin šiehtaduvvon. Departemeanta gohčču Finnmárkkuopmodaga vuosttas stivrračoahkkimii. Stivra galgá fuolahit, ahte Finnmárkkuopmodat logahuvvo fi tnodatlogaheapmái ovdal go guhtta mánu leat vássán fápmuiboahtima rájes. Gii kapihttala 2 fápmuiboahtimis lea Statskog SFa virgehas ja geas lea bargobáiki Finnmárkku fylkkas ja gii lea Statskog SFa meahccebálvalusas, adnojuvvo fápmuiboahtináiggi rájes Stáhta luonddugeahču virgehassan. Muđui gusto njealját lađas seamma láhkai. Gonagas sáhttá mearridit, ahte Finnmárkku doaimma eará oamit go gittaopmodagat galget sirdojuvvot Statskog SFas Finnmárkkuopmodahkii ja Stáhta luonddugehččui. Gonagas sáhttá maiddái mearridit, ahte šiehtadusaid, nugo namahuvvo goalmmát lađđasis, galgá Stáhta luonddugeahčču váldit badjelasas. Muđui sáhttá Gonagas addit dárkilet muhttádusnjuolggadusaid. Dán áiggi rájes go Gonagas mearrida, dahkkojuvvojit čuovvovaš nuppástusat eará láhkamearrádusaide: Kapihttalis 2 čuodjá ođđa § 7 a: Sierranjuolggadusat šerpema birra Finnmárkkus Šerpemis Finnmárkku fylkkas galgá ohcci maŋi-mustá vahku ovdal go šerpen álgá, čálalaččat dieđihit Sámediggái, eanaoamasteaddjái ja boazo doalu guoskevaš guovllustivrii. Juos ohcci áigu meassat eatnamiid, de galgá albmadit meassanbáikki. Kapihttalis 3 čuodjá ođđa § 22 a: Sierranjuolggadusat ozu birra Finnmárkkus Ohcamušaid ozu birra Finnmárkku fylkkas sáhttá biehttalit, juos oktasaš deasttat mannet vuo stá ohcamuššii mieđiheami. Ár vvoštallamis galgá mearkkašahtti mahttái deattuhit deastta sámi kultuvrras, boazodoalus, meah cásteames, ealáhusdoaimmaheames ja servodateal limis. Juos ohcamuššii mihttojuvvo, de sáhttá bidjat eavttuid mat áimmahuššet deasttaid nugo namahuvvon. Ohcamuša gieđahallamis galgá báktemeašttir addit eanaoamasteaddjái, Sámediggái, fylkkamánnái, fylkkagildii, gildii ja boazodoalu guoskevaš guovllustivrii ja orohatstivrii vejolašvuođa addit cealkámuša. Juos Sámediggi dahje Finnmárkkuopmodat eanaoa masteaddjin vuosttalda ohcamu ššii miehtama, de departemeanta mearrida ohcamuša. Juos departemeanta miehtá ohcamuššii dáh páhusain nugo namahuvvo goalmmát lađđasis, de lea váidalusas Gonagassii Sámedikkis dahje Finnmárkkuopmodagas eanaoamasteaddjin maŋideaddji váikkuhus. Kapihttalis 4 čuodjá ođđa § 39 b: Sierranjuolggadusat mihtádusa birra Finnmárkkus Ohcamušaide mihtádusa birra Finnmárkku fylkkas gustojit mearrádusat §:s 22 a seamma láhkai. Dáhpáhusain nugo namahuvvo §:s 22 a goalmmát lađđasis mearrida departemeanta, galgágo doallat mihtádusgávppi ovdal vai maŋŋil go departemeanta lea gieđahallan ohcamuša. § 42 vuosttas lađas nubbi čuokkis čuodjá: Ruvkkiide Finnmárkkuopmodaga eatnamiin sáhttá Gonagas láhkaásahusa bokte mearridit alit divada. 3. Láhkii geassemánu 9. beaivvi 1978 nr. 49 boazodoalu birra dahkkojuvvojit čuovvovaš nuppástusat: § 13 goalmmát lađas ođđa njealját čuokkis čuodjá: Finnmárkkuopmodat ii sáhte gáibidit mávssu dán oasi mearrádusaid mielde. § 14 vuosttas lađas vuosttas čuokkis čuodjá: Bivdo- ja guolástanvuoigatvuohta addá lobi lobálaš boazodoaluin barggadettiin boazoguovllus bivdit ja guolá stit stáhta oktasašmehciin, dakkár stáhtaeatnamiin mat eai leat erenoamážit mihtiduvvon ja Finnmárkku opmodaga eatnamiin dan orohaga siskkobealde gos boazodoaluin bargojuvvo, seamma eavttuiguin go dan gieldda, gili dahje báikegotti fásta ássit, gos oktasašmeahcci, stáhtaeana dahje guoskevaš oassi Finnmárkkuopmodaga eatnamiin lea. 4. Lágas miessemánu 29. 1981 nr. 38 fuođđuid birra fámuhuhttojuvvo § 44 nubbi lađas. 5. Láhkii miessemánu 15. 1992 nr. 47 luossaguliid ja sáivaguliid jna birra dahkkojuvvojit čuovvovaš nuppástusat: § 19 goalmmát lađas čuodjá: Stáhta dahje Finnmárkkuopmodaga gittaopmodaga vuovdimis Finnmárkkus sáhttá guolástanvuoigatvuohta doalahallojuvvot buorrin álbmogii. § 22 njealját ja viđát lađas fámuhuhttojuvvojit. 6. Lágas geassemánu 21. 1996 nr. 38 stáhtalaš luonddugeahču birra § 2 ođđa njealját lađas čuodjá: Finnmárkkuopmodaga eatnamiin galgá geahčču gozihit lasi dađi mielde, maid departemeanta ja Finnmárkku opmodat šiehttaba. Finnmárkkuláhka lea Lovdatas: ¶
Vástádusain eai mana erohusat dušše doarrás rastá daid stuora oskkuid, muhto gávdnojit maid ovttaskas oskkuin. Iešguđet árbevierut, ovdanbuktinhámit ja ideálat - sihke siskkobealde ja daid stuora oskkuid gaskka, vásihuvvojit nu deaŧalažžan ahte leat dagahan earu ja riiddu, sihke kultuvrralaččat ja politihkalaččat. Seammás lea osku movttiidahttingáldu mii sisttisdoallá eanet go dan mii gullá oskui, ja fátmu viidábut go seammalágan oskkolaččaid. ¶
- min áigásaš risttalašvuhtii olggobealde Eurohpa, erenoamážit deattuhit Láten- ¶
• nannet ohppiid eatnigiellageavaheaddjin ja oahpahit sin geavahit daid ovttasdoaibmanvejolašvuođaid maid eatnigiella addá, sihke njálmmálaččat ja čálalaččat, vai oahppit ožžot máhtu ja dáiddu mii sáhttá leat viidásit oahpu steallin sihke skuvllas ja olggobealde skuvlla ja dagahit sin doaimmalaš servodatoassálastin ¶
- čállit luohká olggobealde lohkkiide. Sii galget vuđolaččat bargat teavsttain mas deattuhit estehtalaš beali iežaset giellaanus, riektačállima ja gaskamearkabidjama ¶
Oahppoplána sáhttá gustot olles riikkas sihke sámegiela hálddašanguovllus ja hálddašanguovllu olggobealde ja Norgga beale golmma sámegieljoavkkus: davvisámegielas, julevsámegielas ja lullisámegielas. ¶
Bargosadji olggobealde skuvlla ¶
Skuvllas lea ovttasvástádus oahppi oahpahussii maiddái go oahpaheapmi lea olggobealde skuvlla. ¶
- hárjehallat sárgut motiivva go gehččet dasa njuolga bajábealde ja gilggas, hárjánit dulkot álkes bargosárgumiid, ovdamearkka dihte kártta, arkiteaktasárguma. Oahppit galget maid hárjehallat ráhkadit ea?kalis čájáhusaid ¶
- hárjehallat oaidnit ovttaláganvuođaid ja erohusaid báikkálaš ja našuvnnalaš huksenmálliin ja eará kultuvrraid ássanvugiin, geahčadit movt ásodagat leat olggobealde ja siskkobealde, cegget ja durget lávu ja goađi ¶
- geavahit giela olggobealde luohkkálanja sihke báikkálaččat, regionálalaččat ja riikkaid gaskasaččat, ovdamearkka dihte reivviid, telefovnnaid, fáksaid, Internett ja video- ja jietnabáddemiid bokte ¶
- geavahit giela olggobealde luohkkálanja sihke báikkálaččat, regionálalaččat ja riikkaid gaskasaččat, ovdamearkka dihte reivviid, telefovnnaid, fáksaid, Internett ja video- ja jietnabáddemiid bokte ¶
- geavahit giela olggobealde luohkkálanja sihke báikkálaččat, regionálalaččat ja riikkaid gaskasaččat, ovdamearkka dihte reivviid, telefovnnaid, fáksaid, Internett ja video- ja jietnabáddemiid bokte ¶
Ovdalaš áiggiid diehtin dahká olbmuid oktiigullevažžan áiggiid čađa. Dát máhttu lea dárbbašlaš jus galgá ipmirdit ja árvvoštallat dálá áiggi ja lea maid deaŧalaš reaidu go galgá hutkat boahtteáiggi. Fága čájeha movt olbmot luondduin ja guđet guimmiideasetguin ovttas leat hábmen iešguđetlágan servvoštallan- ja servodatmálliid. Oahppit galget oahpahuvvot ipmirdit movt dálá sámi servodat lea hábmejuvvon das mainna lágiin historjjálaččat lea geavvan sámi servodaga deaivvademiin iešguđet našuvdnastáhtaiguin. Olmmošgaskavuođalaš ja politihkalaš geavvamiid váikkuhusat sihke siskkáldasat ja olggobealde vuolgán, leat rievdadan sámi servodaga dan seammás go oktasaš giella, kultuvra ja servodathápmi liikká leat čielgasit joatkahuvvan. Lea guovddáš ulbmil servodatfágain oažžut ohppiid vuđolaččat jurddašaddat ovdalaš ja dálá servodaga birra. ¶
Geografiija ovddasta máilmmi lanja, ja rievdamiid birra dán lanjas ja gos ja man viidát leat eatnama nalde lunddolaš ja olbmuid ráhkadan ilbmudusat ja proseassat. Geografiija guorahallá ja čilge servodaga olbmo ja luonddu deaivvadansajiin ja čájeha eallineavttuid, eallinvugiid ja birgendilálalašvuođaid eatnama nalde. ¶
– eanet bargat gearduntabeallain, njuolga multipliseret ja divideret loguid 10:in, multipliseret ja divideret oaivvis dahje báhpira nalde maiddái go leat guovttesiffar logut mielde ¶
báhpira nalde dahje kalkulatorain. ¶
– hárjehallat addišuvnna ja subtrakšuvnna ja bargat máŋggasiffarloguid multipliseren- ja dividerenvugiiguin, maiddái desimalloguiguin – oaivvis ja báhpira nalde ¶
- ovttasbargagoahtit olbmuiguin ja ásahusaiguin olggobealde skuvlla, nugo suohkanhálddahusain, suohkanpolitihkariiguin, bargoeallinorgánisašuvnnaiguin ja servviiguin ¶
Doahpagat vásihit ja ipmirdit dovddahit ahte jierpmálaš oktavuohta musihkain váikkuha olbmo ollislaččat - rupmaša ja jurdagiid, dovdduid ja jierpmi. Musihkkafágas galgá oaidnit praktihka, teoriija, diehtaga ja dáidaga oahppama ja ovdáneami ovttadássásaš beallin. Musiseren-, dánsun-, komponeren- ja guldalandoaibmahámiid siskkobealde sáhttet oahppit vásihit ja oahppat mo musihkka lea ovdánan, mo dat doaibmá ja mo dat adno iešguđet sosiála, kultuvrralaš ja historjjálaš oktavuođain. Miehtá skuvlaáiggi galget geavatlaš oahppobealit leat vuođđun vásihit ja ipmirdit fága. ¶
-musiseret fáttáid siskkobealde main erenoamážit beroštit, ovdamearkka dihte musihkkaskuvlla musihkkaoahpahusas, rockebájis, koaras, korpsas, álbmotmusihkkajoavkkuin ja dánsunjoavkkuin ¶
-ovttasbargat geavatlaš musihkka- ja dánsunprošeavttain main besset gielain ja eará vugiiguin čájehit viiddis máhtu iešguđetlágan musihkkahámiid ja musihkkaelementtaid birra, ovdamearkka dihte kollaša ja musihkkadrámá čájehemiin. Galget čađahit dakkár prošeavttaid sihke skuvllas ja olggobealde skuvlla, ovdamearkka dihte boarrásiid institušuvnnain ¶
Ohppiid válljemiid rámma ráhkaduvvo ovttas ohppiiguin (ohppiidráđiin) oahppoplána ulbmiliid vuođul. Dáid rámmaid siskkobealde sáhttet oahppit ovttas oahpaheddjiiguin ieža leat mielde válljeme doaimmaid. Ohppiid válljen iešguđet ge skuvllas galgá sihkkarastit ahte oahppit besset válljet bargosurggiid ja doaimmaid eavttuideaset ja beroštumiideaset mielde. Dađistaga go dáliduvvet, ja erenoamážit nuoraidskuvladásis, berrejit oahppit ieža leat mielde ráhkadeame bargoplánaid doaimmaide maid válljejit. ¶
- hárjánit doallat čorgadin ja fiinnisin viesu siste ja olggobealde ja gohttensajis, ovdamearkka dihte čorget eret muohttaga, čorget šilju giđđat, gilvit, rádjat bargoneavvuid, meahccebiergasiid ja boaldinmuoraid ¶
Eanandoallo- ja biebmodepartemeanta dáhttu guorahallot lea go vejolaš mannat guhkkelii go láhkalávdegoddi, mii lea ovddidan ođđa boazodoallolágaevttohusa, dan dáfus ahte dahkat siidda juridihkkalaš stivrenovttadahkan almmá manaheamis siidda guovddáš erenoamášvuođaid. Ovddiduvvo ovdal juovllaid – Dál eat dieđe vuos makkár oaivilii bargojoavku boahtá. Soaitá liikká gávnnahit ahte ii berre mannat viidábut go láhkalávdegoddi árvalii, lohká Eanandoallodepartemeantta ekspedišuvdnahoavda Leif Forsell. Forsell lohká viidáseappot ahte jus vállje addit siidadoahpagii viidát sisdoalu go láhkalávdegoddi evttohii, de fertejit máŋga eará čuolmma čovdot láhkateavsttas. Earret eará organisatoralaš bealli, sihke bajábealde ja vuolábealde siidda. Ferte čielggaduvvot makkár «oktavuohta» galgá leat siidda ja orohaga gaskka. Bargojoavku lea ožžon čuovvovaš mandáhta: «Bargojoavku galgá, Boazodoallo-láhkalávdegotti árvalusa vuođul, ¶
Easka 1960-logus lea mis stuorát guorahallan skuvlla ja báikkálaš servodaga gaskavuođa birra ja das makkár bohtosiid, diehtodásis, dáruiduhttináigodaga skuvlaovdáneapmi dagahii. Dalle ledje ohppiidbohtosat guovddáš davvisámegiela guovlluin gaskamearálaččat čielgasit normálaplána unnimusgáibádusaid vuolábealde ja olles 1900-logus lei šaddan dađistaga stuorát erohus skuvlla ja sámiid gaskii, sosiálalaččat ja kultuvrralaččat. ¶
Várdobáiki lea sámi giella- ja kultuvraguovddáš Lulli-Romssas ja Davvi-Nordlánddas. Guovddáža hálddahus lea Evenášši suohkanis, ja guovddáža doaimmat leat olles guovllus desentraliserejuvvon modealla mielde. Stivra áigu ovdánahttit Giellaguovddáža ja Kulturguovddášoasi mas leat arkiiva, musea ja dokumentašuvdnaguovddáš - nu mo plánenjoavku evttohii. Stivra áigu ahte guovddáš galgá lávkut ovddabealde Oarje-Romssa ja Davvi-Nordlándda sámi servodagaid ovdánahttimis, ja ovttasbargat sámeservviiguin, suohkaniiguin ja earáiguin. ¶
Sámediggi meannudii jagis 2004 áššis 46/94 Čielggadus sámegiela nannema birra Ufuohtas ja Oarje-Romssas . Evttohuvvon doaibma lei ásahit guovllukantuvrra mas pedagoglaš konsuleanta galggai ráhkkanahttit áššiid, oktiiheivehit ja rávvagiid addit. Sámegieloahpahusa nannen olggobealde sámi giellahálddašunguovllu biddjojuvvui Sámedikki ovdii juovlamánus 2001. Dás maid čujuhuvvo ahte lea dárbu erenoamážit deattuhit sámegieloahpahusa olggobealde giellaguovllu. Erenoamáš láhkái namuhuvvo diehtojuohkindárbu. ¶
Dutkamušastan leat informántan Gáregasnjárgga ja Kárášjoga guovllu olbmot, guđet duddjojit, nappo duodjárat, geaid beaivválaš bargui duodji laktása. Eanaš informánttat leat goittotge Gáregasnjárgga guovllus. Lean jearahallan nissonolbmuid, geat ovddastit sierra sohkabuolvvaid. Suoma bealde duodjeorganisašuvnnaid ovddasteaddjin dutkamušas leat fárus guokte almmáiolbmo ja okta nissonolmmoš. Nissonolbmot duddjojit bearraša várás dahje olbmuide gárvvuid, maid leat árbevirolaččat atnán ng. nissonolbmuid duodjin. – Dujiid leat sirregoahtán maiddái ávdnasiid mielde. Váldogielain leat jorgalan garra- ja dipmaduodji –doahpagiid. - Duodjáriid bokte bohtet fárrui maiddái bearrašat ja sogat, geain lea dehálaš rolla duodjeárbevieru sirdáseamis. Antropologalaš dutkamušain leamaš árbevierrun govvidit sámiid árbevirolaš eallima ja kulturbuktagiid dahege artefávttaid kulturnuppástusa guoski dutkamušain. Dáid dutkamušain lea vuohttimis jurdda, ahte kultuvra duššá, jus árbevirolaš eallinvuogis váldet atnui modearna teknologiija. ¶
Gieddebarggu ordnejin geavatlaččat eanaš easka dalle, go ledjen joavdan davás. Máŋga vahku ovdal deaivvadeami soahpan lei váttis, go olbmot dábálaččat eai "pláne" eallima. Váttisin atnen báikki alde jearahallamiid loahpalaš soahpama, muhtimin orui unohas váivvidit olbmuid. Dán sáhttá atnit iežas servoša dutkama váttisvuohtan. Ruovttus juo etniinan háleštallan duoji birra gieddebarggu áigge lei dehálaš. Son lea duojár ja oassálastán duodjesearvvi doaimmaide álggu rájes ja leamaš maiddái kurssain ja skuvllas oahpaheaddjin 1970—80-loguin. ¶
Dán empiiralaš dutkamuša materiála čoaggimis lean ovttastahttán iešguđetlágan ávnnasdiippaid dego jearahallan- ja áiccadanmateriálaid sihke rádiodokumeanttaid ja áššegirjjiid. Oassálasti áiccadeapmái gullá juohkelágan empiralaš dutkamuš. Dat lea diđolaš ja systemáhtalaš oassálastin daid olbmuid doaimmaide, geaid lea dutkamin. Jearahallanmetodan ng. temájearahallama lea kvalitatiiva dutkamuša gieddebargovuohki. 'Gč. Grönfors 1985: 92, 105.) Jearahallamiid vuođđun mus ledje dihto temát, maid ledjen hutkan iežan ovdaáddejumi ja girjjálašvuođa mielde. Informánttat mearridedje, maid deattuhit ságastallamiin. Ovdaáddejupmi hehttii muhtin muddui jearahallamiid, muhtimin lei dolkadahtti jearahallat alccen oahpes áššiid oahpes olbmuin. Ságastallamat ja oassálastimat maiddái bukte ođđa geahččanguovlluid juo daninge, go boarrásot olbmot gehčče vássán áigái maŋit áiggi čalmmiiguin. Nie sii analyserejit seammás iežaset vássán áiggi. Ferten mieđihit, ahte lean dieđusge veháš gáidan árgabeaivvi duodjebirrasis, go lean ássan sámeservodaga olggobealde juo guhká. Goittotge mu duodjevásáhusas lea guhkes áigeperspektiiva, lean oahpahan sámeduoji 1980-logu álggus duodjeskuvllas ja dan maŋŋá látteduoji. Dálá áigge gorodan maiddái iežan bearraša. Informánttat ásset guovtti riikkas inge atnán dan dutkamuša álggus hehttehussan. ¶
Mu vánhemiid guktuid sogaid bealde leat nissonolbmot - siesát, muoŧát, áhkut – oahppan duddjot ruovttus. Soga almmáiolbmot leat maiddái gieđalaččat, gohpet bolluid, duddjojit ja divodit fatnasiid ja reagaid. Nappo mus lea kultuvrralaš ja gielalaš kompetensa ja maiddái kultuvrra siskkáldas diehtu iežan kulturbirrasa fáttás, maid áiggun dutkat. Informánttat, geat leat vásihan duddjoma mánná- ja nuorravuođas ja de leat duddjogoahtán iehčanassii maid nu dujiid, dadjet: "ledjenhan mun oaidnán dan" 'N1b). ¶
Iešguđege kultuvrra dutkkadettiin dan sáhttá hábmet siskkobealde 'emic) dahje olggobealde 'etic). Etnodiehtaga sáhttá atnit vuosttažettiin emic-lahkonanvuohkin. 'Sturtevant 1972: 129.) Go dutki klassifisere kultuvrra dan lahtu doahpagiiguin, dat namuhuvvo emic-analysavuohkin. Emic-strategiija vuolgá das, ahte giella ja láhtten čatnaseaba oktii ja dat ráhkadeaba ovttas jurddaráhkadusa, man bokte olmmoš hábme iežas duohtavuođa. Dat manná nu guhkás, ahte atná dušše kultuvrra lahtuid ráhkadan duohtavuođaid klassifiseremiid, omd. láhttenklassifiseremiid áidna riektadin. 'Suojanen 1984: 22.) Emic ja etic -doahpagiid lea Pike hábmen girjjistis Language in Relation to a Unified Theory of the Structure of Human Behavior. Emic-lahkonanvuohki figgá gávdnat ja govvidit dihto giela dahje kultuvrra ráhkadusa nu, ahte lahkona dan siskkobealde. Dát analysat dahje govvádusat eai veardiduvvo mange eará almmolaš klassifiseremii, mii lea hutkojuvvon ovddalgihtii duon kultuvrra dutkamis. 'Pike 1967: 38.) ¶
Bennett lea maiddái gieđahallan ekologalaš vuogáidumi girjjistis The Ecological Transition. Son meroštallá vuogáidumi iešguđetlágan válljemiid ja doaimmaid proseassan, maiguin ovttaskas olmmoš dahje joavku figgá duhtadit dálá dárbbuid. Doaimmaiguin dat figgá ceavzit 'to cope), vai beassá iežas ulbmiliidda dahje vuogáidahttá iežas eallima birrasasas dahje birrasa iežas eallimii dahje ulbmiliidda. Vuogáidumiin ii vealttakeahttá figgo nuppástussii, go ovttaskas olbmo dahje joavkku láhttema ulbmilin sáhttá leat doaimmaid rievdadeapmi dahje dili seailluheapmi. Ovttaskas olbmo bággejit rievdadit iežas doaibmama birrasis boahtti hástalusat, mat sáhttet boahtit olggobealde dahje siskkobealde, juogo oktanaga dahje sierra. Vuogáidupmi lea aktiivvalaš dalle, goas olmmoš rievdada iežas láhttema, dahje passiivvalaš, goas son dušše vuogáiduvvá dillái. Olbmo válljemii váikkuhit su ovddit vásáhusat ja birrasa fállan vejolašvuođat. Vuogáidupmi ii adno dušše ekologalaš čuolbman, mas guorahallojuvvo servoša vuogáidupmi birrasii, muhto maiddái sosiála čuolbman. Lea boahtán ovdan, ahte olbmot, geat doibmet vuođđoealáhusain, atnet váddáseabbon bargat márkandállodoalus go luondduresurssaiguin. 'Bennett 1978: 246 - 251; Tuisku 1999: 10 - 11.) ¶
Jus giela bokte lea vejolaš čilget olbmo máilmmigova, de dalle dan basttášii dulkot ovttas dutkančuozáhagain dušše eatnigielat, jovkui gulli dutki. Lea maiddái ehtalaš gažaldat, manin sámit galget dutkojuvvot olggobealde ja gean buorrin etnográfalaš govvádusat adnojuvvojit. Sámedutkamušas etnihkalaš kriteraid gáibádusa lassin dutkanmetodaid válljen ja problematiseren galget leat relevánttat sámeservodaga hárrái 'Helander '1992: 53). Smávva servošiin olbmot reagerejit johtilit. Jus leat menddo olu dutkamušat jođus, de čuovvumuššan lea, ahte olbmot olgguštišgohtet maiddái sámedutkiid. Sámit leat bivnnuhis dutkančuozáhagat, mainna Keskitalo '1976: 18, 20) oaivvilda, ahte ethnoscience lea kumulatiivvalaš. Sámiid eallinvuohki geasuha dutkiid ja leage várra, ahte duoddara don beal gilážiid, "eksohtalaš sulluid" , olbmuin šaddet ámmátinformánttat. ¶
Duođalaš diehtu lea gustojeaddji danin, go árbevirolaš dieđu atnet duohtavuohtan. Dieđu, man servodaga majoritehta dohkkeha, galgá máhttit earuhit dieđus, man dohkkehit dušše muhtimat. Dat ii leat vealttakeahttá gustojeaddji, muhto dat lea čatnasan olbmuid figgamušaide. Lea vuorddehahtti, ahte dušše gustojeaddji diehtu báhcá árbevierrun. Ulbmilat ja figgamušat leat dakkár diehtu, mii jávká. Lea dehálaš, ahte gustojeaddji diehtu seailu, go muđuid livččii váttis hukset eallima ja gávdnat eallinvejolašvuođaid eahpegustojeaddji dieđu veagas. Validitehta molsašuddá guovlluid mielde ja diehtu molsašuddá báikkis nubbái. Dihto diehtu lea gustojeaddji dušše dihto báikkis ja dat sáhttá leat beanta dovdameahttun eará báikkiin. Dieđu validitehta oktavuođas sáhttá earuhit nomotehtalaš 'luonddulágaid čilgedeaddji) dieđu ja idiográfalaš 'doahpagiid čilgedeaddji) dieđu. Omd. geađgi gahččá eatnamii das sorjjakeahttá, man guovllus eatnanspáppa alde dat lea. Dákkár nomotehtalaš diehtu lea gustojeaddji gos ja goas beare. Dábálaččat jurddašuvvo, ahte servodat doaibmá nomotehtalaš lágaid mielde. Go dutki lea čoaggán empiralaš dieđu dihto servodagas, de lea álki speadjalastit dán dieđu nuppi servodahkii. Idiográfalaš diehtu fas lea heivvolaš ja gustojeaddji dan báikkis, gos dat lea čoggojuvvon iige gostige eará sajis. 'Hætta Kalstad 1996: 23 - 24.) ¶
Lonuhusgávpi leamaš dehálaš maiddái Suoma beal duodjáriidda. Badjeoolbmot lonuhedje dálonduodjáriiguin biergguin dujiid, dego riegaid ja gierresiid. Skáhppo-Mihkku ja Tortte-Jovsset leigga bivnnuhis duodjárat. Norgga bealde fitne lonuheamin návddenáhkiid gitta Álttá rájes. Gámagávpi álggii soađi maŋŋá ja alimus áigi lei 1960-logus. 1960-logus gámagoarrun lea sirrejuvvon iehčanas doaibman Aspa '1965: 75) dutkamušas, mas 81 % Ohcejoga olbmuin lea vástidan, ahte ruovttus gorrot goikkehiid. Gámabáraid oastigohte Kárášjoga buvddain, main lonuhedje borramušain, dego jáffuin, sohkariin ja márgáriin. Goikkehat manne Norgga soalddáhiid várás. ¶
Kárášjogas vel geavahit 'beaskkaid). Doppe vel sáhttet máhttitge vel máŋggas, muhto dán bealde gal unnán geavahit. Doppehan badjeolbmot liikká gorrot. 'N2h.) ¶
Sámit besse máhccat ruktoseaset giđđat 1945. Suoma bealde eváhku áigi suopmelaš birrasis čuzii árbevieruide dego sámiid gárvodanvieruide. Eváhkus erenomážit nuorat ledje oahppan rivgostallat ja láddelaš vieruide. Sáhttá árvalit, ahte doppe álggii akkulturašuvdnaproseassa, go guokte kultuvrra deaivvadedje. Akkulturašuvdnii gullá, ahte vehádat duostu váldokultuvrra giela, dábiid, árvvuid ja eará kultuvrii laktáseaddji sárgosiid 'Liebkind 1988: 36). Gáregasnjárgga gilážii fárrejedje soađi maŋŋá olu láttánat, mii maiddái čuzii servoša sosiála dillái. Sámenuoraid gaskavuohta sápmelašvuhtii lei hui kompleaksa, sii fággádalle identitehtasetguin. Suopmelašvuođa árvvusatnimii gulai sápmelašvuođa heahpaneapmi ja badjelgeahččan. Sámegiela ja gávtti geavaheapmi livčče iktán, ahte lea “lappalainen” . 'Lehtola 1994: 209 – 210.) Maiddái informánttaid siste leat nissonat, geat soađi maŋŋá ledje nuorat. Sii hálle suopmelaččaid gullut suomagiela, “de dal molžžaimet suomagiela” 'N2c), muhto sámegielain gulahalle gaskaneaset. Servosiš dáhpáhuvvan nuppástusat rievdadii maiddái nuorra nieiddaid sosiála dili. Ovdal sii ledje mannan eanaš biigot bearrašiid, muhto dál ledje fállamis bálkábarggut. ¶
Lean guorran Suoma bealde sámeduoji instituerema bálgá, mii lea suorranan iešguđet guvlui. Dáčča beal duoji institueremii čujuhan skuvlla oktavuođas oanehaččat, go dan vuđolot čielggadeapmi livččii gáibidan lassejearahallamiid. Kárášjogas doibmet guokte duodjesearvvi ja Guovdageainnus lea Duodjeinstituhtta, mii gohcá duodjáriid ovdduid. 1970-logu sámerenessanssa 'etnopolitihkalaš lihkadusa) guovddáš temán lei sámekultuvrra ovdanbuktin buot surggiin: duojis, girjjálašvuođas ja musihkas 'Lehtola 1997: 70). Lukkari árvala, ahte kulturaktivisttaid barggu eai ieža sámitge álggus ádden. Sámiid siste čábbát gorron sámegákti lei eanet árvvus adnon go girjji almmustahttin. 'Lehtola 1999: 138.) Goittotge kultuvrra gáhttendoaimmain atne dehálažžan árbevirolaš sámeduoji ovddideami, man álggahedje duoji ámmát- ja barggolašvuođakurssain 'Lehtola 1997: 70) ja de viimmat vuođđudedje iehčanas duodjeskuvlla. ¶
Sáme Duodji -searvvi Anára gávpái sáhttet duojárlahtut buktit dujiid vuovdemassii, main sii mákset ng. komišuvnna. Dát lea sierra ráđđádallon soahpamuš, mii guoská sámeduoji. Vuovdenboađut juhkkojuvvojit njelljii jagis. Duodjegávppis vuovdinduodjin leat eanaš árbevirolaš duojit, maidda Sámi Duoji lahtut sáhttet bidjat duodjemearkka. Duodjemearkka mieđihit, jus duojár deavdá dihto kriteraid, dego sápmelašvuođa kritera. Duodjesearvi gohcá mearkka geavaheami. 'Inf. Laiti; Inf. Musta.) Suoma bealde mearka adno dehálažžan, go dainna earuhuvvá ng. turistaduojis, ethnokitchis dahje fakelores 'eahpeeakti duodji). Norgga bealde duodjemearkkas ii leat seammalágan mearkkašupmi, go doppe ii leat gilvaleaddji sámelágan turistaduodji. Dutkanaigge goittotge suomaláttemátkemuittut leat leavvan maiddái dohko sámeduodjáriidda, geat vuvdet daid iežaset duodjin. ¶
1990-logus sámesearvvit leat ordnen semináraid ja diehtojuohkindilálašvuođaid, main leamaš fárus maiddái turismma ovddasteaddjit. Dain leat sámit figgan buktit ovdan iežaset oainnuid ja dovdduid gávtti boasttogeavaheamis. Ságastallamiin hálidit, ahte váldoálbmot morihivččii fuomášit iežas gárvodanárbevieruid vejolašvuođaid. 'Helariutta 1996: 3; Laukka 1991: 12; Torvinen 1999: 6.) Gákti sámiid guovddáš olgguldas identitehtamearkan doaibmá symbolan, mainna olbmot čájehit dihto etnihkalaš jovkui gullama. Dat lea olgguldas mearka sámiid iežaset gaskkas ja maiddái olggobeal olbmuide. 'Stoor 1996: 11.) Sámeservoša siste sáhttit earuhit, goas lea jearaldagas eahpeeakti gákti, muhto servoša olggolbealde mii beare gávttiid čájeha dáhtukeahttá etnihkalaš earaláganvuođa. Gávttehas ovddasta dihto etnihkalaš joavkku olggobeal olbmuide ja dasa laktáseaddji vuordámušaid. Turistagákti ja gávppálaš ávkkástallan sehkkejit dáid etnihkalaš mearkkaid. Ávkkástallan čuohcá maiddái sápmelaš identitehta duddjomii. Dasa čujuheaba maiddái Marjut Aikio ja Pekka Aikio artihkkalistiskka Saamelaiskulttuuri ja matkailu '1993: 83 - 85). ¶
Sámi Duodji -searvi johtá miehtá sámeguovllu, maiddái dan olggobealde čuvgemin olbmuid. Searvvi ulbmilinhan lea duoji gáhtten. Dat lea gorgŋon lávddi ala ja ná gáktečájáhusain čájehan rivttes gárvodanvieruid ja gákteguovlluid. Dát ”gákteshowat” leat oaivvilduvvon máiddái sámiide, go buohkat eai dovdda sierra guovlluid gávttiid dahje eai máhte čiŋadit. 'Inf. Musta.) ¶
Duodjekurssaid mearkkašupmi lea lassánan 1990-logu áigge. Suoma bealde fuolla duodjedáidduid jávkamis bohciidii, go kurssaid heaittihedje. Dasa sivvan ledje ordnejeaddjiid doaibmanprinsihpain dáhpáhuvvan nuppástusat. Kurssat galget gánnehit ekonomalaččat ja maiddái olbmot galget diŋgot daid ieža. Oassi kurssain lea dárkkuhuvvon bargguhis olbmuide. Sámi Duodji lea figgan gohcit kurssaid sisdoaluid ja oassálastima, vaikko etnalaš kriterat eai leat. Guhkit kurssat motiverejit eambo olbmuid, ja maiddái jus eai álo dárbbaš álggahit vuođđodáidduid rájes. 'Inf. Musta.) Sarmela buktá ovdan, ahte álbmotkultuvra lea veadjemeahttun, go dieđalaš-teknihkalaš servodagain kultuvra lea organisašuvnnaid oassi. Son kritisere, go kultuvrra sáhttá buvttadit dušše ámmáhii skuvlejuvvon spesialista. Álbmotkultuvra sáhttá šaddat dušše bušehtii merkejuvvon ruđaiguin, maiguin ámmátolmmoš duddjo kulturbálvalusaid. Álbmotkultuvra ii šatta šat spontánalaččat. Iešráđálaš, iešdahkkon kollektiivvalaš dahje báikkálaš searvvuškultuvra lea duolmmahallan dieđalaš-teknihkalaš servodagain. Su rádikála oainnu mielde "todellinen kansankulttuuri on kuollut" . 'Sarmela 1984: 149 -150.) ¶
Gáregasnjárggas nissonolbmuid duddjoma aktiverejit duodjekurssat, maid veagas duddjon orru leamen informánttaid mielde. Kurssaide mannet omd. gávttiid dahje lávvoloavdagiid goarrut, boahkaniid čuoldit jna. Ávdnasiid ráhkadeapmi dahje skáhppon lea barggu olis lassebargu, eanaš nissonolbmot barget ruovttu olggobealde ja duodji lea ná astoáiggi buđaldus. ¶
Dutkanguovllus Suoma bealde leat huksen ođđalágan fierpmádaga, masa gullet iešguđetlágan báikkálaš ealáhusaid ovddasteaddjit dego maiddái duodjárat ja duodjesearvvit. Gávppálaš ja ovttasbarganfierpmádaga duohkin lea EU ruhtadan Käsitys-prošeakta 'Ohcejoga gielda ja Sámi Duodji ry.), man ulbmilin lea ovddidit gávpeduoji ja oččodit gilážiidda duodjebájiid dahje buvttadanrustegiid. 'Inf. Niittyvuopio.) Gáregasnjárggas bádji ii leat vel ollašuvvan, muhto duodjegávpi lea rabas turismaáigge. Anáris duodjesearvvis lea gávppi oktavuođas bádji, gos sáhttá fitnat gođđimin ránuid. Maiddái Ohcejoga girkosiidda duodjesearvi rahpá duollet dálle duodjebáji, gosa olbmot sáhttet boahtit duddjot iežaset ávdnasiiguin ja seammás ožžot rávvagiid báikki alde duodjáris 'Inarilainen 23.3.2000 s. 4). ¶
Duoji enkultureren- ja sosialiserenproseassain almmolaččat servodagas lea vuohttimis, ahte duodjái bajásgeassin ii leat álo bearraša dahje soga veagas. Go mánáid oahpaheapmi sirdásii ruovttus skuvllaide, de oahpahansystema rievddai sámevuogis kolonialisttalaš skuvlenprosessii 'Stevenson 2001: 20). Dáčča bealde dálá servodagas skuvla atná ávvira duodjemáhtus ovttas sámegielain. Oahppoplánain deattuhuvvo duoji mearkkašupmi árbevieruid oahppamis ja sirdimis. Sámeduoji oahpaheapmi adno pedagogihkalaš ja politihkalaš gaskaoapmin, mii veahkeha modearna sámekultuvrra gárggiideami ja meroštallama 'Stevenson 2001: 20). ¶
Dutkamuša dagadettiinan vel Suoma bealde skuvlla mearkkašupmi duodjeárbevieruid oahppamis ja sirdimis lea marginála. Skuvllas duoji oahpaheami sáhttá atnit kultuvrralaš hástalussan. Mo sirdit skuvlabirrasis árbevirolaš dieđu, mii lea oassái čálekeahttái ja jávoheapmi? Dákkár diehtu jávká, jus ii sirdás sohkabuovvas nubbái. Árbevirolaš dieđu vurken čállon hápmái ja duodjeoahppogirjjiid várra lea, ahte dain šaddá norbma. Sámeservodagas giella ja maiddái duodjemáhttu leat dakkárat, mat sirdásit sohkabuolvvas nubbái kultuvrralaš árbevieru proseassain. Mo skuvlabirrasis čoavdit dán čuolmma? Kupiainena '2000: 6) dutkamušas boahtá ovdan, ahte su dutkan lulli eamiservosiš olbmot ohppet dán áigge eanet aht’eanet árbevirolaš árvvuid ja dieđu girjjálašvuođa bokte eaige enkulturašuvnna dahje sosialisašuvnna bokte. ¶
Svonni '2003) giellasosiologalaš dutkamusaša mielde juste badjebearrašiid mánát ohppet ja geavahit sámegiela. Dutkamušas son lea guorahallan Ruoŧa beal sámiid. Informánttat bukte dávjá ovdan, ahte márkana badjebearrašiin lea alla duodjekompetensa. Etnihkalaš gielaid seailun ja geavaheapmi korrelerejit kultuvrra jotkkolašvuođain ja sirdásemiin, go lingvisttalaš ja kultuvrralaš birrasat johtet giehtalágaid. Luonddudállodoalus, ovdamearkan boazodoalus sáhttá árvalit, ahte biologalaš diversihta lea allat, dalle maiddái gielalaš ja kultuvrralaš diversitehtat leat allagat ja nuppe gežiid. Girjjálašvuođa guorahaladettiinan lea čalbmáičuohcci, ahte Suoma bealde sámedutkamušain leat uhcán guorahallan sápmelaš badjedoalu sosio-kultuvrralaš mearkkašumi. Dutkanáigge leaba almmustuhttán Hannu Heikkinen '2002) ja Helena Ruotsala '2002) dutkamušaid boazodoalus. ¶
Duodjárii luonddu dovdan adno dehálažžan, go duodjeávdnasiid skáhppojit luonddus ja elliin, main duddjojit atnodujiid, nappo daid gárvvuid maid dárbbašit beaivválaččat. Muhto ekonomalaš ja sosiála ráhkadusaid nuppástusat vuhttojit luonddu ja olbmo gaskavuođa gáidamis. Suoma bealde njuovvanrustegiid ja ođđa mearrádusaid váikkuhus čuohcá árbevirolaš njuovvanvugiide ja maiddái sosiála ráhkadussii, go mánátge eai beasa leat fárus čuovvumin. Gárddástallangiellan lea jorran suomagiella. Sosiála birrasis álkit vuhttojit luonddubirrasa, kulturbirrasa ja gielalaš birrasa nuppástusat, go dat eai sáhte leat váikkutkeahttá olbmuid gaskavuhtii ja oba sosiála fierpmádahkii 'Sara 1977: 73). ¶
Gáregasnjárgga guovllus geassemearkun lea báhcán eret 1980-logus ja bigálusat leat čakčadálvve, goas sáhttá skáhppot dušše gápmasiid. Beaskanáhkiid skáhppon lea geavadis veadjemeahttun, go bohccos lea šaddan ekonomalaš buvtta. Ávdnasiid eai njuovvit seastte, muhto baicce botkejit gápmasiid čeavžžaid ja čippiid bajábealde 'Somby 1999: 28). Duolljegávpejas ja -oasti hálidit, ahte duoljis leat gápmasat fárus, ná gápmasiid leat váddásot oažžut. Dát hehtte badjedoalu olggobeal duodjáriid ávdnasiid skáhppoma, muhto maiddái ođđa njuovvanráhkadus eaidada sámiid iežaset vieruin 'ng. maladaptation). Gámasbázahusaid ávkkástallama leat iskkadallan kurssain, maid lea lágidan duodjesearvi ovttas gielddain ja ulbmilin lea ekonomalaš buvttadeapmi 'Inf. Niittyvuopio; Väänänen 1996: 8). ¶
Dálá áigge gálssohiid eai geavat šat nu dávjá dego ovdal, eanaš dat adnojuvvojit čikŋagárvun. Čikŋagálssohiid konfirmánttabártnit árbejit, go dat eai gola geavahusas, muhto gálssotnjálmmiid ja dihpiid ođasmahttet. Dáčča bealde okta informánttain lea ollesolmmožin ožžon duodjeskuvlejumi, masa gulai duodjáriid luhtte duddjon. Doppe son lea oahppan duogŋat, geavahit ruodjasiid ođđasit ja vadjat gávtti ja nuvttohiid giehtamihtuin. Ekologalaš jurdda leamaš čalbmáičuohcci ovdal. Vátna ávdnasiid eai skievttidan ja atnobiktasiid ja gollan boahkániid ođasmahtte. ¶
Čalbme- dahje giehtamihttu lea okta goruda muittuin. Boarrásamos nissonguoktá geavaheigga dušše giehtamihtu duddjodettiin, muhto nubbi sohkabuolva eanaš dušše gápmasiid vajadettiin. Okta etniid sohkabuolvva badjenisu dadjá, ahte go son goarui vuosttas gávtti '1940-logu loahpas), de son rađai oapmegávtti, go su eatnis ii lean áigi čájehit giehtamihtu. Nubbi nuorat informánta lea fas gártan rahtat oapmebeaskka '1990-logus). - Beaska lea okta dain dujiin, maid máhttu lea sirdásan uhcán sohkabuolvvas nubbái, go olbmot eai dárbbaš dan. Maiddái boarrásamos sohkabuolvva badjenisu goarui vuosttas beaskka easka iežas isidii, dalle go dárbbašii: “Dalle maŋŋá go náitalin, nuppegoalmmat jagi... beaskka goarrugohten” 'Nb1). - Duodjeskuvlla vázzán nissoniidda lea oahpahuvvon skuvllas giehtamihttu, go leat gorron goikkehiid ja sistegápmagiid. Čuolbman lea áigi, go ovttain duddjomiin ii háhppet oahppat. Suoma bealde gávtti vadjamis leat geavahan sárgojuvvon minstariid dan rájes, go kurssaid lágidišgohte - oahpaheaddji lei vázzán suopmelaš duodjeskuvlla. ¶
Duddjon aktualisearašuvvá servodatlaš aktivitehtaid áigge ja dat leat duodjáriidda alimus áigi. Čujuhan dás daidda sosiála institušuvnnaide, mat leat kultuvrra siskkobealde dehálaččat enkultureren- ja sosialiserenproseassain, dego gásttašeapmi, konfirmašuvdna, náitaleapmi ja hávdádusat ja maidda eanaš olbmuin oassálastá eallináigge servoša lahttun. Sarmela mielde servodatlaš riittat ja seremoniijat leat muhtinlágan sosiodrámat, mainna čájehit dehálaš sáddaga olggobeal olbmuide ja fas iežaset gaskkas nannejit oktavuođa, integrašuvnna dahjege solidaritehta. Sosiodrámaiguin servodahkii dehálaš áššit giddejuvvojit kultuvrralaččat bissovaš mearkkaide, symbolaidde. 'Sarmela 1984: 43 - 44.) Kultuvrralaš iđan ja olbmo eallingearddi muttuin servodatlaš riittain ja seremoniijain lea dehálaš oassi duodjekultuvrra sirdáseamis. Dálá servodatlaš dilálašvuođain konfirmašuvdna lea dakkár riita, masa eanaš nuorat oassálastet. Konfirmašuvdna lea oassi doaibmanráiddus, mas fuopmášupmi giddejuvvo diehttiide ja diehttiid doaimmaide - olbmuide geain lea diehtu ja geat ohppet, buvttadit ja ollašuhttet dieđu. Go buot mánát eai oahpa duoji mánnávuođa rájes ruovttus, de goittotge servoša lahttun sii ohppet doaibmat dan láhttennjuolggadusaid mielde. ¶
Dutkanáigge vierru coggat jorggugávtti bođii ovdan politihkalaš vearjun, jávohis sáhkan miellačájáhusas Kárášjogas čakčat 1999. Suoma bealde iežan sohkabulvii goittotge miellačájehanvierru lea amas. Maiddái eanaš informánttat dadje, ahte sii leat gullan, muhto eai leat ieža geavahan dan vearjun. ¶
Dán pro gradu -dutkamuša čáledettiinan gávdnen árbevirolaš máidnasa, mii muitala sápmelaš čeahpes duodjáris, Beaivenieiddas. Lean guorahallan su maŋisboahttiid, golmma sohkabuolvva nissoniid duoji mearkkašumi ja sirdáseami sohkabuolvvas nubbái Gáregasnjárgga ja Kárášjoga guovllus. Dáid sohkabuolvvaid bokte leahkkasa oba 1900-logu duoji sajádat dutkanservošis. Jus livččen válljen dutkanguovlun dušše Gáregasnjárgga, de duoji duohtavuohta livččii lean nuppelágan. Norgga bealde ássá stuorát sámeálbmot ja danin Kárášjoga duodjeaktivitehta doarju Suoma beal duoji. Gieddebarggu loahpas álgen vuohttit eanet aht' eanet institušuvnnaid dahkan erohusaid Norgga ja Suoma beal sámiid duoji gaskkas. Dutkanmetodan lean atnán kvalitatiiva metoda, mas materiála lea čoagganan gieddebarggus. Lean lahkonan dutkanfáttá emic-vugiin nu, ahte maiddái informánttat oassálastet dutkamuša sisdoallo-ja analysaráhkadussii. ¶
Informántan leat nissonolbmot, guđet duddjojit iežaset várás dahje olbmuide. Dutkamušas leat informántan 19 nissonduodjára ja golbma institušuvnnaid ovddasteaddji. Dákkár homogenalaš joavku ii speadjalastte oba servodaga duodjemáhtu, muhto govvida ideála tiippa. Dát duodjárat ovddastit konkrehtalaš dáhpáhusaid, maid ideála govvida servodaga olis. Nuppe dáfus duodjáriid válljen Suoma bealde buvttii ovdan, ahte dihto sohkabuolvvat, eanaš 1940-logus riegádan, eai obanassiige ovddas duodjáriid. ¶
Historjjálaš čielggadeami maŋŋá lean guorran sámeduoji instituerema bálgá Suoma bealde 1970- ja 80-loguid kurssat ja skuvllat –kapihtalis. Duoji skuvlen álggii 1972 barggolašvuođakursan Anáris “kansanopistos” , gos oahpahedje čoarve- ja muorradujiid. Dan ovdal ledje komišuvnnaid šmiehttamušain juo 1930-logu rájes evttohan, ahte sámekultuvra galggašii leat skuvllaid oahppoplánain. Kurssa ordnii Roavenjárgga kursaguovddáš ja oahppin ledje maiddái ráves nissonolbmot, geat ledje agi beaivve duddjon nissondujiid. 1974 nuortalaš prošeavtta jođiheaddjit, Helssega dáiddaallaskuvlla nuorat, lágidedje duodjeseminára, man čuovvumuššan vuođđuduvvui duodjesearvi Sápmelaš duodjárat 1975. Álggus searvi ordnii juo ovdal álgán duodjevuovdinčájáhusaid ja oassálasttii bargo- ja dáidomeassuide Helssegis. 1970-logus duoji árvu badjánii servodagas ja das lei guovddáš sadji kultuvrralaš, sosiála ja ekonomalaš doaimmain. Duodjesearvvi doaibman lei lágidit kurssaid ja gohcit duoji ovdáneami. Dat lei maiddái aktiivvalaččat fárus duodjeskuvlema ortnemis. Skuvla, Saamelaisalueen koulutuskeskus, álggii 1978 Anáris ja duodjelinjjás sámeduodji lei oahpahusávnnasin osiid mielde. Sápmelaš duodjárat livččii hálidan eambo deattuhit sámekultuvrra, muhto skuvllas šattai oassi suopmelaš duodjeskuvlaráhkadusa. Skuvlla doaimmat ordnejuvvojedje sierra ásahusain 1993, go dan doaimmat ovttastahttojuvvo Inarin opisto doaimmain. Dán oktavuođas lean buktán ovdan sámeservodaga ovdáneami problema. Vehádatkultuvrraid ovdáneami čuolman lea, go dat leat čadnon politihkalaččat ja ekonomalaččat váldoservodaga beroštumiide. ¶
Sápmelaš duodjárat lea rievdadan namaset Sámi Duodjin ja dan váldodoaibman lea ain duoji gáhtten ja ovddideapmi. Dat oassálastá duodjekurssaid ordnemii ja sisdoaluid hábmemii. Suoma bealde duodjekurssaid mearkkašupmi lea lassánan 1990-logus. Fuolla duodjedáidduid jávkamis bohciidii, go kurssaid ledje heaittihan. Kurssat galge leat ekonomalaččat gánnehahtti ja oassi lei dárkkuhuvvon bargguhis olbmuide. Duodjekultuvrra bajásdoallama geažil eavttut leat ruossalasat. 1990-logus searvi lea rahčan maiddái sámegávtti boasttogeavaheami vuostá ja lea lágidišgoahtán gáktečájáhusaid lávddi alde. Dat gohcá duodjemearkka geavaheami, mas orru leamen mearkkašupmi Suoma bealde. Vuovdindujiin mearkkas oaidná, guhtemuš lea duoji duddjon, muhto dat dáhkkida maiddái duoji kvalitehta. ¶
Lean čielggadan Dáčča ja Suoma beal sámeduoji sajádaga vuođđo-, joatkka- ja allaskuvllain. Duoji oahpahusa ovdáneapmi čuovvu vehádat- dahje eamiálbmot sajádaga stáhta virggálaš politihkas. Duodji oahpahuvvo vuođđoskuvllain, joatkkaskuvllain Dáčča bealde, Sámi oahpahusguovddážis Anáris ja Sámi allaskuvllas Guovdageainnus. Vuođđoskuvllas Dáčča bealde sámeduodji lea oahpahusávnnasin sámegiela hálddašanguovllus. Duoji vuođđun lea sámi árbevirolaš máhttu ja oahppiin galget šaddat kultuvrraguoddit. Sámeduodji lea virggálaččat adnojuvvon pedagogihkalaš ja politihkalaš gaskaoapmin, mii veahkeha modearna sámekultuvrra gárggiideami. ¶
Suoma bealde eai leat vel anus sámegielat duodjeplánat, muhto baicce sámegillii jorgaluvvon suopmelaš oahppoplánat, maid ulbmilin lea šaddadit suopmelaš kultuvrii. Goittotge skuvllain oahpahuvvo sámeduodji, muhto dat leat gitta ovttaskas oahpaheaddjiid duodjeskuvlemis. Dutkamuša loahpahettiinan sámegielat duodjeplánat leat barggu vuolde. Joatkkaskuvllain duoji sáhttá válljet oahppoávnnasin. Sámi oahpahusguovddážis duodji gullá oktasaš kurssaide, maid maŋŋá sáhttá válljet čiekŋudansuorggi. Maiddái Sámi oahpahusguovddáža oahppoplánat leat riikkaviidosaččat ja nie speadjalastet suopmelaš árvvuid eaige vuođulduva moge sámekultuvrii. Skuvllas geargan namuhuvvo artesánan iige duodjárin, mii muitala, ahte oahppoplánain deattuhit garrasit ekonomalaš beali. Sámi oahpahusguovddáža ja Dáčča beal joatkkaskuvllat leat gillán oba doaibmama áigge seamma váttisvuođain. Sámegielat ámmátoahpaheaddjit ja sámegielat oahppamateriála leat uhcán. Praktihkalaš ávdnasiid oahpahit dábálaččat áššedovdit, geain váilu formálalaš oahpaheaddji gelbbolašvuohta. Maiddái oahpahanjoavkku gáibádusat leat čuolbman, man dihte sierra sámegielat joavkkuid eai leat sáhttán vuođđudit. Sámi allaskuvla duodjeoahpahus lea luohkáoahpaheaddjeoahpuid oassin. Oahppoplánat leat heivehuvvon vuođđoskuvlla duodjeoahpahusa dárbbuid mielde, vai oahpaheaddjit sáhttet oahpahit duoji skuvllain. ¶
Maŋimus kapihtalis lean gieđahallan kulturárbevieru mearkkašumi duojis. Duoji searvvušfierpmádaga vuođđun lea fuolkevuohta, man mielde ovttasbargoguoibmi válljejuvvo. Sámiin lea árbevierrun vurrolaš veahkeheapmi, mii lea vuohttimis čielgasepmosit bohccostallama siidaortnegis. Ovttasduddjomis lea leamaš ekonomalaš mearkkašupmi gámagávpeáiggi 1960—70-logus ja dat aktualisearašuvai guossástallama oktavuođas. Nuoramus sohkabuolvva searvvušfierpmádagas sogas lea ain dehálaš rolla. Soga nissoniid mearkkašupmi boahtá ovdan kultuvrralaš ja sosiála mearkkašumi olis, go nuorat hálidit oahppat soga sámeduoji. Dasa lassin Suoma bealde duodjekurssat leat duddjon ođđa searvvušfierpmádaga, mii vuođđuduvvá ovttasduddjomii. Duddjoma aktualisearašuvvan maiddái orru leamen kurssaid veagas. Sosiálabirrasis dáhpáhuvvan nuppástusat čuhcet duodjeárbevieru bajásdoallamii ja seailumii. Sámemánáid bajásgeassimii lea leamaš mihtilmas, ahte mánát oassálastet duodjeprosessii, muhto dálá kurssain mánát eai oaččo leat fárus bargosuodjalanlágaid dihte. ¶
Duodji kultuvrra árbin –kapihtalis lean guorahallan duodjemáhtu - giellamáhtu, kulturidentitehta ja gárvodeami kommunikašuvdnan. Duojis ja sámegielas lea guovddáš árvu dán dutkaservošis. Dat boahtá ovdan eatnat ságastallamiin, muhto maiddái artefávttaid ja olbmuid dikotomalaš gaskavuođas. Artefávttain šaddet persovnnalaččat olbmuid gaskavuođafierpmádagas. Duojis artefáktan lea dehálaš mearkkašupmi enkultureren- ja sosialiserenproseassain ja identitehta duddjomis. Duoji bokte oahppat sámekultuvrra sihke árbevirolaš dieđu ja máhtu, mii lea maiddái čálekeahtes ja lunddolaččat gorudii vurkejuvvon diehtu, jávohis diehtu. Dálá sámeservodagas mánáid bajásgeassin ja bearrašiid eallindilli leat nuppástuvvan boarrásot sohkabuolvvaid ektui. Hárve mánná enkulturerejuvvo duodjái árbevirolaččat ruovttus, muhto baicce skuvllain lea dehálaš rolla. Dáčča ja Suoma beal vuođđoskuvllain duodjeoahpahusa ordnen čuovvu sámeálbmoga sajádaga stáhtaid politihkas. Dáčča bealde duodji lea adnon pedagogalaš ja politihkalaš gaskaoapmin, mii veahkeha modearna sámekultuvrra gárggiideami ja meroštallama. Suoma bealde dutkanáigge duodji kultuvrra sirdima gaskaoapmin lea marginála. ¶
De geahččaleimmet fas nuppi skuvlaávdnasa atnui váldit. Mun gamus dovden ahte soite bohcidit vuosttaldeamit, muhto eai stuimmit. Mu uhca 10-siidosaš gihppagačča gohčodin dušše SAMENE (Sápmelaččat). Mun ledjen guorahallan veahážiid ovddalgihtii, ee. guovlluskuvllaid galledettiin. Dasa lassin ledje mus dieđut Muosáid birra maid mu áhčči ja áddjá leigga muitalan, go soai leigga guolástan dáin vuonain, ja Unjárggas ásadettiin ledjen maiddái olu oahppan. Go nuoraidskuvla ii lean dáppe 1960-logus, de midjiide bohte oahppit sihke Ákŋoluovttas ja Muosáin nuortafylkka skuvlainternáhttii. Oahppit bures soabadedje. Mun in muitte ahte ledje makkárge čearddalaš vuostálasvuođat, muhto ii oktage gal oarjjabealde dovddastan iežaset sápmelažžan. ¶
Mánáidgárdi: Goržži mánáidgárddis lea sámegielat ossodat. Eará mánáidgárddiin geahččalit laktit sámegiela ja kultuvrra beaivválaš doaimmaide. Beroštupmi dasa lea stuorit go ovdal, eandalitge mánáidgárddiin mat leat vehá doaresbealde suohkana guovddášbáikkiin. Suohkan ohcá dán jagi sámegielat assisteantta gii galgá vuošttažettiin johtit Biertavári ja Dálošvákki mánáidgárddiin. Suohkan ohcá olbmo gii hálddaša Gáivuon suopmana. Sámi giellaguovddážis bidjetge dán jagi erenoamažit mánáidgárddiide návccaid. ¶
Nugo juo ovddabealde máinnašuvvui, lea suohkana sámi doaimmaid árvvoštallan álggahuvvon gieskat. Mii sihtat dán barggu veahkehit suohkana gávdnat daid bargoviidodagaid maidda lea dárbu lasihit resurssaid. ¶
Vaikko sáhttá leahtit váttis mihtidit giela ovdaneami dahje maŋosmannama, sáhttá dattege čujuhit dasa ahte giella dál adno eanet Gáivuonas. Logi jagi dássái lei suohkanis njealji mánás sámegiella váldogiellan siiddas (Lene Antonsen : ”- Suohkan rihkku giellalága” Sámi allaskuvlla ávvudanraporttas 10 jagi gielain ja mielain, 1999). Dál lea 10 mánás sámegiella váldogiellan siiddas. Eanet mánát dál go ovdal ožžot sámegiel oahpahusa skuvllas. Álggus lei sámegiella válljenfágan ovtta skuvllas suohkanis. Dál 81 oahppi oktigait 311 oahppis, 3 skuvllas suohkana 4 skuvllas, čuvvot oahpahusa sámegielas iešguđet dásis. Oahppit leat nugo vuolábealde čilgejuvvon: ¶
Vuosttas álggu gávdnat skuvlla ja girku giellapolitihkas. Skuvla- ja girkoáššit gulle álggu rájes girkoeiseváldiide, bismmaide, mearridit. Thomas von Westen áiggis, gii lei sámiid gaskkas mišuneremin 1727 rádjái, geavahišgođii girku sámegiela gulahaddangaskaoapmin olu eanet go ovdál. Sivva lei dieđus ahte báhpat áddejedje ahte jos galggaš leat doaivva kristtalašvuođa nannet sámiid gaskkas, de lei dárbu singuin gulahaddat. Girku giellapolitihkka rievddai fas 1773s go Markus Fredrik Bang šattai ođđa bisman Troandimis, man vuollái Davvi-Norgga girku gulai. von Westen áiggis lei Peder Krogh Troandin-bisma (1688-1731). Son ii lean ovttaoaivilis von Westeniin giellagažaldagain. von Westen oahpahii mišunearaid maiddá sámegielas. Beakkán Knud Leem lei okta von Westen oahppiin. Maŋŋá go von Westen jámii 1727, nogai dát oahpahus ja lei várra Krogh vuosteháhku von Westen giellaoidnui mii lei sivva dasa. Mišuvdna dattege ii lean áibbas bismma hálddus, nu ahte sámegiella ain geavahuvvui mišuvnnas. Muhto go ordnejuvvon sámegieloahpahus báhpaide ii šat gávdnon, de dieđus gárttai mišunearaid sámegielmáhttu das gillát. Nubbi ášši mii gulai girku mišuvdnabargui ledje girkohuksemat sámeguovlluin. Krogh ii háliidan ahte sámegiella galggai geavahuvvot mišuvdnabarggus, muhto muđui gal doarjjui mišuvdnabarggu. Su áiggis nannejuvvui girku sámeguovlluin. Sihke Álaheajus, Várjjagis ja Deanus ceggejuvvojedje smávit girkostobut. von Westen jugii dáža beal sámeguovlluid 13 mišuvdnaguovlun, ieš guđet mišunearain. 1774s šattai Bang bisman Troandimis, ja giellapolitihkka rievddai dalán. Seminarium Lapponicum, gos mišunearat ožžo oahpu, maiddá sámegielas, lei álggahuvvon 1752s, muhto heaittihuvvui fas 1774s, seammá jagi go Bang šattai bisma, ja Seminára hoavda, Knud Leem, jámii. Ođđa oaidnu sámegiela ja mišuvnna dáfus vuittii. Sihke von Westen giellaoaidnu ja su mišuvdnadoaimmahus jávkkai. 1802s heaittihuvvui sámemišuvdna ja ruđat biddjojedje eará doaimmaide, ovdamearkka dihte skuvllaide máddin. Várjjagis lei mišuneara gitta 1808 rádjái, ja Skiervvás fas 1814 rádjái. Girkoeiseváldiide gal fargga čielggai ahte sámiid oahpahus gárttai gillát ođđa politihka geažil, muhto sii eai geargan rievdadit dili ovdál go oppa Finnmárkku administrašuvdna šattai váttisvuođaid sisa gaskal 1807 ja 1814. Go Napoleonsoahti lei nohkan, Norga lei vuođđolága gárvvistan, ja dánska gonagasa sadjái lei ruoŧa gonagas šaddan Norgga ge gonagassan, buot geavai 1814s, lei Norgga stáhta dilli oalát nuppástuvvan, ja eiseváldit fertejedje fas huksegoahtit ja nannet hálddahusa - Finnmárkkus maiddá. Deinboll lei proavasin Čáhcesullos gaskal 1816 ja 1824, ja son gárttai maiddá ovddastit Finnmárkku Stuorradikkis. Son barggai erenoamážit skuvlla áššiiguin, ja sus ledje moanat árvalusat mo skuvlla nannet ja buoridit. Muhto easkka N V Stockfleth áiggis rievddai giellapolitihkka. Stockfleth bođii báhppan Čáhcesullui 1825s, ja gárttai bargat sámi skuvla- ja giellaáššiiguin máŋgalot jagi ovddosguvlui. Čáhcesullos son ii lean gal go moadde jagi ovdál go ozai Davvisiidda báhppavirggi. 1832 rájes lei son Oslo universitehtas sámegiela oahpaheaddjin ja dutkin. Su gieđas bohte máŋga girjji sámegillii. Ii Stockfleth ge beassan áibbas ráfis bargat sámegiela buorrin. Son buvttii 1848s Stuorradikki ovdii evttohusaid mo nannet sámemánáid skuvladili, ja son čuoččuhii ahte lei áibbas dárbbašlaš mánáid oahpahit iežaset eadnigillii. Seammá jagi mearridii gonagas ahte báhpat galge sáhtit oažžut sámegieloahpu sihke Tromssa semináras (oahpaheaddjiskuvllas) ja Oslo universitehtas. 1852 rájes sáhtte semináristtat (oahpaheaddjioahpit) oažžut ruhtaveahki lohkat sáme- ja suomagiela Tromssa Semináras. Muhto Stockfletha giellaoaidnu lei dál deattu vuollái šaddan. Dáruiduhttinpolitihkka oidnošgođii. Stuorradiggi ii guorrasan Stockfletha árvalusaide 1848s. Álaheaibáhppa Aars lei vuostáleaddjiid oaivámuš, ja son oaččui čađa ahte ášši guorahallo ja váldo ovdan fas nuppi Stuorradikkis, 1851s. Son háliidii ahte guorahallo ii go sámemánáid sáhte oahpahit dárogillii. Aars dajai ahte su áigumuš árvalusaiguin lei ovddiidit čuvgehusa sámiid gaskkas. Dat lea ge ágga mii ále geavahuvvui sámegiela vuostá. Ášši bođii fas ovdan 1851s. Stuorradiggi čuovvulii Aars árvalusa. Skuvla galggai oahpahit sámemánáide dárogiela vissis guovlluin gos lei vejolaš nannet dárogiela. Daid guovlluid gohčodedje "overgangsdistrikter" (sámegillii sáhtášii gohčodit dáruiduhttinguovlun). Dat mávssii dan ahte dáid guovlluin ásse maiddá dan veardde ollu dážat ahte dárogiella gullui skuvllastobu seinniid olggobealde ge, ja danin lei eiseváldiin doaivva ahte sámit ja láddelaččat eai vajáldahte dan dárogiela maid ohppe skuvllas. Álgo álggus ledje dát guovllut Oarje-Finnmárkku rittus ja Davvi-Tromssas. Maŋŋá gal bohte buot sámeguovllut ođđa ortnegiid vuollái. Stuorradiggi juolludii 1851s veahá ruđa dárogiela nannemii, ja dát ruhtajuolludeapmi gárttai bistevažžan gitta 1920-jagiide. 1870-jagiide ii lean juolludeapmi nu stuoris, dat lassánii 1000 speissedálaris 3500 speissedálarii. 1881s lei lassánan 27500 ruvdnui, 1892s 32000 ruvdnui, ja 1903/1904s gitta 68000 ruvdnui. Muhto dalle lei ge dáruiduhttinpolitihkka olles fámus. ¶
Dán stuorra sisafárremii ledje guovtti lágán sivat. Finnmárkkus lei áhpeguolásteapmi ja guollegávpi sakka buorránan maŋŋá 1840, ja olmmošlohku lassánii miehtá Finnmárkku rittu. 1855 rájes lassánii olmmošlohku eanemusat Nuorta-Finnmárkkus. Buorránan dilli áhpeguolásteamis gesii olbmuid Finnmárkui sihke máddelis Norggas ja Gaska-Suomas. Sisafárrejeaddji dážat navde Finnmárkku leat buoret guovlun go iežaset ruovttubáiki. Mannan čuohtejagi gaskkamuttos lei stuorra gilvu eatnamiid alde máddin, go olu nuorat bohte náitalanahkái ja ohcagohte eallingeainnu. Suomas maid lei dilli váttis eanandoalus, erenoamážit vuolitsehtui (dat geat eai birgen nu bures). 1860-jagiin ledje Suomas fuones jagit šattu dáfus, ja máŋggas vulge bákkus davás. Sidjiide maid lei guollerikkis Ruija geasuheaddji guovlu. Álbmotlohkamiin oaidnit mo olmmošlohku lassánii. Jos juohká dážaid, sámiid ja láddelaččaid ieš guđet sadjái, de leat logut ná: ¶
Nuppi dáfus atne dáža hearrát ja eiseváldit ággan ahte jos sámit galge čuvgehusa juksat, de fertejedje guođđit sápmelašvuođaset ja jorrat dážan, nu go parlamentáralaš skuvlalávdegoddi ge oaivvildii 1926s. Sámit bidje 1905 rájes juo vuostá ahte politihkka mii hukse diekkár oainnuid ala, gártá soardit ii dušše sámekultuvrra, muhto maiddá sámiid birgenláhki šaddá das gillát. Sihke Ruoŧa ja Norgga bealde lohke sámit ahte jos sin mánát eai oaččo albma oahpahusa, de gártet sii vuoittahallat juohke dáfus. Ruoŧa bealde čujuhedje dasa mo gávpealbmát dájuhedje sámiid gávppis go sámit eai ádden rehketdoalu. Norgga bealde fas hálle sámit ahte sin nuorat galggašedje alitohppui beassat, nu ahte beasašedje alla ámmáhiidda. Mii leat juo oaidnán mo dáruiduhttin giddii sámemánáide dieid vejolašvuođaid váilevaš vuođđooahpahusa bokte. ¶
Dás vuolábealde namahan girjjiid ja artihkkaliid mas gávnnat eanet dáruiduhttima guoski áššiin. Mun namahasttán maiddá man birra girji dahje artihkkal lea. ¶
(c) Dáža bearrašiin ledje máŋggas guovtte- ja golmmagielagat (Helander 1989). Dárrosullo bajábealde ii lean go okta dáža bearaš, nammalassi Buolbmágis, ja dat lei golmmagielat. Ballari dadjá Vuolle-Deanu dážaid birra ahte Ruksesbávtti rájes ja miehtá Juovlavuona ledje buot dáža bearrašiin muhtin sámegielhálli. Dáža bearrašiin Bovccá rájes Gávesluktii lei bealis muhtin gii máhtii sámegiela. Dušše ovtta bearrašis máhtii muhtin suomagiela. Dušše Sandlia ássi dáža bearrašat ledje oalát dárogielagat. Deanuvuona oarjegáttis, Máldovuonas Njuohkonjárgii, ledje čieža bearraša, ja guovtti bearrašis lei muhtin gii máhtii dárogiela (Helander 1989). ¶
Diibmá fertii orohat 5 Báhčaveajis Ruošša ja Suoma rájiid lahka, vuosttaš geardde láigohit helikoptere čohkkemii. Dál loahpageahčen skábmamánu, go Boazodoalloođđasat bohtet guossái, leat dilálašvuođat seamma vearrát go diibmá. Orohagas ii goastta bievlan. Suhkkes beahcevuovddis ii oainne maide, ja nu ii leat helikopteriin ávki girdit go ii leat vilges muohta man vuostá bohccot oidnojit. Skábman leat muđui beaivvit nu oanehaččat ahte ii báljo olle girdit. – Mun gal anán maŋemus logi jagi dálkkádatrievdamiid ilgadeamosin. Ii leat šat bievlan buolaš, ja jeakkit ja jogat eai galbmo ovdal skábmamánu loahpas. Nu ii leat leamaš dábálaš, lohká son. Váttis eatnamat Vanskelig terreng Orohat ollá goasii logi miillá Girkonjárggas lulás – doppe Distriktet strekker seg i nesten ti mils lengde sørover fra Kirkenes – en lang enklave med Pasvikelva og grensa til gos Norga lea dego guhkes njárgan Ruošša ja Suoma Russland i øst og Finland i vest og sør. Dyra følger et gaskkas. Bohccuin lea lunddolaš johtolat geasseorohagas naturlig trekk fra sommerbeitene i nord ved kysten til davvin mearragáttis dálveguohtumiidda lulás Suoma vinterbeitene helt i sør på finskegrensen. Høst- og vinterráji duohkái. Čakča- ja dálveeatnamiin leat viiddis jeaggeeatnamat miehtá Báhčaveajjoga gátti, ja muđui lea beite domineres av store myrområder lang elva, furuskog beahcevuovdi ja ollu bávttit. og blokkmark. Det siste et varemerke for furuskogene i Diet bávttit leat ge Báhčaveaji beahcevuvddiid dovdoPasvik. Selv drivingen med helikopter må skje rolig slik mearkan. Helikopteriin ferte hui várrogasat vuojehit vai at dyra kan passere de mest steinete områdene. Ute i terrenget er det nesten umulig å drive uten bohccot garvet vearrámus báikkiid. snøscooter. Nå i høst følger reineierne flokkene ved å Mehciin lea dadjat veadjetmeahttun bargat almmá patruljere langs stikkveier og hovedveien som går helt skohtera haga. Dán čavčča guođohit boazoeaiggádat doafra Kirkenes og langsetter dalføret sørover. Samlegjerdet resgeainnuid ja váldogeainnu mielde mii manná Girkonligger også mot sør ved inngangen til de høyere liggende járggas ávžeráigge lulás. Čohkkengárdi lea davábealde områdene som er oaláš dálveguohtuvinterbeiter. Derfra miid. Doppe fievrredit fraktes dyrene med gávpečorragiid biiltrailer til slakteri i laiguin njuovahahkii Karasjok. Kárášjogas. – Uten snø får vi – Go ii leat muohikke samlet og slaktet. ta, de eat beasa čohkDet blir rett og slett ket ja njuovadit, dan for skittent og gjørdihte go visot lea menddo láirin ja ruimete. Alt blir svært tungvint når dyra vin. Livččii beare losmå vaskes. Fra andre sat bassat gávpebohcdistrikt vet vi også at cuid! Mii diehtit ahte Mattilsynet tidligere eará orohagain lea har stoppet slaktinga Biebmobearráigeahčču når forholdene blir for bissehan njuovvaille, utdyper Randa. miid go dilálašvuođat šaddet beare vearrát, Geaidnoráigge. Inge Randa (g.b.) ja Harald Beddari. Ii leat eará go geaidnoráiggiid vánddardit dassážii go muohta boahtá. Ja Sukki lea Innvandret čilge Randa. Haralda duohkái stellesten iežas. I dag er det fem driftsenheter i Pasvik. Sisafárren Langs vei. Inge Randa (t.v.)og Harald Beddari. Det blir å patruljere Øvre reintall etter Dál leat Báhčaveajis langs veiene i påvente av snø. Og Sukki har plassert seg trygt bak rygslakting er ca. 2500 vihtta doalloovttagen til Harald. Foto: Per Torbjørn Jystad dyr. Driften har sin daga. Bajimus opprinnelse fra ca boazolohku maŋŋel 1850-tallet, da familiene innvandret fra Finland. Fortnjuovvamiid lea 2 500. Boazodoallu lea doaimmahuvvon 1850-logu rájes, goas bearrašat fárrejedje Suomas deike. satt har man et godt forhold til slektninger og reindrifAin lea buorre oktavuohta Suoma beale boazodollui ja ten på finsk side. Dog har grensegjerdene blitt bedre de siste årene, slik at sammenblanding ikke lenger er like Suoma beale fulkkiide. Rádjeáidi gal lea sakka buorránan vanlig som i gamle dager. maŋemus jagiid, ja masttadeamit eai leat šat nu dávjá go De fem driftsenhetene er eid av Harald Beddari. Ken dolin. Roger Beddari. Inge Randa, Einar Kalliainen og Trygg Orohaga vihtta doalloeaiggáda leat Harald Beddari, Hallèn. Driften er nå bygd opp rundt et samarbeid melKen Roger Beddari, Inge Randa, Einar Kalliainen ja Trygg Hallèn. Boazodoallu lea dáid bearrašiid ovttasbarlom familiene. Før var det tre mer atskilte familiegrupper, men de godoaibman. siste 25 årene har vi drevet i lag, forklarer Randa. – Ovdal ledje golbma siidda, muhto maŋemus 25 jagi Familiene er bofaste på ulike plasser i distriktet. De leat mii doaibman ovttas, čilge Randa. fleste har to bosteder. og om vinteren er alle etablert i Bearrašat ásset iešguđet báikkiin orohagas. Eatnasiin den lille bygda Vaggetem øverst i Pasvik. Kalvingslandet leat guokte orrunbáikki, ja dálvet gal leat buohkat unna ligger i nord i fjellandet ned mot kysten. Samlegjerdet gilažis Vaggetem Báhčaveajis. Guottetbáiki lea davvin badjosiin mearragáttis. Čohkkengárdi lea čakča- ja dálveguohtumiid gaskkas Biehkana (Piekana) bokte. Báhčaveadji lea dat guovlu Norggas gos leat eanemus guovžžat. – Guovža gal váldá muhtun bohcco, muhto dán rádjái ii leat dat leamaš nu stuora váttisvuohtan, loahpaha Randa. ¶
Buorit ránnážagat Gode naboer med goabbat bealde áiddi konfliktgjerde Boanda Henrik Kristoffersen lávii beaivválaččat beatnagiiguin vuojehit bohccuid eret gittiin. Dávjá fertejedje boazodoallit vuolgit Báhčaveajgittiide bargat dan seamma. Bonde Henrik Kristoffersen var daglig ute med hundene for å jage reinen bort fra innmarka. Like ofte måtte reineierne kjøre ned til gården ved Pasvikelva og drive reinen bort. ¶
Hjermann ovddasta orohaga 6 earret eará plánejuvvon bieggamillorusttega oktavuođas Várjjatnjárggas Gállotjozzagis davábealde Ihkkuid Čáhcesullo gielddas. ¶
Ruhta orohahkii Penger til distriktet Smuk lohká viidáseappot ahte ii oktage dieđe sihkkarit Smuk sier videre at det ikke er noen som med sikkermakkár váikkuhusat bieggamillorusttegis leat boazodolhet vet hvilke konsekvenser vindmølleparken vil få for reindriften. Men at det er grunn til å frykte at et opplui. Muhto oažžu gal ballat ahte eai šat sáhte ealu čohkket plánejuvvon rusttega lahka Ganešnjárggas samlingsområde like ved den planlagte nu movt lávejit jus duođai huksejit biegparken på Krampenes ikke kan brukes gamilluid dohko. hvis parken blir en realitet. – Dán guovllus lávet sihke mear– Dette området er veldig godt egnet til både merking og slakting. Vi har alkut ja njuovadit. Mis leat eará vejolaš guovllut, muhto eai nu vuohkkasat go ternativer, men de er ikke så godt egnet Ganešnjárga, lohká son. som Krampenes, sier hun. Ii goabbáge bealli hálit muitalit Ingen av partene ønsker å gå i detalj Statkraft ja orohaga soahpamuša sisom hva forliket mellom Statkraft og doalu. Hjermann datte muitala ahte reinbeitedistriktet går ut på. Hjermann bekrefter imidertid at pengene går til ruhta manná orohahkii, ii ge ovttaskas olbmuide ja ahte ruhta lea jurddašuvvon dikstriktet og ikke til privatpersoner og geavahuvvot earret eará ođđa infrastrukat pengene blant annet er ment brukt tuvrra huksemii masson guohtuneatnatil å dekke utgifter med å etablere ny miid oktavuođas. infrastruktur i forbindele med tapt Orohaga 6 ovdaolmmoš, Inger beiteland. – Mii leimmet boahtán dan dillái ahte Anita Smuk, lohká ahte orohat garrasit vuosttalda bieggamilloorohat fertii válljet. Mii ipmirdeimmet – Vi var kommet i en situasjon der huksemiid iežaset orohahkii, distriktet måtte gjøre et valg. For vi innahte rusttet huksejuvvo almmotge, go boazodoalus ii leat vuoibmi bissehit dan. muhto ahte ii leat vejolaš bissehit så at det ville bli utbygging uansett fordi áigumušaid. Dan dihte dahkkui Go dagaimet soahpamuša, de olaheimreindriften ikke kan stoppe prosjektet. soahpamuš Statkraftain, lohká met ahte orohat oažžu buhtadusa, ja Ved å inngå et forlik ville distriktet for son. Leder for distrikt 6, Inger Anita ahte mii beassat váikkuhit huksemiid det første kunne få en kompesasjon. Smuk, sier at distriktet er sterkt dainna lágiin ahte hehttehusat boazodolFor det andre ville en kunne påvirke i mot vindkraftutbyggingen i lui šaddet nu unnit go vejolaš. Sáhttá utbyggingen slik at ulempene blir minst distriktets beiteland, men at det dadjat nu ahte dál lei sakka álkit boahtit ikke er mulig å stoppe prosjektet. mulig. En kan vel si at det i denne fasen sáhkalaga huksejeddjiiguin, dan ektui go Derfor ble det inngått forlig med er mye enklere å få utbyggeren i tale enn livččii diggeášši maŋŋel, lohká Hjerdet ville ha vært etter et oppgjør i retten, Statkraft, sier hun. Foto: Per Torbjørn Jystad sier Hjermann. mann. Ná govahallat Skallhalsen bieggamillorusttega go geahččat Gállojoga gilis Čáhcesullo nuorttabealde. Fotomontášas oaidnit 16 bieggamillo mat galget buvttadit oktiibuot 40 MW. Skallhalsen plánaguovllu siskkobeallái lea evttohuvvon čoavddus mas bieggamillot mannet veaháš dego dávgin nuortalulábealde oarjjadavábeallái gaskal 2300 ja 4000 mehtara guhkkodahkan. En visualisering av Skallhalsen vindmøllepark, sett fra bygda Skallelv øst for Vadsø. Fotomontasjen viser 16 vindmøller som vil produsere tilsammen 40 MW. Innenfor planområdet på Skallhalsen er det skissert en løsning hvor vindmøllene plasseres i en svak buet rekke fra sørøst mot nordvest i en lengde av 2300 til 4000 meter. Govvamontáša/Fotomontasje: Statkraft ¶
Golbma vejolašvuođa Tre alternativer Hjermann muiValget sto ifølge Hjertala ahte ledje golbma mann mellom tre alternativer: Det første var å vejolašvuođa: Vuosttaš lei geahččalit hehttet hukseprøve å hindre at utbyggingen gjennomføres miid politihkkalaš váikkuheami ja riektevuogádaga ved å bekjempe det med bokte. Nubbi lei dohkkepolitisk påvirkning og i hit huksemiid ja riekterettssystemet. Det andre vuogádaga bokte gáibidit å akseptere inngrepet buhtadusa vahágiid ja og kreve erstatning for skaden, tap og ulemper i hehttehusaid ovddas. Goalmmát lei dohkkerettssystemet. Det tredje hit huksemiid ja dahkat å akseptere inngrepet Deike lea Skallhalsen bieggamillorusttet Čáhcesullo gielddas buhtadussoahpamuša. og inngå en avtale om kompensasjon. – Norgga riekti gáibida Finnmárkkus plánejuvvon huksejuvvot. ahte sáhttá duođaštit vahá Planlagt lokalisering av Skallhalsen vindmøllepark i Vadsø kom– Norsk rett krever at en kan dokumentere tap giid ovdal go oažžu buhta mune i Finnmark. Kárta /Kart: Statkraft dusa. Boazodollui lea váttis for å få erstatning. Det duođaštit vahágiid dan oktavuođas go sin guohtuneater vanskelig for reindriften å kunne dokumentere tap i forbindelse med at det etableres en vindmøllepark i deres namiidda huksejuvvo bieggamillorusttet. Jus livččiimet vuojihan ášši diggevuogádaga bokte, vaikko gitta Alimusbeiteland. Hvis vi hadde tatt saken gjennom rettsystemet – eventuelt helt til Høyesterett, ville det gått mer enn riektái, de livččii ádjánan badjel vihtta jagi ovdal go ášši loahpalaččat čielgá, muitala Hjermann. fem år før en endelig rettsavgjørelse, sier Hjermann. Knut Mollestad lea Statkraft bealde leamaš GállotjozKnut Mollestad i Statkraft har vært ansvarlig for plan13 ¶
Riis-Johansen boazodoalu birra Ná dajai eanandoallo- ja biebmoministtar Terje RiisJohansen boazodoalu birra Stuoradikkis juovlamánu 6. beaivvi bušeahttaárvalusa gieđahallama oktavuođas: «Ráđđehus dáhttu nana guoddevaš boazodoalloealáhusa daid rámmaid siskkobealde maid resursavuođđu addá. Mii fertet mearridit rámmanjuolggadusaid nu ahte doallu sáhttá jođihuvvot birrasa eavttuid vuođul. Ráđđehus áigu vuoruhit ođđa boazodoallolága barggu. Dat galgá láhčit diliid ekologalaš, ekonomalaš ja kultuvrralaš guoddevaš boazodollui. Lea deaŧalaš ahte ovddiduvvo reaidu mii dahká vejolažžan albmaládje čuovvolit Riikkarevišuvnna árvvoštallamiid raporttas nana guoddevaš boazoguohtunresurssaid birra Finnmárkkus» . ¶
Merkennjuolggadusaid rievdadus mas daddjo ahte bealjit eai galgga čuhppot duoljis, eastada dušše boazodoalu siskkáldas suoládemiid, oaivvilda NBR. Čállán: Agnar Berg Jorgalan: ImO – Ođđa njuolggadusrievdan ii leat ollásii čoavddusin, go dat hehtte dušše boazodolliid suoládeamis, muhto ii olggobeali olbmuid. Mii leat ovdal árvalan dasa čovdosa, namalassii ahte biergu mii ii njuvvojuvo njuovahagas, galgá steampilastojuvvot, muhto dasa dat eai mieđa, lohká NBR jođiheaddji Aslak J. Eira. Eira navdá ahte boazosámit ja «earát» suoládit beali goabbáge. Erenoamážit geasset ja čakčat leat olbmot olggobealde boazodoalu mat njuvvet suolabohccuid. Eanandoallo- ja biebmodepartemeanta leat njuolggadusevttohusa sádden gulaskuddamii ja vástidanáigemearri lei golggotmánu 19. beaivi. Rievdadeami ulbmilin lea unnidit boazosuoládeami. Váldo rievdadus lea ahte beljiid ii leat lohpi čuohppat duoljis eret, jus boazu ii leat njuovahagas njuvvon. ¶
Sisdoallu Ovdasátni 1. Dutkanbargu 1.1 Čuolbma ja ulbmil 1.2 Dutkanmetoda 1.3 Dutkanguovlu 1.3.1 Ohcejoga gielda 1.3.1.1 Ohcejotnjálmmi skuvla 1.3.1.2 Gáregasnjárgga skuvla 1.3.2 Anára gielda 1.3.2.1 Avvila skuvla 1.3.3 Eanodaga gielda 1.3.3.1 Heahtá vuolledássi 1.4 Dutkanjoavku 1.4.1 Luohkkáoahpaheaddjit 5 1.4.2 Sierraoahpaheaddjit 2. Suoma skuvla 2.1 Suoma skuvlla mearrádusat 2.2 Diibmolohku 2.3 Sierradoarjja 2.3.1 Doarjjaoahpahus 2.3.2 Oasseáigásaš sierraoahpahus 2.3.3 Sierraoahpahus sirdin 2.3.4 Heivehuvvonoahpahus 2.3.5 Hárjehanoahpahus 2.4 PISA-bohtosat 3. Lohkan- ja čállinváttisvuođat 4. Lohkan- ja čállinváttisvuođaid kártenbargu 4.1 Kártenmateriála sámegillii 4.2 Kártenmateriála suomabealde 4.3 Mo kártejit sámeskuvllain Suomas? 4.3.1 Geat kártejit? 4.3.2 Smávvaskuvllas: 0.-3. luohkás 4.3.3 Gaskadásis 4.4 Geat ožžot sierraoahpahusa ja maid barget doppe? 5. Loahppa Gáldolistu 1 2 2 2 2 3 3 3 3 4 4 5 5 5 5 5 6 6 7 7 7 8 8 9 9 10 10 11 11 11 11 12 14 15 18 ¶
1.Dutkanbargu 1.1 Čuolbma ja ulbmil Prošeavtta váldočuolbma lea gávnnahit mo suomabeal sámeskuvllaid lohkan- ja čállinváttisvuođaid kártejit. Doivon gávdnat buriid kártenmetodaid sámegielat ohppiid lohkan- ja čállinváttisvuođaide. Suoma skuvlavuogádat lea earálágan go norggabealde. Ferten de oahpásmuvvat suoma skuvlavuogádahkii, mo bargagohtet go fuomášit oahppi gii rahčá lohkamiin/čállimiin, makkár njuolggadusat skuvlavuogádagas leat ja mo doaibmá sierraoahpahus. Dán olis lea maid miellagiddevaš oahppat mo suomagielat ohppiiguin barget. Hálidin gávnnahit leat go Suomas kártenvuogit maid sáhtašii jorgalahttit sámegillii. Ráddjejin barggu nu ahte guorahallen dušše vuolledási (0.-6. luohkká). 1.2 Dutkanmetoda Galledin suomabealde Ohcejotnjálmmi, Avvila, Heahtá ja Gáregasnjárgga skuvllaid. Jearahallen luohkkáoahpaheddjiid ja sierraoahpaheaddjiid mo sii kártejit ohppiid geain leat lohkan- ja čállinváttisvuođat. Guorahallamis hálidin gávdnat vásáhusaid suomabeale sámegielat mánáid ektui. Geavahin kvalitatiiva dutkanmetoda. Hálidin beaivválaš, praktihkálaš duođalašvuođas guorahallat suomabeal sámemánáid dili geain leat lohkan- ja čállinváttisvuođat/dysleksiija. Jearahallen oahpaheddjiid, geahčadin kártenmaterialáid ja veahkkeneavvuid /hárjehallanbihtáid maid geavahedje ohppiide. Dákkáraš dutkanmetodain lea vejolaš jearahalladettiin mearridit guđemuš gažaldagat galget leat guovddážis ja čuožžovaččat. Guorahallamis čiekŋudin áššái. Hálidin čohkket guđelágán kártenbargguid ja hárjehallanbargguid geavahedje ja jearahallat daid birra. Hálidin maid čilgejumi oažžut mo leat heivehan kártenmateriála dahje hárjehallanbargguid sámegielat mánáide. Hálidin jearahit oahpaheddjiid vásáhusaid daid kártenbargguid ektui maid sii geavahit. Ráhkadin gážaldagaid maid vuođul jearahallen luohkkáoahpaheddjiid ja sierraoahpaheaddjiid. Jearahaladettiin dárkkistin gažaldagaid go fertejin guođđit muhtumiid dahje lasihit eará gažaldagaid. Geavahin teknihkkálaš veahkkeneavvuid vai bessen čálekeahttá ságastallat. Čájehuvvui maŋŋá ahte geavahuvvon veahkkeneavvu lei nu boaris ja heittot ahte báddejuvvon jearahallamat gullojedje nu heittogit ahte in ádden buot. Dattege lei buorre go ledjen bádden ságastallamiid go de gal fitnejin oahpaheddjiid dárkilis čilgejumiid mielde. Dát vuohki dieđusge lasihii vástádusaid kategoriseren- ja strukturerenbarggu. Čájehuvvui ahte lei dárbu dan dahkat vai fidnen oktasaš vástádusaid dihto gažaldagaide. Go de ledjen galledan buot ovddalgihtii plánejuvvon skuvllaid, de ihte gažaldagat maid in lean jearran. Dalle lei vejolaš riŋget dáid jearahallon olbmuide. Mus lei dárbu oahpásmuvvat suoma oahppoplánii ja sierraoahpahusa guoskevaš plánii ja dasa dárbbašin oktavuođaid olbmuide geat mu veahkehedje dáid čilget. Geavahin veahkkin Ohcejoga gieldda čuvgehusdoaimmajođiheaddji Arja Alaraudanjoki ja Lappi leanaráđđehusas skuvlenáššiid dárkkisteaddji Kari Torikka. 1.3 Dutkanguovlu Hálidin válljet sámegiel vuosttašgielat skuvllaid. Suomabealde definerejuvvo/sisttisdoallá sámegiella vuosttašgiellan earáláhkai go norggabealde. Suomabealde sáhttá sámegiella leat 1) oahpahusgiellan 2) vuosttašgiellan ja dalle dušše sámegiella oahpahuvvo sámegillii 3) válljengiellan / vierisgiellan. Mu áigumuš lei válljet dušše daid skuvllaid gos oahpahusgiellan lei sámegiella. ¶
Go ohcen jearahallama várás skuvllaid, de čilgejin ahte hálidan guorahallat skuvllaid gos sámegiella lea vuosttašgiellan. Mun in livčče válljen Eanodaga skuvlla dutkanguovlun jos livččen dalle diehtán mo suomabealde sáhttá sámegiella doaibmat oahpahusas. 1.3.1 Ohcejoga gielda Ohcejoga gielda lea Suoma davimus gielda, gos orrot sullii 1 400 olbmo. Lea áidna gielda Suomas gos sápmelaččat leat eanetlogus, sullii 70%. Ohcejoga gielddas leat golbma vuođđoskuvlla, Njuorggámis, Ohcejoga girkosiiddas ja Gáregasnjárggas. Ohcejoga gielddas leat oktiibuot 471 oahppi. Olles gielddas leat 62 oahppi vuođđoskuvllas geain lea sámegiella oahpahusgiellan. Sámegiella Sámegiella Sámegiella oahpahusgiellan vuosttašgiellan válljengiellan/ vierisgiellan Ohcejoga 0-9 Gáregasnjárgga 0-9 Njuorggán 0-6 Logáhat 31 28 5 7 11 14 3 8 Oktiibuot ¶
1.3.3.1 Heahttá vuolledássi Heahttá vuolledásis leat 34 oahppi. Dáin ohppiin ii leat ovttasge sámegiella oahpahusgiellan. Viđa oahppis lea sámegiella vuosttašgiellan. Vuolledásis lea okta sámegielat oahpaheaddji. 0.2. luohkás leat golbma oahppi ja 3.-4. luohkás leat guokte oahppi. Sierraoahpaheaddji lea suomagielat. 1.4 Dutkanjoavku 1.4.1 Luohkkáoahpaheaddjit Jearahallon oahpaheddjit leat gaskamearálaččat bargan 12 jagi oahpaheaddjin. Mun jearahin njeallje oahpaheaddji. Golmmas sis leat luohkkáoahpaheaddjit ja okta sámegiela oahpaheaddji. Dušše okta dáin oahpaheddjiin lei čađahan oahpaheaddjioahpu Sámi Allaskuvllas, Guovdageainnus. Dušše okta dáin oahpaheddjiin lei ožžon muhtun logaldallamiid lohkan- ja čállinváttisvuođaid birra. Buohkat leat vásihan ohppiid geain leat lohkan- ja čállinváttisvuođat. Dáid luohká oahpaheddjiin lei 0.-3. luohká oahppit. Sámegiel oahpaheaddjis ledje 0.-6. luohká oahppit. Leat oalle smávva sámegielat luohkát. Jearahallon oahpaheddjiin eai lean go 5-6 oahppi. Sámegiel oahpaheaddjis ledje fas 5 oahppi geain lea sámegiella vuosttašgiellan ja 18 geain lea sámegiella vierisgiellan. 1.4.2 Sierraoahpaheaddjit Sierraoahpaheaddjit maid jearahin ledje viđas. Golmmas lei earenoamášpedagogálaš gelbbolašvuohta, okta sis ii máhttán sámegiela, dušše ruoŧagiela. Mun válljejin jearahit ruoŧagielat sierraoahpaheaddji go son oahpahii sihke sámegielat ja suomagielat ohppiid. Okta sis lei fas jahkebeale ovdal mannan ealáhahkii, muhto mun válljejin su jearahit go son lea nu guhkká bargan sámegielat mánáiguin. Guovtti oahpaheaddjis ii lean earenoamášpedagogálaš gelbbolašvuohta, nuppis ii lean oppa oahpaheaddji oahppu vel ge. Ohcejoga gielddas sierraoahpaheaddjit leat guokte Gáregasnjárggas ja guokte Ohcejogas. Goappáge báikkis lea nubbi sámegielat mánáid várás. 2. Suoma skuvla 2.1 Suoma skuvlla mearrádusat Oahpahusplánaid vuđđosat leat álbmotlaš rápma, man vuođul báikkálaš oahpahusplána dahkko. Jagi 2000is almmustahttojuvvui maŋimuš oahpahusplána. Gieldda báikkálaš oahpahusplána ráhkaduvvo guđege oahpahusgiela várás. Báikkálaš oahppoplánas leat gielddalaš, báikkálaš ja skuvllalaš oasit mielde. Ohcejoga gielddas addojuvvo oahpahus sámegillii ja suomagillii. Ohcejogas de ráhkaduvvojedje guokte oahpahusplána. Suomas lea maid nu ahte oahpahusa sáhttá addit ovtta Suomas hállojuvvon golmma sámegillii: Anárašgillii, nuortalašgillii ja davvisámegillii. Avvila gielddas lea de oahpahusplána sihke davvisámegillii, anárašgillii ja nuortalašgillii. Eanodaga gielddas lea davvisámegillii oahpahusplána. Lea vuos dušše Ohcejoga gielddas sámegillii ráhkaduvvon oahpahusplána vuođđoskuvlii. Ohcejogas lea 0.-6. luohkkái oahpahusplána válmmas. Sámegillii ii leat vel jorgaluvvon go 0.2. luohkkái. Suomabealde lea ovdaskuvla (0. luohkká) eaktodáhtolaš. Suomabealde lágabokte sáhttá oahppi ođđasit vázzit muhtin luohká. Oahpaheaddji ii mearrit, dušše ráđđádallá. Lea váhnen gii mearrida dan. Dát ii oro nu dábálaš jearahallan skuvllain. Jos sii sirdet vuolit luohkkái, de dat čađahuvvo ovdaskuvllas dahje 1. luohkás. Oahpaheddjiid mielas ii leat buorre, jos 2. luohká oahppit ja boarrasit oahppit šattaše ođđaset vázzit, oahppi iešdovddu ektui. ¶
4.2 Kártenmateriálat suomabealde Kártenmateriálat suomabealde maid jearahallanskuvllat geavahit leat • Lukemisen ja kirjoittamisen testejä • Ala-asteen lukutesti (Johanne Lindeman 1998) Oahppit geat leat 1.-3. dásis sis lea dysleksiija. • Lukilasse (1999). Lohkanmáhtu iská jitnosat lohkamiin 2 minuvtta ja sánuheapme • Morfologia testi (Paula Lyytinen 1988) 4.3 Mo kártejit sámeskuvllain Suomas? Suomabealde oahppanváttisvuođat dalán gieđahallojuvvojit. Okta sierraoahpaheaddji dajai ahte son ii álgge kártet oahppi ovdalgo ovtta áigodaga lea iskkan oahpahit su. Muhtin fas dajai ahte norggabealde lea diagnosasyndroma. Sii oaivvildedje ahte sii ovdal geahččalit veahkehit oahppi ovdalgo álget kártet. Jearahallon skuvllat eai geavahan makkárge kártenbargguid sámegillii. Sis ledje iešguđetlágan kártenvuogit. Sierraoahpaheaddjit kártejedje suomagillii go geavahedje kártenmateriálaid. Okta sierraoahpaheaddji, gii ii geavahan kártenmateriálaid, lei nu guhká jo bargan ahte son čađahii kártemiid sámegillii. Muhto dát eai lean su mielas nu bures smihttojuvvon. Luohkkáoahpaheaddjit kártejedje oahpahettiin. Sámegiel luohkáin leat nu unnán oahppit ahte sii árvvoštalle dan vejolažžan. Jearahallon luohkáid sturrodat leat 5-6 oahppi juohke joavkkus, gos 2-3 ovttastuvvon luohká leat. Omd. 0.-2. luohkás ledje 5 oahppi. Okta lei nu guhká jo bargan ahte oinnii guhte oahppi dárbbaša eanet hárjehallama. 4.3.1 Geat kártejit Lohkan- ja čállinváttisvuođaid dahje hállanváttisvuođaid ledje váhnemat, oahpaheaddjit dahje dearvvašvuođadivššárat geat fuomášedje. Muhtin skuvllain gos ledje sierraoahpaheaddjit, geain lei gelbbolašvuohta, johte luohkáid mielde ja kártejedje juohke luohká lohkan- ja čállindáiddu. Stuorát skuvllain dahke dan árra čavčča ja jagi álggus. Oahpaheaddjit, stuorát skuvllain, vásihedje ahte sii ledje máŋgii fillehallojuvvon ohppiide ahte sii eai raža lohkamiin ja čállimiin. Muhtin oahppis sáhtii leat nu čáppa giehtačála ahte oahpaheaddji ii fuomášan váttisvuođaid. Ohppiide, geat besse sierraoahpahussii, čađahuvvui ođđa ja vuđoleabbot kártemat. 4.3.2 Smávvaskuvllas: 0.-3. luohkás Vuosttaš luohkás vurdojuvvo oahppi máhttit bustávaid ja laktit bustávaid oktii. Oahpaheaddji geahččalii heivehit oahpahusa juohke oahppi dássái. Oahpaheaddjit barge iešguđet koansttaiguin ja ollu hárjehallamiin. Okta oahpaheaddji lei nu dárkil ahte ii álggahan ođđa áššiid ovdal go oahppi hálddašii omd. bustáva. Muhtin dajai ahte lea measta menddo maŋŋit easka 3. luohkás fuomášit váttisvuođaid ja veahkehit ohppiid. Buoremus lea jos beaiveruovttus fuomášivčče guđemuš dáidduid/ beliid mánás berre hárjehallat ovdalgihtii go skuvlii álgá. Okta oahpaheaddji lei áican muhtin oahppis go váccii ovdaskuvllas ahte ii muitán sániid, váigat muitalit jurdagiiddas ja ii vástidan daid gažaldagaide maid oahpaheaddji jearai. Dál go oahppi lei vuosttaš luohkás de ledje sus váttisvuođat muitit bustávaid maid oahpai ja laktit bustávaid oktii. Sierraoahpaheaddjit doivo ahte ohppiid váttisvuođat fuomášuvvojit nu fargga go vejolaš, ovdaskuvllas dahje ovdal vel. ¶
6. luohkás eai dahkko kártemat, muhto sii geat leat rahčan besset sierraoahpaheaddji lusa hárjehallat mainna rahčet. 4.4 Geat ožžot sierraoahpahusa ja maid barget doppe? Oahpaheaddjit bidje sierraoahpahussii ohppiid geat rahče lohkamiin ja čállimiin. Suomabealde informánttat oaivvildit ahte jos ovdaskuvlla rájes jo ožžot oahppit buotlágan veahki, de eai leat sis váttisvuođat 6. luohkás. Okta oahpaheaddji dajai ahte son gieđahallá oahppanváttisvuođaid maŋimužžan beaivvi maŋŋá go fuomáša. Oahpaheaddjit maid vásihedje ahte lei stáhtus beassat hárjehallat lohkama/čállima sierraoahpaheaddji luhtte. Muhtomin leat váhnemat geat dáhttot mánnái oasseáigge sierraoahpahusa. Lei okta oahppi geas lei stuorra vieljas leamaš stuorra čállinváttisvuođat, erenoamážit gemináhtaiguin, ja unna vieljas maid ledje veaháš váttisvuođat gemináhtaiguin. Su váhnemat dáhtto unna villjii oasseáiggi sierraoahpahusa go balle sus šaddat seamma stuorra váttisvuođaid. Oahppit geat rahčet eaŋgalasgielain ja matematihkas ožžo maiddái veahki sierraoahpaheames. Muhtin oahppi, geaid váhnemat ledje válljen bidjat sámegielat luohkkái vaikko ii lean sámegiella su vuosttaš giella, oaččui veahki sierraoahpaheaddjis. Son rahčá sámegiela áddejumis. Eará oahppi maid oaččui veahki, gii fas nu hirbmasit sehkkehii suomagiela go sámegillii čálii. Kártema bohtosa vuođul sierraoahpaheaddji ovttas luohkkáoahpaheddjiin árvvoštalaiga geat besset sierraoahpaheaddji lusa 1-3 d/v okto dahje joavkkuid mielde, oasseáigge sierraoahpahussii. Sierraoahpaheaddji válljii ovttaláganiid seamma jovkui, sáhttet leat sihke 4. ja 5. luohká oahppit ovtta joavkkus. 16 ¶
Dábálaččat leat oahppit oasseáiggi sierraoahpahusas skuvlla áiggi, muhto muhtomin ruovttuin sohppojuvvui čađahit sierraoahpahusa skuvlla maŋŋá dahje ovdalgo skuvla álgá. Eai buohkat leat sierraoahpahusas olles skuvlladiimmu, muhtomin lea doarvái moaddelot minuvtta háválassii. Okta sierraoahpaheaddji oahpaha 6 vahkku háválassii, ja de molsu joavkku. Muhtomin sierraoahpaheaddji manná luohkkái veahkkin oahpaheaddjái. Sáhttá leat eaŋgalasgielas dahje matematihkas. Sierraoahpaheaddji de veahkeha heivehit oahpahusa oahppi dássái. Sierraoahpaheaddji bargagoahtá álo helppos áššiiguin, dakkár bargguiguin maid diehtá lea vejolaš ahte oahppi máhttá. Maŋŋelaš easka bargagoahtá áššiiguin maiguin oahppi rahčá. Sierraoahpaheaddji iskká bargat earalágan vugiid go luohkkáoahpaheaddji lea bargan. Luohkkáoahpaheaddji ii sáhte buohkain vuordit seamma ollu, baicca dárkkuha ahte juohke oahppi oahpašii juoidá juohke beaivvi. Oahppit, geain fuomášedje váttisvuođaid, besse sierraoahpahussii. Ođđa kárten ii čađahuvvon ovdalgo sierraoahpaheaddji lei čađahan oahpahusa muhtin áigodaga. Go de fas ođđa kárten čáđahuvvui de báddejuvvui oahppi lohkan kasehttii. Eará áššiid čohkkejedje, nugo guđe gieđain oahppi čállá, motorihka, muittu, goappá beljiin gullá buorebut, oainnu ja bivde dieđuid váhnemiin buozalmasvuođaid, riegádanváttuid ja sohkaváttuid birra. Dearvvašvuođadivššár iskká gulu ja oainnu. Muhtomin sáhttet skuvlapsykologa lusa maid sáddet ohppiid. Sierraoahpaheaddji ii máhte WISC-teastta čađahit maid skuvlapsykologa čađaha. Buot dát kártemat leat sierraoahpaheddjiid mielas dehálaš báhpárat maŋitáigái. Ohppiide, geain leat duođalaš váttisvuođat, ráhkaduvvo sierra plána, POOGP, ovttas luohkkájođiheddjiin ja váhnemiin. Dás maid čielggaduvvo makkár ovddasvástádus skuvllas ja ruovttus lea. Muhtomin ferte skuvlapsykologa veahkkin dákkáraš plána ráhkadeapmái. Lea rektor gii galgá dohkkehit dán plána. Sierra diagnosaid gal skuvlapsykologa čađahii. Muhtimat maid ožžo veahki nevropsykologas Helssegis. Luohkkáoahpaheaddjit dárkkuhit hui ollu lohkama vuolledásis 0.-4. luohkás. Ohppiid logahit juohke beaivvi ja sis leat ruovttubarggut juohke beaivvi. Oahpaheaddji guldala ruovttubarggu juohke beaivvi. Oahppit galget lohkat oahpaheaddjái jitnosit ja oahpaheaddji de merke man bures leat bargan. Merkenvugiid maid geavahedje: ☺ buorre ledje feaillat ođđasit hárjehallat ruovttus. mearkka eai oaččo gal máŋgii maŋŋálagai, ferte veaháš ložžet gáibádusaid muhtin ohppiin. 5. Loahppa Mus ledje hui stuorra vuordámušat man earenoamáš buorit kártenvuogit suomabealde leat fuomášit ohppiid geat rahčet lohkamiin ja/dahje čállimiin. Go fuomášin ahte sis ii leat nu earenoamáš dat kárten, muhto baicca sierraoahpahusa ortnet lea earalágan, de fertejin guorahallagoahtit sin ortnega. Jearahallon sámegielat oahpaheaddjit eai geavat kártenmateriálaid. Sierraoahpaheaddjit geavahedje kártenmateriálaid suomagillii. Okta sierraoahpaheaddji gii lei bargan 26 jagi gal ieš ráhkadii kártenbargguid sámegillii go kártii ohppiid, muhto ii son kártenbargguid gal čohkken. Munnje lei hirpmustahttii ahte norggabealde sámemánáid kártenmateriála dilli lea buoret go suomabealde. Suomabealde eai lean kártenbarggut sámegillii. Eai sii lean oppa oaidnánge kártenbargguid maid norggabealde ledje ráhkadan sámegillii. Mun šadden ofelažžan. Buohkat áigo háhkat daid sámegielat lohkančehppodat iskosiid. Mun evttohin muhtin Sámedikki politihkkárii ahte Suoma Sámediggi sáhtašii oastit norggabeal Sámedikkis dáid kártenbargguid vai suomabeal sámeskuvllat maid geavahišgohtet dáid. ¶
Sámegiel oahpaheddjiin suomabealde leat nu unnán oahppit ahte sis lea vejolašvuohta čuovvut juohke oahppi dárkilit. Mun jáhkán maid ahte go oahppoplánas dárkkuhuvvo ahte 2. luohká loahpageahčen galget oahppit máhttit lohkat, de dat stivre dan guvlui ahte oahpaheaddji bargá dan guvlui. Lei munnje maid hui imaš oaidnit man unnán sámegielat oahppit suomabealde leat. Muhtin guovllus, nugo Eanodagas, eai lean galle sámegiel eatnigielagat. Dán skuvllas ii leat oahpahus sámegillii, dušše sámegielat oahppit ožžot sámegiela oahpahusa. Báiki lei suomaiduvvamin, nu mo sámegiel oahpaheaddji dajai. Jearahallon oahpaheaddjit eai lean ožžon oahpu lohkan- ja čállinváttisvuođaid birra, dušše okta. Maŋŋá bessen gullat ahte Anára skuvllas lea sierra oahpaheaddji geas lea earenoamášpedagogalaš gelbbolašvuohta. Jus livččen dan diehtán ovdal, de livččen dieđusge Anára skuvlla válljen dutkanskuvlan. Bessen maid maŋŋá gullat ahte Gárasavvona skuvllas lea leamaš Jan Henry Keskitalo čájeheame norggabeal sámegielat lohkančehppodaga iskanmateriála. Eai leat nu galle sámegielat sierraoahpaheaddji geain lea earenoamáš pedagogalaš gelbbolašvuohta. Leat dušše Avvila skuvllas ja Anára skuvllas sámegielat sierraoahpaheaddjit. Deháleamos boađus mu guorahallamis lei fuomášit ahte suomabealde oahppanváttisvuođat dalán gieđahallojuvvojit. Earenoamášpedagogalaš fálaldat lea suomabealde earalágan go norggabealde. Juohke skuvllas lea sierraoahpaheaddji. Sierraoahpahus lea suomabealde juhkkojuvvon máŋgga oassái: oasseáigge sierraoahpahus, sirdojuvvon sierraoahpahus, heivehuvvonoahpahus ja hárjehanoahpahus. Ohppiide geain lea sirdojuvvon sierraoahpahus ferte ráhkaduvvot POOGP. Mun vásihin ahte luohkkáoahpaheaddjit dávjá heivehedje oahpahusa ohppiid dási mielde(heivehuvvon oahpahus). Erohus Norgga ja Suoma vuogádagas lea vuosttažettiin ahte suomabeal leat juhkkojuvvon diimmut juohke skuvlii doarjjaoahpahussii maid luohkkáoahpaheaddji doallá. Dát dagaha ahte oahppit geat leat leamaš buozas ovtta vahku sihkkarasttojit lága bokte ahte ožžot oahpu das maid earát leat čađahan. Oasseáigge sierraoahpahus lea dan láhkai buorre ahte oahppit ožžot veahki dalán go oahpaheaddji fuomáša oahppi rahčamin. Ii dárbbaš mannat áigi diagnostiseret ja ohcat gielddas sierraoahpahussii sierra diimmuid. Suomabealde ii dárbbašan sirdojuvvon sierraoahpahussii ohcat gielddas sierra diimmuid, go dan gal hoavda juohke skuvllas mearridii. Norggabeal PIRLS guorahallamis daddjui ahte go oahpaheaddji fuomáša oahppi lohkanrahčama, de 51 % oahpaheddjiin vurdet dahkamis maidege. Dát ii mu mielas doala deaivása jearahallon oahpaheaddjiid. Suoma sámeskuvllaid oahpaheaddjit gal dalán go fuomášedje lohkan- ja čállinváttisvuođaid fálle ohppiide veahki. Suoma skuvlla ortnet, lágabokte, lea mielde váikkuheame ahte lea vejolaš veahkehit ohppiid geain leat lohkan- ja čállinváttisvuođat. Suomabealde maiddái barge ohppiiguin geain ledje hállanváttisvuođat, nu go jietnadagat eai lean riekta. Oahppit besse dalán hárjehallagoahtit jietnadagaiguin. Muhtin pedagoga Åbo Universitehtas, Michael Uljens, lea čilgen manne suomabeal oahppit barget nu bures PISA-bohtosis. Namuhan veara lea dat čuoggá gos dadjá ahte suomabealde leat unnán heajut ja unnán buoremusat. Son dadjá ahte suomabeal oahppit leat čehppodagas dássálaga. Son oaivvilda ahte suomas vuhtiiváldet ohppiid, geaid ovdáneapmi, ahtanuššamat ja oahppama eavttut leat heajut, ja earenoamáš čeahpes oahppit eai oaččo nu ollu beroštumi. Nu mun maid lean vuohttán mu guorahallamis. ¶
Norgga bealde ilmmái maid nubbi áviisa, Sagai Muittaleagje, mii ovddidii garrasit sámepolitihka. Áviisa álggahii 1904 ja dan vuođđudeaddjin ja doaimmaheaddjin lei mearrasápmelaš Anders Larsen. ¶
Suoma bealde Sámis ii álggahuvvon vel sápmelaš searvedoaibma 1900-logu álggus. 1932 vuođđuduvvui Helssegis searvi Lapin sivistysseura (Sámi čuvgehussearvi) man ulbmilin lei ovddidit sápmelaččaid kultuvrralaš ja ávnnaslaš vuođu ja juohkit dieđu sápmelaččaid dološ ja dálá eallimis. ¶
Ruoššas lei ges earálágan dilli. Sovjetáiggis ii lean lohpi organiseret servviid olggobealde kommunistabellodaga. Muhto go Sovjetlihttu nohkagođii, de álggii ođđa áigi, ja 1989 ásahedje sápmelaččat vuosttas sámesearvvi - Guoládaga Sámiid Searvvi. ¶
Min giella lea unni ja rašši. Dan sadjái go smávva áššiid nalde riidalit, galgat mii baicca oktii bidjat buot searaid ráhkadit buriid oahppogirjjiid ja ovdánahttit iežamet gollegiela! ¶
Go oalgecealkka lea váldocealkaga ovddabealde dahje maŋábealde: ¶
Čuorvvasmearkka atnit čurvemiid, gohččumiid ja sávaldagaid maŋábealde (ii leat rihkku): "Mana dearvan! Čális fargga!" čurvii Ánne. ¶
Sitáhta, árvalusa dahje njuolggomuitaluvvon jurdaga ovddabealde atnit duppalčuoggá: Son dajai váimmustis: "Oskkun." ¶
Duppalčuoggá atnit maid logahallamiin, ovdamearkkain, čilgehusain jd. Dákko sáhttá leat unna álgobustávaš duppalčuoggá maŋábealde, (muhto dieđusge ii dalle go vuosttaš sátni duppalčuoggá maŋábealde lea namma). Jus dievas cealkka lea duppalčuoggá maŋábealde, de sáhttá bidjat stuora álgobustáva: De son fuomášii: Olmmái lea bealjeheapme. ¶
Goallossázu ovdda- ja maŋábealde ii leat guoros gaska, earret dalle go goallossáhcu ovddasta lađđasa: ovdda- ja maŋábealde (= ovddabealde ja maŋábealde) ¶
Teaksta ruođuid siste álggahuvvo álo unna bustávažiin, jus ii leat stuora gaskamearka ovddabealde (čuokkis, gažaldatmearka, čuorvvasmearka). Galgá nappo leat unna bustávaš maiddái dalle go ruođuid siste lea dievaslaš cealkka: Sámmol logai guovžža doarridan iežas (mii diehtit dál ahte lei ealgabeana!) gitta viesuid lusa. Sámmol logai guovžža doarridan iežas gitta viesuid lusa. Mii diehtit dál ahte lei ealgabeana! ¶
Go sitáhta maŋábealde lea dajai son, vástidii son, árvalii son jna., de bidjat rihku loahppa aisttonmearkka ovddabeallái, vaikko rihkku ii leat sitáhta oassin: ¶
«12 erttetdávtti dahket raddevuovdda. Maŋábealde dat laktasit čielgedávttiide, ja ovddabealde fas mielgadáktái. Mielgadákti juohkása golmma oassái: mielganjunni, ieš mielgadákti ja mielgaskáktá. (Egil Utsi: Anatomiia, 1986:10.) ¶
Okta guoros gaska maŋábealde (muhto ii ovddabealde) teavstta gaskamearkkaid (. ; : ? !) Eahkes nohkken árrat. Iđđes go lihkken, vulgen. ¶
Okta gaska golbma čuoggá ovddabealde (muhto ii maŋábealde). Boađát go, vai ...? Guobbal eret, fasttaha ...! ¶
Dábálaččat atnit ovtta guoros gaskka duppalčuoggá maŋábealde (muhto ii ovddabealde): Elle jearai: Leat go luopmánat láddan? ¶
Fuomáš: Muhtun mihtuin ja juohkimis lea guoros gaska guovttebealde duppalčuoggá : Kártamihttu 1 : 50 000 Juohkinmearkan 1 : 3 ¶
2.8.1.1 Stuora ovdabustávva teavstta vuosttaš sánis, teakstabihtás jna.. cealkaga loahppačuoggá maŋábealde ja lágain ¶
Čuoggá maŋábealde atnit ođđa cealkagis stuora ovdabustáva dábálaš oanádusaide. ¶
2.8.1.2 Stuora ovdabustávva duppalčuoggá maŋábealde ¶
47 Geahča maiddái 1.6. Vuosttaš sátnái duppalčuoggá maŋábealde bidjat stuora ovdabustáva, jus lea njuolggo hupman dahje sitáhtta - jus sitáhtta fal ii álgge unna bustávažiin: ¶
Go duppalčuoggá maŋábealde lea unnimusat okta olles cealkka, de lea váldonjuolggadussan čállit vuosttaš sáni duppalčuoggá maŋŋel stuora álgobustávain: ¶
Loguid main leat njeallje nummara desimálamearkka ovddabealde ja/dahje maŋábealde, čállit oktan: ¶
Dakkár sánit leat čielga goallossánit main álgolađasin lea erenoamáš goalloshápmi mii dušše geavahuvvo -beallái, -bealde ja -beale fárus: olggobealde siskkobealde davábealde mieđabealde doaresbealde jna. ¶
Kárášjoga bealde eatni bealde Norgga bealde Suoma bealde ¶
Nuorttabealde lea bárahisstávvalvearbbain -men geažus maŋŋel ea-diftoŋga. Nuorttabealde lea bárrastávval ja kontráktavearbbain -min geažus. Oarjjabealde lea álo -me geažus. ¶
Bárahisstávval vearba: nuorttabealde: veahkeheamin, oarjjabealde: veahkeheame Bárrastávval vearba: nuorttabealde: jearramin, oarjjabealde: jearrame Kontrákta vearba: nuorttabealde čohkkámin, oarjjabealde čohkkáme ¶
Vaikko máhtten muhtin ođđa tearpmaid, in sáhttán oahpahit ohppiide giela mii sidjiide lei eatnigiella ja munnje amasgiella. Ledjen guhkkin ohppiid ja sámegielat oahpaheddjiid maŋábealde das mii guoská ipmárdussii ja hupmamii, muhto sin ovddábealde lohkamis ja čállimis. Geavahin issoras ollu áiggi čállit reivviid, oahpahusplánaid ja geahččalemiid sámegillii. Oahppit ledje hárjánan dasa ahte go bođii bábir skuvllas sámegillii, de lei álo dárogillii árkka nuppi bealde. Go mun juogadin čállosa sámegiel siidu bajás, de eatnasat jorgaledje báhpira ja lohke dárogiel teavstta. Sámegiel teavstta lohke dušše jus ii lean dárogiella duogábealde. Muhto dat han lei measta álo, go dábálaččat lei muhtin oahppi dahje oahpaheaddji gii ii máhttán sámegiela. ¶
Ieš liikojin oahpahit ohppiid geat háliidedje oahppat, muhto erenoamášpedagogihka sidjiide geain ii lean oahppanmokta, dat ii lean mu nanumus bealli. Dađistaga beroštin eanet aht' eanet barggus olggobealde oahpaheami; fágasearvvis, terminologiija- ja oahpponeavvobarggus, ja dovden ahte bargen buorebut dainna. ¶
Lea dehálaš ahte oasseváldit vuoruhit fierpmádaga čoahkkimiid dalle go dat lágiduvvojit, vai árgabeaivvi doaimmat eai duvdil fierpmádatčoahkkimiid dobbelii. Fierpmádatčoahkkimiin leat guokte oasi. Čoahkkimiid fágalaš oassi galgá fáttáid čalmmustit mat ságstallojuvvojit bagadallanoasis. Galget leat sáhkavuorut ja fágalaš ságastallamat maid jođiha fierpmádagas muhtun šihtton oasseváldi. Sáhttá maid olggobealde bovdet ságastalli. ¶
Ja dakko bokte Mii gieldá garrasit ... buot min ráhkis olbmuid oastimis dahje ásaheamis vaikko gosa, dahje váldimis atnui maidege dan eatnamis mii bajábealde lea várrájuvvon almmá min earenoamáš lohpádusa dahje lobi haga dáid atnuide mat leat ovddimusat addojuvvon. Gonagaslaš julggaštusa jagis 1763 ¶
Lei jur dan nalde ahte ožžo geavahit nama Stáhta boazodoalloskuvla. Vuosttaldeapmi bođii Finánsadepartemeanttas (!) mii celkkii: «...dás ovddosguvlui ii leat dárbu eará nammii kursafálaldahkii go boazodoallokursa» .1 Dan vuosttaldii skuvlla fágastivra ja čálii Eanandoallodepartementii: "... Mii ballat ahte namahus boazodoallokursa addá ohppiide ja ealáhusa olbmuide heajos iešdovddu maiddái dás, ja dat árvideames ii leat leamaš departemeantta oaivil». De vástidii Eanandoallodepartemeanta: «Departemeanttas ii leat mihkke vuosteháguid dasa ahte doaibma mii addá boazodoallooahpu, gohčoduvvo Stáhta boazodoalloskuvlan».[Reive 30.10.1968: Reindriftskurset – navnespørsmålet. Gáldu: Statens gartnerskole arkiiva, Romssa stáhtaarkiivas.] ¶
Muhtin jagiid maŋŋel nagodii skuvla oastit ovtta boares jáfforádjosa mii lei bajábealde skuvlla, doppe sáhtte vurkkodit muhtin reaidduid. Bohte gal eanet luohkkálanjat dađi mielde go lassánedje luohkát, muhto boazodoallosuorggi latnjadárbbut iešguđetlágán praktihkalaš bargguide ii leat vel čoavdašuvvan dál 2006:s. ¶
Ohcejoga gieldda vuođđooahpahusas leahkki oahppiid meari geahppánettiin viđa jagi siste 26 % leat stuorámus doaimmat oažžut dássedeattu áigái skuvllaid diibmo-resurssaid gáržžideamit. Ohcejoga gielddas oahpaheaddjiid gaskamearálaš bálká-goasttádus lea luohkkáoahpaheaddjiin 3000 €/mb ja ávnnasoahpaheaddjiin 4400 €/mb. Fásta oahpaheaddjiin sullii 3/4 oažžu boaittobeallasi. Gaskamearálaš oahppadiibmo-haddin šaddá ávnnasoahpahusa bealde 66 € ja luohkkáoahpahusa bealde 40 €. ¶
Trygve ja Randi Nordback Madsen čuččodeame barttaska ovddabealde Bassevuovddis Kárášjogas, 2003 beassážat. (Govva: Svein Lund) ¶
– Dáiddárorganisašuvnnain barggadettiin jearai Čáhcesullo joatkkaskuvla mus ahte sáhtášin go oahpahit sámegiela doppe. Sis ii lean leamaš goassege sámegiela fálaldat ovdal, nu ahte mun ledjen vuosttaš sámegieloahpaheaddji doppe. Vuosttaš jagi lei mus dušše okta oahppi, ja ledjen dušše diibmooahpaheaddjin. Maŋit jagi juo ledje eanet oahppit, geat háliidedje oahppat sámegiela. Dalle mus lei olles oahpaheaddjivirgi, ja sámegiela lassin ledje vel moadde musihkkadiimmu. Dan maŋŋil lei olles bargu sámegielain ja vel eambboge. Maŋimuš jagi go ledjen doppe, de ledje mus 36 oahppi. Mun váruhin muitalit ohppiide ahte jos sii válljejit sámegiela, de sii čužžot nannosat juolggi alde go ohcet bargguide, ja dat ágga gal doaimmai! Mun oahpahin 4 dásis: sámegiela vuosttaš giellan ja nubbingiellan, daid geat ledje veahá oahppan sámegiela nuoraidskuvllas ja daid geat eai máhttán maidege. Eanaš oahppit ledje Deanus ja Unjárggas eret. Joavkkut ledje iešguđet sturrodagas, ovtta oahppis gitta logi oahppái. ¶
“Oahpahusa bargovuogit ja áigegeavaheapmi galget váikkuhit ollislašvuhtii, oktavuhtii ja progrešuvdnii, sihke fágaid siskkobealde ja fágaidgaskasaččat. Áiggi ferte dan dihte heivehit skuvlla iešguđet doaimmaid ulbmilii...Dáinna ortnegiin ožžot skuvllat buoret vejolašvuođaid njuovžilis áigegeavaheapmái” (O97S:85, 86). ¶
Prošeaktabargu lea oahppanvuohki mas oahppi galggašii fidnet iešguđetlágan gealbbu/čehppodaga. Prošeaktabarggu sáhttá oahppi čađahit okto dahje nuppiiguin searválaga. Prošeaktabargu sáhttá leat ovtta fága siskkobealde dahje das sáhttet máŋga fága searvvis. Prošeaktabargu galggašii ovdánahttit doibmengealbbu oahppis. Prošeaktabarggut deattuhit oahppi beroštumi ja man muddui son aktiivvalaččat searvá plánet, čađahit ja árvvoštallat iežas barggu. ¶
- Prošeaktabargguid sáhttá lágidit sihke oktagaslaš bargun dahje joavkobargun. Dasa lassin sáhttá prošeaktabargguid čađahit iešguđet fágaid rámmaid siskkobealde dahje fágaidgaskasaččat, ja dalle galgá prošeaktabargu rehkenastot daid fágaide ja biddjot daid árvvoštallanvuđđui mat ledje prošeavttas mielde. ¶
Skuvvanvárrái ásaiduvvagohte olbmot sullii jagi 1850. Dalle bođii Stávrun-Lemet, Klemet Helander, Suomabealde ja ásaiduvai Bajitjávregáddái. Son náitalii badjenieiddain. Sullii seamma áigge huksejuvvui duottarstohpu Greineranjárgii. Hálddašeaddjin ledje eanaš dážat. ¶
Skuvlla ledje huksen duottarstohponjárgii. Vuolábealde skuvlašilju lei duottarstobu geađgejuolgi ja dán dálu ledje duiskalaččat boaldán 1944 čavčča seammaláhkai go muđuige gili. Dušše návet lei báhcán. Skuvvanvári skuvlabiire lei hui viiddis, vaikko eai lean nu ollu olbmot geat orro doppe. Dán biirii gulle maiddái Lávkajávri ja Sávnnjojávri. Oahppit dáin skuvlabiirre boaittobeale guovlluin fertejedje olbmuid luhtte orrut skuvlla váccedettiin. Lávkajávrri oahppit orro Marie Stene luhtte, gii lei skuvlla lagamus kránnjá. Sávnnjojávrri mánát orro Anna ja Trygve Opdahl luhtte. ¶
Anna eatnigiella lei kveanagiella; son lei eret Klemetstadas Leavnnjaleagis. Son lei jaskes ja ujus nissonolmmoš, ja čohkkái muorrakássa alde uvdnagáttis ja guldalii hálešteami gievkkanbeavddi birra. 1964:s huksejuvvui turistaguovddáš gohttenbarttaiguin skuvlla vuolábeallái. Muhtun láhkai buorre sadji ja buorre árbevieru joatkka. Dies han leage leamaš Finnmárkku boarráseamos duottarstohpu. Muhto skuvlii ii lean nu buorre diekkár kránnjá oažžut. Máŋga guossi bohte vahkkoloahpaid Skuvvanvárrái albma feastta časkit. Lei ollu huikkas ja riedja barttain. Gal ledje eatnat vuollabohtalat maid mun čoggen skuvlla lagasbirrasis. ¶
Ledje sullii golbmalogi oahppi skuvlla álgojagi. Lohku bisui badjelaš golbmalogis -muhtumin aiddo vuolábealde - dieid jagiid go mun ledjen skuvlajođiheaddjin gilis. Dát lei aiddo muttát lohku vai šattai buorre biras. Eat oktiige vásihan skuvlla bilideami. Ii oktage glássa cuvkejuvvon! Ii oktage seaidni lean sárggoduvvon. Oahppit besse mannat gosa áigo, mis eai lean lohkkaduvvon skuvlauvssat. Árrat iđđedis mun rahpen skuvlaolgouvssa. De besse oahppit - dađistaga go bohte - mannat liegga feaskárii ja čohkkát vuollegas ja govda glássagárpmaid alde. Dán láhkai sii eai dárbbašan olgun čuožžut ja goallut buollašis. Mii dávjá geavaheimmet meahci oahpahusas. Mis ledje luohkkámátkkit oarjjás Vuolajohleahkái. Mii láviimet finadit nuortan Gággajávrris. Oahpaheaddjit ja oahppit gorgno Stálločohkkii. Oahppit oahpahedje midjiide dola cahkkehit meahcis sihke geasset ja dálvet. ¶
Skuvlla vuolábealde ledje duottarstobu duktásajit, ja duottarstobus ledje hui rikkis árbevierut doložis. Dat lei huksejuvvon 1853:s, ja dat lei vuosttaš duottarstohpu mii huksejuvvui Finnmárkui. Riikkaoasi ledje duiskalaččat boaldán - nugo buohkat dihtet - skábman 1944. Mun smiehtastin ahte dáidda historjjálaš duktásajiide mii sáhtášeimmet ráhkadit gilišilju. Deike sáhtášeimmet maŋit áigái čohkket buot daid maid duiskalaččat eai ollen boaldit. Mun registrerejin boares dáluid guovllus ja vudjen birra buot oastimin dávviriid maid sáhtášii gilišilljui vurket. ¶
Mis ledje máŋggat čeahpes oahppit. Okta sis vuittii riikkaviidosaš stiilačállingilvvu. Einar Amundsen ii lean go njealját luohkás go vuittii stiilačállingilvvu fáttáin “Váralašvuođat asehis jieŋa alde johtalit". Son muđui galggaige leat goalmmát luohkás, muhto beasai álgit bajit luohkkái go lei nu čeahppi. Gánda oaččui Oslo-mátkki vuoitun. Ledje oalle máŋga aviissa mat čálle su ja gilvvu birra. ¶
Vuosttaščájáhus lei min stuorra feasttas basiid gaskkas, maid vánhemat lágidedje. Dalle lei bahkka dievva skuvllas. Olles Skuvvanvári álbmot lei doppe, ja lassin bohte velá eretfárren skuvvanvárrelaččat Kárášjogas ja Leavnnjas. Mii joraimet juovlamuora birra ja de lei guoimmuheapmi mii lávddi alde čájehuvvui, ja velá bollát ja bruvsa mánáide. Filbmačájeheapmi lei klássalanjas unnoraččaide, ja dan botta herskostalle ollesolbmot gáhkkokáfiin. Ja de bođii juovlanigá! Maŋimus jagiid bohte guokte sihkkarvuođa dihtii, ja goappásge ledje seahka dievva ebelat ja appelsiinnat maid geigiiga háhpohalli mánáidgieđaide. Go juovlanigá-guovttos giittiiga iežaska ovddas ja manaiga olggos, de fertejin mun uvssa fáktet vai ii oktage olmmoš siste beassan olggos. Nigáid herggiid han ii galgan baldit. Ledje ollusat geat háliidedje olggos daid oaidnit. Muhto mun ledjen garas ja dollen buohkaid siste. Sii geat ledje sáhkkii, fertejedje duhtat mu muitalussii herggiid ja reagaid birra mat loktanedje muohtašiljus ja girdiledje váriid badjel Áltái. ¶
Davvinjárgga gieldda nannáma bealde ledje measta buot olbmot sámi sogas, ja máŋgga bearrášis lei sámegiella váldogiellan ain mu mánnávuođas. ¶
Sii leat ain doppe. Oainnán sin Ávágis, Fávle-Iččáin, Gáhppevuonas, Harstadas, Budejjus, Girkonjárggas, Álttás ja Hámmárfeasttas. Gáhtaid alde ja káfejáin. Maŋisboahttit geat eai ožžon vejolašvuođa beassat searvat iežaset rikkis duogážii, mearrasámi kultuvrii. Eai dieđe maidege iežaset ruohttasiid birra, ja nu sii mannet viidáseappot. ¶
Mu oabbá lei oahpaheaddjin Kárášjogas dan áiggi ja dáiddii leat okta sivva dasa ahte Sápmi geasuhišgođii mu. Jurddašin ahte mánáid eatnigiela lei dárbu máhttit vai buori barggu máhtášin bargat. Danin ledjen unnánaš sámegiela geahččalan iehčanassii gazzat Volda oahpaheaiskuvlla váccedettiin, muhto eai mus lean eará go čálalaš oahpponeavvut veahkkin. Iežan sámegielmáhtu duođaštan dihtii čállen ohcamuša Porsáŋggu skuvlastivrii sihke dáro- ja sámegillii. Dat dáiddii imaštahttán eambbo go ledjen jurddašan, ja mu ovddabealde bekkii Skuvvanvárrái boahtit sámásteaddji dáža oahpaheaddji. ¶
Mu bargoskihpárat Skuvvanváris leigga Bergha-guovttos, Birgit ja Richard, geat doppe barggaiga skuvlla álggaheami rájes 1962:s gitta 1969 rádjái. Ieža eaba sámástan, muhto doarjjuiga ollásit mu áigumušaid. Soai berošteigga sakka Skuvvanvári mánáin, sámegielagiin ja dárogielagiin, vai juvssašedje dásseárvui ja luohttámuššii alcceseaset earáid ektui. Ja diđiiga seammá bures go mun man váttis lea oahpahit sámegielagiid plánaid ja oahppogirjjiid mielde mat atne dárogiela sin eatnigiellan. Richard Bergh lei hui viššal čoaggit olbmuid dološ muitalusaid, ja dát bargu čanai su nannosit báikkálaš olbmuide Skuvvanváris ja goabbát bealde Leavnnjavuona. ¶
Go lei mearriduvvon ahte "Mønsterplanen" galggai sisdoallat fágaplána Sámegiella oktan čálahábmemiin, de bođii Vuođđoskuvlaráđis jearaldat ahte válddán go badjelasan dan čállit. In lean mielas dasa, árvalin eai go gávnnaš sápmelaš oahpaheaddji, guhte ii leat bargamin nu boaittobealde ja nu unna skuvllažis go mun. Mu ákkaid hilgo dakkaviđe: Mis dat lea ovddasvástádus plána ovddas, dus mii jearrat dál. Don lávet gearggahit bargguidat áigemearrái, dat lea hui mávssolaš. ¶
Sápmelaš oahpaheddjiid dihten hui vátnin, ja ollu doaimmaid dihten vuordit sin guđet gávdnojedje. Jurddašin ahte ii lean áigi njuolggadusaid alde nákkáhallat, baicca juoidá dahkat. De lohpidin barggu doaimmahit dainna eavttuin ahte mu árvalus biddjošii muhtun oahpaheaddjijoavkku ovdii, geat oahpahit sámegiela. Vuođđoskuvlaráđđi namuhii dasto referánsajoavkku geaiguin gávnnadin ja ráđđádallen barggu áigge. ¶
Ii dárbbašan ollu vuosterávdnjái gállit ovdal go oaččui sámeprofehta liigenamman, leažžá go sámevarra suonain vai ii. Duollet dálle gohčoduvvojin mun ge dakkáražžan, bilkun dahje buorredáhtolaš gudnin. In diehtán ovttage vašálačča ja hirpmástuvven muhtun skuvlastivračoahkkimis 1970-logus go okta miellahttu válddii sánisaji áššelisttu olggobealde ja rávvii skuvlastivrra čalmmis dan atnit mii Skuvvanváris lea dáhpáhuvvagoahtimin, gos skuvlajođiheaddji lea gusto bidjamin buot vulosoivviid ja jorgalahttimen dáláš ovdáneami ruovttoguvlui. Vánhenčoahkkimiin ságastallojuvvo velá sámegillii! Na, dát lei muhtun muddui duohta, ođđa vánhenráđiid ja oktasašbargogottiid leimmet bidjamin johtui. Vánhemiid galggaimet oažžut mielde skuvlla stivrejupmái. In jurddašan goassege ahte vánhemiid searvama eaktun galggašii leat dárogielmáhttu. Čoahkkimat ja ságastallamat eai láven leat formálalaččat, ja eatnašat máhtte sámegiela buorebut go dárogiela. Muhto ieš livččen dieđusge galgan atnit fuola buot jorgalit dárogillii, vaikko ii oktage dáhtton mu dahkat dan. Liikká jurddašan iešiežainan: Goas bat leš almmolaččat láitojuvvun ahte čoahkkin ii dulkojuvvon sámegillii go sámit ledje doppe? ¶
4.7 Váldovuohki mo bajábealde ressurssat galget rehkenastot: 7 ¶
4.7 Váldovuohki mo bajábealde ressurssat galget rehkenastot: ¶
Dát mielddisbuktá ahte sihke DOB- ja oahpahanressursa unniduvvoba ovttadássásaččat dan sumi vuođul mii de loahpas báhcá maŋŋil go bajábealde namuhuvvon diimmut leat gesson eret. ¶
Magne Huva, riegádan 1964:s, lei boazodoalloskuvlla oahppi jagi 1986/87. Maŋŋel lea son bargan bohccuiguin Iinnas. Son lea maid bargan earret eará sámi giellaprošeavttain ja NBR:a organisašuvdnačállin. Sus leat leamaš máŋga luohttámušdoaimma boazodoalu siskkobealde ja lei sámediggeáirrasin 1993–2001. ¶
– Oahpaheaddjit ja stivra leat bargan nu bures go sii sáhttet. Stivra lea dieđihan ahte dat ii sáhte dahkat maidege. Sii leat geahččalan láigohit visttiid olggobealde skuvlla, muhto gielddahalle departementii. Mii eat ane Sámi joatkkaskuvlla hálddahusa iežamet hálddahussan. Girko- ja oahpahusdepartemeanta ii leat min departemeanta. Eanandoallodepartemeanta dat šaddá guoddit ovddasvástádusa. ¶
6.2 Norgga bealde 64 ¶
6.2.2 Sámegiela hálddašanguovllu olggobealde 93 ¶
6.3 Suoma bealde 118 ¶
Oulu universitehta sámegiela professor, Pekka Sammallahti, mielde davvisámegiela guovlu álgá Norgga bealde Ofuohtas ja sisdoallá Davit-Nordlándda, Romssa ja Finnmárkku fylkkaid. Ruoššas davvisámi giellaguovlu lea rittus Norgga rájá rájes gitta Giehkkirnjárgii. Suoma bealde davvisámi giellaguovlu sisdoallá Ohcejoga, Anára ja Eanodaga gielddaid ja Soađegili gieldda davimus oasi. Ruoŧas fas davvisámi giellaguovlu álgá Váhčira nuortadavábealde ja gokčá guovllu gitta Norgga ja Suoma rádjái. Sammallahti juohká davvisámegiela golmma suopmanjovkui: mearrasámegillii finnmárkosámegillii ja durdnossámegillii. Daid juohká oktiibuot 20 vuollejovkui. (Sammallahti 1998: 9.) ¶
Norgga bealde ¶
Suoma bealde ¶
Sámeguovllu rádjá manai 1600-1700 jahkečuođi molsašumis Eanodaga rájes Gihttela bokte gitta Guossáma rádjái. Eatnamat Sámi rájá davábealde gehččojuvvojedje sápmelaččaid nággekeahtes guovlun (Komiteanmietintö 1973:46 s. 9). Dan maŋŋá lea Sámeguovllu rádjá sirdášuvvan davás. ¶
Norgga bealde ¶
Suoma bealde ¶
Sápmelaččaid gielalaš vuoigatvuođat Suoma bealde leat ovddimusat čadnon Sámi ruovttuguvlui (Aikio-Puoskari ja Pentikäinen 2001: 36, 49 ja 62). Sámi giellaláhka (1086/2003) addá sápmelaččaide vuoigatvuođaid geavahit sámegiela eiseválddiid oktavuođas Sámi ruovttuguovllus. Vuođđooahpahusláhka (628/1998) addá fas vuoigatvuođa sámegielat mánáide Sámi ruovttuguovllus oažžut oahpahusa ovddi-musat sámegillii. ¶
Davvisámi máttabealde Davvisámi árbevirolaš ássanguovllu máttabealde ¶
Sámi ruovttuguovllu olggobealde Buot guovllut Sámi ruovttuguovllu Máttabeale ¶
Dutkamuša 16 dutkanovttadaga geográfalaš viidodat. Norggas leat guhtta dutkanovttadaga Sámegiela hálddašanguovllus, njeallje Davvisámis Sámegiela hálddašanguovllu olggobealde ja okta Davvisámi máttabealde. Suomas leat njeallje dutkanovttadaga Sámi ruovttuguovllus ja okta Sámi ruovttuguovllu mátta bealde. ¶
Norgga bealde ¶
Norggas juogán vuos davvisámegiela árbevirolaš guovllu guovtti oassái: guovlluide mat leat siskkobealde ja olggobealde Sámegiela hálddašanguovllu. Sivvan dasa lea ahte sámegiela dilli ja eavttut leat guovtteláganat Sámegiela hálddašanguovllu siskkobealde ja olggobealde. ¶
Sámegiela hálddašanguovllus leat buot guhtta gieldda sierra dutkanovttadahkan. Hálddašanguovllu olggobealde juogán davvisámeguovllu dutkanovttadagaide nugo lea dahkkon vuollekapihttalis 2.2. ”Geográfalaš ja kultuvrralaš eavttut”, muhto ovttain spiehkastagain. Riddo-Finnmárkui gullet buot Finnmárkku gielddat mat eai leat oassin Sámegiela hálddašanguovllus. Geavatlaččat ii leat vejolaš čuovvut kap. 2.2. juogu, dannego rádjá manná gielddaid čađa ja mus leat dieđut olles gieldda demográfiijas, eaige gieldda osiin. Dáid dutkanovttadagaid lassin dutkkan guovllu máttabealde davvisámi árbevirolaš guovllu oktan dutkanovttadahkan. Sii geat ásset doppe dáidet eallit eará giellasosiologalaš eavttuid mielde go sámegielagat árbevirolaš ássanguovllus. Norgga bealde šaddet dáinna lágiin 11 dutkanguovllu (govus 2.1). ¶
Suoma bealde ¶
Suoma bealde lea lunddolaš juohkit riikka vuos guovtti oassái: Sámi ruovttuguovllu siskkobeale ja olggobeale guovlluide. Sihke geográfalaš, kultuvrralaš ja giella-vuoigatvuođalaš bealit nannejit ahte dát lea jierpmálaš juohku. Davvisápmelaččat ásset buot njealji gielddas Sámi ruovttuguovllus ja dan dihte gieđahalan sierra juohke gieldda: Ohcejoga, Anára, Eanodaga ja davimus oasi Soađegili gielddas. ¶
Guovllut sámeguovllu máttabealde šaddet oktan dutkanovttadahkan. Livččii miellagiddevaš dutkat guovllu Sámi ruovttuguovllu ja dološ Sámeguovllu gaskka sierra, ja eandalit daid gielddain maid Marjut Aikio namuha. Dat ii leat vejolaš. Dáid olbmuid gielladili ja giellajovkui gullevašvuođa birra eai leat dieđut čálalaš gálduin. Danne šaddet Suomas vihtta dutkanovttadaga (govus 2.1). In guorahala olgoriikkas ássi Suoma beale sápmelaččaid gielladili. ¶
Govadagas bajábealde oaidnit ahte ovttagielat buolva máhtii dušše A-giela. Vuosttaš guovttegielat buolva oahpai dohkálaččat B-giela fárrema maŋŋá. Nubbi guovttegielat buolva máhttá sihke A-giela ja B-giela bures. Goalmmát guovttegielat buolva ii hálddaš A-giela bures, muhto baicce B-giela bures. Čuovvovaš buolva ii máhte eará go B-giela. Vaikko Haugen dás čállá sisafárrejeaddjiid birra, de sáhttá geavahit dán málle čilget earáid giellamolsumiid maid. Dattetge eai leat Haugen ja sullasaš dutkamat nu miellagiddevaččat mu dutkama dáfus. Mun háliidan giddet fuomášumi gielalaš seailuheapmái ja ealáskahttimii, muhto sáhtán geavahit Haugena málle ja čájehit maid áiggun dutkat dán láhkai: ¶
Mii sáhttitge vuordit ahte davvisámegielagat Norggas ja Suomas leat heterogena joavku, mii sihke giellageavaheami ja giellagelbbolašvuođa dáfus leat oalle iešguđet-láganat. Ovdamearkka dihte diehtit ahte Norgga bealde gávcci proseantta dain geat máhtte sámegiela, dušše áddejit eaige hála giela ieža. Badjelaš bealli sámegielagiin eai loga iežaset máhttit sámegiela nu bures go dárogiela. (Ravna 2000a: 6.) ¶
Giella geavahuvvo vuolit dási bargobáikkiin olggobealde, vehádatgielat báikegottis, maiddái vehádatgielagiid ja eanetlohkogielagiid gulahallamis. Vehádatgielagat besset geavahit iežaset giela gaskaneaset bargoeallimis olggobealde lagasservodaga, ja eanetlohkogielagat fertejit geavahit vehádatgiela go fállet bálvalusaid ja gálvvuid vehádatálbmogii. Lea sáhka sihke priváhta, beallái almmolaš ja ollásit almmolaš bálvalusain ja gálvvuin omd. báŋku, poasta, dearvvasvuođaguovddáš jna. ¶
Buot golmma teoriijas deattuhit buolvvaidgaskasaš giellasirdáseami. Hyltenstam gázzi celket giela seailluheami váibmosis leat dan ahte ovttaskasolbmot duođaid geavahit giela ja ahte sii lunddolaš vuogi mielde sirdet dan boahttevaš buolvvaide. Seammás ferte láhččit dili nu ahte sii geat šaddet bajás vehádatgielain, duođaid besset geavahit dan bearraša olggobealde – ja skuvla lea erenoamáš dehálaš (1999: 92). Fishman atná buolvvaidgaskasaš sirdáseami deháleamos áššin giellamolsuma jorgalahttimis. Son akkástallá ahte dan haga dahje nuppi giela čálalaš dahje njálmmálaš sirdáseami haga, ii leat giela seailluheapmi vejolaš. (1991: 113.) UNESCO bargojoavku fas gohčoda giela čielgasit áitojuvvon dalán go mánát eai šat hála dan (UNESCO 2003: 8). ¶
Harald Eidheim (1971) čilge giellageavaheami muhtin mearrasámegilážis Oarje-Finnmárkkus gos sápmelaččat eai sámástan eará olbmuid gullut etnihkalaš stigma geažil. Eaige atnán vejolažžan sámástit mánáidasaset, muhto baicce riektan oahpahit sidjiide dušše dárogiela danne go buot eará domenat - ruovttu ja sápmelaččaid “closed sphere” olggobealde - ledje dárogielat. ¶
Marjut Aikio lea bajábealde namahuvvon dutkamušaid lassin dutkan mángga oasi Suoma sápmelaččaid gielladilis – sihke giellaseailluheami, molsuma ja ealáskahttima. 1975:s čađahii Aikio (1990) sosiolingvisttalaš gieddebarggu golmma sámi gilážis, Áŋŋelis, Lismmás ja Njunnásis. Aikio dutkkai ássiid formála ja eahpeformála giellageavaheami iešguđege domenas ja maiddái buolvvaid gaskkas. Sihke Áŋŋelis ja Njunnásis hálle olbmot sámegiela mánáide ja mánát maid sámástedje gaskaneaset. Lismmás fas boarráset buolvvat sámástedje, muhto eai hállan sámegiela mánáide. Measta guoktelot jagi maŋŋá Aikio lea fas dutkan Lismmá dili ja duođašta giellaealáskahttima. Dál buot mánát sámástit, ja son čilge maid mo dát ealáskahttin lea dáhpáhuvvan; nissonolbmuid dihtomielalaš giellaválljema bokte (Aikio 1994: 66). ¶
Sápmelažžan adnojuvvui olmmoš gean váhnemat dahje nubbi dan guoktás hálai dahje lei hállan sámegiela ruovttugiellan ja guhte ieš hálai dan. Dáinna meroštallamiin leat gávnnahan ahte Suomas ledje 2.529 sápmelačča jahkemolsašumis 1948/49. Lávde-goddi lea earuhan davvisápmelaččaid, anáraččaid ja nuortalaččaid ja logahallan daid gielddaid mielde Eanodagas (249), Anáris (324), Soađegilis (186) ja Ohcejogas (750). Ruođuid siste lea davvisámegielagiid lohku. Dasa lassin namuha ahte 39 davvisáme-gielaga ásse olggobealde dálá Sámi ruovttuguovllu. (Komiteanmietintö 1952:12 s. 31, čuovus 5.12.) ¶
Sápmelažžan atne olbmo guhte ieš máhtii sámegiela eatnigiellan, gean áhčči ja/dahje eadni dahje unnimusat okta áhkku/áddjá lei máhttán sámegiela eatnigiellan. Sámi guovllus ledje dán guorahallama mielde 3.852 sápmelačča. Sámi ruovttuguovllu olggobealde čohkkejedje dieđuid 200 sápmelačča birra. Erkki Nickul fuomášuhttá ahte sápmelaččaid lohku olggobeale Sámi ruovttuguovllu dáiddii lean mealgat stuorát, muhto lei váttis gávdnat ja čađahit dákkár guorahallama sin guovdu. (Nickul E. 1969.) ¶
Lávdegoddi logahallá sápmelaččaid logu juohke gielddas Sámi ruovttuguovllus ja maiddái muhtin gielddain Sámi ruovttuguovllu olggobealde. Sámi ruovttuguovllus ledje uhca rievdadusat 1962 čielggadusa ektui. Olggobealde Sámi ruovttuguovllu lei sápmelaččaid lohku baicce lassánan 473 olbmui. Eatnasat ásse Helssegis ja Vantaas (91), Roavvenjárgga guovllus (62), Gihttelis (33), Muonás (28) ja Oulus (27). (Komiteanmietintö 1973:46a s. 4) ¶
Válgalogahallamii lei juohke olmmoš merken iežas eatnigiela. Lei vejolaš almmuhit davvisámegiela, nuortalašgiela, anárašgiela dahje suomagiela eatnigiellan. Suoma Sámediggi lei ráhkadan tabeallagihppaga mas sápmelaččaid lohku boahtá ovdan ássanguovllu ja eatnigiela mielde 1999 ja 2003 (Sámediggi S 2003). Sámi ruovttu-guovllus lei sirren vehádaga gielddaid mielde ja olggobealde ruovttuguovllu lei earuhan sin geat ásse eará guovlluin Suomas ja sin geat ásse olgoriikkain. Sihke 1999 ja 2003 tabealla čájeha ássangieldda ja eatnigiela dain geain lei jienastan-vuoigatvuohta sámediggeválggain. ¶
Sámedikki dieđuid vuođul ii leat vejolaš oadnit man stuorra oassi sápmelaččain ledje davvisápmelaččat jagi 2003, muhto Sámediggi dieđuin jagi 1999 válgalogahallamis boahtá ovdan makkár sápmelaš jovkui iešguđege guovllu sápmelaččat gulle. Miellagiddevaččat lea gávnnahit man stuorra oassi davvisápmelaččat ledje Anára gieldda sápmelaččain ja sápmelaččain geat orro eará sajiin Suomas. Anáris ledje 718 davvisápmelačča, mii lei 32 proseantta gieldda sápmelaččain. Eará sajis Suomas ásse 1.618 davvisápmelačča, mii dahká 57 proseantta sápmelaččain Sámi ruovttuguovllu olggobealde Suomas. ¶
Suoma beale skuvla- ja mánáidgárdeloguide čatnasit seammálágan čuolmmat go Norgga beale loguidege (gč. 5.1.7). Dasa lassin čuolbman ledje Suoma bealde ahte mánáin ii lean vuoigatvuohta oažžut oahpahusa sámegielas dahje sáme-gillii jos eai orron Sámi ruovttuguovllus (Vuođđooahpahusláhka 628/1998 § 10.1 ja Logahatláhka 629/1998 § 6.1). Dasa lassin ledje leamaš váttisvuođat sámegielat beaiveruovttuid ásaheamis. Váillevaš fálaldat dahká ahte in dáidde oažžut buori gova vuollelskuvlaahkásaš mánáid gielladilis. Daid čuolmmaid mun kommenteren dađis-taga gieđahaladettiin dutkanovttadagaid guđát kapihttalis. ¶
Beaivváš Sámi Teáhter vuođđuduvvui 1981:s ja lei álggu rájes friddja joavkun. Jagi 2005 lei Norgga Sámediggi ruhtadanásahussan ja teáhter jođii miehtá Sámi sámegielat teáhterčájálmasaiguin. (Beaivváš 2005.) Suoma bealde buvttadii fas friddja teáhter-joavku Rávggoš duolle dálle čájálmasaid. Eai leat sihkkaris logut sámi musihkka-buvttadeamis, muhto árvvu mielde ledje oktiibuot buvttaduvvon moadde čuođi musihkkaskearru ja jahkásaččat ilbme birrasii logi ođđa CD-skearru sámegillii – sihke árbevirolaš juoigamiin/luđiiguin ja ođđaáigásaš musihkain. ¶
Magga mielas lea davvisámegiella Norgga bealde njealját ceahkis mii ee. mearkkaša ahte buolvvaidgaskasaš sirdáseapmi dáhpáhuvvá ja sámegiella geavahuvvo oahpahus-giellan (Magga 2000: 18). Huss oaivvilda sámegiela leat mannan diglossiija meattá Guovdageainnus ja Kárášjogas maid son gohčoda Sámi guovddášguovlun. Doppe ollášuhttá Fishman 1. ceahki gáibádusaid – kultuvrralaš iešstivrema almmá politihka-laš iehčanasvuođa haga. Dušše 3. ceahki gáibádus ii leat álo ollašuvvan, ahte vehádatgiella geavahuvvo báikkálaš dahje regionála vuolit dási bargoeallimis. Maiddái eará báikkiin Sámegiela hálddašanguovllus ja Sámi ruovttuguovllus lea sámegiela geavaheapmi lassánan sakka omd. Ohcejogas. (Huss 1999: 185-186.) ¶
Huss fuomášahttá maid ahte Sámi guovddášguovllu olggobealde ja muhtin báikkiin gos sámegiella lea seilon bearašgiellan, ealáskahttin ii oro ovdánan Fishman cehkiid mielde. Sámegiella ii leat álggus ožžon coavcci bearrášiin ja lagasguovllus, ja dasto čáhkkehan saji almmolaš domenaid geavaheamis, muhto dilli lea baicce ovdánan nuppeláhkai. Sámegiela ealáskahttit leat álggus nannen sámegiela sajádaga almmolaš oktavuođain ja dasto ođđasit geavahišgoahtán sámegiela ruovttuin. Guovlluin gos sámegiella lea leamaš erenoamáš garrasit vealáhuvvon dego muhtin guovlluin Suomas ja Norgga rittus, lea dilli nuppelágan gis. Buoremus dilli dáppe lea danin ahte ain leat boarrásat geat sámástit gaskaneaset. Dat vástidivččii Fishman čihččet ceahki. (Huss 1999: 186.) ¶
6.2 Norgga bealde ¶
Norgga bealde leat 11 dutkanguovllu nu go lea čilgejuvvon nuppi kapihttalis. Sáme-giela hálddašanguovllu guhtta gieldda leat sierra dutkanovttadagat, dasto gieđahallo-juvvojit Riddo-Finnmárku, Davvi-Romssa mearrasámeguovlu, Gaska-Romsa, “Davit-Nordlánda ja Mátta-Romsa” ja Mátta-Norga masa gullet guovllut davvisámi árbe-virolaš guovllu máttabealde. ¶
6.2.2 Sámegiela hálddašanguovllu olggobealde ¶
Dutkanovttadaga olmmošlohku geahppánii lagabui 4.000 olbmuin áigodagas 1970-2000. Leat stuorra erohusat gielddas gildii. Omd. geahppánii Muosáid olmmošlohku eanet go 50 proseanttain ja Álaheaju olmmošlohku lassánii 54 proseanttain. (SGD-SB.) Dán dutkamuša rámmáid siskkobealde šaddá menddo stuorra bargun dutkagoahtit mo dát nuppástusat leat váikkuhan sámegiela dillái iešguđetge gielddas. ¶
Ledje stuorra erohusat gielddas gildii sihke das galle sápmelačča ledje ja das man stuorra proseanta sápmelaččain sámástedje. Romssa fylkka bealde ledje eanemus sápmelaččat Skániid gielddas. Sápmelaččaid lohku ja proseantaoassi dain geain lei sámegiella ruovttugiellan (ruođuid siste) iešguđetge gielddas lei: Skániin 698 (74), Astafjordas 243 (91), Rievttagis 368 (54), Ivvárstáđiin 28 (79), Sállatgielddas 561 (27) ja Loabágis 155 (50). Eará gielddain lei sápmelaččaid lohku vuollel 101 ja eanemusat njeallje proseanta sápmelaččain lei sámegiella ruovttugiellan. Sámegielagiid proseantaoassi álbmogis lei stuorámus Astafjordas ja Skániin gos 22 ja 21 proseantta álbmogis lei sámegiella ruovttugiellan. Eanemus sápmelaččat ásse Nordlándda bealde Bállaga gielddas 376, Oŋkká gielddas 327, Evenášši gielddas 263 ja Lodegiid gielddas 50. Eará gielddain lei sápmelaččaid lohku 18:s vulos. (Jahn 1933, čuovus 5.2.) ¶
6.3 Suoma bealde ¶
Suoma bealde leat vihtta dutkanovttadaga nu mo lea čilgejuvvon nuppi kapihttalis. Sámi ruovttuguovllu golbma gieldda ja okta gielddaoassi leat sierra dutkanovtta-dagat, dasto gieđahallojuvvo guovlu Sámi ruovttuguovllu máttabealde sierran. ¶
Statistihkkaguovddáža dieđu mielde lei olmmošlohku jámma lassánan Sámi ruovttu-guovllu gielddain gitta 1990 rádjái. Áigodagas 1995-2000 olmmošlohku geahppánii birrasii logiin proseanttain. Eanaš olbmot fárrejedje Mátta-Supmii omd. Roavve-njárgii, Oului ja Helssegii. (Lapin TE-Keskus 2001: s. 15, 17, 19.) Dán dutkamuša rámmáid siskkobealde šaddá menddo stuorra bargun dutkat mo dát dilli lei váikkuhan sámegiela dillái. ¶
Dutkanovttadahkii gullá olles guovlu Sámi ruovttuguovllu máttabealde Suomas. Davvisápmelaččat leat ieža fárren máttás Sámi ruovttuguovllus dahje sii leat dáid olbmuid maŋisboahttit. Dutkanovttadaga oarjedavit osiin sáhttet davvisápmelaččat leat álgoássit geat gahčče olggobeallái, go Sámi ruovttuguovllu rádjá mearriduvvui (Aikio 1990: 370). ¶
Demografiija Sámi ruovttuguovllu olggobealde 1900:s, 1948:s/49:s, 1962:s, 1970: s ja 2003:s ¶
1900 guorahallui sápmelaččaid lohku Muoná ja Gihttela gielddain dálá Sámi ruovttuguovllu olggobealde. Gihttelis ásse 33 sápmelačča ja Muonás ovcci. (Komiteanmietintö 1905:3 s. 11, čuovus 5.11.) 1948/49 jahkemolsumis ásse 39 davvisámegielaga dálá Sámi ruovttuguovllu olggobealde. (Komiteanmietintö 1952:12 s. 31, čuovus 5.12.) 1962:s čohkkii Sámiráđi Suoma juogus dieđu 200 sápmelaččain geat ásse Sámi ruovttuguovllu máttabealde ja anii duohta logu mealgát stuoribun. (Nickul, E. 1969.) Dáid sápmelaččaid gielladilli ii boađe ovdan dutkanmateriálas. 1970:s ásse 473 sápmelačča dutkanovttadagas. Ii leat diehtu sin giellamáhtus ja das guđemuš sápmelaš jovkui sii gulle (Komiteanmietintö 1973:46 s. 4). ¶
[pic] Govus 6.36: Badjel 18-jahkásaš davvisápmelaččaid eatnigiella Sámi ruovttuguovllu olggo-bealde Suomas jagi 2003. Davvisámegiella 28 proseanttas, suomagiella 72 proseanttas. Gáldu: Sámediggi S 2003 ¶
Guokte proseanta dutkanovttadaga davvisámi mánáin ledje fárus muhtinlágan beaktilis oahpahusmálles mánáidrieggás, ja guhtta proseanta lei fárus sámi mánáidrieggás dahje lohke sámegiela válljenávnnasin skuvllas. Váilevaš sámegielat beaiveruokto- ja skuvlafálaldagat dáidet dahkat ahte sámegielat mánáid ja nuoraid rivttes lohku ii boađe ovdan. Statistihkkaguovddáža diehtu ahte 38 mánás, agis 0-14 jagi, lei sámegiella eatnigiellan Lappi leana máttabealde 2004:s, čájehit goitge ahte beaiveruovttu- ja skuvlalogut eai dáidde muitalit duohtavuođa mánáid giellamáhtu birra. Dattetge logut čájehit ahte sámegiela buolvvaidgaskasaš sirdáseapmi dáhpáhuvai dušše ovttaskas dáhpáhusain dutkanovttadagas - earretgo Oulu ja Helsset guovllus. ¶
Bajábealde namahuvvon sámegielagiid lassin hálle birrasii 6-7.000 olbmo Norggas uhccán sámegiela dahje áddejedje, muhto eai hállan giela (OPINION 2000, Ravna 2000a: 15). Suomas eai lean logut das, muhto doppe maid ledje olbmot geat máhtte sámástit vaikko sámegiella ii lean sin eatnigiella. Daid lassin ohppe badjelaš 2.000 máná ja nuora, Suomas ja Norggas, sámegiela skuvllas láivves oahpahusmálle mielde (Aikio-Puoskari 2004 ja Ravna 2000a Tab 1, 2 ja 3. gč. maid kap. 6.1 ja čuvvosiid 5.8, 5.9 ja 5.10). ¶
Guovdageainnus ja Kárášjogas sámegielagiid lohku lassánii golmma ja njeallje-geardásažžan dutkanáigodagas. Giellamolsun lei álgán goappašiid dutkanovttadagain 1950-70 jagiin, muhto jorggihii 2000-logu álggus. Mátta-Norggas ja Sámi ruovttuguovllu olggobealde lohku lassánii čađat dutkanovttadagas. Sivvan dasa lei eretfárren sámi guovlluin. (Kap. 6.2.1.3, 6.2.1.5, 6.2.2.5 ja 6.3.2.) ¶
Unjárggas, Deanus ja Porsáŋggus sámegielagiid lohku lassánii 1930 rádjái ja geahp-pánii dasto gitta 2000 rádjái. Deanus lei giellamolsun jorggihan 2000-logu álggus, dalle hálle eanet mánát sámegiela go 18-30 jahkásaččat. Ohcejogas, Anáris ja Eanodagas sámegielagiid lohku lassánii 1962 rádjái. Dasto lohku geahpánii 2003 rádjái. Soađegilis lohku lassánii 1948/49 rádjái ja geahppánii dan maŋŋá. Juohke guovllus orru giellamolsun leamen sámegielagiid geahppáneami sivvan. Suoma bealde ja Unjárggas sáhttá eretfárren maid leat lassisivvan. (Kap. 6.2.1.1, 6.2.1.2 ja 6.2.1.4.) ¶
Eanaš dutkanovttadagain máhtte vuollel logi proseantta namahuvvon mánnájoavkkuin sámegiela. Porsáŋggus (5 %), Gáivuonas (3 %), Riddo-Finnmárkkus (0,3 %), Davvi-Romssas (0,2 %), Gaska-Romssas (0,3 %), Mátta-Romssas ja Davit-Nordlánddas (2 %), Mátta-Norggas (0 %) ja Sámi ruovttuguovllu olggobealde (2 %). ¶
Eanaš dutkanovttadagat leatge viidát, ja sámegielat mánát ledje čohkiidan ovtta dahje moatti báikái. Riddo-Finmmárkkus Álahedjui, Gaska-Romssas boazodoallobirrasii ja Romssa gávpogii, Mátta-Romssas ja Davit-Nordlánddas Loabágii ja Skániide, Mátta-Norggas Osloi ja Sámi ruovttuguovllu olggobealde Oului ja Helssegii. ¶
Kárášjogas, Guovdageainnus, Mátta-Norggas ja buot dutkanovttadagain Suoma bealde lei sámegiella váldogiellan sámi mánáidgárddiin ja beaiveruovttuin. Riddo-Finnmárkkus, Gaska-Romssas, Gáivuonas, Porsáŋggus, Deanus ja Unjárggas ledje sihke sámi mánáidgárddit main sámegiella lei váldogiellan ja bálddalasgiellan. Muhtun sámi mánáidgárddiin ii lean sámegiela oahpahus. Dutkanmateriálas eai leat dattetge čielga dieđut buot dáid mánáidgárddiid giellageavaheamis. Davvi-Romssas ja “Mátta-Romssas ja Davit Nordlánddas” eaige leat čielga dieđut sámi mánáidgárddiid giellageavaheamis. (Kap. 6.) ¶
Sámegielat bargomárkan lei Sámegiela hálddašanguovllus ja Sámi ruovttuguovllus earret Soađegili Sámi bálgosis. Guovdageainnus ja Kárášjogas lei stuorra sámegielat bargomárkan. Eará dutkanovttadagain giellaguovlluid siskkabealde lei uhcit sámegielat bargomárkan, muhto daid dutkanovttadagain dát bargomárkan dáiddii lean aŋkke dehálaš. (Kap. 6.) ¶
Mánáid individuála vuoigatvuohta oažžut oahpahusa sámegillii lei čadnon Sámegiela hálddašanguvlui ja Sámi ruovttuguvlui . Eará sámi guovlluin Norggas lei mánáin vuoigatvuohta oažžut oahpahusa sámegillii jos eanet go logi máná váhnemat gáibi-dedje dan, ja mánáin lei vuoigatvuohta oassálastit sámi mánáidgárdái. Sámi guovlluid olggobealde lei mánáin vuoigatvuohta oažžut oahpahusa sámegielas. (Kap 5.3.) Guovtti dutkanovttadagas sámi guovlluin Sámegiela hálddašanguovllu olggobealde leige oahpahus sámegillii – Gaska-Romssas ja “Mátta-Romssas ja Davit-Nordlánddas”. Maiddái Oslos lei oahpahus sámegillii. Duohtavuođas ii oro leamen veadjemeahttun lágidit oahpahusa sámegillii sámeguovllu olggobealde Norggas. (Kap. 6.2.2.2, 6.2.2.4 ja 6.2.2.5.) ¶
Suoma bealde fas ii lean oahpahus sámegillii gostege Sámi ruovttuguovllu olggobealde (kap. 6.3.2). Sivvan dasa sáhttá leat ahte lei váddáset fidnet gielladoaimmaid mánáide Suomas gokko dákkár doaimmat eai lean geatnegahtton lágas. ¶
Porsáŋggus ja eanaš dutkanovttadagain Suoma bealde eai ožžon buot sámegielat mánát oahpahusa sámegillii. UNESCO (2003: 14, gč. maid kap. 3.3.4) áššedovdit gohčodit dán aktiiva assimilašuvdnan ja čilge ahte: Eiseváldit ávžžuhit vehádatjoavkku hilgut vehádatgiela dainna lágiin ahte fállá oahpahusa vehádat-joavkku mánáide fámolaš joavkku gillii. Vehádatjoavkku hállan dahje/ja čállin ii ovddiduvvo. ¶
Dutkkadettiin lean gávdnan muhtin čuolmmaid dutkiid ja áššedovdiid vugiin mihtidit gielladili ja etnolingvisttalaš ceavzinnávccaid. Dáid čuolmmaid čilgen oanehaččat vuolábealde oktan dán dutkamuša ovdamearkkaguin. ¶
Sámegiela hálddašanguovllu ja Sámi ruovttuguovllu olggobealde ¶
Sámegiela hálddašanguovllu ja Sámi ruovttuguovllu olggobealde sámegiella ii leat almmolaš giellan ja danne sámegiella ii sáhte leat go goalmmát ceahkis Fishman mihtu mielde. Seammás sáhtte sámegielagat ávkkastallat sámegielat mediafálaldagai-guin, ja leat dainna ollašuhttán osiid gáibádusain beassat Fishman nuppi ja vuosttaš ceahkkái. (Kap. 3.3.3, 6.2.2 ja 6.3.2.) ¶
Dutkamuša váldooasis lean dutkan gos davvisámegielagat ásse dutkanáigodagas, man muddui ledje molson giela ja man muddui sámegiella sirdašuvai buolvvaid gaskkas 2000-logu álggus. Giellamolsun lei dutkanáigodagas álgán miehtá dutkanguovllu. Leat dattetge stuorra erohusat das goas álggii ja man guhká molsašupmi bisttii dáid guovlluin gos jorgalahtte giellamolsuma. Muhtin dutkanguovlluin molsun dáiddii álgán ovdal dutkanáigodaga álggu, máŋgga dutkanovttadagas Norggas molsun álggii ovdal 1930, ja muhtin dutkanovttadagain giellamolsun álggii 1930 ja 1970 gaskka. Suoma bealde giellamolsun álggii buot dutkanovttadagain earret Ohcejogas ovdal 1962. Ohcejogas álggii goas nu 1962 maŋŋá. Kárášjogas, Guovdageainnus, Deanus ja várra Ohcejogas lei giellamolsun jorggihan dutkanáigodaga loahpas. ¶
Davvisámegiela guovddášguovllu olggobealde dáhpáhuvai sámegiela buolvvaidgaskasaš sirdáseapmi muhtin báikkiin dego Álaheajus, Gáivuonas, Romssa gávpogis, boazodoalliin Gaska-Romssas, Loabágis ja Skániin, Oslos, Soađegili Sámi bálgosis, Oulus ja Helssegis. Muđui lei sáhka ovttaskas dáhpáhusain. ¶
Govus 6.35 Demografiija Sámi ruovttuguovllu olggobealde 1900:s, 1948:s/49:, 1962:s, 1970:s ja 2003:s ¶
Govus 6.36 Badjel 18-jagi davvisápmelaččaid eatnigiella Sámi ruovttuguovllu olggobealde ¶
Dutkan-ovttadagat Olmmoš-lohku Suopme-laččat Davvi sámit Davvisámi % álbm. Eanodat 2129 1880 249 12 % Anár 4039 2778 324 8 % Soađegili SB ? 186 ? Ohcejohka 1024 274 750 73 % Sámeguovllus 1409 Sámeguovllu olggobealde 39 Suomas 1448 Dutkanovttadagaid olmmošlohku, suopmelaččaid lohku, davvisámegielagiid lohku ja davvisámegielagiid oassi álbmogis. Sápmelaš-meroštallan lei “sápmelaš guhte hállá sámegiela eatnigiellan”. Soađegili SB lea Soađegili Sámi bálggus. Soađegili sámi bálgosis eai leat logut suopmelaččaid mearis. Gáldu: Komiteanmietintö 1952:12 s. 16 ja 30. ¶
Sámi ruovttuguovllu olggobealde ¶
Ágga dán juohkimii sáhtášii leat dat ahte dán iskkadeamis eai leat gávpogat nu go Romsa ja Narviika mielde, gos maiddái leat sámegielat ássit. Sivvan dasa lea dat ahte go sámegielagiid proseantaoassi dain gielddain lea hui vuollin, seammás go namahuvvon gielddat livčče dahkan stuorra oasi olbmuin. Dat livččii gártan váttisin doalahit jierpmálaš ekonomalaš rámaid siste, ja juksat doarvái jearahallamiid sámegielagiin čađahit dohkálaš statisttalaš analysaid. Lea sullii seammá ákkat Rørosa dáfus go leat mearridan jearahallat duššefal olggobealde Rørosa guovddáža. Dan válljiimet go diehtit ahte eanemus sámegielagiid juksá olggobealde guovddáža. Danne Rørosa logut eai ovddas Rørosa gieldda, muhto guovlluid olggobealde Rørosa guovddáža. ¶
Dás vuolábealde oaidnit vástádusaid gažaldahkii makkár giela áddejit. Gažaldat lei ná: ¶
Sámegielagiid jearahallamis dasto jearaimet guhtemuš sámegiela áddejit. Eahpitkeahttá lea davvisámgiella stuorámus giella mii dahká 90% olles guovllus. Dasto julevusámegiella 11% ja máttasámegiella 6%. Eará sámegielaid áddejit 3%. Dás vuolábealde oaidnit osiid man olu áddejit iešguđet gielaid guoski giellaguovlluin. ¶
Telefuvdnaiskkadeami loguid ektui, de leat olggobealde iskkadeami guovlluid ja mánáid ja nuoraid logut hui eahpesihkkarat. Dattege sáhttit meroštallat ahte 25.000 rávisolbmo Norggas áddejit sámegiela nu bures ahte sáhttet čuovvut dábálaš ságastallama. ¶
Dainna unna gáibádusain man geavaheimmet gohčodit sámegielagin, lei miellagiddevaš kártet man bures máhttá sámegiela. Dat lei maid miellagiddevaš njálmmálaš ja čálalaš árbevieru dáfus. Danin jearaimet man bures guhtege oaivvildii máhttit sámegiela njealji dásis: áddet, hállat, lohkat, ja čállit. Vuolábealde leat ovdanbuktán man ollugat lohket iežaset máhttit sámegiela hui bures iešguđet dásiin. ¶
Govvosis vuolábealde oaidnit ahte oassi mii máhttá sihke čálalaš ja njálmmálaš giela lea alimis julevusámegielagiin ja vuolimus máttasámegielagiin. Dát erohus lea signifikánta. ¶
Dasto jearaimet maid surggiin háliidit buoridit sámegielmáhtu. Vuolábealde oaidnit juohkáseami oassin buot sámegielagiin. Go máŋga vástádusa ledje vejolaččat, de eai mana vástádusat 100% rádjái. ¶
Davisámi guovlluin lea erenoamáš miellagiddevaš oaidnit sámegiela geavaheami hálddašanguovlluin. čuovvovaččat oaidnit daid gielddaid vástádusaid seammaláhkai go dás bajábealde ¶
Nu go leat oaidnán, de molsašuvvá sámegela geavaheami iešguđet sosiálalaš diliid ektui. Sivvan dasa go sámegiella ii geavahuvvo iešguđet sajiin/oktavuođain, sáhttá leat jogo ahte ii leat vejolaš dan dahkat, dahje ahte ieš ii hálit dan. 10. gažaldagas kártiimet sámegiela geavaheami vejolašvuođaid. Mii jearaimet daid geat dadje máhttit sámegiela seamma bures go dárogiela dahje eará gielaid, man olu dat sávašedje geavahit sámegiela eambbo daid sosiála oktavuođain maid jearaimet 8. gažaldagas. Dás vuolábealde oaidnit dan oasi geat hui olu váillahit geavahit sámegiela iešguđet sajiin/oktavuođain. ¶
Vuolábealde oidnojit guktuid joavkkuid vástádusat mo sii árvvoštallet sámegiela dili Norggas otne. ¶
Almmatge fuopmát ahte 70 % máttasámi guovlluid sámegielagat oaivvildit sin gielddat menddo uhccán áŋgiruššet ovddidit sámegiela ja kultuvrra. Davvisámi guovlluin lea fuopmášahtti erohus hálddašangielddaid ja eará gielddaid gaskas. 22 % hálddašangielddaid sámegielagiin dadjet gielddaid uhccán áŋgiruššet, seamma oassi eará gielddain lea fas 47 %. 24 % dain geat eai máhte sámegiela eará gielddain guorrasit dan oidnui, ja dušše 9 % hálddašangielddain. Riidu man namaheimmet dás bajábealde orru lassánneamen báikkálaš dásis. 37 % dain geat eai máhte sámegiela hálddašangielddain oaivvildit sin gielddaid menddo áŋgiruššat sámegiela ja kultuvrra ovddideamis. ¶
Vuolábealde oidnojit iešguđet váikkuhangaskaomiid deaŧalašvuođat. ¶
Vuolábealde leat vástádusat vuoruhemiid mielde. Go dás lei vejolaš addit guokte vástádusa, de eai mana vástádusat 100 % rádjái. ¶
Vuolábealde leat seammaláhkai go sámegielagiid oktavuođas čilgen man vuogi mielde oahppat sámegiela oassin buot dain geat eai máhte sámegiela. ¶
Diagrámmas bohtet ovdan hui stuorra geográfalaš erohusat. 54 % ásahusain, mat leat hálddašanguovllus, lohket ahte oččošii vástádusa sámegillii telefovnna bokte. Dán guovllu olggobealde lea unnán vejolašvuohta oažžut vástádusa sámegillii. Dušše 14 % ásahusain, mat leat eará Finnmárkku gielddain, ja 8 % ásahusain, mat leat eará Romssa gielddain, lohket ahte oččošii sámegillii vástádusa. Buot ásahusat Davvisiiddas ja Fálesnuoris (100 %) leat vástidan ahte ii oččošii vástádusa sámegillii telefovnna bokte. ¶
Bajábealde oidno man dávjá sámi organisašuvnnat ja fitnodagat geavahit sámegiela stivrra, ráđi ja lávdegotti čoahkkimiin dulkotkeahttá ja dulkomiin. Dás eai leat mielde dat organisašuvnnat ja fitnodagat, mat leat vástidan ahte álo geavahit dušše dárogiela (14 %, geahča ovddit diagrámma). ¶
Bajabealde boahtá ovdan man stuorra oassi hálddahusbargiin ja stivralahtuin máhttet sámegiela, mii dás mearkkaša ahte áddejit dahje buorebut máhttet sámegiela. ¶
Iskkadeapmi čájeha ahte buot sámi guovlluin lea čállinmáhttu fuotni. čájehit dás guovlluid mielde man stuorra oassi sámegielat álbmogis, geat uhccan máhttet čállit dahje geat eai máhte čállit sámegiela obanassiige: máttasámiguovlluin 81 %, julevusámi guovlluin 73 %, davvisámi guovlluin hálddašanguovllu olggobealde 90 %, Porsáŋggus / Gáivuonas 82 %, Deanus/ Unjárggas 84 % ja Kárášjogas/ Guovdageainnus 46 %. ¶
Evttohit ahte sierranas giellaovddidanprográmma biddjojuvvo johtui guovlluin gos eanet go okta njeallját oassi sámegielat váhnemiin leat vástidan ahte iežaset mánát eai máhte sámegiela. Dát guovllut leat: máttasámi guovllut (45 %), julevusámiguovllut (26 %), davvisámi guovllut hálddašanguovllu olggobealde (60 %), Porsáŋgu / Gáivuotna (38 %) ja Deatnu / Unjárga (26 %). Proseantalogut čájehit man stuorra oassi sámegielat váhnemiin vástidedje ahte iežaset mánát eai máhte sámegiela obanassiige ¶
Iskkadeapmi orru čájeheamen ahte stuorra oassi ássiin hálddašanguovllu olggobealde leat sámegielagat, muhto sis lea hui unnán vejolašvuohta beassat geavahit sámegiela almmolaš ásahusain. Ovdamearkka dihtii leat Fálesnuori gielddas nu ollu go 40 % ássiin (+/- 12 %) sámegielagat, muhto unnán almmolaš bálvalusat fállojuvvojit sámegillii, go Fálesnuori ásahusat eai leat geatnegáhtton geavahit sámegiela. ¶
Suomas lávejit duollet dalle eará almmolaš registrerema oktavuođas jearrat ássiin leat go sii sáme-, ruoŧa- vai suomagielagat. Norggabealde ge sáhttá geavahit sullasaš vuogi: jearrat olbmuin máhttet go sii sámegiela ja man bures. Jos olmmoš vástida ahte máhttá sámegiela sullii seamma bures dahje buorebut go dárogiela, de sáhtášii gohčoduvvot sámegielagin. ¶
Olggobealde sámegiela hálddáhusguovllus lea davvisámegiella maid váttis dilis. Ovdamearkka dihtii dadjet 16 % sámegielagiin hálddašanguovllus ahte mánát eai obanassiige máhte sámegiela, dan botta go 60 % sámegielagiin eará davvisámi gielddain dadjet ahte mánát eai máhte sámegiela. ¶
Soađi loahpas ledjen mielde norgga soahteveaga joavkkus mii galggai Skotlándii. Muhto de šattai ráfi ja mu ossodat sáddejuvvui Trandumii (soahteveahkaleaira 5 miilla davábealde Oslo). In beassan vel mannat ruoktot Finnmárkui. Go bessen soahteveagas, de vázzen Drammenis ovdakurssa beassat teknihkalaš skuvlii ja Oslos realskuvlla ja gymnása. Dan maŋŋil mannen fas Ruŧŧii ja vázzen Göteborgas teknihkalaš skuvlla. Dát lei mu duogáš oahpahit ruovde- ja metállafágaid. ¶
– Na álggos oahppit fertejedje oahppat geavahit bargoneavvuid ja mašiinnaid, bovret, fiilet, sveiset jna. Dan áiggi ii lean vel makkárge mekánalaš barggahat Guovdageainnus, ja olbmot bohte skuvlii ruovdediŋggaiguin maid bivde min divvut. Ledje maiddái vuosttaš skohterat boahtime dan áiggi. Dat dagahii ahte mis lei hui buorre oktavuohta olbmuiguin olggobealde skuvlla, ja dat dagai oahpahusa hui miellagiddevažžan ohppiide. Ráhkadeimmet maiddái niibbiid ja jiehkkuid ja dakkár diŋggaid mat ledje anus sámi birrasis. ¶
Ánne orru etniin, áhčiin ja unna oappážiin veaháš olggobealde gili. ¶
Álgu eanemusat 5 me omd Persovdna Ánne = 1 Ánne + bearaš = 2 Áigi ovtta beaivvi = 1 Báiki veaháš olggobeal gili = 1 das lahka = 1 veaháš olggobeal gili + das lahka = 2 Ánne orru etniin, áhčiin ja unna oappážiin veaháš olggobealde gili. Áhkku ja áddjá orruba maiddái das lahka. ¶
Soai smiehtaiga veaháš. Dalle soai fuobmáiga olbmo luotta alde ja sus lei olgguldas-bivttas badjelis. ¶
Dasa gal mieđai beaivváš. Davvebiegga bossugođii. Balvvat johte olles leavttuin almmis. Lasttat jorragohtet luotta alde ja bajás áibmui. Muorat állanedje biekkas, oavssit doddjodedje ja šattai issoras čoaskkis. Almmái váccii bieggávuostá, čatnalii biktasa buorebut birra ja geahččalii johtit vuosttebiggii. Davvebiegga bijai buot fámui oažžut albmás eret dan olgguldas-biktasa, muhto ii masa ge ávkin. Almmái doalai biktasais goappasiin gieđain. Loahpas fertii davvebiegga vuollánit, ja de lei beaivváža vuorru ges. Beaivváš iđii daid čáhpes balvvaid duohken ja báitigođii. Áibmo liegganii ja lottit vizardišgohte. Albmái eatnama alde illudišgođii go šattai nu buorre dálki. Šattai nu báhkka ahte ii šat sáhttán dain assás biktasiin vázzit. Son nuolai dan, ja čohkkedii vuoiŋŋasit čáppa dálkkis. ¶
Risttalašvuođaoahpus ledje mis soames sámegiel girjjit, nu go biibal, sálbmagirji ja gáhtegismmos. Sii geat lohke daid teavsttaid sáhtte ieža válljet goappá gillii háliidedje lohkat. Alddán lei sihke dárogiel ja sámegiel girji ovddabealde vai sáhtten čuovvut mielde. Eará fágain ledje dušše dárogiel girjjit. Ii lean hupmu sámegiel fágas dan áiggi. ¶
–– Ii lean, measta beare unnán. Orui leame nu ahte olggobealde olbmot guđđe visot min háldui, ii lean almmolaš ságastallan skuvlla birra. Sáhtán dadjat ahte váillahin dakkár sámi skuvlapolitihkalaš pioneraid mat leat leamaš eará báikkiin ja áiggiin. Dakkárat eai vuhtton Guovdageainnus 60-logus. ¶
"Skuvllaid eai váillat veahášge Finnmárkkus" , čálii Rode 1934:s, "muhto makkárat leat skuvllat ja makkárat leat oahpaheaddjit? Juohke darfegoađášlágan, goahti muohtaduoddaris ferte dohkket skuvlan; dás galget nuorat, čohkkut dahje veallut duorggaid alde buolli árrandola ovddas vuostáiváldit oahpahusa olbmáin, geain alddiset lei unnán máhttu. 1834:s ledje njeallje bistevaš skuvlla Oarje-Finnmárkkus, ja dát ledje buot oalle ođđasat. Okta lei Hámmarfeastta gávpeguovddážis ja golbma eará fas Álttá-Dálbmeluovtta báhpasuohkanis, namalassii okta Gávvuona veaikeruvkki lahka, nubbi Joganjálmmis ja goalmmát Dálbmeluovttas. Juohke mánná oaččui guokte ja eanemusat golbma mánu oahpahusa jagis. Muđui ledje johtti oahpaheaddjit, muhto eai doarvái. Eanaš suohkaniin ledje dušše okta dahje guokte oahpaheaddji. Eanaš mánát ožžo dušše moatti beaivásaš oahpahusa jahkásaččat, ja dát lei dábálaččat oalle heittot. Ledje gal geahččalan, vaikko unnán lihkostuvve, ásahit smávva skuvlastobožiid, gos johtti oahpaheaddji ja skuvliiohcaleaddji nuorat sáhtte gávnnadit moadde vahkku ain háválassii. Nuoraid oahpahus lei eanaš duvdiluvvon váhnemiid háldui; dat geat ieža eai máhttán oppanassiige lohkat girjjiid. Mánát, go ledje ollen rihppaskuvlla ahkái, máhtte unnán dahje eai lean oahppan maidige. Sii máhtte áddekeahttá bajillohkat logi báhkkoma ja Áhččámet, go álge rihppaskuvlii; jos muhtimat máhtte veaháš eanet, de ledje báicca eatnašat dan dilis ahte eai máhttán eai stávetge. Báhppa fertii dávjá konfirmeret sin dáiguin unnán dieđuigun mat sis ledje, go buot vásáhusat čájehedje ahte dáid geaid čulddii, sii bohte fas maŋit jagi ja dalle ledje vel čuorbbit." ¶
1947:s gitta 1952 rádjái orro sullii 70 máná Kárášjoga Guosseviesu nuppi gearddis. Guosseviessu lei unnit dalle go dál lea, ođđa oasi huksejedje sulii 1970:s. Nuppi gearddis ledje máŋga smávva lanja goappat bealde feaskára. Feaskára gežiin ledje guokte stuorit oađđenlanja. Dáppe dábálaččat ođđe guovttis bálddalagaid, dávjá oappážagat dahje vieljažagat. Dálueamidis lei maiddái smávva latnja dán gearddis. Vuosttaš gearddis ledje guokte "klássalanja" , namalassii biisestoboš ja resepšuvdna feaskáris. Kealláris ledje maiddái guokte klássalanja mat dáláš mearrádusaid mielde eai várra livčče lean dohkálaččat oahpahuslatnjan. Vuosttaš gearddis lei oahpaheaddji orrunlatnja ja guokte lanja biiggáide. Biiggáid oasis galge šiehtadusa mielde várrejuvvot 12 seaŋgga duottarstohpoatnui skuvlainternáhta doaimmahettiin. ¶
bealde leat dálve-, giđđa, geasse- ja čakčaguohtuneatnamat gittalaga. Vasara-Hammare oaivvilda ahte «oktasaš guohtuma» , mii bođii boazodoallolága olis 1978:s, dan leat boazodoallit máŋgga dáfus dulkon oalle mihá viidát. Dál leat Oarje-Finnmárkku oktasašguohtunguovllut juhkkojuvvon golbman johtolahkan ja VasaraHammare navdá ahte dát juhkkojuvvojit vel unnit oassin boahttevaš jagiid. Mihttun lea 63.700 Boazologu heiveheami prošeavtta ulbmil lea unnidit Oarje-Finnmárkku bajimus boazologu vuollelii 63.700 ovdal cuoŋománu 1. beaivvi 2005. – Jus ságas lea dušše ahte boazolohku galgá unniduvvot, de adno dat hui unohassan. Unnit boazolohku nannešii sin ekonomiija geat báhcet ealáhussii. Dat livččii maid mielde nanneme kultuvrra ja unnideame boazonákkisvuođa. Mediain lea gullon olu daid «hirpmusvuođaid» birra maid boazologu unnideapmi gul dagaha: ahte bealli Oarje-Finnmárkku boazoeaiggádiin šaddet eret, ahte mánát eai beasa bajásšaddat boazodoalus ja nu ain. Lea áibbaš čielggas ¶
Ain lea eahpesihkar váldo go suohkana váidda vuhtii. Dat mii gal baicca lea čielggas lea ahte gávpot dat lea leavvan boazodoalu guohtuneatnamiidda. Jakobsen muitala ahte bohccot Hammerfeastta gáhtain lea juoga mas sihke báikkálaš politihkkarat ja hammerfeastalaččat beroštit. Suohkan lea vel dan nai namuhan ahte fertešii bálkáhit «cowboyaid» ja heasttaid doalahit bohccuid eret gávpogis. Lea maid ságaštallon gilvit eatnamiid olggobealde gávpoga, vai bohccot eai dárbbahivčče gávpogis ohcat herskuid. – Lea go dus mihkke buriid dadjat bohccuid birra? – Eandalii, turisttat liikojit bohccuide ja atnet daid eksohtalažžan go gávpogis vázzet, dadjá Hammerfeastta sátnejođiheaddji. Den magiske R ¶
Sámivuoigatvuođalávdegoddi, mii galgá guorahallat eatnamiid ja čáziid geavaheami «sámi fylkkain» olggobealde Finnmárkku, šaddá čoavdit áibbas eará áššečuolmmaid go dat Sámi vuoigatvuođalávdegoddi mii guorahalai dilálašvuođaid Finnmárkkus. Agnar Berg Ođđa lávdegoddi lea bárrahis čohkkeme dieđuid sámi geavaheami ja riektedilálašvuođaid birra Tromssa, Nordlándda, Davvi- ja Lulli-Trøndelága ja Hedmárkku fylkkain. Ođđa láhkarievdamat? Bjørn Solbakken, gii lea sundin Karmøysunddas, jođiha ođđa Sámivuoigatvuođalávdegotti, mii nammaduvvui 2001:s. Solbakken ii lean mielde vuoigatvuođalávdegottis mii guorahalai Finnmárkku eatnamiid ja čáziid vuoigatvuođagažaldagaid. – Min bargu ođđa lávdegottis lea áibbas eará go dat maid ovddit lávdegoddi barggai. Ollu, viiddis sámi ¶
motge ahte dáidet ádjánit guhkit. «Riedja» Oskal-Unit-Ántte Biret, Berit Oskal Eira lea NBR ovddasteaddji Sámivuoigatvuođa-lávdegottis. Son lohká ahte lassin čálalaš dieđuide de lea dárbbašlaš čađahit ođđa dutkamiid eatnamiid ja čáziid sámi geavaheami ja vuoigatvuođaid birra. – Finnmárkkus lei olu riedja vuosttaš lávdegotti barggu olis. Movt vuostáiváldo Sámivuoigatvuođalávdegoddi eará fylkkain? – Lávdegottis leat olu «beroštusbealálaččat» mielde, ja mii beassat vuos gaskaneamet digaštallat ja guorahallat áššiid. Nu šaddet unnit riiddut maŋŋel, go áššiid vuos leat ollu bealit vuđolaččat gieđahallan siskkáldasat, oaivvilda Berit Oskal Eira. Ovddit lávdegotti ektui lea dán lávdegottis viidát áššesuorgi. – Mii fertet vuhtii váldit ahte Tromssa bealde lea davvisámi giella ja kultuvra, lullelis fas julev- ja oarjelsámi giella ja kultuvra. Boazodoallu lea oalle stuora ealáhus dan viđa fylkkas, muhto das lea relatiivvalaččat unnit ja unnit mearkkašupmi mađi lullelii boahtá. Seammaládje lea sámi váikkuhanfámuin. Dasto leat dáin fylkkain oallut iešguđet eananeaiggádat; priváhta olbmot, ja stáhta ja suohkanat eaiggáduššet eatnamiid seamma eavttuid vuođul go priváhta olbmot, ja dasto leat vel stáhtaalmennegat (stáhta oktasašmeahcit), muitala Sámivuoigatvuođalávdegotti jođiheaddji. ¶
Go lea čoarbbealdávtti biopsiija: buohcci galgá veallát čoarbbeali alde 2 diimmu vai komprimere. Vejolaččat gitta 4 diimmu, jus leat unnán trombocyhtat. ¶
Dat guovttos šiehtaiga gávppi alde ¶
Stohpui lei uksa várebealde ¶
Máhtte finai Mázes ~ Anárjoga siste ~ vári (n)alde ~ guhkkin ¶
Máhtte bođii Mázes ~ Anárjoga siste ~ vári (n)alde ~ guhkkin. ¶
Heahpan olbmuid luotta alde doaruheames! ¶
Dan alde ii galgga riidalit, gii oažžu gáhkkobihtá. ¶
Das eai lean earágo rokkit guovtte bealde njuni. ¶
bajá- ja vulobealde ¶
bajá- dahje vulobealde ¶
Mii oaidnaleimmet joga alde ¶
Máhtte finai márkanis ~ Anárjoga siste ~ Bárit alde ~ Rásttiidgáissá vuolde ~ viesu duohken ¶
Máhtte oinnii Máreha Mázes ~ Sáttodieváin ~ joga siste ~ Deanu alde ~ stobu duohken ~ Juhána bálddas ¶
Norgga bealde oidnui olmmoš vázzimin. ¶
Stohpu lea čoru alde ¶
Sámit eai čuvvon diimmu. Mis ledje guokte áiggi maid čuovuimet - beaivvášáigi ja dábálašáigi. Nuorta-Finnmárkkus badjána beaivi eanetgo diimmu ovdalgo riikka guovddáš guovlluin. Danin lei lunddolaš ahte beaivválaš eallin doaimmai beaivvášáiggi mielde. Plakáhtaid alde lei sihke beaivvášáigi ja dábálašáigi čállojuvvon. Skuvla čuovui beaivvášáiggi. Dalle lei mis oalle guhkes maŋŋelgaskabeaivi. Dán asttuáiggi muittán ahte oahppit divdna geavahedje. Dálvet mii čuoiggaimet olu. Sii, geain ledje sabehat ruovttus, bukte daid skuvlii. Skuvla oaččui logi pára sabehiid "Foreningen til skiidrettens fremme" -searvvis (orun muitimin nu searvvi gohčodedje). Mii ráhkadeimmet čierastanluohká skuvlla lahka. Mii maiddái bijaimet moadde čuovgapeara vai sáhtiimet čierastit skábman maiddái. Dasto mis lei stuorra skuvlašillju mas sáhtii veaháš maidge stoahkat. Deatnu lei das dastán ja meahcci maiddái. Čakčat mii čokkiimet murjjiid. Muorjjit ledje herskon borramušbeavddis. ¶
Mis lei váttisvuohtan čakčat ja giđđat go Deanu jiekŋa ii gierdan mátkkošteami. Buolbmát čoahkkebáiki lea nuppi bealde Deanu skuvlla ja internáhta ektui. Dalle fertejedje čoahkkebáikki oahppit orrut internáhtas. Ovddalgihtii lei váttis diehtit man guhká mii leimmet sierraorrut. Mii fertiimet háhkat valljis borramuša skuvlii. Mii eat beassan buvdii, eat postii, eatge gieldda kantuvrraide. Go jiekŋa lei nanus čakčat, dahje go jiekŋa lei suddan giđđat, de sáhtiimet fas eallit dábálaš eallima. Go jiekŋa vulggii giđđat, de lei álbmotávvudeapmi. Dalle olbmot gaiko fatnasiid johkii ja luossa maiddái fargga joavddai! Mii skuvllas vurddiimet jierrásit ahte Deanu rastá beasai miessemánu čiežanuppelogát beaivve nu ahte olles gilli sáhtii ávvudit dán beaivvi ovttas. ¶
Dán jurddašanvuogi mielde eurohpalaš servodat, eallinvuohki ja eurohpalaš olmmoš lei buoret go earát. Eará kultuvrrat ledje vuolábealde ja dubmejuvvon vuoittahallat. Vuolit kultuvrraid jávkadeapmi lei iešalddis balvalus dan kultuvrra olbmuide geat besse oasálažžan dan buoret kultuvrras, vuoiti kultuvrras. ¶
Riikkaid váldoservodagat atne iežaset kultuvrraid buorebun go sápmelaš kultuvrra. Sin mielas lei iežaset kultuvra bajábealde sámi kultuvrra, ja sii gádde iežaset dahkan buori bálvalusa sápmelaččaide go dahke vejolažžan oassálastit vuoiti kultuvrii. ¶
taide. Dasa lassin bidjat annonssaid áigečállágiidda maid namuhuvvon ulbmiljoavkkut lohket, muitala Even Nordahl Biergodiehtojuohkinkantuvrras. Nordahl deattuha ahte kampánja lea bohccobiergobuktagiid oppalaš márkanfievrredeapmi ja ahte dat lea ávkin buohkaide geat barget bohccobiergobuvttademiin. – Boahtte jagi áigut mii ráhkadit strategiijaplána bohccobierggu márkanfievrredeapmái, masa boazodoalu ovddasteaddjit oassálastet. Bohccobiergu lea allakvalitehtabuvtta, in ge jáhke boazodoalu duođas diehtit makkár divrras vuorkká nalde sii čohkkájit. Fertet bohccobierggu atnit luksusbuvttan, eat ge Rimi gálvun, dadjá Nordahl. – Nordahl dadjá dasto ahte biergojohtu bisánii danne go bohccobierggu márkanfievrredeapmi lea mihtilmasat unnon maŋemus jagiid. ¶
sudno birra. Sii masse oktavuođa Antiiguin go Marita áhčči Lemet oktan joavkkuin sirddii Bethelii oarjedavábealde Anchorage. Sámit ja yupikat Marita muitala ahte sis lei buorre oktavuohta daiguin geat doppe orro ovdalaččas (natives). Máŋga sápmelačča náitaledje yupik-nissoniiguin ja ohppe sin giela. Marita áhčči lei maid čađa yupik-gielat. Son humai sámegiela iežas váhnemiiguin ja oappáiguin ja vieljaiguin, muhto eamidiin humai yupik- dahje eŋgelasgiela. Ii oktage sápmelaš datte oahpahan mánáidasas juogo sámegiela dahje yupik-giela. Ieš oahpai Marita yupikgiela easkka rávisolmmožin, earret eará iežas boatnjis, gii lei dáčča-yupik sogas. Sihke Marita áhčči ja su oappát ja vieljat atne sámi biktasiid nu guhká go sin eadni Iŋger Márjá elii. Son ii lean maŋisbohttiidis oahpahan duddjot, ja nu sii eai šat máhttán gávttiid ja beaskkaid goarrut. Áhkku lei almmotge oahpahan nieiddas Elle Márjjá čuoldit, nu ahte jur buot ii lean jávkan. Hádja ja jietna Marita muitá bures iežas mánnávuođa ja movt lei bajásšaddat boazo21 ¶
sáni sámegiela ovdal go boarásnuván? Gii diehtá máid boahtteáigi buktá, mojohallá Marita. Gáktegovva Mun govven Marita su iežas gievkkanis. Doppe son ráhkada riegádanbeaiveskeaŋkka nuoramus nieidasis, Elaine Marie. Unna dohkkáža mas leat sámimállet biktasat, alit láđđebivttas man herve báttiiguin. Ovdal go vuolggán, de jearrala: – It go bija Boazodoallo-ođđasiidda gova mas mus lea gákti? Mu mielas orošii riekta, go gávttiin lean iežan mielas buot fiidnámus. Mun in lohpit maide, muhto go maŋŋel geahčadan govaid PC:s, de fuobmán ahte mu govven govat dien beaivvi leat oalle heittohat. Nu 73jahkásaš alaskanisu, gean ruohttasat leat Guovdageainnus, oažžu bláđđái mielamiel gova. Son dáidá sakka illosit go oaidná gávttiin čiŋadan Marita moddjáme Boazodoallo-ođđasiin. Marita ja su joavku celket váimmolaš juovladearvuođaid fulkkiide ja ustibiida nuppe bealde Atlántaábi. Nisu gean fas deiven gievkkanbeavdeguoras Anchorages giitá erenoamážit ustitlaš ja liekkus searvevuođa ovddas man vásihii go finai ruovttus Guovdageainnus. ¶
Boazodoalu resursaguovddáža álggaheapmi Boazodoalu resursaguovddáža ásaheapmi lea dál boađi boađi. Isak Mathis Henriksen ja Otto Hauglin bargaba dál Boazodoallohálddahusa ovddas guovddáža álggahemiin mii lea plánejuvvon ođđajagimánu 2004 loahpageahčen. Av Berit Anne Sara Triumf Guovddáža ásaheapmái lea Boazodoallostivrra mearrádus áššis 2/02 vuođđun go mearridii alimus boazologu Oarje-Finnmárkui. Boazodoallostivra anii dehálažžan bidjat johtui ortnegiid mat sihkkarastet boazoeaiggádiid birgenlági olggobealde boazodoalu. Boazodoallohálddahus lea čađahan ovdaprošeavtta mas lea guorahallan lea go vuođđu ásahit guovddáža mas váldá atnui ja fállá boazobargiid gelbbolašvuođa earalágán bálvalusaide. Vuosttažettiin meahccebargguid almmolaš ja priváhta fitnodagaide mat čađahit bearráigeahččo- ja gozihandoaimmaid, dokumenterenbargguid ja luonddu- ja birashálddašandoaimmaid jna. 2004 stádabušeahtas lea Eanandoallodepartementtii biddjon 2 mill kr ásahit ja doaimmahit guovddáža 2004:s. Lea jurdda ahte guovddáš galgá álggahuvvot fitnodahkan ja ahte Eanandoallodepartementta lea fitnodaga vuođđudeaddji. Dasto galgá válljejuvvot stivra mas leat 5 miellahtu. ¶
. e under skiene hans Da ser hun isen synk Et ringe med lette steg. Han begynner å sp gir fastere is, men den øyeblikk er han på steg nner å løpe på lette etter igjen. Han begy n ren er for sterk, ise igjen – forgjeves. Vå emI det kalde vannet kj svak, solen varmer. leker hun ser på, hunden per den hun elsker, het. vil ha oppmerksom ved hennes føtter og og isflak. Han sloss mot strøm lassoen. – Send hunden med sin hånd hevet. Hun Zarina står der med st. hører sin elskedes rø lassoen, send hun– Send hunden med den med lassoen Fritt fra prologen ¶
Fidnoráhkkanahtti oahpahus boahttevaš boazobargiide ferte bargat dan nala ahte hukse dihtomielalašvuođa ja árvvusatnima dain sámi arbevierun mat leat buorit boazodoalu siskobealde ja seammás bargat vai šaddá dakkár jurddašanvuohki barggu ektui mii lea dieđalaččat jurddašuvvon. ¶
Skuvlaáigi boazodoallosuorggis lea veahá eará go dábálaš minstaris. Ohppiin lea 27 vahkku oahpaheapmi skuvllas skábmamánus geassemánnui. Lassin dasa lea 4 vahkku meahcceskuvla (gieddeoahpahuskursa) suoidnemánus borgemánnui. Muđui lea ohppiin geatnegasvuohta oassálastit unnimusat 7 vahkku praktihkalaš boazodoalus juohke čavčča (borgemánus gitta skábmamánnui). Dát bargu sáhttá leat váhnemiiddis boazodoalus, ja duohtadilis leage nu ahte váhnemat dehe lagas fuolkkit leat sin oahpaheaddjit čakčat go boazodoalus lea hui ollu hommá. Eanas oassi ohppiin leat bargan 10–12 vahkku boazodoalus juohke jagi. Juohke bargoáigodaga ovddabealde ožžot oahppit guhkes čállosa mas leat bargobihtát mat galget movttiidahttit ohppiid dahkat fuomášumiid. Daid birra galget oahppit skuvllas čállit raportta. Lea erenoamaš dehálaš ahte sii čohkkejit materiála ja ožžot sullasaš vásáhusaid maiguin barget viidáset skuvladiimmuin. Lea maid eaktun ahte go oahppit leat čakčat gieddebarggus dahje bargohárjehallamis, de sii besset oahppat ja hárjehallat dakkár bargovugiid maid ii sáhte skuvladoaimmain čađahit. Raportaskovvi muittuha ohppiid ahte dát lea dehálaš oahppanáigi ja oassin sin oahpus. ¶
Johttisámemáhttofágas leat sáhttán atnit ávkin daid vásáhusaid maid Ruoŧa bealde nomadskuvllain leat dahkan. Doppe lea dát fága leamaš birasfágan mánáidskuvllas máŋggaid jagiid. Suorgejuhkkojuvvon nuoraidskuvla bargá fas alit luohkkácehkiin. Min oahppit leat ruovttus oahpahuvvon boazodollui ja dáidet dasto dovdet eanet boazodoalu, ja go leat válljen suorggi mii bargguid deattuha, de lea lunddolaš ahte oahpahusas vuhtto nana fidnooahpahus, earenoamážit 9. luohkás. ¶
Vuosttaš jagi (1959) lei dušše okta luohkká kurssas ja dalle lei Kárášjoga – Billávuona guovlu (orohat 16) ja Lágesduottar (orohat 13) kursabáikin. Jagi maŋŋel lei 8. ja 9. luohkáin oktasaš kursa Kárášjogas ja Oarjegáissáin (orohagain 16-17). Vásáhusat dáinna guvttiin luohkáin eai lean dušše buorit, ja 1961:s jugiimet dáid luohkáid. 8. luohkká lei oarjjabealde Porsáŋggu ja Oarjegáissáin (orohagas 16), ja 9. luohkká ges lei nuorttabealde Porsáŋggu ja Nuortagáissáin (orohagain 14 ja 13). Vuosttaš beivviid ledje goappašat luohkát Kárášjogas. 1962 geasi doalaimet seamma kurssaid, muhto de leimmet veahá buoridan, ja oaivvildit dál ahte leat gávnnahan kursavugiid maid sáhttit doallat moadde jagi ovddosguvlui. ¶
1960:s oaččui skuvlla oahpaheaddjijoavku divrras veahki oahpaheaddjis Kirsten Ravna Porsangeris, gii lea johttisámisogas ja bajásšaddan boazodoallobirrasis. Moai letne juogadan oahpahusa johttisámemáhtus ja letne goabbat meahccekurssaid lágidan, son 9. luohká nuorttabealde ja mun 8. luohká oarjjabealde. ¶
Sárdnot márkkolaš sámi gili olbmot geanohuvve guŋkan dan dihte go ásse doaresbealde eaige mat bálljo dávildan [dávildit = humadit, oktavuođa doallat, gulahallat] dáččaiguin. Girjjástis Finnefolket i Ofoten [Kolsrud, Knut: Finnefolket i Ofoten. Nordnorske samlinger 8, Oslo 1947 ] jáhkká Knut Kolsrud árvidit hal možiid [gáfaid] bus čuožžilan go sámi gilit, nai viervváguovllu sámi gilit, eai boahtán juolggi viega dáččaid lusa oktavuođa doalažit, eaige meroniiguin gen fárrudan. Mu mielan gal ii leat dušše luonddu ávdnodaga duohken ohcat siva: lei baicca etnihkkalaš šielbmá man badjel galggai lávket. Etnihkkalaš oahci mas lea sáhka ii leat rádji gaskkal sámi ja dáčča oidnolaš vuogádahkalaš iežáhusaid. Val dat lea jurddalevttolaš — dat lea iežá sániiguin kognitiivalaš cekkodat — mii ii álkidit jeargái [jearga = jierbmi] baste ii duođastit iige biehttalit go ii leat jierpmi duohkái oppa duođa olahahtti gen. Dát eai juovsso jergii [jergii juoksut: go olbmo jierpmi ii ole dien áddet, badjel mielaid] danne go lea sáhka gáttuid ja ovdagáttuid dujiis ja lea guottuid ja kultuvrralaš iešlágiid duohkái duvdojon, ja nai danne go guoská olbmo árvogažaldagaide, aitto man muddui jáhkkit nuppi jearggasin vai man muddui gáddit čabo gáiffasin [gáiffat = možit, luovaslaš govahallamat, "duođat" cukcasiid ja máinnasiid vuođul]. Etnihkkalaš, olbmogaskasaš rádji cegge nappot "ego-vuoimmalas" gárddi gaskkal doahpaga "mii" ja "dat nuppit" . Dánlágán vuostálas juvddu [ juvdu = sávvolastin, go olmmoš lea baháguren nuppiid vuostá] sápmi val dovdá unohassan, mun jáhkán die lea juoga maid juohke sápmi oallot gearddi lea ási vuoli vuohttán bahán. Dát lea ákkahan márkku sámiid loaktit áiggiidaseat buorimušat sielohaladettiin [sielohallat = orrut bistevaččat] iežaseat giliis ja birrasiidiset ráfálaš miehttámehciis [hui báittobealde, guhkkin meahcin], ja lea bus dainnalágiin bisuhahttán sámi vuogádaga ja sámegiela — mii daste ii leat áibbas váidon iige oalát jávkan. ¶
Rumasfenomenalaš jearggadaga jielgi [mielde] de leat olbmo eallindáhpáhusat, diet gustto nai vuogádahkalaš bajás-šattut, lágárastojuvvon rupmaša sisa juogaman láhkái: rumaš ii vajáldahte [Merleau-Ponty, Maurice (1994): Kroppens fenomenologi. Pax Forlag A/S, Oslo.]. Go "ieš rumas" geavtá [geavtit = ruvkot, geavahit] maid ii leat vajáldahttán de sámi olmmoš metno [meannuda] ja láhtte sámi láhkái vaikko guđeman sakka geahččaladdá daččastallat. Jus de gávnnahallá leahkit sápmi de dan bakto [bokte] gávnnahallá čabo loika [behtolaš] jietkán [jietká = mii ii leat sieiva, ii leat dat maid dadjá son lea] man bágut [sánit, cealkkámušat] eai leat oskáldassii. Árvideames de lea vávda [njuolga, oktanaga, dakkaviđe] dát čiegadeapmi sivvan go dáččat navdet sámiid guoktilin ja ipmalas ovddolassan gean ii sahte luohtidit, geasa ii galgga oskildit olu. Iežá ovdamearka: "Sámit leat eahpitgehtte amašuhtton ipmalažžan. Oainna ásse doaresbealde ja metno láhttet iežaseat vugiid mielde; dát de dieđun čagardušai [čagarduššat = skurbbihastá vuolggahit] olles Davvi dáččalaččaid gáiffaid ja govahallamiid sámiid sulledassan. Hámsuna rumánaid eaimmudas [ártet, erenoamáš] ilmmáhusat leat dakkáraš iđut ievtime [ievtit = boahtit oidnosii, ihtit] davvidavvilaš dáččaid ovdagáttuid sámiid váste ja nai ievtime dáččaid ald dievaslaš diiđaid nuppe searddu bearrái." [Hirsti, Reidar: Samisk fortid, nåtid og framtid. Gyldendal 1980, s. 26-27] ¶
Inggáguovttos Alfona sánit dan áiggi dili birra vuosehit man muddui sámegiella navdui veahkun [veahku = ádji, juoga mii vággadallá juoidá ovdáneamis] mii dušše vággádalai olbmo ja dienláhkái orui hehttehussan iige mange ávkin. Alfon ealvvai 1889-lága ráŋggastusaiguin bággejuvvot sámi nalde ja muosáhii njuolganaga rupmaša bávččagin náhkkáduvvat stráffan. Sámegiella ja sámivuohta galggai healbbaduvvot; mii lohkkui mihttomearrin veara olahit lei aivve dárru. Dáččalašvuohta gáddui leahkit buot bajimusan. ¶
Go márkku nuorat bearaštuvvet de ohcet siidagiliidasaseat ja válljejit bus máŋgasat márkku bistevaš ássanguovlun. Mu oainnu mielde de lea eanaš oassii ahtanuššan fitnodaga ja barggu ektui, lehkosat hal dábálaš bargit, lehkosat hal kontorvirggálaččat, duojárat dahje akademihkkárat. Vaikko dal dálá áiggi ii leat márkku baittobealde johtolaga dáfun de guovllu geahččojuvvo olbmogaskkasašaččat oktin ja orru dadjalus referánsarinnján geidda ásset márkkun. Orru leame leat etnihkkalaš rádji mii nie vuhtto. Dálá áiggi gal diekkár rádji ii goaža deaivvadit etnihkkalaš rájiid rastá danne go márku dál gilvaladdá simme dásin go suohkana doavdagat muđui. ¶
Mátki bajásguvlui lei fiinna tuvra, ja ovdalgo gáddái olliime, ledjen nu ollu oaidnán. Mun dearvvahin ollusiid, muhto áidna gean muittán bures, lei Pávval Niillas. Son buvttii internáhta ruhtagiissá ja čoavdagiid. Munno veahkehedje orrunbáikái, ja fargga leimme bráhkka olggobealde gos galggaime orrut. ... ¶
Na, dása de letne viimmat joavdan. Liehmu ja buorre dálki olgun, muhto lea vuogas veaháš gulul váldit siste. Moai olliime borgemánu 7. beaivve 11-áigge beaivet, nu ahte dál dieđán maid lea dárbu bargat. Veaháš mála siskko- ja olggobealde lea vuogas. Spánnja ja kusta leat fargga gárvásat, nu ahte fargga málegoađán. ¶
Ieš skuvla lea stuorra visti, dimbarat ja siskkobealde skoađastuvvon. Nuppi gearddis leat oađđinsálat ohppiide ja oađđinlatnja biiggáide. Lovttas lea okta latnja orrunláhkai. Vuollin leat gievkkan, boradanlatnja, stohpu ja klássalatnja. Geallir mii lea 4x4 m orru buorre. Munno bráhkas moai geavahetne eanaš guhkodatbeali oasi. Ovtta lanja geavahetne oađđinlatnjan. Dat orru oalle ođas, skoađastuvvon maiddái lea. Áiggun oljet doppe láhtti odne. De leat guokte bálddalas lanja main ii leat uksa gaskkas, su. 4x3 ja 3x3. Uvnnat orrot buorit, ja bráhkka lea geađgejuolggi alde. Stohpogálvvut leat buorit. Bráhkka lea 15 m guhku ja 7,8 mehter govddu. Nuppi bealde feaskára lea munnos oađđinlatnja, guokte lanja leat oaivvilduvvon basadanlatnjan ja sávdnin, ja geažis lea klássalatnja man Máret oažžu. ¶
Odne lea oaidnu álfárot rievdan 1950-logu oainnu ektui. Mu mielas Bill čájeha ahte son lea ovddabealde áiggistis sámepolitihkas. ¶
Artihkkalis ledje maiddái muhtun sánit dan birra ahte mánáidskuvllas ledje rivttes bálgá alde - doppe seaguhedje dážaid ja sámiid, ja dušše čehppodat bajidii sin máinnolmasvuođa. Dáthan gal maiddái lea áibbas boastut, mu mielas. Luohkás gos dárogiella lea oahpahusgiellan, ja soaitá velá oahpaheddjin dakkár gii ii máhte sámegiela, lea čábočielggas ahte velá čuorbbes dárogielahálli mánáin lea ovdamunni sámegielagiid ektui. Mu áddejumi mielde, dát váikkuha dorvvohuhttit sámemánáid, ainjuo golbma vuosttaš jagi, ja dáthan váikkuhit ollu jagiide ovddasguvlui. Njuolggadus mii lea duohtavuohtan buot dasa mii oahpahussii gullá: ahte galgá álgit dáinna mii lea oahpis ja das mannat apmasii, jna. - dán orrot hilgumin go guoská sámiide. Sii galget dallán álgit dainna mii lea váddáseamos: amasgielain. Sierra giellaseaguhusguovlluid skuvlaplánahan ii gávdno ja lea dieđusge váttis ášši. Buorre álgu lea áppes ja sámi suorgi Romssa oahpaheaddjiskuvllas, ja áiggiid mielde berre eanet dán guvlui bargat. ¶
Álgoálbmogiid gáibádusa vuolggasadjin lea dat ahte ahte sin vuoigatvuohta iešmearrideapmái ferte dohkkehuvvot, daningo sin mielas iešmearrideapmi lea vuođđu man alde buot earát vuoigatvuođat čužžot. Iešmearrideami haga eará vuoigatvuođain ii leat mihkkege mearkkašupmi. ¶
Chartrand oainnus olbmot háliidit hábmet iežaset báikki, mii ráddjejuvvo politihkalaš rájáin. Dán rájá siskkobealde sii lohket: ¶
Suverenitehttii čadnojuvvon iešmearrideapmi navdá friddjavuođa oaivvildit ahte ii oktage olggobealde iešmearridanguovllu sáhte seaguhit iešmearrideaddji servodaga áššiide. Muhto Young oaivvilda ahte dát friddjavuođameroštallan ii váldde vuhtii olbmuid sosiálalaš gaskavuođaid ja dominerema. ¶
Seammás go suverenitehttii čadnojuvvon iešmearrideapmi gáibida dan ahte ii oktage oažžu ja sáhte seaguhit suverenitehta áššiide, de dat maid navdá iežas friddjan buot earáin olggobealde iežas suverena guovllu. ¶
- Mo don vásihit riiddu oahpahusgiela hárrái? - Bohten njuolga Sámelávdegotti riidoáigái. Lydolf Lind Meløy lei ságadoalli ja Sámelávdegotti miellahttu. Son doaimmahii áššiid vuoimmálaččat ja háliidan rámpot barggu maid son dagai. Nuppi bealde lei báikkálaš Bargiidbellodat, mas Hans Rønbeck lei njunnožis, garrasit Sámelávdegotti evttohusaid vuostá. Gielddastivrras ledje boargarlaš bellodagat ja Bargiidbellodat sullii seamma stuorrát. Johttisámelisttus ledje guokte áirasa ja lei danin šaddan birccehassii. Go gielddastivra galggai gieđahallat ášši, de lei muhtin johttisámiáirras gii ii boahtán. Muitaluvvui ahte muhtin áirasat vissis bellodagas ledje mannan meahccái ja jugahan johttisámiid áirasa nu ahte son ii galgan boahtit čoahkkimii. In dieđe leaččai go duohta. ¶
1953:s skuvlabiirre viidodat lei Fanasgiettis nuorttabealde gitta Bartii oarjin, ja davás guvlui ledje nohkameahttun duoddarat, jeakkit ja jávrrit. Go siskkit riikkageaidnu ollii Fanasgieddái ja Bildámii, de dát skuvlabiirre oassi sirdojuvvui Buolbmát biirii. Mu 1972’ leksikonas logan ahte Sirpmá biirres ledje su. 240 ássi, muhto ieš Sirpmá vađas orun muitimin ahte orro sullii 100 olbmo 1953:s. ... ¶
Mun muittán bures vuosttaš juovlabeahcefeastta mii mis lei duhkoraddanlanjas. Dáinna ledje ollu váttisvuođat. Vuos lei váttis fidnet juovlabeazi. Jogo "suoládeimmet" dan Suoma bealde dahje oaččuimet dan Leavvajogas. Dán in muitte nu vissásit. Muhto maid mun muittán lei ahte vuorrasut olbmot Sirpmás eai liikon juovlamuora geavaheapmái ja ahte galge jorrat muora birra. Muhto liikká mis lei juovlabeahcefeasta ja joraimet beazi birra, muhto dieđusge mis ii lean juovlastállu. Mii leimmet vissa lágidan muhtun smávvapáhkažiid ohppiide ja veaháš liiggás buori biepmu, muhto sii geat ožžo albma páhkaid ledje vuosttaš luohkkálaččat. Sii ožžo juohke jagi fiinna, stuorra páhka Sørlánddas Dybvåga nissonolbmuidsearvvis. Dát oktavuohta álggahuvvui Máret Aubert’ áigodagas, ja dát árbevierru doalahuvvui nu guhká go moai leimme Sirpmás. Juoga erenoamáš dáhpáhuvai min vuosttaš juovlabeahcefeasttas. Gielddastivrraáirras Roavvegiettis, mun jáhkán su namma lei Hansen, bođii seamma beaivve vácci Buolbmágis, gos lei leamaš čoahkkin. Son oinnii ahte lei čuovga duhkoraddanlanjas ja bođii sisa. Mun ožžon diehtit gii son lei ja vuostáiválden su baluin. Mun ledjen maiddái gulastan ahte son lei nana kristtalaš, ja mun ballen ahte son galggai min cuiggodit go dánssuimet "báhkindánssa" čiŋahuvvon muora birra. Muhto ii nu dán háve, son baicca čohkkedii ja hálai mánáiguin Ipmila ja Jesusa birra. Mun in ádden gal in maidige maid son dajai go son dieđusge hálai sámegillii. Son oaččui mánáid guldalit dárkilit, ja vuolggedettiin vilppastii uksagaskkas ja dajai: "Hearrá buresivdnidivččii din!" ¶
Sámedikki Ruoŧa bealde lea beannot jagi dassái hábmen dokumeantta ”Offansiiva giellapolitihka”. Das leat hirbmat buorit evttohusat, muhto duođalaččat ii leat dahkkon mihkkege dannego ii leat ruđalaš návccat. ¶
Giellaláhka Ruoŧa bealde lea eará ášši. Oktanas olbmuin lea lohpi váldit oktavuođa eiseválddiin sámegillii. Eai leat gallis geat dan dahket. Jos galgá vuolgit skuvlaášši eiseválddi lusa ságastit. De diehtá ahte son ferte vuordit dulkka golbma beaivvi. Dat ii ovddit su ášši. Maid oktaskaš olmmoš galggalii dahkat lea, vuosehit eiseválddiide ahte dát dárbu lea. Okta vuohki offansiiva giellapolitihkas lea geavahit sámegiela go manná eiseválddi lusa, geavahit sámegiela go lean váhnen ságastallamin iežan máná oahpaheaddji luhtte, geavahit sámegiela go lea doaktára lusa skihpasiid vissui. Sis lea geatnegasvuohta ordnet dulkka. Mun in galgga dárbbašit dulkut iežan máná. ¶
Juste dat maid Sig-Britt válddii ovdan juste oahpahusa bealde lea hirbmat dehálaš, ja mánát leat min boahtte áigi, muhto lea maid vuogas geahččat veaháš viidásit ja namuhit dan mii dáhpáhuvvá Davviriikkaid Ráđis. Sámi giellalávdegoddi lea láhttun Davviriikkaid giellaráđis. Doppe lea maŋimuš jagi leamaš bargu hábmet ođđa davviriikkalaš giellapolitihkka. Mii das lea ođas ovddet davviriikkalaš giellapolitihka ektui lea ahte sámegiella lea loktejuvvon servodatguoddi giellan. Leat gávcci giela davviriikkalaš servodagas ja guhtta dain leat ollislaččat ja servodatguoddi ja guokte leat servodatguoddi gielat – sámegiella ja ruonaeatnangiella. Dat lea goitge loktejuvvon dán dássái. Omd. juohke davviriikkaid orru lea nana vuoigatvuohta ruovttugiela oahpahussii. Boahtá čállojuvvot ođđa giellapolitihkalaš deklarašuvdnii. Ášši ii leat mearriduvvon, muhto galgá mearriduvvot Davviriikkalaš ministtarráđis čavčča mielde. Lea dehálaš ahte mii Sámi giellalávdegottis gohccit dan ášši ja maid eará ásahusaid beales. Galgá leat dieđihančoahkkin dán áššis skábmamánus ja dasa bovdejuvvojit maid sámi ásahusat. ¶
Ruoŧa bealde ii gávdno obanassiige sátnegirji. Mikael Svonni lea čállán moadde jagi áige, muhto ii gávdno prentehusas muhto lea jođus. Fierpmádagas mis lea goitge risten.no jos dás livččii veahkki. Fierpmádahkii boahtá maid ođđa oahppu easkaálgiide davvisámegillii man namma lea Gulahallan mii rahppo ođđajagis ja dasa maid gullá easkeálgi girji. ¶
Kárášjogaálbmot mii guhká lei sierra orron olggobealde eará servodagaid, váilevaš geainnuid geažil, lei liikká leamaš nu čeahppi ahte lei vuođđudan Kárášjoga bargiidbellodaga juo sullii 1920:s, ja 1926:s lei sis sin vuosttaš ja áidna bargoheaitta, go geahččaledje oažžut moadde evrre eanet juohke galmmihuvvon bohccobiergokilos maid dolvo gávpeolbmáid ovddas Billávutnii dálvet buotlágan dálkkiin heastavuodjingeainnu obbasa čađa 300 kilosaš biergogurpmiin riddui, ja fas ruovttoluotta 300 kilosaš jáffogurpmiin ja eará gálvvuiguin. ¶
Garraduodjelanjas. Ovddabealde Johannes Keskitalo. ¶
Hans Olsen Goržži skuvlla ovdabealde (Govva: Laura Isaksen) ¶
Vaikke soahpamušaid duogábealde ledje gilvaleaddji stáhtaid beroštumit, de liikká soahpamušain lei humanitáralaš vuođđu ja oaidnu ahte muhtin joavkkut, geain leat heajut dilálašvuođat, dárbbašit riikkaidgaskasaš suoji. ¶
Preassa Fágalaš Lávdegoddi háliida prinsihpalaš vuođu alde deattuhit ahte rabas diehtojuohkinvuogádat dego interneahtta ferte atnit šáhkkemediuman mas álggoálggus sáhttá friddja geardduhit (refereret). Jos áigu almmuhit dieđuid interneahtas, de ferte árvvoštallat dáid dieđuid etihkalaččat seammaláhkai go árvvoštallat dieđuid maid lea fidnen eará gálduin. ¶
Bodin meroštalai suverenitehta nu ahte doaba mearkkaša “absoluhta ja agálaš republihkkaválddi” Absolutisma idea lea guovddážis Bodina suverenitehta teoriijas. Su mielas absolutisma oaivvildii, ahte suverena hálddašeaddji bajábealde ii gávdnon šat eará máilmmálaš váldi dahje hálddašeaddji. ¶
Dát muitalusat čájehit man váttis válljejumiid sámit fertejedje ja fertejit ain dahkat. Nuppi bealde háliidedje várjalit ja fievrridit viidáseappot iežaset gielalaš ja kultuvrralaš árbbi, muhto nuppi dáfus sáhtte eahpidit ja ballat vuostehágu boktaleames sámi vuostá nu ahte šadde dorvvuhisvuođa gillát. ¶
Muhtun oasit min evttohusas čađahuvvojedje, muhto Sámediggi ii ožžon nu ollu fámu go leimmet vuordán. Evttoheimmet bidjat oahpahusráđi Sámedikki vuollái. Nu šattai, muhto go Sámediggi beasai hálddašišgoahtit sámi oahpahusa, de heaittihuvvui maiddái olles ráđđi. Sámi oahpahusráđđi jávkkai Sámedikki organisašuvdnarievdadanprosessii, ja dalle jávkkai maiddái politihkalaš válljejuvvon fágabiras mii lei leamašan hui oinnolaš sámi servodagas. Bázii dušše hálddahus; Sámedikki oahpahusossodat, ja dan bajábealde lea Sámediggeráđđi, man lahtuin ii lean erenoamáš gealbbolašvuohta ja beroštupmi skuvlaáššiin. Ráđis čohkkájedje 5 politihkalaš ovddasteaddji, geat galge fuolahit ollislaččat ja visot sámepolitihka. ¶
Máttasámi guovllu oahpahusráđiáirras lei Sig-Britt (Pia) Persson, guhte áŋgirušai oaččuhit máttasámegiel mánáidgárdefálaldaga Snåasii. Jurdda lei ásahit giellabeasi gos galggai leat sadji 12 lullisámi mánnái. Mis ledje stuorra vuordámušat ja illudeimmet go leimmet nagodan rekrutteret guokte máttasámi oahpaheaddjistudeantta Ruoŧa bealde ja go ledje dieđihuvvon doarvái mánát dohko. Go de galggaimet álgit čakčat, de geassádedje muhtin váhnemat, eat diehtán manne ja go báhce dušše guokte máná, de eat sáhttán bidjat johtui prošeavtta. Mii fertimmet heaittihit plána ja dainnalágiin máttasámegiella ii ožžon dan veahki maid nu sakka dárbbašii ja mii livččii seailluhan, ovddidan ja ráhkadan vuođu dálá giellabargui sin guovllus. Máŋgga jagi áŋgiruššan ja viggamušat manne duššai. ¶
Lei dušše okta oahpaheaddji skuvllas gii humai sámegiela. Su namma lei Hans Baukop, ja son lei Porsáŋggus eret. Son lei hui buorre oahpaheaddji ja somás olmmoš. Son máinnastii midjiide sámegillii ja logai ipmilsáni sámegillii. Go son máinnastii, de lei hui ealas ja geavahii olles rupmaša ja jiena maiddái nu ahte muittán oktii bođii eará oahpaheaddji eará lanjas jearrat mii lea dáhpáhuvvan. Dat han lei hui buorre oahpaheaddji midjiide. Muhto sus ii lean lohpi sámástit, ledje hirbmat garra mearrádusat - ii dušše fal ohppiide, muhto maiddái oahpaheddjiide. Maŋŋil lean gullan ahte eará oahpaheaddjit badjelgehčče su danin go lei sápmelaš ja ahte sus ledje váttisvuođat skuvlaeiseválddiiguin danin go geavahii sámegiela skuvllas. Muhto dalle mii eat diehtán maidege dan birra. Son ii orron internáhtas, sus lei dállu nuppi bealde Deanu. Lei vel okta oahpaheaddji gii máhtii sámegiela, Jens Eriksen, muhto son ii duostan hállat go dárogiela. ¶
1944 čavčča ledje duiskalaččat áigon boaldit Buolbmágis maid. Álletnjárgga ja Horpmá vuolábealde bolde visot, ja Buolbmágis dat ollejedje boaldit muhtin olggovisttiid. Muhto de šattai hirbmat hoahppu. Muhtin vuoras almmái lei leamaš meahcis ja oaidnán doppe ruošša fáŋgga gii lei báhtaran. De galggai muitalit duiskalaččaide ahte lei oaidnán ruošša dušše moadde kilomehtera das eret. Muhto go giela dihtii eai áddehallan nu bures, de duiskalaččat jáhkke ahte ledje ruoššasoalddáhat doppe. Danin dat báhtaredje olles fárttain ja eai ollen boaldit nu ollu. Mii leimmet juo ráhkkanan dasa ahte galggaimet evakueret. Leimmet buktán heasttaid meahccái, goivon ollu dávviriid eatnamii ja vuodján fatnasiid Detnui. Muhto go duiskalaččat jávke nu jođánit, beasaimet báhcit ruoktot. ¶
Áhččán lea olmmáivággelaš, eadnán boahtá ránnjágilis Gáivuonvákkis. Nugo máŋggat iežátge min gilis, soai leaba dálolaččat. Nugo iežáge mánát ledjen mun maid siiddas dassážiigo skuvlii álgen. Ledje álo iežá mánát geaiguin duhkordallat, ja jus vel dárbbaheimmet veahki masa nu, de ledje álo soames rávesolbmot lahkosis, juogo mu váhnemat dahje áhkku, guhte orui nuppi bealde seainni. Gal eliimet nugo iežá bearrašatge, árgabeaivvi bargguiguin. ¶
21.Áhččán bealde áhku ja ádjá giella lea (lei): Dárogiella ( Sámegiella ( Kvenagiella ( Suomagiella ( Eará ( ¶
22. Eadnán bealde áhku ja ádjá giella lea (lei): Dárogiella ( Sámegiella ( Kvenagiella ( Suomagiella ( Eará ( ¶
Dás vulobealde don gávnnat guhtta gažaldaga das manin don vásihit lagamus fuolkki geainna dus lea leamaš oktavuohta unnimusat oktii vahkus. Áiggis mas lea sáhka lea maŋimuš mánnu. Juohke gažaldahkii mii dáhtut du sárget rieggá dan logu birra mii orru buoremusat heivemin vástádussan. ¶
Bajásšattadettiin mun ledjen lisas, ledjen maŋggaláhkai návccaheapmi. Muhto mun in lean goassige albmaláhkai buozas. Ledjen geahnoheapmi, muhto ruovddástuvven ja hárjánin lossa bargui meara alde buot lágan dálkkiin. ¶
– In oaidnán vejolažžan unnidit ealu. In livčče sáhttán birget unnit boazologuin go mus lei. De gal lea buoret oalát heaitit, ja Oarje-Finnmárkku boazologu heiveheami prográmma lei de buorre fálaldahkan, lohká Nils Issát. Eará áigi Juhána Máhte Nils Issáhis ja su eamidis Iŋgor Juhána Márehis leat njeallje rávismáná, golbma nieidda ja okta bárdni. Buohkain lea oahppu, dahje leat oahpu gazzame. – Áhčči lea ávžžuhan min váldit oahpu. Ja go juo vuos lea oahpu gazzan, de lea olmmoš seammás leamaš nu ollu eret boazodoalus ahte lea váttis máhccat dohko, vaikko lea ge bajásšaddan boazodoalus, lohká nieida Inger Máret Eira. – Lea gal veahá imaš jurddašit ahte mii eat šat leat boazodoalus. Moai han letne mánáideame bajásgeassán dasa, ja sis lea leamaš buorre ja oadjebas bajásšaddan, muittaša Máret. Nils Issát muitala ahte olles joavku ságastalai vuđolaččat heaitima birra, muhto ahte son ieš lei mielas heaitit, go dovdagođii rupmašis ahte lea áigi dan dahkat. Son navdá muohtaskohtera ja 4-juvllaga čuohcan iežas dearvvašvuhtii. – Nils Issát han lea bajásšaddan dan áigge goas eai lean skohterat ja 4-juvllagat. Ovdalaš áiggi boazosámit ledje čađa dearvašat. Dálá nuorat, geat dušše skohteráiggis leat eallán, gal dáidet árabut bártidišgoahtit dearvvašvuođain, go sii leat čađat healbadan dearvvašvuođa, navdá Máret. Nils Issát atná heaittihanortnega buoremussan dakkáriidda go sutnje, geat juo leat agi alde ja geain lea oalle ollu boazu. ¶
Váillaha giđđajohtima Bearas lea gullan orohahkii 35 A Fávrrosorda, man geasseorohat lea Návvena ja Ráissa gaskka. Nils Issáhis leat golbma viellja, geat ain barget orohaga boazodoalus. Áibbas olggobeallái boazodoalu son datte ii šatta. Erohus ovdalačča ektui lea ahte dál son beassá vuolgit ealu lusa juste dalle go alcces heive. Juhána Máhte Nils Issát ja Iŋgor Juhána Máret heittiiga boazodoalus, go bođii buorre liiba. Nils Issáha mielas heive heaittihanortnet buoremusat dakkáriidda go sutnje, geat leat agi alde ja geain lea ollu boazu. ¶
bealde leat dálve-, giđđa, geasse- ja čakčaguohtuneatnamat gittalaga. Vasara-Hammare oaivvilda ahte «oktasaš guohtuma», mii bođii boazodoallolága olis 1978:s, dan leat boazodoallit máŋgga dáfus dulkon oalle mihá viidát. Dál leat Oarje-Finnmárkku oktasašguohtunguovllut juhkkojuvvon golbman johtolahkan ja VasaraHammare navdá ahte dát juhkkojuvvojit vel unnit oassin boahttevaš jagiid. Mihttun lea 63.700 Boazologu heiveheami prošeavtta ulbmil lea unnidit Oarje-Finnmárkku bajimus boazologu vuollelii 63.700 ovdal cuoŋománu 1. beaivvi 2005. – Jus ságas lea dušše ahte boazolohku galgá unniduvvot, de adno dat hui unohassan. Unnit boazolohku nannešii sin ekonomiija geat báhcet ealáhussii. Dat livččii maid mielde nanneme kultuvrra ja unnideame boazonákkisvuođa. Mediain lea gullon olu daid «hirpmusvuođaid» birra maid boazologu unnideapmi gul dagaha: ahte bealli Oarje-Finnmárkku boazoeaiggádiin šaddet eret, ahte mánát eai beasa bajásšaddat boazodoalus ja nu ain. Lea áibbaš čielggas ¶
Ain lea eahpesihkar váldo go suohkana váidda vuhtii. Dat mii gal baicca lea čielggas lea ahte gávpot dat lea leavvan boazodoalu guohtuneatnamiidda. Jakobsen muitala ahte bohccot Hammerfeastta gáhtain lea juoga mas sihke báikkálaš politihkkarat ja hammerfeastalaččat beroštit. Suohkan lea vel dan nai namuhan ahte fertešii bálkáhit «cowboyaid» ja heasttaid doalahit bohccuid eret gávpogis. Lea maid ságaštallon gilvit eatnamiid olggobealde gávpoga, vai bohccot eai dárbbahivčče gávpogis ohcat herskuid. – Lea go dus mihkke buriid dadjat bohccuid birra? – Eandalii, turisttat liikojit bohccuide ja atnet daid eksohtalažžan go gávpogis vázzet, dadjá Hammerfeastta sátnejođiheaddji. Den magiske R ¶
Sámivuoigatvuođalávdegoddi, mii galgá guorahallat eatnamiid ja čáziid geavaheami «sámi fylkkain» olggobealde Finnmárkku, šaddá čoavdit áibbas eará áššečuolmmaid go dat Sámi vuoigatvuođalávdegoddi mii guorahalai dilálašvuođaid Finnmárkkus. Agnar Berg Ođđa lávdegoddi lea bárrahis čohkkeme dieđuid sámi geavaheami ja riektedilálašvuođaid birra Tromssa, Nordlándda, Davvi- ja Lulli-Trøndelága ja Hedmárkku fylkkain. Ođđa láhkarievdamat? Bjørn Solbakken, gii lea sundin Karmøysunddas, jođiha ođđa Sámivuoigatvuođalávdegotti, mii nammaduvvui 2001:s. Solbakken ii lean mielde vuoigatvuođalávdegottis mii guorahalai Finnmárkku eatnamiid ja čáziid vuoigatvuođagažaldagaid. – Min bargu ođđa lávdegottis lea áibbas eará go dat maid ovddit lávdegoddi barggai. Ollu, viiddis sámi ¶
motge ahte dáidet ádjánit guhkit. «Riedja» Oskal-Unit-Ántte Biret, Berit Oskal Eira lea NBR ovddasteaddji Sámivuoigatvuođa-lávdegottis. Son lohká ahte lassin čálalaš dieđuide de lea dárbbašlaš čađahit ođđa dutkamiid eatnamiid ja čáziid sámi geavaheami ja vuoigatvuođaid birra. – Finnmárkkus lei olu riedja vuosttaš lávdegotti barggu olis. Movt vuostáiváldo Sámivuoigatvuođalávdegoddi eará fylkkain? – Lávdegottis leat olu «beroštusbealálaččat» mielde, ja mii beassat vuos gaskaneamet digaštallat ja guorahallat áššiid. Nu šaddet unnit riiddut maŋŋel, go áššiid vuos leat ollu bealit vuđolaččat gieđahallan siskkáldasat, oaivvilda Berit Oskal Eira. Ovddit lávdegotti ektui lea dán lávdegottis viidát áššesuorgi. – Mii fertet vuhtii váldit ahte Tromssa bealde lea davvisámi giella ja kultuvra, lullelis fas julev- ja oarjelsámi giella ja kultuvra. Boazodoallu lea oalle stuora ealáhus dan viđa fylkkas, muhto das lea relatiivvalaččat unnit ja unnit mearkkašupmi mađi lullelii boahtá. Seammaládje lea sámi váikkuhanfámuin. Dasto leat dáin fylkkain oallut iešguđet eananeaiggádat; priváhta olbmot, ja stáhta ja suohkanat eaiggáduššet eatnamiid seamma eavttuid vuođul go priváhta olbmot, ja dasto leat vel stáhtaalmennegat (stáhta oktasašmeahcit), muitala Sámivuoigatvuođalávdegotti jođiheaddji. ¶
Mun háleštin muhtumiin gii barggai kája alde ja muitalin iežan earána. Son rávvii mu ahte in berrešii dál gávpogii vuolgit, ja ahte mun sáhtten čohkohallat kájabargiid vuoiŋŋastanlanjas dassážii go čuvggoda. Kája alde ja vuoiŋŋastanlanjas hálle bargit giela gaskaneaset mii lei munnje áibbas amas. Mu mielas orui kveanagiella, go mun ledjen gullan ahte soite leat kveanat Čáhcesullos. ¶
Busses lei gávttehas álmmái guhte halai vuoddjiin gillii mii sulástahtii dan maid ledjen gullan kája alde Čáhcesullos. Mu mielas fertii leat sámegiella. De jovden ja mannen eret busses iežan gálvvuin mii lei golmma lahkis, ja gávnnadin oahpaheddjiin guhte galggai álgit oahpaheaddjivirgái Čáhcesullos. ¶
Nu de šattai ahte go ledjen ávvudan iežan vuosttaš finnmárkkujuovllaid Iŋggá ja Juliusa luhtte, de fas ledjen busses čohkkámin 1946’ maŋimus beivviid - dál seaŋgga ja bolstara haga - mannamin Sámis máddeleabbui ja nuorttas. Skiippaguras mu vižže heastasáhtuin. Unnán mun dihten ahte dát galbma juovlabeaivi galggai rievdadit mu eallima. Buolbmát, mii lei oalle guhkedáláš gielda (dál gullevaš Detnui), lei munnje sihke ođđa máilbmi ja váikkuhii garrasit. Buot dálut leat govda ja luossás Deanu gáttis, man Norga juogada Suomain 12 beanagullama oali mielde. Deatnu lei maiddái dan áigge áidna mátkkostangeaidnu - johkafatnasiin go jiekŋa lei suddan, ja eanaš heastasáhtuin dálvet. Muhtumin čorgejedje muohttaga jieŋa alde vai guorbmebiillain besse vuodjit. Oarjjabealde Oarjeduoddaris leat guollejávrrit ja jogat, guohtumat ja luomejeakkit. Gaskkat ledje guhkit. Lei jáhkkemeahttun vásihit ahte vánhemat ođđajagemánu buollašiin sáddejedje mánáid heastasáhtuin internáhttii 10 beanagullama gitta Leavvajohgiettis. ¶
Go ozai barggu goarrunoahpaheaddjin 1953:s, de ovdanbuvttii son iežas čehppodaga ná: «Ozan oahpaheaddjivirggi gahper- ja gáktegoarrumis ja buksa- ja báidegoarrumis Stáhta ruovttufidnoskuvllas sámiide. Mun lean ollu jagiid gorron sihke dáčča ja sámi nisson- ja dievddobiktasiid priváhta olbmuide báikkis ja olggobealde gili. Sáhtán maid namuhit ahte lean gorron gávtti Finnmárkku Fylkaduodjesearvvi johtočájáhussii, ja gávtti, gahpira ja ávohasaid sámi čájáhussii Kárášjogas 1951:s. Lean čađahan: 1. «Vaja ja goaro ieš» Mme Lyse de Landroy goarrunkurssa 12 oasis. 2. Norgga Risttalaš Nuoraidlihtu goarrun- ja ruovttudoalu johtokurssa 1938:s. 5 mánu Guovdageainnus. 3. Fylkkaduodjesearvvi čuoldinkurssa 1939:s Guovdageainnus, 2 mánu. 4. Dálueamitsearvvi duodjekurssa 1950:s Guovdageainnus. ¶
Diehttelas lei veahá riedja muhtumin. Dáhpáhuvai maid ahte idjafákta čuojahii munnje ihkku, ja dalle fertejin lihkkat ja vuolgit dohko vulos soabahit. Ledje dávjá bártnit, geat bohte olggobealde ja áigo sisa nieiddaid lusa internáhttii. Dáhpáhuvai maid ahte nieiddat ledje mielde dás ja rahpe sidjiide dáhkkeluŋkkaid ja lásiid. Muhto go mun ollejin dohko vulos, de gal manai bures, de lohke ahte eai sii áiggo riedjat. Sii válde mu gihtii ja mii láidiimet guhtet guoibmámet olggos ja sii lohke ahte mii mannat ruoktot.. ¶
Eat mii siiddas lean sámit, muhto gávppašeimmet singuin. Osttiimet bohccobierggu ja gápmagiid sis. Ledje dušše sámit, geat vuvde dakkáriid. Muittán oktii, go eadni válddii mu mielde sin lávuid lusa. Lei gelddolaš, sii han ledje nu iežáláganat! Sii orro lávus miehtá geasi, vušše gáfe ja biepmu dolas, ja soames háve leimmet nu lihkolaččat ahte guossohedje vel midjiide goikebierggu. Eai lean stuolut maid nalde čohkkát, olbmot dugo velohalle gos ain heivii dahje dat čohkkáje eatnamis. Ja de ledje olu beatnagat mat ciela ruohtastedje. Sámit jávohuhtte beatnagiid ovttain geahčastagain dahje šikkastemiin. ¶
09:51 Dalle gal, jos mii jáhkkit mii bihtit singuin. Don leat gurutbealde maŋábealde. Don leat olgeš bealde. Erik ja Daniel leaba gasku. Dál de! Hvis man har troen på å slå dem ??? Venstrebach Fredrik. Du spiller på venstre back siden T?? ikke kom. Karl Ivar spiller høyre. Erik og Daniel spiller sentral. Ja kom igjen. Kom igjen Karl-Ivar ??? …. ¶
30:33 Tor Erik ii liiko go dán birra háleštuvvo olggobealde barggu. Det her er ikke noe han Tor-Eirik liker at det snakkes om utenom på jobb. ¶
Kolonialisma boahtá látiinnagiela sánis colonia mii oaivvilda koloniija, ásaiduvvama. Kolonialismmas stáhta hálddaša nuppi stáhta dahje guovllu iežas territoriála rájáid olggobealde – dávjá lea ulbmilin hálddašit guovllu bárgofámu, resurssaid dahje ekonomiija . ¶
Kolonialisma doahpaga eurohpalaš ruohttasat leat antihka Kreikkas. Maiddái imperialisma doaba geavahuvvui jo Rooma váldegotti áiggis. Eurohpalaš historjáárbevieru goittot laktá kolonialisma 1400, 1500-logu “gávdnanmátkkiid” áigodahkii, go eurohpalaččat kártejedje ja aggressiivvalaččat koloniserejedje máilmmi olggobealde Eurohpa. ¶
1960-logus álggii dekolonialiserenáigodat. Dekolonialiserenjurdaga duogabealde lei “buot álbmogiid iešmearridanvuoigatvuohta” . Liikká ON meroštalai resolušuvnnas 1541 jagis 1960 mat ledje koloniijaid molssaeavttut dekolonialiserenproseassas. Molssaeavttut ledje: ¶
SOG lea logenáre jagi ovttasbargan skuvllain Ruošša bealde, Lujávrris. Ruoššabealde oahppit leat maiddái oahppan njuovvat Anáris. Diibmá lei min luohkká vuosttaš háve Lujávrris. Leimmet doppe dalle go Čum-nammasaš sámi kulturviessu viháhuvvui. Dán jagi mii áigut dohko fas, ja dál mii vuolgit dalle go doppe leat dálvemárkanat. ¶
Ii lean álki oažžut Girko- ja oahpahusdepartemeantta olbmuid ipmirdit ja beroštit min jurdagiin ja gáibádusain, erenoamážit vuosttaš áigodagas. Vuhttui ahte eai váldán min duođas. Dávjá vajáldahtte ahte sis lei ráđđi olggobealde Oslo. Šattaimet muittuhit departemeantta go fuomášeimmet kurssaid, sámi skuvlaáššiid ja nu ain, masa livččii luonddolaš Sámi oahpahusráđđái searvat. Min oktavuođat departemeanttain lei olbmuiguin konsuleantadásis geat eai beroštan ja geain eai lean návccat ovddidit min áššiid. Šattaimet dávjá gáibidit beassat alit dássái áššiiguin. ¶
Ođđa sámegiel sátni, mii dán áigái eanáš geavahuvvo dan birra ahte lávddi alde muitalit drámatiserejuvvon muitalusaid. Dávjá lea ge neavttár gii dan dahká. Ovdelis áiggis ii galgan muitaleaddji moktige láhttestaddat, sus ii goit vurdojuvvon dat. Jievžžadeaddji gal dieđus galggai gullot ja láhttestaddat seamma láhkai go gean birra lea muitaleamen, muhto dábálaš muitalusain lei jietnageavaheapmi measta áidna dáiddalaš gaskaoapmi maid muitaleaddji geavahii. ¶
Olggobealde boahtán šaŋger-definišuvnnat eai álo heive sámi čállosiid erenoamášvuhtii, eai ge govčča daid iešvuođa. Dovdosemos ovdamearka dasa lea dieđus Johan Turi beakkán girji Muitalus sámiid birra . Girjji ii leat vejolaš bágget dušše ovtta hiŋgalii, ja de gáddit ahte ášši lea čilgejuvvon. Dat girji, nugo moanat sámi čállosat, lea sihke fága- ja čáppagirjjálašvuohta, dat lea sihke esseija ja eallingearddimuitalus, ja dat lea dološ áiggiid birra duođaštus. Muhto seammás dat lea maiddá hui ođđaáigásaš kommentára iešdovddu ja gullevašvuođa birra – dat lea njulgestaga muitalus duohtavuođa birra, nu go dalá sápmelaš dan anii. ¶
Sámi dutkiin ja giellaolbmuin galggašedje buorit vejolašvuođat ásahit iežamet lahkananvugiid giehtadallojuvvon fáttáid hárrái, ja gávnnahit namahusaid mat speadjalasttášedje erenoamašvuođa gokko dat duođaid gávdno, ja oktiigullevašvuođa máilmmi dutkamušain muđui gokko sámi áddejumit eai earrán namuhanveara earáin. Dássážii lea dábálaččat dušše hutkojuvvon sámi doaba olggobealde boahtán jurdagii, muhto jurdaga sisdoallu ii leat sámáidahtton. Ii nammamolsun okto daga jurdaga sámi jurddan dattege. Gáibiduvvo fágalaš duostilvuohta ja seammás gaskkustan-čehppodat earáide ge čilget áddehahtti láhkai mo meroštallan dáhpáhuvvá. ¶
Musihkas sáhttá dadjat ahte Mari Boine geavaha juoigama girjjálaš beali rájáid rastideapmái mat dahket ahte su musihkka ii leat šat dušše musihkka. Su oassi árbevirolaš vugiid ođasmahttimii lea diktit juoigama leat sihke girjjálašvuohta (sánit) ja musihkka dan ovttastusas mii dáhpáhuvvá lávddi alde čájálmasoasis: Nugo juoigi dárbbaša guldaleaddji, de dárbbaša ođđaáigge artista olahit geahčči dan ovttastusas mii šaddá go girjjálaš, govvideaddji ja musihka oasit bohtet oktii. ¶
Dárogiela bokte leat sánit boahtán norggabeale sámegillii ge, muhto suoma- ja ruoŧabealde eai leat nu dábálaččat. Vuogas sátni koseriijii synonyman livččii sátneduodji. Árbevirolaš hommáid ektui govvejuvvo koseren buoremusat sátneduddjomiin. Koserejeaddji duddjo teavstta dahje sártnáža sániiguin. Barggu boađus dasto lea sátneduodji. Go duodje-sáni sisdoalu viiddida, de gudnejahttá sihke árbevieru ja ođasmahttima. Sátneduojár dasto sáhttá leat sihke girječálli ja muitaleaddji ja su doaibma lea sátneduddjon. ¶
Vástit gažaldagaide russedettiin ruvttui mii lea dan vástádusa ovddabealde mii buoremusat dutnje heive. Ale smiehtat gažaldagaid menddo guhká, muhto geahččal daid vástidit dasttánaga ieat sániiguin. Jos háliidit juoidá muitalit iežat sániiguin, de lea dasa sadji jearahanskovis (ja eambbo sadji báhpára duogábealde). Geavat dán vejolašvuođa! ¶
Čakča bođii ja skuvla álggii. 20 máná álge vuosttaš luohkkái. Golbma máná álge sáme 1. luohkkái. Turid ja mun galggaime bargat singuin. Olggobealde skuvllalanja čužžo 3 smávva nieiddáža: Marianne, Mona ja Lill Hege ja sin eatnit. Golbma smávva bánehis čiežajahkásačča. Ledjen aiddo ovdalis ožžon dieđu ahte sii galge álgit sierra sámeluohkkái. Sin vátnemat ledje dán gáibidan. Máret Guhttor ja Odd Ivvár leigga fidnen mielde Ristena, Reidara, Ranveiga ja Øyvinda. Muittán ain sihke mánáid ja etniid čalmmiid. Buot lei nu somá. Vuosttaš lávlaga maid ohppe lei Lohkat ja čállit. Eai lean nu ollu sámegielat mánáid lávlagat. Mihkkal rievan han mii gal muitit, ja vel Guovža oađđá!! Máret buvttii munnje lávlaga maid lei dárogielas jorgalan. Amma muitibehtet? Når en liten mus skal ut og gå . Dat šattai Unna sáhpánaš go váccaša . Dát dáhpáhus lea munnje báhcán dego mearkan vátnemiid beroštupmái ja ovddasfástádussii buot siskkimuš dáhpáhusaide mánáid skuvlladilis ja lea otnábeaivái leamaš min skuvlla nanavuohta. ¶
Giellaovdananteoriijaid dáfus, de guorrasan Vygotsky, mii dadjá ahte giella lea SOSIÁLA. (Nuppelahkái go Piaget, gii oaivvilda ahte giella lea egosentralaš.) Giella vuolgá sosiála/kollektiivvalaš máilmmis individuála máilbmái, olggobealde siskkobeallái. Mo dán oaidnit skuvlaservvodagas? Mánáid duhkoraddangiella lea čoavdda. Fertet ráhkadit ja ohcat sámegielat arenaid. Vátnemat fertejit leat dihtomielalaččat. Oahpaheaddjin ferte diehtit ahte eai buot mánáin leat lunddolaš sámegielat arenat, go bargá dakkár girjás jovkkuin go mii dahkat. Mii fertet danin dihtomielalaččat ohcat dakkár arenaid. ¶
Dán jagi jugiimet nuppi geardde "Gáivuona suohkana giellamovttiidahttin stipeandda" joatkkaskuvlla ohppiide. Stipeandda ulbmilin lea movttiidahttit joatkkaskuvlla ohppiid válljet juoga dási sámegieloahpahusa iežaset fágasuorggistis. Bajimuš doarjjamearri lea 2000 ru. jahkái oahppi nammii. Gáivuotna ii sirre doarjaga sturrodaga dan mielde makkáraš sámegiela molssaeavttu oahppit leat válljen. Dán jagi ledje maid oasseáiggeoahppit seamma sárgá nalde go ollesáiggeoahppit. Stipeanda almmuhuvvui sáme- ja dároáviissain, seaidnealmmuhusain, min neahttasiidduin, ja reivviin mii sáddejuvvui gait joatkkaskuvllaide Romssas ja 3 joatkkaskuvlii Finnmárkkus. Mii oaččuimet 12 ohcamuša ohppiin geaid ássančujuhus lea Gáivuonas, ja gait sii devde daid njuolggadusaid mat stipeandda juohkimii leat mearreduvvon. ¶
Vai sámegiella galgá áhtanuššat ja eallit, dárbbášit eanet sajiid gos lea lunddolaš geavahit sámegiela. Dákkár sajit galget maid leat suohkana hálddahusa siskkabealde ¶
Oahpaheapmi gáržžiduvvui dábálaččat dušše lohkamii ja oskku oahpahussii, dat lei maid mánát ohppe. Láhpis ii gal buorránan oahpaheaddjidilli, vaikko oahpaheaddjiskuvla lei ge sirdojuvvon Romsii, ja lei sadji mihá eanet ohppiide go ovdal. Láhpi oahpaheddjiin – sihke sis geat oahpahedje dáru mánáid ja sis geat oahpahedje sámi mánáid – váillui oahppu – ain 1860:s go ođđa álbmotskuvlaláhka bođii. Sin ledje njulgestaga viežžan geainnuid alde oahpaheaddjin. Soittii lean ahte báhppa, boarrasit oahpaheaddji dahje luhkkár lea veaháš sin oahpahan, muhto ii leat sihkar ahte sii ožžo oppanassiige oahpu. Ja gal de juo diehtá movt oahpaheapmi šattai. Sápmelaččat ledje čielga eanetlohku Láhpi álbmogis, ja eanas oassi sis eai bálljo máhttán dárogiela dahje eai oppanassiige máhttán dan. ... ¶
Eat lean meastá goassege mátkkis, muhto giđđat lei gilvinbeaivi. Dalle leimmet Jens Nilssa luhtte Suhttasluohkás. Doppe gilvviimet guosaid ja beziid, ja gait skuvlamánát ledje mielde. Maŋimuš jagi go skuvlla vázzen de muittán ahte gilvviimet dan oasi mii luohká nalde šaddá, nuortalulle-geažis. Lei buorre leahkit mielde dakkár barggus, lei han suohtas gilvit. Ja de lei buorre beassat iežá go dábálaš skuvlabargguin bargat. Eai lean skuvlajagis iežá mátkkit. Luonddufágas leimmet eanáš áiggi siste, muhto in muitte lei go mis dán fágas oahppogirji. ¶
Dás vulobealde čilgejuvvojit liigesivat mat sáhttet čuožžilit, go immunheadjudeaddji dálkasiiguin dálkkoduvvo. Dáid dieđuid vuođđun leat vásihusat 100.000 náre pasieanttaid dálkkodeamis. Don sáhtát vásihit muhtun dáid dávdamearkkaid. ¶
Elmine Valkeapää (Rijat Jovnna Elmiina) lea riegádan 1934:s. Su váhnemat ledje boazosápmelaččat, ja bearaš orui dálvet Goahteluobbalis (5 miilla lulleoarjja bealde Guovdageainnu) ja geasset Biertaváris (Gáivuonas, Romssas). ¶
Go mun galgen álgit skuvlii, de áigo duiskalaččat váldit mu áhči gitta, go son lei oastán sihkkela Ruoŧas ja vuovdán dan norgalaččaide. Mii de vulggiimet ealuin Ruoŧa beallái. Fertiimet váldit bielluid eret bohccuin ja čatnat beatnagiid njálmmiid gitta vai eai beassan ciellat. Leimmet Geaidnovuohpis (Ruoŧa bealde rájá, Gilbbesjávrri lulábealde) dassái go soahti nogai. Doppe han lei geasseskuvla lávus. Mii mánát geat bođiimet Norgga bealde eat ožžon gohččuma skuvlii, muhto goalmmát jagi de vulgen ieš. Čohkkájin doppe jávoheamit moadde beaivvi ovdal go oba fuomášedje ge mu. Goalmmát beaivvi de ožžon peanna ja báhpára. Oahpaheapmi lei ruoŧagillii, mas álggos in ipmirdan maidege. Áidna maid muittán lea ahte fertiimet dadjat: "Snälla fröken, kvassa pennan!" ¶
Oruimet internáhttabráhkas. Doppe orro nieiddat nuppi bealde feaskáris ja bártnit fas nuppi bealde. Ledje geardeseaŋggat ja guokte nieidda guđege seaŋggas. Dálueamit ja biiggát ledje dárogielagat, ii oktage máhttán albmaláhkái sámegiela. Mánáin lei ollu bargu internáhtas. Fertiimet bassat lihtiid, njuvdit láibevajahasaid, viežžat muoraid ja mielkki. Muittán internáhtas oaččuimet boares mearraguliid. Dat lei fievrriduvvon čakčat mearragáttis ja giđđat dat lei áibbas goston. Dat ii lean borahahtti ja mii eat oba nagodan borrat ge dan. Baicce manaimet fulkkiid lusa márkanis ja boraimet doppe. ¶
Dál gulat ahte mu eallin ii leat leamaš makkárge "dánsa ruvssuid alde " . ¶
Ole Larsen Gaino (Lásse Ovllá) lea riegádan 1933:s Geaidnovuohpis (Guovdageaineatnogáttis, 3 miilla davábealde márkana), gos su váhnemiin lei unna dáloš. Nuorran son álggii boazoreaŋgan, ja de náitalii boazosáminieiddain ja dasto barggai boazodoalus dassái go beasai ealáhatahkái. ¶
Seammás go gearggaimet vuođđofágain, vikkaimet fidnet instituhta lágidit gaskafágaoahpahusa seammá čavčča. Go olmmoš lohká sámegiela dahje bargá sámegielain, ii goassege beasa dakkáraš dilis, ferte álo nágget ja ákkastallat. Nagodeimmet loahpas fidnet gaskafágaoahpahusa čakčat 1996. Leimmet moaddenuppelogis geat čuovuimet oahpahusa. Vuosttaš háve eallimis ledjen lohkansálas árraiđida rájes gitta eahkedii. Juohke beaivvi leimmet uvssa olggobealde vuordimin: jusstudeanttat ja mun. Lohken nu olu go nagodin, bargen buot maid nákcejin, muhto ii lean liikká doarvái. Olles min joavkkus leigga guovttis geat cevzziiga sihke skuvlaeksámena ja ruovttueksámena. Lihkus cevzen skuvlaeksámena. ¶
1900-logu álggobealde giellahistorjjá ovdánettiin govva ain čilggodii. Etymologalaš dutkamušain čájehuvvojedje sámevulgosaš báikenamat Suomas 'Wiklund 1912; Kalima 1912; T.I. Itkonen 1920; 1926). Vuosttaš 'ja dán rádjai áidna) geográfalaččat gokčevaš guorahallama fáttás dagai T.I. Itkonen '1948 I: 97–107), mas son čájehii, ahte sámevulgosaš báikenamaid distribušuvdna gokčá masá olles Suoma, earret MáttaoarjeSuoma ja riddo- ja suologuovlluid, gos dieđut leat unnán dahje eai ollege. Maiddái Gárjilis orrot leamen oalle viidát sámevulgosaš báikenamat, muhto dat eai leat kártejuvvon doarvái vuđolaččat, ja daid distribušuvnna ráját eai danin leat áibbas čielgas 'gč. goitge Wiklund 1912, Kalima 1912). Juohke dáhpáhusas lea sihkkar, ahte sámiid orrunguovlu 1000–2000 jagi dassái lea ollán ain jo Ladoga- ja Jietnajašjávrri davvegáttiide 'gč. maiddái Mikko Korhonen 1981: 49). Leat muhtun historjjálaš gáldut mat guigejit vejolaš sápmelaš ássamii juoba Jietnajačča nuorttabealde, omd. diehtu das ahte Muroma kloasttar livččii 1300-logus vuođđuduvvon ”sápmelaččaid ja čuđiid” gaskavuhtii 'Samuli Aikio 1992: 75). Gažaldaga ¶
riddoguovlu; dán rádjai almmustahttojuvvon dutkamuš ii goitge ovttačilggolaččat čujut dasa, ahte sámegiella livččii hállon doppe 'fuomáš ovddabealde máinnašuvvon sámevulgosaš báikenamaid váiluma dán guovllus). Gažaldagas sáhttá gal leat maiddái dutkamuša váili. Lea ainge jáhkehahtti, ahte suopmelaš álbmot lea leavvan MáttaoarjeSupmii easkka ruovdeáiggis, sullii áigelogu álggus 'buorre čoahkkáigeassu dán nu gohčoduvvon fárrenteoriijas lea Kivikoski 1961). Dát oaidnu ii leat dál šat dábálaš suopmelaš dutkamušas; 1970-logu rájes eanas dutkit leat guottihan suopmelaš ássama joatkevašvuođa Máttaoarje-Suomas juoba geađgeáiggi rájes 'artihkalat Gallén 1984:s ¶
Vuođđosuomagillii boahtán germánalaš loanain ee. sátneálggu /x/ lea vokála ovddabealde buhttejuvvon eanážii /k/:in, muhto eará posišuvnnain vuhttojit maid earálágan substituhtat 'gč. Hofstra 1985: 87). Substituhta sáhttá leat maiddái Ø 'nolla dahjege ii mihkkege), nugo ¶
Maiddái vokálain etymologalaš substituhta dávjá gilvvohallá fonehtalaččat lagamus substituhtain, nu ahte gielas vuhttojit guovttelágan substituhtat ovtta jietnadahkii: vrd. dáhpáhusaid su. tulva > sá. dulvi, su. kulma > sá. gulbmi ovddabealde máinnašuvvon dáhpáhusaide, main su. /u/ > sá. /o/. Buot čavgadepmosit etymologalaš ¶
Mearkkašumi nuppástusaid guorahallan earrána sakka jietnadatnuppástusaid dutkamis, dasgo mearkkašumi nuppástusat eai leat systemáhtalaččat, muhto dat gusket baicce ovttaskas sániide. Danin sáni álgomearkkašumi rekonstrueremii ii sáhte heivehit seamma kriteraid go jietnadathámi rekonstrueremii. 'Fox 1995: 111.) Mearkkašumi nuppástusain sáhttá gal earuhit muhtun guovddáš tiippaid. Typihkalaš juohku lea addon vulobealde oktan muhtun ovdamearkkaiguin 'dás Campbell '1998: 256–266) mielde; sullii seammalágan juohku lea eanas girjjiin main gieđahallojit mearkkašumi nuppástusat, jo omd. Bloomfieldis '1935: 426–427)). ¶
ovttastahttimis, ja dat máksá, ahte jos sániid dálá mearkkašumit earránit nuppiineaset, daid galgá sáhttit máhcahit seamma álgomearkkašupmái jáhkehahtti nuppástusaid bokte. Dasgo mearkkašumi nuppástusain ii leat seammalágan systematihkka go jietnadatnuppástusain, lea čielggas ahte árvvoštallan das, makkár nuppástusat leat jáhkehahttit, lea álo uhcit eanet subjektiiva. Roava njuolggadussan sáhttá atnit dan, ahte radikála nuppástusaid sáni mearkkašumis ii oaččo rekonstrueret 'gč. maiddái Häkkinen 1983: 172), jos daidda ii čájet evidenssa. Duođaštusat sáhttet gávdnot omd. suopmandieđuin 'ovdamearkan bajábealde namuhuvvon suomagiela sáni rutto ‘rohttu’ mearkkašupmi lea ain muhtun suopmaniin ‘jođán’) dahje boares girjjálaš gálduin. ¶
Distribušuvnnalaš kriterain ii leat vejolaš duođaštit sáni loatnan, muhto distribušuvdna lea dehálaš lasseágga loatnadutkamušas. Distribušuvdna dávjá guige, ahte gažaldagas lea loatnasátni. Juos sátni lea anus dušše gáržžes guovllus ja velába dakkár suopmaniin, maid hállanguovlluin leat vel oalle maŋŋit orron sápmelaččat, lonen sámegielas lea bures vejolaš čilgehus. Sáme- ja suomagielaid distribušuvnnaid veardádallan sáhttá maid čoavdit lonema háltti dakkár dáhpáhusain, main bajábealde namuhuvvon jietnadatoahpalaš kritera 3) ii ollašuva. Lean dohkkehan dán barggus maiddái dakkár loatnaetymologiijaid, main jietnadatoahpalaš ákkaid vuođul ii sáhte duođaštit ahte sátni lea lonejuvvon namalassii sámegielas suomagillii iige nuppegežiid, muhto distribušuvnnalaš kritera geažida, ahte lonema hálti leamaš sámegielas suomagillii. Ovdamearkan, jos sátni dihtto suopmelaš gielaid bealde dušše suomagielas, ja doppege dušše muhtun suopmaniin, muhto vuhtto miehtá sámegielaid hállanguovllu, lonen sámegielas suomagillii lea sakka buorebut jáhkehahtti čilgehus, vaikko lonema háltti ii sáhtášiige substitušuvdnanjuolggadusaiguin duođaštit. ¶
buktojuvvon mange gáldus ovdan kártan, ja lean danin guorahallan daid dán barggus distribušuvdnadieđuid analyserema váras 'gč. čuvvosiid 5, 7). Sáni kenttä leaba Koivulehto ja Äimä doallevaččat duođaštan sápmelaš loatnan, ja danin dát etymologiija ii gieđahallo dás. Sáni distribušuvdna ii fal leat mange gáldus čájehuvvon kártan, muhto in datte leat kárten dan dán barggus. Sivvan lea dat, ahte sátnebearaš lea leamaš girjegielaiduvvamin 1900-logu álggobealde go suopmandieđut leat čoggojuvvon, ja danin ođđa, girjegielas ohppojuvvon hámiid ja mearkkašumiid lea váttis earuhit sáni árbevirolaš geavahusas. Sáni distribušuvdna lea datte kommenterejuvvon logus 6.1. ¶
ráhkadan dáin sániin distribušuvdnakárttaid, dasgo dat leat Davvi-Suoma máttabealde anus dušše moatti suohkanis. Erkki Itkonen lea oanehis artihkalaččas '1970) gieđahallan suomagiela sániid kulle ’goldda’ ja kultaa ’goldit’, ja čilgen daid sámevulgosažžan. In leat guorahallan dáid sániid suopmandistribušuvnna, dasgo daid ii sáhte jietnadatoahpalaš kriteraiguin duođaštit loatnan goappáge guvlui, ja dat eai nappo deavdde mu dán dutkamuššii mearridan dohkálaš etymologiija kriteraid 'vaikko leage oalle duođalágan, ahte gažaldagas leat sápmelaš loanat). Bo Wickman '1968) lea etymologiseren suomagiela sáni kahlata 'suopmaniin maiddái kaalata jna.) ‘gállit’ sápmelaš loatnan. Su argumenteren lea hui jáhkehahtti, ja guorrasan dasa; danin dán sáni etymologiija ii leat dás vuđolabbot gieđahallon. Wickman fal ii leat kárten sáni ¶
eahpejáhkehahtti dahje boastto čilgehusat. Dás fuolakeahttá dutkamušaid buot bohtosat eai leat dohkkehuvvon almmolaččat. Ovdamearkka dihte bajábealde namuhuvvon ¶
Ovddabealde gieđahallon sápmelaš loatnaetymologiijat leat ákkastallojuvvon nannosit, iige dakkár skeptihkalaš doaladupmi, mii vuhtto ovdamearkan etymologalaš sátnegirjjis SSA, leat vuođuštuvvon dohkálaččat. Evttohuvvon loatnaetymologiijaid berre nappo dohkkehit. ¶
Äimä loatnačilgehusa ferte hilgut semantihkalaš váttisvuođaid dihte ja danin, go sátnái gávdno heivvolabboge sápmelaš loatnaoriginála. Su. julku lea buoremusat čilgemis loatnan vuođđosámegiela sánis *c=uolkōj, mas lea gárggiidan ee. sá. čuolggu. Sámegiela sánis lea boares etymologalaš vástta suomagielas, su. salko ‘vážus, stággu’, ja vástagat leat viidát earáge urálalaš gielain 'gč. SSA s.v. salko). Dás evttohuvvon loatnačilgehus lea jietnadatoahpalaččat njuolggaduslaš: substitušuvdnii č > j duohkevokála ovddabealde leat máŋga parallela, omd. su. jolma ’čoalbmi’ < sá. čoalbmi, su. juovoa < sá. čuovvut 'SSA s.v.), ja nu maiddái sámegiela uo-diftoŋgga buhttemii su. u:in lossa konsonántačoahki ovddabealde: vrd. su. tunturi < sá. duottar, su. pulju < sá. buolža 'SSA s.v.), su. purnu < sá. ¶
Sátni kelo lea liikká bures čilgemis sápmelaš loatnan. Loatnaoriginálan heive buoremusat vsá. nomenmátta *c=e1le1, mii lea seilon dušše lullisámegielas mearkkašumiin ‘guottu’ ja 'suorggádussan) ‘gahččan muorra’. Loatnačilgehus lea jietnadatoahpalaččat jáhkehahtti. Parallelan heive aiddo maŋŋidis loatnasátni keloa, man sápmelaš álgovuođđu lea almmolaččat dohkkehuvvon. Dasa lassin substitušuvnnas č > k su. ovdavokála ovddabealde leat earáge ovdamearkkat, omd. su. kiekki < sá. čiekčá, su. kermikkä < sá. ¶
kiihtää, kiihtyä gullet várra seamma sátnebearrašii go su. kiihkeä ‘arat, giivvis’ ja kiihko ‘giivvisvuohta’, ja čilge sámegiela giktit-sáni suopmelaš loatnan. Kiihkeä orru leamen suorggádus vuođđosuomagiela máddagis *kihkV- 'guhkes vokála lea sekundára, vrd. omd. est. kihk ‘bávččas; giivvisvuohta; hipmu jna.’, vádj. čihga ’saŋáš’, su. 'suopm.) kihko 'SSA s.v. kiihkeä)), muhto máddaga k:s ii leat luoddage sánis kiihtää. Dán jietnadatoahpalaš beali SSA ii kommentere, muhto dan motiveren lea gal prinsihpas vejolaš. Gažaldagas livččii boares suorggádus *kišk-tä-, mas mátta *kiškV- > vsu. kihkV-. Álgovuolggalaš *k jávkamis *t-álgosaš suorgása ovddabealde leat muhtun sihkkaris ovdamearkkat: sá. goldit < urál. *kulta- << *kulk-ta- 'suorggádus urál. sánis *kulki-, mas sámegiela golgat jna.; vrd. sá. golgadit, mas lea seamma morfologiija, muhto vokálamátta: < urál. *kulki-ta-) 'Sammallahti: njálmmálaš diehtu), sá. luoitit < *las`ta- << *las`k-ta'suorggádus sásu. sánis *las`ki- > su. laskea ’luoitit’; Sammallahti 1998: 200, vrd. SSA s.v. ¶
Čilgehussii laktása okta čuolbma. Dainna ii sáhte čilget Sammallahti rekonstrueren sugr. sániid *mižxi ‘eana’ ja *sižxi- ‘boahtit’ ovddastuvvama suopmelaš gielain ovttastávval hámis 'su. maa, saada). Sániin lei konsonántta *x ovddabealde vokála *iž, mii lea maŋŋelis gahččan oktii *a:in 'Sammallahti 1988: 522). Dáin dáhpáhusain lea váttis jurddašit vokála guhkkuma ovdal jietnadatnuppástusa *x > *k, dasgo guhkes vuollegis vokálat eai árbevirolaččat rekonstruerejuvvo suoma-volgalaš vuođđogiela fonemaparadigmai. ¶
Rekonstrukšuvnnat *maaki ja *saaki- djd. nappo gáibidivčče ođđa fonema *aa postulerema, mii ii leat ekonomalaš čoavddus. Jos fas navdá ahte vokála lea seilon dáin dáhpáhusain oanehažžan, ii leat čilgehus *k jávkamii suomagielas. Álgovuolggalaš *k lea juohke dáhpáhusas seilon suomagielas vuollegis vokála maŋábealde 'omd. sakea < sásu. *sakita, käki < sásu. *käki). Dáid dáhpáhusaid vuođul ferte nappo navdit, ahte *x lei vel sámi-suoma vuođđogielas iehčanas fonema ja opposišuvnnas *k:in 'vrd. goitge Sammallahti 1998: 190). Lasseargumentan sáhttá vel namuhit suomagiela sáni sää ’sáigu’, ¶
Ovddabealde namuhuvvon ákkaid lassin sáhttá vel fuopmášahttit, ahte mordvagielas *x ii iešalddes goasge gahččan oktii konsonánttain *k, ja daninge jietnadatláhka *x > *k ii goitge suoma-volgálaš áigebajis livčče vejolaš. Mordvagielas *k lea vokálaid gaskkas rievdan j:n ovdavokálaid ja v:n maŋŋevokálaid maŋis. Konsonánta *x goitge ovddastuvvá ¶
Dáin dáhpáhusain urál. *x lea suorgásii gulli konsonántta ovddabealde rievdan beallevokálan, mii lea dasto rievdan diftoŋgga maŋŋelađasin vuođđosuomagielas. Beallevokála lea leamaš *v ain jo labiála vokála maŋis ja kánske *j illabiála vokála '*ä) maŋis 'jos sániid neiti ja säie etymologiijat dollet deaivása). Sekvenssas *uvC labiála vokála lea luoitán ovtta ceahki vuollelabbui; sudjan dása lea várra leamaš dissimilašuvdna čuovvovaš beallevokálas. Dat orru leamen njuolggaduslaš jietnadatnuppástus ¶
Suomagiela sátni kortata ja dan hárvenaš variánttat korstata, korssata leat anus mearkkašumis ‘goardit’ viehka gáržžes guovllus Máttanuorta-Häme suopmanis ja dan birrasiin. Guokte dieđu leat maiddái davvisuopmaniin, muhto doppe gažaldat lea várra sierranas, áibbas maŋŋidis sápmelaš loanas; dát parallela doarju maiddái máttit suopmaniid sáni sápmelaš álgovuođu. Dasa lassin sánis leat dieđut viehka viiddis guovllus suomagiela nuortasuopmaniin, earenomážit Gárjila gutkos, Ladogajávrri davábealde ja Davvi-Savos. Davveoarjin distribušuvdna ollá gitta Davvi-Nuortabađaeatnama rádjai. Dán viiddis guovllus sánis leat goitge nuppelágan mearkkašumit ja olu semantihkalaš variašuvdna. Vuođđomearkkašupmin sáhttá earuhit ‘vuorjat, fáhtit jna.’, ‘faŋuhit’, ‘roggat, skurbat 'man nu ráiggi)’, ‘váldit lobihaga, vuovdduštit, livkalit, suoládit’. 'Gč. distribušuvdnakártta, čuovus 7.) ¶
gielaid nasála ferte atnit álgovuolggalažžan. Mearkkašumige dáfus sánit gullet čielgasit oktii. Bihtánsámegiela sátni dárkkuha ’guoskama’, ja julev- ja lullisámegiela vástagiid ’časkima, cábmima’ mearkkašupmi dihtto maid suopmelaš gielaid bealde vepsegielas. Lullisámegiela goesngedh ’čuohcit fierbmái’ gullá maid čielgasit dása: vrd. su. puuttua ’darvánit 'omd. guolli fierbmái); guoskat; váilut jna.’ 'SSA s.v. puuttua1-2; seammasullasaš mearkkašumit leat maid dán sáni vástagiin eará suopmelaš gielain). ¶
Suopmelaš gielaid sánit leatge álkimusat čilgemis sápmelaš loatnan. Vokálii uu 'ja u) sámegiela diftoŋgga uo substituhtan lea okta parallela, su. davvisuopmaniid kuupia 'guohpat' < sá. guohpat 'SSA s.v.). Oanehis u fas lea dábálaš sámegiela u-diftoŋgga substituhtan konsonántačoahki ovddabealde 'gč. 5.4.). Fámolaš ágga etymologiija beales lea dat, ahte lonenhypotesa čilge eahpenjuolggaduslaš jietnadatgaskavuođa s's) ~ ks sáni guovtti dábáleamos variántta gaskkas, su. kuus's)anka ja gárj. ku'u)ksoi. Klusiilla *k váilun hámis kuu's)sanka orru speadjalastimin dan, ahte vuođđosámegielas lei jo várra dáhpáhuvvan spirantiseren *k > *Q geahnohis dási konsonántačohkiid álgolađđasiin 'Mikko Korhonen 1981: 172; vrd. Sammallahti 1998: 196). Danin maid sátni guovssat, mas lea geahnohis dássi, várra jietnaduvvui sullii *[kuoQse1ŋGe1] jo vuođđosámegielas. Suomagielagiidda jietnadat Q lei vieris 'ain jo dákkár posišuvnnas), ja lea lunddolaš jurddašit, ahte suomagiela hállit leat buhtten amas sekvenssa [uoQ] iežaset giela guhkes vokálain /uu/. Gárjilgiela hápmi ku'u)ksoi fas ovddasta nuppelágan suorggádusa. Lea vejolaš, ahte dálá gárjilgiela guovllus hállon sámegielain sánis guovssat lea leamaš maiddái hápmi *kuoks-ōj djd. 'dákkár sátni gal lea dálá sámegielainge, muhto mearkkašumis ¶
SKES árvala, ahte sátni livččii loatna suopmelaš ja sápmelaš gielaid gaskka, muhto ii váldde čavga oainnu lonema háltti hárrái. SSA navdá lonema sámegielain suopmelaš gielaide vejolažžan '”mahd. < lp”). Sátni fertege leat loatna, dasgo jietnadatgaskavuohta su. aa ~ vsá. *ā lea eahpenjuolggaduslaš ja typihkalaš aiddo loatnasániide 'gč. dárkilabbo čilgehusa ja ovdamearkkaid sáni saara oktavuođas, 5.14.). Lonema háltti ii sáhte čoavdit jietnadatoahpalaččat, muhto distribušuvnna vuođul suopmelaš sánit leat čielgasit loanat. Sámegielain distribušuvdna lea oktilaš, muhto suoma- ja gárjilgiela bealde gažaldat lea hárvenaš suopmansánis, man distribušuvnna váldokonsentrašuvdna lea Kainuus ja Nuortabađaeatnamis. ¶
Lonen goappá nu guvlui lea suoma saara- ja sámegiela sárri-sániid buohta buoremusat jurddašeames – dalle sániid vokálagaskavuohta lea áibbas vuorddehahtti. Jietnadatoahpalaš kriteraid vuođul lonema háltti ii sáhte čoavdit, ja go sáni distribušuvdna lea sámegielaid bealde gárži, sáhtášii jurddašit lonema goappá fal guvlui. Eará ákkat datte duođaštit, ahte suopmelaš gielaid sátni lea sápmelaš loatna: sámegiela sátnái lea čájehuvvon eará álgovuođđu. Nu go ovddabealde máinnašuvvui, sámegielaid sátni máhcašii ¶
Ovddabealde evttohuvvon mearkkašumi nuppástusat leat veháš hypotehtalaččat. Lea goitge vel okta duođaštus, mii čájeha, ahte sámegiela sárri lea urálalaš sáni *särä joatki. Sámegielain dihtto vel čuovvovaš sátni, mii lea suorggádus vsá. máddagis *sārē: ¶
Dán sáni guovddáš mearkkašupmi lea eanas sámegielain ’suonaid sárran’, ja dat lea bures ovttastahttimis ovddabealde gieđahallon urál. *särä-sátnái, man joatkiid okta ¶
Ovddabealde namuhuvvon mearkkašumiin leat ain gárggiidan sekundáralaččat dakkár mearkkašumit go ’čuvdet juoidá dušši dihte’, ‘dahkat juoidá joavdelasaid’, mas leat moadde dieđu: ”Anna olla niihen tilkkuin siämäämätä ja mää muuhun työhön”; ”Tuo se ¶
aika säämä” olbmos, gii lea leamaš olgun stoarpmas ja njuoskan čađat. Dákkár dadjanvuohki illá livččii vejolaš, juos sáni merkkašupmi livččii leamaš dušše ‘neavrres dálki’. Mearkkašumi ‘neavrres dálki’ gárggiideapmái lea várra dasa lassin váikkuhan maiddái jietnadatoahpalaččat lagas sátni sää. Hámi beales sátni säämä livččii gal prinsihpas čilgemis maid njuolggo suorggádussan sánis sää; suomagiela suorgásiin -mA ráhkaduvvojit maiddái denominála suorggádusat 'Hakulinen 1979: 130–132). Dakkár dieđut go bajábealde namuhuvvon geavahanovdamearka Laitilas eai goitge doarjjo dán čilgehusa. ¶
Sáni viti buohta analogiijačilgehus ii goitge leat vejolaš. Sánis lea i-mátta iige e-mátta, ja eahpevuorddehahtti -ti 'dahje -di-) lea buot kásushámiin: genetiiva vidin, partitiiva vitiä jna. Oktage kásushámiin ii leat sáhttán doaibmat analogiija vuođđun nugo bajábealde giehtadallon ovdamearkkain, eaige sánis leat eará suorggádusatge go vitiä 'muohttit', ja dasge lea -ti- 'dán suorggádusas lea dušše okta suopmandiehtu). Iešalddes maiddái dat, ahte sánis lea i-mátta, doarju loatnačilgehusa, dasgo árbesánis vuorddášii e-máddaga. ¶
Suoma- ja gárjilgiela sátni vorva ja dan suorggádus vorve'h) leat anus gáržžes guovllus suomagiela nuortasuopmaniin ja gárjilgielas. Leavvanguovlu ollá Ladogajávrri davábealde Davvi-Savo suopmanguovllu davveosiide ja gárjilgiela davvesuopmaniidda. 'Gč. distribušuvdnakártta, čuovus 18.)6 Sáni mearkkašumit leat 'virkui, várveš; geahppanagir olmmoš'. Suorggádus vorve'h) lea anus lagamusat konnekšuvnnas olla vorveella 'leat váraid alde, oađđit geahppadit, leat belohahkii gozuid alde', hárvenaččat maiddái ’leat guoras, lahka’; dán mearkkašumi gárggiideame duogáš lea eahpečielggas. ¶
SKES ovdan buktin loatnačilgehus lea áibbas riekta. Suomagiela sáni ferte muđuige guovtti suja dihte eahpidit loatnan. Das lea gáržžes distribušuvdna, ja das lea sátneálggus jietnadatsekvensa vo-, mii lea suomagielas eahpeetymologalaš: dat ii dihtto boares sániin, dasgo suopmelaš gielain sátneálgosaš v lea jávkan labiálavokála ovddabealde 'Laanest 1975: 64); sátni voi 'vuodja' < sugr. *wooji 'Sammallahti 1988: 551) orošii spiehkkaseamen dán jietnadatlágas, muhto dan v lea čilgejuvvon nuppe láhkai 'gč. Mikko Korhonen 1981: 131). ¶
Suomagielaid vorva-sátnebearraša sáhttá juohke dáhpáhusas navdit sámevulgosažžan. Originálan heivešii buoremusat bihtánsámegiela gáibidan vuolggahápmi *vuorvē, muhto loatnaoriginálan sáhttá leat leamaš maid hámi *oarvē joatki, juos loatnaaddi sámegielas lea dáhpáhuvvan seammalágan v-protesa sátneálggu *oa-diftoŋgga ovddabealde go nuortalaš-, gieldda- ja darjjisámegielas 'vrd. omd. vsá. *oaδē- 'oađđit' > nuort. vue´đđed, gield. vue´ddeδ, darj. vižeț{țed; YSS nr. 817). Suomagiela sáni loatnaoriginálan leamaš várra dakkár variánta, mas leamaš čoahkki *rv, muhto ii leat áibbas veadjemeahttun jurdda, ahte sámegiela *ŋ livččii buhttejuvvon suomagielas v:in. Dákkár substitušuvdnii ii goitge dihtto parallela; vrd. omd. su. päläs : pälkää < sá. beađŋŋis, mas substituhtan lea k 'Terho Itkonen 1957: 52–59). Lonen suopmelaš gielain sámegillii lea illá jurddašeames, dasgo suopmelaš gielaid sátnebearraša gáržžes distribušuvdna ja sátneálggu vo guigejit, ahte gažaldagas lea maŋŋidis loatnasátni. ¶
Máŋggat sápmelaš loanat leat hui báikkálaččat, earenomážit aaje, alkea, julku, kortata mearkkašumis ‘goardit’ ja lahtea. Dákkár dáhpáhusain sáni lonenguovllu sáhttá meroštallat viehka dárkilit. Lea hui duođalágan, ahte sátni lea lonejuvvon doppe gos dat dálge lea anus. Dakkár sániin go omd. alkea, maid distribušuvnnas leat sierranas sulložat, sáhttet duogábealde leat máŋga báikkálaš lonema. ¶
– Dihtomielalaš váhnemat válljejit dan maid sii atnet buoremus pedagogihkkan mánáidasaset, lohká stivrajođiheaddji. – Dát dat lea dál dehálabbot go sámi oahppoplána-gažaldat. Ii sáhte skuvlla jođihit jahkeviissaid ovtta ášši geažil. Go mii leat álggahan montessoriskuvlla, de lei danin olu eará mii lea duogábealde go dušše duhtameahttunvuohta sámi oahppoplánii. Jurdagat priváhtaskuvlla birra ledje Deanus ovdal go sámi oahppoplána bođii – almmolaš skuvlla molssaeaktun. ¶
Dalle go Eva váccii joatkkaskuvlla 1976-79 bohciidii Álttáriidu, ja nugo muđui Álttás šadde garra digaštallamat ohppiid gaskkas maid, sihke diimmuin ja friddjabottuin. Eva skuvlaoappáid ja -vieljaid gaskkas ledje oahppit geaid váhnemat barge goappat bealde riiddu. Muhto ain ohppe hui unnán sámi diliid birra skuvllas, ja Álttávuona mearrasámiid birra eai muitalan oahppogirjjit eai ge oahpaheaddjit maidege. ¶
Vuosttaš jagiid ii lean ge eksámen skuvllas. Čállosis skuvlajagis 1954/55:s muitaluvvo ahte dán rádjái ii leat čađahuvvon eksámen guđege fágas, muhto lea jurdda geahččalit čađahit eksámena giđđat 1955:s. Dat čađahuvvui maid, ja Riikkaarkiivvas lea vurkejuvvon listu olggobealde váldon sensoriid namaiguin čuovvovaš fágain: Fidnooahppu dievdduide, čoarve- ja reaidoduodji, fidnooahppu nissoniidda, rehkenastin, ruhtadoallu, njálmmálaš ja čálalaš sámegiella ja sámi historjá. ¶
Vuosttažettiin lei ruovttufidnoskuvla eaktodáhtolaš fálaldat nuoraide geat ieža háliidedje oahpu. Muhto unnimusat okte lea skuvla geavahuvvon dasa ahte njulget hilbes nuoraid dan sadjái go sáddet sin skuvlaruktui. Oanehis áiggi maŋŋel go skuvla lei álggahuvvon čálii Guovdageainnu várjalanráđđi reivve Oarje-Finnmárkku politimeasttirii. Dás čujuhuvvui ahte okta nuorra «galggai biddjot nu (skuvlaruktui dehe sullásažžii) movt Erenoamášskuvllaid direktoráhtta oinnii heivvolaččamussan» . Bárdni galggai sáddejuvvot Bastøy skuvlaruktui, muhto dasa bohte vuostecealkámušat: «Go šattai dovddusin dáppe ahte NN (čihkkojuvvon namma, doaimm.) galggai sáddejuvvot Bastøyai, de čájehedje oallugat sihke várjalanráđi siskkobealde ja olggobealde vuosttehágu ja balu dasa. Maŋŋil ságastallamiid sunddiin Álttás, de lean mun guorahallan ahte lea go vejolaš oažžut su sajustit eara ládje, nu ahte son geahču vuolde beasašii oahppat juoidá mas sáhtášii oažžut ávkki maŋŋil eallimis, nugo vuogas barggu, ja gos son ii šatta «merkejuvvot» dan dihte go son boahtá sámi birrasis, iige gulahallan dárogillii. Maŋŋil máŋga geahččaleami duššás, rahpasii dán čavčča vejolašvuohta Guovdageainnu ođđa fidnoskuvllas.» ¶
Dál šattai oalle váttis dilli, ii lean dohkálaš čađahit skuvlla dákkár dilálašvuođas. Maiddái fámut olggobealde skuvlla beroštišgohte áššis. Finnmárkku Sámi Ráđđi čálii borgemánu 1954:s reivve Eanandoallodepartementii ja váiddii go huksen ii lean vel álggahuvvon. Maŋŋel go guorahalle dárbbu, de čállojuvvo vel viidáseappot: «Ii oro jáhkehahtti ahte leat ruđat maid stáhta ii nagot juolludit. Sáhttá jearrat galget go sápmelaččat ain čujuhuvvot Sámemišuvnna skeaŋkkaide go lea sáhka ruđas ja kultuvrralaš ásahusain. Sámi ráđđi áigu mearkkašuhttit ahte eahpida Norgga stáhtafámuid oaidnit sámiid váttisvuođaid dainna duođalašvuođain, masa unna olmmoščearddažis, iežas mihtilmas árbevieruiguin, lea vuoigatvuohta, dákkár nuppástuhttináigodagas mii dál lea sámiid ovddabealde, mas leat nu stuora váikkuhusat. ... Ráđđi bivdá dasto ahte gudnejahttojuvvon eanandoallodepartemeanta juolluda dárbbašlaš ruhtameari hukset bistevaš visttiid Stáhta ruovttufidnoskuvlii, nu ahte huksen sáhttá álggahuvvot 1955' giđa.» ¶
Nuppi bealde vuoruhuvvui sámegielat ohppiid dárogieloahppan. Skuvla jahkedieđáhus skuvlajagis 1964/65 muitala ahte sámegielat ohppiin dalle ledje 6 diimmu dárogiela vahkkus, dárogiel ohppiin fas dušše 3 diimmu. ¶
Iskkadeapmi dahkkojuvvo røntgenossodagas. Mánná galgá veallát beavddi alde dan botta go røntgenis govvet govaid. Røntgendoavttir cirggeha kontrástaávdnasa varrasutnii. Dasta mánná oažžu čavga boahkána čoavjji vuolágeahčái maid diktit leat das 15-20 minuvtta. Čavga boagán hehtte gučča golgamis menddo johtilit gužžajohtasiid čađa. Muhtin mánáid mielas boagán lea unohas. Bargit dahttot máná dieđihit jos šaddá menddo unohas. Olles iskkadeapmi bistá sullii 30-45 minuvtta. ¶
Mis ledje ollu girjjit. Maiddái skuvlagirjerádjosa siskkobealde lei mis sierra bušeahtta. Dat mii šlundudii lei go girjjit ledje dárogillii. Ledje hui unnán sámegiela girjjit dan áigge. Daid sáhtii liikká geavahit, go mii geahčadeimmet govaid, ja oahpaheaddji máinnastii sámegillii. Oahppit eai máhttán ieža daid lohkat. Verremus lei jos govahallojuvvon biras lei menddo amas. ¶
Šlávat olggobealde ¶
1960-logus álggii dekolonialiserenáigodat. Dán áigodagas besse eandalit ollu Afrihká ja Asia stáhtat eret koloniijastáhtain ja ásahedje iehcanas stáhtaid. Dekolonialiseren jurdaga duogabealde lei “buot álbmogiid iešmearridanvuoigatvuohta” . ¶
Olgeš bealde: Govva lea váldon Per Fokstad vistti olggobealde 1960:s. Gurut bealde su bárdni Are Fokstad, Per Fokstad, su eamit Aslaug Fokstad, su nieida Unni Fokstad, Kirsti Foss, Karin Simonsen ja Sigrid Bertheussen. ¶
Raporterejeaddji sáhttá ja galgá maid fitnat báikki alde ieš oaidnimen ja gulaskuddamin álgoálbmogiid dili birra. Dáinna lágin son sáhttá doaibmat dalán go gosnu guovllus máilmmis rihkkojuvvojit álgoálbmogiid olmmošvuoigatvuođat hui roavvasit. ¶
Ruoŧa bealde ledje lágidan sámi sáddagiid Johkamohkis 1953 rájes, muhto easkka go Maj Lis Skaltje álggii doaimmaheaddjin Lulejus 1966:s šattai bistevaš sámegielat sátta. Son sáddii iđitođđasiid juohke beaivvi ja juohke bearjadaga guovttegielat prográmma Sámi Ságat. ¶
Sápmelaččat álge juo 1940-logus hállat oktasaš davviriikkalaš sáddagiid birra (Lehtola 2001:78 mas sitere Hætta 1984:205-206). Muhto lea fas Normann Sørensen guhte evttohii dan almmolaččat. Mátkkis Ruoŧas 1949:s evttohii son Norgga-Ruoŧa ovttasbarggu sámegielat prográmmaid ráhkadeamis. Das ii boahtán mihkkege dalle. Muhto erenoamážit Norgga bealde doalahedje jurdaga bahkasin (Hætta 2003:192). ¶
Sápmelaččat leat čađat geahččalan ovddidit sámegielat TV- ja radiodoaimmaid davviriikkaid áibmomediaservviid siskkobealde. Leat árat evttohan ovttasbargodoaimmaid ja 1960- ja 70-loguin ledje duođalaš viggamušat ovttastahttit TV- ja radiodoaimmaid. Muhto sámi politihkkárat ja mediaolbmot bissehedje viggamušaid. Ođđaset áiggis leat sámiradiot geahččalan fidnet nu buori sajádaga go vejolaš áibmomediaservviid siskkobealde ja ovttasbargan prográmmaid ráhkadeamis ja sáddemis. Boahtte áiggis leat dattetge teknihkalaččat vejolaš ja dárbu fas árvvoštallat vel lagat ovttasbarggu ja dáidá leat friddja TV- ja radiostášuvnna ásaheapmi sihke dárbbašlaš ja olahanmuttus. ¶
Vuođđoskuvlla maŋŋil son barggai boazodoalus ja moadde jagi meara alde cruise-fatnasiin. De válddii mekanihkaroahpu Övertornios ja Kalixas, barggai industriijas Södertäljes ja Sydvarangeris. 1978´ rájes son lea bargan govvideaddjin, journalistan ja girječállin. ¶
Danne leat dán girjjážis dieđut sámi ássanriikkaid preassaetihkalaš (ieš)dubmen-orgánaid ja njuolggadusaid birra. Dađe bahát leat eanet dieđut Norgga bealde go eará riikkain, ja danne ii leat girji vel dievaslaš. ¶
Ii leat mihkkege čoavddagirji buot preassaetihkalaš gažaldagaide. Preassa ja earáid ságastallan sáhkkemediaid rolla ja ovddasvástádusa birra, ii sáhte goassege nohkat. Ollogiin lea vuoigatvuohta oaivildit juoidá dán áššis – sihke preassa siskkobealde ja olggobealde. Muhto loahpaloahpas lea preassa ieš mii ferte mearridit rájáid das mii lea dohkálaččat preassaetihka ektui. Dát lea oassin friddja sorjjasmeahttun preassa luonddus. ¶
Doaimmaheaddjis eaktuduvvo leat seamma vuođđooaidnu ja seamma ulbmil go aviissas. Muhto dáid eavttuid siskkabealde galgá doaimmaheaddjis leat doaimmahusas friddja ja sorjjasmeahttun jođiheapmi ja ollislaš friddjavuohta hábmet aviissa oaiviliid, vaikke vel dat ovttat áššiin eai leat seammá go oamasteaddjis dahje stivrras. Jos doaimmaheaddji šaddá dakkár dillái mii ii soaba aviissa vuođđooidnui, de galgá geassádit virggistis. Doaimmaheaddji ii galgga goassige suovvat váikkuhuvvot dasa ahte čuoččuhit oaiviliid mat leat iežas jáhku vuostá. ¶
Preassa Fágalaš Lávdegoddi háliida prinsihpalaš vuođu alde deattuhit ahte rabas diehtojuohkinvuogádat dego interneahtta ferte atnit šáhkkemedian man sániid álggoálggus sáhttá friddja geardduhit (refereret). Jos áigu almmuhit dieđuid interneahtas, de ferte árvvoštallat dáid dieđuid etihkalaččat seammaláhkai go árvvoštallá dieđuid maid lea fidnen eará gálduin. ¶
Leage hui várrogaš čállit iešsoardimiid ja iešsoardin-geahččalemiid birra earenomažit dan ektui geasa guoská ja ovdabealde namuhuvvon ášši priváhta eallima birra. ¶
Leage hui várrogaš čállit iešsoardimiid ja iešsoardin-geahččalemiid birra earenomažit dan ektui geasa guoská ja ovdabealde namuhuvvon ášši priváhta eallima birra. ¶
bajábealde namuhuvvon prinsihpain. ¶
Gosa fárret orui álggus váddáset ášši, muhto dasa maid gávdnen čovdosa. Suomas han leat suohkaniin áibbas eará doarjjanjuolggadusat. Doppe ožžot doarjaga juohke olbmo nammii, ja danne ledjen maid siivožit ráhkkanan šiehtadit Eanodaga suohkaniin beassat dohko. Dieđusge livččii gáibádus ahte mávssášii veaháš fárrendoarjaga iežas ođđa ássiide. Mii livččiimet orron rájá alde ja joatkán bargamis Guovdageainnus. Dát han livččii čielga vuoiti-vuoiti dilli. Mii liigeolbmot dinešeimmet fárremis ja sihke Guovdageaidnu ja Eanodat dinešii. ¶
Jos skuvladilálašvuohta lei váttis Mátta-Norggas, de lei dat ollu váddásat Davvi-Norggas. Dáppe ledje golbma álbmoga guđesge sierra giella ja sierra kultuvra; dážat, sámit ja kveanat. Lea oalle vissis ahte sápmelaččat juo ovdal reformašuvnna sihke Ruošša, ja maiddái Ruoŧa/Suoma ja Norgga bealde ledje oahpásmuvvan kristtalašvuhtii, muhto váilevaš čállingiela geažil lei dat unnán cieggan, ja dan lei noaidevuohta mealgadii báidnán. ¶
Girkolaš birrasiin ja miššonservviid siskkobealde lei dáruiduhttinvuosttaldeami Ipmila sáni mielde: Olbmot galge gullat Ipmila sáni iežaset gillii. Dát lei áibbas Martin Luthera ulbmila mielde. ¶
Orru dego máinnas go vuoras olbmot muitalit vuosttaš skuvlajagiid birra. Oahppit bohte vácci, johkafatnasiin dahje heastasáhtuin. Skuvlalanjat ledje smávvát ja bálljásat, ja ledje bieđgguid, gaska sáhtii leat gitta kilomehtera. Muhtumat ledje duon bealde ja nuppit fas nuppi bealde joga. Čáhceviežžan ja muoraidsahán lei juohkebeaivválaš doaibma. Dálvet duodjeoahpaheaddji Olav Sunnseth váccii máŋga kilomehtaera juohke iđida dáid bieđggos visttážiid gaskka ja bijai dola muorrauvnnaide. ¶
7 A. Vitkan Vitkama doaimmaha báhppa girkus, vitkankapeallas, buohcceviesu kapeallas, hávddi alde dahje oamehasa ruovttus, dađe mielde go oapmahaččat das sohpet báhpain. (GO 2: 22). Juos hávdáivitkan dáhpáhuvvá girkus, dilálašvuođa álggus sáhttá cahkkehit beassášgintala. Báhppa galgá ságastit oamehasa oapmahaččaiguin ovdal hávdáivitkama. Dán olis sáhttá dollojuvvot rohkosboddu (minsttar 27 A). Báhppa galgá searvat maiddái rávvejaččaide, juos dat lea vejolaš ja juos vánhemat dan bivdet. Dát minsttar geavahuvvo heivvolaš osiin dallege, go vitkojuvvo jábmin riegádan mánná dahje go liihkka ii leat. Musihka válljemis galgá váldit vuhtii ipmilbálvalusalágan luonddu. Musihkas vástida kántor, das galgá dárbbu mielde ságastit suinna. Vitkansániid (čuokkis 10) sáhttá cealkit hávddi alde. Go oamehas mieđuštuvvo hávdái mielvázziiguin, girkoveahkki, báhppa ja kántor vázzet gisttu ovddabealde. Mielvázziid ovddabealde sáhttá gurput mieđušruossa. Mielváccedettiin sáhttá lávlut sálmma. Hávdádeames čuvvojuvvojit báikkálaš vierut. ¶
Maid mii dása cealkit? Juos Ipmil lea min beale, gii dalle lea min vuostái? Son guhte ii seastán Bártnis, muhto attii su min buohkaid ovddas, manne son dalle ii galggaše addit midjiide buot earáge oktan suinna? Gii sáhttá váidalit sin geaid Ipmil lea válljen? Ii oktage, go Ipmil lea dat guhte cealká sin vanhurskkisin. Gii sáhttá dubmet sin? Ii oktage, go Kristus Jesus lea dat guhte jámii ja velá bajásčuoččáldahttojuvvui ja čohkká Ipmila olgeš gieđa bealde ja rohkadallá min ovddas. Gii dalle sáhttá earuhit min Kristusa ráhkisvuođas? Sáhttá go áŧestus, ballu, doarrádallojupmi, nealgi, álásvuohta, heahti dahje miehkki? Muhto buot dáid áŧestusaid badjel son addá midjiide vuoittu, son guhte ráhkistii min. Dasgo mun lean vissis das ahte ii jápmin iige eallin, eai eŋgelat eaige eará oaivámuččat, eai dat mat leat dál eaige dat mat bohtet, dahje miige fámuid, eai dat mat leat badjin eaige dat mat leat čiekŋalasas, sáhte earuhit min Ipmila ráhkisvuođas Kristus Jesusis, Hearrásteamet. 1 Kor 15: 17, 53–57 ¶
*12. Vitkansánit Vitkansániid sáhttá cealkit hávddi alde (čuokkis 18). ¶
17. Rohkos hávddi alde ¶
Su njálmmi dievva leat garuhusat, behtolašvuohta ja veahkaváldi, su njuokčama alde lea vearrivuohta ja bahávuohta. ¶
Du válljejuvvon nissoniid searvvis leat gonagasnieiddat, du olgeš bealde lea dronnet, čiŋadan Ofira golliiguin. ¶
Mun dovddan buot almmi lottiid, buot mii lihkada eatnama alde gullá munnje. ¶
Olmmoš lea dušše vuoiŋŋanas, olbmománát eai leat mahkkege, veavtta alde sii eai deatte, sii leat geahppaseabbot go áibmu. ¶
Mu njálmmis badjánii sutnje čuorvvas, mu njuokčama alde lei juo máidnunlávlla. ¶
Du álbmot boahtá mielas dan beaivvi go don oaččut válddi. Du bassi váriid alde mun riegádahtten du dego suolnni iđedisroađi askkis. ¶
Gearpmaš lei gávvileamos buot meahcceelliin, maid Hearrá Ipmil lei sivdnidan. Dat dajai nissonii: ”Leago Ipmil duođaid cealkán ahte doai eahppi oaččo borrat ovttage gilvvagárddi muoras?” Nisu vástidii gearbmašii: “Moai ožžo áinnas borrat gilvvagárddi muoraid šaddosiid. Dušše dan muora hárrái mii šaddá gasku gilvvagárddi, Ipmil lea cealkán: Das doai eahppi oaččo borrat, eahppige guoskatge dasa, amade jápmit.” Dalle gearpmaš dajai nissonii: “Eahppi doai gal eisege jáme. Muhto Ipmil diehtá ahte dan beaivvi go doai borrabeahtti dán šaddosa, de dudno čalmmit rahpasit. Doai šaddabeahtti Ipmila láhkásažžan ja diehtibeahtti sihke buori ja bahá.” Dál nisu oinnii ahte muoras ledje njálgga šaddosat ja dat lei hávski geahčadit. Dat geasuhii danne go dat attii jierpmi. De son válddii šaddosa ja borai, ja attii maiddái boadnjásis gii lei suinna, ja son nai borai. Dalle sudno čalmmit rahpasedje ja soai fuobmáiga ahte leigga álás. Soai njađiiga fiikkonlasttaid oktii ja čanaiga daid alimiidda. Soai gulaiga Hearrá Ipmila váccašeamen gilvvagárddis beaivvi gálodettiin. Dalle Áttán ja su áhkká čiehkádeigga Hearrá Ipmila muođuid ovddas gilvvagárddi muoraid gaskii. Muhto Hearrá Ipmil čuorvvui Áttáma ja jearai sus: “Gos don leat?” Son vástidii: “Mun gullen du vázzimin gilvvagárddis ja ballájin, dasgo lean álás, ja danne mun čiehkádin.” Hearrá Ipmil jearai: “Gii dutnje muitalii ahte leat álás? Leatgo don borran dan muoras mas mun gilden du borramis?” Áttán vástidii: “Nisu gean don leat addán munnje guoibmin, attii munnje dan muora šaddosa, ja mun borren.” Dalle Hearrá Ipmil celkkii nissonii: “Maid don leat dahkan! ”Nisu vástidii: “Gearpmaš fillii mu, ja mun borren.” De Hearrá Ipmil celkkii gearbmašii:/“Danne go dahket dán,/don leat garuhuvvon/buot šibihiid ja fuđđuid gaskkas./Čoavjját alde don galggat njoammut,/ja muoldda borrat buot beivviidat. Mun bijan vaši du ja nissona gaskii,/du náli ja su náli gaskii./Dat cuvke du oaivvi,/muhto don čuolastat su šušmái.” Nissonii son celkkii:/“Stuorisin mun dagan du givssi/nu dávjá go leat máná vuostái;/bákčasiiguin don gárttat riegádahttit mánáid./Dus lea hállu boadnjásat,/ja son ráđđe du.” Ja Áttámii son celkkii:/“Danne go guldalit áhkát/ja borret muoras/mas mun gilden du borramis,/de lehkos eanan garuhuvvon du dihtii./Váivválaš rahčamiin don šattat ealihit iežat/buot beivviidat. Eanan šaddada dutnje/bastilislánjáid ja gáskálasaid,/ja eatnama šattuid don gárttat borrat. Bivastatgállui don borat láibbát,/dassážii go máhcat fas eatnamii;/dasgo das don leat váldon./Muolda don leat /ja muoldan don fas šattat.” Ja Áttán attii áhkkásis nama Evá, dasgo son šattai buot olbmuid máddun. Ja Hearrá Ipmil dagai Áttámii° ja su áhkkái gárvvuid náhkis ja gárvvohii sudno. Ja Hearrá Ipmil celkkii: “Olmmoš lea dál dego okta mis; son dovdá sihke buori ja bahá. Bearehan dal son ii geige vel gieđa ja váldde maiddái eallima muoras ja bora ja beasa nu eallit agálaččat.” De Hearrá Ipmil ájii olbmo eret Edena gilvvagárddis ja bijai su bargat eatnama, mas son lei váldon. Ja son ájii olbmo olggos ja bijai Edena gilvvagárddi nuorttabeallái kerubaid ja geaivu dollamiehki, fáktet geainnu eallima muora lusa. ¶
Bahávuohta lassána eatnama alde ¶
Go olbmot lassánišgohte eatnama alde ja sidjiide riegádedje nieiddat, de Ipmila bártnit oidne ahte olbmuid nieiddat ledje čábbát, ja sii válde dáid gaskkas alcceseaset áhkáid, daid geaid atne buoremussan. Hearrá celkkii: “Mu vuoigŋa ii galgga orrut olbmo siste agálaččat, dasgo son lea nohkavaš oažži. De lehkos su eallináigi 120 jagi.” Daid beivviid ja vel maŋŋelis ge ledje jiehtanasat eatnama alde, go Ipmila bártnit elle olbmuid nieiddaiguin ja dát riegádahtte sidjiide mánáid. Aiddo dát ledje dat dološ áiggi beakkálmas gievrras olbmát. Hearrá oinnii ahte olbmo bahávuohta lei stuoris eatnamis ja ahte su váimmus badjánedje oppa áiggi dušše bahás jurdagat. Son gáđai ahte lei dahkan olbmo ja moraš devddii su váimmu. Ja Hearrá celkkii: “Mun duššadan eatnamis olbmo man lean sivdnidan, ja oktan suinna buot šibihiid ja smávva elliid ja almmi lottiid, dasgo mun gáđan go lean dahkan daid.” Muhto Noa gávnnai árpmu Hearrá čalmmiid ovddas. ¶
Ja Hearrá celkkii Noai: “Mana bearrašiinnát árkii, dasgo mun lean oaidnán ahte dán buolvvas leat dušše don vanhurskkis mu muođuid ovddas. Váldde buot buhtes omiin alccesat čieža bára, varrásiid ja njiŋŋelasaid, muhto buot buhtismeahttun elliin váldde guoktása, varrása ja njiŋŋelasa. Váldde maiddái almmi lottiin čieža bára, varrásiid ja njiŋŋelasaid, vai daid nálli joatkašuvašii eatnama alde. Dasgo čieža beaivvi geažes mun divttán arvit eatnama ala njealljelogi beaivvi ja njealljelogi ija ja duššadan eatnama alde buot heakkalaččaid maid lean sivdnidan.” Ja Noa dagai aiddo nu go Hearrá lei gohččon su. Noa lei 600 jagi boaris go čáhcedulvi bođii eatnama ala. Ja Noa manai oktan bártniidisguin, áhkáinis ja bártniidis áhkáiguin árkii, dorvui čáhcedulvvi ovddas. Buhtes ja buhtismeahttun eallit, lottit ja visot, mat lihkadit eatnamis, manne bárralagaid, varrásat ja njiŋŋelasat, Noa lusa árkii, nugo Ipmil lei gohččon su. Go čieža beaivvi ledje vássán, de bođii čáhcedulvi eatnama ala. Dan jagi go Noa devddii guhttačuođi jagi, nuppi mánu čiežanuppelogát beaivvi, rahpasedje buot čiekŋalasa ádjagat ja almmi dahpaldagat. Ja arvi šoalai njealljelogi beaivvi ja njealljelogi ija. Aiddo dan beaivvi Noa ja su golbma bártni Šem, Ham ja Jafet, su áhkká ja su golbma manji manne árkii. Ja sin lassin árkii manne buot fuođđut, šibihat ja buot smávva eallit mat lihkadit eatnama alde ja buot lottit, buot šlájaset mielde. Ja buot heakkalaččat manne Noa lusa árkii bárralagaid, buot mas lei eallinvuoiŋŋanas, juohke šlájas varris ja njiŋŋelas, nu go Ipmil lei gohččon Noa. Ja Hearrá govččai uvssa Noa maŋis. De dulvvai čáhci eatnama alde njealljelogi beaivvi. Dulvvai, ja árka govdugođii, nu ahte dat loktanii eatnamis. Dulvvai hui sakka ja čázit lassánedje garrasit eatnama alde, ja árka govddui čáhcegierragis. Ja dulvvai ahte dulvvai ja alla várit almmi vuolde gokčašuvve. Čáhci dulvvai ja várit báhce vihttanuppelohkái állana čázi vuollái. Dalle dušše buot heakkalaččat mat lihkadit eatnama alde, lottit, šibihat, fuođđut ja buot smávva eallit mat giđđudit eatnama alde, ja buot olbmot. Buot main lei eallima vuoiŋŋanas njunis, buot goikeeatnama eallit jápme. Dáinna lágiin Hearrá duššadii buot heakkalaččaid, mat ledje eatnama alde, olbmuid, šibihiid, smávva elliid ja almmi lottiid, buot daid son duššadii. Dušše Noa ja dat geat ledje suinna árkkas, báhce eallit. Ja čázit gokče eatnama čuođivihttalogi beaivvi. ¶
Ipmil buressivdnidii Noa ja su bártniid ja celkkii sidjiide: “Lehket šattolaččat, lassánehket ja devdet eatnama! Buot fuođđut ja almmi lottit, buot eallit mat lihkadit eatnama alde ja ábi guolit balloset ja soigoset dis; dat leat buot addojuvvon din gihtii. Lehkos didjiide biebmun buot mii eallá ja lihkada. Seammá láhkái go lean addán didjiide ruonas šattuid, mun attán didjiide dál buot dán. Muhto bierggu mas lea ain varra dahjege dan siellu, dii ehpet galgga borrat. Mun mávssahan juohkehažžii guhte golggaha din vara. Mun mávssahan din vara juohke ealláige. Mun mávssahan juohke olbmui guhte golggaha iežas lagamučča vara. Guhte golggaha olbmo vara,/su vara galgá olmmoš golggahit,/dasgo Ipmil dagai olbmo/iežas govvan. Lehket šattolaččat ja lassánehket, giđđudehket eatnama alde ja lassánehket das!” Ja Ipmil celkkii Noai ja su bártniide: “Mun dagan lihtu dinguin ja din maŋisbohttiiguin, buot heakkalaččaiguin mat leat dinguin eatnama alde, lottiiguin, šibihiiguin ja buot meahcceelliiguin, buot elliiguin mat bohte árkkas, buot eatnama elliiguin. Mun dagan lihton dinguin ja lohpidan: Dás maŋŋil ii galgga čáhcedulvi goassege duššadit buot heakkalaččaid, dat ii goassege duššat eatnama.” Ja Ipmil celkkii:/“Dát lea dan lihtu mearka/man mun dagan dinguin/ja buot heakkalaččaiguin mat leat din luhtte/buot boahttevaš buolvvaid rádjái: Mun bijan dávgán balvvaide,/ja dat lea dan lihtu mearka/mii lea mu ja eatnama gaskkas. Go mun čohkken balvvaid eatnama bajábeallái/ja dávgi oidno balvvain, de mun muittán lihton/mu ja din gaskkas/ja buot heakkalaččaid gaskkas./Čázit šat goassege báissa dulvin/ja duššat buot oačči. Dávgi oidno balvvain/ja go mun geahčadan dan de muittán/agálaš lihtu/Ipmila ja buot heakkalaččaid gaskkas/mat leat eatnama alde.” 





Ja Ipmil celkkii Noai: “Dát lea dan lihtu mearka man mun lean dahkan buot oččiin mii lea eatnama alde.” ¶





Hearrá celkkii Abramii: “Vuolgge eret eatnamisttát ja sohkagottát luhtte ja áhčát viesus dan eatnamii man mun čájehan dutnje. Mun dagan du stuorra álbmogin ja buressivdnidan du, ja dagan du nama stuorisin ja dat šaddá buressivdnádussan. Mun buressivdnidan daid geat buressivdnidit du/ja garuhan daid geat garuhit du, ja du siste buressivdniduvvojit buot eatnama sohkagottit.” Abram vulggii, nugo Hearrá lei sárdnon, ja Lot vulggii suinna. Abram lei čiežalogivihtta jagi boaris dalle go son vulggii Haranis. Abram válddii áhkás Saraia ja vieljas bártni Lota ja buot opmodaga maid sii ledje fidnen, ja daid bálvaleddjiid geaid sii ledje váldán Haranis. Dasto sii johttájedje Kanaaneatnama guvlui ja de ollejedje dohko. Abram vádjolii Kanaaneatnama čađa Sikema guvlui, More áikka rádjái. Dan áiggi orro dan eatnamis kanaanlaččat. Hearrá almmustuvai Abramii ja celkkii: “Du nállái mun attán dán eatnama.” Ja Abram ráhkadii dasa áltára Hearrái, guhte lei almmustuvvan sutnje. Doppe son sirddii Betela nuorttabeali váriide, ja ceggii goađis nu ahte Betel lei oarjjabealde ja Ai nuorttabealde. Son ráhkadii dohko áltára ja čuorvvui Hearrá nama. Dasto Abram johttái ja jođii Negeva guvlui. ¶
Dáid dáhpáhusaid maŋŋil Ipmil geahččalii Abrahama ja celkkii sutnje: ”Abraham!” Son vástidii: ”Dá mun lean.” Ja Ipmil celkkii: ”Váldde Issáha, áidna bártnát, gean ráhkistat ja mana Moria eatnamii ja oaffaruša su doppe boaldinoaffarin dan vári alde man mun čájehan dutnje.” Árrat nuppi iđida Abraham lihkai ja noađuhii ásenis ja válddii guoktása iežas reaŋggain mielddis ja bártnis Issáha. Ja go son lei luddon muoraid boaldinoaffara várás, de son vulggii dan báikái gosa Ipmil lei gohččon su mannat. Goalmmát beaivvi Abraham oinnii dan báikki guhkkin. Dalle son celkkii reaŋggasguktui: ”Báhcci dása ásena lusa! Moai bártneš manne dobbelii rohkadallat ja máhcce fas dudno lusa.” Ja Abraham válddii boaldinoaffarmuoraid ja bijai bártnis Issáha guoddit daid. Ieš son válddii dola ja niibbi gihtii ja nu soai manaiga ovttas. De Issát humai áhččásis Abrahamii: ”Áhčážan!” Ja Abraham vástidii: ”Dá mun lean, bártnážan!” Ja Issát dajai: ”Dás lea dolla ja muorat, muhto gos lea láppis boaldinoaffarin?” Abraham vástidii: ”Ipmil áigu ieš geahččat alccesis lábbá boaldinoaffarin, bártnážan.” Nu soai manaiga ovttas. Go soai bođiiga dan báikái man Ipmil lei mearridan Abrahamii, de son ráhkadii dasa áltára ja bijai muoraid gárvvisin. De son čanai bártnis Issáha ja bijai su áltárii muoraid ala. Go Abraham geigii gieđas ja dohppii niibbi, vai beassá oaffaruššat bártnis, de Hearrá eŋgel čuorvvui sutnje almmis ja celkkii: ”Abraham, Abraham!” Son vástidii: ”Dá mun lean.” De eŋgel celkkii: ”Ale guoskkat bártnát alege daga sutnje maidege, dasgo dál mun dieđán ahte don balat Ipmilis go it seasttáše mus áidna bártnátge.” Go Abraham geahčastii, de son oinnii viercca mas ledje čoarvvit sorron miestagiidda. Abraham válddii viercca ja oaffarušai dan boaldinoaffarin bártnis sadjái. Ja Abraham gohčodii dan báikki namain ”Hearrá oaidná.” Odne daddjojuvvo ná: ”Várri gos Hearrá oidnojuvvo”. Hearrá eŋgel čuorvvui Abrahamii nuppi gearddi almmis ja celkkii: ”Ná cealká Hearrá: Dan dihtii go dahket dán itge seastán mus áidna bártnát, mun vuortnun iežan bokte, ahte mun buressivdnidan du valljugasat ja dagan du náli eatnatgeardásažžan nugo almmi násttiid ja mearragátti sáttočalmmiid. Du maŋisboahttit váldet vašálaččaideaset gávpogiid, ja du nális buressivdniduvvojit buot álbmogat eatnama alde, daningo don jeagadit mu sáni.” De Abraham máhcai reaŋggaidis lusa ja sii ráhkkanedje ja manne ovttas Beer Šebai. Abraham ásai ain Beer Šebas. ¶
Abraham lei boaris ja vuorasmuvvan, ja Hearrá lei buressivdnidan su juohke láhkái. De Abraham celkkii bálvásis, iežas dálu boarrásepmosii, guhte ráđđii oppa su opmodaga: “Bija gieđat mu askái! Vuortno munnje Hearrá bokte, almmi ja eatnama Ipmila bokte, ahte it váldde mu bárdnái áhká kanaanlaččaid nieiddain geaid gaskkas mun orun, muhto manat mu eatnamii ja mu soga lusa, ja vieččat doppe áhká mu bárdnái Issáhii.” Bálvá jearai sus: “Naba jos nieida ii hálit čuovvut mu dán eatnamii, galggango mun dalle doalvut du bártni dan eatnamii gos leat vuolgán?” Abraham vástidii: “Ale heađisge doalvvo mu bártni dohko! Hearrá, almmi Ipmil, guhte válddii mu áhččán viesus ja vánhemiiddán eatnamis, son guhte vuortnui munnje ahte son addá dán eatnama mu nállái, son vuolggaha eŋgelis du ovddabeale, vai gávnnat doppe áhká mu bárdnái. Jos nieida ii hálit čuovvut du mielde, de beasat eret dán vális, muhto dohko it oaččo doalvut mu bártni.” De bálvá bijai gieđa isidis Abrahama askái ja lohpidii dán vuordnásiin. Ja bálvá válddii isidis kamelain logi ja válljii fárrosis buot lágán divrras gálvvuid. Dasto son vulggii ja manai Aram Naharijimii, Nahora gávpogii. Doppe son luittii kamelaid livvadit gávpoga olggobeallái čáhcegáivvo lusa. Lei eahket, dat áigi go nissonat vižže čázi gáivvos. Ja son rohkadalai: “Hearrá, mu isida Abrahama Ipmil! Čájet árbmugasvuođa mu isidii, Abrahamii ja divtte mu lihkostuvvat! Go mun čuoččun dán ájagáttis ja gávpoga nieiddat bohtet viežžat čázi, ja go mun dajan muhtumii dain nieiddain: ´Állestivččetgo ruhku, vai mun oaččun juhkat`, ja son dalle vástida: `Juga, mun jugahan maiddái du kamelaid` – de son lea aiddo dat gean don leat mearridan bálvaleaddjásat Issáhii. Das mun dieđán ahte leat čájehan árpmu mu isidii.” Ovdalgo son lei heaitán sárdnumis, de Rebekka bođii dasa. 







Son lei Abrahama vielja Nahora ja su áhká Milka bártni Betuela nieida, ja sus lei čáhceruhkku oalggi alde. 







Nieida lei hui čáppahámat, buhtes nieida, ii oktage olmmái lean guoskan sutnje. Son njiejai ájagáddái ja devddii ruhkus ja goarkŋui fasttain bajás. Dalle Abrahama bálvá doapmalii su ovddal ja dajai: “Attes munnje veaháš čázi jugistit du ruhkus.” Nieida dajai: “Juga, hearrán!” ja son luoitilii dalán ruhku gieđa vehkii ja attii sutnje juhkat. Ja go son gearggai addimis čázi, de son dajai: “Mun goaivvun čázi maiddái du kamelaide vai dat besset juhkat doarvái.” Son doamai gurret ruhkus jugahangárrái ja viehkalii fasttain viežžat čázi ádjagis ja jugahii buot su kamelaid. Olmmái vákšui su jávohaga vai boađášii diehtit leigo Hearrá diktán su mátkki lihkostuvvat vai ii. Go kamelat ledje juhkan doarvái, de olmmái válddii gollerieggá mii dettii sekelbeale ja bijai dan nieidda njunnái, ja bijai su gieđaid birra guokte gollerieggá mat dedde logi sekela. De son jearai: “Muital mat gean nieida don leat! Leago áhčát viesus midjiide idjasadji?” Nieida vástidii sutnje: “Mun lean Nahora ja Milka bártni Betuela nieida.” Ja son dajai vel: “Mis leat valjis fuođar ja oalggat, ja mis lea maiddái idjasadji.” Dalle olmmái gopmirdii gitta eatnamii ja giittii Hearrá ja celkkii: “Máidnojuvvon lehkos Hearrá, mu isida Abrahama Ipmil, guhte ii leat váldán eret árbmugasvuođa ja oskkáldasvuođa mu isidis. Hearrá lea dolvon mu dán geainnu mielde gitta mu isida fulkkiid vissui!” Nieida viegai ruoktot ja muitalii eatnis bearrašii buot mii lei dáhpáhuvvan. Rebekkas lei viellja gean namma lei Laban. Laban viegai olbmá lusa ájagáddái, go son lei oaidnán njunnerieggá ja giehtarieggáid ja gullan Rebekka muitaleamen ja dadjamin maid olmmái lei hupman sutnje. Laban manai olbmá lusa guhte lei ain čuožžumin kamelaiddis luhtte ájagáttis. Son dajai sutnje: “Boađe sisa, don gean Hearrá lea buressivdnidan! Manne don dáppe olgun čuoččut? Mun lean láhčán saji viesus ja kamelaide lea maid sadji.” De olmmái manai vissui ja kamelaid noađit luitojuvvojedje ja buvttii daidda oalggat ja fuođđara ja maiddái sutnje ja su olbmáide čázi julggiid bassat. Muhto go su ovdii biddjojuvvui borramuš, de son celkkii: “Mun in borat ovdalgo lean muitalan áššán.” Laban vástidii: “Huma dal!” Olmmái dajai: “Mun lean Abrahama bálvá. Hearrá lea buressivdnidan mu isida valljugasat ja dahkan su jábálažžan. Son lea addán sutnje smávvaomiid ja stuorraomiid, silbbaid ja golliid, šlávaid ja šlávvanissoniid, kamelaid ja áseniid. Ja Sárá, mu hearrá áhkká, riegádahtii hearrásan bártni boarásmanbeaivái, ja sutnje son lea addán buot opmodagas. Ja mu isit gáibidii mus vuordnása ja celkkii: ´Ale váldde mu bárdnái áhká kanaanlaččaid nieiddaid joavkkus, geaid eatnamis mun ásan, muhto mana áhččán vissui ja mu soga lusa ja buvtte doppe mu bárdnái áhká.` Dalle mun dadjen isidasan: ´Naba jos nisu ii vuolgge mu fárrui?´ Son vástidii: ´Hearrá gean muođuid ovddas mun lean vádjolan, vuolggaha eŋgeliiddis du mielde ja diktá du mátkki lihkostuvvat, nu ahte don gávnnat áhká mu bárdnái mu sogas ja áhččán viesus. Go boađát mu soga lusa, de don leat luovus dan vális man vurdnot munnje. Vaikko sii eai attáše dutnje nieidda, de don leat luovus dan vális.´ Go mun odne bohten ájagáddái ja celken: ´Hearrá, mu isida Abrahama Ipmil! Attášit mu mátkki lihkostuvvat! Go mun dál čuoččun dás ájagáttis, ja go dása boahtá nuorra nieida viežžat čázi, de mun dajan sutnje: `Attes munnje veaháš čázi jugistit du ruhkus!´ Jos son de vástida: `Juga fal, mun attán čázi maiddái du kamelaide´, de son lea aiddo dat nisu gean Hearrá lea mearridan isidan bárdnái. Aiddo go mun ledjen dan jurddašan, de Rebekka bođii ruhkku oalggi alde ja njiejai ájagáddái goaivut čázi. De mun dadjen sutnje: `Attes munnje jugistit.` Son luoitilii ruhku ja dajai: ´Juga fal, mun jugahan maiddái du kamelaid.´ Ja mun juhken, ja son jugahii maiddái mu kamelaid. Mun jerren sus: ´Gean nieida don leat?´ Son vástidii: `Lean Nahora ja Milka bártni Betuela nieida.´ Dalle mun bidjen rieggá su njunnái ja giehtarieggáid su gieđaide. Ja mun gopmirdin gitta eatnamii ja rohkadallen ja máidnon Hearrá, isidan Abrahama Ipmila, guhte lea dolvon mu rivttes bálgá mielde nu ahte oaččun isidan vielja nieidda áhkkán su bárdnái. Ja jos dál áigubehtet čájehit buorrevuođa ja oskkáldasvuođa mu isidii, de muitalehket dan munnje, muhto jos ehpet áiggo, de muitalehket dan maid munnje, vai dieđán maid galggan dahkat.” Laban guovttos Betueliin vástideigga: “Dát lea boahtán Hearrás, munnos ii leat mihkkege dadjamušaid. Dá han lea Rebekka, váldde su mielde ja vuolgge. Šaddos son du isida bártni áhkkán, nugo Hearrá lea mearridan.” Go Abrahama bálvá gulai dáid sániid, de son gopmirdii gitta eatnamii Hearrá ovdii. Dasto bálvá válddii silba- ja gollečiŋaid ja biktasiid ja attii daid Rebekkai. Maiddái su eadnái ja villjii son attii divrras skeaŋkkaid. Ja son ja dat olbmát geat ledje suinna, borre ja juhke ja orro das ija. Muhto go sii gohccájedje nuppi iđida, de bálvá dajai: ”Luitet mu dal vuolgit ruoktot isidan lusa.” Nieidda viellja ja eadni vástideigga: “Divtte nieidda orrut min luhtte vel muhtun áiggi, goit logemat beaivvi, dasto son oažžu vuolgit.” Muhto bálvá celkkii sidjiide: “Allet dal ájit mu go Hearrá lea diktán mu mátkki lihkostuvvat. Luitet mu vuolgit, vai mun beasan mannat isidan lusa.” Sii vástidedje: “Gohččot nieidda deike ja jerrot sus maid son áigu.” Sii gohččo Rebekka ja dadje sutnje: “Áiggutgo vuolgit dán olbmá fárrui?” Son vástidii: “De áiggun.” De sii luite oappáset Rebekka ja su njamaheaddji, ja Abrahama bálvvá ja su olbmáid vuolgit. Sii buressivdnidedje Rebekka ja celke sutnje: [6]«Oabbámet, šaddoset dutnje/duhát geardde logiduhát maŋisboahtti,/váldoset du maŋisboahttit/vašálaččaideaset gávpogiid opmodahkaneaset.» Nu Rebekka ja su biiggát ráhkkanedje ja čohkánedje kamelaid sealgái ja čuvvo olbmá. Nu bálvá válddii Rebekka mielddis ja vulggii. Issát lei aiddo boahtán Beer Lahai Roi birrasii; son oainnat orui Negeva eatnamis. Ja Issát lei eahketbeallái vuolgán olggos. Go son geahčastii birrasis, de son áiccai kamelráiddu lahkaneamen. Go Rebekka oinnii Issáha, de son luoitádii eatnamii kamela sealggis ja jearai bálvvás: “Gii lea duot olmmái guhte boahtá min ovddal meahcis?” Bálvá vástidii: “Dat lea mu isit.” Dalle son válddii beaittaliinni ja govččai dainna ámadaju. Bálvá muitalii Issáhii buot maid son lei dahkan. Issát doalvvui Rebekka eatnis Sárá goahtái ja válddii su áhkkán, ja son ráhkistii su. Ná Issát oaččui jeđđehusa eatnis jápmima maŋŋil. ¶
Jáhkot vulggii Beer Šebas ja manai Harana guvlui. Go beaivi luoitádii, de son bisánii idjii muhtun báikái, válddii das geađggi oaivvevuložin ja velledii nohkkat. Ihkku Jáhkot niegadii ráidalasa birra mii olii eatnamis gitta albmái, ja Ipmila eŋgelat johte dan mielde bajás ja vulos. De Hearrá čuoččui su bálddas ja celkkii: “Mun lean Hearrá, áhčát Abrahama Ipmil ja Issáha Ipmil. Dán eatnama man alde don veallát, mun attán dutnje ja du maŋisbohttiide. Ja du maŋisboahttit šaddet nu eatnagin go muoldačalmmit eatnama alde, ja don viidánat oarjjás ja nuorttas ja davás ja lulás, ja dus ja du nális buressivdniduvvojit buot eatnama sohkagottit. Geahča, mun lean duinna ja várjalan du gos ihkinassii jođežat, ja buvttán du ruovttoluotta dán eatnamii. Mun in guođe du, muhto baicce ollašuhtán dan maid mun dutnje lean lohpidan.” Jáhkot morihii niegustis ja dajai: “Hearrá lea duođaid dán báikkis, inge mun diehtán dan.” De son ballái ja dajai: “Gal juo lea hirpmus dát báiki! Dás lea vissásit Ipmila viessu ja almmi poarta.” Jáhkot lihkai árrat iđedis, válddii geađggi mii lei su oaivvevuložin, ceggii dan muitobázzin ja golggahii oljju dan ala. Son attii dan báikái nama Betel, muhto gávpoga namma lei ovdal Lus. Jáhkot dagai lohpádusa ja dajai: “Jos Ipmil lea muinna ja várjala mu dán mátkkis, ja addá munnje láibbi borrat ja biktasiid gárvun, nu ahte mun beasan ráfis máhccat áhččán vissui, de Hearrá lea mu Ipmil. Dát geađgi man mun lean ceggen muitobázzin, šaddá Ipmila viessun, ja buot das maid don munnje attát, mun buvttán dutnje logádasaid.” ¶
De Jáhkot válddii geađggi ja ceggii dan muitobázzin. Ja Jáhkot celkkii iežas olbmáide: “Čohkkejehket geđggiid!” Ja sii vižže geđggiid ja dahke dain ura ja boradedje das. Laban gohčodii dan Jegar Sahadutan, ja Jáhkot attii dasa namman Gal Ed. De Laban dajai: “ Lehkos dát urra odne duođašteaddjin munno gaskkas.” Danne dat gohčoduvvui Gal Edin ja maiddái Mispan, dasgo son celkkii: “Gehččos Hearrá munno go moai ean šat oainne goappat guoibmáme. Jos don meannudat bahát mu nieiddaiguin ja válddát eará áhkáid sudno lassin, lehkos dalle Ipmil duođašteaddjin munno gaskkas, vaikko ii livčče oktage olmmoš oaidnimin.” Laban dajai vel Jáhkobii: “Geahča, dá lea urra ja dá lea muitogeađgi man mun lean ceggen munno gaskii. Dát urra ja dát muitobázzi duođaštit ahte mun in oaččo mannat daid meaddil bahás áigumušaiguin du vuostái, ja it donge oaččo mannat daid meaddil bahás áigumušaiguin mu vuostái. Abrahama Ipmil ja Nahora Ipmil, sudno áhčiid Ipmil, lehkos duopmárin munno gaskkas.” Ja Jáhkot vuortnui áhčis Issáha Suorggahusa bokte. 





Jáhkot oaffarušai njuovvanoaffara vári alde ja bovdii olbmuidis borrat, ja sii boradedje ja idjadedje vári alde. 






Árrat iđedis Laban lihkai, cummistii áddjobiiddis ja nieiddaidis ja buressivdnidii sin. De son vulggii fas ruoktot. ¶
Go Jáhkot bajidii čalmmiidis, de son oinnii Esaua boahtimin ja njeallječuođi olbmá suinna. Dalle Jáhkot juogadii mánáid Leai, Rakelii ja goappaš šlávvanissonii. Son bijai šlávvanissonguovtto mánáideaskkaguin ovddimussii, sin maŋábeallái Lea mánáidisguin ja Rakela Jovssehiin maŋimussii. Ieš son váccii sin ovddabealde, ja gopmirdii čieža geardde eatnamii dassážii go bođii vieljas ovdii. Muhto Esau viehkalii su ovddal ja fátmmastii su, dohppii su birra čeabeha ja cummistii su, ja soai čieruiga. Go Esau bajidii čálmmiidis, de son fuomášii nissoniid ja mánáid, ja jearai: “Geatbat dát leat, geat leat duinna?” Jáhkot vástidii: “Dat leat mu mánát geaid Ipmil árpmustis lea addán bálvaleaddjásat.” De šlávvanissonat bođiiga ovdan mánáideaskkaguin ja soai gopmirdeigga gitta eatnamii. Lea maid bođii mánáidisguin ja sii gopmirdedje, ja das maŋŋil bođiiga Jovsset-guovttos Rakeliin ja gopmirdeigga gitta eatnamii. Esau jearai: “Maid áigot dainna joavkkuin mii bođii mu ovddal?” Jáhkot vástidii: ”Dainna mun dáhtton oažžut árpmu du čalmmiid ovddas.” Esau dajai: ”Mus lea galle alddán. Doala fal iežat oami, vielljan.” Jáhkot vástidii: “In heađisge. Jos leaččan ožžon árpmu du čalmmiid ovddas, de váldde vuostái mu attáldaga. Mun lean boahtán du ovdii nugo olmmoš boahtá Ipmila muođuid ovdii, ja don leat leamaš munnje árbmugas. Váldde nappo mu attáldaga maid lean buktán dutnje, dasgo Ipmil lea leamaš munnje árbmugas ja mus lea dál buot.” Ja son bivdduheames bivdduhii Esaua dassážii go son válddii attáldaga. De Esau dajai: “Vuolgu ja mannu ovddosguvlui! Mun manan du báldda.” Muhto Jáhkot dajai sutnje: “ Hearrážan, gal don dieđát ahte mánát leat unnit ja smávvaoamit ja stuorraoamit leat mus easkka guoddán. Jos dat vuojehuvvojit garrasit ovtta beaivvige, de dat jápmet. Hearrážan, mana dasto bálvaleaddját ovddabealde ja mun boađán gulul maŋis, dađi mielde go oamit ja mánát gostet, dassážii go joavddan mu hearrá lusa Seirii.” Esau vástidii: “Dalle mun guođán soapmásiid iežan veagas du fárrui.” Muhto Jáhkot dajai: “Manne vel nu? Lea doarvái go lean ožžon árpmu du čalmmiid ovddas, hearrá!” De Esau jorggihii dammanaga beaivvi ruovttoluotta ja manai ruoktot Seirii. Muhto Jáhkot manai Sukkotii ja dagai dohko alccesis viesu ja omiidasas sujiid. Dan dihtii dat báiki gohčoduvvui Sukkotin. Jáhkot bođii Paddan Aramis oadjebasat Kanaaneatnamii Sikema gávpogii ja dagai orohaga gávpoga olggobeallái. Son osttii dan eananbihttá man ala son lei ceggen goađis, čuohte kesitai Sikemis ja su vieljain, Hamora bártniin. Son ráhkadii dohko áltára ja bijai dasa nama El Elohe Israel. ¶
Dát sáhka lei farao ja buot su bálvaleddjiid miela mielde. Farao celkkii sidjiide: “Leago oktage eará olmmái geas lea Ipmila vuoigŋa nugo sus?” Farao celkkii Jovssehii: ”Go Ipmil lea muitalan buot dán dutnje, de ii sáhte leat oktage nu jierbmás ja viissis olmmái go don. Ráđđe don mu viesu, ja oppa mu álbmot doahttala du sáni. Duššefal truvdnu dahká mu stuoribun go du.” Farao celkkii vel Jovssehii: “Geahča, mun bijan du oppa Egypta eatnama ráđđejeaddjin.” Dan maŋŋil farao válddii iežas seailasuorbmasa gieđastis ja bijai dan Jovsseha surbmii, ja gárvvohahtii su fiinna liidnebiktasiidda ja heaŋggastii golleviđjjiid su čeabehii. Son divttii Jovsseha vuodjit nubbin buoremus vovnnaidisguin, ja Jovsseha ovddabealde čurvo: “Abrek!” Nu farao dagai su oppa Egypta ráđđejeaddjin. Farao celkkii Jovssehii: “Mun lean farao, muhto allos oktage loktejehko gieđa dahje juolggi oppa Egypta eatnamis almmá du lobi haga.” Farao gohčodii Jovsseha namain Safenat Paneah ja attii sutnje áhkkán Asenata, On-gávpoga báhpa Poti Fera nieidda. Dasto Jovsset jođii miehtá Egypta. Jovsset lei golbmalogi jagi boaris go son loaiddastii farao, Egypta gonagasa, ovdii. Jovsset vulggii farao luhtte ja jođii miehtá Egypta eatnama. Eanan šaddadii gortniid čomaid čomaid dan čieža valljugasvuođa jagi. Dan čieža valljugasvuođa jagi mat ledje Egypta eatnamis, son čohkkii buot lágán biepmu ja rájai dan gávpogiidda. Son rájai guđege gávpogii dan biepmu mii šaddaduvvui biras eatnamiin. Jovsset čohkkii eatnat gortniid, dego ábi sádduid, gitta dassážii go dat eai lean šat lohkamis. Ovdal vuosttaš nealgejagi riegádedje Jovssehii guokte bártni, geaid Asenat, Ona báhpa Poti Fera nieida riegádahtii sutnje. Vuosttašriegádeaddjái Jovsset attii nama Manasse ja celkkii: “Ipmil lea diktán mu vajáldahttit buot váivvi ja oppa áhččán viesu.” Nuppi bárdnái son attii nama Efraim ja celkkii: “Ipmil lea dahkan mu šattolažžan dan eatnamis gos lean gillán vártnuhisvuođa.” Go Egypta čieža valljugasvuođa jagi ledje vássán, de álge čieža nealgejagi, nugo Jovsset lei cealkán. Buot eatnamiidda šattai nealgi, muhto oppa Egypta eatnamis lei láibi. Go nealgi váivvidišgođii oppa Egypta eatnama ja álbmot čuorvvui faraos láibbi, de farao celkkii buot egyptalaččaide: “Mannet Jovsseha lusa ja dahket nugo son gohčču.” Go nealgi lei juo oppa eatnamis, de Jovsset rabai buot gordnevuorkkáid ja vuvddii gortni egyptalaččaide. Nealgi lei garas Egypta eatnamis. Buot eatnamiin bohte olbmot Jovsseha lusa Egyptii oastit gortni, dasgo olles máilmmis lei garra nealgi. ¶
Muhtin áiggi geažes muitaluvvui Jovssehii ahte su áhčči lei buozus. Son vulggii áhčis lusa ja válddii mielde goappašat bártniidis, Manasse ja Efraima. Go Jáhkobii dieđihuvvui ahte su bárdni Jovsset lea boahtán, de son nanosmahtii iežas ja čohkkedii seaŋggas. Jáhkot celkkii Jovssehii: “ Buotveagalaš Ipmil almmustuvai munnje Luses, Kanaaneatnamis ja buressivdnidii mu, ja sártnui munnje: `Mun dagan du šattolažžan ja du maŋisbohttiid logu stuorisin, nu ahte dus šaddet eatnat álbmogat, ja mun attán du maŋisbohttiide dán eatnama agálaš opmodahkan.` Dat bártniguovttos guđet leaba riegádan dutnje Egypta eatnamis juo ovdal go mun bohten deike, leaba mu bártnit. Lehkoska Manasse ja Efraim munnje dego Ruben ja Simeon! Muhto dat mánát geat riegádit dutnje sudno maŋŋil, lehkoset du. Sii galget gohčoduvvot vieljaideaset nama mielde dan eatnamis man sii árbejit. Máhcadettiinan Paddan Aramis de mus jámii Rakel Kanaaneatnamii. Das lei ain viehka gaska Efratii, ja nu mun hávdádin su dohko dan bálgá gurrii, mii manná Efratii.” Efrata lea seammá go Betlehem. Go dal Israel oinnii Jovsseha bártniid, de son jearai: “Geat dát leaba?” Jovsset vástidii: “Soai leaba mu bártnit geaid Ipmil lea addán munnje dáppe.” Dalle Jáhkot celkkii: “Buvtte sudno mu lusa, vai mun beasan buressivdnidit sudno!” Israela čalmmit ledje agi mielde hedjonan, iige son šat oaidnán bures. De Jovsset doalvvui sudno su lusa, ja son cummistii ja salastii sudno. Israel sártnui Jovssehii: “In livčče jáhkkán ahte oainnášin vel du muođuid, ja dál Ipmil lea suovvan mu oaidnit maiddái du mánáid!” Ja Jovsset válddii sudno eret su fátmmis ja gopmirdii gitta eatnamii. Dasto Jovsset válddii sudno goappašagaid gihtii, olgeš gieđain son bijai Efraima Israela gurutbeallái, ja gurut gieđain bijai Manasse Israela olgešbeallái ja ná doalvvui sudno áhčis ovdii. Muhto Israel geigii olgeš gieđas ja bijai dan Efraima oaivvi ala, vaikko dat lei nuorat, ja gurut gieđas son bijai Manasse ala, son bijai nappo gieđaidis ruossut. Muhto Manasse lei vuosttašriegádeaddji. De son buressivdnidii Jovsseha ja celkkii: [6]”Ipmil buressivdnidehkos dán bártnášguovtto, Ipmil, gean muođuid ovddas áhččán Abraham ja Issát vádjoleigga,/Ipmil, guhte lea leamaš mu báimman/ riegádeamis gitta otná beaivvi rádjái, eŋgel, guhte lea lonistan mu buot bahás./ Sudno bokte galgá eallit mu namma/ja áhčiidan Abrahama ja Issáha namma./




Lehkoset sudno maŋisboahttit eatnagat eatnama alde!” 




Jovsseha mielas ii lean riekta ahte su áhčči bijai olgeš gieđas Efraima oaivvi ala. Son dohppii áhčis gihtii, vai beassá sirdit dan Efraima oaivvi alde Manasse oaivvi ala. Jovsset dajai áhččásis: “Ale nie, áhččán, dát lea vuosttašriegádeaddji. Bija olgeš gieđa su oaivvi ala.” Muhto áhččis biehttalii ja dajai: “Gal mun dieđán, bártnážan, gal mun dieđán. Sus maiddái šaddá álbmot, ja songe šaddá stuorisin, muhto su nuorat viellja almmatge šaddá vel stuoribun ja su maŋisbohttiin šaddá álbmogiid eatnatvuohta.” Nu son buressivdnidii sudno dan beaivvi ja celkkii:[6]”Buressivdnidettiin israellaččat dadjet dudno nama ja celket: `Dahkos Ipmil du Efraima ja Manasse láhkásažžan.“ Nu son bijai Efraima Manasse ovdalii. Dasto Israel dajai Jovssehii: “Mun jámán, muhto Ipmil lea dinguin ja doalvu din fas ruovttoluotta áhčiideattet eatnamii. Lassin dasa maid du vieljat ožžot, mun attán dutnje dan várrečielggi, man mun lean mihkiinan ja dávggiinan váldán amorlaččain.” ¶
Dasto Jáhkot rávvii sin: “Mun váldojuvvon fargga olbmuidan lusa. Hávdádehket mu vánhemiiddán báldii, dan báktehollui mii lea hetlaš Efrona giettis, Makpela giettis, Mamre nuorttabealde Kanaaneatnamis. Dan gietti Abraham osttii hetlaš Efronis sohkahávdin. Dasa leaba hávdáduvvon Abraham ja su áhkká Sárá, dasa leaba hávdáduvvon Issát ja su áhkká Rebekka, ja dasa mun hávdádin Lea. Dat gieddi ja báktehoallu leat ostojuvvon hetlaččain.” Go Jáhkot lei addán dáid rávvagiid bártniidasas, de son gesii julggiidis seŋgii, jámii ja váldojuvvui olbmuidis lusa. ¶
Go sii bohte Goren Haatadii mii lea nuppi bealde Jordana, de sii dolle das stuorra ja losses liikačierrumiid. Jovsset moraštii das áhčis čieža beaivvi. ¶
Go Jesus gulai ahte Johanas lei biddjojuvvon giddagassii, de manai ruovttoluotta Galileai. Son vulggii Nasaretas ja ásaiduvai Kapernaumii mii lea Galileajávregáttis, Sebulona ja Naftali guovlluin, vai ollašuvašii dat mii lea celkojuvvon profehta Jesaja bokte: Sebulona eanan ja Naftali eanan, eanan jávregáttis, ja eanan nuppi bealde Jordana, báhkiniid Galilea: Dat álbmot mii ássá seavdnjadasas, lea oaidnán stuora čuovgasa. Sin badjel geat orrot jápmima eatnamis ja suoivanis, lea ihtán čuovggas. Dan áiggi rájes Jesus sárdnidišgođii: «Jorgalehket, dasgo almmiriika lea boahtán lahka!» ¶
Dasto Jesus vádjolii miehtá Galilea; son oahpahii sin synagogain, sárdnidii evangeliuma riikka birra ja buoridii olbmuid buot buozalvasain ja vigiin. Sáhka su birra viidánii miehtá Syria, ja sii bukte su lusa buot buhcciid geain ledje buot lágán buozalvasat ja givssit, sin geain ledje bahá vuoiŋŋat, sin geain lei mánnováddu, ja lápmásiid, ja son buoridii sin. Stuora olmmošjoavkkut čuvvo su Galileas ja Dekapolisas, Jerusalemis ja Judeas ja nuppi bealde Jordana. ¶
Jesus manai fatnasii ja vulggii rastá jávrri iežas gávpogii. Doppe sii bukte su lusa lámis olbmo gii lei veallámin guoddinseaŋggas. Go Jesus oinnii sin oskku, de celkkii lápmásii: «Bárdnán, leage dorvvolaš, du suttut leat dutnje ándagassii addojuvvon.» Muhtun čálaoahppavaččat jurddašedje dalle: «Dát olmmái bilkida Ipmila.» Muhto Jesus diđii maid sii jurddašedje ja celkkii: «Manne dis leat diekkár bahás jurdagat din váimmuin? Goappá lea álkkit dadjat, jogo: Du suttut leat dutnje ándagassii addojuvvon, dahje: Čuožžil ja vázzil? Muhto vai dii dieđášeiddet ahte Olbmobártnis lea fápmu eatnama alde addit suttuid ándagassii» – ja dál son sárdnu lámis olbmái: «Čuožžil, váldde seaŋggat ja mana ruoktot!» Ja olmmái čuožžilii ja manai ruoktot. Muhto olbmot ballagohte go oidne dán, ja sii máidno Ipmila gii lei addán olbmuide dakkár fámu. ¶
Go Jesus lei ain sárdnumin olbmuide, de su eadni ja su vieljat bohte. Sii ledje čuožžumin olggobealde ja hálidedje háleštit suinna. De muhtun dajai sutnje: «Du eadni ja du vieljat leat olggobealde jearaheamen du.» Jesus vástidii sutnje gii lei jearran sus: «Gii lea mu eadni, ja geat leat mu vieljat?» Ja son čujuhii gieđain máhttájeddjiidasas ja celkkii: «Gehččet, dá leat mu eadni ja mu vieljat. Dasgo juohkehaš gii dahká mu almmálaš Áhči dáhtu, lea mu viellja ja oabbá ja eadni.» ¶
Jesus vázzá čázi alde ¶
Dakkaviđe dán maŋŋil son gohčui máhttájeddjiidis mannat fatnasii ja vuolgit ovddas nuppi beallái, dan botta go ieš vuolggahii eret olmmošjoavkkuid. Go son lei dahkan dán, de manai sierranassii várrái rohkadallat. Go šattai eahket, de son lei doppe okto. Fanas lei juo guhkkin eret gáttis, ja dat ražai garrasit báruid vuostái, dasgo lei vuostebiegga. Muhto njealját idjagohcinvuorus son bođii vácci jávrri alde sin lusa. Go máhttájeaddjit oidne su vázzimin jávrri alde, de suorganedje ja dadje: «Diet lea gobmi!» ja sii huike balus. Muhto dan seammás Jesus sártnui sidjiide: «Lehket roahkkadat, mun dat lean. Allet bala!» De Biehtár dajai sutnje: «Hearrá, jos dat leaččat don, de gohčo mu boahtit lusat jávrri ala.» Jesus celkkii: «Boađe!» Biehtár loaiddastii eret fatnasis ja váccii jávrri alde Jesusa lusa. Muhto go son fuomášii man garas biegga lei, de ballái, ja son vuodjugođii ja čurvii: «Hearrá, beastte mu!» Dan seammás Jesus geigii gieđas, dohppii su ja celkkii: «Man uhcán osku dus lea! Manne eahpidit?» Go soai loaiddasteigga fatnasii, de biegga ložžii. Muhto sii geat ledje fatnasis, luoitádedje su ovdii ja dadje: «Don leat duođaid Ipmila Bárdni!» ¶
Jos du oskuguoibmi sudduda du vuostái, de mana su lusa ja cuiggot su guovttágaskan. Jos son guldala du, de don leat vuoitán oskuguoimmát. Muhto jos son ii guldal, de váldde fárrui ovtta dahje guoktása, dasgo juohke ášši nannejuvvo guovtti dahje golmma duođašteaddji sániin. Jos son ii guldal sudno ge, de muital searvegoddái. Muhto jos son ii dáhto guldalit searvegotti ge, de ane su báhkinin dahje tuollárin. Duođaid, mun cealkkán didjiide: Buot maid dii čatnabehtet eatnama alde, lea čadnojuvvon almmis, ja buot maid čoavdibehtet eatnama alde, lea čovdojuvvon almmis. Ja vel cealkkán didjiide dán ge: Buot dan maid guovttis dis dáppe eatnama alde šiehtadeahppi átnut, oažžubeahtti mu almmálaš Áhčis. Dasgo gos guovttis dahje golmmas leat čoagganan mu nammii, doppe mun lean sin gasku. ¶
Dasto Sebedeusa bártniid eadni bođii Jesusa lusa oktan bártniidisguin, luoitádii čippiid ala ja siđai sus juoidá. Jesus jearai: «Maid don dáhtut?» Nisu vástidii: «Cealkke ahte dát mu bártniguovttos beassaba čohkkát du bálddas du riikkas, nubbi olgeš gieđat bealde ja nubbi gurut gieđat bealde.» Jesus celkkii bártniide: «Eahppi doai dieđe maid sihtabeahtti. Sáhttibeahtti go doai juhkat dan geara man mun jugan?» Soai vástideigga: «De sáhtte.» Jesus celkkii sudnuide: «Mu geara šaddabeahtti gal juhkat; muhto mun in mearrit saji olgeš ja gurut giehtan bealde; dat lea sidjiide geaid mu Áhčči lea mearridan dasa.» Go dat logis gulle dán, de moaráhuvve vieljašguoktái. Muhto Jesus gohčui sin lusas ja celkkii: «Dii diehtibehtet ahte ráđđejeaddjit leat álbmogiid hearrát, ja ahte riikkaid bajimuččat dollet álbmogiid garra válddi vuolde. Nu ii galgga leat din gaskkas. Muhto dat guhte din gaskkas áigu leat stuoris, galgá leat din bálvaleaddji, ja dat guhte din gaskkas áigu leat njunušin, galgá leat din šlávva, nugo Olbmobárdni ge ii leat boahtán bálvaluvvot, muhto bálvalit ja addit heakkas lonástussan eatnagiid ovddas.» ¶
Go farisealaččat gulle ahte Jesus lei buđđon saddukealaččaid njálmmi, de sii čoahkkanedje. Muhtun sis, muhtun láhkadovdi, hálidii geahččalit su ja jearai: «Oahpaheaddji, guhtemuš báhkkon lea lága stuorimus báhkkon?» Son vástidii: «Don galggat ráhkistit Hearrá Ipmilat oppa váimmustat ja oppa sielustat ja oppa mielastat. Dát lea stuorimus ja mávssolaččamus báhkkon. Muhto nubbi lea seammá stuoris: Don galggat ráhkistit lagamuččat nugo iežat. Dán guovtti báhkkoma alde orru oppa láhka ja profehtat.» ¶
Das maŋŋil Jesus sárdnugođii olmmošjovkui ja máhttájeddjiide: Movssesa stuolus čohkkájit čálaoahppavaččat ja farisealaččat. Dahket ja jeagadehket dan dihtii buot dan maid sii oahpahit didjiide. Muhto allet daga sin daguid mielde, dasgo sii eai daga iežaset sániid mielde. Sii čatnet lossa nođiid maid olbmot illá vedjet guoddit, ja bidjet daid olbmuid hárduid ala, muhto ieža eai hálit lihkastahttit daid suorbmagežiin ge. Buot daguideaset sii dahket dušše danne vai olbmot oainnášedje daid. Sii háhket alcceseaset govda rohkoscecciid ja stuora bivttasdihpiid; sii liikojit čohkkát boaššumusas go leat guossis ja synagogaid buoremus sajiin, ja sii dáhttot áinnas olbmuid buorástahttit sin márkanšiljuin ja gohčodit sin rabbin. Muhto allet divtte iežadet gohčoduvvot rabbin, dasgo okta lea din oahpaheaddji, ja dii lehpet buohkat oskuguimmežat. Allet ge gohčot ovttage dáppe eatnama alde áhččineattet, dasgo okta lea din Áhčči, son gii lea almmis. Allet ge divtte ovttage gohčodit din oahpisteaddjin, dasgo okta lea din oahpisteaddji, Kristus. Dat guhte din gaskkas lea stuorimus, galgá leat din bálvaleaddji. Dat guhte bajida iežas, vuoliduvvo, ja dat guhte vuolida iežas, bajiduvvo. ¶
Go Jesus vulggii tempelis ja lei mannamin olggos, de su máhttájeaddjit bohte su lusa ja čujuhedje tempelviesuide. Muhto son celkkii: «Oaidnibehtet go buot dáid? Duođaid, mun cealkkán didjiide: Dás ii báze geađgi geađggi ala, muhto buot gaikkoduvvo.» Go son lei čohkkámin Oljováris eai ge lean earát das, de máhttájeaddjit bohte su lusa ja jerre: «Muital midjiide, goas dát dáhpáhuvvá, ja mii lea du boahtima ja dálá máilmmi loahpa mearka?» Jesus vástidii sidjiide: Váruhehket amas oktage čádjidahttit din! Dasgo olusat bohtet mu nammii ja dadjet: «Mun lean Messias.» Ja sii čádjidahttet olusiid. Dii gullabehtet soahtešláma ja sođiid birra. Váruhehket amadet suorganit! Dasgo dát ferte dáhpáhuvvat, muhto loahppa ii leat vel boahtán. Álbmot čuožžila álbmoga vuostái ja riika riikka vuostái, ja ollu báikkiin šaddá nealgi ja eatnandoarggástusat. Muhto buot dát leat dušše ávttaid álgu. De sii bidjet din áŧestusaide ja goddet din, ja buot álbmogat vašuhit din mu nama dihtii. Eatnagat vearránit ja behttet ja vašuhit guhtet guimmiideaset. Ollu vearri profehtat čuožžilit ja fillejit olusiid. Ja dan dihtii go lágahisvuohta lassána, eanemusaid ráhkisvuohta čoasku. Muhto dat guhte bissu nanusin gitta loahpa rádjái, bestojuvvo. Ja dát riikka evangelium sárdniduvvo duođaštussan buot álbmogiidda, ja de boahtá loahppa. Go dii oaidnibehtet čuožžumin bassi báikkis bilideaddji fastivuođa, man birra profehta Dánel lea sárdnon, – vuhtiiváldos lohkki dan! – dalle fertejit sii geat leat Judeas, báhtarit váriide; dat gii lea dáhki alde, ii galgga njiedjat viežžat maidege viesustis, ii ge dat gii lea bealddus galgga máhccat ruoktot viežžat biktasis. Vuoi áhpehemiid ja njamaheddjiid daid beivviid! Rohkadallet amadet dárbbašit báhtarit dálvet dahje sábbáhin. Dasgo dalle šaddet dakkár stuora áŧestusat mat eai leat leamaš máilmmi álggu rájes gitta otnážii, ja mat eai šatta šat goassege. Jos dat áigi ii oaniduvvoše, ii šattaše oktage olmmoš bestojuvvot. Muhto sin dihtii geat leat válljejuvvon, oaniduvvo diet áigi. Jos oktage dadjá didjiide: «Gea, dá lea Messias!» dahje: «Duo son lea!» de allet oskko dasa! Dasgo vearri messiasat ja vearri profehtat čuožžilit ja dahket stuora mearkkaid ja oavdudaguid jos de mat čádjidahtášedje sin ge geat leat válljejuvvon. Gullet, mun lean cealkán didjiide dan ovddalgihtii! Jos sii nappo dadjet didjiide: «Gea, son lea meahcis», de allet mana dohko, dahje: «Gea, son lea gámmáriin», de allet oskko dasa. Dasgo seammá láhkái go álddagas boahtá nuortan ja šleađgu gitta oarjjás, nu lea Olbmobártni boahtin. Gos rábbi lea, dohko čoahkkanit goaskimat. Muhto dallánaga daid beivviid áŧestusaid maŋŋil beaivváš sevnnjoda ii ge mánnu báitte, násttit gahččet vuolás almmis, ja almmi fámut lihkahuvvojit. Dalle Olbmobártni mearka ihtá albmái, ja buot máilmmi olmmoščearddat luibmet, ja sii oidnet Olbmobártni boahtimin almmi balvvaid alde fámuin ja stuora hearvásvuođain. Son vuolggaha eŋgeliiddis alla básonšuoŋain, ja sii čohkkejit njealji máilbmečiegas sin geaid son lea válljen, almmi nuppi ravddas gitta nuppi ravdii. ¶
Sii geat ledje váldán Jesusa gitta, dolvo su dál bajimušbáhpa Kaifasa lusa, gosa čálaoahppavaččat ja vuorrasat ledje čoahkkanan. Biehtár oavnnjildii Jesusa gitta bajimušbáhpa gárdimii; doppe son manai šilljui ja čohkánii fávttaid gaskii geahččat mo loahpas geavvá. Bajitbáhpat ja oppa Ráđđi oččodedje vearri duođaštusa Jesusa vuostái, vai beasašedje dubmet su jápmimii. Muhto eai sii gávdnan maidege, vaikko máŋga vihtana bukte vearri duođaštusaid. Loahpas bohte guovttis geat dajaiga: «Dát olmmoš lea cealkán: Mun máhtán gaikkodit Hearrá tempela ja hukset dan fas golmma beaivvis.» Dalle bajimušbáhppa čuožžilii ja jearai sus: «Ii go dus leat mihkkege dadjamušaid sudno áššáskuhttimiidda?» Muhto Jesus orui jávohaga. Bajimušbáhppa dajai: «Ealli Ipmila bokte mun vuortnuhan du cealkit midjiide: Leat go don Messias, Ipmila Bárdni?» Jesus vástidii: «Ieš han don dadjet dan. 







Muhto mun cealkkán didjiide: Dás duohko dii beassabehtet oaidnit Olbmobártni čohkkámin Fámu olgeš gieđa bealde ja boahtimin almmi balvvaid alde.» 









Dalle bajimušbáhppa gaikkihii biktasis guovdat ja dajai: «Son lea bilkidan Ipmila! Maid mii dál vihtaniiguin? Dii lehpet gullan bilkádusa. Maid dii oaivvildehpet?» Sii vástidedje sutnje: «Son lea sivalaš jápmit.» De sii čolge su muođuid njeaiga ja čorbme su. Earát spežžo su muođuide ja dadje: «Messias, einnos dal midjiide! Gii čorpmai du?» ¶
Dan botta Biehtár čohkkái olggobealde šiljus. Muhtun biigá bođii su lusa ja dajai: «Don han maid ledjet dainna galilealaččain Jesusiin.» Muhto Biehtár biehttalii buohkaid gullut ja dajai: «Mun in ádde maid don hálažat.» Go son manai poartalatnjii, de eará biigá oinnii su ja dajai daidda geat ledje čuožžumin das: «Diet lei nasaretlaččain Jesusiin.» Biehtár fas biehttalii ja vuortnui: In mun dovdda dien olbmo. Veahá maŋŋelaš bohte sii geat ledje čuožžumin das, Biehtára lusa ja dadje: «Duođaid, don leat maid okta sis! Dat han gullo du suopmanis.» De son riemai garrudit ja vuordnut: «Mun in dovdda dien olbmo.» Dan seammás vuoncávaris biškkádii. De Biehtár muitái maid Jesus lei cealkán sutnje: «Ovdal go vuoncávaris biškkáda, don biehttalat mu golbmii.» Ja son manai olggos ja čierui bahččagit. ¶
Muhtun beivviid geažes Jesus bođii fas Kapernaumii, ja de beaggigođii ahte son lei ruovttus. Dohko čoagganedje nu ollu olbmot ahte dat eai čáhkan sisa eai ge uvssa ovdii ge, ja son sárdnidii sidjiide sáni. Sii bukte lámis olbmá su lusa; njeallje olbmá gudde su. Muhto go olbmuid eatnatvuođa dihtii eai beassan Jesusa lusa, de gaiko dáhki dakko buohta gokko Jesus lei. Go ledje dahkan ráiggi, de luite vuolás guoddinseaŋgga man alde lámis olmmái lei veallámin. Go Jesus oinnii sin oskku, de celkkii lápmásii: «Bárdnán, du suttut leat dutnje ándagassii addojuvvon.» Muhto muhtun čálaoahppavaččat ledje čohkkámin das, ja sii jurddašedje váimmuineaset: «Mo ba son sáhttá sárdnut ná? Son bilkida Ipmila! Gii sáhttá addit suttuid ándagassii earet go Ipmil?» Jesus dovddai dakkaviđe vuoiŋŋastis ahte sii jurddašedje nie, ja son celkkii sidjiide: «Manne dis leat diekkár jurdagat din váimmuin? Goabbá lea álkkit dadjat lápmásii, jogo: Du suttut leat dutnje ándagassii addojuvvon, dahje: Čuožžil, váldde seaŋggat ja vázzil? Muhto vai dii dieđášeiddet ahte Olbmobártnis lea fápmu eatnama alde addit suttuid ándagassii» – ja son sárdnu lámis olbmái, – «de mun cealkkán dutnje: Čuožžil, váldde seaŋggat ja mana ruoktot!» Ja olmmái čuožžilii, válddii dallánaga seaŋggas ja váccii olggos buohkaid oaidnut, nu ahte buohkat imaštedje sakka ja máidno Ipmila ja dadje: «Dakkára mii eat leat goassege oaidnán.» ¶
Dasto Jesus geassádii eret jávregáddái máhttájeddjiidisguin, ja ollu olbmot Galileas čuvvo sin. Maiddái Judeas, Jerusalemis ja Idumeas, Jordana nuorttabealde ja Tyrosa ja Sidona guovlluin bohte ollu olbmot su lusa, dasgo sii ledje gullan buot maid son dagai. Jesus dáhtui máhttájeddjiidis doalahit sutnje fatnasa gárvvisin olbmuid eatnatvuođa dihtii, amaset bahkket su ala. Dasgo son buoridii olusiid, ja buohkat geain ledje vigit, bahkkejedje su ala vai beasašedje guoskkahit su. Go buhtismeahttun vuoiŋŋat oidne su, de luoitádedje su ovdii ja čurvo: «Don leat Ipmila Bárdni!» Muhto son gilddii sin garrasit muitaleames geasage iežas birra. ¶
De bohte Jesusa eadni ja su vieljat. Sii ledje čuožžumin olggobealde, muhto bidje sáni ja rávke su. Ollu olbmot ledje čohkkámin su birra, ja sii dadje sutnje: «Du eadni ja du vieljat leat olggobealde jearaheamen du.» Son vástidii sidjiide: «Gii lea mu eadni ja geat leat mu vieljat?» Ja son geahčai sidjiide geat ledje čohkkámin su birra, ja celkkii: «Gehččet, dá leat mu eadni ja mu vieljat! Dat gii dahká Ipmila dáhtu, lea mu viellja ja oabbá ja eadni.» ¶
Seammá beaivvi eahketbeallái Jesus celkkii sidjiide: «Vulgot don beallái jávrri.» Sii guđđe olmmošjoavkku, ja válde su fárrui dainna fatnasiin mas son lei juo čohkkámin. Eará fatnasat ge serve. De bođii garra jorribiegga, ja bárut šávgo fatnasii nu ahte dat goasii devdui. Muhto Jesus lei oađđimin guottá alde fatnasa maŋágeahčen. Sii bokte su ja dadje sutnje: «Oahpaheaddji, it go beroš go mii leat heavvaneamen?» De son čuožžilii, šikkui biekka ja celkkii jávrái: «Jávohuva! Oro jaska!» Ja biegga ložžii ja šattai vuodjagoalki. Jesus celkkii sidjiide: «Manne dii nu ballabehtet? Ii go dis leat velá osku?» Muhto sii ledje sakka suorganan ja dadje guhtet guimmiidasaset: «Gii son lea? Sihke biegga ja jávri jeagadit su.» ¶
Jesus vázzá čázi alde ¶
Dakkaviđe dán maŋŋil son gohčui máhttájeddjiidis mannat fatnasii ja vuolgit ovdal nuppe beallái, Betsaida guvlui, dan botta go ieš vuolggahii eret olmmošjoavkku. Go son lei váldán sis earu, de manai várrái rohkadallat. Go šattai eahket, de fanas lei guovdu jávrri ja Jesus lei okto gáttis. Son oinnii ahte sii rahče suhkamiin, dasgo sis lei vuostebiegga. Njealját idjavuorus son bođii vácci jávrri alde sin lusa. Son lei aiddo mannamin sin meattá, muhto go sii oidne su vázzimin jávrri alde, de sii gádde su gobmin ja huikigohte, dasgo buohkat oidne su ja suorganedje. Muhto dan seammás Jesus sártnui sidjiide: «Lehket roahkkadat, mun dat lean. Allet bala!» Son loaiddastii fatnasii sin lusa, ja biegga ložžii. Muhto sii hirpmástuvve sakka, dasgo sii eai lean ádden dan mii lei dáhpáhuvvan láibbiiguin; sin váibmu lei baicca buoššuduvvon. ¶
Guhtta beaivvi das maŋŋil Jesus válddii fárrosis Biehtára, Jáhkoba ja Johanasa ja doalvvui sin alla várrái gos sii ledje iehčanassii. Doppe son nuppástuvai sin čalmmiid ovddas, ja su biktasat šadde šearradin, vielgadeabbon go giige eatnama alde sáhtášii báitohit daid. Elia oktan Movssesiin iđii sin ovdii, ja soai sártnodeigga Jesusiin. De Biehtár báhkkoda Jesusii: «Rabbi, lea buorre go mii leat dáppe. Ceggejehkot golbma goađi, ovtta dutnje, ovtta Movssesii ja ovtta Eliai.» Son ii diehtán maid son galggai dadjat, dasgo sii ledje suorganan sakka. Dan seammás bođii balva ja suoivvanasttii sin, ja jietna gullui balvvas: «Dát lea mu Bárdni, gean mun ráhkistan. Guldalehket su!» Ja fáhkkestaga go sii geahčastedje birraseaset, eai oaidnán šat ovttage iežaset luhtte earet Jesusa okto. Njiejadettiin váris Jesus gilddii sin muitaleames geasage maid sii ledje oaidnán, ovdal go Olbmobárdni lei bajásčuožžilan jábmiid luhtte. Sii vurkejedje dán sáni ja árvaledje gaskaneaset maid mearkkašii bajásčuožžilit jábmiid luhtte. Ja sii jerre sus: «Manne čálaoahppavaččat dadjet ahte Elia vuos ferte boahtit?» Son vástidii: «Elia gal boahtá vuos ja ráhkada visot gárvvisin. Muhto manne de lea čállojuvvon Olbmobártni birra ahte son gártá gillát ollu ja badjelgehččojuvvot? Mun cealkkán didjiide ahte Elia lea juo boahtán, ja sii dahke sutnje maid hálidedje, nugo lea čállojuvvon su birra.» ¶
Jáhkot ja Johanas, Sebedeusa bártnit, manaiga ovdan Jesusa lusa ja dajaiga: «Oahpaheaddji, moai siđašeimme du dahkat munnuide juoidá.» Jesus jearai: «Maid sihtabeahtti mu dahkat dudnuide?» Soai vástideigga: «Divtte munno čohkkát du bálddas hearvásvuođastat, nubbi olgeš gieđat bealde ja nubbi gis gurut gieđat bealde.» Jesus celkkii sudnuide: «Eahppi doai dieđe maid sihtabeahtti. Sáhttibeahtti go juhkat dan geara man mun jugan, dahje gásttašuvvot dainna gásttain mainna mun gásttašuvvon?» Soai vástideigga: «De sáhtte.» Jesus celkkii sudnuide: «Dan geara man mun jugan, šaddabeahtti doai ge juhkat, ja dainna gásttain mainna mun gásttašuvvon, šaddabeahtti doai ge gásttašuvvot. Muhto mun in mearrit saji olgeš dahje gurut giehtan bealde; dat lea sidjiide geaidda dat lea mearriduvvon.» Go dat logis gulle dán, de moaráhuvvagohte Jáhkobii ja Johanassii. Muhto Jesus gohčui sin lusas ja celkkii: «Dii diehtibehtet ahte sii geat adnojit ráđđejeaddjin, leat álbmogiid hearrát, ja ahte sin riikkaid bajimuččat dollet álbmogiid garra válddi vuolde. Nu ii galgga leat din gaskkas. Muhto dat guhte din gaskkas áigu leat stuoris, galgá leat din bálvaleaddji, ja dat guhte din gaskkas áigu leat njunušin, galgá leat buohkaid šlávva. Dasgo Olbmobárdni ii leat boahtán bálvaluvvot, muhto bálvalit ja addit heakkas lonástussan eatnagiid ovddas.» ¶
Go sii lahkanedje Jerusalemii ja bohte Betfagii ja Betaniai Oljovári vuolde, de Jesus vuolggahii guoktása máhttájeddjiinis ja celkkii sudnuide: «Manni gillái mii lea dudno ovdalis! Dallánaga go boahtibeahtti dohko, de gávdnabeahtti čadnojuvvon ásenvárssá man alde ii leat vel oktage olmmoš čohkkán. Čoavdi dan ja bukti deike! Ja jos oktage jearaš dudnos manne doai dahkabeahtti dan, de vástideahkki: Hearrá dárbbaša dan, ja son vuolggaha dan dakkaviđe fas deike.» Soai vulggiiga ja gávnnaiga várssá čadnojuvvon uksagurrii olgun geainnu alde, ja soai čoavdigođiiga dan. Muhtumat geat ledje čuožžumin das, jerre sudnos: «Maid doai dahkabeahtti? Čoavdibeahtti go várssá?» Soai vástideigga nugo Jesus lei gohččon, ja sii luite sudno mannat várssáin. De doalvvuiga várssá Jesusa lusa ja lebbiiga olgguldasbiktasiiddiska dan ala, ja son čohkánii dan ala. Olusat lebbo biktasiiddiset geainnu ala, earát čuhppe lastaovssiid gittiin ja duorggastedje geainnu. Ja sii guđet vázze ovddas ja čuvvo maŋis, čurvo: Hosianna! Buresivdniduvvon lehkos son guhte boahtá Hearrá nammii! Buressivdniduvvon lehkos min áhči Dávveda riika mii lea boahtimin! Hosianna allagasas! Nu Jesus bođii Jerusalemii ja manai tempelšilljui. Doppe geahčadii visot, muhto go lei juo oalle maŋŋit, de son manai olggos Betaniai guoktenuppelot máhttájeddjiinis. ¶
Sii dolvo Jesusa bajimušbáhpa lusa, ja buot bajitbáhpat, vuorrasat ja čálaoahppavaččat čoahkkanedje. Biehtár oavnnjildii Jesusa gitta bajimušbáhpa gárdimii. Das son čohkkái fávttaid gaskkas ja liekkadalai dollagáttis. Bajitbáhpat ja oppa Ráđđi oččodedje duođaštusa Jesusa vuostái vai beasašedje dubmet su jápmimii, muhto eai gávdnan maidege. Olusat bukte vearri duođaštusaid, muhto sin duođaštusat eai boahtán ovttaide. De muhtumat čuožžiledje ja bukte dán vearri duođaštusa su vuostái: «Mii leat gullan su cealkimin: Mun áiggun gaikkodit dán tempela mii lea huksejuvvon gieđaiguin, ja golmma beaivvis hukset nuppi mii ii leat huksejuvvon gieđaiguin.» Muhto eai dás ge boahtán sin duođaštusat ovttaide. Dalle bajimušbáhppa čuožžilii ja jearai Jesusis: «Ii go dus leat mihkkege dadjamušaid sin áššáskuhttimiidda?» Muhto son orui jávohaga ii ge vástidan maidege. Bajimušbáhppa jearai fas: «Leat go don Messias, buressivdniduvvon Ipmila Bárdni?» Jesus vástidii: «De lean, ja dii oažžubehtet oaidnit Olbmobártni čohkkámin Buotveagalačča olgeš gieđa bealde ja boahtimin almmi balvvaiguin.» Dalle bajimušbáhppa gaikkihii biktasis guovdat ja dajai: «Maid mii dál vihtaniiguin? Dii lehpet ieža gullan ipmilbilkádusa. Maid oaivvildehpet?» Buohkat dubmejedje su sivalažžan jápmit. Muhtumat čolgagohte su, ja sii gokče su muođuid, čorbme su ja dadje: «Einnos dal!» Maiddái fávttat huško su soppiiguin. ¶
Dan áiggi go Herodes lei Judea gonagassan, lei doppe Sakarja-nammasaš báhppa gii gulai Abia báhppaossodahkii. Su áhkká lei maiddái Arona sogas, ja su namma lei Elisabet. Soai leigga guktot vanhurskásat Ipmila ovddas ja eliiga láitemeahttumin Hearrá báhkkomiid ja njuolggadusaid mielde. Soai leigga mánáheamit, dasgo Elisabet ii sáhttán oažžut máná; ja guktot leigga juo eallilan olbmot. Muhtun beaivvi Sakarja lei bálvaleamen báhppan Ipmila ovddas, dasgo dál lei su joavkku vuorru. 






Vieru mielde vuorbáduvvui báhpaid gaskkas, ja nu šattai Sakarja vuorbi mannat Hearrá tempelii oaffaruššat suovvasa áltára alde. 







Oaffaruššama botta buot olbmot ledje olggobealde rohkadallamin. De Hearrá eŋgel almmustuvai sutnje, suovasáltára olgeš bealde. Sakarja suorganii go oinnii su, ja sutnje bođii ballu. Muhto eŋgel celkkii sutnje: «Ale bala, Sakarja! Dasgo Ipmil lea gullan du rohkosa. Du áhkká Elisabet riegádahttá dutnje bártni, ja don galggat gohčodit su Johanassan. Son šaddá dutnje illun ja ávvun, ja olusat illudit su riegádeami dihtii. Dasgo son šaddá stuorisin Hearrá ovddas. Viinni dahje garra juhkamuša son ii juga, ja eatnis heakka rájes son lea dievva Bassi Vuoiŋŋas. Son jorgalahttá olusiid Israelas ruovttoluotta Hearrái Ipmilasaset. Son manná Hearrá ovddabealde Elia vuoiŋŋain ja fámuin, jorgalan dihtii áhčiid váimmuid mánáide ja addin dihtii eahpegulolaččaide vanhurskkis miela, ja ná son ráhkkanahttá álbmoga Hearrái.» Sakarja jearai eŋgelis: «Mo sáhtán mun diehtit ahte dáhpáhuvvá ná? Mun han lean boaris, ja mu áhkká lea maid juo eallilan olmmoš.» Eŋgel vástidii: «Mun lean Gabriel gii čuoččun Ipmila muođuid ovddas. Mun lean vuolggahuvvon sárdnut dutnje ja buktit dán illusága. Muhto don šattat gielaheapmin it ge sáhte hállat ovdal go dan beaivvi go dát dáhpáhuvvá, danne go it oskon mu sániide mat ollašuvvet go áigi dievvá.» Olbmot vurde Sakarja ja ovddošedje manne son ádjánii tempelis. Go son bođii olggos, de ii máhttán hállat, ja sii árvidedje ahte son lei oaidnán oainnáhusa tempelis. Son dušše nuvkkihii sidjiide ja bisui gielaheapmin. Go su bálvalusáigi lei nohkan, de son manai ruktosis. Veahá maŋŋelaš šattai su áhkká Elisabet máná vuostái, ja son čiehkádii viđa mánnui olbmuid ovddas. Son dajai: «Dán lea Hearrá dahkan munnje. Dál son lea geahččan munnje ja luvven mu eret olbmuid bilkkus.» ¶
Daid beivviid bođii gohččun keaisár Augustusis ahte oppa máilbmi galggai čálihuvvot olmmošlohkui. Dat lei vuosttaš čáliheapmi, ja dat dáhpáhuvai go Kvirinius lei Syria eananhearrá. Buohkat vulge čálihit iežaset, iešguhtege gávpogasas. Jovsset vulggii dalle Nasaret gávpogis bajás Judeai, Dávveda gávpogii Betlehemii, go son lei Dávveda sogas ja nális, čálihit iežas oktan Márjjáin, gii lei lohpiduvvon sutnje áhkkán ja gii lei máná vuostái. Go soai leigga doppe, de dievai áigi go son galggai riegádahttit, ja son riegádahtii bártnis, vuosttašriegádeaddji, giesai su ja bijai su krubbái, dasgo sudnuide ii lean idjasadji. Dan guovllus ledje sávzageahččit guođoheamen sávzaealuset ihkku. Fáhkkestaga čuoččui Hearrá eŋgel sin ovddas, ja Hearrá hearvásvuohta báittii sin birra. Sii suorganedje sakka. Muhto eŋgel celkkii sidjiide: «Allet bala! Mun muitalan didjiide stuora illusága, mii šaddá illun oppa álbmogii: Didjiide lea odne riegádan beasti Dávveda gávpogis; son lea Kristus, Hearrá. Ja dát lea didjiide mearkan: Dii gávdnabehtet máná mii lea gissojuvvon ja veallámin kruppás.» Ja fáhkkestaga lei eŋgela luhtte almmálaš veahka, mii máinnui Ipmila ja lávllui: «Gudni lehkos Ipmilii allagasas ja ráfi eatnama alde olbmuide geaid Ipmil árpmiha!» Go eŋgelat ledje guođđán sin ja máhccan albmái, de guođoheaddjit dadje guhtet guoibmáseaset: «Vulgot dal Betlehemii geahččat dan mii lea dáhpáhuvvan, ja man Hearrá lea almmuhan midjiide.» Ja sii doapmaledje dohko ja gávdne Márjjá ja Jovsseha ja unna mánáža mii lei veallámin kruppás. Go sii ledje oaidnán su, de muitaledje buot mii lei celkojuvvon sidjiide dan máná birra. Buohkat geat ledje gullamin, ovddošedje dan maid guođoheaddjit muitaledje. Muhto Márjá vurkii visot váibmosis ja guorahalai dan. Guođoheaddjit máhcce ruoktot, máinnodettiin ja rámidettiin Ipmila buot daid ovddas maid sii ledje gullan ja oaidnán; buot lei nugo lei celkojuvvon sidjiide. Gávccát beaivvi go son galggai birračuhppojuvvot, de son oaččui nama Jesus, nugo eŋgel lei gohččon ovdal go son sahkanii eatnis heggii. ¶
Muhtun beaivvi go son lei oahpaheamen olbmuid, de muhtun farisealaččat ja láhkaoahpaheaddjit ledje das; sii ledje boahtán buot Galilea giliin, Judeas ja Jerusalemis. Jesusis lei Hearrá fápmu buoridit buhcciid. 




Muhtun olbmát gudde dohko lámis olbmá guoddinseaŋgga alde. 





Sii vigge guoddit su sisa ja bidjat Jesusa ovdii. Muhto go olbmuid eatnatvuođa dihtii eai sáhttán buktit su sisa, de sii manne dáhki ala, luvvestedje moadde diilageađggi ja luite su vulos, aiddo Jesusa ovdii. Go Jesus oinnii sin oskku, de celkkii: «Olmmoš, du suttut leat dutnje ándagassii addojuvvon.» Muhto čálaoahppavaččat ja farisealaččat jurddašišgohte: «Gii lea dát gii bilkida Ipmila? Gii sáhttá addit suttuid ándagassii earet go Ipmil?» Jesus diđii maid sii jurddašedje ja celkkii sidjiide: «Maid dii duođaid jurddašehpet váimmuineattet? Goappá lea álkkit cealkit, jogo: Du suttut leat dutnje ándagassii addojuvvon, dahje: Čuožžil ja vázzil? Muhto vai dii dieđášeiddet ahte Olbmobártnis lea fápmu eatnama alde addit suttuid ándagassii» – ja son sárdnu lámis olbmái – «de mun cealkkán dutnje: Čuožžil, váldde seaŋggat ja mana ruoktot!» Ja dakkaviđe čuožžilii olmmái buohkaid oaidnut, válddii seaŋgga man alde lei veallán, ja manai ruoktot máinnodettiin Ipmila. Buohkat imaštedje sakka ja máidno Ipmila. Sii šadde ballui ja dadje: «Odne mii leat oaidnán jáhkkemeahttuma!» ¶
Su eadni ja su vieljat bohte dohko, muhto sii eai beassan Jesusa lusa ollu olbmuid dihtii. Muhtumat dadje sutnje: «Du eadni ja du vieljat leat olggobealde ja hálidivčče háleštit duinna.» Muhto son vástidii sidjiide: «Mu eadni ja mu vieljat, dat leat buohkat geat gullet Ipmila sáni ja ellet dan mielde.» ¶
Lei rikkis olmmái gii gárvodii purpuriin ja fiinna liidnebiktasiiguin ja elii hearvásvuođas ja ilus juohke beaivvi. Muhto su uvssa ovddas veallái geafes olmmái gean namma lei Lasarus. Son lei dievva háviin ja hálidii gallehit iežas dušše dainna mii gahčai rikkis olbmá beavddis. Maiddái beatnagat ge bohte ja njollo su háviid. De geafes olmmái jámii, ja eŋgelat gudde su Abrahama askái. Rikkis olmmái maid jámii ja hávdáduvvui. Go son rabastii čalmmiidis jábmiid riikkas, gos son lei biinnus, de oinnii Abrahama guhkkin ja Lasarusa su bálddas. Son čuorvvui: «Áhččán Abraham, árpmit mu ja vuolggat Lasarusa deike, vai son buonjostivččii suorbmageažis čázis ja láktadivččii mu njuokčama. Dasgo mun biidnašuvan dán dolas.» Abraham vástidii: «Mánážan, muitte ahte don ožžot buriidat ealedettiinat, ja dalle Lasarus oaččui baháid. Dál son jeđđejuvvo dáppe, muhto don biidnašuvat. Dasa lassin lea min ja din gaskkas čiekŋalis njiellu, amas oktage dáppe beassat rastá din lusa, vaikko hálidivččii ge, ii ge oktage din bealde beasa deike min lusa.» Rikkis olmmái dajai Abrahamii: «Mun ánuhan dus ahte vuolggahivččet su mu áhččán vissui. Dasgo mus leat vihtta vielja, ja son ferte duođaštit sidjiide, amaset sii ge boahtit dán givssi báikái.» Muhto Abraham dajai: «Sis leat Movsses ja profehtat; gulloset daid.» Rikkis olmmái vástidii: «Áhččán Abraham, eai sii guldal, muhto jos oktage jábmiid luhtte boađášii sin lusa, de sii jorgalivčče.» Muhto Abraham dajai sutnje: «Jos sii eai guldal Movssesa ja profehtaid, de eai oskugoađe vaikko muhtun bajásčuožžilivččii ge jábmiid luhtte.» ¶
Go farisealaččat jerre Jesusis goas Ipmila riika boahtá, de vástidii sidjiide: «Ipmila riika ii boađe dainna lágiin ahte sáhttá oaidnit dan čalmmiiguin. Ii oktage sáhte dadjat: Gea, dá dat lea, dahje: Duo de lea. Dasgo Ipmila riika lea din gaskkas.» Máhttájeddjiide son celkkii: Áigi boahtá goas dii áibbašehpet oaidnit ovtta Olbmobártni beivviin, ehpet ge beasa oaidnit dan. Jos olbmot celket didjiide: «Gea, die son lea!» dahje: «Dá son lea!» de allet mana dohko, allet ge čuovo sin! Dasgo seammá láhkái go álddagas álddagastá ja šleađggiha almmiravddas almmiravdii, nu Olbmobárdni ge almmustahttá iežas almmustusbeaivvi. Muhto son ferte vuos gillát ollu, ja dát buolva hilgu su. Ja nu mo geavai Noa beivviid, nu lea maiddái Olbmobártni beivviid. Sii borre ja juhke, náitaladde ja náitojedje, gitta dan beaivvi rádjái go Noa manai árkka sisa ja dulvi bođii ja heavahii sin buohkaid. Dahje nu mo geavai Lota beivviid: Sii borre ja juhke, sii oste ja vuvde, gilve ja huksejedje. Muhto dan beaivvi go Lot guđii Sodoma, de riškkuhii dola ja rišša almmis ja duššadii sin buohkaid. Seammá láhkái geavvá dan beaivvi go Olbmobárdni almmustuvvá. Jos muhtun dan beaivvi lea čohkkámin dáhki alde ja sus leat biergasat viesus, de ii galgga njiedjat viežžat daid, ja dat gii lea bealddus, ii galgga máhccat ruoktot. Muitet Lota áhká! Dat guhte viggá gádjut heakkas, massá dan, muhto dat guhte massá dan, várjala dan. Mun cealkkán didjiide: Dan ija guovttis veallába seammá seaŋggas; nubbi vižžojuvvo, nubbi báhcá. Guokte nissona ferdneba gortniid searválagaid; nubbi vižžojuvvo, nubbi báhcá. Guokte olbmá leaba bealddus, nubbi vižžojuvvo ja nubbi báhcá. Máhttájeaddjit jerre sus ¶
Go son lei cealkán dán, de vulggii fas bajás Jerusalemii. Ja go lahkanišgođii Betfagii ja Betaniai, dan várrái mii gohčoduvvo Oljovárrin, de vuolggahii guoktása máhttájeddjiinis ja celkkii: «Manni gillái mii lea dás ovdalis! Go dohko boahtibeahtti, de gávdnabeahtti čadnojuvvon ásenvárssá man alde ii oktage olmmoš goassege leat čohkkán. Čoavdi dan ja bukti deike! Ja jos oktage jearaš dudnos: Manne dien čoavdibeahtti? de vástideahkki: Hearrá dárbbaša dan.» Soai vulggiiga, ja gávnnaiga buot nu mo son lei cealkán. Go leigga čoavdimin várssá, de dan eaiggádat jerre: «Manne doai čoavdibeahtti várssá?» Soai vástideigga: «Hearrá dárbbaša dan.» Soai láidiiga várssá Jesusa lusa, lebbiiga biktasiiddiska dan ala ja čohkánahtiiga su dan ala. Ja go son bođii riide, de olbmot lebbo biktasiiddiset geainnu ala. Son lei mannamin vuolás Oljováris ja lahkanišgođii juo gávpogii. Dalle olles máhttájeaddjijoavku rámidišgođii ja máidnugođii Ipmila alla jienain buot fámolaš daguid dihtii maid sii ledje oaidnán. Sii čurvo: «Buressivdniduvvon lehkos son, gonagas, guhte boahtá Hearrá nammii! Ráfi almmis ja gudni allagasas!» Muhtumat farisealaččain geat ledje olbmuid gaskkas, dadje sutnje: «Oahpaheaddji, šikko eret máhttájeddjiidat!» Muhto son vástidii sidjiide: «Mun cealkkán didjiide: Jos sii jávohuvašedje, de geađggit čuorvugoađášedje.» ¶
Go muhtumat sárdno tempela birra, man čábbát dat lei čiŋahuvvon čáppa geđggiiguin ja tempelattáldagaiguin, de Jesus celkkii: «Boahtá beaivi go ii báze geađgi geađggi ala das maid dii oaidnibehtet, muhto visot gaikkoduvvo.» Sii jerre sus: «Oahpaheaddji, goas dát dáhpáhuvvá, ja mii lea mearkan dasa?» Son vástidii: Váruhehket amadet čádjidahttojuvvot! Dasgo olusat bohtet mu nammii ja dadjet: «Mun dat lean», ja: «Áigi lea lahka». Muhto allet čuovo sin! Ja go dii gullabehtet sođiid ja stuimmiid birra, de allet ballá! Dasgo dát ferte vuos dáhpáhuvvat, muhto ii dat mearkkaš ahte loahppa boahtá dakkaviđe. Ja son jotkkii: Álbmot čuožžila álbmoga vuostái ja riika riikka vuostái; šaddet garra eatnandoarggástusat ja ollu báikkiin nealgi ja rohttudávddat, ja issoras dáhpáhusat šaddet ja stuora mearkkat almmustuvvet almmis. Muhto ovdal go buot dát dáhpáhuvvá, sii doarrádallet din ja váldet din gitta, addet din synagogaid duopmostuoluide ja bálkestit din giddagassii; dii dolvojuvvobehtet gonagasaid ja eananhearráid ovdii mu nama dihtii. Dalle beassabehtet duođaštit sin ovddas. Muitet ahte dii ehpet dárbbaš ovddalgihtii jurddašit mo bealuštehpet iežadet. Dasgo mun attán didjiide sániid ja viisodaga man vuostái ii oktage din vuostálastiin sáhte ceavzit dahje cealkit. Muhto vánhemat, vieljat, fuolkkit ja ustibat behttet din, ja muhtumat dis gottáhallet. Buohkat vašuhit din mu nama dihtii, muhto dii ehpet masse vuoktačalmmi ge oaivvis. Jos bissubehtet nanusin, de vuoitibehtet eallima. Go dii oaidnibehtet ahte soahteveagat birastahttet Jerusalema, de dihtet ahte gávpot fargga duššaduvvo. Dalle fertejit sii geat leat Judeas, báhtarit váriide; sii geat leat gávpogis, fertejit doapmalit eret, ja sii geat leat olggobealde gávpoga, eai galgga mannat dan sisa. Dasgo ráŋggáštusa áigi lea boahtán, go buot ollašuvvá mii lea čállojuvvon. Vuoi áhpehemiid ja njamaheddjiid daid beivviid! Dasgo eatnama alde šaddá stuora heahti; moarriduopmu deaivá dán álbmoga. Sii gahččet miehki ávjju ovddas ja dolvojuvvojit fáŋgan buot olmmoščearddaid gaskii. Ja báhkinat dulbmet Jerusalema dassážii go sin áigi dievvá. Mearkkat oidnojit beaivvážis ja mánus ja násttiin, ja eatnama alde álbmogat ballagohtet sakka dorvvuhisvuođas go áhpi ja bárut máraidišgohtet. Olbmot vuoimmehuvvet balus dan botta go sii vurdet dan mii boahtá máilmmi badjel. Dasgo almmiviidodaga fámut lihkahuvvojit. Dalle sii oidnet Olbmobártni boahtimin balvvas fámuin ja stuora hearvásvuođain. Muhto go buot dát dáhpáhuvvagohtet, de gehččet bajás ja bajidehket oivviideattet, dasgo dalle din bestojupmi lahkanišgoahtá. ¶
Go áigi dievai, de Jesus manai beavdái apoastaliiguin. Ja son celkkii sidjiide: «Mun lean váimmustan hálidan borrat dáid beassášmállásiid dinguin ovdal go gillán. Dasgo mun cealkkán didjiide: In ollenge šat bora daid ovdal go dat leat ollašuvvan Ipmila riikkas.» Son válddii geara, rohkadalai giittusrohkosa ja celkkii: «Váldet dán ja juogadehket gaskaneattet. Dasgo mun cealkkán didjiide ahte dás duohko mun in juga šat viidnemuora šattus ovdal go Ipmila riika boahtá.» Son válddii láibbi, giittii Ipmila ja doadjalii dan, attii sidjiide ja celkkii: «Dát lea mu rumaš, mii addojuvvo din ovddas. Dahket dán vai atnibehtet mu muittus.» Seammá láhkái son válddii geara ge mállásiid maŋŋil ja celkkii: «Dát gearra lea ođđa lihttu mu varas, mii golggahuvvo din ovddas. Muhto geahča, son gii beahttá mu, sus lea giehta beavddi alde muinna oktanaga. Dasgo Olbmobárdni manná dan geainnu mielde mii lea mearriduvvon; muhto vuoi dan olbmo guhte beahttá su!» Dalle sii árvališgohte gaskaneaset guhtemuš sis leažžá dat gii áigu dahkat dan. ¶
Go sii ledje doalvumin Jesusa eret, de dohppejedje muhtun kyrenelačča gean namma lei Simmon. Son lei aiddo boahtimin meahcis, ja sii bággejedje su guoddit ruossa Jesusa maŋis. Stuora olmmošjoavku čuovui mielde; sin gaskkas ledje maiddái ollu nissonat geat fuiko ja čirro su dihtii. Muhto Jesus jorggihii sin guvlui ja celkkii: «Jerusalema nieiddat! Allet čiero mu dihtii, muhto čirrot iežadet ja mánáideattet dihtii. Dasgo beaivvit bohtet goas olbmot dadjet: Lihkolaččat leat mánáheamit, dat nissonat geat eai riegádahte, ja dat čiččit mat eai njamat! Dalle sii cealkigohtet váriide: Gahččet min ala! ja dieváide: Čihket min! Dasgo jos sii nu dahket ruonas muorain, mo dalle geavvá ástan muorain?» Guovttis earát ge, guokte vearredahkki, dolvojuvvuiga suinna oktanaga heakkahuhttojuvvot. Ja go sii bohte dan báikái mii gohčoduvvo Oaivegállun, de sii russiinávlejedje sihke su ja vearredahkkiid, nuppi su olgeš ja nuppi fas su gurut beallái. Muhto Jesus celkkii: «Áhčážan, atte sidjiide ándagassii, dasgo sii eai dieđe maid sii dahket.» Sii vuorbádalle su biktasiid alde ja juogadedje daid gaskaneaset. Olbmot čužžo ja gehčče, muhto ráđđehearrát hiddjidedje su ja dadje: «Earáid son gal lea beastán, bestos dal iežas gis, jos leažžá Messias, gean Ipmil lea válljen.» Soalddáhat ge bilkidedje su; sii geigejedje sutnje ettetviinni ja dadje: «Jos don leaččat juvddálaččaid gonagas, de beastte iežat!» Su bajábeallái ledje čállojuvvon sánit: «Dát lea juvddálaččaid gonagas.» ¶
Dá lea dat duođaštus man Johanas attii go juvddálaččat vuolggahedje muhtun báhpaid ja levihtaid Jerusalemis su lusa jearrat: «Gii don leat?» Son vástidii roahkkadit ja dovddastii: «Mun in leat Messias.» Sii jerre: «Gii don dalle leat, leat go Elia?» Son vástidii: «In leat.» Sii jerre: «Leat go don dat lohpiduvvon profehta?» Son vástidii: «In leat.» De sii dadje sutnje: «Gii don dalle leat, dasgo mii fertet addit vástádusa sidjiide geat vuolggahedje min. Maid don cealkkát iežat birra?» Son celkkii: «Mun lean jietna mii čuorvu meahcis: Jalgejehket geainnu Hearrái, nugo profehta Jesaja lea cealkán.» Sáttatolbmát geaid farisealaččat ledje vuolggahan, jerre sus: «Manne don dalle gásttašat, go juo it leat Messias, it Elia, it ge profehta ge?» Johanas vástidii: «Mun gal gásttašan čáziin. Muhto din gaskkas čuožžu son gean dii ehpet dovdda, son gii boahtá mu maŋŋil. Mun in leat dohkálaš nuollat su vuoddagiid ge.» Dát dáhpáhuvai Betanias nuppi bealde Jordana, gos Johanas lei gásttašeamen. ¶
Das maŋŋil Jesus ja su máhttájeaddjit vulge Judeai. Doppe son orui muhtun áiggi singuin ja gásttašii. Maiddái Johanas ge gásttašii Ainonis Salima lahka, gos lei ollu čáhci, ja olbmot bohte dohko ja gásttašuvvojedje. Dát lei ovdal go Johanas bálkestuvvui giddagassii. Šattai riidu buhtisteami birra Johanasa máhttájeddjiid ja muhtun juvddálačča gaskii. Máhttájeaddjit manne Johanasa lusa ja dadje sutnje: «Rabbi, dat olmmái gii lei duinna nuppe bealde Jordana, ja gean birra don duođaštit, son gásttaša dál, ja buohkat mannet su lusa.» Johanas vástidii sidjiide: «Olmmoš ii sáhte oažžut maidege jos dat ii addojuvvo sutnje almmis. Dii lehpet ieža mu duođašteaddjit dasa ahte mun celken: Mun in leat Messias, muhto lean vuolggahuvvon su ovddabeallái. Irgi lea son geas lea moarsi. Muhto irggi ustit gii čuožžu ja guldala su, illuda sakka go gullá irggi jiena. Dál mun ge illudan, ja mu illu lea ollis. Son galgá stuorrut, mun fas uhccut. Son guhte boahtá badjin, lea buohkaid bajábealde. Son guhte boahtá máilmmis, gullá máilbmái ja hállá máilmmálaš áššiid. Son guhte boahtá almmis, lea buohkaid bajábealde. Son duođašta dan maid lea oaidnán ja gullan, muhto ii oktage vuostáiváldde su duođaštusa. Dat guhte lea vuostáiváldán su duođaštusa, lea nannen ahte Ipmil sárdnu duohtavuođa. Son gean Ipmil lea vuolggahan, sárdnu sániid mat bohtet Ipmilis, dasgo Ipmil addá Vuoiŋŋa olles mihtuin. Áhčči ráhkista Bártni ja lea addán buot su gihtii. Sus guhte osku Bárdnái, lea agálaš eallin. 




Dat guhte ii jeagat Bártni, ii beasa oaidnit eallima, muhto Ipmila moarri orru su alde.» ¶






Jesus bođii diehtit ahte farisealaččat ledje gullan ahte Jesus čohkkii eanet máhttájeddjiid ja gásttašii eanebuid go Johanas, vaikko rievtti mielde Jesus ii ieš gásttašan, muhto su máhttájeaddjit. Go Jesus gulai dien farisealaččaid birra, de son vulggii Judeas ja manai fas Galileai. Son fertii johtit Samaria čađa, ja son bođii gávpogii mii gohčoduvvo Sykarin. Dat lea dan eananbihtá lahka man Jáhkot attii bárdnásis Jovssehii. Doppe lei Jáhkoba gáivo. Jesus lei váiban vázzimis, ja čohkánii gáivvo gurrii. Dát lei guđat diimmu birrasiid. De bođii Samaria nisu viežžat čázi. Jesus cealká sutnje: «Atte munnje juhkat.» Su máhttájeaddjit ledje mannan gávpogii oastit borramuša. Nisu dadjá: «Mo don guhte leat juvddálaš, sáhtát bivdit juhkat mus, Samaria nissonis?» Dasgo juvddálaččat eai servvoštala samarialaččaiguin. Jesus vástidii sutnje: «Jos don dovddašit Ipmila attáldaga ja dieđášit gii dat lea guhte dáhttu juhkat, de don bivddášit sus ja son attášii dutnje ealli čázi.» Nisu dajai: «Hearrá, dus ii leat lihtti ge mainna geasášit bajás čázi, ja gáivo lea čieŋal. Gos don dalle válddášit dan ealli čázi? It dal don leat stuorit go min máttar Jáhkot gii attii midjiide gáivvo ja ieš jugai das, nugo su bártnit ja su šibihat ge?» Jesus vástidii sutnje: «Juohkehaš guhte dán čázis juhká, son šaddá fas goikui. Muhto dat guhte juhká dan čázis maid mun attán, ii goikka šat goassege. Dat čáhci maid mun attán sutnje, šaddá su siste ájan mii álo golgá ja addá agálaš eallima.» Nisu dadjá sutnje: «Hearrá, atte munnje dan čázi aman goassege šat goikat ja dárbbašit dáppe fitnat viežžamin čázi.» Jesus celkkii sutnje: «Mana viežžat boatnját ge deike.» Nisu vástidii: «Ii mus leat boadnjá.» Jesus celkkii: «Duođa cealkkát go dajat ahte dus ii leat boadnjá, dasgo dus leat leamaš vihtta olbmá, ja dat gii dus dál lea, ii leat du boadnjá. Die dadjet duođa.» Nisu dajai: «Hearrá, mun oainnán ahte don leat profehta. Min máddarat leat bálvalan Ipmila dán vári alde, ja dii dadjabehtet Jerusalema danin báikin gos olmmoš galgá rohkadallat.» Jesus cealká sutnje: «Oskko munnje, nisu, áigi boahtá go ehpet bálval Ipmila ehpet dán vári alde ehpet ge Jerusalemis. Dii bálvalehpet dan maid ehpet dovdda, muhto mii bálvalit dan maid dovdat, dasgo bestojupmi boahtá juvddálaččain. Muhto áigi boahtá, ja lea dál juo, go duođalaš rohkadallit bálvalit Áhči vuoiŋŋas ja duohtavuođas. Dasgo dakkár rohkadalliid Áhčči dáhttu. Ipmil lea vuoigŋa, ja dat guhte bálvala su, ferte bálvalit vuoiŋŋas ja duohtavuođas.» Nisu dajai: «Mun dieđán ahte Messias boahtá,» – Messias lea seammá go Kristus – «ja go son boahtá, de almmuha midjiide buot.» Jesus cealká sutnje: «Mun dat lean, mun guhte sártnun duinna.» ¶
Jesus vázzá čázi alde ¶
Go šattai eahket, de máhttájeaddjit bohte vuolás jávregáddái, manne fatnasii ja vulge nuppi beallái jávrri Kapernaumii. Lei juo seavdnjat, ii ge Jesus lean velá boahtán sin lusa. Jávrris ledje stuora bárut, dasgo biegga lei garas. Go sii ledje suhkan vihttagoalmmátlot dahje golbmalot stadia, de oidne Jesusa boahtimin vácci jávrri alde ja lahkaneamen fatnasii. Sii baláskedje sakka. Muhto Jesus celkkii sidjiide: «Mun dat lean, allet bala!» Sii áigo váldit su fatnasii, muhto dan seammás dat lei juo láddemin dan gáddái gosa ledje mannamin. ¶
Nuppi beaivvi ledje ain ollu olbmot nuppi bealde jávrri. Sii ledje oaidnán ahte das lei dušše okta fanas ja ahte ii Jesus lean mannan fatnasii máhttájeddjiidisguin, muhto sii ledje vuolgán su haga. Dál bohte eará fatnasat Tiberiasis ja cehkkejedje lahka dan báikki gos Hearrá lei rohkadallan giittusrohkosa ja sii ledje borran láibbi. Go olbmot oidne ahte ii Jesus eai ge su máhttájeaddjit lean das, de manne fas fatnasiidda ja vulge Kapernaumii ohcat Jesusa doppe. Sii gávdne su nuppi bealde jávrri ja jerre sus: «Rabbi, goas don bohtet deike?» Jesus vástidii sidjiide: «Duođaid, duođaid, mun cealkkán didjiide: Ehpet dii oza mu dan dihtii go lehpet oaidnán mearkkaid, muhto danne go boraidet láibbi ja galláneiddet. Allet bargga dan borramuša ala mii nohká, muhto dan ala mii bistá ja addá agálaš eallima, dan man Olbmobárdni addá didjiide. Dasgo Ipmil Áhčči lea merken su seaillainis.» Sii dadje sutnje: «Mat leat dasto dat dagut maid Ipmil dáhttu min dahkat?» Jesus vástidii sidjiide: «Dát lea Ipmila dahku ahte dii oskubehtet sutnje gean Ipmil lea vuolggahan.» Sii jerre: «Makkár mearkka de dagat, vai mii oainnášeimmet ja oskkošeimmet? Maid don dagat? Min máddarat borre mánna meahcis, nugo lea čállojuvvon: Láibbi almmis attii son sidjiide borrat.» Jesus vástidii: «Duođaid, duođaid, mun cealkkán didjiide: Movsses ii addán didjiide láibbi almmis; muhto mu Áhčči addá didjiide duohta almmi láibbi. Ipmila láibi lea dat láibi mii boahtá vuolás almmis ja addá eallima máilbmái.» Sii dadje sutnje: «Hearrá, atte midjiide álelassii dan láibbi.» Jesus vástidii: «Mun lean eallima láibi. Dat guhte boahtá mu lusa, ii goassege nealggo, ja dat guhte osku munnje, ii goassege goikka. Muhto mun lean cealkán didjiide ahte dii lehpet oaidnán mu, ehpet ge vel oskko. Buohkat geaid Áhčči addá munnje, bohtet mu lusa, ja dat gii boahtá mu lusa, su in eisege áje eret. Dasgo mun in leat boahtán vuolás almmis dahkat dan maid ieš dáhtun, muhto su dáhtu, gii lea vuolggahan mu. Ja dát lea mu vuolggaheaddji dáhttu, ahte mun in masse ovttage sis geaid son lea addán munnje, muhto bajásčuoččáldahtán sin maŋimuš beaivvi. Dasgo dát lea Áhččán dáhttu, ahte juohkehaš guhte oaidná Bártni ja osku sutnje, oažžu agálaš eallima, ja mun bajásčuoččáldahtán su maŋimuš beaivvi.» Juvddálaččat nimmoredje danne go son celkkii: «Mun lean láibi mii lea boahtán vuolás almmis.» Ja sii jerre: «Ii go dát leat Jesus, Jovsseha bárdni. Mii han dovdat sihke su áhči ja su eatni. Mo son de sáhttá dadjat ahte son lea boahtán vuolás almmis?» Jesus vástidii sidjiide: «Allet nimmor! Ii oktage sáhte boahtit mu lusa muđuid go ahte Áhčči, guhte lea vuolggahan mu, geassá su; ja mun bajásčuoččáldahtán su maŋimuš beaivvi. Profehtaid čállagiidda lea čállojuvvon: Sii buohkat šaddet Ipmila máhttájeaddjin. Juohkehaš guhte guldala Áhči ja oahppá sus, boahtá mu lusa. Ii oktage leat duođaid oaidnán áhči, earet su guhte boahtá Ipmila luhtte; son lea oaidnán Áhči. Duođaid, duođaid, mun cealkkán didjiide: Dat guhte osku, sus lea agálaš eallin. Mun lean eallima láibi. Din máddarat borre mánna meahcis, ja dattege sii jápme. Muhto dát láibi boahtá vuolás almmis, ja dat guhte borrá dan, ii jáme. Mun lean ealli láibi mii lea boahtán vuolás almmis. Jos guhtege borrá dán láibbi, de son eallá agálaččat. Dat láibi man mun attán, lea mu rumaš, ja mun attán dan vai máilbmi oččošii eallit.» Dás maŋŋil juvddálaččat riidališgohte gaskaneaset ja dadje: «Mo sáhttá son addit midjiide rupmašis borrat?» Jesus celkkii sidjiide: «Duođaid, duođaid, mun cealkkán didjiide: Jos dii ehpet bora Olbmobártni rupmaša ja juga su vara, de dis ii leat eallin. Muhto son guhte borrá mu rupmaša ja juhká mu vara, sus lea agálaš eallin, ja mun bajásčuoččáldahtán su maŋimuš beaivvi. Dasgo mu rumaš lea duohta borramuš, ja mu varra lea duohta juhkamuš. Dat guhte borrá mu rupmaša ja juhká mu vara, bissu mu siste ja mun bisun su siste. Nugo ealli Áhčči lea vuolggahan mu, ja mun ealán su bokte, nu maiddái son, guhte mu borrá, eallá mu bokte. Dát lea dat láibi mii lea boahtán vuolás almmis, ii ge dat maid máddarat borre. Sii leat jápmán. Muhto dat guhte borrá dán láibbi, eallá agálaččat.» Dán son celkkii go lei oahpaheamen Kapernauma synagogas. ¶
Go Jesus lei cealkán dán, de bajidii čalmmiidis almmi guvlui ja celkkii: Áhčči, diibmu lea boahtán. Hearvásin daga Bártnát, vai Bárdni hearvásin dagašii du. Dasgo don leat addán sutnje fámu buot olbmuid badjel, vai son attášii agálaš eallima buohkaide geaid don leat addán sutnje. Ja dát lea agálaš eallin ahte sii dovdet du, áidna duohta Ipmila, ja su gean don leat vuolggahan, Jesus Kristusa. Mun lean hearvásmahttán du eatnama alde go mun ollašuhtten dan dagu man don addet munnje. Áhčči, hearvásmahte dál mu iežat luhtte dainna hearvásvuođain mii mus lei du luhtte ovdal go máilbmi šattai. Mun lean almmustahttán du nama daidda olbmuide geaid don válljejit máilmmis ja addet munnje. Sii gulle dutnje, ja don addet sin munnje, ja sii leat vurken du sáni. Dál sii dihtet ahte buot maid don leat addán munnje, boahtá dus. Dasgo mun lean addán sidjiide daid sániid maid don addet munnje, ja sii leat vuostáiváldán daid. Dál sii leat duođaid ádden ahte mun lean boahtán du luhtte, ja sii leat oskon ahte don leat vuolggahan mu. Mun rohkadalan sin ovddas. In rohkadala máilmmi ovddas, muhto sin ovddas geaid don leat addán munnje, dasgo sii gullet dutnje. Buot mii lea mu, lea du, ja dat mii lea du, lea mu, ja mun lean hearvásmahttojuvvon sin bokte. Mun in leat šat máilmmis, muhto sii báhcet máilbmái go mun boađán du lusa. Bassi Áhčči, várjal sin namainat man don leat addán munnje, vai sii livčče okta, nugo moai ge letne okta. Go mun ledjen sin luhtte, de várjalin sin du namain man don leat addán munnje. Mun gáhttejin sin, ii ge oktage sis mannan gáđohussii, earet go gáđohusa bárdni, vai čála ollašuvašii. Dál mun boađán du lusa. Muhto dán cealkkán go ain lean máilmmis, vai mu illu deavddášii sin. Mun lean addán du sáni sidjiide. Muhto máilbmi vašuhii sin, dasgo sii eai gula máilbmái, nugo mun ge in gula máilbmái. Mun in rohkadala du váldit sin eret máilmmis, muhto várjalit sin bahás eret. Eai sii gula máilbmái, nugo mun ge in gula máilbmái. Basuhivččet sin duohtavuođas; du sátni lea duohtavuohta. Nugo don leat vuolggahan mu máilbmái, lean mun ge vuolggahan sin máilbmái. Ja mun basuhan iežan sin dihtii, vai sii ge basuhuvvošedje duohtavuođas. ¶
Muhto Márjá čuoččui hávddi olggobealde ja čierui. Čieru njahkalii ovddos ja guovllai hávddi sisa ja oinnii guokte eŋgela, vilges biktasat badjelis, čohkkámin dakko gokko Jesusa rumaš lei leamaš, nubbi oaivvegeahčen ja nubbi julggiidgeahčen. Soai jearaiga sus: «Nisu, manne don čierut?» Son vástidii: «Sii leat váldán mu Hearrá eret, in ge mun dieđe gosa sii ležžet bidjan su.» Dan seammás jorggihii ja oinnii Jesusa čuožžumin das, muhto ii árvidan ahte son dat lei. Jesus jearrá: «Nisu, manne don čierut? Gean don leat ohcamin?» Márjá gáttii ahte son lei gilvvagárdeolmmái ja dadjá sutnje: «Hearrá, jos don leaččat váldán su eret, de muital munnje gosa leat bidjan su, vai beasan váldit su fárrui.» Jesus celkkii: «Márjá.» Dalle Márjá jorggihii ja dajai sutnje hebreagillii: «Rabbuni!» – dat mearkkaša oahpaheaddji. Jesus cealká sutnje: «Ale guoskkat mu, dasgo mun in leat velá mannan bajás Áhči lusa. Muhto mana mu vieljaid lusa ja muital sidjiide ahte mun manan bajás su lusa gii lea mu Áhčči ja din Áhčči, mu Ipmil ja din Ipmil.» Márjá Magdalena vulggii ja muitalii máhttájeddjiide: «Mun lean oaidnán Hearrá!» Ja son muitalii sidjiide maid Jesus lei cealkán sutnje. ¶
Muhtun olmmái gean namma lei Ananias ja su eamit Safira vuvddiiga eananopmodaga. Muhto suoli son doaladii sierra oasi hattis, ja eamit diđii dan; loahpaid son attii apoastaliidda. De Biehtár dajai: «Ananias, manne Sáhtán lea deavdán du váimmu, go don geahččalat gielistit Bassi Vuigŋii ja doaladit alccesat oasi dan ruđas maid ožžot bealddu ovddas? Ii go bealdu gullan dutnje ovdal go vuvdet dan? Ja go de ledjet vuovdán, eai go dalle ruđat gullan dutnje? Mo dakkár jurdagat sáhtte badjánit du váibmui? It don leat gielistan olbmuid, muhto Ipmila.» Go Ananias gulai dáid sániid, de gahčai dasa ja jámii. Ja stuora ballu bođii buohkaide geat gulle dan birra. Muhtun nuorra olbmát gisse jábmi, gudde su olggos ja hávdádedje su. Sullii golbma diimmu dás maŋŋil bođii su eamit sisa, ii ge son diehtán mii lei dáhpáhuvvan. Biehtár jearai: «Daja munnje, dá go lei buot maid doai oaččuide bealddu ovddas?» Nisu vástidii: «Lei, die lei buot.» Biehtár dajai sutnje: «Mo doai sáhtiide soabadit geahččalit Hearrá Vuoiŋŋa? Gula, uvssa olggobealde gullojit sin lávkkit geat leat hávdádan du boatnjá; sii guddet du ge olggos.» Dan seammás nisu gahčai Biehtára julggiid ovdii ja attii vuoiŋŋas. Go nuorra olbmát bohte sisa, de gávdne su jápmán, ja sii gudde su olggos ja hávdádedje su boatnjás báldii. Stuora ballu bođii oppa searvegoddái ja buohkaide geat gulle dan. ¶
Go Sávlos bođii Jerusalemii, de geahččalii servvoštallat máhttájeddjiiguin. Muhto buohkat balle sus, dasgo eai jáhkkán ahte son lea máhttájeaddji. Barnabas válddii su dasto mielde ja doalvvui su apoastaliid lusa ja muitalii sidjiide mo Sávlos geainnu alde lei oaidnán Hearrá, mo Hearrá lei sárdnon Sávlosii ja mo son Damaskusis lei sárdnidan roahkkadit Jesusa nammii. Dás maŋŋil Sávlos elii ja vádjolii sin gaskkas Jerusalemis ja sárdnidii roahkkadit Hearrá nammii. Son sártnui ja nákkáhalai greikkagielat juvddálaččaiguin, muhto sii bivde goddit su. Go oskuvieljat bohte diehtit dán, de sii dolvo su Kesareai ja vuolggahedje su viidáseabbot Tarsosii. Searvegottiin lei dál ráfi miehtá Judea ja Galilea ja Samaria. Dat huksejuvvojedje ja elle Hearrá balus, ja dat sturro Bassi Vuoiŋŋa fámu bokte. ¶
Kesareas lei muhtun Kornelius-nammasaš olmmái guhte bálvalii offisearan nu gohčoduvvon italialaš soahteossodagas. Son lei ipmilbalolaš olmmái nugo buohkat su dálus, ja son attii valjis attáldagaid juvddálaččaide ja lei álelassii rohkadallamin Ipmilii. Muhtun beaivvi ovccát diimmu birrasiid son oinnii čielgasit oainnáhusas Ipmila eŋgela guhte bođii su lusa ja celkkii sutnje: «Kornelius!» Kornelius gávkkai suorganemiin eŋgelii ja jearai: «Hearrá, maid don dáhtut?» Eŋgel vástidii sutnje: «Du rohkosat ja attáldagat leat badjánan Ipmila ovdii, ja son lea muitán du. Vuolggat dál moaddása Joppii viežžat muhtun Simmon-nammasaš olbmá guhte maiddái gohčoduvvo Biehtárin. Son orru náhkkebárkejeaddji Simmona luhtte gean viessu lea mearragáttis.» Go eŋgel guhte sártnui sutnje, lei jávkan, de son gohčui lusas guoktása bálvaleddjiinis ja ovtta ipmilbalolaš soalddáha, ovtta su lagamuš olbmáin. Son čilgii sidjiide visot ja vuolggahii sin Joppii. Nuppi beaivvi, go sii ledje johtimin ja lahkanišgohte Joppii, de Biehtár manai guđat diimmus viessodáhki ala rohkadallat. Son nealgugođii ja hálidii borrat. Dan botta go sii ledje lágideamen borramuša, son rohttašuvai Vuoiŋŋas. De son oaidná almmi rabasin ja dego stuora beavdeliinni boahtimin vuolás. Dat luitojuvvo eatnama ala čiegaid duohken. Dan alde ledje juohkelágán njealjejuolggat eallit, njoammut ja almmi lottit. Ja jietna sártnui sutnje; «Biehtár, čuožžil, njuova ja bora.» Muhto Biehtár vástidii: «In eisege, Hearrá! Dasgo mun in leat goassege borran maidege eahpebasiid dahje buhtismeahttumiid.» Nuppádassii jietna sártnui sutnje: «Dan maid Ipmil lea buhtistan, it galgga don atnit buhtismeahttumin.» Dát dáhpáhuvai golmma geardde, ja de liidni váldojuvvui fas bajás albmái. Go Biehtár ain lei ipmašis ja árvaleamen maid dat oainnáhus mearkkašii, de Korneliusa áirasat bohte. Sii ledje jearahan Simmona viesu ja čužžo dál poartta ovddas. Sii čurvejedje sisa ja jerre lea go das guossin Simmon gii gohčoduvvo Biehtárin. Biehtár lei ain smiehttamin oainnáhusas go Vuoigŋa celkkii: «Golbma olbmá jearahit du. Doapmal vuolás sin lusa ja čuovo sin ájahalakeahttá, dasgo mun lean vuolggahan sin.» Biehtár manai vuolás olbmáid lusa ja dajai: «Mun lean dat gean dii ohcabehtet. Manne lehpet boahtán deike?» Sii vástidedje: «Offiseara Kornelius lea vuolggahan min; son lea vanhurskkis ja ipmilbalolaš olmmái geas lea buorre beaggin oppa juvddálaš álbmogis. Bassi eŋgel gohčui su viežžat du su vissui ja gullat mii dus lea cealkámuššan.» De Biehtár gohčui sin sisa, ja sii ledje su guossin. Nuppi beaivvi son vulggii singuin, ja muhtumat Joppe oskuvieljain ge vulge mielde. Beaivvi maŋŋil sii jovde Kesareai. Kornelius lei vuordimin sin ja lei gohččon čoahkkái fulkkiidis ja lagamus ustibiiddis. Go Biehtár lei mannamin sisa, de Kornelius bođii su ovddal ja luoitádii su julggiid ovdii. Muhto Biehtár gohčui su čuožžilit ja dajai: «Čuožžil, mun ge lean dušše olmmoš.» Biehtár de manai sisa háleštettiin suinna ja oinnii ollu olbmuid čoahkkanan. Son sártnui sidjiide: «Dii diehtibehtet ahte juvddálaččas ii leat lohpi ovttastallat dahje galledit geange guhte gullá amas álbmogii. Muhto Ipmil lea čájehan munnje ahte in galgga atnit nuppi olbmo eahpebassin dahje buhtismeahttumin. Go mun gohčohallen deike, de bohten biehttalkeahttá. Muhto dál jearan dis: Manne lehpet rávkan mu boahtit?» Kornelius vástidii: «Dán muttos áiggi, njeallje beaivvi dás ovdal, ledjen rohkadallamin ruovttus ovccát diimmu rohkosa. Fáhkkestaga čuožžu olmmái mu ovddas čuovgi biktasat badjelis, ja son cealká: Kornelius, Ipmil lea gullan du rohkosa ja muitá du attáldagaid. Bija sáni Joppii ja gohčo Simmona, gii gohčoduvvo Biehtárin, boahtit deike. Son lea náhkkebárkejeaddji Simmona guossin gii orru mearragáttis. Mun bidjen dakkaviđe sáni dutnje, ja giitu go bohtet. Dál mii leat buohkat čoahkis Ipmila muođuid ovddas gullan dihtii buot dan maid Hearrá lea gohččon du sárdnut.» ¶
Apoastalat ja oskuguoimmit miehtá Judea gulle dál ahte báhkinat ge ledje vuostáiváldán Ipmila sáni. Go Biehtár bođii bajás Jerusalemii, de dat guđet ledje birračuhppojuvvon láite su ja dadje: «Manne don mannet birračuohpakeahtes olbmuid lusa ja boradit singuin?» De Biehtár čilgegođii sidjiide buot, álggus gitta lohppii: «Mun ledjen Joppe gávpogis. Go ledjen rohkadallamin, de rohttašuvven ja oidnen oainnáhusa. Juoga bođii vuolás almmis, dego stuora beavdeliidni mii luitojuvvui čiegaid duohken, ja dat bođii vuolás gitta mu rádjái. Geahčadettiinan dasa oidnen eatnama njealjejuolggat elliid, spiriid, njoammuid ja almmi lottiid. Ja gullen jiena ge mii celkkii munnje: «Biehtár, čuožžil, njuova ja bora!» Mun vástidin: «Hearrá, dan in eisege sáhte, dasgo ii goassege leat mihkkege eahpebasiid ja buhtismeahttumiid boahtán mu njálbmái.» Nuppádassii gullui jietna almmis: «Dan maid Ipmil lea buhtistan, it galgga don atnit buhtismeahttumin.» Dát dáhpáhuvai golbmii, ja buot váldojuvvui fas bajás albmái. Dan seammás golbma olbmá čužžo viesu olggobealde gos mii oruimet; sii ledje vuolggahuvvon Kesareas mu lusa. Vuoigŋa gohčui mu vuolgit singuin almmá eahpitkeahttá. Dát guhtta oskuvielja maid vulge mielde, ja mii bođiimet dan olbmá vissui. Son muitalii midjiide mo son lei oaidnán eŋgela čuožžumin iežas viesus ja cealkimin: «Bija sáni Joppii ja gohčo Simmona gii gohčoduvvo Biehtárin, boahtit deike. Son sárdnida dutnje dan mii beastá du ja oppa du dálu.» Ja go mun sárdnidišgohten, de Bassi Vuoigŋa bođii sin badjelii nugo álggus min badjelii. Dalle muitájin Hearrá sániid go son celkkii: «Johanas gásttašii čáziin, muhto dii gásttašuvvobehtet Bassi Vuoiŋŋain.» Jos nappo Ipmil lea addán sidjiide seammá attáldaga maid mii oaččuimet go oskugođiimet Hearrá Jesus Kristusii, gii dalle mun livččen ahte hehttešin Ipmila?» Go sii gulle dán, de lotkkodedje, ja sii máidno Ipmila ja dadje: «Ipmil lea diktán báhkiniid ge jorgalit ja vuoitit eallima!» ¶
Dan áiggi gonagas Herodes válddii gitta muhtun searvegotti lahtuid ja illástii sin. Ja son gottihii Jáhkoba, Johanasa vielja, mihkiin. Go Herodes oinnii ahte juvddálaččat liikojedje dása, de jotkkii ja válddii Biehtára ge gitta. Dát dáhpáhuvai suvrrokeahtes láibbiid basiid. Go Herodes lei váldán su gitta, de bijai su giddagassii ja attii su njealje fáktavuoru háldui, njeallje olbmá juohke fáktavuorus. Beassážiid maŋŋil Herodes áiggui dasto divvut su álbmoga ovdii. Dan dihtii Biehtár fáktejuvvui giddagasas, muhto searvegoddi rohkadalai áŋgirit Ipmilii su ovddas. Ihkku, ovdal dan beaivvi go Herodes áiggui divvut su duopmostuolu ovdii, lei Biehtár oađđimin guovtte soalddáha gaskkas. Son lei čadnojuvvon guvttiin láhkkiin, ja uvssa olggobealde ledje fávttat fáktemin giddagasa. Fáhkka čuoččui Hearrá eŋgel das, ja čuovga báittii lanjas. Son duohtadii Biehtára erttega ja bovttii su ja celkkii: «Doama, čuožžil!» Láhkkit gahčče Biehtára gieđain, ja eŋgel celkkii sutnje: «Čana boahkána ja cokka gápmagiiddát.» Biehtár dagai dan, ja eŋgel celkkii: «Nahket oalgegávttát badjelii ja čuovo mu.» Biehtár čuovui olggos su maŋis. Ii son ádden ahte dat maid eŋgel dagai, lei duohtavuohta, muhto gáttii dan oainnáhussan. Soai manaiga vuosttaš ja nuppi fávtta meattá ja bođiiga ruovdepoartta duohkái mii doalvu olggos gávpogii. Dat rahpasii iešalddes ja soai manaiga olggos ja vácciiga vuolás geainnu mielde. Fáhkkestaga eŋgel jávkkai. Go Biehtár fuomášii mii lei dáhpáhuvvan, de celkkii: «Dál dieđán ahte Hearrá duođaid lea vuolggahan eŋgelis ja gádjon mu Herodesa gieđas ja buot das maid juvddálaččat dál leat vuordimin.» Go buot čielggai sutnje, de son manai dan vissui gos Márjá, Johanasa eadni, orui; Johanasas lei liigenamman Markus. Dohko ledje olusat čoagganan rohkadallat. Biehtár goalkkuhii poartta, ja biigá gean namma lei Rhode, bođii olggos rahpat. Go son dovdái Biehtára jiena, de ilustis vajáldahtii rahpamis poartta, muhto viehkalii sisa ja muitalii ahte Biehtár lea čuožžumin olggobealde. Sii dadje sutnje: «Don leat mielahuvvan!» Muhto go nieida ain nággii, de sii dadje: «Dat ferte leat su eŋgel.» Biehtár lei ain goalkkuheamen. Go sii rahpe poartta ja oidne su, de hirpmástuvve sakka. Biehtár sevii sin jávohuvvat, ja de muitalii mo Hearrá lei luoitán su olggos giddagasas. Son dajai: «Muitalehket dán Jáhkobii ja oskuguimmiide.» Dasto son guđii sin ja manai eará báikái. Iđedis šattai stuora moivi soalddáhiid gaskkas: Gosa Biehtár lei šaddan? Herodes ozai su, muhto ii gávdnan; ja maŋŋil go lei dutkan fávttaid de gohčui sin steavliduvvot. Ieš son vulggii Judeas vuolás Kesareai ja orui doppe muhtun áiggi. ¶
Lystras lei olmmái geas ledje lámis juolggit. Son lei eamis lámis ii ge lean goassege nagadan vázzit. Dát olmmái guldalii Bávlosa sárdnumin. 




Bávlos geahčai dárkilit sutnje, ja go árvidii ahte olbmás lei osku nu ahte sáhtii buoriduvvot, de Bávlos celkkii alla jienain: «Čuožžil ja čuoččo julggiidat alde!» 





Olmmái njuikii čuoččat ja váccašišgođii. Go olbmot oidne maid Bávlos lei dahkan, de čuorvugohte lykaoniagillii: «Ipmilat leat boahtán vuolás min lusa olbmuid hámis!» Sii gohčodedje Barnabasa Zeusin ja Bávlosa Hermesin, dasgo son lei dat gii sártnui. Báhppa gii gulai Zeustempelii mii lei aiddo olggobealde gávpoga, bođii gávpotportii vuovssáiguin ja rássegierdduiguin ja áiggui oaffaruššat ovttas olbmuiguin. Muhto go apoastalat Barnabas ja Bávlos gulaiga dan, gaikkodeigga biktasiiddiska, viegaiga olbmuid gaskii ja čuorvvuiga: «Olbmát, manne dahkabehtet dan? Moai han letne dábálaš olbmot nugo dii ge. Ja moai bukte didjiide buori sága, ahte dii fertebehtet jorgalit eret duššálaš eahpeipmiliin ealli Ipmilii, sutnje guhte lea sivdnidan almmi ja eatnama ja meara ja buot mat daid siste leat. Vássán sohkabuolvvaid áiggiid son suovai buot álbmogiid mannat iežaset geainnuid. Almmatge son attii didjiide duođaštusa iežas birra go dagai buriid daguid ja attii didjiide arvvi almmis ja šattolaš áiggiid; son gallehii din ja devddii din váimmuid iluin.» Dáiguin sániiguin aiddo dal nagadeigga eastadit olbmuid oaffaruššamis alcceseaskka. Dalle juvddálaččat bohte Antiokias ja Ikonionas. Sii sártnuhedje olbmuid, nu ahte dat geađgádedje Bávlosa ja gesse su olggobeallái gávpoga go navde su jápmán. Muhto máhttájeaddjit birastahtte su, ja son čuožžilii ja manai gávpogii. Nuppi beaivvi soai Barnabasain vulggiiga Derbii. ¶
Sii ledje aiddo doalvumin Bávlosa ladnái go son jearai kommandánttas: «Beasan go cealkit dutnje maidege?» Son vástidii: «Máhtát go greikkagiela? Dalle han don it leat dat egyptalaš gii muhtun áiggi dás ovdal dagahii stuimmi ja doalvvui njeallje duhát olmmošgoddi meahccái?» Bávlos dajai: «Mun lean juvddálaš Tarsosis, Kilikias eret ja dan gávpoga ássi man vissa buohkat dovdet. Mun bivddán du, suova mu sárdnut olbmuide.» Kommandánta suovai dan, ja čuoččodettiin boardaga alde Bávlos sevii olbmuide gieđain. Go sii jaskkodedje, de sárdnidii sidjiide hebreagillii: ¶
Mii diehtit ahte buot boahtá buorrin sidjiide geat ráhkistit Ipmila, sidjiide geaid son lea rávkan áigumušas mielde. Dasgo sin geaid son ovdalis lea dovdan, lea son maiddái ovddalgihtii mearridan hábmet Bártnis gova mielde, vai Bárdni livččii vuosttašriegádeaddji eatnat vieljažiid gaskkas. Sin geaid son ovddalgihtii lea válljen, lea son maiddái rávkan. Sin geaid son lea rávkan, lea son maiddái cealkán vanhurskkisin, ja sin geaid son lea cealkán vanhurskkisin, lea son maiddái dahkan hearvásin. Maid mii dása cealkit? Jos Ipmil lea min beale, gii dalle lea min vuostái? Son guhte ii seastán Bártnis, muhto attii su min buohkaid ovddas, manne son dalle ii galggaše addit midjiide buot eará ge oktan suinna? Gii sáhttá váidalit sin geaid Ipmil lea válljen? Ii oktage, go Ipmil lea dat guhte cealká sin vanhurskkisin. Gii sáhttá dubmet sin? Ii oktage, go Kristus Jesus lea dat guhte jámii ja velá bajásčuoččáldahttojuvvui ja čohkká Ipmila olgeš gieđa bealde ja rohkadallá min ovddas. Gii dalle sáhttá earuhit min Kristusa ráhkisvuođas? Sáhttá go áŧestus, ballu, doarrádallojupmi, nealgi, álásvuohta, heahti dahje miehkki? Nugo lea čállojuvvon: Du dihtii mii goddojuvvot geažos beaivvi, mii adnojuvvot njuovvansávzan. Muhto buot dáid áŧestusaid badjel son addá midjiide vuoittu, son guhte ráhkistii min. Dasgo mun lean vissis das ahte ii jápmin ii ge eallin, eai eŋgelat eai ge eará oaivámuččat, eai dat mat leat dál eai ge dat mat bohtet, dahje miige fámuid, eai dat mat leat badjin eai ge dat mat leat čiekŋalasas, sáhte earuhit min Ipmila ráhkisvuođas Kristus Jesusis, Hearrásteamet. ¶
Rábmogoahtit go mii fas iežamet? Dahje dárbbašit go mii gal máidnungirjjiid didjiide dahje dis, nugo muhtumat? Eat dárbbaš, dii lehpet ieža min máidnungirji, čállojuvvon min váimmuide, ja buot olbmot sáhttet dovdat ja lohkat dan. Lea čielggas ahte dii lehpet Kristusa girji man Ipmil lea oskkildan midjiide čállit. Dat ii leat čállojuvvon bleahkain, muhto ealli Ipmila Vuoiŋŋain, ii geađgetávvaliidda, muhto olbmuid váimmuide. Dákkár dorvu Ipmilii boahtá Kristusis. Ii leat nu ahte mis livččii fápmu jurddašit maidege dego dat boađášii alddámet. Min fápmu boahtá Ipmilis guhte attii midjiide návccaid bálvalit ođđa lihtu, mii ii leat vuođđuduvvon bustávaide, muhto Vuigŋii. Dasgo bustávva goddá, muhto Vuoigŋa dahká eallin. Juo jápmima bálvalusas man mearrádusat ledje čullojuvvon bustávaiguin geađgái, lei dakkár hearvásvuohta ahte israellaččat eai duddon geahččat Movssesa muođuide; dat báite nu garrasit, vaikko dat hearvásvuohta lei nohkavaš. Man ollu eanet hearvásvuohta lea ge Vuoiŋŋa bálvalusas! Jos duođaid dubmehusa bálvalusas lei nu ollu hearvásvuohta, man ollu eanet hearvásvuohta de fertešii leat vanhurskkisvuođa bálvalusas? Duođaid, dat mas oktii lei hearvásvuohta, lea manahan hearvásvuođas danne go dál lea boahtán hearvásvuohta mii lea mihá stuorit. Dasgo jos das mii jávkkai, lei hearvásvuohta, man ollu eanet hearvásvuohta de lea ge das mii bistá. Go mis nappo lea dakkár doaivu, de mii leat roahkkadat. Mii eat daga nugo Movsses gii bijai liinni muođuid ovdii amaset israellaččat oaidnit mo dat mii lei jávkamin, nogai. Muhto sin miella buoššuduvvui. Dát liidni lea báhcán sadjásis gitta otná beaivvi rádjái go sii lohket boares lihtu girjjiid, dasgo dušše Kristus váldá dan eret. Duođaid, vel otná beaivvi ge lea liidni sin váimmuid alde álo go Movssesa láhka lohkkojuvvo. Muhto go sii jorgalit Hearrá guvlui, de liidni váldojuvvo eret. Hearrá lea Vuoigŋa, ja doppe gos Hearrá Vuoigŋa lea, doppe lea friddjavuohta. Ja mii buohkat geat geahččat govččakeahtes muođuiguin Hearrá hearvásvuođa dego speadjalis, nuppástuvvat seammá hearvásvuođa govvan, hearvásvuođas hearvásvuhtii. Dát boahtá Hearrás gii lea Vuoigŋa. ¶
Mun, Bávlos, gii lean gul nu vuollegaš go lean din luhtte, muhto roahkkat go lean eará báikkis, nugo daddjo, mun rávven din Kristusa iežas vuollegašvuođain ja su buorrevuođain: Allet bágge mu čájehit mu isitvuođa go boađán din lusa, nugo mun áiggun čájehit sidjiide geat dadjet ahte mii eallit nugo dán máilmmi olbmot. Mii gal eallit dán máilmmis, muhto mii eat soađa máilmmálaš láhkái. Dasgo min vearjjut eai gula dán máilbmái, muhto dain lea Ipmila fápmu duššadit latniid. Mii duššadit jierpmi árvalusaid ja buot čeavlás jurdagiid mat čuožžilit Ipmila dieđu vuostái, ja mii váldit fáŋgan juohke jurdaga ja bidjat dan jeagadit Kristusa. Mii leat gárvásat ráŋggaštit buot eahpegulolašvuođa, nu fargga go din gulolašvuohta lea šaddan ollisin. Dii dušše geahččabehtet olgguldas hámi! Jos oktage leš vissis ahte son gullá Kristusii, de berre jurddašit ahte mii ge gullat Kristusii, seammá láhkái go son. Jos mun ilá sakka rábmošin dan fápmudusa man Hearrá lea addán midjiide, fápmudusa nannet din ii ge gaikut din, de in šattaše heahpadin. Dat čájehuvvošii dalle duohtan. In mun čále dáid girjjiid dego hálidivččen balddihit din. Muhtumat han dadjet: «Son čállá áŋgirit ja garrasit girjjiinis, muhto go ieš boahtá, de gal lea headju, ii ge oktage beroš su sártnis.» Áddejehkos dat gii oaivvilda dan, ahte nugo mii dadjat didjiide girjjiineamet go leimmet eret, nu mii áigut dahkat go leat din luhtte. Mii eat duostta lohkat iežamet sin searvái dahje veardidit iežamet singuin geat rábmojit iežaset. Sii geavahit iežaset mihttun ja veardidit iežaset iežaineaset. Muhto dát dušše čájeha sin jierpmehisvuođa. Mii eat dáhto rábmot iežamet mearehis láhkái, muhto mii dahkat dan dan mihtu mielde man Ipmil ieš lea addán midjiide, ahte mii olahivččiimet din. Mii eat lávke min barggu rájiid badjel, nugo dagašeimmet jos eat livčče olahan din. Muhto mii han leimmet vuosttažat geat bukte didjiide Kristusa evangeliuma. Mii eat rábmo iežamet earáid barggus mii lea dahkkon olggobealde min barggu rájiid. Muhto go din osku stuorru, de mis lea dat doaivva ahte min bargu din gaskkas ovdánivččii dan mihtu mielde mii lea biddjojuvvon midjiide. Dalle mii sáhtášeimmet sárdnidit evangeliuma dain guovlluin mat leat din ge dobbelis rábmokeahttá iežamet dan barggus maid earát juo leat dahkan. Dat guhte dáhttu rábmot, rámidehkos son Hearrá. Dasgo dat gii rábmo iežas, ii ánssáš rámi, muhto dat gean Hearrá rábmo. ¶
Mun cealkkán fas: Allos oktage atno mu jallan. Muhto jos velá nu livččii ge, de diktet mu leat jalla vai mun ge beasašin veahá rábmot! Dasgo dat maid mun dál cealkkán go rábmon, ii leat Hearrá dáhtu mielde, muhto muhtun lágán jallavuohta. Muhto go nu olusat rábmojit olbmuid láhkái, de mun ge dáhtun dahkat dan. Dii geat lehpet nu jierpmálaččat, gierdabehtet áinnas jallaid. Dasgo dii han gierdabehtet ahte earát dahket din šlávvan, rievidit din, váldet din gitta, meannudit čeavlájit dinguin ja doškot din ámadadjui. Heahpadis ferten dovddastit ahte mii leat leamaš menddo heajut dahkat dakkáriid! Muhto dan maid earát dustet rábmot – dál mun sártnun jallavuođas – dan mun ge duosttan rábmot. Leat go sii hebrealaččat? Nu lean mun ge! Leat go sii israellaččat? Nu lean mun ge! Leat go sii Abrahama nálli? Nu lean mun ge! Leat go sii Kristusa bálvaleaddjit? Mun sártnun dego jalla go cealkkán ahte dan mun lean velá eambbo. Mun lean bargan eambbo go sii, lean leamaš giddagasas dávjjit, lean gillán eambbo cápmáhallama ja lean dávjá leamaš heakkaváras. Juvddálaččain mun lean viđa geardde ožžon golbmalogiovcci huškkastaga.




Mun lean spihččejuvvon golbmii, oktii lean geđgejuvvon, golbmii lean leamaš čázeheađis, oktii rievddadin olles jándora ábi alde, čađat lean leamaš jođus, heakkaheađis eanuin, rievváriid gaskkas, heađis álbmotguimmiid ja olgoriikkalaččaid searvvis, heađis gávpogiin, meahcis, meara alde ja heađis vearri ustibiid gaskkas. 






Mun lean bargan rahčan, dávjá lean gohcán, lean gillán nealggi ja goikku, dávjá atnán borakeahttáivuođa ja gollon biktasiid haga. Dasa lassin deaddá moraš mu juohke beaivvi buot searvegottiid ovddas. Jos oktage jorrala, de dat čuohcá munnje ge. Jos oktage vearránahttojuvvo, de mun buolán siskkáldasan. Jos mun galggašin rábmot, de rábmošin headjuvuohtan. Mun in gielis, dan diehtá Ipmil, Hearrámet Jesusa Áhčči, guhte lea rámiduvvon agálaččat! Go mun ledjen Damaskusis, de gonagas Aretasa eananhearrá fáktehii gávpoga váldin dihtii mu gitta. Muhto mun luitojuvvojin gore siste gávpotmuvrra olggobeallái muhtun luŋkaráigge ja nu bessen su gieđain. ¶
De muitet ahte dii leiddet báhkinat riegádeamis ja gohčoduvvuidet birračuohpakeahttájin, – nu gohčodit din, sii geat gohčodit iežaset birračuhppojuvvon olmmožin, danne go olbmo gieđain sii leat rumašlaččat birračuhppojuvvon. Muitet ahte dii dalle leiddet Kristusa haga. Dii leiddet Israela álbmoga vuoigatvuođaid olggobealde, ii ge dis lean oassi lihtuin ja daid lohpádusain, ja dii eliidet dán máilmmis doaivaga ja Ipmila haga. Muhto dál, Kristus Jesusis, lehpet dii geat ovdal leiddet guhkkin eret, boahtán lahka Kristusa varas. Dasgo son lea min ráfi. Son dagai goappašagaid, báhkiniid ja juvddálaččaid, oktan, ja rupmašis addimiin son gaikkodii vašálašvuođa muvrra mii earuhii sin. Son heaittihii lága oktan báhkkomiiguin ja njuolggadusaiguin, vai son ieš dagašii alddis dan guoktása oktan ođđa olmmožin ja nu duddjošii ráfi. Ovtta rupmašis son soabahii dan guoktá Ipmiliin go son jámii ruossa alde ja nu gottii vašálašvuođa. Son bođii ja sárdnidii ráfi didjiide geat leiddet guhkkin eret, ja sidjiide geat ledje lahka. Dasgo su dihtii sáhttit sihke mii ja dii beassat ovtta Vuoiŋŋas Áhči lusa. Dii nappo ehpet leat šat amas olbmot ja vierrásat, muhto dii lehpet Ipmila olbmuid siidaguoimmit ja gullabehtet Ipmila dáluolbmuide. Dii lehpet huksejuvvon apoastaliid ja profehtaid vuođu ala, man čiehkageađgi lea Kristus Jesus ieš. Son doallá oppa viesu čoahkis vai dat šattašii Hearrá bassi tempelin, ja su siste dii ge huksejuvvobehtet Ipmila vuoiŋŋalaš viessun. ¶
Jos dasto Kristusis lea jeđđehus, ráhkislaš árvvosmahttin, searvevuohta man Vuoigŋa addá, ja jos lea njuorasvuohta ja árkkálmastinvuohta din gaskkas, de dahket dál mu ilu ollisin: Atnet searvevuođa ovttain ráhkisvuođain, ovttain jurdagiin ja mielain. Allet daga maidege dušše vuovdnáivuođa ja guoros gudneáŋgirvuođa dihtii, muhto lehket ustitlaččat ja atnet earáid alibun go iežadet. Allet jurddaš dušše iežadet ávkki, muhto maiddái earáid ávkki. Čájehehket seammá miellalági go Kristus Jesusis lei! Son lei Ipmila hápmásaš, muhto ii atnán sálašin leat Ipmila láhkásaš. Son luobai buot das mii sus lei, válddii šláva hámi ja šattai olbmuid láhkásažžan. Son elii nugo olmmoš olbmuid gaskkas; son vuolidii iežas ja lei gulolaš jápmima rádjái, velá ruossa jápmima rádjái. Dan dihtii lea Ipmil bajidan su allagii ja addán sutnje nama buot namaid badjel, vai juohke čibbi sodjalahttošii Jesusa nammii, almmis, eatnama alde ja eatnama vuolde, ja juohke njuovčča dovddastivččii ahte Jesus Kristus lea Hearrá, Ipmil Áhččái gudnin! ¶
Mun in oaivvil ahte lean juo olahan buot dán dahje lean šaddan ollisin, muhto mun vikkan fáhtet dan, danne go Kristus Jesus lea fáhten mu. Oskuguoimmit, mun in jáhke iežan vel fáhten dan. Muhto dán mun dagan: Mun vajáldahtán dan mii lea maŋábealde ja faŋuhan dan mii lea ovddabealde, ja viegan mihttomeari guvlui vai vuoittášin dan bálkkašumi allagasas masa Ipmil lea rávkan min Kristus Jesusis. Jurddašehkot buohkat nu, mii geat leat ollásat. Ja jos dii jurddašehpet maidege eará láhkái, de Ipmil čielggada dan ge didjiide. Jotkot ovddosguvlui dan luotta mielde man mii leat čuvvon dán rádjái! Oskuguoimmit, atnet dii ge mu ovdagovvan, ja váldet vuhtii sin geat čuvvot dan ovdamearkka man mii leat addán didjiide. Mun lean dávjá cealkán didjiide ja dál ferten geardduhit gatnjaliiguin ahte olusat ellet Kristusa ruossa vašálažžan. Sin loahppa lea gáđohus, čoavji lea sin ipmil ja sii atnet heahpatvuođa gudnin danne go sii beroštit dušše das mii gullá dán máilbmái. Muhto min vánheneanan lea albmi, ja doppe mii vuordit vuolás Hearrá Jesus Kristusa beastin. Son nuppástuhttá min nohkavaš rupmaša ja dahká dan iežas hearvásin dahkkojuvvon rupmaša láhkásažžan dainna fámuin mainna son bidjá buot iežas vuollái. ¶
Giitet iluin Áhči gii lea dahkan din dohkálažžan oažžut oasi bassi olbmuid árbbis mii lea čuovgasa riikkas. Dasgo son lea gádjon min seavdnjadasa válddis ja sirdán min ráhkis Bártnis riikii, son gii lea min lonástus, suttuid ándagassii addojupmi. Son lea oaidnemeahttun Ipmila govva, vuosttašriegádeaddji, ovdal buot sivdnádusa. 





Dasgo su siste sivdniduvvui buot, buot mii lea almmis ja eatnama alde, oinnolaš ja oaidnemeahttun, truvnnut ja hearrávuođat, oaivámuččat ja fámut – buot lea sivdniduvvon su bokte ja su várás. 






Son lea ovdal buot, ja buot bissu su siste. Son lea rupmaša oaivi, ja su rumaš lea girku. Son lea álgu, vuosttašriegádeaddji jábmiid gaskkas, vai son juohke dáfus livččii vuosttamuš. Dasgo su siste Ipmil dáhtui orrut oppa dievasvuođainis, ja su bokte soabahit buot sivdnádusa iežainis, buot mii lea eatnama alde ja almmis, go son varainis ruossa alde dagai ráfi. Oktii dii ge leiddet vierrásat Ipmilii ja leiddet su vašálaččat go eliidet bahás daguideattet mielde. Muhto dál son lea soabahan din iežainis, go Kristus gillái jápmima eatnanlaš rupmašisttis vai son sáhtášii doalvut din iežas muođuid ovdii bassin, vigiheapmin ja láitemeahttumin. 





Dii galgabehtet fal bissut oskkus, nana vuođu alde, gáiddakeahttá dan doaivagis man oaččuidet go gulaidet evangeliuma. 




Dát evangelium lea sárdniduvvon buot sivdnádusaide almmi vuolde, ja mun, Bávlos, lean šaddan dan bálvaleaddjin. ¶
Muhto sártno don dan mii soahpá dearvvaš ohppui, ahte boares olbmát galget leat juguheamit, gudnálaččat ja mášolaččat ja dearvašat oskkus, ráhkisvuođas ja gierdavašvuođas. Seammá láhkái galget boares nissonat eallit nu mo heive bassi olbmuide, eai galgga sárdnut sealggebealde eai ge leat viidneváibmilat, muhto galget oahpahit buori, nu ahte sii sáhttet oahpahit nuorra nissoniid ráhkistit boatnjáset ja mánáideaset, eallit mášolažžan ja buhtisin, ja nu ahte leat buorit dálueamidat ja leat boatnjáideaset vuolibuččat, amas Ipmila sátni bilkiduvvot. Rávve seammá láhkái nuorra olbmáid eallit mearálaččat. Leage ieš sidjiide ovdamearkan buriid daguiguin! Lehkos du oahpaheapmi buhtis ja gudnálaš, geavat dearvvaš ja luohtehahtti sániid, nu ahte vuostálasti šaddá heahpadin danne go son ii sáhte dadjat min birra maidege baháid. Šlavat galget leat isidiiddiset vuolibuččat juohke dáfus ja nággekeahttá dahkat sin miela mielde. Sii eai galgga doaladit alcceseaset maidege, muhto álo čájehit duohta oskkáldasvuođa, vai sii juohke dáfus sáhttet leat Ipmila, beastámet, oahpu čikŋan. Dasgo Ipmila árbmu lea almmustahttojuvvon bestojupmin buot olbmuide. Dat bagada min vealtat ipmilmeahttunvuođas ja máilmmálaš anistumiin ja eallit gudnálašvuođas, vuoigatlašvuođas ja ipmilbalolašvuođas dálá máilmmis, dan botta go mii vuordit ahte min ávdugas doaivva ollašuvvá, ja ahte min stuora Ipmil ja beasti Jesus Kristus ihtá hearvásvuođas. Dasgo son attii iežas min ovddas vai lonistivččii min buot vearredaguin ja buhtistivččii min vai mii livččiimet su iežas álbmot mii áŋgirit dahká buriid daguid. Sártno ná, ávžžut ja cuiggot isitvuođain. Ale divtte geange badjelgeahččat iežat! ¶





Vuosttaš lihtus ledje nappo ipmilbálvalusa njuolggadusat ja bassi báiki dáppe eatnama alde. 




Ceggejuvvui goahti man ovddimus lanjas ledje ginttaljuolgi, beavdi ja oaffarláibbit. Dán oasi gohčodedje bassin. Nuppi ovdaloavdaga duohken lei dat latnja man gohčodedje buot basimussan. Doppe lei golle suovasáltár ja lihtu árka, mii lei skoađastuvvon golliin. Árkkas lei gollelihti man siste lei mánna, Arona soabbi mas šadde iđut, ja lihtu távvalat. Árkka bajábealde ledje hearvásvuođa kerubat suoivanastimin soabahansaji. Buot dán ii dárbbaš dál čilget nu dárkilit. Nu lea nappo buot ásahuvvon. Goađi ovddimus lanjas fitnet báhpat beaivválaččat go doaimmahit ipmilbálvalusa. Muhto goađi nuppi latnjii beassá dušše bajimušbáhppa, ja son ge dušše oktii jagis. Dalle sus ferte álo leat mielde varra man son oaffaruššá iežas ja álbmoga meaddádusaid ovddas maid sii leat dahkan diehtemeahttunvuođas. Nu Bassi Vuoigŋa čájeha ahte geaidnu buot basimussii ii leat vel rahppojuvvon, nu guhká go goađi ovddimus latnja bissu. Buot dát govvida dálá áiggi: Attáldagat ja oaffarat gal buktojuvvojit, muhto dat eai sáhte dahkat ollisin su guhte oassálastá ipmilbálvalussii vai su oamedovdu buhtásmuvašii. Dát leat dušše olgguldas ásahusat, nugo biebmo-, juhkamuš- ja juohke lágán buhtistannjuolggadusat ge, ja bissot dušše dassážii go rivttes lágádus ásahuvvo. ¶
Dii lehpet eallán hávskodagain ja duhtadan hálidusaideattet eatnama alde ja buoidudahttán váimmuideattet njuovvanbeaivái. ¶
Dasto mun oidnen dán: Albmái lei rahppojuvvon uksa. Ja dat jietna man mun ovdal ledjen gullan sárdnumin munnje básonjietnan, celkkii: «Boađe deike bajás, de čájehan dutnje mii dás duohko dáhpáhuvvá.» Dan seammás bođii Vuoigŋa mu badjelii ja mun oidnen truvnnu almmis ja muhtuma čohkkámin truvnnus. Son gii lea čohkkámin das, šearrá dego jaspis- ja karneolgeađgi, ja truvnnu birra lea arvedávgi mii lea dego smarágda. Truvnnu birra leat njealljegoalmmátlohkái eará truvnnu, ja dain čohkkájit njealljegoalmmátlohkái vuorrasa, geain ledje vilges biktasat badjelis ja gollekruvdnu oaivvis. Truvnnus šleđgot álddagasat ja jullet bávkasat ja baján, ja truvnnu ovddas bullet čieža spáidara, mat leat Ipmila čieža vuoiŋŋa. Truvnnu ovddas šealgá kristálla láhkásaš lásemearra. Aiddo truvnnu ovddas ja truvnnu birra leat njeallje sivdnádusa, main leat dievva čalmmit ovddabealde ja maŋábealde. Vuosttaš sivdnádus lea ledjona láhkái, nubbi lea vuovssá láhkái, goalmmádis lea dego olbmo ámadadju, ja njealját lea girdi goaskima láhkái. Dan njealje sivdnádusas leat ieš guđesge guhtta soajá main leat dievva čalmmit goappašiid bealde. Ijatbeaivvi dat čurvot bisánkeahttá: Bassi, bassi, bassi lea Hearrá Ipmil, Buotveagalaš, guhte lei ja guhte lea ja guhte boahtá. Juohke háve go dat njeallje sivdnádusa máidnot, gudnejahttet ja giitet su gii čohkká truvnnus, su guhte eallá álo ja agálašvuhtii, de dat njealljegoalmmatlohkái vuorrasa luoitádit su ovdii guhte čohkká truvnnus, ja rohkadallet su guhte eallá agálaččat. Sii bidjet kruvnnuideaset truvnnu ovdii ja čurvot: Hearrámet ja Ipmileamet, don leat dohkálaš vuostáiváldit buot máidnuma, gudni ja fámu. Dasgo don leat sivdnidan buot; du dáhtu mielde dat šadde ja sivdniduvvojedje. ¶
De mun oidnen ahte sus gii čohkkái truvnnus, lei girjegearru olgeš gieđas. Dasa lei čállojuvvon siskkobeallái ja olggobeallái, ja dat lei giddejuvvon čiežain seaillain. Ja mun oidnen fámolaš eŋgela gii čuorvvui alla jienain: «Gii lea dohkálaš rahpat girjegearu ja doadjit dan seaillaid?» Muhto ii lean almmis ii ge eatnama alde dahje eatnama vuolde oktage gii livččii sáhttán rahpat girjji dahje geahččat dan. Dalle mun čirron bahččagit danne go ii oktage lean dohkálaš rahpat girjji dahje geahččat dan. Muhto okta vuorrasiin celkkii munnje: «Ale čiero! Dasgo Juda čeardda ledjon, Dávveda vesá, lea vuoitán vuoigatvuođa rahpat girjji ja doadjit dan čieža seailla.» De mun oidnen lábbá čuožžumin aiddo truvnnu ja dan njealje sivdnádusa ovddas ja vuorrasiid gaskkas, ja dat lei dego njuvvojuvvon. Das ledje čieža čoarvvi ja čieža čalmmi, ja čalmmit leat Ipmila čieža vuoiŋŋa mat leat vuolggahuvvon miehtá máilmmi. Láppis bođii su lusa gii lea čohkkámin truvnnus, ja válddii vuostái girjji su olgeš gieđas. Go dat válddii girjji, de dat njeallje sivdnádusa ja dat njealljegoalmmátlot vuorrasa luoitádedje Lábbá ovdii. Juohkehaččas lei hárpa ja gollelihtiid dievva oaffarsuovas, Ipmila olbmuid rohkosat. Ja sii lávlo ođđa lávlaga: Don leat dohkálaš váldit girjji vuostái ja doadjit dan seaillaid. Dasgo don leat njuvvojuvvon ja leat varainat oastán friddjan Ipmilii olbmuid buot čearddain ja gielain, sogain ja álbmogiin. 





Don leat dahkan sin gonagaslaš álbmogin ja Ipmileamet báhppan, ja sii leat gonagasat eatnama alde. 






Oainnáhusastan mun gullen eatnat eŋgeliid jiena geat čužžo truvnnu ja dan njealje sivdnádusa ja vuorrasiid birra – sin lohku lei logiduháhat logiduháhiid mielde, duháhat duháhiid mielde. Dat čurvo alla jienain: Láppis mii lea njuvvojuvvon lea dohkálaš oažžut buot fámu ja riggodaga, viisodaga ja givrodaga, gudni ja hearvásvuođa ja máidnuma. 





Ja mun gullen juohke sivdnádusa almmis cealkimin ja eatnama alde, eatnama vuolde ja meara alde, buot mii doppe leažžá: Sutnje guhte čohkká truvnnus, sutnje ja Lábbái, gullá buot máidnun ja gudni, hearvásvuohta ja fápmu álo ja agálašvuhtii. 




Dat njeallje sivdnádusa vástidedje: Amen. Ja vuorrasat luoitádedje ja rohkadalle. ¶
Láju áigi eatnama alde ¶
Oainnáhusastan mun oidnen dán: Lei vilges balva, ja balvva alde čohkkái muhtun olbmobártni láhkásaš. Sus lei gollekruvdnu oaivvis ja bastilis sirpe gieđas. Ja nubbi eŋgel bođii olggos tempelis ja čuorvvui alla jienain sutnje gii lei čohkkámin balvva alde: «Bija sirppe čuohppat, dasgo dál lea láju áigi; eatnama šattut leat láddan.» 





Dat gii lei čohkkámin balvva alde, bijai sirppe mannat eatnama mielde, ja eatnama šattut čuhppojuvvojedje. 




Dál bođii nubbi eŋgel gis olggos almmi tempelis. Sus lei maid bastilis sirpe. De bođii áltáris ge eŋgel, ja sus lei fápmu ráđđet dola. Son čuorvvui alla jienain eŋgelii geas lei bastilis sirpe: «Bija bastilis sirppet čuohppat eatnama viidnegárddi šattuid, dasgo dan viidnemuorjjit leat láddan!» Eŋgel bijai sirppe mannat eatnama mielde, čuohpai eatnama viidnegárddi šattuid ja bálkestii daid Ipmila moari stuora viidneduolmmahahkii. Viidneduolmmahat dulbmojuvvui gávpoga olggobealde, ja das golggai varra, nu ahte duhátguhttačuođi stadia duohken dat olii heasttaid bákki rádjái. ¶
Okta dan čieža eŋgelis geain ledje čieža geara, bođii mu lusa ja celkkii: «Boađe, mun čájehan dutnje makkár duomu oažžu stuora fuorrá, gii čohkká stuora čáziid lahka. Máilmmi gonagasat leat furrošan suinna, ja eatnama ássit leat oaivvahuvvan su fuorrávuođa viinnis.» Vuoigŋa devddii mu, ja eŋgel doalvvui mu meahccái. Doppe mun oidnen nissona čohkkámin skárllatrukses beađu sealggis. Bilkideaddji namat ledje čállon miehtá beađu, ja das ledje čieža oaivvi ja logi čoarvvi. Nissonis ledje badjelis purpur- ja skárllatrukses biktasat, ja son lei čiŋahuvvon golliin ja divrras geđggiiguin ja bearraliiguin. Gieđastis son doalai gollegeara man dievva lei su furrodaga fastivuohta ja buhtismeahttunvuohta. Su gállui lei čállojuvvon namma mas lei čiegus oaivil: «Stuora Babylon, buot fuoráid ja eatnama fastivuođaid eadni.» Ja mun oidnen ahte nisu lei gárihuvvan bassi olbmuid ja Jesusa duođašteddjiid varas. Mun imaštallen go oidnen su. Muhto eŋgel celkkii munnje: «Manne don imaštalat? Mun muitalan dutnje nissona ja beađu čiegusvuođa, dan mii lea guoddimin su, ja mas leat čieža oaivvi ja logi čoarvvi. Beahtu man oidnet, lea leamaš, muhto dál ii leat šat. Dat badjána čiekŋalasas, ja manná hevvui. 



Ja sii geat orrot eatnama alde, ja geaid namat eai leat leamaš čállojuvvon eallima girjái máilmmi vuođđudeami rájes, sii hirpmástuvvet go oidnet beađu mii lea leamaš ii ge leat šat, vaikko dat boahtá fas. 




Dás dárbbašuvvo jierbmi ja viisodat. Čieža oaivvi mearkkašit čieža vári maid alde nisu lea čohkkámin. Dat mearkkašit maiddái čieža gonagasa: Viđas sis leat juo gahččan, okta ráđđe ain dál ja okta ii leat velá boahtán, ja go son boahtá, de son ráđđe dušše oanehis áiggi. Beahtu ieš, mii lea leamaš ii ge leat šat, lea gávccát gonagas, muhto dan seammás dat lea okta dan čiehččasis ja manná hevvui. Logi čoarvvi maid don oidnet, leat logi gonagasa geat eai leat velá beassan ráđđet, muhto oktan beađuin sii ožžot gonagasválddi ovtta diibmui. Oktii ráđiid sii addet fámuset ja válddiset behtui. Sii soahttájit Lábbá vuostái, muhto Láppis vuoitá sin, dasgo dat lea hearráid hearrá ja gonagasaid gonagas, ja suinna vuitet sii geat leat rávkojuvvon, válljejuvvon ja oskkáldasat.» Eŋgel sártnui fas munnje: «Čázit maid don oidnet, gos fuorrá čohkká, leat álbmogat ja olmmošjoavkkut ja sogat ja gielat. Ja logi čoarvvi maid don oidnet, ja beahtu, vašuhišgohtet fuorá, dahket su báljisin ja álásin, borret su oačči ja boldet su gutnan dolas. Dasgo Ipmil bidjá sin váibmui ollašuhttit áigumušas, nu ahte sii oktii ráđiid addet válddiset behtui, dassážii go Ipmila sátni ollašuvvá. Ja nisu gean don oidnet, lea dat stuora gávpot mii ráđđe eatnama gonagasaid.» ¶
Eŋgel celkkii munnje: «Dát leat luohtehahtti ja duohta sánit. Hearrá guhte lea profehtaid vuoiŋŋa Ipmil, lea vuolggahan eŋgelis čájehit bálvaleddjiidasas dan mii fargga dáhpáhuvvá. Geahča, mun boađán fargga. Ávdugas dat guhte vurke dán girjji profehtalaš sániid.» Mun, Johanas, lean dat guhte lean gullan ja oaidnán buot dán. Go mun ledjen gullan ja oaidnán dan, de luoitádin rohkadallat dan eŋgela guhte lei čájehan munnje dan. Muhto son celkkii munnje: «Ale daga nu! Mun lean dušše bálvaleaddji nugo don ja du vieljat, profehtat, ja sii geat vurkejit dán girjji sániid. Rohkadala Ipmila!» Ja son celkkii munnje: «Ale bija seailla dán girjji profehtalaš sániide, dasgo áigi lea lahka. Ellos vearredahkki ain vearrivuođas, šaddos buhtismeahttun ain buhtismeahttumin. Doahttalehkos vanhurskkis ain vanhurskkisvuođa, ja ovdánehkos bassi olmmoš ain bassivuođas.» «Geahča, mun boađán fargga ja buvttán bálkán ja mávssán juohkehažžii su daguid mielde. Mun lean Alfa ja Omega, vuosttaš ja maŋimuš, álgu ja loahppa. Ávdugasat sii geat leat bassan biktasiiddiset vai sii ožžot vuoigatvuođa borrat eallima muoras ja mannat poarttaid čađa gávpogii. Muhto olggobealde leat beatnagat, noidošeaddjit, furrošeaddjit, olmmošgoddit, eahpeipmilbálvaleaddjit ja buohkat geat ráhkistit ja doahttalit giellásiid. Mun, Jesus, lean vuolggahan eŋgelan din lusa duođaštit dán searvegottiin. Mun lean Dávveda vesá ja sohka, šerres guovssonásti.» Vuoigŋa ja moarsi cealkiba: «Boađe!» Ja dat guhte gullá dán, celkos: «Boađe!» Dat guhte goiká, bohtos, ja dat guhte dáhttu, ožžos eallima čázi nuvttá. Mun duođaštan juohkehažžii guhte gullá dán girjji profehtalaš sániid: Jos giige lasiha maidege, de Ipmil bidjá su ala daid givssiid maid birra dán girjjis lea čállojuvvon. Jos giige váldá eret ovttage dán girjji profehtalaš sániin, de Ipmil váldá sus eret su oasi eallima muoras ja bassi gávpogis, maid birra dán girjjis lea čállojuvvon. Son guhte duođašta dán, cealká: «Duođaid, mun boađán fargga.» Amen. Boađe, Hearrá Jesus! Hearrámet Jesus Kristusa árbmu lehkos buohkaiguin! ¶
Suohkanstivra ávžžuha etáhtaid/kantuvrraid doalahit siskkobealde bušeahttarájiid. Bálkášiehtadallan-bohtosa 1.5. galgá gokčat siskkobealde iešguđet etáhta bušeahttarájiid ja muddehuvvot bušehttii. ¶
Suohkanstivra ávžžuha etáhtaid/kantuvrraid doalahit siskkobealde bušeahttarájiid. Bálkášiehtadallan-bohtosa 1.5. galgá gokčat siskkobealde iešguđet etáhta bušeahttarájiid ja muddehuvvot bušehttii. ¶
Vuosttažettiin dainnago bargit leat etáhta iešguđet ossodagain. Buohccedivššár lea virgáibiddjon institušun-bálvalussii ja son livčče gal dieđusge sáhttán bargat vuorrobarggu, muhto son bargá olggobealde ja dan ii sáhte ”soahpadit” viesosiste-bargguin. Dat iešalddis čilge ahte bargi ii sáhte leat sihke daid buhcciid/geavaheddjiid luhtte geat orrot ruovttuin ja institušuvnnas oktanis. ¶
Nuppádassii leat sis áibbas eará barggut maid sii barget priváhta ruovttuin geavaheddjiid luhtte Mázes. Sidjiide lea dilli juste seammaládje go ruovttubuohccedivššáriin. Dat ii leat vejolaš olggobealde bargis bargat vuorrobarggus institušuvnnas. ¶
Guovdageainnu suohkan fállá váldit badjelasas Ándarguolban mánáidgárddi eaiggáduššama dan bokte ahte oastá ossosiid haddái mas máksá 5 000,- kr juohke ossosis. Oktiibuot 170 000,- kr rádjái ja ruhta váldo ovddasvástádussuorggis 4390 14724, vejolaččat dahkko dárbbašlaš bušeahttamuddeheapmi siskkobealde váldokapihtal 4 bušeahttarámmaid. ¶
Guovdageainnu suohkan váldá badjelasas Ándarguolban mánáidgárddi eaiggáduššama dan bokte ahte badjelasas váldá ossosiid haddái mas máksá 5 000,- kr juohke ossosis. Oktiibuot 170 000,- kr rádjái ja ruhta váldo ovddasvástádussuorggis 4390 14724, vejolaččat dahkko dárbbašlaš bušeahttamuddeheapmi siskkobealde váldokapihtal 4 bušeahttarámmaid. ¶
Jagis 1997 lei persovnnalaš doaluid lohku njiedjan 26 rádjái. Dalle ledje 22 dievdoolbmo ja 4 nissonolbmo ja gaskamearálaš agit leat 50 ja 61 jagi. Tabeallas vuolábealde oainnát movt ahki lea juohkásan jagis 1969 gitta jahkái 1997. ¶
Bargit barget ruossolaga eanet go ovdal. Go smávimus mánát ođđet, luvvejuvvo bargi sin bealde ja sáhttá ovdamearkka dihte mannat muhtin mánáiguin olggos dehe doaimmahit eará bargguid, spealuiguin stoahkat jna. Mánát oahpásnuvvet buot rávisolbmuide. Mii jáhkkit dan buorrin, ja álkidahttá jus bargit leat buohccit, dainnago mánát dovdet buohkaid. ¶
Mii galgat merket oktiibuot 31 ealgga. Jagi 2001 dálvvi merkiimet 19 ealgga. Daid eará ealggaid mii merket jagis 2002 dálvet. Maiddái Metsahallitussii suoma bealde ja Statsskogii norgga bealde lea ealggaid merken áigeguovdil. Danne leat sii searvan ealggaid merkemii jagi 2001 dálvvi. Mii bijai met ealggaide radiorusttega ja čeabetbáddái (sásttahii) lea nummar čállon stuorrát. Radiorusttegiin mii guorrat ealggaid gaskkohagaid, muhto buoremusat mii diehttát gos ealggat leat, go olbmot dieđihit geat vánddardit meahcis. Danne lea hui dehálaš ahte buohkat, geat oidnet ealgga mas rukses čeabetbáttis (sásttahii) leat vilges nummarat, dieđihit midjiide. Ealggain lea maiddái fiskes gilkor (klips) gurut bealjis. Dán gihppagis lea telefonnummar gosa don dieđihat ealggaid. ¶
Guovlun man ohcá regulerejuvvot lea Gálaniitoluotta guoras, juste lulábealde Buletjávrri luoddaearu. Guovllu viidodat lea sullii 20 dekar. Álggos lei guovlu 65 dekar, muhto dat unniduvvui plánaproseassas. Sturrodat mii dál lea, rehkenastto leat dat unnimus mii sáhttá leat. ¶
Muittuhus: Go buktet ja vižžet mánáid skuvllas, de galget bisánit bisanansadjái mii lea davabealde skuvlla. Ii leat lohpi buktit ja viežžat mánáid bussebisanansájis. ¶
čuovvovaš prošeavttat leat dahkkon: Vestfjellprošeakta, mas kártet guollehivvodagaid jávrriin davábealde eanu. Suohkaniidgaskasaš ealgamerkenbargu lea jođus ovttas Kárášjoga gielddain, Statsskogain ja Finnmárkku fylkkamánniin. Mis lei maiddái stoalpoprošeakta, ja mii leat loahpahan Eko-Data Finnmárkkuduottar prošeavtta. ¶
Máze skuvla dárbbaša divoduvvot ollu. Das oidno ahte lea hejot ortnegisdollojuvvon. Olggobealde váilot olgostohkosat, muhto dát lea vuoruhuvvon skuvlla bealis jagis 2002. ¶
Dán jagi leat leamaš ollu doaimmat earret media luoikama. Mii namuhit lohkanbottoš Inger Seierstad:in 06.02, doaibma ovttas Infonuorain, čNissonolbmot máhttetč-lágideamis čájáhus, monnenjuhtten ovddabealde beassážiid, cuoŋománu lei filbmafestivála, oahpahusdagus-čájáhus čakčat, vuođđoskuvlavahkku, čikŋadahkan skábmamánus ja juovlabádji juovlamánus. ¶
Jahkedieđáhus váldá oanehaččat ovdan jagi 2004 doaimma. Spiehkasteamit dahje bealit olggobealde dábálaš doaimma leat namuhuvvon erenoamažit, muhto lea biddjon unnit deaddu govvidit dábálaš doaimmaid. ¶
Sii seammás muittuhit dan dábálaš gáibádusa birra ahte garvit billisteami siskkobealde 100-mehtar avádaga suodjaluvvon čázádagas. Muđui eai leat eará mearkkašumit. ¶
Norges vassdrag- og energidirektorat (NVE) čállá ahte rokkahaga guovlu lea stuoris, ja lea dan nalde ahte ii dárbbaš váikkuhusčielggadeami. Sii rávvejit ahte dákkár čielggadeapmi čađahuvvo. Jus dat ii dahkko, berre registet guovllu biologalaš girjáivuođa. ¶
Plánabargu dieđihuvvui 2004 čavčča. Dábálaš vuosttašgeardde meannudeapmi plánalávdegottis lei čoahkkimis 27.01.05. Plánaevttohus sáddejuvvui dasto gulaskuddamii buot beliide geaidda ášši guoskkai. Vuolábealde čuovvu listu sis geat adde dieđu ruovttoluotta dás fásas. ¶
Hálddáhus lea geahčadan buot suohkanlaš luottaid. Vuolábealde leat listejuvvon áigeguovdilis luottat máid sáhttá vulosdásástit, ja maiddai makkár jahkásaš golut suohkanis leat daidda luottaide, eanas muohtačorgengolut. Ii ovttasge dáin luottain leat sierra suohkanlaš čáhce ja/dahje ruferusttet, eai ge geaidnočuovggat. Buot luottat leat čievraluottat. Ii oktage opmodat dáid luoddaguoraid mávsse dál opmodatvearu. ¶
Leat máŋga luotta mat eai deavdde suohkanlaš luottaid eavttuid, go guoská galle viesu doppe leat. Dát guoská dáidda: Áidejávri, Ávži vest, Biltasletta, Ákšomuotki, Čunovuohppi, Čievramielli, Govdasavvonjárga ja ja Mieronjavvi. Ávži øst ja Ávži sør, Suotnju ja Goaskinnjavvi (nord ja sør), doppe leat 5 dahje unnit viessodoalu, muhto čohkkenluottat dáidda leat goitge siskkobealde suohkanlaš luotta eavttuid. Go guoská Čievramiellái, de lea dát guovlu Mázes gos boahtteáiggis vuordá eanet doaimmaid, omd. Viessohuksen. Sáhttá maiddai leat gánnáhahtti vulosdásástit olles guovllu/roda, omd. Goappaš suohkanlaš luotta Ákšomuotkis. Muohtačorgejeaddji váldogolut leat máŋgga oktavuođain ahte beassat dohko gos galgá bargat. ¶
čuovvovaš prošeavttat leat dahkkon: Vestfjellprošeakta, mas kártet guollehivvodagaid jávrriin davábealde eanu. Suohkaniidgaskasaš ealgamerkenbargu lea jođus ovttas Kárášjoga gielddain, Statsskogain ja Finnmárkku fylkkamánniin. Mis lei maiddái stoalpoprošeakta, ja mii leat loahpahan Eko-Data Finnmárkkuduottar prošeavtta. ¶
Máze skuvla dárbbaša divoduvvot ollu. Das oidno ahte lea hejot ortnegisdollojuvvon. Olggobealde váilot olgostohkosat, muhto dát lea vuoruhuvvon skuvlla bealis jagis 2002. ¶
Dán jagi leat leamaš ollu doaimmat earret media luoikama. Mii namuhit lohkanbottoš Inger Seierstad:in 06.02, doaibma ovttas Infonuorain, čNissonolbmot máhttetč-lágideamis čájáhus, monnenjuhtten ovddabealde beassážiid, cuoŋománu lei filbmafestivála, oahpahusdagus-čájáhus čakčat, vuođđoskuvlavahkku, čikŋadahkan skábmamánus ja juovlabádji juovlamánus. ¶
Ohcci dadjá ahte fitnodat lea doaresbealde gávppálaččaid ektui. Son oaivvilda fitnodat ferte sirdit jus galget leat ovdánahttinvejolašvuođat ja vai oažžu buoret ekonomalaš bohtosa go gávpejohtu lassána ja dasto maiddái bruttodienas. Diibmá fitnodagas lei vuollebáza. Fitnodaga ekonomiijii lea maid dehálaš ahte son beassá viessoláiggus mii mánnosaččat lea kr. 9.950,- ja baicca sáhttá geavahit ruđaid máksit báŋkoloana. ¶
Juohke áidna čavčča ihttá dihkki skuvllain. Divri njoammu nuppi olbmás nubbái, mánáid stoahkanmálliid mielde. Mánát leat dávjá nu ahte luoikkahallet gáhpiriid ja liinniid gaskaneaset, ja de lea álki ahte dihkki manná nuppis nubbái. Skuvllas heaŋgájit biktasat hui lahkálaga feaskkáris, ja de sáhttá dihkki vánddardit biktasiid mielde. Dihkki eallá olbmo oaivvis go monne ja njammá vara. Oaivvi olggobealde dat jápmá oalle fargga. ¶
Sárggo lieđđelastta/lieđi nu movt vuolábealde čájehuvvo, ja čálát dasa iežat nana beliid. ¶
Biera áigu vuokta čuohppin šaddat ja jurddaha makkár vuođđokursii son dasto galgá ohcat. Biera geahččá kursaregisttaris ja gávdná vuoktačuohppifága 159. siiddus gihppagis. Ovddabealde vuoktačuohppifága leat tállat ja bustávat, ja vuoktačuohppifága maŋŋelis čuožžu tálla 68. Maid diet HÁ - bustávat mákset, mat čužžot ovdalis fága namahusa, ja maid tálla 55 máksá? ¶
Ohcci Nils Mathis Eira lea oastán suohkanlaš orrunviesu Hánnomaras 27/29, gnr 3/1 F82 Guovdageainnu suohkanis jagis 1999. Son ozai oažžut gokčojuvvot olggosgoluid divodit ruferevrriid. Ohcamistis mearkkaša son ahte go osttii viesu, de oaččui dieđu suohkanis ahte rufe lei buđđosan olggobealde viesu. Čájehuvvui ahte ruferevrret ledje buđđosan maiddai viesu vuolde. Dán dihtge oaivvilda son ahte sus lea riekti oažžut dán golu gokčojuvvot. Divodeami golut leat duođaštuvvon vahátraporttain ja fakturaválddahusain. Oktiibuot leat divodeamit gártan kr 39.052 ovddas oktii momssain. Ohcci diđoštii ohcamistis ahte rufedivodeamit viesu olggobealde šadde seammá muđu máksit. ¶
Ohcci oaččui dieđu mearrádusa birra 16.01.03. Váiddá lea beaiváduvvon 10.02.03. Váidda rehkenasto dan dihte boahtán áigemeari siskkobealde ja váldo meannudeapmái. ¶
Ohcci Nils Mathis Eira lea oastán suohkanlaš orrunviesu Hánnomaras 27/29, gnr 3/1 F82 Guovdageainnu suohkanis jagis 1999. Son ozai oažžut gokčojuvvot olggosgoluid divodit ruferevrriid. Ohcamistis mearkkaša son ahte go osttii viesu, de oaččui dieđu suohkanis ahte rufe lei buđđosan olggobealde viesu. Čájehuvvui ahte ruferevrret ledje buđđosan maiddai viesu vuolde. Dán dihtge oaivvilda son ahte sus lea riekti oažžut dán golu gokčojuvvot. Divodeami golut leat duođaštuvvon vahátraporttain ja fakturaválddahusain. Oktiibuot leat divodeamit gártan kr 39.052 ovddas oktii momssain. Ohcci diđoštii ohcamistis ahte rufedivodeamit viesu olggobealde šadde seammá muđu máksit. ¶
ja juolluda dispensašuvnnaid vuodjit olggobealde rabas bievlamáđiijaid lea ožžon, ja oažžu ain eanas oasi dán fuomášumis. Go suohkan lagamus boahtteáiggis galgá meannudit mohtorjohtolaga suohkanoasseplána, lea min mielas dehálaš bidjat fuomášumi mihá viidát čuolbmačilgehussii. Dán plánaproseassas leat bidján dáid dilálašvuođaid vuođđun: ¶
Plánalávdegoddi čujuha bajábealde čilgehussii ja ávžžuha čuovvolit govviduvvon čovdosa, sihke plánasisdoalu ja ovdáneami dáfus. ¶
Ádjetjohka lea mávssoleamos mássávieččahat-guovlu oalle lahka Guovdageainnu. Suohkanplána areáloasis lea okta stuorát guovlu várrejuvvon dán ulbmilii. Innsjøfisk AS ohcá huksensaji Stáhta luoddadoaimmahaga heaittihuvvon mássávieččahahkii. Dát lea oassin stuorát oktilas másságávdnamiin, mat leat vuohkkasat čievravieččahahkii ja eará gávpelaš anihahtti geagđgemássáide. Boahtteáiggi mássávieččahat lea hui lahka ohccojuvvon šaddadanrusttega huksensaji, lea fylkkaluodda mii lea earrun gaskal daid. Jurdda lea ahte dán guovllu osiide galget ráhkaduvvot muddenplánat. Go luoddadoaimmahat heitii viežžame mássáid guovllus ii mearkkaš ahte dáppe lea oalát gidden mássáviežžamiid. Suohkana entrepreneuvrraide, viessohuksejeddjiide ja earáide geat dárbbašit čievramássáid lea dát áidna vejolašvuohtan mas sáhttá rehkenastit ahte viežžan doaibmaekonomalaččat lea gánnáhahtti lagabus boahtteáiggis. Mássávieččahaga rahpan lea leamaš nákkovuloš, ja areáloasis gáibiduvvo ahte vejolaš doaimma galgá heivehit boazodoalu áigodatlaš johttinmálliide. Suohkan siđai digaštallančoahkkimis Innsjøfisk AS ja Stáhtavuovddi gaskkas árvvoštallat maiddái ránnádilálašvuođaid go guorahalle iešguhtet báikkiid. Báikái maid ohcan fátmmasta, lulabealde Ádjetjoga, bivdimet maiddái vuđolaččat árvvoštallat lea go stuorát mássávieččahat heivvolaš guollešaddademiin, dahje sáhttet go dát guokte ealáhusa leat hehttehussan goabbatguoibmáseaskka. Momeanttaid maid ea.ea. namuhedje ledje nugo gavja- ja riedjagivssiid ja čáhcebuvttiheami. ¶
oađđenseahka ja duolji/juoidá man alde oađđá ¶
Ahte sámi nuorat hehttehuvvojit ollislaš oahppobálgá čuovvut, vuođđuduvvon sámi giela ja kultuvrra nala, čuohcá sámi servodahkii garrasit boahtteáiggis. Lea maiddai balddehahtti oaidnit ahte njealje joatkkaskuvlla sámi hálddašanguovllu siskkobealde leat uhkiduvvon, ja gos dušše sámi joatkkaskuvllain Guovdageainnus ja Kárášjogas oahpahuvvo sámegielas ja sámegillii. ¶
Ráđđeolmmái oažžu válddi válljet loatnaásahusa, loatnasupmi, máksináiggi ja eará loatnaeavttuid namuhuvvon rámma siskkobealde ¶
Ráđđeolmmái oažžu válddi válljet loatnaásahusa, loatnasupmi, máksináiggi ja eará loatnaeavttuid namuhuvvon rámma siskkobealde ¶
Sámedikki guovttegielatvuođaruđaid sáhttá geavahit dulkomii, muhto dat eai govčča lahkage buot goluid. Sámi giellalága hálddašanguovllu olggobealde eai sáhte geavaheaddjit gáibidit dulkoma. Doppe galget dearvvašvuođa- ja sosiálabargit árvvoštallat nugo earáge unnitloguid hárrái, leago fágalaččat dohkálaš leat fálakeahttá dulkoma. ¶
sosiálabálvalusas lea maid ovddasvástádus das, ahte geavaheaddjiide muitaluvvo dulkka jávohisvuođageatnegasvuođa birra. Giellalága hálddašanguovllu olggobealde leat uhccán dulkkat. Danin livččii buorre ásahit dulkonbálvalusa, mii govččašii sámi ássanguovlluid ja stuorámus gávpogiid. Dat eaktuda namuhuvvon dulkaoahpu johtuibidjama. Bálvalus sáhtášii doaibmat dulkafierpmádahkan, mas dulkkat barget iešguđet báikkiin miehtá riikka ja leat válmmasin vuolgit dulkot. Dalle, go ii leat vejolaš dahje dárbbašlaš boahtit báikki ala, sáhttá dulkot telestudio dahje govvatelefovnna (ruoná nummira) bokte. Dalle, go fierpmádaga dulkkat eai leat dulkomin, sii sáhttet maid jorgalit čálalaš dieđuid, mat addojit geavaheaddjiide. Dákkár bálvalusa ovddideami galgá oaidnit ollislaš áŋgiruššama oassin telematihkkabálvalusaid várás ja sámi oahpponeavvuid ja veahkkeávdnasiid ovddideami oassin. ¶
Ráđđeaddindoaimmat: Geahččoeiseválddit galget sámi hálddašanguovllu siskko- ja olggobealde rávvet ja bagadit gielddaid, fylkkagielddaid ja dearvvašvuođa- ja sosiálabargiid dan hárrái, mii adno ovttaárvosaš ja vealtameahttun dearvvašvuođaveahkkin/sosiála bálvalussan sámi geavaheaddjiid ja klienttaid hárrái. Erenoamážit gielddat, mat leat giellalága guoskevaš guovllu olggobealde, muhto main orrot ollu sápmelaččat, galget oažžut ollu fuomášumi. Dán suorggis sáhtášii leat buorre lonuhit vásáhusaid hálddašanrájáid rastá ja gulahallat Sámedikkiin sámi geavaheaddjiid diliid hárrái. Iešguđet fylkkadoaktárat ja fylkkamánnit sáhttet rávvet Sámedikki, go dat árvvoštallá ohcamušaid, maid doarjagiid Sámediggi hálddaša. D O A I M M AT : 1. SDD áigu hálddahusstivremiin fuolahit ahte fylkkadoaktárat ja fylkkamánnit lágidit bargiidoahpahandoaimmaid, maiguin fuolahit geavaheaddjiid dárbbus gulahallat sámegillii. 2. SDD áigu nannet fylkkadoaktáriid gelbbolašvuođa sámi geavaheaddjiid ja sámegiela hárrái. Departemeanta áigu leat dialogas fylkkamánniiguin ja fylkkadoaktáriiguin ja ovddidit gozihanmetodihka daid áššiid hárrái, mat gusket sámi geavaheaddjiide. ¶
ovddasvástádusa mielladearvvašvuođasuodjalusa spesialistabálvalusain sihke ásahusain ja daid olggobealde. Dearvvašvuođafitnodagat galget spesialistagelbbolašvuođaineaset doarjut gielddaid mielladearvvašvuođabarggus. Maiddái mielladearvvašvuođasuodjalusas váilot fágaolbmot, geain lea sámi duogáš. Sámegielat fágaolbmuid váilun lea erenoamáš váttis doppe, daningo diagnosa dahkamii ja terapiijii lea mihtilmas, ahte diagnosa dahkamis ja buori divššus lea namalassii giella bargoneavvun. Lea dehálaš muitit, ahte vaikko ollu sápmelaččat orrot máhttimin dárogiela, de sis sáhttet leat váttisvuođat govvidit dovdduid, miellaváttuid ja váttisvuođaid olmmošgaskavuođain. Sámegielat bargiid rekruterema ja sámegiela ja -kultuvrra oahpaheami berrege vuoruhit erenoamážit mielladearvvašvuođasuodjalusas. Dulkonbálvalusat leat vealtameahttun veahkkeneavvu. Kárášjoga MNP:s ja nuoraid psykiatralaš joavkkus, mii lea dan oktavuođas, lea erenoamáš ovddasvástádus sámi nuorain. Ovddasvástádus nannejuvvui ovddabealde namuhuvvon šiehtadusain jagi 1989 Finnmárkku fylkkagielddain, mii ruhtada oasi doaimmain daiguin ruđaiguin, mat dađe várás leat merkejuvvon SDD bušeahtas. Nuoraidjoavku fállá poliklinihkalaš dikšunfálaldaga erenoamážit nuoraide ja nuorra rávisolbmuide, geain leat rádjašuvvan gárrenávnnasváttisvuođat, geat dárbbašit divššu gárrenávdnasiin ja miellaváttisvuođain ovttastuvvan váttisvuođaid geažil, dahje geain lea iešsoardinproblematihkka. Ulbmiljoavku mearriduvvui dan maŋŋá, go Sis-Finnmárkkus dáhpáhuvve ollu iešsorbmemat 80-logus, ja go fuomášedje stuorra gárrenváttisvuođaid. Váttisvuođaid okta deháleamos sivva lei, ahte nuorat eai nagodan identifiseret iežaset kulturduogážiinniset, eaige sii dohkkehuvvon ollásit dáža birrasiinge. Nuoraid čuovvuledje vuđolaččat Bærum-modealla mielde (vuođđodearvvašvuođabálvalusa čuovvuleapmi ja psykososiála gaskiimannan buohcceviesuin), ja das ledje buorit bohtosat. Mearrasápmelaččat leat vásihan lossa noađđin sierra gielaid geavaheami ja norbmaerohusaid dáža bargoeallimis/eará almmolaš arenain ja sámi ruovttueallimis, ja das leat šaddan ollu lojalitehttaruossalasvuođat. Dáruiduhttinproseassa lea dagahan, ahte máŋgasat eahpidit ja muhtun muddui biehttalit čearddalaš identitehtaset. Sápmelaččat fuolastuvvet maid boazodoalu nuppástuhttinváttisvuođain ja boazodoalu ja guolástanealáhusa eahpesihkkarvuođas, ja dat dagahit dasto miellaváttuid. ¶
Bargit ja sin gelbbolašvuohta leat dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusaid deháleamos resursa. Álbmogii sáhttá fállat alladássásaš bálvalusaid dušše juos leat stáđis ja gelbbolaš bargit. Juos ollu virggit leat deavddekeahttá ja dasa lassin geavahuvvojit olgoriikkalaš bargit ja oanehisáigge sadjásaččat, de váttásmuvvá ovttaskas geavaheaddjiid gulahallan dearvvašvuođalágádusain. Dat guoská erenoamážit sámi geavaheaddjiide. Sámegielat geavaheaddji dáfus lea buoremus, jos su leat dikšumin ja sus fuolaheamen sámegielat bargit. Go sámit leat nu uhccán ja orrot nu viiddis guovllus, de eaktuda dat dakkár olbmuid liigekapasitehta, geain lea giellagelbbolašvuohta. Ideála dilli livččii, ahte gorálaččat eanet sápmelaččat válddášedje dearvvašvuođa- ja sosiálafágaoahpu go riikka eará ássit. Muhto dohko lea dattetge guhkes mátki. Lea mávssolaš, ahte Sámediggi čujuha Ráđđehussii guđe dearvvašvuođa- ja sosiálafágaid dahje guđe bálvalussurggiide lea mávssoleamos rekruteret sámi bargiid, nu ahte dat sáhttá hábmet doaimmaid dan mielde. Dárogielat bargiid skuvlen nu ahte áddegohtet sámegiela ja sámi kultuvrra, ja dulkon leat dušše sekundára čovdosat. Dárbbašuvvo bargoveaga dáfus dilli, mas olbmot bissot virggiineaset, ja eanet dáža bargit, juos áigu atnit ávkki sámegiela ja sámi kultuvrra oahppodoaimmain. Ráđđehus čujuha doaimmaide, mat leat biddjojuvvon johtui «Handlingsplan for helse- og omsorgspersonell 1998–2001» (dearvvašvuođa- ja fuolahusbargiid 1998–2001 doaibmaplána) oktavuođas. Guhkesáiggi čoavddus lea rekruteret sámiid dearvvašvuođa- ja sosiálafágalaš ohppui, ja nannet suorggi vuođđo- ja joatkkaoahpu máŋggakultuvrralaš perspektiivva. ja stáhta ásahusain erenoamážit áŋgiruššamiin oahpu ovdii, ja vásáhusaid gaskkusteami geahččalandoaimmaiguin. Ovttaskas dáhpáhusain sáhttá dattetge leat dárbu ásahit nana fágabirrasiid, main livččii našunála gelbbolašvuođadoaibma sámi álbmoga ektui. Ovdamearkkat gelbbolašvuođadoaimmaid ásaheamis leat Gaska-Finnmárkku Mánáid ja nuoraidpsykiatralaš poliklinihkka, mii lea Kárášjogas, ja Mánáidsuodjalusa ovddidanguovddáš Romssas. Stáhta ásahusaid, fylkkagielddaid ja gielddaid fágabirrasiid nannemis sáhttet iešguđet bálvalussurggiin ja geográfalaš guovlluin dárbbašuvvot sierralágan organisatoralaš čovdosat. Našunála gelbbolašvuođadoaimmat berrejit leat fierpmádatguovddážin eará doaimmaid bálvalusaide, mat leat sámi geavaheaddjiid várás. Našunála ja vejolaččat maiddái guovllu čoavddaásahusat (julev- ja máttasámiguovllus) galget ovttas lágidit dilálašvuođaid hospiteremii, gáiddusbagadallamii ja ovddidanbargguide. Lea mávssolaš lágidit doaimmaid, maiguin nana fágabirrasiid olggobealde sáhttá fuolahit bargiin, geain lea sámi gelbbolašvuohta. Máŋga sámi dearvvašvuođa- ja sosiálabargi vásihit árgabeaivvisteaset, ahte sis ii leat oktage, geainna guorahallat fágalaš hástalusaid. Sii sáhttet muhtun muddui leat áidna bargit, geat identifiserejit sámi geavaheaddjiid erenoamáš váttisvuođaid. Dili sáhtášii buoridit fáttarortnegiiguin, doarjjajoavkkuiguin, lassioahpuin ja gáiddusbagadallamiin/gáiddusoahpahusain. Gielddaid, fylkkagielddaid ja guovlluid dearvvašvuođafitnodagaid bargoaddit galget áddet dilálašvuođa, ja buktit sámi perspektiivvaid ovdan ee. oktasaš oahppodoaimmaid olis. Dan láhkai sáhttá biras doarjut ovttaskas bargi, mii váikkuha maid vuohkkasit geavaheaddjiide. Muhtun dáhpáhusain sáhttá ásahit gielddaidgaskasaš ovttasbarggu, mas oktasaš sámi bargit deaivvadit sámi geavaheaddjiiguin. Lea áigeguovdil, ahte SDD doarju dakkár doaimmaid erenoamážit mátta- ja julevsámi guovlluin departemeantta doarjjaortnegiid bokte, mat laktásit bargiid bálkáheapmái, gelbbolašvuođaloktemii ja dearvvašvuođabargiid bisuheapmái. ¶
Sámi álbmoga dáfus sáhttá leat heivvolaš, ahte dearvvašvuođa- ja sosiálasuorggi sámi fágabargit barget goappáge bealde riikkarájá. Kárášjoga spesialistadoavtterguovddážii bohtet juo muhtin buohccit Suomas. Jus lea kapasitehta, háliida guovddáža jođiheaddji johtit Davvi-Supmii ja vejolaččat maid Davvi-Ruŧŧii doaimmainis. Ruoŧa ja Suoma bealde lea uhccán sámi fágaáššedovdamuš, ja rádjáguovlluid sápmelaččaid mátki iežas riikka spesialistabálvalusaid lusa sáhttá leat guhkki. Sullasaš ovttasbargu Norgga ja Ruoŧa gaskka sáhttá leat áigeguovdil maid mátta- ja julevsámeguovlluin. Dat lea oppalaččat davviriikkaid ovttasbargovuoiŋŋa mielde ja boahtteáiggi davviriikkaid sámekonvenšuvnna mielde erenoamážit, jus Norga, Suopma ja Ruošša dahket ovttasbarggu rádjáguovlluid olbmuid bálvalusaid hárrái. Dat ii vealttakeahttá gáibit ruhtajuolludemiid. Johtti bargit fertejit dattetge beassat geavahit máksomeriid ja eará bálkáhanvuogádagaid, mat gustojit iešguđet riikii. Geahčakeahttá dasa, ollašuvvágo dakkár johttibálvalus dahje guossebuohcciortnet, sávvet gelbbolašvuođa ovddideapmái fierpmádatovttasbarggu, masa gullet oahppu, hospiteren ja elektrovnnalaš dearvvašvuođafierpmádaga gelbbolašvuođagaskkusteapmi (videokonferánssat, telemedisiidna, sámi fágamateriála jna.). ¶
Guovtti vejolašvuođas, čállit áibbas ođđ čielggadusa, dahje ođastit dan mii lei juo čállon, válljejin maŋibu. Muddejuvvon rájiid siskkobealde lean dasto geahččalan ođastit čielggadusa maŋimus logi jagi ođđa dieđuiguin. ¶
Báikenamat leat eanas sámegillii. Vuosttaš geardde lea juohke báikenama maŋabealde dárogielnamma ruođuid siste. Muđui čujuhuvvo alfabehtalaš báikenammalistui gos sihke sámegillii ja dárogillii čuožžu, gos buohtalashámit, jus gávdnojit dákkárát, maid leat čállojuvvon. Muđui lea sámi báikenamma nevvohaga jođiheaddji, Kaisa Rautio Helander, leamaš hui veahkkái sámi báikenammabarggus. ¶
Ottara muitaleami vuođul lea čielggas ahte sápmelaččat orro maid skandinávalaš njárgga siskkimus guovlluin. Son čálii namalassii ahte ávdin váriin nuorttas, bajábealde eatnamiid gos olbmot ásse, doppe orro sápmelaččat. ¶
Son borjjastii gitta Vilgesmerrii. Doppe gávnnai ekspedišuvdna Ottara sátneoaivila mielde ássanguovllu. Son oainnat gohčodii "ávdimin" olles dan guhkes mearragátti gos son lei borjjastan, gos sápmelaččaid ealáhusat ja ássamat ledje - "...ovdal son ii lean oaidnán huksehusaid ovdal go ruovttus vulggii, muhto čađat borjjastettiin lei seahpebordi bealde ávdin eanaearret guolásteddjiid ja loddejeddjiid ja bivdiid, ja sii ledje buohkat sápmelaččat..." ¶
Ottara muitaleami vuođul lea vejolaš ássanhistorjjálaš boađus ahte su davábealde lei njulgestaga čielga sámi guovlu, mii dattege ii lean amas håløygaide, geat jahkodagaid mielde mátkkoštedje doppe. Vikiŋgáiggis sáhttá maid leamaš birrajagi dološdavviriikkalaš ássan muhtun báikkiin, o.m.d. Láhppi sullos (Nielsen 1990:25). Dološdavviriikkalaš báikenamaid bidjan duođašta maid Ottara dieđuid (vrd. kap.1.2.). Stáhpis (Stappen) Máhkarávjjus lea dasalassin gávdnon duktásadji gos boarráseamos oasit leat veahá boarráseappot go jagi 700 rájes, ja ođđasepmosat sullii guokte čuođi jagi lagabus min áiggi. Bázahusat leat várra håløyga bivdoguovddážiid rájes, vaikko bázahusat mat dan ovdal leat gávdnon dahket guhkit áiggi ollesjagi ássama jáhkehahttin (Richter Hanssen 1990:32). Sállanis leat maid gávdnan dáčča ássanbázahusaid. Árvvusge leat dat maid bivdoguovddážat leamaš. Dáčča ássan Oarje-Finnmárkkus nogai fas sullii jagi 1100 (Nielsen 1990:25). ¶
Gažaldat máid dán oktavuođas lea lunddolaš jearrat, lea makkár dásis sámi vearromáksit ledje sin ektui geaidda vearu mákse. Doaba "vearru" (dološdavviriikka gillii skattr) ii adnon norgga lágas daid attáldagaid birra máid dáččat mákse iežaset gonagassii ovdal jagi 1300 maŋŋel (Holmsen 1977:54). Sin attáldagaid gohčodedje leidang:an. Dan ovdal ledje vearro-doahpagis 3 oaivesisdoalu: 1. Attáldagat pavai Ipmila sadjásažžan 2. Máksu máid fáŋga mávssii hearrái go luitojuvvui 3. Máksu norgga gonagassii guovlluin riikka olggobealde mat bákkuin dahje soahpamušain ledje dohkkehan su bajimusmearridanválddi. Buot dán golmma dáfus ledje attáldagat vuollin bajásguvlui, "... muhtumii geas lei fápmu muhtumis geas ii lean- dahje geas ii lean doarvái fápmu iežaska gaskavuođas. Giela vuođul juo vuhtto makkár gaskavuohta sápmelaččain ja vearrogáibideddjiin lei." (Holmsen 1977:57). ¶
Ná doaivugohtet fiktiivalaččat "Norge" - 1100-logu gonagasriikan maid fátmmastit sápmelaččaid eatnama. Norgga duohta dahje čuoččuhuvvon mearrideaddji váldi vearrogáibideami olis dahká goitge dákkár govvidemiid eambbo jáhkehahttin. "Sámivearru" Norgga gonagassii lei duođaštussan dasa ahte sápmelaččaid eatnamat eai gullan Norgii. Dat han lei attaldat "... mii jur giellanammadusain juo čájeha ahte sápmelaččat ledje olggobealde dan servvodaga gos dáin gonagasain lei sin lobálaš politihkalaš váldi ja doaibma." (Holmsen 1977:60.) ¶
Doppe muitaluvvo ahte sápmelaččain ovtta jagis ledje orohagat ( "huse og bolige" ) njealji sajis. Geasset ledje vuotnagáttiin ja sulluin bivdime guliid ja lottiid ja čoaggime moniid, dolggiid ja uvjjaid. Čakčat ledje maid mearabealde ( "søesiden" ), gos lei vuovdi. Fiertun bivde guliid, muhto dálkin ledje vuovddis ávnnasteame dimbariid fatnasiidda ja stuora ¶
lahtaide. Dálvet ledje orohagat meahcceváriin, gos ledje jávrrit ja jogat. Doppe johtaledje bohccuid maŋis ja eará elliid ja lottiid maŋis. Giđđat ledje fas mearabealde ( "søesiden" ) guollebivddus fiertun. Dálkin sáhtte mannat várrái johtalit ja bivdit, dahje dahke fatnasiid (Storm 1895: 232). ¶
Dieđusge eai johtalan nugohčoduvvon várresápmelaččat ge ulbmilhaga duohko deike. Olggobealde ipmirkeahtes olbmui sáhttá goitge orron dáinnalágiin (vrd. 5 kap. boazodoalu birra). ¶
Ovdal vuogáduvvon ruoŧa vearrorehketdoaluid álggaheami 1553:s eai leat makkárge čielga dieđut, dahje leat unnán dieđut dan stuora siseatnanguovllu birra (Smith 1938: 1). Dat mii duođai dáhpáhuvai dalle, lei ahte ruoŧa gonagas bággolonui ovttalágan vearrogáibideami dahje bággema sápmelaččaid guovdu, seammaládje go Bottenvika gávpeolbmát, birkarlat, ovdal ledje dahkan (Smith 1938: 3). Áibbas čielggas lea goitge ahte lei ruoŧa váldi mii čađahii duopmoválddi siseatnamis (Smith 1938: 4), dan muddui go sáhttá olggobealde olbmuid duopmováldin gohčodit go eanemusat oktii jagis finai fáldi doppe. Muhtun osiin siseatnamis lei maid čielga ruošša vearrogáibideapmi dán áigodagas. ¶
Ee. ledje riiddut sámi guovlluid ráđđejumi nalde dagaheame nugohčoduvvon Kalmarsoađ Ruoŧa ja Danmárkku-Norgga gaskkas. Ráfisoahpamuš dán soađi maŋŋel dahkkui Knæredas 1613:s. Dan rájes álge dálá Finnmárkku rájit duođas ovdanboahtit. ¶
Eahpečielggasvuohta guoskkai oktiibuot 6 sámi siidi nugohčoduvvon "Lulliváris" ( "Sørfjeldet" ) guovllus Várggáidladni leana lulábealde - Finnmárkku mearragáddi. Lulliváris ledje dát siiddat: Guovdageaidnu, Láhpojávri, Ávjovárri (Kárášjohguovlu), Teno ( "Juxby" ), Ohcejohka ja Anár. Dát guovlu man vuolde lei ee. olles dálá Sis-Finnmárku, lei ruoŧa girkolaš ja máilmmálaš duopmoválddi vuolde 1751 rádjái, muhto sápmelaččat dán guovllus galge maid vearu máksit Danmárku-Norgii seammá áigodagas. ¶
Sii geat fas šadde váttisvuođaide, ledje sápmelaččat geat ledje geavahan eatnamiid guovttebealde ođđa ráji. Seammaládje go 1751 vel viidát rádjebijadettiin, fertejedje maid Mátta-Várjjaga sápmelaččat válljet stáhtaborgárvuođa. Oallugat Báhčaveaji sápmelaččain šadde Ruošša vuollái, muhto vissis mearrái ožžo lassišiehtadusaid bokte sihkkarastit iežaset árbevirolaš ealáhusberoštumiid guovllus mii šattai norgga eanamin. Muhtumat dáin vuoigatvuođain biste measta 100 jagi, dassožii go iešguđet juonalaš vugiid bokte loahpahuvvoje 1920-jagiin (Andresen 1983). ¶
Sihke bivdoberoštumiide, mearra-, jávre- ja luossabivdui, ja guohtumii ja boaldámušdábuheapmái livččii hejot váikkuhan, jus lappekodisilla livččii sihkkarastán dušše boazosápmelaččaid riggodagaid geavaheami nuppe bealde dan ođđa ráji. Leat ge máŋga dilálašvuođa main vuohttá kodisilla mearrádusaid dán guovllus duođas adnon reguleret, dahje sihkkarastit maiddái eará sápmelaččaid vuoigatvuođaid go sin geaid oaiveealáhusvuođđun ledje gáiddusjohttimat bohccuiguin. ¶
Ohcejohsiidda sápmelaččat geat ledje geavahan eatnama guovttebealde Deanu gaskal Buolbmága ja gokko Kárášjohka ja Anárjohka gávnnadeaba, masse nu go juo namuhuvvon buot eatnamiid oarjja- ja davábealde Deanu 1751:s. Sii geat dán guovllu ledje geavahan, galge dan rájes leahkit Ruoŧŧii gullevažžan. Dat boahtá ovdan rádjesoahpamuša 2. artihkkalis. Doppe han lei šiehtaduvvon ahte Ruoŧŧa ja Ruoŧŧa akto ( "Eensidig og allene" ) galggai viežžat buot vearu Ohcejoh- ja Tenosápmelaččain (unna siiddaš máid dávjá logahalle ovttas Ohcejogain). ¶
Guorahalakeahttá movt ruoŧa ja dánska-norgga bealde formálalaččat ákkastuvvui, lea goitge buorre árta namuhit movt dát, ja eará bearrašat geavahedje luondduriggodagaid. Maiddái 1751 maŋŋel orui geavaheapmi áibbas rádjeváikkuhusaid haga. ¶
Sii eaiggádušše (ägare) ovtta meare gittiid, guohtumiid ja guollejávrriid goappašiid bealde ráji. Guohtumiid atne ee. gusaide, sávzzaide ja bohccuide. Sii ledje maid bivdán Jiekŋameara ( "Ishafvet" ), Deanu ja dieđusge unna jávrrážiid goappašiid bealde ráji. Riektegirjjis deattuhuvvo ahte sii eai lean boazosápmelaččat, muhto guollebivdi sápmelaččat ( "fiskare Lappar" ). ¶
Dán áššis oaidná čielgasit ahte eiseválddiin ledje váttisvuođat gávnnahit ja čilget daid sápmelaččaid stáhtagullevašvuođa geaidda rádjebidjan lei guoskan. Eatnamiid ja čáziid árbevirolaš áigodatgeavaheapmi guovttebealde ráji dagahii dan. ¶
Ii sáhte goitge dán ášši vuođul cealkit ahte lappekodisilla sihkkarasttii maiddái eará ealáhusdoaimmaid go boazodoalu nuppebealde ráji. Dán oaidnit dárkileappot go duohta ¶
Sáhttá leahkit hui miellagiddevaš geahččat geavaheami lappekodisilla ektui, ja jearrat soahpá go dat dasa jus dušše boazodoallo-/ johttisápmelaččat ožžo sihkkarastot rivttiid maiddái eará ealáhusdoaimmaide nuppebealde ráji. Dás oaidnit ahte measta buot ( "Næsten alle" ) Ohcejohsámit bivde mearas, ii ge oktage dan gohčodan lobiheapmin. Ii ge gosge dán gáldus muitaluvvo ahte ruoŧabealsiseatnama sápmelaččain ii livčče ollislaš vuoigatvuohta ain bivdit mearas. ¶
Maiddái eará girječállit Suoma bealde ledje dan oaivilis ahte kodisilla attii oppalaš vuoigatvuođa Suoma sápmelaččaide o.m.d. bivdit Finnmárkku vuonain. Gabriel Rein lei okta sis geat oaivvildedje ahte nugohčoduvvon rádjedahppan1852:s dahkkui go norgga eiseválddit eai doahttalan 1751-soahpamuša ja rádjegeassimiid( "gränsvärket" ) suoma sámiid guollebivdinvuoigatvuođaid ektui (Rein 1867: 290., vrd. maid kap. 5.1 rádjedahppama birra). ¶
Eanas orru duoŧašteame ahte mearrabivdui man čađahedje ruoŧa/suoma ja suoma/ruošša bealde sápmelaččat geain eai lean bohccot, ii lean rádjegeassin vahágin. Bivdu jotkojuvvui nu go ovdal maŋŋel 1751, ja maŋŋel 1809, go Suopma šattai stuorafyrstaváldin ruošša tsára vuollái. Norgga eiseválddit eai hehttegoahtán bivddu ovdal lagamus logijagiin ovdal 1852 (Vrd.kap. 7.10.1). ¶
Áššis bođii duopmu ruoŧa dikkis Ohcejogas 1801:s, muhto duopmu ii dohkkehuvvon go eai lean čuvvon lappekodisilla njuolggadusaid lágariekteolbmáid nammadeami dáfus. Ruoŧa duopmár guhte lei riektešiehtadusaid jođihan, biddjui barggus eret go ii lean čuvvon kodisilla njuolggadusaid. Maiddái ruoŧabealde atne dasto lappekodisilla lunddolaš neavvun go riidduid galge čoavdit Deanuleagi sápmelaččaid gaskkas, geat ledje guovtti stáhta borgárin šaddan 1751 rádjebidjama maŋŋel. ¶
Go guoská luossabivdui, čájeha luossariidu Kárášjoga- ja Ohcejoga dáloniid gaskkas 1799-1808 jagiin, ahte norgga eiseválddit sihke ámtta- ja ráđđehusa beales atne rádješiehtadusa (lappekodisilla) vuođđun Kárášjohkalaččaid joatki hehttekeahtes bivdovuoigatvuođaide Deanus. Kodisilla riektemeannumearrádusat ledje maid dán ášši oassin eiseválddiid áššemeannudeamis, sihke Københámmanis ja Stockholmmas. Ruoŧ bealde bijahallui duopmár barggus eret, nu go muitaluvvon ovdal, go ii lean ollásit čuvvon kodisilla njuolggadusaid, go dán áššis bođii duopmu Ohcejoh-dikkis. ¶
Ássiid lohku lei vuođđun doaimmaid álggaheapmái. Logut čájehedje ahte dáčč vearromáksiid lohku lei unnon 561:s 1567 rájes gitta 378 olbmui 1678:s (Helland II 1906: 29). Dain maŋimusain ledje olles 117:s fárren Finnmárkui jagiin 1671-79 (Tronstad 1981 15). Adelær-olmmošlohku 1690:s čájeha seammá dili. Olles 72% norgga vuoigatvuođaolbmáin ledje dalle riegádan ámtta olggobealde (Niemi 1983: 245). ¶
Ámtamánni Collett, guhte 1750-birrasiid anii ovddasmorraša lulliguovllu olbmuiguin deavdit Finnmárkku, fertii váidalemiin dadjat ahte muhtun doaimmat mat báhpira nalde gávdnojedje, eai dattege lean doaimmas. Ee. ii lean čađahuvvon mearrádus sáddet Bergena ja Troanddima ámmátguovllu olbmuide geat dubmejuvvojedje nuskošeami geažil "udi de forbudne led" ), Finnmárkui ásaiduvvot ( "peuplere" ) ávdin guovlluide (Collett 1757: 60). ¶
Dáččat gal ledje eanas sisafárrejeaddjit. Adelæra olmmošlohkamis riddo- ja vuotnaguovlluin 1690:s, čájehuvvui ahte badjel 70 % dáčča bearašisidiin dan áigodagas ledje olggobealde boahtán. Go buohtastahttá sápmelaččaiguin, de ledje dadjat buot sápmelaččat Finnmárkkus riegádan. Láhppi (Loppa) giligirjjis muitaluvvo o.m.d. go ii báljo oktage dáččain geat ásse doppe 1690:s ledje sin maŋisboahttit geat 1520 dahje 1567 ásse doppe (Samuelsberg/Gamst 1983: 55). Dát lea oalle govvideaddjin Finnmárkku rittuide obanassiige. 1700-logu čállon gáldut čájehit seammáládje ain hui olu molsašumiid dáčča álbmogis. Hammerfeastta suohkanbáhppa Harboe muitalii dan oktavuođas 1720 birrasiid, ahte 34 dáčča bearrašis suohkanis, ledje 22 dievddu ja 16 nissona geat eai lean riegádan eai ge bajásšaddan Finnmárkkus. Son logai hárve gávdnat ovddit ássiid maŋisbohttiid ( "Saa gandske faae af de forrige Indbyggeres Afkom ere at finde" ) (Harboe alm. 1952: 8). ¶
Dan dihte šadde sii olggobealde gálvobuktima háldui. Roger Tronstad lea o.m.d. rehkenastán ahte mearrasápmelaččat gokče eallindárbbuideaset báikkálaččat, eambbo go dáččat. Sii birgejedje vuolamáldá haga, eai ge dárbbašan nu olu jáfuid go dáččat. Dasto sii ráhkadedje stuora oasi gálvvuin ieža, nu go gápmagiid, biktasiid, mearragárvvuid j.n.a. Mearrasámibearaš birgii measta beali unnit olggobealde bukton gálvvuin go dáčča bearaš. Lunddolaš váikkuhussan dása lea maid ahte eai sii vealggáiduvvan ge (Tronstad 1981: 58, 60, 65, 71). ¶
Nuorta-Finnmárkkus lei o.m.d. Annejohka (Vestre Jakobselv) ja "Bugøe" ávdimin. Lulábealde Várjjatvuona ii ge gávdnon eará dáčča ássan. Dakkár báiki go Biergi (Kiberg) lei maid ávdimin, earret ruošša guollefatnasiid mat geassejagis ledje doppe. Várggáin ledje 4 bearraša, ja Báhccevuotna (Båtsfjord) ja Bearalváhki (Berlevåg) maid ledje ávdimin. ¶
Porsáŋgu gohčoduvvo sámivuotnan. Sápmelaččat ásse ee. Billávuonas (Billefjord), Smiervuonas (Smørfjord) ja Čuđegiettis (Kistrand), Dážavákkis ( "Nordmands Dal" ) ja Keaissas ( "Kias" ). Juohke báikkis ledje 2-3 ássi, jáhkkimis bearraša. Siskkimus báikkit oarjjabealde vuona gos dáččat orro, ledje Reihvággi (Reipervaag) ja Stranden. ¶
Finnmárku nuorttabealde gávdnat maid čielga resursageavahanrájiid. Dáid rájiid maid doalahedje sápmelašjoavkkut siskkáldasat. Dákkar ovdamearkka oaidnit 1700-logu vuosttaš njealjádasoasis Deanuvuonas. Riekti mearridii dalle, dan siidda gullevaš sápmelaččaid váidaga vuođul, ahte Deanusápmelaččain lei aktoriekti gáddáirievdan bossuide olles siskkit Deanuvuonas, oarjjabealde Johkangeangeaži (Digermulodden) rájes, olles nuorttabeali gitta Čievlla (Kjølnes) rádjái, Bearalvági nuorttabeallái (SATØ. t b. 31- fol. 50, Omgang, 24.7.1713). Das lei lágalaš duohtavuohta mii čájehuvvui moadde jagi maŋŋel, go Lákku (Langfjord) sápmelaččat ledje oamastan bossu dan namuhuvvon báikkis. Vaháguvvomat guoddaledje sin rievtti ovdii. Sii sohpe nu ahte Lákkusápmelaččat mákset bealgoalmmat guollevuoj-ankera buhtadussan, "...Ja de šadde ustibažžan ja soabalažžan,..." ( "...Hwor med de blefwe som før wenner og wel forligte,..." ) (SATØ. Tb. 31- Fol. 262. Omgang, 24.7.1717). ¶
1700-logu vuosttaš oasis lea eahpitkeahttá Thomas von Westen čielgasepmosit válddahallan man heittot sápmelaččaid ja dáččaid gaskavuohta duođai sáhtii leahkit. Álgonammuhuvvomat eai báljo gohčodan sápmelaččaid earán go noaidebeanan ( "Ganhunde" )- ja sápmelačča goddit buohtastahtte beatnaga goddimiin. Dáinnaládje hupme maid sii geat von Westena mielas jierbmájin galggaše leat. Dáčča borai sápmelaččain searválaga seammá illevišá go juvddálaččat greikkalaččaiguin. Girkuin ledje juo várrejuvvon sajit, eandalii uskkis, sámi girkostalliide. Von Westen lasihii ahte lei dego dáččat eai servvoštalaše sápmelaččaiguin eai eatnan nalde eai ge almmis (Westen alm. 1934: 93). ¶
Sihke mearra- ja duottarsápmelaččain ledje ollu riggodagat máid badjel ráđđejedje, vaikko eat galgga ráhkadit badjelmeare šelges govaid ovdamearkka dihte das movt Schnitler válddahallá mearrasápmelaččaid eallindilálašvuođ 1700-logus. Son muitalii álggos sápmelaččaid eallit olu buoret dilálašvuođain go dáččat. Dat vulggii das go son orui nannamis dahje vuovddi lahkosis, gos oaččui sihke boaldámuša ja huksenávdnasa, ja sáhtii jus dan háliidii - njáskat vuovddi gieddin. Jur uvssa olggobealde lei vuotna gos guolli lei. Lahka ledje maid várit gos sáhtii bohccuid atnit, meahcceelliid báhčit, ja jeahkála bordit šibihiidda dálvái (Schnitler III alm. 1985: 108). ¶
Dat máid smávvát oažžu jáhkkit dás, lea ahte sisafárrejeaddji kvenaide ii lean friddja lohpi dušše geavahišgoahtit riggodagaid sámi siiddaid siskkobealde Deanuleagis. Kvena sisafárrejeaddjit dárbbašedje lobi sihke ruoŧagonagasas ja sápmelaččain. ¶
Ohcejohdikkis 1740:s deattuhedje sii ahte ii dalle ii ge ovdal lean oktage "dáčča" bivdán bajábealde boares siidaráji Skoarrojoga nammasaš doaresjoga njálmmi - gokko maid 1751:s mearriduvvui Norgga ja Ruoŧa (Suoma) riikkaráji vuolgga Deanus nuorttaslulás. ¶
Dákkár oalle čielga váidalusaid Deanus, Lágesvuonas ja Álttás, lea Adealerlávdegoddi čállán 1690:s (Adealer alm. 1938). Ovdamearkan dás lea čállojuvvon deaŧalaččamus oassi "Nedertanens finner" (Deanusápmelaččat geat mearragáttis ásse) váidalusain. Sii váidaledje go Badje-Deanu sápmelaččat ( "Øfertanens finner" ), ja Ohcejohsápmelaččat báhkkejedje sin guovlluide, máid ovdal juo ledje eiseválddiide namuhan. Sii bohte mearragátteváriide, ja báhče gottiid ee. Nuori (Hopseidet) olggobealde Vuokkátváriin (Omgangsfjellene). Muđui dagahedje Vuolle-Deanu sápmelaččaid ealáhusgeavaheami ovdii riebaniid ja čeavráid báhčimiin mearragáttis, ja go vel bohte dohko olu bohccuiguin. Ealut guhto buot Vuolle-Deatnulaččaid bohccuid jeahkála ja buot sin omiid ja sávzzaid rásiid (Adealer alm. 1938: 297). ¶
Čáhcesullos siiddastalle birrajagi moatti miilla siskkobealde gávpoga birra. Várjjatsápmelaččat ledje bálkáhuvvon guođohit ealu. ¶
Eai várra lean vearrodili ovdamunit ággan, eambbo jus báhpira nalde dušše fárrejedje Guovdageidnui, čálitkeahttá iežaset dohko. Henry Minde lea dan oktavuođas čujuhan ahte mearrasápmelaččat dáinna vugiin soite fuomášan beassat vearromáksimis, johttisámidili bokte ruoŧa-norgga friddjaavádagas(Minde 1982: 93). ¶
Dološ siidaguovlluid siskkobealde sihke rittuin ja siseatnamis ledje ain olbmot geat eai lean dakkár boazodoaluin álgán mii gáibidii johtima. Eanas riddo- ja vuotnasápmelaččaid guovdu goit lei nu. Lea jahkehahtti ahte sihke mearraguovllus ja siseatnamis ledje dat geat eai lean johtti boazodoaluin bargagoahtán, geat ovddemustá bihko boazodolliid lobihis sisabáhkkemiin. ¶
Schnitlera ovccát Finnmárkku vihtan, "Niels Andersen, Boazosápmelaš" , 29 jagi, bárdneolmmái, čájeha dán dáfus čielggasepmosit dan. Son čilgii Hammerfeasttas, čakčamánu 8.b.1744. Son lei riegádan norgga váriin ( "Norske Fjelde" ) Oarje-Finnmárkku Fálesnuori buohta, Návvuonas ( "Norske Næverfjord" ). Su áhčči lei norgga mearrasápmelaš, ja eadni fas boazosápmelaš. Son lei gásttašuvvon "Norgga" Hammerfeastta girkus. Geasset oruiga áhčešguovttos Jahkovuonas (Revsbotn), gos sudnos ledje bohccot. Dálvet son orui nuppi váhnema luhtte. Dálvet oruiga etnešguovttos Kárášjogas, bohccuidisguin. Áhčči gal bázii Norgiinorgga mearrasápmelažžan ( "Norsk Søe-Finn" ). Ii goabbáge su váhnemiin máksán vearu Ruŧŧii, vaikko ásaiga lulábealde Kárášjoga. Dan oaivvildii son vuolgit das go su áhčči lei norgga mearrasápmelaš. Girkolaš bálvalusaidson gal oaččui sihke Norggas ja Ruoŧas (Shcnitler I alm. 1962: 242). ¶
Dása čujuheapmi lea goitge miellagiddevaš guovtti ášši dihte. Vuosttažettiin go norgga eiseválddit, geaid ovddastedje guovddáš hálddašandoaimma láhkadovdit ollásit jáhkke kodisilla ain gustot suoma stáhtaborgárvuođa sápmelaččaide go sii ledje Finnmárkkus, norgga guovllus. Eai dasto deattuhan ahte Suopma lei sierranan Ruoŧas, ja 1809 rájes lei šaddan stuorafyrstagoddin ruošša cára vuollái. Jáhkke kodisilla ain gustojeaddjin, vaikko álgo šiehtadallanbealálaš, Ruoŧŧa, ii lean šat nuppebealde ráji. ¶
Lei dasto geasseorohagain gos ovddemustá lei riidovuođđu báikki ássiiguin. Dálveorohagaid siskkobealde gal dábálaččat lei ráfi ja soabalašvuohta. Ovdamearkka dihte lea čilgejuvvon ahte Guovdageainsápmelaččain ledje dálveguohtuneatnamat sihke iežaset suohkanis ja Gárasavvonis ja Ruoŧa Pajalas, ja dát ledje dasto oktasaččat sohke ruoŧa ja ruošša sápmelaččaiguin (Qvigstad/Wicklund II 1909: 58). 1852 rádjái ledje Kárášjohsápmelaččaid dálveorohagat muhtun muddui "Ruošša eatnama" ( "Russisk Territorium" ) siskkobealde, namalassii suoma bealde (Qvigstad/Wicklund II 1909: 66). Seammá guoskkai maid daidda boazosápmelaččaide geat ovdal 1852 ledje Gilivutnii (Kjøllefjord), Detnui. Buolbmágii ja Várjjagii čállojuvvon. ¶
Rádjedahppamis ledje sihke oanehit ja guhkit áiggi váikkuhusat obanassiige buot Finnmárkku boazodollui. Ovdal 1852 ledje oktiibuot sullii 50 000 bohcco máid Finnmárkui gullevaš sápmelaččat eaiggádušše, mat suoma bealde guhto dálvet (Innstilling 1904: 65). Rádjedahppama geažil masse máŋga deaŧalaččamus Finnmárkku orohagain dadjat visot iežaset ovddeš dálveguohtuneatnamiid. Dát guoskkai ovdamearkka dihte Unjárgii ja Buolbmágii, gos boazolohku unnui 15 700 bohccos 9 300 bohccui jagiin gaskal 1850 ja 1860. Čáhcesullos ja Mátta-Várjjagis unnui boazolohku seammá áigodagas goalmmádasoassái, dahje 12 800 bohccos sullii 4 500 bohccui. ¶
Earenoamáš mávssolaš dán oktavuođas lea geassemánu 13.b. 1853 resolušuvdna. Doppe mearriduvvui ahte guovllus davábealde ja oarjjabealde Deanu lea gielddus bohccuid guođohit miessemánu 15.b. rájes skábmamánu 1.b. rádjái. Dán guovllu mudden lei "Máskejoga njálmmis Deanus Máskejoga mielde dan gierragiidda Máskejávrri buohta, Deanu gáissáid mielde Borsejoga gierragiidda, ja dás Borsejoga mielde Geavgŋoaisullui Deanu buohta ja dás Deanu mielde Máskejoga njálbmái." ¶
Ámtta siskkobealde váikkuhii radjedahppan nu ahte boazosápmelaččat váidališgohte guđet guoimmiset nala go bohte earáid orohagaide. Guovdageainnus eai lean dušše Ruŧŧii fárren, muhto maiddái nuorttas. 1880 birrasiid bihko ovdamearkka dihte Kárášjohsápmelaččat go Guovdageainnu siiddat manne Máhkarávjui ja Vuorjenjárgii (Porsangerhalvøya) geasset, oarjjabeallái Porsáŋgguvuona, ja dasto vel siseatnandálveorohagaide. ¶
Doallovuogis lei olggobealde fuođardábuheapmi lunddolaš ja čielga oassin lagasbirrasa sámi árbevirolaš geavaheamis. Fuođarčohkkema sáhtte lotnolasat bargat eará doaimmaiguin. Olu báikkiin lei siseatnanguolásteapmi, lubmen ja luossabivdu vejolaš seammás go láddjejedje niittuid. Dávjá sáltejedje guoli máid bivde, ja guollebázahusaid ges čogge givlloide, šibihiidda dálvái. Nu šattai siseatnan- ja luossabivdu maid oassin dálverfuođardábuheapmái. Jeahkáliid borde maŋŋičavčča, ja sáhtte bargat dan oktanis muorračuohppamiin. Dáid buktagiid geasehedje dálvesiivvus ruoktot. Dán geaseheami sáhtii maid heivehit eará bargguide, ovdamearkka dihte rievssatbivdui, guolásteapmái ja daid geaseheapmái. ¶
Go nu viiddis lotnolasvuohta lei boazodoalus ja mearaguolásteamis, de ii lean soaitimis go kodisillii bohte mearrádusat mat eai addán lobi dušše boazojohttimiidda ja boazoguohtumiidda rájiid rastá, muhto maiddái sihkkaraste eará gullevaš ealáhusdoaimmaid, dán dáfus mearabivddu. Dát ortnet ii čađahuvvon dušše boazosápmelaččaide, muhto maiddái eará lagamus ássi sápmelaččaide Ruoŧa bealde (maŋŋel 1809 Suoma bealde) ráji. Mearabivdu nappo šattai deaŧalažžan guhkes áigái ruoŧa-, maŋŋel suomačálihuvvon sápmelaččaid ekonomiijii. ¶
Go ruoššat goitge 1747:s ožžo lágas dohkkehuvvot muhtun vuoigatvuođaid, de várra lei eahpečielga allatvuođadilálašvuođaid geažil dálá Mátta-Várjjaga guovllus. DánskaNorgga eiseválddit oainnat balle ahte Ruošša sáhtii bidjat hehttehusaid Norgga vuollásaččaid resursageavaheapmái dán ruošša duopmoválddi guovllus lulábealde Várjjatvuona. Jus Ruošša guollebivdiid gilde boahtimis Finnmárkku mearragáddái, de sáhtii geavvat ahte ruoššat ges gilde Finnmárkku ássiid viežžamis dárbbašlaš boaldámuša ja jeahkáliid "sin eatnamiin" ( "paa deres Grændser" . ¶
Eará gálduin gullat ahte dat finnmárkulaččat geaid birra dás lei sáhka, ledje Čáhcesullo ja Bierggi-Várggáid guovllu olbmot, geat boaldámuša ja jeahkála vižže vuotnaguovlluin. Jus dahppojuvvui dát guovlu, de livččii čuohcán hui garrasit dáčča álbmogii davábealde Várjjatvuona. ¶
1700-logu loahpageahčen lei Finnmárkkus lágalaš eaktun guolásteapmái ahte Finnmárkku ássiin lei vuosttašriekti mearraguolásteapmái. Seammá dásis ledje maid siseatnansápmelaččat geat čállojuvvojedje ruoŧa vuollásažžan 1751 rádjebidjama oktavuođas. Lappekodisilla § 12 sihkkarasttii sin joatkevaš mearrabivdorievtti norgga bealde ođđ ráji. Dás ferte deattuhit ahte lappekodisilla mearrádusat gustojedje dušše sápmelaččaide, eai ge suopmelaččaide dahje ruoŧelaččaide geat rádjeguovlluin ásse (Solhaug I 1975: 277). ¶
Eanemusat lassánedje olbmot šákšadorskeguovlluin. Doppe lei olles 97 % lassáneapmi 30 jagis gaskal 1845 ja 1875. Dát guoskkai earenoamážit Hammerfeastta, Deanu, Várggáid ja Várjjat fálddiguovlluide. Dat oláhedje eanás Finnmárkku riddogátti. Buohtastahtidettiin Álttá fálddiguovlluin, mii lei nu guhkkin oarjin ahte lei olggobealde šákšadorski oaiveboahtinguovllu, oaidnit "dušše" 30 % ássiidlassáneami 1845-1875 jagiin (Solhaug I 1975: 282). ¶
Earret meara rikkis luondduvuođu ja buriid gávpedilálašvuođaid, lei álbmotlassáneapmi muđui Norggas mii eanemusat dagahii ahte áigodatsirddolašvuohta šattai eambbo bistevaš ásaidupmin. Dát guoskkai earenoamážit čielga guollebivdoguovlluid álbmotlassáneapmái. "Lei šaddagoahtán gárži Lofuohtaábis, muhto deaŧalaččat lei várra go eatnan nalde lei šaddagoahtán gárži." (Sejersted 1978: 160). Lei nu ahte guollebivdi eanandolliid doalut Nordlánddas ja Romssas eai šat gierdan álbmotlassáneami. Fertejedje ođđ čovdosiid ohcat. Dan dihte go šákšadorskebivdu álggii maŋŋelis giđa go ¶
Maiddái ferte váikkuhan dat go nu unnán stivrejedje šákšadorskebivddu. Finnmárkkus lei unnit nággu veahkkeneavvogeavaheami ja guollebáikkiid nalde go Lofuohtas. Guolit bohte dábálaččat viiddis guovlluide, nu ahte ii dan dihte ge šaddan riidu guollebáikkiid nalde. Nu šattai maid unnán riidu fierbme- ja liidnábivdiid gaskkas. Guolli manai seaktái. Dan dihte gánnáhii liinnáin dahje giehtaváđuin bivdit. Firpmiin ii nagodan gal earáid guoskku bivdit dákkár dilis. ¶
Finnmárkku báikkálaš guollebivdiid gaskkas atne buoremussan alcceseaset doalahit almmolaš suodjalannjuolggadusaid mat ain gávdnojedje 1830-lágas. Dán dohkkehedje sihke ámta- ja guovddášeiseválddit. Dain guovddáš prentejuvvon dieđuin mat dán čállosa duogábealde leat, gávdnojit unnán čuoggát mat duođaštit makkárge erohusaid čearddalaš joavkkuin go lei sáhka "boares ortnega" doalaheamis guollebivdobáikkiin. Lea goitge ágga jáhkkit ahte earenoamážit sápmelaččat, sin ekonomalaš heiveheami ja árbevirolaš gullevašvuođa dihte mearriduvvon guovlluide, háliidedje nu ollu báikkálaš geavaheami go vejolaš ráddjejuvvon mearraguovlluin. Muhtun guorahallamis golmma čeardda joavkkuid oainnu birra mearrariggodagaid geavaheamis, celkkii ge ámtamánni ahte "measta dušše Mearrasápmelaččat Bihkot Gárživuođa Guollebivddus ." (FAB 1866- 70: 61). ¶
Lassi ovdamearkan mii doaivumis sáhtii veahá govvidit dan mii dáhpáhuvai guosseguollebivdiid ja báikkálaš, earenoamážit sámi álbmoga deaivvadeamis, lea váldon eará guovllus Nuorta-Finnmárkkus, namalassii guovllus olggut Deanuvuonas. Bearalváhki lei 1700:s ja vuosttaš oasis 1800-logus, okta deaŧaleamos guovddášbáikkiin Siskkit Deanuvuona sápmelaččaide geat gesiid bivde gávppašeami váste riddogáttis. Ovdamearkka dihte lei báiki 1720-jagiin daid rájiid siskkobealde mat rievtti ovddas čielgasit ledje mearriduvvon Deanusápmelaččaid geavahanguovlun dahje siidan (vrd. kap. 4.5.). ¶
1800-logu nuppi oasis bivde áhkalaggá 1-2 beanagullama olggobealde Várggáid, Sieidevuonas dalá Deanus, dálá Gáŋgaviikka suohkanis, Davvesiiddas, muhtun jagiid Ákŋoluovttas ja Álttávuonas. Áhkalaggágiehtavađđu lei dábálaččamus, muhto Sieidevuonas geavahedje liinná (FAB 1876-80: 20). ¶
Ámtamánni oaivvildii ahte gávccesiessatfanas, heivii bures geassebivdui go guolli lei vuonain. Dálvebivdui guhkkin eret gáttis dat ii anihan. Guosseguollebivdit ledje dan dihte olu ovdalis eanas ámtta iežas ássiid. Guosseguollebivdiin ledje dábálaččat bordefatnasat. 1800-logu maŋimus jagiid oidnogohte mohtorfatnasat guollebáikkiin olggobealde Finnmárkku. Eanas vierro guollebivdiin geat Finnmárkui bohte šákšabivdui, ledje "...stuorit Goavdeeborjjasfatnasat , main bivde Liinnáin ja Duorgguin, man Guolásteapmái maid muhtun Guolledámppat mat eai gula Finnmárkui, leat searvan." (FAB 1896-1900: 28). ¶
1906:s bođii Fálesnuori suohkanis ohcan gieldit sáidefierbmuma (FAF 1906, ášši 5). Maŋŋel gáibidedje guhkidit Dálbmeluovtta sáidebivdogáržžidemiid (FAF 1911, ášši 69). Hammerfeasttas bođii maid ohcan. Sátnejođiheaddji ákkasteapmi lei seammá go Láhpis, ahte vierro guollebivdit fierbmugohte sáiddi beare árrat, go ain ledje čuvges ijat. Nu balde sáiddi eret, ja čakčabivdu vaháguvvui. Vaikko muhtumat suohkana guollebivdiin ledje viggan eastadit árra sáidefierbmuma, "...leat vierro guollebivdit geat olssot áigge juo bohte, ovttatmanu álgán sáiddi fierbmut, ja go sii juo leat álgán, de fertejit earát nai čuovvolit, jus sii galget maide dábuhit..." . (FAF 1912, ášši 7). ¶
Daid čilgehusaid bokte máid ožžo, ilbme vel eambbo dieđut dan gáddenuohttebivddu birra máid Muorralvuona olbmot ieža ledje doaimmahan ovdal. Okta gii lei searvan bivdui, čuoččuhii ahte sin nuohtit ledje oalle unnit leamaš. Olbmot ledje fuomášan ahte gáddenuohttun lei vahágin. Dan dihte eai bivdán olus dáinnalágiin. Muhto sii geat olggobealde boahtegohte stuora, buriid nuhtiiguin, "...eai gal beroštan seastit Guoli, muhto bálko ja gesse nu guhká go fal ledje Guolit" . Báikkálaš olbmot gohčodedje dán speajárbivdun, mii juohke jagi gurrii vuona. Geahččalanortnet logi jagi ráfáiduhttimiin ávkkuhii unnán. Dát han gustui dušše unnit vuotnaoasážii, ja dušše moadde mánu jagis. ¶
Maŋŋel go ámta lei ožžon cealkámušaid buot Finnmárkku suohkanstivrrain, earret siseatnansuohkaniin, mearridii ámtadiggi 1906:s ahte feastonuohtásteapmi Finnmárkku riddogáttiin lei vahágin eará guolástusaide ja guollehivvodagaide, earenoamážit bodneguliide. Gonagas berrii dan dihte čađahit birrajagigildosa feastonuohtásteapmái territoriálrájiid siskkobealde Finnmárkku rittuin. Dušše bearráigehččojuvvon geahččalanbivdu dahje iskamat galge dán gildosa olggobeallái (FAF 1906, ášši 34). ¶
1700-álggogeahčen dohkkehuvvui almmolaččat ahte bivdu lei earenoamáš sámi ealáhusheiveheapmi máid galggai suodjalit vahágahtti gilvvu vuostá. 1702 gávpemearrádusaid 25. §:s lea sierra suodjalus dihto sámi ealáhusdoaimmaide. Gonagas Københámmanis mearridii ahte Finnmárkku mearrasápmelaččaid ii movt ge galgan hehttet ii ge gieldit bivdimis ja johtaleamis, leaččai dál sin diggebáikkiid siskkobealde dahje olggobealde (FaaB 1702: 85). ¶
Eai šaddan dušše sápmelaččaid bivdovuoigatvuođat nannejuvvot, muhto maiddái váldojuvvui seammá paragráfa vuollái mearrádus ahte várjalit sin gilvvus guosseguollebivdiiguin - davvimátkkošteddjiiguin. Sidjiide lei garra gielddus njiččehasaid bivdimii, álohii, eatnan alde dahje čázis. Dán mearrádusa fertet geahččat sámi bivddu suodjalussan, dan dihte go fásta ássi sápmelaččat unnán dahje eai oba ge, bivdán njiččehasaid. Ovdamearkan sáhttá namuhit ahte Goaskinvákki báhpasuohkanis lei 35 sápmelaččas bissu 1705:s, ja dušše guovtti dáččas (Richter Hanssen 1990: 113). ¶
Muhto okta ámmátolmmoš anii goitge earenoamážit sámi njuorjjo- ja nissubivddu váttisvuohtan. Dat lei ámtamánni Collett, guhte humai dan birra 1757:s. Son oaivvildii ahte mearrasápmelaččat dávjá manne njuorjjobivdui buoremus guollebivdoáigge, sihke bierggu ja náhki dihte. Su oaivila mielde livččii sidjiide eambbo gánnáhahttin guoli bivdit, ja sii gul balde guoli báhčalemiin. Son háliidii heaittihit dán, ja geažuhii ahte jus sii hilgo guollebivddu johtalemiin ja "Njuorjo-Beatnagiid ja Nissuid" báhčalemiin, eai galgan eambbo ruvtta beassat oastit deaŧaleamos guollebivdoáiggi njukčamánu gaskkamuttos miessemánu gaskkamuddui. ¶
Eanas fálláid bivde 1890 rádjái Nuorta-Finnmárkkus. Dalle ledje 9 guovddáža 1 bivdofatnasiin Deanuvuona nuorttabealde, ja oarjjabealde dán vuona ledje 6 guovddáža 11 bivdofatnasiin. Dát dilli gal rievddai fas. Čieža jagi maŋŋel, 1897:s, ledje 6 guovddáža 11 bivdofatnasiin vel Deanuvuona nuorttabealde, ja Oarje-Finnmárkku buohtalas logut ledje 8 guovddáža (1890:s) ja 16 fatnasa (1897:s) (Johnsen 1959: 553). ¶
Ruošša gal heittii bearramis vearu ovdal Knæredráfi jagi 1613:s, go Danmárku-Norga akto oaččui duopmoválddi riddo- ja vuotnaguovlluin. Sámi siseanan gal ain lei ng. ruoŧ duopmoválddi vuolde, muhto sihke Ruoŧŧa ja Danmárku-Norga gáibideigga vearu jagi 1751 rádjái. Dalle biddjui dálá rádji Suoma guvlui, dan guovtti gáibideaddjiriikka Danmárku-Norgga ja Ruoŧa šiehtademiin. Dán rádješiehtadussii bođii lassičálus sirddolaš sápmelaččaid birra (lappekodisilla), mii sihkkarasttii goit boazosápmelaččaid vuoigatvuođaid dan nuppi riikkas. Lappekodisilla gal maid lea geavahuvvon áššiin mat gullet sápmelaččaide olggobealde boazodoalu. ¶
Guolástusaid siskkobealde ledje riggodagaid várjaleami gažaldagat oalát ilbman ovdal vuosttaš máilmmisoađi juo ja šadde rievttes áigeguovdilin industriála fálesbivddu oktavuođas Finnmárkku olggobealde. Fálesbivddu vuosttaldeapmi lei dievvan oalát go muhtun issorasat suhttan guollebivdit billistedje fálesbivdoguovddáža Donjevuonas 1903:s. Duogážin lei go lulli-norgalaš kapitalberošteaddjit ledje speadjamiin bivdán fálláid ámttas 1860-jagiid rájes. Guollebivdit eai šat dohkkehan dili. Sii oaivvildedje ahte lei oktavuohta hedjonan guollebivddu ja meara fáleshivvodaga unnuma. Dakka maŋŋel dan máid maŋŋel leat gohčodan Donjevuonastuibmin, mearridii Stuoradiggi gieldit fálesbivddu. ¶
Deanu - Bearalvákki oarjjabealde billistuvvui 100 %. Nuorttabealde 70 %. ¶
Davábealde ja oarjjabealde álgoviđibáktetráji leat latnjálassi hoigojuvvon bávttit Dat leat ođđaset bávttit mat leat duvdojuvvon álgoviđibávtti nala ja šaddet alla ja rámšo várrin. Oarjelepmosis, Romssas fylkkas, leat kambro-siluriskalaš báktešlájat main šaddá hui álbmáseanan go gollá. Davvin rievddada oalle olu, muhto doppe leat gal eanas gneisbáktešlájat. Porsáŋggus nuorttas leat eanas sáttogeađggit. Návuona - Álttá guovllus geaigájit álgoviđibávttádagat, ja daid davvelis fas muhtun gabromassiivvat. Sállanis leat maid muhtun álbmás kambro-siluriskalaš sedimenttat. ¶
Álgoviđibákteráji davábealde nappo rievddada bákti eambbo go lulábealde ráji. Geologalaš rájit váikkuhit eatnamii ja dasto maiddái šattuide. ¶
Gáissát davvin ja oarjin váikkuhit maid dálkkádagaide. Vuollegisdeatta njuoska áimmuin mii oarjin boahtá, duvdojuvvo gáissáid mielde bajás ja šaddá arvin ja borgan. Go áibmorávnnjit leat mannan meaddel gáisáráidduid, leat dat goikásat. Dan dihte arvá ja borgá unnán lulábealde váriid. Dálvet lea galbmá áibmu mii boahtá sisaguvlui, nu ahte doppe lea hárve bivval. ¶
Boazodoallo-vuoigatvuohta vieris duovdagiin dakkar boazoguovlluid olggobealde mat leat ásahuvvon 2. §:a vuođul, sisttisdoalla dakkar vuoigatvuođaid maid birra sárdnojuvvo 1.- 3. čuoggain, geahč 10.-12. §:id, jos eara i čuovo dan šiehtadusas man vuođul boazodoallu doppe doaimmahuvvo." ¶
dihte boahtá geahččobohccuid lohku unnut eambbo. Ulbmilin lea ahte olbmot olggobealde ealáhusa eai galgga saji váldit sis geat leat ealáhusas. Muhto dákkár verddevuođas gal maid leat leamaš buorit bealit. Sii geat eaiggádušše geahččobohccuid, veahkahalle maid dávjá go olu bargu lei boazodoalus. Oallugat leat čujuhan ahte verddevuohta unnidii vuostelasvuođaid gaskal boazodoalu ja eará olbmuid. Muhto láhka válddii vuosttažettiin guohtuma vuhtii, ja geahččoboazodoallu unnui sakka. ¶
Guohtuniskamatja dieđut boazoeaiggádiin čájehit ahte muhtun guovlluin leat earenoamážit čakča- ja giđđaeatnamat garrasit guođohuvvon ja gurbejuvvon. Guohtuniskamat čájehit ahte maiddái muhtun geasseorohagat leat garrasit guođohuvvon, eandalii orohagat mat geavahuvvojit sihke giđđa- ja geasseguohtumin. Muđui orru stuorimus guođohandeaddu guovddáš báikkiin muhtun geasseorohagain. Nu šaddá go lea hui olu bargu guođohit smávit guovlluid orohaga boaittobealde gosa váttis lea beassat. ¶
Ovdamearkan dása lea movt Cohkolaga boazoeaiggádat geavahit guohtuneatnamiiid jagis (geahča Oarje-Finnmárkku boazodoallokártta). Cohkolagas leat 17 doalu. Dan orohagas leat guokte áiddi, okta gaskal geasseorohaga ja čakča/giđđaguohtuneatnamiid. Nubbi áidi lea čakča/giđđaguohtuneatnamiid ja dálveorohaga gaskka. Dálvet leat dat 17 doalu rátkkašan 4 siidii ja dain lea dálveorohat oarjjalulábealde Guovdageainnu girkogili Suoma ráji guvlui. Cuoŋománu/miessemánu molsumis johtet sii davás giđđaeatnamiidda. Doppe biđgejit sii ealu guotteteatnamii vai buoremus lági mielde dan geavahit. Varrásiidrátket sierra lulimussii dan orohahkii. Boazoeaiggádat guođohit ealu giđa, ja mastadit fas oktii maŋŋel. Geassemánu loahpageahčen čohkkejit ealu ja johtet davás geasseorohahkii. Muhtun jagiid guhtot čorragat geasseorohagas guottetáigge. Borgemánu gaskkamuddui leat bohccot veaiddalisgeasseorohagas davábealde áiddi. ¶
Finnmárkkus ledje vuosttaš guohtuniskamat 1875-1876 jagiid. Iskama ulbmilin lei gávnnahit man olu bohccuid Finnmárkku geasseorohagat sáhtte geassit. (A. Helland: Finmarkens Amt II 1906 s. 140-142). Dáiguin iskamiiguin gávnnahedje ahte Finnmárkku geasseorohagaide čáhke sullii 65 300 bohcco. Muhto dán rehketbihttái eai leat gal váldon mielde Romssa guovllut Návuona oarjjabealde mat geavahuvvojit Finnmárkku bohccuide geasseorohahkan, eai ge muhtun Finnmárkku eatnamat ge mat dál leat geasseorohahkan. ¶
"Juohke boazoeaiggat lea geatnegas fuolahit ahte su bohccot leat albma geahču vuolde ja ahte bohccot leat dohkalaš lojit. Earenoamažit lea su geatnegasvuohta ahte bohccot dollojit siskkabealde daid duovdagiid (dan orohaga) gos dat lobalaččat sáhttet leat" . ¶
Lága guođohangeaskkus leat unnimustá golbma dulkoma: - Eiseválddiid dulkon, - fásta ássiid/báikki olbmuid dulkon, - boazoeaiggádiid dulkon. Eiseválddit dulkojit buorren, dohkálaš boazodoallun dan mii dohkálaš ekonomalaš vuogi mielde bargojuvvo lága siskkobealde ja nu ahte unnimus lági mielde soahpameahttunvuođat šaddet eará ealáhusaiguin. Šibitdoalli dahje gilvvagárddi eaiggát fas dulkošii lága dainna lágiin ahte boazoeaiggádis lea geatnegasvuohta doalahit bohccuid eret gittiin ja giliin nu ahte eai billis maidege. Jus dán barget dohkálaččat, lea boazoeaiggát dahkan geatnegasvuođas su oainnu mielde. ¶
Boazodoalu siskkobealde lea nággu dáinna plánain. Luonddusuodjaleaddjit leat maid garrasit vuosttaldan dan. Plána vuosttaldeaddjit oaivvildit ee. ahte ¶
Dán bivddu mávssolašvuođa olu boazoeaiggádiidda oaidnit das go siiddat muhtomin johte guovlluide gos dan dálvvi ledje rievssahat. Dás sáhttit ee. namuhit ovtta siidda mas dábálaččat lei dálveorohat Suoma ráji láhká, lulábealde Guovdageainnu girkobáikki, mii muhtun jagiid soahtegaskaáiggi manai 5-6 beanagullama nuorttas Njullošjoga guvlui, rievssahiid bivdit. Lei dábálaš ahte buohkat bearrašis bivde rievssahiid. Visot rievssahiid vuvde ja ožžo ruđa. ¶
Muhtun orohagaid nissonolbmot, mánát ja boarrásat orro giđđaeatnamis geasset ja bivde guliid ja dievdoolbmot ledje lagabus meara ealuin. Muhtun bearrašat bivde guliid jávrriin 6-7 beanagullama oarje-davábealde Guovdageainnu, dan botta go dievdoolbmot ledje Láhpi guovllus ealuin. Dákkár ovdamearkkat leat maid eará báikkiin Finnmárkkus. Dálvviguoli bivde čakčat siseatnamii jođidettiin dahje vižže dan dálvesiivvus maŋŋel. Boazodoallobearrašat geain ii lean vejolašvuohta dahje astu dálvviguoli bivdit, lonuhedje dávjá dálvviguoli biergguin dáloniin geat bivde jávrreguoli. 30 sálteguollekiluin lonuhedje ronu ja 60 kiluin sarvá. Sis-Finnmárkkus lonuhedje dávjá sáltečuovžžain. Boazodolliid jávrreguollebivdu geasseorohagas nogai dađistaga go boazoeaiggádat heite orrumis váris geasset. Dál maid bivdet eatnasat veahá guoli johtima vuolde ja go leat váris, muhto hárvát bivdet dálvviguoli. ¶
Sihke 1933 boazodoallolágas ja 1978 boazodoallolágas leat mearrádusat boazoeaiggádiid guollebivddu birra. 1978 lágas (geahča kap. 2.2) celkojuvvo ee. ahte doaimmahettiin lobálaš boazodoalu boazodoalloguovllus lea boazoeaiggádis vuoigatvuohta bivdit guoli stáhtaallmennegiin ja stáhta matrikulerekeahtes eatnamiin dan orohagas gos sus lea boazodoallu, seammá eavttuiguin go dan suohkana, čoahkkebáikki dahje gili olbmuin gos allmennet dahje stáhtaeanan lea. Stáhta matrikulerejuvvon vuvddiin ja duottarbáikkiin boazodoalloguovlluid siskkobealde galget boazodoallit beassat bivdit nu go doloža rájes leat dahkan. Guollebivddu ovddas mii lea láhkamearrádusaid mielde, ii galgga máksit láiggu ii ge koartadivvaga. Boazodoallit šaddet dan bokte earenoamáš dillái fásta ássiid ektui geat guliid bivdet ealáhusa váste jávrriin ja čázádagain (geahča maid kap. 3.4.8). ¶
Biilaluodda ráhkaduvvo guohtuneatnama čađa. Ieš luodda váldá veahá eatnama, muhto ii dat leat nu olu. Boazu guohtu unnán luoddaguoras. Guovttebealde luotta šaddá ođđ avádat mii ii geavahuvvo dahje gos unnán guhtot bohccot. Mađi dobbeliidda luottas manná eret, dađi buorebut guohtu boazu. Máŋga ášši váikkuhit dasa man govdat avádat šaddá: ¶
Čoahkkeguovlluin/gávpogiin ledje olu šibihat ovdal. Čáhcesullos ledje eanas ruovttudoaluin šibihat ovdal maŋimus soađi ja šibihat guhto meahcis olggobealde gávpoga. ¶
Porsáŋggus muitaluvvo ahte Igeldasa olbmuin, oarjjabealde vuona, ledje láddjenbáikkit jur Skáidejargáttis, 2 beanagullama ruovttus eret. Muhto maiddái jeakkit ja sullot vuonain ledje deaŧalaš láddjenbáikkit. Muitaluvvo ahte muhtumat geain ledje mihtiduvvon láddjenbáikkit, láigohedje daid olbmuide go ieža eai dárbbašan láddjet doppe. ¶
Unjárggas muitaluvvo ahte dušše muhtun ládjoneatnamat ledje mihtiduvvon, muhto olbmot láddjejedje niittuid boares árbevieru mielde. Davábealde vuona muitaluvvo ahte sis ledje niittut gitta Ánnejohmohkkái, 2,5 - 3 beanagullama njárgga sisa. ¶
Vuovdeguovlluin ožžo olbmot oastit muoraid ruohttasiid nalde máid vuvde boaldinmuorran. Lei maid dábálaš ahte sii geain lei iežas vuovdi, vuvde boaldinmuoraid. Muhto priváhta vuovddit ledje unnit ii ge dáidán nu olu vuovdin. Vuovdeguovlluin ožžo olbmot oastit viessohuksendimbara stáhta eatnama nala čujuheami mielde. Muitaluvvo ee. ahte Kárášjogas olbmot doppe ožžo hálbbibui dimabara viessohuksemii go eará ulbmiliidda. ¶
Juohke gilisearvvis ledje iežaset báikkit gos gárdo rievssahiid ja sii bohte hárve ránnágili guovlluid siskkobeallái. Eai earát boahtán dakkár báikái gos juo ledje olbmot gárdume rievssahiid. Unjárggas muitaluvvo ahte juohke bearrašis lávejedje fásta guovllut gos gárdo. Earát atne daid guovlluid dan bearraša guovlun ja buohkat doahttaledje dan. Guovdageainnus muitala muhtun áddjá mii lea badjel 80 jagi boaris, guhte lea gárdon rievssahiid olles eallenagi, ahte sáhtii lonuhit guovllu; eai lean nu mearri guovllut ja buohkat čáhke gárdut. Muhto eai láven gárddiid bidjat dakkár báikái gos earát juo ledje gárdume. Porsáŋggus muitaluvvo ahte gilisearvvi meahcceriggodatguovllu siskkobealde sáhtte feara gokko gárdut. Muhto dávjjimustá gárdo guovlluin maidda lunddolaččat ieža gulle, ruovttu lahka. Deanus muitaluvvo ahte gilisearvvi meahcceriggodatguovllu siskkobealde oaččui gárdut gos ieš háliidii. Doppe eai ge gárdugoahtán gal dakkár báikkiin gos earáin juo ledje gárddit. Muhtun vuorraset Sállanolmmái muitala ahte olbmot doppe bivde sihke stáhta ja priváhta eatnamiin. Várjjatvuona davábealde gárdo rievssahiid garrasit ain maŋimus soađi maŋŋelii. ¶
Ealggat. Ovdal go ealgaválaid juohkigohte, bivde olu ealggaid ealgaguovlluin čakčat ja dálvet, vuosttažettiin Mátta-Várjjagis, Deanuleagis ja Kárášjogas. Dát ii dáidán ekonomalaččat buktán nu olu. Muhto sutnje gii gottii ealgga, gal lei dát valjit biergu. Dál čujuhit dasa ahte olggobeale ealgabivdit eanemusát bivdet ealggaid. Báikki olbmot fertejit ealgaválaid nalde gilvalit olggobeale olbmuiguin. ¶
Porsáŋggus leat juohke gilisearvvis leamaš lunddolaš guollebivdoguovllut. Guovllu siskkobealde leat bivdán gos háliidedje, muhto jus muhtun juo lei fierbmume ovtta jávrris, de eai mannan earát gal dohko fierbmut. ¶
Várjjatvuonbađa davábealde, Unjárgga guvlui, muitaluvvo ahte olbmot lávejedje čakčageasi, go lájuiguin gerge, mannat Oardajávrái ja Oardavuonjoga bajágeahčái Báhcavuona suohkanii bivdit dálveguoli. Lei dábálaš ahte eanas dan guovllu olbmot dahke nu. Sii atne guovlluid iežaset resurssaguovlun. Maŋŋel go Báhcavutnii ja Oardajávrri barttaguovlluide bođii luodda, lea sis váldon eret dát vejolašvuohta. Muhtun bivdo- ja meahcástansearvi davábealde njárgga lea lihttoláigohan čázádaga, nu ahte unjárgalaččat leat massan ovddeš resurssaguovllu. Dál ožžot dušše lobi astoáiggebivdui nu movt earát nai. Muitaluvvo ahte suohkanrádji lea dušše biddjon beroškeahttá das geat guovllu leat geavahan. Báhcavuotnalaččat eai geavahan meahcceriggodagaid seammá garrasit go Unjárgga sápmelaččat dahke ovdal. Dál lea nappo Unjárgalaččaid ovdalaš deaŧalaš resurssaguovlu šaddan njárgga davágeažeolbmuid vuoiŋŋastan- ja bartaguovlun. ¶
Luossagolgadeapmi olggobealde Oarje-Finnmárkku, man oallugat atne vahágin luossahivvodahkii, bissehuvvui 1987:s. ¶
Luossagolgadeami bokte bivdu olggobealde Finnmárkku lassánii 8 000 kg:s 1976:s ¶
Tab 3-5: Luossabáikkiid logut stáhta eatnama nalde ¶
Báikki servodagain ledje iežaset čálekeahtes lágat giliservviid ja bearrašiid gaskaneaset resursajuohkimis ja geavaheamis (NOU 1978:18 A s. 192). Sii atne riggodagaid alcceseaset gullevažžan, eai ge sáhttán jurddašit ahte olggobealde boađáše olbmot geavahit riggodagaid sin buohta. ¶
Luopmánat/muorjjit leat álo leamaš deaŧalaš riggodahkan olu báikki servodagaide. Gili siskkobealde lea oalle friddja čoaggin leamaš, muhto olggobealolbmot leat adnon dego sisabáhkkejeaddjin. Luome-/muorjeguovllut leat maid muhtun báikkiin muhtunládje juhkkojuvvon gaskal bearrašiid. Dál čogget olggobealolbmot dávjá luopmániid/murjjiid luottaid lahka. Báikki olbmot fertejit mannat dobbeliidda. ¶
Álggus álggahedje bivdo- ja guolástanservviid čoahkkebáikkiin. Searvvit ožžo láigolihtu jogaide vuonaid siste, ja dat dagahii soahpameahttunvuođaid. Olggobealolbmot bohte mearridit jogaid badjel ja vuvde goarttaid doppe gos báikki olbmot ovdal ledje iežaset láhkái bivdán. Ovdalis (kap. 3.4.8) lea namuhuvvon ahte guollebivdoservviin Várnjárgga davábealde lea láigolihttu Oardojávrái ja Oardavuonjoga bajágeahčái, máid unjárgalaččat leat ealáhusa váste ovdal bivdán. Ovdal dáhpáhuvai dávjá seammaládje earásajes nai. Muhto dat lea buorránan maŋimus jagiid go leat eanas báikki eananeaiggátsearvvit, gilisearvvit dahje bivdo- ja guolástansearvvit mat leat ožžon láigolihtu čázadagaide. Ovdamearkka dihte oaččui Porsáŋggu bivdo- ja guolástansearvi láigolihtu Rávttošjohkii1949:s. Dán láigolihtu lea Rávttošnjárgga eananeaiggátsearvi maŋŋel ožžon alcces. Dábálaččat ii leat dakkár čázadagaide láigolihttu gos eai leat luosat. 1987 rájes leat Finnmárkku olggobeale Norgga borgárat oastán guollegoartta dáppe bivdui. Maŋŋel ođđa luossa- ja sáivabivdolága mii gustogođii ođđajagemánu 1993, sáhttet maid Finnmárkku ássit šaddat oastit guollegoartta. Fylka lea meannudeame dan ášši. ¶
Mátkkošteapmi ja meahcceguovlluid deaddu lea ollásit earáhuvvan ovdal soađi rájes dássožii. Meahcásteamis lea nu olu mohtorjohtolat, earenoamážit skohtervuodjin. Muhtun vuoras olmmái oarjjabealde Porsáŋggu dadjá ahte ovdal soađi soittii okta olggobealolmmoš juohke 100 báikki olbmo nammii. Dál sáhttet muhtomin leahkit lagabui 100 olbmo juohke báikki olbmo nammii. ¶
Tab. 4-2: Barttat stáhta eatnama nalde Finnmárkkus. Suohkaniid logut 1981 skábmamánu ¶
Eanas barttat stáhta eatnama nalde Finnmárkkus, leat mearriduvvon bartaguovlluin. Riddo- ja siseatnansuohkaniid beroštumit leat leamaš vuostálaga. Siseatnansuohkanat lohket alcceseaset dušše vahágin addit eatnamiid riddoguovlluid čoahkkebáikeássiide bartaguovlun. Riddosuohkaniid ássit ges lohket ahte sii ásset Norgga dálkámus guovlluin ja ahte sii dárbbašit barttaid siseatnamis. Muhtumat dadjet maid nu garrasit ahte nu go muđui meahccedoaimmaiguin (kap. 4.2.5) lea barta siseatnamis eaktun dasa ahte obanassiige sáhttit orrut čoahkkebáikkiin rittus. Seammalágan vuosteberoštumit leat bartaguovlluid plánedettiin. Báikki olbmot ballet garraset gilvvus báikki riggodagaid nalde. Eanandoallo- ja boazodoalloberošteaddjit maid leat dábálaččat bartaguovlluid vuostá, go ballet muosehuhttimiin guohtuneatnamiin. ¶
Finnmárkkus huksegohte barttaid maŋŋel maŋimus soađi. 1960-jagiid rádjái huksejedje barttaid sahtedohko. Oallugat huksejedje álggos ja ohce lobi maŋŋel. 1963 rájes bearráigeahččagohte bartahuksema ja leat ráhkadan láigošiehtadusa eanas boares bartasajiide. 1963 rájes leat measta buot barttaid stáhtaeatnama nalde huksen bartaguovlluide (earret ealáhusbarttaid). Bartaguovloplánen lea suohkaniid olis, ja heivehuvvo plána- ja huksenlága mearrádusaide. Eanas barttaid huksejit siseatnansuohkaniidda. ¶
Finnmárkku stáhtaeatnama nalde lei ođđajagemánu 1983 láigošiehtadus 3 769 astoáiggebartii, muhto duohta lohku dáidá leahkit stuorit. Maŋŋel 1983 lea barttaid lohku dađistaga lassánan. Priváhta eatnamiin eai leat barttat lohkkon, muhto árvvoštallet logu sullii 2 000:ii. ¶
Nu guhkás go čálalaš gáldut muitalit, leat leamaš stuorit ja unnit soahpameahttunvuođat joavkkuid gaskal ja joavkkuid siskkobealde Finnmárkku eatnamiid ja čázadagaid geavaheami birra. Dás heive čujuhit Steinar Pedersena čielggadussii. Muhto dilálašvuođat leat rievdan ja dálá soahpameahttunvuođat leat earaláganat go ovdalaš áigge. Soahpameahttunvuođat mat eanemusat gullojit, máid olbmot oidnet eanemusat, leat soahpameahttunvuođat gaskal boazodoalu ja eará beroštumiid, ja soahpameahttunvuođat gaskal "stuoraservodaga" , olggobealolbmuid, ja báikki olbmuid/gili olbmuid vuođđoealáhusain, luondduriggodagaid nalde. Olggobealolbmot bohtet ja dušše geavahišgohtet luonddu gilvvus báikki olbmuiguin, beroškeahttá geavaheami čálekeahtes lágain ja njuolggadusain. Dat dávjá čuohcá bearehaga riggodagaide. ¶
Porsáŋggus maid lohket ahte boazu váldá guohtuma sávzzas. Doppe dadjet ahte sávza ii hálit, dahje ii sáhte guohtut meahcis ja orru luoddaguorain. Boazoeaiggádat eai mieđit dása. Sávza sáhttá friddja guohtut meahcis. Boazoeaiggádat lohket maid ahte Leaibevuonguovllu sávzzaeaiggádiin lea sierra guovlu mii lea ráfáidahtton boazoguođoheami vuosta ja mii lea dušše sávzzaid váste (Vuohpošnjárga), muhto sávzaeaiggádat eai geavat dan njárgga. Sii diktet sávzzaid guohtut luoddaguora. Oarjjabealde Porsáŋggu leat oalle olu bohccot ja muhtun guovlluin sáhttet gal ribadit guohtumiid. Ii dáidde boazu gal dagahit ahte sávzzat guhtot luoddaguoraid. Dan oaidnit doppe nai gos eai leat bohccot. ¶
Porsáŋggu nuorttabealde leat maŋimus 35 jagi bohccuid guođohan birrajagi, ja dat lea orohaga guođohanáiggi mearrádusaid vuostá. Váidaluvvo go bohccot dálvet guhtot gittiid ja billistit. Duohta vahágiid gittiin mearridit muohta- ja jiekŋadilálašvuođat ja boazolohku, muhto dat dagaha goit unohisvuođaid ja nappo vuostelasvuođaid ja riidovuođu. Bohccuid dálveguohtun sávzzaid geasseguohtumiin ii dáidde vahágahttit. Doppe váikkuha dálveguohtun baicca bures sávzzaid geasseguohtumii. Dálveguođoheapmi giđđa- ja čakčaorohagain maid sáhttá siiddaid gaskii dagahit vuostelasvuođaid. ¶
Rusttetgeainnut mat dábálaš johtolahkii leat rahpasat, sáhttet jođánit dagahit váttisvuođaid gaskal báikki olbmuid ja olggobealolbmuid go šaddá luondduriggodagaid nalde gilvu dahje go luottaid geažil šibihat muosehuvvojit guohtunguovlluin. ¶
Boazodoallokapihtalis leat čájehan movt muosehuhttin guohtuneatnamiin dagaha váttisvuođaid boazodollui. Olu vánddardeapmi earenoamáš guovlluin sáhttá njuolga dahje eahpenjuolga dagahit soahpamahttunvuođaid. Boazodoalloguovlluin olggobealde Finnmárkku leat ovdamearkkat dasa go turistadoaimmat siiddain/orohagain leat olu vahágahttan ja measta goaridan boazodoalu. ¶
1852 rádjedahppama rájes lea boazodoallu eanas leamaš nu movt dál (Tønnesen 1979: 193). Guovdageaidnulaččat johtet geasset stuora sulluide (Fálái, Sivjui, Stierdnái) ja njárggaide Porsáŋggu oarjjabealde ja Davvi-Romsii. Kárášjohsápmelaččain leat geasseorohagat Porsáŋggu- ja Lágesvuonbađa lulábealde, njárggain goappešiid bealde ja Máhkarávjjus1930-jagiin ledje máŋggas láigohišgoahtán dahje huksegoahtán viesuid Kárášjohkii. Guovdageainsápmelaččat gal vuos orro gođiin birrajagi, ja dušše muhtun bearrašat orro girkobáikkis muhtun áigge jagis. Kárášjohkalaččain ledje maid viesut Máhkarávjjus. Buolbmátsápmelaččain lei geasseorohat Čorgašnjárggas gaskal Deanu ja Lágesvuona. Bearrašat lávejedje dábálaččat johtit mielde. Muhto oallugat ledje maid huksegoahtán dahje oastigoahtán viesuid Deatnogáttes. Várjjatsápmelaččaid ealut leat geasset davábealde vuona. Buot náitalan olbmuin ledje oapmedálut lulábealde vuona, gos eamidat orro mánáiguin, dan botta go isidat ledje ealoluhtte. Ledje maid moadde duhát bohcco mat guhto birrajagi lulábealde. Dat ledje sihke fásta ássiid, johttisápmelaččaid ja nuortasápmelaččaid bohccot. Dákkár vuohki go lei sihke fásta ássan ja boazodoallu lei maid Nordlánddas ja Ruoŧas, muhto ii oarjefylkkas gal (Qvigstad 1938: 33-34). ¶
"Boazu ferte birrajagi guohtut. Boazodoalu vuođđun lea ahte buot jahkodagaid lea doarvái guohtun. Ferte muhtun muddui dássedisvuohta gaskal geasse- ja dálveorohaga. Ovtta guohtunguovllu siskkobealde lea hárve doarvái buorre dássedisvuohta. Danin manná boazu ovtta guovllus eará guovlluide guohtuma maŋis. Finnmárkkus lea giđđa/geasseorohat mearragáttes ja dálveorohat duoddaris" (Lyftingsmo 1961 198). ¶
1962:s čálii son ahte guohtundássedisvuohta lea doabadat mii fátmmasta ollislaš guohtuma ja dan guohtuma mii lea dábuheames iešguđet áigodagaid. Buoremus dieđusge livččii go ovtta orohaga siskkobealde livččii dássedisvuohta gaskal dan geasse-, dálve- ja árra giđđaguohtuma mii lea. De sáhtášii ollásit geavahit guohtuma orohaga siskkobealde johtimiin. Muhto dábálaččat lea "hui bonju" guohtundássedisvuohta, ja lea dat áigodat goas heajumus guohtun lea mii mearrida ealu sturrodaga. Čađahuvvon guohtuniskamiin oaidná ahte "buorre dálveguohtun ja árra giđđaguohtun mearrida boazodoalu ekonomalaš gánnáheami" (Lyftingsmo 1962: 280). Lea gal dattege dálveorohat mii lea boazodoalu mearrideaddji. ¶
Sihke Falkenberg ja eará dutkit oaivvildit ahte earenoamážit mearrasámiguovllut olgguštuvvojedje ruhtajuolludemiid oktavuođas, ja earenoamážit dakkár guovllut mat ledje boaittobealde (nu go siskkit Lágesvuotna). Danin ii dárbbaš leahket dušše čearddalašvuohta ártan. Ee. sáhttet maid johtalanvejolašvuođat váikkuhan olggušteapmái (gč. ee. Kolsrud 1955: 156 heajos ekonomiija birra). ¶
Finnmárkkus ledje olu guovllut boaittobealde earenoamážit danin go geainnut eai lean. Ovdal go riikkageainnu Idjavutnii gárvánii 1930-jagiin, lei siskkit Lágesvuotna okta dain guovlluin: "Lágesvutnii boahtit lea imašlaš. In jáhke ovttage hearddohuhttit jus logan guovllu gullat " seavdnjadeamos " Finnmárkui. Olu olbmot ásset ain darfegođiin doppe" , oaivvildii Mona Beichmann (Beichmann 1939: 77). ¶
"Čáhcesullos ja Davvi-Várjjagis lei guolásteapmi eatnasiid váldoealáhus. Sihke gávpot siste ja olggobealde lei eatnasiin okta gussa dahje eambbo ja moadde sávzza. Muhto eanandoallu lei lassiealáhussan Go heajus guollebivdu lei, šattai sidjiide nai heahti ja vártnuhis dilli, nu go earasajes" (NEG 1881 Čáhcesullos ja muhtunráje Davvi-Várjjagis 1964). ¶
Dávjá bivde liinnáin guhkkin ábis. Áhpedorskebivdu liinnáin álggahuvvui Bjørnøya áhpeguollebáikkiin 1925:s ja áhpeguollebáikkiin Svalbárdda oarjjabealde 1934:s. Muhto eai lean galle Finnmárkulačča searvvis dán bivddus, 1939:s dušše 9 fatnasa. Nuppe dáfus ledje mihá eanebut geat bivde áhpeguollebáikkiin lagabus gátti, Finnmárkku davábealde ja nuorttabealde. 1920-jagiin bivdigohte maid snoranuhtiin Finnmárkkus. Muhto áhpenuohtásteapmái gal lei garra vuosteháhku. Miessemánu 13. b. 1908 juo bođii bodnenuohtástan (áhpenuohtástan-) gielddus (Iversen nr. 3-1937: 55). Suoidnemánu 16. b. 1936 gaskaboddosaš bodnenuohtástanlágain (man sadjái bođii njukčamánu 17. b. 1939 áhpenuohtástanláhka) gildojuvvui ee. fievrredit guliid gáddái, máid áhpenuhtiin ledje bivdán dihto mearraguovllu olggobealde (ibid s. 62 ja Fiskets gang nr. 20-1946: 233). ¶
Eidheim` cealkka muitala ahte luomi lei deaŧaleamos muorji: "Go porsáŋgulaččat hupmet murjjiid birra, de oaivvildit ovddemustá luopmániid" (Eidheim 1958: 36). Daiguin leat olbmot bures lassin dinen. Buriid luomejagiid manne measta buohkat lubmet. Gilli lei guoros, go lei hoahppu. Luopmánat leat jur guokte vahku čoakkehahttit, ja dávjá lea guhkki jekkiide. Muhtun báikkiin šaddet luopmánat oalle sihkkarit juohke jagi, ja Suoma bealde maid čogge olu suoidnemánu loahpas gitta borgemánu gaskkamuddui. ¶
Guovdageainnus ledje gitta 6-olbmá bivdosearvvi loddeme giđđat, muitalii Johan M. Klemetsen 1993:s: Ledje duhtavaččat jus báhč 10-15 lotti. Ii son jáhke lottiid nohkat loddemiin. Lodden gildojuvvui 1950-logus, muhto ožžo máŋga jagi sierralobi loddet. 1960-jagiin čuovvugohte gildosa garraseappot. Maŋimus áiggiid leat báikkálaš loddema doarjjaolbmot ja luonddusuodjaleaddjit garrasit digaštallan loddema nalde (Eriksen 11/10-1993). ¶
olbmuin ledje máŋga čuođi rievssatgiela. Dál gal lea lohku unnon " (sullii 1960). Ovdalaš áigge báhče maid čáhcelottiid ja čuotnjágiid. Báhče maid mearalottiid iežaset atnui ovdal, ja báhčet ain dál olggobealde ráfáiduhttináiggi. " Uvjjat ja dolggit lei hui bivnnuhis gálvu ovdalaš áigge. Rievssahiid eai oastán ovdal go Stuorravuona márkanat álggahuvvojedje, muhto rievssatdolggit ja -uvjjat ja eará lottiid dolggit ja uvjjat ledje ja leat ain, dakkár gálvu máid gávpeolbmát háliidit ". Muhto monit eai gal leat leamaš mávssolaččat (NEG 16331 Vestre Jakobselv (1961-62?)). Soaitá danin go Ánnejogas leat leamaš olu kvenat. Muhtun Njávdángáldu (1970) muitala ahte olbmot eai bivdán eará mearalottiid go daid ruhkiid mat darvánedje guollefirpmiide mearas: " Borre unnán mearalotti. Eatnasat ledje suopmelaččat geat eai lean hárjánan mearalottiide. Leat gal čoaggán moniid, muhto ledje olbmot geat eai borrán mearalotti moniid. Dolggiid čogge ja vurkejedje, ja ráidnejedje lievllas. Dál eai čoakke dolggiid" (NEG 21399 Neiden 1970) ¶
beare olu moniid váriin ja go báhčalemiin balde lottiid besiin eret. Galggašii ee. olggobealsuohkanássiide gielddus čoaggit moniid (FFF 1926: ášši 29, s. 58-59) ¶
Váttisvuođat šadde eambbo oinnolažžan soađi áigge ja maŋŋel soađi Fylkkamánni čujuhii ahte mearaloddehivvodat unnui garrasit soađi áigge, go sihke duiskkalaččat ja dáččat bivde garrasit. Čogge maid lobihemet olu moniid ja uvjjaid. Danin mearridii omd. Sállannuori suohkanstivra ráfáiduhttit 6 sullo monne- ja uvjabáikin olggobealde Skjellbukt Sállannuori Gyfjordas(FFF 1948: ášši 10, s. 57) ¶
Dát duođašta guokte ášši: Báikki olbmuin leat ovdamunnin go ásset lahka buoremus fuođđoguovlluid. Muhto seammás leat gávpogiid ja čoahkkebáikkiid astoáiggebivdit gilvališgoahtán singuin. Dát mannolat guoská maid rievssatbivdui, murjemii/lubmemii ja sáivabivdui. 1984-89 áigodagas ledje omd. gaskal 16,9% ja 37,9% bivdogoarttain vuvdon olggobealde Finnmárkku bivdiide (Småviltjakt i Finnmark 1989-90: 15) ¶
Earret luosa, bivde maid olu eará guollešlájaid. "Muhtun jávrriin eai oba leat ge guolit, muhtun jogain ja jávrriin ges leat valjit dápmohat ja maiddái rávddut, máid báikki olbmot bivdet liikká olu" , čálii Mona Beichmann 1939:s (Beichmann 1939: 85), ja jotkkii: "buoremusat gottii guoli boaittobealde guovlluin gosa fierbmun ii lean vel čuohcan" (ibid s. 86). ¶
Buollánávžilaččat ja eaibuleagilaččat fertejedje oastit (dahje lonuhit alcceseaset) mearaguoli Bossegohpis dahje Joganjálmmis. Danin eai borran nu olu mearaguoli dain ávžžiin. Muhto borre "olu sáivaguoli nu go dápmoha, čuovžža ja luosa" (NEG 21096 Tverrelvdal og Eibydal 1968). Daid bivde eanemustá lájuid ovdal ja maŋŋel, veahá duottarjávrriin čakčat, ja muđui giđđajieŋa nalde sihke jogain ja jávrriin. ¶
Vuolábealde oaidnit tabeallas sullii man olu kiluid ja kruvnnuid Buolbmát sáivaguollebivdu attii 1950 birrasiid: ¶
sáivaguliid (dápmot, rávdu, hárri ja čuovča) leat eanas ieža borran ja iežaset galmmihanbumbbáide bidjan. Dievddut manne 3-4 beaivásaš guollebivdomátkkiide, earenoamážit jávrriide ja jogaide oarjjabealde Deanu. Dát guollebivdu "lea leamaš mávssolaččamus daidda ruovttudoaluide main lea heajumus ruhtadilli. Lea váttis árvvoštallat dán bivddu árvvu ja sturrodaga, muhto oallut ruovttudoaluin lea sáivaguolli oassin beaivválaš biepmus geasse- ja čakčamánuid" (ibid s. 35). ¶
1965-66 jagiid čuhppe 52 330 m³ dimbara, mii lei buot fylkkaid gaskkas unnimus lohku. Dušše 43 % vuvde, ja Hedmárkkus vuvde omd. 90 %. Nappo geavahit olu dimbara fylkkas. Leat máŋga ártta dasa go vuvdet ja čuhppet nu unnán dimbara. Olles 88 % areálas lea lastavuovdi, mihtiduvvon kubikkaid mielde lea dát dušše oasáš Hedmárkku ektui. Šaddá divrrasin fievrredit dimbariid guhkes mátkkiid viidáset buvttadeapmái. Dasto lea hui bieđggus buvttadeaddji vuovdi vuolábealde goahcceordda. Badjel 80 % vuovdindimbariin leat sahendimbarat(Finnmark Fylke. Naturgrunnlag og økonomi 1970: 5). ¶
Dan dáfus bođii juoga buorre dáruiduhttimis, earenoamážit Nuorta-Finnmárkui. Dan haga livččii siseanan eahpitkeahttá eambbo boaittobealde rittu ektui ja ožžon unnit ruđa go máid dagai áigodagas 1940 rádjái. Omd. čálii Rode 1919:s ahte ledje olu "geainnut mat ráhkaduvvojit oalle unnán ássiid váste, muhto máid ferte ráhkadit náššuvnnalaš árttaiguin" . Dát guoskkai ee. Buolbmága geidnui, Geavgŋá meaddel ja Deanuleahkeráigge bájás, gos ledje nu unnán ássit ahte "geaidnu ráhkaduvvui gal measta dušše náššuvnnalaš árttaiguin" . Ruovdávuona-Vuorjánjoga geaidnu adnojuvvui "čielga náššungeaidnun seailluhit dáčča ásaidumi" Vuorjánjogas (FFF 1919: 496, 506. Gč maid FFF 1917: ášši 63, s. 2. Bisma Eivind Berggrav oaivvildii ahte suoma vára vuostá fertii maid suodjalit girku, oahpu ja johtolatvejolašvuođaid (Gč. Eriksen og Niemi 1981 263)). Eanandoalloálggahandoaimmat stáhta olis álggahuvvojedje stuorrát Báhčaveaileagis 1928:s, ja 1940 rádjái lei ráhkaduvvon 93 km geaidnu, ee. Guovžajávrri-Nyrud-geaidnu, eanandoalloálggahanulbmiliin (Eriksen og Niemi 1981 236). ¶
Vuotnarittuid olggobealde sáhtte maid leahkit guhkes coaganat maid geažil sáhtii gáddái beassat easkka guhkkin eret dan báikki gosa áiggui. Oanidit guhkes mohkiid fatnasin sáhtii maid hukset geainnuid mutkkiid rastá. Dákkar muotki lei Stuoragohpi Riibmá Máhkarávjjus. Dohko bođii geaidnu 1915:s (Hanssen 1990: 303-304). Nuori buohta čoahkkanedje guollebivdit sihke Lágesvuona ja Deanu beallái. Geaidnohuksema ákkastedje dainna ahte dát seasttášii guollebivdiid guhkes mátkkiin Čorgašnjárgga birra, ee. seavtti viežžat. Seammás sáhtte geasehit smávit fatnasiid muotkki badjel jus lei buoret bivdu nuppe bealde (Nagell 1950: 442) ¶
Geaidnohuksemiidda ii várra lean vuosteháhku soađi ovdal. In leat omd. gávdnán ovdamearkkaid dasa ahte boazosápmelaččat vuosttaldedje geainnuid vaikko sis dáide leamaš jurdagat sihke geaidnohuksemiid, dulvademiid ja ruvkedoaimmaid birra. Dat máid vuosteháhkun sáhttá gohčodit, lei váilevaš beroštupmi. Ekonomalaš váttisvuođat sáhtte maid bissehit geaidnoráhkadanáigumušaid almmá geaidnovuosttaldemiid haga. Nu lei omd. Muorralvuona-Slotten-geainnuin, masa Muosát gielda lei ohcan doarjaga 1917:s. Muhto dát livččii šaddan nu divrrasin ahte suohkan ii nagodan iežas oasi máksit (=guovlluoasi) (FFF 1919: 502). Militeareiseválddit maid vuostálaste muhtun geaidnodoaimmaid rádjeguovlluin. Sii árvaledje 1919:s váldogeainnu mannat siseatnama čađa, vai meara bealde eai fallehuvvo (ibid s. 494). Dán jurdaga vuostá gal fas ieža manne maŋŋel. Sihke ovdal ja maŋŋel maŋimus soađi oaivvildii militeara ahte siseatnama váldogeaidnu álkidahttá vejolaš falleheami nuortan. ¶
Vuosttaš stuorit ruovdemálbmahivvodaga gávdne Krokvannet davábealde 1902:s. A/S Sydvaranger buvttadišgođii dan 1910:s, duiskka ruhtademiin. Vaikko olu eará Finnmárkku báikkiin lea ge málbma, de leat dušše Mátta-Várjjagis nu olu málbma ahte lea vuođđun leamaš ovtta Norgga stuorimus báktedoaibmaindustriijii. Eanas Norgga málbma lea boahtán doppe. ¶
Álttá ráktodoaimmas lea sierralágan málle. Eanas barge doaimmain čakčat ja dálvet lassiealáhussan. Juohke ráktobargis lei iežas guovlu gos rokkái ráktostobus Ráktoguovllut leat stáhta eatnama nalde ja 1933 rájes lea A/S Alta Skiferbrudd-searvvis (ráktobargiid searvi) leamaš láigolihttu ráktoguovlluide (Finnmark 1979: 353). Dálá bargit (1993) leat oasseáiggebargit, ollesáiggebargit ja industriijadoaimmaheaddjit. ¶
Dákkár dilálašvuođas atne oamasteami ovttadássásažžan formálalaš eaiggáduššanrivttiin. Dán oaidnit ee. das go riidu oamastuvvon niittuid nalde sáhtii bullehit seammá garra dovdduid dego livčče priváhta eatnamat. ¶
Eanas luopmánat/muorjjit šaddet stáhta eatnama nalde ja 1953 rádjái lei buohkain friddja lohpi lubmet/murjet. Muhto luopmánat/muorjjit mat leat priváhta eatnama nalde, "gullet geavaheddjiid oainnu mielde eananeaiggádii" , čálii Ercka T. Helskog 1978:s. Dán oktavuođas lei sáhka luopmániid birra, danin go joŋain ja sarrihiin eai dette beroštan (NOU 1978: 18 A: 186). ¶
"Fuođđut ledje maid friddja resurssan buohkaide, nu go luopmánat/muorjjit ge" , čálii Ericka T. Helskog (NOU 1978: 18 A: 186). Muhto olu báikkiin, ee. Porsáŋggus, ledje šaddan "geavahanavádatrájit iešguđet giliservviid, gilážiid ja muhtun muddui bearrašiid gaskal" , čállá Bjørn Aarseth 1976:s (Skaidiprosjektet 1975-76. Samisk-etnografisk delrapport s. 24). Dát galggai gustot buot bivdui, muhto rievssatbivddus ii orron nu čielga avádatjuohku: "Son gii bođii ovddemus muhtun báikái gárdut maŋŋel go muohta lei bisánan, beasai dábálaččat bivdit doppe. Sii geain ledje bivdogoađit, ledje dávjá vuosttažat dan báikkis. Rievssatbivddus bissuin eai lean avádatrájit. Báhčči bivddii ovddemustá olggobealde dan guovllu gos su gárddit ledje" (ibid s. 24). ¶
Ii 1800-logus dahje maŋŋel dáidde guollebivdiin leamaš dábálaš oaidnun ahte ábi guolit gullet earenoamáš guollebivdihámmana dahje vuona ássiide. Dábálaš oaidnun dássožii lea leamaš ahte ii oktage eaiggáduša guolleriggodagaid ja ahte buohkat ožžot bivdit daid (Finnmark 1979: 335). Dát oaidnu vuhtto Skarsvåg Fiskarlag - (Skárfvákki guollebivdosearvvi) cealkámušas 1985:s: Allot bargga nu ahte buot Finnmárkku guollebivdohámmanat gáibidit sierra bivdobáikkiid dainna ahte "mii ássat dáppe - dat lea min áhpi ja min guolit" (Skarsvåg Fiskarlag 1985. Dán celke Irevuona guollebivdosearvvi (Gádde-Iččáhis) snoranuohttegildosa gáibádusa oktavuođas vuođđolinjjá siskkobealde (12 beanagullama)). ¶
"Norgga bealde leat dušše moattis geat atnet iežaset skoaltasápmelažžan (nuortalažžan). Nuortalaččaid maŋisboahttit, geat eai goassege leat leamaš nu oallugat, leat eanas seahkánan álbmogii. Nuortalaččaid dološ kulturmálles leat dušše kulturmuittut báhcán Norgga beallái" . (NOU 1985: 14: 30-31, dás jorgaluvvon sitáhta). ¶
Ruošša bealde lea N. Charuzina čiekŋalis ruoššasámiguorahallan, Russikie lopari (1890) oahppáseamos, vaikko lea duođaštuvvon ahte Charuzinas lea veaháš váttis gáldogeavaheapmi go son oinnolaččat muitala dainnalágiin ahte dieđut eai soaba oktii, omd. go geavaha oarjeguovllosámiid válddahalli dieđuid ruošša sámiid válddahallamis (vrd. Storå 1971: 31). ¶
Norgga bealde lea Ørnulf Vorren eanemusat dutkan nuortalaččaid historjjá ja kultuvrra. Son lea almmuhan máŋga čállosa main lea guorahallan nuortalaččaid, earenoamážit sin riggodatgeavaheami ja servodatorganiserema máid lea dárkilastán ekologalaš mállen. Das lea ¶
Skoaltanamahus ii várra leat nu dološ namahus nuortalaččaide; ii dáidde geavahuvvon ovdal 1800-logu. Boarráseamos geavaheapmi máid lean oaidnán, lea 1820-jagiid loahpas go geologa finai Báhčaveaisiiddas iežas dutkanmátkkis Davvi-Norggas ja Spitsebergenis (Keilhau 1931: 48). Lea maid čielggas ahte goit Norgga bealde lea skoalta-namahus geavahuvvon cielossátnin. Maiddái sápmelaččat leat atnán dan veahá fastin. Leat ovdamearkkat eará dákkáraš sániide mat duođaštit dan, buot dat leat geavahuvvon 1800-jagis (vrd. máid Friis čálii "jurá Bostta-skoalta" , dása lea maid Storå 1971: 62 čujuhan). ¶
traktatfestet suverenitetskrav Nordostpassasjen váilu sámegielnamma sjøvertshandel sápmelaččat. Márkaniid lávejedje maid gohčodit "sámimárkanin" danin go lei mihtilmas sámivuohta sihke gálvvuin ja olbmuin. Dákko ledje nuortalaččat hui olu searvvis. Oarjesiiddat manne earenoamážit Várjjatmárkanii, ja Kjørvågmárkan lei fas Beahcánsiidda johtolaga siskkobealde - Kjørvåg šattai ge Beahcánsápmelaččaid earenoamáš márkanin. Gieldda márkaniidda ges manne Gieldda Guoládatsápmelaččat. Gieldda gohčodit maid Kildinin dahje Munomasksiidan (vrd. Hansen 1987: 228, 1990: 140-143). ¶
Dán vuoru doalahit Njávdáma olggobealde siidarájiid válddahaladettiin. ¶
Siida lea oarjelulábealde Suoma vuovdesámi Anársiidda ránná, oarjedavábealde oanehit gaskka Báhčaveaisiidda ránná ja davábealde Beahcánsiidda ránná. Nuorttabealde ledje Guoládatsámit; lagamus ránnát ledje Gieldda sápmelaččat ja daid searvvis nuortalet sisafárrejeaddjit, nu go syrjenat (komisámit) ja samojedat (maiddai nenetsan gohčoduvvon). Nenetsaid oarjerádji lei álggos Mesenjohgáttis, nappo Vilgesmeara nuortadavábealde. Rádji gul gustui formálalaččat 1545 rájes juo (Hallström 1911: 242). 1800-logu loahpas ledje unnit joavkkut fárren oarjjás Kandalaks- ja Imandraguovlluide. ¶
Dálvesiida (Talvsijd) lei siidda váldoássanbáiki ja bearrašiid deaivvadanbáiki. Doppe dolle skuvlla ja diggečoakkániid. Dálveorohagas ledje juovllaid ovddabealde gitta cuoŋománu lohppii. Dalle johttájedje bearrašat giđđaorohahkii gos orro maŋŋelii guotteha miessemánus. Dasto johte ealuin giđasgeasseorohahkii mii lei buori guollejargáttis ja rásseguohtuneatnamis. Oaláš geasseorohahkii johte geassemánus, ja dat lei dábálaččat stuora jávregáttis. Doppe orui bearaš gitta čakčamánnui go jođii vuosttaš čakčaeatnamii, máid ledje guođđán golggotmánu go johte eará čakčaeatnamiidda, mat ledje maid giđđaorohahkan. Siidda jávrebivdu lei várra seammalágan go eará Ruošša sámiid bivdu. Siseatnanguoli riibadedjedábálaččat goikademiin, seammaládje go rittus goikadedje mearaguoli - Murmánskarittu "recepta" mielde goikadedje maid guoleoivviid (Hallström 1911: 250). Čakčaorohagas orro juovllaide goas bearrašat čoahkkanedje dálveorohahki (Vorrenis lea maid čoahkkáigeassu Nickul girjjis, Vorren Aarsethas 1989: 29). ¶
Báhčaveaisiidda váldočázadat lei dieđusge Báhčaveaieatnu oktan oalgejogaiguin ja jávrriiguin. Lulli- ja nuortaránnáid rájit leat čilgejuvvon ovdalis. Anársiidda rádji lei čáhcerádji váris Rissnjunni sullii dakko gokko dálá riikkarádji nai lea, muhto rasttidii Báhčaveaieanu bajit oasi Nautsi buohta. Mearragáttis manai nuorta siidarádji Vuoddasvakke (Vouddasváhki) oarjjabealde, dárogillii Sandhavn dahje Pasvik havn, mii lea gaskal Ruovdavuona oarjin ja Vuorjánjoga nuortan. Oarjjabealde lei siiddarádji lulimusas Anársiidda guvlui, davvelis lei Njávdámis ja Báhčaveajis oktasaš rádji gitta Várjjatvutnii, gokko rádji manai Báhčaveaivuona oarjjabealde nu ahte Báhčaveaisápmelaččat ožžo Sállana nuorttabeali, Dálmmáha ja Reainnáha. Nappo lei sis measta olles Báhčaveaieatnu ja gáhčahagat vutnii Várjjatvuona guvlui. ¶
váilu sámegielnamma Ivalo Skogerøya Dálvesiidda sirde máŋgii, maŋŋel siidadikki (norraz, sobbar (soppar)) čoahkkimiid. Dálvesiida gos Keilhau finai 1827:s, lei báhčaveaisápmelaččaid maŋimus dálveorohat Norgga bealde ráji. Ássanbáikái manadettiin oinnii son maid muhtun boares dálveorohaga. Dat boares, ávdin ássanbáiki ii sáhte leamaš nu guhkkin eret Svanviikkas, várra Skoltevann-gáttis (Vorren 1979: 62). Ássanbáiki máid Keilhau gávnnai, gal lei anus, sullii guokte diimmu vázzima duohken Salmijärvis, muhtun báikkis máid Báhčaveaisápmelaččat gohčodedje Nakkejaursit ja gos leat gávdnon kapeallabázahusat. Báhčaveaji dálvesiiddas lea gul leamaš kapealla Trifona beivviid rájes. Orohagas soitet maid leamaš máŋga dálvesiidda oktanis (Tanner 1929: 107). Boaldámušdábuheapmi ja boazoguohtun mearridedje sajádaga ja johtolaga. ¶
Gávdnojit maid dieđut dálvesiidda Seckasit birra Seckajohgáttis (suomagillii Pikko Kolosjoki) moadde kilomehtera davábealde Kauluntunturi (sullii 1880), Mualkk`jaursit Markkinajärvi buohta guokte kilomehtera nuorttabealde Salmijärvi (1870-logus) ja muhtun eará dálveássanbáikkit. Markkinajärvi orru leamaš siidda oktasaš dálvesiida jahkečuođimolsumis; dan gohčodedje ge maid Bajit Skoaltasiidan (Wessel 1902/ 1979: 38). Maŋimus dálvesiida ovdal go siidda oalát bávkaledje 1920 birrasiid, lei Cuonni`jokksit, Ruošša Pasrjetsk (Tanner 1929: 105). Dán ássanbáikki válddahalai ja mihtidii Vilkuna 1927:s (vrd. Vilkuna govvosa Andresen 1989: 123). Dálvesiiddas ledje maid oalle nanu dimbbarviesut, nu go dain eará siiddain. Ledje viesut juohke bearrašii, muhtumiin maid fulkkiide ja bálvváide, ja dasa lassin ledje muhtun áittit. Dálvesiida lei dego unná čoahkkebáikkáš. Dálvesiiddas Báhčaveajis lei skuvla ja eará bálvalusat, nu go eará siiddaid dálvesiiddain. (Dát ja čuovvovaš lea earenoamážit Tanner 1929: 103 ff. vuođul). ¶
váilu sámegielnamma váilu sámegielnamma dego sierra unna stáhtaš eará stáhta siskkobealde. Dán báikki atne dego Ruošša bassi eatnama oassin. Boris ja Gleb leigga Ruošša-ortodoksa árbevierus sullásaš dásis go Bassi Olav. Kapealla birra ceggejuvvui maid Báhčaveaisápmelaččaid árragiđasiida, jur Geavgŋá goržegáddái máid ain gohčodit Skoltefossen:n dárogillii (Keunjes (Geaunnis), suomagillii Köngäs). (Vilguna sárggui maid nuortalašsiidda Boris Gleb 1927:s; govva Andresen 1989: 136). Doppe ledje Báhčaveaisápmelaččat beassážiid ovddabealde gitta dassožii go jiekŋa manai eanus ja vuonas ii lean šat jiekŋa. Geavŋŋás sii divodedje guollebivdoneavvuid ja fatnasiid; dohko rádje maid dálvegálvvu čakčii. ¶
Boađusin šattai ahte rádjesoahpamuša 5. artihkkalii čállojuvvui ahte bearrašiin mat rádjeguovllus ásse, nappo nuortalaččain, lei riekti "ássat ain dálá Ruovttus, dahje fárret nuppi Fámu Guovllu siskkobeallái" . Fárrenáigemearri lei golbma jagi. Friddja oskkudoaimmaheami lohpi čállojuvvui 6. artihkkalii; ožžo girkostallat beroškeahttá rájiin. 7. artihkkalis earuhuvvojedje čielgasit rádjeguovllu ovdalaš ássit ja sii geat áigot sisafárret maŋŋel rádjesoabadallama. Ovdalaš ássiin galggai molsašumi áigodagas, 6 jagi badjel, riekti friddja vánddardit ráji rastá guoli bivdit ja meahcástit, "nu go dássožii,..." . Ođđa ássit gal galge bissut "daid Rájiid siskkobealde Guovllus mii Boahttevuođas gullá dan Fápmui man Vuollásaččat sii leat, eai ge galgga guđege dáfus Oasi oažžut dan Rievttis mii dáid Guovlluid Álgoássiin lea bivdit ja meahcástit nuppi Fámu Guovllu siskkobealde" . 8. artihkkalis garžžiduvvo guovllugeavaheapmi ja johtin. Dás daddjo namalassii ahte galggai šaddat gielddusin "Norgga ja Ruošša Sápmelaččaide" johtit bohccuiguin ja eará elliiguin ráji rastá ja "guođohit Bohccuid Guovllus mii ii leat šat sin Oktasaš Guovlu" (Norges traktater 1661-1966, bd. I: 10). Maŋimus cealkka čájeha ahte eiseválddit dohkkehedje ahte ovdal lei guovlu nuortalaččaid oktasaš guovlu. Eiseválddit orro oaivvildeame ahte rádjesoahpamuš loahpahii dán eaiggátvuođa. Lea muđui eahpečielggas máid šiehtadallit leat oaivvildan doahpagiin "gullat sidjiide oktasaččat" . Ruošša ja Ruoŧŧa-Norgga šiehtadallit dáide guovtteládje ipmirdan eaiggáduššandoahpaga, dan erohusa vuođul movt oarjin ja nuortan atne doahpaga. ¶
Vaikko 1834-protokolla ferte atnit árbevirolaš vuoigatvuođaid formálalaš dohkkeheapmin, de lei oba rádješiehtadeapmi guovtti gáržžesáigge álgun. Báhčaveaisápmelaččat gulle dál guovtti riikkii; sii fertejedje rasttidit ráji jođidettin. Dáččat ja suopmelaččat koloniserejedje jođánit viiddis osiid Norgga beale dološ siidaguovllus (vrd. Wikan 1980, Lunde 1979: 116 ff). Eanandoallu, dálloboazodoallu, dimbbardoaimmat, Norgga mearaluossabivdu, Báhčaveaji goržefámu geavahanjurdagat, A/S Sydvarangera ruvkedoaimma álggaheapmi - buot ledje árbevirolaš resurssageavaheami ja jahkodatjohtolagaid garžžideapmin. Dan áigge lei maid boazosuolavuohta dábálaš ja lassánii maid (vrd. Tanner 1929: 134). Norgga bealde rahče gávdnat liibba gáržžidit mearaluossabivddu, áiggi mielde loahpaheami jurdagiin. 1899:s vuođđudedje Norgga-Ruošša lávdegotti, Báhčaveailávdegotti, maiddái gohčoduvvon "Skoaltalávdegoddin" , mii galggai guollebivdovuoigatvuođaid árvvoštallat (Andresen 1989: 101 ff.). Norgga áirasat, main ámtamánni Truls Graff lei nubbi, oaččui čiegus gohččuma mii ee. bággii sin čuoččuhit ruoššaide ahte Norgga eiseválddiin lei iehčaneaset vejolašvuohta heaittihit nuortalaččaid luossabivddu (Andresen 1989: 97-98). Muhto ruoššat eai mieđihan formálalaš heaittiheapmái. Danin eai dalle goit rievdan Báhčaveaisápmelaččaid vuoigatvuođat Norgga eatnamis. Norgga vuohki šattai eahpealmmolaš gáržžidanvuohkin (Andresen 1989: 130-131). Dihto soahpameahttunvuohta 1916:s sáhttá leahkit ovdamearkan movt iešguđet duopmostuollodásiin árvvoštalle nuortalaččaid vuoigatvuođaid. Muhtun Norgga borgár áššáskuhttui duolbman Báhčaveaisápmelaččaid guollebivdovuoigatvuođaid vuonas. Várjjaga sunddi mielduopmárrievttis son dubmehalai dáinna. Riekti čujuhii dasa ahte nuortalaččaid guollebivdoriekti "álohii lea (leamaš) adnon vuosttašriektin, nu ahte Norgga hálddašeddjiin lea leamaš bággu doalahit gaskka nuortalaččaid guollebáikkiide iežaset bivdoneavvuiguin, amaset vahágahttit sin guollebivddu" . Vuoittahalli váiddii ášši Alimusriektái, ja doppe mieđihedje sutnje danin go Alimusrievtti oainnu mielde lei duopmo vearrut 1834- protokolla ja 1826 rádješiehtadusa dulkoma vuođul. Muhto Eanandoallodepartementa celkkii duomu geavatlaš čađaheami birra: Norgga vuollásaččat eai galgan hehttet nuortalaččaid guollebivddu ovdal go bivdu lei formálalaččat heaittihuvvon; dán doivo šaddat go šiehtadalle ruoššaiguin. Hálddašeamis ledje politihkalaš vuhtiiváldimat deaŧalaččat (Andresen 1989: 133). ¶
Girjjálašvuođas lea bivdo- ja meahcástanservvodat dávjá čilgejuvvon álgo riggodatheiveheapmin, iešháhkanekonomiijan vallji guolle- ja fuođđohivvodagain - muhtunlágan "álgo válljiservodahkan" . Dakkár servodagas livččii boazodoallu galgan leahkit dárbbuheapmi, earret veahá bohccuid vuojánin ja vuođgŋinboazun. Stuorit boazodoallu "ii lean áigeguovdil ekonomalaš vuođđun" (Vorren 1978: 145 ff.). Nu guhká go olggobealde fápmu ii čuohcán bearehaga álgo "johtalanservvodagaide" , ledje sii heivehan iežaset dakkár ekonomiijii man vuođđun eanas lei luondduriggodagaid geavaheapmi. Ovddemustá ledje olggobeale dilálašvuođat sivvan go johtalanservodagat manne bieđganeami dahje earuheami guvlui, ja go biras servodagat dađistaga eambbo čavgagohte johtalanservodagaid. ¶
Min hypotesa vuođđun lea maiddái goalmmát nuppástumi- ja earuhangažaldaga oaidnu, mii maid gáidá oainnus dábálaš ovttageardánis, dássedis ja unnit eambbo čielga "johtalaŋkultuvrra birra" . Dát goalmmát oaidnu lea ee. gohčoduvvon "olmmošlaš lahkoneapmin" dahje "emisk" / "siskkobealde olggos" -lahkoneapmin mii sakka deattuhaindividuálalaš dagu ja rasjonálitehta mihttomearálaš láhttemis. Vaikko dát láhtten lea organiserejuvvon servodaga siskkobealde, de dát oaidnu goitge deattuha individuálitehta ja ruovttudoalloiešstivrema. Knut Odner lea almmuhan dákkar teoriija iežas stuora barggus Várjjatsápmelaččaid birra (Odner 1992, ee. čujuhusaiguin girjái Riches 1982). Dát oaidnu deattuha maid dan ahte servodagas ledje erohusat áigá juo. Várjjagis álge ee. sávzzaiguin ja gáiccaiguin 1300 birrasiid juo (Odner 1992: 181), seammás go geavahedje olu eará riggodagaid. Omd. gávppašedje olbmuiguin geat eai lean sápmelaččat. Lars Ivar Hansen lea earenoamážit deattuhan gávppašeami sajádaga boarráset sámi kultuvrras. Buohtastaladettiin sámi guovlluid, gávnnaha son ahte Finnmárkku oarjedavimus guovllut birgejedje gávppášeamis golmmain stuora gávpevuogádagain, DánskaNorgga, Ruoŧa ja Ruošša gávpevuogádagaiguin. Seammás ledje dát golbma guovllu mat guhkimus doalahedje viiddis meahcástan- ja bivdokultuvravuođu. Meahcástan- ja bivdokultuvra seaillui gitta 1700- lohkui ee. danin go náhkke- ja duolljegálvu lei hui jođánis gávpegálvu (Hansen 1990, 1994). ¶
ornamenterte Njávdánorohat lei Njávdán- ja Uvdojogaid birra. Goappeš jogat golget Gievjovuona sisvuonaide. Njávdánsiiddas maid ledje gullevaš čáhcerájit rádjin. Muhto geavatlaččat ledje muhtun earretvuođa čáhcerádjevuođđojurdagis, heivehanmuni geažil ránnáiguin. Oarjin/oarjedavvin lei Njávdán Várjjaga mearrasámisiidda ránná. Mearragáttis manai rádji nuorttabealde Buođggáidvuona ja siseatnamis Garsjøena nuorttabealde. 1744:s gal muitalii Schnitler ahte Njávdáma sápmelaččat bivde sihke Garsjøena ja Dirgejávrri bures oarjjabealde ráji, ja dan ovdii besse Várjjatsápmelaččat muhtun áiggiid mannat lulás gitta Njávdánjohkii iežaset bivdduin ja boazodoaluin. Seammaládje leat mii juo oaidnán dákkár heivehanmuni Anára rádjeguovlluin; dát gal šattai váttisvuohtan fas Anársápmelaččaide. 1700-loahpas oaidnit ahte stuora Ijávrri lulábealde ráji bivde sihke Anár-, Njávdán- ja Ohcejoga (Aritzby) sápmelaččat. Radji manai jur Ijávrri davábealde dakko gokko Njávdánjohka golggiida ábi guvlui, ja nuorttas davábealde Guollejávrri (Kuollisjávri dahje suomagillii Tsuolisjärvi) rádjemerkii, gaskal Anára, Njávdáma ja Báhčaveaji Rissenjuni buohta. Dákko manai rádji Njávdáma ja Báhčaveaji gaskka Veahčir vári ja čáhceráji mielde Uvdovuona ja Korsfjordena nuorttabeale nu ahte Sállana oarjjabealli ja olles Gievju, gullágohte Njávdámii. Nuortarádji Várjjatvuona buohta nogai Geresgohpái Sállana olggumusas, ja oarjerádji Buođggáidvuona nuorttimus njárgii. Jur olgolis lea Buođggát (Buođggáidnjárga), mii boarráset Ruošša gálduin gohčoduvvo Veres navolok:n. Ruoššaide lei dat juogalágan "rádjemearkan" gaskal Ruošša ja Norgga ovdal 1826 rádjegeassima. ¶
justis Lille Ekkerøy fiskal "Kirkevann" ), ja ahte suopmelaččat soitet badjelgeahččan nuortalaččaid "eahpeipmilbálvaleami" "govvagudnijahttimiin" go ikonaid ovddas sihke russejedje ja gopmirdedje. Várra lei dát báiki gosa ceggejedje Trifona kapealla. Viessosadji lea bures vuhtton gitta dássožii. 1902:s finai guovlludoavttir A. B. Wessel báikkis ja čađahii ovttageardánis registrerema. Kapealla vuođđoareála lei birrasiid 6 x 5 mehtera, nappo veahá stuorit go dálá St. Georg kapealla Geavgŋá vuolábealde Njávdán gili (Wessel 1938/1977: 100, vrd. Paulaharju 1973: 35). Dál gal maid leat muhtun eará kulturmuittut Njávdáma sápmelaččaid dálveorohagas, omd. áitesajit. ¶
Cuoŋománu guđđe dálveorohaga ja johttájedje giđđaorohagaide, Skoltebyen bokte Geavgŋá vuolábealde Njávdánjohgáttis. Dohko rádje dálvegálvvu ja ohce geassebiergasiid. Maŋŋel go oanehaš ledje orron Skoltebyenis, juohkásedje bearrašat guollebáikkiide Gievjovuonas omd. Nirvagohppái, StrømsnesiiČoalgámii ja Ruossavutnii Nissonolbmot, mánát ja boaresolbmot báhce dohko luosaid bivdit ja dievdoolbmot manne áhpebivdui man guovddážin lei Geavju. Minstár lea nappo áibbas seaammalágan go Báhčaveaji sápmelaččaid minstár. Lilienskiold dajai Geavjju guolleguovddáža birra 1690-jagiin juo: ¶
Buot čájeha ahte Geavju dalle lea leamaš áigodatorohahkan máŋga čuođ jagi, soaitá sullii 800/900 o. Kr. rájes (Olsen 1984: ee. 52, Olsen 1994: 115 ff.). Seammaládje orru čielggas ahte Dálmmáhis, jur Sállana nuorttabealde, Báhčaveaisiidda siskkobealde lea joatkevaš historjá guhkás don doloža rádjái. Gáldu mii čájeha dan, leat dološáigásaš hervejuvvon njuolla- ja sáitenjunit mat leat gávdnon Mestersandenis Dálmmáhis ja máid 1900-logu nuortalaččat leat dovdan. Ole Solberg ¶
bumerker guhká go jogas lei luossabivdu. Bálko maid veahá nuohti guoikkas, livjelak. Maŋŋel go kvenat fárrejedje gillái ja oassálastigohte bivddus, bođii suomagielnamahus käpälä dan sadjái, ja namahus lea ain anus, ja bivdu maid lea ain. Muhtomin golgadedje guoikka vuolábealde, golgasted Ovdalaš áigge leat njávdánsápmelaččat maid buđđon vuolábealde goržži (Leem 1767: 350-351). ¶
Geassesajis Geavgŋá vuolábealde ceaggá ain St. Georg kapealla. Kapealla lea jáhkkimis huksejuvvon Trifona áigge, sullii seammá áigge go Boris ja Gleba kapealla Báhčaveajis, mii gul lea vihahuvvon 1565:s (vrd. Johnsen 1923: 83). Bealistan in dieđe dása ollislaš duođaštusaid. Dálá Njávdáma kapealla ii leat teknihkalaš árvvoštallamiid mielde nu boaris, várra 1800- logu álggu rájes. Lea imašlaš go boarráseamos áigge eai leat namuhan kapealla, eai dakkár gálduin ge gos vuorddášii dákkar namuheami, omd. Lilienskiold 1690-jagiin mii iežas topográfalaš válddahallamis olu guorahalai gaskavuođaid ruoššaide. Son válddahalla vuđolaččat MáttaVárjjaga, "Østenhafsside" , vuonaid, sulluid ja jogaid, ja oaivvilda báikki ovdal gullan Norgii. ( "..., mat ovdal leat leamaš Din Gonagaslaš Vuollásaččaid rievttes Orohagat ja Ealáhusbáikkit, muhto dál leat dohko eambbo boahtán Bergena heajos Dilálašvuođat Olmmošsuohkadiin ja Ruoššaiguin, Suopmelaččaiguin ja Muŋkkaiguin, mat dađi roavváseappot geavahit Herskkuid, dan Báikkis gosa Riikka Ássit eai beasa, ..." ) ¶
Vuosttaš geardde go kapealla Geavgŋá vuolábealde namuhuvvo, orru leamen 1744:s go Schnitler válddahallá ruošša muŋkka oahppaladdama doppe mihcamáráigge ja juovllaid áigge (vrd. Shcnitler III: 72), dasto 1763:s go Jessen-Schardebøl čállá "Njávdánjohgáttis lea ruošša Kapealla dahje Skuvla" (Jessen-Schardebøl 1763-250). Goitge sáhttet ovdalaš ruošša miššunáigge leamaš guokte kapealla Njávdámis, nubbi dálveorohagas ja nubbi geasseorohagas, nu movt orru maid Báhčaveajis leamaš. Jus nu, de ferte álgo geassekapealla gáikkoduvvon ja ođas boahtán sadjái, dat mii ain dál ceaggá. 1800-logu mielde geavahedje Skoaltabáikki dađistaga eambbo, nu šattai ge dárbu buoret kapellii. ¶
1600-logu gaskkamuttos oidnui čielgasit ahte Čáhcesullo-gávpi lei oažžugoahtán Njávdáma luossagávppašeami alcces, ja Várggát lei seammaládje beassagoahtán ráđđet Báhčaveajis. 1600-logu vuosttaš oasis lei maid čielga stáhtalaš doaibma luossabivddus oasi oažžut. Dan čájeha omd. Christian 4.` Njávdáma luossadiiddu 1639 mearrádus, geardduhuvvon 1640:s. 1639-resolušuvnnas deattuhuvvo ahte njávdánsápmelaččat galge máksit dábálaš "Máksámuša ja Diiddu" juohke jagi, ja "iežaset fuomášuvvon Árbevierru" máid ledje atnigoahtán, ja máid ledje "Tiendekanden" gohčodan, hilgojuvvo. 1640-resolušuvdna čájeha veahá njávdánsápmelaččaid diidomáksinvuosttaldeami ákkasteapmi dánska-norgga eiseválddiide: Muŋkkat Várggáidladni nuorttabealde eai mávsse diiddu, danin galggaše sii nai beassat (Lilienskiold` Speculum Boreale II, Nordnorske samlinger, VII, Finnmark omkring 1700, 3: 251- 252). ¶
Boazosápmelaččat johtigohte nuorttas 1700-logu álggus, nu go juo leat gullan. Lulábealde orrot Anársápmelaččat muhtun muddui leavvan Njávdánsiidii, nu maid várra Ohcejohsápmelaččat (vrd. Vorren Lundes 1979: 77, Schnitler I: 348). ¶
Mii leat juo gullan ahte muhtun Norggabeale mearrasápmelaš ceggii goađ Gevjui go njávdánsápmelaččat adde lobi. Dáččaid vuovdegeavaheapmi čađahuvvui almmá "Vuosttaldemiiguin" (Schnitler I: 348). Go (árvvusge) vuosttaš mearrasápmelaš ásaiduvai Buođggáidvuona nuorttabeallái, lei dát njávdánsápmelaččaid lobi addimiin. Dás leat olu soahpamušat ja ovttasbargu iešguđet sámijoavkkuid gaskal. Govvideaddji ovdamearkan lea Norggabeale boazosápmelačča Carl Andersena boazoguođoheapmi Sállanis ja Brashavnfjellet nannamis oarjjabealde sullo. ¶
Dán buori dilálašvuođ čilgehussan, go buohtastahttá muđui Finnmárkku dilálašvuođaiguin, dáidá leahkit ahte nuortalaččat ledje guhkit birgen márkanekonomiija ja áigodatnuppástuhttimiid haga mat muđui ledje. Sis lei gal leamaš dahkamuš márkaniiguin máŋga čuođi jagi, nu go leat gullan. Muhto dan gávppašeamis mas sii ledje searvvis, eai lean nu olu márkanintegrašuvnnat ja márkansorjjasvuohta go eará joavkkuin, earenoamážit dáččain. Guhkes áiggi čađa lei márkangullevašvuohta heivehuvvon áigodatjohtimiidda ja árbevirolaš riggodatgeavaheapmái. Árbevirolaš eallinláhki lei sidjiide buorren dalle go garraset márkanintegrašunjoavkkuin lei heahtedilli. 1831 diggedutkamis Čáhcesullos muitaluvvo ahte njávdánsápmelaččain lei seammalágan johtinmálle ja riggodatgeavaheapmi go ovdal. Siidda guhtta bearraša elle ain geasset luossabivdduin Njávdámis, ja dálvet siseatnamis "nuppebealde ráji Ruošša eatnamis" gos bivde jávrriid ja guođohedje bohccuid. 1836 Čáhcesullodikkis muitaluvvui ahte sii bivde luosaid Njávdánjogas ja máŋgga sajes Gievjovuonas ja Korsfjordenis (Qvigstad 1926: 17). ¶
Goddebivdu lei dieđusge áibbas dološ Njávdámis nu go dain eará siddain nai. Siidaguovllu siskkobealde leat gávdnan máŋga goddebivdirusttega, vaikko ii oktage dain leat dakkár sturrodagas go Várnjárgga earenoamáš stuora goddebivdorusttegat. Njávdámis bivde maid gielaiguin, seammaládje go nuorta- ja lullisiiddat. Njávdáma goddebivdu bisttii gitta 1800-lohkui. Go Rathke finai Njávdámis 1802:s, de logai son ain bivddu ¶
Njávdansiiddas ledje eanemus kvenat. Njávdáma suohkan šattai oktan Buođggáidnjárggain suohkana stuorimus báikkálaš kvena servodahkan. Vuosttaš kvenabearaš lea ásaiduvvan Njávdámii 1821:s. Álggos sávve Norgga eiseválddit sidjiide bures boahtima danin go sii ledje dássedis, fástaássi eanandoallit. 1870 máŋŋel rivde oainnut. Dál atne sin náššuvnnalaš váttisvuohtan nu lahka Suoma ja Ruošša rájiid, ja riggodagaid ja bargosajiid nalde gilvaleaddjin, muhto sisafárren gal ii ¶
Maŋit duomuin leat goitge 1848-duomu váldočuoggát bisuhuvvon ja guorahallojuvvon ja čilgejuvvon. Muhto guollebivddu riektebeliid birra lea leamaš moivi ja eahpečielggasvuohta gitta dássožii; dat olu riekteáššit čájehit dan. Njávdáma luossabivdoriiddut maŋŋel 1848 leat eanas leamaš dan nalde go gili olbmuin (nuortalaččain ja sisafárrejeddjiin ovttas) vai stáhtas mearridanriekti bivddus ja láigolihttodilálašvuođaid birra. ¶
Nuortalaččat ledje dál eanas fástaássin, muhto dušše moaddelohjagi das ovdal lei sis ain leamaš dološ johtinmálle, čálii Ræstad. Dimbbarviesut ledje boahtegoahtán darfegođiid sadjái, ja dat ledje stuoribut ja buorebut go Báhčaveaisiidda sápmelaččaid viesut (Ræstad lei doppe maid leamaš). Nuortalaččat ledje veahá kvenaluvvan, nu ahte sii máhtte dál suomagiela. Muhto Ræstad muitaleami mielde háliidedje sii ain suodjalit iežaset earenoamášvuođa ja eallinvuogi. Geavgŋá vuolábeale eatnama ja kvenaid gaskkas lei áidi. Sii eai háliidan bártniideaset náitalit kvenanieiddaiguin danin go sii eai lean hárjánan bohccuiguin bargat, "nu movt Ruošša skoaltáhkut" . (Lei boares árbevierru náitaladdat báhčaveaisápmelaččaiguin). Sii manne unnán Guovžajávrri ruvkerusttegiin. Vaikko okta bearaš lei lonuhan oskku ja manai Norgga ipmilbálvalusain, de manne eatnasat ain dan boares kapellii ja dan Ruošša báhpa gullat, guhte ain bođii oahppaladdat sin, hárvebut gal dál go ovdal. Ræstada muitalemiid mielde ledje njávdánsápmelaččat hui doaimmalaččat sihke eatnama ja čázi nalde (Reinbeitearkivet, 15/1968 pk 17, RA). Lea njálmmálaččat muitaluvvon ahte Njávdámis náitalii kvena nuortalaš nieiddain vuosttaš geardde 1917:s. ¶
Dalle go Amund Helland dakka maŋŋel jahkečuođomolsuma čohkkii Finnmárkku oasi dieđuid iežas stuora topográfalaš bargui, de logai son ain Njávdáma nuortalaččaid eallit "searveeatnamis" (Helland1906 III: 502). "Skoaltaeanan" Geavgŋá vuolábealde lei searveopmodat ja doaimmahuvvui searvevuođas, seammás go doppe maid ledje nuortalaččaid viessosajit ja rusttegat. Muhto go eambbo bargagohte šibitdoaluin ja ássagohte fásta, de gilve eatnama fuođargieddin; maŋážassii gilvigohte maid buđehiid doppe. Ovdalaš ámttaduođaštusaid juohkin (vrd. 3.9.) ii lean movtge juridihkalaččat dahje ekonomlaččat váikkuhan eatnama geavaheapmái dahje eaiggáduššanriektái. ¶
Dološ eatnama oktasašeananeaiggátvuohta Geavgŋá vuolábealde lei dál heaittihuvvome. Formálaččat dahkkui dainnalágiin ahte eananbihtát juhkkojuvvojedje ja eanančálihuvvojedje, nu go muđui nai dahke eanandoalloeatnamiiguin. ¶
váilu sámegielnamma duohko čálán "Fosshaug" ; boazodoalloberaš lea gohčoduvvon sihke Fosshaug-bearašin ja Fosshaug/Magga-bearašin). Boazodoallosearvvi siskkobealde ledje maid soahpameahttunvuođat ja vuostelasvuođat. Stivra mearridii miellahttočoahkkimis 1962:s ahte stivra fas galggai geahččalit váldit oktavuođa eiseválddiiguin ja oažžut Fosshaug-bearraša unnidit boazologuset. Ja okte vel, 1963:s, mearridii fylkkamánni čohkkema, lohkama ja unnideami; alimus lohku váldoguođoheaddjái galggai leahkit 350 bohcco ja 15 bohcco juohke dállodollui. Ovdalaš guođohaddji Ole A. Magga oaččui earenoamáš reivve unnidit 20 bohccui jus ain háliidii searveguovllus bargat bohccuiguin. Eai dán háve ge čađahan bággomearrádusaid. ¶
Lea dovddus ahte Nuortasámisearvvi siskkobealde leat leamaš soahpameahttunvuođat ja vuostelasvuođat, ja nu leat maid Njávdángilis leamaš. Dan vuohttá báikkálaš áviissačállosiin. Ii heive dás guorahallat dáid soahpameahttunvuođaid. Muhto ii dáidde vearrut navdit ahte ii leat dušše gili bargosaje- ja bargodoaibmagažaldagaid birra sáhka, ii dušše dálá turisma ráhkadit ealusvuođđun ja oppalaččat kultursuodjalusa birra sáhka vuostálaga ekonomalaš huksengažaldagaiguin. Ii dáidde eahpádus ge ahte dát gealdagasvuođat eanas vulget giliservodaga earenoamáš historjjás ja earenoamážit dán historjjá čearddalaš bealis. Ii leat soaittáhagas ahte áššit nu go "nuortalaššilju" (dávvervuorká- ja kultursuodjalanguovddáš) ovddideapmi ja nuortalaš kultuvrra muitaleapmi ja márkanfievrredeapmi leat earenoamážit vuostelasvuođaiguin dievva. Joga luossabivdu lea ain veahá unohisvuođa fáddán gilis. Go dasalassin vel šaddá boazodoalloášši birra sáhka, de šaddet historjjálaš linját oalle čielgasat. ¶
Sámediggi lea dál viđát válgaáigodagas. Sámediggi lea 2005:s vuolláičállojuvvon ráđđádallanšiehta dusa bokte, ožžon ođđa ja čielgaset posišuvnna mii nanne Sámedikki vejolašvuođa doaibmat iešheana lis ja ollislaš orgánan. Dát buvttiha maid eanet doaimmaid ja lasiha resursadárbbu movt čoavdit daid čuovvolandárbbuid mat dađistaga lassánit ollu áššesurggiin. Sámediggi lea ožžon fievrridemiid stáhtas doibmii eanet rámmadoarjaga bokte. Sámi servodaga ovdánahttindárbu lea hui stuoris ja vuoruhemiiguin, maid Sámediggi ferte dahkat bušeahtas, lea hui unnán vejolaš gokčat daid dárb buid. Dat oidno maiddái dain mearkkašumiin mat leat ollu dain jahkedieđáhusas namuhuvvon surg giide. Sámedikkis lea stuorra hálddašanovddasvástá dus sihke iešguđet fágasurggiid doarjja hálddašeames ja láhkamearridan doaimmain. Ollu dáin resurssain maid Sámediggi hálddaša geava huvvojit dáid hálddašandoaimmaide. Dattetge ii boađe jahkedieđáhusas ovdan erenoamážit dat man ollu áššit leat meannuduvvon 2005:s juohke fágasuorggi siskkabealde muhto das válddahallo juvvojit áššisurggiid váldooasit. ¶
2.4.1 Finnmárkoláhka Finnmárkoláhka lea leamaš okta dain deaŧaleamos áššiin Sámedikkis 2005:s. Bargu dáinna áššiin lea gáibidan hui ollu politihkalaš ja fágalaš resurssaid Sámedikkis. Stuorradikki ja Sámedikki gaskasaš ođđaolahusproseassa bokte justiisalávdegottiin ráđđádallamiin ja justiisalávdegotti árvalusa Sámedikki dievasčoahkkima meannudeami bokte, šattai láhka maid Sámediggi sáhtii doarjut. Stuorra diggi mearridii lága geassemánu 17. b. 2005. Gielda- ja guovlodepartemeanta lea oktavuođa bokte Sámedikkiin ráhkadan sirdináigenjuolgga dusaid Finnmárkkuopmodahkii mat gustojit 01.01.06 rájes gitta dassážii go eanaareálat Stáhta vuvddiin sirdojuvvojit Finnmárkkuopmodahkii jagi 2006 nuppi jahkenjealljehasa loahpas. Guolástus- ja riddodepartemeantta ja Sáme dikki gaskka leamaš oktavuohta dainna áigumušain ahte čielggadit sámiid ja earáid guolástanvuoigatvuođaid mearas olggobealde Finnmárkku. Ovttamielalašvuohta lea das ahte ráđđádallat dákkár mandáhta. Sámediggi eaktuda ahte Guolástus- ja riddodepartemeanta vuoruha dán barggu vai dat ovdána nu mo Stuorradiggi lea eaktudan. Diehtojuohkin lága birra lea maiddái deattu huvvon 2005:s. Sámediggái lea leamaš deaŧalaš ahte diehtojuohkinbargu lea ollislaš. 2005:s álgga huvvui diehtojuohkinprošeakta ja prošektii nam maduvvui hálddahuslaš stivrenjoavku. Stivrenjoav kkus leat lahtut Sámedikkis, Finnmárkku fylkka gielddas, Gielda- ja guovlodepartemeanttas ja Justiisadepartemeanttas. 2.4.2 Areálasuodjaleapmi ja suodjalanplánat Sámi guovlluin leat jođus ollu suodjalanproseassat. Sámediggi lea jearran Birasgáhttendepartemeant tas oaivila sámi guovlluid suodjalanproseassaid njuolggadusevttohussii. Birasgáhttendeparteme anta lei lohpidan vástidit johtilit. Dattetge dieđihii Birasgáhttendepartemeanta ahte vástádus ii boađe ovdal go bagadus oppalaš ráđđádallanprosedyraid čuovvoleami váste lea ráhkaduvvon. Beroškeahttá das de lea 2005:s dieđihuvvon ahte álggahuvvojit ođđa suodjalanplánat ja hálddašanplánaid ráhkade apmi. Sámediggi lea cuiggodan dan garrasit ja lea bivdán birasgáhttenministtara fuolahit dan ahte eai álggahuvvo ođđa plánaproseassat ovdal go lea ása huvvon ovttamielalašvuohta sámi guovlluid suodja lanproseassaid njuolggadusaid ektui. Sámediggi lea dohkkehan dan ahte čađahuv vojit ráđđádallamat Birasgáhttendepartemeanttain ¶
čađahuvvon gulaskuddanproseassaid vuođul, daid suodjalanplánaid ektui mat álggahuvvojedje ovdal ráđđádallanprosedyraid ja ovdal go sámi guovlluid suodjalanproseassaid njuolggadusat mearriduv vojedje. Sámediggi lea 2005:s fas bargagoahtán Meav kki ja Arvenjárgga áššiin maid Suodjalus áiggošii laktit oktii. Stuorradiggi bijai eaktun Meavkki ja Arvenjárgga báhčinguovlluid laktimis dan ahte bealit mat gusket boazodollui galge čovdojuvvot. Dát eavttut eai leat dán rádjai čovdojuvvon. Jos báhčinguovlu laktojuvvo oktii árvaluvvon plánaid mielde, de rihkkojuvvojit álbmotrievtti prinsihpat. Stáhtas lea ovddasvástádus sámi vuoigatvuođain areálasuodjaleami oktavuođas ja ealáhusbargit eai okto galgga dárbbašit guoddit ovddasvástádusa das rievttálaččat eaige politihkalaččat ge. Sámediggi oaidná ahte barggus sámi vuoigat vuođaid sihkkarastimiin sámi álbmoga váste lea Suodjalusa huksenplánaášši Meavkki ja Arve njárgga guovllus hui deaŧalaš prinsihpalaš ášši. Sámediggi áigu ráđđádallamiid bokte Ráđđehusain bargat dan ala ahte ceavzilis boazodoalu vuođđu Meavkki ja Arvenjárgga guovllus sihkkarastojuvvo álbmotrievtti mearrádusaid siskkobealde boaht teáiggis. Suodjalusa doaibma ferte organiserejuv vot nu ahte sámi kultuvrra ja boazodoalu ávnnaslaš kulturvuođđu ii billistuvvo. Sámediggi lea ovdal jearahan ja ain jearaha ollislaš váikkuhusčielggadeami ja fylkkaid plánaid ovdalgo dáid oktavuođas addojuvvojit konsešuvn nat hukset bieggamillopárkkaid ja vuođđostruk tuvrra. Dát ii leat dahkkojuvvon. Maid ii gávdno doarvái dutkanvuođđu oaidnit makkár váikkuhu sat bieggamillopárkkain leat boazodollui. Sámediggi gáibida ahte eai álggahuvvo viiddis huk senprošeavttat ovdal go leat čađahuvvon ráđđádal lamat Sámedikkiin. ¶
Oljo- ja gássaresurssat olggobealde sámi guov lluid buvttihit erenoamáš álbmotrievttálaš geatne gasvuođaid sámi álbmoga guovdu. Dát ja oljo- ja gássadoaimmat davveoarje Ruoššas bidjet ereno amáš gáibádusaid operáhtoriidda, fievrrideaddji ide ja stáhtaide. Sámediggi lea 2005:s bargan ere noamážit dan ala ahte oažžut gulahallama Statoil:in eamiálbmotvuoigatvuođaid ektui sihke Norggas ja eará riikkain. Áiggiid čađa lea luondduriggodagaid ávkkástal lan leamaš sámi ássama ja eallinvuogi vuođđun. Dáid vuoigatvuođaid ferte dohkkehit lágaid olis.Oljjuin ja gássain ávkkástallan lea oalle ođđa doaibma riikka davviguovlluin. Eiseválddit leat geatnegahttojuvvon ásahit eamiálbmotfoandda masa galgá biddjojuvvot oassi vuoittus buotlágan oljo-, gássa- ja minerálariggodagaiguin ávkkástalla mis sámi guovlluin. Foanda galgá geavahuvvot sámi servodatovddideapmái olles Norggas iige galgga leat ráddjevuvvon geográfalaččat daidda sámi guovlluide gos dát luondduriggodagat leat. Eamiálbmotfoandda galgá maid sáhttit geavahit eamiálbmogiid servodatovddideapmái Barentsábi nuortta bealde. Dasa lassin lea Sámediggi erenoamážit čájehan beroštumi ahte buot fanastrafihkka, offshoredo aibma ja buot industriija prošeavttat davvi mearra guovluin fertejit čuovvut daid čavgaseamos biras gáibádusaid, garra dálkkádatbeliid ja guovlluid raššivuođa geažil. ¶
2.5.3 Ovttasbargu riikkaidgaskasaččat Sámediggi searvá riikkaidgaskasaš bargui eamiálbmotáššiiguin. Sámediggi lea dán bokte mielde nannemin sámiid ja eará eamiálbmogiid dili. Sámediggi lea 2005:s vuoruhan sámi ovttas barggu, válljejuvvon ON-orgánaid, ovttasbarggu davviguovlluin ja EU. 2.5.4 Sámi ovttasbargu Sámi parlamentáralaš ráđđi (SPR) lea parlamen táralaš ovttasbargoorgána Suoma, Norgga ja Ruoŧa sámedikkiid gaskka. Ruošša beale sámit leat bissovaš áicin SPR:s. Guovvamánus 2005 válddii Sámediggi Suoma bealde badjelasas presidean taámmáha ja nu maiddái SPR čállingoddedo aimma. SPR:ii juolluduvvui ruhta 2005:s Norgga stáhtabušeahta bokte. Dát ruđat fievrriduvvojedje Sámediggái Suoma bealde go dat válddii badjela sas SPR jođiheami. Muđui eat leat lihkostuvvan oažžut eará ruhtadeami SPR doibmii. Guovvamánus 2005 dollojuvvui sámedikkiid oktasaš parlamentarihkkariid konferánsa. Maiddái Ruošša beale sámiid ovddasteaddjit serve. Dát lei vuosttaš dán lágan konferánsa, ja dat čájeha ahte sámedikkiin lea dáhttu gávdnat ođđa ovttasbargo vugiid movt bargat eamiálbmotpolitihkalaš áššiiguin. Doppe mearriduvvui oktasaš julggaštus. Julggaštusas deattuhuvvo ahte našunála stáhtat fertejit ain dohkkehit ja árvvus atnet dan ahte sámi álbmogis lea vuoigatvuohta geavahit ja hálddašit iežaset luondduriggodagaid ja resurssaid. Dasto deattuhuvvo ahte Suopma, Norga, Ruošša ja Ruoŧŧa leat geatnegahttojuvvon dohkkehit ja sihkkarastit sámiid eamiálbmotvuoigatvuođaid, maiddái histor jjálaš vuoigatvuođaid mat gusket eatnamiidda, čázi ide ja luondduriggodagaide. 2.5.4.1 Davveguovlu Ráđđehusa Stuorradiggedieđáhus nr 30 (2004– 2005) Muligheter og utfordringer i nord (Vejolašvuođaid ja hástalusaid birra davvin) ovddi duvvui Stuorradiggái cuoŋománus 2005. Dieđáhusas daddjojuvvo earret eará ahte eamiálb­ ¶
livččii lean sávahahtti ahte áššedovdijoavkku eavttohus livččii lean čiekŋaleappot muhtun surg giin, muhto ahte dál oaidnit evttohusa ollislaččat positiivvalažžan. Sámi parlamentáralaš ráđđi searvá bissovaš oasálastin Árktalaš parlamentáralaš komiteas. Sámedikki presideanta Norgga bealde lea ovdda stan sámiid komiteas áigodagas 2002 ja 2005. Sámediggi lea leamaš mielde čađaheamen Barentsovttasbarggu Eamiálbmotjagi 2005 dainna lágiin ahte lea juolludan ekonomalaš doarjaga Barentsovttasbarggu eamiálbmotbargojovkui okt iiortnet eamiálbmotjagi barggu. Sámediggi lea 2005:s lea leamaš mielde čađaheamen: Nuoraid Barents-kulturfestivála miessemánus 2005 ja Barents Youth Conference maid lágidii The Inter governmental Working Group on Youth Policy ja The Regional Working Group on Youth Issues čakčamánus 2005. Sámediggi juolluda jahkásaččat doarjaga eamiálbmotkantuvrra doibmii Mur mánskkas. Doarjja addojuvvui Barentsčállingod dái, mas ovttasráđiid eamiálbmotbargojoavkkuin lea ovddasvástádus kantuvrra doaimmas. Sámediggi oaivvilda ahte dát kantuvra nanne Barents eamiálbmogiid searvama. Danne šállošit go Sámediggi okto ferte ruhtadit dán doaimma. Sámediggi searvvai Norgga delegašuvdnii šiehtadallamiin Seahkalis Norgga-Ruošša guolástuskomišuvnna 34. sešuvdnii Kaliningradas Ruoššas. Sámediggi oaččui doarjaga gáibádussii ahte dat geat guolástit Barentsábis fertejit gávnna hit ortnegiid maiguin jávkadit registrerekeahtes bivddu Barentsábis. Dasto oaččui Sámediggi doar jaga evttohussii ahte eanet beassat bivdit gonagas reappáid Norggas, ja sihkkut 100-mehterráji gona gasreabbábivddus. ¶
oassin. Snåase gielda lea maid sádden ohcama departementii ahte háliidit laktojuvvot sámegiela hálddašanguvlui. Sámediggi lea positiivvalaš Snå ase gieldda áigumuša ektui, ja vuordá ahte dat lea mielde hálddašanguovllus 2007:s. Eaktun ahte hálddašanguovlu viidddiduvvo lea ahte juolluduv vojit eanet ruđat nu ahte viiddideapmi ii čuoza gielddaide ja fylkkagielddaide mat juo leat mielde hálddašanguovllus. Sámedikki dieđáhusas sámegiela birra lea okta ulbmil ahte galget ásahuvvot eanet giellagu ovddážat, earenoamážit máttasámeguovlluin. Aajege sámi giella- ja gelbbolašvuođaguovddáš Rørosas váldui 2005:s vuosttaš máttasámi giellagu ovddážin mielde Sámedikki ortnegii mas juollu duvvo fásta doarjja sámi giellaguovddážiidda. 2004:s ásahii Sámediggi sámi giellaguovddážiid foruma, man ulbmilin lea lonuhallat vásihusaid ja jurdagiid. Oktii jagis servet buot giellaguovddážiid bargit oktasaš seminárii. Sámediggi várre juohke jagi bušeahtas giella prošeaktaruđaid doaibmabijuide sihke olggobe alde ja siskkobealde sámegiela hálddašanguovllu. Ulbmil giellaprošeaktaruđaiguin lea nannet sáme giela. 2005:s válljiimet čuovvovaš vuoruhemiid sáme giela hálddašanguovlluide: terminologiija čohkket, ovdánahttit ja registreret, sámi báikenamaid čohk ket ja prošeavttat mat fállet mánáide ja nuoraide arenaid gos sámegiella gullo ja oidno, ja mii addá positiiva relašuvnnaid gillii. Guovlluid várás olggo bealde sámegiela hálddašanguovllu válljiimet čuov vovaš vuoruhemiid: Prošeavttat mat fállet mánáide ja nuoraide arenaid gos sámegiella gullo ja oidno, ja mii addá positiiva relašuvnnaid gillii, eambbo njálmmálaš giellageavaheami, terminologiija čohk ket, ovdánahttit ja registreret ja sámi báikenamaid čohkket. Julevsámi giellabarggu oktavuođas lea lagas ovttasbargu Ruoŧa Sámedikkiin. Sámedikki ođđa sátnevuorká risten.no rahppo juvvui 22.06.05. Doppe leat sihke davvi-, julev- ja lul lisámi sánit ja tearpmat. Ovttasráđiid Sámi giellalávdegottiin ja sámedikkiiguin Suoma- ja Ruoŧa bealde áigu Sámediggi ovddidit sátnevu orkká šaddat davviriikkalaš sámi sátnevuorkán. Sámegielain lea ođđaáigásaš terminologiija unnán ovdánahttojuvvon. Sámediggi oaččui 2004:s ja 2005:s doarjaga Nordplus Språk:s jorgalit Ordbok for samfunn og helse, sámegillii Servodat- ja dearvvašvuođasátnegirji, buot sámegielaide Norg gas. Dát tearpmat biddjojuvvojit sátnevuorkái. Sámegiella geavahuvvo dađistaga eanet fágasurg giin. Danne gáibiduvvo oktilaš tearpmabargu. Dát bargu galgá nannejuvvot ja beavttálmahttojuvvot, ¶
allu Vg 2 ja design ja duodji Vg 2) leat ráhkaduv vomin. Engerdal suohkan mearridii heaittihit Elgå Bajásšaddanguovddáža 2006 rájes jus suohkan ii oaččo lassijuolludemiid jođiheapmái. Sámediggi čađaha 5 jagi giellamovttiidahttinprošeavtta dán guovddáža sámi mánáid váste, ja prošeakta loahpa huvvo giđđat 2006. Bajásšaddanguovddáža heaittiheapmi mielddisbuktá ahte sámi mánát masset sin lunddolaš arena ja muhtinmuddui várjaluv von birrasa gos leat beassan nannet iežaset sáme giela. Sámediggi áigu geahččalit gávdnat čovdosa ahte movt sáhttá bisuhit Elgå Bajásšaddangu ovddáža. Bajásšaddanguovddáš lea maiddái oassi doaibmabijuin lulli-sámi guovllu fylkasuohkana ovttasbargošiehtadusas. Elgå Bajásšaddanguovddáš lea lahka ruoŧaráji ja oažžu gielalaš ja kultuvrralaš veahki Ruoŧas. Danin lea lunddolaš ovttasbargat rastá riikaráji, maiddái go ruoŧa bealde leat smávva skuvlaservo dagat. Sámediggi lea ilus go ráđđehus lea váldán oktavuođa Ruoŧa guovddáš eiseváldiiguin nannen dihte oahpahusa rastá ráji lullisámi guovlluin. Sámedikki strategálaš plána sámi oahpponeav voovddideapmái 2001–2005 lea geavahuvvon vuođđun ruđaid juohkimii ođđa oahpponeavvo prošeavttaide 2005:s. Earret eará lea vásihusaid vuođul mat leat čoggon prošeavtta Sámi álgooahpa hus bokte, addojuvvon ruhta oahppogirjji ovdá nahttimii álgooahpahusa váste lohkamis davvisá megillii. Erenoamážit lea deattuhuvvon digitála/ neahtta oahpponeavvuid ovdánahttin. Sámi álgooahpahus lea 5-jagáš prošeakta, mas váldoulbmilin lea gávdnat lohkanvugiid ja lohkan metodihka mii heive buoremusat ohppiide geain lea sámegiella vuosttašgiellan ja geat ožžot vuođđo lohkanoahpahusa sámegillii. Prošeakta álggahuv vui 2000:s ja lea golmma ceahkis. Ceahkki III okta vuođas lea 2005:s bargojuvvon 5. dási lohkandáido teasttaid bohtosiid ektui, proseassačállima ja bargogeahččaleami čalmmusteami ektui mat leat heivehuvvon sámegiela ja lohkan- ja čállinoahpa hussii Suomas. Prošeakta loahpahuvvui geassemá nus 2005. Prošeakta lea evalurejuvvon, ja evalue renraporta lea gárvvis jagi 2006 áigge. Sámi oahpponeahtta lea Sámedikki neahttasi idu skuvllaid ja mánáidgárddiid váste. Neahttasiidu rahppojuvvui almmolaččat ođđajagimánus 2003. Neahttasiidu lea Skuvlaneahtas oassin, ja lea ovttasbargu Oahpahusdirektoráhtain. Oahpahus direktoráhtas lea ovddasvástádus neahttasiiddu teknihkalaš oasis ja Sámedikkis lea ovddasvástá dus sisdoalus. Čakčat 2004 mearriduvvui ahte neahttasiidu galggai, nugo muđui ge Skuvlane ahtta, váldit geavahussii ođđa almmuhanreaiddu ja ¶
2.8.3 Alit oahppa Sámedikki gelbbolašvuođaloktenplána ereno amášpedagogihkas 2004–2005 lea bargan julev- ja máttasámi guovllu, Mátta-Romssa ja davvi Nor lándda ektui, ja dán plánas leat deattuhuvvon loh kan- ja čállinváttisvuođat ja guovttegielalašvuohta. Stipeanddaid leat ožžon mánáidgárddiid ja skuv llaid bargit gos leat sámi mánát, ja dasto pedago galaš-psykologalaš guovllukantuvrraid fágaolbmot dáin guovlluin. Sámediggi lea 2005:s ásahan ođđa stipeanda ortnega studeanttaide geat váldet alit oahpa fága surggiin mánáidgárddit ja oahpahus. 2005:s vuoru huvvui rekrutteren oahpaheaddjoohppui julev- ja máttasámegiela guovlluin. Dát stipeanda juogaduv vui maiddái alit oahpahussii sámegielas. Máttasámegiella lea áitojuvvon giella máilmme oktavuođas ja dan ferte vuoruhit. Našunála ovddas vástádus dat lea láhčit dili sámi servodatovdánaht tima váste, dát guoská maiddái alit ohppui mii lea deaŧalaš dán ovdánahttimii. Lea áibbas dárbbašlaš čielggadit geas lea ovddasvástádus ja oažžut dohkálaš ruhtadeami. 2.8.4 Sámi dutkan ja statistihkka Sámediggi lea 2005:s bargan oččodit lagat ovttas barggu Norgga dutkanráđiin. Dán barggu okta vuođas oaččui Sámediggi árvalusaid guovddáš čuolbmačilgehusaide sámi dutkama oktavuođas buot dutkan- ja oahpahusásahusain davábealde Dovre. Dáláš sámi dutkanprográmma Norgga dut kanráđis heaittihuvvo jagi 2005 loahpas. Sámediggi lea addán ráđđehussii ja Dutkanráđđái signálaid ahte lea sávahahtti viiddidit prográmmaáigodaga vel viđain jagiin ja oažžut stuorát bušeahtaid pro grámmii. Stuorradiggedieđáhusas nr 20 (2004– 2005) Vilje til forskning, dutkama birra addá ráđđehus čielga signálaid ahte prográmma guhke duvvo. Sámediggi lea buktán árvalusaid makkár ¶
Sámediggi háliida čađahit aktiivvalaš nuoraidpolitihka, ja ásahii nuoraidlávdegotti 2003:s. Lávdegoddi galgá searvat Sámedikki nuoraidkonferánssa plánemii, čađaheapmái ja bargui maŋŋá dan. Dasa lassin galgá lávdegoddi leat mielde nannemin sámi nuoraid mieldemearrideami ja váikkuhanfámu Sámedikki politihkkii. Sámedikki viđát nuoraidkonferánsa «Gulahal­ latgo» dollojuvvui Stuorstrávves olggobealde Bodåddjo golggotmánu 21. – 23. b. 2005. Konferánssa fáddán ledje sámegiella, sámi giellahálddašeapmi ja sámi giellaovdánahttin. Nuoraidkonferánsa ovddidii golbma cealkámuša. Konferánsa ávžžuhii Sámedikki bargat oahpahuslága § 6–2 rievdademiin, ja sihkkut unnimus gáibádusa ahte galget leat unnimusat 10 oahppi ovdal go sámi mánáide vuođđoskuvllain sihkkarastojuvvo oahpahus sámegillii miehtá riikka. Dasa lassin celkkii konferánsa ahte fertejit álggahuvvot doaibmabijut mat unnidit daid hehttehusaid maid sámi nuorat deaividit go sii háliidit váldit alit oahpu sámegielas, erenoamážit julev- ja máttasámegielas. Maŋimuš cealkámuš lei gáibádus ahte buot oahppit Norggas galget beassat válljet sámegiela eaktodáhtolaš siidogiellan. Kultuvrralaš skuvlalávka lea našunála ovdánahttindoaibmabidju oažžut eanet dáidaga ja kultuvrra skuvlii. Doaibmabidju galgá láhčit diliid nu ahte vuođđoskuvllaid oahppit ožžot eanet juohke lágan dáidda- ja kulturvásihemiid. Kultuvrralaš ¶
muttus gitta badjelas váldimii. Finnmárkkuopmo daga stivra vuođđuduvvui ođđajagimánu 16.b. 2006. Dárkkistanlávdegoddi lei sajis guovvamánu áigge. Sámediggi lea ráhkadan vuosttain njuolggadu said sámi fuolaid árvvoštallamiid hárrái mehciid nuppástuhtti geavaheamis finnmárkkulága 4 § mielde. Vuosttain njuolggadusaid dohkkehii Bargo- ja searvadahttindepartemeanta geas semánu 26.b. 2006 reivves. Guovddáš ášši dasa go lea leamaš nu ovttamiel alašvuohta finnmárkkulága hárrái, lea ahte galgá ásahuvvot kommišuvdna mii galgá kártet kollek tiivvalaš ja priváhta geavahan- ja oamastanvuoigat vuođaid maid sápmelaččat ja earát leat oamastan Finnmárkkus. Galgá vel ceggejuvvot sierraduop mostuollu dubmet nákkuid mat sáhttet bohciidit kártema olis. Justiisadepartemeanta bargá dainna áigumušain ahte kommišuvdna galgá leat cegge juvvon ođđajagimánu 1.b. 2007 ja duopmostuollu fas veaháš maŋŋil. Kommišuvnna láhkaásahusa ja duopmostuolu evttohus sáddejuvvui gulaskudda mii geassemánu 26.b. 2006. Birasgáhttendepartemeanta ovddasvástida ráhkadit láhkaásahusa mo báikkálaččat ja vuoigat vuođalaččat hálddaša Deanu- ja Njávdánčázáda gaid. Bargu álggahuvvo 2006 čavčča mielde. Sámedikkiin ráđđádallo dán ášši hárrái. Lávdegoddi lea nammaduvvon čielggadit sáp melaččaid ja earáid vuoigatvuođa guolástit mearas olggobealde Finnmárkku, vrd. Stuorradikki geas semánu 6.b. 2005 ávžžuhanmearrádusa finnmárk kulága meannudeami oktavuođas. Guolástus- ja riddodepartemeantta ja Sámedikki gaskasaš ráđđádallamat leat dollon lávdegotti mandáhta ektui (geahča máinnašeami 3.13 kap.) ¶
Davviriikkalaš sámekonvenšuvnna sávaldaga ovddidedje álggos Suoma, Norgga ja Ruoŧa sámi váldosearvvit Davviriikkalaš Sámekonferánssas 1986:s. Dán čuovui Davviriikkalaš Sámekonferánsa 1992:s dan maŋŋil, masa ruošša sápmelaččat guor rasedje. Eiseválddit bargagohte davviriikkalaš sámekonvenšuvnna bargguin guovvamánus 1995. Dalle dollui Davviriikkalaš Ráđi 46. sešuvnnas Rey kjavikas čoahkkin sámi áššiid Suoma, Ruoŧa ja Norgga ovddasvástideaddji ministariiguin. Davviriikkalaš ovttasbarggu meriid siskkobe alde sámi áššiid hárrái joatkkašuvvui dát bargu. 2002:s nammadedje sámi áššiid ministarat ja Suoma, Norgga ja Ruoŧa sámediggepresideanttat áššedovdijoavkku ráhkadit davviriikkalaš sáme­ ¶
3.8.2 Vuođđooahpahus Čujuhuvvo Sámedikki jahkedieđáhusa 2.8.2 kap. Máhttodepartemeanta, Oahpahusdirektoráhta ja Sámediggi leat ovttasbargan Máhttoloktema Sámi oahppoplána ráhkadeamis. Oahppoplána barggus leat direktoráhta ja Sámediggi ovttasbar gan, ja Sámediggái lea sirdon ruhta direktoráhtas dán bargui. Sámediggi ja departemeanta leat ovttasbargan vuođđooahpahusa fága- ja diibmojuo hkimis. Fága- ja diibmojuohkin daid oahppiide geain lea sámegieloahpahus lakto Máhttoloktema dábálaš oahppoplánii, álkidan dihtii skuvlaoamasteaddjiide olggobealde hálddašanguovlluid láhčit dili oahppi ide geain lea vuoigatvuohta sámegieloahpahussii. Oahpahuslága nuppástuhttimis sáhttá ráhkadit seammaárvosaš buohtalas oahppoplánaid joatkka oahpahusa fágaide. Máhttodepartemeanta berošta das ahte dáid atnigohtet nu olu joatkkaskuvllain go vejolaš dain guovlluin gos dat lea lunddolaš. Máht todepartemeantta ja Sámedikki gaskasaš ráđđádal lamat leat čađahuvvon Máhttoloktema oahppoplá naid ektui. Dál lea ráhkadeamen boahttevaš oamastan- ja jođihanmálle dan guovtti sámi joatkkaskuvllaide Kárášjogas ja Guovdageainnus. Ášši máinnašuvvo 2007 stáhtabušeahtas. Gáiddusoahpahus lea eaktun dasa ahte sámi oahppit geat ásset olggobealde hálddašanguovlluid galget oažžut giellaoahpahusa vuoigatvuođaidea set devdot. Sierranas gáiddusoahpahusa prošeavttaid vuođul sámegielas lea Oahpahusdi rektoráhta ožžon dahkamuššan ráhkadit ortnegiid mo bissovaččat jođihit gáiddusoahpahusa daid oahppiide geain lea sámegieloahpahussii vuoigat vuohta. Giellamovttiidahttinprošeavtta Elgå bajásšaddanguovddážis lea Sámediggi ruhtadan 2001/2002 skuvlajagi rájes mii loahpahuvvo 2006 giđa. Prošeavtta ulbmilin lea leamaš ahte mánát galge oahppat hállat oarjelsámegiela, ja ahte galget leat nu nannosat gielas ahte sáhttet čuovvut oahpa husa oarjelsámegielas. Iskkadeamit čájehit ahte bajásšaddanguovddáža oahpahusa geažil áddejit mánát dál oarjelsámegiela beaivválaš giela, ja ahte sii muhtin muddui sáhttet searvat oarjelsámegiel beaivválaš hállamii. Dat buorit bohtosat leat earret eará danne go Elgå lea uhca ja oadjebas oahppobi ras, 50 pst sámegiel ja 50 pst eai sámegiel oahppii­ ¶
márkku fylkkagielddain mandáhta je. hárrái guorahallamis sápmelaččaid ja earáid vuoigatvuođa guolástit mearas olggobealde Finnmárkku. Dát lea čuovvoleapmi Stuorradikki mearridan mearrádusas finnmárkkulága meannudettiin geassemánu 6.b 2005. Stuorradikki mearrádus čuodjá: «Stuorradiggi bivdá Ráđđehusa farggamusat čielggadit sápmelaččaid ja earáid vuoigatvuođa guolástit mearas olggobealde Finnmárkku, masa gullá uhcimusearri vuollil logi mehtera fatnasiidda, ja ovddidit dás čuovvoleaddji ášši Stuorradikki ovdii.» Departemeanta lea ovddidan meannudanevttohusa ráđđehussii čielggadanmandáhta evttohussii Stuorradikki mearrádusa joatkkačuovvoleami oktavuođas. Ráđđehus dohkkehii evttohusa njukčamánu loahpas 2006 ja mandáhtaevttohus lea departemeantta vuođđu ráđđádallamiidda Sámedikkiin ja Finnmárkku fylkkagielddain. 30.6.2006 lea nammaduvvon lávdegoddi mii galgá čielggadit sápmelaččaid ja earáid vuoigatvuođa guolástit mearas olggobealde Finnmárkku, je. Lávdegotti jođiha ovddeš alimusriektejustitiarius Carsten Smith, ja čielggadeapmi galgá leat gárvvis ovdal 2007 loahpa. ¶
3.17.1 Ráđđádallamat Čujuhuvvo Sámedikki jahkedieđáhusa 2.4.3 kap. Petroleumdoaibma Barentsábis sáhttá oažžut njuolga mearkkašupmi sámi beroštumiide, erenomážit dán doaimma oljju ja gássa jođiheamis gáddái. Danne soaitá leat ráđđádallangeatnegasvuohta dákkár doaimma plánema oktavuođas. Oljo- ja energiijadepartemeanta áigu láhčit dili dákkár searvama ráđđádallamiidda dárbbu mielde dain fásta jahkebeallásaš politihkalaš čoahkkimiin gaskal sámi áššiid stáhtaráđi ja sámediggepresideantta (vrd. Sámedikki ja stáhtalaš eiseválddiid gaskasaš ráđđádallamiid prosedyraid, 5 čuo.). Oljo- ja energiijadepartemeanta áigu dasto ráđđádallat Sámedikkiin stuorra energiijarusttegiid konsešunmeannudeamis, oktan bieggafámuin, mas dát čuovvu ráđđádallanprosedyraid ektui. 3.17.2 Gažaldat ásahit eamiálbmotfoandda Gustojeaddji rievtti mielde lea stáhtas oamastanvuoigatvuohta mearravuloš petroleumvaljiide ja sierralaš vuoigatvuohta riggodathálddašeapmái, vrd. petroleumlága 1–1 §. Petroleumlága 1–2 § nanne ahte petroleumriggodagaid galgá hálddašit olles servodahkii buorrin. Sámediggi cealká jahkedieđáhusastis ahte eiseválddit leat geatnegasat ásahit eamiálbmotfoandda mas lea oassi vuoittus buotlágan oljo-, gássa- ja minerálariggodagaid roggamis sámi guovlluin. Sámediggi cealká vel ahte oljo- ja gássariggodagat «sámi guovlluid» olggobealde luvvejit sierra álbmotrievttálaš geatnegasvuođaid sámeálbmoga ektui. Ii boađe čielgasit ovdan makkár geatnegasvuođaide Sámediggi čujuha jahkedieđáhusa dán oasis. Ráđđehusa mielas eaige leat álbmotrievttálaš geatnegasvuođat sápmelaččaid ektui kontinentalaládasa petroleumdoaimma vuoittu dáfus. Dát guoská vel vejolaš eamiálbmotfoandda ásaheami áššái. ¶
Finánsadepartemeanta lea juovlamánu 12. b. 2003 mearridan njuolggadusaid maid namma lea «Reglement for økonomistyring i Staten og Bestemmelser om økonomistyring i staten» . Dasa lassin stivre Sámediggi iežas ekonomiijahálddašeami Sámedikki dievasčoahkkima mearridan bušeahtaiguin. Ruđaid geavaheami birra dieđihuvvo Stuorradiggái Sámedikki jahkedieđáhusas, mii sáddejuvvo Stuorradiggái stuorradiggedieđáhusa hámis ja mas leat ráđđehusa mearkkašumit. Vuolábealde lea geahčastat dain áššebáhpiriin mat stivrejit Sámedikki ekonomiijahálddašeami. Sámedikki mihttomearri ekonomiihálddašemiin lea dat ahte leat buorit ja beaktilis proseassat ja bearráigeahččanvuogádagat maiguin sihkkarastojuvvo dohkálaš ja beaktilis siskkáldas ¶
ja 01.01.06 rájes váldojuvvui dat geavahussii. Čuov vovaš bargguiguin jotkojuvvo 2006:s: – ESS – elektrovnnalaš iešbálvalus mainna bargi in lea vejolaš geahččat ja dikšut iežas dieđuid SAP:s interneahttauskkádaga bokte. – Mátki/elektrovnnalaš mátkerehkegat – sierra modula SAP:s masa juohkehaš čállá iežas mát kerehkega iešbálvalandoaimma bokte SAP:s. Dát sádde mátkerehkega ovddasvástideaddjái dárkkisteapmái ja viidáseappot jođiheaddjái dohkkeheapmái. – Elektrovnnalaš rehketmeannudeapmi (EFB) – beaktilit registreret ja meannudit rehkegiid, SSØ buktá čovdosa mot elektrovnnalaččat meannudit Contempus Invoice málle mielde. Sámedikki mearrádusas áššis 26/05 Sámedikki bearráigeahččanortnegat eaktuda ahte Sámediggi oažžu stuorát juolludemiid Stuorradikkis 2006 stáhtabušeahta oktavuođas nannet Sámedikki eko nomiijahálddašeami. Ráđđehus ii leat čuovvolan dán eavttu, muhto stuorradiggedieđáhusas nr 1 eaktuda dattetge Gielda- ja guovlodepartemeanta ahte Sámediggi áiggis áigái gustovaš rámmaid siskkobealde vuoruha doarvái resurssaid ekonomi ija- ja rehketdoallodoibmii sihkkarastit dan ahte ekonomiijahálddašandagaldumit ja daid čađahe apmi leat ollásit dohkálaččat. Danne lea Sámediggi iežas bušeahtas 2006 guorrasan dasa ahte nannet iežas ekonomiija hálddašeami hálddahusa rámma siskkabealde gelbbolašvuođa buoridan doaibmabijuiguin ja eko nomiijahálddašeami beavttálmahttimiin. Áššis 50/04 Sámedikki 2005 bušeahtta mearri duvvui ahte Sámedikki hálddahus galgá nannejuv vot contoroller-virggiin. Olmmoš lea biddjojuvvon virgái ja son álggii bargui 02.01.06. ¶
Vurdojuvvo ahte lávdegotti guorahallan lea gárvvis 01.04.07, ja lea ovttas guorahallama gulaskuddan cealkámušaiguin vuođđun daid rievdadusevttohu saide mat dahkkojuvvojit sámediggeválgga válga mearrádusain. Sámedikki hálddahus doaibmá láv degotti čállingoddin. Fágalávdegoddi áigu doallat guhtta čoahkkima 2006:s. Válmmašteaddji fápmuduslávdegoddi rávvii árvvoštallat doaibmabijuid sin várás geat leat čáli han iežaset sámi jienastuslohkui, muhto boasttu vuođa geažil vuogádagas maid ovddit čovdosat dagahedje, leat gahččan eret jienastuslogus vuostá sin dáhtu. Ođđa Sámedikki fápmuduslávdegoddi guorrasii dán rávvagii. Dan vuođul mii bajábealde lea namuhuvvon lea várrejuvvon 600 000 ruvnno fágalávdegotti golu ide, mas lea mielde čállin- ja guorahallanveahkki ja fápmuduslávdegotti mearrádusa čuovvoleapmi go guoská sámi jienastuslogu kvalitehtasihkkarasti mii. Dát juhkkojuvvo guovtti oassái. ¶
Guovttegielalašvuođadoarjagat Giellaprošeavttat hálddašanguovllu siskkabealde Giellaprošeavttat hálddašanguovllu olggobealde Giellaguovddážat ¶
Kapitálal/sajušteapmi 1/1 – 05 muttus Bušeahtta 2005 – 53.2 Giellaproš. hálddašang. siskkab. Bušeahtta 2005 – 53.3 Giellaproš. hálddašang. olggob. Buohkanassi hálddus 2005 Máksojuvvon doarjagat 2005 Hálddus vel 31/12 – 2005 muttus Doarjjalohpádusat fámus 31/12 – 2005 Giellaprošeavttaid boađus 2005 Čájeha ahte 6 261 ruvnno lea geavahuvvon unnánot giellaprošeavttaide siskkabealde ja olggobealde hálddašanguovllu. Várrejuvvo 1 292 592 ruvnno jahkái 2006 gokčat gustovaš doarjjalohpá- ¶
Juolluduvvon doarjjalohpádusat 2005:s, mat eai leat gárvvistuvvon ja máksojuvvon 2005:s: Giellaprošeavttaide siskkabealde ja olggobealde hálddašanguovllu Juolluduvvon, ii máksojuvvon doarjjalohpádus poasta 53.3 Giellaguovddáš Røros Juolluduvvon, ii máksojuvvon doarjjalohpádus poasta 60.2 sámi bibliotehkaávdnasat Juolluduvvon, ii máksojuvvon doarjjalohpádus poasta 52.3 Sámi kulturviesut Juolluduvvon, ii máksojuvvon doarjjalohpádus poasta 59.2 Dearvvašvuođaja sosiáladoaibmabijut maŋŋoneeami geažil Juolluduvvon, ii máksojuvvon doarjjalohpádus poasta 59.2 Dearvvašvuođaja sosiáladoaibmabijut oahppoálggaheami geažil 2006:s Juolluduvvon, ii máksojuvvon doarjjalohpádus poasta 52.7 Sámi publikašuvnnat Nuortanaste Juolluduvvon, ii máksojuvvon prošeaktaruđat poasta 52.7 sámi publikašuvnnat – sámi mánáidgirjjit Juolluduvvon, ii máksojuvvon doarjjalohpádus poasta 57.4 rájárasta sámi organisašuvnnat Juolluduvvon, ii máksojuvvon doarjjalohpádus poasta 52.5 Sámi festivála márkomeannu Juolluduvvon, ii máksojuvvon doarjjalohpádus poasta 52.4 Sámi kulturorganisašuvnnat Juolluduvvon, ii máksojuvvon doarjjalohpádus poasta 63.2 Ovttasbargošiehtadusat Álggahuvvon, muhto eai gárvvistuvvon prošeavttat/bargu mii sirdojuvvo jahkái 2006: Prošeakta «Fáddágihpa sámi kultuvrra birra mánáidgárddis» – ruđat bohte jagi 2005 loahpas Prošeakta korrektuvraprográmma – eksternt og intern finanisert Prošeakta Nordpluss (servodat- ja dearvvasvuođa sátnegirji) – olggobealde ruhtaduvvon prošeakta Fágalávdegoddi válgaortnega guorahallan ja sami jienastuslogu kvalitehtasihkkarastin Giellalávdegoddi – maŋŋonan ja jođus doaimmaide Prošeakta «Samisk Byggverk» – Eksternt finansiert Pedagogalaš ovdánahttinbargu skuvladoaimmahagas ja bargu oahppoplánain Prošeakta SAP Prošeakta «Geografalaš diehtojuohkinvuogádat» Eará Dásseárvodoaibmabijut geahča doaibmabijuid Sámedikki bušeahtas 2006 Golut mat eai leat girjejuvvon juovlamánu 2005 dievasčoahkkima oktavuođas: – Mátkerehkegat, orrun ja sierranaš buhtadusat Golut mat eai leat girjejuvvon, mat gusket mátkkiide ja buhtadusaide: – dievasčoahkkima ja doarjjastivračoahkkimiid oktavuođas 2004:s ja 2005:s Várrejuvvon ruđat beallejahkášas vikara virgái, sivvan virgelobi báargai lohkat sámegielvuođđofága Submi ¶
Ovdasátni Norgga ja Ruoŧa ráđđehusat mearridedje cuoŋománu 29.b 1997 ásahit oktasaš norgga-ruoŧa boazoguohtunkommišuvnna. Dán kommišuvnna bargun lei, nu movt ovddit kommišuvnnas 100 jagis, ovdandivvut ráđđehusaide dieđuid, mat bidjet vuođu ođđa norgga-ruoŧa boazoguohtunkonvenšuvdnii. Konvenšuvnnain galgá heivehit ja doarjut rádjerasttildeaddji boazodoalu. Kommišuvnna bargu sisttisdoallá čielga njuolggadusaid dasa maid galgá vuhtiiváldit, vai sámi eamiálbmoga kultuvrralaš ja ekonomalaš dárbbut fuolahuvvojit, oktan nana guoddevaš boazodoalu ekologalaš gáibádusaiguin. Kommišuvdna oaivvilda ulbmila deavdit buoremusat go evttoha ođastit ja rievdadit dálá rádjerasttildeaddji boazodoalu njuolggadusaid. Dasto evttohuvvoge dán raporttas konvenšuvdna ja dasa gullevaš šiehtadus. Konvenšuvdna iešalddis eaktuda ásahuvvot riikkaidgaskasaš ortnega, man kommišuvdna atná leat heivvolaš ja doaibmevaš hálddašan- ja riidočoavdinmállen. Dasa lassin evttoha kommišuvdna atnigoahtit soames ođđa doahpagiid maiguin buorebut nagoda čilget boazodoalu dárbbuid. Doahpagat leat oktasašdoallu (samdrift) ja rádjeguohtunguovlu. Šiehtadus sisttisdoallá dárkilis evttohusa movt guohtuneatnamiid sáhttá atnit ávkin goabbatbealde riikaráji. Kommišuvnna evttohusaid vuođđun lea guohtundilálašvuođaid ja luonddudilálašvuođaid vuđolaš čielggadeapmi, man fágalávdegotti áššedovdit dahke. Fágalávdegoddi lei kommišuvnnas nammaduvvon siskkáldas áššeráhkkanahtti gaskaoapmin. Lassin dása lea kommišuvdna gulaskuddan máŋggain guoskevaš áššebeliin Norggas ja Ruoŧas, vuosttažettiin ságastallan daiguin sápmelaččaiguin geat dárbbašit dálvejagi ja geassejagi guohtuneatnamiid nuppi bealde riikaráji. Kommišuvdna maŋŋánii bargguin, dannego kommišuvnna vuosttaš jođiheaddji, ambassadevra Kjeld Mortensen, Danmárkkus, surgadis láhkái vádjolii eret barggu álggahettiin. Ministtar Pär Stenbäck, Suomas, nammaduvvui ođđa jođiheaddjin miessemánu 16.b.1998. Norgga ja Ruoŧa ráđđehusat mearridedje cuoŋománu 28. beaivvi 2000 guhkidit barggu loahpahanáigemeari cuoŋománu 30.beaivái 2001. Dan gaskka go kommišuvdna barggai, lotnahuvai kommišuvnna čoahkáidupmi čuovvovaččat: Juovlamánu 1998 čovdojuvvui stádaráđđi Björn Rosengren dán doaimmas miellahttun ja jođiheaddjin boazoguohtunkommišuvnna ruoŧabeali áirrasgottis. Eananhearrá Kari Marklund nammaduvvui ođđa miellahttun ja áirrasgotti jođiheaddjin. Boazoguohtunkommišuvnna norggabeali áirrasgotti miellahttun nammaduvvui Siri Vigmostad miessemánu 1998 ja son bođii Ingrid Røstad sadjái. Miessemánu jagis 2000 nammaduvvui Ansgar Kosmo ođđa miellahttun norggabeali áirrasgoddái Ole K. Sara sadjái ja seammá áiggi nammaduvvui Karsten Bye čállin. ¶
Barggu vuođđu Boazoguohtunkonvenšuvnna vuođul vuolláičálle Norgga ja Ruoŧa riikkat riikkaidgaskasaš šiehtadusa 29.04.1997 Oslos, ja áššiin lei ásahit ruoŧanorgga boazoguohtunkommišuvnna ja mearridit dasa mandáhta. Šiehtadus lea 2. mielddus. Šiehtadusa 2. artihkkala mielde galgá kommišuvdna čielggadit, iskkadit ja gávnnahit čuovvovaš beliid: a. čielggadat dárbbašit go dán guovtti riikka boazosápmelaččat, go dálá konvenšuvdna loahpahuvvo, ain boahtteáiggis boazoguohtumiid dan nuppi riikkas, dain guohtuneatnamiin, dehe muhtin eananosiin dain guohtuneatnamiin, mat dál leat konvenšuvdnaguovlun. b. nu guhkás go dárbbašuvvo iskkadit guohtumiid valljodaga ja doaibmadilálašvuođaid dáin fylkkain: Finnmárku, Romsa (ja dasa gullá maid Anjavuopmi) ja Nordlánda, ja maiddái Davvi-Trøndelága fylkka davimus oassi ja Norrbottena leanas, Västerbotten leana ja Jämtlándda davimus oassi. c. gávnnahit movt guohtunguovllut adnojit dáin guovlluin b) namuhuvvon guovlluin ja movt eatnamiid sáhttá buoremusat atnit ávkin nu ahte guhkit áigái addá vuođu doaimmahit nana guoddevaš boazodoalu ekologalaččat, ekonomalaččat ja kultuvrralaččat. d. namuhuvvon c) iskkadeamis galgá Boazoguohtunkommišuvdna vuhtii váldit rievdama, mii boazodoalus lea dáhpáhuvvan konvenšuvnna doaibmaáigodagas. Boazoguohtunkommišuvdna galgá maiddái vuhtiiváldit servodaga eará beroštumiid ja eará ealáhusaid. Boazoguohtunkommišuvdna mearrida ieš mainnalágiin bargu dasto dahkkojuvvo. Kommišuvnna namuheamit mandáhttii A čuokkis Mii čilget 4.1 kapihttalis makkár dárbbut dán nuppi riikka boazodoalus leat boahtteáiggis ain atnit guohtuneatnamiid nuppi riikkas. Kommišuvdna lea nu guhkás go lei vejolaš vuhtiiváldán čearuid ja boazoorohagaid guohtuneatnamiid, ja dasto movt eatnamiid lea vejolaš geavahit, doaibmamálliid, gokko dárbbašuvvojit lunddolaš rájit, ja maiddái čearuid ja orohagaid iežaset sávaldagaid, mat gusket guohtuneatnamiidda nuppi riikkas. B čuokkis Mii čilget guohtumiid iskkadeami ja doaibmadilálašvuođaid 3. oasis. Kommišuvdna lea iskkadan guohtumiid ja doaibmadilálašvuođaid čuovvovaš guovlluin: davil leat mii ráddjen nu ahte álgu lei Romssa fylkkas ja Norrbottena leanas, ja lulil fas ráddjiimet nu ahte iskkaimet Lulli-Trøndelága ja Hedmárkku fylkkain ja Dalarna leana davimus eananosiin. Kommišuvdna anii dárbbašlažžan iskkadit guohtumiid maiddái dakkár guovlluin mat eai lean mandáhtas. Dat mearkkaša ahte iskkaduvvui miehtá Davvi-Trøndelága, Lulli-Trøndelága ja Hedmárkku fylkkain, ja dasto miehtá Jämtlándda ja Dalarna leana davimus eananosiin. Dáid guovlluid boazodoallit leat buktán ovdan ahte maiddái dáin guovlluin lea dárbu guođohit rastá riikarájiid. Kommišuvdna lea Norggabeali Eanandoallodepartementtain ja Ruoŧabeali Eanandoallodepartementtain ságastallan eahpeformálalaččat dan birra ahte viiddidit mandáhttaguovllu, ja goappaš riikkat leat mieđihan dasa. Kommišuvdna lea maiddái bivdojuvvon geahčadit oktasaš siidadoalu Østre-Namdal boazoorohaga ja Jiingevarie čearu gaskka, mat leat olggobealde dan guovllu mii čilgejuvvo dán barggu b-čuoggá vuolde. Nu leage kommišuvdna iskkadan juohke rádjeguovllu gos boazodoallu sáhtášii guođohit rastá riikarájiid. Raporttas ii leat Finnmárkku fylka namuhuvvon, dannego kommišuvdna lea, maŋŋil go lea gulaskuddan eiseválddiiguin ja organisašuvnnaiguin, gávnnahan ahte dán guovllus ii leat rádjerasttildeaddji boazodoallomálle áigeguovdil. ¶
Gilbbesjávri-Riikarádji-Skievvá-Frostisen Rádjeguovlu Jiingevaerie/Østre Namdal:s Plassje:i Rádjeguovlu Østre-Namdal/Frostviken norra gitta Sirgásii/Hápmir Rádjeguovlu Sirgás/Hápmir gitta Geaggámii/Basevuovdái Guovlu lulábealde Boden Skaitelandet davábealde Junossuando Luongaistunturi nuortalulábealde Gárasavvona Skaitelandet davábealde Junosuando Luongastunturi nuortalulábealde Gárasavvona ¶
Ekologalaččat guoddevaš boazoealáhus Ekologalaččat guoddevaš boazoealáhusain ipmirda kommišuvdna ahte guohtunvalljodagat galget adnot dainnalágiin ahte guohtuneatnamat dáhkiduvvojit guhkit áiggi atnui. Vuosttažettiin lea deaŧalaš atnit jeageleatnamiid dainnalágiin ahte jeahkála ođđasitšaddan dáhkiduvvo guhkit áigái. Dat mearkkaša ahte boazolohku galgá heivehuvvot jeagelguohtunvalljodagaide. Muhto deaŧalaš lea maiddái ahte boazoguođoheapmi eara jagiáiggiid čuovvu guohtuneatnamiid šaddama mielde. Dasa lassin galgá bargat dan ala ahte bohccuid guođoha eatnamiid alde nu go eatnamat girdet iešguđetge jagiáiggiid. Dat guoská sihke kvantitatiivvalaččat ja kvalitatiivvalaččat. Ekologalaš heiveheami dáfus ii leat prinsihpas deaŧalaš diehtit gii iešalddis lea eatnamiid geavaheaddji. Ekonomalaččat guoddevaš boazoealáhus Ekonomalaš guoddevašvuođa dáfus lea kommišuvnna vuođđun ahte boazoealáhusa ekonomalaš boađus galgá addit boazodolliide doarvái áigáiboađu. Boazoealáhusain ipmirda kommišuvdna dán oktavuođas ealáhusdoalu viidát áddejumis, iige duššefal biergobuvttadeami. Kommišuvnna oaivila mielde addá dát buori ja bureslágiduvvon boazodoalu, ja maiddái dan ahte boazobargu heivehuvvo bohcco ja guohtumiid mielde. Kultuvrralaččat guoddevaš boazoealáhus Boazodoalloguovlluin lea boazoealáhus sámi kultuvrra ja iešvuođa vuođđun. Danne atná kommišuvdna mávssolažžan oažžut áigái positiivvalaš rádjerasttildeaddji boazodoalu, man vuođul sámi álbmot dasto sáhttá ráđđálagaid ovddidit iežas ¶
šaddat. Buoremus livččii jus boazu guohtu duššefal dan oasi mii lea jagis šaddan guohtunguovllus. Guohtuneanan, mii lea liggás garrasit guhtojuvvon, skártu/jiekŋu bahábut go buorre guohtuneanan. Luonddugeográfalaš dilálašvuođat Bohcco guohtuma váikkuhit sihke biologalaš ja ii-biologalaš bealit. Dás čilget oanehaččat soames ii-biologalaš beliid mat váikkuhit guohtumiid. Geologiija ja eanavuođđu Šattut ožžot buot eallámuša eatnamis, earret nitrogena. Eallámušvallji eanan šaddá go áibmu váikkuha (háddje) geahppadit mollaneaddji báktešlájaid, eandalii kálkaeatnama. Eará báktešlájat, omd. granihtta ja gneaisa, háddjanit njozet ja dakkár eana addá eallámušvátna ja suvrra eanavuođu, mii ii atte buori rásse- ja urtašattu. Jeahkálat eai dárbbaš gilvalit rásiin ja urttain, dannego dat ožžot áimmus eallámuša. Danne šaddá jeagil earalágan eatnamis go rássi ja urta. Mandáhttaguovllu eananvuođu sáhttá juohkit guovtti oassái. Ruoŧa guovddášoasit ja nuorttabeali oasit leat boares eamibávtti bázahasat “álgoáiggis” . Loahppaoassi lea šaddan das go boares áhpebodni duvdásii čoahkkái ja máhccasii várreráidun ja hoigásii eamibávtti bajábeallái. Earret Sis-Romssa, gokčá várreráidu áigeguovdilis eananosiid Norggas, ja Ruoŧas fas oarjjabeali osiid. Vuođđobákteguovlluid nannáma gokčet viiddis morene- ja deltáguovllut, mat eanas šadde maŋemus jiekŋaáiggis. Ruoŧas gokčet morenet ollislaččat 75 % areálas, ja Norrlándda siseatnamis sáhttet dát gearddit leat 60 m allosaččat. Morenešlája bajábeallái lea maŋŋil jiekŋaáiggi šaddan jeaggi (šaddu ii leat ollásii háddjanan). Norgga eatnamis ii leat nu ollu morene go Ruoŧas. Norgga areálain gokčá dát 25–30 % nannáneatnamis. Mandáhttaguovllus gávdnojit gal almmatge moreneguovllut alla várreeatnamiin, siskkit guovlluin. Álddesjávri–Dievaidvuovdi Romssa fylkkas ja Børgefjell Davvi-Trøndelága ja Nordlándda rájis leat guovllut gos gávdno morene. Mii oaidnit 2. kártamildosis mandáhttaguovllu geologiija ja eanavuođu dilálašvuođaid. Várreráiddu báktevuođu juohkit guovtti oassái, dan mielde movt háddjana, ja fas várreráiddu nuorttabealde lea eanan juhkkojuvvon dan eanašlája mielde mii lea vuođđobávtti bajábealde. Mihtut ¶
čájehit dušše roavvagova, ja de eai boađe ovdan buot smávit eananoasit kártamildosis. Topográfiija Topografiija dehe eatnama hápmi lea deaŧalaš guohtumiid ávkki atnimii. Das lea njuolgut váikkuhus dainnalágiin ahte bohccot válljejit guohtut dihtolágan eatnamiid ovdalii go nuppiid iešguđetlágan dilálašvuođain. Eahpenjuolgut váikkuha topográfiija danne go várit dustejit arvvi ja borgga, ja nu leat mielde “stivreme” dálkkiid. Sihke Norgga ja Ruoŧa eanan lea klassifiserejuvvon 11 iešguđetlágan eananšládjii. Gáisáeatnamiin ja jihkiin leat sággečohkat ja ceakko hárjjit. Dákkár eanan lea ovddemusat Norggas (Romssas ja Nordlánddas). Sihke Romssas ja Nordlánddas leat maiddái jorbahámat várit, gos leat buorit ja viiddis vákkit ja ceakko rámat. Dákkár eanan lea maiddái Ruoŧa bealde, dat rádjelagas eatnamat. Duoddarat gávdnojit Trøndelága siskkit guovlluin. Låarte orohat Davvi-Trøndelágas ja miehtá Lulli-Trøndelága/Hedmárkku boazoorohagas. Várreguovlluid nuorttabealde leat jalges siseatnamat gos leat báktevárážat, doares vákkit ja ollu gorssat. Dáid eananšlájaid čilget dárkileappot 4 eananprofiillas (geahča 3 kártamildosa). Mii oaidnit 4. kártamildosis topografiija golmmadimenšunála kárttas. Dálkkádat Iešguđetlágan šattut šaddet dan mielde leatgo siseatnan- vai riddodálkkádagat. Riddodálkkádagaid mihtilmasvuohta lea dat ahte lea unnán erohus dálve- ja geassetemperatuvrras, ja maiddái arvá/borgá ollu. Siseatnandálkkádagas lea buolaš dálvet, liehmu geasset ja unnán arvi/ borga. Skandinavias leat eanas njuoska orjješbiekkat. Arvi ja borgá lassána dábálaččat Norgga riddoguovllus várreráiddu guvlui, ja fas geahppána nuorttasguvlui. Ruoŧas leat guokte guovllu maidda orjješdálkkádagat čuhcet. Dat leat Gálpe čearru, Duorbuna oarjjabeali eananoasit, Jåhkågasska ja Sirgása čearru. Ruoŧas minddar lea eanas arvi/borga dalle go leat lullebiekkat. Maiddái Ruoŧas váikkuha riddoguovlu dan ahte lea eambbo arvi/borga go siseatnamis. Riddoguovllus lea šaddu buorre iešalddis dušše dan dihte go arvá ja borgá ollu, vaikko vel eanavuođđu ja eanagiera ii leatge nu šattolaš. ¶
Muohtamearri lea erenoamáš deaŧalaš, dannego dat mearrida man buorre guohtun bistá. Mii oaidnit 5. kártamildosis mandáhttaguovllu muohtameari iešguđetláganvuođa. Váldosaččat lea várreráiddus ollu muohta (< 30 cm) ja seakkit muohta lea guovlluin mat leat nuortta- ja oarjjabealde. Dat manne lea mávssolaš diehtit man guhká muohta bistá, lea guovtti sivas: Lea deaŧalaš garvit jođánis muohtasuddama guottetbáikkis, ja lea deaŧalaš gávdnat jasaid guovlluin gos bohccot guhtot geasseguovdil (bálganbáikkit). Mii oaidnit 6. kártamildosis muohttaga suddama. Go bohccot guhtot buolašin, dehe go galbmá ja bivalda vurrolagaid, šaddá čearga. Goappaš dilálašvuođain hedjona ealádat dálkkádaga dihte. Geahča 7. kártamildosa, mas čájeha ođđajagimánu gaskamearálaš temperatuvrra. Obbalaččat sáhttá dadjat ahte riddoguovllus lea gaskamearálaččat bivval, ja áhpi dat váikkuha dálkki. Ovdamearkka dihte lea Nordlándda riddoguovllus gaskamearálaš dálvetemperatuvra badjel –2° C, ja dálvvi ja geasi gaskkas lea erohus duššefal 10–12° C. Vaikko vel dán guovllus nai sáhttet guohtumat lássahuvvat, de suddá muohta dakkaviđe go fas bivalda. 8. kártamielddus čájeha arvemeari ođđajagimánus ja guovvamánus. Dat ahte ollu arvá, ii iešalddis heajudahtte guohtuma, dat sáhttá suddadit visot muohttaga ja jieŋa. Váttisvuođat čuožžilit dalle go arvi ii nagot suddadit muohttaga. Ealádaga billista vuosttažettiin dat go lea ballu ahte arvá, ja dasa lassin lea gassa muohta ja galbma dálkkit. Eanas dálvejagi eatnamiin Ruoŧabealde arvá gaskamearálaččat vuollel 0,5 cm, ja nu leage doppe oalle dássedis dálvedálkkádat, eaige guohtumat nu bahuid jieŋo/skártto. Lea galbmasit dálvi mađi siskkelii boahtá eret rittus. Šaddá eambbo sis-eatnandálkkádat ja ¶
šaddá stuorit erohus geasse- ja dálvedálkkádaga gaskii. Dán oktavuođas lea stuorimus erohus Johkamohkis–Jielleváris mas erohus lea 40° C. Bađaluovtta guvlui riddogátti mielde ii leat seammá stuora earru temperatuvrra gaskka, muhto lea liikká su. 18° C, ja dat sulastahttá várreguovlluid temperatuvrra Norgga guvlui. Mii oaidnit 9. kártamildosis muhtinlágan gova das movt šaddu álgá árabut lulleleamos guovlluin ja meara lahkosiin. Lulde lea árrašaddu ovdamunnin, muhto doppe fas váilot varas šattut suoidnemánus. Nuorttabealde várreráiddu gávdnojit viiddis guovllut gos šaddu álgá oanehis áigodagas. Suoidnemánu gaskamearálaš temperatuvra govvida muhtin muddui man bures šattut sáhttet lieđđugoahtit, muhto temperatuvra muitala maiddái movt bohccuid birgeneavttut leat obbalaččat. Go fal dálkkit leat dan mađe bivvalat ahte šattut nagodit ihtit, de leat galbma dálkkit bohccuide buoremusat. Suoidnemánu gaskamearálaš temperatuvrra mii oaidnit 10. kártamildosis. Obbalaš johtalanmállet Ealuigun johtalit duovdagiid gaskka dannego bohccot dárbbašit iešguđetlágan guohtuma ja šattuid. Vaikko vel gottitnai johtalitge iešguđetlágan guohtuneatnamiid gaskka, lea goit boazodoalu dovdomearkan ahte olbmot lágidit ealu buoremus guohtuneatnamiidda, mat ain leat gávdnamis iešguđetge jagiáiggi. Obbalaččat sáhttá dadjat ahte Skandinavia boazodoalus leat iešguđetlágan doaibmamállet ja johtalanmállet, dan mielde movt guohtuneatnamat leat olamuttus. Stuorimus earru doaibmamálles lea daid doaluid gaskka mat johtet siseatnamiidda dálvái, ja daid doaluid mat guođohit dálvet riddoguovllus. Dát mearkkaša johtaleami nuorttas-oarjjás guvlui ja nuppeládje. ¶
Boazodoalu, mas johtalit eará duovdagiidda jagiáiggiid mielde Boazodoallu, mii ii johtal eara duovdagiidda, muhto johtala ovttahat duovdagiid siskkobealde ¶
dat dili sakka go gilvojuvvon eatnamat leat dakkár guovlluin, mat adnojit bievlajagis ja árradálvvi, dannego bohccuid ii nagot caggat mannamis gilvojuvvon eatnamiidda. Lea deaŧálaš áidut gilvojuvvon eatnamiid dalle go guohtuneatnamat leat dakko lahkosiin. Dákkár eanangilvin dahká bistevaš vahágiid. Sávzzát ja bohccot gilvalit seammá guohtumiid alde geassejagis. Sávzá guohtu mihá máddugeappot daid seammá šattuid, ja nu guorbá eanan bahábut. Bohcco guohtunmálle dahká ahte boazu ii sáhte guohtut daid seammá guohtuneatnamiid go sávza. Gilvu guohtumiid alde bistá nu guhká go doppe leat sihke sávzzat ja bohccot. Turismmadoaimmat gáržžidit guohtuneatnamiid huksemiid geažil. Leat dattege dat olmmošlaš doaimmat, maid turismmadoaimmat dagahit, mat váikkuhit mihá viidábut ja muosehuhttet guohtu bohccuid. Dasa lassin sáhttet barttačohkkemat, čuigiid várráigeassinrusttegat ja lášmmohallanrusttegat, mat hehttejit bohccuid lunddolaš johtalemiid ja guohtumiin ávkki oažžuma. Vahágat bistet nu guhká go doppe leat doaimmat ja rusttegat. Bivdu boazoguohtunbáikkiin ja boazobargguid oktavuođas sáhttá dagahit dohkkemeahttun muosehuhttimiid. Bohcco dáhpi lea vázzit viidát guođudettiin bievlajagis, ja danne sáhttet muosehuhttimat, mat leat bievlajagis, dagahit garra roassodili čuovvovaš dálvái. Jus boazu ii beasa guohtut válljestallamiin, nu movt bohcco luondu lea, de ii álššaiduva boazu, iige oaččo nu ollu proteiinnaid guohtumis. Dasa lassin heajudit muosehuhttimat bohcco álššaiduvvama dálvái. Nu mielddisbuktáge muosehuhttin stuorát vára ahte bohccot jápmet nealgái dálvet, ja álddut šaddet mieseheamit. Bivdu, eandálii beatnagiin bivdin, sáhttá hehttet boazobarggu čohkken- ja johtináiggi. Nu eai beasa boazosiiddat olles ealuin rátkkasit ja oažžut njuovvanbohccuid, ja dasa lassin sáhttá eallu bieđganit ja nu bázadit bohccot heajos guohtumiidda. Muosehisvuođat, mat čuvvot bivddu, sáhttet boazodoalu váikkuhit nu duođalaččat ja unohasat, ahte dánlágan doaimmaid galgá heivehit boazodoalu guohtunráfi ja bargoráfi gáibádussii. Ástoáiggeguolásteapmi guovlluin gos suohkadeamos ruonasguohtun gávdno johka- ja jávregáttiin, baldá bohccuid eret dain buoremus guohtunbáikkiin. Váttisvuohtan ii leat iešalddis guolásteapmi, muhto muohtaskohteriin vuojašeapmi, mii dáhpáhuvvá giđa miehtá. Go bohccuid guohtunráfi gaskkalduvvá giđđat, váikkuha dát hui duođalaččat bohccuide mat giđaid leat heajos vuoimmis, ja dan seammás lea giđđat cuoŋun ¶
ta Direktoratet for naturforvaltning (DN) dáid buhtadusaid. Ortnegat leat áibbas goabbatlágánat dáin riikkain. Ruoŧas máksojuvvo buhtadus boraspirelogu mielde ja čearru dat vuostáiváldá buhtadusa. Norggas meroštallet buhtadusa duođaštuvvon, dehe jáhkehahtti, massimiid vuođul, ja buhtadus manná doalloovttadaga oamasteaddjái, gii dasto juohká sidjiide geat leat massán bohccuideaset. Vaikko norggabeali ja ruoŧabeali eiseválddit ovttasbargetge ovttaiduhttit buhtadusortnegiid, lea jáhkehahtti ahte goabbatláganvuođat bisuhuvvojit. Norggas leat evttohan ođđa láhkaásahusaid dán dáfus, muhto seammá prinsihpat jotkojuvvojit. Ođđa láhkaásahusaid ulbmilin lea máksit rievttes ja vuoiggalaš buhtadusa, ja seammás galget dát leat veahkkin ovddideame boahtteáigái buori boazodoalu. Sihke Norggas ja Ruoŧas leat máŋga jági bárttidan go boazomassu lea lassánan boraspireváttisvuođaid geažil. Vaikko vel máksojuvvoge ekonomalaš buhtadus, lea dát boazodollui váttisvuohtan. Dát vahágat leat vuostálaga ealáhusa ulbmiliin, ja šaddet dan seammás vuostálaga ekonomalaš beliiguin, boazodoalu doaibmabeliiguin ja elliidetihkalaš beliid vuhtiiváldimiin. Ruoŧabeali boazodoallit, geat guođohit Norggas norgga-ruoŧa boazoguohtunkonvenšuvnna olis, gullet ruoŧabeali buhtadusortnegii. Norggabeali boazodoallit, geat guođohit ruoŧabealde konvenšuvdnaguohtumiid, gullet norggabeali buhtadusortnegii. Vurdojuvvo ahte dát dáhpi jotkojuvvo, ja dasto ii leatge kommišuvdna bargan gažaldagaiguin mat gusket buhtadusaide maid boraspiret dagahit. ¶
Tabealla 2.1. Sámegiela giellajoavkkut, gos giella adno ja galle olbmo gullet guđege giellajovkui. Gáldu: Irja Seurjärvi, Steinar Pedersen ja Vuokko Hirvonen: The Sámi, The Indigenous People of Northernmost Europe, 1977. Lullisámegiella Lullisámegiella Ubmisámegiella Guovddášsámegiella Biŧonsámegiella Julevsámegiella Davvisámegiella Nuortasámegiella Anársámegiella Nuortalašsámegiella Áhkkilsámegiella Darjjisámegiella Suomabealde Suomabealde, Ruoššabealde Ruoššabealde Ruoššabealde 500 500 500 <100 Ruoŧabealde <100 Norggabealde, Ruoŧabealde 2.000 Norggabealde, Ruoŧabealde, Suomabealde30.000 Gos geavahuvvu Norggabealde, Ruoŧabealde Ruoŧabealde Galle olbmo 500 <100 ¶
2.2 tabeallas mii oaidnit ahte Norgga sápmelaččat, geaid birgejupmin lea boazodoallu, leat unnitlogus. Lea duššefal 5 % sápmelaččain geat barget boazodoaluin. Boazodoalu mearkkašupmi lea dattege iešguđetládje guovlluid gaskka, Trøndelágas lea 11 % ja Finnmárkkus fas 8 %, Nordlánddas 3 % ja Romssa bealde 2 %. Ruoŧŧa Ruoŧas leat birrasiid 15–20.000 sápmelačča. Logu vuođđun leat álbmotiskkadeamit, maid sámičielggadeapmi dagai 1970-loguin (SOU 1975:100). Dás vuollelis oainnát 2.3 tabeallas ¶
Suoma ja Norgga rádji giddejuvvo. Norga (Ruoŧŧa) gieldá Suoma (Ruošša) guolástit vuonain ja mearain norggabealde ráji, ja dat mielddisbuktá ahte Suopma (Ruošša) gidde ráji Norgga guvlui. Suoma-ruošša eiseválddit čuoččuhit ahte Lappokodisilla ii boađe fápmui dannego dasa ii čujuhuvvon ráfišiehtadusas mii dahkkui Fredrikshavn:s jagis 1809. Norga gidde ráji Suoma guvlui. Lappekodisilla ii duššindahkkon goassege. Dáhpáhusat dagahit stuora rievdadusaid dán guovllu sápmelaččaide. Váikkuhus das lea ahte Guovdageainnus Norggas fárrejit oallugat Gárasavvonii Ruŧŧii. Oktasaš lágat (Oktasašsámeláhka) boahtá fápmui dán jagi. Ruoŧa sápmelaččaid guođohanriekti Norgga bealde gáržžiduvvo. Ruoŧa ja Suoma rádji giddejuvvo. Rádjegidden 1852 rájes Norgga guvlui gártá váttisvuohtan Supmii. Máŋggaid šiehtadusevttohusaid maŋŋil gidde Suopma (Ruošša) ráji Ruŧŧii. Gárasavvonsápmelaččaid johtaleapmi Supmii loahpahuvvo fáhkka. Ruoŧa ja Norgga uniovdna loahpahuvvo. Karlstadkonvenšuvnnas gáržžiduvvo ruoŧabeali sámiid vuoigatvuohta beassat guođohit Norggas. Norga dáhttu gáržžidit rádjerasttildeaddji boazodoalu. Sihke Norga ja Ruoŧŧa dohkkehit ahte Lappekodisilla ii sáhte duššindahkat. Suopma šaddá iešstivrejeaddji riikan. Ruoŧŧa ja Norga vuolláičállet boazoguohtunkonvenšuvnna guovvamánu 5.beaivvi. Konvenšuvdna doaibmagoahtá jagis 1923. Konvenšuvdna lea dárkil ja ruoŧabeali sámiid guođohanvuoigatvuohta Norggas gáržžiduvvo velá eambbo. Nu bággehallet oallut ruoŧabeali sámit johtit lullelii. Ráfi boahtá Dorpat:i: Suopma oažžu njárgga Jiekŋamerrii nuorttabeali norgga-ruošša ráji. Oallut nuortasámiin šaddet suoma vuollásažžan. Sovjetlihttu váldá ruovttoluotta suoma Jiekŋamearaluodda. Oallut nuortasámiin válljejit fárret Supmii. Sovjetlihtu sámiid ja Davviriikkaid sámiid oktavuođat boatkanit badjel 40 jahkái. Jagi 1919 boazoguohtunkonvenšuvdna Ruoŧa ja Norgga gaskkas ođastuvvo. Norgga ja Ruoŧa gaskka boahtá fápmui ođđa boazoguohtunkonvenšuvdna. Ruoŧabeali sámiid vuoigatvuohta guođohit Norggabealde geassejagis gáržžiduvvo sakka. Lappekodisilla 1751 Rádjerasttildeaddji boazodoalu stivregohte vuohččan dallego Ruoŧa(Suoma) ja Danmárkku (Norgga) rádji mearriduvvui. Rádji mielddisbuvttii ahte sámit fertejedje válljet juogo šaddat ruoŧa dehe dánskka vuollásaš ássin. Rádjemearrideamis biddjui maiddái ahte ii oktage galgga máksit vearu guovtti riikii. Oallugat fertejedje guođđit guovlluid nuppi bealde ráji. Lasáhus dehe kodisilla lasihuvvui rádjesoahpamuššii; Lappekodisilla. Kodisilla dáhkidii sápmelaččaide ain ovddasguvlui vuoigatvuođa johtit rájiid rastá ealuin. Kodisillas lea vuoigatvuohta huksejuvvon vieruiduvvan árbevieru vuođul. Vuoigatvuohta galggai leat fámus maiddái soahteáiggi ja sápmelaččat galget dalle adnojuvvot bealatkeahttájin. Lappekodisilla sáhttá adnot sámi geavahanrievtti dovddastussan guoskevaš guovlluin. Lappekodisilla ii leat goassege loahpahuvvon. Kodisilla birra muitaluvvo eambbo kapihttalis 2.2.3. ¶
Oktasašsámeláhka 1883 Dađi mielde go ođđaássit lulde ásaiduvve boazodoalloguovlluide ja dakko lahkosiin, šaddagođii nákkisvuohta eanandoalu ja boazodoalu beroštusaid gaskii. Nákkisvuođaid čoavdimii ásahuvvui oktasaš sámeláhka mii doaibmagođii jagis 1883. Lága mielde gáržžiduvvui ruoŧabeali sápmelaččaid riekti geavahit Norggabeali boazoguohtumiid áigodahkii miessemánus čakčamánnui. Nuppi bealis ožžo norggabeali sápmelaččat rievtti Ruoŧa bealde guohtuneatnamiidda daid eará mánuid jagis. 





Guohtungáržžideamit guske duššefal guovlluide gos eanandoallu ja boazodoallu gilvaledje seamma eatnamiid alde. 






Oktasašsámeláhka ii rievdadan maidege doppe gos ii lean gilvu eanandoalu ja boazodoalu gaskkas. Karlstadkonvenšuvdna 1905 Go uniovdna heaittihuvvui ja Ruoŧas ja Norggas ledje gaskasaš šiehtadallamat Karlstadas, de deattuhii Norga man deaŧalaš lei oažžut dáčča eanandolliid ásaiduvvat davás. Norggas ledje garra našunálistalaš oainnut ja hálidedje gáržžidit sápmelaččaid rivttiid boazoguohtuneatnamiidda Norggas. Muhto Lappekodisilla ii lean vejolaš nu ovttabealálaččat heaittihit. Riikkat dárbbašedje sakka ođđa konvenšuvnna. Jagi 1883 Oktasašsámeláhka guhkiduvvui logiin jagiin, dassážiigo ođđa konvenšuvdna lei šiehtaduvvon. Konvenšuvdna 1913 Šiehtadallamat, maid Karlastadkonvenšuvdna geatnegahttii, álge jagis 1913. Boađusin lei konvenšuvdna mas ledje njeallje artihkkala. Konvenšuvnna vuolláičálle cuoŋománus 8. b. 1913. Konvenšuvdna áŋggirdii gávdnat bistevaš ortnega rádjerasttildeaddji boazodollui. Soabahanášši, man Ruoŧŧa ovdanbuvttii jagis 1909, mii guoskkai ruoŧabeali sápmelaččaid vuoigatvuođaide ahte johtit Norggabeallái ovdal geassemánu 15. b. guoskkai Garásávvona, Čohkkirasa, Wilhelmina, Suorssá ja Deardná gielddaid sápmelaččaide. Dát ášši biddjui veaháš duogábeallái dan botta go šiehtadallamat dahkkojedje. Konvenšuvnna 3. artihkkalis celkojuvvui, dakkár guovttebealát soahpamuššan, ahte Gárasavvona ja Čohkkirasa gielddain doibme ain jagi 1883 mearrádusat, mat adde vuoigatvuođa dáidda sápmalaččaide johtit Norgii áigodagas miessemánu 1.beaivvis gitta čakčamánu 30. beaivái. Konvenšuvdna 1919 Šiehtadallamiid boađusin, mat álge jagis 1913, vuolláičállui boazodoallukonvenšuvdna guovvamánus 5. b. 1919 ja dohkkehuvvui riikkain miessemánus seammá jagis. Konvenšuvdna, mii lei ¶
hirbmat dárkil ja mas ledje badjel 200 paragráfa, doaibmagođii ođđajagimánus 1. b. 1923. Konvenšuvdna gáržžidii ruoŧabeali sápmelaččaid boazodoalu Norgga bealde. Ruoŧa sápmelaččaide juolludedje Norggas 37 geasseguohtunguovllu gos ruoŧabealde sápmelaččain lei oktovuoigatvuohta. Norggabealde sápmelaččat besse konvenšuvnna mielde geavahit dálveguohtumiid Ruoŧas ja ii mearriduvvon viidodat eaige čielga geográfalaš ráddjejumit. Konvenšuvdna rievdadii dili sakka Garásávvonguovllu sápmelaččaide. Boazolohku lei liiggás allat daidda sakka gáržžiduvvon geasseguohtumiidda. Nu fertejedje ollu sápmelaččat Garásávvonis bákkus fárret. Konvenšuvdna 1949 Go ledje vel golbma jagi báhcán jagi 1919 konvenšuvnnas, de šiehtadallagohte ođđasit boazojohtaleami rastá riikarájiid. Boađusin lei konvenšuvdna mii vuolláičállui juovlamánus 14. b. 1949. Eai dahkkon namuhanveara rievdadusat obbalaš dásis, lei baicca muhtinlágan ođasteapmi. Muhtin orohagaid heaittihedje, muhtimiid bidje oktan orohahkan, earáid bisuhedje nu movt ledje ovdal, ja muhtin guovlluide mearridedje ođđa eananviidodagaid ja áigemeriid. Konvenšuvdna 1972 Guovvamánus jagis 1964 ráhkaduvvui boazoguohtunkommišuvdna mas ledje njeallje miellahtu goappáge riikkas. Dánska ambasadevra Niels Svenningsen jođihii kommišuvnna. Kommišuvnna dábálaš miellahtuin ii lean oktage boazoeaiggádeaddji ja dušše okta miellahttu, Ruoŧa beali delegašuvnnas lei sápmelaš. Kommišuvnna váldi lei viiddis, ja čuovvosaš sitáhtas oaidnit dan válddi: “guorahallat ja čájehit oaivila duohtadili ollislaš váttisvuhtii, maid rádjerasttildeaddji boazoguođoheapmi dahká” Kommišuvdnašiehtadallamiid vuođul vuolláičállojuvvui ođđa boazoguohtunkonvenšuvdna guovvamánus 9.b. 1972. Konvenšuvdna gáržžidii mearkkašahtti láhkái ruoŧabeali sápmelaččaid geasseguohtumiid Norggas. Areála dáfus gáržo geasseeatnamat 9.820 km2, eatnamat mat ovdal ledje 13.760 km2 ja bázii duššefal 3.940 km2 viidosaš areála. Norggabeali sápmelaččaid dálveguohtunmearrádusaid čavgejedje 1972 konvenšuvnnas. Guovlluide mearridedje čielga rájiid ja man viidát lea lohpi guođohit. Konvenšuvdna dagahii ahte boazosápmelaččat sihke Ruoŧas ja Norggas bákkus fertejedje nuppástuhttit ealáhusa. Kommišuvdna maiddái evttohii riikkat galget ráhkadit ja čađahit našunála boazodoallopolitihka. ¶
Kommišuvnna bargun lea maiddái ee čielggadit man muddui ain lea dárbu nuppi riika boazodolliin atnit guohtuneatnamiid nuppi riikkas. Kommišuvdna galgá maiddái čielggadit mainnalágiin guohtumat buoremusat sáhttet adnot, vai guhkit áigái bissu vuođđu doaimmahit ekologalaš, ekonomalaš ja kultuvrralaš guoddevaš boazodoalu. Kommišuvdna galgá barggustis vuhtiiváldit eará servodat- ja ealáhusberoštusaid. Danne leat kommišuvnna guovddáš gažaldagat dat mainnalágiin mandáhttaguovllu luondduvalljodagat galget adnot ja geat galget daid atnit. Go eamiálbmoga ealáhusdoaibma lea vuođđuduvvon luondduvalljodagaide – nu movt sámi álbmoga dáfus lea – de lea eallinvuogi ja kultuvrra seailun ja bisuheapmi dávjá čadnon dasa ahte ealáhus lea luondduvalljodagaid hálddus ja nu dovddastuvvo ja gáhttejuvvo. Dát lea erenoamáš áigeguovdil dálá áiggis, go leat ollu beroštusat mat gilvalit seammá eatnamiid alde iešguđetlágan dárbbuide. Danne lea eananvuoigatvuođaid mearrideapmi hui guovddážis ja deaŧalaš riikkaidgaskasaš konvenšuvnnain, mat gusket sámiid ja eará eamiálbmogiid gáhttemii. Kommišuvdna lea doallan čoahkkimiid mas čuovvovaš áššebealit oassálaste: boazoorohagat, čearut, boazodoallo-organisašuvnnat ja álbmotválljen olbmot, sámi ásahusat, ja dáin čoahkkimiin čujuhuvvui dávjá man deaŧalaš lea ahte kommišuvdna deattuha álbmotrievttálaš geatnegasvuođaid mat Norggas ja Ruoŧas leat sámi álbmoga ektui. Kommišuvdna ii almmatge leat atnán iežas bargun árvvoštallat dehe guorahallat álbmotrievttálaš dokumeanttaid. Álbmotrievttálaš gažaldagain lea goittot mearkkašupmi nu máŋgga oktavuođas ahte kommišuvdna guorrasa dasa ahte lea vuogas oanehaččat ja obbalaččat ¶
dakkár dilálašvuođaid, mat ovdanbohtet dán rádjesoahpamuša vuosttaš kodisilla dehe lasáhusa sisdoalus.” Rádjesoahpamuš oktan lappekodisillain lea vuođđočálus Norgga ja Ruoŧa sámerievttálaš soahpámušgaskavuođas. Kodisilla álgu čilge ulbmila leat lágidit “sápmelaččaid dábálaš rádjerasttildeaddji johttima” vai boahtteáiggis ii čuožžil “makkárge vejolašvuohta nággui ja boasttoipmárdussii” dasa mii guoská rádjerasttildeaddji johtimii dahje johttisápmelaččaid stáhtaboargárvuođa dáfus. Lappekodisillas leat bienalaš njuolggadusat stáhtaboargárvuođas (§§ 3–9), vuoigatvuođat eatnamiidda ja čáziide (§§ 2, 10 ja 12–14), bealátkeahtesvuohta soađis (§§ 10 ja 11), siskkáldas hálddašeapmi (§§ 15–21) ja duopmováldi (§§ 22–27). Makkár vuoigatvuođat sápmelaččain leat ráŋŋáriikkas, lea vuosttažettiin miellagiddevaš dat mii ovdanboahtá §:s 10. Dán mearrádusas ákkastallojuvvo rádjerasttildeaddji guođoheapmi sámiid dárbbuid vuođul, muhtin muddui dannego johtimat dáhpáhuvvet boares vieruiduvvan vuogi mielde. Viidáseappot čilgejuvvo ahte váldosaččat lea vieris sápmelaččain seammá vuoigatvuohta go riikka iežas sámiin, dasa mii guoská eatnamiid ja mearragáttiid vuoigatvuhtii. Paragráfa čuodjá ná: “Go sápmelaččat dárbbašit guktuid riikkaid eatnama, de sidjiide galgá leat suvvojuvvon boares vieru mielde (vieruiduvvan vuoigatvuohta), čavččaid ja giđaid, johtit ealuideasetguin ráji rastá nuppi riikii, ja dás ovddasguvlui nu movt ovdalge seammaláhkái go riikka iežas vuollásaččat, earret dakkár sajiin mat dás maŋŋelis muitaluvvojit, sii ožžot geavahit eatnama ja gáttiid elliideaset ja iežaset ealáhussii, sii galget dalle ustitlaččat vuostáiváldojuvvot, suodjaluvvot ja veahkehuvvot, nu maiddái soahteáiggis, mii ii galgga maŋgeláhkái váikkuhit erohusa Sápmelaš doaimmaide; ja buot unnimusat galget vieris sápmelaččat šaddat rievideami, bággema ja veahkaválddi oaffarin soahteáiggis, muhto sii galget baicca álohii adnojuvvot dego iežaset vuollásažžan dan bealde gos sii ležžet dego vieris olmmožin ássame.” Kommišuvdna válddáha oanehaččat maid lappekodisilla mearkkaša ja vuođđun bidjá dan maid álbmotrievttálaš áššedovdiid celke iežaset čielggadeamis NOU 1997:5. Álbmotrievttálaš áššedovdit ovdandolle ahte sápmelaččain lei oamastan- ja geavahanvuoigat- ¶
Vuođđolága § 110 a (1988). “Lea stáhta eiseválddiid ovddasvástádus láhčit dili nu ahte sámi álbmot sáhttá sihkkarastit ja ovddidit gielaset, kulvtuvrraset ja sin servodateallima.” Dát lea ILO-konvenšuvnna dohkkehemiin čuovvoluvvon ja riikkaidgaskasaš álbmotrievtti bokte unnitloguálbmogiid birra. St. dieđ. 28 (1991–92), Nana guoddevaš boazodoallu. Stuoradiggedieđáhusas čilgejuvvo boazodoallopolitihkka govdadit, ulbmiliid vuođul mat ovdalis leat čilgejuvvon, ja dát dieđáhus joatká ulbmiliid ja bidjá eavttuid, strategiijaid ja váikkuhangaskaomiid nana guoddevaš boazodoalu váste. Ráđđehus deattuha ahte boazodoallopolitihkka galgá oppalaččat biddjot oktavuhtii sámi politihkain, ja sámi álbmot galgá ieš hábmet mihttomeriid ja sisdoalu. Seammás lea čielggas ahte boazoealáhus lea hui mávssolaš servodahkii obbalaččat. Boazodoallopolitihka doaimmat galget dán oktavuođas leat vuođđun ja dievasmahttit sámepolitihkalaš mihttomeriid. Nana guoddevaš ovdáneapmi lea ekonomalaš ja sosiálalaš ovdáneami politihkalaš badjedoaban, mii duhtada boazodoalu dálá dárbbuid, iige billis maŋit buolvvaid vejolašvuođaid. Dat mearkkaša ahte ekonomalaš doaibma galgá dollojuvvot siskkobealde daid rájiid maid luondu gierdá. Ráđđehusa oaivila mielde lea dákkár boazodoalloealáhus guovddáš vuođđun ovddidit sámi kultuvrra, sihke kvalitehta ja viidodaga dáfus. Sámi ealáhusárbevierru ja kultuvra lea historjjálaččat juo huksejuvvon dan ala ahte luonddu ávkin atnin dehe ávkkástallan galgá leat aivvefal dan mielde maid luondu gierdá, amas goariduvvot. Sámi vuoigatvuođalávdegotti čielggadeapmi “Sámi kultuvrra luondduvuođus” lea dál gieđahallojuvvome. Dat čielggada sámiid vuoigatvuođaid eatnamiidda ja čáziide. Leat maid bargame dálá boazodoallolága ođastemiin. Ekonomalaš doarjja- ja buhtadusortnegat Stáhta ekonomalaš doarjjaortnegat gávdnojit boazodoallošiehtadusas, mii doaibmá 2 jagi ain hávális ja árvvoštallojuvvo juohke jagi. Stuoradiggi meannuda ja juolluda ruđa jahkásaččat. Rámmajuolludeamit boazodoallošiehtadusa bokte leat dábálaččat golmma hámis: njuolggo doarjagat, eahpenjuolggo doarjagat ja doarjagat erenoamáš doaibmabijuide. Njuolggo doarjagat mannet njuolga doalloovttadagaide (driftsenhet). Dat galget mannat sisaboahtun, ja galget ovddidit buvttadeami ja kvali- ¶
tehta. Ruhtadoarjagat leat oaivvilduvvon galgat muddet boazologu, eavttuiguin maid boazodoalli galgá deavdit, vai oažžu doarjagiid. Eahpenjuolggo doarjagat ruhtaduvvojit Boazodoalu ovddidanfoanddas, mii hálddaša várrejuvvon ruđaid. Sierra stivra gieđahallá ja juohká ruđaid. Ruđat geavahuvvojit infrastruktuvrii, rusttegiid háhkamii, dutkamii ja čielggademiide, iešguđetlágan ealáhus- ja kultuvrralaš doaimmaide jna. Ollu iešguđetlágan ulbmilat ja doaimmat sáhttet dorjojuvvot ruđalaččat. Erenoamáš ruhtadoarjagat mannet iešguđetlágán vuoruhuvvon ulbmiliidda, ee. organisašuvdnabargguide. Muhtin jagiid dárbbašuvvojit erenoamáš doaimmat (buhtadusat), jus boazodoallit masset ollu bohccuid dálkkádagaid geažil. Dát ruđat eai sáhte dábálaččat juolluduvvot eará ulbmiliidda. Direktoratet for naturforvaltning (DN) ruhtada boraspirevahágiid, ja dát ruhtadeamit eai leat Boazodoallošiehtadusa hálddus. Earalágan vahágiid gokčet dat ásahusat mat dagahit vahágiid (Jernbaneverket, johtolatvahágat jna.) Hálddašeapmi Loahpageahčen 1890-loguid rájes hálddašedje sámifálddit boazodoalu. Fylkkamánni hálddašii dáid virggiid, muhto virggiin lei dattetge hui iešheanalašvuohta. Jagi 1978 boazodoalloláhka demokratiserii boazodoalu stivrejumi ja ealáhus beasai eambbo váikkuhit hálddašeami. Dan olis vuođđodedje politihkalaš válljen riikaviidosaš boazodoallostivrra ja guovllustivrraid. Orohatstivrrat galge fas hálddašit orohaga siskkáldasat. Boazodoalu hálddašeapmi galggai nuppástuvvat ja bargat eambbo fágalaš bargguiguin. Boazodutkamiin galggai bargojuvvot eambbo. Boazodoallošiehtadus ásahuvvui dakkár doaibman mii ovddida ja doaimmaha boazodoallopolitihka. Maŋŋil lea maiddái Sámediggi oassálastán boazodoallopolitihkalaš doaimmaide. Dálá boazodoallohálddáhusa hovdejupmi ja bargoveahka lea Álttás, ja das leat guhtta guovllulaš hálddahusossodaga. Boazodoallohoavda jođiha etáhta, ja lea maid čállin riikaviidosaš boazodoallostivrras. Boazodoallohoavda ráhkkanahttá Boazodoalu ovddidanfoandda áššiid. Dát foanda hálddaša stuora oasi Boazodoallošiehtadusa ruđain. Guovlluossodagaide lea sirdojuvvon váldi hálddašit siskkobealde iežaset guovllu, ja fas Guovllustivrrain lea politihkalaš ovddasvástádus guovllus. Go buohtastahtá Ruoŧain, leat Norggas buot bealit stáhta boazodoalu hálddašeamis čohkkejuvvon ovtta etáhttii. Duššefal okta spiehkastat lea, ja dat leat boraspirevahágiid buhtadusat, dannego dáid ruhtada Direktoratet for natur- ¶
vasmahtti njuolggadusaid, muhto dát vejolašvuohta ii váldon geavahussii goassege. • Boazodolliid bivdin- ja guolástanvuoigatvuođat ledje ovttaláganat dán guovtti riikkas, muhto Ruoŧabealde ledje sápmelaččain stuorit vuoigatvuođat go Norggas boaldámušaide ja muoraide. • Obbalaččat lei goappaš riikkaid lágain dat vuoigŋa ahte geatnegahttit, ovdaliigo suodjalit boazodoalu. • Ruoŧa láhka čállojuvvui ruoŧagillii ja suomagilli, ja Norgga láhka dárogilli ja sámegillii. Norgga ja Ruoŧa boazodollolágat jagi 1971 rádjái ledje oalle ovttaláganat sisdoalu ja hámi dáfus. Erohusat leat dain áššiin gokko luonddu bealis juo leat earut, ja dan geažil leat bargovuogit iešguđetládje, ja muhtin erohusat maiddái goabbatlágan servodatdilálášvuođaid dihte. Konvenšuvnna njuolggadusat measta eanas muddui dego geardduhedje našunála boazodoallolágaid ja dalá áiggi eará gaskaneas šiehtadusaid, mii dasto mearkkaša unnán rievdadusaid lágain ja hálddašeamis. Ovddit kommišuvnna buorit fágalaš ja politihkalaš ávžžuhusat, mat fátmmastedje ealáhusa ovddidandoaimmaid ja ortnegiid dán guovtti riikkas, eai boahtán ovdan dán konvenšuvnnas. Dálá Ruoŧabeali boazodoalloláhka 1971 rájes, čuovvu ovddit lága (jagi 1928 lága) hámi dáfus. Almmatge heaittihuvvui stáhta badjeliigeahčči vuoigŋa mii ovdal lei ruoŧabeali boazodoallolágas. Láhka lea viiddis ja dárkil, erenoamáš vuđolaččat leat čuovvovaš bealit: boazodoalu vuoigatvuođat ja geatnegasvuođat, čearuid searvestivren ja hálddašeapmi. Sierra almmolaš orgánat ásahuvvojedje leanadásis. Dasa lassin ásahuvvojedje ekonomalaš doarjjaortnegat, main leat sierra njuolggadusat. Norggabeali boazodoalloláhka jagis 1978 lea sakka earáhuvvan sihke hámi ja sisdoalu dáfus ovddit boazodoallolága (jagis 1933) ektui. Láhka lea fápmudusláhka, ja ráddje paragráfaid logu lágas, ja addá Gonagasa háldui ráhkadit detáljjaid láhkaásahusaid bokte. Sisdoalu dáfus rievddai láhka nu ahte gieđahallagohte boazodoallu ealáhussan, mas ulbmilparagráfa čujuha Vuođđolága § 110 A ja álbmotrievtti unnitlogu- ja eamiálbmotnjuolggadusaide. Dasto vuođđudedje politihkalaš válljen orgánaid sihke riika- ja guovlludásis, ja dáidda orgánaide sirdojuvvo ealáhusa stivren ja hálddašeapmi. Galge ráhkadit almmolaš hálddáhusorgána ja boazodoallošiehtadusa. Ođđa lágaid erohusat gárte máŋgga dettolaš áššis mihá stuoribun ja bohte eambbo oidnosii go ovdal. Boazodolliid siskkáldas reguleren ja ealá- ¶
Ruoŧabeali duogášdieđuid vieččaimet mii girjjis “Svensk rennäring” . Ruota sámiid riikasearvi/ Jordbruksverket/Sveriges Lantbruksuniversitet/ Statistiska centralbyrån 1999 ja njuolga dieđuid Jordbruksvearkkas. Norggabealde leat fas viežžan dieđuid Boazodoallohálddahusa iešguđet jagiid gihppagis Ressursregnskap for reindriftsnæringen ja Totalregnskap for reindriftsnæringen. Goappaš riikkain leat statestihkalaš dieđut rievddadan áiggiid mielde. Mii válljimet dása dakkár dieđuid ja áiggiid, mat čájehit muhtin muddui ealáhusa ovdáneami, ja mat addet vuođu buohtastahttit. Vaikko Finnmárku ii guoskkage konvenšuvdnii, lea guovlu deaŧalaš Norgga obbalaš boazodoalu čilgemii. Danne leat mii earuhan tabeallain 2.4 ja 2.5 Finnmárkku boazodoalu Norgga earaguovllu boazodoaluin, mat leat konvenšuvdnaguovlluid siskkobealde. (Romsa, Nordlánda, Davvi-Trøndelaga, ja Lulli-Trøndelága/Hedmark). ¶
000), Sárevuopmi, ja Láirevággi. Rieppe guohtunguovlu lei vihtta jagi das rájis go konvenšuvdna bođii fápmui (1972–1977). Ruoŧabeali bohccuin lea lohpi guohtut norggabealde eatnamiin áigodagas miessemánu 1.b. – čakčamánu 14. beaivái, ja dán seammá áigodagas ii leat norggabeali bohccuin lohpi guohtut dáin guovlluin. Čuovvovaš čearuin lea lohpi guođohit norggabealde: Geaggan (Dápmot-Rostu), Lavnnjetvuopmi (Devddesvári ja Hávgavuomi davábeali oasit), Sárevuopmi (Anjavuopmi), Sárevuopmi ja Hávgavuomi lulábeali oasit ja Dálbma (Láirevággi). ¶
Konvenšuvdnaguovllut leat Basevuovddis, Rosttus, Dievaidvuovddis ja Álddesjávrri boazoorohagain. Dan áigodagas go ruoŧabeali čearuin ii leat lohpi guođohit dáin guovlluin, leat čuovvovaš boazoorohagat guovlluin: Stálonjárga, Meavki, Davvi-Sážžá, Láhku/Guhkesvággi ja Basevuovdi. Dálvejagi guohtuneatnamat Dán guovllus leat njeallje ráddjejuvvon guohtunguovllu gos norggabeali ealut besset guođohit: Maunu, Jalkis Vuoskåive, Njuorajávri, ja Báhccajeagil (Patsajäkel). Norggabeali bohccuid guođohanáigodagat, ja norggabeali alimus lobálaš boazolohku iešguđege orohagas dáin guohtuneatnamiin ruoŧabealde lea ná: Maunu áigodagas golggotmánu 1.b – cuoŋománu 30.b. (1 100), Jalkis Vuoskåive ođđajagimánu 1.b – njukčamá- ¶
åga/Toven/Syv Søstre, Brurskanken/ Kvitfjell/ Brønnøy ja Voengelh Njaarke. Geassejagi guohtuneatnamat Dán guovllus leat vihtta ráddjejuvvon guohtunguovllu gos ruoŧabeali ealut besset guođohit: B3b, B4, B5a, B5b ja B6. Guođohanlobi áigodat lea suoidnemánu 1.beaivvis borgemánu 31.beaivái. Norggabeali bohccuin ii leat lohpi guohtut dáin guovlluin dán áigodagas. Earret dán áigodaga sáhttet ruoŧabeali bohccot leat guovlluin B5a ja B5b, dallego seammás bargojuvvo bohccuiguin ruoŧabeali dain lagamus duovdagiin. Čearut mat besset guovllus guođohit leat Gran ja Sváipa (B3b), Ran (B3b), Ubmeje (B4), Vapsten (B5a), Vilhelmina norra (B5b ja B6), Vilhelmina södra (B6) ja Frostviken norra (B6). Dasa lassin lea Ruoŧas okta guovlu, lahka riikaráji, gos norggabeali bohccot sáhttet leat dallego seammás bargojuvvon bohccuiguin norggabealde dakko dain lagamus guovlluin. Earret dálvejagi guohtuneatnamiid Ruoŧas, mat leat Ubmeje čearus, leat velá konvenšuvdnaguovllut Ildgruben ja Byrkije boazoorohagain. ¶
Tabeallas oaidnit man sakka Ruoŧa čearuid boazolohku lassánii 1970/80-jagiin. Dasto lea boazolohku fas mannan maŋás 1997 rádjai. Maiddái ovdal lea boazoolohku rievddadan. Áiggiid mielde lei boazolohku alimusas jagiin 1910, 1930 ja1955. Alla boazolohku lea goaridan guohtumiid ja goappaš riikkaid boazodollui lea buktán doaibmaváttisvuođaid. Dálá konvenšuvdna ii atte vejolašvuođa muddet dehe reguleret geassejagi guohtumiid anu, dan bokte ahte mearrida alimus boazologu, earretgo ovtta sajis – Anjavuomis Romssas. Duogážin dasa manne alimus boazologu eai bidjan boazolohko-muddema gaskaoapmin, lei dat ahte konvenšuvdnaguohtuneatnamat Norgga bealde ledje Ruoŧa beali eatnamiid ektui nu, ahte dát ii orron dárbbašlaš iige ávkkálaš. Alla boazolohku muhtin áigodagain, navdojuvvo leat váldosivvan dasa go guohtumat vuhttojit leat guorban. Go dasto dilli velá lei nu ahte dat eatnamat maid ruoŧabeali boazodoallu sáhttá Norggas guođohit geassejagis, konvenšuvnna mielde, de daid seammá eatnamiid fas Norgga beali sápmelaččat besset guođohit dálvet, ja dalle ii leat goabbáge riika nagodan dárkkistit movt eatnamat guođohuvvojit obalohkái. Kommišuvnna mielas ii leat dat buorre ekologalaš resursageavaheami dáfus, (vrd. kap. 1.2.1). Norgga boazodoallu lea dađistaga unnit ja unnit guođohan Ruoŧabeali guohtuneatnamiin dálvejagis, muhto eará duogáš manne guohtuneatnamat leat adnon eahpedássedit lea ee. go lassánan sisabáhkkemat leat gáržžidan eatnamiid, omd leat čázádagaid buđđon (Meselefors), álggahan vuovdedoalu ja gilván eatnamiid. Go ovttahat duovdagat guođohuvvojit guovttegearddi ja dasa lassin leat sisabáhkkemat eatnamiidda sihke Norggas ja Ruoŧas, de dát leat dagahan riidduid ja dainnalágiin leat boazodoallit massán luohttámuša riikkaid boazodoallohálddahusaide. Čearut ja orohagat leat gaskaneaset šiehtadan ¶
Norgga bealde leat máŋgii ášši čuovvolan go ruoŧabeali bohccot leat guhton lobihemiid Norggas, ja leat geatnegahttán máksit guohtundivvadiid. Váldosivvan dasa lea leamaš go geassejagis leat guođohan dálvejagi guohtumiid, muhto maiddái go guođohit meaddel áigemeari, ja guođohit konsešuvdnaguovlluid olggobealde. Ruoŧas eai leat guohtundivvadat báljo geavahuvvon dasa go ruoŧabeali bohccot leat lobihemit guhton dain eatnamiin, mat leat várrejuvvon norggabeali bohccuide. Eaige leat norggabeali bohccuid lobihis guođoheapmái ge Ruoŧas geavahan guohtundivvadiid. Kommišuvnna mielas lea unohas go guohtundivvadat eai leat geavahuvvon ovttalágan vugiin goappaš riikkain. Guohtundivvada berre boahtteáiggis mearridit nubbi dain álbmogiidgaskasaš orgánain maid kommišuvdna evttoha ásahit. ¶
Dán kapihttalis addojuvvo oanehis oktiigeassu boazodoalu guohtundárbbus mandáhttaguovllus, ja namuhuvvojit erenoamáš doaibmadilálašvuođat. Dárkilis dieđuid gávnnat fágalávdegotti raporttas (mielddus 1). Mii leat osiide juohkán nu ahte leat vihta regiovnna. Juohke regiovnnas leat fas guovllut gos lea lunddolaš oažžut oktiiheivehuvvon, rádjerasttildeaddji boazodoalu. Dat guovllut mat addojit nuppi riika boazoorohahkii dahje čerrui, gohčoduvvojit konvenšuvdnaguovlun dahje rádjeguohtunguovlun. Geahča doahpagiid čilgema 4.2.1 oasis. Iešguđetge konvenšuvdnaguohtumiid rájit ja rádjeguohtumat čilgejuvvojit šiehtadusevttohusas (kap 4.3) ja leat merkejuvvon kártii mii čuovvu šiehtadusa. lut gos lea dássedis guohtun dálvejagis. Geaggán atná guohtuneanamin Dápmot/Rostu konvenšuvdnaguovllu, ja Markenesguovllu, juste danne go dárbbaša giđđa- ja geassejagi guohtuneatnamiid. Dat evttohuvvon ásahus, namalassii norgga-ruoŧa boazoguohtunlávdegoddi, berre mearridit gokko heive cegget áiddi mii boahtá dálá konvenšuvdnaáiddi sadjái davil; golmmariika rádjemearka – Govdajávri – Kitdalselva. Áidi ceggejuvvo E6 mielde Čavkosis (Oteren) Gárgámii (Nordkjosbotn). Viidáseappot dárbbašuvvo áidi Rostujávrris Rostuávžži bajit oassái, vai Geaggáma ja Lávnnjetvuomi čearut eai ribat mastat. Basevuovddi dárbu oažžut dássedis dálvejagi guohtumiid gokčojuvvo dainna lágiin go orohat beassá guođohit dálvet Saivomuotkkas, mii lea goappaš bealde “lappmarksgränsena” , eanas lulábealde Saivomuotka – Ketkesuando. Dát guovlu ruoŧabealde geavahuvvo áigodagas golggotmánu 1.beaivvis – cuoŋománu 30.beaivái, go várreboazodoalu guođohanriekti lea dán guovllus ráddjejuvvon dán áigodahkii. Boazoguohtunlávdegoddi sáhttá dán guovllus lobi addit eará orohahkii, masa konvenšuvdna guoská, guođohit Saivomuotkas dálvejagis. Eaktun biddjo maiddái ahte Guhkesvákki/Lágu johtaleapmi ovddas maŋás Oarje-Finnmárkkus ii váikkut konvenšuvdnaguovllu johtalanmálliid ja guohtuneatnamiid geavaheami. Evttohus: Geaggáma čerrui addojuvvo konvenšuvdnaguovlu Dolpi, mii lea siskkobealde boazoorohagaid Basevuovdi, Rostu ja Meavki. Basevuovdi boazoorohahkii addojuvvo konvenšuvdnaguovlu Saivomuotka, mii lea siskkobealde Geaggáma čearu. Guođohanáigodat: golggotmánu 1. beaivvis – gitta cuoŋománu 30. beaivái. Lávnnjitvuopmi – Meavki guovlu Kommišuvnna oaivila mielde lea buoremus go ásahuvvo oktasašdoallu gaskal guoskevaš doaluid čuovvovaš guovllus: Lávnnjitvuopmi – Devddesvárri – Meavki – Nieidavuovdi – Sálašvággi. Dálá dilis ii leat vejolašvuohta dán ¶
čovdosa čuovvolit, dannego oktasašdoallu mielddisbuktá stuora doaibmarievdadusaid guovllus, ja dat ferte álggahuvvot doaluid sávaldaga vuođul. Lávnnjitvuomi čearus ii leat geassejagis heivvolaš guohtuneanan ruoŧabealde, dannego dárbbašlaš várreeatnamat ja buorit ruonasguohtumat váilot ruoŧabeali duolba ja vuollegis váriin. Goikebáikkiin šaddet eanas dakkár šattut, mat gávdnojit goike ja eallámušvátna eatnamiin. Jeaggeeatnamiin lea unnán šaddu, eaige šatta nu máŋggalágan ruonasšaddošlaja. Čearus lea heajos guottetbáiki ruoŧabealde, dannego giđđat bievla hui maŋŋit ollu muohttaga geažil. Guovllu eatnamat leat dakkárat gos ii báljo bievlla. Meavkki boazoorohagas leat liiggás unnán dálvejagi guohtumat orohaga siskkobealde, dannego guovllus leat unnán jeageleatnamat. Dainna lea dát orohat, earret Davvi-Sážžá ja Ráidná orohagaid, guođohan dálvejagis Devddesváris. Dát guođoheapmi ii rihko dálá konvenšuvnna, muhto muhtin áigodagaid guhtojuvvo guovttegeardánit ja nu lea guovllu guohtunkvalitehta guhkit áigái leamaš dohkkemeahttun dilis. Lávnnjitvuopmi dárbbaša giđđa- ja geassejagiguohtumiid, ja danne addojuvvo čerrui konvenšuvdnaguovlu masa gullet dálá Devddesvárri ja muhtin oassi Hávgavuomi konvenšuvdnaguovllus. Nu movt namuhuvvon Basevuovddi – Geaggáma guovllu oktavuođas, dárbbašuvvo áidi Rostujávrris ja gitta Rostuávžži bajit oassái. Dálá konvenšuvdnaáidi Gorvvejávrris (Kårvejaure) Dievaidvuovdái bisuhuvvo nu movt lea. Meavkki dálveguohtumiid dárbu gokčojuvvo muhtin muddui dan bokte go orohat beassá guođohit Skaitelandet/ Antti-guovllu eatnamiid bajábeali oasi. Meavkki guovlu ruoŧabealde geavahuvvo áigodagas golggotmánu 1. beaivvis – cuoŋománu 30.beaivái, go várreboazodoalu guođohanriekti lea dán guovllus ráddjejuvvon dán áigodahkii. Guhkes geográfalaš gaska ja dálá guođohanvuohki dahká dan ahte Davvi-Sážžá boazoorohahkii ii leat áigeguovdil dálvejagi guohtuneatnamiid atnit Ruoŧas. Evttohus: Lávnnjitvuomi čerrui addojuvvo konvenšuvdnaguovlu Likká, mii lea Dievaidvuovddi boazoorohagas. Meavkki boazoorohahkii addojuvvo oassi Skaitelandet/Antti konvenšuvdnaguovlu, mii lea siskkobealde Muoná ja Sattajärvi čearuid. Guođohanáigodat: golggotmánu 1. beaivvis – gitta cuoŋománu 30. beaivái. ¶
Stálonjárga – Sárevuopmi guovlu Kommišuvnna oaivila mielde lea dán guovllu boazodollui buoremus ásahit oktasašdoalu gaskal Sárevuomi čearu ja Stálonjárgga boazoorohaga čuovvovaš guovllus: Sárevuopmi – Anjavuopmi – Álddesjávri orohat davábealde Álddesjávrri (Altevatnet) – Fagerfjellet – Stálonjárga. Nuppástusat, maid evttohuvvon čovdosat mielddisbuktet dálá doaibmadillái, árvvoštallojuvvojit leat vejolažžan álggahit almmá guhkes nuppástuhttináigodaga haga. Almmatge ferte oktasašdoalu vuođus leat čearu ja orohaga iežaset sávaldat álggahit dán vuogi, vai bargu lihkostuvvá. Go ii leat vuođđu ásahit oktasašdoalu dál vuos, fertejit goappaš doalut váilevaš guohtuneatnamiid dárbbus lonohallat guohtuneatnamiid. Sárevuomis váilu guohtunšládja ja várreeanan mii attášii buori geassejagi guohtuma, dan seammás go guovlu ii leat anihahtti guottetbáikin, dannego bievla easka maŋŋil guotteha. Stálonjárggas lea unnán jeageleanan orohagas, iige dát eanan govčča eambbogo giđđa- ja čakčaguohtuma dárbbu. Sárevuopmi dárbbaša giđđa- ja geassejagi guohtuneatnamiid, ja danne addojuvvo Sárevuopmái konvenšuvdnaguovlu, mas eanas eatnamat leat Álddesjávrri boazoorohaga siskkobealde, dan oasis mii lea jávrriid Álddesjávri ja Lenesjávrri (Leinavatn) davábealde. Guovlu ráddjejuvvo oarjjabeali ná: Gaskasjåkka gierragis Álddesjávrris – Gaedgisčohkka (Kirkestinden) – Gaedgisvuovdi (Kirkesdalen) ja nuorttabeali lea riikarádji. Stálonjárgga boazoorohat oažžu oasi konvenšuvdnaguovllus Skaitelandet/Anttis, ja čakča- ja árradálvvi guođohanrievtti Álddesjávrri oarjjabeali oasis. Stálonjárgga guovlu ruoŧabealde sáhttá adnojuvvot áigodagas golggotmánu 1.beaivvis – cuoŋománu 30. beaivái, go juo várreboazodoalu guođohanriekti lea dán guovllus ráddjejuvvon dán áigodahkii. Dálá konvenšuvdnaáidi, mii manná Gorvvesjávrris Dievaidvuovdái, doalahuvvo. Galgá ceggejuvvot konvenšuvdnaáidi Gaskasjåkka oivošis Álddesjávrris ja mannat Gaedgisčohka rápmi oarjjadavábealde Tindtjørna. Norgga-ruota boazoguohtunlávdegoddi mearrida gokko áidi galgá ceggejuvvot. Ovdalaš konvenšuvdnaáidi njeidojuvvo Mannančearu guovllus, earret dat gaskaáidi, mii manná Gaičaluovttas Čuovzavárrái, dat fievrriduvvo siskkáldas čearuáidin. ¶
Evttohus: Sárevuomi čerrui addojuvvo konvenšuvdnaguovlu Ánjavuopmi, mii lea siskkobealde Dievaidvuovddi ja Álddesjávrri boazoorohagaid. Stálonjárgga boazoorohahkii addojuvvo oassi Skaitelandet/Antti konvenšuvdnaguovllus, mii lea siskkobealde Muoná ja Sattajärvi čearuid. Guođohanáigodat: golggotmánu 1. beaivvis – gitta cuoŋománu 30. beaivái. ¶
Talma – Gielas guovlu Kommišuvnna oaivila mielde lea buoremus boazodollui go ásahuvvo oktasašdoallu gaskal Talma čearu ja Gielas boazoorohaga čuovvovaš guovllus: Talma – Láirevággi – Gielas. Almmatge ferte oktasašdoalu álggaheami vuođđun leat čearu ja orohagaid iežaset sávaldat, vai ovttasbargu lihkostuvvá. Go eai leat eavttut ásahit oktasašdoalu dál vuos, fertejit goappaš doalut váilevaš guohtuneatnamiid dárbbu gokčat nuppi riikka guohtuneatnamiiguin. Talmas lea unnán ruonasguohtun ruoŧabealde. Dilli vearrána velá eambbo go bievlajagi guohtumat juohkásit riikaráji geažil nuorta-oarji guvlui. Dál guođoha Gielas dálvejagis Duortnusjávrri oarjjabeali guovllu, ja seammás lea Talmas vuoigatvuohta guođohit dán seammá guovllu bievlajagis. Dát dilli ii leat vuogas guhkit áigái, guovllu guohtunkvalitehta ja bistevašvuođa dáfus. Giellasis váilot heivvolaš guohtuneatnamat siskkáldasat orohagas, sihke guohtunšlájaid ja dálkkádagaid geažil. Talmas leat unnán bievlajagi guohtumat ja dárbbaša viidábuš guohtuneatnamiid mat leat ovtta olis, ja danne addojuvvo čerrui Láirevággiguovlu guohtuneanamin. Dálá konvenšuvdnaáidi doalahuvvo. Guovlu, mii lea nuorttabealde “lappmarksgränsena” , geavahuvvo áigodagas golggotmánu 1. beaivvis – cuoŋománu 30.beaivái, go várreboazodoalu guođohanriekti lea guovllus ráddjejuvvon dán áigodahkii. Evttohus: Talma čerrui addojuvvo konvenšuvdnaguovlu Duoddaras, mii lea siskkobealde Álddesjávrri boazoorohaga. Gielas boazoorohahkii addojuvvojit Njuoravuopmi ja Báhcajeagil konvenšuvdnaguovllut, mat leat siskkobealde Talma čearu, ja oassi Skaitelandet/Antti, mii lea siskkobealde Muoná ja Sattajärvi čearuid. Guođohanáigodat: golggotmánu 1. beaivvis – gitta cuoŋománu 30. beaivái. ¶
Evttohus: Gabna čerrui addojuvvo konvenšuvdnaguovlu Beatnakvuopmi, mii lea siskkobealde Skievvá boazoorohaga. Leaváš čerrui addojuvvo konvenšuvdnaguovlu Nuorjonjunni, mii lea siskkobealde Skievvá boazoorohaga. Girjás čerrui addojuvvo konvenšuvdnaguovlu Skávhlá, mii lea siskkobealde Skievvá ja Frostisen boazoorohagaid. ¶
Frostisen – Girjás – Baste – Unnačearoš guovlu Rájit, mat gustojit dálá boazoguohtunkonvenšuvnna vuođul, eai leat doaibman, ja dat gaskaáiddit, maiguin galge buoridit rájiid, leat muhtin muddui doaibman áibbas nuppeládje. Ja ahte eará rádjeáiddiid hukset, ii datge mielddisbuvtte maŋgelágan doaibmevaš čovdosiid dán guovllus. Jus sirdá dálá guođohanrájiid nuortalii, masset čearut, mat guođohit dakko lahkosiin, mávssolaš osiid etnamiin mat adnojit bárisgeasi guohtumin. Go sirdá rájiid oarjelii, ii buvtte dát seammá unohas váikkuhusaid Frostisen boazoorohahkii. Dálá dilálašvuođain sii eai geavat nu ollu guohtuneatnamiid, mat leat oarjjabeali dálá rájiid. Go rádji lea oarjelis, dáhkida dát kommišuvnna oaivila mielde dan ahte čearut ain besset iežaset deaŧalaččamus bárisgeasi guohtuneatnamiidda. Dan seammás leat heivvolaš rájit buohkaide ávkin. Jus Frostisen dárbbaša guohtuneatnamiid dáin guovlluin, berre šiehtaduvvot oktasašdoallu Baste čearu ja Frostisen boazoorohaga gaskka. Evttohusa eaktun lea ahte buot dálá konvenšuvdnaáiddit jávkaduvvojit. Evttohus: Baste čerrui addojuvvo konvenšuvdnaguovlu Bávgi, mii lea siskkobealde Frostisen boazoorohaga. Unnačearos čerrui addojuvvo konvenšuvdnaguovlu Slaphenjárga, mii lea siskkobealde Frostisen boazoorohaga. Girjás čerrui addojuvvo konvenšuvdnaguovlu Skávflá, mii lea siskkobealde Frostisen ja Skievvá boazoorohagaid nu movt daddjon Skievvá – Gabna – Leaváš – Girjás guovllu oasis. ¶
Hápmir – Sirkás guovlu Vásáhusat čájehit ahte beaivválaš dilis ii doaimma dat bures go riikarádji lea guohtunrádjin ja dasa lassin velá leat rádjeáiddit. Rádjeguovllu duovdagiin, Linájávrri nuorttabealde, leat hui buorit guohtuneatnamat. Dáid guohtuneatnamiid ii sáhte dáhkidit Hápmir boazoorohaga atnui dan bokte ahte ráji bidjá nuortalii Sirgása čearu rájiid siskkobeallái. Nuppi bealis lea vejolaš bidjat ráji oarjelii dainna lágiin ahte caggá Sirgása bohccuid beassamis Gjerdalenii, mii boahtá šaddat Hábmirii mávssolaš guohtunguovlun boahtteáiggis. Danne kommišuvdna evttoha ahte dán guovllus ásahuvvo ođđa konvenšuvdnaguovllu Sirgása čerrui. Guohtumiid ja doaibmadilálašvuođaid mielde heive oktasašdoalu ásahit Hápmira ja Sirgása gaskka, dain eananosiin Hápmiris mat leat davábealde Hellemobotn. Kommišuvdna ii dieđe leatgo guoskevaš áššebealit šiehtadallan dákkár ovttasbarggu, ja nu ii leatge duogáš ovddidit njulgestaga evttohusaid oktasašdoalu hárrái. Danne berre dát guovlu biddjot konvenšuvdnaguovlun Sirgása čerrui. Dán guovtti konvenšuvdnaguovllu gaskka, duovdagiin mat leat riikaráji lahkosiin, adnojuvvo vuođđun ahte goappaš siiddat ožžot vuoigatvuođa guođohit guohtuneatnamiid ráji lahkosiin. Dat mearkkaša ahte Hápmir oažžu vuoigatvuođa guođohit Sirgása guohtumiid ja nuppeládje. Dálá dilálašvuođa ektui mearkkaša rádjeguođoheapmi, mas Ruonasvákki mielde manná rádji, dan ahte Sirgása čearu bárisgeasiguohtumat ráddjejuvvojit mihá vuohkkaseappot. Doaibmadilálašvuođaid dáfus lea buoret bidjat ráji oarjelii, muhto dat fas mielddisbuktá ahte guhtojuvvo guovttegeardánit guovlluin mat leat mávssolaš jeagelguohtumat Hápmirii. Rádjeguođoheapmi lea Hápmirii vuosttažettiin ávkin doaibmadilálašvuođaid dáfus. Evttohus: Hápmir boazoorohahkii addojuvvo rádjeguohtunguovlu Ruonas, mii lea siskkobealde Sirgása čearu. Guođohanáigodat: skábmamánu 1. beaivvis – guovvamánu 28/29. beaivái. Sirgása čerrui addojuvvo konvenšuvdnaguovlu Máhtunjárgga ja Lijná, mii lea siskkobealde Hápmira boazoorohaga. Sirgása čerrui addojuvvo rádjeguohtunguovlu Runasvágge, mii lea siskkobealde Hápmir boazoorohaga. Guođohanáigodat: miessemánu 1. beaivvis – čakčamánu 30. beaivái. ¶
Storskog/Sjunkfjell – Duorbun guovlu Dán guovllus leat Duorbun čearru ja Storskog/ Sjunkfjell boazoorohat ásahan ovttasbarggu mii lea doaibman bures. Dát doaimmai, vaikko dan konvenšuvnnas, mii dál lea fámus, ledje dihto eavttut. Rádjeáidi mii ceggejuvvui, doaimmai nuppeládje go lei ulbmil, ja dat gaikojuvvui áššebeliid oktasaš soahpamušain. Kommišuvdna atná deaŧalažžan joatkit álggahuvvon ovttasbargu, muhto seammás oaivvilda dán dárbbašit formáliseret, vai dáhkida vuoigatvuođaid goappaš áššebeliide. Dát lea deaŧalaš maiddái dalle jus eambbo áššebealit vel ležžet. Duorbuna dáfus sáhttá measta dadjat ahte leat doarvái guohtumat dálá guohtuneatnamiid rájiid siskkobealde. Riikarádji ii leat lunddolaš rádjin ja dahká váttisvuođaid. Duorbuna vuođđodárbu lea oažžut lunddolaš oazi oarjjabealis dain guovlluin mat leat Olmmáijieŋa (Blåmannsisen) davábealde ja nuortabealde Siidasjávrri (Sisovatnet). Storskog/Sjunkfjell váttisvuohtan leat dálvejagi guohtumat, dat leat gáržžit ja sáhttet jiekŋut. Dát dilli dahká ahte sii fertejit iešguđetlágan málle mielde doaibmat, dávjá gáidat eret riiddoguovllus. Siidas ja Rago leat guokte guohtunguovllu ráji lahkosiin gos dálvejagis guođoha. Geavatlaš dilis ii leat goittotge vejolaš garvit dan ahte veahá guhtojuvvo guovttegeardánit Siiddasjávrri guovllus, muhto Rago guohtuneatnamiidda ii nu álkit ribat ealu bievlajagis. Topográfalaš dilli váikkuha ahte ferte johtit Ruoŧa ráji siskkobeallái ovdalgo sáhttá johtit Ragoi. Dálvejagis, go dán guovllus guođoha, ii doaimma riikarádji lunddolaš oahcin nuorttabealde. Evttohus: Duorbuna čerrui addojuvvo rádjeguohtunguovlu Sijddás, mii lea siskkobealde Storskog/ Sjunkfjell boazoorohaga. Guođohanáigodat: miessemánu 1. beaivvis – gitta juovlamánu 15. beaivái. Storskog/Sjunkfjell boazoorohahkii addojuvvo rádjeguohtunguovlu Rastesvárre, mii lea siskkobealde Duorbuna čearu. Guođohanáigodat: juovlamánu 15. beaivvis – gitta cuoŋománu 30. beaivái. ¶
čearu guvlui. Dán golmma čearus váilot maddái lunddolaš oazit oarjjásguvlui, jus riikaráji bidjá vuolggan. Go árvvoštallá eatnamiid hámi ja muohtadilálašvuođaid, leat buohkat ovttaoaivilis dasa ahte gaskaáiddiid ceggen riikaráji guora, ii jáhkkimis livčče goittotge nagodan čoavdit dáid váttisvuođaid. Kommišuvdna evttoha ain doalahit Balvatn davágeažehagas konvenšuvdnaguovllu, muhto viiddidit dan oarjjás. Dát buorida kommišuvnna oaivila mielde čearuid doaibmadilálašvuođaid. Lulil lea lunddolaš rádjin Loamejávri, ja guovllus leat dalle rájit sihke Duorbuna ja Luokta-Mavas guvlui. Vaikko vel dálá dilis leage Duorbun gii duohtavuođas geavaha guovlluid davábealde Pieskehaure, leat dát formálalaččat oassin Luokta-Mavas čearus. Movt dán guovllu galgá geavahit, lea siskkáldas áššin Ruoŧas, ja danne kommišuvdna vuordá ahte konvenšuvdnaguovlu šaddá oktasašguovlun dán guovtti čerrui. Go cegge gaskaáiddi Pieskehaures Muotkejávrái, de caggá bohccuid mannamis dávit guovllus ja daidda eará eatnamiidda Balvatn boazoorohagas. Balvatn ja Luokta-Mavas leat juohke jagi šiehtadan veahá earaládje atnit guohtumiid go dálá konvenšuvnnas lei eaktun biddjon. Kommišuvnna mielas lea mávssolaš joatkit ovttasbargguin ja ovdánahttit dán oktasašdoallun. Dálvejagi- ja geassejagiguohtumiid váilevašvuođa ferte goittotge dáhkidit konvenšuvdnaguovlluiguin. Danne evttoha kommišuvdna ahte Balvatn doalaha Älvsbyn konvenšuvdnaguovllu nu movt dál lea, ja lassin ožžot maiddái Sandön konvenšuvdnaguovllu. Guođohanáigodat galgá leat golggotmánu 1.beaivvis cuoŋománu 30.beaivái, go boazodoalu guođohanriekti dán guovllus lea dán áigemearrái biddjon. Viidáseappot evttohuvvo ahte Luokta-Mavas doalaha dán oasi dálá konvenšuvdnaguovllus, mii lea davábealde Balvatnet. Kommišuvdna evttoha maiddái ahte Semisjaur-Njarg doalaha dan eananoasi seammá dan guovllus maid sii dál geavahit. Davábeali rádji evttohuvvo galgat mannat Balvatn rájis riikarádjái. Rádjeáidi berre doalahuvvot. Guovlu ja ráddjejupmi doaibmá nu movt lei oaivvilduvvon, iige dalle oainne kommišuvdna dárbbašlažžan rievdadit dálá dilálašvuođaid. Evttohus: Duorbuna ja Luokta-Mavas čearuide addojuvvo oktasaš konvenšuvdnaguovlu Sálla, mii lea siskkobealde Balvatn boazoorohaga. Luokta-Mavas čerrui addojuvvo konvenšuvdnaguovlu Doarro, mii lea siskkobealde Balvatn boazoorohaga. ¶
Semisjaur-Njarg čerrui addojuvvo konvenšuvdnaguovlu Gráddas, mii lea siskkobealde Balvatn boazoorohaga. Balvatn boazoorohahkii addojuvvo konvenšuvdnaguovlu Älvsbyn, mii lea siskkobealde Luokta-Mavas čearu ja Sandön olggobealde Bihtama (Johkamohki čearuid oktasaš dálvejagi eatnamat). Guođohanáigodat: golggotmánu 1. beaivvis – gitta cuoŋománu 30. beaivái. ¶
Semisjaur-Njarg – Saltfjell guovlu Saltfjell boazoorohagas leat guokte váttisvuođa mat measta gullet oktii. Nuppi bealis leat sis liiggás unnán dálvejagi guohtuneatnamat, ja nuppi dáfus lea dettolaš oassi dálá dálveguohtumiin riikaráji lahka. Dát lea geologalaš beliid ja dálkkádagaid dihte. Doaibmamállet dagahit ahte dáid guohtuneatnamiid guhtot ruoŧabeali bohccot, mat leat ráji lahka, dannego čearuin eai leat lunddolaš oazit oarjjabealde. Kommišuvdna ii jáhke vejolažžan váttisvuođa čoavdit dainna jus gaskaáiddiid cegge riikaráji guora. Nu gártáge ahte rádjeguovlluin guhtojuvvo sihke bievlajagis ja dasto dannego bohccot bázadit várreduovdagiidda dálvái. Nuppi bealis leat Semisjaur-Njarg čearus valljit dálvejagi guohtumat. Go juo obbalaččat leat valljit geassejagi guohtumat Saltfjell:s, lea kommišuvnna oaivila mielde buorre vejolašvuohta ásahit oktasašdoalu. Dat guoská erenoamážit dalle jus geassejagis sáhttá guođohit oarjjabealde dálá konvenšuvdnaguovlluid. Ja rádjelagas eatnamiid sáhtášii geavahit dalle jus dálvejagis hedjonit guohtundilálašvuođat. Oktasašdoalut sáhtášedje dahkkot iešguđetge doaluid gaskkas, geat servet ja gávnnahit iežaset čovdosiid siskkobealde ollislaš servvolašvuođa. Dán vuođul lea kommišuvdna doaibmevaččat geahččalan oččodit ovttasbargošiehtadusaid. Kommišuvnna áigemeriid siskkobealde ii lean dát vejolaš. Almmatge lea jáhkkimis ahte boahtteáiggis bargojuvvo dáiguin jurdagiiguin, dannego kommišuvnna oaivila mielde eai boađe makkárge eará čovdosat nu bures buorrin buohkaide. Dálá dilálašvuođas evttoha kommišuvdna ahte Semisjaur-Njarg oažžu rádjeguohtumiid mat vástidit dálá konvenšuvdnaguovlluide. Dasa lassin oažžu guovllu mii lea nuorttabealde E6 ja davábealde Dibunvákki (Dypendalen). Guovlu lea dasto visot dat eatnamat mat leat E6 ja riikaráji gaskkas. Rádjeguođoheami guođohanáigodat berre leat miessemánu 1. beaivvis golggotmánu 31.beaivái. ¶
Kommišuvdna evttoha maiddái ahte Saltfjell oažžu dálvejagi guohtumiid Bureå-Sikeå guovlluin. Guovlu sáhttá adnot áigodagas golggotmánu 1.beaivvis cuoŋománu 30.beaivái, dannego boazodoalu guođohanriekti dán guovllus lea dán áigodahkii mearriduvvon. Dán guovllus eai leat nu viiddis eatnamat go dat mii lei vuođđun dálá konvenšuvdnaguovllus Storsund. Dát dilli ferte dagahit dan ahte ásahuvvo rádjeguođoheapmi Saltfjell váste Semisjaur-Njarg čearu orjješlulábeali eananosiin ja Svaipa čearu orjješdavábeali eananosiin, dannego Saltfjell gillá dasa lassin vahága das go Semisjaur-Njarg rádjeguođoheapmi maiddái fátmmasta orohaga nuorttadavábeali eananosiid. Guođohanáigodat dáin rádjeguohtumiin berre ráddjejuvvot áigodahkii skábmamánu 1.beaivvis cuoŋománu 30.beaivái. Evttohus: Semisjaur-Njarg čerrui addojuvvo oktasaš rádjeguohtunguovlu Svanjgá, mii lea siskkobealde Saltfjell boazoorohaga. Guođohanáigodat: miessemánu 1. beaivvis golggotmánu 31.beaivái. Saltfjell boazoorohahkii addojuvvojit konvenšuvdnaguovllut Bureå-Sikeå, mat leat siskkobealde Malå ja Gran čearuid. Guođohanáigodat: golggotmánu 1.beaivvis cuoŋománu 30.beaivái. Saltfjell boazoorohahkii addojuvvo rádjeguohtunguovlu Násavárri, mii lea siskkobealde Semisjaur-Njarg ja Svaipa čearuid. Guođohanáigodat: skábmamánu 1.beaivvis cuoŋománu 30.beaivái ¶
guohtuneatnamiid lahkosiin. Stuora oassi várreeatnamiin leat lulábealde Vindel-elven, ja doppe joga duohken ii soaba Gran čearru guođohit geassejagis. Dasa lassin juohká riikarádji guohtuneatnamiid mat lunddolaččat gullet oktii. Go dán guovtti čerrui viiddida konvenšuvdnaguovllu oarjjáslulás, sáhtášii geahppánit guođoheapmi Saltfjell oarjelulábeali eatnamiin. Dáid dilálašvuođaid ja váilevašvuođaid dihte, mat leat čilgejuvvon, leage Sváipa ja Gran čearuin oktasaš konvenšuvdnaguovlu gaskal Junkaravari (Junkerfjellet) ja Nasa gitta Dundaravuome (Dunderlandsdalen) radjái oarjin. Nuorttal galgá rádji mannat Guobšagura (Kvepsendalen) ja Ran evttohuvvon konvenšuvdnaguovllu bokte. Dálá konvenšuvdnaáidi galgá doalahuvvot ja vaikko ođastuvvot. Kaldvatnet rájis bajás Guobšagura mielde. Dasto galgá ceggejuvvot áibbas ođđa áidi davábeallái Ardekfjellet riikaráji radjái dakko gokko Gran ja Ran čearurádji álgá. Konvenšuvdnaáiddis sáhttá njeaidit dan oasi mii manná Guobšagura bajabeali oasis Blerekelva radjái Virvassdalenis. Gran ja Sváipa konvenšuvdnaguovlu berre lassieanamin geavahit rádjeguohtunguovllu. Muhtun oassi bohccuin mat bálgalit Junkerfjell:i báhkkan, vigget luksa go gáluda. Rádjeguođoheapmi galgá ráddjejuvvot áigodahkii suoidnemánu 1. beaivvis – borgemánu 15. beaivái, vai vuhtiiváldá Ildgruben jeagelguohtumiid Kaldvatn bokte. Nu movt ovdalis namuhuvvon, lea Saltfjell:s dat váttisvuohta go guođoha Nasa-guovllus, de ribaha bohccuid ruoŧabeallái. Váttisvuođa čoavdimii evttoha kommišuvdna ahte Saltfjell oažžu rádjeguohtuma Nasafjell lahkosiin, ja das gusket muhtin eananoasit Sváipa ja Semisjaur-Njarg eatnamiidda. Dán birra logat Saltfjell SemisjaurNjarg oasis. Evttohus: Sváipa ja Gran čearuide addojuvvo oktasaš konvenšuvdnaguovlu Junkaravárri, mii lea siskkobealde Ildgruben ja Saltfjell boazoorohagaid. Sváipa ja Gran čearuide addojuvvo oktasaš rádjeguohtunguovlu Gitnetjahke, mii lea siskkobealde Ildgruben boazoorohaga. Guođohanáigodat: Suoidnemánu 1. beaivvis – borgemánu 15. beaivái. Saltfjell boazoorohahkii addojuvvo rádjeguohtunguovlu Násavárrie, mii lea siskkobealde Semisjaur-Njarg ja Sváipa čearuid nu movt daddjon Semisjaur-Njarg – Saltfjell guovllu oasis. ¶
Ildgruben – Ran – Ubmeje guovlu Kommišuvdna oaivvilda leat buoremussan ásahit oktasašdoalu Ildgruben boazoorohaga ja Ubmeje čearu gaskka. Evttohus heivehuvvo nu ahte dákkár oktasašdoallu sáhtášii ásahuvvot. Ildgrubenis leat unnán dálvejagi guohtuneatnamat, ja dat veaháš eatnamat mat leat, lea hui eahpeasihkkarat dálkkádagaid geažil. Junkerfjell, mii lea orohaga davimus oassi, ja fas lulimus oassi, mii lea lulábealde Okstindan, eai adno, dannego lunddolaš hehttehusat sirrejit daid eatnamiid eret orohaga guovddáš guohtunguovlluin. Orohaga guovddášguovlluin, mat leat nuorttabealde geainnu E79, váilot buorit oazit nuorttabealis. Danne evttoha kommišuvdna ahte Ildgruben oažžu guokte konvenšuvdnaguovllu dálvejagi guohtuneanamin Ruoŧas, ja vel rádjeguohtunguovllu Øver-Uman davábealde. Rádjeguohtunguovllu berre ráddjet gaskaáiddiin. Konvenšuvdnaguovlluid guođohanáigodat berre leat golggotmánu 1. beaivvis – cuoŋománu 30. beaivái, dannego boazodoalu guođohanriekti lea mearriduvvon dán áigodahkii. Ubmeje čearu dálvejagi guohtuneatnamiin lea unnán jeageleanan. Dát mielddisbuktá ahte čearru ferte čakčadálvvi orrut bievlajagieatnamiin ja gaskajohtolagas nu guhká go vejolaš. Riikarájis Artsfjell guovllus eai leat lunddolaš oazit mat cagget ovttaskas bohccuid, ja seammás lea eananhápmi dakkár ahte ii sáhte cegget doallevaš áiddiid. Ruonasguohtun lea buorre ja leat maiddái báikkit gokko lea jeagelguohtun gos sáhttá guođohit, erenoamážit maŋŋičavčča/árradálvvi. Danne evttoha kommišuvdna viiddidit dálá Spjeltfjelldal konvenšuvdnaguovlu ja váldit Ildgrubenis visot dan eananoasi, mii lea lulábealde Okstindan. Oarjjabealde berre guovlu ráddjejuvvot áiddiin gaskal Okstindan ja Reevahtse (Røssvatnet ). Konvenšuvdnaáidi gaskal Graesiejaevrie (Grasvatnet ) ja Okstindjiehki doalahuvvo. Ran čearu geassejagi guohtuneatnamiin ja muhtin osiin čakča – ja giđđajagi guohtuneatnamiin, eai leat lunddolaš oazit mat cagget bohccuid johtaleami. Lea ceggejuvvon guhkes rádjeáidi mii galggašii easttadit masttademiid ránnjáčearuiguin. Goittotge gávdnojit gaskkat gokko áidi ii doala ovttaskas bohccuid, dannego luonddudilálašvuođat dagahit ahte ii leat vejolaš cegget doallevaš áiddi. Dákkár guovlu lea Ammarfjellet, rámšo várreguovlu, masa čearu rádji dahká juogu. Dan seammás lea Vindel-elven buorre lunddolaš oahci mii golgá davábeali guovllu. Ran dálá geassejagi guohtuneatnamiin váilot alla várreeatnamat, erenoamážit geasseguovdil eatnamiid lahkosiin. Danne evttoha kommišuvdna ahte dát konvenšuvdnaguovllu, mii gullá Gran:i, ¶
addojuvvo Ran čerrui, nu ahte Ran rádji lea Guobšagura guvlui. Rádjeáidi, mii lea oarjjabealde ja davábealde dán konvenšuvdnaguovllu, čilgejuvvo Sváipa ja Gran konvenšuvdnaguovllu / rádjeguohtunguovllu oasis. Evttohus: Ran čerrui addojuvvo konvenšuvdnaguovlu Árdagasvárri, mii lea siskkobealde Ildgruben boazoorohaga. Rana čerrui addojuvvo guođohanvuoigatvuohta dan eananoasis Ammarfjell-guovllus gitta Vindel-elven radjái, mii lea siskkobealde Gran čearu. Ubmeje čerrui addojuvvo konvenšuvdnaguovlu Ovle-vuelie, mii lea siskkobealde Ildgruben boazoorohaga. Ildgruben boazoorohahkii addojuvvojit konvenšuvdnaguovllut Vännäs, mii lea siskkobealde Ran ja Ubmeje čearuid, ja vel Bjännberg, mii lea siskkobealde Vapsten ja Ubmeje čearuid. Guođohanáigodat : Golggotmánu 1. beaivvis –cuoŋománu 30. beaivái. Ildgruben boazoorohahkii addojuvvo rádjeguohtuneanan Gierkietjahke, mii lea siskkobealde Ubmeje čearu. Guođohanáigodat: Birra jagi. Byrkije – Vapsten – Vilhelmina norra guovlu Kommišuvnnas lea dat ipmárdus ahte Byrkije boazoorohaga ja Vilhelmina norra čearu ovttasbargu lea doaibman bures. Áššebealit leat soahpan siskkáldasat lonohallat dálvejagi guohtuneatnamiid Lögden-guovllus (maid Byrkije lea geavahan) ja Meselefors/Hälla. Orohat ja čearru bargaba dan ala ahte oččodit lagat ovttasbarggu ja kommišuvnna evttohus láhčá dilálašvuođa dasa. Kommišuvnna oaivila mielde lea guovllu vuđolaš váttisvuohtan dat go riikarádji ii čuovo lunddolaš oziid mat ráddjejit guohtumiid guovllus. Dasa lassin leat guohtuneatnamat, daid iešguđetge boazodoaluide, juohkásan dainna lágiin ahte guohtunšlájat dain eatnamiin, eai govčča juohke jagiáiggi guohtundárbbu, ja nu leat váilevaččat. Byrkijes leat unnán jeagelguohtumat orohaga siskkobealde, ja dasa lassin leat dát eahpesihkkarat dálkkádagaid geažil. Orohagas lea valljit ruonasguohtun. Guovllu, mii lea davábealde Unkervatnet, ii sáhte báljo adnot ovttas eara eatnamii- ¶
guin orohagas, dannego lunddolaš oazit sirrejit dán eananoasi eret. Vapstenis váilot measta oalát lunddolaš oazit oarjjabealde, mii mielddisbuktá váttisvuođaid. Nubbi heittot bealli lea go ruonasguohtuneatnamiin eai leat bálganbáikkit geassejagis báhkkan. Čearus leat buorit dálvejagi guohtumat geassejagi guohtumiid ektui. Vilhelmina norra dálvejagi guohtuneatnamat leat buorit, muhto fas veahá unnán geassejagi guohtuneatnamat. Čearus váilot bálganbáikkit geassejagi guohtunguovllus. Dan ovdii go váilot guohtuneatnamat, ja vai oččošii buoret rájiid, berre dahkkot mearrádus ahte ásahit konvenšuvdnaguovlluid ja rádjeguohtunguovlluid Norggas Vapsten ja Vilhelmina norra čearuide, seammás go Byrkije oažžut dálvejagi eatnamiid Ruoŧas. Guovlu (Lögdeå), mii addojuvvo Byrkije, berre oažžut guođohanáigodaga golggotmánu 1. beaivvis – cuoŋománu 30. beaivái, go boazodoalu guođohanvuoigatvuohta lea biddjon dán áigodahkii. Kommišuvnna evttohus mielddisbuktá ahte sáhttá gaikut dan áiddi mii lea Vapstena dálá konvenšuvdnaguovllu oarjjabeali oasis. Dálá konvenšuvdnaguovlu davábealde Daarneg jávrri (Daningen) berre leat rádjeguohtunguovlun, ja guohtunáigodat miessemánu 1. beaivvis – golggotmánu 31. beaivái. Dálá áiddi oažžu njeaidit. Berre baicca ceggejuvvot ođđa áidi mii čuovvu ođđa oarjja- ja lulábeali ráji joganjálbmái Daarneg jávrris. Guovllu lulimus oasis berrejit áiddit doalahuvvot nu movt leat dál. Evttohus: Vapsten čerrui addojuvvo konvenšuvdnaguovlu Vaekie, mii lea siskkobealde Byrkije boazoorohaga. Byrkije boazoorohahkii addojuvvo konvenšuvdnaguovlu Lögdeå, mii lea siskkobealde Vilhelmina norra čearu. Guođohanáigodat: Golggotmánu 1. beaivvis – cuoŋománu 30.beaivái. Vilhelmina norra čerrui addojuvvo konvenšuvdnaguovlu Raajnese, mii lea siskkobealde Byrkije boazoorohaga. Vilhelmina norra čerrui addojuvvo rádjeguohtun eanan Råaksoentjahke, mii lea siskkobealde Byrkije boazoorohaga. Guođohanáigodat: Miessemánu 1. beaivvis – golggotmánu 31. beaivái. ¶
Byrkije – Vilhelmina södra – Frostvikens norra guovlu Riikarádji guovllus ii čuovo lunddolaš oziid. Sihke Vilhelmina södra ja Frostvikens norra čearuin leat hui viiddis jeageleatnamat dálvejagi guohtunguovlluin. Goappaš čearuin leat buorit bievlajagi guohtumat, das mii guoská šaddodilálášvuođaide, muhto váilot bálganbáikkit geassejagi eatnamiin. Kommišuvdna evttohage Vilhelmina södra ja Frostvikens norra čearuide oktasaš konvenšuvdnaguovllu Byrkije boazoorohagas seammá rájiiguin go dálá konvenšuvnnas. Áidi dárbbašuvvo hehttet stuorát masttademiid. Evttohus: Vilhelmina södra ja Frostvikens norra čearuide addojuvvo oktasaš konvenšuvdnaguovlu Jitnemen, mii lea siskkobealde Byrkije boazoorohaga. ¶
von gaskal Østre-Namdal ja Jiingevaerie čearu galgá leat vuođđun. Østre-Namdal boazodoalus váilot dálvejagi guohtumat dain eananosiin main lea rádji Jiingevaerie guvlui, ja čerrui lea fas áibbas dárbbašlaš oažžut várreguohtumiid norggabealde riikaráji. Guovllus váilot maiddái lunddolaš oazit mat cagget čearu bohccuid johtaleami várreeatnamiidda oarjjabealde riikaráji. Danne evttoha kommišuvdna bidjat guovllu konvenšuvdnaguovlun ja ahte Østre-Namdal oažžu dálvejagi guohtuneatnama Ruoŧas ovttasbargošiehtadusa mielde (šiehtadus formáliserejuvvo). Dán evttohusa vuođđun lea ahte dálá gaskkaáiddit doalahuvvojit. Vásáhusaid vuođul berre maiddái árvvoštallat rádjeáidedárbbu Loarte boazoorohaga guvlui badjel Lauvsjøvola. Evttohus: Østre-Namdal boazoorohahkii addojuvvojit konvenšuvdnaguovllut Bajme, mii lea siskkobealde Frostvikens norra čearu, ja Praahkoe, mii lea Frostvikens norra čearus. Østre-Namdal boazoorohahkii addojuvvo rádjeguohtunguovlu Jorm, mii lea Frostvikens norra čearus. Guođohanáigodat: Golggotmánu 1. beaivvis – cuoŋománu 30. beaivái. Jiingevaerie čerrui addojuvvo konvenšuvdnaguovlu Mealhkoe, mii lea siskkobealde ØstreNamdal boazoorohaga. Østre-Namdal boazoorohahkii addojuvvo geográfalaš ii-dárkkistuvvon vuoigatvuohta dálveguohtuneatnamii Jiingevaerie čearus, nu movt boazoorohaga ja čearu ovttasbargošiehtadusas lea sohppojuvvon. Loarte – Jovnevaerie – Njaarke guovlu Nu movt regiovnnas muđuige, váilot dán guovllus lunddolaš oazit mat buktet váttisvuođaid. Váttisvuođa buhttemii huksejit rádjeáiddiid. Áiddi gaskal Loarte boazoorohaga ja Jovnevaerie čearu lea muhtin čázádatbuođudeaddji sihke ceggen ja ortnegisdoalahan. Áiddi gaskal Loarte ja Njaarke lea čearru ieš sihke máksán ja ortnegisdoalahan. Dát áiddit doibmet bures go buohtastahttá máŋggain eará rádjeáiddiin. Kommišuvnnas ii leat evttohus rádjerasttildeaddji boazodollui dán guovllus. Eaktun lea ahte rádjeáiddit ain doalahuvvojit ortnegis ja buoriduvvojit, vaikko dainna lágiin ahte buorebut atnit ávkki luonddus. ¶
4.1.4 Davvi-Trøndelága ja davágeaži Jämtlándda regiovdna Østre-Namdal – Frostvikens norra – Jiingevaerie guovlu Guovllu davit oasis evttoha kommišuvdna ahte Østre-Namdal boazoorohat doalaha Leipikvattnet (Baime) ja Blåsjøkilen (Praahkoe) konvenšuvdnaguovlluid nu movt dálá konvenšuvnnas. Dáin guovlluin lea boazodoallu lobálaš birra jagi. Erenoamážit Leipikvattnet lea deaŧalaš guohtuneanamin orohahkii. Evttohuvvon konvenšuvdnaguovllut eai čoavdde dan váttisvuođa go váilot lunddolaš oazit riikaráji bokte. Danne evttoha kommišuvdna dasa lassin ásahit rádjeguohtumiid daidda eará báikkiide riikaráji bokte. Dán guovllus ii leat lohpi doaimmahit boazodoalu áigodagas miessemánu 1. beaivvis – čakčamánu 30. beaivái, nu ahte rádjeguohtumiid guođohanvuoigatvuohta ferte ráddjejuvvot daidda eará áiggiide jagis. Eahpelunddolaš oziid váttisvuohta ii čoavdasuva vel dainna, dannego Østre-Namdal geavaha rádjelagas guohtuneatnamiid norggabealde riikaráji giđa rájis ja guođoha doppe gitta skábmii. Danne evttohuvvo ahte eiseválddit barget guođohanáigodaga viiddidemiin nu ahte lea lohpi guođohit birra jagi dan guovllus mii ii leat birrajagi guohtuneanamin. Guovllu lulimus oasis oaivvilda kommišuvdna ahte dat ovttasbargošiehtadus mii lea álggahuv- ¶
Skjækerfjell – Gálpe – Færen guovlu Skjækerfjell boazoorohaga ja Gálpe čearu gaskka lea dat njárga, mii lea Torrö davábealde, áidna báiki gokko ii leat rádjeáidi. Jus galgá nagodit caggat Skjækerfjell bohccot mannamis dáidda eatnamiidda, ferte hukset áiddi maiddái dakko. Gálpe čerrui lea váttis dán guovllu geavahit guohtuneanamin ja seammás gártet máiddái áidegolut stuorrát. Danne evttoha kommišuvdna ahte Skjækerfjell oažžu rádjeguohtuma dán guovllus, ja guođohanáigodaga birra jagi. Færen boazoorohagas leat guokte vuođđováttisvuođa. Vuosttažettiin váilot sihkkaris dálvejagi guohtuneatnamat. Nuppádassii váilot lunddolaš oazit riikaráji bokte. Dasa lassin dievasmahttá Middagsfjellet várreeananguohtumiid oarjelis. Gálpe lea rádjeáiddi ceggen dannego Færena davábeali guovllus ii doaimma riikarádji lunddolaš oahcin. Lea lunddolaš ahte Gálpe ja Færen lonuhivččiiga guohtuneatnamiid dainna lágiin ahte Færen oččošii guođohanrievtti Middagsfjellguovlluin ja Gálpe fas oččošii guovllu mii lea davabealde geainnu 72. Middagsfjellguovllus ii leat guođohanriekti birra jagi, ja fas Færenis leat iešguđetlágan ipmárdusat dasa movt boahtteáiggis galgá guohtumiid geavahit. Vaikko livččii lunddolaš, doaibmavuogi ja eanangeavaheami vuođul, de ii goittotge kommišuvdna evttot rádjerasttildeaddji boazodoalu Færen ja Gálpe váste. Evttohus: Skjækerfjell boazoorohahkii addojuvvo rádjeguohtunguovlu Laadth-gielas, mii lea siskkobealde Gálpe čearu. Guohtunáigodat: Birra jagi. ¶
Essand – Handölsdalen guovlu Doaibmadilálašvuođat riikaráji bokte leat vuođđun go kommišuvdna evttoha Handölsdalen čerrui rádjeguohtunguovllu Saantenjaevrie (Essandsjøen) guvlui, ja Essand boazoorohat oažžu fas rádjeguohtunrievtti davvelis. Muhtin eananosiin dán guovllus ii leat lohpi guođohit birra jagi, nu ahte guođohanáigodat dán guovllus šaddá golggotmánu 1. beaivvis – cuoŋománu 30. beaivái. Eahpelunddolaš oziid váttisvuohta ii čoavdasuva vel dainna, dasgo Essand guođoha rádjelagas guovllus eará áigodagaid. Danne evttohuvvo ahte eiseválddit barget guođohanáigodaga viiddidemiin nu ahte čákčamánus vel beassá guođohit dan guovllus gos ii leat guođohanáigodat birra jagi. Evttohusa vuođđun lea ahte dálá rádjeáiddit njeidojuvvojit, ja ceggejuvvo ođđa áidi Nesjøen:is Nedalsjøn rádjái. Evttohus: Essand boazoorohahkii addojuvvo rádjeguohtunguovlu Enan, mii lea siskkobealde Handölsdalen čearu. Guođohanáigodat : Geassemánu 1. beaivvis – juovlamánu 31. beaivái. Dán guvlui, mii lea olggobealde Handölsdalen čearu birrajagiguohtumiid, biddjo guođohanáigodat golggotmánu 1. beaivvis – cuoŋománu 30. beaivái. Handölsdalen čerrui addojuvvo rádjeguohtunguovlu Bealjehkh, mii lea siskkobealde Essand boazoorohaga. Guođohanáigodat: Miessemánu 1. beaivvis – golggotmánu 31.beaivái. ¶
Art. 25 Boazoguohtunlávdegoddi ja dárkkistangoddi galget áššiid meannudettiin doalahit sorjákeahtesvuođa ja bealátkeahtesvuođa. Go eahpiduvvo miellahtuid sorjákeahtesvuohta dahje bealátkeahtesvuohta ovttaskas áššis, dalle ii galgga dát miellahtu oassálastit ášši meannudeami dahje mearrádusa dahkama oktavuođas. Art. 26 Dat lea goappaš riikkaid eiseválddiid hálddus addit lobi boazoguohtunlávdegotti ja dárkkistangotti miellahttui, dahje dáid ásahusaid virgáibiddjon olbmui, dahje áššedovdái, geat leat nammaduvvon artihkkala 27 vuođul, rasttidit ráji dan báikkis gokko lea heivvolaš lávdegotti barggu dihte. Biergasat maid lávdegoddi oamasta, galget juohke dilálašvuođas garvit duolloeiseválddit gieđahallama, ja nu maiddái garvit sisafievrridan- ja olggosfievrridandivvadiid. Art. 27 Boazoguohtunlávdegoddi ja dárkkistangoddi álggahit buotlágan iskkademiid ja čielggademiid mat dárbbašuvvojit, vai dát sáhttet doaimmahit iežaset geatnegasvuođaid dán konvenšuvnna ulbmila mielde. Dát mearkkaša ee. meahciiskkademiid, ja gohččut čearuid ja boazoorohagaid čoahkkimiidda. Boazoguohtunlávdegoddi ja dárkkistangoddi sáhttet váldit oktavuođa njuolga eiseválddiiguin goappaš riikkain ja dainnalágiin bivdit sis veahki. Go dárbbašuvvo dalle sáhttet boazoguohtunlávdegoddi ja dárkkistangoddi atnit áššedovdiid veahkkin guorahallat sierralágan čielggadanbargguid. Art. 28 Sihke boazoguohtunlávdegoddi ja dárkkistangoddi ráhkadit juohke jagi iežaset sierra bušeahta mas čájehuvvojit doaimma golut. Golut juogaduvvojit ovttamađe goappaš riikkaide. Kap. 7 Konvenšuvnna rihkkun Art.29 Jus nuppi riikka bohccot orrot nuppi riikka guohtuneatnamiin olggobealde dan lobi mii dán konvenšuvnna vuođul lea addojuvvon, dahje iežas riika bohccot orrot dakkár guohtunguovlluin mat leat várrejuvvon art. 8 vuođul, almmá konvenšuvnna lobi vuođul, dalle galgá boazoeaiggádeaddji farggamusat máhcahit bohccuidis lobálaš guohtuneatnamiidda. Jus boazoeaiggádeaddji ii máhcat bohccuidis, sáhttá boazoguohtunlávdegoddi, su gáibádusa vuođul gii gillá vahága dahje heittotvuođa guđege láhkái, addit ¶
gohččosa boazoeaiggádeaddjái doalvut bohccuidis eret dán guovllus dihto áigemeari sisa. Jus boazoeaiggádeaddji ii čuvoš dán gohččosa, dahká boazoguohtunlávdegoddi mearrádusa das gii galgá bohcco máhcahit eret boazoeaiggádeaddji goasttádusain dahje njuovvat dahje vuovdit dan. Jus riikkaid boazosiiddat masttadit ealuiguin gaskaneaset, galgá čearru dahje boazoorohat farggamusat dieđihit dán boazoeaiggádeaddjái, dahje siidii gosa jáhkká bohccuid leat gullevažžan. Boazoeaiggádeaddjit dahje siida, geat ožžot dihtosii ahte sin bohccot leat earáid guohtuneatnamiin, galget dakkaviđe go leat rátkkašan, máhcahit bohccuideaset ruovttoluotta. Jus dan nuppi riikka boazoeaiggádeaddji dahje siiddaolbmot eai boađe dan báikái gosa rátkkamat leat dieđihuvvon, ja bohccot eai sáhte máhcahuvvot almmá stuora liigebarggu haga, sáhttet dat boazoeaiggádeaddjit dahje siida geat bidje ealu gárdái rátkkašeapmái, njuovvat bohccuid ja vuovdit daid boazoeaiggádeaddji goasttádusain. Boazoguohtunlávdegoddi sáhttá dahkat mearrádusa das ahte riikka eiseválddit galget lágidit doaimmaid vuosttaš ja nuppi lađđasa vuođul. Jus ii leaš šiehtaduvvon eará, dalle lea dan boazoeaiggádeaddjis dahje siiddas gii eaiggáduššá bohccuid, geatnegasvuohta máksit buhtadusa bohccuid fuolaheamis ja máhcaheamis, dahje njuovvama ja vuovdima ovddas. Go lea máŋggaoaivilvuohta buhtadusa sturrodaga hárrái, dalle galgá dárkkistangoddi dán mearridit. Art. 30 Boazoguohtunlávdegoddi ja dárkkistangoddi sáhttet gohččut boazoeaiggádeaddji dahje siidda, geat eai čuovo dán konvenšuvnna mearrádusaid dahje geat boazoguohtunlávdegotti ja dárkkistangotti mearrádusaid vealtadit, bidjat fápmui dahje vealtadit bidjamis fápmui dihto doaimmaid. Go gohččosat eai čuvvojuvvo, sáhttá dát boazoeaiggádeaddji dahje siida geatnegahttojuvvot máksit konvenšuvdnadivvada. Gohčus sáhttá sisttisdoallat várrehusa das man sturrosaš alimus konvenšuvdnadivvada dát guoskevaš galgá máksit. Jus nuppi riikka bohccot orrot nuppi riikka guohtuneatnamiin olggobealde dan lobi mii dán konvenšuvnna vuođul lea addojuvvon, dahje iežas riika bohccot orrot lobihisvuođas dakkár guohtunguovlluin mat leat várrejuvvon art. 8 vuođul, ja lohpi ii leat addojuvvon konvenšuvnna vuođul, sáhttá čuovvovaš boazoeaiggádeaddji dahje siida, gohččojuvvot máksit konvenšuvdnadivvada lobihis guođoheami dihte. Dat lea dárkkistangoddi mii dahká mearrádusa das ahte konvenšuvdnadivat galgá máksojuvvot. ¶
lágiin ii leat ovdamearkka dihte vejolaš soahpat dušše muorračuollama- dahje bivdinvuoigatvuođaid birra. Ii galgga leat vejolaš addit nuppi áššebeallái viidát vuoigatvuođaid dahje geatnegasvuođaid go áššebealis alddis leat. Ovttasbargošiehtadus ii leat fámus ovdalgo boazoguohtunlávdegoddi dan dohkkeha. Go árvvoštallet šiehtadusa de galget vuhtiiváldit konvenšuvnna vuođđoprinsihpaid. Ovttasbargošiehtadus ii galgga dagahit mealgat vahága goalmmát áššebeallái. Vai lávdegoddi sáhttá dán doarvái bures árvvoštallat, de galget áššebealit ja guoskevaš eiseválddit beassat cealkit áššis. Muhtun dáhpáhusain sáhttá dárkkistangoddi gártat mearridit áššis (geahča 19. artihkkala 2. čuoggá). Konvenšuvnna njuolggadusat gustojit áššebeliide geat sohpet guođohanovttasbarggu. Kap. 3 Rádjerasttildeaddji boazodoalu sierra njuolggadusat Dán kapihttala sierra njuolggadusaid ulbmil lea geahpidit boazodoalli johttima bohccuidisguin riikaráji rastá ja buoridit vejolašvuođa bargat bohccuiguin nuppi riikkas. Art. 10 Dán artihkkala vuoigatvuođat sáhttet leat dárbbašlaččat vai nuppi riikka boazodoallu sáhttá buriin vugiin bargat bohccuiguin. Almmatge lea eaktun ahte vuoigatvuođat adnojit boazodoalus, ja ahte dáid atnet olbmot geat barget bohccuiguin. Vuoigatvuođat gustojit konvenšuvdna- ja rádjeguohtunguovlluin ja dain guovlluin gos leat soahpan guođohanovttasbarggu. Vuoigatvuohta rasttildit riikkaráji bohccuiguin mearkkaša vuoigatvuođa rasttildit ráji buot dain báikkiin gokko dát lea lunddolaš. Našunálalágat mearridit dan mii guoská vuoigatvuođaide váldit boaldámuša ja muoraid, bivdit ja guolástit, cegget rusttegiid dahje viesu. Boazobarggus adnojit iešguđetlágan veahkkeneavvut. Dát leat namuhuvvon 3. čuoggás. Jus rádjerasttildeaddji boazodoalu galgá govttolaččat sáhttit doaimmahit goappaš bealde riikkaráji, de ferte dáid veahkkeneavvuid beassat fievrridit ráji rastá álkis vugiin. Dan sivas go lea veadjemeahttun diehtit makkár veahkkeneavvut leat lunddolaččat boahtteáiggis, lea f čuoggás obbalaš mearrádus mainna sáhttá fátmmastit dárbbašlaš rievdadusaid. Eaktun sáhttit atnit ođđa veahkkeneavvuid lea ahte dat dárbbašuvvojit boazobarggus. Art. 11 Lea vuogas ahte geažotbealjat dahje dovdatmeahttun boazu galgá fuolahuvvot daid mearrá- ¶
Riikarádji Riksrøys 272 rájis (Pålnoröset) Lenesjávrái. Guovllu rájit leat merkejuvvon kárttas 6. Njuoravuopmi konvenšuvdnaguovlu Gielas boazoorohaga váste Lulil: Ruovdemáđi riikarájis jávrrážiidda (koord. X1617178,Y7596055) mat leat dakka nuorttabealde Tornehamn kapealla. Nuortan: Maŋemus namuhuvvon báikkis njuolga linjjás Riksrøys 272 (Pålnoröset) rádjái. Davil ja oarjin: Riikarájis Riksrøys 272 rájis dan báikái gokko ruovdemáđi rasttida riikaráji. Guovllu rájit leat merkejuvvon kárttas 7. Báhcajeagil konvenšuvdnaguovlu Gielas boazoorohaga váste Oarjin ja lulil: Čázádat Torneträsk – Dáriksrøysajávri – Jiegajávri – Alajávri – Váhkujávri – Nuorajávri gitta Kallojärvái. Nuortan ja davil: Kallojärvi rájis čázádaga mielde Lulip Vuolusjávri – Davip Vuolusjávri, maŋemus namuhuvvon jávrri orjjesdavimus luovtta rájis njuolga linjjás Lulip Stálujávrri nuortalulimus luktii, viidásit čázádaga mielde Lulip Stálujávri – Stálujohka – Korttojärvi – Torneträsk. Guovllu rájit leat merkejuvvon kárttas 8. ¶
Aivojávrri oarjjimus luovtta rádjái. Oarjin: Aivojávrri oarjjimus luovtta rájis njuolga linjjás láddo rádjái bajábealde buođu mii lea Siiddasjávrri (Sisovatnet), dán jávrri mielde luolimus luovtta rádjái. Lulil: Vuolgá Siiddasjávrri lulimus luovtta rájis ja manná Sisovasstinden:i (1411), das dohko Olmmáilik?a (Blåmannsisen) gitta dan báikái gokko jiehkis manná okta suorgi Leirsjøen:i, das Leirsjøen mielde dan báikái gokko rádji gaskal Storskog/Sjunkfjell ja Balvatn boazoorohagaid bohtet riikarádjái. Nuortan: Riikarádji. Guovllu rájit leat merkejuvvon kárttas 18. Rastesvárre rádjeguohtumat Storskog/Sjunkfjell boazoorohaga váste Guođohanáigodat: Juovlamánu 15. beaivvis cuoŋománu 30. beaivái. Davil: Ráji mielde gaskal Sirkas ja Tuorpon čearuid riikarájis Vastenjaure rádjái ja das Virihaure rádjái. Nuortan: Manná Virihaure mielde gitta johkaoivošii mii boahtá Gásakjávrris. Lulil: Čázádaga mielde Virihaures Gásakjávrre rádjái ja viidásit čázádaga mielde riikarádjái dakko gokko čázádat boahtá oktii rájiin gaskal Storskog/Sjunkfjell ja Balvatn boazoorohagaid. Oarjin: Riikarádji. Guovllu rájit leat merkejuvvon kárttas 19. Sálla konvenšuvdnaguovlu Tuorpon ja Luokta-Mavas čearuid váste Davil ja oarjin: Vuolgá Leirvatnet rájis gokko orohatrádji gaskal Storskog/Sjunkfjell ja Balvatn boazoorohagaid bohtet riikarádjái, ja das orohatráji mielde oarjjás Øvrevatnet rádjái. Lulil: Dán jávrris čázádaga mielde bajás Langvatnet rádjái, viidásit čázádaga mielde Loamejávrái ja Muotkejávrái dán jávrri nuortalulimus luovtta rádjái, das viidásit Låmeluobbalii riikaráji bokte. Nuortan: Riikaráji mielde Låmeluobbalis gitta Leirvatnet rádjái. Guovllu rájit leat merkejuvvon kárttas 20. Doarro konvenšuvdnaguovlu Luokta-Mavas čearu váste Oarjedavil: Riikarájis Gaskajávrri (Mellomvatnet) bokte, dán jávrri oarjjageahčái, das nuolga linjjás Dårrojav’ri nuorttageahčái, das manná jávrri orjješlulimus luovtta rádjái, das njuolga linjjás Vuop’piluok’ta rádjái, mii lea Baljav’ri:s (Balvatnet), das jávrri nuorttamus báikái. Lulil: Baljav’ri nuorttamus báikkis ja njuolga linjjás Riksrøys 235 rádjái. Nuortan: Álgá Riksrøys 235 rájis ja manná riikaráji mielde Gaskajávrái. Guovllu rájit leat merkejuvvon kárttas 21. ¶
manná riikarádjái ja viidásit riikaráji mielde Ståkkåhajohkii. Guovllu rájit leat merkejuvvon kárttas 28. Gitnetjahke rádjeguohtunguovlu Svaipa ja Gran čearuid váste Guođohanáigodat: suoidnemánu 1. beaivvis borgemánu 15. beaivái. Davil: Álgá Junkaravárre konvenšuvdnaguovllu lulábeali ráji bokte riikaráji rájis gitta Ruovadajohkii Almlia bokte. Oarjin: Ruovadajohka Almlia bokte gitta dasságo dát manná oktii Grønnfjellåga:in. Lulil: Álgá das gokko Ruovadajohka ja Grønnfjellåga leat oktan johkan ja manná maŋemus namuhuvvon joga mielde dasságo dat manná rastá Gállajávrri (Kaldvatnet) geainnu, das manná jávrri mielde Guobšajoga oivošii. Nuortan: Guobšajoga mielde jávrrážii 779. Guovllu rájit leat merkejuvvon kárttas 29. Árdagavárri konvenšuvdnaguovlu Ran čearu vaste Davil ja oarjin: álgá Gran og Svaipa konvenšuvdna- ja rádjeguohtunguovlluid rájiin riikaráji rájis dakko gokko čearuid gaskasaš rádji gaskal Gran ja Ran mannet riikarádjái davábeali Árdagavári, das viidásit Guobšagura mielde gitta Gállajávrái, dasto dán jávrri mielde jogaža oivošii mii golggiida Sandtjörndalen:s, dákko namuhuvvon jogaža mielde gitta riikarádjái dakka oarjjabeali LillUman (koord. X496648,Y7336515). Lulil ja nuortan: Álgá riikarájis báikkis dakka oarjjabealde Lill-Uman ja manná dasságo Gran og Ran čearuid rádji manná riikarádjái. Guovllu rájit leat merkejuvvon kárttas 30. Ovle-vuelie konvenšuvdnaguovlu Ubmeje čearu váste Davil: Riikarájis Graesiejavrie (Grasvatnet) bokte, dasto dán jávrri mielda gitta Oksfjellelva oivošii, ja das dán jávrri mielde Bretjørna rádjái ja dasto Okstindbreen. Oarjin: Okstindbreen mielde alážii 1581 (koord. X468570,Y7319128), dasto ráji mielde gaskal Ildgruben ja Røssåga boazoorohagaid njuolga linjjás Gryta rádjái bajágeažis Steikvassdalen, dasto Steikvasselva mielde gitte Reevhtse (Røssvatnet) rádjái, ja dán jávrri mielde Krutåga rádjái. Lulil: Álgá Krutåga ja Kruvhtegenjaevrie (Krutvatnet) bokte ja čázádaga mielde gitta riikarádjái. Nuortan: Riikarájis Kruvhtegenjaevrie rájis Graesiejavrie rádjái. Guovllu rájit leat merkejuvvon kárttas 31. ¶
Gierkietjahke rádjeguohtunguovlu Ildgruben boazoorohaga váste Guođohanáigodat: Birra jagi. Nuortan: Riikarájis dakka oarjjabeali LillUman (koord. X1460294,Y7339056), njuolga linjjás gitta Kåtaviken:ii Över-Uman rádjái. Lulil: Över-Uman rájis ja riikarádjái. Oarjin: Riikarájis Över-Uman rájis gitta báikái dakka oarjjabealde Lill-Uman (koord. X1460294,Y7339056). Guovllu rájit leat merkejuvvon kárttas 34. Vaekie konvenšuvdnaguovlu Vapsten čearu váste Davil: Ovle-vuelie konvenšuvdnaguovllu lulábeali ráji mielde Kruvhtegenjaevrie rájis gitta Reevhtse (Røssvatnet) rádjái. Oarjin: Reevhtse mielde Bjørkåselvas njálmmis merrii, das njuolga linjjás badjel Aalesjaevrie (Elsvatnet) gitta Åanghkejaevrie (Unkervatnet) rádjái Breidablikk bokte. Lulil: Åanghkejaevrie ja Skardmodalselva gitta riikarádjái. Nuortan: Riikarádji Skarmodalselva rájis gitta Kruvhtegenjaevrie rádjái. Guovllu rájit leat merkejuvvon kárttas 35. Lögdeå konvenšuvdnaguovlu Byrkije boazoorohaga váste Guođohanáigodat: golggotmánu 1. beaivvis cuoŋománu 30. beaivái. Oarjin: Oaiveruovdegeainnu rájis Lögdeälven rájis gitta Långviksmon rádjái. Lulil: Geaidnu Långviksmon:is gitta Långvattsån rádjái (koord. X1648134,Y7061770), dán joga mielde ja Flyggsjön badjel Stor- og Lillhattsjön, ja das viidásit Hattsjöån mielde Flärke rádjái, dás geaidnu Hundsjö rádjái, dán jávrri lulábealis (koord. X1659069,Y7051641) njuolga linjjás Saluböle rádjái (koord. X1672404, Y7044009) geainnu E4 bokte. Nuortan: Mearragátti mielde Saluböle rájis gitta Lögdeälvens njálbmái. Nuortan: Lögdeälven njálmmis gitta dakko gokko oaiveruovdegeaidnu rasttida joga. Guovllu rájit leat merkejuvvon kárttas 36. Raajnese konvenšuvdnaguovlu Vilhelmina norra čearu váste Davil: njuolga linjá riikarájis Valtanjaure bokte jávrái luvlie Diehpele (Austre Tiplingen). Oarjin ja lulil: luvlie Diehpele rájis Simleelva mielde jávrái Råtnan ja viidáseappot čázádaga mielde bijjie Raentsere (Ransaren) riikaráji bokte. Nuortan: riikarádji bijjie Raentsere rájis Valtanjaure rádjái. Guovllu rájit leat merkejuvvon kárttas 37. ¶
Råaksoentjahke rádjeguohtunguovlu Vilhelmina norra čearu váste Guođohanáigodat: miessemánu 1. beavvis golggotmánu 31. beaivái. Davil: Riikarájis Skardmoelva bokte ja dán joga mielde vulos dakko gokko jogaš mii boahtá Råaktjoentjahke golgá johkii (koord. X468544, Y7260493). Oarjin: Maŋemus namuhuvvon báikkis Skarmoelva:s ja jogaža mielde báikái sullii 2 km davábealde Pantdalsklumpen (koord. X468104,Y7258711), das njuolga linjjás oarjjabeali Råaktjoentjahke (Rotfjellet) báikái bajimusas Pantdalen (koord. X466494,Y7256476), das njuolga linjjás Fisklausvatnet davimus luovtta rádjái, dán jávrri mielde gitta nuortalulimus luktii, dás jogaža mielde Daarnege (Daningen) oarjjimus luktii. Lulil: namuhuvvon jávrri mielde nuorttamus luovtta rádjái ja viidáseappot jogaža mielde gitta riikarádjái. Nuortan: Riikarájis Daarnege rájis gitta Skardmoelva rádjái. Guovllu rájit leat merkejuvvon kárttas 38. Jitnemen konvenšuvdnaguovlu Vilhelmina södra ja Frostvikens norra čearuid váste Davil: Álgá riikarájis jávrri bijjie Raentsere bokte, čázádaga mielde jávrái mas lea allodat 968 dakka nuorttabealde Goeblehketjahke (Flåfjellet), dasto dán jávrri mielde oarjelulimus luovtta rádjái. Oarjin: Namuhuvvon jávrri oarjelulimus luovtta rájis luksaguvlui bijjie Jitnemenjaevrie lulimus luovtta rádjái, das njuolga linjjás Såålejaevrie rádjái, das čázádaga mielde bijjie Sipmehke (Vestlige Sipmekinnsjøen) rádjái ja viidásit čázádaga mielde riikarádjái Sipmekenjaure bokte. Nuortan: Riikarájis Sipmekenjaure bokte gitta bijjie Raentsere rádjái. Guovllu rájit leat merkejuvvon kárttas 39. ¶
4.3.5 Lulli–Trøndelága ja lulágeaži Jämtlándda regiovdna Enan rádjeguohtunguovlu Essand boazoorohaga váste Guođohanáigodagat: Muhtin oassi geassemánu 1. beaivvis juovlamánu 31. beaivái (guohtumat siskkobealde boazoguohtuneatnamiid (renbetesfjällen) ja muhtin oassi golggotmánu 1. beaivvis cuoŋománu 30. beaivái (guohtumat olggobealde boazoguohtuneatnamiid renbetesfjällen). Davil: Das gokko E75 rasttida riikaráji ja viidásit E75 mielde Enkroken rádjái. Nuortan: Enan mielde šaldái Sevedholm bokte, dasto njuolga linjjáid mielde Blåhammarkläppen rádjái, dasto Blåhammarskaftet guvlui ja Västre Endalshöjden guvlui. Lulil: Álgá Västre Endalshöjden:s njuolga linjjás jávrrážii 1057 mii lea Svaaletjahke riikarájis. Oarjin: riikarádji jávrrážis 1057 gitta E75 rádjái. Guovllu rájit leat merkejuvvon kárttas 45. Bealjehkh rádjeguohtunguovlu Handölsdalen čearu váste Guođohanáigodat: miessemánu 1. beaivvis golggotmánu 31. beaivái. Davil: Jávrráš 1057 riikarájis Svaaletjahke bokte, njuolga linjjás dakko gokko Åarkanjohke manná Saantenjaevrie. Oarjin: Saantenjaevrie mielde Nesjøen: i ja lulimus luovtta rádjái go Nea manná merrii. Lulil: Nesjøen nuortalulimus luovtta rájis Nea ja Ganka maŋŋil čázádaga mielde riikarádjái. Nuortan: Dan báikkis go čázádat mii boahtá Nedalssjön:s rasttida riikaráji ja riikaráji mielde Svaaletjahke rádjái. Guovllu rájit leat merkejuvvon kárttas 46. ¶
Ovdasátni Norgga ja Ruoŧa ráđđehusat mearridedje cuoŋománu 29.b 1997 ásahit oktasaš norgga-ruoŧa boazoguohtunkommišuvnna. Dán kommišuvnna bargun lei, nu movt ovddit kommišuvnnas 100 jagis, ovdandivvut ráđđehusaide dieđuid, mat bidjet vuođu ođđa norgga-ruoŧa boazoguohtunkonvenšuvdnii. Konvenšuvnnain galgá heivehit ja doarjut rádjerasttildeaddji boazodoalu. Kommišuvnna bargu sisttisdoallá čielga njuolggadusaid dasa maid galgá vuhtiiváldit, vai sámi eamiálbmoga kultuvrralaš ja ekonomalaš dárbbut fuolahuvvojit, oktan nana guoddevaš boazodoalu ekologalaš gáibádusaiguin. Kommišuvdna oaivvilda ulbmila deavdit buoremusat go evttoha ođastit ja rievdadit dálá rádjerasttildeaddji boazodoalu njuolggadusaid. Dasto evttohuvvoge dán raporttas konvenšuvdna ja dasa gullevaš šiehtadus. Konvenšuvdna iešalddis eaktuda ásahuvvot riikkaidgaskasaš ortnega, man kommišuvdna atná leat heivvolaš ja doaibmevaš hálddašan- ja riidočoavdinmállen. Dasa lassin evttoha kommišuvdna atnigoahtit soames ođđa doahpagiid maiguin buorebut nagoda čilget boazodoalu dárbbuid. Doahpagat leat oktasašdoallu (samdrift) ja rádjeguohtunguovlu. Šiehtadus sisttisdoallá dárkilis evttohusa movt guohtuneatnamiid sáhttá atnit ávkin goabbatbealde riikaráji. Kommišuvnna evttohusaid vuođđun lea guohtundilálašvuođaid ja luonddudilálašvuođaid vuđolaš čielggadeapmi, man fágalávdegotti áššedovdit dahke. Fágalávdegoddi lei kommišuvnnas nammaduvvon siskkáldas áššeráhkkanahtti gaskaoapmin. Lassin dása lea kommišuvdna gulaskuddan máŋggain guoskevaš áššebeliin Norggas ja Ruoŧas, vuosttažettiin ságastallan daiguin sápmelaččaiguin geat dárbbašit dálvejagi ja geassejagi guohtuneatnamiid nuppi bealde riikaráji. Kommišuvdna maŋŋánii bargguin, dannego kommišuvnna vuosttaš jođiheaddji, ambassadevra Kjeld Mortensen, Danmárkkus, surgadis láhkái vádjolii eret barggu álggahettiin. Ministtar Pär Stenbäck, Suomas, nammaduvvui ođđa jođiheaddjin miessemánu 16.b.1998. Norgga ja Ruoŧa ráđđehusat mearridedje cuoŋománu 28. beaivvi 2000 guhkidit barggu loahpahanáigemeari cuoŋománu 30.beaivái 2001. Dan gaskka go kommišuvdna barggai, lotnahuvai kommišuvnna čoahkáidupmi čuovvovaččat: Juovlamánu 1998 čovdojuvvui stádaráđđi Björn Rosengren dán doaimmas miellahttun ja jođiheaddjin boazoguohtunkommišuvnna ruoŧabeali áirrasgottis. Eananhearrá Kari Marklund nammaduvvui ođđa miellahttun ja áirrasgotti jođiheaddjin. Boazoguohtunkommišuvnna norggabeali áirrasgotti miellahttun nammaduvvui Siri Vigmostad miessemánu 1998 ja son bođii Ingrid Røstad sadjái. Miessemánu jagis 2000 nammaduvvui Ansgar Kosmo ođđa miellahttun norggabeali áirrasgoddái Ole K. Sara sadjái ja seammá áiggi nammaduvvui Karsten Bye čállin. ¶
Barggu vuođđu Boazoguohtunkonvenšuvnna vuođul vuolláičálle Norgga ja Ruoŧa riikkat riikkaidgaskasaš šiehtadusa 29.04.1997 Oslos, ja áššiin lei ásahit ruoŧanorgga boazoguohtunkommišuvnna ja mearridit dasa mandáhta. Šiehtadus lea 2. mielddus. Šiehtadusa 2. artihkkala mielde galgá kommišuvdna čielggadit, iskkadit ja gávnnahit čuovvovaš beliid: a. čielggadat dárbbašit go dán guovtti riikka boazosápmelaččat, go dálá konvenšuvdna loahpahuvvo, ain boahtteáiggis boazoguohtumiid dan nuppi riikkas, dain guohtuneatnamiin, dehe muhtin eananosiin dain guohtuneatnamiin, mat dál leat konvenšuvdnaguovlun. b. nu guhkás go dárbbašuvvo iskkadit guohtumiid valljodaga ja doaibmadilálašvuođaid dáin fylkkain: Finnmárku, Romsa (ja dasa gullá maid Anjavuopmi) ja Nordlánda, ja maiddái Davvi-Trøndelága fylkka davimus oassi ja Norrbottena leanas, Västerbotten leana ja Jämtlándda davimus oassi. c. gávnnahit movt guohtunguovllut adnojit dáin guovlluin b) namuhuvvon guovlluin ja movt eatnamiid sáhttá buoremusat atnit ávkin nu ahte guhkit áigái addá vuođu doaimmahit nana guoddevaš boazodoalu ekologalaččat, ekonomalaččat ja kultuvrralaččat. d. namuhuvvon c) iskkadeamis galgá Boazoguohtunkommišuvdna vuhtii váldit rievdama, mii boazodoalus lea dáhpáhuvvan konvenšuvnna doaibmaáigodagas. Boazoguohtunkommišuvdna galgá maiddái vuhtiiváldit servodaga eará beroštumiid ja eará ealáhusaid. Boazoguohtunkommišuvdna mearrida ieš mainnalágiin bargu dasto dahkkojuvvo. Kommišuvnna namuheamit mandáhttii A čuokkis Mii čilget 4.1 kapihttalis makkár dárbbut dán nuppi riikka boazodoalus leat boahtteáiggis ain atnit guohtuneatnamiid nuppi riikkas. Kommišuvdna lea nu guhkás go lei vejolaš vuhtiiváldán čearuid ja boazoorohagaid guohtuneatnamiid, ja dasto movt eatnamiid lea vejolaš geavahit, doaibmamálliid, gokko dárbbašuvvojit lunddolaš rájit, ja maiddái čearuid ja orohagaid iežaset sávaldagaid, mat gusket guohtuneatnamiidda nuppi riikkas. B čuokkis Mii čilget guohtumiid iskkadeami ja doaibmadilálašvuođaid 3. oasis. Kommišuvdna lea iskkadan guohtumiid ja doaibmadilálašvuođaid čuovvovaš guovlluin: davil leat mii ráddjen nu ahte álgu lei Romssa fylkkas ja Norrbottena leanas, ja lulil fas ráddjiimet nu ahte iskkaimet Lulli-Trøndelága ja Hedmárkku fylkkain ja Dalarna leana davimus eananosiin. Kommišuvdna anii dárbbašlažžan iskkadit guohtumiid maiddái dakkár guovlluin mat eai lean mandáhtas. Dat mearkkaša ahte iskkaduvvui miehtá Davvi-Trøndelága, Lulli-Trøndelága ja Hedmárkku fylkkain, ja dasto miehtá Jämtlándda ja Dalarna leana davimus eananosiin. Dáid guovlluid boazodoallit leat buktán ovdan ahte maiddái dáin guovlluin lea dárbu guođohit rastá riikarájiid. Kommišuvdna lea Norggabeali Eanandoallodepartementtain ja Ruoŧabeali Eanandoallodepartementtain ságastallan eahpeformálalaččat dan birra ahte viiddidit mandáhttaguovllu, ja goappaš riikkat leat mieđihan dasa. Kommišuvdna lea maiddái bivdojuvvon geahčadit oktasaš siidadoalu Østre-Namdal boazoorohaga ja Jiingevarie čearu gaskka, mat leat olggobealde dan guovllu mii čilgejuvvo dán barggu b-čuoggá vuolde. Nu leage kommišuvdna iskkadan juohke rádjeguovllu gos boazodoallu sáhtášii guođohit rastá riikarájiid. Raporttas ii leat Finnmárkku fylka namuhuvvon, dannego kommišuvdna lea, maŋŋil go lea gulaskuddan eiseválddiiguin ja organisašuvnnaiguin, gávnnahan ahte dán guovllus ii leat rádjerasttildeaddji boazodoallomálle áigeguovdil. ¶
Gilbbesjávri-Riikarádji-Skievvá-Frostisen Rádjeguovlu Jiingevaerie/Østre Namdal:s Plassje:i Rádjeguovlu Østre-Namdal/Frostviken norra gitta Sirgásii/Hápmir Rádjeguovlu Sirgás/Hápmir gitta Geaggámii/Basevuovdái Guovlu lulábealde Boden Skaitelandet davábealde Junossuando Luongaistunturi nuortalulábealde Gárasavvona Skaitelandet davábealde Junosuando Luongastunturi nuortalulábealde Gárasavvona ¶
Ekologalaččat guoddevaš boazoealáhus Ekologalaččat guoddevaš boazoealáhusain ipmirda kommišuvdna ahte guohtunvalljodagat galget adnot dainnalágiin ahte guohtuneatnamat dáhkiduvvojit guhkit áiggi atnui. Vuosttažettiin lea deaŧalaš atnit jeageleatnamiid dainnalágiin ahte jeahkála ođđasitšaddan dáhkiduvvo guhkit áigái. Dat mearkkaša ahte boazolohku galgá heivehuvvot jeagelguohtunvalljodagaide. Muhto deaŧalaš lea maiddái ahte boazoguođoheapmi eara jagiáiggiid čuovvu guohtuneatnamiid šaddama mielde. Dasa lassin galgá bargat dan ala ahte bohccuid guođoha eatnamiid alde nu go eatnamat girdet iešguđetge jagiáiggiid. Dat guoská sihke kvantitatiivvalaččat ja kvalitatiivvalaččat. Ekologalaš heiveheami dáfus ii leat prinsihpas deaŧalaš diehtit gii iešalddis lea eatnamiid geavaheaddji. Ekonomalaččat guoddevaš boazoealáhus Ekonomalaš guoddevašvuođa dáfus lea kommišuvnna vuođđun ahte boazoealáhusa ekonomalaš boađus galgá addit boazodolliide doarvái áigáiboađu. Boazoealáhusain ipmirda kommišuvdna dán oktavuođas ealáhusdoalu viidát áddejumis, iige duššefal biergobuvttadeami. Kommišuvnna oaivila mielde addá dát buori ja bureslágiduvvon boazodoalu, ja maiddái dan ahte boazobargu heivehuvvo bohcco ja guohtumiid mielde. Kultuvrralaččat guoddevaš boazoealáhus Boazodoalloguovlluin lea boazoealáhus sámi kultuvrra ja iešvuođa vuođđun. Danne atná kommišuvdna mávssolažžan oažžut áigái positiivvalaš rádjerasttildeaddji boazodoalu, man vuođul sámi álbmot dasto sáhttá ráđđálagaid ovddidit iežas ¶
šaddat. Buoremus livččii jus boazu guohtu duššefal dan oasi mii lea jagis šaddan guohtunguovllus. Guohtuneanan, mii lea liggás garrasit guhtojuvvon, skártu/jiekŋu bahábut go buorre guohtuneanan. Luonddugeográfalaš dilálašvuođat Bohcco guohtuma váikkuhit sihke biologalaš ja ii-biologalaš bealit. Dás čilget oanehaččat soames ii-biologalaš beliid mat váikkuhit guohtumiid. Geologiija ja eanavuođđu Šattut ožžot buot eallámuša eatnamis, earret nitrogena. Eallámušvallji eanan šaddá go áibmu váikkuha (háddje) geahppadit mollaneaddji báktešlájaid, eandalii kálkaeatnama. Eará báktešlájat, omd. granihtta ja gneaisa, háddjanit njozet ja dakkár eana addá eallámušvátna ja suvrra eanavuođu, mii ii atte buori rásse- ja urtašattu. Jeahkálat eai dárbbaš gilvalit rásiin ja urttain, dannego dat ožžot áimmus eallámuša. Danne šaddá jeagil earalágan eatnamis go rássi ja urta. Mandáhttaguovllu eananvuođu sáhttá juohkit guovtti oassái. Ruoŧa guovddášoasit ja nuorttabeali oasit leat boares eamibávtti bázahasat “álgoáiggis” . Loahppaoassi lea šaddan das go boares áhpebodni duvdásii čoahkkái ja máhccasii várreráidun ja hoigásii eamibávtti bajábeallái. Earret Sis-Romssa, gokčá várreráidu áigeguovdilis eananosiid Norggas, ja Ruoŧas fas oarjjabeali osiid. Vuođđobákteguovlluid nannáma gokčet viiddis morene- ja deltáguovllut, mat eanas šadde maŋemus jiekŋaáiggis. Ruoŧas gokčet morenet ollislaččat 75 % areálas, ja Norrlándda siseatnamis sáhttet dát gearddit leat 60 m allosaččat. Morenešlája bajábeallái lea maŋŋil jiekŋaáiggi šaddan jeaggi (šaddu ii leat ollásii háddjanan). Norgga eatnamis ii leat nu ollu morene go Ruoŧas. Norgga areálain gokčá dát 25–30 % nannáneatnamis. Mandáhttaguovllus gávdnojit gal almmatge moreneguovllut alla várreeatnamiin, siskkit guovlluin. Álddesjávri–Dievaidvuovdi Romssa fylkkas ja Børgefjell Davvi-Trøndelága ja Nordlándda rájis leat guovllut gos gávdno morene. Mii oaidnit 2. kártamildosis mandáhttaguovllu geologiija ja eanavuođu dilálašvuođaid. Várreráiddu báktevuođu juohkit guovtti oassái, dan mielde movt háddjana, ja fas várreráiddu nuorttabealde lea eanan juhkkojuvvon dan eanašlája mielde mii lea vuođđobávtti bajábealde. Mihtut ¶
čájehit dušše roavvagova, ja de eai boađe ovdan buot smávit eananoasit kártamildosis. Topográfiija Topografiija dehe eatnama hápmi lea deaŧalaš guohtumiid ávkki atnimii. Das lea njuolgut váikkuhus dainnalágiin ahte bohccot válljejit guohtut dihtolágan eatnamiid ovdalii go nuppiid iešguđetlágan dilálašvuođain. Eahpenjuolgut váikkuha topográfiija danne go várit dustejit arvvi ja borgga, ja nu leat mielde “stivreme” dálkkiid. Sihke Norgga ja Ruoŧa eanan lea klassifiserejuvvon 11 iešguđetlágan eananšládjii. Gáisáeatnamiin ja jihkiin leat sággečohkat ja ceakko hárjjit. Dákkár eanan lea ovddemusat Norggas (Romssas ja Nordlánddas). Sihke Romssas ja Nordlánddas leat maiddái jorbahámat várit, gos leat buorit ja viiddis vákkit ja ceakko rámat. Dákkár eanan lea maiddái Ruoŧa bealde, dat rádjelagas eatnamat. Duoddarat gávdnojit Trøndelága siskkit guovlluin. Låarte orohat Davvi-Trøndelágas ja miehtá Lulli-Trøndelága/Hedmárkku boazoorohagas. Várreguovlluid nuorttabealde leat jalges siseatnamat gos leat báktevárážat, doares vákkit ja ollu gorssat. Dáid eananšlájaid čilget dárkileappot 4 eananprofiillas (geahča 3 kártamildosa). Mii oaidnit 4. kártamildosis topografiija golmmadimenšunála kárttas. Dálkkádat Iešguđetlágan šattut šaddet dan mielde leatgo siseatnan- vai riddodálkkádagat. Riddodálkkádagaid mihtilmasvuohta lea dat ahte lea unnán erohus dálve- ja geassetemperatuvrras, ja maiddái arvá/borgá ollu. Siseatnandálkkádagas lea buolaš dálvet, liehmu geasset ja unnán arvi/ borga. Skandinavias leat eanas njuoska orjješbiekkat. Arvi ja borgá lassána dábálaččat Norgga riddoguovllus várreráiddu guvlui, ja fas geahppána nuorttasguvlui. Ruoŧas leat guokte guovllu maidda orjješdálkkádagat čuhcet. Dat leat Gálpe čearru, Duorbuna oarjjabeali eananoasit, Jåhkågasska ja Sirgása čearru. Ruoŧas minddar lea eanas arvi/borga dalle go leat lullebiekkat. Maiddái Ruoŧas váikkuha riddoguovlu dan ahte lea eambbo arvi/borga go siseatnamis. Riddoguovllus lea šaddu buorre iešalddis dušše dan dihte go arvá ja borgá ollu, vaikko vel eanavuođđu ja eanagiera ii leatge nu šattolaš. ¶
Muohtamearri lea erenoamáš deaŧalaš, dannego dat mearrida man buorre guohtun bistá. Mii oaidnit 5. kártamildosis mandáhttaguovllu muohtameari iešguđetláganvuođa. Váldosaččat lea várreráiddus ollu muohta (< 30 cm) ja seakkit muohta lea guovlluin mat leat nuortta- ja oarjjabealde. Dat manne lea mávssolaš diehtit man guhká muohta bistá, lea guovtti sivas: Lea deaŧalaš garvit jođánis muohtasuddama guottetbáikkis, ja lea deaŧalaš gávdnat jasaid guovlluin gos bohccot guhtot geasseguovdil (bálganbáikkit). Mii oaidnit 6. kártamildosis muohttaga suddama. Go bohccot guhtot buolašin, dehe go galbmá ja bivalda vurrolagaid, šaddá čearga. Goappaš dilálašvuođain hedjona ealádat dálkkádaga dihte. Geahča 7. kártamildosa, mas čájeha ođđajagimánu gaskamearálaš temperatuvrra. Obbalaččat sáhttá dadjat ahte riddoguovllus lea gaskamearálaččat bivval, ja áhpi dat váikkuha dálkki. Ovdamearkka dihte lea Nordlándda riddoguovllus gaskamearálaš dálvetemperatuvra badjel –2° C, ja dálvvi ja geasi gaskkas lea erohus duššefal 10–12° C. Vaikko vel dán guovllus nai sáhttet guohtumat lássahuvvat, de suddá muohta dakkaviđe go fas bivalda. 8. kártamielddus čájeha arvemeari ođđajagimánus ja guovvamánus. Dat ahte ollu arvá, ii iešalddis heajudahtte guohtuma, dat sáhttá suddadit visot muohttaga ja jieŋa. Váttisvuođat čuožžilit dalle go arvi ii nagot suddadit muohttaga. Ealádaga billista vuosttažettiin dat go lea ballu ahte arvá, ja dasa lassin lea gassa muohta ja galbma dálkkit. Eanas dálvejagi eatnamiin Ruoŧabealde arvá gaskamearálaččat vuollel 0,5 cm, ja nu leage doppe oalle dássedis dálvedálkkádat, eaige guohtumat nu bahuid jieŋo/skártto. Lea galbmasit dálvi mađi siskkelii boahtá eret rittus. Šaddá eambbo sis-eatnandálkkádat ja ¶
šaddá stuorit erohus geasse- ja dálvedálkkádaga gaskii. Dán oktavuođas lea stuorimus erohus Johkamohkis–Jielleváris mas erohus lea 40° C. Bađaluovtta guvlui riddogátti mielde ii leat seammá stuora earru temperatuvrra gaskka, muhto lea liikká su. 18° C, ja dat sulastahttá várreguovlluid temperatuvrra Norgga guvlui. Mii oaidnit 9. kártamildosis muhtinlágan gova das movt šaddu álgá árabut lulleleamos guovlluin ja meara lahkosiin. Lulde lea árrašaddu ovdamunnin, muhto doppe fas váilot varas šattut suoidnemánus. Nuorttabealde várreráiddu gávdnojit viiddis guovllut gos šaddu álgá oanehis áigodagas. Suoidnemánu gaskamearálaš temperatuvra govvida muhtin muddui man bures šattut sáhttet lieđđugoahtit, muhto temperatuvra muitala maiddái movt bohccuid birgeneavttut leat obbalaččat. Go fal dálkkit leat dan mađe bivvalat ahte šattut nagodit ihtit, de leat galbma dálkkit bohccuide buoremusat. Suoidnemánu gaskamearálaš temperatuvrra mii oaidnit 10. kártamildosis. Obbalaš johtalanmállet Ealuigun johtalit duovdagiid gaskka dannego bohccot dárbbašit iešguđetlágan guohtuma ja šattuid. Vaikko vel gottitnai johtalitge iešguđetlágan guohtuneatnamiid gaskka, lea goit boazodoalu dovdomearkan ahte olbmot lágidit ealu buoremus guohtuneatnamiidda, mat ain leat gávdnamis iešguđetge jagiáiggi. Obbalaččat sáhttá dadjat ahte Skandinavia boazodoalus leat iešguđetlágan doaibmamállet ja johtalanmállet, dan mielde movt guohtuneatnamat leat olamuttus. Stuorimus earru doaibmamálles lea daid doaluid gaskka mat johtet siseatnamiidda dálvái, ja daid doaluid mat guođohit dálvet riddoguovllus. Dát mearkkaša johtaleami nuorttas-oarjjás guvlui ja nuppeládje. ¶
Boazodoalu, mas johtalit eará duovdagiidda jagiáiggiid mielde Boazodoallu, mii ii johtal eara duovdagiidda, muhto johtala ovttahat duovdagiid siskkobealde ¶
dat dili sakka go gilvojuvvon eatnamat leat dakkár guovlluin, mat adnojit bievlajagis ja árradálvvi, dannego bohccuid ii nagot caggat mannamis gilvojuvvon eatnamiidda. Lea deaŧálaš áidut gilvojuvvon eatnamiid dalle go guohtuneatnamat leat dakko lahkosiin. Dákkár eanangilvin dahká bistevaš vahágiid. Sávzzát ja bohccot gilvalit seammá guohtumiid alde geassejagis. Sávzá guohtu mihá máddugeappot daid seammá šattuid, ja nu guorbá eanan bahábut. Bohcco guohtunmálle dahká ahte boazu ii sáhte guohtut daid seammá guohtuneatnamiid go sávza. Gilvu guohtumiid alde bistá nu guhká go doppe leat sihke sávzzat ja bohccot. Turismmadoaimmat gáržžidit guohtuneatnamiid huksemiid geažil. Leat dattege dat olmmošlaš doaimmat, maid turismmadoaimmat dagahit, mat váikkuhit mihá viidábut ja muosehuhttet guohtu bohccuid. Dasa lassin sáhttet barttačohkkemat, čuigiid várráigeassinrusttegat ja lášmmohallanrusttegat, mat hehttejit bohccuid lunddolaš johtalemiid ja guohtumiin ávkki oažžuma. Vahágat bistet nu guhká go doppe leat doaimmat ja rusttegat. Bivdu boazoguohtunbáikkiin ja boazobargguid oktavuođas sáhttá dagahit dohkkemeahttun muosehuhttimiid. Bohcco dáhpi lea vázzit viidát guođudettiin bievlajagis, ja danne sáhttet muosehuhttimat, mat leat bievlajagis, dagahit garra roassodili čuovvovaš dálvái. Jus boazu ii beasa guohtut válljestallamiin, nu movt bohcco luondu lea, de ii álššaiduva boazu, iige oaččo nu ollu proteiinnaid guohtumis. Dasa lassin heajudit muosehuhttimat bohcco álššaiduvvama dálvái. Nu mielddisbuktáge muosehuhttin stuorát vára ahte bohccot jápmet nealgái dálvet, ja álddut šaddet mieseheamit. Bivdu, eandálii beatnagiin bivdin, sáhttá hehttet boazobarggu čohkken- ja johtináiggi. Nu eai beasa boazosiiddat olles ealuin rátkkasit ja oažžut njuovvanbohccuid, ja dasa lassin sáhttá eallu bieđganit ja nu bázadit bohccot heajos guohtumiidda. Muosehisvuođat, mat čuvvot bivddu, sáhttet boazodoalu váikkuhit nu duođalaččat ja unohasat, ahte dánlágan doaimmaid galgá heivehit boazodoalu guohtunráfi ja bargoráfi gáibádussii. Ástoáiggeguolásteapmi guovlluin gos suohkadeamos ruonasguohtun gávdno johka- ja jávregáttiin, baldá bohccuid eret dain buoremus guohtunbáikkiin. Váttisvuohtan ii leat iešalddis guolásteapmi, muhto muohtaskohteriin vuojašeapmi, mii dáhpáhuvvá giđa miehtá. Go bohccuid guohtunráfi gaskkalduvvá giđđat, váikkuha dát hui duođalaččat bohccuide mat giđaid leat heajos vuoimmis, ja dan seammás lea giđđat cuoŋun ¶
ta Direktoratet for naturforvaltning (DN) dáid buhtadusaid. Ortnegat leat áibbas goabbatlágánat dáin riikkain. Ruoŧas máksojuvvo buhtadus boraspirelogu mielde ja čearru dat vuostáiváldá buhtadusa. Norggas meroštallet buhtadusa duođaštuvvon, dehe jáhkehahtti, massimiid vuođul, ja buhtadus manná doalloovttadaga oamasteaddjái, gii dasto juohká sidjiide geat leat massán bohccuideaset. Vaikko norggabeali ja ruoŧabeali eiseválddit ovttasbargetge ovttaiduhttit buhtadusortnegiid, lea jáhkehahtti ahte goabbatláganvuođat bisuhuvvojit. Norggas leat evttohan ođđa láhkaásahusaid dán dáfus, muhto seammá prinsihpat jotkojuvvojit. Ođđa láhkaásahusaid ulbmilin lea máksit rievttes ja vuoiggalaš buhtadusa, ja seammás galget dát leat veahkkin ovddideame boahtteáigái buori boazodoalu. Sihke Norggas ja Ruoŧas leat máŋga jági bárttidan go boazomassu lea lassánan boraspireváttisvuođaid geažil. Vaikko vel máksojuvvoge ekonomalaš buhtadus, lea dát boazodollui váttisvuohtan. Dát vahágat leat vuostálaga ealáhusa ulbmiliin, ja šaddet dan seammás vuostálaga ekonomalaš beliiguin, boazodoalu doaibmabeliiguin ja elliidetihkalaš beliid vuhtiiváldimiin. Ruoŧabeali boazodoallit, geat guođohit Norggas norgga-ruoŧa boazoguohtunkonvenšuvnna olis, gullet ruoŧabeali buhtadusortnegii. Norggabeali boazodoallit, geat guođohit ruoŧabealde konvenšuvdnaguohtumiid, gullet norggabeali buhtadusortnegii. Vurdojuvvo ahte dát dáhpi jotkojuvvo, ja dasto ii leatge kommišuvdna bargan gažaldagaiguin mat gusket buhtadusaide maid boraspiret dagahit. ¶
Tabealla 2.1. Sámegiela giellajoavkkut, gos giella adno ja galle olbmo gullet guđege giellajovkui. Gáldu: Irja Seurjärvi, Steinar Pedersen ja Vuokko Hirvonen: The Sámi, The Indigenous People of Northernmost Europe, 1977. Lullisámegiella Lullisámegiella Ubmisámegiella Guovddášsámegiella Biŧonsámegiella Julevsámegiella Davvisámegiella Nuortasámegiella Anársámegiella Nuortalašsámegiella Áhkkilsámegiella Darjjisámegiella Suomabealde Suomabealde, Ruoššabealde Ruoššabealde Ruoššabealde 500 500 500 <100 Ruoŧabealde <100 Norggabealde, Ruoŧabealde 2.000 Norggabealde, Ruoŧabealde, Suomabealde30.000 Gos geavahuvvu Norggabealde, Ruoŧabealde Ruoŧabealde Galle olbmo 500 <100 ¶
2.2 tabeallas mii oaidnit ahte Norgga sápmelaččat, geaid birgejupmin lea boazodoallu, leat unnitlogus. Lea duššefal 5 % sápmelaččain geat barget boazodoaluin. Boazodoalu mearkkašupmi lea dattege iešguđetládje guovlluid gaskka, Trøndelágas lea 11 % ja Finnmárkkus fas 8 %, Nordlánddas 3 % ja Romssa bealde 2 %. Ruoŧŧa Ruoŧas leat birrasiid 15–20.000 sápmelačča. Logu vuođđun leat álbmotiskkadeamit, maid sámičielggadeapmi dagai 1970-loguin (SOU 1975:100). Dás vuollelis oainnát 2.3 tabeallas ¶
Suoma ja Norgga rádji giddejuvvo. Norga (Ruoŧŧa) gieldá Suoma (Ruošša) guolástit vuonain ja mearain norggabealde ráji, ja dat mielddisbuktá ahte Suopma (Ruošša) gidde ráji Norgga guvlui. Suoma-ruošša eiseválddit čuoččuhit ahte Lappokodisilla ii boađe fápmui dannego dasa ii čujuhuvvon ráfišiehtadusas mii dahkkui Fredrikshavn:s jagis 1809. Norga gidde ráji Suoma guvlui. Lappekodisilla ii duššindahkkon goassege. Dáhpáhusat dagahit stuora rievdadusaid dán guovllu sápmelaččaide. Váikkuhus das lea ahte Guovdageainnus Norggas fárrejit oallugat Gárasavvonii Ruŧŧii. Oktasaš lágat (Oktasašsámeláhka) boahtá fápmui dán jagi. Ruoŧa sápmelaččaid guođohanriekti Norgga bealde gáržžiduvvo. Ruoŧa ja Suoma rádji giddejuvvo. Rádjegidden 1852 rájes Norgga guvlui gártá váttisvuohtan Supmii. Máŋggaid šiehtadusevttohusaid maŋŋil gidde Suopma (Ruošša) ráji Ruŧŧii. Gárasavvonsápmelaččaid johtaleapmi Supmii loahpahuvvo fáhkka. Ruoŧa ja Norgga uniovdna loahpahuvvo. Karlstadkonvenšuvnnas gáržžiduvvo ruoŧabeali sámiid vuoigatvuohta beassat guođohit Norggas. Norga dáhttu gáržžidit rádjerasttildeaddji boazodoalu. Sihke Norga ja Ruoŧŧa dohkkehit ahte Lappekodisilla ii sáhte duššindahkat. Suopma šaddá iešstivrejeaddji riikan. Ruoŧŧa ja Norga vuolláičállet boazoguohtunkonvenšuvnna guovvamánu 5.beaivvi. Konvenšuvdna doaibmagoahtá jagis 1923. Konvenšuvdna lea dárkil ja ruoŧabeali sámiid guođohanvuoigatvuohta Norggas gáržžiduvvo velá eambbo. Nu bággehallet oallut ruoŧabeali sámit johtit lullelii. Ráfi boahtá Dorpat:i: Suopma oažžu njárgga Jiekŋamerrii nuorttabeali norgga-ruošša ráji. Oallut nuortasámiin šaddet suoma vuollásažžan. Sovjetlihttu váldá ruovttoluotta suoma Jiekŋamearaluodda. Oallut nuortasámiin válljejit fárret Supmii. Sovjetlihtu sámiid ja Davviriikkaid sámiid oktavuođat boatkanit badjel 40 jahkái. Jagi 1919 boazoguohtunkonvenšuvdna Ruoŧa ja Norgga gaskkas ođastuvvo. Norgga ja Ruoŧa gaskka boahtá fápmui ođđa boazoguohtunkonvenšuvdna. Ruoŧabeali sámiid vuoigatvuohta guođohit Norggabealde geassejagis gáržžiduvvo sakka. Lappekodisilla 1751 Rádjerasttildeaddji boazodoalu stivregohte vuohččan dallego Ruoŧa(Suoma) ja Danmárkku (Norgga) rádji mearriduvvui. Rádji mielddisbuvttii ahte sámit fertejedje válljet juogo šaddat ruoŧa dehe dánskka vuollásaš ássin. Rádjemearrideamis biddjui maiddái ahte ii oktage galgga máksit vearu guovtti riikii. Oallugat fertejedje guođđit guovlluid nuppi bealde ráji. Lasáhus dehe kodisilla lasihuvvui rádjesoahpamuššii; Lappekodisilla. Kodisilla dáhkidii sápmelaččaide ain ovddasguvlui vuoigatvuođa johtit rájiid rastá ealuin. Kodisillas lea vuoigatvuohta huksejuvvon vieruiduvvan árbevieru vuođul. Vuoigatvuohta galggai leat fámus maiddái soahteáiggi ja sápmelaččat galget dalle adnojuvvot bealatkeahttájin. Lappekodisilla sáhttá adnot sámi geavahanrievtti dovddastussan guoskevaš guovlluin. Lappekodisilla ii leat goassege loahpahuvvon. Kodisilla birra muitaluvvo eambbo kapihttalis 2.2.3. ¶
Oktasašsámeláhka 1883 Dađi mielde go ođđaássit lulde ásaiduvve boazodoalloguovlluide ja dakko lahkosiin, šaddagođii nákkisvuohta eanandoalu ja boazodoalu beroštusaid gaskii. Nákkisvuođaid čoavdimii ásahuvvui oktasaš sámeláhka mii doaibmagođii jagis 1883. Lága mielde gáržžiduvvui ruoŧabeali sápmelaččaid riekti geavahit Norggabeali boazoguohtumiid áigodahkii miessemánus čakčamánnui. Nuppi bealis ožžo norggabeali sápmelaččat rievtti Ruoŧa bealde guohtuneatnamiidda daid eará mánuid jagis. 






Guohtungáržžideamit guske duššefal guovlluide gos eanandoallu ja boazodoallu gilvaledje seamma eatnamiid alde. 





Oktasašsámeláhka ii rievdadan maidege doppe gos ii lean gilvu eanandoalu ja boazodoalu gaskkas. Karlstadkonvenšuvdna 1905 Go uniovdna heaittihuvvui ja Ruoŧas ja Norggas ledje gaskasaš šiehtadallamat Karlstadas, de deattuhii Norga man deaŧalaš lei oažžut dáčča eanandolliid ásaiduvvat davás. Norggas ledje garra našunálistalaš oainnut ja hálidedje gáržžidit sápmelaččaid rivttiid boazoguohtuneatnamiidda Norggas. Muhto Lappekodisilla ii lean vejolaš nu ovttabealálaččat heaittihit. Riikkat dárbbašedje sakka ođđa konvenšuvnna. Jagi 1883 Oktasašsámeláhka guhkiduvvui logiin jagiin, dassážiigo ođđa konvenšuvdna lei šiehtaduvvon. Konvenšuvdna 1913 Šiehtadallamat, maid Karlastadkonvenšuvdna geatnegahttii, álge jagis 1913. Boađusin lei konvenšuvdna mas ledje njeallje artihkkala. Konvenšuvnna vuolláičálle cuoŋománus 8. b. 1913. Konvenšuvdna áŋggirdii gávdnat bistevaš ortnega rádjerasttildeaddji boazodollui. Soabahanášši, man Ruoŧŧa ovdanbuvttii jagis 1909, mii guoskkai ruoŧabeali sápmelaččaid vuoigatvuođaide ahte johtit Norggabeallái ovdal geassemánu 15. b. guoskkai Garásávvona, Čohkkirasa, Wilhelmina, Suorssá ja Deardná gielddaid sápmelaččaide. Dát ášši biddjui veaháš duogábeallái dan botta go šiehtadallamat dahkkojedje. Konvenšuvnna 3. artihkkalis celkojuvvui, dakkár guovttebealát soahpamuššan, ahte Gárasavvona ja Čohkkirasa gielddain doibme ain jagi 1883 mearrádusat, mat adde vuoigatvuođa dáidda sápmalaččaide johtit Norgii áigodagas miessemánu 1.beaivvis gitta čakčamánu 30. beaivái. Konvenšuvdna 1919 Šiehtadallamiid boađusin, mat álge jagis 1913, vuolláičállui boazodoallukonvenšuvdna guovvamánus 5. b. 1919 ja dohkkehuvvui riikkain miessemánus seammá jagis. Konvenšuvdna, mii lei ¶
hirbmat dárkil ja mas ledje badjel 200 paragráfa, doaibmagođii ođđajagimánus 1. b. 1923. Konvenšuvdna gáržžidii ruoŧabeali sápmelaččaid boazodoalu Norgga bealde. Ruoŧa sápmelaččaide juolludedje Norggas 37 geasseguohtunguovllu gos ruoŧabealde sápmelaččain lei oktovuoigatvuohta. Norggabealde sápmelaččat besse konvenšuvnna mielde geavahit dálveguohtumiid Ruoŧas ja ii mearriduvvon viidodat eaige čielga geográfalaš ráddjejumit. Konvenšuvdna rievdadii dili sakka Garásávvonguovllu sápmelaččaide. Boazolohku lei liiggás allat daidda sakka gáržžiduvvon geasseguohtumiidda. Nu fertejedje ollu sápmelaččat Garásávvonis bákkus fárret. Konvenšuvdna 1949 Go ledje vel golbma jagi báhcán jagi 1919 konvenšuvnnas, de šiehtadallagohte ođđasit boazojohtaleami rastá riikarájiid. Boađusin lei konvenšuvdna mii vuolláičállui juovlamánus 14. b. 1949. Eai dahkkon namuhanveara rievdadusat obbalaš dásis, lei baicca muhtinlágan ođasteapmi. Muhtin orohagaid heaittihedje, muhtimiid bidje oktan orohahkan, earáid bisuhedje nu movt ledje ovdal, ja muhtin guovlluide mearridedje ođđa eananviidodagaid ja áigemeriid. Konvenšuvdna 1972 Guovvamánus jagis 1964 ráhkaduvvui boazoguohtunkommišuvdna mas ledje njeallje miellahtu goappáge riikkas. Dánska ambasadevra Niels Svenningsen jođihii kommišuvnna. Kommišuvnna dábálaš miellahtuin ii lean oktage boazoeaiggádeaddji ja dušše okta miellahttu, Ruoŧa beali delegašuvnnas lei sápmelaš. Kommišuvnna váldi lei viiddis, ja čuovvosaš sitáhtas oaidnit dan válddi: “guorahallat ja čájehit oaivila duohtadili ollislaš váttisvuhtii, maid rádjerasttildeaddji boazoguođoheapmi dahká” Kommišuvdnašiehtadallamiid vuođul vuolláičállojuvvui ođđa boazoguohtunkonvenšuvdna guovvamánus 9.b. 1972. Konvenšuvdna gáržžidii mearkkašahtti láhkái ruoŧabeali sápmelaččaid geasseguohtumiid Norggas. Areála dáfus gáržo geasseeatnamat 9.820 km2, eatnamat mat ovdal ledje 13.760 km2 ja bázii duššefal 3.940 km2 viidosaš areála. Norggabeali sápmelaččaid dálveguohtunmearrádusaid čavgejedje 1972 konvenšuvnnas. Guovlluide mearridedje čielga rájiid ja man viidát lea lohpi guođohit. Konvenšuvdna dagahii ahte boazosápmelaččat sihke Ruoŧas ja Norggas bákkus fertejedje nuppástuhttit ealáhusa. Kommišuvdna maiddái evttohii riikkat galget ráhkadit ja čađahit našunála boazodoallopolitihka. ¶
Kommišuvnna bargun lea maiddái ee čielggadit man muddui ain lea dárbu nuppi riika boazodolliin atnit guohtuneatnamiid nuppi riikkas. Kommišuvdna galgá maiddái čielggadit mainnalágiin guohtumat buoremusat sáhttet adnot, vai guhkit áigái bissu vuođđu doaimmahit ekologalaš, ekonomalaš ja kultuvrralaš guoddevaš boazodoalu. Kommišuvdna galgá barggustis vuhtiiváldit eará servodat- ja ealáhusberoštusaid. Danne leat kommišuvnna guovddáš gažaldagat dat mainnalágiin mandáhttaguovllu luondduvalljodagat galget adnot ja geat galget daid atnit. Go eamiálbmoga ealáhusdoaibma lea vuođđuduvvon luondduvalljodagaide – nu movt sámi álbmoga dáfus lea – de lea eallinvuogi ja kultuvrra seailun ja bisuheapmi dávjá čadnon dasa ahte ealáhus lea luondduvalljodagaid hálddus ja nu dovddastuvvo ja gáhttejuvvo. Dát lea erenoamáš áigeguovdil dálá áiggis, go leat ollu beroštusat mat gilvalit seammá eatnamiid alde iešguđetlágan dárbbuide. Danne lea eananvuoigatvuođaid mearrideapmi hui guovddážis ja deaŧalaš riikkaidgaskasaš konvenšuvnnain, mat gusket sámiid ja eará eamiálbmogiid gáhttemii. Kommišuvdna lea doallan čoahkkimiid mas čuovvovaš áššebealit oassálaste: boazoorohagat, čearut, boazodoallo-organisašuvnnat ja álbmotválljen olbmot, sámi ásahusat, ja dáin čoahkkimiin čujuhuvvui dávjá man deaŧalaš lea ahte kommišuvdna deattuha álbmotrievttálaš geatnegasvuođaid mat Norggas ja Ruoŧas leat sámi álbmoga ektui. Kommišuvdna ii almmatge leat atnán iežas bargun árvvoštallat dehe guorahallat álbmotrievttálaš dokumeanttaid. Álbmotrievttálaš gažaldagain lea goittot mearkkašupmi nu máŋgga oktavuođas ahte kommišuvdna guorrasa dasa ahte lea vuogas oanehaččat ja obbalaččat ¶
dakkár dilálašvuođaid, mat ovdanbohtet dán rádjesoahpamuša vuosttaš kodisilla dehe lasáhusa sisdoalus.” Rádjesoahpamuš oktan lappekodisillain lea vuođđočálus Norgga ja Ruoŧa sámerievttálaš soahpámušgaskavuođas. Kodisilla álgu čilge ulbmila leat lágidit “sápmelaččaid dábálaš rádjerasttildeaddji johttima” vai boahtteáiggis ii čuožžil “makkárge vejolašvuohta nággui ja boasttoipmárdussii” dasa mii guoská rádjerasttildeaddji johtimii dahje johttisápmelaččaid stáhtaboargárvuođa dáfus. Lappekodisillas leat bienalaš njuolggadusat stáhtaboargárvuođas (§§ 3–9), vuoigatvuođat eatnamiidda ja čáziide (§§ 2, 10 ja 12–14), bealátkeahtesvuohta soađis (§§ 10 ja 11), siskkáldas hálddašeapmi (§§ 15–21) ja duopmováldi (§§ 22–27). Makkár vuoigatvuođat sápmelaččain leat ráŋŋáriikkas, lea vuosttažettiin miellagiddevaš dat mii ovdanboahtá §:s 10. Dán mearrádusas ákkastallojuvvo rádjerasttildeaddji guođoheapmi sámiid dárbbuid vuođul, muhtin muddui dannego johtimat dáhpáhuvvet boares vieruiduvvan vuogi mielde. Viidáseappot čilgejuvvo ahte váldosaččat lea vieris sápmelaččain seammá vuoigatvuohta go riikka iežas sámiin, dasa mii guoská eatnamiid ja mearragáttiid vuoigatvuhtii. Paragráfa čuodjá ná: “Go sápmelaččat dárbbašit guktuid riikkaid eatnama, de sidjiide galgá leat suvvojuvvon boares vieru mielde (vieruiduvvan vuoigatvuohta), čavččaid ja giđaid, johtit ealuideasetguin ráji rastá nuppi riikii, ja dás ovddasguvlui nu movt ovdalge seammaláhkái go riikka iežas vuollásaččat, earret dakkár sajiin mat dás maŋŋelis muitaluvvojit, sii ožžot geavahit eatnama ja gáttiid elliideaset ja iežaset ealáhussii, sii galget dalle ustitlaččat vuostáiváldojuvvot, suodjaluvvot ja veahkehuvvot, nu maiddái soahteáiggis, mii ii galgga maŋgeláhkái váikkuhit erohusa Sápmelaš doaimmaide; ja buot unnimusat galget vieris sápmelaččat šaddat rievideami, bággema ja veahkaválddi oaffarin soahteáiggis, muhto sii galget baicca álohii adnojuvvot dego iežaset vuollásažžan dan bealde gos sii ležžet dego vieris olmmožin ássame.” Kommišuvdna válddáha oanehaččat maid lappekodisilla mearkkaša ja vuođđun bidjá dan maid álbmotrievttálaš áššedovdiid celke iežaset čielggadeamis NOU 1997:5. Álbmotrievttálaš áššedovdit ovdandolle ahte sápmelaččain lei oamastan- ja geavahanvuoigat- ¶
Vuođđolága § 110 a (1988). “Lea stáhta eiseválddiid ovddasvástádus láhčit dili nu ahte sámi álbmot sáhttá sihkkarastit ja ovddidit gielaset, kulvtuvrraset ja sin servodateallima.” Dát lea ILO-konvenšuvnna dohkkehemiin čuovvoluvvon ja riikkaidgaskasaš álbmotrievtti bokte unnitloguálbmogiid birra. St. dieđ. 28 (1991–92), Nana guoddevaš boazodoallu. Stuoradiggedieđáhusas čilgejuvvo boazodoallopolitihkka govdadit, ulbmiliid vuođul mat ovdalis leat čilgejuvvon, ja dát dieđáhus joatká ulbmiliid ja bidjá eavttuid, strategiijaid ja váikkuhangaskaomiid nana guoddevaš boazodoalu váste. Ráđđehus deattuha ahte boazodoallopolitihkka galgá oppalaččat biddjot oktavuhtii sámi politihkain, ja sámi álbmot galgá ieš hábmet mihttomeriid ja sisdoalu. Seammás lea čielggas ahte boazoealáhus lea hui mávssolaš servodahkii obbalaččat. Boazodoallopolitihka doaimmat galget dán oktavuođas leat vuođđun ja dievasmahttit sámepolitihkalaš mihttomeriid. Nana guoddevaš ovdáneapmi lea ekonomalaš ja sosiálalaš ovdáneami politihkalaš badjedoaban, mii duhtada boazodoalu dálá dárbbuid, iige billis maŋit buolvvaid vejolašvuođaid. Dat mearkkaša ahte ekonomalaš doaibma galgá dollojuvvot siskkobealde daid rájiid maid luondu gierdá. Ráđđehusa oaivila mielde lea dákkár boazodoalloealáhus guovddáš vuođđun ovddidit sámi kultuvrra, sihke kvalitehta ja viidodaga dáfus. Sámi ealáhusárbevierru ja kultuvra lea historjjálaččat juo huksejuvvon dan ala ahte luonddu ávkin atnin dehe ávkkástallan galgá leat aivvefal dan mielde maid luondu gierdá, amas goariduvvot. Sámi vuoigatvuođalávdegotti čielggadeapmi “Sámi kultuvrra luondduvuođus” lea dál gieđahallojuvvome. Dat čielggada sámiid vuoigatvuođaid eatnamiidda ja čáziide. Leat maid bargame dálá boazodoallolága ođastemiin. Ekonomalaš doarjja- ja buhtadusortnegat Stáhta ekonomalaš doarjjaortnegat gávdnojit boazodoallošiehtadusas, mii doaibmá 2 jagi ain hávális ja árvvoštallojuvvo juohke jagi. Stuoradiggi meannuda ja juolluda ruđa jahkásaččat. Rámmajuolludeamit boazodoallošiehtadusa bokte leat dábálaččat golmma hámis: njuolggo doarjagat, eahpenjuolggo doarjagat ja doarjagat erenoamáš doaibmabijuide. Njuolggo doarjagat mannet njuolga doalloovttadagaide (driftsenhet). Dat galget mannat sisaboahtun, ja galget ovddidit buvttadeami ja kvali- ¶
tehta. Ruhtadoarjagat leat oaivvilduvvon galgat muddet boazologu, eavttuiguin maid boazodoalli galgá deavdit, vai oažžu doarjagiid. Eahpenjuolggo doarjagat ruhtaduvvojit Boazodoalu ovddidanfoanddas, mii hálddaša várrejuvvon ruđaid. Sierra stivra gieđahallá ja juohká ruđaid. Ruđat geavahuvvojit infrastruktuvrii, rusttegiid háhkamii, dutkamii ja čielggademiide, iešguđetlágan ealáhus- ja kultuvrralaš doaimmaide jna. Ollu iešguđetlágan ulbmilat ja doaimmat sáhttet dorjojuvvot ruđalaččat. Erenoamáš ruhtadoarjagat mannet iešguđetlágán vuoruhuvvon ulbmiliidda, ee. organisašuvdnabargguide. Muhtin jagiid dárbbašuvvojit erenoamáš doaimmat (buhtadusat), jus boazodoallit masset ollu bohccuid dálkkádagaid geažil. Dát ruđat eai sáhte dábálaččat juolluduvvot eará ulbmiliidda. Direktoratet for naturforvaltning (DN) ruhtada boraspirevahágiid, ja dát ruhtadeamit eai leat Boazodoallošiehtadusa hálddus. Earalágan vahágiid gokčet dat ásahusat mat dagahit vahágiid (Jernbaneverket, johtolatvahágat jna.) Hálddašeapmi Loahpageahčen 1890-loguid rájes hálddašedje sámifálddit boazodoalu. Fylkkamánni hálddašii dáid virggiid, muhto virggiin lei dattetge hui iešheanalašvuohta. Jagi 1978 boazodoalloláhka demokratiserii boazodoalu stivrejumi ja ealáhus beasai eambbo váikkuhit hálddašeami. Dan olis vuođđodedje politihkalaš válljen riikaviidosaš boazodoallostivrra ja guovllustivrraid. Orohatstivrrat galge fas hálddašit orohaga siskkáldasat. Boazodoalu hálddašeapmi galggai nuppástuvvat ja bargat eambbo fágalaš bargguiguin. Boazodutkamiin galggai bargojuvvot eambbo. Boazodoallošiehtadus ásahuvvui dakkár doaibman mii ovddida ja doaimmaha boazodoallopolitihka. Maŋŋil lea maiddái Sámediggi oassálastán boazodoallopolitihkalaš doaimmaide. Dálá boazodoallohálddáhusa hovdejupmi ja bargoveahka lea Álttás, ja das leat guhtta guovllulaš hálddahusossodaga. Boazodoallohoavda jođiha etáhta, ja lea maid čállin riikaviidosaš boazodoallostivrras. Boazodoallohoavda ráhkkanahttá Boazodoalu ovddidanfoandda áššiid. Dát foanda hálddaša stuora oasi Boazodoallošiehtadusa ruđain. Guovlluossodagaide lea sirdojuvvon váldi hálddašit siskkobealde iežaset guovllu, ja fas Guovllustivrrain lea politihkalaš ovddasvástádus guovllus. Go buohtastahtá Ruoŧain, leat Norggas buot bealit stáhta boazodoalu hálddašeamis čohkkejuvvon ovtta etáhttii. Duššefal okta spiehkastat lea, ja dat leat boraspirevahágiid buhtadusat, dannego dáid ruhtada Direktoratet for natur- ¶
vasmahtti njuolggadusaid, muhto dát vejolašvuohta ii váldon geavahussii goassege. • Boazodolliid bivdin- ja guolástanvuoigatvuođat ledje ovttaláganat dán guovtti riikkas, muhto Ruoŧabealde ledje sápmelaččain stuorit vuoigatvuođat go Norggas boaldámušaide ja muoraide. • Obbalaččat lei goappaš riikkaid lágain dat vuoigŋa ahte geatnegahttit, ovdaliigo suodjalit boazodoalu. • Ruoŧa láhka čállojuvvui ruoŧagillii ja suomagilli, ja Norgga láhka dárogilli ja sámegillii. Norgga ja Ruoŧa boazodollolágat jagi 1971 rádjái ledje oalle ovttaláganat sisdoalu ja hámi dáfus. Erohusat leat dain áššiin gokko luonddu bealis juo leat earut, ja dan geažil leat bargovuogit iešguđetládje, ja muhtin erohusat maiddái goabbatlágan servodatdilálášvuođaid dihte. Konvenšuvnna njuolggadusat measta eanas muddui dego geardduhedje našunála boazodoallolágaid ja dalá áiggi eará gaskaneas šiehtadusaid, mii dasto mearkkaša unnán rievdadusaid lágain ja hálddašeamis. Ovddit kommišuvnna buorit fágalaš ja politihkalaš ávžžuhusat, mat fátmmastedje ealáhusa ovddidandoaimmaid ja ortnegiid dán guovtti riikkas, eai boahtán ovdan dán konvenšuvnnas. Dálá Ruoŧabeali boazodoalloláhka 1971 rájes, čuovvu ovddit lága (jagi 1928 lága) hámi dáfus. Almmatge heaittihuvvui stáhta badjeliigeahčči vuoigŋa mii ovdal lei ruoŧabeali boazodoallolágas. Láhka lea viiddis ja dárkil, erenoamáš vuđolaččat leat čuovvovaš bealit: boazodoalu vuoigatvuođat ja geatnegasvuođat, čearuid searvestivren ja hálddašeapmi. Sierra almmolaš orgánat ásahuvvojedje leanadásis. Dasa lassin ásahuvvojedje ekonomalaš doarjjaortnegat, main leat sierra njuolggadusat. Norggabeali boazodoalloláhka jagis 1978 lea sakka earáhuvvan sihke hámi ja sisdoalu dáfus ovddit boazodoallolága (jagis 1933) ektui. Láhka lea fápmudusláhka, ja ráddje paragráfaid logu lágas, ja addá Gonagasa háldui ráhkadit detáljjaid láhkaásahusaid bokte. Sisdoalu dáfus rievddai láhka nu ahte gieđahallagohte boazodoallu ealáhussan, mas ulbmilparagráfa čujuha Vuođđolága § 110 A ja álbmotrievtti unnitlogu- ja eamiálbmotnjuolggadusaide. Dasto vuođđudedje politihkalaš válljen orgánaid sihke riika- ja guovlludásis, ja dáidda orgánaide sirdojuvvo ealáhusa stivren ja hálddašeapmi. Galge ráhkadit almmolaš hálddáhusorgána ja boazodoallošiehtadusa. Ođđa lágaid erohusat gárte máŋgga dettolaš áššis mihá stuoribun ja bohte eambbo oidnosii go ovdal. Boazodolliid siskkáldas reguleren ja ealá- ¶
Ruoŧabeali duogášdieđuid vieččaimet mii girjjis “Svensk rennäring” . Ruota sámiid riikasearvi/ Jordbruksverket/Sveriges Lantbruksuniversitet/ Statistiska centralbyrån 1999 ja njuolga dieđuid Jordbruksvearkkas. Norggabealde leat fas viežžan dieđuid Boazodoallohálddahusa iešguđet jagiid gihppagis Ressursregnskap for reindriftsnæringen ja Totalregnskap for reindriftsnæringen. Goappaš riikkain leat statestihkalaš dieđut rievddadan áiggiid mielde. Mii válljimet dása dakkár dieđuid ja áiggiid, mat čájehit muhtin muddui ealáhusa ovdáneami, ja mat addet vuođu buohtastahttit. Vaikko Finnmárku ii guoskkage konvenšuvdnii, lea guovlu deaŧalaš Norgga obbalaš boazodoalu čilgemii. Danne leat mii earuhan tabeallain 2.4 ja 2.5 Finnmárkku boazodoalu Norgga earaguovllu boazodoaluin, mat leat konvenšuvdnaguovlluid siskkobealde. (Romsa, Nordlánda, Davvi-Trøndelaga, ja Lulli-Trøndelága/Hedmark). ¶
000), Sárevuopmi, ja Láirevággi. Rieppe guohtunguovlu lei vihtta jagi das rájis go konvenšuvdna bođii fápmui (1972–1977). Ruoŧabeali bohccuin lea lohpi guohtut norggabealde eatnamiin áigodagas miessemánu 1.b. – čakčamánu 14. beaivái, ja dán seammá áigodagas ii leat norggabeali bohccuin lohpi guohtut dáin guovlluin. Čuovvovaš čearuin lea lohpi guođohit norggabealde: Geaggan (Dápmot-Rostu), Lavnnjetvuopmi (Devddesvári ja Hávgavuomi davábeali oasit), Sárevuopmi (Anjavuopmi), Sárevuopmi ja Hávgavuomi lulábeali oasit ja Dálbma (Láirevággi). ¶
Konvenšuvdnaguovllut leat Basevuovddis, Rosttus, Dievaidvuovddis ja Álddesjávrri boazoorohagain. Dan áigodagas go ruoŧabeali čearuin ii leat lohpi guođohit dáin guovlluin, leat čuovvovaš boazoorohagat guovlluin: Stálonjárga, Meavki, Davvi-Sážžá, Láhku/Guhkesvággi ja Basevuovdi. Dálvejagi guohtuneatnamat Dán guovllus leat njeallje ráddjejuvvon guohtunguovllu gos norggabeali ealut besset guođohit: Maunu, Jalkis Vuoskåive, Njuorajávri, ja Báhccajeagil (Patsajäkel). Norggabeali bohccuid guođohanáigodagat, ja norggabeali alimus lobálaš boazolohku iešguđege orohagas dáin guohtuneatnamiin ruoŧabealde lea ná: Maunu áigodagas golggotmánu 1.b – cuoŋománu 30.b. (1 100), Jalkis Vuoskåive ođđajagimánu 1.b – njukčamá- ¶
åga/Toven/Syv Søstre, Brurskanken/ Kvitfjell/ Brønnøy ja Voengelh Njaarke. Geassejagi guohtuneatnamat Dán guovllus leat vihtta ráddjejuvvon guohtunguovllu gos ruoŧabeali ealut besset guođohit: B3b, B4, B5a, B5b ja B6. Guođohanlobi áigodat lea suoidnemánu 1.beaivvis borgemánu 31.beaivái. Norggabeali bohccuin ii leat lohpi guohtut dáin guovlluin dán áigodagas. Earret dán áigodaga sáhttet ruoŧabeali bohccot leat guovlluin B5a ja B5b, dallego seammás bargojuvvo bohccuiguin ruoŧabeali dain lagamus duovdagiin. Čearut mat besset guovllus guođohit leat Gran ja Sváipa (B3b), Ran (B3b), Ubmeje (B4), Vapsten (B5a), Vilhelmina norra (B5b ja B6), Vilhelmina södra (B6) ja Frostviken norra (B6). Dasa lassin lea Ruoŧas okta guovlu, lahka riikaráji, gos norggabeali bohccot sáhttet leat dallego seammás bargojuvvon bohccuiguin norggabealde dakko dain lagamus guovlluin. Earret dálvejagi guohtuneatnamiid Ruoŧas, mat leat Ubmeje čearus, leat velá konvenšuvdnaguovllut Ildgruben ja Byrkije boazoorohagain. ¶
Tabeallas oaidnit man sakka Ruoŧa čearuid boazolohku lassánii 1970/80-jagiin. Dasto lea boazolohku fas mannan maŋás 1997 rádjai. Maiddái ovdal lea boazoolohku rievddadan. Áiggiid mielde lei boazolohku alimusas jagiin 1910, 1930 ja1955. Alla boazolohku lea goaridan guohtumiid ja goappaš riikkaid boazodollui lea buktán doaibmaváttisvuođaid. Dálá konvenšuvdna ii atte vejolašvuođa muddet dehe reguleret geassejagi guohtumiid anu, dan bokte ahte mearrida alimus boazologu, earretgo ovtta sajis – Anjavuomis Romssas. Duogážin dasa manne alimus boazologu eai bidjan boazolohko-muddema gaskaoapmin, lei dat ahte konvenšuvdnaguohtuneatnamat Norgga bealde ledje Ruoŧa beali eatnamiid ektui nu, ahte dát ii orron dárbbašlaš iige ávkkálaš. Alla boazolohku muhtin áigodagain, navdojuvvo leat váldosivvan dasa go guohtumat vuhttojit leat guorban. Go dasto dilli velá lei nu ahte dat eatnamat maid ruoŧabeali boazodoallu sáhttá Norggas guođohit geassejagis, konvenšuvnna mielde, de daid seammá eatnamiid fas Norgga beali sápmelaččat besset guođohit dálvet, ja dalle ii leat goabbáge riika nagodan dárkkistit movt eatnamat guođohuvvojit obalohkái. Kommišuvnna mielas ii leat dat buorre ekologalaš resursageavaheami dáfus, (vrd. kap. 1.2.1). Norgga boazodoallu lea dađistaga unnit ja unnit guođohan Ruoŧabeali guohtuneatnamiin dálvejagis, muhto eará duogáš manne guohtuneatnamat leat adnon eahpedássedit lea ee. go lassánan sisabáhkkemat leat gáržžidan eatnamiid, omd leat čázádagaid buđđon (Meselefors), álggahan vuovdedoalu ja gilván eatnamiid. Go ovttahat duovdagat guođohuvvojit guovttegearddi ja dasa lassin leat sisabáhkkemat eatnamiidda sihke Norggas ja Ruoŧas, de dát leat dagahan riidduid ja dainnalágiin leat boazodoallit massán luohttámuša riikkaid boazodoallohálddahusaide. Čearut ja orohagat leat gaskaneaset šiehtadan ¶
Norgga bealde leat máŋgii ášši čuovvolan go ruoŧabeali bohccot leat guhton lobihemiid Norggas, ja leat geatnegahttán máksit guohtundivvadiid. Váldosivvan dasa lea leamaš go geassejagis leat guođohan dálvejagi guohtumiid, muhto maiddái go guođohit meaddel áigemeari, ja guođohit konsešuvdnaguovlluid olggobealde. Ruoŧas eai leat guohtundivvadat báljo geavahuvvon dasa go ruoŧabeali bohccot leat lobihemit guhton dain eatnamiin, mat leat várrejuvvon norggabeali bohccuide. Eaige leat norggabeali bohccuid lobihis guođoheapmái ge Ruoŧas geavahan guohtundivvadiid. Kommišuvnna mielas lea unohas go guohtundivvadat eai leat geavahuvvon ovttalágan vugiin goappaš riikkain. Guohtundivvada berre boahtteáiggis mearridit nubbi dain álbmogiidgaskasaš orgánain maid kommišuvdna evttoha ásahit. ¶
Dán kapihttalis addojuvvo oanehis oktiigeassu boazodoalu guohtundárbbus mandáhttaguovllus, ja namuhuvvojit erenoamáš doaibmadilálašvuođat. Dárkilis dieđuid gávnnat fágalávdegotti raporttas (mielddus 1). Mii leat osiide juohkán nu ahte leat vihta regiovnna. Juohke regiovnnas leat fas guovllut gos lea lunddolaš oažžut oktiiheivehuvvon, rádjerasttildeaddji boazodoalu. Dat guovllut mat addojit nuppi riika boazoorohahkii dahje čerrui, gohčoduvvojit konvenšuvdnaguovlun dahje rádjeguohtunguovlun. Geahča doahpagiid čilgema 4.2.1 oasis. Iešguđetge konvenšuvdnaguohtumiid rájit ja rádjeguohtumat čilgejuvvojit šiehtadusevttohusas (kap 4.3) ja leat merkejuvvon kártii mii čuovvu šiehtadusa. lut gos lea dássedis guohtun dálvejagis. Geaggán atná guohtuneanamin Dápmot/Rostu konvenšuvdnaguovllu, ja Markenesguovllu, juste danne go dárbbaša giđđa- ja geassejagi guohtuneatnamiid. Dat evttohuvvon ásahus, namalassii norgga-ruoŧa boazoguohtunlávdegoddi, berre mearridit gokko heive cegget áiddi mii boahtá dálá konvenšuvdnaáiddi sadjái davil; golmmariika rádjemearka – Govdajávri – Kitdalselva. Áidi ceggejuvvo E6 mielde Čavkosis (Oteren) Gárgámii (Nordkjosbotn). Viidáseappot dárbbašuvvo áidi Rostujávrris Rostuávžži bajit oassái, vai Geaggáma ja Lávnnjetvuomi čearut eai ribat mastat. Basevuovddi dárbu oažžut dássedis dálvejagi guohtumiid gokčojuvvo dainna lágiin go orohat beassá guođohit dálvet Saivomuotkkas, mii lea goappaš bealde “lappmarksgränsena” , eanas lulábealde Saivomuotka – Ketkesuando. Dát guovlu ruoŧabealde geavahuvvo áigodagas golggotmánu 1.beaivvis – cuoŋománu 30.beaivái, go várreboazodoalu guođohanriekti lea dán guovllus ráddjejuvvon dán áigodahkii. Boazoguohtunlávdegoddi sáhttá dán guovllus lobi addit eará orohahkii, masa konvenšuvdna guoská, guođohit Saivomuotkas dálvejagis. Eaktun biddjo maiddái ahte Guhkesvákki/Lágu johtaleapmi ovddas maŋás Oarje-Finnmárkkus ii váikkut konvenšuvdnaguovllu johtalanmálliid ja guohtuneatnamiid geavaheami. Evttohus: Geaggáma čerrui addojuvvo konvenšuvdnaguovlu Dolpi, mii lea siskkobealde boazoorohagaid Basevuovdi, Rostu ja Meavki. Basevuovdi boazoorohahkii addojuvvo konvenšuvdnaguovlu Saivomuotka, mii lea siskkobealde Geaggáma čearu. Guođohanáigodat: golggotmánu 1. beaivvis – gitta cuoŋománu 30. beaivái. Lávnnjitvuopmi – Meavki guovlu Kommišuvnna oaivila mielde lea buoremus go ásahuvvo oktasašdoallu gaskal guoskevaš doaluid čuovvovaš guovllus: Lávnnjitvuopmi – Devddesvárri – Meavki – Nieidavuovdi – Sálašvággi. Dálá dilis ii leat vejolašvuohta dán ¶
čovdosa čuovvolit, dannego oktasašdoallu mielddisbuktá stuora doaibmarievdadusaid guovllus, ja dat ferte álggahuvvot doaluid sávaldaga vuođul. Lávnnjitvuomi čearus ii leat geassejagis heivvolaš guohtuneanan ruoŧabealde, dannego dárbbašlaš várreeatnamat ja buorit ruonasguohtumat váilot ruoŧabeali duolba ja vuollegis váriin. Goikebáikkiin šaddet eanas dakkár šattut, mat gávdnojit goike ja eallámušvátna eatnamiin. Jeaggeeatnamiin lea unnán šaddu, eaige šatta nu máŋggalágan ruonasšaddošlaja. Čearus lea heajos guottetbáiki ruoŧabealde, dannego giđđat bievla hui maŋŋit ollu muohttaga geažil. Guovllu eatnamat leat dakkárat gos ii báljo bievlla. Meavkki boazoorohagas leat liiggás unnán dálvejagi guohtumat orohaga siskkobealde, dannego guovllus leat unnán jeageleatnamat. Dainna lea dát orohat, earret Davvi-Sážžá ja Ráidná orohagaid, guođohan dálvejagis Devddesváris. Dát guođoheapmi ii rihko dálá konvenšuvnna, muhto muhtin áigodagaid guhtojuvvo guovttegeardánit ja nu lea guovllu guohtunkvalitehta guhkit áigái leamaš dohkkemeahttun dilis. Lávnnjitvuopmi dárbbaša giđđa- ja geassejagiguohtumiid, ja danne addojuvvo čerrui konvenšuvdnaguovlu masa gullet dálá Devddesvárri ja muhtin oassi Hávgavuomi konvenšuvdnaguovllus. Nu movt namuhuvvon Basevuovddi – Geaggáma guovllu oktavuođas, dárbbašuvvo áidi Rostujávrris ja gitta Rostuávžži bajit oassái. Dálá konvenšuvdnaáidi Gorvvejávrris (Kårvejaure) Dievaidvuovdái bisuhuvvo nu movt lea. Meavkki dálveguohtumiid dárbu gokčojuvvo muhtin muddui dan bokte go orohat beassá guođohit Skaitelandet/ Antti-guovllu eatnamiid bajábeali oasi. Meavkki guovlu ruoŧabealde geavahuvvo áigodagas golggotmánu 1. beaivvis – cuoŋománu 30.beaivái, go várreboazodoalu guođohanriekti lea dán guovllus ráddjejuvvon dán áigodahkii. Guhkes geográfalaš gaska ja dálá guođohanvuohki dahká dan ahte Davvi-Sážžá boazoorohahkii ii leat áigeguovdil dálvejagi guohtuneatnamiid atnit Ruoŧas. Evttohus: Lávnnjitvuomi čerrui addojuvvo konvenšuvdnaguovlu Likká, mii lea Dievaidvuovddi boazoorohagas. Meavkki boazoorohahkii addojuvvo oassi Skaitelandet/Antti konvenšuvdnaguovlu, mii lea siskkobealde Muoná ja Sattajärvi čearuid. Guođohanáigodat: golggotmánu 1. beaivvis – gitta cuoŋománu 30. beaivái. ¶
Stálonjárga – Sárevuopmi guovlu Kommišuvnna oaivila mielde lea dán guovllu boazodollui buoremus ásahit oktasašdoalu gaskal Sárevuomi čearu ja Stálonjárgga boazoorohaga čuovvovaš guovllus: Sárevuopmi – Anjavuopmi – Álddesjávri orohat davábealde Álddesjávrri (Altevatnet) – Fagerfjellet – Stálonjárga. Nuppástusat, maid evttohuvvon čovdosat mielddisbuktet dálá doaibmadillái, árvvoštallojuvvojit leat vejolažžan álggahit almmá guhkes nuppástuhttináigodaga haga. Almmatge ferte oktasašdoalu vuođus leat čearu ja orohaga iežaset sávaldat álggahit dán vuogi, vai bargu lihkostuvvá. Go ii leat vuođđu ásahit oktasašdoalu dál vuos, fertejit goappaš doalut váilevaš guohtuneatnamiid dárbbus lonohallat guohtuneatnamiid. Sárevuomis váilu guohtunšládja ja várreeanan mii attášii buori geassejagi guohtuma, dan seammás go guovlu ii leat anihahtti guottetbáikin, dannego bievla easka maŋŋil guotteha. Stálonjárggas lea unnán jeageleanan orohagas, iige dát eanan govčča eambbogo giđđa- ja čakčaguohtuma dárbbu. Sárevuopmi dárbbaša giđđa- ja geassejagi guohtuneatnamiid, ja danne addojuvvo Sárevuopmái konvenšuvdnaguovlu, mas eanas eatnamat leat Álddesjávrri boazoorohaga siskkobealde, dan oasis mii lea jávrriid Álddesjávri ja Lenesjávrri (Leinavatn) davábealde. Guovlu ráddjejuvvo oarjjabeali ná: Gaskasjåkka gierragis Álddesjávrris – Gaedgisčohkka (Kirkestinden) – Gaedgisvuovdi (Kirkesdalen) ja nuorttabeali lea riikarádji. Stálonjárgga boazoorohat oažžu oasi konvenšuvdnaguovllus Skaitelandet/Anttis, ja čakča- ja árradálvvi guođohanrievtti Álddesjávrri oarjjabeali oasis. Stálonjárgga guovlu ruoŧabealde sáhttá adnojuvvot áigodagas golggotmánu 1.beaivvis – cuoŋománu 30. beaivái, go juo várreboazodoalu guođohanriekti lea dán guovllus ráddjejuvvon dán áigodahkii. Dálá konvenšuvdnaáidi, mii manná Gorvvesjávrris Dievaidvuovdái, doalahuvvo. Galgá ceggejuvvot konvenšuvdnaáidi Gaskasjåkka oivošis Álddesjávrris ja mannat Gaedgisčohka rápmi oarjjadavábealde Tindtjørna. Norgga-ruota boazoguohtunlávdegoddi mearrida gokko áidi galgá ceggejuvvot. Ovdalaš konvenšuvdnaáidi njeidojuvvo Mannančearu guovllus, earret dat gaskaáidi, mii manná Gaičaluovttas Čuovzavárrái, dat fievrriduvvo siskkáldas čearuáidin. ¶
Evttohus: Sárevuomi čerrui addojuvvo konvenšuvdnaguovlu Ánjavuopmi, mii lea siskkobealde Dievaidvuovddi ja Álddesjávrri boazoorohagaid. Stálonjárgga boazoorohahkii addojuvvo oassi Skaitelandet/Antti konvenšuvdnaguovllus, mii lea siskkobealde Muoná ja Sattajärvi čearuid. Guođohanáigodat: golggotmánu 1. beaivvis – gitta cuoŋománu 30. beaivái. ¶
Talma – Gielas guovlu Kommišuvnna oaivila mielde lea buoremus boazodollui go ásahuvvo oktasašdoallu gaskal Talma čearu ja Gielas boazoorohaga čuovvovaš guovllus: Talma – Láirevággi – Gielas. Almmatge ferte oktasašdoalu álggaheami vuođđun leat čearu ja orohagaid iežaset sávaldat, vai ovttasbargu lihkostuvvá. Go eai leat eavttut ásahit oktasašdoalu dál vuos, fertejit goappaš doalut váilevaš guohtuneatnamiid dárbbu gokčat nuppi riikka guohtuneatnamiiguin. Talmas lea unnán ruonasguohtun ruoŧabealde. Dilli vearrána velá eambbo go bievlajagi guohtumat juohkásit riikaráji geažil nuorta-oarji guvlui. Dál guođoha Gielas dálvejagis Duortnusjávrri oarjjabeali guovllu, ja seammás lea Talmas vuoigatvuohta guođohit dán seammá guovllu bievlajagis. Dát dilli ii leat vuogas guhkit áigái, guovllu guohtunkvalitehta ja bistevašvuođa dáfus. Giellasis váilot heivvolaš guohtuneatnamat siskkáldasat orohagas, sihke guohtunšlájaid ja dálkkádagaid geažil. Talmas leat unnán bievlajagi guohtumat ja dárbbaša viidábuš guohtuneatnamiid mat leat ovtta olis, ja danne addojuvvo čerrui Láirevággiguovlu guohtuneanamin. Dálá konvenšuvdnaáidi doalahuvvo. Guovlu, mii lea nuorttabealde “lappmarksgränsena” , geavahuvvo áigodagas golggotmánu 1. beaivvis – cuoŋománu 30.beaivái, go várreboazodoalu guođohanriekti lea guovllus ráddjejuvvon dán áigodahkii. Evttohus: Talma čerrui addojuvvo konvenšuvdnaguovlu Duoddaras, mii lea siskkobealde Álddesjávrri boazoorohaga. Gielas boazoorohahkii addojuvvojit Njuoravuopmi ja Báhcajeagil konvenšuvdnaguovllut, mat leat siskkobealde Talma čearu, ja oassi Skaitelandet/Antti, mii lea siskkobealde Muoná ja Sattajärvi čearuid. Guođohanáigodat: golggotmánu 1. beaivvis – gitta cuoŋománu 30. beaivái. ¶
Evttohus: Gabna čerrui addojuvvo konvenšuvdnaguovlu Beatnakvuopmi, mii lea siskkobealde Skievvá boazoorohaga. Leaváš čerrui addojuvvo konvenšuvdnaguovlu Nuorjonjunni, mii lea siskkobealde Skievvá boazoorohaga. Girjás čerrui addojuvvo konvenšuvdnaguovlu Skávhlá, mii lea siskkobealde Skievvá ja Frostisen boazoorohagaid. ¶
Frostisen – Girjás – Baste – Unnačearoš guovlu Rájit, mat gustojit dálá boazoguohtunkonvenšuvnna vuođul, eai leat doaibman, ja dat gaskaáiddit, maiguin galge buoridit rájiid, leat muhtin muddui doaibman áibbas nuppeládje. Ja ahte eará rádjeáiddiid hukset, ii datge mielddisbuvtte maŋgelágan doaibmevaš čovdosiid dán guovllus. Jus sirdá dálá guođohanrájiid nuortalii, masset čearut, mat guođohit dakko lahkosiin, mávssolaš osiid etnamiin mat adnojit bárisgeasi guohtumin. Go sirdá rájiid oarjelii, ii buvtte dát seammá unohas váikkuhusaid Frostisen boazoorohahkii. Dálá dilálašvuođain sii eai geavat nu ollu guohtuneatnamiid, mat leat oarjjabeali dálá rájiid. Go rádji lea oarjelis, dáhkida dát kommišuvnna oaivila mielde dan ahte čearut ain besset iežaset deaŧalaččamus bárisgeasi guohtuneatnamiidda. Dan seammás leat heivvolaš rájit buohkaide ávkin. Jus Frostisen dárbbaša guohtuneatnamiid dáin guovlluin, berre šiehtaduvvot oktasašdoallu Baste čearu ja Frostisen boazoorohaga gaskka. Evttohusa eaktun lea ahte buot dálá konvenšuvdnaáiddit jávkaduvvojit. Evttohus: Baste čerrui addojuvvo konvenšuvdnaguovlu Bávgi, mii lea siskkobealde Frostisen boazoorohaga. Unnačearos čerrui addojuvvo konvenšuvdnaguovlu Slaphenjárga, mii lea siskkobealde Frostisen boazoorohaga. Girjás čerrui addojuvvo konvenšuvdnaguovlu Skávflá, mii lea siskkobealde Frostisen ja Skievvá boazoorohagaid nu movt daddjon Skievvá – Gabna – Leaváš – Girjás guovllu oasis. ¶
Hápmir – Sirkás guovlu Vásáhusat čájehit ahte beaivválaš dilis ii doaimma dat bures go riikarádji lea guohtunrádjin ja dasa lassin velá leat rádjeáiddit. Rádjeguovllu duovdagiin, Linájávrri nuorttabealde, leat hui buorit guohtuneatnamat. Dáid guohtuneatnamiid ii sáhte dáhkidit Hápmir boazoorohaga atnui dan bokte ahte ráji bidjá nuortalii Sirgása čearu rájiid siskkobeallái. Nuppi bealis lea vejolaš bidjat ráji oarjelii dainna lágiin ahte caggá Sirgása bohccuid beassamis Gjerdalenii, mii boahtá šaddat Hábmirii mávssolaš guohtunguovlun boahtteáiggis. Danne kommišuvdna evttoha ahte dán guovllus ásahuvvo ođđa konvenšuvdnaguovllu Sirgása čerrui. Guohtumiid ja doaibmadilálašvuođaid mielde heive oktasašdoalu ásahit Hápmira ja Sirgása gaskka, dain eananosiin Hápmiris mat leat davábealde Hellemobotn. Kommišuvdna ii dieđe leatgo guoskevaš áššebealit šiehtadallan dákkár ovttasbarggu, ja nu ii leatge duogáš ovddidit njulgestaga evttohusaid oktasašdoalu hárrái. Danne berre dát guovlu biddjot konvenšuvdnaguovlun Sirgása čerrui. Dán guovtti konvenšuvdnaguovllu gaskka, duovdagiin mat leat riikaráji lahkosiin, adnojuvvo vuođđun ahte goappaš siiddat ožžot vuoigatvuođa guođohit guohtuneatnamiid ráji lahkosiin. Dat mearkkaša ahte Hápmir oažžu vuoigatvuođa guođohit Sirgása guohtumiid ja nuppeládje. Dálá dilálašvuođa ektui mearkkaša rádjeguođoheapmi, mas Ruonasvákki mielde manná rádji, dan ahte Sirgása čearu bárisgeasiguohtumat ráddjejuvvojit mihá vuohkkaseappot. Doaibmadilálašvuođaid dáfus lea buoret bidjat ráji oarjelii, muhto dat fas mielddisbuktá ahte guhtojuvvo guovttegeardánit guovlluin mat leat mávssolaš jeagelguohtumat Hápmirii. Rádjeguođoheapmi lea Hápmirii vuosttažettiin ávkin doaibmadilálašvuođaid dáfus. Evttohus: Hápmir boazoorohahkii addojuvvo rádjeguohtunguovlu Ruonas, mii lea siskkobealde Sirgása čearu. Guođohanáigodat: skábmamánu 1. beaivvis – guovvamánu 28/29. beaivái. Sirgása čerrui addojuvvo konvenšuvdnaguovlu Máhtunjárgga ja Lijná, mii lea siskkobealde Hápmira boazoorohaga. Sirgása čerrui addojuvvo rádjeguohtunguovlu Runasvágge, mii lea siskkobealde Hápmir boazoorohaga. Guođohanáigodat: miessemánu 1. beaivvis – čakčamánu 30. beaivái. ¶
Storskog/Sjunkfjell – Duorbun guovlu Dán guovllus leat Duorbun čearru ja Storskog/ Sjunkfjell boazoorohat ásahan ovttasbarggu mii lea doaibman bures. Dát doaimmai, vaikko dan konvenšuvnnas, mii dál lea fámus, ledje dihto eavttut. Rádjeáidi mii ceggejuvvui, doaimmai nuppeládje go lei ulbmil, ja dat gaikojuvvui áššebeliid oktasaš soahpamušain. Kommišuvdna atná deaŧalažžan joatkit álggahuvvon ovttasbargu, muhto seammás oaivvilda dán dárbbašit formáliseret, vai dáhkida vuoigatvuođaid goappaš áššebeliide. Dát lea deaŧalaš maiddái dalle jus eambbo áššebealit vel ležžet. Duorbuna dáfus sáhttá measta dadjat ahte leat doarvái guohtumat dálá guohtuneatnamiid rájiid siskkobealde. Riikarádji ii leat lunddolaš rádjin ja dahká váttisvuođaid. Duorbuna vuođđodárbu lea oažžut lunddolaš oazi oarjjabealis dain guovlluin mat leat Olmmáijieŋa (Blåmannsisen) davábealde ja nuortabealde Siidasjávrri (Sisovatnet). Storskog/Sjunkfjell váttisvuohtan leat dálvejagi guohtumat, dat leat gáržžit ja sáhttet jiekŋut. Dát dilli dahká ahte sii fertejit iešguđetlágan málle mielde doaibmat, dávjá gáidat eret riiddoguovllus. Siidas ja Rago leat guokte guohtunguovllu ráji lahkosiin gos dálvejagis guođoha. Geavatlaš dilis ii leat goittotge vejolaš garvit dan ahte veahá guhtojuvvo guovttegeardánit Siiddasjávrri guovllus, muhto Rago guohtuneatnamiidda ii nu álkit ribat ealu bievlajagis. Topográfalaš dilli váikkuha ahte ferte johtit Ruoŧa ráji siskkobeallái ovdalgo sáhttá johtit Ragoi. Dálvejagis, go dán guovllus guođoha, ii doaimma riikarádji lunddolaš oahcin nuorttabealde. Evttohus: Duorbuna čerrui addojuvvo rádjeguohtunguovlu Sijddás, mii lea siskkobealde Storskog/ Sjunkfjell boazoorohaga. Guođohanáigodat: miessemánu 1. beaivvis – gitta juovlamánu 15. beaivái. Storskog/Sjunkfjell boazoorohahkii addojuvvo rádjeguohtunguovlu Rastesvárre, mii lea siskkobealde Duorbuna čearu. Guođohanáigodat: juovlamánu 15. beaivvis – gitta cuoŋománu 30. beaivái. ¶
čearu guvlui. Dán golmma čearus váilot maddái lunddolaš oazit oarjjásguvlui, jus riikaráji bidjá vuolggan. Go árvvoštallá eatnamiid hámi ja muohtadilálašvuođaid, leat buohkat ovttaoaivilis dasa ahte gaskaáiddiid ceggen riikaráji guora, ii jáhkkimis livčče goittotge nagodan čoavdit dáid váttisvuođaid. Kommišuvdna evttoha ain doalahit Balvatn davágeažehagas konvenšuvdnaguovllu, muhto viiddidit dan oarjjás. Dát buorida kommišuvnna oaivila mielde čearuid doaibmadilálašvuođaid. Lulil lea lunddolaš rádjin Loamejávri, ja guovllus leat dalle rájit sihke Duorbuna ja Luokta-Mavas guvlui. Vaikko vel dálá dilis leage Duorbun gii duohtavuođas geavaha guovlluid davábealde Pieskehaure, leat dát formálalaččat oassin Luokta-Mavas čearus. Movt dán guovllu galgá geavahit, lea siskkáldas áššin Ruoŧas, ja danne kommišuvdna vuordá ahte konvenšuvdnaguovlu šaddá oktasašguovlun dán guovtti čerrui. Go cegge gaskaáiddi Pieskehaures Muotkejávrái, de caggá bohccuid mannamis dávit guovllus ja daidda eará eatnamiidda Balvatn boazoorohagas. Balvatn ja Luokta-Mavas leat juohke jagi šiehtadan veahá earaládje atnit guohtumiid go dálá konvenšuvnnas lei eaktun biddjon. Kommišuvnna mielas lea mávssolaš joatkit ovttasbargguin ja ovdánahttit dán oktasašdoallun. Dálvejagi- ja geassejagiguohtumiid váilevašvuođa ferte goittotge dáhkidit konvenšuvdnaguovlluiguin. Danne evttoha kommišuvdna ahte Balvatn doalaha Älvsbyn konvenšuvdnaguovllu nu movt dál lea, ja lassin ožžot maiddái Sandön konvenšuvdnaguovllu. Guođohanáigodat galgá leat golggotmánu 1.beaivvis cuoŋománu 30.beaivái, go boazodoalu guođohanriekti dán guovllus lea dán áigemearrái biddjon. Viidáseappot evttohuvvo ahte Luokta-Mavas doalaha dán oasi dálá konvenšuvdnaguovllus, mii lea davábealde Balvatnet. Kommišuvdna evttoha maiddái ahte Semisjaur-Njarg doalaha dan eananoasi seammá dan guovllus maid sii dál geavahit. Davábeali rádji evttohuvvo galgat mannat Balvatn rájis riikarádjái. Rádjeáidi berre doalahuvvot. Guovlu ja ráddjejupmi doaibmá nu movt lei oaivvilduvvon, iige dalle oainne kommišuvdna dárbbašlažžan rievdadit dálá dilálašvuođaid. Evttohus: Duorbuna ja Luokta-Mavas čearuide addojuvvo oktasaš konvenšuvdnaguovlu Sálla, mii lea siskkobealde Balvatn boazoorohaga. Luokta-Mavas čerrui addojuvvo konvenšuvdnaguovlu Doarro, mii lea siskkobealde Balvatn boazoorohaga. ¶
Semisjaur-Njarg čerrui addojuvvo konvenšuvdnaguovlu Gráddas, mii lea siskkobealde Balvatn boazoorohaga. Balvatn boazoorohahkii addojuvvo konvenšuvdnaguovlu Älvsbyn, mii lea siskkobealde Luokta-Mavas čearu ja Sandön olggobealde Bihtama (Johkamohki čearuid oktasaš dálvejagi eatnamat). Guođohanáigodat: golggotmánu 1. beaivvis – gitta cuoŋománu 30. beaivái. ¶
Semisjaur-Njarg – Saltfjell guovlu Saltfjell boazoorohagas leat guokte váttisvuođa mat measta gullet oktii. Nuppi bealis leat sis liiggás unnán dálvejagi guohtuneatnamat, ja nuppi dáfus lea dettolaš oassi dálá dálveguohtumiin riikaráji lahka. Dát lea geologalaš beliid ja dálkkádagaid dihte. Doaibmamállet dagahit ahte dáid guohtuneatnamiid guhtot ruoŧabeali bohccot, mat leat ráji lahka, dannego čearuin eai leat lunddolaš oazit oarjjabealde. Kommišuvdna ii jáhke vejolažžan váttisvuođa čoavdit dainna jus gaskaáiddiid cegge riikaráji guora. Nu gártáge ahte rádjeguovlluin guhtojuvvo sihke bievlajagis ja dasto dannego bohccot bázadit várreduovdagiidda dálvái. Nuppi bealis leat Semisjaur-Njarg čearus valljit dálvejagi guohtumat. Go juo obbalaččat leat valljit geassejagi guohtumat Saltfjell:s, lea kommišuvnna oaivila mielde buorre vejolašvuohta ásahit oktasašdoalu. Dat guoská erenoamážit dalle jus geassejagis sáhttá guođohit oarjjabealde dálá konvenšuvdnaguovlluid. Ja rádjelagas eatnamiid sáhtášii geavahit dalle jus dálvejagis hedjonit guohtundilálašvuođat. Oktasašdoalut sáhtášedje dahkkot iešguđetge doaluid gaskkas, geat servet ja gávnnahit iežaset čovdosiid siskkobealde ollislaš servvolašvuođa. Dán vuođul lea kommišuvdna doaibmevaččat geahččalan oččodit ovttasbargošiehtadusaid. Kommišuvnna áigemeriid siskkobealde ii lean dát vejolaš. Almmatge lea jáhkkimis ahte boahtteáiggis bargojuvvo dáiguin jurdagiiguin, dannego kommišuvnna oaivila mielde eai boađe makkárge eará čovdosat nu bures buorrin buohkaide. Dálá dilálašvuođas evttoha kommišuvdna ahte Semisjaur-Njarg oažžu rádjeguohtumiid mat vástidit dálá konvenšuvdnaguovlluide. Dasa lassin oažžu guovllu mii lea nuorttabealde E6 ja davábealde Dibunvákki (Dypendalen). Guovlu lea dasto visot dat eatnamat mat leat E6 ja riikaráji gaskkas. Rádjeguođoheami guođohanáigodat berre leat miessemánu 1. beaivvis golggotmánu 31.beaivái. ¶
Kommišuvdna evttoha maiddái ahte Saltfjell oažžu dálvejagi guohtumiid Bureå-Sikeå guovlluin. Guovlu sáhttá adnot áigodagas golggotmánu 1.beaivvis cuoŋománu 30.beaivái, dannego boazodoalu guođohanriekti dán guovllus lea dán áigodahkii mearriduvvon. Dán guovllus eai leat nu viiddis eatnamat go dat mii lei vuođđun dálá konvenšuvdnaguovllus Storsund. Dát dilli ferte dagahit dan ahte ásahuvvo rádjeguođoheapmi Saltfjell váste Semisjaur-Njarg čearu orjješlulábeali eananosiin ja Svaipa čearu orjješdavábeali eananosiin, dannego Saltfjell gillá dasa lassin vahága das go Semisjaur-Njarg rádjeguođoheapmi maiddái fátmmasta orohaga nuorttadavábeali eananosiid. Guođohanáigodat dáin rádjeguohtumiin berre ráddjejuvvot áigodahkii skábmamánu 1.beaivvis cuoŋománu 30.beaivái. Evttohus: Semisjaur-Njarg čerrui addojuvvo oktasaš rádjeguohtunguovlu Svanjgá, mii lea siskkobealde Saltfjell boazoorohaga. Guođohanáigodat: miessemánu 1. beaivvis golggotmánu 31.beaivái. Saltfjell boazoorohahkii addojuvvojit konvenšuvdnaguovllut Bureå-Sikeå, mat leat siskkobealde Malå ja Gran čearuid. Guođohanáigodat: golggotmánu 1.beaivvis cuoŋománu 30.beaivái. Saltfjell boazoorohahkii addojuvvo rádjeguohtunguovlu Násavárri, mii lea siskkobealde Semisjaur-Njarg ja Svaipa čearuid. Guođohanáigodat: skábmamánu 1.beaivvis cuoŋománu 30.beaivái ¶
guohtuneatnamiid lahkosiin. Stuora oassi várreeatnamiin leat lulábealde Vindel-elven, ja doppe joga duohken ii soaba Gran čearru guođohit geassejagis. Dasa lassin juohká riikarádji guohtuneatnamiid mat lunddolaččat gullet oktii. Go dán guovtti čerrui viiddida konvenšuvdnaguovllu oarjjáslulás, sáhtášii geahppánit guođoheapmi Saltfjell oarjelulábeali eatnamiin. Dáid dilálašvuođaid ja váilevašvuođaid dihte, mat leat čilgejuvvon, leage Sváipa ja Gran čearuin oktasaš konvenšuvdnaguovlu gaskal Junkaravari (Junkerfjellet) ja Nasa gitta Dundaravuome (Dunderlandsdalen) radjái oarjin. Nuorttal galgá rádji mannat Guobšagura (Kvepsendalen) ja Ran evttohuvvon konvenšuvdnaguovllu bokte. Dálá konvenšuvdnaáidi galgá doalahuvvot ja vaikko ođastuvvot. Kaldvatnet rájis bajás Guobšagura mielde. Dasto galgá ceggejuvvot áibbas ođđa áidi davábeallái Ardekfjellet riikaráji radjái dakko gokko Gran ja Ran čearurádji álgá. Konvenšuvdnaáiddis sáhttá njeaidit dan oasi mii manná Guobšagura bajabeali oasis Blerekelva radjái Virvassdalenis. Gran ja Sváipa konvenšuvdnaguovlu berre lassieanamin geavahit rádjeguohtunguovllu. Muhtun oassi bohccuin mat bálgalit Junkerfjell:i báhkkan, vigget luksa go gáluda. Rádjeguođoheapmi galgá ráddjejuvvot áigodahkii suoidnemánu 1. beaivvis – borgemánu 15. beaivái, vai vuhtiiváldá Ildgruben jeagelguohtumiid Kaldvatn bokte. Nu movt ovdalis namuhuvvon, lea Saltfjell:s dat váttisvuohta go guođoha Nasa-guovllus, de ribaha bohccuid ruoŧabeallái. Váttisvuođa čoavdimii evttoha kommišuvdna ahte Saltfjell oažžu rádjeguohtuma Nasafjell lahkosiin, ja das gusket muhtin eananoasit Sváipa ja Semisjaur-Njarg eatnamiidda. Dán birra logat Saltfjell SemisjaurNjarg oasis. Evttohus: Sváipa ja Gran čearuide addojuvvo oktasaš konvenšuvdnaguovlu Junkaravárri, mii lea siskkobealde Ildgruben ja Saltfjell boazoorohagaid. Sváipa ja Gran čearuide addojuvvo oktasaš rádjeguohtunguovlu Gitnetjahke, mii lea siskkobealde Ildgruben boazoorohaga. Guođohanáigodat: Suoidnemánu 1. beaivvis – borgemánu 15. beaivái. Saltfjell boazoorohahkii addojuvvo rádjeguohtunguovlu Násavárrie, mii lea siskkobealde Semisjaur-Njarg ja Sváipa čearuid nu movt daddjon Semisjaur-Njarg – Saltfjell guovllu oasis. ¶
Ildgruben – Ran – Ubmeje guovlu Kommišuvdna oaivvilda leat buoremussan ásahit oktasašdoalu Ildgruben boazoorohaga ja Ubmeje čearu gaskka. Evttohus heivehuvvo nu ahte dákkár oktasašdoallu sáhtášii ásahuvvot. Ildgrubenis leat unnán dálvejagi guohtuneatnamat, ja dat veaháš eatnamat mat leat, lea hui eahpeasihkkarat dálkkádagaid geažil. Junkerfjell, mii lea orohaga davimus oassi, ja fas lulimus oassi, mii lea lulábealde Okstindan, eai adno, dannego lunddolaš hehttehusat sirrejit daid eatnamiid eret orohaga guovddáš guohtunguovlluin. Orohaga guovddášguovlluin, mat leat nuorttabealde geainnu E79, váilot buorit oazit nuorttabealis. Danne evttoha kommišuvdna ahte Ildgruben oažžu guokte konvenšuvdnaguovllu dálvejagi guohtuneanamin Ruoŧas, ja vel rádjeguohtunguovllu Øver-Uman davábealde. Rádjeguohtunguovllu berre ráddjet gaskaáiddiin. Konvenšuvdnaguovlluid guođohanáigodat berre leat golggotmánu 1. beaivvis – cuoŋománu 30. beaivái, dannego boazodoalu guođohanriekti lea mearriduvvon dán áigodahkii. Ubmeje čearu dálvejagi guohtuneatnamiin lea unnán jeageleanan. Dát mielddisbuktá ahte čearru ferte čakčadálvvi orrut bievlajagieatnamiin ja gaskajohtolagas nu guhká go vejolaš. Riikarájis Artsfjell guovllus eai leat lunddolaš oazit mat cagget ovttaskas bohccuid, ja seammás lea eananhápmi dakkár ahte ii sáhte cegget doallevaš áiddiid. Ruonasguohtun lea buorre ja leat maiddái báikkit gokko lea jeagelguohtun gos sáhttá guođohit, erenoamážit maŋŋičavčča/árradálvvi. Danne evttoha kommišuvdna viiddidit dálá Spjeltfjelldal konvenšuvdnaguovlu ja váldit Ildgrubenis visot dan eananoasi, mii lea lulábealde Okstindan. Oarjjabealde berre guovlu ráddjejuvvot áiddiin gaskal Okstindan ja Reevahtse (Røssvatnet ). Konvenšuvdnaáidi gaskal Graesiejaevrie (Grasvatnet ) ja Okstindjiehki doalahuvvo. Ran čearu geassejagi guohtuneatnamiin ja muhtin osiin čakča – ja giđđajagi guohtuneatnamiin, eai leat lunddolaš oazit mat cagget bohccuid johtaleami. Lea ceggejuvvon guhkes rádjeáidi mii galggašii easttadit masttademiid ránnjáčearuiguin. Goittotge gávdnojit gaskkat gokko áidi ii doala ovttaskas bohccuid, dannego luonddudilálašvuođat dagahit ahte ii leat vejolaš cegget doallevaš áiddi. Dákkár guovlu lea Ammarfjellet, rámšo várreguovlu, masa čearu rádji dahká juogu. Dan seammás lea Vindel-elven buorre lunddolaš oahci mii golgá davábeali guovllu. Ran dálá geassejagi guohtuneatnamiin váilot alla várreeatnamat, erenoamážit geasseguovdil eatnamiid lahkosiin. Danne evttoha kommišuvdna ahte dát konvenšuvdnaguovllu, mii gullá Gran:i, ¶
addojuvvo Ran čerrui, nu ahte Ran rádji lea Guobšagura guvlui. Rádjeáidi, mii lea oarjjabealde ja davábealde dán konvenšuvdnaguovllu, čilgejuvvo Sváipa ja Gran konvenšuvdnaguovllu / rádjeguohtunguovllu oasis. Evttohus: Ran čerrui addojuvvo konvenšuvdnaguovlu Árdagasvárri, mii lea siskkobealde Ildgruben boazoorohaga. Rana čerrui addojuvvo guođohanvuoigatvuohta dan eananoasis Ammarfjell-guovllus gitta Vindel-elven radjái, mii lea siskkobealde Gran čearu. Ubmeje čerrui addojuvvo konvenšuvdnaguovlu Ovle-vuelie, mii lea siskkobealde Ildgruben boazoorohaga. Ildgruben boazoorohahkii addojuvvojit konvenšuvdnaguovllut Vännäs, mii lea siskkobealde Ran ja Ubmeje čearuid, ja vel Bjännberg, mii lea siskkobealde Vapsten ja Ubmeje čearuid. Guođohanáigodat : Golggotmánu 1. beaivvis –cuoŋománu 30. beaivái. Ildgruben boazoorohahkii addojuvvo rádjeguohtuneanan Gierkietjahke, mii lea siskkobealde Ubmeje čearu. Guođohanáigodat: Birra jagi. Byrkije – Vapsten – Vilhelmina norra guovlu Kommišuvnnas lea dat ipmárdus ahte Byrkije boazoorohaga ja Vilhelmina norra čearu ovttasbargu lea doaibman bures. Áššebealit leat soahpan siskkáldasat lonohallat dálvejagi guohtuneatnamiid Lögden-guovllus (maid Byrkije lea geavahan) ja Meselefors/Hälla. Orohat ja čearru bargaba dan ala ahte oččodit lagat ovttasbarggu ja kommišuvnna evttohus láhčá dilálašvuođa dasa. Kommišuvnna oaivila mielde lea guovllu vuđolaš váttisvuohtan dat go riikarádji ii čuovo lunddolaš oziid mat ráddjejit guohtumiid guovllus. Dasa lassin leat guohtuneatnamat, daid iešguđetge boazodoaluide, juohkásan dainna lágiin ahte guohtunšlájat dain eatnamiin, eai govčča juohke jagiáiggi guohtundárbbu, ja nu leat váilevaččat. Byrkijes leat unnán jeagelguohtumat orohaga siskkobealde, ja dasa lassin leat dát eahpesihkkarat dálkkádagaid geažil. Orohagas lea valljit ruonasguohtun. Guovllu, mii lea davábealde Unkervatnet, ii sáhte báljo adnot ovttas eara eatnamii- ¶
guin orohagas, dannego lunddolaš oazit sirrejit dán eananoasi eret. Vapstenis váilot measta oalát lunddolaš oazit oarjjabealde, mii mielddisbuktá váttisvuođaid. Nubbi heittot bealli lea go ruonasguohtuneatnamiin eai leat bálganbáikkit geassejagis báhkkan. Čearus leat buorit dálvejagi guohtumat geassejagi guohtumiid ektui. Vilhelmina norra dálvejagi guohtuneatnamat leat buorit, muhto fas veahá unnán geassejagi guohtuneatnamat. Čearus váilot bálganbáikkit geassejagi guohtunguovllus. Dan ovdii go váilot guohtuneatnamat, ja vai oččošii buoret rájiid, berre dahkkot mearrádus ahte ásahit konvenšuvdnaguovlluid ja rádjeguohtunguovlluid Norggas Vapsten ja Vilhelmina norra čearuide, seammás go Byrkije oažžut dálvejagi eatnamiid Ruoŧas. Guovlu (Lögdeå), mii addojuvvo Byrkije, berre oažžut guođohanáigodaga golggotmánu 1. beaivvis – cuoŋománu 30. beaivái, go boazodoalu guođohanvuoigatvuohta lea biddjon dán áigodahkii. Kommišuvnna evttohus mielddisbuktá ahte sáhttá gaikut dan áiddi mii lea Vapstena dálá konvenšuvdnaguovllu oarjjabeali oasis. Dálá konvenšuvdnaguovlu davábealde Daarneg jávrri (Daningen) berre leat rádjeguohtunguovlun, ja guohtunáigodat miessemánu 1. beaivvis – golggotmánu 31. beaivái. Dálá áiddi oažžu njeaidit. Berre baicca ceggejuvvot ođđa áidi mii čuovvu ođđa oarjja- ja lulábeali ráji joganjálbmái Daarneg jávrris. Guovllu lulimus oasis berrejit áiddit doalahuvvot nu movt leat dál. Evttohus: Vapsten čerrui addojuvvo konvenšuvdnaguovlu Vaekie, mii lea siskkobealde Byrkije boazoorohaga. Byrkije boazoorohahkii addojuvvo konvenšuvdnaguovlu Lögdeå, mii lea siskkobealde Vilhelmina norra čearu. Guođohanáigodat: Golggotmánu 1. beaivvis – cuoŋománu 30.beaivái. Vilhelmina norra čerrui addojuvvo konvenšuvdnaguovlu Raajnese, mii lea siskkobealde Byrkije boazoorohaga. Vilhelmina norra čerrui addojuvvo rádjeguohtun eanan Råaksoentjahke, mii lea siskkobealde Byrkije boazoorohaga. Guođohanáigodat: Miessemánu 1. beaivvis – golggotmánu 31. beaivái. ¶
Byrkije – Vilhelmina södra – Frostvikens norra guovlu Riikarádji guovllus ii čuovo lunddolaš oziid. Sihke Vilhelmina södra ja Frostvikens norra čearuin leat hui viiddis jeageleatnamat dálvejagi guohtunguovlluin. Goappaš čearuin leat buorit bievlajagi guohtumat, das mii guoská šaddodilálášvuođaide, muhto váilot bálganbáikkit geassejagi eatnamiin. Kommišuvdna evttohage Vilhelmina södra ja Frostvikens norra čearuide oktasaš konvenšuvdnaguovllu Byrkije boazoorohagas seammá rájiiguin go dálá konvenšuvnnas. Áidi dárbbašuvvo hehttet stuorát masttademiid. Evttohus: Vilhelmina södra ja Frostvikens norra čearuide addojuvvo oktasaš konvenšuvdnaguovlu Jitnemen, mii lea siskkobealde Byrkije boazoorohaga. ¶
von gaskal Østre-Namdal ja Jiingevaerie čearu galgá leat vuođđun. Østre-Namdal boazodoalus váilot dálvejagi guohtumat dain eananosiin main lea rádji Jiingevaerie guvlui, ja čerrui lea fas áibbas dárbbašlaš oažžut várreguohtumiid norggabealde riikaráji. Guovllus váilot maiddái lunddolaš oazit mat cagget čearu bohccuid johtaleami várreeatnamiidda oarjjabealde riikaráji. Danne evttoha kommišuvdna bidjat guovllu konvenšuvdnaguovlun ja ahte Østre-Namdal oažžu dálvejagi guohtuneatnama Ruoŧas ovttasbargošiehtadusa mielde (šiehtadus formáliserejuvvo). Dán evttohusa vuođđun lea ahte dálá gaskkaáiddit doalahuvvojit. Vásáhusaid vuođul berre maiddái árvvoštallat rádjeáidedárbbu Loarte boazoorohaga guvlui badjel Lauvsjøvola. Evttohus: Østre-Namdal boazoorohahkii addojuvvojit konvenšuvdnaguovllut Bajme, mii lea siskkobealde Frostvikens norra čearu, ja Praahkoe, mii lea Frostvikens norra čearus. Østre-Namdal boazoorohahkii addojuvvo rádjeguohtunguovlu Jorm, mii lea Frostvikens norra čearus. Guođohanáigodat: Golggotmánu 1. beaivvis – cuoŋománu 30. beaivái. Jiingevaerie čerrui addojuvvo konvenšuvdnaguovlu Mealhkoe, mii lea siskkobealde ØstreNamdal boazoorohaga. Østre-Namdal boazoorohahkii addojuvvo geográfalaš ii-dárkkistuvvon vuoigatvuohta dálveguohtuneatnamii Jiingevaerie čearus, nu movt boazoorohaga ja čearu ovttasbargošiehtadusas lea sohppojuvvon. Loarte – Jovnevaerie – Njaarke guovlu Nu movt regiovnnas muđuige, váilot dán guovllus lunddolaš oazit mat buktet váttisvuođaid. Váttisvuođa buhttemii huksejit rádjeáiddiid. Áiddi gaskal Loarte boazoorohaga ja Jovnevaerie čearu lea muhtin čázádatbuođudeaddji sihke ceggen ja ortnegisdoalahan. Áiddi gaskal Loarte ja Njaarke lea čearru ieš sihke máksán ja ortnegisdoalahan. Dát áiddit doibmet bures go buohtastahttá máŋggain eará rádjeáiddiin. Kommišuvnnas ii leat evttohus rádjerasttildeaddji boazodollui dán guovllus. Eaktun lea ahte rádjeáiddit ain doalahuvvojit ortnegis ja buoriduvvojit, vaikko dainna lágiin ahte buorebut atnit ávkki luonddus. ¶
4.1.4 Davvi-Trøndelága ja davágeaži Jämtlándda regiovdna Østre-Namdal – Frostvikens norra – Jiingevaerie guovlu Guovllu davit oasis evttoha kommišuvdna ahte Østre-Namdal boazoorohat doalaha Leipikvattnet (Baime) ja Blåsjøkilen (Praahkoe) konvenšuvdnaguovlluid nu movt dálá konvenšuvnnas. Dáin guovlluin lea boazodoallu lobálaš birra jagi. Erenoamážit Leipikvattnet lea deaŧalaš guohtuneanamin orohahkii. Evttohuvvon konvenšuvdnaguovllut eai čoavdde dan váttisvuođa go váilot lunddolaš oazit riikaráji bokte. Danne evttoha kommišuvdna dasa lassin ásahit rádjeguohtumiid daidda eará báikkiide riikaráji bokte. Dán guovllus ii leat lohpi doaimmahit boazodoalu áigodagas miessemánu 1. beaivvis – čakčamánu 30. beaivái, nu ahte rádjeguohtumiid guođohanvuoigatvuohta ferte ráddjejuvvot daidda eará áiggiide jagis. Eahpelunddolaš oziid váttisvuohta ii čoavdasuva vel dainna, dannego Østre-Namdal geavaha rádjelagas guohtuneatnamiid norggabealde riikaráji giđa rájis ja guođoha doppe gitta skábmii. Danne evttohuvvo ahte eiseválddit barget guođohanáigodaga viiddidemiin nu ahte lea lohpi guođohit birra jagi dan guovllus mii ii leat birrajagi guohtuneanamin. Guovllu lulimus oasis oaivvilda kommišuvdna ahte dat ovttasbargošiehtadus mii lea álggahuv- ¶
Skjækerfjell – Gálpe – Færen guovlu Skjækerfjell boazoorohaga ja Gálpe čearu gaskka lea dat njárga, mii lea Torrö davábealde, áidna báiki gokko ii leat rádjeáidi. Jus galgá nagodit caggat Skjækerfjell bohccot mannamis dáidda eatnamiidda, ferte hukset áiddi maiddái dakko. Gálpe čerrui lea váttis dán guovllu geavahit guohtuneanamin ja seammás gártet máiddái áidegolut stuorrát. Danne evttoha kommišuvdna ahte Skjækerfjell oažžu rádjeguohtuma dán guovllus, ja guođohanáigodaga birra jagi. Færen boazoorohagas leat guokte vuođđováttisvuođa. Vuosttažettiin váilot sihkkaris dálvejagi guohtuneatnamat. Nuppádassii váilot lunddolaš oazit riikaráji bokte. Dasa lassin dievasmahttá Middagsfjellet várreeananguohtumiid oarjelis. Gálpe lea rádjeáiddi ceggen dannego Færena davábeali guovllus ii doaimma riikarádji lunddolaš oahcin. Lea lunddolaš ahte Gálpe ja Færen lonuhivččiiga guohtuneatnamiid dainna lágiin ahte Færen oččošii guođohanrievtti Middagsfjellguovlluin ja Gálpe fas oččošii guovllu mii lea davabealde geainnu 72. Middagsfjellguovllus ii leat guođohanriekti birra jagi, ja fas Færenis leat iešguđetlágan ipmárdusat dasa movt boahtteáiggis galgá guohtumiid geavahit. Vaikko livččii lunddolaš, doaibmavuogi ja eanangeavaheami vuođul, de ii goittotge kommišuvdna evttot rádjerasttildeaddji boazodoalu Færen ja Gálpe váste. Evttohus: Skjækerfjell boazoorohahkii addojuvvo rádjeguohtunguovlu Laadth-gielas, mii lea siskkobealde Gálpe čearu. Guohtunáigodat: Birra jagi. ¶
Essand – Handölsdalen guovlu Doaibmadilálašvuođat riikaráji bokte leat vuođđun go kommišuvdna evttoha Handölsdalen čerrui rádjeguohtunguovllu Saantenjaevrie (Essandsjøen) guvlui, ja Essand boazoorohat oažžu fas rádjeguohtunrievtti davvelis. Muhtin eananosiin dán guovllus ii leat lohpi guođohit birra jagi, nu ahte guođohanáigodat dán guovllus šaddá golggotmánu 1. beaivvis – cuoŋománu 30. beaivái. Eahpelunddolaš oziid váttisvuohta ii čoavdasuva vel dainna, dasgo Essand guođoha rádjelagas guovllus eará áigodagaid. Danne evttohuvvo ahte eiseválddit barget guođohanáigodaga viiddidemiin nu ahte čákčamánus vel beassá guođohit dan guovllus gos ii leat guođohanáigodat birra jagi. Evttohusa vuođđun lea ahte dálá rádjeáiddit njeidojuvvojit, ja ceggejuvvo ođđa áidi Nesjøen:is Nedalsjøn rádjái. Evttohus: Essand boazoorohahkii addojuvvo rádjeguohtunguovlu Enan, mii lea siskkobealde Handölsdalen čearu. Guođohanáigodat : Geassemánu 1. beaivvis – juovlamánu 31. beaivái. Dán guvlui, mii lea olggobealde Handölsdalen čearu birrajagiguohtumiid, biddjo guođohanáigodat golggotmánu 1. beaivvis – cuoŋománu 30. beaivái. Handölsdalen čerrui addojuvvo rádjeguohtunguovlu Bealjehkh, mii lea siskkobealde Essand boazoorohaga. Guođohanáigodat: Miessemánu 1. beaivvis – golggotmánu 31.beaivái. ¶
Art. 25 Boazoguohtunlávdegoddi ja dárkkistangoddi galget áššiid meannudettiin doalahit sorjákeahtesvuođa ja bealátkeahtesvuođa. Go eahpiduvvo miellahtuid sorjákeahtesvuohta dahje bealátkeahtesvuohta ovttaskas áššis, dalle ii galgga dát miellahtu oassálastit ášši meannudeami dahje mearrádusa dahkama oktavuođas. Art. 26 Dat lea goappaš riikkaid eiseválddiid hálddus addit lobi boazoguohtunlávdegotti ja dárkkistangotti miellahttui, dahje dáid ásahusaid virgáibiddjon olbmui, dahje áššedovdái, geat leat nammaduvvon artihkkala 27 vuođul, rasttidit ráji dan báikkis gokko lea heivvolaš lávdegotti barggu dihte. Biergasat maid lávdegoddi oamasta, galget juohke dilálašvuođas garvit duolloeiseválddit gieđahallama, ja nu maiddái garvit sisafievrridan- ja olggosfievrridandivvadiid. Art. 27 Boazoguohtunlávdegoddi ja dárkkistangoddi álggahit buotlágan iskkademiid ja čielggademiid mat dárbbašuvvojit, vai dát sáhttet doaimmahit iežaset geatnegasvuođaid dán konvenšuvnna ulbmila mielde. Dát mearkkaša ee. meahciiskkademiid, ja gohččut čearuid ja boazoorohagaid čoahkkimiidda. Boazoguohtunlávdegoddi ja dárkkistangoddi sáhttet váldit oktavuođa njuolga eiseválddiiguin goappaš riikkain ja dainnalágiin bivdit sis veahki. Go dárbbašuvvo dalle sáhttet boazoguohtunlávdegoddi ja dárkkistangoddi atnit áššedovdiid veahkkin guorahallat sierralágan čielggadanbargguid. Art. 28 Sihke boazoguohtunlávdegoddi ja dárkkistangoddi ráhkadit juohke jagi iežaset sierra bušeahta mas čájehuvvojit doaimma golut. Golut juogaduvvojit ovttamađe goappaš riikkaide. Kap. 7 Konvenšuvnna rihkkun Art.29 Jus nuppi riikka bohccot orrot nuppi riikka guohtuneatnamiin olggobealde dan lobi mii dán konvenšuvnna vuođul lea addojuvvon, dahje iežas riika bohccot orrot dakkár guohtunguovlluin mat leat várrejuvvon art. 8 vuođul, almmá konvenšuvnna lobi vuođul, dalle galgá boazoeaiggádeaddji farggamusat máhcahit bohccuidis lobálaš guohtuneatnamiidda. Jus boazoeaiggádeaddji ii máhcat bohccuidis, sáhttá boazoguohtunlávdegoddi, su gáibádusa vuođul gii gillá vahága dahje heittotvuođa guđege láhkái, addit ¶
gohččosa boazoeaiggádeaddjái doalvut bohccuidis eret dán guovllus dihto áigemeari sisa. Jus boazoeaiggádeaddji ii čuvoš dán gohččosa, dahká boazoguohtunlávdegoddi mearrádusa das gii galgá bohcco máhcahit eret boazoeaiggádeaddji goasttádusain dahje njuovvat dahje vuovdit dan. Jus riikkaid boazosiiddat masttadit ealuiguin gaskaneaset, galgá čearru dahje boazoorohat farggamusat dieđihit dán boazoeaiggádeaddjái, dahje siidii gosa jáhkká bohccuid leat gullevažžan. Boazoeaiggádeaddjit dahje siida, geat ožžot dihtosii ahte sin bohccot leat earáid guohtuneatnamiin, galget dakkaviđe go leat rátkkašan, máhcahit bohccuideaset ruovttoluotta. Jus dan nuppi riikka boazoeaiggádeaddji dahje siiddaolbmot eai boađe dan báikái gosa rátkkamat leat dieđihuvvon, ja bohccot eai sáhte máhcahuvvot almmá stuora liigebarggu haga, sáhttet dat boazoeaiggádeaddjit dahje siida geat bidje ealu gárdái rátkkašeapmái, njuovvat bohccuid ja vuovdit daid boazoeaiggádeaddji goasttádusain. Boazoguohtunlávdegoddi sáhttá dahkat mearrádusa das ahte riikka eiseválddit galget lágidit doaimmaid vuosttaš ja nuppi lađđasa vuođul. Jus ii leaš šiehtaduvvon eará, dalle lea dan boazoeaiggádeaddjis dahje siiddas gii eaiggáduššá bohccuid, geatnegasvuohta máksit buhtadusa bohccuid fuolaheamis ja máhcaheamis, dahje njuovvama ja vuovdima ovddas. Go lea máŋggaoaivilvuohta buhtadusa sturrodaga hárrái, dalle galgá dárkkistangoddi dán mearridit. Art. 30 Boazoguohtunlávdegoddi ja dárkkistangoddi sáhttet gohččut boazoeaiggádeaddji dahje siidda, geat eai čuovo dán konvenšuvnna mearrádusaid dahje geat boazoguohtunlávdegotti ja dárkkistangotti mearrádusaid vealtadit, bidjat fápmui dahje vealtadit bidjamis fápmui dihto doaimmaid. Go gohččosat eai čuvvojuvvo, sáhttá dát boazoeaiggádeaddji dahje siida geatnegahttojuvvot máksit konvenšuvdnadivvada. Gohčus sáhttá sisttisdoallat várrehusa das man sturrosaš alimus konvenšuvdnadivvada dát guoskevaš galgá máksit. Jus nuppi riikka bohccot orrot nuppi riikka guohtuneatnamiin olggobealde dan lobi mii dán konvenšuvnna vuođul lea addojuvvon, dahje iežas riika bohccot orrot lobihisvuođas dakkár guohtunguovlluin mat leat várrejuvvon art. 8 vuođul, ja lohpi ii leat addojuvvon konvenšuvnna vuođul, sáhttá čuovvovaš boazoeaiggádeaddji dahje siida, gohččojuvvot máksit konvenšuvdnadivvada lobihis guođoheami dihte. Dat lea dárkkistangoddi mii dahká mearrádusa das ahte konvenšuvdnadivat galgá máksojuvvot. ¶
lágiin ii leat ovdamearkka dihte vejolaš soahpat dušše muorračuollama- dahje bivdinvuoigatvuođaid birra. Ii galgga leat vejolaš addit nuppi áššebeallái viidát vuoigatvuođaid dahje geatnegasvuođaid go áššebealis alddis leat. Ovttasbargošiehtadus ii leat fámus ovdalgo boazoguohtunlávdegoddi dan dohkkeha. Go árvvoštallet šiehtadusa de galget vuhtiiváldit konvenšuvnna vuođđoprinsihpaid. Ovttasbargošiehtadus ii galgga dagahit mealgat vahága goalmmát áššebeallái. Vai lávdegoddi sáhttá dán doarvái bures árvvoštallat, de galget áššebealit ja guoskevaš eiseválddit beassat cealkit áššis. Muhtun dáhpáhusain sáhttá dárkkistangoddi gártat mearridit áššis (geahča 19. artihkkala 2. čuoggá). Konvenšuvnna njuolggadusat gustojit áššebeliide geat sohpet guođohanovttasbarggu. Kap. 3 Rádjerasttildeaddji boazodoalu sierra njuolggadusat Dán kapihttala sierra njuolggadusaid ulbmil lea geahpidit boazodoalli johttima bohccuidisguin riikaráji rastá ja buoridit vejolašvuođa bargat bohccuiguin nuppi riikkas. Art. 10 Dán artihkkala vuoigatvuođat sáhttet leat dárbbašlaččat vai nuppi riikka boazodoallu sáhttá buriin vugiin bargat bohccuiguin. Almmatge lea eaktun ahte vuoigatvuođat adnojit boazodoalus, ja ahte dáid atnet olbmot geat barget bohccuiguin. Vuoigatvuođat gustojit konvenšuvdna- ja rádjeguohtunguovlluin ja dain guovlluin gos leat soahpan guođohanovttasbarggu. Vuoigatvuohta rasttildit riikkaráji bohccuiguin mearkkaša vuoigatvuođa rasttildit ráji buot dain báikkiin gokko dát lea lunddolaš. Našunálalágat mearridit dan mii guoská vuoigatvuođaide váldit boaldámuša ja muoraid, bivdit ja guolástit, cegget rusttegiid dahje viesu. Boazobarggus adnojit iešguđetlágan veahkkeneavvut. Dát leat namuhuvvon 3. čuoggás. Jus rádjerasttildeaddji boazodoalu galgá govttolaččat sáhttit doaimmahit goappaš bealde riikkaráji, de ferte dáid veahkkeneavvuid beassat fievrridit ráji rastá álkis vugiin. Dan sivas go lea veadjemeahttun diehtit makkár veahkkeneavvut leat lunddolaččat boahtteáiggis, lea f čuoggás obbalaš mearrádus mainna sáhttá fátmmastit dárbbašlaš rievdadusaid. Eaktun sáhttit atnit ođđa veahkkeneavvuid lea ahte dat dárbbašuvvojit boazobarggus. Art. 11 Lea vuogas ahte geažotbealjat dahje dovdatmeahttun boazu galgá fuolahuvvot daid mearrá- ¶
Riikarádji Riksrøys 272 rájis (Pålnoröset) Lenesjávrái. Guovllu rájit leat merkejuvvon kárttas 6. Njuoravuopmi konvenšuvdnaguovlu Gielas boazoorohaga váste Lulil: Ruovdemáđi riikarájis jávrrážiidda (koord. X1617178,Y7596055) mat leat dakka nuorttabealde Tornehamn kapealla. Nuortan: Maŋemus namuhuvvon báikkis njuolga linjjás Riksrøys 272 (Pålnoröset) rádjái. Davil ja oarjin: Riikarájis Riksrøys 272 rájis dan báikái gokko ruovdemáđi rasttida riikaráji. Guovllu rájit leat merkejuvvon kárttas 7. Báhcajeagil konvenšuvdnaguovlu Gielas boazoorohaga váste Oarjin ja lulil: Čázádat Torneträsk – Dáriksrøysajávri – Jiegajávri – Alajávri – Váhkujávri – Nuorajávri gitta Kallojärvái. Nuortan ja davil: Kallojärvi rájis čázádaga mielde Lulip Vuolusjávri – Davip Vuolusjávri, maŋemus namuhuvvon jávrri orjjesdavimus luovtta rájis njuolga linjjás Lulip Stálujávrri nuortalulimus luktii, viidásit čázádaga mielde Lulip Stálujávri – Stálujohka – Korttojärvi – Torneträsk. Guovllu rájit leat merkejuvvon kárttas 8. ¶
Aivojávrri oarjjimus luovtta rádjái. Oarjin: Aivojávrri oarjjimus luovtta rájis njuolga linjjás láddo rádjái bajábealde buođu mii lea Siiddasjávrri (Sisovatnet), dán jávrri mielde luolimus luovtta rádjái. Lulil: Vuolgá Siiddasjávrri lulimus luovtta rájis ja manná Sisovasstinden:i (1411), das dohko Olmmáilik?a (Blåmannsisen) gitta dan báikái gokko jiehkis manná okta suorgi Leirsjøen:i, das Leirsjøen mielde dan báikái gokko rádji gaskal Storskog/Sjunkfjell ja Balvatn boazoorohagaid bohtet riikarádjái. Nuortan: Riikarádji. Guovllu rájit leat merkejuvvon kárttas 18. Rastesvárre rádjeguohtumat Storskog/Sjunkfjell boazoorohaga váste Guođohanáigodat: Juovlamánu 15. beaivvis cuoŋománu 30. beaivái. Davil: Ráji mielde gaskal Sirkas ja Tuorpon čearuid riikarájis Vastenjaure rádjái ja das Virihaure rádjái. Nuortan: Manná Virihaure mielde gitta johkaoivošii mii boahtá Gásakjávrris. Lulil: Čázádaga mielde Virihaures Gásakjávrre rádjái ja viidásit čázádaga mielde riikarádjái dakko gokko čázádat boahtá oktii rájiin gaskal Storskog/Sjunkfjell ja Balvatn boazoorohagaid. Oarjin: Riikarádji. Guovllu rájit leat merkejuvvon kárttas 19. Sálla konvenšuvdnaguovlu Tuorpon ja Luokta-Mavas čearuid váste Davil ja oarjin: Vuolgá Leirvatnet rájis gokko orohatrádji gaskal Storskog/Sjunkfjell ja Balvatn boazoorohagaid bohtet riikarádjái, ja das orohatráji mielde oarjjás Øvrevatnet rádjái. Lulil: Dán jávrris čázádaga mielde bajás Langvatnet rádjái, viidásit čázádaga mielde Loamejávrái ja Muotkejávrái dán jávrri nuortalulimus luovtta rádjái, das viidásit Låmeluobbalii riikaráji bokte. Nuortan: Riikaráji mielde Låmeluobbalis gitta Leirvatnet rádjái. Guovllu rájit leat merkejuvvon kárttas 20. Doarro konvenšuvdnaguovlu Luokta-Mavas čearu váste Oarjedavil: Riikarájis Gaskajávrri (Mellomvatnet) bokte, dán jávrri oarjjageahčái, das nuolga linjjás Dårrojav’ri nuorttageahčái, das manná jávrri orjješlulimus luovtta rádjái, das njuolga linjjás Vuop’piluok’ta rádjái, mii lea Baljav’ri:s (Balvatnet), das jávrri nuorttamus báikái. Lulil: Baljav’ri nuorttamus báikkis ja njuolga linjjás Riksrøys 235 rádjái. Nuortan: Álgá Riksrøys 235 rájis ja manná riikaráji mielde Gaskajávrái. Guovllu rájit leat merkejuvvon kárttas 21. ¶
manná riikarádjái ja viidásit riikaráji mielde Ståkkåhajohkii. Guovllu rájit leat merkejuvvon kárttas 28. Gitnetjahke rádjeguohtunguovlu Svaipa ja Gran čearuid váste Guođohanáigodat: suoidnemánu 1. beaivvis borgemánu 15. beaivái. Davil: Álgá Junkaravárre konvenšuvdnaguovllu lulábeali ráji bokte riikaráji rájis gitta Ruovadajohkii Almlia bokte. Oarjin: Ruovadajohka Almlia bokte gitta dasságo dát manná oktii Grønnfjellåga:in. Lulil: Álgá das gokko Ruovadajohka ja Grønnfjellåga leat oktan johkan ja manná maŋemus namuhuvvon joga mielde dasságo dat manná rastá Gállajávrri (Kaldvatnet) geainnu, das manná jávrri mielde Guobšajoga oivošii. Nuortan: Guobšajoga mielde jávrrážii 779. Guovllu rájit leat merkejuvvon kárttas 29. Árdagavárri konvenšuvdnaguovlu Ran čearu vaste Davil ja oarjin: álgá Gran og Svaipa konvenšuvdna- ja rádjeguohtunguovlluid rájiin riikaráji rájis dakko gokko čearuid gaskasaš rádji gaskal Gran ja Ran mannet riikarádjái davábeali Árdagavári, das viidásit Guobšagura mielde gitta Gállajávrái, dasto dán jávrri mielde jogaža oivošii mii golggiida Sandtjörndalen:s, dákko namuhuvvon jogaža mielde gitta riikarádjái dakka oarjjabeali LillUman (koord. X496648,Y7336515). Lulil ja nuortan: Álgá riikarájis báikkis dakka oarjjabealde Lill-Uman ja manná dasságo Gran og Ran čearuid rádji manná riikarádjái. Guovllu rájit leat merkejuvvon kárttas 30. Ovle-vuelie konvenšuvdnaguovlu Ubmeje čearu váste Davil: Riikarájis Graesiejavrie (Grasvatnet) bokte, dasto dán jávrri mielda gitta Oksfjellelva oivošii, ja das dán jávrri mielde Bretjørna rádjái ja dasto Okstindbreen. Oarjin: Okstindbreen mielde alážii 1581 (koord. X468570,Y7319128), dasto ráji mielde gaskal Ildgruben ja Røssåga boazoorohagaid njuolga linjjás Gryta rádjái bajágeažis Steikvassdalen, dasto Steikvasselva mielde gitte Reevhtse (Røssvatnet) rádjái, ja dán jávrri mielde Krutåga rádjái. Lulil: Álgá Krutåga ja Kruvhtegenjaevrie (Krutvatnet) bokte ja čázádaga mielde gitta riikarádjái. Nuortan: Riikarájis Kruvhtegenjaevrie rájis Graesiejavrie rádjái. Guovllu rájit leat merkejuvvon kárttas 31. ¶
Gierkietjahke rádjeguohtunguovlu Ildgruben boazoorohaga váste Guođohanáigodat: Birra jagi. Nuortan: Riikarájis dakka oarjjabeali LillUman (koord. X1460294,Y7339056), njuolga linjjás gitta Kåtaviken:ii Över-Uman rádjái. Lulil: Över-Uman rájis ja riikarádjái. Oarjin: Riikarájis Över-Uman rájis gitta báikái dakka oarjjabealde Lill-Uman (koord. X1460294,Y7339056). Guovllu rájit leat merkejuvvon kárttas 34. Vaekie konvenšuvdnaguovlu Vapsten čearu váste Davil: Ovle-vuelie konvenšuvdnaguovllu lulábeali ráji mielde Kruvhtegenjaevrie rájis gitta Reevhtse (Røssvatnet) rádjái. Oarjin: Reevhtse mielde Bjørkåselvas njálmmis merrii, das njuolga linjjás badjel Aalesjaevrie (Elsvatnet) gitta Åanghkejaevrie (Unkervatnet) rádjái Breidablikk bokte. Lulil: Åanghkejaevrie ja Skardmodalselva gitta riikarádjái. Nuortan: Riikarádji Skarmodalselva rájis gitta Kruvhtegenjaevrie rádjái. Guovllu rájit leat merkejuvvon kárttas 35. Lögdeå konvenšuvdnaguovlu Byrkije boazoorohaga váste Guođohanáigodat: golggotmánu 1. beaivvis cuoŋománu 30. beaivái. Oarjin: Oaiveruovdegeainnu rájis Lögdeälven rájis gitta Långviksmon rádjái. Lulil: Geaidnu Långviksmon:is gitta Långvattsån rádjái (koord. X1648134,Y7061770), dán joga mielde ja Flyggsjön badjel Stor- og Lillhattsjön, ja das viidásit Hattsjöån mielde Flärke rádjái, dás geaidnu Hundsjö rádjái, dán jávrri lulábealis (koord. X1659069,Y7051641) njuolga linjjás Saluböle rádjái (koord. X1672404, Y7044009) geainnu E4 bokte. Nuortan: Mearragátti mielde Saluböle rájis gitta Lögdeälvens njálbmái. Nuortan: Lögdeälven njálmmis gitta dakko gokko oaiveruovdegeaidnu rasttida joga. Guovllu rájit leat merkejuvvon kárttas 36. Raajnese konvenšuvdnaguovlu Vilhelmina norra čearu váste Davil: njuolga linjá riikarájis Valtanjaure bokte jávrái luvlie Diehpele (Austre Tiplingen). Oarjin ja lulil: luvlie Diehpele rájis Simleelva mielde jávrái Råtnan ja viidáseappot čázádaga mielde bijjie Raentsere (Ransaren) riikaráji bokte. Nuortan: riikarádji bijjie Raentsere rájis Valtanjaure rádjái. Guovllu rájit leat merkejuvvon kárttas 37. ¶
Råaksoentjahke rádjeguohtunguovlu Vilhelmina norra čearu váste Guođohanáigodat: miessemánu 1. beavvis golggotmánu 31. beaivái. Davil: Riikarájis Skardmoelva bokte ja dán joga mielde vulos dakko gokko jogaš mii boahtá Råaktjoentjahke golgá johkii (koord. X468544, Y7260493). Oarjin: Maŋemus namuhuvvon báikkis Skarmoelva:s ja jogaža mielde báikái sullii 2 km davábealde Pantdalsklumpen (koord. X468104,Y7258711), das njuolga linjjás oarjjabeali Råaktjoentjahke (Rotfjellet) báikái bajimusas Pantdalen (koord. X466494,Y7256476), das njuolga linjjás Fisklausvatnet davimus luovtta rádjái, dán jávrri mielde gitta nuortalulimus luktii, dás jogaža mielde Daarnege (Daningen) oarjjimus luktii. Lulil: namuhuvvon jávrri mielde nuorttamus luovtta rádjái ja viidáseappot jogaža mielde gitta riikarádjái. Nuortan: Riikarájis Daarnege rájis gitta Skardmoelva rádjái. Guovllu rájit leat merkejuvvon kárttas 38. Jitnemen konvenšuvdnaguovlu Vilhelmina södra ja Frostvikens norra čearuid váste Davil: Álgá riikarájis jávrri bijjie Raentsere bokte, čázádaga mielde jávrái mas lea allodat 968 dakka nuorttabealde Goeblehketjahke (Flåfjellet), dasto dán jávrri mielde oarjelulimus luovtta rádjái. Oarjin: Namuhuvvon jávrri oarjelulimus luovtta rájis luksaguvlui bijjie Jitnemenjaevrie lulimus luovtta rádjái, das njuolga linjjás Såålejaevrie rádjái, das čázádaga mielde bijjie Sipmehke (Vestlige Sipmekinnsjøen) rádjái ja viidásit čázádaga mielde riikarádjái Sipmekenjaure bokte. Nuortan: Riikarájis Sipmekenjaure bokte gitta bijjie Raentsere rádjái. Guovllu rájit leat merkejuvvon kárttas 39. ¶
4.3.5 Lulli–Trøndelága ja lulágeaži Jämtlándda regiovdna Enan rádjeguohtunguovlu Essand boazoorohaga váste Guođohanáigodagat: Muhtin oassi geassemánu 1. beaivvis juovlamánu 31. beaivái (guohtumat siskkobealde boazoguohtuneatnamiid (renbetesfjällen) ja muhtin oassi golggotmánu 1. beaivvis cuoŋománu 30. beaivái (guohtumat olggobealde boazoguohtuneatnamiid renbetesfjällen). Davil: Das gokko E75 rasttida riikaráji ja viidásit E75 mielde Enkroken rádjái. Nuortan: Enan mielde šaldái Sevedholm bokte, dasto njuolga linjjáid mielde Blåhammarkläppen rádjái, dasto Blåhammarskaftet guvlui ja Västre Endalshöjden guvlui. Lulil: Álgá Västre Endalshöjden:s njuolga linjjás jávrrážii 1057 mii lea Svaaletjahke riikarájis. Oarjin: riikarádji jávrrážis 1057 gitta E75 rádjái. Guovllu rájit leat merkejuvvon kárttas 45. Bealjehkh rádjeguohtunguovlu Handölsdalen čearu váste Guođohanáigodat: miessemánu 1. beaivvis golggotmánu 31. beaivái. Davil: Jávrráš 1057 riikarájis Svaaletjahke bokte, njuolga linjjás dakko gokko Åarkanjohke manná Saantenjaevrie. Oarjin: Saantenjaevrie mielde Nesjøen: i ja lulimus luovtta rádjái go Nea manná merrii. Lulil: Nesjøen nuortalulimus luovtta rájis Nea ja Ganka maŋŋil čázádaga mielde riikarádjái. Nuortan: Dan báikkis go čázádat mii boahtá Nedalssjön:s rasttida riikaráji ja riikaráji mielde Svaaletjahke rádjái. Guovllu rájit leat merkejuvvon kárttas 46. ¶
3. kapihtal govvida dálá boazodoalu. Boazodoallu doaimmahuvvo sullii 140 suohkanis ja areálas mii brutto dahká 40 % Norgga eatnamiin. Cuoŋománu 1. beaivvi 2000 lei boazolohku sullii 170.000. Ealáhusas leat 561 doalu (driftsenhet) ja daidda gullet oktiibuot buori 2800 olbmo. Sullii 70 % boazo doalus lea Finnmárkkus. Sámi boazodoallu lea juhkkojuvvon guhttan boazoguohtunguovlun, mat fas leat juhkkon 78 orohahkan. Boazodoalu doallovuohki ja iešguđet áigodatguohtumiid dárbu govviduvvo dán kapihtta lis. Boazodoalus leat nanu árbevierut ja čilgejuvvo lagabut sosiála ja ovttasbargo-oktavuođa – siidda birra, mii lea boazodoalloservodaga guovddážis. Gilvaleaddjiealáhusdoaimmaiddeadduboazo doalu vuostá guoskkahuvvo maiddái. 4. kapihttalis muitaluvvo boazodoalu ja alm molaš eiseválddiid oktavuođa birra. Eiseválddiin lealeamašrievddadeaddjioaidnusámi dilálašvuođaid hárrái, muhto maŋŋel Álttá-ášši lea leamaš stuorát beroštupmi sámi- ja boazodoal loáššiide. Dat lea vuhtton maiddái lágain. Riikkaid gaskasaš soahpamušat ja šiehtadusat leat ožžon eanet fuomášumi ja leat dál deaŧalaš vuođđun eise válddiid politihkas sámiid guovdu. Juohke jagi šiehtadallet stáhta ja Norgga Boa zosápmelaččaidRiikkasearvi(NBR)boazodoal lošiehtadusa, mas leat iešguđetlágán doarjjaortne gat boazodoalloealáhussii. 5. kapihttalis muitaluvvo dálá boazodoallo hálddašeami birra mii doaimmahuvvo Ráđđehusa, Eanandoallodepartemeantta,Boazodoallostivrra, guovllustivrraid ja orohatstivrraid, ja Boazodoallo hálddahusa olis. Dáid ásahusaid bargu ja sajádat čilgejuvvo vuđolaččat. 6. kapihttalis čilgejuvvojit dálá njuolggadusat vuoigatvuođabirraeaiggáduššatbohccuidja doaimmahit boazodoalu. Sámi boazoguohtunguov lluin lea boazodoallovuoigatvuohta dušše sámi sogat olbmuin geat ásset Norggas. Olggobealde sámi boazoguohtunguovlluid lea prinsihpas buoh kain vuoigatvuohta geain leat doarvái viiddis ja heivvolaš eatnamat dakkár doibmii, muhto sii dárbbašit doaibmalobi (konsešuvnna). Maiddái doallo-ortnet (driftsenhet) čilgejuvvo ja makkár sisdoallu das lea rievttálaš ja ekonomalaš oktavuođain. 7. kapihttalis lea sámi boazodoalu riektevuođu ja geavahanvuoigatvuođaid birra. Lágat guorahal lojuvvojit, ja daid ovdabarggut, riektegeavaheapmi ja teoriija. Dál ii šat eahpiduvvo ahte boazosámiid geavahanvuoigatvuođain lea iešheanalaš riekte vuođđu beroškeahttá lágas, ja ahte dáin vuoigat vuođain lea bággolotnunsuodjalus. 8. kapihttalis lea eará riikkaid boazodoalu birra, vuosttažettiin Suoma ja Ruoŧa. ¶
Orohatstivrraválddieahpečielganjuolgga dusat addet orohaga eanetlohkui vejolašvuođa boastut geavahit iežaset válddi ovddidit iežaset beroštumiid ovdalii orohaga oktasaš beroštumiid, njuolggo vahágin unnitlohkui. Berre ain leat orohatstivra man orohaga boazo doallit válljejit, muhto stivra berre leat priváhtarie vttálaš orgána. Dán stivrra sáhttá buohtastahttit gilialmennega stivrrain. Priváhtarievttálaš orgánan oažžu orohatstivra válddi mearridit iešguđet sisk káldasáššiid,áššiidmatgusketresursa hálddašeapmái ja guohtumiid suodjaleapmái. Áššit mat gusket ovttaskas olbmuid boazodollui leat olggobealde orohatstivrra válddi. Seammaládje go eará priváhtarievttálaš orgánaiguin nai, de ferte orohatstivra maid leat vissis almmolaš bearrái geahču vuolde. Go orohatstivrra lahtut ieža nai leat boazodoal lit, ja alddiineaset lea gullevašvuohta olu daid áššiide maid gieđahallet, de lea deaŧalaš sihkka rastit ahte eanetlohku ii geavat iežas válddi govtto hemet duolbmat unnitlogu beroštumiid. Lea nappo deaŧalaš ásahit čielga njuolggadusaid dasa maid stivra sáhttá mearridit, ja nu eastadit soaittáhagaid. Deaŧalaš vuohki sihkkarastit ahte unnitlogu beroštumit vuhtii váldojuvvojit lea ásahit njuolgga dusaid mat dáhkidit iešguđet siiddaide stivrasaji. Lassin dása evttoha lávdegoddi boazoeaiggádiidda geatatnetiežasetgovttohemetgieđahallon, vejolašvuođa ovddidit orohatstivrra gieđahallama bealákeahtes orgána árvvoštallamii. Orohagat leat iešguđet sturrodagas, stuora oro hagaid rájes gos iešguđet joavkkut doibmet áibbas sierralaga, unna orohagažiid rádjai mat leat birra jagi dahje osiid jagis ovttas. Evttohuvvon njuolgga dusat leat nu ahte heivejit buot sturrosaš oroha gaide. Láhkaevttohusa mielde galget orohatstivrras orohaga iešguđet joavkkut ovddastuvvot. Stivra nappo ii válljejuvvo jahkečoahkkimis, gos buoh kainleatovttadássásašjienat.Dakkárortnet sáhtášii dagahit ahte seammahagain álo livččii eanetlohkuorohatstivrras.Orohatstivragalgá hálddašitorohagaoktasašresurssaid,nugo guohtumiid, ja dalle ferte dáhkiduvvot ahte oro haga buot guohtunguovllut leat áiggi vuollái ovd dastuvvon stivrras. Dan dihte válljejit dat siidaoasit stivralahtuid ovttas geat leat ovttas geasseoro hagas. Geassesiiddas sáhttet leat máŋga joavkku, dál vesiiddat dahje bearrašat. Dát váldojuvvo vuhtii mearrádusain iešguđet geassesiiddaid orohatstiv raevttohasa válljema birra. Maiddái geassesiidda stivraovddasteaddji válljemis galgá fuolahit ahte okta joavku ii álo oaččo stivraámmáha, geahča evttohusa § 8–2 nuppi ja goalmmát lađđasiid. Lávdegoddi lea juohkásan orohatstivrra válljema njuolggadusaid dáfus. Eanetlohku evttoha ahte orohatstivra válljejuvvo geassesiiddaid vuođul, gč. čuoggá 9.5.2.1. Unnitlohku evttoha válgabiiriid daid orohagaide main leat eanet go čieža geasse siidda, geahča čuoggá 9.5.2.2 . Lávdegoddi evttoha maiddái dárkilet njuolgga dusaid orohaga jahkečoahkkima birra ja geas lea jienastanvuoigatvuohta, geahča evttohusa § 8–8 ja § 8–9. Evttohuvvojit njuolggadusat orohatkássa ja orohaga boazodoallofoandda birra ja dáid ruđaid dárkkisteami (revišuvnna) birra, geahča § 8–5, § 8–6 ja § 8–7. ¶
paragráfajuhkkojuvvo,nuahtedátparagráfa guoskkaha boazodoalu sámi boazoguohtunguovllus, ja ahte evttohusa § 1–3 guoská boazodollui muđui riikkas. Diekkárjuohkimiinboahtáčielgaseappot ovdan ahte láhka galgá lágidit dilálašvuođaid sámi boazodollui Vuođđolága § 110a ja Norgga riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid mielde, gč. vuosttaš lađđasa. Dajaldagat leat veahá rievdaduvvon vai njuolggadus šaddá čielgaseabbo ja buorebut heivehuvvonláganjuolggadusaide. Čujuhuvvomaiddái ođđa olmmošvuoigatvuođaláhkii, miessemánu 21. b. 1999 nr. 30. Erenoamážit lea mearkkašanveara ahte jagi 1966 ON-konvenšuvnna 27. artihkal lea váldon láhkii. Dát mearrádus gáhtte maiddái sámi kultuvrra ávnnaslaš eavttuid, ja lea erenoamážit boazodollui hui deaŧalaš mearrádus. 27. artihkkala kultuvra-doahpagaipmárdusadáfusčujuhuvvo čuoggái 4.4.1 dás ovdalis. Nuppi lađđasa mearrádusat vástidit mihá muddui 1978-lága vuosttaš oassái, geahča almmátge maŋŋelis boazodolliid vuoigatvuođaid nannema birra. Nuppi lađđasis lea doaba «ekologalaš» doalahuvvon, muhto dan dáfus deattuha lávdegoddi ahte dán doahpage ferte geahččat sámi árbevirolaš boazodoalu oktavuođas. Sihke dan dihte go lávdegoddi lea dáhtton garraseappot deattuhit sámi boazodoalu, ovdamearkka dihte siidda, gč. čuoggá 9.2 ovdalis, de lea evttohuvvon ahte dilálašvuođat galget lágiduvvot boazodollui sámi árbevieruid ja vieruiduvvama mielde. Doahpaga sámi boazoguohtunguovlu dáfus čujuhuvvo láhkaevttohusa § 3–1. Vaikko 1978-lága ulbmilparagráfa, § 1, lea ge nu movt lea, de leat dan lágas mearrádusat mat vuoruhit eará beroštumiid go boazodoalu. Čujuhuvvo ovdamearkka dihte 11. ja 15. paragráfaide ja 5. kapihttalii. Lea olggobealde lávdegotti válddi evttohit dáid mearrrádusaid rievdaduvvot. Mearrádusaid ferte nappo dulkot boazosámiid vieruiduvvan vuoigatvuođaid vuođul. Jus dát vuoigatvuođat šaddetgáidatnamuhuvvonláhkamearrádusaid ¶
Diekkár njuolggadusa evttoheapmi láhkii lea nappo olggobealde lávdegotti válddi, ja dan dihte ferte lávdegoddi duhtat dasa ahte dušše čujuhit diekkár njuolggadusa dárbbašlašvuhtii. Lávdegoddi čujuha erenoamážit plánaeiseválddiid ovddasvástadussii fuolahit boazodoalu areáladárbbuid. Dán oktavuođas sáhttá čujuhit Sámevuoigatvuođalávdegotti evttohussii NOU 1997: 4, Sámi kultuvrra luondduvuođus, siidu 545, čuovvovačča lasiheami birra geassemánu 14. beaivvi 1985 nr. 77 plána- ja huksenlága 2. §:ii: «Plánemis dán lága olis galgá deattuhuvvot sihkkarastit sámi kultuvrra, ealáhusaid ja servodateallima luondduvuđđosa.» Lávdegoddi doarju diekkár mearrádusa, muhto vállješii dadjat nugo njealjis Sámevuoigatvuođalávdegotti lahtuin evttohedje: «Plánemis dán lága olis galgá deattuhuvvot sihkkarastit sámi kultuvrra, ealáhusaid ja servodateallimaluondduvuđđosa,dásmaiddái gáhttet guoddinana boazodoalu.» Njealját lađđasis leat evttohuvvon seamma mearrádusat go 1978-lága 1. § nuppi lađđasa 3. ja 4. čuoggáin, muhto lea deattuhuvvon ahte siskkáldas áššiidheiveheapmigalgádáhpáhuvvatvieruiduvvan geavaheami vuođul, gč. čuoggáid 7.3 ja 9.6 dás ovdalis ja evttohusa § 8–1 ja § 9–3 oktan mearkkašumiiguin. 1978-lága § 1 goalmmát ja njealját lađđasat leat evttohusa §:s 2–1. ¶
Olggobealde sámi boazoguohtunguovllu galgá láhka lágidit dilálašvuođaid ekologalaš guoddinana gea vaheapmái boazoguohtuneatnamiin dain guovlluin gosa lea addon boazodoallolohpi § 3–5 njuolggadu said mielde. ¶
Láhka gusto sámi boazodollui ja boazodollui mii doaimmahuvvo olggobealde sámi boazoguohtun guovllu. ¶
Mearrádus ii galgga ipmirduvvot dainna lágiin ahte sámiin ii leat vuoigatvuohta doaimmahit boa zodoalu olggobealde sámi boazoguohtunguovllu, muhto dalle galget sii čuovvut § 3–5. ¶
Gonagas sáhttá stáhtii gáibidit luvvejuvvot eatnama ja vuoigatvuođaid, dás vuolde maiddái vuoigat vuođaid 5. kapihttala olis, ja maiddái vuoigatvuođa buhtadusaide vahágiid ovddas maid bohccot leat dagahan, go nu gávnnahuvvo dárbbašlažžan boazo doalu geažil siskkobealde §:s 3–1 namuhuvvon boazoguohtunguovllu, ja go ferte rehkenastojuvvot ahte dákkár dahku eahpitkeahttá gártá eambbo ávkin go vahágin. Jus ášši guoská vuoigatvuođaid luvvemii 5. kapihttala olis, de sáhttá áššáskuhtti beassat buhta deamis áššáškuhtton beali áššegoluid jus áššáskuht ton bealli šiehtadallamiid maŋŋel lea hilgon dahje ii leat vástidan fálaldaga, ja son riekteárvvošteami mearrádusa olis ii oaččo eambbo go fálaldaga. Muđui gustojit áššegollonjuolggadusat lágas geas semánu 1. b. 1917 nr. 1 árvvošteami ja bággo lotnunáššiid birra. ¶
11.3.5 § 3–5. Boazodoallu olggobealde sámi boazoguohtunguovllu ¶
1. Olggobealde sámi boazoguohtunguovllu, gč. § 3– 1, ii oaččo boazodoallu doaimmahuvvot Gonagasa erenoamáš lobi haga. Dakkár lobi sáhttá oažžut duššefal son, guhte sáhttá duođaštit ahte eananeaiggádat ja vuoigatvuođalaččat geaidda su doallu boahtá guoskat, leat addán sutnje lobi čállosa bokte, dahje lea dahkkon mearrádus nugo 2. čuoggás namuhuvvon, ja ahte lohpi dahje mearrádus čájeha ahte son oažžu geavahit doarvái viiddis ja heiv volaččat ráddjejuvvon duovdagiid dollui. Lohpi ii berre addojuvvot goddeguovlluide. Ferte maiddái leat várrogas addimis lobiid guovl luide mat leat dainna lágiin lahka boazoguohtun guovlluid ahte riiddut sáhttet čuožžilit. Lohpi sáhttá addot vissis áigái, ii ge leat guđege ládje gustovaš maŋŋelgoguođohanvuoigatvuohtaleaeret gahččan. Dollui sáhttet biddjot dárkilet eavttut. 2. Ovttaseaiggáduvvon eanan olggobealde boa zoguohtunguovllu sáhttá geavahuvvot boazodollui eanetlogu mearrádusa mielde, lága vuođul geas semánu 18. b. 1965 nr. 6 ovttaseaiggáduššama birra. Jus eaiggádat ja geavaheaddjit guđet hálddašit eanas oasi dakkár duottarguovllus miilea heivvolaš boazodollui, háliidit guovllu geavahuvvot dasa, muhto eai beasa go muhtun eananeaiggádat eai dáhto leat mielde, de sáhttet mearrádusat oktasaš doaimmaid birra lágas juovlamánu 21. beaivvi 1979 nr. 77 eananjuohkima birra §:s 2e geavahuv vot dán dáfus. Gonagasa dohkkehemiin sáhttá oktasašmeahci stivra gitta 10 jahkái hávális addit lobi doaimmahit boazodoalu gili oktasašmeahcis olggobealde boazo guohtunguovllu,jusboazodoalluiišattaš mearkkašahtti vahágin dahje hehttehussan sidjiide geain lea geavahanvuoigatvuohta. Mearrádus dak kár lobi birra galgá ovdandivvojuvvot álbmoga ovdii 3 mánnui maŋŋel go mearrádus lea gulahuvvon dábálaš vuogi mielde, earret eará galgá mearrádus almmuhuvvon unnimusat ovtta aviissas mii lea dábálaččat dovddus guovllus. Jus ovttasge boahtá váidda oktasašmeahci stivrii ovdal go áigemearri lea dievvan, guhte čuoččuha ahte boazodoallu šaddá mearkkašahtti vahágin dahje hehttehussan su opmo dahkii dahje doibmii, de mearriduvvo gažaldat eananjuohkindikki árvvošteami bokte oktašasmea hci stivrra gáibádusa mielde, jus stivra doalaha mearrádusas. Boazodoalu birra stáhta oktasašmehciin olggo bealdeboazoguohtunguovlluadnojuvvojit17. § mearrádusat lágas geassemánu 6. b. 1975 nr. 31 ee. vuoigatvuođaid ja eananopmodahkii gulli vuoi gatvuođaid geavaheami birra stáhta oktasašmehciin (várreláhka). ¶
galgga lasihit boazologu meaddel dan mii lea mear riduvvonguovllusgosaođđasiidaoassilea jurddašuvvon. Vástádus dasa geat galget leat ovtta oaivilis, lea nappo dan duohken lea go alimus boa zolohku biddjon geassesiidii, vai lea go maiddái dálvesiidii biddjon alimus boazolohku. Geahča eanet dán birra §:s 9–4 oktan mearkkašumiiguin. Jus alimus boazolohku lea biddjon dušše geas sesiidii, de fertejit geassesiidda buot siidaosiid jođiheaddjit miehtat ásahit ođđa siidaoasi. Jus maiddái dálvesiidii lea mearriduvvon alimus boazo lohku, de sáhttet dálvesiidda siidaosiid jođiheaddjit soahpat ásahit ođđa siidaoasi. Siidda siskkobealde – geassesiiddas dahje dálvesiiddas – ožžot jođiheaddjit ieža mearridit man galle siidaoasi dohko ásahuvvojit. Jus mahkáš ii leat mearriduvvon alimus boazo lohku dálvesiidii, de galget namalassii buot geasse siidda jođiheaddjit leat ovttaoaivilis. Unna geassesi iddažiidda, omd. main lea okta bearaš, lea friddja mearridit galle siidaoasi sii dáhttot ásahit. Stuora geassesiiddain gos leat olu bearrašat sáhttá leat váttis olahit ovttamielalašvuođa. Jus geassesiiddas leat eanet juogut, de sáhttá álkit dáhpáhuvvat ahte ii oktage udno earáide eanet sii daosiid. Jus dilálašvuođat leat nie, de sáhttet unnit juogu boazodoallit, omd. dálvesiida bivdit ahte mearriduvvo alimus boazolohku sidjiide, gč. § 9–4. Dalle ožžot dán siidda siidaoasit vuođu mearridit ásahit ođđa siidaosiid. Jus unnit juohku geassesiidda siskkobealde dáinnalágiin ásaha ođđa siidaosiid, de sii eai sáhte vuosttaldit ahte geassesiidda eará siidaoasit sohpet lasihit siidaosiid logu dan boazologu siskkobealde mii sis dasto lea. Dát boazolohku lea geassesiidda boazolohku minus dat boazolohku mii mearri duvvo sierra ávžžuhusa mielde. Ovdamearkkas lea dálvesiida mii bivdá sierra mearriduvvot boazologu. Nu sáhttá maiddái geas sesiidda eará čoahkkádus dahje joavku dahkat. Sáhttit govahallat ahte dálvesiida dahje eará joavku mii lea ožžon mearriduvvot sierra alimus boazologu, ja lea ásahan ođđa siidaosiid, ii šat hálit sierra alimus boazologu, muhto ahte geassesiidda boazolohku galgá leat áidna mearri. Dat ii sáhte čađahuvvotjusgeassesiiddabuotsiidaosiid jođiheaddjit eai leat ovttaoaivilis. Muđui sáhtášii unnit joavku dábuhit alcces eanet siidaosiid earáid meaddel ja nu maiddái stuorát boazologu geasse siidda meriid siskkobealde. Dalle go dálvesiida dahje geassesiidda eará joavku dáid prinsihpaid mielde lea ásahan ođđa sii daoasi, de berrejit sii ovttasbarggu dihte earáiguin válljet jođiheaddjin dakkára gii lea siiddas bargan ja dovdá dilálašvuođaid. Dárkilvuođa dihte namuhit ahte ođđa siidaoas sái galgá nammaduvvot ođđa jođiheaddji. Ii sáhte nappo addit ođđa siidaoasi olbmui geas juo ovdalaččas lea siidaoassi. Almmátge sáhttá ovttamielalašvuođas rievdadit bálddalas álggahanoasi siidaoassin, gč. § 4–4. Dat váikkuhivččii dasa ahte dát oassi ieš beassá ásahit bálddalas álggahanoasi, ja friddjabut earái jorahit doalu, gč. § 4–4 ja § 4–7 ovttas. Rievdamiin oažžu doallu maiddái eanet jienaid, gč. § 8–8. Go bálddalas álggahanoasi nie rievdada siida oassin, de galgá sáhttit eaktudit ahte siidaoassi mas bálddalas álggahanoassi oktii vulggii, ii oaččo ásahit ođđa bálddalas álggahanoasi § 4–4 mielde ja ahte dat ii ge oaččo daguhuvvot earái. Dát ii mana vuostálaga dainna mii ovdalis lea daddjon dan birra ahte ii sáhte eavttuid bidjat ođđa siidaosiid ása heapmái. Eavttut mat dás biddjojit, eai rievdat dan siidaoasi riektedili mas rievdaduvvon bálddalas álggahanoassi vulggii. Juo bálddalas álggahanoasi ásahettiin han massii siidaoassi vejolašvuođa dagu hit jođihanovddasvástádusa earái ja massii maiddái vejolašvuođa ásahit ođđa bálddalas álggahanoasi. Mearrádusas čujuhuvvo maiddái dasa ahte galgá vuhtii váldit su barggu gii ohcá siidaoasi, gč. 2. čuoggá goalmmát lađđasa. Dát mielddisbuktá ahte olmmoš gii bargá bohccuiguin siiddas galgá válljejuvvot ovdalii dakkára gii ii leat searvan barg guide. Viidáseappot namuhuvvo ahte galgá vuhtii vál dit ohcci eallindilálašvuođaid. Omd. lea govttolaš válljetbearašolbmoovdaliiovttaskasolbmo. Bearaš almmotge ii leat ovdamunnin jus ii leat sear van boazodoalu bargguide. Lea maid lunddolaš válljet nuorra olbmuid ovdalii boarráseappuid. Dás gal almmotge sáhttet leat olbmot geat guhkes áiggi leat bargan boazo doalus, muhto eai leat ožžon doalu (driftsenhet), ja áigumuš lea formaliseret sin gullevašvuođa siidii siidaoasi ásahemiin. Jussongeansiidanammadasiidaoasi jođiheaddjin lea náitalan, de rehkenastojuvvo maid dái su guoibmi jođiheaddjin, gč. § 4–5, 1. čuoggá. Ii sáhte nappo mearridit ahte guoibmi ii galgga leat jođiheaddjin. Seammaládje lea ovttasássiin, gč. § 4–5, 2. čuoggá. Ođđa siidaoasi ásaheapmái ii sáhte bidjat eavttuid mat eai boađe ovdan dán lágas. Ii sáhte omd. mearriduvvot ahte soames oažžu siidaoasi dainna eavttuin ahte ii ásat bálddalas álggahanoasi, dahje ahte son go heaitá, geatnegahtto addit siida oasi dihto olbmui. Jus dákkár eavttuid bidjan ii gil dojuvvo, de sáhttet áigái boahtit A, B ja C siidaoasit, mat sáhttet dagahit unohis dásse-erohusaid siida osiid gaskka. Sihkkarastit ahte eai ásahuvvo siidaoasit almmá deavddikeahttá formála eavttuid, de ii leat ođđa siidaoassi ásahuvvon ovdal go fylkkaboazo doallostivra lea dan dohkkehan, geahča 2. čuoggá njealját lađđasa. Fylkkaboazodoallostivrra dárkkis teapmi lea čielga formála dárkkisteapmi, nugo dárkkistit dan ahte buot siidaosiid jođiheaddjit leat mieđihan ja ahte ođđa siidaoasi jođiheaddji lea válddálaš ja ássá Norggas. Jus siidaoassi ásahuvvo geassesiidda unnit čoahkkádussii, de galgá fylkka boazodoallostivra dárkkistit ahte dán unnit čoahk kádusa siidaosiid jođiheaddjit leat mieđihan. Fylk kaboazodoallostivra galgá viidáseappot dárkkistit ahte dán unnit čoahkkádussii lea mearriduvvon ali mus boazolohku, gč. mearkkašumiid ovdalis 2. čuoggá vuosttaš ja nuppi lađđasiidda. Jusfylkkaboazodoallostivragávnnahaahte ođđa siidaoasi ásaheami eavttut eai leat devdojuv von, de ođđa siidaoassi ii dohkkehuvvo. Ođđasiidaoasidohkkeheamibiehttaleami sáhttá váidit Boazodoallostivrii. Maiddái ođđa sii daoasi dohkkeheami sáhttá váidit soames gii oaiv vilda ahte eavttut eai leat devdojuvvon ja geas leat rievttalaš beroštumit áššis. Unnitlohku, Jon Meløy ja Arne G. Arnesen, evttoheaba čuovvovaš lasáhusa 2. čuoggá goalm mát lađđasii: Fylkkaboazodoallostivra sáhttá biehttalit dohk keheami jus juohke siidaoasi gaskamearálaš boazo lohku šaddá vuollel 250 bohcco siidda/orohaga ali mus boazologu ektui. Mearkkašupmi 2. čuoggá goalmmát lađđasa nuppi cealkagii: Unnitlogu evttohus lea seamma go eanetlogu evttohus, muhto dainna erohusain ahte unnitlohku háliida ásahit vejolašvuođa dalle go ođđa siidaoasi ásaheapmi sáhttá dagahit siidaosiid gaskamearálaš boazologu vuollel 250. Diekkár njuolggadusa haga ballaba soai ahte siida ii nagot vuosttaldit sávaldaga ásahit menddo olu siidaosiid. Dat fas sáhttá dagahit ahte siidaosiide šaddá nu vuollegis boazolohku ahte ii šat lea birgenláhki. Njuolggadus mearkkaša nappo ahte fylkkaboa zodoallostivra ferte árvvoštallat lea go bealuštahtti ásahit eanet siidaosiid. Njuolggadus mearkkaša maiddái ahte jus siidaosiin šaddá boazolohku vuol lel 250, de ferte siida bures ákkastallat manne áigu ásahit ođđa siidaoasi. Ágga addit lobi, sáhttá leat ahte orohaga dahje siidda doallovuohki lea dakkár ahte sáhttá leat bealuštahtti atnit unnit boazologu siidaosiin, ovda mearkka dihte jus stuora oassi sisaboađus boahtá duojis. Eará ágga sáhttá leat ahte okta dahje eanet siidaoasitmainleaboazolohkuvuollinleat nugohčoduvvon buolvadoalut, mat leat namuhuv von § 4–4, 6. čuoggás ja mat iežaset iešvuođaid geažil eai berre lohkkot siidaosiid gaskamearálaš boazologu rehkenastimis. Dás deattuhuvvo ahte gaskamearálaš boazo logu rehkenastimis galgá adnot mearriduvvon boa zolohku, ii ge duohta boazolohku. Jurddašetnot čuovvovaš ovdamearkka: A-siiddas lea duohta boa zolohku 900 ja leat golbma siidaoasi. Siida háliida ásahit ođđa siidaoasi. Dat lea álki jus siidda mearri duvvon alimus boazolohku lea 1000 dahje eanet. Jus alimus boazolohkomearri lea vuollel, de galget leaterenoamášákkatovdalgofylkkaboazo doallostivra mieđiha ásahit ođđa siidaoasi. 3. čuoggás leat njuolggadusat dasa jus siida oassi sirdojuvvo eará siidii. Dákko evttohuvvo seamma njuolggadus go ođđa siidaoasi ásaheap mái lea. 4. čuokkis: Sáhttá leat nu ahte orohat dahje geassesiida dárbbahivččii ođđa siidaosiid, muhto eai oaččo dan áigái dábálaš njuolggadusaid mielde go ii olahuvvo ovttamielalašvuohta. 4. čuoggá mearrádus lea njuolggadus mii galgá hehttet muh tun guovllu boazodoalu nohkamis. Mearrádus lea dakkár man galgá várrogasvuođain atnit. Lea čáje huvvon ahte boazodoalu ásaheapmi guovllu eará boazodolliid miela vuostá hárve lihkostuvvá. Mearrádus sáhttá maid adnot dalle go muhtun siidaoasi jođiheaddji ii šat fuola boazoeaiggáda iežas siidaoasi vuollái, vaikko son lea olu bargan siiddas ja siidaoasis, ja jođiheaddji seammás maid dái vuosttalda addimis dán boazoeaiggádii sierra siidaoasi. ¶
Mearkkašumit § 5–1: Dát mearrádus lea seamma go 1978-lága 11. §. Mearrádusa livččii sávahahtti rievdadit, muhto dat lea olggobealde lávdegotti válddi. Mearrádus orru vuođustuvvon dan áddejupmái ahte guođohanvuoigatvuohta manahuvvo jus omd. meahcce-eanandikšojuvvo.Lávdegoddičujuha dasa ahte nu ii leat, go juo dál lea dohkkehuvvon ahte boazosámiid geavahanvuoigatvuođas lea riek tevuođđu olggobealde lága, namalassii dološ áiggi rájes geavaheapmi. Jus guohtumat gáržžiduvvojit eanetgodatmiičuovvuheivehangeatnegas vuođas, de lea lávdegotti oainnu mielde boazo doalusvuoigatvuohtaoažžutbuhtadusa Vuođđolága § 105 prinsihpaid mielde, gč. čuoggá 7.5. Dás čujuhuvvo § 1–2 ja § 5–9 ja daidda mearkkašumiide. ¶
Boazodoallovuoigatvuohta addá mehciin vuoigat vuođa geavahit eatnama dárbbašlaš barttaid ja lav dnjegođiid ceggemii olbmuid várás ja áittiid, buvr riid, njalaid, luviid ja suonjiriid ceggemii biergasiid ja borramuša várás. Boazodoallái sáhttá mávssu ovddas čájehuvvot orrunvistesadji jus boazodoalli ii earaládje oaččo orrunvistti maid dárbbaša doaimmahit doalus alb maládje. Jus áššái gulli bealit eai soabat dan nalde, leat go eavttut devdojuvvon oažžut vistesaji čájehuv vot, dahje gos vistesadji galgá leat, vistesaji sturro daga dahje ráddjema nalde, eavttuid nalde dahje mávssu nalde, de mearriduvvo gažaldat eananjuoh kindikki árvvošteami bokte. Eanan mii lea váldojuvvon atnui dahje čájehuv von, ja visttit ja rusttegat mat leat dán paragráfa vuosttaš ja nuppi lađđasiid vuođul ceggejuvvon, eai sáhte Gonagasa dohkkeheami haga ja eananeaig gáda lobi haga geavahuvvot eará ulbmiliidda go boazodollui eai ge daguhuvvot earáide go boazodolli ide ja ulbmiliidda mat devdet vuosttaš ja nuppi lađđasa eavttuid. ¶
Mearkkašumit § 5–3: Mearrádus lea seamma go 1978-lága 10. § vuosttaš lađđasa 1. ja 2. čuoggáin ja 10. § nuppi lađđasis. 1978-lága 10. §:s leat maid eará mearrádusat mat regulerejit dilálašvuođaid mat leat olggobealde lávdegotti válddi evttohit rievdadit. Lávdegotti oaivila mielde berrejit dat biddjot sierra paragráfaide vai šaddet čielgaseappot, gč. láhka evttohusa§ 5–4,miivástida1978-lága10. § vuosttaš lađđasa 4. čuoggái ja 10. § nuppi lađđasii ja láhkaevttohusa § 5–7 mii vástida 1978-lága 10. § vuosttaš lađđasa 3. čuoggái. ¶
Mearkkašumit § 5–4: Mearrádus lea seamma go 1978-lága 10. § vuosttaš lađđasa 4. čuokkis. Mearrádusas lea sierranjuolggadus johtolagaid birra,miimaidleaovdditboazodoallolágain. Čujuhuvvomaiddáijohtolagaidgáhttemii njukčamánu 12. beaivvi 1965 eananvuovdinlága 2. § b-bustávvii. Lea olggobealde lávdegotti válddi evttohit riev dadit njuolggadusaid johtolagaid birra, muhto láv degoddi čujuha muhtun beliide dán njuolggadusa oktavuođas. Vaikko lea ge sierranjuolggadus johtolagaid birra, de ii galgga dat áddejuvvot dainna lágiin ahte boazodoalu eará guohtuneatnamat eai leat gáhtte juvvon. Nugo namuhvvon ovdalis, čuoggás 7.1, de lea dál dohkkehuvvon ahte boazosámiid guođohanvuoigatvuohta lea oamastuvvon čuđiid jagiid geavaheami vuođul. Sin vuoigatvuođat eai leat dušše lága olis, muhto dološ áiggi rájes gea vaheami vuođul, gč. § 1–2. Boazosámiid vuoigatvuođain lea nappo bággo lotnunsuodjalus, gč. evttohusa § 5–9. Dát suodjalus ii guoskka dušše johtolagaide, muhto guođohan vuoigatvuhtii opplaččat miehtá boazosámi guoh tunguovlluid, gč. evttohusa § 5–1 ja § 5–2. ¶
Mearkkašumit § 5–5: Mearrádus lea seamma go 1978-lága 13. §. Lea olggobealde lávdegotti válddi evttohit dán njuolg gadusa rievdadit. ¶
Bivdo- ja guolástanvuoigatvuohta addá lobi lobálaš boazodoalu doaimmahettiin boazoguohtunguovllus bivdit ja guolástit stáhta oktasašmehciin ja dakkár stáhtaeatnamiin mat eai leat erenoamážit mihtiduv von dan orohaga siskkobealde gos boazodoallu doaimmahuvvo,seammaeavttuiguingodan gieldda, gili dahje báikegotti ássit gos oktasaš meahcci dahje stahtaeanan lea. Stáhta mihtiduvvon vuvddiin ja duoddariin boazoguohtunguovllu siskko bealde galgá boazodolliid bivdin- ja guolástanvuoi gatvuohta leat nu movt lea leamaš dološ áiggi rájes. Gonagas sáhttá mearridit ahte boazodolliin galgá leat aktovuoigatvuohta geavahit gitta guolle bivdoneavvuid dárkileappot mearriduvvon jávrriin ja johkaosiin eará stáhtaeatnamiin go stáhta oktasašmehciin. Gonagas sáhttá maiddái mearridit ahte vissis eatnamiid, jávrriid ja johkaosiid nu go namuhuvvon ovddit cealkagis, galget beassat bivdit duššefal sii guđet doaimmahit boazodoalu. Bivddu ja guolásteami ovddas dán paragráfa mearrádusaid vuođul ii galgga máksojuvvot láigu ii ge goartadivat. Mearkkašumit § 5–6: Mearrádus lea seamma go 1978-lága 14. §. Lávdegoddi čujuha dasa ahte boazoeaiggádiin sáhttet leat guolástan- ja bivdovuoigatvuođat mat leat viidábut go dán mearrádusas boahtá ovdan. Viiddit vuoigatvuođat sáhttet leat dološ áiggi gea vaheami vuođul. Čujuhuvvo Rt. 1968 s 394 ja Rt. 1968 s 429, gč. maiddái Rt. 1975 s 552 ja Rt. 1975 s 920. Bivdo- ja guolástanvuoigatvuođat leat ságastal lojuvvon moanat čoahkkimiin maid lávdegoddi lea doallan boazodoaluin. Lávdegoddi oaidná dárbbu geahčaditdáidnjuolggadusaiddárkileappot, muhto ii sáhte evttohit rievdadusaid, go gažaldah kan leat áššit mat leat olggobealde lávdegotti válddi. Almmátge ii divtte lávdegoddi ealgabivddu leat komenterekeahttá. Boazoeaiggát dieđusge sáhttá ovtta dásis earáiguin searvat ealgabivdinlobi vuor bádemiide, muhto ii leat sihkkarastojuvvon oažžut bivdinlobi iežas orohagas. Lávdegoddi oaivvilda ahte boazodoalu orohagain gos eai báhččo buot ealggat bivdináiggis, ásahuvvo ortnet man mielde guovllu siidaoasit besset searvat bivdui, nu ahte bivdoearridevdojuvvo.Lávdegoddiatnágovt tolažžan bivdit dán ášši čielggaduvvot. ¶
Mearkkašumit § 5–7: Mearrádus lea seamma go 1978-lága 10. § vuosttaš lađđasa 3. čuokkis. Lea olggobealde lávdegotti válddi evttohit riev dadusaid dása. Almmotge leat dárbbašlaš mudde matevttohuvvonváldeorgánaidrievdadeami geažil. Guovllustivrra sadjái evttohuvvo fylkkaboa zodoallostivra. ¶
Mearkkašumit § 5–8: Mearrádus lea seamma go 1978-lága 12.§. Lea olggobealde lávdegotti válddi evttohit rievdadusaid dása. Lávdegoddi lea almmotge, dálá čađaheami vuođul, evttohan ahte lea departeme anta ii ge Gonagas, mii dohkkeha áiddiid jna. Leat maiddái dárbbašlaš rievdadusat mat čuvvot válde orgánaid rievdadeami evttohusa. Guovllustivrra sadjái boahtá fylkkaboazodoallostivra ja boazodoal loagronoma sadjái fas fylkkamánni. ¶
Mearkkašumit § 6–2: Vuosttaš lađas: Guođohangeatnegasvuohta lea oas sin 1978-lága njuolggadusain doaimmahan-geatne gasvuođa birra, § 20. Lávdegotti oavila mielde berre earuhit doaimmahangeatnegasvuođa ja guođohangeatnegasvuođa. Evttohuvvon mearrá dus lea vižžojuvvon geassemánu 9. beaivvi 1972 lágas (13. §) boazoguohtuma birra Norgga ja Ruoŧa soahpamuša olis guovvamánu 9. beaivvi 1972 boa zoguohtuma birra. Lobálaš boazoguohtumii gullá dat guovlu gos boazoeaiggát oažžu atnit iežas bohccuid. Jus boa zoeaiggát guođoha bohccuidis olggobealde sámi boazoguohtunguovllu,desoniileatlobálaš guohtumis, jus ii leačča soahpamuš eananeaiggá diin dahje mearrádus § 3–5 mielde. Sámi boazoguohtunguovlu lea fas juhkkojuv von regiovnnalaš boazoguohtuneanamin, mii dasto juhkkojuvvo orohahkan. § 4–1 nuppi lađđasa mielde galget bohccot gullat siidaoassái, mii fas gullá siidii, gč. § 4–2 vuosttaš lađđasa. Siida lea čadnon geográfalaš eat namii, geassesiidii dahje dálvesiidii, gč. § 8–10. Siida gullá orohahkii. Boazoeaiggát galgá fuolahit ahte bohccot doalahuvvojit orohaga rájiid siste, jus eará ii čuvoš § 8–1 vuosttaš lađđasa olis. Gáibádusaide doalahit ealu lobálaš guohtuneat namiin gullá maiddái ahte galgá čuovvut orohaga geavahan-njuolggadusaid. Galgá čuovvut gustovaš guohtunáiggiid, gč. § 9–5, ii ge leat omd. dálve guohtuneatnamiin guohtunáiggiid olggobealde. Jus orohagas leat guohtungeavahan-njuolgga dusat main boahtá ovdan gos guđege siida galgá leat, gč. § 9–3, de daid rihkkun mielddisbuktá ahte boazodoallu lea lobihis guohtuneatnamis. Siiddageavahanvuoigatvuođaiddáfus čujuhuvvo čuoggáide 9.2.3 ja 9.6.2 ja evttohusa § 9–3 mearkkašumiide. 1978-lága 1. § mielde lea guođohanvuoigat vuohta váriin ja eará meahcceeatnamiin, geahča maiddáievttohusa§ 5–1.Jusmeahcceeanan dikšojuvvo, de lea 1978-lága eaktu ahte boazoeaig gádat masset guođohanvuoigatvuođa guoskevaš eatnamis. Boazu mii boahtá dikšojuvvon eatnamii, ii leat nappo 1978-lága ipmárdusa mielde lobálaš guohtuneatnamis.Muhtoboazoeaiggádiid guođohanvuoigatvuođain lea bággolotnunsuodja lus seammaládje go eará geavahanvuoigatvuođain, eai ge sáhte sihkastuvvot dušše dainna go meahc ceeanan dikšojuvvo. Jus huksen dahje dikšun lea dahkkojuvvon almmá vuhtii válddikeahttá njuolg gadusaid mat suodjalit boazosámiid geavahanvuoi gatvuođa, de ii sáhte dušše dainna go eanan lea dikšojuvvon, lohkat ahte boazu lea lobihis guohtu mis. Dán oktavuođas čujuhuvvo Kirsti Strøm Bull, studier i reindriftsrett (1997) 56. siiddu rájes. § 6–2 njuolggadusaid rihkkun sáhttá mielddis buktit doaimmaid 13. kapihttala mearrádusaid mielde. Dat sáhttet omd. leat ahte boazoeaiggát sáhkkohallá jus ii fuolat guođohangeatnegas vuođa, ja sáhku sadjái sáhttá leat bággensáhkku, gč. § 13–2 ja 13–3. Sáhttá maid leat eret vuoje heapmi § 13–6 vuosttaš lađđasa a-bustáva mielde. Guhte doaibma dál de válljejuvvošii, de galgá dat heivehuvvot dilálašvuođaide. Eai galgga čađahuv vot garraset doaimmat go dárbbašlaš. Omd. jus eret vuojeheapmi ii lihkostuva § 13–6 vuosttaš lađđasa b-bustáva mielde, de ii sáhte bohc cuid goddit jus eai leat garra ákkat. Ahte ii lihkos tuva vuojehit bohccuid eret lobihis guohtumis, ii leat iešalddis doarvái dasa ahte goddit bohccuid. Dasa lassin galget vel leat dilálašvuođat mat dahket ¶
11.7.11 § 7–11. Merken olggobealde sámi boazoguohtunguovlluid ¶
Departemeanta mearrida dárkilet njuolggadusaid mearkkaid ja merkema birra olggobealde sámi boazoguohtunguovllu. ¶
Mearkkašumit § 7–11: Olggobealde sámi boazoguohtunguovllu leat ere noamáš dilálašvuođat. Dálá láhkaásahusain lea máŋgga sajis eaktuduvvon ahte doppe sáhttet eará njuolggadusat gustot. Lávdegoddi atná vuohkka seamosin ahte departemeanta addá njuolggadu said merkema birra olggobealde sámi boazo guohtunguovlluid. ¶
mielde. «Doalu dáfus» ii mearkkaš ahte orohaga boazodoallit doaimmahit ealáhusa ovttas. Boares siiddastallan bissu, ja oažžu láhkaevttohusa mielde čielgaset saji go dálá láhkanjuolggadusain. Orohatjuohkimis galgá vuhtii váldit árbevirolaš geavaheami, gč. maiddái1978-lága2. § nuppi lađđasa viđát cealkaga. Dat mearkkaša ahte orohahkii galget gullat dat siiddat mat árbevirolaččat leat leamaš orohaga geográfalaš guovllus. Dát boazodoallit leat ge geat lunddolaččat hábmejit guovllu geavahan-njuolggadusaid,jasisleaoktasaš beroštupmi gáhttet guohtumiid. Vieruiduvvan geavaheapmi lea ge maiddái mii čujuha orohaga geográfalaš rájiid mearrideami. Ovdal go mearrida orohahkii rájiid, de lea dárbbašlaš diehtit orohaga siiddaid guohtungeavaheami, ii dušše dálá, muhto maiddái ovdalaš geavaheami. Jus guovlluid geavaheapmi lea rievddadan áiggiidmielde,nuahteiioktagesáhtealddis čuoččuhit leat vieruiduvvan vuoigatvuođa, de leat Boazodoallostivrras luvvoset vejolašvuođat bidjat rájiid. Boazodoallostivrraorohatrájiidmearrideami sáhttá ovddidit eananjuohkinrievtti ovdii njealját lađđasamielde,geahčaeanetdanbirradás maŋŋelis. Deattuhuvvo ahte vieruiduvvan geavaheamis ii leat mearkkašupmi dušše dalle go galget mearriduvvot rájit eará orohagaid ektui. Maiddái orohaga siste lea ovttaskas joavkkuid/siiddaid vieruiduvvan geavaheamis mearkkašupmi, omd. geavahannjuolggadusaid ráhkadeamis láhkaevttohusa 9. kapihttala mielde. Orohaga siste eai leat buot siiddain ihcalis ovttalágán vuoigatvuođat miehtá orohaga. Árbevirolaš siidasajit galgá bisuhuvvot. Nuppilađđasis daddjoahteorohatgalgá vuosttažettiin sisttisdoallat buot jagiáigeguohtumiid visot orohahkii gulli boazodolliide. Finnmárkkus leat jagiáigeguohtumat dál máŋggain orohagain. Jus daddjo ahte muhtun kárášjohboazoeaiggát gullá dán dahje duon orohahkii, de oaivvilduvvo geasseorohat. Sus soaitá datte leat čakčaguohtun 17. orohagas, ja dálveguohtun 18. orohagas. Jus sus dasto soaitá leat geasseguohtun olggumus njárggas dahje sullos, de johtá son earáid geasseorohagaid čađa. Seammaládje lea Guovdageainnus, gos muhtun boazoeaiggdis omd. lea geasseguohtunFálás,20.orohagas.Suslea čakčaguohtun 30. orohagas, dálveguohtun 31. orohagas, ja johtá 22 Fieddara ja 23 Seainnus/Návggastaga čađa, mat leat eará boazodolliid geasseguohtumat. Dál leat bargame ođđa orohatjuohkimiin Finnmárkkus. Ulbmilin lea čohkket siidda iešguđet jagiáigeguohtumiid ovtta orohahkii. Dat almmotge ii mearkkaš ahte orohaga olles viidodat lea buohkaide oktasaš, ja ahte boazoeaiggát sáhttá guođohit gokko ieš háliida orohaga siste. Guovlluid vieruiduvvan geavaheapmi bisuhuvvo. Nugo láhkaevttohusa 9. kapihttalis boahtá ovdan, de galget orohahkii ráhkaduvvot geavahan-njuolggadusat, ja dat galget ráhkaduvvot guovlluid árbevirolaš geavaheami vuođul. Stuorát orohagain lea álkit geahččat eatnama geavaheami ollislaččat. Dál ii leat omd. sis geat johtet earáid geasseorohaga čađa formálalaččat makkárge váikkuhus dán orohaga plánaide, gč. 1978-lága § 8a. Stuora orohagaide lea álkit doallat čállingotti, ja dainna lágiin fuolahit iežaset areálaberoštumiid. Nordlánddas, gos orohatjuohkin lea easkka čađahuvvon, sisttisdoallá juohke orohat dál buot boazodolliid jagiáigeguohtumiid, earret sin geain leat dálveguohtumat Ruoŧas. Vaikko Finnmárkkus lea jođus bargu ođđa orohatjuohkimiin, man ulbmil lea oažžut buot jagiáiggiid guohtumiid orohatrájiid sisa, de sáhttet dan dáfus leat guovllut maid lea jierpmálaš juohkit máŋgan orohahkan. Ii leat ge mearriduvvon mii Finnmárkku orohatjuohkima boađus galgá šaddat. Láhkalávdegottievttohus ii sáhte dušše ovtta čovdosii guorrasit, muhto ferte maiddái ráhkadit njuolggadusaid dan dáfus jus orohagaid jagiáigeguohtumat ain šaddet máŋgga orohaga sisa. Goalmmát lađđasis deattuhuvvo ahte orohatrájiid ii leat áibbas gielddus rasttidit, muhto ahte lea vejolaš ovttasbargat orohatrájiid rastá, gč. lađđasa vuosttaš cealkaga. Dat orošii gal leame čielggas, muhto ferte almmotge deattuhuvvot go dálá njuolggadus muhtomin ipmirduvvo earaládje. Ovttasbargu sáhttá omd. leat guovtti ránnjáorohaga stivrraid gaskka. Ovttasbargu sáhttá maiddái leatiešguđetorohagaidboazodolliidgaskka. Ovttasbargu lea erenoamáš áigeguovdil guovtti, goabbat orohahkii gulli siidda gaskka, main leat guohtumat goabbat bealde orohatráji. Nugo ovdalis daddjon, de eai leat orohatrájit álo seamma go vuoigatvuođarájit. Orohahkii gullet boazoeaiggádat geain eanas muddui leat guohtumat orohagas, muhto ii almmotge sáhte vajálduhttit ahte sii muhtomin guođohit olggobealde orohaga rájiid. Erenoamážit eai leat dálveguohtumiin leamaš siidarájit. Dat leat guovllut gos dihto siiddas lea vuosttašvuoigatvuohta čakčadálvvi, muhto maid earát sáhttet guođohit go duot vuosttaš lea eret mannan doppe. Heittot dálvviid sáhttet siiddat ovttas geavahit guovlluid, ja dakkár ovttasbargu sáhttá čađahuvvot orohatrájiid rastá. Jus nu ii sáhte, de šattašii siiddaide mat guođohit orohatrájiid lahka sakká váddáset dilálašvuohta go orohaga eará siiddaide. Dakkár ipmárdus orohatrájiid dáfus, mii boahtá ovdan goalmmát lađđasis, dahká dasto orohatrájiid mearrideami unnit riiddufáddán go garraset njuolggadus dagašii. Goalmmát lađđasa nuppi cealkaga dáfus lea lávdegoddi juohkásan. Eanetlohku háliida láhkii mearrádussanahteorohatjuohkiniihehtte guohtumiid geavaheami eará orohagas go dat dahkko erenoamáš riektevuođu mielde. Eanetlohku oaivvilda ahte evttohuvvon mearrádus lunddolaččat čuovvu dan mii juo lea daddjon orohatjuohkima birra. Orohagas lea vuosttažettiin mearkkašupmi hálddahuslaš oktavuođas. Guovlluid geavaheapmi buolvvaid mielde sáhttá addit vuoigatvuođaid vieruiduvvan geavaheami prinsihpaid mielde, ja dákkár vuoigatvuođaid ii sáhte ihcalis sihkastit orohatjuohkimiin. Ovdamearkan dasa leaBrønnøysundgielddarievttiduopmuborgemánu 27. beaivvi 1984. Dákkár evttohuvvon njuolggadus lea dárbbašlaš dalle go doalaha ortnega dahje máhccá ortnegiimanmieldejagiáigeguohtumatleat máŋgga orohaga siste. Diekkár ortnet dahká ahte siida ferte earáid orohaga čađa johtit iežas geasseorohahkii. Diekkár boares johtolaga ii sáhte giddet ođđa orohatjuohkimiin. Unnitlohku, Arne G. Arnesen, evttoha sihkkut goalmmát lađđasa maŋemus cealkaga. Son oaivvildaahteorohatrájitmaiddáileatvuoigatvuođarájit, ja ahte evttohuvvon njuolggadus hástala boazodolliid rihkkut orohatrájiid. Jus eanetlogu evttohus doalahuvvo viidáset láhkabarggus, de evttoha son čuovvovaš lasáhusa: Dakkár oktavuođain berre fylkkaboazodoallostivra árvvoštallat rievdadit orohatrájiid nu ahte dat vástidit riektedilálašvuođaide. Njealját lađas: Lávdegoddi evttoha sáhttit boazodoalu áššiid ovddidit eananjuohkindiggái. Dat gal dieđusge eaktuda ahte eananjuohkindikki boazodoallofágalaš gelbbolašvuohta buoriduvvo. Orohatstivra dahje siidaoasi jođiheaddji sáhttá ovddidit orohatjuohkima áššiid dábálaš duopmostuoluide ovdalii go eananjuohkindiggái. Boazoeaiggát gii ii geavat vejolašvuođa ovddidit ođđa orohatrájiid mearrádusa eananjuohkindiggái dahje eará duopmostullui, ii masse vuoigatvuođaid maid lea oamastan vieruiduvvan ja dološ áiggi rájes geavaheami vuođul. Vuoigatvuohta šáddá dalle eará orohaga rájiid siste, dan sadjái go iežas orohaga siste. Vaikko ii masse ge vuoigatvuođaid ođđa orohatjuohkima olis, de sáhttá almmotge leat dárbu dárkkistit orohaga rájiid mearrideami. Dan muddui go vejolaš galgá rádji biddjot árbevirolaš geavaheami mielde, gč. vuosttaš lađđasa, ja dán árvvoštallama galgá leat vejolaš dárkkistahttit. Dalle go eai leat ásahuvvon vuoigatvuođat mat čielgasit čujuhit orohatrájiid, ja Boazodoallostivrra mearrideapmi šaddá árvvoštallamiid mielde, de galgámaiddáileatvejolašdárkkistahttitdán árvvoštallama. ¶
Vai šaddet buorit njuolggadusat dálveguohtu miin, de sáhttá leat dárbbašlaš mearridit alimus boazologu maiddái dálvesiiddaide. Dat ii mearkkaš ahte dálvesiiddat eai sáhte rievddadit. Guohtun geavaheami njuolggadusain § 9–3 mielde sáhttá dálvesiiddaide mearriduvvot guovddáš siidasadji. Nugo namuhuvvon čuoggás 9.6.2, de dát ii mearkkaš ahte dálvesiiddat eai sáhte rievddadit olbmuid dáfus. Seammaládje lea dalle go lea mear riduvvon alimus boazolohku dálvesiidii. Boazologu siskkobealde oažžu ain rátkit sierra siidii dahje ovttasbargat eará siiddaiguin. Eaktun lea ahte ¶
Eananeaiggát dahje son geas lea geavahanvuoigat vuohta, ii galgga geavahit eatnamis man ge ládje mii lea mearkkašahtti vahágin dahje hehttehussan boazodollui mii doaimmahuvvo dán lága mielde. Ovddit cealkka ii datte hehtte eatnama dábálaš gea vaheami eanandollui, vuovdedollui dahje meahci eará geavaheami eanandoalloulbmiliidda. Ovdal go dakkár doaimmat mat sáhttet šaddat mearkkašahtti vahágin dahje hehttehussan boazo dollui, álggahuvvojit, de galgá dan birra dieđihuvvot guoskevašorohatstivrii.Diehtugalgáaddot maŋemusta golbma vahkku ovdal go lea jurdda álg gahit. Jus diehtu ii leat addon, dahje bealit eai soaba dan nalde čuohcá go vuosttaš oasi mearrádus doib mii, de sáhttá fylkkaboazodoallostivra gieldit álg gaheami dassožii go soahpamuš lea dahkkon dahje eananjuohkindiggi lea gieđahallan ášši. Gažaldat, šaddá go doaibma vuostálaga dán paragráfa vuosttaš oasi mearrádusain, sáhttá ovdal gihtii čilgejuvvot eananjuohkindikki árvvošteami bokte. Árvvošteapmi sáhttá maiddái mearridit movt ja makkár eavttuiguin doaibma sáhttá čađahuvvot. Árvvošteami dollojuvvot sáhttá gáibidit son guhte áigu doaimma álggahit dahje orohatstivra orohatov daolbmo bokte. Jus orohatstivra ii leat orohahkii ása huvvon, de sáhttá boazodoalli dan orohagas masa doaibma gártá guoskat, gáibidit árvvošteami dollo juvvot. ¶
Mearkkašumit § 10–3: Mearrádus lea seamma go 1978-lága 28. §. Lea olggobealde lávdegotti válddi evttohit dása rievdadusaid, muhto lávdegoddi lea evttohan dárbbašlaš rievdadusaidmatčuvvotlávdegottievttohusa hálddašanortnega rievdadeami olis. Lávdegoddi čujuha ahte jus báikkálaš politieiseválddit galget dohkkehit lágideami, de sáhttet sii maid gieldit dan eastadan dihte vahágiid guovllu boazodollui. Politiija sáhttá maid bidjat eavttuid lágideapmái. Politiija berre juohke háve go lea ságas dohkkehit lágideami guovllus gos lea boazodoallu, dieđihit guovllu boazodolliide ovdal go dohkkeha lágideami. Lávdegoddičujuhaahtemearrádusmaid guoská eananeaiggádiidda ja eará vuoigatvuođalaš eanangeavaheddjiide doppe gos lea boazodoallu, gč. vuosttaš lađđasa. Oallugat oainnat navdet ahte mearrádus ii guoskka sidjiide, muhto nu nappo ii leat. Nuppi lađđasa mielde sáhttá bidjat eavttuid dahje dihto áigái áibbas gieldit stuorát lágidemiid, valáštallamiid,bivdobeanageahččalemiiddahje sullasaš doaimmaid mat sáhttet leat erenoamáš vahágain boazodollui. «Sullasaš doaimmat» leat omd. bivdu. Dan oktavuođas deattuha lávdegoddi ahte ealgabivdu sáhttá sakka ráfehuhttit boazodoalu. Maŋemus logijagiid lea ealgalohku sakka lassánan. Maiddái bivdit leat lassánan, ja nu bivdobeatnagat ja njealljejuvllagat. Maiddái lea eanet guovlluin dál bivdu, ja olu sajiin lea bivdináigi guhkiduvvon. Buot doaimmat mat čuvvot ealgabivddu, ráfehuhttet boazodoalu hui sakka. Boazu šaddá mihá árggit ja váddáseabbo guođohit. Bohccot muosehuvvetragatáigge.Dáhpáhuvvámaiddáiahte bivdit báhčet bohcco, go navdet ealgan. Ovdamearkančájehitdásorohagagos maŋemus jagi ledje a) 26 bivdinguovllu b) su. 130 bivdi (+ guossebivdit) 3 – 5 vahkku c) 150 ealgga bivdomearri d) 78 beatnaga bivddus 3 – 5 vahkku e) 52 njealljejuvllaga jođus 3 – 5 vahkku ¶
Boazoguohtunguovlluin mat leat ásahuvvon § 3–2 vuođul, leat fámus čuovvovaš mearrádusat beatna giid hárrái lassin daidda njuolggadusaide mat láh kamearrádusaid vuođul muđui leat fámus: Beatnaga eaiggádis ja hálddašeaddjis lea ere noamáš ovddasvástádus das ahte beana dain guov lluin gos bohccot lobálaččat leat, ii beasa ruohttat luovos muđui go duođaštuvvo ahte dat lea dohkálaš geahčuvuolde.Beatnagaeaiggátdahje hálddašeaddji galgá fuolahit ahte beana, vaikko vel lea ge geahču vuolde dahje báttis, ii dárbbašmeahttu mit ráfehuhte ii ge gavdnje bohccuid, geahča § 10– 3. Bohccuid eaiggát sáhttá gáibidit ahte beana mii ráfehuhttá bohccuid, galgá veddojuvvot visttis dan botta go son lea johtimin orrunsajiid dahje eanan doalu geassesajiid meaddel. Cuoŋománu 1. beaivvi rájes gitta borgemánu 20. beaivvirádjáigalgábeatnagaeaiggátdahje hálddašeaddjiveadditbeatnagabáttisdahje dohkálaččat veaddit visttis dahje áiddi siste dakkár báikkiin gos bohccot lobálaččat leat. Gonagas sáhttá mearridit ahte beatnagat galget veddojuvvot báttis dahje dohkálaččat leat visttis dahje áiddiid siste vis sis guovlluin, maiddái olggobealde namuhuvvon mearreáiggi, jus dat boazodoalu guovdu lea ere noamáš dárbbašlaš. Dán oasi mearrádusat eai guoskka beatnagiidda mat leat anus boazodoalus eai ge oahpahuvvon oapmebeatnagiidda mat leat anus oapmeguođoheamis.Politiijasáhttáerenoamáš dilálašvuođain čoavdit eaiggáda dahje hálddašeaddji geatnegasvuođas veaddit beatnaga báttis dahje visttis dahje áiddi siste, maŋŋel go guos kevaš orohatstivra lea beassan buktit iežas oaivila. Beatnaga mii akto ruohttá olbmo haga luovosin guovlluin namuhuvvon dán paragráfa nuppi oasis, sáhttá váldit gitta boazoeaiggát, boazovázzi, boazo bearráigeahčči ja politiija dahje olmmoš guhte daid ovddas doaibmá. Beatnaga mii ruohttá luovosin guovlluin gos lea veaddingeatnegasvuohta goalm mát oasi vuođul, sáhttá gii ihkinassii gitta váldit. Beatnaga mii gávnnahallá bohccuid oaguheame dahje dastan lahkosiin dan olis go lea oaguhan dahje vahágahttán bohccuid, dakkár guovllus gos boazu lobálaččat oažžu leat, sáhttá gii ihkinassii gitta vál dit dahje goddit. Boazoeaiggát, boazovázzi dahje boazobearráigeahčči sáhttá mánu sisa gáibidit dak kár beatnaga goddojuvvot, go namuhuvvon lea. Boa zoeaiggát, boazovázzi dahje boazobearráigeahčči sáhttá maiddái gáibidit dakkár beatnaga goddojuv vot, mas lea dáhpin bohccuid oaguhit, jus beana ii veddojuvvo báttis dahje visttis dahje áiddi siste, dan áiggi go bohccot lobálaččat leat duovdagiin. Gáibá dusas lea erenoamážit bággočađaheami bággen vuođđu bággočađahanválddi olis bággočađahanlága 13. kapihttala njuolggadusaid vuođul. Gittaváldojuvvonbeanagalgádikšojuvvot dohkálaš ládje. Dat galgá jođáneamos lági mielde addojuvvot politiija háldui, mii galgá meannudit gustovaš njuolggadusaid mielde gittaváldojuvvon omiid birra. Beatnaga eaiggát dahje hálddašeaddji máksá goluid mat leat gártan ja buhtadusa barggu ovddas. Beatnaga eaiggát ja hálddašeaddji leaba geatne gasat ovttas, nubbi nuppi ovddas, máksit buhtadusa vahága ovddas maid beana dagaha bohccuide ja goluid ja hehttehusaid ovddas mat boazoeaiggádii gárttažet, go beana lágahemet oaguha dahje gavdnje bohccuid, go bohccot lobálaččat leat orrume dahje jođidettiin, geahčakeahttá siva. Olggobealde §:s 3–1 namuhuvvon boazoguoh tunguovlluid galgá suoidnemánu 9. b. 1926 láhka nr. 4 ovddasvástádusa birra beatnaga dahkan oap mevahága ovddas adnojuvvot maiddái boazovahá giidhárrái, nu guhkás go láhka heive. ¶
Mearkkašumit § 10–4: Mearrádus lea seamma go 1978-lága 29. §. Lea olggobealde lávdegotti válddi evttohit riev dadusaid dás, earret dan mii lea dárbbašlaš heive hit mearrádusa lávdegotti eará evttohusaide. MuđuičujuhuvvodasaahteJustisdeparte meanta gulaskuddancealkámušas golggotmánu 20. beaivvi 2000 lea evttohan rievdadit dán mearrá dusa beatnatlágaid oktiiheiveheami olis, geahča evttohusa 63. siiddu. Maiddái dákko árvaluvvo (dárogiel teavsttas) ahte sátni tamrein lonuhuvvo sániin rein. ¶
Earret dán lága sierra mearrádusaid ja ložžemiid vuođul lea boazoeaiggádis ovddasvástádus vahága ovddas maid boazu dagaha, geahčakeahttá siva. Vahága ovddas maid boazu dagaha orohaga sisk kobealde, lea buot orohaga boazodolliin ovddasvástá dus ovttas buohkaid ovddas ja buohkain ovtta ovddas. Jus olggobealde orohaga leat vahága daga han bohccot mat navdojuvvojit gullat eaiggádiidda mat doaimmahit boazodoalu orohagain das lahka, de lea daid orohagaid boazodolliin seammaládje searválagaid ovddasvástádus sin guovdu geat leat vahága gillán. Gonagas sáhttá ráddjet man guhkás olggobeallái orohaga dakkár ovddasvástádus galgá leat fámus. Vahága ovddas maid dakkár olbmuid bohccot dagahit geat § 3–5 vuođul doaimmahit boazodoalu olggobealde boazoguohtunguovllu, geahča várrelága 17. §, leat sii guđet doaimmahit boazodoalu dan guovllus gosa vahágahtti bohccotnavdojuvvojit gullat, ovddasvástideaddjin okta buohkaid ovddas ja buohkat ovtta ovddas. Buhtadusgáibádus vahága ovddas nuppi oasi vuođul sáhttá sáddejuvvot dan orohaga stivrii ovda olbmo bokte dahje njuolga daid bohccuid eaiggádii, mat leat dagahan vahága. Buhtadusgáibádusa mii boahtá orohahkii oro hatstivrrabokte,galgáorohagajahkečoahkkin livdnet boazoeaiggádiidda guđege boazologu ektui, muhto fal nu ahte boazoeaiggát guhte duođašta ahte su bohccot eai leat leamaš mielde vahága dahkamis, ii leat geatnegas máksit maidege vahágis. Livdnejuv von buhtadusmáksu lea bággobearrama vuođđun. Jus duođaštuvvo ahte leat eará orohaga bohccot dagahan vahága dahje leat leamaš mielde vahága dagaheamis, de sáhttá dán paragráfa mearrádusaid mielde gáibiduvvot dan orohagas máksu ruovtto luotta (regressa). ¶
Mearkkašumit § 11–1: Mearrádus lea seamma go 1978-lága 25. §. Buhtadanovddasvástádus man 1978-láhka sist tisdoallá, lea garas ja hui viiddis. Lávdegoddi atná dárbbašlažžan rievdadit buhtadan-mearrádusaid, muhto dat lea olggobealde lávdegotti válddi. Láv- ¶
§ 11–1 mearrádusat buhttenovddasvástádusa birra geahčakeahttá siva eai galgga gustot vahágiidda mat šattažet lobálaš johtima geažil, bisáneami dahje guođoheami geažil johtolagaid nalde dahje guohtun eatnamiin duoddariin dahje mehciin mat leat namuhuvvon§:s5–1jusiileaččašaddan mearkkašahtti stuorit vahát go mii adnojuvvo dábálažžan gánnáhahtti ja dohkálaš doalus, dego omd.jusguođohanlohpijna.leaadnojuvvon dainnalágiin ahte boazodoallu lea muhtun eanan eaiggáda dahje vuoigatvuođalaš geavaheaddji oap meláidumiidda dahje vuovdái sierranassii čuohcan. § 11–1mearrádusatovddasvástádusabirra geahčakeahttá siva eai galgga gustot vahágiidda ge maid boazu lobálaš orodettiin dagaš láddjejuvvon šaddui, nu go suinniide mat leat soahttun (láguhin), stáhkkán (stávrán) dahje ázis (hášes) jus šaddu ii leat áidojuvvon áiddiin mii doallá bohcco, dahje earaládje dohkálaččat suodjaluvvon. Orohagas man birra sárdnojuvvo §:s 3–1, sáhttá sihke orohatstivra ja guhtege boazoeaiggát oažžut eananjuohkindikki árvvošteami bokte čilgejuvvot galgá go son beassat hukset áiddi mii lea veahkkin sutnje ollašuhttit doallogeatnegasvuođa dahje mii gáhtte su buhttenovddasvástádusain, jus earaládje ii sáhtesohppojuvvotdakkárgažaldagahárrái. Eananjuohkindiggi galgá dalle maiddái mearridit gokko áidi galgá ceggejuvvot ja movt dat galgá huk sejuvvot. Eananjuohkindiggi sáhttá maiddái bidjat dan eananeaiggáda nala geasa ášši guoská, govt tolaš oasi huksengoluin ja áiddi divondangoluin maŋit áiggiid, dan ektui movt son bealistis gártá atnit ávkki áiddis. Seammaládjesáhttáeananeaiggátoažžut eananjuohkindikki árvvošteami čilget berre go oassi diekkár áiddi huksengoluin mii lea namuhuvvon §:s 5–1 ja dán paragráfa nuppi oasis, biddjojuvvot boa zoeaiggádiid nala. ¶
Mearkkašumit § 11–2: Mearrádus lea seamma go 1978-lága 26. §. Lávdegoddi anášii dárbbašlažžan maiddái dán mearrádusa rievdadit. Earret eará ferte geaččat daid ovttas dábálaš buhtadanrievttálaš njuolggadu saiguin vaháguvvan olbmo searvama birra, ja ložžemiid ektui geassemánu 13. beaivvi 1969 nr. 26 vahátbuhtaduslága §§:in 5–1 ja 5–2. Lea olggo bealde lávdegotti válddi evttohit rievdadusaid buh tadan-njuolggadusaid dáfus. ¶
Mearkkašumit § 11–3: Mearrádus lea seamma go 1978-lága 27. §. Nugo namuhuvvon, de lea olggobealde lávde gotti válddi evttohit rievdadusaid buhtadan-njuolg gadusaid dáfus. ¶
Mearkkašumit § 12–2: Nugo namuhuvvon čuoggáin 9.8.4 ja 9.8.5 de evttoha lávdegoddi ahte fylkkamánni ja fylkkaboa zodoallostivra váldet badjelasásaset ovddasvástá dusa mii dál lea boazodoallokantuvrrain ja guovl lustivrrain. Fámu sirdin dieinna lágiin sihkkarastá boazodoalloáššiid gieđahallama ja dahká boazo doalu eanet oidnosii maiddái fylkkamánni eará hálddašandoaimmaid dáfus, erenoamážit areála- ja birasgáhttenáššiiddáfusjaeanandoallo hálddašeami ektui. Fylkkamánnis lea gelbbolašvuohta oallut fága surggiin, mii maiddái livččii boazodollui ávkin; sihke ekonomiija- ja bargiidhálddašeamis ja dasa lassin juridihkkalaš gelbbolašvuohta. Áššegieđahallama láhkaásahusaid dáfus leat lávdegottis evttohusat dás maŋŋelis. Mearrádusmiidásleaevttohuvvon,lea seamma go miessemánu 12. beaivvi 1995 nr. 23 eananlága 3. §. Datte ii leat boazodoalu dáfus evtto huvvon njuolggadus mii lea eananlága 3. § vuosttaš lađđasis. Dat lea dan dihte go boazodoalu hálddašeapmi ferte biddjot ásahussii mii lea bajá bealde suohkana, go boazoguohtumat dábálaččat leat máŋgga suohkana rájiid siste. ¶
Leat leamaš jearaldagat sáminamat firpmáid logahallama birra almmolaš re gistariidda. Čuovvu das mii bajábealde lea daddjojuvvon ahte báikenammaláh ka ii atte láhkavuđđosa geatnegahttit registara logahallat doaimmanama sámi čálamearkkaiguin vaikko báikenamma lea oassin doaimmanamas. Registtar lea goitge geatnegas logahallat ovdamearkka dihtii doaimma čujuhusa báikenama mearriduvvon čállinvugiin. Diekkár oktavuođain lea registtar nappo geatnegas geavahit sámi čálamearkkaid juos dat leat oassin báikenamas. Dainna fertejitge registariin leat sámi fonttat, juoga mii dahká ahte dat sáhttet čállit maiddái doaimmanama sámi čálamearkkaiguin, vaikko dain ii leat geatnegasvuohta dan dahkat báikenammalága mielde. ¶
Dát máksá ahte standárda Unicode ii leat čadnojuvvon ovtta gávppálaš firbmái, muhto lea standárda man buohkat sáhttet geavahit. Unicode vuođđuduvvá 16- bits vuogádahkii. Dat mearkkaša ahte okta bustávva/symbola sisdoallá binára (guovtteoasat) logu mas leat 16 lohkomearkka. Dainna lea sadji 2=65536 merkii ovtta standárdda siskkabeallái. Ovdal leat geavahan 7 dahje 8 bits mear kačohkiid. Dat mearkkaša ahte ovtta standárdda siskkabealde lea leamaš 2 128 dahje 2=256 mearkka geavaheapmái. Vai čáhkada buot bustávaid, meark kaid ja symbolaid, de leat ovdal ferten leat iešguđetlágan standárddat, miella sepmosit iešguđet gillii. Dát lea mielddisbuktán čuolmmaid geavaheddjiide, erenoamážit konverteremis ja kommunikašuvnnas geavaheddjiid gaskkas. ¶
SISDOUALLU 1. 2. ČOAHKKÁIGEASSU.................................................................................................................................3 DUOGÁŠ - SÁMEGIELLA JA DÁROGIELLA LEAT OVTTAÁRVOSAŠ GIELAT ..............................4 2.1 Ráđđehusa ja Stuoradikki meannudeapmi gažaldagas.......................................................................5 BARGOJOAVKKU ČOAHKKÁIBIDJAN JA VÁLDI...............................................................................7 GUOVTTEGIELALAŠVUOHTA - LÁGA MEARRÁDUSAT JA ÁIGUMUŠAT ....................................8 4.1 Riikkaidgaskasaš geatnegasvuođat ......................................................................................................8 4.2 Sámeláhka...............................................................................................................................................8 4.3 Oahpahusláhka.......................................................................................................................................9 4.3.1 Sámi oahppoplánat .........................................................................................................................9 4.3.2 Ollesolbmuidoahpahus 13-jagi skuvllas .....................................................................................10 4.4 Mánáidgárdeláhka ...............................................................................................................................10 4.5 Dearvvašvuođa- ja sosiálbálvalusat.....................................................................................................11 4.6 Girkoláhka ............................................................................................................................................11 4.7 Báikenammaláhka................................................................................................................................12 DÁLÁ DOARJJA GUOVTTEGIELALAŠVUHTII ..................................................................................14 5.1 Doarjja sámi oahpahussii vuođđoskuvllas .........................................................................................15 5.1.1 Árvvoštallat vuođđoskuvlla ortnega ...........................................................................................16 5.2 Joatkkaoahpahus..................................................................................................................................16 5.3 Sámedikki guovttegielalašvuođaruđat ...............................................................................................17 5.3.1 Doarjja giellaprošeavttaide ..........................................................................................................18 5.3.2 Sámi giellaguovddážat .................................................................................................................18 5.4 Árvvoštandoarjja...................................................................................................................................18 5.4.1 Sirdit guovttegielalašvuođa árvvoštanruđaid Sámediggái 2002 rájes......................................19 5.5 Bajilgovva juohkimiin suohkaniidda ja fylkkagielddaide 2001:s......................................................20 SUOHKANAT JA GUOVTTEGIELALAŠVUOHTA..............................................................................21 6.1 Sámegiela hálddašanguovllu suohkanat ............................................................................................21 6.1.1 Suohkaniid iešvuođat...................................................................................................................22 6.1.2 Suohkaniid guovttegielalašvuođa politihkka .............................................................................24 6.1.3 Suohkaniid guovttegielalašvuođa golut - meroštallanvuohki...................................................26 6.1.4 Suohkanhálddahusa golut ...........................................................................................................27 6.1.5 Vuođđoskuvlla golut (earret oahpaheddjiid bálkkát) ...............................................................29 6.1.6 Erohus gaskal obbalaš guovttegielalašvuođagoluid ja 2001 doarjaga – suohkaniid dárbu eanet-/unnit ruhtii........................................................................................................................................31 6.1.7 Sámediggi rievdada doarjjasupmi 2002:s ...................................................................................32 6.1.8 Oahpaheaddjebálká sámegiela ja sámegillii oahpahussii –árvvoštallan .................................33 6.1.9 Ođđa ja dálá skuvlarusttegiid buoridangolut.............................................................................34 6.1.10 Suohkaniid golut mánáidgárddiide ............................................................................................35 6.2 Suohkanat sámegiela hálddašanguovllu olggobealde ......................................................................36 6.2.1 Divttasvuona suohkan .................................................................................................................36 FYLKKAGIELDA JA GUOVTTEGIELALAŠVUOHTA ........................................................................38 7.1 Finnmárkku fylkkagielda ....................................................................................................................38 7.1.1 Álggahuvvon doaimmat 2000:s ja 2001:s....................................................................................39 7.1.2 Dearvvašvuođasuorgi ..................................................................................................................39 7.1.3 Joatkkaoahpahus..........................................................................................................................39 7.1.4 Doaimmat maid berre álggahit vai deavdá sámelága giellanjuolggadusaid ...........................40 7.2 Tromssa fylkkagielda...........................................................................................................................41 1 ¶
sámegiel dahje sámegillii oahpahusa dahje oahpahusa erenoamáš sámi fágain joatkkaoahpahusas. Fylkkagielda sáhttá muđui nai fállat dakkár oahpahusa. Láhkaásahusas1 lea mearriduvvon ahte buot oahppit geain lea vuoigatvuohta oažžut sámegiel oahpahusa, lea vuoigatvuohta oažžut dakkár mállet molssaevttolaš oahpahusa go eai gávdno dohkálaš oahpaheaddjit skuvllas. Earálágan oahpahusmállet sáhttet leat omd. Gáiddusoahpahus, intensiivaoahpahus dahje erenoamáš meahcceskuvllat. Sámediggi lea oahpahuslága bokte ožžon válddi mearridit láhkaásahusaid sámeálbmoga ja sámegiela, kultuvrra ja servodaga oahpahusa sisdollui. Sámediggi mearrida maiddái láhkaásahusaid sámegiela oahpahusa vuođđoskuvlla ja joatkkaoahpahusa oahppoplánaide, ja erenoamáš sámi fágaid joatkkaoahpahusa oahppoplánaide. Departementa mearrida eará sierra oahppoplánaid láhkaásahusaid sámi guovllu oahpahussii ja ohppiide olggobealde sámi guovllu geat ožžot sámegiel oahpahusa. Sámediggi galgá ovttas departementtain ráhkadit evttohusa dáid láhkaásahusaide. ¶
Oahpahusláhka deattuha ahte sámi guovlluin mat oahpahuslágas čilgejuvvojit leat sámegiela hálddašanguovllu guhtta suohkana - lea buohkain vuođđoskuvlaagis vuoigatvuohta oažžut sámegiel ja sámegillii oahpahusa. Suohkan sáhttá mearridit láhkaásahusaid dasa ahte buohkat geat leat vuođđoskuvlaagis sámi guovlluin galget oažžut sámegiel oahpahusa. Sámi guovllu olggobealde lea unnimusat logi oahppis ovtta suohkanis, geat hálidit sámegiel dahje sámegillii oahpahusa, vuoigatvuohta oažžut dakkár oahpahusa nu guhká go jovkui leat báhcán unnimusat guhtta oahppi vel. Olggobealde sámi guovlluid lea sápmelaččain vuođđoskuvlaagis vuoigatvuohta oažžut sámegiel oahpahusa. Sápmelaččain joatkkaoahpahusas lea vuoigatvuohta oažžut sámegiel oahpahusa. Departementa sáhttá mearridit láhkaásahusaid ahte vissis skuvllat, kurssat dahje klássat galget fállat ¶
Mánáidgárddiid lágas lea suohkaniid ovddásvástádus láhčit fálaldagaid sámi mánáide dárkkistuvvon: "Mánáidgárddit mat leat sámi mánáid váste sámi guovlluin galget vuođđuduvvon sámegiela ja sámi kultuvrra ala" (§7, goalmmát lađas). Mánáidgárdi galgá leat veahkkin addimis mánáide oadjebas vuođu iežaset kultuvrii ja das lea guovddáš doaibman leat báikin gos ovddida giela ja iešdovddu. Leat máŋggalágan mánáidgárdefálaldagat mat fállojuvvojit sámi mánáide, sámi mánáid rájes geat ožžot fálaldaga sámi mánáidgárddiin main lea sámegiella váldogiellan gitta dárogielat sámi mánáide geat ožžot fálaldaga dárogielat mánáidgárddiin. Mánáidgárddi rámmaplána deattuha ahte juohke áidna mánná galgá oažžut mánáidgárdefálaldaga mii heive máná giella-dillái. Sámi mánáigárddiid lohku lea lassánan ollu maŋemus logi jagis. Ii leat dušše danin go oppalaččat leat huksen eanet mánáidgárddiid, muhto maiddái go sámi váhnemat leat garraseappot hálidan ahte sin mánát galget oažžut fálaldaga mánáidgárddis mii lea vuođđuduvvon sámegiela ja sámi kultuvrra ala. 1999:s ledje 56 sámi mánáidgárddi mat adde fálaldaga badjelaš 100 mánnái. Leat ásahuvvon sámi mánáidgárddit Finnmárkku, Romssa, Nordlándda, Lulli-Trøndelága, Hedmark ja Oslo fylkkain. Lea eaiggádiid ovddásvástádus ahte mánáidgárddiid bargiin lea dárbbašlaš gelbbolašvuohta. Olu suohkanat leat bidjan virgái sierra sámegiel giellabargiid geat ea.ea. bagadallet mánáidgárddiid ja skuvllaid rámmaplána ja oahppoplána sámi sisdoalu ovddideamis. Bargiid sámi giellaja kulturmáhttu lea mearrideaddjin dasa ahte galget go mánát sámi mánáidgárddiin sáhttit nannet ja ovddidit gieladeaset ja identitehtadeaset. Lea hástalussan sihkkarastit ahte oažžu bargiid geain lea sámegiel gelbbolašvuohta, erenoamážit pedagogalaš bargiid, muhto maiddái veahkkebargiid. Viidáset lea dehálaš bisuhit sin geat juo barget suorggis. Lea stuora dárbu lassi ja joatkkaoahpahussii. Erenoamáš fuomášupmi ferte biddjot dárbbuide mat leat olggobealde sámi hálddašanguovllu. Okta raporta Norsk institutt for by- og regionsforskning:s (NIBR) (Eikeland, Krogh 1999) čájeha ahte lea stuora dárbu bajidit gielalašgelbbolašvuođa sámi mánáidgárddiin. ¶
Girkolága § 15 muitala makkár surggiid suohkanis lea ovddasvástádus ruhtadit. Lea láhkamearriduvvon ahte galgá leat girkolaš oktasašráđđi – válljejuvvon girkolaš orgána – buot suohkaniin. 1997 rájes lea stáhtabušeahta bokte juolluduvvon erenoamáš doarjja girkolaš oktasašráđiide3. Dán ortnega siskkobealde eai Sosiál- ja dearvvašvuođadepartementa juohkásii Dearvvašvuođadepartementan ja Sosiáldepartementan 1.1.2002 rájes. 3 Dát stáhtadoarjja evttohuvvui ovttastuvvot rámmadoarjagiin mii addojuvvo suohkaniidda 2002 rájes (vrd. johtučálus F-044-01 golggotmánu 18.b.2001 Girko-, oahpahus- ja dutkandepartementtas). St.prp. nr. 1:s Lasáhus nr. 4 (2001-2002) ovddiduvvui evttohus ahte stáhtadoarjja girkolaš oktasašráđiide ain galgá juolluduvvot olggobealde rámmadoarjaga mii addojuvvo suohkaniidda ja juolluduvvot girkolaš addojuvvo erenoamáš ruđat guovttegielalašvuhtii. Doarjja oktasašráđiide ii guoskkat suohkaniid máksámušgeatnegasvuođaide girkolága § 15 mielde, vrd. johtučállosa H-3/97 ođđajagimánu 10.b. 1997:s Gielda- ja guovludepartementtas ja johtučállosa F-29/99 Girko-, oahpahus ja dutkandepartementtas, mas ovdanboahtá ahte stáhtadoarjja ii galgga buhtadit mákšámušgeatnegasvuođaid mat suohkaniin leat girkolága § 15 mielde, ja ahte suohkanat eaige sáhte heivehit iežaset bušeahtta gullevaš geatnegasvuođaid dán stáhtadoarjaga ektui. Girkolaš oktasašráđis lea báikkálaš girkohálddašeami ovddasvástádus ea.ea. girkuid, girkogárddiid ja girkolaš virggiid dáfus. Stáhtas lea báhpabálvalusa ovddasvástádus. Muđui lea suohkaniin main lea almmolaš ruhtadanovddasvástádus girku báikkálaš doaimmaide. Sámelága 3-6 mielde lea juohkehaččas vuoigatvuohta oažžut oktagaslaš girkolaš bálvalusaid sámegillii hálddašanguovllu norgga girku searvegottiin. Seammaládje go dearvvašvuođa- ja sosiálsuorggis, de ferte gielalaš láhččema árvvoštallat go deaivvada sámi geavaheddjiiguin hálddašanguovllu olggobealde. Johtučálus V-5/2002 ođđajagimánu 16.b. 2002:s kultur- ja girkodepartementtas lea bagadus gaskavuođa birra gaskal suohkana ja girku. Dás čujuhuvvo ahte girkolága áigumuš lea ahte resursadárbu ja vuoruheapmi girkolaš bargguin, erenoamážit diakonias, mánáid- ja nuoraidbarggus, girkomusihkas je, galgá dáhpáhuvvat báikkálaččat, galgá leat ovttasbargu gaskal girku ja suohkana. Dát lea suorgi mii lunddolaččat gullá bušeahttadigaštallamiidda gaskal girku ja suohkana. Ruhtajuolludandárbu vai sihkkarastá dohkálaš girkolaš hálddahusa rievddadallá báikkálaš dilálašvuođaid mielde. Gáibádussan lea ahte girkus galget leat doarvái hálddatlaš resurssat nu ahte bargguid sáhttá vuhtiiváldit dohkálaččat. ¶
2001 rádjái maiddái fylkkagielddalaš bálvalusat. Dán guovllu olggobealde lea sámegielat bálvalusaid olaheapmi áibbas unnán. Stuora guovlluin lea váttis sáhttit bearehaga buoridit gielladili mii suorggis lea. Dulkonbálvalus lea danin dárbbašlaš lassi vai vuhtiiváldá dohkálašvuođa-gáibádusaid ja geavaheaddjeoassálastima/dieđihuvvon miehtama gáibádusaid mat leat oassin dearvvašvuođarievttis. Dávjá lea álkibut bálvalusfálaldaga eanet heivehit sámi geavaheddjiid kultuvrralaš duogážii. Ollu sámiide sáhttá dát vásihuvvot leat seamma dehálažžan go vejolašvuohta oažžut bálvaleami sámegillii. Finnmárkku fylkkamánni lea 1995 rájes ožžon 50 000 ruvnno Kulturdepartementta bušeahtas čuovvolit sámelága giellanjuolggadusaid. Fylkkamánni lea váiddaásahus váidagiidda mat ¶
Dasa lassin addojuvvo doarjja oahppovirgelobiide jus áigu váldit sámegiel joatkkaoahpu. Juohke oahpahusdiimmus lea máksojuvvon doarjja leamaš 239 ruvnno gitta 2001 rádjái. 2002 rájes lea máksomearri lassánan nu ahte lea dál 246,50 diibmui. Dát meroštallannjuolggadusat biddjojit vuođđun juolludeapmái: a) Hálddašanguovllu suohkanat (mat čuvvot O97-Sámegiella). Doarjjavuoigaduvvon diimmuid lohku mearriduvvo dan vuođul man ollu eanet diimmut dárbbašuvvojit sámegiel ja sámegillii oahpahusa geažil. b) Suohkanat hálddašanguovllu olggobealde main lea sámegiel ja sámegillii oahpahus 1. giellan. Skuvllaide/klássaide main lea sámegiel ja sámegillii oahpahus mearriduvvo doarjjavuoigaduvvon diimmuid lohku klássalogu netto lassáneami vuođul mii suohkanis lea skuvlla/ klássa ásaheami geažil. c) Suohkanat hálddašanguovllu olggobealde main lea sámegiel oahpahus 2. giellan. Doarjjavuoigaduvvon diimmuid lohku mearriduvvo dan vuođul man galle joavkku ožžot sámegiel oahpahusa. Molsundiimmut: Doarjjavuoigaduvvon diimmuid lohku fátmmasta diimmuid mat leat molsojuvvon bargguide. Molsunresursa galgá gokčat oahpponeavvuid ovddideami ja lassebarggu mii oahpaheaddjis lea váilevaš oahpponeavvuid dihte. 1.1.2002 rájes gártá molsunresursa leat resursan maid skuvllat sáhttet geavahit gieđahallat "erenoamáš váttisvuođaid" . Ruđat bohtet dattetge addojuvvot seamma vuođu mielde 2001:s danin go skuvllat ožžot seamma lassegoluid go ovdal. Jagi 2002 mielde árvvoštallojuvvo galgá go doarjja molsumii ain leat erenoamášdoarjjan nugo dál, dahje berre go doarjja biddjojuvvot sisa suohkaniid rámmadoarjagii. Oahppovirgelobi ortnet: Sámegiel joatkkaoahpahusa váste ožžot Nordlándda, Tromssa ja Finnmárkku suohkanat doarjaga oahppovirgelobiide. 2002 rájes fátmmasta ortnet maiddái lullisámi guovlluid. Virgelobiid addet dábálaččat jahkái. Oahpaheaddji geatnegahttá oahpahit sámegiela dahje sámegillii giellaseaguhusguovllus guovtti jahkái maŋŋel go geargá oahpuin. Doarjja galgá gokčat oahpaheaddji vuođđobálkká. Iešguđet suohkanat árvvoštallet galgá go ahkelasáhus, mii lea earru gaskal oahpaheaddji vuođđobálkká ja bálkáceahki mii ¶
Vrd. Suohkaniid gálvvuid ja bálvalusaid oastima haddegoargŋumiid, mielddus 6 suohkanlaš- ja fylkkagielddalaš ekonomiija teknihkalaš meroštallanlávdegotti raporttas, njukčamánnu 2002, Gielda- ja guovludepartementa. Tabealla 2. Sámedikki guovttegielalašvuođaruđat 1993-2001 1994-2000 áigodaga juolludeamis leat maiddái fárus prošeaktaruđat mat leat juolluduvvon ohcama vuođul. "Earát" leat doarjagat prošeavttaide sámegiela hálddašanguovllu olggobealde. 2001 rájes addojit ruđat giellaguovddážiidda dáid ruđaid olggobealde (Poršáŋgu ja Gáivuotna oažžu goabbáge 400 000 ruvnno giellaguovddážiidda 2001:s, geahča čuokkis 5.1.2 ja tabealla 5). ¶
vuođagáhttema goluid leat 1,850 miljovnna ruvnno. Deanu suohkan lea bidjan ollu resurssaid hukset buori dearvvašvuođa- ja sosiálbálvalusa. Eanas bálvalussurggiin lea Deanus dasto bargoveahka bajábealde gaskameari jus buohtastahttá sullásaš suohkaniiguin. Sámegielat bálvalusfálaldaga dárbu lea dehálaš čilgehussan go suohkanis lea dakkár bargoveaga dássi. Vuođđun lea ahte suohkanis leat 7% eanet bálkágolut guovttegielalaš bálvalusfálaldagaid geažil. -Porsáŋggu suohkanis leat leamaš veaháš golut dan suorggis bargiid sámegiel oahpahusa dihte, ja golut leat váldon mielde "váldohálddahusa" badječállosa vuollái. -Unjárgga suohkan meroštallá ahte ½ virgi dearvvašvuođa- ja sosiálbálvalusas geavahuvvo guovttegielalaš bálvalusaide. Goluid meroštallet leat 200 000 ruvnno. -Gáivuona suohkan meroštallá ahte 350 000 ruvnno suorggi goluin gullet sámegiela ja sámi kultur-doaimmaide. Dát vástida sullii ovtta virggi. Girkooktasašráđđi/searvegotteráđđi -Guovdageainnu suohkanis leat searvegotteráđi barggu golut 200 000 ruvnno. -Kárášjoga gielddas leat searvegotteráđi barggu golut 220 000 ruvnno. -Deanu gielddas leat guokte searvegotteráđi, nubbi lea sámegielat. Searvegotteráđiid barggu golut meroštallojuvvojit leat 250 000 ruvnno. -Porsáŋggu suohkanis ii leat leamaš erenoamáš ruhtajuolludeapmi girku guovttegielalašvuođabargui. Jáhkkimis dat gáibida eanet ruhtajuolludeami suohkanis masa dál ii gávdno ruhta. -Unjárgga ja Gáivuonas suohkaniin leat golut 20 000 ruvnno ja 30 000 ruvnno searvegotteráđi ja girkolaš bálvalusaid guovttegielalašvuođa bargui. ¶
Bajilgovva čájeha ahte earru gaskal suohkaniid goluid ja doarjaga maid ožžot šaddá veaháš unnit 2002:s go 2001:s. Sivvan dasa lea ahte doarjja lea veaháš lassánan 2001 rájes 2002:ii (geahča tabealla 5.4.1) Suohkaniid golut eai leat dattetge haddemuddejuvvon. Bajábealde bajilgova loguid ii sáhte njuolgut buohtastahttit tabealla 11 loguiguin. Vaikko buot suohkanat 2002:s leat ožžon eambbo guovttegielašvuođa ruđaid, de dat ii leat doarvái gokčat suohkaniid goluid, earret Unjárgii. Unjárgga lassáneamis lea 40 000 ruvnno várrejuvvon ođđaásahuvvon giellaguovddážii 2002 rájes. Bajilgovas oaidná ahte suohkan oažžu gokčojuvvot dálá guovttegielalašvuođagoluid, maiddái maŋŋel go giellaguovddáža golut doaibmagohtet 2002:s. ¶
Máŋga suohkanis sámegiela hálddašanguovllu olggobealde lea oalle stuora sámi álbmot oassi. Divttasvuona suohkan lea válljejuvvon ovdamearkan suohkanii hálddašanguovllu olggobealde mas leat guovttegielalašvuođa lassegolut. ¶
6.2 Suohkanat sámegiela hálddašanguovllu olggobealde ¶
Golut mat suohkaniin sámegiela hálddašanguovllu olggobealde leat guovttegielalašvuhtii, gullet ovddemusat vuođđoskuvllasuorgái. Sámediggi oaivvilda ahte ohppiin hálddašanguovllu olggobealde lea váttisvuohta oažžut sámegieloahpahusa, sihke vuođđoskuvllas ja joatkkaskuvllas. Dálá dilli lea nu ahte muhtin oahppit geain lea sámegiella vuosttašgiellan vuođđoskuvlladásis válljejit sámegiela B/C-giellan joatkkadásis. Dan vuođul lea sámediggi álggahan guorahallanbarggu 2000 čavčča mas áigumuš lea geahččat vuođđo- ja joatkkaskuvlla ohppiid oahppofálaldaga geain lea sámegiel ja sámegillii oahpahus, ja geat orrot sámegiela hálddašanguovllu olggobealde. Guorahallanbargu lea vuođđuduvvon eará guorahallamiid, diehtogálduid, dutkamiid jnv. ala. Guorahallanbargu lea dál loahpahuvvon ja raporta lea sáddejuvvon gulaskuddamii. Dat meannuduvvo Sámedikki dievasčoahkkimis 2002 čavčča. Lávdegoddi mii lea bargan raporttain lea árvvoštallan ja buktá evttohusaid sámegiel oahpahussii sámegiel hálddašanguovllu olggobealde. ¶
7.1.1 Álggahuvvon doaimmat 2000:s ja Vuolábealde namuhuvvo muhtin oassi dain doaimmain mat leat čađahuvvon: - Šilten muhtin ásahusain - Sámegiel kursaráiddut ja giellalávgun - Máŋggakultuvrralaš ipmárdusa kursa - Oahppostipeanddat - Čoahkkindulkomat - Almmuheamit - Informašuvdnačállagiid jorgalit ¶
2002 čavčča ruhtaduvvon Sámedikki guovttegielalašvuođaruđaiguin. “Tromsa fylkkagieldda sámi gažaldagaid ráđđeaddi lávdegoddi” ásahuvvui 1995:s. Lávdegottis leat 7 miellahtu. Čállingotteovddasvástádusa fuolaha fylkkaráđđeolmmái. Lávdegoddi galgá njuolggadusaid mielde meannudit fylkkagielddalaš plánaid, bušeahtaid ja lávdegotti bargosuorggi áššiid. Tromssa fylkkagielda lea 1995 rájes lágidan jahkásaččat sámekonferánssa. Sámekonferánssa mihttomearri lea ovdánahttit fylkkagieldda sámepolitihka áššáigullevaš surggiin. Sámegiella lea leamaš guovddáš fáddán eanas konferánssain. Sámekonsuleanta, sámi gažaldagaid ráđđeaddi lávdegoddi ja sámekonferánsa leat ruhtaduvvon fylkkagieldda bušeahtain. Eaktuduvvo ahte eará sámi doaimmat leat oassin etáhtaid, skuvllaid ja ásahusaid bušeahtarámmain, dahje čovdojuvvojit stáhtalaš ruđaiguin. Doaimmat leat hui unnán geavahan iežaset bušeahttaruđaid. Spiehkastat lea RiTø mii lea ruhtadan sierra sámi ossodaga mas lea sámegiela ja dulkonbálvalusa ovddasvástádus. Sámedikki guovttegielalašvuođaruđat 2001 rádjái Tromssa fylkkagielddas lea leamaš vuođđun ahte buot fylkkagielddalaš doaimmat leat sáhttán ohcat guovttegielalašvuođaruđaid Sámedikkis. Ruđat leat almmuhuvvon buot fylkkagielddalaš doaimmaide. Ohcansupmit leat jahkásaččat leamaš mihá badjelis go hálddašuvvon submi. Vuolábealde lea bajilgovva mii čájeha man ollu guovttegielalašvuođaruđaid lea ožžon 1994 rájes. Eanas oassi dáin leat leamaš prošeaktaruđat. Vuođđodoarjja lea leamaš 83 000-125 000 ruvdnui, man geažil ii leat leamaš vejolaš plánet dahje álggahit bistevaš doaimmaid. ¶
Tromssa fylkkagielda dál eanasmuddui ii deavdde sámelága giellanjuolggadusaid. Čilgehusat vuolábealde leat gitta 2001 rádjái. Ii oktage bargi máhte sámegiela čálalaččat nu ahte bargoaddi atná das ávkki. Earret sámekonsuleantta, de leat moattis geat máhttet iešguđet mutto sámegiela njálmmálaččat. Njálmmálaš jearaldagaid sáhttá dušše vástidit sámegillii jus sámekonsuleanta lea olamuttos. Muhtun dieđáhusat leat sámegillii (muđui eai leat makkárge dieđáhusat fylkkagielddas "erenoamážit olles dahje osiide sámegiela hálddašanguovllu váste" ). Unnán dahje ii mihkkege leat jorgaluvvon sámegillii, eai plánat, njuolggadusat, skovit dahje eará. Soames siiddu fylkkagieldda webbáikkis (Tromssa kulturfierpmádat/Tromssa girjerájusfierpmádat) leat sámegillii. Fylkkagielddas eai leat fásta dagalduvvamat meannudit čálalaš jearaldagaid sámegillii (leat unnán dahje eai obanassiige dakkár čálalaš jearalagat). Dárogiel ja sámegiel jearaldagat (ovdamearkka dihte Sámedikkis) vástiduvvojit dušše dárogillii. Buot áššemeannudeapmi lea dárogillii. Buot politihkalaš lávdegottiid ja sámi gažaldagaid ráđđeaddi lávdegotti áššebáhpirat leat dušše dárogillii. Čoahkkingiella lea aivve dárogiella. Dušše jahkásaš sámekonferánssat simultánadulkojuvvojit fásta ortnegin. Fylkkaviessu ii leat šiltejuvvon sámegillii, muhto lea dahkkon linjašilten sámegillii fylkkaviesu boađáhagas gitta sámekonsuleantta kantuvrii. Sámi áviissat, áigečállagat ja veaháš fágagirjjálašvuohta sámi dilálašvuođaid birra gávdnojit hálddahusgirjerádjosis. Ii ovttage bargis leat leamaš sámegiel oahpahusa virgelohpi. Eai leat lágiduvvon sámi giellakurssat guovddášhálddahussii, muhto 2001:s ovdánahttojuvvui sierra modula kursačoavddus maid áigot fállat 2002:s. Fylkkagirjerájus lea lágidan kurssaid sámi giela, kultuvrra ja girjjálašvuođa ja sámi girjerájusbálvalusaid ja gálduid birra. Sámi gáldobagadus girjerádjosii lea ráhkaduvvon. Muhtin bargit leat lohkan sámi kulturmáhtu joatkkaoahpu. Ovdal addojuvvui oahpahus norgga sámepolitihka birra oahpásnuvvankurssas bargiide geat aiddo ledje álgán guovddášhálddáhussii, muhto dakkár kurssat eai šat lágiduvvo bušeahttačuohppamiid geažil. ¶
meriin ahte fylkkagielddalaš ruđat berrejit unnimusat leat liikká ollu go Sámedikki guovttegielalašvuođajuolludeapmi. Jagi 2005 rájes rehkenastá Tromssa fylkkagielda ahte dárbu šaddá sullii 1,6 miljovnna ruvnno jahkásaččat. Joatkkaskuvllaid sámegieloahpahusa golut leat dollojuvvon olggobealde meroštallama. Sámedikki guovttegielalašvuođaruđat leat dássážii ovddemusat geavahuvvon spesiálistadearvvašvuođabálvalussii. Jagi 2002 rájes rahpasa vejolašvuohta geavahit ruđaid hálddašeapmái ja joatkkaskuvllaide. Vuordimis mero- ¶
sámegillii. Golut leat oassin bajábealde resursadárbbuin. Lea maiddái dehálaš ahte sii geat eai leat sámegielagat ožžot sámegiel oahpahusa, juoga maid suohkan lea mearridan, muhto maid lea leamaš váttis čađahit praktihkalaččat. Erenoamážit dearvvašvuođa- ja sosiálsuorggis lea čálalaš sámegiel oahpahusa dárbu ja fágamihtilmas sámegiela mii gullá dearvvašvuođa- ja sosiálbálvalussii. Vuođđoskuvllaja mánáidgárdesuorggis leat vuosttažettiin veahkkebargit geat dárbbašit giellaoahpahusa. Eatnasat máhttet sámegiela njálmmálaččat, ¶
Suohkan berošta movttiidahttit bargiid háhkat sámegiel gelbbolašvuođa ja čalmmustahttit suohkana eanebut guovttegielalaš suohkanin. Suohkanis lea dál unnán sámegielat fálaldat álbmogii. Váilevaš sámegielat gelbbolašvuohta suohkanhálddahusas ja gáržžes suohkanekonomiija leat muhtin bealit mat hehttejit álggahit ja ovdánahttit guovttegielat fálaldagaid álbmogii. Sámegiela gelbbolašvuođabajidandoaimmat Suohkan lea mearkkašan ahte lea stuorát gilvu sámegielat gelbbolašvuođa bargofámu alde ja áigu dasto dađistaga dohkkehit geavahit alit bálkká váikkuhangaskaoapmin vai sáhttá gilvalit dán bargofámu dáfus. Suohkan fállá dál bargiide sámegieloahpahusa olles bálkkáin, muhto ohcaleapmi lea aŋkke hui unnán. Movttiidahttin dihte dakkár oahpahussii sáhttá leat áigeguovdil fállat muhtin liige bálkácehkiid oahpahusáigodagas, dahje eanet bálkká maŋitáigái. Golut meroštallojuvvojit leat 150 000 ruvnno. Dikšo- ja fuolla bargiid gaskkas lea beroštupmi ja mokta leamaš stuorámus oahppat sámegiela. Dát sáhttá leat dan oktavuođas go bargit doppe dovdet ahte sis lea stuorámus dárbu oahppat giela. Suohkan oaidná ahte dárbbaša 400 000 ruvnno kurset unnimusat 8 bargi jagis ja 130 000 ruvnno ovtta bargái gii áigu váldit sámegiela lohkanbadjeoahpu, ollislaš golut leat 530 000 ruvnno. Oahpaheaddjit ja mánáidgárdebargit dárbbašit giellakurssa mii vástida 3 diimmu vahkkui ovtta jagi badjel 10 bargi váste. Golut meroštallojuvvojit leat 235 000 ruvnno. Lassin dasa berre fállat mátkkiid ja giellalávgunkurssaid vai "nanne" giellamáhtu maŋŋel dábálaš kurssa. Giellabirrasat suohkanis leat ain veaháš "hearkkit" ja dakkár giellalávgunkurssat leat ¶
9.1 Ožžot go suohkanat/fylkkagielddat gokčojuvvot dálá guovttegielalašvuođa goluideaset? Sámegiela hálddašanguovllu suohkanat leat iešguđetláganat, sihke álbmoga sámegielagiid oasi dáfus, das man nanu stahtusa sámegielas ja kultuvrras lea suohkanis, man ollu ohppiin lea sámegiella juogo fágan dahje ožžot buot/eanas oasi oahpahusas sámegillii, man ollu skuvllat ja man ollu sámegielat bargit leat suohkana bargiid gaskkas. Buot dát bealit váikkuhit man muddui sámegielat bálvalusat ohcaluvvojit, ja man muddui suohkaniin leat golut guovttegielalaš hálddašeami ja bálvalusdoaimma oktavuođas. Ii sáhte dadjat ahte suohkanat dahje fylkkagielddat leat ollásii deavdán sámelága gáibádusaid lágidit guovttegielalaš bálvalusaid álbmogii. Eahpitkeahttá máksá eambbo addit guovttegielalaš fálaldaga álbmogii. Goluid sáhttá dattetge váttis duođaštit. Dát guoská erenoamážit goluide mat gullet guovttegielalaš áššemeannudeapmái, bálvalusdoibmii ja áššehašmeannudeapmái. Meroštallamat mat leat vuođđun dán raporttas, čájehit ahte suohkaniin leat golut mihá eanet go doarjagiid maid stáhta addá. Bargojoavkku guorahallan čájeha maiddái ahte vaikko dálá golut gokčojuvvojit, de ii leat doarvái ahte deavdit sámelága gáibádusaid. Muhtin suohkanat, ja fylkkagielddat, geavahit dušše erenoamáš guovttegielalašvuođaruđaid maid Sámediggi juohká. Eará suohkanat geavahit mihá eanet guovttegielalašvuhtii go maid stáhtalaš doarjagat gokčet. Vaikko sámeláhka galgá mearrideaddjin guovttegielalašvuođa barggu ektui, de lea aŋkke ollu mii čájeha ahte bajábealde oasit leat mearrideaddjin dasa man muddui suohkanat barget nannet ja ovdánahttit sámegiela, ja ahte válljejit go suohkanat dasto geavahit eanet go stáhtalaš ruđaid maid juolludit guovttegielalašvuhtii. ¶
Geat leat eamiálbmogat? Ii gávdno makkárge oppalaš riikkaidgaskasaččat dohkkehuvvon eamiálbmotmeroštallan. ILO-soahpamuš nr. 169 eamiálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid birra iešstivrejeaddji stáhtain sisdoallá almmatge artihkkalis 1b eamiálbmoga meroštallama, mii maiddái adnojuvvo stuorradiggedieđáhusas Sámepolitihka birra: ” Álbmogat iešstivrejeaddji stáhtain mat leat adnojuvvon álgovuolggalažžan dasgo surggiidit álbmogiin mat ásse riikkas dahje geográfalaš guovllus masa riika gullá dalle go vuollásteapmi ja koloniseren dáhpáhuvai dahje dalle go dálá stáhtaráját mearriduvvojedje, ja geat – beroškeahttá sin rievttálaš dilálašvuođas – leat bisuhan buot dahje muhtun iežaset sosiála, ekonomalaš, kultuvrralaš ja politihkalaš institušuvnnaid.” Eamiálbmogiid meroštallan ILO-soahpamušas nr. 169 eamiálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid birra iešstivrejeaddji stáhtain lea álbmotrievttálaččat geatnegahtti Norgii dan duovdaga siskkabealde man soahpamuš gokčá. Alimusrievtti duomus 21.06.2001 celkojuvvo ahte ILO-soahpamuš nr. 169, art. 1 nr. 1 b, eahpitkeahttá addá sámiide stáhtusa eamiálbmogin Norggas, maiddái oarjelsámi guovllus. ¶
Ođđa Sámi vuoigatvuođalávdegoddi Ođđa Sámi vuoigatvuođalávdegoddi nammaduvvui Stáhtaráđis geassemánu 1. 2001. Dat galgá čielggadit eatnamiid ja luondduburiid geavaheami ja hálddaheami sámi ássanguovlluin olggobealde Finnmárkku fylkka. ¶
3.7.4.1 Guollebivdovuoigatvuohta priváhta eatnamiin ja daid olggobealde 156 ¶
Riektejoavku doalai vuosttas čoahkkimis golggotmánu 2. b. 1985. Joavku lea gitta maŋimuščoahkkimii guovvamánu 1993 rádjai, doallan oktiibuot 26 čoahkkima, oktiibuot 38 beaivvis. Dasa lassin lea leamaš dárkkástus Finnmárkkus čakčamánu 1.b. - 5. b. 1986. Čielggadeapmi ovddiduvvui Sámi vuoigatvuođalávdegoddái sin Romssa čoahkkimis cuoŋománu 22. b. 1993. Dáppe ledje maid Riektejoavkku miellahtut geat eai leat Sámi vuoigatvuođalávdegotti miellahtut. Riektejoavkku bargu lei nu biddjon ahte dan ovttaskas miellahtut ja maiddái muhtun čállit leat ráhkadan viiddis duogášávdnasiid ja evttohusaid čielggadeami sierranas osiide. Joavkku čoahkkimiin leat dáid digaštallan ja fas ođđasit árvvoštallan dan ektui mii ain lea boahtán ovdan. Dákkár bargojuohkin ferte dieđusge mearkkašit ahte čielggadeami sierranas osiin sáhttá leat sierranas hápmi. Vai eai dattetge šatta nu stuorra erohusat, leat geahččalan čielggadeami čohkket ja redigeret oktasaš hápmái. Dán lea Sámi vuoigatvuođalávdegotti čállingoddi dahkan. Riektejoavku lea álggos ovddidan čielggadeami oktasaččat. Muhtun čuoggáin ii leat dattetge ollen ovttamillii oktasaš ovdanbuktimii. Sierranas oaiviliid čuvvot dihto sierracealkámušat ja molssaevttolaš ovdanbuktimat, mat vulobealde leat geardduhuvvon daid osiid oktavuođas gokko lea leamaš sierramielalašvuohta. Riektejoavku lea meannudan dán ávdnasa, muhto loahpalaš hápmi lea ollásit dan čálli duohken. Čielggadeami riektehistorjjálaš mildosa (1. mielddus) lea maiddái olles joavku digaštallan, muhto dás ovddasvástida maiddái čálli loahpalaš hámi. Seamma maid historjjálaš perspektiivva geavaheami ja riekteáddejumiid válddahallama. (2. mielddus). Riektejoavku válljii, maŋŋil go lei árvvoštallan čielggadeami iešguđetlágan ovddidanvugiid, prinsihpalaččat álggahit dálá čállon riektegálduiguin (lágaiguin, riekte- ja hálddašangeavadiin) ja dáidda lasihit historjjálaš gálduid nu guhkás go orui leamen dárbu čuvgen dihte gustojeaddji rievtti, dan sadjái go oppalaččat válddahallat riektehistorjjálaš ovdáneami dálážii. Seammás biddjui juohke resursašládja dahje geavahanvuohki guovddážii, sierranas geavahanjoavkkuid sadjái. Dáid válljemiid vuođđun lea ee. doaivva ahte dákkár ovddidanvuohki livččii leamaš vuohkasamos dálá riektedilálašvuođa bienalaččat meroštallat ja čielggadit. Ovdal juohke resurssa rievtti guorahallama, guoskkaha Riektejoavku 2. kapihttalis muhtun dábálatdiliid. Dás vuos máinnašuvvojit guovddáš rievttálaš doahpagat mat čielggadeamis leat adnon. Dasto čuovvu várddus makkár riektegálduin lea leamaš mearkkašupmi joavkku gustojeaddji rievtti čielggadeapmái, mas maid geahčada muhtun erenoamáš riektegáldogažaldagaid mat gullet Finnmárkku giddodaga riektedilálašvuođaide ja riggodatvuoigatvuođaide. Dasto leat máŋggalágan oapmelaš vuoigatvuođaid riektesuodjalusatoanehaččat oppalaččat ovdanbukton. Guoskkaha maiddái rájáid maid sierranas álbmotrievttálaš njuolggadusat ja Vuođđolága § 110 a bidjet láhkaaddi lohpái seaguhit iežas dálá vuoigatvuođaide Finnmárkkus, ja makkár njuolggadusaid dás bidjá boahttevaš lágaide. Finnmárkku eatnamiid ja čáziid vuoigatvuođaid riggodagaid mielde čađamannan lea stuorimus oassi Riektejoavkku čielggadeamis, ja lea čielggadeami 3. kapihttalis. Sierranas riggodagaid gullevaš vuoigatvuođat ja geavahanvuogit leat máŋggaláganat sihke viidodagas ja nanosvuođas, ja árvvoštallo ahte leago juohke riggodagas dahje geavahanvuogis sáhka ávkkástallanvuoigatvuođas (geavahan- dahje buohkaidriekti), vai leago dihto riggodatávkkástallamis dušše vuođus stáhta beali gierdan geavaheamis. Riektesuodjalusa oppalaš ovddideami lasáhussan 2. kapihttalis guoskkaha maid, gokko lea heivvolaš, máŋggalágan sierranjuolggadusaid suodjaleami. Čielggadan dihte dálá riektedilálašvuođa lea muhtun osiin maid historjjálaš diliid hui viidát váldán mielde. 4. kapihttalis lea čoahkkáigeassu ja maiddái muhtun konklušuvnnat gažaldahki makkár vuoigatvuođat leat gustojeaddjin Finnmárkkus, ja gii dán oktavuođas lea vuoigaduvvon. Dán kapihttala okta váldogažaldat lea ahte vástidago stáhta eaiggáduššanvuoigatvuođa eaktu "matrikulerekeahtes" eatnamiidda Finnmárkkus rievttálaš vuoigatvuhtii. Vástidit dán čielggaduvvo ee. eaiggáduššanriektedilálašvuođaid ovdáneapmi Norggas máttabeal Finnmárkku ja sámi guovlluin Ruoŧas ja Suomas, ja hui dárkilit govvejuvvo mo iešguđetge joavkkut sáhttet atnit eatnamiid ja čáziid ¶
Riektejoavku lea dán čuoggás juohkásan. Eanelogu oaidnu lea geardduhuvvon vulobealde A čuoggás. Otto Jebens fas bealistis oaivvilda ahte eanetlohku lea menddo unnán bidjan Finnmárkku mihtilmas diliid vuođđun ja iige doarvái deattuhan historjjálaš ávdnasiid mat leat olamuttus. Vaikko Jebens ii leat ovttabealálaččatvuostá dasa maid eanetlohku ovddida, de ii leat son sáhttán dasa guorrasit, muhto dan sadjái čilgen molssaeavttu. Dát molssaeavttolaš čilgehus lea váldon mielde B čuoggás. Eanetlohku mihtte fas bealistis ahte prinsihpas lea ovttaoaivilis olu dasa maid Jebens dadjá riektegálduid ja historjjálaš ávdnasiid geavaheamis. Muhto oaivvilda datte ahte - nu guhkás go lea geavatlaš vejolaš - lea vuhtiiváldán diliid maid Jebens cuiggoda, sihke eanan- ja čáziid vuoigatvuođaid resurssalaš čađamannamis (3. kapihttal) ja ¶
Mandáhta mielde maid Sámi vuoigatvuođalávdegoddi lea addán Riektejovkui galgá joavku ee. čielggadit ja mearridit "mii Finnmárkku fylkka eatnamiid ja čáziid eaiggáduššan- ja geavahanvuoigatvuođaide dál ferte leat gustojeaddji riekti" (Riektejoavkku deattuhus), buo. 1.1.2. oasi. Juridihkalaš teorias adno gustojeaddji riekti doaba dávjá nu ahte cealkagat gustojeaddji rievtti birra čuvgejit makkár čovdosiid duopmostuoluid vuordit bidjat vuođđun - dan rámma siskkobealde maid dábálaš dohkkehuvvon riektegáldooahppu bidjá. Mii áddet Riektejoavkku mandáhta nu ahte galgá leat joavkku ja Sami vuoigatvuođalávdegotti gaskasaš bargojuohkin. Riektejoavku guorahallá riektedilálašvuođa ja čujuha eahpádussii ja eahpevissisvuhtii mii leažžá iešguđet suorggis. Sámi vuoigatvuođalávdegoddi mearrida riektepolitihkalaš gažaldagaid ja ovddida riektedilálašvuođa aiddostahttimiid ja nuppástusaid vejolaš evttohusaid. Mii meroštallat gustojeaddji rievtti mas Alimusriekti lea guovddážis: Formálalaš láhka mearriduvvon Stuorradikkis Vuođđolága njuolggadusaid mielde, lea min dehálamos gáldu mearridit gustojeaddji rievtti. Formálalaš láhkadulkon sáhttá muhtumin leat álki, nuppi háve váttis. Muhtumin lea Alimusriekti mearridan, ja dalle adno nannejuvvon dulkon gustojeaddji riektin. Eanaš háviid eai gávdno datte makkárge dákkár mearrádusat. Dalle ferte dulkot lága daid dulkonprinsihpaid mielde maid Alimusrievtti geavadis sáhttá áddet - ja bohtosiid masa de olle, namuhuvvo gustojeaddji riektin. Earret njuolga láhkamuddejuvvon háviid ferte dahkat dán láhkai: Jus Alimusriekti lea njuolga mearridan riektegažaldaga, lea gustojeaddji riekti čielggas; muđui ferte geahččalit heivego geavahit riektegáldooahpu maid Alimusriekti čuovvu. Mii bidjat vuođđun ahte dábálaš prinsihpaid maid Alimusrievtti geavadis sáhttá áddet, maiddái sáhttá geavahit Finnmárkku eaiggáduššanvuoigatvuođa ja vuoigatvuođadiliid gažaldagaide. Dán oainnus ferte leat eaktun ahte go Alimusriekt lea mearridan juoidá, čuvvojuvvo dat go vástideaddji dáhpáhus ovddiduvvo duopmostuoluide, ja dasto ahte dábálaš prinsihpat maid Alimusriekti geavaha juksat dán bohtosa, eai nuppástuva. Datte lea dehálaš várret veaháš. Mearrádus ii čuvvo álo, ja dábálaš prinsihpaid (riektegáldooahpu) sáhttá nuppástahttit. ¶
(8) Loahpas ferte namuhit álbmotrievtti. Giddodagaid riektedilálašvuođadáfus,lea álbmotrievttis dušše spiehkastahkan mearkkašupmi, muhto opmodatvuoigatvuhtii ja giddodagaid vuoigatvuođaide Finnmárkkus, lea dát earaláhkai - nu gal ahte lea váttis dadjat vissásit goas álbmotriekti galgá leat čuožžovaš ja makkár deattu de galgá dasa bidjat. Álbmotriekti riektegáldun lea eanet čilgejuvvon vulobealde 2.2.5. oasis, muhto 2.4. oasis fas eanet ovddiduvvo muhtun álbmotriektenjuolggadusain main lea erenoamáš mearkkašupmi sápmelaččaide. ¶
"Oainnán nu ahte gitta 1955 rádjai lea leamaš ovttamielalaš áddejupmi maid sáhttá ruovttoluotta čujuhit ainjuo gitta 1840-jagiide, ahte eatnamat mat leat dan guovllu siskkobealde mii namuhuvvo Dale vuovdin gullá vuovddi eaiggádii. Lágamánneriekti unnitloguin ádden čielgasit ahte dál ii sáhte roggat ásaiduvvon vuoigatvuođa diliid dan vuođul ahte dát badjel 100 jagi boares áddejupmi lea boastut. Muđui in sáhte, nugo ovdal lean dadjan, gávdnat doarvái ártta miehtásit čuoččuhit ahte áddejupmi ii leat ¶
dološ áiggi rájes geavaheami ja cieggan vuoigatvuođadilálašvuođat okta ja seamma riekteásahus, muhto mii áddet dan vuosttažettiin terminologalaš gažaldahkan, maid ii dárbbaš dárkilat čilget dán oktavuođas. (3) Dálá vuoigatvuođadilálašvuođa mearrideami dihte, ii dárbbaš álo nu guhkás ruovttoluotta áiggis mannat: Jus sáhttá duođaštit oktilaš geavaheami ja guottu, sáhttá 20 (muhtumiin 50) jagi áigodat leat doarvái oamastusháhkamii. Earret dáid háviid čájeha Dale-duopmu (Rt. 1961 s.1163) ahte vádjit 100 jagi lei doarvái vuođustit háhkama. Muhto dát ii mearkkaš ahte vádjit 100 jagi ferte álo gáibidit, dahje ahte vádjit 100 jagi álo lea doarvái, go áigemearri ferte leat konkrehtalat ja girját árvvoštallamis go lea gažaldat háhkamis dološ áiggi rájes geavaheami ja cieggan vuoigatvuođaid njuolggadusaid mielde. Sihkkarvuođa dihte lasihuvvo ahte go árvvoštallá lea go duođai cieggan dilli, boahtá dát oppalaš konkrehta árvvoštallamis, ja erenoamáš duohta diliid Finnmárkkus ferte vuhtii váldit go ásahus galgá das adnot. Dábalaččat ferte duhtat čujuheamen ahte mas lea leamaš sierra julggaštus ja arahis geavahus, ferte oanedat áigi go 100 jagi leat doarvái. Gokko geavahus lea leamaš vuorjjibut, ferte baicce guhkit áiggi atnit ovdal sáhttá hállat cieggan riektediliin. Guhkit áiggi gáibádusa sáhttá maid jurddašit go son dahje sii geaidda čuohcá, gullet jovkui mii lea veaháš olggobeal stuorraservodaga, ja omd. giellaváttisvuođaid geažil, eai leat nu álkit sáhttán bealuštit beroštumiideaset buo. Rt. 1979 s. 492 man birra lea vulobealde 2.2.5. oasis čállon. ¶
Sápmelaččain sáhttet leat erenoamáš vuoigatvuođat eatnamiidda ja čážiide sierralágaid bokte mat nannejit dálá dahje ásahit (ođđa) vuoigatvuođaid. Dehálamos ovdamearka lea geassemánu 9.b. 1978 nr. 49 boazodoalloláhka. Dasto sáhttet sápmelaččain leat leamen sierra vuoigatvuođat bajábealde namuhuvvon prinsihpaid vuođul. Njuolggadusat ja prinsihpat fertejit muđui leat seamma, muhto sápmelaččaid (dahje sámejoavkkuid) erenoamáš ealáhus- ja eallindilit, sáhttet leat dehálaččat, na várra mearrideaddjin. Riektegeavat čájeha ahte boazoealáhusas lea sierra riektesuodjalus. Dán suodjalusa mearkkašupmi čielggaduvvo eanet 3.17.9. oasis, muhto ferte dadjat juoidá dan dihto beliide maiddái riektegálddolaš oktavuođas. Guovddáš mearrádus lea Álttesjávrri-duopmu (Rt. 1968 s. 429). Álttesjávrri buođđun mielddisbuvttii ahte guokte ruoŧa "čearu" (namalassii boazodoallo ovttahagat) masse guohtuneatnamiid ja guollebivddu maid ledje guhkit áiggi doaimmahan. Go meassamat ledje "fásta ja olu geavahan guohtunbáikkis ja bivdosajis" , geatnegahtii baicce Alimusriekti bággolonisteaddjimáksit buhtadasa (s.438). Maŋit áiggi geavadis lea deattuhuvvon ahte dát mearrádus addá boazodoallovuoigatvuhtii bággolonistanrievttálašsuodjalusa, buo. Rt. 1975 s. 1029 (Røssåga- duopmu guohtuneatnamiid manahanbuhtadas) gos ee.daddjo: ¶
Ležžetgo dát oainnut maid adnon eará oktavuođain ja sámevuoigatvuođadiliin boazodili olggobealde lea váttis vissásit cealkit. Čearddalašvuohta sierra riektegáldun lea aiddo guoskkahallon Trollheimen-áššis (Rt. 1981 s. 1215, buo. lágamánnerievtti cealkámušaid erenoamážit s. 1245). Erenoamáš riektegáldolaš gažaldagat gusket álbmotrievttálaš ja stáhtarievttálaš geatnegasvuođaide mat norgga stáhtas leat eamiálbmogin ja unnitálbmotjoavkun sápmelaččaid ektui. Eanet dáid geatnegasvuođaid birra lea máinnašuvvon 2.4. (ON-konvenšuvnna siviilla ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra 27. artihkkalis ja ILO-konvenšuvnnas nr. 169 eamiálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid birra) ja 2.5. osiin (Vuođđolága § 110 a). Sáhttá datte namuhit ahte Alimusriekti Áltá-áššis, buo. Rt. 1982 s. 241, cealká ahte meassamiid mat dása guske, ii sáhttán eahpitkeahttá atnit lea rihkkun makkárge álbmotrievttálaš geatnegasvuođaid masa Norga lei čadnon (geahča erenoamážit s. 299). ¶
Das rájes lea Norga dohkkehan ILO-konvenšuvnna ja dasa lassin lea álbmotrievttálaš geatnegasvuođaid digaštallan jotkojuvvon, ee. Sámi vuoigatvuođalávdegotti bokte NAČ 1984:18 s. 228 čuo. Stuorra mearkkašupmi lea maid geassemánu 12. b. 1987 sámelága nr. 56 ovdabargguin, buo. erenoamážit Od. prp. nr. 33 (1986-87) s. 37 ja s.111 čuo. Dasa vel laktása 1988 earrobiddji politihkalaš jurddašanvuogi Vuođđolága § 110 a sámemearrádus. Stáhta- ja álbmotrievttálaš ovdáneapmi mii bidjá stáhtaeiseválddiide erenoamáš geatnegasvuođaid sámeálbmoga ektui, oažžu vuos nu go Riektejoavkku eanetlohku oaidná, vuohččan mearkkašumi dasa mii dás duohko mearriduvvo, omd. stáhta ráđđejuvvon eatnamiid ávkkástallamis ja sámeguovlluid vuoigatvuođaid muddemis. Áigut erenoamážit namuhit ahte (dalá) professor Carsten Smith muhtun čielggadeamis Guolástandepartementii suoidnemánu 9.b. 1990, konkludere ahte dihto eavttuin sáhttá gáibidit stáhta álggahit sierra doaimmaid suodjalit guolásteami sámi riddo- ja vuotnaguovlluin, ja go stáhtas leat sierra geatnegasvuođat sámi álbmotjoavkku ektui maiddái mearrabivddu muddema dáfus. Guolástandepartemeanta lea dán dohkkehan, ja 1990 rájes vuhtii váldán sámi beroštumiid muddenmearrádusaid mearrideamis. Gártágo dán rievttálaš ovdáneamis maid mearkkašupmi giddodagaid vuoigatvuođaide, lea váttis vissásit cealkit. Ávnnas mii dása gávdno lea menddo vánis sáhttit einnostit mo Alimusriekti livččii láhtten. Mii datte čujuhit ahte Riektejoavkku mandáhta lea válddahallat ásahuvvon giddodagaid riektedilálašvuođaid Finnmárkkus. Dát riektedilálašvuođat leat guhkes proseassa boađus, mii eanaš - eaiggáduššanvuoigatvuođaid ja earalágan vuoigatvuođaid bokte lei čielggas ovdalgo Norga guorrasii Siviilla ja politihkalaš vuoigatvuođaid ON-soahpamuššii ja maŋit álbmotrievttálaš ja stáhtarievttálaš ovdaneapmái. Mii navdit ahte čájehuvvo ainjuo olu eanet skunálašvuohta diktimis ođđa riektegáldoosiid váikkuhit ásahuvvon oapmerievttálaš posišuvnnaid, go ii nugo bajábealde namuhuvvon, guoskka sámi ássánguovlluid riggodatávkkástallama boahttevaš muddemii. Dán oainnu čielga doallevašvuohta lea Olgoriikka- ja vuođđudanlávdegotti vuođđolága ođđa § 110 a evttohusa mearkkašumis (Evtt. S. nr. 147 (1987-88) s. 2): ¶
(1) Dálá riektegeavat matrikulerekeahtes eatnamiid vuoigatvuođaide Finnmárkkus lea ráddjejuvvon. Iige leat duopmu mii čielgasit ja njuolga mearrida leago stáhtas eaiggáduššanvuoigatvuohta dáid eatnamiidda. Ii leat soahpameahttunvuohta fertet čuovvut norgalaš riektegáldooahpu maid norgalaš duopmostuolut muđui geavahit ja mat erenoamážit leat báhkkoduvvon Alimusrievtti mearrádusain sullasaš áššiin. Muhto gažaldat lea ahte man guhkás dán duođai lea vejolaš čađahit Finnmárku ektui. Mo bajábealde namuhuvvon álbmotrievttálaš riektegáldut konkrehtalaččat čuhcet giddodagaid vuoigatvuođaide, de váilu vuos eanaš riektegeavat norgalaš duopmostuoluid beales. Eará osiid giddodagaid riektemearrádusaid dáfus, leat dát dávjá dilit maid ii sáhte sulastahttit Finnmárkku diliin. Jus fuolaheamit geavaha dákkár riektemearrádusaid, de lea álki láhppot. Dán oktavuođas áiggun erenoamážit namuhit duomuid mat leat máinnašuvvon eanetlogu čielggadeami 2.2.3. čuo. (Rt. 1918 II s. 32 Veivannet Hardangervidda birra, Rt. 1963 s. 370 Lågenguolásteami birra ja Rt. 1983 s. 569 Vansjø birra): Dáid mearrádusaid birra máinnašuvvo eanet vulobealde IV. čuo. Muhtun ráje gártá riektedieđalaš dutkama bargun duopmostuoluid ovddit mearrádusaid vuođul einnostit makkár oaivilat seamma duopmostuoluin livčče boahttevaš sullasaš áššiin. Muhto dát ii leat álo doarvái. Erenoamážiit go servodatdilit leat nuppástuvvan, dahje ođđ riektegáldooasit ožžot mearkkašumi, sáhttá ovddit riektemearrádusain leat ráddjejuvvon ávki. Dalle livččii dutkama bargun leat dálá riektegáldoosiid ja duođalaš diliid vuođul, riekteovdáneapmái ráhkadit ođđa njuolggadusaid. Duopmostuolut eai sáhte mearridit riekta, jus eai leat doarvái dieđut áššáiguoski rievttálaš ja duohta mávssolaš dagaldagain. Dutkama bargu sáhttáge fertet leat doalahit riekteovdáneami ovddabealde, ja bidjat njuolggadusaid mat sáhttet duopmostuoluid muhtun surggiid bargguide leat čujuheaddjin. Dát gullá mu mielas Riektejoavkku bargui. ¶
Riektejoavkku golbma lahtu lea dattetge válddahallan dihto álbmotrievttálaš gažaldagaid (2.4 A oasis). Muhto mii bajábealde lea mihtten orru čájeheamen ahte dát miellahtut leat mealgadii vuollánan barggus válddahallat konkrehtalaččabut álbmotrievttálaš mearkkašumi luondduriggodagaid vuoigatvuođain Finnmárkkus. Ii leat datte mu oaivila mielde doarvái árta Riektejovkui dušše válddahallat giddodagaid riektediliid Finnmárkkus go lea ásaheamen bajábealde namuhuvvon álbmotrievttálaš soahpamušaid. Go min duopmostuoluin ain váilo riektegeavat álbmotrievttálaš riektegáldoosiid mearkkašupmái luondduriggodagaid vuoigatvuođain, leige dehálaš árta dasa ahte Sámi vuoigatvuođalávdegoddi nammaduvvui. Evttohusas maid lávdegoddi ovddidii 1984:s (NAČ 1984:18) lea maid biddjon stuorra sadji čielggadit álbmotrievttálaš mearkkašumi norgga sápmelaččaide, ja lea maid dakko bokte guorahallan vuođđoprinsihpaid main lea luondduriggodagaid vuoigatvuođaide mearkkašupmi. ¶
Das mii bajábealde čuožžu ii sáhte mu mielas oažžut rivttes ja ollislaš gova Finnmárkku luondduriggodagaid vuoigatvuođaid vuoigatvuođadiliin, almmá stáhta álbmotrievttálaš geatnegasvuođaid čuozahusaid vuhtii váldimin, sihke 1966 ON-soahpamuša 27. artihkkala ja ILO-soahpamuša nr. 169 mielde. Danne lea mu mielas dehálaš váili das mo eanelohku meannudii álbmotrievttálaš gažaldagaid ja Finnmárkku luondduriggodagaid riektediliid, go ii leat eanet geahččalan joatkit ja konkretiseret vuoigatvuođaid prinsihpaid sápmelaččaide, mat bajábealde namuhuvvon álbmotriektesoahpamušain čuvvot. Dát guoská erenoamážit konkrehtalaš čuozahusaide Finnmárkku giddodagaid ja eatnamiid geavahanvuoigatvuođaid prisnsihpaide. Čujuhan muđui iežan álbmotriektegažaldaga čielggadussii 2.4. oasis B. čuo. ¶
NAČ 1984:18 s. 200 lea maid čujuhan ahte "norgga ja ruoŧa sámiid geavahanvuoigatvuođas maiddái lea iežas iehčanas vuoigatvuođavuođus dábálaš vuoigatvuođavuođuštusain dološ áiggi geavaheami birra" . Dát cealkka orru dán oktavuođas erenoamážit čujuheamen boazosápmelaččaide. Muhto lea nana árttat maid áddet ahte maiddái eará sápmelaččaid geavaheapmi, mii lea guhkit áiggi doaimmahuvvon, sáhttá dagahan vuoigatvuođaid dološ áiggi rájes geavaheami vuođul, juogo sápmelaččaide čearddalaš joavkun dahje dihto sámejoavkkuide. Dán vuođul mii bajábealde lea namuhuvvon navddán ahte Riektejoavku livččii berren bidjat olu eanet bajábealde namuhuvvon historjjálaš čállosa vuođđun. Dán oktavuođas berre galgan čielggadit man muttos dás lea leamaš sáhka rievttálaš diliin, ja dasto makkár mearkkašupmi dáid diliin lea leamaš ovdáneamis ja dan bokte dálá rievttálaš dillái. Dákkár guorahallan livččii dábálaš rievttálaš jurddašeami mielde bidjan dárbbašlaš eavttu árvvoštallat man guhkás Finnmárkkus lea ásahuvvon "cieggan dilli" nu ahte stáhta eaiggáduššá matrikulerekeahtes eatnamiid, ja maid de dákkár stáhta eaiggáduššanvuoigatvuohta mahkáš mearkkaša. Vuođđun ferte bidjat ahte olu eanet ovdal sáhttá dohkkehit "cieggan dili" mas ovdalis lea leamaš ásahuvvon vuoigatvuođat. Riekteeáddejupmi mii baicce "rabas" riektesuorggis hápmašuvvo, dohkkehuvvo álkit go riekteáddejupmi mii hápmašuvvo vuostálasti vuoigatvuođaid gilvvus. Jus eaktuduvvo ahte historjjálaš álgu lea leamaš earalágan ovddeš "privatiivva" norgga guovlluin Finnmárkkus ja álgovuolggalaš oktasašguovlluin Ruoŧain, ii sáhte moktege navdit ahte dákkár meannudemiin mii bajábealde lea namuhuvvon joavdá seamma bohtosii dálá Finnmárkku buot guovlluin. ¶
Ii leat várra áibbas čielggas leago norgga rievttis erohus "cieggan dilálašvuođa" ja "dološ áiggi rájes geavaheami" doahpagiin, ja mii dát erohus galggašii leat. Orru datte ahte dábálamos lea ahte almmolaš beales čujuhuvvo bissut "cieggan dilálašvuohtan" . In jáhke ainjuo sáhttit dušše teorehtalaččat gávdnot riektedilálašvuođa, mii de sáhtášii ovddit riektedilálašvuođa jávkadit. Ferte gáibidit ahte riektedilálašvuođa ođđasit áddejupmi lea čájehuvvon geavahusas dahje dihto lágan háldduin, mat čielgasit spiehkastit das mii muđui galggašii leat vuoigaduvvon. Dasto ii sáhte leat doarvái ahte nuppi beali riektedilálašvuođa áddejupmi báhkkoduvvo sániiguin, omd. hálddahuslaš mearrádusain dahje eará almmolaš báhpáriin. Fertešii gáibidit ovttalágan riektedilálašvuođ áddejumi guhkit áiggi guktuid bealde "cieggan dilálašvuođa" vuđđosin. Dás sáhttá Finnmárkku dilálašvuohta leat ahte stáhta áddejupmi lea leamaš báhkkoduvvon almmolaš báhpáriin, maid ii sáhte vuordit ahte sámit leat lohkan dahje ádden, erenoamážit giela geažil. Jus fysalaš ja oidnolaš geavahandilálašvuođat illá leat rievdan áigodagas masa stáhta čujuha, sáhttá eahpidit almmolaš báhpáriid rievttálaš mearkkašumi ja maidda dás čujuhuvvo. Munnje lea váttis oaidnit ahte riektemearrádusat maidda lea čujuhuvvon eanetlogu čielggadeamis 2.2.3. oasis doalvu min "cieggan geavaheami" rájáide, nugo mahkkejuvvon bajábealde. Mo leš, de ferte dárkilat geahčadit juohke áidna mearrádusa mearkkašumi. ¶
Dát cealkámuš sáhttá čuohcat nu ahte doarju oaivila ahte go maid árvvoštallá gávdnogo "cieggan dilálašvuohta" stáhta eaiggáduššanvuoigatvuođa vuđđosin, berre deastta atnit sámiid dili gielalaš ja čearddalaš unnitlogujoavkun, dainna váilevaš vejolašvuođain áddet dán suorggi norgga juridihkalaš terminologia, maid dát dilit livčč dagahan. Nugo bajábealde namuhuvvon, lea Alimusrievtti geavat dáid prinsihpalaš gažaldagain Finnmárkus hui snoakkas. Go buohtastahttá stáhtaalmennehiid riektegeavada de lea ain juo viehka snoakkas. ¶
Spiehkastaga ovddasta Si-Fi-duopmu (Rt. 1960 s. 810), mas "Finnmárkku stáhta eatnamiid" gažaldaga mihtilmasvuohta (almennehin dahje ii) guoskkahuvvui, muhto ráddjejuvvon oamastanáigái. Nugo bajábealde guoskkahuvvon, de lea stáhta oidu "cieggan dilálašvuođa" gažaldagas, erenoamáš árta jearrat mo dát sáhttá soahpat stáhta dálá álbmotrievttálaš geatnegasvuođaide sámiid ektui. Dán oktavuođas sáhttá maid historjjálaččat, stáhta ja sámi álbmoga gaskasaš suodjedilálašvuođa oaidnu váldot mielde. ¶
(3) Vinstra-duopmu lea maŋisboahtti ožžon Alimusrievttiduomus Rt. 1991 s. 1311 matrikulerekeahtes eatnamiin Skjerstad ja Beiarn gielddain Nordlánddas. Dás gávnnahii Alimusriekti Veikvatnet duomu doarjagin (Rt. 1918 s. 454) ahte eanadoallit Nordlánddas, vaikkovel sis livččege ovdal leat leamaš geavahanvuoigatvuohta vuovdái álgovuolggalaš almennetvuoigatvuođa fámus, leat dál massán dán vuoigatvuođa cieggan dilálašvuođain. Duomus vuohttá seamma oainnuid go Vinsta-duomus, muhto áššis váilot mu mielas dehálamos dovdomearkkat maidda bajábealde lea čujuhuvvon Finnmárkku ektui. Seammás orru Alimusriekti Skjerstad-áššis dovdan iežas čadnon 1918-dupmui njuolga prejudikáhtan. ¶
(3) Riektejoavkku mandáhta ii leat ráddjejuvvon čielggadit sámi riekteáddejumiid, go galgá maid čielggadit sámi vieruid ja daid rievttálaš mearkkašumiid. Dás ovdanboahtá ahte lea maiddái sáhka sámiid vieruin, vaikko dát eai ferte ollašuhttán vieruiduvvan rievtti gáibádusaid. Das mii bajábealde lea namuhuvvon Tønnesen girjjis, gažada son ahte galggašii go sámi ássanguovlluid dilálašvuođain fertet vuođđun bidjat ahte guhkit áiggi geavahussáhttá leat doarvái ásahit vuoigatvuođa, almmá jearramin čielga riekteáddejumi dasa (Tønnesen s. 170), vai fertešiigo čielgasit meroštallon riekteáddejupmái bidjat unnit gáibádusaid go maid livččii dahkan omd. Mátta-Norgga boanddaid sierravuoigatvuođaid gáibádusaide (s. 180). Dás ii leat dušše dat ahte álgovuolggalaš sámi riekteáddejumi sáhttet dáža ámmátolbmot leat badjelgeahččan, nugo Tønnesen čujuha. Sáhttá maid sorját das go Finnmárkkus leat nu stuorra gaskkat ahte eai leat leamaš geavahanriiddut, mii muđui livččii sáhttán dagahan bissovaččabut meroštallon riekteáddejumi (Tønnesen s. 169-170). Čuolmmat maid Tønnesen dás ovddida leai mu mielas dehálaččat ja maid mávssolaččat árvvoštalladettiin sámi vieruid rievttálaš mearkkašumi, erenoamážit sámi ássanguovlluin Finnmárkkus. 1.1.2. oasis čujuha eanetlohku maiddái riekteáddejumi guorahallamii mii váldolávdegotti olis lea čađahuvvon. Dát guorahallan ii leat Riektejovkui ovddiduvvon, nu ahte joavkku miellahtut livčče sáhttán dan logadit. Mu mielas ferte govttolaš mahtodagas leat kárten sámi vieruid Finnmárkkus, ¶
artihkkalis nr. 1 ee. sáhttá veahkehit ákkastit dan gullevašvuođa mii guoskevaš álbmogis lea duovdagiidda, ja mat leat mávssolaččat ee. konvenšuvnna 14. artihkkala mielde. Dan vuođul mii bajábealde lea namuhuvvon, ferte geahččat álbmotlaš vieruid Finnmárkkus (erenoamážit sámi vieruid) stuorit oktavuođas. Dákkár vierut, erenoámažit luondduriggodagaid geavaheami dáfus, sáhttet leat álggahuvvon historjjálaččat Finnmárkku ovdáneamis, ja nu sáhttetge leat ávkin čuvget dáid dilálašvuođaid. Dasto soitet sámi vierut leat referánsavuolggasajit dahje dulkondieđut go geavaha álbmotrievttálaš prinsihpaid mat dál leat mávssolaččat Finnmárkku riektedilálašvuođaide, ee. nugo bajábealde lea guoskkahuvvon. (Jebens:a ovdanbuktima loahppa.) ¶
Dát suodjaleamit maid birra dás ovddabealde leat máinnašan, eai leat áidna mat sáhttet leat áigeguovdilat. Dás namuhat oanehaččat muhtun eará suodjalanvugiid dahje njuolggadusaid mat ee. uhccit eanet gáhttejit dihto geavaheami. ¶
čuovvu vulobealde A čuoggás, mas sierracealkámuš lea loahpas. Jebens:a ovdanbuktin lea dávistuvvon B čuoggás. ¶
mearkkaša vuohččan ahte dábálaččat ii dárbbaš sierra čađahanmearrádus vai riektegeavaheaddjit galget sáhttit njuolga álbmotriektenjuolggadusa bidjat vuođđun seammaláhkai go siskkáldas njuolggadusa. Dasto ferte jus álbmotrievttálaš ja siskkáldasrievttálaš njuolggadusat leat vejolaš vuostálaga čoavdit seammaláhkai go iešguđetlágan siskkáldas njuolggadusaid gaskasaš vuostálasvuođaid. Lassin árbevirolaš vuostálasprinsihpaidahte erenoamáš njuolggadus manná ovddabealde dábálaš njuolggadusa (lex specialis) ja ahte ođđasat manná ovddabealde boarrasat njuolggadusa (lex posterior), ferte maid njuolggadusaid iešlági geahčadit. Muhtun álbmotriektenjuolggadusat báhkkodit dábálaš dohkkehuvvon rievttálaš prinsihpaid, ja deattuhuvvojit danne sakka. Vuohččan leat normmat mat leat iešguđet olmmošvuoigatvuođasoahpamušain čállon, main leat dákkár deaddu ahte sáhttet leat gustojeaddjin vejolaš siskkáldas rievtti vuostálasti njuolggadusaide. Álbmotriektenjuolggadusat main lea mearkkašupmi sámerievttálaš oasis, leat justa dákkár olmmošriektenormmat. Dál ii leat makkárge dábálaš ovttamielalašvuohta leago álbmotrievtti ja siskkáldas norgga rievtti gaskavuohta dualistalaš - aŋke nu ahte norgga riekti navdo heivet oktii álbmotriektái - dahje monistalaš dihto spiehkastagain. Min oktavuođas ii leat dán gažaldagas datte geavatlaš beroštupmi. Jus vel vuolggasadji lešge dualistalaččat, leat olmmošriektenormmat sierra dilis. Ferte navdit ahte dáža duopmostuolut ja eará riektegeavaheaddjit dábálaččat dulkojit dáža siskkáldas rievtti nu ahte garvá vejolaš vuostálasvuođa gaskal dákkár álbmotriektenormma ja siskkáldas norgga njuolggadusa. Mo dán sáhttá báhkkodit oaidná Od.prp. nr. 33 1986-87 (s.111) mas Justisdepartemeanta cealká: ".....olmmošvuoigatvuođaid njuolggadusaid ektui leat erenoamáš garra árttat noahkut ahte norgga riekti heive álbmotriektái." ¶
Nugo leat oaidnán, gávnnaha NAČ 1984:1 čielggadeamis ahte 27. art. várra ferte noavdit gáibidit árjjalaš doarjaga stáhtain. Veaháš eahpádus lea báhkkoduvvon sániiguin "várra ferte navdit" . Mii maid eahpidit. Álbmotriekteáššedovdit báhkkodit ahte teavstta sánit ja dan sadji siviilla ja politihkalaš vuoigatvuođaid soahpamušas, ja eaige ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid "jumeš-soahpamušas" , leat hui lossa ákkat dákkár dulkoma vuostá. Dasto cuigejuvvo ahte 27. art. ovdabargguid ja ovdahistorjá čielgasit muitalit ahte stáhta livččii geatnegahtton doarjut árjjalaččat. Dáid ákkaid eai datte deattut álbmotriekteáššedovdit olus. Nugo mii áddet, lea váldoárta dasa ahte álbmotriekteservodagas leat maŋit áiggi dovddastan unnitálbmogiid dárbbašit almmolaš doarjaga seailluhit kultuvrras, ja dat dađis lea báhkkoduvvon stáhtaid nuppástuvvi guottuin. Go unnitálbmogiid doarjjadárbbu čujuha, de váldá maid ulbmiliid mielde. Sániid dáfus mihttet ahte eaŋgals sátni "denied" várra iešalddes lea eahpečielgasat go sámegiel sátni "vealahuvvot" , ja ahte "biehttalit" orru leamen heivvolat jorgaleapmi. Go "vealahuvvot" orru čujuheamen árjjalaš negatiivva daguide - ahte váldo juoga - sáhttá dadjat dihto mearkkašumi sánis "biehttalit" lea ii oaččo vuogašvuođa, ahte dilit eai láhččojuvvo nu. Sáhttá lasihit ahte Alimusriekti 1992:s sámi militearbiehttaleaddji áššis (ášši lnr. 92/1992) atná eará dárogiel jorgaleami 27. art.:s go dat mii lea eahpevirggálaččat bájuhuvvon ovdabealde 2.4.4.1. oasis, mas ee. "denied" justa lea jorgaluvvon "biehttalit" . Čuigejuvvo maid NAČ 1984:18:s ahte 27. art. ovdabarggut ja ovdahistorjá muđui čielgasit muitala stáhta livččii geatnegahtton doarjut árjjalaččat. Dáid eai deattut datte álbmotriekteáššedovdit olus. Nugo mii áddet, lea váldoárta dasa ahte álbmotriekteservodagas leat maŋit áiggi dovddastan unnitálbmogiid dárbbašit almmolaš doarjaga seailluhit kultuvrras, juoga mii lea báhkkoduvvon stáhtaid nuppástuvvi guottuin. Unnitálbmogiid dárbbuid dáfus, lea riekta ahte moanat unnitálbmogat dál, nu go dilli lea ovdánan, dárbbašit doarjaga seailluhit kultuvrraset. Sámit fertejit leat sin gaskkas. Govva ii leat datte ovttageardán. Earret eará moanaid indiánajoavkkuide Latin-Amerihkás omd. Amazonasguovllus livččii várra leat doarvái go ráfis bessat eallit. Cuiggodettiin unnitálbmogiid doarjjadárbbuid váldá mielde ulbmildárkomiid. Ferte vuohččan fuomášuhttit ahte min mielas eai leat dás guokte iehčanas ákka, muhto okta ja seamma, guovttelágan hámis. Juksan dihte dan mii čielgasit adno mearrádusa ulbmilin, seailluhit kultuvrra, lea dasa justa namuhuvvon doarjjadárbu. ¶
Iige leat celkon ahte 27. art. ulbmil lea seailluhit unnitálbmogiid kultuvrraid, dan áddejumis ahte daid galgá veahkehit birget. Dan áiggis ja oktavuođas go mearriduvvui, ii oru nu ahte ulbmil lei sihkkarastit unnitálbmogiid miellahtuid beassat dikšut kultuvrra mii evttolaččat lei. Lea maid veaháš eahpečielggas man nanus ja viiddis stáhta nuppástuvvi guoddu árjjalaš doarjja unnitloguide lea, ainjuo NAČ 1984:1 válddahallama mielde. Lea maid eahpečielggas man muddui dovdá ahte 27. art. geatnegahtto stáhtaid ná doarjut. Dán oktavuođas sáhttá muittuhit ahte Olgoriikkadepartemeanta gulaskuddancealkámustasis báhkkodii ahte stáhtageavat ii čájehan dása 27. art. maid geatnegahttit "árjjalaš fuola" , buo. ovddabealde 2.4.4.3. oasis. Vaikko ovdáneapmi lea mannan dan guvlui mii válddahallui NAČ 1984:18:s - ee. leat ožžon čielga dáža guottu gažaldahkii - lea min áddejumi mielde eahpevissis geatnegahttágo 27. art. stáhtaid árjjalaččat doarjut unnitálbmogiid kultuvrraid. ¶
"...berre mearkkašuhttit ahte konvenšuvnna ii sáhte atnit gáibidit sierravuoigatvuođaid eamiálbmogiidda. Sin árbevirolaš geavahus galgá suodjaluvvot, ja gokko doarvái suodjalusa sáhttá ollit almmá sierradoaimmaid haga, ii leat soahpamušas gohččun liikká álggahit sierravuoigatvuođaid. Soaitá muhtun riggodatávkkástallanvuogit sámiid ássanguovlluin adnojit leat menddo heajut suodjaluvvon dan ektui maid ođđa soahpamuš navdo gáibidit. Muhto lea váttis diehtit vissásit. Árta lea go ii soahpamušteavsttas, iige ovdabargguin vástiduvvo buot gažaldagaide mat sáhttet badjánit. Dát čielggaduvvo easka go ILO gozihanorgánaid dulkon biddjo vuođđun boahtteáiggis. Justisdepartemeantta oainnu mielde gártet vejolaš soahpameahttunvuođat juohke háve leat ráddjejuvvon, ja iige leat árta - njuolggadusaid dulkoma vuođul maid ovddabealde lea válddahallan - gáibidit dihto nuppástusaid norgga siskkáldas njuolggadusain ovdalgo norgga ratifikašuvdna sáhttá dahkkot." ¶
Dát artihkkal bidjá njuolggadusaid ee. buhtadaneatnamiidda go álbmot sirdá. Dás lea oaivvilduvvon stuorát meassamat mat dagahit álbmoga dahje stuorra oasi fertet guođđit guovllus. Soahpamušas váilot njuolggadusat smávit vahágahtti ja geavatlaččabut bággolonistemiide. Norgga bealde cuiggoduvvui dát soahpamuša barggadettiin, go maid evttohuvvo njuolggadusat dákkár dáhpáhusaide. Evttohus ii datte dohkkehuvvon, buo. St.prp. 102 1989-90, s. 7 ja 26. ¶
Dáid álbmotrievttálaš gažaldagaid gieđahallamis NAČ 1984:18:s lea almmá buohtastahttima haga vuđolamosit mii dássážii lei Norgga bealde oppanassiige, ja várra áidna mii dássážii govda ákkastallamiin meannuda álbmotreivttálaš kultursuodjalusa Norgga sámiide. Lávdegotti konklušuvnnat leat vuođđuduvvon viiddis ávdnasiidda ja orrut dárkilit vihkkedallan álbmotrievttálaš áššáiguoski dulkonákkaide. Jus hui spiehkasteaddji dulkon (dahje čavgadat sisdoaluin) gullogoađašii dál, fertešii dát mu áddejumi mielde eaktudit unnimus seamma viiddis vuođđoávdnasiid, ja unnimus seamma dárkilit meroštallot dehálamos dulkonosiin. Álbmotrievttálaš gažaldagaid válddahallama NAČ 1984:18:s lea álbmotriekteáššedovdiid joavku dahkan, okta dainna professor Carsten Smith. Muhto dán válddahallama lea Sámi vuoigatvuođalávdegoddi ožžon ja meannudan, masa miellahtut leat sáhttán buktit mearkkašumiid. Vaikko válddahallama sisdoalu ja hámi ovddasvástida álbmotriekteáššedovdiid joavku (buo. NAČ 1984:18 s.154), de báhkkoda dát dieđusge lávdegotti oainnu. Nu leat guoskevaš stáhta ásahusat maid ádden válddahallama, buo. ee. Od.prp. nr. 33 (1986-87) s.17,22,25-34 ja 37, mas Justisdepartemeantta ee. áddejupmi oidno dán oktavuođas. Dasa lasihuvvo ahte guoski norgga eiseválddit, maiddái norgga ráđđehus ja Stuorradikki justislávdegoddi, 1987 sámelága ja Vuođđolága § 110 a ovdabargguin, leat guorrasan 27. dulkomiidda nugo NAČ 1984:18:s oidno. Dát ii cakka geatnegasvuođa 27. artihkkala mielde, dainna sisdoaluin maid norgga stáhtaásahusat leat báhkkodan, ain fertet áddet ollislaččat álbmotrievttálaš geatnegasvuohtan sámiide álbmogin. Go vel Vuođđolága § 110 a mearridettiin ásahuvvui siskkáldasrievttálaš geatnegasvuohta vuođđolága dásis lea áibbas eará ášši. ¶
(2) 27. artihkkala konkretiserema vuođul áiggun vulobealde geahččalit oanehaččat čilget váldooaiviliid main mu mielas leat mearrideaddji mearkkašupmi 27. artihkkala dulkomis. Dán artihkkala "shall not be denied" , ii leat áibbas čielggas. Dát sáhttá viiddis dulkomis mearkkašit dán unnitlogu eallindili galggašit leat nu ahte beassá doaimmahit kultuvrras jna. Dalle ferte jearrat leago 27. artihkkalis dušše sáhka vuoigatvuođas doaimmahit kultuvrras jna. vai maiddái duohta vejolašvuođas dan dahkat. 1969 Wienersoahpamuš sisdoallá 31. artihkkalis traktáhtaid dulkomis čuovvovaš mearrádusa: ¶
(4) Jus sámekultuvra Norggas galgá bissut, ferte ainjuo sorját ahte leat doarvái sámit Norggas geat ain háliidit seailluhit ja doaimmahit kultuvrraset, gielaset jna. ja geat ieža leat árjjalaččat das mielde. Dán eavttu mielde mii bajábealde lea namuhuvvon, navdo ahte 27. artihkkal siskkilda mieđis vejolašvuođa gáibádusa sámiide dákkár luondduriggodagaid doarvái ráđđet, sámekultuvrra seailluheami ja ovdánahttima vuđđosa dihte. Man stuoris gáibádus galgá leat, lea dan duohken mii ulbmilii dárbbašuvvo ja ávkkálaš. Ferte jearrat makkár luondduriggodagaid ráđđenvuoigatvuođat govttolaččat dárbbašuvvojit vai sámekultuvra Norggas galgá duođas sáhttit seailluhuvvot ja ovddiduvvot (dárboeaktu). ¶
(4) Bajábealde V čuo. lea eaktudan 27. artihkkala gáibidit sámiide dahje sámi giliide mieđis sierrameannudeami, mas dát dárbbašuvvo, mearrádusa ulbmila mielde. Dás ii várra erenoamážit čujut 27. artihkkala vuohččan suodjalit rievttálaš formálalaš áddejumi mielde "meassamiid" . Orru baicce leamen guovddážis guoskágo sierrameannudeapmi ulbmilin seailluhit sámi giliid duohta ráđđejumi dahje duohta nana geavaheami, main lea leamaš stuorra mearkkašupmi ássama vuđđosin. Muhtun muddui sáhttá dárbbašuvvot 27. artihkkala ulbmila mielde doalahit dahje lohkat dáid giliid riggodagaid duohta oktoráđđejupmin, nugo erenoamážit meahccebivddu ja jávrebivddu lagaš guovlluin. Dát gusto leš dal sámi giliid geavaheapmi ovdal leamaš čadnon sierravuoigatvuhtii siskkáldas norgga rievtti ektui vai ii. Dán mearkkašumis lea oktavuohta go norgga lágat leat guhkás dahkan vuoigatvuođaid main lea stuorra mearkkašupmi sámi ássamii ja kultuvrii "buohkaidvuoigatvuohtan" . Dát gusto eanaš Finnmárkku jogaid ja jávrriid bivdimii ja meahccebivdui (buo.Smith l. c. s.168). Ealáhusaide nugo meahccebivdui ja guolásteapmái sáhttá maid sierrameannudeami doarjaga viežžat ILO-soahpamušas 23. artihkkalis, mii ee. cealká ahte dáid ealáhusaid galgá atnit dehálaš oassin doalahit guoski álbmoga kultuvrra, ekonomalaš ceavzima ja ovdáneami. Iskkadeamit leat čájehan ahte gitta maŋimušsoađi áigái lei dilli máŋgga báikegottiin Finnmárkkus nu ahte dušše báikeolbmot bivde eanaš jogaid ja jávrriid giliid lagašguovlluin ja bivde fuđožiid. Dát lei ainjuo mihtilmas sámi giliservviin, omd. Badje-Deanus, Juovlavuonas ja Unjárggas, ja Guovdageainnus ja Kárášjogas. Ássit oidne dáid buriid leat "iežaset" ovddeš árbevieru vuođul ja dihto geográfalaš guovllu siskkobealde. Jávreguliid bivde dalle muttolaččat ja seamma maid rievssahiid ja eará fuđožiid. Dáid báikegottiin áddejedje láhkamearrádusaid ahte buot ¶
njuolggadusaide doallevaš (buo.1937 bivdoláhkalávdegotti miessemánu 23.b. 1939 árvalus). Finnmárkkus lea johkabivdu álo leamaš hui mávssolaš ássamii. Ovddeš áiggi vieruid mielde lea ovdánahtton erenoamáš riektenjuolggadusat dán bivdui ja geain dat vuoigatvuohta lea. Nu leage bivdu eanuin, Áltá, Deatnu ja Njávdán ain muddejuvvon sierra njuolggadusain, main leat vearuiduvvon vuoigatvuođa álgovuolggalaš vuođus. Sihke Deanus ja Njávdámis lea eahpitkeahttá vieruiduvvan vuoigatvuohta sámi birrasis lea ovddiduvvon, várra seamma maid Álttájogas. Go ovddit jávrebivdoláhka 1905:s bođii, várašuvvui § 7:s doalahit vejolaš bissovaš sierra bivdovuoigatvuođaid eará jogain Finnmárkkus go namuhuvvon golmma eanus. Ferte navdit ahte dalle sáhttet lean sierra gillevuoigatvuođat bivdui báikkálaš vieruid mielde maiddái ainjuo muhtun eará jogain Finnmárkkus. Go maŋit ovdáneamis ii leat beroštan dáid vuoigatvuođain, ferte navdit leat boasttoáddejumit, go lea badjelgeahččan ovddit báikkálaš diliid (buo. Ingvald Falch: "Bygdelagsrettigheter til laksefisket i vassdragene i Finnmark" , Oslo 1988, s. 96). Das mii bajábealde lea ovdanboahtán ii leat várra garra árta doalahit dálá bivdoláhkanjuolggadusaid Finnmárkkus rievddakeahttá. Dát njuolggadusat leat historjjálaččat ja logihkalaččat vuođđuduvvon stáhta eaiggáduššanvuoigatvuođa oainnus, ja eaige sierravuoigatvuođain dahje vuoigatvuođain johtti bivdiid doaimmaheami vuođul, eaige eará riikaosiin go Finnmárkkus. Dát mearkkaša mu mielas ahte ii sáhte leat garra vuostemiella fertet dohkkehit dihto sámegiliid ássiide bivddu ja guollebivddu oktovuoigatvuođa gáibádusa sin lagašguovlluin. Dát vuođus ferte leamen stáhta geatnegasvuohta ILO-soahpamuša nr. 169 27. atihkkala mielde ja 23. artihkkala doarjagiin. Muhto mii de dáhpáhuvvá sáhttá duođas dušše leat ahte dáid giliid ássit ožžot ruovttoluotta daid mat dološ áiggis duođas ja historjjálaččat leat leamaš sin vuoigatvuođat. ¶
(7) Bajábealde lea leamaš sáhka geavahanvuoigatvuođaid birra vuđđosin sihkkarastit sámekultuvrra. Muhto ii sáhtege garvit dihto eatnamiid eaiggáduššanvuoigatvuođa sáhttit dárbbašuvvot dása. Nugo bajábealde namuhuvvon lea sáhka guhkit áigái sihkkarastit kultuvrra ávnnaslaš vuđđosa. Historjjálaš ovdáneapmi lea čájehan ahte geavahanvuoigatvuođat main muhtun áigodagas lea leamaš hui stuorra mearkkašupmi báikegoddái, sáhttet nuppástuhtti dilálašvuođain massit árvvus ássama doalaheami vuđđosin. Min jahkečuođis lea dát erenoamážit dovdun. Dilálašvuohta sáhttá de leat ahte dušše eaiggáduššanvuoigatvuohta, nugo ođđaáiggis lea meroštallan, ollislaččat heivehuvvon nuppástuvvi servodaga ja ealáhusdoaimma diliide, mat guhkit áigái leat dárbbašlaččat sámi kultuvrra seailluheapmái. Navdo datte ávkkálaččamussan meannudit lagat dán gažaldaga ILO-soahpamuša nr. 169 dulkoma oktavuođas. ¶
Cealkaga mielde lei mearrádus eaiggáduššanvuoigatvuođ birra (right of ownwrship). Mearrádusa dulkon ii lean datte čábočielggas. ILO sierra ekspeartalávdegoddi celkkii muhtun liibbain ahte "čavga, bistevaš ja váfisteaddji háldu" ii ovddas dán soahpamušas eaiggáduššandilálašvuođa gáibádusa rihkkuma (buo. Provissional report nr. 25 from International labour conference, 76 session, Geneva 1989, s. 23). Dát orru datte ainjuo leat belohahkii vuolgimin ahte soahpamuš nr. 107 atnui leat "promotional convention" máŋgga oktavuođain, mii mearkkaša ahte galggai maŋŋil duohtandahkkot. Ráhkkaneaddji šiehtadallamiin soahpamuša nr. 169 hábmemis geahččaluvvui gávdnat hábmema 14. artihkkalii mas sáhtii leat stuorát máškitvuohta go ovddidis das makkár vuoigatvuođaid sáhtii atnit ollašuhttit soahpamuša. Šiehtadallamiin evttohedje dáža bealde šiehtadusain dássidit geavaheami 14. artihkkala eaiggáduššanvuoigatvuođain. Muhtun eará riikka ovddasteddjit vuosttaldedje datte dán evttohusa, go máŋggas fihttejedje evttohusa láivudit soahpamuša. Dáža evttohus gessui dasto ruovttoluotta. 14. artihkkala boađus lea ná čilgejuvvon norgga stáhtalaš áirrasgotti raporttas ILO-šiehtadusain, váldon St.prp. nr.102:i (1989-90) s. 26: ¶
"Ovddabeal sitáhtii berre mihttet ahte soahpamuša ii sáhte atnit bidjat eamiálbmogiid sierravuoigatvuođaid gáibádusa. Sin árbevirolaš geavaheami dat galgá suodjalit, ja gokko doarvái suodjalusa sáhttá juksat sierradoaibmabijuid haga, ii leat makkárge gohččun soahpamušas goittotge atnigoahtit sierravuoigatvuođaid. Sámi ássanguovlluin sáhttet muhtun riggodatávkkástallanvuogit adnojuvvojit leat menddo láivvit suodjaluvvon dan ektui maid ođđ soahpamuša fertet navdit gáibidit. Muhto lea váttis oažžut čielga oaivila dása. Dát boahtá das go ii soahpamušteaksta eaige ovdabarggut vástit buot gažaldagaid mat sáhttet bohciidit. Galgá easka čielggaduvvot dulkomis maid ILO gozihanorgánatbidjet vuođđun boahtteáigái. Justisdepartemeantta oainnu mielde leat vejolaš soahpameahttunvuođat juohke dilálašvuođas ráddjejuvvon, ja vejolašvuohta dákkáriidda ii atte - ođđa njuoggadusaid dulkoma čielggadeamis ovddabealde - ártta gáibidit dihto nuppástusat dáža siskkáldas njuolggadusain ovdal dáža ratifikašuvnna." ¶
Dás sáhttá konkluderet Justisdepartemeantta 14. artihkkala dulkomis ahte mearrádus ráddjejuvvo dasa ahte addá suodjaluvvon vuoigatvuođa eamiálbmogiid árbevirolaš riggodatávkkástallamii ja eallinvuohkái. Eamiálbmogiid árbevirolaš geavaheapmi dat galgá suodjaluvvot, ja gokko dán geavaheamis sáhttá juksat doarvái suodjalusa sierradoaibmabijuid haga, ii geatnegahte soahpamuš atnigoahtit sierravuoigatvuođaid. Justisdepartemeanta dovddaha liikká (s. 7) vejolašvuođ ahte sámi ássanguovlluin muhtun riggodataávkkástallanvuogit adnojit leat láivvit suodjaluvvon soahpamuša gáibádusa ektui, muhto atná dáid soahpameahttunvuođaid juohke dilálašvuođas leat "ráddjejuvvon" . Departemeantta 14. artihkkala dulkomis čuovvu almmatge ahte sámi árbevirolaš riggodatávkkástallan galgá leat suodjaluvvon "nana suodjaluvvon geavahanvuoigatvuođain" . Dán dulkoma lea miellagiddevaš buohtastahttit 1966 ONsoahpamuša 27. artihkkala sisdoaluin, nugo dát mearrádus leat dulkojuvvon bajábealde. 27. artihkkal lea vuolggasajistis kultursuodjalus, mii almmatge govttolaš duohta beaktodárbbu juksama ulbmila ektui, bajábealde lea navdon fertet mearkkašit doarvái suodjalusa maiddái sámekultuvrra ávnnaslaš oasis ja dan ávnnaslaš eavttuin, erenoamážit dárbbašlaš luondduriggodagaid suodjaluvvon vuoigavuođain. ILOsoahpamušaid 14. artihkkal vuolgá njuolga eatnamiid ( "lands" ) ráđđensuodjalusas. Liikká lea čielggas ahte dát guokte soahpamuša guhkás bohtosiineasetguin galget gokčat seamma bohtosa, maiddái Justisdepartemeantta 14. artihkkala dulkomis. Jus departemeantta dulkomii bidjá ahte 14. artihkkal suodjala buot luondduriggodagaid dárbbašlaš ráđđejumi vai sámiid árbevirolaš riggodatávkkástallamis ja eallinvuogis ain galgá leat oadjebasvuohta ceavzimii, gártá vejolaš gáržžit 27. artihkkala dulkon gažaldat go mii bajábealde leat ovddiduvvon, dál várra bidjat gáržžit mearkkašumi. Nugo bájuhuvvon bajábealde lea Justisdepartemeanta čujuhan ahte 14. artihkkala sisdoalu sáhttá čielggadan easka dulkomis maid ILO gozihanorgánat bidjet vuođđun boahtteáiggis. Liikká orru lunddolaš juo dál nu guhkás go vejolaš, geahččalit meroštallat dán mearrádusa Norgga sámiid dili hárrái. ¶
(2) Sis-Finnmárku hárrái lea mu oaivila mielde juo nana árttat ahte eaiggáduššanvuoigatvuohta dán guovllu eatnamiidda, historjjálaš ja adno dilálašvuođaid mielde siskkáldatrievttálaš áddejumis, gullet dán guovllu ássiide. Dát boađus dorjojuvvo sakka álbmotrievttálaččat, go bajábealde áššiin lea navdon ahte dán guovllu ássit ILO-soahpamuša nr. 169 14. artihkkala nr.1 fámus sáhttet gáibidit ainjuo rievttálaš suodjaluvvon hálddu eallinguovllusteaset. Seammás lea Sis-Finnmárku sierradilis Norggas sámekultuvrra guovddášguovlun. Dán dorjot lassin Norgga erenoamáš geatnegasvuođat sámi kultuvrra oppalaččat, go Norgga rájáid siskkobealde leat eanemus sámit máilmmis. Sámi kultuvrra boahtteáigi oppalaččat sorjá sakka Norgga ovdáneamis. Danne lea eahpitkeahttá stuorra árvu seailluhit sámi kultuvrra jus justa dát guovllu vuođđuduvvo guovllu ássiid eaiggáduššanguovlun. Earret eará nanne dát sakka sámi iešdovddu ja kulturdovddu. Sáhttá čuoččuhit ahte dát ákkat vánit iešalddes leat doarvái ahte dárboeaktu 27. artihkkala mielde sáhttá váikkuhit ná viidát. Oanehat áigeoainnus sáhttá nie konklušuvdna šaddat ahte dušše 27. artihkkal ii leat doarvái doarjut ná viiddis gáibádusa go sámi eaiggáduššanvuoigatvuođa gáibádusa. Muhto justa dán sámekultuvrra guovddášguovllu dáfus Norggas, sáhttá dárbbašuvvot bidjat hui guhkesáiggi dárkoma, jus galggaš lihkostuvvat seailluhit guovllu sámi guovddášguovlun, guhkit boahtteáiggis. Dalle várra fertešii geahččalit Sis-Finnmárkku ássiid (eanemus sámiid) buohkaid diktit buot guovllu riggodagaid ieža háldet dušše eaiggátvuoigatvuođain, sámiid beroštumiin ja kultuvrrain, dušše ráddjejuvvon almmolašrievttálaš cakkiin maid norgga stáhta lea bidjan stáhta dárbbuid mielde. Dát orru leamen eaktun dán guovllus luđolaš sámi ávnnaslaš kultuvrii. Oainnašii dan láhkai ahte eanaš geavahanvuoigatvuođat ođđaáigásaš norgga rievtti mielde leat meroštallon romárrievttálaš servituhttadoahpaga mielde, ja danne soitet árvvu haga guhkit áiggi ovdáneamis. Dajašii ahte ulbmildárkomat, erenoamážit historjjálaččat, guhkesáiggis, leat nu ahte ON-soahpamuša 27. artihkkal ja ILO-soahpamuša 14. artihkkal go adno SisFinnmárkkus addá guovllu ássiide eaiggáduššanvuoigatvuođa, ja čielgasit eanemusat leat sámit (buo. Smith l. c. s. 229 stáhta eaiggáduššanvuoigatvuođa birra Finnmárkku dihto guovlluin). Sis-Finnmárkku eaiggáduššanvuoigatvuođa gažaldaga árvvoštallamis, ferte ainjuo ollislaččat árvvoštallat dán guovtti dehálaš soahpamuša vuođul mat bealuštit sámi vuoigatvuođaid álbmotrievttálaš vuođul ja guovllu erenoamaš siskkáldasrievttálaš árvodásis mielde. Siskkáldatrievttálaččat orru mu oaivila mielde leat olu mii ákkastallá ahte "cieggan dilálašvuohta" maid stáhta čujuha alcces vuđđosin eaiggáduššanvuoigatvuhtii, ii leat goassige dán guovllus birgehallan ollásit báikkálaš dilálašvuođ duohtavuohtan. Kulturgaska gaskal dáža ja sámi áddejumi lea álo vuhtton ja sámi riektedovdu lea vánit leamaš sihkkojuvvon ámmátolbmuid oainnus. Dát lea olu eanet go dán guovllu áibbas čalbmáičuohcci geavaheapmi gitta dássážii leamaš sámi riekteáddejumi njuolga duođaštus (buo. Smith l. c. s. 229 "a legal chasm" birra). Dáid dilálašvuođain orru erenoamážit olu ákkastallamin ahte álbmotrievttálaš konklušuvnnat maiddái iežaset vuoruheami fámuin fertejit dohkkehuvvot. ¶
(3) Riddosámiid ja johkasámiid guovlluin Finnmárkkus galget maiddái goappašiid soahpamušain leat mearkkašupmi. Sin meahcceriggodagaid geavaheapmi lagašguovlluin galgá nugo bajábealde čuoččuhuvvon gokčot 27. artihkkala kultursuodjalusas, mii veadjá lea mearrádus mii addá sidjiide ¶
(1) Bajábeale áššid mielde ovdanboahtá ahte moadde eaige mávssohis surggiin navdo leat soahpameahttunvuohta gaskal nuppi bealde stáhta oaivila siskkáldasrievttálaš njuolggadusaid sisdoalu dáfus mat gusket sámiid luondduriggodagaid ráđđejupmái Finnmárkkus, ja nuppi bealde stáhta álbmotrievttálaš geatnegasvuođaid. Dát gusto bajábeale áššiid mielde ee. Sis-Finnmárkku luondduriggodagaid ja eatnamiid ráđđejumi gažaldagas ja mearrasámiid ja johkasámiid meahcceriggodagaid ráđđejumi gažaldagas, erenoamážit Finnmárkkus. Dás ii dárbbaš eanet válddahallat váttisvuođas gaskal dáža rievtti ja álbmotrievtti, norgga riekteáddejumi mielde. Juohke dilálašvuođas ferte noahkut dáža rievtti geahččalit garvit soahpameahttunvuođaid álbmotrievttálaš njuolggadusaiguin. Dás lea sáhka álbmotrievttálaš njuolggadusain mat gustojit olmmošvuoigatvuođaide, mat navdot čielgasit leat vuoruhuvvon dáža rievttis. Dán vuođul navdo dáža stáhta geatnegahttot bidjat dáid surggiid siskkáldas rievtti dávistit álbmotrievttálaš gáibádusaiguin. Dasa boahtá Vuođđolága § 110 a, mii gohčču stáhta eiseválddiid miehtásit geatnegahttit "láhčit dilálašvuođaid nu ahte sámi álbmot sáhttá sihkkarastit ja ovddidit gielas, kultuvrras ja servodateallimis" . Bajábeal áššiid ¶
mielde lea navdán ahte maiddái dán suorggi álbmotrievttálaš njuolggadusat bidjet stáhtii dihto mieđis geatnegasvuođaid, ja nappo eai leat ráddjejuvvon " meassamiid" suodjalussii. Nugo dán suorggi álbmotrievttálaš njuolggadusat bajábealde leat dulkojuvvon, lea vánit ártta vuordit soahpameahttunvuođaid gaskal Vuođđolága § 110 a mearkkašumi ja álbmotrievttálaš gáibádusaid luondduriggodagaid ráđđejumi hárrái (buo. Smith l.c. s. 202: "Folkeretten og grunnloven stiller de samme krav" ). ¶
(2) Teorehtalaččat sáhttá jurddašit ahte norgga duopmostuoluide dodjá riektegažaldagaid mat vuolget máinnašuvvon gaskkas gaskal stáhta bealuštuvvon siskkáldas rievtti ja álbmotrievtti. Datte lea ávkkálat čađahit álbmotrievttálaš geatnegasvuođaid lágaid bokte. ILO-soahpamuša nr. 169 dáfus lea maiddái 34. artihkkalis eaktuduvvon ahte stáhta geatnegasvuođat eai čađahuvvo automáhtalaččat, muhto "in a flexibel manner" . Dát ferte mearkkašit ahte stáhta siskkáldas orgánat galget ovddastit čađaheami lágaid ja jus dárbu, hálddahuslaš mearrádusaid bokte. Bajábealde lea ILO-soahpamuša 14. artihkkal nr. 2 guoskkahuvvon, mii eaktuda stáhta galgat váldit identifiseret eatnamiid mat leat dan dilis mii lea suokkardallon 14. artihkkala nr.1:s, (nannoseamos molssaeavttus). Dát mearkkaša dáid guovlluid fertet ráddjet siskkáldasrievttálaš mearrádusain. Prinsihpas vástideaddji ráddjen galgá dáža rievttis ovddalgihtii sámi boazodoalu hárrái, boazoorohagain mat leat ráddjejuvvon láhkamearrádusaid vuođul. Muhto báhcá ráddjet vejolaš eaiggáduššanguovllu dahje háldoguovllu SisFinnmárkkus, ja maiddái ráddjet mearrasámiide ja johkasámiide dihto guovlluid sierra vuoigatvuođaide. Sámi oktasaš geavaheami ja vejolaš opmodaga sierra ráddjejuvvon guovlluid siskkáldas ortnetmálle galggašii dáža rievttis leat dáža almennetdoaba (buo. dán čuoggás Carsten Smith l. c. s. 229). Erenoamážit Sis-Finnmárkui navddán gilialmennetmálle galggašii leat lagamuččas. ¶
(3) Dárbbašlaš čađahanlágasteapmi dagaha várra riiddu, ja maiddái vuosteháguid ahte gokko lága bokte čáđaha mearrádusaid mat vealtameahttumat ráddjejit earáid go sámiid geavaheami dálá buohkaidvuoigatvuođaid njuolggadusaid vuođul. Dása lea dadjat ahte álbmotrievttálaš geatnegasvuođat sámi kultuvrra ja sámiid "eanavuoigatvuođaid" suodjalussii fertejit eaktudit dihto sierravuoigatvuođaid sámiide, erenoamážit guovlluide gos sámi ássan galggašii seailluhuvvot. Olgoriikka- ja vuođđudanlávdegotti árvalusas (Árvalus S. nr. 147 1987-88) s. 2, lea vuođđoláhkaevttohusa § 110 a oktavuo čujuhan ahte mearrádus maiddái mearkkaša stáhtaeiseválddiide dihto rievttálaš geatnegasvuođa. Dasto lea daddjon: "Lávdegoddi deattuha ahte mearrádus ii nuppástuhte riektedilálašvuođa sámiid ja earáid eana- ja čáhcevuoigatvuođaid hárrái." Dát ferte guoskat vuođđoláhkamearrádussii, iige álbmotrievttálaš geatnegasvuođaide. Bajábealde lea eaktuduvvon ahte vuođđoláhkamearrádus ii sáhte navdot mannat dobbelii go mii juo čuvvo álbmotrievttálaš geatnegasvuođain. ¶
" 27. artihkkala kulturdoaba galgá min áddejumi mielde dulkot viiddis oaivilis ja maiddái atnit mearkkašit kultuvrra ávnnaslaš eavttuid. Moanat árttat leat dákkár oaivila beali, ainjuo eamiálbmogiidda nugo sápmelaččaid dáfus (buohtastahte bajábealde s. 137)." ¶
Dás fertet sáhttit konkluderet ahte vuođđoláhkamearrádusa evttohus geahččalii addit vuođđolága mearrádusa mii ollašuhtii álbmotrievtti gáibádusa, ja gárttai riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaide addit čielga ja bissovaš deavdima. Dasto ahte seammás lei ulbmil ahte vuođđoláhkamearrádus dás maid galggai ávnnaslaš kulturvuđđosa doarvái suodjalit. Dán vuođul ferte atnit Olgoriikka- ja vuođđudanlávdegotti cealkámuša ahte vuođđoláhkamearrádus "ii muhte rievttidili sámiid ja earáid eana- ja čáhcevuoigatvuođaid hárrái." Dán cealkámuša ferte geahččat Sámi vuoigatvuođalávdegotti bajábealde geardduhuvvon válddahallama vuođul, masa Olgoriikka- ja vuođđudanlávdegoddi leat čujuhan, ja mii mearkkaša ahte vuođđoláhkamearrádus ii áigun geahččalit sámiide addit vuoigatvuođat earret álbmotrievttálaš geatnegasvuođaid maid vuođđoláhkamearrádus galggašii sihkkarastit ollašuhttot. Dát ovdanboahtá maiddái čielgasit Justislávdegotti jođiheaddji Inger Pedersen:a dávjá geardduhuvvon cealkámušas stuorradiggedivastallamis (Šiehtadusat. Stuorrad. 1987-88 s. 3026): ¶
"Lea ágga buktit muhtin erenoamáš mearkkašemiid duopmostuoluid fámu birra dán oktavuođas. Norgga duopmostuoluin lea láhkageavada mielde vuogasvuohta dutkat láhkaráhkadeami, stuorradikki dievasčoahkkimiid mearrádusaid ja hálddahusmearrádusaid vuođđolágalašvuođas. Mii guoská minoritehtaid gáhttema njuolggadusaide sáhttá čuoččuhuvvot ahte duopmostuoluin lea erenoamáš doaibma bearráigeahččat ahte eanetlohku doalaha iežas siskkábealde vuođđolágalaš njuolggadussajiid. Ferte jáhkkojuvvot ahte iskanriekti min lágaid mielde prinsihpalaččat maid guoskkašii dakkár vuođđoláhkamearrádussii man birra dás lea sáhka. Muhto lea seammá áiggis máŋga dili mat mielddisbuktet ahte duopmostuoluid iskanriekti oažžu ráddjejuvvon mearkkašumi dasa mii guoská diekkár vuođđoláhkamearrádussii. Vuosttažettiin leat stáhtaeiseválddiid geatnegasvuođat hirbmat oppalaččat ja árvvoštallama vuđđui hábmejuvvon. Dat sisttisdoallá ahte mearrádus iežas sisdoalus mielde addá mearkkašahtti friddja saji politihkalaš eiseválddiid iežaset árvvoštallamiidda. Muhto dasto boahtá dat ahte geatnegasvuohta man birra dás lea sáhka, iežas sortta mielde addá duopmostuoluide gáržžiduvvon vejolašvuođaid doaibmat. Go stáhtaeiseválddit galget lágidit dilálašvuođaid sámiid gillii, kultuvrii ja servodateallimii (eallinmállii) dát goit muhtin muddui ferte dáhpáhuvvat doarjjadoaimmiad sierra hámiid bokte. Duopmostuoluid eai almmake sáhte čađabágget juolludemiid dahje earámállet positiivvalaš doaibmabijuid. (Geahča Castberg, Norges statsprent., 3. oassi (1964) forfatning II s. 172). Duopmostuolu iskan fal dolvvošii dušše dasa ahte Stuorradikki mearrádus dahje hálddahusmearrádus dahkkojuvvojit fámuheapmin. Muhto dás lea vuosttažettiin beroštupmi easkka dalle go dakkár mearrádus lea mearkkašan Norgga sámiid negatiivvalaš vealaheami, namalassii ahte lea dahkkon vealahusmeannudeapmi sámiid vahágin." ¶
Sáhttá lea nu ahte Sámi vuoigatvuođalávdegotti cealkámuš iskanvuoigatvuođa mearkkašumi hárrái báidnui veaháš go erenoamážit lea vuođđaláhkamearrádusa doaibma mieđis doaimmaid vuođul. Eivind Smith guoskkaha dán (s. 346) artihkkalistis "Om samerettigheter og rettighetsvern" Riektediehtaga áigečállagis 1986 s. 338 čuo. Datte leat čujuhuvvon dilálašvuođat, ainjuo maŋimušnamuhuvvon, maiddái negatiiva doaibmabijuid bokte dahkat váttisin oažžut § 110 a giehtaguššot duopmostuoluin. Dilálašvuohta maid sáhttá namahit dán oktavuođas, lea gáibádus ahte sus gii dáhttu čuoččaldahttit ášši ferte leat nu gohčoduvvon "rievttálaš beroštupmi" . Dát oppalaš gáibádus, mii ovdanboahtá nággolága (borgemánu 13. b. 1915 nr. 6) § 54:s, mearkkaša áššečuoččuheaddjis fertet dákkár gaskavuohta áššái ahte lea lunddolaš ja govttolaš sus sáhttit bidjat ášši duopmostuoluide. Geatnegasvuohta mii biddjo stáhtaeiseválddiide § 110 a bokte, fuolaha "sámi álbmoga" . Vajos sáhtášii dalle navdit ahte livččii dušše dán oktavuođ ovddastupmi, lagamusat Sámediggi, mas livččii rievttálaš beroštupmi dán mearrádusa doahttalit. Ovttaskas olbmot (sámit) maiddái geat oaivvildit sidjiide čuohcat vuođđoláhkamearrádusa váilevaš doahttalus, fertejit datte sáhttit čuoččaldahttit ášši. Bajábealde namahuvvon artihkkalis, eaktuda Eivind Smith (s. 360) ahte ovttaskas olbmuin galggašii leat rievttálaš beroštupmi § 110 a ektui. Dasto vástida Inge Lorange Backer girjjistis "Rettslig interesse for søksmål, skjønn og klage" (Oslo 1984) (s. 151) galgágo organisašuvnnaid áššečuoččaldahttinvejolašvuohta leat ágga vuostá ovttaskas olbmui rievttálaš beroštupmái. Sáhttá lasihit ahte Alimusriekti geavahii Vuođđolága § 11 a aiddo ráŋggáštanáššis mas sámi fenrihka dubmejuvvui Bergen gávpotrievttis go ii leat boahtán ¶
Muhtun sierralágan historjjálaš ja geavahuslaš dilálašvuođat leat gustojeaddji Finnmárkku eatnamiid ja luondduriggodagaid ávkkástallamis ja vuoigatvuođas. Vulobealde govvejuvvojit oanehaččat muhtun dehálamos dilálašvuođat. Historjjálaš dilálašvuođa govddit ovdanbuktimii sáhttá ee. čujuhit Riektejoavkku čielggadeami sierra mildosiidda maid miellahtuguovttos Gudmund Sandvik ja Otto Jebens leaba čállán, geahč 1. ja 2. mildosa vulobealde. Ovddeš áiggiid geavahandilálašvuohta meannuduvvo dievaslaččat boahtte ilbmamis "Historisk bakgrunnsmateriale for Samerettsutvalgets utredning om retten til land og vann i Finnmark" .o namahuvvo 1.1.2.oasis plánejuvvo vuođđoávdnasa dát oassi Sámi vuoigatvuođalávdegotti árvalusas ilbmat 1994:s (bajilčálus lea gaskaboddosaš). Dás galgá ovddeš áiggiid meahcceriggodagaid geavahus Finnmárkkus válddahallot dievaslaččat erenoamaš namahuvvon áššedovdiid Steinar Pedersen (ovdal 1 máilbmesoađi), Hans Prestbakmo (dán jahkečuođi) ja Einar Richter Hanssen (1. máilbmesoađi rájes 1970:i) bokte. Sámi vuoigatvuođalávdegotti olis ii ovddiduvvo sierra čielggadeapmi Finnmárkku riggodagaid dálá geavahusas, muhto lea dieđihuvvon dán birra Hálddašanjoavkku čielggadeami 4. kapihttala iešguđet osiid álggahusas. Ealáhusat Finnmárkkus leat leamaš ja leat belohahkii ain sámekultuvrii báinnahallon. Dát gusto erenoamážit fylkka siskkit guovllus, gos ovdamearkan ii leat dušše boazodoallu, muhto maiddái nugo dihto lágan luossabivdu, sáivabivdu ja meahccebivdu. Ovdal sáhtii maid gohčodit sierra sámi eanadoallun ja guollebivdun, muhto dáid sierravuođat leat láivuduvvon. Ealáhusat leat datte ain eanet go máddelabbos Norggas báinnahallon vuođđoealáhusaide (mearra- ja vuotnaguollebivdui, eanadollui, boazodollui ja iešguđet meahcceealáhusaide) ja lotnolasealáhusaide. Maŋimuš boahtá ee. das go ássit eanet go muđui riikkas dávjá leat ferten heivehit iežaset ealáhusbarggu fylkka vátna luondduriggodagaide. Ovdal lei dábálaš bargat lotnolasat iešguđet vuođđoealáhusain, ja dál lea dávjá vuođđoealáhus lotnolasat sekundeara- dahje tertiearaealáhusain. Vuođđoealáhusat doaimmahuvvo guhká boaresáigásaččabut vugiin Finnmárkkus go riikkas muđui. Nu gohčoduvvon "reaidomolsun" eanadoalus ii álgán omd. ovdal maŋŋil nuppi máilbmesoađi, ja duođas easka 1960-logus, ja molson riikkas muđui dáhpáhuvvai ovdal, ja máŋgga sajis juo 1800-logu loahpas. Dál lea datte sihke guollebivdu, boazodoallu ja eanadoallu Finnmárkkus buorre muddui mekaniserejuvvon. Mekaniserejuvvui vuos guolástanealáhusas, muhto 1960 rájes lea maiddái boazodoallu ja eanadoallu dađistaga eanet mekaniserejuvvon. Eará dovdomearka Finnmárkkus lea ahte johtolathuksen álggahuvvi maŋŋit. Muhtun luottaid eai ráhkadan ovdal 1930- jagiin, ollesjagegeaidnu Guovdageidnui rahppui 1964:s ja riikkageaidnu gaskal Guovdageainnu ja Kárášjoga easka 1974:s. Dát dagahii ahte Finnmárkkuduoddara riggodagat guhká ledje váddásat olahit sidjiide geat eai ássan doppe, ja danne duohtavuođas dušše báikegoddái buorrin. Geavahanriiddut gaskal báikegotti ja earáid eai lean olus ovdal 1960-logu, go johtolathuksen oaččui leavttu, seammásgo olbmuin lei eanet astu ja maiddái geavahišgohte ođđaáigásaš fievrruid. Dán oktavuođas berrešivččii maiddái namuhit ahte historjálaččat lea Finnmárku leamaš veahá luvvosabbot čadnon norgga stáhtii go eará riikkaoasit. Erenoamážit fylkka siskkit oasit bohte maŋŋit dáža duopmoválddi vuollái, ja dalá rádjariikkaid gaskasaš rádjagažaldagat čilgejuvvojedje easka 1751 (Ruoŧŧa) ja 1826 (Ruošša). Dát lea dagahan eahpesihkkarvuođa man olu boares dáža lágat, ee. almennetrievtti suorggis, leat leamaš gustojeaddjin Finnmárkkus. Go dát golbma rádjariikka leat iešguđetláganat sihke riektedilálašvuođa ja historjjá dáfus, lea árvaluvvonge ahte rádjariikkaid boares vuoigatvuođain várra ain dál sáhttet leat mearkkašumit muhtun riektedilálašvuođaide Finnmárkkus. Dáža ássama ovdáneapmi Finnmárkkus mielddisbuktá ahte fylka iige leat seammalágan go riikka muđui. 1300-logus ássagohte ja geavahišgohte dážat guovlluid maid dan rádjái dušše eará álbmot - sápmelaččat - ledje atnán, álggus ¶
1965 eanavuovdinláhka gullevaš láhkaásahusaiguin ja mearrádusaiguin lea erenoamáš dehálaš dán oktavuođas. Dáid njuolggadusaide ii gula dušše eaktun ahte stáhta eaiggáduššá eanaš eatnamiid Finnmárkkus, muhto mudde maiddái njuolga vejolašvuođa ávkkástallat muhtun luondduriggodagaid, ja addá dasto erenoamaš hálddašeapmái válddi hálddašit mealgadii riggodatávkkástallama fylkkas. Dárkomin ovddeš váilevaš stáhtalaš oassálastima ja sierralágan geavahandilálašvuođaid Finnmárkkus, sáhttá maiddái jurddašit ahte dáppe eanet go máddelat Norggas lea ovddiduvvon sierra riektehámáiduvvamat báikkálaš vieruiduvvan vuoigatvuođ hámis, belohahkii guovlluin gos eai gávdno (čállon) riektenjuolggadusat, ja belohahkii vuostá (dahje mielde) dákkár njuolggadusaid. Riggodatávkkástallan mii lea leamaš dološ rájes dovdo vuoigatvuođa doaimmaheapmin, ja gos geavaheapmi lea rievddalmas, sáhttet maiddái álkit bohciidit rievddalmas riektedilálášvuođat. Báikkálaš vieruiduvvan vuoigatvuođas lea datte dál unnit sadji riektevuogádagas go ovdal. Sihke danne go geavahanvuogit - ja riekteoainnut - leat eanet ovttaláganat miehtá riikka, ja danne go muddemat oktasaš čállon vuoigatvuođa hárrái leat lassánan mealgat. Láhkaaddi atná gal muhtumin deastta báikkálaš riekteáddejumiide, muhto háliidus ráhkadit riekteovttadaga vuoitá dávjá. Sáhttá gal goittotge leat árta jáhkkit ahte vieruiduvvan riektehámáiduvvamiid lohku iešguđet luondduriggodagaid ávkkástallamiid oktavuođas lea stuorát Finnmárkkus go riikkas muđui. Ovdamearkka dihte galget sámi gili ássit geavahan čavga ja mihtilmasat guovllu gos earát dušše duollet dálle leat ávkkástallan riggodagaid, nu ahte geavaheapmi lea bidjan vuođu vieruiduvvan riektehámáiduvvamii mii lea vuostá guovllu oppalaš lágaid. Mo báikkálaš vieruiduvvan vuoigatvuohta dákkár dáhpáhusas manná ovddabealde lága lea konkrehta árvvoštallama duohken, ja sáhttá vel čujuhuvvot Riektejoavkku válddahallamii riektegáldogažaldagain eaiggáduššan- ja geavahanriektedilálašvuođaid mearrádusa hárrái Finnmárkkus 2.2 oasis. Báikkálaš vieruiduvvan vuoigatvuođa ja ¶
boazodoallovuoigatvuohta muhtun čuoggáin spiehkasta oppalaš njuolggadasain mat guorahallamis leat ovdal guoskkahuvvon. Riektejoavku lea muđui ferten ráddjet dihto láhkai muhtun ja várra maid dehálaš riggodatgeavaheami vugiid Finnmárkkus. Dát gusto vuosttažettiin boanddaide beassat gilvit eatnamiid maid ieža eai eaiggáduša, danin go dán ii sáhte dadjat leat vuđđosin vuoigatvuhtii. Njuolggadusat mihtádusa birra stáhta eatnamiin Finnmárkkus eanadollui leat lagat válddahallon (ođđa geavaheapmi, ođđašaddadeapmi ja gilvojuvvon gittiid ásaheapmi) Hálddašanjoavkku čielggadeami 4.oasis. Ii dálge leat eavttuhis vuoigatvuohta Finnmárkku ássiide oažžut čujuhuvvot viessosaji joavdobartii stáhta eatnamiin. Riektejoavku ii leat danne čállán joavdobarttaid vuoigatvuođas sierra oasi, muhto joavdobarttaid saji čujuheami njuolggadusat lea lagabui meannuduvvon Hálddašanjoavkku čielggadeami 4.6. oasis. Riektejoavku lea baicce ieš meannudan vuoigatvuođ ealáhusbarttaide boazodoalus ja dan olggobealde (3.12. ja 3.17.5. osiin). Muđui leat Finnmárkku ássit ainjuo dállodollui, luđolaččat sáhttán omardit dahje rabbat eará meahcceriggodagaid, ee. meahccefuođđariid ja niitosuinniid, sámmáliid, jeahkáliid, urtasiid ja gámasuinniid. Sverre Tønnesen čuoččuha "Retten til jorden i Finnmark" girjjis s. 285 ahte fylkka ássiin lea leamaš ja ain lea vuoigatvuohta váldit maid dárbbašit ja maid eará riggodagaid mat eai leat muddejuvvon. Riektejoavku lea bealistis atnán dán geavaheami hui unnán áigeguovdilin dál ja ii leatge danne gávnnahan ávkkálažžan lagabui ráđđádallat namahuvvon dilálašvuođas addin dihte heivvolaš rievttálaš mihtilmasvuođa. Sáhttá datte namuhit ahte vulobealde lea 4.2.7. oasis veahá guoskkahan ássiid ovddeš geavaheami niittuin go Finnmárkku almenneha gažaldagas vihkkedalle. Joavku áigu muđui mihttet ahte eahpida leago álbmogis leamaš aitosaš vuoigatvuohta, vai dušše "gierdan" lohpi gokčat sin dállodárbbu, ja váraša danin Tønnesen:a cealkámušaid ahte dáid geavahanvugiin lea erenoamáš rievttálaš suodjalus. ¶
Finnmárkkus lei gal Gonagas vuohččan beroštan láhčit dilálašvuođaid nu ahte ássit ja ealáhusat ahtanuššet. Gálduin orru ovdanboahtimin ahte go seaguhii iežas nu sakka Álttá vuovddi geavahussii, lei danin go dát fertii sihkkarastot, ii dušše dan gili álbmogii, muhto olles Oarje-Finnmárkui. Nu lei Gonagas ovdal 1750 ráđđen dán vuovddi ovdun earáide go giliássiide. Nugo Tønnesen čujuha s. 82 addui cuoŋománu 25.b. 1702 gávpemearrádusa olis gávpeolbmáide rittus (Compagniet) lohpi huksenhirssaide Álttá vuovddis sin "Gávpeviesuide ja Vuovdinvisttiide" . Hirssaid váldima galggai ámtamánni čujuhit ja buhtaduvvot Gonagassii. Ođđajagemánu 31. b. 1753 geaskkus čuovvu ahte dán čuoggá gávpemearrádus ain galgá gustot. Tønnesen namuha maiddái s. 81 ahte olbmot Hámmárfeasttas 1742:s ožžo reantogámmára mieđáhusa viežžat hirssaid Álttás ja ahte 1744 Reantogámmárgeaskku olis addui oppalaš lohpi girkuide ja geafes ássiide Oarje-Finnmárkus "dál nugo ovdal" viežžat hirssa ja fielluid Álttá vuovddis. Tønnesen cealká s. 85 ahte son jagiin ovdal 1775 ii leat gávdnan mearrádusa, ii guovddáš- iige báikehálddahusas, mii Finnmárkkus gusto earágo Álttá vuovdái. Ovddabealde namuhuvvon gonagasválddi meassamat orrut danne dušše guoskan dán vuovdái. Ávdnasat mat dás lea válddahallon eai sáhte Riektejoavkku oaivila mielde adnot doarvái vuđđosin konklušuvdnii maid stáhtahálddahus maŋŋil lea báhkkodan, ee. 3.2.2.6. oasis ráđđehusadvokáhta máinnašuvvon miessemánu 18.b. 1864 čállagis; ahte Gonagas 1753:s lei dovddahan olles ja gáržžokeahtes vuoigatvuođa sihke Álttá ja olles Finnmárkku vuvddiide. Ovdal dán áigge ii oru gonagasváldi addán makkárge gildosa giliássiid murremii, ja 1753-geaskku mearrádusat orrut ain báikegoddái eaktudeamen geavahanvuogasvuođa. Dás addojit geavaheapmái dušše muddejeaddji mearrádusat, dása gulli geatnegasvuođ dohkkehit dan čujuhit čuohppat beziid. Almmatge ferte mihttet ahte Gonagas dákko ráđđii mealgat eanet Álttá vuovddi go dábálaččat dagai Mátta-Norgga vuvddiin. Mátta-Norggas váidaledje muhtumin boanddat Gonagasa ráđđejumi go oaivvildedje su muddemat gáržžidedje sin almenneha geavahanvuoigatvuođa. Dákkár váidalusat eai leat min dieđu mielde leamaš Álttás. Dás ferte datte leat čielggas ahte dása ledje eavttut hui guovtteláganat. Máddin lei 1750-jagiin almennetinstituhtta nannosit vuođđuduvvon máŋga čuohte jagi ovdal, ja giliolbmuid ja Gonagasa ávkkástallan almennehiin lei dahkkon dávistettiin láhkamearrádusaide mat dábálaččat mearkkašedje seammago boares dáža lágaid áigge. Danne ledje geavahanriektelaččat cieggan dološ áiggi rájes dihto giliide ja dáin ledje boanddat geain ledje árbevierut ja doarvái diđolašvuohta ja fápmu giehtaguššat ja gozihit vuoigatvuođaideaset allmennehiin. Álttás ii oru baicce leat leamaš vástideaddji geavahanriektelaččaid ráddjen vuovdái dallego Gonagas álggii muddet geavaheami. Vuovdi iige dárbbašuvvon dušše Álttá ássamii, muhto maiddái eambo boaittobeali, báljes riddoguovlluide. Go eai lean mallosge vástideaddji ráddjejuvvon murrenriektelaččat nugo Mátta-Norggas, čuozai dat lunddolaččat Álttá vuovdái mealgat eanet go olusat atnigohte vuovddi. Go ná lei, de lei áddemis ahte gonagasváldi gávnnahii dáppe fertejit eará láhkamearrádusat go mat čuvvo Norgga Láhka 1687 njuolggadusain ja maŋit mearrádusain almennehiid birra riikkas muđui. ¶
Makkár vuoigatvuohta buohkain lea murret Finnmárkkus orru oppanassii unnán čilgejuvvon 1800-logu gaskamuttu. Ahte stáhta ámmátolbmuin muhtumin lea leamaš veahá moivi ja eahpečielga gáttut ovdanboahtá ee. Finnmárkku fálddi juovlamánu 20. b. 1834 čállagis maid Spilling geardduha s. 20: "... Juo ámtta, gonagaslaš Norgga Ráđđehusa Ruhtadan-, Jus- ja Tuollodepartemeantta Borgemánnu 18. b. 1831 čál. Guovvamánnu 29. b. 1832 Gohččuma olis, gohččojuvvui Sundi doallat Dárkkástus- ja Geahččanbarggu buot Stáhta Almennetvuovddiin. Dán Gohččuma ollašuhttin ii leat dássážii álggahuvvon. ... Mus lea datte lohpi geavahit Liibba gávnnahit mo Eahpidan mo berre fuolahit gaskaboddosaš Geahču Guovllu Vuvddiin. Nugo ovdalaš departemeantta ja Ámtta čállon Njukčamánu 10. b. 1832 Reivves gohčoduvvo dát vuovdi Stáhta Almennetvuovdin, nugo maid lean čállán, mas lean oaivvildan ahte Ássiin lea Vuoigatvuohta daid geavahit nugo soahpá Lága 3-12-6 buo. Cuo?ománu 16. b. 1734, čakčamánu 28. b. 1754, čakčamánu 17. b. 1791 ja čakčamánu 21. b. 1799 addon Geaskkun. Dát ii soaba baicce Ámtta Golggotmánu 22. b. 1827 čállosii - man vuođul buot muorraávdnasat, mat eai čujuhuvvo ja máksojuvvo, galget Ođđajagemánu 31. b. ja Golggotmánu 31. b. 1753 2. addon ggl. Geaskkuin (mat eai gávdno Fálddis, eai ge Ámmátarkiivvas ja mas mun dalle in oppanassii dieđe) leat lobiheapmin ja ráŋgojuvvot - ja Miessemánu 10. b. 1829:s, dalle go ain navdo, ahte Sierradivat galgá máksot sihke Hirssaid ja Boaldámušaid ovddas, ja maŋit ainjuo Finansdepartemeantta bajábealde namuhuvvon Njukcamánu 10. b. 1832 čállosis, galgá nuvttá, go Soagit váldojit. Dieid čuoččuhusaid geažil duosttan dáhttut bagadalli čuvgehusa ja Erenoamážit álgo Mildosiid mat gullet 1753 Geaskkui." Golggotmánu 12. b. 1857 "Láhka mii sisdoallá Mearrádusaid Almennet-vuvdiin" (almennetláhka) ja geassemánu 22. b. 1863 "Láhka Vuovdedoaimmahaga birra" (vuovdeláhka) eai čilgen veahášge murrenvuoigatvuođ gažaldaga álbmogii, ii Finnmárkku vuvddiin iige almennetvuvddiin riikkaosiin muđui. Dát ii lean datte áiggan, go lágaid ulbmil lei vuohččan ordnet hálddašeami ja muddet almennetvuvddiid geavaheami. Vaikko almennetlága § 6 ja vuovdelága §§ 56 ja 60 iežaset surggiin, orrut dássideamen Finnmárkku vuvddiid ja dábálaš almennetvuvddiin, ii sáhte dasa bidjat makkárge mearkkašumi. Ii oktage láhka leat adnon hálddašit ja muddet Finnmárkku vuvddiid, dát baicce lea, sihke ovdal ja maŋŋil almennetlága ja vuovdelága, stáhta ámmát- ja virgeolbmot fylkkas fuolahan. 1800-logu áigge celke ámtamánnit Finnmárkkus moanaid njuolggadusaid muddet almmenneha murrema. Ovdal 1874 adde njuolggadusaid, main muhtumat jo leat namuhuvvon, sierra báikkálaš vuovdeguovlluide, go fas cuoŋománu 23. b. 1874:s addojuvvo oktasaš njuolggadusat olles ámtta vuvddiid. Dábálaččat ii namuhuvvo iešguđet njuolggadusaid láhkavuođđu, muhto miessemánu 5. b. 1845 njuolggadusain Álttá vuovdái lea celkon ahte ferte ohccot čujuheapmi "mii soahpá Miessemánu 27. b. 1775 ggl. Cea." Báikkálaš njuolggadusaid sisdoalus sáhttá muđui namuhit ahte geassemánu 10. b. 1825 njuolggadusaid 2. čuoggás Álttá Almennetvuovddi hárrái" daddjo: ¶
"Go Ássiide Lágaid ja miessemánnu 27.b. 1775 ggl. Cealkámuša § 4 ja 5 olis ii gula makkárge Geavahanvuoigatvuohta Stáhta Vuvddiide, earret geasa eiseválddit juhket háválassii, de gártá buot Murren Stáhta Vuvddiin, juogo almmá čujuhusa haga, dahje olggobealde dihto čujuhusa, de Eiseválddit váidet dán Suoladeapmin Vearrodahkkolága 19 Cap. mielde. ¶
mii lea Báikkis. " 1910:s ja 1911:s leigga soai njeaidán stuorát soahkemuorra nári go almmolaš vuovdedoaimmahat lei mearridan. Sudno bolesmeaštir áššáskuhtii rihkkumin 1891 vuovdenjuolggadusaid, buo. vuovdelága § 61 Mielduopmárrievtti njukčamánu 30. b. 1912 duomus dubmehalaiga soai murrema dihte 1911:s áššáskuhttima mielde. Ášši dubmejuvvui Alimusrievttis njukčamánu 14. b. 1914:s. Mielduopmárriekti vuolgá das ahte Finnmárkkus lea " boarrasamos áiggis " ja gitta 1700-logu loahpa beallái leamaš buot eatnamat stáhta opmodat. Sihke " johtti sámit " ja dálonat " elle, ásse ja huksejedje stáhta eatnamiin, ja ii lean ovttasge priváhta eaiggáduššanvuoigatvuohta eatnamiidda, čáziide, vuovdái jna. " Dasto máinnašuvvo stáhta badjelasas válddii eatnamiid 1775-cealkámuša ja 1863 eanavuovdinlága mielde, ja čuoččuhuvvo ahte earret sirdon opmodagaid " lea stáhta ain buot eatnamiid eaiggádin - nie maid buot vuovdeeatnamiid main lea ja šaddá vuovdi, sihke lastavuovdi ja goahccevuovdi ". čujuhuvvo ahte 1775-cealkámuš earuha gaskal goahccevuovddi mii § 5 mielde čielgasit doalahuvvo stáhtii, ja lastavuovddi mii § 4 mielde " mearriduvvo dihto giliide, mat dan dárbbašit ". Riekti navdá ahte giliolbmot § 4 mielde, daid cakkiiguin lágat bidjet áiggis áigái, ferte navdot leat muhtunlágan geavahanvuoigatvuohta stáhta vuovdái Finnmárkkus. Dát vuoigatvuohta gohčoduvvo buohkaidvuoigatvuohtan, go juohke dállodollui dovddastuvvo dábálaččat lastavuovdemurren. Diet lea dasto čadnon olbmuide ja eaktuda ahte dat ruovttudoallu dárbbaša boaldenmuoraid, ja lea ná " áibbas earálágan vuoigatvuohta, go sierranas Finnmárkku máttabealde giliin gos gullá dihto priváhta opmodagaide diehtit gos murret stáhta almennehiin NL 3-12-6 vuođul." Áššáskuhttomat čuoččuhedje ahte prinsihpas galge áššehuvvot danin go sis 1775-cealkámuša § 4 ja vuovdelága § 50 mielde ráddjemiid haga ferte leat vuoigatvuohta doarvái murret stáhta soahkevuovddis dáluid muorradárbui. Dasto čuoččuhedje sii ahte lei doarvái vuovdi Álttás maiddái boahttevaš dárbuige. Mielduopmárriekti gávnnahii datte ahte ¶
" 'Giliolbmuid' báhkkodemiin lea lávdegoddi oaivvildan ráddjet vuoigatvuođ čujuhit muoraid dálloatnui olbmuide geat ásset olggobealde gávpogiid ja čoahkkebáikkiid. Lávdegotti oaivil lea leamaš láhkadit dán geavada. ¶
Dása guorrasa departemeanta Od.prp. nr. 48 s.15, mas dasto lea celkon ahte evttohus § 4:i báhkkoda vuoigatvuođ lastamuorraávdnasiidda "dákkárin go lea leamaš doaimmahuvvon áiggiid čađa" . Dobbelii datte eai guoskkat ovdabarggut ahte leatgo iešguđet vuovdeduovdagiid vuoigaduvvon giliássit gávdnamis dihto guovlluin, omd. ráddjejuvvon topografalaččat ja geografalaččat dahje juhkkon hálddahuslaččat. Ahte muorravuoigatvuohta lágas dušše lea mearriduvvon stáhta matrikulerekeahtes eatnamiidda, seammásgo ovdabarggut leat nu snoaggasat dán čuoggás, báhcá danne veahá eahpádus vuoigatvuođa geografalaš ráddjemii. Sáhttá ee. jearrat oaivvilduvvogo "giliolbmuid" olggobealde čoahkkebáikki olbmuid dan gielddas gos diet vuovdegaska lea, vai oaivvilduvvogo eará stuorát dahje unnit guovlluid, omd. ahte vuoigatvuohta prinsihpas gusto giliássiide buot matrikulerekeahtes eatnamiin Finnmárkkus, vai leago ráddjejuvvon dušše giliid ássiide. Go jo lastamuorravuoigatvuohta dán áiggi unnán adno, eai leat geavahanvuoigaduvvomat nu áigeguovdilat, muhto jus dát muhtto de orru, ee. ovdabargguid cealkámušain, geavahanvuoigatvuođalaččaid fertemin mearridit boares geavada vuođđosin. Dát eaktuda konkrehtalaš guorahallamiid juohke vuovdegaskkain, ja oppalaččat lea unnán maid dása sáhttá dadjat. Nugo namahuvvon 3.2.2.3. oasis, geahččala geassemánu 8. b. 1775 eanamihtidannjuolggadusa § 15 válddahit ja čujuhit lastavuvddiid Finnmárkkus dihto "Ássiide, geat dárbbašit ja ássat bures" . Dát ii datte goassige čuovvoluvvon, ja ii sáhte buktit makkárge rievttálaš váikkuhusaid das maid gonagasváldi geahččalii 1775:s, muhto ii čađahan. Mii dál ferte leat mearrideaddjin lea vuohččan mo vuoigatvuohta lastavuovdái ollásit ávkkástallui go lei anus. Dán birra várra sáhttá háhkat dieđuid boares olbmuid vihtancealkámušain, ja muđui ovdanbohtet veahá čállon gálduin, ja erenoamážit 1800-logus vuvddiid iešguđet báikkálaš geavahannjuolggadusain.Muhtun dáid geavahannjuolggadusain leat ¶
eaktuduvvon gonagasválddis 1775:s. Sorjjasmeahttun dás fertejit dál buot báikegottit, gilit dahje eará báikkálaš biiret ollislaš vuoigaduvvon geavahanbiires, vuosttažettiin adnot dássálaga eanavuovdinlága § 4 vuoigatvuođain. Ii sáhte datte atnit Tønnesen:a oainnu veadjemeahtumin ahte giliolbmot ledje vátnivuođas mannat ovddabealde. Dát nappo máksá dan ahte stáhta ii sáhte čujuhit muoraid vierisgiliássiide jus dát goarida vuovddi nu garrasit ahte ii šat báze giliolbmuid dárbui. Muđui čujuhuvvojit dál, gustojeaddji geavada čuvgejumi hárrái, ( Hálddašanjoavkku čielggadeami 4.4. kapihttala.) muorat dušše giliássiide sin iežaset giliguovlluin, ja ná guhkás ii leat dat mielddisbuktán erenoamáš váttisvuođaid mearridit makkár vuovdi gullá man gillái. Giliolmmožin adnojit vuovdehálddašeaddjiid geavada mielde sii geat áiggis áigái ásset gilis. Dat máksá ahte buohkat gilis leat dássálaga ja ahte eretfárrejeaddjiide dábálaččat ii čujuhuvvo vuovdi, muhto maŋimuščuokkis adno čavgabun Nuortta-Finnmárkkus go Oarje-Finnmárkkus. Muđui livččii várra váttis mearridit livččiigo su dadjat ássamin siskko- dahje olggobealde gili, go ii leat seamma čielggas maid ferte atnit gillin ja čoahkkebáikin dán oktavuođas ja mo geassit olgorájáid dákkár báikkiin. Dálá geavat leage dás čavgabut Nuortta-Finnmárkus, ja nie adno omd. Deanu Šaldi čoahkkebáikin, ja Kárášjohka, Guovdageaidnu ja Leavdnja leat fas gilit, gos ássiide čujuhuvvojit muorat. Go vuovdehálddašangeavat lea máŋggalágan ja eaige muđui oru leat čielga ákkat, lea váttis dadjat maidege mo dulkot § 4 dien čuoggás. Lea nappo muhtun eahpečielggasvuođat mo áddet § 4 go jerro makkár guovlluid siskkobealde giliolbmuide sáhttá čujuhit muoraid, ja mii galgá adnot gillin mearrádusa áddejumis. Eahpečielggasvuođaid mat dás leat čujuhuvvon, sáhttá jáhkkimis dušše čilget duopmostuolus, dahje soaitá láhkanuppástusain. Eará maid ferte jearrat eanavuovdinlága § 4 olis lea gulletgo eanadoalliide dahje eará joavkkuide sierra vuoigatvuođat go eará vuoigaduvvon giliássiide. ¶
Mearrádusa ferte ovdabargguid maŋŋil áddet dakkárin ahte muorravuoigatvuohta gullá daidda giliolbmuide geain lea sierra bearatgoddi ja ruovttudoallu, ja ahte sis álgovuorus lea seamma vuoigatvuohta oažžut sin boaldenmuoraid dálloatnui. Dát orru dávisteamen báikkálaš geavada, ja badjelis geardduhuvvon duomusge Rt. 1914 s. 509 biddjui vuođđun ahte jus lea vátnivuohta ii leat sis geat eaiggáduššet eanadoalu sirdojuvvon 1775-cealkámuša mielde, makkárge sierravuoigatvuohta earáid ovdabealde oažžut olles boaldenmuorradárbbu. Finnmárkkus ii leat ovdánan dán dáfus nugo máddelabbos Norggas, gos geavahanriektelaččat murremii almennehiin dađistaga leat ráddjejuvvon eanadoalliide. Go 1965-láhka ii bija eanadoalliid sierradillái, orru ná dávisteamen dasa mii navdo leat leamaš riektedilli láhkaaddináiggi. § 4 nuppi čuoggás lea mearriduvvon ahte giliolbmuid vuoigatvuohta lastavuovdái ii galgga caggat eiseválddiid ráfáiduhttimis dákkár vuovddi ollásit dahje belohahkii. Ráfáiduhttinvuođđu ii leat lagat máinnašuvvon ovdabargguin, muhto Eanavuodinláhkalávdegoddi cealká iežas oppalaš mearkkašemiin muorravuoigatvuođa birra s. 22:s ahte vuoigatvuohta lea ráddjejuvvon ávnnasmeari dihte, ahte lea ferten čáhkket saji vuovddi fuolaheami dihte ja ahte ii leat čujuhuvvon eambo go mii lea leamaš dohkálaš guovllu vuovddi seailluheami dihte. Dasto čuožžu čujuhanmearrádusa § 5:s ahte vuovdehálddahus sáhttá ráddjet čujuhusmeari go vuovddi fuolahus dan gáibida dahje oanehat áigái bissehit vuovdečujuhusa. Vuovdehálddašeaddjit mearridit muđui gos čujuhusat jagis jahkái galget leat, buo. mearrádusaid § 7. Dát orru cealkkiheamen ahte ráfáiduhttimat ja murrengáržžideamit § 4 olis sáhttet dahkkot fuolaheamen vuovddi lánjodeami, vai sihkkarastá giliolbmuide boaldámuša vel boahtteáigáige. Muđui lea vuovdehálddahusa váldi dien čuoggás veahá ráddjejuvvon dábálaš hálddašanrievttálaš gáibádusain ahte mearrádusat galget leat vuođđuduvvon fágalaš ja áššálaš árvvošteapmái. Muđui sáhttá namuhit ahte earret Álttá ovdagotti mii oanehat áigodagas galggai addit dihto cealkámušaid muorraávnnasohcančujuhusaide, buo. 3.2.2.5. oasi, de ii leat Finnmárkku geavahanvuoigaduvvomiid, ii válljejuvvon stivrras iige eará ovddastusain addon makkárge hálddašeapmi vuovdái ja fuolahit murrenvuoigatvuođa. Sii leat danne leamaš eará dilis go vuoigaduvvomat stáhtaalmennehiin máddelat Norggas. Duomus Rt. 1914 s. 509, vuosttaldii maiddái Alimusriekti čielgasit ahte vuovddi ávnnaslaš (hálddašeami) njuolggadusat galget gustot Finnmárkui. Dan rájes go eiseválddit 1700-logus seaguhišgohte iežaset Finnmárkku vuvddiid geavaheapmái ja ráđđejupmái, de stáhta vuovdevirgeolbmot árvvoštallan man olu vuovdi lea gierdan murret ja leat mearridan ráfáiduhttima. Nugo ovdanboahtá ráđđádallamis bajábealde lea dilli ná dálge. ¶
Otto Jebens ii leat sáhttán guorrasit eanetlogu konklušuvdnii 3.3.2.2. oasis, buo. 3.3.4.2. oasi, ahte ii šat gusto makkárge dábálaš omiid guođohanvuoigatvuođa stáhta eatnamiin Finnmárkkus. Son lea baicce dan áddejumis ahte dákkár vuoigatvuohta leat fámus Finnmárkku eanadoalliide go duohtavuođas ii leat dán čuoggás riektenuppástuvvi geavat. Jebens lea dán duogážin ráhkadan sierracealkámuša omiid guođohanvuoigatvuođas Finnmárkku stáhta eatnamiin. Dát cealkámuš lea vulobealde bájuhuvvon vajos eanetlogu válddahallama maŋŋil. ¶
Vaikko guohtun ii leat namuhuvvon 1775-cealkámušas ferte nu navdot almmolaš beales eaktuduvvon ahte finnmárkoboanddaid oamit ain galge guohtut meahcis, namalassii olggobealde eatnamiid mat cealkámuša vuođul sirdašuvvo priváhta eaiggáduššamii. Tønnesen:a oaivila mielde lea anu vuđđosin ásahuvvon oppalaš "vuoigatvuohta guohtumii gili guovllus šibiteaiggádii gii ássá gilis." Son mihtte datte s. 264 dán oppalaš vuoigatvuođa dál várra leat: ¶
mehciin adnojuvvui almennetatnun seammago guohtun "Gonagasa almennehiin" eará riikaosiin. Mii 1775:s jurddašuvvui guohtonanu boahttevaš ortnegin ii oru datte áibbas čielggas, go ee. cealkámuša ja eanamihtideaddji bargonjuolggadusa muhtun mearrádusat sáhttet dihto láhkai eahpáduvvot.Dás oaivvilduvvo cealkámuša §§ 1 ja 6 ja bargonjuolggadusa §§ 9 c ja e, 12 vuosttas lađas ja nuppi lađđasa b ja c bustávat. Maŋimuš leat bájuhuvvon Tønnesen:s s. 394-395.) Mearridit mii áigumuš lei, ii orrun datte dárbbašuvvot eanajuolludeami cealkámuša mielde. Opmodahkii sirdojuvvo earret máŋggalogut "meahcceniittuid" , dušše unnit eanabihtát ássansajis dahje dan lahkosis. čielggas ferte leat ahte ii sáhttán leat eaktu ahte sii geat ožžo eanagirjji eatnamiid galge beassat diktit ealliideaset guohtut dušše dáid eatnamiin, mat vuohččan galge adnot dálvefuođđariid šaddadeapmái. Dávjá ledje eatnamatge menddo unnit geasseguohtumin, ja juohkima ja bieđggus sajádaga geažil eaige álo dohkálaččat guohtumin. Eaktun lei gal danne ahte oamit ain galge guohtut meahcis olggobealde eatnamiid mat sirdašuvve priváhta eaiggáduššamii. Dán ferte navdit váikko eanagirjjiin - muorravuovddi ektui - ii leat celkon mihkkege meahcceguohtumis, várra go vuovddi atnu, muhto ii guohtuma, geahččaluvvui muddejuvvot. Ii lean datte jurddašuvvon nuppástuhttit meahci duohta omiid guohtonanu, mii iigedahkkon. Maid galggaš atnit rievttálaš vuoigatvuođavuođdun joatkka guohtonatnui, ii oru nu mávssolaš leat dálá riektedili ektui dál eanadoalliide geain leat opmodagat čuldojuvvon 1775 cealkámuša vuođul. Juohke háve galgá báikki geavat dás leat mearrideaddjin guohtonvuoigatvuođa mahtodahkii ja vuoigaduvvoma lohpái háldet vuoigatvuođa. Jáhkehahttimus lea vuoigatvuohta ráddjejuvvon dasa mii dárbbašuvvo elliide maid sáhttá dálvebiebmat dálus. Muđui ferte muitit dasa mii guoská omiidguohtumii Finnmárkkus maŋŋil 1775, ahte dušše unna oasáš šibitdoalliin ožžo eanagirjjiid 1775-cealkámuša mielde.Geahča Tønnesen s ¶
Bajábealde lea geažiduvvon ahte gonagasváldi ainjuo ovdal 1775 dárkkui guohtonanu Finnmárkkus gilivuoigatvuohtan almennehis. Soaitá dát áddejupmige leat 1800-logus muhtun muddui. Gitta 1864:i ii lean dieđu mielde goassige eanadollui eanasirdináššebáhpáriin celkon mihkkege guođohanvuoigatvuođas stáhta eatnamiin. Geassemánu 2. b. 1864 Ggl. cea. njuolggadusain, geassemánu 22. b. 1863 eanavuodinlága § 3 olis, mearriduvvui datte mo galgá láhttet ođđa eanadoalu meahcceguohtumiin mat ásahuvvojedje go vuvdo lága mielde. Njuolggadusaid § 3b mielde galggai sirdot gaskka mii gávnnahuvvui heivvolažžan "Ássansaji Dálloeatnamii ja Meahccái" . Dát orui leamen váldonjuolggadus. Muhto gos rievddalmas dilálašvuođat eai rávven bidjat ássansadji mearre gaskkas meahccái, sáhtii : ¶
ahte eanadoalliin, geaidda lea juolluduvvon eatnamat 1775- cealkámuša mielde, ferte navdot leat geavahanvuoigatvuohta stáhta eatnamiin. 1863-lágas eai addon dán áiggis makkárge njuolggadusat guohtumii stáhta eatnamiin. Datte ovdanboahtá sihke lága § 1:s ja dan ovdabargguin ahte dát guohtonatnu galggai jotkkojuvvot nugo ovdal, buo. mii lea mihttejuvvon 3.3.2.1. oasis. Seamma eaktu lea maiddái čielgasit vuođđun miessemánu 22. b. 1902 eanavuovdinlágas, buo. § 1 nuppi lađđasa, a bustáva. Dát mearrádus ii leat datte geardduhuvvon njukčamánu 12. b. 1965 lágas. 1965-lága ovdabargguin lea eaktuduvvon ahte oppalaš vuođu alde ii leat makkárge vuoigatvuohta giliássiide diktit omiid guohtut meahcis. Eanavuodinláhkalávdegotti árvalusas (s. 25) celko baicce ahte guohtonvuoigatvuohta stáhta eatnamiin adno " vuoigatvuođavuođđoáššebáhpáriid mielde" , ja dušše stáhta šiehtadusa vuoigatvuođavuođuin mas guohtonvuoigatvuođ dárkilat sisdoallu leat muddejuvvon. Namalassii dávistit mearrádusaid guohtonvuoigatvuođa hárrái mat leat čállon juohke eanadoalli eanagirjái. Dasto daddjo: ¶
(1) Árvvoštalladettiin finnmárkolaččaid geavahanvuoigatvuođaid ovddeš matrikulerekeahtes etanamiin, lea oppalaččat sakka mávssolaš ahte dán eatnamiid dehálamos atninvuogit leat leamaš dán riikaoasis doložis juo, ja áigemuttus guhká ovdal stáhta ovddasteaddjiidasas bokte báhkkodii priváhta eaiggáduššanvuoigatvuođa gáibádusa. Dát gustojit dehálaš geavahanvuoigatvuođaide nugo muorraávdnasiid háldet, vuoigatvuohta guohtumii, bivdui, guollebivdui, niittuide, lavdnjeloggamii jna. Tønnesen čujuha girjjistis s. 183 ahte eaiggáduššanvuoigatvuohta dábálaččat lea leamaš álgovuolggalaš min eatnamiin, ja ahte sierralágan geavahanvuoigatvuođat earáin, leat maŋŋil boahtán, ja mat danne gáibidit erenoamáš rievttálaš vuđđosa. Finnmárkkus ii gusto Tønnesen:a mielde dát oppalaš eaktu, go geavahanvuoigatvuođat leat álgovuolggalaččat, ja sáhttá maiddái dahkat jáhkehahttin ahte ovddeš áiggi atnu adnojuvvui mearkkašit sierravuoigatvuođaid. Dás jerro danne dábálaččat leago stáhta anus eaiggádin leamaš dákkár mihtilmasvuohta ahte ássiid sierravuoigatvuođat soitet leat jávkan vuosteoamastusa dahje friddjaoamastusa geažil, vai soaitágo stáhta leat seaguhan iežas dása lágaiguin. Mu oaivila mielde lea Tønnesen:a áddejupmi hui rivttes vuolgga árvvoštallat Finnmárkku rievttálaš dili. Resurssamiel čađamannamis maid Riektejoavku lea ráhkadan 3. kapihttalis, berrešii mu áddejumi mielde juohke geavahanvuoigatvuođa riektedilli árvvoštallan leat čađahuvvon daid oaiviliid sierra vuolggasajiin mat bajábealde leat bájuhuvvon. Áiggi árttaid geažil in leat datte sáhttán meannudit ná buot guoskevaš geavahanvuoigatvuođaid. Danne lean válljen mannat čađa ovtta geavahanvuoigatvuođa riektedili, namalassii omiid guohtonvuoigatvuođa. Guohtonvuoigatvuođ ¶
(2) Eanetlogu guohtonvuoigatvuođa válddahallamis lea 3.3.2.1. oasis vuolggahuvvon ahte guohtun omiiguin lea leamaš Finnmárkkus "stáhta eatnamiin" unnimus 200 jagi ovdal fylkkas stáhtá eanavuovdimis vuosttas lágat ilbme 1775:s. Dasto daddjo ahte "orruge soahpan buoremusat ahte guohtonatnu adnojuvvui almennetatnun, ahte guohtun ii leat namuhuvvon eanagirjjiin mat ráhkaduvvojedje cealkámuša (1775) mielde" . 3.3.3.1. oasi čoahkkáigeasus guohtonvuoigatvuođa sisdoalus eanadoaluide main leat eanagirjjit čállon ovdal 1864, daddjo ahte "vuoigatvuohta várra lea láhkavuođđuduvvon almennetrievttálaš vuođul." Nu guhkás lean ovttamielas ovdanbuktimiin. Das mii bajábealde lea bájuhuvvon, ferte sáhttit konkluderet ahte gitta 1863:i lei oppalaš guohtonvuoigatvuohta omiide Finnmárkkus, juogo almennetrievttálaš dahje soaitá erenoamáš vieruiduvvan vuoigatvuođa vuođul Finnmárkkus. Dasto ferte navdot ahte dát vuoigatvuohta gulai dáloniidda, ja ainjuo siskkildii elliid maid sáhtii dálvebiebmat doalus. Ferte maiddái navdot ahte vástideaddji vuoigatvuohta gulai mearrasámiide, vaikko sii jagis ásadedje máŋgga ássansajis. Dát vuoigatvuohta ii máinnašuvvon 1775-cealkámušas, muhto ferte almmatge navdot dan eaktudit ahte sis geaidda čujuhuvvo eatnamat cealkámuša vuođul, lei vuoigatvuohta omiid guohtumii stáhta guoski eatnamiin. ¶
Hans Prestbakmo čielggadeamis Sámi vuoigatvuođalávdegoddái Finnmárkku meahcceriggodagaid geavaheamis dán jahkečuođis (Prestbakmo čielggadeapmi plánejuvvui ilbmat 1994:s oktan Steinar Pedersen:a (atnu ovdal 1 máilbmesoađi) ja Einar Richter Hansen:a (sullii 1914 gitta 1970 rádjai) historjjálaš čielggademiiguin eatnamiid ja čáziid anus Finnmárkkus, geahč 1.1.2. ja 3.1.1. osiid ovddabealde) lea 2.6. čuo. válddahallan báikegotti riekteáddejumi luondduriggodagaid geavaheami vuoigatvuođaid birra. Dás čujuhuvvo ee. ahte eatnašat ovdal leat oaidnán guohtuma ja fuođđaromardeami meahcis leat lunddolaš vuoigatvuohtan giliin gos ásse. Guohtonvuoigatvuohta lea dego bivdo- ja sáivabivdovuoigatvuohta leamaš adnon juoga mii gullá giliide. Dás orru áddejuvvomin ee. guohtun sierravuoigatvuohtan guoski gillái. Dásá lea maid váldon lunddolažžan ainjuo unnit, ahte guohtun matrikulerekeahtes eatnamiin lea dárkojuvvon vuoigatvuohtan maid stáhta ii sáhte biehttalit, ja iige leat leamaš sáhka erohusas gaskal ássansajiin ásahuvvon ovdal ja maŋŋil 1864. Bajábealde namuhuvvon dieđut čájehit ahte stáhta áddejupmi guohtonvuoigatvuođa hárrái Finnmárkkus eai leat riikaoasi boanddat dohkkehan. Ássiid dábálaš áddejupmi orru baicce ain leamen ahte lea oppalaš guohtonvuoigatvuohta dálvebiebman omiide. Dán oktavuođas čujuhange miessemánu 2. b. 1990 girjái Sámi vuoigatvuođalávdegoddái dan miellahtus Leif Kristensen:s, Lákkovuonbađas eret. ¶
(11 Konklušuvdna: Bajábeale árvvu vuođul navdo ahte duohta čuožžovaš dilálašvuohta guohtuma dáfus matrikulerekeahtes eatnamiin Finnmárkkus, lea ahte dát ain gitta dálá áigái lea sis geain leamaš dárbu dása, ja dálvebibmojuvvon omiide. Dasto navdo ahte dán suorggis ii leat leamaš makkárge erohus anus ásahuvvon ovdal dahje maŋŋil 1864. Dát duohta dilálašvuođat ovddastit Finnmárkku ovddeš riektedilálašvuođa joatkaga, mii vuolgá dán riikaoasi boarrasamos dilálašvuođain. Dás orru leat sáhka árbevierus mii ii leat gaskkalduhtton, ii anu, iige riekteáddejumis Finnmárkku eanadoalliid gaskkas. Dán vuođul ii oru gullamin áššái guorahallat leago dán riikaoasis šaddan vieruiduvvan riektenjuolggadus omiid guohtuma vuoigatvuhtii. Ferte baicce čujuhit konkrehta ártta manne ovddeš vieruiduvvan riektenjuolggadus lea jávkan. čađamannamis bajábealde ovdanboahtá ahte 1863 eanavuovdinlágas láhkaaddi beales ii geahččaluvvon nuppástuhttit ovddeš čuožžovaš riektedilálašvuođa omiid ¶
Sáhttet leat máŋga ártta dasa ahte ovddeš vuoigatvuođ áddejupmi dihto bivdoguovlluide fertii jávkat. Vuosttažettiin báinnii romárrievttálaš jurddašanvuohki. Dasto váikkuhii ealáhusliberalisma mii šattai nanusin 1800-logus, ja dasa lassin mearkkašii ođđa teknihka ja ođđa jođihanvugiid ovdáneapmi sakka. Erenoamážit ovddidedje gokčojuvvon fatnasat ja mohtorat luđolaš guollebivddu jurdagiid. Fleischerlávdegoddi geažida veahá dán ovdáneamis NOU 1986:6 s. 44:s. Mearrádussii masa dávjá čujuhuvvo go ábi luđolaš guolástanvuoigatvuođa birra máinnašuvvui, lea cuoŋománu 23.b. 1728 Ggl. geaskkus. Dás fámuhuhttá Gonagas borgemánu 29. b. 1725 duomu mas sundi Ulrik Leth Ryfylkkas lei mearridan gáddeeaiggádiin leat oktovuoigatvuohta bivdit hummariid, ee. NL 5-11-2 vuođustusain. Geaskkus daddjo ahte "Juohkehaš bivdá Guoli maid Áhpi sutnje guoddá, gos dal leš, earret fal Luosa." Boađus lea vuođđuduvvon ábi valjiid hálddašeami duohta árvvoštallamiidda, "Riikka ja Lága nággekeahtes Geavadis" . Sihke hálddahuslaš ja guolásteaddjiid iežaset vugiid geavada vuođul, dajašii dál ahte guollebivdu ábis lea luđolaš buohkaide. Datte sáhttet vuotnagierragat ja luovttat spiehkastuvvot, báikkálaš vieru ja dološ áiggi rájes geavaheami vuođul. Dihto háviin sáhttá ee. jerrot dárkojuvvo go vuotnagiera eatnun dahje mearran. Jus árvvoštallo eatnun ravgá guolástanvuoigatvuohta eanaeaiggádii, geahča omd. Rt. 1902 s. 296, ja jus vuotnagierraga gávnnaha dárkot mearran, sáhttet báikkálaš dilálašvuođat leat dakkárat ahte guollebivdu ii leat luđolaš. Dán bijai eanetlohku vuođđun Bolstadvuona duomus (Rt. 1912 s. 433), mas maná dušše luosa ja guvžžá guolástanvuoigatvuohta mearriduvvui. Báikkálaš geavaheapmi ja áddejupmi sáhttet maiddái leat dákkárat ahte earát iešguđet árttain orrot bivddekeahttá. Nu sáhttáge geavvat ahte báikkálaš guolásteaddjit jukset dihto buhtadansuodjaleami, geahč ovdamearka dihte Gáivuona-duomu (Rt. 1985 s. 247). Meara guolástanvuoigatvuođa riektesuodjalus meannuduvvo muđui lagat 3.4.4. oasis. Váikko vel áhpeguollebivddu ii šat sáhte dadjat gullat dihto guolásteaddjiide, sáhttá datte namuhuvvot ahte boares riekteáddejupmi ja geavat ledje mávssolaččat guolástanrádjaáššis Stuorrabritánniain 1951:s. Dás barge olu dáža beales duođaštit bistevaš dološ geavaheami ja riekteárbevieru ja ahte rittu guolásteaddjit ledje bivdobáikkiid atnán, vuođustussan ahte nággovuđolaš dáža vuođđolinját (davábeal Traena) eai rihkkon álbmotrievtti. Riikkaidgaskasaš duopmostuollu Haag gávpogis guorrasii dása, ja gávnnahii nággovuđolaš čázit ledje siskkobealde dáža guolástanrájá. ¶
láhkaásahusain dorskeguollebivddu searvanlobis ja muddemis dábálaš bivdosiiguin davábealde 62. govdodatgráda 1991 ja maŋŋit láhkaásahusain, dáhttun muhtun muddui vuoruhit Finnmárkku báikkálaš guollebivddu. Jus vel seamma njuolggadusat gustojitge birrarat láhkaásahusaid geografalaš atninguovllu, leat dát hábmejuvvon doaivagiin ahte galget erenoamáš čuvgosit doaibmat Finnmárkku riddo- ja vuotnaguollebivdui. Báikkálaš guolásteaddjiid leage geahččalan eahpenjuolga fuolahit earáid ektui, ee. go dihto guollemearri bukto Davvi-Norggas gáddái, ja go olleseari stuorát oassi doalahuvvo dákkár fatnasiidda mat soitet leat olu Finnmárkkus, dát mearkkaša unnit fatnasiid (vuollel 8 mehtera). Báikkálaččat lea datte čuoččuhuvvon ahte ee. go guolli maŋŋit joavdá Finnmárkoriddui, leat sihke badjerádje- ja fanasearreortnet leamaš heittot fylkka riddo- ja vuotnaguollebivdui. Eahpiduvvoge leatgo muddemat čuohcan áigumušaid mielde, ja eai ainjuo oru dat buoridan aitosaččat riddo- ja vuotnaguolástan dili Finnmárkkus. Nu mávssolašgo dát guollebivdu lea sámi ássamii ja kultuvrii, ii sáhte datte boahtte áiggis leat veadjemeahttumin atnigoahtit njuolggadusaid mat hui njuolga vuoruhit dán guollebivddu. Earret eará lea Guolástandepartemeanta 1993 giđa nammadán sierra lávdegotti čielggadit sámi riddo-ja vuotnaguollebivddu iešguđet beliid. Nugo álggus namuhuvvon vihkkedallo luossabivdu mearas vihtanbivdosiiguin 3.5. oasis. Mearraluosa golgadeapmi ii leat datte gáddevuoigatvuođa oassi, ja sáttá nappo dalle namuhuvvot dan oktavuođas. Dát dasto váikkuha nu garrasit guollebivdui vihtanbivdosiiguin ahte lea váttis earuhit čielgasit. Golgadeapmi lei guovddáš fáddá 1980-logus sámepolitihkalaš digaštallamis. Maŋŋil go ee. Norgga Sámeráđđi ja goappašat sámi váldosearvvit moanaid cealkámušain gáibidedje guollebivddu ¶
Departemeanta evttohii atnigoahtit buhtadannjuolggadusaid guolásteaddjiide ođđa kap. VI njukčamánu 22. b. 1985 petroleumlágas. Stuorradiggi dohkkehii njuolggadusaid geassemánu 9. b. 1989:s (láhka nr. 35), ja biddjojedje fápmui suoidnemánu 1. b. 1990 rájes, seamma jagi suoidnemánu 27. b. ggl. cea. bokte. Ámmátbivdiid guollebivddu ja mearrabivdosajiid vuoigatvuođaid suodjaleami gažaldat lea leamaš ovddiduvvon duopmostuoluide dan oktavuođas go bajábealde (molo) ja čázi vuolde (jete) nuorit (Rt. 1897 s. 340) leat devdon, eanalanat leat luiton bivdobáikkiide (RG 1967 s. 351) ja jogat leat buođđoduvvon nu ahte váikkuha vuonaide, ee. go eanet jikŋot. Maŋimuš dákkár ášši Alimusrievttis (Rt. 1985 s. 247) gustui Gáivuona Ivggus dilálašvuođaide, gos jerrui sáhttego sii geat borranguoli vižže vuonas gáibidit bivdovahátbuhtadasa jus vuotna jieŋui čázádatmuddema geažil. Alimusriekti bijai vuođđun ahte: ¶
"Riekti lea gávnnahan dehálaš dovddaldahkan dasa ahte galgágo buhtaduvvot boahtá das leago máđohis meassamat. Guokte dagaldaga ovdanbohtet dás, vuohččan mii bajábealde leat celkon meassamiid mahtodaga birra maid dás ii sáhte dadjat leat máđoheapmin. Muhto dasto, ja iige nu unnán dehálašge, lea go lea erenoamáš vuoigatvuođain sáhka mat leat vuođđuduvvon almmolaš lohpái, namalassii konsešuvdnii. Vuoigatvuođas vuođđuduvvon almmolaš lohpái ii sáhte rievtti árvvošteami mielde leat seamma riektesuodjalus meassamiid ektui, go vuoigatvuođas vuođđuduvvon giddodaga eaiggáduššanvuoigatvuhtii dahje geavahanvuoigatvuhtii. Riekti ii dáhto vuos mearridit mo guolásteaddjiid buhttenrievttálaš diliin geavvá jus ain bidjet eanet johtasiid badjel feastonuohttebivdobáikkiid. ¶
Go giddodaga rádjá lea merrii sáhttá eaiggáda vuoigatvuođaid valjiide guoski mearraguvlui juohkit guovtti oassái. Vuohččan lea gažaldat makkár guovllus gáddeeaiggát eaiggáduššá eatnamiid ja de man guhkás fávlái eaiggáduššanvuoigatvuohta ollá. Dasto lea gažaldat leago sus vuoigatvuođat olggobealde eaiggáduššanguovllus, nu gohčoduvvon gáddevuoigatvuođat. Norggas lea váldonjuolggadus ahte gáddeeaiggát vel eaiggáduššá bihtá mearas. Dábálaččat daddjo ahte opmodaga ¶
rádjá manná "beaŋkká" buohta dahje, jus dákkár ii leat govttolaš lahkosis, gokko botni lea guokte mehter čáhceoaivvi vuolde mihtiduvvon gaskamearalaš ulis. Dárki dáža riekti lea vel ahte gáddeeaiggádis leat dihto vuoigatvuođat olggobealde eanaopmodatrájá. Dát vuoigatvuođatge leat prinsihpas eaiggáduššanvuoigatvuođa láganat. Sáhttá belohahkii gohčodit "vuorjji" eaiggáduššanvuoigatvuođa, muhto lea várra dál dábálaš máinnašit daid eanaeaiggáda gáddevuoigatvuohtan. Earaláhkai sáhttá dadjat gáddeeaiggádis leat vuoigatvuođ dihto ávkkástallanvugiide iešguđet rájáiguin. (Geahča ee. Aschehoug Ugeblad for Lovkyndighet:s (1870) s. 385.) Gáddevuoigatvuođaid oassi lea suorgeráddjejuvvon ja juogaduvvon gáddeeaiggádiid gaskkas guhkiduvvon opmodatrájáin gáttis merrii. Eará vuoigatvuođat eai leat ráddjejuvvon háldduide siskkobealde gáddeeaiggáda iežas "suorggi" . Dás lea dehálaš nu gohčoduvvon lahttavuoigatvuohta (namalassii vuoigatvuohta luđolaš vuoigatvuođaháhkan opmodahkii mearas). Alimusriekti lea Rugsund-áššis (Rt. 1985 s. 1128) meroštallan gáddevuoigatvuođa doahpaga "vuoigatvuohtan muosis atnit ovdduid mat čuvvot go opmodat guoská merrii." Vuoigatvuođat maid dábálaččat jurddaša gáddevuoigatvuođ oassin lea lahttavuoigatvuohta, vuoigatvuođa bivdit luosa, guvžžá ja vallasa vihtanbivdosiiguin, vuoigatvuohta debbuide, stuoláide ja stárráide, ja várra vuoigatvuohta sáddui ja čivriige. Alimusriekti namuha Rt. 1985 s. 1128 maiddái "vejolašvuođat gálašit ja olgunastit ... ja nuoskkideami ja estehtalaš vahágiid dihto suodjaleapmi" . Gáddevuoigatvuođa ovdamearkkat mat leat namuhuvvon dán logahallamis mii ii leat ollislaš, leat belohahkii hui boarrásat. Alimusriekti máinnaša daid ráđđejupmin "mat árbevirolaččat gullet gáddevuoigatvuođaide" . Ahte ¶
"Eanagiddes geađggis veahá oarjjabealde Šolmmajoganjálmmis merrii, gokko namahuvvon geađgái čullojuvvui ¶
x, mihtiduvvui muhtun stuorra duolba goamaid mielde 38/1/2 mehtera mas hui stuorra geađgái dulbosa alde čullojuvvui 0, dan rájes mihtiduvvui oarjjás badjel muhtun jorba geđggiid 37 mehtera, gos guhkedáleš báktái - vuolimužžii čullojuvvui I, dán rájes mihtiduvvui davás vulos mielli meara guvlui 41 mehtera, gos vielttis eanagiddes geađgái čullojuvvui T, ja viimmat dan rájes mihtiduvvui miellevuole nuorttas máttaguvlui álgosadjái x 41 mehtera. ¶
Eanajuohkinriekti lei skábmamánu 19. b. 1982 cealkán duomu ahte opmodagas lei "eaiggáduššanvuoigatvuohta mearrabodnái nu guhkás go eaiggáduššanvuoigatvuođa ollá" , juoga stáhta guoddalii čujuhettiin ahte lei čielga rádjaválddahus ja merkejuvvon ráddjen vulobealde gáddeguovllu. Goappašat rádjageađggi ledje bures bajábealde ullerájá ja gátti. Stáhta ii čuoččuhan galgat leat sierranjuolggadusat Finnmárkui, muhto oaivvildii ahte eanajuohkinrievtti boađus fertii leat boastut daid njuolggadusaid mielde mat riikkas muđui gustojedje dán hárrái. Lágamánnerievtti áddejumi mielde lei Šolmmadievá rájá válddahus čielggas. čujuhuvvui ahte fierváguovlu lei sullii 1 mihtu, ja guovlu maid válddahus siskkildii dagai sullii 1,7 mihtu, ja gávnnahuvvui unnán jáhkehahttin ahte ná stuorra eana galggai čuovvut opmodaga vaikko ii lean celkon dahje válddahuvvon. Fiervá lei maiddái hui bárut ja ii livčče sáhttán cegget dasa bissovaš ráhkkanusaid, nu ahte oasti vánit dárbbašii sierra ráđđejumi 1890 háhkamis. Riekti ii dannege sáhttán oaidnit ahte ledje duohta árttat vuostá opmodaga rájá merrii mannat gáttis. Lágamánneriekti ovdandoalai dasto: ¶
Lágamánneriekti gávnnahii danne earágo maid eanajuohkinriekti ja celkkii duomu ahte Šolmmadievá rádjá meara bealde manai gáttis ( "miellevuolde" aistton eanagirjji terminilogia ) ja iige mearas. Ášši maid Finnmárkku Eanajuohkinriekti dubmii juovlamánu 19. b. 1986 gustui Donjevuona hápmanguvlui, gos gielda galggai deavdit ja eanaeaiggátgažaldat danne šattai áigeguovdil. Riekti čujuhii norgga rievtti oppalaš váldonjuolggadussii ja Finnmárkku dilálašvuođaid dalá riektegeavadii, ja dovddahii buot doaluide gáddelinjáin eaiggáduššanvuoigatvuođa eatnamiidda čázevuolde. Rievtti vuođustusa dábálaš hábmen lea ahte "ii leat makkárge doarvái čielga šiehtadus mii galggašii cealkkihit ahte mearrabodni ii galggašii čuovvut dán, buo. čázádatlága § 7.2." Dasto lea dálá eanajuohkin- ja mihttočáluskártta dakka deattuhan. Opmodat mas viessosadječiegat eanajuohkinkárttas ledje biddjon ovtta gitta beannot mehtera ullinčáhcerájás, ii ožžonge vuoigatvuođa mearrabodnái, ja doalut ožžo dákkár vuoigatvuođa dallego koordináhtačuokkis lei biddjon ullinčáhcerádjái. Dáid mearrádusaid mielde ferte sáhttit bidjat vuođđun ahte stáhta ii čuoččut leat makkárge sierradilis eanaeaiggádin Finnmárkku opmodagaid vuovdimis main lea rádjá merrii dahje gádderavdii. Dás, nugo riikkas muđuige, lea eanabihttáeaiggádis dábálaš opmodat- ja gáddevuoigatvuođat merrii, jus eai leat čielga ákkat earaláhkai čilget. Mearrádusat čájehit dattege ahte stáhta vánit lea makkárge erenoamáš eahpeoiddolaš dilis. Gádde- ja mearrabodni ii čuovo juohke háve go vuovdá opmodaga mii ollá ¶
merrii, ja jus lea čielga válddahus rájás gáttis, biddjo dát vuođđun. Eará mávssolaš dagaldagat sáhttet ee. leat ahte rádjaválddahusas eai leat adnon "mearalaš báhkkodeamit" , ahte eatnamat vulobealde válddahuvvon rájá leat nu mávssolaččat ahte berresivčče leat namuhuvvon jus galggai leat mielde, ja dasto ahte háhkki duohta beroštumit eanagirjeáigemuttus celkkii ahte son beroštii nággovuloš guovllus. Riektedilli ferte oktiibuot daddjot leat seamma Finnmárkkus go riikkas muđui. Dagaldat mii ii oru leat vihkkedallon dán oktavuođas leat eanagirjjiid várašumit "dábálaš Guollebivddu" ovdun. Ovdal 1863 čujuhuvvojedje sajiide ee. návsttuide gáddeguora beroškeahttá ovddit eanabihttáčuoldimiid, ja 1863 eanavuovdinlága § 1 d dajai ahte gáttit mat sajádagas mielde sáhtte "bivdi Álbmot geavahit Návsttuide dahje Jiellái eai galgga luobahuvvot." Navdoge ahte geavadis lea ráddjen čuldon eanabihtáid meara guvlui vai eai ráhkat váttisvuođaid namuhuvvon ulbmila boahttevaš ávkkástallamii. Mearrabodnái mii dáid dovddaldagaid mielde biddjo opmodahkii, lea eaiggádis dábálaš eaiggátvuoigatvuođat. Dasa lassin bohtet vuoigatvuođat mat čuvvot gáddevuoigatvuođa. Jus eanabihttá lea lihttoláigohuvvon lea láigolačč vuoigatvuođat nugo namuhuvvon, dan duohken mii láigošiehtadusa ja mii láigoheami ulbmil lei. ¶
Eanadoallodepartemeanta meannudii Od. prp. nr. 21 1903/1904 oppalaš njuolggadusaid mat dás leat válddahallon ja main jerro galgetgo datge gustot Finnmárkui. Vuolggahuvvui ahte Finnmárkku eatnamat ovdal 1775 "gulle dušše stáhtii, mii ráđđii eatnamiid hearvásvuođaid, daid gaskkas guolástanvuoigatvuođa" (s. 93). Cealkámušastis "Luossalágakommišuvnna Árvalussii" (1902), lei datte Guolástanallagohcci guorrasan dasa ahte "priváhta Eanaeaiggát Finnmárkkus nugo eará osiin riikkas oažžu oktovuoigatvuođ mearraluossabivdui" . Dán dorjo eanaš báikkálaš leansmánnit ja bolesmeaštárat, ja maid guolástanstivra ja ámtamánni. Departemeantage lei ovttamielas ahte seamma njuolggadusat galge gustot luossa- ja guvžžabivdui olggobealde priváhta eatnamiid Finnmárkkus go riikkas muđui, ja celkkii (s. 96): ¶
Loahpalaš mearrádus šattai dán mielde ahte cuoŋománu 8. b. luossalága 1905 b čuo. § 1 vuosttas lađđasa mielde, eanaeaiggáda guolástanvuoigatvuođa njuolggadus maiddái galggai gustot buot priváhtaeatnamiidda Finnmárkkus, buo. proposišuvnna s. 97. Ođđa luossa- ja saivačáhcebivdolága ovdabargguin ii leat celkon mihkkege erenoamážit guolástanvuoigatvuođa hárrái olggobealde priváhta eatnamiid. Lága § 22:s leat addon oktasašnjuolggadusat buot stáhtaeatnamiidda mat eai muddejuvvo várrelágas. Luossaláhkalávdegoddi dajai ávžžuhusastis (1956) s. 1 ahte "eanaš mearraluossabivdu Finnmárkkus gullá stáhtii. Go stáhta lea vuovdán oasi opmodagastis, lea dat maŋimušjagiid álo diktán guollebivddu orrut almenneha geažil" . Cealkámuš vuođđuduvvo várra dan jurdagii ahte stáhta ain eaiggáduššá eanaš gáttiid Finnmárkkus, ja ahte go stáhtaeatnamiid čuoldá eanabihtáide ovttaskas olbmuide lea várašuvvon dan ektui mo eanabihttáeaiggádiid vuoigatvuođat leat merrii. Lávdegoddi ii guorahala dárkilat dáid várašumiid riekteváikkuhusaid, muhto eaktuda gusto ahte ainjuo muhtun dain lea čuohcan priváhta gáddeeaiggádiid luossabivddu vuoigatvuhtii. Dieđuin suorggi geavadis, vuhtto datte ahte várašumiin lea leamaš uhccán fápmu. Eanavuovdinkantuvra dadjá omd. "Dieđut luossabivdiide Finnmárkkus" (cuoŋománu 1983) jus galge bivdit luosa mearas ferte "juogo leat priváhta mearrabodni dahje leat juolluduvvon stáhtasaji" . Eanavuovdinkantuvrras lea dasto dieđihuvvon ahte luossabivdovuoigatvuohta priváhta gáddeeaiggádadiidda Finnmárkkus, dárkojuvvo seammaláhkai go gáddeeaiggádiidda Norggas muđui. Nu fertege bidjat vuođđun ahte priváhta gáddeeaiggádiid gáddevuoigatvuođas Finnmárkkus, masa maid gulai luossabivdovuoigatvuohta, lea seamma sisdoallu go riikkas muđui. Dát lea maiddái Tønnesena konklušuvdna (s. 232). ¶
Mii dás daddjo gusto johkaguollebivdui. Riektedilálašvuođain mearas, dadjá departemeanta leat vánit dieđut. "Datte lea čielggas ahte guollebivdu birrarat dárkojuvvo luđolažžan mearas olggobealde stáhta eatnamiid." Dasto čujuhuvvo (s. 96) ahte luossabivdu easka maŋimuš20-30 jagiid lei "viehka mávssolaš" ja ahte luossabivddu lassáneapmi lea bohciidahttán riidduid gaskal moanaid berošteaddjiid "go fertejit buktit bivdosiideaset ovtta ja seamma stáhta eatnamiidda gulli guollebáikái." Várjjat guolástanguovllus lea dát dagahan ahte "boles stáhta áirasin eanaeaiggáda namas čujuhii (lei čujuhan) guollesajiid nugo ovdal lei dahkkon Deanus." Dáinna cealkámušain mahkkejuvvo ahte stáhta eanaeaiggádin oaivvilda alddes leat vuoigatvuođa muddet bahkkema bivdosajiide. Cuo?ománu 8.b. 1905 luossalágas mearriduvvui, nugo namuhuvvon, §1, vuosttas lađđasa b čuo. ahte mearra "gullá lagamus guoski Eatnamiid Eaiggáda Luossa- ja Guvžábivddu oktovuoigatvuhtii" dihto bivdosiiguin. čuoččui dasto § 2:s ahte "Luossa- dahje Guvžábivdu, nugo heivehuvvon § 1:in gullá Stáhtii doalahuvvon Eatnamiidda Finnmárkkus, Dábálaččat lea luđolaš juohke dáža Borgárii, sihke čázádagain ja Mearas." Dát máksá leat eaktuduvvon ahte luossabivddu vuoigatvuohta olggobeal stáhta eatnamiid Finnmárkkus gullá stáhtii eanaeaiggádin. Njukčamánu 6. b. 1964 luossa- ja sáivabivdolágas lea § 16:s sáhka "guollebivddus mii gullá stáhta eatnamiidda Finnmárkkus" . Dát guollebivdu galgá maná leat luđolaš "juohke dáža borgárii gii ássá fylkkas" , muhto dán mearrádusa teaksta čujuha láhkaaddi áddejupmái ahte guolástanvuoigatvuohta gullá stáhtii eanaeaiggádin. Ođđa lágas (§ 22) lea sáhka dušše "stáhtaeatnamiin" oppalaččat, ja ovdabargguin lea várašuvvon ahte ii leat ovddalgihtii diehtán maidege eaiggáduššanvuoigatvuođa gažaldagas eatnamiidda Finnmárkkus masa Sámi vuoigatvuođalávdegotti galgá oaivila buktit, buo. Od. prp. nr. 29 1991-92 s. 54. Oaivil mii ovdanboahtá 1964-lága § 16:s lea muđui leamaš oktoráđđejeaddjin. Ovdamearkka dihte čállá Guolástanallagohcci cealkámušastis "Luossaláhkakommišuvnna Árvalussii" (1902) luossabivddu vuoigatvuođas olggobealde stáhta eatnamiid Finnmárkkus ahte dás "lea várra govttolat ... bisuhit juohke dáža borgára luđolaš guolástanvuoigatvuođ njuolggadusa ... go dárkot stáhta seammaláhkai go priváhta eanaeaiggáda mas ee. livčč čuvvon ahte doppe ii livčč sáhttán bivdit luosa almmá guoski stáhtaeiseválddi mieđáhusa haga" . Dasto daddjo ahte jus "bidjá ... luđolaš guollebivddu prinsihpa" ferte lágasge diktit "eiseválddiid beassat seaguhit iežaset dása, jus eanebut dáhttot bivdit seamma báikkis dahje nu lahkalaga, ahte nubbi ii sáhte bivdit almmá oktiibeaškkehemiin dahje čalbmáičuohcci váiviin nubbái." Son evttohii sáhttit vuođđudit čujuhanvuogádaga dahje dakkár málle mii lea adnon "Deanus, buo. geassemánu 30át b. 1888 lága § 1 nubbinmaŋimuščuoggás." Dát vuohččan báhkkoda mo Guolástanallagohcci oaivvilda njuolggadusat berrejit leat, ja iige gustojeaddji rievtti makkárge vihkkedallan. Datte lea mearkkašanveara ahte son, stáhta ektui, orru oaivvildeamen ahte guollesajiid bahkkemiid vejolaš muddemat fertejit leat lágas láhkavuođđuduvvon, ja eaige dušše sáhttit vuođustuvvot stáhta eanaeaiggátsajádagas. Dasto lea lunddolaš dulkot cealkámuša nu ahte dat eaktuda luossabivdovuoigatvuođa olggobeal stáhta eatnamiid Finnmárkkus leat buohkaidvuoigatvuohtan, maid datte iešguđet árttain livčče ferten muddet. Tønnesenge (s. 237-238) orru oaivvildeamen luossabivdovuoigatvuohta vihtanbivdosiiguin leat buohkaidvuoigatvuohta maid stáhta leat mudden ortnetválddi namas. Dađe mielde go diehtit ii leat čielgasit mearriduvvon gullágo luossabivdovuoigatvuohta vihtanbivdosiiguin olggobeal stáhta eatnamiid Finnmárkkus stáhtii eanaeaiggádin, vai leago dat buohkaidvuoigatvuohta maid eiseválddiit dáđistaga leat gávnnahan dárbbašlažžan muddet lihttoláigohan- ja čujuhanortnega bokte. ¶
Nugo daddjon vuhtto datte teavsttas sihke 1905 luossalága §§ 1-2 ja 1964 lága § 16 eaktudeamen vuoigatvuođa gullat stáhtii eanaeaiggádin. Dieđuinge mat leat stáhta badjel čuohtejahkásaš lihttoláigohan- ja čujuhangeavadis, orru mannamin dan guvlui ahte guolástanvuoigatvuohta vihtanbivdosiiguin dál ferte atnit gullat stáhtii eanaeaiggádin seammaláhkaigo priváhta eanaeaiggádii, muhto mas álbmogii lea dodjon vuoigatvuođa geavatlaš doaimmaheapmi. Ferte ainjuo leat čielggas ahte dát lea leamaš ja lea ain eiseválddiid áddejupmi. Ja váikkovel vuoigatvuohta gullá stáhtii dahje das lea buohkaidvuoigatvuođ mihtilmasvuohta, ferte dál leat čujuhuvvon dahje lihttoláigohuvvon luossabivdosaji, vai sáhttá bivdit luosa olggobeal stáhta eatnamiid Finnmárkkus. Vaikko luossabivdu vihtanbivdosiiguin Finnmárkkus easka albmaláhkai ovdánišgođii 1800-logu maŋit bealis, dárbbašuvvui dihto sajiin jođánit muddejuvvot. Eanavuovdineiseválddit álge juo 1871 rájes mihtidit, vealgejuohkit ja lihttoláigohit luossabivdosajiid, ja lea dieđihuvvon ahte áiggis 1905 luossalága rádjai vuođđuduvvojedje moanat láigohandilálašvuođat.Vuosttas láigolihttošiehtaduša vuoigatvuođavuođđu lei 1863 eanavuovdinlágas ja 1864 njuolggadusain, main § 5:s lei mearriduvvon ahte jahkemearis (guhkimus vihtta jagi) sáhtii lihttoláigohit "Gáddebihtáid, maid ii sáhttán vuordit bivdi Álbmot atnui, muhto sáhtii leat ávkin earáide Veahkehallanbáikin, Gálláguollegoikadeapmin dahje sullasaččaide." Sáhttá namuhit ahte njuolggadusaid gárvvisteamis čuoččuhuvvui ahte láhka ii láhkavuođđut njuolggadusa § 5:s, muhto Eanadoallodepartemeanta ii lean dasa ovttamielas. Vuoigatvuođavuođđu lihttoláigohit vuoigatvuođa bivdit luosa ja guvžžá "Jogain ja Jávrriin" addui muđui easka miessemánu 6. b. 1876 njuolggadusa § 6:s. 1905 luossalága § 2:s addui láhkavuođđu lihttoláigohit guolástanvuoigatvuođa gitta 10 jahkái háválassii. Láigohanohcan galggai sáddejuvvot guoski gieldda leansmánnái ja meannuduvvot Finnmárkku eatnamiid luobahannjuolggadusaid mielde. Dasto mearriduvvui ahte jus ii lean lihttoláigohan, sáhtii bolesmeašttir mearridit ahte siskkobealde stuorát dahje unnit guovllu osiid, sáhtii bivdit guoli dušše "čujuhusa mielde." Dás earuhuvvui nappo, ja maiddái 1902 eanavuovdinlágas, čielgasit gaskal lihttoláigoheami ja čujuheami. Earuheapmi ii datte čuvvojuvvon, ee. go luossabivdosajiid mihtádus dáđistaga gávnnahuvvui leat áddjái ja bargogáibideaddjin. Dan sadjái bargagohte sakka čujuhit dihto sajiid gáttis. Dábalaččat oaččui son gii ozai luossabivdosaji, jus buot lei ortnegis, vuos "geahččalansaji" golmma jahkái, ja maŋŋil, jus son doahttalii gustojeaddji njuolggadusaid, "fásta saji" gitta logi jahkái ođasmahttima vejolašvuođain. Ohcamiid mearridettiin deattuhuvvui ee. sakka leigo ohcci ámmátbivdi. Lassi dieđuide dán birra čujuhuvvo čállosii nr. 1 (ođđajagemánnu 1984) maid Per Egil Stene lea čállán, gii dalle lei eanajuohkinkantuvrras čáhcesullos. Eanavuovdinkantuvra čujuha dál luossabivdosajiid eanavuovdinlága gustojeaddji njuolggadusaid mielde. čujuhanortnet lea dál muddejuvvon oppalaš láhkaásahusain guollehálddašeami hárrái stáhtaeatnamiin, maid Birasgáhttendepartemeanta lea addán juovlamánu 18. b. 1992, ođđa luossa- ja saivačáhcebivdolága § 22 olis. Dás čuožžu § 13:s ahte anadroma luossaguollebivdu stáhta mearrabotnis vihtanbivdosiiguin sáhttá dušše dahkat Stáhta Vuvddiid čujuhemiin. Dát mearkkaša ahte ii šat oru leat lohpit lihttoláigohit luossabivdosajiid, maid prinsihpas sáhtii ovdal, vaikko čujuheapmi dallege lei oktoráđđejeaddji, earret ovtta háve 1987:s mas rádjanákku čoavddedettiin mieđihuvui logijagáš láigolihttošiehtadus luossabivdosajis Gángaviikas. Mearrádus meannuduvvo dárkilat Hálddašanjoavkku čielggadeami 4.10. kapihttalis, muhto sáhttá namuhit ahte § 1 vuosttas lađđasa mielde, "berrešii" čujuheamis deattuhit biologalaš deasttaid ja guollebivddu mávssolašvuođa ealáhussii ja ássamii. Dasto daddjo ahte čujuheapmi "vuosttažettiin berrešii leat sidjiide geain lea gullevašvuohta vuođđoealáhusaide ja fásta ásset guoski guovllus" . Dálá fámuhuhtton skábmamánu 6. b. 1987 láhkaásahusa luossabivdosajiid čujuheamis stáhta eatnamiin Finnmárkkus § 2 nuppi lađđasa mielde (buo. guovvamánu 20. b. 1973 ásahusa § 2 nuppi lađđasa), galge luossabivdosajit vuohččan čujuhuvvot árjjalaš eanadoalliide dahje guolásteaddjiide geat gulle gildii gos luossabivdosajit leat. Báikegotti joavku geaidda sáhttá čujuhit bivdosaji orru danne muhtun muddui viiddiduvvon. Muđui sáhttá namuhit ahte Deanu ja Várjjat gielddariekti áššis luossabivdosaji čujuheamis stáhta eatnamiin Finnmárkkus, vuođđudii dása ahte dákkár čujuheapmi vuos galggašii atnit almmolaš válddálastimin, "váikko stáhta sáhttá doaimmahit eanaeaiggátráđđejumiid" , buo. RG 1984 s. 261 s. 272. Dán áddejumis lea vuohččan mearkkašupmi makkár áššemeannudan- ja váidinnjuolggadusat adnojuvvojit. Gažaldagas gokko lea rádjá gaskal almmolaš válddálastima ja priváhta eanaeaiggátráđđejumi, lea muđui hui áigeguovdil dan oktavuođas go čujuha luossabivdosajiid stáhtaeatnamiin Finnmárkkus ja maid livččii sáhttán dárkilat guorahallat dán oktavuođas. Earuheapmi lea datte dehálašge árvvoštallamis makkár mávssolašvuohta stáhta oktasaš hálddašeamis Finnmárkkus lea leamaš eatnamiid eaiggáduššanvuoigatvuođa gažaldahkii. Riektejoavku čujuha danne eaiggáduššanvuoigatvuođa vihkkedallamii vulobealde 4. kapihttalis, ja erenoamážit 4.1.8.4. oassái stáhta háldduin Finnmárkku eatnamiidda ja čáziide. Rádjá gaskal almmolaš válddálastima ja priváhta eaiggátráđđejumi lea muđuige dárkilat máinnašuvvon Hálddašanjoavkku čielggadeami 2.6.3. čuo., mas jerro gustogo hálddašanláhka eanavuovdineiseválddiid doibmii. ¶
Nugo namuhuvvon leat "fásta sajit" guhká čujuhuvvon, ja sáhttá leat árta navdit ahte seamma sohka lea hálden eanet bivdosajit moanaid jagiid, muhtun buorit sajit várra gitta lagabui 80 jagi. Leago dákkár háviin háhkan guovllebivdovuoigatvuođa maid illá sáhttá fámuhuhttit, lea jerron njuolggadusa oktavuođas ahte dušše ámmátbivdiide ja eanadoalliide sáhttá čujuhit bivdosajiid, go dát ee. mearkkaša ahte jus heaitá dáid fidnuin, ii sáhte šat gáibidit oažžut ođđasit čujuhuvvot dan luossabivdosaji mii sus lea leamaš. Tønnesen vihkkedallá dán (s. 239) ja deattuha ahte muhtun guollebivdit geat leat geavahan sajiid mat guhkit áiggi leat gullan sidjiide dahje bearrašii, oaivvildit sis lea sadjái "oamastus" . Vaikko sáhttá dovdot láđismeahttumin massit dákkár saji, ii leat almmatge dát áddejupmi riekta, son čállá, ja čuoččuha ahte guollebáikki ođasmahttinohcama hilgumis, dan sadjái go oapmerievtti njuolggadusaide, ferte dorvvastit hálddašanvuoigatvuođa njuolggadusaide eiseválddiid boasttoanu hárrái. Eiseválddiid árvvošteapmi luossabivdosajiid juolludeamis lea čadnon ovdalis čujuhangeavadii, mii ee. mearkkaša ahte seamma olmmoš galgá oažžut čujuhuvvot seamma saji jus son dan dáhttu ja ain deavdá luossabivdosaji čujuhaneavttuid. Dán sullasaš áššiin lea hálddahus árvvoštallá viidát, geahča ee. ovddabealde namuhuvvon Deanu ja Várjjat gielddarievtti duomu RG 1984 s. 261, s. 278-279. Muhtun dagaldagaid sáhttá deattuhit, ee. investeremiid, geahč Eckhoff: Forvaltningsrett (3. dea. 1990 s. 323). Doaimma mávssolašvuohtage guovllu ássamii, ja man guhká dan lea jođihan, sáhttá leat mávssolaš go árvvoštallá ođasmahttingažaldaga. Ášši nr. 153/76 Siviilaáittardeaddjái čájeha datte ahte guovllu ássama nana deasttat eai sáhttán vuođustit ain čujuheami go ohcci ii šat lean eanadoalli dahje guollebivdi. Dasto čájeha Áittardeaddji ášši nr. 320/76 galgatge olu ovdal áigái biddjo mearkkašupmi. Dán ášši ohccis lei guollebivdu ja eanadoallu leamaš váldoealáhus gitta maŋimušvihtta jahkái, muhto ii ožžon ođđ čujuheami, váikko sus lei leamaš luossabivdosadji 20 jagi ja ovdal lei ovttas áhčiinis bivdán 30 jagi. Áittardeaddji celkkii ee. čuovvovačča: ¶
Sáhttágo háhkat bealát sierravuoigatvuođa guollebáikái masa lea leamaš čujuheapmi, ferte dán mielde biehttaluvvot. Oamastusa ja dološ áiggi geavaheami njuolggadusat eai divtte vuoigatvuođa háhkama dákkár dilis. Dás lea dat oppalaš oaivil ahte "ii oktage sáhte čuoččuhit vuoigatvuođavuođus" mii dohkkehuvvo. Dábálaččat iige sáhte háhkat vuoigatvuođa, jus lea bivdán mearre sajis almmá čujuhanohcama haga, go vánit dohkkehuvvo ahte lei dákkár dilis dan oskkus. Boađus sáhttá gal datte šaddat eará jus lea opmodat lahka báikki ja jáhkká iežas eaiggáduššat gátti. Jus mat dás váldá boastut, leat almmatge eavttut háhkat vuoigatvuođ oamastusa dahje dološ áiggi rájes geavaheami bokte vejolaččat. Bajábealde namuhuvvon Per E. Stene čállosis, lea datte dieđihuvvon ahte priváhta gáddeeaiggádat Finnmárkkus, lassin eatnamiiddiset vuoigatvuhtii, leat ožžon lobi bivdit guoli stáhtaeatnamiin gitta 250 mehtera opmodatrájás eret. Dát dábalaččat čuoldá gáddeeaiggádiid vejolaš čuoččuhusaid guollebivddu sierravuoigatvuođa oamastusháhkama hárrái, ainjuo dan guovllu siskkobealde gosa dákkár lohpi gusto. ¶
Gáddevuoigatvuođa iešguđet oasit leat vuosttažettiin gáddeeaiggáda vuoigatvuođaid oassi maidda sus lea suodjalus seammaláhkaigo mearrabotni eaiggáduššanvuoigatvuhtii. Dát gusto gáddeeaiggáda mearrabivdovuoigatvuhtiige, daid bivdosiiguin mat leat namuhuvvon luossa- ja sáivabivdolága § 44:s. Dát vuoigatvuohta lea aistton luossaláhkalávdegotti ávžžuhusa (1956) s. 11:s "oassi giddodagas." Dákkár vuoigatvuođa sáhttá, seammaláhkaigo eaiggáduššanvuoigatvuođa oppalaččat, muddet buhtadasa haga, muhto dan ii sáhte fámuhuhttit bággolonisteami ja buhtadasa haga. Buhtadankeahtes muddemiid (ráđđengáržžidemiid) ja bággolonisteami gaskasaš ráját eai guoskkahuvvo dás. Mii dás lea daddjon gustojit maiddái luossabivdosajiide mat gullet priváhta eatnamiidda Finnmárkkus. Vaikko fylkka eanaš oassi mearrabotnis gullá stáhtii, lea ee. dannego čujuhuvvon stáhtasajiid lohku garrasit geahpeduvvui maŋimušjagiid, lassánan priváhta luossabivdosajiid guollebivdu sakka. Dál navdit ahte sullii 600 geavaheaddjis leat "unnimus" 1200 saji priváhta eatnamiin Finnmárkkus. 1983:s ledje buohtastahttimii 1208 čujuhuvvon luossabivdosaji stáhtaeatnamiin. Gulaš dal vuoigatvuohta luossabivdui stáhtaeatnamiin stáhtii eanaeaiggádin, dahje leš dal buohkaidvuoigatvuohta maid stáhta lea gávnnahan dárbbašlažžan muddet, ferte biddjot vuođđun ahte luossabivdosajit stáhtaeatnamiin sáhttet váldot ruovttoluotta buhtadasa haga, jus geavaheaddji ii šat deavdde eavttuid oažžut čujuhit stáhtasaji. Dasto sáhttet eiseválddit, ee. valljivuohtadili deasttas, buhtadasa addima haga sidjiide geaidda dát čuohcá, váldit ruovttoluotta buot sajiid mat eai lean anus 1979:s. Dán ruovttoluotta váldima geažil geahpeduvvui luossabivdosajiid lohku stáhtaeatnamiin garrasit. 1975:s ledje sullii 3200 geavahanláhkai saji stáhtaeatnamiin, ja čujuhuvvon sajiid lohku 1983:s nappo lei 1208. Stáhtaeatnamiid luossabivdosajiid háldejeaddjit eai leat almmatge ollásit ruovttoluotta váldon suodjaleami haga. Nugo namuhuvvon 3.5.4.1.3. oasis ferte datte ohcci gii ii ođđasit oaččo luossabivdosajis stáhtaeatnamiin, vuos dorvvastit hálddašanvuoigatvuođa njuolggadusaide eiseváldeboasttoanu hárrái ja iige duohtadeami oapmelaš vuoigatvuođaid buhtadannjuolggadusaide. Muhto dán oktavuođas sáhttá namuhit ahte bealli mii lea ruđalaš vahágahtton, go mearrádus ii leat meannuduvvon gustojeaddji hálddašanrievttálaš njuolggadusaid mielde, sáhttá oažžut vuoigatvuohtagáibádusa nu ahte guoski hálddašanorgána gokča vahága. Geahča Frihagen: Forvaltningsloven II (1986) s. 936, mas čujuhuvvo vel viiddis digaštallamii mii teorias lea leamaš dán áššis.) Dasto geažida Tønnesen (s. 177) ahte dihto erenoamáš diliin ( "jus bivdi lea bivdán seamma luossabivdosajis stáhta čujuheami bokte 60 jagi ja mas dán luossabivdosaji sisaboahtu álo lea leamaš áibbas mearrideaddjin su ealáhusvuđđui ja eallinvuohkái ja jus sadji ii sáhte buhtaduvvot eará čujuhemiin" ) sáhttá ohccái leat ságas addit suodjaleapmi buhtadasa hámis jus sutnje ii čujuhuvvo sadji ođđasit. Ovddabealde namuhuvvon áššis RG 1984 s. 261 arvvoštalai Deanu ja Várjjat gielddariekti dán gažaldaga, muhto vaikko biehttalanmearrádus dovddahuvvui fámoheapmin, ii ožžun ohcci buhtadasa, geahča duopmoreferáhta s. 282. Priváhta eanaeaiggádiid debbuid, stuoláid ja stáráid omardanvuoigatvuođas lea álgovuorus seamma buhttenrievttálaš suodjaleapmi go sin eará gáddevuoigatvuođain. Jus Finnmárkku ássiin leš vuoigatvuohta váldit debbuid, stuoláid ja stáráid dálloatnui olggobealde stáhta eatnamiid fylkkas, lea dásge buhtadansuodjaleapmi. Vuoigatvuođas lei ovdal guovddáš ja dehálaš mávssolašvuohta, muhto dál leat debbot, stuolát ja stárát dálloatnui eanaš teorehtalaš beroštupmi, nu ahte suodjalangažaldat vánit lea erenoamáš áigeguovdil. Sáhttá muđui eahpidit leago buhttenrievttálaš suodjaleapmi deappo-, stuollá- ja stárravallji vuđđosis gávppálaš beroštumiide, muhto dán ii sáhte dakkaviđ navdit leat veadjemeahtumin. ¶
rivdet gáddái. Gáddjon dahje gáddáiboahtán skiipa dahje gálvvut galget ráddjot duhtadeaddji vuogi mielde ja nu farggago vejolaš lágiduvvot ruovttoluotta eaiggádii jus son leat oahpis. Jus eaiggát lea amas, galgá almmuhuvvot ávžžuhus ahte son ferte dieđihit iežas ovdal guhtta mánu leat gollan, ja muđui leat njuolggadusat miessemánu 29. b. 1953 lágas gávdnon gálvvuin dahkkon gustojeaddjin nu guhkás go heive. Geassemánu 9. b. 1978 kulturmuitolága nr. 50 § 1 čuovvu muđui ahte Stáhtas lea eaiggáduššanvuoigatvuohta hilggohasaide mat leat badjel 100 jagi boarrásat, dainna eavttuin ahte ii leat "govttolaš vejolašvuohta" gávdnat rivttes eaiggáda. Vulobealde máinnašuvvo eanet earuheamis gaskal hilgogálvvuid ja eará rievddahagaid, ja sáhttá várrage leat árta earuhit gaskal hilgogálvvuid ja gávdnon gálvvuid. Scheel navdá "Forelaesninger over Norsk Tingsrett" (1912), s. 432:s ahte hirssat mat golggahuvvojit eanus, bohtet johtui ja gártet merrii várra siskkilduvvojit gávdnon gálvvu njuolggadusaide. Son navdá seamma gustot hirssaide mat rundojuvvot lahttii mearas go lahtta cuovkana ja govdu eaiggáthaga birrarat. Braekhus-Haerem navdiba bealesteaba (Norsk Tingsrett (1964) s. 528) ahte "áhta" maid gádju mearas ii leat gávdnon gálvu. Geavadis ii mearkkaš datte dát maidege, go dehálaš čuoggáin hilgogálvvuid ja gávdnon gálvvuid njuolggadusat leat ovttastahtti. ¶
Ovddeš islándalaš rievttis, nugo lea čállon Grågås:s, lea earuhuvvon gaskal "hvalreki" (fállabázahas), "vidreki" (dološdárogiella; "vidr = fierváhirssat) ja vágrek (hilggohasat). Hilgogálvu atnui leat buot mii ovdal lei leamaš gustohuvvon eaiggáduššanvuoigatvuhtii, ja maiddái ráhkaduvvon muorraávdnasiid. Buot eará rievddahagat, fierváhirssatge, ledje " riehkit ". Earuheamis lei rievttálaš mearkkašupmi go riehkit adnojuvvojedje " gáddeeaiggáda " opmodahkan, go álgoálggus gustui ráŋggáštuvvon geatnegasvuohta rádjat hilgogálvvuid ja doalvut vuosttas eaiggádii. Absalon Taranger navdá maiddái dáža rievtti earuhit gaskal " riehkiid " ja " áhpehilggohasaid " (hilggohasaid). Ledje sierra njuolggadusat fállábázahasaidege, buo. Guladiggelága fállávuoigatvuođa kap. 149 ja 150. Njuolggadusat ledje nugo namuhuvvon muđui ahte riehkit almennehis gulle Gonagassii, geahča Guladiggelága kap. 145. Grågås:s earuhuvvui gaskal " gátti ", mii easka adnui Jydske Lov 1241 III 61:s, ja luđolaš ábis (almennehis). Taranger válddahallá Tfr 1920 s. 88 čuo. lagat mii oaivvilduvvo " gáttiin ", ja dadjá ee. ahte Islánddas olii priváhtarievttálaš gáddevuoigatvuođa gitta " hilgomerkii " (rekamark), mii mearkkaša sullii 2 km gáttis eret. Olggobealde dán rájá lei áhpealmennet (" olggut " almennet), nu ahte gaskal beaŋkká ja hilgomearkka šattai priváhtarievttálaš " gáddi ". Taranger navdá ahte ovdahistorjjálaš áiggis lei dákkár priváhtarievttálaš gáddi birrarat Davviriikkain. Danmárkkus lea gáddi maŋŋil gártan gonagaslaš sierravuoigatvuohtan (gonagasalmennehin), ja Norggasge ferte navdit priváhta gátti jávkan. Go Guladiggelága kap. 145:s hállá " rihkiid" birra, gusto gal danin dát guovllu olggobeal beaŋkká, gos dalle bohciida earuheapmi gaskal priváhta eatnamiid ja almennehiid maid Gonagas gáibida eaiggáduššat. Áhpehilggohasaid (hilgogálvvuid) eaiggáduššá, gii dal eaiggádeš eatnamiid, juogo vuosttas eaiggát dahje Gonagas. ¶
Fierváhirssaid, ja gosa ii oktage bahkke geasa ii gula dát Murren ". Dán geavadis, geahča Tønnesen s. 230. Riehkit addojedje oktasašvuoigatvuohtan sidjiide geat ásse gilis. Tønnesen (s. 230) dovdomerke oktasašvuoigatvuođa mii addui eanabihttáeaiggádiidda " aitosaš vuoigatvuohtan ". Lea veaháš eahpečielggas maid dás oaivvilda, muhto orru leat bealát vuoigatvuohta olbmui dahje jovkui maid ferte govvidit " eaiggáduššanvuoigatvuohtan ", vaikko ii sáhte gáibidit bággolonistanbuhtadasa dahje suodjaleami vuoigatvuođa ain eanet juohkimii go ođđa olbmot fárrejit guvlui, geahča s. 107- 108, buo. doaba geavaheami s.179. Tønnesen (s. 99, nota 5) čájeha Muosátdikki 1763 referáhtas ahte gilivuoigatvuohta rihkiide, riiddu garvima geažil, organiserejuvvui oktasašdoaibman. Iččáha ássiin galggai buohkain leat seamma stuorra vuoigatvuođa " Rihkiide ". Heađuštan dihte muhtumiid háhkat eanetgo earáid, lágiduvvui ohcan vuorrortnega mielde mas ledje guokte ain juohke " ohcanmátkkis ". Mii gávdnui galggai seammaláhkai juhkkot, ja son gii ii deavdán geatnegasvuođas biddjon vuorroortnega mielde, ii galgan sáhttit gáibidit maidege das mii gávdnui. Gáldoávdnasa mielde orru nu ahte juolluduvvon " gáddegaskkat " sáhtte leat báhcán stáhtaeatnamiin. Fierváhirssaid ja rihkiid vuoigatvuohta lei gili oktasašvuoigatvuohta ja danin ii sáhttán vaikko gii daid váldit. 1704:s váiddii Muosátálbmot ahte Porsáŋggu-sámit bahkkejedje " beassat rihkiide ja lottiide ",ja 1757 Ákŋoluoktadikkis dovddusin dahkkui Gonagaslaš geaskku bokte ahte ámtamánni gohččojuvvui fuolahit ahte " Davvimannit " eai čohkken " Rihkiid " ja " murren Soahkemuoraid Finnmárkkus".Eaige sii geat ásse gilis sáhttán gusto dan dahkat. Galggai leat oktasašdoaibma, buo. maid bajábealde leat geardduhan 1763 Muosátdikkis. Dás ferte čuovvut ahte ii oktage eanabihttáeaiggát ožžon vuoigatvuođ rihkiid sierravuoigatvuohtan badjelas váldimis, buo. Tønnesen s. 230. Jus nu livččii leamaš, livččii muhtun lihkkoš eanabihttáeaiggádat juolluduvvon eanaš oasi mearrideaddji ja árvvolaš valjis. ¶
Vai rihkiid váldinvuoigatvuohta suodjaluvvo, earuhuvvo gaskal suodjaleami stáhtii ja suodjaleami eará gáibideaddjiide. Ferte vel earuhit gaskal priváhta ja almmolaš eatnamiid. Dan muddui go priváhta eanaeaiggádiin lea eaiggáduššanvuoigatvuohta gádderavdii ja mearrabodnái, buo. ráđđádallama 3.5 oasi, ja nugo navdon bajábealde lea sis riekta ahte sis lea oktovuoigatvuohta sin guovllu rihkiide, dáhttot sii dábálaš lági mielde suodjaleami. Eará gáibideaddjiide dáhttot sii suodjaluvvot ráŋggáštan- ja buhtadannjuolggadusain, ja almmolaš meassamiidda addet ¶
Dán kapihttalis vihkkedallojit buot bivdovuogit sáivačázis. Luossabivdu lea datte sierradilis sihke rievttálaččat ja ruđalaččat, ja meannuduvvo danin sierra ja lea maid dehálamos oassi. Vulobealde máinnašit 3.7.2. oasis oanehaččat oppalaččat luossabivddus sáivačázis Finnmárkkus ja suokkardallat manne fylkka luossabivdovuoigatvuhtii gusto sierraortnet mas leat iešguđet bivdonjuolggadusat eanuin ja jogain. Luossabivddu njuolggadusat eanuin vihkkedallojit lagat 3.7.3. oasis, ja jogaid njuolggadusat válddahallojit 3.7.4. oasis. Eará sáivaguollebivdu meannuduvvo 3.7.5. oasis, ja 3.7.6. oasis máinnašuvvo oanehaččat riektesuodjalangažaldagas. Boazosápmelaččaid sierra guollebivdovuoigatvuohta boazodoallolága § 14 mielde, mas vuohččan lea geavatlaš mearkkašupmi sin sáivabivdui, muhto mii álgovuorus maiddái gusto luossabivdui, meannuduvvo lagat 3.17.8. oasis. Muđui sáhttá álggos namuhit ahte Ingvald Falch dutkosis "Bygdelagsrettigheter til laksefisket i vassdragene i Finnmark" (Institutt for privatrett, Uio. Stensiillaráidu nr. 118, Oslo 1988) manná govdadit čađa ja vihkkedallá luossabivdovuoigatvuođ ¶
Go 1775-cealkámušas ii boađe ovdan makkár jogat galget gullat eanuid gaskkii, lea lunddolaš jearrat galgágo § 6:s, buo. luossalága (1992) § 24 (1964-lága § 21), gustot buot vai dušše muhtun jogaide Finnmárkkus. Ovdabargguid dulkon ja geavat ferte guorrat konklušuvdnii ahte mearrádusat dušše gustojit muhtun jogaide, ja ii oru seamma čielggas ahte dušše lea sáhka Álttá-, Deanu- ja Njávdánčázádagain. Dasto lea dábálaš áddejupmi ahte njuolggadusat gustojit Álttájoga váldočázádahkii, muhto ii oalgejohkii Eaibujoga. Deanus siskkilduvvojit baicce sihke váldočázádat ja oalgejogat, buo. Deanulága § 1. Njávdánjogas leat riektedilálašvuođat vulobealde Geav??i čilgejuvvon, muhto sáhttá leat veahá eahpádus mo lea bajábealde goržži. Tønnesen čállá (s. 240-241) ahte go ealáhusdilálašvuođat Finnmárkkus galge ođdasit organiserejuvvot, lei govttolaš ahte láhkaaddi bijai eanaeaiggádiidda daid vuoigatvuođaid mat dábálaččat gulle eanaopmodahkii, guollebivddu dábálaš njuolggadusaid mielde sáivabivdovuoigatvuhtiige. Datte lei maiddái dehálaš ahte ásahuvvon dilli ii muhttojuvvon vahátlaččat. Dán čilge cealkámuša §§ 3 ja 6. Guollebivdu ii šaddan "luđolaš" cealkámuša § 6 mielde, muhto galggai sáhttit bivdit nugo "dássážii" . Go de deattuhuvvui ahte eanaluobaheamit eai galgga nuppástuhttit dan mii 1775:s lei áddejuvvon riektedillin, lei ulbmil suodjalit juo vuođđuduvvon guolástanvuoigatvuođaid Finnmárkkus. Láhkaaddi diđii áibbas bures ahte dákkár vuoigatvuođaid geavahedje ássit čázádaga mielde, vaikko eai eaiggáduššan guoski eatnamiid, ja háliidedje čielggadit ahte sutnje geasa čujuhuvvui opmodat luossajoga mielde ii sáhttán liikká ádjehit eaiggáduššanvuoigatvuođa fámus ovddeš vuoigatvuođalaččaid. Guolástanvuoigatvuođa subjeakta lea eahpedárkilit válddahallon § 6:s. Jus buohtastahttit "olles Gilit dahje dábálaš Álbmot" hábmema dainna ahte guollebivdu "Ábis" ja "Eanuin" gárttašii dássálaga, orru heivemin ahte lei sáhka buohkaidvuoigatvuođas buot ássiide iešguđet gilis. Vuoigatvuođalaččat lea datte dáđistaga geahpeduvvon, ee. historjjálaš ja servodatlaš ovdáneami geažil dárbbašii muddet guollebivddu servodaga beroštumiid ja guolástanvuoigaduvvomiid logu ráddjema dihte. ¶
olu eambo Dárbu maŋŋil go Guollehaddi lea nu gorgŋon ja dan ovdáneapmi, Guolásteapmi doaivumis dahká. " Deanu fáldi čálii njukčamánu 20. b. 1885 ámtamánnái ja bivddii fertet " gerget lassi Njuolggadusaid Guollebivddu hárrái Deanučázádagas ", ee. guhte " galgá leat vuoigaduvvon bivdit Guliid dán Eanus ", oažžun dihte " stuorát Stáđisvuođa dáid Diliide. " Girjji áigga lei oažžut departemeantta čállit " Plakáhta " 1871-lága láhkavuođuin mas erenoamážit addojuvvojit njuolggadusat ahte " buot Leagi dálon Albmát galgat sáhttit gáibidit alcceseaset čujuhit buođđosaji, dahje dušše Dáloisidat, dahje dušše Eanaeaiggádat.» Fáldái dahje leansmánnái gulai čujuhit saji gokko bidjat buođuid etnui. Nu guhká go eai lean olu ássit ii lean váttis gávdnat buohkaide saji, muhto maŋimušjagiid ovdal 1885 bohte moanat sadjegáibádusat ja ii lean fáldái álo seamma álki mearridit geas lei gáibádus oažžut saji ja geas ii. Váttisvuođaid ráddjema dihte lei son 1884:s juogadan guovlluid goappašiid bealde eanu nummarastton avádagaide ja guorahallan galle buođđosaji sáhtii čujuhit juohke avádagas. Ortnet mearriduvvui "skábmamánus 1884 Luossadikkis" , muhto fáldi gávnnahii nappo liikká gáibidit "Eatnoálbmoga guolástanvuoigatvuođ Muddet." Ámtamánni sáddii fálddi girjji departementii mii dasto sáddii dan Guolástanallagohccái oažžun dihte su cealkámuša evttohusaide. Allagohcci oaivvildii ahte guolástanvuoigatvuođ njuolggadusaid ii sáhttán addit cealkámuššan, muhto fertejedje mearriduvvot lága hámis. Lágas de sáhtii muddet guolástanvuoigatvuođa njuolga dahje addit "Hálddahussii Válddi addit Dákkár Mearrádusaid." Ámtaovdagoddi celkkii leat doarvái fápmudanlágain nu ahte njuolggadusaid sáhtii muhttit dárbbu mielde. Ámtamánnige dohkkehii muddema muhto evttohii ahte "Njuolggadusat Vuoigatvuhtii searvat Guollebivdui" berrejedje addot lágas, muhto livččii leat doarvái hálddahussii fápmudanláhkavuođuin addit "darkilat Mearrádusaid Riektevuogatvuođa doaimmaheami Vuogi ja Eavttuid hárrái." Guolástanallagohcci attii dasto ođđ ¶
Ášši ovddiduvvui guolástanallagohccái gii guovvamánu 20. b. 1911 girjjis guorrasii "eanašii" evttohusas. Datte sáhttá namuhit ahte son evttohusa § 12:i "guolástanvuoigatvuođ háhkama ja massima mearrida bolesmeašttir" celkkii ahte diktit "vejolaš bohciidan riektegažaldagaid nugo dákkárat... mearridit hálddahuslaččat dan sadjáigo duopmostuoluin, lea juo erenoamáš. Lea almmatge dohkálaš vuhtii válddedettiin Finnmárkku dilálašvuođaid ... hui ávkkálažžan." Guolástanallagohcci navddii dákkár njuolggadusas "várra" lei dárbbašlaš láhkavuođđ 1888-lága § 1 olis, go dát ii dušše láhkavuođđudan guolástanvuogi dárkilat mearrádusaid, "muhto guolástanvuoigatvuođa eavttuid hárráige" . Eanadoallodepartemeanta gávnnahii iežas sáhttit doarjut "eanaš" dan maid guolástanallagohcci lei cealkán ja evttohan, ja cuoŋománu 1.b. 1911 ggl.cea. mearriduvvojedje Deanulága 1 vuosttas lađđasa láhkavuođul Deanučázádaga dárkilat njuolggadusat "guolástanvuoigatvuođa vuogi ja eavttuid hárrái" . Eavttuid lagat aiddostahttin leat guollevuoigaduvvon, lea cealkámuša § 2:s, mii lea seammago bajábealde bájuhuvvon Deanu gilisearvvi evttohus. Čájehuvvui ahte ii dát iige bolesmeaštára evttohus lei ovdanbiddjon ámtamánnái cealkámuššii, ja iige gieldda ja eará eiseválddiide Buolbmágis ja Kárášjogas. Ámtamánni bivddiige miessemánu 2. b. 1911 girjjis oažžut geahččat cealkámuša ovdabargguid, ja golggotmánus sáddii son áššebáhpáriid ja evttohusa namuhuvvon gielddaide cealkámuššii. Buolbmága gielddastivra mearridii ovttajienalaččat juovlamánu 16. b. čoahkkimis ahte navddii "mearrádusaid čájehit leat anolažžan, almmatge berrešii mearrádusa § 2, c, sihkkojuvvot." Go mearrádus sáddejuvvui bolesmeaštárii čálii Buolbmága leansmánni juovlamánu 19. b. ahte son bealestis gávnnahii "sáhttit guorrasit gielddastivrra mearrádussii ollásit, liikká oainnán gielddastivrra mearkkašeami § 2, c, dárbbašmeahttumin, go dán áigái ii mávsse dát maidege Buolbmága guovlui, go buot guolástanvuoigaduvvomat devdet eavttuid." Kárášjoga gielddastivra vihkkedalai ášši juovlamánu 4. b. 1911 ja evttohii njuolggadusa mas guolástanvuoigaduvvon fertii leat fásta "ássi" ja doallat iežas dahje láigohit eatnamiid, galgá váldot eret. Gielddastivra doarjjui ahte buohkain geat ledje náitalan ja eaiggádušše eatnamiid galggai leat ¶
čuoččuha (s. 244) ahte mearrádus mearkkašii "issoras vuolideami guolástanvuoigaduvvomiid logus" , ja ahte gáržžideamis "illá" lei 1888 lága vuoigatvuođavuođđu. Son datte ii dárkilat geahčat vuoigatvuođavuođđováttisvuođa. Dan dahká baicce Falch (s. 57-59), gii konkludere ahte "ferte leat viehka čielggas ahte mearrádusas ainjuo go bođii ii lean doarvái vuoigatvuođavuođđu" , geahča vulobealde. Dát gažaldat bođii Deanu ja Várjjat gielddarievtti ovdii go Orohat nr. 9 Kárášjoga Johttisámiid Servviin veahkkeásahussan guovvamánu 24. b. 1983 čuoččaldahtii ášši stáhta vuostá go čuoččuhedje sis lea vuoigatvuohta fierbmebivdui Deanučázádagas sorjjasmeahttun 1911- cealkámuša. Áššečuoččuheaddjit oaivvildedje cealkámuša leat lágaheapmin go dat rihkui Stuorradikki 1888 eavttuid, ja čujuhedje ahte jus oaivil lei bidjat guolástanvuoigatvuođ eanadollui, livčče njuolggadusaid giehtaguššan issorasat geahpidan guolástanvuoigaduvvomiid logu. Gielddarievtti duopmu celkui njukčamánu 19. b. 1984 ja lea váldon RG 1985 s. 911:s. Cealkámuša lágalašvuođa vihkkedallamis, erenoamážit dan § 2, (RG 1985 s. 924-926) čájeha riekti dán duogáš lei go Deatnu háliidii oažžut čielgasat njuolggadusaid. Deanu gilisearvvi ovddabealde geardduhuvvon oaivilat ovddiduvvojit, mas čujuhuvvo go lea geahččaluvvon garvit 1888-lága eanadoallogáibádusa, ja lea dáhttu dárkilat njuolggadusaide "eanadoalu ja ássansajiid lágášvuođas" caggan dihte dálá ovdáneami ja stuorra ráđđejeaddji "veahkaválddi ja iešráđálašvuođa" . Riekti dulko dán dáhttun suodjalit vuođđuduvvon dili ja ahte ii háliiduvvo makkárge gáržžideapmi dalá guolástanvuoigaduvvomiid dilis, ja dadjá dasto: ¶
"Riekti oaivvilda oaivilat mat leat geardduhuvvon bajábealde guolástanallagohcci váidudii maŋŋil departemeantta ja ráđđehusa doarjagiin. Muhto váidudeapmi masa riekti čujuha, guoskkai eará gažaldahkii; namalassii makkár daid njuolggadusain fáldi lei evttohan galgat čuožžut lágas, ja makkárat galge čujuhuvvot láhkaásahusaide. (Buo. duomu s. 924 ja čujuhusa Árvalussii O. nr. 3 1888 s. 13.)" ¶
Mii lea celkon bajábealde gusto fierbmebivdovuoigatvuhtii Deanučázádagas, ja maŋimušjagiid lea oaggunvuoigatvuohta Deanus leamaš sakka digaštallon. Jerro ee. leago eatnoleahkeássiin iehčanas oaggunvuoigatvuohta, soaitá symbolalaš divadiin, vai leago stáhtas lohpi luđolaččat heaittihit dahje ráddjet ortnega giliássi oagguid govttolaš jahkodatgoarttaiguin, maidda gullet vel sii geain ii leat guollebivdovuoigatvuohta 1911-cealkámuša mielde. Dán vihkkedallama álgu lea 1775-cealkámuša § 6, mas nappo daddjo ahte bivdu eanuin ain galgá gullat "Giliid dahje Dábalaš Álbmoga" "dábálaš Geavaheapmái" . Maŋŋil leat eanadoallit ožžon oktovuoigatvuođa fierbmebivdui, ja jerroge velgo lea Deanuleagi ássiid oagguma sierravuoigatvuohta fámus. Bivdu roahkkebivdosiiguin leat jahkečuđiid árbevierut Norggas ja várrage guhkes árbevierut Deanuleagis. Dás leat datte oaggumii gáttis nu ahte muhtun sajiin gáibiduvvojit bivdosat mat eai leat nu boarrásat historjjálaččat. Nu oggojuvvuige unnán eanu vuolit oasis, ja badjelabbos, ee. vihtta km guhkes guoikkas, "Geav??is" , ja Ohcejoga guvlui leat moanat buorit oaggunsajit. Datte lea árta jáhkkit ahte báikegoddi 1800-logus eanaš bivde buođuiguin ja firpmiiguin, dahje fatnasis, go váldoáššálaččat oggo eaŋgals lustaoaggut, geat muđui 1820-jagiin ledje sii geat dákkár guollebivdduin álge Norggas. Oaggun šattai datte dábálaš 1800-logu maŋimušbeales, ja eiseválddit gávnnahedje danin ártta muddet dán dárkilabbot. Nu mearriduvvojedje Deanučázádaga guollebivdonjuolggadusat mat miessemánu 4. b. 1872 Plakáhtas 29. cuoŋománu 1871 olis bohte § 11:s ahte " vai Earát go Eanu Guolástanvuoigaduvvomat galge sáhttit Oaggut Luosaid ja Guvžžáid hásttuhuvvo Dasa Fálddi lohpi, maid dušše sáhttá almmuhit Divada ovdanbuktimiin" . Dasto leat muhtun cealkámušat oagguma hárrái Deanulága ovdabargguin. Ámtamánni čujuha miessemánu 15. b. 1885 girjjis fálddi máinnašeapmái dábálaš bivdovugiin čázádagas, mas namuhuvvo ahte "Rastabuođut" gildojuvvo 1872-plakáhtas, ja ahte maŋit jagiid "Dan sadjái (lea) ožžon Bivdit Stákkuin ja Vuokkain" . Evttohusastis "Guollebivddu Njuolggadusaide" orru fáldi eaktudeamen ahte dušše sii geat evttohusa mielde galget leat guolástanvuoigaduvvomat galget sáhttit bivdit stákkuin ja vuokkain, geahča evttohusa §§ 3 ja 6, buo. § 1. Dasto dadjá fáldi § 3 mearkkašeamis ahte "ii berre ¶
3.7.3.2.2. oasis geardduhuvvon Stuorradikki Ealáhuslávdegotti cealkámuš dan "moadde Jagi ovdalaš guođđán Ámtamánnis" , čujuha ahte su árvvoštallama mielde eai deavdde dan áiggis guovllu muhtun oaggut "ássi eanadoalli" gáibádusa. Dáid beroštumiide ii datte deattuhan olus. Maŋŋilgo dáid lassidieđuid lei náššan, navddii nappo lávdegoddi evttohuvvon lága livččet mearkkašit guollebivdovuoigatvuođ heivvolaš ráddjema, seammásgo dat ii livččii mearkkašit «Sajáiduvvon Riektedilálašvuhtii» olus stuorát duohtademiid. 1888-lága ovdabarggut čájehit ahte sis geain eai soaitán ožžon fierbmebivdovuoigatvuođa, iige galgan leat oaggunvuoigatvuohta. 1872-plakáhta § 11 vuođul, lea datte mearriduvvon lága § 1 nuppi lađđasis ahte fálddis lea vuoigatvuohta addit "earáide go Guollebivdovuoigaduvvomiidda" lobi oaggut luosaid ja guvžžáid. Gean dálle jurddašii ii leat celkon, muhto bajábealde geardduhuvvon cealkámuš ahte gávnnahiii dán "hálbin Vierrásiidda, geat gallededje Finnmárkku" , orru ahte lea oaivvildan vieris guollebivdiid, ee. eaŋgals lustaoagguid. Muđui ferte navdit ahte buot dáloniin, ainjuo 1872:s lei guollebivdovuoigatvuohta. Muđui sáhttá namuhit ahte Arnold Raestad gii mátkkoštii Finnmárkkus 1907:s čálii Olgoriikadepartementii ahte "Oaggun adno ... luđolažžan goappašiid riikkaid borgáriidda miehtá joga" . Oggojuvvui fatnasis ja lei "dego uštin" . Eanaš oggo "bearraša nuorat miellahtut, geain ii lean iežaset guollebivdovuoigatvuohta" . Čállosis daddjo dasto ahte "vieris (eaŋgals) lustaoaggut" galget máksit láigodivada sihke dáža ja suoma bealde vaikko sis dušše lea "guolástanbarta" nuppi bealde. Mii dal lei 1872-plakáhta § 11 njuolggadusa duogáš, buo. 1888-lága § 1 nuppi lađđasa, leat eatnoleahkeássit sáhttán oaggut čázádagas divatmávssoža ovddas. Mainna dál riidalit, lea ahte leago lága njuolggadus áidna vuoigatvuođavuođđ oaggumii, vai leago eatnoleagi álbmogis ain sierravuoigatvuohta dán guollebivdui. Falch vihkkedallá gažaldaga (s. 52-56) ja doalaha eanaš jáhkehattin ahte ássiin lea oaggunvuoigatvuohta sorjjasmeahttun lága. Son oaivvilda vel ain leat čilgekeahttá, leago vuoigatvuođavuođđu gáibidit divada, muhto navdá dalá 50-jagáš geavada "mielde sáhttit gáibidit symbolalaš mávssu" . Steinar Pedersen lea guovtti artihkkalis áviissas Finnmarken (čakčamánu 11. ja 12. b. 1987) govdadit vihkkedallan gažaldaga bajilčállosis: "Har alle i Tanadalen rett til stangfiske?" 1888-lága ovdahistorjjá ja geavada čađamannamis gitta dálážii čuoččuha son ahte orru nu ahte "lea muhtunlágan oktasaš guollebivdovuoigatvuohta Deanuleagi ássiin. Dát vuoigatvuohta lea heivehuvvon nu ahte ovtta joavkkus álggus lea fierbmebivdovuoigatvuohta, ja earás fas oaggunvuoigatvuohta." Pedersen:a artihkkala duogáš lea ee. láhkaalbmá Johan Fr. Remmen cealkámuš gii 1984:s lágastii ovddabeale máinnašuvvon gielddariekteášši Stáhta ovddas. Finnmarken:s suoidnemánu 5. b. 1986 čuoččuha son ahte govttolaš oaggunlohpi Deanus lei hálddašanrievttálaš gažaldat masa stáhtas lei ollásit hearrávuohta. Oaivila čuovui ja viiddidii fylkkamánni Deanučázádaga fágabagadalli gii Finnmarken:s njukčamánu 21. b. 1987 celkkii ahte "Guollebivdovuoigatvuohta gullá sidjiide geat duhtadit gáibádusaid oažžut luossareivve, eaige earát." Vuoiggaduvvomiid fierbmebivdiid (luossareiveeaiggátsearvvi) ovttastupmi lea seamma áddejumis, ja čuoččuha Finnmarken:s miessemánu 8. b. 1987 ahte stáhta guollebivddu hálddašeamistis addá stuorra oasi guollebivdovuoigatvuođas ja dán árvvus, almmá makkárge buhtadasain guolástanvuoigaduvvomiidda. Sihke Pedersen ja Falch vuođđudeaba iežaska oaiviliid ahte 1872-plakáhta § 11 ja 1888-lága § 1 nuppi lađas dušše barge mátkkálaččaid beale, ja oaggunvuoigatvuohta eatnoleahkeássiide (earret eanadoalliide) ii guoskkahuvvon. Nugo Riektejoavku oaidná, gártá datte dán áddejupmi ainjuo leat veahá dan duohken mo ovdabargguid lohká, ja sáhttá danin jurddašit ahte Pedersen:a ja Falch:a oaivilat eai leat ollásit gokči. Nugo ovdanboahtá ovddit válddahallama cealkámušain ee. oagguma hárrái 1888-lága ovdabargguin, lea dulkon geat leat "Guollebivdovuoigaduvvomat" lága ja 1872-plakáhta mielde, veahá eahpevissis. Earret eará dadjá "ovddeš ámtamánni" Stuorradikki Ealáhuslávdegoddái, ahte "Stákkuin ja Vuokkain" leat oggon "Joavdelasttit" geain ii lean vuoigatvuohta dákkár bivdui. Ii sáhte eambo šiitit ahte son vel gohčodii earáidgo vieris bargiid "joavdelastin" , ja ahte oagguma mearrádus dáinna vuolggasajiin galggaige gustot sidjiide geat eai lea eanadoallit. Muđui sáhttá namuhit fálddi Norgren čakčamánu 14. b. 1859 dovddusin dahkan, maid ámtmánni Holmboe "nannii njukčamánu 20. b. 1867. Dás daddjo ahte " Guollebivdu Dolgevuokkain Stáhta Eatnamiin ii sáhte vuordit lobálažžan jus ii bija Ohcama Deanu Fálddi Fáldái". Jus, nugo Steinar Pedersen, navdá ahte buot dálonat devde lága eanadoallogáibádusa ja danin leige oaggunvuoigatvuohta 1888:s jerrui sáhttágo dát maŋŋil bidjat vuđđosa ahte Deanuleagi ássiin geat eai šat deavdde eanaopmodaga gáibádusa, almmatge lea oaggunvuoigatvuohta ain fámus. Jus sierravuoigatvuohta lea fámus, mearkkaša dat ee. ahte stáhta ii sáhte buhtadasa haga loahpahit dahje ráddjet govttolaš jahkodatgoartaortnega giliássi oagguide geat eai deavdde fierbmebivdovuoigatvuođa eavttuid 1911-cealkámuša mielde. Riektejoavku ii lea datte gávnnahan sáhttit addit makkárge dárki konklušuvnna dán gažaldahkii, navdimis ahte loahpalaš vástádus várra dušše sáhttá addot duopmostuolus go vuos árvvoštallá guollebivdomuddema vuolggasaji ja mo guolásteaddjit ja hálddašeapmi maŋŋil leat dan doaimmahan. Eará riidogážaldat oaggumis Deanus lea stáhta lohpi čállit oaggungoarttaid dákkár guollebivdui. Borgemánu 23. b. 1988 stevnnegis čuoččaldahtii Luossareiveeaiggátsearvi ášši Stáhta vuostá Birasgáhttendepartemeantta bokte, čielggadan dihte man olu stáhtas 1888-lága § 1 nubbi lađđasa mielde lei vuoigatvuohta čállit oaggungoarttaid earáide go guolástanvuoigaduvvomiidda. Luossareiveeaiggádat eai eahpidan stáhta lobis vuovdit oaggungoarttaid, muhto čuoččuhedje stáhtas ii lean váldi ¶
áiggis maŋás leamaš adnon luossabivdui Deanučázádagas, muhto nugo namuhuvvon 3.7.3.2.2. oasis, gildojuvvui miessemánu 4. b. 1872 plakáhtas čielgasit atnit doarrásiid Deanus. Seammás gildojuvvui goldit, mii mearkkašii golgadit goldagiin. Lei baicce várra ain lohpi bivdit guhkes golgadagain mas fierpmi golgadangaskka loahpageahčen áinnas atnui nuohttin ( "golgadat" ). Gielddus ii datte bissehan dan daláš juo guhkitáiggi geavaheami nu gohčoduvvon Beangirbuođus, mii lea Ássebávttis, sullii 12 km Kárášjoga čoahkkebáikkis eret Deanu oalgejogas Kárášjogas. Njukčamánu 28. b. 1984 čuoččaldahtte 39 Kárášjoga guolástanvuoigaduvvoma, main oassi lei 1983:s gávnnahuvvon sivalažžan leat rihkkon guollebivdonjuolggadusaid Deanučázádagas geavaheamen buođu, ášši stáhta vuostá Birasgáhttendepartemeantta bokte čuoččuhusain ahte guollebivdu lei lobáláš. Stáhta áššehuvai Deanu ja Várjjat gielddarievtti njukčamánu 2. b. 1985 duomus. Boađus bisuhuvvui Hålogalándda lágamánnerievttis suoidnemánu 14. b. 1986 duomus. Lágamánnerievtti ovdii vuođustedje guollebivdit čuoččuhusa ahte guollebivdu Beaŋgirbuođuin lei vuoigatvuohta mii 1775- cealkámušas § 6:s suodjaluvvui. Dasto oaivvildedje ahte guollebivdu lei dohkkehuvvon hálddašanrievttálaš vieruiduvvan vuoigatvuođa bokte, go guollebearráigeahčču guhká jáhkii guollebivddu lobálažžan ja danin dikte sin bivdit. Lágamánneriekti bijai vuođđun ahte cealkámuša § 6 ulbmil lei suodjalit ásahuvvon guollebivdovuoigatvuođaid Finnmárkkus. Dát datte ii sáhttán caggat eiseválddiid 1872:s gieldit atnit rastabuođ čázádagas, go dás lei sáhka guollebivddu muddemis siskkobealde ássiid guollebivdovuoigatvuođaid bissu vuogádaga. Riekti iige gávnnahan Beaŋgirbuođu leat sierradilis eará buođuid ektui mat gildojuvvo 1872-plakáhta bokte, ja mii maid lea guhkit áiggi leamaš anus. ¶
"Eatnamiid eaiggádat gaskal Fállejoga (gitta Borsejohki nuppi bealde - earret Buollánávžži- ja Jiepmaluovtta nuppi bealde guovllus, geat ásset guovllus, dahje geavahit eatnamiid namuhuvvon guovllus ja geat ásset opmodagas, sáhttet gáibidit iežaset miellahttun jus: a) lea 18 jagi boaris b) opmodagas šaddaduvvo unnimusat 2500 kg suoidni, dahje 10000 kg silosuoidni. Dán ferte dasa válljejuvvon lávdegoddi mas leat 2 miellahtu duođaštit maŋŋil go leat bearráigeahččan opmodaga maŋimušlájuin ja maŋimušgolggotmánu 1. b. c) máksá reaidda 300, - ru loaidanruhtan. ¶
ja geavaheaddjit diggelogahallon šiehtadusain. Jus opmodagas leat máŋga eaiggáda, sáhttá dušše okta sis beassat miellahttun. Heađuštan dihte dán njuolggadusa garvimiid sáhttá beroštusgotti stivrra biehttalit beassama jus opmodat leat juogaduvvon, ja dat gávnnaha ahte juogadeami áigga "sakka" lea juksat eanet osiid, buo. njuolggadusaid § 2. Jus sihke láigolaš ja eaiggát deavdiba eavttuid, manná láigolaš ovddabealde buo. § 4. Lea čielggas ahte beroštusgotti hálddašanváldi lea stuoris, ee. galgá navdot ahte sáhttá lihccut miellahtuid geat boasttot atnet vuoigatvuođaid, ja ahte lea dihto vuoigatvuohtage muhttit njuolggadusaid. Tønnesen čuoččuha datte (s. 251) leat "hui eahpidahttin" jus sáhttá muhttit eavttuid guhtii galgá leat vuoigatvuohta leat berošteaddjin, ja dáinna lágiin doalahit sin olggobealde geat muđui livčče deavdán miellahttovuohtaeavttuid. Dát čuvvot ovddeš vieruiduvvan vuoigatvuođas, ja sáhttá danin áddet gullat olggobeallai beroštusgotti muhttit ráđđejumi. Eanadoallobuvttadeami gáibádus dulkojuvvo hui čavgadit. Ii dohkkehuvvo eará šaddu go suoidni ja silosuoidni, ja vaikko njuolggadusain eai leat makkárge njuolga njuolggadusat buvttadanhivvodagas, ferte njuolggadusaid § 3 mielde dohkkehit guođđit beroštusgotti jus ovddit jagi buvttadeapmi ii deavdán gáibádusaid. Jus buvttadanváili boahtá nealgejagis, buollimis, buožalmasvuođas dahje sullasaččas, navdá datte Falch (s. 67) ahte mearrádusa ii dárbbaš deavdit. Njuolggadusaid gáibádus eanadoallobuvttadeamis nannejuvvui goalmmát Álttáduomus (Rt. 1944 s. 239), mas rievtti mielas lei nu ahte eanadoallogáibádus ii lean aitosaččat ođas go 1880:s biddjojedje njuolggadusaide. Sihke Tønnesen (s. 252) ja Falch (s. 51 nota 45) oaivvildeaba duomu bohtosa leat riekta, ja ferte ainjuo sáhttit čuoččuhit dálá gáibádusa, badjel čuohte jagi maŋŋil, leat gustojeaddji vuoigatvuohtan. Lassi vihkkedallama eavttuin beassat ALI miellahttun, sáhttá čujuhit Falch:a ovdanbuktimii (s. 66-68). ¶
Tønnesen čállá (s. 254) Njávdánjoga luossabivdu álgovuolggalaččat leat nuortalaš oktasašbivdun, mii atnui sierra vuoigatvuohtan sidjiide geat doppe ásse. Guovlu lei gitta 1826 rádjai ruošša duopmoválddi vuollásaš ja doppe ásse dušše nuortalaččat. Moadde jagi maŋŋil 1826 álge datte earátge, eanemus kveanat, ássagoahtit Njávdánleahkái. Dát dagahii ahte hui jođánit nággegohte vuoigatvuođas guollebivdooassálastimis, ja dalle erenoamážit Geav??i guollebivddus. Riidu mearriduvvui borgemánu 26. b. 1848 vuolitriekteduomus. Riekti bijai vuođđun ahte Njávdánjoga ferte atnit eatnun 1775-cealkámuša § 6 mielde, ja go gili ássit searvevuođas ledje bivdán Geav??is, ferte cealkámuša mielde dát dilli joatkkašuvvot. Duomu bokte ožžo danin sisafárren kveanatge vuoigatvuođa oassálastit guollebivddus ja deattuhuvvui garrasit ahte lea guollebivdovuoigatvuohta go ássá leagis, leš dal álgovuolggalaš vuoigaduvvomiid dahje maŋŋil sisafárrejeaddjiid maŋisboahttit. Geassemánu 26. b. 1930 gielddariekteduomus mearriduvvui muđui viimmat ahte leagi eanaeaiggádiin ii leat dat vuoigatvuohta maid luossaláhka bidjá eaiggádiidda geain leat eatnamat eatnogáttis, seammásgo ii stáhtasge leat makkárge vuoigatvuohta, earret vuoigatvuođ seammago leagi eará eanaeaiggádiin. Guollebivddu gilivuoigatvuođa Njávdánjogas ávkkástallá dál Neiden Fiskefellesskap (Njávdán Guolástansearvevuohta). Dasto lea čielggas ahte searvevuođas lea guollebivdovuoigatvuohta Geav??is ja dan vulobealde. Nugo namuhuvvon 3.7.3.1 čuo. ii baicce eahpiduvvo riektedilálašvuođaid hárrái bajábealde goržži. Searvevuhtii dovddahuvvui, maná muhtun priváhta eanaeaiggádiid ektui Hålogalándda Lágamánnerievtti suoidnemánu 20. b. 1965 duomus, guollebivdovuoigatvuohta ¶
maiddái bajábealde goržži. Nugo Tønnesen (s. 256-257) ja Falch (s. 24 ja 31-32) čujuheaba, sáhttá datte guollebivdovuoigatvuohta bajábealde goržži ain leat veahá eahpidahtti, ja erenoamážit stáhta ektui eanaeaiggádin. Falch navdá almmatge ahte searvevuođa vuoigatvuohta guollebivdui olles čázádagas "dohkkehuvvo oalle muddui" . Gažaldaga lea muđui Luossaláhkalávdegoddige namuhan (Tilråding 1956), mii (s. 16) čujuha ahte "dássážii (lea) leamaš hui unnán luossabivdu bajábealde goržži" , muhto ii loahpalaččat daga maidege. Earret dán eahpesihkkarvuođa gullá dál searvevuhtii buot Njávdáma guollebivdu, sihke anadroma luossaguliid ja eará náliid. Miellahttovuođa eavttut Njávdán Guolástansearvevuhtii ja nu maid oassin Guollebivdovuoigatvuođas ovdanboahtá searvevuođa njuolggadusain ja sulastahttet daid mat gustojit Detnui ja Áltái. Eanadoalu gáibádus ii leat datte nu garas, ee. dohkkehuvvo muhtun muddui maiddái eará doaibma. Eavttuid čuovvovaš čađamannan vuođđuduvvo Falch ovdanbuktimii s. 68-69. Njuolggadusaid § 1 mielde, buo. § 5-1 a bustáva, fertejit opmodat ja ássansadji leat "Njávdánleagis" , gaskal Geađgenjárgga ja Mihkkalnjárgga johkanjálmmi ja Suoma rájá. Govdodat ii leat erenoamážit ráddjejuvvon, nu ahte dát soaitá fertet mearriduvvot konkrehta árvvoštallama mielde ja erenoamážit topografalaččat. § 5-1 b bustávas lea muđui bienalaččatge aiddostahtton mii gullá "fásta ássan" gáibádussii. Njuolggadusaid § 5-1 b bustáva vuosttas lađđasa mielde, ferte "eaiggáduššat dahje geavahit unnimus 5 mihttu matrikuleren opmodaga. Geavaheaddji ferte ládjudit eatnamis jahkásaččat dahje duođaštit atnima earaláhkai." Dás lea árta mearkkašit ahte teavstta mielde, ja guolástansearvevuođ geavada mieldege, dušše leat geavaheaddjit ja eaige eaiggádat geat galget ávkkástallat opmodaga. Falch datte eahpida doalahitgo duopmostuolut dákkár erohusmeannudeami, go ¶
3.7.4.1 Guollebivdovuoigatvuohta priváhta eatnamiin ja dan olggobealde ¶
16 vuosttas lađđasa mielde prinsihpas luđolaš buot fylkka ássi dáža borgáriidda, muhto 1992 -lága § 22 njealját lađđasa mielde lea luđolaš buohkaide, olgoriikkalaš stáhtaborgáriiddage, geat fásta ásset doppe. Dál lea datte luossabivdu buot luossajogain lihttoláigohuvvon. Ovdal lei dábálaš ahte olggobeal olbmot dahje searvvit dán láhkai ledje háhkan oktovuoigatvuođa luossabivdui jogas gosa háliidedje. Dál leat baicce váldoáššálaččat iešguđet báikkálaš organisašuvnnat ja searvvit mat lihttoláigohit jogaid, nu ahte báikegoddi lihttoláigoheaddji searvvi miellahttovuođa bokte eanet lea mielde láigolihtus. Stáhta láigolihttogeavat dagaha ainjuo ahte guoski lihttoláigolaš hálde guollebivdovuoigatvuođ 1992-lága § 22 viđát lađđasa mielde (buo. 1964-lága § 15 nuppi láđđasa). Bajábealde namuhuvvon vuolggasadji leat danin dál geavatlaš mearkkašumi haga luossabivddu hárrái. Das lea baicce mearkkašupmi saivačáhcebivdui Finnmárkkus, ja máinnašuvvo danin veahá dárkilat 3.7.5 oasis vulobealde. Finnmárkku Eanavuovdinkantuvra dat doaimmaha jogaid luossabivddu láigoheami gustojeaddji eanavuovdinlágaid ja ođđa luossa- ja saivačáhcebivdolága § 22 (1964-lága § 16) ja stáhtaeatnama guollehálddašeami láhkaásahusa § 2 njuolggadusaid mielde, maid Birasgáhttendepartemeanta attii juovlamánu 18. b. 1992. Ođđa oppalaš láhkaásahusa mielde fámuhuhttui ovddit guovvamánu 10. b. 1977 láhkaásahus guolástanvuoigatvuođ lihttoláigoheamis luossačázádagain Finnmárkku fylkkas. Dás lei § 2:s mearrádus ahte dáža borgáriin geat ásset Finnmárkkus galgá leat vuosttasvuoigatvuođa lihttoláigoheamis, ja ahte láigolihttu jus vejolaš galggai dahkkot báikkálaš organisašuvnnain dahje gielddain main lei erenoamáš nammaduvvon orgána guollebivddu ovddidan dihte. Muđui ovdanbođii ahte lihttoláigoheaddji searvvi miellahtut, ja eará ássitge eatnoleagis mas lei sáhka, galggai lean dihto ovdamunni eará guollebivdiid ektui. Ođđa ásahusa § 12:s lea addon mearrádus ahte sáhttá dušše lihttoláigohit báikkálaš organisašuvnnaide dahje servviide, ja muđui ii daddjo mihkkege čielgasit Finnmárkku báikegotti dahje dan eatnoleagi ¶
Seammago luossabivdduin jogain, muddejuvvo earáge sáivabivdu Finnmárkku jogain luossa- ja sáivabivdolága njuolggadusain. Olggobealde priváhta eatnamiid gullá guollebivdovuoigatvuohta danin eanaeaiggádii, buo. 1992-lága 17. Dát gusto priváhta eatnamiiddage Finnmárkkus, jus ii čielgasit ovdanboađe ahte čázádatrádjá lea gesson gáttis. Muđui gullá guollebivdovuoigatvuohta, nugo čuoččuhuvvon 3.7.4. oasis, vuohččan stáhta eatnamiidda. Dain mat dán mielde leat stáhta eatnamat, lei dáža borgáriin guhká luđolaš sáivabivdu Finnmárkkus. Eanadoallodepartemeantta evttohusas luossa- ja sáivabivdoláhkii Od.prp. nr. 8 1955 daddjo omd. ahte dál "lea juohke dáža borgáris lohpi bearráigeahčakeahttá bivdit stáhta eatnamiin Finnmárkkus" (s. 21), ja deattuhuvvo ahte dát moanaid háviid lea čájehuvvon leat vahágiin guollenállái. Vai guollebivdu gozihuvvo evttohuvvui vuoigatvuođavuođđu lagat muddemii ja oaggungoarttaid vuovdimii. Go guollebivdu moanaid sajiin adnojuvvui leat dehálaš lassiealáhussan, gávnnahuvvui govttolažžan ahte finnmárkolaččat ja muhtun muddui giliássitge (namalassii gili dálonat) ožžo sierradili, muhto turismaealáhusa deasttas galge eará saji olbmot Norggas ja olgoriikalaččat almmatge oažžut bivdit, muhto dušše stákkuin ja nođđoduorgguin Jurdagat mat dás lea hábmejuvvon, bidjet vuođ 1964- lága sáivabivddu njuolggadusaide Finnmárkkus. Dás lei § 1 vuosttas ja nuppi lađđasis deattuhuvvon ahte guollebivdu mii gullá stáhta eatnamiidda Finnmárkkus galggai leat luđolaš juohke dáža borgárii gii ássá fylkkas, jus ii lean lihttoláigohuvvon dahje gustohuvvon čujuheami. Dasto galggai buot dáža borgáriin leat lohpi oaggut stákkuin ja nođđoduorgguin, guovlluin gos bivdu ii lean lihttoláigohuvvon. Dát prinsihpat leat doalahuvvon 1992-lága § 22:s guollebivddu hárrái stáhtaeatnamiin, mas njealját ja viđát lađđasis leat sierrranjuolggadusat Finnmárkui. Guollebivdovuoigatvuohta ii leat datte šat čadnon dáža stáhtaborgárvuhtii, muhto fásta ássanbáikái Norggas. Guollebivdu stáhta eatnamiin Finnmárkkus ii leat danin dán ¶
lađđasage buo. láhkaásahusa § 8 stáhtaeatnamiid guollehálddašeamis. Dasto lei 1983-láhkaásahusa § 5 nuppi lađđasis mearriduvvon ahte fierbmebivddu čujuheapmi dušše sáhtii dahkkot dáža borgáriidda geat maŋimušjagi ledje ássan ja ain ásset Finnmárkkus, ja dáid gaskkas galggai giliássiin ja boazosámiin bohccuid barggadettiin lea vuosttasvuoigatvuohta. Vástideaddji njuolggadus, mii váikkuhii fylkka buot ássiide, lea dál váldon fylkkamánni njukčamánu 10. b. 1993 láhkaásahuisaid § 8:s. Eai leat addon sierra láhkaásahusat sáivabivddu lihttoláigoheapmái Finnmárkkus, muhto dása gusto dál § 1 juovlamánu 18. b. 1992 stáhtaeatnamiid guollebivddu oppalaš láhkaásahusas, mas ee. lea mearriduvvon ahte guollebivdovuoigatvuohta vihtanbivdosiiguin ja guolladagain sáhttá lihttoláigohuvvot báikkálaš organisašuvnnaide dahje servviide, vuohččan ulbmiliin ovddidit guollebivddu. Dát soahpá njuolggadusain lihttoláigohit stáhta jávrriid ja sáivačázádagaid guollebivdovuoigatvuođ Finnmárkkus, mii mearriduvvui suoidnemánu 8. b. 1982 Fuođđo- ja sáivaguolledirektoráhtas. 1964-lága § 17 attii departementii lobi mearridit ahte dihto guovlluin gos guollebivdu álgovuorus lei luđolaš § 1 mielde, fertii oastit oaggungoartta bivdin dihte. Earágiliássiide sáhtii danin bidjat sierra goartadivada, maid sáhtii finnmárkolaččaide bidjat hálbbibun go eará dážaide. Mearrádus ii datte sisdoallan makkárge oppalaš vuoigatvuođavuođ atnigoahtit oaggungoarttaid olles Finnmárkkus buot finnmárkolaččaide. Vuohččan lei lohpi teavstta mielde ráddjejuvvon "dihto guovlluide" , ja vaikko earágiliássi finnmárkulaččat ožžo máksit goartadivada, ii sáhttán giliássiide bidjat dákkár divada. Dát lea lágiduvvon nu ahte finnmárkolaččat eai leat dárbbašan máksit guollegoartta sáivabivdui čázádagain Finnmárkkus gos bivdu lei leamaš "luđolaš" 1964-lága § 16 mielde. Dáža borgárat geat ásset olggobealde fylkka leat baicce 1987 rájes ferten máksit oaggungoarttaid ovddas ja máksit goartadivada, buo. (dál ¶
"Ođas dálá njuolggadusaid ektui lea ahte sáhttá gohččut giliássiid máksit oaggungoartta. Vajos sáhttá orrut veahá eahpečielggas jurddašuvvogo dás Finnmárkku giliássiinge. 1964-lága guollebovdonjuolggadusat stáhtaeatnamiin olggobealde dán fylkka, cealkkihit datte ahte guollebivdui dákkár eatnamiin leat giliássitge geatnegahtton máksit oaggungoartta. Lága § 18 mielde galgá guollebivdu stáhtaopmodagas olggobealde Finnmárkku mii ii leat sierra matrikulerejuvvon (jus dat ii muddejuvvo várrelágas) jođihit " luđolaš guollebivdun § 12 mielde ". Dát mearkkaša ee. ahte departemeanta " addá " njuolggadusaid mo galgá bivdit guliid (§ 12 vuosttas lađas), ja dása " galget " addot njuolggadusat ahte sáhttá dušše bivdit guliid go oastá oaggungoartta (nubbi lađas). Vaikko sáhttáge mearridit iešguđet eavttuid guollebivdui giliássiide ja olggobealgiliássiide, orru oalle čielggas ahte § 12 ii dušše bija vuoigatvuođavuođu gohččut giliássiid máksit oaggungoartta, muhto maiddái gáibidit sis mearre goartadivada. Guollebivdonjuolggadusaid § 18:s lea danin eará sisdoallu go § 17:s guollebivddu hárrái stáhtaeatnamiin Finnmárkkus, mas nappo čuožžu ahte " sáhttá " addit oaggungoartanjuolggadusaid. Dás ii galgga nuppiin sániiguin máksit oaggungoartta iige máksit goartadivada ovdalgo sierra mearrádus lea dahkkon dán birra. Nugo čujuhuvvon bajábealde, ovdanboahtá dasto čielgasit § 17:s ahte dat dušše vuoigatvuođavuođđuda gáibidit goartadivada earágiliássiin ja dušše " dihto guovlluin ". Dán mielde sáhttá orrut aistton cealkámuša Od.prp. nr. 29 1991-92 s. 28 ii dušše lean oaivvildan siskkildit giliássi finnmárkolaččaid, muhto cealkámuš lea vuohččan jurddašuvvon dán jovkui. Dálle mearkkaša ainjuo ahte ođđa lága § 22 vuosttas lađas gusto guollebivdui stáhta eatnamiinge Finnmárkkus, ja ahte dás justa lea oaivvildan muhttit 1964-lága vuolggasaji álggaheamen čielga oppalaš vuoigatvuođavuođ addit oaggungoarttaid ja goartadivada njuolggadusaid Finnmárkkus, mat sihke siskkildit olles fylkka eatnamiid ja buot daid ássiid. Vaikko eaktuduvvo ahte dán lean áigon evttohit, ii oru dákkár evttohus datte leat proposišuvnnas vihkkedallon. Departemeanta iige oru ieš addán makkárge aitosaš vuođustusa manne berre álggahit dákkár divatlobi giliássiid guollebivdui Finnmárkkus. Maŋŋilgo s. 53 čuoččuhuvvo ahte stuorát eanetlohku gulaskuddanásahusain guorrasedje luossaláhkalávdegotti evttohussii bisuhit 1964-lága njuolggadusaid, leat datte bájuhan muhtun gulaskuddancealkámušaid mat vuosttaldedje dán evttohusa. Dát sáhttá várra muhtun muddui leat beroštupmi namuhit ahte Stáhta vuvddiid direktoráhta čujuhettiin ahte lávdegotti evttohus mearkkaša giliássiid sáhttit nuvttá bivdit guliid stáhta eatnimiin Finnmárkkus ja fas bidjat divada olggobealgiliássiide, gávnnahii " unohassan lágas atnigoahtit nuvttá guollebivdinprinsihpa stáhta eatnamiin" (geardduhuvvon Od.prp. nr. 29 s. 53-54). Proposišuvnna sierramearkkašumiin § 22:i sáhttá muđui namuhit ahte vajos ovddabealde dan maid bajábealde leat geardduhan s. 54, daddjo ee. dát: ¶
"Departemeanta evttoha goalmmát lađđasis fápmudusmearrádusa seamma sániiguingo fuođđolága § 31 Áigeguovdilis mearrádusaid mielde sáhttá leat lohpi gohččut giliássiid máksit oaggungoartta ja govttolat oaggungoarttaid sidjiide geat ásset siskkobealde mearre guovlu, dása gullá maid haddet nullii. ... Departemeanta lea nubbin maŋimušlađđasis evttohan guollebivddu stáhta eatnamiin čázádagain Finnmárkkus ain galgat leat luđolaš buot fylkka fásta ássiide. Dát mearkkaša ahte guollebivdu eará bivdosiiguinge go stákkuin ja nođđoduorgguin lea luđolaš sidjiide geat leat fylkka fásta ássit, earret guollebivddu vihtanbivdosiiguin mearas mii sáhttá dušše čujuhemiin dahkkot, buo. vuosttas lađđasa maŋimuščuoggá. Departemeanttas lea ¶
vuođustusa go mearkkašeamit mat leat váldon Od.prp. nr. 29 1991-92. Orru ainjuo veahá álki dás dadjat ahte ođđa láhka ii "olus" muhttit fylkka riektedili (buo. mii bajábealde lea geardduhuvvon proposišuvnna s. 8). Mo dilálašvuođat mat dás leat ovddiduvvon berrejit čuohcat oaggungoartanjuolggadusaid sisdollui mat soitet addot Finnmárkui, ožžot datte earát árvvoštallat. Lassin dasa mii bajábealde lea bájuhuvvon 1964-lága § 17:s lei dás vuosttas lađđasis maŋimuščuoggás maiddái njuolggadus ahte olgoriikalaččat oaggungoartta oastimis sáhttet oažžut lobi oaggut stákkuin ja nođđoduorgguin dihto dárkilat eavttuin. Go guollebivdu Finnmárkkus 1964 -lága § 16 mielde doalahuvvui fylkka ássi dáža stáhtaborgáriidda, lea ođđa láhka addán Finnmárkku fásta ássi olgoriikalaččaide seamma vuoigatvuođa guollebivdui go dážaide, buo. lága § 22 njealját lađđasa. Dán nuppástusa mielde čuovvu ahte cuoŋománu 20. b. 1983 láhkaásahus guollebivddu birra Finnmárkku fylkka čázádagain olgoriikkalaš stáhtaborgáriidda, mas ee. leat olgoriikalaččaid oaggungoartanjuolggadusat ja sin guollebivddu lagat muddemat, ii šat gusto Finnmárkku ássi olgoriikalaččaide. Olgoriikalaččaide geat ásset olggobeal fylkka gusto baicce ain 1983-láhkaásahus. Dán oasit datte fámuhuhttojuvvo fylkkamánni njukčamánu 10. b. 1993 guolástanláhkaásahusas ja dat loahpahuvvojedje áibbas ođđajagemánu 1. b. 1994. Justa dál lea veahá eahpečielggas makkár sisdoalu boahttevaš njuolggadusat olgoriikalaččaid guollebivdui Finnmárkkus ožžot. Bajábealde namuhuvvon láhkaásahusat ja mearrádusat gustojit olles fylkii earret jogaid luossajohtti osiide ja rádjajogaid osiide, main leat sierra guollebivdoláhkaásahusat. Dievaslaččabut válddahallan sáivabivdonjuolggadusaid hálddašeames Finnmárkkus ja dan geavadis, čujuhuvvo Hálddašanjoavkku čielggadeami 4.9. kapihttalii. Muđui sáhttá, seammaláhkaigo luossabivdovuoigatvuhtii vihtanbivdosiiguin stáhta mearrabotnis Finnmárkkus, jearrat gullágo guollebivdovuoigatvuohta sáivačázis stáhtii eanaeaiggádin, vai leago buohkaidvuoigatvuohta maid dáđistaga lea ferten muddet. Sáivabivdui lea nugo ovdanboahtá 3.7.3. oasi vihkkedallamis, čilgejuvvon ahte luossabivdu eanuin, dihto várašumiin luosa oaggut Deanus, gullá erenoamáš vuoigaduvvon johkaleahkeássiide. Muđui lea datte gažaldat eahpečielggas. Stáhta lihttoláigohangeavada mielde sáhttá gal stáhta lea atnán iežas vuoigaduvvon eanaeaiggádin. Ii dušše dát sáhte leat mearrideaddjin, ee. daningo lihttoláigoheapmi čázádagain gos luossa ii jođe, álggahuvvui hui maŋŋit . 1878-1902 jagiin dahkkojedje maná, vuoigatvuođavuođu haga, moadde láigolihttošiehtadusa jávrriid guollebivdui, ja 1902 eanavuovdinnjuolggadusa § 8h láhkavuođuin lihttoláigohuvvo 36 jávrri sullii 40 lihttoláigolaččaide 1902-1945 áigodagas. Dasto lea sáhka sihke 1964-lága § 16 vuosttas lađđasis ja 1992-lága 22 njealját lađđasis ahte guollebivdu stáhta eatnamiin Finnmárkkus álgovuorus lea "luđolaš" , ja Od.prp. nr. 1955 daddjo (s. 21) ahte stáhta eatnamiin Finnmárkkus lea buot dáža borgáriin "luđolaččat ja bearráigeahčakeahttá lohpi bivdit guliid." Dás vuhtto čielgasit ahte dás lea buohkaidvuoigatvuohta mii gávnnahuvvui fertet muddet, ee. go 1964:s doalahuvvui Finnmárkku ássi dáža borgáriidda, ja 1992:s buohkaide geat fásta ásset fylkkas. Dán oktavuođas sáhttá vel čujuhit ahte 1992-lága § 5 d mielde mearriduvvo "luđolaš guollebivdu" báhkkodeapmi guollebivduin "mii báikkálaš vieruiduvvan vuoigatvuođa dahje eará erenoamáš riektevuoigatvuođavuođu mielde ii adnojuvvo gullat eanaeaiggádii" . ¶
Guollebivdu mii bajábealde válddahallon njuolggadusaid mielde gullá priváhta eatnamiidda, lea suodjaluvvon seammaláhkaigo eaiggáduššanvuoigatvuohta. Vuoigatvuođa sáhttá álgovuorus ¶
"Stáhtaeatnamiin mat eai muddejuvvo geassemánu 6. b. 1975 lága bokte (Várrelága), leat fuđošbivdu ja bivdu lobálaš dáža stahtaborgáriidda ja buohkaide geat maŋimušjagi leat ássan ja ain ásset Norggas, go bivdogoartta fidne ja máksá buhtadasa. Boazosápmelaččaid bivdu muddejuvvo boazodoallolága § 14:s. Departemeanta sáhttá addit dárkilat njuolggadusaid buot bivdui stáhta eatnamiin olggobealde stáhtaalmenneha dás maiddái vuolit hattis ja bivdovuosttasvuoigatvuođa fásta ássiide gielddas ja olgoriikalaččaid bivdolobis." ¶
Earret stáhta eatnamiidda Finnmárkkus, gusto mearrádus Nordlándda ja Romssa stuorra stáhtaguovlluide, go várreláhka aistton ii leat dahkkon gustojeaddjin daid mealgadaš matrikulerekeahtes meahcceguovlluide maid stáhta eaiggáduššá dáin fylkkain. Nordlándda máttabealde § 31 guoskáges gorálaččat unnit meahcceguvlložiidda, go várreláhka dás gusto stáhtaalmennehiidda, mii mearkkaša dadjat buot matrikulerekeahtes stáhtaeatnamiidda. Fuođđolága ovdabargguin (Od.prp. nr. 9 1980-81) celko ahte váldoprinsihppa berrešii leat ahte almennehis lea fuđošbivdolohpi buotlágan stáhtaeatnamiin. Dát lea báhkkoduvvon § 31 vuosttas lađđasis, vuosttas čuoggás, ja departemeanta leage nuppi lađđasis ožžon oppalaš fápmudusa addit lagat bivdonjuolggadusaid, fuođđobivduige. Nu lea buot bivdu stáhtaeatnamiin, earret stáhtaalmennehiin ja boazosápmelaččaid bivdu boazodoallolága § 14 mielde, muddejuvvon fuođđolága § 31:s ja njuolggadusain dán lága olis. Cuo?ománu 2. b. 1982 ggl.cea. bokte lea váldi mii fuođđolága mielde lea biddjon Birasgáhttendepartementii sirdon Luondduhálddašandirektoráhtii (DN). DN lea cuoŋománu 19. b. 1988 addán gustojeaddji láhkaásahusa § 31 nuppi lađđasa mielde (fuođđoláhkaásahus). Fuođđolága § 31 ja gustojeaddji láhkaásahusa mielde lea dušše stáhtaeatnamiin sáhka fuđošbivdo- ja bivdovuoigatvuođas. Láhka ii mearrit dađe dárkilabbot maid fuđoš doaba mearkkaša, muhto Od.prp. nr. 28:s 1982-83 fuođđolága nuppástusaid birra, lea mihttejuvvon ahte: ¶
Earretgo ahte bivddu jahkodatgoartahatti stáhtaeatnamiin sáhttá gieldda fásta ássiide bidjat mealgat vuollelabbui go dáloniidda riikkas muđui, ovdanboahtá ovdalis ahte lágas dahje láhkaásahusas eai leat addon erenoamáš bivdonjuolggadusat Finnmárkkus. Dákkár doaibma muddejuvvo danin Finnmárkkusge oppalaš njuolggadusain mat leat bajábealde válddahallon. Go sullii 96 % fylkka eatnamiin ollislaččat ja dadjatjuo buot meahcci, árbevirolaš áddejumi mielde leat stáhta "matrikulerekeahtes" eatnamat, lea vuohččan fuođđolága § 31 áigeguovdilis mearrádus. Datte čuoččuhuvvo duollet dálle ahte muhtun sajiin Finnmárkkus sáhttá jurddašit báikkálaš vieruiduvvan riektehámáiduvvamiid oppalaš bivdolágaid vuostá. Oahpásamos lea várra gažaldat, leago báikkálaš vieruiduvvan vuoigatvuohta giđđaloddemii Guovdageainnus. Gažaldat lea guoskkahuvvon ráŋggaštusáššis mii mearriduvvui Alimusrievttis cuoŋománu 8. b. 1988 riektemearrádusas (Rt. 1988 s. 378). Dubmehallon lei Álttá gielddarievttis dubmejuvvon fuođđolága § 56 mielde, buo. § 3 nuppi lađđasa miessemánu 28. b. 1985:s leat báhčán čivssa ja vuoktafiehttaga Guovdageainnu gielddas, ja rihkkun ráfáiduhttinmearrádusaid mat ledje mearriduvvon láhkaásahusain fuođđolága § 9 vuosttas ja nuppi lađđasa mielde. Son guoddalii láhkaatnima ja dagai gustojeaddjin ahte Guovdageainnu sámiid bindilis árbevieruin ja riekteáddejumiin lei ásahuvvon virolaš riektedilálašvuohta, mii diktá gieldda rájaid siste sáhttit loddet giđđat borramuššan, ja ahte dát vieruiduvvan riektehámáiduvvan ferte dohkkehuvvot fuođđolága oppalaš ráfáiduhttinnjuolggadusaid dáfus. Prinsipála čuoččuhuvvui de áššehuvvot go bivdu lei lobálaš, ja molssaevttolaččat áššehuvvot mohkasteaddji vuoigatvuohtačádjádusa geažil. Alimusriekti čilgii vuos fuođđolága bivdonjuolggadusain ja čujuhii ahte fuođđolága § 15 nr. 2:s lea fuođđoeiseválddiin lohpi beroškeahttá muđui gustojeaddji ráfáiduhttinnjuolggadusain, diktit bivdit ee. suorssá "borramušatnui gos dát leat dábálaš" . ¶
Bivdovuoigatvuođat Finnmárkkus mat gullet priváhta eatnamiidda, leat suodjaluvvon seammaláhkai go eaiggáduššanvuoigatvuohta. Vuoigatvuođaid sáhttá maná muddet buhtadasa haga, omd. gáržžiduvvon bivdoáiggiin, muhto eanaeaiggát sáhttá álgovuorus gáibádit buhtadasa jus vuoigatvuođat ollásit loahpahuvvojit. Jus muhtumiin Finnmárkkus lea bivdovuoigatvuohta omd. báikkálaš vieruiduvvan vuoigatvuođa vuođul, gusto seamma riektesuodjalus sidjiide. Dan bivddu suodjaleapmi mii gullá stáhta matrikulerekeahtes eatnamiidda Finnmárkkus, lea vánit makkárge sierradilis eará buohkaidvuoigatvuođaid suodjaleami ektui, ja lea iešalddes hui láivves riektesuodjalus, buo. ovddabealde 2.3.2.5. oasi. ¶
Dušše dihto riddoguovlluin lea monnen ja uvjen leamaš stuorát mahtodagas. Dan ektui lea dákkár čoaggin dehálaš muhtun sajiin, ja áinnas monnesajiin Finnmárkkus ja muđui Davvi Norggas, ja guhkás maŋás lea leamaš dehálaš mearkkašupmi ealáhussii, sihke vuovdima ja dálloanu dáfus. Monnen ja uvjen ja monnesajit eai leat erenoamážit máinnašuvvon boares dáža lágain, muhto gávdnojit muhtun gonagaslaš suodjalanreivvet mat erenoamážit namuhit monnesajiid. Nu siskkildii gonagas Eirik Magnusson:a suodjalusreivve 1290 Mu?kaeallingálvvuin Fugløy ja Lågøy monnesajiin Solund:s (Diplomatiarium Norvegicum (DN) XII 14), ja 1505:s bijai gonagas Hánsa sierra gildosa monnet monnesajis Várggáha vulobealde, maŋŋilgo dan heavsmánni lei váidalan ahte olbmot dohko manne (DN XI 283). Dáđistaga geavai nu ahte monne- ja uvjasajit ráfáiduvvojedje. Ráfáiduhttin lei vuohččan ávkin čilget vuđđosa garrasabbot ráŋggáštit sin geat monnesajiin mieđáhusa haga váldet moniid dahje uvjjaid, muhto lea veahá eahpečielggas juvssaigo eanaeaiggát ráfáiduhttimiin stuorát vuoigatvuođa go sus lei juo ovddalgihtii. Monne- ja uvjasajiid ráfáiduhttima sierra njuolggadusat addojuvvojedje borgemánu 30. b. 1842 lágas, njukčamánu 3. b. 1860 muhtun nuppástusain. Dás ovdanbođii ee. ahte son gii lobiheamit monnii dahje uvjii sáhtii ráŋggáštuvvot sáhkuiguin. Lottit dasto ollásit ráfáiduhttojuvvo mearraguovllu bivddus 1,5 km rájá siskkobealde sajis eret. Vástideaddji njuolggadusat leat bisuhuvvon maŋit lágain. ¶
Vaikko ferte leat dihto oktavuohta, čájeha dat maid bajábealde lea dadjan ahte rievttálaččat ii dárbbaš bivdovuoigatvuohta nuppi beales ja monnen ja uvjen fas nuppi beales, lea seamma olbmos ja meannuduvvot áibbas seammaláhkai. Earuhuvvuige dihto láhkai go bivddu ja monnema ja uvjema eanaeaiggátprinsihppa, láhkaduvvui miessemánu 20. b. 1899 bivdoláhkii. Leago eanaeaiggádis oktovuoigatvuohta monnemii ja dán vejolaš ráddjehusaide, lea hui dievaslaččat vihkkedallon Jaktlovkommisjonen:a (1898) árvalusas, mas ee. daddjo (s. 135): ¶
Komišuvnna árvalusas (s. 136) lea báhkkoduvvon ahte sierranjuolggadus nugo teaksta cealká, siskkilda gilialmennehiidge, go "Ráššat" báhkkodemiin várra erenoamážit lea oaivvilduvvon dasa maid maŋŋil lea máinnašan várrealmennehin ja mii láhkamuddejuvvui njukčamánu 12. b. 1920 ja geassemánu 6. b. 1975 várrelágain. Sullasaš báhkkodanvuohki lei muđui geavahuvvon bivdolága § 7:s mas daddjo ahte "Ráššat mat eai leat Almennehat eai Eaiggáduššo priváhta" bivddu deasttas galget dássiduvvot stáhtaalmennehiiguin. Finnmárkku riektedilálašvuođat eai máinnašuvvon njuolga 1899-lága monne- ja uvjanjuolggadusaid oktavuođas. Liikká lea čielggas ahte lága dábálaš njuolggadusat eanaeaiggátvuoigatvuođa hárrái maiddái galget siskkildit priváhta opmodagaid Finnmárkkus, ja - dás nugo muđui - dákkár opmodagaid maid gielddat dahje stáhta eaiggáduššá. Mii galggai gustot stáhta doalahuvvon eatnamiidda fylkkas, orru baicce veahá eahpečielggas. Maná sáhttá "Ráššaid" báhkkodeapmi § 28:s iešalddes gokčat dán eaiggáduššanjoavkku stuorámus oasi, muhto ii njuolga nu go omd. mearraloddeguovlluin rittu mielde. Vejolaš áddejupmi, geaid ovddas ee. Tønnesen (s. 282) lea hálli, sáhttá leat ahte stáhtaeatnamat Finnmárkkus eai galgga gullat mange muddemii monne- ja uvjavuoigatvuođas, ja ahte dás galggai čuovvut "dan boares vieru, man mielde juohkehaš sáhtii viežžat nu olu moniid ja uvjja go dárbbašii, jus lei almennehis mii ii lean lihttoláigohuvvon." Dán vuostá sáhttá datte ovdandoallat bajábealde geardduhuvvon cuohkkecealkámuša monne- ja beassesuodjaleami dárbbus olggobealde priváhta eatnamiid. Dát deasta ii lean nu dehálaš Finnmárkkus go riikkas muđui, ja sáhttá dalle ákkastit ahte stáhta eatnamat Finnmárkkus ledje oaivvilduvvon gullat ráššat báhkkodeapmái lága § 28:s. Nu livččiige dát guovlu leat ¶
Ráŋggáštuvvo. Almmatge galget leat Eahpevuoiggalaš gildosat Nordlándda, Romssa ja Finnmárkku Ámttain áiddehis Luomejekkiin omardit dahje čoaggit Luopmániid, maid ii bora Dasttán. Iige Oktage galgga Eaiggáda čielga Gildosa vuostá dákkár Luomejeakkis, mii bajábealde namahuvvo, omardit dahje čoaggit luopmániid Dasttán Borrama dihte. Son gii dán rihkku, ráŋggáštuvvo Sáhkuiguin ovtta gitta guoktelogi Speciedálain. Dán Lága Rihkkumiid eiseválddit eai áššečuoččaldahte. ¶
golmma davimus fylkkain, mii dárkilat máinnašuvvo 3.10.3. oasis. Muorječoaggi gii doalaha iežas § 400 rámmaid siskkobealde, ii leat makkárge čoagginmieđáhusa duohken. Su ii sáhte gevret dahje biehttalit joatkimis čoaggima, ja iige leat veahášge geatnegas dohkkehit eaiggáda dahje earáid čujuheami gos sáhttá čoaggit. Maná geažida Rynning bajábealde máinnašuvvon artihkkalis ahte eaiggádiin ja almennetstivrrain berre leat dihto hilgun- ja čujuhanvuoigatvuohta, muhto dáid ferte čielgasit áddet su danin rávvagiin ja moaitagiin ahte njuolggadus ii leat heivehuvvon ođđa áiggi ovdáneapmái. Eanaeaiggáda beale iskan caggat čoaggima ferte danin áddet lobiheapmin. Dán oktavuođas sáhttá vel namuhit ahte geassemánu 28. b. 1957 olgunastinlága nr. 16 mielde lea eanaeaiggádis dahje geavaheaddjis vuoigatvuohta gevret sin geat rihkkot gildosa lága § 11 deasttalaš ja várrogas meanu hárrái. Geahč 3.16.oasi.) Murjenvuoigatvuohta lea datte doalahuvvon olggobeal lága, ja ferte navdit ahte eanaeaiggáda gevrenvuoigatvuhtii ii sáhte addit analogalaš atnima earáid murjema ektui, jus ii čuoza muđui sin johtalussii ja ásadeapmái. Gažaldat mii lea olu digaštallon, sihke vearrodahkolága ja ráŋggáštanlága mearrádusaid oktavuođas, lea mii gullá "dáhrahis báiki» báhkkodeapmái. Ráŋggáštanlága meannudettiin čuoččuhii Justislávdegotti ovdaolmmoš Hagerup ahte áidi fertii leat biddjon " justa suodjalit murjjiid ja sullasaččaid", muhto áidi mii omd. galggai doallat omiid opmodaga siskkobealde ii lean mearrideaddjin. Earát oaivvildedje fertet leat doarvái jus lei dáhra mii deavdá áidelága gáibádusa, namalassii dábálaš šibitáidi. Artihkkalis Rt. 1910 s. 209-21 čuoččuha Ferdinand Roll ahte lassin sierra biddjon áiddiide, ferte vel dohkkehit dábálaš ¶
šibitáiddiid go eaiggát čielgasit almmuha álbmogii ahte lei gielddus čoaggit áiddi siskkobealde. Skeie dadjá bealestis ahte áiddi ulbmil ii leat mearrideaddjin, jus vuos lea sáhka áiddis mii gidde olbmuid ja elliid ovdii, ja iige dušše ovttageardánit čalmmustahttá juohkinmearkka ja iige leat sáhka nu stuorra meahcceguovlluin (Strafferett II s. 357). Gjelsvik lea fas cealkán ahte mearrideaddjin ferte leat ahte giliin leat ádden buot meahci "meahcabealde" , vaikko lea áidojuvvvon. Danin ii sáhte eaiggát "caggat sivaheami ávkkástallanvuoigatvuođa doaimma meahcis áidomin dan birra. Dát gusto dallege go áiddi ulbmil justa lea caggat dán ávkevuoigatvuođa" (s. 163). Syn og Segn 1945 artihkkalis s. 236-243 čuoččuha Helge Drabløs ahte Gjelsvik:a oaidnu heive buoremus sihke giliolbmuid ja gávpotolbmuid áddejupmái, muhto son liikká oaivvilda ahte áidojuvvon gilvojuvvon giettit ja eará gilvonbihtát fertejit spiehkastuvvot. Eanadoallodepartemeantage lea čuoččuhan sullasaš oainnu. Bajábealde namuhuvvon njukčamánu 21. b. 1947 árvalusas vuollástanlágaid hárrái, daddjo ee. čuovvovaš: ¶
"Sánis sátnái siskkilda báhkkodeapmi juohke guovllu mii ii leat áidojuvvvon - ležžet dal gieddeeatnamat dahje meahcci. Dan láhkai áddejuvvon livččii datte mearrádus guovtti guvlui orrut máđoheapmin. Nuppi beales sáhtášii dalle luđolaččat čoaggit luonddu murjjiid áiddehis gieddeeatnamiid ja nuppi beales eai livčče sii beassan čoaggit murjjiid buot áidojuvvvon meahcis livčče dal muorječoaggin vahágahttán dahje ii. Departemeanta lea danin navdán ahte mearrádusa ferte sáhttit dulkot nu ahte vástida geavatlaš dárbui. 1944:s sáddejedje danin preassadieđáhusa mas departeamentta áddejupmi ráŋggáštanlága § 400 válddahallui. Dás celkui: Mearrideaddjin lea nu maid galgá áddet " dáhrahis Báiki" báhkkodemiin. Lága ulbmil ferte navdot leat nuppi beales heađuštit ahte luđolaš murjenvuoigatvuohta dahkko guovlluin gos sáhttet vahágahttit eatnamiid dikšuma dahje guovllu atnima geažil ja nuppi beales váfistit álbmoga murjenvuoigatvuođa guovlluin gos dan sáhttá dahkat vahágahttima haga. Dalle sáhtášii dadjat ahte meahcis sáhttá juohkehaš luđolaččat čoaggit luonddu murjjiid, muhto gieddeeatnamiid gullá vuoigatvuohta dušše eaiggádii (geavaheaddjái). Dárkilat čuvgemii dás mihttejuvvo: 1) Gieddeeatnamiin ferte navdit leat gielddus čoaggit luonddu murjjiid ležžet dal áidojuvvvon dahje eai. Maid galgá áddet gieddeeatnamiin lea eanaš háviid čielggas. Dábálaččat ferte sáhttit dadjat ahte gieddeeatnamat lea gilvon eatnamat ja lunddolaš gieddi mii lea čoahkis lea lahka opmodaga viesuid ja dahká aitosaš doalu. Unnit jalgetkeahtes bihtát mat leat dán guovllu siskkobealde fertejit gullat gieddeeatnamiidda. Dasto fertejit šaddaduvvon bihtát mehciin adnot gieddeetnamin. 2) Meahcis lea juohkehaččas lohpi čoaggit luonddu murjjiid vaikko meahci leat áidojuvvvon. Dán njuolggadusas ferte datte dábálaččat spiehkastit áidojuvvvon dikšunguohtumiid ja niittuid, áidojuvvvon bihtáid gilvojuvvon- dahje gilvevuvddiin, ja áidojuvvvon unnit ruovttugilvvahagaid. ¶
Olgunastinlágas lea johtolatvuoigatvuhtii addon viehka dievaslaš mudden das mii galgá gullat gieddeeatnamiidda dahje meahccái.Nugo namuhuvvon bajábealde lea datte murjenvuoigatvuohta doalahuvvon olggobealde lága, ja iige dán ektui sáhte olgunastinlága njuolggadusaid njuolga atnit. Vuolggasadji ferte leat ahte olgunastinláhka ii muhttán murjema riektedili, muhto lága johtolatvuoigatvuođ geografalaš ráddjehusain lea liikká skavát mearkkašupmi muorjevuoigatvuhtii. Nu eai leatge láddjehagat, dikšunguohtumat, vuovdegilvinguovllut jna. geavadis mielde, muhto nuppi beales ii sáhte eambo navdit ahte lea lobálaš murjet buot sajiin gos (geassit) lea johtolatvuoigatvuohta olgunastinlága mielde. Ii leat muđui makkárge mearrideaddji riektegeavat mii čilge fertego ráŋggáštanrievttálaččat ja siviilarievttálaččat beroštit ahte guovlu lea áidojuvvvon dahje ii ja makkár doaibma áiddis lea. Maid duopmostuolut dása oaivvildit, lea váttis čielgasit dadjat. Vuoigatvuohta siskkilda čoaggit meahccemurjjiid, muhto ii šattuid mat leat gilvon dahje šaddaduvvon, ja iige várra go lea olu bargan šattuin duktemiin ja eará dikšundoaimmain. Murjjiid ii berre muđui áddet menddo gáržžit ja siskkildit omd. várra beatnatruvssomurjjiidge. Sáhttá maid muittuhit ahte ráŋggáštanlága § 400 gusto vel guobbariid, liđiid ja luonddu urttasruohttasiid. Dasto gusto dat niehtiid, muhto dainna ¶
Nugo geažiduvvon bajábealde ráđđe dihto eahpečielggasvuohta ráŋggáštanlága § 400 nuppi lađđasa atninguovllu hárrái, namalassii gustogo dušše "dábálaš" priváhta eatnamiidda, vai stáhta matrikulerekeahtes eatnamiiddage Finnmárkkus. Eanadoallodepartemeanttas lea máŋgii bidjan vuođđun mearrádusa gustot stáhta eatnamiiddage, ja ahte danin stáhta sajádat vuoigatvuođavuođuin eanaeaiggádin sáhttá addit muddejeaddji mearrádusaid lubmema hárrái stáhta eatnamiin Finnmárkkus. Dát eaktu lei ee. vuođđun go skábmamánu 19. b. 1952 reivves addojuvvui fylkkamánnái váldi dáid mearridit. Fylkkamánni dagai dán suoidnemánu 7. b. 1953. Earát leat datte eahpidan § 400 nuppi lađđasa gustot stáhtaeatnamiidda, ja danin leigo stáhta sajádaga hárrái matrikulerekeahtes eatnamiid eaiggádin, vuoigatvuođavuođđu dahkat čadni mearrádusa dákkár sisdoaluin. Tønnesen čuoččuha (s. 276-278) ahte ferte leat seamma čielggas ahte go § 400 nubbi lađas addá eanaeaiggádiidda oktovuoigatvuođa lubmemii priváhta eatnamiin, go ahte mearrádus ii gusto stáhta eatnamiidda. Dán vuđđui bidjá son ahte lága ovdabargguid mielde dušše leat priváhta eanaeaiggádiid lubmenvuoigatvuođat mat galgat suodjaluvvot nuppi lađđasa mielde. Dát lea spiehkastatnjuolggadus, mii ii berre dulkojuvvot viidátgo ulbmil cealkkiha, ja dieđus lea buot ¶
Vaikko láhkavuođđováttisvuohta dán mielde ferte adnot čilgejuvvon ja § 5 a mearkkaša ahte strl. § 400 nubbi lađas geavadis dušše oažžu mearkkašupmi priváhta áiddehis eatnamiin Finnmárkkus, ii atte dát makkárge vástádusa eanet prinsihpalaš gažaldadahkii ahte gustogo § 400 nubbi lađas stáhta eatnamiiddage. Jus gávnnaha ahte mearrádus maiddái gusto stáhtaeatnamiidda, mearkkaša dát nappo ahte prinsihpas lea leamaš ráŋggášvuloš finnmárkolaččaidege lubmet stáhta matrikulerekeahtes eatnamiin Finnmárkkus, earágo dasttán borramii. Go stáhta liikká lea diktán čoaggit almmá seaguheamen iežas dasa, ferte dát mearkkašit ahte lea atnán dán gierdan geavaheapmin. Ahte nu lea, govve datte Tønnesen sieiva fikšuvdnan, ja son dasto báhkkoda ahte "áddet dán nu ahte juohkehaš dagai ráŋggášvuloš dagu go lubmii Finnmárkkus, livččii čielgasit leat vuostá riekteáddejumi ja čájeha ahte dákkár dulkon ferte leat boastut.» Riektejoavku lea ovttamielas ahte vánit sáhttá bidjat vuođđun ahte prinsihpas lea leamaš ráŋggášvuloš Finnmárkku ássiide lubmet stáhta eatnamiin fylkkas. Dákkár boađus sáhttá juogo vuođđuduvvot ahte ráŋggáštanlága § 400 nubbi lađas ii gusto stáhtaeatnamiidda, dahje ahte sorjjasmeahttun dán mearrádusa lea ásahuvvon lubmenvuoigatvuohta báikegoddái vieruiduvvan rievttálaš vuđđosiin. Mii atnit dasto čielggasin ahte finnmárkolaččat leat leamaš dan áddejumis ahte lea leamaš vuoigatvuohta lubmet stáhta eatnamiin, iige dušše dasttán borramii. Eiseválddit eai leat viggan dahkat maidege čoaggima ektui, ja orrut leamen hui moadde ákka leat daningo stáhta mieleavttos lea dohkkehan báikegotti lubmema joatkkašuvvot seammaláhkai, vaikko lea atnán dán leat vuostá gustojeaddji vuoigatvuođa. Riektejoavku leage ovttamielas Tønnesen:in ahte báikegoddi vieruiduvvan rievttálaš vuđđosiin, ovddeš anu ja riekteáddejumi ja eiseválddiid váilevaš seaguheami vuođul, lea háhkan lubmenvuoigatvuođa stáhta eatnamiin. Danin ii leatge eanavuovdinlága § 5 a vuosttas lađas finnmárkolaččaid lubmema sierra vuoigatvuođa vuođus. Dát mearrádus dušše báhkkoda juo ásahuvvon riektedili nannema. Dás sáhttá oppalaččat leat sáhka fylkka ássiid dábálaš vuoigatvuođas, muhto eanet sierra diliin iešguđet gili sierravuoigatvuođasge. Orru datte leamen váttis, ja vánitge dárbbašuvvoge, gávnnahit čielga rievttálaš mihtilmasvuođa das makkár vuoigatvuođain lea sáhka. Go dát lea nu eahpesihkar, sáhttá dákkár mihtilmasvuohtage álkit dagahit ahte boastut konkludere gustojeaddji vuoigatvuođa hárrái. Riektejoavku ii leat danin gávnnahan ártta dárkilat dán meannudit. Dán oktavuođas sáhttá vel lasihit ahte eiseválddit eanavuovdinlága § 5 a mearrádusa mielde doalahit vuoigatvuođa fylkka ássiide lubmet stáhta eatnamiin Finnmárkkus, ainjuo eahpenjuolga ferte daddjot leat mearridan ahte ii sáhte heađuštit finnmárkolaččaid lubmema. Earret háliidit čielga vuoigatvuođavuođu muddenmearrádussii, lei dán mearrádusas báikkálaš daninge Finnmárkku ovddeš sávaldat láhkadit báikegoddái nannosat ja sierralat vuoigatvuođa fylkka luomevaljiide. Muddemis leat danin suodjaleami beallige, buo. 3.10.5. oasi. Muđui ledje muddemiinge maid fylkkamánni mearridii 1953:s, mearriduvvon ahte lubmen stáhta matrikulerekeahtes eatnamiin Finnmárkkus " doaisttážii " galggai dušše leat lohpi fylkka fásta ássiide. Lassin § 5 a vuosttas lađđasa mearrádussii, lea nuppi lađđasis Gonagassii addojuvvon lohpi lagat muddet lubmema ja nu ráddjet ássiid oppalaš vuoigatvuođa. Sáhttá addit sierralobiid sihke sidjiide geat eai leat vuoigaduvvomat ja dihto luomevaljiid sáhttá čujuhemiin doalahit lagat ráddjejuvvon biirii. Dáid surggiid hálddašeami ja geavada lagat válddahallamii, čujuhuvvo Hálddašanjoavkku čielggadeami 4.7. kapihttalii. Bajábealde lea geažiduvvon ahte vieruiduvvan rievttálaš vuđđosiin sáhttet Finnmárkkus leat iešguđet gillái ásahuvvon dihto sierravuoigatvuođat lubmemii. Dás nugo muđuige, lea datte easka vuđolaš konkrehta guorahallama maŋŋil, vejolaš mearridit makkár guovllut soitet leat ásahan dákkár sierravuoigatvuođaid, ja Riektejoavku ii leat nappo gávnnahan cuokka guorahallat dán. Sáhttá almmatge leat árta dán oktavuođas oanehaččat máinnašit erenoamáš riektedilálašvuođaid Láhpi sullo lubmemis. Hui árrat eaiggádušše priváhta olbmot sullo ja ledje moanat priváhta sirdimat 1800- ja 1900-loguin. 1937:s vuvddii datte gávpejas Osvald Solberg dan stáhtii Gávpedepartemeantta bokte. Láhpi suolu ferte dán mielde adnot " dábálaš" stáhtaeatnamin, ja iige oassin ovddeš matrikulerekeahtes eatnamiin Finnmárkkus. Sullo eana ii leatge eanavuovdinlágaid njuolggadusaid vuollásaš, muhto eanavuovdinkantuvra leat ožžon departemeanttas sirdot sullo hálddášangeatnegasvuođa. Maŋŋil sirdima stáhtii leat olbmot beassan sullos oastit stáhtas opmodagaid, ja eará mii sirdima čuovui lei ahte ásahuvvui ortnet mii attii Láhpi sullo ássiide sierra oktovuoigatvuohta čoaggit luomevaljiid doppe. Dát sierraortnet lea ain gustojeaddjin, ja lea ásahuvvon sierra luomelávdegoddi earret vuoigaduvvomiid gaskkas geat ee. mearridit čoaggináiggiid ja čállet luomegoarttaid. Dievvasa dihte sáhttá vel namuhit ahte Finnmárkku duottarviesuid ovddasvástideaddjiin šiehtadusa vuođul lea oktovuoigatvuohta luopmániidda ja eará riggodagaide ¶
ráddjejuvvon guovllus duottarviesuid gaskkahis lahkosis, dábálaččat 2,5 km radiusa jorbbodaga siskkobealde mas duottarviesut leat guovddážis. ¶
Vállješ dal dovdomerket dábálaš murjenvuoigatvuođ buohkaidvuoigatvuohtan dahje sivahis ávkkástallanvuoigatvuohtan, ferte bidjat vuođđun ahte das lea láivves riektesuodjalus, buo. vel mii lea celkon buohkaidvuoigatvuođaid suodjaleami birra ovddabealde 2.3.2.5. oasis. Go eanaeaiggádat leat dássálaga álbmogiin murjenvuoigatvuođa dáfus, lea sin dábálaš murjenvuoigatvuođasge láivves suodjaleapmi. Ferte baicce bidjat vuođđun ahte eanaeaiggádiid (ja lihttoláigolaš) sierra vuoigatvuohta luopmániidda golmma davimus fylkkas, lea gustohuvvon dábálaš bággolonistanrievttálaš suodjaleami, seammaláhkaigo eará eanaeaiggátvuoigatvuođaid ja eaiggáduššanvuoigatvuođage. Dát boahtá danin lassin dan suodjaleami álbmoga čoaggima vuostá mii gullá ráŋggáštanlága njuolggadusaide. 3.10.4. oasis lea konkluderen ahte ii leat eanavuovdinlága § 5 a mii láhkavuođđuda báikegotti sierra lubmenvuoigatvuođ Finnmárkkus, muhto ahte dát mearrádus dušše nanne vuoigatvuođa mii lea šaddan vieruiduvvan rievttálaš vuđđosiin. Dát ferte várra mearkkašit ahte stáhta eanaeaiggádin ii sáhte buhtadasa haga gieldit dahje bidjat dehálaš cakkiid finnmárkolaččaid lubmemii. Dát dábálaš vuoigatvuohta gullá datte olu ássiide, maná geografalaččat ráddjejuvvon osiide, nu ahte earret dán, ferte navdit leat gustohuvvon hui láivves bággolonistanrievttálaš suodjaleami. Vaikko vuoigatvuohta galggai gáržžiduvvot ovtta báikkis, lea dasto stuorra báhcánguovlu gos dan ain sáhttá doaimmahit, nu ahte ferte navdot galgat leat oalle olu ovdal buhtadas soaitá dárbbašuvvot. Eanavuovdinlága § 5 a nuppi lađđasa mielde sáhttá stáhta ráddjet finnmárkolaččaid dábálaš lubmenvuoigatvuođage, go čujuha dihto luomevaljiid giliide dahje ovttaskas olbmuide ja go addá čoagginlobiid sidjiide geat eai leat finnmárkolaččat. Vaikko goalmmát lađđasa mielde galgá dihto deastta atnit čujuhemiin, ferte bidjat vuođđun ahte dás jurddašuvvo vejolaš lubmensierravuoigatvuođas unnit biiriin dihto ráddjejuvvon guovlluin, buo. vulobealde. Báikkálaš álbmot ferte baicce dohkkehit ahte eanavuovdineiseválddit ráddjejit sin oppalaš vuoigatvuođ čujuhemiid bokte, ainjuo nu guhká dát dahkko mallosge govttolaš rájáid siskkobealde. Dán oktavuođas sáhttá muđui mihttet ahte ferte leat lohpi lágasge ráddjet dábálaš vuoigatvuođa finnmárkolaččaide, ovdamearkan go dihto lagat ráddjejuvvon guovlluin doalahuvvo lubmenvuoigatvuohta muhtun gili ássiide. Go finnmárkolaččaid lubmenvuoigatvuođas ferte navdot leat sierra riektevuođus, lea datte dásge bajit rádjá man viiddis ráddjehusaid sáhttá gierdat buo. bajábealde. Jus Finnmárkkus leat ovttaskas olbmot dahje gilit mat priváhtarievttálaš vuđđosiin dihto sajiin leat háhkan sierravuoigatvuođaid lubmemii, leat dákkár vuoigatvuođain álgovuorus seamma bággolonistanrievttálaš suodjaleapmigo eará sierravuoigatvuođain háhkkon vástideaddji lági mielde. Dát báhkkoduvvo ee. eahpenjuolga go eanavuovdinlága § 5 goalmmát lađđasis lea várašuvvon ahte sierra luomevaljiid čujuheamit eai galgga dahkkot "earáid sierravuoigatvuođa" ovdii. Ferte bidjat vuođđun ahte "sierravuoigatvuođa" báhkkodemiin dán oktavuođas oaivvilduvvo gilivuoigatvuođaid ja sullasaš báikkálaš sierravuoigatvuođaid ráddjejuvvon biirii, ja nappo dábálaččat sáhttá čujuhit fylkka ássiid oppalaš lubmenvuoigatvuođa ovdii, buo. bajábealde. Go dáinna vugiin lea várašuvvon, čájeha dasto ahte almmolaš bealdege lea mieđihan ahte sáhttet leat lubmensierravuoigatvuođat stáhta eatnamiin Finnmárkkus. Dákkár sierravuoigatvuođat leat suodjaluvvon sihke eanavuovdineiseválddiid muddejeaddji háldduid ja bággolonisteami ja bággolonisteamilágan gáržžidemiid vuostá. Loahpas sáhttá lasihit ahte sihke finnmárkolaččaid dábálaš lubmenvuoigatvuođa ja vejolaš báikkálaš sierravuoigatvuođain, lea dihto suodjaleapmi eanavuovdinlága § 5 a njealját lađđasa ráŋggáštanmearrádusas. ¶
Lágaid válddahallan gitta dálážii bohciidahttá moanaid riektegažaldagaid. Vuosttažettiin sáhttágo lavdnječuohppama stáhta eatnamiin Finnmárkkus dovdomerket fylkka ássiid vuoigatvuohtan, vai gulletgo lavdnjevárit álgoálggus stáhtii eanaeaiggádin, nu ahte ássiid lavdnječuohppama dušše ferte atnit gierdan geavaheapmin. Dan muddui go oppanassiige lea smihtton dan birra, vánit eahpiduvvo Finnmárkku álbmoga oaivvildit ahte anii vuoigatvuođa go 1800-logus vižže lavnnji stáhta eatnamiin. Báikkálaš vuovdemeaštára ja earáid cealkámušat 1897-lága oktavuođas nannejit dán, ja čájehit seammás ahte áddejupmi, ainjuo ovdal 1897, lei leavvan báikkálaš eiseválddiide ja hálddašeaddjiidege. Tønnesenge lea čielggas dan áddejumis ahte ássiin lei oppalaš vuoigatvuohta lavdnječuohppamii stáhta eatnamiin. Vuoigatvuođas lei ovddeš anu vuođus ja lei geavadis ráddjejuvvon giliássiide giliguovllusteaset (s. 270). 1897-lága hábmemis ahte lavdnječuohppan "doaisttážii" galgá leat lohpi "Gieldda Ássiide" , čájeha datte ahte láhkaaddi lea atnán dán leat gierdan geavaheapmin, dahje soaitá buohkaidvuoigatvuohtan gieldda ássiide. Nugo ovdanboahtá ovddabealde, leat čielga cealkámušat lága ovdabargguinge, main báhkkoduvvo ahte lavdnječuohppan stáhta eatnamiin dušše lea gierdan geavaheami váikkuhus. Dát cealkámušat eai oru datte leat vuođđuduvvon makkárge vuđolaš vihkkedallamii, ja eai sáhte ainjuo dušše dát leat mearrideaddjin. Vaikko ii sáhte šiitit ovdal 1897 lei oppalaš gilivuoigatvuohta lavdnječuohppamii stáhta eatnamiin Finnmárkkus, ferte bidjat vuođđun ahte lavdnječuohppan 1897- lága, ja maŋit eanavuovdinlága § 5 vuođuin, juogo lea leamaš gierdan geavaheami váikkuhus dahje buohkaidvuoigatvuohta gieldda ássiide. Dan ektui go lavdnječuohppan almmolaččat ovdal nappo gohčoduvvui gierdan geavaheapmin, lea eanavuovdinlága ovdabarggut gohčodan buohkaidvuoigatvuohtan.Riektejoavku ii lea datte gávnnahan ártta vihkkedallat dán dárkilat, go ii šat doaimmahuvvo, ja ferte daddjot leat uhccán geavatlaš mearkkašupmi makkár rievttálaš mihtilmasvuođa dasa bidjá. Ovddabealde ovdanboahtá ahte joavku ii šiitte ovdal 1897 leat ásahuvvon lavdnječuohppamii erenoamáš gilivuoigatvuođat dahje eará vuoigatvuođat priváhtarievttálaš vuđđusa stáhta eatnamiin Finnmárkkus. Jus leš riekta maid Tønnesen čuoččuha (s. 272), ahte lavdnjeloggunláhka ii duohtadan moktege ássiid jeaggeanu, muhto baicce suodjala anu dihto láhkai, seammásgo hálddahussii fápmuduvvo juogadit jekkiid giliid gaskka, sáhttá dát ákkastit ahte vejolaš vuoigatvuođat eai jávkaduvvon, muhto baicce ledje fámus moadde jagige maŋŋil 1897. Dát mearkkaša dalle ahte láhka ii moktege mudden lavdnječuohppama ollislaččat, ja dasto ahte ii ainjuo nu sahtedohko, sáhte bidjat vuođđun ahte dát dál lea muddejuvvon ollislaččat eanavuovdinlága § 5:s. Leatgo dál sierravuoigatvuođat lavdnjejekkiide Finnmárkkus, ferte datte dás, nugo muđui, gustohit viiddis konkrehta árvvoštallama, ja Riektejoavku áigu danne duhtat geažideamen dihto vuolggasaji. Vuosttažettiin galgá gal olu ovdal sáhttá duođaštit leat vuoigatvuođaháhkan maŋŋilgo lavdnječuohppan láhkamuddejuvvui. Dasto lea eahpečielggas leatgo sierravuoigatvuođat mat leat ásahuvvon ovdal 1897 ja mat ain leat fámus. Vuoigatvuođat eai sáhte danne leat leamaš anus unnimus 20-30 jahkái, ja vaikko háhkanvuoigatvuohta ii eambo massojuvvo go ii adno, dárbbašuvvo almmatge olu ovdal konkrehta háviid sáhttá čuoččuhit leat vuoigatvuođaid mat ain leat fámus, jus lavdnječuohppan fas galggašii šaddat áigeguovdilis geavahanvuohki Finnmárkkus. Ferte navdit ahte moanaid lavdnjejekkiin gos várra leat leamaš sierravuoigatvuođat, dál leat čuhppojuvvon, nu ahte gažaldagas lea uhccán geavatlaš mearkkašupmi. Eanavuovdinlága § 5 mielde lea muđui vejolaš eiseválddiide ráddjet ássiid lobi stáhtaeatnamiin loggut lavnnji lavdnjejekkiid ráfáiduhttima, vuovdima dahje lihttoláigoheami bokte. Go lavdnječuohppan ii leat leamaš nu bivnnut, ii leat min dieđu mielde dárbbašan ná háldet. Dás lea sáhka nappo doaimma muddemis mii ii leat anus. Mearrádus badjánahttá datte moanaid prinsihpalaš gažaldagaid riektesuodjalusa ektui, maid Riektejoavku meannuda veahá lagabui čuovvovaš oasis. ¶
Finnmárkkus lea guhká leamaš dábálaš doaimmahit iešguđet ealáhusvugiid main meahccebarttain dahje -lavdnjegođiin orostaddá. Earret boazodoalliid, geaid vuoigatvuohta meannuduvvo dárkilat 3.17.3.4. oasis, leat sii geat árbevirolaš meahcceealáhusaid doaimmahit, nugo jávre- ja luossabivddu, meahccebivddu ja lubmema vuovdimii, atnán dákkár ealáhusbarttaid dahje -lavdnjegođiid. Meahccásteami mávssolašvuohta lea geahppánan jagiin maŋŋil nuppi máilbmesoađi, ja dat doaimmahuvvojit dál váldoáššálaččat lassiealáhussan eará fidnodoibmii. Danne lea doaimmaheaddjiid barta ja -lavdnjegoahtedárbuge ealáhusaid oktavuođas geahppánan. Datte leat ain muhtumat Finnmárkkus geat unnit eanet atnet dahje dárbbašit ealáhusbarttaid dahje - lavdnjegođiid. Meahcceealáhusdoalliin ii leat dál láhkamearriduvvon gáibádus ealáhusbartasadjái, muhto eanavuovdineiseválddit sáhttet Finnmárkku Eanavuovdinkantuvrra vuovdima ja láigoheami mearrádusa § 9 mielde addit lobi biđgosit eanabihttáláigohemiide, namalassii bartasajiide olggobealde muddejuvvon bartaguovlluid, "barttaide mat dárbbašuvvojit bivdo- ja guollebivdoealáhusdoibmii" . Dasto čuožžu mearrádusaid § 17 vuosttas ja nuppi lađđasis ahte sáhttá cegget lavdnjegođiid olggobealde sierra várrejuvvon bartaguovlluid ee. ealáhusa dárbbašlaš idjadansajiide. Goahtehuksen ii sáhte sakka vahágahttit dahje bilidit boazodoalu, eanadoalu dahje eará dehálaš beroštumiid ovddas, ja iige sáhte suovvat hukset jus guovllu dárbu adno leat doarvái gokčon earaláhkai. ¶
láhkanuppástusain ja dilálašvuođ čielggademiin "dan ámtta eanaeaiggátgaskavuođa eahpesihkaris áddejumi oktavuođas" , nugo Romssa bákteguovllu báktemeašttir báhkkodii. Gávppašan- ja industridepartemeantta doarjjui Eanadoallodepartemeantta oainnu, ja loahpalaš boađus šattai ahte bajábealde geardduhuvvon sánit § 14:s fámuhuhttojuvvo miessemánu 9. b. 1903 nr. 2 sierra lágas. Dál ii leat makkárge eahpádus ahte stáhta báktelágaid olis eaiggáduššá ovddeš matrikulerekeahtes eatnamiid Finnmárkkus. Stáhtas leat dasa lassin go vuovdá dákkár eatnamiid doalahan dihto eaiggátvuoigatvuođaid, buo. suoidnemánu 15. b. 1966 eanavuovdinláhkaásahusaid § 3, mas ee. čuožžu: ¶
Stáhta, Finnmárkku Eanavuovdinkantuvrra bokte, lea njuolggadusaid mielde mat bajábealde leat válddahallon, Finnmárkkus lihttoláigohan eahpeozolaš minerálaid gávdnoštumiide moanaid vuoigatvuođaid. Dáin lea ráktogávdnoštumit Álttás oahpásamos. Dáppe lea 1850-logu loahpa rájes leamaš gávppálaš ráktodoaibma, ja dán doibmii lea eiseválddiin ohccon lohpi (láigolihttu), ovdal vuosttas 1864 eanavuovdinnjuolggadusaidge. Lobit leat leamaš áigeráddjejuvvon, ja doaibmaeatnamiid juolludeami prinsihpat leat veaháš rievddadan. Dáđistaga lihttoláigohuvvo datte gávdnoštumit a/l Alta Skiferbrudd:i, mii lea oassesearvi mas buot oasálaččat rogget rávttuid. Vai sáhttá roggat rávttuid ferte leat searvvi miellahttu ja ruovttubáiki ferte leat Áltá. Vuosttas mihtádusáigodagas lea historihkkár Henry Minde girjjis "Stein og brød, skifernaeringa i Alta frem til 1940" (1983) s. 40 čuo. ovddidan ávdnasiid maid oaivvilda doarjut ahte vuoigatvuohta rávttuide - vuovdimiige - lei almennetvuoigatvuohta, nu ahte mihtádusortnet lei almennethálddašeami ja iige eanaeaiggátvuoigatvuođ váikkuhus. Ii oru datte dárbbašlaš ákkastallat eanet dán áššis. Dál lea doarvái čujuhit ahte lihttoláigohanmearrádusat iešguđet eanavuovdinnjuolggadusain 1864 rájes eai soaba almennetteoriain. Gustojeaddji eanavuovdinláhka oktan láhkaásahusaiguinge vuođđudit čielgasit govvádussii ahte stáhta lea eaiggát eahpeozolaš minerálaid gávdnoštumiide Finnmárkkus. Makkár vuolggasadji leš, ferte konkluderet ahte mihtádusat lága- ja láhkaásahusaid oktavuođas govvejit bindilis stáhta eaiggáduššanvuoigatvuođa árbevieru minerálariggodagaide. Ii leat árta navdit gávdnot makkárge báikkálaš vieruiduvvan vuoigatvuođa mii spiehkasta das mii báhkkoduvvo lágain, njuolggadusain ja láhkaásahusain. ¶
ja gáddevuoigatvuođat opmodagas ". Dás sáhttá namuhit ahte Eanavuodinláhkalávdegotti árvalus dadjá ahte várašupmi " nugo namuhuvvon a čuo. galget ... dušše váldot vuovdimis eatnamiid main lea čázádat dahje mat gusket čázádahkii" (s. 49). Čoahkkáigeassun sáhttá dán mielde dadjat ahte iešguđet lágat, njuolggadusat ja láhkaásahusat vuođđudit dasa ahte stáhta lea eanaeaiggát, ja nu leage vuoigaduvvon ráđđet čáhcevuoigatvuođain matrikulerekeahtes eatnamiin Finnmárkkus. Geavatge dávista dán oidnui. Finnmárkku Eanavuovdinkantuvrra mielde lea 1966 rájes miessemánu 1987 rádjai eanavuovdinstivrii leamaš ovddiduvvon oktiibuot 15 ášši eana- ja čázádatvuoigatvuođaid ja linnjábidjama rávdnjehuksema oktavuođas. Dáid áššiid meannudeami mielde čuvvot muhtun váttis gažaldagaid - nugo dávjá lea rávdnjehuksemis. Olles áiggi lea leamaš vuođus datte ahte eanavuovdinkantuvra ja eanavuovdinstivra láhttejit dego stáhta ovddasteaddji eanaeaiggádin. Ii oru ovddabealde vihkkedallama vuođul leat vuođus navdit leat sierrariektehámáiduvvamat mat bidjet Finnmárkku álbmogii dahje báikegottiide nannosat sajádaga go mii oppalaččat gusto riikkas muđui čázádaga vuoigatvuođaid ektui. Iige oru leamen árta lasihit maidege erenoamážit vuoigatvuođalaččaid suodjaleami hárrái, earret ahte priváhta eanaeaiggádiin ja láigoheddjiin álgovuorus lea dábálaš bággolonistanrievttálaš suodjaleapmi čáhcevuoigatvuođaide mat gulašit dan opmodahkii. Muđui sáhttá mihttet ahte ee. juovlamánu 14. b. 191 čázádatmuddenlága §§4 gitta 8:i, leat viiddis njuolggadusat áššemeannudeapmái stuorát čázádatmuddemiid oktavuođas. Álttá-čázádaga buođđudeami oktavuođas čuožžilii nana riidu buođđudeami áššemeannudeami ja mearrádusa hárrái, buo. Rt. 1982 s. 241. Dás lea dehálaš čujuhit ahte áššis ii eahpiduvvon ahte riektenjuolggadusat leat seamma go riikkas muđui, earret ahte sápmelaččaid boazodoallu dagaha sierra gažaldagaid. Duopmu ii de guoskkat vuođđoprinsihpa eaiggáda vuoigatvuođas ávkkástallat goržži opmodagastis, muhto lea vuosttažettiin mearkkašupmi mo huksenášši galgá meannudit. Dát áššemeannudannjuolggadusat leat muđui lagat válddahallon Hálddašanjoavkku čielggadeami 4.14 kapihttalis. ¶
"Mearas lea johtalus fatnasiin luđolaš juohkehažžii. Johtalit galbmon mearas sáhttá maid juohkehaš dahkat." Dát njuolggadusat gustojit dan gáddeavádaga oassáige rittu mielde mii lea priváhta eaiggáduššanvuoigatvuođ vuollásaš, namalassii gádderavddas beaŋkái, dahje jus beaŋkká ii sáhte čájehit, guoktemehterlinnjá bokte gaskamearalaš vuolle čáhcerájás. Dán gáddeavádahkii lea johtolatvuoigatvuohta sihke giehta- ja bieggajođihuvvon ja mohtorjođihuvvon fatnasiiguin. 





Ferte dán avádagasge leat vuoigatvuohta johtalit mohtorjođihuvvon ráhkkanusaiguin jieŋ alde. 




Olggobealde beaŋkká, dahje guoktemehterlinjá lea vuoigatvuohta johtalit. Olgunastinlága § 6 nubbi lađđasis ovdanboahtá ahte johtolatvuoigatvuohta rabas dahje jikŋon čázádagas (jávrriin ja jogain), leat muddejuvvon čázádatlágas. Dás daddjo § 65 vuosttas čuoggás: ¶
Johtolatvuoigatvuohta čázádatlága mielde siskkilda eahpitkeahttáge geavahit mohtorfievrruid (mohtorfatnasa geassit, biilla ja muohtaskohtera jieŋa alde dálvit). Lea maná leamaš čuoččuhuvvon ahte johtolatvuoigatvuohta lea ráddjejuvvon "ávkkálaš" ulbmiliidda ja ii gusto čielga lustii muhto dát oaivil ii leat ožžon duopmostuluid mieđáhusa. Dán oktavuođas sáhttá ee. čujuhit RG 1973 s. 277 (Eidsivating Lágamánnerievttis čáhcesabetlášmmohallan Mjaer jávrris) ja Rt. 1977 s. 267 (suhkan buohkaidvuoigatvuohtan). Geahča vel cealkámušaid Od.prp. nr. 45 1976-77 s. 10. ¶
Meahccedoaba lea seammago olgunastinlágas, muhto guovtti viiddidemiiguin. Nuppi lađđasa mielde adnojit "geassesajgiettit, viessosajit, láddjehagat, gilvojuvvon giettit ja vuovdegilvon guovlu mat leat meahcis" meahccin. Dasto adno goalmmát lađđasa mielde luodda "meahcis mii ii leat divvojuvvon biilavuodjimii" ja "divvojuvvon luodda mii ii leat boltojuvvon biilavuodjimii" maid meahccin. Čázádat lea njealját lađđasis meroštallon "rabas ja jikŋon jogat, ádjagat ja jávrrit." Rámmaid siskkobealde mat dás leat albmaduvvon, bidjá § 3 gildosa mohtorfievrojohtolahkii, jus eará ii čuovo njuolga mohtorjohtolatlágas dahje mearrádusas mii dása lea láhkavuođđuduvvon. Dát gielddus gusto eanaeaiggádii ja geavahanvuoigaduvvomiige. Njuolga láhkavuođđuduvvon spiehkastat lea albmaduvvon lága § 4 vuosttas lađđasis mas dán oktavuođas geavatlaš dehálamos spiehkastat leat albmaduvvon c bustávas: ¶
Njuolggadusa čuvgemii sáhttá čujuhit mearrádussii váldon Rt. 1980 s. 273 mas mearriduvvui ahte doalvut ávdnasiid muohtaskohterin heaittihuvvon geassesadjái lei lobiheapmi. Muđui lea departemeanta nuppi lađđasis addán lobi láhkaásahusas addit "earáide mohtorjohtolatlobi" , ja danne viiddidit vuosttas lađđasa logahallama. Goalmmát lađđasa mielde lea lohpi johtalit mohtorvuojániiguin jávrriin mat leat guokte njealjadaskilomehtera dahje stuorát, jus gielddastivra ii mearrit eará. Gielddastivrii lea vel addon dihto váldi spiehkastit lága oppalaš vuolggasaji. § 5 mielde sáhttá mearrádusa mielde addit oppalaš lobiid "girdiid seaivumii ja girdileapmái dihto sajiin meahcis ja čázádagain" ja "vuodjit mohtorvuojániin unnit go 2 njealjadaskilomehtera jávrriid alde go leat erenoamáš árttat maid ferte albmadit láhkaásahusas." Dasto sáhttá gielddastivra § 6 mielde go erenoamáš árttaid geažil, addit mohtorjohtolatlobi ohcama mielde "dihto háviide" dahje "dihto áigodahkii" . Departemeanta sáhttá § 7 mielde addit lagat njuolggadusaid, masa gullá ráddjet, §§ 5 ja 6 atnima. Dehálaš mearrádus leat muđui §4 a, mii lasihuvvui láhkii ođđajagemánu 15. b. 1988 nr. 4 nuppástuslágas. Dás mearriduvvui ahte mohtorvuojániid dušše sáhttá atnit meahcis ja galbmon čáziid alde departemeantta addán láhkaásahusaid mielde. Dákkár láhkaásahus mii dárkilat mudde mohtorjohtolaga meahcis ja čázádagain, lea addon miessemánu 15. b. 1988:s (láhkaásahus nr. 356). Nugo daddjon gusto mohtorjohtolatlága johtolatgielddus eanaeaiggádiidda ja geavaheddjiidege, muhto lága § 10:s lea prinsihpalaš dehálaš mearrádus ahte lága njuolggadusat eai gáržžit "eanaeaiggáda dahje geavaheaddji vuoigatvuohta gustojeaddji riektenjuolggadusaid mielde gieldit dahje ráddjet mohtorjohtolaga opmodagastis" . Ii leat áibbas čielggas man guhkás eanaeaiggáda muddenvuoigatvuohta manná, muhto NOU 1974:37:s Motorferdsel i utmark og vassdrag, celko s. 56 ee. ahte: ¶
Dasto leat addon sierrranjuolggadusat Finnmárkui ja Davvi-Romsii bajábealde namuhuvvon miessemánu 15. b. 1988 nr. 356 láhkaásahusas. § 4:s čuožžu : ¶
Muđui gusto bajábealde namuhuvvon § 4 njuolggadus mohtorvuojániid ja heastavuojániid johtalusas, manaš dal luodda gieddeeatnamiin dahje meahcis. Goappašiid háviid sáhttá nappo eaiggát gieldit vuodjima. Muđui sáhttá dálvejohtolat gieddeeatnamiin heasttain ja reagain olggobealde luottage geavvat. Láhka ii datte mearrit leago dákkár johtalussii lohpi. Olgunastinlága § 6 vuosttas lađđasis leat johtalusa njuolggadusat sáltečázis, dan avádagas gáddelinjás ja fávlái mii lea priváhta eaiggáduššanvuoigatvuođa vuollásaš (beaŋkái dahje guoktemehterlinnjái).Nugo lea čujuhuvvon 3.15.2. oasis sáhttá juohkehaš johtalit fatnasiin, ja dát gusto mohtorjođihuvvon fatnasiiddage. 





Dasa daddjo § 6:s ahte juohkehaš sáhttá johtalit jieŋa alde. 





Vuoigatvuohta johtalit čázádagain lea nugo namuhuvvon 3.15.2. oasis, muddejuvvon čázádatlága §§ 12 ja 65:s. Čázádagat leat ovddežis leamaš dehálaččat ávkejohtalussii, muhto dál lea čielggas ahte vuoigatvuohta lea dáid atnit veajuiduvvamii ja olgunastimiige. Go njuolggadusat juo leat máinnašuvvon, lea dás doarvái muittuhit ahte dat addet vuoigatvuođa mohtorfievrojohtolahkiige. Mohtorjohtolatláhka gáržžida datte mealgat vejolašvuođa geavahit mohtorfievrruid čázádagain, buo. 3.15.3. oasi. Olgunastinlága §§ 8 ja 9, buo. čázádatlága § 12 addá njuolggadusaid gálašeami, gáfestallama, gohttema ja eará ásadeami hárrái. Vuoigatvuođat gustojit dušše meahcis, ja ferte atnit doarvái deastta earáin - omd. sáhttá gálašeapmi leat heivemeahttun guollebivdoberoštumiide, buo. Rt. 1954 s. 213. Dihto dáhpáhusain aiddostahtto lágas lagat mii lea lohpi. Nu fertege gálašit govttolaš gaskkas barttas dahje viesus eret gos ásset olbmot, ferte gohttet unnimus 150 mehtera barttas dahje viesus eret gos olbmot ásset ja dušše guokte jándora eaiggáda mieđáhusa haga. Duoddaris dahje eará boaittobeale sajiin ii datte gáibiduvvo mieđáhus. Vuoigatvuođat álbmogis leat olgunastinlága jna. mielde, sáhttá máŋggaláhkai jurddašit muddet dahje ráddjet. Mohtorjohtolatlága njuolggadusat leat dása ovdamearkan, ja sáhttá muittuhitge ahte olgunastinláhka oppalaččat gáibida ahte álbmot go atná lága buohkaidvuoigatvuođaid, ferte láhttet dohkálaččat.Daid háviin go ii daga dan, lea eanaeaiggádis olgunastinlága § 11 nuppi lađđasa mielde vuoigatvuohta su gevret mannat. Sáhttá leat sáhka buhtadanovddasvástádusasge sutnje gii lea vahágahttán, buo. 12. Dát njuolggadusat eai datte álo sáhte doarvái suodjalit eanaeaiggáda, ja lágas leat danne lassi njuolggadusat. Nu sáhttáge várra fertet bidjat divada guovllu atnui dahje giddet dan, §§ 14 ja § 16 mielde. Jus eiseválddit eai čuovo caggangáibádusa dahje ii sáhte caggat beaktilit govttolaččat, sáhttá opmodaga gáibidit lonistuvvot § 18 mielde, namalassii ahte fylkkagielda ferte dan oastit. Muđui ráddje boazodoallolága § 28 dihto láhkai dábálaš johtolatvuoigatvuođa boazodoalloguovlluin, geahča 3.16.4. oasi. Ja nuppi beales leat iešguđet njuolggadusatge mat váfistit álbmogii johtolatvuoigatvuođaid jna. Dát máinnašuvvojit lagat 3.16.5. oasis. ¶
Ii sáhte leat veadjemeahttun ahte báikkiin Finnmárkkus, omd. oamastusa dahje ovddeš anu vuođul, leat šaddan dihto sierra johtolatvuoigatvuođat jna. báikegotti stuorát dahje unnit joavkkuide. Ii leat datte vuođus oppalat vuođul čuoččuhit sierra riektenjuolggadusaid bajábealde máinnašuvvon "olgunastinvuoigatvuođa" osiide, mii addá Finnmárkku álbmogii nannosat sajádaga go mii gusto riikkas muđui. Nuppi beales iige leat vuođus čuoččuhit ahte álbmot oppalaččat lea rievttálaččat heajut dilis Finnmárkkus go muđui. Ráddjehusaid maid boazodoallolága § 28 bidjá dábálaš johtalussii, leat dieđusge nannosat gustojeaddjin dán fylkkas, go boazoealáhusas lea dáppe stuorát geografalaš viidodat. Muđui sáhttá muittuhit ahte murjemii, mii dávjá lohkko "sivahis ávkkástallanvuoigatvuođa" oassin, gustojit sierra njuolggadusat mat addet Finnmárkku ássiide nannosat sajádaga riikkas muđui, buo. 3.10. oasi. ¶
čoahkkebáikkis ja dan gaskkahis lahkosis, Leaibevuomis ja Bri??as Porsáŋggus ja beahcevuovddiin Álttá gielddas. Ráfáiduhttin Álttás siskkilda čoahkkebáikkige. Jus vel eat beroš ráddjehusain maid dás leat namuhan, sáhttá boazodoalli diktit bohccuidis guohtut vaikko gokko guohtonguovlluin. Guovllut leat juogaduvvon nu gohčoduvvon orohagaide, buo. lága § 2. Dál leat 46 dákkára, juhkkojuvvon 23:in sihke Oarje- ja Nuorta-Finnmárkkus. Juohke boazodoallis lea jođihangearddu juohke áigemuttus guohtonvuoigatvuohta dušše ovtta dákkár orohagas. Sihke boazodoalliid iežaset gaskkas ja stáhta orgánain mat hálddašit ealáhusa, Eanadoallodepartemeantage, lea guhká čielgasit ádden ahte guohtunvuoigatvuohta boazodoallolága mielde gusto olles orohagas, daid ráddjehusaiguin mat bajábealde leat guoskkahuvvon. Nu gohčoduvvon Korssjø duomus Rt. 1988 s. 1217 gávnnahii datte ovttajienalaš Alimusriekti eará bohtosa. Ášši lei guohtonvuoigatvuođa viidodagas priváhta eatnamiin guovtti boazoorohaga boazoeaiggádiid dálveorohagas Mátta-Trøndelágas. Sii čuoččuhedje prinsipálalaččat ahte guohtonrádjá čuovui orohatrájá. Dát hilgojuvvui guoski dálveorohaga ásaheami dilálašvuođain 1894:s, áinnas nu gohčoduvvon 1892 Sámekommišuvnna árvalusa cealkámušaid geažil. Čielggas lea ahte orohagain mat leat ásahuvvon 1883 oktasašsámelága mielde, olii guohtonvuoigatvuohta dušše nu guhkás go das lei vuođus vieru dahje dološ áiggi rájes geavaheami mielde. Maŋit 1933 ja 1978 boazodoallolágat eai nuppástuhttán rievtti oaivila mielde veaháge guoski orohagaid riektedili, geahča s. 1224 ja lágamánnerievtti vihkkedallama bájuheami s. 1229-1232. Guohtonvuoigatvuođa viidodat fertii danne mearriduvvot konkrehta duođaštusárvvoštallamiin, mas boazodoallit fertejedje duođaštit anuset. ¶
"Nr. 3 suokkarda lobi boazodoalus geavahit dábálaš johtin- ja fievrridanvuojániid go dárbbašuvvo, dákkár gáržžidemiiguin mat muđui gustojit ee. mohtorvuojána geavaheames priváhta luottain jna. Nugo mearrádus lea čállon navdo addit lobi geavahit boazodoalus muohtaskohtera muohttagis alde jus dárbbašuvvo ja iige vahágahte sakka. Vuovdegilvinguovllus ja vesáluvvan guovllus lea muohtaskohtera geavaheapmi eavttolaččat hui ráddjejuvvon. Mearrádus ii dábálaččat vuoigatvuođavuođđut geavahit meahccevuojániid bievllas. Muhto sierra háviid ii sáhtte dán gieldit erenoamáš fievrridemiide omd. áideávdnasiid dahje eará ávdnasiid go ii vahágahte sakka. Ferte muđui merket dás leat sága teknalaš veahkkeávdnasiid birra mat eai leat gullan árbevirolaš boazodollui ja mat sáhttet vahágahttit ja muosehuhttit ja earaláhkai bilidit. ¶
mohtorjohtolaga oktavuođas, buo. vel dan 3.15.4. oasis máinnašuvvon miessemánu 15. b. 1988 láhkaásahusa nr. 356, § 9. Muđui dihtto boazodoalu suodjalandárbu johtalussii maiddái boazodoallolága § 28 mearrádusa geatnegasvuođas láhttet fuolalaččat go johtala boazodoalloguovlluin, ja erenoamáš fuolalaččat áiggiin goas lea dehálaš ahte boazu ii muosehuhttojuvvo. Go álbmoga mohtorjohtolat juo álgovuorus lea oalle ráddjejuvvon mohtorjohtolatlága njuolggadusain, bidjá § 28 vuosttažettiin cakkiid dábálaš johtalussii boazodoalloguovlluin, ja mearrádus leat danne lagat máinnašuvvon bajábealde 3.16.4. oasis. ¶
Eanaš boazodoalliin lea dál fásta geasseviesut lassin fásta dálveviesuid. Dan jurdagis mii lea vuođđun biddjon Eanadoallodepartemeantta girjái, ferte dán viesu muorradárbuge siskkildit boaldámušvuoigatvuođa. Boazodoallolága § 14:s bivdo- ja guollebivdovuoigatvuođasge lea "lobálaš boazodoalu oktavuođa" hábmema, muhto dát vuoigatvuohta lea vel ráddjejuvvon gustot "orohagas gos lea boazodoallu" . Dát erohus cealkkiha ahte boaldenmuora ja muorraávdnasiid vuoigatvuohta galgá gustot árjjalašvuođaidege boazodoalus mat leat olggobealde orohaga gos eallu guohtu. Dát dávista dan mii orru ovdanboahtimin Eanadoallodepartemeantta girjjis, ja mearkkaša omd. ahte boazodoalli § 13 mielde sáhttá váldit muorraávdnasiid dálveorohagas áiddiid ja rusttegiid divvumiidda vaikko guohtun lea geasseorohagas. 13 maŋimušlađđasis addo Eanadoallodepartementii vuoigatvuođavuođđu ráddjet dahje ollásit gieldit váldit muorraávdnasiid dihto guovlluin, jus dát dárbbašuvvo vuovddi seailluheapmái, vesáluvvamii dahje lánjodeapmái dahje dannego orohagas lea muorraávnnasváili. Sáhttá nu ráddjet ahte dearvvas ávdnasiid váldá dušše čujuhemiin. Suoidnemánu 26. b. 1983 girjjis dadjá departemeanta oaidnit "govttolažžan ja halddašanláhkai dárbbašlažžan ahte boazosápmelaččat guovddášat guovlluin ohcet čujuheami ovdalgo ávnnastit, jus áigot olu ávnnastit." Muorraávdnasiid vuoigatvuođas eai leat datte addon dákkár čujuheami láhkaásahusat, dahje eará ráddjehusat. Departemeanta ieš báhkkoda dán fertet mearkkašit ahte boazodoallit eai geatnegahto ohcat čujuheami, vaikko sii leat dan viehka muddui dahkan. ¶
Riekti dulko nappo § 14 nu ahte dat dušše addá vuoigatvuođaid orohagas gos eallu lea. Dát vuođustuvvo dainna ahte §1933-lága (§ 38) vástideaddji mearrádusas lei dákkár sisdoallu, mii lea nannejuvvon nu gohčoduvvon Marsfjellduomus (Rt. 1955 s. 361, geahča s. 364), ja ahte ii lean oaivil muhttit dán riektedili. Dát vuođustuvvo čujuheamen 1978-lága ovdabargguid iešguđet osiide, almmá njuolga namuheamen ahte Od.prp. nr. 9 1976-77 § 14 sierracuohkit (s. 58) čielgasit dadjet ahte evttohus "dávista duohtavuođas gustojeaddji lága § 38" . Riektejoavku lea ovttamielas gielddarievtti § 14 dulkomii. Earalágan gažaldat bohciida go bohccot leat orohagas gos eai galggašii leat. Dábálaččat eai leat nappo vuoigatvuođat § 1 mielde, dannego dát lea lobihis guohtun, muhto erenoamáš heahtedilis sáhttá almmatge jurddašit ahte dán ii sáhte atnit lobiheapmin.Danne ferte bidjat vuođđun ahte sis geat ealu čuvvot leat vuoigatvuođat § 14 mielde. Vaikko eallu lea lobiheamit olggobealde orohagas galget boazodoallit dihto diliin sáhttit leat lobálaččat doppe ja nu leat vuoigatvuohta bivdit ja guolástit dán oktavuođas. Dát sáhttá omd. leat go vuojeha bohccuid mat leat boahtán boasttu orohahkii. Sáhttá namuhit ahte boazodoalli geas eai leat vuoigatvuođat § 14 mielde, oažžu njuolggadusaid ja eavttuid mielde mat muđui gustojit dán guovllu árjjalašvuođaide vuoigatvuođa bivdit ja guolástit. Vuoigatvuođaid sisdoalus ja mahtodagas, mearrida § 1 vuosttas lađas ahte boazosápmelaččain lea vuoigatvuohta bivdit ja guolástit "seamma eavttuin go sii geat fásta ásset gielddas, gilis dahje báikegottis gos almennet dahje stáhtaopmodat lea" . Dát mearkkaša ahte boazosápmelaččat leat seamma ráddjehusaid vuollásaččat, omd. bivddusatnima ja ávkkástallanáiggiid ektui. Dás čujuhuvvo sáivabivddu vuoigatvuođa oppalaš ovdanbuktimiidda 3.7. oasis ja bivdovuoigatvuođas 3.8. oasis, ja Hálddašanjoavkku čielggadeami 4.8. (fuođđu) ja 4.9. (sáivabivdu) kapihttaliidda. Ii ovdanboađe njuolga ii boazodoallolágas iige dan ovdabargguin leago bivdo- ja guolástanvuoigatvuohta ráddjejuvvon dálloatnui. Nugo namuhuvvon 3.17.7. oasis, leat baicce muorraávnnasvuoigatvuohta § 13:s ráddjejuvvon iežas atnui. Dasto lea lága § 25:s boazoealáha birra gaskal Norgga ja Ruoŧa (geassemánu 9.b. 1972 nr. 31) aiddostahttojuvvon ahte ruoŧa boazosápmelaččaid vuoigatvuohta bivdui ja guolásteapmái ii rihko iežas dárbbu. Goappašat dát dilálašvuođat čájehit ahte dákkár ráddjehus ii gusto norgga boazosápmelaččaid bivdo- ja guolástanvuoigatvuhtii. Dát oaivil leage danne, guolásteami ektui, váldon Eanadoallodepartemeantta cuoŋománu 29. b. 1981 girjjis Stáhta vuvddiid direktoráhtaii, ja lea Riektejoavkku oaivila mielde buoremus árttat. Maná bođii nu gohčoduvvon Brekken-duomus (Rt. 1968 s. 394) nuppelágan bohtosii. Dát duopmu gusto datte eanaeaiggádiid ja boazosápmelaččaid gaskasaš šiehtadusa dulkomii guoski guovllus, ja iige vuoigatvuođaid áddejumis boazodoallolága mielde. Dalá láhka ii addán vuoigatvuođa bivdit ja guolástit priváhta eatnamiin. Lassin vuoigatvuođa mii lea válddahuvvon bajábealde, ja mat nappo gustojit "stáhtaalmennehiin ja eai erenoamáš matrikulerejuvvon stáhtaopmodagain" , lea boazosápmelaččain 14 vuosttas lađđasa nuppi čuoggá mielde dihto vuoigatvuohta bivdit ja guolástit daid stáhta matrikuleren vuvddiin ja ráššain mat leat guohtonguovlluin. Vuoigatvuohta galgá dás leat nugo lea leamaš ovddežis, namalassii ahte dan dárkilat sisdoallu galgá konkrehta mearriduvvot juohke háve. Maŋimuš lađđasa mielde ii galgga máksot láigu dahje goartadivat bivdui dahje guolásteapmái § 14 olis. (Dát lea eará go guollebivdo- ja fuođđodivat, buo. vulobealde.) Go boazosápmelaččaid bivdu ja guollebivdu § 14 vuosttas lađđasa vuosttas čuoggá mielde muđui galgá leat seamma guovllus seamma eavttuin go dáloniin, lea danne dán čuoggás earuhan boazosápmelaččaid ja dáloniid. ¶
Dát láhkaásahus lea datte fámuhuhttojuvvon go miessemánu 15. b. 1992 nr. 47 ođđa luossaláhka čuovui Birasgáhttendepartemeantta stáhtaeatnamiid guollehálddašeami juovlamánu 18. b. 1992 oppalaš láhkaásahusa bođii dan sadjái. Nugo namuhuvvon 3.7.4.1 oasis lea dán láhkaásahusa § 12:s mearrádus ahte anadroma luossaguliid čázádagain galgá dušše lihttoláigohit guollebivddu báikkálaš organisašuvnnaide dahje servviide. 1977- láhkaásahusa ektui, ii daddjo datte mihkkege njuolga ii báikegotti ovdamunis guoski johkaleagis iige boazosápmelaččaid guollebivdovuoigatvuođas. Nugo ovdanboahtá 3.7.3. oasis gustojit erenoamáš njuolggadusat luossaeanuide, namalassii Deanu, Álttá- ja Njávdánjoga. Dáid eanuid guollebivdovuoigatvuohta ii navdo gullat stáhtii, muhto guoski eatnoleagi eanadoalliide. Deanu beales čuovvu dát Geassemánu 23. b. 1888 deanulága, maid ferte atnit vieruiduvvan vuoigatvuođ láhkanannemin mii lea sajáiduvvan, ja Álttá- ja Njávdánjoga sierradilli vuođđuduvvo vieruiduvvan riektehámáiduvvamii ja riektegeavadii. Go dáid eanuid guollebivdovuoigatvuohta ii adno gullat stáhtii, go ii leat "ii sierra matrikuleren stáhtaopmodagain" oassin, ferte leat olggobealde boazodoalu § 14:a doaibmaguovllu. Dát mearkkaša nappo ahte dát mearrádus ii sáhte addit boazosápmelaččaide seamma sierra guollebivdovuoigatvuođa go mii Deanu, Álttá ja Njávddáma eanadoalliin leat. Dát ferte gustot oaggunsierravuoigatvuhtiige mii eatnoleahkeássiin geain ii leat fierbmebivdovuoigatvuohta deanuleagis, soaitá fertet leat.Jus leš dákkár vuoigatvuohta, ferte dat datte várra gullat boazosápmelaččaidege geat johtet deanuleagis, ja ainjuo sáhttet sii nugo eará báikeolbmot oaggut luosa, guvžžá ja vallasa stákkuin ja nođđoduorgguin jus mákset veaháš dan ovddas. Muđui sáhttá namuhit ahte Deanu ja Várjjat gielddarievtti áššis nr. 31/1983 A, mas duopmu celkojuvvui guovvamánu 21 b. 1984, čuoččuhuvvo ee. ahte boazosápmelaččat ovdal 1888 lága ledje ásahan sierravuoigatvuođa fierbmebivdui Deanus mii galggai leat fámus beroškeahttá dán lága ja maŋit láhkaásahusaid. Riekti ii gávnnahan leat ásahuvvon makkárge dákkár guollebivdovuoigatvuohta, ja ahte livččii leamen buohkaidvuoigatvuohta masa láhkaaddi livččii lean vuoigaduvvon seaguhit iežas. Muđui muittuhit ahte ii sáhte leat veadjemeahttun ahte stuorát dahje unnit boazosámiid joavkkut leat báikkálaččat sáhttán háhkan sierravuoigatvuođa guollebivdui priváhtarievttálaš vuođul lassin guollebivdovuoigatvuođa mat čuvvot boazodoallolága ja eará lágaid. 3.17.8.3 Erenoamážit bivddus ¶
"Muhto gávnnahan vel ahte dan muddui go rávdnjejohtasa dihte sápmelaččat gaskaboddosaččat leat ferten gierdat láiddongáržžideami ja fárrehit ragat- ja guottetsajiideaset, leat heivehallamat siskkobealde bisuhuvvon ealáhussturrodaga Vássevaččat lea váikkuhan veahá fuonit gánnáheami, muhto doaimma leat sáhttán doalahit rievddakeahttá. Nuppástusat ja váikkuhusat eai leat mu oainnu mielde buhtadanevttolaččat jus áibbas sierra dilálašvuođat eai leat. Navddán baicce ahte rávdnjejohtasa muosehuhttimat mat lea bilidan bohcco johtma ja ¶
"Rusttetbarggut ja johtolat rusttetspáittu mielde oktan šlámain ja eará muosehuhttimiin, orui guohtuma caggin avádagas goappašiid bealde luotta, vaikko dán avádagas šaddu ii billašuvvan. ¶
Gaskabottut mat bidjojedje vuođđun, ledje Varfjell:i 5 jagi ja Stifjellrusttegii 7 jagi. Dán riektegeavada čađamannan orru čájeheamen ahte prinsihpas ii ráddjejuvvo das makkár massimat ja vahágat leat siskkilduvvon buhtadansuodjaleapmái, nu guhká go dat gullet ealáhussii. Sáhttá jearrat makkár guovlluid galgá geahčadit go galgá mearridit nuppástuhttetgo meassamat, dahje njuolga gáržžidit boazodoalu ealáhusvuđđosa. Ferte leat čielggas ahte ee. guohtuma, guottetsajiid, biggohansajiid vejolašvuođaid olggobealde guoski orohaga ii sáhte vuhtii váldit. Boazodoallolága vuogádaga mielde lea juohke boazodoallis jođihangearddu dihto áigemuttus dušše vuoigatvuohta mearre orohagas. Áilegas-duomus (Rt. 1986 s. 364) boahtá čielgasit ovdan ahte leat vejolašvuođat (geasse)orohagas man ektui massima galgá vihkket. Dás celkojuvvo (s. 369): ¶
"Nubbi gažaldat lea, fertego militeara doaimma Garnisonen i Porsanger:s nugo huksejuvvui 1972:s, árvvoštallot oktan bággolonistanlágan meassamiin, mii čuohcá nu ahte ii galgga unnidit buhtadasa vahágiid ja bilidemiid ovddas mat leat vuollel gierdanrájá, ja iige vahágiid ja bilidemiid ovddas mat čuvvo doaimmaid mat álggahuvvo sullii 1950. Molssaeaktu lea atnit 1972 stuorideami errejuvvon meassamiin mat eaktudit buhtadasa. Oaivvildan maŋimušoainnu fertet leat riekta. Nugo namuhuvvon lean gávnnahan ahte fáktagotti ásaheapmi sullii 1950:s ii lonistan makkárge buhtadangáibádusa boazoealáhusa ektui. Buhttenrievttálaččat ii nuppástuvvon mearkkašanveara ovdal 1972 stuorideami. Dalá stuorideapmi lei čalmmustahtti. Dát stuorideapmi ii sáhte mu oaivila mielde lonistit buhtadanovddasvástádusa ii doibmiige ásahuvvon sullii 20 jagi ovdal. Čoavddus livččii eará jus stuorideapmi livččii lean maŋistagasabbot. Eará gažaldat lea, ovddasvástidago stáhta vel buhtadasa ovdal ásahuvvon doaimma ovddas boazoealáhusa maŋit nuppástusaid geažil, vuosttažettiin boazologu gárggiidettiin. Dát gárggiideapmi lea čuohcan ruđalaččat boazoealáhussii, go sullii 1950 massui láiddon. Orohaga beales deattuhuvvo danne ahte eatnamiid ealáhatvejolašvuođat galget buhtaduvvot. Lean gávnnahan ahte orohahkii ii sáhte miehtat dánge čuoggás. Čujuhan ahte buhtadanovddasvástádusa árvvoštallamis dan militeara doaimma oasis mii ásahuvvui sullii 1950:s, ii jerro galgágo deastta atnit ealáhusa jáhkehahtti ja ávaštalli ovdáneamis. Dán háve lea dakkár gárggiideami ovddas mii gullá dán rámma olggobeallai. Gielddariekti lea, lágamánnerievtti doarjagiin, bidjan vuođđun ahte lei easka 1980:s - nappo sullii 30 jagi maŋŋilgo fáktagoddi ásahuvvui - ahte ealáhatcuogga olggobealde báhčinguovlluid ollásit ávkkástalle. ... Dasto gávnnahan ahte ii sáhte árvvoštallamii stuorrát mearkkašit ahte báhčinguovllut juo dalle go ásahuvvo, ovddastedje ¶
Boazodoallolága § 15:s leat njuolggadusat nu gohčoduvvon máŋggaid doaluid gaskasaš riidduin gaskal boazodoalliid nuppi bealde ja eanaeaiggádiid dahje geavahanvuoigaduvvomiid guohtonguovllus nuppi bealde. Mearrádus ii gusto viidát ¶
Dán konkrehta háve gustojedje gáržžideamit nappo earáidego boazosápmelaččaide. Departemeantta cealkámušat leat datte oppalaččat hábmejuvvon, ja ii leat árta jáhkkit ahte dat áddejupmi iige siskkil boazosápmelaččaid vuoigatvuođa. Datte namuhitge proposišuvnna eará cealkámuša mii sáhttá áddejumi veahá váddudit. S. 42:s, veaháš maŋŋil dán cealkámuša mii lea geardduhuvvon seamma siiddus ovddabealde daddjo : ¶
Dás ii gehččo vuoigatvuohta mii buhttenrievttálaččat suodjaluvvui Álttesjávrri-duomus dábálaš vuoigatvuohtan, muhto erenoamáš riektehámáiduvvamin (Nuppi duomus masa čujuhuvvo, Brekken-dupmui, ledje vuoigatvuođat šiehtadusa vuođul.) Vajos maŋŋil dan mii bajábealde lea geardduhuvvon, joatká Alimusriekti (s. 1291): ¶
čadnon dihto boazosápmelaččaide dahje dihto doallojoavkkuide, muhto lea vuoigatvuohta iešalddes ealáhussii. Alimusrievtti áššemeannudeapmi lea veaháš oanehat. Buhtadangažaldahkii lea doarvái (s. 537) čuoččuhit ahte boazosápmelaččain lea leamaš ollásit buhttenrievttálaš suodjaleapmi das rájes go Mevkkiorohat ásahuvvui 1963:s. Alimusriekti ii gávnnat fertet mearridit makkár vuoigatvuođat boazoealáhusas leat leamaš guovlluin ovdal dán. Korssjø-ášši (Rt. 1988 s. 1217) gustui boazosápmelaččaid guohtonvuoigatvuođa viidodagas sin orohagas. Lei čielggas ahte go dát orohat ásahuvvui 1894:s, lei guohtonvuoigatvuohta ráddjejuvvon guovlluide gos dat ledje ásahuvvon ovddeš anu olis. Boazosápmelaččat čuoččuhedje iešguđet ákkaid doarjagiin, ee. 1978 boazodoallolága, ahte dát riektedilálašvuohta dál lei muhttojuvvon nu ahte guohtonvuoigatvuohta gustui birrarat orohaga rájáid, muhto ii ožžon doarjaga (duopmu leat lagat meannuduvvon bajábealde 3.17.3. oasis). Alimusriekti geardduha muhtun cealkámušaid mat gusket dán áššái. Vuos namuhuvvo (s. 1223) dovddusin dahkkon suoidnemánu 28. b. 1894 Siskkit departemeanttas, mas ee. čuožžu: ¶
Boazosápmelačča vuoigatvuohta guohtumii ja johtimii vástida geatnegasvuođa geahččat bohccuid "albmaláhkai" ja fuolahit ahte dat leat "dohkálaš" lojit, buo. boazodoallolága § 20 vuosttas lađđasa, mas dasto deattuhuvvo ahte boazodoalli geatnegahtto doallat bohccuid orohagas gos dat lobálaččat sáhttet leat. Jus bohccot leat boahtán olggobealde orohaga gos dat lobálaččat besset guohtut, galgá boazodoalli "dakkaviđe fuolahit daid jávkadit ja vuojehit lobálaš orohahkii, buo. § 24 vuosttas lađđasa. Eará boazosápmelaččaid deasta ja ealáhusa ollislaš buorre lágideapmi, orru oktan riidogarvima deasttain eará ealáhusaiguin ja beroštumiiguin, leat dehálamos deasta lága geahččangeatnegasvuođa mearrádusas, buo. Od.prp.nr. 9 ¶
Bajábealde geardduhuvvon ávdnasis dihtto dávjá iešvuohki ahte lea oktavuohta gaskal geahččan- ja vuojehangeatnegasvuođa. Sáhttá orrut nu ahte vuojehangeatnegasvuohta eanet lea geahččangeatnegasvuođ oassi, go iehčanas geatnegasvuohta, muhto min árvvošteami ¶
Riektejoavku lea juohkkásan Finnmárkku ovddeš matrikulerekeahtes eatnamiid eaiggáduššanvuoigatvuođ gažaldaga dáfusge. Unnitlogus, gii lea Otto Jebens, ii leat olus vuosttaldeapmi eanetlogu ovdanbuktinhámi ja metodihkii, ja leage sáhttán guorrasit eanetlogu konklušuvdnii eaiggáduššanvuoigatvuođa hárrái olggut Finnmárkkus, daid nu gohčoduvvon "priváhtiivva" dáža guovlluin. Jebens:s lea datte dat áddejupmi ahte go galgá konkluderet eaiggáduššanvuoigatvuođa Sis-Finnmárkku guovlluide mat ovdal 1751 ledje ruoŧa duopmoválddi vuollásažžan, berre earaláhkai deattuhit historjjálaš gálduid ja deattuhit garrasit sámi riekteáddejumi go maid eanetlohku lea dahkan. Son lea gávnnahan dán earálágan deattuhusas leat mearrideaddji mearkkašupmi bohtosii, ja danin ii leat sáhttán guorrasit eanetlogu konklušuvdnii Sis-Finnmárku guovlluid hárrái. Spiehkasteaddji oaiviliiddis vuodustan dihte lea gávnnahan dárbbašlažžan hábmet oktilaš ovdanbuktima. Danin leatge Finnmárkku eatnamiidda guokte eaiggáduššanvuoigatvuođa ovdanbuktima, main eanetlogu ovdanbuktin lea bájuhuvvon vulobealde A čuoggás, ja Jebens:a fas B čuoggás. ¶
Go galgá mearridit gii eaiggáduššá makkár nu objeavtta, ferte konklušuvnna vuođus ee. leat lágain, láhkaásahusain, riektegeavadis, čálalaš čielggademiin, geavaheamis ja riekteáddejumis. Dán kapihttala fáddá lea guorahallat makkár áššáiguoskevaš riektegáldooasit leat olamuttos, daid vihkkedallat ja sáhttit bajilčállaga gažaldaga vástidit. Dán barggu bargovuohki lea juogo álgit riektehistorjjálaš ovdáneamis ja guorahallat mo riektedilli lea ovddiduvvun gustojeaddji vuoigatvuohtan, dahje álgit dálá čállon riektegálduin ja lasihit dása historjjálaš gálduid ja eará gáldoávdnasiid nu guhkásgo dárbbašuvvo juksat ja bealuštit konklušuvnna mii dán vuđđosis navdo leat gustojeaddji vuoigatvuohtan. Nugo namuhuvvon 1.2. oasis, lea Riektejoavku válljen maŋit bargovuogi vuođđun barggustis. Dáinna vuolggasajiin lea Riektejoavku 3.2. gitta 3.17. oassái meroštallan iešguđet resurssaid mat leat áigeguovdilat. Juohke resursašlájas lea vihkkedallon adnu mii lea leamaš, njuolggadusat mat leat leamaš gustojeaddjin ja dan guovllu riektegeavat. Dán resurssamiel čađamannamis lea viehka olu riektehistorjjálaš ávdnasatge váldon mielde. Dát ávdnasat lea čuovvovaš čielggadeamis viehka stuorra vuođusoassin. Riektegálduid dábálaš geavaheapmái čujuhuvvo eanetlogu ovddabealde 2.2. oasi válddahallamii. ¶
(árbevirolaččat gohčoduvvon originaera dahje álgovuolggalaš háhkan). čielggadeami čuo. 1.17 «Statens grunn i Finnmark. Et historisk perspektiv» mii lea deaddiluvvon Riektejoavkku čielggadeami mildosiin). Jus objeavttas lea eaiggát, eaiggáduššanvuohta sirdo dábálaččat eaktodáhtolaččat šiehtadusain (árbevirolaččat gohčoduvvon derivatiiva dahje surggiidahtton háhkan). Bággosirdin bággolonistuvvo. Eaiggáduššanvuohta sáhttá datte háhkkot sirddekeahttáge, go ođđa "jáddada" (jávkada) boares vuoigatvuođa. Dán sáhttá dahkat dan oskkus go háhká áđa sus gii orru leamen rivttes eaiggát (nu gohčoduvvon dan oskkus háhkan). Eará háviid ii dušša boares vuoigatvuohta vuosgo lea mannan dihto áigi ja ođđa eaiggát lea halden objeavtta. Dákkár háviid lea sáhka oamastusas, dološ áiggi rájes geavaheamis, ealjohisvuođas dahje "cieggan riektedilis" , geahča dárkilat dán birra ovddabealde 2.2.3. oasis. Finnmárkku eatnamiid eaiggáduššanvuoigatvuođa dáfus lea maŋimuš joavku áigeguovdil ja danin vuođđofáddán dán kapihttala vihkkedallamiidda. ¶
Bajábealde čujuhuvvui ahte atnu lea guovddáš dagaldagat go galgá mearridit leago eaiggáduššanvuoigatvuohta dahje molssaevttolaččat sierra vuoigatvuohta giddodahkii dahje giddodagas. Geavadis lea dát dávjá hábmejuvvon gažaldahkan geas lea eaiggátráđđejupmi eatnamiidda. Dát gusto eavttuheapmin jus vuoigatvuođagáibideaddji ii sáhte čujuhit mangelágan eaiggáduššanvuoigatvuođa duođaštussan čuoččuhusa vuođđun. Eaiggátráđđejumit leat datte dávjá mearrideaddji mearkkašupmi vaikko leat áššebáhpárat ja vuosttažettiin go lea gažaldat dulkot čálalaš ávdnasa. Eaiggátráđđejumiin jurddašuvvo sihke rievttálaš ja duohta hálddus, buo. Rt. 1956 s.1085 s.1094 báhkkodanvuogi. ¶
go dárbbašuvvo heađuštit meassamiid sin guohtonvuoigatvuhtii» (referáhta s. 122). Dát ášši čujuha moanaid dagaldagaide mat leat áigeguovdilat go eaiggátgažaldat galgá čielggaduvvot ja mearriduvvot. Konkrehta deattuhuvvojit rievttálaš hálddut sakka, mii ii mearkkaš ahte ii beroštuvvo duohta anus. Eanaš háviid leat lotnolasdoaimmat mearrideaddjin. Leat ovdamearkkat ahte duohta atnu bidjá eanaš eaiggáduššanvuoigatvuhtii vuđđosa. Mahkáš áššis mii lea geardduhuvvon 1967 Rt. s. 101 (Junkerdal-ášši). Dás deattuhuvvui guovllu láddjehaga ja beasselogguma háldu ja geavaheapmi. Dilálašvuođain čájehuvvui ahte guovlu ii lean leamaš nu árjjalaš anus, ja lei váttis čájehit dán guhkes áiggi anu. Deattuhuvvui vel Stáhta eaiggátgáibideaddjin ii lean dahkan maidege atnui ja mii čájehii ahte ovddasvástideaddjit eaiggátráđđejedje guovllu. Dát ii leat sáhttán leamaš amas Stáhtii vuovdehálddašeami bokte. Lei doarvái vuođus dáinna dahkat juoidá. Guovddáš dákkár áššiin lea, leago atnu sierravuoigatvuođarámma siskkobealde mii alddes lea, vai čájehuvvojitgo « eanaeaiggátráđđejumit» masa ii leat vuoigatvuohta. Dihto láhkai vihkkedallo leago geavahanvuoigatvuohta- vai eaiggátráđđejupmi, Rt. 1968 s. 1202 s.1212-1213. Dás namuhuvvo anu ealjohisvuohtage. Vaikko eaiggáduššanvuoigatvuođa vuođđu váilo, dahje lea eahpečielggas dahje eahpidahtti, sáhttá son gii guhkit áiggi lea eaiggátráđđen, adnojuvvot eaiggádin go son gii áitosaččat alcces čuoččuha eaiggáduššanvuoigatvuođa ii leat čielgasit seaguhan iežas dasa. Dát lea hui čielggas Rt. 1961 s.1163, mas daddjo, s. 1172 buo. s. 1187 leat «čielggas» ahte ii sáhte «čuoggut» ásahuvvon riektedilálašvuođa dainna vuođuin ahte dát badjel 100 jagi boares riekteáddejupmi lea boasttut», buo. lagat 2.2.3. oasi. ¶
Bajábealde čujuhuvvui ahte servodatválddi dárbu ruđalaš vuđđui sajadagasis sáhttá leat dehálaš oassi oahppavuđđosii ahte buot maid ovttaskas olmmoš ii “ieš ane” , gullet Gonagassii. Dánska rievttis lea Jydske Lov:s (1241) mearriduvvon ahte gonagas eaiggáduššá hilgogálvvuid maid ii oktage jearat, sonhan eaiggáduššá olles gátti, ja "maid ii oktage eaiggáduša, eaiggáduššá gonagas" , (Tredie Bog LXIII 61. Første Bog LV 53:s lea njuolggadus vuovddi birra mii guoská eará eatnamiidda. Jus leš hállu almennetvuovddis, "de eaiggáduššá gonagas eatnamiid ja boanddat vuvddiid" . Dás hállo ahte gonagas eaiggáduššá "gátti" go dat ii leat priváhta eaiggáduššanvuoigatvuođa vuollásaš ja son eaiggáduššá almennehiid eatnamiid. 150 jagi dás ovdal lei juo dalá Gonagas gáibidan beassat «eaiggáduššat» almennehiid ja eatnamiid mat eai lean anus. Dán gáibádusa maid Robberstad čállá (Rettssoga I (1976) 115- 116 s.) álbmot ii dohkkehan go ii lean dikkis dohkkehuvvon. Goappašiid háviid hállo Gonagasa “eaiggáduššanvuoigatvuođas” . Mii dalle oaivvilduvvoi doahpagiin, ii leat dál áibbas álki dadjat. Oaivámušservodagas lea vel nu ahte čeardaoaivámuš seamma dárbbuin gáibidii leat "eaiggát" , geahča Knut Odner: Finner og Terfinner(1983) s. 85. Guladiggelágas G 145 (Ngl I s. 58) lea celkon ahte jus njáskko dállui almennehis lea Gonagas dálu eaiggát. Frostadiggelága álggahusas lei vástideaddji njuolggadus ahte galgá leat nugo "riikka nuortan dahje máddin " , (F Innledning 19, XIV 8 Ngl s.125). Lea dasto Frostadiggelágas XIV 8 (Ngl I s. 251) ja Enalága VII 62 (Ngl II s. 145) celkon ahte Gonagas sáhttá lihttoláigohit almenneha “... geasa dáhtoš” Mii dáid lágain lea celkon vástida dasa mii lea celkon bajábealde Gonagasa gáibádusas vuovddekeahtes eatnamiid eaiggáduššanvuođas. Jus geahččá dálá terminologia, dulkojuvvo lihttoláigoheapmi "eaiggátráđđejupmin" . Alimusriekteduopmár B. Berger čujuha datte artihkkalis Tfr 1956 s. 106-123 ahte njáskama njuolggadusain sáhttá leat áibbas eará ulbmil, namalassii ovddidit ja suodjalit eanagilvima. Dán oidnui orru Robberstad guorraseamen Jus og Jord:s (1978) s.189 ja Sandvikge mildosis Riektejoavkku čielggadeapmái. Dalle lea dálá terminologias hállu hálddahuslaččabut njuolggadusas. Min boarrasamos lágaid njuolggadusat ahte dušše Gonagas sáhtii lihttoláigohit almennehiid njáskkahagaid, dulkojuvvo maiddái ahte earát gildojuvvo dán dahkamis, várra nappo heađuštit gili fámolaččabut bálkáhit bálvváid iežaset ¶
b. 1964 luossa- ja sáivabivdoláhka, mii dál lea lonuhuvvon miessemánu 15. b. 1992 nr. 47 luossa- ja sáivabivdolágain, muitalit maiddái čielgasit ahte stáhta lea stáhtaalmennehiid eaiggát. Almennehiid rádjageassin gaskal Gonagasa/stáhta ja giliid vuoigatvuođaid láhkaoktavuođas ii oidno leat báhkkoduvvon ovdal ovddabealde namuhuvvon borgemánu 5. b. 1848 lága ovdabargguin. Dás lea - ráđđehusárvalusas - logahallon stáhta ja giliid vuoigatvuođa. Álggos lea celkon makkár dihto vuoigatvuođat lágaid mielde gullet eiseválddiide. Mat leat 1) vuoigatvuohta lihttoláigohit njáskansajiid, 2) oktovuoigatvuohta murret vuovdimii ja 3) vuoigatvuohta eanagoivongálvvuide, jápmán fálláide ja šaddadit almennehis. ¶
Ášši guovddáš nággofáddá maid duopmostuolut mearridedje gustui "eami dilálašvuhtii, stáhta ráššaid eaiggádin" , mii lei maŋŋil muhttojuvvon nu ahte Eidfjord ja Ullensvang gielddat dál ledje eaiggádat. Vihkkedallamis bidjá Alimusriekti vuođđun ahte gilit eai lean "almennehiin ráđđen opmodaga" , ovdal gieldaláhka bođii 1837:s. Áššis lei čájehuvvon ahte giliolbmot 1830-jagiin ledje láigohan guohtuma vierrásiidda, ja ahte geassesajit almennehiin ledje vuvdon. Dása dajai Alimusriekti ahte ii lean doarvái árta navdit ahte giliolbmot dákko bokte ledje hálden dainna eavttuin, "dahje dainna jáhkkuin" , ahte sii danin "atne duohta eaiggáduššanvuoigatvuođa" . Rievtti mielas baicce navde ahte hálddut ledje vuođđuduvvon boasttu govvádusaide "man guhkás gili geavahanvuoigatvuohta olii" , nuppiin sániiguin muhtunlágan vuoigatvuohtačádjádus. Konklušuvdna lei ahte guovlu ain lei almennet mii gulai stáhtii. Duopmu govve bures olu galggai vai vuoitá eaiggáduššanvuoigatvuođa stáhtaalmennehis. Duopmostuolut deattuhedje sakka aiddostahttit ahte lea eaiggáduššanvuoigatvuođačuolbma maid mearridit ja iige leatgo gielddat oamastusa bokte dahje earaláhkai háhkan eará "dahje joatkka vuoigatvuođa opmodaga atnui ja ávkkástallamii go dan mii čuovvu dábálaš almennetdili" (s.1256). Namuhuvvon duomus lea muđui 1793 duopmuge geardduhuvvon, mii Bergen Lágamánnedikkis celkui, ja mas hállo dábálaš olbmo áddejumiin ahte “várri lea Gonagasa almennet, gii okto sáhttá dan atnit.” 1963:s jerrui stáhtaalmennehiid eanaeaiggáduššanvuoigatvuođas prinsihpalaččat nu gohčoduvvon Vinstra-duomus (Rt. 1963 s. 1263), mii muđui lea máinnašuvvon ovddabealde 2.2.3. oasis eanetlogu válddahallamis riektegálduid geavaheamis, ja V čuo. Jebens:a sierraoaivilis dása. Nággu lei ođđa áigeguovdilis riggodagaid háldenvuoigatvuođas, konkrehtalaččat gahčahatvuoigatvuođain. Geavahanriektelaččat čuoččuhedje vuohččan čujuhettiin bajábealde namuhuvvon Schiefloe ja Berger dutkosiidda, ahte almennehat álgovuolggalaččat gulle giliide ja ahte dát eaiggáduššanvuoigatvuohta ii goassege lean sirdon Gonagassii ja stáhtii. Duohtavuohta ahte Gonagas máŋggain oktavuođain (teorias, lágain ja duomuin) lei máinnašuvvon almennehiid eaiggádin ii lean priváhtarievttálaš eaiggáduššanvuoigatvuođas dahkamuš, muhto gohčoduvvui dás Gonagas almmolašrievttálaš hálddašanváldin. Erenoamážit maŋŋil 1814, lei maná olu eahpečielggasvuohta ja boasttoáddejupmi dán čuoggás. Maŋit lágat ja riektegeavat ledje dávjá bidjan vuođđun dán boasttu eavttu ahte stáhta eaiggáduššanvuoigatvuohta stáhtaalmennehiidda lei priváhtarievttálaččat. Geavahanriektelaččat čuoččuhedje datte ahte dát boasttu eaktu ii cakka duopmostuoluid dál, go boasttoáddejupmi lei čilgejuvvon, bidjat álgovuolggalaš ja riekta dilálašvuođa vuođđun, namalassii stáhta vuoigatvuohta stáhtaalmennehiidda lei hálddašanrievttálaččat. Duopmostuolut eai bealuštan geavahanriektelaččaid stáhtaalmenneha eaiggáduššanvuoigatvuođa oainnu. Lágaduopmárat jienastedje maná riektelaččaid beali gielddarievttis. Gielddarievtti ovdaolmmoš (sundi), gii nappo lei unnitlogus, ii lohkan vuođustusas leat ártta dárkilat geahččat almennetvuoigatvuođa historjjálaš ovdáneami. Sutnje lei dehálamos deattuhit dálá gustojeaddji rievtti. Sunddi oaivila mielde lea dál "cieggan riektedilli" dán guovllus. Dáid dáfus ferte sáhttit dadjat ahte stáhta lei stáhtaalmennehiid eaiggát. Historjjálaš ovdáneami hárrái, geardduhii sundi Meinich-Olsen:a girjjis "Norsk Almenningsrett " (1928) s. 105: “Joatka gáldolohkamat soitet sáhttit duođaštit ahte muhtun mu vuolggasajiin mat leat vuođđun historjjálaš ovdanbuktimis, leat boastut. Ja lea dieđusge álo stuorra mearkkašupmi ahte historjjálaš ovdáneapmi čilgejuvvo ollásit. Jus navdo mearriduvvon riektedilálašvuođa leat cieggan maŋimuš áiggis, ferte mu oainnu mielde doahttaluvvot, ja ahte ođđ riektehistorjjálaš dutkanbohtosat, dán rievttis ii leat dehálamos.” ¶
Meahccekommišuvnna duomu guoddaledje eanaeaiggádat. Sii ledje ovttamielas ahte álgovuolggalaš stáhtaeatnamat, namalassii eatnamat mat eai leat leamaš priváhta eaiggáduššanvuoigatvuođa vuollásaččat Nordlánddas ja Romssas, seammaláhkai go riikkas muđui, fertejit adnot stáhtaalmennehin. Eanaeaiggádat čuoččuhedje datte ahte Meahccekommišuvnnas lei eahpenjuolgguslaš dohkkehit guohtonvuoigatvuođa almennetrievttálaš vuođul, muhto ii eará geavahanvuoigatvuođaid mat leat dábálaččat Mátta-Norgga stáhtaalmennehiin. Alimusriekti dagai mearrádusa skábmamánu 19.b. 1991 guoddalanášši duomus (Rt. 1991 s. 1311). Murrenvuoigatvuođ ja guollebivdovuoigatvuođa gáibádus almennetrievttálaš ja priváhtarievttálaš vuođuin hilgojuvvui. Guovddáš gažaldat dán oktavuođas lea mo vejolaš álgovuolggalaš almennetvuoigatvuođa sáhttá massit ja erohus mii dalle šattašii gaskal almennetvuoigatvuođaid máttabealde ja davábealde Nordlándda rájá. Guovddáš Alimusriektái dán oktavuođas lei dat gohčoduvvon 1918 Veikvatnet-duopmu (Rt. 1918 s. 454). Duopmu áddejuvvo prinsihppamearrádussan stáhta vuoigatvuhtii vuvddiide matrikulerekeahtes stáhtaeatnamiin Nordlánddas. Veikvatnet-duomus deattuhuvvui ee. garrasit professor Taranger:a čielggadeapmi riektedilálašvuođaid birra. Taranger oaivvildii lei dahkkon vearrivuohta giliolbmuid vuostá go stáhta lei oamastan eanaš almennehiid Nordlánddas, muhto ahte 100 jagi maŋŋil ii lean mihkkege dainna dahkat. Go gažaldat dál fas meannuduvvui, badjel 70 jagi maŋŋil Veikvanet-duomu, bođii Alimusriekti seamma bohtosii. Mo dal leš leamaš álggus, lei dál gollan nu guhkes áigi maŋŋilgo stáhta duođai lei šaddan vuovddi dábálaš eaiggádin, ahte dát áigá juo lei cieggan. Muđui sáhttá čujuhit Riektejoavkku eanetlogu ¶
Riekteáddejupmi mii dál lea válddahallon almennehiin ja stáhtaeatnamiin máttabealde Finnmárkku, ii sáhte eambo njuolga sirdit Finnmárkku dilálašvuođaide, gos duohta dilli lea earalágan. Geografalaš sajádagas, ealáhusvuđđosis ja ássamis ja historjjálaš ovdáneamis leat dovdomearkkat maid ferte deattuhit, ja lágainge lea eanavuoigatvuohta sierradilis. Liikká lea gávnnahuvvon árta ovddidit Mátta-Norgga nu govdadit daningo moanat čuolmmat leat sullasaččat, ja rievttálaš čovdosat Mátta-Norggas sáhttet maiddái váikkuhit čovdosiidda Finnmárkkus. Dasa lassin lea velá okta oassi mii sáhttá dása váikkuhit, namalassii gaskavuohta ruoŧa riektái. Finnmárkkus gulai stuorra oassi gitta 1751:i ruoŧa duopmováldái. Dás ain sáhttá leat mearkkašupmi fylkka eanaeaiggátvuoigatvuođ árvvoštallamii. Danin leat gávnnahan fertet čájehit oppalaččat vuoigatvuohtadilálašvuođa Davvi-Ruoŧas ja osiin Suomas, ovdal lagat geahčadit mii dál lea gustojeaddji riekti Finnmárkku eanavuoigatvuhtii. ¶
sápmelaččaiguin. Sii maid fuolahedje vearrogáibideami Gávppašan- ja vearuhussierravuoigatvuođaid fámuhuhtui Gustav Vasa, muhto sámeguovllut doalahuvvojedje hálddahuslaš ovttadahkan. Dáđis bahkkejedje ođđaássit davás ja sápmelaččaid guovlluide, erenoamážit 1600-logu rájes go stáhta dalle vearrogeahpádusain ja eará doaibmabijuin movttiidahtii ođđaássamii davveguovlluin. Koloniserema geažil riidaledje ja eanet mearrádusat ilbme, ja sullii 1750 gessui nu gohčoduvvon "sámeguovllurádjá" . Ođđaássan jotkii datte rájá siskkobealde, ja dát mielddisbuvttii nu gohčoduvvon "eanamolsumiid" , gos ođđaássiid opmodagaid ráját mearriduvvojedje. 1873 mearrádusa láhkavuođul gessui rádjá ( "gilvinrádjá" ) gaskal meahccegiliid ja Davvebađaeatnama ja Viesttarbađaeatnama sámeguovlluid osiin maid sáhtii gilvit. Vaikko rájáid áigga lei doalahit guovlluid bajábealde rájá sápmelaččaide, ii devdon dát ollásit. Stuorra ruvkeservodagat ja olu bieđggus ássamat leat rájá bajábealde. 1873-mearrádusas muddejuvvui sápmelaččaid guohtonvuoigatvuohta. Mearriduvvui ee. ahte sápmelaččat geažos áiggi jagis galge sáhttit geavahit sámeguovlluid vulobealde gilvinrájá ja maid stáhta lei várren sápmelaččaid sierra atnui namahusain "boazoláiddon, sámevearroeana dahje vearroduottar" . Eará eatnamiin go mat dás leat namuhuvvon, ii lean sápmelaččain vuoigatvuohta ásadit geasset. Jämtlanddas lei ortnet veaháš earaláhkai go Davvibađaeatnamis ja Viesttarbađaeatnamis. Doppe ii lean makkárge rádjamearriduvvon sámeguovlu mii ráddjii boazodoalloguovllu fylkkas muđui. Jämtlándda sámiide dovddahuvvojedje dihto ráššat maid ovddas mákse, nu gohčoduvvon "sámevearrováriid" , seammago oktagaslaš sámevearroeatnamiin Davvibađaeatnamis ja Viesttarbađaeatnamis. Dieđut ruoŧa ortnegiid birra leat viežžan ¶
" Innstilling avgitt av den norsk-svenske reinbeitekommisjon av 1964" (1967) s. 33-34. Kaisa Korpijaakko guoskkaha barggustis "Samerna och jordägenderätten 2" , deaddiluvvon Diedut nr. 4 1985 s. 8 čuo. mo ruoŧa stáhta juo Gustav Vasa áiggi 1500-logus ásahii hálddahuslaš vuđđosa beaktilis vearrogáibideapmái. Dát fas šattai vuđđosin das ahte go uhcca stáhtas nugo Ruoŧŧa sáhtii ásahit soahtefámu mii dagai riikka europeálaš stuorrafámolažžan. Herttoga Karl njukčamánu 4. b. 1602 mearrádus, lei hui dehálaš oassi sápmelaččaid riektedilis Davvi-Ruoŧas ja Suomas. Dán mearrádusa mielde galge guollejávrrit juhkkojuvvot sámebearrašiid gaskkas, juohke bearaš galggai leat iežas jávrris "ja ii oktage sápmelaš galgga beassat johtit eatnamiin nugo leat dássážii dahkan, earret huksejeaddjit ja gosa mearrida ja gokko geavaha jávrriid, vuvddiid ja eatnamiid. Kaisa Korpijaakko meannuda juridihkalaš nákkosgirjjistis " Om samernas rättsliga ställning i Sverige-Finland " sápmelaččaid nuppástuhttima Viesttarbađaeatnama sámeguovllus 1602:s. Mii čuovui lei ahte buot sápmelaččat (" lappene ") galge logahallot. Seamma galge sámeguovlluid buot jogat ja jávrrit. Seammás galggai logahallot sin geat dássážii ledje atnán jogaid ja jávrriid. Jávrrit ja čázádagat galge juhkkojuvvot " olmmošlogu mielde " nu ahte ii oktage ožžon eanet jávrriid ja " jogaid " go sáhtii geavahit. Boares ruoŧa vearrorievttis lei " olmmošlohku " " gárdima " vearronávcca mihttu. Dát fas lei boares eanaopmodaga namahus ja mii lei " biddjon olmmošlohkui ". Das rájes go sápmelaččat ja eatnamat ledje logahallon galge sii máksit vearu juhkkojuvvon jávrriid ja čázádagaid ovddas. Bajábealde lea namuhuvvon ahte vai oažžu vuoigatvuođa siiddas dárbbašuvvui " mieđiheapmi". Duopmostuolut adde vuos dan, maŋŋil fylka. Korpijaakko dulko njuolggadusaid nu ahte juohke sápmelaš ¶
1981:s mearridii ruoŧa Alimus Duopmostuollu sápmelaččaid gáibádussii eanaeaiggátvuoigatvuođa sámevearroeatnamiidda Jämtlánddas. Nugo namuhuvvon bajábealde ii lean eanajuohkima ovdáneapmi seamma Jämtlánddas go Davvibađeeatnama ja Viesttarbađaeatnama fylkkain. Jämtlándda sápmelaččaide juhke dihto ráššaid maid ovddas ¶
muhto ahte Duortnosa ja Giema sámeguovlluid ávdnasat vigge dássidit sápmelaččaid vearroboanddaiguin (s. 60 ja 69). Bengtsson mielde dát oaivil bealuštuvvui ja nannejuvvui garrasit Korpijaakko dutkosis. Guosselogaldallamis, mii lea deaddiluvvon nr. 1 čállosráiddus Romssa Universitehta Riektediehtaga instituhtas, dadjá son (s. 7) ahte Duortnosa ja Giema sámeguovlluid ávnnas "nappo gitta Finnmárkui" čájeha ahte duopmostuolut ja eiseválddit meannudedje ja árvvoštalle sápmelaččaid nugo boanddaid "vearroolbmorivttiiguin" . Bengtsson dadjá iežas leat ovttamielas Korpijaakko:n ahte dát vuoigatvuohta vástida dálá áiggi eaiggáduššanvuoigatvuođa. Vulobealde guorahallat fas mearkkašumi ruoŧa ja suoma teoria "ođđa" áddejumiin Finnmárkku vuoigatvuođadilálašvuođas. ¶
Čuovvovaččat áigut, 3. kapihttala resurssamiel čađamannamis dehálaš duogášávdnasin, guorahallat iešguđet joavkkuid eaiggátháldduid ja riekteáddejumiid, geahččan dihte leago vuođus dovddahit ovttage jovkui eaiggáduššanvuođa dálá gustojeaddji rievtti mielde. Dáinna vuolggasajiin, eat dárbbaš loahpalaččat mearridit eaiggáduššanvuoigatvuohtagažaldaga ovdal 1814. Dálá dili galgat mearridit, ja dalle leat maŋimuš 100-150 jagiid hálddut mearrideaddjin. Dán árvvoštallamis váldojit mielde dat oaivilatge mat leat boahtán álbmotrievtti ja dáža siskkáldas sámerievtti nuppástussan. Bajábealde 4.1.3.1. ja 4.1.3.2. osiin addui oppalaš várddus eaiggáduššanvuođa háhkamis earaláhkai go šiehtadusa bokte. Oaivilat iešguđet háldduide mat leat máinnašuvvon, fertejit min oaivila mielde álgovuorus, adnojuvvot Finnmárkkusge. Geografalaš sajádat, dálkkadat, šaddu ja historjjálaš ovdáneapmi dagaha maná belohahkii eará čuolmmaid dáppe go máddelabbos riikkas. Muhto čuolmmaid ja ákkastallama oassi stáhta eaiggáduššanvuoigatvuođa beali ja vuostá gártá datte, nugo namuhuvvon, dat seamma. Mátta-Norggas ledje gilit geavahanvuoigatvuođain stáhtaalmennehiin mat čuoččuhedje alddineaset ja eaige stáhtas leat eanaeaiggáduššanvuoigatvuohta stáhtaalmennehiin. Finnmárkkus lea dilli váddásat. Sámi beales lea čuoččuhuvvon ahte sápmelaččat iige stáhta leat aitosaš eanaeaiggát, buo. ee. válddahallama 5. kap. NAČ 1984:18:s s. 119-153. Go sápmelaš doaba adno dás, ferte dat siskkildit olles čearddalaš joavkku ja iige dušše boazosápmelaččaid. Dát dagaha ahte eanaš sápmelaččaid sáhttá juohkit báikeolbmuinge. Báikegoddái gullet datte dážat ja kveanatge. Guokte maŋimuš joavkkuin eai leat nugo diehtit, boahtán čielga gáibádusat eanaeaiggáduššanvuoigatvuođa hárrái. Porsáŋggu SLF lea 1985 prošeaktaraporttas válddahallan "dáloniid vuoigatvuođaid" sámi riddu- ja vuotnaguovlluin. Dás čujuhuvvo ee. ahte sii geat ásse riddo- ja vuotnaguovlluin leat álgo geavaheaddjit lagas meahcceguovlluide. Johtti boazodoallu lei nuorat ealáhus mii lei bahkken sin guovlluide, geahča raportta s. 34 jna. Mátta-Norggas čuoččuhedje geavahanriektelaččat ahte historjálaččat eaiggádušše gilit almenneha. Dát vuoigatvuohta ii lean goassige sirdojuvvon Gonagassii ja stáhtii. Duohtavuohta ahte Gonagas lei máinnašuvvon almenneha "eaiggádin" , ii lean priváhtarievttálaš eaiggáduššanvuoigatvuođain dahkamušas, muhto lei adnon čalmmustahttit Gonagasa "almmolašrievttálaš válddi." Sámi beales lea sullasaččat čuoččuhuvvon ahte ovddežis, lei siida buot eatnamiid ja čáziid vuoigatvuođaid "guoddi ja doaimmaheaddji" "sámeguovlluin" , geahča lagat NAČ 1984:1 s. 124-125. Lea deattuhuvvon ahte sápmelaččat "eamiálbmoga" namas ja "dološ áiggi rájes geavaheami dahje dološ oamastusa" fámus ferte leat rivttes eanaeaiggát. Sápmelaččat eai dohkket ahte sii "goassege lobálaččat" leat massán dán riekteposišuvnna. Sin áddejumi mielde, ii sáhte stáhta duođaštit makkárge šiehtadusa dahje earálágan "riektefámolaš sirdima" čuoččuhuvvon eaiggáduššanvuođ vuođul. Seammaláhkai go Mátta-Norggas čuoččuhuvvo áddejupmi ahte stáhta lea priváhtarievttálaš eaiggát eatnamiidda, ii sáhte leat rievttálaččat čadni go áddejupmi vuođđuduvvo boasttoáddejupmái ja sámi vuoigatvuođaid olggušteapmin Alimusrievttis ii leat makkárge prinsihppaduopmu dán nággogážaldagas Finnmárkku ektui, nugo Mátta-Norggas Vinstra-duomuin (Rt. 1963 s. 1263). Čuolbma gártá čuohcat Finnmárkku sierralágan dilálašvuođaide nu ahte boađus ferte šaddat earágo Mátta-Norggas. Stáhta oaidnu Finnmárkku eatnamiid eaiggáduššanvuoigatvuhtii hábmii Alimusrievtti vuosttasjienasteaddji 1880:s ná (Rt. 1880 s. 337): ¶
"Álggos ii leat várra ovttasge leamaš eaiggáduššanvuoigatvuohta giddodagaide. Juohke bearrašis lea leamaš geavahanvuoigatvuohta - vuoigatvuohta ávkkástallat bivdoguovllu, - ja dás lea muhtunlágan oktovuoigatvuohta ihtán guollejávrriid ja bivdosajiid ávkkástallamis. Vuoigatvuohta bohccoláiddomii ii leat ainjuo davimus sámeguovlluin leamaš ráddjejuvvon dan láhkai ahte juohke sápmelažžii dahje juohke siidii lea leamaš čujuhuvvon mearre láiddon. Boađus leage Finnmárkku dáfus gártan ahte dáža boazosámiin lea luđolaš guohtunvuoigatvuohta sin guovllus. Máttabealde Finnmárkku lea dilli belohahkii leamaš eará, daningo sápmelaččat dáppe leat lihttoláigohan láiddomiiddiset. Maŋŋilgo hálddahus lei čađahan buoret ortnega eanadilálašvuođain Finnmárkkus, ja sápmelaččat belohahkii leat ásáiduvvan, lea eaiggáduššanvuoigatvuođa áddejupmige eatnamiidda dása dohkkehuvvon. Go eatnamiidda leat huksejuvvon mallosge albma viesut ja dikšojuvvojit šibitdoalu deasttas, gáibiduvvoge duođai suodjaluvvon eaiggáduššanvuoigatvuohta stuorát gáibádusain. Dán eanaeaiggáduššanvuoigatvuođa ovdáneapmi lea erenoamážit mihtilmas Kárášjogas. ¶
Mii dás geardduhuvvo gusto eanaš sápmelaččaide mat dađisdaga ásaiduvve ja barge lotnolasealáhusain, muhto boazodoalluge lea namuhuvvon. Hui gieskat leat, 1960-1970 logus, boazosápmelaččat heaitán ássamis lávuin dahje soaitá viesuin olggobealde luottaid ja čoahkkebáikeguovlluid. Erenoamážit 1970-logus bargui Sis Finnmárkku viessoprográmmain. Viessoguovllut ja luottat ráhkaduvvojedje ja dáid jagiin ožžo eanaš boazosápmelaččat dálveássanbáikkiid dákkár guovlluin. Sii háhke eaiggáduššanvuoigatvuođa dahje láigovuoigatvuođa dáid viesuid sajiide. Boazodoallu lea dán jahkečuođis ovdánan ja nuppástuvvon nannosit. Dát doallonuppástus lea erenoamážit johtilit mannan maŋimuš logejagiid, mii álggahuvvui go molsojuvvui lonuhangávppášeamis ja iešbirgejumis ruhtaruovttudollui. Nu guhkágo eallit dárbbašuvvojedje iežas atnui, gáibiduvvui áloládje bearráigeahčču ja bargu. Eallit fertejedje miehtá jagi ¶
lei dávjá ovdun sápmelaččaide geat meannuduvvo várrogasvuođain vai eai váldde bearrašiiddiset ja ealuideaset ja jođe ránnjáriikii (geahča ee. Korpijaakko čujuhusa nota 272 s. 327). Dán čujuha Bertil Bengtssonge artihkkalis "Samernas rätt och statsmakten" (Nordisk Administrativt Tidsskrift 1990 s. s. 195 199:s) ja namuhuvvo RG 1990 s. 264 s. 266:s. Juridihkalaš váldoášši dán nuppástusproseassas lea go siidarájáid sihkko fertejedje boazodoallit diehtit ahte dál bohtet earáid vuoigatvuođaguovlluide. Dát jurdda eaktuda ahte doaimmaheaddjiin ii lean dat áddejupmi ahte guohtonvuoigatvuohta lea luđolaš birrarat, geahča Tønnesen s. 63 mas navdá sisabahkkejeaddji sápmelaččat eai oaivvil alddeset leat vuoigatvuođa doaimmaseaset. Dán nuppástusproseassa boađus šattai ainjuo ahte sápmelaččat guovlluin gos ii lean johtti boazodoallu vuollánedje ja dohkkehedje boazodoalliid guohtonvuoigatvuođa. Dohkkeheapmi ii várra mannan dobbelii go dohkkehit guohtuma ja riggodagaid háldduid mat dása dárbbašuvvojedje. Dát mearkkaša nu guhká go ásadedje ovtta báikkis, boazosápmelaččat eanaš geavahedje seamma meahcceriggodagaid go dálonat guoski guovllus, geahča NOU 1978:18 A s.177. Eanaeaiggátháldduid earret guohtuma ja bivddu ja guollebivddu mii dárbbašuvvui eallinvuohkái, lea datte váttis guorrat. Jus boazosápmelaččat ceggejedje bissovaš viesuid, háldejedje sii viessosaji, mii prinsihpas galggai lihttoláigohuvvot eanavuovdineiseválddiid šiehtadusain. Lavdnjegoađit gal várra ceggejuvvojedje gokko lei atnu almmá eiseválddiid dárkilat šiehtadusain dahje dohkkehemiin. Dáid gálduin mat leat, iige sáhte oaidnit ahte boazosápmelaččat vuosttaldedje eanabihttáčuoldima viessosajiide ja eanadollui, eai Guovdageainnus eaige Kárášjogas. Dát lea várra dilli kveanaid ektuige geat ássagohte Kárášjogas 1700-logu maŋit oasi rájes. Deanuleagi vuollin lea eanabihttáčuoldimis kveanaide baicce vuosttalduvvon báikkálaččat, erenoamážit luossabivddu vuoigatvuođa geažil. Dađis go eanadoallu ovddiduvvui ja viiddiduvvui, riidališgohte vuotna- ja riddoguovlluin boazosápmelaččat ja boanddatge. Dát lea lagat válddahallon 2.1.13.-2.1.15. čuo. Sandvik mildosis Riektejoavkku čielggadeapmái. Geahča vel NOU 1978:18 A s. 230-231 ja 5.9.1 čuo. Steinar Pedersen:a čielggadeamis Sámi vuoigatvuođalávdegoddái. Eiseválddit leat geahččalan dán muddet boazosápmelaččaide geahččangeatnegasvuođa ja buhtadanovddasvástádusa njuolggadusain. Sápmelaččaide láiddonmassin gilvima geažil ii leat buhtaduvvon, buo. NOU 1978:18 A s. 231 Boazodoallolága § 9:s, lea mearriduvvon ahte vuoigatvuohta boazodollui lea geavahanvuoigatvuohta mii gusto gii dal eaiggádeš guohtonguovllu eatnamiid. Hálddašeami áddejupmi lea leamaš ahte dát prinsihppa gustui birrarat rájáid siskkobealde mat leat mearriduvvon guohtonguovlluin gustojeaddji lágain. Alimusriekti mearridii datte Korsjøfjellduomus (Rt. 1988 s. 1217) ahte prinsihppa ii leat spiehkastaga haga. Gávnnahuvvui ahte várre- ja meahccegaskkat orohatrájáid siskkobealde eai lean giddehuvvon boazodoallovuoigatvuođain. Dákkár vuoigatvuođa ceavzin lei sorjas duođaštanárvvoštallamii sáhttágo boazodoallu bidjat vuđđosa dákkár geavahanvuoigatvuhtii vierroopmodagas. Eanadoallodepartemeanta leat St. dieđáhus. nr. 28 1991-92 álggahan lagat dán váttisvuođa muddet, geahča dieđáhusa s. 84. Guovllus mii lea leamaš adnon boazoealáhii doarvái guhkes áiggi, ii masso guohtonvuoigatvuohta vaikko guohtun bissehuvvo ja álggahuvvo fas moanaid jagiid maŋŋil. Dát šaddá boađus vaikko sápmelaččat geat fas jotket doaluin eai leat sogalaččat singuin geat heite guohtumiin ja guđđe guovllu. Dát boađus čuovvu RG 1986 s. 501 (Hålogalándda) duomus, geahča vel RG 1986 s. 385 s. 389. Dán konkrehta háve ledje ruoŧa boazosápmelaččat atnán guovllu ovdal badjel 30 jahkái bissehuvvui guohtun. Dáža sámit guođohišgohte fas 1957-58 jagiin. Nugo válddahallon bajábealde 3.17.11. oasis, lea boazodoallovuoigatvuođas gustojeaddji rievtti mielde ¶
buhttenrievttálaš suodjaleapmi meassamiidda mat vahágahttet guohtuma ja váddudit vuoigatvuođa atnima. Go boazoealátvuoigatvuohta doaimmahuvvo priváhta eatnamiin, sáhttá eanaeaiggát datte gilvit muhtun oasi eatnamiin almmá boazodoalu buhtadangáibádusa haga, geahča Rt. 1975 s. 1029 s. 1033. Dát lea seamma njuolggadus go šibitguohtuma suodjaleapmái. Rt. 1954 s. 411 vuovdeeaiggáda háldduid dáfus vuostá guohtonvuoigatvuođa dajai Alimusriekti (s. 414) ahte vuovdeeaiggát "ferte hui viidát sáhttit dahkat dákkár háldduid maid dálá áiggi dilálašvuođain ferte atnit leat govttolaččat ja jearggalaččat vuvddiid ulbmálaš doaimmas" . Rt. 1956 s. 411 lea s. 414 sullii seamma gaskal gilvima ja guohtonvuoigatvuođa. Njuolggadusa sáhttá vel daddjot leat čállon servituhttalága § 2:s. Dál leat guohtonvuoigatvuođa vahágat ja eará meassamat mat bilidit ja vahágahttet boazosápmelaččaid ovddas buhtaduvvon. Ii baicce leat oktage duopmu vuoigatvuođ massinbuhtadasas eanaeaiggádin. Eanaeaiggátvuoigatvuohta boazosápmelaččaide dahje boazoealáhussii ferte várra historjjálaš ja eará árttain leat oktasaš ja iige oktagaslaš eaiggáduššanvuoigatvuohta. Oktasaš eaiggáduššanvuoigatvuođa gažaldat sápmelaččaide iskui nugo namuhuvvon 4.1.6.4. oasis ruoŧa alimusrievtti Vearroduottaráššis. Dás ledje moanat čearut čuoččaldahttán ášši ruoŧa stáhta vuostá gáibádusain oažžut oktasaš eaiggáduššanvuoigatvuođa dihto ráššaide Jämtlánddas. Gáibiduvvui prinsipála olles eaiggáduššanvuoigatvuohta searvevuođa eatnamiidda mat ledje nággoášši objeaktan ja ovdandolle vuđđosin vuollásteami, duođaštusa, "dološ oamastusa" ja stáhta mieđiheami. Alimus Duopmostuollu vihkkedalai dán systemáhtalaččat iešguđet áigodagain, muhto konkluderii ahte sápmelaččain ii lean eanaeaiggátvuoigatvuohta mii vástidii ruoŧa vearroolbmoriektái, buo. duomu dievaslaččabut máinnašeami 4.1.6.4. oasis. Sápmelaččaid oktasaš eanaeaiggátvuoigatvuođa gažaldat ii leat ovddiduvvon dáža Alimusriektái. Boazosápmelaččat leat buhtaduvvon vahágiid ja bilidemiid ovddas mat iešguđetlágan meassamiin leat ealáhussii čuohcan. Dás leat guovddáš duomut ee. Rt. 1968 s. 429, Rt. 1975 s. 1029 ja Rt. 1979 s. 492. 1975- duomus dadjá Alimusriekti ahte lea "boazodoallu ealáhussan" mas lea buhtadansuodjaleapmi. Lagat válddahallan dán báhkkodeami dulkomis, ja buhtadasa gažaldagas ealáhussii dahje juohke doallái, geahča bajábealde 3.17.11. oasis ja Rt. 1990 s. 141, buo. Rt. 1985 s. 532 s. 542. Min oaivila mielde ii sáhte dálá lágaid ja riektegeavada mielde, eahpiduvvot ahte boazosápmelaččain lea belohahkii hui viiddis ja nana vuoigatvuohta boazodollui geavahit Finnmárkku eatnamiid. Leago boazosápmelaččatge hálden dákkár vuogi mielde ahte ferte dovdomerket "eaiggátháldduid" , lea boahtte váttisvuohta. Guovddáš ja mearrideaddji gažaldat go galgá mearridit mo rievttálaččat čuohcá go guovllu hálde ja geavaha, lea makkár mahtodat ja sisdoallu daid dahkkon háldduin leat. Duođaštitgo dát geavahanvuoigatvuođa vai eaiggáduššanvuoigatvuođaŋ Čuolbma oažžu liige sárgosa daid háviin go atnu lea boarrasamos guovllus. Ovdamearkkat dasa leat ee. Eidfjord-duomus (Rt. 1916 s. 1249). Eidfjord ja Ullensvang ássit ledje atnán Hárdangerduoddara guoski guovlluid "dološ áiggi rájes" . Alimusriekti dadjá dán anu mii guovlluin lei "justa leat dákkárin" (s. 1251) mii lea vuoigatvuođavuođđun ja dábálaš almennetguovlluin. Stáhta bealistis lei unnán dahje ii maidege hálden daningo guovllu riggodagat dassážii eai lean bidjan vuđđosa stáhta háldduide. Konklušuvdna šattai ahte go giliolbmuid hálddut eai čuoza dasa mii lei dábálaš almennehis, ii addán rievttálaš vuđđosa go geavahanvuoigatvuhtii. Junkerdaláššige (Rt. 1967 s. 101) sáhttá namuhit ovdamearkan. Lágamánneriekti (masa Alimusriekti guorrasii) meannuda váttisvuođaid s. 112-113 ja dadjá ahte eahpidahtti gažaldat lea, leago guovlu "adnon nu ahte ánssáša eaiggáduššanoamastusa" . Konkrehta dilálašvuođ vihkkedallamis gávnnaha riekti ahte go ovddasvástideaddjiid atnu gehččo ovttas vuovdehálddašeami jahkeviisaid guottuide ¶
dása, lea "dievas duođaštus dákkár eaiggátráđđejupmái, ahte bidjá vuđđosa oamastusháhkamii" . Dáža rievttis lea dárki vuođus dadjat ahte jus lea geavahanvuoigatvuohta muhtun guovllus, fertejit hálddut maid dahká mannat olggobealde dan vuoigatvuođa rámma mii lea, ovdal daid soaitá sáhttit gohčodit eaiggátháldun (geahč ovdamearkan lágamánnerievtti cealkámušaid RG 1990 s. 264 s. 275). Jus geahččá dan mii dás lea daddjon boazosápmelaččaid háldduid ja riektedili ektui, orru dalle fertemin mearridit makkár riekteposišuvdnii álggos atnu bijai vuđđosa, ja dasto mo maŋit ovdáneapmi čuozai dán posišuvdnii. Dasa mii dás lea ovdandollon, sáhttá vuosttaldit ahte ii sáhte eambo atnit dáža riektenjuolggadusaid ja riekteprinsihpaid ollásit. Boazosápmelaččat leat unnitlogu- ja eamiálbmoga oassi. Norgga stáhta lea ásahuvvon guovtti álbmoga árbevirolaš eallinguovlluin, ja mii deaivvadit dás kulturgaskkain. Sáhttá daddjot ahte go dákkár mihtus álbmogis lea leamaš duohta háldu guovllus ja náššan eallinvuđđosa bissovaš, oktilaš ja bindilis anus, de gáibiduvvo eará rievttálaš lahkonanvuohki go riikkas muđui. Dasto sáhttá čujuhit ahte ovdalgo konkludere diggemearrádusain ja cealkámušain riektedilálašvuođas máddelabbot riikkas, ferte gohcit ahte mallosge riektegáldut ja mahtodat leat sullasaččat go mearriduvvo Finnmárkku ektui. Boazosápmelaččaid eanageavaheapmi Finnmárkkus bidjá buori vuđđosa gáibidit nana riekteposišuvnna. Ii várra eahpiduvvo ahte dákkár ákkat dat suodjala boazodoalu ealáhussan. Gažaldat lea datte sáhttetgo sin atnu ja riekteáddejumit bidjat eaiggáduššanvuođa vuđđosa. Dán vihkkedallamis ferte stáhta guovllu háldduid šlája ja mahtodaga árvvoštallat. Dát árvvoštallo lagat 4.1.8.4. oasis. Dasto lea čuoččuhuvvon ahte go oaidnu sápmelaččaid vuoigatvuođaide maŋimuš 30 jagiid lea oidojuvvon addit sápmelaččaide nannosat sajádaga go mii sis ovdal lei, ferte dát čuohcat árvvoštallamii mii dárbbašuvvo go rievttálaš ¶
Go Alimusriekti dás dadjá "dábálaš áddejupmi" , lea várra oaivvildan áddejumi mii oidno háldduid ja cealkámušaid hámis. Lea veaháš eahpevissis man guhkás sáhttá konkluderet das mii bajábealde lea alimusriekteduomus geardduhuvvon. Mo dat mii daddjo čuohcá, min oaivila mielde, lea liikká ahte riektedilálašvuohta, mii lobálaččat lea ásahuvvon vuođđudanáiggi riekteoainnuin, ii sáhte muhttot dušše daningo, jus dálá riekteáddejupmi lei leamaš gustojeaddjin dalle, livččii eará bohtosa gávnnahan. Nuppiin sániiguin: Lobálaš ásahuvvon riektedilálašvuođa ii sáhte eambo ođđasit árvvoštallat, dušše dainna vuođuštusain ahte dál leat eará riekteáddejumit dán suorggis. Dán prinsihpas ferte leat stuorra deaddu ainjuo oapmerievttis, buo. 2.2.5. oasi bajábealde. Vástideaddji oaivil ferte adnot dan nuppástusa ektuige mii álbmotrievttis lea dán suorggis, erenoamážit maŋimuš 10-1 jagiin. 4.1.8.3 Giliid hálddut eatnamiidda ja čáziide ¶
Álggadettiin lea árta čujuhit muhtun váttisvuođaide dán čuoggá ovdanbuktimis. Vuosttažettiin ii leat "gilli" doahpagis makkárge fitmadis meroštallan go adnojuvvo Finnmárkkus. Mátta-norgga almennetvuoigatvuođas lea mearkkašupmi hui čielggas, muhto dábálaččat lea sátni rievttálaš mearkkašumi haga. Dán ovdanbuktimis galgá "gilli" leat báiki gos olbmot ásset ja lagašguovlu dahje riggodatguovlu (meahcci ja duottar) maid ássit ávkkástallet. Nubbi váttisvuohta lea guoskkahuvvon bajábealde 4.1.8.1 oasis. Guovlluin maid sáhttá gohčodit gillin ásset máŋgga sajiin dušše sámit, eará sajiin leat datte sámit, kveanat ja dážat seaguhuvvon. Geat leat eanetlogus sáhttá molssašuvvot báikkis báikái. Dán čielggadeamis leat nugo namuhuvvon válljen vihkkedallat háldduid ja vuoigatvuođaid giliguovllu báikegottis ovttadahkan. Dán oktavuođas namuhuvvo ahte ovddabealde máinnašuvvon Porsáŋggu SLF prošeaktaraporttas daddjo (s. 13) ahte "kveanat ja dážat geat ássagohte mearrasámegiliin ja -báikegottiin seaguhuvvo birrasii ja ožžo ollesárvosaš oasi riggodagaide, almmá giliid čearddalaš riidduid haga" . Válljejuvvon ortnega hedjodat lea ahte vuoigatvuođat "sápmelaš" álbmogii vihkkedallojuvvo guovtti oainnus. Dasa lassin lea ahte boazosápmelaččat vel gullet báikegoddái báikkis gos leat fásta ássit. Gitta hui gieskat leat moanat gilit dušše ieža hálden lagašguovlluideaset. Ássit, geat dávjá leat leamaš sámit, kveanat ja dážat, leat riggodagaid eanaš atnán dárbbu mielde. Ii leat makkárge árta eahpidit sin leat ádden dán anu lobálažžan. Álggos váldojedje riggodagat atnui almmá ovttage mieđáhusa haga. Nu guhká go ii oktage gilvaleaddji atnu lei dieđihuvvon ja ii oktage stáhtaváldi seaguhan iežas dasa, ii lean vuoigatvuođagažaldat anu hárrái aiddo áigeguovdil. Dáđis seaguhii servodat iežas dasa ja gilddii anu dárbbašlaš mieđáhusa haga. Vuovdi lei okta vuosttas riggodagain man atnui dárbbašuvvui oažžut mieđáhusa. 1700-logu loahpas váldojuvvo mieđáhusa njuolggadusat atnui ámtalihpuid ja oastinšiehtadusaid hámis eaktun badjelasas váldit eatnamiid ođđa dollui ja viessosajiide. Dađis gáržžiduvvojedje eará riggodagat ee. luossabivdu mearas vihtanbivdosiiguin, ii fal mieđáhusa haga. Jebens čujuha siskkáldas čielggadeamistis Riektejovkui beaiváduvvon juovlamánu 21. b. 1988 (s. 48) ahte juo 1690:s evttohuvvui lihttoláigohit eatnamiid Finnmárkkus Gonagasa namas. Tønnesen válddahallá (s. 85 čuo.) 1700-logu ovdáneami eanadoalu ja "sadjelihpuid" ektui. Su dutkosis ovdanboahtá ahte geavaheaddjit ožžo geavahanvuoigatvuođa duođaštusa - ja eaige eaiggáduššanvuoigatvuođa - láddjehagaide ja eará eatnamiidda maid ávkkástalle. Hui čielgasit ovdanboahtá dát áššis Álttás 1764:s maid namuha s. 91:s. Muhtumis váldui eaiggáduššanvuoigatvuohta su mielladilli geažil. Son buhtaduvvui viesu ja áiddiid ovddas, muhto ii fal eatnama gal. Seamma oidno maid čielgasit diggegirjjis nr. 19 Ákŋovági dikkis suoidnemánu 23. b. 1689 ámtamánni oidnosis, bájuhuvvon čuo. 1.10.2. Sandvik mildosis Riektejoavkku čielggadeapmái. Dás daddjo ahte "gieddi" dodjojuvvui "almmatge ii ovttage Opmodaga Vuoigatvuohtan, muhto dárbbašlaš Geavaheapmái" . 3.7.3. oasis ovdanboahtá ahte eanadoalli oassi Álttá, Deanu ja Njávddáma ássit leat ožžon oktovuoigatvuođa bivdit luosa firpmiiguin ja vihtanbivdosiiguin. Dárkilat dán vuoigatvuođas, geahča Hålogalándda lágamánnerievtti miessemánu 7. b. 1992 duomu (Guoddalanášši 53/1992). Earret dán, ii leat dássážii leamaš sáhka priváhta eaiggáduššanvuoigatvuođas eatnamiidda ja riggodagaide jus ii leat háhkan eanavuovdinlága njuolggadusaid mielde. Maid lea jearran, lea sáhttágo ovddeš ja dálá anus vuođustit eatnamiid eaiggáduššanvuoigatvuođa gáibádusa. Dávjá lea leamaš nu ahte muhtun doallu dahje dihto bearaš háldii riggodagaid (murjiid, láddjehagaid, guohtumiid jna.) dihto ( "iežas" ) guovllus. Dákkár juohkimiidda doahttaledje eanašat, geahča ee. eanadoalu oasi Einar Richter Hansen čielggadeamis Sámi vuoigatvuođalávdegoddái. Seamma ovdanboahtá ovdalis namuhuvvon Porsáŋggu SLF prošeaktaraporttas (s. 13). Henry Mindege čuoččuha logaldallamis "Bruksmåte og bruksrett i sameområder" , semináras Davvikalohta historjjás ja girjjálašvuođas Harstad gávpogis geassemánu 23. b. 1977, ahte sámeguovlluin dovdet muhtunlágan "juhkkojuvvon geavahanvuoigatvuođa" . Okta gilli eaiggádušai guollebivdovuoigatvuođaid, nuppis lei vuoigatvuohta murjet ja goalmmát gilli sáhtii viežžat dálvemuoraid seamma guovllus. Máinnašuvvon riggodatjuogadeami, lea váttis govvet eaiggátháldduid váikkuhussan. Moanaid háviid lea leamaš doarvái buohkaide, ja dákkár juogademiin lea leamaš čuovggus muosálaš ja buorre ránnjávuhtii. Datte lea vánit árta eahpidit ahte juohke ássi dahje juohke gilli bealát lea dovdan ahte guoski guovllu riggodagat gulle sidjiide (dákkár guottuid ovdamearkkat leat dovdosat Mátta-Norggasge). Dákkár "riektedilálašvuohta" lea máinnašuvvon čuo. III.4:sge Jebens:a mildosis Riektejoavkku čielggadeapmái. 3. kapihttala riggodagaid čađamannamis eai leat ovdamearkkat ahte dákkár "vuoigatvuođas" doarvái riggodagaid ektui, mahkáš láddjehagat, muorjjit, guolit, lea leamaš buhtadan- dahje ráŋggáštanrievttálaš suodjaleapmi. Dalle ii beroš daid háviin go suoinnit omd. leat láddjejuvvon ja hášejuvvon dahje biddjon stávrráide, geahča omd. Rt. 1859 s. 636 ja dán máinnašeami 4.2.7. oasis vulobealde. Dilli sáhttá leat eará vátnevalljái, omd. rihkiide. Ovdamearkan máinnašuvvo čuo. 2.6 Steinar Pedersen:a čielggadeamis Sámi vuoigatvuođalávdegoddái go suodjaluvvui olggobeal gilvaleaddjiid vuostá. Giliin siskkáldasat leat ovdamearkkat ahte rihkiid čohkken lágiduvvui nu ahte buohkat galge oažžut oasisaset, buo. Tønnesen s. 99 nota 5 ja 3.6.3.2. oasis bajábealde. Juohkehaš gii lei váldán rihkiid háldosis lei suodjaluvvon, geahča Rt. 1854 s. 412. Steinar Pedersen čujuha čuo. 2.6 čielggadeamistis ahte riggodat nugo luossabivdu Deanus lei sápmelaččaid atnu dihto guovllus nu ahte sáhtii earáid doallat olggobealde. Dát guollebivdu lea maŋŋil ovddiduvvon šaddat sierravuoigatvuohtan Deanuleagi eanadoalli oassái. Dan vuoigatvuođa ferte sáhttit gohčodit "muhtunlágan eaiggáduššanvuoigatvuohtan" . Riggodagaid háldenvuoigatvuohta lea datte ráddjejuvvon. Sutnje lea vuoigatvuohta geasa geažos áiggi gullá opmodat ja geavaha dan. Ii leat dasto sáhka eanaeaiggáduššanvuoigatvuođas, muhto eanet erenoamáš suodjaluvvon geavahanvuoigatvuođas dihto ealáhussii. Eai leat oppalohkái ovdamearkkat das ahte gilit leat háhkan eaiggáduššanvuoigatvuođa eatnamiidda báikkálaš áddejumi vuoigatvuođavuođuin vuoigatvuođas atnit juvssahahtti riggodagaid. Soaitá muhtun Mátta-Norgga gilialmennehat sáhttá dadjat leat ovdamearkkat ahte eanaeaiggáduššanvuoigatvuohta lea háhkkon dán láhkai. Go galgá árvvoštallat fertego giliid meahcceriggodagaid háldduid áddet eaiggátháldun ja danin maid vuđđosin gáibidit eanaeaiggáduššanvuoigatvuođa, fertejit eambo dagaldagat vihkkedallot vuostálaga. Báikegotti riekteáddejupmi gaskaneaset ja muđui servodaga ektui. Dasto leat servodaga hálddut ja áddejumit nugo báhkkoduvvojit lágain, njuolggadusain ja konkrehta háldduin. Riektegeavat lea dehálaš dagaldat. Tønnesen vihkkedallá Finnmárkoalmenneha eaiggáduššanvuoigatvuođa gažaldaga s. 301-308. 305-307 siidduin čujuha son moanaid ákkaide maidda sáhttá lohkat báikegottis lea eaiggáduššanvuoigatvuohta. Vihkkedallan gusto erenoamážit guovlluide Guovdageainnu birra. Son ii datte konkludere maidege. Nubbi gažaldat lea, leago muhtun riggodaga geavaheaddji joavku, mii álgovuorus lei luđolaš buohkaide, háhkan sierra suodjaluvvon vuoigatvuođa dán atnui. Ovdamearkkat leat ahte ná lea suodjaluvvon. Mii dalle leat "cieggan anu" háhkanvuđđosis. Dát gullá dan vuđđosii maid sáhttá čujuhit sihke eaiggáduššanvuoigatvuhtii ja geavahanvuoigatvuhtii, geahča lagat 2.2.3. oasi. Árvvoštallamis leago doarvái vuođđ riekteposišuvdnii cieggan anu vuoigatvuođavuođuin, mearkkaša báikegotti áddejupmi ja atnu hui olu. Nugo namuhuvvon, galgá olu ovdal meahcceváriid atnu galgá addit sierravuoigatvuođ oktii dahje eanebuidda jus atnu álgovuorus leat luđolaš buohkaide, geahča Rt. 1985 s. 247 s. 251 Rt. 1953 s. 1166 buhtaduvvui go ii sáhttán šat geavahit jiekŋaluotta. Gielda lei sullii 90 jagi vuođđudan skuvlaortnega nu ahte mánáin lei luodda jieŋa alde joga rastá. Dán áddii Alimusriekti ortnegin mas lea dakkár stáđisvuohta ja mihtilmasvuohta ahte lei geavahanvuoigatvuohta buhttenrievttálaš suodjalemiin. Álttesjávrri muddemis ledje muhtun Bearddu eanaeaiggádat ja láigolaččat gáibidan buhtadit guollebivddu. Sii čuoččuhedje ahte gitta áibbas vuosttas ássama rájes lei leamaš guollebivdu dáid dáluin, ja ahte guollebivdu lei doalu ealáhusvuđđosa dehálaš oassi. Vaikko guollebivdu prinsihpas lei luđolaš buohkaide, čuoččuhedje sii ahte sin dáluide lei ásahuvvon dákkár stáđisvuođa ja mihtilmasvuođa dilli ahte sii gáibidedje buhtadit meassamiid mat gáržžidit doalu árvvu. Alimusriekti hilggui buhtadangáibádusa, geahča Rt. 1962 s. 163. Vuođustus lei ahte doallu ii lean vuođđuduvvon Álttesjávrri guollebivdui iige dás lean dálu ealáhusvuđđosii mearrideaddjin dahje hui mávssolaš. Mearrideaddjin lei dilli bággolonisteami áiggis. Ii lean áššáiguoskevaš ledjego eanaeaiggádat ovddeš áiggis vuođđudan "ruđalaš hommáideaset dihto eavttuide mat ovdáneami geažil leat massán mearkkašumis" . Guollebivdu lei buohkaide vejolaš jus háhkká oaggungoartta, ja guollebivdu lea garrasit lassánan earáin gilis ja earágiliássiin. Alimusriekti ii mearridan mo livččii leamaš jus atnu livččii leamaš sierra ráddjejuvvon dáluide, ja dát atnu livččii leamaš mearrideaddjin dahje hui mávssolaš dálloeaiggádiid ealáhusvuđđosii. Ruoŧa boazosápmelaččaid vuoigatvuođat guollebivdui Álttesjávrris lea vihkkedallon Rt. 1968 s. 429. Duopmostuolut gávnnahedje dás ahte sápmelaččaid vuoigatvuođain lei eará vuođus go Bearddu eanadoalliin. Sápmelaččat ledje historjjálaš áiggi rájes bivdán Álttesjávrris guohtonjahkodagas. Lei mihtilmas dálloatnubivdu mas lei stuorra mearkkašupmi sápmelaččaid dállodollui ja danin sin ealáhusvuđđosii. Danin sáhtii gáibidit buhtadasa. ¶
Seamma mearrádusas geardduhuvvui nugo bajábealde ahte gittiid sirdin lei "dárbbašlaš Atnui" ja iige "ovttage Opmodaga Vuoigatvuohta" . ¶
Finmarchia adjacet Norvvegiae ad septentriones, vulgo Taakemarchia dicta, quae hoc habet peculiare, quod regio illius in dominia ac possessiones, ut alibi alt non sit distincta, sedomnibus obvia primique occupantis. Qui autem primus occupat, ejus non tam Dominium qua usum fructum acquirit. Finni /s. 97/ quoque qui ad mare piscatum veniunt, facile sedes mutant, quum ligna vicina in pyras deficiunt, niai quod & piscatara aestivis mensibus absoluta, sub hyemem in mediterranea recedunt. Verem Insulares, qui Heymeland aliasque insulas inhabitangt, status habent sedes suasque Ecclesias i Trom, Suro, Maggere & alibi. Finni qui littora accolunt plane diverso idoimate utuntur quam mediterranei, ita ut alii alios sine interprete minime intelligent. Basilicae in Finmarchia numerantur decem: Prima Vvardhusiae quae duo sub se habet sacella, unum i Wadsoen, alterum in Kiberga: Secundo Ommegang. Tertia Scuttingberg: Quarta Kielingh, quae sacellum sub se habet in Hellenes, quae est parocia in Maggeroe insula quinque milliara Germanica logga et pauciora lata. Quinta Thunes: Sexta Hellemsnes: Septima in insula Ingien: Ottava Meifiord in Suroii, quae est insula undecim aut duodecim milliara à Tromsunda circiter octo milliara longa, sed valde angusta. Nona Sorffru: Decima Loppen. Atque hae quidem Basilicae apud Scritofinnos sunt: Nam apud Fieddinnes qui mediterranei, & Lapponium similes aut illorum pars, nulla sunt templa." ¶
Sitáhta čájeha eaiggáduššanvuoigatvuođa áddejumiid mat dan áiggi ledje. Stephanus lei ee. professor Sorö akademias gos sihke riikaráđđeadel ja Kanselia ja Reantogámmára alimus ámmátolbmot oahpahallo. Dansk biografisk Leksikon (1942) mielde lohkko son njunuš historihkkárin Danmárkkus Christian IV áiggi. Mons Sandnes Nygard máinnaša dán sierramielalašvuođ gaskal Tønnesen:a ja Solem:a geassemánnu/suoidnemánnu 1976 čállosis s. 8-9. Nygard dadjá dás ahte Helland sitáhta lea unnán válddálaš ja dasto ahte Solem menddo viiddis konklušuvnnaid das bidjá. Nuppi beales lea Tønnesen, Nygard:a oaivila mielde, ain duostilabbu konklušuvnnastis. Bealistis dadjá Nygard ahte riektedilálašvuohta vejolašvuođaide priváhta eanavuollásteami lohpái, muhto dušše atnui, "livččii gal áinnas maŋit áiggis leat báhkkodeapmi vuostálas gonagaslaš vuoigatvuođa eaiggáduššanvuoigatvuođa steampaliin dalá áiggi gielaatnima ja jurddašanvuogi mielde. Áddet dan gonagaslaš vuoigatvuođa sierra ráddjema báhkkodeapmin ii várra lean jurdagisge - ja gulašii várra ođđasat áigái." Soaitá bajábealde máinnašuvvon mearrádus Ákŋovági 1689 dikkis livččii Nygard:a ovdandoallamis doarjjan. 1500-logu loahpageahčen orru Gonagas gáibideamen eaiggáduššanvuoigatvuođa luossabivdui Álttájogas (Tønnesen s. 38.) Maŋŋil háldii Gonagas Deanuge ( l.c. s. 40). Tønnesen konkludere ahte Gonagas 1700-logu molsumis anii iežas Finnmárkoalmenneha eaiggádin dábálaš almennetrievttálaš áddemis (s.43). ¶
Tønnesen atná dán reivve nannemis ahte ledje máŋggalágan oainnut guovddáš ja báikkálaš eiseválddiin eaiggáduššanvuoigatvuohtagažaldaga dáfus. Mons Sandnes Nygard čuoččuha bealistis bajábealde máinnašuvvon 1976 čállosis s. 12 ahte dákkár konklušuvnnas "lea menddo heajos duođaštus" . Das maid sáhttit vuohttit leat guovddáš Dáža Kammers:i dán girjjis láhčit dilálašvuođaid buoremus vejolažžan ássama lássaneapmái. Sii čujuhit ahte Finnmárku lea "Eanaš ávdin ja olbmuid haga Eatnamat" ja ahte "Ássiid lohku" njiedjá ja bivdet "Hr. Ámtamánni (dáhttu) mielamiel almmuhit Midjiide Smiehttamušas ja Evttohusa buoremus ávkkálaš Gaskaomiid oažžun dihte Olbmuid ásaiduvvat namuhuvvon Eatnamiin" . Dáža Kammers:s ii lean mihkkege vuostá diggelogahallamii jus ii oktage dan bokte "eddun Anus ja lobálaš háhkan Hálddus" . Dán rievves lea váttis oaidnit ahte lea sierramielalašvuohta gaskal Dáža Kammers ja Heide, das gii aitosaččat eaiggáduššá Finnmárkku eatnamiid. Gudmund Sandvik vihkkedallá mielddusčielggadeamistis historjjálaš duogáža "Gonagasa Eatnamat" , "Gonagasa Almennehat ja Vuovddit" jna. báhkkodemiide. Son konkludere čuo. 1.11 dadjamin čuovvovačča: ¶
oassi vuvddiid, eanabihttáčuoldima, geavahit eatnamiid infrastruktuvrra ja eatnamiid riggodagaid ávkkástallama dáfus. Ii sáhte beassat das ahte stáhta lea hálden gitta badjel máŋggaid čuđiid jagiid, unnit eanet garra eaiggátgáibádusain Finnmárkku matrikulerekeahtes eatnamiid dáfus, buo. ee. Tønnesen s. 303. Eai leat boahtán máŋga dahje ii oktage vuosteákka ovdal maŋimuš jagiid. Bajábealde namuhuvvui ahte báikegoddi Gollesullo dikkis Deanus suoidnemánu 1. b. 1778 váiddii go lihttoláigohedje njurjo- ja čeavrábivddu. Dát váidda ii váldon vuhtii. Galgágo stáhta háldduid Finnmárkku eatnamiin áddet almmolaš hálddašeapmin vai eaiggátgáibádusaid báhkkodeapmin leat duopmostuolut guoskkahan, muhto Alimusriekti ii leat mearridan das maidege. Hålogalándda lágamánneriekti guoskkahii gažaldaga geassemánu 28. b. 1978 duomus (Guoddalanášši nr. 23/1977 A: Anna Gustafsson Naess Staten v/landbruksdepartementet). Ášši váttisvuohta lei ahte leigo stáhta mearrádus eanabihttáčuoldináššis eaiggáda ráđđema doaibma, vai almmolašrievttálaš mearrádus ja nu gustohuvvon hálddašanlága áššemeannudeami, váidinvejolašvuođaid jna. njuolggadusaid hárrái. Lágamánneriekti dajai dása: ¶
"Finnmárkku stáhta matrikulerekeahtes eatnamiid hálddašeami ii sáhte bálddalastit dakkár stáhta ealáhusdoaimmain mii váldoáššálaččat lea duopmostuoluid hálddašanbearráigeahču olggobealde. Lágamánneriekti baicce gávnnaha ahte stáhta matrikulerekeahtes eatnamiid háldu Finnmárkkus ii leat olus earálágan go hálddašeapmi árbevirolaš áddemis. Lágamánnerievtti dorjo Finnmárkku stáhta matrikulerekeahtes eatnamiid vuovdima, lihttoláigoheami ja hálddašeami láhkaásahusat, mearriduvvon suoidnemánu 15. b. 1966 Ggl.cea. Čujuhuvvo erenoamážit II kap. hálddašanorgánaid ja III kap. áššemeannudannjuolggadusaid birra. Gustojeaddji rievtti rámmaid siskkobealde sáhttá danin sihke čujuhuvvon árvvošteami ja áššemeannudeami iskat" . ¶
Duopmu ii datte mearrit háldiigo stáhta eaiggádin dahje hálddašeaddjin, dás lei guovddáš sáhtiigo láigolaš gáibidit suodjaleami mii lea hálddašanlága njuolggadusvuogádagas. Stáhta háldduid mihtilmasvuođa gažaldatge leat guoskkahuvvon go čujuhuvvojit luossabivdosajit mearas, geahča 3.5.1.4.2 oasi ovddabealde mas lea čujuhuvvon Od.prp. nr. 21 1903-04 s. 96 mas geažiduvvo ahte go boles čujuhii bivdosajiid lei son "stáhta ovddasteaddji eanaeaiggáda namas" . Dás ainjuo stáhta báhkkoda eaiggátgáibádusa. 3.5.1.4.2. oasis lea konkluderen ahte guollebivdovuoigatvuohta vihtanbivdosiiguin gullá stáhtii eanaeaiggádin. Álbmot sáhttá dan atnit nu ahte stáhta dat juogada ja mudde riggodaga. Justisdepartemeantta láhkaossodat lea golggotmánu 23. b. 1985 cealkámušas cealkán mo stáhta hálddut matrikulerekeahtes eatnamiidda Finnmárkkus leat almmolaš válddi doaibma dahje priváhtarievttálaš mearrádusat. Dás daddjo (cealkámuš lea geardduhuvvon Matheson-Woxholt mielde (1990) s. 349-350): ¶
"Ii leat earuhan gaskal háldduid mat dahkkojit priváhtarievttálaš lágaid láhkavuođuin ja njuolggadusaid mat leat mearriduvvon almmolaš rievttis. Dása sáhttá árta leat ahte erohus gaskal almmolaš ja priváhta rievtti lea masá juo jávkan dálá rievttálaš teorias - ođđaáigásaš lágaid iešvuohki lea ahte lágain leat sihke árbevirolaš almmolašrievttálaš ja priváhtarievttálaš njuolggadusat. Dehálabbo lea datte, ahte jus leat lágat ja njuolggadusat Finnmárkku stáhta eatnamiid lága láhkavuođuin, ii oačč makkárge rievttálaš mearkkašumi báhkkoditgo mearrádusat opmodathálddašeami dahje almmolaš válddalastima stivremii. Jus guovllut leat láhkamuddejuvvon, ii leat nappo nu miellagiddevaš makkár tearpma bidjá hálddašeapmái, anešgo dan vuoigatvuođahálddašeapmin vai almmolaš válddalasimiin. Láhka ja lága njuolggadusaid ferte aŋkke čuovvut, ja Stuorradiggi ii sáhte eará rávvet stuorradiggemearrádusaid bokte ii vuoigatvuođahálddašeapmái iige almmolaš válddalastimii. Jus njuolggadusat galget muhttojuvvot, ferte láhkaluotta čuovvut. Surggiin mat eai leat láhkamuddejuvvon, oažžu datte eaiggáduššanvuoigatvuođalaš mearkkašumi. Eaiggátráđđejumi sáhttá doaimmahit lágaid rámmaid siskkobealde (ja eará ráddjejuvvon riektegáldoosiid). Jus doalaha gustojeaddji rievtti rájáid siskkobealde, sáhttá eanaeaiggát háldet eatnamiid dáhtus mielde, ovdamearkka dihte vuovdima, lihttoláigoheami jna. oktavuođas. Olu eanavuovdineiseválddiid válddis, mii válddahallo 3. kapihttalis, gullá eaiggátráđđejupmái." ¶
Gustogo hálddašanláhka eanavuovdineiseválddiid doaimmaheapmái, lea čállosis vihkkedallon govdadit s. 138- 169. Dát válddahallan lea eanaš váldon ovddit evttohusas Hálddašanjoavkku vihkkedallamis, mas konklušuvdna lei ahte háldduin berre sáhttit dárko almmolaš válddalastimin. Maid Hålogalándda lágamánneriekti, Láhkaossodat, Siviilaáittardeaddji ja Sámi vuoigatvuođalávdegotti čállingoddi dás leat bájuhan, čájeha ahte álgovuorus leat stáhta hálddut priváhtarievttálaš mihtilmasvuođas. Rievddalmas dilálašvuođaid geažil berrejit datte eanaš oktavuođain bidjat seamma gáibádusa áššemeannudeapmái ja váidinnjuolggadusaide dego háldu livččii leamaš dábálaš almmolaš hálddašeapmi. Teorias lea numo namuhuvvon bajábealde, čujuhuvvon ahte stáhta ii leat dahkan dan mii dávjá leat mihtilmas eanaeaiggádii, namalassii gáibidit eanadivadiid jna. stáhtakássa ovdun, geahča ee. Tønnesen s. 304 čuo. (3). Dát ágga ii leat min oaivila mielde seamma dehálaš Finnmárkku eatnamiid ektui, go máddelabbos riikkas. Stáhtahálddahusa stuorámus váttisvuohta gitta 1600-logu rájes lea leamaš ee. stáhtapolitihkalaš árttain lasihit Finnmárkku ássiid ja fuolahit ahte ealáhusvuođus lei doarvái, geahča ee. bajábealde namuhuvvon Reantogámmára borgemánu 8. b. 1772 promemoria. Dán juksat lea áiggiid čađa geahččalan moanaid doarjjaortnegiid ja liigedoaibmabijuid bokte. Vearoheapmi lea mieđihuvvon ja máŋggalágan njuolga doarjja lea addon, buo. čuo. 2.3.2 Sandvik:a mildosis Riektejoavkku čielggadeapmái. Dát sáhtášii váikkuhit vuostá stáhta politihka váldodeastta Finnmárkkus jus stáhta bijašii divadiid eanaláigoheapmái, vuovdevuovdimii jna., jus divat ii njuolga dahje eahpenjuolga dorjjošii guovllu ássama ja eallindili, nappo gulašii guovllu atnui. Riggodagaid lihttoláigoheami ovdamearkkat gal leat. Tønnesen namuha s. 282 monne- ja uvjasajiid lihttoláigoheami, muhto dát ii galgan leat vuostá guovllu anu ja lohpi atnui unnán. Dan moadde láigolihttošiehtadusaid áigga mat sohppojuvvo, lei dáhttu heađuštit riggodagaid bilidemiid go menddo sakka monnet. Tønnesen máinnaša njuorjobivddus 15-1600 logus s. 37 ja erenoamáš Sállánrievtti oktavuođas s. 41-42. Son čujuha ahte áidna báikkis njuorjobivdu attii sisaboađuid ruvdnui lei Sállánis, gos priváhta eaiggádat ja Gonagas juhke sisaboađuid. Sáhttá maiddái láigolihttošiehtadusaidege mat leat máinnašuvvon Gollesullo ¶
dikkis Deanus, suoidnemánu 1. b. 1778, buo. bajábealde dán mearrádusa birra. Dán oktavuođas namuha Tønnesen (s. 42) ahte 1500- logus ledje finnmárkolaččat jábálaččat nu ahte go Gonagas ii gáibidan divadiid geavahit vuođđovaljiid, sáhttá dán áddet "čielga indisuman" ahte hálddahus ii atnán guovllu Gonagasa opmodahkan. Su hypotesa soaitá leat riekta, muhto sáhttet earáge čilgehusat leat hálddahusa geavadii, buo. bajábealde namuhuvvon Mons Sandnes Nygard vuosttaldemiid. Ealáhusdilálašvuođa ja hálddahusa ovdáneapmi 17-1800 logus ferte deattuhuvvot eanetgo loahpalaš konklušuvnnaid. Tønnesen (s. 98-99) čujuha ee. Oarjefinnmárkku sulluid lihttoláigohemiide. Dát hálddut eai lean olus sisaboađut stáhtakássii ja Paus ii ane dáid leat vuohkasat mearrasámiide. Hálddahus lei danin mieđis heaittihit dáid láigolihttoortnegiid. Dát ii liikká dahkkon, geahča Tønnesen s. 99. Láigolihtutge leat máinnašuvvon 4.2.9. oasis. Stáhta eanaeaiggátvuoigatvuođa gažaldat ii leat leamaš Alimusrievttis seammaláhkai go stáhta vuoigatvuohta eatnamiidda Mátta-Norgga almennehiin. 1850-60 jagiin čuoččalduvvo ráŋggaštanáššit vuostá sin geat murrejedje goahccemuorraávdnasiid lobi haga "Stáhta Vuvddiin" Finnmárkkus, geahča Rt. 1853 s. 560 ja dasto Rt. 1867 s. 180 ja Rt. 1867 s. 293. Ráŋggaštanáššit goahccevuovddi lobihis čuollamis leat namuhuvvon vulobealde 4.2.5. oasis, muhto leat dievaslažžabut máinnašuvvon ovddabealde 3.2.2.6. oasis. Dás čujuhuvvo ee. ahte ráŋggáštanáššiid okta sudja ledje go leat dihto váttisvuođat oažžut ássiid čuovvut addon njuolggadusaid Finnmárkku vuvddiid atnui. Riektejoavku máinnaša ráŋggástanáššiid čađamannama oktavuođasge govdadit stáhta oppalaš oaivila nugo lea bájuhuvvon ráđđehusadvokáhta miessemánu 18. b. 1864 vástádusas. Nugo ovdanboahtá 3.2.4.1. oasis lea konklušuvdna ahte giliolbmot leat heivehan iežaset stáhta oainnu ja geavada mielde, nu ahte dál eai leat oppalaš vuođul, geavahanvuoigatvuođat goahccevuovdái stáhta eatnamiin Finnmárkkus. Tønnesen:s lea vástideaddji konklušuvdna s. 221 Lastamuorraávdnasiid dáfus lea konklušuvdna, buo. 3.2.4.2. oasi, ahte Finnmárkkus sáhttá stáhta seammaláhkai go badjebázaálmennehiin máddelabbot Norggas, háldet buot ávdnasiid maid giliolbmot eai dárbbaš boaldámuššii. Muoraid dálloatnui lea sis datte vuoigatvuohta oažžut. Geavaheaddjiid gáibádus ahte sin vuoigatvuođas lea eanaeaiggáduššanvuoigatvuođa vuoigatvuođavuođđu, eat leat mii fuobmán. Fertešii dadjat ahte stáhta láhtte dáid áššiin eaiggátgáibádusain. Maŋit Alimusriekteduomuin leat cealkámušat mat unnit eanet čielgasit leat bidjan stáhtii eaiggáduššanvuođa eatnamiidda, geahča ovdamearkan Rt. 1880 s. 337, Rt. 1899 s. 75 (murren lobi haga "Stáhta gullevaš Vuvddiin" ), Rt. 1902 s. 587 (murren) ja Rt. 1914 s. 509, erenoamážit s. 511 ( geavahanvuoigatvuođa háhkan "stáhta báhcán eatnamiin" Finnmárkkus). Rt. 1952 s. 1007:s lea geardduhuvvon ášši gaskal ruvkefitnodaga ja stáhta muhtun guovllu eaiggáduššanvuoigatvuođa Riehppovuonas. Alimusriekti čujuha dás ahte konsešuvnna oktavuođas maid searvi oaččui 1905:s daddjui dan leat addon eavttuin ahte "mas eatnamiid luobaheapmi deasta ja lagat eavttut sohppojuvvot Eanadoallodepartemeanttain" . Dán cealkámuša, dadjá Alimusriekti, ferte áddet stáhta beale dovddaheapmin ahte dat eaiggádušai konsešuvdnasaji eatnamiid. Seamma duomus lea Alimusrievttis cealkámuš láddjehaga, guohtuma, murrema ja lavdnjelogguma birra. Riekti dadjá ahte ii dárbbaš cealkit dán hárrái leat "buohkaidvuoigatvuođat aitosaš áddemis" , muhto čuoččuha dáid riggodagaid leat leamaš " álbmoga luđolaš ávkkástallan" , muoraid ja lavnnji maná čujuhemiin. Riekti joatká datte čujuheamen ahte vaikko searvvi riekteovdamanni lei váldán lavnnji ja murren čujuheami haga, de lei dát atnu hui unnán. Riekteovdamannige lei gáibidan, ja muhtun háviin ožžon gáddedivadage. Alimusriekti eahpidii leago searvi doaimmahan "eaiggátráđđejumi" nu čielgasit ahte dat deavdá gáibádusaid maid ferte bidjat ¶
4.1.8.1 oasis válddahallo ahte veagadatovddideami logut Finnmárkkus leat eahpevissásat. Sápmelaččain leat datte, NOU:1984:18 s. 83 dieđuid mielde, eanet logut 1700-logu gaskamuttus, ja dáid gaskkas leat riddo- ja mearrasámit eahpitkeahttá stuorámus joavku. Dás čuovvu ahte stáhta muddemat ja meassamat váikkuhedje eanemusat sidjiide. 1500-logu rájes čájehit vearrolisttat ahte ledje olu eanet dáža riddoássit, vuonain ja siseanamis dat ledje eanemus sámit. Dát lea lagat meannuduvvon 2. kapihttalis Steinar Pedersen čielggadeamis Sámi vuoigatvuođalávdegoddái das mo geavahit eatnamiid ja čáziid Finnmárkkus gitta 1. máilbmesoađi rádjai, mas son ee. (čuo. 2.3) oaivvilda leat ártan navdit 1500-logu loahpas lei ássama ja riggodatgeavaheami váldomálle ahte sápmelaččat geavahedje siseatnama (badjesápmelaččat) ja vuonaid (mearrasápmelaččat), ja dážat bivde vuovdinguliid iežaset sajiin sulluin ja rittus. Knärödráfis 1613:s luobahii Ruoŧŧa dáža ruvdnui gáibádusas sorjjasmeahttunvuođa mearrasámiide Divttasvuonas Várjjagii, ja seammás juohke gáibádusage sorjjasmeahttunvuhtii guvlui gos mearrasápmelaččat ásse, geahča dán birra Tønnesen NOU 1978:18A s. 191, ja Steinar Pedersen:a čielggadeami 3. kapihttalis. Dánska-dáža oktosorjjasmeahttunguovllus ii lean áibbas fásta ráddjen siskkelii riikkas. Danin sáhttá fuobmát dán "rájás" dihto duvdimiid gaskal 1613 ja 1751, geahča Steinar Pedersen čuo. 3.3. Guovlu máttabealde máinnašuvvon rájá lei ruoŧ duopmoválddi vuollásaš gitta 1751 rádjašiehtadussii. Dáža avádaga riektedilálašvuođat, gohčoduvvon dáža priváhtiivva avádahkange, galgá dál vihkkedallot. Dán avádagas ássit unnit eanet dáđis ásaiduvve. Dáža ássan olggumuččas mearragáttis sirdašuvai dáđis siskkelii, muhto Steinar Pedersen:a mielde (čuo. 4.5) hui čavga ráddjejuvvon ássanavádagaid siskkobealde ainjuo 1600- logus ja 1700-logu vuosttas beales. Maŋŋil lei seahkalat báikegoddi. Dát vihkkedallan gusto addetgo dálá ávdnasat vuđđosa báikegottis gáibidit eanaeaiggáduššanvuoigatvuođa. Tønnesen čujuha (s. 70) ahte mearrasámi guovlluin ii leat mihkkege 1740-1790 duopmobeavdegirjjiin main vuhtto ahte dáid guovlluin leat dovdan ahte váldojedje vuoigatvuođat go earát ožžo hukset ođđa doaluid vuotnagiliin. Váttisvuohta lei suodjalit badjesápmelaččaid bahkkema vuostá geasseguohtumiin. Steinar Pedersen oaivvilda (čuo. 4.5.1) datte leat vuđđosa dadjat ahte mearrasápmelaččat, ainjuo dihto háviin, muhtun áigái nagodedje vuostálastit dážaid leavvama vuotnabađaide. Jebens čujuha mielddusčielggadeamistis (čuo. 5) ahte riddosápmelaččaid riekteáddejupmi sin ássanguovlluin ii sáhte duođaštuvvot seamma čielgasit go badjesápmelaččain sis Finnmárkus (oktasašorohagain). Ferte liikká leat nu ahte mearrasámit lea oaivvildan iežaset leat vuoigaduvvon geavahit guovlluid nugo ovdal ledje dahkan. Siskkáldas čielggadeapmistis juovlamánu 21. b. 1988 (s. 52-53) cealká Jebens historjjálaččat sáhttit dadjat ahte Finnmárkku fásta ássiid gáibádus eaiggáduššanvuoigatvuhtii eatnamiidda Finnmárkku iešguđet osiide, ii leat fuonit dilis go stáhta čuoččuhus eaiggáduššanvuoigatvuođa hárrái. Ovdáneapmi, maid Jebens lea válddahallan sihke dán čielggadeamis (s. 33-53) ja mielddusčielggadeamistisge (čuo. III.1-3), ja mii lea válddahallon NOU 1978:18A s. 189-199:s, lea datte dagahan ahte dál ii šat sáhte rievttálaččat eahpidit stáhta eaiggáduššanvuoigatvuođa eatnamiidda álgovuolggalaš priváhtiivvalaš dáža Finnmárkus. Jebens ja Tønnesen (NOU 1978:18A:s) čujuheaba dás ahte ámmátseahtus ja dáža hálddahusas sullii jagis 1700 lea leamaš dat áddejupmi ahte ledje stáhta eatnamat. Seamma áddejupmi leat leamaš dáža ássiin. Dehálaš ja mearrideaddji mearkkašupmi lea vel ahte duopmostuoluid geavat guhkit áiggi lea njuolgguslaččat leamaš vuođđudan stáhtii matrikulerekeahtes eatnamiid biehttalkeahtes eaiggádin. Vulobealde 4.2.4. oasis daddjo čuovvovaš dán ovdáneami čuozahusain: ¶
Ruoŧŧa doalahii, nugo namuhuvvon, duopmoválddi Finnmárkkus 1613-1751 áiggis olggobealde priváhtiivva dáža avádaga. Dás lei sáhka, veaháš eahpedárkilit daddjon, Guovdageainnu, Kárášjoga ja Deanuleagi bajit oasi (Ohcejohka) guovlluin. Guovllu máttarádjá gessui 1751:s "Giellasis" . Dát guovlu lea guovtti dehálaš čuoggáin earálágan go priváhtiivva avádat. Vuosttažettiin lea doppe eanemus, dálge, sápmelaččat. Nuppádassii lei dat nappo ruoŧa duopmoválddi vuollásaš gitta 1751:i. Dáid dagaldagaid ferte vuhtii váldit go árvvoštallá dálá rievttálaš dili. Dán lea Tønnesena čujuhan s. 303 ja NOU 1978:18A s. 198-199 ja dasto Jebens mielddusčielggadeamistis čuo. IV ja Carsten Smith dutkosis "Samerett - gamle rettskilder og ny rettsdisiplin" ( "Rettstenkning i samtiden" , Oslo 1992, s. 161 čuo., erenoamážit s. 167-168). 4.1.6 oasis máinnašuvvon guosselogaldallamis Romssa universitehta Riektediehtaga Instituhtas čakčamánu 20. b. 1991 "samernas rättigheter till naturressurser i svensk rett" birra vihkkedallá Bertil Bengtssonge dán dagaldaga, geahča Riektediehtaga Instituhta čállosráiddus nr. 13 s. 9 čuo. Tønnesen vihkkedallá eaiggátgážaldaga Guovdageidnui s. 303-308 ja ovdandoallá dás muhtun ákkaid stáhta eaiggátvuoigatvuođa ovdun ja vástideaddji báikegotti vuoigatvuhtii, muhto son nappo ii vástit gažaldaga, geahč erenoamážit čuo. C, s. 306-307. Min geahččaleamis gávnnahit konklušuvnna, de vuolgit rievttálaš dilis go sirdá ruoŧ duopmoválddis dáža duopmováldái. Dán dili vihkkedallan vuođđuduvvo bajábeale válddahallamii 4.1.6 oasis. Vearroduottaráššis aiddostahttá (s. 53) ahte duopmu dušše gusto dan duottarguvlui Jämtlánddas. Datte geažiduvvo ahte dilli sáhttá leat čuovggusat sápmelaččaide davvilabbos. Muhtun guovlluin sáhttá sápmelaččain várra leat seamma riekteposišuvdna go vearroboanddas. Bertil Bengtsson vihkkedallá dán 1990 Nordisk Administrativt Tidsskrift:s s. 195-208. Čujuhettiin Kaisa ¶
Korpijaakko nákkosgirjái dadjá son čielgasit vuhttot ahte sápmelaččat "lagamus Golmmariikkamuvrra ja birrarat..... dárkojedje eaiggádin dan áiggis" (s. 202). Vuolggasadjin ahte sápmelaččain davvi duottarguovlluin lei "muhtun vearroolbmoriekti" , vihkkedallá Bengtsson (s. 202- 203) mo ovdáneapmi 1600-logu gaskamuttus sáhttá leat váikkuhan dákkár vejolaš riekteposišuvdnii. Ieš ii gal daja mii dákkár gažaldaga vástádusa galggašii leat, muhto čujuha ee. daid stuorra duođaštanváttisvuođaide go guovllu historjá 300 jagi rájes galgá čilgejuvvot ja áibbas unnán čállon ávdnasat gávdnojit. Hui váttis gártá go lea eahpečielggas gii soaitá leat vuoigatvuođaid subjeavtta. Leigo juridihkalaš olmmoš vai ovttaskas sápmelaš? Dát čuokkis lea Bengtsson:a mielde stáhta dehálamos vuosteágga jus šattaš nággu. Kaisa Korpijaakko guorahallá dutkosistis sápmelaččaid vuoigatvuođaid Viesttarbađaeatnama sámeguovllus gitta 1734 rádjai. Geografalaš guovlu siskkilda Ruoŧage máttás gitta Jämtlánd:i. Dutkosa váldodeaddu lea liikká biddjon guovlluide mat leat Suoma dálá rájáid siskkobealde ja dalle erenoamážit Rounala siida, mii eahpedárkilit siskkilda guovlluid máttanuorttabealde Golmmariikkamuvrra, ee. Gárasavvon Ruoŧas ja Eanodat Suomas. Guovdageaidnu, Kárášjohka ja Deanu bajit oassi gulle Duortnosa sámeguvlui mii dalle prinsihpas lea Korpijaakko guorahallamis mielde. Su konklušuvdna lea ahte sápmelaččain lei seamma vuoigatvuohta go "vearroboanddas" , ja dát vuoigatvuohta lea nugo son oaidná, eaiggáduššanvuoigatvuohta dalá dilálašvuođaid ektui. Dát lea oaivilat masa ee. Bäärnhielm ii leat ovttamielas. Bertil Bengtsson bealestis dohkkeha ahte Korpijaakko duođaštus lea nu buoŋis ahte ainjuo guovllus ja áigodagas mii erenoamážit dutkojuvvui, ferte dohkkehit ahte sápmelaččain lei seamma sajádat go vearroboanddas, geahča SvJT 1990 s. 138 s. 140. ¶
Korpijaakko lea nappo vihkkedallan sápmelaččaid riektedili gitta 1734 rádjai. Maid ovdáneapmi maŋŋil 1750 livččii mearkkašan dáid vuoigatvuođaide ii leat meroštallon. Gudmund Sandvik meannuda dán fáttá čuo. 1.18.12 mielddusčielggadeamistis. Son čujuha dás ahte dušše sámit geain lei "sámeealáhus" (boazoealát, guollebivdu ja bivdu " ledje " sápmelaččat ". Jus ledje eará ealáhusat ledje sii " boanddat ". Sandvik:a oaivila mielde atnui mátta Ruoŧa vearroolbmoriekti analogalaččat sámeguovlluid dilálašvuođaide, " muhto dušše belohahkii ". Ođđaáigásaš eaiggáduššanvuoigatvuođas ii sáhttán leat sáhka. Kamerála vuogádat mii vuođđuduvvui dasa ahte sápmelaččain lei " sámeealáhus " sin oktagaslaš vearroeatnamiin, ii váldon atnui Duortnosa sámeguovllu oasis mii dál siskkilda Guovdageainnu, Kárášjoga ja Ohcejoga. Daningo dás lei Danmárkku-Norggasge vearuhanvuoigatvuohta. Dát dagaha ahte vihkkedallama ja konklušuvnna Korpijaakko dutkosis ii sáhte eambo sirdit dása maid dás gohčodii Sis Finnmárkun, gos rievttálaš dilis lei, dahje ainjuo sáhttá leat leamaš, áibbas eará vuolggasadji. Sandvik čujuha 1.18.2. oasis ahte dán guovllu riektedilálašvuođat eai leat vel albmaláhkai guorahallon. Dálá ávdnasiid vuođul čujuha son dihto dilálašvuođaide mat várra leat leamaš riektegeavadis biddjon vuođđun. Masá bissovaš ráját leat leamaš gaskal čearuid, guollejávrrit ledje várra juohke čearus oktasaš anus, ja oktagaslaš vuoigatvuohta dihto jávrriide. Badje Deanu luossabivdu orru leamen juogaduvvon gaskal siiddaid. Vuoigatvuohta láddjehagaide njárggain ja jekkiin orru sáhttimin čuoččuhit bearrašiidda, vearru lea olbmuide biddjon ja iige riggodagaid geavaheapmái ja (ovdal 1759) leat boahtán kveana ođđaássit Kárášjohkii. Vearroduottaráššis eahpidii Alimus Duopmostuollu vuđđosa bidjat ahte lei vejolaš sápmelaččaide 1600-logus háhkat eaiggáduššanvuoigatvuođa go geavahedje váriid boazoealáhii, bivdui ja guollebivdui. Datte lei eahpevissis makkár eavttuide dalle galggai vuođđudit, geahča Bertil Bengtsson Nordisk Administrativt Tidsskrift 1990 s. 199 ja 201 Alimus Duopmostuollu navddii fertet gáibidit agibeai ja arahis anu maid " ránnjás " illá muosáhuhttá. Guvlui gáibidedje vel mallosge bissovaš rájáid. Dát eavttut eai lean devdon dán duottarguovllus Jämtlánddas. Kaisa Korpijaakko baicce gávnnahii daid leat devdon guovllus maid son guorahalai. Su duođaštus ja ákkastallan lea Bertil Bengtsson mielde jáhkkehahtti (SvJT 1990 s. 140). Korpijaakko bohtosiid dan guvlui maid son guorahalai, áinnas Rounala siidda, ii sáhte datte nugo čujuhuvvon bajábealde, eambo sirdit eará guovlluide. Rounalasge livččii, Bertil Bengtsson mielde SvJT 1990:s s. 141, proseassa boađus dál leat " hui eahpevissis ". Son čujuha stuorra duođaštanváttisvuođaide " láhkalaš maŋisboahttiid " 1700-logu vuoigatvuođalaččain. Dasto sáhttet " sakka eará juridihkalaš váttisvuođatge ... váikkuhan sámi riektedilálašvuhtii jahkečuđiid botta ". Geahča Carsten Smith:age: " Rettstenkning i samtiden " s. 168. 1751 rádjabidjama maŋŋil šattai sis Finnmárku dáža guovlun ja dáža lága vuollásažžan. 1700-logus dáža lága mielde lei Finnmárku " Gonagasa eana ", geahča Sandvik:a mielddusčielggadeami čuo. 1.18.2 (konklušuvdna). Liikká lea nu ahte jus sápmelaččat dalle ledje eanaeaiggádat dalá áiggi áddejumis, ii livčče sirdin dáža láhkii eambo váldán sis vuoigatvuođa, buo. Carsten Smith: op.cit. s. 167. Ruoŧa-suoma rievtti válddahusa mielde 4.1.6 oasis ja bajábealde ii sáhte eambo dadjat mii 1751:s lei dása gustojeaddji riekti sis Finnmárkkus. Gažaldaga ferte loahpas duopmostuollu mearridit. Jus duopmostuollu dalle gávnnahivččii ahte boazosápmelaččat eai lean juksan eaiggátárvvu, ferte vuolgit Karl XI 1683 mearrádusas maid Bertil Bengtsson artihkkalis " Samernas rätt och statsmakten " (Nordisk Administrativt Tidsskrift 2/1990) válddahallá ná: " buot opmodagat maid ledje "huksekeahttá" opmodatrájás eret ja gilit galge gullat eiseválddiide ja Ruoŧa ruvdnui ja iige oktiige earáide ". Mearrádus livččii šaddan gustojeaddjin seammaláhkai go Vearroduottarášši ja boađus livččii várra gártan seamma sis Finnmárkku dáfus. 1683-mearrádusa mávssolašvuođas, geahč Vearroduottarášši s. 65-66 ja Bertil Bengtsson SvJT 1990 s. 138-139. Geas lei eaiggáduššanvuoigatvuohta sis Finnmárkku eatnamiidda justa dalle go guovlu šattai dušše dáža hearrávuođa vuollásažžan, ferte danin ainjuo daddjot leat eahpevissis. Dát mearkkaša ahte ovdáneapmi 1751 rájes dat ferte leat mearrideaddjin. Jus eaktudit ahte sápmelaččat ledje eaiggádat juo ovdal 1751, lea jerron mo sápmelaččat soitet leat massán dán vuoigatvuođa. 1979:s dajai Davviriikkalaš Sámi Instituhta mielbargi, mag. art. Alf Isak Keskitalo semináras Romssas ná: " Ferte leat hui hearkkes riekteváttisvuođa mo duottar mii ovddeš ruoŧa áddejumi mielde čielgasit dárkojuvvui sámi eatnamin priváhtarievttálaš áddemis, seamma eavttuin biddjui dáža sorjjasmeahttunvuođa vuollásažžan, maŋŋil lea šaddan stáhta opmodahkan almmá makkárge šiehtadusain gaskal sápmelaččaid ja stáhta, dahje eará riektefámolaš sirdimiin. Ja duottar lea danin gártan stáhta opmodahkan priváhtarievttálaš áddemis. Ii oktage eahpit stáhta sorjjasmeahttunvuođa guvlui." ¶
Vástideaddji gažaldaga lea Bertil Bengtsson jearran SvJT 1990:s s. 140-141 ja guosselogaldallamistis Romssa universitehtas "Samernas rättigheter till naturressurser i svensk rätt" (Institutt for Rettsvitenskap. Skriftsserie nr. 13, s. 9) birra. Son čujuha seamma váttisvuhtii ruoŧa rievttis (s. 7) ja deattuha ahte stáhtas ii leat makkárge diggegulahallan háhkan guvlui. Ruoŧa rievtti mielde lea diggegulahallan opmodatháhkama dárbbašlaš oassi. Nu ii leat dáža rievtti mielde. Bengtsson dadjá dasto ahte stáhtas ii leat leamaš "háldu" . Hálddu doaba ii leat lahkage čielggas, geahča BraekhusHaerem: Norsk Tingsrett s. 26-35. Sáhttá ee. mearkkašit leat hearrávuohta muhtun dávvirii. Dán mearkkašumis ii sáhte eambo daddjot ahte stáhtas ii leat leamaš háldu. Veaháš dás leat oaidnán 1963 Vinstra-duomus. Bengtsson:a mielde diehtá ahte Ruoŧas "vánit" sáhttit háhkat eaiggáduššanvuoigatvuođ guvlui "hálddahuslaš giehtaguššamin" . Dán datte vánit sáhttá dadjat dáža rievtti hárrái. Go Alimusriekti máŋgii leat bidjan vuođđun "cieggan riektediliid" riekteposišuvnna vuođđun, lea dávjá hálddahuslaš geavat deattuhuvvon sakka. Dáža rievttis lea duohtavuođa ahte mii oktii lei riekta, ii dárbbaš dál leat nu - ii eaiggáduššanvuoigatvuođa iige eará vuoigatvuođadilálášvuođa dáfus. Dát gusto vaikko nuppástus ii vuođđuduvvo šiehtadussii, čielga bággolonistan- dahje láhkamearrádusaide, muhto lea vuolgán boasttoáddejumiin. Vaikko boasttoáddejumi dalle illá sáhtii bealuštit, gusto liikká njuolggadus, geahča 2.2.3 oasi ovddabealde. Tønnesen:a mielde lea s. 122, áibbas čielggas ahte dáža stáhtahálddahus vuosttas beaivvi rájes anii Finnmárkku sisguovlluid gullat seamma njuolggadusaide go fylka muđui. Dát lei lunddolaš váikkuhus das ahte stáhta geažos áiggi lei čuoččuhan dáid guovlluid áitosaččat álo leat dáža Finnmárkku oassin. Dát čuohcá nugo Tønnesen s. 70 čuo. máinnaša stáhtaválddi muhttašuvvon oidnui eaiggátgážaldahkii go adnojuvvogođii ollásit. Váttisvuohtan lea dalle mearridit mii galgá leat fámolamos; stáhta áddejupmi ja háldu 1751 rájes ja gitta dássážii, vai sápmelaččaid áddejupmi ja hálddut seamma áigodagas. Sáhttá daddjot ahte stáhta áddejupmi álggos ii stuorrát dihtton duohta háldduid bokte dán oasis Finnmárkkus, geahč Tønnesen s. 122. Boazosápmelaččat jotke bargguineaset nugo ovdal. Stáhta beales sáhttá daddjot dán leat sávahahtti geavahanvuoigatvuođa joatkkan ja danin ii makkárge árta vuosttaldit. Eará duohtadeamit eai lean dalá dilálašvuođain áigeguovdilat. Sáhttá vuohttit ahte lassánedje kveanat ja sámit geain ii lean dušše boazodoalus áigáiboahtu. Eiseválddit ledje juo ovdal 1751 álggahan čállit sadjelihpuid Finnmárkku priváhtiivva oasis, geahča Tønnesen s. 90-91. Dákkár lihppu attii geavahanvuoigatvuođa dihto guvlui ja ferte ainjuo dálá áiggi oainnus, áddejuvvot eaiggátháldun. Dakkár jurddašanvuogi mielde mii orru leamen ráđđen lágain ja hálddašeamis, lea árta jáhkkit eiseválddiid ovdalge ádden dán eaiggátháldun. Mo ássit dán áddejedje, eat dieđe vissásit. Datte ovdanboahtá geassemánu 18.b. 1764 Dálbmeluovtta-dikki girjjis nr. 41 b (maid Tønnesen vihkkedallá s. 91 nota 2:s) ahte eatnamiid maid juohkehaš anii, juogo sadjelihpu dahje ovddeš geavaheami vuoigatvuođa vuođul, ii sáhttán vuovdit riekteváikkuhusain. Boahtte dikkis válddii ámtamánni muhtumis eatnama, gii buozalmasvuođa geažil ii sáhttán dan dikšut, ja sirddii eatnama earáide. Dán dagai almmá makkárge buhtadasa haga eatnama ovddeš háhkkái, go dát lei "Gonagasa" . Son gii massii eatnama oaččui baicce buhtadasa stobu ja áiddi ovddas. Dalle earuhii čielgasit gaskal opmodat- ja sirdinvuoigatvuođa eatnamii ja vissui ja eará ráhkkanusaide maid geavaheaddji ieš lei goasttidan. Ii leat sáhttán nannet áddejumiid mat leat dáid vuostá. Vulobealde guorahallat fas mo sáhtášii deattuhit dákkár jávohisvuođa ja ealjohisvuođa. Sadjelihpuid juridihkalaš sisdoallu 1770-jagiid álggus, geahča Tønnesen s. 91-92. Sadjelihput adnogohte Deanuleagisge go kveana sirddolašvuohta álggahuvvui. Maŋŋil 1775 atnui áinnas namahus ámtalihput. Dákkár ovdamearkkat leat Guovdageainnus ja Kárášjogas. 1775 eanačujuhancealkámuš šattai Finnmárkku eatnamiid vuovdima ja čujuheami láhkavuođđu. Dát vuos adnogohte easka OarjeFinnmárkkus. Deanuleagis leat vuosttas čujuheamit pántagirjjis sullii 1795:s, muhto easka 1800-logus laske čujuheamit dán guovllus. Stáhta báhkkodii árrat eaiggáduššanvuoigatvuođ goahccevuovdái Finnmárkkus. Dát oaččui dáđis duopmostuoluin doarjaga ja ássit leat heivehan diliset dán mielde, nu ahte dál ii sáhte stáhta vuoigatvuohta eahpiduvvot, geahča 3.2.4.1. oasi ja 4.2.5. (6). oasi. Dát gusto goahccevuovdái Kárášjogasge. Dán bijai sundi Schelderup vuođđun Deanu dikkis Gollesullos suoidnemánu 6. b. 1776. Vuovddi eaiggáduššanvuoigatvuohta ii dárbbaš mearkkašit ahte eaiggáduššá eatnamiidge. Jus datte bidjá vuovddi áddejumi eatnamiid áddejumi oktavuhtii mii báhkkoduvvo 1775-cealkámušas ja maŋit eanavuovdinlágain, vánit eahpiduvvo stáhta leat adnán iežas eatnamiid eaiggádin, ainjuo maŋimuš 150 jagi. Dát báhkkoduvvo lágain, lágaid ovdabargguin ja riektegeavadis. Sápmelaččat lea miehtá dán áigodaga geavahan eatnamiid eanaš nugo ovdal. Sáhttá čuoččuhuvvot ahte stáhta hálddut čujuhemiiguin, eanavuovdimiin jna. lea stáhta sajádaga váikkuhus almmolaš váldin ja iige eaiggádin. Sápmelaččat eai danin dárbbaš leat rievdadan áddejumisteaset leat eatnamiid eaiggádin go sii leat daid eanaš atnán oktoráđđejeaddjin geažos áiggi, geahča ee. čuo. IV.7 Jebens:a mielddusčielggadeamis. Dasto čuoččuha Jebens čuo. IV sierraoavilistis eanetlogu riektegáldočilgemii (2.2. oassi) fertet gáibidit goappašiid beliin guhkit áiggi riektedilálašvuođa ovttaoaivilis áddejumi "cieggan dilálašvuođa" vuođul. St. dieđáhus. nr. 1 1958 vihkkedallo čuo. 8 s. 19-21 "Utviklingene i almenningsforholdet fra eldre tider til i dag. Festnede retssforhold" . Dás daddjo ee. ahte go duopmostuolut galget čuoččuhit gustojeaddji rievtti fertejit dan áiggi rievttálaš stahtusa meroštallat. Duopmostuolut galget de geahččalit mearridit mii lea "dáhpi ja atnu, mii eallima ovdáneapmi, mo ruossalas deasttat leat váikkuhan gitta (dán) áigái" . Dasto čujuhuvvo muhtun 1886 duomuid mearrádusaide (ee. Rt. 1886 s. 657). Dáid mearrádusain báhkkoduvvojit eavttut máŋggaláganat, muhto váldojurdda orru leamen čielggas. Lea ovdamearkan sáhka "duohta ja buohkain doahttaluvvon ortnet ja atnu" , "cieggan dilit ja ráđđejeaddji riekteáddejupmi" , "duohta dilli" masa "oamasteaddjit ja almmenneteaiggádat guhkit áiggi leat heivehan iežaset" . Sánit leat nugo oaidnit, veahá sierraláganat, muhto go ortnet leat dovddus ja doahttaluvvon, dohkkehuvvo dát riektan almmá nu čiekŋalit ohcamin bealát áddejumiid mat vuosttaldit oppalaš gova. Dákkár áddejumit fertejit leat čielgasit čalmmustahtton. Áitit čuoččaldahttit ášši mii ii čađahuvvo, ii leat doarvái, geahča ee. Rt. 1937 s. 158 s. 162-163. Suorggi maŋimuš duomus, Rt. 1991 s. 1311 Skjerstad-duopmu, lea sáhka ahte "stáhta lea ásahan eaiggádin ja dát dilálašvuohta ferte áigá juo leat cieggan" . Válddonjuolggadus ahte ferte leat "ovttaoaivilis áddejupmi" lea gal vuolggasajis riekta, buo. Dale-duomu (Rt. 1961 s. 1163). Sáhttá čujuhuvvot Vansjødupmuige (Rt. 1983 s. 569 s. 585). Dás namuhuvvo vel ahte teorias ja geavadis lea gáibidan "lotnolas áddejumi rievttis ja geatnegasvuođas" . Fåbergduomus (Rt. 1963 s. 370) guoskkaha Alimusriekti muhtun guovddáš dagaldagaid árvvoštallamis leago anus dákkár stáđisvuohta ja dákkár vuođus ahte lea "cieggan dilálašvuohta" mii addá vuoigatvuođaid. Ášši vuolggasadji lei ahte eanaeaiggátsearvi čuoččuhii ášši njealljása vuostá - geat ásse Fåberg:s - ja čuoččuhedje sin eahpevuoigaduvvon oaggut lågåsallidiid stákkuin ja ohterin ja vuođđohoavain. Eanaeaiggádat vuite gieldda- ja lágamánnerievttis. Alimusrievttis gávnnahii eanetlohku (golbma duopmára) ahte, "cieggan dilálašvuođa" vuoigatvuođavuođuin, lei vuoigatvuohta bivdit guliid vuođđohoavain, ii dušše ášševuložiidda, muhto "guovllu olbmuide gos ovddežis lei dábálaš searvat guollebivdui." Dehálaš čuokkis eanetlohkui lei ee. ahte unnán eahpiduvvui ahte vuođđohoavaguollebivdit ledje bivdán dan oskkus ahte sis lei vuoigatvuohta ja ahte eanaeaiggádat eai sáhttán biehttalit dákkár guollebivddu go ii lean guollebivddu vihtanbivdosiiguin ovddas. Eanaeaiggádat bealesteaset ledje guhká leamaš ealjoheamit vuođđohoavvaguollebivddu ektui. Buohkat dihte bivddu birra ja lei mihtilmas borramušbivdu mii lei bivdiide duođai mávssolaš. Eanaeaiggádiid áddejupmi guollebivddu hárrái, dajai Alimusrievtti eanetlohku ahte ii lean "lunddolaš" geahččat eanaeaiggádiid ealjohisvuođa dáhtuin nu ahte lei "gierdan geavaheapmi" . Ášši dieđut čujuhit dan guvlui ahte sii ledje dohkkehan dán guollebivddu, "juogo daningo leat navdán sii eai sáhte dan biehttalit, dahje daningo sii leat eahpidan iežaset vuoigatvuođas ja danin eai leat seaguhan iežaset dasa" . Guollebivdu lei ovddiduvvan eanaeaiggádiid beale "njuolgguslaš čáđahuvvon ealjohisvuođain ja lea hui guhkes áiggis ožžon nana stáđisvuođa ja bissovašvuođa" . Tønnesen máinnaša dán duomu s. 170-171 ja dadjá dás ahte "riekteoainnut anu ektui čielgasit leat mearkkašan hui unnán" . Dákkár duostilis konklušuvdna vánit bidjá dupmui vuođu, muhto ferte sáhttit daddjot ahte duomus ii gáibiduvvo ollásit ovttaoaivilis áddejupmi vai galggašii leat "cieggan atnu" . ¶
Sis Finnmárkkus boazosápmelaččat leat čielgasit jođihan boazodoaluset ja dan oktavuođas ávkkástallan guollebivddu, bivddu, murjjiid ja eará riggodagaid sihkkarastin dihte eallinvuđđosa, dainna jáhkuin ahte sis lei vuoigatvuohta dasa. Atnu lei jahkečuđiid boaris ja ii oktage vuosttaldan dán sis Finnmárkkus. Rittus, geasseorohagain, lei dát earaláhkai muhtun áigodaga, muhto dásge fertejit sis Finnmárkku boazosápmelaččat dáđis leat ožžon dan áddejumi ahte sis lei vuoigatvuohta geavahit guovlluid iežaset ealáhussii. Datte ii leat dieđihuvvon ahte boazosápmelaččat leat hálden guovlluid earret dan mii lea leamaš dárbbašlaš ealáhusoktavuođas. Maná sáhttá gal leat muhtun boazosápmelaččaid joavku soahpan iešguđet geavahanšiehtadusaid eará joavkkuiguin, muhto sii eai leat luobahan dahje láigohan viessosajiid maid sii ovdal eai leat háhkan stáhtas. Sii eaige leat vuostáiváldán láiggu bivddu dahje guollebivddu jna. ovddas. Bággolonistemiin leat sii buhtaduvvon guohtunmassimiid ja bilidemiid ovddas maid duohtademiid dagahit ealáhussii, muhto ii eatnamiid ovddas gal. Eat sáhte oaidnit leat vuosttalduvvon, go stáhta lea hálden dáid namuhuvvon vugiid mielde. Bajábealde leat čujuhuvvon ahte ealjohisvuohta lea okta dagaldagain mat deattuhuvvojit go galgá mearridit leago vuoigatvuohta masson dahje vuiton. Ealjohisvuođa gáibádusat várra rivdet veaháš. Duottarkommišuvdna bijai 1914:s garra gáibádusaid vuođđun ahte galggai leat riektenuppástuhtti ealjohisvuohta. Kommišuvdna dajai: "Galget boisbotneheapme nana árttat mearridit jávohaga hilgut dahje sirdit vuoigatvuođa" (Rt. 1916 s. 1249 s. 1263). Alimusriekti ii gerdon dán garra báhkkodeami ja leat duomut mat ainjuo orrut bidjamin unnit gáibádusa ealjohisvuhtii. Sáhttá dovdat ahte duopmostuolut konkrehta gehččet ollislaš dili ja atnet ealjohisvuođa dagaldaga ollislaš ákkastallama oassin dan bohtosii masa loahpaloahpas guorrasit. Sáhttá vuosttaldit ahte sápmelaččaid ealjohisvuohta dán suorggis lea sudja go dás ii leat sáhka guovtti dássidis beliin. Kultuvralaččat lea gaskka gaskal boazosápmelaččaid ja ¶
birastahtti dáža servodaga, geahča Jebens:a mielddusčielggadeami čuo. IV.6-7. Dás čuoččuha son ee. ahte unnitlogujoavkku áddejumit maid vuoigatvuođat mearkkašit ja stuorra giellavattisvuođat leat duohta dilálašvuođat maidda ferte deastta atnit. Dás čujuhuvvo Alimusrievtti cealkámuššii Varfjell/Stifjell-duomus (Rt. 1979 s. 492), mas bajábealde namuhuvvon "kulturgaska" adnojuvvui vuođđun dadjat ahte boazosápmelaččaid buhtadangáibádusat eai lean boarásmuvvan. Áššis lei čielggas ahte lei boarásmuvvan dábálaš njuolggadusaid mielde. Guovddáš juridihkalaš gažaldat maid Alimusriekti mearridii, lei sáhttego kultureaktudeaddji dilálašvuođat dagahit ahte sápmelaččaid diehtemeahttunvuohta boarásmuvvannjuolggadusaid hárrái sáhti addit andagassii nu ahte áigemearri ii lean rihkkon. Dán nannii Alimusriekti, geahč duopmoreferáhta s. 497-498. Duopmu gustui nappo dohkálaš riektediehtemeahttunvuohta boarásmuvvanlága veahá váttis njuolggadusaide, ja ii sáhte min oaivila mielde dulkot nu viidát ahte dat sáhttá bidjat vuđđosa oppalaš njuolggadussii ahte boazosápmelaččaid riektediehtemeahttunvuohta dáža rievtti birra ferte dagahit ahte sin ealjohisvuohta stáhta eatnamiid háldduid ektui lea rievttálaš mearkkašumi haga. Dákkár konklušuvdna livčče mannan menddo guhkás Varfjell/Stifjellduomu bohtosis. Maid sáhttá dadjat lea ahte boazosápmelaččaid kultuvrralaš ja sosiála duogážis sáhttá leat mávssolaš dilálašvuođaid mielde. Stáhta hálddut eanavuovdimis viessosajiide ja ođđadoallohuksemiidda sáhttá váddásit áddet eará go eaiggátháldduid. Illá sáhttá bealuštit dadjat dán leat hálddašanválddi doaimmaheapmin seammaláhkai go omd. muddet eanadoalu jođihanvugiid. Boazosápmelaččat lea ovddit jahkečuođi rájes deaivvidan stáhtain boazodoallogažaldagaid muddenváldin ja lea vánit árta dadjat dán bidjat vuđđosa áddejupmái ahte stáhta eanahálddut galget áddejuvvot seammaláhkai. Sáhttá buohtastahttit boazosápmelaččaid láhttema eanaeaiggádiid láhttemiin Fåberg-duomus. Alimusriekti čujuhii das (s. 378) ahte ii lean álki fuobmát maid ¶
eanaeaiggádat oaivvildedje guollebivddu hárrái, muhto sii ledje dohkkehan dan nu guhká ahte dát čuozai sin vuoigatvuhtii. Ovddabealde ovdanboahtá ahte ii sáhte daddjot áibbas vissásit eanaeaiggátvuoigatvuođa hárrái sis Finnmárkkus 1751 rádjageassimis. Ovdáneapmi dán rájes sáhttá vánit bidjat vuđđosa buoriduvvon sajádahkii eaiggáduššanvuoigatvuhtii, ii boazosápmelaččaide iige dán guovllu báikegoddái muđui. Bertil Bengtsson SvJT 1990:s s. 141 ja Carsten Smithge "Rettstenkning i samtiden:s" s. 168:s čujuheaba váttisvuhtii vejolaš dikkis sápmelaččaid eaiggáduššanvuoigatvuođas. Vuoigatvuođasubjeavtta fertešii sáhttit čujuhit. Konklušuvdna mii dovddaha "sápmelaččaide" eaiggáduššanvuoigatvuođa lea menddo eahpedárkil. Vuoigatvuođasubjekta ferte čilgejuvvot dárkilabbot. Olggut Finnmárkkus sáhttá dát šaddat váttisin. Sis Finnmárkkus lea várra veaháš álkit. Dagaldagat mat dilálašvuođaid mielde sáhttet sápmelaččaid eanaeaiggáduššanvuoigatvuođa ollislaš meroštallamis guoskkahuvvot gažaldagas, lea maŋimuš jagiid ovdáneapmi unnitloguid álbmotrievtti ja siskkáldas rievtti vuoigatvuođaid ektui. Dalle jurddašuvvo ON-soahpamuš siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid hárrái mii dohkkehuvvui 1966:s (geahča NOU 1984:18 s. 264 čuo.) ja bođii fápmui 1976:s, 1989 ILO-soahpamuš nr. 169, fámus 1991 čakčamánus, geassemánu 12. b. 1987 sámeláhka nr. 56 ja Vuođđoláhka § 110 a. Moanaid dáid njuolggadusaid váttisvuohtan lea go leat nu oppalaččat hámis. Hállo ee. "láhčit dilálašvuođaid nu ahte" sáhttá doaimmahit unnitloguid kultuvrra. Dán illá sáhttá atnit vuđđosin mearridit eaiggáduššanvuođaide vuđđosa. ILO-soahpamušas lea datte eaiggátvuoigatvuođ hábmemat, muhto jus dás dárbbašuvvo eaktu ahte lea leamaš oktoráđđejupmi sihke ovdal ja dál, eahpiduvvo sakka leatgo dákkár guovllut Norggas. ILO-soahpamuša eará hábmemat leat oppalaččabut ja eahpedárkilat, geahča 2.4.5. oasi bajábealde. Jus gávnnahuvvo ahte gažaldat gii eaiggáduššá Finnmárkku eatnamiid eahpiduvvo, sáhttet ođđa njuolggadusat oažžut mearkkašumi. Dilli gártá baicce eará jus gávnnahuvvo ahte stáhta eaiggáduššanvuoigatvuohta sis Finnmárkku eatnamiidda lei ásahuvvon juo ovdal ođđa oaiviliid ihtin vuhttojuvvo duođas 1960-logus. Ođđa njuolggadusat eai geahččalan sirdit eanavuoigatvuođa ovtta joavkkus nubbái, geahča ee. ovddabealde 2.2.5. oasis ja Carsten Smith dutkosa "Om samenes rett til naturressurser - saerlig ved fiskerireguleringer" , bájuhuvvon s. 188-219 "Rettstenkning i samtiden:s" , Oslo 1992, mas son s. 202 ee. dadjá: ¶
Riektejoavku lea ovddit vihkkedallama vuođul gávnnahan ahte stáhta ferte adnot Finnmárkku ovddeš matrikulerekeahtes eatnamiid eaiggádin. Dát ii gusto dušše riddoguovlluide, buo. bajábealde 4.1.9.2. oasi, muhto siseatnamiige. ¶
(3) Riektejoavkku eanetlogu jienasteamis lea stáhta eaiggáduššanvuoigatvuođa áddejupmi vuođustuvvon "cieggan dilálašvuođain" . Dát ovdandollo leat fámus dálá gustojeaddji rievttis, vaikkovel diekkár áddejupmi leage álggos vuođđuduvvon moaittehahtti boasttovuhtii. Dás oidno ahte eaiggátdili eai šat čuoččut dárbbašeamen leat almennetlágan dilálašvuohtan, go eaiggátvuođadilli eatnamii orru adnomin sierra áššiin. Bajábealde ovdanboahtá ahte sáhttá leat guovddáš gažaldat leatgo "cieggan dilálašvuođa" eavttut Finnmárkku matrikulerekeahtes eatnamiid eaiggáduššamis, eanetlogu čuoččuhuvvon váikkuhusain, ja mii čuohcá olles Finnmárkku vuovddekeahtes eatnamiidda. ¶
Mieđihan dasa, muhto dan sadjái go eanetlohku, de navddán guovllu erenoamáš dilálašvuođa ain leat mearrideaddjin go árvvoštallá eaiggáduššangažaldaga guovlluide eanetlogu bajábealde máinnašuvvon sitáhtas. Lassin stáhta áddejupmái lea mu mielas dehálaš guorahallat doarjjuigo dan guovllu álbmot ollásit dien áddejumi. Orru vel juohke láhkái dárbbašit guorahallat makkár leamaš guovllu háldodilli, geat leat eanemusat geavahan guovllu doložis gitta dán áigái. Stáhta beales ii leat čiegaduvvon ahte ássandiliid lea adnán sierraláganin muhtun Finnmárkku guovlluin, ja ahte erenoamážit Sis-Finnmárkkus dovddus áiggi leamaš sieiva sámi ássan. Major Schnitler:a dutkkosgirjjiin, čanas III, s. 54-57 válddahallo ássanguovllu juohkin viđa sadjái čearddalaččat ja ¶
ealáhuslaččat man Schnitler lei mearridan barggustis. Dušše olggut gos ledje sullot ja riddoguovllut, ásse Schnitler áiggi (1740-jagiin) eanaš dážat. Boahtte avádagasges, vuotnagáttiin, ásse Schnitler:a áiggi eanaš mearrasámit (čanas III, s. 56). Muhto nannámis, siskkelis vuonaid, ásse Schnitler:a mielde "priváhtiivva norgga boazosápmelaččat" (namalassii boazosámit geat gulle buhtes norgga sorjjasmeahttunvuhtii), sin lulábealde ásseges "Guovdageainnu báhpasuohkana oktasaš boazosápmelaččat" (mii dan áiggi siskkildii maid dálá Kárášjoga gieldda), namalassii boazosápmelaččat geat mákse vearu sihke Norgii ja Ruŧŧii. Seamma dahke Deanu ja Ohcejoga sámesiiddat. Sin nuortta-ja máttabealde ledje Anársápmelaččat, geat mákse vearu sihke Norgii, Ruŧŧii ja Ruššii. Sihke Guovdageaidnosápmelaččat, Deanu, Ohcejoga ja Anára sápmelaččat ledje dan áiggi ruoŧa duopmováldái gullevaččat. Schnitler:a mielde ledje sápmelaččat "rivttes ja boarrasamos ássit Finnmárkkus (čanas III, s. 55) ja " Finnmárkku sikkit, bissovaš eatnamis ledje duoddarat, gos ii oktage dáža ássan ", go eana lei ávkin dušše sápmelaččaide. Sámeguovlu ii gierdan Schnitler:a mielde earalágan ássiid, " go Boandaálbmogii ii lean doppe orohahtti, lei guttaheapme (čanas II, s. 17). Schnitler:a sitáhtat čájehit ahte 1700-logu gaskkamuttus lei dušše sápmelaččain geavahuslaš háldu olles Sis-Finnmárkku guvlui, ja dán dili lei dánskka-dáža stáhtage dohkkehan. ¶
"Jáhkkimis lea " eaiggátvuoigatvuođa " áddejupmi bistán hui guhká ja stáhtajuristtaid gaskkas virggálaš áddejupmi masa bajábealde čujuhuvvui stáhta ákkastallamis ii goassege leat ollásit cieggan Guovdageainnus." ¶
Bajábealde áššid mielde sáhttá deattuhit ahte geavatlaš ráđđejupmi Sis-Finnmárkku stuorra duovdagiidda ain leat dušše báikki sápmelaččat atnán eanemusat gitta min áigái. Dán ferte atnit dáid guovlluid fysalaš háldun. Mun jearan dasto: Makkár rievttálaš mearkkašupmi lea dán háldodilálašvuođas? Seammago stáhta dál čujuha alcces háldduid miehtá Finnmárkku "cieggan dilálašvuođa" mearkan, mii lea eaiggáduššanvuoigatvuođa vuođul, sáhttet sápmelaččaid beales ain garrasabbot hállat cieggan dilálašvuođas mii lea leamaš juo don doložis. Dán háldodilálašvuođa mearkkašumi hárrái sáhttá jearrat eaiggáduššanvuoigatvuođa ektui, vejolaš geatnegasvuođaid eaiggáduššanvuoigatvuođa anu ektui ja iešguđetlágan geavahanvuoigatvuođaid oktavuođa. Dálá govvehallamis lea háldodilálašvuohta mearkkašupmi eaiggáduššangažaldaga oktavuođas guovddážis. Háldodilálašvuođa sáhttá navdit mearkkašit olu sihke siskkáldas norgga rievtti ja álbmotrievttálaš njuolggadusaid ektui. ¶
(1) Sverre Tønnesen jearrá girjjistis, s. 103 čuo. priváhtarievttálaš dilis mat ledje Sis-Finnmárkkus, go dát guovlu ain lei dáža-ruoŧa oktasašguovlun, ja ahte leago dáid diliin ain dál rievttálaš mearkkašupmi. Maŋŋilgo Tønnesen:a bargu ilmmai 1972:s leat olu ávdnasat ilbman ruoŧa ja suoma bealde mat eai gávdnon go Tønnesen čálii girjjistis. Čujuhan dalle erenoamážit Vearroduottaráššái Ruoŧa Alimus Duopmostuolus ođđajagemánu 29. b. 1981, Ellen Simma Fjellgren Durtnosa Sámeguovllu diggegirjjiid oassečállosiidda, ráhkaduvvon stensiilan 1981:s Davviriikkalaš Sámi Instituhtas ja Kaisa Korpijaakko bargguide, maŋimušsu nákkosgirji "Om samenes rättsliga ställning i Sverige-Finland" , ilbman 1989:s. Seammás lea Norgga bealdege dáhpáhuvvon mealgadaš ássit: Sámi vuoigatvuođalávdegotti oasseárvalusa I (NAČ 1984:18) ovdanbuktin ja 1987 sámelága dohkkeheapmi ja Vuođđolága § 110 a. Vearroduottarášši gustui njuolga eaiggáduššanvuoigatvuođa ja vejolaš eará vuoigatvuođ gažaldagaide nu gohčoduvvon "Vearroduoddarii" Jämtlánddas. Guovllu sápmelaččat gáibidedje eaiggáduššanvuoigatvuođ vearrováriide, ja stáhta vuostebeallin čuoččuhii leat eaiggádin, ja ahte sápmelaččain dušše ledje vuoigatvuođat mat ovdanbohte ruođa "boazodoallolágas" . Alimus Duopmostuollu mieđihii stáhta čuoččuhusaide, muhto duomu eavttut siskkildedje seammás mealgadaš mávssolaš cealkámušaid sápmelaččaid riektedilálašvuhtii oppalaččat duovdagiid ráđđejumi dáfus, belohahkii sápmelaččaid oiddus. Duopmu lea hui mávssolaš, go ovdal ii leat leamaš prejudikáhtamearrádus ruoŧa rievttis sápmelaččaid vuoigatvuođas guovlluide maid atnet. Alimus Duopmostuollu vulggii ahte nággovuloš Vearroduottar čábočielgasit lei eaiggátkeahtes eana dalle go sápmelaččat geavahišgohte dan (Nytt Juridisk Arkiv Avd. I, 1981, s. 185). Várra lea dás juo earágo dázá rievttis, go ruoŧ riektevuogádagas giddodagaid dáfus ii leat makkárge njuolggadus mii vástida prinsihppii mii dábálaččat lea biddjon ¶
Dađe bahábut ii leat Riektejoavkku eanetlohku dárkilat guorahallan dáid ávdnasiid, vaikko dát leat ávdnasat mat ovddastit álgogáldduid mo áddet dalá dilálašvuođaid sihke dálá Sis-Finnmárkkus ja dalá ruoŧa/suoma Lapplándii guoski guovlluin. Hui guovddáš mearkkašupmi lea go Fjellgren:a čállosat mealgadii gustojit justa dálá Sis-Finnmárkku siiddaide, nu ahte go vuosttalda ávdnasiid gullamin njuolga dán guvlui, de sáhttá dan hilgut. Áiggon ovdamearkan dáid ávdnasiid vulobealde válddahallat 14 duopmočállosa, mat buohkat gustojit dálá Sis-Finnmárkui, ja mat njulgestaga guoskkahit guovddáš gažaldaga ráđđet dán guovllu luondduriggodagaid, ja geat dalle ledje subjeaktan dákkár vuoigatvuođaide. Ávjovári dikkis guovvamánu 15. b. 1671. Čuovvovaš guollejávrrit "mearkkašuvvojedje" eatnanhearráčállagis ja gohččumis: Kilbijärvi ja Yjärvi atná olles siida ja bivdá "juohkehaš dološ njuolggadusa ja soabadeami olis" . Waddisjärvi atnet dušše guokte dihto olbmo. Iešjogas ja Kárášjogas bivdá olles siida luosaid, juohkehaš iežas báikkis. Guovdageainnu dikkis juovlamánu 8. b. 1671 Guovdageainnu siidda sápmelaččat geavahit "vurrolaga" čuovvovaš guollejávrriid: Rigasjärvi, Kiasvordiijärvi ja Spolgijärvi. Dasa lassin leat sis olu eará jávrrit maid eai goassege láve bivdit, go leat dohkkemeahttumat ja guoleheamit. Guovdageainnu dikkis juovlamánu 9. b. 1674. Guokte Ávjovári sámi váidaleigga Guovdageainnu siidda "dán guovtti siidarájá dihte ja erenoamážit dán guovtti siidda Luossabivddu dihte Såvits Jogas" . Riekti gávnnahii guollebivddu gullamin Ávjovárrái "dološ ja máttarmuittuid rájes" ja ahte Guovdageainnus ii goassege leamaš makkárge luossabivdu doppe. Danin riekti mearridii dán guollebivddu nugo ovdal gullat Ávjovárrái. Deanusiidda dikkis guovvamánu 15. b. 1686. Nággu luossabivddus dihto sajiin. Riekti gávnnahii juohke siidalahttu ¶
Guovdageainnu dikkis guovvamánu 11. b. 1703. Lávdegoddeolmmoš ovdanbuvttii diggái "Rádjareivve ásahuvvon boares olbmuid válddahusain " Guovdageainnu siidda opmodaterohusain ", vuolláičállán Girkoverdde Anders Tornensis, mii gáibádusa mielde čállui beavdegirjái. (Girkoverdde lei várra maid veahkehan čállit válddahusa sápmelaččaid cealkámušaid vuođul.) Guovdageainnu dikkis guovvamánu 11. b. 1704. Nággu gaskal Guovdageainnu ja Suondavári sámiid máŋgga guollejávrri vuoigatvuođas. Gielddariekti mearridii vihtanuššamiid vuođul gokko rádjá gaskal dán guovllu guovtti siidda manai ovddeš anu mielde, mii dagahii muhtun nággovuloš guollejávrriid gullamin Guovdageidnui ja muhtumiid Suondavárrái. Ávjovári dikkis guovvamánu 16. b. 1728. Nággu gustui vuoigatvuhtii láddjet dihto gittiid. Čoavdin dihte dán nákku fertii čilgejuvvot goappábeale Deanu ja Ávjovári siidarájáid (" rádjamearkkaid ") giettit duođai ledje. Guovdageainnu dikkis ođđajagemánu 30. b. 1729. Nággu gaskal Eanodaga ja Guovdageainnu sámiid " Porovuoma ja Somasjärvi eatnama ja gátti " alde mearriduvvui ovdanbuvttedettiin namuhuvvon " rádjámearkka " máŋgosa gaskal dán guovtti siidda, mii lei čállon guovvamánu 11. b. 1703 dikkis. Guovdageainnu ja Deanu dikkis guovvamánu 6. ja 10. b. 1733. Álbmogii dovddahuvvui fargga boađi rádjá gaskal Eanodaga, Guovdageainnu ja Ávjovári siiddaid mii galggai gessot dalán beassážiid maŋŋil seamma jagi, ja álbmot ávžžuhuvvui nammadit ovddasteaddjiideaset rádjageassimii. Ávjovári dikkis guovvamánu 6. b. 1735. Meannuduvvojedje muhtun anáraččaid váidda (masá bealli álbmogis) Ávjovári sápmelaččaid vearredahkui go gávnnahalle bivdimin gottiid " min rájáid ja rádjamearkka" siskkobealde. Váidojuvvon olbmot leansmánni (sámeleansmánni) Nils Sjulson:a bokte čujuhedje gesson rádjái Kárášjoga dikkis ¶
(3) Dás čoahkkáigeasášii dalá dáža-ruoŧa oktasašguovllu riektedili hárrái ahte ovttaskas sápmelačča vuoigatvuohta geavahit guollejávrri, bivdoguovllu dahje láiddoma dábálaččat gulai su siidii. Siidarájáid olggobealde ii lean sus prinsihpas makkárge vuoigatvuohta. Muhto siidarájá siskkobealde orrut dan guovllu ávdnasat čájeheamen ahte dát vuoigatvuođat vuolggasajis ledje oktasaččat siidaolbmuide. Dát orru gustomin buot golmma siidii mat 1751:s gárte dáža hearrávuođa vuollái (Guovdageaidnu, Ávjovárri ja oassi Deanus). Seamma ovdanboahtá moanaid gielddadikkiid beavdegirječállosiinge main čielgasit nannejuvvo siidaolbmuide oktasaš vuoigatvuohta luossa- ja jávrebivdui siidarájáid siskkobealde. Muhto muhtun dihto guollejávrriide siidarájáid siskkobealde ledje muhtun sámit jo ovddeš áiggi geavahettiin háhkan oktovuoigatvuođa sierravuoigatvuohtan. Dát duopmoávnnas orru duođašteamen dieđuid mat leat eará historjjálaš gálduin sápmelaččaid álgo siidavuogádagas. Vuođđu lea navdit ahte dát vuogádat lea ovdánan sápmelaččaid iežaset vieruid bokte. Nággofáttá vuođđun moanaid dás máinnašuvvon duopmoávdnasiid riektenákkuide lea čielgasit eaktudan ahte sápmelaččat goappašiid bealde nákku leat atnán iežaset čadnon rievttálaččat dáid vieruide, vieruiduvvanvuoigatvuođa namas. Dán guovllu gielddadikkiin doaimmai juridihkalaš oahppan suohkanduopmár oktan lávdegottiin, mas dán guovllus dábálaččat dušše ledje sámit. Ovdanboahtá ahte dikkiid daid duopmostuolut leat atnán sámi vieruid gustojeaddji norbman, mat "boaittobealevieru" namas leat biddjon riektegeavada vuođđun. Dás sáhttá čoahkkáigeassit ahte dalá ruoŧa báikkálaš duopmostuolut leat dohkkehan sámi vieruiduvvan vuoigatvuođ gustojeaddji ruoŧa rievtti vuođđun geavahit dán guovllu eatnamiid ja čáziid. Korpijaakko guorahallamat duođaštit dán, geahč čuo. V vulobealde. ¶
(4) Konklušuvnnat mat dás leat vižžon namuhuvvon Duortnosa sámeguovllu duopmogirjjiid ávdnasiin orrut čielgasit nannemin Tønnesen:a oainnu Finnmárkku sámi guovlluid riekteáddejumis. Dát gusto áinnas Sis-Finnmárkui, namalassii ahte siida háldii buot vejolaš vuoigatvuođaid ráđđet siidaguovllu luondduriggodagaid. Dát juo mearkkaša vuoigatvuođa siidii mii garrasit sulastahttá eaiggáduššanvuoigatvuođa ođđaáigásaš áddejumis. Árta lea vel čujuhit ahte Sis-Finnmárkku siiddat orrut dákko deavdimin riektegáibádusa dássálaga daláš ruoŧ boanddaid "vearroolbmorivttiin" , man Alimus Duopmostuollu čuoččuhii Vearroduottaráššis: Agibeaivái ja arahis ráđđejupmi, eanaš muosálaš earáid ektui, ja dohkkehuvvon ja giehtaguššon eanadatrájáid siskkobealde (NJA 1981 s. 191). Tønnesen:a mielde (s. 106) ráddjejuvvui datte siidda vuoigatvuohta, go Gonagasasas lei vuoigatvuohta diktit ođđaássiid ásaiduvvat čearu guvlui. Dat gonagasa vuoigatvuohta ovdanboahtá Duortnosa sámeguovllu duopmogirjjiinge. Muhto ovdanboahtá vel ahte čearru dábálaččat mieđihii ođđadáluid ásahit. Seammás ovdanboahtá nugo bajábealde namuhuvvon ahte mieđáhus lei sorjavaš ahte ođđaássi geatnegahtii iežas doahttalit sámiid boares geavahanvieruid. Ođđaássiid riektevuđđosa gažaldat ruoŧa/suoma Sámis meannuduvvo lagat vulobealde, VII oasis. ¶
"Siidda guovllus hálde juohke bearaš dahje goahti dihto guovllu iežas birgejupmái ja elliide; ii leat sáhka makkárge ruovttus, jus oktage doivvošii dan, muhto dasa gullet viiddis eatnamat, eatnamat main leat jogat, jávrrit, vuovddit ja diekkárat, mat leat jo váldon atnui dihto sogaid oamastanguovlun ... Muhtun siiddain leat moanat goađit, nuppiin unnánat, dan duohken leago rájá siskkobealde stuorra dahje unna eanaguvlloš ... Juohku vuolgá dološ áiggis, mii lea dađe eambo jáhkehahtti, go sápmelaččat ieža eai dieđe eará juogu ja eai ruoŧŧelaččatge gohččon earáláhkái juohkit dan botta go Sámeguovlu gulai ruoŧa riikii." ¶
Olles sámeguovllu váldoealáhusat ledje bivdu, guollebivdu ja boazodoallu, muhto mii lei eanemus dán golbmasa gaskka molsašuvai siiddas siidii. Oažžun dihte ollásit konkrehtalaččat suokkardit eatnangeavaheami vállje Korpijaakko bienasta bitnii iskkadit dihto sámesiidda: Rounala. Sámesiida lei Duortnosa Sámeguovllus "suoma gáidda" davágeahčen mii manná golmmariikkamuvrii, ja fátmmastii maid osiid dálá Ruoŧas, ja guoskkai Norgga rádjái Rostojávrris (s. 56). Rounala siida lei Eanodaga girkosuohkana oassin. Guovllu ássit barge eanaš boazodoaluin. 1500-logu gaskkamuttus leat boarrasamus gáldut Rounalas ja eará sámesiiddaid historjá vearrolisttain gávdnamis. Muhto diggebeavdegirjjit govvidit dárkilamosit, máŋggabealalaččamusat ja sisdoalloriggámusat eanageavaheami ja dan riekteáddejumi. 1639 rájes leat diggebeavdegirjjit Rounalas, eanaš buoridan duopmogirjjit (s. 47). Korpijaakko guorahallan lea áiggi dáfus ráddjejuvvon 1734 rádjai (s. 51) Dutkosa govva duopmostuolu doaimmas Rounalas áiggiid čađa, heive bures dasa mii njuolga ovdanboahtá Fjellgren:a beavdegirječállosiin Duortnosa Sámeguovllu duopmogirjjiin (buo. bajábealde IV oasi). 109. siiddus čuoččuha Korpijaakko ahte duopmostuolut mearkkašedje hui olu doalahit normmaid maid ássit atne bistevažžan geavahettiin eatnamiid ja čáziid. Eanaš ¶
"Boares ávdnasiin, maid Sámeguovllu duopmogirjjit almmuhit, ovdanbohtet rádjanákkut, mat ledje gaskal siiddaid, mat ledje čielgasit sierra joavkun riektedilis mii gidde fuomášumi dárkilvuhtii mo rádjalinját gessojedje ja dasa gulli guhkesáiggi riekteárbevierut. Boarrasamus dovddus virggálaš rádjalinjáid nannemat gaskal siiddaid leat 1500-logu loahpa rájes ja 1600-logu álgui, muhto lea čujuhuvvon áššebáhpáriidda ja dieđuide, dikkiin nu guhkás go ávdnasat ja dát dutkkus meannuda: nie gitta 1700-logu lohppii. Rádjanákkut leat leamaš erenoamáš dábálaččat dálá suoma rájábealde Giema sámeguovllus. Sámesiidarájáid rievdadusaid dálá ruoŧa bealde ii lean seamma álki čujuhit, vaikko lea deattuhan rájáid gaskal iešguđet vearroeatnamiid." ¶
lobálažžan, ja mii lei prinsihpas áidna lobálaš ealáhus davábealde sámeguovllurájá (s. 311). Prinsihpas lei sámi ollesvearroboanda seammago ruoŧ ollesvearroboanda. Vearru lei goappašiid háve guovllu sturrodaga duohken mii lea juohke vearromáksi hálddus. Sámeguovlluid vearuhus čuovui seamma váldolinjáid go eanavearuhus riikkas muđui. Nie sámevearroeatnamat adnojedje iehčanas opmodat- ja eanavearroovttadahkan. Vearuhus lei geažos áiggi eanavearuhus, iige personvearuhus (s. 316). Erenoamáš dehálaš ovdamearkan čuoččuha Korpijaakko riektegeavada čájeheamen ahte vearroráhtoásahus adnui sámi vearroeatnamiin seammaláhkaigo boanddaid vearroeatnamiin. (Eatnamat maid ovddas golbma maŋŋálas jagi ii lean mákson vearru, manai Ruvdnui "vearroráhtun" .) Dát čájeha ahte sámevearroeatnamiid meannudedje "vearrolunddot" opmodahkan, eaige "ruvdnun" , namalassii eatnamat gulle Ruvdnui. Dát lei fámus juo ovdal 1695 vearromearrádusa (s. 311-321). Ovdal 1695 vearromearrádusa evttohii almmolaš vearrolávdegoddi ahte siiddaide mat mákse vearu dušše Ruŧŧii, galggai gustot dakkár ortnet ahte juohke siidda máksit dihto supmi. Ortnet lei Korpijaakko mielde heahtečoavddus go lei váttis oanehis áigemearis gárvvistit buot sámevearroeatnamiid sturrodaga (s. 324 čuo.). Sámesiiddaide mas Dánmárku-Norggasge lei iežas oassi, galggai vearuhus doaisttážii ovddasguvlui leat nugo ovdal. Dása gulai Guovdageaidnu, Ávjovárri, Deatnu, Ohcejohka ja Anár Duortnosa Sámeguovllus (s. 369). Leansmánnit ja lávdegotteolbmot juogadedje siskkáldasat siidda (opmodaga mielde). Giddodatgirjái lohkkui ain 1695 maŋŋil juohke vearrosápmelaš, juohke vearroeana namain ja mákson vearuin eatnama ovddas. Eai čállán datte davimus sámesiiddaid vearroeananamaid. 1695 vearromearrádus ii ¶
(6) Čoahkkáigeasus (s. 41 čuo.) čuoččuha son ahte iskkaduvvon árkarádjoávdnasat čájehit ahte sámevearroeatnamat sihke sámiid sierra áddejumis ja duopmostuoluid geavada mielde meannuduvvojedje ollásit seamma go ruoŧa boanddaid vearroolbmorievttis. Ná dáhke go duopmostuolut atne ruoŧa eanaláhkamearrádusaid boanddaid vearroolbmorievttis ja sin opmodagain, vástideaddji sápmelaččaid sámevearroeatnamiin. Sámi vieruid atne deasttas, mii lei lunddolaš, go eanaš háviid ledje sápmelaččat lávdegottis dubmemin áššiid ovttas juridihkalaš oahppan duopmáriiguin. Korpijaakko mieđiha ahte juo 1600- ja 1700-logus čujuhedje alimus hálddahusa cealkámušat dohko guvlui ahte olles Sámeguovlu lei "stáhtaalmennet" (namalassii ruvnnu opmodat). Dán áigodaga golmma dovddus Viesttarbađaeatnama eatnanhearráin oaivvildeigga guovttis (Johan Graan ja Grundell) ahte sámevearroeatnamat gulle sápmelaččaide ja goalmmát (Douglas) ahte gulle "ruvdnui" . Alimus eiseválddiid negatiivvalaš cealkámušat sámi vuoigatvuođas vulggii Korpijaakko oaivila mielde stáhta beroštusain ja iige historjjálaš vuđđosis (s. 414, buo. s. 418). Dákkár cealkámušat eai caggan duopmostuoluid ja hálddahusa báikkálaš dási áddejupmi leat čielggas nugo ee. ovdanboahtá gielddarievtti mearrádusas vulobealde máinnašuvvon Haukiniemi-áššis, namalassii ahte sámevearroeana lei "vearro" -lunddot. Vaikko láhkamearrádusat livčče eahpečielgasat, "heivehedje" báikkálaš duopmostuolut daid ovddeš geavadii (s. 419). Haukiniemi-ášši, mii lei Suoma Nuortabađaeatnamis ja bekkii1730-jagiin lei mearrideaddjin bohtosii leigo sámevearroeana "vearro" dahje "ruvnno" lunddot. Áššis buvttii Viesttarbađaeatnama suohkanduopmár Carl Sadelin čielga cealkámuša, guhte várra dan áiggi dovddai diliid buoremusat, ¶
***** (7) Árvvoštettiin Korpijaakko dutkosa mávssolašvuođa, lea sakka beroštahtti go lea suokkardan vuđolaččat árkarádjoávdnasiid mat dássážii eai leat leamaš doarvái guorahallon, ja ahte diet ávdnasat dat leat vuđđosin su konklušuvnnaide. Orru erenoamáš dehálaš go diet ávdnasat mannet báikkálaš dássái, nu ahte sámiid ja báikkálaš eiseválddiid (ee. báikkálaš duopmostuoluid) oainnut báhkkoduvvojit. Orru čielggas ahte Korpijaakko konklušuvnnat eanaš dávistit konklušuvnnaide mat bajábealde leat váldon njuolga Fjellgren:a Duortnosa Sámeguovllu duopmogirjjiid beavdegirječállosiin. Son ii čujut Vearroduottaráššái. Liikká Vearroduottarášši guovddáš eavttut dávistit bures Korpijaakko dutkosa konklušuvnnaide. Okta vearroduottarášši oassálasti duopmár, dovddus ruoŧ jurista Bertil Bengtsson lea logaldallamis Romssas čakčamánu 20. b. 1991:s, almmuhuvvon namain: Samernas rättigheter till naturressurser i svensk rätt" (Institutt for rettsvitenskap, Universitetet i Tromsø: Skriftsserie nr 13) cealkán Korpijaakko dutkosa birra: : ¶
(1) Schnitler:a dutkkosbeavdegirjjiin leat dihto dieđut SisFinnmárkku dilis. Čanas 1, s. 230:s dieđihuvvo Guovdageainnu suohkana "Oktasaš Sámiin" (dalle gulai Ávjovárrige dokko) ahte "atnet duoddariid ovttas, nu Guollejávrriidge" . 292. siiddus daddjo oktasaš badjesápmelaččaid birra Ohcejoga gielddas (Arrisbye) ahte "atnet Duoddariid, Jávrriid ja Vuvdiid sihke Davá- ja Lulábealde Ohcejoga oktasaččat, almmá DuottarEatnama juohkima haga, jođašit ja orodallet gos heive" . Nuppi bealesges daddjo s. 357 Anára sámiid birra: ¶
Dás ii leat várra vejolaš bidjat áibbas oppalaš njuolggadusa buot sámeguovlluin dálá Ruoŧas ja oktasašguovlluin juohkimis sámesiidaguovlluid sámevearroeatnamiin juohke eaiggádii dahje bearrašii. Nuppe beales orru čielggas dieid diliide ahte Schnitler:s leat heajobuš gáldut go ruoŧa duopmogirjjit ja Korpijaakko ávdnasat, main njuolggabut ja álgogáldun govve báikkálaš dili. Korpijaakko ávdnasiid mielde ráddjejuvvo sámevearroeatnamiid oppalaččat Duortnosa Sámeguovllu lulágeahčen, ee. Rounalas. Muhto Guovdageainnu, Ávjovári ja Deanu duopmocealkámušain vuhtto ahte dieid sámesiiddain eai lean sámevearroeatnamat ráddjejuvvon ovdal 1751. Ii dáidde baicce vuođus deattuhit gažaldaga galgágo juohkit sierra sámevearroeatnamiin vai ii, siidadilálašvuođain olggosguvlui. Daláš ávdnasiin ovdanboahtá ahte ovttaskas sámevearroeatnamiid áddejedje ja atne álo siskkobealde oktasaš sámesiidda. Korpijaakko oaivila mielde mearrida konkrehtalaš siidaealáhusmálle (Korpijaakko s. 299 čuo.) gažaldaga ahte leigo biddjon váldodeaddu sámesiidalahtuid oktasaš vuoigatvuhtii vai ovttaskasat juhkkon vuoigatvuhtii sámesiidda siskkobealde. Sihke duopmogirjjiid ja Schnitler:a dieđuin vuhtto maid ahte siiddaguovllu sikkobealdege livčč sirdinhámit oktasaš ja ovttaskas riektegeavadis siidda ja luondduriggadagaid ektui. Dálá Sis-Finnmárkku siidaávdnasiid konklušuvdna orru čielgasit čájeheamen ahte siiddas vuosttažettiin lei vuoigatvuohta guovllu riggodagaide. ¶
(3) Ođđadáluid ceggema oktavuođas ruoŧa sámeguvlui 1600-logu loahpas, ferte oanehaččat máinnašit 1673 ja 1695 sámeguovlluplakáhtaid. Njuolggadusat vuolggahuvvo ruvnnu dáhtus diktit ođđagilvima Lapplánddas. Navdojuvvo ahte ovdal 1673 sámeguovlluplakáhta ii lean rievttálaččat lohpi cegget ođđadáluid sámeguovlluide, namalassii davábeallái nu gohčoduvvon sámeguovlorájá, mii manai čađa davvi Ruoŧa ja Suoma (Korpijaakko s. 382). Dáid mearrádusaid vuođul lei vejolaš álggahit eanadoalu ođđa, ja lobálaš ealáhussan sámeeatnamiin bálddalaga sámi árbevirolaš ealáhusaid, mat dien áiggi rádjai ledje leamaš oktoráđđejeaddjin dán guovllus. 1673 ásahuvvon sámeguovlluplakáhtaid ortnega vuođđun, ja mii doalahuvvui 1695 plakáhtas, lei oaidnu man gohčodedje "paralleallateorian" , ja man eatnanhearrá Johan Graan lei 1670:s báhkkodan pro memorias Gonagassii. Oaidnu lei nu ahte sámit ja ođđaássit besse juohkit sámeguovllu atnima riidalkeahttá, danin go lei sadji goappašiid ealáhusaide (Korpijaakko s. 384). Jurddašanvuohki lei ahte eatnamat mat liiguduvvo ođđaássandollui, ii galgan gáržžidit sámiid boazoláiddomiid, bivdoeatnamiid dahje guollejávrriid. Prinsihpas ii galgan dasto ođđadáluid ásaheapmi vahágahttit sámi sámevearroguovlluid eaiggátvuođa, ii ge gáržžidit sin vuoigatvuođaid. Kaisa Korpijaakko čuoččuha dutkosistis ahte ođđadáluid ásaheapmi sámeguovlluplakáhtaid vuođul mearkkašii dušše ahte "govttolaš birgejumi" prinsihppa, ruoŧ vearroboanddaid ektui, galggai adnot seammaláhkai sámiiid sámevearroeatnamiin (Korpijaakko s. 333, buo. Kristoffers Landslag, Konungsbalken 30.2). Govttolaš birgejumi prinsihpa mielde ii ovttage vearroboanddas lean lohpi eaiggáduššat eanet eatnamiid go dárbbašii vai livččii "birge govttolaččat" , namalassii govttolaš birgejupmái. Danin eai galgan 1673 ja čuovvovaš plakáhtat dagahit ahte sámiid dilli árvvoštallui earaláhkaigo ruoŧa vearroboanddaid dilli dalá gustojeaddji prinsihpaid mielde. Bajábealde áššiin ovdanboahtá sámeguovlluplakáhtat vuolggahuvvojedje čiekŋalis stáhtaberoštumiin. Gos nie dáhpáhuvai navdo ahte Gonagas dološ áiggi, davviriikka eatnamiinge beasai atnigoahtit priváhta olbmuid dávviriid ja opmodagaid. Dat vulggii Gonagasa almmolaš allavuođarievttis ja sáhttá ođđaáigásaš riektelágain sulastahttit stáhta ¶
bággolonistemiin. Nuppe beales ii lean bággolonisteami buhtadanprinsihppa vel čielgasit ovdánan 1600-logus. Ja go lei eaktuduvvon ahte ođđadálut eai galgan vahágin sámevearroeatnama eaiggáda geavahussii, de ii dalá jurddašanvuogis lean ságas buhtadit meassamiid. Ruoŧa stáhta beales lea gal ođđa áiggis leamaš dakkár áddejupmi ahte ruvnnu vuoigatvuohta attii lobi ođđadáluid cegget Sámeguovlluide ja mii báhkkodii stáhta eaiggáduššanvuoigatvuođa. Muhto dát ruvnnu vuoigatvuohta ii vuolgán álgo bissovaš riektedilis, muhto dasa lei sierra dihto gonagasa gohččumiid vuoigatvuođavuođđu, erenoamáš ulbmiliin ja gáržžádusain (1673 ja 1695 guokte sámeguovlluplakáhta ja 1749 sámeeatnannjuolggadus). Ii oru danin lunddolaš dan áddet nu ahte lei ságas olles dahje belohahkes gonagasa eaiggáduššanvuoigatvuođas, muhto baicce spiehkastat čuožžovaš eaiggátdilis, dahje gonagasa duohtadeapmi sámi čuožžovaš vuoigatvuođas. Dálá Sis Finnmárkui ledje dušše moattis ásahan ođđadáluid 1751 rádjai, Guovdageidnui ii dáidán oktage ja Ávjovárrái golbma ja Detnui guokte, buohkanassii menddo unnán ahte šattašii oppalaččat mávssolaš dán guovllu riektedillái (Tønnesen:a girji s. 112). Orru dalle riektasamos áddet ruvnnu háldduidge mat ledje vuođđun 1673 ja 1695 sámeguovlluplakáhtaide vuosttažettiin nu ahte dat vulggii Ruvnnu almmolaš allavuođarievttis Lapplándda viiddis ávdinmehciide. Dát orru dávisteamen Alimus Duopmostuolu áddejupmáige. Duopmostuolu oaivila mielde áddejuvvojit sámeguovlluplakáhtat báhkkodeamen stáhta árbevirolaš sávaldaga stivret ođđaássandoaimma, ja čájehit liige viggamuša háldet Norrlándda ávdinguovlluid. Muhto - dadjá Alimus Duopmostuollu - ii dán guovtti sámeguovlluplakáhtain iige 1748 sámeguovllumearrádusas čuožžil makkárge gáibádus stáhta beales mii livččii čielga priváhtarievttálaš lunddot (NJA 1981 s. 206). Dát dagaha konklušuvdnii ahte ain 1751 rádjásoahpamuša áiggi orru ruoŧa stáhta beales váilomin čielga priváhtarievttálaš hálddut, ja dakkár mahtodagas ahte livččii ásahan priváhta eaiggáduššánvuoigatvuođa ruoŧa ruvdnui sámeguovlluid duoddariidda oppalaččat. Dát orru maiddái dávisteamen Alimus Duopmostuolu áddejupmái. Duopmostuolu mielde orru dán dárkomis vel leat hui mávssolaš dalá ruoŧa Lapplándda davvi guovlluide (buo. NJA 1981 s. 189 ja bajábealde čuo. III). ¶
(5) Bajábealde geahččaluvvui ovdanbuktit dehálaš osiid mat leat roggamis sierralágan ávdnasiin namahuvvon III-V oasis. Dáid ávdnasiin vižžon konklušuvnnat orrut ollásit seamma oaivilis. 1981 Vearroduottaráššis gáibiduvvui ahte sámit 1600- logus (1658 Brømsebroráfi áiggi) sáhtte háhkat eaiggáduššanvuoigatvuođa eatnamiidda (dahje danin dássálas vuoigatvuođa) dalá ruoŧa riekteortnega olis, buo. bajábealde čuo. III. Alimus Duopmostuolu mielde gáibiduvvui, gos váilui guovddášguovlluide háldu, ahte geavahus lei, vai dássidivččii bargon eatnama, arat, agibeaivái ja oalle muosálaš. Dasto navdui gáibiduvvot oalle bissovaš rájáid geavahuvvon guvlui. Čuo. IV.2 bajábealde lea Fjellgren:a Duortnosa Sámeguovllu duopmočállosa vuođul čuoččuhuvvon ahte dát ávdnasat orrut duođašteamen siiddaid dalá oktasaš guovllus mat dál gullet Sis-Finnmárkui, áigodagas man duopmočállosat siskkildit (su. 1670-1750) deavdimen gáibádusaid vai sámesiiddaid vuoigatvuođa dássidivččii dalá ruoŧa boanddaid "vearroolbmovuoigatvuođain" . Dát duopmočállosat orrut čájeheamen dušše siidda miellahtuid ávkkástallamin buot áigeguovdilis luondduriggodagaid nu garrasit go girde, ja ahte dát juo dalle lei bistán mihá guhkes áiggi. Dasto giehtagušše ovttaskas siiddaid bissovaš rájáid, vaikko áššečuoččaldahttimiin ruoŧ duopmostuoluide, mat virolaččat dikšo vuoigatvuođaideaset dáid guovlluin. Eanaš seamma duohta dilli ovdanboahtá ja lea vuđolaččat čuvgejuvvon Korpijaakko dutkosis. Belohahkii lea Korpijaakko atnán seamma duopmočállosiid mat leat Fjeldgren:a čoakkáldagas, muhto Korpijaakko guorahallan lea čielgasit siskkildan mealgat viiddát ávdnasiidge, sihke geografalaččat ja áššesisdoalu dáfus. Bajábealde čuo. V.7 lea bájuhuvvon Bertil Bengtsson:a konklušuvnnat Korpijaakko dutkosa vuođul, namalassii ahte dat čielgasabbot go Vearroduottarášši ávdnasat lobálažžan dahket ahte Duortnosa ja Giema sámeguovllu sámit (dálá Sis-Finnmárku gulai dalle Duortnosa sámeguvlui) dien áiggi Ruoŧa duopmostuoluin ja eiseválddiin eanaš háviid meannuduvvojedje seammaláhkai go boanddat vearroolbmovuoigatvuođain, vuoigatvuohta mii vástida dálá eaiggáduššanvuoigatvuođa. Namuhuvvon čohkkejuvvon ávdnasat: Vearroduottarášši, Korpijaakko dutkosat ja ainnas máinnašuvvon duopmočállosat Duortnosa sámeguovllus, fertejit vuoigadit ollislaš konklušuvnna, mii gárttašii ahte dálá Sis-Finnmárkku ássiin 1751 rádjái lei ollislaš dahje beanta áibbas oktasaš ráđđenvuoigatvuohta buot áigeguovdilis luondduriggodagaide guovllustis (siidda guovllus). Dát orru dalá dilis áddejuvvomin eaiggáduššanrievttálaš ráđđejupmin. Dán guovllu dalá dilis lei eatnamiid ráđđejumis dušše dalle oaivil go lei vuolggasadjin oktoráđđet eaŋkal luondduriggodagaid mat gulle eatnamiidda: guohton-, bivdo-, guollebivdo-, vuovde-, gittiid-, viessosadjiidjna. vuoigatvuohta. Dákkár dilis ii orrun leamaš sadji sierra eanaeaiggáduššanvuoigatvuhtii iešalddes, ja ii dieđusge sadji sierra stáhta eaiggáduššanvuoigatvuhtii. ¶
ja Ruoŧa, buo. vulobealde Gudmund Sandvik:a riektehistorjjálaš mildosa čuo. 1.18.2 Riektejoavkku čielggadeamis. Seamma gálduin ovdanboahtá ahte 1763 rádjai dollojedje dálvedikkit (gaskal guovvamánu 14. ja 21. b.) Ávjováris ja Guovdageainnus: ¶
Dát dagaha ahte norgga stáhta ákkastallan "cieggan dilálašvuođas" ii livčče doallevaš ruoŧa dikkis, Finnmárkku duohta dili ektui. "Cieggan dilálašvuođa" prinsihpas masa Riektejoavkku eanetlohku čujuha, ii leat láhkavuođđu norgga láhkamearrádusain. Danin orruge stuorát árta čielgasamosit čuvgehit mo ráddjet lágahis cieggan dilálašvuođa prinsihpa norgga rievttis. Čujuhan iežan riektegáldogažaldaga válddahallamii 2.2. (B) oasis, mas dát gažaldat lagat meannuduvvo, ja vuolábealde IX oasis norgga riektegeavadis. ¶
(7) Datte sáhttá jearrat leago stáhta ákkastallan doaba heivehuvvon vuohki mo ovdanbuktit váttisvuođa masa lea gárvves vástádus dalle go vállje váttisvuođa. Orru leamen guovddáš mearkkašupmi rivttes váttisvuođa válljemii ahte sámi vuoigatvuođat historjjálaččat ja duohtadilis ii leat "dušše" vuoigatvuohta boazodollui (lassi vuoigatvuođaiguin), vaikko boazodoalus dál lea dakkár ráđđejupmi mii mearkkaša eanemus ekonomálaččat dán guvlui. Nugo bajábealde čuoččuhuvvon leat sámeálbmoga vuoigatvuođat dán guovllus álgovuorus olles vuoigatvuohta vuođđuduvvon 100-jagáš guovlluháldemii. Mu oainnu mielde ii sáhte olus rievdadit ollislaš gova, go muhtun áiggis navdo guovllu boazosámiid gaskkas leat finnmárkovuonaid lulli lagaš várreguovllu "priváhtiivva" boazosápmelaččat ja Guovdageainnu, Ávjovári ja Deanu álgo "oktasaš" boazosápmelaččat seaguhuvvon. Sis-Finnmárkku guovlluid atne ain oktasaš (seaguhuvvon) Guovdageainnu, Kárášjoga ja Buolbmága boazosámit dálveguohtumii ja belohahkii geasseguohtumii ja eará háldduide. Ovdal namahuvvon guovtti boazosámi joavkku seaguheami juo, lei gárggiiduvvon vuotnaguovlluide maid atne boazogeasseguohtumii. Vuotnagátti geasseguohtumat eai datte goassege hehtten háldodili guovlluide mat álggos jo gulle siseatnansiiddaide ja maid ain háldejit Guovdageainnu, Kárášjoga ja Badje Deanu sámit. Dál lea boazodoallu Finnmárkoduoddaris, nugo eará guovlluin Norggas gos lea sámi boazodoallu, formálalaččat vuođđuduvvon 1978 boazodoalloláhkii. Lága § 3 mielde lea vuoigatvuohta boazodollui boazodoalloguovlluin erenoamáš vuoigatvuohta sámi sogat norgga borgáriidda. Áddejupmi mo boazodoallu mearkkašii eaiggaduššanvuoigatvuhtii orru eanetlohku vuođđudan dillái man boazodoalloláhka ásahii, namalassii ahte boazodoallu lea sierra vuoigatvuohta mii váldoáššálaččat máksá jođihit boazodoalu dihto guovlluin, geahča bajábealde čuo. 4.1.9.3. Muhto easka 1933 boazodoallolágain gohčoduvvui boazodoallu norgga lágas vuoigatvuohtan. Vuoigatvuohta lei maid dalle evttolaš guovddášhálddahusa mearrádusaide, nu ahte "gažaldat leago johttiin lohpi álgit boazodoaluin dihto guovllus ii sáhte divvut duopmostuoluid ovdii" (Kjerschow, boazodoallolága evttohusas 1922, s. 47). Ovdal dán áigemuttu lei (earret Sámekodisilla 1751 1854 rájes láhka mii muddii boazodoalu mearrádusaid, ee. geahččangeatnegasvuohta, vahágiid buhtadanovddasvástádus jna., muhto mii ii prinsihpalaččat mearridan boazodoalu duohta rievttálaš vuđđosa dahje vuoigatvuođa mearkkašumi. Láhkaaddi eaktudii jávoheamit ahte boazodoallu bisui ain duohta dilis. Dán oaidná čielgasit ee. 1897 Sámekommišuvnna 1904 Árvalusas, mas boazodoallu gohčoduvvui "ávkkástallan lohpin" , man Árvalusa § 1 mielde, galggai dušše diktit «doaisttážii» (Árvalusa s. 196). Čujuhan muđui dán ovdáneami birra Jebens:a: "Samenes land - en rettslig realitet?" Tidsskrift for Rettsvitenskap 1982 s. 667 čuo., erenoamážit s. 672-673. Dás čuovvu ahte duohta rievttálaš vuođus sámi boazodollui Norggas gitta 1933 boazodoallolága rádjai álgovuorus lei virolaš atnu. Geavahit Norgga eatnamiid sámi boazodollui lea datte earalágan historjjálaččat ja mihtilmasvuođas riikka sierranas osiin. Dalle livččiige govttolaš árvvoštallat rievttálaš vuolggasaji boazodoalus iešguđetláhkai iešguđet Norgga osiin. Gažaldaga ovdanválddii eanadoallodepartemeanta 1933 boazodoallolága ráhkkanettiin, buo. Od.prp. nr. 28, 1932, s. 6. Boazodoallolága evttohusastis celkkii datte riikkaadvokáhta Kjerschow ahte barggadettiin ávdnasiiguin čájehuvvui ahte "eai lean láhkateknalaš dahje eará váttisvuođat dahje bilideamit gođđit evttohussii lasáhusaid dahje spiehkastagaid maid Finnmárkku fylkka sierralágan dilálašvuođat gáibidedje" . Evttohus siskkildiige boazodoalu boazoorohagain miehtá riikka, ja láhka hábmejuvvui dávistit dasa, geahča Kjerschow:a boazodoallolága evttohusa, beaiváduvvon suoidnemánus 1922, s. 36. Boazodoalu erenoamáš historjjálaš vuođus Finnmárkkus čuoldašuvai danin láhkameannudeamis. Nugo bajábealde namuhuvvon lea boazodoallu Finnmárkoduoddaris álggahuvvon sámi siiddaid álggos ollislaš guovlodoallohálddus. Jus nugo bajábealde eaktuduvvo ahte dát háldu lea dagahan eaiggáduššanvuoigatvuođa (dahje vástideaddji vuoigatvuođa) siidda olbmuide, de lea dát mearrideaddjinge stáhta čuoččuhussii ahte lea háhkan eaiggáduššanvuoigatvuođa seamma guvlui cieggan dilálašvuođain. Dalle galgá stáhta čuoččuhus leat háhkan eaiggáduššanvuoigatvuođa árvvoštallat juo ovdal čuožžovaš sámi vuoigatvuođa ektui, mii lea eaiggáduššanrievttálaš hámat, ja iige eavttuin ahte sápmelaččaid vuoigatvuohta seamma guovlluide prinsihpalaččat lea geavahanvuoigatvuohta boazoguohtumii. ¶
(9) Ferte goit árvvoštallat dili bealátkeahttá ja dássálaga gaskal nuppe beales stáhta háldema áigeguovdilis guovllus ja nuppe bealesges ráđđejumi man 1751 maŋŋilge doaimmahedje báikkálaš álbmot, boazosámit ja eará ássit, mii lea joatkkan báikegotti ovddeš geavahussii. Ii leat biehttaleames ahte dás lea sáhka árvvoštallamis mii orru váttis. Galggašii árvvoštallat rievttálaš dili, muhto mas vuolggasadji lea duohta ja historjjálaš dilálašvuohta. Vaikko siskkáldasrievttálaččat lea sáhka árvvoštallat norgga rievtti vuođul, de ferte árvvoštallamis nu guhkás go vejolaš vuhtii váldit sámi oainnuid ja vieruidge. Dát vuolgá vuosttažettiin njuolga das go gusto guovlluide gos árbevirolaččat lea eanemus sámekultuvra, muhto dasto gustojeaddji álbmotrievttisge sámiid ektui, buo. ILO-soahpamuša nr. 169, 8. artihkkala. Dán artihkkala mielde galgá anedettiin riikka lágaid ja láhkaásahusaid guoskevaš álbmoga várás "doarvái vuhtii váldit sin vieruid ja vieruiduvvan vuoigatvuođa" . Dás lea navdimis ahte 8. artihkkal aitosaččat deattuha dan mii ovdalge lei álbmotrievttálaš geatnegasvuohta sápmelaččaid ektui "eamiálbmogin" (indigenous people) dáid eatnamiin, buo. NAČ 1984:18 s. 332 "dain almmolaš bajásčuvgehuvvon nášuvnnat leat dovddastan" . Oassin sámi vieruide ja riekteáddejupmái gullá ee. sámi guovlluid nana árbevierru oktasaš eaiggátvuođas. Dilálašvuođat navdojit dagahan ahte dihto konklušuvnnat norgga riekteáddejumis ja norgga riekteteorias, mat leat ovdánan eará riikkaosiid dilálašvuođain, eai boađe atnui automáhtalaččat dahje divukeahttá. Sis-Finnmárkku erenoamáš historjjálaš, čearddalaš, ealáhuslaš ja álbmotrievttálaš dilli badjánahttá guovddáš gažaldaga - eaiggáduššanvuoigatvuođa gažaldaga - maid vánit sáhtášii dássidit sullasaš riektegažaldagain riikkas muđui. Mu oaivila mielde duođaštivččii dán go meroštalašii norgga riektegeavada, buo. vulobealde IX oasi. ¶
(10) Árvvoštallama vuolggasadjin galggašii mu oaivila mielde nugo bajábealde namuhuvvon leat ahte dán guovllu ássiin ovdal 1751 lei nu olles dahje mealgadii olles oktasaš ráđđejupmi sin guovlluide nugo válddahallon bajábealde. Dás oaivvilduvvo ráđđejupmi eaiggáduššanrievttálaš mihtilmasvuođas. Eaiggátgáibideaddji stáhta bálddas eai leat bajábealde ovdáneami mielde, dušše boazosápmelaččat, muhto buot báikkálaš ássit, buo. Tønnesen:a girjji s. 303. Dološ rájes juo lea leamaš álo dán guovllus ássit geat eai leat bargan boazodoaluin, ja geaidda ee. siskkildedje sii guđet maŋŋil johtti boazodoalu ovdáneami jotke bivdoservodaga ovddeš árbevieru birget bivdimiin ja guolástemiin. Dáidda ealáhusaide lasihuvvui dađistaga eanadoallu. Danin orru boastut go eanetlogu cealkámuš (ee. 4.1.9.3 oasis) geažida "boazosápmelaččaid" leat stáhta vuostegáibideaddjin ¶
(5) Vaikko leat stáhta hálddut, de orru oalle heivvolaš govvet Sis-Finnmárkku dili gitta dán áigái nugo Bertil Bengtsson dahká sullasaš ruoŧa Lapplándda guovlluid ektui bajábealde geardduhan logaldallamis (Inst. for Rettsvitenskap, čálusráidu nr. 13, s. 7): Ahte stáhtas ii soaitte leat leamaš háldu, " ii ainjuo dábálaš háldu" . Vaikko vel eiseválddit (formálalaččat) "leat hálddašan eatnamiid eaiggát namas ja ožžon earáid dán dohkkehit" . Bengtsson:a cealkámuša mielde orru vuoiggalaš deattuhit ahte leahan ain sápmelaččain (báikegottis) leamaš eanemus háldu guovlluide gitta dássážii. Guovddáš ášši lea Bengtsson válddahan ná: "Ieš eatnama leat sámit atnán " . Nie lea goit ášši duohta dilli. Nugo buot vássán čuohte jagiid leahan sámi álbmot Sis-Finnmárkkus atnán beaivválaččat olles Finnmárkoduoddara ja atnán virolaččat ja čielgasit eanemusat ja losimusat buot dábálaš juvssahahtti riggodagaid guovllus. Ahte atnu lea heivehuvvon ealáhusdiliide ja dál eanemusat boazodollui, ii hehtte dan gohčodeames ain bistevaš atnin mii lea vuolgán bivdoservodagas ovdal go johtti boazodoallu leavai dán guvlui. ¶
(6) Nugo bajábealde čuoččuhuvvon lea ohpit gažaldat leatgo stáhta hálddut oktiibuot dán guovllus doarvái stáhta gohčodit eaiggádin, ja nie duvdán ássiid ovddeš eaiggáduššanvuoigatvuođa, dahje dan gáržžidan ráddjejuvvon geavahanvuoigatvuohtan. Nugo Bertil Bengtsson čujuha (buo. bajábealde čuo. VII.5) lea ruoŧa rievttis váttis hállat das ahte dušše hálddahuslaš geavadis lea doarvái vuođus opmodatháhkamii vuostálaga ovddeš bissovaš eaiggáduššanvuoigatvuođa. Dáža rievttisge lea gažaldat eahpidahtti. Čujuhuvvo 1923 Holakerkommišuvnna cealkámuššii mas árvaluvvui dát Davvi-Trøndelága almennetgaskavuođaide: ¶
Muhto stáhta sáhttá lassin iežas hálddahuslaš geavadii dán háve várra maiddái čujuhit ahte áddejupmái mas stáhta lea Finnmárkku eanaeaiggádin lahkaaddis ja duopmostuoluin lea leamaš biddjon vuođđun, várašumi haga Sis-Finnmárkui. Vaikkovel čujuhage bajábealde oainnuide, lea mu oaivila mielde fámolamos árttat dasa ahte stáhta hálddut dán guovllus eai leat doarvái stáhtii čuoččuhit eaiggáduššanvuoigatvuođa. Sis-Finnmárkku erenoamáš čearddalaš dilálašvuođat dorjot maid dan, ja maidda leage oktavuohta. Dát dilálašvuođat dagahit ahte álbmotrievttálaš prinsihpatge váikkuhit árvvoštallamii, ainjuo dulkonvuođđun. Dasto lea SisFinnmárkku sierra dilálašvuođain erenoamáš mearkkašupmi bealát dilálašvuođaide ealjohis beali (sápmelaččaid) dillái, gažaldagas lea go háhkat vuoigatvuođa "cieggan dilálašvuođain" ovddeš vuoigatvuhtii hehttehussan. Gažaldagat válddahallojit dárkilat vulobealde IX ja X oasis. Tønnesen lea girjjistis, s. 301-308 čoahkkáigeassán ákkaid mielde ja vuostá mo stáhta ja guoskevaš ássit čuoččuhit eaiggáduššanvuoigatvuođa, muhtun oasit gusket erenoamážit Sis-Finnmárkui. Čujuhan dása iežan oaiviliid lasáhusas. ¶
(1) Guovddáš gažaldat lea guorahallat addá go dáža riektegeavat sullasaš áššiin mearrideaddji dahje bagadalli njuolggadusaid mo árvvoštallat opmodatdili Sis-Finnmárkkus. Dáža riektegeavada čađamannamis lean iežan sierramearkkašumiin eanetlogu riektegáldočilgemii (ovddabealde 2.2 B oasis, erenoamážit čuo. IV-V), guoskkahan máŋga alimusriekteduomu, erenoamážit maidda lea čujuhuvvon vuođus stáhta oaiviliidda eaiggáduššanvuoigatvuođa gažaldagas min guovllus. Garvin dihte dárbbašmeahttun gearduma čujuhuvvo dása. Sierramearkkašumiin leat čuovvovaš alimusriektemearrádusat mannon čađa: Rt. 1918 II s. 32 (Veivatnet) Rt. 1940 s. 407 (Hoås) Rt. 1961 s. 1163 (Dale) Rt. 1963 s. 370 (Lågenguolásteapmi, gohčoduvvon Fåbergduopmuge) Rt. 1963 s. 1263 (Vinstra) Rt. 1979 s. 492 (Varfjell/Stifjell) Rt. 1983 s. 569 (Vansjø) Rt. 1986 s. 583 (Soknedal) Rt. 1991 s. 1311 (Skjerstad ja Báidár) ¶
Mu mielas ii eahpiduvvo ahte Alimus Duopmostuolu cealkámuš mieđiha dás oidnui mii lea heivvolaš riekteservodahkii sullasaš gažaldagain gaskal stáhta ja unnitlogu numo sápmelaččaid (buo. muđui dáža riektegeavada Rt. 1940 s. 407 Hoås, mii bajábealde máinnašuvvo). Dalle sáhttá jearrat leatgo stáhta duohtadeamit duođai váikkuhan olu sápmelaččaid eanageavaheapmái dahje muđui sin eallindillái. Eanaeaiggáduššanvuoigatvuođa gažaldat lea teorehtalaš gažaldat masa sápmelaččain ii leat leamaš makkárge vejolašvuohta guorahallat, ja iige vejolašvuohta čuovvolit mii stáhta áddejupmi duođai lei. Gitta maŋimušsoađ rádjai lea sápmelaččaid giellaoahpahus leamaš Sis-Finnmárkkus heittot, ja rievttálaš terminilogiai (geavahan- dahje eaiggáduššanvuoigatvuohta) eai leat sis leamaš eavttut man vuođul mearridit. Ealjohisvuođagažaldaga fertešii ná divvut: Leago sámiin leamaš govttolaš hástalus seaguhit iežaset dáža háldduide dahje vuostálastit daid, vai sin sáhtášii sivahallat ealjohisvuođain? Fertešii várra árvvoštallat das makkár geavatlaš mearkkašupmi stáhta háldduin lei sámi eallindillái ja sin duohta atnui. Dákko lea čielgasit vuostálaga Fåbergduomu: Das lei áššáiguoskevaš bivdun (bodnehoavvabivdu) "guliid njuolga eanaeaiggádiid oidnosis" , nu ahte sis geavatlaččat ja álkitge livččii govttolaš hástalus áššiin bargagoahtit. Seammás namahuvvo maid Skjerstad-duopmu (Rt. 1991 s. 1311). Das lei gažaldat massego Skjerstad:a ja Báidára eanadoallit vejolaš álgovuolggalaš murrenvuoigatvuođa stáhta eatnamiin (vejolaš almennetdili ektui). Alimusriekti gávnnahii vuoigatvuohta lei masson "cieggan dilálašvuođa" geažil 1860- jagiid rájes dássážii. Muhto dásge ságastallo áibbas oidnosis ja konkrehta dilálašvuođas, go stáhta eiseválddit biehttaledje eanadoalliid murret badjel čuohte jahkái. ¶
Bajábealde geardduhan Carsten Smitha cealkámušas ovdanboahtá ahte vuođđoláhkamearrádusa dohkkeheapmi iešalddes ii rievdat riektedili luondduriggodagaid vuoigatvuođaid dáfus. Dát ii datte mávsse seammago ahte ođđ álbmotriektemearrádusat eai dagahivčče dákkár nuppástusaid, dahje eai čuozašii vuođđoláhkamearrádusa mearkkašupmái mii das duođai lea. Vaikko vuođđolága § 110 a ii leat ovttastahttinmearrádusa hámis álbmotrievtti ektui, lea goit beanta dehálaš ahte "nanne álbmotrievttálaš njuolggadusaid go dál leat maid ožžon vuođđolága fámu norgga rievttis" . Dát dagahivččii vuordimis ahte vuođđolága § 110 a duođas livččii muhtunláhkai čađaheamen 27. artihkkala siskkáldas norgga rievttis. Dalle árbevirolaš dualismma váttisvuohta gaskal álbmotrievtti ja norgga rievtti livččii čovdojuvvon 27. artihkkala ektui. Seammás orru dán guovtti guovddáš mearrádusa gaskavuohta mearkkašeamen duohta rievttálaš deattu vuođđoláhkamearrádussii. Vuođđolága § 110 a ii adnojuvvo čielga vealttalaš njuolggadussan, go livččii geatnegasvuođaid čađaheamen mat leat stáhtas álbmotrievttálaččat 27. artihkkala mielde. Seammás deattuha vuođđoláhkamearrádus iešalddes ahte dása gullá bajitdásat geatnegasvuohta man stáhta ferte ollašuhttit, vaikko dát soaitá vuostálaga vuolitdásat rievttálaš mearrádusaid. ¶
"Dán vuođul galgá leat sihkkaris konklušuvnna ahte dáža stáhtaeiseválddit leat riektegeatnegasat - eiseválddiid iežaset álbmotrievttálaš áddejumisge - addit sápmelaččaide sierravuoigatvuođaid nu guhkás go dárbbašuvvojit deavdin dihte kultursuodjalusa gáibádusa." (5) 27. art. váikkuha sierraláhkai luondduriggodaga vuoigatvuođaide iešguđet riikkaguovlluin. Dás guoská mo konkrehtalaččat geavahit bajábealde namahuvvon riektegáldolaš oainnuid Sis-Finnmárkku dillái. Tønnesen celkkii NOU 1978:18:s s.199: ¶
Mu oaivila mielde lea riekta bidjat mearrideaddji deattu Tønnesen:a čuoččuhussii. Sámekultuvra lea dálge Finnmárkkus nu heajos dilis ahte fertešivččii atnigoahtit oalle radikála gaskaomiid, jus galggaš juksat 27. artihkkala ulbmila. Sámi iešdovdui (ja danin sámi identitehta dovduige) livččii min áiggi dehálaš ahte gávdnošedje dihto guovllut gos sámit beasašedje ollásit mearridit (dábálaš láhkamearriduvvon rájáid siskkobealde), ja gos sámi ávnnaslaš kultuvra duohtan dahkkošii luonddu geavahettiin eaiggáda namas. Sis-Finnmárku lea dás sihke historjjálaččat ja dálá dilis sámi guovddášguovlun. Dát ii hehtte Finnmárkku rittusge leat sámit geat govttolaččat beasašedje gáibidit eaiggáduššanvuoigatvuođa álbmotrievttálaš vuođul ja 27. artihkkala ja vuođđolága § 110 a vuoigatvuođavuođuin. Tønnesen:a bajábealde namuhuvvon cealkámušain ovdanboahtá ahte livččii dehálaš seailluhan dihte sámekultuvrra ahte Sis-Finnmárkku ássiide dohkkehuvvošivčč eaiggáduššanvuoigatvuohta eatnamiiddáseaset. Muhto lea go dása dárbuge, vai livččii stáhtii geatneagasvuohtan go dulko 27. artihkkala rievttálaš dási? Dás lea lunddolaš čujuhit Finnmárkku boazoealáhusa heahtedillái. Heahtedilli ii leat dušše fáhkka, muhto ferte gehččot guhki vuollái. Heahtedilli čájeha ealáhusa headjovuođa, mii geavaha dušše ovtta ráddjejuvvon riggodaga, mas vuoigatvuođavuođus boazodoallolága mielde gullá váldoáššálaččat aivve dán ealáhussii, boazodollui. Jus sámekultuvrra galggašii bisuhit dán guovllus guhkit áiggi, livččii dárbu eambo heivehallat nuppástuvvan diliide go masa dálá láhka miehtá. Go nana ja sierralágan sámekultuvra lea ceavzán erenoamážit Sis-Finnmárkkus ii leat aivve boazodoalu geažil, muhto eará duohta ja geográfalaš diliidge. Guhkes gaskkat guovddáš guovlluide Sis-Finnmárkkus lea maŋŋá soađi rádjai váfistan ahte guovllu sámit ovdal duođai ráđđejedje dadjatjuo buot árbevirolaš riggodagaid guovllus, nugo omd. guolásteami ja bivddu. Dálá johtolat- ja servodatdilis, bisuhuvvo dákkár oktorádden dušše rievttálaš mearrádusaid olis. Oažžu roahkka árvvoštallat fertet seailluhan dihte sámekultuvrra nu bures go vejolaš dán guovllus, ahte dušše dát ássit nugo ovdal besset háldet buot guovllu árbevirolaš luondduriggodagaid, erenoamážit bivddu ja guolásteami oppalohkái, ii dušše geavahanvuoigatvuođa namas boazodoalus. Dákkár oktoráđđejupmi ferte dieđusge maid siskkildit vejolašvuođ lihttoláigohit vuoigatvuođaid, mat dábálaččat leat čadnon eaiggáduššanvuoigatvuhtii. Vai juvssašii 27. artihkkala ulbmila navdo seamma dárbbašlažžan ahte vuoigatvuođat nugo viessosajiid lihttoláigohanvuoigatvuohta (muđui ráddjejuvvon vuovdin) berre doaimmahuvvot ássiid beroštusain ja ulbmiliin seailluhit sámekultuvrra. Ii oktage leat heivvolamos doaimmahit go ieža ássit orgánaideaset bokte. Carsten Smith:a namuhuvvon artihkkalis s. 519-520 daddjo deattuhettiin 27. artihkkala kultursuodjalusa riektevieru birra: ¶
Go biddjo vuođđun ahte 27. artihkkal ovddasta rievttálaš dási de mearkkaša ahte moanat oasit lohkkojit mearrádusa dulkodettiin. Muhtun osiide lea čujuhuvvon bajábealde. Muhto go ollislaččat árvvoštallá áššáiguoskevaš osiid orru mu oaivila mielde váttis stáhtii dadjat ahte lea deavdán geatnegasvuođaidis 27. artihkkala mielde, almmá Sis Finnmárkku ássiid dovddasteamen eaiggáduššanvuoigatvuođ eatnamiiddáseaset. Dát galgá goit siskkildit oktovuoigatvuođ dehálamos eaiggáduššanvuoigatvuođa osiide, ee. bajábealde namahuvvon vuoigatvuođaide. ¶
"Ráđđehus evttoha ahte soahpamuš ii dohkkehuvvo dán muttus, danin go Suoma láhkamearrádusat eai navdo heivemin soahpamuša mearrádusaide, sámiid eanavuoigatvuođaid dáfus." Bajábealde ovdanboahtá ahte ILO-soahpamuššii nr. 169 ii leat dál guorrasan Ruoŧŧa iige Suopma, ja ahte dán guovtti riikka áddejupmi lea ahte dálá lágat eai duhtat soáhpamuša gáibádusaid. Norga gal baicce lea vuolláičállán ILOsoahpamuša, ja dagaha stáhta geatnegassan čuovvut dan, dan sisdoalu mielde. Vuolláičálli lea mu álbmotriektecealkámušas (2.4 B oasis) báhkkodan áddejumi ahte Sis-Finnmárkku guovllut duhtadit fámolamos molssaeavttu 14. art. nr. 1:s, namalassii guovllut galget leamen unnitlogu hálddus gitta dássážii. Dát dávista bajábealde Finnmárkku duohta dili ovdanbuktimii. Dás čujuhuvvo Rt. 1963:i s. 370 čuo. (Fåberg-duopmu), erenoamážit s. 378, mas daddjo: ¶
Ná orru leamen dábálaš dárkon norgga oapmeriektegeavadis, mii dávjá čuoččuhuvvo moanaid áššiin. Bajábealde namuhuvvon 14. artihkkala nr. 1 teavstta dulkomis ilbmá ahte Sis-Finnmárkku sámiin lea vejolaš gáibidit unnimusat "hálddu" dán guovllus. Gáibádus, mii lea vuođđuduvvon iehčanas álbmotrievtti vuđđosii, bissu ain vaikko eaiggáduššanvuoigatvuohta lea masson ollásit dahje belohahkii siskkáldas rievtti ovdáneames. Jus doalaha dušše "háldo" -gáibádusa, lea gažaldat maid dát mearkkaša. Mu mielas attášii sámiide juoba juo fysihkalaš oktoráđđejumi guoskevaš eatnamiidda, soaitá dihto sierra ráđđejumiid spiehkastagain. Dás navdo buot árbevirolaš geavahanvuoigatvuođat gullet dušše dihto guovllu sámiide. Dát vejii maid sisdoallat oktovuoigatvuođa lihttoláigohit vástideaddji vuoigatvuođaid, omd. bivddu ja guollebivddu. Muhto mo de eanavuoigatvuođain, omd. viessosajiide, ođđadoallohuksemiidda dahje geaidnodárbbuide dahje gahčahatvuoigatvuođaide? Mu mielas livččii eahpidahtti dán molssaeavttus, ja jus vállješii "hálddu" molssaeavttu mielddisbuvttášii erenoamáš ráddjenváttisvuođaid. Dát nannudivččii viidábut dulkot 14. art. nr 1, erenoamážit jus eará árttat dagahivččii dan. Šiehtadusain ovdalgo mearridedje ILO-soahpamuša hilgojuvvui "geavahanvuoigatvuođa" molssaeaktu, ja mearriduvvui loahpas cealkka mii dál lea, ja mas lea "ownership and possession" . Lunddolaš áddejupmi dás, go ovdalaš šiehtadallamiid dáfus, lea ahte dán guovtti doahpaga galgá áddet ja atnit oktanaga: Eamiálbmogii galgá gáibiduvvot sihke eaiggáduššanvuoigatvuohta guovlluide mat dássážii leat leamaš álbmoga hálddus ( "occupy" ) ja olles hálduge. Sátnelonohallan gaskal "occupy" ja "possession" orru válljejuvvon hámulaš árttain. Dán jurddašanvuogis čovdojuvvo váttisvuohta ráddjet errejuvvon "hálddu" sisdoalu "eaiggáduššanvuoigatvuoda" sisdoalus. Dát dulkon ovddasta mu mielas várra riektasamos 14. art. nr. 1 áddejumi. Muhto dán molssaeavttusge galgá deastta atnit soahpamuša 15. art. čuo. 2, mii orru eaktudeamen ahte stáhta doalaha ( "retain" ) eaiggáduššanvuoigatvuođa minerálaide dahje eará eatnanvuloš riggodagaide. Dákkár riggodagain lea eamiálbmoga vuoigatvuohta ILO-soahpamuša mielde ráddjejuvvon ráđđejearramii, roggansearvamii ja soaitá vahátbuhtadasaide. Art. 14. nr. 1 sániid mielde lea sáhka eaiggáduššanvuoigatvuođas ja hálddus. Vaikko dát dulkošii gáržžet dušše mearkkašit eaiggáduššanvuoigatvuođa dahje hálddu, bohciida gažaldat makkár eavttut mearridit válljejumi dien guovtti molssaeavttus. Vejolaš áddejupmi livččii ahte eará dilit dihto unnitlogučeardda oktavuođas dihto guvlui mearridivččii válljema gaskal dušše hálddu dahje maiddái eaiggáduššanvuoigatvuođa. Dát mávssášii várra dan maid gávdnat eará riektegálduin, sihke siskkáldarievttálaš (guovllu historjjás) ja eará álbmotrievttálaš riektegálduin. Dákkár jurddašanvugiin doarjjošit 27. art. ja ILOsoahpamuša 14. art. nubbi nuppii bohtosiid. Dát čujuha mu mielas nu ahte ILO-soahpamuša 27. art. doarjagiin attášii vejolašvuođa Sis-Finnmárkku sámiide gáibidit norgga stáhtas dohkkehuvvot dán guovllu eaiggádin mii dávistivččii 14. art. nr. 1. ¶
Mu álbmotriektesierraoaivilis (erenoamážit VIII oasis) lean ohcalan dárbbu oktilaš smiehttamuššii anedettiin álbmotrievttálaš riektegálduid mat mearkkašedje sámiid riektedillái ráđđet luondduriggodagaid, ja ahte siskkáldasrievttálaš riektegáldutge válddošedje mielde oktasaš árvvoštallamii. Riektejoavkku eanetlohku lea čujuhan ahte lea ságas geahččat riektedili mii lei ásahuvvon eaiggáduššanvuoigatvuođ dáfus Finnmárkkus ovdal go bajábealde namahuvvon álbmotrievttálaš ovdáneapmi álggii 1980-logus. Mu mielas ii leat nu stuorra prinsihpalaš erohus go geahččá riektedili dušše 1751:s vai dušše 1966:s, jus ulbmil leš gávnnahit dálá riektedilálašvuođa. 1933 riektedilálašvuođa dáfus, lea eanaš historjjálaš mearkkašupmi gávnnahit riektedilálašvuođa mii lei ovdal 1966, jus stáhta dál leš váldán badjelasas geatnegasvuođaid dihto unnitlogučerdii mas livččii eará boađus. Konkrehtalaččat máksá ahte stáhta dál lea geatnegas sámiid ektui unnitlogu ja eamiálbmoga namas hehttet stáhta bisuheames sajádaga mii muđui livččii bistán. Dása boahtá vel ahte ii livčče riekta bidjat vuođđun ahte Norga stáhtan ovdal 1966 ii oppanassiige lean álbmotrievttálaš geatnegasvuohta riikka sámi álbmoga ektui. Geahča dán oktavuođas ee. NAČ 1984:18, s. 332 soames dábálaš dohkkehuvvon riektecealkagiid eamiálbmogiid suodjaleames. Gávnnahan dás buoremussan čohkket ollislaš rievttálaš árvvoštallama mas oainnášii mii lea dálá bissovaš riektedilli eaiggáduššan- ja háldovuoigatvuođas Sis-Finnmárkkus, guorahaladettiin sihke siskkáldasrievttálaš ja álbmotrievttálaš riektegálduin. Dalle ii sáhte leat vuođus garvit árvvoštallamis stáhta dálá duohtandagakeahtes geatnegasvuođaid, go bidjá vuođđun ahte stáhta háliida ollásit čađahit geatnegasvuođaidis. ¶
Sihke álbmotrievttálaš ja siskkáldasrievttálaš árvvoštallamis ferte lohkkot ahte dán guovllu sápmelaččaide gitta 1751 rádjai lei dohkkehuvvon duohta ja rievttálaš sajádat ráđđet olles guovllu luondduriggodagaid. Dasa lassin lea guovllu sámiin ain 1751 maŋŋil eanaš geavahanháldu gitta otnáš rádjái, vaikko stáhta 1751 maŋŋilge lea dahkan soames dehálaš háldduid. Errejuvvon siskkáldasrievttálaš árvvoštallan bajábealde namuhuvvon vuođul soaitá eahpiduvvot. Liikká leat mu stuorámus árttat ahte ássiid eaiggáduššanvuoigavuohta Sis Finnmárkui lea doarvái nannosit vuođđuduvvon dábálaš siskkáldas riektegálduide ja eai leat masson stáhta háldduid geažil. Ná ferte boađus gártat go siskkáldasrievttálaš gálduid dulko álbmotrievttálaš ovdáneami vuođul ja dán ovdáneami gáibádusaide norgga riektái. Muđuige sáhttet álbmotrievttálaš riektegáldut leat mearrideaddjin ollislaš árvvoštallamis. Álbmotrievttálaš riektegálduid doarju dás vuođđolága § 110 a , mii áiggošii duohtandahkat eanaš seamma ulbmiliid go 1966 ON soahpamuša 27. artihkkal. Mu mielas mielddisbuvttášii go árvvoštallá bajábealde čuoččuhan álbmotrievttálaš riektegálduid, buriid árttaid dasa ahte guovllu sámit norgga stáhta ektui galget dohkkehuvvot Sis-Finnmárkku guovlluid eaiggádin. Go ollislaččat árvvoštallá sihke álbmotrievttálaš ja siskkáldasrievttálaš gálduid de doalvvošii mu mielas seamma bohtosii. ¶
(1) Bajábealde leat máinnašuvvon vuoigatvuođat (eaiggáduššanvuoigatvuohta) "Sis-Finnmárkku sámi álbmogii " , belohahkii historjjálaš vuođuin ja belohahkii álbmotrievttálaš mearrádusaid ja vuođđolága § 110 a láhkavuođuin. Jus dákkár vuoigatvuođaid geavahivččii ođđaáigásaš rievttis, bohciidivččii erenoamáš váttisvuohta gávdnat buoret riektesubjeavtta meroštallama namahuvvon vuoigatvuođaide. Sihke Bertil Bengtsson ja Carsten Smith leaba máinnašan dán váttisvuođa. Váttisvuohta vuolgá das go árbevirolaš norgga riektejurddašeames leamaš váttis sámi vuoigatvuođaid heivehit dábálaš oapmerievttálaš doahpaga skoviide. Leago sáhka vuoigatvuođain ovttaskas sápmelažžii, báikkálaš sámejoavkkuide vai soaitá oppalohkái Norgga sámi álbmogii? ¶
Ovddabealde ovdanbuktimis lei historjjálaš vuolggasadji ahte Sis-Finnmárkku siiddain (čearuin) ledje álggos stuorámus vuoigatvuođat eatnamiidda ja čáziide, nugo dilli lei dalle dan áiggi go guovllut gulle ruoŧa duopmováldái 1751 rádjai. Vaikko leatge dieđut mat čujuhit nu ahte muhtun sajiin lei oktagaslaš vuoigatvuohta dihto guollejávrriide dahje oaggunsajiide, lei datte dán guovllus váldonjuolggadus ahte ovttaskas siidda oktasaš vuoigatvuođas riektesubjeavtta namas, namalassii dán siiddaolbmuide. Dákkár oktasaš vuoigatvuohta veahá sulastahttá almennetvuoigatvuođaid mat leat norgga boanddain, ja vaikko báikegottiin, ja mii Norggas lea bistán historjjálaččat hui guhkes áiggi. ¶
(2) Guoskkahuvvon oktasaš siidavuoigatvuođat orrut nannosit čanastuvvon čearddalaš dilálašvuhtii. Ná lea govvejuvvon omd. Giema Sámeguovllu álgo siiddain, gos sámi ássit cagge suoma ođđaássiid atnimis siidda buriid, erenoamážit goddebivddu ja mádjetbivddu, mat ledje dehálaččat birgemii. Muhto 1700-logu loahpageahčen dat rievddai, ee. go ođđaássitge besse oassálastit mádjetbivdui. Dalle gárte ođđaássit oassin siidda searvevuhtii mii dalle lei. Sullasaš ovdáneapmi lei Njávdánjoga guollebivdovuoigatvuođas, maná gal álggos nuortalaččaid dáhtu vuostá, buo. Tønnesen:a girjji s. 254-25 ja borgemánu 26. b. 1848 vuolleriekteduomu ja geassemánu 26. b. 1930 gielddariekteduomu. Eará ovdamearka vižžo Guovdageainnus, go báhppa Anders Tornensis geavahii gili niittuid searválaga sámi ássiiguin. Ja su bártnit maid bargagohte boazodoaluin seammaláhkai go sápmelaččat. Finnmárkku diliin eai navdo boazosápmelaččat joavkku namas (báikkálaš ráddjemiin dahje eai) leat leamaš riektesubjeaktan eanaeaiggáduššanvuoigatvuhtii. Vuosttažettiin historjjálaš árttaid geažil, danin go eaiggáduššanvuoigatvuođ historjjálaš vuolggasadji ii leat dušše boazodoallu, muhto siidda ollislaš luondduriggodagaid geavahepmi, nugo ovdabealde namahuvvon. Lassin vel go siiddas álo lei leamaš eará sápmelaččatge earret boazosápmelaččaid, geat maid oassálaste guovllu geavaheames, omd. bivddus ja guollebivddus. ¶
(3) Bajábealde ovdamearkkat orrut čájeheamen ahte dán guovllu siiddain álggos lei oktasaš riektesubjeakta juohke siiddas ja mii álggos lei vuođđuduvvon sámi čearddalaš searvevuhtii. Muhto guhkes áiggi ledje buot siidaguovllu ássit sápmelaččat sihke máttuid ja kultuvrra dáfus. Danin ii leange vuostálasvuohta gaskal čearddalaš searvevuođa ja dan searvevuođa mii vulggii ássamis dihto guovllus. Go muhtun vierrásat 1700-logus fárregohte siidaguovlluide, gárte áiggi mielde oassin siidda searvevuhtii. Siiddat ledje nie muhtun muddui luvvosat čearddalašvuođ dáfus. Bajábealde lea geahččaluvvon čuvget oktilašvuođa mii leamaš gaskal siiddaid álgoássiid ja dálá ássiid erenoamážit Guovdageainnus, Kárášjogas ja Buolbmágis. Diet oktilašvuohta lea ain vuođđuduvvon sámi čearddalašvuhtii, ja sámekultuvra lea guoddi oassin oktasaš joavkku identitehta dovdui. Muhto seammás mearrida álgo siidaguovllu ássange, daningo gilibirrasa ássan dárbbašuvvo vai bisuhivččii oktasaš kultuvrra ja identitehta dovddu. Dalle lea sáhka searvevuođas mii lea čilgejuvvon sihke čearddalaččat ja ássama vuođul. ¶
(7) Konklušuvdna. Historjjálaš ovdáneapmi mii lei boares siiddain 1751 rádjái vuolggahuvvon, orru mearkkašeamen ahte álgovuorus lea sáhka oktasaš riektesubjeavttain dasa mii gohčoduvvo "sámi vuoigatvuohtan" , go vuoigatvuohta adno lea čadnon dihto báikkálaš guovllu ássiide, geat eanaš vástidit ovddeš siiddaide. Dálá dilis lea sáhka gielddaid dahje gilážiid ássiin. Čađahettiin stáhta geatnegasvuođaid 27. art ja vuođđolága § 110 a mielde, lea dehálaš juksat mearrádusaid ulbmila, namalassii sihkkarastit ja ovddidit sámekultuvrra. Jus dán ulbmila galggaš juksat, eai oru gal dát mearrádusat bidjamin nu gáržžes čilgengáibádusaid go válljet vaikko riektesubjeavtta luondduriggodagaid vuoigatvuhtii dahje juo eaiggáduššanvuoigatvuhtii, earret ahte ferte gustot go okta dahje máŋga riektesubjevtta mat áimmahuššet ja ovddidit sámekultuvrra. Muhto geavatlaš riektegálduid árttatge dagahit ahte gáibádusaid buoremusat duhtadivčče go oktasaš riektesubjeavttaide čadnon vuoigatvuođat, giddejuvvojit báikegoddái gos sámekultuvrra sihkkarastošii ássiide. ILO-soahpamušas orru čielggas ahte vuolggasadji lea oktasaš riektesubjeakta, namalassii eamiálbmot ieš. Oktasaš konklušuvdna orru gártamin ahte ferte dorvvastit oktasaš riektesubjeavttaide, vuohččan dihto báikkálaš guovlluin, guoddin dasa maid gohčodit "sámi vuoigatvuohtan" . Carsten Smith lea girjjistis "Rettstenkning i samtiden" geažidan norgga almennehiid riektedilálašvuođa ovdagovvan čađaheames sámi vuoigatvuođaid. Bajábealde čuoččuhusain orru lagamus sullasaš dilli leat min gilialmennehat, mas guovddáš ášši nugo diehtit lea go buot geavahanvuoigatvuođat ja eaiggáduššanvuoigatvuohtage gullá seamma biirii gilisearvvi siskkobealde. (Jebens:a ovdanbuktima loahppa.) ¶
"Go geavahanvuoigatvuođa gažaldat lea jerron, lea dat čuoččaldahttán sakka moivvi álmennetdoahpagii. Nugo ovddabealde leat válddahallon, leat sierranas almennehiin iešguđetlágan atnu. Leago muhtun almennetgaskkas lea geavahanvuoigatvuođat murremii, guohtumii ja geassesadjái jna. lea dan duohken leago dáluin dahje dállojoavkkuin dološ áiggi rájes geavaheami bokte háhkan dákkár vuoigatvuođa. Meahccekommišuvnna mielas lea riekta gohčodit buot eatnamiid min riikkas maid stáhta lea adnon eaiggáduššat álgovuolggalaš eaiggáduššanvuoigatvuođa fámus, ja mat boatkkakeahttá ja ain leat stáhta eaiggáduššamis, stáhtaalmennehin." ¶
"Numo ovddabealde máinnašuvvon lea diggeáššiin mátta Norgga meahccegaskkain duopmostuoluin čielgasit mearriduvvon ahte álgovuolggalaš stáhtaeatnamat lea almennet. Eai leatge, earret Finnmárkkus, gos stáhta eatnamat guhká lágalaččat leat leamaš sierradilis, veaháge várašan makkárge riikkaoasi" . ¶
Sierra láhkamearrádusat Finnmárkui maid sáhttá jurddašit leat ásahan oppalaš sierradili, stáhta riektedili dáfus riikkaoasi ássiid ektui, lea vuolggahuvvon belohahkii oktoráđđenáiggis, buo. erenoamážit 1775 Eanačujuhancealkámuša. Seamma oktavuođas lea geassemánu 22. b. 1863 láhkage vuovdima birra stáhta eatnamiin Finnmárkkus leamaš namuhuvvon. Dasto berrešii njukčamánu 12. b. 1920 várreláhka nr. 5 namuhuvvot, mas § 50:s daddjo ahte lága mearrádusat eai adno Finnmárkkus ja njukčamánu 12. b. 1965 láhka stáhta matrikulerekeahtes eatnamiid birra Finnmárkkus. Dát láhkamearrádusat guoskkahuvvojit vulobealde juohkehaš sierra konkrehtalat oktavuođas. Historjjálaš vuolggasaji ektui lea Finnmárku earalágan go árbevirolaš dilálašvuohta mátti-dáža almennehiin, gos vuoigatvuohta eanaš guovddáš geavahanvugiide, murren, guohtun ja geassesadji jna. adnojit gullat eanadoalloealáhussii, ja dalle erenoamážit matrikulerejuvvon eanadollui. Sierra eanadoalločadnon geavahanvuoigatvuohta illá sáhttá historjjálaš árttain leat ságas Finnmárkku hárrái, ii ainjuo seamma áddemis go Mátta-Norggas. Eai lean matrikulerejuvvon eanadoalut Finnmárkkus ovdal 1775. ¶
(3) 1920-várrelága ráhkkanahttimis celkkii várrelahkalávdegoddi árvalusastis (1916) s. 48: "Áigadas anu ja riikka boares lágaid mielde ledje giliássit oktovuoigaduvvon buot bivdui gielddas" . Lávdegoddi oaivvildii ahte giliin berre sihkkarastit lohpi "ávkkástallat duoddara hearvásvuođaid nu olu go vejolaš, iige dušše iežas dárbbu gaskkahis duhtadeapmái, muhto láigohanlohpáige" (s. 49). Maŋit livččii "dálá gustojeaddji almennetvuoigatvuođa viiddideapmin." Dáid oaiviliid mielde mearriduvvui lága § 30:s ahte dán almennehiin giliássiin dahje dološ geavahanvuoigaduvvomiin galggai leat bivdovuoigatvuohta stáhtaalmennehis, belohahkii divatmávssuin. Eará dáža borgáriin ii lean § 31 mielde mihkkege rievttálaš gáibádus bivdit stáhtaalmennehis, ii divada mávssuinge. Muhto sáhtii "várrestivrra lagat mearrádusa mielde" addot lohpi bivdit go mákse várrestivrra mearridan divada. Dálá gustojeaddji bivdonjuolggadusat stáhtaalmennehiin leat 1975-várrelága §§ 23-27:s. Dát njuolggadusat meannuduvvojit vulobealde ja doppe buohtastahttojit Finnmárkku matrikulerekeahtes eatnamiid vástideaddji njuolggadusaiguin, geahča 4.2.9. oasi. ¶
Duopmoeavttuid čađamannamis čájehit ahte duopmu gusto lastamuorraávnnasvuoigatvuhtii čuohppat muoraid ja dán vuoigatvuođa eavttuide. Duopmu lea hui dievaslaččat meannuduvvon ovddabealde 3.2.2.7. oasis ja máinnašuvvo lagat 4.2.5. oasisge vulobealde. Si-Fi-duomus (Rt. 1960 s. 810) celkkii vuosttasjienasteaddji, eará duopmáriid doarjagiin (s. 814): ¶
Muhto seammás leat juo 1600-logu loahpas almmolaš áššebáhpárat mat máinnašit Finnmárkku eatnamiid "gonagasa" . Mihtilmas ovdamearka lea báhkkodanvuohki 4.2.3. oasis máinnašuvvon 1693 Ákŋovági diggi, mas fáldi Knag mearridii ráfáiduhttit "Su Majestehta Almenneha Vuovddi doppe Álttá diggebáikkis" . Seammásgo Álttá vuovdi dás gohčoduvvui gonagasa opmodahkan, ovdanboahtá diggebeavdegirjjis ahte diggebáikki ássiin lei murrenlohpi, almmatge čujuhemiin. Sullii seammaláhkai ledje guokte 1753 vuovdegeaskkuin Álttá vuovddi gohčodan "Dan min doppe Finnmárku gullevaš Álttá Vuovdi" . Seammás eaktudedje goappašat geaskkut ahte Álttá ássit ain sáhtte geavahit vuovddi iežaset dárbui, muhto ahte fertejedje gierdat čujuheami ja eará murrengáržžádusaid. Dáid mearrádusaid jurddašanvuohki orru leamen sulastahttimin dan maid dovdá almmolaš áššebáhpáriin máttadáža almennehiin sullii seamma áiggi; ahte gonagas eaiggádušai vuovddi, ja báikegottis lei vuoigatvuohta atnui. Dát orru doabalaččat laktášuvvon oktavuohta gaskal gonagasa almennehiid eaiggáduššanvuoigatvuođa govvádusa ja álbmoga geavahanvuoigatvuođa, mat sullastahttet Norgga dilálašvuođaid muđui seamma áiggis. Finnmárkkus vaillahuvvo várra čielga čujuhus Dáža Lága 3-12-1:i. Bajábealde namuhuvvon 1693 ja 1753 mearrádusat orrut liikká gullamin seamma eaktui go dát láhkamearrádus adno báhkkodeamen, ahte eatnamat mat eai gula ovttage olbmui, fertejit leat almennehat ja danin seammás gullat gonagassii opmodahkan. Miessemánu 27. b. 1775 eanačujuhancealkámuša vuođđun lei eaktun ahte Finnmárkku gonagasas lei vuoigatvuohta čujuhit eatnamiid priváhta ássansajiide. Go sáhtii čujuhit (sirdit) eanabihtáid priváhta opmodahkii, áddejuvvo dát lunddolaččat sis geaidda guoskai ahte gonagas lei eaiggát, ii dušše vuovddi, muhto Finnmárkku eatnamiidge. Seamma joatkkašuvai geassemánu 6. b. 1863 lágasge, mii mearridii ahte galggai máksot eatnamiid ovddas mat boahtteáiggis čujuhuvvo priváhtii. Ovdáneamis ja geavadis mii guhkit áiggi lea leamaš dáid guovddáš mearrádusaid vuođul, lea govttolaš navdit ahte daid guovlluid ássit, gos dážat leat áiggiid čađa šaddan eanetlogus ja gos dáža riekteáddejupmi lea vuoitán, leat dohkkehan namuhuvvon oainnuid. Mátta-Norgga almennehiidda lea Alimusriekti Vinstraduomus (Rt. 1963 s. 1263) mearridan ahte stáhta eaiggáduššá stáhtaalmennehiid. Matrikulerekeahtes eatnamiid hárrái Finnmárkkus, ii leat dássážii makkárge vástideaddji prinsihpalaš mearrádus. Nu guhkásgo bajábealde namuhuvvon ovdáneapmi cieggan áddejumis ja geavadis sáhttá leat ásahan eaiggáduššanvuoigatvuođa stáhtii matrikulerekeahtes eatnamiin Finnmárkkus, lea sáhka eaiggáduššanvuoigatvuođas mii ii leat vuolggahuvvon mastege, ja mii várra ferte áddejuvvot nu gohčoduvvon "álgovuolggalaš eaiggáduššanvuoigatvuohtan" . Dalle livččii seammago eaiggáduššanvuoigatvuohta mii stáhtas lea almennehiidda Mátta-Norggas ja eatnamiidda Nordlánddas ja Romssas mat leat gohčoduvvon stáhtaeatnamat álgovuolggalaš mihtilmasvuođas. Jus galggaš Meahccekommišuvnna almennet doahpaga meroštallama bidjat vuođđun ja maid leat bájuhan 4.2.1.3. oasis, de lea jáhkehahtti ahte matrikulerekeahtes eatnamat Finnmárkkusge fertejit adnot almennehin. Mii datte geahččalit joatkit buohtastahttima gaskal matrikulerekeahtes eatnamiid Finnmárkkus ja mátta-dáža almennehiid riektedilálašvuođa. Dán vuođul guorahallat vulobealde rievttálaš mihtilmasvuođa geavahanvuoigatvuođain matrikulerekeahtes eatnamiidda, mat finnmárkolaččaide bistet ja leat bistán. Dalle erenoamážit fidnošit dehálamos vuoigatvuođaiguin; numo muorraávnnas-, omiid guohton- ja guollebivdo- ja bivdovuoigatvuođaiguin. Berrešii muđui mihttet ahte čuovvovaš oasit muhtun muddui lea latnjalas dasa mii lea celkon 3. kapihttala resurssamiel čađamannamis. Vuođđoáigumuš 3. kapihttalis lea datte leamaš válddahallat iešguđet vuoigatvuođaid mearkkašumi, ja vulobealde lea geahččaluvvon geahččat vuoigatvuođaid almennetrievttálaš oainnus ja meannudit daid erenoamážit gažaldagain leatgo almennehat dahje almennetsullasaš dilálašvuođat Finnmárkkus. ¶
Teavsttas čuovvu ahte muorraávnnasvuoigatvuohta siskkilda "lastavuovddi dálloatnomuoraide" . Dán ferte áddet nu ahte láhkaaddi eaktu lea ahte vuoigatvuohta ii siskkil lastamuorraávdnasiid eará ulbmiliidda, omd. viessohuksemii, áideávdnasiidda, hášestávrráide, bivdosiidda dahje luossabivdobuođuide. Dás ovdanboahtá ahte lea sáhka sakka eanet ráddjejuvvon vuoigatvuođas go vuoigatvuođas mii gullá geavahanvuoigaduvvon eanadoalliide Mátta-Norgga almennehis. Nuppi beales ii leat lastavuovddi geavahanvuoigatvuohta Finnmárkkus ráddjejuvvon dušše eanadoalliide, go dat gullá "giliolbmuide" oppalaččat, makkár dal fidnu dahje ealáhus sis leš. Dát lea daningo Finnmárkkus ii leat ovdánan numo máddelat Norggas, gos geavahanriektelaččat leat ráddjejuvvon eanadoalliide. Jus bidjá vuođđun ahte murrenvuoigatvuohta MáttaNorgga almennehiin prinsihpas lea vuoigatvuohta mas lea lága vuođus (Dáža Lága 3-12-6), leat dilálašvuođat Finnmárkkus dán sullasaččat, go dásge lea láhkamearriduvvon dábálaš vuoigatvuohta oktasaš biirii. Dát lea servituhtaid ektui ovttaskas olbmuide dahje muhtun opmodagaide ovdun. Finnmárkkus dego mátta-dáža almennehiin lea sáhka dušše dálloatnovuoigatvuođas, go ávdnasiid ii sáhte sirdit dahje vuovdit earáide. Numo ovdanboahtá bajábealde, leat datte dehálaš erohusat gaskal njuolggadusaid Finnmárkkus ja máttadáža almennehiin, sihke vuoigatvuođa mahtodaga ja geavahanvuoigaduvvomiid dáfus. Sihke Finnmárkkus, Romssas ja Nordlánddas ja MáttaNorgga boazoorohagain lea boazosápmelaččain boaldámuš- ja muorraávnnasvuoigatvuohta, buo. geassemánu 9. b. 1978 boazodoallolága § 9 čuo. 4, buo. § 13. Dát ii leatge danin nu erenoamáš Finnmárkui (3) Datte lea árta navdit ahte Finnmárkku muorraávnnasvuoigatvuođa ja mátta-norgga almennehiid ovttaláganvuohta historjjálaččat lea leamaš stuorát go mii ovdanboahtá dálá láhkamearrádusain. Dálá ávdnasat bidjet vuđđosa dasa ahte giliássit sullii 1750 rájes almmolaš eiseválddiid seaguheami haga leat atnán Finnmárkku vuovddi mo dáhtto, sihke huksenávnnasteapmái, boaldámuššii ja eará atnui. Ii oru baicce, nu guhkás maŋás go boares gáldut mannet, leamen adnon lobálažžan oktiige gii ii oro Finnmárkkus viežžat muorraávdnasiid dáid vuvddiin. Muhto geografalaš guovlu murrengeavaheaddjiide, lea várra leamaš viidát dahje máškilat ráddjejuvvon go MáttaNorggas. Dán dieđut eaige leat čielgasat. Nu dieđihuvvo fálddi Knag Finnmárku 1694 matrihkkalis ahte "Álttá Vuovddit adnojit dušše boaldenmurrii ja dárbbašlaš huksenhirssaide, Álttá, Láhppi, Ákŋovági ja Hámmárfeastta diggebáikkiid ássiide" . Dát lea čielgasit daningo olggut guovlluin Oarje-Finnmárkkus váilui albma vuovdi ja danin fertejedje viežžat eanaš muorraávdnasiid Álttás. Sullasaš čuožžu seamma matrihkkalis Goaskinvákki gieldda ássiin: "Álbmot ferte stuorra goasttádusain viežžat šibitbiepmus ja boaldenmuoraidis Porsáŋggus guhtta čieža miilla duohken. " (4) Sáhttá digaštallot mii lei rievttálaš vuođus finnmárkolaččaid friddja vuovdeatnui gitta 1700-logu gaskamuddui. Atnu lei maná leamaš olu guhkit áiggis maŋás ja leige áibbas dárbbašlaš ássiide. Gitta dán áigái ferte muđui leat leamaš doarvái muorraávnnas riikkaoasi iežas dárbui. Datte lea nugo bajábealde namuhuvvon čielggas ahte 1740-jagiin ledje moanaid virggálaš vuogasvuođain Álttá vuovddi gohčodan "Almenneha Vuovdin." Guokte gonagaslaš 1753 geaskku ovddastedje vuosttas viiddis geahččaleami guovddáš stáhtaválddi ( ámtamánni álgaga mielde) beales bearráigeahččat Finnmárkku vuovddi. Geaskkuid ártta lei ahte vuovdi lei "čuhppon ja earaláhkai bahás meannuduvvon" . Cuohkki gohččut gáržžádusaid lei geaskkuid mielde ahte dát lei áibbas dárbbašlaš "dán vuovddi áimmahuššamii ráhkis ja oskkáldas vuollásaččaide buoremussan" . Dáinna áiggain geatnegahtui sihke beahcevuovdi ja lastavuovdi čujuhuvvot ja earáge murrenmearrádusain. Reantogámmára juovlamánu 7. b. 1748 ja guovvamánu 7. b. 1750 čállagiin lei mearriduvvon ahte galge máksit "vearu" Álttá hirssa ovddas. Dás lei 1740 vearromearrádusa vuoigatvuođavuođđu. Guovvamánu 27. b. 1753 mearrádusas dohkkehuvvui dát vearru guhtanuppelogátoassiin hirssa árvvus. Dát lea "sierradivada" vuolgga mii maŋŋil guhká unnit eanet njuolgguslaččat gáibiduvvui vuovdemurremii Finnmárkkus. ¶
(8) 1800-logus lei guhká álbmoga vuovdegeavahanvuoigatvuohta adnon dehálamos dovddaldahkan almennehii. Vástideaddji jurddašuvvui almennehiid ektui dábálaččat eanaš vuovdealmennehiid birra, ja stuorra ráššat mat dál adnojit almennehin fas dávjá badjelgehččo. Easka Duottarkommišuvnna bargguin (191 rájes) Mátta-Norgga ráššaiguin, bohciidii várrealmennehiid gažaldat. Dánne ádde ahte 1867 ráŋggáštanduomut ja 191 Alimusriekteduopmu (ja dáid duopmobohtosiid hápmi Rettstidende álggus) leat dorjon áddejumi ahte stáhta eatnamat Finnmárkkus eai leat almennehat mange láhkai. Bajábealde ovdanboahtá ahte dát duomut vánit iešalddes bidjet nu viiddis konklušuvdnii vuđđosa. ¶
Dán guohtonanu áddejumi sáhttá doarjot ee. go eatnamat ássansaji birra mat biddjojedje priváhta opmodahkan 1775- cealkámuša olis, dábálaččat ledje nu unnit ahte váttis lei daid atnit sihke láddjehahkan omiid dálvefuođđariidda ja guohtumii. Láddjehagat mat biddjojedje eará sajiide ledje dábálaččat nu biđgosat ahte eai sáhttán adnot omiid guohtumin. Eaktu ferte danin 1775-cealkámušas navdot leat leamaš ahte oamit ain galget guohtut meahcis, olggobealde eatnamiid mat sirdojuvvo priváhta eaiggáduššamii. Dás lea lunddolaš fuomášit ahte Finnmárkku eatnamat dán áiggis gohčoduvvojit "Gonagasa almennehin" , ja áddejuvvo dakkárin ee. vuovdegeavaheami ektui. Gonagasválddi beales ii lean dán áigemuttu mihkkege celkon ahte "Finnmárkoalmennet" guohtonanu dáfus, lei eará dilis go "Gonagasa almennehat" eará riikkaosiin. Dát sáhttá orrut nu ahte guohtonatnu 1775:s ja čuovvovaš áiggis fihttejuvvui atnun seammago almennetvuoigatvuohta guohtumii riikkas muđui. Dán vuođul ferte navdot jáhkkehahttin ahte guohtonvuoigatvuohta stáhta eatnamiin sorjjasmeahttun formála šiehtadusain lea jeavddalaččat 1775-1863 čujuhuvvon ássansajiin, ja ássansajiinge main lea sadjelihpu dahje ámtalihpu vuoigatvuođavuođđu seamma áigodagas dahje ovdal. ¶
Dás eaktuduvvo duohta dilálašvuohtan ahte dáloniid šibihiin lea oktasaš guohtun stáhtaeatnamiin. Ii mihkkege várašuvvo dán guohtuma ektui, iige daddjo mihkkege njuolga leago dát vuoigatvuohta dáloniidda, dahje dákkár vuoigatvuođ vuđđosis. Departemeanta duđai proposišuvnnas bájuhit (Oth.prp. nr. 33 1863) kommišuvnna cealkámuša. Lága § 1 a bustávas, lea várašuvvon vuovdit eatnamiid mat "gáibiduvvojit geassesadjái dáloniid dahje badjesápmelaččaid elliide dahje lavdnjebihtáide." Dát ferte várra áddejuvvot čielga dohkkeheapmin stáhtas ahte dalá oktasaš guohtun matrikulerekeahtes eatnamiin lea lobálažžan. Ii lágasge iige daid ovdabargguin leatge celkon mihkkege mii geažida ahte seamma ii galggašii gustot dan doalu guohtumii mii ođđa lága vuođul livččii čuoldojuvvon boahtteáiggis. Lága §§ 3 ja 4:s lei hálddahussii addon vuoigatvuođavuođđ čállit "lagat mearrádusaid" daid eanavuovdimiid mihtideami ja vealgáduvvamiid birra. Dát ferte adnot leat Finnmárkku stáhta eatnamiin vuovdinnjuolggadusaid vuođus maid departemeanta lea ráhkadan suoidnemánu 2. b. 1864. Dás lea numo bajábealde namuhuvvon stáhtaeatnamiid guohtonlohpái biddjon lagat eavttut, daid háviid go ii galggašii "rávvet bidjat ássansaji dihto meahccegaskkii." Dása gullá ahte guohtonvuoigatvuođa gažaldat eaktuda sorját stáhta beales lagat mearrádusa go ođđa doalu čuoldá, ja ahte ii gustošii juohke čuldojuvvon doalu guohtonvuoigatvuhtii. 1864- njuolggadusat orrut de eaktudeamen ahte ii galggašii leat sáhka makkárge oppalaš guohtonvuoigatvuođas. Maŋit 1876, 1895 ja 1902 njuolggadusain leat sullasaš mearrádusat, mat ee. doalahit eiseválddiide geažos áiggi sáhttit ¶
lonuhit guohtonvuoigatvuođa meahccebihtáin. 1863-láhka ii geavat nugo namuhuvvon bajábealde, almennet namahusa stáhta eatnamiid birra Finnmárkkus. Liikká orru bajábealde ášši geažil leamen váttis dadjat ahte láhka lea vuođđuduvvon čielga ektui ahte ii leat dábálaš vuoigatvuohta omiid guohtumii matrikulerekeahtes eatnamiin. Geavat orru baicce suoidnemánu 2. b. 1864 njuolggadusaid láhkavuođuin leamen vuođđuduvvon dákkár ektui. Miessemánu 22. b. 1902 eanavuovdinlágas lei § 1 nuppi lađđasis a bustávas vástideaddji mearrádus go 1863-lágas, mas lei nannejuvvon ahte ii galggašii stáhta eatnamiid luobahit Finnmárkkus "go eiseválddit atnet gaskka dárbbašuvvot geassesadjái dáloniid dahje badjesápmelaččaid elliide" . 1965- lágas lea dát sihkkojuvvon omiid guohtuma hárrái. Numo namuhuvvon eaktuduvvo dán ovdabargguin ahte ii leat sáhka makkárge dábálaš guohtonvuoigatvuođas stáhta eatnamiin Finnmárkkus. Dainna eavttuin ahte stáhta hálddahuslaš doaimma dán oktavuođas dál guhkit áiggi leat guoskevaš finnmárkolaččat dábálaččat dohkkehan, sáhttá jurddašit ahte dál dušše lea ráddjejuvvon mearkkašupmi hállat oppalaš guohtonvuoigatvuođas almennetlágan dilálašvuođaid vuođul. Muhto dát orru dan mielde mii bajábealde leat celkon, danin leat maŋimušsullii 125 jagi geavada boađus. Otto Jebens lea dán oktavuođas ovddidan čuovvovaš mearkkašumi: ¶
(1) Sihke lavdnjejoggumis ja láddjehagain lea dál nu unnán geavatlaš mearkkašupmi, muhto goappašiin dán geavahanvugiin sáhttá leat historjjálaš oainnus beroštupmi ja dán oktavuođas oppalat áddejumi oassin, das mo ássiid rievttálaš sadji lea stáhta ektui go dat navdo leat eanaeaiggádin. Almennehiin lea lavdnjeloggun álo gullan vuoigatvuođaide mat gulle dan gili eanadoalliide. Njukčamánu 12. b. 1920 várrelágas lei stáhtaalmennehiin čielga lavdnjeloggunvuoigatvuođa mearrádus gili eanadoalliide, muhto nu ahte gos ii lean leamaš ovdal vuoigatvuohta lei dat várrestivrra čujuheami duohken ( buo. §§ 28 ja 29). Geassemánu 6. b. 1975 várrelágas ii leat lavdnjeloggun sierra máinnašuvvon, muhto dát vuoigatvuohta ferte várra liikká ain adnot leat oassin dábálaš geavahanvuoigatvuođain mat gullet gillái, buo. lága § 2. Finnmárkku dáfus lea lavdnjeloggunvuoigatvuohta sierra muddejuvvon njukčamánu 12. b. 1965 eanavuovdinlága § 5:s, gieldda ássiide lohpin "doaisttážii" loggut lavnnji dálloatnui lavdnjejekkiin mat leat gieldda rájáid siskkobealde. Láhka dadjá ahte dát ii galgga heađuštit stáhta ráfáiduhttit lavdnjejekkiid dahje vuovdimiin dahje láigolihtuin ávkkástallat daid eará ulbmiliidda. Dán mielde gusto lavdnjeloggunlohpi dál dušše dassáigo stáhta mearrida eará. Ássiid geavahanlobis ii leat lága mielde vuoruheapmi ovddabealde stáhta ávkkástallama lavdnjejekkiin eará ulbmilii vuovdimiin dahje láigolihtuin. Dán mielde galggašii dálá vuoigatvuohta masá lea seammadássásažžan nu gohčoduvvon "gierdan vuoigatvuođain" , ja ii leat giliolbmuid almennehiin vuoigatvuođa ektui vuoruhuvvon ovddabealde eanaeaiggáda vuoigatvuođa. ¶
2) Finnmárkku eará jogaide ja jávrriide gustui gitta ođđajagemánu 1. b. 1993 rádjai fylkka 1964-lága § 1 sierramearrádus. Dán sadjái lea dál 1992-lága § 22 boahtán mii gusto buot guollebivdui stáhtaeatnamiin, earret mii muddejuvvo geassemánu 6. b. 1975 várrelágas. Datte lea áibbas uhccán duohta nuppástusat Finnmárkku ektui, várra earret finnmárkolaččaid guollebivdogoartta háhkámis ja máksimis buo. ovddabealde 3.7.5. oasis. Ainjuo lea lunddolaš buohtastahttit dáid njuolggadusaid daiguin mat gustojit stáhtaalmennehiidda várrelága vuođul. Finnmárkku jávrriin ja jogain lea vuolggasadji 1992-lága § 22 njealját lađđasa mielde, buo. 1964-lága § 16 vuosttas lađđasa, ahte fylkka juohke dáža borgár sáhttá bivdit stáhta eatnamiin. Dát datte ii gusto gos guollebivdu lea lihttoláigohuvvon dahje gustohuvvon stáhta čujuheapmái Finnmárkku eanavuovdinkantuvrra bokte. Dasa lassin sáhttá juohke dáža borgár bivdit stákkuin dahje nođđoduorgguin earret gos guollebivdu lea lihttoláigohuvvon. 1964-lága § 17 mielde gustojit Finnmárkkus sierra njuolggadusat mat departemeantta mearrádusa mielde dagahit ahte dihto guovlluin ferte háhkat oaggungoartta, ja ahte earágiliássit fertejit máksit divada vai ožžot goartta. Divat sáhttá leat hálbbit finnmárkolaččaide go eará dáža borgáriidda. 1992-lágas lea oppalaš njuolggadus sullii seammago § 22 goalmmát lađđasis. Dán suorggi eaŋkalmearrádusaid buohtastahttin čájeha ahte buohkat riikkas sáhttet bivdit "luovus bivdosiin" sihke stáhtaalmennehiin ja stáhtaeatnamiin Finnmárkkus, buo. várrelága § 28 vuosttas lađđasa ja 1992 luossalága § 22 vuosttas lađđasa. Guollebivdui eará bivdosiiguin (firpmiin jna.) gusto stáhtaalmennehiin várrelága § 28 nuppi lađđasa mielde láhkaduvvon vuosttasvuoigatvuohta sidjiide geat ásset guovllus gos almennet lea, ja giliide ja báikegottiide mat ovddežis leat atnán almenneha. Dát vuolgá historjjálaš árbevirolaš dáža almennetvuoigatvuođas, numo ovdanboahtá Dáža Lága 5-11- 1:s. Finnmárkkus lea guollebivdu "vihtanbivdosiinge" álggos doalahuvvon buot fylkka ásside, buo. 1992-lága § 22 njealját lađđasa. Čalbmáičuohcci erohus lea vel ahte várreláhka bidjá válddi hálddašit guollebivdovuoigatvuođa stáhtaalmennehiin báikkálaš orgánii, várrestivrii, ja vástideaddji váldi Finnmárkkus lea stáhta orgánas, Finnmárkku eanavuovdinkantuvrras. Dát orgána fuolahage čujuheami ja lihttoláigoheami Finnmárkkus, departementiige lea fas sirdon mearridit njuolggadusaid geasa galgá čujuhuvvot guollebivdu ja geasa láigolihttu. Ii 1964- iige 1992-lágas leat namuhuvvon gilivuoigatvuođaid birra bivddus jávrriin ja jogain main lea rádjá Finnmárkku stáhtaeatnamiidda, earret eanuin. Cuo?ománu 8. b. 1905 luossalágas lei mearriduvvon § 2:s ahte luossa- ja guvžábivdu Finnmárkkus gulai "stáhta doalahuvvon eatnamiidda Finnmárkkus" , muhto juohke dáža borgár galggai sáhttit bivdit guoli dáid guovlluin. Stáhtas lei liikká, nugo dál, vuoigatvuohta lihttoláigohit guollebivdovuoigatvuođa, ja guoskevaš bolesmeašttir sáhtii vel mearridit ahte guollebivdu dihto guovlluin dušše galggai leat čujuheami mielde. Lága § 7:s lei datte mearriduvvon ahte jus muhtumis ledje "sierravuoigatvuođat" dán guollebivdui, galge dát ain leat fámus. Danin lea dehálaš jearrat ledjego ovdal 1905-lága dákkár sierravuoigatvuođat, ja velgo dat leat fámus. Gažaldaga ferte konkrehta mearridit ja Ingvald Falch lea dan vihkkedallan dutkosis "Bygdelagsrettigheter til fiske i ferskvann i Finnmark" . Dát lea maiddái namuhuvvon ovddabealde 3.7.4. oasis. Falch navdá (s. 84 čuo.) ahte 1905:s ledje muhtun gilivuoigatvuođat jogain. Son konkludere datte dáid eanaš jogain dál leat jávkan, ja lasiha: "Muhto lea imaš ahte lea geavvan diehtemeahttunvuođa ja boasttoáddejumiid geažil, go eiseválddiid mielaevttos válljemiin." Vuođđoárta go gilivuoigatvuođat soitet jávkat lea go lea leamaš lihttoláigoheapmi gitta 1905 rájes. Eanaš lea lihttoláigoheapmi ainjuo maŋit áiggis, leamaš guolástanservviide mas báikegoddi ieš lea miellahttu. Guollebivddu lihttoláigoheamis ja čujuheamis stáhta eatnamiin Finnmárkkus, lei luossalága § 16 njealját lađđasis mearriduvvon ahte fylkka ássi dáža borgáriin galgá leat vuosttasvuoigatvuohta. Dát leage riektedilli 1992-lága mielde ja sáhttá gehččot buohtalassan várrelága § 28 nuppi lađđasii, mii addá gillái vuosttasvuoigatvuođa oažžut lobi "eará guollebivdui" , namalassii guollebivdui vihtanbivdosiiguin. Dán čuoggá erohus lea erenoamážit ahte vuosttasvuoigatvuohta Finnmárkkus lea addon viidát biirii go báikkálaš gillái, namalassii buot fylkka ássiide. ¶
"Guollebivdu Deanus (dán Rádjá Meara vuostá njuolga Linjás Grønnesodden:s Skuggemaelen:i) ja dan oalgejogain sáhttet guoli bivdit dušše Johkaguovllu fásta dáloniid Albmát dahje Nissonat, geat atnet iežaset dahje jahkemeari láigohan Eatnamiid Guovllus. Guollebivdovuoigatvuohta gullá almmatge dušše ovtta Miellahttui juohke Bearatgottis, namalassii Dáloisidii dahje dasa, geasa son anistuvvá Vuoigatvuođa sirdot. Lagat Mearrádusaid Guollebivdovuoigatvuođa Láhki ja Eavttuid hárrái mearrida Gonagas dahje dan, geasa son dan fápmuda." Čuo?ománu 1. b. 1911 Gonagaslaš Cealkámušas aiddostahttojuvvo Deanu guollebivdovuoigatvuođa eavttut ain go johkaguovllu rájáid lagat albmadii, ja cealkámuša § 2:s mearriduvvui ahte opmodat guollebivdovuoigatvuhtii fertii leat matrikulerejuvvon ja leat nu stuoris ahte dás šaddaduvvui unnimus ovtta gusafuođđara (2000 kg) suoidni. Sáhttá diggot geahpediigo 1888-láhka duođai guolástanvuoigaduvvomiid, ja dasto ovddastiigo 1911- cealkámuš lassi geahpedeami eanetgo lága mearrádusat. Dát gažaldat meannuduvvui áššis maid 9. orohaga boazosápmelaččat čuoččaldahtte stáhta vuostá, fierbmebivddu vuoigatvuođa gáibádusain Deanučázádagas sorjjasmeahttun 1911-cealkámuša. Deanu ja Várjjaga gielddarievtti njukčamánu 19. b. 1984 duomus stáhta áššehuvai (RG 1985 s. 911). Riekti gávnnahii ahte 1911- cealkámuš lei heivehuvvon daláš eanadollui, ja ferte daddjot leat 1888-lága rámma siskkobealde. Gielddarievtti duomu mielde ferte navdot ahte 1888-lága ulbmil lei nannet vuoigatvuođaid nugo dat ovdal ledje. Ii 1911- cealkámušainge lean ulbmil váldit ovttasge guollebivdovuoigatvuođa, muhto heađuštit ahte vuoigatvuođalaččat ožžot maid leat earátgo joavku mii jurddašuvvui 1888:s. Leš dal doarvái láhkavuođđu cealkámuša § 2:i go dat addui 1911:s, lea ainjuo dál guhkit áiggi geavada mielde vánit eahpidahtti ahte cealkámuša njuolggadusaid ferte bidjat vuođđun gustojeaddji vuoigatvuohtan. Dán mielde ferte navdot ahte Deanučázádaga guollebivdovuoigatvuohta gullá nu gohčoduvvon "luossareiveeaiggádiidda" , namalassii sidjiide geat duhtadit 1911-cealkámuša gáibádusaid, buo. 1888-lága. Dát váikkuha nu ahte guollebivdovuoigatvuohta Deanus dál lea vuoigatvuohta mii gullá eanadoalliide. Mii bajábealde lea celkon gusto guollebivdui vihtanbivdosiin, muhto maŋit jagiid lea oaggunvuoigatvuohta Deanus hirbmadit digaštallon. Ee. lea ovdandollon ahte báikkálaš áddejupmi lea ahte johkaleagi ássiin, gulažit dal eanadollui vai eai, lea sierravuoigatvuohta oaggumii. Dán vuođus lea ee. čuoččuhuvvon leat joga álgovuolggalaš riektedilálašvuohta, mii bisuhuvvui 1775-cealkámuša § 6:s. Stáhtas beales lea čuoččuhuvvon ahte oaggunvuoigatvuohta čázádagas lea hálddašanrievttálaš gažaldat masa stáhtas lea olles hearrávuohta. Stáhta lea ee. čujuhan Deanulága § 1 nuppi lađđasii, mii dodjá stáhtii addit lobi oaggut. Dás ii navdo dárbbašuvvot vástidit dán gažaldaga, maid dušše duopmostuolut sáhttet loahpalaččat dahkat. Jus leš riekta ahte báikegottis lea sierra vuoigatvuohta oaggumii, leat Deanusge guovttelágan sierra vuoigatvuođalaččat guollebivddu ektui: Luossareiveeaiggádat ja johkaleagi eará ássit, go maŋimuččain dušše lea oaggunvuoigatvuohta. ¶
(6) Luossabivdu Njávdámis lei álgovuolggalaččat nuortalaš oktasaš bivdu. Guovlu lei 1826 rádjai ruošša duopmoválddi vuollásaš, ja gitta dassážii ásse dušše nuortalaččat doppe. Sii háldejedje luossabivdduge iežaset oktovuoigatvuohtan. Moadde jagi maŋŋil 1826 fárrejedje muhtun kveanat Njávdánleahkái, ja sii gáibidedje áiggi mielde oažžut searvat oktasaš bivdui. Nággu mearriduvvui borgemánu 26. b. 1848 vuolitriekteduomus. Dán duomus ožžo sisafárren kveanatge vuoigatvuođa searvat guollebivdui. Riekti vuođđudii dasa ahte Njávdánjohka ferte dárkojuvvot dákkár eatnun mii lea 1775- cealkámuša § 6:s máinnašuvvon. Nuppi beales mearriduvvui duomus ahte guollebivdovuoigatvuođa eaktu lea fásta ássan johkaleagis. Dál ávkkástallá Neiden fiskefellesskap gili guollebivdovuoigatvuođa. Lea gal čielggas ahte searvevuođas lea Geav??is ja dan vulobealde guollebivdovuoigatvuohta oktovuoigatvuohtan. Oktovuoigatvuohta siskkilda sihke oagguma ja eará bivdosiiguin bivddu vuoigatvuođa, ja luossabivddu ja eará guollenáliid ráđđenvuoigatvuođa. Neiden fiskefellesskap:a miellahttovuođa eavttut ja danin oasi guollebivdovuoigatvuođas sulastahttá dan mii gusto Álttás ja Deanus, muhto eanadoalu gáibádusat eai leat gustojeaddji njuolggadusaid mielde ollásit nu hiehkásat. Njuolggadusaid § 5- ¶
(1) Stáhta eatnamiidda Finnmárkkus gusto dál miessemánu 29. b. 1981 fuođđolága § 31, mii gusto buotlágan eatnamiidda maidda stáhta adno eanaeaiggádin, earret stáhtaalmennehiidda. Dát mearkkaša ahte matrikulerekeahtes eatnamat Finnmárkkus dán suorggis leat dássálaga nu gohčoduvvon matrikulerekeahtes stáhtaeatnamiiguin Nordlánddas ja Romssas ja osttojuvvon stáhtaopmodagaiguin (stáhta priváhta opmodagain). § 31 vuosttas lađđasa mielde buot dáža stáhtaborgáriin ja buohkain geat maŋimušjagi leat ássan ja ain ásset Norggas lea fuđošbivdu ja bivdu dáid guovlluin lohpi, go háhket bivdogoartta ja mákset buhtadasa. Nuppi lađđasa mielde sáhttá departemeanta addit lagat njuolggadusaid buot bivddus stáhta eatnamiin olggobealde stáhtaalmennehiid. Dát gusto fuođđobivduige. Departemeanta sáhttá bivdui addit hálbbibut hattiid ja vuosttasvuoigatvuođa njuolggadusaid gieldda fásta ássiide. Dákkár njuolggadusat eai leat datte addon, eai Finnmárkkusge. Nuppi lađđasa olis addán láhkaásahusaid vuođul, galgá gos dárbbašuvvo muddet bivdiid logu, gohcit ahte lea govttolaš juogadeapmi gaskal giliássiid ja earágiliássiid bivdiid. Finnmárkku hárrái addet láhkaásahusat lobi fuđošbivddu jáhkodatgoartahatti iežas gieldda fásta ássiide bidjat goalmmátoassái earágiliássiid ektui. Earret dán eai atte dálá njuolggadusat makkárge oiddugiliássi bivdiide Finnmárkkus eará dáža stáhtaborgáriid ektui. ¶
(4) Dálá fuđošbivddu ja bivddu njuolggadus stáhta eatnamiin Finnmárkkus lea nappo ahte dát lea lohpi buot dáža stáhtaborgáriidda ja Norgga buot fásta ássiide. Fuođđobivdu (ealgabivdu) hálde stáhta eanaeaiggádin. Dáid njuolggadusain lea vánit Finnmárkku álgovuolggalaš čuožžovaš dilálašvuođaid vuođus. Sámi ássanguovlluin lei goddebivdu álgovuolggalaččat dehálaš ealáhus, maid olu bivdorokkit duođaštit. Dihto guovlluin lei mádjitbivdu mávssolaš, jur numo dálá Suoma rádjaguovlluin. Dáid hearvásvuođaid háldejedje dolin guovllu ássit, almmá makkárge eiseválddiid duohtademiin. Gáldoávdnasat Finnmárkku guovlluid birra, mat ovdal 1751 ledje ruoŧa duopmoválddi vuollásaččat, čájehit hui čielgasit ahte buot bivdovuogit dáid guovlluin dalle siidda ássiide adnojuvvojedje oktovuoigatvuohtan. Várggáha Ámtta justisbeavdegirjjiin 1700-logu vuosttas oasis orru ovdanboahtimin ahte sullasaš áddejupmi lei Finnmárkku vuotnaguovlluid dáža mearrasápmelaččain. Cuo?ománu 25. b. 1702 Finnmárkku gávpemearrádusas čuo. 25 lei mearriduvvon: "ahte mearrasápmelaččat doppe Finnmárkkus eai mallosge galgga heađuštuvvot dahje gildot, sin diggebáikkiin dahje daid olggobealde báhčimis ja bivdimis" , almmatge earret lihttoláigohuvvon sajiin. Seamma mearrádusas gildojuvvo davvinorgalaččat mat bivde Finnmárkkus, čielgasit "báhčit maidege juogo gáttis dahje ¶
Lahkaaddiid dáhttu diktit dihto luondduriggodagaid Finnmárkkus eanebuid atnit, lea maiddái miessemánu 15. b. 1992 luossalága § 22 njealját lađđasa njuolggadusa vuođđun (buo. 1964-lága § 16 vuosttas lađđasa) ahte guollebivdu stáhta eatnamiin Finnmárkkus lea buot fylkka ássiide vejolaš. Dát njuolggadus adno dál gustot eanaš jogaide ja jávrriide Finnmárkkus. Guollebivdui stákkuin ja nođđoduorgguin leat vuoigatvuođalaččat ain eanet, go dán sáhttá juohke Norgga ássi dahkat. Dáid njuolggadusain lea datte dehálaš ráddjehus stáhta guollebivddu lihttoláigoheami vuoigatvuođas, dainna váikkuhusain ahte vuoigatvuohta álbmogii (fylkka ássiide dahje buot dáža stáhtaborgáriidda) ferte čáhkket saji. (Stáhtage sáhttá čujuhit fierbmebivddu dihto guovlluin, muhto dát ii iešalddes gáržžit stággo- ja nođđoduorgobivddu). Dás ovdanboahtá ahte stáhta navdon eanaeaiggát ráđđe mealgat guollebivddu stáhta eatnamiin, mii gáržžida vuoigatvuođ stuorát biirii. Álbmoga vuoigatvuohta bivdit vuokkaiguin vihtanbivdosiid haga stáhtaalmennehiin lea muddejuvvon várrelága § 28 vuosttas lađđasis, ja lea geavadis seammago mii gusto dákkár guollebivdui Finnmárkkus. Muhto stáhtaalmennehiin lea dán suorggisge várrestivrras viiddis váldi eará bivdosiiguin guollebivdovuoigatvuođas, buo. § 28 nuppi lađđasa. Maŋimuš namahuvvon mearrádusasge leat dehálaš njuolggadusat dihto giliid vuosttasvuoigatvuođas. Miessemánu 15. b. 1992 luossalága § 22 mielde (buo. 1964-lága § 16) eai gusto makkárge vástideaddji njuolggadusat Finnmárkku giliid vuosttasvuoigatvuođas, earret maŋimušlađđasa spiehkastat Álttájoga, Deanu ja Njávdáma hárrái. Muhto luossalága § 24 (1964-lága § 21) váraša numo namuhuvvon 4.2.8. oasis sierra njuolggadusaid mat gustojit báikegotti guollebivdovuoigatvuhtii Finnmárkkus, ee. 1775- cealkámuša mielde. Dán várašumi mearkkašupmi guoskkahuvvo vulobealde 4.2.10.5. oasis. Geassemánu 23. b. 1888 deanuláhka vuođđuda sierra oktasaš guollebivdovuoigatvuođa Deanuleagi matrikulerejuvvon eatnamiid eaiggádiidda dahje geavaheaddjiide. Dát guollebivdovuoigatvuohta lea sierra dan áddemis ahte dat maid hehtte stáhta eanaeaiggádin ráđđet guollebivddu, earret oaggunvuoigatvuođa, buo. § 1 nuppi lađđasa. Seammás lea čielggas ahte láhka ferte adnot johkaleagi ássiide lahkadeamen ovddeš gustojeaddji vierrocieggan vuoigatvuođa. ¶
Ássiid muorraávnnasanu leat numo máinnašuvvon 4.2.5. oasis stáhta eiseválddit mudden ja áiggiid čađa ráddjen láhkamearrádusainge. Dás lea vel hálddahuslaš geavatge leamaš viehka mielváikkuheaddjin ássiid álgovuolggalaš anu geahpedeapmái. Guohtonvuoigatvuohta lea dehálaš vuoigatvuohta stáhtaalmennehiin ja lea máinnašuvvon Dáža Lága 3-12-3, 1920 várrelága §§ 8 ja 10 ja geassemánu 6. b. 1975 várrelága §§ 15-17:s. Earret guohtonvuoigatvuođa lea stáhtaalmennehiin dasa lassin geassesadjevuoigatvuohta. Finnmárkkus ii leat datte geassesadji goassege leamaš nu dehálaš. Ovddeš áiggis lea baicce fylkkas leamaš mealgat omiid guohtun stáhta eatnamiin. Ii goassege leat addon makkárge láhkamearrádus mii čielgasit lea mudden dahje gáržžidan guohtonanu Finnmárkkus. Liikká lea eiseválddiid áddejupmi dál ahte ii leat makkárge omiid guohtonvuoigatvuohta stáhta eatnamiin sierra šiehtadusain stáhtain vuoigatvuođavuođu haga. Dán suorggi dilálašvuođat sáhttet ain orrut leamen veahá eahpečielgasat. Jus dál ii leš makkárge dábálaš guohtonvuoigatvuohta omiide stáhta eatnamiin Finnmárkkus, ferte dákkár ovdáneami vuođus erenoamážit geahčaduvvot 1864 rájes, suoidnemánu 2. b. 1864 ráhkaduvvon njuolggadusaid vuođul. Dát geavat lea leamaš vuođđuduvvon dasa ahte guohtun dušše sáhttá leat stáhta šiehtadusa vuođul. Dán vuođul lea dás sáhka geavadis mii soaitá leat jávkadan dahje gáržžidan ássiid dehálaš vuoigatvuođa anu, dan mearkkašumis ahte omiid guohtonlohpi ii šat leat dábálaš vuoigatvuohta báikkálaš ássiide (buo. Jebens:a guohtonvuoigatvuođa sierramearkkašumi ovddabealde 3.3. oasis, s. 114-120). ¶
láhkamearrádusain ja belohahkii lea vuođus ássiid sierranas ráđđejumiin stáhta eatnamiin mat oktilaččat mannet maŋás áigái go stáhta eiseválddit eai doaimmahan makkárge čielga eaiggátráđđejumi Finnmárkku eatnamiin. Dán ovdamearkkat orrut leamen Álttá ja Njávddáma johkabivdu, muhto ovdalis leat earáge ovdamearkkat namuhuvvon. Dás lea sáhka sierranas atnovugiid birra mat eai goassege leat leamaš čadnon dihto olbmuide ja álgovuolggalaččat eaige dihto priváhta opmodagaide doaimmaheami subjeaktan. Dákkár oktasaš atnu orru sulastahttimin oktasaš anu maid ferte navdit leat historjjálaš vuolggasadjin mátta-dáža almennehiiddage. Dan dihte lea lágaid doaibma ahte dat leat leamaš mielde muddemin ássiid anu mii ovddalgihtii lei guhká juo leamaš. Sáhttá hállat ovttasdoaimmas gaskal ássiid boares anu ja lágaid, mii lea ásahan dálá riektedilálašvuođa. Dát gusto omd. ássiid lastavuovdeatnui. Belohahkii leat lágat leamaš mielde Finnmárkku dilálašvuođain eará politihkalaš ulbmiliin. Dát gusto erenoamážit go guollebivdo- ja bivdovuoigatvuohta láhkamearrádusain lea addon viiddis biirii olggobealde báikkálaš gili, buot fylkka dahje riikka ássiid vuoigatvuohtan. ¶
Konklušuvdna fertešii šaddat ahte stáhta eatnamat Finnmárkkus dálá dilis eai sáhte gohčoduvvot almennehin dan mearkkašumis mii dán doahpagis lea Mátta-Norggas. Dánnego almennet doahpagii Mátta-Norggas gullet moanat rievttálaš čuozahusat mat eai gusto Finnmárkkus. Sáhttá omd. čujuhit Dáža Lága 3-12-6:i almennehiid birra, mii láhkavuođđuda guoski geavahanriektelaččaide dábálaš dálloatnovuoigatvuođ muorraávdnasiidda eanadollui, mii dál ii gusto stáhta eatnamiidda Finnmárkkus. Dan 4.2.1.3. oasis namuhuvvon Nordlándda ja Romssa Meahccekommišuvnna cuoŋománu 26. b. 1990 duomus Skjerstadfeltet birra ii leat dáid fylkkain makkárge vuoigatvuohta murret, ii álbmot eaige eanadoallit. Finnmárkkus leat ássiid moanat ráđđejumiin stáhta eatnamiin leamaš erenoamážit muddejuvvon hálddahuslaš geavada ja sierra lágaid bokte, mat leat ásahan seagášat gova, mat máŋgga čuoggás spiehkastit Mátta-Norgga almennehiid riektedilálašvuođain. Dát gusto dákkár álgovuolggalaš hui dehálaš ráđđejumiide nugo muorraávnnasvuoigatvuhtii, ja stáhta áddejumi mielde šibihiid guohtonlohpái ja lavdnjeloggumii. Muhtun surggiin lea Finnmárkku ovdáneapmige dagahan riektedilálašvuođaid mat eai oru leat áibbas čielgasat. Nuppi beales čájehuvvo ain moanaid surggiin ahte stáhtaalmennehat ja stáhta eatnamat Finnmárkkus leat sullalágaid. Nu guhkás go navdo ahte stáhta lea háhkan eaiggáduššanvuoigatvuođa eatnamiidda Finnmárkkus, leat dát eatnamat eaiggáduššandilálašvuođa dáfus seamma dilis go stáhtaalmennehat Mátta-Norggas. Dasto lea sullii seamma bivdo- ja guollebivdovuoigatvuođa dáfus, mas stáhtaalmennehiin ja stáhta eatnamiin Finnmárkkus gustojit sullasaš mearrádusat, erenoamážit buoremussan álbmogii. Dasto lea giliolbmuid lastamuorravuoigatvuohta Finnmárkkus, vaikko leage ráddjejuvvon, dihto láhkai sullasaš eanadoalliid vuoigatvuođa stáhtaalmennehis. Finnmárkku golmma eanu johkabivddu njuolggadusat sulastahttet čielgasit giliid oktasaš vuoigatvuođaid. Dás lea nappo nu ahte gilivuoigatvuođat ollásit dahje belohahkii mearkkašit oktovuoigatvuođ guollebivdui, ja nappo mannet mealgat guhkeliigo giliid vuoigatvuođat mat dál gustojit guollebivdui stáhtaalmennehiin. Dán vuođul ii sáhte addit čielga vástádusa gažaldahkii leago dál go buohtastahttá Mátta-Norgga almennehiiguin ja lea čohkkejuvvon árvvoštallan, riekta gohčodit stáhtaeatnamiid Finnmárkkus muhtunlágan almennehin. Várra sáhttá liikká bajábealde válljejuvvon jearramis jurddašit almennehis mas lea áibbas sierralágan mihtilmasvuohta. Almenneha namahusas iešalddes, ii sáhte datte dihto láhkai rievttálaš konklušuvnnaid mearridit ássiid geavahanvuoigatvuođaid ektui. ¶
Njukčamánu 12. b. 1965 Finnmárkku fylkka stáhta matrikulerekeahtes eatnamiid láhka, lea eaktudan ahte stáhta eaiggáduššá fylkka eatnamiid stuorámus oasi. Sámi vuoigatvuođalávdegoddi attii danin Riektejovkui guovddáš bargun "čielggadit stáhta háhkama dasa maid gohčodit " stáhta matrikulerekeahtes eatnamiid" (geahča ovddabealde 1.1.2 oasi joavkku mandáhtas). Dán čielggadeami ulbmil Riektejoavkku historihkkármiellahtus lea jearrat guokte gažaldaga ja iskat daid vástádit: ¶
Finnmárkkus leat ođđasat riikaráját go makkárge eará dáža fylkkas. Bistevaš ráját gessojedje nu maŋŋit go 1826:s (Várjjat, rádjasoahpamuš Ruoššain) ja 1751:s (Finnmárkoduottar, rájásoahpamuš Ruoŧain). Goappašat áššebáhpárat leat bájuhuvvon Norske traktater:s, maid Olgoriikadepartemeanta lea ilbmadan. Dáid jagiid rádjai lei Norggas (dahje gonagasriikkain Danmárku ja Norga) guovllulaš gáibádusat nu gohčoduvvon "oktasašguovlluide" . Gáibádusat Ruššii gustojedje vuosttažettiin Njávdáma, Báhčaveaji ja Beahcáma "oktasašguovlluide" dahje siiddaide (čearuide), gáibádusat Ruŧŧii gustojedje Guovdageainnu, Ávjovári (dahje maŋŋil Kárášjoga) ja Ohcejoga oktasašguovlluide dahje siiddaide. Buot golbma riikka atne Anár-siidda maid "oktasašguovlun" . Gáibádus Ruššii lei 1326 ráfišiehtadusa vuođul gullevaš Norgga ja Novgorod gaskasaš 1329 vearrošiehtadusain (NgL III s. 151, gea. NAČ 1984:18, s. 648 jorgaleami). 1300-logu šiehtadus attii Norgii vuoigatvuođa verrui Guoládagas ja Novgorodii oarjjás gitta Ivgui. Šiehtadusas gaskal Ruošša ja Ruoŧ 1595:s (Teusina-ráfi) lei Ruošša hilgun gáibádusaidis Várjjaga oarjjabealde dan sadjái ahte Ruoŧŧa ii gáibidan Beahcáma nuorttabeali. Dán šiehtadusa ii dohkkehan Danmárku. "Davviduoddariid" vearrogáibádus bisuhuvvui gitta 1813 lohppii. Finnmárkofáldi ovddidii dan dávjá Guoládagas, gitta 1700-lohkui juohke jagi, dasto juohke goalmmát jagi. Seamma virolaččat hilggui Ruošša vearrogáibádusa 1595 šiehtadusa vuođul. Duohta dáža-ruošša "oktasašguovllut" maŋŋil 1595 ledje nappo dušše Várjjat siiddat. Ruŧŧii gáibádus lei vuođđuduvvon govvádussii (teorehtalaš doaba) ahte "Gielas" dahje másealgi gitta allagaskaagi rájes lei leamaš dán guovtti riikka gaskasaš lunddolaš rádjá. Maŋŋilgo Ruoŧŧ 1523:s Kalmar-uniovnnas geassádii, "birkelaččaid" gávpedoaibma 1500-logus nannejuvvui ruoŧ gáibádussii ráđđenvuoigatvuohtan "Oarjemeara" mearrasámiid guovdo, Divttasvuonas gitta Várjjagii. Birkelaččat ledje gávpálaččat Duortnusleagis eret ja ruoŧa ruvnnu vearrogáibideaddjit1560-jagiid rájes sin vearrogáibideapmi biddjui gonagasa fálddiide. Sihke Christian IV mátki Várjjagii 1599:s ja Kalmar-soahti 1611-13 gustui hearrávuođa Ruoŧa ektui rittus nuorttas gitta Várjjagii. Knäred-ráfis 1613:s hilggui Ruoŧŧa buot gáibádusaid rittus Divttasvuonas Várjjagii, Danmárkku-Norgga ovdun. Dát gohčoduvvui "priváhtiivva" dáža guovlun. Muhto DanmárkuNorga gáibidii "duoddariid" siiddain vearu "oktasašguovllus" , mii mearkkašii Guovdageainnus, Ávjováris ja Ohcejogas, earret Anáris gos, nugo namuhuvvon, maiddái Ruošša gáibidii vearu. Eai gesson bissovaš ráját dáid "Máttaduoddariin" . Knäred-ráfi mearkkašupmi lei vuohččan ahte riddu váfistuvvui dánskanorgga gonagasriikkaide. Gitta 1751 ja 1826 rádjasoahpamušaide lei riddu oktan sulluin ja vuonain mii duohtavuođas lei Várggáha leana dahje Finnmárku ámtta mo dat gohčoduvvui 1670-80 jagiid rájes. Namuhuvvon gáibádusguovlluin ii lean Norggas ii girkolaš iige dubmejeaddji váldi ( "jurisdikšuvdna" ). Ruošša vuollástii Suoma 1809:s ja attii dán ovddeš ruoŧ riikkaoassái cára vuollásaš stuorraoaivugasvuođa árvodási, nappo almmá lahttudeamen Suoma ruošša riikkii. 1809:s gitta 1918:ii lei Finnmárkku rádjá dán ovddeš Ruoŧa oassái dárkojuvvon Ruošša riikkarádján. 1918 rájes lea dát Suoma riikkarádjá. Suopmelaččat vuollástedje Beahcáma 1920 ¶
Finnmárkku-rittu boarrasat historjá dáža riikkaoassin govve maid riikkanamma "Norga" aitosaččat mearkkaša, namalassii "davvimáđii" , «johtolat davás» . Boaresdáro substantiiva "Noregr" (nominatiiva) lei maskulinum. Geassejahkebealis sáhtii borjjastit birra jándora davás ja nuorttas, hápmanii manakeahttá. Muhto fertii leat viehka váttis mátkkoštit siseatnamis geasset. Heargesáhtuin johtit siseatnamis dálvet sáhtii mannat beanta jođánit, muhto gáibiduvvui ahte sii geat bohte olggobealde ássagohte fásta riddui ja lágidedje sáhtu das rájes. Dát lea hui duohta čilgehus go dážat bidjagohte gáibádusaid maŋešgaskaagis (namalassii sullii 1300) rittus "Giellasa" guvlui ja mii fertii várra leat leamaš teorehtalaččat, gránnjáriikkaid gáibádusaid vuostá. Vánit sáhttá navdit leat leamaš fásta dáža ássan Finnmárkku-rittus ovdal 1200-logu. Muhto várra lea vuhtton dáža ássan 1200-logu rájes, vaikko dasa eai leat sihkkaris arkeologalaš duođaštusat. Jáhkku mielde lea earkebisma Jørund 1307:s vihahan girku Várggáhis (Islandske annaler, dea. Gustav Storm, 1888 [1977], s. 74). Danin lea váttis jurddašit ahte juo 1200-logus galget leat leamaš bivdo- ja guollebivdosajit girkuiguin oarjelabbos ja máddelabbos Finnmárkku-rittus. Muhto ainjuo 1307 rájes lei Finnmárku earkebismma iežas bismágotti oassin. Girkorievttálaččat lei Finnmárku "miššoneana" , "terra missionis" , reivelonohallama vuođul pávvain 1480-jagiin (DN XVII nr. 746). Dát mearkkašii ee. ahte earkebisma ieš doalai kapellánaid maid son ieš bálkáhii, váikko "miššoneana" ii lean juhkkon girkosuohkaniidda báhpagárdimiiguin, báhpaeanaopmodagaiguin ja suohkangirkoopmodagaiguin nu mo bismágottis muđui. Troanddima 1589 reformats čilge oanehaččat iešlágan girkolaš dilálášvuođaid Finnmárkku rittus (Norske kyrkjelege jordebøker etter reformasjonen, II, dea. Anne-Marit Hamre, 1983, s. 92f.) Várggáha ladnit leat vuosttas geardde máinnašuvvon reivves 1340:s (DN VIII nr. 125). Dás daddjo ahte dan dárbbaša divodit ( "vmbott" ). Dat ferte nappo dalle leat boarrasat, ja sáhttá leat biddjon ovdal Håkon V. Magnusson jápmima 1319:s. Heive dalle Håkon V diggesáhkui Hålogalándii 1313:s (NgL III s. 106, gea. jorgalusa NAČ 1984:18, s. 647), vaikko "Hålogalánda" vánit lea siskkildan Finnmárkku-rittu. Seamma ádde maid namuhuvvon ráfisoahpamušas vearrošiehtadusain gaskal Norgga ja Novgorod 1326-29. Ságaid mielde (Heimskringla, Olav Haraldssons saga, kap. 133; Egil Skallagrimssons saga, kap. 10, 13, 14, 17; oingasaga med "Sigurd Ranesons prosess" , buo. Finn Hødnebø Kulturhistorisk leksikon for nordisk middelalder, XX, 1976, bálsttás 377ff) ledje sihke oaivámuččain ja gonagasválddis olu ovdal beroštupmi gávppašan- ja rievidanmátkkiin "davvimáđii" mielde nuorttas nu guhkás go Vilgesmerrii. Riikkagonagasat oaivvildedje ahte sis 1100-logu rájes juo lei náhkiid oastinovdavuoigatvuohta davábealde Njárkki regálan (boarrasamos seailluhuvvon gáibádus lea Sigurd Jorsalfar, Øystein ja Olav diggesáhkku, lasihuvvon Frostadiggeláhkii, NgL I s. 257f). Muđui leat sihke Trondenes, Málatvuotna ja Loavgasuolu namuhuvvon rádjaguovlun 1100- ja 1200-logus. Finnmárkku-rittu historjá dáža riikkaoassin ii danin leat nuorat go 1300-logu rájes. Muhto illá boarrasatge. Sullii 1300 gártá danin historjjálaččat jáhkehahtti maŋit áigerádjá "norgga stáhta eatnamat Finnmárkku" namahussii. Muhtumin adno "vearroeana" namahus Finnmárkku birra gaskaagis (Andreas Holmsen, "Finneskatt, finneleidang og nordmannsleidang" , Gard, bygd, rike, 1966, s. 161). Dát ii leat riekta (buo. Holmsen muhtun jagiid maŋŋil, "Finnskatt og nordmannsskatt:s" , Samenes og sameområdenes rettslige ¶
"mearraguovllus ii lean datte dát, nu gitta riikka eanadahkii ovddeš áiggi davábealde Málatvuona ja Sáččá ja maŋŋil Navuonas, ja duoddariid nuorttabealde fas olii gitta Jaemtelándda davvirádjai" (NgL.V, "Glossarium" , s. 797). ¶
Dasto meannudii Brandt čuovvovaš lága 1863 vuovdelága ja eanavuovdinlága rádjai. Son loahpahii čujuhettiin "geavahanvuoigatvuhtii, mii dalle gullá oktasaš duovdagiid fásta ássiide" ja vuoigatvuhtii mii norgga ja ruoŧa sápmelaččain lea gárdeguohtumii, bivdimii ja guolásteapmái ja muorračuollamiige vuovddis " 1751 Sámekodisilla ja čakčamánu 27. b. 1726 geaskku olis. Son aiddostahtii ahte 1852 rádjagiddema geažil ii lean " r u o š š a sápmelaččain " (Suoma stuorraoaivugasvuođas) šat dát vuoigatvuohta. (Buot dáid ovddabealde sihtáhtaid deattuhusaid lea Fr. Brandt dahkan. - " Aitosaš Finmárku " vástida dálá Finnmárkku fylkka, mii 1787-1866 lei ovttas " Sáččá ja Romssa Fálddiiguin " dahje mii dál lea Romssa fylkka namain " Finnmárkku Ámta "). Brandt oahppa lei sullii seammaláganin deaddiluvvon 1878 2. dea. ja 1892 3. dea. Dat leavai dasto Herman Scheel:a bokte universitehtaoahppogirjjiiguin, Forelaesninger over norsk Tingsret, 1912 (s. 130, Finnmárku, gos ovdal miessemánu 27. b. 1775 gea. eaiggádušai Stáhta buot Eatnamiid, mearriduvvui ..." ), ja maid Nikolaus Gjelsvik čálii Norsk Tingsret:i. Forelesninger, 1919 (s. 113f) čuovvovaš deaddilemiiguin 1926:s ja 1936:s. Gjelsvik čálii ahte ¶
Dákkár riekteteorehtalaš eavttuin šaddá logihkalaš oktavuohta Brandt:a oahpas, namalassii ahte Finnmárku dárkojuvvui stáhta opmodahkan gitta boarrasamos áiggis daningo "priváhta eaiggáduššanvuoigatvuohta" dahje priváhta eaiggáduššanvuoigatvuohta easka bođii Finnmárkui 1775 cealkámušain (buo. sitáhta, bajábealde 1.8, mas son geardduhii ahte "sirddolaččat" geat ledje huksen guvlui, eai adnojuvvon "Eatnamiid Eaiggádin" . Riikka lei, nuppiin sániiguin, leamaš eaiggátkeahttá). Brandt lea nappo gustojeaddji rievtti govvejumis doalahan lága sátnái (buo. girjenama Tingsretten, fremstillet efter den norske Lovgivning). Muhto lea doalahan dábálaš riekteteorias čilget dábálaš ja boarrasat áddejumi Finnmárkku stáhta eatnamin ja vuođustit dán áddejumi gustojeaddji riektin. Nugo oaidná lea dát Brandt:a oahppa mii maŋŋil lea čuvvojuvvon, maŋimuš1965 lága ovdabargguide, váikko leage giella veaháš divvojuvvon. Herman Scheel jurddašii seammaláhkai: "Muhtunlágan Opmodagaid deasttain, namalassii Giddodagaid, lea maid dábálaččat dohkkehuvvon, ahte daid ferte dárkot leat Stáhta Opmodahkan, jus eará Eaiggáda ii sáhte čujuhit" , (Forelesninger over Norsk Tingsret, 1912, "§ 68. Om Bemaektigelse som Erhvervsmaade i almindelighet" , s. 464). Nikolaus Gjelsvik oaivvildii ahte "... ahte stáhta oažžu eaiggáduššanvuoigatvuođa ... giddodahkii, mii ii goassige leat leamaš priváhta eaiggáduššamis, " - čujuhusain nota 13: "Brandt:a vuogádagas eaiggáduššanvuoigatvuođas stáhtii (dominium eminens) dasa ahte buot giddodagat riikkas, sáhtii ollet dákkár bohtosii go Brandt, muhto stáhta eaiggáduššanvuoigatvuođa teoria lea boaresáigásaš." (Norsk ¶
Cealkámuš čujuha dan "dássážii" ruovttoluotta ođđajagemánu 31. b. ja golggotmánu 31. b. 1753 geaskkuide, maid ámtamánni Collett čálii (ilbman 1845:s Fr. Aug. Wessel Berg, Rescripter, Resolutioner og Collegial-Breve, bd. IV (1797- 1813), "Tillaeg" s. 1144ff, nappo eai deaddiluvvon čoakkáldaga kronologias). Goappašat 1753 geaskkut máinnašit álggahusas "Gonagassii gullevažžan Álttá Vuovddis Finnmarkkus" .Dát geaskkut julggaštuvvojedje guoskat Kárášjoga beahcevuovdái ja Deatnoráigge Deanu dikkis Gollesullos suoidnemánu 6. b. 1776, ovttas ovddit jagi eanačujuhancealkámušain (Finnmárkku diggegirji 47, folio 272v; vulobealde 1.18.2). ¶
"Vuovdemearrádusa mielde galgá son Gozihit buot Vuvddiid Anuin ahte eai goariduvvo, ja seastit gokko sáhttá, ..." (Miehttáriikasaš 1685 vuovdemearrádusas, vulobealde 1.12). ¶
Ahte Finnmárku lei gonagasa eatnamat, eaktuduvvui, nugo namuhuvvon (bajábealde 1.6), 1775 cealkámušas. "Gonagasa" báhkkodeapmi lea J. Sporring:a "Relation angaaende Finmarcken" , čállon Københamman:s 1734, deaddiluvvon Topographisk Journal for Norge, bd. 2, guđát gihpa, 1793. Ilbmejeaddji mielde ii leat mihkkege dovddus Sporring birra, muhto dan ektui lea sus leamaš oktavuohta ámtahálddahusain. Son čálii (s. 61) ahte Schønnebøl-gárdin Sállánis lei ¶
"Sápmelaččaid, dahje Boazosápmelaččaid dáfus: De leat várra Ruoŧ Sámeguovllut, ja Jndiager Eatnamatge [Anár], gos Norga ja Ruošša oktan Ruoŧain juogadit, gaskal ássiid, nu ahte juohkehaččas leat sierra čujuhuvvon Eatnamat. ... Muhto Guovdageaidnu ja Arisbye [Ohcejoga] Siiddat Davábealde Giellasa, maid Ruoŧa Girkolaš- og Máilmmálaš Jurisdikšuvdna lea álggahan, ja oktavuohta Norggain Vearu gáibideames, eai leat juogaduvvon ássiid gaskkas; Soaitá danin, ahte Ruoŧŧa vuos áiggui oaidnit mo, Rádjasoahpamuš gaskal Norgga ja Ruoŧa dán guovtti Sámegielddain manná ? Ja seamma Árttain orru Gonagaslaš Dáža Beales rávven, ahte Finnmárkku fásta Riikka Juohkin gaskal Gonagaslaš Dáža Boazosápmelaččaid galggašii diktit orrut dassáigo Rádjakommišuvnna boađus lea gárvvis, vai dieđášii, maid sáhttá juohkit; Norgga Boazosápmelaččat leat maid nu moattis, ahte Riika gierdá, ja sáhttá biebmat eanetgo, sii dál leat." Ná ovttageardán lea várra čilgehus dasa ahte norggaruoŧa oktasašorohagat - dahje dálá sis Finnmárku - ii lean juhkkojuvvon ovttaskas vearroeatnamiidda, nu mo "priváhtiivva" ruoŧa sámeguovllut. Muhto Schnitler fertii dieđus smiehttat bohtosiidda go riikka lei oktasaš. Riddoguovllus lei garrasamos sutnje čuohcan, dan maid ieš oinnii. Son čielgasit áddegođii mearrasámiid eallindili, sin geasse- ja dálvesajiin. Son govvii áššedieđuiguin ja miehtemielain mo geavahedje eatnamiid. Muhto atnu sáhtii buoriduvvot. ¶
Go fáldi Knag Ákŋovági dikkis 1693:s ráfáiduhtii "Su Majestehta almennehiid ja Vuvddiid" lea son ođđa láhkagirjji namahusa geavahan. Christian V cuoŋománu 15. b. 1687 Dáža Láhka lei gieskat boahtan fápmui (Mihkalmasas, čakčamánu 29. b. 1688. Dát mearrádus, cuoŋománu 14. b. 1688, lei son ieš almmuhan Nuorta-Finnmárkku dikkiin 1688 geasset ja čakčat). NL 3-12 ( "Om Atskilligt, som Bøjgde-Folk i Almindelighed angaar" ) siskkilda 1-8 artihkkaliid almennehiin ( «Alminding» ). NL 3-12-1 čujuha "sihke bajimužžii ja olggumužžii" , nappo duoddara ja vuvddiid ja eará meahci almennehiidda maiddái rittus (buo. 13. artihkkala , NL 5-12 "Fállá ja Njuorjobivddu birra" ). "Gonagasa Almennehiin" máinnašuvvo NL 3-12-2:s. Láhkagirji ii dieđe makkárge eará almennetšlájaid. Ii livčče leamaš doallevaš gávnnahit fálddi Knag Álttávuovddi 1693 ráfáiduhttima bohtosiid ja namahusa NL 3-12-2:s jus dušše livčče lean ráfáiduhttin. Muhto nugo leat oaidnán, dávista ráfáiduhttin dasa maid ámmátdoaimmahat 1700-logus oktilaččat gávnnahedje čállit "Gonagasa vuvddiin ja eatnamiin" . 1753 geaskkuin ja 1775 gonagaslaš cealkámušas ledje justa "Gonagasa vuovddit ja eatnamat" eaktun. Finnmárkku ámtamánnit leat hábmen njuolggadusaid, báikedieđuin ja ámmátolbmuid oainnuin. Njuolggadusaide guorrasedje ja ožžo lága fámu Københámmana guovddášhálddahusas. Go juo 1753 ja 1775 mearrádusat leat sakka deattuhuvvon maŋit áiggis, lea árta vástideaddji deattuhit dan mii dássážii lea vuhtton Finnmárkku ámmátdoaimmahaga jurddašanvuogis. Erenoamáš fuomášumi ánssášá Schnitler:a jurddašanvuohki Finnmárkku 1744-45 guorahallamiin. Buot 1700-logu válddahusain Finnmárkku hárrái leat dát systemáhtalamos ja stuorámus, mii lei nugo namuhuvvon eaktun eiseválddiid ákkastallamii šiehtadaladettiin Ruoŧain ja nu maid 1751 rádjasoahpamušas. Sáhttá nappo áddet nu ahte riikkastivrra ja báikkálaš ámmátdoaimmahaga áddejupmi fálddi ja sunddi Niels Knag ámmátáiggi 1685 - 1695 rájes lei ahte Finnmárkku eatnamat eai lean juhkkojuvvon sierra priváhtaeatnamiidda, muhto divadiid haga ledje eatnamat oktasaš anus sidjiide geat gulle unnit dahje stuorát joavkkuide, mat ledje "Gonagasa vuovddit ja eatnamat" , ja go ámmátdoaimmahat duollet dálle máinnašii vuvddiid "Gonagasa almennehin" dan ektui go lei anus oaidnán. Nugo Sverre Tønnesen čálii (bajábealde 1.7), lea vánit boarrasat nannejupmi Finnmárku ámta erenoamáš áddejumis "Gonagasa eatnamin" . Riikkastivrra ja báikkálaš ámmátdoaimmahaga erenoamáš áddejupmi ahte olles Finnmárku lea "Gonagasa eanamat" , lea baicce leamaš dábálaš duogáš. ¶
"Almennet/ dahje Dábálaš ... lea mii lea oktasaš ja iige juhkkojuvvon/ Eatnamat dahje eará/ nu ahte ii oktage doppe dieđe iežas sierra Dili. ..." Son de oanehaččat čujuhii Jydske Láhkii I:53 "almindelig" báhkkodeapmái ( "gos Gonagas eaiggáduššá eatnamiid / ja Boanda vuvddiid / jna." ) ja jotkkii dievaslaččabut geardduheamen "Norgga Lága" "Almennehis" , muhto dulkokeahttá. Ohcansánis "Fális" son čujuhii Landsleiebolken 61:i (Fális mii rievdá almennehii). Norgga rievttis lea "gonagasa almennet" erenoamážit 1600- ja 1700-logu báhkkodeapmi. Man dovddus dat lei álggu rájes lea eahpevissis. Muhto čabočielgasat oaččui gal nana ja dovddus sisdoalu 1600-logu rájes. Stáhtarievttálaččat sorjá dát 1660 oktoráđđejumiin. Gonagasváldi hágai stuorát sajádaga vuovdeávkkástallamis go ovdal. Ovdal 1660 ledje duohtadeamit eanaš sahádivadiin dahje áikka ja másttaávdnasiid ráfáiduhttimis. Muhto 1662 gávpotovdamuniiguin mearridii gonagas ee. ahte "muorraávnnasgávpi galgá bissut dušše borgárvuođas" , juovlamánu 5. b. 1685 čálii son vuollái garra mearrádusa Norgga lobihis vuovdečuohppamis (buo. bajábealde 1.10.1), ja 1688 sahánjuolggadusa sierraovdamuniiguin biddjojedje eksportasahát borgárvuhtii (maŋimušdábálaš várddus Knut Mykland:a, Gjennom nødsår og krig 1648-1720 (Norges historie bd. 7), 1977, ja Dyrvik, Fossen, Grønlie, Hovland, Tveite, Norsk økonomisk historie 1500 - 1970, I, 1979, s 41ff, s. 85). Prográmma galggai ráddjet boanddaid vuoigatvuođaid siskkit Østlándda vuovdealmennehiin Dáža Lága mielde dasa masa boanddas "lei atnu" , ja de háldet mii báhcá riikka saháeaiggádiid ja muorraávnnasgávpašeaddjiid ovdun. Ná sáhtii gonagas gáibidit muorraávdnasiin sahádivadiid ja eksporttuollu. Norgga muorraávdnasiin lei buorre dássi ja Davvimeara birra gilvvu haga. Muhto jagiin maŋŋil 1660 ja London:a gávpotbuollimis lei masá badjelmeare vuovdečuollan lagamus rittu Mátta-Norggas, ja eksportvuovdin lei leamaš geahču haga. Lea čielggas ahte ođđa sahánjuolggadusat, nugo lei sávahahtti, geahpedii nannosit muorraávnnaseksportta, ii dušše jorbahirssas (saháide Nederlánddas!),), muhto maiddái čuhppon guormmis. ¶
"lei juhkkojuvvon eaiggáduššanvuoigatvuohta, nu ahte nubbi oamasta guohtuma, nubbi vuovddi, ja goalmmát vel bivdovuoigatvuođ dahje bivdorokkiid, ja vel sierra eaiggáduššanvuoigatvuohta guollebivdovuoigatvuhtii, ruvkevuoigatvuohta gullá eanaeaiggádii jna. Olu maŋŋelis lea báhcán-vuoigatvuohta ihtán ja maid dál gohčodit eaiggáduššanvuoigatvuođa, dahje maid sáhtášeimmet gohčodit eanavuoigatvuohtan" [1963, s. 163, buo. "eatnamiid" mearkkšumis bajábealde 1.6]. ¶
Robberstad oaivvildii dán ollislaš eaiggáduššanvuoigatvuođa dál leat dohkkehuvvo norgga riektediehtagis ja lágain (buo. vulobealde 4.2.9.1). Seammaláhkai sáhtii juhkkojuvvon eaiggáduššanvuoigatvuohta ain leat duohtavuohta meahci ovttaseaiggáduššamis, ja dan galge duopmostuolut atnit čalmmis molsojumiin (1963, s. 164ff). ¶
Mearrideaddji duođaštus lea ahte vaikko Eanaláhka ja Gávpotláhka "dohkkehuvvui" láhkadikkis ja gávpotdikkis láhkagirjin juohke láhkaduopmostullui ja gávpogii, eai leat olus erohusat gaskal Eanalága ja Gávpotlága hámiid (Buo. GS, "Saettargjerda i Tunsberg og kongens jurisdiksjon" , Samfunn Rett Rettferdighet. Ávvučálus Torstein Eckhoff:a 70- jahkebeaivái, 1986, s. 563ff). Gonagasa dominium eminens báhkkodeapmi dáža oktavuođas leat ahte Mávnnos Håkonsson lagabøte Hirdskråen 1273-74:s (kap. 14, NgL II s. 403) julggaštii ahte "olles riika lea gonagasa opmodat ja odel" (at hans aeign oc odall er alt landit). Konkrehtabut lea ahte gonagas Mávnnos Eanalágas (Mannhelgebolken 12, NgL II s. 58) gáibidii árvvošteami mearriduvvon oegngildi dahje njulgestaga mávssu go massii bálváid olmmošgoddimis. Erenoamáš beroštupmi dás ja min oktavuođas lea ahte Finnmárku lea mielde 1326 ráfisoahpamušas gaskal Norgga ja Novgorod ja 1329 šiehtadusain goappáge riikka geahčemearkkain ja vearus (NgL III s. 151f; bajábealde 1.3). Šiehtadus gustui guovllu Ivggus gitta nuortalamos Guoládagas. Sáhttá orrut dego gonagas Mávnnos vuolggahii soahpamuša, go su sáttaolmmái Håkon "olles Norgga riikka beales" (ex parte totius regni Norvegie) bođii Novgorod:i. Dás ráfisoahpamuš ráhkaduvvui ja nannejuvvui. Dat lea čállon latiinnagillii, dan áiggi riekte- ja diplomáhtagiella Oarje- ja guovddáš Eurohpas. Soahpamušas daddjo ee.: ¶
b. Dáža stuorrátledje vulobealde kontiteantta ja Eŋglándda hearráid. Dehálaš erohus lei ahte dáža stuorrát eai sáhttán gáibidit bággobarggu iežaset eanaláigolaččain. Sis ledje váldoáššálaččat dušše opmodagaideaset eanadivatsisaboađut. Vealgádahttin galggai Eanalága mielde dahkkot dego guhtta albmá vearromatrikuleren, daningo mearrasoahteveagavearru galggai vealggi čuovvut. Dáža stuorráin eaige lean dákkár erenoamáš vuoigatvuođat ( "hearvásvuođat" ) bivdui ja guollebivdui opmodagaineaset alde nugo dásseverddet kontiteanttas ja Eŋglánddas. ¶
Lágamánni galggai ássiin doalahit "bassi Olav lága ja Norgga riikka buriid boares vieruin" . 1528 rájes leat golbma vearrogirjji Fredrik I:s Finnmárkui (DN VII nr 644, 645 ja 646). Dás lea sáhka gonagasa riikkavuložiin, belohahkii Finnmárkkus, belohahkii Guoládagas ja belohahkii Finnmárkku vuonain. Ássit dárkojuvvojit (girjjis nr 645 ja 646) "boandan dahje sápmelažžan" . Vearroguitečállit ledje gonagaslaš čálli, duottarfáldi Gøstaff ja "geassefáldi" . Vearrogáibádus lei ovttalágan, golbma albmá galge addit njeallje viegu guollebeali. Girjjiin geatnegahtui gonagas vuos "Norgga ja bassi Olav lágas" . Son loahpahii girjjiid dainna ahte jus muhtun lei vahágahtton ja vearrivuođa gillán "Norgga lága ektui" , galge sii váidit gonagassii go son bođii Osloi. Son dalle veahkehivččii sin "nu olu go láhka ja vuoigatvuohta lea" . Viimmat čálii Christian III geasseguovdil 1536 (DN II nr. 1116) Finnmárkku ássiide ja Várggáha vehkii ahte Bergenhus hoavda galggai leat sin hoavda. Son galggai sin "lágas, geatnegasvuođas ja riekta doallat ja iige diktit ovttage vahágahttot Norgga ja bassi Olav gonagas lágas" . Eanalágas leat moanat giehtačállosat, maiddái áiggis ovdal 1349 stuorra Olmmošjámu. Muhto vaikko Steig:a lágamánnis ferte leat leamaš Eanaláhka, ii leat liikká seailluhuvvon makkárge su giehtačálus. Vuos 1605 gonagasgirji Christian IV Eanalága ođđa hámis, namalassii su 1604 Dáža Láhkagirjji (bajábealde 1.2.4) ja Finnmárkku diggegirjjit 1620 rájes (Tingbok for Finnmark 1620- 1633,, red. Hilde Sandvik ja Harald Winge, alm. Norsk lokalhistorisk institutt, 1987) čabočielgasit duođaštit ahte dáža láhka dalle adnojuvvui Finnmárkkus. Finnmárkku diggegirjjit Finnmárkui ráddjojuvvojit Romssa stáhtaarkiivvas, muhto eai leat dađe bahát ilbman áigái maŋŋil 1633. Fertet fuomášit ahte Finnmárkku diggebáikkit 1620-1633 seammago girkut ledje johtolagaid mielde, olggumuččas rittus ¶
(kárta Tingbok,s. 385). Ii vuos dollon oktage diggi "sámevuotnabađain" , iige eisege váriin (buo. Schnitler 1745 mearkkašumi, Eks..prot. III, s. 66; bajábealde 1.10.3). Easka 1600-logu mielde sáhttá lohkat ahte mearrasámit dihte veaháš eanet Dáža Láhkagirjji birra. "Gonagasa almennet" doaba atnui nugo namuhuvvon vuosttas geardde 1604 láhkagirjjis. 1600-logu mielde ja erenoamážit maŋŋil 1660 ledje riikka máttaolbmot vásihan mo eiseválddit bidje doahpagii ođđa sisdoalu, go atnigohte vuovdealmennehiin ođđa lági mielde, vuos go gáibidit sahádivadiid ja 1662 ja 1688 rájes addit sierraovdamuniid gávpogiid borgárvuhtii ja murrema muddemiin. Lea árta navdit ahte go fáldi Knag 1693:s almmuhii iežas "Gohččuma" "Gonagasa vuvddiin ja almennehiin Álttá diggebáikkis" , almmuhuvvui gohččun vuosttas háve ja konkretiserejuvvui sidjiide geat gulle Hámmárfeastta, Ákŋovági, Dálbmeluovtta ja Álttá dikkiide. Vaikko Finnmárkku ámtaeiseváldi guhká lei láivi ja ámmátdoaimmahagas dušše moattis, de lei eiseválddiin ođđa láhkagirji masa čujuhedje ja Københámmana guovddášhálddahus duogábealde. ¶
Ovddabealde lean iskan govvet mo "Gonagasa almennet" doaba sáhttá leat bohciidan, mo 1604 rájes dađis oaččui viidát sisdoalu, ja mo ainjuo 1693 rájes Finnmárkku eiseválddit atnigohte dan. Muhto dáža-norgga "oktasašorohagaid" jurdagiin 161 Knäred-ráfi rájes ja ahte daid eanaš oassi šattai "sis Finnmárkun" , ferte jearralit maid ruoŧa gonagasváldi lea Lapplándda guovlluin dahkan ? Dás sáhttá dušše oanehaččat vástidit. 1300-logus lei ruoŧa gonagasváldi ainjuo seamma nanus go dážas, jus várrogasat dan dajašii. Ja ruoŧ guovddášhálddahus ja báikehálddašeapmi nannejuvvui ainjuo eanet 1500- ja 1600-logus go Norgga hálddašeapmi. ¶
Čuovvovaš oanehis govvádus báikehálddašeamis ja eatnamiid ja jávrriid geavaheamis ruoŧa sámeguovlluin lea vuođđuduvvon álggos Upmi-geográfa Nils Arell guokte dutkosiidda, Rennomadismen i Torne lappmark - markanvändning under kolonisationsepoken i fr.a. Enontekis socken, 1977, og Kolonisationen i lappmarken. Några näringsgeografiska aspekter, 1979, lasihuvvon Kaisa Korpijaakko, Om samernas rättsliga ställning i Sverige-Finland, 1989 (ruoŧa gaskaboddosaš jorgalus, 1991). Gitta 1751 ledje ruoŧa-dáža "oktasašorohagat" Duortnosa sámeguovllu oassin. Dat siskkildii Čohkkirasa, Eanodaga, Guovdageainnu, Ávjovári (maŋŋil Kárášjoga), Ohcejoga ja dáža-ruošša-ruoŧa Anára gielddaid. Máttabealde ledje Julevu, Bihtán ja Upmi sámeguovllut ja nuortabealde fas Giepma sámeguovlu. Ovttas Viesttarbađaetanama eanadagain ledje dát vihtta sámeguovllu Viesttarbađaeatnama leana 1638 rájes. Ovdal lei Giepma sámeguovlu gullan Nuortabađaeatnama lenii. Guovddáš diehtogáldu ruoŧa sámeguovlluid ovddeš dilálašvuođaide leat Viesttarbađaeatnama leana gielddadikkiid duopmogirjjiin. Dat leat guovtti ráiddus, álgoduopmogirjjit ja nu gohčoduvvon "buorideamit" . Vuosttas ráidu lea aiddo dal seailluhuvvon Duortnosa sámeguovllus (1699 - 1711 ja 1713 - 1714), Härnösand riikkaarkiivvas. Leat baicce buhtisin čállon ja divoduvvon duopmogirjjit ( "buorideamit" ) 1635 rájes seailluhuvvon masá buot, Stockholm:a Riikkaarkiivvas. Suoma riikkaarkiivvas leat dáid duopmogirjjiid filmmat gitta 1720 rádjai. 1695 sámevearroođastusaid geažil ruoŧa sámeguovllut dađis juhkkojuvvo oktagaslaš vearroeatnamiidda ("eatnamat ¶
mat ledje ja maid sápmelaš sáhtii atnit boazoealáhii, guollebivdui ja fuođđobivdui "). Eahpádusa haga ásahuvvo sámi anu hálddahuslaš vearroeana-suorgi hui guhkás maŋás, gitta áigái ovdal johtti boazodoallu šattai dábálaš dahje čalbmáičuohcci. Dát čujuha ovttaskas olbmo dahje ruovttudoalloordnejuvvon riggodagaid ávkkástallamis unnit eanet čielga ráddjejuvvon guovllus. Seammaláhkai sáhtášii navdit ahte girkolaš juohkin suohkaniidda (" socknar ") ja máilmmálaš vuolitjuohkin " siiddaide " govve boares sámiid searvevuođaid vástideaddji nuortasápmelaččaid siiddat. Eanodaga " suohkanis " ledje nu " siiddat " Rounala, Sundavara ja Peldojärvi. Guovdageainnu, Ávjovári ja Ohcejoga suohkanat siskkildit baicce buot siiddaid main lea seamma namma. Ođđ 1695 hálddahuslaš vearroeanajuohkin sorjá boares ja soaittáhagalat čáđahuvvon personvearuhusa sirdimis veauhit riggodagaid maid juohke ruovttudoallu ávkkástalai. Personvearu áiggis, juo 1550-jagiin, lea " jávrriid njuolggadus" dovddus. Divat biddjui sidjiide geat bivde guollejávrriid sámeguovlluin, vuos riddolaččaide, 1500-logu loahpageahčen sámiidege. 1602 vearromearrádus sápmelaččaide celkkii nu ahte sápmelaččat galge máksit vearu dan mielde go atne sámeguovlluin jávrriid ja jogaid, vuvddiid ja eatnamiid. Dát ortnet geahččaluvvui vuogáduvvot ja viiddiduvvot 1695 sámevearroođastusain. Riggodagaid duođai hadden juohke vearroeatnamis dan stuorra Viesttarbađaeatnama leanas fertii leat váttis, láivvet daddjon. Juohke vearroeatnama vearru, mii dábálaččat lei guokte riikkadalára, lei danin ovttastahtton guoskevaš siidda vearuin, nappo nu ahte juohke siidda vearru lei mallosge seamma sturrosaš ja de dásseduvvon juohke vearroeatnama háldejeaddjiide. Schnitler várra máinnašii dán vearroeatnama juohkima 1745:s (bajábealde 1.10.3). Schnitler:a mielde ii lean ortnet vel čáđahuvvon Guovdageainnus, Ávjováris ja Ohcejogas (Eanodaga ja Anára ektui). Son dieđihii ahte dán golmma siidda ¶
ruoŧa vearru gárttai oktiibuot 45 rd. (mas 18 rd. Guovdageainnus, 7 rd. Ávjováris ja 20 rd. Ohcejogas [Eks. prot. III, s. 66]). 1695 sámevearroođastus lei sihke politihkas ja áiggis oktan 1673 ja 1695 guovtti sámevearroplakáhtain. Vuosttas plakáhta dieđihii guorahallamiid, belohahkii jurdagiin sihkkarastit sápmelaččaid sámeguovlluid anu ( "sámeealáhus" ), belohahkii jurdagiin ávkkástallat riggodagaid doppe, maid sápmelaččat eai atnán, báktedoibmii ja ođđadoallohuksemiidda ( "ođđadálu" ). Nubbi plakáhta attii ođđaássiide vihtanuppelohkái jagi vearroluvvema ja soalddátčállimis luvvema, gohčui sin hukset viesuid ja njáskat bealdduid ja gittiid ja biehttalii sin "valjis boaldit vuvddiid" . Sámeguovlluid ođđaássiid fertii váldit vearroeatnamiidda. Ođđaássit ledje sihke sámit ( "sis kolonisašuvdna" ) ja suoma- dahje ruoŧagielhállit geat fárrejedje rittus deike. Vahága diktit ođđaássiid ássat vearroeatnamiidda dahje siidii sáhtii buhttet go vearronoađđi dássejuvvui eambogiidda. "Sápmelaččat" ja "ođđaássit" galge áigumuša mielde ávkkástallat goabbatgelágan riggodagaid. Dát lea gohčoduvvon "buohtalas-teoria" . Stuorra mearkkašupmi lei maiddái 1683 vuovdemearrádus. Dat vuolggahuvvui 1542 gonagaslaš plakáhtain ahte (ee.) vuovddit mat ledje "huksekeahttá" ja gáidasis "Giliin, gullet Eiseválddiide ja Ruoŧa Ruvdnui ja ii oktiige earái" . 1683 vuovdemearrádusa ulbmil lei áimmahuššat dákkár "Min ja Ruvnnu Vuvddiid" . Dát eai galgan gullat suohkanalmennehiidda dahje ovttaskas olbmuide, muhto leat báktedoibmii ávkin (nugo čađđa ja eará). Veaiki ja ruovdi ledje Ruoŧa stuorámus eksportagálvvut. Sámevearroplakáhtat, vuovdemearrádus ja sámevearroođastus ledje stáhta ja ruhtadili seamma teoriaid váikkuhusat maid diehtit Norggas áiggis maŋŋil 1660 (bajábealde 1.12). Sámevearroođastus vástidii nu gohččuma vuosttas háve matrikuleret "Nordlándda ámtta" . Gohččun lei lávki 1665 riikkaviidosaš matrikuleremiidda ( "boares matrihkkal" ). Muhto Finnmárku ii matrikulerejuvvon nugo ¶
Geográfa Nils Arell divttii dihtomielalaččat meannudeames vearroeatnamiid eaiggáduššanvuoigatvuođa gažaldaga 1970- jagiid dutkosiinis. Muhto son deattuhii dovdduidis ahte konkrehta riggodagaid duohta ráđđejupmi ferte leat dehálat go abstaktalat "vearroolbmoriekti" (1977, s. 69f). - Nu guhkás Nils Arell. Dan stuorra diggeáššis "vearroduoddara birra" Jämtlánddas dajai Alimus Duopmstuolu ođđajagemánu 29. b. 1981 duomustis ahte dás eai lean sápmelaččat háhkan eaiggáduššanvuoigatvuođa (ja ovddeš "vearroolbmovuoigatvuođa" ) Muhto ruoŧa alimusriekti aiddostahtii (ee. s. 112f stensilerejuvvon duomus) ahte dat ii lean mearridan mo riektedilli lei olggobealde Jämtlándda leana: ¶
"Berrešii deattuhit ahte cealkámušat dušše liigudit dan vearroduoddara masa mihttomearrái guoská; ahte mearridit riektedilálašvuođa duottarguovlluide olggobealde Jämtlándda leana ii leat vejolaš mihttomeari čielggadeami vuođul." ¶
Nugo namma dadjá, siskkilda Kaisa Korpijaakko dutkkus hui viidát. Son lea, dárkilat go oktage dutki ovdal, guorahallan olu ávdnasiid. Vuohččan buot duopmogirjeávdnasiid Ruoŧa-Suoma sámeguovlluin 1720 rádjai ja vel sámeguovlluid duopmogirjeávdnasiid Suoma dálá rájáid siskkobealde 1740 rádjai. Duopmogirjeávdnasiid gaskal 1720 ja 1751 Guovdageainnu, Ávjovári ja Ohcejoga oarjjabealde Deanu ii leat son várra guorahallan (dát duopmogirjeávdnasat leat nugo namuhuvvon Ruoŧa riikkaarkiivvas). Guorahallan gusto nappo váldoáššálaččat diliide Kristoffer eanalágas ja ovdal Ruoŧa riikka 1734 láhka fápmui boahtima. Rounala siida lea dutkosa guovddážis. Dat lea Guovdageainnu oarjjabealde ja siskkilda dál davvelat beali suoma "gieđas" dahje "suomagáiddás" . Ovdal 1809 lei rádjá oarján Čohkkirasa siidii (gos Giron dál lea). Stuorra Rostojärvi lei okta rádjaguovlluin gaskal dán guokte siidda. 1809 riikkarádjá biddjui Geagganeanu mielde, nu ahte Rounala massii sullii beali guovllustis. Justisráđđi (ovddeš siviilarievtti professor Uppsalas) Bertil Bengtsson árvvoštallá Kaisa Korpijaakko dutkosa Svensk juristtidning:s, 1990 s. 138-142 og i Nordisk Administrativt Tidsskrift:s, 1990, s. 195-208. Son lei okta alimusriekteduopmáriin 1981 vearroduottaráššis. Artihkkalis "Samernas rätt i ny belysning" Svensk juristtidning:s čálii Bengtsson (s. 140) "ahte davvi sámeguovlluid ođđa ávdnasiid vuođul... ¶
Olu áššiin ja nákkuin gustojedje dilálašvuođaide "oktasašorohagain" mat ledje ruoŧa duopmoválddi vuollásaččat 1751 rádjai, nappo Guovdageaidnu, Ávjovárri (Kárášjohka) ja Ohcejohka. Dán guovllu ávdnasis sáhttá sakka várašumiin čoahkkáigeassit čuovvovačča: - leat leamaš hui bissovaš ráját gaskal čearuid ( "rájá" mielde ja belohahkii "rádjamearkka" bidjamin), - gáibiduvvo ja dohkkehuvvo vuoigatvuohta namahuvvon guollejávrriide, muhto dábálaš orru leamen ahte guollejávrrit ledje oktasaččat juohke čearus, - luossabivdu bajit Deanus orru leat leamaš juogaduvvon gaskal Ohcejoga (vuolimuččas) ja Ávjovári (bajimuččas ja Kárášjoga mielde davás). Dihto joavkkut čearuid siskkobealde gáibidedje oktovuoigatvuođa bivdit dihto bivdosajiin vihtanbivdosiiguin. Dát sáhttii giddet Deanu "oali " doarrás go lei unnán čáhci. Guollebivdit bajábealde váidaledje dán "gielddariekti" , mii gohčui geahču ja rahpat oali, - orru sáhttit čuoččuhit vuoigatvuođa bearrašiidda láddjehaga eatnonjárggain ja jekkiin, - vearru orru leat leamaš dásseduvvon vearrogeatnegahttiin deastta haga makkár riggodagaid geavahedje dahje háldejedje, - Guovdageainnu, Ávjovári ja Ohcejoga siiddat eai leat leamaš juhkkojuvvon vearroeatnamiidda, - kveana ođđaássit leat boahtán Ávjovárrái, Kárášjoga girkobáikki bálddas, - "mielduopmárat" ledje eanemusat sápmelaččat. ¶
Gitta 1763 rádjai dollojedje dálvedikkit (gaskal guovvamánu 14. ja 21 b.) Ávjováris ja Guovdageainnus. Dasto dollojedje dikkit Álttás, goappašiid dikkiide. Ođđa sundi, oahppan finnmárkolaš Čáhcesullos eret Hans Paus doalai vuosttas dálvedikkis Guovdageainnus guovvamánu 21. b. 1756. Guovdageainnus ja Ávjováris dollojedje dušše dálvedikkit, eaige giđđa- dahje čakčadikkit. Dikkiin lohke mearrádusaid ja eará gohččumiid, heivehedje daid vuoigatvuođaolmmošloguide, ja meannudedje muhtun diggeáššiid, eanaš ráŋggaštanáššiid. Muhto Guovdageainnu ja Ávjovári 1754 - 1783 dikkiin eailean diggegirjjiid mielde (StA Romsa; filmmat NM 116, 117, RA Oslo; GS) diggeáššit dakkár nákkuin maid Ellen Simma Fjellgren lea bájuhan Viesttarbađaeatnama leana duopmogirjjiin dahje maid Kaisa Korpijaakko lea guorahallan Rounala siiddas. Diggegirjjit 1784 rájes eai leat guorahallon dán oktavuođas. Muhto Just Qvigstad barggai áiggistis Finnmárkku diggegirjjiiguin gitta 1800-lohkui. Nugo diehtit ii leat songe oaidnán dákkár mihtilmasvuođ oapmerievttálaš gažaldatáššiid sis Finnmárkkus. Vuosttas oapmerievttálaš fáddá mii guoskkahuvvui dáža dikkiin sis Finnmárkkus, lei bearralčoaggin Kárášjoga siste. Ávjovári dikkis guovvamánu 16. b. 1761 almmuhii ámtamánni Hammer girjji ahte bearralčoaggin gulai dronnegiidda. Son lea dás doalahan miessemánu 28. b. 1718 mearrádussii "Bearralčoaggimis Christiansand ja eará Norgga Fylkkain" , muhto iige čállimin dan. Dieđus fertejit leat leamaš oapmerievttálaš nákkut sis Finnmárkkus seammago eará sajiin. Muhto bealit eai leat daid ovddidan sundái. Sáhttá jearrat mii čilgehus dasa sáhttá leat? Vuohččan fertet doalahit ahte ruoŧa vearroeanaortnet ii leat dáppe leamaš anus. Ja norgga vearrovuogádat Finnmárkku dáfus lea vuođđuduvvon nu ahte boazosápmelaččat eai máksán makkárge "opmodatvearu" riggodagaid dahje duovdagiid ovddas, muhto personvearu "vuoigatvuođa" hámis (vulobealde 2.1.2.). Nuppádassii, vaikko ovttaskas bearrašat buolvvaid čađ ledje atnán dihto guollejávrriid, de livčče sii vánit ožžon mieđáhusa sundiin vejolaš "eaiggáduššanvuoigatvuođa" gáibádusas. Dáthan ii lean anus Finnmárkkus. Dán oktavuođas lea mealgat beroštupmi bájuhit muhtun prinsihpalaš álggahemiid dikkiin rittus seamma áiggi: Álttá dikkis miessemánu 27. b. 1771 (Finnmárku diggegirji 47, folio 68ff) diggelogahallojuvvo muhtun pántemat ja viesuid ja áiddiid eanagirjjit Álttás, nubbi eanagirji ámtamánnis Hammer:s ođđajagemánu 2. b. 1768: ¶
ferte šaddat dás nugo eará Eatnamiid Luobaheami Várggáha Ámta, almmá Loavkki várašumiin " (Finnmárku diggegirji 47, folio 136r). Goalmmádassii šadde vuovdegeaskkut Álttás 1753 rájes gustojeaddjin Kárášjoga ja Deanuleagi beahcevuvddiin oktan 1775 eanačujuhancealkámušain. Oktavuohta lei čuovvovaš: Deanu dikkis, Gollesullos suoidnemánu 6. b. 1776, jearai gávpejas Hvistendahl Kárášjoga beahcevuovdehirssain su gávppašeapmái Gilivuonas ja Deanus. Son bivddii ahte leansmánnit, láhkariekti ja álbmot vástidit leago leamaš almmuhuvvon gielddus dárbbašlaš čuollamii viesuide ja earái Kárášjoga-vuovddis ? Álbmot vástidit ii, ii Kárášjoga-vuvddiin iige eanu mielde vulos Ohcejohkii, ja ahte " ... juohke Álbmoga Almmái Juolludeapmi ja Čujuheapmi haga lea dán Vuovddis murren, ovddeš Áiggiid rájes ja ain, sin dárbbašlaš Huksen Hirssaid, Fielluid dahje Plá?kkuid, Fanas Muoraid, Áirruid ja nu ain máksima haga Vuovddi Láiggu dahje Sierradivada guoddaleami ja áššečuoččaldahttima haga. " Sundi, gii lei ožžon bargun " sárdnidit Ámtamánni Dáhttu " ja gii seamma beaivvi lei lohkalan " Gonagaslaš Cealkámuša, Finnmárkku Eatnamiid Juohkima hárrái ja ovddeš árpmolaš Geaskkuid ", almmuhii álbmogii ahte dás rájes ii galgan oktage murret Ohcejoga ja Kárášjoga vuvddiid ámtta juolludeami ja čujuheami haga ja sierradivada vuostá, heađuštit " buot iešráđálaš Hommá Su Majestehta Vuvddiin, Riikka Vahágii ". Son rávvii álbmogage leat várrogasat dolain vuovddis (Finnmárku diggegirji 47, folio 272v) Njealjádassii lei Guovdageainnus ja Ávjováris vuorjjit ássan. Maŋit Kárášjoga girkobáikkis ledje muhtun ođđaássit, muhto muđui ledje eanaš badjesápmelaččat maŋŋil 1751 johtti boazodoallit. Geasset ledje sii rittus. Earret luossabivdu Kárášjoga mielde ja ođđaássiid láju ferte várra ealáhusdoaibma leat rittus eanaš osiid jagis (nugo Schnitler, Eks.prot. I, s. 312, 387). Boazosápmelaččaide ferte mearrabivdu leat leamaš seamma dehálaš go guollebivdu jávrriin. Guovdageainnu ja Ávjovári siiddat ledje Nils Arell sániid mielde šaddan " guhkedálešin ". Viđádassii, 1764 rájes ja 1828 rádjai; geassemánu 21. b. 1762 geasku, Wessel Berg III) dollojuvvo Ávjovári ja Guovdageainnu dikkit Álttás, ja dušše oktii jagis. Vejolašvuohta duođai ohcat dikki oapmerievttálaš nákkus ja álggahit vejolaš duomuid ferte leat leamaš uhccán. Vaikko láhkariekti biddjui sámeleansmánniin ja badjesápmelaččaiguin (dulka bálkkás, borgemánu 7. b. 1782 geasku, Wessel Berg III), lei guhkin eret ámtamánneorrunvisttis Álttás Ávjovárrái ja Guovdageidnui. Várra fertejit badjesápmelaččat leat mearridan nákkuideaset gaskaneaset, almmá dikkiid haga. Ruoŧa áiggis dovde sii " lávdegottiid ", mas sápmelaččat ieža ledje duođai mielduopmárin ovttas " suohkanoaivámuččain. " Sáhttá ainjuo jurddašit ahte nákkut leat mearriduvvon " Sápmelaš-Rievttis ", Sámekodisilla §§ 22 -25 mielde. Muhto dáža bealde eai leat makkárge čálalaš bázahasat " sápmerievtti " maŋŋil. - Ođđajagemánu 20. b. 1797 mearrádus gohčui ásahit soabadankommišuvnnaid bieđggus guovlluin Norggas, mas leat mielde ámmátolmmoš ja " árvosaš boanda " (§ 6). Eat dieđ goas soabadankommišuvnnat bohte atnui sis Finnmárkkus. Seailluhuvvon soabadanbeavdegirjjit Guovdageainnus leat 1833 1907 jagiin, Kárášjogas 1889 - 1920 (Stáhtaarkiivvas Romssas). Guovdageainnu beavdegirjjiid leaba Jan O. Walsøe ja Dag Ellingsen, Oslo 1981 guorahallan kriminologia gaskafágabargun. Dušše 5 % áššiin meannudii soabadankommišuvdna mas guokte sápmelačča ledje miellahtut. Eanaš (64 % dahje 21 ášši) meannudedje sápmelaš ja dáža, muhto mealgat (29 % dahje 100 ášši) meannudedje guokte dáža (s. 37). Áššesorttaid gaskkas, nugo girječállit leat juohkán daid, sáhttá dušše " Suoidne/guohtonnággu" lohkkot oapmerievttálaš nággun. 1830-jagiin eai lean dákkár nákkut, 1840-jagiin 3 (45:s), 1850- jagiin 15 (52:s), 1860-jagiin 11 (46:s). Das maŋŋil ledje dušše hui moadde dákkár nákku (s. 22ff). Girječállit dieđihit dáid nákkuid eanaš leat gaskal boazosápmelaččaid ja dáža dahje sámi boanddaid. Sáhttá nappo jurddašit ahte sis finnmárkolaččat soitet leat sáhttán mearridit siviilla nákkuid gaskaneaset, duopmostuoluid ¶
Ovdalis lean čuvvon virggálaš riekteáddejumi Finnmárku "stáhta eatnamiin" , vuos dálá gustojeaddji rievtti 1965 lága olis ja "ruovttoluotta" 1693 rádjai, ja čujuhan ahte riekteáddejupmi lea leamaš oktilaš ja ovttalaš. Lean dasto iskan jáhkehahttin dahkat ahte dán riekteáddejumis lea iežas historjjálaš vuolgga gaskaagis stáhtaásaheamis ja lágas máttá Norggas, ahte gonagaslaš vuoigatvuohta viiddiduvvui sakka mátta Norggas 1600-logus ja mii sirdui Finnmárkui 1600-logu loahpageahčen. Finnmárkku ámtamánni ja ámmátdoaimmahat ledje ieža viehka muddui heivehan riikka lágaid Finnmárkui dahje ieža vuolggahan ja čállán mearrádus- ja geaskoevttohusaid. Dasto galge sii, gonagasa ja maŋŋil stáhta ovddasteaddjin, bidjat virggálaš riekteáddejumi fápmui. Dát mearkkašii ahte lágat oktan gullevaš "stáhta eatnamiid" (dahje "Gonagasa vuvddiid ja eatnamiid" ) hálddašemiin čájehit maid dát riekteáddejupmi konkrehta mearkkašii. Virggálaš riekteáddejupmi, báikkálaš ja guovddáš eiseválddiin, berrešii dál biddjot njunnálaga álbmoga dahje muđui álbmotjoavkkuid riekteáddejumiiguin Finnmárkkus maŋŋil 1693. Dán áiggi álbmotlaš riekteáddejumi lea váttis duođaštit. Ja lea boarrásat áiggis ain váddásat. Dušše hárve lea álbmotlaš riekteáddejupmi čállon. Áinnas dušše ámmátgirječálašeamis ja láhkaovdabargguin. Liikká gal Finnmárkku historjjá gálduid (erenoamážit ámmátarkiivva) plánamiel čađamannan iđihivččii dábálaš olbmuid riekteáddejumiid "stáhta eatnamiid" hárrái. Ovdamearkan mo ámtamánni Collett 1754:s bájuhii mearrasámi riekteáddejumi: Mearrasámit oaivvildedje sis leat vuoigatvuođa niittuide gittiin gos váhnemat dahje fuolkkit ovdal ledje ássan (Vulobealde 2.1.7.) Dát livččii sierra dutkanbargu, maid dás ii leat leamaš vejolaš čađahit. Várra livčče leamaš váttis oažžut doallevaš earuheami gaskal riekteáddejumiid ja riekteberoštumiid, jus barggu galggašii čađahit. ¶
Fáldi Knag almmuhii (bajábealde 1.10.1) ahte geat Álttá gieldda diggebáikái gulle sáhtte váldit maid dárbbašedje beahcevuovddis "viesso atnui" , namalassii dábálaš dálloatnui ja eallindillái, leansmánni čujuhemiin. Geat gulle dasto viiddiduvvon Álttá diggebáikki guvlui (Álttávuonat ja sullot ábi guvlui) fertejedje oažžut ámtamánni lobi váldit mástaávdnasiid, huksen- ja sahámuoraid ja bihkkamuoraid, nu go maiddái oidno Knag 1694 dieđáhusas Reantogámmárii. Ii daddjo mihkkege mávssus geavahit "Gonagasa almenneha ja Vuvddiid" . Almmuhusa ulbmil lei suodjalit vuovddi báikegoddái buorrin. Dávistemiin fálddi Knag almmuhusa mearriduvvui juovlamánu 10. b. 1698 Finnmárkku gávpemearrádusas, 9. artihkkalis, ahte ¶
Gohččun geardduhuvvui Finnmárkku gávpemearrádusas cuoŋománu 25. b. 1702, 38. artihkkalis (vulobealde 2.1.2): "Searvvit sin Gávpe-Viesuid ja Gálvo-Návsttuid Dárbbuide OarjeFinmárkkus fertejit viežžat Huksen-Hirssaid Álttá Vuovddis, almmatge Čujuhuvvo Min Ámtamánni Ásahusaid mielde, ja juohke háve merkejuvvo, man olu ja geasa lea Čujuhuvvon, nu go son dasa vástidit galgá, ja eai galgga dalle makkárge Hirssat Finnmárkkus dolvojuvvot, mii sáhttá dahkkojuvvot, earago jus Min sierra árpmolaš Lohpi čájáhallojuvvo" (dás geardduhuvvon daid mallosge dalá áigásaččat Mearrádusaid ja Rabas Girjjiid mielde.) ¶
Árvalusastis ráđđehussii rávvii Peter Schnitler soames eanabuoridemiid mearrasámiid ja dáloniid ássansajiin, vealgáduhttima ja eanaláigoheami áigumušain, ja vejolaš vuovdima odelii ja opmodahkan dáloniidda (bajábealde 1.10.3). ¶
Vuovddit ledje heakkadehálaččat sihke Finnmárkui ja maid Davvi-Norgii muđui. Borgemánu 7. b. 1752 plakáhtain [mearrádusain] gildui buohkaide muorraávdnasiid doalvut Davvi-Norggas eará guovlluide. Dát bisttii gitta 1845:i. Ođđ gielddus geassemánu 27. b. 1892 lágas, ođasmahtton borgemánu 20. b. 1915 lágas, fámuhuhttojuvvui njukčamánu 13. b. 1925 lágas). Mathias Collett bođii Áltái 1751:s ođđa ámtamánnin (Peter Schnitler:a sadjái, gii ii vuostáiváldán ámmáhá masa son jearatkeahttá lei nammaduvvon). Collett hárbmaluvai go oinnii mo vuovddi sáhtte goaridit (Amtets kopibøker 1751-58, Stáhtaarkiivva Romssas). Máŋggosgirjjit čájehit mo Collett ieš čálii ođđajagemánu 31. b. ja golggotmánu 31. b. 1753 vuovdegeaskkuid gonagassii geasa "Finnmárkku Vuovddit gullet" (Wessel Berg, IV, "Tillaeg" , s. 1144f; Spilling s. 4f; bajábealde 1.10.1). Geaskkut gustojedje sihke beahce- ja lastavuvddiide. Álbmot ii galgan máksit vuovddi geavaheames. Muhto beziid ja sogiid čuollamii galggai vuovdefáldi vuos čujuhit, ja maid fertii máksit. Jus dán láhkamearrádusa rihkku, de sáhkohallo ja stuorát rihkkumat soite rumašlaččat ráŋggáštuvvot. Bealli sáhkus galggai báhcit albmadeaddjái bealli vuovdefáldái. Muđui čujuhii maŋimušgeaskku 1702 mearrádusa Finnmárkogávppašeami 38. artihkkalii. Collett oaččohii dasto Reantogámmára mieđáhusa nammadit vuovdefálddi Áltái, gii galggai čujuhit ja muđui gozihit vuvddiid. Dát ortnet bisttii jahkečuohtemolsašumi maŋŋelii (Jens Petter Nielsen, Altas historie, bd. 1 1990, 283ff). Vuovdegeaskkut mat namuhuvvojedje (1.10.1 1.18.2) gustojedje Kárášjoga ja Deanuleagi beahcevuvddiide 1776:s, oktan 1775 eanačujuhancealkámuša álmmuheami. Go ámtamánni Fr. Wilhelm Wedel-Jarlsberg 1814:s fárrii Álttás, sáddii son vuovdebeavdegirjji vuovdefáldái ja bijai girjji mielde. Lei muhtunlágan čoahkkáigeassu iežas ja su ovdamanniid vuovdehálddašeamis ja seammás oaivadeapmi sutnje gii galggai ovddasvástádusa badjelasas váldit. Ieš, čálii ámtamánni, ii lean son goassege čujuhan eambo go maid "Vuvddiin almmá Vahága haga sáhtii liigudit" : ¶
Cealkámuš šattai nappo Oarjefinnmárkkus duohtan, muhto ii Nuortafinnmárkkus. Baicce joatkkašuvai ain báikelihpuid geavaheapmi miehtá Finnmárkku, 1775 rájes "ámtalihpuid" namas. Ámtalihpuid čuovui maiddái dábálaččat eaiggáda ja beallelačča vuoigatvuohta sadjái ahkásii vuosttasvuoigatvuođain maŋisboahttiide. Mihtideami ( "mihtádusa" ) ja vejolaš diggelogahallama galggai gal máksit, muhto sajit eai matrikulerejuvvon iige jahkásaš divat biddjon. Ámtalihpu eaiggát ii sáhttán pántet ássansajis, muhto justa danin ii lean sus sajistis massinvárra. Nie lei son seamma oadjebas sajistis go eanaláigolaččat Nordlánddas ja Romssas seamma áiggis (Axel J. Coldevin, Jordegods og storgårder i Nord-Norge, 1943). Álttá Pántaregisttar čájehage ahte olu ođđ eaiggádat fertejedje luobahit ássansajiideaset gávpejasvealggi dihte (njálmmálaš diehtu GS:i Sverre Eilertsen:s, Eaibu, Áltá). Spilling, Av Finnmarkens skogret, 1920, s. 32, bájuha deaddiluvvon girjelávadaga, maid ámtamánni Harris ráhkadii, ja ámtalihpu diggelogahallama ovdamearkka Álttás 1848:s. Spilling bájuha eanaš girjelávadagas. Vulobealde lea dat ollásit geardduhuvvon, guovtti seammalágan lávadagain 1846:s ja 1853:s, goappašagaid lea ámtamánni Harris vuolláičállan (sierra kaseahtas, StA Romssas): ¶
Čakčamánu 13. b. 1830 láhka siskkildii njuolggadusaid Finnmárkku-rittu rikkis guollebivdui, erenoamážit dorskebivdui. Láhka attii seamma guollebivdovuoigatvuođaid Nordlándda ja Norggas muđui guollebivdiide go Finnmárkku guollebivdiide. Finnmárkolaččaid sierravuoigatvuođat, erenoamážit liidnabivdui, danin fámuhuhttojuvvo. Miessemánu 18. b. 1860 láhka attii bienasta bitnii ráŋggáštanmearrádusaid earáid bivdosiid vahágahttimis. Borgemánu 3. b. 1897 láhka, § 11, mearridii ahte áhpi galggai juhkkojuvvot "Fierpmi ja Liinna geavaheaddjiid gaskka" . Danin nogai 1890-jagiid loahpas vuoigatvuohta "liinnaide" . Ledje seakka bivdočázit gáttis fávlái, ráddjejuvvon bivdočáhcemearkkain. Várjjat-vuotnas diggelogahallo dákkár liinnat nu maŋŋit go 1860-jagiin. Dáppe lei eaiggáduššanvuoigatvuohta liinnaide leamaš dábálaš juo 1600- logu rájes (Einar Niemi, Vadsøs historie Čanas 1 1983, s. 292- 295; buo. 1702 gávpemearrádusa, bajábealde 2.1.2.). Seamma beaivvi tuolluláhka Finnmárkui divttii tuollo haga sisabuktit juohkelágan biergasiid guollebivdui ja eanadollui. Finnmárkorittu guollebivdu ja go álkit beasai ássansajiide ja dárbbašlaš oamit dagahedje rittu fárrenguovlun, erenoamážit mátta guollebivdit bohte (čohkkejuvvon válddahus, Francis Sejersted, Den vanskelige frihet 1814-1851 1978 (Norges historie, red. Knut Mykland, bd. 10), s. 146-167). Guolli ja eatnamat hohkahedje maid sisafárrema stuorraoaivugasvuođas Suomas (Einar Niemi, Oppbrudd og tilpassing. Den finske tilflyttingen til Vadsø 1845-1885, 1977). Finnmárkku olmmošlohku lassánii 1800-logus proseantalaččat nuppi geardásaččat go Norggas muđui oppalaččat (Øystein Bottolfsen, Finnmark fylkeskommunes historie 1840-1990, 1990, s. 142ff, oktan moanaid diagrámmaiguin). Stuorra oassi olmmošlassáneamis lei guollebivddu laskama geažil. ¶
stuorraoaivugasvuohta 1809 rájes. Ballu ii gustun dušše Várjjagii, muhto miehtá guovllu davvenuorttabealde Ivggu ja "suomagáiddá" . Ruošša rádjagidden Finnmárkku bohccuide 1852:s vástiduvvui dáža beales rádjagiddemiin suoma bohccuide ja suoma guollebivdiide. Almmolaš almmuheapmi čuojai ná: ¶
Dákkár molsumat ledje loahpalaččat ja ii sáhttán daid guoddalit (§ 2). Čakčamánu 29. b. 1962 Finnmárkku fylkka stáhta matrikulerekeahtes eatnamiid lága ja láhkaásahusaid arvalusastis, addá ovdal namuhuvvon lávdegoddi (bajábealde 1.8.) dán várdosa 1869 láhkaásaheamis (s. 11): ¶
"Omiid guohtonbuhtadas stáhta eatnamiin ii oidno goassige leat gáibiduvvon" (s. 36) "... stáhtaeatnamiin láiddomiidda dáfus leat dálonat ja badjesápmelaččat gustojeaddji riekteáddejumis áibbas seamma vuoigaduvvomat" . ... "... go dálonat dál - čielga lobiin eaiggáduššaneanagirjjiidasaset dahje eai - geavahit guohtumiid stáhta eatnamiin olggobealde opmodagaideaset omiid gárdeguohtumiidda, de ii leat sis makkárge vuoigatvuohta vahátbuhtadassii, maid boazoguohtun dás sáhttá vahágahttit lobálaš omiid guohtumiidda. Go boazoguohtumat árbevirolaččat lea leamaš dihto gaskkain Finnmárkkus ja dat eai leat sierra mearrádusas ráfáidahtton boazoguohtumiidda, lea boazosápmelaččain dalle vuoigatvuohta almmá buhtadanovddasvástádusain diktit bohccuideaset guohtut stáhta eatnamiin" ( "Finmarkens reindriftslovgivning" , s. 37; Boazodoallokantuvra pk. 4, Eanadoallodepartemeanta, RA; nubbehusčálus GS). ¶
ja gittiin siskkobealde guokte km eanadoalliid ássansajiid, go guovlu lei áidon dan láhkai ahte bohccot eai ráfehuhte. Bealdduid, gittiid, láddjehagaid ja áidonkeahtes gittiid vahágiidda, lei buhtadanovddasvástádus dušše jus boazodoalli beales lei eaktodáhtolašvuohta dahje roava váruhisvuohta. Muhto subsidieara oktasaš buhtadanovddasvástádus orohahkii, "buohkat dahje ii oktage" álggahuvvui Finnmárkkus, nu mo riikkas muđui juo lei ovdal. Erenoamáš guokte-kilomehternjuolggadus Finnmárkkus lea sihkkojuvvon geassemánu 9. b. 1978 boazodoallolágas, §§ 25-27. Buhtadannjuolggadusat leat dál seammaláganat miehtá riikka. Váttisvuohta lea leamaš ja lea hui stuoris. Muhto lágat ja hálddašeapmi eai leat vel 1990-jagiin čoavdán váttisvuođ maŋŋil go dát šattai fáhkkalaš 1850-jagiin. ¶
Dát vuovdingildosat eanaš doalahuvvo dahje ođđahábmejuvvo 1902 ja 1965 lágain. Dat leat maid doalahan seamma saji go 1863 eanavuovdinlágas. Golbma vuosttas gildosa bohtet njuolga 1857 kommišuvnna árvalusa meannudeamis (bajábealde 2.1.14) Maŋimuš gielddus lea vuođđoduvvon 1775 cealkámuša § 6:ii (bajábealde 2.1.9). Eanadoallolága § 6 doalahii vel 1775 njuolggadusaid nu ahte fáldi sáhtii čujuhit ássanbáikkiid ¶
Girji čájeha ahte Finnmárkku stuorradiggeáirasat dorjo dáruiduhttinpolitihka ( " rivttes oainnu" ), muhto liikká háliidedje eanavuovdinnjuolggadusas veahá luđolat geavahusa. Sihke dát girji ja eará álgagat Finnmárkku-bealde ožžo áigái konferanssaid Eanadoallodepartemeanttas maid stáhtaministtar jođihii. Čálli Gustav Peter Schult (gii maiddái lei Várrelahkakomitea 4.10.191 čállin, Statskalenderen 1914) ráhkadii giehtačállon PM vihkkedallamiidda, beaiváduvvon miessemánu 29. b. 1914. Doppe čuožžu: ¶
1863:s bođii vuosttas boazodoalu háldu lága hámis stáhta eatnamiid geavaheames erenoamážit Finnmárkkus. Muhto báikkálaš dahje guovllu šiehtadusat ja hálddut leat leamaš olu ovdal. Boarresamos dovddus šiehtadus lea 1590 rájes. Dasa lea čujuhuvvon 1625:s (Finnmárkku diggegirji 1, folio 97 b; dea. 1987, s. 132f). Šiehtadus lei gaskkal nuppi bealde «Bierggi (Vuossegeassin?, GS) , Ižžoha ja Čáhcesullo ássiid ja nuppi bealde fas Várjjat-sápmelaččaid. Dat lei das ahte jus Várjjat-sápmelaččat vuojehedje bohccuideaset ja sávzzaideaset Ánnejoga rastá ja dáloniid "eatnamiidda ja gittiide" maŋŋelat beaivvi go 14 beaivvi maŋŋil hellodatbeaivvi 1591:s, leat sii elliideaset bokte gonagasa rihkkon. Dát ii leat rivttes báiki čilget čuovvu háldduid ja šiehtadusaid várdosa mat čuvvo, nugo daid sáhtii guorrat diggegirjjiin ja ámmátarkiivvain. Muhto lea hirbmat dehálaš ahte 1751 rádjasoahpamuša oasit oktan sámekodisillain lohkkojedje vuosttas norgga dikkiin Ávjováris ja Guovdageainnus 1754:s. Dáid badjesápmelaččaide (nappo ovddeš "oktasaš Badjesápmelaččat") mearkkašii rádjasoahpamuš ahte eai šat galgan máksit vearu Dánmárkku ja Norgga gonagassii go geasset atne su "meara ja eatnama". Rádjasoahpamuš ferte dasto áddejuvvot nu ahte norgga ¶
boazosápmelaččaide lei váfistuvvon ainjuo seamma vuoigatvuohta Norggas go ruoŧa boazosápmelaččain. Nugo dárkilit máinnašuvvon (bajábealde 2.3.12 - 15) mearridii Stuorradiggi 1863 "Vuođđonjuolggadussan ... ja Lága Álggahussan" ahte stáhta eatnamiid ii galgan vuovdit go dat dárbbašuvvui bohccuid ja omiid geasseguohtumiidda ja "Boazosápmelaččaid johtolagaide" ja dáloniid johtimiidda. Dát geardduhuvvui seamma sajis 1902 eanavuovdinlágas ja - boazodoalu dáfus - 1965 lágas. Oppalohkái sáhttá daddjot ahte diehtit Finnmárkku eatnamiid leat sápmelaččat ja dážat geavahan bohccuid ja omiid guohtumiidda unnimus čuohte jagi ovdal boarrasamos dovddus cealkámušaid gonagasa "eatnamiid ja Opmodagaid" hárrái ja gitta min áigái. Diehttelas lei, nu diehttelas ahte dat ii namuhuvvon erenoamážit lágain ovdal 1863:s, ja dalle oamastuvvon anu muddemis. ¶
Orru čielggas ahte dálá Sis Finnmárkkus dego guoski guovlluin dálá ruoŧa ja suoma Lapplánddas lei ássan hiehkásit gitta ođđasat áigái. Muhto Finnmárkku álgo ássit historjjálaš áiggis, geat aivve ledje sámit, ealihedje ollásit iežaset riikka riggodagain, erenoamážit guollebivdduin mearas ja jávrriin ja meahccebivdduin. Dát atnu lei eallinvuođus dán álgo sámeeálbmogii. Dáža ássan Finnmárkkus álggii várra veahážiid mielde 1200-logus ja lei ainjuo 1300-logu álggus. Muhto dáža ássan lei álggos ja ain guhkás áiggis ráddjejuvvon riddoguovllu olggomužžii Jiekŋaábi guvlui. Peder Claussøn Friis dieđihii 1500-logus Finnmárkku dilálašvuođain, go su gáldu lei lágamánni John Simonsen, gii lei leamaš Nidaros:a earkebismastuolus barggus (P.C. Friis, dea. 1881 s. 396-397). Dán dieđáhusa mielde eai ássan dážat Finnmárkkus seamma guovlluin go sápmelaččat, go dážat ásse dušše "Sulluin ja olggumuš Njárggain" . Dán mielde ferte navdit ahte 1500-logus dušše sápmelaččat ain ávkkástalle Finnmárkku luondduriggodagaid hui stuorámus oasis. Ferte navdit ahte ruđalaš fuones áigi Finnmárkku guollebivddus 1600-logus dagahii ahte oasáš dáža ássiin fárrejedje eret guollebivdohápmaniin olggomuččas ábis ja gávdne ođđa ássansajiid siskkelis Finnmárkku vuonain, gos gitta dán áigái aivve ledje sápmelaččat. Juo Peder Claussøn Friis namuha earu gaskal mearrasámiid geat ásse vuonain, ja badjesápmelaččaid geat ásse váriin vuonaid siskkobealde. Muhto lea eahpečielggas goas badjesápmelaččat muhttigohte ealáhusa sieiva bivdoservodagas ordnejuvvon johtti boazodollui Peter Schnitler 1742-45 jagiid rádjadutkanbeavdegirjjin leat dieđut Finnmárkku dilálašvuođain 1740-jagiin. Guovddážis lea Schnitler:a válddahallan das maid ovddida dalá njeallje ássanavádagain Finnmárkkus (Schnitlers grenseeksaminasjonsprotokoller 1742-45, čanas III s. 54 čuo.). Olggumuččas ábi lahka ásse Schnitler:a mielde dážat, geat ealihedje iežaset eanaš áhpeguollebivdduin. Sin guovlu siskkildii Schnitler:a mielde sulluid, "Vuokkáha njárga" (Čorgas), ja "muhtumat sis fas Mearragáttis Vuonaid gaskkas" . Boahtte avádat ledje Schnitler:a mielde mearrasámit, "geat leat Vuotnabađain Vuotnagáttiin" ja geat ealihedje iežaset mearrabivdduin, meahccebivdduin ja jávrebivdduin ja dolle "Moadde Gusa, Sávzza ja muhtun vuonjas Bohcco" . Vuonaid siskkobealde áiccai Schnitler "priváhtiivva dáža badjesápmelaččaid" , geat ásse davimuččas Finnmárkku nannámis, lagamus ábi. Sii ealihedje iežaset váldoáššálaččat boazodoaluin, muhto bivde maid jávrriin ja mehciin, ee. gottiid. Máttabealde "priváhtiivva dáža badjesápmelaččaid" ledje Schnitler:a mielde "oktasaš badjesápmelaččat" geat vástidedje vearu sihke Norgii ja Ruŧŧii, ja geat dálvet ledje duottarguovlluin máttabealde priváhtiivva dáža badjesápmelaččaid, muhto geasset johte bohccuideasetguin vulos mearragáddái. Mo Schnitler govve ássandili ja anu lea lunddolaččat áibbas skoválaččat, muhto eará historjjálaš gáldut dorjot daid ¶
Sámi ássanguovlluid oassi dálá Finnmárkkus (eanaš vástideaddji dálá Guovdageainnu ja Kárášjoga gielddat ja Deanu gieldda bajit oassi) ledje gitta 1751:i ruoŧ duopmoválddi vuollásažžan. Ruoŧa suohkanduopmárat dolle virolaččat dikki juohke dálvvi sámeálbmogiin buot sámeguovlluin mat ledje ruoŧa duopmoválddi vuollásažžan. Duortnosa sámeguovllu duopmogirjjiid oasi lea Ellen Simma Fjellgren čohkken Davviriikkalaš Sámi Instituhta olis, Guovdageainnus ( "Utdrag ur dombøckerna øver Torneå lappmark 1981" ). Vástideaddji systemáhtalaš justisbeavdegirjjiid čađamannan dáža Finnmárkkus ii leat vuos dahkkon, earret áigodagas 1620:s 1636 rádjai. Sverre Tønnesen girjjis "Retten til jorden i Finnmark" lea nannosit čuoččuhuvvon ahte riekteáddejupmi sámi ássanguovlluin ovddeš áiggis lei vuođđuduvvon dasa ahte sápmelaččat ledje ordnejuvvon unni servodagaide, nu gohčoduvvon "siiddaide" . Dát vástidedje eanaš dikkiid guovlluin mat ledje ruoŧa duopmoválddi vuollásažžan. Dalle lei siida mii sámi áddejumi mielde háldii sin guovllu buot luondduriggodagaid, leš dal bivdovuoigatvuohta (dás erenoamážit mádjitbivdu ja goddebivdu), dahje guollebivdovuoigatvuohta (Tønnesen ee. s. 108). Boazoealáhus bođii veahá maŋŋelaš, mas čuovui gáibádus guohtonvuoigatvuođaid ráddjet. Velá maŋŋelat lei vel dáid guovlluin sáhka doallat omiid, mas čuovui ahte gieddegeavaheapmi (láddjehagat) šattai áigeguovdil. Almmatge eai suodjaluvvon sápmelaččat Tønnesen:a mielde ođđaássiid vuostá álggahit eanadoalu siidda guovlluin. Vihtannuššančilgehusain maid "rádjamajor" Peter Schnitler 1742-45 jagiin náššai ovdanboahtá ahte sápmelaččat Guovdageainnus atne duottarguovlluid oktasaččat, ja ahte dát gustui guollejávrriidege (Schnitlers grenseeksaminasjonsprotokoller, čanas I, s. 230, vihtan badjesápmelaš Joen Nielsen, čilgejuvvon cuoŋománu 6. b. 1744 Joganjálmmis Álttás). Vástideaddji čilgii sápmelaš Johannes Pedersen, njukčamánu 26. b. 1745 Kárášjogas (Schnitler, čanas I, s. 368): "Duoddarat Sámiid gaskkas eai lea juhkkojuvvon eai priváhtiivva Dáža Eatnamiidda, eaige oktasaš Máttaduoddariidda Guovdageainnu Suohkanis." Dán ektui dieđihuvvui Schnitler:i Anára siiddas ahte duottar Anáris lei juhkkojuvvon sápmelaččaid gaskkas gaskaneaset (Schnitler, čanas I, s. 357). Duortnosa sámeguovllu duopmogirjjid ávdnasiin ii oru almmatge ovdanboahtimin čielga earru gaskal omd. Anár siidda dilálašvuođaid ja daid guoski siiddaid dáža-ruoŧ oktasašorohagain Ohcejohka, Ávjovárri ja Guovdageaidnu. Guovdageainnus ja Ávjováris ledje duopmogirjjid mieldege dihto guollejávrrit ja bivdosajit maid dihto sámebearrašat oaivvildedje iežaset oktovuoigaduvvon ovddeš anu vuođul. Muhto earret dáid háviid orru ruoŧa duopmogirjjiid mielde buot dáža-ruoŧa oktasašorohagain dábálaččat luondduriggodagaid ávkkástallama vuoigatvuohta leat leamaš oktasaš siidda ássiide. Mii hui čielgasit orru ovdanboahtimin Duortnosa sámeguovllu duopmogirjiin, lea man hirbmat mearkkašupmi siiddaid guovlluid gaskasaš rádjá ráđđejeaddji áddejumi mielde lei vuoigatvuhtii geavahit dákkár riggodagaid go guollebivddu, bivddu ja boazodoalu. Máhcci fáddá dáid guovlluid dikkiin lei danin rádjá gaskal siiddaid, mat duođaštuvvo dikkiin maid sápmelaččat ieža čilgejedje "dološ" anus. Dás orru maid ovdanboahtimin ahte siidaráját álggos ledje mearrideaddjin buot áigeguovdilis riggodagaide siidda guovllus. Ovdamearkan moanaid earáid gaskkas sáhttá namuhit: Diggi Guovdageainnus juovlamánu 9. b. 1674. Guokte Ávjovári sápmelačča váiddiiga Guovdageainnu siidda "rájá hárrái gaskkas dieđihuvvon siiddaid ja erenoamážit Luossabivddus mii lei dieđihuvvon siiddaid ja dan joga gaskkas. «Riekti gávnnahii dán guollebivddu gullat Ávjovárrái " dološ ja máttarmuittu rájes " ja ahte Guovdageainnus ii goassige lean leamaš luossabivdu. Riekti mearridii danin ahte guollebivdu dás nugo ovdal galggai gullat Ávjovárrái. Diggi Guovdageainnus guovvamánu 11. b. 1703 Lávdegoddeolmmoš ovddidii dikkis " Girjji " čállon boares olbmuid válddahusa mielde " Guovdageainnu siiddaid opmodagaid erohusas ", Girkoverdde Anders Tornensis vuolláičállán, mii gáibiduvvui čállot beavdegirjái. (Várra lei Girkoverdde maiddái veahkehan Čállit válddahusa sápmelaččaid cealkámušaid vuođul). Diggi Guovdageainnus guovvamánu 11. b. 1704. Nággu Guovdageainnu ja Suondavári sámiid gaskkas moatti guollejávrri vuoigatvuođas. Gielddariekti mearridii vihtanuššamiid vuođul gokko rádjá ovddeš anu mielde gaskal dan guovtti siidda manne dán guovllus, nu ahte muhtun daid nággovuloš guollejávrriin gávnnahuvvo gullat Guovdageidnui ja muhtumat Suondavárrái. Diggi Ávjováris guovvamánu 6. b. 1728. Nággu gustui vuoigatvuhtii láddjet dihto gittiid. Čoavdin dihte dán nákku fertii čilgejuvvot makkár bealde rájás Deanu ja Ávjovári siiddaid gaskkas giettit duohta ledje. Dán lea Tønnesen erenoamážit deattuhan (s. 112) ovdamearkan ahte siiddaid vuoigatvuohta ii dušše siskkildan árbevirolaš vuoigatvuođaid numo bivdit ja guolástit, muhto dan aiddo ihtán árvvuge, giettit. Diggi Guovdageainnus ođđajagemánu 30. b. 1729. Nággu Eanodaga ja Guovdageainnu sámiid gaskkas " Porovuoma ja Somasjärvi eatnamiid ja gáttiid " hárrái mearriduvvui go buvttii namuhuvvon " rájá " kopia dán guovtti siidda gaskkas, mat ledje čállon guovvamánu 11. b. 1703 dikkis. Diggi Guovdageainnus ja Deanus guovvamánu 6. ja 10. b. 1733. Dás álbmogii almmuhuvvui fargga rádjá gaskal Eanodaga, Guovdageainnu ja Ávjovári siiddaid mii galggai dahkkot dalá maŋŋil beassáža seamma jagi, ja álbmot ávžžuhuvvui nammadit iežaset ovddasteaddjiid rádjái. Dasto seamma beavdegirječállimis ovdanboahtá ahte ee. lei nággu gaskal Ohcejoga ja Anára dikkiid " rivttes rájás ja erohusas gaskal vuvddiid ja eatnamiid ". Diggi Deanus ja Ohcejogas guovvamánu 11. - 12. b. 1736. Nággu lei gaskal dán guovtti dikki. Dikkis bohte ovttamillii ahte goappašat bealit " mieđihedje boares Rádjái " čadnin boahtteáigái beliide, sin mánáide ja maŋisboahttiide. Seammás čállo rádjačuoggát eanadagas beavdegirjái čuoggás čuoggái. Dát diggebeavdegirjjit orrut bures dávisteamen dan maid Tønnesen čuoččuhii (s. 108) ahte siiddaid gaskasaš rádjá belohahkii lei čielggas, ja mas lei nággu, ii guston eahpádussii leigo rievttálaš mearriduvvon rádjá siiddaid gaskkas, muhto gokko rádjá manai. Kaisa Korpijaakko dutkosa " Samerna och jordägenderetten " mielde (ilbman 1985) čanas I, s. 142 čuo., lei ovdamearkan Anára siida dán áiggis ožžon rievttálaš mearrádusa buot siiddaid olggut rájáide eará siiddaide. Seamma dutkosis čanas II. s. 209, daddjo oasis " loahpaheapmi": ¶
Riddosámiid áddejupmi sin ássanguovlluin Finnmárkkus ii sáhte duođaštuvvot seamma čielgasit go oktasašorohagaid badjesápmelaččaid. Dát sáhttá boahtit das go buot diggebáikkit álgovuolggalaš dáža Finnmárkku oasis ledje riddoguovllus, gos dážat álggos ásse. Nugo bajábealde daddjon, eai leat dáža justisbeavdegirjjit Finnmárkku dáfusge dievaslaččat guorahallon. Dasa lassin váilo čálalaš árbevierru sámi gálduin dáža bealde, lunddolaččat sámiid váilevaš čállindáiddu geažil. Fáldi Knag "Matricul og Beskrivelse" 1694 rájes válddahallá gal riddosámiid ássanguovlluid ja albmada galle "mearrasámi" ledje vearrováldit juohke guovllus. Almmolaš čielggadeamis NOU 1978:18A, s. 154 (kárta nr. 23) ja s. 157 (kárta nr. 24) leat riddosámiid ássanguovllut sárgojuvvon Knag válddahallama vuođul ja daid lunddolaš rájáiguin ássanguovlluid (siiddaid) gaskka. Seamma NOU:s s. 155 čuo., lea válddahallon riddoguovlluid historjjálaš ovdáneapmi, mii ee. siskkilda johtti boazodoalu ovdáneami, mii várra 1600-logu loahpas luddii ovddeš siidarájáid vuotnaguovlluin ja lagamus guoski duottarguovlluin. 1679:s juo váide Várjjaga sápmelaččat dan dikkis ahte badjesápmelaččat vahágahtte "sin rivttes gullevaš ¶
"Seammaláhkai livččet Mii vátneviša leat gohččun, ahte Mearrasámit doppe Finnmárkkus mallosge galget heađuštuvvot dahje gildot, DiggeSajiin dahje daid olggobealde ohcat sin Báhčit ja Bivdit, maid buoremusat máhttet, go eai bahkken Beassat Sállánis Láigolihttohit ja Bohccuid-Báhčit dieđihuvvon Sállánis ja Gádde-Iččáhis, ja Hávdda-Lottiid-Báhčiit sin Manne ja Lálle-Áiggiin, mii lea gielddus ja ráfáiduhtton. Muhto maid Nordlánda dahje Ruovttubáikematkkošteaddjiid dáfus, dalle galgá hiehkásit ja duođas leat gielddus, muhtun Áiggi atnit makkárge Báhčima ii Gáttis iige Čázis ..." ¶
lean makkárge priváhta eaiggáduššanvuoigatvuohta eatnamiidda dáža ássanguovlluin Finnmárkkus. Earret Sállánis, gos Schønnebøl bearaš ovddeš áiggis adnojuvvui guovtti goalmmátoasi eaiggádin, ja gonagas eaiggádušai báhci goalmmátoasi. Dieđut ee. Knag 1694 matrihkkalis ahte Finnmárkoguollebivdohápmaniid ássit vižže boaldenmuoraid ja fuođđariid guhkkin siste vuotnabađain, čujuha ahte dáža guovlluin ráđđii buohkaidvuoigatvuođa áddejupmi dákkár riggodagaide. Lunddolaš lea navdit ahte dáža sirddolaččat Finnmárkui, main eatnašat bohte Mátta-Norggas, bukte árbevirolaš áddejumi almenneha vuoigatvuođaid hárrái. Seammás leat olu ávdnasat main vuhtto ahte ovddeš áiggis dáža guollebivdohápmaniinge lea bisson áddejupmi ahte giliin (guollebivdohápmaniin) lea sierravuoigatvuohta riggodagaide mat ledje lagamus guovllus, ja ahte danin ferte leat geografalaš rádjá eará gili guovlluide. Nord-Norske samlinger:s (čanas IV s. 208) lea šiehtadusas gaskal Čáhcesullo dážaid ja Várjjaga-sápmelaččaid čállon Várjjatvuona vuoigatvuođain, mii ásahuvvui Bergen Hearrárievttis 1591:s. Šiehtadus gusto ee. vuoigatvuođas fállái mii rievddai gáddái Várjjatvuonas, ja mas lei dan áiggis stuorra ruđalaš mearkkašupmi. Šiehtadusa mielde galggai gonagas oažžut beali fállás mii rievddai vuotnagáddái ovddeš mearkka olggobealde ja Čáhcesullo dážat dan nuppi beali. Muhto go fális rievddai vuotnagáddái seamma mearkka siskkobealde, gulai dat Várjjat-sápmelaččaide (dahje juogaduvvui gonagasain). Dán birra celkojuvvui šiehtadanáššebáhpáriin ahte dát dávistii "Norgga lágain ja ovddeš vieruin" . 1591 šiehtadus leige nu go čállon áššebáhpáriin Eanalága mearrádusaid VII-64-19 mielde fálláid birra mat rivdet gáddái almennehis. Seamma šiehtadus ovddiduvvui maŋŋil ja čujuhuvvui Čáhcesullo 1608, 1617 ja 1625 dikkiin. Maŋimuš háve dalle go Várjjat-sápmelaččat ledje stevdnehallon dáža guollebivdohápmana Bierggi, Čáhcesullo ja Ižžoha olbmuin, go sii sávzzaid ja bohccuid ledje diktán guohtut "sin Opmodagain ja Eatnamiin" . Sullasaš oainnut geografalaš rájá hárrái gaskal juohke guollebivdohápmana vuoigatvuođaid bohte ovdan Muosát 1704 dikkis, mas Muosát álbmot váiddii go Porsáŋggu-sámit ledje ásaiduvvon Lávvárvutnii ja bahkkejedje "beassat" váldit rihkiid ja lottiid. Muosát-álbmot čujuhii alcces áššis ovddeš láhkadiggeduomu vuđđosin iežas váidagii (Tønnesen s. 48). Nu maid suoidnemánu 21. b. 1712 Goaskinvákki dikkis gildojuvvo Muosát, Finnaviika ja Vanfjord álbmot láddjet suinniid nuortabeale Skáhternjárgga, "go dieđihuvvui Altesulen ja Balhopen sajit nuortabeale Skáhternjárgga ja Lávvarvuona álo leat gullan Goaskinvákki Álbmogiid" (J: Qvigstad: Utdrag av Vardøhus Amts Justisprotokoller, geahč Tønnesen s. 48). Tønnesen čoahkkáigeassá (s. 49) dáža guovlluid dilálašvuođaid nu ahte gáldovuođus lea menddo unnán sáhttit ovddeš áiggis dáhkidit dáža ássiid oainnu "Finnmárkku- almennehii" . Muhto, dadjá Tønnesen: ¶
Dáid dieđuin ovdanboahtá ahte Álttá giliolbmuid áddejupmi dán áigemuttus lei ahte lei vuoigatvuohta viežžat buot dárbbašlaš ávdnasiid Álttá vuovddis iežas dárbui. Maid sáhttá eanet eahpidit, lea leago Oarje-Finnmárkku eará dikkiid ássiide oaivvilduvvon leat makkárge aitosaš "vuoigatvuohta murret Álttá-vuovddis. Knag 1693 ráfáiduhttima mielde lea árta navdit ahte dát juohke háve lei eiseválddiid lobi duohken. 1753 geaskkut gustojedje Álttá vuvddiide, sihke beahcevuovdái ja lastavuovdái, ja dahke buot murrema sorját čujuheami. Muhto dát geaskkut eai váldán gili ássiin murrenvuoigatvuođa. Baicce ovdanboahtá ahte eiseválddit giehtagušše čielgasit gildosa ahte álbmot mii bođii olggobealde Finnmárkui, sáhtii murret dán riikkaoasi vuovddis. Dát ovdanboahtá ee. Láhpi 1757 dikki beavdegirjjis, mas " davvimannit" gildojuvvo murret Beasfeardda vuovddis (Tønnesen s. 81). Govttolaš lea navdit dán eiseválddiid gildosa dávistit báikkálaš ássiid áddejumiin. Nuppi beales lea govttolaš navdit ahte dáža ássit ain oaivvildedje iežaset vuoigaduvvon murret, sihke goahccevuovddis ja lastavuovddis iežaset áigumušaide lagašguovlluineaset, ja ahte dát áddejupmi bisui ainjuo gitta 1775 eanačujuhancealkámuša rádjai, ja belohahkii ain sakka guhkit. Dego riddosámiidege lea eahpečielggas goas dáža ássit Finnmárkkus álge doallat omiid. Nugo bajábealde namuhuvvon, ovdanboahtá datte fálddi Knag 1694 matrihkkalis ahte omiid doallan dán áigemuttus lei virolaččat leavvan, sihke riddosámiid ja dáža dáloniid gaskkas. Omiid doallu eaktudii guohtuma mehciin ja lohpi háldet láddjehagaid omiid dálvefuođđariidda ja dávjá guhkkin eret ássansajis. Ássansajit mat čujuhuvvojedje opmodahkii 1775- cealkámuša olis ledje virolaččat nu unnit ahte eai addán namuhanveara vejolašvuođa guohtumii sajiid rájáid siskkobealde. Danin orru čielggas ahte go čujuhii ássansajiid jeavddalaččat lea dat eaktudan ahte eallit sáhtte guohtut eatnamiin olggobealde saji rájáid. Geassemánu 22. b. 1863 eanavuovdinlága árvalusas (O. nr. 33 1863, s. 19) lea cealkámuš Álttá dalá leansmánnis, Dyblie, mas čuožžu: ¶
Govttolaš lea navdit ahte leansmánni áddejupmi oktasaš vuoigatvuođa omiid geasseguohtumii mehciin olggobealde biddjojuvvon doalu, dávistii Álttá ássiid oainnuin. Gitta dán áigemuddui eaige leat dahkan makkárge duohtadeamit eiseválddiid beales omiid luđolaš guohtuma ektui. Berre mearkkašit ahte ássiid dát áddejupmi ferte leat leamaš hui dovddus Finnmárkku eiseválddiidege. Dás lea doarvái čujuhit assessora Saxlund cealkámuššii su jienasteamis Álimusriekteáššis guohtonvuoigatvuođas stáhta eatnamiin Junkerdalen:s Nordlánddas (Rt. 1885 s. 602), mas son cealká (s. 606): ¶
Stáhta áddejumi ektui lea historjjálaš ja árbevirolaš áddejupmi sámi kultuvrras ( "sámi vieruiduvvan vuoigatvuohta" ) geahččaluvvon válddahallot bajábealde. Dát áddejupmi sáhttá nugo bajábealde namuhuvvon, čielgasamos čájehuvvot dážaruoŧa oktasašguovlluin 1751 rádjasoahpamušas. Dán sámi áddejumi mielde lei siidda ássiin háldenvuoigatvuohta buot dan geografalaš guovllu dáid luondduhearvásvuođaide ( "eatnamiidda ja čáziide" ). Dás lei prinsihpas sáhka riggodagaid oktasaš ráđđejumis, iige vuoigatvuohta juohke sápmelažžii. Nuppi beales lei gažaldat eaiggáduššanvuoigatvuođas eatnamiidda iešalddes heivemeahttun gažaldat. Stáhta áddejupmi ektui nugo dat lea meroštallon njukčamánu 12. b. 1965 lágas, leage dalle sáhka guovtti earuhuvvon jurddavuogádagain, maid lea váttis ovttastahttit. Eará ášši lea ahte ii leat álki čájehit prinsihpalaš vuostálasvuođ gaskal dáža ássanguovlluid ovddeš áiggi riekteáddejumi ja guoski sámi giliid áddejumi. Ovddeš áiggi vejolaš báikkálaš nákkut gaskal dán guokte čeardda manai baicce das gokko rádjá gaskal giliid lobálaš atnuguovlluid manne, buo. ovdamearkan riidu mii čuožžilii Muosátálbmogis 1704:s, go Porsáŋggu sápmelaččat ledje ásaiduvvan Lávvarvutnii (Tønnesen s. 48). Gitta min áigái lea stáhta ja eiseválddiid oaidnu, eanet aht` eanet váikkuhan. Stáhta áddejumi duogábealde ledje lágat, mat sierranas surggiin seaguhedje Finnmárkku dilálašvuođaide. Dákkár duohtadeamit áinnas vuođustuvvo dainna ahte ledje ássiide buoremussan, muhto go mearrádusat álo hábmejuvvo stáhta jurddašanvuogi mielde, ledje dákkár duohtadeamit seammás bealušteamen stáhta vuoigatvuođaid. Seamma gusto hálddahusa váikkuheapmái áiggiid čađa. Go čuožžiledje eahpečielggasvuođat ássiid vuoigatvuođaid hárrái, lei lunddolaš ohcat oaivadeami eiseválddiin. Go lea nu stuorra gaska Københámmanii, lei oktoráđđenáiggis dávjá nu ahte maid Finnmárkku ámtamánni mearridii, adnojuvvui riektan. Nugo sosiála dilálašvuođat Finnmárkkus ledje gitta min áigái, báikegottis unnán jerrui hábmemis njuolggadusaid ja mearrádusaid mat galge gustot Finnmárkui. Erenoamážit jerrui sápmelaččain unnán (dahje eai goassige). Dát árbevierru lea joatkašuvvon gitta áibbas maŋimušáigái. ¶
Jahkečuđiid bajábeal máđđásiin ferte navdot ahte dálá stáhta áddejupmi eaiggáduššanvuoigatvuođas vuovddekeahtes eatnamiidda, lea dán guovllu báikegoddi dohkkehan. Dát ii heađuš ahte erenoamážit sámeálbmogis (riddo- ja vuotnaguovlluinge) guhkás áiggis sáhtii leat leamaš eará oaidnu, áinnas dávistemiin maid bajábealde lea gohčodan "sámi vieruiduvvan vuoigatvuohtan" . ¶
Erenoamážit dovddus orrut dát dilálašvuođat leat stáhta eatnamiid omiid guohtuma dáfus. Prestbakmo dadjá álggadettiin 2.6 čuo. dán hárrái: "Guohtun lea beroškeahttá das mii čuožžo eanagirjjiin, leamaš ávkkástallon luđolaččat. Eatnašat leat jáhkkán dán leat sin vuoigatvuohtan meahccái." Historjjálaš vuđđosis guohtonvuoigatvuhtii dadjá son (čuo. 6.2): "Dálonat leat historjjálaš peršpektiivvas ávkkástallan láiddomiid seamma arat ja seamma guhká go boazodoallu" . Gitta maŋimušsoađi maŋŋil ledje láiddomat áibbas mearrideaddjin Finnmárkku eanadollui. Dás sáhttá áddet suostan stáhta beales go eanadoalu guohtonvuoigatvuohta ii leat mearriduvvon lágaid bokte (buo. Prestbakmo čuo. 6.5). Dáid cealkámušaid áddejumi birra báikegotti guohtonvuoigatvuođa ektui dán jahkečuođis berre geahččat dán oktavuođas maid bajábealde leaba assessor Saxlund ja leansmánni Dyblie bájuhan 1800-logus. Dás vuhtto ahte lea sáhka fásta oktilaš áddejumis eanadoalliid gaskkas, mii oktilaččat manná maŋás áigái guhká ovdal 1775 cealkámuša. Eará ášši lea ahte láiddon mehciin maŋŋil maŋimušsoađ lea Finnmárkkus nannosit massán mávssolašvuođa, nugo eará sajiin riikkas. Muhto eanadoalli ja Sámi vuoigatvuođalávdegotti miellahtu, Leif Kristensen:a, Bávnnjajogas eret, girjjis lávdegoddái miessemánnu 2.b. 1990 vuhtto ahte guohtonvuoigatvuohta matrikulerekeahtes eatnamiin ain lea mávssolaš. Girjjis ovdanboahtá ahte Kristensen áddejupmi lea ahte omiid guohtonvuoigatvuohta matrikulerekeahtes eatnamiin ain berre adnot vuoigatvuohtan, mii gáibiduvvo suodjaluvvot. Kristensen dadjá: "Mu áddejumi mielde lea dáloniid guohtonvuoigatvuohta gustohuvvon seamma suodjaleami go boazodoalu" . Dát gažaldat lea gártan hui áigeguovdil go boazolohku Finnmárkkus leat garrasit laskan maŋimušjagiid. Seammago guohtun lea gitta min áigái fuođaromardeapmige mehciin leamaš adnon lunddolaš vuoigatvuođain gili olbmuide lagas guovlluin. Dása gullet vuohččan atnit láddjehagaid, muhto omardit eará fuođđariidge nugo lasttaid, muoldafuođđariid (gáiskeruohttasiid) ja stuoláid. ¶
Sis Finnmárku báhkkodemiin oaivvilduvvo dás dálá gielddat Guovdageaidnu, Kárášjohka ja Deanu gieldda bajit oassi, maŋimušnamuhuvvon mallosge vástideaddji ovddeš Buolbmát gieldda. Dát gielddat vástidit roavvasit guovlluid mat gitta 1751 rádjai ledje ruoŧa duopmoválddi vuollásažžan. Dás ii galgga iskat vástidit gii rievttálaččat dál lea dán guovllu eanaeaiggát. Gažaldat lea dás nugo bajábealde ráddjejuvvon čuvget makkár riekteáddejumi eaiggáduššanvuoigatvuođa ja atnuvuoigatvuođaid dáfus sáhttá vuordit leat dán guovllu ássiin. Erenoamáš guovddážis lea sáhttágo daddjot ahte dán guovllu ássit leat dohkkehan stáhta áddejumi leat eanaeaiggádin. Eatnamiid eaiggáduššanvuoigatvuođa gažaldaga oktavuođas lea Tønnesen (s. 303) čujuhan ahte dát sáhttá leat earaláhkai Finnmárkku siseatnamis go riddoguovllus. Oktan dáinna leat govttolaš navdit ahte báikkálaš riekteáddejupmige sáhttá leat earalágan. Dás lea ee. oktavuohta historjjálaš vuolggasajis, mii bajábealde lea iskkon čuvgejuvvot erenoamážit riektegeavada dáfus, vuođđuduvvon báikkálaš riekteárbevieruide mat ovdanbohtet Duortnosa sámeguovllu duopmogirjjin dáid guovlluide ja guoski osiide dálá Ruoŧas ja Suomas. Dáid ávdnasiin vuhtto ahte historjjálaš vuolggasadji lea čielgasat dahkkon lobálažžan Finnmárkku sisguovlluin go vuotnaguovllus ja rittus. Ain dehálabbo leat dilálašvuođat Sis Finnmárkku guovlluid joatka anu ja háldduid dáfus gitta min áigái. Dáid guovlluin lea máŋga čuohte jagi dušše sámi álbmot ain ávkkástallan buot riggodagaid, ja dát dilálašvuohta lea váldoáššálaččat bistán gitta maŋŋá soađi. Báikkálaš ássiid riekteáddejumi gažaldaga hárrái, ii sáhte garvit dáid guovlluid nana čearddalaš ja kultuvrralaš ovttalašvuođa, mas gitta maŋimušáigái lea sámi kultuvra hui sakka vuhtton. Sihke Guovdageainnus ja Kárášjogas lea boazodoallu ain váldoealáhus, maid aivve sámit doaimmahit. Muhto dálon boanddat ja bivdit dahje guollebivditge leat áloládje ollásit eanemusat sámit. Dás orru leat oktavuođa sierralágan historjjálaš, geografalaš ja dálkkádatlaš dilálašvuođain. Bajábealde lea namuhuvvon Schnitler:a cealkámuš 1740-jagiid ahte sis Finnmárkkus eai sáhttán dáža boanddat ássat, ja ahte dušše sámit sáhtte ealihit iežaset dáppe. ¶
"Sápmelaččat ásset dan vissis oskkus ahte duottar ja njárggat ja sullot olggobealde rittus masa sis lea leamaš geavahanvuoigatvuohta dološ áiggiid, ii leat leamaš eaiggátkeahtes opmodat, muhto gulai sápmelaččaide. Sámi searvevuođa sosiála joavku lea dárkon iežas leat oktovuoigaduvvon dáid guovlluide oamastuvvon geavahanvuoigatvuođ fámus, go sápmelaččat váldoáššálaččat leat ávkkástallan ja belohahkii orron dáid guovlluin árra áiggiin gitta dássážii. Dát geavahanvuoigatvuohta ii gula dušše boazodoalus sápmelaččaide, muhto sápmelaččaidege geat guhkes áiggiid birgejit ealáhusaideaset dáid guovlluid bivdduin, guollebivdduin ja šibitdoaluin ... ." ¶
Doaba "ássiid riekteáddejupmi dihto báikkálaš guovllus ferte iešalddes leat binná váttis meroštallat. Áddejupmi sáhttá leat eahpečielggas, ja dat sáhttá rievdat olbmos olbmui ja áiggis áigái. Erenoamážit gusto dát go riekteáddejumi gažaldat galgá giddet fuomášumi teorehtalaš doahpagii nugo eaiggáduššanvuoigatvuhtii. Liikká orru mallosge čielggas ahte Sis Finnmárkkus álggos ferte leat leamaš dákkár dábálaš riekteáddejupmi sámiid gaskkas mii bajábealde lea válddahallon, namalassii ahte vuoigatvuohta buot luondduriggodagaide (vuoigatvuohta eatnamiidda ja čáziide) gulai ássiide alcceseaset, geat ásse ja geavahedje guovlluid birgejupmái. Dát vuoigatvuohta ássiide orru árbevirolaš sámi áddejumi mielde prinsihpas leat leamaš buotdivnnat, dušše ráddjejuvvon gonagasa sajádagas bajimuš váldin. Nu guhkágo Sis Finnmárkku báikkálaš ássit ain leat dovdan iežaset guovllu sierra luondduriggodagaid ávkkástallama oktoráđđejeaddjin, go lea dadjatjuo vierrásiid duohta gilvvu haga, lea govttolaš árta navdit ahte álgovuolggalaš áddejupmi livččii ain bistán. Nugo bajábealde namuhuvvon, ii leat Sis Finnmárkku sámiid riekteáddejupmi duođalaččat goassige guorahallon. Danin orruge eahpečielggas leago Sis Finnmárkku ássit dohkkehan gitta maŋimušsoađi rádjai stáhta áddejumi leat dán guovllu eatnamiid eaiggádin. Árvvoštallama mielde oppalohkái ii oru almmatge buoremus árttaid mielde dán guovllus gitta soađi áigái ná leat nuppástuhttán daid duohta dilálašvuođaid, dahje dákkár duohtadeamit stáhta beales go eaiggátháldduid doaimmaha, ja mii mearrideaddji lági mielde sáhtášii leat muhttán ássiid álgovuolggalaš árbevieru. Dát galggašii cealkkihit ahte stáhta oaidnu eaiggáduššanvuoigatvuhtii gitta dán áigemuddui vánit sáhttá daddjot lea darvánan Sis Finnmárkku ássiide riekteáddejupmin (buo. Tønnesen s. 306). 1950-jagiid rájes lea sámeálbmoga šaddi diđolašvuohta sápmelaččaid iežaset vuoigatvuođain " eatnamiidda ja čáziide" caggan stáhta oainnu cieggama. ¶
Geavahanvuoigatvuođaid dáfus ovdanboahtá das maid bajábealde lea cealkán ahte Sis Finnmárkku ássit boares áiggi rájes leat atnán iežaset oktovuoigaduvvomin buot áigeguovdilis luondduriggodagaide, ja eaige dušše lasáhussan boazodollui. Dát mearkkaša ahte eará ássitge go boazodoallit álggos leat atnán iežaset vuoigaduvvomin bivdui ja guollebivdui ovddeš vieru vuođul, ja belohahkii leat eallán dáinna. Dát gusto ee. eanadoalliide Guovdageainnus, Kárášjogas ja Buolbmágis. Lea govttolaš navdit ahte dát áddejumit ain bissot. Erenoamážit Deanu hárrái berre namuhuvvot ahte moanat ássit eanoleagis geat eai eaiggáduša matrikuleren eatnamiid ja nu eai leat "luossareivvet" , liikká ovddeš riekteáddejumi vuođul oaivvildit lea Deanus guollebivdovuoigatvuohta stákkuin dahje vuokkain. Omiid guohtuma vuoigatvuohta ja láddjehagaid vuoigatvuohta jna. dáfus matrikulerekeahtes eatnamiin, ferte navdot ahte Sis Finnmárkkus lea áddejupmi eanaš seammago vuotnaguovlluin. ¶
Lassin dáidda lea Sámi vuoigatvuođalávdegotti ovdaolmmoš miessemánu 1. b. 1987 rájes, Tor Falch, 1990 rájes searvan joavkku čoahkkimiin seamma dásis go nammaduvvon miellahtut. Dáid gaskkas guđii Mari Teigmo Eira doaimmastis Sámi vuoigatvuođalávdegotti miellahttun ođđajagemánu 1993, ja luobai seammás Hálddašanjoavkku miellahtun. Su sadjái ii leat nammaduvvon ođđa miellahttu. Sámi vuoigatvuođalávdegotti čállingoddi lea leamaš Hálddašanjoavkku čállingoddinge, mas dat leat ovddasvástidan joavkku čállingoddedoaimma: 1. Stein Owe; ođđajagemánu 31. b. 1985 rájes čakčamánu 25. b. 1989 rádjai. 2. Ingvild Mestad; borgemánu 1. b. 1988 rájes njukčamánu 17. b. 1990 rádjai. 3. Ken Uggerud; njukčamánu 1. b. 1990 rájes geassemánu 3. b. 1992 rádjai. 4. Ingunn Å. Bendiksen; njukčamánu 1. b. 1992 rájes ilbmama rádjai. 5. Stein Larsen; čakčamánu 1. b. 1992 rájes ilbmama rádjai. Dasa lassin lea Sámi vuoigatvuođalávdegotti váldočállis, Jon Gauslaa, njukčamánu 18. b. 1990 rájes, leamaš dihto doaimmat joavkku barggu loahpaheami oktavuođas. Hálddašanjoavkkus lei vuosttas čoahkkin skábmamánu 15. b. 1985:s Čáhcesullos. Joavkkus leat leamaš oktiibuot 1 čoahkkima oktiibuot 25 beaivvis. Čielggadeapmi ovdanbuktui Sámi vuoigatvuođalávdegoddái borgemánu 31. b. 1993, lávdegotti čoahkkimis Álttás. Hálddašanjoavkku bargu ii leat leamaš oktilaččat olles joavkku doaibmaáiggis. 1988 rádjai lei árja duollet dálle beanta heittot, ja bargu lei 1990-čavčča rájes ollásit gaskaluvvan guovtti jahkái. Veahá váttis bargidilálašvuođa geažil, fertii čállingoddi dáid ággiin vuoruhit váldolávdegotti ja Riektejoavkku bargguid. Joavkku eanavuovdinortnega válddahallan čuovvu vulobealde 2. kapihttalis. Earret Finnmárkku ovddeš hálddašeami várdosa, erenoamážit eanavuovdinlágaid, maid Sámi vuoigatvuođalávdegotti miellahttu professor Gudmund Sandvik lea čállán, meannuduvvojit dás iešlágan gažaldagat eanavuovdinorgánaid hábmema, válddi, áššemeannudeami ja geavada oktavuođas. Orgánaid válddi válddahallan eatnamiid vuovdimis ja lihttoláigoheamis eanavuovdinlága § 2 olis ja gustojitgo hálddašanlága oppalaš áššemeannudannjuolggadusat sin doibmii lea kapihttalis ožžon stuorra saji. Berrešii lasihuvvot ahte Hálddašanjoavku dán ovdanbuktima bargooasis lea atnán ávkki Selfors:a čielggadeamis. Danin lea 2. kapihttalis maid čoahkkáigesson dán dehálamos oasit. 3. kapihttal várduda plána- ja huksenlága njuolggadusaid, mat leat mávssolaččat eatnamiid ja eará luondduriggodagaid hálddašeapmái. 4. kapihttalis leat geahčadan riggodagaid ja geavahanvugiid main leat erenoamáš hálddašanortnegat ja main lea mearkkašupmi lávdegotti mandáhta ektui. Dieđusge lea ferten máinnašit eanavuovdinorgánaid bargguin iešguđet riggodaga dahje geavahanvuogi hálddašeami oktavuođas. Dás sáhttá gal šaddat muhtun duppalmeannudeapmi. 2. kapihttalis eanavuovdinorgánaid birra lea fuomášupmi datte giddejuvvon hábmema, válddi ja áššemeannudeami dábálaš beliide, ja 4. kapihttalis meannuduvvojit erenoamáš njuolggadusat iešguđet riggodaga hálddašeami oktavuođas. Loahpas lea 5. kapihttalis várdojuvvon Guovdageainnu suohkana meahccehálddahusa friddjasuohkangeahččaleamis mii dál lea jođus. ¶
Dát gusto hui sakka Finnmárkku "eanavuovdinortnegii" . Go geahččá má?os 1900-logu loahpa rájes lea Finnmárkkus álo leamaš sierradilli Norgga fylkkaid (ámttaid, leanaid) gaskkas. Dá leat muhtun erenoamáš dilálašvuođat mat leamaš Finnmárkku mihtilmasvuođat: - Easka 1300-logus šattai Finnmárku (riddu) Norgga riikka oassin, muhto bissovaš rájáid ránnjáriikkaide ii ožžon "Finnmárku Ámta" ovdal 1751 ja 1826. - Finnmárku lea 1751 ja 1826 rájes leamaš sullii seamma stuoris go Danmárku ( "Gonagasriikka" ). 48 600 km lea Finnmárku olu stuorátgo oktage eará norgga fylkka (lagamusas lea Nordlánda 38 000 km ja Hedmárku 27 000 km). - Finnmárkkus lea leamaš eanet iešguđetlágan ássit go gostege eará norga riikaoasis. Juo boaresdáro Finnmork namahus čájeha ahte dás ásai ovddeš rájes juo erenoamáš čearda, oaivvildeš dal sápmelaččaid rittus davabealde Málatvuona dahje davábealde Romssa dahje bidje riddogaskka oktii dainna stuorra guovlluin mátta- ja nuorttabealde "Giellasa" (másealggi) ja davábealde Jämtlándda. 1200-logu rájes ja ainjuo 1300-logu rájes bohte dážat máddin ja ásaiduvve olggumužžii riddui gos ledje buorit hápmanat ja bivdosajit. 1700-logus ja maŋŋil ássagohte suomagielhálli boanddat (kveanat) Davvi-Romssii, Oarje-Finnmárkui ja maŋimušVárjjagii. Eanetgo ovttage eará báikkis riikkas lea iešguđetlágan čearddalaš gullevašvuohta dáppe leamaš duohtavuohtan. Eiseválddit áice duohtavuođa, buot olmmošlohkamiin gitta 1930 rádjai. - Ii ovttage eará norgga fylkkas leat nu unnán ássit. Dát lea juo vuosttas luohtehahtti olmmošlohkama rájes Danmárkkus ja Norggas gitta 1990 olmmošlohkama bohtosii : ¶
Jahki Olmmošlohku - olmmošlogu proseanta oktiibuot Norggas 1801 7 700 0.9 883 000 1875 24 200 1.3 1 813 000 1900 32 800 1.5 2 240 000 1990 74 600 1.9 4 250 000 Muhto vaikko proseantaoassi álo lea leamaš vuollin, lea Finnmárku maŋimušguokte čuohte jagi logegeardásaččat lasihan olmmošlogu ja dan proseantaoasistis lasihan eanetgo oktage eará fylka, dieđus earret Oslo ja Akershus lasáhusain 8, 2 rájes 20, 4 proseanta rádjai. - Finnmárkku "eanadoallu" lei váldoáššálaččat šibitdoallu, vuođđuduvvon guohtumii ja iešguđetlágan dálvefuođđariid háhkamii. Dušše unna oasáš ---Finnmárkkus lea dohkálaš eanadollui, dikšojuvvon eatnamiid suoidne- ja buđet- ja dieđusge gornniid buvttadeami mearkkašumis. Bohccot guhtot rittus geasset, jeahkáliid siseatnamis dálvet, ja boazodoallu lea Finnmárkku mihtilmasvuohta ainjuo 1600-logu rájes. Dá lea okta váldoárta manne Finnmárkkus ii goassige leat leamaš opmodatvearru eanaeaiggáduššamis, nu ahte Finnmárku ii leat goassege leamaš riikka vearromatrihkkalis. Danin lei Finnmárkuge olggobealde riikka matrihkkala opmodatlogahallama mearkkašumis. Juohke dikki báikkálaš matrihkkalat 1775 eanačujuhancealkámuša ja 1863 eanavuovdinlága rájes heivehuvvojedje easka 1980-jagiin ođđ ¶
oktasašorohagain Várjjagis maŋŋilgo Suopma lei šaddan su stuorraoaivugasvuohtan 1809:s. Dánska-norgga beroštumit rádjašiehtadusas Ruoŧain lei oažžut "duoddariid" , siskkobealde gáržžes riddoguovllu oarjjabealde Várjjaga ja máttás Romssa rádjai. Riddoguovlu lei leamaš biehttalkeahtes norgga duovdda ( "priváhtiivva norgga Finmárku" ) Knaered-ráfi rájes maŋŋil 1611-13 Kalmarsoađi. "Duoddarat" galge ulbmilaččat váfistit rittu, ja "duottargálvvuid" sáhtášii dás vuovdit, iige Duortnosis. Deatnu šattai rádjasárggisin Buolbmágis Kárášjohkii. De juogaduvvui Ohcejohka. Máddelabbos gessojuvvo ráját Ávjovári (Kárášjoga) ja Guovdageainnu siiddaid gaskkas. Eanodat lei biehttalkeahttá "priváhtiivva ruoŧa Sámeguovlluid" oassin, ja dáppe ii lean Danmárku-Norga goassige gáibidan makkárge vearu. Mearrasámi beroštumiid dán hárrái lea váttis diehtit. Lei várra baicce badjesápmelaččaide ovdun gullat dušše ovtta stáhtii. Johtti boazodoallu 1600-logu rájes dagahii badjesápmelaččaid sorjavaš norgga rittu geasseorohagain. Dálvet besse luđolaččat jeagilguohtumiidda Ruoŧas (dahje maŋŋil 1809: Suomas; Sámekodisilla 10). Ruoŧa guovllu duopmováldi ainjuo loahpahuvvui. Ja norgga duopmováldi vuhttui guhkes áiggi áibbas unnán "sis Finnmárkkus" . Rádjasoahpamuša ja sámekodisilla oassi lohkkui vuosttas norgga dálvedikkiin Ávjováris ja Guovdageainnus 1754:s. Dákkár dálvedikkit dollojuvvojedje 1763 rádjai. Dasto ja gitta 1828 rádjai dollojuvvojedje dikkit ámtamánnedálus Álttás, ja goappašiid dikkiide. Ođđa ámtamánni Hammer oaivvildii johtin galgat leat sihke álbmogii ja riektebargiide ovdun, ja cakkašii vel gielddus ruoŧa gávppašeami dálvedikkiin duoddaris.Ná sáhttá várra daddjot ahte sis Finnmárkkus badjesápmelaččat ledje luđolat dilis logijagiin maŋŋil 1751. Ohcejoga-sápmelaččat (ruoŧa beale Deanu) ožžo doalahit oktavuođa norgga gávppašemiin, seammago norgga riikkavuložat (Sámekodisilla 28). Ohcejoga ja Anára boazosápmelaččat bivde ain geasset guliid Várjjagis. ¶
Rádjasoahpamušas Ruoššain 1826:s lei eará mihtilmasvuohta. Norgga beroštumit ledje fitnet guhkes riddosárgá, gitta Vuorjánjohkii. Dan sadjái "luddejuvvui" Njávdánsiida máttaoarjabealde Geav??i, ja Báhčaveajsiida juogaduvvui Báhčaveajjoga mielde. Ii ožžon lobi johtit rastá rájá bohccuiguin, ja "ruošša" Báhčaveajsápmelaččat ožžo norgga duovdagiin dušše ráddjejuvvon vuoigatvuođ luossabivdui geasset. Ulbmillaš árttain movttiidahtte norgga eiseválddit dáža ássama Njávdámii ja Báhčaveadjai. Njávdánsápmelaččat fertejedje juogadit Njávdánjoga luossabivddu sisafárrejeddjiiguin. Báhčaveajsiidda juogadeapmi dagahii ahte dát álbmot jávkkai čuohtejagis maŋŋil 1826. Veaháš mo 1852 boazojohtima rádjagidden gaskal Norgga ja Suoma čuozai, meannuduvvo vulobealde (2.2.3.2.5. oasis). ¶
2.2.3.2.4 1775 eanačujuhancealkámuš ja ámtalihput Kveana sirddolaččat Áltái 1700-logu álggus leat várra sávvan eaiggáduššanvuoigatvuođa ja áiddiid birra eatnamiid maid gilve. Henry Minde lea navdán ahte 1740-jagiid riiddu árta gaskal ámtamánni Kjeldssen ja kveanaid, lei go ámtamánni lei daid sápmelaččaid bealde geat dáhtto eatnamiid ain gullat «buohkaide» . Muhto seamma logijagis ákkastalai Peter Schnitler vealgáhuhttima, lihttoláigoheami ja vel eanavuovdimage Finnmárkkus. Ja ámtamánni Collett geardduhii 1761:s ahte sápmelaččat oaivvildedje alddeset leat vuoigatvuođa ovddeš ja guđđojuvvon ássansajiid niittuide. 1760-jagiin álge danin ámtaeiseválddit čállit "sadjelihpuid" . Dákkár báhpárat gohčoduvvojedje maŋŋil "ámtalihpun" , várra maŋŋil 1775. Sadje- dahje ámtalihppu mearkkašii vuoigatvuohta eaiggádii ja beallelažžii orrut ássansajis eallinahkái ja oktovuoigatvuohta dihto niittuide ja dárbbu mielde maid eará riggodagaide lahkosis. Áššebábir geardduhuvvui pántagirjjis dahje ainjuo čállui dasa, namalassii diggelogahallojuvvui. Dát ortnet govve mo ámtaeiseválddit leat iešráđálaččat bargan. Ii makkárge ráđđehusgohčus Københámmanis dahje Christianias orru leat addon, vaikko ortnega ainjuo dađis dovdagohte doppege. Ámtamánni Torkel Fieldsted oaččui áigái 1775 eanačujuhancealkámuša. Son čálii dan ieš Álttás. De manai Københámmanii ja jáhkkihii Reantogámmára dan almmuhit gonagaslaš cealkámuššan. Su gonagasjurdda lei ahte Finnmárkku boahtteáigi lei guollebivdu, ahte stáhta berre movttiidahttit ássamii rittus. Dáppe galge čujuhuvvot unnit ássansajit oktan dárbbašlaš riggodagaiguin, erenoamáš matrikulerejuvvon giddodahkii ja golmma gitta viđ bearrašiidda. Áibbas unnán divat galggai máksojuvvot (fámuhuhttojuvvon 1839:s). Eanačujuhancealkámuš atnigohte Oarje-Finnmárkkus, erenoamážit Álttás, várra unnit riddoguovllus. NuortaFinnmárkkus dat ii doaibman. Veadjá leat menddo amas. Dehálabbo soaitá leat ahte miehtá Finnmárkku devde ámtalihput dakkár dárbbuid mat várra ledje váfistan dihte ássansajiideaset ja riggodagaid mat dárbbašuvvo eallinahkái ja maŋisboahttiide. Ámtalihpuid mielde eai čuvvon eanagirje- ja matrikulerengolut. Ássansajiin ii sáhttán nappo loanaid sihkkarastit pántan. Muhto justa danin ii lean háldejeaddjiin massinvárra ássansajiideaset, nugo máŋga iešeaiggáda Álttás bártidedje. Erenoamáš dilálašvuohta lei Deanu ja Buolbmága gielddain. Ámtaeiseválddit bidje 1826 rájes fásta ássansaji ¶
ámtalihpu eaktun guollebivdovuoigatvuhtii Deanus. Maŋŋil ámtalihpuid nuppástuhttima eaiggáduššaneanagirjin 1863:s lei giddodat geassemánu 23. b. 1888 lága mielde guollebivdovuoigatvuođa (vihtanbivdosiin) eaktun. Ii lean ámtaeiseválddiid beales makkárge čoahkis plána ássansajiid čujuheames iige ámtalihpuid juolludeamis. Háldduid ii leat historjjálaččat guorahallan kárttaiguin. Muhto álgovuorus govvejit hálddut sin dárbbuid geat dáhtto fásta ássansaji, ja eiseválddit mihte dárbbuide almmá makkárge čearddalaš erohusmeannudemiin. Ássanstáhtistihkka čájeha justa ovdáneami maid eiseválddit dáhtto, namalassii stuorra olmmošlaskama Finnmárkkus maŋŋil 1800. Nugo diehtit, lei eallinvuogi sakka lotnolasealáhusain gitta. Eatnašat dárbbašedje ovtta dahje guokte gusa ja moadde sávzza, ja sáhttit omardit dálvefuođđara ja muoraid. Riggodagaid ávkkástallan fertii nappo leat errejuvvon 1700-logu vuollelis olmmošlogu ektui. 



Riggodagaid alde fertejit leat gilvališgoahtán, eai dušše vuovddi alde, muhto dađis buriid ássansajiid ja guohtumiid ja dálvefuođđariid aldege. ¶



Suoidnemánu 14. b. 1864 ggl. cea. olis mearriduvvojedje njuolggadusat mo fáldi galggai hálddašit eanavuovdima ja dan lihttoláigoheami. Dás celkui § 2:s ahte ii galgan vuovdit dahje luobahit eatnamiid cikkin ássama dahje "ávdin gaskkain" Álttás, Dálbmeluovttas, Leavnnjas, Bissojogas ja Rávttošnjárggas Porsáŋggus, Deanuleagis bajábealde Gollesullo ja Mátta-Várjjat beahcevuovddis. Dán njuolggadusa ulbmil sáhttá dušše leat leamaš heađuštit riidduid gaskal boazodoalu ja boanddaid, earret Mátta-Várjjagis, gos galggai heađuštit ođđadoallohuksema beahcevuovddis seammago Álttás. Geahččalit eatnamiid vuovdit bidjegis guđđojuvvui farga hálbbes vuovdima dahje hálbbes lihttoláiggu ovdun. Sisaboađut vuovdefoanda ásaheapmái bohte eanaš ámtta buolliviidnevuovdima divadiin. Foanddaruhta orru eanaš leamen lonehuvvon ruhtadit máŋga almmolaš viesu. Foanddarehketdoaluid sáddejedje jahkásaččat Stuorradiggái ja deaddiluvvojedje Stuorradiggešiehtadusain. Finnmárku oaččui nugo namuhuvvon vuovdehálddahusa ovttas Romssain (Sáččá ja Romssa fálddiid). Mátta-Romssa vuvddiin dinii viehka bures. Finnmárku bisuhuvvui dán oktasaš vuovdeguovllus maŋŋilge go Finnmárku ođđasit šattai sierra ámttan 1867:s, dál ámtaoaivegávpogiin Čáhcesullos. Vuovdeguovllus ledje báikkálaš vuovdebargit juohke gielddas. Sii galge giliássiide gohcit vuvddiid ja čujuhit lastavuvddiid. Cuo?ománu 24. b. 1869 lága olis Finnmárkku Ámtta Eanadilálašvuođaid Ortnega vuođul nammaduvvo dasto golbma dubmejeaddji kommišuvnna ovdal 1900. Sin bargun lei lonuhit ja heivehallat giddodagaid, justa geahpedan dihte šibitdoalu ja boazodoalu gaskasaš riidduid. Erenoamážit geahččaluvvui loahpahit vuoigatvuođavuođu niittuide mat ledje guhkkin eret ássanbáikki ja maid ii sáhttán áidut, mat ledje 1876-83 Álttá-kommišuvdna (Áltá, Dálbmeluokta ja Láhppi), 1876-83 Deanu-kommišuvdna (Deatnu, Unjárga, Buolbmát, Kárášjohka ja Davvesiida; arkiiva masson vuollásteamis) ja nubbi 1898-99 Álttá-kommišuvdna (dušše Áltá ja dál erenoamážit jurdagiin beahcevuovderájáin). Dasa lassin nammaduvvui sundi Spilling 1911:s ámtadikki evttohusain eanakommisearan buoridit eanadilálašvuođaid Dálbmeluovttas, Láhpis ja Ákŋoluovtta Spillings:a čálus, Av Finnmarkens skogret, gokčá oainnu maid eiseválddit guhká ledje ovddidan Finnmárkku vuvddiid hárrái. Jus das mii dássážii lea namuhuvvon orru leamen guoskamin dušše vuvddiide ja šibitdoalu ja boazodoalu gaskavuođaide, de bođii ođđa, gelddolaš ja bindilis mearka Finnmárkku (ja Romssa) eanahálddašeamis 1865-66 Stuorradikki rájes, mii lei "suoma várra" , čielga ballu ahte cára stuorraoaivugasvuođa Suoma kveanat sáhtte leat Finnmárkku ja Davvi-Romssa sihkkarvuođavárran. In sáhte oaidnit - nugo Knut Einar Eriksen ja Einar Niemi orruba oaivvildeamen - dán balu leat vuhtton 1862-63 Stuorradikkis dahje 1864 eanavuovdinnjuolggadusain, ja nu iige go golbma dubmejeaddji kommišuvnna nammaduvvo ovdal 1900. Muhto go preussa fallehii Dánmárkku 1864:s ja go Sønderjylland vuollástuvvui badjánii ballu ahte Norga sáhtii "oažžut davvi Slesviga" . Dát ođđa iešvuohki lea dárkilit ja vuosttas háve almmolaččat meannuduvvon Eriksen ja Niemi bokte. Dás dušše čujuhit ahte sihke báikkálaš ja guovddáš eiseválddit vuosttažettiin geahččaledje dulkot 1863 eanavuovdinlága nu ahte kveana sirddolašvuohta bissehuvvui. Miessemánu 6. b. 1876 ggl. cea. addojuvvo ođđa njuolggadusat Finnmárkku stáhta eatnamiid vuovdimis ja lihttoláigoheamis. § 2, f čuoggás, gohččojuvvo ¶
Dát ledje issoras duohtadeamit eaiggáduššanvuoigatvuođas, ja mearrádus moitojuvvui garrasit Stuorradikkis. Beavdegirjelávdegoddi celkkii danin 1877:s ahte njuolggadusain váilui láhkavuođđu. Borgemánu 4. b. 1879 ggl. cea. mearriduvvui ahte "Stáhta Eatnamat" dárkilat dihto osiin Máttá-Várjjagis, Deanus ja Unjárggas eai vuos galgan vuvdot, ja ahte olggobealde dáid guovlluid galggai Finansdepartemeanta fámuhuhttit dákkár velggiid eatnamiin mat ledje vuvdojuvvon 1876 njuolggadusa eavttuid olis. Čielga láhkavuođđu bođii easka Cuo?ománu 21. b. 1888 lágain ee. norgga Stáhtaborgárvuoigatvuođa birra. § 9 mielde sáhtte giddodaga háhkat dušše norgga (ja ruoŧa) stáhtaborgárat. Vieris borgárat sáhtte ohcama mielde fitnet norgga stáhtaborgárvuođa, ee. jus ledje eará riikkas čealkán eret stáhtaborgárvuođa ja ožžon dasa mieđáhusa (§ 3). Muhto dás ii gáibiduvvon dárogielmáhtolašvuohta. Skábmámánu 9. b. 1889 ggl. cea. mearriduvvui ahte § 9 olis eaige vieris borgárat sáhttán eatnamiin makkárge geavahanvuoigatvuođa háhkat. Mearrádus lei jurddašuvvon justa norgga stáhtaborgárvuođa haga kveana sirddolaččaide Finnmárkkus. Sin sáhtii ain atnit cára riikkavuložin su suoma stuorraoaivugasa namas. 1879 cealkámuš fámuhuhttojuvvui geassemánu 1. b. 1895 (§10) ggl. cea. olis. Dás addojuvvo viiddis njuolggadusat Finnmárkku stáhta eatnamiid vuovdimis dahje lihttoláigoheamis. Ohcamuš galggai sáddejuvvot fáldái. Son galggai áššemeannudišgoahtit, "jus Ohcci deavdá dán Riikka Opmodatháhkama Eavttuid" , nappo jus ohcan ii dasttán galgan hilgojuvvot stáhtaborgárlága § 9 ja 1889 cealkámuša mielde. ¶
Stáhta vuvddiid direktoráhta ođđasit organiseremis stáhtafitnodahkan, Statsskog SF, geahča vulobealde 2.4.3. čuoggás, mearriduvvui ahte mihttomearit mat dás leat árvaluvvon, ain galget gustot. Maŋŋilgo eanavuovdinkantuvra šattai Stáhta vuvddiid direktoráhta Finnmárku hálddašeami ¶
fylkkaossodaga oassin, dál Statskog Finnmark, geahč vulobealde 2.4.3. čuoggás, gustojit doaibmaplánat ja mihttomearit mat Statskog:i gustojit Finnmárkku eanavuovdinkantuvriige. Lassin dás namuhuvvon rávvagiid lea Stáhta vuvddiid direktoráhta, dál Statskog, iešguđet surggiin addán johtučállosiid ja bargonjuolggadusaid iešguđet riggodathálddašemiin. Man dákkárat lea addon, boahtá ovdan resurssamiel čađamannamis 4. kapihttalis vulobealde. Stáhta vuvddiid direktoráhta, dál Statskog, dahje Luodduhálddašandirektoráhta váiddagieđahallamis áššiin mat gusket fuođđuide ja guliide, ráhkaduvvojit njuolggadusat eanavuovdinásahusaid háldduidege. Eanavuovdinstivrra meannudan prinsihppaáššit ja áššesuorggi guhkes, bindilis geavat lea maiddái mearrideaddjin mo stáhta eatnamiid galgá hálddašit. ¶
Eanavuovdinorgánat leat ásahuvvon orgánan mii galgá hálddašit Finnmárkku stáhta eatnamiid, ja lea ordnejuvvon dávistit suoidnemánu 15. b. 1966 eanavuovdinláhkaásahusaid. Láhkaásahus ii leat nuppástuvvon maŋŋilgo Finnmárkku eanavuovdinkantuvra gárttai Stáhta vuvddiid direktoráhta finnmárkoossodaga oassin, Finnmárkku hálddašeapmi, ja maŋŋil Statskog-Finnmark oassin. Dát nuppástusat leat meannuduvvon vulobealde 2.4.3. oasis. Dán ovdanbuktimis lea "eanavuovdinorgánat" eanavuovdinstivrra, eanavuovdinhoavdda ja eanavuovdinkantuvrra oktasašnamahus. ¶
Eanavuovdinstivra galgá § 11 mielde leat bajimuš báikkálaš eanavuovdinorgána, ja galgá leat bajábealde eanavuovdinhoavdda, gii lea eanavuovdinkantuvrra jođiheaddji. Eanavuovdinstivrra čoahkádus ja barggut leat muddejuvvon eanavuovdinláhkaásahusa §§ 12 ja 13:s. Eanavuovdinláhkaásahusa § 12 mielde nammaduvvo eanavuovdinstivra njeallje jahkái háválassii ja čieža miellahtuiguin persovnnalaš várrelahtuiguin. Fylkkamánni galgá láhkaásahusa mielde dieđus leat eanavuovdinstivrra miellahttu ja ovdaolmmoš, ja fylkkakantuvrahoavda várrelahttun. Stivrra sadjásaš ovdaolbmo válljejit stivrra eará miellahtut iežaset gaskkas. Dáid miellahtuin galget golmmas ovddastit ealáhusberoštumiid, namalassii fylkkaeanadoallostivrra, boazoealáhusa ja stáhta vuovdehálddašemiid Finnmárkkus. Dáid miellahtuid oktan várrelahtuiguin nammada Eanadoallodepartemeanta, fylkkalávdegotti evttohusa mielde. Golbma eará miellahtu oktan várrelahtuiguin galgá fylkkalávdegoddi nammadit. Eanavuovdinstivrra váldi lea muddejuvvon eanavuovdinláhkaásahusa § 13 mielde. Eanavuovdinstivrra barggu sáhttá juohkit golmma váldooassái: eanavuovdinkantuvrra bargguid gohcit, eaŋkaláššiid mearrádit, ja gárvvistit oppalaš njuolggadusaid eanavuovdinorgánaid iešguđet áššesurggiid politihkkii. Gohccigeatnegasvuohta lea eanavuovdinláhkaásahusa § 13 vuosttas lađđasa mielde gohcit ahte eanavuovdinkantuvra "fuolaha bargguidis dávistemiin lágaide, láhkaásahusaide ja bargonjuolggadusaide" . Gohcci lea nu ahte eanavuovdinhoavda searvá stivrra čoahkkimiin ja dieđiha áššiid eanavuovdinstivrii, go jahkedieđáhus manno čađa ja dohkkehuvvo ja go dehálaš dahje váttis áššit ovddiduvvojit eanavuovdinstivrii. Eanavuovdinstivrra mearrádusválddi dáfus, čuožžu láhkaásahusa § 13 nuppi lađđasis ahte eanavuovdinstivra galgá meannudit "prinsihpalaš mihtilmasvuođa ja stuorát ruđalaš mearkkašumi áššiid, ja muđui áššiid maid bajit eiseváldi ja eanavuovdinhoavda ovddidit" . Stivra mearrida ieš leago ášši dakkár ahte galgá stivrra ovdii. Dasto lea eanavuovdinstivrras vejolašvuohta, iežas dáhtu mielde, muhttet mearrádusaid maid eanavuovdinhoavda mearrida, guoddaleami haga, geahča eanavuovdinláhkaásahusa 13 goalmmát lađđasa. Eanavuovdinstivra sáhttá maid váidaga maŋŋil fámuhuhttit dahje muhttit eanavuovdinhoavdda mearrádusa, geahča eanavuovdinláhkaásahusa § 16a. Váidin- ja muhttennjuolggadusat leat govviduvvon vulobealde 2.6.1 kapihttalis. Eanavuovdinstivrras lea bajimuš ovddasvástádus mo Finnmárkku eatnamiid hálddaša, ja sáhttá gárvet njuolggadusaid eanavuodinhoavdda mearrádusaide. ¶
Stáhta eatnamiid hálddašeapmi eanavuovdinlága olis, galgá eanavuovdinláhkaásahusa § 10 vuosttas lađđasa mielde leat Stáhta vuvddiid direktoráhta, dál Statskog, vuollásažžan, geahča vulobealde 2.4.3. čuoggá. Guliid ja fuođđuid hálddašeapmi ii gula dása, muhto baicce Luondduhálddašandirektoráhtii, geahč eanavuovdinláhkaásahusa § 10 nuppi lađđasa. ¶
"Stáhta vuvddiid direktoráhta hálddaša dál eanaš stáhta matrikulerejuvvon ja matrikulerekeahtes vuvddiid ja duottarguovlluid ja stáhtaalmennehiid, ja hálddaša vuoigatvuođaidge namuhuvvon guovlluin mat eai miehtásit leat spiehkastuvvon lágas, vierus dahje šiehtadusas. Direktoráhtii lea dalle biddjon hálddašanváldi ja barggut main ii leat njuolga oktavuohta stáhtavuvddiid doaimmaheames ja mii lea eanet dábálaš hálddašeami vuohkái. Vaikko direktoráhta váldobargun lea stáhtavuvddiid doaimmahit ja stáhta vuovdeberoštumiid áimmahuššat, oaivvilda lávdegoddi leat vuogas ahte Finnmárkku matrikulerekeahtes stáhtaeatnamiid hálddašeapmi ain gullá direktoráhtii. Eai leat danin árttat evttohit guovddáš hálddašanortnega nuppástuhttit. Nugo namuhuvvon ovddabealde gullá luossa- ja guvžábivddu hálddašeapmi dál njuolga Eanadoallodepartemeantta boazodoallo- ja sáivabivdokantuvrii. Lávdegoddi ii gávnnat makkárge árttaid evttohit eará ortnega. ¶
Direktoráhta gárvii dákkár njuolggadusaid geassemánu 17. b. 1991. Direktoráhta lea vel váiddaorgána eanavuovdinorgánaid mearrádusaide mat leat eanavuovdinlága láhkavuođuin, geahča eanavuovdinláhkaásahusa § 16 a ja vulobealde 2.6. čuoggás. ¶
Eanadoallodepartemeanta galgá, Direktoráhta bajit orgánan, searvat eanavuovdinkantuvrra áššemeannudeapmái dihto áššiin. Eanavuovdinláhkaásahusa § 10 mielde galgá Stáhta vuvddiid direktoráhta ee. meannudit "áššiid maid ferte ovddidit Eanadoallodepartementii" . Muhtun mearrádusat eaktudit nappo leat nu dehálažžan ahte Eanadoallodepartemeanta, Direktoráhta bajit orgánan, ferte gohcit mearrádusaid. Ii leat dárkilat čilgejuvvon makkár áššit dát galggašedje leat, eaige leat addon oppalaš njuolggadusat makkár áššiid galggašii ovddidit Eanadoallodepartementii. Eanadoallodepartemeanttas dieđihuvvo ahte eaŋkaláššit hárve ovddiduvvojit Departementii, muhto njuolggadusa mielde sáhttá váttis dahje dehálaš áššiin ná dahkat. Lassin searvá Departemeanta go oppalaš gažaldagaid meannuda. Maŋŋilgo Direktoráhta rievdaduvvui stáhtafitnodahkan, geahča vulobealde 2.4.3. čuoggás, lea sáhkkocealkingeatnegasvuohta earalágan das lohkkogo ášši hálddašeapmin dahje gávppašeapmin. ¶
Ovddabealde čađamannan čájeha ahte eanavuovdinorgánaid hálddašeami stuorra oassi galgá gullat Stáhta vuvddiid direktoráhta ovddasvástádussuorgái, geahč eanavuovdinláhkaásahusa § 10. Guokte dehálaš nuppástusa leat leamaš dan rájes go eanavuovdinláhkaásahus gárvvistuvvui 1966:s. Vuohččan leat eanavuovdinorgánat ovttastuvvon Stáhta vuvddiid direktoráhta fylkkaossodaga ovttadahkan, Finnmárkku hálddašeapmin. Nuppádassii lea Stáhta vuvddiid direktoráhta rievdaduvvon stáhtafitnodahkan, gohčoduvvon Statskog SF. Vuosttas nuppástus geavai go Stáhta vuvddiid direktoráhta stivra golggotmánu 22. b. 1990 (ášši 61/90) mearridii ahte eanavuovdinkantuvra galgá šaddat direktoráhta fylkkaossodaga ovttadahkan, Finnmárkku hálddašeapmi: ¶
organisašuvdnamálle evttohusa, mas guovddáš Stáhta vuvddiid direktoráhta lei bajimuš orgánan, oktan Direktoráhta fylkkaossodagain, Finnmárku hálddašeapmi, bajábealde dan njeallje báikkálaš ossodaga; Opmodatovddidanossodaga, Vuovde- ja giliossodaga, Várrebálvalusa ja Hálddašanossodaga. Eanavuovdinlágaid mielde galggai áššemeannudeapmi lávdegotti evttohusa mielde gullat Hálddašanossodahkii. Dasto lei eanavuovdinstivra evttohuvvon orgánan gaskal Finnmárkku hálddašeami ja guovddáš Direktoráhta, ja mas lei váldi áššiinge maid Direktoráhta ovddasvástidii. Lávdegotti oaivila mielde livččii dákkár organisašuvdnamálles leat čuovvovaš nana bealit (17. siiddus) : ¶
bájuhuvvon ovddabealde, lea rievdadeapmi Finnmárkkus leamaš dađisdaga. Finnmárkku hálddašeapmi, dál Statskog Finnmark, lea ordnejuvvon njeallje iehčanas ovttadagaide; váldokantuvra Álttás, várrebálvalus Čáhcesullos, eanavuovdinkantuvra Čáhcesullos ja vuovdeossodat Girkonjárggas. Ovttastahttin lea dagahan ahte eanavuovdinorgánaid hálddašeapmi stáhta matrikulerekeahtes eatnamiin lea eanet ovttaidahtton oassin Stáhta vuvddiid direktoráhtas, dál Statskog, go ovdal. Earret eará gulai eanavuovdinkantuvrra bušeahtta ja rehketdoallu, rehketdoallojagi 1992 rájes Finnmárkku hálddašeapmái. Dasto lea Statskog Finnmark šaddan bajábeallai eanavuovdinstivrra soames gažaldagain. Dát čuovvu ee. go Eanadoallodepartemeanta njukčamánu 7. b. 1991 sirddii válddis addit hattiid ja divadiid njuolggadusaid eanavuovdinláhkaásahusa § 9 mielde Stáhta vuvddiid direktoráhtii. Direktoráhta attii de geassemánu 17. b. 1992 haddennjuolggadusaid Finnmárkku stáhtaeatnamiid vuovdimii ja lihttoláigoheapmái. Njuolggadusaid mielde lea dihto váldi mearridit hattiid, indeaksamuddet hattiid ja beassat haddemerremis sirdon Direktoráhta fylkkaossodahkii, dál Statskog Finnmark. Statskog Finnmark mearrádusat dán láhkavuođul, leat eanavuovdinstivrii čadni dego livčče addon Eanadoallodepartemeanttas, nugo lea eaktuduvvon eanavuovdinláhkaásahusa § 9:s. Dán dilálašvuođa geažil lea ee. jerron makkár sajádat Statskog Finnmark:s galgá leat eanavuovdinorgánaid ektui, dahje nuppiin sániiguin, makkár áššiin galgá Statskog Finnmark leat bajábealde eanavuovdinorgánaid. Eanavuovdinhoavdda áššeovddideamis eanavuovdinstivrraáššis 30/92 geassemánu 18. b. 1992 čuožžu: ¶
Aarseth-lávdegotti raporttas, masa eanavuovdinstivra čujuha, daddjo 17. siiddus eanavuovdinstivrra sajádagas boahttevaš organisašuvnnas čuovvovaččat: "Eanavuovdinstivrras ii leat dál makkárge váldi vuovdehálddašemiid doaimmas. Evttohuvvon organisašuvdnamálles leat guokte vejolašvuođ stivrra bidjamis. Dan válddi sáhttá ráddjet dušše gustot hálddašanossodahkii (ohcamiid meannudit eanavuovdinlágaid mielde), dahje addit stivrii válddi olles organisašuvdnii. Goappašat vejolašvuođat leat vuđolaččat digaštallon, ja lávdegoddi leat gávnnahan ahte stivrras berre leat váldi Stáhta vuvddiid, Finnmárku olles doaimmas. Dehálamos árttat dása leat politihkalaš dásis: Stáhta lea monopoldilis Finnmárkku eanaeaiggádin, muhto seammás leat eatnamiidda laktášuvvan olu vuoigatvuođat, sihke čállon ja čálakeahtes (árbevirolaš atnu). Stáhta ii oaččo danin luđolaččat ávkkástallat eatnamiiddis, muhto ferte álo gamus dovdat mii politihkalaččat dohkkehuvvo báikkálaččat ja guovllulaččat. Eanavuovdinstivra lea guovllu orgána mas leat eavttut dárbbašlaččat gamus dovdat " álbmotoainnu", ja go lea belohahkii politihkalaš čoahkádus lea maid doarvái oktavuohta politihkalaš birrasiin. Lávdegoddi dáhttu deattuhit stivrra fágalaš/politihkalaš čoahkádusa mávssolašvuođa. Fágalaš ovddasteaddjit buktet stivrii ja hálddahussii áddejumi iežaset fágasurggiin mii lea hui mávssolaš áššiid árvvoštallamis, seammásgo politihkalaš ovddasteaddjit váfistit dárbbašlaš oktavuođ fylkka politihkalaš eiseválddiin. Eanavuovdinstivrras lea guovllupolitihkalaš mávssolašvuohtage. Stivrra haga stivrejuvvošivčče stáhta luondduriggodagaid ávkkástallamat Finnmárkkus njuolga Oslos (ja Troanddimis). Dálá olggobealde guollevaljiid vuoigatvuođa vuostálasvuođa geažil Finnmárkorittu, sáhtášii navdit dán sáhttit geavahit vuostá Stáhta vuvddiid jus leat beroštanriiddut. Sámi vuoigatvuođalávdegotti barggu ektui lea várra dehálaš ahte Stáhta vuvddiid doaibma fylkkas stivrejuvvo guovllulaččat. ¶
Departemeanta masa finodat gullá, galgá stáhtafitnodatlága § 38 vuosttas lađđasa mielde doaimmahit fitnodaga bajimuš válddi. Váldi galgá doaimmahuvvot fitnodatčoahkkimis, mii aiddostahttojuvvo nuppi lađđasis, mas čuožžu ahte departemeanta ii sáhtte doaimmahit válddis olggobealde fitnodatčoahkkima. Bajimuš váldi doaimmahuvvo go dušše guoskevaš stáhtaráđis lea fitnodatčoahkkimis jienastanvuoigatvuohta. Evttohusa vuođustus dahkat Stáhta vuvddiid direktoráhta stáhtafitnodahkan addá Eanadoallodepartemeanta St. prp. nr. 52 1991-92 16. siiddus: ¶
Ovdabargguin lea nappo eaktuduvvon ahte galgá earuhit gaskal hálddašeami dahje almmolaš válddalastima nuppi bealde ja gávppašeami dahje ealáhusa fas nuppi. Háldduide mat gohčoduvvojit ealáhussan dahje gávppašeapmin, lea biddjon gávpelaš doaibma, mii gusto eanavuovdinorgánaid bargguid oassáige mat gullet dákkáriidda. Gávpelaš bargguid deasta lea guovddážis Statskog dán organisašuvdnavuogi válljenvuođustusas. St. prp. nr. 52 (1991- 92) 17. siiddus cealká Eanadoallodepartemeanta: ¶
"Organisašuvdnamálle evttohus mearkkaša ahte almmolaš válddalastin mii dál doaimmahuvvo Stáhta vuvddiid direktoráhtas, galgá ođđa finodatge doaimmahit. Dát mearkkaša ahte Eanadoallodepartemeantta sirdá finodahkii válddi. ... Departemeanta deattuha ahte dan muddui go finodat doaimmaha almmolaš válddi, leat dat mearrádusat dábálaš hálddašanrievttálaš njuolggadusaid vuollásažžan. Dát mearkkaša ahte departemeantta sáhttá bagadallat finodaga dáid gažaldagain. Dasto gustojit hálddašanláhka ja almmolašvuođaláhka dáid mearrádusaide dábálaš láhkai. Rievdadeami ja váidaga njuolggadusat gustojit vástideaddji láhkai. Válddi mii lea sirdojuvvon fitnodahkii, sáhttá departemeanta jus dárbbašuvvo geassit ruovttoluotta nu ahte ii leat sáhka heaittiheames. Dán láhkai bissu riektesihkkarvuohta seamma dásis go eará hálddašanmearrádusat. Departemeanta lea gávnnahan ahte fitnodaga doaimma oassi mii guoská válddalastimii, nu guhkás go vejolaš berrešii ordnejuvvot sierra ovttadahkan fitnodaga váldokantuvrras. Dán láhkai lea álkit earuhit gaskal fitnodaga válddalastima ja ealáhus- ja bálvaleaddji doaimma. Dákkár organisatoralaš juogadeapmi berrešii maid leat guovllukantuvrrain jus bargohivvodat ja geavatlaš dilálašvuohta cealkkiha ja dahká dan vejolažžan. Vuođusin biddjojuvvo ahte válddalastima golut lágaid mielde mat ovddabealde leat namuhuvvon, máksojuvvojit Eanadoallodepartemeantta bušeahtas. Doaibmasuorgi ferte leat sierra boađusovttadat fitnodagas, nu ahte politihkalaš stivrenvejolašvuođat lea váfistuvvon. Ná heađuštuvvo duppalruhtaveahkki gaskal hálddašeami ja gávppašeami. Jus buohtastahtto dálá diliin lea dát čielgasit buoret." ¶
"" Giliássi " báhkkodeamiin lea - nugo ovdanboahtá lávdegoddi cealkámušas - oaivvilduvvon ráddjet vuoigatvuođ čujuhuvvot muoraid dálloatnui sidjiide geat ásset olggobealde gávpogiid ja čoahkkebáikkiid." ¶
Mearrádusa rievttálaš sisdoallu lea meannuduvvon Riektejoavkku čielggadeami 3.2. kapihttalis, ja čujuhannjuolggadusa geavat lea govviduvvon vulobealde 4.4. kapihttalis. Mearrádus mas guhká ii leat leamaš geavatlaš mearkkašupmi, lea § 5, mii doaisttážii addá gieldda ássiide lobi gielddas čuohppat lavnnjiid jekkiin. Lavdnječuohppan galgá maid čujuhuvvot. Departemeanta gohčoda lavdnječuohppama vuoigatvuođa buohkaidvuoigatvuohtan maid sáhttá heaittihit jus lavdnjeboaldin nohká. Njuolggadusa rievttálaš bealit leat vihkkedallon Riektejoavkku čielggadeami 3.11. kapihttalis. Go njuolggadus ii leat dál anus, ii leat dat Hálddašanjoavkku čielggadeamis lagat meannuduvvon. Eanavuovdinlága § 5 a bođii 1977 eanavuovdinlága lassin. Dás lea biddjon njuolggadus ahte dušše finnmárkolaččain galgá leat stáhta eatnamiin vuoigatvuohta lubmet. Eará norgga borgárat ja olgoriikalaččat sáhttet lubmet dušše go murjjiid borrá dasttán. Dasto addo Gonagassii váldi addit láhkaásahusa lubmenmuddemii, ja dan oktavuođas sáhttá mearridit ahte muhtun luomeguovllut čujuheami bokte galget spiehkastuvvot álbmoga čoagginvuoigatvuođas, ja dan sadjái doalahuvvojit ovttaskas olbmuide, joavkkuide ja giliide. Luomevaljiid čujuhannjuolggadusat leat addon eanavuovdinláhkaásahusa § 8 a:s. § 5 a rievttálaš bealit leat meannuduvvon Riektejoavkku čielggadeami 3.10. kapihttalis. Njuolggadusaid geavat lea govviduvvon vulobealde 4.7. kapihttalis. ¶
Lagabui vuođustit Mearrádusa, ahte Eatnamat dás rájes eai addo Nuvttá, ii oro dán Báikkis dárbbašuvvomin, go dan Oktavuođas sáhttá čujuhit Vuovdefálddi Norman mildosiidda, mat čuvgejit Gonagaslaš Sis Departementii Njukčamánu 19. b. dán jagi, mas jáhkkui ođđa Prinsihppa min oainnu mielde lea doarvái vuođustuvvon. Dás galgá dušše mihttet, ahte vissa einnosta ođđa Vuogádaga Guoddaleapmi, ahte dat vádduda ja muhtun Muddui caggá Finnmárkkus eanet hukset, muhto dát Dárkon ii leat Kommišuvdnii moktege Issoras, go baicce várra lea buoret Guovlluide ahte leat moadde, muhto árjjálaš ja jábálaš Iešeaiggáda, go ahte leat olut, geain váilot dat namuhuvvon Galggat, ja go diehtit, ahte eai eisege sii daidda, geat dikšot Eatnamiid, dábálaččat dál leat gillán, go baicce dábálaččat juo leat geavahan eanet Eatnamiid go sii dássážii leat gillen dahje sáhttán gilvit. Go vuos Eatnamat leat vuvdojuvvon ja mákson olles Árvvus, berrešii dat maid leat Opmodat sáni duohta Áddemis, ja iige Gáržžiduvvot Eaiggáduššanvuoigatvuođas nugo bajábealde namahuvvon. Ahte buot dát berrešivččii loahpahuvvot, gusto datte lunddolaččat dušše Eatnamiidda, mat máksojuvvojit, nappo dan maid Stáhta dás rájes luobada. Vel guoská, mat lea juo addon, ainjuo Dál evttohuvvo dušše Gáržžidemiid lasihit dan oassái, maid birra eanet vulobealde. Eatnamiid Vuovdima dáfus, ii leat dieđusge min Oaivil, ahte buot Eatnamat galget vuvdojuvvot ja iige, ahte berrešii doapmat vuovdit, maid sáhtášii jurddašit Áiggiid mielde berrešii sirdit priváhta Eaiggáduššamii." ¶
"Álttás, láhttesta Vuovdemeašttir, lea guhkit Áiggi juohkán ávkkolaš Eatnamiid Bealdduide, Gittiide ja Niittude hui unna Eanabihtáide. .... Dušše lea Vuohki, mo Eatnamiid luobaha, mii ferte leat unohas. Dát luobahuvvojit unnit Eanabihtáide, Dielkun vuvddiin, eai leat doarvái ávkkálaččat Atnui dasa gii daid oažžu, muhto doarvái Bilidit Vuovddi das birra. Ii gávdno makkárge gárvves Plána maid čuovvu, mas lea čielggaduvvon, gokko berrešii leat Vuovdi ja gokko Bealdu ja Gieddi. .... Ainjuo navdá Vuovdemeašttir dáppe, ahte mo Vuovdi lea Vahágahtton, jus ii čalbmáičuohccái, liikká uhccán Vahát, dan ektui mo Eanabihttájuohkin Áiggi mielde čuohcá Eanadollui, Gildii ja Stáhtii. Go ferte dovddahit, ahte vel doppe daid Guovlluin Finnmárkkus, gos Eanadoallu lea duođai vejolaš, lea Árta Dáluid unnidit mealgat go máŋggaid eará Sajiin riikkas, go Eanadoallu Finnmárkkus ii sáhte Eatnašiidda leat áidna Eallinvuohki, nu ahte ii galgga mannat nu Guhkás, go dál, váikko ii álo, muhto dávjá dahká. Dáinna juogademiin lea hohkaheamen, vaikko Dilálašvuođat muđui eai iešalddes dárbbašivčče, vártnuhis, geafes, duhtameahttun, ja lobihis Eanadoallo-Proletára. Dán riikaoasis iđiha seamma Dilálašvuođa, go Molsunláhka ná viggá Duhtadit Almmolaš ja priváhta olbmuid go nuppástuhttimin eará sajiin riikkas. Manne Čujuhuvvo ná vahátlaš Lági mielde, oaivvilda Vuovdemeašttir ártan leat go Stáhta ske?ke Eanabihtáid, mat eai leat šat, nugo lei 1775:s, go dieđihuvvon Cealkámuš ilmmai, Ruhtaárvvu haga. ..... Vuovdemeašttir atná danin riektasamos, ahte Eatnamat eai šat ske?kejuvvo, muhto luobahuvvojit árvvu mielde. Gos das ii leat makkárge árvu, lea buoremus ahte ii giktal Geange ássagoahtit dohko. ... Vuovdemeaštára geažiduvvon Lági mielde navdá, ahte Ii oktage gillá, Ii oktage oidojuvvo. Eatnamat bohte dušše sin gieđaid gaskii, geain juo lei veahá Ruhta, nappo Dábálaččat ruovttudoallolašja barggánis Olbmuide. Dan sadjái go eanebuidda, muhto geafes, eai birgejeaddji ja duhtameahttun Eanaeaiggádiidda, geat dávjá šaddet Gefiidkássii Noađđin, eai dárbbaš nu máŋga, muhto jábálat, iehčanas ja duhtavaš Eanadoallit. Vuovdemeaštára bajábealde namuhuvvon cealkámušat gusket, son mearkkaša, dušše Álttá Báhpasuohkanii. Galgágo Stáhta Eatnamiid Vuovdin leat Njuolggadussan muđui Finnmárkkusge, ii duostta árvvoštallat, go leat unnán Dieđut, muhto lea gullan oahppan ja buorremenolaš Olbmuid Nuortafinnmárkkus cealkimin dan hárrái, ahte galggašii leat ávkkálažžan doppege Vuovdigoahtit heađuštan dihte sahtedohko Ođđaássama báikkiide, gos eai sáhte ealihit iežaset, muhto guđđet maŋŋilgo leat vuvddiid bilidan, na várra vel Eatnamiid bilidan nu ahte eai anihahte." (O. nr. 33 1862 2. siiddus) ¶
"Jus ii árttaid geažil mat ovddabealde leat namuhuvvon galgga leat eahpidahtti, galggašii Finnmárkku eatnamiid sáhttit láigohit dahje lihttoláigohit. ... Dalle berrešii addit oppalaš vejolašvuođa lihttoláigohit eatnamiid Finnmárkkus go dát ii leat vuoigatvuođaid vuostá maid badjesápmelaččat dahje dálonat leat háhkan, dahje riikka dahje guovllu anu vuostá." ¶
"§ 2 nuppi lađas čujuha sániid mielde opmodagaid sirdimii (vuovdimii) ja iige láigoheapmái. Olu hálddut leat nuppi beales nu viidát ahte dat vuovdingildosa ektui berrešedje lohkkot vuovdimin lága ektui, go beroštumiid maid áiggošii áimmahuššat eai livčče muđui doarvái suodjaluvvon. Dasa mii ovddabealde lea namuhuvvon, mearriduvvo dás ahte eanavuovdinkantuvra buot vuovdináššiin ja eará viiddis háldduin mat lága áddemis bálddastahttojit vuovdimiin (omd: eanahálddut huksemii, viesuide, industriai, luottaide) ferte árvvoštallat dárkilit rihkkugo vuovdin/hálden lága § 2 nuppi lađđasa gildosa." ¶
"Lávdegoddi oaivvilda ahte go eatnamiid luobaha dahje láigoha berrešii váldodeaddu biddjot háldet eatnamiid servodatávkkálažžan ja gánnáhahttin. .......... Lávdegoddi oaivvilda ahte láhkamearrádusas berrešii doalahit ahte eatnamat mat dárbbašuvvojit badjesápmelaččaid elliid johtolagaide dahje geasseguohtumin eai berrešii vuvdot. Seamma gusto go vuovddi dahje ruvkedoaimma, darfejekkiid, sámmálčoaggima, bivddu ja guollebivddu geažil lea ovdun seailluhit eatnamiid stáhta opmodahkan. ......... Jus árttaid geažil mat ovddabealde leat namuhuvvon ii galggašii leat eahpidahtti, ferte Finnmárkku eatnamiid sáhttit láigohit dahje lihttoláigohit. Dál ásahuvvojit láigogaskavuođat eará ulbmiliiddage go daid mat leat namuhuvvon njuolggadusaid § 8:s, ja ii leatge boahtteáigái gáibiduvvon ráddjet lihttoláigohanlobi ulbmiliidda mat leat namuhuvvon njuolggadusas. Berrešivččege addot oppalaš lohpi lihttoláigohit eatnamiid Finnmárkkus go dát ii leat vuostá vuoigatvuođaid maid badjesápmelaččat dahje dálonat leat háhkan, dahje vuostá riikka dahje guovllu dárbbu." ¶
Departemeanta lea ovttamielas lávdegottiin ahte Finnmárkku stáhta eatnamiid hálden nu bures go vejolaš berrešii ovdánit systemáhtalaččat ja plánamielde, geahččalan dihte ávkkástallat eatnamiid buoremussan ulbmálaččat ja ruđalaččat. Láhkaásahusaid evttohusa § 1:s lea lávdegoddi báhkkodan ná: [Láhkaásahusa § 1 lea bajábealde čállon.) Departemeanta deattuha dán oktavuođas mávssolašvuođa farggamusat oažžut ruđalaš kárttaid daid guovlluide Finnmárkkus gos vuovdin ja lihttoláigoheapmi leat áigeguovdilat, ja departemeanta guorrasa lávdegotti dáid ovdandoallamiidda." ¶
čujuhuvvon vulobealde 2.6.4.1 čuoggás, dušše deastta atnán boazoealáhii, muhto eará deasttaidege go árvvoštalle vuovdingažaldaga. Dán leat dahkan sihke ovdal ja maŋŋil 1965 eanavuovdinlága. 1965 láhka ii danin nuppástuhttán maidege. Geavat lea vánit vuođđuduvvon makkárge čielga oidnui lága dulkongažaldagaide, muhto liikká lea leamaš viehka bissovaš. Sáhttá jearrat makkár mearkkašupmi nu guhkes ja bissovaš geavadis lea § 2 nuppi lađđasa a) rievttálaš árvvoštallamii. Juridihkalaš teorias lea dán gažaldaga ee. Torstein Eckhoff vihkkedallan "Rettskildelaere:s" (1989), mas 201. siiddus daddjo hálddašangeavada birra čuovvovaš: ¶
Mii dás daddjo, sáhttá állanahttit dan guvlui ahte geavada maid eanavuovdinorgánaid beales lea čuvvon, ja mii lea joatkka ovddeš geavadis, sáhttá bidjat vuđđosa ahte geavahuvvon njuolggadus adno leat gustojeaddji riektin. Maná sáhttá das maid ovddabealde lea vihkkedallan čujuhit ahte eanavuovdinorgánaid § 2 a) atnu ii leat lága ¶
"Eanavuovdinlága § 2:s lea molssaevttolaš mearrádus, namalassii ahte dihto rájáid siskkobealde leat dodjaluvvon eanavuovdineiseválddiid árvvošteapmái galgágo eatnamiid sáhttit háldet vuovdimis dahje háldduin maid bálddalastá vuovdimiin daid háviid go boazoealáhussii - earret eará - čuohcá. ... Eanavuovdinkantuvra ii mearrit loahpalaččat beroštanriidduid mat dás bohciidit, go Eanavuovdineiseválddit dábálaš hálddahuslaš prinsihpaid fámus, juohke dilálašvuođas livččii leat čadnon dasa mii mearriduvvo konsešuvdnaáššis" . ¶
Várdosa dihte sáhttá namuhit ahte eanavuovdinorgánain leat muhtun barggut mat čuvvo go stáhta lea lohkkon Finnmárkku eatnamiid eaiggádin. Geassemánu 30. b. 1972 báktelága mielde galgá Báktedoaimmahat gohcit ozolaš minerálaid doaimma. Eavttuid vuođul mat biddjojit go ohcá sierralobi háhkat dahje roggat dihto eará eahpeozolaš gávdnoštumiid, biddjo konsešuvdnaeaktunge ahte doaimma galgá Báktedoaimmahat gohcit. Finnmárkku eanavuovdinkantuvrra ja Báktedoaimmahaga gaskasaš siehtadusas galgá eanavuovdinkantuvra gohcit Báktedoaimmahaga ovddas. Vuođustus lea belohahkii ahte eanavuovdinorgánat ovddastit stáhta, ja belohahkii geavatlaš árttaid geažil. Minerálriggodagaid hálddašannjuolggadusat leat ovdanbiddjon vulobealde 4.13. kapihttalis. Eanavuovdinorgánaid guoddu lea ahte go juo lea sierra láhka dása, berrešii guoskevaš orgána dan muddet dan lága vuođul, ja eaige eanavuovdinorgánat. Dát guoddu boahtá ovdan 2405/89 áššis, beaiváduvvon skábmamánu 22. b. 1989, mii lea bartaguovllu luoddaráhkadeami birra. Go lea čujuhan lágaide mat muddejit luoddaáššiid, cealká eanavuovdinhoavda: ¶
"- Eanadoallolávdegoddi ja fylkkaeanadoallostivra, eatnamiid dahje eanadollui vuoigatvuođaid áššiin. - Guoski orohatstivra ja guovllustivra, boazoealáhusa beroštumiide áššiin. - Orgánat maid Fuođđo- ja sáivaguolledirektoráhta áiggis áiggi mearrida guollebivddu áššiin. - Geaidnodoaimmahat olggobealde muddejuvvon guovlluid viesuid, gávppiid, industria jna. sajiid áššiin. - Olgunastinlávdegottit olggobealde dohkkehuvvon bartaguovlluid bartasajiid áššiin. - Luonddusuodjalaneiseválddit ávkkástallamis čievragávdnoštumiid, dahje go guoskkahit ráfáiduhttinplánaid áššiin. - Vuovdehálddašeaddji go vuovdedoalus leat beroštumit guovllus. - Guoskevaš militearahoavda (siviilla girdihápmaniin: Áibmojohtolatdoaimmahus) áššiin mat gusket eanaoastimii dahje - láigoheapmái ja vuoigatvuođaide lahkosis dahje mat leat mávssolaččat Militeara ásahusaide, rusttegiidda, hárjehallanguovlluide jna. -Eanadoallolávdegoddi ja fylkkaeanadoallostivra, orohagat orohatstivrrat ja guovlustivrrat ja gielddastivrrat luomevaljiid čujuhanáššiin." ¶
Váidinnjuolggadusat leat addon eanavuovdinláhkaásahusa 16 a:s. Vuosttas lađđasis čuožžu ahte "mearrádusaid dán láhkaásahusa vuođul sáhttá guoddalit. Hálddašanlága IV kap. váidinnjuolggadusat gustojit vástideaddji." Hálddašanlága VI kapihttal čujuhusa mielde galget gažaldagat mat eai erenoamážit leat máinnašuvvon eanavuovdinláhkaásahusas, čuovvut hálddašanlága njuolggadusaid. Earret eará gusto váidinlohpi "beallái dahje earái geas lea áššis rievttálaš váidinberoštupmi" , geahč hálddašanlága § 28 vuosttas lađđasa, ja váidináigemearri leat 3 vahkku das rájes go mearrádusa diehtu leat ollen beallái, geahča § 29. Galgá váidit orgánii mii lea lagamus bajábealde orgána mii leat mearrádusa dahkan, geahča hálddašanlága § 28. Eanavuovdinláhkaásahusa § 16a nuppi lađđasa mielde lea direktoráhta masa ášši gullá eanavuovdinhoavdda dahje eanavuovdinstivrra mearrádusaid váiddaorgána, namalassii Luondduhálddašandirektoráhta fuođđo- ja guolleáššiin, ja muđui Stáhta vuvddiid direktoráhta, dál Statskog, geahč láhkaásahusa § 10. Go eanavuovdinhoavda lea dahkan mearrádusa guoddaluvvon mearrádussii, sáhttá ášši ovddiduvvot eanavuovdinstivrii ovdal de sádde dan direktoráhtii gosa galggašii, geahča § 16 a njealját lađđasa. Dát siskkáldas váiddagieđahallan galgá diktit eanavuovdinstivrra rievdadit eanavuovdinhoavdda mearrádusa, geahča § 16 a goalmmát lađđasa. Jus mearrádus rievdaduvvo, bisána váiddagieđahallan dása. Váiddaáššiid ráhkkanahttá ja lágida eanavuovdinhoavda eanavuovdinstivrii, geahča láhkaásahusa § 14 buo. hálddašanlága § 33 nuppi lađđasa. Eanavuovdinhoavda sáhttá dán oktavuođas rievdadit mearrádusas, geahča § 16 a goalmmát lađđasa. Dalle lohká dušše váidaga stivrra ovddas. Dalle maid go eanavuovdinstivra lea juo dahkan mearrádusa, sáhttá rievdadit iežas mearrádusa maŋŋil váidaga, geahča láhkaásahusa § 16 a goalmmát lađđasa. Eanavuovdinláhkaásahusa njuolggadusat mo rievdadit iežas mearrádusa maŋŋil váidaga lea seammago hálddašanlága § 33 njuolggadusat, earret ahte § 33:s lea rievdadeamis eaktuduvvon ahte orgána gávnnaha váidaga leat vuođustuvvon. Dát eaktu galggašii maiddái áddejuvvot eanavuovdinláhkaásahusaid njuolggadusain, vaikko ii daddjo čielgasit. Váiddaorgána váldi ii leat albmaduvvon eanavuovdinláhkaásahusas, muhto boahtá ovdan hálddašanlága § 34:s, mas čuožžu nuppi ja goalmmát lađđasis: ¶
Jus guovlu lea muddejuvvon ohccon ulbmilii, lea eanavuovdinorgánaid meannudeapmi viehka ovttageardán. Go ohcan gusto viessosadjái muddejuvvon ássanguovllus, juolluduvvojit viessosajit meannudeami haga eanavuovdinlága njuolggadusaid mielde. Eanavuovdinmearrádusaid § 5 mielde berrejit viessosajit mat muddejuvvojit ássanguovlun "vuohččan vuvdot dahje lihttoláigohuvvot guoskevaš gildii, gieldda vejolašvuođain lihttoláigohit ovttaskas viessosajiid." Daid háviid go gielda oastá dahje láigoha ássanguovllu, ferte oasti váldit gielddain oktavuođa viessosaji oastima dahje ovdaláigoheami dihte. Jus gielda ii oastte dahje láigot eatnama, lihttoláigoha eanavuovdinkantuvra viessosajiid njuolga. Dát gusto erenoamážit njuolggadusaide go sajiide juo leat huksejuvvon viesut, geahča § 7. Bartasajiid bartaguovllus juohká eanavuovdinkantuvra. Bartasajiid sáhttá dušše lihttoláigohit, geahč eanavuovdinmearrádusa § 8 vuosttas lađđasa. Jus guovllu lea mudden, muhto eará ulbmilii go masa ohcco, dárbbašuvvo sierralohpi plána- ja huksenlága § 7 mielde ovdal viessosaji sáhttá luobahit. Muđui áššemeannuduvvo muddejuvvon guovlluid ohcamiid vieruid mielde. Muddejuvvon guovlluid eatnamiid eanavuovdinorgánaid háldema dárkilat čađamannamii, čujuhuvvo resurssamiel čađamannamii 4. kapihttalis vulobealde, erenoamážit 4.2 kapihttal eanadoalu birra, 4.5. kapihttal viesuid ja rusttegiid birra ja 4.6 kapihttal barttaid, lavdnjegođiid ja návsttuid birra. Muddejuvvon guovllu olggobealde lea álo eanavuovdinkantuvra mii juohká viessosajiid ja eatnamiid iešguđet ulbmiliidda, ja dákkár áššiid áššemeannudeapmi lea olu viidát go jus ohcan gusto muddejuvvon guovllus. Áššemeannudeapmi álggahuvvo nu ahte ohcan vuos čilgejuvvo dahje dahkko ovddalgihtii árvvoštallan eanavuovdinlága ektui. Jus eanavuovdinkantuvra gávnnaha ohcama biehttalit, ovdamearkka dihte go ovdal lea seamma guovllu ohcamiid biehttaleapmi dahje go lea čielggas ahte guovllu ii sáhte luobat § 2 nubbi lađđasa geažil, biehttaluvvo ¶
Eanavuovdinorgánaid barggut leat ovddiduvvon ovddabealde 2.5. čuoggás. Dás máinnašat mat eanavuovdinorgánaid eatnamiid ja vuoigatvuođaid hálddutnamalassii eaiggáduššanvuoigatvuohta ja geavahanvuoigatvuođat - galggašedje leat, ja makkár njuolggadusat gustojit dáid háldduide. Eanavuovdinorgánaid njunuš bargu lea háldet Finnmárkku eatnamiid. Eatnamat háldejuvvojit erenoamážit eanadollui, viessosajiide, bartasajiide, gávppašan- ja industrisajiide, rusttegiidda čáhcefápmohuksemiidda ja minerálroggamiidda eatnamat luottaide ja eará johtolatrusttegiidda ja rusttegiidda suodjalussii. Fylkka stuorámus eanaeaiggádin lea eanavuovdinorgánain olu dadjamuš go fylkka ássit dahje earát dárbbašit eatnamiid iešguđet ulbmiliidda. Dieđus sáhttá maid háhkat ovdalis čuldojuvvon opmodagaid mat leat priváhta eaiggáduššamis, muhto buot ođđa viessosajiid ferte eanavuovdinorgánaid bokte háhkat, mii dalle lea monopoldilis. Stáhta matrikulerekeahtes eatnamiid hálddašeami ulbmilat ja njuolggadusat lea Eanadoallodepartemeanta máinnašan Od. prp. nr. 48 1963-64 Finnmárkku stáhta matrikulerekeahtes eatnamiid lágas 11. siiddus bajilčállagiin "Dábálaš mearkkašumit" : ¶
"Juksan dihte stáhta matrikulerekeahtes eatnamiid ulbmálaš ávkkástallama, galgá vuovdit ja láigohit nu guhkás go vejolaš guovllu beroštumiid oppalaš árvvoštallama vuođul. Plánemis, mii berrešii leat eanaplánen meriid siskkobealde huksenlága mielde, ferte vuhtii váldit eatnamiid dárbbu eanadollui, eatnamiid viesso- ja industrisajiide, luoddaráhkademiide, čáhcái viesuide, duolvačáhcái, girdihápmaniidda, rusttegiidda Suodjalusa atnui, luondduguovlluide, olgunastinguovlluide ja eará rusttegiidda maid dábálaččat dárbbaša." ¶
Mearrádusa mielde vuhtto eanavuovdinorgánaid eanahálddus ahte stivrejuvvo iešguđet guovllu servodatovdáneami. Dát oidno earret eará mo viessosajiid vuovdima ordne. Eanavuovdinmearrádusaid § 5 mielde, buo. § 7, eai sáhte huksenkeahtes viessosajiid guovlluin mat leat muddejuvvon gieldda muddenplánas, vuovdit earáide go guoskevaš gildii. Ii berre álgovuorus lihttoláigohitge earáide. Dát biddjo gielddaid šiehtadussii ahte gielda eaktuda juogadit guovllu eaŋkalviessosajiide mat lihttoláigohuvvojit, ja ii sáhte viessosajiid vuovdit eanavuovdinkantuvrra mieđáhusa haga. Eai industrai vuvdo eatnamat earáide go gielddaide, ja dalle guovlluin mat leat dán ulbmilii muddejuvvon. Muddejuvvon guovllu olggobealde sáhttet eanavuovdinorgánat dušše vuovdit dahje lihttoláigohit eaŋkalviessosajiid ovttasráđiin gieldda eiseválddiiguin, geahča eanavuovdinmearrádusaid § 6. Dát njuolggadusat mearkkašit ahte eanavuovdinorgánat iehčanasat ovddasvástidit stáhta matrikulerekeahtes eatnamiid eanahálddašeami. Eaktu lea ahte gielddain galgá leat váldoovddasvástádus plánemis, ja eanavuovdinorgánat galget doalahit iežaset daid meriid siskkobealde maid gieldda pláneneiseválddit bidjet. Muhto jus gielddat eai pláne eanageavaheami, ovddasvástidit eanavuovdinorgánat ahte eanahálddut lea oktasaš plána mielde, geahč eanavuovdinláhkaásahusa § 1. Njuolggadusas lei stuorát mearkkašupmi ovdal; dál leat eanaš Finnmárkku gielddain mearriduvvon plánat mat muddejit eanageavaheami. Dasto sáhttá čujuhit geavat nuppástuhttimii bartasajiid čujuheames. Dan ektui go addá bieđggus eanabihttáláigohemiid barttaide álge eanavuovdinorgánat čohkket bartasajiid bartaguovlluide, vai sáhtte buorebut gozihit fylkka bartahuksema ja dan láhkai geahpedit vaháguvvama gilvaleaddji beroštumiid ovddas. Vel okta ovdamearka dihtto eanadoallosuorggis. Finnmárkkus lea leamaš váttisvuohtan ahte ovddeš eanadoalloeatnamat šaddet orrut go doallu heaittihuvvo, ja ránnjádoallu mii lea anus, dárbbaša lassieatnamiid. Vai sáhttá sirdit eatnamiid heaittihuvvon doalus, evttohii eanavuovdinkantuvra 1977:s ahte galggašii sáhttit álgit sierra mihtidemiin viessosajiide ja doalloeatnamiidda. Viessosaji sáhtášii oastit, muhto buvttadaneatnamiid galggai dušše lihttoláigohit, vejolašvuođain eret cealkkihit jus eatnamat eai adnojuvvo. Evttohusain ii olahan gosage, muhto dát muitala veaháš mo eanavuovdinorgánat áddejit doaimmasteaset fylkka eanahálddašeaddjin. Eanavuovdinláhkaásahusa § 3 mearrida ahte soames vuoigatvuođat galget eanavuovdimis doalahuvvot stáhtii, ja mat gusket earret eará čáhce- ja gáddevuoigatvuođaide ja vuoigatvuođat minerálaide eatnamiin mat gullet eanaeaiggádii ja eanaeaiggáda vuoigatvuođaide báktelága mielde. Servodat- ja stivrenoainnus lea várra § 3 c) miellagiddevaččamus. Dán ¶
Viessosadjehattit adnojuvvojit ain váikkuhangaskaoapmin sihkkarastit fylkka ássama ja ealáhusaid. Lassin eanaháldduide maid birra dál lea máinnašuvvon, háldejit maid eanavuovdinorgánat erenoamážit muhtun riggodagaid eatnama alde ja dan siste. Dihto hálddut lea addit ovttaskas olbmuide dahje ráddjejuvvon joavkkuide oktovuoigatvuođa ávkkástallat dihto riggodagaid. Eahpeozolaš minerálgávdnoštumit, nu go ráktu, geađgi, sáttu ja čievra, leat riggodagat mat dábálaččat gullet eanaeaiggádii. Dákkár minerálriggodagat leat árbevirolaččat leamaš hui mávssolaččat Finnmárkkus, ja minerálvuoigatvuođaid láigoheapmi leat oassi eanavuovdinorgánaid bargguin. Eanadoallodepartemeanta lea cuoŋománu 24. b. 1987 (MA 17/87) johtučállosis gohččun olu eavttuid galgat bidjat go šiehtaduvvo vuoigatvuohta dákkár riggodagaid ávkkástallat, ee. galggai ráhkadit jođihanplánaid ja báktehoavddas galgá leat váldi gozihit ja gohcit. Eanavuovdinstivra lea 1991:s (21/91 áššis) mearridan sáddo- ja čievragávdnoštumiid hálddašannjuolggadusaid vai "servodat fitne hivvodagaid maid dárbbaša" , geahča 4.13.5. kapihttala minerálaid birra vulobealde. Muđui lea hálbi dalle maid go láigoha vuoigatvuođa váldit rávttu, sáddo ja čievrra, láhčin dihte vejolašvuođaid ealáhusaide ja barggaheapmái. Eanavuovdinláhkaásahusa § 8 a mielde, mii lea addon eanavuovdinlága § 5 a láhkavuođuin, besset eanavuovdinorgánat lihttoláigohit luomevaljiid, ja dan láhkai doalahit dáid riggodagaid ovttaskas olbmuide. Vuosttas lađđasa mielde sáhttá lihttoláigohit "sidjiide ávkin geat ásset guovlluin gos lea ovttageardánis dahje heajos ealáhusvuođus - gos luomevaljiid, bivddu dahje guollebivddu ávkkástallan lea leamaš mávssolaš ealáhussii" . Njuolggadus áimmahuššá meahcceealáhusdoalliid deasttaid. Luossabivdosajiid mearas olggobealde stáhtaeatnamiid čujuha Birasgáhttendepartemeanta juovlamánu 18. b. 1992 láhkaásahusa mielde miessemánu 15. b. 1992 luossa- ja sáivabivdolága nr. 47 § 22 láhkavuođuin. Čujuheapmi addá oktovuoigatvuođa guollebivdui dárkilat mearriduvvon báikkis. Láhkaásahusa § 13 mielde galgá čujuhemiin váldit vuhtii guollebivddu mávssolašvuođa ealáhussii ja ássamii, ja čujuheapmi berrešii, muđui seamma dásis, vuohččan leat sidjiide geain lea gullevašvuohta dán guovllu vuođđoealáhusaide. Ovddeš guovvamánu 20. b. 1973 láhkaásahusas lei § 2:s vástideaddji njuolggadus; dás čuožžu ahte čujuheapmi vuohččan galggašii leat gieldda árjjalaš eanadoalliide ja guollebivdiide. Erenoamáš deasttat leat vuođđun njuolggadusaidege lihttoláigohit stáhta eatnamiid guollebivdui vihtanbivdosiiguin ja ohteriin sáivačázádagain ja luossabivdui luossagolgi čázádagain. Dákkár lihttoláigohemiid, mat leat hirbmadit leavvan, mudde seamma láhkaásahus § 10 ja § 12, eanavuovdinkantuvrra bokte. Váldonjuolggadus lea ahte báikkálaš organisašuvnnat ja searvvit main lea guollebivddu ovddideapmi ulbmilin, namalassii báikkálaš bivde- ja guollebivdosearvvit, galget beassat lihttoláigohit guollebivddu. Lihttoláigoheapmi galgá dušše spiehkastahkan leat ovttaskas olbmuide, joavkkuide dahje fitnodagaide. Sáhttet maid ráddjet vierrásiid beassat oastit oaggungoarttaid lihttoláigohuvvon čázádahkii. Álbmot galgá nappo beassat bivdit guliid, seammásgo dáhtošii báikkálaš fámuid guollemáddodaga hálddašit. Lihttoláigoheamis galgá atnit biologalaš deasttaidge ja sihkkarastit guollehivvodat muttát bivdo. ¶
"Ášši mearrádusaid dáfus, lea guoddalanvuostebealli čuoččuhan ahte ii leat hálddašeapmi árbevirolaš áddemis, muhto oamasteaddji ráđđenráđđejumi doaimmaheapmi. Oastima ja ain láigoheami ohcamiid biehttaleamit eai galgga danin leat almmolašrievttálaš suorggi mearrádusat, ja danin eaige duopmostuolloiskkaduvvot. Lágámánnerievttis lea eará oaivil. Finnmárkku stáhta matrikulerekeahtes eatnamiid hálddašeami ii sáhtte bálddalastit dákkár stáhta ealáhusdoaimmain maid duopmostuoluid hálddašeapmi váldoáššálaččat ii dárbbaš bearráigeahččat. Lágamánneriekti gávnnaha baicce ahte Finnmárkku stáhta matrikulerekeahtes eatnamiid hálddut eai leat olus earáláganat go hálddašeapmi árbevirolaš áddejumis. Lágamánnerievtti oainnu doarju Finnmárkku stáhta matrikulerekeahtes eatnamiid vuovdima, lihttoláigoheami ja hálddašeami láhkaásahus, mearriduvvon suoidnemánu 15. b. 1966 ggl. cea. Čujuhuvvo erenoamážit II kap. hálddašanorgánaid birra ja III kap. áššemeannudannjuolggadusaid birra. Gustojeaddji rievtti meriid siskkobealde sáhttá danin iskat sihke doaimmahuvvon árvvošteami ja áššemeannudeami." ¶
dárbbašuvvot " báhkkodeami. Dás čujuhuvvo maid Tønnesen:a " Retten til jorden i Finnmark " III kap. 1 (5) mas erenoamážit geardduhuvvo: " Ahte stáhtas lea dákkár riekti leat gal čabočielggas. Stáhta vuoigatvuohta čujuhit ássansajiid almennehiin gusto maid Finnmárkkus. Dát vuoigatvuohta leat oppalaččat Norggas leamaš lága olis eanadatlága áiggi rájes. Finnmárkkus nugo muđuige lea čujuhanvuoigatvuohta eanemusat geavahuvvon miehtat giliolbmuid iežaset eanasierravuoigatvuođ dárbbuide. " Go dát lea celkon lea čielggas ahte ii beasa meattá hálddašanrievtti dábálaš gáibádusa mearrádusaid dohkálaš ja áššálaš vuođustussii. Árvvoštallanfáddá mii galgá biddjot vuođđun berre aiddostahttot dárkilat. Ieš láhkateaksta masá geažida ahte galgá árvvoštallat dárbbašuvvojitgo eatnamat láiddomiidda, ja ahte eará vuostálasti deasttat eai sáhte dárkojuvvot. Eanavuovdinláhkaásahusaid I kap. § 1:s lea datte čielgasit celkon ahte eatnamat galggašedje hálddašuvvot ovtta guovllu beroštumiid oktasaš árvvoštallama vuođuin. Dalle lea govttolaš navdit ahte ainjuo ovtta háve nugo dál, sáhttá árvvoštallat guovllu eanadoalu ovdáneami. Eará livččii mearkkašit ahte boazoealáhus vuoruhuvvošii evttuheamit ovddabeale eanadoalu. Njuolggadusat oppalohkái eai oru láhčimin dákkár čovdosiidda. Dása boahtá ahte dákkár prinsihppa livččii mearkkašit áibbas ođđa geavada álggaheami, buo. Tønnesen:a čujuhusa ovddabealde dán suorggi geavadii. Ii leat danin celkon ahte boazoealáhus lea sekundeara eanadoalu ektui - goappašiid ealáhusain lea eahpitkeahttá - historjjálaččatge - vuoigaduvvon sadji. Eanavuovdinhoavda gávnnaha dalle ahte ferte vihkkedallat beroštumiid mas boazoealáhusa vahágahttimat ja bilideamit galget vihkkedallot doaibmabijuid čađaheami ovdduid ektui. Muhto guovllu boazoealáhusa guohtonvuoigatvuođa deasttas, ferte eaktun leat ahte dát ii menddo sakka gillášii" . ¶
Gilvvaeatnama eará ávkkástallange gilvala dieđus eanadoalloberoštumiiguin, ovdamearkan olgunastinberoštumiiguin, viessohuksemiin ja industriaálggahemiin. Muhto dát lea beanta hárve leamaš lassin áššiide maid eanavuovdineiseválddit leat meannudan. Gažaldat guoskkahuvvui S 54/74 Áltá. 2 mihtusaš mihtádus ohccui, gilvojuvvon gieddin jurddašuvvon. Ohcci ii ožžon datte eanadoallolávdegotti doarjaga, mii celkkii ahte eatnamat eai lean dohkálaččat eanadollui. Ohcci beales ákkastallui ahte guovlu lei vuogas doalloviesu ektui. Ohcan biehttaluvvui. Mearrideaddjin lei ahte guovlu lei siskkobealde plánejuvvon eanaháldenplána industriguovllu. 16/74 Kárášjohka gustui 130 mihtu eanadollui. Eanadoallolávdegoddi rávvii ohcama go ohcci dárbbašii mihtádusa álkidahttin dihte doaimma. Eanavuovdinhoavda biehttalii ohcama čuovvovaš vuođustusain: ¶
Vaikko eanaš viessohuksemat dál lea muddejuvvon guovlluin, lea ain olu bieđggus viessohuksen Finnmárkkus. Muhtun gielddat lea maid plánen bieđggus viessohuksema ja dán mielde dorjon luoddaráhkadeapmái, čáhce- ja duolvačáhcerusttegiid, go lea adnon dan dárbbašit doalahan dihte dálá ássanmálle. Muhto nugo čuovvovaš várddus čájeha, leat muhtun viessosadjeohccit muosáhan ahte olu deasttat sáhttet gomihit huksenplánaid. Govus čájeha viessosajiid olggobealde muddejuvvon guovllu. ¶
"Viessosadji šattašii eanadoalloguovllus gos ii sávašii viessohuksema mii ii leat eanadoalu oktavuođas. Gilvojuvvon ja šaddi eatnamat leat juohke bealde ja luodda fertešii šaddat viessoluotta mielde gitta ..." ¶
Lassin bartasajiide, meannuduvvojit návsto- ja lavdnjegoahtesajitge. Barttat, návsttut ja lavdnjegoađit mearkkašit dás huksemat mat árvvoštallojit eanavuovdinmearrádusaid §§ 9, 15 ja 17 mielde, namalassii joavdoviesut (birrajageviesuid ektui), ja huksemat mat geavahuvvojit vuođđoealáhusas, turismaealáhusas, priváhta ja almmolaš bearráigeahččanbálvalusas ja eará almmolaš doaimmas. Ovdalgo 1965 eanavuovdinláhka bođii fápmui, juolludedje bartasajiid almmá makkárge ordnejuvvon plána haga. Bartahuksema ođđa mearrádusaid váldoulbmil lei buoridit dán dili, ja caggat miehtá fylkka bieđggus bartahuksema. Dát lea báhkkoduvvon eanavuovdinmearrádusaid § 9:s, man maŋŋil oažžu hukset bartta olggobealde bartaguovllu dušše jus okta § 9 a - f mieđis albmaduvvon eavttuin lea devdon. Mearrádusat mearkkašit ahte omd. joavdobarttaid dábálaččat ii oaččo cegget olggobealde bartaguovlluid. Vaikko eavttut eanavuovdinmearrádusaid § 9 mielde leat devdon, ii sáhte liikká barttaid cegget jus deasttat mat leat mearrádusaid § 10:s namuhuvvon leat dan vuostá ee. boazodoalu, eanadoalu ja luonddusuodjalusa deasttat. Eanavuovdinmearrádusat celke čuovvovačča bartasajiid hárrái: ¶
Heađuštan dihte ahte bartahuksen šattašii hui biđgosit, galget bartaláigoheamit spiehkastagaiguin mat leat namuhuvvon vulobealde čohkkejuvvot bartaguovlluide dohkkehuvvon plánaid mielde. Bieđggus eanabihttáláigohemiid sáhttá dušše diktit čuovvovaš háviid: ¶
a) Barttat maid galget boazoealáhussii ávkin. b) Barttat mat dárbbašuvvojit bivdui ja guollebivdui go leat ealáhussan. c) Hoteallat, turistabarttat ja stuorát fitnodat- dahje searvebarttat. d) Barttat mat dárbbašuvvojit go bearráigeahččá luottaid, telefuvn- ja dahje rávdnjejohtasiid, buđđorusttegiid, tuollogohcci, fuođđo- ja guollegohcci jna. e) Barttat mat gullet geavahanvuoigatvuođaide dahje servituhtaide stáhta opmodagas, nugo guohtonvuoigatvuođat, láddjenvuoigatvuođat jna. f) Barttat maid eará árttaid geažil sáhttá leat govttolaš bidjat olggobealde bartaguovlluid. ¶
Vuoigatvuohta cegget dákkár barttaid lohkko oassin boazodoallovuoigatvuođas, buo. boazodoallolága § 10. Boazodoallolága ferte dán háve navdit mannat ovddabealde eanavuovdinlága, nu ahte eanavuovdineiseválddit eai sáhte biehttalit juohkit dákkár barttaid, mo dal § 9 mearrádusat ležžet. Nu meannuda dákkár áššiid dál boazodoallohálddáhus, ja eanavuovdineiseválddit dušše logahallat mearrádusa ja ráhkadit láigošiehtadusa. ¶
"§ 10 b (dálá § 9 b) namuha dušše bivddu ja guollebivddu, ja direktoráhta áddejumi mielde ii leat vuođus dulkot mearrádusa viidát nu ahte bartadárbu lubmemiige galgá addit lobi cegget barttaid olggobealde bartaguovllu. Jus luomečoaggin muhtumiidda áiggiid čađa galggašii oažžut stuorát mearkkašumi go bivdu ja guollebivdu, ferte jearrat leago árta muhttit mearrádusaid, muhto ii čoavdde maidege go váidi ášši galgá árvvoštallat. Dán ferte dálá gustojeaddji njuolggadusaid mielde mearridit." ¶
Bajábealde namuhuvvon ášši oktavuođas árvvoštallui muhttit mearrádusaid § 9 b. Gažaldat maŋiduvvui vuorddedettiin resursalávdegotti árvalusa, ja ii leat maŋŋil ođđasit meannuduvvon. Namuhuvvon ášši oktavuođas árvvoštallui vel mo galggašii árvvoštallat ohcama mas bivdu ja guollebivdu biddjojit boahttevaš ealáhussan. Dákkár háviid čuoččuhuvvo dávjá ahte barta lea ulbmálaš ealáhusadoaimma eaktun. Stáhta vuvddiid direktoráhta cealká dán hárrái: ¶
Direktoráhta cealkámuš ii dávis ollásit eanavuovdineiseválddiid ođđa geavadii, omd. S 91/80 Guovdageaidnu, mii bajábealde lea bájuhuvvon ja mii mieđihuvvui ee. čuovvovaš árvvoštallamiiguin: ¶
" . . . dákkár ohcamiid berrešii meannudit buorredáhtuin. Daid ii sáhte bidjat dássálaga priváhta olbmuid ohcamiiguin geat áiggošedje bartasadji olggobealde muddejuvvon guovllu. Dákkár barta govččašii dán guovllu bartadárbbu." ¶
§ 9 f ferte maid sáhttit atnit go ohccojuvvo barta eanet ulbmiliidda namuhuvvon a gitta e bustávain, muhto mas barta ii adno dárbbašuvvot mearrádusaid juohke eavttu mielde, omd. go ohcá barttaid bivdui, guollebivdui ja sávzzaohcamii. Ii leat čielga ovdamearka dása geavadis, muhto ohccis lea buoret vejolašvuohta oažžut jus son dárbbaša bartta moanais ulbmiliidda. Joavdobarttaid ohcamiid dáfus olggobealde bartaguovllu lea hui čavga geavat čuvvojuvvon. Áibbas moatti háve lea mieđihuvvon ohcamiidda masa lea biddjon sosiála dahje medisiinnalaš árttat. Lagaš bearaš oktavuohta báikái lea maiddái dohkkehuvvon vuođustussan. S 18/80 Porsáŋgu:s mieđihuvvui ohcamii oažžut hukset barta sullii 700 m ruovttusis eret. S 12/80 Kárášjohka:s ii lean datte lagaš bearaš oktavuohta báikái adnon doarvái vuođustussan. S 8/80 Čáhcesuolu:s ii addon bartahuksenlohpi báikkis gos bearrašis guhkit áiggi ledje leamaš láddjehagat. Maŋit áiggis lea eanavuovdinstivra mieđihan muhtun ohcamiidda ohcciin geat leat ássan boaittobealde gos eai leat bartaguovllu muddenplánat. ¶
"Ohccon sadji ii leat siskkobealde ovttage guovllu Álttá gielddas mat leat biddjon bartahuksemii. Illá eahpiduvvo ahte ohcco joavdobartta cegget. . . Eanavuovdinmearrádusaid ja ovdalis geavada mielde fertejit leat áibbas sierra árttat jus dákkár ohcamiidda galggašii sáhttit mieđihit. ¶
Dán háve ii gávnnahuvvo ohcci leat makkáge dákkár sierradilis mii galggašii cealkkihit ahte addo sierralohpi hukset olggobealde dohkkehuvvon bartaguovllu. Moanat sadjeohccit leat vástideaddji dilis, ja sii fertejit eanavuovdinmearrádusaid mielde čujuhuvvot dohkkehuvvon bartaguovlluide." ¶
"Láhpi boahttevaš bartaguovlluid dárkkástusain 1977 geasi, vuosttaldedje boazodoallit garrasit bartahuksenlobi olggobealde biddjojuvvon bartaguovlluid. (Ohccon guovlu) lea daid guovlluid gaskkas maidda leat garra vuostehágut bartahuksemii..." ¶
"a. Čohkke olu olbmuid deike. Mii leat vásihan ahte nu fargga go idjadanvejolašvuođat leat meahcis de atnet eaiggádat, sin ustibat ja ustibiid ustibat dan joavdoviessun. Leat vel áican ahte leat ustibiid ustibat geat eanemus geavahit meahci. Sii galget oanehamos vejolaš áiggis ásadeami eanemusat ávkin atnit. Ieš barta ii heađus olus boazodoalu, muhto johtolat ja muosehuhttin mii das vuolgá vahágahttá ja bilida boazodoalu ovddas. b. Guohtun massojuvvo ja fiervá giddejuvvo. Boazu garvigoahtá guovllu. c. Jus vuos okta oažžo bidjat bartta olggobealde muddejuvvon guovllu, gáibidišgohtet eanet aht` eanet dan seamma. d. Ii berrešii addit bartasajiid olggobealde juo muddejuvvon guovlluid. Boazodoalu beales lea juo mieđihan nu guhkás go lea leamaš dohkálaš . . ." ¶
" . . . gaska ohccojuvvon bartasajis boazojohtolahkii lea birrasii 2 km, namalassii ahte boazujohtin lea oarjjabealde . . . muotki gárddi bokte. . . Ealáhusbartasadji lea olggobealde ieš muotki davvenuortabealde, dáinna sajádagain ii leat das danin makkárge oktavuohta ja iige heađuš moktege boazodoalu. ..." ¶
- sajit viesuide - sajit ealáhusviesuide - sajit almmolaš doaimmaide - sajit joavdobarttaide - sajit guođoheaddjibarttaide - sajit gođiide/ealáhusbarttaide - sajit návsttuide - eatnamat eanadollui - vuoigatvuohta mássavieččahahkii (sáttu ja čievra) - eatnamat luottaide - eatnamat rávdnjejohtasiidda - eatnamat valáštallanrusttegiidda - eatnamat soames eará rusttegiidda - eanavuovdin gielddaide. Juogadeapmi boahtá ovdan nr. 1 skovis. Nugo skovvi čájeha, guske eanaš ohcamat joavdobarttaide, oktiibuot 350 ohcama. 64 ohcama guske viessosajiide, ja 40 ohcama guske gođiide/ealáhusbarttaide. Seammás logahallui galle ohcamii mieđihuvvui, galles biehttaluvvon ohcama guoddaledje, ja váiddaášši boađus. Nugo nr. 1 skovvi čájeha, ovdamearkka dihte 191 bartaohcamii mieđihuvvui ja dáin guoddaluvvo 27. Manne "áššeguoskekeahtes" joavku lea nu stuoris, 122 ášši, lea go eanavuovdinorgánat, nugo čujuhuvvon 2.62. čuoggás ja vulobealde 4.6. kapihttalis, muddejuvvon bartaguovllus juhket nu olu bartasajiid go leat várrejuvvon. Go eai leat šat bartasajit, logahallojit sin ohcamat mat eai vuorbáduvvon dán háve. 10 bartaohcamiid gaskkas olggobealde muddejuvvon guovlu mat guoddaluvvo, eai vuhtii váldon váiddaáššis, eai eanavuovdinstivrras eaige Stáhta vuvddiid direktoráhtas. ¶
Gielddastivra dohkkeha gielddaplána eanaplána ja muddenplána rievttálaš čadni váikkuhusain nu guhká go dávista bajit njuolggadusaide ja rámmaide. Váldi ráddjejuvvo jus lobálaš vugiin lea ovddiduvvon vuosteágga plánii. Dalle ferte Birasgáhttendepartemeanta dohkkehit dahje nannet plána, buo. vulobealde 3.4 oasi. Ođđajagemánu 1. b. 1994 rájes čađahuvvojit ođđ gielddalága sierralágaid báldalastima oktavuođas dehálaš nuppástusat gieldda plána- ja huksenválddiid ordnemis. Huksenráđđi luohpahuvvo plána- ja huksenáššiid láhkamearriduvvon orgánan gustojeaddji lága mielde. Váldi lea álgovuorus biddjon gildii gielddastivrra bokte. Plánaáššiide leat datte dehálaš barggut ja válddi oassi biddjon plánaáššiid láhkamearriduvvon fásta lávdegoddái, buo. § 9-1 geassemánu 11. b. 1993 láhkanuppástusa mielde, ja gielddat sáhttet ieža mearridit mo huksenáššiid barggut ja váldi galgá hálddašuvvot. Eará departemeanttain ja stáhta regiuvnnalaš orgánain nugo boazodoalu guovllustivrrain, fylkkamánni birasgáhttenossodagas, fylkkaeanadoallostivrras ja luoddahoavddas leat dehálaš doaimmat plánaproseassas gulaskuddanásahussan, buo. ovddabealde 3.2 oasis, ja orgánan mii sáhttá ovddidit vuosteákka plánii maid gielddastivra dohkkeha. ¶
Njukčamánu 12. b. 1965 eanavuovdinláhka oktan láhkaásahusaiguin ja mearrádusaiguin lea hui guovddážis dán oktavuođas, go láhka mudde Finnmárkku stáhta matrikulerekeahtes eatnamiid hálddašeami. Eanavuovdinlága § 2 olis sáhttet stáhta "matrikulerekeahtes" eatnamat sirdot (vuvdot dahje láigohuvvot) priváhtii ee. eanadollui. Eanadollui sáhttet leat eatnamat ođđa doaluide, lassieatnamat dálá doaluide ja gilvojuvvon giettit. Dan lagat hálddašeapmi lea muddejuvvon suoidnemánu 15. b. 1966 eanavuovdinláhkaásahusain maŋŋelaš golggotmánu 3. b. 1967 1. kapihttala vuovdima ja láigoheami nuppástusaiguin ja mearrádusaiguin, maŋimušEanadoallodepartemeantta muhttán suoidnemánu 2. b. 1979. Eanavuovdinláhkaásahusa § 11 mielde ovddasvástidit eanavuovdinorgánat dán hálddašeami. Eanavuovdinláhkaásahusa § 1:s, buo. § 1 mearrádusas, čuoččuhuvvo ahte galgá vuovdit ja láigohit stáhta eatnamiid guovllu beroštumiid ollislaš árvvoštallama vuođul, mas ee. vuhtii váldá eanadoalu eanadárbbu. Eanavuovdinlága § 2 nubbi lađas gieldá vuovdit ja lihttoláigohit guovlluid mat leat erenoamáš dehálaččat boazodollui. Dasto čuožžu eanavuovdinláhkaásahusa § 1:s ahte eanavuovdinorgánat berrešivčče árvvoštallat ja plánet eanaplánema rámma siskkobealde plána- ja huksenlága mielde. Dohkkehuvvon plánat ráhkadan plána- ja huksenlága mielde čatnet geavaheaddjiid - stáhta "matrikulerekeahtes" eatnamiid háldemiinge. Mo vuovdit ja lihttoláigohit eatnamiid eanadollui čuožžu mearrádusa § 2:s ahte stáhtaeatnamat mat galget ávkin eanadollui berrejit plánejuvvot stuorebuš oktilaš guovlluide ovdalgo luobahuvvojit, ee. geavaheaddjiid beroštusaid, gilvingánnáheami, sajádaga ja vuoigatvuođavuođu logahallama olis. Eai lágas eaige eanavuovdinláhkaásahusas leat lagat njuolggadusat goappá molssaeavttu vuovdima dahje lihttoláigoheami galggašii geavahit guđege háve. Mearrádusaid § 2 nuppi čuoggás čuožžu datte ahte lassieatnamiid álggos berrešii lihttoláigohit. Go eatnamat leat gilvon ja dat jáhkkimis ain boahtteáiggis adnojit eanadollui, de easka sáhttá daid vuovdit. Makkár vejolašvuohta ođđa doaluin galgá omiid meahcceguohtumiidda, lea lagat muddejuvvon eanavuovdinláhkaásahusa §§ 6 ja 7:s. § 6:s oidno ahte eanavuovdinorgánat "sáhttet" diktit guohtut stáhta eatnamiin jus ii vahágahte vuovddi. Dasto berre guohtuma dábálaččat ordnet "sierra láiddomiin" . Dát ii mearkkaš ahte dihto guovlu dollo dihto geavaheaddjái, muhto ahte son sáhttá diktit guohtut guovllus searválaga eará geavaheaddjiin (oktasašguohtun). Dehálaš deastta iešguđet láiddonválljemii lea juksat govttolaš guohtonjuohkima gaskal boazodoalliid ja eanadoalliid. § 7 mielde sáhttá guohtonvuoigatvuođa gáržžidit, muddet dahje sirdit, dahje áibbas bissehit viđa jagáš heaittihanáigemeriin almmá buhtadusa haga geavaheaddjái. Jus guohtonvuoigatvuohta bissehuvvo áigemeari haga, dahje oanehat áigemeriin go vihtta jagi, de buhtaduvvo vuoigatvuođaeaiggáda vahát go lea ožžon oanehat heaittihanáigemeari go vihtta jagi. Dás namuhuvvo ovddeš eanavuovdinlágaid njuolggadus mas gildojuvvo vuovdit guovlluid mat leat dehálaččat omiid guohtumiidda, sihkkojuvvui 1965 eanavuovdinlágas. Muđui čujuhuvvo Riektejoavkku čielggadeapmái 3.3. kapihttalii meahcceguohtun omiide, 4.2.6. kapihttalii guohtonvuoigatvuohta omiide ja 2. mildosii, III.5. ¶
Hui stuorra erohusat leat boazodoalus Finnmárkkus. Go Kárášjogas ja Guovdageainnus leat 166 ja 180 bohcco juohke bargojahkodaga nammii, lea boazolohku Buolbmágis ja Várjjagis 299 juohke bargojahkodaga nammii. Erohus lea stuoris gánnáheami dáfus. Sullii 3/4 Nuortta-Finnmárku doaluin gullet Kárášjohkii ja 1/4 Buolbmágii ja Várjjagii. Sisaboađuid, doarjaga ja ruhtajuolludemiid supmi leat seamma dan guovtti guvlui. Boazodoalliin geain lea vuollel 400 bohcco leat sullii 67% fylkka doaluin ja sis lea oktiibuot sullii 38% bohccuin. 33% doaluin ja boazodoalliin sullii 62% bohccuin. Boazodoalliin geain lea badjel 600 bohcco lea 16% doaluin ja eaiggáduššet sullii 40% bohccuin. Masá buot gielddain davábealde Davvi-Trøndelága leat guohtonguovllut. Vaikko ealáhus lea unni dárbbaša dat hui stuorra eatnamiid. Dát dagaha ahte boazodoallu álkit šaddá eará beroštumiiguin ja ávkkástallanvugiiguin gazzalaga ja daid deattu vuollái. Seamma doalus lea dávjá guohtun dahje johtolat moatti gielddas. Ealáhusas ii leat hálddašanorgána gielddadásis. (Gáldut: Finnmárkui 1992-95 Fylkkaplána, St. dieđáhus. nr. 28 1991-92 Nana bissovaš boazodoallu, Sis-Finnmárkku nuppástuhttin (Fløtten-lávdegoddi) 1992. ¶
Lassin boazodoallolága lea Vuođđolága § 110a, ILO-soahpamuš nr. 169 eamiálbmogiid birra ja 27. artihkkal ON konvenšuvdna siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid hárrái mearrádusat mat leat beroštahtti dán oktavuođas. Norgga ja Ruoŧa gaskasaš 1972 guohtoneanakonvenšuvdna nanne ja mudde vuoigatvuođ dáža ja ruoŧa boazosápmelaččaide rasttildit rájáid elliideasetguin. Dát vuoigatvuohta, ja boazodoallu sámi sierravuoigatvuohtan, nannejuvvui vuosttas háve formálalaččat Sámekodisilla bokte 1751 dáža-ruoŧa rádjášiehtadusas. Boazodoalu riektevuđđosa lagat meroštallamii čujuhuvvo Riektejoavkku 3.17. kapihttalii boazodoalu birra. Njukčamánu 12. b. 1965 eanavuovdinlága § 2 nubbi lađas a ja b bustávat ráddjejit eanavuovdinásahusaid válddi háldet eatnamiid eará ulbmiliidda go boazodollui. Eanavuovdinlága njuolggadusaid dáfus čujuhuvvo govvádussii bajábealde 2. kapihttalis eanavuovdinortnega birra. ¶
Boazodoallu galgá váldonjuolggadussan leat nu gohčoduvvon boazodoalloguovlluin, ja boazodoallolága § 2 vuosttas lađđasa mielde galgá Gonagas (sirdon Eanadoallodepartementii) juohkit Hedemárkku, Mátta- ja Davvi-Trøndelága, Nordlándda, Romssa ja Finnmárkku fylkkaid guohtonguovlluide. Lága §§ 3 ja 5 mielde, buo. § 2 sáhttá boazodoallu jođihuvvot sihke guohtonguovlluin ja daid olggobealde, muhto buot stuorámus oassi lea guohtonguovlluin, mii mearriduvvui 1935:s 1933 boazodoallolága olis. Departemeanta galgá dasto juohkit guohtonguovlluid orohagaide ja mearridit guohtonáiggi ja bajimuš boazologu iešguđet orohahkii, buo. § 2 nuppi lađđasa. Eanadoallodepartemeantta mieđáhusain sáhttá guovllustivra muddet juohke orohaga doaluid logu ja mearridit bajimuš boazologu juohke dollui. Dušše sámesogalaš dáža stáhtaborgáriin lea vuoigatvuohta boazodollui guohtonguovlluin, geahč boazodoallolága § 3. Lagat vihkkedallamii geas lea vuoigatvuohta boazodollui, čujuhuvvo Riektejoavkku 3.17. 2. kapihttalii boazodoalu riektesubjeavttiid birra. Finnmárkku boazomáddodaga eaiggáduššet ja jođihit priváhta boazodoallit, geat leat ordnejuvvon nu gohčoduvvon doalliide. Boazodoallolága § 4 nuppi lađđasis čuovvu ahte doalu dušše sáhttá jođihit okta ovddasvástideaddji jođiheaddji, vaikko doallu siskkilda beallelačča ja vejolaš eará lagaš fulkkiid bohccuidge. Doalut gullet iešguđet orohagaide, buo. § 2, ja juohke áigemuttus jođihangearddus gullá dušše ovtta dákkár guvlui. Vai sáhttá álgit boazodoaluin boazoláiddonguovllus, gáibiduvvo váldonjuolggadussan guovllustivrra mieđáhus, buo. § 4 vuosttas lađđasa. Boazodoalli iige sáhte fárrehit boazodoalus eará guvlui almmá guovllustivrra addán mieđáhusa haga, buo. § 4 goalmmát lađđasa. Boazoláiddonguovlluid olggobealde lea váldonjuolggadussan gielddus jođihit boazodoalu jus Eanadoallodepartemeanta ii leat dasa mieđihan, buo. § 5. Boazodoallolága § 9 cealká ahte boazodoalu vuoigatvuohta lea geavahanvuoigatvuohta mii, sorjjasmeahttun gii eaiggádušas eatnamiid, siskkilda vuoigatvuođa earret eará ásadeapmái, johtalussii, johtimii, guohtumii, dárbbašlaš rusttegiid buktin, boaldámuššii ja muorraávdnasiidda ja bivdui ja guollebivdui. Geavahanvuoigatvuođa lagat mearkkašumi čuovvu §§ 10-14. Dán geavahanvuoigatvuođa mearkkašumi ja mahtodaga lagat máinnašeapmái čujuhuvvo Riektejoavkku čielggadeami 3.17. kapihttalii. Buohkat geat leat boazodoalus ealáhusdoallin, sáhttet gáibidit logahallot boazomearkka. Beallelaččat geain lea boazodoallu ovttas, sáhttiba gáibidit logahallot goappáge boazomearkka, buo. § 17 vuosttas lađđasa. Dasto čuovvu § 1 vuosttas lađđasis ahte buot bohccot galget leat merkejuvvon eaiggáda logahallon mearkkas ovdal golggotmánu 31. b. bohcco riegádanjagis. § 17 njealját lađđasis čuovvu ahte gildojuvvo atnigoahtit boazomearkka ovdalgo dat lea logahallon. Jus boazu ii leat merkejuvvon njuolggadusaid § 1 vuosttas lađđasa áigemeari mielde, massá boazodoalli eaiggáduššanvuoigatvuođa bohccui, geahča § 16 goalmmát lađđasa. Dát boazu gártá dalle eiseválddiid opmodat, ja galgá vuvdot dárkilat njuolggadusaid mielde. Juohke orohaga bohccuid sisaboahtu manná guovllu boazodoallofondii, geahča § 16 goalmmát lađđasa, buo. § 32. Boazodoalli geahččangeatnegasvuohta čuovvu § 20:s. Dás daddjo ahte boazodoalli geatnegahtto geahččat albmaláhkai ja fuolahit ahte bohccot leat dohkálaš lojit. Son geatnegahttá erenoamážit gozihit ahte bohccot doalahuvvojit dan orohagas gos bohccot lobálaččat sáhttet leat. Jus boazodoalli ii ieš fuolat dohkálaččat geahččat bohccuid, sáhttet orohatstivra ja soaitá guovlustivra eaiggáda rehkega alde mearridit háhkat dárbbašlaš geahččanveahki. Jus geahččangeatnegasvuohta bistevaččat suostojuvvo, sáhttá mearridit boazologu geahpedit dahje heaittihit doalu, geahča § 20 nuppi ja goalmmát lađđasa. Dákkár mearrádusa sáhttá guoddalit Eanadoallodepartementii hálddašanlága njuolggadusaid mielde. Dan maid boazu vahágahttá, ovddasvástida eaiggát beroškeahttá iežas siva, buo. § 25 vuosttas lađđasa. Maid bohccot vahágahttet orohagas, ovddasvástidit buot boazodoallit ovttasvástolaččat. Seamma gusto maid bohccot vahágahttet orohaga olggobealde. Dát bealátkeahtes ja ovttasvástolaš ovddasvástádus ii gusto liikká go vahágahtto lobálaš johtimis, ásadeamis dahje guohtumis johtolagas dahje láiddomis duoddariin dahje meahcis jus "ii leat sáhka vahágis mii sakka rihkku dan maid ferte atnit eaktuduvvon čuovvut ulbmálaš ja dohkálaš jođiheami, .." , buo. § 26 vuosttas lađđasa. Bealátkeahtes ovddasvástádus ii gustoge maid bohccot vahágahttet lobálaš ásadeamis láddjejuvvon giettis, omd. suoinnit soahtus, stávrráin dahje hášes jus gieddi ii leat áidojuvvon dahje earaláhkai suodjaluvvon, buo. § 26 nuppi lađđasa. ¶
Eanadoallodepartemeanta lea boazodoallohálddašeami bajit orgána, ja lea vuolit orgánaid dahkan mearrádusaid váiddaásahus, nugo boazodoallostivrra ja guovllustivrraid. Departemeantage lea bajábealde boazodoallohálddáhusa Álttás ja boazodoalloagronomaid. Váldi juohkit árbevirolaš boazodoalloguovlluid guohtonguovlluide, buo. boazodoallolága § 2 vuosttas lađđasa, lea sirdojuvvon Eanadoallodepartementii. Boazodoallostivra galgá golggotmánu 10. b. 1979 girjji mielde addit cealkámuša dákkár áššiin. Dálá guohtonguvlluid juohkin mearriduvvui 1935:s 1933 boazodoallolága olis. Prinsihpalaččat ii leat láiddonguovlu mearriduvvon agibeaivái, muhto dát váldi áibbas hárve geavahuvvo. Departemeanttas lea váldi ráfáiduhttit lagat mearriduvvon eatnamiid guohtonguovlluin guohtumii, buo. lága § 11 nuppi lađđasa. Dát gusto vuosttažettiin goahccevuvddiide gos ráfáiduhttin adno gáibiduvvon vuovddi nuorasmuhttima dahje ođđa šattu deasttas. Dákkár ráfáiduhttimat leat dál vuosttažettiin Álttá-guovllus. Go erenoamáš deasttat cealkkihit, sáhttá departemeanta ráfáiduhttit eará guovlluid boazoguohtumiige. Kárášjoga ja Guovdageainnu čoahkkebáikkit leat omd. ráfáiduhtton dán mearrádusa mielde. Eai leat goassige leamaš stuorra guovllut ráfáiduhtton boazodollui Finnmárkkus. Ráfáiduhttimiid čađamannama ja loahpaheami maŋŋil 1980-logu gaskamuttus, leat dál ovddeš áiggi ektui sakka unnit guovllut mat leat ráfáiduhtton boazoguohtuma vuostá, geahča ođđajagemánu 29. b. 1985 láhkaásahusa. Ođđajagemánu 29. b. 1985 láhkaásahusa mielde lea boazodoallohoavddas, gii lea guovddáš boazodoallohálddahusa jođiheaddji, váldi addit sierralobi guohtonráfáiduhttimiin. Son ferte vuos gulaskuddat guoski beliiguin. Boazodoallolága § 10 nr. 4 nuppi lađđasa mielde eai galgga boazodoalu johtolagat giddejuvvot. Dát lea áidna gielddus boazodoalloeatnamiid sáhttit earaláhkai atnit. Eanadoallodepartemeanta sáhttá datte mieđihit nuppástuhttit johtolagaid dahje ođđa johtolagaid dahkat jus vuoigaduvvon beroštumit cealkkihit dán. Jus dát vahágahttá, galgá dát buhtaduvvot árvvoštemiin jus bealit ieža eai soaba. Departemeanta sáhttá dalle dodjit árvvošteapmái dan bienasta bitnii johtolaga mearrádusa. Ii leat dávjá ahte dálá johtolagat sirdojuvvojit dahje ođđa dahkkojit, muhto go dat dahkko, mearrida departemeanta ieš gokko johtolat galgá mannat. 11 nuppi lađđasa maŋimuščuoggá mielde sáhttá departemeanta ráfáiduhttit guovlluid boazojohtimiige. Dát váldi iige leat adnon. Máŋggalágan rusttegat boazodoalu atnui, nugo gárddit, áiddit, njuovahagat ja šalddit, eai sáhte ceggejuvvot Eanadoallodepartemeantta mieđáhusa haga, jus dat galget leat das badjel jahkodaga, geahča boazodoallolága § 12 nuppi lađđasa. Dát gusto vaikko eatnamiid eaiggát, Finnmárkkus lea dát dábálaččat stáhta, ja eará geavaheaddjit mieđihit dása. Jus sii biehttalit mieđihit, sáhttá departemeantta almmatge addit lobi bidjat rusttegiid, muhto dalle buhtadasain vahága ja bilideami ovddas árvvošteami mielde. 12 goalmmát lađđasis addo Eanadoallodepartementii earret eará váldi addit lagat láhkaásahusaid mo áiddit ja eará rusttegat galget biddjot eanodagas. Dákkár njuolggadusat eai leat addon. ¶
Boazodoalloláhka addá boazosápmelaččaide alddeset mealgat mielváikkuheami ja belohahkii iešstivrejumi ealáhusa siskkáldas dilálašvuođaide. Eanaháldemis jođihuvvo dát mielváikkuheapmi boazodoallostivrra ja guovlustivrraid bokte. Boazodoallolága stivrenorgánat leat boazodoallostivra, guovlustivrrat ja orohatstivrrat (luohttámušolbmuidstivrrat). Boazodoallostivra lea bajimuš orgána, ja guovlustivrrat leat bajábealde orohatstivrraid. ¶
Boazodoallohálddahus Álttás lea earret eará boazodoallostivrra čállingoddi. Boazodoallohálddahus galgá ráhkkanahttit ja lágidit áššiid stivrra ovdii. Hálddahus lea juhkkon golmma juhkosiidda; juridihkalaš ja hálddahuslaš juogus, plánen ráđđeaddi- ja diehtojuohkinjuogus ja dutkanjuogus. Boazodoallohoavda jođiha orgána mii lea bajábealde boazodoalloagronomaid. Boazodoallohálddahusa sáhttá gohčodit Eanadoallodepartemeantta vuollásaš direktoráhtan. Boazodoallosuorggis leat oktiibuot sullii 37 virggi, 3-4 bargi leat juhkkojuvvon juohke dan guđ boazodoallokantuvrraide, ja earát barget boazodoallohálddahusas Álttás. ¶
Earuhuvvo gaskal buvttadeaddji ja unnán buvttadeaddji vuovdeeatnamiid. Buvttadeaddji vuvddiid ulbmil lea ee. galggašii guhkit áiggis juksat buoremus vejolaš ruđalaš bohtosa. Ruđalaš stivren galgá leat dábálaš fitnodatekonomalaš eavttuid mielde. Unnán buvttadeaddji vuovde- ja meahcceguovlluid hálddašeamis, mas vuovdebuvttadeapmi ii mearkkaš olus barggaheapmái ja industriávnnasatnimii, daddjo ahte olgunastima ja luonddusuodjalusa deasttat berrešivčče leat ovddabealde ekonomalaš gánnáheami deastta. Finnmárkku vuovddit leat eanaš unnán buvttadeaddji, muhto Báhčaveajis Mátta-Várjjagis lea vuovdedoaimmas dihto mearkkašupmi barggaheapmái ja industriai. St. dieđáhus. nr. 46:s (1988-89) Miljø og utvikling deattuha ráđđehus ahte ulbmil lea ¶
Vuovdedoallolága § 1:s ovdanboahtá ahte lága ulbmil lea ovddidit vuovdebuvttadeami, vuovdešaddadeami ja vuovdegáhttema. Dasto čuožžu ahte geahččaluvvo vuovdedoalu ulbmálaš divššu bokte, albma bohtosa oažžut ealáhusa doaimmaheaddjiide ja sihkkarastit beaktilis ja dássidis ávdnaslasiheami industriai. Lassin dáid ekonomalaččabut ulbmiliid galgá deattuhit vuovddi mávssolašvuođa ássiid veajuiduvvangáldun, dehálaš oassin eanadagas, šattuid ja elliid heaggabirrasin ja bivddu ja guollebivddu guovlun. Lága II kapihttalis lea mearriduvvon gii lea vuovdegohcci ja addon dihto áššemeannudannjuolggadusat. Dás máinnašuvvo vulobealde 3. ja 4. čuoggáin. 16:s leat muorračuohppan prinsihpat mearriduvvon. Buot muorračuohppan galgá plánejuvvot ja dahkkot govttolaš luonddubirrasa ja olgunastima deasttas, nu ahte álbmot ain sáhttá maŋŋil muorračuohppama geavahit bálgáid, láhttuid ja eará johtolagaid almmá dárbbašmeahttun váttisvuođaid haga, buo. goalmmát lađđasa. Boazodoalu ja omiid guohtuma deasttat eai leat baicce lágas namuhuvvon. 16 njealját lađđasa mielde lea vuovdegohccis vuoigatvuođavuođđu seaguhit iežas vuovdeeaiggáda ektui jus nuorasmahttinčuohppama dahje njáskama čađahanplánat sáhttet "čielgasit váikkuhit heajos guvlui boahttevaš muorračuohppamii guovllus dahje opmodaga boahttevaš doaimmas dahje navdo sakka vahágahttit olgunastimii dahje luonddubirrasii." 17a addá eiseválddiide vuoigatvuođavuođu addit láhkaásahusaid geaidnoplánemii, geaidnohuksemii ja eará ¶
Sápmelaččaid beroštumit muddejuvvojit vuovdedoallolága § 3 viđát lađđasis, mii cealká ahte lága mearrádusat eai adno jus dat leat vuostá sápmelaččaid vuoigatvuođaid. Sápmelaččaid vuoigatvuođaiguin oaivvilduvvojit "vuoigatvuođat maid leat lágas, soahpamušain dahje vieruin mearriduvvon." Ovdabargguin oaivvilduvvo várra vuohččan boazosápmelaččaid vuoigatvuođain. Mearrádus báhkkoda lex specialis-prinsihpa, mii cealká ahte sierra njuolggadus manná ovddabealde oppalaš mearrádusa. Mearrádusas lea datte mearkkašupmi eanetgo dát, go das celko ahte sámi vuoigatvuođat main lea vieru vuođus, jus šaddá nággu manná ovddabealde vuovdelága mearrádusaid. Muđui livččii vierru sirdašuvvon čállon vuoigatvuohta ovddas. Mearrádus mearkkaša ráddjehusa Statskog háldoluđolašvuođas ja eará hálddašanorgánaid válddis. Lea eahpečielggas makkár mearkkašupmi mearrádusas lea. ¶
Fylkkaeanadoallostivra leat stáhta orgána mas leat 7 miellahtu várrelahtuiguin, maid fylkkadiggi vállje, geahč eanalága § 4, buo. § 3 nuppi lađđasa. Fylkkaeanadoallostivra lea vuovdedoallolága § 4 nr. 2 mielde bajábealde gieldda. Miessemánu 15. b. 1991 láhkaásahusa vuođul, addon eanalága § 8 olis, mo sirdit válddi vuovdedoallolága mielde lea Eanadoallodepartemeanta sirdán dihto bargguid fylkkaeanadoallostivrraide. Láhkaásahusa § 4 mielde lea vuolggasadji ahte lea fylkkaeanadoallostivra dat galgá mearridit atnit vuvddiid eará ulbmilii vuovdedoallolága § 50 mielde, muhto dihto mearrádusat leat sirdon gildii. Fylkkaeanadoallostivra doaibmá váiddaorgánan gieldda dahkan mearrádusaide hálddašanlága VI kapihttala njuolggadusaid mielde jus Eanadoallodepartemeanta ii leat mearridan ahte fylkkamánni galgá leat váidalanásahus, geahč vuovdedoallolága § 14. ¶
"Fitnodaga ulbmil lea hálddašit, jođihit ja ovddidit stáhta vuovde- ja várreopmodagaid oktan gullevaš riggodagaiguin, mat gullet dáidda ja eará lunddolaš sullasaš doaimmaide. Dán rámma siskkobealde sáhttá finodat searvama bokte dahje ovttasbargguin earáin, hálddašit ja jođihit opmodagaid ja eará bálvalusaid fitnodaga doaimmaid siskkobealde. Opmodagaid galgá jođihit beaktilit geahččalan dihte juksat dohkálaš ruđalaš bohtosa. Galgá jođihuvvot árjjalaš luonddusuodjalus ja deastta atnit olgunastinberoštumiide. Riggodagat galget ávkkástallot dássidit, ja ođasmahtti riggodagaid galgá áimmahuššat ja ovdánahttit." ¶
fylkkavuovdeossodagaide ja fylkkamánni birasgáhttenossodahkii gulaskuddamii, ja maŋŋil vihkkedallamii iešguđet geavahanberoštumiide bajit dásis. 3 jagi plánaid gárvvisteami oktavuođas galget iešguđet geavaheaddjit hábmet gáibádusaideaset ja dáhtuideaset guovllu iežaset geavaheami vuođul. Finnmárkkusge leat addon njuolggadusat ahte jeavddalaččat galgá čuvget boazodollui, gielddaide ja fylkkamánni birasgáhttenossodahkii plánaid ja doaibmabijuid birra main lea stuorát mearkkašupmi, buo. mii lea celkon bajábealde meahcceluottaid hárrái. Duogáš lea dáhtu geahpedit ealáhusaid gaskasaš riidduid. Njuolggadusaid mielde galget dollot dávjá oktavuohtačoahkkimat ja muđui dollot jeavddalaččat oktavuohta gaskal vuovdehálddašeami ja boazoealáhusa. Dát čuvvo virolaš čoahkkimiiguin gaskal vuovdehálddašeami ja boazoealáhusa. ¶
Lastavuovddi čujuhit boaldinmuoraide juohke giđa ja čavčča gili báikkálaš vuovdefálddit, geat jus dárbbašit ožžot veahki vuovdehálddašeaddjiin. Vuovdefálddit ožžot dihto oahpahusa, muhto gealbu lea vuohččan ahte sii dovdet báikki. Sáhttá maid geavvat ahte giliolbmot ieža dieđihit jus sin mielas vuovdi njásko menddo sakka. Sii dušše geat ásset olggobealde gávpogiid ja čoahkkebáikkiid dárkojuvvojit "giliássin" . Dát mearkkaša ahte sii geat leat fárren, ii leat dákkár vuoigatvuohta murret álgovuolggalaš ruovttugiliset. Dát čuvvo čavgadat Oarjego Nuorta-Finnmárkkus, ja áddejupmi mii lea gilli leat leamaš guovttelágan dán guovtti ovddeš hálddašanguovlluin. OarjeFinnmárkus lea nu ahte Kárásjohka, Guovdageaidnu ja Leavdnja lohkkojit gillin. Nuppi beales ii lohkko Áltá gillin. Dás gessojit hui viiddis ráját gii lea muoraide vuoigaduvvon. NuortaFinnmárkus lohkko omd. Deanušaldi čoahkkebáikin, nu ahte sidjiide eai čujuhuvvo muorat. Sii geat ásset Girkonjárggas ja Guvžajávrris eaige siskkil ortnegii. Vuovdedoalu rievdadeami maŋŋil olles fylkka ovddasvástideaddji vuovdehálddašeaddjái navdo Statskog beales ahte geavat šadda seammaláganat miehtá Finnmárkku. Giliássiid gaskkas meannuduvvojit buohkat seammaláhkai, ležžet dal virgeolbmot, vuođđoealáhusdoallit dahje eará. Eanavuovdinlága ovdabargguin geažiduvvo ahte ovdal lea leamaš eará geavat. Vuoigatvuohta nuvttá muoraide adno nu ahte dat dušše gusto sidjiide geain iežaset lahkosis leat lastavuovderiggodagat maid sáhttá ávkkástallat. Geavadis ožžot giliolbmot dušše čujuhuvvot muoraid iežaset giliguovllus. Jus muhtun jagi lea menddo unnán vuovdi muhtun guovllus eai čujuhuvvo giliolbmuide muorat eará guovllus, daningo nu gohčoduvvon "dássádathivvodatprinsihppa" cealkkiha ahte ii galgga eanet loaktit go maid galgá sáhttit ávkkástallat agibeaivái. Dán geavada lea rihkkun erenoamáš háviid go váilo muorraávnnas. Iešguđet gillái eai leat bohciidan váttisvuođat vuovdeguovllu geografalaš ráddjemii. Vaikko giliolbmuin dušše lea vuoigatvuohta lastavuovdái, ožžot Nuorta-Finnmárkkusge čujuhuvvot beahcegierragiid veaháš haddái. Dasa lassin vuvdet vuovdehálddašeamit beahceávdnasiid juogo ráhkaduvvon dahje obban. Nuorta-Finnmárkkus vuvdo sihke giliolbmuide ja earágiliássiide. Sis geain ii leat vuoigatvuohta muoraide nuvttá, ožžot oastit muoraid obban nu guhkás go vuovdi gierdá. Vuoigatvuohta oažžut čujuhit lastavuovddi muoraide dálloatnui lea dál hui mávssolaš. 60-jagiid loahpas ja 70-jagiid álggus čujuhuvvui uhccán, muhto lea garrasit lassánan 80-logu álggus. Juohke jagi čujuhuvvojit sullii 15 000 m lastamuorraávdnasat Finnmárkku giliássiide. Dán mearkkašumi oaidná go diehtá ahte 1 m goikemuorra vástida sullii 200 lihttara boaldinoljju. Čujuhuvvon lastavuovddi mearri lea stuorátge go mii jahkásaččat čullo goahccevuovddis dábálaš gávpelaš vuovdimii. Dát vuoigatvuohta giliolbmuide lea danin hui mávssolaš, ja vástida máŋga miljon ruvnnu unnit boaldingoluid jahkásaččat. ¶
Lágat. Finnmárkkus lea viessohuksen ja eará huksemat dál eanaš geassemánu 14. b. 1985 plána- ja huksenlága nr. 77 mielde. Muhto njukčamánu 12. b. 1965 láhka stáhta matrikulerekeahtes eatnamiid birra Finnmárkkus oktan láhkaásahusaiguin ja mearrádusaiguin lea dehálaš go stáhta eaiggáduššá sullii buot eatnamiid fylkkas. Go meannuda huksensadjeohcamiid olggobealde plánejuvvon guovllu sáhttá eará lágainge leat mearkkašupmi, omd. geassemánu 9. b. 1978 boazodoalloláhka nr. 49, geassemánu 21. b. 1963 luoddaláhka nr. 23 ja geassemánu 9. b. 1978 kulturmuitoláhka nr. 50. Dán oktavuođas eat geahčat lagat dáid lágaid. Dán oktavuođas biddjo váldodeaddu eanavuovdinlága njuolggadusaide viessosajiid vuovdimis dahje láigoheames viesuide. Eanavuovdinlága áššemeannudannjuolggadusaid ja plána- ja huksenlága vuogádaga dáfus, čujuhuvvo govvádussii 2. ja 3. kapihttaliidda ovddabealde. ¶
"Ođđa viesuid dárbu áigodagas 1984-87 lea ovddabealde árvaluvvon sullii 800 viesu jahkásaččat. ... Gielddaid ovddasvástádus lea sihkkarastit eatnamiid viessohuksemii, ja gárvvistit viessosajiid. ...Gielddain berre fuolahit veardásaš meannudeami, sihke ruđalaččat ja eará láhkai, muddejuvvon guovlluid viessosadjeohcciin ja daid olggobealde. Stáhta suorgeorgánat berrešivčče deattuhit jođánit ja ulbmálaččat meannudit áššiid go ohccojit viessosajit bieđggus huksenguovllus. Berrešii rahčat mieđis ja ávkkálaš guottu dákkár ohcamiid meannudeames. ... Sierra ruhtadanortnegat, nugo ásahanloatna ja ásahandoarjja, fertejit biddjot stuorát mahtodagas nu ahte easkaálggaheaddji bearrašat ja eará ruđalaš heajos joavkkut sáhttet náššat albma viesu." ¶
Eanavuovdinorgánat hálddašit stáhta eatnamiid Finnmárkkus eanavuovdinlága ja eanavuovdinláhkaásahusaid njuolggadusaid mielde. Eatnamiid vuovdimii ja lihttoláigoheapmái leat dasa lassin eanavuovdinlágas ja láhkaásahusain addon sierra mearrádusat mat lagat muddejit dán doaimma, geahča golggotmánu 3. b. 1967 mearrádusaid vuovdima ja lihttoláigoheami birra. Huksensajiid njuolggadusat leat mearrádusaid III kapihttalis. Dás earuhuvvo gaskal huksensajiid muddejuvvon guovllus ja dan olggobealde. Muddejuvvon guovllus lea váldonjuolggadus ahte viessoeatnamat vuohččan galget vuvdot dahje lihttoláigohuvvot guoskevaš gildii, ja dan gielddas lea lohpi lihttoláigohit eaŋkalviessosajiid, geahča mearrádusa § 5 vuosttas lađđasa. Nuppi lađđasis čuoččuhuvvo čielgasit ahte viessoeatnamiid ii sáhte vuovdit earáide go guoski gildii. Gieldda ieš mearrida dáhttugo ieš oastit eatnamiid ja dasto vuovdit dahje láigohit daid, jus dušše áigut láigohit guovllu ja ovdaláigohit viessosajiid viessohuksejeaddjiide, vai sirdetgo buot eaŋkalviessosajiid lihttoláigoheami Finnmárkku eanavuovdinkantuvrii. Muddejuvvon guovllu olggobealde sáhttet eanavuovdineiseválddit dušše vuovdit dahje lihttoláigohit eaŋkalviessosajiid ovttasráđiin gieldda dahje almmolaš eiseválddiiguin, geahča mearrádusa § 6. Juo huksejuvvon viessosajiid lea datte spiehkastan dáid njuolggadusain, geahč mearrádusa § 7. Dát mearkkaša ahte viessosajiid viesuiguin muddejuvvon guovllus sáhttá vuovdit dahje lihttoláigohit priváhta viessohuksejeaddjiide ja ahte muddejuvvon guovllu olggobealde sáhttá vuovdit dahje lihttoláigohit huksejuvvon viessosaji almmá vuos gielddačielggadeami haga. Eanavuovdimis háldii stáhta ovda sisaboađuid vuovdefoandda bokte, ja 1960 rájes fas háldofoanda, ja láigosisaboađuid háldii Finnmárkku eanavuovdinkantuvra. Dál ¶
čállo láigošiehtadus. Viessosadjeohcan muddejuvvon guovllu olggobealde ferte baicce lassi áššemeannudeami čađa. Dás čujuhuvvo áššemeannudannjuolggadusaid máinnašeapmái 2. kapihttalis eanavuovdinortnega birra. ¶
Moanat fylkka gávpogiin ja čoahkkebáikkiin leat eahpečielgga opmodatoktavuođat earret eará go ođđasit huksen 2. máilbmesoađi maŋŋil moanat háviid álggahuvvui ovdal ráját ja opmodatoktavuođat ledje doarvái čilgejuvvon. Máŋgga gielddain leat moanat unnit stáhtaeanaguovllutge mat leat bahkkašuvvon gaskal gieldda dahje priváhta eatnamiid. Dákkár guovlluid fállojuvvojit gielddat dahje guoskevaš eanaeaiggádat oastit veaháš haddái. Jahkásaččat eai lea máŋga viessosadjeohcama muddejuvvon guovllu olggobealde. Dákkár ohcamat sáhttet gullat dáhttui hukset viesu guvlui mii lea láigohuvvon eanadollui. Dákkár háviid ferte čállit ođđa šiehtadusa beliid gaskkas. Ohcan ferte danin sáddejuvvot gildii dábálaš áššemeannudeapmái. Dákkár háviid ii leat áššemeannudeapmi eanavuovdinlága njuolggadusaid mielde, muhto baicce dábálaš juogadanášši. Dábálaččat gustojit dákkár ohcamat guovlluide mat leat lahka čoahkkebáikki nu ahte eanaš juo lea čielggas. Go vuovdá "matrikulerekeahtes" stáhtaeatnamiid gielddaide viessosadjin biddjo eaktun ahte guvlui lea nannejuvvon muddenplána, ahte stáhtas leat fámus vuoigatvuođat mat leat namuhuvvon eanavuovdinláhkaásahusa § 3:s, namalassii earret eará čáhce- ja gáddevuoigatvuođat, koalla, eanaolju, minerálat, dihto luoddavuoigatvuođat, vuoigatvuohta čievravieččahahkii, stoalpoláigoheapmái dahje eará rusttegiidda. Eanavuovdinkantuvra eaktuda ahte opmodagat maid sirdojit juogaduvvojit viessosajiide maid gielda lihttoláigoha. Ii sáhte vuovdit eanavuovdinkantuvrra mieđáhusa haga. Muddejuvvon guovllu olggobealde lihttoláigohuvvojit eaige vuvdo eanaš viessosajit. Láigoáigi eatnamiidda "soames ulbmiliidda" lea dábálaččat "doaisttážii" 2 jagáš eretcealkináigemeriin, ja viessosadjái vissui lea 80 jagi viessosadjeláigolága njuolggadusaid mielde, buo. lága § 6. Dalle go "doaisttážii" hábmi lea geavahuvvon lea vai láigoáiggi sáhttá guhkidit vaikko lága oanehamos áigi lea gollan. Eaktun lea ahte láigolaš 3 jagis lea álggahan huksema, jus ii, sihkkojuvvo šiehtadus várrehusa haga. Ii leat lohpi ráhkadit luotta, áidut, fápmo- dahje telefunlinjáid bidjat dahje goaivut j.d. eanavuovdinkantuvrra mieđáhusa haga. Ii leat lohpi muhttit geavaheami eará ulbmilii, seamma gusto ovdaláigoheapmái. Láigovuoigatvuođa ii sáhte sirdit earáide eanavuovdinkantuvrra mieđáhusa haga. Láigodivada sáhttá muddet juohke 5. jagi "soames ulbmila" viessosadjái, ja muddejuvvo juohke 10. jagi viessosajiide, dahje nu dávjá go viessosadjeláigoláhka diktá. Go viessosadjái lea huksejuvvon sáhttá dan oastit, leš dal čoahkkebáikkis dahje dan olggobealde. Eanaohcan ealáhussii lea dál áigeguovdilamos guollebiebmanrusttegiid, olgunastinturismma, luonddugeađgedoaimma ja ealáhusbarttaid ásaheami oktavuođas. Dávjá lea nu ahte eatnamiid mat leat muddejuvvon industriaulbmilii váldá gielda badjelasas, nu ahte ohcci dušše dárbbaša jorgalit dohko oažžun dihte dárbbašlaš lobiid ja láigošiehtadusaid. Stáhta eatnamiin lea dávjá dušše sáhka sirdit láigovuoigatvuođa eatnamiidda reastaluvvamis ja/dahje eaiggátmolsumis. Dát lea erenoamáš áigeguovdil guolleindustrias mas maŋimušjagiid lea leamaš moanat reastaluvvamat ja heaittiheamit. Jus ođđa beroštumit dáhttot fas álggahit, ferte fas ođđa láigošiehtadusaid čállit. Ealáhusdoaimma viessosajiide dábálaččat čállojit dušše láigošiehtadusat, sihke go eanavuovdinkantuvra áiggošii sihkkarastit ahte guovlu duođai adno dan ulbmilii masa eatnamat leat ohccon, ja go lea govttolat juohke ealáhusdoallái máksit jahkásaš láigodivada go oastit viessosaji. Muhto jus ohcá viessosaji dakkár doibmii muddejuvvon guovllu olggobealde, dárbbašuvvo olles áššemeannudeapmi eanavuovdinlága vuogádaga mieldege, namalassii ahte ášši ferte gulaskuddamii ja árvvoštallot eanavuovdinlága § 2 ektui. ¶
galget dávistit njuolggadusaide maid Statskog (DSS) lea mearridan geassemánu 17. b. 1991 Eanadoallodepartemeantta váldesirdima mielde njukčamánu 7. b. 1991 eanavuovdinláhkaásahusa § 9 olis. Dás ovdanboahtá ahte hattit berrešedje doalahuvvot báikki ásahuvvon haddedásis (márkanhattis). 1993:s lea vuolimus divat viessosajiid láigoheapmái muddejuvvon guovlluin 637 ru. mihtus, ja haddi muddejuvvon guovlluid olggobealde lea 478 ru. mihtus. Industriai, rádjosiidda, gávppašeapmái, fuolahusulbmiliidda, skuvllaide, dearvvasvuođa- ja sosiálásahusaide jna. ii galgga haddi leat vuollelabbosgo vástideaddji viessoeatnamiidda. Divat meroštallo unnimus 1000 m ovddas. Go vuovdá eatnamiid viesuide, skuvllaide, dearvvasvuođa- ja sosiálásahusaide galgá báikki ásahuvvon haddi biddjot vuođđun. Dát mearkkaša ahte haddi sáhttá molsašuddat báikkis báikái. Go vuovdá iešguđet huksemiidda jna. mearriduvvo haddi eanavuovdinkantuvrra ja huksejeaddji gaskasaš šiehtadallamiin. ¶
"Barttastallan ja árjjalašvuođat mat dása gullet, leat máŋgasiidda luomu ja joavddu dehálaš oassin, ja dehálaš oassi sosiála eallimis, dearvvasvuođasuodjalusas, rumašlaš dikšumis ja máhtu ja gálgga oahppamis. Barttastallan sáhttá bidjat vuđđosa oktavuhtii luondduin ja báikegoddái olggobealde bissovaš ássanbáikki. Lassi gávpot- ja čoahkkebáikeovddidemiin ja teknalaš ovdánemiin bistá barttastallama árvu. Departemeanta oaidná danin dehálažžan ahte dilálašvuođat láhččojit nu ahte nu olus go vejolaš sis geat dáhtošedje bartta, sáhttet náššat dahje sáhttet geavahit bartta. Dát ferte dahkkot nu ahte garvvašii riiddu eará beroštumiiguin." (42. siiddus) ¶
Ráddjen. Dán ovdanbuktimis suokkardat eanavuovdinlága ja mearrádusaid mat leat addon bartahuksemii jna. Álggos namuhuvvojit dušše oanehaččat plána- ja huksenlága mearrádusaid váldonjuolggadusat bartahuksema hárrái. Muđui čujuhuvvo plána- ja huksenlága oppalaš ovdanbuktimii ovddabealde 3. kapihttalis. Eanavuovdinlága njuolggadusat ovdanbuktojit 4. 63. čuoggás vulobealde eanavuovdinorgánaid birra. Guođoheaddjibarttaid, ealáhusbarttaid ja lavdnjegođiid áššiid meannudeamit čuvvot eará njuolggadusaid go dábálaš bartaáššiid. Oanehaččat namuhat áššemeannudannjuolggadusaid 4. čuoggás vulobealde. ¶
Plánaproseassa ja eaŋkalohcamiid áššemeannudannjuolggadusaid dáfus plána- ja huksenlága ja eanavuovdinlága njuolggadusaid mielde, čujuhuvvo oppalaš govvádussii bajábealde 2. kapihttalis eanavuovdinortnega birra ja 3. kapihttalii plána- ja huksenlága birra. Dás dušše oanehaččat namuhuvvo ahte stáhtaeatnamiin lea eanavuovdinkantuvra mii juohká čuoggáláiggu joavdoviesuide dahje barttaide. Barta- dahje joavdoviessosadjeohcamat sáddejuvvojit álo eanavuovdinkantuvrii, ja gielda addá fas huksenlobi. Áššemeannudeami mahtodat, namalassii gulaskuddanvuorru, lea dan duohken leago guovlu gos barta galggašii huksejuvvot muddejuvvon joavdohuksemii. Bartasajiid muddejuvvon guovllus juolluda eanavuovdinkantuvra almmá namuhanveara áššemeannudeami haga. Go plánaproseassa bokte leat mearriduvvon muddenplánat, lea dárbbašmeahttun ođđasit árvvoštallat caggágo vuovdima dahje lihttoláigoheami gielddus eanavuovdinlága § 2 nuppi lađđasis lihttoláigohit bartasajiid. Jus ležžet guorus viessosajit, fuolaha eanavuovdinkantuvra ahte čállo láigošiehtadus ja ráhkaduvvo mihttočálus. Jus eai leat guorus viessosajit, biddjo ohcci vuordinlistui. Jus guovlu ii leat muddejuvvon bartahuksemii, čađahuvvo viiddis gulaskuddanvuorru ja áššemeannudeapmi mii siskkilda moanaid hálddašanorgánaid ja eará berošteaddjiid. Lavdnjegođiid, ealahusbarttaid jna. áššemeannudeapmi, ii leat nu vuđolaš go joavdobarttaide. Dáidda lea doarvái dieđihit gildii. Muhto eanavuovdinkantuvra lea iežas mearrádusaid vuođul geatnegahtton konkrehta árvvoštallat guovllu eará beroštumiid, ja dalle erenoamážit boazodoalu ja eanadoalu ektui, buo. eanavuovdinlága § 2, láhkaásahusa § 1 mearrádusa § 17 lavdnjegođiide ja § 9 ealáhusbarttaide. Dásge sáddejuvvo ohcan gulaskuddamii gildii, eanastivrii, olgunastinlávdegoddái, boazodollui jna. Eanavuovdinkantuvra galgá vihkkedallat guovllu eará beroštumiid ektui ja fuolahit ahte barta dahje goahti ii ceggejuvvo eanavuovdinmearrádusaid vuostá. Muđui lea áššemeannudeapmi seammago joavdobarttaide. Boazodoalu guođoheaddjibarttat čuvvot boazodoallolága njuolggadusaid, geahča § 10 vuosttas lađđasa nr. 1. Skábmamánu 1.b. 1982 ¶
Eanavuovdinláhkaásahusaid § 16 a vuosttas lađas cealká ahte mearrádusaid láhkaásahusaid olis, sáhttá guoddalit hálddašanlága VI kapihttala njuolggadusaid mielde. Váidda galgá sáddejuvvot orgánii mii lea lagamus bajábealde hálddašanorgána mii lea dahkan mearrádusa, geahča hálddašanlága § 28. Láhkaásahusa § 16 a, nuppi lađđasa mielde lea direktoráhta masa ášši gullá, mii lea váidalanásahus eanavuovdinhoavdda dahje eanavuovdinstivrra mearrádusaide. Dát máksá ahte mearrádusaid guoddala Statskog:i bartahuksema dáfus. Láhkaásahusa § 16 a viđát lađđasis čuožžu ahte váidagat eanavuovdinhoavdda mearrádusaide galget ovddiduvvot stivrii ovdal ášši sáddejuvvo direktoráhtii (Statskog). Dát lea eanavuovdinhoavdda mearrádusa "siskkáldas" gohcci, ja ii dagat ahte váidi ii beasa váidit Statskog:i mii lea dáid áššiin bajit orgána Finnmárku eanavuovdinkantuvrra ektui. Gieldda dahje eiseválddiid dahkan mearrádusaid váidda čuovvo hálddašanlága njuolggadusaid dahje dan sierralága, ja ii máinnašuvvo dás. ¶
1960-jagiid gaskamuttus huksejuvvojedje barttat Finnmárkkus almmá almmolaš plánema haga. Geat ohce bartasaji, ožžo dábálaččat saji gokko sii háliidedje. Geavaige ahte muhtun huksii bartta ja maŋŋil válddii oktavuohta dan dalá eanavuovdinkommišuvnnain juridihkalaččat čálihan dihte láigošiehtadusa. 1960-logus lassánii garrasit bartahuksema beroštupmi fylkkas, ja seamma áiggis huksemat biddjojedje čavgasat plánaid mielde. Moanat bartasajit stáhta eatnamiin main ovdal ii lean láigošiehtadus, ožžo dán ordnejuvvot eanavuovdinkantuvrra bokte. Bartahuksen fylkkas lassánii 1970-logus. Ođđajagemánu 1. b. 1992 ledje juridihkalaččat čállon sullii 4 400 láigošiehtadusa bartasajiide stáhta eatnamiin. Dát láigošiehtadusat adde 1991:s sullii 1.1 mill. ru. sisaboađuid Finnmárkui hálddašeapmái. 1991:s mieđihuvvo 156 ohcama joavdobartasajiide. Láigodivat 1993:s lea 775 ru. dábálaš joavdobarttaide ja 480 ru. ealáhusbarttaide. Eanaš bartasajit leat vuotna- ja badjeeanagielddain. Mátta-Várjjat lea viehka geasuheaddji, muhto sihke Fálesnuoris, Čáhcesullos, Álttás, Bearalvágis ja Guovdageainnus leat viehka olu barttat. Hui olu barttat leat čohkkejuvvon Riehpponávžžis Fálesnuoris, Geadnejogas Bearalvágis, Stuorájogas Várggáhis ja Ánnejoga guovllus Čáhcesullos. Erenoamážit riddoássit jerret bartasajiid suoddjás vuovdás guovlluin. Eanaš bartasajit Finnmárkkus leat čujuhuvvon giliássiide (sullii 66%) ja dušše 4-5% barttain gullet olggobealde fylkka ássiide. Muhto badjel 90% bartasajiin omd. Fálesnuoris leat juolluduvvon earágiliássi finnmárkolaččaide, erenoamážit hámmárfeastalaččaide. Deanus ja Sállánnuoris gullet sullii 80% ja Guovdageainnus sullii 60% bartasajiin earágiliássiide. Eará gielddain lea dilli nuppegežiid; eanaš bartasajit leat juolluduvvon gieldda iežas ássiide.(Gáldu: Fylkesplan for Finnmark 1984-87, 242. siiddus.) Muhtun váttisvuođat leat bohciidan boares barttaid dahje lavdnjegođiid ođđasit huksemis ja mat leat leamaš ceggejuvvon dalle goas eai lean hiegis gáibádusat láigošiehtadussii dahje lohpái. Guhká lea leamaš viehka váttis oažžut bartasaji fylkka muhtun sajiin. Eanavuovdinorgánat leat gitta 1980-jagiid álgui viehka hiehkásit čađahan bargguset. Muhtun gielddat, omd. Guovdageaidnu ja Deatnuge, leat čađahan čavga bartapolitihka, erenoamážit boazoealáhusa ektui, muhto eanadoalu, fuođđu- ja luonddusuodjalanberoštumiid ektuige. Muhtun guovlluin lea báikegoddi nannosit vuosttaldan bartaplánaid go áinnas dáhtošedje iežaset meahcceriggodagaid alcceseaset. Riddogielddain lea čađahuvvon loažžadat bartapolitihka. Maŋŋilgo ráđđehus 1980-jagiid álggus háliidii ložžet bartapolitihkka, nuppástuhtto 1983:s eanavuovdinmearrádusat stáhtaeatnamiid vuovdimis ja láigoheamis. Sidjiide geat bivdet ja guolástit ealáhusvuođuset oassin, suvvo ealáhusbarttaid dihto muddui. Eai leat oppalaš njuolggadusat mat mearridit man stuorra sisaboahtu galggašii leat bivddus, guollebivddus dahje meahcceriggodagaid eará ávkkástallamis, jus galggaš adnot ealáhusvuđđosa oassin. Ferte dihto árvvošteami atnit. Eanavuovdinkantuvra lea vuođđudan livnnetkantuvrra boahtodieđáhussii. Jus leš čilgejuvvon ahte lea sisaboahtu dákkár ealahusas, fertešii árvvoštallot dárbbašuvvogo barta dán doibmii, ja šaddágo barta mahkáš eará beroštumiid vuostá. Eanavuovdinkantuvrage lea juridihkalaččat čállán šiehtadusa ealáhusbartii mas murjen lea váldocuohkki, muhto dalle lotnolasat guollebivdduin ja bivdduin. Lea dohkkehuvvon ahte eavttut oažžut lavdnjegoađi lea álkit go bartii, go ovddeš árbevierru váfistii ahte geavaheaddjit atne deastta birrasis, ja dat veaháš atnu ii čuohcan guvlui. Maŋit áiggis lea datte meahccegeavaheapmi muhttojuvvon. Olbmot váldet earret eará eanet biergasiid goahtái go ovdal. Muohtaskohteratnu álkidii goastama ja lasihii anu. Stuorát dássegáibádus dagahii ahte ođđa lavdnjegoađit galge leat stuorát ja ahte muhtumin lobiheamit huksejuvvojit geasehuvvon ávdnasiiguin. Go lavdnjegođiid eanet geavaha jovdui, adno eanet guovluge birra lavdnjegođiid ja danin čuohcá eanet luondduriggodagaide ja šaddet riiddut eará geavaheaddjiiguin, erenoamážit boazodoaluin. Boazodoallu oaivvilda ahte lavdnjegoađit sáhttet ráhkadit stuorát váttisvuođaid go joavdobarttat, go lavdnjegoađit eai galggašii njuolggadusaid mielde leat lohkkaduvvon ja danin álki eanaš olbmuide beassat dohko. Joavdobarttaid eaiggádat sáhttá heađuštit anu jus dan lohkkadit. Boazodoallu dáhttu ahte eavttut oažžut lavdnjegoahtesaji galgá buorebut árvvoštallot, seammaláhkai go joavdobarttaid dáfus. Hui unnán ohcco cegget ođđa lavdnjegođiid, ohcco baicce divodit boares lavdnjegođiid dahje oažžut almmolaš duođaštusa ( "julggaštusa" ) bearraša boares lavdnjegoađis. Eanavuovdinkantuvrras bidjet hui hiegis gáibádusaid divodeapmái, duođáštusain ee. eaiggáduššandilálašvuođas ja Várrebálvalusa beale gehččui. Lavdnjegoahtevuoigatvuohta masso jus lavdnjegoahti mieská ja ii leat orohahtti. Dan ektui go ovdal juridihkalaččat čállojuvvo láigošiehtadusat lavdnjegoahtesajiide, ja maŋŋil 1980 juogadanlága álggaheami oktavuođas gáibiduvvui nu gohčoduvvon "logahallanreivege" , čállo dál dušše oanehis "julggaštus" goahteeaiggádii gii addá namahuvvon olbmui vuoigatvuođ cegget ja máđasatnit rabas lavdnjegoađi dihto báikkis. Dušše addo čuoggáláigu bartaceggemii ja viessosadjeráját eai merkejuvvo. Guovlu maid bartaeaiggát oažžu háldosis, dávista dalle viessosadjeláigolága oppalaš mearrádusaide, namalassii 1 mihtu juohke bartii. Ovdal lea dihto háviin mihtidan bartarájáid. 60-jagiid gaskamuttus, go bartaguovlluid plánegohte, ja gitta 1985-90 rádjai lea eanavuovdinkantuvra fuolahan plánema eanaš oasi. Dađis lea bartaguovlluid gárvvisteapmi čilgejuvvon gielddaplánain ja eanavuovdinkantuvra eanaš ráhkadii bártaguovlluid muddenplánaid. Fylkkas leat lassin priváhta barttaid eará joavdohuksematge. Sis Finnmárkku duottarviesut leat fálaldagat sidjiide geat dáhttot olgunastit. Sullii 15 bálvaleaddji duottarviesu leat Álttás, Guovdageainnus, Kárásjogas, Deanus ja Mátta-Várjjagis, oktiibuot sullii 350 seaŋgasajiiguin. Dasa lassin leat sullii 6 ávdinviesu sullii 30 seaŋgasajiiguin. Dákkár fálaldagat eai gáibit olus eatnamiid, ávkkástallá cuokka buorebut ja báikegoddái lea buoret ruđalaš lassivaikkuhusat. Muhtun fitnodagat ja searvvit, omd. bivde- ja guolástallansearvvit, valáštallansearvvit ja fágalihtut, leat maid huksen barttaid maid miellahtut ja bargit ja soitet earát sáhttet hálddašit. Dákkár bartahuksen lei eanet 50-60 logus. Dál mannagoahtá nu ahte olbmot dáhttot iežaset priváhta barttaid. ¶
Vuolggasadji fuođđolága § 27 mielde lea ahte eanaeaiggádis lea oktovuoigatvuohta bivdit opmodagastis meriid siskkobealde maid fuođđoláhka áiggis áigái bidjá. Stáhta bivdovuoigavuođa hálddašeapmi Finnmárkkus muddejuvvo lagat fuođđolága § 31:s. Fuođđolága § 31 mudde lobi bivdit stáhtaeatnamiin maid várreláhka ii siskkil, namalassii ahte § 31 gusto stáhta eatnamiidda Finnmárkkus. Mearrádusa mielde dáža stáhtaborgáriidda ja buohkaide geat maŋimušjagis ásse ja ain ásset Norggas lea lohpi bivdit Finnmárkkus jus háhká bivdogoartta ja máksá buhtadasa. § 31 nuppi lađđasa mielde sáhttá addit lagat njuolggadusaid earret eará hálbbit hattis ja gieldda fásta ássiid vuosttasvuoigatvuođas earáid ektui. Hálbbit hattiid mearrádusaid lea Statskog addán cuoŋománu 19. b. 1988 láhkaásahusas § 5 fuođđohálddašeapmi stáhtaeatnamiin láhkavuođuin. Fuođđolága § 31 ii mudde fuođđobivddu stáhtaeatnamiin, muhto fuođđobivddu láigoheami mearrádusat leat addon 1988-láhkaásahusas, geahča §§ 7 čuovvovaččat. Olgoriikalaččaid bivdolobi njuolggadusat galget mearriduvvot láhkaásahusas, buo. § 31 nuppi lađđasa. Dát gažaldat lea meannuduvvon 4.8.5. čuo. olgoriikalaččaid bivdolobis. Oktavuođa dihte sáhttá namuhit ahte stáhtaalmennehiin (maid geassemánu 6. b. 1975 várreláhka mudde) galget buohkain geat maŋimušjagi leat fásta ássan ja ain ásset Norggas, leat vuoigatvuohta seamma eavttuin bivdit fuđožiid beatnaga haga, buo. várrelága § 23 vuosttas lađđasa. Fuođđolága § 31 ektui, ii leat várreláhka addán dáža stáhtaborgáriidda, geat eai ása dahje leat ássan Norggas maŋimušjagi, bivdovuoigatvuođa. Várrelága § 23 nuppi lađđasis celko ahte várrestivrras lea váldi mearridit ahte bivdu galgá doalahuvvot sidjiide geat maŋimušjagis fásta leat ássan ja ain ásset guovllus gos almennet lea dahje gilis dahje báikegottis gos ássit ovddeš áiggis leat doaimmahan almennetanu almennehis. Várrestivra sáhttá vel ráddjet fuođđuloguge maid sáhttá goddit, oanidit bivvdoáiggi, gáržžidit bivdovuogi ja bivdoguovllu, ja ráddjet galles sáhttet bivdit fuđđožiid ja muddet beanageavaheami, geahča várrelága § 23 goalmmát lađđasa. Gilialmennehiin lea "sus gii doaimmaha geavahanvuoigatvuođa almennehis opmodahkii oktan geavahanvuoigatvuođain, ja beallelaš, mánát ja vejolaš eará sogalaččat geat ásset ovttas ja lea oktasaš ruovttudoallu suinna" bivdovuoigatvuohta, geahča geassemánu 19. b. 1992 gilialmennetlága nr. 59 § 2-1. Almennetstivra mearrida galgágo earáide go dáidda addot bivdolohpi, geahča § 7-2, ja sáhttá § 7-5 mielde dihto eavttuin šiehtadit láigohit bivdovuoigatvuođaid jahkái ain háválassii. ¶
Statskog SF (ovddeš Stáhta vuvddiid direktoráhta) hálddaša "stáhta matrikulerekeahtes eatnamiid" Finnmárkkus, buo. eanavuovdinláhkaásahusaid § 10 vuosttas lađđasa. Dán oktavuođas čujuhuvvo 2. kapihttalii bajábealde eanavuovdinortnegis ja Stáhta vuvddiid direktoráhta rievdadeamis Statskog:i. Eanavuovdinláhkaásahusa § 10 nuppi lađđasa mielde, gullet datte "bivddu ja guollebivddu hálddut" "Fuođđo- ja sáivaguolledirektoráhtii" , dál Luondduhálddašandirektoráhta. Direktoráhta ordnii ovdal ee. bivdogoartavuovdima Finnmárkkus, ja bivdogoartavuovdima sisaboađut manne fuođđofondii, maid Luonddohálddašandirektoráhta hálddaša. Dál oažžu Finnmárkku eanavuovdinkantuvra fuđošbivddu goartavuovdima sisaboađuid. Nugo namuhuvvon ovddabealde lea Luondduhálddašandirektoráhta 1988:s váldesirdán stáhtaeatnamiid bivddu hálddahusa Finnmárkkus Stáhta vuvddiid direktoráhtii. (Statskog ásaheami oktavuođas ii muhtton fuođđoláhkaásahus, muhto Stáhta vuvddiid direktoráhta barggut leat sirdon Statskog:i.) Bivdogoarttaid jna. hattiid ektui, maid Statskog lea mearridan, sáhttá daid váidit Luondduhálddašandirektoráhtii, buo. 1988-láhkaásahusa § 17. Luondduhálddašandirektoráhta bajit sadji báhkkoduvvo maiddái láhkaásahusa § 6 c):s mas čuožžu ahte Luondduhálddašandirektoráhta maŋimušvuorus mearrida jus leat bivdoáiggi oanideamis báikkálaččat sierramielalašvuohta, ja § 3 mas Luondduhálddašandirektoráhta sáhttá mearridit badjerádjehattiid. Dát doarrás-váldesirdin mearkkaša ahte lea Statskog guovddášhálddahus mii áimmahuššá stáhta eatnamiid bivddu hálddašeami Finnmárkkus. Bajit stivrema ja hálddašeami prinsihpaid mearrida datte Luondduhálddašandirektoráhta. Dát mearkkaša ahte Direktoráhta, bivddui "háldduid" ektui, lea bajábealde hui luđolaš stáhtafitnodaga mii lea eará departemeantta vuollásaš: Eanadoallodepartemeantta. Dákkár "doarrás" váldesirdima hárrái dadjá Torstein Eckhoff girjjistis "Forvaltningsrett" , 4. deaddileapmi 236. siiddus: ¶
Bivdosearvvit mat áigot bivdit fuođđuid galget lassin bivdodivada ja goddindivada, máksit vuođđodivada Statskog:i juohke juolluduvvon ealli ovddas, sorjjasmeahttun goddogo ealli dahje ii. Dasto mákso biergohaddi, mii mearriduvvo ruvnnuin kg nammii. Sáhttá leat máŋggalágan haddi Statskog iešguđet hálddašanguovlluin, muhto ferte leat daid dihto meriid siskkobealde maid Statskog guovddášhálddahus lea mearridan. Goddindivada stáhtii bearrá Statskog-Finnmark ovttas eanaeaiggáda vuođđodivadiin. Eanaeaiggáda bargun lea sirdit stáhta goddindivada fuođđofondii. Eanaeaiggáda biergohatti ovddas sáddejuvvo rehket jus goddá elliid, ja gesso vuođđodivadis go loahpaha rehketbihtá. Finnmárkui lea Statskog guovvamánu 11. b. 1993 mearridan ahte biergokilo haddi galgá leat gaskal 15 ja 50 ruvnnu momssain 1993-95 bivdojahkodahkii. Vuođđodivat lea mearriduvvon eanemus 2 500, - ru. momssain juohke lobálaš goddon ealli nammii. ¶
Dás máinnašuvvojit dušše dehálamos njuolggadusat sáivabivddus stáhtaeatnamiin Finnmárkkus ja muhtun oppalaš mearrádusat. Ollisvuođa dihte čujuhuvvo 4.10. kapihttalii vulobealde luossabivddus mearas ja čázádagain ja Riektejoavkku 3.7. kapihttalii sáivabivddus. Lága ulbmil lea "sihkkarastit anadroma luossaguoli, sáivaguoli lunddolaš máddodaga ja sin eallinguovlluid ja eará sáivaealánat hálddašuvvojit nu ahte luonddu girjáivuohta ja buvttadanmunni seailluhuvvo. Dáid meriid siskkobealde galgá láhka bidjat vuđđosa máddodaga ovdáneapmái lassi buvttadusa áigumušain, vuoigatvuođalaččaide ja joavdobivdiide buoremussan" , buo. § 1 Dan ektui mii gusto anadroma luossaguliide, geahča lága § 4, ii gusto makkárge oppalaš ráfáiduhttinprinsihppa sáivaguliide, earret daid čázádagain dahje čázádatosiin gos lea sihke sáivaguolli ja anadroma luossaguolli. Dát mearkkaša ahte vuolggasadjin lea lohpi bivdit sáivaguliid čázádagain luossaguoli haga. § 34:s lea eiseválddiin baicce vuoigatvuođavuođđu dihto eavttuin dahkat konkrehta mearrádusaid sáivabivddu muddemis ee. bivddusráddjemiin ja ráfáiduhttinmearrádusain gitta 5 jahkái. Vai sáhttá bivdit luosa dahje sáivaguoli ferte máksit guolledivada guovddáš guollefondii, man bargun lea ruhtadit guolledikšundoaibmabijuid, buo. lága § 29 ja 30. Dán geatnegasvuođas leat luvvejuvvon vuollel 16 jahkásaš mánát ja dáža ja ruoŧa boazosápmelaččat geain lea boazodoallu geassemánu 9. b. 1978 boazodoallolága mearrádusaid mielde. Jus boazosápmelaččat áigot bivdit guliid olggobealde boazodoalloguovlu gos sis lea lobálaš boazodoallu, fertejit siige máksit guolledivada. Ođđa ovddeš 1964 luossa- ja sáivabivdolága ektui lea ahte mánáid vuoigatvuohta nuvttá bivdit sáivačázis lea láhkamuddejuvvon, buo. § 18. Mearrádus lea addon movttiidahttin dihte mánáid ja nuoraid olgunastit, ja gusto ¶
Fylkkamánnái lea, skábmamánu 27.b. 1992 ggl. cea., váldesirdon moanaid bargguid luosa- ja sáivabivdolága oppalaš mearrádusaid mielde. Dát gusto ee. váldái § 11 nuppi lađđasa mielde, seammás bissehit dahje guhkidit guollebivddu go čáhcejohtu dahje eará erenoamáš dilálašvuođat cealkkihit dan. Seamma gusto álggahit doaibmabijuid fáhkkalaš heahtediliin fáhkkalaš nuoskkideami áitaga geažil § 12 mielde ja lága dahje láhkaásahusa mielde sierralobis bivdit máddo- ja gilvaguliid dieđalaš guorahallamiidda, geahččalemiide ja guolledikšundoaimmaide, ja bidjat ráfáiduhttinguovlluid mat spiehkastit § 15 vuosttas lađđasa mearrádusas gieldit bivdit guliid guollegorkŋohagas jna. ja 50 mehter eret bajábealde ja vulobealde guollegorkŋohaga. Fylkkamánnis lea vel váldi dohkkehit guhkit áigái go 1 jahkái guollebivdovuoigatvuođaláigoheami álbmogii ovdun, buo. lága § 19. Seamma gusto váldái § 20 mielde dahkat mearrádusaid hálddašit guollebivddu mii lea luđolaš, buo. lága § 5 d bustáva lobálašvuođameroštallama. ¶
Fierbmebivdu lea gielddus jogain ja jogažiin ja jávrriin 100 mehtera avádagas njálmmis ja oivošis eret. Seahkalas čázádagas (gos sáivaguolli, luossa, guvžá ja valas johtá), mii ii leat lihttoláigohuvvon lea sáivaguollebivdu dušše lohpi go bivdo badjel 200 mehtera njálmmis ja oivošis eret, buo. § 7 goalmmát lađđasa. Vuolggasadji lea ahte bivdu ee. firpmiin § 7 vuosttas lađđasa mielde, fierbmebivddu čujuheapmi § 8 mielde, ja guollebivdu eará bivdosiiguin go stákkuin ja nođđoduorgguin § 9 vuosttas lađđasa mielde, dušše lea lohpi sidjiide geat fásta ásset Finnmárkkus. Fierbmebivddu čujuheapmái § 8 mielde lea lassin gáibiduvvon leat ássan fylkkas maŋimušjagi. Sáhttá jearrat leago fylkkamánnis váldi mearridit njuolggadusaid gii sáhttá bivdit vihtanbivdosiiguin. Fylkkamánni njukčamánu 10. b. 1993 láhkaásahusas čujuhuvvo ahte láhkaásahus lea mearriduvvon earret eará luosa- ja sáivabivdolága § 22 ja skábmamánu 27. b. 1992 ggl. cea. láhkavuođuin. Lága § 22 njealját lađas dadjá ahte Birasgáhttendepartemeanta sáhttá mearridit sierra guollebivdonjuolggadusaid stáhta eatnamiin Finnmárkkus. Skábmamánu 27. b. 1992 ggl. cea. ii leat fylkkamánnái sirdon váldi lága § 22 mielde, buo. cealkámuša 5. čuoggá. Váldi § 22 mielde gullá Birasgáhttendepartementii, mii leat geavahan válddis § 22 mielde addit juovlamánu 18. b. 1992 láhkaásahusa nr. 1176 stáhtaeatnamiid guollehálddašeamis. Dán láhkaásahusa § 2:s ovdanboahtá ahte Finnmárkku eanavuovdinkantuvra dat galgá hálddašit luossa- ja sáivabivddu stáhtaeatnamiin Finnmárkkus. Fylkkamánni mearrádus §§ 7 vuosttas lađđasis ja 9 vuosttas lađđasis sáhttá danin áddejuvvot dušše luossaguoli ja sáivabivdolága § 22 njealját lađđasa váldonjuolggadusa geardduheapmin, mas čuožžu: "Guollebivdu čázádagain stáhta eatnamiin Finnmárkkus lea luđolaš buohkaide geat fásta ásset fylkkas." Váldi spiehkastit dán váldonjuolggadusas lea biddjon Finnmárkku eanavuovdinkantuvrii, iige fylkkamánnái. Fylkkamánni mearrádus njukčamánu 10. b. 1993 láhkaásahusa § 7 nuppi lađđasis (ahte Finnmárku eanavuovdinkantuvra, guolledikšunbarggu oassin, sáhttá addit earáide go Finnmárkku fásta ássiide lobi bivdit firpmiin sierra jávrriin ja sierra eavttuid mielde), sáhttá baicce orrut leat addon láhkavuođu haga ja vuostá sihke juovlamánu 18. b. 1992 láhkaásahusaid stáhtaeatnamiid guollehálddašeamis ja skábmamánu 27. b. 1992 ggl. cea. váldesirdima hárrái. Mearrádus livččii leat sáhttán láhkavuođđuduvvot lága § 13:i, mas čuožžu ahte beroškeahttá eanaeaiggádis dahje mearrádusain addon lágas dahje dan olis, sáhttá addot lohpi earret eará guolledikšundoaimmaide. Ii leat datte čujuhuvvon fylkkamánni njukčamánu 10. b. 1993 láhkaásahusa lága § 13:i, ja dát bealušta ahte fylkkamánnis ii leat vuoigatvuođavuođđ addit dákkár njuolggadusa. Fierbmebivddu ja guollebivddu dáfus eará vihtanbivdosiiguin § 8 mielde čuožžu ahte čujuhit "galgá dušše sidjiide geat maŋimušjagi leat ássan ja ain ásset Finnmárkkus. (Min deattuhus.) Dát gáržžida olbmobiire geain lea vuoigatvuohta oažžut čujuhuvvot fierbmebivddu, lága mearrádusaid § 22 njealját lađđasa ektui ahte guollebivdu " lea luđolaš buohkaide geat fásta ásset fylkkas. " Sáhttá jearrat leago álggage vuoigatvuođavuođđu ráddjet olbmobiire dan mielde man guhká lea Finnmárkkus ássan, ja geas de livččii dát váldi. Orru čielggas ahte fylkkamánnis ii leat vuoigatvuođavuođđu bidjat dákkár dihto ássanáiggi lassieavttu, buo. mii lea celkon bajábealde ahte geas dat váldi livččii lága § 22 mielde. Birasgáhttendepartemeanttas leat datte oppalaš láhkavuođđu " mearridit sierra njuolggadusaid guollebivdui stáhta eatnamiin Finnmárkkus", buo. lága § 22 njealját lađđasa. Dát váldi lea nu oppalaš ahte departemeanta várra sáhttá ain ráddjet olbmobiire. ¶
gildojuvvon dahje ráddjejuvvon. Olbmobiire orru leat gáržžit go guollebivdui muđui, buo. mii lea celkon bajábealde ahte čujuhit dušše sáhttá sidjiide geat maŋimušjagi leat ássan ja ain ásset Finnmárkkus. Boazosápmelaččain ealáhusaset ja giliássiin lea vuosttasvuoigatvuohta. Sáhttá dušše čujuhit guollebivdovuoigatvuođa dihto fierbmelohkui. Buohkat geat ožžot čujuheami geatnegahttot addit bivdodieđáhusa gieldda hálddašanorgánii, mii čohkke raportan ja sádde Finnmárkku eanavuovdinkantuvrii. Finnmárkku eanavuovdinkantuvra ja fylkkamánni birasgáhttenossodat sáhttet fierbmečujuhusas dihto guovlluid spiehkastit. ¶
Fierbmečujuheami ohcamiid meannuda álgovuorus Finnmárkku eanavuovdinkantuvra. Jus muhtun gielda dáhttu oažžut fierbmečujuhanválddi, sirdá eanavuovdinkantuvra válddi gildii. Fierbmečujuheapmi addo dušše go dán sáhttá čatnat guolástanbiologalaš deasttaide. Gáibádusat lágidit bivdodieđáhusaid rivttes sadjái lea čavgejuvvon nu ahte ii galgga ođđasit čujuhit jus bivdodieđáhusa ii leat gergen. Jus rihkku njuolggadusaid sáhttá lobi geassit ruovttoluotta. Deattuhuvvon lea ahte ii galgga meannudit ohcciid iešguđetláhkai, earret boazodoalu ja giliássiid vuosttasvuoigatvuođa hárrái. Dál leat sullii 70 jávrri ja čázádaga lihttoláigohuvvon, váldoáššálaččat organisašuvnnaide. 1983 rájes muhtui geavat go šiehtaduvvui juohke jávrri nammii, dan ektui go ovdal šiehtaduvvui juohke lihttoláigolaččain sorjjasmeahttun galle jávrri lihttoláigohii. Sámi vuoigatvuođalávdegotti čállingoddi guorahalai 1993 giđa, 1990 sisaboahtán áššiid eanavuovdinkantuvrras, geahča ovddabealde 2.6.4. kapihttalis. Oktiibuot 24 sisaboahtán sáivačázádaga láigolihtu ohcamiin 18:s mieđihuvvo, golbma biehttaluvvo ja okta ii lean áššáiguoskevaš. Vaikko guollehálddašanláhkaásahus ii divtte váidit buot mearrádusaid mat dahkkojit láhkaásahusa láhkavuođuin, de diktá eanavuovdinkantuvra váidit hálddašanlága ja eanavuovdinláhkaásahusa § 16 a mielde, sihke lihttoláigohanbiehttaleami ja guollehálddašanláhkaásahusa eará mearrádusaid ektui. Lihttoláigohanmearrádusat guoddaluvvojit hui hárve, muhto sáhttá geavvat. Ovdal čájehuvvui ahte muhtun láigolihtut šiehtaduvvo vaikko ii lean doarvái duođaštuvvon ahte dárbbašii guollenáli dikšut. Muhtun lihttoláigolaččat eaige leat doarvái čuovvolan iežaset šiehtadusoasi go eai leat čađahan olus dikšunbarggu dahje gohcci. Dál ii šiehtaduvvo ovttainge jus ii leat deattuhuvvon vissásit ahte jávri dárbbaša dikšuma, jus ¶
Olgoriikalažžan ádde dán oktavuođas su gii ii ása Norggas. Seamma joavkkus go olgoriikkalaš stáhtaborgár gii ássá olgoriikkas leat danin dáža stáhtaborgáratge geat ásset olgoriikkas. Dáža stáhtaborgáriin geat ásset olgoriikkas eai leat seamma vuoigatvuođat guollebivdui go (dáža dahje olgoriikkalaš stáhtaborgáriin) sis geat ásset, ja leat fásta ássan Norggas maŋimušjagi, buo. lága § 22 vuosttas lađđasa, dahje Finnmárkkus; sii geat "fásta ásset fylkkas" , geahča § 22 njealját lađđasa. Guollebivddus stáhtaeatnamiin lea erohus bivdonjuolggadusaid ektui. Fuođđolága § 31 vuosttas lađđasa mielde leat dáža stáhtaborgáriin geat ásset olgoriikkas seamma vuoigatvuohta bivdui go sis geat maŋimušjagi leat ássan ja ain fásta ásset Norggas. Luossaguolle- ja sáivabivdolága ođđ mearrádusat dagahit danin ahte dáža stáhtaborgáriin geat ásset olgoriikkas dahje olggobealde Finnmárkku eaige leat ássan Norggas maŋimušjagi, ii šat leat vuoigatvuohta guollebivdui, muhto sáhttet bivdit Finnmárkkus. Juovlamánu 18. b. 1992 láhkaásahusas nr. 1176 stáhtaeatnamiid guollehálddašeamis čuožžu § 16:s: "Sidjiide geat ásset olgoriikkas sáhttá addot lohpi bivdit guliid Stáhta Vuvddiid mearrádusaid mielde." (Finnmárkkus: Finnmárkku eanavuovdinkantuvrra mearrádusat) Láhkaásahus diktá buohkaid geat ásset olgoriikkas oažžut lobi bivdit guliid fylkkas, muhto láhkaásahus ii leat addán sierralobi ovtta jagi ássanáiggi gáibádusas dáža stáhtaborgáriidda dahje earáide geat eai ása Finnmárkkus. Ovdal ledje sierra láhkaásahusat mearriduvvon sihke dáža borgáriid ja olgoriikalaččaid guollebivdui Finnmárkkus. 1964- lága § 17 láhkavuođuin mearridii Direktoráhta cuoŋománu 20. b. 1983 láhkaásahusa olgoriikkalaš borgáriid guollebivdui Finnmárkkus. Dán láhkaásahussii ii váldon mielde guollebivdu Deanučázádagas, Álttájogas ja Njávdánjogas iige Báhčaveajjogas gokko lea riikkarádjá ja Vuorjánjoga mearas Vuorjánjávrái. Njukčamánu 10. b. 1993 láhkaásahusas (§ 17) anadroma luossaguoli ja sáivaguoli guollebivddus čázádagain ja oivožiin jna. Finnmárkkus, mearridii Finnmárkku fylkkamánni ahte láhkaásahusa §§ 1 ja 2 olgoriikkalaš borgáriid guollebivddus Finnmárkkus lea fámuhuhtton, ja láhkaásahus muđui fámuhuhtto ođđajagemánu 1. b. 1994. Ođđajagemánu 1. b. 1994 rájes lea eaktuduvvon ahte galgá atnigoahtit ođđ guollebivdonjuolggadusaid sidjiide geat ásset olgoriikkas. 1983-láhkaásahusa mielde lea olgoriikalaččain dušše lohpi bivdit guliid 5 km avádagain fylkka riikkageainnuid goappáge bealde, buo. § 3. Erenoamáš háviid lea Finnmárkku eanavuovdinkantuvrras váldi addit sierralobi dán geografalaš ráddjehusas, buo. láhkaásahusa § 4. Sii geat ásset olgoriikkas sáhttet dušše eanemus 5 kg sáivaguoli váldit rastá rájá olgoriikii. Olgoriikalaččain iige leat lohpi geavahit fatnasa maid ieža leat buktán fárrosis guollebivddus. Njukčamánu 10. b. 1993 ođđa láhkaásahusaid mielde lea olgoriikalaččain geat fásta ásset Finnmárkkus seamma vuoigatvuohta bivdit firpmiin go dáža stáhtaborgáriin, buo. láhkaásahusa § 7. Dás čuožžu ahte Finnmárkku eanavuovdinkantuvra sáhttá addit earáide go fásta ássiide lobi bivdit firpmiin oassin "guolledikšunbivdimis" sierra jávrriin ja dihto eavttuid mielde. Eará bivdosiiguin, nugo ohter, nuohtti, meardi ja liidna guollebivddus lea baicce dušše lohpi sis geat fásta ásset fylkkas. Ii sis geat ásset olgoriikkas iige Norggas muđui leat vuoigatvuohta bivdit dáid bivdosiiguin, buo. láhkaásahusa § 9. ¶
leamaš eanemusat - sullii 80%. Sisaboađuid hálddaša Finnmárkku eanavuovdinkantuvra. Eanavuovdinkantuvra lea sierralohpeáššiin ovddeš njuolggadusaid ektui čuvvon liberála geavada, ja ii leat dulkon ráddjema “erenoamáš háviid” hiehkasit. Dát dávistedje Luondduhálddašandirektoráhta ovddeš njuolggadusaide gárvvistuvvon skábmamánu 6. b. 1987. Dás čuoččui ahte olgoriikalaččat geat sáhttet duođaštit leat ássan Norggas unnimus 2 mánu, sáhttet oažžut oppalaš sierralobi bivdit olggobealde 5 km avádaga jagi ain háválassii. Vázzit sáhttet oažžut sierralobi ráddjejuvvon guovllus gitta 10 beaivvi. Báikkálaš mátkedoaimmaheaddjit, turismafitnodagat j.s. sáhttet oažžut oppalaš sierralobi olgoriikkalaš oasseváldiide dahje gussiide lagat ráddjejuvvon guovllus. Mátta-Várjjagis lea sajáiduvvon fásta geavat sierralobiin buot olgoriikkalaš Njávddán Duottarviesu gussiide. Dákkár háviid lea deattuhuvvon boaittobealbáikki bargosajiid dárbu. Dás čuožžu vel ahte ii berrešii addot sierralohpi geavahit girdi dahje meahccevuojániid, dahje guovlluin gos dáhtošii ráddjet ávkkástallama. Eanavuovdinkantuvrras dieđihuvvo ahte ii addo sierralohpi jus olgoriikalaččat áigot geavahit girdi dahje mohtorvuojána guollebivddus. ¶
mearas ja cázádagain. Sierra njuolggadusaid geažil mat gustojit eanuide ja rádjajogaide, geahca vulobealde, gusto láhka Finnmárkui ollásit dušše luossabivdui jogain ja mearas. Dehálaš mearrádus lea luossalága § 4, mii bidjá anadroma luossaguliide ráfáiduhttinprinsihpa. Dát mearkkaša ahte luossabivdu dušše lea lohpi go cuovvu luossalágá olis addán mearrádusaid. Nu guhká go leat anadroma luossaguolit cázádagain gusto ráfáiduhttin eará guollenáliidege. Luossalága § 16 mielde lea vuoigatvuohta bivdit anadroma luossaguliid eanaeaiggáda oktavuoigatvuohta. Eanaeaiggátvuoigatvuohta mearkkaša luossabivdu cázádagain, luossabivdu mearas nu guhkás go eatnamat ollet, ja lagamus guoski eatnamiid eaiggádii; luossabivdu mearas gáidánuohtiin, luossanuohtiin, roahkkefirpmiin, botnefirpmiin ja sullasaccain. Luossalágas leat § 22:s luossa- ja sáivabivddu mearrádusat stáhtaeatnamiin, ja § 22 njealját laddasis ja § 24:s lea Finnmárkku birra erenoamážit. 22 vuosttas ladas njealját laddasa ektui ja mearriduvvon eavttut leat lagat vihkkedallon ovddabealde 4.9. kapihttalis (sáivabivddu birra) ja Riektejoavkku cielggadeami 3.7. kapihttalis (sáivabivddu birra, dás maid luossabivddus jogain). Sáhttá almmatge namuhit ahte go eanaš luossajohtti cázádagat Finnmárkkus leat ja leat leamaš lihttoláigohuvvon, lea geavadis eaktun leamaš luossabivddu oaggungoarta. Moanat oppalaš láhkaásahusat leat addon luossalága olis ja mat gustojit miehtá riikka, Finnmárkuige. Dasa lassin leat moanat láhkaásahusat mat muddejit dušše guollebivddu Finnmárkkus. Dehálamosat leat Birasgáhttendepartemeatta addán juovlamánu 10. b. 1992 láhkaásahus nr. 1176 guollehálddašeamis stáhtaeatnamiin ja Finnmárkku fylkkamánni addán njukcamánu 10. b. 1993 láhkaásahusat anadroma luossaguoli bivdimis ja jávreguollebivddus cázádagain ja oivošiin jna. Finnmárkkus. Nugo namuhuvvon bisuha luossaláhka sierra njuolggadusaid eanuide, geahca luossalága § 22 vidát laddasa. § 24:s cuoccuhuvvo ahte luossaláhka ii nuppástuhte sierra njuolggadusaid báikegotti guollebivdovuoigatvuoda hárrái mat cuvvot miessemánu 27. b. 1775 ggl. cea. Finnmárkku Eanajuohkimii ja Ássansajiid Cujuheapmái ja Vealgáibidjamii seamma báikkis ja geassemánu 23. b. 1888 láhka Guollebivddu Vuoigatvuohta Deanucázádagas Finnmárkku Ámttas. Cuo?ománu 1. b. 1911 ggl. cea. addon 1888-lága olis, addá lagat njuolggadusaid Deanucázádaga guollebivddus. Dasa lassin leat addon moanat láhkaásahusat eanuid bivddus, ja dát galget ain gustot, geahca luossalága § 50 2. cuoggá. Dát gusto ee. guovvamánu 24. b. 1989 ggl. cea. addán láhkaásahussii guollebivddus Deanu bivdoguovllus, cuoŋománu 6. b. 1990 ggl. cea. addán láhkaásahus guollebivddus norggabeale Deanu oalgecázádagain ja oaggungoartahattit dan oasis Deanus mii ii leat riikkarádjá, ja Finnmárkku fylkkamánni addán cuoŋománu 2. b. 1992 láhkaásahusa Deanubivdoguovllu mátkkálaš guollebivdiid lustabivddus. Njávdáncázádagas doibmet skábmamánu 4. b. 1977 ggl. cea. addán Njávdánjoga bivdoguovllu guolebivdonjuolggadusat. Vaikko eanuid guollebivdovuoigatvuohta ja guollebivdohálddašeapmi cuvvot sierra njuolggadusaid, galget guolástanáiggiid, bivddusatnima jna. dábálaš njuolggadusat dásge gustot. Luossalága § 2 njealját laddasa mielde sáhttet muhtun cázádagaide leat sierra njuolggadusat vieris stáhta šiehtadusain. Ná lea šiehtadallon Ruoššain Vuorjánjoga ja Báhcaveajjoga guollebivdimis ja Suomain Deanucázádaga ja Njávdánjoga guollebivdimis. Guollebivdu Vuorjánjogas dážabeale muddejuvvo borgemánu 20. b. 1976 cea. addán láhkaásahusa bokte, Luondduhálddašandirektoráhta addán miessemánu 15. b. 1990 láhkaásahus lagat njuolggadusaiguin oaggungoartaortnegiid birra. Go ain bivdojuvvo luossa Báhcaveajjogas, galgá guollebivdu cuovvut borgemánu 20. b. 1976 addán cea. láhkaásahusa. ¶
Fylkkamánnis lea skábmamánu 27. b. 1992 ggl. cea. bokte váldi addit lagat njuolggadusaid luossalágaid moanaid mearrádusaid vuodul. Barggut leat seammago mat leat ovddiduvvon ovddabealde 4.9. kapihttalis sáivabivddu birra. Luossalága §§ 22, 33 ja 34 láhkavuoduin lea fylkkamánni addán njukcamánu 10. b. 1993 láhkaásahusaid anadroma luossaguliid ja jávreguliid guollebivddus cázádagain ja oivošiin jna. Finnmárkkus. Láhkaásahusas leat ee. guolástanáiggiid ja ráfáiduhttinavádagaid njuolggadusat. ¶
Nugo namuhuvvon bajábealde leat sierra guollebivdonjuolggadusat golmma "stuorra" luossacázádagaide ¶
Luossadiggi lea Deanucázádaga guolástanvuoigaduvvomiid oktasašcoahkkin, oktiibuot sullii 400 olbmo. Luossadikkit dollojit sierra Kárášjoga ja Deanu gielddain. 1911-cealkámuša § 7 mielde galgá luossadikki gohccut coahkkái juohke njealját jagi guollebivdoavádagaid ja cujuhuvvon, bissovaš luossabivdosajiid árvvoštallama oktavuodas. Luossadiggi galgá cealkit áššiide ovdal bolesmeašttir sáhttá daid mearridit. Avádatcoahkkin lea iešgudet guollebivdoavádagaid guolástanvuoigaduvvomat. Kárášjoga gielda leat okta avádat, ja cázádaga oasit mat leat Deanu gielddarájáid siskkobealde, mii maid lea stuorámus oassi, leat juhkkojuvvon 75 avádagaide. Avádatjuohkin ii lea muhttojuvvon máŋggaid jagiin earret oktii. Iešgudet avádaga guolástanvuoigaduvvomiid lohku rievdá gaskal ja 8. 1911 ggl. cea. § 8 mielde galget iešgudet guollebivdoavádaga guolástanvuoigaduvvomat ieža mearridit guollebivddu geavatlaš beliid. § 10 mielde leat "gažaldagat, galgágo leat oktasašbivdu dahje sierrabivdu, ja vuosttas namuhuvvon oktasašbivddu ektui dárkilat ortnegis ja doaimmaheamis, nugo bivdosiid náššan ja navdojuvvon guolit searvevuoda rehket ala, ja šiehtadallat mudui guollebivddu áššiin" . Dása gullá maid galgágo guollebivdovuoigatvuoda láigohit, geahca § 9. Láigoheapmi gáibida bolešmeaštára dohkkeheami, ja sáhttá dušše šiehtadallot guhkimus 3 jahkái. Sáhttá dušše láigohit jus avádaga guolástanvuoigaduvvomat dasa leat ovttaoaivilis. Luondduhálddašandirektoráhta hálddaša cázádaga goartasisaboaduid. Rudat cohkkejuvvojit "Deanujoga luossagohccikássii" . Goartavuovdin cázádaga dáža bealde manná ollásit dása, ja goartavuovdin rádjagaskkain galgá juhkkojuvvot seamma olu Norgii go Supmii. Ortnega mielde sirdašuvvo juohke jagi olu ruhta Suomas go olu eanet oaggungoarttat vuvdojit Suoma bealde. Fylkkamánni ráhkada bušeahta dáid rudaid geavaheamis maid Luondduhálddašandirektoráhta dohkkeha. Golut leat eanaš gohccái, hálddašeapmái ja guolástanbiologalaš doaibmabijuide. Rádjajogat ¶
Báhcaveajjohka ii lea dál šat miellagiddevaš luossajohkan, go Boris Gleb bokte rávdnjehuksema geažil ii šat mana luossa joga bajas. Jus bivdo ain guolli, gustojit borgemánu 20. b. 1976 ggl. cea. guollebivdonjuolggadusat. Jus fas vuovddašii oaggungoarttaid, galgá Finnmárku eanavuovdinkantuvra dan fuolahit. Dušše Norgga borgárat sáhttet bivdit Báhcaveajjoga dáža beale. Buodu vulobealde Boris Gleb bokte lea guollebivdu eaktuduvvon oston oaggungoarttas, ja eanavuovdinkantuvra sáhttá vuovdit eanemus 50 goartta jándorii. Buodu vulobealde sáhttá dušše oaggut stákkuin ja noddoduorgguin ja dušše gaskal miessemánu 1. b. ja borgemánu 31. b. § 7 mielde leat muhtun albmaduvvon guovllut ráfáiduhtton cakcamánu 15. b. rájes golggotmánu 14. b. rádjai. Buodu bajábealde Boris Gleb bokte sáhttá bivdit bivdosiiguin ja daid vugiid mielde maid árbevirolaccat lea dahkan ja mii soahpá luossalága njuolggadusaiguin, geahca § 6. ¶
Guolástansearvevuohta lea mearridan ahte dat nu gohcoduvvon livjelat- dahje vihildanfierbmebivdin (suomagillii gohcoduvvon käpäla guovžagazzabivdin) ain galgá dihto áiggiin leat Geav??is. Dán guolástanvuogis lea guhkes árbevierru Njávdámis, ja dahkko dan láhkai ahte fierbmi šlivgejuvvo goržái ja gessojuvvo fas vajot. Suoma bealde moitet dan vuogi, muhto vuosteákkat leat ahte vaikko njuolggadusat diktet geavahit fierpmi, ii adno fierbmi dáža bealde, nugo Suoma bealde. Danin jotko, dábálaš fierbmebivddu sadjái, livjelatbivdduin. ¶
Olggobealde Finnmárkku lea áhpi rikkis šattuin ja elliin. Dat boahtá das go mearas leat sihke cuovggus dálkkádatlaš ja topografalaš dilálašvuodat. Kontineantaládas leabbá miehtá Barentsmeara ja ráhkada stuorra coagis áhpeguovllu. Moanat áhperávnnjit buktet hui liegga ja álbmás cázi mii giddat bidjá vuddosa guliide buori buvttadeami šattuid ja biebmoelliid ¶
dáfus. Finnmárkorittu mearraguovllut leat biebmo- ja goddanguovllut moanaid dehálaš guollenáliide. Juohke jagi márret moanat guollenálit jagi iešgudet áiggiide. Dát dahká Finnmárkku guollebivdduid mihtilmasat jahkodatguollebivdduide. Guokte dorskenáli leat olggobealde Finnmárkku; riddodorski ja dáža-árktalaš dorski. Riddodorski bissu eanaš olggobealde rittu miehtá jagi, ja dáža-árktalaš dorski boahtá riddui guovtte geardde jagis. Dálvet boahtá rávis goddadorski goddat, ja go goddimin lea geargan boahtá rutnot borrat šávšša mii lea johtán riddui. Šákšamárran mearrida danin galgágo rutnotbivdu šaddat dohkálaš vai ii. Geasi mielde guoddá šákša rittu, ja dorski cuovvo áhpái. Geasset ja cakcat lea danin eanemus riddodorski riddomearraguovlluin. Eará guolit mat bivdojit olggobealde finnmárkorittu, leat šákša, diksu, sáidi, bálddis, háhká ja reahka. Šákša goddá rittus, ja divssus ja sáiddis leat dehálaš guohton- ja šaddanguovllut dás. Stuorimus mearkkašupmi lea dorskebivddus, ja dalle erenoamážit rutnohiid giddabivdu. Divssu bivddus lea stuorra mearkkašupmi riddofatnasiidda ja šákša- ja reahkabivddu mearkkašupmi molsašuddá. Finnmárkku vuotna- ja riddoguovlluid stuorra guollemeriin lea historjjá cada leamaš dehálaš oassi ássanvuddosii, vuos mearrasámi ja maŋŋil dáža ássamiige sullii 1200-logus. ¶
Mudden sáhttá leat nu ahte mearriduvvojit iešgudet ráddjehusat guollebivdui. Mudden sáhttá gustot álggage oažžut lobi searvat guollebivdui, guollebivdomearrái, makkár bivdobiergasiid sáhttá geavahit ja gos ja goas sáhttá bivdit. Dáža guollebivddut leat muddejuvvon guovttesuorat vuogádaga vehkiin: nubbi vuogádat bivdosearvama muddemii - bijusmudden(buo. mearkalága, searvanlága ja feastonuohttefanaslága)- ja nubbi vuogádat ieš guollebivddu muddemii, dása gullet bivdoráddjehusat earret eará earreortnegiiguin - bivdomudden(buo. mearraguolástanlága). Vulobealde várdudat oanehaccat muddenvuogádagaid. ¶
Dás cavge mealgat háhkangáibádusaid. Dán oktavuodas Ráddehus atnigoahtá vel odda guolásteaddjiidlogu C bláddi lassin A ja B bládiid, nu ahte lea álkit duodaštit cájehuvvon árjjalašvuoda bivdin. (Geahca vulobealde guolásteaddjilogu birra.) Ráddehus árvvoštallá gáibidit sierra fágalaš gealbbu sáhttit cállot C bláddái. Dasto cuožžu seamma stuorradiggediedáhusas 91. siiddus: ¶
Háhkanlobi gáibádusa áigga lea sihkkarastit ahte “bivdofatnasiid eaiggáduššanvuoigatvuohta doalahuvvo servodaga háhkanjoavkkuide main lea beaivválaš doaibma guollebivddus ja bivddus” , buo. Od.prp. nr. 22, 1971-72, 1 siiddus. Háliidivcce nappo váfistit bivdofatnasiid eaiggáduššanvuoigatvuoda sidjiide geat árjjalaccat guolástit. Bivdieaiggáduššan fatnasat leat adnon rittu barggaheami ja ássama sihkarvuohtan. Ii dárbbaš datte ballat ahte earát olggobealde ealáhusa galggašedje badjelasat váldit eaiggáduššanvuoigatvuoda vuotnaguolásteaddjiid unnit fatnasiidda. ¶
Guolleearit mearriduvvojit iešgudet náliide riikkaidgaskasaš šiehtadallamiid mielde gaskal Norgga ja ee. EU, Ruošša, Islándda, Fearsulluid ja Ruonáeatnama. Ollesearit juogaduvvojit jahkásaccat iešgudet guollebivdduin searvan fatnasiid mielde dihto njuolggadusaid mielde. Dehálamos guollebivdduid siskkobealde mearriduvvojit joavkoearit, namalassi ahte ollesearit vuosttas vuorus juogaduvvojit iešgudet bivdosiid mielde, omd. gaskal dábálaš bivdosiid ja feastonuohti, gaskal snoranuohttofatnasa ja mearrafatnasa jna. Joavkoearrái lea dábálamos ahte dan juohká fanaseriide ja /dahje badjerádjeeriide. Fanasearit mearriduvvojit tonnalogus fanassturrodaga vuodul. ¶
gádderusttegiidda ráhkadeapmái (guovlluearit), buo. § 4 nuppi laddasa ja Árvalusa O. nr. 20 (1988-89), 2. siiddus. Feastonuohtiin bivdit lea gielddus bivdit olggobealde rittu 12 mearra miilla vuoddolinjá guovllus, buo. mearraguolástanlága § 8 vuosttas laddasa. Gielddus ii gusto reahka- ja reabbáfeastonuohti, buo. geassemánu 11. b. 1993 láhkanuppástusa. Ráddehusas lea dihto váldi spiehkastit dás, buo. § 8 goalmmát ja njealját laddasa. Mearraguolástanlága § 4 dahje ovddeš lága vástideaddji mearrádusa olis leat addon moanat bistevaš láhkaásahusat main lea mearkkašupmi Finnmárkku guollebivdui. Lassin bindilis ja báikkálaš láhkaásahusaide, addojit dehálaš oanehisáigge láhkaásahusat guollebivdui máddodaga geažos áiggi mahtodaga dieduid vuodul. ¶
Guolástandepartemeanttas lea bajit váldi guolástangažaldagain. Departemeantta váldi ovdanboahtá das mii lea válddahallon bajábealde muddenvuogádagas. ¶
Guolástanhoavda lea stáhta fágahoavda fylkkas, ja Guolástandepartemeanta nammada su. Guolástanhoavda lea fágalaccat guovddáš guolástanhálddahusa vuollásaš, buo. suoidnemánu 1. b. 1982 guolástanhoavddaid gohccosa. Hálddahuslaccat lea son datte fylkkamánni vuollásaš, ja ovddasvástida ee. ráhkadit guolástansuorggi fylkkaplánaevttohusa, buo. gohccosa § 4. Finnmárkku guolástanhoavdda kantuvrras barget gávccis. Guolástanhoavda lea fágalaccat bajábealde guollebivdobagadalliid. Guolástanhoavdda kantuvrra bargguid sáhttá juohkit 3 váldosurggiide: hálddašeapmi, plána- ja doaibmabidjobargu ja oaivadeapmi ja diehtojuohkinbargu. ¶
Birasgáhttendepartemeanta ovddasvástida árvvoštallama leago nuoskkidanvárra nuoskkidanlága mielde. Eaktun oažžut lobi biebmanrusttega doaimmahit lea ahte lea addon luoitinlohpi. Fylkkamánni addá luoitinlobi territoriálrájá siskkobealde, ja Stáhta nuoskkidangeahccái fas dan olggobealde buo. nuoskkidanlága § 11. ¶
roggan málmma. Stuorámus lea A/S Sydvaranger Mátta-Várjjat gielddas, mas 1985:s ledje sullii 1200 bargi, ovdal bargoveahka 1990:s geahpeduvvui 675 bargái. 1996 rádjai galgá álggahuvvot eatnanvulošdoaibma ja odda buktagiid buvttadeapmi, seammásgo bargoveahka ain galgá geahpeduvvot, várra 250 bargái. Nuppi málbmafitnodagas, Bidjovagge gruber A/S:s Guovdageainnus, ledje 110 bargi ovdal skábmamánu 1991 doaibmabottu. Eará vihtta minerálafitnodaga fylkkas barget buohkat ráktoávdnasiiguin; Elkem Nefelin AL Stierdnásullos olggobealde Álttá, Elkem Tana Kvartsittbrudd AS Deanus, Steinsliperiet AS Álttás, AL Alta Skiferbrudd ja Friarfjord AS Davvesiiddas. Oktan ávnnaslágideaddjiin barggahit dát oktiibuot badjelaš 440 olbmo. Moanaid dáid fitnodagain leat buorit ávnnasliiggit ja jodihit mealgat vuoittuin. Lassin fitnodagaide mat leat álggahuvvon, lea luonddugeadgegávdnoštumi geahccalandoaibma máŋgga sajis fylkkas, ee. Buodggáidnjárggas Mátta-Várjjagis, Sállánis, Láhpi gielddas ja Náranasas Guovdageainnus. Rikkis gávdnoštumiid geažil leat olu geologalaš kártemat, minerál- ja málbmaohcamat ja luonddugeadgeiskkadeamit, ja leage sakka lassánan maŋimušjagiidge. Iskkaduvvon lea belohahkii Norges Geologiske Undersøkelse (NGU) olis ja belohahkii priváhta prošeaktaservviid olis. NGU:s lea Finnmárkkus leamaš sierra logijagáš kártenprográmma mii loahpahuvvui 1992 álggus. NGU ovttasbarggai dalle báikkálaš eiseválddiiguin ja sullasaš industriain oažžun dihte várdosa fylkka minerála gávdnoštumiin ja vejolašvuodain. NGU lea addán dán várdosa áigeguovdilis metállaid, industriminerálaid ja luonddogeadggi gávdnoštumiin Finnmárkkus: ¶
sáhttet ohcat dáhtus mielde ozolaš minerálaid. Olgoriikalaccain ja olgoriikkalaš servviin fertejit § 2 nuppi laddasa mielde leat konsešuvdna industrikonsešuvdnalága § 17 mielde ovdalgo sáhttet oažžut vuoigatvuodaid báktelága mielde. Dát njuolggadus lea mearriduvvon muhttot go EEO-šiehtadus boahtá fápmui, nu ahte ovttaskas olbmot ja searvvit mat gullet EEO-stáhtii luvvejuvvojit konsešuvdnageatnegasvuodas. Dáidda gusto nappo ludolaš šerpenvuoigatvuohta ollásit. Málmma sáhttá álgovuorus ohcat gos ohcci dáhttu, vieris priváhta eatnamiinge. Ovdal ohcama ii dárbbašuvvo formála lohpi, ii eiseválddiin iige eanaeaiggádis. Ohcat fertet datte meriid siskkobealde mat leat biddjon báktelága 2. kapihttalis. Ii leat ee. lohpi šerpet guovlluin mat leat ráfáiduhtton šerpemii, geahca § 3, mii namuha ee. coahkkebáikki, bealddu, gietti, gilvvagárddi, párkka, valáštallansaji, ja guovlluid mat leat lagat go 100 mehtera viesuin eret. Šerpen ferte vel leat daid meriid siskkobealde mat biddjojit eará lágain, numo omd. nuoskkidanlágas ja kulturmuitolágas. Šerpenvuoigatvuohta addá vuoigatvuoda váldit geadgeiskkosiid, goaivut rokkiid, unnit bávkkehahttiimiid dahkat; oppalohkái bargat maid dárbbaša cielggadan dihte leatgo guovllus minerálat. Nuppádassii sáhttá báktelága § 2:s, buo. 3. ja 4. kapihttala, son geas lea šerpenvuoigatvuohta ja gii gávdná ozolaš minerálaid, oažžut báktevuoigatvuoda gávdnoštupmái. Báktevuoigatvuodat vuodduduvvojit vuosttas gávnni vuoigatvuoda prinsihppii, ja mearkkaša ahte sus gii cájeha minerálagávdnoštumi lea vuosttasvuoigatvuohta guorahallat gávdnoštumi lagat mearridan dihte leago rogganveara, namalassii oažžut ozovuoigatvuodabáktelága 3. kapihttala mielde. Vuosttas gávdnis lea vuoigatvuohta oažžut mihtádusage báktelága 4. kapihttala mielde jus gávdnoštupmi cájehuvvo leat rogganveara. Báktehoavda dat miediha báktevuoigatvuodaide ohcama mielde, geahca vulobealde. Šerpenvuoigatvuohta ja báktevuoigatvuodat addet oktiibuot ovttaskas olbmuide ja servviide vejolašvuoda ohcat ja ¶
Miessemánu 31. b. 1974 konsešuvdnaláhka nr. 1 (láhka eiseválddiid konsešuvnnas ja oastinovdavuoigatvuodas giddodaga háhkamis), gusto vel opmodaga háhkamis mas gávdnojit eahpeozolaš minerálat. Vaikko dávjá ferte leat háhkankonsešuvdna giddodaga háhkamis, sorjjasmeahttun gávdnogo minerálgávdnoštupmi doppe, lea eanaháhkan dovddus minerála gávnoštumiin beroštahttimus dán oktavuodas. Háhkankonsešuvdnaláhka siskkilda háhkat unnit kálkageadgegávnoštumiidge, namalassii gávdnoštumiid mat eai gula sierra kálkageadgekonsešuvdnaláhkii. Eanaláigohan- dahje geavahanvuoigatvuoda searvan dahje sirdin earáide guhkitgo 10 jahkái, ja mas lea klausula ahte láigoáiggi sáhttá guhkidit, lea maiddái konsešuvdnageatnegas lága mielde, geahca § 3. Lágas leat addon moanat spiehkastagat konsešuvdnageatnegasvuodas, sihke opmodaga mihtilmasvuodas ja háhkki sajádagas, geahca konsešuvdnalága §§ 5 ja 6. Dasa lassin eai leat konsešuvdnageatnegasvuodas doaimmat mat leat ožžon konsešuvnna eará konsešuvdnalágaid mielde, geahca § 2 njealját laddasa. Dát siskkildit nugo cujuhuvvon bajábealde kálkageadggi ja kvárca gávdnoštumiid. Eará dehálaš spiehkastat cuovvu go láhka dušše lea jurddašuvvon giddodagaid háhkamii dahje vuovdimii. Dalle go eanaeaiggát ieš álggaha doaibmabijud iežas eatnamiin, eai šat gula láhkii. Finnmárkkus leat addon lassi spiehkastagat konsešuvdnageatnegasvuodas. Eanadoallodepartemeantta ¶
NOU 1980:18 sáddo ja cievrra birra máinnaša sáddo- ja cievravaljiid hálddašeami ulbmiliid ja váikkuhangaskaomiid. Njuolggadusat mat dás leat addon dákkár riggodagaid hálddašeamis, ee. ahte berrešii deattuhit birasdeasttaid ávkkástallamis ja ahte ferte ovddidit doalloplána ovdal addo lohpi mássavieccahahkii, leat geavadis leamaš guovddážis eanavuovdinkantuvrra dákkár eahpeozolaš minerálaid hálddašeames. Eanavuovdinkantuvrra hálddašeapmi lea máinnašuvvon dárkilat vulobealde 4.13.5. cuoggás. ¶
§ 7 mielde ii galgga konsešuvdna dábálaccat addot, jus háhkama ulbmil lea duohccut ruda, cohkket giddodagaid dahje ferte navdot ahte háhkki geahccala náššat vuoittu oanehis áigebotta opmodagavuovdimis. § 8:s gáibiduvvo lassin ássan- ja jodihangeatnegasvuoda ja ulbmálaš doalu, go háhkan gusto eanadoalloopmodahkii. Ovdalgo ohcamii miedihuvvo ii leat lága ulbmil eaige dan vihkkedallamat nappo jurddašuvvon njuolga háviidego háhkan gusto eahpeozolaš minerálgávdnoštumiide. § 9 mielde sáhttá bidjat "dákkár eavttuid mat juohke háve gáibiduvvojit daid ulbmiliid dihte maid láhka galggašii ovddidit" . Lága deasta siskkilda dušše muhtun muddui deasttaid mat leat áigeguovdilat eahpeozolaš minerála gávdnoštumi háhkamis. Dán cuoggás lea datte Ealáhus- ja energidepartemeantta ja Eanadoallodepartemeantta gaskasaš šiehtadusa mielde dohkkehuvvon dábálaš eavttut maid galgá bidjat go háhkan gusto eahpeozolaš minerála gávdnoštupmái. Eavttut leat geardduhuvvon vulobealde 4.13.4.2. cuoggás. ¶
Numo namuhuvvon addá Báktedoaimmahat konsešuvnna kálkageadge- ja kvárcakonsešuvdnalágaid mielde. Dáid lágain eai leat addon njuolggadusaid ohcama ohcanáigemeriid ja sisdoalu birra, muhto 1917 industrikonsešuvdnalága V kapihttala njuolggadusat adnojit dákkár áššiinge. Danin cujuhuvvo dasa mii lea celkon ovddabealde 4.13.4.1. cuoggás. Kálkageadge- ja kvárcakonsešuvdnalágain eaige leat addon njuolggadusat ráhkkaneaddji áššemeannudeapmis. ¶
Go Finnmárkku eanavuovdinkantuvra hálddaša stáhta beales matrikulerekeahtes eatnamiid Finnmárkkus, váikkuha dát minerálagávnoštumiide mat dás gávdnojit, sihke ozolaš ja eahpeozolaš. Ozolaš minerálaid dáfus Finnmárkku eanavuovdinkantuvra dušše spiehkastahkan lea mielde. Gos ja mo ohcá ja doaimmaha ozolaš minerálgávdnoštumiid, mudde bákteláhka ja industrikonsešuvdnaláhka ja eanaeaiggáda beroštumit áimmahuššojit dáid njuolggadusain. Dát gusto stáhta matrikulerekeahtes eatnamiinge Go dát leat minerálat mat eai cuovo eanaeaiggáda eaiggáduššanvuoigatvuoda, eai sáhte eanavuovdinorgánat biehttalit luobahit gávdnoštumi eanavuovdinlága mielde. Nuppi beales gullet eanavuovdinkantuvrii vuoigatvuodatge maid bákteláhka addá eanaeaiggádii, ee. buhtadasa §§ 6 ja 1 mielde ja divada eanaeaiggádii 6. kapihttala mielde. Dilli lea datte earalágan go doibmii ohcá láigohit dahje vuovdit dárbbašlaš eatnamiid. Maná luobahuvvojit eatnamat mearrádusaid mielde, buo. 2.5.9.4. cuoggá ovddabealde nu gohcoduvvon «stuorra» meassamiid hárrái. Eanavuovdinorgánat sáhttet goittotge bidjat mearrádusaid láigohan- dahje vuovdinšiehtadusas áimmahuššán dihte báikkálaš guoski beroštumiid. Makkár deasttaid galggašii atnit, boahtá ovdan ráhkkaneaddji gulaskuddamis. Eanavuovdinláhkaásahusaid § 3 b) deattuha ahte eanaeaiggáda minerálvuoigatvuodat stáhtaeatnamiid vuovdimis ja láigoheamis eai galgga sirdojuvvot oastái, muhto doalahuvvot stáhtii. Ozolaš minerálaid dáfus lea dát ruvkeeaiggáda divat maid eanaeaiggát oažžu ozolaš gávdnoštumiid doaimmas, geahca báktelága 6. kapihttala. Jus Finnmárkku eanavuovdinkantuvra vuovdá opmodaga Finnmárkkus gos roggo ozolaš gávdnoštupmi, ii nappo oacco oasti vuoigatvuoda divadiidda mat báktelága mielde gullet eanaeaiggádii; dáid galgá stáhta oažžut vaikko daid vuovdá. Eahpeozolaš minerálaid, daid gaskkas sáddu ja cievra, lea eanavuovdinorgánaide olu dehálat bargosuorgi, go eanaeaiggádis lea eaiggáduššanvuoigatvuohta dákkár minerálaide. Go háldu gusto eahpeozolaš minerálgávdnoštupmái, sáhttet eanavuovdinorgánat hálddašit eatnamiid eanavuovdinlága ja eanavuovdinláhkaásahusaid mielde. Hui guovddážis šattai eanavuovdinkantuvrra sadji maŋŋil 1990, go eanaš eaiggáduššanháldduid Finnmárkkus luvvejedje 1974 háhkankonsešuvdnalágas. Stáhta matrikulerekeahtes eatnamiin dodjaluvvui eanavuovdinorgánaide áimmahuššat deasttaid maid Eanadoallodepartemeanta dábálaccat áimmahuššá konsešuvdnaeiseváldin. Dilli sáhttá datte leat veahá earalágan go galgá addit doaibmakonsešuvnna kálkageadge- dahje kvárcakonsešuvdnalágaid mielde. Eanavuovdinorgánat doalahit dás eanet dasa maid konsešuvdnaeiseváldi, mii dál mearkkaša Báktedoaimmahat, oaivvilda doaibmabiju birra, ja adnet dávjá guovddáš eiseválddiid oainnu cadnin. Dát guoddu boahtá ovdan nu gohcoduvvon "lossa" meassamiin, mat leat govviduvvon ovddabealde 2.5.1.4. kapihttalis. Go doaibmaeavttut mearriduvvojit doaibmakonsešuvnnas eaige láigošiehtadusas, de Báktedoaimmahat gohcá ja giehtaguššá. Eahpeozolaš minerálatge leat eanavuovdinláhkaásahusaid § 3 b):s áigeguovdilat. Go eanaeaiggáda eaiggáduššanvuoigatvuohta eahpeozolaš gávdnoštumiide galgá doalahuvvot stáhtii stáhtaeatnamiid vuovdimis ja eará háldduin, de doalaha stáhta opmodagas eahpeozolaš gávdnoštumiide vuoigatvuoda vaikko vuvdojit dahje lihttoláigohuvvojit. Láhkaásahusa § 3 nuppi ladas diktá datte minerálvuoigatvuodaid sáhttit láigohit sierra. Minerálgávnoštumiid ja dárbbašlaš eatnamiid láigohit gávdnoštumi oktavuodas lea eanavuovdinkantuvrra barggu dehálaš oassi. 1992:s lei eahpeozolaš gávdnoštumiin, oktan sádduin ja cievrrain, masá 2,5 miljon ruvnnu sisaboahtu, mii lei badjelaš 1/4 eanavuovdinkantuvrra sisaboaduin oktiibuot. Eanavuovdinorgánat leat ráhkadan vuogádaga mii sakka sulastahttá báktelága njuolggadusaid, golmma lágan vuoigatvuodaiguin mat mealgat vástidit šerpema, ozovuoigatvuoda ja mihtádusa. Dát golbma vuoigatvuodamálle gohcoduvvojit eanavuovdinvuogádagas ohcanlohpi, ovdaoastinšiehtadus ja doaibmašiehtadus. Juohke ášši áššemannu lea datte dan duohken leago gávdnoštupmi dovddus dahje ii. Jus gávdnoštupmi lea dovddus, numo dilli áinnas leat sáddo- ja cievravieccahagas, sáhttá njuolga meannudit láigohan- ja doaibmašiehtadusa. Jus gávdnoštupmi ii leat dovddus, ferte vuos oažžut ohcanlobi. Go ohcco ohcanlohpi, meannuda eanavuovdinkantuvra álkit ášši. Ii oktage fágaorgána dahje báikkálaš beroštupmi gulaskuddo, muhto Finnmárkku eanavuovdinkantuvra iská ieš leatgo sierra dilálašvuodat mat leat gustojeaddjin dán guovllus. Sáhttá omd. leat ahte guovlu lea bartaguovllus dahje dan lahkosis, dahje doaibmabidju lea dehálaš boazodoalloguovllus. Sieiva báktefágalaš árvvoštallamat, omd. vuorddašii gávdnat dan minerála, eai váldo mielde dán muttus, mii boahtá das go eanavuovdinkantuvra dávjá ii diede gávdnojitgo minerálgávnoštumit ohcanguovllus. Dallego eanavuovdineiseválddit miedihit addit lobi, cállo juridihkalaccat ohccái julggaštus. Ohcci ii dárbbaš máksit iskanvuoigatvuoda ovddas. Julggaštus addá ohccái vuoigatvuoda, dihto guovllus, váldit dárbbašlaš eanadahke geadgeláiggohagaid iskkademiid, nu ahte sáhttá diehtit gávdnojitgo minerálat ja leago gávdnoštumis dakkár kvalitehta go galggašii. Julggaštus ii atte oktovuoigatvuoda iskkademiide. Iige atte gáibádusa oažžut láigohanvuoigatvuoda vejolaš gávdnoštupmái maŋŋil. Ohcci ovddasvástida dasa maid vahágahttá ozadettiin. Son ferte vel ieš váldit oktavuoda eará orgánain ee. jus ferte oažžut sierralobi meahccejohtalussii dahje ohcanlobi kulturmuitolága mielde. Julggaštusas cuožžu ahte dat geatnegahttá ohcci doahttalit guovllu boazodoalloberoštumiid ja eará geavahanberoštumiid, ja ahte "lohpi nohká beroštanriidduin" . Lea eahpecielggas maid dát mearkkaša, earret ahte cujuha seamma guovlluin leat eará geavaheaddjit ja ahte daidda galgá atnit deastta. Mearrádus lea vuodus geassit lobi ruovttoluotta jus ohcci ii leat doarvái várrogas. Eanavuovdinkantuvrras diedihuvvo ahte njuolggadusa áigga lea garrasit váikkuhit doaimmaheaddji, nu ahte doaimmahuvvo nu fuolalaccat go vejolaš ja muosehuhttá nu unnán go vejolaš. Finnmárkku eanavuovdinkantuvrra logut cájehit ahte 1988 rájes 1992 lohppii leat ohccon 31 ohcanlobi. 21 ášši leat ožžon ohcanjulggaštusa, ja 10 ain leat meannudeamen. Jus iskkademiin leat buorit bohtosat, ferte ohcat nu gohcoduvvon ovdaoastinšiehtadusa ovdal gávdnoštumi sáhttá ain ávkkástallat. Dát lea sakka vudolat šiehtadus, sihke masa ohcci oažžu lobi, áigodahkii ja vejolašvuodaide guhkit doibmii go orru gávdnomin juoga. Finnmárkku eanavuovdinkantuvra danin gulaskuddá ollásit dákkár áššiin, ja náššá cealkámušaid fágaásahusain ja báikkálaš eiseválddiin ja beroštumiin ovdalgo ohcan meannuduvvo. Cuovvovaš orgánat cužžot gulaskuddanlisttas: 1. Fágaásahusat, namalassii Báktedoaimmahat, fylkkageologa ja fylkkagieldda huksenossodat, 2. Guovllu suorgeeiseválddit: kulturmuitosuodjalus (arkeologalaš ja sámi) birasgáhtteneiseválddit, boazodoallo- ja eanadoalloeiseválddit, 3. Báikkálaš eiseválddit: gieldda guovddášhálddahus, gieldda ealáhusossodat, huksenráddi, 4. Eará vuoigatvuodalaccat. ¶
ráddjehusaid, rudalaš ja doaibmateknalaš dilálašvuodaid váldodeattuin. Šiehtadus lea dan duohken leago addon doaibmakonsešuvdna. Go doaibma lea konsešuvdnageatnegas, namalassii go galgá doaimmahuvvot kálkageadge- dahje kvárcagávnoštumis, doaibmašiehtadus deavdá eanaš konsešuvdnaeavttuid maid Ealáhus- ja energidepartemeantta beales leat bidjan báikkálaš dilálašvuodaid ektui, ja dasa lassin sihkkarastá eanaeaiggáda beroštumiid ee. hattiid mearrideames. Go gávdnoštumi doaibma ii gokco konsešuvdnalágain, lea dasa lassin johtucálus MA 17/87 Stáhta vuvddiid direktoráhtas ee. Finnmárkku eanavuovdinkantuvrii váldit luvvosiid bávttis dahje mássaluvvosiin, dehálaš. Dás mearriduvvo ahte eavttut maid Eanadoallodepartemeanta bidjá go doaibmabidju gáibida konsešuvnna 1974 lága mielde, galgá maiddái biddjot go eanavuovdineiseválddit šiehtadallet minerálroggamis stáhta matrikulerekeahtes eatnamiin. Eavttut leat geardduhuvvon bajábealde 4.13.4.2. cuoggás. Johtucálus ii ráddje lasihit eará eavttuid dasa, mii ain orru dárbbašuvvomin birrasa, luonddu, báikkálaš ealáhusberoštumiid ja mudui erenoamáš dilálašvuodaid deasttas. Eavttut váldo mielde vuosttas geardde geassemánu 2. b. 1987 addán láigošiehtadusas "Karibakken" mássavieccahahkii Álttás, maid Alta Betongsand, Álttá gielda ja Stáhta geaidnodoaimmahat láigohit. Go doaibmašiehtadusa galgá cállit, eai lean odda gulaskuddamat. Dalle vuodduduvvo cealkámušaide mat leat addon ovdaoastinšiehtadusa oktavuodas. Cealkámušat mat leat addon, leat datte dábálaccat addon dainna eavttuin ahte lea sáhka gávdnoštumi jeavddalaš doaimmas. Doaibmašiehtadusat leat adnon nu dehálažžan ahte lea dodjaluvvon eanavuovdinstivrii daid mearridit. Go doaibma lea álggahuvvon, ferte vuoigatvuodalaš máksit minerálaid ovddas maid roggá. Eanavuovdinkantuvrra haddenláhkaásahusaid mielde galgá haddet gaskal 1,5 - 3 % vuovdimis rehkega vuovdinhattis. Mássavieccahagas meroštallo haddi dan mielde man olu mássa roggo. Lassin minerálaid ohcan- ja ávkkástallanvuoigatvuhtii, ferte láigolaccas leat lohpi hálddašit eatnamiid dan láhkai ahte minerálgávdnoštumi sáhttá ávkkástallat. Lihttoláigoheapmi lea dábálaš. Dákkár šiehtadusain mearriduvvo makkár guovlu láigohuvvo, man guhkes áigái, buhtadas ja várra eará mearrádusat mat gulašit iešgudet guvlui. Láigovejolašvuoda oppalaš ráddjehusat leat biddjon eanavuovdinlága § 2:i, geahca bajábealde 2. kapihttalis. Dán oktavuodas sáhttá vel namuhit ahte luonddusuodjalaneiseválddit eanavuovdinláhkaásahusa § 1 mielde galget gulaskuddot cievragávdnoštumiid ávkkástallamis. Dasa lassin lea seamma sajis oppalaš mearrádus ahte guoskevaš orohatstivra ja guovllustivra galget váldot mielde go doaibmabidju guoská boazoealáhusa beroštumiide. Dábálaš lea bidjat eaktun eanaláigoheapmái ahte doaimmaheaddji váldá oktavuoda boazodoalu orgánaiguin, nu ahte sáhttá mearriduvvot makkár doaibmabijuid ferte ásahit láivudan dahje headuštan dihte báktedoaimma vahágahttima. Dalle sáhttá cájehuvvot ahte dárbbašuvvo bissehit minerálroggama muhtun, erenoamáš hearkkes áigodagaid. Ovdamearkkat leat vel ahte eanavuovdinorgánat, dan sadjáigo biehttalit láigohanohcama, leat iskan ohcci ohcat eará guovlluin gos riggodat galggašii leat, muhto mas vuosttaldeamit, dávjá boazodoalus, eai leat seamma garrasat. Eanavuovdinkantuvrra mihttomearri sáddo- ja cievrariggodagaid hálddašeamis stáhtaeatnamiin ovdanbohtet eanavuovdinstivraášši 21/91 referáhtas. Dás cuožžu : ¶
Finnmárkkus eanaš cázádagain lea njuoskkadatguovlu njuoskkadatvátni guovlluin Sis Finnmárkkus ja Davvi Suomas, gos gaskamearalaš arve/muohttinmearri lea 300-500 mm jahkái. Cázádagat mannet dasa lassin cada hui vuollegis duottarguovllu, gitta 400 mehtera bajábealde ábi. Riddoguvlui lassána gahcahat muhtun jogain, muhto eai dásge leat dal stuorra gahcahagat. Danin lea Finnmárkkus hui unnán cáhcefápmovejolašvuohta. Oktiibuot leat ¶
Moanat dehálaš spiehkastagat leat dahkkon konsešuvdnageatnegasvuodas. § 2:s boahtá ovdan ahte láhka dušše gusto go muddemis leat industriála ulbmil, mii dábálaccat lea cáhcefápmobuvttadeapmi. Ovdamearkka dihte ii gula dáidda lágaide cáhcealdásiid huksen sihkkarastin dihte gieldda cáhceatnima. § 3:s leat muhtun doaibmabijut spiehkastuvvon konsešuvdnageatnegasvuodas. Láhka lea jurddašuvvon dušše huksemiidda main lea badjel dihto sturrosaš muddenalddis, ja § 3 2 d) cuoggá mielde ii leat konsešuvdnageatnegas jus mudden ii lasit olles cázádaga cáhcefámu badjel 3000 luondduheastafámuin, dahje cáhcefámu ovtta goržžis badjel 500 luondduheastafámuin. § 3 eará spiehkastagaide lea calbmáicuohcci iešvuohki ahte leat doaibmabijut mat eai cuoza erenoamážit eará beroštumiide. Cuožžu omd. § 3 nr. 2 a) bustávas ahte konsešuvdna ii dárbbašuvvo muddendoaimmas mii “ii váikkut, ahte báikedilálašvuodaid mielde mealgat gilvon dahje gilvvehahtti eatnamat, lunddolaš gieddi, vuovdi dahje gárdeguohtun billašuvvá dahje vahágahtto” . Doaibmabijut mat eai heive muddenláhkii, cuvvot numo namuhuvvon bajábealde cázádatlága, jus vahágahttet dahje bilidit dehálaccat dábálaš beroštumiid ovddas. Rávdnjehuksemiin eai leat áibbas inta mearit makkár doaibmabijut galget cuovvut muddenlága ja makkárat galget cuovvut cázádatlága, ja muhtun háviidgo goappašat lágat galget aitosaccat adnot, guoddán meannudeami cázádatlága mielde ja baicce atnán muddenlága olles prošektii. Seamma lea muhtun háviid bidjan eavttuid muddenlága mielde, vaikko doaibmabidju aitosaccat gullá cázádatláhkii. Dán árta lea ahte illá lea erohus dábálaš ja almmolaš beroštumiid váikkuhusain go ásaha aldásiid ja danin goikada cázádatosiid, dahje go váldá cázi cázádagas ja bidjá bohccái fápmostášuvdnii. ¶
Juovlamánu 14. b. 191 industrikonsešuvdnalágas nr. 16 (láhka háhkat goržži, bákterusttega ja eará giddodagaid jna.), leat njuolggadusat konsešuvdnageatnegasvuodas go háhká gorževuoigatvuodaid eaiggáduššanvuoigatvuoda dahje geavahanvuoigatvuoda. Eará doaimmaheaddjiide go stáhtii dárbbašuvvo konsešuvdna jus gorži muddemis navdo sáhttit addit badjel 1000 luondduheastafámu, juogo dušše dat dahje ovttas eará goržžiiguin maid háhkki eaiggádušša dahje geavaha, geahca lága § 1 vuosttas laddasa. Gonagas addá konsešuvnna industrikonsešuvdnalága § 1 mielde. Jus gorži muddemis navdo sáhttit addit badjel 20.000 luondduheastafámu, dahje jus mealgadaš beroštumit leat vuostálaga, galgá ášši ovddiduvvot Stuorradiggái ovdal konsešuvdna addo, geahca § 2 nuppi laddasa. Ná cuožžu maid muddenlága § 2:s. Mo stuorradiggemeannudangáibádusa galgá áddet, lea meannuduvvon vulobealde 4.14.3.1. cuoggás. ¶
sirdima ja juogadeami elektralaš alla gealdaga energirusttegiid", buo. lága § 3-1. Dákkár rusttegiid huksen ja doaibma gáibida Norgga cázádat- ja energidoaimmahaga Elefápmoossodaga konsešuvnna. Konsešuvdnageatnegasvuohta dán lága mielde gustoge go stáhta lea huksejeaddji. Energiláhka gusto rávdnjelinjáid huksemis ja lea meannuduvvon vulobealde 4.14. kap. ¶
Geassemánu 14. b. 1985 Plána- ja huksenláhka nr. 77 VII-a kap. cuozahuscielggademiid birra ja suoidnemánu 27. b. 1990 § 2 a) láhkaásahus addá diedihangeatnegasvuoda plánaide "cáhcefámu huksemii mii jahkásaccat buvttada badjel 40 Gwh, dahje huksemat mat mearkkašit cázádaga muddenlassáneami unnimus 9000 luondduheastafámuin." Go lea diedihuvvon, mearrida Ealáhus- ja energidepartemeanta fágadepartemeantan, ovttasrádiid Birasgáhttendepartemeanttain, dárbbašuvvogo cuozahuscielggadeapmi. Dat galggašii dalle cuovvut ohcama, geahca muddenlága § 5 c) bustáva. Cuozahuscielggademiid njuolggadusat leat lagat válddahallon oppalaccat bajábealde 3. kapihttalis plána ja huksenlága birra. ¶
Eará áššejoavkkuin leat ráhkkanahtti áššemeannudeapmi biddjon fylkkamánnái, gii addá árvalusa NVE:i konsešuvdnagažaldagas, muhto iehcanas mearridanválddiin nuoskkidanlága mielde ja dihto lágan bággolonisteamis. Ohcanmuttus galgá ráhkaduvvot diehtojuohkingihpa rávdnjelágádusa huksemis jus doaibmabidju lea badjel 50 Gwh. Gihppaga sisdoallu lea mearriduvvon NVE johtucállosis 45, mii lea vulobealde lagat válddahallon. Konsešuvdnaohcamis muddenlága mielde manná ohcanmeannudeapmi golmma muttu cada: Diedáhus /cuozahuscielggadanmuddu, ohcanmuddu ja mearridanmuddu. NVE:s lea guovddáš sajádat áššemeannudeamis ja ovddasvástida ahte ohcan cuovvu mearriduvvon ohcanmeannudeami. Diedáhus- dahje cuozahuscielggadanmuddu plána- ja huksenlága mielde gusto stuorra cáhcefápmohuksemiidda. Cuozahuscielggadeami ulbmil lea mearridit mo mudden cuohcá luondduriggodagaide, birrasii ja servodahkii, geahca plána- ja huksenlága § 33-1. Dáid njuolggadusaid mielde galgá ¶
Go ohcá konsešuvnna bidjat rávdnjejohtasiid, gustojit iešguđet njuolggadusat dan mielde gáibidago doaibmabidju sierra rusttetkonsešuvnna lága § 3-1 mielde vai sáhttágo doaibmabiju álggahit guovllukonsešuvnna meriid siskkobealde mii elefápmodoaimmahgas lea lága § 3-2 mielde. Ođđa elektralaš rusttegiid plánaid birra galgá ovddalgihtii dieđihit NVE:i, geahča lága § 2-1 nuppi lađđasa. Energiláhkaásahusa § 2-1:s lea mearriduvvon ahte ovddalgihtii dieđihangáibádus galgá ráddjejuvvot 132 kV gealdagiin dahje dan badjel ja badjel 20 km guhku rávdnjejohtasiidda. Dieđáhus galgá lága § 2-1 nuppi lađđasa mielde máinnašit makkár ¶
Láhkavuođđu baggolotnut eatnama stoalpoláigoheapmái lea plána- ja huksenlága VIII kapihttalis ja golggotmánu 23. b. 1959 bággolonistanlágas nr. 3 § 2 nr. 19 ( eatnamat "lieggafápmolágadussii, rávdnjelinjáide, transformahtorstášuvnnaide ja eará elektralaš rusttegiidda" ). Go eanavuovdinorgánat ná várašuvvojit vuovdinšiehtadusain, sáhttá eatnamiid gáibidit luobahit priváhta eaiggádiiguin buhtadasa vuostá, almmá bággolotnumin. Nugo čujuhuvvon ovddabealde mearrida NVE rusttetkonsešuvnnain stuorát johtasiid bidjamis. Unnit johtasiid sáhttet juohke báikkálaš rávdnjelágádus bidjat, muhto dás gáibiduvvo ahte doaibmabidju galgá leat biddjon energiplánii maid NVE lea dohkkehan dalle go addo guovllukonsešuvdna, ja dasa lassin galgá Energigohcci leat dohkkehan juohke doaibmabiju. Guovddášhálddahus mearrideapmi dahká ahte eanavuovdinorgánat atnet rávdnjejohtasiid bidjama muntunlágan meassamiid maid guovddáš eiseválddit mearridit čadnin, nu gohčoduvvon "stuorra meassamiinge" . Lagat čađamannan mo eanavuovdinorgánat dahket dákkár meassamiin čujuhuvvo 2.5.1.4. kapihttalii ovddabealde. Vaikko eanavuovdinorgánat eai meannut eanaluobahanohcamiid rávdnjejohtasiidda eanavuovdinláhkaásahusa dábálaš njuolggadusaid mielde, deattuhuvvo ahte fuolahuvvo ahte beroštumit mat leat ožžon erenoamáš suodjaleami eanavuovdinlága § 2 nuppi lađđasa mielde, leat beassan cealkit daid plánaid birra mat gávdnojit. Ii datte čuovvoluvvo man olu doaimmaheaddji deastta atná dáid beroštumiide go jođasspáittu bidjá. Ovdal leat NVE ja Statkraft fuolahan váldorávdnjejohtasiid stáhta eatnamiin Finnmárkkus. Maŋŋilgo Statnett ásahuvvui lea dat badjelasas váldán dákkár áššiid. Eanavuovdinkantuvra lea čuvgejuvvon makkár doaibmabijut álggahuvvojit ja lea beassan cealkit áššiide, muhto eai leat olus leamaš vuosttaldeamit plánaide. Stáhtii máksojuvvo buhtadas go váldojohtasiidda luobahuvvojit eatnamat dábálaš njuolggadusaid mielde, namalassii ahte eanavuovdinkantuvra ferte čájehit massima meassamiid geažil. Jus sáhttá čujuhit ahte jođasspáitu manná čađa boahttevaš barta- dahje ássanguovllu, čađa láiddomiid dahje eará eanadoalloguovlluid dahje čađa buvttadeaddji vuovddi, oažžu eanavuovdinkantuvra buhtadasa doaibmabiju dagahan massima ovddas. Linjáide duottarguovlluin ii dábálaččat dovddastuvvo buhtadas eanavuovdinkantuvrii. Unnit linnjábidjamiin rávdnjelágádusaid olis guovllukonsešuvnnaid mielde, lea geavat nu ahte rávdnjelágádusat dieđihit eanavuovdinkantuvrii doaibmabijus ja gokko johtasat galget mannat. Rávdnjelágádusaide luobahuvvojit eatnamat plánaid vuođul ja seamma njuolggadusaid mielde buhtaduvvojit. Eanavuovdinkantuvra lea dađis juridihkalaččat čálligoahtán nu gohčoduvvon eanaeaiggátjulggaštusa, mas ovdanboahtá gokko jođasspáittu ¶
"Plánemis, mii berrešii leat eanaplánema meari siskkobealde huksenlága mielde, ferte vuhtii váldit Suodjalusa rusttetdárbbu........" Eanavuovdinláhkaásahusa § 16 8. čuoggás lea áššemeannudannjuolggadus mii galgá áimmahuššat dárbbuid mat suodjalusas galggašedje leat go earát áiggošedje álggahit doaibmabiju. Mearrádus addá cealkámušvuoigatvuođa ¶
Finnmárkku 1992-95 fylkkaplána dadjá 97. siiddus ahte johtolanpolitihka váldomihttomearri lea "addit ealáhusaide ja Finnmárkku álbmogii dohkálaš johtolatfálaldagaid fylkka siskkabealde, riikaoasi siskkabealde ja guovddáš osiin/osiide riikkas" . Geaidnoossodagas biddjo oassemihttomearrin ásahit "geainnuid mat addet buori buvttaheami ja oadjebas johtolaga fylkkas" . Konkrehta strategiain juksat dáid mihttomeriid namuhuvvojit: " - Viidásat fievrridit vuođđogeainnu huksema mii lea váldogeaidnooktavuohta nuortán-oarjjás ja davvi-máttás. - Nannet doaimmaid huksen ja hoidensuorggis fylkkageainnuin. - Buoredit erenoamáš dálke-rašes geainnuid nu ahte dat šaddet buorit ja oadjebas geainnut. - Garrasit rahčat johtolatoadjebasvuođabargguin, erenoamážit jurddašettiin mánáid, nuoraid ja sámiid ala." ¶
"lossa meassamiin" , ja lea suokkarduvvon dárkilat ovddabealde 2.4.1.4. kapihttalis eanavuovdinortnega birra. Earaláhkai lea leamaš gieldda geainnuid ráhkadanplánain. Eanavuovdinorgánat leat daid ásahusaid gaskkas mat besset buktit cealkámuša gieldda plánaide. Dákkár áššiin lea geavat leamaš ahte geaidnoplána árvvoštallo eanavuovdinlága § 2 ektui, ja lea leamaš dábálaš cealkit plána ektui. Dallege go geaidnoráhkadeapmi lea álggahuvvon eanaluobahanohcamiin eanavuovdinkantuvrii, mihtilmasat priváhta geainnuin, lea eanavuovdinkantuvra čuvvon dábálaš áššemeannudannjuolggadusaid. Namuhanveara lea vel ahte Stáhta geaidnodoaimmahat ja Stáhta vuvddiid direktoráhta lea šiehtadallan "njuolggadusaid geaidnodoaimmahaga eanaháhkamis ja vuoigatvuođas váldit čievrra ja eará deavddamássaid opmodagain maid Stáhta vuvddiid direktoráhta hálddaša" , geahča MA 24/1979 johtučállosa. Dát šiehtadus lea váldoáššálaččat geavahuvvon stáhtaeatnamiin riikkas muđui, muhto biddjon vuođđun Finnmárkkusge. Šiehtadus lea dagahan ahte ii dollo dábálaš geaidnoárvvošteapmi jus geaidnospáitu dušše manná stáhta eatnamiid badjel. Eanavuovdinorgánat leat vierrun váldán ahte eatnamat riikka- ja fylkkageainnuide leat luobahuvvon nuvttá dan mielde mii lea mearriduvvon guoskevaš bienalaš plánas. Dasto sáhttá geaidnodoaimmahat háldet čievrraid ja deavddamássaid geaidnoguovllus mo dáhttu, ja mássa olggobealde geaidnoguovllu ferte dábálaččat ohcat ja áššemeannudit. Lea leamaš nu ahte geaidnodoaimmahat lea máksán allaárvosaš kvalitehta čievrra ovddas, ja dušše áibbas uhccán lea máksán sieiva deavddamássaid ovddas. Go gieldageainnut leat mearriduvvon ráhkaduvvot, luobahit eanavuovdinorgánat eatnamiid gildii dan mielde mii lea mearriduvvon. Dákkár geainnuid ráhkadeames lea datte leamaš nu ahte gielda lea ferten máksit sihke eatnamiid ja mássaid ovddas. ¶
Finnmárkkus leat moanat logi-duhát kulturmuittu automáhtalaččat ráfáiduhtton kulturmuitolága mielde. Ii leat oktage čohkkejuvvon várddus galle kulturmuittu leat ráfáiduhtton, dahje gos dat leat. Iešguđet gieldda ruđalaš kárttat várdudit dihto láhkai, muhto dát gustojit dušše guovlluide mat lea girdigovviduvvon, namalassii birrasii 18% fylkka eatnamiin. Finnmárkkus leat sihke sámi ja eará kulturmuittut, main sámi kulturmuittut leat čielgasit eanemus. Mearriduvvon ráfáiduvvon kulturmuittuin lea guhkes áššemeannudanproseassa informašuvnnain ja gulaskuddamiin ovdal ráfáiduhttinmearrádus dahkko. Ráfáiduhttinmearrádus dábálaččat diggegulahallo giddehusain eatnamiin dahje opmodagas maid mearrádus siskkilda. Dovddusamos kulturmuittut Finnmárkkus leat sámi báktesárgomat Álttás, mat leat sullii 2500 - 5500 jagi boarrásat. Báktesárgonguovllut leat čállon Unesco listii máilmmi suodjalanárvosaččamus kulturmuittuin (World Heritage List). Báktesárgomat leat logahallon Sállánisge. Muđui leat logahallon moanat duhát goddebivdorokki Luovttejogas gitta Vuopmanvárrái Deanus ja Álddajogas Unjárgga lahka. Ceavccegeadggis Várjjatvuonas leat logahallon hui olu sámi duktásajit, hávddit, labyrinttat, seaiddit jna. Dás gávdná sámi ássamiid moanaid áigodagain, geađgeáiggis, ruovdeáiggis ja ođđa áiggis. Lákkosullos olggobealde Álttá ja Noatun:s Báhčaveajisge leat logahallon geađgeáiggi ássansajit. Porsáŋggu-guovllus gávdná bivdorokkiidge, sihke juovain ja álliin. Álttás ja Kárášjogas gávdnojit nu gohčoduvvon Ássebávtte-hávddit, maid ovdal navde hávdin, muhto maid dál oaivvildit leat gaskaagi goahtesajit. Seaiddit gávdnojit miehtá fylkka ja eanaš vuonain, ee. Várjjatguovllus. Kulturmuittut dáža dahje norrøna ássiid maŋis gávdnojit riddoguovlluin, ja dalle erenoamážit Oarje-Finnmárkkus. Dáppe leat geađgeáiggi hávdeborat main leat norrøna ávdnasat maid ferte dadjat gullet norrøna ássiide. Á?koluovttá bokte omd. gávdnojit nu gohčoduvvon dálločomat mat várra leat dážá ássiid bázahusat. Láhpi sullos leat dálločomat ja girkoduktásadji mat leat norrøna ássiid bážahusat. Várggáid ladni čuožžu stáhta ráfáiduhttinárvosaš rusttegiid listtas. Muđui leat moanat rusttegat ja viesut fylkkas ráfáiduhtton, ee. bivdohápmanrusttet Hámmanbirggis Báhcavuona gielddas, Noatun Bajit Báhčaveajis, St. Georg kapealla Njávddámis ja Strand internáhta Mátta-Várjjagis, Gonagasviessu Ladnesullos Álttá gielddas ja moanat boares dálut ee. Várggáid ja Čáhcesullo gielddain. Eai leat logahallon makkárge automáhtalaš ráfáiduhtton kulturmuittut suoma ássamis Finnmárkkus, muhto moadde dálu Čáhcesullos leat ráfáiduhtton, ee. Tuomainengárdin ja Pietilärusttet. ¶
gielddus dán golbma álbmotmehciin, muhto lea lohpi vuodjit muohtaskohteriin boazodoalu oktavuođas. Bivdomearrádusat rivdet meahcis meahccái. Rávttošnjárggas lea lohpi bivdit, Bajit Anárjogas sáhttet dušše boazodoallit bivdit, ja Bajit Báhčaveajis lea buot bivdu gielddus. Boazodoallu lea lobálaš buot álbmotmehciin Finnmárkkus. Finnmárkkus lea 7 eanadatsuodjalanguovllu, main lea sullii 129 km eatnamat. Buot eanadatsuodjalanguovlluin Finnmárkkus lea ulbmilin seailluhit kvartearageologalaš neguid, numo jiekŋaravdageardduid, gáddegittiid gollanspáittuid, uđasgeailluid ja girdisáddolánaid Ii leat lohpi makkárge meassamiidda eanadatsuodjalanguovllus mat sáhttet sakka muhttit eanadaga mihtilmasvuohta. Dákkár meassamat leat omd. váldit dahje deavdit mássa, rávdnjelinjáid bidjat, cegget viesuid dahje eará rusttegiid ja guođđit doabbariid. Máŋgga dáid guovlluin lea mohtorjohtolat gielddus. 





Ođđajagemánu 1. b. 1992 ledje 42 luonddureserváhta Finnmárkkus oktiibuot sullii 229 km alde. 





Kvartearageologalaš gávdnoštumiid, jekkiid ja njuoskaeanagávdnoštumiid suodjaleapmi lea luonddureserváhtaid vuođđoulbmil. Suodjalusmearrádusat rivdet suodjalanulbmila mielde, muhto buot reserváhtat leat suodjaluvvon teknalaš meassamiidda numo geaidnoráhkadeapmái, viessohuksemiidda ja mássadeavdimii. Mohtorjohtolat eatnama alde lea dábálaččat gielddus. Dallego šattut ja eallit leat ártan ráfáiduhttimii, leat suodjalusmearrádusat čavgadat. Dáid háviid leat dábálaččat fuođđut ja šattut ráfáiduhtton, seammásgo dábálaččat gustojit čavgadat gáržžádusat monnemii, johtalussii ja gohttemiige. Dábálaš guohtun ja murjen ja borramušguobbariid čoaggin lea dábálaččat lohpi luonddureserváhtain. ¶
«vázzimat, čuoigamat, muorje- ja guopparmátkkit jna. luonddulohkamat, luonddugovvideapmi jna., gálašeapmi ja beaivvážis velohallat olgun, suhkan, meallun, borjjasteapmi ja eará fanasteami vuogit mas luondduvásáhusat leat dehálamos oassi, joavdobivdu, bivdu, luisten jieŋa alde ja viehkan- ja njolggásteapmi, meahccedádjadeapmi, syhkkelastimat, riidemat, stoahkan ja lášmmohallan muđui.» ¶
cuoŋománu 15. b. 1940 čázádatlága § 65, mii mearrida ahte johtalus dásge leat luđolaš. Vuolggasadjin lea ahte johtalit fatnasiin sáhttet buohkat dahkat, muhto ráddjehusat gustojit lohpi beassat čáhcái fatnasiin. Johtolat lea lobálaš jus sáhttá lágidit fatnasa čáhcái mohtorfievrruid haga, ja iige mannat gieddeeatnamiid badjel. Mohtorfatnasa atnin muddejuvvo mohtorjohtolaga lágas meahcis ja čázádagas, buo. 4.2.1 kapihttala. Eaiggáda dahje geavaheaddji mieđáhusa haga lea gielddus gieddeeatnamiin earret eará gáfestallat, idjadit j.s., buo. § 9 vuosttas lađđasa. Meahcis leat dákkár árjjalašvuođat lobálaččat jus dat eai heivemeahttumat áŧestuhte dahje bilit earáid ovddas, dahje vahágahte namuhanveara nuorra vuovddi dahje šaddi vuovddi guovllu. Tealttá ii galgga goassige bidjat lagat go 150 mehtera orronviesus dahje barttas, ja iige nu lahka ahte muosehuhttá ássiid. Eaiggáda dahje geavaheaddji mieđáhusa haga ii galgga tealttá cegget badjel 2 jándora háválassii. Ii dárbbašuvvo eaiggáda dahje geavaheaddji mieđáhus duoddaris dahje guovlluin guhkkin eret ássama, jus ii navdo ahte ásadeapmi sáhttá vahágahttit dahje bilidit namuhanveara, buo. lága § 9 goalmmát lađđasa. Čoahkkimat olgun, valáštallangilvvohallamat j.s. eai galgga dábálaččat dollot eaiggáda dahje geavaheaddji mieđáhusa haga jus eatnamii bidjá cakki, čoahku, vuolgaga dahje sisaboahtima, dahje jus olbmot čoahkkanit dasa, buo. § 10. § 14 mielde lea eanaeaiggádis dahje geavaheaddjis dihto lohpi gáibidit govttolaš divada álbmoga gálašangátti, tealtasaji dahje eará ráhkaduvvon olgunastinguovllu lohpái. Dákkár divat leat ráddjejuvvon «ráhkaduvvon» olgunastinguvlui, ja ii galgga leat vuostá eaiggáda dahje geavaheaddji doaibmabijuid maid leat álggahan olgunastinguovllu geavaheaddjiide ovdun. Eaiggát dahje geavaheaddji ii galgga bidjat cakkiid dahje earaláhkai váddudit lobálaš johtalusa jus ii dahkko iežas vuoigaduvvon beroštumiid áimmahuššama dihte. Muhto vaikko leage iežas vuoigaduvvon beroštumiid áimmahuššama dihte, ii sáhte eaiggát dahje geavaheaddji dahkat maidege mii heivemeahttun láhkai áŧesta álbmoga johtalusa, buo. § 13. 11 mielde galget buohkat geat johtalit dahje ásadit earáid eatnamiin dahje mearas olggobealde láhttet fuolalaččat ja várrogasat nu ahte ii vahágahte dahje bilit eaiggáda, geavaheaddji dahje earáid ovddas. Eanaeaiggát dahje geavaheaddji sáhttá vuojehit sin eret geat láhttejit fuolakeahttá dahje vahágahttet dahje bilidit opmodaga, buo. lága § 11 Meahccemohtorjohtolat meannuduvvo čielggadeami 4.13. kapihttalis, ja ii vihkkedallo dás dárkilat. ¶
Fylkkaolgunastinlávdegoddi lea láhkageatnegas orgána maid fylkkadiggi vállje 4 jahkái ain háválassii, buo. olgunastinlága § 22. Lávdegoddi galgá ovddidit fylkka olgunastinulbmila. Das lea bušeahttameriid siskkobealde vuoigatvuohta áššečuoččaldahttit álbmoga beales buot áššiin mat leat olgunastimii beroštahtti, ja ovddidit vuosteákkaid plána- ja huksenlága njuolggadusaid mielde, buo. olgunastinlága § 22. Lávdegoddi galgá áimmahuššat álbmoga vuoigatvuođaid olgunastinlága mielde, muhto dasa sáhttet biddjot eará sullasaš luonddusuodjalus-, bivdo- ja ¶
Gielda sáhttá, eanaeaiggáda dahje geavaheaddji mieđáhusain, mearridit meannonjuolggadusaid guovllus gos lea olu johtolagat, buo. lága § 15 vuosttas lađđasa. Njuolggadusat galggašedje erenoamážit geahččalit bisuhit ráfi ja ortnega, suodjalit elliid ja šattuid ja ovddidit dearvvašvuođadoaibmabijuid ja buhttáivuođa Birasgáhttendepartemeanta sáhttá addit čujuheaddji láhkaásahusaid njuolggadusaid dábálaš sisdoalus. Guvlui maid stáhta eaiggáduššá, sáhttá «guoskevaš eiseváldi» mearridit meannonjuolggadusaid, buo. lága § 15 nuppi lađđasa. Jus gielddastivra addá doaibmalobi, sáhttá priváhta eanaeaiggát váldit govttolaš bummedivada priváhta šalddis buot johtalusas (maiddái vácci). Johtalussii priváhta luottas sáhttá dušše váldit divada jus mátkkaša heasttain dahje vuojániin, buo. lága § 5. Gielda sáhttá bidjat lohpái eavttuid. Dán mearrádusa mielde ii leat stáhtas lohpi gáibidit bummedivada johtalussii stáhta šalddis dahje geainnus. Gielda sáhttá, Birasgáhttendepartemeantta dohkkehemiin, mearridit ahte eanaeaiggát ii galgga sáhttit gáibidit divada olgunastinguovllu vejolašvuhtii gieldda erenoamáš lobi haga, buo. lága § 14 nuppi lađđasa. Dákkár lohpái sáhttá bidjat eavttuid. Jus gielda ii daga dákkár mearrádusa, lea eanaeaiggáda dahje geavaheaddji duohken váldágo govttolaš divada, mearrádusaid § 14 vuođul. Gielddastivra sáhttá mearridit ahte gielddas galgá nammaduvvot olgunastinlávdegoddi, mii galggašii gielddas ovddidit olgunastinulbmila. Lávdegottis livččii bušeahttameriid siskkobealde vuoigatvuohta čuoččaldahttit álbmoga beales buot ¶
Geavat Dehálaš eavttut buriid olgunastinvejolašvuođaide Finnmárkkus lea unnán ássandávjodat, stuorra oktilaš luondduguovllut ja ássiid olgunastima vuoigatvuođat ja árbevierut. Finnmárkolaččaid olgunastinárjjalašvuođaid guorahallamat čájehit ahte nissonat seamma olu go albmát čuvgejit ahte sii leat muhtunláhkai olgunastán fylkkas, vaikko albmát servet dávjjit go nissonat. Dábálamos árjjalašvuođat sihke riikkas muđui ja Finnmárkkus leat vázzin ja čuoigan, ja murjen, jieŋ alde oaggun dahje lustaguollebivdu ja bivdu ja monnen leat doaimmat maid finnmárkolaččat dahket dávjjit go ássit riikkas muđui. Dálkkádat dahká ahte gálašeapmi ii leat nu olu go riikkas muđui. (Gáldu: Friluftslivet i Finnmark, NIBR -čálus 1987:133). Hui moadde ovdamearkka leat álbmoga vuoigatvuođ ráddjehusain luđolaččat johtalit Finnmárkkus. Dovddusamos lea divat vuoigatvuhtii beassat Davvenjárgga-šleađu ala. Guovlu leat "matrikulerekeahtes" stáhtaeatnamat ja lihttoláigohuvvojit "Norkaps Vel A/S:i" , mii 1988:s mearridii ahte buohkat geat háliidivčče ieš Davvenjárgga-šleađđui, fertejit máksit divada dalle maid go áigot dušše leat olgun. Fylkkamánni birasgáhttenossodat vuostálasttii dása, ja čuoččuhii divada leat vuostá olgunastinlága § 14, go divat ii soahpan geavaheaddji dahkan doaibmabijuide šleađus olgunastinolbmuide ovdun. Finnmárkku fylkkagielda oaivvildii datte ahte ii lean ávkkálažžan atnit olgunastinlága mearrádusaid dán áššis. Friluftslivets fellesorganisasjon ja Friluftsrådenes Landsforbund ovddidedje ášši Birasgáhttendepartementii, mas álgovuolggalaččat eai lean mearkkašumit divada bidjamii. Ášši datte guoddaluvvui Siviilaáittardeaddjái, gii geassemánu 19. b. 1992 celkki konklušuvdnan ahte olgunastinlága § 14 «ii addán vuoigatvuođavuođu gáibidit lohpedivada gávppálaš rusttegii mii bargá mátkkošteami ja turismma ektui. Geavat ferte dán vuođul adnot gullat olggobealde meari masa sáhttá addit lobi olgunastinlága § 14 láhkavuođuin» . Suoidnemánu 31. b. 1992 girjjis "Nordkaps Vel A/S:i" árvvoštalai Birasgáhttendepartemeanta ođđasit oaiviliiddas ja konkluderii ¶
meahcis ja čázádagain lea hirbmadit lassánan. Gos lea olu muohtaskohtervuodjin leat bohciidan riiddut gaskal sin geat bealuštit ja sin geat vuostálastet muohtaskohteranu olgunastimii. Árrat juo 1970-logus fuobmágođii áloládje lassi muohtaskohtervuodjima. Dát dagahii ahte Finnmárkku eanavuovdinkantuvra, eanaeaiggádin, 1971:s ráhkadii muohtaskohtervuodjima njuolggadusaid stáhtaeatnamiin. Váldonjuolggadus lei gieldit muohtaskohtervuodjima, muhto eanavuovdinkantuvra sáhtii addit sierralobi ovttaskas olbmuide ja muohtaskohterlahttovuodjimii. Eará meahccevuojánat bohte dađis gávpemárkaniidda. Erenoamážit gusto dát nealljejuvllat biillaide, meahccemohtorsyhkkeliidda, ja golmma- ja njealljejuvllat mohtorsyhkkeliidda, mat leat erenoamážit jurddašuvvon bievlavuodjimii. Maŋimuš jagiid leat ráhkaduvvon jorritge muohtaskohteriidda, mat leat jurddašuvvon idjadeapmái, suodjin jna. (nu gohčoduvvon «gumpi» ). Váttisvuohtan dáid «camping» - jorriin lea ahte dat ain guđđojit lundui ja adnojit fásta ássanbáikin guhkit áigái, namalassii muhtunlágan johtti meahccebartan. Mohtorjohtolat luonddus bilida olu, ja mii boahtá das makkár mohtorjohtolagas lea sáhka. Helikopter seaivun ja girdileapmi ii vahágahte meahci numo omd. meahccemohtorvuojánat, muhto dás lea šlápma ja johtolat váttisvuohtan. Bievlavuodjin vahágahttá maiddái eanetgo dálvevuodjin. Šlápma, bázahassuovva ja eará nuoskkideapmi lea mihtilmasamos bilideamit lassin bindilat luondduvahágiid erenoamážit bievlavuodjima geažil. Go mohtorvuojániiguin olaha nu guhkás ovdal dárbbaša boaldámuša deavdit, ollá dainna guovlluide mat muđui leat hui boaittobealde ja áidelasat. Seammás leat mohtorvuojánat hirbmat ávkin, numo omd. eanadoalus, vuovdedoalus, boazodoalus, boles- ja gádjunbálvalusas jna. Dasto leat máŋggas geaid mielas muohtaskohter lea ovdáneapmi ja čálgobuorrin, mii váfista ¶
Miessemánu 15. b. 1988 riikkalaš láhkaásahus mohtorvuojániidda meahcis ja galbmon čázádagain lea hábmejuvvon nu ahte dat vuos albmada daid háviid go mohtorjohtolat leat lohpi sierra ohcama haga. Dát gusto § 2:i vuodjit bievllas olggobealde luotta ja § 3:i vuodjit dálvesiivvus. Vuodjin dálvesiivvus lea lohpi eanetgo bievllas daningo bievlavuodjin vahágahttá meahci eanet. Spiehkastagat gustojit vuodjit dihto ávkkiide earret ulbmiliidda mat leat namuhuvvon mohtorjohtolatlága § 4:s. Ulbmilat siskkildit ee. fievrridit stuorát álvvu, ráhkadit geainnuid ja rusttegiid, vuodjit almmolaš gohccibálvalusa oktavuođas, dieđalaš guorahallamat, turismarusttega doaimmahit, fievrridit iežas muoraid fásta ássansadjái, ja fievrridit čujuhuvvon muoraid Finnmárkkus. Ii dárbbaš ovttasge ohcat lobi vuodjit dákkár ulbmiliid mielde. ¶
fylkkageaidnokantuvrii ja fylkkamánni birasgáhttenossodahkii) ja fylkkagildii cealkámuššii ovdal gielddastivra dahká mearrádusa. Láhkaásahusaid galgá dušše fylkkamánni dohkkehit jus gielddastivra ii leat deastta atnán fylkkagieldda dahje guoski stáhta fágaeiseválddiid vuosteákkaide, buo. § 5 nuppi lađđasa. Muđui gustojit áššemeannudannjuolggadusat hálddašanlága VII kapihttalis láhkaásahusaid birra, buo. mii bajábealde lea celkon fylkkamánni hárrái. Vai eaŋkalsierralohpeohcamat eai váldde nu guhkes áiggi ja healbba dasa ovdal luomuid j.s., lea Birasgáhttendepartemeantta beales ođđajagemánu 4. b. 1989 johtučállosis T-5/92, rávven gielddaid dieđihit álbmogii ahte ohcamat berrešivčče sáddejuvvot buori áiggis ovdal vuodjigoahtá, jus dárbbašuvvo dihto áigemeriin. ¶
Vaikko mohtorjohtolatláhka siskkilda sihke biilla, tráktora, mohtorsyhkkela, bealtabiilla, muohtaskohtera, fatnasa ja girdi, lea muohtaskohtera atnu ja boasttoatnu eanamus leavvan ja riidovuloš, vaikko bievlavuodjin dál lea fylkkas áloládje lassáneaddji váttisvuohtan. 1987 guorahallamat čájehit ahte oktiibuot 60% ássiin háldejit muohtaskohtera, juogo go ieža eaiggáduššet dahje go sáhttet luoikkahit. Sullii 25% háldejit meahccemohtorsyhkkeliid ja 21% meahccebiilla. Dánne johtaluvvo olu olggobealde geainnuid. Muohtaskohteriin duohtavuođas vuddjoge olu. 50% sis geat dán guorahallamis ledje leamaš jođus ledje leamaš olgun gaskal 1 ja 10 geardde, ja 31% ledje leamaš mátkkis badjel 20 geardde. Hui duođalaš lea go 25% ledje vuodján biillain meahcceguovlluin, ja sullii 15% ledje vuodján mohtorsyhkkeliin dahje mopedain meahcis. (Gáldu: Friluftslivet i Finnmark, NIBR-rapport 1987:133) Ovdal láhkanuppástusa ja miessemánu 15. b. 1988 láhkaásahusa lei finnmárkogielddaid geavat hui loažža ja muhtumiin iige mohtorjohtolatlága eavttuid mielde. Dál lea geavat ain loažža, vaikko vuohttá eanet áddejumi váttisvuođaide maid mohtorfievrojohtolagat dagaha. Dálvesiivvus addojit Finnmárkkus sullii 3000 sierralobi jahkái. Sullii 50% dáin leat addon riikkalaš láhkaásahusa § 6 sierra spiehkastamearrádusa vuoigatvuođavuođuin, ja sullii 40% lea addon fievrrideapmái biilaluottas iežas bartii. Dušše sullii 10-20% sierralohpeohcamiin biehttaluvvojit. Gielddat main lea eanemus sierralohpeohcamat leat Mátta-Várjjat, Deatnu, Áltá, Unjárga, Čáhcesuolu, Kárášjohka ja Guovdageaidnu. Fylkkamánni birasgáhttenossodagas dieđihuvvo ahte ođđajagemánu 1. b. 1992 ledje fylkkas 291 dohkkehuvvon skohterláhttu sullii 5000 km guhki, ja sullii 650 km bievlamáđiid. Stáhta Geaidnodoaimmahagas Finnmárkkus dieđihuvvo ahte fylkkas lea sullii 4000 km almmolaš geainnu. Fylkkamánni mearrádusa mielde leat dál fylkkas biddjon moanat bievlamáđiid, gos lea lohpi vuodjit erenoamáš sierralobi haga. Muhtun máđit mannet bartaguovlluide, ja earát fas geasuheaddji bivdo- ja guollebivdoguovlluide. Buot dát ¶
Finnmárkku fylkkagieldda beales leat evttohuvvon iešguđet doaibmabijut sihkkarastin dihte bievlavuodjima ráddjehusa. Evttohuvvo ee. ahte mohtorjohtolatlága § 4 nuppástuvvo nu ahte buot vuodjinvuogit olggobealde dohkkehuvvon láhttuid galget gildot, muhto galgá sáhttit diktit addit sierralobiid gildosis ee. ealáhusdoalliide. Dasto evttohuvvo nannet gohcci ja goziheami, buoridit diehtojuohkima ja dihkkádeami ja buoridit láhttuid ja čavget dárkkisteami sierralohpegeavada. Evttohus lea dasto ahte ii galgga addot sierralohpi veajuiduvvamii, ahte bievlamáđiid atnu boazodollui galgá geahpeduvvot ja ahte galgá ásahit avádagaid main ii galgga suovvat johtit mohtorfievrruiguin. Gielddat dat ovddasvástidit dihkkádeami, heivehallet láhttuid ja ráhkadit biilabisánansajiid veajuiduvvanláhttuide. Datte lea ovttasbargu gaskal gielddaid ja Statskog-Finnmark Várrebálvalusa. Várrebálvalusa doaibmá maiddái ráđđeaddin ja oaivadeaddjinge gielddaide láhttoválljemiin. Dasa lassin árvvoštallá Várrebálvalus, Fylkkamánni birasgáhttenossodaga ovddas, sierralobiid mat leat addon lága ja láhkaásahusaid mielde. Várrebálvalus oažžu máŋgosa buot sierralobiin ja árvvoštallá dán mielde maid diehtá iešguđet gielddaid geavadis. Dábálaš boleseiseválddiide gullá bearráigeahččat ahte mohtorjohtolatláhka oktan láhkaásahusaid mearrádusaiguin doahttaluvvojit. Bolesis leat datte ráddjejuvvon resurssat, ja lea čájehuvvon bearráigeahčču lea váilevaš. Finnmárkkus lea Boazobolesisge gohcceváldi, ja ovttasbargá lahka Várrebálvalusain. Várrebálvalusas lea ráddjejuvvon bolesváldi miehtá fylkka ee. mohtorjohtolatlága mielde, ja ferte juohke jagi ohcat Justisdepartemeanttas oažžut dán bolesválddi. Justisdepartemeantta gohččosa mielde galgá čielga gohccebargu leat ovttas bolesain/leansmánniin. Nuorta Finnmárkus gohcco váldoáššálaččat ovttas Boazobolesiin, muhto Kárášjoga rájes ja oarjjás lea ovttasbargan sihke Boazobolesiin ja leansmánnekantuvrraiguin. Maŋimuš áiggi leat leansmánnekantuvrrat ožžon dárbbašlaš neavvuid nu ahte buorebut sáhttet doaimmahit mohtorjohtolatgohcci. Ii leat datte fylkka buot leansmánniid gaskkas seamma áŋgirvuohta ja áddejupmi dákkár gohcci dárbui. Go ná oktasaččat gohcá, bargá boles boliisa bargguid ja čállá raporttaid. Jus Várrebálvalus fuobmá láhkarihkkumiid eará doaimmaid oktavuođas, dieđihuvvo dát áššečuoččaldahttieiseváldái mii mearrida galgágo dahkat dainna maidege. Eanaš váttisvuođat mohtorjohtolaga geažil meahcis leat lagašguovlluin ja bartaguovlluin. Dálvet lea buot mohtorjohtolatgohcci muohtaskohteriin, muhto geasset lea muhtun ráje mohtorjohtolatgohccis helikopteriin ja dalle álo ovttas bolesiin dahje leansmánnebálvváiguin. ¶
Dás máinnašuvvo dušše gieldda hálddašanorgána, vaikko sihke Birasgáhttendepartemeanta, Luondduhálddašandirektoráhta ja Eanadoallodepartemeanta ja Fylkkamánni birasgáhttenossodat iežaset fágasurggiin leat bajábealde gieldda ja dihto háviid doibmet gieldda mearrádusaid váidalanásahussan. Dáid orgánaid váldi lea meannuduvvon čielggadeami resursamiel čađamannamis, ja čujuhuvvo dáid kapihttaliidda. Finnmárkku stáhta eatnamiid hálddašeaddjin, ja danin Guovdageainnuge, lea Statskog:s ain moanat eanaeaiggátráđđejumit, vaikko muhtun oassi dáin leat sirdon suohkanii. Statskog:a ja Finnmárku eanavuovdinkantuvrra hálddašeamit eaige guoskkahuvvo dás. Čujuhuvvo oppalaš čađamannamii bajábealde 2. kapihttalii eanavuovdinortnega birra. ¶
Ollu dákkár ovdamearkkat gávdnojit, ja oallugat dáidet dohkehit ahte leat vajálduhttan dehe unna meattáhusaš mii lea sivvan. Váttisvuohtan lea go meaddádat šaddet vierrun, go de ii šat leat meaddádat. Dat ahte álelassi vajáldahttá vuhtiiváldit olmmošlaš erohusaid obbalaččat šaddá oassin min servodaga struktuvrras ja danin oassin servodaga árvovuogádagas. Lávdegoddi lea barggustis oaidnán dehálažžan dovddusindahkat árvovuogádaga dajakeahtes oasi. Dieđuin das movt servodat lea hálddašan doaibmahehttejuvvon olbmuid gávdnat ollu ovdamearkkaid ja čilgehusaid mat duođaštit ahte olmmošárvu ii leat vuhtiiváldojuvvon. Doaibmahehttejuvvon olbmuid olmmošárvvu suodjaleapmi dárbbaša earenoamáš fuomášumi, maiddai čiegus árvvuid ektui. Govadahkan lea duppalvuohta mii lei mihtilmas guoktelogát čuohtejagi álggus. Nuppi bealde ortnegat mat dađistaga ásahuvvojedje ja mat šadde buresbirgenstáhta dovdomearkkat, ja nuppi bealde ges garra oassálastin eugenalaš ja árbehygienalaš jurddašeamis, man dábáleamus doaimmat ledje interneren ja steriliseren. Riikkaidgaskkasaččat lei dát áigodat go ceggejedje stuora institušuvnnaid (ásahusaid) doaibmahehttejuvvon ja psyhkalaš buohcci olbmuid váste. Dehalaš vuođđojurdda lea ahte olmmošárvvu ii sáhte mihtádallat. Soames oktavuođain sáhttá dattetge jearrat ahte iibat leat juste mihtádallan mii dáhpáhuvvá ea.ea. olbmuid doaibmanávcca vuođul. Guhkit áiggi lea juo leamašan dakkár jurdda ahte «downsyndrom» buohcci olbmuide eai sáhttán transplanteret ođđa monimuččaid. Ákkat ledje praktihkalaččat, muhto jáhkkimis lei diet obanassige amas jurdda. Maŋŋil vuosttašmonimušsirdima soames jagi áigi Riikabuohcciviesus lea čuohpadeapmi dahkkon dávjjibut ja vásáhusat buorit. Gažaldagas ahte galgágo dohkehit aborta eugenismma dihte lea ges nubbe ehtalaš hástalus. Dálá abortaláhka dohkeha aborta gaskal 12.ja 18 vahku go lea ballu ahte mánná sáhttá oažžut várálaš dávdda. Dát fátmmásta oallu dilálašvuođaid mat eai heive eallimii, muhto maiddái dili mas lea ballu ahte mánás sáhttá leat doaibmahehttejupmi. Go dál gávdnojit dálkkodan vejolašvuođat, de šaddá lagas čanastat gaskal ohkediagnostihka ja selektiivvalaš aborta. Lea váttisin go ságastallan mii guoská ohkediagnostihkkii ja abortii maŋŋil 12’at.vahku ii guoskkat ehtalaš bealli, muhto dušše deattuha eastadeaddji dearvvašvuođasuodjalusa. Dás ii leat vuođđu sivahallat váhnemit geat čađahit aborta danin go leat oassin sirrenprošeavttas, seammásgo iige leat vuođđu jáhkkit ahte doaktárat geat ovddidit ja atnet ohkediagnostihka eai bargga sihkarasttit ahte eanemus mánát riegáduvvojit dearvvašin. Muhto servodatdásis sáhttá váikkuhussan leat ahte abortalága vuođul ogis mas lea doaibmahehttejupmi ii leat seamma riekti go earáin. ¶
Rávisolbmuid ektui gal dilli lea rievdan buoret guv lui go riekti vuođđo- ja joatkkaskuvlii dál lea láhkame arrádus. Dás lea Norga guhkelis ovddabealde eará ri ikkaid. Lea dattetge váttis oaidnit movt mihttu eallina gi oahppan buot rávisolbmuide galgá čađahuvvot go eai leat álggahuvvon doaimmat heivehuvvon olbmuide geat leat olggobealde bargomárkana. Lassi- ja joatkkaoahpahusođastusas orru leame dakkár háp mi mii lasiha erohusaid gaskal sin geat leat bargoealli mis ja sin geat leat olggobealde. ¶
Leat gárgadassat ja vuordinlisttut, sihke áibbas vuođđobálvalusaid siskkobealde nugo buohcceviesuin ja ruovttubálvalusas, ja iešguđet ásodanmálliid siskko bealde. Dát čájeha ahte bálvalusaid viidodaga ferte la sihit. Dat gullá maiddái ođđa mállet bálvalussii nugo geavaheaddjihálddašuvvon persovnnalaš veahk kái (GPV), mas lea ulbmil addit dikšo- ja fuollabálvalu sa geavaheddjiide eanet iešmearrideami ja iehčana svuođa. ¶
Stuoradikki gohččosa vuođul. Departementtain lea mearkkašahtti doaibma go leat bargoaddin dutkamii, muhto ovddemusat Sosiál- ja dearvvašvuođadeparte menta, Girko, oahpahus- ja dutkandepartementa dat leat čájehan beroštumi doaibmahehttejuvvon olbmuid dutkamii. Dárbbašuvvojit eanet ressursat dutkamii. Ressursa gažaldat ii leat dattetge dušše ruhtagažaldat, muhto maiddái gažaldat olmmolaš ressursaid birra. Galget gávdnot doarvái dohkálaš dutkkit geat beroštit dán su orggis, ja geat hálidit bidjat áiggi ja karrieara dasa, go suorgi lea dan mutto ollislaš ahte ii sáhte dušše njuikut olggos ja sisa. Hástalussan lea geasuhit váldofága- ja doavttirgrádastudeanttaid suorgái, boktit ođđa dutkiid beroštumi ja bisuhit ásahuvvon dutkkiid. Ruhtavallji lea mearkkašahtti boahttevaš ovddideap mái, ja dan berre lasihit, muhto seammás ferte jurd dašit vuđoleappot makkár ordnejeaddji doaimmat sáhttet nannet fágasuorggi. Dutkanhálddatlaš orgánat leat unnán čađahan iešguđetge ordnejeaddji evttohuv von doaimmaid. Lávdegoddi oaivvilda ahte muhtin dutkanbirrasiid berre movttiidahttit viidáset ovddide apmái ordnejeaddji doaimmaiguin, omd. oaččuhan ruđaiguin. Deaivvadanbáikkit ja fágalaš digaštallama báikkit, ja oktavuohta bargoustibiiguin olggobealde bargosaji leat maid dehálaš doaimmat. Universitehtat eai leat leamaš erenoamážat doaib mahehttejuvvon olbmuid dutkama dáfus, muhto dop pe lea maid govva rievdan veaháš maŋemus logenar ja gis. Universitehtain lea dehálaš doaibma oaččuheami dáfus. Váldofága- ja doavttirgrádaoahput leat váldogál dun man bokte oaččuha olbmuid. Lea álkibut geasuhit studeanttaid jus gávdnojit báikkálaš prošeavttat ja ba gadallit geat dovdet suorggi. Muhtin ordnejeaddji do aimmaid berre hábmet oaččuheami áigumuša dárbbu mielde. Ovdal lea evttohuvvon ásahit sihke njunušvirg giid ovtta dehe guovtti universitehtii, ja bidjat ruđaid dutkanoaččuheapmái, muhto lávdegoddi gal ii oainne ahte dakkár evttohusat leat čuovvoluvvon. ¶
Máŋga riikka leat ásahan iežaset bearráigeahččoor gána mii čuovvola lágaid doaibmahehttejuvvon olbmu id ektui. USA:s lea Justisdepartementtas váldoovddas vástádus, ja iešguđet depertementta siskkobealde lea kantuvra mii meannuda vealaheami váidagiid. Stuorra Británnia lea aitto ásahan Disability Rights Commisson, Irlánddas lea Equal Authority. Ruoŧas lea Sivavulošáittardeaddji ja Dánmárkkus Center for Ligebehandling av Funksjonshemmede, mat goappešagat leat orgánat mat leat ásahuvvon beroškeahttá ii-vealahanlága vuođul. ¶
Viiddiduvvon doaimmat – fálaldagat Gáivuona suohkana olggobealde ¶
- geavahit giela olggobealde luohkkálanja sihke báikkálaččat, regionálalaččat ja riikkaid gaskasaččat, ovdamearkka dihte reivviid, telefovnnaid, fáksaid, Internett ja video- ja jietnabáddemiid bokte ¶
- geavahit giela olggobealde luohkkálanja sihke báikkálaččat, regionálalaččat ja riikkaid gaskasaččat, ovdamearkka dihte reivviid, telefovnnaid, fáksaid, Internett ja video- ja jietnabáddemiid bokte ¶
- geavahit giela olggobealde luohkkálanja sihke báikkálaččat, regionálalaččat ja riikkaid gaskasaččat, ovdamearkka dihte reivviid, telefovnnaid, fáksaid, Internett ja video- ja jietnabáddemiid bokte ¶
Doaimmat Gáivuona suohkana olggobealde ja daid ruhtadeapmi ¶
Ravdaguovlluid giellaealáskahttinkonferánsa Anáris, 14.-15.11. Lene oasálasttii. Konferánssas bođii ovdan govt olbmot leat bargan ealáskahttit oarjesámegiela, nuortalašgiela, anárašgiela, ja maiddái álgoálbmogiid gielaid USAs ja Hawaias. Dutkit muitaledje maiddái govt dilli orru leamen dál Davvi-Sámis, sihke Suoma bealde ja Norgga bealde. ¶
Mii leat dán jagi investeren veahá rusttegiidda. Leat oastán ođđa scannera go boares scanner billašuvai. Dasto leat oastán digitálalkamera mii galgá leađit ávkin midjiide go ráhkadit oahppoávdnasiid, ja mini-disca mainna mii sáhttit báddet omd. Gáivuona suopmana jietnademiid. Mii leat maiddái oastán TV ja video oktan skáhpiin. Mii leat ovdal atnán priváhta rusttegiid. Leat oastán eanet oahppogirjjiid ja videofilmmaid mat leat ráhkaduvvon Suoma bealde. Dáid oahppoávdnasiid sáhttit atnit maiddái dán bealde ráji. Mii leat maiddái oastán gait Š-bláđiid, 5 gáhppalaga juohke nummiris, nu ahte sámegiela oahpaheaddjit sáhttet luoikkahit daid oahpahussii. Leat maiddái oastán eanet sátnegirjjiid ja diehtogirjjiid, go leat dán rádjai atnán priváhta girjjiid veahkkin jorgalanbargguin. ¶
Muđuid ledje máŋggalágan spábbástohkosat (guohpebállu, seaidnebállu). Soames stohkosiin ulbmil lei vuoitit, iežáin fas stoahkat ovttas go lei suohtas. Čalmmehis stálu maid stohke dološ áiggi. Boares stohkosa mas ledje maid rávis olbmot mielde gohčodedje ”gielisbeaŋkka nalde čohkkát”. Stohkosat ledje maid jorbbasstallat, geađggi čiehkat ja sáhkku. Goartaspealut nai ledje dábálaččat. ¶
Nissoniid bargu lei viežžat čázi. Gáivvovindi lea ođđasis huksejuvvon orrunviesu ja návetgoađi gaskii. Dat lea ráhkaduvvon muorrakássan, lea sullii 3-4 m čieŋu ja das lea vel dáhkki. Vinddiin loktejedje dan vátna čázi mii lei gáivvos, ja dálvet fertejedje nissonat ja mánát seaguhit muohttaga čáhcái. Sii fievrrededje čázi dutnoriin šahčama nalde dálvet, ja geasset fas oalgemuorain. ¶
Reatkarissi lei dáhki vuolde vai doalaha buozalmasvuođa eret, ja niibi heaŋgái goahteuvssa badjebealde baldin dihte hálddiid. ¶
Miessegiettis bártni-guovttis duhkoraddaba gealkkáin mas lea plova. Nubbi čohkká gealkká nalde deaddun. Govvideaddji: Anton Pedersen 1951. ¶
Golbma máná fiervvás Dálošvákkis ádjáin Stefanus Petterseniin. Son lei eatnandoalli, mearrabivdi ja sárdneolmmái. Bođii nuorran Naimakkas, 4 miilla Gáresavvonis, ruoŧa bealde ráji. Govvideaddji: Chr. B. Heimbeck 1943. ¶
Dievddut čohkkájit Miessegietti boares návetgoađi dáhki nalde hárjehallame báhčit, jagi 1946. Pauline Berg lea luoikan gova. ¶
Čakčamánu rájes leat addán vahkosaččat 2 diibmosaš fálaldaga guovtti oahppái geat álggiiga sámeluohkkái vaikko sudno siidagiella ii leatge sámegiella. Soai leigga oahppan olu sámegiela mánáidgárddis. Ulbmilin lea nannet njálmmálaš giela - viiddidit sátneriggodaga ja oažžut mánáid ieža geavahit giela aktiivvalaččat. Dát fálaldat lea skuvllaáiggi olggobealde ja oaivvilduvvon doarjagin váhnemiidda. Váhnemat oassálastet sámegielkurssaide. ¶
Dasto, ollu álgoálbmogat ellet guovlluin gos lea dehálaš gáhttet biogirjáivuođa, ja gos ferte doalahit sosiálalaš ja kultuvrralaš beaivválaš bargguid nu go álgoálbmogat lea dološ áiggi rájes bargan ja geain lea earenoamáš rolla biologalaš girjáivuođa doalaheames aktiivvalaččat ja nannemis ja earenoamáš mat bistevaš leat ovdánahttinmodeallaid biologalaš seailluheamis. Ráđđi geardduha EU ja mielahttostádaid politihkalaš dáhtu oassálastet daidda áigumušaide siskkobealde girjáivuođakonvenšuvnna doarjun dihte báikkálaš ja álgoálbmogiid rahčamušaid nannet ja geavahit bistevaš biologalaš girjávuođa. ¶
Doaimmat Gáivuona suohkana olggobealde ja daid ruhtadeapmi ¶
Mini sámegielgurssat skuvllain Gáivuona olggobealde x x ¶
1 DÁČČAVÁGGI Láhttu álgá Dáččavákkis, eanu siskkabealde. Sullii 0,5 km guhkkosaš dihkkáláhttu boahtá davábealde Dáččavákki, rasttilda dan ja boahtá oaiveláhttui, mii joatká Dáččavákki bajás eanu nuortil Gaukenes rádjai, ja dihkkálinnjá manná valáštallansearvvi bartii, ja dat joatká Gaukenes’as eanu davábeale, gos suorgi manná Sánnjáriehppái. Láhttu mii lea vákkis manná Jorbajávrái, ja dat nohká lea bajimus Dáččavággejávrri luhtte. 17,5 RABAS ¶
2a DÁLVVESVÁGGI - NUOMMERVÁGGI - SULLOJÁVRI Láhttu álgá davábealde Dálvvesvággejoga bálgá 1 buohta, ja čuovvu Vannverk-bálgá sullii km bajás vággái, gos rasttilda eanu, ja dat rasttilda čievrabána Jálgesbálgái. Láhttu manná dasto viessoguovllu bajábeale Nuommervákki guvlui, bajás vággái eanu sisbeale, ja dasto eanu mielde, muhtumin eanu sisbeale, muhtumin davábealde (nugo NGI raporta 984020-1 vuosiha). De joatká jávrri rastá (allodat 827) ja Nuommerjiehki rastá Sullojávrái. 21,3 GITTA ¶
2b SULLOJÁVRI – STUORAJUNNI BIERTAVÁRIS Sullojávrris láhttu joatká Badjánančaza badjel, Badjánanvákki sisbealde ja vuolás Biertavárrái Stuorajunnái. 14,7 GITTA ¶
3a STUORAJUNNI BIERTAVÁRIS - RUSTTETBÁLGGIS GUOLÁŽII Láhttu (báikki láhttu) álgá Stuorajunis Biertaváris ja manná das Gáivuonetnui, ja manná eanu bajás Miessegietti rovi rádjai, rasttilda rovi ja manná dasttán vuovdebálgá mielde Bajit Holbmii gos dat rasttilda suohkanbálgá, ja joatká vuovdebálgá el-fápmorusttega rádjai. El-fápmorusttega buohta láhttu rasttilda eanu (rovi) ja čuovvu linnjá gitta johkamuvremii, ja dan mielde dasságo deaivida ruvkebálgá, su. 0,6 km duohken jorgalanbáikki bajábealde bajimusas Gáivuonvákkis. Bajábealde el-fápmorusttega vuolgá oalgeláhttu vuolás Guollejohkii (2,5 km) mas suorgi manná Rukses Ruossa bráhkkái mii lea Gáivuonvákkis (0,3 km). Láhttu (báikki láhttu) mii lea Biertaváris Stuorajuni ja Guolášbálgá gaska, giddejuvvo maŋimusat cuoŋománu 20. beaivvi. 8,3 RABAS ¶
3.3. Ovddasdeamit bajábeale klubba- ja searvedási suohkana olggobealde merkejuvvojit dása. Dát guoska sihke jođiheaddjiid/láidesteaddjiid, duopmáriid ja aktiivvalaš valaštalliid. Gos ovddasdeapmi lea dáhpahuvvan, áigemearri ja man dásis galget maid almmuhuvvot dás. ¶
3.4. Dása galgá gilvvuide oassálastin guovllu olggobealde merkejuvvot, omd. Davvi-Norgga Meašttirgilvvut, NM, cup'at jna. ¶
Dá lea ráđđeviesu gáffádat. Das mii sáhttit oastit gáfe, deaja, sávtta dahe bruvssa. Vuovdimassii leat maid gáffegáhkut ja láibesneaiddat. Láibbi nalde lea vuostá, sáltemárfi ja majonesa, vuoivvasmeastu, muorjemeastu dahe luossa. Dál lea boddu, ja bargit leat gáffádagas. ¶
Nils Aslak Valkeapää (Áillohaš) (1943-2001) lei riegádan 1943 Suoma bealde boazodoalus ja lei sihke musihkkačeahppi, govvadáiddar ja diktačálli. Son almmuhii vuosttaš girjji 1974. ¶
Gáktemállet sullii čuvvot suopmanrájiid, maiddái riikkarájiid rastá. Omd. sápmelaččat guđet orrot Norgga bealde Deanu, geavahit seammá gávtti go sápmelaččat Suoma bealde Deanu. ¶
Lávus sáhttit gáhkket. Mis lea válmmas dáigi gáhkkogáris ja mii njuozzut das jorba gáhkuid. Gáhkuid mii goikadit geađggi nalde goardagasas. Go mii leat goikadan gáhkuid, de álgit málestit. Mii bidjat stuorra báđi riggái dola bajábeallai. Báđis duoldá bohccobiergu oalle guhká. Go biergu lea doarvái duoldan, de bidjat buđeittaid dasa. ¶
Gáivuonas eai leat stuora jeakkit, ja dan dihte eai leat olu láddagat. Garra gilvu lea daid láddagiid nalde mat leat. Ovdal ledje eanet láddagat Olmmáivákkis, muhto boanddat leat goikadan ollu jekkiid ja gilván daidda rásiid. Ollugat vulget dán áigge Finnamárkui ja Ruŧŧii čoaggit láddagiid. ¶
lea riegádan 1947 Deatnogáttis Suoma bealde ja lea čállán diktagirjjiid, noveallaid, románaid ja gullugovaid sihke mánáide ja rávesolbmuide. Son lea almmuhan eanemus girjjiid gait sámi čálliin. ¶
Viiddiduvvon doaimmat – fálaldagat Gáivuona suohkana olggobealde ¶
Romssa fylkkasuohkan addá lasseruđa Romssa fylkka sámi giellaguovddážiidda Sámedikki vuođđodoarjagii lassin. Mii addit fálaldagaid maid Gáivuona suohkana olggobealde dan mielde man stuoris fylkkasuohkana lasseruhta lea. ¶
5 §:a maŋŋá čoahkkima ságajođiheaddjin máhcai Pekka Aikio ja beavdegirjji čállin Juha Guttorm. Ságajođiheaddji čađahii nammačuorvuma (dmu 12.00), goas báikki alde ledje sj:a lassin Aikio Maria Sofia, Fofonoff Pekka, Hirvasvuopio Osmo, Katekeetta Antti, Lumisalmi Erkki, Magga Petra, Morottaja Matti, Mäkitalo Minna, Pekkala Pekka, Sara Oula, Seurujärvi Väinö, Turunen Aarne, Valkeapää Nils-Henrik ja várrelahttu Vieno Länsman. Lassin virgeolbmuin ledje báikki alde hálddahushoavdda lassin láhkačálli Heikki J. Hyvärinen, skuvlenčálli Susanna Guttorm ja oahppamateriálačálli Anni Näkkäläjärvi. ¶
Dollojuvvui boddu (dmu 13.00- 13.30) ovdal dán paragráffa gieđahallama. Bottu maŋŋá čoahkkin jotkojuvvui. Gávnnahuvvui, ahte báikki alde leat Aikio, Fofanoff, Seurujärvi, Mäkitalo ja Pekkala. ¶
Boradanbottu maŋŋá čoahkkin jotkojuvvui. 



Ságajođiheaddji čađahii nammačuorvuma, goas báikki alde gávnnahuvvojedje sj:a lassin Aikio Maria Sofia, Fofonoff Pekka, Hirvasvuopio Osmo, Katekeetta Antti, Lumisalmi Erkki, Magga Petra, Magga Ristenrauna, Morottaja Matti, Mäkitalo Minna, Pekkala Pekka, Pietikäinen Anu, Sara Oula, Seurujärvi Väinö, Turunen Aarne, Valkeapää Nils-Henrik ja várrelahttu Vieno Länsman. Lassin virgeolbmuin ledje báikki alde hálddahushoavdda lassin láhkačálli Heikki J. Hyvärinen ja skuvlenčálli Susanna Guttorm. ¶
Maid Tromssa Fylkamánni mearridii njukčamánu 9.b. 2001, ja maid vuođđun leat geassemánu 10.b. 1977 mannosaš láhka nr. 82 mohtorjohtolaga hárrái meahcis ja čážadagain, § 5 goalmmát lađas, ja miessemánu 15.b. 1988 mannosaš njuolggadus nr. 356 mohtorfievrruid geavaheami hárrái meahcis ja cážádagaid jieŋaid alde § 4. 
Dát guoská iešalddis sihke resurssaide eatnama alde ja vuolde ja mariidnaresurssaide. ¶
på nippet measta, dan alde ¶
Dušše dán vuođu alde lea dárbbašlaš dihtomielalaččat geavahit sáni ovttadássásašvuođaoaivadeaddji, danne go doaba sisttisdoallá virggi mii áimmahuššá guktuid sohkabeliid. ¶
Lea guhká leamaš riidu Lulli-Sáččá boazoorohaga ja Stonglandshalvøya eanadolliid gaskka bohccuid dálveguohtuma alde dán njárggas. ¶
Sámedikki oaidnu sámi guovlluid eana- ja čáhcevuoigatvuođaid ektui lea leamaš ahte guovllu riggodagat sihke eatnama alde ja vuolde gullet sámi álbmogii. 
Sámedikki oaidnu sámi guovlluid eana- ja čáhcevuoigatvuođaid ektui lea leamaš ahte guovllu riggodagat sihke eatnama alde ja vuolde gullet sámi álbmogii. 
Muohtaskohter geavahuvvo dál ollu giđđatdálvvi jieŋa alde oaggumii. 
Dat lei okta juolgi man alde vuotna- ja siseatnangiliid ássan čuoččui.Go bidjá oktii dan maid NSR:a ovdaolmmoš ja Sámediggeráđi lahtu dás cealkiba, lea váttis áddet dan earáláhkái ahte oaidnu eanetlogu bealis ain lea dat mii leai logi jagi dás ovdal, nammalassii ahte buot sápmelaččat eai galgga beassat ieža mearridit makkár vuođu alde háliidit searvat Sámedikki válggaide. ¶
Dat ahte sáhttet leat siskáldas vuostálasvuođat ja nággu dološvuoigatvuođaid alde lea čuolbma, muhto dát ii berrešii leat hehttehussan dasa ahte váldá vuolggasadjin dan siskáldas proseassa ealáhusas, ja lávke ovtta lávkki viidáseabbot guohtoneatnamiid čielggadeames čielgaseabbon. ¶
Dan sivas go meahccemohtorfievrrut leat lassánan garrasit ja luondu geavahuvvo eambbo asttuáigeulbmiliidda, de luondu loktojuvvo ja geavahuvvo eanet, ja resurssaid alde lea gilvu. 
Go resurssaid geavaheapmi ráddjejuvvo, bivdoearit regulerejuvvojit, márkanat ráddjejuvvojit ja resurssaid alde lea eambbo gilvu, de hedjonit maid lotnolasdoallovejolašvuođat. 
Dan sivas go meahccemohtorfievrrut leat lassánan garrasit ja luondu geavahuvvo eambbo asttuáigeulbmiliidda, de luondu loktojuvvo ja geavahuvvo eanet, ja resurssaid alde lea gilvu. 
Go resurssaid geavaheapmi ráddjejuvvo, bivdoearit regulerejuvvojit, márkanat ráddjejuvvojit ja resurssaid alde lea eambbo gilvu, de hedjonit maid lotnolasdoallovejolašvuođat. 
Dán joatkimis lea lunddolaš árjjalaččat čuovvolit Sámi vuoigatvuođalávdegotti loahppajurdagiid guovlluid várás máttabealde Finnmárkku vai oažžu ollislaš njuolggadusaid buot čáziid várás mat leat Suoma ja Norgga rájá alde mii sihkkarastá báikkálaš ja sámi oassálastima daid guollečáziid hálddašeamis, mat leat Norgga ja Suoma rájá alde. ¶
Lea guhká leamaš riidu Lulli-Sáččá boazoorohaga ja Stonglandshalvøya eanadolliid gaskka bohccuid dálveguohtuma alde dán njárggas. ¶
Sámedikki oaidnu sámi guovlluid eana- ja čáhcevuoigatvuođaid ektui lea leamaš ahte guovllu riggodagat sihke eatnama alde ja vuolde gullet sámi álbmogii. 
Sámedikki oaidnu sámi guovlluid eana- ja čáhcevuoigatvuođaid ektui lea leamaš ahte guovllu riggodagat sihke eatnama alde ja vuolde gullet sámi álbmogii. 
Go bidjá oktii dan maid NSR:a ovdaolmmoš ja Sámediggeráđi lahtu dás cealkiba, lea váttis áddet dan earáláhkái ahte oaidnu eanetlogu bealis ain lea dat mii leai logi jagi dás ovdal, nammalassii ahte buot sápmelaččat eai galgga beassat ieža mearridit makkár vuođu alde háliidit searvat Sámedikki válggaide. ¶
Sámedikki vuođđo-oaidnu lea dattetge dat, ahte guovllu resurssat sihke eatnama alde ja vuolde gullet sámi álbmogii. 
Mii gažaldat lea vel ain eambbo vuđoleabbo go Sámediggeráđđi 3. siiddus cealká ahte "Sámedikki vuođđo-oaidnu lea dattetge dat, ahte guovllu resurssat sihke eatnama alde ja vuolde gullet sámi álbmogii" .
Dasto daddjojuvvo, ahte sámi guovlluid resurssat sihke eatnama alde ja vuolde gullet sámiide, ja ahte dát lea Sámedikki vuođđomiellaguoddu «sámi guovlluid» hálddašeapmái. ¶
Sámedikki vuođđo-oaidnuSámedikki vuođđo-oaidnu lea dattetge dat, ahte guovllu resurssat sihke eatnama alde ja vuolde gullet sámi álbmogii. 
Mii gažaldat lea vel ain eambbo vuđoleabbo go Sámediggeráđđi 3. siiddus cealká ahte "Sámedikki vuođđo-oaidnu lea dattetge dat, ahte guovllu resurssat sihke eatnama alde ja vuolde gullet sámi álbmogii" .
Dasto daddjojuvvo, ahte sámi guovlluid resurssat sihke eatnama alde ja vuolde gullet sámiide, ja ahte dát lea Sámedikki vuođđomiellaguoddu «sámi guovlluid» hálddašeapmái. ¶
Sámedikki vuođđo-oaidnu lea dattetge dat, ahte guovllu resurssat sihke eatnama alde ja vuolde gullet sámi álbmogii. 
Dađe bahát, de lea giliid lagaš guovlluid riggodagaid loaktin ja gili olbmuid gilvaleapmi daid alde eará geavaheaddjiiguin lassánan ollu maŋimuš 30 jagi. 
Dušše dán vuođu alde lea dárbbašlaš dihtomielalaččat geavahit sáni ovttadássásašvuođaoaivadeaddji, danne go doaba sisttisdoallá virggi mii áimmahuššá guktuid sohkabeliid. ¶