Dáiddárat eai sáhte biekkain eallit ja danin lea dan dárbu institušunaliseret iige dan diktit šat sámi dáiddáriid olggiid alde orrut, nugo dán rádjái lea leamaš. ¶
Almmake ferte leahket váraid alde ja okta das lea bidjat čáhcemihtidanstášuvnna šaldái Guovdageainnus. ¶
Jieŋa alde ledje maid smávva suohtastallamat, nugo gámabálkesteapmi. ¶
Muhtun 14 jahkásaš lunta sivahallojuvvui daid leat suoládan, ja dat sivva lea vel odne ge su olggiid alde. 
Makkár ásahus galgá lunta olggiid alde váldit “sivalaš” mearkka eret? 
Čakčamánu 14. beaivvi 1995 bohte golbma politiijá - geain ledje politibiktasat vel alde - Ánne Ristiinná Hætta viesu ransáhket dahje burgit. 
Guldaleaddjit ledje nu čadnon dasa mii lávdde alde lei, ahte eai beroštan eambbo das ahte dat ii galggaše loahpahuvvot. ¶
Moai liikojetne velohallat čielgge alde čážis ja stunžet julggiiguin. 
Johán Ánte lei hui lunddolaš lávddi alde ja geasuhii dan dihte guldaleddjiid searvat juoigamii. ¶
Lei vuosttaš geardde go son rohttehii luođi lávdde alde maŋŋel biilalihkuhisvuođa. 
Muhto vuoittu nalde boahtá maiddái Nordlys joavku doarrut. 
Son lei visot bivastuvvan go čielggi nalde noađuštii stuora báhka. 
Ingress: Dat ahte juolludit ruđa ovttaskas olbmui oastit gávtti, orro leamen jur dan ráji alde masa sáhttá sámegielnammasaš ruđaid geavahit, cealká Gáivuona suohkana ráđđeolmmái. ¶
Ráji nalde Gáivuona suohkana ráđđeolmmái árvala hilgut ohcama dan dihte go suohkan ii sáhte addigoahtit priváhta olbmuide doarjaga oastit čiŋaid, válddášii de geaži. 
Dasgo ballu ja ilgatvuohta mii čuovvu dakkár dáhpáhusaid go dien Hale-Bopp nammasaš komehta, lea olbmuin leamaš juo nu guhká go sii leat eatnama alde gávdnon. 
Dainna galgá huškkestit čorbmaasturrosaš spáppa eatnan alde ja deaivat ráiggiide mat leat gohppojuvvon eatnamii. 
Dan sadjái leat sii áigá juo mearridan doalahit čuoččuhusaset ahte go Stuoradikki mearrádus ii sáhte biddjot fápmui, ii leat das mihkke vuođuid man alde galggašii buhtadusmeroštallama ge doallat. ¶
Mun duosttat bálddastahttit sudno ovtta áššis: Guokte Ipmila bálvaleaddji geat bođiiga Sápmái - ja geaid birra boahtá čállojuvvot álohii - nu guhká go eatnama alde gávdno oktage gii máhttá čállit ja hupmat. ¶
Dál livččii gáfegohppu buorre. Muhto go ollejin ráhppa nala, oidnen ovtta olbmá ráhppa nalde juste dainna áviissan maid ledjen oastán guorosin buot rámbuvrriin. 
Son sihtá čohkkedit stullui man alde lea duollji. 
- Dat gal lea ortnegis ahte olbmot mákset go mannet geahččat mii dieid hállaid siste lea, muhto ii fal dušše danin go das bávtte alde olggobealde finadit. ¶
Skutteriin debbuid alde ¶
Skutter gal manná seamma bures debbuid alde go muohttagis. 
Dá oaidnit muhtin boazosápmelačča gii lea fuobmán ahte skutter manná hui njuovžiliid debbuid alde. 
BILDE 3:Ii Áslat Ámmon astá duššiid dáikit jus galgá oahppat guovttejuvlla nalde sykkelastit. ¶
–Manin nu, jearan mun. –Mun in biso vuos dušše guovtti juvlla nalde, vástida Áslat Ámmon. 
Duolmmastit ferte ain viidáseappot jus galgá oahppat dušše guovtti juvlla alde sykkelastit. ¶
Dal leat nu váttis áššit jođus ahte boazoeaiggádat fertejit leat gozuid alde ja čuovvut mielde mii servodagas dáhpáhuvvá. 
- Jieŋa alde eai lean gárrenolbmot , mis lei ollislaš bearráigeahčču. 
Muhto dat geas ii lean bearráigeahčču, lea Guovdageainnu leansmánne, go mii eat oaidnán ovttage politiiija jávrre nalde, imaštallá Isak Th. Trimuf. 
Mieđihan áinnas ahte lea álkit lohkat ruđaid diskka alde go oastá/vuovdá, go lohkat olbmooivviid girkus. ¶
Lunttat ledje stoahkame skutteriin eanu alde go skutter játtai ja vuojui Gorovuohppái. 
Muhto ovdal bearjadahkii leat ollen, leat juoigit ja lávlut leamaš lávdde nalde. 
BILDETEKST 1: Nelgon, duhtameahttunis boazu lei maid lávdde nalde muitaleamen dilis. 
Ferte álo rehkenastit ahte luotta alde gávdnojit bahádahkkit. 
Bahádahkkit eai gávdno dušše luottaid alde.
Ja fertet vel muitit ahte min guovllus leat ollu eará listtut, ja dušše golbma áirasa maid alde galgat doarrut, muittuha Leif Halonen. 
Earenoamážit go Beaivvážis dál leat čeahpes neavttárat, geat vaikko guđe teáhter lávddi nalde barggašivčče buori barggu. 
Sábehiid alde ¶
Suomas čužžot vuoddjit sabehiid alde heargge maŋis, ja doppe gilvalit guhtta hearggi oktanis. 
Otne lea nu ahte sámi buoremus musihkkárat unnán oidnojit lávddiid alde sámi stuorámus báikkiin. 
Høgskolen i Finnmark lei evttohan ahte Lars Levi Læstadius galgá leat frimearkkaid nalde sihke Norgga, Ruoŧa ja Suoma bealde. 
Vuodjimat sáhttet leat muohttaga alde, nu movt Buletjávrris, dahje gálje jieŋa alde. 
Dábálaččat lea jieŋa alde mihá eambbo leahttu, muhto de gáibiduvvo ge maid ahte skuter lea heivehuvvon gálje jikŋii.
Dasto bukte searvalagaid árválusa suohkanstivrra ovdii man alde besse jienastit. 
Bávtte alde čuožžu okta olmmái, gii su áigu veahkehit bajás. 
Sámiid vuostálastit leat čujuhan boazodalloláhkii ja dovddahan ahte sámiin eai leat makkárge vuoigatvuođat gáibidit čuohppamiid ráddjema stáhtaeatnamiid alde. 
Danin sii eai sáhtte ráddjet dahje merret ođđaáigásaš muorraindustriija eaige earáge doaimmaid, mat dáhpáhuvvet sin árbe-eatnamiid alde. 
Soaitá leat rievttes vuohki maid Kárášjoga Sámeálbmot listu lea váldán áššis, nammalassii bidjat gilvvu earret eará bargosajiid nalde gaskal Guovdageainnu ja Kárášjoga. 
Sámi Grand Prix čippiid alde ¶
Eamit hálida maid oaidnit buorebut ja galgá njuiket eret čoskka alde, muhto olmmái šiggu su: –Don han leat heasttain riideme, it ge ábut heastta guođđit akto. 
Eamit hálida diehtit man guhká son galgá čoskka alde čohkkát, ja olmmái lohká ahte ii nu beare guhká, ii eambbo dan botta go son fitná olgun. ¶
Son lei Ruoŧa stádaministtar, dassážii bážahalai Stockholmma gáhtaid alde. 
bilde 2:- Boares skealbma čuččodii reaga nalde ja návddašii dan fiinna beaivvádaga. 
Dál ii gullo luohti šat báljo heajain ge, ja mihá hárvvet márkanbáikkiin, luottaid alde dahje eará ovttastallanbáikkiin. 
Muhto juohke čehppodaga oahppamis lea aŋkke nu ahte olmmoš ferte álgit iežas vuođu alde. 
Sámi Grand Prix čippiid alde ¶
NSR lea politihkalaš lávdi buot sámiide, leažžá dál guolásteaddji, dortte guoras, boazobargi, ovddasmorašteaddji, traktora nalde, atná veahčira dahje dihtora jna. ja ležžá dál sámegielat vai ii. 
Dán jagáš UKM:as leat vihttanuppelohkái čájáhusat lávdde alde ja golbma govvačájáhusat mat leat olggobealde lávddi. 
Sus geas lea gákti nalde lea Emilia Henrietta Helander ja lea njeallje jáhkasaš. 
Brevik ii háliidan gal okto lávddi alde leat. 
Sámi gárvvut mat sus leat alde geasuhit maid amas gussiid su buvdda lusa. ¶
Buletjávrre alde leat maid njoarostangilvvut seamma áigge, ja son gii dán vuoitá, beassá maid iežas gohčodit máilmmimeasttirin. ¶
Son ádjánii dušše 6 minuvtta dan dahkat ja guolli lei jieŋa alde diibmu 12.06. 
–Don leat buot muohttaga iežat eatnama nalde bálkon mu eatnamii. 
Dál bolttuiga vuorrolaga muohttaga iežaska eatnama nalde nuppi eatnama nala. 
Dákkár čáppa hearvvat ledje riikageainnu 93 alde Hábatjávrri barttaid lahka duvle. 
Ja nu máŋggas sámis oktavuohta min álbmoga árbái lea beassan healbat oalle láhkaige. 
Ealggat luottaid nalde ¶
De bođiiga dan báikái, gos lei dego skiipauksa eatnan alde.
Andreas njiejai vuosttaš ráidalaša mielde ja bođii stuora sálii, gos ii lean eará go gintal buollime beavddi alde. 
Son bođii fas stuora sálii, gos beavddi alde bulii gintal, ja ráidalas manai ain vulos. 
Dan dihte álggii fas njiedjat ja bođii muhtun stuora sálii sisa; das son gávnnai čáhppes gistu, ja gintal bulii beavddi alde. 
Alimus boazolohku lea dušše báhpiriid nalde. 
Dál leat mis áibbas ođđa jietnarusttegat, ja livččiimet beassan čájehit filmma albma lerreta nalde ja buriin jienain. 
Garra guoldu ja dálki dagahii, ahte fertejin veallát telttas duoljje nalde 4,5 jándora. 
Mun ledjen alimus ráššaid nalde, ja lei nu garra dálki, ahte goasii doalvu mu suoji. 
Biera čuoččehasttii, gesii vuoiŋŋahaga bures, loktii šavkka čalmmiid nalde eret, ja njulgii čielggi:–Juo, gal dat mannet valljit. 
Go son galggai skiippii vuolgit, de gávnnai son gáhta nalde su áhči skiippa buoremus matrosa, guhte maiddái áiggui vuolgit mielde.
Bárdni oaidná oappás gáhta nalde vázzimin; son čuorvvui su. 
Go son lei vázzimin gáhta mielde vissosis, de oaidná son muhtun gáhta nalde áhčis vázzimin. 
–Meahcce-Vulle “riegádii” bovnna nalde muhtun fiinna geassebeaivvi. 
Dalle livččii ovddasvástádus juohke siidda nalde iežaset guovlluide. 
Dá ledjen mun nai geahččamin go mánát lávdde nalde sihke juige, lávlo ja čájehedje čájálmasaid. 
Nu fal, gal mii oaidnalit fas boahtte háve, lávdde nalde dahje dán siiddus. 
Dat čohkkái muohttaga alde, lei ruoksat, áibbas hillaruoksat dan vilges muohttaga vuostá. 
Go olliiga bákteluoddanasa sisa, oinniiga soai rukses dolggi muohttaga alde ja diđiiga ahte cizáš lei dakko girdán. 
Čearus lea hui heajos guohtun, garra muohta eatnama vuostá, geardi sullii 20 cm mii lea garas ja dan nalde vel ođđa vahca. 
Ráŋggáštus lei su nalde vai mii galgat ráfi oažžut. 
Mátkki alde dadjá bussá beatnagii: –Don njunálaš galggat haksit juohke guvlui, ahte itgo don havsse gostege munno isida dálu; mun fas geahččalan geahčadit nu dárkilit, movt dál juo máhtášan. 
Geaidnu lea nu baski ahte dan nalde ii biso báljo, joatká Hætta. 
Gáfegievdni lei omman nalde beaivvi miehtá, ja su ii dáidde gal rohkajáffogáfe oažžut juhkat. 
Bisma boasttu bálgáid nalde ¶
Juohke beaivve vácciiga soai goitge skuvlii, juohke beaivve čohkkái dat rukses cizáš vuovdegeainnu alde ja oahpistii sudno Geassegieddái. 
Ja doppe dat duođai čohkkáige ja lei nu hillaruoksat dan vilges muohttaga alde. 
Ja nuppi boares nissona muitalus lea ná, ahte de son oaidná; rieban bovnna nalde čohkká ja ciellá meahccái njálmmit. 
Oktiibuot leat 14 neaktára lávdde nalde. 
Dáhpáhuvvá borranbeavdde nalde ¶
Bihtá dáhpáhus dáhpáhuvvá Lasse Åkerlunda borranbeavddi nalde, gii čájeha bihtá. 
De ruolla doalvvui su seaibbi nalde váhnemiid lusa. 
Ieš čuoččui ommana guoras dan botta go nieida lei váhnemiid luhtte, ja de vulggiiga fas, ja doalvvui seaibbi nalde bákteráigái, ja doppe lei nu seavdnjat. 
De vulggiiga fas váhnemiid guossái; de doalvvui seaibbi nalde. 
De vulggiiga fas, ja nu doalvvui fas seaibbi nalde dan sevdnjes bákteráigái. De fas šattai olmmožin doppe. 
Maiddái ozonráigi máttanábi alde lea dál stuorát go goassege ovdal. 
Danin buot máilmmi eamiálbmotkultuvrraide berre dorvvastuvvot dievas vejolašvuođat joatkit iežaset eallima árbe-eatnamiiddes alde. 
Dieđut birasáššiin bohtet min dihtui dábálaččat mediaid bokte ovdm. dalle go dáhpáhuvvá gos nu biraslihkohisvuohta, mas oljodámpa ábi alde garra biekkas botkana ja oljobohci Sibiriijas luoddana. 
Ovdamearkka dihte go Alaheaieanu dulvadeami vuostálaste dábálaš sámit, de dáza politihkkárat sáddejedje bolesiid jáget eret sámiid iežaset árbe-eatnamiid alde. 
Gufihtar de mearridii, ahte goas son oažžu viežžat, ja sártnui ovtta vissis geađggi, man nalde son gávdná duhpaha go boahtá. 
Olmmái manai mearriduvvon áiggi bajás dan báikái, gosa gufihtar lei gohččon, ja gávnnai duhpaha dan geađgge nalde, gokko gufihtar lei lohkan; muhto dat lei guovtte danmađe, maid gufihtar lei lonen. 
Gratis lodd, nuvttá loattat, čuožžu stuora plakáhtas ovddabealde tilheŋgera mas lea skuter nalde. 
Sámit maiddái ledje lávddi alde. 
Lávddi alde Lawra Somby juoiggastii čuoikaluođi, luođi máilmmi buot čáppa nieiddaide ja lohppii vel gumppeluođi. 
Soai dánssuiga vuos lávddi alde ja de fáhkkeastaga njuikiiba olbmuid gaskii. 
Muohta lea juo meastta jávkan luottaid nalde. 
Ii leat go moadde beaivvi dassážii go geassejuvllat ožžot leat nalde biillas. 
Muohta lea juo meastta jávkan luottaid alde. 
Ii leat go moadde beaivvi dassážii go geassejuvllat ožžot leat alde biillas. ¶
Lihkohisvuođat meahcis eai rehkenasto oktii daiguin mat luottaid alde dáhpáhuvvet. ¶
Jorričuovga nalde ¶
Boazoeaiggáda mielas čohkái reaŋga beare guhká bovnna nalde ja dadjalii reŋgii: –Dál fertet čuoččohit ovdal go ruohttasat álget šaddat du bahtii. ¶
–Mu mánnájuolggit hálidit vázzit litná sádduid ja dipmá gietti alde, dajai Ánná. 
Go gilvalit gaskaneaset SGP–as de hárjánit lávddi alde juoigat. 
Dasto go leat oahppan juoigat, sáhttet searvat dakkár gilvvuide mas gáibiduvvo dat dološ juoigančehppodat, dadjá Ole Larsen Gaino. ¶
Anne gii ieš lea sápmelaš (juo, son lea Guovdageainnu sátnejodiheaddji Anton:a oabbá), lei mielde OS Lillehammeris, ja barggai sámi-siiddas. Doppe son lei mielde čájeheamen movt galgá njuorostit bohccuid. Dál son evttoha ahte soaitá lea čuovddus maiddái Tønsbergas, daid ollu vuovderuoigguid geažil, mat gávdnojit Slagen nammasas báikkis olggobealde gávpoga, čuožžu báikkálas bláđis, Tønsberg Blad:as. ¶
–Lea muhtun olmmái olggobealde geas ii leat go okta giehta, ja dan namma lea Biera. –Naba dan nuppi gieđa namma? ¶
–Mis lei okta stuora moallavejolašvuohta. Per Oddvar Holmen lei fáhkkestaga akto ruovttujoavkku moala ovddabealde 5:a mehteris. Son dustii spáppa hejot, ja moallafákta háhppehii doppet dan su njuneovddas, lohká Hallen. –Holmen livččii galgan deaddelit spáppa njulgestaga mollii bissekeahttá. Eará moallavejolasvuođat eai lean Ráissas, joatká Hallen. Ruovttujoavkkus ledje 6-7 stuora moallevejolašvuođa, muhto sotnabeaivvi gal váillui sis moallabáhčči. ¶
Čárajávrre alde sáhtii maid liegga biepmu oastit, jus ii gillen ieš ráhkadit. ¶
Manadettiin cuovkanii skiipa; dušše okta olmmái rievddai skiippa gahppalaga nalde muhtun sullui. 
Beavddi nalde čuožžu Bier-Máhte namma, riegádanbeaivi ja jápminbeaivi, ja čuožžo vel: Muittašit ráhkisvuođain. 
Klássalanjas lea Bier-Máhte bultte nalde gintal ja lieđit. 
Dát lea vuosttaš geardde go Mari Boine lea iežas ođđa joavkkuin lávdde nalde Skandinavias. 
Visot šaddá nu vielgat, ja ođđa vahca čiehká buot mii muohttaga alde lei. 
Juohke jagi vuojáhallojit ollu bohccot jámas biilaluottaid nalde Sis-Finnmárkkus. 
Mearraolbmuide geain lea gáibádus oažžut mearraolbmuidgessosa dietnasis maid meara alde dinejit, galgá bargoaddi geassit 29 proseantta bruttobálkkás, eanamus kr 3 700 ruvnno mánus, go meroštallá ovdagihtiigeassima. ¶
MIESSEMÁNUS: Sirkus Merano lea luottaid alde giđđat, ja sii fitnet olu báikkiin iežaset mátkkis. 
ČAKČAMÁNUS: Norgga ja Ruoŧa ráji alde gávdnui suola verát. 
Olbmuide lei suohtas oaidnit Áillohačča, gii ii leat báljo lávddi nalde leamaš dan rájes go bahuid roašmahuvai biilalihkuhisvuođas.
Dáhpáhuvai dološ áigge ahte eamitsássa jorgalii girkotráhppa nalde, dahje sáhtii gitta girkui sisá čuovvut. 
Govda bálgá alde ¶
bilde 2: Go son ollii stuoraluddii fuobmái son iežas dan ádelhearrá gii čohkkái geađgge nalde ja borgguhii nu ahte lei dego mierká su birra. 
Dalle boahtá jearaldat: Makkár gutni nalde riidalit sámediggeáirasat ? 
Ja lei jur juste dan alde ahte ollii dohppet fárpala ovdal rievddai beare guhkás. 
Son ii beassan ánuhit ándagassii go lei riidalan dien áiddi nalde buot daid jagiid. 
Earenoamážit go juste geasi áiggi galgá eatnan nalde doaibma, go bohccot leat sullos, lohká orohat 25, Stiertná ovdaolmmoš, Mikkel P. Bals. ¶
Dál leat áigumušat eatnan nalde roggagoahtit. 
Etnan nalde galget roggat 230 mehtera govddu ja 500 mehtera guhkkosaš ráiggi várrái. 
Dálki ja dálkkádaga geažil ii boađe leat ruvkedoaibma eatnan nalde eará go geasi áigge. 
Oktiibuot rehkenasto 12 miljovnna tonna bákti ja geađgi roggot eatnan nalde. 
–Go eatnan nalde galgá ruvkedoaibma leat juste dan áigge go bohccot leat sullos, váikkuha dat olu boazodollui, lohká orohaga 25, Stiertná ovdaolmmoš Mikkel P. Bals. 2. siiddus ¶
Máŋga láhkái lei Ruong bealis mávssolaš oanehaččat čilget vuođu man alde sámi institušuvnnat berrešedje doaibmat. 
Nuppi vuoru loahpas gal lei dan nalde ahte sii eai coggalan spábba Nilutjoavkku mollii, muhto go eai dan dahkan, de ánssášii Nilutjoavku vuoittu. 
Sus lea vilges oaivi alde ja ii oktage oainne su. 
Lei dan nalde ahte guovža ii goddán ovtta gusa. 
Govas oidno Kárášjoga šaldi, man nalde olbmot gehččet mii dan áigge lei imaš, girdi seivon jieŋa nala. 
-Áiggun oaidnit dan báhper nalde dál, nu dieđát! 
Lilletun boastto bálgáid nalde ¶
–Mun dieđán ahte dain stoalppuin lea kreosot mirko, muhto dutkamat čájehit ahte vaikko dat stoalpput láhka 100-jagi leat eatnan alde čužžon, dakko ii gávdno nuoskkideapmi, čilge Nilsen. 
Muhtun manai viega beavdde lusa; dasgo beavdde nalde ceaggai miehkki. 
Ja de ii dán ge hávi máššan, de álggii aitto leahkkut seahka bálgá alde. 
Muhto Moddi leai gozuid alde ja čergii seahkas: –Mu čalmmit oaidnet!
Dánsun ja suohtastallan kája nalde Álttás. ¶
Ovdal go geassi fas “guođđá” min guovlluid, besse olbmot dánsut ja suohtastallat olgun kája nalde Álttás. 
DEGO JUOGA LÁGAN DIVRI: Jus luotta alde oainnát dákkár biilla, doaivumis lea maŋágeahči maid oainnát, maŋŋel go biila du meattá vuoddjan ja ovdal go háhppeha guođildit du. ¶
–Muhto šaddet maiddái peršuvnnalaš riiddut go dušše ovtta mandáhta nalde galget oallugat gilvalit, lohká Utsi. ¶
Lei unnán vánddardeapmi luottaid alde go olmmái válddahalai, ja dánne šattai ráŋggaštus unnit go lei álggos gáibiduvvon. (Altaposten) ¶
Son guovlá vulos ja oaidná ollu olbmuid eatnama alde. 
Dál lea hui deaŧálaš ahte mii bissut eatnama nalde ja eat ge loktan áibmui, lohká hárjeheaddji Truls Hallen. 
–Go buot gohput ja lihtit beavdde alde njuikkodit, de son oađđá losimusat, vástida jiehtanasa bárdni. 
Ja dal bohtet dieđut guollebivdiin meara alde ahte luosat leat boađus. 
Nieminen orui oalle guhkás guorraseamen Norgga beale dutkiid oaivilii go son logai ahte jus boazodoallu áigu leat boahtevuođas nannosit vuođu alde, de lea dalle buoremus háhpohallat nu ollu go vejolaš luondduguohtunvejolašvuođaide heivehallojuvvon boazodoalu ja vel nu ahte guohtunvejolašvuođat buorranivčče dálážis. 
Lilletun boastto bálgáid nalde II ¶
3. Go bidjá loahppemielkki liegganit ommana alde dassá go govddida.
Báhpat hálidit bálkká eatnan alde maid ¶
Báhpat lávejit sárdnidit ahte bálkká oažžu go albmái boahtá, muhto dál sii leat álgán gáibidit bálkká eatnan alde maid. 
Guossit čájehe návccaid nuppi vuorus ja lei ge dan nalde ahte eai dolvon buot čuoggáid. 
Muhtun manai viega beavdde lusa; dasgo beavdde nalde ceaggai miehkki. 
–Jus fal birget veaga vuostá, de oaččut njealjádas oasi riikkas, fárppal dievva golleruđaid, golleskuovaid du eadnái ja gollebeavddi man alde son beassá boradit, čilge gonagas heađis. 
Olsen imaštalai mii sáhtii leat, go ii lean oaidnán luotta nalde maidege. 
Luotta nalde oinnii son mearra-ealli reappá (krabbe). 
Oidnet go báhpa bálgá nalde nuppe geahčen vuovddi?
Okta ođđa joavku guđajahkásaččat leat dán čavčča geainnuid nalde manname skuvlii dehe skuvllas ruoktot. 
Jus sámi servvodat ii livčče leamaš nu gozuid nalde áššis, ja nu čielgasit čájehan oainnu áššis, ii livčče soaitán seamma jođánit badjánan ipmárdus ávkkis sámi musihkkafeastiválai. 
bilde 2:Geainnu nalde álggi šaddat olmmošvallji. 
-Maid dii čatnabehtet eatnan alde lea čadnojuvvon almmiin, ja maid dii čoavdibehtet eatnan alde lea čovdojuvvon almmiin. 
Dieđusge lea oalle váttis addit doalu buohkaide, muhto jus doalu nama bidjá eret ja addá doarjagit daidda geat báhper alde birgejit boazodoaluin. 
Dákkár biillaid lea dábálaš oaidnit luoddabealláin ja luottaid nalde geasset. 
Go juovlastállu boahtá, de gávdná čázi beavddi alde ja beassá jugistit čázi.
Rahppa alde čuožžu Liissá áhčči Jovni. 
Go goalmmát girjji lea álgán, lea Liisá juo oađđime su bálddas sufá alde. 
Vulle-Mihkku bođii mu ovddal bálgá alde. 
Áŋŋela buohta nuppe bealde joga alla luohká alde geahčadettiin gilli ja oppa oahpes biras orui nu vieris ja eahpeduođalaš. 
Dalle go Kristus čilgejuvvui su máhttájeddjiide Tabor vári alde, čuoččuiga Moses ja Elias su guoras. 
Dalle go Kristus gullái ruossa alde, juogadedje ja vuorbádedje sii su biktasa.
Dan seammás lei eŋgela luhtte almmálaš veahka, mii máinnui Ipmila ja lávllui: “Gudni lehkos Ipmilii allagasas, ja ráfi eatnama alde olbmuide geaid Ipmil árpmiha.” 
Muhto jođiheaddjit ja hárjeheaddjit eai bisson eatnan alde geasi loahpageahčen, ja danin hupmagohte buohkat 2.div. birra áigá ovdalgo čiekčanjahki lei nohkan. 
Ruoŧa fitnodagat gilvalit seamma gálvvuid nalde seamma márkaniin. 
Hálidit olbmo ossodaga jođiheaddjin gii máhttá ásahit oktasaš vuođu man nalde sáhttit bargat mihttomeriid vuostá máŋggabealálaš organisašuvnnas.
Muhtin eará boares áhkku lea muitalan ahte son oinnii riebana čohkkáme mievtta alde mii cielaha meahci guvlui. 
Dat bargosajit maid dákkár bárggut buktet leat dehálaččat, ja ii Snøhvit huksen, mii lea meara alde gál várra guoskka sámiid eatnamiidda ja rivttiide. 
Gaup Aamot čilge ahte jus boazu buori guohtuma alde ii buoiddo, de sáhttá dat leat mearka ahte bohccos leat olu bendelormat. 
Boahtte jagi dáid áiggiid gal ferte luotta alde leat, oaidnit go lahka 100 dákkár biilla vudjet Guovdageainnu čađa. 
Sii čohkkájedje fielluid nalde maid Skuovvadivodeaddji lei váldán sisa láđus.
Johtilit njuike son eret skutera alde ja gálista olbmo lusa.
Mii stivriimmet buot šilju nalde Sállanis, liikká vuoittáhalaimet.  
Beavddi alde lei sihke borramuš ja juhkamuš.
Bierdna geahčastii bajás, de fuopmái riebanan fielluid nalde ja dadjá: –Boađe bodnái! 
Rieban njulčii fielluid nalde bodnái. 
Garra gilvaleapmi guohtumiid nalde dagaha ahte ealáhus ii leat ekologalaččat bistevaš. 
Gilvu guohtumiid nalde ¶
Stavanger Aftenblad boasttu geainnuid nalde ¶
Diehttelas go sii maid álggahit ruvttuid Finnmárkkus, de šaddá eanet gilvu bileahtta hattiid nalde ja várra halbbit bileahtat. 
Go garudeapmi ii nu unohastan bealljái, de beasai ge fas buorbut čuovvut mii lávddi alde dáhpáhuvai. 
Álgu gal livččii sáhttán leat buoret, go lei jur dan alde ahte geahččit eai nohkkan láittas álggu dihte. 
Doppe gos Áššu lei govveme, ledje guokte luntta jieŋa alde stoahkame duolbmun-sihkkeliiguin, ja doppe ledje maid olu luottat jieŋa alde. 
Vuhttui bures ahte mánát leat duolbmun-sihkkeliiguin leamaš stoahkame jieŋa alde. 
Son muitala ahte mánát eai soaitte ipmirdit man váralaš dat lea go jiekŋa lea rašši, ja ávžžuha buohkaid geat oidnet mánáid jieŋa alde stoahkame, mannat sin lusa ja muitalit man váralaš rašes jiekŋa lea.
–Juohkehaš gii oaidná mánáid jieŋa alde stoahkame, ferte sin rávvet ja gieldit stoahkamis jieŋa alde, lohká Lemet. ¶
Bihtás geavahuvvo čuovga hui beaktilit, ja álkkes lávdehábmen daguha ahte olbmot lávdde nalde bohtet guovddážii.