Guovdageainnu mánáidskuvlla 4B luohká oahppit fitne aviisas. Guovdageainnu mánáidskuvlla 4B luohká oahppit fitne aviissas.

Ferte buoridit studeanttaid vejolašvuođa fitnat ruovttubáikkiid joatkkaskuvllain muitaleame Romssa universitehta birra ja oaččuheame ođđa studeanttaid universitehtii. Ferte buoridit studeanttaid vejolašvuođa fitnat ruovttubáikkiid joatkkaskuvllain muitaleame Romssa universitehta birra ja oaččuheame ođđa studeanttaid universitehtii.

Mii son de lea go ii leat buohcci ja ii veallá seaŋgas ja gosa? Mii son de lea go ii leat buohcci ja ii veallá seaŋggas ja gosa?

Galggat váruhit iežat dakkár dillis mat sáhttet dagahit du fillehuvvot. Galggat váruhit iežat dakkár dilis mat sáhttet dagahit du fillehuvvot.

Dat lea maid hui dehálaš ahte mánát borret bures vai eai dolkka ja váibba skuvlas. Dat lea maid hui dehálaš ahte mánát borret bures vai eai dolkka ja váibba skuvllas.

Dan geažil šadde moaddelogi bohcco čuožžut 4 jándora gárdis, muhto njuovahagas lohket ahte bohccot eai leat biidnahuvvan dan dihte. Dan geažil šadde moaddelogi bohcco čuožžut 4 jándora gárddis, muhto njuovahagas lohket ahte bohccot eai leat biidnahuvvan dan dihte.

Jus galgat ceavzit 4. luohkkás de fertet fas bargagoahtit ovttas, ja čájehišgoahtit seammá lágan spábbačiekčannávccaid go giđđat, lohká Tornensis. Jus galgat ceavzit 4. luohkás de fertet fas bargagoahtit ovttas, ja čájehišgoahtit seammá lágan spábbačiekčannávccaid go giđđat, lohká Tornensis.

Dát galgá leat njealjebeaivve mátki gos maiddái bisánaddet nugo Johkamohkkis. Dát galgá leat njealjebeaivve mátki gos maiddái bisánaddet nugo Johkamohkis.

Gieđat ja juolggit lášmmodit, koordinašuvdna buorrána, gievru ja duodduleabbu šaddá, obalohkái hárjána mánná birgehallat juohke dillis.  Gieđat ja juolggit lášmmodit, koordinašuvdna buorrána, gievru ja duodduleabbu šaddá, obalohkái hárjána mánná birgehallat juohke dilis.

«Mun ánuhan vielljas ahte vuolggahivččet su mu áhččán vissui. «Mun ánuhan vielljas ahte vuolggahivččet su mu áhččán vissui.

Álgen Beaivvážii diehtojuohkinjođiheaddjin jahkebeale maŋŋel go gergen journalistaoahppus, ja vuosttaš geardde go hupmen journalisttain ballen veahá. Álgen Beaivvážii diehtojuohkinjođiheaddjin jahkebeale maŋŋel go gergen journalistaoahppus, ja vuosttaš geardde go hupmen journalisttain ballen veahá.

Politiiját váruhit gárrenoaivis vuodján. Politiiját váruhit gárrenoaivvis vuodján.

Dan bargus leat mus dávttit ballan máŋga jagi. Dan barggus leat mus dávttit ballan máŋga jagi. 

Son máhcai mannan vahkus nuppi riikas deike. Son máhcai mannan vahkus nuppi riikkas deike.

Moattis gal šadde jorggihit boarstus, go ledje juhkan buolliviinni, muhto doppe manai hui bures. Moattis gal šadde jorggihit boarsttus, go ledje juhkan buolliviinni, muhto doppe manai hui bures.

Manin biehttaledjet nieidas dan? Manin biehttaledjet nieiddas dan?

Go giđđa boahtá, geahčá son gii lea bajasšaddan Finnmárkus albmái, dego livčii vuordimen juoidá gáhčat almmis. Go giđđa boahtá, geahčá son gii lea bajasšaddan Finnmárkkus albmái, dego livčii vuordimen juoidá gáhčat almmis. Son vuordá čáhcelottiid.

Olmmái vikkai báhtarit leansmánnibálvás, muhto báhtarettiin darvanii skálvái. Olmmái vikkai báhtarit leansmánnibálvvás, muhto báhtarettiin darvanii skálvái.

Ii loga Hánsá ávkki ballat dávdas. Ii loga Hánsá ávkki ballat dávddas.

Skuvllas leat sihke oahpaheaddjit, oahppit ja vistebearráigeahččit beroštišgoahtán kulttorárbbis, nuoraid oainnut ja iešvuođadovdu eai leat vajálduvvan. Skuvllas leat sihke oahpaheaddjit, oahppit ja vistebearráigeahččit beroštišgoahtán gođiin ja kulttorárbbis, nuoraid oainnut ja iešvuođadovdu eai leat vajálduvvan.

Dipma árvvuid guottideaddjit guddet fuola luondus, sii dihtet ahte olmmoš lea luonddu oassi iige luonddu vuollánahtti, sii eahpidit ekonomalaš šattu, ođđa teknologiija jna. Dipma árvvuid guottideaddjit guddet fuola luonddus, sii dihtet ahte olmmoš lea luonddu oassi iige luonddu vuollánahtti, sii eahpidit ekonomalaš šattu, ođđa teknologiija jna.

Gal moai birgehalle dan bálkás. Gal moai birgehalle dan bálkkás.

In beroš dan heastas. In beroš dan heasttas.

Ceavccát go dan luntas heaibbus? Ceavccát go dan lunttas heaibbus?

Ii ábut dolkat skuvlas, gal duon moadde mánu gal juo bargá buori barggu, vai beassá geasseluomus vázzit buriin oamedovdduin. Ii ábut dolkat skuvllas, gal duon moadde mánu gal juo bargá buori barggu, vai beassá geasseluomus vázzit buriin oamedovdduin.

Son lei Mázii báhcán, ja mun in dieđe vel odne ge mii leaš gal leamaš olbmui, muhto albma olmmoš gal manadettiin ii sáhte biilas báhcit. Son lei Mázii báhcán, ja mun in dieđe vel odne ge mii leaš gal leamaš olbmui, muhto albma olmmoš gal manadettiin ii sáhte biillas báhcit.

Nom vs. Acc
-----------

Sidjiide čuzii ođđa teknologiija earenoamáš garrasit, ja bohte gáibadusat vuotnariggodagaid várjalit ja báikkálaš olbmuide addit vuosttašrievti bivdit guoli lagasbáikkiin. Sidjiide čuzii ođđa teknologiija earenoamáš garrasit, ja bohte gáibadusat vuotnariggodagaid várjalit ja báikkálaš olbmuide addit vuosttašrievtti bivdit guoli lagasbáikkiin.

Dán lea ee. B-12-vitamiidna dagahan, muhto maid dat go smirezastit947 nu go sávza ja gussa sáhttet geavvadit ja nu atnit ávki muhtun dain sárrasiin948 mat obbanaga mannet heastta čoliid čađa. Dán lea ee. B-12-vitamiidna dagahan, muhto maid dat go smirezastit947 nu go sávza ja gussa sáhttet geavvadit ja nu atnit ávkki muhtun dain sárrasiin948 mat obbanaga mannet heastta čoliid čađa.

Fertejetne maŋimus sávza nai ádjit gárdái ovdal go sevnnjoda. Fertejetne maŋimus sávzza nai ádjit gárdái ovdal go sevnnjoda.

Dál go ealgabivdu fas álgá, de várra ollusat áibbašit varas ealggabiergu. Dál go ealgabivdu fas álgá, de várra ollusat áibbašit varas ealggabierggu.

De nieida jurddaša, ahte galgá čuovga ánuhit váhnemiiddis. De nieida jurddaša, ahte galgá čuovgga ánuhit váhnemiiddis.

Organisašuvnnat fertejit sáhttit čálalaččat árvalit iešguđet stivrralahttu. Organisašuvnnat fertejit sáhttit čálalaččat árvalit iešguđet stivrralahtu.

Das go sin gáttu mielde galggai son árvidit sin bargu, muhto ii songe árvidan eambbo go earát ge, dan dihte go sii ledje buohkat ovtta jallat. Das go sin gáttu mielde galggai son árvidit sin barggu, muhto ii songe árvidan eambbo go earát ge, dan dihte go sii ledje buohkat ovtta jallat.

Kárášjoga Bargiidbellodat ávžžuha stáhta ja fylkkagielda ruhtadit eletrovnnalaš sámgiel` divvunprográmmaid. Kárášjoga Bargiidbellodat ávžžuha stáhta ja fylkkagieldda ruhtadit eletrovnnalaš sámgiel` divvunprográmmaid.

Su hávdádemiin don basuhit min hávdi vuoiŋŋadansadjin. Su hávdádemiin don basuhit min hávddi vuoiŋŋadansadjin.

Muhto dilálašvuođat soitet bágget nieida, gean muhtimat dál juo gohčodit sámi Alina Kabajevan, heaitit valáštallamis. Muhto dilálašvuođat soitet bágget nieidda, gean muhtimat dál juo gohčodit sámi Alina Kabajevan, heaitit valáštallamis.

B-liseanssain lea lobálaš dušše sarvvabivddus 5 vuosttaš beaivvi ja dainna oažžu báhčit ovtta stuora sarva dahje miesi. B-liseanssain lea lobálaš dušše sarvvabivddus 5 vuosttaš beaivvi ja dainna oažžu báhčit ovtta stuora sarvva dahje miesi.

De dajai áddjá olbmái: –Bálkes lávži mu badjel hiljit! De dajai áddjá olbmái: –Bálkes lávžži mu badjel hiljit!

Mu mielas lea gielda bargan buori bargu ávžžuhit olbmoid čorget. Mu mielas lea gielda bargan buori barggu ávžžuhit olbmoid čorget.

Oahpahusas galget oahppit hárjehallat álkes čorgenbargguid, ovdamearkka dihte čorget iežaset ja earáid maŋis, stellet, čorget ja bassat boradanbeavdi, čorget lanjaid, sihkkut domuid, dopmonjamaniin ráidnet, čorget šilju. Oahpahusas galget oahppit hárjehallat álkes čorgenbargguid, ovdamearkka dihte čorget iežaset ja earáid maŋis, stellet, čorget ja bassat boradanbeavddi, čorget lanjaid, sihkkut domuid, dopmonjamaniin ráidnet, čorget šilju.

Vigget biđget smávvalisttuid ovttasbargu. Vigget biđget smávvalisttuid ovttasbarggu.

Dál árvala Hætta bidjat čatnanáigi doavtterstudeanttaide. Dál árvala Hætta bidjat čatnanáiggi doavtterstudeanttaide.

Kárášjogas ja Guovdageainnus lei maid vierrun bidjalit veaháš eallisilba buolleviidnii ja addit áhpehis nissonolbmui geahpedit riegádahttima. Kárášjogas ja Guovdageainnus lei maid vierrun bidjalit veaháš eallisilbba buolleviidnii ja addit áhpehis nissonolbmui geahpedit riegádahttima.

Divššohasa vuoigatvuohta biehttalit dearvvašvuođaveahkki sierranas dilálašvuođain, Divššohasa vuoigatvuohta biehttalit dearvvašvuođaveahki sierranas dilálašvuođain

Mii sáhttit árvvoštallamiinnámet loktet oahppi iešdovddu, muhto seamma bures soaitit maiddá bilidit oahppi iešluohttámuša ja osku iežas vuoiŋŋanávccaide. Mii sáhttit árvvoštallamiinnámet loktet oahppi iešdovddu, muhto seamma bures soaitit maiddá bilidit oahppi iešluohttámuša ja oskku iežas vuoiŋŋanávccaide

Leahppi durddidan beaivelanja ja billistan áhči báidi! Leahppi durddidan beaivelanja ja billistan áhči báiddi!

Badjineanu gilisearvi vuohččan reivve Sámi kulturmuituráđđái, gos bivde veahkki máhcahit Gárgovári sieiddi. Badjineanu gilisearvi vuohččan reivve Sámi kulturmuituráđđái, gos bivde veahki máhcahit Gárgovári sieiddi.

Go olliimet vissui, de gal nieiddat belkkiiga min lunttain, go leimmet boagustan dien áddjá. Go olliimet vissui, de gal nieiddat belkkiiga min lunttain, go leimmet boagustan dien ádjá.

Mii gal bonjastit dus oaivi eret, lohke stálut ja dohppeje skálu bártni oaivvis ja manne. Mii gal bonjastit dus oaivvi eret, lohke stálut ja dohppeje skálu bártni oaivvis ja manne.

Mii doaivut dán eanemus ávki buktit lundui, lohká Finnmárkku Luonddugáhttensearvvi ovdaolmmoš. Mii doaivut dán eanemus ávkki buktit lundui, lohká Finnmárkku Luonddugáhttensearvvi ovdaolmmoš.

Lea maiddái dovddus ahte norgga girku oahppolávdegoddi lea bargame cealkámušain mii guoská ordinašuvdnageatnegasvuhtii ja movt dat váikkuha eretcealkit bisma gii rihkku girku oahpu. Lea maiddái dovddus ahte norgga girku oahppolávdegoddi lea bargame cealkámušain mii guoská ordinašuvdnageatnegasvuhtii ja movt dat váikkuha eretcealkit bismma gii rihkku girku oahpu.

Dáid murjjiid ala in leat dárbbašan cirgguhit mirko, go dáppe davvin eai šatta nu bures guobbarat ja eara organismmat mat guohcadahttet murjjiid. Dáid murjjiid ala in leat dárbbašan cirgguhit mirkko, go dáppe davvin eai šatta nu bures guobbarat ja eara organismmat mat guohcadahttet murjjiid.

Galgá suomasáibu cirgalit basadančáhcái. Galgá suomasáibbu cirgalit basadančáhcái

Midjiide ii heive luonddugáhttejeddjiid oaidnu ahte coggat rukses anoráhkka badjelii ja lávkkaža sealgái go meahccái vuolgit. Midjiide ii heive luonddugáhttejeddjiid oaidnu ahte coggat rukses anoráhka badjelii ja lávkkaža sealgái go meahccái vuolgit.

Jus it mana ruoktot, de coggal čáhppes, baskkes náhkkebiktasiid, jáhkka, buvssaid dahje oanehis čuvlla. Jus it mana ruoktot, de coggal čáhppes, baskkes náhkkebiktasiid, jáhka, buvssaid dahje oanehis čuvlla.

Son gii bovdii munno lei čáppa 21 jahkásaš gánda gii ii lean vel cummestan ovttage nieida, vaikko lei leamaš ovttain fárrolága beannot jagi. Son gii bovdii munno lei čáppa 21 jahkásaš gánda gii ii lean vel cummestan ovttage nieidda, vaikko lei leamaš ovttain fárrolága beannot jagi.

Vearrát lea njielastit dan, ahte olbmot dego Brigitte Bardot mannet njunožii cuoigut njuorjjobivdu. Vearrát lea njielastit dan, ahte olbmot dego Brigitte Bardot mannet njunožii cuoigut njuorjjobivddu

Máhtte cuvkii lihtti geađgái. Máhtte cuvkii lihti geađgái 

Jus berošteaddji bealit čájehit seamma beroštumi ja buorredáhttu go dán rádjai leat dahkan, de livččii ain vejolaš gávdnat heivvolaš čovdosiid. Jus berošteaddji bealit čájehit seamma beroštumi ja buorredáhtu go dán rádjai leat dahkan, de livččii ain vejolaš gávdnat heivvolaš čovdosiid. 

Muhtin skuvllain ožžot skuvlavázzit ieža čállit ja olggosaddit skuvlaáviisa. Muhtin skuvllain ožžot skuvlavázzit ieža čállit ja olggosaddit skuvlaáviissa.

Máilmmi han ii min guovllus sáhte čatnat kártá rukses rájáide. Máilmmi han ii min guovllus sáhte čatnat kárttá rukses rájáide.

Son gálgala čuolmma ja čatnala fierbmi. Son gálgala čuolmma ja čatnala fierpmi.

Galge go spábba čiekčat vai irgalit nieidda guoktái? Galge go spáppa čiekčat vai irgalit nieidda guoktái? 

Jurdilin ahte dás in leat vel beassan heakkas, go lean gullan ealgga birra mii čievččastii dievdu jámas go oaivái deaivvai. Jurdilin ahte dás in leat vel beassan heakkas, go lean gullan ealgga birra mii čievččastii dievddu jámas go oaivái deaivvai.

Galggat čuoiggahit dan girji dohko. Galggat čuoiggahit dan girjji dohko.

Báhtareami vuolde son čuorvvui veahkki ja dieđihii dáhpáhusa politiijáide. Báhtareami vuolde son čuorvvui veahki ja dieđihii dáhpáhusa politiijáide.

Go boazodoallit galget nagodit čuovvut áigi, de odne dárbbašit birgejupmái juohkehaš eambbo bohccuid dan logu sadjái mainna ovdalaš áiggiid birgejedje, Go boazodoallit galget nagodit čuovvut áiggi, de odne dárbbašit birgejupmái juohkehaš eambbo bohccuid dan logu sadjái mainna ovdalaš áiggiid birgejedje

Son lea duođaid bargan garrasit dan ala ahte olbmot fertejit čuovvolit sin musihkka. Son lea duođaid bargan garrasit dan ala ahte olbmot fertejit čuovvolit sin musihka

Boares áhkku čurvii nieida finadit viesus. Boares áhkku čurvii nieidda finadit viesus.

Dat dadjet dan foanda mediefoandan. Dat dadjet dan foandda mediefoandan.

Erenoamážit lea fuolla das, ahte veahádagat riddo- ja vuotnaguovlluin, geat erenoamážit leat gillán dáruiduhttima deattu, buorebut galget oažžut vejolašvuođa nannet ja dáhkidit iežaset kultuvra. Erenoamážit lea fuolla das, ahte veahádagat riddo- ja vuotnaguovlluin, geat erenoamážit leat gillán dáruiduhttima deattu, buorebut galget oažžut vejolašvuođa nannet ja dáhkidit iežaset kultuvrra.

Lysklætt dáhtui justisministaris veahkki čoavdit dan duođalaš váttisvuođa mii prostitušuvdna lea šaddan. Lysklætt dáhtui justisministaris veahki čoavdit dan duođalaš váttisvuođa mii prostitušuvdna lea šaddan.

Dá dárkkisteaba sivttenlinjá sahábohkkejuolggis.Dá dárkkisteaba sivttenlinjjá sahábohkkejuolggis.

Lágádus DAT o.s. lea deaddilan girji. Lágádus DAT o.s. lea deaddilan girjji.

Son deaivvai eará nieida gii čohkkái seamma beavddis. Son deaivvai eará nieidda gii čohkkái seamma beavddis.

Vuordimis lei ahte Norild galggai dearpat Mázejoavku mottiin moalain, muhto Máze čájehii vuoimmi ja dearppai čáhcesullo-joavkku Norild 2-0. Vuordimis lei ahte Norild galggai dearpat Mázejoavkku mottiin moalain, muhto Máze čájehii vuoimmi ja dearppai čáhcesullo-joavkku Norild 2-0.

Fáhkkestaga dohppe nubbi iežas goaivvu, ja dearpala riifu mii lea eatnamis áibbas jámas. Fáhkkestaga dohppe nubbi iežas goaivvu, ja dearpala riiffu mii lea eatnamis áibbas jámas. 

Fertet maid deattuhit báikkálaš oahppu. Fertet maid deattuhit báikkálaš oahpu.

De son devddii vuosttaš čáhcelihti, ja čuoččui vel máŋŋelgaskkabeaivái ovdal devddii nuppi čáhcelihtti. De son devddii vuosttaš čáhcelihti, ja čuoččui vel máŋŋelgaskkabeaivái ovdal devddii nuppi čáhcelihti.

Muhto eŋgel gii lei Ipmil sáttatolmmái oinnii ja diđii daid sávzagehččiid dilli su fáhkka boahtimis. Muhto eŋgel gii lei Ipmil sáttatolmmái oinnii ja diđii daid sávzagehččiid dili su fáhkka boahtimis.

Earránaddan Sámedikki presideanta (NSR) Sven-Roald Nystø ja johttisápmelaččaid listtu Per A. Bæhr joatkiba digáštallat boazodoaluhálddašeami boahtteáigi. Earránaddan Sámedikki presideanta (NSR) Sven-Roald Nystø ja johttisápmelaččaid listtu Per A. Bæhr joatkiba digáštallat boazodoaluhálddašeami boahtteáiggi

Guriidna gubbarasttii moatte geardde áimmus, ja buvru diškalit muhtun muora njeaiga. Guriidna gubbarasttii moatte geardde áimmus, ja buvrru diškalit muhtun muora njeaiga.

Son doaivu dan nieida. Son doaivu dan nieidda.

Go olmmái dan fuobmái, de doalvvui son nieida muhtin boares áhku lusa mii orui eará báikkis go doppe gos soai eamidiin oruiga. Go olmmái dan fuobmái, de doalvvui son nieidda muhtin boares áhku lusa mii orui eará báikkis go doppe gos soai eamidiin oruiga.

Dáiddarat leat juo bargan 25 jagi oažžut ásahit dáiddaallaskuvlla, ja danin lea dehálaš doarjut sin vuđolaš ja áŋgiris bargu. Dáiddarat leat juo bargan 25 jagi oažžut ásahit dáiddaallaskuvlla, ja danin lea dehálaš doarjut sin vuđolaš ja áŋgiris barggu

Jus leat iežat mielas gitta it ge oro nákceme buot maid galggašit, de sáhtát dán vahkku dovdat dárbu rievdadit dábiid. Jus leat iežat mielas gitta it ge oro nákceme buot maid galggašit, de sáhtát dán vahkku dovdat dárbbu rievdadit dábiid.

Giehtaduojárat, advokáhtat, konsuleanttat ja earát geat doaimmahit bálvalusealáhusaid main máksu lea dan mielde man ollu áigi manná, galget duođaštit geavahuvvon áigi. Giehtaduojárat, advokáhtat, konsuleanttat ja earát geat doaimmahit bálvalusealáhusaid main máksu lea dan mielde man ollu áigi manná, galget duođaštit geavahuvvon áiggi

NSR-nuoraidlávdegoddi lea fuobmán ođđa goansta oažžut eambbo nuoraid searvat sámi jienastuslohkui. NSR-nuoraidlávdegoddi lea fuobmán ođđa goanstta oažžut eambbo nuoraid searvat sámi jienastuslohkui.

Presideanta joatká aviissas bealušit johtima dainna ahte politihkkarat fertejit johtit eiseválddiid luhtte gos mearrádusat dahkkojit, muhto seammas evttohii mátkekantuvra mii galggašii hálbudahttti johtima. Presideanta joatká aviissas bealušit johtima dainna ahte politihkkarat fertejit johtit eiseválddiid luhtte gos mearrádusat dahkkojit, muhto seammas evttohii mátkekantuvrra mii galggašii hálbudahttti johtima