Sámi ruhtta ii leat dušše dalle go sámi ásahusaide bokte ožžot ruhttadoarjaga. 
Daid maŋemus áiggiid leat medijain bokte ja minddár boahtán olu falleheamit sámiid vuostá mat eai guđege ládje doala deaivása.
Jus hálidat eambbo diehtit virggi birra, riŋges Sis Finnmárkku studeanttaid ovttastusii Direktevra bokte tlf. 78 48 77 91 ¶
* Jus bargoaddi dahje goalmmát olmmoš šiehtadus bokte addá doaimmashehttejuvvon penšunistii ruhtadoarjaga maŋŋil go lea barggus heaitán, ja mii ii leat penšuvdnaaddi sisaboahtu, galgá doaimmashehttejuvvon oadju seamma olu ruvnnos ruvdnui unniduvvot. ¶
* Muhtin golut maid virgevihki njulgestaga lea dagahan, eai gokčojuvo šat álbmotoajuin (omd. billehuvvan čalbmeláset, biktasat ja skuovat ja fievrredeapmi gaskal barggu dahje oahppobáikki). 
Muhto golut sáhttet virgevihkedáhkádus láhka bokte gokčojuvvot. ¶
Håvard muitala iežas olu meahcis vánddardit, bivdit guliid ja návddašit luonddu lagasvuođa. 
Geahččalan ge dujiinan bokte addit olbmuide seamma lagasvuođa dovddu lundui go dat maid ieš lean vásihan, čilge Håvard ja muitala iežas váldit bearraša, golbma máná ja ovttasássi, mielde nu dávjá go vejolaš. ¶
Distat 27.05.97 Deanu šaldi: Friddjaáigejoavkku Deanu šaldi, Dikšunruovttuskuvla lašmohallanlatnja: Lašmahallan Dii. 17.30 - Deanu searvi bokte ¶
Gáivuona Sámenuoraid ja Gáivuona NSRa ulbmil dáinna feastiválain lea buktit oidnosii mearrasámi kultuvra bokte čohkket guovllu sámi nuoraid ja movttidahttit sin duostat dohkkehit sin iešdovddu. ¶
Konferánsa hálida maid čujuhit ahte odne leat oallugat juridihkalaččat ovttaoaivilis dasa ahte boazodoalus lea sierra vuoigatvuohtavuođđu, muhto ahte dat ii leat sierra ortnet bokte daddjon. 
Gb sámepolitihkalaš konferánsa bivdá stuoradiggeáirasa Johanne Gaup ovddidit dakkár árvalusa farggamusat. 
Dáhpáhuvvá go dat Sámeláhka dahje Vuođđolága bokte, ferte maŋŋil veardiduvvot lagabut. ¶
Stuoradiggi lea cealkán Norgga sámepolitihka prinsihpalaš vuođu, Vuođđoláhka § 110a bokte: “ Lea stáhta eiseválddiid geatnegasvuohta lágidit dilalašvuođaid nu, ahte sámi álbmot sáhttá gáhttet ja ovddidit eallinvuogis, ealahusvugiidis, gielas ja kultuvrras. 
Oahpahusláhkaevttohusas lea dehálaš ceahkki ovddosguvlui; láhka bokte oktasgaslaš vuoigatvuohta oahpahussi sámegielas. 
Muhto sámi skuvla ferte leat eambbo go dáža skuvla mas leat moadde sámegieldiimmu vahkus. 
Mánáid birgendoarjja galgá regulerejuvvot beroškeahttá das lea go mearriduvvon almmolaš dahje priváhta šiehtadusas, ja beroškeahttá gáibiduvvojit go sisa fitnodat bokte vai eai. 
Dakka maŋŋil bážii Stuoralule moala, 1 - 1, mii šattai boađusin ja dagahii ahte joavkkut ferteje ráŋggaštusčievččastemiide bokte sirrejuvvot. ¶
EU-doarjja bokte sáhttá bidjat johtui prošeavttaid mat leat mielderuhtaduvvon almmolaš ruđain Ruoŧas-Suomas. 
BILDETEKST: FERTET IEŽA GÁDJUT: - Jus galgat sámi árbevirolaš máhtuid boahtteáiggis nagodit ovdánahttet ja fievrredit iežamet maŋisbohttiide, fertet daid ieža girjjit bokte gádjut, lohká Káre Márjá Eira Buljo. ¶
Olav G. Ballo, Áltá, lea 1995 rájes juo áviissain bokte ja minddár čuoččuhišgoahtán ahte sámit gáibidit beare stuora ja viiddis vuoigatvuođaid. 
Go ollejin Šilisávžái, báiki bokte gokko láve leat visti, de oainnán olbmo luoddaguoras čuožžumen ja háikemen. 
Easka ávži bokte dovden ahte liegganišgođii biila. 
Lea Stuoradiggi mii stáhtabušeahtta bokte mearrida dakkár ortnegiid, ja mii eat leat gullan ahte dát ortnet galgá hettihuvvot dál. 
Ráddjejuvvon bivdiid lohku ožžo vuorbádallamiin bokte geahččalit. ¶
Sámedikkiin bokte leat sámit ožžon orgána mii ovddasta sámi álbmoga dáhtu ja sámiid beroštumiid. 
Leansmánni muitala ahte diekkár ortnet bokte lea boazosápmelaččas riekti gáibidit ahte nubbi bidjá ealu gárdái jus leaba masttadan, muhto son ii loga dan bálljo dáhpáhuvvat. 
–Mun oainnán dárbbu eambbo dieđuid juohkit, ovdamearkkadihte čoahkkimii bokte maid láhkalávdegoddi lágida, juste mastamiid ja rátkkašemiid birra. 
Dás leat nu olu oasit mat eai leat áibbas čielgasat, ja doaivvun maid boazodolliid iežaset hálidit leat mielde heiveheamin lágaid, loahpaha Henriksen. ¶
Vel leat oidnosis oasit dan birradahki gulli árbevirolaš kultuvrras, sámegielbáikenamain ja dain bokte árbevirolaš diehtun. 
Sin vásihusaide bokte mis nuorabuin lea vejolaš gullat ovdal eallán sámiid árbbi. 
Duohtavuođas ii leat son leamaš oskkolaš evangeliija duohtavuhtii, ja sárdnida vearrioahpu radioi bokte Norgga álbmogii. 
Su siellu lea niegut bokte gávdnan du! 
Muhto sierra ortnet bokte sáhttá addot bivdolohpi muhtin elliide ja lottiide, deattuha Farstad. ¶
Mu oskkus lea ahte Ipmil gii lea Sivdnideaddji ja Áhčči ahte son, dan logi báhkkon bokte maid lea almmuhan, cuige dan buoremus geainnu midjiide. 
Govain bokte besset mánát ja nuorat oaidnit makkár dilli vánhemiin, máttuin ja oba sámi servvodagas lei ovdalašáigge. 
Barggu sáhtát doaimmahit dihtor bokte ruovttus vaikko gos orušivččet, dahje min kántuvrrain Áššus. 
Finnmárkku gurutbellodat lea reive bokte čilgen eanandoalloministarii movt sii oaivvildit, ahte boahttevaš boazodoallopolitihkka berre fievrriduvvot. 
Steampil bokte sáhtášii leansmánni duođaštit biergovuovdima lobálašvuođa. ¶
Jienastemiin bokte mearriduvvui ahte gielda galgá addit cealkaga. ¶
Jienastemiin bokte čielggai ahte Kárášjoga gielddastivra doarju Finnmárkku hálddašeami, vaikko lei nu unnán eanetlohku mearrádussii go vejolaš. 
Sáttelihtta bokte olles sápmái ¶
Sáttelihtta bokte njuolggosátta ¶
Medias lea okta konkrehta ášši mii dávjá beaggá, man maŋŋil dávjá bohtet garra gáibádusat mediai bokte ahte ráŋggáštit láhkarihkku boazodolliid juoga ládje. 
Dán lean hupman Finnmárkku fylkkamánniin ja suohkanministariin ruovttosiidu bokte ođđajagimánu 27. beaivvi 1999:s. 
Áššit čovdojuvvojit digaštallamiin bokte dassážii lea ovttamielalašvuohta. Dahje earáin sániigun dadjat, dassážii muhtimat vuollánit. 
Oaivilin lei dainna seminárain boktit inspirašuvnna oktasašbargui ja ovddidit sápmelašgirjjálašvuođa buvttadusa ja das bokte nannet sápmelaš kultuvrra ja servvodaga. 
Semináras hállojuvvui hui olu váttisvuođain mat šaddet go gártá jorgalit luondduálbmoga gielas omd. dárogillii. 
Ipmil-áhčči bokte vuoitá ráfi. 
Duvle bekkii medias ahte mobiltelefuvdna-geavaheaddjit geat Telenor´a fierpmádat bokte riŋgejit, besse nuvttá riŋget olgorikkii. 
Norggas leat mobiltelefuvdna-geavaheaddjit geain lea «Ring Kontant» diŋgojupmi Telenor´as fuobmán ahte jus sii sáddejit teakstadieđuid eará fierpmádaga ja teakstadiehtoguovddáš bokte go Telenor´a iežas fierpmádaga ja guovddáža, de sii eai gal dárbbaš máksit sáddema ovddas. ¶
Son sihtá Áššu hupmat Telenor´a váldokántuvrrain, jus hálida eambbo dieđuid dan birra, muhto son sáhttá gal muitalit ahte muhtimat leat ožžon rehkega dieđuid ovddas maid leat sádden amas guovddáš bokte.
–Mun lean gullan ahte amas guovddážat leat rehkegiid sádden sidjiide geat sin guovddáš bokte leat sádden dieđuid. 
Sii čilgejit ahte dat lea gollun sihke Telenor´ai ja dan amas guovddážii main bokte diehtu sáddejuvvo. 
Sii galget lágaid ja geahčču bokte hehttet olmmošgávppi, logai Magga. ¶
Stuorra fitnodagat eai jearahala mo sii galget doaibmat, ahte eai vahágahtašivčče báikkálaš luonddu ja dain bokte báikkálaš ealáhusaid ja olbmuid eallima. 
Dihtor bokte gal ii leat vejolaš ohcat. ¶
Vánhenjoavku bokte son oaččui 15.000 ruvnno nannendihte mánáide ja nuoraide sámegiela drámácájálmas bokte. 
Kurt Arne Nilsen oaččui 10.000 ruvnno nannendihte sámegielidentitehta mánáid ja nuoraid gaskkas ovttastallamiin bokte. 
Vánhenjoavku bokte son oažžu 100.000 ruvnno ovdaskuvlamánáid giellanannendoaimmaide. 
Son muitala ahte cealkámušat mat gulaskuddamiin bokte bohte ovdan, rievdadedje njuolggadusaid ja šadde nu movt dál lea. ¶
Giellaveahkki bokte son oaččui 140.000 ruvnno sámi-dáru ja dáru-sámi lubmasátnegirjái. 
Sámediggi bokte son oaččui 70.000 ruvnno čohkket nuohttuntearpmaid ja dajaldagaid. ¶
Sámi mediai bokte son oaččui doarjaga sámi kultuvrafierbmádahkii interneahtas, ja Máze IL oaččui doarjaga gaibagahpiriidda ja báiddiide prentet sámegiela. ¶
Dát girjji bokte lea Áillohaš beassan hárjehallat buoridit iežas muittu. 
Scandinavian TV Organisations against Piracy (STOP) lea okta organisašuvdna mii goziha, ahte olbmot eai lobihis goartageavahemiide bokte beasa geahččat TV-programmaid. 
Nuppádassii oba áigge fállojuvvo dakkár diehtu main bokte sáhtášii gávdnat dakkár áddejumi man vehkii sáhtášeimmet hukset dakkár boahtevuođa mii gáhtte luonddu ja dasa gullevaš eallima. 
Dávjá lea maid nu ahte earálágan ekonomalaš ovddut mearridit dan birasdieđu ivnni, man birra mii beaivválaččat lohkat ja gullat mediai bokte Stuorámus váttisvuohta orru leamen, ahte oktasas váikkuhusaid birra ii oro oktage duostamin oktage muitalit duohtavuođa. 
Dieđut birasáššiin bohtet min dihtui dábálaččat mediai bokte ovdm. dalle go dáhpáhuvvá gos nu biraslihkohisvuohta, mas oljodámpa ábi alde garra biekkas botkana ja oljobohci Sibiriijas luoddana. 
Dat bokte lea ollu álkit muittašit gos lea leamaš ja mii dáhpáhuvai ain guđege báikkis. 
Buhtadus sierra ortnet bokte ¶
Ráđđehus áigu sierra ortnet bokte geatnegáhttit buhtadusrievtti boraspirevahágiid ovddas sávza- ja boazoealáhusas. 
Son bođii dan diehtit, ahte Andreasis lei dakkár suorpmas, main bokte lei vejolaš buot oažžut, maid juo dáhtoš; dandihte suoladii son dan suorbmasa ihkku ja nahkehii suorbmasa gihtii. 
Dan oktavuođaš leage ee. Guovdageainnu Johttisápmelaččaid listu iežas Sámediggeáirras bokte gáibidan, ahte Sámediggi nammada sierra lávdegotti, mii galgá guorahallat otná boazodoallolága. 
Deanu olbmot leat juo guhkit áiggiid čájehan vuostehágu prostitušuvdnajohtolaga vuostá miellačájehemiide bokte sin gilis. 
Vuovdin dihtor bokte ja ostiid rievttit ¶
–Mii leat hálidan daid rivttiid vai vuovdin dihtor bokte dahkko albmaládje, ja danin leage hui deaŧalaš ahte oastit dovdet iežaset rivttiid, lohká NORDMA ovdaolmmoš Espen Fodstad. 
Dat registar ii leat vel gárvvis, nu ahte dál ferte Telenor:ai dieđihit jus ii hálit dihtor bokte gávppašit. ¶
Eanas garra barggu duohken leamaš oažžut daid gávppálaš goasttidedjjiide bokte albmosii, iige maŋimus bargu oro almmustavvamin eisige. 
Lean mediai bokte gullan ahte searvegotteráđđi ii hálidan muinna deaivvadit mu guossástallamis Guovdageainnus. 
Sámediggi guorralii ráđi evttohussii, ja jienasteapmi bokte čuovvolii ráđi evttohusa. 
Ruong bealis lei dat eanaš mearriduvvon guoskat su čuldon slipsii, main bokte son čájehii dan áigge modernismasymbola sámi máilmmi ovdáneamis. 
Ruong livččii várra oaivvildan otná beaivve dilis ahte dat garra čatnosat mat badjanit servvodagas sihke muosáheami ja reflekšuvdna bokte maiddái teorehtalaš diehtagis servvodagas, sáhttet ložžejuvot aitto kritihkka bokte parktihkalaš jierpmi ektui, gos olmmoš ieš hukse oasi dain vuoiŋŋalas ja meanulaš eavttuin mat bajásdollet iešvuođa, identitehta ja kultuvrralaš árvvuid, namalassii oaiviliid ja dovdamuš bokte. 
Mari sárdnu dan maid oallusat leat dovdan, namalassii daid maid earát eai leat nagodan sánit bokte čilget movt eallin lea leamaš. 
Finnmárkku Risttalaš Álbmotbellodaga jođiheaddji Johan Bakken Sandvik šálloša reive bokte go Guovdageainnus heaittihe báikkálaš bellodaga. 
Jus ráđđehus dáin bokte bidjet eret Lyngmo, de ii sáhte lohkat eará go ahte leat Ipmila vuostá bargamen, filleme olbmuid ja fille kristusa searvegotte. 
Vuosttaš gažaldat maid politihkkárat fertejit dávjjibut jearrat lea:Hálida go álbmot ahte servvodat galgá stivrejuvvot daid iežaset válljejuvvon áirras bokte fylkkagielddas, vai galgá go stáda eambbo okto mearrádusaid dahkat ja daid buktit, nu ahte buohkat galget ovttadássásaččat daid čuovvut? 
OĐĐA OLGGUŠTANVUOHKI:Unohis dieđuid sáddet mobiltelefuvdna bokte lea šaddan ođđa olgguštanvuohki nuoraid gaskkas. 
Skuvla lea ráđeheapmi bisseheamis olggušteami ja bidjá ovddasvástádusa váhnemiid ala maid. Nuorat ieža eai jáhke gal šaddat addit eret mobiltelefuvnnaid, go dihtet ahte váhnemiid mielas lea oadjebasvuohtan go gávdnet mánáideaset ságaide mobiltelefuvdna bokte. 
Unohis dieđuid sáddet mobiltelefuvdna bokte lea šaddan ođđa olggustanvuohkin nuoraid gaskkas. 
–Mobiltelefuvdna lei “bággoskeaŋkka” dán jagá konfirmánttaide, nu ahte measta juohke oahppis lea mobiltelefuvdna, muitala Guovdageainnu nuoraidskuvlla sosiálaoahpaheaddji Johan Mathis Hætta, gii duođašta ožžon váidalusaid ohppiin mobiltelefuvdna bokte olggušteami, muhto ii diehtán ahte jur diekkár balddihahtti unohis dieđuid sáddejit go namuhuvvon nieida lei ožžon. 
–Kárášjoga gielda lei e-poasta bokte sádden midjiide dieđuid virggiid birra ja eará dieđuid mat gulle dán oktavuhtii. 
Ohcci bohccot galget gohččuma sierra ortnet lohkkojuvvot, ja muđui galgá son bargat iežas bohccuiguin lágaid ja mearrádusaid mielde. ¶
Nuba jagi 1985 bázii turistabivdu bokte Suoma beallái 6 milj. mk ja jagi 1996 juo badjel 10 milj. mk. Deanujoga mearkkašupmi lea maid álbmogiidgaskasaččat stuoris. 
Departemeantta áigu duopmu bokte bidjat sutno eret virggisteaskka suohkanbáhppan. ¶
Girko, oahpahus ja dutkandepartemeantta lea sádden reivve sihke Berg Lyngmo`ai ja Thorsenii, gos dieđihuvvo ahte soai boahtiba áššáskuhttot, ja duopmu bokte biddjot eret virggis suohkanbáhppan iežaska báhpagielddain. 
Departemeantta namuha earenoamážit muhtin áššiid mat leat dagahan ahte dál duopmu bokte biddjoba Berg Lyngmo ja Thorsen eret virggis suohkanbáhppan. 
Dás deattuhuvui ášši duohtavuohta, ja čilgejuvvo ahte dát viháheapmi sáhttá váikkuhit ahte áššaskuhttot áššis, ja gáibiduvut duopmu bokte biddjot eret virggis. 
–Davvi-Hålogalándda bisma čálii reivve departementti, gos bođi ovdan ahte du hálddašeami ášši vuođul ii sáhtte son eará go ráđđet ahte don áššáskuhttot, ja duopmu bokte celkot eret virggis. 
Dán vuoru son lea geavahan dán válddi iežas buorren ja Min Áigi bokte dieđihan movt son áigu čállit Guovdageain-čoahkkima beavdegirjji. 
Jus lea nu, de háliida boazodoallohoavda ráŋggáštit boazoeaiggádiid, geain almmolaš lohkkon boazolohku lea 25% eambbo, go dat maid boazodoallodieđáhus bokte leat muitalan hálddahussii. ¶
TV2 lea juridihkalaččat geatnegahtton sáddenlobiid njuolggadus bokte ráhkadit TV progámmaid earenoamážit sámi álbmogii, čállá Allmennkringkastingrådet. 
-Lea hui šállošahtti go allaskuvla ii ožžon dán fálaldaga johtui dál, go dán fálaldat bokte nagoda allaskuvla rekrutteret studeanttaid eará oahppofálaldagaide, lohká Henriksen. 
Persovnnalaš dahje oktagasidentitehta fas huksejuvvo viehka muddui olbmo iežas eallinválljejumiide bokte ja dáid válljejumiid ii leat odne stivremin okta ja buohkaide seammá norbmaortnet, muhto baicce máŋga sierralágán norpma ja áddejumi "buori eallima birra" gilvvohallet gaskaneaset. ¶
Váldoálbmogat meroštallet dávjá sápmelašvuođa stereotiippat bokte guhkkin sivilisašuvnnas orru boazoguođuheaddjin ja bivdin. 
Sivvan manin turisttat garvet Guovdageainnu mátkistis Norkappii, sáhttá leat ahte luodda Guovdageaidnu bokte lea merkejuvvon heitot luoddan turistagárttain. ¶
Litnethoavda Bergset lohká daid váidalemiid gielisin, ja muitala ahte son bargá dan maid láhka bokte lea geatnegahtton bargat, go lea litnethoavda. (Nordlys) ¶
Govvaráidu bokte muitala cižaš movt sáhtte luome-suollagat beassat guovžža loktii suoládit luopmániid. Maŋŋel govvaráiddu, muitaluvvo maiddái dušše čállojuvvon oasit bokte seamma dáhpáhus. 
–Mánát muitalit telefuvdna bokte ahte sii eai gulahala doarvái bures, ja jerret álo go riŋgen eai go sii beasa ruoktot, muitala mánáid eadni Inger Margrethe Muotkajärvi. ¶
Liikká čállá bisma ná reivves provásii: “Proavás ferte dieđihit Guovdageainnu seavegotteráđđái ahte Guovdageainnu girku ii sáhte luoikat “Lutherlaš stevdnii” Arne Thorsena ja earáide bokte skábmamánu 13. - 15. beaivvi.” 
Finnmárkku Bargiidbellodat doarju Bargiidbellodaga Sámedikkejoavkku ávžžuhusa stádabušeahtta bokte juolludit ruđaid ja álggahit sámi jorunalistaoahppu. ¶
Luondduealáhus bokte sámiin lea lagaš oktavuohta birrasii. 
Sápmelaš-bláđđi hálida čállingilvu bokte čielggadit dálkkádatnuppástusaid ja mii lea daid váikkuhus sierra guovlluin Sámis? 
Prošeavtta bargojoavkku ovddasteaddji Odd Inge Sandberg ii loga daid stuora olggosgoluid jiekŋa- ja muohtahámiid prošeavttas, muhto sávvá ahte suohkan kulturskuvla bokte váldá prošeavtta badjelassii boahtte jagiid. ¶
Fuorrávuohta bokte han sii vigget suttolaččaid morihahttit kristtalasvuhtii ja dakko bokte sii rátket olbmuid. 
Gieska dieđihii Ásllat-Máret áhkku Áššu áviisa bokte Guovdageainnu searvegoddái, mii munnje lei stuora jeđđehussan, muhto Máret áhkku gal lea álo áigges leamaš nuorra- ja heajutolbmuid bealušteaddji. 
Leaš dal mánná fuorrávuohta bokte riegáduvvon dahje leaš dal fáddarat ovttasorrut ja ellet fuorrávuođas. 
–Go muosáhan ahte muitaleapmi bokte eai jáhkestuva nuoratgeardi makkár eallin mis lei, de lea hui jeđđejeaddjin diehtit ahte “Same Jakki” lea govvidan dološ áiggi. 
------------------
Bessen oahpásmuvvat gillii, mii lei beaivválaš oassin badjeolbmuid, meahccebivdiid ja guolásteaddjiid eallimis, ja gili vuorraset buolva bokte mun áddegohten iežan eatnigiela árvvu. 
Kristusa birra, ahte mii dat bokte šaddat vánhurskisin, ja dat lea duođaštuvvon lága ja profehtaide bokte. 
–Vaikko lean máŋgii jearran, sihke telefuvdna bokte ja ieš fitnan kántuvrras, in leat ožžon čielgasa, lohká Gaup. 
Duon ovddabealde muitaluvvon historjá bokte mii hálidit muitalit maiddái sápmelačča lohkkiide, vai mii ipmirdivččiimet ahte min álbmoga boahtteáigi lea das gitta makkár árvvu mii sámit ieža addit iežamet gillii ja iežamet hisrorjái. 
Wittgenstein navdá Augustin lea duogážin su ovdalaš oainnuide "Tractatusain" bokte, ja álggaha dasto eará čilgehusa giela ja jurdaga gaskavuođain. 
Go Viggo Rossvær Sørvær-girjjis muitala man láhkái dálki ja siivu, biegga, mearra ja mánnu, dego eaŋkilis sárgumiin bokte muitala mii lea vejolaš ja mii lea veadjetmeahttun servvodagas áigges áigái, de sárggasteapmi lea referánsa man duohken lea agiduvvan, muhto eahpemánnálaš diehtu. 
Vaikko vel sátnespeallu viidána ja ovdána, de lea das vissis rovda, namalassii luonddu mekánalaš duojáldat, mii sáhttá čatnat olbmo jierpmi, jos dat ii leat hárjánan iežas friddjan dahkat jierpmi jurdagiin bokte. 
–Lea buorre go duopmu bokte čájehit ahte dákkár áššit váldojuvvojit duođalažžan, lohká Hugo Hætta. 
Kveana-sápmelaččat galget oažžut láhka bokte rievtti oahppat eatnigielaset ja kultuvrraset oahpahusas. 
Sii leat mannan dálvvi moatte háve čálus bokte gáibidan ahte ovdal go rievdadit hálddahusa Finnmárkkus, berre čielggadit dárbbu loktet hálddahusa gelbbolašvuođa . 
Ulbmilin lei geahččalit maiddái čálalaš mediai bokte čohkket álbmoga, ovddemus golmma riikkain Ruoŧas, Suomas ja Norggas. 
Maiddái sámi servvodat ánssaša valljodaga, iešguđetgelágan áigečállagiin bokte. 
Klemet J. M. Hætta sáddii e-poasta bokte Tromssas reivve mii lei darvvihuvvon girkouksii, Berg Lyngmoai. 
Soaitá ahte dás lea dárbu čálačehpiide, geat sáhttet čállagiin bokte gávnnahit gean giehtačálus reivviin lea, lohká Lyngmo. 
Son dolle čahca bokte ja bajida reaga. 
Duvttaovttastusas lea stivra bokte ovddasvástádus bláđi olggosaddimis ja sisdoalus. 
Sámidiggi lea ieš mearridan sápmelačča meroštallamiin bokte ahte sámegiella lea sámiid kulturiešráđđema vuođđogáibádus ja Sápmelaš-bláđđi iežas olggosaddimin bokte geahččala ollašuhttit dán gáibádusa návccaides mielde. 
Maŋideapmi guoská earenoamážit sidjiide geat báŋku bokte ožžot máksojuvvot bargguhisvuođa ruđaid. 
Rabas reive váhnenráđi bargolávdegottis Guovdageainnu suohkanii áirras bokte ¶
Mihttomearrin lea, servvoštallama, fysikálalaš lahkavuođa ja oadjebas rájiide bokte nannet máná iešdovddu, iešbirgejumi ja nákcema. 
Jus oaivvildat ahte lea juoga dutnje/didjiide, riŋges: Gáivuona sosialkantuvrra, heivvolaš olmmoš bokte. 
Sámegiel oahppoplána L97 S lea “prinsihpaide ja njuolggadusaid” bokte ja eanas fágaide bokte buorebut heivehuvvon min guovlluide go L97, M87, L74 ja ovddeš plánat. 
Departemeanta namuha Børre Knutsena bismmaviháheapmái Guovdageainnus, Hognestad ášši, dupmostuollu bokte bidjan eret virggis Børre Knutsena, Ludvig Nessa ja Kørner, nissonolbmo bisman namaheapmi ja dál nugohčoduvvon Guovdageainnu-ášši ággan ođđa njuolggadusaide. 
Dálá láhka bokte eat sáhte bargat bohccuiguin nu go ovdalašáiggi, joatká Eira Buljo. 
Sildi bokte lei luodda buot jiekŋan, muitala Sven-Roald Nystø. 
Boazodoallohoavda Jon Meløy čállá maŋemus boazodoallo-ođđasiin ahte Stáhta eanandoallodepartemeanta bokte ja boazodoallu bokte leaba šiehttan ahte boazodoallit sáhttet “vuovdit” doaluideaset. 
–Muhto, nugo mun ipmirdan, de ii sáhte EØS mearrádusaide bokte reguleret boazobiergoimporterema, muitala Meløy. 
Namalassii sámeguovllus olmmoš sáhttá boazu bokte ávkkástallat árktalaš guovlluid vánis luondduváriid boazu bokte almmá mearkkašahtti olggobealde boahtti veahki haga. 
Dasa gullá omd. boazodoallobuktagiid gieđahallan buktagiid ahtanuššan ja gávpašeapmi ja unnimus boazologu merošdallan boazodoallobearaš bokte nu ahte ealáhusa hárjeheapmi lea gánnehahtti. 
Maiddái njuovvanbohccuid válljemiin ja dat bokte boazodoalu buktaga stuorrumii ferte giddet ain stuorát fuopmášumi. 
Gákti muitala dan historjja ahte mu váhnemat gávnnadeigga ja šattaiga oktii náitaleapmi bokte ja nu mun riegadin. 
Luondduealáhusaide bokte sámiin lea lagaš oktavuohta birrasii. 
Sápmelaš-bláđđi hálida čállingilvu bokte čielggadit dálkkádatnuppástusaid ja mii lea daid váikkuhus sierra guovlluin Sámis? 
Oahpaheapmi bokte son ieš maid oahppá eanet. 
Sámedikke presideanta Sven-Roald Nystø lea čálalaččat gáibidan ahte sosial ja dearvvašvuođa departemeanta čilge dárkilis raporta bokte mii lei ulbmilit go eiseválddit registerejedje gii lea sápmelaš dahje kveana, ja sohkavigiid, earenoamážit psykalaš váttuid. 
Girjjáš muitala movt váhnemat sáhttet mánáid guldalit ja eambbo árvvus atnit *Doalvvuhan stoahkan Dát girjegihpaš čilge vuogi movt veahkehit mánáid ja nuoraid dovdat iežaset oadjebassan ja gievran, dat bokte ahte váhnemat stohket mánáiguin doaimmalaš, muhto láđis vugiin. 
5 ruvnno gilu nala doarjja jus bohccot vuvdojit ovdalgo johtet dálveorohagaide jnv. 
Loahpas vel namuhii ahte NBR lea boazodoallošiehtadus bokte dohkkehan dáid lágaid ja njuolggadusaid. 
Eai olbmot sáhte dohkkehit ahte vuoras olbmot, nuorat, mánát ja nissonolbmot duvdiluvvojit eret iežaset árbevirolaš barggus ealáhusas, dáruiduhttin lágaid ja njuolggadusaide bokte. 
1997´as mearriduvvui láhka bokte ahte Norggas galgá leat dakkár oahppofálaldat lassin dábálaš vuođđo- ja joatkkaskuvlafálaldagaide.
Aŋkke gávdno láhkamearrádus vealaheapmái, go dat lea mearriduvvon láhka bokte dahje njuolggadusaide bokte mat gusket sihkarvuhtii, ortnegii ja álbmoga dearvvašvuhtii. 
Son reŋgui muhtun ádjá ja su eamida, ja dan bargu bokte oaččui ruovddi mainna sáhtii goddit rievváriid ja olmmošgoddiid. 
Iskkademiide bokte duođaštuvvo ahte lea áhpu borrat Johannasurtasa. 
Boastaruhttu Guovdageidnui rievddai, nu ahte boasta bođii Gárasavvonis Guovdageidnui, ii ge Haparandas Gárasavu bokte Guovdageidnui, čilge Edel. 
Su barggut leat šaddan vealtameahttumat buohkaide geat dán fágasuorggi galget oahppat. 
Universiteahttaoahpaheaddjin son ráhkadii sámegiela oahpaheapmái vuođu maŋŋil soađi oahpaheapmi bokte ovttas prof. Asbjørn Nesheimmain ja univ. lektor Thor Frettiin. 
–Mii eat leat movttege digaštallan movt dáhpáhuvvá jus ovddeš Guovdageainnu suohkanbáhppa Olav Berg Lyngmo diggi bokte bággehallo guođđit virggistis. 
Dát guokte evttohusa biddjuiga vuostálaga go válggat álge, ja jienasteapmi bokte mearriduvvui goabbá lea boahttevaš NSR jođiheaddji. 
-Addit stáda juolludemiid boazodoalošiehtadus bokte njuolga boazobargiide geain lea doallu (driftsenhet). 
Vaikko vel muitala ge ahte guvhllárin ii sáhte šaddat oahppamin bokte ja ahte juohke guvhllár oaidná ieš geasa galgá addit guvhllármáhtu go ieš geargá, de ii daga Sárá iežas doaimma goitge eambbo imašlažžan go ahte son dovdá hálu veahkehit olbmuid. 
Ulbmil dáinna prošeavttain lea ahte buot sámi birrasat miehtá máilmmi besset ođđa mállet teknologiijain bokte, nu movt ISDN-linjáid, Interneahta ja TVa bokte oasálastet oktasaš sámi ávvudemiide ja prošeavttaide. 
Prošeavtta bargojoavkku ovddasteaddji Odd Inge Sandberg ii loga daid stuora olggosgoluid jiekŋa- ja muohtahámiid prošeavttas, muhto sávvá ahte suohkan kulturskuvla bokte váldá prošeavtta badjelassii boahtte jagiid. 
Fuorrávuohta bokte han sii vigget suttolaččaid morihahttit kristtalasvuhtii ja dakko bokte sii rátket olbmuid. 
Gieska dieđihii Ásllat-Máret áhkku Áššu áviisa bokte Guovdageainnu searvegoddái, mii munnje lei stuora jeđđehussan, muhto Máret áhkku gal lea álo áigges leamaš nuorra- ja heajutolbmuid bealušteaddji.
Leaš dal mánná fuorrávuohta bokte riegáduvvon dahje leaš dal fáddarat ovttasorrut ja ellet fuorrávuođas. 
Vuođđolága § 2 lea bidjon eret doibmamis duopmustuollu bokte ja Gonagas stáhtaráđis stivre girku § 16 mielde, nu ahte loahpas stivrejuvvo Stuoradikki dáhtu mielde. 
Ja ovtta oasussearvvi lea láhka bokte bargoaddi ovddasvástadus. 
Son muitala fas installašuvnnaide bokte sámi eallimis ja historjjás.
Son geavaha erenoamš vugiid dán čájehit, earet eará duhkká bokte. 
Klemet Erland Hætta aŋkke jáhkká gávdnot čovdosa juolludanstivra bokte Máze giliviesu doibmii. 
– Virgi bokte lea EU dál formalaččat dohkkehan ahte sin rájá siskkobealde ásset álgoálbmogat. 
Fuolkevuohta bokte lei Márehis lagas oktavuohta mu etniin. 
Gulahallat bures telefuvdna bokte ja plánemiin manná bures. 
Muhto jus lea dáhttu eambbo dieđuide min organisašuvnna birra, dahje lea dárbu lagabui čielggadeami dán cállosa sisdoalu birra, de váldde muinna oktavuođa dán telefuvdna bokte 78 46 66 17. 
Vars lohká áibbas vuostá ILO-konvenšuvnna nr.169, jus sámit šaddet diggerivttiide bokte gáibidit vuoigatvuođaid. 
–Stáhta ii leat dán ođđa láhkaevttohus bokte čuvvon ILO artihkal 14, man vuođul lea geatnegahtton čielggadit, dahje identifiseret, makkar vuoigatvuođat sámiin leat dološ áiggi geavaheami vuođul Finnmárkkus.
Muhto jus fertet, de šaddat álggos geahččat fálaldagaid mat eai leat láhka bokte geatnegahttojuvvon. 
Daid bellodagaid, organisašuvnnaid ja listtuide bokte mat leat mielde sámediggeválggain, sáhttá oláhit buoret juogu sohkabeliid ja agi ektui Sámedikkis. 
Oainnat mánáid galgá stoahkamiin bokte oahpahit, inge mun lean hárjánan dasa. 
Gielda- ja guovludepartementa evttoha bušeahtta bokte juolludit 1,95 milj ruvnno boahtte jagi. 
–Mis leat leamaš workshop gos mánát leat stoahkamiin bokte oahpasnuvvan máidnasiidda ja maiddái hutkan ieža muitalusaid. 
- Rávven olbmuid sprayet divrespráyan dákko dan guovllu gokko divri gullo, earánoamážit listtuide bokte láhttis, go sáhttá daid vuollái maid čákŋat. 
Magga dovdat buoremusat politihkkárin gii ságastallamiin bokte ja ustivuođalaččat čoavdá áššiid. 
Deháleammos eaktu lea ahte Norggabealde gávdno almmolaš ovttasbargoguoibmi Sámi Oahpahusguovddážii mat bokte Norggabeale oahppit sáhtašedje ohcat ohppui. 
2 vearssa Beaivvi sárdni várrepresideanta bokte
Ovttadássásašvuohta sámi dearvvašvuođabálvalusas vuoras sámi geavaheddjiide Loabágis čuvgejuvvo prošeavttaide bokte, ja dain bokte čuvgejuvvo maid min giellaoahpahus skuvlaáiggi olggobealde. 
Dán jagi oaččui Sámediggi stáhtabušeahtta bokte 31 miljovnna ruvnnu sámi kulturdoaimmaide. 
Ii leat vejolaš juohke diŋgga láhka bokte reguleret, ja geavahit riektevuogádaga ja politiijáid čuovvolit juohke áidna mearrádusa. 
Sámediggi bokte bargat olu diehtojuohkimin ja nu ain. 
Sámeálbmot Bellodat lea bivdán reive bokte ahte Justisdepartemeantta farggamusat meannudit Duopmostuollolága 76. parágrafa. 
Veahkaválddalašvuohta bokte ¶
–Buot dáid doaimmaide bokte oažžut mii buori ekonomalaš ortnegiid ovttaskas boazoeaiggádiidda, seammas go dat addá vejolašvuođa veahkehit boazologu heivehit guohtumiid ektui, lohká eanandoalloministtar Lars Sponheim. 
Čállit ja neavttárat láidestit jo čájálmasa váldopersovnnaid namaide bokte teáhterálbmoga várdádallat internahttaeallima hui alla dásis, Rástte ja Gáissá várddusvuođas.