Boazosápmelaččat šaddet máksit 30 proseantta stádii go fievrridit daid geđggiid badjel rádji. 
Ovcci čuođis čuoigale Beaskáđas badjel 
Ledje njeallje dáčča geat ledje áigon čuoigat badjel duottar.
Dasa čáhket 200 sávzza badjel dálvi, muhto nu ollu sávzzat sus eai leat vuos. 
Mis leat birrasit 170 sávzza badjel dálvi.
Sii bidje maŋŋálaga bálgá mielde dievvá badjel.
–Mii leat guokte maŋemus jagi vuoitán dain badjel Kárášjogas, muittuha Jacobsen, gii ii doaivu vuoittu geahppasit boahtit, muhto jáhkká iežaset vuoitit. 
Maŋŋel go govtte geardde leat vuoitán eretčiekčamiin ja buriin álgguin dan gohčoduvvon fiskerseries, ledje valljit ruovttuguovllu olbmot boahtán geahččat iežaset lunttaid vuoitit badjel joavku maid atne heajubun.
Dat duođaštuvvo ovdamearkkadihte Almmustusgirjjis 13:17, mii muitala ahte vearrivuohta galgá soađáskit bassi olbmuiguin ja vuoitit dain badjel.
Boađus das lei: “ Ahte dasa addojuvvui fápmu buot olmmoščearddaid ja njuokčamiid ja sogain badjel” .
Lean ieš oaidnán dološ gártta, maid gávdnet Gaskanuorttas dasa lei čállojuvvon Lappland visot dán davvi eatnan badjel.
Sii leat vel dakkárat mat vudjet jávrriin badjel ja dainna lagiin ollejit ge váikko gosa.
Dasa lassin lea guohtun moanat jagiin badjel hedjonan olu bohccuid dihte.
Dát Sámediggeplána lea mu mielas čállon nu beare alla dásis ahte dat manná badjel dábálaš olmmoš ipmirdanrádji!
Skutterluodda 7- Šuoššjogas Riikageainnu 98 guora Idjavuonduottar badjel Gáŋgaviika gieldda čađa Idjavutnii lea rabas dassa biilluodda rahppo.
Sii vuostálast garrasit dan go ledje gullan ahte Sámediggi áiggui árvalit Finnmárkku suohkaniidda eambbo mearridanválddi báikkálaš resurssain badjel.
Rohttejin ránu oaivi badjel vai oaččun nahkáriid dan čuvges geasseija.
Máilmmálaš áššiide mii gal lávet sáhttit buktit oaiviliid ja rávvagiid, muhto dát orro mannamen badjel min ipmárdusrájit.
Sotnabeaivve beasat vuot čuoigalit Beaskáđas badjel.
Amas olbmuide sáhttá čilgestit ahte Suolovuopmi lea Guovdageainnu suohkanis ja čuoigit čuiget badjel duottar Gargia duottarstohpui mii lea Álttá suohkanis.
–Sii leat álgán ballat ahte mii háliidit stivret visot eatnan badjel.
– Manin ehpet leat bidjan šiltta luddii mii muitala ahte luodda mohkkasa juohke guvlui, čeargu muhtun olmmái, gii aiddo lea badjel luodda ribahan biilla, politiijai.
– Mii leimmet bidjan dakkár šiltta, muhto go ii oktage vuodján badjel luodda, de mii gal válddiimet dan fas eret.
Biila badjel luodda ¶
Bearjadaga vujii okta biila badjel luodda moadde kilomehtera lullelis Suolovuomi. 
Álttá leansmánnikántuvrras lohket ahte sii eai ge leat leamaš doppe, muhto muitalit ahte ii oktage roasmmuhuvvan go biila vujii badjel luodda. 
Dasa lassin lea áddjás bargu, ivnnit galget goikat, ja dain badjel fas málejuvvot.
Antero Vaystäjä ii loga dál vuos gal mearkkašan ahte eambbogat bohtet su gávpái deavdit diesela dahje bensiinna, muhto go Áššu muitala movt Norggas leat diesel - ja bensiidnahattit lassánan, de son lohká iežas vuordit eambbo gávppašeami rájiin badjel.
Lunddolaš oktavuođat badjel rájáin olbmuid gaskka leat sakka lassáneamen.
Dál heivejit dat biktasat munnje maid diibmá in ožžon badjel bahta.
Sis lea nu stuora váldi unnebuš boazoeaiggádiidda badjel ahte sii eai duostta maidege jietnadit. 
Dálá heajos dilli oidno ee. das go miesit riegádit unnán ja dasto misiin ja áldduin lea váttis ceavzit badjel dálvi gitta guotteha rádjái, čakčat njuovadeami oktavuođas lea gávnnahuvvon ahte bohccuin lea vuollegaš njuovvandeaddu jna. Guohtuneana čielggadeamit čájehit dan ahte lea čavga oktavuohta gaskal boazologu lassáneami, heajos buvttadanovdáneami ja boazodoalu maŋásmannama daid maŋemus jagiin.
Go dáppe ii jienastuvvo áššiide badjel ovdal go lea áibbas bággu.
Olbmot geat leat oaidnán Ofelaš-filmma dákkár suorround stereo jienain, lohket gullat njuolaid mannamin badjel iežaset oaivi.
Dál lea son ollašuhttán niegu maid lea niegadan máŋga jagi, namalassii, ahte čuoigat 900 km badjel duottar ja ráššaid, jávrriid ja jogaid rastá, čađa stuora vumiid, ávžžiid ja vuvddiid.
Guovddasbellodaga fylkkajođiheaddji Elisabeth D. Guldbrandsen ii loga sáhttit dákkár badjel bávttit čuoččuhusaid váldit duohtan. (Radio Porsanger).
Mánáidgárdeoahpaheaddji Laila Aleksandersen mánáiguin ovdalaš go duottarvárit garra bieggan galgat badjel.
–Muhto jus dát šaddá bistevaš lohpin, de ii leat veadjemeahttun ahte mii geavahit sullii 20 miljovnna ruvnno muhtin áigi badjel.
–Nu guhká go moai váruhetne ahte jogat mat mannet luotta vuolil eai buđđos, eai dulvva badjel luodda, lohká Nils Njuolla.
Moadde vahku juohke giđa vuodjiba soai miehtá suohkana, ja bearráigeahččaba ahte jogažat eai beasa dulvat badjel biilaluodda.
Son ii lean beare bures oađđán ijas ja ii lean vel sihkar ahte oaidnu maid oinnii lei dušši, vai lei go duđoas su vuosttaš ráhkisvuohta, Tonetta, gii girddii láhtodáhkki badjel ikte.
Dán seminára oaivilin lei maiddái lasihit jorgaleddjiid oktasašbarggu rájáin badjel ja buoridit sin oktavuođaid.
Ii orron miella oaidnit eanet áhkuid girddašeame láhtodáhkki badjel.
–Dás girddii garjá badjel dáhkki ja gahčahii varas dávtti muvraráiggi bodnái.
Son lei ain čiekŋalit jurrdašeame ahte lei go son dat oaidnu diet fasttes diŋga mii girddii láhtodáhkki badjel.
–Mun lean čievččastan spáppa ovtta viessu badjel, dajai suopmelaš.
Mun lean čievččastan muvrageađggi golbma viesu badjel.
Olggobealde gal lei gassa muohta, muhto kirsemuora lieđđás oavssit geaigájedje muvra badjel, ja muvrauksa lei goavkut.
De dadjá rieban bohkái: –Bija čorvviid muvrra vuostá ja mana guovtti maŋŋejuolggi nala, de sáhtán mun ruohtastit badjel du čielgi ja čorvviid ja geassit du maid bajás iežan mielde.
Muđui atná giellaráđđi deaŧalažžan joatkit ovttasbarggu badjel rájiin.
Muhtun skiipa vulggii borjjastit áhpái; manadettiin bođii hirbmat garra dálki, bárut mannagohte skiipa badjel, ja skiipa lei juo goasi vuodjume. Skiipaolbmát vuorbádalle, gean sivva dat lei. 
Son njulgii stállegáinnu muoras, badjel láhtodáhkki eará murrii nuppe bealde gietti - ja darvehii balddonasa gáidnui gitta.
Diibmá ledje seamma áigodaga logut badjel bealit stuorábut: 70:s roasmmohuvvan ja golmmás duššan.
Áddjá dáidá dearvvaš, muhto lea iskame čalmmiid, dan dihte go lei oaidnán jápmán eamida girdime láhtodáhkki badjel.
Muhtun soalddát geahččalii oaivvis coggat njunneráigái; muhto go olmmái snuradii, de ravggai dat soalddát badjel olbmá juolgeláhpi, ja de geahččestii.
Son oažžu bálkkašumi iežas áŋgiris ja viiddis barggu guhkes áigi badjel. 
Vihtta máná leat juo badjel jagit vuordán diimmu doaktára lusa. 
Čakčat álgá maid sámegiela gaskafága lasáhus, ja dat manná olles jagit badjel.
Ráđđečoahkkimis bohte guokte evttohusa ovdan, main badjel jienastuvvui.
Ođđabeaivruohta láveje sápmelaččat dološ áiggi bidjat čázi lihttái, ja de lebbeje gokčasa badjel lihtti. 
Ahte sii dohkkehuvvojit iešheanalažžan, ja ožžot rievtti mearridit iežaset eallima ja boahtte áigi badjel.
Son oaivvilda maid ahte livččii galgan lágidit gilvvuid guovtti beaivi badjel, muhto dan livččii ferten mearridit máŋga beavvi ovdal.
Duottar badjel sáttosuovain ¶
Vai lea go unnitlogus nu dárbu oainnusindahkat iežaset ahte lávkot vaikko jámehiin badjel dan geažil?
Bearjadateahket vujii biila badjel luodda Mieronis.
–Mun lean badjel jagit vuovdán guoli miehtá Finnmárkku.
Idja lebbii čáhppes ránu várit badjel, ja Gugán nai dovdagođii ahte šattai veaháš issoras.
Seminára ulbmil lea ráhkadit plána ovttasbargu badjel guovlluide.
Báhccavuona Leansmánnikántuvrras muitalit ahte áidna maid sidjiide leat dieđihan mannan vahkkoloahpa doppe Davvi-Tromssas, lei ahte okta muhtorsihkkel lei badjel luodda vuodján davábealde Ivgubađa.
Henriksen lohká maid imašin ahte suohkan juolluda ruđaid ealáhusfoanda badjel iežas birasgáhttekántuvrii dákkár doaimmaid čađahit.
De dajai áddjá olbmái: –Bálkes lávžži mun badjel hiljit! 
Son galggai vázzit badjel Bordevárit.
Boazodoalloskuvla Guovdageainnus lea herggiiguin jođus Ráisii, duottar badjel.
Joatkkaskuvla Guovdageainnus lei jearran moatti heargeeaiggádis Guovdageainnus vuolgit herggiiguin badjel duottar, muhto ii oktage arvan, muitala Junnán.
Ledje Guovdageainnu joatkka- ja boazodoalloskuvlla oahppit, geat herggiiguin vánddardedje badjel duottar mearragáddái.
-Sáhttá go oktage dis mieđuštit dán bártni ábit badjel viežžat nuorravuođavuoidasa?
Mii máksit lahka 10 ruvnno bensinlittaris, ja go biila njiellá badjel guokte littar juohke miillas, de gal orru oalle dehálaš dat vuodjinekonomiija.
E6 Suoidneleakši badjel.
Boarrásiidruoktu sáhttá maid seastit dainna ahte ođđa ávdnasiid oastá ođđa dearvvašvuođaguovddáža bušeahtta badjel.
–Virgáibidjannjuolggadusat maid Deanu gielda lea háliidan geavahišgoahtit, leat mii geavahan mealgat badjel jagit.
Muhtun olbmot devdet ruđaid burssaide ja bohccot devdet biepmu čovjjiide, vuoi birgejit garra dálvi badjel.
Buorre dilli I: Geasset ferte buoidudit vuoi birge dálvi badjel.
Fahkkestaga šoaviha, ja loddebárra girdá badjel čohkkánlottiin, muhto ii seaivvo.
–Eiseválddit eai seagut iežaset boazodollui dien dáfus ovdal boazolohku manná badjel mearriduvvon lohku, ja ovdal dat dáhpáhuvvá de lea bálgosa iežas ovddasvástádus doalahit boazologu vuolabealde dan, muitalii Ovlla.
–Seamma bellodagat geat dál háliidit heaittihit Birasgáhttenkántuvrra, rahčet suohkanstivrras ahte mii galgat oažžut stuorit báikkálaš stivrejumi ja hálddašeami luonddu riggodagaide badjel.
De sáhtán mun ruohtastit badjel du čielgi ja čorvviid.
NRKas sáhttet leat miljovnnat, muhto dat ii mearkkaš ahte sis lea koloniála dábiid mielde váldi mearridit earáin badjel.
Jerrot galgá go ereliigán luohtámušgáibádus biddjot monopolifitnodaga jođiheaddjái mas lea okto váldi mearridit sámi friddja sánit badjel radios ja TVs?
Dálveorohaga haga hoigasit mii badjel gahčahat.
–Maiddái lea mearkkašanveara ahte golmmá riikkaid sámedikkit leat ásaheamen oktasaš orgána, Sámi Parlamentáralaš Ráđi, mii galgá nannet ovttasbarggu badjel rájiin sámedikkiid gaskkas, logai Nystø.
Bisma gii áigu váldit dan ovddasvástádusa ahte son áigu leat bisma báhpaid ja searvegottit badjel.
Čievramiellis, davábealde Miesajávrri, viidáset badjel Čuollaroavvi, davágeahčái Riimmajávrri, viidáset Ellesbuolža badjel davágeahčái Silesjávrri, viidáset nuortadavás gaskal Bealgejávrri ja Ruollajávrri, doppe nuorttasguvlui Bealgevári ja Luvnnjetmaras badjel davágeahčái Rággesluobbala.
Boares riikkageainnus 93 Stuoraoaivvis, Hávgarappahii, badjel Buvrrášoaivi, lulábealde Mihkkaljávrri, Roggeoaivvi ja Cekkešvárit badjel ja vulos davágeahčái Soagŋojávrri.
Mun fertejin mannat njárga badjel go galgen oaidnit Siskkit Sokkelvika viesuid.
Son njuikii badjel gurra mii šattai eatnamii go eanan lihkkasii.
–Lobihis vuodjin, nugo olggobealde luottaid ja priváhta eatnan badjel, ferte váidojuvvot Guovdageainnu leansmánnái, čállá suohkan reivves Haugenii.
Suohkan maiddái čállá ahte suohkana bealis eai sáhte čilget dađi eambbo lobihis vuodjimiid birra, nugo olggobealde ráhkaduvvon luottaid ja priváhta eatnan badjel.
–Oassi muturfievro johtolagas Náranas guvlui manná maiddái Per M. Buljo priváhta eatnan badjel, mii čielgasit lea lobiheapmi, čállá Haugen reivves suohkanii.
Go lei geargan, de čuorvvui buot meahccespiriid boahtit njuiket badjel iežas oaivi.
Mánáidsuodjalussii lea nu stuora luohttámuš ja váldi addon ahte sii sáhttet leat duopmostuolut bearrášiid boahtteáigi badjel.
–Jus dan fal dagat, de gal časkkan čieža gearddi čieža oktanis, lohká bárdni, ja sihtá gonagasa gaikkehit gahpira čalmmiin badjel.
Son goččai buvssaid sisa ja bálkestii daid buvssaid badjel dahkki.
Vuite Máze joavku badjel ¶
Lávvordat iđit vujii okta biila badjel luodda Liidnavuonas.
Anders Eivind Eira čájehii man dehálaš čiekči son lea go loktii spáppa badjel Sállan-joavku suodjalusčikčiid Per Oddvar´ii.
–Ii eará oktavuođain goit leat dábálaš ahte ovtta ohcama gieđahallet badjel jahkebealli, lasiha Johan Mihkkal ja joatká: –Orru čájeheame ahte eiseválddiid bealis lea ulbmil oalát hehttet ja goaridit boazodoalu.
Guorbmebiillat leat bissehuvvon dullui, ja muhtin oassi sáddejuvvon gálvvus lea badjel mánnu orron galbma, duolva rádjosis Ruošša bealde.
Go galgá njuiket Kåre ala, náđusta Kåre ja dat stuora olmmái ravgá mun badjel njunális.
Dál leat boahtán ođđa njuolggadusat sidjiide geat beatnaga dahje bussá háliidit rádji badjel fievrredit.
Skiehččama njoaiddos hámi, man mielde čálbmi sirdahuvvá Lávrravárit badjel Áŋŋela guvlui.
Idjabiegga liekkus jiella sihkoda alážiin badjel.
Soai leaba gorbmon áidi badjel ja jávkkehan gávpogii.
Lei sáhka galgá go lohpi vuodjit skuteriin muhtin johka badjel.
Gieđaiguin galgá dearpat spáppa badjel fierbmi, mii lea gasku šillju.
Go lea spáppa dearpalan, ja ii lihkostuva dan oažžut fierbmi badjel, de ferte dat nubbi viehkat ja dearpalit spáppa fierbmi badjel.
Ja de son gaikkiha suonatgeaži ges ja čatnala dan moatte geardde loavdda badjel.
Son bijai lišša sealgásis badjel oalgi, vástidii fas nubbi.
Okta 22 jahkásaš olmmái jámii maŋŋel go vujii badjel luodda sotnabeai´ čuovganeapmái Paddeby nammasaš báikkis olggobealde Čáhcesullo.
Hálseolmmái ja čáhcegoaivu ballagođiiga go čáhci boršugođii ovddageahči badjel, danin go oinniiga ahte soai njuoskaba.
Olbmot vurde gávpeolbmá ihtit iežas olgogávpái, ja go ledje badjel diibmu vuordán, ii vel gávpeolmmái oidnon. 
Jiehtanas ii beassan várit badjel.
Mu mielas lea lunddolaš ahte sámiid ožžot hálddašanvuoigatvuođa iežaset eatnan badjel. 
Su geaidnu ala lei muorra gahččan, ja go son galggai dát badjel lávket, de son darvanii dasa gitta. 
Mun goit luohtán Sámi filosofiijai ollu eanet go Suopmelaš populisttálaš rávvejeaddjiide, daningo sámifilosofiija veagas duháhiid jagiid eallán sámi álbmot lea ceavzán vel heajut áiggiide badjel go maid mii dál eallit. 
Lea go váivi go leat nu gassat ahte biktasat mat diibmá heiveje bures, eai šat boađe bahta badjel? 
Vuolábealde biilaluotta Bákteváris Guovdageainnus, leat gassa streaŋggat mat ihtet eatnamis, mannet eatnama mielde, badjel muorain gos heaŋgájit muoraid gaskkas, ja fas mannet eatnamii.
Vujii badjel luodda 4-juovllagiin ¶
Báiki gos son vujii badjel luodda lea čievraluodda ja hui rušas.
De dadjá luossa háhkii: –Dus lea unnit beahcet; it don beasa dán gorži badjel.
Ii lean beakkán Kanada balloŋga mii girddii badjel Guovdageaidnu mannan sotnabeaivvi, muhto Gironis sáddejuvvon balloŋga . 
Mátkkistis badjel Atlántaáhpi, dagahii Kanada balloŋga ahte girdijohtolat šattai rievdadit dábálaš ruhttuid.
–Mu mielas gal lea boastut go boazodoallohoavda dan čuoččuha ahte dušše sii geain leat badjel 600 bohcco vuosttildit alimus boazologu dollui.
“Ulbmil plánain lea gáhttet čáppa leagi gos lea earenomáš johkaluondu, nu go: - gáhttet deaŧalaš eallinsaji šattuide ja elliide - hehttet boahtteáiggi billistemiid jogas ja biras areálain - gáhttet kulturmuittuid - seailluhit árbevirolaš geavaheaddjiberoštumiid - oažžut ollislaš areálaid hálddašeami suohkanrájiin badjel” Luonddu ja geavaheddjiid beroštumiid mielde sávvat mii ahte čuovvolit viidáseappot Álttá/Guovdageain-eanu geavaheaddji plána.
Hámmárfeastta čiekči bážii bures ja garrasit, muhto Klemet Erland lei issoras snáhpis, ja nuppiin gieđain olahii ja deaivvai spáppa hoigadit badjel moalla.
Roasmmohuvai Bearjadat eahket vujii okta 76 jahkásaš olmmái badjel luodda. 
o Sirkus Merano galggai boahtit várri badjel, gaskal Ráissa ja Báttara Návuonas, de bođii nu borga ahte šadde bisánit doppe gaskkas.
Bearjadat čuovganeapmái vujii biila badjel luodda Guovdageainnus, gasku márkana.
Mii leimmet gorbmon váriide badjel, rasttildan dulve jogaid ja jávrriid main lei gáddesuddi, leimmet rasttildan Ruoššajoga Lákkovuonbađas ja bivastatgálluin gorbmon Ruoššavárrái.
Dál sii eai leat šat dás, golbma duottarbártni geaid mii čuovuimet logi beaivásaš mátkkis geassevárri badjel: Álggos Heandarat, de Joret ja dál aitto; Biera.
Ii son badjel mearri hupman, muhto dovdui ahte lea oadjebas su fárus.
Ja čuohtenár gova sáhttet duos dás ain muittuhit skálvviid riikageainnus Mieronii gos Biera ja su stuora joavku orro, eallu dego golgi johka badjel beaivegordojuvvon bievllaide ja losses skálvviid-, ja Bede-Biera gii guokkui jiekŋaráhku badjel, gos šealgu gárdni vuokkain fillii buoiddes rávddu dohppet, seammás go idjábeaivvi bijai viiddis duoddariid gollin.
Leansmánni addá rámii daidda politiijaide geat leat dál barggus Álttás, go sis lea bargu badjel oaivi, muhto goitge doibmet hirbmat bures.
Sámi vuoigatvuođalávdegotti eanetlohku evttoha álggahit Finnmárkku eanahálddašeami, mas galgá hálddašanovddasvástádus fylkka eatnamiid ja ođasmuvakeahtes resurssaide badjel.
Sin mielas geat háliidit min sápmelaččaid stivret badjel min jierbmi, vaikko sápmelaš lea ráfálaš olmmoš su heaju ja badjelgeahčahusainis maid hálddahusat vigget veahkájo sápmelačča badjelgeahččat.
Bearjadaga vujii muhtun olmmoš badjel luodda Áronjárggas.
Oabbá fieraldahttii jorba láibbi oabbái badjel beavdi.
Mii sáhttit ovttasbargat rájiin badjel, ja dainna lágiin buoridit iežamet dili.
Airbag´a stuolus galgá dievvat áimmuin ja várjalit olbmuid biilla siste jus mihkkege dáhpáhuvvá, o.m.d. badjel luodda vuodjá.
Son maid áiggui geahččalit vuoitit nieidda sániide badjel.
Son vujii aŋkke badjel bealli heata doddjon julggiin ja dohppestii vel silbba!
–Leat muhtumat evttohan munnje telefuvdna badjel bargat, nu gohčoduvvon “tele-torg” bokte, muitala ieš Sárá.
Anders Eivind Eira loktii spáppa badjel Guovžajávri suodjalusčikčiid, njuolga Joar Eira Rasdal julggiide. 
Sihke suodjalusčiekčit ja moallaolmmái ferteje dušše geahččat go Joar E. Rasdal loktii spáppa hui fiidnát badjel moallavákta - njuolga nehttii, čilge duhtavaš hárjeheaddji, Svein Ole Sandvik. 
Olmmošriehpu báhtarii dievvá badjel.
Muhto go beaivi jávkkai vári duohkai ja giđđaija ilbmi luoitáldii gilli badjel, vázzái son viidáseappot davasguvlui vuovddis.
Jus oažžut sámi stivrema luondduriggodagaide badjel, de leat mii čadnon seamma prinsihpain, ja eat sáhte vealahit olbmuid etnalažžat.
Gal hal dál juo ferte, dadjá Mihkkal ja divvula oaggunstávrrá mii geaigá fanasravda badjel.
De lean ge máŋgii smiehtadan, ahte maid dal dainna kristtálašvuođain, go juo lea addon báhppii ja su vehkii válddi cealkit duomu eará suttolaččaide badjel, nugo villa-oskkolaččat dolin dahke, vai leat go ođđa dakkáraččat ja masa bat de adno Ipmil, go sis han lea duopmobeaivi beaivválaččat. 
Gumppet leat fievrreduvvon biillaiguin Ruoššas badjel rádji Girkonjárgga bokte.
Biilavuoddji nagodii garvit vuodjimis máná njeaiga, ja vuojistii badjel luodda.
Namas “Min oktasaš kultuvrra boahtteáigi” galgá seminára láidet fuomášumiide ja čovdosiidda movt sámi kultuvra galgá doaibmat riikarájiide badjel.
Son viegai Nábárdálu šaldái ja goarpmui badjel áidi.
Lea máŋga jagiid leamaš garra digaštallan guovlludoarjaga birra, man earret eará Deatnu ja Guovdageaidnu eai leat fidnen máŋgga jahkái, go dan guovtti suohkanis leat ássit juste badjel dan olmmošlogumearri mii attášii miljunlasáhus bušehttii. 
Dan dihte ii sáhte Norgga stáhta čuoččuhit eaiggádin sámi guovlluide badjel.
Badjel 700 bileahta ledje vuovdán.
Badjel 148 miljovnna ruvnno leat norgalaččat dán rádjai nagodan čohkket Redd Barna-organisašuvdnii TV-akšuvnnas, mii lei sotnabeaivvi.
Dálvit fievrridedje jieŋaid buvrái ja jieŋaid ala lebbo vel sahájáffuid vai jiekŋa bisošii suttakeahttá badjel geassi.
Badjel bealli Sámi allaskuvlla jienasteaddjiin háliidedje Mai Britt Utsi Sámi allaskuvla rektorin. 
2001:s heaittihii Alimusriekti badjel 100 jagáš riidduid Čáhpput vuoigatvuođaide badjel.
Dain badjel viehkaleigga dalán veahkehit.
Časkadeaddjit šadde dán rájes dohkkehit ahte dollafámuide badjel eai nagot vuoitit dán háve.
Deatnu2 (govas) vuittii 2-1:ain Deanu vuosttaš joavku badjel.
Vuite «proffaide» badjel ¶
– Lei nana somá vuoitit «proffaide» badjel, leaikastalaiga Lásse Solbakka ja Jon Vegard Balto dalá maŋŋá go dupmár bosádii njurggonasa.
Dál son ávččuha sápmelaččaid nannet ovttasbarggu rájáin badjel, ja rámida maid EU.
– Gáregasnjárgga skuvlla ulbmilin lea jo guhká leamašan bargat ovttasbarggu badjel rádjá.
13 års-jahkásažžan juo mearridii ahte go šaddá olles olmmožin, de áiggui mearridit dievdoolbmuide badjel.
Náittosbárra vuittii Boazodoallohálddahus badjel ¶
Oktii ledje guokte tomata mat galggaiga mannat badjel luodda, ja de dat nubbi tomata vuojahalai, ja de dat nubbi tomata čurvii: Come on Ketchup!
Dát lea dagahan ahte ollu nissonat leat massán vuoigatvuođa mearridit rupmašasaset badjel.
EU Ministtarráđis lea olu vuoibmi lahttu-riikkaide badjel ja dat lea deháleamos politihkalaš institušuvnnaid gaskkas EU vuogádagas.
ČOAVDIT NJUOVVAMA: Norgga Boazosápmelacčcaid Riikasearvi dáhttu njuovvan váttisvuođaid čoavdimii 13 miljovnna ruvnno boazodoallošiehtadus badjel.
Haugland dáhttu maid ovttasbarggu Ruoŧa kulturministarin Marita Ulvskogain čađahit davviriikkalaš mediaguorahallama mii rabašii buoret vejolašvođaid riikkarájáide badjel bargat.
Eurohpa Ministtarráđis lea olu vuoibmi lahttu-riikkain badjel ja dat lea deháleamos politihkalaš institušuvnnaid gaskkas EU vuogádagas.
Muđui loktet sallihit mat orrot badjel dálvi dáin vuonain ja das šaddet issorasas váikkuhusat.
–Ii mana guhkká ovdal leat bidván sallihit main lea vierru orrut badjel dálvi vuonain.
–Vaikke dušše goalmmádas oassi sallithivvodagas leat orron badjel dálvi Vestasjjiegge-guovllus, de leat fáhkasat čuđiid mielde oaidnimis ja Orca Divttasvuuotna lea fievrredan máŋggaid duhát duhtavaš tursittaid miehtá máilmmi.
Badjel 30 proseantta sis geat čohkkájit maŋábealde eai gidde iežaset.
Álbmotmeahci evttohit ásahit badjel Sievjju suolu, nu ahte dušše lula- ja davageahči báhcá olggobeallái.
Birasgáhtendepartemeanta oaivvildit ahte kulturmuituhensynxxxxxxx ii berre čuoččut ealáhusovdáneapmi badjel dan áššis, ja leat dohkehan ahte luotta huksejuvvojit.
Artihkal 14, nr 1, 1. čuokkis guoská rivttide dakkár guovllus gos álgoálbmot árbevirolaččat lea ássan (mat badjel lea árbevirolaččat ráđđen).
Guovddáš elemeanttat eaiggáduššan- ja hálddašanrivttiin sihke Norgga ja eará riekteortnegiin lea duohta ráđđejupmi mearriduvvon guovlu badjel, namalassii riekti geavahit ja ávkkástallat daid šattuid maid opmodat buktá ja eastadit earáid geavaheamis guovllu.
Boazodoallohoavda Ellen Inga O. Hætta lea hui duhtavaš go reviderejuvvon našunálabušeahtta badjel dál addet vejolašvuođa šiehtadusaid ráhkadit boazoeaiggádiiguin ja dainna lágiin oažžut boazologu vulos Oarje-Finnmárkkus, 15 miljovnna ruvdnosaš rámma siskkobealde. 
Ulbmil čoahkkimin lea ságastit makkar siváid geažil dilli lea čuoččilan, muhto maiddái mot buoremus lági mielde sáhttá váttisvuođaid čoavdit oanehis áiggis ja guhkit áigi badjel, čállá Sponheim bovdehusas. 
Biilaid ja namuhuvvon mášiinnaid vuovdit alimus fálaldahkii unnimus haddi badjel, ja dan stánddas dat leat vuovdináiggis.
– Vilhelmina Södre čearru lea ferten hilgut goalmmát oasi dán čavčča njuvvojuvvon bohccuin go cesiumlohku lea leamaš badjel alimus mearri, 1500 becquerell.
–Muhto ášši lea dat ahte láhka lea vuoitán badjel njuolggadus, mii lea vuoiggalaš, lohká Biti.
160 kilomehtara diibmui lei "Opel vectra" leaktu go ribahii badjel luodda. 
– Áibbas dohkketmeahttun ahte stáhta dán láhkai figgá stivrret gielddaide badjel, ja ásahit bákkološ ordnegiid, vástida Kommunesentralforbundda halddahusa direktevrra Olav Ulleren.
–Šaddá boastut jus galgat buhtadit bohccuid mat leat badjel mearriduvvon loguide, dadjá Holm.