TEKST:Giđđa lea imaš áigi. Dalle ealáskit buot šattut ja eallit. Máilbmi čuvggoda ja maiddai olbmot movttaskit ja ealáskit. Maiddai Guovdageaidnulaččat. Vai galggaši go dadjat, earenomažit Guovdageaidnulaččat. Dalle sii áigá dolaštisgohtet olgon, basset beallegoikan bierggu ja oggot jávrriid. Nu movt olu earát ge sámis. Muhto juoga earuha. Mii sahtá leat nu deahalaš Guovdageidnulačči ahte eanas áiggi olgun geahča albmái ? Vástadus lea Haŋŋa, skoarra, njurgo, fiehta ja eará borahahtti čáhcelottit mat juohke giđá bohtet sápmai. Nu deahálaš lea ahte vuosttaš maid barga go iđđes árrat bohtá uksaraigge olggos, lea geahčestit albmái. Seamma lea maiddai maŋemus maid dahkká ovddal manná fas sisa vissui. Manin lea čahceloddi nu deahálaš dáidda olbmuide ? ¶
Kreatsasámeválgastivra lea duođaštan ahte listu “Finnmark i fellesskap” lea buktejun áigemeari sisa ja buot lei ortnegis ovdal go kreatsasámeválgastivra doalai čoahkkima. ¶
Čuovvovaš listoevttohusat leat boahtán sisa Oarje-Romssa kreatsasámeválgastivrii: ¶
Dievva govat Vuosttaš maid fuobmán go lávken su dállui, lea ahte Margrethe seinniin leat dievva sámi govat, sihke govvejuvvon govat ja tennjejuvvon. Son sihtá boahtit sisa ja átnu ándagassii go ii sáhte guossái guossohit maidege. Son lea beavdái ohcan dievva dološ govaid ja čállosiid. ABC girji lea vuosttaš sámegiel lohkangirji mánáide. Vuosttaš ABC girjjis lei sihke čállin- ja lohkangirji ovttas. Muhto maŋŋil rievdaduvvui dat, ja ABC-girjjáš ja lohkangirji šadde sierra girjjit. Margrethe čohkkii mánáid sárgumiid Kárášjogas ja Guovdageainnus. Son tennjii ieš buot maid oinnii dalle go soai isidiin Alf Wiigain jođiiga Mákkarávjui, go mátkkošteigga ja ijastalaiga Láhpoluobbalis, Molležis ja nu ain viidáseappot. Su isit Alf Wiig lei báhppan Kárášjogas ja maŋŋil maiddái bismma, ja šattai ge ollu dan geažil mátkkoštit earet eará duoddariin. Álo son lávii váldit eamida fárrui. Margrethe muitá dušše ovtta mátki go son ii lean fárus. ¶
De fertiimet muittuhit sutnje ahte son han lei midjiide muitališgoahtán ovtta dáhpáhusa iežas nuorravuođa áiggis go ledje meahccái láhppon ja buoidda Čere sin doppe gávnnai. - Muhto go ollejit dan rádjái gos diet guokte vilgessáhpan bártni bođiiga, de vudjot dakkár nieguid sisa main ii oktage mis nagodan du boktit, ja danin fertiimet ollesčoddagiid čuorvut vai gullát, muitalin mun áhkkui vehá sivahallamiin. Áhkus ruvssodii veháš njunnegeahči, ja álggii julggiid oktii ruvvet. - Gal jur dál gal lea oba čoaskkis! Galle gráda son dál leat olgun? jearai son ja guovlalii láseráigge olggos. - Gea mánu go nu báitá! ¶
- It go sáhte sihtat áhku dan muitalusa visot muitalit? Unna oappáš lei dolkan smiehttat mot áhku vilgessáhpan fearániin manai, ja vuorjjai mu ovttatládje sihtat áhku dan ollásit muitalit. Mun in hálidan áhku dainna vuorjat go sus lei nu olu bargu, ja mii stoagaimet das bovnnaid gaskkas beaivvi miehtá. Lei veiggodišgoahtán go áhkku čuorvvui min sisa boahtit. Son lei vuoššan kákáo ja ordnen dievva vuostáláibbážiid gári sisa. Woaw! ¶
INGRESS: Guovdageainnu 3. divišuvnna lunttat čikče dego mielaheamit Álttás distaga- ja vuite 1-4! Sii dulbejedje áltálaččaid goanstarásiid sisa Finnmárkkuhállas. ¶
Unna sáhpánaččat girde ikte min bidjui ja muitaledje ahte olbmot leat meahccái ceggon dievva biergolávuid. - Biergolávuid? Mat bat jur dat ges leat? jearralii áddjá. Ii ge lohkan eallenagistis gullan diekkár rusttegiid birra. - Dáidet leat dakkár lávut gos olbmot suovastuhttejit biergguid? Eai sáhpančivggažat gal diehtán duođi eanet makkárat dat leat, muhto sii lohke ovtta sajes gávdnan guokte logi biergolávu bálddalaga. Dasa gal áddjá ii jáhkkán. Son balai ahte čivggat ledje su dájuheamen. Muhto unnoraččat nággejedje, ja lohke ádjáin ahte son galgá vuolgit sin mielde. - Gal mii čájehit dutnje dan báikki gos diet biergolávut leat, lohke unnoraččat ja gaiko ádjá biejus olggos. - Vuolgge don nai mielde, Aviisa Sáhpán huike unnoraččat munnje. Muhto mus ii lean miella vuolgit stánžžiid sisa olggos. Dál lea oainnat juohke sajes nu stánžžas. Ja mun gal jáhkken ahte sii ledje min gielisteamen, dan dihte ii lean miella vuolgit sin mielde. Muhto unnoraččat leat dakkárat geat eai goassege vuollán. Dat girde mu lusa ja gaikugohte mu nai fárrui. - Gal mun oaččun vuolgit, muhto mun in jáhke meahcis gávdnot diekkár biergolávuid! Lohken mun ja čuovvolin sáhpánčivggažiid. Sii bidje maŋŋálaga bálgá mielde dievá badjel. Moai ádjáin ille nagodetne čuovvut. Go leimmet mealgadii ruohttan, de bisánedje unnoraččat ja čujuhišgohte: - Gea, do leat dievva biergolávut! Juogo jáhkát, Aviisa Sáhpán? Min ovddabeallái ledje ge ihtán dakkár ártegis biergodiŋggat main ledje dego lávvomuorat. Ja birrabuot lei visot guolgan. De gal áddjá šuohkehii ja čilgegođii unnoraččaide: - Die eai leat lávut. Diet leat jápmán bohccot. Meahceallit leat daid borran nu ahte erttetdávttit dušše leat báhcán dego lávvomuorran. Daidda lea veaháš dušše báhcán biergu. Dál lea leamaš hui garra giđđa, ja ollu bohccot leat jápmán go eai leat gávdnan borramuša, čilgii áddjá. Go unnoraččat dan gulle, de gal suorganedje. Nie ollu bohccot ledje jápmán! Mii logaimet daid jápmán bohccuid, dat ledje olles oktanuppelohkái das bálddalaga. - Albma lávvu ii leat diekkár, čilgii áddjá. Dat lea mihá, mihá stuorát. Olbmuid lávvu lea nu stuoris ahte dohko čáhket millijuvnna sáhpánčivgga. - Millijuvnna sáhpánčivgga! Huikkádedje unnoraččat suorganemiin. Gal jur nu ollu sáhpánčivggat eai gávdno olles máilmmis. Unnoraččat álge dien imaštallat go mii vácciimet fas ruoktot. Dál sii ledje gullan ahte biergolávut ledje jápmán bohccot. ¶
Fitnen Ovllá guossis mearragáttis. Lean juo leamaš mealgat dáppe mearragáttis, ja lea buorre čuoikkain veaháš beassat eret. Ovllá eamit lohká ahte dán áigge leat heaitán sáddemis bivttaskatalogaid geasset. - Ovdal gal lávejit geasset boahtit vaikko man ollu katalogat. Olmmoš sáhtii dušše válljet makkár biktasiid hálidii. Muhto dál eai ráskke katalogaid ráhkadeaddjit šat sáddet geasset ovttage kataloga. Várra eai ráskke váldit geassebargiid go ieža mannet lupmui, čilgestalai Ovllá eamit. - Maid eai sádde katalogaid go? fertejin mun jearralit. Mu mielas láve boastaolmmái álo buktit katalogaid, ja earenoamážit geasset. Ean moai bállen šat joatkit sága, go Ovllá seaguhišgođii munno sága, ja hupmagođii áibbas eará áššiid. Son cuoigugođii mearas imaš lotti, logai ahte diekkára son ii leat ovdal oaidnán. Muhto go loddi bođii lagabui, de oinniimet ahte dat lei dušše dábálaš skávhli. - Gal don nai leat juo boarásnuvvagoahtán, it dovdda šat skávhlli ge, himihii Ovllá eamit ja stellegođii midjiide biepmu. Muhto Ovllá logai ahte ii dárbbaš munnuide láhčit biepmu. - Moai vulge gillái váccášit, dieđihii Ovllá - ja nu moai vázzileimme. De mun gal árvidin ahte dál fertii lean juoga maid Ovllá viggá čiegadit, go fáhkkestaga mu hástá vuolgit - gii aitto jur ledjen boahtán sudno guossái. Ja nu lei ge. Moai manaime fiervái geahččat meara. Ja de čilgegoahtá Ovllá. - Dál don gal goasii juo dagat mu bárttiid sisa dieid katalogaiguin. - Manne nu ges? Fertejin jearralit. Ovllá čilgii ahte son lea ferten boastakántuvrras juo bálkut buot katalogaid go su eamit lea nu garas dain diŋgot ruskaloga. - Son diŋgo máŋggaid čuđiid ovddas juohke katalogas, ja áivve dakkár biktasiid ja biergasiid maid ii dette ane. Ja munnje láve diŋgot dakkár baskkes, fiinna vuolosbuvssaid maidda in liiko veaháš ge. Okte lei diŋgon silkevuolosbuvssaid, ja daid gal in sáhttán atnit. Eamida mielas gal ledjen hui tøffa diekkár vuolosbuvssaiguin. Na, de mun dihten ahte in ábut katalogaid birra šat hupmat Ovllá eamidiin - ja nu moai vázzileimme ge fas Ovllá dállui. Go ollejetne sisa, lea ránnjá áhkku boahtán guossái, ja soai leaba Ovllá eamidiin ain hupmamen dieid katalogaid birra. Ránnjá áhkku imaštallá go Ovllá eamit ii leat ožžon kataloga. - Munnje gal leat aitto boahtán guokte kataloga. Mun árvidin ahte dás ferte juoidá dahkat vai Ovllá ii šatta bárttiid sisa. - Dat gal leat sihkkarit diet meahccebivttas katalogat. Dat gal leat munnje nai boahtán, muhto dain katalogain eai leat fiinna biktasat, dušše roavva meahccebiktasat, lohken mun. - Ja leat vel nu issoras divrasat - ja heitohat. Nissona guovttos duđaiga dien vástádussii, vaikko imaštalaiga gal ain dien kataloga ášši. Muhto dan hávvái gal nogai sáhka diesa. ¶
Mánáid birgendoarjja galgá regulerejuvvot beroškeahttá das lea go mearriduvvon almmolaš dahje priváhta šiehtadusas, ja beroškeahttá gáibiduvvojit go sisa gáibideaddji bokte vai eai. Sisagáibideaddji lea oadjokántuvra. ¶
Giđđa gal láve hui suohtas go mii sáhpánat beassat vuolgit olggos viehkat. De lea oainnat suddan dat váivves muohta eret ja lea álki vánddardit olgun. Muhto dan gal leat earát nai fuobmán, dego duot bahás roahttu ja diet goddesáhpán. Ja sii lávejit hui oallugat vel fárrolaga vánddardeame ja billistit min stoahkandiŋggaid. Muhto ii lean gal nu vearrái dán jagi go muhtin jagiid dás ovdal. Dalle gal ledje nu vearrát ahte mii fertiimet báhtarit guhkás eret ruovttus. Dalle gal ledje ge vissa buot roahtut ja goddesáhpánat báhtaran deike davás. Mii gal leimmet nu ballán ahte eat duostan mannat ruoktut ovdal go dálvi lei boahtán. Diet goddesáhpánat leat oainnat dakkár sáhpánat mat leat nu hilbadat ja sis leat vel nu bastilis bánit. Sii leat vel dakkárat mat vudjet jávrriid badjel ja dainna lagiin ollejit ge váikko gosa. Roahtut eai leat maid nu jálut sidjiide, go goddesáhpánat leat nu boarkkat dego jallat. Muittán go oaguhedje min gitta Romssa ráji rádjái. De mii gal smiehtaimet mot galgat nuppes diekkár dilis dahkat ja mearrideimmet ahte boahtte geasi ovdal go eará sáhpanat álget ollet davás, de áidut iežamet biejuid birra ja nu mii dagaimet ge. Dál mii gal beassat geahččat ja hárdit vel sin go bohtet. Muhto mii eat fuobmán ahte sii sáhttet roggat eatnama ja áidde vuole boahtit sisa min lusa. Ja nu sii dahkege. Dalle gal doivon oba hejot minguin mannat. Muhto ale fuola, roahtut ledje fuobmán goddesáhpániid, ja ledje deidda hárbman go álo galgat billistit ja hilbošit. Sii ledje hui oallugat, ja balde goddesáhpaniid nu guhkás ahte eai várra duostta šat deike gal boahtit. Muhto lei oalle issoras go roahtut ledje jur nii veahkkát, go sii lávejit min viggat borrat. Dán háve dikte min ráfis divvut bieju ja áiddi. Fertiimet riŋget iežamet fuolkái gii orui doppe gávpogis. Son logai ahte lea buoremus ráhkadit støypa birra buot - de eai goit beasa sisa vaikko maid dagaše. Ja nu mii dagaimet ge ja dál gal baicca leimmet dego hearrát go sisa lei váttis beassat. De lei muhtin beaivve go šattai nu arvi ahte ii lean leaika ge. Eat lean jurddašan ahte jus arvi šaddá, de dievvá čáhci sisa. Mii fertiimet báhtarit olggos dassážii arvimis heittii. Maŋŋel ráhkadeimmet ráiggi gosa čáhci manná. ¶
Maŋimus válggaid gaskamearálašahki lei 44 jagi. Vuollel 1/3 áirasiin leat nissonat. Dainna áigut juoidá dahkat! Danna lea Guovdageainnu AP bidjan AUF´era Inger Marit Eira bajimussii Sámediggelistui. Mii áigut bargat garrasit oažžut su sisa - dalle diehtit ahte mis Guovdageainnu-nuorain lea áirras Sámedikkis. ¶
1. Mii lea jorbbas dego spábba ja guhkki dego girkuseaidni? 2. Mii vázzá ja vázzá iige goasse olle uvssa rádjái? 3. Mii lea vielgat go manná sisa ja ruškat go boahtá olggos? 4. Mii lea dat mii johtá ja áissát eai lihkat ge? 5. Goas lea maŋŋelgaskabeaivi? 6. Mii lea Langbeina beatnaga namma? 7. Goas oidno álddagas? 8. Galle juvlla leat biillas? 9. Maid vuovdigohtet go geassi boahtá? 10. Gos lea Islánda? ¶
Muhto mii geat leat čálihan iežamet sisa ja váldit oktavuođaid olbmuiguin geaid diehtit leat sápmelaččat dahje leat hálidan diehtit eambbo sisačáliheami ja sámepolitihka birra obbalaččat - leat sihke sii ja mii vuohttán vaši daid olbmuid birrasiin. Sihke sii geat leat dovddahan ahte hálidit diekkár dieđuid, ja mii, nihttojuvvot. Dasa leat mis lohkameahttun ovdamearkkat. Forum oaivvilda ahte diet eai buktojuvo ovdan bahás dáhtuin, muhto go ballet earáin, ležžet dál dušše doaivagat dahje eai. Diet ballu boahtá dan garra dáruiduhttenpolitihkas masa ii leat nu guhkes áigi. Dáruiduhttenpolitihkka mii juste anii badjelgeahččama, olggušteami ja duolbmama vearjun oláhit mihtus. ¶
TEKST:Mii leat máŋgi iežamet gáfejas hupman go leat nu olu olbmot geain lea seammalágan namma min báikkis. Dat sáhttá dagahit váttisvuođaid boastabargiide juohkit rievttes olbmui rievttes boastta. Mun lean máŋgi ožžon boasttu reivve, muhto dat ii daga nu ollu go láved daid dábálaččat ruovttoluotta boastakántuvrii doalvut. Muhto mus lea okta fearán maid in odnege dieđe gii dainna lei skelbmošan. Lei go boasta vai nieida gii lei reivve čállán. Fearán lei ná: Mun vižžen nugo dábálaččat iežan boastta boastaboksas. Fuomašiin ovttatmano ahte okta dáin ii lean makkárge dábálaš reivviid. Ii lean dákkar dábálaš rehket dahje eará joavdelas reivviid, maid láven ovttamano bálkestit. Dán reivves lei fiidnámus čála maid ledjen oaidnán. Dasa lassin haksui reivves buorre hádja. Diekkár nissonolbmo njálggahájat vuoiddas haksogođii nu movt boasttaboksa rabistin. Go ollejin vissui, susttášin guhká reivve ovdal rahpen ja lohkagohten. Reive álggii sániiguin: Ráhkis..., ja de mu namma. Mu váibmu liegganii eambbo ja eambbo dađi guhkkeli ollejin reivelohkamiin. Čállosis dovden ahte lei nieida dán čállán. Čálii ahte mun lean nu čáppat ja siivui, hámálaš ja jierbmái. Čáppa sániiguin muitalii man ráhkis son lea munnje ja ahte hálidivččii muinna vaikko náitalit. Loahpas jearai ahte ean go sáhtáše gávnnadit lávvordat eahkeda ovtta diskutehkas min báikkis. Diibmomearri lei biddjon ja galgen boahtit su beavdái, son áiggui čohkkat aktobeavddis. Ja de loahpas namma. Biret Iŋgá ja goargu. Vuoi man somá. Diet nuorra, čáppa ja hámálaš nieida lei munnje ráhkásnuvvan. Dasa lassin lei sus buorre bargu ja hirbmat fiinnis gávttiin, dego eŋgel. Áigu muinna vel náitalit. Dan in diehtán, inge livčče goassege dádjadan jurddašit ge ahte nu sáhtii leat. Máilbmi orui fáhkka čuvggodeame, buot šattai nu ivdnái. Áidna heittot lei go reive bođii álgovahkus. Šattai nu mielahis guhkki lávvordahkii vuordit ahte áigi orui bisáneame. Muhto viimmat bođii lávvordat. Mun lihkken iluin, borralin ja vulgen rámbuvrai. Oainnát, dákkár deaivvadeapmái fertii ráhkkanit. Njálggahájaid oastit, ođđa báiddi ja ođđa buvssaid. Nieida gii čohkkai kássas, moddjái ja jearai máid mun áiggun go nu olu njálggahájaid ges oastán. In mun beroštan sutnje vástidit. Mus han gal ledje dehálet jurdagat go šlárva nissoniidda buot muitaladdat. Mannen doamat-doama ruoktot. Dál ferte basádit ja dáid ollu njálggahájaiguin vuoidat, ledjen mearridan. Ráhpon skávžžaid dárkilit, ii oktage skávža galgan oidnot. Dasto cirgguhin njálggahájaid duokkot dákko. Álggos duon bohttalis, de fas don ja maiddai dien bohttalis. Njálggahádja devddii olles viesu, muhto juoga lei vel báhcán. Njálggahájat čáhci mainna galgá vuoidat maŋŋel go lea skávžžaid ráhpon. Vuiden olles gáibbi ja ámadaju. Ii gánnát seastit dákkár dilálášvuođas. Vuoidalin veahá juolgesuorpmaid nai, go lávijit nu bivastuvvat. Gieđavuollái ledjen juo cirgguhan, muhto das lei nu njálgga hádja ahte vuoidalin veaháš vel eambbo gieđavuollai. Go viimmat eahket bođii, vulgen šiehtaduvvon báikái. Ja duođas, go bohten sisa oidnen Biret Iŋggá čohkkámen akto beavddis. Mun moddjejin sutnje ja sevven gieđain. Muhto son geahčestii nuppe guvlui. Várra ii oaidnán mu. Osten juhkosa ja vázzilin su beavdegurrii čohkkedit. Dadjen buore eahket. Biret Iŋgá illá vástidii. Várra veahá hujostallá, go nie lei dovddastan iežas dovdduid munnje, jurddašin. Danin álgen ieš hupmát. –Giitu reivve ja čáppa sániid ovddas. In diehtán ahte dus ledje diekkár dovddut munnje, álggahin mun sága. Sus jorbbodedje čalmmit ja geahččagođii munnje duođalaččat. Gehččen su čalmmiide ja moddjájin vel eambbo ja nu jalla čábbát. –Mun ferten dovddastit ahte mus leat seammalágan dovddut dutnje, jotken mun go nieida ain čohkkái jávohaga. Nieida orui dego suorganeame ja jearai man birra bat mun ges human. Ii lohkan iežas goassege čállán makkárge reivviid munnje dahje oktiige earái, ja ii ollinge dovdduid birra, dajai Biret Iŋgá, čuoččahii, dohppii láses fárrui ja manai eará beavdái. Geahčestii vel fasttit munnje. Otná dán beaivve in dieđe ledjen go boasttu reivve ožžon, vai leigo boasttu Biret Iŋgá geainna hupmen? Vai lei go Biret Inga rievdadan oainnu dan rájes go čálii reivve ja go moai gávnnadeimme. ¶
Lagabui 300 nuora Ollu davviriikkalaš nuorat leat čájehan stuora beroštumi dán deaivvadeapmái. Lagabui 300 nuora gaskal 14 ja 20 jagi sihke Sámis, Norggas, Ruoŧas, Fearsulluin ja Suomas čavgejit Troandimii miessemánu 7. beaivvi (odne) gitta 10. beaivái. Vaikko ledje ollugat dáppe Sámis geat ledje sádden sisa iežaset evttohusa máid sii hálidit ovdanbuktit Troandimis - de eai beassan eará go gávcci sámi nuorat dáidda doaluide. ¶
Guovdageainnu válgakreatssas leat vuot eanemus listtut čavčča Sámediggeválgii. Olles ovcci listtu ledjen boahtán sisa ovdal go áigemearri dievai 30.4., ja nu leat eanas bellodagat ovddastuvvon. Mearkkašan veara lea aŋkke ahte Sámi Álbmotlihtus ii leat Guovdageainnus listu, vaikko sii minddár leat ovddastuvvon 11 kreatssas miehtá riikka. ¶
Viimmat lea Guovdageainnu hotellii ihtán nammagalba mas čuožžu NORLANDIA KAUTOKEINO HOTEL. Hotealla, mii lea sullii 20 jagi juo leamaš dákkár nammagalbba haga, lea dál gal heŋgen namas nu bajás ahte lea oalle vattis dan fuobmát. Muhto jus dákkár leavttuin manná, de várra 20 jagi geahčen sirdet nammagalbba vuollelii. Dattege eat dieđe leat go dan bidjan ná bajás dan dihte go sáhttá nu ollu muohta boahtit ahte ballet dan muohttaga sisa jávkat. ¶
Gáivuona ráđđeolmmái Guttorm Isaksen lea ožžon garra áitagiid reivve bokte. Áitagiid lea “Støttegruppa for rettferdig behandling” čállán vuollai ja dat lea doarjja muhttumii gii ii ožžon barggu maid lei ohcan. Reivves áitet ráđđeolbmá boahtit váttisvuođaid sisa jus almmuha daid bargguid maid lea bargan. Su bargoaddiinsolža Gáivuona suohkanis maid sáhttá billahuvvat. Ráđđeolmmái sivahallojuvvo maid ahte lea dahkan “lohpádallama” muhtun suohkanpolitihkariiguin. Áitit áigot maid almmuhit muhtun “duohtavuođaid” ráđđeolbmá ovddit bargguid birra. Dát “duohtavuođat” buktet persovnnalaš katastrofa ráđđeolbmái, čállojuvvo reivves. (Fremtid i Nord) ¶
Dá ovtta eahkeda go ledjen giđanisttiid njuovvamin bádes, gullen mun juoidá ipmašiid TV-ođđasiin. Dál galge muhtin sámi suohkaniin bálkáhit boaresbártniid gávdnat eamidiid. Mun in gullan man stuora bálká galggai leat, muhto suohkana sátnejođiheaddji gullui lohpideamen ruđa boaresbártniide geat hálidit gávdnat eamidiid. Mun imaštallen gal veahá, muhto in jurddašan dađi eambbo ášši birra, ovdal go nuppi iđida. Oainnat dalle bođii okta min gili máŋgga boaresbártniin, Ovlla, iđđesárrat guossái. Ovlla lei hui moddjái, ja dovdui ahte sus lei illu sielus. Orui maiddái dego sus livččii čiegusvuohta, man ii mášastuva nu ahte ii muital. Mun njorren sutnje varas iđitgáfe, ja vurden mii dál lei earániid, go ná árrat ges lea mátkkis. Dalle bat fáhkká guvnnadii mu guvlui, ja sovkalii bealljái; –Dál dat gal álget buoret áiggit, ja moddjái bealjis bealljái. –Dál galggat don nai dahkat dego mun, ja vuolgit eamida ohcat. Dál han suohkanat mákset buot goluid, gihligiisái ja buot dan sisdollui, násteboahkániid, riskkuid, liinniid, buot, sovkkastalai ain mu bealljemáddagii. Ovlla ii astan go šlubistit gáfe, ja dalle lei mannamin. –Dál manan mun suohkanguovddážii, viežžat ruđa eamida viežžalit. It don ge galgga vuordit, bázát agibeaivái akto jus dál it daga dego mun, čurvii Ovlla uksagaskkas ovdal manai bealle njuikku olggos. Mun jurddašallen ollu dán fearána birra, ja imaštallen go ođđasiin ii šat gullon eambbo áššis. Ii ovdal go Ovlla fas boahtá uksaráigge sisa golbma beaivvi maŋŋel go nu movttegit dás vulggii. Dál orui eambbo šlundi, ii lean šat seamma mokta. –Na, movt dat manai mátkkis, jerren mun Ovllas go lei čohkkedan beavdegurrii. Dál lei olu buoret dilli sus juhkat gáfe go maŋemus, iige dál savkkastallan mu bealljemáddagii. –Ii hal mannan nu bures. Dien TV- ja radio-ođđasiin eai daga go gielistit, logai Ovlla, ja jotkkii: –Mun bohten min suohkanguovddážii, ja muitalin earána. Vel dan nai muitalin gean áigon viežžat eamidin. Jurddašin lea deaŧalaš ahte buot dieđut bohtet ovdan dákkár áššis. Suohkan láve hui várrogas ahte buot dieđut leat boahtán ovdan go ruđa galget addit. Muhto ii sátnejođiheaddji lohkan min suohkanis dákkár ortnega. Baicca siđai mu mannat ovtta mearrasámi suohkanii, gos dákkár ortnet lea. Muhto go dohko bohten, de muitaledje doppe hearrát ahte dat ii lean go sin iežaset suohkana boaresbártniide. Iige veahkehan ahte mun lohken iežan sáhttit fárret sin suohkanii, juobe geassebotta ge. Gal duon lei galgat diehtit ahte diet lei beare buorre ođas leat duohtan, šuohkehii Ovlla ja nahkehii snuvssaid baksanvuollái. Moai čohkkáime oanehaš jávohaga goabbatgeahčen beavddi. –Ja buorre hal gal leige. Dáidá leat buoremus dilli nu go lea, dajai Ovlla, čolgadii snuvssaid skállui ja vázzái ruoktot. juah ¶
Dát dáhpáhuvai dan beakkán vilda veastán áiggi Amerihkás. Muhtin vilddut boahtá bárii sisa ja jearrala ovtta amas olbmos: –Man ollu lea 2 oažžu 2 ? Na njeallje, dieđusge.Vástida olmmái. Vilddut spoahkkalii dassánaga. Na mánnebat nie dahket? Jearralii vuolavuovdi. –Son diđii beare eatnat. ¶
Son vuolgá váccašit, ja ovtta jalges jeakkis son oaidná ovtta beatnaga. Son vuolgá beatnaga lusa, muhto go lagabui ollii, de jávkkehii beana. Son imaštallá gosa beana šattai, muhto vázzá goitge dohko gos beana čuoččui. Son fuobmá ahte dakko lea ráigi eatnamis. Son suotnjala ráigái, ja olle ovtta viissui. Son jurdila ahte dás eai oro olbmot, ja manná ges eará uvssa lusa. Son oaidná ahte uvssas lea čállojuvvon juoga, ja son siivvožit goalkala uksii. Doppe vástida muhtun ahte oažžu sisa boahtit, ja nu son dahká ge. ¶
Beaivválaš jođiheaddji Ski-Doo- ja Lynxsenteris Álttás, Steinar Kristensen, lohká iežas hui duhtavažžan dainna dálvviin. – Mii leat čađat jođihan ođđa skuteriid dán dálvvi, nu ahte ođđaskuterjođuin gal leat duhtavaččat, lohká Kristensen. Sin gávpi, mii vuovdá sihke Ski-Doo ja Lynx skuteriid, lea ge jođihan 60 ođđa skutera jagi golmmá vuosttaš mánus. –Juoga mainna in leat nu duhtavaš, lea ahte bealleatnoskuteriid lea váttis jođihit, ja dat šaddá lássejuvvon ruhtan. Jus skuterat čužžot beare guhká, de ii šatta midjiide dan dihte nu stuora dienasin dat ođđaskuterjohtu, lasiha Kristensen. Loahpas son vel lohká ahte sii maid sávvet ahte ođđa láhka dohkkehuvvo, ja ahte lulde ožžot buoret vejolašvuođaid skuteriin vuodjit. –Mii ain oastit sisa bealleatnoskuteriid, ja mis leat gártan oalle ollu bealleatnoskuterat, de sávan ahte lulde ožžot vejolašvuođa skuteriin eambbo vuodjit. Dat rabašii midjiide ođđa márkana, sihke ođđa- ja bealleatnoskuteriidda. ¶
De oaidná: dat lea golmmaoaivvat stállu. De manná njuolga vuostá stállebávtti. De ráhpasii bávttis uksa, ja nu son manai sisa uksaráiggi. De bárdni čohkkádii ja jurddašii, maid son galgá dahkat daiguin diŋggaiguin, maid son lea ožžon boares áhkkáin; muhto bođii jurdagii: –Mun manan stállebávtti lusa geahččat, gokko stállu manai sisa. De geahččá dan báikki, oaidnágo uvssa. De ohcá, muhto ii gávnna; váccii ovddas ruoktot ja imaštallá, go ii gávnna dan uvssa, gokko stállu sisa manai. Muhto hupmá: –ruosta lea bávttis; de orru dego livččii uksaráigi. ¶
Son rabastii uvsa; de lei doppe gonagasnieida ja sárdnu akto: –Go áhčči ii ohcat galgga mu dán stálu luhtte! De fuobmái bártni, go sisa bođii; de dadjá: –Vuoi rávki gosa don leat vuolgán? Go jiehtanas boahtá siidii, de dat du goddá dakkaviđe. Muhto bárdni dadjá: –Mun lean du vuolgán ohcat. De dadjá: –It don oaččo vissa mu olggos dáppe, go stállu dál boahtá fargga siidii. Muhto mus lea ráđđi; mun cokkan du muvrra duohkai. De gonagasnieida čiegai muvrra duohkai. ¶
Bismmaid eahpedábálaš giđđačoahkkimis ovddet vahkus, ledje guokte ášši ovdan: Kosovo-dilli ja gažaldat besset go homofiillalaš ovttasorrut girkolaš bargguide. Maŋit ášši leige čoahkkima álgosisdoallu, go Girkoráđđi lei gohččon bismmaid čilget sin oainnu olles virgáibidjangažaldahkii, maŋŋel go Hamar bisma guovvamánu 1. beaivvi fas bijai Siri Sunde báhppavirgái. Kosovo-ášši - mii lea stuorát go buot eará “áššit” - lei šaddan dan meare deattuheaddji ahte ii lean vejolašge Bismačoahkkima garvit dan. Mun oaivvildan ahte Bismačoahkkin buvttii cealkámuša maid gánnáha studeret. Lea bahá ahte min Kosovo-teaksta láhppo dan ášši digaštallamii mii kommenterejuvvo dás lagabui: Go bismačoahkkin fas okte fertii váldit ovdan “homofili-ášši” , lei dan sivas go Hamara bisma rihkkui Girkočoahkkima 1997 mearrádusa. De mearriduvvui ahte homofiila ovttasorrut eai galgga beassat virggiide gos gáibiduvvvo girkolaš viháheapmi. Dát oskkáldasvuođarihkkun čuovui maŋŋel go Siri Sunde álggos lei rihkkon lohpádusa bisma Køhn:ai ahte son heaitá bálvalusas jus manná guoibmevuhtii. Dát dáhpáhusat Hamar bismagottis hástaledje Girkoráđi, mii lea Norgga girku “ráđđehus” , jahkásaš girkočoahkkimiid gaskkas. Go Girkoráđđi vásiha, ahte Girkoráđi autoritehta ja legimitehta sáhttá billistuvvot oskkáldasvuođarihkkuma geažil. Hamara bisma lei beannot jagi áigi Bismačoahkkimis mielde čuovvovaš cealkámušaš girkolaš virgáibidjanpraksisa birra: “ - sáhtášii vahágin girkui jus iešguđetge oaidnu galggašii dagahit iešguđetge praksisa. Searvegottiide váldit deastta dieđiha ahte berrejit leat oksasaš ortnegat. Bismačoahkkin áiguge dan dihte čoahkis ávžžuhit doahttalit njuolggadusaid maid Girkočoahkkin mearrida, ja bismmat áigot ieža doahttalit Girkočoahkkima mearridanválddi” . Maŋŋel nie garra oskkáldasvuođajulggastusa, lea meastta ipmirmeahttun ahte bismmat fuomášit iežaset sániid rihkkut. Go bismmat čoahkkanedje duvle, lei juobe unnage doaivvaš ahte olles kollegiija - muhtun vahku jurddašallanáiggis maŋŋel njukčamánučoahkkimis - fas ođđasit áigu geatnegahttit Girkočoahkkima mearrádusas 1997:s, ja nu diktit Siri Sunde-ášši šaddat isolerejuvvon eaŋkildáhpáhussan. Muhto nu ii mannan. Njeallje bismma áigo bargat homofiliáššiin viidáseappot. ¶
bilde 2:- Doamaid-doamaid geasehii son reasta muhkiid, sihkestii skuovaid ja manai sisa gáibidit bálkká. - Logi beaivvi lei son rahčan, ja šattai oalle mihá ruhta maid Jeaggegeašáddjá galggai máksit. - Guoktenuppelot´ ruvnno beaivái, vaikko lei ožžon borramuša juohke beaivvi. ¶
Go iđit šattai, de manai Andreas gonagasa lusa ja dajai: –Dál lea juo gárvvis mu dállu; vuolgu moai dál geahččat! De vulggii gonagas nieiddainis ja Andreas dálu geahččat, ja dat lei seamma go gonagasdállu. De jearai Andreas fas: –Oaččungo mun dál du nieiddain náitalit? –It don oaččo, ovdalgo don veajášit goasttidit gollešaldi iežat dálus mu dálu rádjái, vástidii gonagas. De bijai Andreas fas dan suorbmasa giehtasis ja olmmoš bođii su lusa ja jearai: –Maid don dáhtut? –Mun dáhtun nu guhkes gollešaldi, ahte galgá ollit mu dálu rájes gitta gonagasdálu rádjái, vástidii Andreas. Go iđit šattai, de lei juo gollešaldi gárvvis. –Juogo mun dál beasan náitalit du nieiddain? jearai Andreas. –It don oaččo lobi, ovdalgo don sirddát ihttážii dálut dasa mu dálu gurrii, vástidii gonagas. Andreas bijai fas suorbmasa gihtii; olmmoš bođii su lusa ja jearai: –Maid don dáhtut? –Mun dáhtun ihttážii mu dálu leat gonagasdálu bálddas, vástidii Andreas. Go iđit šattai, de leigga dat guokte dálu bálddalaga. De manai Andreas gonagasa lusa, ja dáhtui náitalit gonagasnieiddain, ja gonagas viimmat attii lobi náitalit. Ovdal náitaleami válddii Andreas moarssis sisa dálunasas. ¶
Olgun lei čoaskkis, ja go sisa besse mánát boradit bollaid ja juhkat sávttá, lei sin mielas rievttes áigái. Skuvlla lašmmohallanlanjas ledje ráhkadan távvaliid, maidda ledje skuvlla oahppit čállán Sámi álbmotbeaivvi ja sámi leavgga historjjá. Maiddái sámi álbmoga historjá lei oanehaččat čállon. –Mis lei áigumuš lágidit doaluid earáládje.Mis lea dárfegoahti, gámme, olggobealde skuvlla. Mii leimmet jurddašan gárvodit dološáigásaš biktasiiguin, ja ávvudit gámmes Sámi álbmotbeaivvi. Muhto mii gáržžáhalaimet áigái, ja dán jahkái ii šaddan juste nu go leimmet jurddašan, muitala rektor Kirsten Susanne Logje. –Muhto boahtte jahkái fertet árabut álgit plánet Sámi álbmotbeaivvi, lohká Láhpoluobbala skuvlla rektor Kirsten Susanne Logje. ¶
De bođii olmmái sisa ja dajai dan ahte: –Gal mun geahččalan dipmádit du boares náhki, ja son válddii dan boares gufihttara ja bijai su jorggoduolji sisa ja álggii cábmit buolli reatkkáiguin. De riemai bárgut guhfihttaráddjá ja celkkii: –O luoitte, o luoitte juo mu luovos, ale gotte mu! De bođii gufihttarnieida ja čurvii: –Buktet mu boares áhči deike! Dá din baikamánná ruoktot! ja de jávkkehii hoahpus eret olbmá čalmmiid ovddas, ja de jávkkehii vel boares áddjá nai, ja máná bálkestii dasa. ¶
Per Aslak Logje johtá Cohkolaga orohagas. Dát mielddisbuktá ahte sii leat našunalpárkkas guhkkit áiggi. Sidjiide doibmet otná gáibádusat oažžut doarjagiid boasttu guvlui. –Otná gáibádusat gáibidit ahte galgá njuovvat ovtta áigemeari sisa jus galgá oažžut biergodoarjaga. Muhto midjiide ii leat vejolaš joksat dáid gáibádusaid. Go leat našunalpárkkas dáid áiggiid, ii leat min lohpi lihkahallat ealu. Mii eat beasa čohkket, ja dat mielddisbuktá ahte mii eat beasa njuovvat áigemeari sisa oažžut árratnjuovvandoarjaga ja biergodoarjagiid, lohká Logje. ¶
Dan 14 suohkanis main lei stuorát vearrosisaboahtu ođđajagimánu 1999 go ođđajagimánu 1998 lea Davvesiida suohkan vuoiti. Doppe lei ođđajagimánus olles 343,4 % eambbo vearu sisa ođđajagimánus go diibmá seamma áiggi. Ledje golbma suohkana mat maid ožžo badjel 20 % eambbo vearu sisa ođđajagimánus go diibmá seamma áigge, ja dat suohkanat leat: Bearalváhki 58,3 % eambbo, Gáŋgaviika 23,4 % eambbo ja Muosát fas 26,6 % eambbo. ¶
Moadde jagi das maŋŋil šattai bárdni juo nu searalaš, ahte sáhtii juo olgun vázzit earáid luhtte. Son lei gullan eatnistis, ahte su áhčči lei vurken sutnje ruđaid duhkoraddama várás; son jearai máŋgga háve, ahte goas galgá son oažžut daid ruđaid. Eadni vástidii: –Dalle go don áhpádišgoađát eará bártniid searvvis duhkoraddat. Muhtun beaivvi das maŋŋil manai Andreas olggos ja oinnii, ahte eará mánát duhkoradde ruđaiguin; son háliidii maid singuin duhkoraddat, muhto ii son beassan sin searvái, dainnago sus eai lean ruđat: dasgo buohkat bilkiide su ja dadje ahte: –Don maid leat riggá bárdni; eai leat oba ruđatge maiguin duhkorattat. Dan dihte manai Andreas sisa eatnis lusa ja dáhtui ruđaid. Son oaččui 100 dálaid ja manai olggos. De bođii muhtun olmmái ovddal ja dajai: –Oastte bussá! –Ollugo máksá? jearai Andreas. –100 dála, vástidii olmmái. Dan son attii ja manai fas ruoktot eatnis lusa ja dáhtui fas ruđaid. –Gosa don leat dahkan daid ruđaid, maid don eske ožžot mus, jearai eadni. –Mun lean oastán bussá dan ovddas, vástidii Andreas. Son oaččui fas 100 dálaid, ja eadni rávvii ahte: –it don galgga menddo roahta ruđaid atnit. Andreas manai fas olggos ja gávnnai muhtun olbmá ja bođii su ovddal. –Oastte beatnaga, dajai olmmái. –Oastán gal, vástidii Andreas. –Ollugo máksá , jearai Andreas. –100 dála, vástidii olmmái, ja Andreas attii dan. De manai fas Andreas sisa eatnis lusa ja dáhtui ruđaid ja buvttii beatnaga mielddes. –Leatgo don oastán dán beatnaga daiguin ruđaiguin, maid don mus ožžot? jearai eadni. –Lean gal, vástidii gánda.. –Vuoi mánná, vuoi, maid don dette oasttát! čurvii eadni imaštaddamiin, ja manai sisa ja attii fas 100 dála. ¶
-Dien guovtti diimmu sisa galgá čáhkat olles Sápmi. Dát muitalage ieš alddis man ollu bargu ja návccat galget johtui, lohká Runar. Ruđaid leat juo ožžon veaháš ja lasi leat ožžon lohpái.Eanaš ruđat bohtet njuolga stádas. Norgga stáda leage ollu ruđá várren dákkáraš doaluide, miehtá Norgga. ¶
Go sii bohte dohko gárdima lusa ja vieljat manaiga sisa, muhto Gutnabáđoš bázii olggobeallai čuožžut. De gohčui gonagas su sisa boahtit. Go Gutnabáđoš bođii sisa ja gonagasnieida oinnii boaldenmearkka gállus, de son celkkii, ahte dát lea su viežžan jiehtanasa bávttis, ja son áigu dáinna náitalit. De cealká gonagas, ahte son ferte su virggis dihtii sániid doallat, ahte deavdit lohpádusas. Dál galgá keasta (gjestebud) dollojuvvot golbma beaivvi. Vuosttaš keasttabeaivái bođii Gutnabáđoš veaikeheasttainis ja lei gárvodan daiguin biktasiiguin, maid son lei ožžon oktanaga heasttain. Nuppi beaivvi bođii Gutnabáđoš silbaheasttain ja daiguin biktasiiguin, ja goalmmát beaivvi bođii Gutnabáđoš dainna golleheasttain ja daiguin biktasiiguin. Gutnabáđoš náitalii gonagasa nieiddain ja árbii gonagasriikka gonagasa jápmima maŋŋil. Gutnabáđoža vieljaguovttos heahpaneigga dandihte go soai galggaiga fillehallat Gutnabáđožii ja dat galggai oažžut gonagasa nieidda. (Gáldu: J. Qvigstad - Lappiske eventyr og sagn fra Varanger. Oslo. 1929.) ¶
Ii leat gal nu buorre sadji Kárášjoga Eaktodáhtolašguovddážis. Ja eaige buohkat sáhte oktanaga boahtit ovdamearkkadihte eatni ja mánáid deaivvadeamis. –Mis leat dál nu olu deaivvadeamit dáppe. Leat sihke deaivvadeamit sihke vuorrásiidda ja bearrašiidda. Maiddái lágidat čoahkkimiid dáppe, nu ahte dál gal berrejit politihkkárat smiehttagoahtit stuoridit min dálu, Inga Berg hástala Kárášjoga gieldda politihkkáriid.Geahčastat diibmui, meastta golbma juo! Eat astta šat hallat, buohkat fertejit doapmalit ruoktut málesruitui. Eai mánát lihku gárvudit, nu ahte veahá huikkas gal šaddá, muhto go besset vovnnaid sisa de jaskkodit. Helene ja Jim Daniel seavviba gilvvu, "oaidnáleapmái, deaivvadat fas boahtte háve, dahje juo káfeas!" ¶
De gonagas dadjá: –Leatgo don dat, gii leat mu nieidda beastán? De dadjá nieida: –Mus lea mearka, ja nubbi mearka lea bártni luhtte. De válddii suorpmasbeali ja dajai bárdnái: –Geahččal munnje dán geiget! Bárdni rokkai báhpira siste ja geigii niidii, ja nieida attii goappaš beliid áhččásis ja gohčui mihtidit, leatgo ovtta stuoru, ja gonagasnieidda namma lei dan beali nalde, maid bárdni geigii. De válddii lummaliinni maid ja bárdni maid nuppebeali ja geigii gonagassii. Gonagas mihtidii liinni, ja ledje juste ovttalágan bealit, ja dan bealis, maid bárdni geigii gonagasniidii, lei nieidda namma nalde. De sihtá gonagas boahtit iežas mielde. Bárdni vulggii mielde, ja gonagas guđii feaskárii ja dadjá: –Don galggat dás čohkkádit, dassážii go mu nieida boahtá du gohččut sisa mearkkaiguin ja biigá lea dutnje bidjan buriid biktasiid nala. De bárdni čohkkái ja biigá bođii ja buvttii biktasiid ja gárvvuhii nala. ¶
Šiljus áiteguoras lea sus stuora muorraguhpa maid ii leat sáhen. Muorraviesus leat ain ollu muorat. Doppe manná Ánte ain muorrasala viežžame. Son lea bures ráhkkanan dálvái, diehtá hui bures man buolaš dat sáhttá leahket. –Lean ollu reŋgon ja veahkehallan sápmelaččaid, muhto dál ii oro šat seamma mokta. Dasa gávdnojit sivat. Orru leamen beare gilvu ja hoahppu sis šaddan. Movt galget dát nuorabut birget go boarraseappot eai šat vuoje, imaštallá ja diehtá Ánte. Dás humadettiin lea dieđusge sáhka boahtteáiggi birra. –Manná loahpa loahpas nu ahte dáluolmmoš ii beasa meahccái mannat. Dáluolbmos eai obage leat rievttit. Eai várra boađege nu movt orrot vikkaheame dál. Vuoigatvuođat eatnamiidda ja čáziide boahtá dušše nannet boazosápmelaččaid otná vuoigatvuođaid. Ii oro leamen eanet go riido fáddán! Ánte lea eallilan olmmoš. Son čuovvu dárkilit mielde servvodaga ja leat oaivilat maid servvodaga birra. Ánte lea čeahppi muitalit vásihusaid ja fearániid. Dávjá dakkár fearániid maid ii leat nu vuogas čállit áviisii. Mannan geasi lei leamaš rievdadeame ja divvume Cohkolasaid rátkin- ja vuovdingárddi Moskolatváris. Dál ledje fuobmán ieža maid man vearrut gárdi lei dahkkon. –Mun válden ja govddidin gárddi nu ahte bohccot álget jorrat go vuojehuvvojit gárdái, eaige jorggit olggos nu movt gárdde sisa bohtet. Muitala Ánte. ¶
Bárdni fas ráhkanišgođii vuolgit, ja dat seamma matrosa áigu vuolgit bártni mielde. Bárdni dadjá: –Gal mun dan oainnán, ahte it don gal leat rievttes olmmoš, muhto leage dál mii leaččat. Go don juo leat buorre matrosa, de oaččut don gal vuolgit munnje matrosan. Bárdni vulggii goalmmát geardde borjjastit áhčis lusa. Go son lahkonišgođii báikki, gos son ovdal lei gávdnan áhčis, de oaidná son áhčis skiippa. Bárdni áigu dohko borjjastit, muhto matrosa ain dan gieldá; dasgo son das dadjá: –Duinna ii geava bures. Bárdni áigu vuolgit, muhto matrosa su ájiha, dassážii go beaivváš luoitada. –Dál galgat mii geahččalit vuolgit dohko borjjastit, jus mii ollet áhččát skiippa rádjái, ovdalgo beaivváš morida, dadjá matrosa. De vulge sii borjjastit; biegga bosui nu unnán, ahte illá sii jovde skiippa lusa ovdal beaivváš badjáneami, muhto sii olleje skiippa lusa. Bárdni oinnii, ahte áhčis skiippas ledje olbmuid hámit eaige rievttes olbmot. bárdni áigu mannat áhčis skiippii, muhto de áhčči gieldá su dohko boahtimis; dasgo son dadjá: –Jus don mu skiippa sisa boađát, de duinna ii geava bures. Ii bárdni dan váldán bealjáige, muhto mani liikka skiippii ja váccašii doppe. De dadjá su áhčči: –Go don it jeagadan mu, de duinna gal bures ii geava, muhto maid bat mun dutnje dagan? Ja su áhčči attii sutnje ovtta girjji, ja bárdni manai fasten skiipasis. ¶
Sámi Kultursiida lei doaluid lágideaddji. Olles ovcci iešguđetlágan joavkku ja artistta oassálaste nuvttá konsertii. Konsertii ledje boahtán sullii 250 máksi guldaleaddji. Dat buvttii sisa 50 000 ru. mii manai veahkkedoarjjan Tibeta radiokanálii. –Mii fertet leat duhtaváččat dáinna. Leat dieđusge lávvordateahket ollu eará fálaldagat miehtá gávpoga ja šaddá ge gilvu oažžut olbmuid buot doaluide mielde, lohká Kjell Varsi. Muhto mii leat dieđusge oaidnán maid máŋggaid osiid doaluin gokko lea vejolaš buoridit. Eat leatge lágidan dan meare stuora doaluid ovdal, čilge Kjell Varsi. Ledje guokte sámi arttista geat oassálaste, namalassii Iŋgor Ántte Áilu ja oarjel sámi Laara Stinnerbom. Tibeta bealis leigga guokte vuorrasit lávlu geat maiddái čuojaheigga streaŋga čuojanasaiguin. Soai loktiiba bures doaluid dási. ¶
Dat boares áhkku ozai iežas lummas unna silba jorbbaža dego hui suoli. – Váldde dán čorpma sisa ja čárve garrasit ja jurddaš “mun sáhtan, sáhtan, mun galggan máhttit dan” . Jos nie barggat, de gal šattat jállu. – Lea go duohta? Oba buorre! Dego noaidegoansta! – Nu dat lea ge. Noaidejorba fal. – Lea bat das ávki gal? – Lea dieđusge! – Oaččon go duođas luoikkas dan? – Oaččot, muhto de it oaččo oktiige dan muitalit, dat lea čiegusvuohta. – Juo, nu fal. In muital oktiige, giitu áhkku. – Ale gohčot mu áhkkun. Daja baicca mu nama. Mu namma lea Prinseassa. Dat boares olmmoš lei oainnat prinseassa. Orru go du mielas imaš go boares ommoš sáhttá prinseassa? Son lei goit dakkár, vaikko maid de geahččalivččii de son máhtii dan, son lei hui čeahppi, lášmmat ja falli, álo buoremielas ja hui čáppat. Prinseassa gal heivii hui bures sutnje namman. Diet lei vuosttaš geardi go mun nagodin jorihit holgga birra. Ovdalgo faŋádin holgii, čárvejin silbajorbba ja jurddašin: –Mun sáhtan, mun máhtán. Ja dalle bat mun loktejin iežan lossa julggiid olles fámuiguin ja jorihin holgga birrra; oktii, nuppes ja vel goalmmát geardde. Mun nagodin! Mun goit nagodin! – Jooo, mun máhtten! Prinseassa guovlalii miestaga duohken nu go lávii ja speaččui gieđaid. – Rápmi dutnje. Noaidegoansta doaimmai. Na mot orui go máhttet? – Hui somá. Lean nu ilus ahte measta girdilan! – Oba buorre. Rápmi dutnje vel okte! Go ledjen doallame Prinseassa gieđas ja njuikestallame iluin, bohte Goro ja dat eará mánát iežaset juvlaluistiiguin. Fáhkkestaga hoigadii Goro mu. – Mana eret! Don leat ovddas go mii galgat luistet. Boaraniin gal oaččut mannat eará báikái stoahkat. – Maid dadjet – boaran go?! Prinseassa dohppii Goro oalgái. – Mii bat das dutnje! – Naba alccesat! Mii bat dis lea boahtit gevret munno dás eret. – Kenta mii ii máhte holggas ge jorihit! bilkidii Goro. – Čájet daidda ahte don máhtát, Kenta! dajai Prinseassa. Mun dovden mot váibmu cohkii, čárvejin silbajorbba čorbmii, faŋádin holgii ja loktejin julggiid eatnamis bajás. Ii lean mihkkege goansttaid. – Mun máhtten! Jorihin guovtte geardde holgga birra. Goro, Jun ja Ryoji čužžo ja jabbo munnje. – Heh, vulgot dál. Mii goit gille dádjut dakkár jalloriin gii stoahká boares áhkuin! – Man galle geardde dutnje ferten dáguhit ahte mus maid lea namma? Mu namma lea Prinseassa. – Oba jalla! Dakkár boaran gean namma lea Prinseassa. Boares guogge ruibi! dajai Ryoji, son guokkui ja áđestalai áhku. Ovdalgo háhppehin jurdilit ge čergejin mun : – Maid don ges humat? Prinseassa ii leat mihkkege ruibbiid! Sii eai lean vuordán ge ahte mun maid nu suhtan. Goro ravggodii mu oalggis ja dajai: –Maid bat don ges dál vikkat, geanohis áhta? Gievrrastallat go don vikkat? Mun gii álo lávejin čirrot čárvejin silbajorbba ja ravgejin iežan luovos. – Maid gavrriid don dál ges vikkat! dajai Goro. Prinseassa dohppii su gihtii ja bonjastii dan. – Ale, giehta bávččaga! Luoitte mu! – In mun ge hálit doarrut, muhto go nie láhttejit de ii leat eará ráđđi. Ovdalaš áigge lávejin judostallat maid. Jun ja Ryoji suorganeigga ja viehkaleigga. De gal Goro maid bijai maŋŋái ja čuorvvui: – Vuordi, alli guođe mu deike! – Gea go vajálduhtii luistiidis. Mun doalvulan daid sutnje, gal don boađát maŋis, dadjalii Prinseassa, ja čatnalii juvlaluisttiid geahppasit. De son čievččastii mannat. Vuoi lei juo duođai oba falli! Go viimmat joksen su, girddihii son Goro ja daid earáid ovddabeallái ja čuččodii gáhpagit: – Logi čuoggá, čurvii son. Dat golmmas gehčče sutnje jorbačalmmiid ja cakkasnjálmmiid. – Vuoi skárben! Gal dat lea čeahppi! dajai Goro. – Jáhkemeahttun! sáđai Ryoji ja Jun. – Atte ándagassii easkka ášši dihte, dadje sii ja guvle vulos. Ja de lasihedje sii vuollegaččat: – Gula, mot bat don máhtát nie čábbát jorihit ja bisánit? Sáhtát go min maid oahpahit nie? – Sáhtan dieđusge! vástidii Prinseassa ja moddjái. Gearddi gearddi maŋŋái čájehii son mot sii galge jorggihit juvlaluistiiguin. Ja dan maŋŋil gal ledje buohkat hui buorit Prinsessii. (Joatkka boahtte nummaris) ¶
Nu šattai iđit ja Rikkis Biera manai fas leaskka lusa. Biera dadjá: –Juogo vuovddát munnje? Geafes leaska vástida: –Na gal mun ferten dutnje vuovdit dan bárdnemáná. Nu osttii Rikkis Biera bártnii ja manai siidii ja ráhkadii bumbbá. Son diđii, ahte lei okta stuora johka veaháš guhkelis. Rikkis Biera jurddaša ahte gal son bidjá dan bárdnemáná bumbbá sisa ja guoddá dan johkii, vai golgá merrii, go juo Gállá lei spoven, ahte bárdni galgá su nieiddain náitalit. De Rikkis Biera guttii bumbbá ja bálkestii johkii, muhto vajálduhtii čoavdagiid bumbbá ovdii. De lei muhtin jáffo-millejeaddji, gii jáfuid millii. Son fuobmái, ahte bumbá golgá johkaráigge, gáddeguora, ja son rábui bumbbá gáddái. Čoavdagat ledje bumbbá ovddas, ja millejeaddji dieđusge rabistii bumbbá, ja oinnii; čáppa bárdnemánná lei bumbbás. Millejeaddji válddii máná biebmobárdnin alccesis. ¶
De vulggiiga ruohttat vulos guvlui ja gávnnaiga muhtun olbmá, guhte lei guliid bivdime. Soai gerjjodeigga ustitlaččat dan olbmái, ja olmmái válddii sudno iluin vuostá ja doalvvui goahtái. Go iđit šattai, de vulggii olmmái firpmiidis oahppat. Beana ja bussá čuovvoleigga su ja njuikiiga fatnasii. Juohke guoli geahčai bussá dárkilit, iigo suorpmas oidno njálmmis gahččame. Go olmmái bođii gáddái ja guttii guliidis bajás ja álggii čoallut, de geahčai bussá dárkilit juohke guoli, maid olmmái čollii. Čoaludettiin ravggai gollesuorpmas guolečoavjje siste olggos; olmmái dohppii suorbmasa ja jurdilii: –De han dál daiddii mu niidii gollesuorpmas boahtán, ja nahkehii suorbmasa lummii. De manne sii bajás goahtái ja álge vuoššat. Vuoššadettiin geahčadii suorbmasa ja bijai hildu ala. Go mális lei gárvvis ja olmmái lei borran, de attii son bussái ja beatnagii borrat; ieš velledii loidui, ja bussá goarjjui hildu ala suorbmasa gurrii. Go olmmái nohkai, de válddii bussá suorbmasa ja vulggii ain johtit, jođiiga, gitta dassážii go bođiiga gávpogii. De dadjá beana: –Movt dal galge sisa beassat isideame lusa? –Don bánalaš galggat gáskit uksii ráiggi, dan mađe ahte mun beasan sisa. ¶
De manaiga soai dohko, ja beana gáskigođii uksii ráiggi, dassážii go bussá jođii čađa. De čáŋai bussá sisa ja njuikii Andreas askái ja luittii suorbmasa čorpma sisa. Andreas šattai illui, danne go son dovddai suorbmasa. Dandihte son hoigadii gihtii, ja olmmoš bođii ja jearai: –Maid don dáhtut? –Mun dáhtun iđidii mu dálunan oktan olbmuiguin, vástidii Andreas. Iđidis árrat badjánii, ja dállu lei das. De manai Andreas gonagasa lusa ja dajai: –Lihka dál, gonagas, ja boađe mu mielde geahččat, movt mun dál áiggun ságaidan duohtan deavdit. Gonagas lihkai ja manai olggos, ja dállu lei das. De manaiga soai sisa ja gávnnaiga gonagasnieidda oađđime. De gohčui gonagas harcastuvvat sihke nieiddas ja gonagasbártni, ja gonagasbárdni harcastuvai. De čierrugođii gonagasnieida ja ánuhišgođii heakkas. De árbmihii su badjelii Andreas, ja gonagasnieida lohpidii, ahte son áigu dásmaŋŋil eallit oskkaldasat suinna. De giitii Andreas sihke bussá ja beatnaga dan suorpmasviežžama ovddas, ja Andreas čiegai dan suorbmasa gonagasnieidda ovddas, ja dasmaŋŋil náitaleigga soai. (Gáldu: J. Qvigstad - Lappiske sagn og eventyr fra Varanger. Oslo. 1929.) ¶
bilde 2: Baluin doamihii son fas sisa ja čohkkedii lahka uvssa. Vuoi gáfat, man jalla son lei leamaš doliin. Lei go son duođaid addán beare eatnat rohkajáffogáfe Tonettai? Son nu doarggistii ja juolggit eai šat guoddán nu ahte šattai guokkardit čáhceskálu lusa juhkat čázi. Lei fasttimus maid goassege lei oaidnán. ¶
De oaidná: dat lea golmmaoaivvat stállu. De manná njuolga vuostá stállebávtti. De ráhpasii bávttis uksa, ja nu son manai sisa uksaráiggi. De bárdni čohkkádii ja jurddašii, maid son galgá dahkat daiguin diŋggaiguin, maid son lea ožžon boares áhkkáin; muhto bođii jurdagii: –Mun manan stállebávtti lusa geahččat, gokko stállu manai sisa. De geahččá dan báikki, oaidnágo uvssa. De ohcá, muhto ii gávnna; váccii ovddas ruoktot ja imaštallá, go ii gávnna dan uvssa, gokko stállu sisa manai. Muhto hupmá: –ruosta lea bávttis; de orru dego livččii uksaráigi. ¶
Son rabastii uvsa; de lei doppe gonagasnieida ja sárdnu akto: –Go áhčči ii ohcat galgga mu dán stálu luhtte! De fuobmái bártni, go sisa bođii; de dadjá: –Vuoi rávki gosa don leat vuolgán? Go jiehtanas boahtá siidii, de dat du goddá dakkaviđe. Muhto bárdni dadjá: –Mun lean du vuolgán ohcat. De dadjá: –It don oaččo vissa mu olggos dáppe, go stállu dál boahtá fargga siidii. Muhto mus lea ráđđi; mun cokkan du muvrra duohkai. De gonagasnieida čiegai muvrra duohkai. ¶
Busten 27a bilde 1:Dál eai oidnon šat olbmot gáhtaid nalde, ja ádelhearrá gizzastii ráidalasa bajás. Son čáŋai láseráigge sisa nu ahte ii oktage oaidnán su, ja nu son ollii nieidda latnjii. Su mielas orui dego bassi eatnamis. Ii mihkkege lean nu vigiheapme ja ártet go nuorra nieidda oađđenlatnja. ¶
–Guovddáža mielbargit ožžot oahpu ja praksisa EDB-geavaheamis, ohppet registrerenvugiid, kvalitehtasihkkarastima ja movt galgá dieđuid meannodit. Sii ožžot maid kanturpraksisa ja máhtu dáro- ja sámegielas. Dasa lassin ožžot maiddai kulturoahpu. Guovddáš fállá fitnodagaide bargonávccaid main lea alla dássi. Doppe leat olbmot geain lea oahppu ja guhkes bargovásáhus siskobealde máŋga fágasuorggi. Sii sáhttet váldit barggu váikko goas, muhto sii hálidit čađáhit oahpu ja maid váldit eksámena, muitala Dahl Johansen, ja muiottuha vel loahpas: –Dat lea ARBEIDSMARDKEDSETATEN gii mearrida geat UniRegguovddážii besset. Otne leat doppe olbmot geat guhkit áiggi leat leamaš barggu haga, nuppástuhttit ja ee. olbmot geat ožžot ATTFØRING. ¶
Go iđit šattai, de manai Andreas gonagasa lusa ja dajai: –Dál lea juo gárvvis mu dállu; vuolgu moai dál geahččat! De vulggii gonagas nieiddainis ja Andreas dálu geahččat, ja dat lei seamma go gonagasdállu. De jearai Andreas fas: –Oaččungo mun dál du nieiddain náitalit? –It don oaččo, ovdalgo don veajášit goasttidit gollešaldi iežat dálus mu dálu rádjái, vástidii gonagas. De bijai Andreas fas dan suorbmasa giehtasis ja olmmoš bođii su lusa ja jearai: –Maid don dáhtut? –Mun dáhtun nu guhkes gollešaldi, ahte galgá ollit mu dálu rájes gitta gonagasdálu rádjái, vástidii Andreas. Go iđit šattai, de lei juo gollešaldi gárvvis. –Juogo mun dál beasan náitalit du nieiddain? jearai Andreas. –It don oaččo lobi, ovdalgo don sirddát ihttážii dálut dasa mu dálu gurrii, vástidii gonagas. Andreas bijai fas suorbmasa gihtii; olmmoš bođii su lusa ja jearai: –Maid don dáhtut? –Mun dáhtun ihttážii mu dálu leat gonagasdálu bálddas, vástidii Andreas. Go iđit šattai, de leigga dat guokte dálu bálddalaga. De manai Andreas gonagasa lusa, ja dáhtui náitalit gonagasnieiddain, ja gonagas viimmat attii lobi náitalit. Ovdal náitaleami válddii Andreas moarssis sisa dálunasas. ¶
Olmmái manai gávpogii ja gulai, ahte dat olbmáguovttos vuvddiiga dan gusa ja oaččuiga hui buori hatti. Dandihte suhtai olmmái go son oinnii, ahte dat guovttos leaba su fillen. Son manai viidnerámbuvrii ja osttii viidnebohtala ja guđii dan sisa ja rávvii: – Go mun boađán sisa ja rávkkan viidnebohtala ja mii leat juhkan, de áiggun mun gahpiran loktet ja jearan: – Leago máksojuvvon? De galggat don vástidit: – Juo. Seamma láhkái dagai nuppi ja goalmmát viidnerámbuvrras ja manai olggos. ¶
De gávnnai son dan olbmáguovtto, geaidda son lei gusas vuovdán, ja dadjá: – Vulgot mii viidnerámbuvrii , vai mii beassat viinni juhkat; dasgo mii leat buori gávppi dahkan. Olbmáguovttos šattaiga illui ja vulggiiga mielas čuovvut; dasgo soai doaivvuiga, ahte dat olmmái lea jalla. Olmmái manai sisa sudnuin ja rávkkai viidnebohtala. Sii juhke dan, ja olmmái loktestii gahpiris ja jearai: – Juogo lea máksojuvvon? – Lea, vástidii viidnevuovdi. Sii manne nuppi rámbuvrii, ja olmmái rávkkai das viidnebohtala. Go sii ledje dan nai juohkan, de loktestii olmmái fas gahpiris ja jearai: – Juogo lea máksojuvvon? – Lea, vástidii viidnevuovdi. ¶
1988 bulii Sámi Álbmotallaskuvla ja buot skuvlagovat billahuvve buollimis. Skuvla lea gal maŋemus jagiid ožžon oalle ollu govaid gitta 1930 rájes. Skuvla lea ovddeš ohppiin ja oahpaheddjiin ožžon dehe luoikkahan govaid. Govaid leat dál bidjan rámmiid sisa ja heŋgejuvvon seaidnái. Muhto liikká váilot ain ollu govat. Sámi Álbmotallaskuvllas bivdet ahte ovddeš oahppit dehe earát geain leat govat luiket daid skuvlii. Govaid maid sii ožžot luoikkas, kopijerejit ja sáddejit fas ruovttoluotta eaiggádii. Skuvllas sávvet ahte ožžot ollislaš skuvlagovvavuorkká, miehtá dan áiggis go álbmotallaskuvla lea doaibman ¶
Go soahti lei nohkan, de manná olmmái sin mielde gávpogii; muhto ii oba gávpogis gávdnon dakkár visti, gosa son galggai sisa čáhkat: dastgo dán gávpogis ledje gárdimat dego stuora bumbbat; dandihte ráhkade sii sutnje 3 visti. Vuosttaš lei áibbas gárži; nubbi lei vuollegaš; goalmmát lei danmađe, ahte sáhtii ássat ja bargat bargguidis. Borramušaid geasehe sii sutnje heasttaiguin. Álggos bukte guokte guorpmi; olmmái borai buot iige šaddan ii beallegallas ge. Dandihte bukte vel guokte guorpmi; muhto ii vel gallanan. De vižže sii sutnje vel ovtta guorpmi, ja olmmái borai dan nai, ja de easkka gallanii. Olmmái orui dán gávpogis, ja gávpothearrát vázze dávjá olbmá guossis. Muhtumin jurdilii olmmái: –Hei, baikkán mun lahttái oaidninvárás, maid dal dadjet, ja son dagai maiddái nu. Go hearrát bohte sisa ja oidne visot baikka, bonjáde oivviideaset ja manne olggos dajakeahttá olbmái ovttage sáni. Oanehis áiggi das maŋŋil bohte eará olbmot heasttaiguin ja goaivvuiguin ja geasehe golbma heasttaguorpmi olggos. ¶
Son šattai čiekŋalis jurdagiidda ja hutkkai movt oažžut oktavuođa čáppuhiin, muhto orui oalle váttis. Várra lea buoremus eahkedii vuordit ja geahččalit gávdnat makkár lanjas son orru. De beassá son láseráigge čákŋalit sisa ja čohkkát su seaŋgaravddas, nu go juo leage Vákkis málle. ¶
Borgemánu dáhpáhusat 1991 mearkkašedje Sovjetlihtu politihkáláš jápmima. Dan seammás gullogohte maiddái sierra joavkkuid čearddalaš ja guovluguovdásaš gáibádusat. Ovddeš Sovjelihtu rájiid sisa leat dan maŋŋá riegádan máŋga ođđa riikka, maid ekonomalaš ja politihkalaš ceavzin lea aiddo dál oalle eahpesihkar. Dan eahpesihkarvuođa lasihit vel moiváš riidoguovllut ja álbmogiid autonomiijai gáibádusat ja viggamušat.Máŋggain álbmogiin čohkkejuvvon Sovjetlihttu ii šat ráffon dan maŋŋá, go vuosttaš etnalaš leabuhisvuođat buollájedje Alma-atas 1986 loahpas. Maŋimuš jagiid deháleamos konfliktaguovllut leat leamaš Baltia, Kaukasia, Gaska-Asia. Oassi dainna mainnašuvvon guovlluin leat dal iehččanasriikkat. Oalle moivás dilli lea leamaš maiddái Kazahstanis, Gaska-Volga guovlluin, Tuva dásseválddis ja Davvi-Sibirjás (uhca davvi-álbmogat ruoššaid vuostá). Ovddeš Sovjetlihtu etnalaš gártta dutkkadettiin oaidná čielgasit konfliktaguovlluid. Go politihkalaš ortnet lea nuppástuvvan, de livččii alimus áigi suokkardit, mo guovlluguovdásaš giččuid sáhtášii garvit demokráhtalaš vugiiguin. Leabuhisvuođa siepmaniin leat gitta dássážii leamaš eahpehistorjjálaš rádjegeassimat 1920- ja 1930-logus ja Stalina áigásaš ja vel dan maŋŋáge čađahuvvon olbmuid bággofárreheamit. Bággofárrehemiid lávejedje bealuštit dainna ákkain ahte ovttaskas álbmogat ledje nuppi máilmmesoađi áigge verddestallan duiskalaččaiguin (ee. tatárat). Muhtimin dát lea leamaš buorre vuohki ráŋggástit nággáris álbmotosiid. Muhtumin sivvan gávdnojuvvui ekonomalaš ágga; kollektiivadálut galge leat čoahkis, ahte daid sáhtii buorebut jođihit ja gohcit. Earret duiskalaččaid, kalmukiid ja Krim-njárgga tatáraid baggofárreheamit čuhce oalle garrasit muhtun kaukásialaš čearddaide. Maiddái Ruošša beallái báhcán sámit ožzo smáhkestit Stalina politihka ee. dan maŋŋá go Sovjetlihtu attii Beahcáma Supmii 1920, goas dahkojuuvui nk. Tarto ráfisuohpamus. Dan maŋŋá Nuohtejávrre sámit sirdojuvvojedje veagal máŋgačuohte kilomehtera nuorta guvlui, Lujávrái. Jouni Kitti ¶
bilde 2:Son nuolastii bargobiktasiid ja cokkai jáhka. Guriidna lei buvrospánnja bidjan stuora ulloliinni sisa nu ahte ii galbmo mátkkis. –Geahča dá, válddál, nu ahte besse vuolgit, logai son ja bijai dan Beartna sallii. –Juste dego mánná, mojohalai Beardna ja doamihii olggos. Son ipmirdii ahte lei hoahppu! ¶
18/98 Čiegusvuohta lea don viesus. Ferteje sisa beassat. Orru lásas. Moai rogge bieju. Roggat? Maid? Doivon spiovdnabargu lea álki. Šampanjedoalut ja dakkárat. Dus leat duohta. Ja dáppe leat oalle eatnat geađggit. ¶
- Guhkes ja olu máđut gávdnon bohcco čovjjiin - Ođđa boazosuolaášši, suollagat čuvvot ealuid - Sámi riikkajoavkkočiekčit máksán mátkki iežaset burssain - Beaivváš čájeha “Duste dievddu” - Isan vuittii rievttis, ii leat verrošan dáhkádusaiguin - Nuppástuhttit lohket stáda sin dolvon seahka sisa - Guovdageainnu rohkosviessu ođasnuvvo - Sámi dihtorčoavddus gárvvis - Gonagasa gudnibálkkašupmi Inger Johanne Seierstad´ii - Guovdageainnu čiekčit hálidit Ráisii - Boazodoallohoavda áigu ráŋggáštit boazodolliid geat skelbmošiid boazologuiguin - Reinprodukter permittere bargiid, unnán bierggu ožžon, buktá unnán barggu ¶
Maiddái dát soagŋofárru čuovui dološ soagŋofáru vieru. Mii daddjui ja mii ii, dan it beasa gal gullát. Muhto bártni eadni, gii lei soagŋogába, manai ovddemus sisa nieidda vissui. Doppe son muitalii earánis, ja jearai gáfevuoššan lobi. Go dán lei dáhkan, manai Inger Ánná, gii lei máŋggaid diimmuid vuordán soagŋofáru, jáddadit biillaid ja viežžat isitsása vissui. Dalle álggii biđđin ja gáfevuoššan. Ja dieđus gihligiissá ráhppan. Soagŋogába jearai čoavdaga giisái, ja Ásllat Ántte ohcalii ozas čoavdaga. Dan attii eamitsássii Inger Ánnái, gii rabai gihligiissá. Dasto lei burgit giissá, ja buohkat galge geahčadit mii doppe lei. Gihligiissás lea muhtin muddui mearriduvvon mii doppe galgá leat. Jus mihkkege váillui, beasai soagŋofárru dan gullat, ja čilget manin váillui. Muhto ii oktage váillahan Áslat Ántte gihligiissás maidege, ja soagŋofárru sáhtii vuodját čálihit báhpagárdimii. ¶
Ovddabealde oidno dastánaga Gaskaoaivi ja dan vuolábealde ránes hirsagámppát. Vuosttas oassi mátkkis lea dal duogábealde. Ájagátte sávnnjis oidno suovva borggisteamen eahketáibmui. Čakŋalat sevdnjes gámpái ja luoitilat gurppiid láhtái. Sihkastat eret bivastaga. Gii nu guovlala sevndjes gámppá sisa ja bovde sávnnjodit. Go lea vázzán stuorra ja lossa gurppiin ceakko vieltti bájásguvlui ja čaŋadan ájagáttiid suhkkes rođuin, de dat dovdo gal lađđasiin ja dehkiin. Čuččodat sávnnjodeami maŋŋá gámppá šilljus ja gullat giega guhkkamin ádjaga duohken gos nu Petronella vieltti lastamuorra vuovddi siste. ¶
In leat guhkes áigái finadan min gafejas, ja gávnnahin ahte lea áigi dohko vuolgit digaštallat. Min gafejas oainnat leat olbmot geat dihtet vástádusa vaikko masa, ja láve ge miellagiddevaš doppe ságastallat. Go bohten sisa gafejai, de eai lean vel go moadde guossi boahtán. Mun mannen ge sudno lusa ja jerren lea go heivvolaš čohkkedit dasa. Dieđusge suovaiga nieiddaguovttos čohkkedit. Nu mii álggiimet ge ságastallat. Nieiddat diđiiga muitalit ahte soai eaba leat min gilis eret, muhto leaba baicca galledeamen oahppásiid. Nu soai álggiiga ge jearahit makkár báikkiid berre oaidnit go juo lea dáppe. Ná, dihten moadde báikki maid mun goit láven hui dávjá mannat geahččat. Nieiddat diehttelas šattaiga hui áŋgirat diehtit makkár báikkit dat ges leat, ja nu mun fertejin ge muitalit. Vuosttaš báiki maid juohke giđa láven mannat geahččat, lea okta luoppal veaháš olggobealde gili. Soai jearaiga mii erenoamážit doppe lea. Mun dihten muitalit ahte doppe láve buot ovddemus suddi juohke giđa. Ja dohko lávejit ge lottit maid boahtit buot ovddemus. Dan dihte lea ge beakkánis báiki. Muhto eaba soai orron dasa gal duhtamen. Jearaiga baicca eai go boares viesut leat maid beassá galledit. Dan mun gal maid dihten. Mis leat oainnat guokte boares vistti mat leat ovdal soađi jo huksejuvvon. Nubbi lea boares geassenávet maid ii šat oktage geavat. Návet lea áigá jo mieskan ja gahččan. Ja doppe lávejit hui ollu sáhpánat. Eaba hal orron dasa ge duhtamen. Soai jearaiga ii go gávdno dakkár boares visti mii ain lea anus. Dan mun gal maid dihten. Na Biera-ádjá olgohivsset! Dat goit lea máŋgalogi jagi jo leamaš anus, ja ain dál geavaha dan. Ja jus nieiddaguoktásis lea miella geahččaladdat hivssega, lea dan maid vejolaš. Soai dušše šluvgileigga oaivvi ja dajaiga ahte ii leat imaš go min gillái eai boađe nu ollu turisttat. Eai han dáppe oro go originálat. In ipmirdan maid oaivvildeigga, muhto sihkkarit rábmuiga min gili oaidnámušaid... Ja vel... ¶
Go Sirkus Merano lei Guovdageainnus, de ii lean áibbas dievva sin tealta, muhto oalle ollu olbmot gal goitge ledje čoahkkanan dohko. Mánáide orui hirbmat soma, go sii ledje boahtán dohko ollu ovdal go rahppasii. Go sisa olle, de leat hirbmat olu čuovggat birra, ja musihkka gullo čađat čuojaheame. ¶
Dološ áiggi orui muhtin bárragoddi báhpagárdima lahka. Sudnos eai lean mánát ja eliiga hui buori dilis. Muhto go boarásnuvaiga ja bargovuoimmit nohkagohte, de gal geafuiga. -Movt moai dál galge birget? jearrá áhkku iežas isidis. -Gal mun dieđán buori ráđi. Heasttastálljas lea guoros gussavuodjafárppal. Mun manan dan sisa ja don galggat návlet vuođu ja čavget gierdduid, čilgii áddjá iežas eamidii. ¶
Go áiggit golle, de álggii bárdni irggastallat isida niidii, ja nieida lei hirbmadit liikostan bárdnái. Go isit dan fuobmái, son ráhkadii fatnasa, vai beassá sáddet bártni ja earáid eamida viežžat su iežas bárdnái. Son sáddii sin báhkkin-gonagasa lusa, vai besset su nieidda viežžat, ja son diđii ahte doppe eai gal boađe ruovttoluotta. Bárdni ja su veahkit ledje guhká meara alde, ja de fuomášedje muhtin sullo. Bárdni dadjá ahte sii mannet sullo duohkai vuoiŋŋastit. Ieš son váldá unna fatnasačča ja suhká gáddái geahččat mii doppe lea. Doppe son fuobmá darfegoađi, ja son vázzila sisa geahččat gii dán sullos orru. Su jurdda lea ráđi jearrat, muhto go olle sisa, de son fuobmá ahte ii dat áhkku leat ge albma olmmoš. Boares áhkku viehkala olggos ja álgá čuorvut vehkiid boahtit, vai besset goddit bártni. Muhto seammas bárdni fuobmá ahte seainnis heaŋgájit golbma oaivvi, ja son jurdila ahte son váldá ovtta dain oivviin. Son dohppe vilges oaivvi, ja nahkeha dan ala. Son ii fuola dan rukses dahje alit oaivvi. Go dán lea dahkan, de gal boares áhkku ii šat oainne su, ja son beassá vázzát fatnasa guvlui. ¶
Vuoražas ráhkadii beasi muorragierragii ja guttii dan sisa vihtta moni ja lálligođii. De boahtá rieban ja jearrá: –Galle moni áhkus leat? –Vihtta, vástidii vuoražas. –Atte munnje ovtta, dadjá rieban. –In mun atte dunnje ovttage, vástidii vuoražas. –Jus don it atte munnje ovttage, de mun čuohpan seibbiinan muora gaskat ja boran buot, celkii rieban. Vuoražas attii sunnje ovtta borrat. ¶
Guovdageainnus, ja maiddái eará báikkiin leat olu “čiegus” kulturmuittut. Dát ii daidde leat mihkkege čiegus áššiid, ii dušše Guovdageainnu suohkanis, muhto miehtá sámi. Dadjat buohkat diehtit muhtin siiddiid, bivdorokkiid, goahtesajiid dahje hávddiid birra. Muhto ii daidde oktage diehtit buot kulturmuittuid, gos dát leat ja mat leat. Sivvan dasa lea ahte dát eai leat dahkkon dovddusin, eai suohkana olbmuide eaige turisttaide. Dávjá eai dovdda dáid kulturmuittuid earát go sii geat guovllus dávjá vánddardit. Daid birra eai duostta muitalit, baluin ahte dáid billistit dahje dolvot osiid jus dát sieidi dahje mii leaš, šaddá dovddusin. Dáin kulturmuittuin sáhtášii oahppat juoidá, maid sáhttá ávkin atnit olles servvodahkii. Skuvllaid oahpu oktavuođas livččii ávkin gos beassá oaidnit oasi historjjás man birra lohket. Dát sáhtášii maiddái historjjá oahpahusa dahkat eambbo miellagiddevažžan sihke vuođđoskuvllas, joatkkaskuvllas ja maiddái allaskuvllas. Kulturmuittut berrejit maid leat almmolažžan goit suohkana olbmuide. Dát lea oallugiidda juoga mii lea oidnosis, mii čatná ovttasgas olbmo dahje soga vissis guvlui go geahččá historjjálaččat. Nubbi bealli das ahte go dákkár “čiegus kulturmuittuid” dahká almmolaš dovddusin, lea duohtavuohta ahte dát suoladuvvojit dahje earáladje billistuvvojit. Okta čoavddus lea áidut sisa eatnamiid gokko gávdnojit kulturmuittut. Muhto dákkár áidun fas buvttašii eará váttisvuđaid. –Dalle šattašii áidut olles duoddara, lohká Guovdageainnu kulturhoavda Reidar Erke. Nu go Erke lohká, lea dát váttis ášši. Ráfáiduhttin ii čoavdde buot váttisvuođaid. Muhto dákkár kulturmuittut leat nu deaŧalaččat, ahte dáin berrejit juoga ládje sáhttit ávkki atnit, ja dalle in jurddaš turismma ealáhussii. HIV ¶
Lea nubbi beaivi. Iđitbeaivi lea čuojahan sisa skuvlabeaivvi. Ivttábeaivi lei mátkki guhkimus gaska mii lea 5 miilla, Guovdageainnus Ráisjávrái. Otna vuorru ii leat beliin ge nu guhki, muhto dat lea mihá losit. Dán rádjái leat mii čuvvon bures šalkejuvvon skuterluotta. Go mii dás vuodját, de mis ii leat eará luodda go maid mii ieža ráhkadit ja ii dat ge leat mihkkege šalkkaid, muhto issoras muovllahat mii lea sihke olbmo ja bohcco bađa rádjái, muitala Johan Áilu Pulk. Ovttas Mihkkal Ánte Eirain, Asgeir Blixgårdain ja Mattis Áilu Hættain vázzet sii goalmmát ja maŋemus jagi boazodoallo skuvllas Guovdageainnus. Johan M. Eira “Junnán” , gii doallá herggiid ja lea ofelaš dáid ohppiide, muitala ahte dá lea lossa mátki. -Go son lei nuorra ja heargi lei ain mátkkoštan vuohki, lávejedje sii čuovvut boazofiskkiid ja johtit ealuin go lei čáppa dálki. Olu lea muohta duoddaris muhto unnán doppe Ráissa ávžžis ja dan juovva mielli gokko sii galget mannat vulos, sáhttá dat šaddat hui lossat herggiide ja maid ohppiide geat šaddet láidet herggiid vulos dan issoras ceakkos mielli. Sávan dat manná bures, dadjá Junnán. ¶
Dal ovttatmano gal orro die geaidnu maid galgá čuovvut, vai fylkkagielda buorrana álbmoga čálmmiin. Ja de goit lea stáda beali maid váldán go čuovvu viššalit mearrádusaid. De livččii fylkkagielddas buorre oktavuohta álbmogii ja eiseválddiide. Ii dás goit leat fylkkagielddas mihkkege váttisvuođaid, olus lohket. Ja ii leat, ovdal rehket boahtá. Lea álo leamaš váttisvuohta go ii mávsse dan ovddas maid sihtá. Dá leage váldováttisvuohta fylkkagielddas, gii šaddá iežas bargguid heivehit ruđaid vuođul maid stáda lea addán ja mearridan. Nu guhká go ruđat eai olat dahkat dán maid álbmot ja stáda hálida, de ferte fylkkagielda leat stivrejeaddji ja doallat iežas olmmájin juobe eiseválddiiiguin ge. Ii fylkkadiggi duostta golahit eambbo ruđa go stáda lea juolludan, dan dihte go stáda ii gal mávsse veahage eambbo. De šaddá fylkkagielda ieš máksit, ja dat sáhttá duššo dahkkot go unnida iežas bargguid ja doaimmaid, ja de gal lea darvanan jorribiekka sisa mas ii beasa olggos. Danne šaddá ge fylkkagielda leat dušše stivrejeaddji mii bargá eambbo stáda bealis go álbmoga bealis. Jus fylkkagielda galgá doaibmat albma ládje, álbmoga ja stáda bealis, de ferte buorebut heivehit bárgguid ja návccaid. ¶
Lei ge nu ahte mu verdde lei báhtaran meahccái go fuobmái ahte turisttat geat galge su fárrui ledje guokte nissonolbmo. Son lea oainnat boares bárdni ja ii duostta mannat lahka ge rivguid. Son láve lohkat rivgut dat gal leat varálaš olbmot, geat eai luoitte šat olbmo ovdal báhpa ovddas lea finadan. Nu šadden ge mun nieidaguovttu ofelastet duohkot deike. Dáppe min gilis lea eatnat maid beassá oaidnit, ja nu mii manaimet doalus dollui. Diehttelas muhtin čáppa iđida fuobmáiga nieiddat ahte lea áigi vuolgit meahccái, ealo lusa. Viggen gávdnat ákkaid nu ahte ii dárbbat vuolgit, muhto in gávdnan heivvolaš ákka, nu ahte ii lean go vuodját verdde ealo lusa. Nu mii vuodjáimet ge meahccái. Go olliimet lávo lusa, de ii lean oktage lávus. Mii dieđusge manaimet lávvui ja álggiimet gáfe vuoššat. Ii lean ge guhká ovdal skuterjurra álggii gullot. Maŋŋelaš guovlalii duolva olmmái uksaráigge. Lei verdde gii bođii. Diehttelas son ii oaidnán maidege sevdnjes lávus, dušše bođii sisa ja čohkkedii. Oanehaš áiggi čohkái javohaga ovdal de oaidnigođii geat mii leat. “Ja, don dat leat ge mátkkis. Geat bat duot leaba?” jearai son. Mun dieđusge muitalin ahte die leaba rivgu guovttos geat leaba vuolgán guossái. Verdde ii ožžon álggos sáni ge ja geahčai jorba čalmmiiguin nieiddaide. Ii lean ge guhká ovdal geahčastii diibmui ja dadjalii ahte lea áigi fas vuolgit guođohit. Nu son doabmálii ge olggos ja vuodjái muohtahevrruin ealo lusa. Ja mis ii lean eará go vuodját fas márkanii. Maŋŋel basiid boahtá álo árga, ja nu maiddái dál. Fáhkkestaga lei árga ja guossit leigga ge hedii vuolgime ruoktot. Nu mii leimmet ge boradeamen gievkkanis go de nubbi rivgu geahčesta duođalaš čalmmiiguin munnje ovdal de jearralii: “Gosa moai vulge, báhpa vai lensmánni lusa?” Lensmánni? Báhpa? In ipmirdan maid oaivvildii ovdal de čilgii: “Na go náitala, de ferte fitnat báhpa luhtte dahje eará ámmátolbmo luhtte” . Náitalit? Mun? Fáhkkestaga fuobmájin ahte verdde gal dárbbaša veahki doppe ealo luhtte. Nieiddat báziiga dasa čohkkát go vuodjájin meahccái, muohtahevrruin... Ja vel... ¶
BUSTEN 37a bilde 1:Gugán váccii čeavlát sisa dan stuora hotellii. son dovddai iešluohttámuša loktaneamen go ledje nu fiinna biktasat. Son gávnnai hoteallabargi viesus ja dadjalii čeavlát: -Lean dutki ja lean dutkamen eatnamiid dáppe, ja livččii ge buorre oažžut orrunsaji moatti jándorii. ¶
Dál giđđat lea hui soma meahcis vánddardit ja geahččat rievdadusaid luonddus. Luondu oainnat rievdá beaivvis beaivái dál giđđat, ja muhtumin maiddái diimmus diibmui. Mun láven ge hui viššalit vánddardit mehciid ja geahčadit lottiid mat dál bohtet fas min eatnamii. Earenoamážit láven čáhcelottiid vuordit. Muhto daid maŋemus jagiid in leat šat bállen okto vázzit jávregáttiid ja jekkiid guora. Lean fuobmán ahte diet lensmánnibálvát ja sin ustibat leat maid álgán beroštit luonddus. In dieđe gal maid sii hommejit, muhto ammal gáfestallet ja návddašit luonddu čáppa ivnniid ja njálgga hájaid. Muhto lea oalle imaš, sii han vánddardit eahkediid ja ijaid! Várra sii fertejit nu dahkat go leat barggus beaivet, eai ge astta vuolgit meahccái ovdal eahkes. Nu hal dieđusge lea ge... Muhto duo muhtun beaivve deaivvadin ránnjáin muhtin jávregáttis. Sus ledje bierggasat mielde. In diehtán mat ledje, go ránnjá lei guđjju sisa bidjan daid. Jearralin diehttelas gosa lea mátkkis go nu lea ráhkkanan. Ii son álggos nu beare haga gal muitalan, dadjalii dušše bivdui son lea mannamen. Nu mun čuččodedjen su luhtte dassážii gearggai suhkkát. Muhto ovdal go suhkkái, de jearralii lean go oaidnán amas olbmuid vánddardeamen dáppe. Na, fertejin muitalit ahte in amas olbmuid gal leat oaidnán, muhto diet lensmánnibálvát dat gal ledje gáfestallamen duos nuppi jávregáttis. Ja sis ledje gal maid moadde ustiba mielde, várra lullidáččat, ja sis ledje hui fiinna nástegáhpirat. Sii ledje maid hui viššalat giikanastit lottiid. In diehtán maid ránnjá fuobmái, go sus šattai hirbmat hoahppu fas fatnasis váldit eret iežas gálvvu. Nu son dohppii ge gálvvu gieđa vuollai ja viehkalii vuovdái, geahčastalai vel maŋosguvlui. Mun báhcen okto dasa čuožžut ja imaštallat. Ártegis olmmái, álggos muitala ahte lea bivdomátkái mannamen. Ja de fáhkkestaga viehkala ruovttuguvlui. Nu várra láhttejit ge olbmot dán áigge, sis lea álo hoahppu... Ja vel... ¶
Suohkana iešdohkkeheapmi sáhttá váidaluvvot Finnmárkku Fylkkamánnái. Váidalus ferte buktot čálalaččat golmmá vahku sisa maŋŋel dan dieđahusa, ja sáddejuvvot Guovdageainnu ovdagoddái. ¶
Son manai viidne-buvdii ja osttii viidnebohtala ja guđii dan dohko ja dajai: -Go mun boađán sisa ja siđan viidnebohtala ja mii leat juhkan, de áiggun mun gahpiran loktet ja jearrat: -Juogo lea máksojuvvon? -De galggat don vástidit: Juo. Seammá lahkái dagai nuppi ja goalmmát viidne-buvddasge ja manai olggos. De gávnnai son dan olbmá-guoktá geaidda lei gusas vuovdán ja dadjá: -Vulgot mii viidnebuvdii vai mii beassat viinni juhkat, dasgo mii leat buori gávppi dahkan. ¶
Olbmá-guovttos šattaiga illui ja vulggiiga mielas čuovvut, dasgo soai gattiiga ahte dát olmmái lea jalla. Olmmái manai sisa ja rávkkai viidnebohtala. Sii juhke dan ja olmmái loktestii gahpira ja jearai: Juogo lea máksojuvvon? -Lea, vástidii viidnevuovdi. Sii manne nuppi buvdii ja olmmái rávkkai das viidnebohtala. Go sii ledje dan nai juhkan, de loktestii olmmái fasten gahpira ja jearai: -Juogo lea máksojuvvon? -Lea, vástidii viidnevuovdi. Olbmá-guovttos jurddašisgođiiga: -Movt dat galgá leat go ii oidno goassege máksimen ja vuovdi cealká ahte lea juo máksojuvvon? ¶
Nubbi dain olbmáin geigii njuokčamis fárpal sisa ja son guhte lei siste časkkii njuokčama gaskat, ja dat olmmái bajidii oaivvis ja celkkii: -Mølet. -Gea go amas giela juo hupmá, celkkii nubbi ja geigii njuokčamis bunzeráigge. Olmmái časkkii sus nai njuokčama gaskat. De loktii son nai oaivvis bajás ja dadjá. -Mølet. Soai bođiiga fas eiseválddii ovdii eabage šat gulahallan muitalit, soai humaiga dušše gaskaneaska, -Mølet, ja šáttáiga ráŋggástussii. (Gáldu: J. Qvigstad, Lappiske sagn og eventyr fra Varanger) ¶
Muohtačalbmi gahččá Olmmái rahčá Muohtačalmmit álget gáhččat Olmmái ballá sisa Muorat báhcet Cizážiid čáhcegáivu galbmo Eamit váidala Galmmas olgun šaddá Inger Kristina A. Gaup. 10 jagi, 4B ¶
Rámbuvrrit ostet ommaniid ja beallesteikejuvvon láibbiid dahje dáiggi maid oažžu dušše liggestit dahje steikestit ommanis. Sii áigot gal maid joatkit váldimis láibbohaga láibbiid, muhto eai váldde šat nu ollu láibbiid sisa go ovdal. Nu go omd. Spar boahtá unnidit vuovdimis láibbohagaid láibbiid beliin. ¶
Vaikko rámbuvrrit áigot ain vuovdit láibbiid maid láibbohagain ostet, de eai šat váldde sisa nu ollu. Sii fertejit dál oažžut láibbiid Álttás. Guovdageainnu Samvirkelag lea juo álgán vuovdit láibbiid mat buktojuvvojit láibbohagas Álttás, lassin vel Bals Bakeri ja konditori láibbiid. Dan sii leat juo dahkan muhtin áigge. Samvirkelágas vástidit ahte sii fertejit dan dahkat duhtadan dihte oastiid geat gáibidit Álttá-láibbiid. ¶
Gievrras Biera suoladii miehki, ja suhkai áhpái. Go jiehtanas gullái ja fuomašii ahte miehkki lea jávkkodan, son viehkalii olggos. Doppe son oinnii ahte su bárdni lea gottahallan, ja fanas lei juo guhkkin meara alde. De son suhtihii nu ahte dohppi iežas bohcci ja álggii mearračázii juhkat. Son jugai nu ahte ieš bávkkehii, ja Gievrras Biera fanas bođii seamma sadjái gos Gievrras Biera lei miehki suoladan. Gievrras Biera vulggii de ruoktot gonagasa báikái, ja go dohko ollii, son jorahii miehki suorbmagežiiguin, luoitilii dan ráhpá ala ja dajai: –Mun in gille dán sisa guoddit, go lean iežan mielas liikká guhkás juo guoddán dán. Guhtta soalddáha geahččaledje miehki loktet, eai ge nagodan. Sii geahččaledje báttiiguin čatnat ja geassit miehki, muhto báttit boatkanedje. Sii fertejedje ruovdevirjjiid čatnat miehkkái, ja de olles fámuiguin miehki gaikut gonagasa lusa. ¶
Min Áigi čállá dán mánu 6. beaivvi ahte Børre Knudsen veagal boahtá Guovdageidnui. Mun šadden jurddašit go lohken dan bihtá: Vuoi gáfat, go orru šaddame seamma lágan áigi go álgokristtalašvuođa áiggi lei dahje nuppin sániin cealkit: Jesusa áiggi go son vádjolii eatnama alde, de šattai son doarradallojuvvot báhpain ja čálaoahppavaččain, ja maŋŋil go son guđii máilmmi de doarradalle sii su máhttájeddjiid dan dihte go sii sárdnidedje dan Jesusa birra. Ja ieža vel jáhkke ahte sii dahket Ipmila dáhtu mielde ja gudnejahttet Ipmila. De nu seavdnjat sáhttá olbmo vuoiŋŋalaš oaidnu leat. Ja aiddo nu orru gal gullome dál nai. Min Áigi čállá e.e. ahte moadde mánu maŋŋel go riiddu geahččaledje čoavdit, lea suohkana searvegoddi seamma roasuid siste. Mun ferten jearrat: Geat leat sii geaid Min Áigi gohčoda searvegoddin? Leat go dat sii geat hárve mannet girkus ja dan dihte dovdet sii dál nu ráfi ja buori dili go eai nu dávjá vuorjja dainna Ipmila Sánin. Duollet dálle doallá báhppa oanehis Ipmilbálvalusa girkus, ja girkogáfestallan vel maŋŋil, dat lea jur nu buorre ja ráfálaš dilli. Vai, leat go sii searvegoddi geat morrašiin ja áibbašemiin leat šaddan eallit ja jurddašit go sotnabeaivi ain boahtá, ahte vuoi man hávski mis lei dalle go mis lei báhppa gii doalai Ipmilbálvalusa measta juohke sotnabeaivvi ja sárdnidii Ipmila Sáni nu čielgasit ja buhttasit ahte dat duođai dovdui sillui ahte dat oaččui vuoiŋŋalaš biepmu. De dat gal lea nu guoros ja nu ávdimin šaddan girku, ja ohcaleapmi lea nu stuoris. Ii dovdo gal ráfi muhto baicca ráfehisvuohta ja ruojus dilli. Vástit munnje dan. Dat lea áibbas riekta go searvegotteráđi nubbi jođiheaddji lohká ahte sii eai hálit vealahit guđege gii ohcá girku luoikkas. Ja mun lasihan; eai goit sin geat gullet stáda girkui, ja nu han dat buohkat gullet girkui geat dál leat bivdán girku. Dan dihte orru gal áibbas vearro mearrádus go eai áiggo suovvat báhpaid ja sárdneolbmáid sárdnidit Ipmila Sáni girkus. Dan oktavuođas bohtet muitui munnje dat sánit mat čužžot Biibbalis, Ap. daguid 4. kap. Biehtár ja Johannes leigga mannan tempela sisa rohkos bottu. Doppe soai deaivvaiga ovtta buohcci olbmo gean soai buorideigga Jesus Kristusa nama fámuin. Ja go soai leigga sárdnideame de bohte báhpat ja tempela oaive olmmái ja válde sudno giddagassii ovtta jándorii. De luite sii sudno luovos muhto gilde garrasit sudno sárdnideamis Jesusa birra, ja oahpahit su nammii. Soai vástideigga: Dubmejehket, lea go riekta jeagadit din eambbo go Ipmila. Ap. daguid 4. kap. 19. v. Anne Hætta Øverli ¶
Lei okta murrejeaddji gii ii lean goassege siiddas, muhto manai ja murrii dálus dállui, iige lean máksán lensmánnái vearu. De vulggii lensmánni ohcat dan olbmá,oažžun dihte bántta. Bárdni ii lean siiddas, muhto oabbá logai ahte várra gávdnet vielja. De bođii lensmanni murrejeadji lusa ja siđai bántta, muhto murrejeadji ii váldán bántta vuostá, ja dajai: –Boađe dalle go mun lean siiddas, in mun váldde dáppe vuostá bántta. De lei siidii boahtán, ja su oabbá lei siiddas. Sudnos lei okta bohkká mii lei sudno opmodat. Murrejeaddji gohčui oappás goddit bohká ja bidjat dan čoavjji su čoavjji ala, ja go son boahtá sisa de váldá stuora niibbi ja ludde čoavjji. Ja oabbá galgá gahččat láhttái, nu ahte lensmánni suorgana ja ii šat gáibit vearu. ¶
De bođi lensmánni sisa ja murrejeaddji čuggii niibbi čoavjái ja oabbá gahčai láhttái. Beaivvi maŋŋel bođii gonagas jearrat maid dat galgá máksit ahte oappá gottii. De dadjá bardni: –Ii leat heahti, gal son buorrana fas. Dohppi bohcci ja čuggii nuppi geaži oappás njunneráigái ja bosadii, oabbá njuikii čuožžut. Gonagas liikui hirbmosit dasa ja áiggui oastit bohcci. Bárdni vuvddii sutnje bohcci. Gonagas bođii ruoktot ja vieččai ollu gussiid geahččat dan ipmaša maid son dahká. Son sáhttá goddit olbmo ja fas ealáhit daid. Son čuggii eamida ja eamit gahčai. Gonagas váccii birra ja hoagai: –Gal son fas buorrana. Guossit doivo son lea hoavrraskan. Gonagas dohppi bohcci ja álggii bossut heakka eamidii, muhto ii ožžon ealáskit. ¶
Mannan jagi bođii sisa badjelaš 600 miljovnna ruvnno vearru ja oadjodivat, juoga mii máksá dan ahte gaskamearalaččat lea juohke vearromáksi nammii 25 449 ruvnno vearru. ¶
Oktasaš vuoiŋŋa nannejupmái ja etnopolitihkalaš aktiivvalašvuođa boktimii unnitlohkojoavkku siste gáibiduvvojit oktasaš mearkagiella ja ovttastuhtti symbolat, dadjá Harald Eidheim. Etnalaš identitehta huksejuvvo giela ala ja lea sorjavaš gielas, mii lea luđejuvvon etnalaš mearkkašumiiguin. Eidheim gohčoda dáid juhkkojuvvon etnalaš mearkkašumiid idioman. 1950- ja 1960-loguin sápmelaš etnopolitihkalaš lihkadus vikkai gávdnat idiomaid, mat seammá áiggi sáhtášedje čájehit sámekultuvrii guovllu/háltti, gokčat iežaset sisa sámekultuvrra siskkáldas kultuvrralaš ja sosiálalaš erohusaid, goalmmádin bálvalit dásseárvvu mearkan sámiid ja dážaid gaskkas. Dákkár etnalaš erohusaid meroštalli mearkan válljejuvvojedje giella, gákti, álbmotmusihkka ja árbevirolaš boazodoallu ja smávva guollebivdu ja eanandoallu. Dát etnalaš idiomat leat seammát, maid dážat leat geavahan go leat deattuhan iežaset etnalaš buoretvuođa. 1970-lohku sáhttá Anthony Cohena mielde adnojuvvot muhtunlágán symbolalaš soahtejulggaštusáigin dážaid vuostá. Sámit háliidedje oažžut ruovttuluotta visot, maid ledje massán: giela, kultuvrra, eatnama ja árvvolašvuođa. Symbolalaš soahtejulggaštusa ulbmil leai sámiide juksat buoret servodaga gos eallá. Vuohkin dán ulbmila juksamii geavahuvvojedje sihke diktačállin, álbmotmusihkka ja seminárat ja lágádusaid vuođđudeapmi. Dán doaimma boađusin otnáš nuorra sápmelaš sohkabuolva dovdá iežas kultuvrra ja giela várra buorebut go goassege ovdal. Gielalaš kompeteanssa mielde šaddá maid etnalaš ja persovnnalaš árvolašvuohta, Stordahl dadjá. ¶
"Lei Kristus albmáimannanbeaivi, biellu lei gavcci, goartilváile gavcci eahkedis. Mun ledjen eahkesnávehis jur geargan, ja mun bohten sisa ja álgen separeret mielkki. De mun gohččon mu boatnji viežžat čázi ja son válddi eabbariid ja manai olggos trahppa nala, ja de bisánii ja oaidná stuora báruid, mat leat nu alladat dego várit. Dakkár hirbmat stuora bárut, ja de huiká munnje ja lohká boađe geahččat maid dát galgá máksit. Mun manan olggos ja de mun ge oainnán dáid báruid. Lei fiervačáhci ja mun jurddahin ahte dat bárut bohtet min viesu njeaiga, sáhttet vel váldit viesu maid. De mun rohkadalan ipmilii ja logan dainna lágin ahte bijan meari ahte duohko galget dat bárut ollit, muhto eai guhkkelii. Ja jur juste de bohtet dat barut, ledje golbma dakkára. Dat vuosttaš dat guoskkai dasa masa lávejit vanccaid geassit bajás. Dat lei dušše 3-4 m. eret min viesus, nu lahka bohte diet bárut, muhto de rohteje ruoktot. De boahtá nubbe bárru ja dat lei maid seamma stuoru ja ii dat ge boahtán guhkkeleabbui go juste dasa gosa mo ledjen meari bidjan. Nu geavai midjiide" ¶
Ii guhkká ge dás maŋŋel jámii dáluisit, ja bárdni šattai dáluisidin. Son jugai vel bahábut. Go su eadni oinnii ahte bárdni ii stánde dállodoalu, de vuvddii son dálus ja manai eret. Go jahki lei vássan, de lei bárdni juo čáhppes geafi. Sus ii lean šat borramuš, eaige biktasat. Muhtin eahkeda álggii ođđa dáluisit doallat illuguossemállásiid gussidisguin. Sii juhke viinni ja ledje ilus. Bárdni bođii sisa ja ánuhii ovtta láse viinni. Ođđa dáluisit váldii su niskái ja láidii su olggos, ii ge addán sutnje maidege. Bárdni biddjui de olggos. Son vikkai sisa soames vistái, muhto ii oktage luoitán su sisa. De jurddašisgođii bárdni iežas hárccestit, nu go su áhčči lei su rávven. Bárdni vulggii meahccái ja bođii dan viesu lusa ja manai sisa. Son cáhkkehii gintala ja imaštalai go oinnii báddegeaži heaŋgame. Son goarpmui bajas ja čanai báddegeaži čeabeha birra, bálkestii čuovgga ja luittii iežas heaŋgat. ¶
Buorrinsubmi dábálaš mákso njuolgga vearromáksi báŋkokontui, dát sáhttá váldit 1-2 vahkku. Liigevearru galgá máksot 3 vahkku sisa maŋŋil almmuheami. Jus liigevearru lea eambbo go 1.000,-r., de galgá máksot guovtte seamma stuora oasis, vuosttaš oassi 3 vahkku ja nubbi oassi 12 vahkku maŋŋil almmuheami. ¶
HeajatSeamma beaivve šadde heajat. De boahtá boares áhkku sisa guvttiin soppiin, guokkarda čippiid alde. Son rávká buore beaivvi, ja gonagasa bártni moarsi vástida: “Ipmel attii, muoŧážan!” Boares áhkku buorástahtii bára ja dajai gonagasbárdnái: “ It galgga áhkát bidjat botnit, šaddá vel dákkár go mun.” Boares áhkku boradii ja manai. De bođii nubbi áhkku sisa mii lei vel fasttit. Son rávká buore beaivvi, ja gonagasa bártni moarsi vástida: “Ipmel attii, muoŧážan!” Boares áhkku buorástáhtii bára ja rávvii gonagasbártni: “It galgga áhkát bidjat gođđit, šaddá vel dákkár go mun.” Boares áhkku boradii ja manai. ¶
Lasse Sørnes lohká ahte orru su mielas ártet go gillejit dán áššis beroštit. Son lohká maid Sámi Oahpahusráđi váldit dán ášši allaáiggálažžan danin go son lea dušše čállán dan somás dihte ja lohká ná dahkan máŋgga geardde. Diibmá šattai Lasse Sørnes garra biekka sisa go cielai spábbačiekčan duopmára Leif Henry Hætta rasisttalaččat interneahtas. Dat dáhpáhuvai maŋŋel go Máze spábbačiekčanjoavku beasai 4. divisjuvdnii ovdalii Náivuona IL, gos Sørnes čiekčá. Dalle dubmehalai Sørnes jahkebeali eret buot spábbačiekčamiin ja hárjehallamiin. ¶
Boazoeaiggádat eai leat vuohttán getkkiid áldoealu siste, mii ii leat nu badjin váris go luovas eallu mii lea ráššas. Áldoealu gal muosehuhttet goaskkimat. “Mii leat gávdnan logenar goddon miesi dán rádjái, muhto dieđus lea váttis gávdnat meahcis buot maid boraspiret goddet. Iige áldoealu sisa ábut ge mannat guottetáigge” lohká Bikko Mikku, ja joatká ahte “Rune Somby duođaštii goaskima daguid.” ¶
Girjji leaba čállán Mira Bartòk ja Edward Bartòk-Baratta. Girjji lea Sámi Oahpahusráđđi almmuhan. Girji lea earenoamáš čábbát ráhkaduvvon sárgojuvvon govaiguin mat leat dego rámman čállosiidda. Čállosat leat poehtalaččat čállojuvvon, earret eará lea okta muitalus movt Alf Issát gahčai muohttat sisa čállojuvvon divtta hámis. Girjjis dieđus lea ulbmilin hárjahallat lohkat eŋgelasgillii, ja vuohki movt lea hábmejuvvon čálus dahká girjji earáláganin go dábálaš lohkan ja oahppogirjjit. Muhto go lea ná dáiddalaččat ráhkaduvvon girji, sihke čállosiid, sárgumiid ja girjji obbalaš hábmema bokte, sáhttá dát váikkuhit ahte lohkkiin maiddái badjána dáidagii beroštupmi. Go sáhkkiivuohta dáidagii badjána, boahtá maiddái beroštupmi dáidagii. Nu maiddái boahtá veahážiid mielde buoret ipmárdus dáidagii. Nu lea dát girjjáš earenoamáš buorre ávnnas boktit beroštumi dáidagii dábálaš oahppodiimuid čađa. Girjji sáhttá bures lohkat gokčá sihke ulbmila eŋgelasgiela lohkanhárjehallamii ja dáiddalaš sáhkkiivuođa boktit lohkkiin. Ja juste dat ii sáhte leat nu boastut ? ¶
Báhppa riemai gáđaštit luhkkára, jus son dan dihte oažžu stuora šibitealu ovdal su. Báhppa ruohtastii gađašvuođain lihtii sisa ja orui doppe guhká. Veaháš maŋŋelaš boahtá eará olmmái dakko meaddel. Gullá, ahte lea dego olmmoš lihtii siste. Son hoigadii lihtii nu ahte fierai johkii. Doaivvui ahte dan siste lei balddonas. Johkagáttis lei láibedahkki čuččodeamen. Go gullá ahte olmmoš huiká lihtii siste, jáhkii ahte lei balddonas. Son válddii aŋkke lihtii gáddái ja rabestii dan. De oaidná ahte báhppa lea lihtii siste. Jearrá báhpas movt son lea boahtán lihtái. Báhppa muitalii movt suinna lei dáhpáhuvvan. Láibedahkki veahkehii báhpa lihtis eret. Sus ledje hávit oaivvis maid láibedahkki buoridii. ¶
Go báhppa bođii ruoktot, lei luhkkár boahtán dohko stuora šibitealuin. Báhppa jearrá luhkkáris movt dan lea ožžon. Luhkkár muitala: “Mun mannen nuppe beallái joga gos lei vel stuorát lihtti. Mannen dan sisa ja čurvon šibihiid alccehan. De bođii olmmái gii siđai lihttevuođu čievččastit eret. Mun dahken dan. Go bohten lihtis olggos, ledje dievva šibihat mu birra. Muhto in oaidnán olbmá gii lei mu sihtan čievččastit lihttebotnii eret.” De jearrá báhppa: “Ledje go spihkárat derpojuvvon lihttái?” Luhkkár vástidii: “Ledje vel guhkibut ja lihtti lei vel stuorát.” ¶
Báhppa gáđaštisgođii luhkkára ja dajai eamidiinnis: “Mun manan maid alccehan viežžat šibitealu, nugo luhkkár lea dahkan.” Su eamit ges dadjá: “Duinna daidá geavvat seammaladje go ovdal.” Báhppa vástida: “Ále huma, jallas nisu! Mun vuolggán šibitealu viežžat, mii lea vel stuorit go luhkkára eallu.” De vulggii ja bođii stuora vuovdái. Doppe bođii boares áhkku ovddal ja jearai báhpas gosa lea manname. Báhppa muitalii ahte lea šibitealu viežžame. Boares áhkku ánuhišgođii báhpas gáhkkobeali. Báhppa dajai: “Ii mus leat dutnje mihkkege addit. Biebmu, mii mus lea, dárbbašan ieš.” Boares áhkku vulggii ja dajai vel báhppii: “Ii duinna gal mana bures.” Báhppa maid vulggii, ja ollii maŋemus lihtii lusa man birra luhkkár lei muitalan. Das lahkosin lei maid gorži. Báhppa suonjai lihtii sisa ja álggi čuorvut šibihiid alccesis. ¶
Lean okta guhte lean hirpmastuvvan go sámi ossodat Gielddadepartemeanttas lea duššin dahkkojuvvon. Gielddadepartemeanttas sámo ossodagas lei stuora gelbbolašvuohta sámi áššiin, sii leat leamašan huksemin, lagideamen ja maiddái hápmemin sámidikki searvalaga sámi birrasiin ja dál lea historján. Dat muitale man váralaš lea go olbmot geain eai leat sámi áššit váimmus, ja iige leat sámi árbevirolaš ipmardus sáhttet duššindahkat ja bidjat sámiid buohtalaga sisafárrejeddjiiguin ja sigøyneriiguin dehe táteriiguin. Sámit dat han eai gula mangelahkaige dakkáriid sisa go sámit leat orron davvin ja leat álgoálbmogat. Mus ii leat šáhten luohttevašvuohta sámi stáhtačállái go dainnalágiin hávdádišgoahtá sámi áššiid. dearvvuođat Álgoálbmot ¶
Jiehtanas cokkai Sisselløna seahka sisa ja heŋgii seahka gievkkanii. Seahkka heaŋgái spihkáris. Jiehtanas manai luohkkái viežžat rissi mainna risse Sisselløna. Dan botta go jiehtanas vieččai rissi, vuoššagođii jiehtanasa eamit illobuvrru Sisselløna jápmima ovdii. Sisselløna boagustišgođii seahka siste. -Maid oainnát go nu boagustat? Ja vel go dieđát ahte rissehalat jámas..! jearralii jiehtanasa eamit nieiddas. ¶
Máŋemus áiggit lea hirbmat olu sáhka dan birra ahte homofiillat eai dohkke girkui boahtit, ja dan ahte sii geat eai leat nu risttalaččat go searvegotteráđđi oaivvilda, eai gávnna saji girkus.Diet lea áibbas boastu ipmárdus, ii leat nu ahte báhppa ja searvegotteráđđi ovtage duvdá eret girkus. Girku gullá buohkaide, ja buohkat leat bures boahtin girkui, gullan dihte Ipmil sáni. Dat galget guokte oasi sárdniduvvot, láhka ja evangelium. Jus dan guovttos nubbi váilu, de váilu visot. Dat gii ii sárdnit lágasártni, leaš dál báhppa dahje sárdneolmmái, šaddá ieš duomu vuollái. Juohkehaš gii Ipmil sáni sárdnida galgá sárdnidit buot mii biibbalis čuožžu, ii ge guođđit ii maidege. Sárdneolbmá beaivválaš eallin galgá leat okta oassi sártnis. Láhka galgá buktit olbmo suttudovdui, vai olmmoš jorgalusa dahká. Juohkehaš galgá ieš guorahallat movt su eallin lea lágasárdni ektui. Go olmmoš suttus lea dahkan jorgalusa, de galgá evangelium muitalit olbmui Ipmil árbmu birra, ja addit jeđđehusa. Go olmmoš lea jorgalusa dahkan, de oažžu suttuid ándagassi. Muhto jus ii leat jorgalusa dahkan, de ii leat min ávki addit ándagassii, go Ipmil ii atte ándagassii ovdal jorgalusa dahká. Ipmil lea addán čatnan čoavdagit ja čoavdin čoavdagit.-Maid dii čatnabehtet eatnan alde lea čadnojuvvon almmiin, ja maid dii čoavdibehtet eatnan alde lea čovdojuvvon almmiin. Máŋŋil go jorgalusa lea dahkan, ja álgá eallit Ipmil sáni mielde, de lea dohkálaš sárdnidit Ipmil sáni ja buot eará girkolaš doaimmaide. Homofiila eallin lea biibbala mielde suddu, muhto sii maid sáhttet jorgalusa dahkat, ja šaddat liikka dohkálaččat sárdnidit Ipmil sáni ja girkolaš doaimmaide nu go eará oskkolaččat. Muhto ferte muitit ahte girkolaš doaimmaide ii galggaše seamma ovttadássásaš vuođuin bidjat bárgi go eará lunddolaš bargguide.Vuoiŋŋalaš bargui fertejit dakkárat geat oskku dovddastit ja jorgalusa leat dahkan. Hálidan loahpahit guvttiin vearssain Bassi Johannes Almmostusas 22. kapihttalis 18. ja 19. vearsa. “Dastgo mon duođaštam juokkehažži, gutte gulla dam girje profetalašvuođa sánid; jos guttege laset maidege daidi sanidi, de galgga Ibmel bigjat su bagjeli daid givsid, mak læk dam girje sisa čallujuvvum, ja jos guttege valdda maidege erit dam profetalašvuođa girje sanin, de galgga Ibmel erit valddet su oase ællem girjest ja dam basse gavpugest ja dain sanin, mak læk dam girje sisa čallujuvvum” . Aslak P. Bals Risttalaš álbmotbellodaga áirras suohkanstivrras. ¶
Fortellingen begynner:Ja Uhcastáloš ieš leai hirbmat movtta. Son ávvudii čájehit eará stáluide ahte son han leai albma stállu. Na sus ledje vel diekkár jurdagat ahte son dál beasášii stáluid searvái presideantan. Nieiddain leai hirbmat váivi; sii áibbašedje ruoktot, dassážii go Moddi fuobmái juoidá viehkkášiid (gávviliid). Son gurrii duodjeseahka ja dan botta go Uhcastáloš leai olgun, de Moddi čurvii Tuddi boahtit hoahpus. –Njuike oappážan dán sehkkii, logai Moddi. –Doamá! Tuddi geahčai sutnje stuorra čalmmiiguin ja jearai manne. –Doama Tuddi, njuike dan sehkkii, mon áiggun geahččalit fillet Uhcastálu ovdal go ruollat min borret. Muitte fal ahte jus Uhcastáloš álgá leahkkut dán seahka doalvvodettiin, de galggat dadjat: –Mu čalmmit oidnet. Tuddi lohpidii muitit dan ja nu čanai Moddi seahka gitta, aiddo dal vel gearggai ovdal go Uhcastáloš bođii sisa fas. ¶
Maid son Moddi lea hutkamen go siđai Tuddi čákŋat seahka sisa ja de čanai dan vel gitta? Loga boahtte Áššus. ¶
Mathis O. Hætta čilgestii manne nuppástuhttit lohket ahte sii bohtet ruovttoluotta boazodollui. Dat lea nu ahte sis lea vejolašvuohta boahtit ruovttoluotta, ja sin mielas ii leat stáda nagodan ordnet eara boahtteáiggi sidjiide dan 5 jagi sisa nu movt leai jurdda. Sii leat unnán ožžon veahki stádas. Dasa ii lean ásahushoavda Per Ofstad ovttaoaivilis, muhto son maid logai ahte nuppástuhttin leat lágalaččat rievtti álgit fas boazodollui. ¶
Meahcceeallit čiehkadedje iešguđetge báikkiide. Guovža manai soahkegeahčái, gumppe rokkai iežas muorramáddaga vuollái, spiidnii rokkai ges iežas sádduid sisa ja guđii dušše nuppi čalmmi oidnot. Bussá lei váccašeame ja fuobmái ahte lea juoga mii čuovgá sádduid vuolde. Bussá gaccestii dan čuovgi diŋgga ja deaivvai čuolastit spiinni čalmmi. Spiidni čuoččuho ja bárgugođii. Bussá nu suorganii ja ruohtastii dan seamma murrii gosa guovža lei báhtaran. Guovža fierai muoras vulos ja dojii čeabeha. Eallit nu suorganedje ja ruohtastedje báhtui. ¶
Dan dihte sii dan ráhkadedje láse haga. Go sii giddeje uvssa de šáttai sin stohpu seavdnjat. -Movt leat mii dán ráhkadan, árvaledje si, -Go šattai nu seavdnjat? Vulgot mii beaivváža gitta bivdit! De válde sii seahka ja cagge dan rabas beaivái njálmmiid ja go lei báitán oanehaš seahka sisa de čatne sii seahkkanjálmmi ja viehkaledje dainna stohporáigge ja čoavdiledje seahkkanjálmmi ja savdnjiledje seahka doaivumis ahte beaivváš galggai láhttái gáhččat. Muhto dat ge lei sis dušši bargu. Sii doivo ahte seahkka ii jeahkán beaivváža, dan dihte válljejedje sii alcceseaset dakkár seahka mii galgá čázi jeahkit ja de cagge dan ges beaivái njálmmiid. ¶
Go beaivváš lei báitán dan seahka sisa oanehaš de čatne sii fas seahkkanjálmmi ja gudde dan stobu sisa. Muhtomat álge uvssa gitta doallat ja muhtun čoavdilii seahkkanjálmmi ja savdnjilii seahka doaivumis ahte beaivváš lea seahka siste. Muhto ii das ge boahtán mihkkege. Dan dihte vulge sii johttit geahččan dihte movt eará olbmuin lea viesut ráhkaduvvon. De oidne sii ahte eará olbmuid viesut ledje čuovgadat. -Mas dat boahtá, jerre sii, -Go din stobut leat nu čuovgadat ja min stohpu fas seavdnjat? -Ollu go dii addibehtet munnje jus ráhkadan din stobu ge čuovgadin, jearai muhtin bilkar. -Nu ollu go siđat, vástidedje sii ja son siđai sis bálkká ja lohpidii dan áinnas bargat. ¶
Muhtun beaivve go heammálaččat ledje meahcis de bođii sin stobu lusa son guhte lei lohpidan sin stobu čuvggodahttit. Son čuolai seaidnái ráiggi ja bijai láse dan ovdii. Go sii bohte ruoktot ja manne sisa de oidne ahte stohpu lei šaddan seamma čuovgadin go earáid viesut nai. De imaštallágohte sii, go galggai sáhttit beaivváža seaidnái gitta bidjat ja sii adde sutnje bálkká nu ollu go son siđai. (Gáldu: J. Qvigstad, Samiske sagn og eventyr fra Varanger) ¶
Geassemánus leat Sállan, Guovdageaidnu, Várggát, Čáhcesuolu, Fálesnuorri, Láhppi, Bearralvággi, Deatnu, Unjárga ja Báhcavuotna Finnmárkku suohkaniin geat leat ožžon eambbo vearu sisa go diibmá geassemánu. Stuorámus lassáneapmi lea Sállanis, gos dán jagi geassemánus bođii sisa 7360 % eambbo vearroruhta go diibmá. Dat ii gal muital eambbo dan ahte go diibmá ožžo 5 ruvnno juohke ássis, de ožžo dán jagi geassemánus 368 ruvnno juohke ássis. Muhto proseanttaid mielde gal lea stuorrát lassánan. Álttás ges unnui vearrosisaboahtu geassemánus, diimmá geassemánu ektui 538 %. at lea dat suohkan gos eanemusat unnui vearrosisaboahtu. Muđui gal eai leat nu stuora rievdadusat. ¶
Dieđát go manne ruoŧalaččat čužžot láse lahka go bajándálki lea? Sii doivot dat govvejit! Per Stian Hætta, 6B Oktii lei áhkku ja áddjá. Áhkku logai: –Mana buđetgealláris viežžat buđehit! De áddjá manai. Son ii ožžon gealliruvssa rabas ja son garrudii. Báhppa bođii, ja logai: –Don it beasa albmái jus garrodalat. Áddjá vástidii: –In mun goit leat albmái vuolgime. Mun lean geallárii buđehit viežžamen. Ann Kristine Sirir, 6B Oktii ledje ruoŧalaš, norgalaš ja sápmelaš. Sii galge geahččalit gii gožžá bajimussii ovtta viesu vuostá. Vuosttažin galggai ruoŧalaš gožžat. Son goččai sulli mehtara bajas. De ges galggai norgalaš gožžat. Son goččai dahke ala. Ja de galggai sápmelaš gožžat. Son goččai buvssaid sisa ja bálkestii daid buvssaid badjel dahkii. De son vuittii gilvvu. Johan Mikael Buljo, 6B Kai Ante Sirir, 6B –Dieđát go maid dat čieža deakka (dveargga) ožžo go oidne “Snøhvit:a” ? –In dieđe! –7 up! Terje Ánte Horten, 6B Girdikápteaidna: –Mus lea váivves diehtu. Mohtora bisána! Muhtun vánddardeaddji girdis: –Buorre, viimmat jaskoda veahá! ¶
Muhtun olmmái, gii lei váccašeame meahcis, beasai oaidnit oalle earenoamáš dáhpáhusa mannan vahku. Son lei Muhtun várrečohkas Gávávžže guovllus, go de fuobmái guokte guovžža mat joga rasttildedje oalle leahtuin. Ii das vel mihkke, guovžžat manne njuolga ealu sisa ja gottiiga goabbát bohcco. Nu soai manaiga nuppe beallai joga borrat daid. Olmmái riŋgii meahccebálvalussii muitalit fearána. Bearjadaga vulggii ge Rune Somby ohcat guovžžaid, muhto son ii gávdnan ii ráppiid, guovžžaid iige makkárge luottaid. (Altaposten) ¶
Čuoggát lunttaide: Ole Johan Triumf 5 Kai Ánte Hætta 6 Ken Gøran Sokki 7 Isak Ánte Kemi 6 John Einar Eira Jr. 7 Joar Eira Rasdal 6 Håvard Klemetsen 7 Per Otto Pulk 5 Mikkel Ailo Logje 4 Per Inge Eira 6 Per Oddvar Holmen 7 Anders Eivind Eira bođii sisa ja lei BUORRE! ¶
Lei muhtomin muhtun olmmái gii mihcamár-ija ozai sávzzaid. Go son guhká lei vázzán, ja issorasat váiban, de son náđui muhtin muora sisa nohkat. Muoras lei ráigi gosa son suonjai, ja nohkai. Go veaháš áigi lei gollan, de son álgá jienaid gullat. Son gullá ahte muhtimat bohtet ja čohkkájit birra muora ja hupmet. Olmmái lea hirbmat balus, ja ii duostta jietnadit ii maidege, dušše čohkká ja gullá maid doppe olggobealde dál barget. ¶
Sii geat olggobealde gullojit, hupmet gaskaneaset ja lohket: –Eat sáhte álgit ovdal Kirsti boahtá. Kirsti jávkkai oanehaš, muhto viimmat son maid ollii dohko. De Kirsti muitala: –Mun dieđán movt gonagasnieidda galgá dearvvašin oažžut. Son joatká ja čilge: –Dán golmma sullos, lahka gonagasa gárdima, ferte juohkehaččas viežžat ohci suoinni ja daiguin hávdut nieidda, de son gal dearvvašnuvvá. Olmmái čohkkái muora siste ja gulai buot, muhto son lei maid nu balus go ii diehtán ahte dien muora sisa ii ábut mannat nohkkat. Sii geat olggobealde ságastallet čohkkájit mealgat das, go sii čállet buot maid Kirsti lea dadjan ovtta girjái. ¶
Dan seammas lei muhtun olmmái gii gulai dan muitalusa, ja son ii liikon go earát lihkostuvvet. De son vulggii nuppi jagi mihcamár-ija muora sisa čohkkát, vai son maid gullá ráđi mainna sáhttá riggut. Go lei muora siste čohkkáme, de gullá ahte dál gal bohte fas muora lusa. Go Kirsti olle muora lusa ja álgá hupmat, de son dadjá: –Dál ii gal šatta nu movt diibmá. De Kirsti vázzá muora lusa ja gaikkiha olbmá ráiggis olggos ja dadjá sutnje: –Go don leat iešmielaid deike boahtán, de mun ferten jávrái du bálkestit. Go diet olmmái gii diibmá lei dáppe, lei váiban ja su lei bággu vuoiŋŋastit dán muora siste. De Kirsti gal suhttuiguin bálkesta olbmá nu guhkás merrii ahte ii beasa šat gáddái. Erik Persen, 1880, Gáivuotna (Gáldu: J. Qvigstad: Lappiske sagn og eventyr fra Lyngen H. Aschehoug & Co. W. Nygaard) ¶
Juovlaruohta juovlabuolaš meahcceviesu beaškkuhii Soahkemuorradollasuovva miehtá vuovddi hájistii Doppe rukses hirsaskajas boares bárdni dolastii Geahčai hállo oivviid dollii. Rievdnaloahpaid duolddahii Guhkkin davvin dávggáid vuolde juovlanásti báittašii Jikŋon láse čađa čuovggai boares bártni eallimii Dušše nealge cizašriehpu láhtoguoras garrodii Čuokkui diimmá gordnegihpu mii lei galbmon eatnamii Boares bártni muorragássa lei maid fargga guorranan Buđetseahkka čihkii galbmon, čáhcegievdni ráigánan Vuovttat ledje visot vuodjan, gaccat maiddái čáhpodan Áhku gođđin ullobáidi luoŧkanan ja guvggodan “Vuoi dan váivves eallingearddi man dal mun ge vásihan Juovlabuvru ille giksá. Sáhpánat maid báhtaran Nealgerieban ii ge oidno. Garjjat visot jávkkodan Radios ii šat gullo jietna. Juovlasálmmat jaskkodan.” Nie de boares bárdneriehpu juovlaruohta ganjaldii Beavdeguoras okto šuhkii, hearvásvuhtii áibbašii Muittašii daid nuorra nieiddaid geaid son doliin doaladii Oinnii njálgga juovlaherskuid, gittačalmmiid niegadii “Jurddaš jaskes juovlaráfi miehtá davvi eatnama Olbmot rahpet juovlabáhkaid, juhket juovlavuollaga Borret spiinneerttega ja gazzet juovlasuohkada Eai ge muitte duotnariebuid juovlaruohta ahkkida.” Dalle fáhkkestaga gullui: olmmoš bođii feaskárii Boares bárdni ille jáhkká iežas boares beljiidii Njuikii čuožžut jorbačalmmiid, uvssa guvlui gávkkastii Dalle uksaráigge sisa boares moarsi lávkestii “Buorre eahket, buorit juovllat,” nieida nisu rávkalii Bárdni ii šat ožžon jiena, váibmu goasii luoddanii Dalle viimmat son ge dovdái iežas dološ oahppása Ganjalčalmmiid dušše dajai : gullan lea mu rohkosa ! Nieida rabai iežas lávkka, beavdái herskuid bordilii Juovlaskeaŋkka bárdnái geigii, ja su askái čohkkedii Dollii bártni čeabetbirra, muhtui su vel cummestii Boares bárdni ille jáhkká, doaivvui son gal niegadii Juovlabeaivvi guovssonásti davvi guovlluid ivnnidii Meahci rukses hirsaskajas juovlaluohti dávistii Ođđa ginttaljuolgi šealgái, soahkedolla buolašii Boares bárdni nieidda bálddas juovlabasiid basuhii ! ¶
–Mii eat lean gullange ahte juovlaskeaŋkkaid láveje addit dehe oažžut, muhto veaháš herskot mis gal ledje. Nisuláibi lei min juovlahersko. Dasa lassin lei dieđusge varas bohccobiergu maid boraimet. Jugusin lei gáffe, ja dat lei buohkaide. Mánát láveje oažžut veaháš bohccomielkki maid ledje bohčán čakčat ja vurken juovllaide. Mielkki láveje goikadit čalbmasa siste ja suovastuhtte vel veaháš goađis. Eabbariid sisa galmmihe mielkki, ja de liggeje fas dađimielde go dárbbaše mielkki, lohká 78 jahkásaš Inga J. Sara Eira. Árvideames gal mánát eai oba ipmirdan ge gáibidit herskuid ja skeaŋkkaid, go eai lean hárjánan daidda. ¶
–Gea maid mun ožžon! Liisá viehká eatnis Márjjá sallii ja doallá rukses bátti gieđas. Báddái lea darvvihuvvon divggaš ja das leat čáppa juovlahearvvat. Nieiddaš doallá bátti eatnis ámadaju ovdii ja čuojahallá divggain. Su čalmmit čuvget ja son boagusta. Márjá dadjá dušše : Juo, dat lea fiinnis. Rahppa alde čuožžu Liissá áhčči Jovni. Beaivi lei mannan nu johtilit, Liisá orui aitto boahtán, de juo bohtet su viežžat. Olgočuovga čuovgá Jovni ámadadjui. Oidno álkit ahte su čalmmit leat šealgadat. Son coggala gieđaid lummii ja dadjá jaskes jienain : –Mun lean addán Liisái veahá ruđa. Dat lea dan unna lávkkažis. Oastte juoidá skeaŋkan su riegádanbeaivái! Márjá ii vástit, rabesta biilla maŋŋeuvssa ja bajida nieiddaža biilii. De son vázzila biilla birra, rábasta muohttagiid maŋŋeláses, lávke biilii ja gokčá biilauvssa. Maŋŋeláses oidno unna gieđaš seavvime go Jovni báhcá rahpa ala ja sihkasta gatnjala muođus. Oanehaš maŋŋil jávket biilla rukses maŋŋečuovggat luohká badjel ja motorjietna maid váidu ja gáidá dobbelii. Jovni geahčestallá nástealbmái, savdnjila muohttagiid ja lávke vissui. Rahpa guoras vuhttojit unna skuovvaluottažat mánoheabes. Badjegilis gullo girkobiellu čuojaheame juovlaruohta. Jovni čohkkeda ommána gurrii ja coggala dollii moadde muora. Radios čuodjá čáppa juovlasálbma ja son alida radiojiena. Sálbma ii bistte nu guhká. Go dat nohká, álgá prográmma juovlagávppašeami birra. Jovni ii gille guldalit dan ja bonjasta eret radiojiena. Son vázzá gievkkanii ja váldá vuolabohttala skábes. De son čohkkeda TV-stullui ja jugesta moatte geardde. TV čájeha maid juovlaprográmma mas mánát stohket ja lávlot. Jovni čohkká jávohaga, geige julggiid. Fargga lea son ribahan nahkáriid. Fáhkkestaga čuojiha telefovdna. Jovni rabiha ja njuike čuožžut nahkáriid siste. –Na gii ruollaid bat munnje ges dál riŋge ! Telefovnnas gullo oahpes jietna. Jovni ii darvet šat bálljo sáni ge. –Maid dajat ? Mu lusa fas ?? Gosa bat don leat ieš vuolgime ? Ii gáro.... Na mun gulan go čierru. Gal dál gal measta balddát mu. Ii bat dat du heaggafákta leat vel ollen ?? Jovni dovdá miela bilkidit Márjjá. Muhto de son fas bidjá albma jiena. –Goas bat don áigot buktit su ? Dál eahkes juo ! Na ehpet bat dii galgan ovttastallat ? Ammat don lohket Erke maid olle dál eahkes ? Jovni gullá ahte Márjjás doarggista jietna. Ja dál gullá Jovni ahte Márjá ii huma duođaid. Goitge ferte son dahkat jáhkkin. –Na buvtte dal dalle. Gal moai goit birgeje ieža. Ammat don bijat mielde daid duhkorasaid. Ja skeaŋkkat dieđosge maid ! Jovni illosa. Dán ii lean gal vuordán; ahte Márjá riŋge dál ruohttaeahkeda ja áigu buktit Liissá. Imaš lea gal. Eske go vieččai nieiddaža lei hui heajos mielas, ii dadjan galle sáni. Ja sus lei issoras hoahppu. Jovni doaivvui ahte dál lea Márjjá ođđa irgi boahtime Billavuonas ja sii áigot ovttastallat juovllaid, seamma ládje go diibmá. Jovni muitá go Liisá lei su luhtte nuppi juovlabeaivvi. Erke ii lean boahtán sisa ge go Márjá buvttii Liissá, čohkkái dušše biillas. Jovni jurddašii ahte gal Márjá lea gávdnan oba čeavlás olbmá, vai lei go juo nu árgi ahte ii duostan geahččat Jovni njuolga čalmmiide. Dušše okte ovdal ledje sii oaidnalan, márkanbáikkis muhtun lávvordaga. Márjá lei hui jođánit dadjalan buorebeaivvi ja Erke lei dušše nivkalan Jovni guvlui. Dalle juo imaštalai Jovni mii dien olbmás lei. Jovni ravgá eret jurdagiid siste go gullá biilla boahtime. Son vázzá láse lusa ja guovlala olggos. Táksi ?? Márjá oidno lávkeme biillas eret ja táksivuoddji veahkeha guoddit Liissá lávkka rahpa ala. Jovni vázzá ovddal. –Manne táksiin boađát ? Márjá láide Liissá vissui ja nuolaha nieiddažis eret olgobiktasa. –Dat helgeha biila han ii vuolgán, vástida Márjá. Jovni haksá Márjjás vuolahája ja oaidná ahte Márjá gielista, muhto son ii gille jearahit šat eanet. Son lea ilus go Liisá galgá su luhtte juobe ihtážii ge. –Na háde, eatni biigá, dadjá Márjá ja dollesta Liissá iežas vuostá. Liisá lea hárjánan báhcit ja viehkala stohpui go Márjá gokčá olgouvssa. Jovni ja Liisá guovlaba láses ja oaidniba táksi jávkame gili guvlui. –Áhčči, ge mu skeaŋkkaid, dadjá Liisá ja rahpagoahtá iežas lávkka. Márjá lea juo rahpan nieiddažii báhkaid ja lávkkas gurgasit fearamakkár duhkorasat. Jovni lea addán Liisái girjjáža mas muitaluvvo vielpá birra. Liisá geige girjji Jovnii ja sihtá su lohkat girjji. Jovni bajida nieiddaža askái ja lohkagoahtá muitalusa. Dat lea somá su iežas mielas maid, ja soai boagusteaba njálgát daid suohtas govaid. Vielppis lea heađis go lea láhppán iežas spáppa ja ohcá dan miehtá viesu. Loahpas gávdná spáppa ja illosa. –Loga eambbo, gáibida Liisá. Ja Jovni lohká. Vielpágirjji vel nuppes, ja vel ovtta eará girjji. Go goalmmát girjji lea álgán, lea Liisá juo oađđime su bálddas sufá alde. Jovni bajida nieiddaža várrogasat ja guoddá su oađđenlatnjii. Jovni deattaša TV-kánalozana ja ohcá doppe geahččanveara prográmmaid. Maŋožas son gávdná luonddufilmma Discovery kánalas. Luondduprográmmat lávejit su mielas hui suohttasat. Prográmmas oaidná ledjona mii lea bivddáskan bison-vuovssá. Go ledjon lea jur falleheame bison-vuovssá de čuojiha telefovdna. Jovni faŋáldahttá telefovnna ja vástida. Nuppe geahčen gullo amas dievdu. –Lea go Márjá dieppe ? jearrá dat amas olmmoš. –Ii leat. Gii bat don leat ? –Mun lean Erik Nilsen. Gal don várra dieđát gii mun lean. Mun lean leamaš Márjjáin ovttas. –Leamaš ? It bat don galgan boahtit deike Gaskaluobbalii juovllaide ? jearrala Jovni. –Nááá....in....du skjønner, det e litt vanskelig. Oainnat ii dat šat gártan nu. Dieđát ahte moai Márjján ean heivehallan nu bures. Gal don dieđát mo diekkár ášši lea.... Jovni galgá jur jienádit go telefovdnaoktavuohta boatkana. Son jorggiha fas TV guvlui. Dál lea ledjon juo joksan bison-vuovssá. Vuoksá jorggiha fáhkkestaga ja áigu rohkkahit ledjona. Ledjon bisána roahtát ja njaŋggiha gávvut dego livččii vuolláneame. Bison-vuoksá doaivu ahte dál son gal lea vuoittu bealde. Dat rábasta eatnama ovdajulggiin ja galgá doarostit ledjona jámas. Juste go dat stuora gállu galgá mollet ledjona, njuike ledjon doarrás ja gáskesta bisona čeabehii. Bison ravggoda ja viggá luovos, muhto ledjon lea sálván gitta sihke bániiguin ja gaccaiguin. Ii mana galle minuhta ovdal go bison lea veallut ja čievččada maŋemus heakkas. Luonddufilbma nohká ja Jovni ohcá eará suohtas prográmmaid. Ruoŧa TV čájeha dološ juovlafilmma. Dat ii oro Jovni mielas geahččanveara ja son duhtá MTV-ai, vuolida jiena veaháš ja lohkagoahtá báikkálaš aviissa juovlanummara. Son bláđesta jođánit daid ahkidis politihkkáriid juovlasávaldagaid meattá ja gávdná juovlamuitalusa. Go lea jur stávegoahtán dan, de čuodjá telefovdna fas. Jovni sirdila fas nuppi stullui ja vástida. Son ille dovdá Márjjá jiena. –Hallo, mun dat lean. Mot manná dudnuin ? Mun lean dáppe Elina luhtte. Mis lea helgetlágan feasta, leat olles bátáljovdna dáppe. Dieđát go diet biru....na mes nu.. ii dál galgga garrodit juovllaid. Na diet han...Erke han riŋgii eske maŋŋel go ledjen viežžan Liissá.... Márjá jávohuvvá. Jovni vuordá guhká. Son gullá telefovnnas ahte Márjá čierru ii ge sáhte šat hupmat. - Lea nu....váivi....ja jurddaš dál juovlaruohta vel! Fánena olmmoš.... Jovni ii vástit maidege. Sutnje šaddá nu ártegis dovdu. Orru dego livččii áibbas guorosvuohta. Son ii njuorras veahášge. Ii oro váivi ii ge buorre ge. Orru dego oaidnán dán dáhpáhusa ovdal juo. –Leat go-n dies...? jearrá Márjá ja gullo nissume snuolggaid. –Lean, vástida Jovni oanehaččat. Son ii searvva Márjjá ságaide. Čohkká dušše ja guldala, muhto ii čuovo mielde maid su máná eadni hupmá. Son ii oaččo čoahkkái Márjjá oaiviliid ja váidalusaid. Áigi lea dego bisánan. Sánit gullojit boahtime maŋŋamaŋŋalaga telefovnnas. Muhtomin son gal dadjala : –Ojá.... Nu go? Ii ge šat eanet. De son dáikkiha fáhkkestaga. Dál gullá son Márjjá jiena fas čielgasit ja darveha buot sániid. –Jovni, mun lean áhpeheapmi... Jovni dovdá mot báhkas ruohtasta miehtá goruda. Gállu láktá. Mannet ollu sekunddat ovdal go oažžu fas jiena. –Maid...?? Ale helgehis ge. Na goas dat lea dáhpáhuvvan ? –Mannan vahku ožžon duođaštusa. Ii leat du, dat lea Erkke. Ja Erke....dat han áiggui... .... boahtit.... Jovni gullá fas Márjjá čierrugoahtime. Jovni čohkká mealgat jávojienat ovdal go dadjá maidege. –Gal Liisá oažžu mu luhtte vaikko nuppi juovlabeaivái. Don oaččut beare suohtastallat. Ii munnos Liissáin goit leat heahti. Gal don riŋget fas ovdalaš go boađát viežžat Liissá. Moai soite mannan olggos váccašit dahje skohteriin vuodjit. Juo, buorre idja, dadjá Jovni goalšasit ja luoitá telefovdnanađa. Son imaštallá vel ieš nai man goavvásit son dál sáhttá vástidit Márjái. De son guovlala Liissá oađđenlatnjii ja oaidná nieiddaža oađđime nu ráfálaččat. Siivut gokčá son uvssa ja njáhká iežas oađđenlatnjii. Oađđenlanja láse čađa oaidná Jovni čáppa dálvealmmi. Ja guhkin gomuvuođa čiekŋalasas orru su mielas unna šerres násttáš báitime juste su guvlui. Čállán: Issát Sámmol Hætta ¶
Go moai etniin máhcaime eváhkos 1945:s, de ásaiduvaime Fáškku Njearrejávrái, Njearrejár-Niillasa geahčai. Miessemánus 1946 dáhpáhuvai mu eallimis stuorra nuppástus, go šadden Máijo-Niillasii biebmobárdnin Áŋŋelii. Go rasttideimmet dulve-Fáškku, de min herggiin nubbi čalggai suddái. Olliime goittot baháláhkai nuppi gáddái ja nu min mátki ovdánii dálvemáđii mielde Áŋŋelii. Duot Áŋŋelii guoski mánnávuođamuittut orrot nu guhkkin mu dálá eallimis. Muhto muhtumin dat almmatge boltasit gos nu čiekŋalasas miela botnis mu jurdagiidda, ja sáhtán orustit guorahallat dalá beivviid iežan eallimis. Áŋŋel lei geafi oaidnit ja uhccán geasuheaddjige várra máŋgasa mielas. Go ledjen juo guođđán giláža, de miella dagai vel oaidnit báikki, gos ledjen vásihan buorre oasi iežan mánnávuođas. Guovllu luonddu čiegus ja guoskameahttun ráfi geasuhii, mun ledjen dasa álo liikon. Áŋŋelii johte dálvit heasttain ja herggiiguin. Giláš lei buot váldojohtolagaid olggobealde. Muhtumin siivvuhisvuohta sáhtii giđđat bistit máŋggaid vahkuid. Gilis olgomáilbmái vuolgi dálvemáđiit ledje anus nu guhká go veháge vejolaš, muhto maŋážassiige datge sudde eret. Dalle lei dievaslaš siivvuhisvuohta ja johtin dadjat juo veadjemeahttun. Giđa ja geasi boahtin lei dávjá hui jidnii ja vuordemeahttun. Beaivi beaivvis sáhtii gullat ođđa jienaid. Báikki olbmot ealáskedje álo geasi ovdasii. Jieŋat johttájedje Anárjogas dávjá ihkku dego suoli. Guovdalas dálvi orui dávjá nu guhkki ja dolkadahtti. Dábálaččat juovllaid maŋŋá buolaštii ja buollašat biste gitta guovvamánnui. Mii mánát oruimet skábman seavdnjadeamos áigge eanaš siste. Almmáiolbmot ledje dábálaččat meahcis bohccuid čohkkemin. Muhtumin lávejin veahá láittastuvvat. Čohkkáimet uvdnagáttis ja bolddiimet dola. Mu ruoktun lei smávva ovttalanjat hirsavisti, man boares lássamuorat ledje áiggi mielde sakka bonjagan. Buot lei oamis dán visttis, muhto liikká das lei buorre olbmo ealašit. Giđđadálvve 1950 gilli lei goasii jávvomin muohttat sisa. Buot oktavuođat olgomáilbmái ledje buorre muddui boatkanan. Dalle lei vel sámiid gaskkas hui ealas dološ máinnastanvierru. Gullen máŋggalágan muitalusaid ja cukcasiid. Buot eai lean dušše máidnasat, muhto daidda lei čihkkojuvvon álbmotviisodat, vel ealli ja juo áigá jápmán guovllu sámiid historjá. Mánnán buot dát orui nu eahpeduođalaš, muhto maŋŋá lean áddegoahtán buorebut dalá muitalusaid sisdoalu. Máidnasat ja cukcasat muitaledje eanaš duon meahcceguovllus ja dan olbmuid birra ovdal ja dál. Mu millii leat báhcán maiddái muitalusat das, man julbmi ja goavis eallin sáhtii leat soapmásiidda. Áŋŋelis hálle duon áigge aivve sámegiela. Ollu sánit laktásedje lundui, ja sámegiela oppa riggodat rahpasii munnje, go guldalin vuorráset olbmuid ságaid. Fuomášin ahte sámegielas ledje issoras ollu hui deaivilis dajaldagat ja earálágan eatnamiid govvideaddji namahusat. Juohke dálus ledje gielalaš sábmás olbmot, geaid juohke sátni lei láidesteamen mu áibbas ođđa máilbmái. Bessen oahpásmuvvat gillii, mii lei beaivválaš oassin badjeolbmuid, meahccebivdiid ja guolásteaddjiid eallimis, ja gili vuorraset buolvva bokte mun áddegohten iežan eatnigiela árvvu. Mu millii lea báhcán dáhpáhus giđđat 1948. Anárjohka lei aiddo leahkkasan. Gillái ledje vuolleleappos Badje-Deanus boahtán lahttejeaddjit golgadit ávnnasmuora Vuolle-Detnui. Guldalin Lántto-Ovllá geahčen máŋggaid beivviid dáid čeahpes sámegieldáidiid ságaid. Sii ledje buohkat hállás albmát, geaid njuovčča jorihii viehka vuohkkasit. Sii ledje ollu oaidnán ja vásihan dán máilmmis ja dihte, mas hálle. Min mánáid mielas sin lei nu suohtas guldalit, erenoamážit Biennáš-Jovnna orui hui čeahpes máinnasteaddji, gean muitalusat gohccáhedje veagal mis beroštumi. Suoidnemánu loahpas 1947 bođii mu lusa Máltte geassebáikái Anáris vácci njagagan nissonolmmoš, gii logai iežas mu eadnin. Das son čuoččui mu ovddas ja geahčai mu. Baicce ahte livččen heahpanaddan su dihte, mun čuvvon dárkilit buot, maid son dagai. Son orui nu uhcci ja rašši. Su muođuin ledje čiekŋalis nárvvit, mainna eallin lei merken su eatnanlaš vádjolusa. Biktasiin oinnii ahte son lei geafes olmmoš. Dan moadde vahku, maid son lei mu luhtte, son ii bargan eará go háleštii muinna ja báikki olbmuiguin. Gullen makkár lei leamaš su eallin dán čuohtejagi álggugeahčen Menešjávrris ja Leammis. Ellen hui fámolaččat duon geafes muhto vuoiŋŋalaččat rikkis olbmo vuostegieđageavvamiid. Su áhčis lei leamaš dállu Menešjávrris, muhto dat lei rivvejuvvon sus eret. Son lei oktan mánáiguin vuodjeluvvon eret ruovttustis ja bearaš lei bieđganan. Dovden ahte stuorra vearrivuohta lei dáhpáhuvvan ja livččen háliidan bealuštit dákkár olbmuid. Muhto ii eadni goassige bihkon iežas garra eallinoasi. Sus gávdnui hearkivuohta muhto seammás son sáhtii leat nanus ja roahkkat. Vaikko eallin lei su geahččalastán, de ii son lean almmatge arvvahuvvan váttisvuođaid siste. Son finai juohke gease Áŋŋelis mu geahččamin. Ledjen lihkolaš, go son lei ain muhtun áiggi mu luhtte. Ja go fas vulggii, de ledjen hui eahpesihkkar boahtteáiggi ovddas. In ádden dalle, manin son lei mu Áŋŋelii vierroolbmuid lusa guođđán. Muhto lossat dákkár eallin lei sihkkarit munnuide guktuide. Máltte geassebáikkis beaivvit vásse hui johtilit. Geasseijat ledje čuovgadat ja geasuhedje nuorra miela. Beaivváš gollii Anárjotleagi. Ihkku sáhtii gullat geassebáikki beatnagiid ciellama ja guoikka šávvama. Ovdalgo fárriimet fas Áŋŋelii, de láviimet dolastalat measta juohke beaivve johgáttis eahketgerbmosa siste. Das dollagáttis oahpásmuvven Vulle-Máhttii, 80-jahkásaš njulges sámeáddjái. Dáid loahppageasi dolastallanbottuid oktavuođas deiven čurggodan sámeádjáid, geat ledje ruovddástuvvan duottarmáilmmi riđuid siste. Sii háleštedje gulul, orustedje ain guldalit, ledje jaska ja fas álggahedje. Álo eai dárbbašuvvon olus sánit, muhtumin lei doarvái okta geahčastat. Dáid boarrásiid oaidnin movttiidahtii álo mu ja čuvvon dárkilit sin. Geahčaimet dávjá jienajávohaga dollii, go smiehtaimet ahte fargga lea vuot dálvebáikái vuolgga. Vaikko gulaimet máŋgga bulvii, de leimmet earutkeahtes oassi duon servodagas. Áŋŋela áiggit oahpahedje munnje, man dehálaš lei ahte olmmoš sáhtii bajásdoallat iežas gielladovddu lunddolaš giellageavahandilálašvuođain. Ja velge buoret dalle, jos sáhtii ain gaskkohagaid vánddardit meahcis, dutkat ráfis luonddu ja guldalit dan jienaid ja doalahit ná dovdamuša sámegilli, mii lea nu čavgadit lundui čadnojuvvon. Go ledjen okto meahcis, de dovden man uhcci ledjen dan bálddas. Stálut ja eará luonddu sivdnádusat ealligohte mu mielas. Buot dát veahkehii mu áddet, gosa gullen ja gii ledjen. Áŋŋela áigi lei munnje muđuige gelddolaš áigi. Vuosttas čoakkálmasat, mat leat báhcán mu millii, ledje goas nu álgodálvvis 1948. Mii mánát bođiimet álbmogassii čuovvut čoakkálmasveaga. Sin siste oidnojedje árvvus adnojuvvon badjealbmát, geat miela vuollegašvuođain bohte Sáni guldalit. Go čoakkálmasat ledje bistán moadde beaivvi, de mii mánátge juo arvvaimet čoakkálmasveaga sisa. Buoremus mu mielas Áŋŋelis lei meahcis vánddardeapmi. Máŋgii láju áigge Čuđevuohčus bosodii juo goalša čakčabiegga, muhto vuvddiin lei jaskat. Stuorra boazoealut eai lean vel njiedjan alážiin vuvddiide. Go barggaimet láju Čuđevuohčus, de sáhtii dávjá oaidnit menddo áimmus goaskimiid sattáhallamin. Čuovuimet duoid áibmadas lottiid girddašeami. Muhtumin dat ain luoitiledje allagasas bodnái guvlui láhppon miesi dahje njoammila čuolastit. Oktii láju áigge arvvii máŋgga beaivve ja bessen muosáhit, makkár lea orrut dákkár dálkin meahcis rággasa siste. Moanaid gerddiid finaimet maiddái Fáškku bivdimin. Muittán velge johgátti rođuid ruonas hája ja Fáškku silbačázi. Ohppen lohkat sámegiela giđđadálvve 1948 Agneta Walle gierdoskuvllas. Oahppagirjin mis lei Tuomo Itkosa Ábbes. Mu skuvlageaidnu álggii čakčat 1950. Eadnerohkki mieđuštii mu Anárii. Fárren ráfálaš Áŋŋelis Anára girkobáikái lei stuorra nuppástus. Ballen issorasat, mo aitto doppeges galggan ceavzit. Ja váttis dat gal leige. Dalán álggos bessen fuomášit ahte álki dat ii livčče munnje Anáris dat skuvlavázzin. Mus ledje ollu vigit. Ledjen earáide dušše luovos sámečivga. In máhttán suomagiela, nu ahte mu lei juo dan dihte álki bilkidit ja badjelgeahččat. Sámegiela máhttu lei dalá láddeluvvan Anáris dušše stuorra noađđi ja hehttehus. Máinnašuvvon sivaid dihte in báljo dohkken mielde skuvlaskihpáriid stoahkamiidda. Leihan mus gal soames ustitge, muhto sii ledje doarvái jierbmái ahte eai álgán albmosii mu bealuštit. Muhtun áššit eai goittot vajálduva goassige mielas. Go lea soames háve huškkohallan iežas skuvlaskihpáriidda, de lea čielggas ahte olmmoš báltu veahkaválddis. Mus ii lean oktage, geasa dorvvastit. Dávjá ferte diktit gollat ollu jagiid, ovdalgo dákkár váivves áššiid sáhttá oaidnit rivttes oktavuođain ja čoavdit daid mielastis. Ledjen Áŋŋelis. Muhtun dálvebeaivve lávkii sisa áfáiduvvan almmáiolmmoš gákti badjelis. Ledjen aiddo sámeuvdnagáttis juoidá borramin. Čielggai ahte amas boahtti lei nuortariikalaš Anton Neumeier, muorračeahppi ja riegádan Innsbruckis. Anton gearggai dan giđa áigge duddjot Áŋŋelii measta juohke dállui stohpogálvvuid. Oktii ledjen muhtun ájagáttis Áŋŋela lahka. Lei čáppa beaivvadatbeaivi, beaivváš lei aiddo luoitimin. Vázzilin gili guvlui. Vulle-Mihkku bođii mu ovddal bálgá alde. Son lei mannamin firpmiid oahpadit. Son bisánii muinna háleštit. Hálaime ilmmiid álmmiid. Mu mielas Mihkku lei juo measta buot vásihan dán eallimis, mun ledjen easkka ráhkkaneamen eallima várás. Ožžon sus buori oahpahusa báikkálaš historjjás. Muitalin sutnje áššiid birra, mat dedde mu miela. Mihkku čohkkái guddo geažis ja guldalii. Vulle-Mihku dalá jurdagat eallimis ja rávvagat leat maŋŋá gullan oassin mu eallimii. Go ledjen mánná, de soahti lei aiddo nohkan. Olbmot muittašedje mielas soahtejagiid. Skábmaeahkediid ožžon gullat čearggus muitalusaid soahtedáhpáhusain. Dákkár muitalusaid maŋŋá rohkadallen váimmustan ahte Áŋŋelii ii boađáše goassige geaidnu. Áŋŋelii vuođđuduvvui rádjegozáhus 1949:s. Soalddatbiktasiidda gárvodan rádjefávttat bohciidahtte mus ilgadis dovdamušaid, go jurddašin soađi. Oktii bohte rádjefávttat ránnjá dállui. Baláskin sakka. Muhtun olgoriikalaš lei ovdalaš gárgidan Suomas Norgga beallai čuoigga. Gehččen balus albmáid ja jurddašin ahte mii dasto dáhpáhuvvá, go gárgolaš gávnnahallá. Dálu olbmot bárddašedje oaivvi ahte eai lean oaidnán albmá eaige sáhttán veahkehit rádjefávttaid dán áššis. Muhtumin fitnen ain Norgga bealde iežan ahkosaččaiguin duhkoraddamin. Áŋŋela buohta nuppe bealde joga alla luohká alde geahčadettiin gilli ja oppa oahpes biras orui nu vieris ja eahpeduođalaš. Millii badjánedje amas jurdagat, go áddejin iežan dili ja eahpesihkkaris boahtteáiggi. Oppa dan gávcci jagi áiggi, maid ledjen eret gilis, Áŋŋela jagit bisso hui ealasin mu mielas. Nuba geassit 1958 mihcamáraid maŋŋá sihkkelasten Áŋŋelii aiddo gárvvásmuvvan geaidnovuođu mielde. Ii oktage lean mu vuordimin. Háliidin áinnas fitnat gilis, gos ledjen orron njeallje jagi ja gosa lei nohkan buorre muddui mu mánnávuohta. Nuppe dáfus dovden ahte ledjen ožžon juoidá Áŋŋelis. Gilli lei leamaš čuđiid jagiid buiga meahcis. Stuorra nuppástusat ledje garván giláža. Buot lei dálge olgguldasat dat seammá go dalle, go guđđen gili gávcci jagi áigi. Áŋŋel lei munnje stuorra niehku ráfálaš sajis. Álgen Vulle-Mihkkui ládjoreaŋgan. Bargen borramušbálkkáin, dasgo mu dalá dilis ii gánnáhan oppa jurddašitge ruhtadietnasiid, deháleamos lei beassat dáluveaga ustitlašvuođas oasálažžan. ¶
Dan olggaldus muitalusa Kristusa birra gal jáhkán eanas olbmuid diehtit. Dan birra mii gal gullat lohkojuvvot juohke juovllaid. Go dat guoská dan vuoiŋŋalaš čilgehussii, de soaitá eai buohkat dan dieđe. Dan dihtii leage jurdda das oanehaččat geahččalit guorahallat juste dan oasi. Dat lihparat ja krubba man siste Kristus leai, dain lea stuora sisdoallu. Lihparat man sisa mánná lei gissojuvvon lea dat bassi čála. Dan sisa lea kristtalaš duohtavuohta čihkkon ja dan siste gávdnat mii oskku birra muitaluvvon. Ollis boares testamentta sisdoallu ii leat eará go Kristusa birra, nu movt son maid lea sárdnojuvvon evangealiuma siste. Ođđa testamenttas fas ollášuvvo buot mii boares testamenttas lei lohpiduvvon. Dan dihtii sihtá Kristus guorahallat čállagiid. Aposttaliin oahppat ja oaidnit mii movt sii atne čállaga duođaštussan. Sii nanneje čállagiin buot maid olmmoš galggai sárdnut ja oskut Kristusa birra. Bávlos maiddái sárdnu Rom. 3. 21. 22 Kristusa birra, ahte mii dan bokte šaddat vánhurskisin, ja dat lea duođaštuvvon lága ja profehtaid bokte. Dan čájeha maiddái Jesus ieš, maŋŋil go son lei bajásčuožžilan. Son rabastii čállagiid su máhttájeddjiide, ja oahpahii mii lei čállojuvvon su birra. Dalle go Kristus čilgejuvvui su máhttájeddjiide Tabor vári alde, čuoččuiga Moses ja Elias su guoras. Dáinna ipmirduvvo, ahte láhka ja profehtat leat su duođašteaddjit. Nu lea Kristus gissojuvvon lihpariid dahje bassi čállaga sisa, ja ii gostege eará sajes sáhte su gávdnat. Oktii soahpevaččat dainna, leat maiddái Kristusa ollis biktasat. Dalle go Kristus gullái ruossa alde, juogadedje ja vuorbádedje sii su biktasa. Dainna ipmirduvvo Anti Kristusa vearri čilgehus, movt sii čihket ja gáikkodit Kristusa olggobealde čállaga. Dat njeallje soahteolbmá geat russiinávleje Kristusa leat ovdagovvan bismmaide ja oahpaheddjiide máilmmi njealji čiegas (čállaga sárdnun vuohki) mat goddet Kristusa ja oskku oahpu sin iežadeaset čilgehusaiguin ja olmmošlaš oahpuiguin. Dan dili galgat mii váruhit iežadeamet, vai mii eat sártno eatge oahpat maidege masa mis ii leat čála duođastussan. Dat nubbi oassi lea dat krubba man siste Kristus veallá. Das galgat mii mearkkašit, ahte ii mihkkege eará go Kristus berre sárdniduvvot. Son lea min áidna beasti. Ii mihkkege eará sáhte min veahkehit ávdugasvuhtii. Dat krubba man siste son veallá lea dat duohta kristtalaš olbmuid čoakkalmas girkus dahje viesuin. Mii leat fas dat šibihat mat čuožžut birra dan kruppa. Dan siste biddjojuvvo Kristus min ovdii, namalassii Kristusa searvegotti siste. Doppe gávdnat mii biepmu min sieluide. Dan dovddastit mii maiddái 3. oskku artihkkalis “Bassi oktasaš kristtalaš girku, mii lea bassi olbmuid searvevuohta, doppe lea suttuid ándagassii addojupmi ja agálaš eallin” . Dan siste ávvuduvvojit rievttuid juovllat, sii illudit máilmmi beastti dihtii guhte lea riegádan. Ipmil veahkehivččii vai mii rievttuid ipmirdivččiimet dan min sieluideamet ávdugasvuohtan. Amen. Loahpas sávan vel Ipmil buressivdnadusa ja ilolaš juovllaid buohkaide. Aslak Anders N. Siri ¶
Maze hárjeheaddji, Aslak Anders Tornensis, muitala ahte Máze čievččai hirbmat bures lávvordaga. –Mis lei spábba eanas áiggi, muhto moala gal eat nagodan báhčit vuosttaš vuorus, čilge Ásllat Ánte. Son muitala ahte loahpas vuosttaš vuoru bidje sii sisa Nils Jørgen Utsi, ja čájehuvvui ahte dát lei buorre dahku. ¶
Gieskat lei Kárášjogas álbmotčoahkkin gos fáddá lei movt ráhkadit Kárášjoga «sámi oaivegávpogiin» . Doppe dubmejedje giliolbmot Kárášjoga márkanbáikki garrasit. —Šiljut leat visot asfáltan ja jus beasašii, de vuojáše biillain vaikko sisa rámbuvrii. Nu ledje muhtun čuoččuhusat čoahkkimis. Lea arkiteaktafitnodat Feste A/S mii lea guorahallame movt Kárášjoga márkanbáiki galgá šaddat čábbábun. (Min Áigi) ¶
Áššu finadii NRK Sámi Radio guossis mánnodat iđida geahččan dihte gii lea movttegis olbmáid gii nu árrat láve ságastallat olbmuiguin ja čuojahit musihka. Olmmái lea Per Johannes Marainen, ja go guovlaledjen sisa lei son juste iđđesgáfe vuoššame. —Iđđesgáfe haga ii birge, muitala son. —Muhto álbmás gáffe gal ferte ovdal lean duhtávaš ja nahkárat čilget. ¶
Guovdageainnu 1850 meassut šaddet dál boastagoartan maŋŋel go Norsk Form (Design, Arkitektuvra ja visttibiras guovddáš) geasset bovdeje suohkaniid ja earáid muitalit sidjiide buriid mátkemuittuid dahje dávviriid birra Norggas. Dát galge leat mielde prošeavttas “Norske souvenirer langs veien.” Guovdageainnu Ealáhussearvi evttohii sidjiide ahte sáhttet ráhkadit boastagoarttaid mas leat 1850-motiivvat. Dát govat govvejuvvoje 1850-márkaniidda, mat lágiduvvoje Guovdageainnu Gilišiljus 1997. Norsk Form oaččui sisa badjelaš 200 evttohusa, ja sii válljeje 20 evttohusa, earret eará Guovdageainnu Ealáhussearvvi evttohusa. Dáid evttohusaid sáhttá mannat geahččat Norsk Form´a visttis Kongens Gate 5, Oslos gitta skábmamánu 15. beaivvi rádjái. Boastagoarttaid leat dáiddarat Aino Hivand ja Josef Halse, deaddeleaddji Kristian Turi ja Ola M. Hætta ráhkadan. ¶
De ledje golbma vielja. Guovttes leaigga hirbmat stuorrat ja okta, gean namma lea Nikkala, ii lea stuoris šattus, vaikko lei boaris. De dadje Nikkala boarráseabbo vieljat ahte soai áiguba vuolgit morssiid ohcat. Nikkala dadjá: -Váldde mu nai mielde. Vieljat dadjába: - It don goastta vázzit. Nikkala fas dadjá: -Gal doai guoddibeahtte mu. De sii vulge johtit. Nikkala bijaiga vieljat lávkká sisa. Go ledje johtime, bohte ovtta gárdima lusa. Boares olmmái bođii gárdimis olggos ja jearai: -Gosa leaba dát nuorra olbmát manname? Soai vástideigga: -Morssiid ohcat. Boares olmmái fas dajai: -Mus leat golbma nieidda, ja doai leahppe dušše guovttes. De čurvii Nikkala: -Mun maid dárbbašan. Boares olmmái gohčui sin sisa boahtit ja ráhkadii guossemállásiid, ja siđai borrat. Go sii ledje borran, bijai boares olmmái sin nohkkat ieš guđetge moarssis lusa. ¶
Go Nikkala lei orron doppe moadde mánu, de manaiga fas vieljaguovttos ja dadjaba: -Moai oinniime jiehtanasa luhtte vovnnaid mat álo šukŋet. Gohčo Nikkala viežžat daid. Nikkala boahtá báhpa lusa ja báhppa dadjá sutnje: -Viečča jiehtanasa gárdimis dakkár vovnnaid mat álo šukŋet. Nikkala válddii soappis ja vulggii. Go ollii jiehtanasa báikái, de manai stálja ala, ja náđui suinniid sisa mat doppe ledje. Jiehtanas vulggii eahkes heasttas biebmat, ja go dohppii suinniid mat ledje stálja alde. Maid dagai? Go dohppii suinniid man siste Nikkala lei, de oaččui su gitta. Jiehtanas ráiggai Nikkalas čelččema ja dajai: -Don leat nu ruoinnas, du ferten bidjat buoidut. Go jiehtanas lei biebman Nikkala moadde beaivve, vulggii son headja-olbmuid čohkket. Son gohčui vel eamidis steiket Nikkala, dan botta go lea manus. ¶
Lohken Min Áiggis, gaskavahkku skábmamánu 18. b. dán jagi čállosa maid doaimmahushoavda lei čállán bajilčállagiin "Sápmelaččat, homofiillat, báhpat ja rasisttat" . Min Áigi čállá girkočoakkalmasaid birra mat ledje Guovdageainnus mannan sotnabeaivvi. De lei Ipmilbálvalus Rohkosviesus gos mun nai ledjen. Go lohken dán bihtá, de gal šattai munnje hirbmat váivi. Mu mielas lei hui unohas lohkat dán bihtá, danin go ipmirdin čállosa dego bealkinreiven danin go lei čállán ahte searvegoddi lea juohkásan guovtti sadjái. Searvegoddi ii livčče juohkásan guovtti sadjái dan sotnabeaivvi, jus Steinholt livččii luoikan girku min báhppii. Mii gal hálidit iežamet báhpa ja sárdneolbmáid gullat, danin go sii dollet nannosit Ipmilsánis ja sárdnidit biibbala mielde, mii lea riekta. Dan birra čuožžu Matt. e 7 kap. 13, 14 ja 15 vearssas gos čállo movt olmmoš galgá báhkket dan báskkes uksaráiggi sisa. “13. Sisačákŋet dan baskkes uksaráiggi mielde! Dasgo dat uksa lea gallji, ja dat geaidnu lea govdat mii doalvu gađohussii, ja sii leat eatnasat guđet dan mielde sisa mannet. 14. Dasgo dat uksa lea baski, ja dat geaidnu lea gárži mii eallimii doalvu, ja sii leat hárvát guđet dan gavdnet. 15. Muhto várohehpet iežaideaset vearreprofehtain, guđet bohtet din lusa sávzzabiktasiid siste, muhto leat siskkaldasas gáikkodeaddji gumppet.” Nugo dan maŋemus vearssas čuožžu ahte vearriprofehtat leat dakkárat geat eai doala Ipmil sáni čielgasit. Mii šaddat duođalaččat váldit Ipmilsáni, eatge dego stoahkanládje, ja dan gal dahká min báhppa ja dat eará eret biddjon báhpat. Bihtás čállo maid homofiliijaid birra. Mii eat dubme ovttage. Biibbalis lea maid čállon homofiliijaid birra. Dan birra sáhtát lohkat Paulus girjjis romalaččaide 1.kap. 21 - 32 versii ja Boares Testameanttas 3. Moses girjjis kap.2, 13 vearsa, “ 13. Ja go muhtin olmmái veallá dievddubeale luhtte, nugo olmmái veallá nisson luhtte, de leaba soai goappašagat dahkan fastivuođa, soai galgaba jametuvvot, sudno varra lehkos sudno badjelis!” Sáhtát maid lohkat eanet dan birra 3. Moses girjjis 18. kap. 22 vearssas - 30 versii. Mii gal suovvat homofiliijaid boahtit girkui. Mii eat dubme ovttage, muhto dat lea ipmila sátni mii dubme olbmuid. Eat sáhte Ipmilsáni jođáhit olbmuid miela mielde. Olmmoš dat gal lea dakkár mii viggá aivve suttu siste eallit. Min báhppa lea váldán Ipmil sáni duođalažžan ja sárdnida biibbala mielde. Ja go min báhppa sárdnida duohtavuođa de fertejit homofiliijat dohkkehit ahte sis ii leat riektá. Lean máŋgii leamašan Álttás čoakkalmasain. Sáhtán muitalit ahte Álttás goit dollet lestadiánerat lohkamiid Rohkosviesus. Ja go lestadiáneriin leat stuoračoakkanat, de sii luoikkahit Joganjálmmi girku ja dollet doppe čoakkalmasaid. Sii lávejit maid sihtat báhpa boahtit rihpašit sin. Báhppa gal boahtá ja rihpaša, ja go geargá de manná. Ii dat leat mihkke ođđasiid, eaige olbmot dan imaštala go sii dollet doppe čoakkalmasaid. Doppe lea dát dábálaš. Álttás ii gullo iige čállo mihkkege dan birra manne lestadiánerat dollet ipmilbálvalusa rohkosviesus ja eaige boađe girkui. Mánáid sii gal gástašahttet girkus, ja muhtimat komfirmerejuvvojit girkus. Muhtin lestadiánerat leat maid mearridan ahte báhppa ii galgga atnit daid ođđa komfirmašuvdnagirjjiid sin konfirmánttaid oahpaheapmái, muhto biibbala ja katekismma. Ja báhpat leat dohkkehan dan ahte dát girjjit geavahuvvojit oahppogirjin komfirmašuvnna oktavuođas. Doppe soabadit dieinna lágiin, muhto dáppe šaddá ges juohke háve nu máilmmi riegearra go min báhppa galgá doallat ipmilbálvalusa. Ferten vel jearrat manne leat dáppe nu issoras heađis minguin go mii doallat Ipmilbálvalusa Rohkosviesus? Sávan vel buohkaide bures boahtin ipmilbálvalusaide Rohkosviesus. Ollu dearvvuođaiguin Maret Gaup Sara Mázes ¶
Muhtin bárdni vulggii meahccái váccašit. Son váccii suhkkes vuovdde sisa ja ii ge šat deaivan ruoktot. De deaivá bárdni muhtin stálu vuovddis. Stállu áiggušii borrat su. -It don daga munnje maidege, danin go lean leamaš sihke gievra ja viissis, dadjái bárdni stállui. -Ihttin deaivvadetne fas dán seamma báikkis. Dalle jearan 17 gažaldaga maid galggat vástidit riekta. Jus it máhte, de gal boran du, čilgii stállu. ¶
busten 76a bilde 1:Skuovvadivodeaddji Beardna guttii sisa sala dievva goikemuoraid ja cokkai ommanii. —Dál jáhkán ahte buolaska riekta nu ahte buvru dulde, logai son movttegit. —Válden fáttáid mat leat čieža jagi goikásis leamaš! ¶
Go son lei johtán muhtin áigge, de deaivvai fas ovtta gieddegašgálggu. Ja son jearai gosa bárdni lea manname. Bárdni muitalii buot maid áiggui bargat. Go lei geargan, jearai bárdni: “Gos don doaivvut oažžut buoremus hatti?” “Don galggat mannat oarjedavvi guvlui, doppe lea biru gárdin. Doppe don oaččut buori hatti, jus máhtát gávpašit,” vástidii gieddegašgálgu. “Movt mun galggan doppe rássat?” jearai bárdni. Gieddegašgálgu vástidii: “Go don boađát dohko ja vuolggát sisa, de leat golbma váralaš báikki. Ovddemus boađát uvssa lusa, ja de galggat gižaldagaid vuoidat nu ahte uksa ieš rahpasa. Go boađát sisa, oainnát ruskkaid šielmma vuolde. Čohkke daid dego oađáldagaid ja bija suohpala ala. Go manat ain siskelii, de leat njeallje hortti uksaguoras. Galggat guhtiige addit gusavuoja gáhkkobihta. De oaččut ieš mannat sisa biru lusa. Muhto go son fállá dutnje ruđaid, de it galggá váldit daid. Danin go dat šaddet ruostaspihkárin. Váldde dan golbma šelges geađggi mat leat láse vuolde, ja doalvvo daid muhtun beaivvebeal vieltái ja fieraldahte daid dakko vulos. Dasa gosa geađggit orostaddet, dasa galggat nohkkat. ¶
De vulggii bárdni, ja nu movt gieddegašgálgu lei nevvon, nu son gávnnai gárdima. Go bođii uvssa duohkai, de vuoiddai gižaldagaid ja uksa rahpasii. Son manai vuosttaš uksaráigge ja oinnii ruskkaid šielmma vuolde. Son čohkkii daid dego oađáldagaid ja bijai suohpala ala. Suohpal giitii bárdni buorrevuođa ovddas . Bárdni vulggii ain siskelii ja oinnii njeallje hortti goarjadeame. Son válddii gáhku niesteseahkas, dojii njeallje sadjái ja njuvddii gusavuoja ala. Son attii daid horttiide, ja sii maiddái giite gáhkuid ovddas. Bárdni vulggii sisa ja oinnii bahákasa čohkkáme beavdeguoras. “Buorre beaivvi dálu-isit.” dajai bárdni. “Beaivve, beaivve,” vástidii bahákas. “It go don oastte mus dán varračoavjji?” jearai bárdni. “Oasttán gal,” vástidii bahákas, “Ollu go siđat ruđaid dan ovddas?” “In mun ruđaid gal siđa,” vástidii bárdni. “Na, maid don dalle siđat?” jearai bahákas. “Mun siđan dan golbma geađggi mat duo oidnojit,” vastidii bárdni. Bahákas jearai maid bárdni daiguin áigu. “Mii das dutnje,” vástidii bárdni ja jotkii: “ieš dieđát, go juo it oastte, de válddán dán fas ruoktot.” “Oasttán gal,” dajai bahákas. ¶
Bárdni válddii geđggiid ja mani olggos. Go ollii horttiid buohta, gohččui bahákas horttiid: “Horttiidan, gáikkodehpet!” Horttit vástidedje: “Eat mii ráske su gáikkodit, danin go bárdni lea midjiide addán gusavuodja gáhkuid.” Go bárdni bođii suohpala buohta, čurvii bahákas: “Suohpalan, časkke!” De vastidii suohpal: “In mun ráske časkit, danin go bárdni lea munnje ráhkadan buori oađđinsaji.” Go bárdni bođii uvssa lusa, čurvii bahákas:” Uksa, ČÁRVE!” Uksá vástidii: “in mun dan daga, danin go bárdni lea vuoidan mu gižaldagaid.” Bárdni manai olggos ja vulggii fas johttit. De bođii muhtin beaivvebeal vieltái, fieraldahtii geđggiid vulos ja viegai maŋis dassážii go orustedje. Son nohkai daid báldii. Go gullai, de oinnii das suoidneláđu, náveha oktan muorravisttiin ja vel stuora gárdima. Son manai sisa ja biiggát ledje juo ráhkadan borramuša sutnje. ¶
47a bilde 1:Go son bođii Buoiddaroavvái ledje juo buohkat gilis čoahkkanan. Sii čohkkájedje fielluid nalde maid Skuovvadivodeaddji lei váldán sisa láđus. Son čohkkedii Jeaggegeašádjá báldii gii čohkái ja geahčai dan amas nissonii. ¶
Olggos-sisa manntallslisttus ¶
bilde 2:Nu son suonjai suinniid sisa ja šuohkehii buriin mielain. Ferte várra oanehaš orrut vuovddis ovdal fas vuolgá Vággái. Ja lea ártet jus ii šatta doppe maid suohtastallan go sus nu eatnat ruhta lea. Ja dieid jurdagiiguin nohkai ge son. ¶
Vaikko dán konsearttas ii boahtán dienas, muhto baicca táhpa Alfredai, ii heađásnuva son dainna. –Dán válddán fas sisa bearjadaga ja lávvordaga, lohká Alfred. –Ferte oaidnit olles feastivála konsearttaid oktan, lohká Alfred Larsen, gii rehkenastá ahte ii báze táhpain konserttaid geažil maŋŋel feastivála. Alfred ii mieđa ahte livččii eanet sisaboahtu jus livččii bearjadaga dahje lávvordaga lágiduvvon konsearta. –Jus livččii galgan vahkkoloahpa čuojahit, livččiimet dárbbašan 600 guldaleaddji konsertii. Ja dat gal ii livčče vejolaš, lohká Alfred. Muđui lea Alfred Larsen duhtávaš lágidemiin. –Konsearta lei hui buorre, ja vaikko dát ii addán dietnasa, de goit in galgga táhpen ruđa oktiibuot go buot konsearttat lea lágiduvvon, lohká Larsen. ¶
Dum Dum Boys konseartta lágideaddji Čakčafeastiválas Guovdageainnus, Alfred Larsen, lea hui duhtávaš konsearttain Alfreds kro olgolávddis. –Mun táhpen ruđaid nu ahte njurgu vel, lohká Alfred Larsen. Vaikko dán konsearttas ii boahtán dienas, muhto baicca táhpa Alfredai, ii heađasnuva son dainna. –Dán válddán fas sisa bearjadaga ja lávvordaga, lohká Alfred. –Ferte oaidnit olles feastivála konsearttaid oktan, lohká Alfred Larsen, gii rehkenastá ahte ii báze táhpain konserttaid geažil maŋŋel feastivála. ¶
De bierdna vázzá olgun ja geahččá, juogo násttit oidnojit almmis. De boahtá sisa jođánit riebana lusa ja dadjá: –Dál lea jalahas ja čuovgat, ja mánnu báitá, dál moai vulge. De rieban njuikii bajás ja vulggiiga. De manaiga jávrri nala, de dajai rieban birdnii: –Mun čájehan dutnje gokko galggat čohkkedit ja seaibbi bidjat čázii sisa ja galggat guldalit go riebmá binnánaš lossut. Muhto it galgga dakkaviđe váldit, ovdal go riekta lea losson. De bierdna čohkkadii, dasa go seaibi riekta galbmui gitta jikŋii. ¶
Dat heammálaččat geat vel báhce heggii eallit, árvališgohte ahte sii dáidet ráhkadit alcceseaset eará ealáhusvuogi ja dan sii maid dahke. Guovttes sis vulggiiga meahččái orriid bivdit, ja guovttes álggiiga duddjot garbba dehe fatnasa mas leat njeallje áirru. Dat guovttes geat vulggiiga meahccái manaiga muhtin vuovddi sisa - dávggi haga. Soai bođiiga muhtun beasi lusa ja oinniiga ahte dán beahce-geažis lea oarri. -Vai go ruittu haga vulggiime, dajaiga soai. De dajai sudnos nubbi: -Das lea lahka báhpagárdimii. Vuolgge don dohko munnuide ruittu luoikkahit, dan botta go mun oarri gottán ja njuovan! De vulggii son ruittu dihte ja nubbi sudnos vulggii beahcái goargŋut oarri lusa. Muhto oarri njuikii nuppi beahcái, de njuikii son ge oarri maŋis ja gahčai eatnamii ja jalŋŋis basttii su álemii, ja das son orui bealleheakkas ja cakkas njálbmi. ¶
Mannan gaskavahkku-eahket leigga Guovdageainnus muhtun áhkku ja su isit ráhkkaneame nohkkat, go fáhkkestaga muhtin čoalkala uksii. Soai doaivvuiga ahte gárrenolmmoš dat lea, eaba ge mannan olbmo luoitit sisa ovttatmano. Isit mannalii oađđenlatnjii, vai ii dárbbaš gárrenolbmuid vuolgit vuojahallat, ja áhkku vulggii lásii geahččat gii dat lea gii nuppes dearpalii uksii garraseappot go gárrenolmmoš, ii ge jietnat ii maidege. ¶
Áhkku muitala ahte son ii lean beroštit dán áššis jus politiija lei ándagassii ánuhit, ja čilget ahte su boasttuvuohta dat lei nie garrasit girdit viesu lusa ja sisa viggagoahtit ja das vel ii muital gii son lea. –Mun árvidin ahte ii gárrenolmmoš gal sáhte, go sii gal lávejit čuorvut geat sii leat ja maid sii áigot, danin lei ge nu ilgat munnje go olmmái gal lei áibbas amas ja orui suhtuiguin čuorvume, loahpaha áhkku. ¶
Vuosttaš geardde historjjáš galget almmolaš ásahusat systemáhtalaččat gártet Barentsguovllu álgoálbmogiid eallindilálašvuođaid. Lea Barentsčálliguovddáš Girkonjárggas gii lea juolludan ruđaid dán doibmii mii galgá leat doaibmaplána vuođđun. Pláná sisa galget guovllu golbma álgoálbmoga. Guorahallanjoavku galgá earret eará olmmošlohkama čađahit ja guorahallat birgenlági ja ealáhusgeainnuid. ¶
De muhtimin vušše dálus dan lábbabierggu maid noaiddiguovttos leigga einnostan ahte gumpe borrá. Go bierggut ledje duoldan, de dolvo málesruittu olggos čoaskut, ieža manne sisa. De bođii gumpe ja borai visot daid biergguid ja čuogai vel liema nai. De dajaiga isit ja eamit: -Duođai lea dat duohta maid duot noaiddiguovttos dajaiga. -Gal dat veadjá ahte munno mánná ge šaddá dakkarin go duot noaiddit dajaiga. Ja de válddii isit niibbi ja sárggastii máná ratti dáinna. Son áiggui máná goddit, muhto su eadni dadjá: -Ii dárbbaš máná goddit, muhto ráhkat dakkár lihti, mii jeahká čázi. -Bija máná dan sisa ja bálkes merrii. Isit dagai nu go eamit siđai.Mánná biddjui lihti sisa ja bálkestuvvui merrii. Lihtti rievddai muhtin sullui ja muhtin olmmái gávnnai dan. Son válddii máná ja gesii bajai dan. ¶
82b bilde 1:Gal dál várra lea vearrámus stuibmi nohkan, jurddašii son. Son galggai velledit suinniid sisa go de Guriidna čurvii boahtit. –Beardna, gos bat don leat? čuorvvui son. –Na, lean gálbbiid biebmame, vástidii áddjá ja čiegai bohtala. Lei sihkar, ii ráfi gal oaččo. ¶
bilde 2:–Na, fertet dikšut šibihiid, dan botta go basadan, čurvii áhkku. –Ja galggat don nai basadit ovdal vulge! Son jávkkehii sisa fas, ja Beardna čuoččohii. –Ohoi fal, leat máŋggat bárttit maid boadnjeriehpu šaddá vásihit, muhto ferte goitge buriin mielain váldit visot vuostá. ¶
Veháš ilgat gal álggos orru go manná vovnna sisa mii doalvu vári ala. ¶
bilde 2:Muhto ii Beardna beassan váldit juovllaid mielde Gorsadálus. Šadde guokte ja golbma nai drámma ja liikká eatnat sohkarbihtá ovdal son gearggai vuolgit. Lei ártet, juovlabasiid šattai guossohit vaikko ii olmmoš go guovlalan sisa uksagaskka. ¶
Áššu deaivvai njeallje jahkásaš Mika Øxseth Gártnetluohká mánáidgárddis. Mika lei stoahkame stoahkanlanjas. –It go oainne ahte lean málen ámadajo. Mun málejin iežan olbmá, muhto olmmái suhtai, čilge Mika. Muhto buorre lihkus ii bistte suhttu nu guhká, ja leaba fas ollen šaddat olbmážagat. Muhto dat suohttaseamos maid Mika diehtá, lea geahččat Pelle Politiija TVas. –Lea oba somás mánáid-TVa, dadjá Miká ovdal go čáŋkala lávoža sisa maid mánát leat ceggen stoahkanlatnjii. ¶
Muhto Jesus čuorvvui fasten alla jianain ja attii vuoiŋŋas. Ja geahča, tempela ovdaloavdda gaikanii guovddat bajemus ravddas gitta vuolemus ravdii, ja eanan doarggistii ja bávttit luoddanadde. Ja hávddit rahpasedje ja eatnat jamehiid bassi rupmašat bajásčuožžiledje. Ja sii vulge hávddis olggos su bajásčuožžileami maŋŋel ja bohte dan bassi gávpoga sisa ja almmustuvve eatnagiidda. muhto go oaiveolmmái ja sii geat fáktejedje Jesusa, oidne eanandoarggastusa ja mii dáhpáhuvai, de ballajedje sii ja celke: Duođaid lea Ipmila bárdni! Muhto ledje maiddái eatnat nissonat dan báikkis, geat ledje guhkkin geahččamen dasa, geat ledje čuvvon Jesusa Galileas ja bálvalan su. Geaid gaskkas maiddái ledje Maria Magdalena ja Maria, Jacoba ja Josefa eadni ja Sebedeus bártniid eadni. Muhto go eahket šattai, de bođii muhtin rikkis olmmái Arimateas, gean namma lei Josef, gii maiddái lei Jesusa máhttájeaddji. Son manai Pilatusa lusa ja anuhii Jesus rupmaša; de gohččui Pilatus addojuvvot rupmaša sutnje. Ja Josef válddii rupmaša ja giesai dan buhtes fiinna liinnii sisa. Ja bijai dan su ođđa hávdásis, maid son lei čuollan bávtte sisa, ja fierahii stuora geađggii hávddii uvssa ovdii ja manai eret. Muhto Maria Magdalena lei das ja dat nubbi Maria, ja soai čohkkáiga hávdde buohta. ¶
de manaiga Biehtar ja dat nubbi máhttájeaddji olggos, ja soai bođiiga hávdde lusa. Muhto soai viegaiga ovttas; ja nubbi máhttájeaddji viegai ovddaleappos, jođáneappot go Biehtar, ja bođii ovdal hávdde lusa. Ja go son guovllai sisa, de oinnii son liidne-biktasiid, muhto son i mannan sisa. de bođii Simon Biehtar, gii su čuovui, ja manai hávdde sisa ja oinnii liidne-biktasiid doppe. Ja čalbmesihkkaldat-liidni, mii lei leamaš su oaivve nalde, ii lean liidne-biktasiid luhtte, muhto čoahkkái gissujuvvon sierra sadjai. de manai maiddái nubbi máhttájeaddji sisa, gii lei ovdal boahtán hávdde lusa, ja son oinnii ja oskkui. Dasgo eaba soai ipmirdan čállaga, ahte son berrii bajásčuožžilit jápmiid luhtte. De manaiga máhttájeaddjit fasten ruoktot. ¶
Joar Eira Rasdal sisa ¶
Ovdal dán čiekčama lei Hámmárfeastta 2 vuoitán ovtta čiekčama, ja vuoittahallan nuppis. Máze lei maid ovtta vuoitán, ja nuppis juohkán čuoggáid. Go čiekčan álggii, lei Hámmárfeastta joavku veahá buoret go Máze-lunttat. Orui nu ahte Máze čiekčit ledje veaháš unnit gussiid bálddas, ja dainna lágin ferteje veaháš rahčat álggus. Muhto ii guhká gal mannan ovdal Máze bođii eambbo sisa čiekčamii, ja dan rájes dát guokte joavkku doaruiga eanas gaskašiljus. Vuosttaš vuorus eai lean stuora vejolašvuođat moala báhčit. Ja go áigi golai, gal Máze oaččui stuora Hámmárfeastalaččaid lodjut, nu ahte Máze-lunttat eambbo ja eambbo stivreje šilju alde, vaikko eai lihkostuvvan moala báhčit. ¶
Bártnáš: –Mu eadni láve lohkat ahte son maid bávččaga go mu šadda risset. Nieiddaš: –Sutnje lea oainnat váivi go du šaddá ráŋggáštit, de bávččaga su siste. Bártnáš: –Ii leat nu, mun oainnat láven fiellobihtá čiehkat buvssaid sisa maŋŋel go gávnnahalan baháid bárgamis. Ja dat gal bávččaga, go dan galgá dearpat. ¶
Dan lohká Handleriet gávppi hoavda Anders Solheim Áššui. Duogaš dasa lea go oránšeruoššat leat váidán ahte Handleriet Guovdageainnus ii luoitte sin sisa rámbuvrii. Solheim lohká ahte son gal luoitá oránšeruoššaid sisa, muhto ferte veahá čuovvut mielde vai eai leat eará gávppašeddjiid ovddas. ¶
Oránšeruoššat muitalit ahte sii bálkkestuvvoje olggos Handleriet gávppis, muhto Anders Solheim, gii lea hoavda čilge dáhpahusa dáinna lágiin: –Mus ii leat mihkkege vuosteháguid oránšeruoššaide, muhto mun ferten veahá čuovvut mielde man olus bohtet oktanis rámbuvrii sisa. –Mun hupmen ruoššaiguin dan birra, ja muitalin sidjiide ahte sii gal ožžot boahtit Handleriet gávpái gávppašit, nu movt ovdal leat dahkan, dasa gal in leat veaháge vuostá. –Dat mii lea veaháš váttis lea go bohtet sisa moaddelogis ja dušše čužžot dás, eai ge gávppaš. –Sii leat de eará gávppašeddjiid ovddas, ja go dá lea rámbuvra, de mun ferten dan birra maid jurddašit, muitala Solheim. Solheim lohká vel ahte ii son gal beroš dás mákkár gárvvut oránšeruoššain leat badjelis. ¶
1967 geasi bođii okta nuorra, easkka náitalan bárra Lákkovuonbahtii. Guokte dáčča geat diđiiga unnán eatnama ja kultuvrra birra davábealde gaska-Norgga. Ledjen mun ja mu nuorra eamit, Margot. Dušše moadde beaivve maŋŋel go leimme boahtán beasaime deaivvadit Buljo joavkkuin: Bierain ja Gáreniin ja sudno bártniiguin Sámmoliin, Bierain ja Ánttiin ja sin joavkkuiguin. Vuosttaš oahpásnuvvan šattai jagiid mielde liekkus ja -jahkkimis- bistevaš olmmáivuohtan, gos lagasvuohta, ovddasmoraš ja albma ipmárdus ii čuovo kultuvrralaš ja árbevirolaš earuid. Muittán bures man jallat “láhttejin” dan vuosttaš beaivvi Cuobboris. Mus lei mielde báddenradio, ja mii leimmet čohkkámen hyttažis maid Bede-Biera lei huksen, ja mun iežan áŋgirvuođain jerren ii go sáhte juoiggastit veaháš vai beasan báddet. Dat nogai dáinna gažaldagain. Biera dušše bohkosii: -In, in máhte juoigat. Oainnán maiddái eará gova: 1974 geasi. Mun ja mus buorre ustit Sveitsas eret beasaime leat Buljo vieljažiid ja sin vielbeale Joreha mielde giđđajohtimis Mierona oarjjabealde Lákkovuonbahtii. Lei buollibáhkka, beaivi gorddii ijabeaivve, ja vašánis čuoikkat miljovnnaid mielde. Mii leimmet gorbmon váriid badjel, rasttildan dulve jogaid ja jávrriid main lei gáddesuddi, leimmet rasttildan Ruoššajoga Lákkovuonbađas ja bivastatgálluin gorbmon Ruoššavárrái. De šaddá ge juoga Biera beatnagii: das lea geasáhat ja soarpi njálmme birra. De dadjá Biera: -Oažžubehtet mannat ealu maŋis, mun ferten beatnaga dálkkodit. de álgá ge roggat rokki skálvái, ja jurddašin go vulgen: Dál daidá hávdádit beatnagis, máŋgga jagi oskkáldas barggu maŋŋel. Heammástuvven ge bures diimmu maŋŋelaš, go Biera boahtá, heargi lávžžis ja beana dearvvaá dego guolli. Jerren dieđusge mii lei dáhpáhuvvan. -Na, logai Biera, lei beare haga gordon beaivái, fertejin muohttat sisa jávistit nu ahte čoaskku... Dál sii eai leat šat dás, golbma duottarbártni geaid mii čuovuimet logi beaivásaš mátkkis geassevári badjel: Álggos Heandarat, de Joret ja dál aitto; Biera. Jaskatlaš olmmái, oskkáldas su olbmuide, oskkáldas olbmáide, oskkáldas iežas eallinvuohkái. Ii son badjel meare hupman, muhto dovdui ahte lea oadjebas su fárus. Heajos juolggit dagahedje ahte Bieras lei maŋemus mátki geasseorohahkii Lákkovuonbađas juste dan geasi go mun bessen leat mielde. Ii su viellja, Heandarat ge šat johtán eanet. Nu šattai ge dat vásáhus erenoamáš munnje lullidáččai. Jahkán gal ahte mus lei eanet jierbmi dan háve go leimmet ovttas, go dan vuosttaš deaivvadeame Biera iešhuksejuvvon hyttas Cuobboris Lákkovuonas. “Go dušše okte oidnen su.....” Munno luottat earránedje, máŋga boazogazza leat dulmmodan johtingeainnu dan rájes go guđiimet Finnmárkku, muhto ain dál lea mis oktavuohta, ja ain dál buoremus muittut dieid jagiin jurdagis ja sielus. Ja čuohtenár gova sáhttet duos dás ain muittuhit skálvviid riikageainnus Mieronii gos Biera ja su stuora joavku orro, eallu dego golgi johka badjel beaivegordojuvvon bievllaid ja losses skálvviid-, ja Bede-Biera gii guokkui jiekŋarágu badjel, gos šealgu gárdni vuokkain fillii buoiddes rávddu dohppet, seammás go idjábeaivvi bijai viiddis duoddariid gollin. Lean giitevaš go bessen deaivvadit Bierain. Luondu ja eallin duoddaris hábmii su. Ja nu go son lei, de hábmi vissasit mu maid. Ráfi lehkos su muitui. Arne Olav Grimstad ¶
Son váccii oanehaš ja bođii ovtta rikkis dállui. Dállo-isidis ledje čieža fatnasa mat ledje mannan olgoriikkii. Ledje juo guhká jávkan, ja dálu-isit doaivvui ahte ledje vudjon. Bárdni bođii dálu-isida vissui ja áiggui niestti oastit. Son lei nelgon dan guhkes mátkkis. Son beasai sisa gos rikkis olbmot galge borrat. Doppe lei maid okta nieida, ja nieidda irgi lei olgoriikkas ovtta fatnasa mielde mii lei su áhči buoremus fanas. De álge borrat ja go ledje geargan borramen, galge de gomuhit borran-lihti ja bidjat ruđaid vuollái, nu eatnat go ágo. Bárdni bijai buot ruđaidis. Go de nieida vieččai borran-lihttiid, de oinnii man eatnat bárdni lei bidjan lihtti vuollái. Nieida ja dálu-isit doaivvuiga leat bártni lea rikkisin go ledje nu eatnat ruđat. ¶
Vearrosisaboahtu suohkaniidda vuosttaš golmmá mánus dán jagi ii leat nu ollu rievdan diimmá rájes. Leat gal erohusat suohkaniid gaskkain, go muhtin suohkanat leat ožžon eambbo sisaboađu ja earát fas unnit. Vuordámušaid ektui gal lea boahtán eambbo ruhta sisa go bušeahtas leat doivon. ¶
Guovdageainnu suohkan oaččui diibmá njukčamánu sisa 3.2 miljovnna ruvnno ja dán jagi fas lea ožžon 4.15 miljovnna ruvnno, mii čájeha ahte lea goasii miljovnna eanet go diibmá. Njukčamánus lea goasii 30 proseantta buoret go diibmá ja vuosttaš golmmá mánus 6.1 proseantta buoret go diibmá. Dat lei ge vuordimis ahte Guovdageaidnu oažžu dán jagi eambbo vearroruđaid sisa, muhto suohkan lea eambbo ožžon go bušeahtas lei vuordán. ¶
Deanus, Unjárggas ja Porsáŋggus lea unnit ruhta boahtán sisa go diibmá, vaikko eai leat nu stuora rievdadusat. Dat geas lea eanemus unnon vearrosisaboahtu lea Deatnu, go sis lea vuosttaš golmmá mánus boahtán sisa lahka 12 proseantta unnit go diibmá. Lea sullii ovtta miljovnna unnit go diibmá seamma áigodagas. Go dušše njukčamánu geahččá, de lea Deanus 6 proseantta unnit sisaboahtu go diibmá. Muhto Deanus gal lei vurdojuvvon ahte vearrosisaboahtu unnu. ¶
Nuorat muitalit ahte ruoššat leat ožžon heitot nama ovddit jagiid ruoššaid geažil, ja juste dat gal lea hui váivi ja lossat. Sii leat olggos biddjon Handleriet gávppis, vaikko eai lean eai maidege baháid bargan. Sii eai lean rigeren, muhto go ollejedje sisa, de sii ožžo dieđu ahte sidjiide ii leat bures boahtin gávpái, ja ahte sis eai leat earánat doppe ja lea buoremus ahte sii mannet olggos gávppis. Muhto sii rámpojit Ellens Grill`a, mii lea boradanbáiki Guovdageainnus. Go ruoššat dohko bohtet, de sii ožžot čohkkedit sisa liekkadit ja gáfe juhkat. Nu ahte ii buot sajiin gal leat seamma heitot govva ruoššain. ¶
Ohcejoga suohkanis lei muhtun olmmái. Su namma lei Jon Aslaksen Jompan. Son ásai Vuovdaguoikkas. Son lei gielis ja rábmái. Ná muitala son: Muhtomin ledjen váris čuoigamin ja čierastin vári vulos. De njuikii godde-áldu ja ruohtastii. Mun dohppejin gitta čeabehii ja áigon čugget niibbiin, muhto niibi lei mus báhcán lávvui. Mun gáskkestin milgii ráiggi bániiguin, gitta dassážii go jámii. Eahkes vulgen mun ruoktot čuoigat. De bođii hui garra biegga. Biegga dievai mu biktasiid sisa ja doalvugođii mu áibmui. Mun fertejin čatnat beaskahelmmiidan, vai mun bisun eatnan alde. Go mun ledjen johtimin, de válddii biegga mus gahpira. Na, movt dál de ráđđen? Mun válden čeabet liinnii ja čatnen oaivvi birra. Go mun jovden lávu lusa, de lei mu gahpir roahkkasan lávvo muoraide. Ja das mun gávdnen gahpira. (Gáldu: J. Qvigstad Lappiske sagn og eventyr fra Varanger. Oslo. 1929.) ¶
Lávka orui goahttečiegas muhtun áiggi. De jurddaša olmmái muhtumin, ahte manne son ii geahča mii dan siste lea, ja de aitto geahčai. De ledje lávkka dievva ruostaspihkárláhkit ja rovvit, doddjostaddan vuokkat ja eará dakkárat mat eai dohkke maninge. Biru, oainnat, láve lávkas sisa coggat maid olbmot garuin de moriin bálkestit alddiineaset eret. (Gáldu: J. Qvigstad - Lappiske eventyr og sagn fra Varanger. Oslo. 1929.) ¶
Oktiibuot ožžot Finnmárkku suohkanat olles 55,471 miljovnna ruvnno eanet rámmadoarjjan 1999´s go 1998´s. Duohta šattuin oaivvilduvvo sisaboahttošaddu maid suohkansuorggis ožžot eavttuin mat leat Dárkkistuvvon Álbmotbušeahtas (Revidert Nasjonalbudsjett). Golut mat eai leat eavttuin, maid suohkanat galget ovddasvástidit, eai gal láve buhtaduvvot, nu oaivvilda Suohkandepartemeanta. Dárkkistuvvon Álbmotbušeahtas 1998´s lei eaktun ahte suohkansuorggis lea 5% bálkášaddu. Go dat šattai 6.1% dahje 1.1% eanet go doivon, de eai buhtat dán lassi bálkágolu. Ii nuppi jagi ge. Eai váldde vuhtii lassi reantosisaboađuid dahje goluid ge. Guovddášráđđehus čuovvu ge dan praksisa maid ovddit ráđđehusat leat álggahan. Dat earenoamáš divrras bálkášiehtadus 1998´s ja lassi sisamáksin KLP´ai, dahká ahte dilli šaddá earenoamáš lossat máŋgga suohkanii 1999´s. Lassi reantogolut dagahit maid stuora váttisvuođaid suohkaniidda main lea ollu vealgi, muhto Guovddášráđđehusa váldoulbmil čavges bušeahtain lea ge njiejahit reanttu. 2% reantonjiedjan unnida suohkansuorggis goluid sullii 900 miljovnnain. ¶
Áhčežen nieiddat ledje váldán biigán ovtta albma olbmo nieidda. Sii ledje hirbmat garrasat ja bahát dán niidii. Muhtomin vulge sii girkui ja leikejedje dákte-fárpala eatnamii ja dadje: -Jus it leat čoaggán dáid dávttiid fárpala sisa fas, de bidjat mii du oaivvi stoalppu geahčái. Nieida čoaggilii dávttiid fárpal sisa, bidjalii golleskuovaid juolgái ja manai girkui. Go Áhčežen nieiddat bohte girkus, lei biiga juo boahtán ja váldán eret golleskuovaid. De álge Áhčežen nieiddat muitalit: -Okta čáppa nieida lei girkus, ja gonagasa bárdni nu geahčai niidii. Muhto midjiide vel buorebut, muhto midjiide vel buorebut. Muhtin dadjá: -Vai min biigá go lei? -Ii lean min biiggá hápmi dan nieiddas, gal dan nieiddas lei earálágan hápmi, dadje earát. ¶
Nuppi iđida suhkalii Riffan ain olggos dan rittu gitta Beahcámii (Petsjenga), danin go son manai gáddái Beahcánvutnii. Doppe gávnnai son jalgadasa gosa ráhkadii girku, mii ain dál ge gohčoduvvo Bassi Riffan girku. Girku sisa vieččai son bassi Biehtára ja Juhánasa liikaid ja ráhkadii seaŋggaid daidda. Govččai vel silkegávnniiguin. Go Riffan lei goddán buot jiehtanasaid ja dakkáriid, jámii son. Biehtára ja Juhánasa vuoiŋŋat bijaiga su seŋgii silkegávnniid sisa. Doppe lea son odne dan beaivvi ge. Olbmot dahke guhkes reaissuid oaidnin dihte dan golbma bassi olbmá. Sii maid čogge ollu ruđaid daidda, ja dál ge ferte ruđa addit jus hálida sin oaidnit. Muhtin áiggi maŋŋel bohte vašálaččat rivvet girku. Olbmot válde eret ruđai, muhto go ledje dan dahkan, de gulle sii čierruma go ruđaid dolvo eret. Dan dihte ferteje fas ruđaid doalvut sisa. ¶
Muhtomin ledje nissonat girku siste rohkadallame. De bođii Striempe Biggá suoli sisa ja goaivvui gieđaiguin askki dievva ruđaid. Go vulggii olggos, de dohppeje dat bassi olbmát su niskái. Meastta buot ruđat ravge guolbái dahje láhttái, dušše okta silba ruhta bázii askkái. Go son bođii olggobeallái, de gulai jiena mii celkkii: -It don gal buot guođđán, muhto dan maid leat ožžon, oaččut atnit. Go son geahčastii askásis, oinnii ovtta silbaruđa. Muhtomin manne badjeolbmot dohko suoládit ruđaid. Go sii bohte olggobeallái, de gulle jiena girku siste: -Allet váldde mu ruđaid. Olbmát manne aŋkke sisa ja válde ruđaid. Go sii bohte olggobeallái, de gulle čierruma.Olbmát vulge vuodjit oarjjás guvlui.Go ledje vuodjime, de doarridedje golbma njuvčča sin gitta Garetoaivái. Dasa ferteje olbmát guođđit ruđaid. De jorggihe njuvččat ruovttoluotta, ja ruđat leat vel otná beaivve ge doppe. (Gáldu: J. Qvigstad: Lappiske eventyr og sagn fra Varanger, 1929) ¶
–Dolvo min seahka sisa ¶
–Nuppástuhttit leat seahka sisa dolvojuvvon, go ožžo lohpái nuppástuhttinbálkká. Dat čájehuvvo dál ahte dán oktavuođas stáda ii čuovo iežas lágaid, lohká SFRUO ovdaolmmoš Ovlla-Máhtte, dahje Mathis O. Hætta. ¶
bilde 2:Muhto go beaivi jávkkai vári duohkai ja giđđaija ilbmi luoitáldii gili badjel, vázzái son viidáseappot davasguvlui vuovddis. Muhtun sajis sihkarit gávdná oađđinsaji, jurddašii son. Jus ii gávdno mihkke, na de ii leat go suoidne stáhká sisa čákŋat. Ii han son leat nu rántto. ¶
Girkonjárggas dán joatkkaskuvllas gal eai leat go 26 guoros saji vel, vaikko skuvllas lea vejolašvuohta váldit sisa 270 oahppi. Dát ii leat ii 10 proseantta ge. Danin gal ožžot Hesseng Joatkkaskuvllas leat duhtavaččat ohcamin. Stuorámus oassi guoros sajiin, 10 saji, gullet nu movt eará sajiin ge maid, goalmmát jagi oahpuide. Dán oktavuođas leat dát oahput Veahkkedivššár ja anleggsmaskindivudeaddji. ¶
Niillas boahtá doaktára lusa, muhto doaktáris lea hoahppu ja dadjala: –Don fertet veahá vuordit. It go sáhte nuoladit dán bottu go vuorddát? Niillas: –Nuoladit? Na, mun várra ferten. Niillas lea bures gárvodan, muhto son jeagada doaktara, ja nuolada gitta lea álas. Veahá áigi gollá, ja viimmat boahtá doavttir sisa ja jearrá: –Ná, movt don leat buohcci? De gal Niillas vástida: –Manne buohcci? In leat vuolgán go jearrat áigu go doavttir luopmaniid oastit. ¶
TROMSSA: Gimle mánáidgárddis, Tromssas, lea ihttin diibmu 12.00 rájes deaivadeapmi. –Mii stoahkat veahá olgun ovdal mannat sisa geahččat sámi mánáidfilmma. Bures boahtin buohkaide! Dieđiha mánáidgárdi preassadieđáhusastis. ¶
FERTE OAHPAHIT: Ovdalgo fávláneaba, de suhkki Harry Laiti rávve guossisa dárkilit makkár vuokkain gánnáha oaggut, ja mo láhttet jus luossa dohppe. ¶
Plána mielde galge vuostaš sámi neavttárat geat leat vázzán sierra sámi suorggi, geargan njeallji jagi geažes, muhto nu ii šatta. Sivvan dasa lei go dat guokte ohcci geat leigga geahččalemiin, eaba nagodan sisaváldingeahččalemiid. HArriet Nordlund lea leamaš váldoáŋgirušši oččodit guokte saji sámi nuoraid várás Luleajju Teaterallaskuvllas. –Lea dieđusge váidalahtti go eat oaččo eanet oahppan neavttáriid jođáneamos lági mielde, muhto mun dohkkehan jurya mearrádusa. Teaterallaskuvla ii galgga váldit sisa buohkaid geat ohcet, dohko galgá leat garra rahčamuš beassat. Dán heave eai beassan sámi nuoras, muhto ferten gal rápmostit ahte dát guokte nuora geat leigga geahčalemiin beasaiga gitta maŋimuš geahččaleapmai. ¶
Boahtte sisaváldin ii leat ovdal guovtti jagi geahčen. Sámi Teaterbargiid Searvi moittii garrasit diehttojuohkkima fálaldaga birra. Nordlund lohkká dál áigut čohkkedit ja guorahallat mii manai boastut dán heave oktan ovttasbargoguoimiidisguin Sámi Allaskuvlla ja Luleajju Teaterallaskuvlla. –Diehtojuohkkin mo beassat sisa lea leamaš váilevaš, muhto jáhkan maid ahte fertet geavahit áiggi muitaladdat mo beassá Teaterallaskuvlii sisa. Dasa han ferte bures ráhkkanit ja rahčat, lohkká Nordlund. ¶
Ruđat mat bohte sisa galget mannat Anárašgiella besiide, muitala lágideaddji Ilmari Mattus. Son bovde dál buohkaid boahtit vásihit Anáraš kultuvrra. ¶
Dán vahkku orru juohke diŋga manname nu hiljit. Fertet leat várrogas, ale fal bargga maide ge jurdilkeahttá. Dál fertet beare dohkkehit ahte ii dáhpáhuva nu ollu. Dálloeamidat sáhttet dovdat ahte sii leat giddejuvvon sisa ja dutkastuvvet danne go fertejit leahket ruovttus. Dán vahkku ii gánnat nu gohčoduvvon dehálaš olbmuiguin váldit oktavuođa. Vuordde dassážii go bohtet buoret áiggit. Du lihkkologut: 2, 19, 21 og 28 ¶
Juovlaruohta bidje boares sámit čáhcegohpu beavddi ala, vai juovlagállis gávdná čázi, juhkat goikui go sisa boahtá. Jos dat ii gávnna čázi, de njammá dat visot olbmuin vara, ja de buohccájit sii. ¶
Buot ohcamušat mat bohtet sisa áigemearrái meannuduvvojit seamma dásis juogademiin. Go galgá oažžut eari de galgá fitnodat leat registrerejuvvon Brønnøysundregistreniidda, ja galgá maid máksán vearuid ja divvagiid. ¶
–Boasttut dulkon! Presideanta Leif Issat Nilut čuožžuha ahte su ledje boastut dulkon sámeradios. –Lean lohkkán ahte jus ovdamearka dihte dáččá čiekči sáhte duođaštit ahte sus leat sámi duogáš, de sáhte son leat mielde, muhto dát ii boahttan ovdan beare čielgasit, lohká Nilut. –Buohkat geat dovdet mu diehta hui bures ahte mun in luitte sisa čiekčiid geas eai leat sámi duogaš. Livčče leamaš oalle ártet jus man dán livčče oaivvildan. Nilut maid deattuha identitehta deahalaš áššin. –In jáhke ahte oktage čiekči hálida čiekčat Sápmi ovddas jus ii gávdno sámi duogaš sus. Ja jus mii gávdnat ođđa elite-čiekči geas leat sámi duogaš, de livčče dieđusge somá jus son hálidivččii čiekčat min ovddas. Ja go sámi leavga leat báiddis, de mieđiha son seammas ahte son leat sápmelaš, loahpaha Nilut. ¶
Jus Eriksen livččii Ovddádusbellodaga Deanu evttohas, de jáhkká son ahte beasašii álkit sisa ¶
-Diet lea loahpahuvvon ja soabaduvvon áigá. Ii spelán maidege go šadden máksit sisa vaikko ledjen bovdejuvvon Sámedikki namas, muhto dat lei unuhas lági mielde mo válddii mu vuostá. Dál letne burežagat, ja humadeimme mannan vahkus. ¶
ÁRDNAGEAĐGI:Go mánát ledje sisa boahtan, de ožžo sii árdnageađggi mii lea hui erenoamaš. Muitaluvvo ahte geađgi dušše gávdno sámis. ¶
Dán bálddonas bálgás besse mánat deaivat sihke buriid ja bahás hálddiid. Earret eará vásihedje sii gieddegaš áhkku, guhfihttariid, gopmiid, skuŋkka ja njáveš ja háhčes eadni. Go musea sisa bohtet de sámidološ osku ibmil uksáhkká mánáid lávvui luitii, gos árdna hávdi gávdnui. Doppe mánát ožžo erenoamaš árdna geađggi mii dušše gávdno sámis. Dasto ožžo mánát duođaštusa ahte sii ledje čađahan Soigosa. ¶
Dat vihtta sámi suohkana Finnmárkkus leat ásahan fierpmádaga ovddidan dihte suohkaniid sosiálbálvalusaid. Dál leat bidjan johtui geavaheaddjeiskkadeami, mas galget iskat mas sosiálkantuvrra geavaheaddjit beroštit ja maid oaivvildit bálvalusa kvalitehtas. 650 geavaheaddji viđa sámi suohkanis leat ožžon vástidanskovi. –Lea dehálaš ahte nu ollusat go vejolaš oassálastet iskkadeamis, de oainnat diehtit ahte leat ožžon vástádusaid mas ollu geavaheaddjit beroštit. Vástádusat dadjet juoidá kantuvrraid kvalitehta birra. Kantuvrrat oainnat háliidit ieža šaddat buoret, muitala prošeaktabagadalli Eli Synnøve Skum Hanssen. Son muitala ahte maŋŋel go leat ožžon sisa vástidanskoviid, de ráhkadit raportta maid suohkanat ožžot. Bohtosat almmuhuvvojit ođđa jagis. Buot vástádusat leat anonymat, ii oktage sosiálbálvalusas beasa diehtit maid ovttaskas geavaheaddji oaivvilda. –Sámi suohkaniin leat máŋga oktasaš hástalusa olahit bálvalusa mii lea heivehuvvon geavaheddjiide ovttaskas suohkanis. Jáhkkit ahte sáhttit oažžut veahki gávdnat buoridandoaimmaid ja ovttasbargočovdosiid suohkanrájiid rastá. Geavaheaddjeiskkadeapmi lea riikkaviidosaš prošeakta mii lea 200 suohkanis Norggas. Sámi suohkaniin lea Sosial- ja dearvvašvuođadepartemeanta aktiivvalaš ovttasbargoguoibmi. ¶
Sony Ericsson T68i čuvgesalit/vilges mobiltelefuvdna láhppon bearjadaga Báktehárjji sisa dahje olggobeallái. Jus leat gávdnan, de váldde oktavuođa: Johan Ante Utsi, 95821843 dahje johant ¶
Sus geas hivssetdárbu šattai, beasai vel doppe ge lohkat divttaid mat ledje čállun sisbuvssaid sisa ja hivssetbáhpiriid ala. ¶
– Son doarju mu ja ádde ahte in gille viehkat olggos sisa čoahkkinlánjas. ¶
Kárásjoga nouraidskuvla algahii 2001 ođđa vuogi oahpahussain. Dien áige 10. luohkkát lehke vuostaš oahppit geat geahčalehke dán ođđa barggan vuoji. 2002 álge olles huoraidskuvla luohkkát dán ođđa vuogin. Dát oahpahus galgá leat buoret oahppiide ja oahppit galget váldit stuorát ovddasvástádusa iežat skuvla barggu ovddas. Juohke oahppi oažžu 2-3 vahkkusaš plana maid galgá gearggat barggat. Oahppit geavahohit skuvla áiggi ja fleksi áiggi gearggat plana. Fleksi áigi lea maid ođđas ja oahppit sáhtet friddja diibmuid seastit sisa ja gearahit. Lea hui buorre go oahppit sáhtet fleksi diibmuid gearahit jus omd go lea falaštallanduoimmut vai mátkoštit jnv. ja oahppi ii sáhte skuvlii boahtit. Dalle oahppi ii mase skuvla diibmui go lea fleksi aiggis čoaggán doarvvai diibmui. PSB (positiválaš skuvla biras) gullá maid dan ođđa barggan vuogi melde ja mii barggat ollu eambbu prosjeavtaiguin. Oahppit ohppet hui ollu prusjeavtabargguin ja sii leat málen ja huksen fina govai, lavui, skulpurai ja sargun. Oahppit ohppet praktihkálaš bargguid positiválaš skuvla biras prosjeavtaiguin. Mis oahppiguin lea leamaš dán radjai buorre ávkin dán ođđa vuogin barggat. Mis lea eambo válljenvejolašvuohta ja sierimás fas eambo ovddasvástádus skuvla borgguin. Dál maid oidnu erohus geat háliidit oahpat, ja dát geat eai beroš skuvllas. Mii savvat ahte dat ođđa barggan vuohki vel bistá boahte áiggis. ¶
Bálkkašumi supmi šaddá 50.000 ruvnnu jus buot mediafitnodagat addet iežas oasi bálkkašupmái. Dál juo lea vejolašsáddet áššiid sisa man oaivvildat ánssáša bálkkašumi. Árvvoštallanlávdegotti dasto vállje dan buoremus buktaga. Vuosttaš bálkkašupmi geigejuvvo juo boahtte mánus. ¶
Unohas – Mu váibmu čierru go logan ja gulan daid olu moaitagiid Sámedikki vuostá, muitala Anár sámedikkeevttohas Jouni Ilmari Jomppanen. Su mielas lea erenoamáš unohas go Sámedikki áirasat ieža maid moitet. –Sii galggašivžže geahčistit speadjilii ja jearrat alcceseaset mo sii leat váikkuhan ovddidit sámi servvodaga. Ii leat dušše Sámedikki presideanta gii lea massán oktavuođa dábálaš sápmeláččaiguin, muhto buot sámedikkiáirasat. Maiddái mun iešge, lohká Jomppanen. Váikko songe lea rabas árvvoštallat ođđa presideantaevttohasa, de liikká ii loga leat riekta dahkat dan ovdal maŋŋá válggaid. – Mii sáhttit gilvit unohasvuođa jus árvvoštallat presideantaevttohasa ovdal go diehtit geat besset sisa Sámediggái. Inge dieđe buorrániš go Sámedikki dilli dan dihtii jus molsot presideantta. ¶
Johannes Mathis Anti deattuha garrasit kuršša dehálašvuođa. –Dál dáhpáhuvvo ollu Kárášjoga boazodoalus. Muhtun orohagat plánejit álggahit njuovahagaid, bierggu viidasat náláštuhttima ja maiddái mobilanjuovhagaid. Danne lea dákkár kurša "alfa-omega" jus šibitdoavttir galgá luoitit njuovahaga sisa ge. Eat ge sáhte vuoridt šat Kárášjoga joatkkaskuvlla, dadjá Anti. ¶
–Ahte guovttis dušše ozaiga saji Teaterallaskuvlii, čájeha ahte diehttu ahte dakkár oahppu leat olahan potensiála ohcciid. Jos livččejit eanet ohccit, de livčče leamaš stuorát válljenmunni, beškke Sámi teatersearvvi jođiheaddji Kristin Solberg. Lei Sámi Allaskuvla mii sáddii preassadieđáhusa mediaide dan ođđa fálaldaga birra njukčamánus. Preassadieđáhusas ávžžuhit daid geat beroštedjet dás váldit oktavuođa Beaivvážin, muhto das ii čuočču mo galgat beassat sisa ohppui. - Mii eat njulgestaga astan márkanfievrridit dán fálaldaga. Fertiimet dohppet vejolašvuođa go Luleajju Allaskuvla buvtti dákkár earánomáš fáladaga, vástida Jan Idar Solbakken geas lea Sámi Allaskuvlla beales leamaš ovddasvástádus. ¶
Sus geas hivssetdárbu šattai, beasai vel doppe ge lohkat divttaid mat ledje čállun sisbuvssaid sisa ja hivssetbáhpiriid ala. ¶
Ruđat mat bohte sisa galget mannat Anárašgiella besiide, muitala lágideaddji Ilmari Mattus. Son bovde dál buohkaid boahtit vásihit Anáraš kultuvrra. ¶
Janson ii čiegat ahte lea beahtahallan go eai lean eanegat ohcan dan guovtti sadjái maid sii ledje várren earánomážit sámi nuoraide. Teateroahppus leat oktiibuot gávcci saji. Ii leat somá doallat sisaváldingeahččaleami go dušše guokte olbmo leat boahtán. Mii eat sáhte valdit dán guoktá sisa dušše dan dihte go leat várren guokte sajisámi nuoraide. Mis leat juohke jagi 400 ohcci dan gávcci sadjái, dat ii livčče rehálaš. ¶
Lean aitto rápmaid sisa bidjan ¶
Dat soaitá skoađđasa sisa gahččan? ¶
Lean vuodján Bieskkenjárgii, guokte miilla bajábeale Kárášjoga márkana Sverre Somby guossái. Dál lea ovdalaš juovllaid, olgun lea ruostibuolaš ja seavdnjat. Go sisa čákŋalan lievlliha báhkka áibmu dego sávnnis ámadaju vuostá. Dán viesus, jurdilan mun, ii galgga olmmoš goallut ja gillát. Lean boahtán beakkálmasa lusa, gean dadjat dal juo buohkat dovdet, sihke buriid ja baháid. Dál lea vuosttaš geardi son mediai rahpasa. Dál lea son gearggus muitalit iežas hirpmástuhtti garra eallinhistorjjá. ¶
Sverre Somby mielas leat juovllat álo leamš dat losimus áigi jagis. Dalle bohcidit bahča muittut mánnávuođas. Vásáhus mii Sverrii erenoamážit lea báhcán muitui, lea go gillái giddagasa golbma vahku galbma keallirduššas. Son lohká ahte juste dát dáhpáhus váikkuhii garrasepmosit su eallimii. –Geavai nu ahte mun huškkastin muhtun pedofiila oahpaheaddji máná. Mánná lei seamma agis go mun, muitá Sverre. Dan sevdnjes galbma kealláris mun mearridin ahte jus mon heakkas olggos beasan, de ii galgga mus oktage šat bihttit. Mus šattai issoras vašši servodaga vuostá, ja dát vašši čuovui ja givssidii mu guhká. Dat maid mielddisbuvttii ahte mun álo šadden váttisvuođaid sisa maŋit áiggis erenoamážit politiijaid ektui, muitala Sverre. Ja lea ge nu ahte olbmot dáppe guovllus hui dávjá muitet Sverre Somby go lea leamaš gazzalagaid politiijain dahje go lea dorron juhkanvođas. Muhto ii oktage smiehtastan manne diet juhkki lei šaddan nu go lei. ¶
Lea ovttamielalašvuohta das ahte lasihit diibmologu smávvaskuvllas (1.-4- luohkká). Mii áigut nannet vuođđooahpu kvalitehta. Dan dahkat lasihettiin obblaš diibmologu smávvaskuvllas golmmain liige oahpahusdiimmuin vahkui 2004 čavčča rájes. Dát diimmut galget adnot earret lohkan- ja čállinhárjeheapmái ja eambbo matematihkkaoahpahussii. Dasa lassin áigu Bargiidbellodat gođđit sisa eambbo lihkadeami dan olis go guhkida skuvlabeaivvi. ¶
Vuolggátgo váldit vuollaga? In sáhte. Ferten skuvlii. Ok.. Mana fal. Loga geahččalemiide, ceavzze eksámena ja dieđit munnje go máhcat váiban ruoktot ovtta beaivve, go dus lea áigi.. - viđa-guđa jagi geahčen? Vuolggátgo váldit vuollaga? Jáhkán ahte dárbbašan dan. Iigo Legolas sáhtášii boahtit uksaráigge sisa dál... Hehe Don humat nu olu čáppa fantasiija-olbmuid birra.. -Muhtomin imaštan jus jáhkát ahte sii duođas gávdnojit. Dieđusge sii gávdnojit. Muhto sin lea dušše váttis fuobmát buot romániid gaskkas. Ja aiddo de go mu bállut šadde dábálaččat, de gis juolgi buoguiduvai. Geahča! Imaštan maid son Lara Croft livččii dahkan dán dilis. Čuojat dál SUEDE!! Muitte Geeks & Freaks! Mun in leat oaidnán iežan favorihtta tvráiddu! Dat čájehuvvui diibmu guđas odne, leatgo bádden dan? Diibmu lea dušše oktanuppelohkái, Nemi. Ah. Doivon lei árgabeaivi odne. ¶
Mannjilgaskabeaivi Canoa Quebradas davvi Brasilas. Turisttat vázzet gulul ruoktot maŋŋilgaskabeaivvi sáttogáttis, maid beakkán mátkoštangirji Lonely Planet lohká leat ovttaa máilmme čábbámus sáttogáddin. Maŋŋilgaskabeaivi lea jaskes áigi váldogáhtas, eanaš danne go lea nu mielahis báhkka. Buvdaeaiggádat čohkohallet olggobealde buvddaid ja vuorddašit gussiid. Livččii oalle ráfi leamaš jus eai váldoigáhtas livčče nu mielahis láhkái dearpan. Dearpanjienat bohtet báras maid Kjell VArsi lea gaikon vuos buot vulos ja ođđasit huksemin. Snihkkárat huškot, derpet, sahájit ja muvrejit bivastatgállui. Várra danne go Kjell Varsi lea leamaš ikte dieđiheame sidjiide. - Go ikte bohten de eai lean maidege bargan. Mun gal fertejin dieđihit sidjiide. Dáppe lea oainnat veahá eará tempo go Norggas, lohká Kjell, ja moddjá duđavaččat. Čiegas lea muvrejuvvon beallejorbadas, mii ii oro gal leat vel dego bára, guokte muvrejeaddji ges leat muvremin tráhpa. - Dieppe badjin galgá VIP latnja lohká Kjell duhtavaččat. Kjell Varsi Sirpmás eret. Manŋimuš go deiven su lei Oslos juovlamánus 2001. Son vuvddii munnje gáfe iežas Sámi Gallery Cafeas, maid ledjen vuolgán sáhkket seammaláhkái go ollu sápmelaččat geat Oslos fitne moadde jagi dassái. Maŋga diimmu manai ovddeš skuvllaskihppáriin háleštit. Návddašin sámi dáidaga seainnis ja menyas lei ođđaáigásaš sámi biebmu. Muhto dat ii orron leamin doarvái geasuhit olbmuid dohko. Čohkkáime skuvllaskihppáriin eanaš guovttá áidna sámi kafeas dan eahketbotta, ja in hirpmástuvvan go gullen ahte dat reastaluvai moadde mánu maŋŋil. Dál čuoččun dás su bealledagus báras Brasilas mas lea grandopening juovllaid, ja oažžu imaštit iigo son leat bálton. - Mun in leat gal olmmái gii vuollánan nu jodánit. Muhto seammas dáppe Brasilas lea hálbi investeret. Justa dát guovlo gos dál leat, lea dakkár guovlo gos leat heiveheamin ja bidjamin ollu ruđa turismii, lohká Kjell ja lea áigi jearrat mii manai funet Gallerykafeain. - Sámi Gallerykafe manai funet danne go lei fuones sajis Oslos. Lei Sten og Strøm gii eaiggádusai saji gos kafea lei. Planaid mielde galggai dat saddat muhtinlagan kulturguovddas Oslos, muhto nu ii mannan, eaige dohko boahtan nu ollu olbmot. Visteláigu maid njálahii min, čilge olmmái guhte lea dovddus finansproseavttaidisguin, go muhtin Urheim Sámis. Olgggobealde gili leat juohke sajis huksemin báraid ja hoteallaid. Oassestáhta Ceara, gos dál leat, skierbmu ekonomija buot eanemusat olles Brasilas. Oazzun dihte ekonomija fas julggiid ala leat bidjan ruda ja navccaid cegget turistaealahusa. Ollu olgoriikalaccat leat bidjan ruda mateealahusproseavttaide brasilas. Muhtimiin manga proseavtta. Niego Kjell. Dušše bára livččii várra menddo unnán go lea Kjell varsis sáhka. Nuppe bealde gili lea guoros viessosajit. Plána mielde galget dakko leat ceagganan ásodagat rikkes norgalaččaide geat hálidit golladit oasi jagis njangamin Canoa sattogattinn Brasilas. Kjell Varsi lea prošeavtta jođiheaddji. - Mus leat jo investorat. Go buot báhppárat bohtet ortnegii, de huksegoahtit. eanaš oassi ásodagain leat jo vuvdojuvvon. dá lea oainnat dakkár guovlu gosa Moadde diimmu maŋŋil čohkkát mii birrabeavddi guovttegearddat dálu maid Kjell eaiggádušša. Son lea sámi gussiide málestan hummera. Vaikko lea báhkka, de bossu biegga justa nu ahte it báhkkan. Terassa alde leat heanganseanggat, gos Kjell vilbealli Agnar veallá. Agnar lea guođđán fásta barggu Stuorra aviissas Dagens Næringllivas ja vuolgán gávppašanguoibmin vilbeallásis. - Dáppe lea hálbi ja buorre eallit. Ii leat buolaš goassege, lohká Agnar, muhto mieđiha váillahit Sirpmá muhtimin. - Dieđusge váillahan bearraša, muhto lean orron nu guhkká oslos ahte ii daga šat maidege, lohká Agnar. Ja de boahtá Kjell sisa hummeriiguin. Mii čohkkedat birrra beavddi ja borragoahtit meara herskuid ovttas Kjell brasialanalaš skihppáriiguin. Mii, golbma sápmelačča leat sydenmátkis, Kjell ges lea ¶
Suorpmat mannet automáhtalaččat go Anja Guttorm Graven čálista geavaheaddjinamas ja passorda.Sekundabeali maŋŋil beassa uksa ráigge sisa virtuala sámi máilbmái. – Samenett lea buorre báiki jos hálidan čuovvut mielde mii dáhpáhuvvá, oaivvilda Anja. Anja lea dušše okta dan váile 6000 geavaheaddjis Samenettas geat deaivvadit chatta bokte, čálašit maillaid guđetguoibmáseatte dahje deaivvadit dan 300 konferánsas. ¶
Njealjje diimmu áimmus dovdo bures báđas. Nu njuolgat Kárášjoga guvlui "Mággiid beahcai" gosa seaivut. Das dahká Min Áigi earu, muhto nuppe beaivvi joatkiba Tom Strømeng ja Jan Idar Somby sparadit áimmus radio-ealggaid maŋis. Gávdnaba vel 14 ealgga. Ovcci váilot ain. –Dat lea seamma suláid mot diimmá geasi ge ledje. Sáhttá dádját ahte Basevuovddi ealggat mannet geasset duoddariid guvlui, ja dálvet fas máhccet beahcevuvddiide Basevuovddis, lohká Kárášjoga ealgabivdi searvvi jođiheaddji Anders Nordsletta. Lea nubbe jahki go peilejit sisa ja merkejit kártii dan 34 ealgga maidda leat bidján radiorustegiid. ¶
Petter Asbjørn Balto dieđuid mielde dagai eaŋgalas sátni "catogory" moivvi. Sii dulkoje dan distánsan, mii lea sprinta, stafeahtta, klassiska ja fridjavuohki. Muhto AGW njuolggadusain lea das sáhka ahkejoavkkuid birra. –Dat ii fuomašuvvon ovdal dieđiheimmet oaseváldiid sisa ja lágideaddjin bođii diehtu ahte beare máŋggas leat dan ahkejoavkkuin váldon mielde, muitala Petter Asbjørn Balto. ¶
–Ohccan ii livčče goasse boahtán nu jođanit johtui jus eat livčče oččon luoikasin telefuvnna ja 4-juvllaga, jurddaša Jan Helge. Muhto galge mannat máŋga jándora nu eai diehtán Hárry birra maide. Dan bottá váccii 72-jahkásaš duottaris beatnagiinis Maisain. Son gávnnai maiddái muhtun bárta, muhto ii gaikon sisa vaikke lei niestehaga. ¶
Lemet lohká ahte go luopmánii gilvá de ferte olbmos leat gierdevašvuohta. Son gilvvii vuos luopmániid smávváeskkožii sisa gosa bijai muoldda ja luomesiepmana. Dasto čukkodii son dáid dán luomejeaggái. Sullii golbma njealjja jagi fertii vuordit ovdal go dat ruohttastuvvo. –Lei muhton mátta rivgo gii dalle čájehii munnje man láhkai dáid galggai gilvit, ja dat guhkiin eret lei lossa bargu. Borgemánus beassá de Lemet vuosttaš geardde máistit ieš gilvon luopmániid, ja dasa son illoda. ¶
Jus dokumeanttat eai leat boahtán sisa ja dohkkehuvvon ovdal 19.05.2006, de Rehketdoalloregisttar dieđiha diggeriektái. Dasto galgá diggeriekti bákkuin heaittihit fitnodaga almma addimis eambbo dieđuid, vrd. oasuslága/dábálašoasuslága §16-17, nubbi lađas. ¶
Du iešdovdu lea hearki dál, itge loavtte áiggi iešokto. It nagot riekta stivret iežat, ja du eallindilli lea hui moivvas. Imašlaš vugiin leat bahá šaddat soahpatmeahttunvuođaid sisa nuppiin sohkabeliin. Jierpmálaš dásis lea dus hui duođalaš áigodat. ¶
ARCTIC RENHOLD ANS, Kildegata 3, 9730 KÁRÁŠJOHKA, org. nr. 981 930 363. Vejolaš gáibádusat/moaitámušat fertejit dieđihuvvot fitnodahkii 6 - guđa - mánu sisa rehkenaston 22.03.2006 rájes. ¶
– Buohkat eai čáhkan sisa oktanis, ja čuoččuimet čoahkis, muitala Biret. ¶
– Go ledjen skoalkkuheamen uvssa, de fáhkkestaga ráidalas beaškkehii čađa láse, rapportere NRK Sámi Radio dan maid nuorat áššáskuhtton dievdu muitalii dikkis. Son sivahalai skihpára cuvken láse. Dasto logai iežaska gorgŋon ráidalasa mielde láseráigge sisa Henriksena vistái. ¶
Muhto su skihpáris lei áibbas eará čilgehus, ja logai ahte baicca nuorat áššáskuhtton olmmái dat goarkŋui láseráigge sisa maŋŋel go lei cuvken dan ráidalasain. Iežas logai vuordán olgotráhpa alde dassážii go skihpár luittii su sisa olgouksaráigge. Iige son lohkan geavahan makkárge veahkaválddi Henriksena vuostá, ja imaštalai manne Henriksen jámii nuppi beaivve. Son maiddái čuoččuhii iežas mannan olggos visttis buot ovddimuš, ja logai vuordán skihpára sullii 5-10 minuvtta ovdalgo bođii biilii, muitala NRK Sámi Radio dan birra mii lea daddjon dikkis. ¶
Go čáŋan sisa Veikko geahčái, de son lea sohpamin bohcco čielgebierggu ja dadjala: ¶
Maŋemus áiggiid leat ge ealggat laskan, nu ahte dat leat álgán boahtit boanddaid gittiide ja šiljuide, gos bilidit suoidnespábbaid go ráiget plastihka man sisa suoinnit leat gissojuvvon. Dán dálvvi leat erenoamáš ollu ealggat maiddái vuddjon biillaide. Politiijat leat ovdal ávžžuhan vuodjit várrogasat, go leat ollu ealggat geainnuid alde. ¶
Dás galgá maiddái boahtit ovdan geas maid oasttát ja geasa maid leat vuovdán, ollu ruđa ieš duojár lea geavahan ja dieđut ollu lea lassedivat sisa boahtán ja ollu lea máksun. ¶
Du lihkkologut: 1, 13, 24 ja 29JumežatDu dárkilis anteannat leat veahkkin gávdname geainnu dán vahkku. Dađibahábut gáržžiduvvojit du doaibmanvejolašvuođat bargosajis. De fertet juoidá bargat - ja dadjat juoidá mii lea jierpmálaš. Sáhtát johtilit šaddat nákkuid sisa earáiguin jus it várut. Geavat iežat soabalašvuođa, de šaddá lihkolaš loahppa vahkku maŋemus beivviide. ¶
Midjiide leat dál dušše muittut báhcán, muhto dat leat aivve buorit muittut. Láve leat hávski Šuoššjár duottarstobus bisánit bođeš dal olmmoš biilavuoji dahje muohtascooteriin. Biret ja su liegga gievkkan lei álo dego vuordimin go sisa čákŋala. Duottarstohpu lei lanjaduvvon dan láhkái ahte guossi galgá njuolga kievkkanii boahtit. Sihke mon ja lohkameahttun ollu earátge leat beassan biktalit su liegga kievkkan uvdna gáttis go buollaš ovddas sisa bohtet, ja maiddái dovdan dan liekkusvuođa mainna vuostáiváldojit. ¶
Dál bovde Sámi musihkkafestivála olbmuid sáddet sisa lávlagiid ja luđiid. Jođiheaddji Brita Triumf cealká preassadieđáhusas ahte dán jagi galget oassálastit leat badjil 16 jagi. ¶
–Mii oinniimet maid ahte bohccuid baldet biilla sisa huikimiin ja ramšumiin, mii ii leat buorre go lea sáhka beallevillá elliid birra. Earáid oinniimet biilii bidjamin horsttain, ja dat doaimmai bures, muitala Karlsrud. ¶
– Čáhci lei dán jagi sullii 70 cm alleleappos dálle go guoika jiekŋugođii go maid dat dál lea, muitala Niillas. Dat geađggit mat ledje dalle čázeoaivadagas jikŋo jieŋa sisa ja báhce gitta dasa vaikke guoika coagui ja roavkuluvai. Ja go de bivaldii de roavku šávggehii, stilčuhii čázi gáddejieŋaid ala ja guovdalas jieŋat johtádedje oktan geđggiiguin raššon jieŋa čađa, dassái go bođii nana jieŋa ravdii ja das geađgejieŋat firre čáhceuđđasa fárus menddo nana jieŋa ala, muitala Niillas. ¶
Sámedikki várrepresideanta Johan Mikkel Sara lea maŋimuš vahkuid boahtán garra stoaittaid sisa iežas ovttasbargo NSR-skihpáriiguin Sámedikkis. ¶
Gaskavahkku čuovganeapmái gorgŋo suollagat Šillju káfea dáhki ala, ja gaiko sisa gos suoládedje ruđaid speallan-automáhtain. Alárbma ii doaibman, go skealmmat leat árvideamis sprájjen dedektora. ¶
– Adjágas konsertii eai beassan buohkat sisa ja fertejedje ráiddus čuožžut, lei spagga dievva, muitala Mogård Larsen. Adjágas lei dat beakkáneamus sámi joavku by:Larmas ja čuojahedje guovtte geardde. Oktii Riddu Riđđu lávddis ja vel nuppes stuorát lávddis ja goappašat háviid nagodii deavdit konseartabáikkiid. Muhto ii lean gal láivves beroštupmi daidda eará sámi artisttaide, go olu olbmot ledje maiddái deaivan Riddu Riđđu lávddi lusa geahččat Alit Boazu ja Slincraze. ¶
Olli lea dan sivas boahtán stuorra moivviid sisa iežas bellodaga siskkobealde. Daddjo ahte Olli lea agálašvašálaččain NSR:ain dahkan soahpamuša ja ahte son lea rihkkon válddiid maid lei ožžon. Finnmárkku Bargiidbellodaga jođiheaddji Roger Hansen lea skillagoahtán Bargiidbellodaga lihccunparagráfain. Ja jus ii das doarvái, de bárddaša maiddái bellodatustit Marianne Balto Henriksen oaivvis. ¶
– Politijat leat dutkan nieidda ja galget farggamusat dutkat dievddu, muitala politiijaadvokáhtta Are Medbye Oarje-Finnmárkku politiijaguovllus. Mediaid mielde politiijat galget maiddái leat viežžan nieiddaža Tornensisa ruovttus. ¶
– Mu klienta mieđiha oktavuođa nieiddain, muhto sutnje lea rohcošeami áššáiduhttin áibbas ipmirmeahttun, lohká Tornensisa advokáhta Bernt Ole Rydningen. Duorastaga iđđesbeaivvi ii lean vuos advokáhtta ožžon dieđu goas su klienta galgá politiija dutkamii. ¶
– Mis lea guokte jagi boares politihkalaš šiehtadus Anton Dahla joavkkuin, Kurt Are Hætta lea suohkanstivrras dušše bargan dan mielde, lohká Guovdageainnu Olgeža jođiheaddji Nils Henriksen, gii govvida Olgežis dál hearrádili. Hearrá dillái gárttai go Guovdageainnu várresátnejođiheaddji, Olgešbellodaga áidna áirras suohkanstivrras, Aslak Anders Tornensis lea buohccindieđihuvvon, maŋŋilgo lea áššáiduhttojuvvon rohcošan vuolleahkáhaččain. Tornensisa várrelahttu Kurt Are Hætta ii oainnat dorjon posišuvnna mearrádusaid suohkanstivrra čoahkkimis mannan duorastaga, muhto jienastii áššis áššái friddjalahttun. Nu oaččui Olgešbellodaga áirras measta juohke ášši mielas mielde, mat maiddái ledje eanas opposišuvnna miela mielde mearrádusat. ¶
Juo 2003:s suohkanválggaid čielggadettiin čájehii Olgešbellodat politihkalaš spealu Anton Dahl (GB) joavkku ja Klemet Erland Hætta (SáB) joavkku gaskkas. Guovdageainnu Olgešbellodat lei juo vuolláičállán ovttasbargošiehtadusa Gurutbellodagain, Johttisápmelaččaid listtuin ja Bargiidbellodagain. Muhto Olgeža Aslak Anders Tornensis oaččui fállun várresátnejođiheaddji posišuvnna, ja searvvai maŋemus minuhtas ovttasbargui Klemet Erland Hættain ja Sámeálbmot bellodagain, Dáloniid listtuin, Guovddášbellodagain ja Sosialisttalaš Gurutbellodagain. Guovdageainnu Olgešbellodaga jođiheaddji ii mieđit Aslak Anders Tornensisa ja Kurt Are Hætta goabbatlágan válljejumiid čájehit moivvi Olgešbellodagas. ¶
Earret eará váikkuhii Kurt Are Hætta jienasteapmi suohkanstivrras mannan vahkku, dasa ahte Ávjovári álgoálbmotguovllu njuolggadusat eai dohkkehuvvon, ja šaddet ođđasit meannudeapmái Porsáŋggu, Kárášjoga ja Guovdageainnu suohkaniid gaskasaš ovttasbarggus. Ja jus Aslak Anders Tornensisa várrelahttu Kurt Are Hætta šaddá fas suohkanstivrračoahkkimii geassemánus, de son áigu joatkit gelddolašvuođa. ¶
Kuskkat vudjet áiddi sisa herggiid maŋŋel moallasázu. Ánne Risten Sara ravddamusas ovdalaš áidegeaži ¶
DUODJELOAIDU AS, Mellomveien 40, 9730 KÁRÁŠJOHKA, org.nr. 983 233 651. Vejolaš gáibádusat/moaitámušat galget dieđihuvvot fitnodahkii heaittihanstivrra jođiheaddjái Kjetil Andersen bokte, Mellomveien 40, 9730 KÁRÁŠJOHKA, 2 - guokte - mánu sisa rehkenaston 21.09.2004 rájes. ¶
Sárgun olggos, design sisa ¶
Gáibádus beassat sisa lea oppalaš lohkangelbbolašvuohta, dahje realgelbbolašvuohta. ¶
Čaŋadin manadettiinan siidaguoimmi Nilppi dálus, gos deaivvai leat maiddái Nilppi áhčči Áslat. Áddjá gieldduhii mu vuolgimis ná stuorra bassin meahccái ja rávvii mu ahte čuoigalivččen easka juovlabasiid maŋŋá. Muhto mun gii ledjen nuorra ja doavki, in dahkan oppa gullinge ádjá váruhusaid. Dahpen beljiidan eallilan olbmo jierbmás rávvagiidda. Boaran geahččalii hállat munnje, ahte man vuogas lea váldit fárrui gáfestallanbiergasiid ja niestebihtá, muhto mun in šat hálidan gullat duokkár ságaid ja nu mun hurgalin garra fárttain guorosnaga nuorravuođa movttain ridnás vuovddi sisa dainna mielain. Go bohten Máttit Lággojávrri ala čuovvolin Nikula Oskár rohke gieresluotta mielde bajit Lággojávrri guvlui. Siivu orui leamen oalle buorre ja sabet jođii bures. Jurdilin, ahte guovtte diimma geahčen beasan gazzat njalgga čielgemállása. Go ledjen nuorban obbasa čađa muhtin kilomehtera, de fuomášin, ahte rusta lei luoitán gitta eananrádjái mu birra. Buot birrasa várit jávkagohte gulul ja viimmat ii oidnon eará go dušše murku juohke bealde. Jotken goittotge ovddosguvlui. Bajit Lággojávrri alde dihten, ahte mus ii lean šat go 5-6 kilomehtera čuoiganláhkái Issáha dállui. Fáhkkestaga fuomášin, ahte Nikula Oskár gieresluodda ii šat vuhtton. Dan lei ovddit beaivve borga buot joavgadan. Čuigen goittotge ovddosguvlui. Nuba dádjon áibbas endorii muhtin jeaggeravdii, man gádden rohttet Neahkel Issáha dálu guvlui. Vaikko Issáha dállu ii boahtánge, čuigen ja čuigen máŋggaid diimmuid čiekŋaleamos Báđárskáidái. Maŋŋit eahket áibmu čielgagođii, muhto lei bihkaseavdnjat. Dál ledjen juo duođas nelgon, ledjenhan juo 10 diimmu čuoigan ovttatláhkái inge gal šat diehtán, gos mun aiddo dalle ledjen. Čielga ášši lei goittotge dat, ahte mun ledjen láhppon. Go in lean váldán niestti mielde, borren muohttaga. Bisánin viimmat stuorra jeakki gasku, gos áigon váldit ija vuostá. Measta nahkárat rohttejedje dola goardagis. Velohallen ja smihtten. Fuomášin fáhkkestaga, ahte dáppe guovdu Báđárskáiddi luondduviđamáilmmis, ruovttu, guovddáš lieggasa ja šleađgačuovgga olggobealde, mun dovden juovlla aivve earáláhkái go goassiige ovdal ledjen dovdan. Dat idja dáppe guovdo galbma jeakki orui leamen árvitmeahttun. Dat váikkuhii čiekŋaleappot mu siskkimužžii ja ciekkai fámoleappot millii go čuovgasa áigi. Fuomášin das dollagáttis, ahte dađe mielde go lei sevnnjodan, dađe mielde mu áiccut eai šat hálddašan birrasa. Beaivet nu čielga jurdagat ožžo dáppe soajaid iežaset vuollai. Ii lean nuppástuvvan dušše čuovgga mearri, muhto oppa mu čiekŋalot jurddamáilmmi ja diđolašvuođa gaskavuohta nuppástuvái. Das mun ain velohallen ja manahin veahážiid buot doaibmanávccaid, maŋážassii dušše náđđájin dollagáttis. Lihkken ovtta gaskka dasa, go gullen olbmo lahkoneamen čuoigga mu idjadansaji guvlui. Veallájin sealgi dola guvlui. Čuoigi bisánii. Jurddašin, ahte muhtin badjealmmái dat lea áican mu dola ja vuolgán geahččat gii dáppe dolastallá guovdu jeaggemáilmmi. Go mun jorgalin dohko guvlui gos čuoigi gullui, ii dihtton šat mihkkege eará go buollaša ruohčan beziid ovssiin. Guhkkin viiddis vuovddi duohken gos nu sámidálus gullui beana šáikimin. In goittot sáhttán diehtit, gos dat aiddo lei. Gullen ovssiid beaškkáhallamin buollašis, mii čavgii ja čavgii geažos áigge ija vuostá. Nahkárat ledje aiddo rohttemin, go gaggasin vuot čohkkut. Dál gullen beatnagiid loavkkisteamin, bohccuid ruovgamin ja almmaiolbmuid huhccaleamin beatnagiid láhkosa jeagi alde. Dal mun easkka movttáskin sakka ja njuikejin čuožžut. Gullen, mo jienat olles áigge lahkonedje. Orui nu ahte eallu ja ealu láidesdeaddjit ledje juo mannamin mu meattá. Nube čurvejin mašoheamet: Boahttet deike! Muhto makkárge vástádus ii gullon. Seammás muitájin Áslat ádjá. Himihin, áddjá ja su máidnasat! Dovden dál čielga jurdagiin ja čiekŋaleappo jurddamáilmmis ilu ja balu, maid sáhttá dovdat dušše dakkár, guhte lea borjjasteamin viiddis ábi alde ja lea ohcamin ođđa eatnamiid ja nannamiid. Čalmmit, maiguin sáhtten beaivit oaidnit ollu, eai veahkehan mu olusge dál dáppe ihkku. Muhto mu bealjit ohppe earuhit dáhpáhusain dušše geažihemiid almmá dievasmahtti čilgehusaid haga, ja nuba galgen eallit dáid čájálmasaid iežan dovdamušaid ja jurddagovaid vuođul dego iežan čalmmiiguin duođaštuvvon čielga dáhpáhusaid olis. Das fuolakeahttá dán ija dáhpáhusain ledje nappo ainge máŋga sevdnjes ášši. Das dollagáttis muittašin go skuvlagándan johtalin Anármárkana lahkosis mehciin okto. Ihkku dovden iežan hui eahpesihkkarin ja gullu merkii uhcimusge jienaid, mat gullojedje meahcis. Idjaloddi girddašii lahka, muhto duohtavuođas dat dusse várra jienajávohaga njuolastii muoras nubbái. Dat jávkkai seavdnjadassii, dušše oidnostii čuovgga vuostá. Ieš alddes loddi lei dego oassi ijas. Ráfehis siellu, mii ohcá idjasaji ovdalgo beaivi badjána. Ii riebange lean ihkku ruostarukses ealli ruohttamin jeaggeravdda. Go dat bárggádii joga duohken, de dat ii lean mange máhtosaš dahje hápmásaš. Dat lei dušše jietna mii gullui seavdnjadasas, mas vuhttui cealkemeahttun leabuhisvuohta ja heahti, áibbas dego livččii ballán ja háliidan njoammudit balu meahci eará sivdnadusaidege. Juovlaidja dáppe guovdo meahci lei dego beaivvis dahkkojuvvon negatiiva, mas ledje ovddes vuođđosárgosat, vaikko dovdamušat bajidedjege áibbas earálágan jurdagiid. Ballen duođas ahte borge ja danin guorragohten juo iđđes árrat luottaidan. Buolaš vuot čavgii. Nealgi gottii mu čoallemohkis ja buot lahtut ledje njuorrasat. Muhtin meahccejávrri alde oidnen moadde bohcco. Go beare sáhttášin jugistit ovdda bohccos liegga vara, de ceavzzašin buorebut ovddosguvlui, jurdilin suoli. Dađe mielde go fámut nohke mu ovdáneapmi njoazui ja njoazui ii ge siivuge deaivan dál leat buot buoremus. Ovdalgo ollejin Lággojávrái, de galgen vel mannat ovtta ádjaga rastá. Guovdo ádjaga fáhkkestaga jiekŋa mollánii mu vuolde ja nu čulkkihin galbma čáhcái. Borššuhin áigebotta jieŋaid siste. Go dáiben goikásii, de ledjen viimmat lihkolaš; bihkašguottu lei dego mu várás stellejuvvon gáddái. Roggen čiehgahpiris riššaid. Oatnelanbottas šloavai bihkašdolla, mii liggii ja goikadii mu, muhto seammás fikkai veagal gokčat mu čalmmiid. Ledjen oainnat váiban. Dihten ahte in sáhttán báhcit huhttát dollagáddái ja danin njoammugohten vuot ovddosguvlui Leammejotnjálmmi guvlui. Muhtii vaza, go mun iđitija sullii guovtti áigge rabastin Nilppi vistti uvssa, seammás gulan go radios gullo olmmoš lávlumin: "jouluyö, juhlayö" , sámegillii juovlaidja, basseidja. Seaŋgaravddas čohkohallai Áslat áddjá ja njamadii biippu. "Nu fal bohtet go bohtetge eret dan galbma meahccemáilmmis" , moddjái áddjá. Dan dáhpáhusa maŋŋá ollesommožin ellen vel hui fámolaččat, go johtalin mehciin vai oainnášin čájálmasaid, mat dáhpáhuvvet ihkku dalle go eanaš olbmot ođđet. Juohke meahccemátkki maŋŋá áddegohten ain čielgaseappot ahte idja ii leat dušše seavdnjadasa áigi, muhto jándoris dat boddu, mas leat sierra sárgosat ja dáhpáhusat, mat rivdet oppa áiggi. Inge šat ballan ijas nugo ledjen dahkan juovllaid áigge 1959:s dalle go láhppojin Báđárskáidái. Danne dan juovlaijas ledje árvitmeahttun bealit, mat leat mu ollu oahpahan. ¶
–Ozaime Sárgon Ánttiin daid, muhto ean gávdnan. Lohken sutnje ahte ii leat heahti, gal mus lea liigečoavdda biillas, muitala Ivar Utsi, gii doaivvui ahte dál gal oažžu dien čoavdaga vajálduhttit. Vahku maŋŋel lea Ivvar fas beatnagiinnis Taroin bivddus Gálániitus. –Leaikkastallen Taroin ahte galgá mannat ádjá čoavdaga ohcat, boagusta Ivvár muitalettiin. Taro jávká meahcis, iige leat boahtán go Ivvár lea vuolgime márkanii fitnat. Nu mearrida Ivvár ieš vuolgit ja son sihtá gálániitulačča Sárgon Ántte váldit beatnaga sisa jus boahtá dohko. ¶
Idvnebissu lea divrras falaštallansuorgi. Frank Ole muitala ahte son lea dássažii golahan sulli 7-8000 ru. rustegiidda. – Na dat lea divrras, muhto soma. Mis lea lihkus sponsor Oslos ED paintball, dalle mii oažžut veaha hálbelii diŋggaid das. Go lea ollu ruhta mii manna faláštallamii de ferte maid ruhta sisa boahtit. – Mii leat dassážii vuoitán veaháš ivdnespáppaid ja ruđa, muhto dakkár stuorat gilvvohallamin gal leat arvat stuorit ruhtavuoittut. Áinnas jus olle bajimussii. ¶
Eai leat dábálaš ebelmuorat Márehis, muhto stoalpo ebelmuorat main leat oanehis oavssit, Iige allodat ge leat go sullii guokte mehtera. –Dábálaš ebelmuorat eai šatta ná davvin, danin lean mun válljen dán sortta. Go lea heajos dálki geasset de válddán sisa ebelmuoraid šaddadanvistái, muhto geassebahkkan gal bijan muoraid olggos, muitala Máret. ¶
Almmái gii niibbástalai lei dušše moadde beaivve ovdal luitojuvvon olggos Ullevål psykiatriija ossodagas. Maŋŋá goddima leat čeahpit dovddastan ahte almmái livččii dárbbašan eambbo veahki, iige livčče galgat luitujuvvot olggos psykiatriija divššus iehččanassii muhtun parkii Oslos. Dearvvašvuođa bargit eai leat movttat go bággehallojit luoitit olbmuid olggos ovdal go leat áibbas dearvasat vai čáhkadit váldit sisa eará olbmuid geain lea vearrát dilli. ¶
Mihttomearrin lea Deanu válgabiires oažžut sisa guokte áirasa Sámediggái. –Go ođđa válgaortnega mielde válljet njeallje áirasa válgabiires, de oaivvildit dan ahte lea erenoamáš buorre vejolašvuohta oažžut sisa guokte oktasašlisttuin, celket dan guokte searvvi oktasaš cealkámušas. ¶
TONO lea searvi mii hálddaša musihkalaš bargguid sáddenvuoigatvuođaid Norggas. TONO viežžá sisa buhtadusaid dahje mávsssuid go musihkka čuojahuvvo almmolaččat. Dát ruđat mannet dasto daidda geain leat vuoigatvuođat daidda lávlagiidda mat leat čuojahuvvon. Go bidjá jietnafiilla musihkain internehttii, de sáhttá almmolašvuohta guldalit musihka. Jus dán áigu dahkat, de ferte viežžat lobi vuoigatvuođaeaiggádiin ja ferte maid máksit dan ovddas. TONO juridihkalaš konsuleanta Inger Elise Mey lohká ahte jus komponista lea mielde TONO:s, de ferte TONO:s jearrat lobi almmuhit musihka. –Jus komponista ii leat mielde TONO:s, de galgá musihka komponista addit lobi almmuhit musihka. Jus leat máŋga komponistta, de galgá juohke okta addit lobi. Juoigamis lea veahá earaládje. Jus don leat dahkan munnje luođi, de lean mun gii eaiggáduššan luođi, ja de galgá mus jearrat lobi almmuhit dan, muitala Mey. ¶
TONO lea searvi mii hálddaša musihkalaš bargguid sáddenvuoigatvuođaid Norggas. Dat ovddasta komponisttaid, teakstačálliid ja musihkkalágádusaid ja das leat dál 12.000 miellahtu. TONO viežžá sisa buhtadusaid dahje mávsssuid go musihkka almmuhuvvo dahje čuojahuvvo almmolaččat. Dát ruđat mannet dasto daidda geain leat vuoigatvuođat daidda lávlagiidda mat leat čuojahuvvon. Vuoigŋaduodjeláhka suodjala musihka ja musihka teavstta vaikko makkár medias musihkka gullo. Eará sániiguin, de leat seamma eavttut neahttamusihkkii go ovdamearkka dihte radiomusihkkii. Go bidjá jietnafiilla musihkain internehttii, de sáhttá almmolašvuohta guldalit musihka. Jus dán áigu dahkat, de ferte viežžat lobi vuoigatvuođaeaiggádiin ja ferte maid máksit dan ovddas. ¶
Eará vuoddjit báhcet muohtasuova sisa go njealljenuplotjahkásaš Mázelaš Johán Ivvár Gaup cikce gása crossbána alde. Dán vahkkoloahpa Deanus vuittii njeallját gilvvohallama dán áigodagas. ¶
RUHTAČOAGGIN RIDDU RIĐĐUI Riddu Riddu festivála lea álggahan ruhtačoaggima divodan festivála ruhtadili. Dássážii lea boahtán sisa olles 73.610 NOK. Dá lea listu dain olbmuin geat guokte maŋemus vahku leat dorjon festivála ja hástalan earáid maid dahkat dan. Jus hálidat doarjaga addit de sáhtát bidjat ruhtasupmi kontui 4747 07 02733. 6. beaivvi guovvamánu: Gunnar S. Østby addá 200,- ja hástala Olaug Larsena ja Torvald Østbya. Kari Andersen addá 200,-. Namahis olmmoš 200,- ja hástala Einar Eriksena, Elin Nystada ja Ardisa ja Kåre Pedersena. ¶
UNIVERSITEHTAT JA ALLASKUVLLAT LOHKANJAGI 2004/ 2005 Oahpahus- ja dutkandepartemeanta (UFD) lea mearridan ahte vuođđolohkamiidda universitehtain ja dieđalaš- ja stáda allaskuvllaid sisabeassamii galgá seamma ohcanskovvi adnojuvvot. 1. beaivvi njukčamánu áigemearri lea sidjiide geain lea: -duođaštuvvon ágga dasa ahte fertejit oažžut ovdagihtii lohpadusaid (dát guoská sihke stáda ja priváhta allaskuvllaide) -dilli nu ahte ohcet beassat sisa erenoamáš árvvoštallama vuođul -IB- oahppu (International Baccalaureate) -oahppu Rudolf Steinerskuvllas, olggobealde davviriikaid -lea reálgelbbolašvuohta 15. beaivvi cuoŋománu áigemearri lea buot ohcciide. Bajildgovva universitehtain ja allaskuvllain lea Norsk Lysningsblađis nr. 39, guovvamánu 16. beaivvi 2004. Doppe leat maid sámegillii dieđut. Dieđuid ja neahttaohcama gávnnat www.samordnaopptak.no ¶
Danne go EU fatnasat máŋgga sajis leat badjelmeare bivdán guliid de dál lea dain fatnasiin badjelmeare kapasitehta, badjel 40 %. EU miellahttoriikat leat ohcame ođđa áhpeguovlluid gos eai leat nohkan guolit. Jus Norga searvá miellahttun EU:ii de besset buot miellahttoriikkat bivdit min hearkkes mearraguovlluid. Earrenjuikema bokte lea vejolaš eará riikaide oastit Norgga fatnasiid ja seammás oažžut daid eriid mat gullet daidda fatnasiidda. Jus mii geahččat Eŋglándda dili de bivdet spánskalaččat 1/3 oasi buot brihtalaš guliid. Spánskalaččat leat iežaset oastán sisa eŋgelas bivdin fatnasiidda. ¶
Gáibádus ohccái Jus galgá váldot aspirantan, gáibiduvvo ohccis: • leat dábálaš lohkangelbbolašvuohta, dahje: • lea eará heivvolaš oahppu (fága-/svennaoahppu) ja/dahje fidnovásihus mii dahká ohcci dohkálaš kriminalafuolahussii bargin, lassin fágaide dárogiella, eŋgelasgiella ja servodatoahppu mii lea dássálagai dábálaš lohkangelbbolašvuođain. • leat doarvái rávis ja peršuvnnalaš heivvolašvuohta kriminalafuolahus bargin • lea geargan suodjalusbálvalusas/sivilabálválusas dahje duođaštuvvon eret beassan dás • lea unnimus jagi bargovásihus • lea 21 jagi dahje boarrasat álginjagi • nagoda fysalaš iskkaldeami mii lea givrodat ja sávrilvuohta • lea buorre dearvvašvuohta ja erenoamáš meannudus. Dearvvašvuođaduođaštus ja ollislaš politiijaduođaštus galgá čájehuvvot jus váldo sisa • leat vuodjinkoarta ¶
Joatkkaskuvllaid eksámenii dieđiheapmi dáhpáhuvvá áigodagas čakčamánu 6. - 15. beivviid 2004. Dieđiheapmi berre dáhpáhuvvat dainna lágiin ahte ieš boahtá skuvlii. Váldde mielde duođaštusaid árvosániide maid ovdal leat ožžon joatkkaskuvllain, jus ležžet. Váldde oktavuođa lagamus joatkkaskuvllain jus dárbbašat dieđuid dahje jus áiggut eksámenii dieđihit iežat. Mii fuomášuhttit ahte eksámen sáhttá lágiduvvot eará sajis go skuvllas gosa dieđiheapmi lea dahkkon. Ohcan erenoamážit heivehuvvon eksámenis galgá boahtit sisa ovdal golggotmánu 1. beaivvi. Jus áiggut lagat dieđuid ja ollislaš almmuhusteavstta, de váldde oktavuođa lagamus joatkkaskuvllain dahje geahča min ruovttusiiddu: http://www.ffk.no/ Ii leat vejolaš dieđihit iežas eksámenii maŋŋel mearriduvvon áigemeari. 1038 tegn ¶
Sámedikki oahpahusossodaga vuosttaškonsuleanta Anne Marit Triumf muitala ahte Sámediggi áigu deaddilit "Emma ja Thomas" girjjiid ođđasit davvisámegillii. Daidda girjjiide leat sis vuoigatvuođat. "Dielku" girjjiide leat Davvi Girjjis vuoigatvuođat. –Mii leat mearridan deaddilit "Emma ja Thomas" girjjiid dan dihte go váhnemat háliidit daid. Dat leat hui bivnnuhis girjjit, muitala Sámedikki oahpahusossodaga Triumf. Triumf ii dieđe vuos goas girjjiid oažžu fas oastit gávppiin. –Dan lea váttis dadjat, muhto sávan ahte jagi sisa oažžu daid oastit. Romssa sámi váhnenfierpmádaga jođiheaddji Maja Gran Erke illuda dassážii go váhnemat, mánáidgárdebargit ja oahpaheaddjit besset lohkagoahtit "Emma ja Thomas" girjjiid mánáide davvisámegillii. –Dát leat hirbmat buorit resursagirjjit, illuda Gran Erke. ¶
Go Min Áigi boahtá Iisaka guossái de lea son biebmamin smávva čizážiid. Ealáhat almmái ássá Čovčjuuhâi (Čakčajogas) Anárgielddas mii lea 15 kilomehtera Gápmasis Ohcejoga guvlui. Son lea náitalan muhtun duiskalaččain, ja dál lea eamit finadeame iežas ruovttu guovllus duiskkas. –Ii oro min Anárlaččaid lihkkoloddi guovssat duostamin láhkonit go oaidná davvisápmelačča, láhttesta Iisak. Dan botta go davvisámegielat doaimmaheaddji govve, dustet dušše smávva čizážat boaibmut biepmu Iisaka gieđas. Son atná dán hommá hui mávssolažžan. –Cizážiid fertet dikšut seammaláhkái go anárašgiela, dadjala Iisak duođalaččat. 30 gráda buollašis bovde Iisak doaimmaheaddji sisa liegga hirsadállui, gos son čájehišgoahtá iežas doaimmaid anárašgiela ovddas. ¶
– Dalle in eisege diehtán, ahte bargu bistá 14 jagi. Niehkun livččii oažžut báikenamaid bearpmaid sisa ja girjin, várra ollášuvvage moatti jagi siste, Mattus árvvoštallá. ¶
Nie leat juo joavdamin gaskkamuddui juovlamánu ja dalle han monge jurddašan juovlabasiid birra. Dat lea daddjojuvvon ahte jus Jesus ii livčče riegádan, de eai livčče beassašbasit ge. Dan dihtii lea nu divrras ášši go Jesus riegádii máilbmái min beastin várás buot suttuin eret go mii dorvvastat oskuin sutnje. "Go dat dáhpáhuvai dain beivvin" , nu álgá juovlaevangelium Luk.2. Ja de mu jurdda ja sávaldat lei iigo son dáhpáhuvaš dánge áiggi juoga midjiide, dalle mun oaivvildan min váibmui sisa ahte dohko reigáda osku Jesus Kristusa ala. Dalle šaddet midjiide ilolaš juovllat. Dasgo dán máimmálaš ráhkkaneame mii gal doabmat, dán ii dárbbaš measta aba namuhitge, jo go leat nu ollu ráhkkanan juovllaide, de mii ráhkkanat girkus maid fidnat ja čoakkalmasas. Dalle beassat ovttas lávlut juovlasálmmaid ovdamearkkadihtii boares sálbmagirjjis nr. 181: "Du lusa, Jesus boahtit mii! Ja de dan viđát vearssas: " O gease datte lusat min.." Dat livčče mu váimmu hálidus juovllaid ja buot basse beivviid. Muhto dál mii álgit daid juovllaid, sihke nuorat ja boarrrásat mannat áŋgirit Ipmilbálvalussii. Dál go mun lean ealatahkái joavdan, de sáhttá dáhpáhuvvat vel nu ahte maŋŋil ođđajagi de jurddašat don ahte ammat mun sáhtan álgit girkodulkan. Girkodulka virgi lea rabas. Sávan de ilolaš ja Ipmilburessivdniduvvon juovlabasiid. ¶
Ealgabivdit čilgeje dikkis ahte sii báhče ja njuvve sarva dan dihte go lei bážas dahje skibas. Politiijat eai gávdnan goasse ge luođa, muhto dan dagai baicca dat gii ostii biergguid. Luođđa lei erttetdávttis gitta, muhto Kripos ii nagodan duođaštit ahte leago luođđa báhččon bivdiid bissun. Duolji maid vižže politiijat váris easka maŋŋil. Dalle gávdne golbma ráiggi oaive/čeabet báikkis ja ovtta niiberáiggi, mii lea njuovadettiin šaddan. Dás cuiggoda riekti politiijaid hejot guorahallan biergguid ja duolji gávnnahan dihte movt sarvvis sáhttá leat báhččon. Duolji váilevaš iskkadeami dihte ii leat rievttis vuođđu árvvoštallat ahte leago luođđa mannan sisa dakko gokko lea niiberáigi duoljis. Eai ge leat gávdnon varraluottat mat čujuhivčče ahte bivdojoavkku jođiheaddji bážii ealgga bážasin várratmeahttumit. Teknihklaš duođaštusaid vuođul gávnnahuvvo ahte ii sáhte hilgut ahte ealga báhččui dainna lágiin go ealgabivdit leat čilgen. Dasa lassin gávnnaha riekti ahte guovtte lágan čilgemiidda sáhttá leat sivva politiijaid obbalaš heajos bargu. ¶
Su oahpasnuvvan sámi mytologiijain attii sutnje fámu birget árgabeaivvi dilis, mánnán oktovuođas amas dáčča birrasis. Siivvožiid vánddardii son iežas sisa ja vuoitigođii balu badjel, binnáža ja binnáža mielde. ¶
Ealgabivdit čilgeje rievttis ahte sii báhče ja njuvve sarva dan dihte go lei bážas dahje skibas. Politiijat eai gávdnan goasse ge luođa, muhto dan dagai baicca dat gii ostii biergguid. Luođđa lei erttetdávttis gitta, muhto Kripos ii nagodan duođaštit ahte leago luođđa báhččon bivdiid bissun. Duolji maid vižže politiijat váris easka maŋŋil. Dalle gávdne golbma ráiggi oaive/čeabet báikkis ja ovtta niiberáiggi, mii lea njuovadettiin šaddan. Dás cuiggoda riekti politiijaid hejot guorahallan biergguid ja duolji gávnnahan dihte movt sarvvis sáhttá leat báhččon. Duolji váilevaš iskkadeami dihte ii leat rievttis vuođđu árvvoštallat ahte leago luođđa mannan sisa dakko gokko lea niiberáigi duoljis. Eai ge leat gávdnon varraluottat mat čujuhivčče ahte bivdojoavkku jođiheaddji bážii ealgga bážasin várratmeahttumit. Teknihklaš duođaštusaid vuođul gávnnaha riekti ahte ii sáhte hilgut ahte ealga báhččui dainna lágiin go ealgabivdit čilgejedje rievttis. Dasa lassin gávnnaha riekti ahte guovtte lágan čilgemiidda sáhttá leat sivva politiijaid obbalaš heajos bargu. ¶
Nuoraidskuvlla rektor Arnulf Soleng logai bajás plakáhta mii čilge skuvlagivssideami: Mii lohkat ahte oahppi givssiduvvo dalle go eará oahppi, dahje máŋga eará oahppi: • dadjet váivves dahje unohis sániid dutnje, bilkidit dahje cielahit ja gohčodit su • badjelgehččet su oalát dahje olgguštit su skihpáriid gaskkas • huškot, čikčet, vuovttaid gaikot, nordet, dasadit dahje giddejit su sisa • muitalit giellásiid su birra, dahje bidjet johtui unohis sága su birra, dahje sáddejit unohis bábirčállosiid ja geahččalit eará oahppiid oažžut vašuhit su • sáddejit unohis teakstadieđuid giehtatelefovnnain – Givssideame vuolde dáhpáhuvvet namahuvvon čuoggát ohpihii, ja lea váttis sutnje gii givssiduvvo várjalit iežas dan vuostá. Jus oktage oahppi nárriduvvo ohpihii unohis ja loavkidan vugiin, lea maiddái dat givssideapmi. – Muhto ii leat givssideapmi go oktage nárriduvvo šiega ja ustitlaš vugiin. Ii dalle ge leat givssideapmi go guovttis geat doarruba dahje nákkáhallaba, leaba sullii seamma gievrrat (gielalaččat ja rumašlaččat). ¶
Ihttin lohká Randio Johansen Paltto gurret veahkeguovddáža vistti vai besset ođđa biergasiid oastit sisa ja álggahit ođđa doaimma boahtte mánu álggus, go son lohká geavaheaddjiid ohcalit fálaldaga ja doaimmaid veahkeguovddážis. –Mun oaččun juohke vahkku čieža-gávcci telefuvnna geavaheaddjiin geat ohcalit fálaldaga. Doppe leat juohkelágán olbmot geat čohkkájit oktovuođas geaidda dát galggašii leat ávkin. Mus ii leat oamedovdu daid olbmuid hárrái diktit dálu čuožžut guorosin ja stuibmidit. Mihttu lea boahtit johtui jođánepmosit go loahpa loahpas leat geavaheaddjit geat gillájit, dieđiha Johansen Paltto. ¶
Moskkis sisa lea Stáhta ja Sámediggi plánen álbmotmeahci. ¶
Boarraseamos čálalaš gáldut, mat namahit sámenissoniid riegádahttimiid dolin, leat báhpaid muitalusat dahje čállosat 1600-logus. Eatnašat čilgejit ahte sámi nissonolbmot riegádahttet mánáideaset hui geahppadit. Jos leat jođus go dovdagohtet ávttaid, de orustastet ja tiimmu sisa leat riegádahttán mánáset dadjat dal jo veahki haga. Muhto dábálaččat veahkeha isit su. Muhtun nissonolbmot vuoiŋŋastit dušše beaivvi riegádahttima maŋŋá, muhto dábálaččat gal vuoiŋŋastit guokte-golbma beaivve ovdal go fas doaibmagohtet. Go nissonolmmoš šaddá áhpeheapmen, de leat buohkat su lagas olbmuin hui sáhkkii diehtit šaddá go gánda- vai nieidamánná. Lea go ohki dearvvas goaŧus ja riegáda go mánná liittuid haga. Sii dalle merkejit vásedin nástti gaskka mánnui ja gokko dat lei mánu ektui. Dat galggai muitalit ceavzá go ohki vai jápmá go dat goaŧu sisa. Jos vásedin násti lea njuolgga mánu bajábealde, de dat mearkkaša ahte riegáda gándamánná. Jos násti lea njuolgga mánu vuolábealde, de riegáda nieidamánná. Jos násti vázzá mánu ovddabealde, de dat muitala ahte ogis lea buorre dilli eatni goaŧus ja riegáda dearvvasin. Jos násti vázzá mánu maŋábealde, de gal muitala dan ahte mánná riegáda liitománnán ja jápmá dalá maŋŋá riegádeami. Knud Leem (1767) dovddaha ahte sápmelaččain ledje ollu gáttut čadnon mánnaoažžumii. Áhpehis nissonolmmoš ii galgan guđđojuvvot okto. Son maid ii galgan vádjolit okto meahcis, ii ge seavdnjadin veallánit eatnama ala nohkkat. Son maid ii galgan okto oađđit ruovttus, erenoamážit go ávttat álge. Dalle son sáhtii ráimmahaddat. Hálddit oainnat atne čalmmis áhpehis nissonolbmo ja sáhtte čuohppat nissonolbmo vuolledábiid ja váldit ogi. Lei maid gáddu ahte guovža lei váralaš áhpehis nissonolbmui, man ogi dat geahččalii váldit. Jos gávnnahalai guvžii, de galggai dallán loktet helmmiid ja čájehit vuolledábiid. Dalle ballái guovža ja ruohtastii báhtui. Go nissonolmmoš dovdagođii ávttaid, de sus eai galgan badjelis biktasat main ledje čuolmmat. Dat heađuštedje riegádahttima. Riegádahtti nissonolmmoš geavahii dávjá vásedin dahje erenoamáš geađggi geahpedit riegádahttima. Dat gohčoduvvui gággageađgin, man gávdne fiervvás. Dat lea muhtunlágan heartašaddu, mii šaddá Gaska- ja Mátta-Amerihkás ja boahtá Golfrávnnji mielde Davvi-Norgga rittuide. Šaddu lea measta jorbbas dahje váimmu hápmásaš, ja dan diamehter lea 4-8 cm. Go šluvggii gággageađggi, de orui gullomin mii nu mii lihkadii siste. Gáddu lei ahte dan siste lei ealli silba, mii lei buorrin riegádahttimii. Riegádahtedettiin nissonolmmoš čárvvui geađggi čorpmas dahje čanai dan spirralii gitta dahje dettii čoavjji vuostá. Sáhtii maiddái vuoššat gággageađggi čázis ja addit dan čázi juhkat riegádahtti nissonii. Jos riegádahttin lei lossat ja ádjánii, de gádde ahte nubbi náittosguimmiin lei rassan dahje rohcošan earáiguin. Dalle sealgeeadni (jorddamovra) dáhtui dan diehtit, ja dábálaččat skuldohalai isit. ¶
11 miljovnna rehkenastá Kárášjoga gielda geavahit guovttegielalašvuođadoaimmaide gielddas jagis 2003:as. Sámedikkis eai ožžon go badjelaš guhtta miljon ruvnnu. Nedrejord dáhtošii eanet ruđa guovttegielalašvuođagielddaide. — Mii leat geahččalan Sámediggái čujuhit ahte mis leat stuorra golut, muhto Sámediggi ges čujuha ahte sis ii leat eanet ruhta. Mu mielas ii leat riekta ahte eat oaččo gokčojuvvot buot goluid, go eat leat vel joavdan dan dássái masa hálidivččiimet, lohká Kárášjoga ráđđeolmmái. Earret go stuorra bálkágoluid, de maid rehkenastet dan 11 miljon sisa earret eará girjerádjosa, nuoraidfálaldagaid, valáštallama ja kulturlágidemiid. Nedrejord miehtá ahte dá sáhttá leat menddo viidát dulkon guovttegielalašvuođa. — Sáhttá leat ahte muhtin saji leat lasihan, ja eará sajiin ges geassán eret. Lea váttis dadjat justa kruvnnat ala masa ruđat mannet, lohká Nedrejord. ¶
Ohcejoga gielddaválggaid jienastanproseanta lei Suoma nubbin alimus, 84 %. Dušše okta nissonolmmoš 17 evttohasas beasai sisa gielddastivrii. ¶
Kronerulling for Riddu Riddu - Oppdatering RIDDU RIĐĐUI RUHTAČOAGGIN Ruhtačoaggin Riddu Riđđu festiválii joatkahuvvo ain jagi 2004:s. Dássážii lea boahtás sisa olles 69.510 NOK. Dás leat sii geat guokte maŋemus vahkku leat dorjon ja geat leat hástaluvvon. Jus hálidat doarjut min ruđalaččat de sáhtát bidjat doarjaga kontui 4747 07 02733. Ođđajagimánnu19. beaivi: Einar Nilsen addá 200,-. Nils Jonny Mandal addá 300,-. Håkon Brox addá 200,- ja hástala Viggo Andreassena, Knut Slettena, Arne Robertsena ja Hans Henrik Hansena. Jarle Samuelsberg addá 200,-. Øyvind Mikalsen addá 200,-. Karin Oldervoll addá 200,- ja hástala utfordrer Åge Berga, Turida ja Sedolf Slettlia, Juditha ja Torbjørn Gundersena ja Olaf Olsborga. Ođđajagimánu 15. beaivvi : Geir Tommy Pedersen addá 250,-. Ingvild Fagerheim Fjereide addá 300,-. Mona Solbakk addá 250,-. Paul Wassman addá 300,- ja hástala Astrid Elisabat Pastalozzi, Toril Hansona ja Gunnar Pedersena. Ođđajagimánu 14. beaivvi: Ørjan Olsvik addá 500,- ja hástala Trygve Myrvanga, Rolf Seljelida, Arne Benjaminsena, Dag Eivind Opstada ja Trond Flægstada. Hermod Nilsen addá 200,-. Ođđajagimán 11. beaivvi: Wenche Cumming addá 200,- ja hástala Gerd Høgmoa, Frid Einarsdotter Fossbakka ja Ragnhild Movinkela. Heidi Grønnbakk addá 200,- ja hástala Åse Grønnbakka. Torstein Isaksen addá 500,-. Beate Larssen addá 200,- ja hástala Anne Marit Bjørnflatena, Veronika Wiika, Svein Morten Johansena, Elisabeth Steen Fattariai ja Arild Hausberga. Ođđajagimánu 9. beaivvi: Eli Berg addá 200,-. Ođđajagimánu 8. beaivvi: Gudrund Lindi Eriksen addá 250,- ja hástala buohkaid geat lohke Dáidaga- ja kulturgaskkusteami Romssa allaskuvllas maid 79 ruoššaid Kongsbakken joatkkaskuvllas. Roger Ingebrigtsen addá 500,- ja hástala Tor Lægereid, Hans Olav Karde, Ørjan Olsvik, Per Borchmann ja Jan Henry T. Olsen. Ođđajagimánu 7. beaivvi: Anders J. H. Eira ja Eirin Isaksen addiba 500,- ja hástaleaba Arne Benjaminsena, Hans Olav Karde, Ellen Inga O. Hætta, Robert Hermansena, Svein Ludvigsena, Olaf Bellika, Jusse-Niillas-Jus-Mikku ja Lákkonjárgga Lákkonjárgga boazobargi bártniid. Astrid Solhaug addá 300,- ja hástala Torbjørn Isaksena, Guri ja Heaika Skuma ja oappážagaid Solhaug Olmmáivákkis. Ođđajagimánu 6.beaivvi: Børre Sørdahl addá 200,- ja hástala Rune Mathiassena, Bjørn Erik Jansena, Odd Einar Larsena, Beate Larssena, Espen Aronsena, Rune Larsena ja Eirik Ingebrigtsena. Ođđajagimánu 5. beaivvi: Søssa Jørgensen ja Geir Tore Holm addiba 300,-. Helen Andersen addá 200,- ja hástala Inga Johnsena, Marit Holma ja Inger M. Nilsens. Inger Lise Nilsen addá 200,-. ¶
PONDUS Galge go geahččalit rohttet sisa čoavjji hearra Pondus? ¶
Beassašlávvordaga maŋŋilgaskabeaivvi ožžo Kárášjoga buolličaskadeaddjit dieđu ahte muhtin priváhta viessu lei buollemin ja ahte muhtin olmmái lei suova sisa aiddo duššamin. Buolličáskadeaddjit vuoddjáje olles leavttuin vissui, muhto go dohko bohte de ii lean viesus suovva ja guhkkin eret dolla. Olmmái guhte galggai lean aiddo hávkamin, lei siste viesus iige ádden mii dáhpáhuvai. ¶
Dál leat ge plánat gárvát ja 15 mihttu eana lea ohccon bajabeallái Badjenjárgga. –Dáidda spiinniide ii dárbbaš liegga návet, go dain leat guolggat. Dušše vistti man sisa ain jávkkehit. Guottetáiggi gal soaitá šaddat bidjat lieggasa, jus lea buolaš, dadjá Hansen. ¶
Go lávket sisa Sámi dáiddaguovddáža čájáhuslatnjii Kárášjogas, de lievihit iešguđetgelágan jienat boazudoalu birrasis. Dát leat seaguhuvvon elektronálaš musihkan. Dušše haját váilot. Geahččadettin Bergsmo govaid áicát man beaktil ja fuomášuhtti dát jienat leat dán govvačájáhussii. Jietna effeavttat ollášuhttet ollislašvuođa čájáhusas. ¶
ADSL lea fasta Interneahtta čanus čatnanáiggi haga mas leaktu Interneahtas lea jođánat sisa go olggos. ¶
Sii geat ovddemus ožžot fiberjođahaga leat dat geain juo lea Varanger Kraft radioaksess teknologiija, ja dainna beassá sisa ovdamearkka dihte internehttii. ¶
Cuohpa beale Go guoli basát, de galggat cuohpabeale vuos goardit dassážii go guolli lea bures giksan, ovdalgo jorgalat nuppi beale goardit ášus. Go guolli lea giksan, de galggat dan bidjat vuodjaskahppo lohki sisa ja das borrat dan. Jos earaláhkái dagat, de gal guržehat iežas, ja dalle it dárbbaš šat jurddašit luosa bassima birra. Andaras Njárga muitalii muhtin dáid árbeveruid, muhto čálli lea maid čoaggán dieđuid eará diehtogáldduin. ¶
Ii lea guhkes áigi dasa go dieđihuvvojedje maŋimuš dutkanbohtosat dálkkádaga liegganeami váikkuhusaid birra. Mun lean juo moanaid jagiid geahččalan čuovvut đieđálaš gálduid vuođul mii dán áššis lea dáhpáhuvvan. Čuvvovaš čilgen oanehaččat Min Áiggi lohkiide eanet dán áššis. Máilmmiviidosaš dálkkádatrievdan ja dan vejolaš váikkuhusat bohte dábálaš olbmo dihtui 1980-logus. Dálkkádaga nuppástuvvamii váikkuha njuolgga ng. šaddovistefenomena, man ožžot áigái earálágan fysihkkalaš-kemiijalaš fenomenat. Áibmogearddi šaddovistegásat dego čáhcelievla, čitnadioksiida (CO2), metána (CH4) ja freonat (CFC-gásat) hehttejit beaivváža lieggasa hevrrideami eanaspáppa alde. Áibmogearddis leat lunddolaččat dihto mađe šaddevistegásat dego čitnadioksiida ja čáhcelievla, maid geažil eanaspáppa liekkasvuođadilli bissu dan dásis ahte dat dahká eallima vejolažžan. Muhto jos áibmogearddi šaddovistegásat lassánit badjelmeari, de dat jođálmahttá eanaspáppa liegganeami ja ná váikkuha njuolgga globála dálkkádat- ja ekosystemii. Bissovaš dálkkádatnuppástusaid árvvoštallan lea váttis, dasgo guhkit áiggi sisa dálkkádagas leat álo leamaš lieggaset ja galbmaset áigodagat. Luohtehahtti statistihkkadieđut globála liekkasvuođadiliin leat dušše maŋimuš čuohte jagi áigodagas. Ođđa bohtosiid dutkit leat ožžon satelihttagovaid vuođul dahkkojuvvon vihkkehallamiin. Riikkaidgaskasaš dutkanovttasbargu Panel on Climate Change (IPCC) dutká dálkkádaga ovdáneami ja dieđiha das aktiivvalaččat. Dutkamušaid mielde lea juo vuohttimis ahte dálkkádat lea duođaidge rievdagoahtán. Hui bures dát boahtá ovdan mearradási badjáneamis, man oažžu áigái polárajihkiid suddan ja nuppe dáfus čázi lunddolaš viidun liegganeami oktavuođas. Árvvoštallamiid mielde mearadássi badjána jagi 2100 rádjái 15-95 cm. Dákkár globála ovdáneapmi čuozášii garrasit erenoamážit vuollegis riddoguovlluid ássiide muhto maiddái davviguovlluide. Arktalaš guovlluide dálkkádatrievdan ja šaddovistefenomena váikkuhivččii dutkamušaid mielde guovtteláhkái. Dálkkádaga rievdan boahtá oidnosii sihke jihkiid suddamis ja Jiekŋaábi liegganeamis. Muhto dálkkádaga rievdan sáhttá váikkuhit maiddái nuppeláhkái. Áibmogearddi sierra gerddiin dáhpáhuvvi dálkkádatnuppástusat sáhttet rievdadit sihke biekkaid ja mearrarávnnjiid johtinháltti. Jos ovdamearkka dihte Golf-rávnnji hálti nuppástuvvá dahje dan golganfápmu geahppána, de dat čuozášii njuolgga erenoamážit Davviriikkaide nu, ahte dálvvit čoskkošedje. Nubbi arktalaš ekosystemii váikkuheaddji várálaš fenomena lea áibmogearddi otsona geahppáneapmi, man jođálmahttet dálkkádaga molsašuddamat ja industriijas boahtti klorafluorakarbonáhtat (CFC) ja aerosolat. Otsona lea okta áibmogearddi gásain, man sierra ulbmilin lea sillet beaivváža ultraviolehttasuonjardeami. Maŋimuš logijagiid áigge lea fuomášuvvon ahte stratosfáragearddis 25-40 kilomehtera allodagas otsonagássa lea mealgat geahppánan, mii lea leamaš erenoamáš čalbmáičuohcci davvi spábbabealis. Otsona geahppáneami geažil beaivváža ultraviolehttasuonjardeapmi čuohcá njuolgga eanaspábbii. Liiggálaš ultraviolehttasuonjardeapmi vahágahttá buot ealli seallaid, šattuid, ealliid ja olbmuidge. Ultraviolehttasuonjardeami meari váikkuhus lassána arktalaš guovlluin maiddái muohttaga dávistanváikkuhusaid bokte. Davvi spábbabeali otsona geahppáneapmi sáhttá guhkit áiggi sisa váikkuhit arktalaš šaddo- ja eallišlájaide. Maiddái dálkádaga liegganeami vaikkuhusat guolásteapmái boađašedje dovdot máŋggaláhkai. Mearračázi liegganeapmi sáhttá dagahit suorra nuppástusaid sihke buvttdeapmái ja guollenáliid ceavzimii. Dutkit leat dan miela ahte liegganemi geažil dorski ja sallit bohtet sirdašuvvat davás guvlui Davvemearas. Dutkit maid einnostit, ahte čuovvovaš 100 jagi siste Davvemeara guollesálaš boahtá lassánit 3-5 geardásásažžan. Davvi spábbabealli gullá oassin globála biras- ja dálkkádatsystemii. Lea vealtameahttun ahte gávdno ovttasbargu sihke davvi spábbabeali riikkaid gaskkas ja máilmmiviidosaččat, vai nuskkiid váikkuhusaid sáhttá geahpedit davvi spábbabealis. Maŋimuš logijagiid áigge lea ollu čoggojuvvon dehálaš diehtu nuskkiid birasváikkuhusain, mas oktan ovdamearkan lea raporta birrasa dilis arktalaš guovlluin: Arctic Pollution Issues (1997) ja Enrironmental Pollution of the Arctic (AMAP Report 2002:2). Čuovvovaš mávssolaš lávki ovddosguvlui lea áigáioažžut máilmmiviidosaš mearrádusaid, mat geatnegahttet ja čatnet riikkaid bargat velge eanet birassuodjalusa ovdii. Čoahkkáigeassun sáhttá dadjat ahte dálkkádatnuppástusa váikkuhusat leat: 1. mearra čáhci loktana jos jieŋat suddet ja čáhci lieggana 2. biekkat ja čáhcerávnnjit nuppástuvvet 3. alit liekkasvuohta vaikkuha girsii 4. lieggasut eananvuođđu lasiha biepmoávdnasiid geavahusa (jorrama) 5. máddelut eallit ja šattut cevzet buoret go guovllu árbevirolaš nállit 6. biebmohávkamat sáhttet lassánit 7. davviguovlluid guolástus ávkášuvvá 8. otsonageardi hedjona 9. ultravioleahtta suonjardeapmi lassána 10. alla ultravioleahtta suonjardeami mearri váikkuha jávrriid eallimii 11. badjelmearálaš suonjardeapmi ¶
–Sii eai leat váldán oktavuođa miiguin ja ovdanbuktán váttisvuođa ja oainnusin dahkan dárbbu, lohká son ja ávžžuha SNF dan dahkat farggamusat. –Mii meannudit dárkkistuvvon bušeahta miessemánus, ja de boahtá ođđa vejolašvuohta. De sáhttit geahččat leago liiggás ruhta gostege maid sáhttá addit earáide. Soitet maid eiseválddit dalle addán liigeruđa. Jus váldet oktavuođa, de mii árvvoštallat ohcama. Eriksen Lindi moaitá ges Sámedikki heajos diehtojuohkima dihte. –In leat ádden Sámedikki systema. Dopmen čállit reivve dassážii go dievasčoahkkin álgá, inge diehtán ahte leat áigá juo meannudan bušeahta. Sámediggi galggašii almmuhit iežas prosedyraid vai gáibádusat bohtet sisa rivttes áigái. ¶
Sámedikki várrepresideanta Ragnhild Nystad mielas orru Bargiidbellodagas ártegis opmodatstivramálle. – Stivralahtut šaddet olggos sisa viehkat, vuos makkár áššiid gieđahallet. Iige leat sihkar gii galgá stivret ja mearridit maid. ¶
– Fáhkka boahtá stáhtaáirras sisa go galget mearridit nugohčoduvvon eará áššiin. Lea eahpečielggas makkár áššit dat eará áššit leat ja gii galgá mearridit maid. Mu mielas lea modealla oalle imaš. Sámediggi dáhttu modealla mii sihkkarastá sámiid vuoigatvuođaid, lohká son. ¶
Sámegielat ja dárogielat báikenamat, "juo/ii" versus "sihke/ja" ? Vieksabeassi dahje ii, ii oktage galggaše ballat dadjat juoidá dakkár áššiin main ii leat ovttaoaivilis. Áššálaš digaštallama bokte han servodat sáhttá buorránit. Jus de oažžu bastilis moaitagiid, de veadjá sivvan dasa iežas soamehis falleheapmi áššis, heivemeahttun cealkámušaiguin mat eai doala deaivása, leat fasttit, dahje mat ovddidit boasttu dahje dohkkemeahttun oainnuid. Jus nu, de leat ieš dasa sivalaš. Mun áiggun geahččalit vástidit lohkkiidreivii maid čálii leaibbašvuovdilaš Arnold Kronstad ( «Stedsnavn på norsk eller samisk» Tromsø 16.03.), mas son falleha mu ja mu álbmoga danne go leat sámegielat namat maiddái su lahkosiin mat leat sutnje apmasat. Ii leat fal nu ahte in ipmir su, muhto son lea ipmirdan boastut go son doaivu ahte sámegielat báikenamat galget boahtit sajáiduvvan dárogielat báikenamaid sadjái. Nu ii leat, kárttain ja galbbain lea doarvái sadji goappašagaide. Lohkkiidreive lea hui buorre ovdamearka dasa movt dovdo assimilerejuvvot, dahje kultuvrralaččat badjelgehččot. Mihtilmasvuohta das lea ahte dáččat eai dáidde lahkáge assimilerejuvvome sápmelažžan, mii fas lea áibbas nuppeládje sámiid ektui. Mu roahkkadis čuoččuhus lea ahte livčče goitge buoremus buohkaide ja iige unnimusat riikii ja lundui, jus nu goitge livččii gártan. De livččii galbma hierárkalaš gilvoservodaga, mii lea resursabillisteaddji badjelmearálašgeavahemiin, sadjái boahtán oktasaš njunuš prinsihppan egaliittalaš servodat oktiiráđálašvuođain ja báikkálašdemokráhtalašvuođain. Nugo dál lea šaddan, de leat dakkár idealat dađibahábut infiserejuvvon ja biddjon eret. (buohtastahttit ođđaáigahaš bievlavuodjin ja ii-sápmelaš nállevealaheapmi Sis-Finnmárkkus.) Go Kronstada ii láitte persovnnaid, de áiggun mun váldit ovdan muhtun osiid ja muhtun ráje boasttu čuoččuhusaid. Dan lagamusa vuosttažin: Go mun lean riegádan Narvihkas, de lean mun maiddái "viking" muhto maiddái finnmárkulaš, go mu máttut leat doppe eret. Mu sogat gárte dađibahabut dáčča ámmátálbmoga heahpadis nállevealaheami gaskaoapmin. Sis ii lean boazodoallu birgenláhkin, muhto oapmedállu ja guolásteapmi, ja sis lei sámegiella beaivválašgiellan, nugo oallugat earát min rittus ovdal. Sin bisuhedje dárbbukeahttá ja hálikeahttá gefodagas, mii fas daguhii ea.ea. ahte oallugat eai ceavzán njoammudávddain, ja jápme nugo omd. geahpesdávddain. Dat leige ágga manne mun bohten Romssa gávpogii, ja lean leamaš dáppe unnit eanet čađat dan rájes go ledjen 3,5 jagi, nu ahte eaktodáhtolaš sisfárrejeaddjin šaddá mu váttisin gohčodit. Baicca dovddan mun iežan oalle inter-davvinorgalažžan, sápmelašvuođa lassin ja maiddái interdavviriikalažžan ja internášunálan. Shizofrenan in šatta vaikko lean davvinorgalaš, finnmárkulaš, romssa gávpotlaš, sápmelaš, euro-asiahtalaš ja vel eará miellagiddevaš identitehtalaš. Dat baicca ollismahttá mu, dainna lean vásáhusrikkis, oahppoáŋgir ja hutkái. Náppo lea nu vejolaš oaivvildit áššis, oaidnit positiiva beliid máŋggageardánvuođas, ovdalii ovttageardánvuođa mii hárve lea buorre. Go lea "sáhka historjjás" , de jurddašit dávjá dušše čállojuvvon oasi. Dat lea ilá álki. Muhto maiddái čállojuvvon historjá, jus dan geahččá kritihkalaččat, vihttánuššá dat sámiid álgoálbmogin Romssa-guovllus. Mun sávan ahte historjjá dutkit geain leat dát fágan, bargagoađáše dáinna. Muhto mun ipmirdan sin go eai vuorut vástidit juohke háve go antisápmelaš suhttu deaddiluvvo. Mu kártta oktavuođas mas leat sámegiel namat Romssa-guovllus: - "Son (" Børre báhppa») ovdanbuvttii dieđuid (kártta birra) dainnalágiin ahte dat galggaše leat illu sáhkan munnje. Nu ii lean, mun hirpmáhuvven, gárten jurdagiid sisa ja ferten mieđihit ahte veahaš ballájin maiddái. " Duođaštussan dasa ahte buot nállevealaheamis lea vuolgga juste fal balus. Juo, mun lean sin gaskkas geat eai šat dohkket ahte visot mii gullá sápmelašvuhtii galgá leat čihkosis, vaikko sii leat leamaš ovdal eanas olmmošlaš doaimmain dáppe davvin. Dábálaš dilálašvuođain livčče dákkár kártta ávuin vuostáiváldán, vel oktan riggodahkan erenoamáš báikkálaš kultuvrras, muhto nu ii leat. Sii geat ain dáhttot status quo, namalassii ahte visot sápmelašvuohta galgá unniduvvot minimála dássái, boagustuvvot, badjegehččot ja jávkaduvvot jus vejolaš, sidjiide árvidan visot mii doalvvuha nuppeguvlui sihke suhttadeaddjin, hárdimin ja áittan. Muhto leago duođai dasa ágga? Mun lean diehttelasat ožžon sihke rámi ja moaitagiid. Mii gusto mu gálduide de lea dat kárttas (1986) eanas čállojuvvon gáldut ovdalaš čohkkejeddjiin. Muhtun ráje lean ieš nai čohkken, ja muhtun moadde nama lean jorgalan eahpitkeahttá jorgaluvvon namas fas sámegillii. Muhtun dilálašvuođain leat muinna maiddái váldán olbmot oktavuođa, ea. ea. Leaibbášvuovddi guovllus. Mii gusto báikenamma dutkamii, mas maiddái mun lean leamaš easkaálgi dallego namuhuvvon kárta ilmmái, dan birra sáhtán dadjat ahte lea dego sierra stuora dutkanguovlu. Dál rehkenastit báikenamaid kulturmuitun, dannego dain sáhttet mávssolaš dieđut mat muđui eai livčče boahtán dihtosii. Dálá Norgga lágas lea sámegielas ja sámi kultuvrras ovttadássásaš árvu Norgga kultuvrrain ja gielain. Dat ii leat šat mihkkege amas osiid, iige leat goassege leamaš, vaikko dakkár čuoččuhusat leat beassan ráđđádallat ila guhká. Dálá sámepolitihka ođasmahttima birra sáhttá dadjat ollu buriid. Muhto mađi eanet Norgga eiseválddit diktet billistit luonddu ja resurssaid ja nu maiddái ealáhusaid (eanadoalu, boazodoalu, guolásteami jna.) dađi eambbosat dorjot dan ahte dat lea dáčča kultuvra mii lea amas dáppe, ii ge sámi kultuvra mii dán áigái seailluhan luondduriggodagaid. - " Buot jagiid lea Leaibbášvuovdi gullán Romssa sullo girkui " Vuosttaš girku dohko ii boahtán dattege ovdalgo 1252, universa han lei ollu ovdal dan! - " Suopmelaš/ sápmelaš orrut bohte dohko 1800-logu rájes giliide Skotsæte ja Brattfjell ". (Goappašat leat doppe maid mun gohčodan Leaibbášvuovddiguovlun, muhto almmatge lahká guovddáža.) Dás dovddan maiddái eahpesihkarvuođa. Muhto " suopmelaš " lei dábálaš davvinorgalaš/danska namma " sápmelažžii ", mii Ruoŧagielas lea " lapskt ". Doaba " svenskesamer " lea davvinorgalaš doaba, seamma olbmuid ledje Ruoŧas sáhttit gohčodit " norsk-lapper ", mii ii livčče unnit riekta. Deháleamos ferte leat manin sii ieža atne iežaset. Mii gusto sámi orrumii Leaibbášvuovddis, de sáhttá leat nu ahte sii duvdojuvvoje eret sisafárrejeaddji dáččain. Dát lei dábálaš mannu muđui rittus: vai besse eret riidduin ođđa ránnáiguin, gávnnahedje eanas sámit jierpámaleamos dahkkun johtit eará guovlluide, dábálaččat dakkár báikkiide mat eai geasuhan dáččaid dalle. Siskkeliidda vuonaide, dahje sis eatnamiidda. (nugo " márkasamit"). ¶
SEAL CRAFT AS, Svenskebakken, 9730 Kárášjohka, org. nr.982 831 873. Vejolaš gáibádusat/moaitámušat fertejit dieđihuvvot fitnodahkii heaittihanstivrra jođiheaddji bokte, Gry-Kristina Fors, Kildegt. 18A, 9730 Karasjok guovtti -2- mánu sisa rehkenaston 03.07.2004 rájes. ¶
Mii leat dáinna lágiin ožžon ođđa tomtaláigolága mii sihkarastá oadjebasvuođa daidda ollu tomtalágoheaddjiide Norggas. Muhto Bargiidbellodat boahtá čuovvut ovdáneami ja láhká praksisa dárkilit. Ráđđehusas lea ovddasvástádus láhčit dása njuolggadusaid bokte ja eará bargguin ahte intenšuvdna ollašuvvá. Mon jáhkan ahte boađus šaddá ahte tomtaláigoortnet dađistaga loahpahuvvo Norggas. Dát addá lassi oadjebasvuođa ja sihkarvuođa viesso- ja bartaeaiggádiidda miehtá riikka. Dán ođđa lága čáđáheapmi boahtá čájehit man stuorra dárbu lea lassi buoridemiide Bargiidbellodaga evttohusa mielde. Mii čuovvut dárkilit mielde. ¶
–Oh, ále juo. Jahkan masá.... muhto dat lea peršuvdnálaš. Jos autoque prompter (šearbma gos oaidná lohkat teavstta) heaitá doaibmamis. Dalle šattan go logan ođđasiid geahččat vulos, ja dat ii leat vuogas TV-govva. Dalle gal mun šatttan váttisvuođaid sisa go in leat hárjánan birget dan hága. Muhto vearrámus dieđus lea go eat obbanassiige oidnu. ¶
Kvalitehtaođastusa ođđa oassi lea dat ahte bargogáibádusat juogaduvvojit olles jagi badjel - studeanttat fertejit dávjjibut buktit sisa geatnegahttojuvvon bargguid. Ii leat šat vejolaš bargat hirbmadit dušše fal ovdal muhtin eksamena. Deaŧalaš áigi maid ollu studeanttat leat leamaš atnán bargguide vai livččii eambbo ruhta, ii šat gávdno. Ja vejolašvuođat studeanttaide oažžut oasseáiggebarggu dan botta go studerejit maiddái unnot dan dihte. Váikkuhus das go studeanttat eai beasa bargat lea, eambbot ahte eambbohat fertejit bivdit veahki sosialkantuvrras ja studeanttat leat, ja šaddet ain eallit ollu vuollel geafivuođaráji maiddái boahtteáiggis. Gos mii dalle bivdit veahki go ii vel sin ge bušeahtta doala? ¶
Muhtin Lierne sávzaboanda - Tore Leirfall - dagai dušše dan, mii mu oainnu mielde lea su riekti ja geatnegasvuohta, go guovžanjiŋŋelas ja golbma čivgga das bohte su eatnamiidda gos sávzaeallu lei guohtume. Áiddi sisa lei guovža goddán 5 sávzza ja guoktása dain lei aiddo goddán. Son ja su guođoheaddji bážiiga guovžža, nu movt sus lea ge riekti dahkat. Dát čuovvu sihke luonddurievtti mii guoská buot olbmuide buot áiggiid (gáhtten dihte heakka ja opmodaga), heahtegádjunriekti mii sihkkarastá olbmuide vejolašvuođa bissehit ain eambbo billisteami, ja elliidsuodjalanláhka mii gáhtte elliid dárbbašmeahttun biidnahuvvama vuostá. Ja de lea vel dieđusge Vuođđoláhka mii lea ovddemus láhka, ja mii § 2 vuođul ja kristtalaš oainnu vuođul, nu movt kristtalašrievttit maid Bassi Ovlla ja 1814 ovddastit - bidjet čielga olmmošvuoigatvuođaid maid beassat lohkat §§ 96 rájes. Doppe lea maid § 101 mii čuoččá: § 101. "Ođđa ja bistevaš Gáržžideamit Ealáhusdoaimmahanfriddjavuhtii ii galgga geasage guoskat Boahtteáiggis." Boraspireláhka mii lea mearriduvvon ja mii veadjá dagahit olbmá heaitit sávzadoaluin - rihkku čielgasit dan ealáhusdoaimmahanfriddjavuođa maid Vuođđoláhka addá sutnje. Dat maid rivve sus oamastan- ja hálddašanrievtti mii sus lea Vuo.l. § 105 mielde, ja mii čuoččá: "Jus Stáhta Dárbu bagge Muhtima addit iežas luovos dahje čadnon Opmodaga almmolašvuođa Atnui, de berre son oažžut ollislaš Buhtadusa Stáhtakassas." Dás ii leat sáhka stáhta dárbbu birra - almm. atnui, ja danne dás rihkkojuvvojit ovttaskas olbmo rievttit. Ja de vel fertejit bealušteaddjit ja duopmár muitit ahte demokratiijas lea álbmot gii mearrida - ja lágat doibmet álbmotsorjjasmeahttunvuođa vuođul. Jus álbmoga riektedovdu rihkkojuvvo mii heive min Vuođđoláhkii - nu go juo áibbas čielgasit dahká dán áššis - mas olmmái soaitá dubmejuvvot muhtin boasttu-lága vuođul mii ii hukse riikka - de dat boktá oppalaš ja almmolaš suhtu. Dán mii leat ovdal oaidnán muhtin guovžagoddináššis Lierne báikkis gos olmmái ieš dieđihii iežas ja šattai gili sáŋggárin, dan seammás go boraspirebealušteddjiid ja eiseválddi olbmuid jur measta badjelgehčče. Mun anán dán njuolgut riekteskandálan go ášši lea loktejuvvon norgga riektái - ja dás áigot hui garrasit ávžžuhit eiseválddiid heaittihit ášši mii álggii mánnodaga 070604. Jus sii doalahit iežaset oaivila, de áigot geahččalit oažžut duopmáriid jurddašit iežaset riektedovddu birra, ja njuolgut celket boandda ja guođoheaddji sivaheapmin. Ja de vel ávžžuhit álbmoga lagas guovlluin boahtit riektevistái ja čuovvut ášši hui dárkilit. Rievtti bargit galget beassat diehtit ahte olbmot čuvvot mielde das movt riekti hálddašuvvo friddja našuvnnas. Jus rievtti rihkku de berre dieđihit čielgasit mediain ja eará sajiin ahte sin riektedovdu lea rihkkojuvvon. Ja maid ahte sii hálidit galgat nohkat gili olbmuid, sin eallima ja dearvvašvuođa, riggodagaid ja ealáhusdoaimmahanfriddjavuođa billisteami. ¶
Ovdal go daid gidde, de lea sus juogalágan niibbáš mainna čuollá smávva háviid liikái nu ahte liiki vardigoahtá veahá. Daid ala bidjá dasto čorvviid. Helena veallá veahá áigge geažes čiežanuppelot čorvviin sealggis ja julggiin, main sisa golgá varra. Dát reportár gal mieđiha ahte lea veahá suorggahahtti oaidnit dán. ¶
Goalmmát miesi jápmima aŋkke lohká Ulvang vuos eahpesihkárin, nu ahte dan hálidit ain viidáseappot iskat vai leat áibbas sihkkarat manne dat jámii Luossačaza gárddis. Son lohká iskkadeami čájehit ahte dat lea maid varson, muhto dasa lassin lei čáhceváibbat. Danne sáhttá Ullvang oainnu mielde dat baicca jápmán nealgái. –Iskkadeapmi lea čájehan das ii lean sisa veahá ge buoidi, nugo čoliin ja monemaččain. Dat lei eará sániiguin čáhceváibbat, muitala Gudrun Ullvang. Danne lohká Ullvang áigut ain dárkileappot iskat jápminsiva vai dihtet áibbas vissásit mii lea leamaš sivva. –Dál leat guorahallame parasihtaid ja dat váldá veahá áiggi, muitala Ulvang. ¶
Dál ballá buollit gieldda ásodaga sisa ¶
GUOVDAGEIDNUI: Guovdageaidnulaš doavtterstudeanta Maja Gran Erke boahtá Guovdageidnui ođđajagimánus váldit praksisa ja bargat sadjásaš doavttirin geassái. ¶
Fargga bohtet guokte sámegielat doaktára Guovdageidnui bargui. Doavtterstudeanttat Maja Gran Erke ja Siriann Gulsrud galgaba váldit praksisa ja bargat sadjásaš doavttirin geassái. ¶
–Dál beasan oaidnit movt lea bargat Guovdageainnus, lohká doavtterstudeanta. Jus dál loaktá, de soaitá ohcat barggu doavttirin Guovdageidnui maŋŋel go lea geargan oahpuin. Gran Erke boahtá Guovdageidnui ođđajagimánus ja galgá váldit doavtterpraksisa guokte mánu. Go dainna geargá oažžu gaskaboddosaš doavtterbargolobi ja de son bargá sadjásaš doavttirin geassái. Nubbe sámegielat doavtterstudeanta, kárášjohkalaš Siriann Gulsrud boahtá ges njukčamánus, go lea geargan praksisain Deanus. Son bargá sadjásaš doavttirin Guovdageainnus borgemánnui. –Liikon leat Guovdageainnus, dovddan olbmuid doppe ja beasan sámegiela hállat, lohká Gulsrud, geas maid leat fuolkkit Guovdageainnus. Maŋŋel oahpu áiggušii áinnas sámegielat suohkanis bargat. –Mu mielas lea dehálaš ahte erenoamážit vuoras olbmot besset hupmat sámegiela doaktára luhtte, oaivvilda Gulsrud. Lea dovddus ášši ahte Guovdageainnu suohkanis lea heajos doavtterdilli. Golbma doaktára leat massán bargolobiid go leat bargan doavttirin Guovdageainnus. Dál leat álbmogassii bargame buoridit doavtterdili, sihke Rogalándda ja Finnmárkku fylkkadoaktárat veahkeheaba suohkana, ja Finnmárkku fylkkadoavttir lea juolludan rekrutterenruđa suohkanii, 75.000 ruvnno. ¶
Luoitte mu sisa baby, sportsrevyen álgá. ¶
FINNMÁRKKULÁHKA EVTTOHUS Dii. 0900 Ruovttoluottamáhccan vai boahtteáiggi láhkaárvalus Sekveansa jođiheaddji doktorand Laila Susanne Vars Álggahanlogaldallan Dii. 0930 Makkár váikkuhusat lea Finnmárkkuláhka evttohusas Sámi vuoigatvuođalávdegotti viidasit bargui, Kirsti Strøm Bull bokte, professor og mielláhttu Sámi vuoitgatvuođalávdegottis. Dii. 1000 Levgen ja Sámi Soga Lávlla, mánáidkoara Dii. 1015 Lappekodisilla, historjjálaš maŋosgeahčasteapmi Steinar Pedersen bokte, historihkkár ja beaivválašjođiheaddji Sámi ealáhus ja guorahallan guovddážis. Dii. 1045 Historjjálaš ovdáneapmi Nordlánddas /boazosápmálaččat kontra dálonat Johan Petter Røssvold bokte, boanda og mielláhttu Sámi vuoigatvuođalávdegottis Dii. 1105 Gilisearvi – ”Mii hálidit nugo Čáhpuhis lea” Dii. 1115 Čoahkkáigessu ja digáštallan Dii. 1130 Gáffe Dii. 1200 Ođđá Sámi vuoigatvuođalávdegotti bargu, Else Grete Broderstad bokte Dii. 1220 Páneladebáhtta Dii. 1300 Konferánssa čoaikkáigeassin vuosttašamanuensisa Ánde Somby bokte Dii. 1330 Gaskabiebmu kultuvrralaš čájáhusaiguin ja konferánssa loahpaheapmi ¶
MUOHTARÁIGGIS: Goivvahagaide leat 8. luohkálaččat goivon ráiggiid, maid sisa ollusat jávkkehedje Sámi álbmotbeaivvi go buolaš civccui olgun. ¶
Ođđa sisabuktináigemearit "Ealáhusdolliid jna. vearrodieđáhus" , "Oasusservviid, árvobáberfoanddaid, báŋkkuid jna. vearrodieđáhus" ja "Sisaboahtodieđáhus - Tax Return" dieđáhusaid galgá 2004 rájes sáddet sisa ovdal miessemánu 31. beaivvi jus vearrodieđáhus mildosiiguin sáddejuvvo elektruvnnalaččat www.altinn.no bokte. Jus báhpira bokte buvttát vearrodieđáhusa de lea áigemearri njukčamánu 31. beaivvi. ¶
Ohcanáigemearri lea juovlamánu 1. beaivvi. Ohcamat mat bohtet sisa maŋŋel ohcanáigemeari eai sáhtte rehkenastojuvvot boahtte áigodaga várás. ¶
SÁPMI: Iver Lodden Boine Deaivvadin Nystadain Sámedikkis su iežas kantuvrras go ledjen váccašeame doppe. Guovlalin sisa su kantuvrii. Veahá ledjen balus go lean gullan ahte Nystad lea okta dain gievrramus nissonpolitihkkáriin olles Sámedikkis. Jearralin sus heive go jearahallat makkár oaivilat sus leat nuoraidpolitihka oktavuođas, ja mat su mielas leat deháleamos nuoraide guoskevaš aššit. ¶
Vuorjji ja Láhtin siidda ovddasteaddjit leat čuoččuhan ahte Máhkarávju lea rivvemin sis guohtuneatnamiid maid leat áidon sisa dán čavčča 17/18 oktasašorohagas. –Guktot siiddaid ovddasteaddjit leat álggahan riiddu boasttu dieđuiguin, dadjá Vuorjji boazodoalli Samuel John L. Anti dasa maid dán guovtti siidda ovddasteaddjit leaba čuoččuhan. ¶
Mannan gaskavahkku nohkadettiin ruovttustis, gullagođii sosialhoavda olbmo olggobealde. 40-jahkásaš sosialáššehas vikkai sisa ja cuvkii gealler- ja feaskkerláse sosialhoavdda viesus, ovdalgo politiijat vižže su. 40-jahkásaš dievdu lei maiddái 2 láse ja uvssa cuvken Guovdageainnu sosialkantvrras. Guovdageainnu leansmánni árvvoštalai olbmás psykiáhtralaš váttuid, ja sáddii olbmá Romssa universitehtabuohccivissui. Universitehtabuohcciviesus leat olbma fas luoitán, dieđiha Guovdageainnu leansmánni. ¶
– He, he... ale fal jearat menddo ollu dan birra! Go persovnnalaččat attán skeaŋkka, de lean hui dárkil makkár ivdnebáhpára sisa páhkken. ¶
Muhto de boahtá Anbjørg Haunan Loor sisa dego čavga mearrariđđu, ja dadjá njuolga maid eará áhkut eai daja. ¶
–Mus lea ollu čorgemuš dál, leaikkastallá Hætta várresátnejođiheaddji Aslak Anders Tornensisa guvlui, gii lea doaibman sátnejođiheaddjin dan botta go Hætta lea buohcan. Soai leaba geahčadeame báhpiriid ja áššiid maiguin Tornensis lea bargan. Golmma mánus lea háhppehan gártat oalle báberguhpa ja ollu boasta lea čoggon. ¶
Álgoálbmotmánát ja -nuorat 7 ja 18 jagi gaskkas sáhttet oassálastit gilvui. Evttohus galgá ráhkaduvvot báhpirii dahje lerretii mii lea A4 árkka stuoru. Sáhttá geavahit bleahka, bliántta, čina, mála dahje dan maid gávnnaš lagasbirrasis. Ii galgga rámma sisa bidjat barggu. Evttohusa mielde ferte čállit čilgehusa evttohusa jurdaga birra. Duogábeallái evttohusa ferte čállit nama, agi, sohkabeali, makkár álgoálbmogii mánná gullá, čujuhusa, telefonnummara dahje eará gulahallandieđuid. ¶
Go nisu lei nohkkan, de gulai muhtumiid čoalkkuheame ja viggamin sisa. Njeallje bártni bohte sisa go nisu rabai uvssa. Daid gaskkas lei áššáskuhtton 23-jahkásaš guovdageaidnulaš. ¶
Muhtin dáin boksain lea unna boasttuvuođaš mii dagaha ahte giddengoansta (lohkigiddenrusttet) ii šatta áibbas divttisin. Ráigi lea unni ja hárjánkeahtes čalbmái dat ii oba oidno ge. Muhto dat lea dan mutto stuoris ahte bakteriijat sáhttet beassat sisa boksaide. Ja eanas háviid dat dagaha biepmu billahuvvat ii ge dan sáhte borrat. Muhto hui earenoamáš diliin ja unohas dáhpáhusain sáhttet bohcidit bakteriijat maid ii fuobmá nu álkit ja mat sáhttet olbmuid dagahit unohasvuođa ja bahámus dilis áitit dearvvašvuođa. Dakkár áitta lea goitge hirbmat uhcci. ¶
Muhto lea vuos dušše gaskavahkku, ja dassážii geargá jorgasit iežas sisa ja eanet melankolija roggat báhpira ala ja doaivumis lávlaga das ráhkadit mii min sieluide ge buvttášii seamma ráfi. ¶
Svein Peter Pedersen oainnu mielde lea Norgga stáhta dulbmon eará sámi ealáhusaid, earret go boazodoalu. Dál atná áiggi láddán Ráđđehussii ja Stuorradiggái álgit digaštallat ahte gávdnojit go eará sámi ealáhusat go boazodoallu. –Dat debáhtta ferte boahtit jođanit johtui. Ja jus guovddáš eiseválddit gávnnahit ahte gávdnojit eará sámi ealáhusat, de fertejit jagi sisa leat mearrádusat dahkkon, lohká Pedersen. ¶
Vihket olggos sisa girkus ¶
Ruhtačoaggin - ođđaseamos dieđut Bajildgovva maŋemus vahkuid addiin ruhtačoaggimii. Dássážii lea boahtán sisa 75.460,-. Guovvamánu 20 beaivvi: Guri og Heaika Skum addiba 400,- ja hástaleaba Stein Roald Eliassena, Jon Arne Jørstada, Sven Rasmus Lunda, Nina Hermansena, Inga Berit & Reidar Johansena, Lars-Joar Halonena, Marianne Giævera, Ola Solvanga, Dan Robert Larsena ja Helge Johansena. Guovvamánu 16. beaivvi: Vigdis Stordahl addá 200,-. Skjervøykoret addá 500,-. Tor Mikalsen addá 200,- ja hástala Svein Gunnar Karlstrøma, Ragna Kvendseta, Inge Eriksena ja Jørn Henriksena. Guovvamánu 14. beaivvi: Ragnhild Rossvær addá 200,- ja hástala Ruth Elisabeth Stenvåga, Hanne Myhrvolda, Viggo Rossværa ja Selma Forøya. Amas olmmoš addá 300,-. ¶
Go sisa fas boahtit, de čohkkedeaba soffai ja fas juoigagoahtiba, várra čájehan dihte journalistii ahte dá lea albma skuvla, nammalassi Deanu Kulturskuvlla juoigandiimmut. ¶
Mun imaštalan go logan aviissain ja gulan radios ahte NSR stuorámus áitta boahtte sámediggeválggain lea Sámeálbmot Bellodat. Dakkár bellodat mas lea sullii seamma ulbmilparagráfa go NSR:s. Sámeálbmot Bellodat lea stuorát áitta go omd. Bargiidbellodat, Olgeš, Dáloniid listu ja vel Guovddášbellodat ge. Danne áigot NSR siskkáldas olbmot "kuppet" Sámeálbmot Bellodaga riikačoahkkima ee. nuppástuhttin dihte muhtun diimmá mearrádusa, gos daddjui ahte Sámeálbmot Bellodat galgá sáhttit cegget listtuid buot válggaide Norggas, maiddái sámediggeválggaide. Dát lea lossat NSR mielas. Manne? Dušše Kárášjogas ja Lulli-Norggas lea Sámeálbmot Bellodat ceggen listtuid 2001 sámediggeválggaide. Ballá go NSR ahte sin evttohasat eai beasa sisa dohko gosa Sámeálbmot Bellodat vejolaččat cegge listtuid, ahte eai duostta searvat vuoiggalaš gilvui ja diktit jienasteddjiid válljet, muhto baicca geavahit buotlágán goansttaid. Okta dain stuorámus boasttuvuođain maid politihkkár sáhttá dahkat mu mielas, lea badjelgeahččat dahje viggat stivret jienasteddjiid. Okta váldoolbmáin dán duohken lea Guovdageainnu sátnejođiheaddji Klemet Erland Hætta, guhte mobilisere dán guvlui. Sámeálbmot Bellodat ii leat dadjan ahte ii sáhte ovttasbargat eará listtuiguin/bellodagaiguin doppe gos lea lunddolaš, dán mearridit ovttaskas báikkálašsearvvit. Jus NSR-bealušteaddjit nagodit kuppet Sámeálbmot Bellodaga riikačoahkkima ja nagodit nuppástuhttit mearrádusa nu ahte Sámeálbmot Bellodat ee. Kárášjogas ii sáhte cegget listtu sámediggeválggaide, de jáhkán mun ahte NSR-bealušteaddjit vahágahttet iežaset, ja veahkehit dušše daid eará listtuid. Danne go sáhttá fargga šaddat proteastaválljemin NSR vuostá, duostabehtet go dán hástalit? Mun maid balan ahte Klemet Erland Hætta & co rogget hávddi bellodahkii, mii lea áidna dohkkehuvvon sámi bellodat Norggas. Lea go dát dakkár ášši maid NSR-bealušteaddjit atnet vuoitun jus nagodit kuppet riikačoahkkima mii lea Guovdageainnus boahtte vahkkoloahpa? Ii, diktet jienasteddjiid mearridit, leat loahpalaččat sii geaid mii válljejuvvot ovddastit. Jienasteaddjit válljejit bellodatprográmma vuođul, muhto maiddái olbmuid vuođul, ja dan maŋemusas ii beasa vaikko movt vikkašii. Mun ávžžuhan buot NSR-bealušteddjiid diktit Sámeálbmot Bellodaga ráfis bargat. Seammás ávžžuhan buohkaid geat bealuštit Sámeálbmot Bellodaga prográmma sihke stuoradiggeválggaide, fylkkadiggeválggaide, gielddaválggaide ja ii unnimusat maiddái sámediggeválggaide, dieđihit iežaset bellodahkii vai dáinnalágiin sáhttet leat mielde hábmeme min boahtteáiggi buorrin olles sámi álbmogii. Dearvuođaiguin Terje Tretnes Sámeálbmot Bellodaga áirras Sámedikkis ( goit vuos) ¶
Maiddái SáB doaibmi jođiheaddji Kaisa Banne lohká gullan riikačoahkkima rivvenságaid. –Muhto sávan ahte NSR-olbmot eai daga dan rievdadan dihte SáB jahkečoahkkima rievdadusa ahte eat galgga searvat sámediggeválggaide. Dat ferte nu ahte juohke báikkálaš searvi ieš mearrida ceggejit go sierra listtu vai barget go ovttas earáiguin, lohká Banne. Terje Tretnes atná hui vahágin go nuorra politihkkár Kaisa Banne lea bálkestuvvon dákkár stoaiddaid sisa go dálá jođiheaddji Nils A. Gaup lea šaddán ložžet politihkkema. –Dákkár stoarpmat sáhttet baldit nuorra čeahpes politihkkáriid eret politihkas, vároha Tretnes. ¶
Helikopter fierralii siiddu ala go beaškkehii eatnamii alla leavttuin. Dál Stig Rune automáhtalaččat álggii bargat dan maid galgá dahkat go lihkohisvuohta deaivida. –Mun fertejin mannat johtti uksaráigge olggos ja goargŋut vulos. Go bohten olggos, de fuomášin ahte helikopter lei buollimin maŋábealde. Mun fas sisa helikopterii gos čáskadanrusttet lei. –Go ledjen čáskadan, de mannen fas sisa ja isken lei go heahtečujuhus helikopteris doaibman, dat lei lihkus časkon ala, muitala Stig Rune telefuvnnas. ¶
Dán jagi lea sullii 500 000 ruvnno biddjon sámi filbma-prošeavttaide. Lea maid oalle stuora beroštupmi ráhkadit filmmaid. 20 ohcama leat boahtán. Sii ožžot hui ollu dokumentarfilbma-prošeavttat ohcamiid ja sii vuoruhit mánáid- ja nuoraidfilmmaid. Nordnorsk Filmsenter lea mearridan ahte galgá gieđahallat ohcamiid sámegillii, ja vástidit sámegillii. Giellaláhka guoská sidjiide maid. Sii ožžot logi geardde eanet ohcama sisa go dan maid lea vejolaš dahkat. Liikká sii háliidivččii vel eanet ohcamiid, ja áinnas eará sajiin go davvi-sámegiel´ guovllus. Ja ovddidandihte ja movttiidahttindihte sápmelaččaid, ja earáid, čállit eanet manusaid, meinejit sii doallat guhkit áigge manusčállinkurssa boahtte jagi. Boahtteáiggis sii háliidit addit vejolašvuođa ođđa filbmadahkkiide čájehit maid máhttet. –Okta oanehis filbma jahkái ii leat mihkke go mis leat návccat dasa, ja lea hui dehálaš ahte dát šaddá bistevaš ortnet. Boahtteáiggis soaitit beassat ráhkadit eanet filmmaid jahkái, loahpaha Simma. ¶
Teigmo hálida rámidit iežas bargiid ja buohkaid geat leat leamaš mielde heahteveahkke joavkkus. Seammás dovddaha son ahte lea leamaš lossat doaibmat. –Máŋgii lei nu lossat vázzit meattá sin lagamuččaid geat ledje fárus lihkuhisvuođas, muhto dákkár dilálašvuođas lea bággu garrasit vuođuhit ja sii geat leat roasmmahuvvan fertejit vuosttažettiin oažžut veahki. Máŋgii lei mus nu miella bisáneastit ja dollestit sin geat čohkkáje morrašis, muhto min bargu lei buoridit sin geat ledje roasmmahuvvan, muitala Teigmo. –Dearvvašvuođa guovddážis ledje máŋggat čuođi olbmot olggos sisa lihkuhisvuođa beaivvi, ja lean lihkolaš go mii nu jođánit oaččuimet dilálašvuođa stivrra vuollái. Seammás ráhkkana doavttir bargat viidáseappot morašteddjiiguin. –Gollet áiggit ovdal go moráš luoitá ja mii fertet váldit áiggi veahkkin, lohká Amund Peder Teigmo. ¶
Ledjen mátkkis mannan vahku ja go boađán de fuobmájin, ahte Torkel Rasmussen lea fas álgán čálašit Min Áigái. Son joatká seamma kritihkahis čállima journalistta etihkas go ovdalge. Dál son sivahallages mu go čálán áviisii ja lean sámedikki válggaid evttohas Suoma bealde. In galggaše sáhttit háhkat alccen borramuša aviisabarggus ja galggašin baicca guođđit gietti omd. sutnje ja su skihpáriidda. Dát vuhtto su čállimis hui čielgasit. Torkel gidde fuobmášumi dasa go lean oaivedoaimmaheaddji (man gal in oppa leatge) Ođđa Sápmelaččas ja de lean viggame servodatáššiid goziheaddji válgaevttohassan Sámediggái. Son lea nu paranoida, ahte oaidná oktavuođa mu servodatáššiid beroštumis dálá Ođđa Sápmelačča guottihanovttastusa ságadoalli Aslak Niittyvuopio politihkain. Son maiddái orru diehtime, ahte Suoma sámedikkis leat guokte joavkku ja nuppi jovkui gullet ee. ovddeš Ođđa Sápmelačča oaivedoaimmaheaddji Jouni Kitti ja Aslak Niittyvuopio. Ja de orru ain navdime mu seamma jovkui gullevažžan, vaikko in leat leamaš beaivvige Sámedikki politihkas mielde. Dákkár árvvoštallama lávejit gohčodit paralogisman. Vuostálas jovkui son fas orru navdime Suoma sámedikki válgalávdegotti ságadoalli Nils Henrik Valkeapää, jos son beassá válggas čađa. Torkela gurgadasaid gaskkas oaidná, ahte son lea Suoma sámedikki njunnoša virggálaš politihka guottiheaddji. Buot dán son vuođđuda dasa go lean čállán geasset Áššu-áviissa journalistan Aslak Niittyvuopio dahkan váidalusas. Niittyvuopio čujuhii eahpemorálalaš dahkun dan go válgalávdegotti lahtut leat válggas mielde evttohassan ja seammás válljeme olbmuid sisa sámidikki jienastanlogahallamii. Niittyvuopio oinnii ášši nu, ahte namuhuvvon evttohasat ožžot das ovddu evttohassan. Valkeapää fas sivahii Niittyvuopio, ahte son lea leamaš ráhkadeame Sámediggelága, mas válgalávdegotti lahtut dohkkejit válgaevttohassan ja dasa lassin sus leat čilgekeahtes áššit Sámedikkis go lea kulturlávdegotti ságadoalli ja dihto servviid ságadoalli ja juohká alccesis ruđa. Iežan mielas doibmen jounalistaetihka mielde objektiivvalaččat, go adden goappáge oassebeallái sátnesaji. Torkel ii vissa oainne ášši journalisttalaš beali ollenge. Dáidá goit sámi álbmogii leat stuorát ášši čuvget dan, ahte válgaevttohasat sáhttet geavahit iežaset válgalávdegotti lahtu posišuvnna gakcut válggas go dat, ahte mun válgaevttohassan čálán dan birra. Journalista, gii ii oainne ášši váibmosa, lea čalmmeheapme. Rabas servodagas ferte duostat buktit áššiid ovdan, vaikko dat ii livčče buohkaid miela mielde. Journalisttas leat geatnegasvuođat lohkkiidis ektui, sámi máilmmis dat oaivvilda sámi álbmoga. Sámi mediain váilu buorre muddui dákkár duostilvuohta. Dain lávejit jearahallat dušše politihkkáriid eallinvásáhusaid ja de loahpas sáhttet vel sihtat juoiggastit. Nie váidalahtti dilis lea politihkalaš beroštumi bohciidahttin sámi mediain. Seammás go Torkel nie čállá, dehan son orru maid válljen olbmuid, geaid čállosiinnis doarju Suoma sámedikkis, vaikko olbmot leat doppe áirasin ovttaskas olmmožin ja eaige leat bellodagaideaset politihka ovddasteaddjin. Diekkár journalisttalaš linnjá válljen lea hui várálaš ášši journalistaetihka dáfus. Ná meannudettiin Torkel lea doarjume dahje addime kritihka olbmui iige politihkkii. Dáthan lea vel eambbo dubmenveara ášši journalistaetihka dáfus go dat, ahte objektiivvalaččat viggá čállit muhtin dihto politihkalaš digaštallama birra, mat sáhttet muhtin muddui laktásit čállái. Torkel orru dákko buohta leame lihkka seavdnjat go Suoma sámerádio. Son ii udnoše servodatdigaštallama ollenge Suoma sámedikki politihkas, muhto doarju váldegeavaheaddjiid politihka almmá kritihka haga. Leašgo dat dasto skitsofreniija, ahte hállá journalistaetihkas stuora riejain, muhto seammás journalistan lea čielgasit válljen beali, geaid doarju kritihka haga. Jos mun livččen paranoida, de oainnášin oktavuođa maid das, geaiguin Torkel servviid doallá, go nie čállá. Oainnat dáidá leat nu, ahte Suoma bealde leat Sámesiida, Johtti sápmelaččat, Mii ja Sámi nuorat -searvvit seamma bealde omd. Sámiráđis ja nu gohčoduvvon Guovddášsearvvis. Diein servviin maid leat evttohasat Suoma sámediggeválggas. Lea beaggán, ahte Torkel lea leamaš dáid maŋimus jagiid hui áŋgir galledallat Suoma bealde muhtin dihto guovllus, gos orrot dáid servviid njunnošat. Almmatge doppe maid bohtet signálat, maid birra livččii vuogas čállit. Muhto in oainne Torkela ládje gobmiid juohke sajes ja jahkán su fal fuomihan čállit dál válggaid áigge namuhuvvon ášši birra. Torkel gal lihkka sáhtášii journalistan maid figgat čiekŋut duođalaččabut áššiide iige faskkastit dušše bajoža. Son lea váldán journalistaoahpu, muhto dáidá journalisma dieđan ovdánan dan rájes viehka oluge. Torkel sáhtášii dievasmahttit dieđuidis sihke journalismmas ja sámegielas. Das livčče buorit váikkuhusat aviisabargui. Dál son lea bohciidahttimin servodatdigaštallama oalle vuollegis dásis. Muhto dan mun gal maid sutnje udnon. Juohkehaš dahká iežas válljemiid, vuodjinbána lea beljiid gaskkas. Pentti Pieski ¶
Dábálaččat láve boahtit sisa sullii 50. -60.000 ruvnno TV-akšuvnnas Kárášjogas. Dán jagi mihttomearri lea oažžut sisa liikká ollu go ovdal, muhto jođiheaddji Randi J. Paltto sávvá ahte boahtá mihá eambbo sisa. ¶
Randi J. Paltto muitala ahte dán jagáš akšuvnna lea Amnesty International Norge ožžon. Akšuvnna namma lea Du rahčamuš -earáid friddjavuohta. Ruhta manná sin bargui olbmorivttiiguin. Amnesty International bargá omd. biinnideami, jávkama, illasteami ja goddima vuostá. Akšuvdnabeaivi šaddá golggotmánu 24. beaivvi. Ovdagoddi lea nammadan lávdegotti mii galgá organiseret báikkálaš barggu. Lávdegottis leat mielde olbmot iešguđetlágán servviin ja okta ovdagottis. Mihttomearri lea ahte juohke viesus galget fitnat akšuvdnabeaivvi. Dan dihte dárbbašit ge ollusiid veahkkin geat sáhttet čoaggit ruđa. Akšuvdna-lávdegoddi liikošii jus olbmot fuobmáše eará vugiid oažžut sisa ruđa akšuvdnii. Lea dušše olbmuid hutkáivuohta mii ráddje. Skuvllain lávejit doaimmat, mánáidgárddit lávejiid vuovdit diŋggaid maid leat ráhkadan ja vaffeliid, searvvit lávejit vuovdit gálvvuid ja doallat kafeja, ja fitnodagat lávejit addit ruhtadoarjagiid iežaset ráđi mielde. Jus oktage háliida bargat dahje fuobmá juoidá ođđasa, de sáhttá dieđihit kulturkantuvrii Hilda Vuolab:ii dahje akšuvdnajođiheaddjái Randi J. Paltto: ii. ¶
Aslak M. Siri lea bivdojođiheaddji bivdojoavkkus mas lea bivdoguovlu Čunočearus, guovlu gos gávdnui njuovvansadji. Son lohká ahte lea hui heittot go suoládit ealgga. –Várra lea juste dakkár ealga báhččon maid mis lea lohpi báhčit. Soaitá dagahit min ovdii, dan ii dieđe, lohká Siri. Ealgabivdiid searvvi jođiheaddji, Per Nils Saari, mielas lea hui váidalahtti dát ášši. –Muhto lea buorre go njuovvansadji gávdnui ovdal bivddu. Jus livččii bivddu vuolde gávdnon, de livččii sáhttán bissehuvvot bivdu dan bivdoguovllus dassážii go čielgá ášši. Bivdojoavku mii doppe galgá bivdit livččii šaddan bárttiid sisa ja balahuvvot báhčán ealgga. Ja semma jus livččii gávdnon maŋŋel bivddu, de maid balahuvvošii bivdojoavku mas lea doppe bivdoguovlu báhčán ealgga. Bivdojoavku livččii šaddan bárttiid sisa. ¶
Nuppastuhttin konsuleanttaid gaccaid sisa ¶
–Šaddá váttis jođihit NSR listtu válggain, go leat golbma gaskaagi dievddut bajimus sajiin, lohká Nymo. Dan dihte veardida son garrasit iežas saji addit nuorra áirasiidda. Son ferte čieža beaivvi sisa maŋŋel nominašuvnna dieđihit geassáda go. ¶
Ruoŧa Sámediggi lea oktii vel čájehan ahte sii eai nagot doaimmahit iežaset doaimma. Dievasčoahkkimis lea dievas moivi. Juohke háves gullo dat seamma iešmoaitin, ahte dákkár nákkáhallan bargovugiin eai sáhte joatkit. Muhto dán rádjái ii leat vel Ruoŧa Sámediggi dahkan maidege iežaset váttisvuođain. Dál lea Ruoŧa Sámediggi fas čoagganan dievasčoahkkimii, muhto orru čájeheamin ahte Sámediggi lea vel unnit čoahkis go ovdal. Dikkis leat njeallje luovosáirasa, geat leat guođđán iežaset bellodagaid. Diggi gáibida stivrra geassádit, muhto stivra vástida gáibádusain. Sii fas gáibidit ahte luovosáirasat galget guođđit dikki ja sin bellodagaid áirasat boahtit sisa ovdal go jeagadit geassádit. Dál lea Ruoŧa Sámediggi nu guhkás jođihan iežaset siskkáldas riidduid, ahte olggobeal olbmot maid gáibidišgohtet Sámedikki čorget iežaset dili. Norgga Sámedikki presideanta Sven-Roald Nystø gohčoda Ruoŧa Sámedikki heahtedillin ja lohká iežas suorganan go álbmotválljejuvvon orgána sáhttá iežas bidjat dákkár dillái. Ja sáhttá leat nu ahte Ruoŧa Sámediggi dárbbaša cuiggodemiid olggobealde jos galget duođas bargat juoidá iežaset siskkáldas riidduin. Mii leat gullan maid Ruoŧa Sámediggi ieš čielgá riidduid sivvan. Stivrra bealis lea oalle asehis ákkastallan. Sii bidjet siva lágaid ja njuolggadusaide. Stivrra bealis boahtá ovdan ahte eai leat doarvái lágat mat stivrejit Sámedikki barggu. Dát dan dihte go eai leat sierra lágat ráhkaduvvon Sámediggái, earret dan movt válga galgá dahkkojuvvot. Dasa mii guoská juste dan movt áššiid gieđahallat ja movt sámediggi galgá doaibmat, das ii leat stivrra bealis makkárge láhka mii suodjala parlameantta stivrema. Dieđusge ii leat doarvái sivahallat lágaid ja njuolggadusaid ja dainna ákkastallat go sámediggi ii doaimma. Dás lea čielggas ahte leat gullahallan- ja ovttasbargováttisvuođat mat bissehit Sámedikki doaibmama. Jus diggelahtut eai soabat, de ii sáhte sivahallat lágaid. Ruoŧa Sámediggi ferte dál lávket ovddasguvlui ja geahččalit soabadit. Gii galgá dán lávkki lávket, dahje goabbá bealli, vuostebellodagat vai stivra, galget dan vuosttaš áŋgiruššama dahkat vai diggi álgá doaibmat. Dán vahku dievasčoahkkimis ii oro vel dát áŋgiruššan dovdomin. Sámediggi lea doallan gitta čoahkkimiid, stivra áitán bálkestit lahtuid olggos ja diggi lea ožžon garra moaitámušaid eará Sámedikki jođiheddjiin. Ieža Ruoŧa Sámedikkis gohčodit dán ollen dan muddui ahte sii leat dál álgán ráđđedallat. Čielggas lea ahte jus boahtte čoahkkimii ii leat dilli rievdan, de ii leat čoavddus eambbo go ođđa válga. Heijjá Irene ¶
–Mii láviimet viežžat beahcevuovddis juovlabeazi ja de čiŋahit dan oalle čábbát, muital Márgget. –Oppa jagi mii láviimet čoaggit silba ja golle njálggosbáhpáriid ja vuorkut daid juovllaide, vai beassat giessat bihcebáhciid daid sisa ja dasto heaŋgut daid čikŋán beahcái. Juovlanástti muora geahčái mii diŋguimet poastta bokte Anttilas dahje Teod Wuorios doppe máddin. Mis lei maid dakkáraš leavgabáddi mas ledje eará riikkaid leavggat. Dan mii giesaimet muora birra. Maŋimužžan mii dasto bijaimet gintaliid ovssiide, muhto eat mii cáhkkehan daid ovdalgo eahkedis, ovdalaš go stállu bođii. –Girkostallamat gal maid ledje dalle min mánnávuođa áigge, muhto dat ledje muhtin girkostobus danne go girkus eai lean vel dalle maŋgelágan liggenbiergasat. Girku lei nu galmmas ahte doppe ii bivvan earago bolfebeaskkain…muhto gii bat čiŋaidis álggii čiehkat beaskka vuollái, dadjalastá vel Márgget. ¶
–Dat ledje muhtin min gili, Roavvesavvona, gánddat geat ledje fuobmán balddáhallat min uhccibuid. Lei jo veahá seavdnjat, de bođii uvssas sisa olbmolágan ja álggii hállat apmasit. Mun in oaidnán gii dat bođii. Dalle mun čuovggastin lupmalámppáin ja oidnen hirbmat romis seamoádjá, muitala Erkke-Máret. ¶
–Oo hiidda go mun suorganin. Mun riežádin nu sakka ahte buohkain, geat ledje dakko lahkosis, ceakkehedje vuovttat ja čalmmit jorbbihedje jorbbasin dego lađas mánut. Stállu dat gal mai diđii gokko lei boahtán sisa ja gokko galgá livččastit báhtui, čaibmá Máret. ¶
Jovnna-áddjá lávii hui dávjá fitnat min geahčen. Ledjen dalle nuppelot jahkásaš gándabunci. Moai leimme hui viššalat fitnat guossástallamin ránnjáid geahčen ja nuba vuot oktii moai leimme máhccamin min ránnjá Ándaras-Ovllá geahčen. Lei jo juovlaáigi álgán. Viehka buolaš dálki vel lei ja násttit šleđgo dievva čáhppes almmi ja mánnu maid jorbái várreravdda bajábealdi. –Doid násttiid bajábealdi go Jesus dál geahččá, go moai vázze ruovttu guvlui, mun jearralin ádjás. Áddjá oidnostii moddjesteame ja vilppodii almmi guvlui. Dalle dat geahčai munnje ja álggahii: –Gulaban áddjobaš. Don leat gullan skuvllas ja máŋgga eará sajes, ahte Jesus manai albmái helloduorastaga. Nuhan dat dáhpáhuvai. Muhto munba muitalan dutnje áddjobaš ovtta muitalusa muhtin Ivvára birra. Son lei hui rikkes almmái. Oktii dat bovdii guossin Jesusa, muhto son ii dovdan su. Mus dat gal sáhkkesvuohta loktanii. Mun liikojin ádjá muitalusaide. Mu mielas son lei hui čeahppi muitalit buotlágan dakkáraš muitalusaid maidda mun liikojin. Mášohisvuohta fallehii mu ja danne gohččonge ádjá: –De muital, vaikko áddjá leige juo lohpidan munnje dan muitalit. –Na, álggaha áddjá ja galggasta vel čoddaga. –Dat dáhpáhuvai dan áigge, go Jesus vel lei olmmošin dán máilmmes, son ii lean vel gillán ja jápmán ja bajuduvvon albmái. Na mo de, mun jearralan ahte fal áddjá ii heaittášii muitaleame. Lei muhtin beaivi, lahka juovllaid, Jesusa riegádanbeaivvi. Olbmot ledje ráhkadan ollu herskuid vai besset de borrat daid ovttas bearrašiinneset Jesusa gutnin. De lei Ivvár vuot váccašeame olgun olbmuid siste ja áicá Jesusa sin gaskkas. Son ii lean ovdal beassan ná lahka Jesusa ja nuba son roahkkadii váimmuses ja latnjalastii daid ollu olbmuid gaskka Jesusa lusa. Ja go son lei beassan su lusa, son dajai Jesusii: - Mun lean gullan du birra ollu buriid ja lean gullan maid du árbmu daguid birra ja danne mun háliidan dál, ahte don boađášit mu lusa otne ja boradivččet muinna ja mu bearrašiin ovttas. Jesus geahčai Ivvárii guhká ja celkkii: –Mun oainnán du duohta ja njuoras váimmu ja danne mun lohpidan, ahte otne mun boađán du geahčai ja boran ovttas duinna ja du bearrašiin. –O dán illu beaivvi maid mun ja mu bearaš galge otne beassat vásihit, movttiidii Ivvár. Ja nu Ivvár ilus latnjalastii vuot dan olmmoš eatnavuođa čađa ja viegai ruktoses ja muitalii bearrašiiddes, ahte Jesus lea lohpidan boahtit sin geahčai ja borrat singuin ovttas. –Ále jo fille, hoahkalii eamit. Muhto seammás son doapmagođii čorget ja stellet ain eanet ja rávvii mánáideaska láhttet čábbát go Jesus lea sin luhtte. Go buot ledje gárvát sii čohkkededje vuordit alla guossi. Sii čohkkájedje ja ain fitná juogo Ivvár dahje su eamit guovlaleame juogo Jesus boađášii. Golai áigi, iige Jesus ihtán. Soai álggiiga juo eahpidit, bođešgo Jesus ollenge. Áddjá bottoša ovdago joatká. Mun dat guldalan dárkket ádjá muitalusa ja mađe guhkelebbui áddjá dat ovdánii, dađe eanet orro almmi násttit ravkimin ja dađe šearradeabbon maid mánnu báittii. Guovssahasatge vel ihte ja šlieđggatalle dego livčče datge illudan muinna ovttas ádjá muitalusas. –Na nu, dadjala áddjá: –Ivvár gázzi dat vurddii ja vurddii. De viimmat skoalkalii muhtin uvssa duohken. Ivvár dadjalastá vel ovdalgo viehkala leahkkut uvssa: –De bođii Jesus. Muhto maid galggaš, uvssa olggobealde čuožžu unna gándamánáš smávva seahkaš vel gieđas. Go Ivvár dovdá su ránnjá geafes bearraša mánnán Ivvár rogáda: –Na maid don ges leat vuolgán ánuhit. Gánddaš veaháš healkkeha Ivvára garra jienas, muhto liikká son sáhttá jearrat: –Eadni áiggošii láibut midjiide varas láibbi, muhto mis eai leat jáffut doarvái, attášiigo čeahci midjiide veaháš dán seahka sisa? –In atte dál maidege, midjiide lea boahtimin alla guossi. Mana duon nuppi ránnjá lusa ja bivdde das, logai Ivvár, ja seammás son beaškalii uvssa gitta. –Iigo lean vel min guossi? jearrala eamit go isit boahtá bosu sisa. –Ii. Duon dálu duolva gánda lei vuot ánuheamen jáffuid, belkkii Ivvár. –In addán, inge atte. Ovtto lea vuorjamin. Áddjá doallá vuot bottoša ovdal go fas joatká: –Na golai vuot áiggáš, de vuot gullosta uvssa duohken muhtin boahtemin. Go Ivvár leahkasta uvssa, de doppe čuožžu muhtin boares áhkku ja ánuha veaháš láibebihtá, go ii nagot šat ieš láibut, iige sus leat gal jáffutge. Seammaláhkai geavai áhkkui go gándiige. Son bijahalai mannat ja fitnii vel garuid Ivváris. Eahket lea juo joavdan guhkás, iige guossi Jesus iđe. Eamit árvaladdá juo, ahte Jesus lea vajáldahttán sin ollásit. Ja go eamit dan lei dadjan, dalle skoalkalii vuot uksii. Ain Ivvár riepmalii rahpat uvssa. Dál doppe čuoččui raso biktasiidda gárvodan almmái, guhte lei juo oalát galbmomin ja nelgon hirbmosit. –Iigo dálus livččii munnje veaháš borramuš, mun lean hirbmosit nelgon ja galbmon, inge leat fitnen máŋgga beaivái earágo čázi ádjagis. Dalle Ivvár moaráhuvvá ollásit ja garrudišgoahtá: –O neavre nelgon gumppet. De čáhpot mu ráhpá aldi eret ja dalán. Dát dállu ii leat din láhkašaččaid várás. Ja nu vuot bijahalai mannat okta dan beaivve riggá uvssas dohko gos lei ihtán. Áddjá vuot bisseta muitalusa ja geahčadallá almmi go das leat čuovggat dievva. Áddjá dadjá munnje: –Ammat de illut albmi. Mun mieđihan. Na bođiigo Jesus Rikkes-Ivvára geahčai? mun jearralan, dasgo háliidan diehtit mo aitto geavai. Ii boahtán. Muhtin earát vel fitne dan eahket sutno geahčen, muhto buohkaide geavai seammaláhkai go lei geavvan gándii, áhkkui ja ráso áddjái. Mátkái lei bidjan Ivvár buohkaid attekeahttá maidige sidjiide. –De bođii juo maŋŋit eahket. Iige šat ihtán oktage uvssa duohkái. Sii váibe vuordit Jesusa ja nu sii fertejedje viimmat mannat nohkkat. –Nuppe beaivve Rikkes-Ivvár manná vuot olggos olbmuid sisa ja oaidná doppe Jesusa. Dalle son vuot latnjii iežas Jesusa lusa. Ja go son bođii Su lusa, son jearralii veaháš moaitin suopmaniin Jesusis: –Don it boahtánge min geahčai ikte, vaikko ledjet lohpidan. Dalle Jesus geahčai Ivvárii guhket ja celkii: –Mun fitnen ikte du uvssa duohken máŋgii, muhto don it luoitán mu sisa. Dalle Ivvar hirpmástuvai ja jearahišgođii: –Goas? Mun in du oaidnán. Min geahčen fitne dušše gearjideaddjit ja šlárvvat, muhto du mun in oaidnán. Dalle Jesus geahčai sutnje guhká ja celkkii: –Don it dovdan mu. Mun ledjen dat gánda, guhte bivden sehkkidan jáffuid, muhto don bidjet mu eret. Mun ledjen maid dat boares áhkku, guhte bivden dus láibebihtá go mus lei nu nealgi, inge šat ieš veadján láibut. Dallege don bidjet mu mannat. Mun ledjen maid ráso, galbmon ja nelgon almmái ja gean maid bidjet eret iežat geahčen ja garuhit vel mu. Ja mun ledjen vel dat earátge geat fitne ikte eahkedis du geahčen ja it goassege don luoitán mu sisa. Don it dovdda vel mu. Don leat gullan: –Buot maid don dagat mu uhcimusaidan ja lagamuččaidan, dan don leat dahkan munnje. De mana, álege šat eahpit. Borat mu go mus lea nealgi, bivdde mu lieggasii go mun lean galbmomin. Atte munnje čázi go mus lea goiku ja jeđđe mu go mus lea moraš. Dalle Ivvár áddii ja nu son dovdagođii Jesusa. Ja nu geavai, ahte das maŋŋá Ivvár ii goassege bidjan ovttage eret iežas geahčen. Dalle Jovnna-áddjá jaskkodii. Muhto go moai bođiime min šilljui, de Jovnna-áddjá geahčai munnje ja dajai: –Don áddjobaš maid galggat vádjolit Jesusa rávvaga mieldi. Dalle don leat sivdniduvvon Ipmeláhči čalmmiid ovddas. ¶
–Hui ollu áššiin maid gieđahallat leat diekkár fágalaš raporttat. Ii leat nu ahte mannat raporttaid sisa mat leat ráhkaduvvon olggobeal Sámedikki ja divvut daid. Raporta čuožžu dan juolggi alde mas čuožžu, ja dat lea dušše okta oassi min duogáš dokumeanttain Sámedikki gieđahallamii ja válbmemii, čilge Nystø, gii maid lohká ahte raporta galgá sáddejuvvot gulaskuddamii. –Easkka dalle go Sámediggeráđđi lea válbmen iežas evttohusa boahtte giđa Sámedikki dievasčoahkkimii, de ožžot sámi mediajođiheaddjit vástádusa vuhtiiváldá go Sámediggi daid moaitámušaid ja oaiviliid, lohká Nystø, ja dáhtošii dasto čálalaš moaitámušaid sámi media njunnožiin. ¶
Antona nuoramus bárdni, Simen, lea boahtán sisa kantuvrii. Simen lea ovcci jagi boaris. Son lea hui buori mielas dál go áhčči ii šat leat sátnejođiheaddji. –Dál mun oaččun áhči fas ruovttoluotta, lohká son ja moddjá. Simen lei dušše golbma jagi dalle go Anton šattai sátnejođiheaddjin, ja Anton lea leamaš ollu eret ruovttus daid jagiid. –Ean go moai sáhte vuolgit Vuorašjávrái, hyttai, son jearrá Antonis. –De sáhtte, vástida Anton. Go jerren Simenis mii ii leat nu buorre go su áhčči ii leat šat sátnejođiheaddji, de son vástida ahte dál ii šatta skateboard šillju deike Guovdageidnui... ¶
–Lean bargan oalle maŋŋidii ikte, muitala Mikká go son boahtá viega uksaráiggi sisa Beaivvážis. –Dán vahku mis lea leamaš čađaheapmi juohke eahkeda. Mikkel Gaup lea leamaš neavttár 15 jagi, muhto son ain ballá ovdalaš vuosttaščájálmasa. –Dat ii jávkka goassege, ja dat lea buorre, go dat oažžu mu dahkat nu bures go oba sáhtán ge lávdde nalde, muitala son. Mikká lea eallán neavttárin máŋga jagi, ja lea leamaš mielde teáhteris ja filmmain vaikko man ollu. –Lean giitevaš go lean ožžon vejolašvuođa dahkat dan maid mun lean dahkan. Lean vuoruhan neavttárbarggu. Ja dat mearkkaša ahte lean johtán olu, bargan olu. Mikká muitala ahte sus lea stuorra dáhpáhus vuordimis moatti mánu geahčen. –Mun gal ferten unnidit barggu veaháš dás maŋos, go mun ja mu moarsi Nina galge oažžut máná, muitala Mikká ja mojohallá movttegit. –De livččii vuogas jus mun sáhtášin gávdnat barggu mii lea veahá bistevaš nu ahte in dárbbaš johtit ja bargat nu ollu go lean bargan dássážii. ¶
Finnmárku: Hålogaland Teater lea dál boahtimin Finnmárkkui iežaset čájálmasain "Hexene" mainna leat lihkostuvvan bures ja buori rámi ožžon. Vuosttaš čájálmas lea Deanus bearjadaga ja dasto sotnabeaivvi Kárášjogas. Nuppe beaivvi leat Guovdageainnus ja jándora maŋŋil ges Leavnnjas. Dasto čájálmas mátki loahpahuvvo Álttás boahtte bearjadaga. Čájálamasas beassat maid gullat ahte heaksat eai ane čáhppes háhtaid ja biktasiid. Sis eai leat guhkes njunit ja eai girdde gal maid gušttaiguin. Ođđaáigásaš heaksat leat dábálaš nissonolbmuid hámagat. Oanehaččat sáhttá dadjat ahte sin ii leat álki fuomášit, ja eaige sii liiko mánáide. Teáhter bihttas deaivvadetnet ge bártnažiin gii šaddá roasuid sisa vaikko vel su áhkku leage muitalan sutnje movt galgá fuomášit gii lea heaksa. ¶
–Boahtte vahku mielde árvvoštallat čielgasit aktivitehtaid ja hárjehallamiid. Guovtti vahkku sisa galgá leat čielggas movt čađahit ja goas vuođđidit mánáid valáštallanskuvlla, čállá Nils Johan Gaup Nordlysa ruovttusiidduin. Dasto Gaup oainnu mielde sáhtašeigga Nordlys ja Ávju álggahit mánáid valáštallanskuvlla ovttas juo skábmamánus. ¶
Kristtalaš Álbmotbellodagas lea nuorra olmmái vel boahtán sisa gielddastivrii, Stig Arne Somby. Sus ii leat dat seamma prisihppalaš dovdu doarjut Bargiidbellodaga, go su bellodatustibis Johan Bakken Sandvik:as. –Lean baicca eambbo kritihkalaš olbmuide geat leat beare guhká čohkkán seamma ámmáhis. –Leat go gearggus váikkuhit sátnejođiheaddji molsuma iežat gielddas? –Ii leat veadjetmeahttun, muhto lea jearaldat makkár rájiid siskobealde lea gánnáhahtti dan dahkat, vástida Somby. –Doarjjošit go sámebellodat sátnejođiheaddji? –Jos oaivvildat Sámeálbmot Listtu, de ii leat veadjemeahttun. Stig Arne Somby deattuha ahte soai Johan Bakken Sandvik:ain áiguba ovttas bargat sátnejođiheaddji válljemis. –Moai gal sihkarit bohte ovttaoaivilii áššis, leš dál mun gii humahan Johána, vai son gii humaha mu, loahpaha Stig Arne Somby. ¶
Dát besset sisa boahtte áigodagas suohkanstivrii Guovdageainnus: ¶
Mii de báhcá mu oassin dása? Juo, dušše dat maid mun galgen cealkit ja celken organiserejuvvon fágagirjjálaš čálliid bealis. Dat lei ge ahte girjjis mas lei sáhka, leat čálli, doaimmaheaddji ja goasttideaddji meaddán go namakeahttá gos ge girjjis leat geavahan eará vuoigatvuođaoamasteaddji teakstaduoji. Diet golmmas juogadit dasa siva. Das ii beasa eret, ii ge dasa leat ávki sehkket buot eará áššiid, danin ahte suova sisa duon boasttuvuođa hávkadit. Ii várra leat ášši gal nu stuoris go mediaid beroštupmi orro čájeheamen. Geasset, goas meadiain eai leat nu álo man birra čállit, han dát lei “báhkas” , nu šattai várra dát oažžut eambbo saji go muđuid livččii ožžon. ¶
Stuornjárgga Sámnuoraid searvvi eai leat go sullii 20 mielláhttu. Gaskkamearalaš miellahttahki lea sullii 17. Go bovde Márkomennui, de sii eai bovdne fiinna konseartalatnjii, (duokkár ii livčče ge guovllus) muhto olgodoaluide. Sii leat čorgen gussabáikkiid festivalasajis, huksen scene, fievrridan olgoborddiid ja beaŋkkaid sadjái, reiden árraniid, ceggen lávuid, snihkken čájáhusskielttariid lassin dábálaš hommáid festivalaoktavuođas, nugo láigodan sisa jietnarusttegiid ja skáhppon ártisttaid, NSRa nuoraidlávdegoddi lei ordnen vihtta nuvtt bargi geat bohte veahkkin maŋimušbeivviid. "Min Áigi" gámnnadii sotnabeaivvi movttegis nuoraiguin go ledje álgán fievrridit ruoktot diŋggaid. "Hollu bargu," dat dadje, "muhto heanemus leamaš suohtas" . ¶
Brita Carina Hætta Bargiidbellodagas lea veahá behtohallan, danne go su bellodat ii nákcen doalahit golbma áirasa suohkanstivrras. Son lohká ahte Bargiidbellodat lea unnon oba riikkas, ja sáhttá seamma dáhpáhuvvan dáppe Guovdageainnus. Son ii leat duhtavaš ahte massii ovtta áirasa suohkanstivrras, ja son lohká ahte ii leat buorre ahte son ieš, ja Bargiidbellodaga nubbe evttohus Lemet Ivar Hætta sihkkojuvvuiga beare ollu. Brita Carina 58 geardde, Lemet Ivar 50 geardde. –Olbmot dáppe eai hálit nissunolbmuid ja nuoraid suohkanstivrii, lohká Hætta. Jus eaba livčče kumulerejuvvon, de ii goabbáge livčče beassan sisa suohkanstivrii. ¶
Stuornjárgga Sámnuoraid searvvi eai leat go sullii 20 mielláhttu. Gaskkamearalaš miellahttahki lea sullii 17. Go bovde Márkomennui, de sii eai bovdne fiinna konseartalatnjii, (duokkár ii livčče ge guovllus) muhto olgodoaluide. Sii leat čorgen gussabáikkiid festivalasajis, huksen scene, fievrridan olgoborddiid ja beaŋkkaid sadjái, reiden árraniid, ceggen lávuid, snihkken čájáhusskielttariid lassin dábálaš hommáid festivalaoktavuođas, nugo láigodan sisa jietnarusttegiid ja skáhppon ártisttaid, NSRa nuoraidlávdegoddi lei ordnen vihtta nuvtt bargi geat bohte veahkkin maŋimušbeivviid. "Min Áigi" gámnnadii sotnabeaivvi movttegis nuoraiguin go ledje álgán fievrridit ruoktot diŋggaid. "Hollu bargu," dat dadje, "muhto heanemus leamaš suohtas" . ¶
Leaikkastallan, viššalis áŋgiruššan, ruonasvuohta ja viiddiisvuohta lea gođđojuvvon sisa dan musihkalaš govvii mii galgá muitalit makkár Sáčča, Siskkit Billávuona ja Várggáha beaivválaš eallin lea. Buot dán ja veahá vel, beasat gullat dáin poehtalaš Boknakarain. Sii leat njeallje dievddu geat lávlot ja hálddašit mielahis bures akustalaš čuojanasaid mat hervejit earenoamášvuođain sin musihkalaš duoji. Joavkkus leat mielde Ragnar Olsen, Marvin Skulbru, ja Arvid Johansen ja Pål Thorstensen. ¶
Min Áiggi stivra ja hálddahus lea ovdal mearridan ahte dán jagi juo fas duohpat sisa mannan jagi 200.000 ruvnnu vuolláibáhcima. Vuosttaš jahkebealli rehketdoallu čájeha ahte dáinna galggašii bures lihkostuvvat jagii lohpii. –Dat mearkkaša ahte Min Áiggis galggašii dán jagi loahpas seamma stuora badjelbáza go mannan jagi lei vuolláibáza, loahpaha stivrajođihjeaddji John T. Solbakk. ¶
Dán čavčča álggaha Sámi Allaskuvla juoigan- ja muitalanoahpu. Dát oahppu lokte árbevirolaš muitaleami ja luođi allaskuvlladássái. Oahppu lea joatkaoahppa, muhto heive buohkaide geain lea beroštupmi dasa. Leat dábálaš gáibádusat beassat sisa ohppui, ja ii dárbbaš gal ovdalaččas máhttit juoigat go álgá ohppui. ¶
Son dadjá ahte liikká, vaikke lága bokte gielddas eai dárbbaš leat suovvabuokčalan ávdnasat, de galget dat leat ortnegis jos gielddas dat leat. –Eará lea maid ahte gieldda politihkkárat galget diehtit ahte jos dáhpáhuvvá buollin, de sáhttet olbmot buollit sisa go suovvabuokčalan ávdnasat eai leat ortnegis, dadjá Olavsen. Olavsen maid dadjá son oaidná Kárášjoga buollinsuodjalusa jahkedieđáhusas, ahte eai leat go 12 albmá geat leat barggus. –Dát ii leat riekta. Laga bokte galget leat 16 albmá. Ii gosge Norggas leat lohpi leat unnit go 16 buollinsuodjalusalbmá. Kárášjoga gielda lea ieš čállán vuollái ja dohkkehan ahte gielddas galget leat: buollinhoavda, várrebuollinhoavda, buollinmeaštir ja 16 buollinsuodjalusalbmá. Dalle galget dán čuovvut, dadjá Olavsen. Alf Isaksen dadjá son lea mearredan ahte geavaha dušše dan 12 albmá geat čájehit beroštumi hárjehallamiide ja geat ihtet buollimiide. –Mii geavahit daid albmáid geat leat kvalifiserejuvvon, dadjá son. ¶
Borgemánu dáhpáhusat 1991:s mearkkašedje Sovjetlihtu politihkalaš gahččama. Dan seammás gullogohte maiddái sierra joavkkuid čearddalaš ja guovlluguovdasaš gáibádusat. Ovddeš Sovjetlihtu rájiid sisa leat dan maŋŋá riegádan máŋga ođđa riikka, maid ekonomalaš ja poltihkalaš ceavzin lea aiddo dal oalle eahpesihkar. Dan eahpesihkarvuođa lasihit vel moivás riidoguovllut ja álbmogiid autonomiijaviggamušat. Máŋggain álbmogiin čohkkejuvvon Sovjetlihttu ii šat ráfon dan maŋŋá, go vuosttaš etnalaš leabuhisvuođat buollájedje Alma-atas 1986 loahpas. Maŋimuš jagiid deháleamos konfliktaguovllut leat leamaš Baltia, Kaukaisa. Gaska-Asia. Oassi dáinna máinnašuvvon guovlluin lea dál iehčanas riika. Oalle moivás dilli lea leamaš maiddái Kazahstanas, Gaska-Volga guovlluin. Tuva dásseválddis ja Davvi-Sibirijás (uhca davvi-álbmogat ruoššaid vuostá). Ovddeš Sovjetlihtu etnalaš kártta dutkkadettiin oaidná čielgasit konfliktaguovlluid. Go politihkalaš ortnet lea nuppástuvvan, de livččii alimus áigi suokkardit, mo guovlluguovdasaš giččuid sáhtášii garvit demokráhtalaš vugiiguin. Leabuhisvuođa siepmanin lea gitta dássážii leamaš eahpehistorjjálaš rádjegeassimat 1920- ja 1930-logus ja Stalina áigásaš ja vel dan maŋŋáge čađahuvvon bággofárreheamit. Fárrehemiid lávejedje bealušit dainna ákkain, ahte ovttaskas álbmogat ledje nuppi máilmmesoađi áigge verddestallan duiskalaččaiguin (earret eará tatárat). Muhtimin dát lea leamaš buorre vuohki ráŋggáštit nággáris álbmogiid. Muhtimin sivvan gávdnojuvvui ekonomalaš ágga; kollektiivadálut galge leat čoahkis vai daid sáhtii buorebut jođihit. Earret duiskalaččaid, kalmukiid ja Krim-njárgga tatáraid bággofárreheamit čuhce oalle garrasit muhtin kaukásialašs čearddaide. Maiddái Ruošša beallái báhcán sámit ožžo máistet Stalina politihka earret eará dan maŋŋá go Sovjetlihtu attii Beahcáma Supmii 1920:s, goas dahkkojuvvoi nu gohčoduvvon Tarto ráfisoahpamuš. Dan maŋŋá Njuohttejávrre sámit sirdojuvvojedje veagal máŋga čuohte kilomehtera nuorttas. Jouni Kitti ¶
Synnøve Persen oaivvilda, ahte dáiddáriid dilli lea hedjonan Sámedikki ásaheami maŋŋá. –Nugo dáiddárorganisašuvnnat balle, Sámedikki ásadettiin lea sámi dáiddáriid dilli hedjonan maŋŋá go Sámi kulturráđđi ásahuvvui ja eanaš oasit sámi dáiddáriid áššiin sirdojuvvojedje Norgga kulturráđis ja kulturdepartemeanttas dohko. Vuos Sámediggi ii čuvvon dáiddárorganisašuvnnaid ja Norgga kulturráđi rávvagiid doalahit fágalávdegottiid govvadáidaga ja duoji, girjjálašvuođa ja musihka ektui. Diet juo čájehii dan, ahte dáiddárorganisašuvnnain ii lean dađi eanet dadjamuš ja ahte Sámediggi iešge orru defineremin sámi kultuvrra nu ovttalažžan, ahte dasa ii leat dárbu ásahit sierralágan organaid, baicce ahte dat okta ja seamma organa sáhttá gieđahallat buotlágan áššiid, čilge Persen. Son govvida sámi kultuvrralaš gealbbohisvuođa veardádusain. –Ovdalgo dáiddárorganisašuvnnat ásahuvvojedje lei sámi oktavuođas doarvái fágalaš duogáš, ahte jos ledjet gođđán fáhccapára, de sáhttet oastit sisa abstrákta gova almmolaš ásahusa namas. Dát ii lea vel hutkojuvvon (fiktiiva) ovdamearkage, iige fáhccagođđiid badjelgeahččan, deattuha Persen. ¶
Deanu leansmánni doalai johtolatdárkistusa gaskavahku eahkedis. 64 biilla bissehuvvujedje ja okta oaččui sáhku go vujii čuovggaid haga. –Máŋgasiin ledje skohterat gárastuvvon vovdnii dábálaš báddiiguin. Livččii buoret geavahit dasa oaivvilduvvon lohkaliiniid. Olbmot eai oro bállamin das jos biila fákkestaga šaddá orustit, de sáhttá skohter boahtit maŋŋelássa ráigge sisa ja roasmohuhttit olbmuid, deattuha Britt Elin Hætta Deanu leansmánni kántuvrras. ¶
Sutnje čoagganii nu ollu suhttu ja son čierui dávjá. Liisa šaddagođii bahá irgásis. Ja belkkii ja lei álo heajos mielas. Smávva áššáš šattai mearehis stuorisin. Son lei vurken buot váivviid iežas sisa ja son ii nagodan goassege addit ándagassii. Son jurddašišgođii makkár eallima eallá. Ja maid son háliida. Olbmát jerre lea go duođai dát maid háliidat. Ja sii duste seaguhit ja hupmat Liisain dán birra. Sii dadje álo, ahte dát ii leat riekta, eallin ii dárbbaš nie leahket movt dus lea Liisa. Liisa logai álo, ahte mun in dieđe. Olbmát eai vuollánan goitge ja maŋemus son válddii oktavuođa Bearašsuodjalankántuvrrain. ¶
Sámegiella leamaš bákkolaš giellan 1994 rájes. Dát mearkkaša ahte dat lea čuvvon vuosttasluohkálaččaid gitta goalmmát luohká rádjai dán jagi. Doaibmá nu ahte dát mearrádus čuovvu luohkáid bajás gitta dassážii go heitet vuođđoskuvlla. Olgešbellodaga Kåre Breivik geahččalii oahppoplána ášševuorus oažžut suoli sisa mearrádusa sihkkut sámegiela bákkolaš giellan. Breivika evttohus sihkkut sámegiela bákkolaš giellan oaččui 11 jiena 14 jiena vuostá. ¶
1. artihkkal oktasašbargosoahpamušas nanne dan, ahte Norga ja Islánda dohkkehit doaibmi njuolggadusaid ja mearrádusaid Schengen-oktasašbarggus. Mielddus oktasašbargosoahpamuššii čájeha makkár njuolggadusat leat dan beaivemearrái go soahpamuša vuolláičállo. 2. artihkkala mielde galget Norga ja Islánda oassálastit buot čoahkkimiin Schengen-oktasašbarggu forumain, maiddái nu gohčoduvvon Eksekutiivakomiteas, Guovddášjoavkkus ja SIS dárkkástusorgánas. Norga ja Islánda eai oassálastte jienastemiin, muhto sáhttet leat fárus ságastallamiin ja ovddideamen evttohusaid. Ásahuvvo gulahallanortnet (konsultasjonsordning) gažaldagaide mat digáštallojuvvojit EU-oktavuođas, ja mat gusket (relevánttat) Schengen-oktasašbargui. 3. artihkkal mudde (reguler) mo Norga ja Islánda sáhttet dohkkehit mearrádusaid Schengen-orgánain, ja EU-mearrádusaid, mat gusket Schengen-oktasašbargui. Norga ja Islánda mearridit iešmearrideaddji vuđđosa alde áigotgo dohkkehit dáid mearrádusaid. Ártihkkal mearrida maid, ahte Schengen-riikkat galget árvvoštallat Norgga ja Islándda oainnu sierra jos bohciida dilli mas sáhttá navdit, ahte okta dahje guktot riikkat eai sáhte dohkkehit Schengen-mearrádusa. 4. artihkkal nanne, ahte davviriikkalaš pássauniovnna barggu galgá joatkit. Ráđđehus ja eará davviriikkat deattuhedje šiehtadaladettiin, ahte davviriikkalaš pássauniovdna galggai joatkašuvvat. 5. artihkkal nanne, ahte oktasašbargosoahpamuš ii guoskka Svalbárdii. 6. artihkkala mielde eai galgga Schengen-konvenšuvnna mearrádusat gálvvuid dárkkástusa birra gullat oktasašbargosoahpamuššii. Dás leat EU-njuolggadusat boahtán Schengen-njuolggadusaid sadjái. Norga ja Islánda eai oassálastte EU tuollouniovdnii ja divadatoktasašbargui. Dat mearkkaša, ahte tuollodárkkástus gálvvuin, mat fievrriduvvojit Norgii, joatkašuvvá. Dát guoská sihke gálvvuide, mat fievrriduvvojit sisa oassin ealáhusdoaimmain ja gálvvuide maid mátkkošteaddjit buktet fárusteaset. 7. artihkkal guoská dasa makkár virgeolbmot ja eiseválddit Norggas ja Islánddas galget dieđihuvvot daid dilálašvuođain, mas Scengen-konvenšuvdna addá njuolggadusaid dákkár dieđiheamis. 8. ja 9. artihkkalat addet mearrádusaid ratifiseremis ja dohkkeheamis, ja oktasašbargosoahpamuša doaibmagoahtimis. Vai soahpamuš galgá sáhttit doaibmagoahtit, galget Norga, Islánda ja Schengen-riikkat leat ratifiseren ja dohkkehan soahpamuša. Danmárkku, Suoma ja Ruoŧa searvansoahpamušat galget leat doaibmagoahtán. 10. artihkkal mudde (regulere) eretcealkima oktasašbargosoahpamuša. Jos bohciida duođalaš guovttemielašvuohta Norgga ja/dahje Islándda ja Schengen-riikkaid gaskkas, sáhttá soahpamuš eretcelkojuvvot Norgga ja/dahje Islándda beales dahje Schengen-riikkaid beales oktasaččat. Norgga ja/dahje Islándda bealde lea eretcealkin, jos okta dahje guktot riikkat eai dohkket mearrádusa Eksekutivkomiteas Schengen-mearrádusas dahje Schengen-relevánta EU-mearrádusas. Oktasašbargu lea dalle celkojuvvon eret guhtta mánotbaji maŋŋá dan beallái gii guođđá soahpamuša. ¶
Anne Lajla Utsis lei kronihkka Min Áiggis (19.03.99) bajilčállágiin «Beaivváš hovkkiidan ja čielggehuvvon?» Kronihkas boahtá ovdan dorvvohisvuohta ja maiddái beroštupmi sámi álbmoga áidna stáhtadoarjjat teáhterii. Muhto de gal ferte hui buriin dáhtuin lohkat : Son váldá ovdan teáhtera giela-, repertoara- ja bargiid geavahusa, ulbmiliid vuođul mat Teáhteris ledje 1983:s. Utsi kritisere mihá árpmuheamet. Son ráhkada háddjen ja ráđđen (splitt og hersk) dilálašvuođa sápmelaččaid ja sin geat eai leat sápmelaččat gaskii, sii geat barget Beaivvážis ja muđui. Dat boahtá čielgasit ovdan su moaitámušain dálá teáhterhoavdda Alex Scherpf:a repertoara ja bargiidpolitihkkii. Utsi orro gáibideame čearddalaš ráinnasvuođa ja árbevirolaš teáhterbihtáid. Utsi čállosis, sihke čielgasit ja linjjáid gaskkas, sáhtta lohkat ahte su mielas leat dáččat ja ollu earát geat eai leat sápmelaččat stálut, geat leat váralaččat sámi kultuvrii ja sámi árbevieruide. Mu mielas son bargá stuorra boastuvuođa go identifisere buot dáiddáriid geat eai leat sápmelaččat, stuorraservodaga ovddasteddjiiguin. Utsi jáhkká vissa maid ahte jus seailluhivččii árbevieru bohtala sisa - ja gorke čavga, de gáhtte sámi kultuvrra ja árbevieru buoremusat. Die lea dakkár kulturoaidnu mii buot eará oktavuođain, maiddái Sámis, gullá museai, ja teáhter ii leat, nugo diehtit, musea. Jearaldat lea: Movt ávkkuha teáhtera otná dillái go geavaha háddjen ja ráđđen politihka? Ja movt ávkkuha sámi álbmoga ahte sis lea nisson-ovddasteaddji mii ná garrasit deattuha kulturpolitihkka dakkár čearddalaš olgguštanvuoiŋŋain? Go mii diehtit ahte stuorra oassi teáhtera gehččiin - sámi álbmot - eai máhte čállit eaige hupmat sámegiela - ja ahte suopmanerehusat sámegielas leat ollu ja váddásat - de diehtit maiddai ahte Anne Lajla Utsi ii sáhte leat njunuš álbmogii gean ovddasta dás. Ja dan berrešii várra deattuhit - danne dát čálus. ¶
Tøffa rádio lei duhkorasrádio plastihkas, mas ledje olu cooles ivnni ja feikamikrofovdna vel, masa min čivggat lávejedje lávlut "I am a Sami Boy" justa dego karaokes de flohtta beibssaide ja muitaladdat goike vitssaid ja beundret iežamet báška alit sveissa ja tøffa solbrilláid speadjala ovddas. Coola, heah? Okta suola, vai ledjego olles heaššli jeaŋŋa suollagat, lea ikte snihkin uksaráigge sisa justa dallego mii leimmet dievva njálmmiid tuggemin eatni njuvdán njálgga láibevajahasaid, main lei Nugatti vel alde, ja šluhkemin liegga kákao stålter mosas ja funderemin galle sáni mii dán háve kláret huikkádit Kákaosa ievttá sáddagis discomusihka gaskkas. Ja de lea dan botta duot suola čivga, vai ledjego en helt gjeng, livkkihan min sealggeduoge ja freahkka tiŋggat iežaset duolva gaccaiguin duhkoraddan doppe min liegga stoahkanlanjas, man mii gohčodit studion, mealgat ovdalgo lea olles fárttas stihkken ja vahágis dohppen fárrui ivdnás duhkorasrádio, mii lea measta dego albma sámerádio lea tøffa rádio, nuhan leage. Min Márkana bultišeaffa Hánsin, geas lea olu tøffaset uniforbma ja politigahpir go Kautošeriffas, lohká iežaset odne Barne-TV áigge ohcat dan tøffa rádio, nuhan leage, vai min čivggat fas besset stoahkat Kákaosa ja čuojahit VGs Topp 40 ja veahá vel "I am a Sámi Boy" iežamet beibssaide. Sáddes tektsmelliŋŋa jus gulat dahje oainnát gosge min tøffa rádio. Oainnat, jus mii gávdnat dan fas, de beasat fas hui alla discomusihkkii vrikket ja gullat go huikit ja rohkut tøffa Karaokasis. Mun gal gullen ovtta máná, son ii gávdnan goassege iežas tøffa rádio, son gal čieeeeeruuuui. ¶
Tøffa rádio lei duhkorasrádio plastihkas, mas ledje olu cooles ivnni ja bigges feikamikrofovdna vel, masa min søøhta mánnáriebut lávejedje lávlut "I am a Sámi Boy" measta dego karaokes de flohtta beibssaide ja muitaladdat goike vitssaid ja beundret iežamet báška alit sveissa ja tøffa solbrilláid speadjala ovddas. Coola, heah? Okta suola, vai ledjego olles heaššlig buncha suollagat, lea ikte snihkin uksaráigge sisa aiddo dallego mii leimmet dievva njálmmiid tuggemin eatni njuvdán njálgga láibevajahasaid, main lei Nugatti vel alde, ja šlurpemin liegga kákao stålter mosas ja funderemin galle sáni mii dán háve kláret huikkádit Kákaosa ievttá sáddagis discomusihka gaskkas. Ja de lea dan botta duot fasttes suola, vai ledjego en helt gjeng, livkkihan min sealggeduoge ja freahkka tiŋggat iežaset duolva gaccaiguin duhkoraddan doppe min liegga stoahkanlanjas, man mii gohčodit studion, mealgat ovdalgo lea olles fárttas stihkken ja vahágis dohppen fárrui ivdnás duhkorasrádio, mii lea measta dego albma sámerádio lea tøffa rádio, nuhan leage. Min Márkana bultišeaffa Hánsin, geas lea olu tøffaset uniforbma ja politigahpir go Kautošeriffas, lohká iežaset odne Barne-TV áigge ohcat dan tøffa rádio, nuhan leage, vai min søøhta mánnáriebut fas besset stoahkat Kákaosa ja čuojahit VGs Topp 40 ja veahá vel "I am a Sámi Boy" iežamet beibssaide. Sáddes tektsmelliŋŋa jus gulat dahje oainnát gosge min tøffa rádio. Oainnat, jus mii gávdnat dan fas, de beasat fas hui alla discomusihkkii vrikket ja dánset ja gullat go huikit ja rohkut tøffa Karaokasis. Mun gal gullen ovtta máná, son ii gávdnan goassege iežas tøffa rádio, son gal čieeeeeruuuui. ¶
–Jáhkán dál lea áigi šaddat riikaviidosaš bellodahkan, lohká John Nystad. Lea vuosttaš geardde go Sámi Álbmotlistu lea mearridan čohkket doarvái doarjaga álbmogis šaddat bellodahkan. Nystad ii loga váttisin oažžut olbmuid doarjut sin bellodahkan, ja dán rádjái leat badjelaš golbmaduháha nama juo čohkken. Mearri ja áigemearri lea ovtta jagi sisa čohkket vihttaduháha nama, ja dan jáhkká Nystad leat bures vejolažžan. Son čilge ahte ii dárbbat doarjut bellodaga válggas, vaikko vel doarju ge ahte bellodat galgá beassat searvat válggaide. –Min mihttomearri lea vánddardit politihkkaneamet olggobeallái guovddáš sámegielddaid. Go šaddat bellodahkan, de lea álkit miehtá riikka searvat sihke gieldda- ja fylkaválggaide. Leat dovdan ahte dákkár beroštupmi livččii dál máŋgga sajis olggobeal Finnmárkku. ¶
"Fjordfiskere og ressursbruk i nord" geahčada movt biras váikkuha guolásteapmái rittuin ja vuonain, ja movt dát goitge johtá berošteddjiid gieđaid sisa olggobeal báikkálaš birrasa. ¶
Vaikko Måsø ja Bæhr eaba ožžon Sámedikki áirasiid čuovvolit iežaska evttohusaid, de goitge ii loga Bæhr behtohallan. Son čujuha Sámedikki boazodoallolávdegoddái. –Lean lokten dán jurdaga deike Sámediggái maid, ja dál sáddejuvvojit dat Sámedikki boazodoallolávdegoddái, lohká son. Ealáhusa dán bealit gusket juste daidda rahčamiidda, maiguin boazododoallu lea bargamin ja maid geahččala divvut. Sámediggi lea 1993:s dadjan šiehtadaladettiin dan, ahte boazolohku galgá mearriduvvot doaluid mielde. Bæhr ulbmil lea rievdadit doallodoahpaga, nu ahte olles orohat šaddá oktan doallun. Son oaivvilda ahte dan sisa sáhttá heivehit buot. –Logut čájehit ahte doppe gos leat eambbo bohccot, doppe leat maid eambbo eaiggádat, lohká Bæhr. ¶
Lea bearjadat eahket, ja gávpi nu go dábálaš Luossnjárgga šiljus. Almmái guhte muitala ahte eanaš rivgot leat juo mannan, lea guhká čuvvon doaimmaid Luossnjárggas Deanuleagis. Ieš son lea čielggus ja lohká iežas fitnan dušše geahččamin. Albmát bohtet viežžat maŋilgaskabeavvi. Muhtimat ostet seammá nissonolbmo olles vahkuloahpa. Earát buktet fas iđđes. Muhtimat maid fitnet lonuheamen. –3000 márkki mannet muhtimin vahkuloahpas, muitala muhtin almmái. Son lea sápmelaš, juhkan ja suibboda fas bartaguvlui. Golmma bartta láigguha Reidar Varsi Luossnjárggas. Uhcán earát go ruošša «turisttat» orrot dáppe. Go Min Áigi fitná gaskaija áiggi mannan bearjadaga, de orrot ruoššat buot barttain. Leage eallin guovtti barttas. Njeallje, vihtta ruošša rivgu leat kohkkemin vuosttaš barttas. Glássa čađa oidno bárra dánsumin. Čakŋalan sisa. Bartta lieggasis sávvá rivgu bures boahtin, dahttot čohkkedit ja fáluhit juhkamuša vuovdemassii. –Leatgo don vuoji, jearrá mus go in fuola. Mun duođastan. Nuorra ruošša almmái boahtá sisa ja gaskalduhttá munno. Barttas leat maiddái njeallje gaskaahkásaš albmát. Juhkan ja sallálága ruoššarivguiguin. Dat rešket, carvot čiččiid ja cummestallet nieiddaid geat eatnašat leat sin mánáid ágis. Beavdde ala leat vuolla- ja viidneboahttalat. –Jugas veahá eambbo, rivgu dadjá albmái guhte baggá balddas náhkkegahpir vel oaivvis. –Oasttes ovtta munnje maid, gullo nubbi dadjamin iežas «irgái» . Mun guođán bartta ja sirdestan šalkka mielde nuppi bartii. Dáppe leat guokte albmá. Nubbi dáža ja nubbi suomabeale sápmelaš. Seammá váimmolaš bures boahtin ja fálaldat oastit juhkamuša. Albmát sallálága rivguiguin, juhkamuš beavdde alde. Rivgu guhte lea okto čohkkámin borragoahtá mu čalmmiiguin ja moddjá čábbáset ahte čábbáset. Mun lea doarvái oaidnán ja guođán dálu. Busse, mii buktá rivguid Sápmái, ii leat dán háve oidnon Luossnjárggas. Dan gávdnan vuollelis Deanuleagis muhtin priváhta dálu olgobealde. –Doppe orru vuoddji dál vahkuloahpaid ja doppe fitnet sii geat háliidit veahá eanet čihkosis hommet, muitalit moadde gáldu geat dovdet prostitušuvdnabirrasa bures. ¶
Bearjadateahket lea konsearta, lullisámi nisu Jana Sundgren lávlu ja dohko beassá nuvttá. Lávvordateahkeda ges leat dánssat Henrys Baras. Jus lea vuollel gávccenuplohkái, beassá sisa jus lea váhnema mielde. –Biepmu oažžu doppe oastit ja leat maiddái eará suohtastallamat, lohká Nils Henrik Allas. ¶
Hirbmat hálla dievva buotlágan bivdobiergasat ja eará meahccejohtingálvvut ja dan lassin vel olgun logit ja fas logit tealttat, lávut ja hirsavisttit. Jus olmmoš liiko johtit meahcis dahje bivdá, de dá ledje Oulu bivdo- ja meahccejohtinmeassut (21.-23.5) rivttes báiki, oaidnit ođđa ja vuogas biergasiid. Dat lei maiddái buorre áiggegollu fitnat geahčadallamin gálvvuid, čájáhusaid ja deaivvadit ollu olbmuiguin, maiddái oahpes olbmuiguin. Illá gergen lávket sisa meassobáikái, go juo deaivvadin iežan gránjáin, Fierranjot´ Márehiin. Gullen seammas sus, ahte dáppe leat vaikko geat min guovllus ja dasto leat ollu earáge sápmelaččat. Ii das earágo doapmalit sisa geahčadallat. ¶
Vuođđogeađgi neaktá golleskriidnan ja dan sisa ledje bidjan diŋggaid mat galget speadjalastit servodaga. Skriidnii ledje bidjan Norgga riikagalbba, huksenbáhpiriid, dán jagáš ruđat, friddjamearkkat, dan beaivvi aviissat ja vuođđogeađggi bidjandáhpáhusa prográmma ja guosselistu. –Vuođđogeađgi lea duođaštus mii galgá čuovvut vistti huksema čađa áiggi. Ja mas dan diehtá, boahtteáiggis soitet guorahallat guosselisttu ja geahččat geat ledje dáppe dán beaivvi, leaikkastalai Statsbygg direktevra Halvor Stormoen. Eambbo duođalaččat muitalii son man ollu mearkkaša Statsbyggain beassat dákkár earenoamáš vistti hukset. Visti galgá leat sihke praktihkalaš ja seammás speadjalastit sámi kultuvrra. Dat gáibida ahte visti lea bures heivehuvvon birrasii, sihke estehtalaččat ja dálkki ektui. ¶
GUOVDAGEAIDNU: Ii leat dieđihuvvon man buorre leaš filbma leamaš, muhto suohtas goit ii lean boahtit kinos olggos ja fuobmaát ahte biillas lei CD-čuojanas suoláduvvon. Biila čuoččui Guovdageainnu kulturviesu olggobeal mannan sotnabeaivvi, ja suola lea mannan biilla sisa dan botta go čájálmas bisttii. Guovdageainnu leansmánnikántuvrras hálidivčče diehtit jus soames diehtá maidege áššis. ¶
Garra borgadálki lávvardaga joavggastii geainnu Lujávrri ja Olenogorskka gaskkas nu ahte johtolaga orustastii ollásit. Ii goitge ádjánan ovdal go geainnut ledje vuot johtinláhkai sotnabeai eahkeda. Vuossárgga ledje lossa mašiinnat jávkan borgga sisa ja sadjái ledje ihtán geahppasot muohttamillot mat bosso muohttaga geaidnoguorain eret. Nikkela ja Murmánskka gaskkas ii lean geaidnu giddenan earágo oanehis bottažii. ¶
Nuorra ruošša almmái boahtá sisa ja gaskalduhttá munno. Dat ii geahča gussiide, addá beare dieđu ja manná. Guossit leat njeallje gaskaahkásaš albmá. Juhkan ja sallalaga ruoššarivguiguin. Dat rešket, čarvot čiččiid ja cummestallet nieiddaid geat eatnašat leat sin mánáid agis. Beavdde ala leat vuolla- ja viidneboahtalat. –Jugas veahá eambbo, rivgu dadjá albmái guhte baggá bálddas, náhkkegahpir vel oaivvis. –Oasttes ovtta munnje maid, gullo nubbi dadjamin iežas «irgái» . ¶
Mánáid áddejupmái ii heive, ahte muhtimat dušše fitnet bilideamen sin biergasiid. Seammás leat sis goitge čovdosat mo vahát ii leat nu hirbmat. –Mii sáhtit mannat sisa boradit. Mii sáhtit maid veahkehit čorget guovllu nu ahte ii leat guhká go goahti lea vuot anus. Beahcedievá mánáidgárdi doaibmá dego ovdal, lassibargguide leat mánát lohpidan oasálastit. Beare ollesolbmot muitalit mo divvut, de dat divvašuvvá ámmát veahkiin. ¶
Rica Hotealla máksá joavkku idjadeami. Lassin leat lágideaddjit: Kárášjoga Swingklubba, Bieskenjárgga Spábbačiekčansearvi, MUVÁ Sámi joatkkaskuvlla bokte ja Nuoraidklubba Árran. Konsearta lea fálaldat vel sidjiide geat eai beasa sisa olgobáikkiide gos vuvdet vuollaga. Danne lea konsearta birasviesus ja buohkat boarrasat go 13 jagi besset sisa. Lágideaddjit hástalit buohkaid gárvodit 60 ja 70-loguid biktasiiguin. ¶
"Flax" nammasaš ruhtaspeallu galgá "Norsk Tipping" speallofálaldagaid sisa dán mánu 22. beaivvi rájes. Stádaráđđi lea maid mearridan ahte heaittihuvvon "pengeloddet" sadjái galgá álggahuvvot speallu. "Flax" loattaid speallannjuolggadusaid lea "pengelotteri" stivra ráhkadan ja dat doibmet gitta dassá go kulturdepartementa ráhkada ođđa njuolggadusaid. Stuoradiggi mearridii juovlamánu 17. beaivvi loahpahit 1976:a "pengelotteri" lága. ¶
Kárášjoga báikkálaš searvi lea doaibman 20 jagi. Searvi lea maid bargan ollu diehtojuohkimiin váibmo- ja geahpesdávddaid birra. Searvi maid lágida deaivvademiid ja hárjehallamiid, muitala Kristine Nedrejord. Dán jagi lea riikaorganisašuvnnas earenoamáš doaibma jođus. Sii leat sádden sáttasoappi. 350 gielddain leat sátnejođiheaddjit váldán vuostá sáttasoappi, ja dákko bokte geatnegahttán iežaset bargat veajuidahttinbargguin. Veajuidahttinbarggu váldoulbmil lea veahkehit olbmuid fas julggiid nala, maŋŋel buozalmasvuođa ja oahpahit olbmuid birget vaikko lea garra váibmo- ja geahpessivva. Kárášjoga sátnejođiheaddji Kjell Sæther maid váldá vuostá dán hástalusa. Son lea LHL busse luhtte guoktenuppelogi áiggi. Viđa vahku sisa maŋŋel go lea váldán vuostá sáttasoappi, de galgá gielda doallat čoahkkima gos háleštit veajuidahttima birra. ¶
Son dovddastii ahte gávcci beaivve ovdal buot bassiolbmuid beaivvi galggai son biekka bidjat Nils Jenseniii Rognsunddas. De son nuolai čázeha olgeš juolggis dakko gokko lei goalki. Álás juolggi basai mearas ja dajai: «Gáddedálki, gáddedálki» . De bođii biegga. Son logai ahte eai galgga beare stuorra borjasa geassit ovdal go leat ollen Kubbenesa meaddil. Dan maŋŋel gal ožžo borjjastit nu ollu go fanas gierddai. Trine, Ole Qrjesen eamit, siđai su iežas isidii dahkat noađi. Son lei čuvvon Nils Jensena Hasvikii, ja dál hálidii fas isida ruovttoluotta. De válddii son spiinnečivgga ja bálkestii merrii ja dajai: «Áhpedálki, áhpedálki» . Muhto spiinnečivga gišvvardii bearehaga mearas. Danne šattai biegga beare garas. De dajai Ávive Trinii: «Ipmil árpmit sin! Mun balan sii leat beare árrat vuolgán, go biegga lea beare garas. Jus leat boahtán dan vuosttaš roasu sisa de diehtá dušše Ipmil bohtet go sii ruovttoluotta.» Muhto dakkár dálkin láhppojedje buohkat. –Duolva barggu boađus. Go bijai biekka ovtta davviáddjái, de son dovddastii ahte lei bassan juolggi ja buktán loččes máttabiekka. ¶
Ákkavákki nieida May Irene Nilsen (17) gullá fas «masson» bulvii. Siiddas ii leat oahppan sámegiela, vaikko áhčči máhttá giela. Skuvllas ja iešdáhtus lea son fas oahppan sámegiela. –Lea gal bahča gazzat teadjabasttiin, dan mii livččii galgan sisa mielkekohpain, doapmá vástidit go jearan mo giellamassin lea čuohcan sutnje. –Orru leamen nu issoras vuoiggameahttun ahte njealjejahkásaččat hállet buorebut go mun. Gáđaštan sin, muhto seammás udnon daidda iežaset giellamáhtu. Gáivuona Sámenuora jođiheaddji ii dieđe sihkkarit man olu sámegiela eará nuorat máhttet. –Sámegiella ii geavahuvvo goassege nuoraid gaskkas. Iige lea buorre diehtit man olu earát máhttet. Muhtimat eai máhte maidege. Nuppit fas máhttet hui olu, muhto eai dat duostta hállat gal. ¶
-duođaštuvvon ákkaid dihte ožžot ovdagihtiilohpádusa (dat guoská dušše stáda ja priváhta allaskuvllaide, ja maid UiS) -ohcet beassat sisa erenoamáš árvvoštallama vuođul -lea váldán oahpu Rudolf Steinerskuvllas -leat váldán oahpu eará sajes go Davviriikkain -leat váldán IB-oahpu (International Baccalaureate) -áigot ohcat beassat sisa realgelbbolašvuođa vuođul -fertejit ohcat ássanlobi ja dárbbašit jođanis vástádusa ¶
Mannan čavčča logai Erkke Ánde iežas áigut geassádit Ohcejoga gieldda politihkas. Guhkes gieldapolitihká duogáža geažil oaččui konjáhka ja rásiid skeaŋkan. Dáidá bohtal leat guorranan ja rásit goikan go almmái fas lávke sisa politihkkii. ¶
Jođan sisa ¶
Oululaš almmái lea girdilan bearjadaga Oulus guovttebáikásaš Piper 18 Super Cub -smávvagirdiin. Son bisánasttii Avvilis ja jotkkii mátkki ja seivvodettiin Veahčajávrái son ribahii girdi soajá ja govddohaga fasket čáhčái menddo árrat ja nu girdi guppistii. Girdi jorihii selggolassii ja bázii govdut govddohagaid vehkii. Lihkohisvuohtabáikkis, Veahčajávrri máttageahčen, lea moadde mehtera čieŋal. Almmái ii lápmašuvvan bárttis muhto son gárttai vuodjat moaddečuohte mehtera gáddái ja beasai meahccebartta sisa liekkadallat. ¶
Máze ja Ávjju nieiddat coggaledje gal ollu moalaid dan botta go besse čiekčat. Dán viđa čiekčamiin báhče sii olles 18 moala ja luite fal dušše sisa njeallje. ¶
Liekkusin dat rávásmuvvan beivviid sisa ¶
GUOLLEVUDJII: Dákkár glássabohtaliid sisa bidje guollevuoja, dahje viinni. ¶
– Muđui ii leat luohttehahtti, dat šaddá mekánalaš ja dalle dat ii leat teáhter. Neavttár maid ii sáhte álgit moraliseret ja dovdat ahte dát ii leat riekta. Mo mun dalle sáhttan iežan sisa váldit dan olbmo gean galggan čájehit. ¶
Gálvu mii dán rádjai ovdal rahpama lea boahtán sisa lea eanaš biktasat ja dat devdetge stuorra oasi buvddas. Dáppe orru leamen vejolaš dan stuorámus gáibideaddjis gávdnat justa maid son dárbbaša. Dáppe leat čahcejeahki, bieggajeahki, skuohči dahje iiskuohči biktasiid justa dan ivdnái maid dárbbašat. Ja de vel lea duđusge bursa vel mii mearrida maid don hálidat. ¶
Dál leat su. 12 200 sáni vuorkkás. Sátni logahallojuvvo oktan váldosátnin ja jorgaluvvo máŋgga gillii. Dálá vuorkkás leat eanaš sánit davvisámegillii ja dárogillii. Sivvan lea go dat leat vižžojuvvon ovddeš vuorkkáin. Sámediggi joatká dál sátnelogahallama ja geavaha návccaid bidjat sisa eanet oarjel- ja julevsámegiel sániid. Vuogádaga lea Sámediggi ovddidan ja dasa lea vejolašvuohta maŋŋil bidjat eanet gielaid. ¶
RASTTILDI GEAINNU: Dát stuorra 4WD Chevrolet galggai sisa bisananbáikái, ii ge oaidnán biilla mii bođii ovddal. ¶
Kárášjoga leansmánnibálvá Frank Nilsen muitala ahte stuorra biila galggai vuodjit sisa bisananbáikái ja bonjastii ovddabeallái biilla mii bođii lulil ja manai Leavnnja guvlui. ¶
– Eai ovttage eará vuoiŋŋalaš spesialisttas leat leamaš nu ollu barggut maid galgá bargat ja nu máŋggalágan ovdanbuktinvuogit. Ja leat hui ollu oktasašvuođat iešguđetlágan olbmuin vaikko orrot hui guhkkálaga ja leat eallán iešguđet áiggis. Nie álgen ipmirdit ahte dá lea gusto min vuosttaš stuora kulturfága. Šamangoansttat leat máilmmiárbi ja mu bálggis dien árbbi sisa rahpasii báikkálaš sámi árbevieruid bokte. ¶
– Mun lean beroštan šamanismas juo unnivuođa rájes. Bajásšattadettiin lei dat mu mielas hui erenoamáš, dat lei dego juogalágan niehku, lohká son ja gahččá oanehaš jurdagiid sisa olggos geahčadettiin. ¶
3. Máhcas jienastanlihpu nu ahte bellodatnamma šaddá sisa ja steampilastinsadji olggobeallái! De ii oktage oainne maid don jienastat. Ii galgga konvoluhtta dahje eará olggoš go jienastanlihppu galgá steampilastot. ¶
–Buvddain leat gárvves mordojuvvon fierpmit. Ii leat eará go stámppa sisa geassit daid, ja maŋŋá fas suohpput johkii. ¶
org. nr. 838 081 592. Vejolaš gáibádusat/moaitámušat fertejit dieđihuvvot fitnodahkii 6 - guđa - vahkku sisa rehkenaston 14.09.2005 rájes. ¶
V T CONTRACTORS ANS, Stuorrageađgi 16, 9730 KÁRÁŠJOHKA, org. nr. 981 611 365. Vejolaš gáibádusat/moaitámušat fertejit dieđihuvvot fitnodahkii 6 - guđa - vahkku sisa rehkenaston 17.09.2005 rájes. ¶
VT CONTRACTORS AS, Stuorrageađgi 16, 9730 KÁRÁŠJOHKA, org. nr. 986 498 931. Vejolaš gáibádusat/moaitámušat fertejit dieđihuvvot fitnodahkii heaittihanstivrra jođiheaddji Teuvo Juhani Moberg bokte, Munkebergsgata 28, 97341 Luleå, Sverige 2 - guovtti - mánu sisa rehkenaston 17.09.2005 rájes. ¶
–Mu bargu nogai dasa go moai ovttain skihppáriin bártašuvaime mohtorgielkkáin. Vujiime man nu njeaiga ja mun firren birrat birra ovtta fiellolána sisa ja mus laikkai čoarbbeales rievssatmahtásaš bihttá. ¶
Lea go menddo ollu gáibidit ahte jienasteaddjit ja almmolašvuohta ožžot válgabohtosiid moatti beaivvi sisa jagis 2005? Nu orru leame! ¶
SÁPMI: Geaidnojohtalusguovddáš (175) addá beaivválaččat dieđuid Guoládatnjárgga váldoluottaid siivvuin, dieđiha Stáda Geaidnodoaimmahat. Geaidnojohtalusguovddáš Stáda geaidnodoaimmahagas ožžot guktii beaivvis geaidnodieđáhusaid ruošša geaidnoeiseválddiin. Dieđáhusat leat daid geainnuid birra mat dolvot olggos ja sisa Murmánskas Norgga ja Suoma bokte, ja maiddái dan geainnu mii manná St. Petersburgii. Diet dieđáhusat biddjojit min geaidnodieđáhus dieđuid sisa vai buohkat geat váldet oktavuođa Geaidnojohtalusguovddážiin álo ožžot ođđaseamos dieđuid. Geainnuid birra sáddejuvvojit maiddái dieđut duollostašuvdnii Girkonjárgga lahka. Doppe bidjet daid dieđuid rádjevistti seaidnái. ¶
Biegga lea čoaskkis mearragáttis. Manan sisa ealáhusvistái. Doppe čohkkájit guolásteaddjit Reidar Larsen, Viggo Larsen ja Terje Pedersen. Sii orrot dego movttegis olbmát, ain reaškkihit. Eaige sii čirro seammaláhkái go Magnhild Mathisen vaikko vel Finnmárkkoláhka nohkáge fiervái. ¶
Jus dárbbahat veahki buktit sisa elektruvnnalaš iešdieđáhusa de sáhtát riŋget čuvvovaš nr: ¶
Oahppit čájehedje gussiide čemiija geahččaleami. Sii gohčodedje dan diibmoreakšuvdnan. Ieš dat reakšuvdna lei nu ahte, go glása sisa bidjá dihto golgosa, de ivdni rievdá juohke sekunddas. Sis ledje Mikrobombat ja čájehedje maid dat sáhttá bargat. Mikrobombbat dieđusge bávkkihit. Čájehedje mo oažžut alit čuovgga čađačuovgi golgosis. Loahpas čilgejedje sii mii suvrra arvi lea ja ráhkadedje dakkár lágan reakšuvnna. Dát geahččaleamit geavahuvvojit maiddái eará oktavuođain juohkebeaivválaš eallimis. ¶
Fitnančujuhus: Fossveien 24, uksa sisa Steenstrupgates. Tlf.: 22 99 55 00. ¶
ČUOIKKAID BALLU JA MIN NIEHKU: Dá lea másiidna mii orru leamen dego niehku Finnmárkku čuoikaeatnamiid olbmuide. Mášiidna fille čuoikkaid iežas lusa, njamista daid sisa ja goikada daid jámas! ¶
–Oktasaš sisaváldin ii váldde sisa eará go vuođđooahpuide dego Oahpaheaddjioahppu. Diimmá čavčča álggii journalistaoahppu, ja dat lei hui bivnnut. Sivvan dasa go dán jagi ii leat seamma stuorra sisaváldin oktasaš sisaváldima bokte lea dat, ahte mis eai álgge ođđa fálaldagat, mat lávejit hui bivnnuhat, čilge Hætta. ¶
– Mis leat ollu lassi- ja joatkkaoahput maidda mii váldit studeantaid sisa báikkálaš sisaváldima bokte. Eanaš oahppiid váldit ge sisa báikkálaš sisaváldimis, loahpaha Hætta. ¶
Muhtumat gal čužžo olggobealde ja guldaledje ja soapmásat sis gehčče loavdda healmmi vuolde sisa teltii. ¶
-Dát lea šállošahtti go eat ožžon dán tealttá maid leimmet diŋgon. Dál ollu olbmot šaddet gillát go eai beasa sisa teltii ja geahččat dáid aristtaid gean ledje vuolgán vásihit, lohká lágideaddji Sámedikkis Juha Guttorm. ¶
Mathis Bongo lea váldán váldofága fidnopedagogihkas mas lea bargan ovttastahttit praksisa ja teoriija, ja son lea árbevirolaš máhtu geassán sisa. Son lea 2001 rájes dainna bargan ja seammás lea čađat bargan ja čatnan bargguid iežas doaimmaide skuvllas. ¶
org. nr. 838 081 592. Vejolaš gáibádusat/moaitámušat fertejit dieđihuvvot fitnodahkii 6 - guđa - mánu sisa rehkenaston 14.09.2005 rájes. ¶
V T CONTRACTORS ANS, Stuorrageađgi 16, 9735 KÁRÁŠJOHKA, org. nr. 981 611 365. Vejolaš gáibádusat/moaitámušat fertejit dieđihuvvot fitnodahkii 6 - guđa - mánu sisa rehkenaston 17.09.2005 rájes. ¶
2 - guovtti - mánu sisa rehkenaston 17.09.2005 rájes. ¶
Vejolaš gáibádusat/moaitámušat fertejit dieđihuvvot fitnodahkii 6 - guđa - mánu sisa rehkenaston 01.10.2005 rájes. ¶
Áigemearri sáddet sisa evttohasaid namaid dán jagáš kulturbálkkašupmái lea njukčamánu 15. beaivvi ¶
Suoma beale badjeolbmot eai hálit Norgga beale bohccuid guohtut dain eatnamiin mat leat sin bálggosáiddi ja Anárjoga gaskkas, go dat leat dehálaččat sidjiide. –Mii doahput jeahkalit bohccuide dain eatnamiid ja leat maid jeageldoahpun áiddit. Mii šaddat álohii váruhit vai daid áiddiid sisa eai mana bohccot, čilge Valle. ¶
JOVNA NILÁS: Ingor Ánte Áilu neaktá váldorolla Jovna Nilás, guhte lea meahcehas gii šaddá olbmuid sisa vuolgit. ¶
Larsen árvida ahte direktoráhtta galgá iskat leatgo sus dakkár bivdorusttegat mat leat rievttes sturrodagas, nugo dat man sisa reabbát galget čákŋat ja masa reabbáid bidjá fatnasis. Su mielas orru dárbbašmeahttun guolástusdirektoráhtas iskat movt son áigu bivdit. ¶
JEARRÁ SISA BEASSAT:Viimmat de boahtá soagŋoalmmái Ráikku Niillas ja jearrá, oažžu go soagŋofárru sisa boahtit. ¶
Sisaváldingáibádus: Dábálaš lohkangelbbolašvuohta dahje sisaváldin reálgelbbolašvuođa vuođul. Eanemusat 30 studeantta váldojuvvojit sisa ohppui. ¶
A P ANTI & P A EIRA DA, Jeaggeluodda 42, 9730 KÁRÁŠJOHKA, org.nr. 984 013 256. Vejolaš gáibádusat/moaitámušat fertejit dieđihuvvot fidnodahkii 6 – guđa – mánu sisa rehkenaston 02.05.2005 rájes. ¶
–Buot doaluide besset olbmot sisa nuvttá, earret konsertii, lohká rektor. ¶
–Mun vuorddán dáppe. Várra šaddet mu coggat rindde sisa ja geasehit geidnui guokte miilla tráktormáđiija mielde. Ieš goit in vuolgge vánddardit, lohká Johnsen. ¶
– Mii leat geahččalan steŋget uvssaid, muhto de leat muhtumat fas gaikon sisa dahje cuvken lásiid, lohká Annik Stigen. Son ii dieđe mo sii galget birget sisabáhkkemiin vistái ja billistemiin. ¶
Lea Hemkôp gávperáidu mii dál álgá vuovdigoahtit suovas- ja goikebierggu ja čoarbbealbierggu. Álggos lea vuovdaleapmi dán ja boahtte vahkku buot Ruoŧa Hemköp gávppiin, dasto lea guhtege gávppi duohken ahte váldetgo sisa eanet bohccobierggu. Lea Ammarnäs Vilt mii johiđa bierggu ¶
3D-čuoikka láse sisa boaldán ¶
Sotnabeaivvi čuovganeapmái bulii guovdu Kárášjoga márkana viessu. Ikte galge politiijat mannat sisa ja dutkagoahtit buollima, muhto dállu buollái fas ievttá iđida. ¶
Dát fearán álgá go ealgaáldu bođii guovdu Kárášjoga márkana mánnodat eahkeda. Áldu ieš gal manai fas dearvan meahccái, muhto miessi dajui boazoáiddi sisa dálu luhtte mii lea skuvlla lagamus ránnjá. Doppe ruohtai áidái ja dojii niskki. ¶
OSLO: Ohcanbáberčopma beassat sisa Norgga Mátkeealáhusallaskuvlii lea lassánan measta 90 proseanttain ovtta jagis, ja njeallje ohcci viđa ohccis leat nissonolbmot. Dál álggaha allaskuvla vuosttaš geardde ovttasbarggu norgga mátkeealáhusain. ¶
Jus don juo leat ohcan ovdal njukčamánu 1. beaivvi áigemeari, de it galgga sáddet sisa ođđa ohcamuša cuoŋománu 15. beaivvi rádjái. Vaikko eai dohkket du ákkaid beassat sisa erenomáš ákkaid vuođul dahje dan ahte galggašii ovdagihtii oažžut lohpái skuvlasaji, de don leat liikká mielde sisaváldimis dábálaš eavttuid vuođul. ¶
Suoidnemánu 1. beaivvi: Ođđasis vuoruhanáigemearri. Maŋemus vejolašvuohta rievdadit iežat vuoruhanlisttuid dahje laktit iežat listui ođđa lohkansurggiid. Dat lea maid áigemearri jus maŋŋel galggat sáddet, namalassii maŋemus vejolašvuohta sáddet sisa skuvla- ja oahppoduođaštusaid. ¶
Suoidnemánu 10. beaivvi: Čujuhusrievdadeapmi: Oktasaš sisaváldin ii váldde ovddasvástádusa dain reivviin mat eai joavdda ohcci lusa fárrema dihte, dahje dan dihte go eará sajes vurkkoduvvo poastta luomu dihte, dahje go poastta sáddejuvvo viidáseappot. Danne lea deaŧalaš sáddet sisa čujuhusrievdadusa ovdal suoidnemánu 10. beaivvi. ¶
–Unnán áigi dovdo easka hui bures dalle go galgá addit sisa bargguid. Dalle leat áigemearit maid ferte čuovvut ja dalle ferte nagodit čohkket jurdagiid. ¶
–Dát searvi lea ásahuvvome dál, ja mii leat ožžon ođđa eaiggáda sisa mii lea Juhls Silver Gallery, lohká Gullik Hansen. Su mielas lea hui buorre ja dehálaš ahte báikkálaš eaiggát boahtá searvái. –Lea hui buorre ja dehálaš signála go báikkálaš fitnodagat háliidit leat mielde dás. Lea buoret ahte priváhta ealáhusdoallit leat mielde dás go suohkan. Suohkan sáhttá baicca ekonomalaččat doarjut hotealla, earret eará dainna lágiin ahte addit viessosaji eaiggáduššansearvái, lohká Hansen. Juhls Silver Gallerya Sunniva Juhls maid doarju Hansena das ahte báikkálaš beroštupmi lea dehálaš. –Searvvaimet dása dan dihte go min mielas lea dehálaš čájehit almmolašvuhtii, earret eará Innovašuvdna Norgii, ahte mii báikkálaš ealáhusdoallit dušše vuorddášit goas muhtin olggobealde boahtá midjiide ordnet hotealla. Mii háliidit addit positiiva signálaid ahte mii jáhkkit prošektii ja ahte mii bargat aktiivvalaččat oažžut deike hotealla. In jáhke Innovašuvdna Norgga addit doarjaga jus ii leat beroštupmi báikkálaš ealáhusdolliid gaskkas hotellii, oaivvilda Juhls. ¶
Ovdal juovllaid galggai fuolahit muoraid sisa ja dálu čorget. ¶
– Juoigamiin ii orron manname bures, leimme hirbmat balus. Leimme biilii mannan čohkkát, go gulaime radios ahte leat almmuhišgoahtán vuitiid, muitaleaba soai. Nu viehkaleigga sisa ja doaivvuiga vejolašvuođa nohkan go eaba boahtán goalmmát iige nuppi sadjái. ¶
ARCTIC MOTOR ANS , 9730 KÁRÁŠJOHKA, org.nr. 962 274 129. Vejolaš gáibádusat/moaitámušat galget dieđihuvvot fitnodahkii 6 – guđa – vahku sisa rehkenaston 01.10.2005 rájes. ¶
– Mu mielas lea ártet, lea Guovdageainnu várresátnejođiheaddji Aslak Anders Tornensisa kommentára dasa go Goahtebealji vihtta stivralahtu dál leat geassádan eahpeluohttámuša dihte stivrajođiheaddjái, Isak Mathis O. Hættai. Preassadieđáhusas Goahtebeallji KF geassádeaddji stivralahtut sihtet maiddái suohkana válljet addetgo sii Goahtebealljái ollislaš ovddasvástádusa suohkana ealáhusovddideapmái vai eai. Várresátnejođiheaddji Tornensis ii dovdan stivralahtuid geassádanášši, go Min Áigi riŋgii. ¶
–Doppe leat maiddái busset man sisa bidjá čoavjji ja ágildávtti. Luossabivdi galgá váldit iskosiid ja deavdit skovi mas muitala gos lea goddán hávgga. Dan galgá dahkat vai iskosat eai seahkan, jus goddá ollu hávggaid, čilge Henriksen. ¶
–Dat lea lunddolaš go bidje sisa čikčiid geat čikčet vuolit divišuvnnain, muhto Sámi hárjeheaddji hálidii buot čikčiid suovvat čiekčat, lohká Heatta. ¶
Olsen oažžu dan vuosttaš stipeandda. Son áigu čállit artihkkalráiddu kulturfylkka Finnmárkku birra ja fylkkagieldda kulturbargosajiid vuoruheami birra. Njeallje ohcama sisa bohte sisa. ¶
II BALA: Jánoš Trosten iská beassat Stuorradiggái Sámiálmot Bellodaga ovddas. Sus lea buorre jáhkku jienastuvvot sisa jus oačču SisFinnmárkku sápmelaččain stuorra doarjaga. ¶
Juovlamánu 27. beaivvi eanandoarggástusa geažil badjánii issoras stuorra tsunami bárru, ja duššadii sullii 150.000 olbmo ja milljovnna olbmo masse iežaset ruovttuid. Ii oktage dáidde dárkilit diehtit daid olbmuid meari, geat masse guolástus- ja turisma ealáhusa. Maŋimuš dieđuid mielde Sri Lankas leat duššan badjel 30 000 olbmo. Mun lean fitnan Sri Lankas golbmii; vuosttas háve 1998:s, nuppe geardde 2002:s ja maŋemus 2003:s. Mu mátki 2003:s álggii ođđajagimánu 9. beaivvi. Álggus girden Praha nammasaš gávpogii ja nuppe beaivvi Colomboi, mii lea Sri Lanka oaivegávpot. Girdin Prahas Colomboi bisttii oktiibuot 11 diimmu. Mu suopmelaš ustit lei vuostáváldimin mu Colombo girdingieddis ja su fárus bohten Gapungoda nammasaš gillái, mii lea sullo oarjerittus. Verdde dállu lea mearragáttis guhkes gutko alde, lahka Negombo guolásteaddji gili. Dáppe olbmot leat katolihkalaččat, vaikko sullos eanaš olbmot leatge buddhalaččat ja hindulaččat. Gapungoda gili olbmot leat jábálaččat, dálut leat stuorrát ja buori ortnegis, šilljut čábbát ja stuorra stálleverráhat dollet bovdekeahtes gussiid olggobealde. Dán guovllu oaiveealáhus lea guolástus, muhto nubbi ášši lea man bures dat loahpa loahpas gánnáha. Gánnáheapmái lea garrasit čuohcán dat álbmogiidgaskasaš bivdu, mii dáhpáhuvvá rittu olggobelade. Ruoššat ja japánalaččat goivot mearas milljovnnaid tonnaid veardde guliid, mat fitnet gođđimin Sri Lanka rittuin. Na guollesállašat leat geažos áigge uhcibun šaddan. Go ledjen moadde beaivve vuoiŋŋastan, vulgen oahpásmuvvat birrasii. Ođđajagimánu 14. beaivve vuoddjájin Colombo guvlui ja das ain ovddosguvlui geainnu mielde, mii čuovvu vuollegis mearrarittu. Vuosttas beaivvi siktejin Hikkaduwa nammasaš báikái, gos leat dávjá suopmelaš turisttat. Nuppe beaivvi lei jurdda joatkit mátkki sullo máttageaži mielde Tangalla nammasaš smávva gávpogii. Dat lea Calle nammasaš gávpogis golbma miilla nuorttas guvlui. Goalmmát beaivvi lei oaivil ollet Ratnapura nammasaš gávpogii, mii sajáiduvvá alla duoddariid vuollái. Mátkki áigge fitnen buotlágán báikkiin. Vuosttas lei buddhalaččaid Katura nammasaš tempel. Riddoguovlluin oidnojit máŋggat pálbmamuoraid šaddadanguovllut ja oarjeriddu leage okta guovddášbáiki, gos ráhkadit arrakki nammasaš brandy viinna. Čuovvovaččat bisánin Induvara nammasaš gillái, gos ráđđehus ruhtte galparihccit dutkanpošeavtta, mas šaddadanrusttegat sáhttet oastit guolásteddjiin daid moniid, maid sii leat gáttiin čohkken. Monit hávdujuvvojit mehterbeale čiekŋalaš liegga sáddo siste. Doppe dat guovtte mánus gikset smávva galparihccihin. Dan maŋŋá dat smávva galparihccihat dollojuvvojit čáhceáldaid siste ja muhtin áigge geažes dat luitojuvvojit merrii. Jahkásaččat dakkár ovtta šaddadanrusttegis luitojuvvojit 200.000 smávva galparihcciha merrii. Dáppe oinnimet maid dakkár galparihcciha, man ahki lei badjel 80 jagi. Dáppe mátki joatkašuvai Hikkaduva gávpogii, mii lea okta sullo deháleamos turistabguovddážiin. Dáppe leat valljis hoteallat, main namain oidno sátni koralla. Sivvan dasa leat dat korallat mat leat gávpoga olggobealde mearas. Dat leat mearas čázevuolde dego ivnnálaš šaddogárdi. Laigohin fatnasa, mas vuođđu lei dahkkon glásas ja vudjen geahččat korallaid. Beahttašuvven, daningo ivnnálaš korallat leat dáppe maŋimuš jagiid áigge jávkan. Sivvan lohke, ahte stuorra ábiin liekkasvuođa bajidan El Nino iđa lea duššadan dáppe ollu korallaid. Maiddái turisma heađušta korallaid eallima. Idjadeami maŋŋá joatkášuvai mátki Weligama guvlui. Doppe galgen oaidnit guolásteaddjiid, geat muorrajulggiid alde guolástit. Eanaš oassi gárvvisin sáddo sisa čuggejuvvon julggiin ledje dán háve guorusin. Gáttit Colombos máttásguvlui leat buhtis sáttogáddit. Mearra dáppe lea áivve ruonás ja go dasa lasihuvvojit čappa pálbmamuorat, lea govva paradiijása birra gárvvis. Dakkár gáttis lahka Calle gávpoga idjadeimmet 15.1.2003. Aiddo deike časkkii dat stuorra tsunami bárru sullii diibmu 10 áigge iđibeaivve juovlamánu 27. beaivvi. Goalmmát beaivve mus lei jurdda vuodjit čađa arvevuovddi ovtta geainnu mielde, man balddas lea 210 mehter allosaš bákti. Hui mohkkás ja heajos geainnu maŋŋá bohten issoras alla bávtti gurrii, mii lei guovdo arvevuovddi. Go ledjen lávken biillas olggos, čuovvolin báikkálaš ofelačča, gii muitalii ahte bávttis leat badjálagaid golbma sierra dási, mat čatnasit Buddha eallimii. Gorgŋon bajásguvlui ja oahpis bisánii duollet dállet čájehit ja muitalit guovllu birra. Vuoddjájin davasguvlui ja eahkedis ollejin Ratnapura nammasaš gávpogii gos ledjen golbmá ija. Ođđajagimánu 17 beaivvi vuoddjájin Kapungodai, gosa bohten sullii diibmu 16. Guolásteaddjit ledje aiddo geassán fárppi gáddái ja nu bessen čuovvut mo dán vuoro stuorra guollesálaš juhkkojuvvui. Diibmu 19 geahčadeimmet go beaivváš luoitádii oarjjás India abi duohkai. Imaš, smihtten. 60-jagi dassái go mun riegádin dán máilbmái Anár márkanis, lei garra borga ja galbma davvebiegga. Dál seamma beaivve mun ledjen dáppe 10 000 kilomehtera geažes iežan riegádanguovllu olggobelade. Smihtten, gosa mii sámit vel geargat? Moadde beaivve ovdalgo vulgen Supmii, fitnen vel oahpásmuvvamin Colombos báikkálaš museai. Ledjen dán mátkki áigge oaidnán Sri Lanka muođuid, ledjen deaivvadan guovllu olbmuiguin, beassan sin ustitlašvuođa vásihit, oaidnán meara čábbodaga ja gullan dan jupmama seammago oaidnán duottarmáilmmi imašvuođa. Sullo historjá oidnui mátkki áigge 2500 jagi duohkai. Sullo gonagasat leat measta buohkat sorbmejuvvon veahkaválddálaččat 1500-logu rádjái. Dán maŋŋá bohte sullui kolonisttat; portugálalaččat, hollándalaččat ja maŋimužžan eaŋgalas olbmot 1800-logu álggus. Ceylonis bođii iehčanas riika 1947:s ja dat rievdadii namas 32 jagi dás ovdal Sri Lankan. Iehčanasvuođa áigge riikkas leat sorbmejuvvon máŋgalotduhát olbmo stuimmiin ja sođiin. Nu ahte issoras lea riikka historjá dán beaivvi rádjái. 2001 čavčča, vahku ovdal go WTC:a toartnaid fallehedje, duššadedje terrosittat 10 girdinmašiinna, maid Sri Lanka riikka fitnodat oamastii. Ja dál duot issoras tsunami bárru duššadii sullo máttimus oasis badjel 300 olbmo ja ealli olbmuin measta buot. ¶
NSR:s lea dušše okta gáibádus maid dát oktasaš listu ferte dohkkehit, namalassii ahte listu ferte doarjut NSR:a sámediggepresideantta árvalusa sámedigge vuođđudeami oktavuođas ja muđui ovttasráđiid NSR:ain válljet olbmuid sámediggeráđđái. Jus mat min oktasaš listu oččošii golbma áirasa sisa Kárášjogas, buvttášii dat stuorra vejolašvuođa oažžut Kárášjoga-olbmo sisa sámediggeráđđái, ja áinnas muhtin badjeolbmo. Kárášjoga Sámeálbmot Bellodat doalai jahkečoahkkima 29.12. gos geardduhuvvui makkár gáibádusat fertejit ollášuvvot jus SáB galgá miehtat ovttasbargui. Mu mielas gal ii galggašii leat veadjemeahttun miehtat sin gáibádusaide. ¶
Báktebohkká Nuorra báktebohkkát fertejit váruhit ahte eai šatta báraid gaskii. Ale vikka dakkáriidda geat eai leat áibbas friddja. Sáhtát šaddat olu bárttiid sisa jus it várut. Lihkus mannet áššit geahppaseappot barggus. Dán vahkku beasat čájehit maid don máhtát, ja dasa gal liikot. Lihkkologut: 5, 12, 23 ja 30 ¶
–Oidnen maiddái ahte guovžžačivggat ledje juo suotnjan álddu sisa ja borragoahtán. ¶
Váile 620 miljovnna juolludii Bondevika ráđđehus sámi áššiide boahttejagi bušeahttaevttohusas, maid almmuhii mannan bearjadaga. Dál lea Stoltenberga ráđđehus geahččame bušeahta ja golmma vahku sisa galgá lovttohallat ruvnnuid evttohusas. Dattetge golmma vahkus, dassážiigo bušeahtta galgá dohkkehuvvot, ođđa ráđđehus ii dáidde háhppehit ollu rievdadit. Danne dáidá oalle sihkar ahte sámi juolludemiid eai lihkahala. ¶
–Mu mielas lea Olgoriikadepartemeanta ruovdi go duste mannat sisa dan prošektii, vaikko álggus ledje gal eahpesihkkarat, lohká Eira. ¶
De boahtiba soai, goappásge ruhtačoagginsáve gieđas maid addiba Heidi Råmannii. Inger Anne Mienna lea vázzán dálus dállui Rávdojogas. Maŋimuš ruhtačoaggi, John Nystad, boahtá moji viimmat sisa báŋkovistái. ¶
Nuolggo oktavuohta biebmolottiide dahje diŋggaiguin maid leat atnán njoammuduvvon lottiide. Dássážii leat eanas bohciideamit leamaš giliin gos bearrašiin lea smávva vuonccismoahtti ja dat ruhttet luovos olggos sisa viesuin ja stoahkki mánáid gaskkas. ¶
Dát lea hui vuogas vahkku dutnje ja dus leat ollu vejolašvuođat ovdanbuktit iežat sierralágan ja buriid beliid. Muhto gánnáha atnit jierpmálašvuođa, ernoamážit ráhkisvuođa áššiin. Vaikko dovddat iežat nanusin ja leat hui geasuheaddji, de sáhtát geavvat váttisvuođaid sisa jus áiggut guokte bálgá duolbmat oktanis. Vahku loahpas lea dus buorre vejolašvuohta suokkardeapmái. ¶
Politiallaskuvla váldá sisa ođđa studeanttaid ¶
Áigodat 1979 gitta 1985 rádjái lei ilgadeamis áigi min álbmogii. Soahteveahka bivddii indiánaid njulgestaga dego elliid. Muhtin háve čohkkejedje mayagilášálbmoga fierbmái ja luite olbmuid vulkána sisa helikopteris. ¶
Maŋimuš áigodagas lea Sámediggi dihtomielalaččat bargan dan ovddas ahte oažžut eanet olbmuid čálihit iežaset jienastuslohkui ja maid oažžut eanet nissonolbmuid sisa Sámediggái. Go dainna lea lihkostuvvan, de dat nanusmahttá sámi demokratiija. Vuosttas geardde Sámis ja vuosttas geardde Davviriikkain ja jáhku mielde oba máilmmis rahppui ge gaskavahku parlameanta, mas leat nissonolbmot eanetlogus. ¶
Gieldda mearrádusa sáhttá váidalit plána- ja huksenlága §27-3 vuođul Finnmárkku fylkkamánnii 3 vahku sisa almmuheami rájes. ¶
–Dieđus lea sadji ráđis dehálaš midjiide. Jus SáB boahtá áirasiin sisa máddin, de sáhttá šaddat váttisin dohkkehit ahte min bellodat galgá bissut feaskáris, almmuha Terje Tretnes. ¶
Dán jagi ledje badjel 1700 dáiddára sádden sisa bargguideaset ja fal čuođis besse mielde. «Høstutstillingen» lea okta dain dáiddačájálmasain mii lea geasuhan eanemus olbmuid. Dán jagi dáiddačájáhus bistá čakčamánu 10. beaivves gitta golggotmánu 9. beaivái. ¶
Mii oaidnit ahte buollán hoteallas leat ain eanet láset ja uvssat cuovkanan/rahpasat, ja mii ballat ahte mánát ja nuorat mannet sisa billahuvvan hoteallavistái, ja geavahit dan čoaggananbáikin. ¶
– Dál leat váldán sisa diŋggaid maiddái eará sullasaš fitnodagain, lohká Kristensen ja guossoha gáhkuid ja gløgga gussiide. ¶
–Dál ii beasa nu dávjá sisa go viggá doaruhit mu nuoramusa, čilge son. ¶
Anne Næss Markussen Kárášjoga leansmánnikantuvrras dáhkida ahte pássa galgá leat eaiggáda luhtte 12 beaivvi sisa maŋŋá diŋgoma. ¶
Lávvardaga lea áigemearri sáddet sisa vearrodieđáhusa. –Sáddejehket elektruvnalaččat, ávžžuha Nuorta-Finnmarku livnnetkantuvrra hoavda Stein Østmo. ¶
KARASJOK TRANSPORT SERVICE AS, Jeagilvármáđii, 9735 KÁRÁŠJOHKA, org. nr. 958 789 971. Vejolaš gáibádusaid/moaitámušaid ferte dieđihit fitnodahkii heaittihanstivrra jođiheaddji bokte Magne Ingolf Maurstad, Jeagilvármáđii 36, 9730 KÁRÁŠJOHKA guovtti - 2 - mánu sisa rehkenastojuvvon 14.12.2005 rájes. ¶
Leansmánnebálvá Arvid Næss lohká ahte dát livččii sáhttán mannat ollu vearrábun, muhto lihkku lei go ealga manai sisa mielčuovvuseahta beale. ¶
Son oaidná álkit man hejot livččii sáhttán mannat jus ealga ii livčče boahtán sisa mielčuovvuseahta beale. ¶
Searvvi jođiheaddji Per Kjetil Somby lea nana duhtavaš bohtosiin. – Eat lean vuordán ná ollu tiinet. Ja mii leat hui giitevaččat go olbmot bohte konserttii, ja čájehedje váibmoláđisvuođa sidjiide geat dárbbašit veahki Asia-roasu geažil. Buot ruhta maid oaččuimet sisa doaluin, sáddejuvvo Kirkens Nødhjelpii, deattuha Somby. ¶
Oktan dávttiiguin burkke sisa ¶
– Guliid burkeheapmi lea iešalddes viehka álki. Heivvolaš guollebihtát biddjojuvvojit dušše burkke sisa oktan dávttiiguin. Dasto burkii boahtá ruddaliepma, masa sáhttá geavahit tomáhttapure, čázi, buđetjáffu, bihpporiid, sohkkara, šaddooljju, dilla ja sáltti. Rivttes seaguhusa ferte iskkadallat, muhto go iskkada de gánneha geavahit vuos vehásut ruttaid, dalle ii bilit guoli smáhka. Dasto burkket giddejuvvojit ja vuššojuvvojit čuođi moaddelogi gráda lieggasis. ¶
Bargiidbellodat lea dahkamin historjjálaš buori sámediggeválgga, go sii leat stuorámus bellodat Sámedikkis. Ikte vel bohte sisa guokte áirasa Álttá/Fálesnuori válgabiires, okta Lulli-Romssas ja okta Davvi-Nordlánddas, nu ahte Bargiidbellodagas leat 14 áirasa. ¶
Bakken sisa - Bartholdsen olggos ¶
Keskitalo lohká ahte NSR:ii lea lunddolaš bovdet ovttasbargui dálá ovttasbargoguimmiid, muhto lea mannamin dan guvlui ahte Guovddášbellodat oažžu dušše ovtta áirasa sisa ja manaha guokte áirasa. ¶
–Juo. Siskkobeallai lea merkejuvvon beaivi goas sátnejođiheaddji čuggii goaivu eatnamiid vuosttas geardde... Dál lea goaivu sátnejođiheaddji kantuvrras. Dan son lea lohpidan bidjat glássaskáhpe sisa vuojadanvistái. ¶
Vuosttaš jahkebeale rehketdoallu orru leamen álggus movttidahtti lohkamuš Kárášjoga ássiide. Gielda lea ožžon 1,6 miljon ruvnnu eanet sisa go seammá áiggis diibmá. 1997´ vuosttaš jahkebeali ledje olbmot ja fitnodagat máksán vearu birrasiid 10,6 miljon ruvnnu. 1998´ lohku lea 12,2 miljon ruvnnu. ¶
Dasa lassin leat boahtán 300000 ruvnnu unnán vearroruhta sisa olbmuin ja fitnodagain. Gieldda táhppa dás leat birrasiid 100000 ruvnnu, nu ahte vearrodietnasat leat geahppánan 670000 ruvnnuin dán jahkebeale. –Ođđa rádjaássiidšiehtadus lea várra dasa sivvan, dasto muhtin fitnodagain eai leat leamaš nu ollu doaimmat go diibmá, ovdagoddi árvvoštallá. Jos dát dilli joatkkašuvvá de dine gielda 1,5 miljon ruvnnu unnit 1998:s go 1997:s. Stuorra ovdagihtii máksámuš dahká liikká vejolažžan geavahit veahá eanet ruvnnu dán jagi. ¶
Mii dáhpáhuvvo «back stage» maŋimuš diimmu ovdalgo Beaivváš Sámi Teáhter neavttárat galget lávddi ala Jeagge Jussá čájálamasan? Min Áigi vulggii roggat sin čiegusvuođaid ja dollii Unjárgii čuovvut teáhterjoavkku. Diibmu 18.00: Buot orru leamen gárvvis go čákŋalan sisa Unjárgga kulturvissui. Lávddi leat juo ceggegoahtán diibmu 12.00 rájes, de dál lea buot badjin. Sihke várit maid gaskkas Jeagge Jussá viehká, muhkkeduvdnii guovdu láhti ja Niibe Nillá viidnabuvdage lea sajis. Lávddi alde dáhpáhuvvo gusto juoidá dál juo. Okta neavttáriin Sara Margrethe Oskal lea liggemen. Son rahčá sihke «push ups» ja luvve maŋŋá olggiid. –Duođai in sáhte mannat lávddi ala jus in leat bures liggen. Mun dušše ferten ligget, dadjá son čábbámus mojiin munnje. De ihtá maid Anitta Suikkari, velleda lávdái ja láhttegoahtá imašlaččat. –Hrrr, brrr, hrrrrrr, trento, trinto, tronto. Árpmobeales jurdilan, ja illá duosttan govve su ovdal jávkkihan albmáid molssodanlatnjii geahččat mii doppeges. Diibmu 18.15: Dáppe čohkohallet gánddat. Nils Utsi, dahje Jeagge Jussá ieš lea aiddobáliid geargan vuoidamen ámadaju. Go geahčastan, de leat buohkat čáhppadat birra čalmmiid. –Ii fal geavahit blitza go leat lávddi alde. Ikte lei muhtin fánen Čáhcesullos guhte oppa áigge geavahii blitza govvedettiin. Dat ii leat buorre midjiide lávddis, dadjá Svein Birger Olsen guhte neaktá Niibe Nillá. –Muitte fal dan, muđui fertet dutnje addit spižáid nugo Čáhcesullos dagaimet blitzaalbmáin maŋŋágo gearggaimet. Dalle buohkat reaškigohtet issorasat go mun vuollegasat lohpidan ahte in fal daga. Diibmu 18.30: Moai báhce vel Nils Utsiin čohkohallat molssodanlatnji maŋŋá go Nils Henrik Buljo (Nikko) ja Toivo Lukkari leaba soavastan gárvvisin ja jávkkiheaba gosanu. –Leatgo nearvvat dál diibmobeale ovdal? –Dál leat nearvvat áibbas jávkan. Lean dušše áibbas konsentrerejuvvon ja jaskat rupmašis. In darbbaš ligget nugo máŋggas eará neavttárat, čilge Nils Utsi. –Jurddašatgo geahččiid dál? –Joo..Máŋgii. Hui dehálaš lea ahte leat buorit geahččit. Jus beare leat 7, 10 dahje 15 geahčči geat duođaid leat mielde, de lea dat hui buorre midjiide neavttáriidda. Mii dovdat dan nu bures, vástida Nils Utsii guhte liikká ii oru nu rahčamen molsut identitehtas Jeagge Jussái nugo eará neavttárat. Fuobmán ahte Nils Utsi ain juoiggasta vuollegasat ja hommáda suopmaniin. –It loga alddes leat nearvvaid ovdalgo manat lávdái. Iigo bala maidege mannat boastut? –Don dieđát ahte go dás lea leamaš mielde nu guhkká go mun dál, de ii leat duođaid šat mastege mas ballat. Okta ášši lei juste dán Jeagge Jussá bihtás álggus. In lean nu čielggas dáid luđiin. Nugo lávlagiid go leat dárogilli, de lea hui álki muitit sániid ja daid deattuhit. Šuokŋa boahtá iešalddes go daid muitá. Muhto luohti ja juoigat, dalle oainnat ii leat mihkkege masa šuoŋa darvviha, čilge Nils Utsi. Diibmu 18.50: Dalle divttán Nils Utsi ráfis šaddat Jeagge Jussán ja manan teáhtersálii ja ovdalatnjii gos bileahtaid vuvdet. Olbmot háleštit ja orui buorre vuoigŋa buohkain ovdalgo teáhtersálii čohkkánišgohtet. Teáhterveterána Ann Jorid Henriksen dieđusge lei vuosttasin doppe. Diibmu18.55: Dál ii leat go vihtta minuhta ovdalgo diibmu lea čieža ja teáhterbihttá galggašii álgit. Manan fas «back stage» ja dál leat buot neavttárat čohkohallamin birra beavddi justa lávddi duohken. Lea áibbas seavdnjat ja jaskat. Mun dovddan iežan du viessogáikun guhte lean leansmánni vistái gáikon boastut. Ja jus dajašin ahte áibmu dušše doarggista jaskesvuođas, de inba gielisge. Muhto sálas gal gullojit šluppardeamen. Diibmu 19.00:Dál galggašii teáhterbihttá álgit ja mun ain «klumsen» lávddi duogábeal neavttáriid sealggeduohken. De boahtá gohcci geas lea ovddasvástádus dadjat goas sii lávdái galget gergosat. –Fertebehtet vel vihtta minuhta vuordit go 12 ruoššaoahpaheaddji bohtet veahá maŋŋit. Neavttár Svein Birger lea áidna gii juoidá dahká. Son viehká ovddas maŋos dego čuggejuvvon spiidni. Son datte oaivvilda ahte vuordit ii daga maidege, go oahpaheaddjit leat buohkat nissonat. Muhto liikká: minuhtat gollet nu mearehis njozet dassážii go fáhkkestaga gullogoahtá musihkka ja sevnnjoda. Jeagge Jussá vázzila lávddi ala ja gávastallá nagirčalmmiiguin. De gullo helvehis nissonsuopman: «Jeagge Jussááá» . ¶
DEATNU: Dat ođđa bivttasbuvda buvdaguovddážis Deanu Šalddis rieviduvvui lávvárdaga čuovganeapmái 2000 ruvnnu molsaruđaid ovddas. Rievvár lea mannan olggus duogábealde uksareaigge diibmu 03.00. –Muhto mo leat beassan sisa lea midjiide áibbas čiegus. Dan eat dieđe. Muhto mii bargat dan vuođul maid diehtit, dadjá leansmánnebálva Stig Erling Einarsen. ¶
Doalut álggahuvvojit riikkačoahkkima maŋŋá. Dalle bohtet buot oassálastit vácci stadionii gos juoigit rohttejit bures boahtin luđiid. Go leat joavdan sisa de sárdnidit Stockholma gávpoga ovddasteaddji, sámi ja ruoŧa eiseválddit ja Sámi valástallan Lihtu ovddasteaddji. Gonagasbearraša lea vel bovden, muhto dain ii astan oktage boahtit sámi meašttirvuođa rahpat. Gilvvut čađahuvvojit lávvardaga. Dalle leat meahcceviehkamat main vuolgga ja moalla leat Stockholm Stadionas. Doppe leat vel njoarostallangilvvohallamat. ¶
PORSÁŊGU: Aiddo Leavnnja olgobealde lea suola gággan bartta vuossárgga dahje maŋŋebárgga. Bartaeaiggádat fuobmájedje ieža ášši ja dieđihedje leansmánnii. Suola lea beassan bartta sisa cuvkemin uksaglása. Sii leat dolvon stereorusttegiid. –Mii veaháš vihkkot dihto olbmo áššis, muhto leat ain dan dutkamin, muitala Porsáŋggus leansmánnebálvá Ingrid Mikkelsen. ¶
Telenor Mobil lea bidjan gulahallanrusttegiid guovtti ođđa báikái mannan vahku. Váljogas ja Borsejogas leat dál rusttegat mat dahket ahte sáhttá geavahit GSM-telefovnnaid viidát guovllus Deanuleagis. Amundsen áiggui guorahallat man bures dál doaibmá. Ođđa rusttet Borsejogas galggašii addit GSM-oktavuođa earret eará Leavvajogas. Muhto beannot kilomehtera ovdal hotealla «jápmá» telefovnna. Golbma kilomehtera vuolabealde oažžu fas oktavuođa. –Lea okta hotealla ja okta duottarstohpu dán gaskkas ja dieđusge telefovdna ii doaimma dáppe, šlundá máilmmi áidna gokčandirektevra ja bardá oaivvi. –Simuleremat čájehedje ahte gokčat Leavvajoga, son čilge ja lohpida ahte dás ferte gávdnat čovdosa. Várra gártá bidjat ođđa mástta. –Lea váttisvuohtan miehta Deanuleagis ahte leat nu ollu leagit ja ceakkus vielttit. Lea váttis oažžut signalaid sisa jos juoidá lea mástta ja telefovnna gaskka. ¶
Jos GSM telefovdna galgá doaibmat de eai sáhte gualahallanrusttet leat guhkit eret go 30 kilomehtera. «Boares» NMT 450 sáhttá váldit sisa signalaid 150 kilometera duohken. Manin lea ges Telenor Mobil dalle huksemin rusttegiid juohke njárgii Deanuleagis. Eaigo olbmot birgeše NMT450 telefovnnain? –157000 olbmos lea NMT 450 Norggas ja lohku unno dađistaga. Badjel miljon olbmos lea NMT Telenor bokte. Bealle miljon olbmo leat oastán GSM maŋimuš guokte jagi. Mii dieđusge háliidit addit albma fálaldaga iežamet kunddáriidda. ¶
Vuosttas vuoitu lei Opel Corsa, man Ann Margrete Berg Dálošvákkis eret vuittii. Nubbi vuoitu lei fanasmohtor, ja dan vuittii Signe Dalvik, Olmmáivákkis eret. Dasa lassin sáhtii vuoitit earret eará ruđaid, videokámera ja Olmmáivákki ránu. Dat gii oččui dan losimus guoli, Paul Kristian Nilsen, Áhkkávákkis eret, vuittii 10000 ruvnnu. Muhto, gos ledje buohkat go Ája sámi guovddážis lei vuoitojuohkin??? Árvideames ledje eanášoassi mannan "kroai" . Doppe han spabbačiekčamat Norgga ja Italia gaskkas čájehuvvui "stuorrašearmmas" . Livččii go galgan sirdit dán vuoitujuohkima moadde diimmu ovddasguvlui? (Bergenis han sirde mihcamárfeasta nuppi beaivái danin go Norgga čievččai spappa Brasilia vuostá mihčamáreahkedis). Na, dat ii heiven, danin go lágideaddjit han galge háhppehit feastta doallat. Muhto ii han dat leatge nu dehálaš bohtet go olbmot vuoitojuohkimii dahje eai. Ruđat han lea juo boahtán sisa go bileahtat leat vuovdejuvvon. ¶
Iešstivrenguovlluide eai beasa olbmot sisa jus eai leat dohkálaš báhpárat. Dát čáđaheapmi dovdo Chiapasis go dáppe lea ráfehisvuohta gerilja ja ráđđehusa gaskka. Muhto muhtin opposišuvdnapolitihkára cealkámuša mielde, de lea máŋga álgoálbmotservodaga mat čáđahit seamma vuogi miehtá riikka almmáge ahte eiseválddiid das beroštit maidege. ¶
Biktasat, gápmagat, gisttát ja eará gálvvut mat gullet skohtervuodjimii bealle haddái. Vuosttasat gurgaledje sisa ovcci áigge ammas eai govssohallat. Sisa boađedettiin goitge čuovggihii, ahte dáppe ii áiddo dalán gal gokso. Ii lean dušše okta busir mii heaŋgái fálaldagain, dáidda lei juolluduvvon olles seaidni. Ođđa skohterat čužžo ráđas lásaguvlui ja nuoraid vártte lei maid loktestuvvon gilvovuoján veaháš badjelii. ¶
DEATNU: Deanu gielda lea geavahan 11 olguriikalaš doavttersadjásaččaid 1997:s. Dát boahtá ovdan čállosis maid Deanu gieldá lea čállán Finnmárkku Fylkkadoaktára «Medisinaldieđáhussi 97» . Deanu gielddas lea 5,5 ollesáiggevirggi doaktáriin. Dát lea ovttas turnuskandidatain. Dušše golbma dáid virggiin lea gokčujuvvon doaktáriin geat leat fásta virggis. Reasta fas gokčojuvvon doavttersadjásaččain, eatnášat Ruoŧa bealde eret. Viidáset čállá Deanu gielda. –Dat eai leat biddjon johtui makkárge erenoamaš oahpahus olgoriikalaš dearvvašvuođabargiide. Go váldit sisa olguriikalaš dearvvašvuođabargiid, de bidjat gáibádusaid ahte sis lea buorre giellamáhtolašvuohta dárogielas. Mii čuovvut daid vuogádagaid mat leat go váldit sisa «ođđa» bargiid. Deanu gielda maid čállá čálosis ahte leamaš váttis oažžut doaktáriid bissut Deanu gielddas, liikká vaikke vel leat ohcalan doaktáriid. Seammás iige leat ii oktage sadjásaččain buktán beroštumi fásta virgái álgit Deanu gildii. ¶
Earret eará biddjojit dál stuorra resurššat oahpahit sihke bargiid ja váhnemiid máŋggakultuvrrálaš áddejumis. Dáppe biddjojit fáttát áššiide mat ovddidit kulturáddejumi, áddejumi máŋggagielalašvuođas ja máhtolašvuohta sámegielas, historjá ja kultur- ja gelbbolašvuođaovddideapmi kurssaid bokte, seminárat, galledeamit eará mánáigárddiin jnv. Biddjojit maid resurššat ahte čalmmustit sámi kultuvra. Dán dahket dan bokte ahte ostojuvvojit ja ráhkaduvvojit sámi ávdnasat, dukkorasat, spealut, girjjit, ja jnv. Mánáidgárddit maid gesset sisa báikkálaš resuršaolbmuid. ¶
Maŋimuš áiggiid dieđihangaskaoamit leat láitán Sámiráđi Suoma juhkosa go dat čohkká Sámirádis, ja Min Áigi dadjá juhkosa juobe dološ bázahussan ja dat lea earenoamážit háliidan láhčit Suoma sápmelaččaid beales saji Suoma sámi guovddášsearvái (SGS:ai). Erenoamážit Min Áiggi leat dán áššis doalvvuhan endorii, dahje das ii leat analyhtalaš dutkijournalisttalaš máhttu suokkardallat áššiid ja muitalit lohkkiide áššiid objektiivvalaččat. Dán áššis ii oro vuhttome friija, bealakeahtes sátni, man beales Torkel Rasmussen válddii garrasit beali Roavvenjárggas dollojun mediaseminára logaldallamisttis, mii dasto fállui vel Min Áiggi lohkkiide kronihkkačálusin. Sámedikkit leat stáhtalaš sámiid álbmot válljen orgánat ja dan lahtuin lea parlamentáralaš sajádat (stáhtus). Sámiráđđi lea fas friija sámi organisašuvnnaid oktasaš orgána, mas lea ng. NGO (Non Govermental Observation) -sajádat. NGOstáhtusa váilun Sámiráđi Suoma juhkosa lahtuin lei ágga, man dihte Sámiráđi dálá Suoma juhkosa lahtut galge guođđit sajiset Sámiráđis, Suoma sámi guovddášsearvái. Sihke Min Áigi ja Sámiráđi miellahttosearvvit, Norgga bealde NSR (Norgga sámiid riikkasearvi) ja NBR (Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvi), Ruoŧa bealde RSR (Ruoŧa Sámiid Riikkasearvi) ja Sáme Ätnam, ja Ruošša bealde GSS (Guoládaga sámiid searvi) dulkojedje ášši ná. Dulkojedjego dát ásahusat ášši riekta, vai leatgo dat lihtodan ollášuhttit oktasaš ulbmiliid? Aiddo gulaimet mannan vahku Kárášjoga Sámi radio ođđasiin, ahte Bargiidbellodat lea gizzon Norggas Sámedikki stuorimus bellodahkan, nubbin stuorimus bellodat lei NSR, mii stuorimus bellodaga mandáhtain jođiha dál Sámedikki. Válggain NSR oaččui badjelaš 40 % jienain ja dál guottáhus lei gahččan váile 35 % dássái. NSR hálddaša liikká Sámiráđis NGO-stáhtusa, vaikko lea stáhtalaš sámi álbmotválljen orgána jođiheaddjibellodat Norggas. Doaimmaheaddji, guhte dán ii oainne, lea čalmmeheapme. NSR geavaha parlamentáralaš sajádaga opposišuvdnabellodahkan Sámedikkis ja NGO-stáhtusa jođiheaddjin Sámiráđis. Sámedikki válggaide RSR dagai eará namain listtu, mii dasto dáhpii válggaid boađusin Sámedikki jođiheami. Dan maŋŋel ihte Internettii fasttes čállosat Sámedikki jođiheaddjibellodagaid lahtuid, sin bearrašiid ja juobe vigihis mánáid birra. Das de gávnnahalai olmmoš, guhte logai almmolaččat, ahte son ii leat čállán daid okto. Dát ng. Sámi info heittihuvvui, muhto maŋŋel nuppelohkái eará olbmo válde badjelasaset jođihit ođđa Sámi Info doaimma, sin searvvis dálá Sámiráđi ja RSR´ ságadoalli. Livččii vuordán eambbo jurdilanmuni suokkardallat makkár doaimmaide vuolgá fárrui, olbmos, geas lea nie alla dási luohttámus. Sáme Ätnam čohkká maid guovtti stuolu nalde, sihke Sámedikkis ja Sámiráđis, ja geavaha dan láhkai guokte sajádaga sihke NGO-stáhtusa ja parlamentáralaš stáhtusa stáhtalaš sámi álbmotválljen orgánas. Lea maid gullon, ahte Ruoŧa bealde leat dievva sámi organisašuvnnat, mat vigget oažžut riikaorganisašuvnna sajádaga. Dakkár virggamušaide eai árvideamis leat mielas RSR ja Sáme Ätnam. Nabeson dasto Ruošša bealde Sámis. Doppe beaggigođii dán geasi ja čavčča mielde, ahte Lujávrri sámit leat vuođđudan iežaset organisašuvnna. Ruošša beale sámithan gal eai dáidde vel goit beassat eará dehálaš «Sámi orgánii» go Sámiráđđái, danin dan báikki lea mávssolaš hálddašit okto. GSS leage háhppehan cealkit, ahte ođđa organisašuvdna lea GSS´ vuollásaš. GSS geavaha Ruošša bealde NGO-stáhtusa nie, dušše Sámiráđis, parlamentáralaš sajádaga ii sáhte geavahit, go ii leat Sámediggi. Oaidnit leaš makkár ákkat geavahuvvojit čaggat Lujávrri sámi searvvi beassama Sámiráđđái. Dieđihangaskaomiin omd. Min Áiggi giittehahtti lahkái čállán ášši birra. Dán rádjái Sámiráđi Suoma lahtuid lea nammadan Sámi parlamenta ja dan maŋŋel delegašuvdna, mii válljejuvvui Murmánskka sámi konferensii. Delegašuvnnas ledje mielde Suoma beale sámi aktivisttat, sihke Sámedikki lahtut ja sámi servviid ovddasteaddjit. Lea dieđusge čielggas, ahte ná uhca álbmogaččas seamma olbmot sáhttet doaibmat sihke sámi servviin ja čohkkájit maid Sámedikkis. Leat roahkka geavahan sihke NGO-stáhtusa Sámiráđis ja dan unna stáhtusačča stáhtalaš sámi álbmotválljen orgána olis, mii das dasto leage. Dan leat Suoma bealde dahkan almmolaččat, man Ruoŧa ja Norgga bealde leat čehpet čiehkan. Dilli galggašiige leat Sámiráđi Norgga, Ruoŧa ja Ruošša juhkosiid oainnuid mielde dál nu, ahte Ruoŧa ja Norgga bealde gal galggašedje sáhttit joatkit ovddeš vuogi mielde, muhto Suoma bealde addit Sámiráđis saji ustitsearvái, mii golmma-njealji miellahttosearvvi mandáhtain julggašta iežas Suoma sámiid guovddášsearvin (SGS). Dáid SGS` servviid lahtut leat vel lahttun máŋgga SGS` miellahttosearvvis, ja dainna lágiin sáhttet bajidit gáhttoorganisašuvnna miellahttomeari. Sámi guovddášsearvvi doaibma dán rádjái lea čájehan, ahte dat vuođđuduvvui dan dihte, ahte vurde geavvat nu ahte rievttes olbmot eai beasage sisa Suoma Sámediggái. Dan várás olggobeallái báhcán olbmuide báhcá foruma, gos sii ožžot jienaset gullot, dat lea ng. Suoivvadiggi sámiid áššiid várás Suoma bealde. Juohke Sámedikki dievasčoahkkima áššebáhpáriid siste leat oaidnán ovtta nu SGS` báhpira, maid sáhttá dulkot rávan Sámediggái. Suoivvadikkis, SGS stivrras, čohkkájit olbmot, geat eai beassan sisa Sámediggái. Ieš SGS ságajođiheaddji bargá Sámiráđi kulturčállin. Su válljii virgái Sámiráđi bargolávdegoddi, NBR, RSR ja GSS mándáhtain. Dálá Sámiráđi leat háliidan čielgasit dakkár olbmuid foruman, heat eai oaččo luohttámuša beassat sámiid álbmotválljen orgánii. Dan dihte Sámiráđi lahtut čájehit gaskavuođa solidáravuođa guhtet guimmiidasaset nu, ahte dorjot nuppit nuppiid iešguđet sadjái. Dán geasi ja čavčča mielde lea boahtán almmolažžan, ahte čieža (7) sámi searvvis ja nuortalaččaid siidačoakkámis lea oktasaš julggaštusaset mielde ulbmil soahpat oktasašbarggusteaset ja ohcat Sámiráđi lahttovuođa. Julggaštusa mielde adno dehálažžan, ahte Suoma sámiid ovddastus Sámiráđis lea doarvái viiddes vuođu alde. Dát ovttastupmi spiehkasta dainna lágiin omd. Suoma sámiid guovddášsearvvis, ahte ovttastupmi/lihttu ii hálit hierárkkalaš stivrra, mii čatná servviid doaimma. Dát lea ng. friija ovttastupmi, man ulbmilin lea beassat čoahkkanit muhtimin ja muđuid soahpat mot doaibmat ovttas, nu ahte eai čana nubbi nuppis doaimma. Njuolggadusaid galgá dan dihte ráhkadit fuolalaččat buorrin, mii fas dagaha njuolggadusaid ráhkadeami áddjás bargun. Ferte deattuhit, ahte Sámiráđi Suoma juogus ii ovddas dán ovttastumi, vaikko Min Áigi nu čálláge. Sámiráđi Suoma juogus lea gal ipmirdan riekta dán ovttastumi sávaldaga boahttevaš Sámiráđi Suoma juhkosa ovddastusa viidoga hárrái ja dan, ahte ođđa Lihttui galgá oažžut buriid ja doaibmi njuolggadusaid. Juhkosa ii galgga sivahallat dološ bázahussan. Dat baicca lea gullan viidát Suoma beale sámi servviid sávaldagaid ja váldán daid vuhtii ja danin livččii háliidan Suoma beale organisašuvnnaid ohcamušaid beassat Sámiráđđái gieđahallot oktanaga. Suoma juogus lea leamaš buorebutge áiggi čuovvu joavku. Muđuid geahčadettiin Sámiráđi NGO-stáhtusa davviriikkaid olggobeale doaimmaid ektui, daid sáhttá veaháš imaštallat. Sámiráđđi háliida doalahit ovddastusas omd. Árktalaš ráđis, vaikko dan eará ovddasteaddjiin, main leat stáhtalaš parlamentáralaš álbmotválljen orgánat, dego maiddái sápmelaččain, geavahit parlamentáralaš orgána ovddastusa. Sámiráđi NGO-stáhtus lea gusto dakkár, man sáhttá ieš dulkot alccesis heivvolažžan. Iige dát doaibma dáidde leat áidna, mas Sámiráđđi NGO-stáhtusiin hálddaša parlamentáralaš sámiid álbmotválljen oránaid báikki. Sáhttá vuordit miellagiddevašvuođain, goas Sámiráđđi iežas gohčodan NGO-stáhtusa vuođul, guođđá sajádagas parlamentáralaš forumain. Jos dan ii ipmir Sámiráđđi ieš dahkat, de dan ferte čorget Sámi parlamentáralaš ráđđi. Sáhttágo ruhtadeapmi maid váikkuhit dasa mii lea NGO-stáhtus? Buktágo NGO-stáhtus mielddis dan, ahte eiseválddit eai dárbbaš ruhtadit orgána mas lea dákkár stáhtus? Dál lea goit dilli dakkár, ahte stáhta ruđaiguin máksojuvvo sihke Sámedikkiid doaibmaruhta ja maiddái Sámiráđi doaibmaruhta. Jearaldat lea sáhttágo dalle šat hállat NGO-stáhtusis? Ruoŧa bealde Sámedikki olis leat álggahan guorahallama ja čielggadeami, man mielde árvvoštallojuvvo mo sáhttá sirret eiseváldioasi ja álbmotválljen orgána oasi. Ulbmilin orru leamen, ahte stáhtalaš orgána ovddastit virgeolbmot, lehkoset dasto stáhta virgeolbmot dahje Sámedikki virgeolbmot. Sámedikki lahtuin fas livččii sihke ovttaskas sámiid ja parlamentáralaš orgána stáhtus oktanaga. Dát málle livččii anolaš maiddái Suoma ja Norgga sámedikkiid ovddastusa dáfus. Dalle boađašii oktasaš sámi parlamentáralaš doaimmaid ovddasteaddjin Sámi parlamentáralaš ráđđi ja dat dieđusge ovddastivččii maid buot sápmelaččaid. Dát livččii lunddolaš ovdáneapmi ja go de dan leat ožžon bures doaibmat, de dáidá šaddat árvvoštallat ođđasit Sámiráđi doaimma dárbbašlašvuođa. Lunddolaš boađus dán ovdáneamis orošii leame Sámiráđi heaittiheapmi, goit jos dat ii váldde vuhtii mo iešguđetge bealde sámi organisašuvnnat galget leat fárus Sámiráđis. Dálá Sámiráđđi ii oainnat oro ovddasteamen dekokráhtalaččat iešguđetge Sámi organisašuvnnaid. Sámiráđi heaittiheami sáhtášii gávnnahit omd. sámiid 17. konferensa. Aslak P. Niittyvuopio, Ohcejohka Sámedikki lahttu, Ohcejohka, Suopma Sámiráđi Suoma juhkosa várrelahttu ¶
–Mis leamaš máŋggaid jagiid vuordinlista gaskal 10-15 máná. Midjiide leamaš dieđusge váivi go eat leat sáhttán váldit buohkaid sisa go ii leat kapasitehta. Dál orru ahte gielda lea buriid geainnu alde go leat nagodan oažžut johtui guitot ovtta sámegielat mánáidgárddi. Leat dovdan nu guhká ahte ovddasvástádus addit sámegiel oahppu mánáidgárddis lea gahččan min idealisttaid ala, muitala jođiheaddji May Britt Tobiassen. ¶
Son muittaša mátki go lei jođus diimmá giđa Sáráhkka čoahkkimii Gironii. Maŋimuš iige lean nu suohtas. Go bođiimet Ruošša tuollui, ledje doppe guokte busselástta nissonat. –Dát lei vuosttas geardi go dan oidnen ja jerrenge bussevuoddjis gosa dát nissonat leat mannamin. Son muitalii sin leat fuoráid johtimin Norgii. –Go joavddaimet Girkonjárgii ja jotkiimet mátki, bođii bolesbiila ja bissehii min. Okta boles bođii sisa ja jearai leago dán busse mátkkošteaddjiid searvvis ruošša fuorát. Dát lei midjiide hui váivi ja deaddá vel otnege. –Orui hui ártet. Busses ledje Norga nummirat ja norgalaš vuoddji. Lea ártet ahte ná sáhttá obbanassiige dáhpáhuvvat. Dát lea guođđan munnje bahča muittuid ja lea váttis máhccat ruovttoluotta go ovddit geardde geavai ná, muittaša Marina Klotshkova Lujávrris. ¶
Oahppobagadeaddji Johan Anders Somby muitala ges ahte SOL fállá buotlágan gurssaid, earret faláštallangurssaid ja dánsun gurssaid. –Mii leat čađahan gurssaid universitehta dásis gitta heargedápmangurssa rádjai. Eanas fállat duodje ja giellagurssaid. –Guovdageainnus ja Kárášjogas eallá sámi duodji. Okta sivain lea SOL. Árbevirolaččat ohppet olbmot duddjot váhnemiin ja fulkkiiguin go leat mánát. Dán áigge lea baicce nu ahte olbmot ohppet duddjot go šaddet rávisolmmošiin. Dákko boahtit ge mii sisa ja ollu olbmot leat oahppan min čađa duddjot, oaivvilda Somby. –Mannan jagi doalaimet sullii 200 gurssa obbalaččat miehtá Norgga. Mii bálkáheimmet sullii 150 oahpaheaddji, ledje oktiibuot 15381 oahppodiimmu. Mii lágidit eanaš gurssaid mat leat Guovdageainnu suohkanis, muhto ii min namma gullo nu dávjá. Lea sávaldat ahte doaimmat (gurssat) lassánivčče eará báikkiin. Dál leat eanas gurssat Guovdageainnu suohkanis. ¶
–Boađe sisa čohkkánit, rávket Deanu iežas gáktegánddat lávus olggobeal skuvlla. Juo, oainnát riekta. Ii leat 1950 logus, muhto dál 1998:s. Dá leat Buolbmát sámeskuvlla beakkán gánddat geat beaivválaččat atnet sámi gárvvuid gitta das rájes go muohta bođii čakčat. Fargga olles skuvlajagi. ¶
Stockholm sámisearvi (Sameforeningen i Stockholm) lei lágideaddji, ja čađahi lagideami bures váikko lei vuostaš geardde go lágide dakkár lágideami. Bearjadat eahkeda lei álgosermonija, gos visot joavkkut vázze sisa gilvohallanbáikái. Birra spábbačiekčangietti ledje juoigit, ja go olmmošráidu ain olle muhtin juoigi lusa, juoigi juoiggasta. ¶
Tormod Birkely muittaša iežas vearrámus dáhpáhusa boazosuvdima oktavuođas. Son muitala ahte ledje suvdime ovtta ealu, giđđat 92:s. Fáhkka bođii ihán dálki ja sii eai beassan gáddái gokko galge. Šadde mannat eará báikái. Dálkki siste bisánii nubbe mutuvra go ledje bidjáme ealu gáddái. Stuora bárru čáskii máŋobealde fatnasa sisa ja doidilii bohccuid merrii. Muhtin bohccot jápme fatnasii, oktiibuot dušše 70-80 bohcco. –Ilgadis dáhpáhus. Mii geahččaleimmet oažžut bohccuid ovddasguvlui fatnasii. Luŋkká gokko bohccot galget olggos, ii ráhpasan albmaládje ja bohccot šadde njuiket badjil. In dieđe galle bohcco reitoje. Dálki bođii nu fáhkka, eará háve ii leat nie dáhpáhuvvan. –Suvdinfatnasat leat ođasmáhtton, ja ođđaáigásaš fanas lea mihá vuohkkasit, loahpaha Boazodoallohálddahusa suvdinkoordinator Tormod Birkely. ¶
Vuosttašin gullui dego bissu skuohtta, muhto su bargoskibir meinnii álggos, ahte ammal gávpealbmát gahčahedje juoidá šiljui. Beaškkehii ođđasit ja dalle soai leigga sihkkarat, ahte giinnu báhčala olgun. Dasto soai fuobmáiga muhtun norgalaš biilla ihtán šiljui. De oinniiga muhtun oahpes albmá olgun bissu sealggis, almmái báhčalii šiljus ja iskkai sisa restoráŋgii, muhto uksa lei lohkas. –Dat lei dego soalddat go váccašii šiljus, finai moddii uvssa duohkenge. Ledjen duođaid bálus, go muđuige balan dan albmás, muitala duođalaš Ulla Kitti. Son šuohkkiha ahte ii lean vel rahpan uvssa. Son láve dábálaččat rahpat uvssa juo dalle go boahtá čorget, muhto dán háve son juoga siva dihtii ii lean vel rahpan. Čorgen bázii gaskan go vulggii riŋget Duollostášuvdnii, muhto dohko ledje juo almmuhan báhčaleaddjis. ¶
Lei lihkku, ahte dalle ledje Rádjagozáhusa albmát Gáregasnjárggas johtimin. –Rádjaalbmát bohte ja válde albmás bissu eret, almmái ii vuosttáldan veháge. Maŋŋelis finai boles ja "rájai" albmá buoret háldui. –Dál boles dutká ášši ja almmái lea giddagasas, muitala Ohcejoga boles Markku Kotsas. Almmái lea beakkán earáge rihkkumušaid dihtii, ja máinnašeapmin sus ii lean lohpi mannat Kalastajan Majatalo -restoráŋgii, gos son lei juovllaid áigge rigeren. –Lihkkus almmái ii beassan sisa restoráŋgii ja lihkkus eai deaivan leat báikki olbmot jođus, ledje sáhttit báhččot, dadjá Ulla Kitti. ¶
Maŋimuš buvrái lea Anti ráhkadan áibbas ođđa áibmovuogadaga. Juohke seaidnái lea bidjan guokte ventiilla mat gesset áimmu sisa go dola cahkkeha. Son áigu dáid ventiillaid "čiehkat" , nu ahte hárdu ii galgga goallut go siste čohkká ja lea dolla buollimin. Anti lohká dadjat juo sáhttit dáhkidit ahte sáhttá siste čuožžut vaikke vel leage dolla, juoga maid ovddeš gođiin ii leat sáhttán dahkat. ¶
Gánneha maiddái Gáivuonas vuodjit guorbmebiilla ja čorget muohttaga. Mašiidnaeaiggát Kjell Rasmus Salamonsen lea sihke suohkana buorremus dinejeaddji ja viššaleamos vearromáksi. Salamonsen dinii diibmá 547000 ruvnnu ja mávssii das 220000 ruvnnu oktasaš kássii. Nubbin dienas- ja vearrolisttus lea Torleif Larsen. Son girdá Widerøe girdinfitnodagas ja doaimmaha vuollabuvdda Birtaváris. Diibmá son girddii sisa 518000 ruvnnu mas gárttai máksit 196000 ruvnnu vearroeiseválddiide. Petter Alvin Pedersen lea fas goalmmádin sihke vearro- ja dienaslisttus. Sus lea iežas mašiidnafitnodat ja dinii 459000 ruvnnu das diibmá. Vearu son maid mávssii ruhtalánaid mielde, olles 169000 ruvnnu. ¶
«Boazo-rodeo» čađaheapmi lea hui erenoamáš ja ferte leat hui somá gehččiide. Ole Máhtte muitala ahte álgovuorus ledje čieža joavkku. Guđas juohke joavkkus. Gárdde siste lei čorá, logenar heakka. Doppe lei geažotbealljčearpmat, ja gii dan darvehii, beasai joatkit finálii ja skohtergilvui. Finálas ledje čieža nulppu gárddis. Juohke nulppus lei ivdni ja lágideaddjit vuorbade makkár ivdni juohke oasseváldis galggai leat. –Go ivnni oaččuimet, de galggaimet ovttaid mielde mannat gárdde sisa, njoarostit «iežamet» nulppu ja bidjat dan bággái (lávžái). Jođaneamos vuittii. Suohpan lei falahagas gárdde sisa manadettiin, čilge Ole Máhtte –Ádjánin 55 sekundda. Darvehin nulppu čeabehii ja ovdajulggiide, nu leige álki bidjat dan bággái. Dáneli Nakkajärvi bođi nubbin, go ádjánii 1.25 minuvtta. Vielljan Juhán Martin bođii fas goalmmadin, son ádjánii 1.39. –Ii mu suohpan gal oba gahččange eatnamii, darvehin juohke njoarosteamis, muitala movttegis ja searas boazoeaiggát. ¶
Henriksen oažžu máŋga vejolašvuođa, muhto ii deaivva ja hárjeheaddjit lonuheaba su olggos. Jonas Kuorak boahtá sisa, ja oažžu stuora vejolašvuođa ovttatmanos. Leif Arne Brekke mohkasaddá guokte Estelačča meaddel, manná geahčesázu mielde moala guvlui ja bidjá spáppa Kuoralai gii lea áibbas akto 5 metera sázus. Son ii deaivva riekta ja spábba fierra siivvožit Esteeatnama moallaolbmái. Rune Stamnes lei boahtán sisa gurutbealravdi. Oažžu spáppa gurutbelravddas ja viehka doarrás Este moalaguvlui, muhto báhčá njuolga moallaolbmai. Sápmi buvttada čađat vejolašvuođaid, muhto moalla ii boađe. Esteeatnamis ii leat mihkke dahkamuš šiljus. Loahpageahčen lonuhii Sápmi čikčiid, ii ávkkuhan ollu. Duopmár bosádii, ja boađus lei 0-0 go Sápmi lei čađahan iežas 8 riikkačiekčama. ¶
Deanu girjerádjosis lea hirbmat heajos fálaldat sidjiide geat hálidit lohkat sámegillii. –Mis leat 450 girjji mat leat sámegillii. Lunddolaš lea ahte mii loktet maiddái dán fálaldaga go mii han leat okta daid guđa sámegielddain. Dál leat mii ožžon lassi ruđa loktet sámegielat girjelogu ja dan láhkai maiddái árvvu mealgadii. Dál galggašii šaddat nu ahte mii nagodit oastit sisa buot ođđa sámegielat girjjiid mat bohtet, ja dan mii gal galgat nagodit, go dat eai boađe nu olu sámegielat girjjit, čilge girjerádjosa hoavda Gerd Åse Dervo. ¶
Rádjagozáhus huksii Gáregasnjárgga váldovistti 1950. Visti lei 400 njealjjehásmehtera. Visti lei huksejuvvon beannot dássái ja das lei liggenguovddáš guovtte eará vistái mat gullet seamma oamasteaddjái. Go Ráddjagozáhusa Gáregasnjárgga ossodat heaittihuvvui, sirdašuvai visti Stáhta vistelágádussii 1997. Guokte eará vistti leat mat gullet sidjiide láigohuvvon olbmuide ođđajagimánu loahpas. Stáhta vistelágádusas leat ráhkadeamin plána mo bargat ovddosguvlui oažžut lieggasa ruovttoluotta johtileamus lági mielde. –Suoma stáhta ásorere ieš visttiidis ja vahágat dán buollimis šaddet čuđiid duhágiid márkkiid. Mi leat dál bidjan lieggasa dan veardde láigovisttiide, ahte čázit eai galbmo. Ássit eai goitge sáhte fárret sisa ovdal go mii oažžut liggenrusttegiid ortnegii. Mii hukset dušše ođđa liggenguovddáža, ođđa váldovistti ii šadda ceggejuvvot, dieđiha Kari Hiltunen Stáhta vistelágádusas Roavvenjárggas. ¶
Beroštupmi olbmuide ja lundui lea maiddái dolvon su jurdagiid gitta Sápmái. Sivvan lea ahte Sámis lea garra luondu. Olbmot dáppe leat oahppan ahte luondu sihke váldá ja addá. Olbmot Sámis leat oahppan eallit ovttas luondduin, maiddái buriid ja bahá beivviid. Sus lea álo leamašan beroštupmi ja hervvoštus Sápmái gos su jáhkus lea ráfi ja jaskatvuohta. Boahtte beassážiid áiguge lávkestit iežas divtta sisa ja beassat vásihit dan maid son divttas čállá ja maid lea gohčodan Sápmin dahje dárogillii "Sames rike" . ¶
Duorastaga eai dárbbaš Kárášjoga Samvirkelága gávppašeaddjit šat ohcat gálvvuid mat leamašan dál hiluid háluid birra gávppi ođasmahttima dihtii. Badjel mánotbaje leat olbmot ferten ohcat gálvvuid bargiid ja dávviriid gaskkas mat ovtto eai leamašan doppe gos dat maŋimuš ledje. Olggobealde oačču maid fitnodat ođđa muođuid, ođđa Mega galba heŋgejuvvo ovddeš S-galbba sadjái. Seammás lea maid nubbi olgouksa biddjon gitta ja sisa gávpái beassá dál seamma uvssas gokko lea maid manno káfeai gosa leat ráhkadan sierra borgguhanossodaga. Garra gilvu gávppiid gaskkas oaččui Samvirkelága Kárášjogas geahčadit ođđa geainnuid doallat iežasit boares gávppašeaddjiid ja seammás maid iskat oažžut ođđa olbmuid guoddit ruđa fitnodahkii. ¶
Ii mannan go 13 minuvtta ovdal go Guovdageaidnu nagodii bidjalit vuosttaš moala. Guovdageaidnu lei dalle álggo rájes juo deaddán Nordlysa sákka maŋosguvlui ja lei Anders Eivind Eira gii 16 mehtera čiegas bážii spáppa njuolgga moallačihkii. Guokte minuvtta maŋŋá som billistii juolggi ja fertii lonuhuvvot. Sisa bođii Mikkel Aslak Logje. Ii son livčče dárbbašan ge spábbačiekčanskuovaid coggat dán beaivve, dasgo 40 sekundda maŋŋá go Guovdageainnu hárjeheaddji Svein Ole Sandvik bijai su sisa de čájehii Álaheaju duopmár, Tom Egil Olsen, sutnje rukses goartta. Mo galggai Guovdageaidnu dál ges birget dušše logi čiekčiin? ¶
Kárášjoga valástallanvistti dievva ledje gávppit vahkkoloahpas ja badjelaš duhát olbmo fitne meassuin. Dattetge ii loga Sivertsen iežas dinen olus maidege meassuid áigge. –Divrras lei lágidit meassuid. Fásta golut ledje 60 ja 65000 ruvnnu gaskka. 50000 ruvnnu oaččuimet sisa sis geain ledje buvddat (stánddat) doppe. –Birrasiid duhát olbmo adde sula mielde 25000 ruvnnu sisaboahtun. Eatge bingosge dinen olus maidege. Vuollebáza vissa lei, Sivertsen čilge. –Divrras lea doalvut rusttegiid Kárášjohkii ja almmuhit meassuid. Fitnodagaide lei fas hui hálbi searvat meassuide. Eat áigon váldit nu olu dain geat oassálaste. Mii geahččalit baicce dinet ruđa sis geat fitnet doppe. Muhto eai boahtán nu ollugat go leimmet vuordán. Son vurddii 1500 olbmo. ¶
Muhto dál go NSR:a deavdá jorbalogu jagi, de háliida Geir Tommy Pedersen rámidit sin geat bidje NSR:a geađgejuolggi 30 jagi dás ovdal. - Stuorra gudni ja rápmi sidjiide, geat álgoálggus ceggejedje NSR:a julggiid ala, rámida Pedersen - Vuosttaš jahkečoahkkimis meannudedje sii juo guokte ášši maiguin sámi servodat rahča ain otná dan beaivvi, namalassii go stuorra guollefatnasat bohtet bivdit vuonaid sisa ja vuoigatvuođagažaldat eatnamiidda ja čáziide. Dalle juo oidne mearrasámiid váttisvuođaid, loahpaha Norgga Sámiid Riikkasearvvi ovdaolmmoš Geir Tommy Pedersen. ¶
Deanu báhppa Tore Johnsen diđii illásteami leat ja dan ii dárbbaš ohcat guhkkin ja dat ii leat nu čiegus dego olbmot hálidit dan áddet. Goitge lea nu, ahte olbmot ja ásahusat eai buvtte dán beaivečuvgii eaige sii maid hálit hállat dán birra. Su mielas lea maid gažaldat olbmuid ja oahppásiid, dahje siidaguimmiid gutnis ja árvvus. Dát ii leat dušše olbmuid sivva, muhto sivva čiegadeamis gahččá maid girku ja eará ásahusaid ala. –Mii hálidat seailluhit buorre ja čaba olggosoainnu. Vuollánan olmmoš dollojuvvo vuollin ja manin mii orrot jaska? –Mii hálidat, girku maid, doallat olgobirrasa ollisin ja čiehkkádat iežamet seinniid sisa eahke gájo olbmuid, deattuhii Deanu báhppa Tore Johnsen Ohcejogas. ¶
Vejolaš gáibádusat/moaitámušat dieđihuvvojit doibmii guđa mánu sisa rehkenaston 05.05.1998 rájes. ¶
Go lea veahá smiehtastan de fuobmá fas eará «duohta» dáhpáhusa. –Lei pubas dá giđđat. Muhtin olbmos lei heasta. Dat buvttii heastta dohko sisa pubii ja heasta osttii vuollaga. Logai heastta áigut vuollaga. Heasta jugistii ja go nogai, de logai váldit ovtta vel. Čuččoda dies ja jearrá mávssu. Lei vihttalot ruvnnu lihttarbealis. Pubaeaiggát de logai ahte lea hui hárve ahte leat heasttat dáppe dán pubas. –Leago nu ártet daid hattiid mielde mat dus leat dáppe, heasta vástidii. ¶
Dán rádjái ii leat leamaš nu álki čállit sámegiel web-siidduid. Ja okta lea čállit daid, nubbi lea lohkat. Go lean ohcan sámegiel web-siidduid, in leat gavdnán go moaddelogi. Jus galggat lohkat dáid de dus ferte leat sámegiel fonttat iežat dihtoris ja bidjat daid sisa internetlohkanprográmmii (geahča www.indigo.ie/egt/standards/se/sami-pc-use.html). Váikko leat dahkan dan, de eai leat buot siiddut seamma álki lohkat. Ovdamearkka dihte leat Davvi Girji ruovvosiiddut (www. davvig.arcticnet.no) lohkatmeahttun mu dihtoris. ¶
Geassit1987:s álggahii Per Ove Biti ráhkadit vovnnaid geahppametállas maid son lei jo guhkit áigge jurddašan. Jurdda lei beassat vuovdit sullii 100 -150 vovnna jagis. Biti buđaldii okto ja son ii niegadange, ahte otne ráhkada son oktan su viiđain bargiin 3-4 geardde eanet mii lei vuordimis. Diimmá visti šattai menddo gárži ja otne lea fitnodat fárren Produkter vistái, seamma sadjái gos Biti barggai báhpáriiguin 1978´ rájes. –Dát lea masá menddo johtilis ovdáneapmi. Mii eat leat geargan hukset johtilit iežamet burssa. Dál mis leat gálvvut dáppe sullii 500-duhát ovddas maid mii leat fertin máksit. Seammás lea mis olgun sullii 600-duhát ruvnnu mii boahtá sisa easkka 30 beaivvis, muhto mii leat dál gávdnamin čovdosa dán váttisvuhtii. Ferte maid muitit, ahte mis ii leat oktage vovdna rájus, buot leat diŋgojuvvon ovdalgo dat leat ráhkaduvvon, čilge Biti. ¶
Guovssahas teáhter lea Skábmagovaid earenoamáš kinosále. Albmi lea rohpi, čohkkánbáikkit lea goivojuvvon muohttagii ja filbma čájehuvvo njuolgga muohtaseainni ala. Doppe čájehedje nuppi 20 minuhtasaš filmma bearjadaga ja nuppi lávvardaga. 300 mehtera šaddá vázzit sevdnjes vuovddi čađa ovdal go joavdá muohtaladnái, gos 100 bures gárvodan olbmo čohkkájit duljiid alde. Lávvardaga leat dušše 7, 8 buolašgráda ja buohkat bivvet. Go filmmat nohket 20 minuhta maŋŋá, de ii háliit šat sisa mannat. Olmmoš háliida báicca eambbo filmmaid geahččat máilmmi čábbámus kinosáles. Das leage Skábmagovaid vejolašvuohta viiddidit fálaldaga ja čáhkkehit eanet olbmuid. Sii sáhttet čájehit olu eambbo olgun boahtte jagiid. Dattetge ádden mas sii ballet. Gehččen dáppe filmma 40 buolašgrádas guokte jagi áigi. ¶
–Gal muorra lea vaikke man oktavuođas geavahuvvon juoga massii áiggiid čađa, nugo mat "Sámmol Balto beahci" , lohká Johansen. Kultormuitobeaivi leage dán jagi muorra, ja nu lágiduvvo Anárjoga sisa mátki mas lea fáddán "árbevierut muoras." –Vuovdi lea nu ollu. Dat addá. Lea čiehka ja suodji. Doppe gávdná ávdnasiid. Lea biebmun elliide, lohká Johansen. Samuel J. Balto beazi lusa aŋkke eai beasa gal olbmot dán háve.–Dohko lea dan mađe guhkki, ja eat hálit maid muitalit namadahkii gos dat beahci lea, lohká John Aslak Johansen. ¶
Lea lagabui golbma vahkku áigi go "Ørni" finadii vuosttaš geardde Kárášjoga riebanfárpmas. Doppe lea logenar kvadrahtamehtar sturrosaš garjjagillar man sisa goaskin lea čákŋan. –Midjiide ii leat vahágiin go goaskin boahtá garjjagillarii, muitala beaivválaš jođiheaddji Bjørn Kåre Olufsen, Bargit leat nu oahpásnuvvan goaskimii ahte gohčodit dan dušše "Ørni" namain. ¶
NSR jienastedje 169 olbmo mii lea olles 76 proseanta eambbo go ovddit válggas. Bargiidbellodat oaččui 256 jiena, nu ahte Steinar Pedersen beassá sisa. Muhto Bargiidbellodat massá ovtta mandáhta. Guovddášbellodaga jienastedje 120, ja sii doalahit ovtta áirasa seammo go ovddit áigodagas. SD ja SVL oktasaš listtus ledje 109 jiena. Čielggas lea goit ahte NSR lea Deanu válgabire stuorra vuoiti. Jánoš Trosten jáhkká iežaset dahkan erenoamáš bures giččus go leat leamaš konkrehta ja olbmuiguin háleštan. –Doaivvun ahte olbmot leat jienastan NSR Sámediggái sisa go háliidit dohko čielga sámi jiena, lohká beakkán NSR-politihkkár Jánoš Trosten moadde diimmu maŋŋel go bohtosat Deanu válgabires čilge. ¶
Simon Eriksen mieđiha Ságat aviissas ahte lei ávžžuhan olbmuid sihkkut Kirsti Knutsena, jos háliidedje ahte listtu nuppi áirras Stig Eriksen galggai beassat Sámediggái. Duogáš su ávžžuhussii lei go oaivvildii ahte nu máŋgasat eai livčče jienastan Gaskka Nordlándda Siijdda listtu juste dan dihte go Kirsti Knutsen lei vuosttaš evttohus. Dán válgabire nissonáirasat iešguđetge listtuin leat garrasit reageren Simon Eriksena sihkkunávžžuhusa. –Ii lean soaittáhagas ahte lei nissonolmmoš gii sihkkojuvvui. –Dát lea áibbas dohkkemeahttun akšuvdna maid dievdoolbmot leat bidjan johtui nu ahte ožžot dušše dievdoolbmuid sisa Sámediggái. ¶
Ja de dadjá Mette-Marit "áiggun" ja šaddá Norgga ruvdnoprinseassan. Bearráigeahčči boahtá viežžat dan guokte gávttehas artistta. Son láide sudno uvssa lusa mii lea áltara lahka. Minuhta vel. Uksa rahpasa. Ruoŧa ruvdnoprinseassa Victoria čohkká mehtara uvssas eret ja geahččá artisttaid čalmmiide go lávkeba sisa ja šaddaba olles Norgga guovddážii. Roger Ludvigsen čohkkeda jur Ruoŧa ruvdnoprinseassa báldii. Mari Boine dohppe mikrofovnna. Dál ii šat sáhte jorggihit. Easkanáitalan bárra čohkkába giehtalaga ja mojohallaba dan botta go Mari Boine lávlu sihkkaris ja nanu jienain. Roger Ludvigsen čohkká stáđđásit nu go klassihkalaš gitaristtat lávejit ge, ja čuojaha čábbát instrumenttainis. Kåre Nordstogas orgelspealu mearihis bássajietna bidjá olles duopmogirku doarggistit. Ja de lea sámi oassi nohkan. Boine ja Ludvigsen vázzileaba fas olggos, mihá geahppaset nođiin go dalle go sisa bođiiga, ja bosiiheaba movttegit. –Lei buorre geargat, dajai Boine ja mojohalai gilvvu iežas kollegain das kulissain. Áltára báldii lea hirpmáhuvvan ruvdnoprinseassa Vicoria báhcán čohkkát. Maŋŋel viháid muitala sihke son ja olu eará olgoriikkalaš gonagaslaččat ahte sii leat hirpmáhuvvan Mari Boine issoras buorre lávlumiin. ¶
Mannan vahkoloahpa lei sirkus boahtán Kárášjohkii ja badjel čuođi máksi geahči ledje mieđušteamen iežaset joavkku vuoitit golbma njuolggo vuoittu. Vuosttaš gilvvus vuittii KIBK 7-3 Hámmárfeastta joavkku vuostá. Suopmelaš Antti Laitinen spealai buori kámppa ja dagai golbma moala. Stuorra taleanta Hans Nordbye (14) lei mielde vuosttaš geardde 1. divišuvnnas. Nuppi gilvvus časkkii KIBK stuorragávpot Tromssa-joavkku dramáhtalaš kámppas, ja vuite 8-6 loahpas. Kámppa buoremus speallit ledje nugo dábálaččat Antti Laitinen ja Marko Länsman. Goalmmát ja maŋimus kámppas galge Ávanuori dearpat. Kámpa nogai 8-2, maŋŋil go Antti Laitinen vuot oktii sáddii kárášjohkalaš gehččiid bálvvaid sisa iežas golmmain moalain. ¶
Organisašuvdnanr.: 982 243 998 Oasussearvi Fitnodat/Namma: OLDERDALEN NÆRINGSBYGG AS Čujuhus: 9146 DÁLOŠVÁGGI Suohkan: 1940 GÁIVUOTNA Generalčoahkkimis 07.04.2001 mearriduvvui oasuskapitála vuoliduvvot 500.000,00 ruvnnos 100.000,00 ruvdnui. Vuoliduvvon submi galgá geavahuvvot: Máksit ruovttoluotta oasuseaiggádiidda. (400.000,00) Jus leat gáibádusat/moaitámušat, de ferte dieđihit fitnodahkii: 3 mánu sisa kapitálavuolideami rájes KS dáfus 2 mánu sisa kapitálavuolideami rájes AS/ASA dáfus rehkenastojuvvon 15.05.2001 rájes Fitnodatregisttar 25.04.2001 593 tegn ¶
IVNNIT: Árbevirolaš dujiid sisa lea seaguhuvvon fikšuvdna máilbmi, ivdne muorat ja geađggit. ¶
Politiijá čilgii rievttis ahte son gulai dievddu dadjamin olggos manadettiin ahte son vuodjá biillain. Politiijá manai uvssa lusa, ja oinnii ahte almmái čohkkedii biilla stivrran duohkái. Politiijá jorggihii sisa boradanbáikái. Doppe lei dušše oanehis áiggi. Go bođii fas olggos, de lei biila tráhpá luhtte ja mutuvra lei jođus. Muhto áššáskuhtton dievdu biehttalii biillain vuodján. ¶
Sus lea alddis maid iežas dáhpi ráhkadit dáidaga. Oktii son sahii 300 kilo jieŋa Avviljogas, giesai daid bohccoduljiid sisa ja fievrredii daid Helssegii. Doppe son daid suddadalai olbmuid illun. –Olbmot bohte báhkka giđđabeaivvážis njávkkadit daid jieŋaid ja olbmuid dovdamušat orro leamen oalle ipmášat, muitala Minna. –Earret go ahte olbmot gehčče daid jieŋaid, de sii maid besse smáhkohallat makkáraš smáhkka sámi jiekŋačázis lea. Ohcejohkalaš govvadáiddar Elina Helander govain oidno sápmelaš mytologiija. Elina muitalii ahte son lea álo liikon ivnniguin ja daid son lea málen dávváliin. –Álggos mun málejin vai fidnen ruđa skuvlavázzimii. Muhto dál go mus lea virgi, de mus ii leat šat nu dárbu málet dušše ruđa geažil. Niillas A. Somby govat Stilla-dáhpáhusain ledje ain muittuheamen mo earenomážit Norgga sámit fitnejedje áiddo dieid dáhpáhusaid dihte lasi vuoigatvuođaid, nu go Sámedikki. Go Outi Pieski ráhkada gova, de son ii dušše mále ja sárggo. Son čoaggá ovdamearkka dihte lottedávttit, ja de laktá daid govvalágážin, mii lea lahkká su oahpes olbmuid. Máret dálvin lea okta ovdamearka das. Seamma muitala govanamma Muođut (Kasvot)ja Skuolfi ja noaidesoahki. Dat lea ráhkaduvvon su siesaide. ¶
Olgešbellodat lea vuosttaš háve beassan Sámediggái go Álttá/Fálesnuori válgabires bođii sisa Tormod Bartholdsen. Son dadjá ahte ii leat čielggas gean doarju, muhto mieđiha ahte NSR politihkka lea guhkkin eret Olgešbellodagas. ¶
Leigga ovdaskuvlaoahpaheaddje-studeanttat Ellen Brita Anti ja Lise Singer geat leigga plánen mánáidgárddi álbmotbeaivvi ávvudeami. Sihke mánát ja bargit vulge iđđes juo olggos ja measta buohkain lei beaska dahje gákti nalde. –Erenoamážit gárvvuid dihte oidne mánát ahte dát lea erenoamáš beaivi, muitalii Ellen Brita Anti. Sutno Lise Singera ulbmil leige ahte mánát galge hárjánit ahte sámi álbmotbeaivi lea erenoamáš beaivi, ja soai deattuheigga sámivuođa go plániiga beaivvi. Heivii maid nu ahte ožžo niestebohcco álbmotbeaivvi, ja mánát besse leat mielde njuovadeamis. Lávus de vušše varas bierggu. Go galbmogohte, de manne vissui ivdnet sámi leavggaid, lávlut sámisoga lávlaga ja juoigat veaháš ovdalgo fas vulge olggos. Lávus deive mánát "Bijjá" ja "Biera" geat muitaleigga muitalusaid ja lávlluiga ovttas mánáiguin. Maŋŋil manne buohkat sisa borrat márffi ja juhkat liema. Šattai fiinna sámi albma beaivi. ¶
Piera šuohkihii. Viimmat son lei taksis čohkkámin. Girdinmátki lei lossat. Girdi lei leamaš maŋŋonan, olbmot ledje báhkka dievva ja su báldii báhkkii vel issoras stuorra, buoiddes áddjá, geas leavai gáfátlágaš vilgeslávkehádja. Na gal dat ii leat hersko dát čoahkkimátkkošteapmi. Son lei gal suoli illudan, go oaččui gohččuma čoahkkimii Helssegii. Oainnat eanaš čoahkkimat leat Anáris, Suoločieggis ja Roavvenjárggas ja diet hoteallat oktan daid bargiiguin gal ledje sutnje čađa oahppásat eaige geasuhan su šat eai veaháš ge. Measta gáđai go lei lohpidat álgit buot dáidda lávdegottiide ja bargojoavkkuide, gosa Sámediggi, gielda, bálggus ja leatna ledje su válljen. Lei han son ieš ge báhkken muhtimiidda, muhto dat eai lean gal nu máŋga. Várra vihtta, guhtta ja vel dieid servviid doaimmat. Daid dal ii gánnát rehkenastit manin ge. Taksi orustii. Son mávssii sáhtu ja váccii sisa dan ministeriija stuorra vissui. Feaskáris fertii čájehit báhpáriid ja seammás son rávvejuvvui rivttes čoahkkinlatnjii. Earát ledje juo álggahan čoahkkima. Ossodathoavda Jakonen sávai bures boahtima vaikko imaštalai ge veahá go Piera iđii dohko. Son dušše láhttestii ahte gal Sámediggi ge oažžu čuovvut dán čoahkkima, vaikko ii leat ge bovdejuvvon. Piera čohkkánii beavdegurrii ja jurddašii ahte mo bat Jakonen dál nu sehkke. Gieldda ovddas han son dál lea dáppe, iige Sámedikki. Son ozai báhpáriiddis ja lohkagođii gieldda cealkámuša vai ášši boahtá njuovžilit dalle go son oažžu sáhkavuoru. Son ii lean ge gusto ožžon dieđu ahte dáppe hállojuvvo maiddái vuonccesdikšunlága birra. Gielda han lei sádden su gáibidit buhtadasaid eanadoallovahágiidda. Na ammahal maŋŋá boahtá dan ge ášši vuorru. Muhto dat ášši ii oba boahtán ge ovdan ja ossodathoavda Jakonen loahpahii čoahkkima. Giittii vel sierra Sámedikki go lei čájehan nu stuorra beroštumi vuonccesdikšumii, ahte lei sádden ovddasteaddji gitta Helssegii. Maŋŋá Piera manai ministeriija boradanbáikái káfe juhkat. Son han diđii bures gos dat lea – ii leat dát bojá oainnat vuosttas gearddi ministeriijas. Doppe son oinnii vuolit ráđđehusčálli Murula ja soai dearvvahattaiga ja lonuheigga muhtin sáni. Muhto go Murula vázzilii eret, de muittuhii vel ahte soai han oaidnaleaba boahtte vahkkus dan eanadoallovahátčoahkkimis. Piera rokkastii báhpáriiddis lávkkas. Aittosge! Čoahkkin duođaige lea easka boahtte vahkkus. Oavdu dat hálle dušše vuoncáid birra. Piera sáddehii ja ruohkadii oaivvi. Na dalle ii leat go fas dollet deike oaivegávpogii boahtte vahkkus. Já, muhto dalle han lea maid dat Sámedikki ealáhuslávdegotti čoahkkin Heahtás. Ojá lehkos. Dohko gal juollu mannat diet várrelahttu, mun de gal ieš boađán deike. Ii dal Helssegii beasa olmmoš juohke beaivve. Muhto vuogas dat gal lea go beassá válljet man čoahkkimii vuolgá. Dáiddán mun liikká boahtte válggaid maŋŋá gáibidit vel eanet lávdegoddebáikkiid gielddas – daid Sámedikki, bálgosa, leana, searvegotti, valástallasearvvi, kultursearvvi ja daid eará doaimmaid lassin. Ammahal dalle ii šat oppa deaivvage mannat boast... Piera geahčastii diibmui ja čohkkegođii báhpáriiddis. Veikko Holmberg ¶
Dokumentárafilbma "Mørke skyer over Nestsjang" dahje "Sevdnjes balvvat Nestsjanga badjel" galgá čájehuvvot 4. internašunála arktalaš servodatdiehta kongreassas Quebecas Canadas. Filbma lea okta logi antropologalaš filmmain mat galget čájehuvvot dán konferánssas gos leat 300 oassálasti. "Sevdnjes balvvat Nestsjanga badjel" leaba Øyvind Ravna ja Zoia Vylka ovttas NRK-Sámi radioin ráhkadan, ja dat čájehuvvuige NRK 1:žis skábmamánus 2000:s. Filbma lea meahccenenetsaid birra; nestsjang-álbmoga dilli birra oljoagis. Nestsjang-álbmot lea okta dain álbmogiin Sibiras mas ain lea árbevirolaš eallinvuohki. Vaikko leage garra eallin, de háliida álbmot eallit nugo álohii leat dahkan, iige fárret eahpesihkkaris dillái muhtin ruošša gillái. Maŋemus 30 jagi leat oljorogganfitnodagat gávdnan hui ollu olju nestsjang-álbmoga eatnamiid vuolde. Seammás go oljofitnodagat riggot aht´ riggot, de Nestsjang-álbmot ges geafu aht´ geafu; oljoindustriija sáhttá dagahit ahte álbmot nohká. –Viđa jagi sisa ii gávdno šat min álbmot, lohká Ejntu Ajvascda, gii lea siidda boarraseamos. Arktalaš servodatdiehta konferánssa temá lea "Árbevieruid fápmu: Identitehta, politihkka ja servodat-diehta" . Konferánsa álgá odne ja bistá miessemánu 20. beaivái. ¶
Jan Henry Keskitalo ávžžuha ain olbmuid geat leat fuolkkit Kenii, váldit oktavuođa suinna jus sii eaktodáhtolaččat sáhtáše veahkehit. Ken lea Inga Pentha ja Mattis Tornensisa maŋisboahtti. Soai vulggiiga Amerihkii 1898:s. ¶
–Livččii somá jus mii nagodivččiimet čohkket muhtumiin geat čuojahit fásta, nu ahte mii sáhttit deaivvadit ovdamearkka dihte beassášfestivála oktavuođas ja čuojahit ovttas eará finnmárkulaš bossunčuojaheddjiiguin. Ja ii go livčče somá jus mii álggahivččiimet ovdamearkka dihte tyrolerjoavkku mii čuojaha pubas, jearrá son og gahččá jurdagiid sisa oanehaš boddui. ¶
ÁLTA: Lea váttis nuoraide searvat sámediggeválggaide. Dát oaivvilda Áltta Gurutbellodaga Tor Farstad. Sivvan dasa lea ahte áigemearri dieđihit iežas sisa jienastuslohkui lea nu maŋŋit ahte visot sámediggelisttuid lea juo sádden sisa. –Dán dihte sii fertejit vuordit njeallje jagi ovdalgo sáhttet searvat listtuide, lohká Farstad Altapostenii. –Ja dat ii leat buorre nuoraide geat hálidit leat mielde sámepolitihkas, lohká Farstad. Ovdagottičálli Bjørg Thomassen duođašta ahte njuolggadusat leat dáinnalágiin ahte šaddá váttis leat sámedikkelisttus mielde seamma jagis go lea dieđihan iežas sisa. ¶
Mannan vahku gávnnai Mikkel Bals miesi jápmán gárddi sisa ja das ledje stuorra hávit čeabehis ja njunis. Dan dieđihii meahccebálvalussii albbas vahágin. –Dál lean áibbas sihkar ahte ii leat albbas mii lea goddán, muhto miessi lea njulgestaga váibbatvuođain jápmán, lohká Statskoga Henrik I. Eira. ¶
Finnmárkku Fylkkamánni bearráigeahččit váivašuvvet makkár vuogi mielde ođđa olbmuid váldet vuostá Finnmárkkuklinihkas. Go olbmot alkohol- dahje gárrenmirkkováttisvuođaiguin bohtet klinihkkii dálkkudeapmái, de šaddet vuos orrot muhtin camping sajis Kárášjogas jus eai leat čielgan ja jus eai leat eará vejolašvuođat. Campingsajis ii leat bearráigeahčču birra jándora. Máŋgii lea nu ahte sis gean sáddejit campingsadjái, leat garra psykalaš váttut ja iešsoardin jurdagat, čállo rapporttas Fylkkamánni beales. -In dovdda justa ahte leat leamaš garra iešsoardin-kandidahtat geat leat šaddan campingsadjái oktonassii. Muhto dieđán ii leat álu válljenvejolašvuohta, lohká psykologa hoavda Norlándda klinihkas Kjell Dalan gii dál ovddasta klinihka Kárášjogas beaivválašjođiheaddji buozalmasvuođa geažil. Kárášjoga Dearvvašvuođaguovddáš dat láve eatnašiid váldit sisa dassá go čilget. –Eanaš háviid sáhttet fállat saji dearvvašvuođaguovddážii. Dáhpáhuvvá hui hárve ahte campingsadjái šaddet doalvut klienttaid. Maiddái lea nu ahte 90 proseantta leat čilgosat go bohtet klinihkkii, čilge Dalan. ¶
–Issoras lei oaidnit 42 bohcco vuddjon togii, lohká Sámi Radioi Vestre Namdal orohaga ovdaolmmoš Karen Anette Anti. Toga vujii bearjadaga čorraga sisa davqbealde Grong, Davvi-Trøndelagas. Jápmán bohccot ledje háddjanan máŋga čuođi mehtera lihkohisvuođabáikkis. Dál dáhttu Anti ruovdemáđidoaimmahaga áidut daid vearrámus báikkiid. Jahkásaččat vuddjojit gaskal 150-400 bohcco togaide. ¶
Guovdageainnu Turistahoteallas leat maid njuolggadusat movt guossit galget láhttet. Dán álmmhusa gávnnaimet diskotehkas Ádjagis. Mii ávžžuhat gussiid mearkkašit nuppi čuoggá: "Olgobiktasat ja jos ležžet niibbit, boahttalat, guđđojit feaskárii." –Orro leamen dego Western-filmmas. Njuolggadusat muđuid orrot čájeheamen movt hotealla badjelgeahččá gussiidis. Olmmoš ii báljo duosta oba sisa ge, go jurdila: –Diekkár guossit bát dáppe leat? Vuordá go hotealla ovdalgihtii juo váttisvuođaid gussiiguin? Ii oro gal hotealla dáinna báhpiriin stuorrát luohttimin ii ge sávvamin bures boahtima gussiide. Sámi Áigi, borgemánu 28. beaivi 1981 ¶
Dat stuora rievdadus lea ahte NSR massii ovtta áirasa Kárášjogas. Vaikko Bargiidbellodat massii olu jienaid, de ainjuo besse diggái seamma áirasiin. Dán áigodahkii ii beassan oktage badjeolmmoš sisa Kárášjoga válgabires. Ovddit áigodagas lea John Henrik Eira leamaš NSR áirras Sámedikkis ja čielga boazosápmelaččaid ovddasteaddji. Dán háve son ii lean mielde válggain. Dál livččii NSR nuppi sajis boazosápmelaš Áilen Nigá Máhtte, Mathis N. Eira. Maiddái SÁB ja Bb listtuin ledje boazosápmelaččat nuppiin sajiin. Kristtalaš Álbmot Bellodat (KÁB) šattai njealját stuorámus bellodat Kárášjogas, 84 jienain. Lea vuosttaš háve go Stig Arne Somby ja KÁB searvá Sámedikkeválggaide. Maiddái nuorra Somby suoládii máŋga jiena dan guovtti bellodagas mat leat leamaš stuorámus álu. Movt váikkuhit kárášjohkalaččat ođđa Sámedikki lea eahpečielggas go buot válgabohtosat eai leat čielgan. Dán vahku mielde galget válgabohtosat eanaš 13 válgabiiriin čielgat. ¶
Sihke Ingá Rávná Eira ja neavttárat ledje čeahpit čájálmasas. Neavttárat duođaid manne rollaid sisa ja ledje iežaset diktamáilmmis. Lávdekoreografiija lei hui čáppat. Gintalat ja govat čuvge. Duogážis čuojahii keyboardista fiinna, čáppa, vuollegis musihka. Ávžžuhetne nuoraid maid boahtit dán čájálmassii. ¶
KÁRÁŠJOHKA: Sotnabeaivvi čuovganeapmái doalai Kárášjoga leansmánnekatuvra leahttovákšuma geainnus mii lea Suoma guvlui. Soames massii vuodjingoartta go leahttu mihtiduvvui 116 km/d. Eará biilavuoddji oaččui ges sáhku go vujii 107 km/d. Kárášjogas leansmánnekantuvra maiddái dieđiha ahte leat leamaš suollagat jođus VM-kroas, gos leat dolvon ruđaid speallanautomáhtain. –Ii leat vel čielggas man ollu ruhta lea leamaš doppe, lohká leansmánnebálvá Frank Nilsen. Kárášjoga mánáidskuvlii lea maid gaikon sisa soames dahje soapmasat mannan vahkkoloahpa. Ii lean vel čielggas leat go dolvon maide, muhto uksabealláid leat biđgen. ¶
–Badjeolbmot eai beasa sisa ¶
–Albbas gottii miesi gárddi sisa ¶
Hætta lohká ahte lea lunddolaš ahte son sáhttá ovttasbargat ovdamearkka dihte Johan Mikkel Sarain gii jáhkkimis boahtá sisa Mátta-Norgga válgabires, Mátta-Norgga sámit-listtus. ¶
Su skibir Ann Margreth Solbakken gii lea seamma ahkásaš čilgesta mo gova oažžu dihtorii: -Válden meahccegovaid maid eadni lea govven mielde dihtorkursii. Bidjen gova scannera sisa vai boahtá dihtorii. De sáhtten duogáža bidjat ala vai sáhttá lonuhit ivnniid. Čuhppen iežan govain guovžžaid maid bidjen meahccegovaid ala. Veahá váttis bargu gal lea, muhto in ádjánan go moadde diimmu. Ja nu riegádiige Ann Margreth digitála govvaráidu "Gollevuovddis" , gos leat gollemuorat ja alit mánnu. Nama "Gollevuovddis" leat maid válljen gohčodit čájálmasa. –Gollevuovddis muitala guovža, bussá ja vávvá muitalusa. Dohko leat beassan balvabiillain. Joavkkuš finada maid mánus ovdalgo fas dollejit ruoktut balvabiillain. Biilla sáhttá njurggádit, de boahtá, muitalii Ann Margreth dáiddačájálmasa ráhpamis. ¶
Sykkeltrimmenis ii šaddan dán jagi ge ođđa oassálastiolahus. 1158 olbmo oassálaste dán jagi Sykkeltrimmenii Guovdageainnus. Dain sykkelaste 751 olbmo ja 407 olbmo fas vázze. 1995 lei maŋemus go ledje unnit olbmot mielde go dán jagi, dalle ledje logi olbmo unnit. Ii sáhte dálkki sivva ge ahte eai lean eanet olbmot, go lei oalle čáppa dálki, bivval iige arvi. Eanaš oassi sis geat ledje mielde Sykkeltrimmenis ledje eret Guovdageainnus, muhto maiddái Kárášjogas, Álttás ja Leavnnjas ledje boahtán olbmot. Nuoramus oassálasti dán jagi lei viđa vahkosaš Per Mathis A. Buljo. Son oaččui girjji skeaŋkan. Boarraseamos fas lei Ole Turi, gii lea 80 jahkásaš. Son oaččui niibbi skeaŋkan. Guovdageaidnulaš Inger Marie Tornensis sykkelasttii eanemus háviid, oktiibuot guđa háve. Sykkeltrimmena fondii bođii sisa 6 800 ruvdno dán jagi. Geasi mielde mearrida foandda stivra makkár buori ulbmilii ruhta galgá mannat. Foanddas lea 14 300 ruvdno, go diibmá ii juolluduvvon ruhta. 35 sykkela vuorbádii lágideaddji Áibmosuodjalus dán jagi. Dás vuolábealde oainnát geat daid vuite. ¶
Kirsten A. G. Buljo čállosa Áššus bearjadaga skábmamánu 16. b. lea dárbbašlaš vástidit. Doaivumis ášši čilgejuvvošii dan bokte, danne go das leat eahpitkeahttá ollu boasttu ipmárdusat. Kirsten A. G. Buljo čállá ahte son ferte mánnásis čilget go dat jearrá ahte lea oassi Guovdageainnu searvegottis geat háliidit doallat sierra ipmilbálvalusaid, ahte eai soabat šat ovttas doallat ipmilbálvalusaid girkus. Dat lea áibbas boasttu čilgehus eatnis mánnái, ja dat lea hui deaŧalaš maid váhnen oahpaha ja čilge mánáidasas, amas šaddat maŋŋil heahpanit. Mun lean okta sis gii manan rohkosviesu ipmilbálvalusaide ja dovddan ášši duogáža. Ii leat nu ahte mii háliidit sierra ipmilbálvalusaid doallat. Iige leat eisege nu ahte mii eat soabat eará risttalaččaiguin. Mii geat leat Ipmila stuora árpmu bokte boahtán jorgalussii ja eallit suttuid ándagassii addojumi siste oskku bokte Jesus Kristusa ana, dovdat ahte mii ráhkistit oappáid ja vieljaid. Go Ipmil lea min nu ráhkistan, de leat mii maiddái geatnegasat ráhkaistit guhtet guimmiideamet. 1. Joh. 4,11. Mii geat dál girkostallat rohkosviesus, leat dat seamma olbmot geat ovdal manaimet girkui, dat lea riekta nugo Kirsten A. G. Buljo čállá. Ja mis lei buorre báhppa. Maid mun dainna oaivvildan? Dat lea ahte son doallá Ipmila sánis gitta, dan vuođu alde son sárdnida ja oahpaha sihke Ipmila bassi lága, olbmuide gohccahussan ja jorgalussan, ja nu maiddái eavangeliuma olbmuide bestojupmin. Muhto dal lea son bálkestuvvon olggos. Dál leat eará báhpat váldán su sárdnestuolu mii lei sutnje oskkilduvvon Ipmilis. Muhto - maid oahpahit sii? Mii ballat ahte vearrioahppu lea jo boahtán Norgga girku sisa. ipmila sátni gohčču ahte galgá sárdniduvvot jorgalus ja suttuid ándagassii addojupmi. Muhto ii dál gullo šat suttu birra báljo mihkkege, fal ahte buohkat mii boahtit albmái, beroškeahttá movt eallit. Go dakkár meanut, mat čielgasit čužžot biibbalis ahte dat lea suddu ja fastivuohta Ipmila ovddas, eai oba namuhuvvo ge sártni siste. Baicca vel buorrindohkkehuvvojit báhpain ja bismmáin, omd. homofiila ovttasealllin, ja biddjojuvvojit báhppan dan sadjái go oskkolaš báhpat geat biddjojit eret virggis. Dalle ferte olmmoš álgit guorahallat makkár dillái girku lea boahtán. Muhto allos oktage boastut ipmirdit mu go čálán homofiila ovttaseallima birra ahte mus in bija seamma olmmošárvvu sidjiide go eará olbmuide. Mu sávaldat ja rohkadus sin ektui lea ahte boađáše jorgalussii ja oskui. Ja dat dáhpáhuvvá Ipmila sáni gulu bokte ahte Jesus Kristus, dat buorre báimman, gávnnašii sin suttu seavdnjatvuođa siste ja bijašii sin su čuovgatvuođa sisa nu go son dahká buot suttolaččaiguin geat diktet iežaset jorgaluvvot. Váre sii boađáše girkui! Muhto de ferten jearrat: Mii lea girku? Dieđát go don, Kirsten A. G. Buljo, don gii nu rámidat girku. Don čálát e.e. ahte dii gal diđiidet ahte "do lea min girku" . Ja dohko dii manaidet dalle go dii leiddet mánát. "Diehko mii buohkat mannat gullat min Ipmila birra" , čálát don, ja vel lasihat ahte dalle ii lean ná mo dál. Dat lea duohta, dalle ii lean nu go dál. Ja dat lea maid duohta ahte dohko berre olmmoš mannat gullat Ipmila sáni go dat sárdniduvvo čielgasit ja buhtasit. Ii girkovisti leat iešalddis leat earágo visti mii lea huksejuvvon olbmuid gieđaiguin. Vaikko das vel leage doardna ja lea maid vihahuvvon Ipmila viessun, de lea goitge jearaldat mii doppe dáhpáhuvvá. Girku lea doppe gosa Ipmila searvegoddi čoaggana sáni ja sakrameanttaid birra. Ja dál orru gal nu čájehuvvome ahte min gilis leat, eai fal dušše guokte, muhto máŋga searvogotti. Muhto ii hal dat daga maide jos fal Ipmila sárdni sárdniduvvo nu mo lea čállojuvvon , ii váiliduvvo iige lasihuvvo, almma dalle besset eanebut gullat. Muhto Ipmila sátni gal lea duođalaš, ja mii oskut ahte oba biibbal lea Ipmila sátni, eatge nu go muhtumat dán áiggi báhpat ja bismmat ahte biibbal ii leat Ipmila sátni, muhto ahte doppe gávdno gal Ipmila sátni. Biibbal neavvu eret vuolgit dakkáriid searvvis. Loga Alm. girjji 18,4 ja 2. Kor. 6,17. Ja dál, ráhkis osku oabbá, galggat čilget mánáidasat manne diet olbmot girkostallet rohkosviesus, itge dárbbaš gal heahpanit dan dihte. Don gal leat sávvan ahte dát ášši ja dilálašvuohta vajálduvvo. Jus dan doaivvut ahte Olav Berg Lyngmo lea áššálaš dán dillái, de lea dat boastut. Ii son gal leat sivalaš, muhto dat leat mii geat čoagganit rohkosvissui. Mii leat bivdán su ain joatkit báhppan leat midjiide. Don jearat iigo jur sáhtáše rievdadit dan "unohas" dili, ja bijat luohttámuša ođđa searvegotti ráđđái. In mun gal jáhke ahte searvegotti ráđđi sáhttá maidege dahkat dáinna diliin. Mii berret muitit ahte dal goit vel lea religiuvdna friddjavuohta Norggas. Loahpas vel namuhan mánáid. Eat eisege leat vajálduhttán sin. Aitto jur dat lea ge nu moraštahtti jus min maŋisboahttit galget šaddat vearriohppui oahpahuvvot ja nu čáddjidit ja loahpas mannat agálaš láhppojupmái. Ii dat olgguldas oadjebas girkodilli gal daga ovttage ávdugassan jus ođđasisriegádeapmi ii dáhpáhuva. Ja danne galggašeimmet mii gohccit ja rohkadallat sihke iežaideamet ja mánáideamet ovddas ja buot olbmuid ovddas. Rohkadallat ahte Ipmel Áhčči ain livččii árbmugas iige sirddáše vel ginttaljuolggi eret min gaskkas. Dearvvuođaiguin Anne Hætta Øverli ¶
Kárášjoga lensmánni Svein Hansen dieđuid mielde lei capmahallon dievdu guossin soames dálus Kárášjogas gos galggai idjadit. Sotnabeaivvi čuovganeapmái gágge golbma dievddu dan dálu uvssa rabasin. –Go besse sisa de cábme dievddu nu fastit ahte sáddejuvvui Hammerfeastta buohccivissui vajot. Buohkat váldoje giddagassii dálus gos dáhpáhus geavai, muitala Svein Hansen. Dál lea cápmahallan dievdu beassan ruoktot. ¶
Vuossárgga de riŋgestii Fritjof Wilborn TV 2:žis. –Álggos lohken "heaittal eret dádjumin" . Jáhkken diet gánddat dat ledje dájuheamen mu. Muhto de jerre duođalaččat ahte jus dat ii leat mun gii lean vástidan gažaldagaid ja sádden daid sisa geahččalan dihte beassat gilvvahallamiidda, de beškejit revrre ala. Dasto Terje fertii jáhkkit, dahje ainjuo dahkaluddat ahte jáhkká. ¶
Guovllustivra bijai deattu go orohagat leat moaitán hálddahusa fágalaš veardideami. Lávdegotti ulbmil lea dasto doallat čoahkkimiid dain 25 orohagain guovtti mánu sisa čielggadan dihtii duhtatmeahttunvuođa. Oarje-Finnmárkku Guovllustivra aŋkke eaktuda ahte Boazodoalu Ovdánahttinfoanda ruhtada barggu . ¶
Gaskavahku 25. beaivvi Cuoŋománus lei 7. sm idjadanmátkkis Bartas (6 miilla Kárášjogas eret Deanu guvllui). Go bođiimet dohko de mii lážiimet oaddin sajiid. Muhtumat ođđe láhtis ja earát fas seaŋggain. Dii. 19.00 ledje mállásat. Maŋŋá go mii gearggaimet boradeamen de mii manaimet olggos. Olgun hurggihii áigi hui johtilit, sisa bodiimet easkka sullii dii. 24.00 áigge. Moattes gohce olles ija, ja bokte vel daid earáid, sullii dii. 06.00. Duorastaga mii finaimet skohtertuvrras Ullutjávrres. Lei heajos siivu, ja mii darváneimmet dávjá! Ullutjávrres mii oakkuimet. Doppe ledje hui ollu guolit. Mii gottiimet hui ollu guliid. Dii. 18.10 vuoddjáimet Kárášjohkii. Dáid beivviid lei hui čáppa dálki... Eatnašiid mielas lei hui suohtas mátki. ¶
Nubbi vuorru álggii go vuosttas. Garra Nordlys deaddu čorgasa suodjalusa vuostá, muhto moalat gal eai boahtán. Ja de dáhpáhuvai nu go hui dávjá láve, go nubbi joavku deaddá de Čorgas oaččui hui álkkes moala. Rolf Are Jare nivkalii čábbát 1-1 56 minuhtas. Nordlys ballái dál, fertii lonuhit ođđa njunnoža Øyvind Paulena sisa. Ii lean go minuhttabeale siste de dat seammá Paulen nahkihii 2-1. Dál orro Čorgasa čiekčit váiban ja vuollánan. Niillas J. Eira (17) bođii sisa ja jorbii golbma Čorgasa čiekči 3-1, 78 minuhtas, čábbát dahkkon nuorra Nordlys čiekčis. Viimmat oaččui maiddái Nordlys njunuščiekči Jimmy Utsi moala, 4-1, ja loahpas čiekčamis bijai Tord M. Peltopâra 5-1, máŋŋa friddjačievččasteame 25 mehteris. Jos Nordlys áigu birget dáid buoremus joavkkuid vuostá divišuvnnas de fertejit oažžut moalaid go leat vejolašvuođat, muđui bissot sii gasku tabealla nu go dál, 17 čuoggáin. ¶
ILO Norgga lága sisa ¶
Lars Nutti lea eret Borjasis, Ruoŧa bealde Sámis. Son lea boazodoalli. Seamma go váhnemat leat leamaš. Bohccot leat govain bienasta bitnii riekta, mii bures muitala su duogáža. Lars Nutti mieđiha ahte su govain lea guovddážis boazodoallu, sámi osku ja sisa báhkkejeaddjit. ¶
6 SM luohkká lea okta dain luohkáin mii lea ráhkadan aviissa prošeavtta oktavuođas, ja sii leat váldán skuvlahistorjjá 1975 rájes dássožii. Internáhttaeallin, bivttasmállet ja musihkka leat bealit maiguin sii erenoamážit leat bargan. Dieđuid leat sii viežžan oahpaheaddjiin ja ovttas gii dalle váccii skuvlla. Mii sin mielas lei ipmašeamos internáhttaeallimis, lei ahte doppe lei mearriduvvon bihttábarganáigi, mii lei viđas čieža rádjái. Nubbi lei vel ahte eai beassan sisa boahtit ovdal muhtin mearriduvvon áiggi, oaččui leat vel buolaš ge. Sii leat iežaset mielas ollu oahppan ovddeš áiggiin ja lea maiddái leamaš somá oaidnit maid eará luohkát leat ráhkadan. ¶
Dá leat dat listtut mat sáhttet dagahit moivvi jus besset sisa Sámediggái maŋŋel válggaid. Buot dain listtuin lea dat oktasašvuohta ahte leat ceggejuvvon maŋŋel riidduid iežaset organisašuvnnaid siskkobealde, dahje ahte ovddastit baskkes sektorberoštumiid. ¶
–Áššu lea visot billahuvvan, sii leat álgán čállit olles siidduid dárogillii. Dát ii leat dohkálaš. Mii lohkkit eat hálit dárogiel bihtáid lohkat sámegielat aviissas, lohká muhtin suhttan Áššu-lohkki go riŋge Min Áigái. Son lohká iežas geahččalan váldit dán bajás Áššuin, muhto ahte ii leat ávki. –Lean Áššu doallan dan rájes go álggahuvvui ja dat lei šaddan buorre aviisa dás moadde jagi áigi. Muhto dál ii leat buoret go dárogielat aviisa. Lean earáin maid gullan moaitámušaid go čállet nu ollu dárogillii ja go eai váldde bihtáid sisa maid lohkkit leat čállán. Jus Áššu ii buorrán moatti vahku sisa, de cealkkán eret aviissa. ¶
Eará áhkut lávejit veaháš imaštallat Gáre Márjjá go lea nu searas olmmoš ahte bissu mopeda nalde. Muhto Gáre Márjái dat ii leat stuora ášši. Son vástida sidjiide ahte "lean dán rádjai bisson ja bisun go lean oahppan bissut" . Gáre Márjá luoitá Tempoin eanaš dušše márkanis. Muhto son láve maid fitnat Gálániittus, gosa lea guokte miilla. Ávžžis ja Čunovuohpis maid finada. Jealmma son gal bidjala oaivái go vuoddjá. Dan haga gal ii vuoje gosage. Sámi gahpira láve bidjalit busse sisa sykkela maŋábeallái vai beassá náhkehit dan nala go olle gosa galgá. Jađe čárve gássa ja suovasta nu ahte gákti vel leabasta. –Dán rádjai lean sprehka leamaš, lohká 77-jahkásaš áhkku, gii láve goarrut gápmagiid, sahet muoraid, hoigat muohttaga ja doaibmaguovddážis veahkehallat go ii leat vuojašeame iežas Tempoin dahje skohteriin. ¶
–Jus mahkáš olmmái buohccá, de ferte leat vejolaš váldit sisa eará bivdi. Dieđusge šaddá liigebargu midjiide, muhto lea min bargu hálddašit bivddu, lohká Sundland. ¶
Ovdal lea Áilegaskonsearta lágiduvvon olgun Onnela dearpmi alde, muhto dán vuoro ledje sii galbma dálkkiid dihte ordnen dan sisa skuvlaguovddážii. Konsearta álggii čieža áigge ja álggos orui čájeheame ahte dohko eai boađe nu galle guldaleaddji. Muhto go diibmu lei čieža, de olbmot boahtegohte ja oppa sále dievai. Konsearta bisttii njeallje diimmu, gitta oktanuppelogi rádjái, ja buohkat vedje čuovvut go čeahpit čuojahedje, juige ja lávlo. Annukka Hirvasvuopio musihkka muittuhii sápmelaš musihka, muhto eanaš ritmat ledje turkalaččat. Annukka muitalii ge ahte sin musihkka lea máilmmimusihkka. Ulla bisui bures árbevirolaš sámi musihkas. Sus ledje ollu ođđa luođit. Niilo ja Nieiddaid musihkka muittuhii pop-musihka, muhto vuohki lei luohti. Nuorra lunttat lávllodedje dán áigásaš streaŋgamusihka. Kulturvahkku nogai Luossa bup´ii, gos báikkálaš Moonlight čuojahii vel dánsámusihka, vai kulturvahkku oasseváldit ja earát ge besse vel dánssodit ja illudit gitta iđidii. ¶
Nils Evald vuojista jođánit bajás suhppensadjái, suhppesta ja roahkoha gieđaid, –dál de dál de.... himiha son. –Eat sáhte vuollánit dál, ja doai leahppi masá 300 km vuodján, govvet ja čállit dan stuorra luossabivdi birra Vuolle -Deanus, lea heahpat, doapmala Nils Evald dadjat. Nils Evald lea dál oalát vuollánan, álgá sisa suohpput fierpmi, fáhkkestaga stužiha čážis, dalle diehtá son ahte luossa lea fierpmis gitta. Olbmás ihtet mojit, govvideaddji maid ráhkkana, váre livččii stuorat, smiehtada várra govvideaddji. Ii lean go bás diddi (2,5 kilo) muhto luossa go luossa. Nils Evald lea duhtavaš, govvideaddji lea oalle duhtavaš ja journalista lea hirbmat duhtavaš. Buriin mielain bovde Nils Evald Biti guhkemátkkálaččaid dedjii ja sáltelussii, ditti geige skeaŋkan Min Áiggi barggiide, ja mii vel buoret..... ¶
Sara Anne lea bealle sápmelaš, su áhčči lea badjeolmmái ja eatni fas rivgu. Son lea dolkan gullamis go gohčodit su "bastardan" , maiddái dovdá iežas badjilgehččon sihke sámpmelažžan ja dážan –Juohkit olbmuid čearddai mielde gullá 1700 jagiide, dál jagi 2000:s diet sátni ii berršii obbanassiige gávdnot ja geavahuvvot, deattuha Sara Anne. Ja lasiha velá ahte son dovdá iežas 100% sápmelažžan. –In goassige gárvodivčče dáža "bunadan" go mon dovddan ahte daid gárvvuid sisa in heive, sámegákti lea mu bivttas ja čikŋá, lohká Sara Anne. ¶
Olbmot áicagohtet geainnu guvlui. Dál de fargga. Skuvlamánát leat boahtán vásihit stuora beaivvi. Ja sii dihtet manne Gonagas ja Dronnet boahtiba. –Na danne go Gonagas galgá rahpat ođđa Sámedikki, čilgesta ovcci jahkásaš Silje Borg Fagerness snáhppilit. Su ustibat nivkkuhit. –Na dan dihte fal, duođaštit sii. Mánát leat oaidnán Gonagasa ja Dronnega ovdalge. Dronnega TV:s. -Prinseassa Märtha Louise maid leat oaidnán. Son láve vuoidat baksamiid, čilgesta nubbi nieida. Ja de boahtiba, dearvvaheaba Laila ja Espena. Livkkiheaba sisa ja dievasčoahkkinlatnjii gos almmoalaš rahpan lea. Dohko eai beasa dábálaš guossit. Skuvlamánát ja eará guossit besset čuovvut Gonagasa sártni TV:s doppe Sámedikki kafeas. Ovdalaš guovtti lea buot nohkan. Gonagaspárra ja Sámedikki áirasat vulget boradit. Beal viđa áigge lea Gonagaspáras fas vuolgga ruoktot helikopteriin. Soai galgaba fas Šlohttii Osloi. ¶
Olgun Ulla basai čalmmiid ja giehtamáddagiid gáivvo luhtte ja bođii dasto sisa ja manai iežas latnjii. Son lihkadii feaskáris gulul, dego livččii eahpidan ovdalgo rabai uvssa ja manai sisa, makkár ortnegis latnja livččii, dál go son lei leamaš iđit rájes eret. ¶
Liissá rumaš gearggai leabbát rávarokkis moadde diimmu, gitta dassáigo Ruusumaa-Altti deaivvai suoibut dakko meattá ja áiccai dan. Son čuoččastii ja geahčadii vehá dobbelaččas Sipirjá-Liissá českes goruda: dat lei nu buhtis ja nuorra oaidnit ja sus golgan varrabihttá lei njammasan eatnamii. Buot nu buhtis, ii uhcimusge duolvadielku - dego Liissá livččii dušše nohkastan rávarokki vuđđui, biktasat oktan látnan dasttán bálddas nu ahte suorpmat guske ruškes vulpui. Ii leat sihkkar, fuobmáigo Altti dalánaga ahte jearaldagas lei liika, vaikko son ieš gal maŋŋá vikkahii ahte son lei dan seammás doamihan olbmuid lusa veahki dihte. Son suibbodii ovtta sajis oanehassii ja dovddai man johtilit čielgagođii. Son lávkii moadde lávkki lagabui ja iskkadii oavssi, mii lei sturgaluvvon Liissá háhccegaskii. Dat lei čavga gitta ja čiekŋalasas. Son jurdilii vuos rohttet dan eret, muhto dáikkihii dasto ahte buoret lei ahte buot dáhpáhuvai duođašteaddjiid oaidnut. Báikki ala čoahkkanedje dievva olbmot, meattávuoddji duiskalaš biila bisánii: olbmot ledje geainnu alde. Boares Lompolo-Viina vuohtui čorpmaidis duiskalaččaide ja čolgadii biilajuvlla ala: hyi! Hyi! Guokte soalddáha lávkiiga eret biillas: soai hálešteigga ja bárddašeigga oaivvi: nuppi muođuin vuhttostii eartnjehasvuođadovdu ja goappáge čalmmit ledje duođalaččat: soai lávkiiga fas biilii ja vuoddjáiga. Liissá háhccegaskii sturgaluvvon gassa beahceoaksi gaikojuvvui eret ja mánáid gilde geahččamis, dasto rumaš gissojuvvui láhtteránu sisa ja guddojuvvui Keskitaipale bartii, mii ainge goadná čáhppadin ja ropmin doppe áibbas Sipirjá ravddas, gitta dievá máttabealevielttis, gos eana lea šattoheapme ja geađgái. ¶
Albmát: boares skihpa Roope, áhčči-Matti Laaksonen ja Ruusumaa-Altti válde rupmaša ja gisse dan láhtteránu sisa ja gudde eret. Mun vihken maŋis. In dieđe mii doppe dáhpáhuvai - buot lei nu giktaleaddji ja moivvas; jierásman olbmot šuddidedje ovtta njálbmái ja huike gilvvu. Ammal dalle vásihin eretbeassama. In oaivvil dál eretbeassama dakko bokte go das hállet dalle go eai oaivvil maidige erenoamážiid, inge dan láhkai ahte livččen juo dalle ádden ieš. Bessen aiddo dan čalbmeravkalanbottas eret Sipirjá-Liissás, ja dál go dáhpáhusas leat juo ollu jagit, de mun dušše hárve jurdilan ahte Liissá-riboš lei mu eadni. Seamma beaivve go son jámii ja su rumaš veašiduvvui Keskitaipale bartii ja olbmot hálle ilmmiid álmmiid ja hui uhccán ieš dan áššis, de huksejin vuođu man bokte maŋŋelis sáhtten čielgaseappot áddet mii lei dáhpáhuvvan ja basten rohttet iežan bođuid daid láhkiid siste, mat leat čatnamin eatni ja máná. Sipirjá-Liissás lean loahpalaččat virron, iige dat ahte muhtumat muitet ainge su mu eadnin oaivvil šat maidige: in dovdda makkárge nana dovdduid su ja su rupmaša guovdu, ja dat ahte son ovttaláhkai ainge smiehtaha mu boahtá áibbas eará sivain. ¶
Ja vuoi man somá jos Jussás livččii báhcán juoba rumaš, vai lei sáhttit hávdádit dan dego earáge sáŋgárváinniid gutnálaččat girkoeatnama muolddaid sisa ... muhto go galggai mannat nu ahte ii rumašge gávdnon ... ¶
Ja go ná arvvi maŋŋá johka šohkugoahtá mierkká, de áigu galbmit - čoaskkeda. Son čuovui jurdagiinnis juogalágan čájálmasa, mas ledje buotlágan ártegis áššit: eai dábálaš sivdnádusat dahje jámolaččat, muhto amas hámit, main lei muhtumin mierkkálágan gorut ja muhtumin dušše su iežas jurdda, dego govččas mii sabmái eahpečielggasin ... Doppe jođiiga mahká eallin ja jápmin, ja daid maŋis čuvgesvuovttat Jussá, guhte meafardii bás bánnežin duoid čurges boarrásiid fárus, goas gosa, jávkkai gaskkohagaid ollásit mierkká sisa ja fas iđistii gokko nu eahpečielggasin, muhto dattetge dakkárin ahte dan dovddai ... Dat lei Jussá ... ¶
Son čohkkái ainge jienajávohaga sajistis ja guldalii: vilppastii lássaráigge olggos ja oinnii ahte oppa johka lei vilges mierkká siste ja gátti sieđggat ja látnjasat geaigájedje dego assás bummola siste, mii lei dássidit lebbejuvvon juohke sadjái; čavččaboahtimii ráhkkanaddi gieddái, buđetbealddu muldii, mas buđehat ledje gieskat gaikojuvvon ja geđggiide ja jokŋadakŋasiidda, mat vurde muohttaga. Vai Jussá dat lea! son dáikkihii dego álo ovdalge, go gii nu lei sisa boahtimin. Ja seamma johtilit go jurdda riegádii, de maiddái čáskkai. ¶
Biekka šogádemiin, almmigoavddis mii vikkai jávkat balvvaid sisa ja joga čoasku čázis vuhttojedje čavčča mearkkat. Idjii beaivi náđui váriid duohkai iige badjánan ovdalgo iđida diimmut ledje vássán juo badjel golmma, ja dallege dan čuovga ii suonjardan lieggasa, muhto dušše guovllastii vári duohken dego sivalažžan heajos ođđasiid ovdasii. ¶
Maŋit iđit son vázzilii Oktonas Hilma geahčai, čoalkkuhii áigebotta uvssa, muhto go mihkkige ii gullogoahtán, de váccii seaidneguora lása duohkai ja guovllastii sisa ja fuobmái ahte boaran veallái láhttis gieđat ja juolggit leabbut ja orui leamen jápmán. Feaskkeruksa lei lohkas. Son gaikkui sisa ja jorgalii váinni muođuid: dat orro nu heađástuvvan ja goabbáge čalbmi lei báhcán rabas. Dat lei nu gáppus oaidnit. Son govččai uvssa ja dollii njuolgga bolesstašuvdnii ja máhcai fas Oktonas Hilma visoža lusa, go lei vuos oaččohan Lampila ja nuorra, ovdalaš Sipirjái fárren konstáhpela fárrosis. ¶
Hállagohte ahte fargga lei vuolgga, diehtu das stuorui ja leavai miehtá gili ja cagai iešoaivválaččat olbmuid baláskan mielain. Alavuoma-Johanas, ovddeš meahccedikšu ja maŋŋelis dáhkádusfitnodaga áššealmmái, lei njunnošis sirdimin gielddadálu, buohcceviesu ja apotehka biergasiid ja rusttegiid joga rastá. Maiddái soames duiskalaš biila lei veahkkin fievrrideamen báikkálaš olbmuid ja šibihiid joga rasttildansajiide. Biergasiid páhkkejedje stuorra muorrakássaid sisa ja fievrridedje njuolgga giehmánni Nils Holminga stuorra vuorkááittiide. Uvssaid lohkkadedje ja seilejedje ja gálvologahallamat galge vurkkoduvvot Helssegis gitta dassái go dát vártnuhis áiggit livčče fas meattá ja buot livččii jorggihan ovddežin. ¶
Buohkat earret gili ravddas ovdalaš jápmán Oktonas Hilma dihte vuordit vuolgaga. Dál buot soađi áigge čoggon eahpesihkkarvuohta ja ballu dušše lassánii, go dasa ii livčče galgan leat šat dárbu. Gitta dássážii soahti lei leamaš guhkkin, nu guhkkin ahte olbmot eai lean jurddašan das eará go dan, ahte doppe sáhtii jápmit ja ahte buot lei doppe fuonibut go dáppe ja ahte albmát manne dohko juogo goddit dahje gottáhallat - suvddár Soldatkina láhkásašge, guhte ii šat gullan fásta soahtevehkii muhto lei liikká gártan vašálačča giivvis kanovdnabáhčaleami sisa ja maŋŋelis vel girdiid bombema ja mašiidnagivvirdola vuollai. Dál soahti lei leavvamin miehtá - juohke barttažii ja dállui: dat visot bulle vehá maŋŋelaš jalga eatnan ala, iige oktage čáskadangoddi oppa geahččalange cirgguhit čázi lohkameahttun buollinsajiide. Dál buohkat dat, geat ledje jurddašan eallit dáppe dego ovdalge, oidne ahte dat lei veadjemeahttun. Dál dáppe ii sáhttánge šat eallit - ii lean eará go vuolgit. Fertii čohkkestit mávssoleamos biergasiiddis ja vuolgit eret dieđekeahttá máhccágo šat goassige. Eatnanlaš opmodat, eanaš joavdelas biktasat ja duodjebiergasat, ja muhtun muddui ledje vel báhpárat ja muitobiergasat; daid vurkejedje idjii giehmánni Holminga stuorra fiskes vuorkááittiide - oasi eváhkkolaččaid opmodagas fievrájedje dalán máttás, muhto eanaš oassi bázii vuorkái vuordit ahte olbmot vuos fárrehuvvojit ruovttoluotta. ¶
Biergasat ledje dál kássaid ja seahkaid siste, guhtege ravgejuvvon eret álgobirrasisttis, amasin ja vierisin juoga ovddežis dovdameahttun biergasa bálddas. Osiide háddjejuvvon buorre dorte ja dan birra fuolalaččat vikšaduvvon čuovžasáimmat, boares gávnnehis godenbánno ja dan skihpárin biktasiid sisa gissojuvvon káffegohpat, main soapmásiin lei bealjas laigan eret dahje ledje luoddanaddan. ¶
Dat bođii easkka eahketbeallai, bisánii juohke dálu buohta ja čokkii duođalaš mátkkálaččaid iežas lávddi ala. Dan maŋis bođii nubbi biila, ja goalmmátge. Go biila viimmat bisánii Ranta-Antti šilljui, de suvddár dohppii iežas koaffara ja Marja seaŋgagokčasa sisa gissojuvvon gurppi ja bálkestii daid biilla lávddi ala, veahkehii Marjage bajás ja čurvii biilavuoddjái: Atte mannat! ¶
Gáivvo vinte lei doddjon vássán dálvvi buollašiid áigge ja Eila lei soarcan osiid fas oktii báttiin ja sreaŋggain. Vuoi man álki livččiige lean finadit meahcis geahčasteamen vuogas soagi dahje gárvvisin gálvan guosa ja fearrat das ođđa vintečielggi! Muhto dál son dušše váccašii šiljus, su stuorra gieđat heaŋgájedje julggiid mielde ja son geahčadii vistenurkkiid ja soasihii ain juohke duššis ja gaivái mohkohalli bálgá - dat jávkkai rođu sisa ja manai Sipirjá guvlui: boađášiigoson dan mielde gii nu? ¶
Eambbo boađát ... dajai Hilma ja njoamádii fas sisa - Mäkiniska maŋis. ¶
Go suvddár Soldatkin bođii, de sii juhke káffegohpa guhtege. Ja de suvddárguovttos Eilain dohppiiga daid vehá gálvobihtáid ja nu dolliiga mátkái, eabage mánáguovttos ožžon vástádusa iežaska gažaldagaide. Go sii ledje jávkan rohtui, de Aili čohkkedii boardaga ala, njuorai ja čirrui. Ja de čuožžilii ja válddii šiljus geađggi ja časkkii spihkáriin doaresfiellu uvssa ovdii ja vulggii Eilaeatnamis belohahkii viega Keskitaipale guvlui: doppe ledje juo goikaluvvan rásit vuordimin njuoskadeaddji ruohttasat burkkiid sisa goikan muolddas. ¶
Go duiskalaččat ledje vuodjeluvvon merrii Davvi-Norggas ja pionevrrat ledje roggan oidnosii oasáža dain duháhiin eatnan sisa čihkkojuvvon miinnain ja girdinbombbain ja duššadan daid, de máhcce vuosttas sipirjálaččat boldojuvvon gilláseaset, mas ledje báhcán dušše vistebázahusat: illá mihkkige lei báhcán muittuhit ovddeš gilis. Dat lei jávkan. ¶
Šaddadin gara Alavuoma šilljovistti galbma ja biekkusis lanjas, go gollon doppe dálvebuolašin ja niegadin nieguid juoga lieggasis ja buoris, mii galggai leat eadni, muhto álo go morihin de dat jávkkai eret dahje muhttašuvai hámehis oaivvuložin. Šaddadin gara dego skálžu ja iskkadin dan gierdilvuođa ođđasit ja ođđasit bilkidemiin bilkideaddjiidan ja heahppášuhttimiin sin. Muhto bahás olbmuin (dego sipirjálaččain) lea álo vearju, man sii leat gergosat atnit deaddilan dihte vuostálastiideaset. Juohkehaččas sis lea vearjun veahkaváldi. Sii čihket dan čáppa sániid sisa ja njálggástallamii, dassáigo veahkaválddi boahttevaš oaffar alccesis lunddolaš buorrevuođa dihte jáhkkigoahtá rissejeaddjistis buori. Olmmoš (dego ovdamearkka dihte eadnán) lei dorvvuheapme ja headju nuppi ovddas, go jáhkii ahte sáhttá fállat juoidá máksun ráhkisvuođas ja čáppa jurdagiin. Áddemeahttun lábbái geavvá álo ná: dan njuvvet ja borret, dan huškot ja cápmet. ¶
Buolán dego dolas. Dovddan sivustan olgun bávki buollaša, mii njágada vistti birra, ohcá seinniin ja lássabealláin lanjažiid, maid ráigge sáhttá bahkkestit sisa soapmása badjelii. Dahje ammal dat leage ustit, guhte lea ohcamin jeđđehusa liegga gieđain, uhca njálmmážiin ja salastemiin ... Mus lea mii nu sirdásan olggos ja mii nu lea boahtán munnje, lávken sisa, muhto dat ii leat dat gean lean vuordimin: Ulla. ¶
Dálvit muohta gokčá vuollásis moallanan diillaid ja čáhppadin čitnaluvvan hirsalahkiid ja čievralánaid sisa suddan lása. Čeargamiid siste badjánit vilges čomat ártegit: miison daid vuolde lea? ja go giđđa fas boahtá, de buot ihtá oidnosii: sáttun jáffuluvvan diillat, čáhppadin čitnaluvvan hirsalahkit ja čievralánaid sisa suddan lássa. ¶
Snihkkár Klemet Rastossena ja mášendivodeaddji Ensio Koivuperä oktasaš fálaldat lea 130000 márkki. Jos fálaldat dohkkehuvvo, de dát submi máksojuvvo jahkebeale sisa das go gávpi lea virggálaččat nannejuvvon leaskarovvá Kaisa Saraojai, Kaisan Kahvitupa, Girkosiidda ovddeš káffestobu oamasteaddjái. ¶
Go Máhtte lei geargan, de vujii traktora stohpogurrii ja jáddadii. Fáhkkes jaskatvuohta dego bovttii Heaikka albma áimmuid sisa ja son dáikkihii ahte beaivi lei juo guhkkin ja lei káffeboddu. Son váccii boardaga ala, čuoččastii dasa ja mahkalušai ahte gánnehiigo bidjat dál geassit dola káffegohpa dihte vai váccašago buoret áiggegollun vaikko Máhte-Máhte geahčen ja juhká doppe dan káffegohpa. Ii lean guhká go son váccii juo bálgá mielde, man báikki olbmot ledje duolbman alcceseaset johtolahkan, muhto mii lei leamaš dáid jagiid uhcit ja uhcit anus. Olbmot ledje nu láikon guhtet guoimmiset galledit, ledje eanaš ruovttuineaset dahje jos háliidedje olbmuid oaidnit, de fitne dobbelis. Nuorat geardi, geat ovdalaš áiggiid lávejedje atnit fuola das ahte biraseatnamiid bálgát eai beassan savvot, váillui measta oalát gilis. Heaika ja Nillá leigga dadjat juo áidna olbmot, geaid deaivvai vel duollet dálle gili bálgá alde siidaguoimmi guossái duolmmadeamen. ¶
- Boađe sisa káfe juhkat, besse háleštit! ¶
Geassebeaivvit vásse ja Heaika beassagođii sisa stálonjárgalaččaid eallimii, oahpai eanet ja eanet Heargenjár-Lásse birra. Ságastalai muhtumin gitta idjii Ivvár-guoktáin. Buoret diehtogáldu go Ivvár lei váttis gávdnat, su jurddašanvuohkái galggai dušše hárjánit. Buot dat lei gullan ja buot dat orui diehtimin ja ieš nu muiteš ahte njulgestaga hirpmástuhtii olbmo. Ja vuoi man barggán ja buorremielalaš! Ii mihkkige dasa lean veadjemeahttun. Go ii lean duddjomin, de barggai dálubargguid. Beaskidii sávzzaid, fuolahii iđiteahket šibitguoktá meahccái ja fas návehii ja girdnetge logai iežas sáhttit jos dárbu, iige gullostan ii oktiige ahte dát dahje duot dal lei nissonolbmuid bargu. ¶
Ossodahkii lei jurdda vuođđudit bagadalli doaimma. Bagadalli galggai bearráigeahččat ahte buohkat besse sisa iežaset bargui. Álggahallit dárbbašedje máŋgii veahki iige lean moktige vuogas ahte gánneheami ja beaktilvuođa prinsihpa ala vuođđuduvvon ráidobargu háhkásattai bargiid ámmátdáidduhisvuođa dihte. ¶
Gutnel čákŋalii sisa ja áiccai dalán ahte flippera luhtte ii lean oktage. Vávjjii ahte dál eai lean buot áššit ortnegis ja váccii dohko. Oinnii ahte flipperis eai šleđgon oahpes čuovggat. Árvidii mii lei dáhpáhuvvan ja vilppastii boadnjásis. ¶
Olbmot válde viššalit oasi čoahkkimii. Áinnas Norgga beale oasseváldiin soapmásat orro diehtimin ja dolle guhkesge sáhkavuoruid. Heaika muittii, mo sii ieža ledje viggan ovddidit sápmelašvuođa iige sáhttán go imaštallat. Dát olbmot máhtte hállat, sii dihte maid áigo. Sii ieža ledje leamaš bás hárjehallit dáid bálddas. Go okta gearggai, de nubbi rohttehii. Gaskkohagaid ságastallan viimmai giivvis digaštallamin. Ealaskas giđđačoahkkima čuovvun dego lapmudii Heaikka iige son šat fuobmán čuovvut áiggi gollama. Son dáikkihii easkka dalle, go sisa guoddigohte skájanasaid ja eará rusttegiid, maid musihkkajoavku dárbbašii. Diibmu lei juo váile guhtta. Olbmot lihkadišgohte mášoheamet, go oidne amas musihkkarusttegiid. Gievkkanuksa leahkkasii ja vehkkes sámebiepmuid hádja sehkkii oalát čoahkkima jođu. ¶
Ovtta sotnabeaivve Heandarat lei logadeamen seaŋggas, go gii nu čoalkalii uksii. Son doamihii rahpat uvssa, ja Issát čákŋalii sisa ja orui nu jierásmuvvan. ¶
Heandarat vuoššastii káfe. Son oinnii ahte ášši dettii Issáha. Vierrásat ledje vuot bahkkegoahtán govvačeahpi eatnamiid ala ja son lei gádjališgoahtán oamis. Issát ii lean šat máŋgga jahkái ássan barttas, muhto anii dan ainge vuoiŋŋalaš ruoktunis. Máŋggas ledje oččodan dan alcceseaset, muhto eai lean lihkostuvvan. Visti ii lean vuovdimassii, lei Issát vurdnon alccesis. Eahketbotta son lei hui stađuheapme. Sus ii lean orrunmáššu, dušše váccašii ovddos maŋás, čohkkedasttii oanehassii ja ain rohttehii dan seamma ášši - ahte ledje vuhtton johtalan doppe, ludnen ledje buhtes šilju, hivssetuksa lei goavkkil iige lean várra guhká go gaikot sisa ja duššadit su ruovttu. Ráfui easkka dalle, go lei boradan ja vehá vuoiŋŋastastán. ¶
- Diet lea erenoamáš buorre, čujuhii Aino muhtun govvii. - Liikon iešge diesa. Stuoridahtat, bijatat rámaid sisa ja heŋget seaidnái. ¶
Arvilepmosat vuolggadedje mearragáddái biepmu dihte, dalán go oidne gosa guvlui eallin lei jorggiheamen. Jiekŋaábi goalša gáttit ledje álo leamaš guovllu olbmuide dat maŋimuš dorvu, go ain nohkkogohte biepmus. Mearas gávdnui čađat guolli, ja iežas barggu vuostá sáhtii lonuhit earáge gálvvu. Go áiggit eai orron buorráneamen, de okta nubbi dollii heakkaheađis mearragáddái. Searalepmosat bukte geassesiivvuid áigge fatnasiiguin ja dálvit luoikkasherggiiguin dahje gielkkáiguin geasi gálvvu daidda, geat eai lean ieža arvan mátkái. Boarrásat ja smávvamánát jámadedje ollu. Báhppa šattai leat jámma jođus. Son vitkkai hávdái, geat deive leat olámuttos ja merkii sin namaid girkogirjjiide. Ollugat jávistuvvojedje eatnan sisa girkomeanuid haga ja sin merkekeahtes hávdesajit vajálduvve johtilit olbmuid mielain. ¶
Máhttebáikkis ráhkkanedje guhkes skábmii. Lasta lei juo gahččan, giettit guvggodan dálvvi várás. Buot nu čađa oahpis daidda, geat ledje álo ássan gilážis. Dát galggai leat dušše okta seammalágan skábma lassin. Muhto de lei dat Issát. Son ii veadján bures, lei láhtten juo guhkit áigge hui apmasit. Dego eaktodáhtos livččii cuvkegoahtán daid maŋimušge olmmošoktavuođaid, mat sus vel ledje. Kristiina lei geassit máŋgii čuojahan Ándde geahčai ja livččii háliidan háleštit áhčiinis, muhto dát ii lean gárron telefovdnii. Ii mahká astan. Ja čakčagease lei vuot dádjugoahtán dainna barttain. Finadii ja finadii Girkosiiddas ja máhcai álo heajos ođđasiiguin; buot dáiddii lean massojuvvon, guoros boahtalat ja duhpátskáhput mielleravddas, boares gummestevvelat boardaga alde! Son ii veajášii daid cakkadit, dat boađášedje veagal sisa ja duššadivčče dan, mii sus vel lei! ¶
Eetu bođii árraiđit Máhtebáikái ja nu sii vuoddjájedje máttás. Veaigin sii ollejedje stuorra buohcceviesu šilljui. Vázze sisa ja manne vuosttas vilgesgávttaga lusa ja muitaledje, manin ledje vuolgán. ¶
- Ja dál dieđusge leat čađa váiban. Boađe sisa boradit, gal mun fálan! dajai Lemet. ¶
Nuba dollii ovdalaš beassážiid Girkosiidii. Manai vuos ossodatgávpái, osttii moanaid gihppagiid ja háleštii Risteniin. Ja de dollii kafea guvlui. Váccii njuolgga sisa nugo lávii ja fuobmái dalán ahte dát ii lean dat seamma báiki masa lei hárjánan. ¶
Ja fas ovddosguvlui. Son jurddašii iežas eallima. Ii riekta diehtán leigo lihkostuvvan vai ii. Na diekko goittot lei várra sáhttit mannat buorebut ahte livččii lihkkohan juoba ovtta bártni. Dál sin goargu lei jávkamin Girkosiiddas. Nie lei geavvan. Muhto de muitái Heandaraga ja dáikkihii ahte dathan sáhtášii doallat máttarmáttuid nama eallimin gieldda guovddášbáikkis. Hánno-Hánssa divohatjienat gullojedje guhkás. Fitnodat lei dađistaga viidon, dál das ledje su iežas lassin guokte fásta bargi: Koivuperä-Ensio ja Risten-guoktá boarráseamos. Hánno-Hánsa lei bures árvidan áiggi mearkkaid, go lei dalle vuođđudan dan divohaga. Buot loanat ledje máksojuvvon ja son lei huksehan guovdu gili ođđa ássanvistti. Jábálduvvan ii lean goittot dáhpáhuvvan nuvttá. Boares biila- ja skohterráđut ledje miehtá divohaga birra ahte gieldda ođđa biraskonsuleanta lei juo moddii cuigen áššis. Oppa divohatbiras galggai jagi sisa čorgejuvvot. Fitnodat lei dehálaš turistajohtolaga guoras ja dálá njuolggadusaid mielde nie ii sáhttán šat joatkit. ¶
Áigin fas lohká alddis eará ášši ja dolle Goddesuhppii seaiddi ohcat. Ii leat váttis gávdnat dan. Lea smávva dievaža alde sieđgarođu siste. Sieidi lea dego okta máilmme stuorra geađgi mii lea luddejuvvon máŋgga oassái. Leat ruossut doarrás ráiggit geđggiid gaskkas, muhtimat nu stuorát ahte olmmoš čáhkká čađa čakŋalit sisa. Áhčči lei muitalan ahte dološ olbmot mannet sieiddi sisa basuhit. Ieš son lávii dušše bálkut šlánttiid ráigge čađa sisa. ¶
”Muhtin gánda lávii suohttasiid dihte fitnat jávregáttis loktimin geđggiid ja duolbmat geađgenoarssaid. Muhtin beaivvi go joavddai jávregáddái, de fáhkka ihttohalai máilmme stuorra geađgenorsii. Dat iđii čáhcegearragis stuoris dego čáhcerávga ja geahčai sutnje stuorra čalmmiiguin. Gánda viehkalii báhtui, muhto geađgenoarsa doarrádalai. Miellerávdda dat giccui gándda maŋis ja čuovvulii gitta stobu lusa. Doppe goasii juo dohppii gánda, muhto son gearggai livkkihit uvssaráigge sisa ja beaškalii uvssa gitta. Seammá čalbmerávkaleamis gullui hirbmat bávkkas ja stohpu doarggistii go geađgenuorsa beaškalii uvssa neaigá. Dan rájes gánda divttii geađgenuorssaid eallit. Seammáláhkai geavašii jos mearehuddá maniid čoaggimis. Nahkáriid siste boađášii stuorra skierri baldit vuovdnás olbmo, dahje dat sáhttá vaikko hoigat su eret loddebávttis nu ahte roasmmuhuvvá. Nu lea geavvan go olmmoš lea leamaš gutnemeahttun ja vuovdnái." ¶
Áigin guldala dárkilit Áhtoš-Ándde rávvagiid. Son diehtá man guvlui son ferte johtit vai ruoktot beassá. Álggus ferte Ittársullo badjel, de ábi badjel nannámii ja dasto vuona sisa ja vári badjel gitta Gironii. Govadasa dearppadettiin son dahká olles mátkki jurdagiinnis. De son oaidná fáhkka gávpoga stuorrumin ovdalbealde. Son gávdná iežas geaidnu ja oaidná dálu gos son ja eadni orruba. Son ii geargga smiehttat man ártet dat lea. Son lea beare Gironis iežas dálu olggobealde. Iige dárbbaš rahppat uvssage. Son girdá seainni čađa sisa. ¶
Go vanasfárru lea joavdan Bassegohpi sisa ja lahkona stáffu, Áhtoš-Ánde mieigasta áirruid vuostá, bosiha ja dadjá: ¶
luoitet mu sisa ¶
niegus giesadan su liikagárvvuid sisa ¶
Hotealla šiljus ledje máŋga biilla. Vierroolbmot ledje johtigoahtán guovllus ja bukte mielddiset ođđa vieruid, oahpes boarrásat jápme ja dolvo hávdái dan, mii gulai sin eallimii. Son livžžádii sisa ja geahčastii uksanjálmmis sálii. Ovtta beavddis čohkkájedje turisttat iđitbiepmu borramin, vai vedje fas čuoigalit. Turistafitnodat lei dahkagoahtán guovllu dovddusin áibbas earáláhkai go gieldda njunnošat. Dat fálai eará bálvalusaid lassin oahpistuvvon čuoiganmátkkiid duoddarii, muhto lei hui dárki das ahte guossit máhcce fas eahketbeallai hotellii, jábálaš mátkkálaččaid ii heiven luoitit guhkit áigái meahccái. ¶
Lei vuot dat váivves sotnabeaivi. Eará nissoniin ledje bearrašat, sii fitne girkus ja golladedje doppe moanaid diimmuid, sus ii lean go dát smávva visoš jaskes skuvlla geažis. Lei šlahttán juo iđit rájes. Dalle sámesearvvi áigge gávdnui álo juoga dahkamuš. Son logadii áiggegollun nohkan sámesearvvi beavdegirjjiid ja imaštalai ahte ná lei geavvan. Dál ii ožžon čierrugoahtit oktovuođa, muhto galggai vuolgit olbmuid sisa duššiid skurvámis, diđii Márgget ja ráhkkanišgođii olggos. ¶
Heandarat lei lohkan dálvvi áigge juo máŋga girjji. Tuulikki Rotkonen, su maŋimuš oahpaheaddji álbmotskuvllas, divššui fásta barggu lassin smávva girječoakkáldaga muhtun skuvlalanjas. Nisu lei ilus, go oinnii mo su ovddeš oahppi lei gávdnan girjjiid bokte áibbas ođđa máilmmi. Heandarat dohkkii buorrin ovdamearkan geasa beare, son rávkkai buorrebeaivvi go bođii sisa ja nivkalii ustitlaččat uksanjálmmis go vulggii. Nisu imaštalai mo Heandarat lei nuppástuvvan, go muittii man dolbmi dát lei dalle skuvlaáigge girjjiide. ¶
Nillá lei guođđán šibihiid návehii bárgut ja mannan sisa gussabiilla vuorddašit. Heaikka boahtin virkkosmahtii vehá arvvahuvvan dáluisida. ¶
Son čohkkái mielleravddas ja geahčai luossasuhkkiid. Guoikkas oidnojedje moadde fatnasa ja guoikka vuolde okta. Son dovdái dan Mártte-Hánssa fanasin ja árvidii ahte fidnešii fargga guossi, dasgo Hánsa lei viššal guovlladit su luhtte. Son vázzilii sisa guossi vuorddašit. Olgoráhppa skoažihii, uksa leahkkasii ja Mártte-Hánsa iđii uksanjálbmái. Son orui vehá eahpideamen leigo buresboahtán ja lei dákko bokte earálágan go earát, geat lávejedje vázzit njuolgga beavdegeahčai. ¶
- Diet lea erenoamáš buorre. Bijatan gollerámaid sisa ja heŋgen gámmerseaidnái. ¶
Gánddaguoktás lei dál luopmu ja bálliiga leat ráfis. Eai lean vánhemat skuvlii bággemin, eai leavssut nuorra eallima hehttemin. Soai goigárasttiiga gilis. Čáŋadeigga vuos káffestob us limonáda juhkamin ja vázzileigga dasto hotealla lusa geahččat, mii doppeges oidnui. Hotealla olggobealde ledje moanat biillat. Beivviid guhkkun ja garraseamos buollašiid nohkan lei fas buktán vierrásiid báikegoddái. Soai dutkkaiga amas registtargalbbaid ja árvideigga ahte biillat bohte gos nu guhkkin vieris máilmmis. Taneli-Iisakki livžžádii rabas uksaráigge sisa ja seavestii skihpárage fárrui. Hotealla bargit eai beroštan cakkadišgoahtit gánddaguoktá, dasgo hotealla lei aiddo dál hui čorgat oaidnit, go Lintos-joavku lei ovdalaš gohčohallan olggos dan boddii, go turisttat boradedje. ¶
Muohtariđut ledje guhkes dálvvi áigge sihkodan vistti. Seainni vuostá skálvan čeargga lei giđabeallai daškkodan ja cuvken lássaruvtto. Njuoska olgoáibmu bahkkii sisa ávdin vistái ja lei juo loaktigoahtán dan siskkil. Soamis lei čuoigan guora, áican cuovkanan lássaruvtto ja guovlan sisa, muhto ii lean almmuhan dáhpáhusas oamasteaddjái. ¶
Heaika bahkkestii gáržžes gievkkanii borramušlievlla sisa ja áiccai Heaika-Máret Hánssa čiegastis firkkal badjelis buđehiid garremin. ¶
Beaivi luittii dážavári duohkai ja giláš bázii vuot suoivanii. Guossit vuolgališgohte. Ihttin lei vel bassi, muhto dan maŋit iđit álggášii vuot beaivválaš rahča. Birgget mieđuštii sin gitta luohká ala. Biilajietna jávkkai njárgga sisa ja dálueamit váccii gulul čiekŋalis jurdagiid siste ávdin stohpui. ¶
Miellačájeheaddjit ledje joavdan torgii ja kommunistabellodaga váldočálli lohkagođii báhpáris guhkes ávvusága. Viljo geahččalii guldalit, muhto ii ádden olusge. Ruoŧagiela amas lávlunvuohki ii orron moktige darváneamen sutnje. Son lávii imaštallat, leigo eará olgoriikalaččaide seamma váttis beassat sisa ruoŧagillii go sutnje. Ja riikka giela lei goittot bággu máhttit, jos áiggui ovdánit eallimis. Son lei boahtán deike lihkostuvvat iige dušše ealašit. ¶
Birgget lei álggos hui mielas Issáha fárrui. Muhto go lei dárkileappot smiehttan, de lei fuobmán ahte ii leange eambbo vuolgit diekkár guhkemátkái. Gii Áhku dan botta divššošii? Ja gusatge ledje bahčit, ii vigihis luonddugáhppálagaidge heiven bálkestit. Bivttasbeallige lei nuo ja ná. Buot váillui, eai lean vuogas gávpotskuovat, ii albma čuvla, gávttiin gal ii jolggadan olbmuid sisa iežas bogostahkan dahkat. Vuolginmiella lei juo čáskagoahtán. Máhtebáikki orui fáhkkestaga nu váttis guođđit. Mun in gal dáidde liikká dohko hoavrrestit, mo mun galggan doppe vierrobáikkis loaktit, iežas ruoktu lea liikká iežas ruoktu. ¶
Ánde váccii sisa ja Birgget čuovui maŋis. ¶
Ovdda beaivvi lei Inggá ruškes busse mirkuid borran, veronála — maid soamis lei bidjan seaktái rehpesii guollanin. Bođii geavzzu, ii bisson, vierai, vas geahččalii čuoččastit, váivván. Bidje vuonccá monnekássa sisa — Ingá manai máŋgii geahččamin lihkadišgoahtá go. Ii šat. Ingá čierui — ja mon čirron go Ingá čierui. Doalaime rávvejačča jeaggeguoran, moai diđiimet gokte lea: Inggá boareseadni, áhkku, lei jápmán ja hávdái dolvojuvvon, ja mon ledjen eatnám mielde leamaš vel eará rávealan. Rávealais galgá čierrut. Moraštit. Moai osko. Buse heagga manná busedáivanii. Ingá čokkii liđiid hávddi nala. De moai gearggaime rávvejaččain: vuostaš dahku searvalaga. Leame leahkán dahkan juoidá ban ovddas aitto illudahttá — vaikko juo jur dát lei leamaš surulaš ásii. Go moai Inggáin ovddas skovlái álge de galge moai čállit dán buse rohkki goavvelihku birra. ¶
Miin báiki čoardná čoru čoaffi nalde. Lahkalaš leagi bakte jogaš golgá roggeráiggi gonne muohta guhki jaŋkana, golgá jeaggái livardettiin buolžžaid gaskkan gitta gárddi olggobeallái gonne gallju suovvun; dan suovun šaddet njeahcehat ravddul — masa sávccat fillehallojuvvojit giđđat. De jiekŋa dodjo, de dan suovvi duššet. Runttuid sisa hohkket. - Horttiinis leamaš vas jođus, dat mearragátti skoarri mii golgá miin meahcin, áhččám nuvvá. – Bahát go galget miin guovllun rasaidahttit. ¶
Ánddar go boddii bođii de dajai: Die leat dáčča burrat mat rámpojuvvojit sáŋgárin! Álot dáčča burrat! Goasse sámit?! Mii han máhtiimet suhkat ja vanccaid hukset dáppe davvin áigá ovdal go dáččat golgagohte ja álkivuođa dihte rievvdisgohte sámiis eret. Vákkofierdda sulluid nalde gávdnojit mearrasámiid bázáhasat: geargebordosat, geargevuorkkát, geargegoađit — ja nai bessiid sisa gisson jámehat, bávttevuliide biddjon, gieđđegežiide čihkojuvvon amas čuđit gávdnat; dat han speddje jámehiid nai, dat vašulaččat. ¶
Moai Puttiin sabehiidame válddiime buvdii sisa amas eai burrat bilistit. - «Ikkje plass» , eai čága sisa, nuvvástalai bulvár, divttii val orrut ― suige go ledje márškku gállát oaidnimin ja gullamin; kunddárat soitet guobbardišgoahtit ja mannat iežá sadjái oasistežžet jus dát čivggat soitet leat dieid sogat — «og ajlle e a samme ujllá[?]» . Ja dát oanehaš sabehat ledje čáhkilat guolbbin, seaidnemáhččagin eai lean geannage ovddan, ii livčče miige ákkaid narsitnegastalit. ¶
Putte eanu sukče, son lei gieskkat gárvvunan messui, dát lea don vuotnalas suohkanin unna girkuš, mannalus son doppe — go sus ođđa sykkel ja dálki lea mojil. Lei skávččáid ja vuovddaid beaskidan, lei nieraide diškistan oston njálggahája mii galgá bissut dimmuid: Olmmái lei ođđa buvssaide gárvodan ja ráidna reiddju coggan. Ledje gehppes gápmagat juolggin, ráidnasat ja báitilat. Njuorjjočázehat. Savdnjlii ribaid ovdal go sisa manná. Girkun son čohkkeda maŋimus beaŋkka nubbe geahčái, sálbmagirji juo gieđan. Oaidná: die boahtá dáčča, hápmi dugo máinnustevdnegin, geahčastallá birra, čohkkeda beaŋkka nuppegeahčái, ii su lahka. Bijahalla suorpmaid — «dæ jo en fijnn[?]» baksamat oaidnimis lihkade sániid. Ballá go hájiideames? Sadji njeallje vihtta olbmui gaskkan, muhto ii aktage čohkket gaskii, geahčastallet dušše. Gull ojit muddamin. Dále de oahku slubba rivgo maŋos ― oaidnán lea sajit báhcet guorosin. Gavvarastá bálánsa dihtii nu čihččái lea, minddar ovdolguvlui duihniheažžá, albma eammi; lea silkkiide ja rarvvaide gárvvudan, lákkaskuovat gihčet, buggána sámi olbmo lusa — árvida die lea márškkulaš: «forskjell på folk og fijnn[?]» oaidná bus. Jávohit nievká oaivvi don sápmái ja čihkii, doppe lea beaŋka; go sápmi ii oro áddemin [sápmi ii vuhtii váldán] de čuigedettiin čiega guvlui dadjá: «du ser dejn krakken der?[?]» . Putte eanu ii vástit — na manin galggalii vel dan? De álgá jorba joll á suinna dáhkut, gohččo váivves šuoŋain olbmo sirdit saji, čohkkedit gul dose doo. Ovdal go báhppa gul álgá. ¶
Eadnám lei juo vuordimin; áhččám gal eapida dánne eará šaddat go njuovvat fertet. Gokte jáhkát geavvá? – Gusain? Lehket dorvvolaččat, mon geahččalan. Ándda nuollá báiddi álas bullehin. – Buoragit galgá mannat, javlá oaittaskettiin dugo spiredoavttir čuohppamiidda: cokkai firkala, divui basadančáziid lihtiide, basai gieđas spritain, dasto láktadii lisolain lihpara vai galmmida [ápotehkas oastán diibmá maŋŋel go Produsenten dállosoaittuláđin máinnuste: mis oažžu dieid láđiid lohkosin], doalvvui lisolaluhtton lihpara gusa sisa ja fas olggos buvttii. Liškkihii vel aktii, son gul galmmidahttá ná. Bijai de niibegeaži čuvddevuollái ― gussa vealladii dál jaskka dugo árvideamen. Ánddar gohčui áhčám doallat gusa seippi bajás, ieš cohkkai gieđa viigáráiggi sisa, čuvddi hilljit divddii ohcat ovddosguvlui ja nie olles giehta gitta gárdŋila rádjii jávkkai gusa sisa oktan ruksesnađat gonžžiin. Muitaladdá maid dahká, maid suorpmaiguin bargá — vai nuppit diihtet gokte geavvá. Dovddistallá gokte lea, suorpma gežiiguin guldaladdá. Stuora heahkkašaddu, ja doarrás, muhto..? Ballamis lea ganton. Lahpat áigu — jus gávnnaha heakkaheapmin, gálbbi. ¶
Čocktail láđi moai ledne studeren láđun, áivestoala nalde. Dán láđin lea čappa rihcu nisolmmoš. Čáhppes guolggat reahččegaskka. - Sikkarit oaivegávpoga feaššuid, Pudde dajai. Son lei Šleađđajávrri hihtá meattil boahtán hilljit vácci — na de nurkku duohken ravggaha rivgo: lei čuihnnemin cissat. Duokkár. Putte čuigesta. – Revggai čeamsi, girddii sisa hihttái dugo buoskkas nu johtilit, simssit libjaste; molesterii lobun. In hal mon lean áigon rivgo baikabađa geahččat, maid hal dainna. ¶
Buorre dálki, ja jođáldat. Jurdil man vuogas Mujjái gis beassat čierastit dán beallái vári. Mon ledjen juo vuordimin go vuosttažat bohte. Mon vurden ain vuohkuid. Sárdni álggii. «Ik go mana sisa Jipmilsáni guldaležžet» sártnui vuoras; mon ledjen olgun boardaga nalde. ¶
Doot de báhce dievá duohkái, ja adjáne. Báhppa hehttui huikit — ja maŋŋil neavvut joavkku johtilastit sisa go son čuorvu nuppos. Son váivvaha go gojjasiid badjel mannet. Girkogárddi guvlui ii galgga aktage ii báfat ii dapmat ― mannat váinniid ráfehuhtážit ii seađat ii soabat! Báhppa njuvžžai nu go hehttui go lea gen báhppa. - Manne Lábán viibá? báhppa máigu go gearggai. ¶
«Hi hi tik tik» ― sii eai dieđe, nihilaste. Ii lean hal veara dieđihit báhppii1 Lábán lei ribastuvvon johkadearpmi badjel, ii lean aigon vuoimmálaš «ámásuna» jur čáhcai vierahit jorbolaš doaŋkki dearpmi duohkái. Ja sii árvidit ii sáhtte Lábán boahtit sisa gásttas ja hurvvas dugo skire. ¶
De galggaimet mannat ieš girkun, geahččamin vai oahpásmuvvat girko-áilla lanjjaide. Go olmmoš olgun sisa boahtá de lea vuos lohpu man navdet «våpenhuset» , dohko galge soalddahat dolin guođđit vearjuid, báhppa suhče. De mon huobmájin: Go Ol Boove boahtá ealu luhtte girkui de cegge čihkii soappi ja nuollá suohpana ja bidjá buot dasa. Lea nihttán gullolassii: Jus suola vakkusta de galgá boahtačoalli dahppasit ja bahta ruobbut gitta. Ol Boove lea vávnnás sápmi. Manná girkui, litnát dulmmoda, eai gámavuođun lea culccit nu go dáččaid skuovaid vuolin; ii sárggo su duolmmastat girkoguolbbi. Putte eanu val ii mana šat guđege girkui. Olbmot muitet manne. ¶
Dál galge gaittinnat nuoladit skuovaid ovdal go sisa mannat. De Ánná eret njappastettiinis skuova čuovuhii guobá skuova mielde ja juolgi lei oanebotta álas, mon háhppehin áicat galljis jorba dielkku ― čáhppesalit sáhpodat ― aldasa nalde ovdal go johtelit geasihii guobá badjel. Mii dus dies ― «ka du har dær?» gávkkelin čuigedettiin. Ánná johtelit govččai liikki, muhto de gulai okta burra, áiccai ja gávkkehii dat nai «ka du ha dæri » čuigestettiinis val Ánná háhccegaskii — ja mon vuhtten Ánná ruvssodii, heahpadis go vai suhtos, in dieđe. Munnje bávččagahtii váibmui, in lean nie oaivvildan — čuožai oamedovdui váivin ii ge dat ruvva váidon. Na dat čuolmmas ii gálgasan. Deaivalutno moai guovttá gaskan, jurdilin, de dalle galggan čilget gokte geavai. Su in lean áigon ravdnut. Dušše šattai nie čoalkut. ¶
- De nuppebeaivvi árradit manai Vádel-Erke báŋkii, dakkaviđi go rahpe de lei olmmái dienne juo vuordimin sisa beassat. Son sihtá ruđaidis váldit olggos. Guhtes son lei? Na Vádel-Erke. ¶
Skihppuimme guovttis dimbarčuollin dan vuovdedeaŋggolažžii, namas Løwenskiold, muhto de mu guoibma skaibáiduvai; mon hettojin akto vuolgit. Jurdilin: Lea buoret go slánttardit siiddan dugo joavdelas. Joho, veaháš gal bissárahtten, veaháš bargen olbmuide duon dan heittogis bálkka ovddas — muhto mas hal das šaddat. Háliidin iežá eallilit, iežá luottaid gállit. Oađáldagat, vuolidusat ja Biibbal jorba loavdeseahka sisa giessaduvvon, vielljam doalvvui jálggain stuorbálgái gonne olbmot bussa lávejit vuordit. Ođđa šáhppa oaivvi nalde, šlipsa čebbeha birra, vilges lummaliini bođasteamen reidju ráđđelummas oidnosii, čáhppes šealgadin gellon láddesáppehat — nie mon bussa mielde Fávskui, oallot fearjját ledje, mon oidnen sámi hámuhas čábbada, áicen lei munnje geahččamin — muhto moai leimmet dáččamáilmmis, ii goappage daga diehttin ii sámi ii sámegiela, maid hal dieinna? — ja jotkkii hal dat Buvdda gávpoga guvlui, ieš ruvva ledjen dollavuovnna mielde jođus, vuos Roandimii, das fas Oslio, vuoi go bájisti bahát koallasuovva. Oslui lei iddjamátki; in lean rásken oastit seaŋgakupéa. Buoiddes rivgu čohkadii simme butkkin, nuolai skuovaid, mu dikŋi jura dahppasii bivashájaide, guohča guobát jura ráibme. Goasin daja ii go roavvá gierdda čážiid julggiide, gal dála áiggi livččii sáibu buoret go soađi áigge «B-såpa» man mii gohčodeimmet «bahtasáibun» . ¶
Ingái go sáddet? Aa. Stuorsáhpánsahttá leat váralaš; lei gáskkistan dálona go lei silu sisa boahtán ja dálon galggai goddit dan. ¶
Muhto muu eai galgga dohko seaguhit! Mon dieđán Romssa dálonat, lehkoset hal sámit dahje dáččat, nimmurdit. Badjolbmát gurrejit jávrriid, bohccot leaggánit gárddiid nala, giđarahttá ii háhppet válkkihit, leat sávgen ― nie leat buohkat gullan. Okta soalddát diehtá movt Hámmerfesttan geavai: bohccot borre gávpotroavvá beguniaid mat ledje lieđđekássa sisa biddjojuvvon šilljui. Roavvá viegai letnii váidalit; leatna —[Lumppá Birgar, dáppil olmmoš, mu rátná dálun eret, dalle leatnan Hammerfestii] ― dušše snjeažžilii. Dan gula mon ribahin bohkosit, dugo oaidnimin «fiidna» roavvá vuojeheamen bohccuid su lieđđepohtás eret maid lea bidjan bikkosit beaivvaža ovdii. Dalle gullen: «Ja du e vel sjøl en lapp!» — mon suige ies ”guolgáláppa” gul. ¶
De riežáda. Vieksái go son báhččui? Ná go nuvt rihččut vázzá, mon jurdilin. Na mannes hal galgá nu meatnut dugo čoskena vahkkoláđiid modeallat; dieid girjagis vahkkoláđiid haga eai livčče feaššut guojihan muhtaide. Dánne mievtta sinne čuoikkat ja čurohat gullojit gen gissamin gokko gusat leamaš gáddeguran čáziid slaggamin, ja leat baikán. Bastilis suksačurrot suige gaskkistan nieidda. Rássečoalttu nala orostii, oainnán. Oaidnit mu čuožžu vuordimin. Rokkai gurppas smealčaga, bijai njálbmásis – ja rokkai vel ovdda, jorggehii, bođii lávkki mu lusa go mon orostin – fállalii «vijl u ha?» — siđažan go? Dugo guggestii oaidnit mu gallješ goarvasan šáhppavierggi vuolil, buvttii gieđa njálmovdii ja mon dugo lotti čivga caggalan njálmmi, dassalii sisa moadde smealčaga. Dán gearddi šattaime vuosttaš hávi goabbat guoibmáseame geahččat oktii čalmmiid — lei ártet, lei amas ja oahpis oktanaga, in lean ihkenas amas nieidda goassege njuolga čalmmiide geahčastan dáinnalágiin, in dieđe dovdui go dugo addilit juoga iežainis nubbe olbmui. Dál áicen1 su nubbe čalbmegolles lei alit, nubbe golles ruoná, mu govva hámádalai, doppe lei mu mielan dugo luovádat ― mu ald iežan go speajal? Oanehis áiggi, livkki botta, oanehet go cižáša civkkan oaidnileimme dienláhkái nie, guokte vierrása soaittihaga oktii gávnnahan Rávttoluovtta njuohpiriid nala — nuppis stuordáččalágán stevvelat maiguin ii duolmmo eatnama litnásit, mon nappot, nuppis lines náhkkebivttas mainna dugo litnásit njávkkada eatnama vázzidettiin, duon olbmo vuollegaš gámávuođulágán goarustat. Muhto ii leat alddas iige ruojas, dušše vuođđu ja garžastat birra juolggi, vávda čabo gámavuođđu — mu mielas šattai imaš duon bearrái hal juohkediŋga. Čalbmeravkka, na ean moai goit-al gávkat galgan goabbát guoibmáseame, gen. Heahkkat jurdilin: In muitte goassege ožžon guhtege nieiddan smealčaga, in Reitas gen, man oktii dieivvadin Per-Ivvára dieván go bođii várin olu láttagiiguin, ja mon ledjen mannamin Borsojohkii guolástežžet. Muhto Reita — sámi neida, dát dáá val rivgo. Dovddut jorggáhalle, máhcašalle. ¶
Nieida orru leamen ánis gáicavuostái. Váibmil. Ja go gis lea máistán suvraláibbi ovdal..! Dugo livččii sápmi... ii fal rivgo. Ándaras-čeazam bealljegoađin lei diibmá muhtin viervvá rivgo fitnalan sarremohki — dat lei seahkánan meahccái ja čuvvon heastabálgá gitta go olbmuid lusa gávnnai — ja Ánddar ii leat lummot, vállá vártnoheapmái biepmu, mállegáhkku ja mándel, čevttis ja bibmot, muhto rivgo ii lágidan vaikko lei nealgumin. «Kok hejller káffe[?]» ánuhii rávvedettiin Ándara albmaláhkái čázi duolddahit. De Ándaras bagadii rivgo bassat giepmi — doole pulvar ja stállevuolahasat — mana ádjagin goivisteamen Čoavdnegili girkaseamos čáziid! ― Vilges gáicavuosttá dat gal ii fuollan, ii eisege gáfe sisa — «uhærslig» ; su mielas nu lusteheapmi, gul. Aistton Ánddara de lei vuoikka “fiinnis” , albma “lorgeneahttarivguid” , dakkáriid mat tilla dahket ja fiinnoštallet han Ánddar ii árvvos. Muittán olbmá sukčasa. ¶
Eará áššiin go váidináššiin ii dárbbaš hálddašanorgána seammás vuođustit jus dat mieđiha ohcamii iige leat ágga navdit ahte oktage bealli lea duhtameahttun mearrádusain. Seamma gusto dalle go juohká lobiid dahje eará ovdamuniid máŋgga beali gaskkas. Áššái gulli bealli sáhttá liikká gáibidit vuođustusa maŋŋil go mearrádus lea dahkkojuvvon. Vuođustusa ferte gáibidit váidináigemeari sisa dahje – jus ii leat váidináigemearri – maŋimustá 3 vahku maŋŋil go bealli oaččui mearrádusa dieđiheami. 29., 30. ja 31. §§ mearrádusat gustojit seamma láhkai. ¶
Vai váidda galgá leat ovddiduvvon áiggil, de lea doarvái ahte julggaštus ovdal áiggi nohkama lea addojuvvon poastadoaimmahahkii mii galgá fuolahit sáddaga hálddašanorgánii, almmolaš virgeolbmui geas lea fápmudus váldit vuostá julggaštusa dahje lea joavdan dan elektrovnnalaš čujuhussii maid hálddašanorgána lea almmuhan elektrovnnalaš váidagiid vuostáváldimii. Jus julggaštus ii joavdda gosa galgá, de ferte dat ođđasit lágiduvvot vahku sisa maŋŋil go son lea ožžon dan diehtevassii dahje berre leat ádden dan dahje – jus álgoáigemearri lea oanehat – seamma guhkes áigái go dát áigemearri. Áigemearri lohkkojuvvo duopmostuollolága 148. ja 149. §§ njuolggadusaid mielde. ¶
Jus eará priváhta olbmuid dahje almmolaš beroštumiid deasttat dan dagahit, de sáhttá váidinásahus dahje bajit eiseváldi rievdadit vuolit orgána mearrádusa vahágin dasa geasa mearrádus guoská dahje njuolga boahtá ávkin, vaikko dasa eai leat eavttut vuosttas lađđasa b dahje c bustáva mielde. Diehtu dan birra ahte mearrádus dárkkistuvvo, ferte dalle sáddejuvvot sutnje golbma vahku sisa dan rájes go mearrádusa birra sáddejuvvui diehtu, ja diehtu ahte mearrádus lea rievdaduvvon ferte sáddejuvvot sutnje golmma mánu sisa seamma áiggi rájes. Jus lea váidinášši mearrádusa dárkkisteamis sáhka, de ferte diehtu ahte mearrádus lea rievdaduvvon liikká sáddejuvvot sutnje golmma vahku sisa. ¶
Divššohašas gii dieđihuvvo almmolaš buohccevissui dahje spesialistapoliklinihkkii, lea vuoigatvuohta oažžut dearvvašvuođadilis árvvoštallojuvvot 30 bargobeaivvi sisa dan rájes go dieđiheapmi lea vuostáváldon. Dearvvašvuođaveahkkedárbu galgá árvvoštallojuvvot, ja diehtu addojuvvot goas dikšu sáhttá addojuvvot. Árvvoštallan dahkkojuvvo dieđiheami vuođul. Jus lea dárbu, fertejit lassidieđut vižžojuvvot dahje divššohas gohččojuvvot boahtit iskkadeapmái. ¶
Eará áššiin go váidináššiin ii dárbbaš hálddašanorgána seammás vuođustit jus dat mieđiha ohcamii iige leat ágga navdit ahte oktage bealli lea duhtameahttun mearrádusain. Seamma gusto dalle go juohká lobiid dahje eará ovdamuniid máŋgga beali gaskkas. Áššái gulli bealli sáhttá liikká gáibidit vuođustusa maŋŋil go mearrádus lea dahkkojuvvon. Vuođustusa ferte gáibidit váidináigemeari sisa dahje – jus ii leat váidináigemearri – maŋimustá 3 vahku maŋŋil go bealli oaččui mearrádusa dieđiheami. 29., 30. ja 31. §§ mearrádusat gustojit seamma láhkai. ¶
Vai váidda galgá leat ovddiduvvon áiggil, de lea doarvái ahte julggaštus ovdal áiggi nohkama lea addojuvvon poastadoaimmahahkii mii galgá fuolahit sáddaga hálddašanorgánii, almmolaš virgeolbmui geas lea fápmudus váldit vuostá julggaštusa dahje lea joavdan dan elektrovnnalaš čujuhussii maid hálddašanorgána lea almmuhan elektrovnnalaš váidagiid vuostáváldimii. Jus julggaštus ii joavdda gosa galgá, de ferte dat ođđasit lágiduvvot vahku sisa maŋŋil go son lea ožžon dan diehtevassii dahje berre leat ádden dan dahje – jus álgoáigemearri lea oanehat – seamma guhkes áigái go dát áigemearri. Áigemearri lohkkojuvvo duopmostuollolága 148. ja 149. §§ njuolggadusaid mielde. ¶
Jus eará priváhta olbmuid dahje almmolaš beroštumiid deasttat dan dagahit, de sáhttá váidinásahus dahje bajit eiseváldi rievdadit vuolit orgána mearrádusa vahágin dasa geasa mearrádus guoská dahje njuolga boahtá ávkin, vaikko dasa eai leat eavttut vuosttas lađđasa b dahje c bustáva mielde. Diehtu dan birra ahte mearrádus dárkkistuvvo, ferte dalle sáddejuvvot sutnje golbma vahku sisa dan rájes go mearrádusa birra sáddejuvvui diehtu, ja diehtu ahte mearrádus lea rievdaduvvon ferte sáddejuvvot sutnje golmma mánu sisa seamma áiggi rájes. Jus lea váidinášši mearrádusa dárkkisteamis sáhka, de ferte diehtu ahte mearrádus lea rievdaduvvon liikká sáddejuvvot sutnje golmma vahku sisa. ¶
Epikriisa galgá sáddejuvvot govttolaš áiggi sisa dan maŋŋá, go dearvvašvuođaveahkki lea loahpahuvvon. ¶
Girjjit ja gáldočujuhusat leat ruođuid sisa čállon. Dán oktavuođas čujuhuvvo maid oanáduslistui ja girje- ja gáldolistui. ¶
Šákšadorski sáhtii dieđusge maid siigat vuonaid sisa ja unnán fatnasiiguin ja bivdoneavvuiguin sáhtte dan goddit, sihke fatnasiid ja bivdoneavvuid dáfus. Muhto lei heittot jus guolli bisánii fávlelii. Dalá muitalemiid mielde orru dát šaddan dábálažžan 1800-logu maŋŋemus njealjádasoasis. Dát dagahii heajut ekonomalaš dili, earenoamážit ámtta iežas álbmogii. Sin eambbo birrajagi heiveheami dihte, ja teknologiija dihte mii dasa lei heivehuvvon, ožžo sii unnit guollehivvodaga go ovdal. Ámtamánni 1881-85 viđajagidieđáhusas , lea čállojuvvon ahte deaŧaleamos sivvan dása lei šákšabivdu, go ovdal ledje olbmot šávšša bivdan vuonaid siste iežaset unna fatnasaččaiguin, ja dál lei šákša mannan dađistaga fávlelii. Guoli fertii dál bivdit rabas ábis, gosa ii sáhttán vuolgit jus ii lean juo hui fiertu. Dan dihte ožžo dán bivddus eanemus ávkki "dat vierro Guollebivdit, geain leat stuorit ja buoret Fatnasat go ámtta iežas ássiin." (FAB 1886-85: 32). ¶
Monnečoaggin739 ja uvjačohkken740 lei mávssolaš vuotnaguovllu olbmuide. Sállanis muitalit ahte doppe čogge eanas ruovttudoalut moniid. Vuide moniid ja bidje sádduid sisa vai riibe juovllaide. ¶
1 Bivdit eará jávrriin. Go guolit unno ovtta jávrris, de vuoiŋŋastahtte jávrri muhtun jagi vai guolit lassánit. 1 Nuohti geassit. Muitaleaddjit lohket dan hui deaŧalaš dikšunvuohkin. 1 Oivošiid755 ráidnet: Dan dahke muhtomin, jus bearaš dahje bearrašat dušše ieža bivde jávrri. 1 Buođđun: Giđđat buđđo oivošiid dain jávrriin main ledje badjelmeare vuskonat756 ja hávggat757, ja ráhkadedje ođđa gođđobáikkiid. Go guolli lei gođđan (rásiid sisa coaganii), coahkudedje fas jávrri ja meađđemat šadde goikásii ja billohuvve. 1 Gilvit guliid ja veajehiid. ¶
Stuoravuonas Lágesvuonas muitalit olbmot ahte ovdal dulvadeami doppe lei vuonas jiekŋa ja buorre dorskejuoŋasteapmi. Maŋŋel dulvadeami jávkkai jiekŋa ja snoranuohttefatnasat bohte vuona sisa ja bivde buot dorski. Báikki álbmot massii dáinna lágiin riggodaga almmá makkárge buhtadusa haga. ¶
1918-70 áigodaga mannolat lei dákkár čearddalaš guovllujuogu bieđganeami guvlui. Nu lei sihke eambbo dáččaid lassáneami geažil, go sisa fárrejedje, muhto maiddái dáruiduhttima geažil - mii lei sihke politihkalaččat mearriduvvon ja stuoraservodaga báidnima geažil. Náitališgohte eambbo seahkálaga, ja servodaga dábálaš sirddolašvuohta maid lássánii. Sáhttit čujuhit 1930 olmmošlohkamii mas oaidnit ahte dárogielagiid lohku lassánii buot Finnmárkku suohkaniin, earret Kárášjogas ja Sállannuoris. Doppe manai dárogielagiid lohku hui veahá maŋos (1930 olmmošlohkan: tab. 1, s. 8-9). ¶
Ruktobiilajohtolat maid dađistaga lassánii ja doppe gos lei duppal johtolat fatnasiin ja biillain, vuodjigohte ruktobiillaŧ232 dađistaga eambbo, čálii Fixdal 1938:s (Fixdal 1938: 62). 1918:s álggahuvvui juo Norgga guhkimus biilaruktu, mii manai Ladnesunddas Ráttovutnii. 1930-jagiin ledje 8 ruktobiilasearvvi Finnmárkkus ja dan seammá logijagi sisa vuodjigohte muohtaboltuŋ233biillat doalahit geainnuid rabasin dálvet, omd. Čáhcesullo-Deanu-geainnu dálvet 1933-34 (Jakobsen 1966: 75 ja NAF avd. Hammerfest-Karasjok 1984: 10). 1937 dálvvi doalahedje rabas 221 km geainnu (FFF 1938: ášši 15, s. 52). ¶
Kapihtal IV. Bohccuid merken, mearkkaid sisačáliheapmi ja eará § 161 Merkengeatnegasvuohta Buot bohccot galget merkejuvvot dán kapihttala mearrádusaid mielde ja lassi láhkaásahusaid mielde. Miessi galgá merkejuvvot eaiggáda sisačállojuvvon merkii ovdal golggotmánu 31. beaivvi dan jagi go lea riegádan. Guovllustivra3 sáhttá erenoamáš dilis miehtat guhkidit dán áigemeari, muhto ii man ge dáfus maŋŋelii go nuppe jagi miessemánu 31. beaivái. Olggobealde boazoguovllu sáhttá departementa4 dahje son geasa departementa lea addán válddi, addit dakkár lobi. Galgá fuolahuvvot ahte dakkár maŋiduvvon merken dáhpáhuvvá dohkkehuvvon vugiid mielde ja heivvolaš dálkin. Boazoeaiggáda oamastanvuoigatvuohta bohccuide mat eai leat merkejuvvon mearrádusaid mielde ja nu ii sáhte eaiggátvuođa mearridit, dahje mat eai leat áigemeari sisa merkejuvvon, massojuvvo ja bohccot šaddet dakkaviđe oktasaš oapmin. Dakkár bohccot galget vuvdojuvvot boazodoallostivrra addin dárkilet mearrádusaid mielde, ja boahtu mannat guoskevaš orohaga fondii. Jus ii leat ásahuvvon orohatfoanda, dahje bohccuid gullevašvuohta eahpiduvvo, de sáhttá guovllustivra mearridit ahte árvu galgá mannat guovllufondii5. Olggobealde boazoguovlluid galgá boahtu geavahuvvot boazodoalloealáhusa doaimmaide boazodoallostivrra addin dárkilet mearrádusaid mielde. Olggobealde boazoguovlluid sáhttá departementa erenoamáš dilálašvuođain čoavdit boazoeaiggáda bohccuid merkema geatnegasvuođas, jus dat gávnnahuvvo heivvolažžan dohkálaš boazodoalu jođiheapmái ja eará guoskevaš beroštumiid ektui. 1 Rievdaduvvon lága bokte guovvamánu 23. b. 1996 nr. 7 (gustovaš suoidnemánu 1. b. rájes 1996 res.mielde guovvamánu 23. b. 1996 nr. 215). 2 Vrd. § 36 3 Geahča § 7 4 Eanandoallodepartementa 5 Vrd. § 32 ¶
§ 201 Boazoeaiggáda doallogeatnegasvuohta Doalu doalli ja doalu eará boazoeaiggádat leat geatnegasat2 fuolahit ahte boazodoallu doaimmahuvvo fágalaš dohkálaš vuogi mielde gustovaš lágaid ja láhkaásahusaid mielde. Bohccot galget álo leat dohkálaš bearráigeahču vuolde, ja dollojuvvot guohtumiin lobálaččat, 2. §, gustovaš orohatplána mielde § 8a ja 11. § olis. Doalu doallis galgá boazodoallu leat fidnun ja váldodoaibman. Náittosguimmežagaide geat doallaba doalu ovttas 4. § nuppi oasi mielde, guoská dát unnimusat nuppi náittosguoibmái. Jus doalu doalli álgá eará bargui dahje eará váldodoibmii, dahje doaimmaha boazodoalu eará boazoorohagas dahje olgoriikkas, sáhttá son fuolahit doallogeatnegasvuođas gitta 2 jahkái bálkáhemiin boazodoallomáhtolaš olbmo jođihit iežas boazodoalu. Diekkár fápmudusa galgá dieđihit orohatstivrii ja guovllustivrii3 . Guovllustivra3 sáhttá hilgut fápmudusa jus olmmoš geasa fápmudus lea addon, čielgasit ii deavdde fágalaš gáibádusaid jođihit doaimma dohkálaš vuogi mielde. Guovtti jagi sisa galgá doalli juogo ieš doaimmahišgoahtit doalu dahje lágidit doalu olbmui guhte deavdá eavttuid 4. § vuosttaš oasis, dahje heaittihit doalu. Guovllustivra3 sáhttá erenoamáš dilálašvuođain mieđihit guhkidit fápmudusáiggi badjel guovtti jahkái, maŋŋel orohatstivrra cealkámuša. Jus guovllustivra gávnnaha ahte doalu doalli dahje oktage doalu eará boazoeaiggádiin suostá doallogeatnegasvuođas, ii doahttal orohahkii mearriduvvon deaddomeriid bohccuid sohkabeali ja agi mielde ja/dahje dollui alimus boazologu mearrádusa, dahje earaládje lágida dahje meannuda nu ahte lea mearkkašahtti vahágin ealáhussii dahje eará vuoigatvuođalaččaide, de sáhttá dat maŋŋel orohatstivrra cealkámuša mearridit unnidit, heittihit dahje eará olbmui daguhit doalu, vrd. 34. §. 1 Rievdaduvvon lágaid bokte geassemánu 26. b. 1992 nr. 86 ja guovvamánu 23. b. 1996 nr.7 (gustovaš suoidnemánu 1. beaivvi rájes 1996 res. mielde guovvamánu 23. b. 1996 nr. 215). 2 Vrd. § 36 3 Geahča § 7 ¶
§ 241 Lobihemet guohttu bohccuid eretdoalvun. Boazoeaiggát galgá2 dakkaviđe fuolahit ahte bohccot mat leat olggobealde guohtuneatnama gos lobálaččat sáhttet guohtut dan áiggi mas lea sáhka, sirdojuvvojit eret ja dolvojuvvojit guohtuneatnamii gos lobálaččat sáhttet leat. Jus boazoeaiggát suostá geatnegasvuođas dán paragráfa vuosttaš oasi mearrádusaid mielde bohccuid dáfus mat guhtot lobihemet siskkobealde boazoguovllu mii lea ásahuvvon 2. § vuođul, de sáhttá orohatstivra3, guovllustivra4 ahje boazodoallohálddahusa virgeolmmoš guđes lea dasa váldi, gohččut2 eaiggáda vissis áigemeari sisa johtit lobálaš guohtuneatnamii. Jus boazoeaiggát ii doahttal mearrádusa, de lea son guhte gohččuma addá geatnegas fuolahit ahte johtin doaimmahuvvo boazoeaiggáda rehkega nala. Jus boazoeaiggát suostá geatnegasvuođas dán paragráfa vuosttaš oasi mearrádusaid mielde bohccuid dáfus mat guhtot lobihemet olggobealde boazoguovllu mii lea ásahuvvon 2. § vuođul, de lea sihke boazodoallohálddahusa virgeolmmoš, fylkkamánni ja politiija geatnegas bidjat gohččuma nu go namuhuvvon lea ovddit oasis ja maiddái fuolahit ahte gohččun ollašuhttojuvvo, jus oktage gean vuostá lea rihkkojuvvon, nu gáibida, dahje jus almmolaš fuolaid geažil nu berre dahkkot. Jus lobihemet guohttu bohccot gullet boazoguvlui, de lea guovllustivra4 ja orohatstivra3 geatnegas seammaládje go dás namuhuvvon virgeolbmot. Jus bohccot mat lobihemet guhtot, leat mastan lobálaččat guohttu bohccuide, de galgá rátkka doaimmahuvvot ovdal go bohccot vuojehuvvojit eret. Dan eiseválddi gohččuma mielde mii lea namuhuvvon goalmmát oasis, leat buohkat geain leat bohccot guoskevaš guovllus, geatnegasat veahkehit nu ahte eretvuojeheapmi sáhttá čađahuvvot. Jus dárbbaša duođaštusa geasa lobihemet guohttu bohccot gullet dahje oažžut goasttiduvvot vuojeheami goluid, de sáhttá eiseváldi namuhuvvon goalmmát oasis, goddit dahje váldit gitta heivvolaš meari bohccuid ja maiddái vuovdit daid. Jus lobihemet guohttu bohccot eai sáhte eret vuojehuvvot ja jus bohccuid eaiggát ii njulge ášši ovdal áigemeari man guovllustivra4 dahje virgeolmmoš namuhuvvon dán paragráfa goalmmát oasis, lea bidjan, de sáhttá guovllustivra, boazodoallohálddahusa virgeolmmoš ja olggobealde boazoguovllu maiddái fylkkamánni, mearridit gottihit bohccuid dahje vuovdit daid eaiggáda rehkega nala. Golut mat gártet dán paragráfa mearrádusaid ollašuhttima geažil, leat bággopántideami vuođđun. 1 Rievdaduvvon lágaid bokte geassemánu 26. b. 1992 nr. 86 ja guovvamánu 23. b. 1996 nr. 7 (gustovaš suoidnemánu 1. beaivvi rájes 1996 res. mielde guovvamánu 23. b. 1996 nr. 215). 2 Vrd. § 36 3 Geahča § 8 4 Geahča § 7 5 Vrd. bággol. kap.7 ¶
§ 291 Beatnagat Boazoguovlluin mat leat ásahuvvon 2. § vuođul, leat fámus čuovvovaš mearrádusat beatnagiid hárrái lassin daidda njuolggadusaide mat láhkamearrádusaid vuođul muđui leat fámus2: Beatnaga eaiggádis ja hálddašeaddjis lea erenoamáš ovddasvástádus3 das ahte beana dain guovlluin gos bohccot lobálaččat leat, ii beasa ruohttat luovos muđui go duođaštuvvo ahte dat lea dohkálaš geahču vuolde. Beatnaga eaiggát dahje hálddašeaddji galgá fuolahit ahte beana, vaikko vel lea ge geahču vuolde dahje báttis, ii dárbbašmeahttumit ráfehuhte ii ge gavdnje bohccuid, geahča 28. §. Bohccuid eaiggát sáhttá gáibidit ahte beana mii ráfehuhttá bohccuid, galgá veddojuvvot visttis dan botta go son lea johtimin orrunsajiid dahje eanandoalu geassesajiid meaddel. Cuoŋománu 1. beaivvi rájes gitta borgemánu 20. beaivvi rádjái galgá3 beatnaga eaiggát dahje hálddašeaddji veaddit beatnaga báttis dahje dohkálaččat veaddit visttis dahje áiddi siste dakkár báikkiin gos bohccot lobálaččat leat. Gonagas4 sáhttá mearridit ahte beatnagat galget veddojuvvot báttis dahje dohkálaččat leat visttis dahje áiddiid siste vissis guovlluin, maiddái olggobealde namuhuvvon mearreáiggi, jus dat boazodoalu guovdu lea erenoamáš dárbbašlaš. Dán oasi mearrádusat eai guoskka beatnagiidda mat leat anus boazodoalus eai ge oahpahuvvon oapmebeatnagiidda mat leat anus oapmeguođoheamis. Politiija sáhttá erenoamáš dilálašvuođain čoavdit eaiggáda dahje hálddašeaddji geatnegasvuođas veaddit beatnaga báttis dahje visttis dahje áiddi siste, maŋŋil go guoskevaš orohatstivra lea beassan buktit iežas oaivila. Beatnaga mii akto ruohttá olbmo haga luovosin guovlluin go namuhuvvon dán paragráfa nuppi oasis, sáhttá váldit gitta boazoeaiggát, boazovázzi, boazobearráigeahčči ja politiija dahje olmmoš guhte daid ovddas doaibmá. Beatnaga mii ruohttá luovosin guovlluin gos lea veaddingeatnegasvuohta goalmmát oasi vuođul, sáhttá gii ihkinassii gitta váldit. Beatnaga mii gávnnahallá bohccuid oaguheame dahje dastan lahkosiin dan olis go lea oaguhan dahje vahágahttán bohccuid, dakkár guovllus gos boazu lobálaččat oažžu leat, sáhttá gii ihkinassii gitta váldit dahje goddit. Boazoeaiggát, boazovázzi dahje boazobearráigeahčči sáhttá mánu sisa gáibidit dakkár beatnaga goddojuvvot, go namuhuvvon lea. Boazoeaiggát, boazovázzi dahje boazobearráigeahčči sáhttá maiddái gáibidit dakkár beatnaga goddojuvvot, mas lea dáhpin bohccuid oaguhit, jus beana ii veddojuvvo báttis dahje visttis dahje áiddi siste, dan áiggi go bohccot lobálaččat leat duovdagiin. Gáibádusas lea erenoamážit bággočađaheami bággenvuođđu bággočađahanválddi olis bággočađahanlága 13. kapihttala njuolggadusaid vuođul. Gittaváldojuvvon beana galgá dikšojuvvot dohkálaš ládje. Dat galgá jođáneamos lági mielde addojuvvot politiija háldui, mii galgá meannudit gustovaš njuolggadusaid mielde gittaváldojuvvon omiid birra. Beatnaga eaiggát dahje hálddašeaddji máksá goluid mat leat gártan ja buhtadusa barggu ovddas. Beatnaga eaiggát ja hálddašeaddji leaba geatnegasat ovttas, nubbi nuppi ovddas, máksit buhtadusa vahága ovddas máid beana dagaha bohccuide ja goluid ja hehttehusaid ovddas mat boazoeaiggádii gárttažet, go beana lágahemet oaguha dahje gavdnje bohccuid, go bohccot lobálaččat leat orrume dahje jođidettiin, geahčakeahttá siva. Olggobealde nuppi paragráfas namuhuvvon boazoguovlluid galgá suoidnemánu 9. b. 1926 láhka nr. 4 ovddasvástádusa birra beatnaga dahkan oapmevahága ovddas adnojuvvot maiddái boazovahágiid hárrái, nu guhkás go láhka heive. 1 Rievdaduvvon lágaid bokte geassemánu 26. b. 1992 nr. 86 ja guovvamánu 23. b. 1996 nr. 7 (gustovaš suoidnemánu 1. beaivvi rájes 1996 res. mielde guovvamánu 23. b. 1996 nr. 215). 2 Geahča ráŋggáštuslága § 354 nuppi oasi, lágaid suoidnemánu 29. b. 1926 nr. 4. ja miessemánu 29. b. 1981 nr. 38 kap. XI. 3 Vrd. § 36 4 Eanandoallodepartementa res. mielde geassemánu 22. b. 1979 nr. 3372, fápmudusmearrádusain. ¶
§ 341 Bággodoaimmat Juohke boazoeaiggát ja doalu doalli lea geatnegas čuovvut mearrádusaid máid orohaga orgánat, guovllustivra, boazodoallostivra dahje eará alit válddit mearridit, go mearrádus lea dán lága vuođul dahje dán lága olis láhkaásahusaid mielde. Guovllustivra dahje boazodoallostivra sáhttá bággodoaimmaid álggaheami mearridit go lobálaččat dahkkon mearrádus rihkkojuvvo mearkkašahtti ládje. Bággodoaibmamearrádus sáhttá leat ahte bohccuiguin dahje ealuin čađahuvvojit dárbbašlaš doaimmat eaiggáda rehkega nala. Bággodoaimmat sáhttet maiddái leat unnidit, heaittihit dahje eará olbmui daguhit doalu. Sáhttit mearrádusa lágalašvuođa geahččalit dikki ovddas lea dan duohken ahte váidinvejolašvuohta lea geavahuvvon. Áššečuoččaldahttin galgá ovddiduvvon maŋemusta mánu sisa maŋŋel go váidaga vástádus lea guoskevaš olbmui sáddejuvvon. Boazodoalloorgána mearrádus bággodoaimmaid birra lea bággočađaheami vuođđun, ja sáhttá ollašuhttot bággočađaheami lága mearrádusaid mielde. Goluid doaimmaide dán paragráfa mielde galgá boazoeaiggát máksit ja dat leat bággopántideami vuođđun. 1 Lasihuvvon lága bokte guovvamánu 23. b. 1996 nr. 7 (gustovaš suoidnemánu 1. beaivvi rájes 1996 res. mielde guovvamánu 23. b. 1996 nr. 215). ¶
Jus ráfáidahttojuvvon huksehus jna. vahágahttojuvvo buollima dahje eará lihkohisvuođa geažil, de galgá eaiggát dahje geavaheaddji dieđihit gullevaš eiseváldái farggamus lági mielde. Dat mearrida 6 vahku sisa galgá go kulturmuitu divvojuvvot dahje ođđasit ceggejuvvot. Áigemeari sáhttá departemeanta guhkidit. ¶
Jus oktage áigu álggahit doaibmabijuid mat sáhttet váikkuhit automáhtalaččat ráfáidahttojuvvon kulturmuittuide nu mo lea namuhuvvon § 3:s vuosttaš lađđasis, galgá son johtileamos lági mielde ovdalgo doaibmabidju plánejuvvo álggahuvvot, dieđihit gullevaš eiseváldái dahje lagamus bolesváldái. Gullevaš eiseváldi mearrida farggamusat sáhttágo doaibma álggahuvvot dahje mo doaibma sáhttá álggahuvvot. Mearrádusa sáhttá guoddalit departementii 6 vahku sisa dan rájes go diehtu lea joavdan sutnje, gasa dat lea sáddejuvvon. ¶
Jus čájehuvvo easkka maŋŋágo bargu lea álggahuvvon ahte dat sáhttá váikkuhit automáhtalaččat ráfáidahtton kulturmuittu nu mo lea namuhuvvon § 3 vuosttaš lađđasis, de galgá diehtu sáddejuvvot vuosttaš lađđasa mielde vajot, ja dat oassi barggus bissehuvvot, mii sáhttá guoskat kulturmuitui. Gullevaš eiseváldi mearrida farggamusat – ja maŋimustá 3 vahku sisa dan rájes go diehtu lea joavdan gullevaš eiseváldái – ahte sáhttá go joatkit barggu ja bidjá eavttuid dasa. Departemeanta sáhttá guhkidit áigemeari erenoamáš sivaid geažil.Vuosttaš lađđasa maŋimuš dajus oažžu seammalágan geavahusa. ¶
Bargodokumeanttat, divššohasa iešduođaštus, suojusgovat, video- ja jietnabádden jna. leat oaidnit dego oassi journálas dassážii go dieđut leat čállojuvvon dohkálaš vuogi mielde. Eará dieđut go dat, mat leat namahuvvon vuosttas ja nuppi lađđasis, galget váldot journálii mielde nu guhkás go lea áigeguovdil ja dárbbašlaš. Rievdaduvvon láhkaásahusain juovlamánu 20.b. 2001 nr 1580 (fápmui biddjon ođđajagemánu 1.b. 2002), guovvamánu 25.b. 2003 nr 232 (fápmui biddjon njukčamánu 3.b. 2003). 1 Láhkaásahus vuođđuduvvon cuoŋománu 18.b. 1997 nr 330 doarjaga birra gokčat goluid dehálaš dálkasiidda ja erenoamáš dálkkaslaš reaidduide § 7. 2 Láhka vuođđuduvvon geassemánu 2.b. 2000 nr 39 apotehka birra (apotehkaláhka) § 6-6 nubbi lađas. § 9. (Epikriisa) Go olggosčállojuvvo dearvvašvuođaásahusas galgá epikriisa (journáladieđuid čoahkkáigeassu) sáddejuvvot daid dearvvašvuođabargiide, geat dárbbašit dieđuid vai sáhttet addit divššohassii dohkálaš čuovvuleami. Seammá gusto poliklinihkalaš divššus dahje spesialistadivššus. Divššohassii berre addojuvvot vejolašvuohta bajásčuvget geasa epikriisa galgá sáddejuvvot. Jus eará ii leat bajásčuvgejuvvon dahje ovdanboađe, sáddejuvvo epikriisa sisačáliheaddji/lágideaddji dearvvašvuođabargiide ja divššohasa fástadoaktárii. Epikriisa galgá sáddejuvvot govttolaš áiggi sisa dan maŋŋá, go dearvvašvuođaveahkki lea loahpahuvvon. § 10. (Persovdnasuodjalus) Duođaštusat galget meannuduvvot ovttavásttolaččat njuolggadusaiguin persovdnabajásčuvgehuslágas ja maid dat láhka doarju. Daid ráddjejumiiguin mat čuvvot dearvvašvuođabargiidlágas § 21 ff, § 45 ja divššohasvuoigatvuođalága § 5-3 sáhttet dearvvašvuođabargit ja earát oažžut beassanvejolašvuođa divššohasjournálii. § 11. (Geahččan) Divššohasas dahje su ovddasteaddjis, ja oapmahaččas lea vuoigatvuohta journála geahččat divššohasvuoigatvuođalága § 5-1 njuolggadusaid mielde, gč dearvvašvuođabargiidlága § 41. Galgá láhččojuvvot sámegielhálliide, vierisgielagiidda ja doaibmahehttejuvvon olbmuide dilli nu ahte sáhttet geavahit geahččanvuoigatvuođa, gč divššohasvuoigatvuođalága § 3-5. ¶
spesialistapoliklinihkkii, lea vuoigatvuohta oažžut dearvvašvuođadilis árvvoštallojuvvot 30 bargobeaivvi sisa dan rájes go dieđiheapmi lea vuostáváldon. Dearvvašvuođaveahkkedárbu galgá árvvoštallojuvvot, ja diehtu addojuvvot goas dikšu sáhttá addojuvvot. Árvvoštallan dahkkojuvvo dieđiheami ¶
nohkan, de galgá meahcceduopmostuollu liikká gie đa hallat áššiid mat bohtet sisa ovdal go buot áššit du ovtta guovllus leat loahpahuvvon, juos dat gávnnaha m ahte ášši dohkke dakkár gieđahallamii ja dan sáhttá Fi gieđahallat almmá mearkkašahtti maŋŋoneami haga go duopmostuolu áššečađaheapmái. Dán lađđasa mielde ov dahkkojuvvon mearrádusaid ii sáhte fallehit guod da dalusain dahje váidalusain. hj ¶
Sámedikki válganammagoddi galgá maŋimustá guovvamánu 28. b. válgajagis almmuhit ávžžuhusa jienastanvuoigaduvvon olbmuide sáddet sisa válgalistaevttohusa. Gáibádusat válgalistii galget boahtit ovdan almmuhusas. § 28 Gáibádusat listaevttohussii ¶
(1) Listaevttohusat galget leat buktojuvvon sisa maŋimustá njukčamánu 31. b. válgajagis. Listaevttohus adnojuvvo sisabuktojuvvon go dat lea joavdan Sámediggái. Seamma bellodat dahje joavku sáhttá bidjat dušše ovtta válgalistta juohke válgabiirii. ¶
(1) Listaevttohusat galget biddjojuvvot geahčadeapmái dađistaga go bohtet sisa. (2) Sámedikki válganammagoddi mearrida ovdal geassemánu 1. b. válgajagis sáhttet go válgalistaevttohusat ja listaevttohusaid máhcahangohččumat dohkkehuvvot. (3) Jus listaevttohus ii deavdde láhkaásahusa gáibádusaid go dat sisabuktojuvvo, galgá válganammagoddi šiehtadaladettiin listaevttohusa luohttámušolbmuiguin geahččalit heivehit evttohusa láhkaásahusa gáibádusaide. Seammá guoská listaevttohusa máhcahangohččuma julggaštussii. (4) Válganammagoddi galgá buot listaevttohusaid evttohasaide dieđihit ahte sin leat bidjan listaevttohussii ja ahte sis lea vejolašvuohta ohcat beassama. Dat vuolláičálli dahje evttohas, gii lea eanet listaevttohusain, galgá gohččojuvvot vissis áiggis dieđihit guđemuš listaevttohusas son háliida leat. Muđui son biddjojuvvo dan listaevttohussii, mii buktojuvvui sisa ovddimustá. (5) Maŋŋágo listaevttohusaid sisabuktináigemearri lea dievvan, sáhttet evttoheaddjit rievdadit listaevttohusaid dušše nu mo lea dárbbašlaš láhkaásahusa gáibádusaid ektui. (6) Jus evttohas sihkkojuvvo listaevttohusas, mearrida luohttámušolmmoš galgá go ođđa namma biddjojuvvot guoros sadjái, vai galget go čuovvovaš evttohasat sirdojuvvot bajás rievddakeahtes ortnega mielde ja listtu vuolimussii lasihuvvot ođđa namma. Evttohasaid eará sirddašeamit eai leat lobálaččat. Jus listaevttohusaid sisabuktináigemearri lea dievvan, galgá luohttámušolmmoš mielddustit julggaštusa, mas ođđa evttohas cealká ahte son miehtá leat listta evttohassan. (7) Jus lea eahpečielggas, geas dat lea vuoigatvuohta ovddastit logahallojuvvon organisašuvnna válgabiiredásis ja geas dat lea vuoigatvuohta bidjat listta, de galgá válganammagoddi dáhttut organisašuvnna váldostivrras cealkámuša ja gieđahallat ášši dan vuođul. § 33 Dieđáhus evttoheaddjiide. Dohkkehuvvon válgalisttaid almmuheapmi ¶
(1) Ovddalgihtejienastanlihpuid gaskaboddasaš lohkan galgá álgit maŋimustá njeallje diimmu ovdalgo jietnaaddin loahpahuvvo válgabiirre buot jienastanbáikkiin, jus dát ii rihkoš čiegus válgga prinsihpa. Muđui galgá lohkan álgit dallánaga go lohkanválgastivra lea ožžon buot ovddalgihtejietnaaddimiid. Lohkanválgastivra galgá sierra bidjat jietnaaddimiin dihto logu, mii ii galgga leat mielde gaskaboddasaš lohkamis, muhto seaguhit daid daiguin ovddalgihtejietnaaddimiiguin, mat bohtet sisa maŋŋágo gaskaboddasaš lohkan lea álgán. ¶
Lága ulbmil lea lágidit diliid nu, ahte eatnamat ja luondduvalljodagat Finnmárkku fylkkas hálddahuvvojit dássedis ja ekologalaččat suvdinnávccalaš vuogi mielde fylkka ássiide buorrin ja earenoamážit sámi kultuvrii, boazodollui, meahcásteapmái, ealáhusdoaimmaheapmái ja ser vodateallimii vuođusin. Láhka gusto gittaopmodagaide ja čázádagaide oktan luondduvalljodagaiguin Finnmárkku fylkkas. Gáddesárgás gusto láhka nu guhkás merrii go ovttaskas oamastanvuoigatvuohta ollá. Láhka gusto daid ráddjehusaiguin mat čuvvot ILO-konvenšuvnnas nr. 169 eamiálbmogiid ja čeard-daid birra iehčanas stáhtain. Láhka galgá adnojuvvot álbmotrievtti njuolggadusaid mielde álgoálbmogiid ja veahádagaid birra ja daid mearrádusaid mielde mat leat šiehtaduvvon vieris stáhtaiguin guolásteami birra rádjačázádagain. Sámediggi sáhttá addit válddahusaid dasa, mo meahcceeatnamiid nuppástuvvan geavaheami váikkuhus sámi kultuvrii, boazodollui, meahcásteapmái, ealáhusdoaimmaheapmái ja ser vodateallimii galgá ár vvoštallojuvvot. Válddahusaid galgá departemeanta dohkkehit. Departemeanta iská leatgo válddahusat vuost tas čuoggá ráma siskkobealde, ja leatgo hábmejuvvon heivvolaš vuogi mielde. Áššiin meahcceeatnamiid nuppástuvvan geava he ami birra galget stáhtalaš, fylkkagielddalaš ja gielddalaš eiseválddit árvvoštallat, mo nuppástupmi váikkuha sámi kultuvrii, boazodollui, meahcásteapmái, ealáhusdoaimmaheapmái ja ser vodateallimii. Sámedikki válddahusat galget adnojuvvot sámi beroštusaid ár vvoštallama vuođusin vuosttas čuoggá mielde. Sámit leat oktasaččat ja oktagaslaččat bistilis eana-ja čáhceguovlluid geavahemiin rábidan vuoigatvuođaid eatnamiidda Finnmárkkus. Láhka ii guoskkat oktasaš dahje oktagaslaš vuoi gat-vuođaid, maid sámit ja earrásat leat rábidan oama stusa dahje dološ áiggi rájes geavaheami bokte. Dát gusto maiddái daid vuoigatvuođaide, mat boazodolliin leat dákkár vuđđosa alde dahje boazodoallo lága mielde. Nannen dihtii vuoigatvuođaid mahtodaga ja sis doa lu, mat sámiin ja earrásiin leat oamastusa da hje dološ áiggi rájes geavaheami vuođul dahje eará vuđđosa alde, ásahuvvo komišuvdna mii galgá čielggadit vuoigatvuođaid Finnmárkku eatnamiidda ja čáziide, ja sierraduopmostuollu mii galgá mearridit soahpameahttunvuođaid dakkár vuoigatvuođaid alde, vrd. kapihtal 5. Finnmárkkuopmodat (Finnmarkseiendommen) lea Finnmárkkus sierra riektesubjeakta, mii galgá hálddahit eatnamiid ja luondduvalljodagaid jna, maid dat oamasta lága ulbmila mielde ja dán lága njuolggadusaid mielde. Finnmárkkuopmodaga jođiha stivra, mas leat guhtta olbmo. Finnmárkku fylkkadiggi ja Sámediggi válljeba ieža goabbáge golbma lahtu oktan persovnnalaš sadjásašlahtuiguin. Lahtut ja sadjásašlahtut galget ássat Finnmárkkus. Sámedikki válljen lahtuid gaskkas gal-gaba uhcimustá okta stivrralahttu ja su sadjásašlahttu leat boazo doalu ovddasteaddjit. Sihke lahttun ja sadjásašlahttun galgaba guktot orgánat válljet sihke nissoniid ja dievdduid. Orgána galgá válljet lahtuid ja sadjá sašlahtuid ovtta ollái. Stivrralahttun dahje sadjásašlahttun ii sáhte válljet Finnmárkku opmodaga virgehasaid, Finnmárkku opmodaga rehketdoallo dárk kistead dji ja gozihanlávdegotti lahtuid ja sadjásašlahtuid. Stivrralahtut ja sadjásašlahtut nammaduvvojit njealji jahkái háválassii. Ii oktage sáhte leat stivrralahttun eambbo go logi jagi oktilassii. Stivrralahtuid ja sadjásašlahtuid sáhttá bidjat eret dat orgána, mii lea nammadan guoskevačča. Orgána galgá dalle ođđasis válljet lahtuid ja sadjásašlahtuid ovtta ollái. Stivrralahtuin ja sadjásašlahtuin lea vuoigatvuohta luohpat ovdal go bálvalusáigi lea nohkan, juos lea earenoamáš árta. Stivrii ja orgánii, mii lea nammadan guoskevačča, galgá addojuvvot govttolaš ovddalgihtedieđáhus. Njealját lađđasa nubbi čuokkis gusto seamma láhkai. Stivra vállje ieš lahtuidis gaskkas jođiheaddji ja várrejođiheaddji. Juos ii oktage oaččo eanetlogu, de mearrida Finnmárkku fylkkadiggi leaskalohkojagiin ja Sámediggi bárralohkojagiin guhtemuččat guđa lahtus galgaba leat jođiheaddji ja várrejođiheaddji. Stivrralahtuid ja sadjásašlahtuid válggat galget dollojuvvot gorreválgan nugo namahuvvo gielddalágas § 37, juos uhcimustá okta orgána lahtuin dan gáibida. Juos gorreválggain lea dárbbašlaš deavdit gáibádusa, man mielde lahtuid ja sadjásašlahtuid gaskkas galget leat sihke nissonat ja dievddut, de galgá beare uhccán ovddastuvvon sohkabeali evttohasaid loktet badjeliidda dan listtas, mii lea ožžon uhcimus jienaid daid listtaid gaskkas mat galget ovddastuvvot. Juos leat ovtta meare jienat, de mearriduvvo vuorbádeami bokte guđe listtas loktejuvvo badjeliidda. Juos gorreválggain Sámedikkis lea dárbbašlaš deavdit gáibádusa, ahte okta stivrralahtuin ja su sadjásašlahttu galgaba leat boazodoalu ovddastead djit, de galgá boazodoalu ovddasteddjiid loktet badjeliidda dan listtas, mii lea ožžon uhcimus jienaid daid listtaid gaskkas, mat galget ovddastuvvot ja main leat dakkár evttohasat. Juos ii leat oktage dakkár lista, de manná maŋimuš stivrrasadji boazodoalu ovddasteddjiide, geat leat dan listtas mii lea ožžon eanemus jienaid daid listtaid gaskkas, main leat dakkár evtto hasat. Juos leat ovtta meare jienat, de mearriduvvo vuorbádeami bokte, gu đe lista lea ožžon eanemus dahje uhcimus jienaid. Finnmárkkuopmodaga hálddaheapmi gullá stivrii. Stivra galgá fuolahit doibmii bealuštahtti organiserema. Stivra galgá dárbbašlaš olis mearridit plánaid, budjeahta, válddahusaid ja bagadusaid doibmii. Stivra čađaha guorahallamiid, maid atná dárbbašlažžan vai sáhttá doaimmahit dahkamušaidis. Stivra čađaha guorahallamiid, juos okta stivrralahttu gáibida dan. Stivrrajođiheaddji galgá fuolahit, ahte áigeguovdilis áššit gieđahallojuvvojit stivrras ja ahte stivra gohččojuvvo čoahkkimiidda ulbmillaš vuogi mielde ja govttolaš áigemeriin. Okta stivrralahttu sáhttá gáibidit stivrra gieđahallat dihtoáššiid. Stivra galgá gieđahallat áššiid čoahkkimis, juos jođiheaddji ii gávnnat ahte ášši sáhttá ovdandivvut stivrii čálalaččat dahje gieđahallat eará sihkkaris vuogi mielde. Okta stivrralahttu sáhttá gáibidit čoahkkingieđahallama. Stivra sáhttá dahkat mearrádusaid, go uhcimustá vihtta lahtu leat das. Mearrádusat dahkkojuvvojit dábálaš eanetloguin, juos eará ii čuovo §:s 10. Go leat ovtta meare jienat, de mearrida stivrrajođiheaddji jietna. Stivra addá jahkásaččat muitalusa gozihanlávdegoddái Finnmárkkuopmodaga doaimmas. Muitalusas galgá namalassii čilget meahcceeatnamiid geavaheami nuppástumiid ja ár vvoštallat maid nuppástumit mearkkašit sámi kultuvrra luondduvuđđosii, boazodollui, meahcásteapmái, ealáhusdoaimmaheapmái ja servodateallimii. Stivra mearrida ieš iežas mávssu. Mávssu máksá Finnmárkkuopmodat. Áššiin meahcceeatnamiid nuppástuvvan geavaheami birra galgá Finnmárkkuopmodat ár vvoštallat, mo nuppástupmi váikkuha sámi kultuvrii, boazodollui, meahcásteapmái, ealáhusdoaimmaheapmái ja servodateallimii. Sámedikki válddahusaid § 4 mielde galgá atnit vuođđun sámi beroštusaid ár vvoštallamis vuosttas čuoggá mielde. Mearrádusat meahcceeatnamiid nuppástuvvan geavaheami birra gáibidit álo uhcimu stá njealji stivrralahtu doarjaga, juos olles uhcit lohku vuođđudallá oainnus sámi kultuvrra, boazodoalu, meahc ásteami, ealáhusdoaimmaheami ja ser vodateallima destii mii lea ár vvoštallojuvvon Sámedikki válddahusaid vuođul. Juos eanetlogus eai leat eambbo go njealjis, de sáhttá uhcitlohku stivrračoahkkima áigge ovtta oli gáibidit ášši Sámedikki gieđahallamii. Juos Sámediggi ii dohk ket eanetlogu mearrádusa, dahje ii gieđahala ášši govttolaš áiggi sisa, de sáhttá stivrra eanet lohku ovtta oli gáibidit Finnmárkkuopmodaga váldit ášši ovdan Gonagasain, gii mearrida dohkkehuvvogo mearrádus. Mearrádusa dohkkeheapmi dahká stivrramearrádusa mađđása. Juos evttohusa meahcceeatnamiid nuppástuvvan geavaheami birra, mii juogo gusto dušše Kárášjoga, Guovdageainnu, Unjárgga, Porsáŋggu ja Deanu gildii dahje gusto dušše reasta Finnmárkui, dorjot golbma ja dušše golbma stivrralahtu, de sáhttet golbma stivrralahtu ovtta oli gáibidit ášši gieđahallat oktii vel. Dán gieđahallamii ii sear vit Finnmárkku fylkkadikki válljen maŋimuš stivrralahttu, juos ášši gusto Kárášjoga, Guov dageainnu, Unjárgga, Porsáŋggu ja Deanu gieldda meahcceeatnamiid nuppástuvvan geavaheapmái. Juos ášši gusto reasta Finnmárkku meahcceeatnamiid nuppástuvvan geavaheapmái, de ii sear vit Sámedikki válljen maŋimuš stivrralahttu gii ii ovddas boazodoalu. Ášši mearriduvvo dábálaš eanetloguin. Juos mearriduvvo meahcceeatnamiid nuppástuvvan geavaheapmi golmma ja dušše golmma stivrralahtu doarjagiin ja olles uhcitlohku vuođđudallá oainnus sámi kultuvrra, boazodoalu, meahcásteami, ealáhusdoaimmaheami ja ser vodateallima destii mii lea ár vvoštallojuvvon Sámedikki válddahusaid vuođul, de sáhttá uhcitlohku ovtta oli stivrračoahkkima áigge gáibidit ášši Sáme dikki gieđahallamii. Nuppi lađđasa goalmmát ja njealját čuokkis gusto seamma láhkai. Nubbi ja goalmmát lađas gustojit seamma láhkai virgehasaid ja earrásiid fápmudeapmái dahkat mearrádusa meahcceeatnamiid nuppástuvvan geavaheamis. Vuosttas lađđasis njealját lađđasii gustojit seamma láhkai áššiide meahcceeatnamiid dahje vuoigatvuođaid meahcceeatnamiin luobaheami ja láigoheami birra. Dán paragráfa mearrádusat eai gusto kapihttalis 3 namahuvvon áššiide. Mearrádusaid gittaopmodaga luobaheamis, mat leat dahkkojuvvon uhcit go njealji stivrralahtu doarjagiin, ferte Sámediggi ja Finnmárkku fylkkadiggi dohkkehit. Vuosttas čuokkis ii gusto daid opmodagaid luobaheapmái mat leat čuldojuvvon almmolaš juohkogávppi bokte ja mat leat biddjojuvvon huksenguovlun plánain plána- ja huksenlága mielde, dahje čuldojuvvon duktasajiide maidda lea huksejuvvon. Finnmárkkuopmodaga virgehasat válljejit gaskkasteaset ovddasteaddji, gii sear vá Finnmárkkuopmodaga stivrii go dat gieđahallá virgehasaid bargodillái dahje riektedillái guoski áššiid. Virgehasaid ovddasteaddjis lea sárdnun- ja evttohanvuoigatvuohta, muhto ii jienastanvuoigatvuohta. Virgehasaid ovddasteaddjis ii leat vuoigatvuohta leat mielde gieđahallamin daid áššiid, mat gustojit bargoaddi ráhkkaneapmái šiehtadallat bargiiguin, bargogiččuide, riektesoahpameahttunvuođaide bargiidorganisašuvnnaiguin dahje tariffašiehtadusaid eretcealkimii guoskevaš áššiin. Stivra ovddasta Finnmárkkuopmodaga olggosguvlui ja vuolláičállá fi rpmá beales. Stivra sáhttá addit ovtta dahje máŋgga stivrralahttui dahje eará nammejaolbmuide vuoigatvuođa vuolláičállit Finnmárkkuopmodaga fi rpmá beales. Vuoigatvuođa vuolláičállit firpmá beales sáhttá goas ihkinassii rávkat ruoktot. Juos oktage, gii ovddasta Finnmárkkuopmodaga olggosguvlui dán mearrádusa mielde, lea mannan guhkkelii go su váldi juoksu, de háldogeavaheapmi ii čana Finnmárkkuopmodaga, go Finnmárkkuopmodat duođašta ahte mieldešiehtadalli áddii dahje livččii galgan áddet, ahte lea mannan guhkkelii go váldi juoksu ja ahte livččii riidán rehálašvuođa dahkat háldogeavaheami gustojeaddjin. Finnmárkkuopmodat doallá rehketdoalu rehketdoallolága njuolggadusaid mielde. Rehketdoalu galgá stáhta autoriseren rehketdoallodárkkisteaddji dárkkistit. Rehketdoallodárkkisteaddji galgá juohke rehketdoallojagi addit dárkkástusmuitalusa Finnmárkkuopmodaga stivrii. Finnmárkkuopmodat galgá logahuvvot fi tnodatlogaheapmái. Gittaopmodaga, man Finnmárkkuopmodat oama sta ja daid ráddjejuvvon vuoigatvuođaid, mat Finnmárkku opmodagas leat earáid oamastan gittaopmo dagas, ii sáhte bidjat dáhkádussan vealggi dahje eará geatnegasvuođaid ovddas eaige dat sáhte leat velgoheaddjiduoguštanáhtun. Dát ii dattege gusto dak kár opmodagaide ja ráddjejuvvon vuoigatvuođaide opmoda gain, mat leat čuldojuvvon almmolaš juohkogávppi bokte ja mat leat biddjojuvvon huksenguovlun plánain plána- ja huksenlága mielde, dahje čuldojuvvon duktasajiide maidda lea huksejuvvon. Finnmárkkuopmodaga ii sáhte reastaluhttit dahje álggahit das vealgešiehtadallamiid. Juos Finnmárkkuopmodagas lea báŋkoduksan, reaidaruhtan dahje sullasaš aktivan, main lea gesso-juvvon vejolaš vealggi ovddas, eambbo go dat mii dárbbašuvvo várrin váfistit doaimma, de sáhttá stivra mearridit ahte badjebáza ollásit dahje oassálassii mákso juvvo Finnmárkku fylkkagildii, Sámediggái, fylkka gielddaide dahje dakkár oktasašávkki ulbmiliidda, mat bohtet fylkka ássiide buorrin. Stivrra doaimma geahččá bearrái gozihanlávdegoddi, mas leat golbma lahtu. Finnmárkku fylkkadiggi, Sámediggi ja Gonagas nammadit guhtege ovtta lahtu oktan persovnnalaš sadjásašlahtuin. Lahttun ja sadjásašlahttun galgá iešguhtege orgána nammadit dievddu ja nissona. Stáhta nammadan lahttu ja sadjásašlahttu galgaba deavdit gáibádusaid, maid duop mostuolloláhka bidjá alimusrievttiduopmáriidda. Lahtut ja sadjásašlahtut nammaduvvojit gitta njealji jagi rádjai háválassii. Ii oktage sáhte leat lahttun eambbo go logi jagi oktilassii. Lahttu, gean stáhta lea nammadan, lea lávdegotti jođiheaddji. Gozihanlávdegoddi galgá: Juos leat sierramielalašvuođat, de eanetlohku mearrida. Mearrádusaide nugo namahuvvo nuppi lađ-đasis bustávas e ja f gáibiduvvo ovtta miela lašvuohta. Gozihanlávdegoddi galgá fidnet buot dábuhahtti dieđuid Finnmárkkuopmodagas, maid dárbbaša dahkamušaidis čađaheapmái dán paragráfa mielde. Gozihanlávdegoddi addá jahkásaččat raportta Finnmárkku fylkkadiggái, Sámediggái ja departementii. Raporttas galgá gozihanlávdegoddi čilget gozihandoaimmas, árvvoštallat stivrra jahkemuitalusa ja dilálaš-vuođaid maid dat siskkilda, ja ár vvoštallat mo dát láhka doaibmá ja leago sávahahtti dan nuppástuhttit. Gozihanlávdegotti goluid máksá Finnmárkkuopmodat. Mávssu lahtuide ja sadjásašlahtuide máksá dat orgána, mii lea nammadan guoskevačča. Stivrra lahttu, fi rpmávuolláičálli, rehketdoallodárkkisteaddji, hovdejeaddji virgehas geasa lea addo juvvon váldi dahkat mearrádusaid Finnmárkkuopmodaga beales ráddjejuvvon áššeduovdagiid siskkobealde, dahje gozihanlávdegotti lahttu, gii fasttes jearggahisvuođain čađaha dahkamušaidis Finnmárkku opmodaga ovddas, ráŋggáštuvvo sáhkuiguin dahje čavgejeaddji dilálašvuođain giddagasain gitta jagi rádjai. Stivrra lahttu, gii eaktodáhtus dahje sahtedohko lea dagahan Finnmárkkuopmodahkii manahusa luohttámušdoaimma čađahettiin, leat geatnegas buhttet manahusa. Gozihanlávdegoddi mearrida, gáibiduvvogo buhtadas. Finnmárkkuopmodahkii gusto hálddašanlága kapih tal II bealátkeahtesvuođa birra, § 11 oaivadangeat negasvuođa birra, § 11 a áššemeannudanáiggi ja gaskaboddasaš vástádusa birra ja §§ 13 rájes 13 f rádjai jávohisvuođageaskku birra seamma láhkai. Finnmárkkuopmodat galgá ovddalgihtii dieđihit guo vllu vuoigatvuođalaččaide ja addit vejolašvuođa ceal kit hálddašanlága § 16 njuolggadusaid mielde ovdal go Finnmárkkuopmodat dahká dakkár mearrádusaid, main sáhttet leat rievttálaš dahje duođalaš čuovvumušat sidjiide. Finnmárkkuopmodaga áššegirjjit leat almmolaččat almmolašvuođalága njuolggadusaid mielde. Go oaidningáibádusat biehttaluvvojit, de sáhttá gažaldaga, leago lohpi beaitit áššegirjji almmolašvuođas, váidalit Finnmárkku fylkkamánnái. Eatnamat, maid Finnmárkkuopmodat oamasta, sáhttet biddjojuvvot álbmotmeahccin luonddugáhttenlága mielde. Geavahannjuolggadusaid hábmemis galgá deattuhit, ahte árbevirolaš geavaheami sáhttá joatkit. Finnmárkkuopmodat ja geavahanvuoigatvuo-đalaččat geat guoskkahuvvojit, sáhttet gáibidit buhtadasa ekonomalaš manahusas luonddugáhttenlága § 20 b njuolggadusaid mielde. Finnmárkkuopmodat ii leat suddjejuvvon dan vuo stá, ahte dan riektedilli dahje vuoigatvuođat nuppástuhttojuvvojit, gáržžiduvvojit dahje fámuhuhttojuvvojit lága bokte. Finnmárkkuopmodat galgá hálddahit ođasmuvvi valljodagaid iežas eatnamiin lága ulbmila mielde ja daid rámaid siskkobealde, mat čuvvot fuođđolágas, luossa- ja sáivaguollelágas ja eará láhkamearrádusain. Luonddu máŋggadáfotvuođa ja buvttadanmuni galgá seailluhit. Dán kapihttala njuolggadusat eai gusto juos eará čuovvu sierra riektediliin. Dán kapihttala njuolggadusaid mielde ja daid rámaid siskkobealde, mat čuvvot eará láhkamearrádusain, lea sis geat ásset gielddas Finnmárkku fylkkas, Finnmárkkuopmodaga eatnamiin vuoigatvuohta: Boazodolliin lea boazodoalu doaimmahettiin gielddas seamma vuoigatvuohta go gielddas ássi olbmuin. Dán kapihttala njuolggadusaid mielde ja daid rámaid siskkobealde, mat čuvvot eará láhkamearrádusain, lea sis geat ásset gielddas Finnmárkku fylkkas, Finnmárkkuopmodaga eatnamiin gielddas vuoigatvuohta: a) bivdit fuođđuid, b) bivdit smávvafuđožiid, c) oaggut čázádagain stákkuin ja duorgguin, d) lubmet ja e) ávnnastit ruovttuduodjái. Eanadoalloopmodahkii gullá guohtunvuoigatvuohta nu olu šibihiidda go sáhttá dálvvi badjel biebmat opmodagas. Ovttaskasolbmuide dahje olmmošjoavkkuide, geat gullet báikegoddái ja geaid eallinvuođus ollásit dahje oassálassii čatnasa ođasmuvvi valljodagaid ávkkástallamii gili lahka, sáhttá gielda gitta 10 jagi rádjai háválassii addit sierranas vuoigatvuođa ávkkástallat ođasmuvvi valljodagain, nugo namahuvvo §§ 22 ja 23 dárkileappot albmaduvvon guovlluin gielddas. Guovllu ja dárkilet eavttuid mearrideames galgá atnit vuođđun báikegoddái gulli olbmuid árbevirolaš geavaheami. Guovlu galgá ovddimustá gártat oktilis guovlun gili lahka. Finnmárkkuopmodat sáhttá addit oppalaš mearrádusaid, mo gielddat galget gieđahallat ja ár vvoštallat áššiid dán paragráfa mielde. Finnmárkkuopmodat lea váidalusorgánan gieldda dahkan mearrádusaid hárrái. Gieldda ja Finnmárkkuopmodaga áššegieđahallamii gusto hálddašanláhka. Dát paragráfa ii gusto fuođđo- ja smávvafuđo šbivdui, stággo- ja duorgobivdui čázádagain ja sáivačázis gođđi luossaguliid bivdimii gittaneav vuiguin. Dán kapihttala njuolggadusaid mielde ja daid rámaid siskkobealde, mat čuvvot eará láhkamearrádusain, beassá juohkehaš Finnmárkkuopmodaga eatnamiin bivdit smávvafuđđožiid ja oaggut čázádagain stákkuin ja duorgguin ja lubmet iežas ruovttudollui. Finnmárkkuopmodat sáhttá addit earrásiidda go gieldda dahje fylkka ássiide lasi beassama ávkkástallat ođasmuvvi valljodagain nugo namahuvvo §§ 22 ja 23. Finnmárkkuopmodat sáhttá gitta 10 jagi rádjai háválassii juohkit báikkálaš ser vviide ja dakkár ovttastusaide, maid ulbmilin lea ovddidit oktasaččat bivddu ja guolásteami, sierranas vuoigatvuođa hálddahit bivddu ja guolásteami dárkileappot albmaduvvon guovlluin Finnmárkkuopmodaga eatnamiin. Finnmárkkuopmodat sáhttá mearridit dárkilet mearrádusaid ođasmuvvi valljodagaid ávkkástallamii nugo namahuvvo §§ 22 bustáva a rájes f rádjai ja § 23 bustáva a rájes e rádjai. Finnmárkkuopmodat sáhttá mearridit ahte ávkkástallamii gáibiduvvo lohpi. Lobi-ide sáhttá bidjat eavttuid. Bivdui ja guolásteapmái dárbbašuvvo álo lohpi. Son gii oažžu lobi, galgá vuostáiváldit goartta dahje sullasačča, mii čájeha ahte sus lea lohpi. Departemeantta miellasuvvamiin sáhttá Finnmárkkuopmodat mearridit spiehkastagaid dán lađđasa mearrádusain. Bivdo- ja guolástanlobis sáhttá Finnmárkkuopmodat gáibidit divada. Finnmárkkus ássi olbmuid divat ii galgga leat alit go guovtte dan mađe go gielddas ássi olbmuid divat. Divada ii sáhte gáibidit sierranas vuoigatvuođaid juohkimis § 24 mielde. Sáivačázis gođđi luossaguliid sáhttá bivdit dušše gittaneavvuiguin mearas maŋŋil go Finnmárkkuopmodat lea čujuhan bivdosaji. Finnmárkkuopmodat sáhttá dárkileappot albmaduvvon guovlluide mearridit gáržžádusaid beassat ávkkás tallat ođasmuvvi valljodagain nugo nama huvvo vuosttas lađđasis, juos deasta valljodagas gáibida dan. Gielddaid, fuođđo- ja guolástaneiseválddiid jna. ja guoskevaš geavaheddjiid ser vviid, galgá gullat ovddalgihtii. Ođasmuvvi valljodagaid ávkkástallama gáržžide miin nugo namahuvvo vuosttas lađđasis galgá adnojuvvot govttolaš deasta iešguđege geavaheaddjijoavkku geavaheamis valljodaga. Finnmárkkuopmodaga mearrádusaid gáržžá du-said birra nugo namahuvvo viđát ja guđát lađđasis sáhttá váidalit departementii hálddašanlága kapihttala VI mielde. Departemeantta mearrádusa ii sáhte váidalit. Deanu ja Njávdáma čázádagas leat báikkálaš veahka dagas sierranas vuoigatvuođat guolásteapmái lága, dološ áiggi rájes geavaheami ja báikkálaš vieruiduvvama vuođul. Gonagas sáhttá láhkaásahusa bokte addit dárki let njuolggadusaid guolásteami hálddaheami ja doaimmaheami birra. Láhkaásahus galgá lágidit vejola švuođaid guollevalljodagaid báikkálaš vuoigat vuođaide vuođđu duvvan hálddaheapmái soahpamušaid mielde mat leat Suomain guolásteami birra Deanu ja Njávdáma čázádagas. Láhkaásahusaid ráhkadeapmi ja šiehtadallamat Suomain guolásteami birra Deanu ja Njávdáma čázáda-gas galget dáhpáhuvvat ovttasráđiid Sáme dikkiin, guoskevaš gielddaiguin ja singuin geain leat sierranas vuoigatvuođat guolásteapmái dáid čážádagain. Ásahuvvo komišuvdna (Finnmárkkukomišuvdna), mii gustojeaddji riikkagottálaš rievtti vuođul galgá čielggadit daid eatnamiid geavahan- ja eaiggá t vuoi-gatvuođaid, maid Finnmárkkuopmodat váldá badje lasas § 49 mielde. Gonagas nammada Finnmárkkukomišuvnna lahtuid. Finnmárkkukomišuvnnas galget leat jođiheaddji ja njeallje eará lahtu. Jođiheaddji galgá deavdit daid gáibádusaid, maid duopmostuolloláhka bidjá alimusrievttiduopmáriidda. Guovttis daid eará lahtuin galget deavdit daid gáibádusaid, mat leat biddjojuvvon diggerievttiduopmáriidda. Uhcimustá guokte lahtu gal-get ássat Finnmárkku fylkkas dahje eará láhkai leat čavgadit čatnašuvvan Finnmárkku fylkii. Finnmárkkuopmodat mearrida čielggadanbarggu guovllu ja mearrida gieđahallama ortnega. Mearrideames galgá ee. deattuhit deastta guovllu lunddolaš ja ulbmillaš ráddjemis oli ja rievttálaš ja historjjálaš ovttastusaid dáfus ja dárbbu čielggadit riektediliid. Finnmárkkukomišuvdna sáhttá gáržžidit dahje viid didit guovllu maŋŋil go čielggadeapmi lea álggahuvvon, juos dat lea dárbbašlaš duddjon dihtii lunddolaš ja ulbmillaš ráddjema. Finnmárkkukomišuvdna sáhttá guođđit čielgga-keahttá daid vuoigatvuođaid, mat čalbmosit eai heive komišuvnna čielggadeapmái. Mearrideames galgá deat tuhit ee. vuoigatvuođa šlája ja dan makkár vuđđosa ala dat vuođđuduvvá. Guovllu čielggadanbarggu birra galgá dieđihit ja vejolaš vuoigatvuođalaččaid galgá ávžžuhit almmuhit iežaset. Dieđihuvvo Norsk L ysingsblad bokte ja aviissas man dábálaččat lohket báikkis ja báikkálaččat eará ulbmillaš vugiin. Boazodoalloorganisašuvnnaide ja áigeguovdilis guo vllu eará geavaheaddjiberoštusaid ovddasteddjiide ja Sámediggái, Finnmárkku fylkkadiggái, Finnmárkkuopmodahkii ja guoskevaš gielddaide dieđihuvvo sierra. Finnmárkkukomišuvnnas lea alddis ovddasvástádus das, ahte ášši čuvgehuvvo doar vái. Komišuvdna sáhttá dainna vugiin man gávnnaha ulbmillažžan, viežžat čilgehusaid, áššegirjjiid ja eará materiála ja guorahallat ja čielggadit jna. duođalaš ja rievttálaš diliid main sáhttá lea mearkkašupmi komišuvnna konklušuvnnaide. Áššeoasálaččain lea vuoigatvuohta čilget duo-đalaš diliid ja bidjat ovdan duođaštusaid main lea meark kašupmi komišuvnna konklušuvnnaide. Ášše-oasálaččat sáhttet gáibidit álggahit doaibmabijuid vuost tas lađđasa mielde. Finnmárkkukomišuvdna sáhttá biehttalit gáibádusa, juos dat gávnnahuvvo vuođu haga, dahje ahte dat mielddisbuktá govttolašmeahttun maŋŋonemiid dahje goluid juos dasa mieđiha. Finnmárkkuopmodat sáhttá áimmahuššan dihtii áššeoasálaččaid beroštusaid, nammadit iešguđetlágan beroštusjoavkkuide ovddasteddjiid, geat besset čuov-vut komišuvnna barggu. Stáhta máksá goluid. Maŋŋil go komišuvdna lea čielggadan muhtun guovllu, galgá dat addit raportta, mii sisdoallá čuv gehusaid das: Raporttas galgá boahtit ovdan, leatgo konklušuvnnat ovttamielalaččat. Juos nu eai leat, de galgá boahtit ovdan guhtemuš lea sierramielas, ja guđe čuoggáide sierramielalašvuohta gusto. Sihke eanetlogu ja uhcitlogu konklušuvnnaid galgá vuođđudallat. Maŋŋil go raporta lea addojuvvon, de galgá dan dalán almmuhit dan vuogi mielde, mii lea válddahuvvon §:s 31. Go almmuhuvvo § 31 vuosttas lađđasa mielde, de lea doar vái ahte almmuheapmi sisdoallá konklušuvnnaid oanehis oktiigeasu ja čuvgehusa, gos berošteaddjit sáhttet oahpásmit olles raportii. Almmuheames galgá maiddái čuvgehit áigemearis doalvut soahpameahttunvuođaid meahcceduopmostullui. Finnmárkkuopmodat galgá vuođohis áji haga buktit oaivila komišuvnna konklušuvnnaide. Mearrádusaide mat dohkkehit komišuvnna konklušuvnnaid ahte earrásiin leat vuoigatvuođat, gusto § 10 guđát lađas seamma láhkai. Dan muddui go Finnmárkkuopmodat lea ovtta mielas komišuvnnain das ahte earrásiin leat vuoigat-vuođat, lea Finnmárkkuopmodat geatnegas čálalaččat cealkit dan, ja almmá vuođohis áji haga fuolahit ahte vuoigat vuohta diggelogahuvvo dahje juos dilálašvuohta lea nu doalvut ášši eanajuohkoriektái § 45 mielde. Áššeoasálaččat geat eai leat ovttamielas komišuvnna konklušuvnnaiguin, dahje geat dárbbašit veahki oažžut konklušuvnnaid čállojuvvot čatnavaš šiehtadussii, sáhttet bivdit Finnmárkkukomišuvnna soabahallat. Komišuvnna geatnegasvuohta soabahallat jávká, go áigemearri doalvut soahpameahttunvuođa eanajuohkoriektái § 45 mielde lea nohkan. Ásahuvvo sierraduopmostuollu (Finnmárkku meahcceduopmostuollu), mii galgá gieđahallat soahpameahttunvuođaid vuoigatvuođaid alde, mat čuožžilit maŋŋil go Finnmárkkukomišuvdna lea čielggadan muhtun guovllu. Gonagas nammada meahcceduopmostuolu lahtuid. Meahcceduopmostuolus galgá leat jođi head dji, várrejođiheaddji, golbma bissovaš lahtu ja guokte sadjásašlahtu. Jođiheaddji, várrejođiheaddji ja okta daid eará lahtuin galget deavdit daid gáibádusaid, maid duopmostuolloláhka bidjá alimusrievttiduopmáriidda. Seamma gusto ovtta sadjásašlahttui, gii lea dán golbmasa sadjásašlahttu. Áššiid mat gullet meahcceduopmostuolu vuollái, ii sáhte doalvut dábálaš duopmostuoluide dahje eana juohko riektái, juos meahcceduopmostuollu lea hilgon ášši § 40 mielde, dahje juos áššečuoččáldahttináigemearri § 38 mielde lea nohkan, iige meahcceduopmostuollu galgga váldit ášši gieđahallamii § 38 nuppi lađđasa mielde. Juos oktage bissovaš lahttu lea eret, de gohččo-juvvo dat sadjásašlahttu boahtit gii galgá bálvalit bissovaš lahtu sajis gii lea eret. Juos jođiheaddji lea eret, de bálvala várrejođiheaddji jođiheaddjin. Juos oktage meahcceduopmostuolu lahttu šaddá leat eret maŋŋil go ášši gieđahallan lea álgán, de sáhttá gieđahallama joatkit almmá gohčokeahttá sadjásašlahtu nu guhká go njeallje lahtu leat gieđahallamin ášši. Juos leat ovttamađe jienat, de jođiheaddji jietna mearrida. Soahpameahttunvuođaid sáhttá doalvut meahcceduopmostullui čálalaš stevnnegiin maŋimustá jagi ja guhtta mánu maŋŋil go Finnmárkkukomišuvnna ra-porta addojuvvui. Stevnnet galgá leat vuolláičállojuvvon ja sisdoallat: a) áššeoasálačča olles nama ja čujuhusa b) daid gáibádusaid albmadeami maid áššeoasálaš čuoččáldahttá, ja diliid maid ala dat caggojuvvojit c) dan čuoččuhusa man áššeoasálaš buktá d) dan vuosttuha gean vuostá gáibádus buktojuvvo Vaikko áigemearri vuosttas lađđasa mielde lea nohkan, de galgá meahcceduopmostuollu liikká gie-đa hallat áššiid mat bohtet sisa ovdal go buot áššit ovtta guovllus leat loahpahuvvon, juos dat gávnnaha ahte ášši dohkke dakkár gieđahallamii ja dan sáhttá gieđahallat almmá mearkkašahtti maŋŋoneami haga duopmostuolu áššečađaheapmái. Dán lađđasa mielde dahkkojuvvon mearrádusaid ii sáhte fallehit guoddalusain dahje váidalusain. Áššiid mat eai gávnnahuvvo dohkket meahcceduopmostuolu gieđahallamii, sáhttá duopmostuollu riektecealkámušain hilgut ollásit dahje osohahkii. Mearrideames galgá ee. adnojuvvot deasta gáibádusa šlájas ja makkár vuđđosii dat vuođđuduvvá. Ovdal go ášši hilgojuvvo, de galgá áššeču oččál dahttái addojuvvot vejolašvuohta cealkit. Ášši sáhttá hilgut almmá gohčokeahttá áššeoasálaččaid riektečoahkkimii. Dán paragráfa mielde dahkkojuvvon hilguma ii sáhte fallehit guoddalusain dahje váidalusain. Meahcceduopmostuollu sáhttá: Mearridemiin vuosttas lađđasa mielde galgá ee. deattuhit deastta soahpameahttunvuođa guovlluid lunddolaš ja ulbmillaš gáržžideames oli, rievttálaš ja historjjálaš čatnosiid dáfus ja dárbbu čielggadit riektediliid. Ovdal go mearrádusat vuosttas lađđasa mielde dahkkojuvvojit, galgá áššeoasásalaččaide addit vejolašvuođa cealkit, juos dát ii gávnnahuvvo dárbbašmeahttumin dahje dát mielddisbuvttášii govtto lašmeahttun maŋŋo-neami dahje golu. Dán lađđasa mielde dahkkojuvvon mearrádusaid ii sáhte fallehit guoddalusain dahje váidalusain. Áššeoasálaččain lea geatnegasvuohta čilget duođalaš diliid ja duođaštusaid, main lea mearkkašupmi mearrádussii. Meahcceduopmostuollu galgá ieš viežžat Finnmárkkukomišuvnna raportta ja dan atnit vuođđun go gieđahallá ášši. Áššeoasálaččat sáhttet lassin buktit ovdan duođaštussan dokumenttaid, mat leat boahtán dahje buktojuvvon ovdan Finnmárkkukomišuvdnii dahje maid Finnmárkkuopmodat lea čállán. Meahcceduopmostuollu ii sáhte váldit vuostá vihtančilgehusaid Finnmárkkukomišuvnna lahtuin dahje olbmuin, geat leat bargan komišuvnna ovddas ášši oktavuođas. Riektečoahkkimiid áššeoasálaččaid ja vihtaniid gažadeapmái olggobealde váldošiehtadallama sáhttet doallat meahcceduopmostuolu guokte lahtu, geain nuppis fertejit leat dat gealbbut, mat gáibiduvvojit alimusrievttiduopmáriin. Meahcceduopmostuollu sáhttá gáibidit, ahte guoskevaš diggeriekti čađaha gažademiid. Meahcceduopmostuolu mearrádusain sáhttá váidalit Alimusriektái. Soahpameahttunvuođalága § 357 ii gusto. Mearrádusain mat soahpameahttunvuođalága mearrádusaid mielde lea guoddalusaid áhtun, sáhttá seamma láhkai guoddalit Alimusrievtti guoddaluslávdegoddái go guoddalusat eai leat áiddastuvvon dán lága mielde. Stáhta máksá meahcceduopmostuolu doaimma goluid. Stáhta máksá maiddái áššeoasálaččaid dárbbašlaš goluid daid áššiin vuoigatvuođaid gáibádusaid birra, maid Finnmárkkuopmodat lea vuostálastán. Go mearrida gažaldagas, leatgo golut leamaš dárbbašlaččat, de galgá meahcceduopmostuollu ee. atnit čalmmis ahte áššeoasálaččat geain leat ovttalágan beroštusat mat eai leat vuostálaga, sehtet geavahit ovtta juridihkalaš ja teknihkalaš veahki. Duopmostuollu galgá nu árrat go vejolaš ieš váldit ovdan gažaldaga doppe gos dat lea áigeguovdil. Go sierranas árttat dahket dan sávahahttin, de sáhttá meahcceduopmostuollu geatnegahttit áššeo asálačča ollásit dahje oassálassii ieš máksit goluidis áššis. Muđui gusto soahpmeahttunvuođalága § 177 seamma láhkai. Áššiid gieđahallama ovddas meahcceduopmostuolus ii máksojuvvo divat. Meahcceduopmostuolu mearrádusaid váidalemiide dahje guoddalemiide gusto láhka juovlamánu 17. 1982 nr. 86 riektedivada birra § 8. Sámegiela geavaheami hárrái gusto sámelága kapihtal 3. Sámelága § 3-4 vuosttas lađas gusto maiddái Finnmárkkukomišuvdnii. Meahcceduopmostuolu riektefámolaš duomuid ja julggaštusaid ja šiehtadusaid, mat leat addojuvvon dahje dahkkojuvvon Finnmárkkukomišuvnna konklušuvnnaid mielde, sáhttá doalvut eanajuohkoriektái eanajuohkolága § 88 mielde. Eanajuohkoriekti čađaha rádjemearkuma eatnamis, koordináhtamearrideami ja rájiid gártema duomu, julggaštusa dahje šiehtadusa mielde. Njuolggadusat eanajuogu birra gustojit seamma láhkai nu guhkás go heivejit. Eanajuohkoriekti vuođđuduvvo almmá eanajuohkomieldeduopmáriid haga. Eanajuohkolága § 88 viđát lađas ja § 89 nubbi lađas eai gusto. Go váidaluvvo, de gusto § 72. Riektedivat ii máksojuvvo § 74 vuosttas lađđasa mielde. Eaige áššeoasálaččat galgga máksit rádjemerkema, koordináhtamearrideami ja rájiid gártema goluid. Diggelogaheapmái gusto eanajuohkolága § 24 nu guhkás go heive. Vuoigatvuođaid hárrái, maid meahcceduopmostuolu lágafámolaš duopmu dahje Finnmárkkukomišuvnna konklušuvnnaid mielde dahkkojuvvon julggaštus dahje šiehtadus lea mearridan, eai eastat dakkár vuoigatvuođaid vuođđudan- dahje luobahan vejolašvuođaid almmolašrievttálaš gáržžá dusat digge logaheames vuoigatvuođa. Divat dahje dokumenta divat ii máksojuvvo diggelogaheami ovddas. Duopmostuollolága kapihtal 6 bealátkeahtesvuođa birra ja almmolašvuođaláhka gustojit nu guhkás go heive Finnmárkkukomišuvnna doibmii. Go oaidningáibádusat biehttaluvvojit, de sáhttá gažaldaga, lea-go lohpi beaitit áššegirjji almmolašvuođas, váidalit Finnmárkku fylkkamánnái. Hálddašanláhka ii gusto Finnmárkkukomišuvnna doibmii. Duopmostuolloláhka ja soahpameaht tunvuo đa-láhka gustojit nu guhkás go heivejit meahcceduopmostuolu doibmii, juos eará ii leat mearriduvvon dán lágas. Gonagas sáhttá addit dárkilet njuolggadusaid Finnmárkkukomišuvnna ja Finnmárkku meahcceduopmostuolu birra, dán vuolde maiddái organiseremis ja ekonomalaš dilálašvuođain jna. Láhka gusto dan áiggi rájes, go Gonagas mearrida. Gonagas sáhttá bidjat fápmui iešguđege mearrádusa iešguđege áigái. Kapihttala 2 fápmuiboahtimis váldá Finnmárkkuopmodat badjelasas daid gittaopmodagaid Finnmárkkus, maidda Statskog SFas lea giddodatvuođđu dahje maid dat oamasta almmá giddodatvuođu haga. Seamma láhkai gustojit gittaopmodagaid ráddjejuvvon vuoigat-vuođat. Ođđasislogaheapmi vuođđogirjái dáhpáhuvvá namma muhttimiin. Sirdin dáhpáhuvvá verolaš jotkkolaš vuođain iige dagat vearrogeatnegasvuođa Statskog SFii vearrolága § 5-2 mielde. Finnmárkkuopmodat váldá badjelasas persovnnalaš ovddasvástádusa Statskog SFas bántagiddehusain ja eará giddehusain ruhtageatnegasvuođain daid opmodagain dahje vuoigatvuođain, maid Finnmárkkuopmodat váldá badjelasas. Finnmárkkuopmodat váldá maiddái badjelasas ovddasvástádusa šiehtadusain geavahanvuoigatvuođaid, láigovuoigatvuođaid j.s. birra daid opmodagaide ja vuoigatvuođaide, maid váldá badjelasas. Finnmárkkuopmodat váldá badjelasas konsešuvnnaid ja doaibmalobiid jna, mat Statskog SFas leat daid opmodagaid ja vuoigatvuođaid oktavuođas, mat váldojuvvojit badjelassii. Šiehtadusa mielde Statskog SFain lea Finnmárkkuopmodagas vuoigatvuohta váldit badjelasas šiehta du-said, maid Statskog SF lea dahkan doaimma hárrái Finnmárkkus. Gii kapihttala 2 fápmuiboahtimis lea Statskog SFa virgehas ja geas lea bargobáiki Finnmárkku fylkkas, earret virgehasaid geat leat Statskog SFa meahccebálvalusas, adnojuvvo Finnmárkkuopmodaga virgehassan fápmuiboahtináiggi rájes seamma bálká- ja bargoeavttuiguin go sus ledje Statskog SFas, juos virgehas ii leačča dieđihan ahte son ii hálit dan. Fápmuiboahtináiggi rájes eai leat Statskog SFa virgehasat, geain lea bargobáiki Finnmárkkus, šat Statskog SFa virgehasat, juos dat ii leačča vásedin šiehtaduvvon. Departemeanta gohčču Finnmárkkuopmodaga vuosttas stivrračoahkkimii. Stivra galgá fuolahit, ahte Finnmárkkuopmodat logahuvvo fi tnodatlogaheapmái ovdal go guhtta mánu leat vássán fápmuiboahtima rájes. Gii kapihttala 2 fápmuiboahtimis lea Statskog SFa virgehas ja geas lea bargobáiki Finnmárkku fylkkas ja gii lea Statskog SFa meahccebálvalusas, adnojuvvo fápmuiboahtináiggi rájes Stáhta luonddugeahču virgehassan. Muđui gusto njealját lađas seamma láhkai. Gonagas sáhttá mearridit, ahte Finnmárkku doaimma eará oamit go gittaopmodagat galget sirdojuvvot Statskog SFas Finnmárkkuopmodahkii ja Stáhta luonddugehččui. Gonagas sáhttá maiddái mearridit, ahte šiehtadusaid, nugo namahuvvo goalmmát lađđasis, galgá Stáhta luonddugeahčču váldit badjelasas. Muđui sáhttá Gonagas addit dárkilet muhttádusnjuolggadusaid. Dán áiggi rájes go Gonagas mearrida, dahkkojuvvojit čuovvovaš nuppástusat eará láhkamearrádusaide: Kapihttalis 2 čuodjá ođđa § 7 a: Sierranjuolggadusat šerpema birra Finnmárkkus Šerpemis Finnmárkku fylkkas galgá ohcci maŋi-mustá vahku ovdal go šerpen álgá, čálalaččat dieđihit Sámediggái, eanaoamasteaddjái ja boazo doalu guoskevaš guovllustivrii. Juos ohcci áigu meassat eatnamiid, de galgá albmadit meassanbáikki. Kapihttalis 3 čuodjá ođđa § 22 a: Sierranjuolggadusat ozu birra Finnmárkkus Ohcamušaid ozu birra Finnmárkku fylkkas sáhttá biehttalit, juos oktasaš deasttat mannet vuo stá ohcamuššii mieđiheami. Ár vvoštallamis galgá mearkkašahtti mahttái deattuhit deastta sámi kultuvrras, boazodoalus, meah cásteames, ealáhusdoaimmaheames ja servodateal limis. Juos ohcamuššii mihttojuvvo, de sáhttá bidjat eavttuid mat áimmahuššet deasttaid nugo namahuvvon. Ohcamuša gieđahallamis galgá báktemeašttir addit eanaoamasteaddjái, Sámediggái, fylkkamánnái, fylkkagildii, gildii ja boazodoalu guoskevaš guovllustivrii ja orohatstivrii vejolašvuođa addit cealkámuša. Juos Sámediggi dahje Finnmárkkuopmodat eanaoa masteaddjin vuosttalda ohcamu ššii miehtama, de departemeanta mearrida ohcamuša. Juos departemeanta miehtá ohcamuššii dáh páhusain nugo namahuvvo goalmmát lađđasis, de lea váidalusas Gonagassii Sámedikkis dahje Finnmárkkuopmodagas eanaoamasteaddjin maŋideaddji váikkuhus. Kapihttalis 4 čuodjá ođđa § 39 b: Sierranjuolggadusat mihtádusa birra Finnmárkkus Ohcamušaide mihtádusa birra Finnmárkku fylkkas gustojit mearrádusat §:s 22 a seamma láhkai. Dáhpáhusain nugo namahuvvo §:s 22 a goalmmát lađđasis mearrida departemeanta, galgágo doallat mihtádusgávppi ovdal vai maŋŋil go departemeanta lea gieđahallan ohcamuša. § 42 vuosttas lađas nubbi čuokkis čuodjá: Ruvkkiide Finnmárkkuopmodaga eatnamiin sáhttá Gonagas láhkaásahusa bokte mearridit alit divada. 3. Láhkii geassemánu 9. beaivvi 1978 nr. 49 boazodoalu birra dahkkojuvvojit čuovvovaš nuppástusat: § 13 goalmmát lađas ođđa njealját čuokkis čuodjá: Finnmárkkuopmodat ii sáhte gáibidit mávssu dán oasi mearrádusaid mielde. § 14 vuosttas lađas vuosttas čuokkis čuodjá: Bivdo- ja guolástanvuoigatvuohta addá lobi lobálaš boazodoaluin barggadettiin boazoguovllus bivdit ja guolá stit stáhta oktasašmehciin, dakkár stáhtaeatnamiin mat eai leat erenoamážit mihtiduvvon ja Finnmárkku opmodaga eatnamiin dan orohaga siskkobealde gos boazodoaluin bargojuvvo, seamma eavttuiguin go dan gieldda, gili dahje báikegotti fásta ássit, gos oktasašmeahcci, stáhtaeana dahje guoskevaš oassi Finnmárkkuopmodaga eatnamiin lea. 4. Lágas miessemánu 29. 1981 nr. 38 fuođđuid birra fámuhuhttojuvvo § 44 nubbi lađas. 5. Láhkii miessemánu 15. 1992 nr. 47 luossaguliid ja sáivaguliid jna birra dahkkojuvvojit čuovvovaš nuppástusat: § 19 goalmmát lađas čuodjá: Stáhta dahje Finnmárkkuopmodaga gittaopmodaga vuovdimis Finnmárkkus sáhttá guolástanvuoigatvuohta doalahallojuvvot buorrin álbmogii. § 22 njealját ja viđát lađas fámuhuhttojuvvojit. 6. Lágas geassemánu 21. 1996 nr. 38 stáhtalaš luonddugeahču birra § 2 ođđa njealját lađas čuodjá: Finnmárkkuopmodaga eatnamiin galgá geahčču gozihit lasi dađi mielde, maid departemeanta ja Finnmárkku opmodat šiehttaba. Finnmárkkuláhka lea Lovdatas: ¶
- hárjehallat čállimiin fátta sisa ollet. Sii galget dihtomielalaččat bargat oahppat fágateavsttaid sisdoalu. Sii galget čállit áššeprosateavsttaid iešguđetlágan fáttáid birra, áinnas čadnon fágaidrasttideaddji bargui. Dasa lassin oahppat teakstameannudeami go leat čállime teavsttaideaset ja hárjehallat boallobeavddi atnit ¶
Suojanen gieđahallá girjjistis Kulttuurien tutkijan arki iežas servoša dutkama, mas dutki iežas dieđus ja beroštumis beroškeahttá sáhttá leat áddekeahttá dihto ihtagiid, go dat ovddastit kulturduohtavuođa oasi ollisvuođas 'Suojanen 1996: 18 - 19). Maiddái Balto buktá ovdan iežas servoša dutkama guoski kritihka, ahte dutkis ii leat govttolaš gaska servodahkii dahje áššiide, maid áigu guorahallat. Várran lea, ahte olmmoš ii áicca ihtagiid, go dat leat šaddan oassin sus alddis dahje fuomáškeahttá diktá iežas árvvuid stivret dutkamuša. Bealuštussan čuoččuhit, go dutki sáhttá atnit ávkin iežas fierpmádaga ja iežas ovdaáddejumi. 'Balto 1997: 65 - 66.) Muhto fas servodaga olggobeal dutki basttášii buorebut bissut duogážis diđolaččat. Son sáhttá johtilabbot mielastis abstraheret láhttenávdnasis servodaga mielavuloš kultuvrralaš njuolggadusaid ja maiddái registeret daid diđolaš sátneráju. 'Aguilar 1981: 15.) Grönfors suokkardallá vehádagaid dutkama váttisvuođaid, mo beassat sisa olbmuid jurddamáilbmái '1985: 63). Servodaga iežas, siskkobeal dutki bealušteaddjit čujuhit, ahte go olggobeal dutkis váilu lahttodiehtu servodaga čiegus kultuvrras, de ná su dutkanbohtosat leat gieradásis. Siskkobeal dutki dieđuid kritiserejit fas, ahte dat leat dušše subjektiivvalaš čatnaseamit, mat estet objektiivvalaš áddejumiid ja analysaid. 'Aguilar 1981: 15). ¶
Enkulturašuvdnaproseassas olbmo eallimis dáhpáhuvvá ovdáneapmi, man áigge son dađistaga beassá sisa iežas servodaga kultuvrii. Servodaga lahttu šaddaduvvo kultuvrii, enkulturerejuvvo. Enkulturašuvdnamuttus servodahkii šaddi olmmoš oahppá iežas kultuvrra kulturopmodaga, teknologalaš dieđuid ja bargodáidduid dego maiddái áddejumi das, mii lea boastut ja riekta ja oahppá diliide heivvolaš meannudanvugiid. Servodahkii enkulturašuvna lea erenomáš dehálaš proseassa seailluheami ja joatkašuvvama dáfus. 'Leimu 1979: s.v. enkulturaatio.) ¶
Duodjesearvvi doaibman lei lágidit duodjekurssaid ja gohcit duoji. Duodjekurssaid lágideami bokte šattai jurdda duodjeskuvlla vuođđudeamis. Dego 1950-logu álggus Samii Litto doaibmama čuovvumuššan lei Samii kristalaš nuoraiskuvla, de Sápmelaš Duodjárat lei viššalit fárus sámi fidnoskuvlla, SAKK 'Saamelaisalueen ammatillinen koulutuskeskus) vuođđudandoaimmas 1970-logus. Dán rádjai sámenuorat ledje mannan Johkamohki duodjeskuvlii joatkkaoahpuide, gosa válde sisa dušše sámiid. ¶
Dál goarrut aivve stuorra gápmagiid, galget oainnát kardáŋggat sisa čáhkat. Dál lea olu buoret áigi gápmagiiguin, liekkasin beassá viehkat, liegga julggiid. 'N1b.) ¶
Vuosttas álggu gávdnat skuvlla ja girku giellapolitihkas. Skuvla- ja girkoáššit gulle álggu rájes girkoeiseváldiide, bismmaide, mearridit. Thomas von Westen áiggis, gii lei sámiid gaskkas mišuneremin 1727 rádjái, geavahišgođii girku sámegiela gulahaddangaskaoapmin olu eanet go ovdál. Sivva lei dieđus ahte báhpat áddejedje ahte jos galggaš leat doaivva kristtalašvuođa nannet sámiid gaskkas, de lei dárbu singuin gulahaddat. Girku giellapolitihkka rievddai fas 1773s go Markus Fredrik Bang šattai ođđa bisman Troandimis, man vuollái Davvi-Norgga girku gulai. von Westen áiggis lei Peder Krogh Troandin-bisma (1688-1731). Son ii lean ovttaoaivilis von Westeniin giellagažaldagain. von Westen oahpahii mišunearaid maiddá sámegielas. Beakkán Knud Leem lei okta von Westen oahppiin. Maŋŋá go von Westen jámii 1727, nogai dát oahpahus ja lei várra Krogh vuosteháhku von Westen giellaoidnui mii lei sivva dasa. Mišuvdna dattege ii lean áibbas bismma hálddus, nu ahte sámegiella ain geavahuvvui mišuvnnas. Muhto go ordnejuvvon sámegieloahpahus báhpaide ii šat gávdnon, de dieđus gárttai mišunearaid sámegielmáhttu das gillát. Nubbi ášši mii gulai girku mišuvdnabargui ledje girkohuksemat sámeguovlluin. Krogh ii háliidan ahte sámegiella galggai geavahuvvot mišuvdnabarggus, muhto muđui gal doarjjui mišuvdnabarggu. Su áiggis nannejuvvui girku sámeguovlluin. Sihke Álaheajus, Várjjagis ja Deanus ceggejuvvojedje smávit girkostobut. von Westen jugii dáža beal sámeguovlluid 13 mišuvdnaguovlun, ieš guđet mišunearain. 1774s šattai Bang bisman Troandimis, ja giellapolitihkka rievddai dalán. Seminarium Lapponicum, gos mišunearat ožžo oahpu, maiddá sámegielas, lei álggahuvvon 1752s, muhto heaittihuvvui fas 1774s, seammá jagi go Bang šattai bisma, ja Seminára hoavda, Knud Leem, jámii. Ođđa oaidnu sámegiela ja mišuvnna dáfus vuittii. Sihke von Westen giellaoaidnu ja su mišuvdnadoaimmahus jávkkai. 1802s heaittihuvvui sámemišuvdna ja ruđat biddjojedje eará doaimmaide, ovdamearkka dihte skuvllaide máddin. Várjjagis lei mišuneara gitta 1808 rádjái, ja Skiervvás fas 1814 rádjái. Girkoeiseváldiide gal fargga čielggai ahte sámiid oahpahus gárttai gillát ođđa politihka geažil, muhto sii eai geargan rievdadit dili ovdál go oppa Finnmárkku administrašuvdna šattai váttisvuođaid sisa gaskal 1807 ja 1814. Go Napoleonsoahti lei nohkan, Norga lei vuođđolága gárvvistan, ja dánska gonagasa sadjái lei ruoŧa gonagas šaddan Norgga ge gonagassan, buot geavai 1814s, lei Norgga stáhta dilli oalát nuppástuvvan, ja eiseváldit fertejedje fas huksegoahtit ja nannet hálddahusa - Finnmárkkus maiddá. Deinboll lei proavasin Čáhcesullos gaskal 1816 ja 1824, ja son gárttai maiddá ovddastit Finnmárkku Stuorradikkis. Son barggai erenoamážit skuvlla áššiiguin, ja sus ledje moanat árvalusat mo skuvlla nannet ja buoridit. Muhto easkka N V Stockfleth áiggis rievddai giellapolitihkka. Stockfleth bođii báhppan Čáhcesullui 1825s, ja gárttai bargat sámi skuvla- ja giellaáššiiguin máŋgalot jagi ovddosguvlui. Čáhcesullos son ii lean gal go moadde jagi ovdál go ozai Davvisiidda báhppavirggi. 1832 rájes lei son Oslo universitehtas sámegiela oahpaheaddjin ja dutkin. Su gieđas bohte máŋga girjji sámegillii. Ii Stockfleth ge beassan áibbas ráfis bargat sámegiela buorrin. Son buvttii 1848s Stuorradikki ovdii evttohusaid mo nannet sámemánáid skuvladili, ja son čuoččuhii ahte lei áibbas dárbbašlaš mánáid oahpahit iežaset eadnigillii. Seammá jagi mearridii gonagas ahte báhpat galge sáhtit oažžut sámegieloahpu sihke Tromssa semináras (oahpaheaddjiskuvllas) ja Oslo universitehtas. 1852 rájes sáhtte semináristtat (oahpaheaddjioahpit) oažžut ruhtaveahki lohkat sáme- ja suomagiela Tromssa Semináras. Muhto Stockfletha giellaoaidnu lei dál deattu vuollái šaddan. Dáruiduhttinpolitihkka oidnošgođii. Stuorradiggi ii guorrasan Stockfletha árvalusaide 1848s. Álaheaibáhppa Aars lei vuostáleaddjiid oaivámuš, ja son oaččui čađa ahte ášši guorahallo ja váldo ovdan fas nuppi Stuorradikkis, 1851s. Son háliidii ahte guorahallo ii go sámemánáid sáhte oahpahit dárogillii. Aars dajai ahte su áigumuš árvalusaiguin lei ovddiidit čuvgehusa sámiid gaskkas. Dat lea ge ágga mii ále geavahuvvui sámegiela vuostá. Ášši bođii fas ovdan 1851s. Stuorradiggi čuovvulii Aars árvalusa. Skuvla galggai oahpahit sámemánáide dárogiela vissis guovlluin gos lei vejolaš nannet dárogiela. Daid guovlluid gohčodedje "overgangsdistrikter" (sámegillii sáhtášii gohčodit dáruiduhttinguovlun). Dat mávssii dan ahte dáid guovlluin ásse maiddá dan veardde ollu dážat ahte dárogiella gullui skuvllastobu seinniid olggobealde ge, ja danin lei eiseváldiin doaivva ahte sámit ja láddelaččat eai vajáldahte dan dárogiela maid ohppe skuvllas. Álgo álggus ledje dát guovllut Oarje-Finnmárkku rittus ja Davvi-Tromssas. Maŋŋá gal bohte buot sámeguovllut ođđa ortnegiid vuollái. Stuorradiggi juolludii 1851s veahá ruđa dárogiela nannemii, ja dát ruhtajuolludeapmi gárttai bistevažžan gitta 1920-jagiide. 1870-jagiide ii lean juolludeapmi nu stuoris, dat lassánii 1000 speissedálaris 3500 speissedálarii. 1881s lei lassánan 27500 ruvdnui, 1892s 32000 ruvdnui, ja 1903/1904s gitta 68000 ruvdnui. Muhto dalle lei ge dáruiduhttinpolitihkka olles fámus. ¶
Lars Ivar Hansen deattuha dan vejolašvuođa maid deaŧálaš sosiála dáhppáhusat nugo mánnarista addet dutkái diđoštit maiddái olbmo čearddalaš gullevašvuođa. Máná gásttašeapmi lea sohkii deaŧálaš dáhppáhus. Ristvánhemiin leamaš ja lea ain deaŧálaš sadji sápmelaččaid fuolkevuođas, ja ristvánhemiid bokte beassá diehtit veahá vánhemiid sosiála birrasis. Go vánhenguovttos bođiiga girkui máná gásttašit, de lei sohka ge doppe, sii ledje čiŋahan gávttiin, ja buohkat gulle sin sámásteamen. Báhppii fertii leat áibbas čielggas ahte dá leat sápmelaččat. Eanáš Ivvárstáđiid báhppagieldda kveanat ledje Ruoŧas boahtán mánnán badjeolbmuid fárus ja bajásgessojuvvon biepmománnán dážaid dahje sápmelaččaid luhtte. Sii ledje juogo sáme- dahje dárogielhállit ja jávke nappo dážaid ja sápmelaččaid sisa (Hansen ja Meyer 1991, Hansen 1994). ¶
Lea goittot vejolaš árvalit moadde vuogi mo gávdnat guovtte- ja golmmagielagiid meari. Sáhttá (a) dohkkehit álbmotlohkama eksplisihtta dieđuid, dahje (b) eaktudit ahte dat geat čađahedje álbmotlohkama, čuvvo dan prosedyra maid 1891 álbmotlohkamis galge čuovvut. 9., 10. ja 11. tabeallas lean juohke linjás bidjan daid loguid [roaðuid] sisa mat čájehivčče geat máhtte dušše eatnigielaset. Eará logut de guoskkašedje guovtte- dahje golmmagielagiidda. ¶
Go teavsttas lea guhkes láhkanamahus, de sáhttá lága namahusa bidjat aisttonmearkkaid sisa dahje finjučállagiin čállit, sirren dihte namahusa teavsttas: ¶
Roahkkeruođuid atnit go sitáhtas guođđá oasi: Teaksta teaksta [...] teaksta. Jus oanehis oasi guođđá, de merke ruođuid sisa golbma čuoggá. Jus guhkit oasi guođđá, de sáhttá merket golmmain jurddasázuin. ¶
Go sitáhtas lea dušše okta cealkka, de bidjat ruođu cealkaga sisa ja čuoggá čállit olggobeallái ruođu: ¶
29 Vuođđologuid čállit dan cealkaga sisa masa gullet, ja ruođu loahpahit ovdal čuoggá. Oanehis siidočujuhusaid jd. berre seammaládje bidjat: ¶
It don dovdda bálgát. Ii olmmoš dovdda bálgás. Loga sámegielat girjjiid! Loga sámegiel girjjiid! (ii girji goit huma! - sámegielat adnojuvvo olbmo (Sámegiel adnojuvvo čálalaš áđaid birra) njálmmálaš dáiddu birra) In leat vuolgán borran, juhkan dihte In leat vuolgán borrat, juhkat. Dađi álbmát, dađi buoret. Mađi álbmát, dađi buoret. Háliidan radio badjel sáddet dearvuođaid Háliidan radio bokte cealkit dearvuođaid Áibbašan du maŋŋái Áibbašan du lusa, áibbašan dutnje In nagodan váldit sisa daid earáid In nagodan duohpat daid earáid Movt dat heaŋgá čoahkis? Movt dat ges lea? ¶
Teakstačujuhus čállojuvvo ruođuid sisa dalle go dat lea teavstta siste, omd. (Helander 1994 a, 46). Teastačujuhusaid sáhttá maiddái merket juolgenohtan siiddu vuolleravdii, ja dalle ii leat dárbu geavahit ruođuid. ¶
Suorgi mas lei buot unnimus sámi sisdoallu, lei dat suorgi maid mun vázzen; mašiidna ja mekanihkár. Dás lei guovddážis mearriduvvon bargoráidu, ii oktage min hárjehusain gullan ii sámi ii ge báikkálaš kultuvrii dahje árbevirrui. Jagi loahpas sáhtiimet ráhkadit diŋggaid iežamet sávaldagaid mielde, muhto in muitte ahte dalle ge ráhkadeimmet makkárge sámi buktagiid. Barggahat lei maiddái nu unni ahte eat sáhttán váldit stuora áđaid sisa ja divvut. Lei jáhkkemeahttun gárži mašiinnaid gaskkas. Easká 30 jagi maŋŋil bessen lohkat maid rektor oaivvildii min diliid birra 1974/75 jahkedieđáhusas: «Mašiidna ja mekanihkarossodaga oahpahuslanjat eai leat dohkalaččat» . Dattetge manne vel 7 jagi ovdal go dat buoriduvvui. ¶
1988:s gávdnen aviissas almmuhusa, mas Sámi joatkkaskuvla ozai mekánalaš fágaid oahpaheaddji. Sáddejin ohcama, muhto hirpmahuvven unnimusat seamma ollu go ovddit háve, go skuvla duođaid háliidii mu. Fargga sáhtten fas vázzit sisa dan skuvlaverráha mas vázzen olggos 13 jagi ovdal, muhto dán háve oahpaheaddjin. ¶
Sámi joatkkaskuvlla huksen lei plánejuvvon ovdalgo mearridedje sirdit boazodoalloskuvlla, nu ahte ii šaddan gal nu olu buoret sadji boazodoalloskuvlii go joatkkaskuvlla ođđa visti válbmanii 1982:s. Go boazodoalloskuvla fárrii sisa dien čavčča, de šattai fargga riidu luohkkálanjaid ja eará lanjaid nalde. ¶
Av Leif Pareli, Norsk Folkemuseum Boazodoalloođđasiin nr. 2, 2003 čállo ahte gazirdanniibi lea adnon nu guhká go boazodoallu lea leamaš. Ahte dát ipmárdus maiddái lea earáin boahtá ovdan Ságat-áviissas, gos 67 jahkásaš boazosámi nisu lohká ahte gazirdanniibi lea adnon don doloža rájes ja nu guhká ahte son ii dieđe álggu. Lea go duohta ahte gazirdanniibi lea nie dološ, dego eamisámi symbolalaš dávvir? Okta boarráseamos čálalaš muitalusain njuovvama birra lea Johan Turi girjjis Muitalus sámiid birra/En bog om Lappernes Liv, mii almmuhuvvui 1910:s. Doppe muitaluvvo ahte bohcco godde dainna lágiin ahte čuggeje milgii, ja dan orrot dahkan dábálaš, njulges niibbiin. Ii muitaluvvo mihkke dan birra ahte sis livččii sierra niibii dasa. Gazirdanniibii ii ge namuhuvvo Ossian Elgstrøma vuđolaš girjjis Karesuandolapparne (1922). Son válddahallá dárkilit iešguđetlágan niibbiid ja dohpaid, sihke govaid ja teavstta bokte, muhto soju niibbi gal ii namut. Baicca nanne čielgasit ahte: «Niiberuovddit ... leat govdadat ja njuolgadat. ... Šimir lea njuolgat.» Son muitala njuovvama birra juste seamma ládje go Johan Turi: «…snáhppát čuggejuvvo niibi bohcco váibmui gitta nađa duohkái.» Seammaládje go Turi nai, de čállá son ahte boazu čuoččeha maŋŋel go lea čuggejuvvon (giehtaduvvon), muhto jápmá jođánit ja gahččá fas dakkaviđe. Na gos ja goas de boahtá gazirdanniibi? Eanandoallodepartemeantta čállosis 19.4.1937 daddjo: «Leat dárkilit guorahallan humánalaš vugiid bohcco goddimii. Bohcco dovddagovddáš lea stuora vuoiŋŋamaččaid ovdabeali bajáravddas. Boazu ii jámál jus dán guovddáža doaibma ii botkejuvvo, ja dat dahkko dušše go báhčá njuolgá stuora vuoiŋŋamaččaide, dahje go čugge vuoiŋŋamaččaide, namalassii đugge niskái niibbiin mas lea dakkár sodju ja guhkkodat ahte deaivá ja ollá stuora vuoiŋŋamađđaide. Eanandoallodepartemeanta lea ráhkadahttán dakkár niibbi ja dat lea sáddejuvvon buot orohagaide riikkas.» Dát doallá deaivása dieđuid ektui informánttain dan birra ahte gazirdanniibi bođii dábálaš atnui maŋŋel soađi. Boares vuohki, giehtadeapmi (dábálaš niibbiin váibmui čugget), geavahuvvui almmotge ain guhká. Dáiddii leat boares dábi dihte, muhto maiddái danne go varra čoahkkana goruda sisa go bohcco čugge váibmui – giehtada. Gos de bođii soju gazirdanniibi? 1985:s oaččui Norsk Folkemuseum ¶
bajimus oasis: Nállu derpojuvvo sisa ja ađabihttá luvvejuvvo ráigenálu sylindaris. ¶
Máhtte manai Mázii ~ Anárjoga sisa ~ vári (n)ala ~ guhkás. ¶
Máhtte njoarai Máreha várás Juhánii bohttala sisa gáfe ¶
Máhtte lei eahpádusaid siste ~ Máhtte šattai eahpádusaid sisa ¶
Máhtte šattai/gárttai eahpádusaid sisa ¶
Dáhpáhus sáhtii Máhte eahpádusaid sisa ¶
Smiergáhttu vuovssadii lávcca eamidis girtno sisa lotti hámis ¶
Stáhta boazodoalloskuvla sirdojuvvui Guovdageidnui 1981:s, guokte jagi ovdal go mun álgen dohko. Skuvllas lei jahkásaš oahppu maid gohčodedje boazodoalu fágakursan. Eaktun beassat sisa lei unnimusat jagi bargoduogáš boazodoalus. ¶
Váldosisaváldin lea giđđat. Sáhttá maid váldit mánáid sisa mánáidgárdejagis jos leat guoros sajit. Mánát geain lea sadji, lea sadji dassá go mánáidgárdi steŋge mánáidgárddi geassái, dahje dassá go saji cealká eret. ¶
Dás åv'dalis læ čielgaduvvun man lákkái joatkaskuv'la læ dál, ja dan sæmmás læt namahuvvun åđđa oap'po-áv'dnasat mat dán rajis šad'det oappahæbmái sisa vál'dujuvvut. Læi gal sát'tit ålá æmbu daddjat juokke oap'po-áv'dnasa bir'ra, muttu ái'gomus dáina čállagiin læmaš dušše dat atte mui'talit sikke vánhemiida ja nuoraide væháš dan birra maid joatkaskuv'la sát'tá ad'dit. ¶
Rumasfenomenalaš jearggadaga jielgi [mielde] de leat olbmo eallindáhpáhusat, diet gustto nai vuogádahkalaš bajás-šattut, lágárastojuvvon rupmaša sisa juogaman láhkái: rumaš ii vajáldahte [Merleau-Ponty, Maurice (1994): Kroppens fenomenologi. Pax Forlag A/S, Oslo.]. Go "ieš rumas" geavtá [geavtit = ruvkot, geavahit] maid ii leat vajáldahttán de sámi olmmoš metno [meannuda] ja láhtte sámi láhkái vaikko guđeman sakka geahččaladdá daččastallat. Jus de gávnnahallá leahkit sápmi de dan bakto [bokte] gávnnahallá čabo loika [behtolaš] jietkán [jietká = mii ii leat sieiva, ii leat dat maid dadjá son lea] man bágut [sánit, cealkkámušat] eai leat oskáldassii. Árvideames de lea vávda [njuolga, oktanaga, dakkaviđe] dát čiegadeapmi sivvan go dáččat navdet sámiid guoktilin ja ipmalas ovddolassan gean ii sahte luohtidit, geasa ii galgga oskildit olu. Iežá ovdamearka: "Sámit leat eahpitgehtte amašuhtton ipmalažžan. Oainna ásse doaresbealde ja metno láhttet iežaseat vugiid mielde; dát de dieđun čagardušai [čagarduššat = skurbbihastá vuolggahit] olles Davvi dáččalaččaid gáiffaid ja govahallamiid sámiid sulledassan. Hámsuna rumánaid eaimmudas [ártet, erenoamáš] ilmmáhusat leat dakkáraš iđut ievtime [ievtit = boahtit oidnosii, ihtit] davvidavvilaš dáččaid ovdagáttuid sámiid váste ja nai ievtime dáččaid ald dievaslaš diiđaid nuppe searddu bearrái." [Hirsti, Reidar: Samisk fortid, nåtid og framtid. Gyldendal 1980, s. 26-27] ¶
Go mii boahtit sisa ásodahkii, gos Sigmund Steenbuch orru ovttas eamidiinnis, Elsiin, vuosttaš diŋggaid gaskkas maid mii oaidnit lea rátnu mii heaŋgá seainnis. Eat dárbbašge ohcat guhká ovdal go oaidnit eanet muittuid dan áiggis go oruiga davvin. Dáppe lea ee. originála deaddileapmi maid Iver Jåks lea ráhkadan. - Munnos ledje guokte radio, muitala Steenbuch, - muhto Ivváris ii lean oktage. Nu ahte dán dáidaga lean lonuhan Kurier mátkeradioin. ¶
Muhtin eará lei Anders Bær, Ánjaras Ánde, Johttisámesearvvi jođiheaddji, hui girjelohkan almmái gii čuovui áŋgirit mielde buot servodatáššiin. Muhtin beaivvi son bođii šloađa sisa, go mun veallájin ja vuoiŋŋastin gaskabeaimállasiid maŋŋá. Bođii jaskadit sisa, go ledje nuvttohat juolggis. čuožžilin soffás ja áigon váldit vuostá guossi. Muhto son dat eanemusat beroštii lohkat aviissa mii lei beavddi alde. De čohkánii ja logai aviissa ja farga nohkai, aviisa oaivvi alde. Dalle smihtten veahá dákkár leahkinvuogi birra. De jurddašin ahte dalle han mun sáhtten joatkit gaskabeainahkáriid, ja de velledin fas. Oanehis áiggi dan maŋŋil bođii mu eamit sisa ja gávnnai munno Ánddiin oađđime. Dalle bođii gáffe beavdái. ¶
Dálueamit Ánná Nilsen lei Unjárggas eret. Son lei leamaš internáhta dálueamit Sirpmás jahkeviissaid. Son lei hirbmat ábas bargat ja skihkahii bures buot divššu ja sisaoastimiid. Sus ledje guokte biiggá. Unjárgalaš Sigrid Mathisen ja gaskanjárgalaš Máret Somby leigga biigán vuosttaš guokte jagi. Dasto álggii sirbmálaš Hilda Varsi ja Brita Mathisen, gii maŋŋá náitalii Toralv Pederseniin. Goappašagat galggašeigga leat oahpes olbmot Sirpmás go nu máŋga jagi oskkáldasat barggaiga skuvlla ja báikkálaš servodahkii ávkin. Bassi lei Elle Biret Anthi. Vaikko son spirraliiguin giksašuvai, de son beaivválaččat ražai dola doalahit uvnnain ja bassat klássalanjaid. Dávjá mii árkkášeimmet su giđđat. Olgun lei stánžžas ja nuoski. Boares muorraláhttiid dievva lei sáttu ja duolva, ja láhttit ledje dego ránes sáttobáhpárat. Su veahkehii isit Hánsa Anthi, gii maiddái murrii, guttii sisa ja muđui lei muhtunlágan bearráigeahčči - hui unnán bálkkáin. ... ¶
Mii guoská áitagiidda sáhkkohallamis, de čájehit eará čállosat suohkanis ahte dat eai lean dušši áitagat, go máŋggaid jagiid gáibidedje sáhkuid sisa garra gieđain. ¶
Maŋimuš jagiid lei Uvllá-Áddjá eallán buozus ja lei sakka boarásmuvvan. Son áŋkke illudii go gánddaguovttos bođiiga fitnat. Go gulai munno Kjetila plána vuolgit Máskejoga sisa bivdit luosa, de njulgestaga gilddii munno. “Máskejogas eai leat dittitge dihtton dál. Vuolgi baicce sáiddi bivdit, bánnet.” ¶
Go mun válljejin teoriijalinjá 8. luohkás ja buot mu skuvllaoappát ja -vieljat válljejedje praktihkalaš linjá, de šadden hui okto leat internáhtas. Mu ođđa luohkkálaččat eai orron internáhtas, muhto priváhta ásodagain márkanis. Sii bohte eará guovlluin nugo Guovdageainnus ja Porsáŋggus. Nuoraidskuvlla internáhta eallin ii lean nu váigat, ledjen hárjánan dasa ja ieš maid rávásmuvvan. Áidna mii ii lean nu buorre lei go galggaimet nu árrat sisa eahkediid, diibmu ovccis ja go ledje ollu bihtát, de in báljo geargan šat iehčan luohkálaččaiguin ovttastallat. Mu áhčči háliidii ahte galgen loaktit skuvllas ja bivddii mu ovddas lobi leat guhkit olgun go earát internáhtas nu ahte bessen doallat oktavuođa mu luohkkálaččaiguin. Lei hui erenoámaš dáhpáhus go rektor juolludii munnje dan lobi. Dovden stuorra luohttámuša alccesan ja lohpidin áhččái ahte in áiggo rihkkut makkárge njuolggadusaid! Diet lei munnje vuosttaš oahppu das mo mánnái váikkuha go oažžu luohttámuša ja ovddasvástádusa, su iešluohttámuš nanusmuvvá. Internáhta dálueamidii lei bahča dohkkehit ahte munnje juolluduvvui sierra ortnet, vikkai árvvohuššat muinna, muhto in beroštan, áhčči ja rektor leigga mearridan! Dáhpáhusa in vajálduhte goassege ja leage báidnán mu pedagogalaš jurddašeami ja beroštumi gitta dássážii. ¶
Psoriasisartritt lea leasmedávda mas leat guokte oasi: liikedávda psoriasis ja vuolši lađđasiin. Ii leat nu ahte psoriasis leavvá lađđasiidda. Muhtin lahkai čuovvu lađasdávda psoriasisa mielde. Árvvoštallat ahte 7% psoriasispasienttain lea lassin lađasdávda. ¶
Av Leif Pareli, Norsk Folkemuseum Boazodoalloođđasiin nr. 2, 2003 čállo ahte gazirdanniibi lea adnon nu guhká go boazodoallu lea leamaš. Ahte dát ipmárdus maiddái lea earáin boahtá ovdan Ságat-áviissas, gos 67 jahkásaš boazosámi nisu lohká ahte gazirdanniibi lea adnon don doloža rájes ja nu guhká ahte son ii dieđe álggu. Lea go duohta ahte gazirdanniibi lea nie dološ, dego eamisámi symbolalaš dávvir? Okta boarráseamos čálalaš muitalusain njuovvama birra lea Johan Turi girjjis Muitalus sámiid birra/En bog om Lappernes Liv, mii almmuhuvvui 1910:s. Doppe muitaluvvo ahte bohcco godde dainna lágiin ahte čuggeje milgii, ja dan orrot dahkan dábálaš, njulges niibbiin. Ii muitaluvvo mihkke dan birra ahte sis livččii sierra niibii dasa. Gazirdanniibii ii ge namuhuvvo Ossian Elgstrøma vuđolaš girjjis Karesuandolapparne (1922). Son válddahallá dárkilit iešguđetlágan niibbiid ja dohpaid, sihke govaid ja teavstta bokte, muhto soju niibbi gal ii namut. Baicca nanne čielgasit ahte: «Niiberuovddit ... leat govdadat ja njuolgadat. ... Šimir lea njuolgat.» Son muitala njuovvama birra juste seamma ládje go Johan Turi: «…snáhppát čuggejuvvo niibi bohcco váibmui gitta nađa duohkái.» Seammaládje go Turi nai, de čállá son ahte boazu čuoččeha maŋŋel go lea čuggejuvvon (giehtaduvvon), muhto jápmá jođánit ja gahččá fas dakkaviđe. Na gos ja goas de boahtá gazirdanniibi? Eanandoallodepartemeantta čállosis 19.4.1937 daddjo: «Leat dárkilit guorahallan humánalaš vugiid bohcco goddimii. Bohcco dovddagovddáš lea stuora vuoiŋŋamaččaid ovdabeali bajáravddas. Boazu ii jámál jus dán guovddáža doaibma ii botkejuvvo, ja dat dahkko dušše go báhčá njuolgá stuora vuoiŋŋamaččaide, dahje go čugge vuoiŋŋamaččaide, namalassii đugge niskái niibbiin mas lea dakkár sodju ja guhkkodat ahte deaivá ja ollá stuora vuoiŋŋamađđaide. Eanandoallodepartemeanta lea ráhkadahttán dakkár niibbi ja dat lea sáddejuvvon buot orohagaide riikkas.» Dát doallá deaivása dieđuid ektui informánttain dan birra ahte gazirdanniibi bođii dábálaš atnui maŋŋel soađi. Boares vuohki, giehtadeapmi (dábálaš niibbiin váibmui čugget), geavahuvvui almmotge ain guhká. Dáiddii leat boares dábi dihte, muhto maiddái danne go varra čoahkkana goruda sisa go bohcco čugge váibmui – giehtada. Gos de bođii soju gazirdanniibi? 1985:s oaččui Norsk Folkemuseum ¶
Golggotmánu mielde de lei riđđu ja guoldu ja buolaštii, ja mun fuomášin johtilit manin oahpaheaddji, geas lei eamit ja njuoratmánná, láve ihkku lihkkat dola bidjat uvdnii. Bráhkka lei duođai sihke hejot skoađastuvvon ja jielai, iige bisson liekkasin. Galbma nuortabiegga Várnjárggas álkidit beasai sisa glássaskoađđasa ja seainni gaskka. Mu vuoiŋŋanas lei ritnedielkku guođđán oađđinseahka ala go morihin iđitbeallái. Iŋgá ja Julius, geat leigga huksen ođđa stobu, oaivvildeigga ahte lei heittot ahte mun galgen orrut galbma bráhkas ja bovdiiga mu orrut sudno luhtte, ja dasa mun gal ledjen mielas. Dál mun maiddái fidnejin vuosttaš gearddi nuvttohiid, ja Iŋgá oahpahii munnje mo galgen dállet gámasuinniid dološ sámi vieru mielde. ¶
Jagi maŋŋel go skuvla lei boahtán johtui, de álggii Lempi doallat gáktegoarrunkurssa. – Lei golmma mánnosaš kursa, ja mun ledjen akto oahpaheaddjin dán kurssas. Mun osten sisa láđđiid. Skuvla govččai buot olggosgoluid láđđiide. Dan geažil go Lauri lei duodjekonsuleanta, de galggai son beassat leat mielde mearrideame makkár stiila mii galggaimet oahpahit. Galggai leat veahá dološ málle. Dien áigge ledje álgán hearvabáttiid vuovdit gávppiin, muhto daid eat galgan geavahit. Mii osttiimet roncciid, govda ja seakka, ja muđui čuohpaimet njuniid láđđis. Dál lea guovdageaingákti áibbas earalágán go dan áigge lei. Dál oažžu nu ollu hearvabáttiid oastit, ja dál bidjet bátti bátti nala gitta dassážii go šaddá oktan moivin. ¶
Mus lei ollu oktavuohta ohppiiguin dan áigge. Go galgá leat ná ollu dahkamuš nuoraiguin, de ferte máhttit singuin. Jus sin álgá bealkkehit ja njálmmi geavahit, de gal berre luohpat. Manai hui bures, mu áigge leimmet nu buorit olbmážat. Dieđusge lei eallin muhtumin, nuorat han leat nuorat. Muhto go beare váldá áiggi humadit singuin, de dávjá čoavdašuvvet bárttit. Mus lei maid ollu oktavuohta váhnemiiguin, mus lei sihkkarit eanet oktavuohta singuin go oahpaheddjiin lei. Mis ledje maid njuolggadusat, nugo goas oahppit galge sisa eahkediid. Dat mearriduvvui das man boarrásat sii leat, ja váldojuvvui maid vuhtii maid váhnemat oaivvildedje. Jus eai livčče makkárge njuolggadusat, de eai livčče sáhttán nu ollu oahppit orrut internáhtas. ¶
Diehttelas lei veahá riedja muhtumin. Dáhpáhuvai maid ahte idjafákta čuojahii munnje ihkku, ja dalle fertejin lihkkat ja vuolgit dohko vulos soabahit. Ledje dávjá bártnit, geat bohte olggobealde ja áigo sisa nieiddaid lusa internáhttii. Dáhpáhuvai maid ahte nieiddat ledje mielde dás ja rahpe sidjiide dáhkkeluŋkkaid ja lásiid. Muhto go mun ollejin dohko vulos, de gal manai bures, de lohke ahte eai sii áiggo riedjat. Sii válde mu gihtii ja mii láidiimet guhtet guoibmámet olggos ja sii lohke ahte mii mannat ruoktot.. ¶
Lean geahččalan nu ollu go vejolaš geassit giliolbmuid sisa skuvlii, erenoamážit boares olbmuid geain leat ollu vásáhusat boazodoalus ja meahcis. Muhto dalle lean dávjá vásihan vuostálasvuođa skuvlla jurddašanvuogi ja árbevirolaš oahpahanvuogi gaskkas. Muittán oktii, juste maŋŋil go mun ledjen álgán boazodoalloossodaga váldooahpaheaddjin. Skuvlla hálddahus lei čavgen man dehálaš lei plánet visot bures. Ledjen bivdán vuorrasit olbmá gilis oahpahit boazodoalloohppiide juoŋasteami (fierbmun jieŋa vuolde). Geažuhin ahte sis ferte plána movt čađahit beaivvi, muhto guosseoahpaheaddji botkii mu jođánit: – Maid biruid dainna plánain? Plána gal šaddá doppe jávrris go mii bargagoahtit! ¶
7.14 áhččin ja eadnin, muhto ahte dat geassádit iežaset sisa go dovdet iežaset unnin ja geahnoheapmin. som far og mor, men at det er en tilbaketrekning inn i seg selv fordi de selv føler seg små og svake. ¶
Nugo dábálaččat go ođđa ásahusat galget álggahuvvot, de leat eanet suohkanat mat háliidit daid iežaset suohkanii. Nu maiddái go šattai sáhka ruovttufidnoskuvlla birra sámiid várás. Guovdageaidnu lei gal ovddemusas oččodeame skuvlla, muhto Kárášjohka lei maid jođán searvat digáštallamii, ja sáddii sisa hui vuđolaš plána skuvlla birra. Áltá geahččalii maid, skuvlabearráigeahčči Hj. Bellika čálii reivve Eanandoallodepartementii čakčamánu 27. beaivve 1951, ja evttohii ahte «Álggahuvvo gaskaboddosaš sámi suorgi fidno-kursaide Álttás boahtte skuvlajagi rájes (1952/53).» Lea ákkastuvvon dainna go Álttás leat buorit visttit ja oahpaheaddjit, dan sajis go boahtá váldit áiggi hukset dákkára Guovdageidnui. Guovdageainnu skuvlastivra hilggui dan dáinna lágiin: «Álttá evttohusa álggahit gaskaboddosaš oahpahusa min nuoraide fidnoskuvllas, fertet mii hilgut, maiddái dan dihte go mii ballat ahte soaitá maŋit áigái váddásit beassat eret gaskaboddosaš ortnegis álggahan dihte bistevaš ortnega Guovdageidnui.» [Sierračálus Guovdageainnu skuvlastivrra čoahkkingirjjis, 16.11.1951. Gáldu: SJSBS arkiiva, Stahtaarkiiva Romssas.] Fylkka bealis doalahedje ásaheami Guovdageidnui. Dát ákkastallojuvvo earret eará go suohkan lea «riikka buot stuorimus boazosuohkan» ja ahte doppe lea eanemus dárbu ohppui. ¶
80-logu gaskkamuttos lei váttis jođihit bohccobierggu, ja njuovahagain ledje dievva vuorkkát. Go boazodoalloskuvllas lei geahččaleapmi boazodoalloekonomiijas, de lei dasto lunddolaš bargobihttá: «Maid sáhttá dahkat vai bohccobiergu johtá buorebut?» Dát lei 4-diibmosaš geahččaleapmi, muhto okta oahppi attii sisa iežas barggu juo kvártta maŋŋil. Su vástádus lei ná: ¶
1977 lágiduvvuige konfereansa Geneves, Sveitsas. Dán konferensii oassálaste álgoálbmogat miehtá oarjemáilmmi. Konfereanssa oasseváldit vázze sisa ON olmmošvuoigatvuođaid regiimma váldobáikái, Álbmogiid dállui . ¶
Mii leat sullii 100000 sápmelačča ja 30000 sámegiel hálli. Liikká mis leat njeallje “radiostášuvnna” ja okta “TV-stašuvnna”. Bijan radiostašuvnna ja TV-stašuvnna čuotnagiid čalmmiid sisa danne go mis han eai leat rievtti mielde buot dát stašuvnnat. Earret go Guoládaga Sámi Radio leat eará sámi radiot muhtin lágan dahjege vel buoret iešguđetlágan ossodagat áibmomediafitnodagain YLE:s, SR:s ja NRK:s. Daid lassin lea SVT Sápmi oassin Ruoŧa televisiofitnodagas. ¶
Oskuguoimmit, mii dáhtošeimmet din diehtit mii dáhpáhuvvá sidjiide geat leat oađđán jápmimii, amadet moraštit nugo dat geat leat almmá doaivaga haga. Juos mii oskut ahte Jesus lea jápmán ja bajásčuožžilan, de mii maiddái oskut ahte Ipmil oktan suinna doalvu eallimii sin geat leat oađđán jápmimii. Dán mii cealkit didjiide Hearrá sátnin: Mii geat dál leat eallimin ja báhcit dassážii go Hearrá boahtá, eat eisege boađe sin ovdal geat leat oađđán jápmimii. Dasgo go gohččun čuodjá, ja váldoeŋgela jietna gullo ja Ipmila báson skádjá, dalle Hearrá ieš njiedjá almmis ja vuosttažin bajásčuožžilit sii geat leat jápmán Kristusis. Oktan singuin rohttašuvvat dalle balvvaid sisa mii guđet leat eallimin ja leat báhcán, vai deaivvadit Hearráin áimmus. Dalle mii oažžut álelassii leat Hearrá luhtte. 1 Biet 1: 3–7 ¶
3. Ipmil, Áhččámet. Skeŋke NN:i agálaš ráfát ráhkis Bártnát Jesusa Kristusa dihtii. Divtte agálaš čuovggat čuovgat sutnje. Leage sutnje árbmugas ja atte sutnje agálaš eallima. Oskkáldas Hearrá ja Beasti, don leat lonistan su bassi ja divrras varainat. Doalvvo su sisa Ipmila šearratvuhtii ja du bassi olbmuid searvái namat dihtii. Árpmit maiddái min ja láide min rivttes geainnu alde, vai min mátki nohká bures ja mii beassat vanhurskásiid bajásčuožžileapmái. Bártnát Jesusa Kristusa, min Hearrámet dihtii. 4. Láđis Ipmil. Don leat luoitán bálvaleaddját NN eallima morrašiin ja rahčamiin. Mii giitit du árpmus, maid leat čájehan sutnje ja midjiide. Veahket min atnit áiggi riekta, nu ahte livččiimet gárvát vuolgit dáppe, go don bovdet min lusat. Jeđđe morašteaddjiid. Oro dorvun gillámušain. Divtte dan beaivvi čuvggodit, goas buot sivdnádusat besset luovus nohkavašvuođa šlávavuođas Ipmila mánáid friddjavuhtii ja šearratvuhtii. Gula min rohkosiid Jesusa Kristusa, min Hearrámet dihtii. 5. Ipmil, don leat ásahan rájiid min eallimii. Okto don dieđát, mii lea beivviideamet lohku. Mii giitit du NN eallimis, man don leat sáhtašan lohppii. Hearrá, don oainnát, ahte áibbašupmi deavdá min miela. Oro min lahka ja su, gean leat gohččon eret dáppe. Doarjjo min lávkkiid morraša geainnu alde. Atte midjiide luohttámuša dasa, ahte mii oažžut dus veahki ja fámu boahtte áigái. Bassi Ipmil. Du ráhkisvuohta lea gievrrat go jápmin. Giitu das, ahte don addet Jesusa midjiide Beastin ja suttuid soabaheaddjin. Veahket min dorvvastit ándagassiiaddimii. Atte midjiide dan ráfi, mii manná buot áddejumi badjel. Gidde min váimmu du sátnái. Láide min agálaš eallima geainnu alde. Gula min rohkosiid Jesusa Kristusa, min Hearrámet dihtii. 6. Ollu gillán oamehasa vitkkadettiin. ¶
Don leat ádján mu oahppásiid eret ja dahkan mu fastivuohtan sidjiide. Mun lean dahppojuvvon sisa inge beasa olggos. ¶
don čáŋat čuovgasa sisa dego biktasa sisa. Don leat lebben almmi dego loavdaga ¶
Rabastehket munnje vanhurskkisvuođa poarttaid! Mun áiggun mannat sisa rámidit Hearrá. ¶
Noa bártnit, geat vulge árkkas, ledje Sem, Ham ja Jafet. Ham lei Kanaana áhčči. Dát golmmas ledje Noa bártnit, ja buot máilmmi olbmot leat sin maŋisboahttit. Noa lei bealdobargi ja vuosttaš gii gilvvii viidnegárddi. Muhto go son jugai viinni, de son gárihuvai ja veallái álás goađis. Ham, Kanaana áhčči, oinnii áhčis álásin ja manai olggos ja muitalii dan vieljasguktui. Dalle Sem ja Jafet válddiiga biktasa ja lebbiiga dan olggiideaskka ala, manaiga sisa selggiid ja govččaiga álás áhčiska. Soai leigga nuppos čalmmiid eabage oaidnán áhčiska álásin. Go Noa čielggai gárrenvuođastis ja oaččui diehtit maid su nuoramus bárdni lei sutnje dahkan, de son celkkii: [6]“Garuhuvvon lehkos Kanaan,/šaddos sus vieljaidis šlávaid šlávvan!” Ja son celkkii vel:[6]“Máidnojuvvon lehkos Hearrá, Sema Ipmil,/ja lehkos Kanaan su šlávva! Ipmil viiddidehkos Jafeta eatnama/ja orros son Sema gođiin,/ja lehkos Kanaan su šlávva.” Noa elii vel 350 jagi čáhcedulvvi maŋŋil. Oktiibuot son elii 950 jagi, ja de son jámii. ¶
Eŋgelguovttos bođiiga Sodomai eahkedis, go Lot lei čohkkámin gávpotpoarttas. Go Lot áiccai sudno, de son čuožžilii ja manai sudno ovddal ja gopmirdii gitta eatnamii, ja celkkii: “Hearráidan, boahtti dal bálvaleaddjáde vissui idjadit ja bassat julggiid! Árrat iđedis sáhttibeahtti joatkit mátkkáde.” Soai vástideigga: “Ean moai boađe, moai idjadetne olgun.” Muhto Lot bivdduhii sudno dassážii go soai vulggiiga su fárrui ja bođiiga su vissui. Son málestii sudnuide ja láibbui suvrrokeahtes láibbiid, ja soai boradeigga. Ovdalgo sii ledje velledan, sodomalaččat bohte birastahttit viesu, buot Sodoma gávpoga olbmát, boarrásat ja nuoratge. Sii čurvo Lota ja celke sutnje: “Gos leaba dat olbmáguovttos, geat bođiiga idjii du lusa? Buvtte sudno deike min lusa, vai mii beassat atnit sudno!” Dalle Lot manai olggos sin lusa uvssohii, muhto dahpai uvssa maŋistis ja celkkii: “Allet, vieljaidan, daga goit diekkár fasttiid!” Mus leat guokte nieidda, geat leaba ain eadniviđá. Mun buvttán sudno didjiide, ja dahket sudnuin nugo didjiide orru heivemin. Muhto dán olbmáguoktái allet daga maidege, dasgo soai leaba gávdnan suoji mu dáhki vuolde.” Muhto sii vástidedje: “Mana eret das! Duot vieris lea boahtán deike orrut, ja son viggá juo ráđđet min! Mii áigut dál dahkat dutnje eambbo bahá go sudnuide.” Sii bahkkejedje veahkaválddálaččat Lota ala ja cuvkegohte uvssa. Dalle olbmáguovttos geigiiga gieđa ja rohttiiga Lota sisa ja dahpaiga uvssa. Soai čalmmehuhtiiga daid olbmáid geat ledje viessouvssohis, sihke boarrásiid ja nuoraid, nu ahte sii eai gávdnan uvssa. De olbmát celkkiiga Lotii: “Jos dus vel leažžá dán gávpogis soamis, jogo vivva, bártnit, nieiddat dahje eará oapmahaš, de doalvvo sin eret dáppe, dasgo moai duššadetne dán báikki. Dannego čuorvvas sin birra lea šaddan stuorisin Hearrá muođuid ovddas, son vuolggahii munno duššadit dan gávpoga.” Dalle Lot manai humahallat vivvasásasguoktá, geat áigguiga váldit su nieiddaid, ja celkkii: “Doapmaleahkki eret dán báikkis, dasgo Hearrá áigu duššadit dán gávpoga!“ Muhto vivvasásaguovttos gáttiiga su leat leikošeamen. Go iđedisguovssu badjánišgođii, de eŋgelguovttos hoahpuheigga Lota ja celkkiiga: “Vuolgge dál, váldde áhkát ja guktuid nieiddaidat guđet leaba dás, amadet duššat go gávpot ráŋggáštuvvo!” Lot ájahalai, muhto go Hearrá áiggui seastit su, de olbmáguovttos dohppiiga su ja su áhká ja guktuid nieiddaid gihtii ja doalvvuiga sin dorvui gitta gávpoga olggobeallái. Go soai leigga dolvon sin olggobeallái, nubbi olmmái celkkii Lotii: “Báhtar heakkat dihtii, ale geahčas maŋos alege bisán gosage jalgadasas. Báhtar váriide amat duššat!” Muhto Lot vástidii sutnje: “Ii dal juo nu gal, Hearrá! Bálvaleaddját lea ožžon árpmu muođuidat ovddas, ja stuoris lea du buorrevuohta maid leat čájehan go leat gádjon mu heakka. Muhto mun in sáhte báhtarit váriide; balan ahte oasehisvuohta veajášii dalle juksat mu ja mun jámášin. Do han lea gávpot áibbas lahka masa sáhtášin báhtarit. Dat lea uhcci, de suova mu dohko báhtarit, vai gájošin heaggan. Dat gávpot han lea nu uhcci.” De olmmái celkkii sutnje: “Na mun lean gullan du maiddái dán áššis, inge duššat duon gávpoga. Báhtar johtilit dohko, dasgo mun in sáhte dahkat maidege ovdalgo leat joavdan dohko.” Nie gávpot oaččui nama Soar. Beaivváš lei badjánan eatnama badjelii, go Lot bođii Soarii. Hearrá arvvihii arvit rišša ja dola almmis Sodoma ja Gomorra ala. Arvi bođii Hearrá almmis. Son heavahii daid gávpogiid ja oppa dan jalgadasa, buot daid gávpogiid ássiid ja eatnama šattuidge. Muhto Lota áhkká gii bođii su maŋis, geahčastii maŋos ja šattai sáltebázzin. Árrat iđedis Abraham manai dan báikái gos son lei čužžon Hearrá muođuid ovddas, ja geahčadii Sodoma ja Gomorra guvlui ja oppa jalgadasa, ja oinnii suova badjáneamen eatnamis dego suova šolggiidahttinuvnnas. Go Ipmil heavahii jalgadasa gávpogiid, de son muitái Abrahama ja láidii Lota eret heavaheamis, ovdalgo duššadii daid gávpogiid main Lot lei ássan. ¶
Goalmmát beaivvi dieđihuvvui Labanii ahte Jáhkot lei báhtaran. Dalle son válddii mielddis soga olbmáid ja doarridii Jáhkoba čieža beaivvi mátkki ja jovssai su Gileada váriin. Muhto Ipmil bođii aramealačča Labana lusa ihkku niegus ja celkkii sutnje: “Várut hupmamis Jáhkobii maidege baháid.” Ja Laban jovssai Jáhkoba go son lei ceggen gođiid Gileada váriide, ja Laban olbmáidisguin maiddái ceggii gođiid dohko. Laban dajai Jáhkobii: “Maid don leat dahkan! Don leat beahtán mu ja dolvon mu nieiddaid dego soai livččiiga soahtesálaš. Manne báhtarit suoli mu luhtte, itge muitalan munnje maidege? Mun han livččen mieđuštan du iluin ja lávlumiin, tamburiinnain ja lyrain. Don it diktán mu oppa cummistit ge áddjobiiddán ja nieiddaidan. Das don leat meannudan boastut. Mus livččii fápmu dahkat ollu baháid didjiide, muhto áhčádet Ipmil sártnui munnje mannan ija ná: ´Várut hupmamis Jáhkobii maidege baháid!` Dál don leat vuolgán mátkái dannego ahkiduššet nu garrasit áhčát vissui; muhto manne suoládit mu ipmiliid?” Jáhkot vástidii: “Mun vulgen suoli go ballen ahte don válddášit nieiddaidat mus veagal. Muhto dat gean hálddus don gávnnat ipmiliiddát galgá jápmit! Geahča fulkkiideamet oaidnut mii mus lea mielde, ja váldde dan mii lea du.” Jáhkot ii diehtán ahte Rakel lei suoládan ipmiliid. Laban manai Jáhkoba goahtái, Lea goahtái ja goappaš šlávvanissona goahtái, muhto ii gávdnan maidege. Boađedettiinis Lea goađis son manai Rakela goahtái. Muhto Rakel lei váldán viessoipmiliid ja bidjan daid kamela sádela sisa ja čohkkedan daid ala. Laban geahčai oppa goađi, muhto ii gávdnan maidege. De Rakel dajai áhččásis: “Ale suhta munnje, áhčážan, go in sáhte čuožžilit du ovddas, dasgo mus lea dego nissoniin láve leat.” Laban ozai, muhto ii gávdnan viessoipmiliid, vaikko mo leš ohcan. De Jáhkot moaráhuvai ja sivahallagođii Labana. Son celkkii Labanii: “Maid mun lean rihkkon, maid baháid mun lean dahkan, go ná garrasit doarrádalat mu? Dál don leat bolton buot mu gálvvuid. Maid don leat gávdnan mii livččii du dálu gálvu? Buvtte dan dása mu fulkkiid ja du fulkkiid ovdii, vai sii dubmejit munno gaskkas. Guoktelogi jagi mun lean leamaš du luhtte, du sávzzat ja gáiccat eai leat guoddán ovdal áiggi, inge mun leat borran vierccaid du ealus. Boraspire gaikkodan sávzzaid in buktán dutnje, muhto máksen dan ieš. Mu gieđas don daid gáibidit, ležžet dal jávkan beaivet dahje ihkku. Beaivet báhkka váivvidii mu ja ihkku fas čoaskin, ja nagir báhtarii mu čalmmiin. Guoktelogi jagi mun lean leamaš du dálus, mun bálvalin du njealljenuppelohkái jagi nieiddaidat ovddas ja guhtta jagi smávvaomiid ovddas, muhto don nuppástuhttet mu bálkká logi geardde. Jos áhččán Ipmil, Abrahama Ipmil, ja Issáha Suorggahus ii livčče leamaš mu mielde, de don livččet bidjan mu mannat guoros gieđaid. Ipmil lea oaidnán mu vártnuhisvuođa ja mu gieđaid váivvi, ja dán ija son lea addán duomu.” De Laban vástidii Jáhkobii: “Nieiddat leaba gal mu nieiddat, ja mánát leat mu mánát ja oamit mu oamit. Buot maid dáppe oainnát lea mu. Muhto maidba mun veaján daidda nieiddaide ja mánáide, maid soai leaba riegádahttán? Dahkku dal lihtu, ja dasa galgá leat duođaštus.” ¶
Go vieljat dolvojuvvojedje sisa, de sii ballájedje ja dadje: “Min leat várra váldán sisa dan silbba dihtii mii ovddit háve lei šaddan ruovttoluotta min seahkaide. Dál sii várra áigot fallehit min, váldit min šlávvan ja rivvet min áseniid.” ¶
Go dii rohkadallabehtet, de allet daga nugo guoktilaččat. Sii liikojit čuožžut synagogain ja gáhtačiegain rohkadallamin, vai olbmot fuomášit sin. Duođaid, mun cealkkán didjiide: Sii leat juo ožžon bálkkáset. Muhto go don rohkadalat, de mana gámmárat sisa ja gidde uvssa ja rohkadala Áhččásat guhte lea čihkosis. Ja Áhččát, guhte oaidná čihkosis, bálkkaša du. Go dii rohkadallabehtet, de allet lohkal dušše bođu sániid nu mo báhkinat dahket; sii gáddet ahte sin rohkosat gullojuvvojit go sii geavahit ollu sániid. Allet leage sin láhkásaččat! Dasgo Áhččádet diehtá maid dii dárbbašehpet ovdal go lehpet sihtan ge sus dan. ¶
Mannet sisa baskkes poarttas! Dasgo dat poarta lea gallji ja dat geaidnu lea govdat mii doalvu gáđohussii, ja olusat mannet dakko. Muhto dat poarta lea baski ja dat geaidnu lea seaggi mii doalvu eallimii, ja hárvásat gávdnet dan. ¶
Dan botta go son ain lei sárdnumin sidjiide, bođii synagoga ovddasčuožžu ja luoitádii su ovdii ja dajai: «Mu nieida lea aiddo jápmán, muhto boađe bidjat gieđat su ala, de son ealáska fas.» Jesus čuožžilii ja vulggii su fárrui oktan máhttájeddjiidisguin. Das lei muhtun nisu geas ledje leamaš vardimat guoktenuppelot jagi. Son lahkanii Jesusa maŋil ja guoskkahii su bivttasdiehpi, dasgo son jurddašii: «Jos mun dušše beasašin guoskkahit su biktasa ge, de dearvvašmuvašin.» Jesus jorggihii, ja go son fuomášii su, de celkkii: «Nieidan, leage dorvvolaš! Du osku lea beastán du.» Ja nisu dearvvašmuvai seammá bottus. Go Jesus ollii synagoga ovddasčuožžu vissui ja oinnii njurggonasčuojaheddjiid ja šlámaideaddji joavkku, de dajai: «Mannet olggos! Ii nieida leat jápmán, son lea oađđimin.» Sii boagustedje su. Go olmmošjoavku lei áddjon olggos, de Jesus manai sisa ja válddii nieidda gihtii, ja nieida čuožžilii. Sáhka dán birra viidánii miehtá dan guovllu. ¶
Go Jesus vulggii doppe, de guokte čalmmeheami čuovvuleigga su ja čuorvvuiga: «Dávveda bárdni, árpmit munno!» Ja go Jesus bođii ruoktot, de čalmmeheamit manaiga sisa su lusa, ja son jearai sudnos: «Oskubeahtti go ahte mun sáhtán dahkat dán?» Soai vástideigga: «Hearrá, de osko.» De son guoskkahii sudno čalmmiid ja celkkii: «Šaddos nu mo doai oskubeahtti.» Ja sudno čalmmit rahpasedje. Jesus gilddii sudno garrasit: «Alli almmut dán geasage.» Muhto soai manaiga olggos ja viiddideigga sága su birra miehtá dan guovllu. Go olbmát leigga mannan, de buktojuvvui Jesusa lusa gielahis olmmái geas lei bahá vuoigŋa. Jesus ájii olggos bahá vuoiŋŋa, ja gielaheapmi sárdnugođii. Olbmot ovddošedje ja dadje: «Ii oktage leat goassege oaidnán dákkáriid Israelis!» Muhto farisealaččat dadje: «Bahá vuoiŋŋaid oaivámučča fámuin son ádjá olggos bahá vuoiŋŋaid.» ¶
Go buhtismeahttun vuoigŋa vuolgá olbmos, de dat vádjola ávdin duoddariid badjel ohcamin vuoiŋŋastanbáikki, muhto ii gávnna. De dat dadjá: Mun áiggun máhccat vissosan man guđđen. Dat boahtá dohko ja gávdná dan guorusin, suohpalastojuvvon ja čiŋahuvvon. Dalle dat vuolgá viežžat čieža eará vuoiŋŋa vel, bahábuid go son ieš, ja sii fárrejit sisa ja ássagohtet doppe. Ja dan olbmo dilli šaddá vearrábun go ovddit dilli. Nu geavvá dáinna bahás sohkabuolvvain ge.» ¶
Dan áiggi guovllugonagas Herodes gulai sága Jesusa birra. Son dajai bálvaleddjiidasas: «Dat lea gásttašeaddji Johanas. Son lea bajásčuoččáldahttojuvvon jábmiid luhtte; danne sus leat dakkár fámut.» Dasgo Herodes lei váldán Johanasa gitta, čatnan su ja bidjan su giddagassii Herodiasa, vieljas Filipa áhká, dihtii. Dasgo Johanas lei cealkán Herodesii: «Ii dus leat lohpi váldit su alccesat áhkkán.» Herodes livččii hálidan goddit su, muhto son balai olbmuin, geat atne Johanasa profehtan. Muhto go Herodes lei doallamin riegádanbeaivvis, de Herodiasa nieida dánssui gussiid ovddas. Herodes liikui dasa nu bures ahte vuordnumiin lohpidii sutnje maid ihkinassii son dáhtoš. Dalle eadni hálahii nieiddas dadjat: «Atte munnje gásttašeaddji Johanasa oaivvi gári siste.» Gonagas šattai fuones millii, muhto vuordnumis ja gussiid dihtii son gohčui addit niidii dan, ja son bijai sáni giddagassii ja gohčui steavlidit Johanasa. Oaivi buktojuvvui sisa gári siste ja addojuvvui niidii gii dasto attii dan eadnásis. Muhto su máhttájeaddjit bohte viežžat liikka ja hávdádedje dan ja de sii manne ja muitaledje buot Jesusii. ¶
Jesus sártnui fas sidjiide veardádusaiguin: «Almmiriika sáhttá veardiduvvot gonagasain gii lágidii heajaid bárdnásis. Son vuolggahii bálvaleddjiidis rávkat bovdejuvvon gussiid heajaide, muhto sii eai dáhtton boahtit. De son vuolggahii eará bálvaleddjiid ja gohčui sin cealkit bovdejuvvon gussiide: Mun lean lágidan headjamállásiid; mu vuovssát ja buoiddes gálbbit leat njuvvojuvvon, ja buot lea gárvvis. Bohtet heajaide! Muhto sii eai beroštan das ja manne eret, muhtun beldosis ja muhtun gávpásis. Muhtumat dohppejedje su bálvaleddjiid, illástedje ja godde sin. Dalle gonagas suhtai ja vuolggahii soahteveagas, gottii dáid olmmošgoddiid ja buolláhii sin gávpoga. De son celkkii bálvaleddjiide: Headjamállásat leat lágiduvvon, muhto bovdejuvvon guossit eai lean dohkálaččat heajaide. Mannet dan dihtii geaidnoearuide ja bovdejehket heajaide buohkaid geaid deaivabehtet. Ja bálvaleaddjit manne geainnuid mielde ja čohkkejedje buohkaid geaid deive, sihke baháid ja buriid, nu ahte headjalatnja dievai gussiin. Muhto go gonagas bođii sisa dearvvahit gussiid, de oinnii muhtuma geas eai lean headjabiktasat badjelis. Son jearai sus: Ustiban, mo don leat beassan deike headjabiktasiid haga? Muhto son orui jávohaga. De gonagas celkkii bálvaleddjiide: Čatnet su gieđaid ja julggiid ja bálkestehket su olggobeallái seavdnjadassii; doppe sii čirrot ja gižahit bániid. Dasgo eatnagat leat bovdejuvvon, muhto hárvásat leat válljejuvvon.» ¶
Vuoi din, čálaoahppavaččat ja farisealaččát! Dii guoktilaččat! Dii dahppabehtet olbmuide almmiriikka. Ieža ehpet mana sisa ehpet ge suova mannat sisa sin geat áinnas dáhtošedje. Vuoi din, čálaoahppavaččat ja farisealaččat! Dii guoktilaččat! Dii háhpohallabehtet leaskkaid dáluid ja lohkabehtet guhkes rohkosiid; dan dihtii oažžubehtet garraset duomu. Vuoi din, čálaoahppavaččat ja farisealaččat! Dii guoktilaččat! Dii johtibehtet eatnamiid ja čáziid mielde, vai vuoittášeiddet ovtta áidna olbmo juvddálaš oskui. Ja go dat menestuvvá, de dahkabehtet su helveha oapmin, guovtti geardái bahábun go dii ieža. Vuoi din, čalmmehis oahpisteaddjit! Dii dadjabehtet: Jos guhtege vuordnu tempela bokte, de ii dat leat mihkkege; muhto jos guhtege vuordnu tempela golliid bokte, de vuortnus čatná. Dii čalmmehis jallat! Goabbá lea stuorit, golli vai tempel mii basuha golli? Dii dadjabehtet: Jos guhtege vuordnu áltára nammii, de ii dat leat mihkkege; muhto jos guhtege vuordnu oaffarskeaŋkka bokte mii lea áltára alde, de vuortnus čatná. Dii čalmmeheamit! Goabbá lea stuorit, oaffarskeaŋka vai áltár mii basuha skeaŋkka? Dat gii vuordnu áltára nammii, vuordnu sihke dan ja buot daid bokte mat leat áltára alde. Dat gii vuordnu tempela nammii, vuordnu sihke dan ja su bokte gii orru das. Ja dat gii vuordnu almmi nammii, vuordnu Ipmila truvnnu ja su bokte gii čohkká dan alde. Vuoi din, čálaoahppavaččat ja farisealaččat! Dii guoktilaččat! Dii addibehtet logádasa minttain, dillain ja gárveniin, muhto ehpet beroš das mas lea eanet deaddu lágas: vuoigatvuođas, váibmoláđisvuođas ja oskkáldasvuođas. Dáid berrešeiddet dahkat, vajáldahtekeahttá eará báhkkomiid. Dii čalmmehis oahpisteaddjit! Dii sillebehtet eret čuoikka, muhto njielastehpet kamela! Vuoi din, čálaoahppavaččat ja farisealaččat! Dii guoktilaččat! Dii buhtistehpet geara ja gári olggul, muhto siskkil lea dievva rievádus ja mearihisvuohta. Čalmmehis farisealaš! Buhtis vuos geara siskkil, de dat buhtásmuvvá olggul ge! Vuoi din, čálaoahppavaččat ja farisealaččat! Dii guoktilaččat! Dii lehpet dego vielgadin kálkejuvvon hávddit, olggul dat gal orrot čábbát, muhto siskkil leat dievva jámešdávttit ja juohkelágán buhtismeahttunvuohta. Seammá láhkái dii gis orrubehtet vanhurskásat olbmuid čalmmiin, muhto siskkáldasas lea dievva guoktilašvuohta ja lágahisvuohta. Vuoi din, čálaoahppavaččat ja farisealaččat! Dii guoktilaččat! Dii huksebehtet hávdemuittuid profehtaide ja čiŋahehpet bassi olbmuid hávdemearkkaid ja dadjabehtet: Jos mii livččiimet eallán máddariiddámet áiggi, de eat livčče searvan goddit profehtaid. Dáinna dii duođaštehpet ieža ahte dii lehpet sin mánát guđet godde profehtaid. Jotket dasto dan maid din máddarat álggahedje, dassá go mihttu dievvá. Dii gearbmašat ja gearpmaščivggat! Mo dii sáhttibehtet vealtat dubmejuvvomis helvehii? Danne mun vuolggahan din lusa profehtaid, viisáid ja čálaoahppavaččaid. Muhtumiid dii goddibehtet ja russiinávlebehtet, earáid dii spihččebehtet din synagogain ja doarridehpet gávpogis gávpogii. Nu boahtá din badjelii buot vigihis varra mii lea golggahuvvon eatnama alde, vanhurskkis Abela vara rájes gitta Sakarja, Barakja bártni, vara rádjái, gean dii gottiidet tempela ja áltára gaskii. Duođaid, mun cealkkán didjiide: Dát buolva gártá vástidit buot dáid ovddas! ¶
Dalle geavvá ná: Olmmái lei vuolgimin olgoriikii. Son gohčui bálvaleddjiidis lusas ja oskkildii sidjiide opmodagas: Muhtumii son attii vihtta taleantta, muhtumii guokte ja muhtumii fas ovtta, juohkehažžii su fiehtuid ektui. De son vulggii. Son gii lei ožžon vihtta taleantta, manai dallánaga ja gávppašii daiguin ja dinii vihtta taleantta vel. Son gii lei ožžon guokte taleantta, dagai seammá ja dinii guokte taleantta vel. Muhto son gii lei ožžon ovtta taleantta, rokkai ráiggi eatnamii ja čiegai isidis ruđa dohko. Go lei vássán guhkes áigi, de bálvaleddjiid isit máhcai ja dahkagođii logu singuin. Son gii lei ožžon vihtta taleantta, buvttii vihtta taleantta lassin ja dajai: «Hearrá, don oskkildit munnje vihtta taleantta; gea, mun lean dinen vihtta vel.» Su isit vástidii: «Bures dahkkon! Don leat buorre ja oskkáldas bálvaleaddji. Don leat leamaš oskkáldas uhcánaččain, mun attán ollu du háldui. Boađe sisa isidat illui!» Maiddái son gii lei ožžon guokte taleantta, bođii ja dajai: «Hearrá, don oskkildit munnje guokte taleantta; gea, mun lean dinen guokte vel.» Ja su isit vástidii: «Bures dahkkon! Don leat buorre ja oskkáldas bálvaleaddji. Don leat leamaš oskkáldas uhcánaččain, mun attán ollu du háldui. Boađe sisa isidat illui!» Loahpas bođii son gii lei ožžon ovtta taleantta, ja dajai: «Hearrá, mun dihten ahte don leat garra olmmái gii láddjet doppe gosa it leat gilván, ja čohkket doppe gosa it leat biđgen. Danne mun ballájin ja čihken du taleantta eatnamii. Gea, dá lea dat mii lea du.» Muhto isit vástidii sutnje: «Don heajos ja láikkes bálvaleaddji! Don dihtet ahte mun láddjen doppe gosa in leat gilván, ja čohkken doppe gosa in leat biđgen. Dan dihtii livččet berren addit mu ruđa ruhtalonuheddjiide, de livččen ožžon dan ruovttoluotta reanttuiguin go máhccen. Váldet danne sus taleantta ja addet dan sutnje geas leat logi! Dasgo juohkehažžii geas lea, addojuvvo ja son oažžu valljugasat ge. Muhto geas ii leat, sus váldojuvvo vel dat ge eret mii sus lea. Ja bálkestehket dán gealbbohis bálvaleaddji olggobeallái seavdnjadassii; doppe sii čirrot ja gižahit bániid.» ¶
Go šattai eahket, de bođii dasa Jovsset, rikkis arimatealaš, gii maiddái lei Jesusa máhttájeaddji. Son manai Pilatusa lusa ja siđai Jesusa rupmaša. Ja Pilatus gohčui addit dan sutnje. Jovsset válddii rupmaša, giesai dan buhtes liinni sisa ja bijai dan ođđa hávdái, man son lei čuolahan alccesis báktái. Son fierahii stuora geađggi ráiggi ovdii ja vulggii eret. Muhto Márjá Magdalena ja nubbi Márjá leigga das ja čohkkáiga aiddo hávddi buohta. ¶
Muhtun beivviid geažes Jesus bođii fas Kapernaumii, ja de beaggigođii ahte son lei ruovttus. Dohko čoagganedje nu ollu olbmot ahte dat eai čáhkan sisa eai ge uvssa ovdii ge, ja son sárdnidii sidjiide sáni. Sii bukte lámis olbmá su lusa; njeallje olbmá gudde su. Muhto go olbmuid eatnatvuođa dihtii eai beassan Jesusa lusa, de gaiko dáhki dakko buohta gokko Jesus lei. Go ledje dahkan ráiggi, de luite vuolás guoddinseaŋgga man alde lámis olmmái lei veallámin. Go Jesus oinnii sin oskku, de celkkii lápmásii: «Bárdnán, du suttut leat dutnje ándagassii addojuvvon.» Muhto muhtun čálaoahppavaččat ledje čohkkámin das, ja sii jurddašedje váimmuineaset: «Mo ba son sáhttá sárdnut ná? Son bilkida Ipmila! Gii sáhttá addit suttuid ándagassii earet go Ipmil?» Jesus dovddai dakkaviđe vuoiŋŋastis ahte sii jurddašedje nie, ja son celkkii sidjiide: «Manne dis leat diekkár jurdagat din váimmuin? Goabbá lea álkkit dadjat lápmásii, jogo: Du suttut leat dutnje ándagassii addojuvvon, dahje: Čuožžil, váldde seaŋggat ja vázzil? Muhto vai dii dieđášeiddet ahte Olbmobártnis lea fápmu eatnama alde addit suttuid ándagassii» – ja son sárdnu lámis olbmái, – «de mun cealkkán dutnje: Čuožžil, váldde seaŋggat ja mana ruoktot!» Ja olmmái čuožžilii, válddii dallánaga seaŋggas ja váccii olggos buohkaid oaidnut, nu ahte buohkat imaštedje sakka ja máidno Ipmila ja dadje: «Dakkára mii eat leat goassege oaidnán.» ¶
Go Jesus lei fas mannan fatnasiin nuppi beallái, de stuora joavku čoahkkanii su birra. Dan botta go son lei das jávregáttis, bođii synagoga ovddasčuožžu gean namma lei Jairos. Go son oinnii Jesusa, de luoitádii su julggiid ovdii ja ánuhii sus: «Mu uhca nieiddaš lea jápmimin. Boađe bidjat gieđaidat su ala, vai son dearvvašmuvvá ja beassá eallit.» Jesus vulggii su mielde, ja stuora joavku čuovui maŋis ja bahkkejedje su lahka. Das lei nisu geas ledje leamaš vardimat guoktenuppelot jagi. Son lei leamaš ollu dálkkasteddjiid luhtte ja lei gillán ollu, ja lei golahan buot opmodagas ii ge lean ávkkuhan; son lei baicca hedjonan. Son lei gullan Jesusa birra, ja dál son bođii olbmuid gaskka ja guoskkahii su biktasa maŋil, dasgo son jurddašii: «Jos beasašin juobe guoskkahit su biktasiid ge, de dearvvašmuvašin.» Dakkaviđe orustii vardámuš, ja son dovddai ahte son lei dearvvašmahttojuvvon givssiinis. Dan seammás Jesus dovddai ahte sus vulggii fápmu, ja son jorggihii olbmuid gaskkas ja jearai: «Gii guoskkahii mu biktasiid?» Máhttájeaddjit dadje sutnje: «Don oainnát mo olbmot bahkkejit du birra, ja de jearat vel gii guoskkahii du.» Muhto Jesus geahčai birrasis oaidnin dihtii su gii lei dahkan dan. Nisu doarggistii balus, dasgo son diđii mii lei dáhpáhuvvan suinna, ja son bođii ja luoitádii su ovdii ja muitalii buot. De Jesus celkkii sutnje: «Nieidan, du osku lea beastán du. Mana ráfái! Don leat dearvvašmahttojuvvon givssiinat.» Go son lei ain sárdnumin, de muhtumat bohte synagoga ovddasčuožžu viesus ja dadje: «Du nieida lea jápmán! Manne ain vuorjjat oahpaheaddji?» Muhto beroškeahttá das maid sii dadje Jesus celkkii synagoga ovddasčužžui: «Ale bala, duššefal oskko!» Dál son ii suovvan geange boahtit mielddis earet Biehtára, Jáhkoba ja Johanasa, Jáhkoba vielja. Go sii bohte synagoga ovddasčuožžu vissui, de Jesus oinnii šlámaideaddji olmmošjoavkku čierrumin ja fuoikumin, ja son manai sisa ja celkkii sidjiide: «Manne dii šlápmabehtet ja čierrubehtet? Mánná ii leat jápmán, son lea oađđimin.» Sii boagustedje su. Muhto son ájii buohkaid olggos, ja son válddii mielddis máná áhči ja eatni ja sin geat ledje su mielde, ja manai sisa gos mánná lei veallámin. De válddii máná gihtii ja celkkii: «Talita kum!» Dat mearkkaša: «Nieida, mun cealkkán dutnje: Lihka!» Dakkaviđe nieida čuožžilii ja váccašišgođii, dasgo son lei guoktenuppelotjahkásaš. Ja sii hirpmástuvve sakka. Muhto Jesus gilddii sin garrasit muitaleames geasage dan mii lei dáhpáhuvvan, ja gohčui sin addit niidii borrat. ¶
Gonagas Herodes gulai Jesusa birra, dasgo su namma lei dál šaddan dovddusin. Muhtumat dadje: «Gásttašeaddji Johanas lea bajásčuoččáldahttojuvvon jábmiid luhtte; danne sus leat dákkár fámut.» Earát dadje: «Son lea Elia.» Earát fas: «Son lea profehta, aiddo dego muhtun boares profehtain.» Muhto go Herodes gulai dan, de dajai: «Dat Johanas, geas mun čuohpahin eret oaivvi, lea bajásčuoččáldahttojuvvon.» Dasgo Herodes lei bidjan olbmuid váldit Johanasa gitta ja lei bidjan su giddagassii Herodiasa, vieljas Filipa áhká, dihtii. Herodes lei náitalan suinna, muhto Johanas lei cealkán sutnje: «Ii dus leat lohpi váldit vieljat áhká.» Danne Herodias lei vašuhišgoahtán Johanasa ja hálidii goddit su, muhto ii sáhttán dan, dasgo Herodes balai Johanasas. Son diđii ahte Johanas lei vanhurskkis ja bassi olmmái ja várjalii su. Ja juohke háve go Herodes gulai su, de ráfehuvai ii ge diehtán maid dahkat, muhto dattege guldalii su mielastis. Muhto de šattai liiba go Herodes doalai riegádanbeaivvis ja dagai heajaid bajimus virgeolbmáidasas ja offisearaide ja Galilea alimus olbmáide. Herodiasa nieida bođii sisa ja dánssui, ja Herodes ja su guossit liikojedje dasa nu bures ahte gonagas dajai niidii: «Siđa mus maid hálideaččat, de áiggun addit dutnje dan.» Son vuortnui dan ja lohpidii: «Maid ihkinassii dal dáhtožat, mun attán dutnje, vaikko de livččii bealli riikkastan.» Nieida manai olggos ja jearai eatnistis: «Maid mun galggan sihtat?» Eadnis vástidii: «Siđa gásttašeaddji Johanasa oaivvi.» Dakkaviđe son doapmalii sisa gonagasa lusa ja dajai maid son dáhtui: «Mun hálidan du dállánaga addit munnje gásttašeaddji Johanasa oaivvi gári siste.» Dalle gonagas šlunddui sakka, muhto danne go son lei vurdnon gussiid gullut, son ii dáhtton biehttalit sus dan. Ja gonagas bijai dakkaviđe muhtuma fávttain olggos ja gohčui viežžat Johanasa oaivvi. Fákta manai ja čuohpastii Johanasa oaivvi giddagasas, buvttii oaivvi gári siste ja attii niidii, ja son attii dan eadnásis. Go Johanasa máhttájeaddjit gulle dán, de bohte viežžat liikka ja hávdádedje dan. ¶
Farisealaččat ja muhtun čálaoahppavaččat geat ledje boahtán Jerusalemis, čoahkkanedje Jesusa birra. Sii oidne muhtumiid su máhttájeddjiin boradeamen eahpebassi gieđaiguin, dat mearkkaša basakeahtes gieđaiguin. Dasgo farisealaččat ja juvddálaččat eai oppanassii bora ovdal go leat bassan gieđaideaset máddariid árbevieruid mielde. Ja go sii bohtet šiljus, de eai borat ovdal go leat basadan. Sis leat maiddái ollu eará vierut main dollet gitta, nugo doidit juhkanlihtiid ja láirálihtiid ja veaikeruittuid. Danne farisealaččat ja čálaoahppavaččat jerre sus: «Manne du máhttájeaddjit eai čuovo máddariid árbevieruid, muhto boradit eahpebassi gieđaiguin?» Jesus vástidii sidjiide: «Jesaja einnostii riekta din guoktilaččaid birra, nugo lea čállojuvvon: Dát álbmot gudnejahttá mu baksamiiguin, muhto sin váibmu lea guhkkin mus eret. Duššás sii bálvalit mu, dasgo dat maid sii oahpahit, leat olbmuid árbevierut. Dii lehpet hilgon Ipmila báhkkomiid ja čuovvubehtet olbmuid árbevieruid.» Ja son jotkkii: «Man čeahpit dii lehpet hilgut Ipmila báhkkomiid, vai beassabehtet čuovvut iežadet árbevieruid! Movsses lea gal cealkán: Don galggat gudnejahttit áhčát ja eatnát, ja: Dat guhte garuha áhčis dahje eatnis, galgá jápmit. Muhto dii oahpahehpet ná: Jos guhtege dadjá áhččásis dahje eadnásis: Dat maid don galggašit oažžut mus veahkkin, lea korban, dat mearkkaša attáldat tempelii, de ehpet suova su veahkehit iežas áhči dahje eatni. Nie dahkabehtet Ipmila sáni duššin árbevieruideattet dihtii maid lehpet čuvvon ja oahpahan. Ja dii dahkabehtet ollu eará dakkár daguid.» Son gohčui fas olmmošjoavkku lusas ja celkkii: «Guldalehket buohkat mu ja áddejehket! Ii mihkkege mii boahtá olbmo sisa olggobealde, daga su buhtismeahttumin. Muhto dat mii manná olggos olbmos, dahká olbmo buhtismeahttumin.» Geas ležžet bealjit, son gullos! Go son lei boahtán muhtun vissui ja guođđán joavkku, de máhttájeaddjit jerre sus dán veardádusa birra. Ja son celkkii sidjiide Ii han dat boađe váibmui, muhto manná čoavjái ja dasto luonddu mielde olggos fas.» Dainna son dagai čielggasin ahte buot borramuš lea buhtis. Ja son lasihii: «Dat mii manná olggos olbmos, dahká olbmo buhtismeahttumin! Dasgo siskkildasas, olbmo váimmus, bohtet bahás jurdagat: fuorrávuohta, suolavuohta, olmmošgoddin, náittosdilirihkkun, ruhtaváibmilvuohta, bahávuohta, behtolašvuohta, badjelmearálašvuohta, gáđašvuohta, bilkádus, čeavláivuohta ja jierpmehisvuohta. Buot dát bahát bohtet siskkildasas ja dahket olbmo buhtismeahttumin.» ¶
Go Jesus lei Betanias Simmon spihtálačča luhtte ja lei čohkkámin beavddis, de bođii sisa nisu geas lei buhtes ja divrras nardusvuoiddas alabástalihtis. Son cuvkii lihti ja leikii vuoidasa Jesusa oaivvi badjelii. Muhtumat geat ledje das, suhtte ja dadje guhtet guoibmáseaset: «Manne nie skihtarda vuoidasa? Livččii sáhttán vuovdit dan badjel golmmačuođi denarii ja addit ruđaid gefiide.» Ja sii skuldojedje nissona. Muhto Jesus celkkii: «Diktet su ráfis! Manne dii vuorjabehtet su? Son lea dahkan munnje buori dagu. Geafit gal leat álo din luhtte ja sidjiide sáhttibehtet dahkat buriid nu dávjá go dáhttubehtet, muhto mun in leat álo din luhtte. Son dagai maid sáhtii. Ovddalgihtii son lea vuoiddadan mu rupmaša hávdádeami várás. Duođaid, mun cealkkán didjiide: Gos ihkinassii oppa máilmmis evangelium sárdniduvvo, muitaluvvo maiddái dát dahku su muitun.» ¶
Go lei juo šaddan eahket, ja go lei ráhkkananbeaivi, dat mearkkaša beaivvi ovdal sábbáha, de bođii arimatealaš Jovsset, alla ráđđehearrá, gii ieš lei vuordimin Ipmila riikka. Son arvvai mannat Pilatusa lusa ja siđai Jesusa rupmaša. Pilatus imaštii ahte Jesus lei juo jápmán ja gohčui offiseara lusas ja jearai sus guhká go Jesus lei leamaš jápmán. Go offiseara lei duođaštan sutnje dán, de son attii Jovssehii rupmaša. Jovsset osttii fiinna liinni, válddii Jesusa vuolás, giesai su liinni sisa ja bijai su hávdái mii lei čullojuvvon báktái. Ráiggi ovdii fierahii geađggi. Márjá Magdalena ja Márjá, Jovssesa eadni, oinniiga gosa Jesus biddjojuvvui. ¶
Go sábbát lei vássán, de Márjá Magdalena ja Márjá, Jáhkoba eadni, ja Salome oste njálggahájat vuoidasiid, vai besset vuolgit vuoiddadit su. Hui árrat vahku vuosttaš beaivvi sii bohte hávddi lusa, go beaivváš badjánii. Sii dadje guhtet guimmiidasaset: «Gii fieraha eret geađggi hávddi ovddas?» Muhto go sii geahčastedje, de oidne ahte geađgi lei fierahuvvon eret; dat lei sakka stuoris. Sii manne hávddi sisa ja oidne nuorra olbmá čohkkámin olgeš bealde, gárvodan vilges, guhkes biktasiin, ja sii suorganedje. Muhto son celkkii sidjiide: «Allet bala! Dii lehpet ohcamin nasaretlačča Jesusa, guhte russiinávlejuvvui. Son lea bajásčuoččáldahttojuvvon, ii son leat dás. Gehččet, die lea báiki gosa sii bidje su! Muhto mannet muitalit su máhttájeddjiide ja Biehtárii ahte son manná din ovdalis Galileai; doppe dii beassabehtet oaidnit su, nugo son celkkii didjiide.» De sii manne olggos ja báhtaredje eret hávddi luhtte, dorggiidan ja suorganan. Eai ge muitalan maidege geasage, dasgo sii balle. ¶
Go dat áigi bođii go sii Movssesa lága mielde galge buhtistuvvot, de Jovsset ja Márjá válddiiga máná mielde bajás Jerusalemii guoddit su Hearrá ovdii. Dasgo Hearrá láhkii lea čállojuvvon ahte juohke vuosttašriegádan bárdnemánná galgá vihahuvvot Hearrái. Sii galge maiddái buktit oaffara nugo Hearrá láhka gohčču: turtelduvvápára dahje guokte duvváčivgga. Jerusalemis ásai dan áiggi olmmái gean namma lei Simmon; son lei vanhurskkis ja ipmilbalolaš ja vurddii Israela jeđđehusa. Bassi Vuoigŋa lei su badjel, ja Vuoigŋa lei almmustahttán sutnje ahte son ii muosát jápmima ovdal go lea oaidnán su gean Hearrá lea vuoiddadan. Vuoigŋa doalvvui su tempelii, ja go Jesusa vánhemat bođiiga sisa mánáin dahkan dihtii lága vieru mielde, de Simmon válddii máná sallasis, máinnui Ipmila ja celkkii: Hearrá, dál divttát bálvaleaddját vuolgit dáppe ráfis, nugo don leat cealkán. Dasgo mu čalmmit leat oaidnán du bestojumi man don leat ráhkadan buot álbmogiid oidnosis, čuovgasa mii šaddá almmustussan báhkiniidda ja gudnin du álbmogii Israelii. Eadnis ja áhččis ovddošeigga dan mii daddjojuvvui máná birra. Ja Simmon buressivdnidii sin ja dajai su eadnái Márjái: «Geahča, dát mánná lea biddjon jorralussan ja čuoččáldahttojupmin olusiidda Israelis ja mearkan mii vuostálastojuvvo, vai eatnat váimmuid jurdagat almmustuvašedje. Muhto miehkki manná maiddái du sielu čađa.» Das lei maiddái nisu gii lei profehta, Ánná, Fanuela nieida, Ašera čearddas. Son lei hui boaris; son lei náitalan nuorran ja lei eallán čieža jagi boatnjáinis. Dasto lei eallán leaskan, dassážii go son dál lei gávcciloginjeallje jagi boaris. Son ii goassege guođđán tempela, muhto bálvalii Ipmila borakeahttáivuođain ja rohkosiiguin ijat beaivái. Dál son ge bođii ovdan ja máinnui Ipmila; ja son sártnui máná birra buohkaide geat ledje vuordimin Jerusalema lonástusa. Go Jovsset guovttos Márjjáin leigga ollašuhttán buot dan mii lei mearriduvvon Hearrá lágas, de máhcaiga Galileai, ruovttugávpogii Nasaretii. Ja bárdni stuorui ja gievrrui, ja son lei dievva viissisvuođas, ja Ipmila árbmu lei su badjel. ¶
Muhtun beaivvi go son lei oahpaheamen olbmuid, de muhtun farisealaččat ja láhkaoahpaheaddjit ledje das; sii ledje boahtán buot Galilea giliin, Judeas ja Jerusalemis. Jesusis lei Hearrá fápmu buoridit buhcciid. Muhtun olbmát gudde dohko lámis olbmá guoddinseaŋgga alde. Sii vigge guoddit su sisa ja bidjat Jesusa ovdii. Muhto go olbmuid eatnatvuođa dihtii eai sáhttán buktit su sisa, de sii manne dáhki ala, luvvestedje moadde diilageađggi ja luite su vulos, aiddo Jesusa ovdii. Go Jesus oinnii sin oskku, de celkkii: «Olmmoš, du suttut leat dutnje ándagassii addojuvvon.» Muhto čálaoahppavaččat ja farisealaččat jurddašišgohte: «Gii lea dát gii bilkida Ipmila? Gii sáhttá addit suttuid ándagassii earet go Ipmil?» Jesus diđii maid sii jurddašedje ja celkkii sidjiide: «Maid dii duođaid jurddašehpet váimmuineattet? Goappá lea álkkit cealkit, jogo: Du suttut leat dutnje ándagassii addojuvvon, dahje: Čuožžil ja vázzil? Muhto vai dii dieđášeiddet ahte Olbmobártnis lea fápmu eatnama alde addit suttuid ándagassii» – ja son sárdnu lámis olbmái – «de mun cealkkán dutnje: Čuožžil, váldde seaŋggat ja mana ruoktot!» Ja dakkaviđe čuožžilii olmmái buohkaid oaidnut, válddii seaŋgga man alde lei veallán, ja manai ruoktot máinnodettiin Ipmila. Buohkat imaštedje sakka ja máidno Ipmila. Sii šadde ballui ja dadje: «Odne mii leat oaidnán jáhkkemeahttuma!» ¶
Go Jesus bođii ruovttoluotta, de olles joavku válddii su vuostái, dasgo buohkat ledje vuordimin su. Dalle bođii muhtun olmmái gean namma lei Jairos ja gii lei synagoga ovddasčuožžu. Son luoitádii Jesusa julggiid ovdii ja ánuhii su vuolgit ruoktot iežas mielde, dasgo su áidna nieida, gii lei birrasiid guoktenuppelotjahkásaš, lei jápmimin. Dohko manadettiin bahkkejedje olbmot su ala juohke guovllus. Das lei nisu geas ledje leamaš vardimat guoktenuppelot jagi. Son lei golahan buot opmodagas dálkkasteddjiide, muhto ii oktage lean veadján buoridit su. Son lahkanii Jesusii maŋil ja guoskkahii su bivttasdiehpi, ja vardimat orustedje dakkaviđe. Jesus jearai: «Gii guoskkahii mu?» Muhto go ii oktage dovddastan dan, de Biehtár dajai: «Oahpaheaddji, olbmot hoiget ja bahkkejit juohke guovllus du ala.» Muhto Jesus celkkii: «Muhtun guoskkahii mu, dasgo mun dovden alddán mannamin vuoimmi.» Go nisu árvidii ahte ii lean čiegadeames, de bođii doarggis ovdan. Son luoitádii Jesusa ovdii ja muitalii sutnje buohkaid gullut manne son lei guoskkahan su ja mo son dakkaviđe lei dearvvašmahttojuvvon. Jesus celkkii sutnje: «Nieidan, du osku lea beastán du. Mana ráfái!» Go son lei ain sárdnumin, de muhtun bođii synagoga ovddasčuožžu viesus ja dajai: «Du nieida lea jápmán. Ale šat vuorjja oahpaheaddji!» Jesus gulai dan ja celkkii áhččái: «Ale bala, duššefal oskko, de son gáddjojuvvo.» Go son bođii viesu lusa, de ii suovvan earáid sisa go Biehtára, Johanasa ja Jáhkoba, ja nieidda áhči ja eatni. Buohkat ledje čierrumin ja luoibmamin nieidda dihtii. Muhto Jesus celkkii: «Allet čiero! Ii son leat jápmán; son lea oađđimin.» Sii boagustedje su, dasgo sii dihte ahte nieida lei jápmán. Muhto Jesus válddii nieidda gihtii ja čurvii: «Mánná, lihka!» De sutnje bođii fas heagga, ja son čuožžilii dakkaviđe. Ja Jesus gohčui sin addit niidii borrat. Nieidda vánhemat hirpmástuvaiga, muhto Jesus gilddii sudno muitaleames geasage dan mii lei dáhpáhuvvan. ¶
Go buhtismeahttun vuoigŋa vuolgá olbmos, de dat vádjola ávdin duoddariid badjel ohcamin vuoiŋŋastanbáikki. Muhto jos ii gávnna, de dadjá: «Mun áiggun máhccat vissosan man guđđen.» Dat boahtá dohko ja gávdná dan suohpalastojuvvon ja čiŋahuvvon. De dat vuolgá viežžat čieža eará vuoiŋŋa vel, bahábuid go son ieš, ja sii fárrejit sisa ja ássagohtet doppe. Ja dan olbmo maŋit dilli šaddá vearrábun go ovddit dilli. Go Jesus lei sárdnumin, de muhtun nisu olbmuid gaskkas čuorvvui alla jienain: «Ávdugas dat eatniheagga mii guttii du ja čižži maid don njammet.» Muhto Jesus vástidii: «Ávdugasat sii guđet gullet Ipmila sáni ja vurkejit dan.» ¶
Manadettiin Jerusalemii Jesus jođii gávpogiid ja giliid mielde ja oahpahii olbmuid. Muhtun jearai sus: «Hearrá, leat go sii hárvát geat bestojuvvojit?» Son celkkii sidjiide: Gilvalehket vai beassabehtet sisa baskkes poarttas! Mun cealkkán didjiide: Olusat geahččalit beassat sisa, muhto eai lihkostuva. Go dáluisit lea čuožžilan ja gidden uvssa, de dii báhcibehtet olggobeallái, ja dii goalkkuhišgoahtibehtet uvssa ja dadjabehtet: «Hearrá, rabas midjiide!» Muhto son vástida didjiide: «Mun in dovdda din, in ge dieđe gos dii bođežehpet.» Dalle dadjabehtet: «Mii han leat boradan ja juhkan searválagaid duinna, ja don leat oahpahan min geainnuid alde.» Muhto son vástida didjiide: «Mun in dovdda din in ge dieđe gos bođežehpet. Gáidet eret, buot dii verrošeaddjit!» Das čierrubehtet ja gižahehpet bániid, go dii oaidnibehtet Abrahama ja Issáha ja Jáhkoba ja buot profehtaid Ipmila riikkas, muhto ieža dii lehpet bálkestuvvon olggobeallái. Ja olbmot bohtet nuortan ja oarjin ja davvin ja lullin ja čohkkájit Ipmila riikka beavddis. Dalle maŋimuččat šaddet vuosttamužžan, ja vuosttamuččat maŋimužžan. ¶
Go muhtun gussiin gulai dán, de dajai sutnje: «Ávdugas dat gii beassá čohkkát Ipmila riikka beavddis.» Jesus celkkii sutnje: Lei olmmái gii doalai stuora guossemállásiid, ja son bovdii olusiid. Go guossemállásiid áigi bođii, de son vuolggahii bálvaleaddjis dadjat sidjiide guđet ledje bovdejuvvon: «Bohtet, dasgo buot lea gárvvis!» Muhto buohkat beasadallagohte. Muhtun dajai: «Mun lean oastán bealddu ja ferten vuolgit geahččat dan. Attášit ándagassii go in sáhte boahtit.» Nubbi dajai: «Mun lean oastán vihtta vuoksábára ja áiggun vuolgit geahččalit daid. Attášit ándagassii go in sáhte boahtit.» Ja goalmmát dajai: «Mun lean aiddo náitalan, danne in sáhte boahtit.» Bálvaleaddji bođii ruovttoluotta ja muitalii dán isidasas. Dalle dáluisit suhtai ja dajai bálvaleaddjásis: «Mana dállánaga gávpoga luottaide ja bálgáide, ja viečča sisa váivvážiid ja rámbbiid ja čalmmehemiid ja lápmásiid.» Fargga sáhtii bálvaleaddji dieđihit: «Hearrá, lea dahkkojuvvon nugo gohččot, muhto ain lea sadji.» De isit dajai bálvaleaddjásis: «Mana olggos geainnuid ja máđijaid ala ja nágge olbmuid boahtit sisa, vai mu viessu dievašii. Dasgo mun cealkkán didjiide ahte ii oktage sis guđet ledje bovdejuvvon, beasa mu guossemállásiidda.» ¶
Go farisealaččat jerre Jesusis goas Ipmila riika boahtá, de vástidii sidjiide: «Ipmila riika ii boađe dainna lágiin ahte sáhttá oaidnit dan čalmmiiguin. Ii oktage sáhte dadjat: Gea, dá dat lea, dahje: Duo de lea. Dasgo Ipmila riika lea din gaskkas.» Máhttájeddjiide son celkkii: Áigi boahtá goas dii áibbašehpet oaidnit ovtta Olbmobártni beivviin, ehpet ge beasa oaidnit dan. Jos olbmot celket didjiide: «Gea, die son lea!» dahje: «Dá son lea!» de allet mana dohko, allet ge čuovo sin! Dasgo seammá láhkái go álddagas álddagastá ja šleađggiha almmiravddas almmiravdii, nu Olbmobárdni ge almmustahttá iežas almmustusbeaivvi. Muhto son ferte vuos gillát ollu, ja dát buolva hilgu su. Ja nu mo geavai Noa beivviid, nu lea maiddái Olbmobártni beivviid. Sii borre ja juhke, náitaladde ja náitojedje, gitta dan beaivvi rádjái go Noa manai árkka sisa ja dulvi bođii ja heavahii sin buohkaid. Dahje nu mo geavai Lota beivviid: Sii borre ja juhke, sii oste ja vuvde, gilve ja huksejedje. Muhto dan beaivvi go Lot guđii Sodoma, de riškkuhii dola ja rišša almmis ja duššadii sin buohkaid. Seammá láhkái geavvá dan beaivvi go Olbmobárdni almmustuvvá. Jos muhtun dan beaivvi lea čohkkámin dáhki alde ja sus leat biergasat viesus, de ii galgga njiedjat viežžat daid, ja dat gii lea bealddus, ii galgga máhccat ruoktot. Muitet Lota áhká! Dat guhte viggá gádjut heakkas, massá dan, muhto dat guhte massá dan, várjala dan. Mun cealkkán didjiide: Dan ija guovttis veallába seammá seaŋggas; nubbi vižžojuvvo, nubbi báhcá. Guokte nissona ferdneba gortniid searválagaid; nubbi vižžojuvvo, nubbi báhcá. Guokte olbmá leaba bealddus, nubbi vižžojuvvo ja nubbi báhcá. Máhttájeaddjit jerre sus ¶
Go sii ledje guldaleamen, de Jesus muitalii maiddái veardádusa, dasgo son lei Jerusalema lahka, ja olusat gádde ahte Ipmila riika almmustuvvá fargga. Son celkkii: Alla hearrá vulggii muhtun eatnamii guhkkin eret biddjojuvvot gonagassan ja de máhccat ruoktot. Son gohčui lusas lohkása bálvaleddjiinis ja attii juohkehažžii ovtta butti ja dajai «Gávppašehket dáiguin ruđaiguin gitta dassážii go mun boađán fas.» Muhto su riikka álbmot vašuhii su ja vuolggahii áirasa su maŋŋái cealkit: «Mii eat dáhto dán olbmá iežamet gonagassan.» Go olmmái lei šaddan gonagassan ja bođii ruovttoluotta, de gohčui lusas daid bálvaleddjiid geat ledje ožžon ruđaid, gulaskuddat man ollu sii ledje dinen. Vuosttaš bođii su ovdii ja dajai: «Hearrá, dat buddi man don addet munnje, lea lassánan logigeardásaččat.» Isit vástidii: «Bures dahkkon! Don leat buorre bálvaleaddji. Danne go don leat leamaš oskkáldas uhcánaččain, de oaččut válddi ráđđet logi gávpoga.» Nubbi bođii ja dajai: «Hearrá, dat buddi man don addet munnje, lea lassánan viđageardásaččat.» Sutnje isit dajai: «Don galggat ráđđet vihtta gávpoga.» De bođii nubbi gii dajai: «Hearrá, dá lea du buddi! Mun ledjen giessan dan liinni sisa danne go mun ballen dus. Don leat garra olmmái, gii válddát dan mii ii gula dutnje, ja láddjet dan maid it leat gilván.» Isit vástidii: «Mun dubmen du iežat sániid mielde, don heajos bálvaleaddji! Don dihtet ahte mun lean garra olmmái, gii válddán dan mii ii gula munnje, ja láddjen dan maid in leat gilván. Manne dalle it bidjan mu ruđa ruhtalonejeaddji háldui, vai livččen ožžon dan ruovttoluotta reanttuiguin go máhccen?» Ja son dajai sidjiide guđet čužžo das: «Váldet sus butti ja addet dan sutnje geas leat logi!» Sii dadje: «Hearrá, sus han leat juo logi butti.» «Nu leat, muhto mun dajan: Juohkehažžii geas lea, addojuvvo, ja sus geas ii leat, váldojuvvo velá dat ge eret mii sus lea. Muhto buktet deike mu vašálaččaid geat eai dáhtton mu gonagassan, ja goddet daid mu čalmmiid ovddas.» ¶
Lei muhtun ráđđehearrá gean namma lei Jovsset. Son lei buorre ja vanhurskkis olmmái, ii ge lean mieđihan dasa maid earát ledje mearridan ja dahkan. Son bođii Arimateas, muhtun Judea gávpogis, ja lei okta sis gii lei vuordimin Ipmila riikka boahtima. Son manai Pilatusa lusa ja siđai Jesusa rupmaša. Ja son válddii dan vuolás ruossas, giesai dan liinni sisa ja bijai su hávdái mii lei čullojuvvon báktái ja masa ii oktage lean velá biddjojuvvon. Lei ráhkkananbeaivi, ja sábbát lei lahka. Nissonat geat ledje boahtán Galileas searválagaid Jesusiin, čuvvo maŋis ja oidne hávddi ja mo su rumaš biddjojuvvui dohko. Maŋŋil sii máhcce gávpogii ja gárvvistedje njálggahájat oljjuid ja vuoidasiid. Sábbáhin sii vuoiŋŋastedje, lága mielde. ¶
Seammá beaivvi ledje guovttis sis mannamin Emmaus-nammasaš gillái, guhttalot stadia Jerusalemis eret, ja soai sártnodeigga buot dan birra mii lei dáhpáhuvvan. Go soai leigga ain sártnodeamen ja árvaladdamin dán birra, de Jesus bođii ieš ja váccii sudnuin. Muhto soai eaba dovdán su, dasgo sudno čalmmit ledje dego dahppojuvvon. Son jearai sudnos: «Man birra doai nu háleštallabeahtti?» Soai orusteigga ja geahčaiga morašlaččat bajás, ja nubbi, gean namma lei Kleopas, vástidii sutnje: «Leat go son don áidna vieris Jerusalemis gii it dieđe mii doppe lea dáhpáhuvvan dáid beivviid?» Son jearai: «Na mii lea dáhpáhuvvan?» Soai vástideigga: «Dát mii dáhpáhuvai nasaretlažžii Jesusii. Son lei profehta, daguin ja sániin fámolaš Ipmila ja oppa álbmoga ovddas. Muhto min bajitbáhpat ja oaivámuččat adde su dubmejuvvot jápmimii ja russiinávlejupmái. Mii goittotge doaivvuimet ahte son livččii Israela lonisteaddji! Muhto dál leat juo vássán golbma beaivvi dan rájes go dát dáhpáhuvai, ja dál soames nissonat geat gullet min searvái, leat suorggahan min. Sii manne hávddi lusa odne árrat iđedis, muhto eai gávdnan su rupmaša. Sii bohte ruovttoluotta ja dadje ahte sii ledje oainnáhusas oaidnán eŋgeliid geat celke ahte son eallá. Dalle soapmásat mis manne hávddi lusa ja gávdne dan nu mo nissonat ledje dadjan, muhto Jesusa gal eai oaidnán.» De son celkkii sudnuide: «Man jallat dii lehpet, ja nu hilljánat oskut buot daid maid profehtat leat cealkán! Ii go Messias ferten gillát buot dáid ja mannat hearvásvuohtasis?» Ja son čilgegođii sudnuide dan mii čuožžu su birra buot čállagiin, gitta Movssesa rájes ja buot profehtain. Sii lahkanišgohte dál dan gillái gosa ledje mannamin, ja son dahkaluttai dego livččii mannamin guhkkeliidda. Muhto soai sártnuheigga su sakka: «Oro munno luhtte! Dasgo lea juo eahketbeallái, ja beaivi lea vássimin.» Dalle son manai sudnuin sisa ja orui sudno luhtte. Ja go lei čohkkámin sudnuin beavddis, de válddii láibbi, logai giittusrohkosa, doadjalii dan ja attii sudnuide. De rahpasedje sudnos čalmmit, ja soai dovdáiga su, muhto dan seammás son šattai sudnuide oaidnemeahttumin. Soai dajaiga goappat guoibmáseaskka: «Eai go munno váimmut buollán go son sártnui munnuide vádjolettiin ja rabai čállagiid munnuide?» Ja soai vulggiiga dan seammás ja máhcaiga Jerusalemii. Doppe soai gávnnaiga čoahkkanan dan oktanuppelohkása ja earáid geat gulle sin jovkui, ja dat dadje: «Hearrá lea duođaid bajásčuoččáldahttojuvvon ja lea almmustahttán iežas Simmonii.» Ieža soai muitaleigga mii lei dáhpáhuvvan mátkkis, ja mo soai leigga dovdán su go son doadjalii láibbi. ¶
Farisealaččaid searvvis lei olmmái gean namma lei Nikodemus; son lei okta juvddálaččaid ráđđehearráin. Son bođii Jesusa lusa ihkku ja dajai: «Rabbi, mii diehtit ahte don leat oahpaheaddji gii leat boahtán Ipmila luhtte, dasgo ii oktage máhtáše dahkat daid mearkadaguid maid don dagat jos Ipmil ii livčče suinna.» Jesus vástidii sutnje: «Duođaid, duođaid, mun cealkkán dutnje: Dat guhte ii riegát ođđasis, ii beasa oaidnit Ipmila riikka.» Nikodemus jearai sus: «Mo sáhttá boares olmmoš riegádit, ii han son sáhte beassat eatnis goaŧu sisa fas ja riegádit ođđasis?» Jesus vástidii: «Duođaid, duođaid, mun cealkkán dutnje: Dat guhte ii riegát čázis ja Vuoiŋŋas, ii beasa Ipmila riikii. Dat mii lea riegádan oaččis, lea oažži, muhto dat mii lea riegádan Vuoiŋŋas, lea vuoigŋa. Ale ovddoš go mun celken ahte dii fertebehtet riegádit ođđasis. Biegga bossu gosa dáhttu; don gulat dan šuvvamin, muhto it dieđe gos bođeš ja gosa manaš. Nu lea maiddái juohkehaččas gii lea riegádan Vuoiŋŋas.» Nikodemus jearai: «Mo dát lea vejolaš?» Jesus vástidii sutnje: «Don leat Israela oahpaheaddji, it ge dieđe dan! Duođaid, duođaid, mun cealkkán dutnje: Mii sárdnidit dan maid diehtit, ja duođaštit dan maid leat oaidnán, muhto dii ehpet vuostáiváldde min duođaštusa. Jos dii ehpet oskko go mun sárdnidan didjiide eatnanlaš áššiid, mo de sáhttibehtet oskut go mun sárdnidan almmálaš áššiid? Ii oktage leat mannan bajás albmái, earet go son gii njiejai almmis; dat lea Olbmobárdni guhte lea almmis. Ja nugo Movsses loktii gearbmaša sáttomeahcis, nu Olbmobárdni ge bajiduvvo, vai juohkehaš guhte osku sutnje, oažžu agálaš eallima. Dasgo nu lea Ipmil ráhkistan máilmmi ahte son attii áidnoriegádan Bártnis, amas oktage guhte osku sutnje mannat gáđohussii, muhto vai son oažžu agálaš eallima. Ipmil ii leat vuolggahan Bártnis máilbmái dubmet dan, muhto vai máilbmi bestojuvvošii su bokte. Dat guhte osku sutnje, ii dubmejuvvo. Dat guhte ii oskko, lea juo dubmejuvvon, dan dihtii go ii leat oskon Ipmila áidnoriegádan Bártni nammii. Ja dát lea duopmu, ahte čuovggas lea boahtán máilbmái, ja olbmot ráhkistedje seavdnjadasa eanebut go čuovgasa, dasgo sin dagut ledje bahát. Dasgo juohke bahádahkki vašuha čuovgasa ii ge dáhto boahtit čuovgasa ovdii, amaset su dagut boahtit albmosii. Muhto dat guhte čuovvu duohtavuođa, boahtá čuovgasa ovdii, vai boađášii albmosii ahte su dagut leat Ipmila dáhtu mielde.» ¶
«Duođaid, duođaid, mun cealkkán didjiide: Dat guhte ii mana sávzzaid gárdái uksaráigge, muhto goargŋu eará báikki, son lea suola ja rievvár. Muhto dat guhte manná sisa uksaráigge, lea sávzzaid geahčči. Fákta rahpá sutnje, ja sávzzat gullet su jiena. Son čuorvu sávzzaidis namain ja doalvu daid olggos. Ja go son lea vuojehan olggos buot sávzzaidis, de manná daid ovddabeale, ja sávzzat čuvvot su, dasgo dat dovdet su jiena. Muhto amas olbmo dat eai čuovo; dat báhtarit sus, danne go eai dovdda amas olbmo jiena.» Jesus muitalii sidjiide dán veardádusa, muhto sii eai ádden maid son oaivvildii. Danne Jesus jotkkii: «Duođaid, duođaid, mun cealkkán didjiide: Mun lean uksa sávzzaid lusa. Buohkat geat leat boahtán mu ovdal, leat suollagat ja rievvárat, muhto sávzzat eai leat guldalan sin. Mun lean uksa. Dat guhte manná sisa mu čađa, bestojuvvo, ja son beassá vázzit sisa ja olggos ja gávdná guohtuma. Suola boahtá dušše suoládit, sorbmet ja stajidit. Mun lean boahtán vai oččošedje eallima, valljugas eallima. ¶
Olmmái gean namma lei Lasarus, lei buohccán. Son lei Betanias eret, dan gilis gos Márjá ja su oabbá Mártá oruiga. Márjá lei son gii vuoiddai Hearrá julggiid njálggahájat vuoidasiin ja sihkui su julggiid vuovttaidisguin. Lasarus, gii lei buohcamin, lei su viellja. Oappášguovttos bijaiga sáni Jesusii: «Hearrá, du ráhkis ustit lea buohcci.» Go Jesus gulai dan, de celkkii: «Dát ii leat jápmindávda, muhto dat lea Ipmilii gudnin, vai Ipmila Bárdni hearvásmahttojuvvošii dan bokte.» Jesus ráhkistii Márttá ja su oappá ja Lasarusa. Go Jesus dál gulai ahte Lasarus lei buohccán, de orui vel guokte beaivvi doppe gos lei. Dasto celkkii máhttájeddjiidasas: «Vulgot ruovttoluotta Judeai.» Máhttájeaddjit dadje sutnje: «Rabbi, gieskat juvddálaččat geahččaledje geađgádit du, ja don vuolggát fas dohko?» Jesus vástidii: «Eai go beaivvis leat guoktenuppelot diimmu? Dat guhte vádjola beaivet, ii jorral, dasgo son oaidná dán máilmmi čuovgga. Muhto dat guhte vádjola ihkku, vieggasa, danne go sus alddes ii leat čuovggas.» Go son lei cealkán dán, de jotkkii: «Min ustit Lasarus lea nohkkan, muhto mun vuolggán boktit su.» Máhttájeaddjit dadje: «Hearrá, jos son lea oađđimin, de son gal fas dearvvašmuvvá.» Jesus oaivvildii ahte Lasarus lei jápmán, muhto sii gádde ahte son hálai dábálaš nahkáriid birra. Danne Jesus celkkii njulgestaga: «Lasarus lea jápmán. Ja din dihtii lean ilus go in lean doppe, vai dii oskugoađášeiddet. Muhto vulgot su lusa.» Duomás, gii gohčoduvvui Jumežin, dajai eará máhttájeddjiide: «Vulgot mii ge jápmit suinna oktan.» Go Jesus joavddai, de gulai ahte Lasarus lei juo leamaš hávddis njeallje beaivvi. Betania lea aiddo Jerusalema lahka, sullii vihttanuppelot stadia gávpogis eret, ja ollu juvddálaččat ledje boahtán jeđđet Márttá guoktá Márjjáin sudno morrašis vieljaska dihtii. Go Mártá gulai ahte Jesus bođii, de vulggii su ovddal; Márjá bázii ruoktot. Mártá dajai Jesusii: «Hearrá, jos don livččet leamaš dás, de mu viellja ii livčče jápmán. Muhto dál ge dieđán ahte maid ihkinassii don ánut Ipmilis, dan son addá dutnje.» Jesus celkkii sutnje: «Du viellja bajásčuožžila.» Mártá vástidii: «Mun dieđán ahte son lihkká bajásčuožžileamis maŋimuš beaivvi.» Jesus cealká sutnje: «Mun lean bajásčuožžileapmi ja eallin; dat guhte osku munnje, oažžu eallit vaikko vel jápmá ge. Ii oktage guhte eallá ja osku munnje, jáme agálašvuođas ge. Oskkut go dán?» Mártá dadjá: «De oskkun, Hearrá, mun oskkun ahte don leat Messias, Ipmila Bárdni, guhte galggai boahtit máilbmái.» Go Mártá lei dadjan dan, de manai ja dáhtui oappás Márjjá boahtit ja dajai sutnje guovttá gaskan: «Oahpaheaddji lea dáppe ja gohčču du boahtit.» Go Márjá gulai dan, de čuožžilii seammás ja manai su lusa. Jesus ii lean vel boahtán gillái, muhto lei ain doppe gosa Mártá lei boahtán su ovddal. Juvddálaččat geat ledje Márjjá dálus jeđđemin su, oidne ahte son fáhkka čuožžilii ja vulggii olggos, ja sii čuovvuledje su, danne go sii gádde ahte son lei mannamin hávddi lusa čierrut. Go Márjá bođii Jesusa lusa ja oinnii su, de son luoitádii su julggiid ovdii ja dajai: «Hearrá, jos don livččet leamaš dáppe, de mu viellja ii livčče jápmán.» Go Jesus oinnii čierrumin sihke Márjjá ja buot juvddálaččaid geat čuvvo su, de son moaráskii ja darragođii ja jearai: «Gosa dii lehpet bidjan su?» Sii vástidedje: «Hearrá, boađe geahččat.» Jesus čierui. Juvddálaččat dadje: «Geahča, man ráhkis son lei sutnje.» Muhto muhtumat sis gis dadje: «Ii ba son gii rabai čalmmeheami čalmmiid, maiddái livčče sáhttán eastadit dán olbmá jápmimis?» Jesus moaráskii fas ja manai hávddi lusa. Hávdi lei bákteráigi, ja geađgi lei fierahuvvon ráiggi ovdii. Jesus gohčui: «Váldet eret geađggi!» Mártá, jábmi oabbá, dadjá sutnje: «Hearrá, son bahčiida juo; son han lea leamaš hávddis juo njeallje beaivvi.» Jesus cealká: «In go mun cealkán dutnje ahte jos oskkut, de beasat oaidnit Ipmila hearvásvuođa?» De sii fierahedje eret geađggi. Ja Jesus bajidii čalmmiidis almmi guvlui ja celkkii: «Áhčči, mun giittán du go leat gullan mu. Mun dieđán ahte don álo gulat mu. Muhto mun cealkkán dán olbmuid dihtii geat čužžot dás birra, vai sii oskot ahte don leat vuolggahan mu.» Go son lei cealkán dán, de čurvii alla jienain: «Lasarus, boađe olggos!» Ja jábmi bođii olggos, gieđat ja juolggit gissojuvvon liikavárjjuid sisa ja liidni čadnojuvvon muođuid ovdii. Jesus celkkii sidjiide: «Čovdet su ja diktet su mannat.» ¶
Das maŋŋil Jovsset, gii lei Arimateas eret, jearai Pilatusis lobi váldit Jesusa rupmaša ruossas eret. Jovsset lei Jesusa máhttájeaddji, muhto čihkosis, danne go son balai juvddálaččain. Pilatus suovai dan, ja son bođii ja válddii rupmaša ruossas eret. Nikodemus lei maiddái das, son gii lei boahtán Jesusa lusa ihkku. Sus lei mielde myrra ja aloe seaguhus, birrasiid čuođi butti. Soai válddiiga Jesusa rupmaša ja giesaiga dan liinniid sisa njálggahájat vuoidasiin juvddálaččaid hávdádanvieru mielde. Dan báikki lahka gosa Jesus lei russiinávlejuvvon, lei gilvvagárdi, ja das lei ođđa hávdi masa ii oktage lean vel biddjojuvvon. Dohko soai bijaiga Jesusa, danne go lei juvddálaččaid ráhkkananbeaivi, ja hávdi lei nu lahka. ¶
Árrat iđedis vahku vuosttaš beaivvi, go ain lei seavdnjat, bođii Márjá Magdalena hávddi lusa ja oinnii ahte geađgi lei váldojuvvon eret hávddi ovddas. Son viehkalii ja bođii Simmon Biehtára ja nuppi máhttájeaddji lusa, gean Jesus ráhkistii, ja muitalii sudnuide: «Sii leat váldán Hearrá eret hávddis, eat ge dieđe gosa leat bidjan su.» Biehtár ja nubbi máhttájeaddji vulggiiga hávddi lusa. Soai viegaiga ovttas, muhto nubbi máhttájeaddji viegai johtileabbot go Biehtár ja bođii vuosttašin hávddi lusa. Son njahkalii sisa ja oinnii giessanliinniid das, muhto ii mannan hávddi sisa. Simmon Biehtár bođii dál maŋis, ja manai hávddi sisa. Son fuobmái giessanliinniid das, ja dan liinni mii lei leamaš Jesusa oaivvi badjel. Dat ii lean giessanliinniid luhtte, muhto gissojuvvon sierra sadjái. De nubbi máhttájeaddji ge manai sisa, son gii lei joavdan hávddi lusa vuosttažin. Son oinnii ja oskkui. Dássážii sii eai lean ádden dan maid čála cealká, ahte son galggai bajásčuožžilit jábmiid luhtte. Máhttájeaddjiguovttos manaiga ruoktot. ¶
Muhto Márjá čuoččui hávddi olggobealde ja čierui. Čieru njahkalii ovddos ja guovllai hávddi sisa ja oinnii guokte eŋgela, vilges biktasat badjelis, čohkkámin dakko gokko Jesusa rumaš lei leamaš, nubbi oaivvegeahčen ja nubbi julggiidgeahčen. Soai jearaiga sus: «Nisu, manne don čierut?» Son vástidii: «Sii leat váldán mu Hearrá eret, in ge mun dieđe gosa sii ležžet bidjan su.» Dan seammás jorggihii ja oinnii Jesusa čuožžumin das, muhto ii árvidan ahte son dat lei. Jesus jearrá: «Nisu, manne don čierut? Gean don leat ohcamin?» Márjá gáttii ahte son lei gilvvagárdeolmmái ja dadjá sutnje: «Hearrá, jos don leaččat váldán su eret, de muital munnje gosa leat bidjan su, vai beasan váldit su fárrui.» Jesus celkkii: «Márjá.» Dalle Márjá jorggihii ja dajai sutnje hebreagillii: «Rabbuni!» – dat mearkkaša oahpaheaddji. Jesus cealká sutnje: «Ale guoskkat mu, dasgo mun in leat velá mannan bajás Áhči lusa. Muhto mana mu vieljaid lusa ja muital sidjiide ahte mun manan bajás su lusa gii lea mu Áhčči ja din Áhčči, mu Ipmil ja din Ipmil.» Márjá Magdalena vulggii ja muitalii máhttájeddjiide: «Mun lean oaidnán Hearrá!» Ja son muitalii sidjiide maid Jesus lei cealkán sutnje. ¶
Go Biehtár ja Johanas ain leigga sárdnumin olbmuide, de bohte fáhkka báhpat ja tempelfávttaid kommandánta ja saddukealaččat. Sii ledje suhttan das go apoasttalguovttos oahpaheigga olbmuid ja čujuhettiin Jesusii sárdnideigga bajásčuožžileami jábmiid luhtte. Sii válde sudno gitta ja bidje giddagassii nuppi beaivái, dasgo lei juo eahket. Muhto olusat sis geat ledje gullan sártni, oskugohte, ja oktiibuot sii ledje dál birrasiid vihtta duhát olbmá. Nuppi beaivvi juvddálaččaid ráđđehearrát čoahkkanedje Jerusalemis vuorrasiiguin ja čálaoahppavaččaiguin. Bajimušbáhppa Hannas lei doppe ja Kaifas, Johanas, Aleksandros ja buohkat geat ledje bajimušbáhpa sogas. Sii gohččo apoastalguoktá lusaset ja jearahedje sudno: «Makkár fámuin ja gean nammii leahppi dahkan dan?» Dievva Bassi Vuoiŋŋas Biehtár vástidii: «Álbmoga ráđđehearrát ja vuorrasat! Go moai odne dutkojuvvojetne dan buori dagu dihtii maid letne dahkan buohcci olbmái, ja mo son buoriduvvui, de dihtet dii buohkat ja oppa Israela álbmot ahte dát olmmái čuožžu dearvvašin din ovddas Jesus Kristusa, nasaretlačča, nammii. Su dii russiinávliidet, muhto Ipmil bajásčuoččáldahtii su jábmiid luhtte. Son lea dat geađgi man dii huksejeaddjit hilgguidet, muhto dat šattai váldočiehkageađgin. Ii oktage eará sáhte beastit go son, dasgo ii leat addojuvvon olbmuide eará namma almmi vuolde mii sáhtášii beastit min.» Sii ovddošedje go oidne Biehtára ja Johanasa roahkkatvuođa ja árvidedje ahte soai leigga oahppameahttun olbmát. Sii dihte maiddái ahte soai leigga leamaš Jesusa mielde. Ja go sii oidne buoriduvvon olbmá čuožžumin das sudno luhtte, de eai sáhttán vuosttildit. Sii gohččo sudno mannat olggos diggelanjas ja ráđđádallagohte: «Maid mii galgat dahkat dáinna olbmoguoktáin? Soai leaba dahkan čielga oavdudagu; dat lea almmus juohkehažžii gii orru Jerusalemis, eat ge mii sáhte biehttalit dan. Muhto amas dát sáhka viidánit dađe eanebut olbmuid gaskii, de mii fertet áitit sudno ahte eaba oaččo šat sárdnut ovttage olbmui dán nammii.» Sii gohččo sudno fas sisa ja gilde sudno sárdnideames šat ja oahpaheames Jesusa nammii. Muhto Biehtár ja Johanas vástideigga: «Dubmejehket ieža, lea go Ipmila ovddas riekta jeagadit din eanebut go Ipmila. Muhto ean moai sáhte orrut sártnokeahttá dan birra maid letne oaidnán ja gullan.» Dalle sii áite sudno vel eanebut, muhto dattege luite sudno luovus olbmuid dihtii; sii eai duostan ráŋggáštit sudno, dasgo buohkat máidno Ipmila dan dihtii mii lei dáhpáhuvvan. Olmmái gii lei buoriduvvon dán oavdumearkka bokte, lei badjel njealljelot jagi. ¶
Dalle bajimušbáhppa ja buot su doarjaleaddjit, dat lea saddukealaččaid bellodat, čuožžiledje dievva áŋgirvuođas ja válde apoastaliid gitta ja bidje sin gávpotgiddagassii. Muhto Hearrá eŋgel rabai giddagasa uvssaid ihkku, doalvvui sin olggos ja celkkii: «Mannet tempelšilljui ja sárdnidehket olbmuide buot eallima sániid.» Go sii gulle dan, de manne tempelii árrat nuppi iđida ja oahpahedje olbmuid. Dan botta bajimušbáhppa ja su bealušteaddjit gohččo čoahkkái Ráđi, oppa Israela vuorrasiid. Sii gohččo viežžat apoastaliid giddagasas. Muhto go bálvaleaddjit bohte dohko, de eai gávdnan sin doppe. Bálvaleaddjit bohte ruovttoluotta ja muitaledje: «Mii gávnnaimet giddagasa fuolalaččat lohkkaduvvon ja fávttaid čuožžumin uvssaid ovddas. Muhto go mii rabaimet uvssaid, de eat gávdnan ovttage siste.» Go tempelfávttaid kommandánta ja bajitbáhpat gulle dan, de šadde eahpádussii ja imaštedje gaskaneaset mii duođaid lei dáhpáhuvvan. Dan seammás bođii muhtun ja muitalii sidjiide: «Dat olbmát geaid dii bijaidet giddagassii, čužžot dál tempelšiljus oahpaheamen olbmuid.» Kommandánta ja fávttat manne dohko ja vižže sin, muhto eai fal veahkaválddálašvuođain; sii balle ahte olbmot geađgádit sin. Sii válde apoastaliid mielddiset ja dolvo sin Ráđi ovdii. De bajimušbáhppa dutkagođii apoastaliid: «Mii gilddiimet din garrasit oahpaheames dán olbmá nammii. Ja dattege lehpet viiddidan ohpodet miehtá Jerusalema ja áigubehtet diktit dien olbmá vara boahtit min badjelii.» Muhto Biehtár ja eará apoastalat vástidedje: «Olmmoš ferte jeagadit Ipmila eanebut go olbmuid. Min máddariid Ipmil bajásčuoččáldahtii Jesusa, gean dii heŋgiidet ruossamurrii ja gottiidet. Su lea Ipmil bajidan ja bidjan olgeš gieđas beallái oaivámužžan ja beastin, addin dihtii Israelii jorgalusa ja suttuid ándagassii addojumi. Mii leat buot dáid daguid duođašteaddjit, nu maiddái Bassi Vuoigŋa gean Ipmil lea addán sidjiide geat jeagadit su.» Go sii gulle dán, de moaráskedje ja árvaledje goddit sin. Muhto de čuožžilii Ráđis muhtun olmmái, farisealaš Gamaliel, láhkaoahpaheaddji, gean olles álbmot anii alla árvvus. Son gohčui sin doalvut apoastaliid olggos oanehis boddui ja de sárdnugođii: «Israellaččat, smihttet dárkilit maid dahkabehtet dáiguin olbmáiguin. Dovle bođii Teudas ovdan; son anii iežas stuora olmmájin, ja sullii njeallječuođi olbmo čuovvuledje su. Muhto son goddojuvvui, ja buot su čuovvut bieđganedje ja jávke. Su maŋŋil, álbmotlohkama áiggi, bođii galilealaš Judas, gii oaččui olbmuid mielddis stuibmái. Son ge goddojuvvui, ja buohkat geat ledje čuvvon su, bieđganedje. Ja dál cealkkán didjiide: Diktet dáid olbmáid ráfis, luitet sin mannat. Jos dát leažžá dušše olbmuid dáhttu ja dahku, de das ii boađe mihkkege. Muhto jos dat bođeš Ipmilis, de dii ehpet veaje bissehit sin. Váruhehket, ahte ehpet gártta doarrut Ipmila vuostái.» Sii čuvvo su rávvaga ja gohččo apoastaliid sisa fas, spihččehedje sin ja gilde sin sárdnideames Jesusa nammii. De sii luite sin mannat. Apoastalat guđđe Ráđi ja illudedje go ledje adnojuvvon dohkálažžan hiddjiduvvot Jesusa nama dihtii. Nugo ovdal sii oahpahedje tempelis ja ruovttuin ja sárdnidedje beaivválaččat ahte Jesus lea Messias. ¶
Biehtár jođii báikkis báikái ja bođii maiddái Ipmila olbmuid lusa geat ásse Lyddas. Doppe deaivvai muhtun Aineas-nammasaš olbmá guhte lei lámis ja lei leamaš seaŋggabuorrin gávcci jagi. Biehtár dadjá sutnje: «Aineas, Jesus Kristus dearvvašmahttá du. Čuožžil ja láže seaŋggat!» Son čuožžilii dallánaga. Buohkat geat ásse Lyddas ja Sáronis, oidne su, ja sii jorgaledje Hearrái. Joppes lei máhttájeddjiid gaskkas muhtun nisu gean namma lei Tabita, greikkagillii Dorkas. Son dagai ollu buriid ja anii fuola gefiin. Muhto aiddo dáid áiggiid son buohccái ja jámii, ja sii basse su ja bidje su muhtun loktalatnjii. Lydda lea Joppe lahka, ja go máhttájeaddjit gulle ahte Biehtár lei doppe, de vuolggahedje guokte olbmá su lusa dáiguin sániiguin: Doama dakkaviđe min lusa! Biehtár ráhkkanii dallánaga ja vulggii sudno mielde. Go son joavddai, de sii dolvo su loktii, gos buot leaskkat čoahkkanedje čieru su birra. Sii čájehedje sutnje báiddiid ja gávttiid maid Dorkas lei gorron go ain lei sin luhtte. Dallánaga Biehtár gohčui buohkaid olggos, čippostii ja rohkadalai. De jorggihii jábmi guvlui ja dajai: «Tabita, čuožžil!» Nisu rabai čalmmiidis, ja go oinnii Biehtára, de čohkkedii. Biehtár geigii sutnje gieđa ja veahkehii su čuoččat. De gohčui sisa oskkolaččaid oktan leaskkaiguin ja čájehii sidjiide Dorkasa eallin. Dát dáhpáhus bekkii miehtá Joppe ja olusat oskugohte Hearrái. Biehtár orui viehka guhká Joppes muhtun Simmona luhtte gii lei náhkkebárkejeaddji. ¶
Kesareas lei muhtun Kornelius-nammasaš olmmái guhte bálvalii offisearan nu gohčoduvvon italialaš soahteossodagas. Son lei ipmilbalolaš olmmái nugo buohkat su dálus, ja son attii valjis attáldagaid juvddálaččaide ja lei álelassii rohkadallamin Ipmilii. Muhtun beaivvi ovccát diimmu birrasiid son oinnii čielgasit oainnáhusas Ipmila eŋgela guhte bođii su lusa ja celkkii sutnje: «Kornelius!» Kornelius gávkkai suorganemiin eŋgelii ja jearai: «Hearrá, maid don dáhtut?» Eŋgel vástidii sutnje: «Du rohkosat ja attáldagat leat badjánan Ipmila ovdii, ja son lea muitán du. Vuolggat dál moaddása Joppii viežžat muhtun Simmon-nammasaš olbmá guhte maiddái gohčoduvvo Biehtárin. Son orru náhkkebárkejeaddji Simmona luhtte gean viessu lea mearragáttis.» Go eŋgel guhte sártnui sutnje, lei jávkan, de son gohčui lusas guoktása bálvaleddjiinis ja ovtta ipmilbalolaš soalddáha, ovtta su lagamuš olbmáin. Son čilgii sidjiide visot ja vuolggahii sin Joppii. Nuppi beaivvi, go sii ledje johtimin ja lahkanišgohte Joppii, de Biehtár manai guđat diimmus viessodáhki ala rohkadallat. Son nealgugođii ja hálidii borrat. Dan botta go sii ledje lágideamen borramuša, son rohttašuvai Vuoiŋŋas. De son oaidná almmi rabasin ja dego stuora beavdeliinni boahtimin vuolás. Dat luitojuvvo eatnama ala čiegaid duohken. Dan alde ledje juohkelágán njealjejuolggat eallit, njoammut ja almmi lottit. Ja jietna sártnui sutnje; «Biehtár, čuožžil, njuova ja bora.» Muhto Biehtár vástidii: «In eisege, Hearrá! Dasgo mun in leat goassege borran maidege eahpebasiid dahje buhtismeahttumiid.» Nuppádassii jietna sártnui sutnje: «Dan maid Ipmil lea buhtistan, it galgga don atnit buhtismeahttumin.» Dát dáhpáhuvai golmma geardde, ja de liidni váldojuvvui fas bajás albmái. Go Biehtár ain lei ipmašis ja árvaleamen maid dat oainnáhus mearkkašii, de Korneliusa áirasat bohte. Sii ledje jearahan Simmona viesu ja čužžo dál poartta ovddas. Sii čurvejedje sisa ja jerre lea go das guossin Simmon gii gohčoduvvo Biehtárin. Biehtár lei ain smiehttamin oainnáhusas go Vuoigŋa celkkii: «Golbma olbmá jearahit du. Doapmal vuolás sin lusa ja čuovo sin ájahalakeahttá, dasgo mun lean vuolggahan sin.» Biehtár manai vuolás olbmáid lusa ja dajai: «Mun lean dat gean dii ohcabehtet. Manne lehpet boahtán deike?» Sii vástidedje: «Offiseara Kornelius lea vuolggahan min; son lea vanhurskkis ja ipmilbalolaš olmmái geas lea buorre beaggin oppa juvddálaš álbmogis. Bassi eŋgel gohčui su viežžat du su vissui ja gullat mii dus lea cealkámuššan.» De Biehtár gohčui sin sisa, ja sii ledje su guossin. Nuppi beaivvi son vulggii singuin, ja muhtumat Joppe oskuvieljain ge vulge mielde. Beaivvi maŋŋil sii jovde Kesareai. Kornelius lei vuordimin sin ja lei gohččon čoahkkái fulkkiidis ja lagamus ustibiiddis. Go Biehtár lei mannamin sisa, de Kornelius bođii su ovddal ja luoitádii su julggiid ovdii. Muhto Biehtár gohčui su čuožžilit ja dajai: «Čuožžil, mun ge lean dušše olmmoš.» Biehtár de manai sisa háleštettiin suinna ja oinnii ollu olbmuid čoahkkanan. Son sártnui sidjiide: «Dii diehtibehtet ahte juvddálaččas ii leat lohpi ovttastallat dahje galledit geange guhte gullá amas álbmogii. Muhto Ipmil lea čájehan munnje ahte in galgga atnit nuppi olbmo eahpebassin dahje buhtismeahttumin. Go mun gohčohallen deike, de bohten biehttalkeahttá. Muhto dál jearan dis: Manne lehpet rávkan mu boahtit?» Kornelius vástidii: «Dán muttos áiggi, njeallje beaivvi dás ovdal, ledjen rohkadallamin ruovttus ovccát diimmu rohkosa. Fáhkkestaga čuožžu olmmái mu ovddas čuovgi biktasat badjelis, ja son cealká: Kornelius, Ipmil lea gullan du rohkosa ja muitá du attáldagaid. Bija sáni Joppii ja gohčo Simmona, gii gohčoduvvo Biehtárin, boahtit deike. Son lea náhkkebárkejeaddji Simmona guossin gii orru mearragáttis. Mun bidjen dakkaviđe sáni dutnje, ja giitu go bohtet. Dál mii leat buohkat čoahkis Ipmila muođuid ovddas gullan dihtii buot dan maid Hearrá lea gohččon du sárdnut.» ¶
Dan áiggi gonagas Herodes válddii gitta muhtun searvegotti lahtuid ja illástii sin. Ja son gottihii Jáhkoba, Johanasa vielja, mihkiin. Go Herodes oinnii ahte juvddálaččat liikojedje dása, de jotkkii ja válddii Biehtára ge gitta. Dát dáhpáhuvai suvrrokeahtes láibbiid basiid. Go Herodes lei váldán su gitta, de bijai su giddagassii ja attii su njealje fáktavuoru háldui, njeallje olbmá juohke fáktavuorus. Beassážiid maŋŋil Herodes áiggui dasto divvut su álbmoga ovdii. Dan dihtii Biehtár fáktejuvvui giddagasas, muhto searvegoddi rohkadalai áŋgirit Ipmilii su ovddas. Ihkku, ovdal dan beaivvi go Herodes áiggui divvut su duopmostuolu ovdii, lei Biehtár oađđimin guovtte soalddáha gaskkas. Son lei čadnojuvvon guvttiin láhkkiin, ja uvssa olggobealde ledje fávttat fáktemin giddagasa. Fáhkka čuoččui Hearrá eŋgel das, ja čuovga báittii lanjas. Son duohtadii Biehtára erttega ja bovttii su ja celkkii: «Doama, čuožžil!» Láhkkit gahčče Biehtára gieđain, ja eŋgel celkkii sutnje: «Čana boahkána ja cokka gápmagiiddát.» Biehtár dagai dan, ja eŋgel celkkii: «Nahket oalgegávttát badjelii ja čuovo mu.» Biehtár čuovui olggos su maŋis. Ii son ádden ahte dat maid eŋgel dagai, lei duohtavuohta, muhto gáttii dan oainnáhussan. Soai manaiga vuosttaš ja nuppi fávtta meattá ja bođiiga ruovdepoartta duohkái mii doalvu olggos gávpogii. Dat rahpasii iešalddes ja soai manaiga olggos ja vácciiga vuolás geainnu mielde. Fáhkkestaga eŋgel jávkkai. Go Biehtár fuomášii mii lei dáhpáhuvvan, de celkkii: «Dál dieđán ahte Hearrá duođaid lea vuolggahan eŋgelis ja gádjon mu Herodesa gieđas ja buot das maid juvddálaččat dál leat vuordimin.» Go buot čielggai sutnje, de son manai dan vissui gos Márjá, Johanasa eadni, orui; Johanasas lei liigenamman Markus. Dohko ledje olusat čoagganan rohkadallat. Biehtár goalkkuhii poartta, ja biigá gean namma lei Rhode, bođii olggos rahpat. Go son dovdái Biehtára jiena, de ilustis vajáldahtii rahpamis poartta, muhto viehkalii sisa ja muitalii ahte Biehtár lea čuožžumin olggobealde. Sii dadje sutnje: «Don leat mielahuvvan!» Muhto go nieida ain nággii, de sii dadje: «Dat ferte leat su eŋgel.» Biehtár lei ain goalkkuheamen. Go sii rahpe poartta ja oidne su, de hirpmástuvve sakka. Biehtár sevii sin jávohuvvat, ja de muitalii mo Hearrá lei luoitán su olggos giddagasas. Son dajai: «Muitalehket dán Jáhkobii ja oskuguimmiide.» Dasto son guđii sin ja manai eará báikái. Iđedis šattai stuora moivi soalddáhiid gaskkas: Gosa Biehtár lei šaddan? Herodes ozai su, muhto ii gávdnan; ja maŋŋil go lei dutkan fávttaid de gohčui sin steavliduvvot. Ieš son vulggii Judeas vuolás Kesareai ja orui doppe muhtun áiggi. ¶
Dán gávpogis soai sárdnideigga evangeliuma ja vuittiiga eatnagiid máhttájeaddjin. Dasto máhcaiga Lystrai, viidáseabbot Ikonionii ja doppe Antiokiai. Soai nanosmahtiiga máhttájeddjiid, rávviiga sin bissut nanusin oskkus ja dajaiga: «Mii fertet mannat Ipmila riikka sisa ollu áŧestusaid čađa.» Juohke searvegottis soai válljiiga vuorrasiid; ja rohkosiin ja borakeahttáivuođain soai bijaiga sin Hearrá háldui, geasa sii osko. De soai manaiga Pisidia čađa ja bođiiga Pamfyliai, ja go soai leigga sárdnidan sáni Perges, de manaiga vuolás Attaliai. Doppe soai borjjasteigga Antiokiai, gos oktii leigga addojuvvon Ipmila árpmu háldui ollašuhttin dihtii dan dagu man dál leigga loahpahan. Go joavddaiga dohko, de čohkkiiga searvegotti ja muitaleigga makkár daguid Ipmil lei dahkan sudno bokte, ja mo son lei rahpan oskku uvssa báhkiniidda. Doppe soai oruiga mihá guhkes áiggi máhttájeddjiid luhtte. ¶
Oktii go leimmet mannamin rohkadallanbáikái, bođii min ovddal muhtun šlávvanieida geas lei einnostanvuoigŋa. Su eaiggádat dinejedje bures su einnostusain. Son čuovvulii Bávlosa ja min čuorvvodettiin: «Dát olbmát leat Alimus Ipmila bálvaleaddjit, ja sii sárdnidit didjiide bestojumi geainnu.» Dát dáhpáhuvai máŋga beaivvi mieldálagaid dassá go Bávlos suhtai, jorggihii ja celkkii vuigŋii: «Mun gohčun du Jesus Kristusa nammii: Vuolgge sus!» Ja dat guđii nieidda dan seammás. Muhto go nieidda eaiggádat árvidedje ahte sin dinendoaivva lei nohkan, de válde Bávlosa ja Silasa ja gesse sudno márkanšilljui gávpotdikki ovdii. Sii bukte sudno romalaš hálddahusolbmáid ovdii ja dadje: «Dát olbmát dagaheaba ráfehisvuođa min gávpogis. Soai leaba juvddálaččat ja oahpaheaba dakkár dábiid maid mis romalaččain ii leat lohpi dohkkehit dahje čuovvut.» Olmmošjoavku maiddái čuožžilii sudno vuostái, ja hálddahusolbmát gohččo gaikkihit sudnos biktasiid eret ja huškut sudno. Go sii ledje huškon sudno máŋgii, de bálkestedje sudno giddagassii ja gohččo fáŋgafávtta atnit sudno dárkilis geahčus. Go fákta lei ožžon dán gohččuma, de doalvvui sudno siskkimus fáŋgalatnjii ja giddii sudno julggiid čoskii. Gaskaija áiggi Bávlos guovttos Silasiin rohkadalaiga ja lávlluiga máidnunlávlagiid Ipmilii, ja fáŋggat guldaledje sudno. Fáhkka bođii garra eatnandoarggástus, nu ahte giddagasa geađgejuolgi sparaidii. Dan seammás rahpasedje buot uvssat, ja buohkaid láhkkit luovvanedje. Fáŋgafákta morihii ja oinnii giddagasa uvssaid rahpasan. Son dohppii miehki ja áiggui sorbmet iežas, dasgo son gáttii ahte fáŋggat leat báhtaran. Muhto Bávlos čurvii sutnje: «Ale daga alccesat bahá, dasgo mii leat buohkat dás!» Fáŋgafákta bivddii čuovgga, viegai sisa ja luoitádii doarggistemiin Bávlosa guoktá Silasiin ovdii. Son doalvvui sudno olggos ja dajai: «Buorit olbmát, maid mun galggan dahkat, vai bestojuvvošin?» Soai vástideigga: «Oskko Hearrá Jesusii, de don ja buohkat du dálus bestojuvvobehtet.» Ja soai sárdnideigga Hearrá sáni sutnje ja oppa su jovkui. Dammanaga bottus ihkku fáŋgafákta válddii sudno iežas fárrui ja basai sudno háviid, ja dan seammás son gásttašuvvui oktan joavkkuinis. Son válddii sudno vissosis ja ráhkadii sudnuide mállásiid, ja son illudii oppa joavkkuinis go lei oskugoahtán Ipmilii. Go iđit bođii, de hálddahusolbmát vuolggahedje diggebálvaleddjiid dákkár gohččumiin: «Luitet olbmáid luovus!» Fáŋgafákta dieđihii Bávlosii dán ja dajai: «Hálddahusolbmát dieđihit ahte doai galgabeahtti luitojuvvot luovus. Boahtti dal olggos ja manni eret ráfái!» Muhto Bávlos vástidii: «Dubmekeahttái sii leat roiskon munno almmolaččat, vaikko moai letne Roma riikkavuložat, ja dasto sii leat bálkestan munno giddagassii. Ja dál sii dáhtošedje ádjit munno suollemasat eret! Eai de, bohtoset baicca ieža doalvut munno olggos!» Dán vástádusa diggebálvaleaddjit dieđihedje hálddahusolbmáide, ja sii ballájedje go gulle ahte soai leaba Roma riikkavuložat. De sii bohte ieža ja bivde ándagassii; sii dolvo sudno olggos giddagasas ja dáhtto sudno vuolgit eret gávpogis. Go soai leigga beassan giddagasas, de finaiga Lydia luhtte. Doppe deaivvaiga oskuguimmiid ja árvvosmahtiiga sin, ja dasto vulggiiga. ¶
Go mii leimmet earránan sis, de vulggiimet borjjastit njuolga Kosii, nuppi beaivvi Rhodosii ja doppe Patarai. Doppe gávnnaimet skiippa mii lei vuolgimin Fenikiai; mii manaimet dan sisa ja vulggiimet. Go oinniimet Kyprosa, de borjjasteimmet sullo lulábeale Syria guvlui ja láddiimet Tyrosii gos boltojuvvojedje gálvvut skiippas. Mii gávnnaimet máhttájeddjiid ja oruimet sin luhtte čieža beaivvi. Vuoiŋŋa bagadusa mielde sii rávvejedje Bávlosa mannamis bajás Jerusalemii. Go mii leimmet orron doppe daid beivviid, de vulggiimet ja jotkkiimet mátkámet. Buohkat mieđuštedje min olggos gávpogis, nissonat ja mánát ge. Mearragáttis mii čipposteimmet ja rohkadalaimet ja dasto dagaimet dearvvuođaid. Mii manaimet fatnasii, ja sii gis máhcce iežaset ruovttuide. Tyrosis joavddaimet Ptolemaisii, gosa min mearramátki nogai. Mii buorástahtiimet oskuguimmiid ja oruimet sin luhtte beaivvi. Nuppi beaivvi jotkkiimet mátkki ja olliimet Kesareai, ja doppe manaimet evangelista Filipa dállui ja oruimet su luhtte. Son lei okta dan čiehččasis, ja sus ledje njeallje náitalkeahtes nieidda geain ledje profehtalaš attáldagat. Mii oruimet doppe moanaid beivviid, ja dalle bođii Judeas vuolás profehta gean namma lei Agabos. Son bođii min lusa ja válddii Bávlosa boahkána, čanai julggiidis ja gieđaidis dainna ja celkkii: «Nu cealká Bassi Vuoigŋa: Dán láhkái čatnet Jerusalema juvddálaččat dan olbmá geasa dát boagán gullá ja addet su báhkiniid gieđaide.» Go mii gulaimet dán, de sihke mii ja báikki olbmot várriimet Bávlosa mannamis bajás Jerusalemii. Muhto Bávlos vástidii: «Manne dii čierrubehtet ja givssidehpet mu váimmu? In leat gárvvis dušše čadnojuvvot, muhto maiddái jápmit Jerusalemii min Hearrá Jesusa nama dihtii.» Go son ii diktán iežas hálahuvvot, de mii vuolláneimmet ja dajaimet: «Šaddos Hearrá dáhttu!» Dáid beivviid maŋŋil mii ráhkkaneimmet ja vulggiimet bajás Jerusalemii. Muhtumat Kesarea máhttájeddjiin ge vulge min fárrui ja dolvo min kyproslačča Mnasona lusa; son lei leamaš máhttájeaddji guhká. Su viesus galggaimet orrut. ¶
Bivdet ráhkisvuođa, muhto váinnuhehket maiddái vuoiŋŋalaš attáldagaid, eanemusat profehtastallama. Dat guhte sárdnu gielaiguin, ii sártno olbmuide, muhto Ipmilii, dasgo ii oktage ádde su go son Vuoiŋŋas sárdnu čiegusvuođaid. Muhto dat guhte profehtastallá, sárdnu olbmuide, son nanosmahttá, rávve ja jeđđe. Dat guhte sárdnu gielaiguin, nanosmahttá iežas, muhto dat guhte profehtastallá, nanosmahttá searvegotti. Mun sávan ahte dii buohkat sártnošeiddet gielaiguin, muhto vel eanebut sávašin ahte dii profehtastalašeiddet. Dasgo dat guhte profehtastallá, lea stuorit go dat guhte sárdnu gielaiguin, jos juo ii dulkojuvvoše dat maid son sárdnu, vai searvegoddi nanosmahttojuvvošii. Oskuguoimmit, mii ávkkiid livččii didjiide jos mun boađášin din lusa ja sártnošin gielaiguin, in ge attáše didjiide almmustusa, dieđu, profetiija dahje oahpaheami? Seammá láhkái lea jápma čuojanasaiguin, nugo njurggonasain ja hárppain. Jos nuohtain ii livčče erohus, mo dalle sáhtášii gullat dan mii čuojahuvvo? Ja jos soahtedorvves boahtá eahpečielga jietna, gii dalle ráhkkanišgoađášii soahtái? Nu lea dinguin ge: Jos ehpet sártno čielga giela, mo dalle sáhttá áddet dan mii daddjojuvvo? Dalle han sárdnubehtet aivve duššás! Máilmmis leat máŋggašlái gielat, ja buot dat leat áddehahttit. Muhto jos mun in máhte giela, de lean amas sutnje gii hállá dan, ja son gii hállá, lea amas munnje. Nu lea dinguin ge: Go váinnuhehpet vuoiŋŋalaš attáldagaid, de oččodehket dakkár attáldagaid mat sáhttet nanusmahttit searvegotti! Dan dihtii rohkadallos son gii sárdnu gielaiguin, ahte máhtášii dulkot dan maid ieš dadjá. Dasgo jos mun rohkadaladettiinan sártnun gielaiguin, de mu vuoigŋa rohkadallá, muhto jierbmái ii leat mihkkege ávkkiid. Maid dát mearkkaša? Mun hálidan rohkadallat vuoiŋŋainan, muhto maiddái jirpmiinan; mun dáhtun lávlut ávvulávlagiid vuoiŋŋainan, muhto maiddái jirpmiinan. Jos don rámidat Ipmila dušše vuoiŋŋastat, mo de sáhttá olggobealeolmmoš gii lea dás, dadjat «Amen» du giittusrohkosii jos ii ádde dan maid don dajat? Du giittusrohkos veadjá gal leat buorre, muhto dat ii leat nubbái ávkin. Mun giittán Ipmila go sártnun gielaiguin eanebut go oktage dis. Muhto vai sáhtášin earáid ge oahpahit de hálidivččen baicca searvegottis dadjat vihtta jierpmálaš sáni go duháhiid sániid gielaiguin. Oskuguoimmit, allet leage nugo mánát jierpmi dáfus. Bahávuođa dáfus lehket dego mánát, muhto jierpmi dáfus nugo rávis olbmot. Láhkii lea čállojuvvon: Amas gielaiguin ja amas baksamiiguin, áiggun sárdnut dán álbmogii, muhto sii dattege eai guldal mu, cealká Hearrá. Dan dihtii lea gielaiguin sárdnun mearka sidjiide geat eai oskko, ii ge oskkolaččaide. Muhto profehtalaš sárdnun lea mearka oskkolaččaide, ii ge eahpeoskkolaččaide. Jos dál olles searvegoddi čoahkkanivččii ja buohkat sárdnugoađášedje gielaiguin, ja de boađášedje sisa muhtun olggobealeolbmot dahje eahpeoskkolaččat, eai go sii dalle dajaše ahte dii lehpet mielahuvvan? Muhto jos buohkat livčče profehtastallamin, ja de boađášii sisa muhtun eahpeoskkolaš dahje olggobealeolmmoš, de buot maid son gulašii, čájehivččii sutnje su suttu, ja son dovddašii ahte buohkat cuiggodit su; su siskkimuš jurdagat boađášedje albmosii. Son luoitádivččii muođuidis ala, rohkadalašii Ipmila ja dovddastivččii: «Ipmil lea duođaid din gaskkas!» ¶
Njealljenuppelot jagi maŋŋil mannen fas bajás Jerusalemii Barnabasain, ja mus lei maiddái Titus fárus. Ipmila almmustusa mielde mun mannen dohko ja čilgejin sidjiide, erenoamážit sidjiide geat adnojuvvojedje alla árvvus, dan evangeliuma man mun sárdnidan báhkiniid gaskkas. Dasgo in hálidan ahte mun viegašin dahje livččen viehkan duššás. Muhto ii oppa Titus ge, gii lei mu fárus, bággejuvvon birračuohpahuvvot vaikko son lei greikalaš. Dát gáibádus bođii muhtun vearri oskuvieljain geat ledje njáhkan sisa iskkadit dan friddjavuođa mii mis lea Kristus Jesusis, vai oččošedje dahkat min šlávvan. Muhto sidjiide mii eat vuollánan eat bottoža ge, vai evangeliuma duohtavuohta bisošii din luhtte. Ja sii geat adnojuvvojedje árvvus – munnje ii mearkkaš maidege mat sii ležžet, dasgo Ipmil ii geahča olbmo hámi beallái – dát olbmot eai gáibidan mus maidege eambbo. Sii baicca oidne ahte munnje lea oskkilduvvon sárdnidit evangeliuma sidjiide geat eai leat birračuhppojuvvon, nugo Biehtárii lea oskkilduvvon sárdnidit evangeliuma sidjiide geat leat birračuhppojuvvon. Dasgo son guhte attii Biehtárii fámu leat apoasttalin sidjiide geat leat birračuhppojuvvon, lea maiddái dahkan mu ge báhkiniid apoasttalin. Ja go Jáhkot, Kefas ja Johanas, geat adnojit searvegotti doarjjan, árvidedje makkár árpmu mun ledjen ožžon, de geigejedje munnuide Barnabasain olgeš gieđa searvevuođa mearkan, vai moai manašeimme báhkiniid lusa, ja sii sin lusa geat leat birračuhppojuvvon. Muhto sii dáhtto munno muitit sin gefiid, ja dan mun lean álelassii viggan dahkat. ¶
Dasgo su sisa leat čihkkojuvvon buot viisodaga ja dieđu dávvirat. ¶
Oskuguoimmit, mii dáhtošeimmet din diehtit mii dáhpáhuvvá sidjiide geat leat oađđán jápmimii, amadet moraštit nugo dat geat leat almmá doaivaga haga. Jos mii oskut ahte Jesus lea jápmán ja bajásčuožžilan, de mii maiddái oskut ahte Ipmil oktan suinna doalvu eallimii sin geat leat oađđán jápmimii. Dán mii cealkit didjiide Hearrá sátnin: Mii geat dál leat eallimin ja báhcit dassážii go Hearrá boahtá, eat eisege boađe sin ovdal geat leat oađđán jápmimii. Dasgo go gohččun čuodjá, ja váldoeŋgela jietna gullo ja Ipmila báson skádjá, dalle Hearrá ieš njiedjá almmis ja vuosttažin bajásčuožžilit sii geat leat jápmán Kristusis. Oktan singuin rohttašuvvat dalle balvvaid sisa mii guđet leat eallimin ja leat báhcán, vai deaivvadit Hearráin áimmus. Dalle mii oažžut álelassii leat Hearrá luhtte. De jeđđejehket guhtet guimmiideattet dáiguin sániiguin! ¶
Muhto go Kristus bođii dálá buriid bajimušbáhppan, de manai stuorit ja dievasleabbo goađi čađa, mii ii leat dahkkojuvvon gieđaiguin, ii ge gula sivdniduvvon máilbmái. Son manai dušše oktii sisa buot basimussii, ii bohkáid ja burrogálbbiid varain, muhto iežas varain, ja nu son lea buktán midjiide agálaš lonástusa. Jos juo bohkáid ja vuovssáid varra ja guigguid gunat mat riškkuhuvvojit buhtismeahttumiid ala, buhtistit olbmuid olgguldasat, de dađe buorebut buhtista ge Kristusa varra! Agálaš vuoiŋŋas bokte son lea oaffaruššan iežas láitemeahttun oaffarin Ipmilii ja buhtista min oamedovddu jápma daguin eret vai mii sáhtášeimmet bálvalit ealli Ipmila. Dan dihtii Kristus lea boahtán ođđa lihtu gaskaolmmájin vai sii guđet leat rávkojuvvon, oččošedje lohpiduvvon agálaš árbbi, go son jápmimiinnis lonistii dain rihkkumiin mat ledje dahkkojuvvon vuosttaš lihtu áiggi. Dasgo gos testamenta lea, galgá álo sáhttit duođaštit duohtan testamentta dahkki jápmima. Testamenta han boahtá fápmui easkka go dan dahkki jápmá; nu guhká go dan dahkki eallá, dat ii leat fámus. Danne ii vuosttaš lihtu ge sáhttán ásahit vara haga. Go Movsses lei lohkan oppa álbmogii buot lága báhkkomiid, de válddii burrogálbbiid ja bohkáid vara ja čázi, skárllatrukses ulluid ja issopa ja riškkuhii daid lága girjji ja oppa álbmoga ala ja celkkii: «Dát lea dan lihtu varra man Ipmil lea dahkan dinguin.» Seammá láhkái son riškkuhii varain lihttogoađi ja buot gaskaomiid mat adnojuvvojit ipmilbálvalusas. Lága mielde goasii buot buhtistuvvo varain, dasgo ándagassii addojupmi ii leat, jos ii golggahuvvo varra. Almmálaš diŋggaid govat fertejit nappo buhtistuvvot dáinna lágiin, muhto almmálaš diŋggat ieža fertejit buhtistuvvot ain buoret oaffariiguin. Dasgo Kristus ii mannan bassi báikái mii lea dahkkojuvvon gieđaiguin. Dat lea dušše duohta bassi báikki govva. Son baicca manai albmái vai loaiddastivččii Ipmila muođuid ovdii min ovddas. Ii son mannan albmái oaffaruššat iežas eatnat gerddiid, nugo bajimušbáhppa dahká juohke jagi go doalvu buot basimussii vara mii ii leat iežas varra. Muđuid han Kristus livččii galgan gillát jápmima máŋgga geardde máilmmi vuođđudeami rájes. Muhto dál son lea boahtán máilbmái dušše oktii, áiggiid loahpas, sihkkut eret suttu oaffariinnis. Juohke olbmo oassi lea oktii jápmit ja dasto dubmejuvvot. Seammá láhkái Kristus lea oktii oaffaruššojuvvon vai válddášii eret eatnagiid suttuid, ja son almmustuvvá nuppi geardde, ja dalle ii šat suttu dihtii, muhto beastit sin guđet leat vuordimin su. ¶
Čále Laodikea searvegotti eŋgelii: Ná cealká son guhte lea Amen, luohtehahtti ja duođalaš duođašteaddji, Ipmila sivdnádusa álgu: Mun dieđán du daguid; it don leat galmmas it ge liekkas. Vare livččet jogo galmmas dahje liekkas! Muhto don leat loikkas, it galmmas it ge liekkas. Danne mun vuovssán du njálmmistan. Don rámohalat: «Mun lean rikkis, mus lea vallji ii ge mus váillo mihkkege.» Muhto don it dieđe ahte aiddo don leat vártnuheapmi, váivván, geafi, čalmmeheapmi ja álás. Danne ávžžuhan du: Oastte mus dolas buhtistuvvon golli, vai don rikkošit; ja oastte vilges biktasiid ja gárvot daiguin vai čiegašit álás heahpadat; ja oastte vuoidasa čalmmiidasat, vai oainnášit. Mun ráŋggun ja bagadan buohkaid geaid mun ráhkistan. Leage áŋgir ja jorgal! Mun čuoččun uvssa ovddas ja goalkkuhan. Jos guhtege gullá mu jiena ja rahpá uvssa, de mun manan sisa su lusa ja boradan suinna, ja son borada muinna. Su guhte vuoitá, mun divttán čohkkát muinna truvnnustan, nugo mun lean vuoitán ja čohkánan Áhčiinan su truvdnui. Geas ležžet bealjit, son gullos maid Vuoigŋa cealká searvegottiide! ¶
Dasto mun oidnen almmis eará stuora ja ovddolaš mearkka: Čieža eŋgela čiežain maŋimuš givssiin, dasgo daiguin Ipmila moarri ollašuvvá. Ja mun oidnen dego lásemeara, mas šealggáhalai dolla, ja lásemeara gáttis oidnen čuožžumin sin geat ledje vuoitán beađu, dan čuolahusgova ja dan nama logu. Sis leat Ipmila hárppat gieđas, ja sii lávlot Movssesa, Ipmila bálvaleaddji lávlaga, ja Lábbá lávlaga: Stuorrát ja ovddolaččat leat du dagut, Hearrá Ipmil, Buotveagalaš! Vanhurskásat ja vuoigatlaččat leat du geainnut, don álbmogiid gonagas. Guhte ii galggaše ballat dus, Hearrá, ja gudnejahttit du nama? Dasgo aivvefal don leat bassi. Buot álbmogat bohtet gopmirdit du du muođuid ovddas, dasgo du vanhurskkis duomut leat almmustuvvan. Dás maŋŋil mun oidnen dán: Almmi tempel, duođaštusa goahti, rahppojuvvui. Olggos bohte dat čieža eŋgela dainna čiežain givssiin, ja sis ledje buhtes, vilges biktasat badjelis ja golleboagán ratti birra. Okta dan njealji sivdnádusas attii dan čieža eŋgelii čieža gollegeara maid dievva lei Ipmila moarri, su guhte eallá álo ja agálašvuhtii. Ja Ipmila hearvásvuođa ja fámu suovva devddii tempela, nu ahte ii oktage sáhttán mannat tempela sisa ovdal go čieža eŋgela čieža givssi ledje ollašuvvan. ¶
Plánain ii oidno movt áigu čoavdit bargit bargobivttasbassama ja buhcciid/orruid priváhta biktasiid. Lea deaŧálaš čielggadit diekkáriid ovdalgo orrut fárrejit sisa ja bargit virgáibiddjojit. Leat njuolggadusat institušuvnna bivttas- ja diŋga-ráinnasdollui ja hygienai. ¶
Juohke oahpaheaddjis lea geatnegasvuohta oažžut ohppiid sisa klássalanjaide leš dál oahppis diibmu dán oahpaheaddji luhtte dahje ii. ¶
Investerenrehketdoalus lei badjebáza 907-duháha kruvnno. Badjebáza lea danne go vuvddiimet opmodagaid, mas vuovdinsumma ollislaččat galgá adnojuvvot máksit dearvvašvuođaguovddáža liigeloana. Go vuovdimis bođii ruhta sisa nu maŋŋit jagis, de eat ollen atnit dan ruđa máksit loana, ja nu čájehuvvo dát badjebázan investerenrehketdoalus. ¶
Ollislaččat lea dárbu muddet sisa gokčama mii lea kr 2147000 jagi 2005. ¶
Politihkkarat namuhuvvon lávdegottiin leat fárus dan láhkái, ahte sii, seammaláhkái go ráđđeolmmái, sáhttet mannat sisa Arena:i ja buktit iežaset evttohusaid, vuođđuduvvon iešguhtetlágan eavttuide. ¶
Investerenrehketdoalus lei badjebáza 907-duháha kruvnno. Badjebáza lea danne go vuvddiimet opmodagaid, mas vuovdinsumma ollislaččat galgá adnojuvvot máksit dearvvašvuođaguovddáža liigeloana. Go vuovdimis bođii ruhta sisa nu maŋŋit jagis, de eat ollen atnit dan ruđa máksit loana, ja nu čájehuvvo dát badjebázan investerenrehketdoalus. ¶
Teknihkalaš stivra mearridii iežas áššis 16/02 čuovvut Álttá suohkana evttohusa čorgatdoallannjuolggadusat ja bijai daid álmmolaš geahčadeapmái. Gulaskuddanáigemeari sisa lei boahtán dušše okta cealkámuš – Forbrukerrådet i Finnmark:s. Forbrukerrådet oaivvilda ahte njuolggadusevttohus menddo unnán váldá vuhtii geavaheddjiid/abonneanttiad go guoská vuoigatvuođaide. Dasa lassin leat mearkkašumit muhtun čuoggáide njuolggadusevttohusas. ¶
vearrosisa boađut suohkanii ¶
buktit dieđu jávkama birra golmmá beaivvi sisa ¶
Girjjit ja gáldočujuhusat leat ruođuid sisa čállon. Dán oktavuođas čujuhuvvo maid oanáduslistui ja girje- ja gáldolistui. ¶
Šákšadorski sáhtii dieđusge maid siigat vuonaid sisa ja unnán fatnasiiguin ja bivdoneavvuiguin sáhtte dan goddit, sihke fatnasiid ja bivdoneavvuid dáfus. Muhto lei heittot jus guolli bisánii fávlelii. Dalá muitalemiid mielde orru dát šaddan dábálažžan 1800-logu maŋŋemus njealjádasoasis. Dát dagahii heajut ekonomalaš dili, earenoamážit ámtta iežas álbmogii. Sin eambbo birrajagi heiveheami dihte, ja teknologiija dihte mii dasa lei heivehuvvon, ožžo sii unnit guollehivvodaga go ovdal. Ámtamánni 1881-85 viđajagidieđáhusas , lea čállojuvvon ahte deaŧaleamos sivvan dása lei šákšabivdu, go ovdal ledje olbmot šávšša bivdan vuonaid siste iežaset unna fatnasaččaiguin, ja dál lei šákša mannan dađistaga fávlelii. Guoli fertii dál bivdit rabas ábis, gosa ii sáhttán vuolgit jus ii lean juo hui fiertu. Dan dihte ožžo dán bivddus eanemus ávkki "dat vierro Guollebivdit, geain leat stuorit ja buoret Fatnasat go ámtta iežas ássiin." (FAB 1886-85: 32). ¶
Monnečoaggin ja uvjačohkken lei mávssolaš vuotnaguovllu olbmuide. Sállanis muitalit ahte doppe čogge eanas ruovttudoalut moniid. Vuide moniid ja bidje sádduid sisa vai riibe juovllaide. ¶
• Bivdit eará jávrriin. Go guolit unno ovtta jávrris, de vuoiŋŋastahtte jávrri muhtun jagi vai guolit lassánit. • Nuohti geassit. Muitaleaddjit lohket dan hui deaŧalaš dikšunvuohkin. • Oivošiid ráidnet: Dan dahke muhtomin, jus bearaš dahje bearrašat dušše ieža bivde jávrri. • Buođđun: Giđđat buđđo oivošiid dain jávrriin main ledje badjelmeare vuskonat ja hávggat, ja ráhkadedje ođđa gođđobáikkiid. Go guolli lei gođđan (rásiid sisa coaganii), coahkudedje fas jávrri ja meađđemat šadde goikásii ja billohuvve. ¶
Stuoravuonas Lágesvuonas muitalit olbmot ahte ovdal dulvadeami doppe lei vuonas jiekŋa ja buorre dorskejuoŋasteapmi. Maŋŋel dulvadeami jávkkai jiekŋa ja snoranuohttefatnasat bohte vuona sisa ja bivde buot dorski. Báikki álbmot massii dáinna lágiin riggodaga almmá makkárge buhtadusa haga. ¶
1918-70 áigodaga mannolat lei dákkár čearddalaš guovllujuogu bieđganeami guvlui. Nu lei sihke eambbo dáččaid lassáneami geažil, go sisa fárrejedje, muhto maiddái dáruiduhttima geažil - mii lei sihke politihkalaččat mearriduvvon ja stuoraservodaga báidnima geažil. Náitališgohte eambbo seahkálaga, ja servodaga dábálaš sirddolašvuohta maid lássánii. Sáhttit čujuhit 1930 olmmošlohkamii mas oaidnit ahte dárogielagiid lohku lassánii buot Finnmárkku suohkaniin, earret Kárášjogas ja Sállannuoris. Doppe manai dárogielagiid lohku hui veahá maŋos (1930 olmmošlohkan: tab. 1, s. 8-9). ¶
Ruktobiilajohtolat maid dađistaga lassánii ja doppe gos lei duppal johtolat fatnasiin ja biillain, vuodjigohte ruktobiillat dađistaga eambbo, čálii Fixdal 1938:s (Fixdal 1938: 62) 1918:s álggahuvvui juo Norgga guhkimus biilaruktu, mii manai Ladnesunddas Ráttovutnii. 1930-jagiin ledje 8 ruktobiilasearvvi Finnmárkkus ja dan seammá logijagi sisa vuodjigohte muohtaboltunbiillat doalahit geainnuid rabasin dálvet, omd. Čáhcesullo-Deanu-geainnu dálvet 1933-34 (Jakobsen 1966: 75 ja NAF avd. Hammerfest Karasjok 1984: 10) 1937 dálvvi doalahedje rabas 221 km geainnu (FFF 1938: ášši 15, s. 52) ¶
Rádjoruhta sisa (RS) / Foandakapitála 1/1 – 2005 muttus 2005 juolludeamit Foandda hálddus buohkanassii Máksojuvvon doarjagat 2005 Foandda kapitála 31/12 – 2005muttus Doarjjalohpádusat fámus 31/12 – 2005 Sámi ovddidanfoandda badjebáza 2005’s ¶
Rádjoruhta sisa (RS) / Foandakapitála 1/1 – 2005 muttus 2005 juolludeamit Gohččojuvvon seastin 2005 Foandda hálddus buohkanassii Máksojuvvon doarjagat 2005 Foandda kapitála 31/12 – 2005 muttus Gohččojuvvon seastin 2006 Doarjjalohpádusat fámus 31/12 – 2005 Sámi ovddidanfoandda 2005 boađus ¶
siidaoasi doarjjaoasi siidaoasi boazologu mielde, oktan geahččobohccuiguin. Mearrádusasiidaoasidoarjjamávssubirra sáhttá ovddidit fylkkaboazodoallostivrii, mii sáhttá rievdadit mearrádusa jus doarjjamáksu ii leat govt tolaš orohaga doaimmaid ektui. Diekkár dárkkis teami sáhttá gáibidit gávcci vahkku sisa maŋŋel go siidaoassi oaččui mearrádusa doarjaga birra. Jus doarjja ii máksojuvvo, de massá siidaoassi iežas jienastanvuoigatvuođa dassážii go vealgi mák sojuvvo. Doarjaga loahpalaš mearrádus lea bággo bearrama vuođđun. ¶
Siidaoasi jođiheaddji sáhttá ovddidit mearriduv vonnjuolggadusaidguohtungeavaheamibirra eananjuohkindiggái guđa mánu sisa maŋŋel go fylk kaboazodoallostivra lea daid dohkkehan. Eanan juohkindiggisáhttáduššindahkatguohtungea vaheami njuolggadusaid mat leat soapmásiidda govttoheamit, dahje rihkkot vuoigatvuođaid mat leat erenoamáš riektevuođu olis ásahuvvon. Jus leat garra ákkat, de sáhttá fylkkaboazo doallostivra sierralobi (dispensašuvnna) bokte ložžet guohtungeavaheami njuolggadusaid. Guohtungea vaheami njuolggadusaid rihkkun gieđahallojuvvo 13. kapihttala njuolggadusaid mielde. ¶
Boazoguohtunguovlluin mat leat ásahuvvon § 3–2 vuođul, leat fámus čuovvovaš mearrádusat beatna giid hárrái lassin daidda njuolggadusaide mat láh kamearrádusaid vuođul muđui leat fámus: Beatnaga eaiggádis ja hálddašeaddjis lea ere noamáš ovddasvástádus das ahte beana dain guov lluin gos bohccot lobálaččat leat, ii beasa ruohttat luovos muđui go duođaštuvvo ahte dat lea dohkálaš geahčuvuolde.Beatnagaeaiggátdahje hálddašeaddji galgá fuolahit ahte beana, vaikko vel lea ge geahču vuolde dahje báttis, ii dárbbašmeahttu mit ráfehuhte ii ge gavdnje bohccuid, geahča § 10– 3. Bohccuid eaiggát sáhttá gáibidit ahte beana mii ráfehuhttá bohccuid, galgá veddojuvvot visttis dan botta go son lea johtimin orrunsajiid dahje eanan doalu geassesajiid meaddel. Cuoŋománu 1. beaivvi rájes gitta borgemánu 20. beaivvirádjáigalgábeatnagaeaiggátdahje hálddašeaddjiveadditbeatnagabáttisdahje dohkálaččat veaddit visttis dahje áiddi siste dakkár báikkiin gos bohccot lobálaččat leat. Gonagas sáhttá mearridit ahte beatnagat galget veddojuvvot báttis dahje dohkálaččat leat visttis dahje áiddiid siste vis sis guovlluin, maiddái olggobealde namuhuvvon mearreáiggi, jus dat boazodoalu guovdu lea ere noamáš dárbbašlaš. Dán oasi mearrádusat eai guoskka beatnagiidda mat leat anus boazodoalus eai ge oahpahuvvon oapmebeatnagiidda mat leat anus oapmeguođoheamis.Politiijasáhttáerenoamáš dilálašvuođain čoavdit eaiggáda dahje hálddašeaddji geatnegasvuođas veaddit beatnaga báttis dahje visttis dahje áiddi siste, maŋŋel go guos kevaš orohatstivra lea beassan buktit iežas oaivila. Beatnaga mii akto ruohttá olbmo haga luovosin guovlluin namuhuvvon dán paragráfa nuppi oasis, sáhttá váldit gitta boazoeaiggát, boazovázzi, boazo bearráigeahčči ja politiija dahje olmmoš guhte daid ovddas doaibmá. Beatnaga mii ruohttá luovosin guovlluin gos lea veaddingeatnegasvuohta goalm mát oasi vuođul, sáhttá gii ihkinassii gitta váldit. Beatnaga mii gávnnahallá bohccuid oaguheame dahje dastan lahkosiin dan olis go lea oaguhan dahje vahágahttán bohccuid, dakkár guovllus gos boazu lobálaččat oažžu leat, sáhttá gii ihkinassii gitta vál dit dahje goddit. Boazoeaiggát, boazovázzi dahje boazobearráigeahčči sáhttá mánu sisa gáibidit dak kár beatnaga goddojuvvot, go namuhuvvon lea. Boa zoeaiggát, boazovázzi dahje boazobearráigeahčči sáhttá maiddái gáibidit dakkár beatnaga goddojuv vot, mas lea dáhpin bohccuid oaguhit, jus beana ii veddojuvvo báttis dahje visttis dahje áiddi siste, dan áiggi go bohccot lobálaččat leat duovdagiin. Gáibá dusas lea erenoamážit bággočađaheami bággen vuođđu bággočađahanválddi olis bággočađahanlága 13. kapihttala njuolggadusaid vuođul. Gittaváldojuvvonbeanagalgádikšojuvvot dohkálaš ládje. Dat galgá jođáneamos lági mielde addojuvvot politiija háldui, mii galgá meannudit gustovaš njuolggadusaid mielde gittaváldojuvvon omiid birra. Beatnaga eaiggát dahje hálddašeaddji máksá goluid mat leat gártan ja buhtadusa barggu ovddas. Beatnaga eaiggát ja hálddašeaddji leaba geatne gasat ovttas, nubbi nuppi ovddas, máksit buhtadusa vahága ovddas maid beana dagaha bohccuide ja goluid ja hehttehusaid ovddas mat boazoeaiggádii gárttažet, go beana lágahemet oaguha dahje gavdnje bohccuid, go bohccot lobálaččat leat orrume dahje jođidettiin, geahčakeahttá siva. Olggobealde §:s 3–1 namuhuvvon boazoguoh tunguovlluid galgá suoidnemánu 9. b. 1926 láhka nr. 4 ovddasvástádusa birra beatnaga dahkan oap mevahága ovddas adnojuvvot maiddái boazovahá giidhárrái, nu guhkás go láhka heive. ¶
Mearkkašumit § 13–5: Dáinna mearrádusain boahtá vejolašvuohta čállit sáhkuid. Čuoggás 9.9.3.3 lea dan birra čállojuv von eambbo. Go sáhkku celkojuvvo, de sáhttá son geasa dat celkojuvvo, 60 beaivvi sisa gáibidit mearrádusa guorahallot ođđasis. Dán mielde lea vejolaš vuodjit ášši dábálaš duopmostuoluide, muhto dat eaktuda ahte son ieš aktiivvalaččat ovddida ášši. Sáhkko cealkin lea nappo earáládje go dábálaš vuohki man mielde eiseválddit fertejit vuodjit ášši vai ožžot bággočađahanvuođu. Loahpalaš duomu ja seammadássásaš sáhkko cealkima váikkuhus lea ahte eiseválddit sáhttet čađahit dárbbašlaš doaimmaid su rehkega nala geasa sáhkkocealkka guoská, nu ahte dasa ii dárbbašuvvo riektecealkámuš bággočađahanlága § 13–14 olis. Leaevttohuvvon60beaivviáigemearri čuoččaldahttit ášši vai boazoáiggát olle guorahallat javejolaččatháhkatadvokáhttaveahki.Boazo doallu lea dakkár ahte sáhttet gollat oallut beaivvit go ii beasa poastta dahje eará ođđaáigásaš vugiid bokte gulahallat ja dan dihte dárbbašuvvojit guhkit áigemearit go servodagas muđui. Sáhkku sáhttá celkojuvvot buot dilálašvuođain goas lága olis lea addojuvvon gohččun. Jus lea gohččojuvvon gaikut lobihis áiddi, de sáhttá celko juvvot sáhkku jus gohččun ii čuvvojuvvo. ¶
9 dusat maid almmolašvuohta lea ceggen...” Dát mearkkaša ahte leat dušše orgánat main lea čatnašupmi stáhtii dahje gildii main lea geatnegasvuohta gea vahit báikenama mearriduvvon čállinvuogi doaimmastis. Priváhta riektesub jeavttat eai dárbbaš atnit báikenama almmolaččat mearriduvvon čállinvuogi juos dain eai leat almmolaš hálddahandahkamušat. Almmolaš orgánat leat geatnegahttojuvvon geavahit báikenama čállinvuogi mii lea mearriduvvon njuolggadusaid §:s 6 ja mat leat čállojuvvon sisa báikenammaregistarii. Eará oktavuođain galget nammahámit mat ledje almmolašvuođa anus dalle go láhka gustogođii, geavahuvvot. ¶
Mii leat ovdalis raporttas ákkastallan 16-bits čálamearkačoahki (Unicode) sisa buktima beales. Dassážii go Unicode lea sajáiduvvan de facto standárdan, de šaddet ain máŋga dihtorprográmma ja eará elektrovnnalaš ráhkkanusa (mobiila, PDA, jna.) vuođđuduvvat 8-bits teknologiijai. Dan sivas bargojuvvo ain 8-bits sámegiel čálamearkačoahki standárdiserema beales. ¶
fylkkagielddaide main lea guovttegielalašvuođa fálaldat. Ráđđehusa mielas ii leat bistevaš čoavddus ruhtadit guovttegielalašvuođa goluid árvvoštan-doarjagiin. Dát ii váldde vuhtii dárbbašlaš diehttevašvuođa maid suohkanat dárbbašit sin ekonomiija plánemis. Ráđđehus lea dieđihan ahte suohkanproposišuvnnas 2002:s (St.prp.nr.82 (2000-2001)) ahte 10,2 miljovnna ruvnno mii lea addon árvvoštandoarjagin 2001:s, sirdojuvvo Sámediggái, mii juohká ruđaid suohkaniidda ja fylkkagielddaide. Lávdegotti eanetlohku deattuha B.evttoh.S.nr. 5 (2001-2002) ahte "eaktun lassi ruđaide lea dárbu gokčat duohta guovttegielalašvuođa goluid" . Gažaldat lea dattetge leamaš ovdal nai Stuoradikkis. Stuoradiggi mearridii 1996' juovlamánu 11.b. čuovvovaččat: “Stuoradiggi ávžžuha Ráđđehusa guorahallat bistevaš ja diehttevaš ruhtadanortnega mainna galgá gokčat guovttegielalašvuođa lassegoluid mat leat sámelága, 3. kap. sámegiela vuođul. Guorahallamis berre árvvoštallot galgá go dáid lassegoluid ruhtadeapmi biddjot sisa lága doaibmaguovllu suohkaniid ja fylkkagielddaid rámmadoarjagiidda” . Gielda- ja guovludepartementa lea árvvoštallan vejolašvuođa bidjat doarjagiid mat leat suohkaniidda ja fylkkagielddaide sisa dienasvuogádahkii. Doarjja mii váldojuvvo mielde dienasvuogádahkii juhkkojuvvo goluid čoavdaga mielde masa objektiivvalaš eavttut leat vuođđun. Guovttegielalašvuođa árvvoštan-doarjja lea leamaš addojuvvon guđa suohkanii ja lea leamaš juogaduvvon eará eavttuid mielde go dat mat leat dienasvuogádagas. Jus galgá oažžut ruhtajuogu maid hálida, de galggašii váldit atnui ođđa eavttuid dienasvuogádagas. 2001:s addojuvvui 10,2 milj. ruvn. árvvoštandoarjja guovttegielalašvuhtii. Lea Gielda- ja guovludepartementta árvvoštallan ahte jus 10,2 milj. doarjja galgá sajáiduvvat dienasvuogádahkii sierra eavttuiguin, de ožžot dát eavttut, ollislaš golločoavdagis, hui unnán deattu. Jus galgá oažžut dán doaibmat, de fertešii maiddái váldit atnui eanet desimálaid go maid dál dahket. Oktiibuot juhkkojuvvo meastta 30 miljárdda Kap. 571 boastta 60:s, ássiid-doarjja/goluiddássen. Lea maiddái eahpečielggas makkár objektiivvalaš evttuid muđui galggašii atnit juogadeamis. ¶
Bargojoavkku ovddasteaddjit Kárášjoga ja Guovdageainnu suohkanis oaivvildit ahte guovttegielalašvuođaruđat galget leat oassin rámmajuolludemiin suohkaniidda. Dát ovddasteaddjit eai oainne ahte galggaše leat váttisvuođat dasa ahte mearridit objektiivvalaš eavttuid jahkásaš ruhtajuolludemiide mat leat suohkaniidda. Dát ovddasteaddjit oaivvildit ahte dat ágga ahte váldit atnui eanet desimálaid vai oažžu dán sisa dienasvuogádaga goluid čoavdagii, ii leat doarvái ággan dasa ahte ii ¶
Báikenamat leat gáhttenveara nugo eará ge dološmuittut. Daddjo ovdabargguin ahte gielalaš minoritehtain berre dábálaččat leat vuoigatvuohta oažžut geavahišgoahtit iežaset báikenamaid, jus "erenoamáš geavatlaš dahje teknihkalaš váttisvuođat" eai moktege hehtte dan. Ovdanboahtá muđui báikenammalágas oktan láhkaásahusaiguin ahte ea.ea. almmolaš orgánat, opmodateaiggát ja báikenammakonsuleanttat sáhttet álgaga dahkat dasa ahte dahkko mearrádus muhtin báikenama čállinvuogi birra njuolggadusčállosa mielde. Go čállinvuohki lea mearriduvvon ja čállojuvvon báikenammaregisttarii, de leat almmolaš orgánat geatnegahtton geavahit dan čállinvuogi kárttain j.s. Lága §§ 6,7 ja 8 mielde ja láhkaásahusa §§ 4-1, 42 ja 5-1 mielde lea suohkaniin guovddáš doaibma dan proseassas man vuođul čállinvuohki mearriduvvo. Báikenamaid čállinvuogi áššit váldojit ovdan dainna orgánain mii lea mearridanorgánan – suohkanat go galget namat suohkanlaš luottaide, rusttegiidda j.s., fylkkagielddat go galget namat fylkkagieldda luottaide, rusttegiidda j.s., ja guoskevaš stáhtaorgánat go galget namat stáhtalaš guovlluide, rusttegiidda j.s. Stáhta kártadoaimmahat lea mearridanorgánan eará namaid čállinvuohkái, omd. árbejuvvon gevahannamat ja luondduneaguid namat nugo eanut/jogat, jávrrit ja várit. Dávjá lea nu ahte meannudit ollu namaid oktanis, daningo nammaáššit dábálaččat čuožžilit kártaalmmuhemiid ja giligirjjiid almmuhemiid j.s oktavuođas. Áššečilgen lea ná: Mearridanorgána sádde áššiid nammakonsuleantabálvalussii, mas lea viidášet áššemeannudeami ovddasvástádus. Nammakonsuleanttat ráhkadit gaskaboddosaš ávžžuhusa čállinvuogi birra, mii sáddejuvvo mearridanorgánii gulaskuddamii. Suohkanis lea cealkámušvuoigatvuohta buot áššiin mat gullet suohkanii ja galgá maiddái fuolahit ahte earát geain lea vuoigatvuohta buktit cealkámuša eaŋkiláššiin, ožžot njuolggo dieđu ášši birra, oktan nammakonsuleanttaid ávžžuhusain. Maŋŋel báikkálaš gulaskuddanvuoru galgá suohkan sáddet iežas cealkámuša ja buot cealkámušaid mat leat boahtán sisa ruovttoluotta konsuleanttaide, mat de buktet loahpalaš ávžžuhusa mearridanorgánii. Nammakonsuleanttaid ja gulaskuddancealkámušaid vuođul dahká dasto mearridan- ¶
Dasa lassin addojuvvo doarjja oahppovirgelobiide jus áigu váldit sámegiel joatkkaoahpu. Juohke oahpahusdiimmus lea máksojuvvon doarjja leamaš 239 ruvnno gitta 2001 rádjái. 2002 rájes lea máksomearri lassánan nu ahte lea dál 246,50 diibmui. Dát meroštallannjuolggadusat biddjojit vuođđun juolludeapmái: a) Hálddašanguovllu suohkanat (mat čuvvot O97-Sámegiella). Doarjjavuoigaduvvon diimmuid lohku mearriduvvo dan vuođul man ollu eanet diimmut dárbbašuvvojit sámegiel ja sámegillii oahpahusa geažil. b) Suohkanat hálddašanguovllu olggobealde main lea sámegiel ja sámegillii oahpahus 1. giellan. Skuvllaide/klássaide main lea sámegiel ja sámegillii oahpahus mearriduvvo doarjjavuoigaduvvon diimmuid lohku klássalogu netto lassáneami vuođul mii suohkanis lea skuvlla/ klássa ásaheami geažil. c) Suohkanat hálddašanguovllu olggobealde main lea sámegiel oahpahus 2. giellan. Doarjjavuoigaduvvon diimmuid lohku mearriduvvo dan vuođul man galle joavkku ožžot sámegiel oahpahusa. Molsundiimmut: Doarjjavuoigaduvvon diimmuid lohku fátmmasta diimmuid mat leat molsojuvvon bargguide. Molsunresursa galgá gokčat oahpponeavvuid ovddideami ja lassebarggu mii oahpaheaddjis lea váilevaš oahpponeavvuid dihte. 1.1.2002 rájes gártá molsunresursa leat resursan maid skuvllat sáhttet geavahit gieđahallat "erenoamáš váttisvuođaid" . Ruđat bohtet dattetge addojuvvot seamma vuođu mielde 2001:s danin go skuvllat ožžot seamma lassegoluid go ovdal. Jagi 2002 mielde árvvoštallojuvvo galgá go doarjja molsumii ain leat erenoamášdoarjjan nugo dál, dahje berre go doarjja biddjojuvvot sisa suohkaniid rámmadoarjagii. Oahppovirgelobi ortnet: Sámegiel joatkkaoahpahusa váste ožžot Nordlándda, Tromssa ja Finnmárkku suohkanat doarjaga oahppovirgelobiide. 2002 rájes fátmmasta ortnet maiddái lullisámi guovlluid. Virgelobiid addet dábálaččat jahkái. Oahpaheaddji geatnegahttá oahpahit sámegiela dahje sámegillii giellaseaguhusguovllus guovtti jahkái maŋŋel go geargá oahpuin. Doarjja galgá gokčat oahpaheaddji vuođđobálkká. Iešguđet suohkanat árvvoštallet galgá go ahkelasáhus, mii lea earru gaskal oahpaheaddji vuođđobálkká ja bálkáceahki mii ¶
Suohkanat mat leat geatnegahtton addit oahpahusa sámi oahppoplána vuođul, O97 Sámegiella, dárbbašit stuorát areálaid oahpahussii vai sáhttet deavdit oahppoplána áigumušaid. Dál dat guoská sámegiela hálddašanguovllu suohkaniidda. Sámi oahppoplánaid mielde gávdnojit máŋga vejolaš sámegieloahpahusa dási: Samegiella 1. giellan, sámegiella 2. giellan ja sámegiella ja sámi kultuvra. Dát gáibida dávjjit klássa- ja joavkojuohkimiid, mii lea hui areálgáibideaddji. Duodjefága, mii sámi oahppoplána oahpahusas lea boahtán dáidda- ja duojárfága sadjái, lea maiddái erenoamáš areálgáibideaddji go dárbbašuvvojit rájut ja galmmidanlanjat vai sáhttá vurket ávdnasiid, bádjelanjat mat duhtadit gáibádusaid ahte lea ráinnas áimmu ja njuoskalanjat gos sáhttá gieđahallat ávdnasiid maid geavaha fágas. Investerendárbbuid ovdamearkan namuhuvvo Deanu gielda mii oaččui 3,5 miljovnna ovttagearddejuolludeami árvvoštallanruđain jagis 2001 prošekteret ja huksegoahtit ođđa sámeskuvlla. Skuvlla golut leat meroštallojuvvon leat unnimusat sullii 23 miljovnna ruvnno. Suohkan lea deattuhan ahte sierra sámeskuvla lea mearrideaddjin vai sihkkarastá sámegiela boahttáiggi suohkanis, ja ahte skuvlavisti njuolgut lea lassegollu danin go dárogielat ohppiid livčče ovddemusat sáhttán bidjat dálá dárogielat klássaide, ja ahte dát investerendárbu boahtá lassin suohkana eará skuvllaid dábálaš investerendárbbuide. Suohkan lea maiddái čujuhan dasa ahte eará sámeskuvllat eará riikaosiin leat ožžon stáhtalaš ruhtadeami cegget sámeskuvllaid. Eará áigeguovdilis ovdamearkan lea Divttasvuona suohkan mas lea sihke sámi oahppoplána, O97 Sámegiella, ja nášuvnnalaš oahppoplána mielde oahpahus Ájluovtta skuvllas. Suohkan lea máŋgii dovddahan ahte dárbbaša investerendoarjaga viiddidit skuvlla areálaid vai sáhttá deavdit sámi oahppoplána ulbmila ja gáibádusaid. Suohkan lea meroštallan huksema/huksenrievdadusa máksit gaskal 5,5 – 6,4 miljovnna ruvnno. 2002 stáhtabušeahtas lea biddjon sisa ođđa stáhtalaš doarjjaortnet ođđavisttiide, ja ođasmahttit ja divodit dálá skuvlarusttegiid. Ortnet ásahuvvui 1.1.2002:s ja Viessobáŋku hálddašan dan. Mihttomearri ortnegiin lea sihkkarastit buot vuođđoskuvlla ja joatkkaskuvlla ohppiide ¶
Julevsámegiela fágagirjerájus: Leat almmuhuvvon váidalahtti unnán julevsámi girjjit ja oahpponeavvut. Lea dehálaš ahte skuvllas leat buot mat dál gávnojit. Oahpaheddjiide, geat oahpahit sámegiela ja sámegillii, lea dehálaš gávdnat heivvolaš čáppagirjjálašvuođa mat sáhttet leat veahkkin, geavahit ohcangirjjiid ja gávdnat lassečáppágirjjálašvuođa ohppiide. Danin lea dárbu oastit sisa buot julevsámi lohkamušaid ja sátnegirjjiid ja visot heivvolaš davvisámi girjjálašvuođa, ja ásahit sierra girjerádjosa oahpaheddjiide mii lea heivehuvvon ¶
Finnmárkkus leat eanemus oahppit geat ožžot sámegiel oahpahusa. Finnmárkku fylkkagielda fállá sámegiel oahpahusa fylkka joatkkaskuvllaid ohppiide, ja geat devdet dakkár ohppiidvuoigatvuođaid lága mielde. Muhtin ohppiin geain lea álbmotregistrerejuvvon adreassa Finnmárkkus, ja geat leat beassan sisa oahpposurggiide eará fylkkain, háliidit sámegiel oahpahusa. Jus okta oahppi oažžu oahpahusa eará fylkkas, de sáhttá skuvlafylka gáibidit ruovttufylkka ruovttoluottamáksit goluid mat leat badjel dan maid skuvlafylka oažžu gokčojuvvot stáhtas sámegiel oahpahussii. Stáhta oahpahuskantuvra meannuda doarjjaohcamiid skuvlaeaiggádiid ohppiidbajilgovaid vuođul. Finnmárkku fylkkagielda oažžu dušše doarjaga ohppiide geat leat váldojuvvon sisa fylkka iežas skuvllaide. Stáhtadoarjja ii addojuvvo iežas ohppiide geat ožžot sámegiel oahpahusa eará fylkkain. Jus eará fylkkaid sámegieloahpahusa golut ohppiide geain lea álbmotregistrerejuvvon adreassa Finnmárkkus, leat badjel dan supmi maid sii doarjjaeavttuid mielde sáhttet oažžut, de ferte Finnmárkku fylkkagielda daid gokčat. Doaibmi doarjjaeavttuiguin boahtá sámegiel oahpahusa iešgokčan iežas fylkkas lassánit. Golut bohtet rievddadallat jagis jahkái, dan duohken mot ohppiid lohku ja geavatlaš čovdosat leat. Dát lea dattetge prinsihpalaš gažaldat. ¶
Ráissa ja Vuotnasiidda joatkkaskuvllat leat šiltejuvvon sámegillii. Ii oktage eará skuvla leat dahkan álgaga dakkár šiltemiidda. Unnán dahje ii mihkkege dieđihuvvo sámegillii, earret Ráissa joatkkaskuvllas. Easkka 2001:s ledje muhtun dieđáhusat sisaváldima ja oahppofálaldagaid birra sámegillii. Sisaváldin-ohcamiid eai sáhte meannudit sámegillii. Eai makkárge iešráhkaduvvon njuolggadusat dahje skovit leat jorgaluvvon sámegillii. Ráissa joatkkaskuvllas lea leamaš okta skuvlakataloga sámegillii. Seminára ovttaiduhttit sámi gažaldagaid oahpahussii lágiduvvui Ráissa joatkkaskuvllas 1996:s. Eará skuvllat ožžo sullásaš seminára fálaldaga, muhto ii lean makkárge beroštupmi dasa. Sáččá joatkkaskuvllas leat leamaš fáddábeaivvit sámi kultuvrra birra. Sámedikki guovttegielalašvuođadoarjja lea adnon doarjut oastit sisa sámi girjerájusgirjjiid Ráissa ja Vuotnasiidda joatkkaskuvllaide. Skuvllat main leat sámegielat oahppit ja guovddášhálddahus geavahit ollu návccaid oažžut sámegiel ¶
Bargojoavku lea ovdanbidjan goluid mat suohkaniin dál leat guovttegielalašvuođa doibmii álbmoga váste. Bargojoavku deattuha ahte lea eahpesihkarvuohta čadnon dasa man stuorrát duohta lassegolut leat, danin go lea váttis dovddiidahttit dáid suohkanlaš rehketdoaluin (vrd. kapihttal 6.1.3 mas meroštallama vuohki lea lagabut čilgejuvvon). Bargjoavku lea erenoamážit geahččan čuovvovaš guovttegielalašvuođagoluid: - suohkaniid hálddatlaš- ja doaibmagolut suohkanhálddahusas (tabealla 8) - muhtin válljejuvvon golut vuođđoskuvllahálddahusas nugo oastit sisa oahpponeavvuid, máŋgen, eanet klássa/-joavkolanjat ja eanet hálddašeapmi skuvlahovdengoddái, oktan jorgalemiin/dulkomiin (tabealla 9) - eará golut vuođđoskuvlla skuvlahálddahusas; áššemeannudeapmi, almmuheapmi, fierpmádatovttasbargu, ovdánahttit báikkálašheivehuvvon oahpponeavvagiid, j.e (tabealla 10) Suohkanat ožžot oktiibuot sullii 12 miljovnna unnit doarjaga go meroštallojuvvon golut mat leat go galgá doaimmahit guovttegielat suohkanhálddašeami (vrd. tabealla 11). Bargojoavku oaivvilda ahte doarjja mii galgá gokčat suohkaniid guovttegielalašvuođagoluid, ja maid Sámediggi dál hálddaša, oanehit áigái berre lasihuvvot nu ahte suohkanat ožžot gokčojuvvot dálá guovttegielalašvuođa goluid. Bargojoavku lea maiddái ovdanbuktán meroštallama suohkaniid ovdánahttindárbbus go galgá sáhttit deavdit doaibmi guovttegielat hálddahusa ja guovttegielat suohkana mihttomeriid, vrd. kapihttal 8. Tabealla 18 čájeha ahte suohkaniin lea ovdánahttindárbu oktiibuot sullii 26 miljovnna ruvnno bargui nannet suohkaniid guovttegielalašvuođa. Bargojoavku oaivvilda ahte guhkit áigge vuollái ferte rehkenastit lasihit ruhtajuolludemiid suohkaniid guovttegielalaš- ¶
Lágat ja njuolggadusčállosat eai doarvái bures sihkka rastte oláheami go fievrruide galgá sisa ja olggos. Ru ovdemáđiijá láhkaásahusat gáibidit láhččema sidjiide geain leat áiccan- ja lihkadanváttut, muhto eai dátge gáibádusat leat áibbas čielgasat ja lea danin dárbu nan noset gáibádusaide. Eanas oktasašfievrrideapmái juol luduvvo stáhtadoarjja, muhto stáhta ii leat válljen sorj jástit doarjaga dasa ahte fálaldat árjjida mearriduvvon standárda. Fylkasuohkaniin lea vejolašvuohta bidjat oláhangáibádusa go juolludit doaibmalobi busse- ja fe argafidnodagaide, muhtu lávdegotti dieđuin dát vejo lašvuohta ii leat geavahuvvon. ¶
Muhtumin bivde nu unnán guliid, ahte ii lean doarvái borramuššan. Buđeaita lei dalle váldobiebmu. Sii vušše goikaduvvon dorskeoivviid buđeitabáidnan. Dábálaš lei maid vuoššastit sávzzabuoiddi, bidjat dan sávzzačoavjji sisa ja heŋget goikat. De sáhtte čuohppat bihtáid ja daid bassit bánnos buđetbáinnan, dahe atnit dan suvlin guollái. ¶
Geassenávet ja áidi leaiberávuin. Dán áiddis leat dušše eaŋkilseaibehat. Geassenávet lea gittiid ja meahci gaskkas. Sii luite gusaid luohkkái guohtut, ja válde daid sisa bohčimii eahkedis. Dien ládje besse rásit šaddat ovdal go galge láddjet. Govvideaddji: Tove Haugerudbråten. ¶
Fásta bargiin lea buorre gelbbolašvuohta sámegielas (unnimustá sámegiella gaskafága). Álgu-gurssas 2002 čavčča Kjallaug Isaksen oažžu oahpahanpraksisa maid son dárbbaša praktihkalaš pedagogálaš oahpu oktavuođas. Dan lassin bálkkáhit báikkálaš giellavehkiid gielladoaluid oktavuođas. ¶
Áigi golai, de badjeolbmot bohte seammá báikái. Nieidda eadni lei okto siiddas dalle go amas nisu bođii sisa goahtái. Nisu dajai: “Buorre beaivi, láhčaman!” ¶
Sámedikki doarjjastivra sáhttá Sámedikki bušeahttamearrádusaid vuođul ja mearriduvvon njuolggadusaid vuođul, mearridit dárkilet doarjjapraksisa iešguđet doarjjaortnegiid oktavuođas. ¶
Sámedikki doarjjastivra sáhttá Sámedikki bušeahttamearrádusaid vuođul ja mearriduvvon njuolggadusaid vuođul, mearridit dárkilet doarjjapraksisa iešguđet doarjjaortnegiid oktavuođas. ¶
Sámedikki doarjjastivra sáhttá Sámedikki bušeahttamearrádusaid vuođul ja mearriduvvon njuolggadusaid vuođul, mearridit dárkilet doarjjapraksisa iešguđet doarjjaortnegiid oktavuođas. ¶
Plánejuvvon prošeavttat mat eai šatta álggahuvvot, galget golmma mánu sisa raporterejuvvot Sámi giellaráđđái. ¶
Plánejuvvon prošeavttat mat eai šatta álggahuvvot, galget golmma mánu sisa raporterejuvvot Sámi giellaráđđái. ¶
Sámediggi galgá sáddet sisa jahkeraporttaid sisdoaluin mii lea namuhuvvon d.g. čuo. 1-3.2 ja áigodatraporttaid daidda áigemeriide mat juolludusreivviin leat mearriduvvon. ¶
Sámediggi galgá sáddet sisa jahkeraporttaid sisdoaluin mii lea namuhuvvon d.g. čuo. 1-3.2 ja áigodatraporttaid daidda áigemeriide mat juolludusreivviin leat mearriduvvon. ¶
Davvesiidda gielddas; Dáigevuona skuvlabiire, Siskkit Lágesvuotna Sáltesavjjus Beahkkirvuona sisa ja vuotnaráigge Davvesiidda gielddas ¶
Sámediggi lea viiddidan ovddidanfoandda eanadieđalaš doaibmaguovllu ođđajagemánu 1. b. 2005 rájes. Dan ođđa doaibmaguovllus leat x gieldda dahje gielddaid oasit (lohku biddjojuvvo sisa maŋŋá go Sámediggi lea dahkan mearrádusa skábmamánus 2004). Viiddideami geažil ferte čavgadeappot vuoruhit doaibmabijuid addojuvvon juolludusrámma siskkobealde. ¶
Finnmárkku Allaskuvlla Dearvvašvuođaossodat lea dán rádjái váldán sisa guokte joavkku sámegielat buohccidivššárlávdaohppui Guovdageainnus. Okta joavku lea geargan oahpuin ja ođđa joavku álggii 1999 čavčča. Sámediggi doarju Ráđđehusa mihttomeari joatkit buohccidivššárlávdaoahpuin. Mihttomearri ferte leat ahte lokaliseret oahpahusa dárbbu ja ohcciidlogu mielde. Dát attášii njuovžilet ja nannoset organiserema ja buoret vejolašvuođaid váldit oahpu ruovttubáikkis. Dákkár organiseren dagaha maiddái ahte sámegielat ohcciide livččii álkit beassat váldit oahpu. ¶
Finnmárkku Allaskuvlla Dearvvašvuođaossodat lea dán rádjái váldán sisa guokte joavkku sámegielat buohccidivššárlávdaohppui Guovdageainnus. Okta joavku lea geargan oahpuin ja ođđa joavku álggii 1999 čavčča. Sámediggi doarju Ráđđehusa mihttomeari joatkit buohccidivššárlávdaoahpuin. Mihttomearri ferte leat ahte lokaliseret oahpahusa dárbbu ja ohcciidlogu mielde. Dát attášii njuovžilet ja nannoset organiserema ja buoret vejolašvuođaid váldit oahpu ruovttubáikkis. Dákkár organiseren dagaha maiddái ahte sámegielat ohcciide livččii álkit beassat váldit oahpu. ¶
Plánejuvvon prošeavttat mat eai šatta álggahuvvot, galget golmma mánu sisa raporterejuvvot Sámi giellaráđđái. ¶
Plánejuvvon prošeavttat mat eai šatta álggahuvvot, galget golmma mánu sisa raporterejuvvot Sámi giellaráđđái. ¶
Sámediggi galgá sáddet sisa jahkeraporttaid sisdoaluin mii lea namuhuvvon d.g. čuo. 1-3.2 ja áigodatraporttaid daidda áigemeriide mat juolludusreivviin leat mearriduvvon. ¶
Sámediggi galgá sáddet sisa jahkeraporttaid sisdoaluin mii lea namuhuvvon d.g. čuo. 1-3.2 ja áigodatraporttaid daidda áigemeriide mat juolludusreivviin leat mearriduvvon. ¶
Dán čoahkkima fáddán lei iešmearrideapmi, eanavuoigatvuođat ja julggaštuseavttuhusa15. - 18. artihkkalat. Norga dohkkehii sáhkavuorustis eamiálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa, muhto háliidii ložžet eanavuoigatvuođaid. Norga lea ovdal dadjan 15. -18. artihkkaliid birra ahte sáhttá dohkkehit teavstta nugo lei álggos. Stáhtat geahččaledje liikká soabadit gaskaneaset, ja danne leat artihkkalat evttohuvvon rievdaduvvot veahá. Dasto biddjojuvvui eamiálbmot — indigenous peoples ruođuid sisa teavsttas, danne go buot stáhtat eai leat dohkkehan peoples doahpaga geavaheami. Dán eai dohkkehan eamiálbmogat (NGO). Vaikke vel eai leange ovttaoaivilis, de ferte atnit buorrin dan go máŋga stáhta bargojoavkku čoahkkimis rahče vai bargu jotkojuvvošii. ¶
e) Porsáŋggu gielda. Vuotkevuotna, Muotki, Muorralvuotna, Gádde-Iččát Muosáid gielddas, Dáigevuona skuvlakreatsa, Siskkit Lágesvuotna Sáltesavjjus - Beahkkirvuona sisa ja vuotnaráigge Davvesiidda gielddas. ¶
e) Porsáŋggu gielda. Vuotkevuotna, Muotki, Muorralvuotna, Gádde-Iččát Muosáid gielddas, Dáigevuona skuvlakreatsa, Siskkit Lágesvuotna Sáltesavjjus - Beahkkirvuona sisa ja vuotnaráigge Davvesiidda gielddas. ¶
Jos dárbbašat veahki logget sisa ja diŋgot, de váldde oktavuođa Via Travel Alta, Monika Nesse Bredal, telefon 78 44 95 55. ¶
Go ohcá ruhtadoarjaga oastit bivdofatnasa de galget earret eará fatnasa haddefálaldat ja mearkaregister leat mildosin. Haddefálaldat ja fatnasa mearkaregister leat vuođđun dasa ahte sáhttá go addit ruhtadoarjaga prošektti. Ohcanáigi lea deahálaš ohcama mearrádussii. Jus rievdada dán praksisa de mielddisbuktá dát váikkuhusaid ášši meannudeapmái. ¶
Sivvan 102 000 ru badjelgeavaheapmái lea ahte lea geavahuvvon eanet go dan, mii lei bušeterejuvvon 2003:s. Dáid ruđaid váldit sisa 2004:s go geavahit vástideaddji uhcit. Ruđat galget sajuštuvvot. Dát lea váldojuvvon vuhtii juovlamánu 31. b. 2003 dásodagas, ja nu maiddái bohtosis, mii biddjo ovdan kapihttalis 4.4.12. ¶
Buohkanassii čájeha arkiiva-, girjerádjo- ja diehtojuohkinbálvalusaid poasta 200 000 ru badjelgeavaheami. Sivvan dasa lea ovdamáksu 2004 juolludeamis sámi arkiivii. Dáid ruđaid váldit sisa 2004:s go geavahit vástideaddji uhcit. Ruđat galget sajuštuvvot. Dát lea váldojuvvon vuhtii juovlamánu 31. b. 2003 dásodagas, ja nu maiddái bohtosis, mii biddjo ovdan kapihttalis 4.4.12. ¶
Lávdegoddi bivdá ahte dat jahkásaš raporta doarjjastivrras dievasčoahkkimii maŋit áiggis sisttisdoallá dieđuid finánsapraksisa birra ja jus das lea spiehkasan. ¶
Finnmárkku Allaskuvlla Dearvvašvuođaossodat lea dán rádjái váldán sisa guokte joavkku sámegielat buohccidivššárlávdaohppui Guovdageainnus. Okta joavku lea geargan oahpuin ja ođđa joavku álggii 1999 čavčča. Sámediggi doarju Ráđđehusa mihttomeari joatkit buohccidivššárlávdaoahpuin. Mihttomearri ferte leat ahte lokaliseret oahpahusa dárbbu ja ohcciidlogu mielde. Dát attášii njuovžilet ja nannoset organiserema ja buoret vejolašvuođaid váldit oahpu ruovttubáikkis. Dákkár organiseren dagaha maiddái ahte sámegielat ohcciide livččii álkit beassat váldit oahpu. ¶
Finnmárkku Allaskuvlla Dearvvašvuođaossodat lea dán rádjái váldán sisa guokte joavkku sámegielat buohccidivššárlávdaohppui Guovdageainnus. Okta joavku lea geargan oahpuin ja ođđa joavku álggii 1999 čavčča. Sámediggi doarju Ráđđehusa mihttomeari joatkit buohccidivššárlávdaoahpuin. Mihttomearri ferte leat ahte lokaliseret oahpahusa dárbbu ja ohcciidlogu mielde. Dát attášii njuovžilet ja nannoset organiserema ja buoret vejolašvuođaid váldit oahpu ruovttubáikkis. Dákkár organiseren dagaha maiddái ahte sámegielat ohcciide livččii álkit beassat váldit oahpu. ¶
Dán čoahkkima fáddán lei iešmearrideapmi, eanavuoigatvuođat ja julggaštuseavttuhusa15. - 18. artihkkalat. Norga dohkkehii sáhkavuorustis eamiálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa, muhto háliidii ložžet eanavuoigatvuođaid. Norga lea ovdal dadjan 15. -18. artihkkaliid birra ahte sáhttá dohkkehit teavstta nugo lei álggos. Stáhtat geahččaledje liikká soabadit gaskaneaset, ja danne leat artihkkalat evttohuvvon rievdaduvvot veahá. Dasto biddjojuvvui eamiálbmot — indigenous peoples ruođuid sisa teavsttas, danne go buot stáhtat eai leat dohkkehan peoples doahpaga geavaheami. Dán eai dohkkehan eamiálbmogat (NGO). Vaikke vel eai leange ovttaoaivilis, de ferte atnit buorrin dan go máŋga stáhta bargojoavkku čoahkkimis rahče vai bargu jotkojuvvošii. ¶
Sámedikki ráđđádallamat neahtasNeahttasáddagat Sámedikki ráđđádallamiin veahkehivčče sámi álbmoga buorebut čuovvut sámepolitihkalaš divaštallama. Dál sáddejuvvojit ráđđádallamat NRK Sámi Radio digitála sáddagiid bokte. Dađibahábut leat hárvelohkosaš olbmot, geat ožžot sisa dán kanála, iige dát fálaldat váikkut politihkalaš diehtojuohkima lassáneami. Golut dán prošeavtta oktavuođas meroštallojuvvojit gártat kr 100 000 . ¶
Sámedikki ráđđádallamat neahtasNeahttasáddagat Sámedikki ráđđádallamiin veahkehivčče sámi álbmoga buorebut čuovvut sámepolitihkalaš divaštallama. Dál sáddejuvvojit ráđđádallamat NRK Sámi Radio digitála sáddagiid bokte. Dađibahábut leat hárvelohkosaš olbmot, geat ožžot sisa dán kanála, iige dát fálaldat váikkut politihkalaš diehtojuohkima lassáneami. Golut dán prošeavtta oktavuođas meroštallojuvvojit gártat kr 100 000 . ¶
Lávdegoddi bivdá ahte dat jahkásaš raporta doarjjastivrras dievasčoahkkimii maŋit áiggis sisttisdoallá dieđuid finánsapraksisa birra ja jus das lea spiehkasan. ¶
Sámedikki doarjjastivra sáhttá Sámedikki bušeahttamearrádusaid vuođul ja mearriduvvon njuolggadusaid vuođul, mearridit dárkilet doarjjapraksisa iešguđet doarjjaortnegiid oktavuođas. ¶
Sámedikki doarjjastivra sáhttá Sámedikki bušeahttamearrádusaid vuođul ja mearriduvvon njuolggadusaid vuođul, mearridit dárkilet doarjjapraksisa iešguđet doarjjaortnegiid oktavuođas. ¶
Sámedikki doarjjastivra sáhttá Sámedikki bušeahttamearrádusaid vuođul ja mearriduvvon njuolggadusaid vuođul, mearridit dárkilet doarjjapraksisa iešguđet doarjjaortnegiid oktavuođas. ¶
Sámi oahpponeavvuid ráhkadeapmái leat almmuhuvvon ruđat vai lágádusat ja eará oahpponeavvo-buvttadeaddjit sáhttet álggahit ođđa oahpponeavvoprošeavttaid. Áigemeari sisa leat boahtán ohcamat oktiibuot 20 miljon ruvnnu ovddas. Ohcamiid árvvoštallan ja vuoruheapmi dahkko guovvamánus/ njukčamánus. ¶
Mielkeeriid vuovdinortnet lea dagahan ahte sámi guovlluin leat eambbo doalut heaittihuvvon go muđui riikkas. Evttohus man mielde galggašii geassit sisa 100% vuovdinvolumas, raššudivččii mielkebuvttadeami vel eambbo. Jos galggašii bisuhit iešguoddi mielkebuvttadeami, de fertešii Sámedikki mielas bidjat johtui doaibmabijuid bisuhan dihte mielkebuvttadeami unnimusat dálá dási. Mielkki vuovdinearreortnega ferte danne heaittihit, ja mielkeeriid addit ruovttoluotta. ¶
Mielkeeriid vuovdinortnet lea dagahan ahte sámi guovlluin leat eambbo doalut heaittihuvvon go muđui riikkas. Evttohus man mielde galggašii geassit sisa 100% vuovdinvolumas, raššudivččii mielkebuvttadeami vel eambbo. Jos galggašii bisuhit iešguoddi mielkebuvttadeami, de fertešii Sámedikki mielas bidjat johtui doaibmabijuid bisuhan dihte mielkebuvttadeami unnimusat dálá dásis. Mielkki vuovdinearreortnega ferte danne heaittihit, ja mielkeeriid addit ruovttoluotta. ¶
Jos dárbbašat veahki logget sisa ja diŋgot, de váldde oktavuođa Via Travel Alta, Monika Nesse Bredal, telefon 78 44 95 55. ¶